<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

60 Käyttäjää paikalla! 0.0095999240875244

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1997_1 | A_1997_2 | A_1997_3 | A_1997_4 | A_1997_5 | A_1997_6 | B_1997_1 | B_1997_2 | C_1997_1 | C_1997_2 | D_1997_1 | D_1997_2 | E_1997_1 | E_1997_2 | F_1997_1 | F_1997_2 | F_1997_3 | F_1997_4 | F_1997_5 | Hak_1997 | PTK_1997_1 | PTK_1997_2 | PTK_1997_3 | PTK_1997_4 | PTK_1997_5 | 
1: Vuoden 1997
2:                          ••   ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F4
10: Kirjalliset kysymykset
11: 821-1100
12: 
13: 
14: 
15: EDUSKUNTA
16: HELSINKI
17:  ISSN 0783-991X
18: 
19: OY EDITA AB, HELSINKI1998
20: SISÄLLYSLUETTELO
21: 
22: 
23: Kirjalliset kysymykset 821-1100
24: 
25: 821 Anu Vehviläinen /kesk: Turkiselinkeinoon koh-       835 Pekka Leppänen /vas ym.: Engel-yhtiön perusta-
26:     distuneiden tihutöiden estämisestä                      misen yhteydessä toteutettujen laittomien irtisa-
27:                                                             nomisten korvaamisesta
28: 822 Sulo Aittoniemi /kesk: Työllistämistuen maksa-
29:     misesta yrittäjän työllistäessä oman perheenjäse-   836 Toimi Kankaanniemi /skl: Selonteon poliittisesta
30:     niä                                                     sitovuudesta
31: 
32: 823 Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeimman oikeuden oi-      837 Paula Kokkonen /kok ym.: Asiakkaiden yhden-
33:     keusneuvosten virassapysymisoikeudesta                  vertaisesta kohtelusta Elintarvikevirastossa
34: 
35: 824 Raimo Holopainen/sd: Lääkärin ja poliisin tehtä-    838 Erkki Pulliainen /vihr: Sotilassoittokuntia koske-
36:     väjaosta kuolemansyytä selvitettäessä                   van selvityksen tekemisestä
37: 
38: 825 Juha Karpio /kok: Vaasan-Jyväskylän valtatie        839 Ben Zyskowicz /kok: Presidentti Urho Kekkosen
39:     18:n rakentamisesta välillä Ähtäri-Multia               arkistosta
40: 
41: 826 Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Apteekkimaksun          840 Tarja Kautto /sd: Osa-aikaisten työkyvyttömyys-
42:     poistamisesta                                           eläkeläisten kohtelusta
43: 
44: 827 Erkki Partanen /sd ym.: Engel-yhtiön toteutta-      841 Mats Nyby /sd: Suomen talouspolitiikan itsenäi-
45:     miin irtisanomisiin liittyvistä vahingonkorvauk-        syydestä
46:     sista
47:                                                         842 Risto Kuisma /nuors: Asianosaisten kuulemisesta
48: 828 Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Oxanest- ja Peti-       liikennevakuutusasioissa
49:     din-nimisten kipulääkkeiden korvattavuudesta
50:     sairausvakuutuksen piiristä                         843 Sulo Aittoniemi /kesk: Ilotalojen valvonnasta
51: 
52: 829 Sulo Aittoniemi /kesk: Turkiselinkeinoon kohdis-    844 Sulo Aittoniemi /kesk: Työvoimatoimiston ja so-
53:     tuneiden tihutöiden estämisestä (Kysymyksen 821         siaali toimiston työttömälle myöntämien etui-
54:     yhteydessä)                                             suuksien yhteensovittamisesta
55: 
56: 830 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Työttömien iltaopis-     845 Sulo Aittoniemi /kesk: Metsäteollisuudelle kurssi-
57:     kelun turvaamisesta                                     muutoksista syntyneen hyödyn perimisestä val-
58:                                                             tiolle
59: 831 Paula Kokkonen /kok ym.: CD-rom-levyjen ar-
60:     vonlisäverotuksen kohtuullistamisesta               846 Sulo Aittoniemi /kesk: Kotitaloustyön verotukea
61:                                                             koskevan lain soveltamisesta
62: 832 Kimmo Kiljunen /sd: Maahanmuutto- ja pako-
63:     laispoliittisen selonteon antamisesta eduskunnal-   847 Sulo Aittoniemi /kesk: Lastenosastojen toimin-
64:     le                                                      taan liittyvien keräysten valvonnasta
65: 
66: 833 Tarja Filatov /sd: Sotaveteraanien hautauskulu-     848 Mari Kiviniemi /kesk: Opintotukihakemusten kä-
67:     jen korvaamisesta                                       sittelyaikojen lyhentämisestä
68: 
69: 834 Markku Vuorensola /kesk: Pääradan pitoon liit-      849 Kyösti Karjula /kesk: Pienten maapalstojen yh-
70:     tyvän Hollon oikaisun toteuttamisesta Lempää-           distämisestä aiheutuvien hallinnollisten kustan-
71:     lässä                                                   nusten alentamisesta
72: 
73: 
74: 
75: 280133
76: 4                                              Sisällysluettelo
77: 
78: 850 Kari Rajamäki /sd ym.: Maatalouden rakennepo-        867 Pehr Löv /sv: Ersättning från sjukförsäkringen för
79:     liittisten toimenpiteiden ja kansallisen rakenne-        röntgenundersökningar
80:     tuen tukitasoratkaisuista
81:                                                          867 Pehr Löv /r: Röntgentutkimusten korvaamisesta
82: 851 Sulo Aittoniemi /kesk: Passin ja ajokortin nimen-        sairausvakuutuksesta
83:     muutoksista aiheutuvien kustannusten poistami-
84:     sesta
85:                                                          868 Paula Kokkonen /kok ym.: Ilotalojen toimintaa
86: 852 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Henki-Kansan asiak-            tutkivien viranomaisten puolueettomuudesta
87:     kaiden oikeusturvasta
88:                                                          869 Matti Väistö /kesk: Metsätalousyrittämisen edel-
89: 853 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Metsätalouden kehittä-         lytysten turvaamisesta
90:     miskeskus Tapion työntekijöiden lisäeläkkeistä
91:                                                          870 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Koskiensuojelulain
92: 854 Sulo Aittoniemi /kesk: Työn sivukulujen maksa-           mukaisten korvausten maksamisesta
93:     miseen liittyvän menettelyn yksinkertaistamisesta
94:                                                          871 Margareta Pietikäinen /sv: Inrättande av en
95: 855 Matti Vanhanen /kesk: Suuhygienistien oikeudes-          teckenspråksskola
96:     ta harjoittaa itsenäisesti ammattiaan
97:                                                          871 Margareta Pietikäinen /r: Viittomakielen koulun
98: 856 Raimo Holopainen /sd: Puhelinyhtiöiden palve-            perustamisesta
99:     luiden kehittämisestä
100:                                                          872 Sulo Aittoniemi /kesk: Sairaaloiden laboratorio-
101: 857 Klaus Heliberg /sd: Porvoonjoen ravinnetilan-            palvelujen päällekkäisyydestä Tampereella
102:     teesta
103:                                                          873 Sulo Aittoniemi /kesk: Henki-Kansan vakuutet-
104: 858 Talja Kautto /sd ym.: Valtion tekemien pääoma-           tujen asemasta
105:     sijoitusten kustannuksista
106:                                                          874 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion saatavien perin-
107: 859 Ola Rosendahl/sv: Förbättrad koordinering mel-           tään liittyvistä maksusopimuksista
108:     lan statliga myndigheter
109:                                                          875 Tarja Filatov /sd ym.: Irtotupakan ja tehdasval-
110: 859 Ola Rosendahl/r: Valtion viranomaisten toimin-           misteisten savukkeiden verotuksen yhtenäistämi-
111:     nan koordinoinnin parantamisesta                         sestä
112: 
113: 860 Suvi Linden /kok ym.: Säästöpankkien vahingon-       876 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion verotulojen val-
114:     korvausoikeudenkäynneistä                                vonnasta
115: 
116: 861 Antero Kekkonen /sd: Veteraanikuntootuksen           877 Sulo Aittoniemi /kesk: Inkerinsuomalaisten maa-
117:     laajentamisesta sodan aikana työvelvollisina pal-        hanmuutosta
118:     velleisiin
119:                                                          878 Sulo Aittoniemi /kesk: Kovelahden tien päällys-
120: 862 Kaarina Dromberg /kok: Suomen kielen aseman              teen korjaamisesta Ikaalisissa
121:     turvaamisesta Virossa
122:                                                          879 Sulo Aittoniemi /kesk: SomaiiJasten lähettämises-
123: 863 Juha Karpio /kok: Yksityisten autokoulujen toi-          tä Suomeen ilman vanhempiaan
124:     minnan turvaamisesta
125:                                                          880 Sulo Aittoniemi /kesk: Taksin tilaamisen ongel-
126: 864 Juha Karpio /kok: Konkurssipesien pesänhoita-            mista Helsingissä
127:     jien ilmoitusvelvollisuuden tehostamisesta
128:                                                          881 Pekka Kuosmanen /kok: Pankkien hyväksi tuo-
129: 865 Anu Vehviläinen /kesk: Työllistämispalvelujen            mittujen vahingonkorvausten huojentamisesta
130:     säilyttämisestä                                          sopimuksin
131: 
132: 866 Pentti Tiusanen /vas: Arkistojen käyttömahdolli-     882 Kari Rajamäki /sd: Erikoissairaanhoitopiirien
133:     suuksista                                                valtionosuusjärjestelmästä
134:                                                  Sisällysluettelo                                             5
135: 
136: 883 Markku Vuorensola /kesk ym.: Helsinki-Tam-             900 Timo Ihamäki /kok: Liikunnan sisällyttämisestä
137:     pere-moottoritien liittymien sijoittamisesta Lem-          lakisääteisiin oppiaineisiin
138:     päälän kuntaan
139:                                                            901 Timo Ihamäki /kok: Terveystiedon sisällyttämi-
140: 884 Sulo Aittoniemi /kesk: Arvonlisäveron perintäjär-          sestä lakisääteisiin tietoaineisiin
141:     jestelmän kehittämisestä
142:                                                            902 Kyösti Karjula /kesk: Ammattikorkeakoulutut-
143: 885 Matti Vanhanen /kesk ym.: Aravavuokratalojen               kintojen asemasta tutkintojärjestelmässä
144:     luovutusrajoitusjärjestelmän toimivuudesta
145:                                                            903 Markku Pohjola /sd ym.: Opintotukipäätösten
146: 886 Ola Rosendahl /sv m.fl.: Tolkningen av redskaps-           viivästymisestä
147:     fiskeförbudet i lagen om fiske
148:                                                            904 Jaakko Laakso /vas: Pankkikriisin yhteydessä
149: 886 Ola Rosendahl /r ym.: Kalastuslain viehekalastus-          tuomittujen vahingonkorvausten verovähennys-
150:     kiellon tulkinnasta                                        oikeuden poistamisesta
151: 
152: 887 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Hallituksen suhtau-         905 Markku Pohjola /sd ym.: Harmaan talouden ja
153:     tumisesta työllisyyden edistämistä koskeviin               sosiaaliturvan väärinkäytösten poistamisesta
154:     aloitteisiin
155:                                                            906 Marjatta Vehkaoja /sd: Ajoturvallisuuden paran-
156: 888 Anu Vehviläinen /kesk: Koulutusvakuutuksen                 tamisesta nopeusrajoituksin
157:     ensimmäisen vaiheen toteutumisesta
158:                                                            907 Pirkko Peltomo /sd: Lääkekulujen korvaamisesta
159: 889 Suvi Linden /kok ym.: Elatusapujärjestelmän ke-            ALS-potilaille
160:     hittämisestä
161:                                                            908 Heikki Koskinen /kok: Varojen suuntaamisesta
162: 890 Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Ammattikorkea-             tasapuolisesti ympäristötuen eri muotoihin
163:     koulussa sosiaalialan koulutusohjelman suoritta-
164:     neiden ammattinimikkeestä                              909 Kari Rajamäki /sd: Telepalveluiden käyttäjien oi-
165:                                                                keudesta saada käyttöönsä teleliikenteen tunnis-
166: 891 Olavi Ala-Nissilä /kesk: LFA-alueen laajentami-            tamistietoja
167:     sesta Agenda 2000:n yhteydessä
168:                                                            910 Kari Kantalainen /kok: Kartonkikonetuotannon
169: 892 Raimo Holopainen /sd: Nurmes-Kontiomäki-                   lakkauttamisen teollisuuspoliittisesta merkityk-
170:     rataosuuden peruskorjauksesta                              sestä
171: 
172: 893 Maija Rask /sd ym.: Opiskelijoiden kesäkuu-            911 Timo Ihamäki /kok: Suunuuskan asemasta Ahve-
173:     kausien toimeentulon turvaamisesta                         nanmaan tupakkalaissa
174: 
175: 894 Markku Vuorensola /kesk ym.: Vaihtomaiden              912 Esa Lahtela /sd ym.: Tuontisatamien tullaustoi-
176:     hankkimisesta rakennettaessa moottoritietä Hel-            minnan tehostamisesta
177:     singin ja Tampereen välille
178:                                                            913 Sakari Smeds /skl ym.: Repoveden kansallispuis-
179: 895 Markku Vuorensola /kesk: Hollon oikaisun to-               ton perustamisesta
180:     teuttamisesta Lempäälässä
181:                                                            914 Klaus Hellberg/sd ym.: Neste Oy:n asemasta suo-
182: 896 Vuokko Rehn /kesk: Dementianeuvojien toimien               malaisen hyvinvoinnin edistäjänä
183:     perustamisesta terveyskeskuksiin
184:                                                            915 Ossi Korteniemi /kesk: Kalastuksen ja metsästyk-
185: 897 Matti Saarinen /sd ym.: Railship-liikenteen siirtä-        sen valvonnan sekä kalavesien hoidon ja riistan-
186:     misestä Hangosta Turkuun                                   hoidon tehtävien yhdistämisestä
187: 
188: 898 Tuija Nurmi/kok: Talouskouluissajärjestettäväs-        916 Esa Lahtela /sd ym.: Luottotietorekisteritietojen
189:     tä työllistämiskoulutuksesta                               pitämisestä ajan tasalla
190: 
191: 899 Tuija Brax /vihr: Suursatamaselvityksen laatimi-       917 Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Leader-rahoitus-
192:     sesta                                                      päätösten nopeuttamisesta palvelualoilla
193: 6                                              Sisällysluettelo
194: 
195: 918 Pauli Saapunki /kesk ym.: Tielaitoksen kunnossa-     936 Antero Kekkonen /sd: Erorahan ja aikuiskoulu-
196:     pitomäärärahojen jakamisesta tiepiirien kesken           tuslisän myöntämismenettelyn uudistamisesta
197: 
198: 919 Veijo Puhjo /va-r ym.: Varusmiesten päivärahan       937 Ulla-Maj Wideroos /sv: Bil- och Transportbran-
199:     korottamisesta                                           schens Arbetarförbunds kollektivavtals allmänt
200:                                                              bindande karaktär
201: 920 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Auttikönkään mat-
202:     kailutien päällystämisestä Rovaniemen maalais-       937 Ulla-Maj Wideroos /r: Auto- ja Kuljetusalan
203:     kunnassa                                                 Työntekijäliiton työehtosopimuksen yleissito-
204:                                                              vuudesta
205: 921 Sulo Aittoniemi /kesk: Karvian Suomijärven kun-
206:     nostuksen aloittamisesta                             938 Kari Rajamäki /sd ym.: Maan hankintaoikeuslain
207:                                                              käytännön sovellutuksista
208: 922 Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudesta rintamatun-
209:     nukseen                                              939 Sulo Aittoniemi /kesk: Lapsilisän maksamisesta
210:                                                              17 -vuotiaille
211: 923 Sulo Aittoniemi /kesk: Baltian maiden viisumiva-
212:     pauden vaikutuksista rikollisuuteen                  940 Hannes Manninen /kesk: Metsähallituksen mai-
213:                                                              den vuokraamisesta metsästysseuroille
214: 924 Sulo Aittoniemi /kesk: Omaisuudenhoitoyhtiö
215:     Arsenalin toiminnan seurannasta                      941 Hannes Manninen /kesk: Sovintoratkaisuun pyr-
216:                                                              kimisestä Säästöpankkien luottamushenkilöiden
217: 925 Sulo Aittoniemi /kesk: Pelastustoimen helikopte-         korvauskanteissa
218:     ritilanteesta
219:                                                          942 Matjatta Vehkaoja/sd ym.: Naisten syöpäkuollei-
220: 926 Sulo Aittoniemi /kesk: Veronpalautuksen ulos-            suuden lisääntymisestä
221:     mittaamisesta peruspäivärahaa saavalta työttö-
222:     mältä                                                943 Erkki Pulliainen /vihr: Kuhakannan tuottavuu-
223:                                                              den säilyttämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
224: 927 Sulo Aittoniemi /kesk: Arsenal-Silta Oy:n hallus-
225:     sa olevan asunnon vuokrauksesta                      944 Pentti Tiusanen /vas ym.: Kaasukäyttöisten linja-
226:                                                              autojen verotuksesta
227: 928 Sulo Aittoniemi /kesk: Postipankin korkotukilai-
228:     nasta perimän palkkion kohtuullistamisesta           945 Liisa Hyssälä /kesk: Kasvukeskuksen vuokra-
229:                                                              asuntokannan parantamisesta
230: 929 Raimo Vistbacka /ps: Vanhempiensa omistamas-
231:     sa asunnossa asuvien opiskelijoiden oikeudesta       946 Ossi Korteniemi /kesk: Vaikeavammaisten kun-
232:     asuntotukeen                                             toutusmatkojen korvaamisesta
233: 
234: 930 Sinikka Hurskainen /sd ym.: Engel-yhtymän            947 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Suvannon kylätien
235:     työntekijöiden aseman turvaamisesta                      korjaamisesta Pelkosenniemellä
236: 
237: 931 Marjaana Koskinen /sd ym.: Suomalaisten meri-        948 Klaus Bremer /r: Ajoneuvoveron oikeudenmukai-
238:     alan työpaikkojen säilyttämisestä                        suudesta
239: 
240: 932 Mikko Elo /sd: Kiinteistöinsinöörin kelpoisuus-      949 Esa Lahtela /sd: Opintotukihakemusten käsitte-
241:     ehtojen laajentamisesta                                  lyn nopeuttamisesta
242: 
243: 933 Mikko Elo /sd: Taloudellisten väärinkäytösten        950 Raimo Vistbacka /ps: Työperäiseen asbestoosiin
244:     tutkimisesta                                             sairastuneiden kohtelusta korvauskysymyksissä
245: 
246: 934 Mikko Elo /sd: Lainojen myöntämisestä nuorille       951 Armas Komi /kesk: Kiinteän omaisuuden lunas-
247:     yrittäjille                                              tusta koskevan lainsäädännön uudistamisesta
248: 
249: 935 Mikko Elo /sd: Seisontavakuutuksessa olevien         952 Minna Karhunen /kok: Vammaisten lasten kou-
250:     ajoneuvojen vapauttamisesta ajoneuvoverosta              lunkäyntiavustajista
251:                                                 Sisällysluettelo                                              7
252: 
253: 953 Juha Karpio /kok: Aikuisväestön hammashuol-           971 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimintaedellytys-
254:     lon laajentamisesta eläkeläisiin                          ten parantamisesta
255: 
256: 954 Juha Karpio /kok: Eläkkeiden indeksitarkistuk-        972 Raimo Vistbacka /ps: Paikallistien 16853 viitoi-
257:     sista                                                     tuksen parantamisesta
258: 
259: 955 Pirjo-Riitta Antvuori /kok: Suullisen käsittelyn      973 Riitta Korhonen /kok: Alzheimerin taudin hoi-
260:     järjestämisestä käsiteltäessä lasten palauttamista        toon tarkoitettujen lääkkeiden korvattavuudesta
261:     Haagin sopimuksen nojalla
262:                                                           974 Jukka Mikkola /sd: Tax-free-myyntioikeuksien
263: 956 Mikko Elo /sd: Elatusapurästien perinnän tehos-           laajentamisesta saaristoliikenteessä
264:     tamisesta
265:                                                           975 Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen rangaistuskäy-
266: 957 Annika Lapintie /vas: Työntekijöille asetetusta           tännön yhtenäistämisestä
267:     karanteeniajasta telakoiden työhönotossa
268:                                                           976 Janina Andersson /vihr: Lasten oikeuksien to-
269: 958 Janne Viitamies /sd ym.: Toimeentulotukijärjes-           teutumisesta suljetuissa yhteisöissä
270:     telmän muutoksista kunnille aiheutuvien meno-
271:     jen tasaamisesta                                      977 Raimo Vistbacka /ps: Ammatinhaijoittajan mah-
272:                                                               dollisuudesta käyttää liikeyhteisötunnusta
273: 959 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Sorsanmetsäs-
274:     tyskauden aloitusajankohdan siirtämisestä             978 Jorma Kukkonen /sd ym.: Työkyvyttömyyselä-
275:                                                               kettä hakevien oikeuksien turvaamisesta
276: 960 Eila Rimmi /vas ym.: Työttömyysturvan takaisin-
277:     perinnästä työkyvyttömyyseläkepäätöksen jäl-          979 Mikko Immonen /vas ym.: Työvoimahallinnon
278:     keen                                                      henkilöstöresurssien turvaamisesta vuonna 1998
279: 
280: 961 Jouko Jääskeläinen /skl: Valtion kunnille osoitta-    980 Jouko Jääskeläinen /skl: Ylioppilaiden jatko-
281:     mien lakimääräisten tehtävien rahoituksesta               opintomahdollisuuksien lisäämisestä
282: 
283: 962 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulosottomiesten jatko-         981 Johannes Koskinen /sd: Puolustushallinnon Ra-
284:     koulutuksesta                                             kennustyö Parolan toiminnan turvaamisesta
285: 
286: 963 Sulo Aittoniemi /kesk: Vaalipiirijaon muutoksista    982 Mikko Kuoppa /va-r: Osakeyhtiön omistuksessa
287:                                                              olevien työväentalojen verokohtelusta
288: 964 Sulo Aittoniemi /kesk: Aidsin luokittelusta yleis-
289:     vaaralliseksi tartuntataudiksi                       983 Bjarne Kallis /fkf: Ändring av statsutskottets
290:                                                              svenskspråkiga namn tili finansutskottet
291: 965 Sulo Aittoniemi /kesk: Lahjaverolain soveltami-
292:     sesta opiskelijoiden vanhemmilta saamaan tukeen      983 Bjarne Kallis /skl: Valtiovarainvaliokunnan ruot-
293:                                                              sinkielisen nimen muuttamisesta
294: 966 Sulo Aittoniemi /kesk: Konsulttifirmojen vero-
295:     kohtelusta                                           984 Håkan Malm /sv: Retroaktiv korrigering av be-
296:                                                              skattningen av pensionärer som mist sitt pen-
297: 967 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkeläisvelallisten ase-         sionsinkomstavdrag
298:     man parantamisesta
299:                                                           984 Håkan Malm /r: Eläketulovähennyksen menettä-
300: 968 Sulo Aittoniemi /kesk: Laboratorioiden tason val-         neiden eläkeläisten verotuksen taannehtivasta
301:     vonnan tehostamisesta                                     korjaamisesta
302: 
303: 969 Sulo Aittoniemi /kesk: Kipulääkkeiden käytöstä       985 Raimo Vistbacka /ps: Vahanka-Rantakylä-tien
304:     syöpäpotilaiden hoidossa                                 kunnostamisesta Karstulassa
305: 
306: 970 Sulo Aittoniemi /kesk: Kansaneläkkeen perus-         986 Margareta Pietikäinen /sv: Hälsoskador på grund
307:     osan alentamisen vaikutuksista                           av mögel
308: 8                                               Sisällysluettelo
309: 
310: 986 Margareta Pietikäinen /r: Homeen aiheuttamista        1002 Sulo Aittoniemi /kesk: Tuomioistuimessa laadit-
311:     terveyshaitoista                                           tavien pöytäkirjojen kaksikielisyydestä
312: 
313: 987 Jorma Kukkonen /sd ym.: Monilapsisten ja keski-       1003 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulosoton suojaosuuksien
314:     tuloisten perheiqen päivähoitomaksujen kohtuul-            korottamisesta
315:     listamisesta
316:                                                           1004 Sulo Aittoniemi /kesk: Sairausajalta maksetta-
317: 988 Mikko Kuoppa /va-r: Lääkärin määräämän hie-                van päivärahan laskentaperusteista
318:     ronnan korvaamisesta sairausvakuutuksesta
319:                                                           1005 Jari Koskinen /kok: Maatilan sukupolvenvaih-
320: 989 Raimo Vistbacka /ps: Työttömien ulkomaanmat-               dosten laajentamisvelvoitteen toteuttamisesta
321:     koja koskevien selvityspyyntöjen yhdenmukaista-
322:     misesta                                               1006 Tarja Kautto /sd ym.: Uudenmaan vesistöjen
323:                                                                tilan parantamisesta
324: 990 Pirkko Peltomo /sd: Työttömyysturvan peruspäi-
325:     värahan maksamisesta iäkkäälle työttömälle            1007 Maria Kaisa Aula /kesk: Harmaan talouden
326:                                                                poistamisesta rakennusalalta
327: 991 Markku Pohjola /sd: Yritystukien jakoperustei-
328:     den noudattamisesta                                   1008 Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: EU:n rakenne-
329:                                                                rahastouudistuksen toteuttamisesta
330: 992 Hannes Manninen /kesk ym.: Saamenkielisen ja
331:     saamen kielen opetuksen turvaamisesta saame-          1009 Päivi Räsänen /skl: Voimavarojen lisäämisestä
332:     laisten kotiseutualueen kunnissa                           lasten psykiatriseen hoitoon
333: 
334: 993 Hannes Manninen /kesk ym.: Työvoima- ja elin-         1010 Päivi Räsänen /skl: Ulosottojärjestelmän uudis-
335:     keinokeskusten      kansainvälistymisyksiköiden            tamisesta
336:     palkkaus- ja toimintamäärärahojen riittävyydes-
337:     tä                                                    1011 Päivi Räsänen /skl: Puolustusvoimien kehittä-
338:                                                                misestä
339: 994 Erkki Pulliainen /vihr: Metsähallituksen kiinteis-
340:     tökaupoista saamelaisten kotiseutualueella            1012 Hannu Kemppainen /kesk ym.: Ympäristötuen
341:                                                                myöntämisestä yli 65-vuotiaille viljelijöille
342: 995 Raimo Mähönen /sd: Rakennushallinnon irtisa-
343:     nomisista vastuullisten vahingonkorvausvelvolli-      1013 Matti Väistö /kesk: Tradenomin tutkinnon hy-
344:     suudesta                                                   väksymisestä    HTM-tilintarkastajatutkinnon
345:                                                                peruskoulutukseksi
346: 996 Armas Komi/kesk: Päiväkotien ja koulujen sijoit-
347:     tamisesta asuinrakennuksiin ja muihin puutteelli-     1014 Mikko Elo /sd ym.: Eläkeläisten edunvalvonta-
348:     sesti varustettuihin tiloihin                              mahdollisuuksien parantamisesta
349: 
350: 997 Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsinkielisten televisio-    1015 Liisa Hyssälä/kesk: Metsäteiden rakentamisesta
351:     ohjelmien suhteellisesta osuudesta                         ja kunnossapidosta
352: 
353: 998 Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkevalituksiin annettu-      1016 Hannu Takkula /kesk ym.: Jäänmurtajien koti-
354:     jen päätösten perustelemisesta                             sataman sijoittamisesta Ouluun tai Kemiin
355: 
356: 999 Sulo Aittoniemi /kesk: Palveluiden keskittämises-     1017 Anu Vehviläinen /kesk: Korkeakouluopiskeli-
357:     tä haja-asutusalueilla                                     joiden sivuaineopintojen tehostamisesta
358: 
359: 1000 Sulo Aittoniemi /kesk: Pinsiön taimitarhan           1018 Ulla Anttila /vihr: Pääkaupunkiseudun seudulli-
360:      käyttämien myrkkyjen vaikutuksista ympäris-               sesta verontasauksesta ja kuntien valtionosuus-
361:      töön                                                      järjestelmän uudelleenarvioinnista
362: 
363: 1001 Sulo Aittoniemi /kesk: Vammaishuollon palve-         1019 Jaakko Laakso /vas ym.: Pitäjänmäen meijerin
364:      luiden toteutumisen valvonnasta                           maidon pakkaamon lakkauttamisesta
365:                                                  Sisällysluettelo                                             9
366: 
367: 1020 Jukka Mikkola /sd: Avoimen korkeakoulun               1037 Sulo Aittoniemi /kesk: Televisiokanavien näky-
368:      opiskelumaksujen kohtuullistamisesta                       vyyden parantamisesta Oriveden Eräjärven ky-
369:                                                                 lässä
370: 1021 Raimo Vistbacka /ps: Luottotietorekistereihin
371:      joutuneiden oikeudesta avata pankkitili               1038 Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen yliopiston
372:                                                                 lääketieteellisen tiedekunnan aloituspaikkojen
373: 1022 Raimo Vistbacka /ps: Osa-aikaisen työttömän                lisäämisestä
374:      oikeudesta opiskella menettämättä työttömyys-
375:      korvaustaan
376:                                                            1039 Sulo Aittoniemi /kesk: Pohjoismaisen apuväli-
377: 1023 Helena Vartiainen /sd: Verovapaan myynnin                  neiden kehittämiskeskuksen siirtämisestä Tam-
378:      sallimisesta Kustavinja Ahvenanmaan välisessä              pereelta Helsinkiin
379:      liikenteessä
380:                                                            1040 Sulo Aittoniemi /kesk: Katulapsiongelman sel-
381: 1024 Jaakko Laakso /vas ym.: Vantaan kaupungin                  vittämisestä Suomessa
382:      kohtelusta kuntien valtionosuuksien jakamises-
383:      sa                                                    1041 Sulo Aittoniemi /kesk: Pakolaiskiintiön lisäämi-
384:                                                                 sestä
385: 1025 Mikko Elo /sd: Osakesijoittajien rekisteröitymi-
386:      sestä omalla nimellään                                1042 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen yleisurhei-
387:                                                                 lun tason parantamisesta
388: 1026 Satu Hassi /vihr: Siviilipalvelusmiesten palvelus-
389:      paikkojen lisäämisestä                                1043 Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan saaman
390:                                                                 tasoitusmaksun kohtuullistamisesta
391: 1027 Timo Ihamäki /kok: Lasten päivähoidon uudel-
392:      leen järjestämisestä                                  1044 Sulo Aittoniemi /kesk: Harmaan talouden tuot-
393:                                                                 tojen selvittämisestä
394: 1028 Matti Ryhänen /kesk: Rikosten ennaltaehkäisyn
395:      parantamisesta                                        1045 Sulo Aittoniemi /kesk: Todistajanpalkkioiden
396:                                                                 korottamisesta
397: 1029 Satu Hassi /vihr: Huumeista riippuvaisten poti-
398:      laiden hoidosta                                       1046 Sulo Aittoniemi /kesk: Osakeomistuksen siirty-
399:                                                                 misestä ulkomaille
400: 1030 Suvi Linden /kok ym.: Pienyrittäjien toiminnan
401:      turvaamisesta                                         1047 Jorma Rantanen /sd: Hauhon Ramsinojan ja
402:                                                                 Vitsiäiänlahden puhdistamisesta
403: 1031 Paula Kokkonen /kok ym.: Lääkkeiden lunasta-
404:      misesta apteekkeja Iakkautettaessa                    1048 Klaus Bremer /r: Hallituksen vastauksen tasosta
405:                                                                 ilmailuasioissa
406: 1032 Martti Korhonen /vas ym.: Meriluoto-nimisen
407:      lautan miehittämisestä ja lauttaliikenteen tur-       1049 Marjaana Koskinen /sd ym.: Tekniikan ammat-
408:      vallisuudesta Hailuodossa                                  tikorkeakoulututkintonimikkeen muuttamises-
409:                                                                 ta
410: 1033 Markku Vuorensola /kesk: Palo- ja pelastustoi-
411:      men taloudellisten ja koulutuksellisten valmiuk-     1050 Tero Mölsä /kesk ym.: Poliisin toimintaedelly-
412:      sien lisäämisestä                                         tysten parantamisesta Etelä-Suomessa
413: 
414: 1034 Esa Lahtela /sd: Vapautuksen myöntämisestä           1051 Raimo Vistbacka /ps: Ajoluvan palauttamisesta
415:      järjestetystä jätteenkuljetuksesta                        päihteiden käytön takia ajokorttinsa menettä-
416:                                                                neille
417: 1035 Pentti Tiusanen /vas: Valmet Oy:n henkilöstö-
418:      politiikan vaikutuksista työllisyyteen ja suoma-     1052 Päivi Räsänen /skl: Ehec-bakteerin aiheutta-
419:      laiseen osaamiseen                                        mien riskien torjunnasta
420: 
421: 1036 Sulo Aittoniemi /kesk: Fosfaattilouhoksen            1053 Päivi Räsänen /skl: Biotekniikan koulutuksen
422:      käynnistämisestä Tansaniassa                              kehittämisestä
423: 
424: 
425:  2 280133
426: 10                                             Sisällysluettelo
427: 
428: 1054 Paula Kokkonen /kok: Eläkeindeksin määräy-          1072 Kari Rajamäki /sd ym.: Perustienpidon määrä-
429:      tymisperusteista                                         rahojen tiealuekohtaisen jaon perusteista
430: 
431: 1055 Päivi Räsänen /skl: Uusien lääkkeiden sairaus-      1073 Raimo Vistbacka /ps: Vammaispalvelulain nou-
432:      vakuutuskorvauksista                                     dattamisesta kunnissa
433: 
434: 1056 Päivi Räsänen /skl: Rintasyöpäseulontojen laa-      1074 Raimo Vistbacka /ps: Valtion viranomaisten
435:      jentamisesta                                             puhelinpalvelujen maksullisuudesta
436: 
437: 1057 Riitta Korhonen /kok: Korjausavustusten             1075 Sulo Aittoniemi /kesk: Rikoslainsäädännön pit-
438:      myöntämisestä asunto-osuuskunnille                       käjänteisestä kehittämisestä
439: 
440: 1058 Minna Karhunen /kok: Viljelemättömyyssopi-          1076 Sulo Aittoniemi /kesk: Puun energiakäytön kan-
441:      muksen piiriin kuuluvien peltojen hoitovelvolli-         nattavuuden parantamisesta
442:      suuden laajentamisesta
443:                                                          1077 Sulo Aittoniemi /kesk: Vuorotteluvapaan kehit-
444: 1059 Ossi Korteniemi /kesk: Lakisääteisen katokor-            tämisestä
445:      vausjärjestelmän luomisesta porotaloudelle
446:                                                          1078 Sulo Aittoniemi /kesk: Ajo-opetuksen sisällyttä-
447:                                                               misestä lukion ja ammatillisten oppilaitosten
448: 1060 Klaus Bremer /r: City-pakettiautojen verokohte-          opetusohjelmiin
449:      lusta
450:                                                          1079 Sulo Aittoniemi /kesk: Turvallisuuden paranta-
451: 1061 Jari Koskinen /kok: Tasokurssien palauttami-             misesta Finnairin lentotoiminnassa
452:      sesta peruskouluihin
453:                                                          1080 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion kassavarannon
454: 1062 Liisa Hyssälä /kesk: Lasten korvatulehdusten             käyttämisestä
455:      ennaltaehkäisystä
456:                                                          1081 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen suhtautumi-
457: 1063 Erkki Pulliainen /vihr: Sokiin koekaivostoimin-          sesta Suomen Pankin huvilarakentamiseen Saa-
458:      nan vaikutuksista Nuorttijoen leväesiintymiin            riselälle
459: 1064 Riitta Prusti /sd: Työn ja työvoiman kohtaamat-     1082 Sulo Aittoniemi /kesk: Mustajärvi-Vaskivesi-
460:      tomuuden selvittämisestä                                 paikallistien oikaisusta Ruovedellä
461: 1065 Kimmo Kiljunen /sd: Asianajajaliittoon kuulu-       1083 Sulo Aittoniemi /kesk: Kilpailun toteutumisesta
462:      mattomien lakimiesten oikeudesta avustaa mak-            puukaupassa
463:      suttornissa oikeudenkäynneissä
464:                                                          1084 Pekka Leppänen /vas: Armeijan käytöstä pois-
465: 1066 Markus Aaltonen /sd: Pienyritysten työnantaja-           tettujen räjähteiden tuhoamistavasta
466:      maksujen maksujärjestelmän uudistamisesta
467:                                                          1085 Raimo Holopainen /sd: Rajanylityspaikan
468: 1067 Helena Vartiainen /sd: Kuurojen lukio-opiske-            avaamisesta Lieksan Inarissa
469:      lun pidentämisestä
470:                                                          1086 Anne Huotari /vas: Ulkomaisen työvoiman
471: 1068 Arja Ojala /sd ym.: Keliakiaa sairastavien eri-          käyttöön liittyvien vastuukysymysten toteutu-
472:      koisruokavalion kustannusten korvaamisesta               misesta
473: 
474: 1069 Pertti Virtanen /evir: Työttömyyspäivärahan ja      1087 Timo Ihamäki /kok: Sosiaali- ja terveydenhuol-
475:      toimeentulotuen yhteensovittamisesta                     lon valtakunnallisen suunnitelman tarpeellisuu-
476:                                                               desta
477: 1070 Markku Pohjola /sd ym.: Lentoturvallisuuden
478:      parantamisesta                                      1088 Timo Ihamäki lkok: Vuokra-asuntojen välitys-
479:                                                               palkkioiden kohtuullistamisesta
480: 1071 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Laskennallisen
481:      päivärahakauden käyttämisestä työkyvyttö-           1089 Anu Vehviläinen /kesk: Eläkevakuutuksen otta-
482:      myyseläkettä myönnettäessä                               neiden aseman turvaamisesta
483:                                               SisäiJysluettelo                                          II
484: 
485: 1090 Toimi Kankaanniemi /skl: Luotollisten shekkiti-    1096 Annika Lapintie /vas: Boutique-alan vaateliik-
486:      lien väärinkäytön ehkäisemisestä                        keiden hintamerkinnöistä
487: 
488: 1091 Raimo Holopainen /sd: Mopoautojen merkitse-        1097 Pentti Tiusanen /vas: Työeläkkeen ja kansan-
489:      misestä hitaan ajoneuvon kolmiolla                      eläkkeen yhteensovittamisesta ja kansaneläk-
490:                                                              keen perusosan uudelleen leikkaamisesta
491: 1092 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Sanomalehtien
492:      viikonloppujakelun tukemisesta haja-asutus-        1098 Raimo Holopainen /sd: Natura-ohjelman val-
493:      alueilla                                                mistelua koskevista kannanotoista
494: 
495: 1093 Toimi Kankaanniemi /skl: Omaishoidon tuki-         1099 Maria Kaisa Aula /kesk: Valtionapujen maksa-
496:      järjestelmän kehittämisestä                             tuksesta eri pankkien asiakkaille
497: 
498: 1094 Kari Rajamäki /sd: Kansaneläkkeen lapsikoro-       1100 Jaakko Laakso /vas: Verovapaan myynnin säi-
499:      tuksen poistamisesta                                    lyttämisestä Euroopan unionin jäsenmaiden vä-
500:                                                              lisessä liikenteessä
501: 1095 Matti Saarinen /sd ym.: Olosuhteiden mukaan
502:      muuttuvien nopeusrajoitusten toteuttamisesta
503:      maantieliikenteessä
504: 1
505: 1
506:  1
507:  1
508:   1
509:   1
510:    1
511:    1
512:     1
513:     1
514:      1
515:      1
516:       1
517:       1
518:        1
519:        1
520:         1
521:         1
522:          1
523:          1
524:           1
525:           1
526:            1
527:            1
528:                                            KK 821, 829/1997 vp
529: 
530: Kirjallinen kysymys 821, 829
531: 
532: N:o821
533: 
534: 
535:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Turkiselinkeinoon kohdistuneiden tihutöi-
536:                                        den estämisestä
537: 
538: 
539:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
540: 
541:    Turkiselinkeino on merkittävä elinkeino              ovat mm. vahingoittaneet turkiselinkeinon har-
542: maassamme. Sen vuotuinen tuotto on nykyisel-            joittamista, aiheuttaneet taloudellista vahinkoa
543: lään 1,6 miljardia markkaa. Suomessa on noin            sekä tehneet karhunpalveluksen luonnolle pääs-
544: 2 100 turkistarhaajaa, heistä suurin osa toimii         tämällä eläimiä luontoon. Aktivistien toiminta
545: Pohjanmaalla.                                           on otettu turkistarhaajien ammattikunnan kes-
546:    Viime aikoina turkiselinkeino on joutunut eri-       kuudessa vihamielisesti vastaan. Julkisuudessa
547: laisten tihutöiden ja sabotaasien kohteeksi. Mie-       olleiden tietojen mukaan on vaara, että aktivis-
548: lenosoitukset eivät ole ääriaktivisteille riittäneet,   tien ja tarhaajien välille syntyy jopa väkivaltaisia
549: vaan he ovat siirtyneet kovemmalle ja laittomalle       välienselvittelyjä.
550: linjalle. Viime keväänä aktivistit häiriköivät ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
551: turmelivat japanilaisturistien bussia Helsingissä.      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
552: Turkisliikkeet eri puolella maata ovat joutuneet        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
553: niin tänä vuonna kuin aiemminkin tihutöiden             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
554: kohteeksi. Pelkästään Helsingin keskustassa on
555: rikottu satoja ikkunoita.                                         Onko Hallitus perillä turkiselinkei-
556:    Aivan viime viikkoina aktivistit ovat keskitty-             noon kohdistuneista iskuista, ja
557: neet turkistarhojen vahingoittamiseen. Muun                       mitä Hallitus aikoo tehdä, että turkis-
558: muassa Parkanossa ja Vaasan seudulla aktivistit                elinkeinoon kohdistuvat tihutyöt ja suo-
559: terrorisoivat turkistarhoja päästämällä minkkejä               ranainen terrorismi saadaan kuriin?
560: ja kettuja ympäristöön. Toiminnallaan aktivistit
561:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1997
562: 
563:                                           Anu Vehviläinen /kesk
564: 
565: 
566: 
567: 
568: 270136
569: 2                                       KK 821, 829/1997 vp
570: 
571: N:o829
572: 
573: 
574: 
575:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Turkiselinkeinoon kohdistuneiden tihutöi-
576:                                       den estämisestä
577: 
578:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
579: 
580:     Turkistarhoihin ja turkisliikkeisiin on viime       Hallituksella ei liene asiaan paljon tehtävissä,
581: vuosien ja viime kuukausien aikana kohdistettu       mutta on kuitenkin aiheellista valtiopäiväjärjes-
582: tekoja, jotka täyttävät terrorismin tunnusmerkit.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esittää kun-
583: Ne ovat aiheuttaneet suunnatonta kärsimystä ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
584: taloudellisia menetyksiä turkistarhaajille, isku-    nen vastattavaksi seuraava kysymys:
585: jen yhteydessä vapautetuille luontoon sopeutu-
586: mattomille eläimille sekä luonnossa oleville eläi-             Onko Hallitus miettinyt keinoja eläin-
587: mille esimerkiksi vapaotettujen minkkien tahol-             suojelun varjolla turkistarhoja vastaan
588: ta.                                                         tapahtuvan terrorismia lähestyvän toi-
589:     Turkistarhaiskujen takana olevilla ei ole to-           minnan estämiseksi, ja
590: dennäköisesti mitään tekemistä luonnonsuoje-                   miten Hallitus suhtautuu siihen, että
591: lun tai eläinsuojelun kanssa, vaan motiivit ovat            turkistarhaajat katsoisivat hädän edessä
592: yhteiskunnan vastaiset, jos niitä yleensä on lain-          olevansa pakotettuja ottamaan niin sano-
593: kaan. Juuri tämäntyyppinen motiiviton terroris-             tusti oikeuden omiin käsiinsä?
594: mi on kaikkein vaarallisinta, koska se saattaa
595: purkautua missä tahansa ja millä tekosyyllä ta-
596: hansa.
597:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1997
598: 
599:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
600:                                            KK 821, 829/1997 vp                                              3
601: 
602: 
603: 
604: 
605:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
606: 
607:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          seen ympäristöön, vaikutusmahdollisuus elin-
608: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ympäristöään koskevaan päätöksentekoon sekä
609: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemaliaan
610: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-           elinkeinona.
611: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen               Vähäinen osa eläinsuojeluaktivisteista on eri-
612: n:o 821:                                                tyisesti vuodesta 1995 lähtien kuitenkin käyttä-
613:                                                         nyt lainvastaisia keinoja, jotka ovat suuntautu-
614:           Onko Hallitus perillä turkiselinkei-          neet pääasiallisesti turkis- ja lihanjalostusalalla
615:        noon kohdistuneista iskuista, ja                 toimivia yrityksiä vastaan. Elinkeinonharjoitta-
616:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että turkis-       jille on aiheutettu merkittäviä taloudellisia va-
617:        elinkeinoon kohdistuvat tihutyöt ja suo-         hinkoja etupäässä vahingonteko-, varkaus- ja
618:        ranainen terrorismi saadaan kuriin?              tuhotyörikosten tunnusmerkistöt täyttävillä te-
619:                                                         oilla. Rikoksentekijöiden on voitu havaita otta-
620:   sekä kansanedustaja Sulo Aittoniemen näin             neen käyttöönsä suunnitelmallisia toimintamal-
621: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 829:                leja, jotka on omaksuttu ilmeisesti kansainvälis-
622:                                                         ten yhteyksien perusteella. Kyseistä toimintaa
623:           Onko Hallitus miettinyt keinoja eläin-        harjoittavien eläinsuojeluaktivistien menettely-
624:        suojelun varjolla turkistarhoja vastaan          tavat loukkaavat suuren yrittäjä- sekä työnteki-
625:        tapahtuvan terrorismia lähestyvän toi-           jäpiirin oikeuksia. Viranomaisten tuleekin huo-
626:        minnan estämiseksi, ja                           lehtia siitä, että jokaisella on perustuslaissa il-
627:           miten Hallitus suhtautuu siihen, että         maistu mahdollisuus hankkia toimeentulonsa
628:        turkistarhaajat katsoisivat hädän edessä         valitsemaliaan laillisella työllä, ammatilla tai
629:        olevansa pakotettuja ottamaan niin sano-         elinkeinona.
630:        tusti oikeuden omiin käsiinsä?                       Poliisin tehtävänä on selvittää ja saattaa syyte-
631:                                                         harkintaan tapahtuneet rikokset. Eläinsuojelu-
632:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-            aktivistien suorittamiksi epäiltyjen tekojen tut-
633: vasti seuraavaa:                                        kinta on ollut erittäin vaativaa, sillä lainvastaisiin
634:                                                         toimiin syyllistyneiden henkilöiden joukko on
635:    Eläinsuojeluun aktiivisesti osallistuvien hen-       ilmeisen suppea. Heidän on myös voitu havaita
636: kilöiden toiminta on saanut Suomessa julkisuut-         valmistautuneen huolellisesti mahdollisia esitut-
637: ta jo useiden vuosien ajan. Merkittävä osa heistä       kintatoimenpiteitä varten. Poliisi on kuitenkin
638: noudattaa lainsäädäntöä ja käyttää tärkeäksi            vuodesta 1995lähtien kerännyt valtakunnallises-
639: kokemansa asian edistämiseen yksinomaan pe-             ti tiedot kaikista rikoksista, joita on syytä epäillä
640: rusoikeuksia, jotka ilmenevät hallitusmuodosta.         eläinsuojeluaktivistien tekemiksi. Esitutkintaa
641: He muun muassa jakavat sananvapauden puit-              varten on lisäksi perustettu erityisiä tutkintaryh-
642: teissa yleisölle osoitettuja tiedotteita sekä järjes-   miä, jotka ovat perehtyneet edellä mainittuihin
643: tävät kokoontumis- ja yhdistymisvapauteen pe-           tekoihin. Useita tapahtumasarjoja onkin selvi-
644: rustuvia mielenosoituksia.                              tetty ja tuomioistuimet ovat antaneet niiden osal-
645:     Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskunta-       ta ratkaisuja, joiden perusteella henkilöitä on
646: järjestyksen turvaaminen, minkä vuoksi sen on           tuomittu sakko- ja vankeusrangaistuksiin. Tut-
647: huolehdittava myös siitä, ettäjokaisella on mah-         kintatoimenpiteet ovat lisäksi useiden turkiselin-
648: dollisuus käyttää perustuslaista ilmeneviä perus-        keinoon kohdistuneiden tekojen osalta edelleen
649: oikeuksia. Ympäristön suojelu on asiakokonai-           kesken. Poliisi tulee suorittamaan esitutkinnan
650: suus, joka edellyttää laaja-alaista yhteistyötä.        tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, jotta nä-
651: Poliisin onkin pyrittävä toiminnallaan edistä-           mäkin rikokset selvitettäisiin ja asiat voitaisiin
652: mään sovinnollisuutta eri henkilöryhmien välil-          saattaa edelleen syyteharkintaan. Tutkinnan yh-
653: lä, jolloin voitaisiin myös parhaiten turvata halli-    teydessä voidaan myös arvioida keinoja, joiden
654: tusmuodossa jokaiselle osoitettu oikeus terveelli-      avulla on mahdollista entistä tehokkaammin
655: 4                                       KK 821, 829/1997 vp
656: 
657: suojata omaisuutta ja estää ennakolta suunnit-       koslain mukaan hätävarjelu on tämän vuoksi
658: teilla olevia rikoksia.                              mahdollista uhkaavan tai jo aloitetun hyökkäyk-
659:    Yleisenjärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä-   sen torjumiseksi vain tarkasti rajatuissa tilanteis-
660: minen on poliisin tehtävä. Henkilön tuleekin         sa. Henkilö, jonka toiminta ei pysy säännöksen
661: pääsääntöisesti turvautua kyseisen viranomaisen      osoittamissa puitteissa, syyllistyy itse lainvastai-
662: apuun, jos hän on vaarassa joutua taikka jo jou-     seen tekoon, josta hänet voidaan tuomita ran-
663: tunut rikoksen kohteeksi. Voimassa olevan ri-        gaistukseen.
664:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
665: 
666:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
667:                                           KK 821, 829/1997 vp                                              5
668: 
669: 
670: 
671: 
672:                                          Tili Riksdagens Talman
673: 
674:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            möjligheten att påverka beslutsfattandet i frågor
675: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            som gäller den egna livsmiljön samt rätten att
676: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        skaffa sin utkomst genom den näring man själv
677: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-           väljer.
678: mål nr 821:                                                En obetydlig del av djurskyddsaktivisterna
679:                                                        har, särskilt fr.o.m. 1995, tiligripit lagstridiga åt-
680:           Är Regeringen medveten om de an-             gärder som i huvudsak har riktats mot päls- och
681:        grepp som riktats mot pälsnäringen, och         köttförädlingsföretag. Näringsidkarna har orsa-
682:           vad ämnar Regeringen göra för att den        kats betydande ekonomiska skador på grund av
683:        vandalism och regelrätta terrorism som          handlingar som närmast uppfyller brottsrekvisi-
684:        pälsnäringen utsätts för skall fås under        ten för skadegörelse, stöld och sabotage. Man
685:        kontroll?                                       har kunnat konstatera att gärningsmännen har
686:                                                        börjat använda planmässiga verksamhetsformer
687:    samt av riksdagsman Sulo Aittaniemi under-          som de uppenbarligen har tillägnat sig genom
688: tecknade spörsmål nr 829:                              internationella kontakter. Dessa djurskyddsakti-
689:                                                        visters verksambet kränker många fOretagares
690:           Har Regeringen övervägt olika sätt att       och arbetstagares rättigheter. Till myndigheter-
691:        förhindra den verksamhet som närmar             nas uppgifter hör också att se tili att var och en
692:        sig terrorism och som i djurskyddets            har den i grundlagen angivna rätten att skaffa sin
693:        namn riktas mot pälsfarmer, och                 utkomst genom arbete, yrke eller näring som han
694:           hur förhåller sig Regeringen tili möjlig-    fritt valt.
695:        heten att pälsfarmarna i nödens stund               Poliseos uppgift är att utreda och föra brott till
696:        anser sig vara tvungna att s.a.s. ta lagen i    åtalsprövning. Utredningen av de gärningar som
697:        egna händer?                                    misstänkts vara utförda av djurskyddsaktivister-
698:                                                        na har varit mycket krävande, eftersom den
699:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt          grupp som gör sig skyldig till lagstridiga hand-
700: anföra följande:                                       lingar uppenbarligen är mycket liten. Det har
701:                                                        också konstaterats att de har varit noga förbered-
702:    Djurskyddsaktivisterna har redan under flera        da för eventuella förundersökningsåtgärder. Po-
703: års tid fått stor publicitet i Finland. En betydande   Iisen har dock från och med 1995 samlat in upp-
704: del av aktivisterna följer lagen och använder sig      gifter om alla brott i Finland som det finns skäl
705: endast av regeringformens grundläggande fri-           att misstänka djurskyddsaktivisterna för. För
706: och rättigheter för att främja frågor som de upp-      förundersökningen har det dessutom grundats
707: lever som viktiga. Bl.a. delar de ut informations-     särskilda utredningsgrupper som har satt sig in i
708: b1ad inom ramen för yttrandefriheten och ordnar        de ovan nämnda brotten. Flera händelsekedjor
709: demonstrationer som grundar sig på mötes- och          har också utretts och domstolarna har fållt avgö-
710: föreningsfriheten.                                     randen som har lett tili att några personer har
711:    Poliseos uppgift är att trygga rätts- och sam-      dömts tili böter och fångelsestraff. Utredningen
712: hällsordningen, varför den också skall se tili att     av flera handlingar som riktats mot pälsnäringen
713: var och en har möjlighet att använda sig av de         är dessutom fortfarande på hälft. Polisen kom-
714: grundläggande fri- och rättigheter som anges i         mer att göra förundersökningen så effektivt som
715: grundlagen. Miljövården är en helhet som består        möjligt, för att brotten skall bli utredda och förda
716: av många frågor och som därför förutsätter ett         tili åtalsprövning. 1 samband med utredningen
717: omfattande samarbete. Polisen skall genom sin          kan man också bedöma olika sätt som gör det
718: verksamhet också försöka verka för försonlighet        möjligt att ännu effektivare än tidigare skydda
719:  mellan olika grupper. På detta sätt kan man           egendom och förebygga planerade brott.
720:  också bäst trygga rätten tili en sund miljö, något        Poliseos uppgift är att upprätthålla allmän
721:  som tiliförsäkras var och en i regeringsformen,       ordning och säkerhet. Den som riskerar att råka
722: 6                                       KK 821, 829/1997 vp
723: 
724: ut för eller har råkat ut för brott skall också i   angrepp i noga angivna situationer. Den som inte
725: första hand vända sig tili denna myndighet. En-     håller sig inom gränserna för denna bestämmelse
726: ligt gällande strafflag är nödvärn därför möjligt   gör sig själv skyldig tili en lagstridig handling som
727: endast för avvärjande av hotande eller påbörjade    han kan dömas till straff för.
728: 
729: 
730:      Helsingforsden 25 september 1997
731: 
732:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
733:                                               KK 822/1997 vp
734: 
735: Kirjallinen kysymys 822
736: 
737: 
738: 
739: 
740:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Työllistämistuen maksamisesta yrittäjän
741:                                          työllistäessä oman perheen jäseniä
742: 
743: 
744:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
745:    Valtio maksaa työnantajalle työllistämistu-           ohjeet, eli että silloin kun asia tuntuu vilpittömän
746: kea, jos tämä työllistää työttömän työntekijän           oloiselta, työllistämistuki olisi mahdollista myös
747: esimerkiksi 6 kuukauden ajaksi. Työllistettävä           yrittäjäperheen sisällä.
748: voi olla myös työnantajan perheenjäsen, esimer-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
749: kiksi oma lapsi, siihen ei ole laillista estettä. Työ-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
750: voimatoimistot suhtautuvat kuitenkin hyvin               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
751: epäilevästi tällaiseen mahdollisuuteen ja epäile-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
752: vät jonkinasteista väärinkäytöksen mahdolli-
753: suutta.                                                            Aikooko Hallitus helpottaa sellaista
754:    Tällainen mahdollisuus voi olla, mutta se on                 mahdollisuutta, että esimerkiksi yrittäjä-
755: kai varsin vähäinen ja se voidaan kiertää esimer-               perheessä oman lapsen työllistäminen
756: kiksi työllistämällä ristiin jonkin toisen yrittäjä-            yrityksessä yleensä johtaisi työllistämis-
757: perheen kanssa. Tämän vuoksi ministeriön tulisi                 tuen saamiseen?
758: antaa työvoimatoimistoille asiassa positiiviset
759: 
760:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1997
761: 
762:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
763: 
764: 
765: 
766: 
767: 270136
768: 2                                           KK 822/1997 vp
769: 
770: 
771: 
772: 
773:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksessä esitetyissä tilanteissa on kiinni-
775: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tettävä huomiota myös yrittäjäperheen lapsen
776: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       asemaan työttömyysturvajärjestelmän näkökul-
777: le jäsenelle kansanedustajan Sulo Aittoniemen          masta. Työttömyysturvalain 1 a §:ssä on sään-
778: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 822:          nelty tilanteet, joissa henkilö katsotaan yritystoi-
779:                                                        mintaa harjoittavaksi henkilöksi. Koska yrittäjä-
780:           Aikooko Hallitus helpottaa sellaista         perheiden lapset usein työllistyvät vanhempiensa
781:        mahdollisuutta, että esimerkiksi yrittäjä-      omistamassa perheyrityksessä, katsotaan työttö-
782:        perheessä oman lapsen työllistäminen            myysturvalain säännösten perusteella yrittäjäksi
783:        yrityksessä yleensä johtaisi työllistämis-      sellainen yrittäjäperheen lapsi, joka työllistyy
784:        tuen saamiseen?                                 vanhempiensa omistamassa tai määräysvallassa
785:                                                        olevassa yrityksessä, jos hän asuu vanhempiensa
786:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kanssa samassa taloudessa.
787: vasti seuraavaa:                                          Pelkän sukulaisuussuhteen perusteella henki-
788:                                                        löä ei voida työttömyysturvan saamisedellytyk-
789:     Työvoimapalvelujen avulla työkykyinen 17-          siä arvioitaessa katsoa yrittäjäksi, vaan perheen-
790: 64-vuotias työmarkkinoiden käytettävissä oleva         jäsenten osalta ratkaisevaa on se, työllistyykö
791: työvoimatoimistoon työttömäksi työnhakijaksi           henkilö perheenjäsenen määräysvallassa olevas-
792: ilmoittautunut henkilö pyritään ensisijaisesti         sa tai omistamassa yrityksessä ja asuuko per-
793: työllistämään työssäkäyntialueellaan avoimiksi         heenjäsen yrittäjän kanssa samassa taloudessa.
794: ilmoitettuihin työpaikkoihin. Jos työnhakijaa ei       Perheenjäseneksi katsotaan yrityksessä työsken-
795: onnistuta yksilöllisen tilanteen edellyttämillä te-    televän henkilön puoliso ja henkilö, joka on yri-
796: hostetuilla toimenpiteillä työllistämään edellä        tyksessä työskentelevälle henkilölle sukua suo-
797: kerrotuin tavoin, voidaan hänen työllistymistään       raan ylenevässä tai alenevassa polvessa ja asuu
798: tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllistä-        henkilön kanssa samassa taloudessa.
799: mistukityön tavoitteena on, viimesijaisena kei-           Koska työllisyysmäärärahoja on työllisyys-
800: nona, edistää työttömän henkilön työmarkkina-          lainsäädännön mukaan kohdennettava niiden
801: valmiuksia ja edistää pysyvän työn saantia.            työnhakijoiden työllistämisen edistämiseen, joi-
802:     Työllistämistuen myöntämisestä päättää työl-       den työnsaannin tarve on suurin ja koska työttö-
803: lisyysasetuksen 47 §:n mukaan työvoimatoimisto         myys on alueellisesti erilaista, työvoimatoimistot
804: työvoima- ja elinkeinokeskuksen sen käyttöön           ovat työllistämistukiasioita käsitellessään teh-
805: osoittaman määrärahan rajoissa. Työvoimatoi-           neet linjauksia sen osalta, milloin henkilö voi-
806: mistolla on edellä selostetun lainsäädännön sekä       daan osoittaa aktiivisten työvoimapoliittisten
807: sille myönnettyjen määrärahojen puitteissa ta-         toimenpiteiden piiriin. Työvoimatoimistojen te-
808: pauskohtainen itsenäinen harkintavalta työllis-        kemät linjaukset ovat laillisia edellyttäen, että
809: tämistukiasioissa.    Vaikka työllistämistuen          linjausta sovellettaessa työvoimatoimisto ei lai-
810: myöntämisedellytykset täyttyisivät, työvoima-          minlyö noudattaa Suomen Hallitusmuodossa
811: toimisto harkitsee tapauskohtaisesti, onko tuen        asetettua vaatimusta kansalaisten yhdenvertai-
812: myöntämistä pidettävä kussakin tapauksessa             sesta kohtelusta. Työvoimatoiroistoille annettu
813: työvoimapoliittisesti tarkoituksenmukaisena.           suhteellisen laaja työvoimapoliittinen harkinta-
814:     Perheenjäsenten työllistämistä työllistämis-       valta työllistämistukiasioista päätettäessä turvaa
815: tuella perheen yrityksessä ei siis ole säädöstasolla   työllistämistukijärjestelmän joustavuuden ja
816: rajoitettu. Väärinkäytästen esiintyminen on kui-       alueellisten olosuhteiden huomioon ottamisen.
817: tenkin käytännössä johtanut siihen, että työvoi-          Työnantajalle maksettavan palkkaperustei-
818: matoimistot ovat niille kuuluvaa harkintavaltaa        sen työllistämistuen lisäksi työvoimatoimisto voi
819: käyttäessään yleisesti suhtautuneet varsin pidät-      myöntää työttömälle työnhakijalle työharjoitte-
820: tyvästi työllistämistuen myöntämiseen osapuol-         lutukea työharjoittelun ajaksi. Työharjoittelutu-
821: ten ollessa saman perheen jäseniä.                     kea on myönnetty muun muassa sellaisissa tilan-
822:                                          KK 822/1997 vp                                           3
823: 
824: teissa, joissa perheenjäsenen työskentelyä ovat    ilman työsuhdetta suoritettavan työharjoittelun
825: puoltaneet vahvat ammatinvalintaan liittyvät       avulla työhön ja työelämään sekä ohjata amma-
826: syyt. Työharjoittelutuen tarkoituksena on pereh-   tinvalintaan.
827: dyttää ensi kertaa työmarkkinoille tuleva nuori
828: 
829:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
830: 
831:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
832: 4                                             KK 822/1997 vp
833: 
834: 
835: 
836: 
837:                                           Tili Riksdagens Talman
838: 
839:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-             1 de fall som spörsmålet beskriver är det också
840: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           skäl att peka på vissa omständigheter i vårt sys-
841: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         tem för skydd vid arbetslöshet när det gäller barn
842: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga             i företagarfamiljer. 1 1 a § lagen om utkomst-
843: spörsmål nr 822:                                         skydd för arbetslösa räknas de fall upp när en
844:                                                          person anses utöva näringsverksamhet. Det är
845:            Har Regeringen för avsikt att göra det        vanligt att barnen i företagarfamiljer får anställ-
846:         lättare för tili exempel företagarfamiljer       ning i ett företag som ägs av deras föräldrar.
847:         att anställa sina barn i företaget och i         Därför betraktas barnen i en företagarfamilj med
848:         normala fall ändå få sysselsättningstöd?         stöd av lagen om utkomstskydd för arbetslösa
849:                                                          som företagare om de får arbete i ett företag som
850:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ägs eller kontrolleras av deras föräldrar, förutsatt
851: anföra följande:                                         att de bor i samma hushåll som sina föräldrar.
852:                                                              En person kan dock inte i dessa stödfrågor
853:     Regeln är att arbetsföra personer i åldrarna         anses vara företagare enbart på grundval av
854: 17-64 år som står tili arbetsmarknadens förfo-           släktskap. När det gäller familjemedlemmar är
855: gande och som anmält sig som arbetslös arbets-           den springande punkten dels om personen an-
856: sökande vid en arbetskraftsbyrå primärt skall            ställs i ett företag som ägs eller kontrolleras av en
857: anvisas lediga platser inom sitt pendelområde.           familjemedlem, dels om familjemedlemmen bor i
858: Om en arbetssökande inte får arbete trots dessa          samma hushåll som företagaren. Som familje-
859: individuellt avpassade intensifierade åtgärder           medlem anses en maka eller make tili den som är
860: kan sysselsättningsanslag ges ut för att hjälpa den      anställd i företaget och släktingar i rakt uppsti-
861: arbetslöse att få arbete. Sysselsättningstödet är        gande eller nedstigande led tili den som är an-
862: avsett att vara ett sista medel att främja en arbets-    ställd i företaget och som bor i samma hushåll
863: lös persons arbetsmarknadskompetens och för-             som denne.
864: bättra hans möjligheter att få ett permanent arbe-           Eftersom sysselsättningsanslagen enligt sys-
865: te.                                                      selsättningslagstiftningen skall inriktas på de ar-
866:     Enligt 47 § sysselsättningsförordningen är det       betssökande som har störst behov att få arbete
867: arbetskraftsbyrån som beslutar om sysselsätt-            och eftersom arbetslösheten varierar från region
868: ningsstöd inom ramen för de anslag som arbets-           tili region har arbetskraftsbyråerna i sina beslut
869: krafts- och näringscentralen tilldelar byrån. Ar-        om sysselsättningsstöd gått in för vissa riktlinjer
870: betskraftsbyrån har med stöd av lagstiftningen           beträffande kriterierna för när en person kan bli
871: ovan och inom ramen för beviljade anslag rätt att        delaktig av aktiva arbetskraftspolitiska åtgärder.
872: självständigt fatt~ beslut om sysselsättningsstöd        Riktlinjerna är lagliga under förutsättning att
873: från fall tili fall. Aven om kraven på anslag upp-       arbetskraftsbyråerna inte underlåter att tiliämpa
874: fylls har arbetskraftsbyrån rätt att bedöma från         kravet på lika behandling av alla medborgare
875: fall tili fall om det är arbetskraftspolitiskt me-       enligt Regeringsformen för Finland. Tack vare
876: ningsfullt att bevilja stöd.                             arbetskraftsbyråernas relativt stora arbetskrafts-
877:     Det finns således inga författningar som in-         politiska prövningsrätt i frågor som gäller syssel-
878: skränker möjligheterna att anställa en familje-          sättningstöd kan större flexibilitet och regional
879: medel i ett familjeföretag med hjälp av sysselsätt-      hänsyn i stödsystemet säkerställas.
880: ningsstöd. Det har dock förekommit missbruk,                 Utöver det lönebaserade sysselsättningsstödet
881: vilket i praktiken har lett tili att arbetskraftsbyrå-   tili företagare kan arbetskraftsbyråerna medge
882: erna med stöd av sin prövningsrätt i regel varit         arbetslösa arbetssökande stöd vid praktikarbete.
883: försiktiga med att medge sysselsättningsstöd, om         En del arbetskraftsbyråer har gett stöd vid prak-
884: parterna varit medlemmar i samma familj.                 tik, om starka skäl i anknytning tili yrkesvalet har
885:                                           KK 822/1997 vp                                          5
886: 
887: taiat för att en familjemedlem anställs. Praktik-   marknaden orientering i själva arbetet och ar-
888: stödet avser att ge unga människor utan anställ-    betslivet och vägledning i valet av yrke.
889: ning som för första gången kommer ut på arbets-
890: 
891:      Helsingfors den 2 oktober 1997
892: 
893:                                                                Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
894:                                            KK 823/1997 vp
895: 
896: Kirjallinen kysymys 823
897: 
898: 
899: 
900: 
901:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Korkeimman oikeuden oikeusneuvosten vi-
902:                                       rassapysymisoikeudesta
903: 
904: 
905:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
906:   Oikeusneuvos Eeva Vuoren voidaan todennä-          tuu perustuslain vaikeutetussa säätämisjärjes-
907: köisin syin epäillä syyllistyneen rikokseen, minkä   tyksessä.
908: vuoksi hänen olisi normaalijärjestyksessä tullut        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
909: erota virastaan korkeimman oikeuden jäsenenä.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
910: Syyttäjäviranomaisten virheellinen toiminta esti     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
911: kuitenkin asian normaalin käsittelyn oikeudessa.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
912:    Jos Vuorijatkaa virassaan, koko oikeuslaitok-
913: sen uskottavuus on vakavasti vaakalaudalla.                    Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
914: Kun Vuori ei, vastoin kuin muissa sivistysmaissa            lakiesityksen, joka koskisi mahdollisuut-
915: on tapana, osaa vetää asiasta johtopäätöstä, täy-           ta erottaa korkeimman oikeuden oikeus-
916: tyy yhteiskunnan se tehdä. Eduskunnan tulee                 neuvos?
917: säätää laki Eeva Vuoren erottamiseksi. Se tapah-
918: 
919:      Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1997
920: 
921:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
922: 
923: 
924: 
925: 
926:  270136
927: 2                                           KK 823/1997 vp
928: 
929: 
930: 
931: 
932:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
933: 
934:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keusneuvos erotettaisiin, ole olemassa ja että täl-
935: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lainen laki olisi ristiriidassa keskeisten valtio-
936: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sääntöperiaatteiden kanssa. Viittaan tältä osin
937: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kyseisen vastauksen perusteluihin.
938: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Kysymyksessä tarkoitetun yksittäistapauksen
939: n:o 823:                                              perusteella ei ole hallituksen mielestä myöskään
940:                                                       yleisemmin aihetta puuttua tuomarien perustus-
941:           Aikooko Hallitus antaa eduskunnalle         laissa turvattuun vahvaan virassapysymisoikeu-
942:        lakiesityksen, joka koskisi mahdollisuut-      teen, joka on säädetty tuomioistuinten riippu-
943:        ta erottaa korkeimman oikeuden oikeus-         mattomuuden turvaamiseksi ja jolla on läheinen
944:        neuvos?                                        kytkentä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuk-
945:                                                       siin. Tältä osin voidaan viitata myös siihen, että
946:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          parlamentaarinen Perustuslaki 2000 -komitea
947: vasti seuraavaa:                                      ehdottaa, että uuteenkin Suomen Hallitusmuo-
948:                                                       toon otettaisiin asiallisesti nykyistä hallitusmuo-
949:    Kysymystä korkeimman oikeuden oikeusneu-           don 91 §:ää vastaava säännös tuomarien virassa-
950: voksen erottamisesta erityislailla on käsitelty       pysymisoikeudesta (Komiteanmietintö 1997: 13).
951: vastauksessa edustaja Aittoniemen kirjalliseen            Hallituksen aikomuksena ei siten ole antaa
952: kysymykseen n:o 789/1997 vp. Vastauksessa kat-        eduskunnalle kysymyksessä tarkoitettua lakiesi-
953: sottiin, ettei edellytyksiä yksittäistapauksellisen   tystä.
954: lain säätämiseen, jolla korkeimman oikeuden oi-
955: 
956:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
957: 
958:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
959:                                              KK 823/1997 vp                                             3
960: 
961: 
962: 
963: 
964:                                          Tili Riksdagens Talman
965: 
966:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       domstolen skulle avsättas, samt att en sådan lag
967: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         skulle strida mot centrala principer inom vår
968: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       statsförfattning. Jag hänvisar tili denna del tili
969: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          motiveringen i nämnda svar.
970: 823:                                                       Regeringen anser inte heller att det med anled-
971:                                                        ning av det enskilda fall som avses i spörsmålet
972:           Har Regeringen för avsikt att tili riks-     mer allmänt finns skäl att ingripa i den i grundla-
973:        dagen avge ett lagförslag om möjligheten        gen tryggade starka rätten för domare att kvarstå
974:        att avsätta ettjustitieråd vid högsta dom-      i tjänsten, genom viiken man avsett trygga dom-
975:        stolen?                                         stolarnas oberoende och viiken är nära förknip-
976:                                                        pad med de internationella människorättskon-
977:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ventionerna. 1detta sammanhang kan man också
978: anföra följande:                                       hänvisa tili att grundlagen 2000 -kommitten före-
979:                                                        slår att det också i den nya Regeringsformen för
980:    Frågan om avsättning av ett justitieråd vid         Finland skall tas in en bestämmelse som tili sitt
981: högsta domstolen genom en speciallag har be-           innehåll motsvarar den gällande 91 § regerings-
982: handlats i det svar som givits med anledning av        formen om domarnas rätt att kvarstå i tjänsten
983: riksdagsman Aittoniemis skriftliga spörsmål nr         (Kommittebetänkande 1997: 13).
984: 789/1997 rd. 1 svaret ansåg man att det inte finns         Regeringen har således inte för avsikt att tili
985: förutsättningar för att stifta en sådan lag för ett    riksdagen avlåta ett sådant lagförslag som avses i
986: enskilt fall genom viiken ett justitieråd vid högsta   spörsmålet.
987: 
988:      Helsingforsden 30 september 1997
989: 
990:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
991:                                               KK 824/1997 vp
992: 
993: Kirjallinen kysymys 824
994: 
995: 
996: 
997: 
998:                                      RaiQlo Holopainen /sd: Lääkärin ja poliisin tehtäväjaosta kuole-
999:                                          mansyytä selvitettäessä
1000: 
1001: 
1002:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
1003: 
1004:     Kotona tapahtuneen kuolemanjälkeenjoutu-             minimoida tapauksiin, joissa lääkäri toteaa sen
1005: vat asianomaiset henkilöt ilmoittamaan kuole-            tarpeelliseksi.
1006: masta voimassa olevan lain mukaan joko lääkä-               Sairauskohtaukseen tapahtuneeseen kuole-
1007: rille tai poliisille. Tämä siksi, että voidaan selvit-   maan liittyy myös muita tarkasteltavia asioita.
1008: tää kuolinsyy. Vastuuviranomaiseksi on laissa            Jos päädytään esim. oikeuslääketieteelliseen ruu-
1009: nimetty hoitava lääkäri, terveyskeskuksen lääkä-         miinavaukseen, komennetaan mukaan poliisi.
1010: ri tai poliisi. Kuolemantapaukseen liittyy aina          Eikö tässäkin tapauksessa riittäisi terveydenhoi-
1011: surua. Vaikka vainajan tiedettäisiinkin sairasta-        toviranomaisen läsnäolo? Jos kuolemantapauk-
1012: neen paljon ja hän olisi ollut lääkärin määräyk-         seen epäillään liittyvän rikos, on poliisin paikal-
1013: sen mukaan jatkuvassa lääkehoidossa, käy                 laolo perusteltua.
1014: useimmiten kuoleman toteamassa kuitenkin po-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1015: liisi. Tästä aiheutuu omaisille ja muille asianasai-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1016: sille tarpeetonta negatiivista huomiota. Voi syn-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1017: tyä esim. epäilyä, että tapaukseen liittyy rikos.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1018: Kuolemansyyn toteaminen kuuluu ensisijaisesti
1019: lääkärille, ja poliisi pyydetään paikalle vasta, jos               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
1020: siihen tämän selvityksen perusteella on aihetta.                kuolemansyiden selvittämiseen liittyvien
1021:  Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan                   henkilöiden tehtäväjakojen muuttami-
1022:  paikalle pyydetään yleensä poliisi. Tämä menet-                seksi tai menettelyn selventämiseksi ja
1023: tely kaipaa tarkentamista. Inhimillisyyssyistä                  käytännön yhdenmukaistamiseksi?
1024:  olisi toivottavaa, että poliisin käynti voitaisiin
1025:       Helsingissä 10 päivänä syyskuuta 1997
1026: 
1027:                                            Raimo Holopainen /sd
1028: 
1029: 
1030: 
1031: 
1032:  270136
1033: 2                                           KK 824/1997 vp
1034: 
1035: 
1036: 
1037: 
1038:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1039: 
1040:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jos ennalta ei tunneta potilaan sairauksia ja
1041: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         siten ei voida päätellä tapahtumaan liittyviä seik-
1042: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koja, edellyttää tuloksellinen kuolemansyyn sel-
1043: jäsenen vastattavakasi kansanedustaja Raimo           vittäminen tapahtumapaikkaselvitystä. Tähän
1044: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         poliisilla on ammattitaitoa, jota ei lääkäriltä voi-
1045: sen n:o 824:                                          da edellyttää. Käytännössä on lääkäri kotona
1046:                                                       sattuneen kuolemantapauksen yhteydessä usein
1047:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         pitänyt tarpeellisena hankkia selvityksen tapah-
1048:        kuolemansyiden selvittämiseen liittyvien       tumaolosuhteista ilmoittamalla asiasta poliisivi-
1049:        henkilöiden tehtäväjakojen muuttami-           ranomaisille.
1050:        seksi tai menettelyn selventämiseksi ja           Eräissä tapauksissa omaiset ilmoittavat kuo-
1051:        käytännön yhdenmukaistamiseksi?                lemasta ensin poliisille, joka esitutkinnan perus-
1052:                                                       teella päättää, suoritetaanko kuolemansyyn sel-
1053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vittäminen lääketieteellisen vai oikeuslääketie-
1054: vasti seuraavaa:                                      teellisen järjestelmän mukaan. Lääkäri päättää
1055:                                                       lääketieteellisestä ja poliisi oikeuslääketieteelli-
1056:     Kysymyksessä käsitellään lääkärien ja polii-      sestä selvittämisestä, eli käytännössä joudutaan
1057: sien työjako kotona tapahtuneiden kuolemien           usein neuvottelemaan työnjaosta.
1058: toteamisessa ja kuolinsyiden selvittämisessä. Ky-        Kuoleman toteaa ja ruumiin ulkonaisen tar-
1059: symyksen perusteena on tieto, jonka mukaan            kastuksen suorittaa, eräitä poikkeuksia lukuun
1060: kotona tapahtuvan kuolemantapauksen yhtey-            ottamatta, aina lääkäri.
1061: dessä kotona käy useimmiten poliisi. Tämä voi             Noin 30 %:ssa kaikista kuolemantapauksista
1062: herättää negatiivista huomiota ja on toisaalta        suoritetaan ruumiinavaus, niistä on oikeuslääke-
1063: vähemmän toivottavaa inhimillisistä syistä. Suo-      tieteellisiä (eli poliisin määräämiä) noin 18% ja
1064: messa kuolee noin 48 000 henkilöä vuodessa,           lääketieteellisiä (lääkärin määräämiä) noin 12 %.
1065: heistä noin 16 % kotona. Kuolemasta on viipy-         Oikeuslääketieteelliseen avaukseen tulevista ta-
1066: mättä ilmoitettava ensisijaisesti sille lääkärille,   pauksista kotona kuolleiden osuus on 30-
1067: jonka hoidossa kuollut henkilö oli viimeisen sai-     40 %.Valtaosassa tapauksista ei siis suoriteta
1068: rautensa aikana, tai kuolinpaikan terveyskes-         ruumiinavausta, vaan ruumiin ulkonainen lääke-
1069: kuksen lääkärille taikka poliisille.                  tieteellisen tarkastuksen (lääkärin suorittama) ja
1070:     Ilmoituksen saatuaan lääkäri tai poliisiviran-    mahdollisen neuvottelun poliisin kanssa on kat-
1071: omainen käynnistävät tapahtumasarjan, jonka           sottu riittävän kuoleman syyn ja luokan selvittä-
1072: tarkoituksena on taata, että kuolemansyyn sel-        miseksi.
1073: vittämiseksi tehdään riittävät toimenpiteet. Suo-         Omaisten kannalta olisi toivottavaa, että poti-
1074: ritettavat toimenpiteet määräytyvät erikseen jo-      lasta hoitanut lääkäri aina suorittaisi, vuorokau-
1075: kaisen kuolintapauksen olosuhteiden perusteel-        den ajasta riippumatta, kotikäynnin kotona ta-
1076: la. Kuolemansyyn selvittäminen on tärkeää ylei-       pahtuneen kuoleman yhteydessä. Tutkinnailiset
1077: sen oikeusturvan kannalta ja liittyy osana myös       syyt puoltaisivat tälläista järjestelmää, johon pi-
1078: terveydenhuoltoon. Tietyssä mielessä on kyse          täisi ihannemallissa lisätä poliisin suorittama tut-
1079: vainajan ja hänen omaistensa oikeusturvan var-        kinta tapahtumapaikalla. Koska tämä ei käytän-
1080: mistamisesta ja siihen liittyvästä yhteiskunnalli-    nössä ole mahdollista, toteutuu poliisin ja lääkä-
1081: sesta intressistä, johon liittyy myös vakuutusoi-     rien yhteistyö kuolemansyyn selvittämisessä
1082: keudellisia näkökohtia.                               huomioiden paikkakunnan erityispiirteet, kuten
1083:     Lääkärin, poliisin ja oikeuslääkärin yhteistoi-   maantieteelliset olosuhteet, palvelupisteiden si-
1084: minnan avulla suoritettu selvitys kuuluu rutiinin-    jaintija miehitys. Jos esimerkiksi lähin lääkäri on
1085: omaisesti tapauksiin, joissa kuolema ei ole tapah-    kymmenien kilometrien päässä yksin yöpäivys-
1086: tunut hoitolaitoksessa tai muuten valvotuissa         tysvuorossa oleva terveyskeskuksen lääkäri ja
1087: olosuhteissa.                                         poliisi taas on tapahtumapaikan tuntumassa,
1088:                                             KK 824/1997 vp                                             3
1089: 
1090: niin on luontevaa, että poliisi aloittaa esitutkin-   sin valmiuksia auttaa ihmisiä kriisitilanteissa on
1091: nan käymällä tapahtumapaikalla.Kyseiset paik-         myös lisätty viime vuosina. Sosiaali- ja terveys-
1092: kakuntakohtaiset järjestelyt toteutuvat kuiten-       ministeriö katsoo, että vaikka kuolemansyyn sel-
1093: kin voimassa olevien lakien ja säädösten puitteis-    vittämiseen liittyvät tehtävät on hoidettu asiaan
1094: sa.                                                   kuuluvalla ammattitaidolla, on kuolemansyyn
1095:     Vaikka lääkärien valmiudet hoitaa ja tukea        toteamiseen liittyvää yhteistoimintaa edelleen
1096: omaisia perustuvat pitkään koulutukseen ja poti-      parannettava, korostaen erityisesti inhimillistä ja
1097: lastuntemukseen, niin on syytä todeta, että polii-    ihmistä kunnioittavaa lähestymistapaa.
1098: 
1099:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
1100: 
1101:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1102: 4                                          KK 824/1997 vp
1103: 
1104: 
1105: 
1106: 
1107:                                        Tili Riksdagens Talman
1108: 
1109:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     stans än på en vårdinrättning eller annars under
1110: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       övervakade förhållanden.
1111: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Om man inte redan känner till patientens sjuk-
1112: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-            domar, och om man således inte kan sluta sig till
1113: mål nr 824:                                          vilka omständigheter som anknyter till det sked-
1114:                                                      da, förutsätts att det utförs en utredning på plat-
1115:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sen för att dödsorsaken skall kunna utredas. För
1116:        ta för att ändra på uppgiftsfördelningen      dylika uppgifter har polisen sådan yrkeskunskap
1117:        för de personer som handhar utredning         som man inte kan förutsätta att en läkare har. 1
1118:        av dödsorsaker eller för att rationalisera    praktiken har läkaren i samband med dödsfall i
1119:        och förenhetliga förfarandet?                 hemmet ofta ansett det nödvändigt att få en ut-
1120:                                                      redning om händelserna genom att meddela po-
1121:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lismyndigheterna om dödsfallet.
1122: anföra följande:                                        1 vissa fall meddelar de anhöriga först polisen
1123:                                                      om dödsfallet. Polisen beslutar utgående från en
1124:    Spörsmålet gäller arbetsfördelningen mellan       förundersökning om det skall utföras en medi-
1125: läkare och polis när det gäller att konstatera       cinsk eller en rättsmedicinsk utredning av döds-
1126: dödsfall och utreda dödsorsaken i fall då perso-     orsaken. Läkaren beslutar om de medicinska och
1127: ner har avlidit hemma. Utgångspunkt för spörs-       polisen om de rättsmedicinska utredningarna. 1
1128: målet är uppgiften om att det oftast är polisen      praktiken kommer man således ofta att förhand-
1129: som gör hembesök då det skett ett dödsfall i         la om arbetsfördelningen.
1130: hemmet. Dettakan väcka negativ uppmärksam-              Det ankommer alltid på en läkare att konsta-
1131: het, och är inte heller annars önskvärt av rent      tera dödsfall och utföra en yttre undersökning av
1132: mänskliga skäl. 1 Finland dör ca 48 000 personer     kroppen, med vissa undantag.
1133: årligen, av dem ca 16% hemma. Man bör utan              1 ca 30 % av alla dödsfall utförs obduktion,
1134: dröjsmål meddela om ett inträffat dödsfall. 1 för-   och av dessa obduktioner är ca 18% rättsmedi-
1135: sta hand skall den läkare som vårdat den avlidne     cinska (om vilka förordnats av polisen) och ca
1136: under hans senaste sjukdomstid meddelas, i an-       12 % medicinska (om vilka förordnats av läkare).
1137: dra hand en läkare vid vederbörande hälsovårds-      Andelen personer som har avlidit hemma utgör
1138: central eller polisen på den ort där dödsfallet      30-40% av de fall som kommer till rättsmedi-
1139: inträffade.                                          cinsk obduktion. Vanligen obduceras således
1140:    Efter det att läkaren eller polismyndigheten      inte, utan en yttre medicinsk undersökning av
1141: har fått meddelandet inleds ett händelseförlopp      kroppen (utförd av läkare) och en eventuell dis-
1142: som skall garantera att tillräckliga åtgärder vid-   kussion med polisen anses vara tillräcklig för att
1143: tas för utredande av dödsorsaken. Vilka åtgärder     dödsorsak och -klass skall kunna fastställas.
1144: som skall vidtas avgörs separat i fråga om varje        Ur de anhörigas synvinkel vore det önskvärt
1145: enskilt dödsfall och på basis av de omständighe-     att den läkare som har vårdat patienten alltid gör
1146: ter som är förknippade med dödsfallet. En utred-     hembesök i samband med ett dödsfall som inträf-
1147: ning av dödsorsaken är alltid viktig med tanke på    fat hemma, oberoende av tidpunkt på dygnet.
1148: det allmänna rättsskyddet, och utgör även en del     Utredningsrelaterade skäl talar för ett dylikt sys-
1149: av hälso- och sjukvården. 1viss bemärkelse är det    tem, som även helst borde omfatta en polisunder-
1150: fråga om att garantera den avlidnes och de anhö-     sökning på platsen. Eftersom detta inte är möjligt
1151: rigas rättsskydd och om därmed förknippade           i praktiken genomförs samarbetet mellan polis
1152: samhälleliga intressen, som även omfattar för-       och läkare när det gäller utredning av dödsorsak
1153: säkringsrättsliga aspekter.                          med beaktande av ortens särdrag, såsom geogra-
1154:    Den utredning som utförs som ett samarbete        fiska förhållanden, serviceställenas läge och be-
1155: mellan läkare, polis och rättsläkare är rutin i      manning. Om t.ex. avståndet till närmaste läkare
1156: sådana fall där dödsfallet har skett någon annan-    är tiotals kilometer och läkaren ensam har hand
1157:                                             KK 824/1997 vp                                              5
1158: 
1159: om nattjouren vid hälsovårdscentralen och poli-       hållas att polisens beredskap att hjälpa männis-
1160: sen befinner sig nära den plats dödsfallet inträf-    kor i krissituationer också har förbättrats under
1161: fat, är det naturligt att polisen inleder förunder-   de senaste åren. Det är social- och hälsovårdsmi-
1162: sökningen genom ett besök på platsen. Arrange-        nisteriets uppfattning att även om de uppgifter
1163: mangen, som alltså varierar beroende på ort,          som är aktuella då det gäller utredning av döds-
1164: genomförs emellertid i enlighet med gällande la-      orsak har skötts med tillbörlig yrkeskunskap, bör
1165: gar..och andra författningar.                         samarbetet förbättras ytterligare med huvudvik-
1166:    A ven om läkarnas fårdigheter då det gäller att    ten lagd särskilt vid ett mänskligt och respektfullt
1167: möta och stöda de anhöriga baserar sig på lång        bemötande.
1168: utbildning och patientkännedom, bör det fram-
1169: 
1170:      Helsingfors den 30 september 1997
1171: 
1172:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
1173: 1
1174: 1
1175:                                             KK 825/1997 vp
1176: 
1177: Kirjallinen kysymys 825
1178: 
1179: 
1180: 
1181: 
1182:                                    Juha Karpio llfok: Vaasan-Jyväskylän valtatie 18:n rakentamises-
1183:                                        ta välillä Ahtäri-Multia
1184: 
1185: 
1186:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1187: 
1188:    Vaasan-Jyväskylän valtatie 18 on ainoa Suo-        den, joustavien ja tuotettavien kuljetusyhteyk-
1189: men pääteistä,joka on vielä rakeQtamatta. Puut-       sien tarjoajana Länsi-Euroopan ja Venäjän vä-
1190: tuvan tieyhteyden pituus välillä Ahtäri-Multia        lillä.
1191: on 25 kilometriä. Tieyhteyden valmistuttua Jy-            Valtatien toteuttamisessa tällä hetkellä on on-
1192: väskylän ja Vaasan väli lyhenee 26 km ja matka-       gelmana mainittu puuttuva tieyhteys Ähtärin ja
1193: aika Jyväskylän ja Vaasan välillä noin 25 mi-         Multian välillä. Hankkeen suunnitteluvalmius
1194: nuuttia. Erityisen merkittävää on, että valtatie 18   on hyvä ja välin Ähtäri-Multia rakentamiskus-
1195: on osa kansainväl!stä tieyhteyttä Norjan Trond-       tannukset ovat noin 100 Mmk. Vaasan-Jyväs-
1196: heimista Ruotsin Ostersundiinja Uumajan kaut-         kylän valtatien hanke on läntisen Keski-Suomen
1197: ta Vaasaan, Jyväskylään ja edelleen Mikkelin ja       kannalta tärkeä liikenteeseen liittyvä projekti.
1198: Lappeenrannan kautta Pietariin. Näin ollen tie-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1199: yhteyden rakentamisen hyödyt ovat paitsi koti-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
1200: maisia myös kansainvälisiä lyhentäessään yh-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1201: teyksiä Skandinaviasta Venäjälle.                     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1202:    Ennen kaikkea valtatiestä on hyötyä teolli-
1203: suusyrityksille ja kuljetuksille mm. kustannusten                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1204: alentumisen ja tavoitettavuuden suhteen. Vaa-                 ryhtyä, jotta Vaasan-Jyväskylän valta-
1205: san-Jyväskylän valtatie kokonaisuudessaan                     tie 18:n rakentaminen välillä Ähtäri-
1206: tuottaa liikennetaloudellisia ja aluerakenteellisia           Multia edistyisi ja valtatie kokonaisuu-
1207: hyötyjä sekä vahvistaa Suomen imagoa nopei-                   dessaan saataisiin näin toteutettua?
1208: 
1209:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1997
1210:                                            Juha Karpio /kok
1211: 
1212: 
1213: 
1214: 
1215: 270136
1216: 2                                          KK 825/1997 vp
1217: 
1218: 
1219: 
1220: 
1221:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1222: 
1223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vuoteen 2001 mennessä mahdu muiden kiireelli-
1224: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sempienja kannattavampien hankkeiden vuoksi
1225: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kehittämishankkeiden ohjelmiin. Kiireellisempiä
1226: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-       hankkeita on kirjattu mm. liikenneministeriön
1227: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        mietinnössä 10/97 "Ehdotus tieinvestointien
1228: 825:                                                 suuntaamiseksi ja valintamenettelyksi". Hanke
1229:                                                      ei ole sen mukaan 25 kiireellisimmän ja tärkeim-
1230:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       män tiehankkeen joukossa.
1231:        ryhtyä, jotta Vaasan-Jyväskyl~n valta-            Keski-Suomen tiepiiri on esittänyt Keski-Suo-
1232:        tie 18:n rakentaminen välillä Ahtäri-         men liitolle ED-rahoituksen hakemista 5B-alue-
1233:        Multia edistyisija valtatie kokonaisuu-       kehitysohjelman puitteissa Multian kirkonkylän
1234:        dessaan saataisiin näin toteutettua?          ohittavalle osuudelle, jonka kustannusarvio on
1235:                                                       15 milj. mk. Asian käsittely on Keski-Suomen
1236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         liitossa vielä kesken.
1237: vasti seuraavaa:                                         Tämän vuoksi ja koska Seinäjgelta Jyväsky-
1238:                                                      lään on jo nyt edullisinta käyttää Ahtärin kautta
1239:    Tiesuunnitelma valtatietas.~isen uuden yhtey-     kulkevaa reittiä, Tielaitos harkitsee valtatie 18:n
1240: den rakentamiseksi välille Ahtäri-Multia on          viitoittamista niin, että Ähtärin-Multian välillä
1241: valmis ja parhaillaan tielain mukaisella lausunto-   valtatie viitoitettaisiin toistaiseksi Väätäiskylän
1242: kierroksella kunnissa.                               kautta. Valtatieksi merkitsemisen jälkeen tämän
1243:    Hankkeen kustannusarvio on noin 104 milj.         tiejakson hoito- ja kunnossapitotasoa tullaan
1244: mk ja hyötykustannussuhde 1,3. Nykyisellä ra-        nostamaan. Valtatie 18 on jo viitoitettu Seinä-
1245: hoitustasolla hanke ei lähivuosina eli ainakaan      joelta Vaasan suuntaan.
1246: 
1247:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
1248: 
1249:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
1250:                                              KK 825/1997 vp                                             3
1251: 
1252: 
1253: 
1254: 
1255:                                          Till Riksdagens Ta/man
1256: 
1257:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        2001, intas i utvecklingsprojektprogrammen
1258: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         p.g.a mer brådskande och lönsamma projekt.
1259: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Mer brådskande projekt anges bl.a. i trafikmini-
1260: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr              steriets betänkande 10/97 "Förslag tili priorite-
1261: 825:                                                   ring och inriktning av väginvesteringar". Enligt
1262:                                                        betänkandet är projektet inte bland de 25 vikti-
1263:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         gaste vägprojekten.
1264:        ta för att befrämja byggandet av Vasa-              Mellersta Finlands vägdistrikt har uppmanat
1265:        Jyväskylä riksväg 18 på vägsträckan mel-        Mellersta Finlands förbund att inom ramerna för
1266:        lan Etseri och M ultia så att hela riksvägen    mål 5b av EG:s regionalfond söka EU-finansie-
1267:        på så sätt skulle bli fårdig?                   ring för omfartsväg vid kyrkoby Multia vars
1268:                                                        kostnadsförslag är 15 miljoner mark. Ärendet
1269:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          behandlas fortfarande vid Mellersta Finlands
1270: anföra följande:                                       förbund.
1271:                                                            På grund av detta och på grund av att det
1272:     Pianen för byggandet av en ny riksvägsförbin-      redan nu är vettigast att använda sig av rutten via
1273: delse mellan Etseri och M ultia är fårdig och är för   Etseri på sträckan mellan Seinäjoki och Jyväsky-
1274: tillfållet på remiss i kommunerna i enlighet med       lä, överväger Vägverket möjligheten att på väg-
1275: väglagen.                                              sträckan mellan Etseri och M ultia staka ut riks-
1276:     Projektets kostnadsförslag är ca 104 miljoner      väg 18 genom Väätäiskylä. Efter detta kommer
1277: mark och förhållandet mellan kostnaderna och           underhållsnivån på denna vägsträcka att höjas.
1278: nyttan är 1,3. Med nuvarande anslag kan projek-        Riksväg 18 har redan nu stakats ut från Seinäjoki
1279: tet inte under de närmaste åren, dvs. inte före        i riktning av Vasa.
1280: 
1281:      Helsingforsden 26 september 1997
1282:                                                                            Trafikminister Matti Aura
1283:                                              KK 826/1997 vp
1284: 
1285: Kirjallinen kysymys 826
1286: 
1287: 
1288: 
1289: 
1290:                                     Maria Kaisa Aula /kesk ym.: Apteekkimaksun poistamisesta
1291: 
1292: 
1293: 
1294:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1295:    Lääkekustannusten alentamista pohtinut työ-         velvoitteita. Työryhmä ei esitä itse keinoja siihen,
1296: ryhmäjätti 12.6.1997 mietintönsä sosiaali- ja ter-     miten pienten apteekkien toiminta tulevaisuu-
1297: veysministeri Sinikka Mönkäreelle. Yksi työryh-        dessa turvataan, jos apteekkimaksu poistetaan.
1298: män ehdotuksista oli apteekkimaksun poistami-             Syrjäisempien alueiden ja pienten kuntien
1299: nen. Apteekkimaksulla on tasattu suurten ja            asukkaiden peruspalveluita ei pidä enää millään
1300: pienten apteekkien taloudellisen kannattavuu-          muotoa heikentää. Siksi pienten apteekkien lo-
1301: den eroja. Maksua peritään apteekkien liikevaih-       pettamiseen apteekkimaksu poistamalla ei pidä
1302: don mukaan, eivätkä pienet apteekit maksa sitä         mennä. Sama lääkekustannuksia alentava lop-
1303: lainkaan. Se on mahdollistanut täyden palvelun         putulos voidaan saada aikaan lääkkeiden arvon-
1304: lääkejakelun myös pienissä kunnissa ja syrjäi-         lisäveroa alentamalla.
1305: semmillä alueilla.                                        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1306:    Työryhmä arvioi, että apteekkimaksun pois-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1307: tamisen seurauksena lääkkeiden hinnat alenisi-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1308: vat, mutta apteekkitoiminta keskittyisi ja noin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1309: 40-60 pientä apteekkia joutuisi lopettamaan
1310: toimintansa kannattamattomana. Pienten ja syr-                    Miten Hallitus suhtautuu lääkekus-
1311: jäisten kuntien asukkaiden apteekkipalvelut                    tannustyöryhmän ehdotukseen apteekki-
1312: heikkenisivät ja heidän lääkekustannuksensa                    maksun poistamisesta, ja
1313: nousisivat, koska asiointimatkat pitenisivät. Tu-                 miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa
1314: loksena voi olla paluu jonkinlaiseen lääkekaap-                turvata pienten ja syrjäisten kuntien
1315: pikäytäntöön tai siihen, että pienissä ja syrjäisis-           asukkaiden apteekkipalvelut?
1316: sä kunnissa terveyskeskuksille lykätään uusia
1317:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1997
1318: 
1319:                      Maria Kaisa Aula /kesk                     Maija Rask /sd
1320:                      Hannes Manninen /kesk                      Hannu Takkula /kesk
1321: 
1322: 
1323: 
1324: 
1325: 270136
1326: 2                                         KK 826/1997 vp
1327: 
1328: 
1329: 
1330: 
1331:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1332: 
1333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa      vp. Tähän kysymykseen antamassani vastauk-
1334: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sessa olen selvittänyt apteekkimaksun merkitys-
1335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tä ja sen mahdollisen poistamisen vaikutuksia
1336: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria          lääkekustannuksiin ja lääkkeiden jakeluun. Ap-
1337: Kaisa Aulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-     teekkimaksu on erityisvero, jollaista ei ole käy-
1338: myksen n:o 826:                                     tössä missään muussa EU-maassa. Maksun vai-
1339:                                                     kutus lääkekustannuksiin on yli 400 miljoonaa
1340:           Miten Hallitus suhtautuu lääkekus-        markkaa vuodessa. Poistamalla maksu voitaisiin
1341:        tannustyöryhmän ehdotukseen apteekki-        lääkkeiden hintoja alentaa keskimäärin noin 7
1342:        maksun poistamisesta, ja                     prosenttia. Koska apteekkimaksun poistaminen
1343:           miten Hallitus aikoo tulevaisuudessa      vähentäisi lääkekustannuksia kuvatulla tavalla,
1344:        turvata pienten ja syrjäisten kuntien        on tehtyä ehdotusta pidettävä perusteiltaan oi-
1345:        asukkaiden apteekkipalvelut?                 keana.
1346:                                                        Lääkekustannustyöryhmä ei esittänyt yksi-
1347:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyiskohtaista mallia apteekkimaksun poistami-
1348: vasti seuraavaa:                                    seksija tähän liittyväksi lääketaksan muutoksek-
1349:                                                     si sekä kattavan lääkejakelun turvamiseksi. Tä-
1350:     Kysymyksessä viitataan tuoreeseen lääkekus-     män vuoksi hallituksen sosiaalipoliittinen minis-
1351: tannustyöryhmän muistioon, jossa osana laajaa       teriryhmä päätti 17.9.1997 pitämässään kokouk-
1352: toimenpideohjelmaa lääkekustannusten alenta-        sessa, että apteekkimaksun poisto siihen liittyvi-
1353: miseksi esitettiin yhtenä keinona apteekkimak-      ne toimenpiteineen annetaan Lääkelaitoksen
1354: sun poistamista ja tähän liittyvää lääketaksan      valmisteltavaksi. Selvityksen tulee olla valmis
1355: alentamista viimeistään vuoden 1999 alusta lu-      30.4.1998. Päätöksen mukaan muutos toteute-
1356: kien. Työryhmä esitti lisäksi, että ennen apteek-   taan siten, että lääkejakelun kattavuus ei asialli-
1357: kimaksun poistamista turvataan muilla järjeste-     sesti huonone.
1358: lyillä kattava lääkejakelu ja valtion verotulojen      Vasta lääkelaitoksen selvityksen valmistuttua
1359: kompensointi.                                       voidaan lopullisesti arvioida se, onko apteekki-
1360:     Mainittuun apteekkimaksun poistoa koske-        maksu poistettavissa ja miten tässä yhteydessä
1361: vaan lääkekustannustyöryhmän ehdotukseen            turvataan apteekkipalvelut myös pienissä ja syr-
1362: liittyen olen aikaisemmin vastannut edustaja        jäisissä kunnissa.
1363: Tennilän kirjalliseen kysymykseen n:o 766/l997
1364: 
1365:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
1366: 
1367:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
1368:                                            KK 826/1997 vp                                            3
1369: 
1370: 
1371: 
1372: 
1373:                                        Tili Riksdagens Talman
1374: 
1375:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      skriftliga spörsmål nr 766/1997 rd. 1 svaret på
1376: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nämnda spörsmål utredde jag apoteksavgiftens
1377: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     betydelse och inverkningarna på läkemedels-
1378: man Maria Kaisa Aula m.fl. undertecknade             kostnaderna och läkemedelsdistributionen om
1379: spörsmål nr 826:                                     den eventuellt slopas. Apoteksavgiften är en sär-
1380:                                                      skild skatt som inte förekommer i något annat
1381:           Hur förhåller sig Regeringen tili ar-      EU-land. Avgiftens inverkan på läkemedelskost-
1382:        betsgruppens för läkemedelskostnader          naderna överstiger 400 milj. mk årligen. Om av-
1383:        förslag att apoteksavgiften skall slopas,     giften slopas kan läkemedelspriserna sänkas med
1384:        och                                           ca 7 % i genomsnitt. Eftersom ett slopande av
1385:           hur ämnar Regeringen i framtiden           apoteksavgiften minskar läkemedelskostnader-
1386:        trygga apoteksservicen för invånarna i        na på ovan beskrivet sätt bör förslaget anses vara
1387:        små och avlägsna kommuner?                    baserat på saklig grund.
1388:                                                         Arbetsgruppen för läkemedelskostnader lade
1389:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inte fram någon detaljerad modell för slopande
1390: anföra följande:                                     av apoteksavgiften och motsvarande förändring
1391:                                                      av medicinaltaxan eller för tryggande av en hel-
1392:    1 spörsmålet hänvisas tili den fårska prome-      täckande läkemedelsdistribution. Därför beslöt
1393: morian av arbetsgruppen för läkemedelskostna-        regeringens socialpolitiska ministergrupp vid sitt
1394: der, där det som ett led i ett omfattande åtgärds-   möte 17.9.1997 att s1opandet av apoteksavgiften
1395: program som syftar till att sänka läkemedels-        och därtill anknytande åtgärder skall beredas av
1396: kostnaderna föreslås att apoteksavgiften slopas      1äkemedelsverket. Utredningen skall vara k1ar
1397: och att den därtill hörande medicinaltaxan sänks     30.4.1998. En1igt bes1utet skall ändringen ge-
1398: senast vid ingången av 1999. Arbetsgruppen före-     nomföras så att läkemedelsdistributionen inte
1399: slår dessutom att en heltäckande läkemedelsdi-       försämras.
1400: stribution och en kompensering av statens skat-         Först efter det att läkemedelsverkets utred-
1401: teinkomster skall tryggas genom andra arrange-       ning har blivit k1ar kan man slutligt bedöma
1402: mang innan apoteksavgiften slopas.                   huruvida apoteksavgiften kan s1opas och hur
1403:    1 anknytning tili arbetsgruppens nämnda för-      apoteksservicen i det sammanhanget kan tryggas
1404: slag angående slopande av apoteksavgiften har        även i små och avlägsna kommuner.
1405: jag tidigare svarat på riksdagsman Tenniläs
1406: 
1407:      Helsingforsden 30 september 1997
1408: 
1409:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
1410:                                          KK 827/1997 vp
1411: 
1412: Kirjallinen kysymys 827
1413: 
1414: 
1415: 
1416: 
1417:                                  Erkki Partanen /sd ym.: Engel-yhtiön toteuttamiin irtisanomisiin
1418:                                     liittyvistä vahingonkorvauksista
1419: 
1420: 
1421:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1422:    Korkeimman oikeuden päätöksen mukaan            rahakauteen. Lisäksi irtisanottujen työntekijöi-
1423: Engel Oy:n laittomista irtisanomisista maksetta-   den koulutus- ja erorahahakemuksia on käsitelty
1424: vista vahingonkorvauksista vähennetään työnte-     ja hyväksytty tai hylätty sen mukaan, miten työn-
1425: kijöiden saarnat ansiosidonnaiset työttömyys-      tekijät ovat oikeuksiaan ajaneet.
1426: korvaukset. Laittoman irtisanomisen seuraukse-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1427: na maksetut korvaukset pienentävät siten lain      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1428: rikkomisesta johtuvaa korvausta. Korkeimman        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1429: oikeuden päätös perustui työsopimuslain            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1430: 51 §:ään.
1431:    Kun valtio tuomittiin maksamaan kahden                    Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
1432: vuoden palkka vahingonkorvauksena, samalla                jotta tehtyjen koulutus- ja erorahapää-
1433: korvauksesta vähennettiin kuitenkin 90 % vas-             tösten perusteet tarkistettaisiin ja asian-
1434: taavana aikana maksetusta ansiosidonnaisesta              omaisille palautettaisiin tarvittaessa oi-
1435: työttömyysturvasta. Vahingonkorvauksen ja an-             keus ansiosidonnaiseen työttömyyskor-
1436: siosidonnaisen työttömyysturvan yhteensovitus             vaukseen, sekä
1437: ei tunnu oikeudenmukaiselta. Kahden vuoden                   aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
1438: vahingonkorvausajan jälkeen työntekijöillä olisi          siin lainsäädännön selkeyttämiseksi tältä
1439: pitänyt olla oikeus joko koko 500 päivän tai              osin?
1440: osittaiseen ansiosidonnaiseen työttömyyspäivä-
1441: 
1442:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1997
1443: 
1444:                     Erkki Partanen /sd                      Reijo Lindroos /sd
1445: 
1446: 
1447: 
1448: 
1449: 270136
1450: 2                                           KK 827/1997 vp
1451: 
1452: 
1453: 
1454: 
1455:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1456: 
1457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maisella tuomiolla tai sopimuksella ratkaistu.
1458: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Erorahaa ei makseta, jos todetaan, ettei irtisano-
1459: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       miselle ole ollut riittäviä tuotannollisia tai talou-
1460: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Par-       dellisia perusteita. Jollei irtisanomispäätöstä ole
1461: tasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        riitautettu, voidaan erorahapäätös tehdä välittö-
1462: n:o 827:                                              mästi. Jos kuitenkin irtisanomista koskeva kan-
1463:                                                       nenostetaan vasta erorahapäätöksen jälkeen, on
1464:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        erorahapäätös tehty väärillä perusteilla. Etuuk-
1465:        jotta tehtyjen koulutus- ja erorahapää-        sien saaminen ei voi olla kiinni siitä, koska henki-
1466:        tösten perusteet tarkistettaisiin ja asian-    lö on nostanut irtisanomista koskevan kanteen.
1467:        omaisille palautettaisiin tarvittaessa oi-     Jollei väärin perustein maksettuja etuuksia perit-
1468:        keus ansiosidonnaiseen työttömyyskor-          täisi takaisin, saisivat perusteetonta etua ne hen-
1469:        vaukseen, sekä                                 kilöt, jotka ovat nostaneet kanteen vasta erora-
1470:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        hapäätöksen jälkeen. Koulutus- ja erorahasto
1471:        siin lainsäädännön selkeyttämiseksi tältä      tekee päätöksen takaisinperimisestä itsenäisesti
1472:        osin?                                          ja se voidaan saattaa tuomiovaltaa asiassa käyt-
1473:                                                       tävän työttömyysturvalautakunnan tutkittavak-
1474:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          si.
1475: vasti seuraavaa:                                          Ansiosidonnaisen päivärahan kesto määräy-
1476:                                                       tyy työttömyyspäivien mukaan. Koska mahdol-
1477:     Korkein oikeus tuomitsi valtion korvaamaan        liset päätökset vahingonkorvauksista tulevat
1478: Rakennushallinnon yhtiöittämisen yhteydessä           vasta jälkikäteen, on työttömäksijääneille henki-
1479: tapahtuneista irtisanomisista aiheutuneen vahin-      löille maksettu jo ansiosidonnaista päivärahaa
1480: gon. Kantajan vahingoksi katsottiin työttömyys-       työttömyyspäiviltä. Tämä päiväraha tulisi periä
1481: ajalta aiheutuneena ansionmenetyksenä vajaan          takaisin, jos katsottaisiin, ettei työttömyyspäiviä
1482: yhdeksän kuukauden palkka. Tämän ennakko-             ole kertynyt vahingonkorvausajalta ja että 500
1483: tapauksen jälkeen sovittiin muille kantajille las-    päivän ansiosidonnainen alkaisi kulua vasta va-
1484: kettavasta korvauksesta. Vahinkona korvataan          hingonkorvausajan loputtua. Voimassa olevan
1485: ansionmenetys työttömyysajalta,jonka tarkaste-        lain mukaan työsopimuslain 51 §:n mukainen
1486: lujaksona on 24 kk. Tarkastelujaksolta aiheutu-       vahingonkorvaus ei sulje pois oikeutta työttö-
1487: neesta vahingosta korvataan 60 %. Työsopimus-         myyspäivärahaan.
1488: lain 51 §:n mukaan korvataan todellinen irtisa-           Käsitykseni on, että sovinto asiassa on tehty
1489: nomisesta aiheutunut vahinko. Korkeimman oi-          vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti. Koulu-
1490: keuden tulkinnan mukaan todellista aiheutunut-        tus- ja erorahaston päätös etuuksien takaisinpe-
1491: ta vahinkoa on menetettyjen ansioiden ja saadun       rimisestä on tehty noudattaen työttömyysturva-
1492: työttömyyspäivärahan erotus. Sovinto on tehty         lautakunnan ratkaisukäytäntöä. Lainsäädän-
1493: vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti.               nön tulkitseminen kuuluu tuomioistuimille eikä
1494:     Koulutus- ja erorahastosta annetun lain mu-       hallitus voi puuttua siihen. Jos ennakkotapauk-
1495: kaan etuuksia maksetaan ainoastaan silloin, kun       sena ratkaistua tulkintaa halutaan muuttaa, on
1496: irtisanomisen perusteena ovat olleet tuotannolli-     lainsäädäntöä muutettava. Sosiaali- ja terveys-
1497: set tai taloudelliset syyt. Erorahapäätöstä ei voi-   ministeriöstä saadun tiedon mukaan lainsäädän-
1498: da tehdä, jos irtisanominen on riitautettu, ennen     nön muutoksia ei näiltä osin ole vireillä, mutta
1499: kuin irtisanomisperusteiden laillisuus on lain voi-   asia tullee esille jatkossa.
1500: 
1501:      Helsingissä l päivänä lokakuuta 1997
1502: 
1503:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
1504:                                              KK 827/1997 vp                                               3
1505: 
1506: 
1507: 
1508: 
1509:                                          Tili Riksdagens Talman
1510: 
1511:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        genom en lagakraftvunnen dom eller en överens-
1512: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          kommelse. Inget avgångsbidrag betalas, om det
1513: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        konstateras att tiliräckliga ekonomiska orsaker
1514: man Erkki Partanen m.fl. undertecknade spörs-           eller produktionsskäl inte har funnits för uppsäg-
1515: mål nr 827:                                             ningen. Om inte uppsägningsbeslutet har be-
1516:                                                         stritts kan beslut om avgångsbidrag fattas ome-
1517:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         delbart. Om dock talan som gäller uppsägningen
1518:        ta för att grunderna för de beslut om            väcks först efter beslutet om avgångsbidrag, har
1519:        utbildnings- och avgångsbidrag som har           beslutet fattats på oriktiga grunder. Erhållandet
1520:        fattats skall ses över och för att de som        av förmåner kan inte vara beroende av när en
1521:        saken gäller vid behov skall återfå rätten       person har väckt talan angående uppsägningen.
1522:        till inkomstrelaterad arbetslöshetsersätt-       Om inte sådana förmåner som har betalts på
1523:        ning, samt                                       oriktiga grunder skulle återkrävas skulle de som
1524:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          har väckt talan först efter beslutet om avgångsbi-
1525:        att klarhet skall skapas i lagstiftningen tili   drag få orättmätiga förmåner. Utbildnings- och
1526:        denna del?                                       avgångsbidragsfonden beslutar självständigt om
1527:                                                         återkrav, och beslutet kan fås prövat av arbets-
1528:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           löshetsnämnden, som utövar domsrätt i ärendet.
1529: anföra följande:                                            Den inkomstrelaterade dagpenningens varak-
1530:                                                         tighet bestäms enligt antalet arbetslöshetsdagar.
1531:    Högsta domstolen ådömde staten att ersätta           Eftersom eventuella beslut om skadestånd kom-
1532: den skada som uppkommit genom uppsägningar              mer först i efterhand har inkomstrelaterad dag-
1533: i samband med att byggnadsförvaltningen bo-             penning för arbetslöshetsdagarna redan betalts
1534: lagiserades. Som skada för käranden betraktades         tili dem som blivit arbetslösa. Dagpenningen
1535: en ersättning för inkomstbortfall under arbets-         borde återkrävas om det ansågs att inga arbets-
1536: löshetstiden som motsvarade knappt nio måna-            löshetsdagar har uppkommit under skadestånds-
1537: ders lön. Efter detta prejudicerande fall ingicks       tiden och att den inkomstrelaterade dagpenning-
1538: en överenskommelse om ersättningen tili de an-          en, som betalas i 500 dagar, börjar löpa först efter
1539: dra kärandena. Som skada ersätts inkomstbort-           skadeståndstidens slut. Enligt gällande lag ute-
1540: fallet under en arbetslöshetstid vars gransknings-      sluter skadestånd enligt 51 § lagen om arbetsavtal
1541: period är 24 månader. Av den skada som orsa-            inte rätten till arbetslöshetsdagpenning.
1542: kats under granskningsperioden ersätts 60 %.                Min uppfattning är att uppgörelsen i fallet har
1543:  Enligt 51§ lagen om arbetsavtal ersätts den fak-       nåtts i enlighet med gällande rättspraxis. Utbild-
1544: tiska skada som uppsägningen förorsakat. Enligt         nings- och avgångsbidragsfondens beslut om
1545: högsta domstolens tolkning utgörs den faktiska          återkrav av förmåner har fattats i enlighet med
1546:  förorsakade skadan av skilinaden mellan de in-         arbetslöshetsnämndens a vgörandepraxis. Det
1547:  komster som bortfallit och den erhållna arbets-        ankommer på domstolarna att tolka lagstiftning-
1548:  löshetsdagpenningen. Uppgörelsen har nåtts i           en, och regeringen kan inte befatta sig med den
1549:  enlighet med gällande rättspraxis.                     saken. Om det önskas att den tolkning som det
1550:     Enligt lagen om utbildnings- och avgångsbi-         prejudicerande fallet innebär ändras måste lag-
1551:  dragsfonden betalas förmåner endast när upp-           stiftningen ändras. Enligt uppgift från social- och
1552:  sägningen har skett av ekonomiska orsaker eller        hälsovårdsministeriet är lagstiftningsändringar
1553:  produktionsskäl. Inget beslut om avgångsbidrag         inte aktuella till denna del, men frågan kommer
1554:  kan fattas, om uppsägningen har bestritts innan        sannolikt att tas upp längre fram.
1555:  uppsägningsgrundernas laglighet har avgjorts
1556: 
1557:      Helsingforsden 1 oktober 1997
1558: 
1559:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
1560:                                               KK 828/1997 vp
1561: 
1562: Kirjallinen kysymys 828
1563: 
1564: 
1565: 
1566: 
1567:                                     Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Oxanest- ja Petidin-nimisten kipu-
1568:                                         lääkkeiden korvattavuudesta sairausvakuutuksen piiristä
1569: 
1570: 
1571:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1572: 
1573:    Lääketehdas Leiras halusi keväällä korottaa          kuitenkin pyritty ratkaisemaan siten, että poti-
1574: kahden voimakkaan kipulääkkeen hintaa enem-             laat otetaan sisälle sairaalaan, jolloin kunta mak-
1575: män kuin mihin lääkekorvauslautakunta suos-             saa lääkkeen. Tätä käytäntöä ei kuitenkaan voi-
1576: tui. Tämän vuoksi Leiras on ottanut Oxanest- ja         da pitää potilaan eikä yhteiskunnan kannalta
1577: Petidin-nimiset lääkkeet pois sairausvakuutus-          järkevänä.
1578: korvauksen piiristä ja nostanut niiden hintaa lä-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1579: hes puolella. Koska lääkkeet eivät kuulu sairaus-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1580: vakuutuskorvauksen piiriin, niistä koituville ku-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1581: luille ei lasketa kattoa, mikä tarkoittaa sitä, ettei   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1582: niitä korvata sairausvakuutuslain mukaan poti-
1583: laalle. Suuri osa kyseisiä lääkkeitä käyttävistä                   Mihin toimiin sosiaali- ja terveysmi-
1584: potilaista elää elämänsä viimeisiä kuukausia.                   nisteriö aikoo ryhtyä Oxanest- ja Petidin-
1585: Lääkettä käytetään yleensä peruslääkityksen li-                 nimisten kipulääkkeiden saamiseksi sai-
1586: sänä äkillisen kivun lievittämisessä. Monet näistä              rausvakuutuslain nojalla korvattavien
1587: potilaista haluaisivat ja kykenisivät viettämään                lääkkeiden piiriin?
1588: viimeiset aikansa kotona. Potilaiden ongelma on
1589: 
1590:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1997
1591:           Pirjo-Riitta Antvuori /kok       Tuija Nurmi /kok                Ola Rosendahl /r
1592:           Pentti Tiusanen /vas             Virpa Puisto /sd                Kirsti Ala-Harja /kok
1593: 
1594: 
1595: 
1596: 
1597: 270136
1598: 2                                         KK 828/1997 vp
1599: 
1600: 
1601: 
1602: 
1603:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1604: 
1605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      dekstropropoksifeeni, morfiini ja fentanyyli.
1606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       Oxanest- ja Petidin-valmisteiden avohoidon
1607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     myynnin osuus kokonaismyynnistä on arviolta
1608: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-         noin 20%.
1609: Riitta Antvuoren ym. näin kuuluvan kirjallisen          Lääkevalmisteen sairausvakuutuksesta kor-
1610: kysymyksen n:o 828:                                 vattavuuden eräänä ehtona on hinnan kohtuulli-
1611:                                                     suus, jonka sosiaali- ja terveysministeriön yhtey-
1612:           Mihin toimiin sosiaali- ja terveysmi-     dessä toimiva lääkekorvauslautakunta on vah-
1613:        nisteriö aikoo ryhtyä Oxanest- ja Petidin-   vistanut. ETA-sopimuksen tultua voimaan vuo-
1614:        nimisten kipulääkkeiden saamiseksi sai-      desta 1994 lähtien lääkkeen myyntiluvan haltija
1615:        rausvakuutuslain nojalla korvattavien        on voinut lääkekorvauslautakunnalle etukäteen
1616:        lääkkeiden piiriin?                          ilmoitettuaan poistaa valmisteensa korvausjär-
1617:                                                     jestelmän piiristä ja hinnoitella sen vapaasti.
1618:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Lääkekorvauslautakunta hyväksyi 31.1.1997
1619: vasti seuraavaa:                                    Oxanest- ja Petidin-valmisteille hinnankoro-
1620:                                                     tukset, jotka eivät kuitenkaan vastanneet lääke-
1621:    Oxanest-lääkevalmiste sisältää oksikodoniaja     tehtaan vaatimuksia. Sittemmin lääketehdas il-
1622: Petidin-lääkevalmiste petidiiniä. Ne kuuluvat       moitti lääkekorvauslautakunnalle siirtävänsä
1623: opioidikipulääkkeiden ryhmään. Ryhmän vah-          Oxanest- ja Petidin-valmisteet vapaasti hinnoi-
1624: vimpien kipulääkkeiden käyttö on laajinta sai-      teltaviksi 1. 7.1997 alkaen. Tämä merkitsi sitä,
1625: raaloissa, joissa niitä käytetään muun muassa       että kyseisiä lääkevalmisteita ei korvata sairaus-
1626: sydäninfarktikivun ja leikkauksiin liittyvän ki-    vakuutuslain perusteella. Tämän jälkeen lääke-
1627: vun hoitoon. Opioidilääkkeitä käytetään myös        tehdas nosti näiden lääkkeiden myyntihintoja
1628: avohoidossa. Vuonna 1996 sairausvakuutuskor-        useita kymmeniä prosentteja korkeammiksi kuin
1629: vauksia sai opioidiryhmän lääkkeistä Suomessa       mitä lääkekorvauslautakunta oli kohtuullisiksi
1630: 54 397 vakuutettua, joka oli noin 14 500 enem-      arvioinut. Lääketehtaan noudattama menettely
1631: män kuin edellisvuonna.                             on kuitenkin voimassa olevan sairausvakuutus-
1632:    Eräs vahvojen opioidien käyttöaihe on vaike-     lain mukainen.
1633: at syöpäkivut Vahvat kipulääkkeet ovat pahan-           Lääkekorvauslautakunnan on mahdollista
1634: laatuisissa syöpäsairauksissa sairausvakuutuk-      ottaa kyseisten valmisteiden hintojen kohtuulli-
1635: sesta erityiskorvattavia ylemmän erityiskorvaus-    suus tarkasteltavaksi ainoastaan lääkevalmistei-
1636: ryhmän mukaan. Vuonna 1996 sai kaikkiaan            den myyntiluvan haltijan hakemuksen perusteel-
1637: 2 685 vakuutettua sairausvakuutuksen resepti-       la.
1638: tiedoston mukaan erityiskorvattua opioidilääki-         Sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole mahdol-
1639: tystä. Näistä eniten käytettyjä olivat tramadoli,   lisuuksia puuttua tähän menettelyyn.
1640: 
1641:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
1642: 
1643:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1644:                                            KK 828/1997 vp                                                3
1645: 
1646: 
1647: 
1648: 
1649:                                        Tili Riksdagens Talman
1650: 
1651:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        en av preparaten Oxanest och Petidin utgör den
1652: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         andel som säljs inom den öppna vården upp-
1653: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       skattningsvis 20 %.
1654: man Pirjo-Riitta Antvuori m.fl. undertecknade             Ett villkor för att ett läkemedel skall kunna
1655: spörsmå1 nr 828:                                       ersättas från sjukförsäkringen är att priset är
1656:                                                        skäligt, vilket bekräftas av läkemedelsersätt-
1657:           Vi1ka åtgärder ämnar social- och häl-        ningsnämnden vid social- och hälsovårdsminis-
1658:        sovårdsministeriet vidta för att de smärt-      teriet. Efter att EES-avtalet trädde i kraft vid
1659:        stillande medlen Oxanest och Petidin            ingången av 1994 har de som innehaft tillstånd
1660:        skall börja ersättas enligt sjukförsäk-         att sälja ett läkemedel kunnat avföra preparatet
1661:        ringslagen?                                     från ersättningssystemet och prissätta läkemed-
1662:                                                        let fritt när läkemedelsersättningsnämnden un-
1663:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          derrättats om saken på förhand.
1664: anföra fö1jande:                                          Läkemedelsersättningsnämnden godkände
1665:                                                        31.1.1997 en höjning a v priserna för preparaten
1666:    Läkemedlet Oxanest innehåller oxikodon och          Oxanest och Petidin, men höjningen motsvarade
1667: läkemedlet Petidin innehåller petidin. De hör tili     inte läkemedelsfabrikens krav. Senare medde-
1668: gruppen läkemedel som innehåller opioider. An-         lade läkemedelsfabriken läkemedelsersättnings-
1669: vändningen av de starkaste smärtstillande med-         nämnden att fabriken överför preparaten Oxan-
1670: len är mest utbredd på sjukhusen, där de främst        est och Petidin till den fria prissättningen fr.o.m.
1671: används för behandling av smärta i samband             1.7.1997. Det betydde att läkemedlen i fråga inte
1672: med hjärtinfarkter och operationer. Läkemedel          ersätts på grundval av läkemedelslagen. Därefter
1673: som innehåller opioider används även inom den          höjde läkemedelsfabriken försäljningspriserna
1674: öppna vården. År 1996 fick 54 397 försäkrade i         för dessa läkemedel så, att de blev tiotals procent
1675: Finland sjukförsäkringsersättning för läkemedel        högre än vad läkemedelsersättningsnämnden
1676: med opioider, vilket är 14 500 fler än året innan.     hade bedömt vara skäligt. Det förfarande som
1677:    En indikation för användningen av starka            läkemedelsfabriken iakttagit är dock förenligt
1678: opioider är svåra smärtor vid cancer. Starka           med sjukförsäkringslagen.
1679: smärtstillande medel är i fråga om elakartade             Den enda möjligheten läkemedelsersättnings-
1680: cancersjukdomar specialersättningsgilla läkeme-        nämnden har att kontrollera om priserna på pre-
1681: del enligt den högre specialersättningsgruppen.        paraten i fråga är skäliga är att den som innehar
1682: År 1996 fick enligt sjukförsäkringens receptda-        försäljningstillståndet ansöker om att få priserna
1683: taregister sammanlagt 2 685 försäkrade special-        kontrollerade.
1684: ersättningsgill medicinering med apioider. Av             Social- och hälsovårdsministeriet har inga
1685: dessa var de mest använda tramadol, dextropro-         möjligheter att ingripa i förfaringssättet.
1686:  poxifen, morfin och fetanyl. Av hela försäljning-
1687: 
1688:      Helsingfors den 2 oktober 1997
1689: 
1690:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1691:                                   KK 829/1997 vp
1692: 
1693: Kirjallinen kysymys 829
1694: 
1695: 
1696: 
1697: 
1698:                           Sulo Aittoniemi /kesk: Turkiselinkeinoon kohdistuneiden tihutöi-
1699:                               den estämisestä
1700: 
1701: 
1702: 
1703: 
1704:                            (Kysymyksen 821 yhteydessä)
1705: 
1706: 
1707: 
1708: 
1709: 280127
1710:                                            KK 830/1997 vp
1711: 
1712: Kirjallinen kysymys 830
1713: 
1714: 
1715: 
1716: 
1717:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r: Työttömien iltaopiskelun turvaamisesta
1718: 
1719: 
1720: 
1721:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1722: 
1723:    Elokuun alussa voimaan tullut työttömyys-            Toisaalta iltakurssien tuntimäärät eivät yleen-
1724: turvalain muutos (680/1997) on johtanut siihen,      sä riitä valtion opintotukeen, joten työttömät
1725: että työttömien opiskelu ammattikorkeakoulu-         ammattikorkeakoulututkintoon tähtäävät ilta-
1726: jen iltalinjoilla tulee mahdottomaksi.               opiskelijatjäävät vaille kaikkea tukea. Sitä paitsi
1727:    Lain uudessa 5 b §:ssä säädetään, että päätoi-    opintotuki on huomattavasti työmarkkinatu-
1728: misella opiskelijana ei ole oikeutta työttömyys-     keakin pienempi, jos oikeus siihen todetaan.
1729: päivärahaan, ja määritellään päätoimiseksi opis-        Lainmuutoksen seuraukset vahvistavat mieli-
1730: keluksi kaikki korkeakoulututkinnon suoritta-        kuvaa, että kauniit puheet työttömien "aktivoin-
1731: miseen tähtäävä opiskelu. Hallituksen lakiesi-       nista" ja käytännön poliittiset ratkaisut ovat sel-
1732: tyksen (HE 88/1997 vp) perusteluissa tarkenne-       vässä ristiriidassa.
1733: taan, että myös ammattikorkeakoulututkinnot             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1734: katsotaan korkeakoulututkinnoiksi.                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
1735:    Esimerkiksi Kemi-Tornion ammattikorkea-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1736: koulussa tämä on johtanut siihen, että alkaneelle    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1737:  syksylle suunniteltuja iltaopiskeluryhmiä on jou-
1738:  duttu peruuttamaan. Alueella on paljon työttö-               Onko Hallitus tietoinen, että työttö-
1739:  miä, jotka ovat olleet kiinnostuneita ammatti-             myysturvalain uusi muutos luo esteitä
1740:  korkeakoulun järjestämästä iltaopiskelusta. Nyt            työttömien iltaopiskelulle, ja
1741:  heiltä on evätty tämä mahdollisuus.                           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-
1742:                                                             kohdan korjaamiseksi?
1743: 
1744:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1997
1745:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
1746: 
1747: 
1748: 
1749: 
1750:  270136
1751: 2                                          KK 830/1997 vp
1752: 
1753: 
1754: 
1755: 
1756:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1757: 
1758:     Valtiopäivärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        matta, että luentomuotoinen opiskelu tapahtui
1759: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ilta-aikaan. Ratkaisussa opintojen työllistävyy-
1760: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     den katsottiin olevan sellaisen, että tutkinnon
1761: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-       huolellinen suorittaminen vaati luennoille osal-
1762: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen 830:        listumisen lisäksi huomattavan määrän päiväsai-
1763:                                                      kaan tapahtuvaa omaehtoista työskentelyä.
1764:           Onko Hallitus tietoinen, että työttö-          Muun opiskelun, kuten esim. ammattikorkea-
1765:        myysturvalain uusi muutos luo esteitä         koulussa tapahtuvan ei-tutkintotavoitteiden
1766:        työttömien iltaopiskelulle, ja                koulutuksen osalta ratkaisukäytäntö lähti yksit-
1767:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän epä-       täistapauskohtaisesta harkinnasta. Mikäli opin-
1768:        kohdan korjaamiseksi?                         tojen laajuus oli vähintään 25 viikkotuntia tai
1769:                                                      kolme opintoviikkoa kuukaudessa, pidettiin sitä
1770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työttömyysturvalautakunnan ja vakuutusoikeu-
1771: vasti seuraavaa:                                     den ratkaisulinjan mukaisesti yleensä päätoimi-
1772:                                                      sena opiskeluna. Myös tämä linjaus tuntirajoi-
1773:    Opiskelun ja työttömyysturvaoikeuden yh-          neen on kirjoitettu uuteen 5 b §:ään.
1774: teensovittamisesta säädettiin aiemmin työttö-            Työttömyysturvalaissa tehty rajanveto pää- ja
1775: myysturvalain 5 §:ssä. Lainkohta oli sanamuo-        sivutoimisen opiskelun välillä on yhdenmukai-
1776: doltaan suppea ja vaikeutti yhdenmukaisen lau-       nen opintotukijärjestelmän, koulutus- ja erora-
1777: suntokäytännön muodostumista paikallisissa           hajärjestelmän sekä pitkäaikaistyöttömien oma-
1778: työvoimatoimikunnissa sekä huononsi järjestel-       ehtoisen opiskelun tuesta annetun lain kanssa.
1779: män yleistä ennustettavuutta. Suuri osa yksittäis-   Mikäli henkilö katsotaan opintojensa laajuuden
1780: tapausten ratkaisuperusteista oli löydettävissä      vuoksi päätoimiseksi opiskelijaksi, hänellä on
1781: ainoastaan oikeuskäytännöstä.                        pääsääntöisesti oikeus opintotukeen tai pitkäai-
1782:    Mainittujen epäkohtien poistamiseksi päätoi-      kaistyöttömille tarkoitettuun koulutustukeen.
1783: mista opiskelua koskevat säännökset siirrettiin          On totta, että työttömyysturvaetuudet ovat
1784: uuteen 5 b §:ään, joka tuli eduskunnan vahvista-     tasoltaan korkeammat, jos niitä verrataan opin-
1785: mana voimaan 1.8.1997. Muutoksessa ei ollut          tososiaalisiin etuuksiin. Hallitus on pyrkinyt pie-
1786: kyse uusien linjausten tekemisestä, vaan olemas-     nentämään taloudellista erotusta mainittujen
1787: sa olevan ratkaisukäytännön kirjaamisesta la-        etuusmuotojen välillä. Päätoimisen opiskelun ai-
1788: kiin.                                                kaisen toimeentulon turvaamiseksi luotu opinto-
1789:    Henkilöllä ei ole oikeutta työttömyysturvaan      tukijärjestelmä ei kuitenkaan ensisijaisena tuki-
1790: päätoimisen opiskelun ajalta. Voimassa olevan        muotona syrjäydy siitä syystä, että työttömyys-
1791: 5 b §:n mukaan korkeakoulututkintoon tähtäävä        turvaetuudet ovat tasoltaan opintotukea kor-
1792: opiskelu on aina päätoimista. Lainmuutoksen          keammat.
1793: taustalla olevan hallituksen esityksen mukaan            Edellä mainittua pitkäaikaistyöttömien oma-
1794: korkeakouluopiskeluun rinnastetaan myös tut-         ehtoisen opiskelun tukijärjestelmää on tarkoitus
1795: kintotavoitteinen opiskelu ammattikorkeakou-         laajentaa ensi vuonna siten, että järjestelmän pii-
1796: lussa.                                               riin pääsisivät myös muut kuin pitkään työttö-
1797:    Mainittu ratkaisulinja syntyi oikeuskäytän-       mänä olleet työnhakijat. Tämän soveltamisalan
1798: nön osalta jo syyskuussa 1995, josta alkaen sitä     laajentamisen myötä työttömän työnhakijan
1799: on myös työvoimatoimikunnissa sovellettu.            mahdollisuudet omaehtoiseen koulutukseen,
1800: Tuolloin muutoksenhakuasteena toimiva työttö-        esim. ammattikorkeakouluopiskeluun, tulisivat
1801: myysturvalautakunta totesi täysistuntoratkai-        nykytilaan verrattuna huomattavasti parantu-
1802: sussaan tutkintotavoitteisen ammattikorkea-          maan.
1803: kouluopiskelun olevan päätoimista siitä huoli-
1804: 
1805:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
1806: 
1807:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
1808:                                               KK 830/1997 vp                                                3
1809: 
1810: 
1811: 
1812: 
1813:                                           Tili Riksdagens Talman
1814: 
1815:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        att undervisningen meddelades i föreläsnings-
1816: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          form och skedde under kvällstid. Enligt beslutet
1817: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      ansågs den arbetsmängd som studierna förutsat-
1818: damot Esko-Juhani Tennilä undertecknade                 te vara sådan att det för att studierna skall kunna
1819: spörsmål nr 830:                                        genomföras med framgång krävdes förutom del-
1820:                                                         tagande i föreläsningar även en betydande
1821:            Är Regeringen medveten om att den            mängd självständigt arbete under dagtid.
1822:         nya ändringen av lagen om utkomst-                  När det gäller övriga studier, såsom t.ex. icke-
1823:         skydd för arbetslösa utgör hinder för de        examensinriktad utbildning vid en yrkeshögsko-
1824:         arbetslösas kvällsstudier, samt                 la, utgick beslutandepraxisen från prövning från
1825:            vad ämnar Regeringen göra för att            fall tili fall. Enligt den beslutandelinje som ar-
1826:         råda bot på detta missförhållande?              betslöshetsnämnden och försäkringsdomstolen
1827:                                                         tiliämpade ansågs utbildningen alltid ske på hel-
1828:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tid, om studierna omfattade minst 25 undervis-
1829: anföra följande:                                        ningstimmar i veckan eller minst tre studieveckor
1830:                                                         i månaden. Också denna linjedragning med tim-
1831:    Om sammanjämkning av studier och rätt tili           gränserna är inskriven i den nya 5 b §.
1832: arbetslöshetsskydd stadgades tidigare i 5 § lagen           Den gränsdragning mellan studier på heltid
1833: om utkomstskydd för arbetslösa. Lagrummet               och studier som har karaktären av bisyssla som
1834: hade en snäv ordalydelse, vilket gjorde det svårt       görs i lagen om utkomstskydd för arbetslösa
1835: att skapa en enhetlig utlåtandepraxis för de Ioka-      överensstämmer med studiestödssystemet, ut-
1836: la arbetskraftskommissionerna samt försämrade           bildnings- och avgångsbidragssystemet samt la-
1837: systemets förutsägbarhet i allmänhet. Beslutan-         gen om stödjande av långtidsarbetslösas friviliiga
1838: degrunderna kunde i en stor del av fallen endast        studier. Om en person på grund av studiernas
1839: baseras på rättspraxisen.                               omfattning betraktas som studerande på heltid,
1840:    För att rätta tili nämnda olägenheter fördes         har han i regel rätt tili studiestöd eller för lång-
1841: bestämmelserna om studier på heltid över tili en        tidsarbetslösa avsett utbildningsstöd.
1842: ny 5 b §, sq_m fastställd av riksdagen trädde i kraft       Det är sant att utkomstskyddsförmånerna är
1843: 1.8.1997. Andringen handlade inte om några nya          högre än de sudiesociala förmånerna. Regering-
1844: linjedragningar, utan om att i lagen inskriva gäl-      en har strävat efter att minska den ekonomiska
1845: lande beslutandepraxis.                                 skilinaden mellan dessa förmånsformer. Studie-
1846:    En person har inte rätt tili arbetslöshetsskydd      stödssystemet, som skapats för att trygga ut-
1847: under den tid då han idkar studier på heltid.           komsten under studier på heltid, åsidosätts dock
1848: Enligt gällande 5 b § betraktas studier som går ut      inte såsom den primära stödformen därför att
1849: på avläggande av högskoleexamen alltid som stu-         utkomstskyddsförmånerna ligger på en högre
1850: dier på heltid. Enligt den regeringsproposition         nivå än studiestödet.
1851: som ligger som grund för lagändringen jämställs             Man har för avsikt att nästa år utvidga syste-
1852: också examensinriktade studier vid en yrkeshög-         met med stöd för långtidsarbetslösas frivilliga
1853: skola med högskolestudier.                              studier så att systemet skulle omfatta även andra
1854:     lnom rättspraxisen antogs nämnda beslutan-          arbetssökande än de långtidsarbetslösa. 1 och
1855: delinje redan i september 1995, varefter även           med en sådan utvidgning av tillämpningsområ-
1856: arbetskraftskommissionerna har tillämpat den.           det skulle arbetslösa arbetssökandes möjligheter
1857: Arbetslöshetsnämnden, som var besvärsinstan-            att delta i friviliig utbildning, t.ex. studier vid en
1858: sen i det aktuella fallet, konstaterade i sitt ple-     yrkeshögskola förbättras betydligt jämfört med
1859: numbeslut att examensinriktade studier vid en           nuläget.
1860: yrkeshögskola anses som studier på heltid trots
1861: 
1862:      Helsingforsden 26 september 1997
1863: 
1864:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
1865:                                                KK 831/1997 vp
1866: 
1867: Kirjallinen kysymys 831
1868: 
1869: 
1870: 
1871: 
1872:                                      Paula Kokkonen /kok ym.: CD-rom-levyjen arvonlisäverotuksen
1873:                                         kohtuullistamisesta
1874:                                       ..
1875:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
1876: 
1877:     CD-rom-levyjä myytiin vuonna 1996 kaik-             pahtunut nopea tekninen kehitys tukee kirjan
1878: kiaan arviolta noin 150 miljoonan markan edes-          käsitteen laajentamista. Hyötyromppujen alv:n
1879: tä. Markkinat kolmiokertaistuivat edellisen vuo-        laskeminen tukisi opetusministeriön Tietoyhteis-
1880: den tasosta eli noin 50 miljoonasta. Selitys suuril-    kunta-ohjelman toteutumista. Hyötyromppujen
1881: le kasvuluvuille on tietysti laitekannan nopea          arvonlisäveron laskeminen 22 %:sta 8 %:iin
1882: kasvu. Marraskuussa 1996 multimediamikro oli            mahdollistaisi maamme tietoteknisen yhteiskun-
1883: Tilastokeskuksen tietojen mukaan jo noin 12             takehityksen jatkumisen. Edullisempi hinta
1884: prosentilla kotitalouksista, toisin sanoen lähes        mahdollistaisi monen yleishyödyllisen rompun
1885: puolella niistä kotitalouksista, joilla oli varsinai-   hankkimisen tutkimus- ja opetustarkoituksiin.
1886: nen mikrotietokone.                                     Kirjatallennekehityksen huomioiminen olisi yh-
1887:     Hyöty- ja peliromppujen kesken myynti näytti        teiskunnalle ennen kaikkea oikeudenmukaisuus-
1888: jakautuvan siten, että hyötyromppujen osuus oli         ja tasapuolisuuskysymys, ei taloudellinen kysy-
1889: noin 25 %ja 75 % myydyistä tuotteista oli pelejä.       mys.
1890: Hyötyromppuje11. osuuden arvioidaan olevan sel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1891: vässä kasvussa. Aänikirjoja ja pistekirjoja käsi-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
1892: telläänjo nyt arvonlisäverotuksessa samoin kuin         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1893: muitakin kirjoja. Kirjan käsitettä olisi tarkoituk-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1894: senmukaista arvonlisäverotuksen näkökulmasta
1895: laajentaa siten, että kirjana pidettäisiin myös sel-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
1896: laisia tallenteita, jotka tuotantotavaltaan, sisäl-             ryhtyä hyötyromppujen arvonlisävero-
1897: löltäänja käyttötarkoitukseltaan rinnastuvat pe-                tuksen laskemiseksi kirjojen kanssa yh-
1898:  rinteiseen painettuun kirjaan. Viime vuosina ta-               denmukaiselle tasolle?
1899: 
1900:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1997
1901: 
1902:       Paula Kokkonen /kok                    Markku Markkula /kok         Minna Karhunen /kok
1903:       Hanna Markkuta-Kivisilta /kok          Ilkka Kanerva /kok           Kirsti Ala-Harja /kok
1904:       Irja Tulonen /kok                      Suvi Linden /kok             Pekka Kuosmanen lkok
1905:       Osmo Kurola lkok                       Kari Kantalainen /kok        Martti Tiuri /kok
1906:       Juha Karpio /kok                       Maija Perho /kok             Timo Laaksonen /vas
1907:       Martti Korhonen /vas                   Esa Lahtela /sd              Sulo Aittoniemi /kesk
1908:       Osmo Soininvaara /vihr                 Pirjo-Riitta Antvuori /kok   Reijo Laitinen /sd
1909:       Liisa Hyssälä /kesk                    Ossi Korteniemi /kesk        Timo Järvilahti /kesk
1910:       Toimi Kankaanniemi /skl                Aapo Saari /kesk             Eero Lämsä /kesk
1911:       Hannes Manninen /kesk                  Kari Myllyniemi /kesk        Maija-Liisa Veteläinen /kesk
1912:       Juha Rehula /kesk                      Sakari Smeds /skl            Päivi Räsänen /skl
1913:       Risto Kuisma /nuors                    Klaus Bremer /r              Matti Saarinen /sd
1914: 
1915: 
1916: 
1917: 
1918: 270136
1919: 2                                            KK 831/1997 vp
1920: 
1921: 
1922: 
1923:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1924: 
1925:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Kirjan määritelmän laajentaminen siten, että
1926: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           se kattaisi CD-rom-tallenteet, olisi epäneutraa-
1927: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         lia, koska niihin rinnastettaviin tuotteisiin, kuten
1928: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula              atk-ohjelmiin, äänilevyihin ja videoelokuviin so-
1929: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            velletaan yleistä verokantaa. Lisäksi CD-rom-
1930: myksen n:o 831:                                         tallenteiden riPmastaminen kirjoihinjohtaisi käy-
1931:                                                         tännössä erittäin vaikeisiin rajanveto-ongelmiin
1932:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         niiden ja muiden tuotteiden välillä, koska CD-
1933:         ryhtyä hyötyromppujen arvonlisävero-            rom-tallenteet sisältävät mitä erilaisempia yhdis-
1934:         tuksen laskemiseksi kirjojen kanssa yh-         telmiä tekstiä, kuvia, ääntä ja elokuvamateriaa-
1935:         denmukaiselle tasolle?                          lia. Myös hyöty- ja pelikäytön välinen ero ei aina
1936:                                                         ole selvä.
1937:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Lisäksi on huomattava, että perusteet tukea
1938: vasti seuraavaa:                                        CD-rom-tallenteita ovat toiset kuin ne näkökoh-
1939:                                                         dat, jotka liittyvät perinteisen kirjan alennettuun
1940:     Arvonlisäverolain (1501/1993) 84 §:n mukaan         vero kantaan. Kirjojen alennettu verokanta joh-
1941: yleinen verokanta on 22 prosenttia. Kirjoihin           tuu kulttuuripoliittisista syistä, ja sen keskeisenä
1942: sovelletaan kuitenkin 85 §:n 1 momentin 6 koh-          tavoitteena on ollut edistää suomenkielisen kir-
1943: dan mukaan alennettua 12 prosentin vero kantaa.         jallisuuden asemaa.
1944: Hallitus on ensi vuoden talousarvioesitykseen               Hyödykkeet, joihin voidaan soveltaa alennet-
1945: liittyen esittänyt verokantaratkaisua, jonka lop-       tua arvonlisäverokantaa, on määritelty Suomea
1946: putuloksena muun muassa kirjojen verokanta              sitovasti Euroopan yhteisön kuudennen arvon-
1947: alenisi 8 prosenttiin (HE 111/1997 vp).                 lisäverodirektiivin (77/388/ETY) H-liitteessä.
1948:     Kirjalla tarkoitetaan arvonlisäverolaissa jul-      Lista koskee sellaisia hyödykkeitä, joita lähinnä
1949: kaisua, jossa kirjoitus tai kuvallinen esitys on        sosiaalipoliittisista syistä kohdellaan lievemmin
1950: monistettu graafisessa muodossa. Muulla tavalla         kuin muita hyödykkeitä. H-liitteen 6 kohdan
1951: kuin painettuna tai siihen verrattavalla tavalla        mukaan jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua
1952: valmistettua julkaisua ei pidetä kirjana. Kirjan        verokantaa kirjoihin. Komissio on vastatessaan
1953: sisällön tulee olla luettavissa tai havaittavissa       eräiden kulttuurihyödykkeiden verokohtelua
1954: ilman teknisiä apuvälineitä. Esimerkiksi teknisiä       koskevaa kysymykseen (OJ N :o C 322) todennut,
1955: tallenteita, kuten elektronisia ja optisia levyjä, ei   että CD-rom-levykkeitä ei pidetä kirjoina, joihin
1956: pidetä kirjoina. Kirjoina pidetään sitä vastoin         voidaan soveltaa alennettua vero kantaa. Komis-
1957: näkövammaisten pistekirjoja. Kirjan määritelmä          sio toteaa perusteluinaan, että toisin kuin kirjan
1958: sisältyy arvonlisäverolain 85 §:n 3 momenttiin.         osalta CD-rom-tallenteiden sisältö ei ole suoraan
1959:     Arvonlisäverolaissa kirja on määritelty muo-        ilman apuvälineitä luettavissa, vaan kuluttajan
1960: don eikä sisällön perusteella. Kirjan sisällön pe-      on ensin hankittava erityinen laitteisto, jotta voi-
1961: rusteella tapahtuva määrittely on ongelmallista,        si niitä käyttää.
1962: koska kirjan käsite liittyy kiinteästi siihen muo-          Edellä esitetyistä verotuksen neutraalisuu-
1963: toon, jossa sen sisältämä informaatio esitetään.        teen, rajanvetovaikeuksiin ja yhteisön oikeuteen
1964: Jos vastaava informaatiosisältö annetaan toises-        liittyvistä syistä hallitus katsoo, että CD-rom-
1965: sa muodossa, kysymyksessä ei ole kirja, vaan            tallenteita ei voida arvonlisäverotuksessa rinnas-
1966: muu tuote, kuten esimerkiksi atk-ohjelma, ääni-         taa kirjoihin. Tietoyhteiskunta-ohjelman toteut-
1967: te, äänilevy tai videoelokuva. Myöskään CD-             tamista edistävät toimenpiteet tulee siten löytää
1968: rom-tallennetta, joka on erityinen atk-ohjelman,        muilta alueilta.
1969: kirjan, äänilevyn ja videoelokuvan yhdistelmä, ei
1970: pidetä kirjana.
1971: 
1972:      Helsingissä 29 päivänä syyskuuta 1997
1973: 
1974:                                                                                     Ministeri Arja Alho
1975:                                            KK 831/1997 vp                                             3
1976: 
1977: 
1978: 
1979:                                        Tili Riksdagens Talman
1980: 
1981:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        En utvidgning av definitionen på begreppet
1982: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       bok så, att den också omfattar cd-romskivor,
1983: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     skulle inte vara neutral, eftersom den allmänna
1984: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade               skattestatsen tiiiämpas på andra jämförbara pro-
1985: spörsmål nr 831:                                     dukter, t.ex. dataprogram, grammofonskivor
1986:                                                      och videofilmer. Dessutom skulle ett likställande
1987:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       av böcker och cd-romskivor med varandra i
1988:        ta för att sänka mervärdesskatten på cd-      praktiken Ieda tili mycket svåra problem med
1989:        romskivor för nyttobruk till samma nivå       gränsdragningen mellan dessa och andra pro-
1990:        som mervärdesskatten på böcker?               dukter, eftersom cd-romskivorna innehåller de
1991:                                                      mest olika kombinationer av text, bild, ljud och
1992:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        filmmaterial. Inte heller gränsen mellan produk-
1993: anföra följande:                                     ter för nyttobruk och dataspel är alltid tydlig.
1994:                                                         Vidare måste det beaktas att grunderna för ett
1995:    Enligt 84 § mervärdesskatte1agen (1501/1993)      stöd åt cd-romskivor avviker från de synpunkter
1996: är den allmänna skattesatsen 22 procent. På          som ansluter sig tili den nedsatta skattesatsen för
1997: böcker tillämpas dock en enligt 85 § 1 mom. 6        den traditionella boken. Bakom den nedsatta
1998: punkten nedsatt skattesats på 12 procent. Rege-      skattesatsen för böcker finns kulturpolitiska or-
1999: ringen har i anslutning tili nästa års budgetpro-    saker, och det viktigaste målet har varit att främ-
2000: position föreslagit en skattesatslösning som bl.a.   ja den finska Iitteraturens ställning.
2001: innebär att skattesatsen för böcker sänks till 8        De nyttigheter som den nedsatta mervärdes-
2002: procent (RP II 111997 rd).                           skattesatsen kan tillämpas på finns, på ett för
2003:    Med bok avses i mervärdesskattelagen en pub-      Finland bindande sätt, angivna i bilaga H tili
2004: likation där en skrift eller bildframställning är    Europeiska gemenskapens sjätte direktiv röran-
2005: mångfaldigad i grafisk form. En publikation som      de omsättningsskatter (77/388/EEG). Förteck-
2006: inte är tillverkad genom tryckning eller på något    ningen gäller sådana nyttigheter som närmast av
2007: därmed jämförbart sätt anses inte vara en bok.       socialpolitiska skäl behandlas Iindrigare än an-
2008: Bokens innehåll skall kunna läsas eller observe-     dra nyttigheter. Enligt 6 punkten i bilaga H kan
2009: ras utan tekniska hjälpmedel. T.ex. tekniska upp-    medlemsstaterna tillämpa nedsatt skattesats på
2010: tagningar som elektroniska eller optiska skivor      böcker. Kommissionen har i sitt svar på vissa
2011: anses inte vara böcker. Däremot anses böcker för     frågor gällande beskattningen av kulturnyttighe-
2012: synskadade som är skrivna i punktskrift vara         ter (OJ nr C 322) konstaterat att cd-romskivor
2013: böcker. Definitionen på böcker ingår i 85 § 3        inte anses vara sådana böcker på vilka en nedsatt
2014: mom. mervärdesskattelagen.                           skattesats kan tillämpas. Som motivering kon-
2015:     Definitionen i mervärdesskattelagen baserar      staterar kommissionen att i motsats tili vad fallet
2016: sig på bokens form och inte på innehållet. En        är med böcker innehållet i cd-romupptagningar
2017: definition som baserar sig på innehållet är pro-     inte kan läsas utan hjälpmedel, utan konsumen-
2018: blematisk, eftersom begreppet bok anknyter tili      ten måste först skaffa en särskild utrustning för
2019: den form som informationen i boken framställs i.     att kunna använda dem.
2020: Om motsvarande informationsinnehåll presente-           På grund av de ovan anförda orsakerna i an-
2021: ras i någon annan form, rör det sig inte om en bok   slutning tili beskattningens neutralitet, svårighe-
2022: utan om en annan produkt, t.ex. ett datapro-         ten att dra gränser och gemenskapsrätten anser
2023:  gram, en ljudupptagning, en grammofonskiva          regeringen att cd-romskivor inte kan jämställas
2024: eller en videofilm. Inte heller en cd-romupptag-     med böcker i mervärdesbeskattningen. Åtgärder
2025:  ning som är en kombination av dataprogram,          som främjar fullföljandet av programmet för det
2026:  bok, grammofonskiva och videofilm, anses vara       finländska informationssamhället måste därför
2027:  en bok.                                             sökas inom andra områden.
2028: 
2029:      Helsingforsden 29 september 1997
2030: 
2031:                                                                                  Minister Arja Alho
2032:                                          KK 832/1997 vp
2033: 
2034: Kirjallinen kysymys 832
2035: 
2036: 
2037: 
2038: 
2039:                                  Kimmo Kiljunen /sd: Maahanmuutto-ja pakolaispoliittisen selon-
2040:                                     teon antamisesta eduskunnalle
2041: 
2042: 
2043:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2044:    Sisäasiainministeriö asetti vuonna 1995 Maa-    tinnössään myös Maahanmuutto-ja pakolaispo-
2045: hanmuutto-ja pakolaispoliittisen toimikunnan,      liittinen toimikunta, joka katsoi, että hallituksen
2046: joka antoi kuluvana vuonna mietinnön 1997:5        tulisi tarpeen vaatiessa antaa eduskunnalle asiaa
2047: "Hallittu maahanmuutto ja tehokas kotoutumi-       koskeva erillinen selonteko, tiedonanto tai muu
2048: nen". Mietinnössä tehdään lukuisia tärkeitä lin-   vastaava selvitys.
2049: jauksia ja suosituksia. Myös hallitus on valmis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2050: tellut maahanmuuttopoliittisen ohjelman, jossa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2051: Suomen harjoittaman ulkomaalais- ja pakolais-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2052: politiikan linjaukset hahmotellaan.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2053:     Eduskunta tulisi viimein saada tähän keskus-
2054: teluun mukaan. Oikea keino tämän parlamen-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
2055: taarisen keskustelun herättämiseksi on hallituk-          antaakseen eduskunnalle maahanmuut-
2056:  sen eduskunnalle antama maahanmuuttoa ja pa-             toaja pakolaisuutta koskevan selonteon?
2057:  kolaisuutta koskeva selonteko. Tätä esitti mie-
2058: 
2059:      Helsingissä 11 päivänä syyskuuta 1997
2060: 
2061:                                        Kimmo Kiljunen /sd
2062: 
2063: 
2064: 
2065: 
2066:  270136
2067: 2                                        KK 832/1997 vp
2068: 
2069: 
2070: 
2071: 
2072:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
2073: 
2074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Hallituksen tavoitteena on selvitysmies Taras-
2075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tin 29.5.1996 antaman ehdotuksen mukaisesti su-
2076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    pistaa eduskunnalle kertomusten ja vastaavien
2077: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo         selvitysten muodossa annettavaa informaatiota.
2078: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      Samalla pyritään kehittämään muita eduskun-
2079: n:o 832:                                           nan ja hallituksen välisiä vuorovaikutuskeinoja.
2080:                                                    Maahanmuutto-ja pakolaispolitiikan osalta näi-
2081:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      nä vuorovaikutuskeinoina voidaan pitää vuosit-
2082:        antaakseen eduskunnalle maahanmuut-         taisen hallituksen kertomuksen liiteaineiston laa-
2083:        toaja pakolaisuutta koskevan selonteon?     jentamista sekä eduskunnan valiokuntien infor-
2084:                                                    moimisen lisäämistä.
2085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Eduskunnan suuren valiokunnan ja hallinto-
2086: vasti seuraavaa:                                   valiokunnan informoimista maahanmuutto- ja
2087:                                                    pakolaispolitiikasta on jo merkittävästi lisätty
2088:    Hallituksen maahanmuutto-ja pakolaispoliit-     Suomen Euroopan unionin jäsenyyden myötä.
2089: tinen ohjelma on parhaillaan valtioneuvoston       Sisäasiainministeri selvittää suurelle valiokun-
2090: käsiteltävänä. Ohjelma sisältää hallituksen kes-   nalle aina ennen ministerineuvoston kokouksia
2091: keiset linjaukset ja se jaetaan valtioneuvoston    kaikki asialistalla olevatmaahanmuutto-ja pa-
2092: yleisistunnon hyväksymisen jälkeen myös edus-      kolaispoliittiset asiat. Kuluvana vuonna ministe-
2093: kuntaan tiedoksi. Ohjelman mukaan hallitus an-     rineuvoston kokouksia on ollut viisi. Tämä infor-
2094: taa eduskunnalle maahanmuuttoa ja pakolai-         mointi kattaa myös pitkälti Suomen sisäisen
2095: suutta koskevan selonteon, tiedonannon tai         maahanmuutto-ja pakolaispolitiikan, joka ra-
2096: muun vastaavan selvityksen tarpeen vaatiessa ja    kentuu yhä enemmän Euroopan unionin harmo-
2097: aina silloin kun harjoitettavaan politiikkaan      nisointipyrkimyksien mukaisesti.
2098: suunnitellaan merkittäviä muutoksia.
2099: 
2100:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
2101:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
2102:                                             KK 832/1997 vp                                           3
2103: 
2104: 
2105: 
2106: 
2107:                                         Tili Riksdagens Talman
2108: 
2109:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Regeringen har som mål att enligt utrednings-
2110: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        man Tarastis förslag av den 29 maj 1996 skära ner
2111: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      den information som i form av berättelser och
2112: man Kimmo Kiljunen undertecknade spörsmål             Iiknande utredningar lämnas till regeringen.
2113: nr 832:                                               Samtidigt försöker man utveckla andra former
2114:                                                       av växelverkan mellan riksdagen och regeringen.
2115:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Vad gäller invandrar- och flyktingpolitiken kan
2116:        ta för att lämna riksdagen en redogörelse      utvidgandet av bilagorna tili regeringens årliga
2117:        för invandrar och flyktingfrågor?              berättelse samt ökad information tili riksdagens
2118:                                                       utskott anses som sådana former av växelverkan.
2119:   Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt               lnformationen om invandrar- och flyktingpo-
2120: fOijande:                                             litik tili riksdagens stora utskott och förvalt-
2121:                                                       ningsutskott har redan utökats markant sedan
2122:    Regeringens invandrar- och flyktingpolitiska       Finland blivit medlem i Europeiska unionen. In-
2123: program är för tillfållet under statsrådets be-       rikesministern redogör alltid före ministerrådets
2124: handling. Programmet innehåller regeringens           möten för alla invandrar- och flyktingpolitiska
2125: centrala linjedragningar och efter att det har god-   frågor på agendan tili stora utskottet. Under
2126: känts vid statsrådets allmänna sammanträde de-        pågående år har ministerrådet haft fem möten.
2127: las det också ut tili riksdagen för kännedom.         Denna information omfattar även i storutsträck-
2128: Enligt programmet avger regeringen vid behov          ning Finlands interna invandrar- och flykting-
2129: och alltid när man planerar större förändringar i     politik, som i ökad omfattning utformas efter
2130: den aktuella politiken en redogörelse, ett medde-     Europeiska unionens harmoniseringssträvan-
2131: lande eller någon annan liknande utredning som        den.
2132: gäller invandring och flyktingfrågor.
2133: 
2134:      Helsingfors den 2 oktober 1997
2135: 
2136:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
2137:                                            KK 833/1997 vp
2138: 
2139: Kirjallinen kysymys 833
2140: 
2141: 
2142: 
2143: 
2144:                                   Tarja Filatov /sd: Sotaveteraanien hautauskulujen korvaamisesta
2145: 
2146: 
2147: 
2148:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2149: 
2150:     Ihmisten tasavertainen kohtelu on yksi suo-      Kirkollisveroa maksaneet saavat alennuksia
2151: malaisten laajasti tunnustamista perusarvoista.      hautauskustannuksiin.
2152: Pyrkimystä taloudelliseen tasa-arvoon on usein          Seurakunnissa laskutetaan eri tavoin myös
2153: hyvin vaikea toteuttaa käytännössä. Eri palvelu-     seurakuntaan kuuluvia tai kuulumattomia vete-
2154: jen hinta määräytyy usein kustannusten ja kilpai-    raaneja. Joissakin kunnissa veteraanin hautaus-
2155: lutilanteen mukaan. Mutta yhteiskunnassa on          kuluja korvataan riippumatta siitä, onko vete-
2156: muitakin kuin kilpailuarvoja. Läheisen hautaa-       raani maksanut kirkollisveroa vai ei. Seurakun-
2157: minen on aina herkkä ja koskettava asia. Edes        taan kuulumattoman veteraanin perikunnan
2158: hautaan saatettaessa ihmiset eivät ole taloudelli-   maksettavaksi saattaajäädä vain 2 000 mk. Toi-
2159: sesti samanarvoisia. Kotipaikkakunnasta riip-        sissa kunnissa sen sijaan veteraanin perikunta
2160: puen esimerkiksi sotaveteraanien hautauskus-         saattaa joutua maksamaan hautapaikasta ja
2161: tannukset vaihtelevat useita tuhansia markkoja.      hautauksesta jopa 9 000 mk.
2162:     Itsehallinto-oikeuden perusteella seurakunnat       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2163: saavat määritellä hautauksista perittävät mak-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2164: sunsa. Hinnoittelu on pitkälle harkinnanvaraista     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2165: ja siihen vaikuttavat eri paikkakunnilla eri teki-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2166: jät. Yhteisöveroista saatujen tulojen lisäksi hau-
2167:  taustoimien hinnoitteluun eri paikkakunnilla                     Onko Hallituksen mielestä oikein ja
2168:  vaikuttaa mm. maan hinta. Hautaustoimistajoh-                 tasa-arvoista, että veteraanien hautaus-
2169:  tuvien maksujen vaihteluihin vaikuttaa lisäksi                kustannukset vaihtelevat tuhansia mark-
2170:  seurakuntaan kuuluminen tai kuulumattomuus.                   koja hautauspaikkakunnasta riippuen?
2171: 
2172:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1997
2173: 
2174:                                            Tarja Filatov /sd
2175: 
2176: 
2177: 
2178: 
2179: 270136
2180: 2                                           KK 833/1997 vp
2181: 
2182: 
2183: 
2184: 
2185:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2186: 
2187:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hautaamisesta, jotka Venäjällä suoritetuissa et-
2188: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sinnöissä on löydetty kentälle jääneinä ja siirretty
2189: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Suomeen haudattaviksi. Luterilainen kirkko on
2190: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Fila-      myös tässä antanut merkittävää apua.
2191: tovin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Valtaosassa seurakuntia viime sotien veteraa-
2192: 833:                                                  neille myönnetään ilmainen hautapaikka eikä
2193:                                                       haudan avaamisesta ja peittämisestä peritä mak-
2194:           Onko Hallituksen mielestä oikein ja         suja. Päätöksenteko asiassa on tapahtunut pai-
2195:        tasa-arvoista, että veteraanien hautaus-       kallisseurakunnissa. Kirkkohallitus on antanut
2196:        kustannukset vaihtelevat tuhansia mark-        suosituksia vain jääkärihautojen ja Manner-
2197:        koja hautauspaikkakunnasta riippuen?           heim-ristin ritarien hautojen säilyttämisestä,
2198:                                                       mutta lopullinen päätösvalta tässäkin tapaukses-
2199:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa on paikallisseurakunnilla. Tätä laajempaa vel-
2200: vasti seuraavaa:                                      voitetta muiden kuin sankarivainajien hautaa-
2201:                                                       ruiskustannuksiin osallistumiseen ja hautapaik-
2202:    Evankelis-luterilaisen kirkon hautausmaat          kojen säilyttämiseen ei ole pidetty käytännössä
2203: ovat Suomessa yleisiä hautausmaita. Seurakun-         mahdollisena.
2204: nilla on itsehallinto-oikeus, jonka perusteella ne       Kysymyksen perusteluissa viitataan siihen,
2205: järjestävät asiansa tarkoituksenmukaiseksi kat-       että käytännössä hautauskustannukset vaihtele-
2206: somaliaan tavalla. Myös kaikista hautaustoimen        vat suuresti. Useissa seurakunnissa kirkkoon
2207: piiriin kuluvista asioista kuten esimerkiksi hauta-   kuulumattomien veteraanien hautaamisesta pe-
2208: paikoista ja hautaamisesta perittävistä maksuis-      ritään maksuja, mutta maksuihin annetaan alen-
2209: ta ne päättävät itsenäisesti.                         nuksia muihin kirkkoon kuulumattomiin verrat-
2210:     Seurakuntien verotuotoista käytetään vuosit-      tuna. Periaatteessa olisi hyvä, jos hautauskustan-
2211: tain lähes 6-8 % hautausmaiden ylläpitoon.            nuksetjäisivät mahdollisimman alhaisiksi ja kus-
2212: Useimmat seurakunnat antavat kirkollisveroa           tannusten vaihtelu olisi vähäinen. Erilaisista olo-
2213: maksaville jäsenilleen alennuksia hautapaikoista      suhteista johtuen tämä ei kuitenkaan käytännös-
2214: ja hautaamisesta seurakunnalle perittäviin mak-       sä näytä mahdolliselta. Edellä kuvatun tilanteen
2215: suihin. Muilta on sen sijaan katsottu oikeuden-       johdosta kysymyksessä on asia, joka kussakin
2216: mukaiseksi periä todellisia kustannuksia vastaa-      tapauksessa ratkaistaan paikallistasolla mahdol-
2217: via tai ainakin korkeampia maksuja kuin jäsenil-      lisimman edullisiin ratkaisuihin pyrkien.
2218: tä. Todettakoon, että Ruotsissa kirkkoon kuulu-          Yhteiskunnan tuki veteraaneille on yhteensä
2219: mattomat osallistuvat hautausmaiden ylläpitoon        noin 3 miljardia markkaa. Määrärahaa käyte-
2220: maksamalla ns. eriuskovaisveroa, suuruudeltaan        tään eläkkeen lisäosien lisäksi muuan muassa
2221: 25 % normaalista kirkollisverosta.                    kuntoutuspalveluihin sekä asuinolojen kohenta-
2222:     Sodassa kaatuneiden sankarihautausmaiden          miseen. Tuki kanavoituu näin lähinnä veteraa-
2223: hoito ja hoitokustannukset ovat olleet kirkon         nien elinolosuhteiden helpottamiseen.
2224: vastuulla sodista alkaen. Valtio on osallistunut          Hautaamisen osalta erityistoimiin ei valtion
2225: vain eräiden siirtoväen sankarihautausmaiden          puolelta ole ryhdytty. Kysymys on voimassa ole-
2226: hoitoon, koska niitä luovutetun alueen seura-         vien säännösten mukaan paikalliseen päätösval-
2227: kuntia ei enää ole olemassa, joiden väestöön kaa-     taan kuuluva asia, jossa hallituksella ei ole mah-
2228: tuneet kuuluivat. Valtio on myös huolehtinut          dollisuutta suoraan ryhtyä toimenpiteisiin.
2229: niiden tunnistamattomien sodissa kaatuneiden
2230: 
2231:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
2232: 
2233:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2234:                                             KK 833/1997 vp                                               3
2235: 
2236: 
2237: 
2238: 
2239:                                         Tili Riksdagens Talman
2240: 
2241:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       stupade som vid eftersökningar i Ryssland hittats
2242: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        kvarblivna på slagfåltet och som förts tili Finland
2243: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      för att begravas. Den lutherska kyrkan har också
2244: man Tarja Filatov undertecknade skriftliga            här gett betydande hjälp.
2245: spörsmål nr 833:                                         1 merparten av forsamlingarna beviljas vete-
2246:                                                       ranerna från de senaste krigen gratis gravplats
2247:           Anser Regeringen det rätt och jämlikt       och avgifter tas inte ut för att gravar grävs och
2248:        att veteranernas begravningskostnader          täcks. Besluten om detta har fattats i respektive
2249:        varierar med flera tusen mark beroende         lokalf6rsamling. Kyrkostyrelsen har gett rekom-
2250:        på i viiken kommun de begravs?                 mendationer bara om bevarandet av jägargra-
2251:                                                       varna och Mannerheimriddarnas gravar, men
2252:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         den slutliga beslutanderätten finns även i detta
2253: anföra följande:                                      fall hos de lokala församlingarna. Någon vid-
2254:                                                       sträcktare skyldighet än detta att delta i kostna-
2255:    Evangelisk-lutherska kyrkans begravnings-          derna för begravning av andra än stupade hjältar
2256: platser är i Finland allmänna begravningsplatser.     och för bevarandet av deras gravplatser har inte
2257: Församlingarna har självbestämmanderätt och           ansetts möjligt i praktiken.
2258: utgående från den ordnar de sina ärenden så som          1 spörsmålet hänvisas tili att begravningskost-
2259: de finner det ändamålsenligt. Också beslut om         naderna i praktiken varierar storligen. 1 de flesta
2260: allt som hör tili begravningsväsendet, t.ex. avgif-   församlingar tas avgift ut för begravningen av
2261: ter som tas ut för gravplatser och begravningar,      veteraner som inte hör tili kyrkan, men avgifter-
2262: fattar de självständigt.                              na är lägre än för andra som inte hör tili kyrkan.
2263:    Av församlingarnas skatteinkomster används         1 princip vore det bra om begravningskostnader-
2264: årligen inemot 6-8 % tili att upprätthålla be-        na var så låga som möjligt och variationen liten.
2265: gravningsplatser. De flesta församlingar beviljar     På grund avolika omständigheter förefaller detta
2266: sina kyrkoskattebetalande medlemmar lättnad           dock inte i praktiken möjligt. Det följer av ovan
2267: på avgifter tili församlingen för gravplatser och     beskrivna situation att det är fråga om en sak som
2268: begravningar. Däremot har församlingarna an-          i varje enskilt fall avgörs lokalt och så att man
2269: sett det rättvist att av andra ta ut avgifter som     strävar efter lösningar som är så förmånliga som
2270: motsvarar de verkliga kostnaderna eller åtmin-        möjligt.
2271: stone är högre än vad medlemmarna betalar. Det           Samhällets stöd tili veteranerna är samman-
2272: må konstateras att de som inte hör tili kyrkan i      lagt ca 3 miljarder mark. Anslaget används för-
2273: Sverige deltar i kostnaderna för begravningsplat-     utom tili tiliäggsdelar på pensioner bl.a. tili reha-
2274: serna genom att betala en s.k. dissenterskatt, som    biliteringstjänster och tili att förbättra veteraner-
2275: är 25 % av den normala kyrkoskatten.                  nas boendeförhållanden. Stödet kanaliseras så-
2276:     Det har allt sedan krigen varit kyrkans uppgift   lunda först och främst tili åtgärder som underlät-
2277: att vårda de stupades hjältegravar och stå för        tar veteranernas levnadsförhållanden.
2278: kostnaderna. Staten har endast deltagit i skötseln        Staten har inte vidtagit några specialåtgärder
2279: av vissa hjältegravar för evakuerade, eftersom de     beträffande begravningarna. Frågan är enligt
2280: församlingar på det överlåtna området som dessa       gällande bestämmelser en sak som hör tili den
2281: människor hörde tili inte längre finns. Staten har    lokala beslutanderätten och där regeringen inte
2282:  också stått för begravningen av de oidentifierade    har möjlighet tili direkta åtgärder.
2283: 
2284:      Helsingforsden 7 oktober 1997
2285: 
2286:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
2287:                                            KK 834/1997 vp
2288: 
2289: Kirjallinen kysymys 834
2290: 
2291: 
2292: 
2293: 
2294:                                   Markku Vuorensola /kesk: Pääradan pitoon liittyvän Hollon oikai-
2295:                                      sun toteuttamisesta Lempäälässä
2296: 
2297: 
2298:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2299: 
2300:    Pääradan Helsinki-Tampere perusparanta-           ten, että Ratahallintokeskus tekisi lopultakin
2301: misen suunnittelu ja toteuttaminen alkoivat jo       päätöksensä asiassa. Hollon oikaisua on periaa-
2302: 1980-luvun lopulla. Tavoitteena on kohottaa ra-      tetasolla käsitelty mm. Pirkanmaan seutukaavan
2303: dan tasoa ja nostaa nopeustasoa aina 200 kmlh        ja Lempäälän yleiskaavan käsittelyn yhteydessä.
2304: asti. Tämä merkitsee varsin perinpohjaista pe-       Näissäkään yhteyksissä ei VR tai Ratahallinto-
2305: ruskorjausta ja myös mittavia kokonaiskustan-        keskus ole ilmaissut selkeätä kantaansa toteutta-
2306: nuksia. Käytännön tasolla toteutus edellyttää        miseen ja sen aika tauluun.
2307: myös radan oikaisuja, sillan rakentamisiaja taso-       Kansalaisten oikeusturvan kannalta Hollon
2308: risteysten poistamista. Toki samalla koko ajan       oikaisu on mielenkiintoinen. Käytännössä Rata-
2309: kehitetään myös turvallisuuteen liittyviä seik-      hallintokeskus noudattaa "yhden ainoan osta-
2310: koja.                                                jan" politiikkaa ja ajaa Hollon alueen ihmiset
2311:    Jo vuonna 1990 aloitettiin pääradan suunnit-      kestämättömään tilanteeseen, ensin viivyttämäi-
2312: telun yhteydessä keskustelu ns. Lempäälän Hol-       tä tietoisesti ratkaisuaan ja lopulta esittämällä
2313: lon oikaisun toteuttamisesta. Ensimmäiset suun-      omat mahdolliset korvaus- ja lunastustarjouk-
2314: nitelmat tulivat julki vuonna 1991. Tällöin lähtö-   sensa ainoina oikeina tarjouksina. Tämä esi-
2315: kohtana oli kahden vaihtoehdon- nykyisen ra-         merkki on kansalaisten oikeusturvan kannalta
2316: talinjan kehittämisen ja kokonaan uuden lin-         vakava. Yhteiskunta tai yhteiskunnallinen laitos
2317: jauksen -vertailu. Myöhemmin oheen liitettiin        ei voi toimia tällä tavalla.
2318: myös ns. kolmannen raiteen vaihtoehto.                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2319:     Esitetyt vaihtoehdot on selvitetty ja kustan-    jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2320: nukset laskettu. Päätöksiä ei kuitenkaan ole tul-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2321: lut, vaan niitä vieritetään kohti seuraavaa vuosi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2322: kymmentä, todennäköisesti siten, että pääpaino
2323: suunnittelussa siirtyy kokonaan uuden ratalin-                 Miten on mahdollista, että valtion lai-
2324: jauksen suuntaan.                                           tos viivyttää tarpeettomasti kunnan kan-
2325:     Hollon alueen ihmiset ovat jo vuosikausia elä-          nalta kiireellisten päätösten tekoa, ja
2326:  neet epävarmuuden tilassa. Alueen kehittämi-                  eikö valtioneuvosto voisi puuttua
2327: nen, rakentaminen, kaavallinen suunnittelu ja               asiaan ja edellyttää esim. Ratahallinto-
2328:  myös omaisuusarvot ovat koko ajan heikenty-                keskuksen toimimaan radanpidon suun-
2329:  neet. Yksityiset ihmiset on asetettu kohtuutto-            nitteluun ja toteutukseen liittyvissä
2330:  maan tilanteeseen. Kyseiseen epäoikeudenmu-                asioissa kansalaisten kannalta tasapuoli-
2331:  kaiseen tilanteeseen on pyritty vaikuttamaan si-           sella tavalla?
2332: 
2333:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1997
2334: 
2335:                                      Markku Vuorensola /kesk
2336: 
2337: 
2338: 
2339: 
2340: 270136
2341: 2                                            KK 834/1997 vp
2342: 
2343: 
2344:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2345: 
2346:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vielä kesken. Ympäristöministeriö on vahvista-
2347: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nut 6.6.1997 Pirkanmaan seutukaavan,joka kä-
2348: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sittää myös Hollon rataoikaisukohdan. Päätök-
2349: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            sen mukaan "Ympäristöministeriö erikseen to-
2350: Vuorensolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         teaa, että seutukaavassa on osoitettu Helsinki-
2351: sen n:o 834:                                           Tampere rautatien oikaisu Lempäälän pohjois-
2352:                                                        puolella. Ottaen huomioon seutukaavan tark-
2353:            Miten on mahdollista, että valtion lai-     kuustason sekä seutukaavan ohjeellisuuden seu-
2354:         tos viivyttää tarpeettomasti kunnan kan-       tukaavassa on katsottava esitetyn edellytykset
2355:         nalta kiireellisten päätösten tekoa, ja        oikaista rataosuus nopealle junaliikenteelle so-
2356:            eikö valtioneuvosto voisi puuttua           veltuvaksi. Ratalinjauksen tarkempi sijoittami-
2357:         asiaan ja edellyttää esim. Ratahallinto-       nen alueelle ratkeaa vasta yksityiskohtaisemman
2358:         keskuksen toimimaan radanpidon suun-           suunnittelun yhteydessä."
2359:         nitteluun ja toteutukseen liittyvissä              Ratahallintokeskus on parhaillaan tarkista-
2360:         asioissa kansalaisten kannalta tasapuoli-      massa rataoikaisun suunnitelmaa siten, että rata-
2361:         sella tavalla?                                 oikaisu sopeutuu ja rataoikaisua risteävät poikit-
2362:                                                        taisyhteydet toimivat mahdollisimman hyvin ky-
2363:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           seisessä ympäristössä. Tämä tarkistettu yleis-
2364: vasti seuraavaa:                                       suunnitelma valmistuu siten, että Ratahallinto-
2365:                                                        keskuksella on valmius päättää rataoikaisun to-
2366:    Käynnissä oleva Helsinki-Tampere -perus-            teutuksesta vielä tämän vuoden puolella.
2367: parannusprojekti kuuluu Suomen vilkkaimman                 Liikenneministeriön saaman selvityksen mu-
2368: ja merkittävimmän rataosan junaliikenteen ke-          kaan Ratahallintokeskus ei ole viivyttänyt Lem-
2369: hittämiseen ja palvelutason parantamiseen. Ra-         päälän kunnan kannalta kiireellisiä päätöksiä,
2370: dan kehittämisratkaisut Lempäälässä Hollon             vaan on ilmoittanut kantansa kaavoitusproses-
2371: kohdalla kuuluvat tähän projektiin. Nykyisen           sin yhteydessä. Lisäksi Ratahallintokeskus on
2372: radan mutkaisuus rajoittaa rataosan kehittämis-        teettänyt Hollon kohdan rataratkaisuista ympä-
2373: tä, minkä vuoksi kyseisellä alueella on tutkittu       ristövaikutusten arvioinnin, jolloin suunnitelmat
2374: useita linjausvaihtoehtoja.                            ovat olleet avoimesti kuntalaisten nähtävänä ja
2375:    Näiden alustavien selvitysten perusteella on v.     arvioitavana. Ratahallintokeskus on informoi-
2376: 1996 toteutettu ympäristövaikutusten arviointi         nut jatkuvasti Lempäälän kuntaa rataoikaisuun
2377: (YV A) sekä rataoikaisusta että nykyistä rataa         liittyvissä asioissa, jotta kunta on voinut ottaa ne
2378: myötäävästä vaihtoehdosta. Arvioinnissa on             huomioon omissa päätöksissä. Tämän vuorovai-
2379: otettu huomioon myös aluevaraus kolmannelle            kutuksen perusteella suunnitelmia on kehitetty ja
2380: raiteelle, koska sen on katsottu palvelevan tule-      tarkistettu haittavaikutusten minimoimiseksi.
2381: vaisuuden tarpeita tavara- ja henkilöliikenteen        Päätöksenteon edellytykset rataoikaisuista ovat
2382: lisääntyessä. YVA-prosessija sen yhteydessä teh-       lähiaikoina valmistumassa, joten päätös tehdään
2383: dyt selvitykset osoittivat, että rataoikaisu on sel-   normaalissa järjestyksessä mahdollisesti vielä tä-
2384: västi paras vaihtoehto junaliikenteen hoidon,          män vuoden puolella.
2385: teknisten ratkaisujen, maankäytön, ympäristö-              Valtioneuvoston lunastus- ja ennakkohal-
2386: vaikutuksien ja yhteiskuntataloudellisten hyöty-       tuunottopäätöksen jälkeen rautatiealueeksi tar-
2387: jen kannalta.                                          vittavan valtiolle Iuuastettavan omaisuuden
2388:    Ratalinjausta on käsitelty osayleiskaavaehdo-       omistajana on oikeus saada taloudellisista me-
2389: tuksessa ja se on vahvistetussa seutukaavassa.         netyksistään lunastuslain mukainen täysi kor-
2390: Ratahallintokeskus on näistä kaavoista anne-           vaus. Lunastustoimikunta määrää viran puoles-
2391: tuissa lausunnoissa pyytänyt johdonmukaisesti          ta asianosaisille maksettavat korvaukset. Lunas-
2392: varautumaan rataoikaisuun. Lempäälän kunta             tuslain mukainen menettely on yhdenmukainen
2393: ei ole hyväksynyt rataoikaisua viimeisimpään,          kaikille kansalaisille.
2394: vuoden 1996 osayleiskaavaan,jonka käsittely on
2395: 
2396:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
2397: 
2398:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
2399:                                             KK 834/1997 vp                                             3
2400: 
2401: 
2402:                                         Tili Riksdagens Talman
2403: 
2404:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           senaste delgeneralpian från 1996, viiken ännu är
2405: anger har Ni, Fru Talman, till vederhörande           under hehandiing. Miljöministeriet har stadfåst
2406: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       Birkalands regionplan 6.6.1997, och den inhegri-
2407: dagsman Markku Vuorensola undertecknade               per även det ställe vid Hollo där hanan skulle
2408: spörsmål nr 834:                                      rätas ut. Enligt hesiutet konstaterar miljöminis-
2409:                                                       teriet särskilt, att man i regionplanen framiagt
2410:           Hur är det möjligt, att ett statligt verk   uträtandet av järnvägen mellan Helsingfors och
2411:        utan anledning fördröjer heslutsfattande       Tammerfors på en sträcka norr om Lemhois.
2412:        som är hrådskande för kommunen, och            Med tanke på precisionsnivån i regionpianen
2413:           kan inte statsrådet ingripa och t.ex.       samt regionplanens riktgivande karaktär, hör
2414:        förutsätta att Banförvaltningscentralen i      man i regionplanen heakta det ovan anförda och
2415:        ärenden som rör planering av hanhåll-          heakta förutsättningarna att räta ut hanavsnittet
2416:        ningen och projektens utförande agerar         för att möjliggöra snahh tågtrafik. Miijöministe-
2417:        på ett sätt som hehandlar varje medhor-        riet konstaterar också att sträckningens precisa
2418:        gare jämlikt?                                  placering på området kan avgöras först i sam-
2419:                                                       hand med mer detaljerad planering.
2420:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Banförvaltningscentralen granskar för närva-
2421: anföra följande:                                      rande planen för uträtningen av hanan med sär-
2422:                                                       skild hänsyn tili hur uträtningen anpassas tili
2423:     Det grundf6rhättringsprojekt som pågår mel-       miljön och hur korsande trafikleder häst skulle
2424: lan Helsingfors och Tammerfors hör tili ett pro-      fungera i den givna miljön. Denna reviderade
2425: jekt, som strävar efter en utveckling av tågtrafi-    generalpian fårdigställs på ett sätt som möjiiggör
2426: ken och en förhöjning av servicenivån på en han-      att Banförvaltningscentralen ännu i år kan heslu-
2427: sträcka som hör till de livligast trafikerade och     ta om verkställandet av hanans uträtning.
2428: viktigaste i Finland. Utvecklingsalternativen av         Enligt en utredning som tiliställts trafikminis-
2429: hanan vid Hollo i Lemhois hör tili detta projekt.     teriet har Banförvaltningscentralen inte fördröjt
2430:  De många kurvorna på den nuvarande hanan             heslut som är hrådskande för Lemhois kommun,
2431: begränsar utvecklandet av hanavsnittet, varför        utan har uttryckt sin ståndpunkt i samhand med
2432: man på ifrågavarande område har undersökt fle-        planeringsprocessen. Vidare har Banförvalt-
2433:  ra olika sträckningsalternativ.                      ningscentralen låtit göra en hedömning av miljö-
2434:     På hasis av dessa preliminära utredningar har     konsekvenserna av de olika hanalternativen vid
2435:  man 1996 utfört en miljökonsekvenshedömning          Hollo, varvid planerna legat framme för kom-
2436:  (MKB) såväl om alternativet att räta ut hanan        muninvånarna tili påseende och för hedömning.
2437:  som om alternativet att följa den gamla hanan. 1     Banförvaltningscentralen har kontinuerligt in-
2438:  hedömningen har man även heaktat markreser-          formerat Lemhois kommun om ärenden som rör
2439:  vationen för ett tredje spår, eftersom ett tredje    uträtningen av hanan i syfte att möjliggöra att
2440:  spår har ansetts kunna motsvara framtidens he-       kommunen heaktar dessai sitt eget heslutsfattan-
2441:  hov då gods- och persontrafiken ökar. MKB-           de. På hasis av denna växeiverkan har planerna
2442:  processen och de utredningar som gjorts i sam-       utvecklats och granskats i syfte att minimera de
2443:  hand med den visar att en uträtning av hanan         negativa effekterna. Förutsättningarna att fatta
2444:  klart är det hästa alternativet med tanke på sköt-   heslut om uträtningen av hanan håller på att
2445:  seln av tågtrafiken, de tekniska lösningarna,        klarna, varför heslutet fattas i normal ordning
2446:  markanvändningen, miljökonsekvenserna och            ännu i år.
2447:  den samhällsekonomiska nyttan.                          Efter statsrådets heslut om inlösning och för-
2448:     Spårdragningen har hehandlats i förslaget tili    handshesittningstagande av den egendom som
2449:  delgeneralpian och den finns i den stadfåsta regi-   hehöver iniösas av staten för järnvägsområdet,
2450:  onplanen. Banförvaltningscentralen har i sina        har ägaren rätt att för sina ekonomiska förluster
2451:  utlåtanden om dessa planer hett alla parter förhe-   få full ersättning enligt inlösningslagen. Förfa-
2452:  reda sig på en uträtning av hanan. Lemhois kom-      randet enligt inlösningslagen är likadant för alla
2453:  mun har inte godkänt uträtningen av hanan i sin      medborgare.
2454: 
2455:      Helsingforsden 2 oktoher 1997
2456: 
2457:                                                                           Trafikminister Matti Aura
2458:                         j
2459:                     j
2460:                     j
2461:                 j
2462:                 j
2463:             j
2464:             j
2465:         j
2466:         j
2467:     j
2468:     j
2469: j
2470: j
2471:                                           KK 835/1997 vp
2472: 
2473: Kirjallinen kysymys 835
2474: 
2475: 
2476: 
2477: 
2478:                                   Pekka Leppänen /vas ym.: Engel-yhtiön perustamisen yhteydessä
2479:                                      toteutettujen laittomien irtisanomisten korvaamisesta
2480: 
2481: 
2482:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2483: 
2484:    Kaksi ja puoli vuotta sitten Kouvolan käräjä-    vaihtoehdoksi laittomasta irtisanomisesta Suori-
2485: oikeudessa alkunsa saanut oikeuskäsittely työn-     tettavalie korvaukselle. Tämä merkitsee sitä, että
2486: tekijöiden laittomasta irtisanomisesta johti 650    jos henkilölle maksetaan korvaus irtisanomises-
2487: kanteen nostamiseen, ja asia paisui maamme          ta, häneltä peritään maksettu eroraha takaisin.
2488: suurimmaksi        työoikeudenkäyntiprosessiksi.    Sen lisäksi, että prosessi on pitkittynyt jo kauan
2489: Heinäkuussa 1997 korkein oikeus totesi, että Ra-    ja asia on mutkistunut, siitä on tulossa valtiolle
2490: kennushallituksen yhtiöittäminen Engel-yhtiök-      mittava lasku, joidenkin arvioiden mukaan val-
2491: si merkitsee työsopimuslain tarkoittamaa liik-      tio joutuu korvaamaan työntekijöille jopa 40 mil-
2492: keen luovutusta ja että siten irtisanomiset ovat    joonaa markkaa.
2493: laittomia.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2494:    Neuvottelut tilanteen ratkaisemiseksi aloitet-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
2495: tiin heinäkuussa 1997. Neuvottelujen jälkeen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
2496: päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että jokaiselle   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2497: irtisanotulle suoritetaan peruskorvaus ja lisäksi
2498: lisäkorvaus työttömyysajan keston mukaan.                      Aikooko Hallitus asettaa vastuuseen
2499: Korkeimmat korvaukset tulevat olemaan yli                  henkilöt, jotka ovat aiheuttaneet Engel-
2500:  100 000 markkaa ja pienimmät noin 10 000                  yhtiön perustamisen yhteydessä toteutet-
2501: markkaa. Eniten keskustelua on aiheuttanut ero-            tujen irtisanomisten kautta veronmaksa-
2502: rahamenettely, sikäli että eroraha on tulkittu             jille 40 miljoonan markan kulut?
2503: 
2504:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1997
2505: 
2506:          Pekka Leppänen /vas          Jorma Rantanen /sd          Mats Nyby /sd
2507:          Timo Laaksonen /vas          Iivo Polvi /v~s             Eila Rimmi /vas
2508:          Kari Uotila /vas             Jorma Vokkolainen /vas      Kalevi Olin /sd
2509:          Reijo Lindroos /sd           Jukka Roos /sd              Annika Lapintie /vas
2510:          Martti Korhonen /vas         Reino Laine /vas            Veijo Puhjo /va-r
2511:                    Pekka Saarnio /vas                    Reijo Laitinen /sd
2512: 
2513: 
2514: 
2515: 
2516: 270136
2517: 2                                           KK 835/1997 vp
2518: 
2519: 
2520: 
2521: 
2522:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2523: 
2524:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vaan mahdollinen korvausvastuu jää yksin-
2525: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         omaan työnantajalle. Myös rikosoikeudellinen
2526: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vastuu edellyttää vähintäänkin virkamiehen
2527: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka            syyksi luettavaa huolimattomuutta.
2528: Leppäsen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Ennen tätä tapausta ei liikkeenluovutussään-
2529: myksen n:o 835:                                       nösten soveltumista valtion virastoon ollut rat-
2530:                                                       kaistu eikä lakitekstistä ilmene, onko sillä tarkoi-
2531:            Aikooko Hallitus asettaa vastuuseen        tettu myös valtion toimintojen yhtiöittämistä.
2532:        henkilöt, jotka ovat aiheuttaneet Engel-       Virkasuhteisiin liikkeenluovutusta koskevia
2533:        yhtiön perustamisen yhteydessä toteutet-       säännöksiä ei sovelleta ja työsuhteisten osalta
2534:        tujen irtisanomisten kautta veronmaksa-        soveltamisala ei ollut aikaisemmin selvä. Valitus-
2535:        jille 40 miljoonan markan kulut?               lupaa korkeimpaan oikeuteen haettiin ennakko-
2536:                                                       tapausperusteella, ts. asian juridisen ongelmalli-
2537:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suuden vuoksi. Jos kyse olisi ollut selvästä asias-
2538: vasti seuraavaa:                                      ta, ei valituslupaa olisi myönnetty. Näin ollen
2539:                                                       voitaneen todeta, että myös korkein oikeus on
2540:     Rakennushallinnon yhtiöittämisen yhteydes-        pitänyt asiaa tulkinnanvaraisena.
2541: sä tehdyistä irtisanomisista nostetuissa kanteissa       Virkamiesten vastuukysymys asiasta on ollut
2542: on ollut kyse siitä, sovelletaanko liikkeenluovu-     jo eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittavana.
2543: tusta koskevia säännöksiä valtion viraston lak-       Oikeusasiamies on kannanotossaan todennut,
2544: kauttamiseen ja yhtiön perustamiseen. Raken-          ettei ole ollut aihetta epäillä, että virkamiehet
2545: nushallinnon uudelleenjärjestelyiden yhteydessä       olisivat rakennushallinnon yhtiöittämisen val-
2546: siivous ja kiinteistöhuolto eriytettiin Engel kiin-   mistelussa menetelleet lainvastaisesti. Arviointi
2547: teistöpalveluyhtymä -nimiseksi osakeyhtiöksi.         perustuu mm. siihen, että asiaa on pidetty tulkin-
2548: Rakennushallinto irtisanoi toiminnan lakkaami-        nanvaraisena. Oikeusasiamies viittaa myös edus-
2549: sen vuoksi ne työntekijät, jotka eivät hakeneet tai   kunnan 13.1.1995 talousarvion johdosta anta-
2550: sijoittuneet perustettuihin organisaatioihin tai      maan lausumaan, jonka mukaan rakennushal-
2551: muualle. Korkein oikeus kuitenkin katsoi ensim-       linnon henkilöstö palkataan perustettavaan yh-
2552: mäisessä jutussa antamassaan tuomiossa, että          tiöön uusina työntekijöinä.
2553: myös tällaisessa tapauksessa sovelletaan työsopi-        Käsitykseni on, että rakennushallinnon uu-
2554: muslain liikkeenluovutusta koskevia säännöksiä        delleenjärjestelyn yhteydessä ei ole toimittu lain-
2555: ja näin ollen rakennushallinnon suorittamia irti-     vastaisesti vaan ainoastaan sovellettu tulkinnan-
2556: sanomisia oli pidettävä lainvastaisina. EU-direk-     varaista lainsäädäntöä. Korkein oikeus on otta-
2557: tiivin soveltuvuutta tapaukseen ei käsitelty. Val-    nut asian tutkittavakseen, koska se on ollut tar-
2558: tion vahingonkorvausvelvollisuus perustuu sii-        peen lain soveltamisen kannalta muissa saman-
2559: hen, että rakennushallinto ei ollut voinut liik-      laisissa tapauksissa Se, että korkein oikeus jälki-
2560: keenluovutuksen perusteella irtisanoa työnteki-       käteen totesi työnantajan tulkinneen lainsäädän-
2561: jöitä, koska lain mukainen irtisanomisoikeus täl-     töä väärin, ei tee menettelystä huolimatonta.
2562: laisissa tapauksissa on ainoastaan luovutuksen-       Eduskunnan oikeusasiamies ei ole myöskään pi-
2563: saajalla eikä luovuttajalla.                          tänyt menettelyä lainvastaisena. Näin ollen en
2564:     Vahingonkorvauslain mukaan julkisyhteisö          pidä virkamiesten toimia asian valmistelussa sillä
2565: vastaa julkista valtaa käytettäessä tapahtuneen       tavoin huolimattomina, että heidät voitaisiin
2566: vahingon korvaamisesta. Jos virkamiehen vahin-        voimassa olevan lainsäädännön mukaan asettaa
2567: goksi jää ainoastaan lievä tuottamus, ei virka-       vahingonkorvaus- tai muuhun oikeudelliseen
2568: miestä voida tuomita korvaamaan vahinkoa              vastuuseen.
2569: 
2570:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
2571: 
2572:                                                                                   Ministeri Arja Alho
2573:                                              KK 835/1997 vp                                               3
2574: 
2575: 
2576: 
2577:                                           Tili Riksdagens Talman
2578: 
2579:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Före detta fall hade det inte avgjorts huruvida
2580: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          bestämmelserna om överlåtelse av rörelse skall
2581: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tiliämpas på ett statligt verk och det framgår inte
2582: man Pekka Leppänen m.fl. undertecknade spörs-           heller av lagtexten om den också avser bolagise-
2583: mål nr 835:                                             ring av statens verksamheter. På tjänsteförhål-
2584:                                                         landen tillämpas bestämmelserna om överlåtelse
2585:           Ämnar Regeringen ställa de personer           av rörelse inte, och i fråga om personer i arbets-
2586:         som, via uppsägningar i samband med att         förhållande har tillämpningsområdet inte tidiga-
2587:         bolaget Engel bildades, har förorsakat          re varit helt klart. Besvärstilistånd tili högsta
2588:         skattebetalarna utgifter på 40 milj. mk tili    domstolen söktes på prejudikatgrund, dvs. med
2589:         svars?                                          motiveringen att frågan rentjuridiskt är svår. Om
2590:                                                         det hade varit fråga om ett klart fall, hade
2591:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           besvärstillstånd inte beviljats. Sålunda torde man
2592: anföra följande:                                        kunna konstatera att även högsta domstolen har
2593:                                                         ansett frågan vara mångtydig.
2594:     1 de fall av talan som väckts med anledning av          Frågan om tjänstemännens ansvar har redan
2595: uppsägningarna i samband med bolagiseringen             prövats av riksdagens justitieombudsman. Justi-
2596: av byggnadsförvaltningen har det varit fråga om         tieombudsmannen har i sitt ställningstagande
2597: huruvida bestämmelserna om överlåtelse av rö-           framhållit att det inte har funnits orsak att för-
2598: relse skall tillämpas då ett statligt verk indras och   moda att tjänstemännen, då de beredde bolagi-
2599: ett bolag bildas. 1 och med omorganiseringen av         seringen av byggnadsförvaltningen, förfarit lag-
2600: byggnadsförvaltningen avskildes städservicen            stridigt. Uppfattningen grundar sig bl.a på att
2601: och fastighetsskötseln och blev aktiebolaget En-        frågan har ansetts vara mångtydig. Justitieom-
2602: gel fastighetsservicekoncern Ab. Byggnadsför-           budsmannen hänvisar också tili ett uttalande av
2603: valtningen sade med anledning av att verksamhe-         riksdagen av den 13 januari 1995 med anledning
2604: ten upphörde upp de anställda som inte hade sökt        av budgeten, enligt vilket personalen vid bygg-
2605: till eller placerats inom de organisationer som         nadsförvaltningen anställs som nya arbetstagare
2606: grundats eller någon annanstans. Högsta dom-            vid ett bolag som skall bildas.
2607: stolen ansåg dock i sin dom i det första målet att          Min uppfattning är att det i samband med
2608: även i ett dylikt fall tiliämpas de bestämmelser i      omorganiseringen av byggnadsförvaltningen
2609: lagen om arbetsavtal som gäller överlåtelse av          inte har förfarits lagstridigt, utan endast att
2610: rörelse, och sålunda skulle byggnadsförvaltning-        mångtydig lagstiftning har tillämpats. Högsta
2611: ens uppsägningar anses vara lagstridiga. Frågan         domstolen har tagit upp ärendet tili prövning,
2612: om en tillämpning av EU-direktiv på fallet i fråga      eftersom det har varit nödvändigt med tanke på
2613: behandlades inte. Statens skadeersättningsskyl-         lagtillämpningen i andra liknande fall. Det att
2614: dighet grundar sig på det faktum att byggnadsför-       högsta domstolen i efterhand konstaterade att
2615: valtningen inte på grundval av överlåtelsen av rö-      arbetsgivaren hade tolkat lagstiftningen fel gör
2616:  relse hade kunnat säga upp anställda, eftersom en      inte f6rfarandet vårdslöst. Riksdagens justitie-
2617: lagenlig uppsägningsrätt i dylika fall endast till-     ombudsman har inte heller ansett att förfarandet
2618:  kommer överlåtelsetagaren och inte överlåtaren.        är lagstridigt. Sålunda anser jag inte att tjänste-
2619:     Enligt skadeståndslagen svarar ett offentligt       mannens åtgärder vid beredningen av ärendet
2620:  samfund vid myndighetsutövning för ersättning-         varit i den meningen vårdslösa att de i enlighet
2621: en av skada. Om en tjänsteman endast har gjort          med gällande lagstiftning skulle kunna anses
2622:  sig skyldig tilllindrigt vållande kan han inte dö-     vara skadeståndsskyldiga eller att det annars
2623:  mas att ersätta skadan, utan ett eventuellt ersätt-    skulle finnas orsak att skrida tili rättsliga åtgär-
2624:  ningsansvar åvilar enbart arbetsgivaren. Också         der mot dem.
2625:  det straffrättsliga ansvaret förutsätter åtminsto-
2626:  ne vårdslöshet som kan tillräknas tjänsteman.
2627: 
2628:       Helsingforsden 1 oktober 1997
2629: 
2630:                                                                                     Minister Arja Alho
2631:                                            KK 836/1997 vp
2632: 
2633: Kirjallinen kysymys 836
2634: 
2635: 
2636: 
2637: 
2638:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Selonteon poliittisesta sitovuudesta
2639: 
2640: 
2641: 
2642:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2643: 
2644:     Valtiopäiväjärjestyksen 36 §:n 3 momentin        kustelussa ministerit katsoivat, että eduskunta
2645: mukaan valtioneuvosto voi ulkopuolella päivä-        on sitoutunut näihin hankintoihin selonteon kä-
2646: järjestyksen antaa eduskunnalle selonteon josta-     sittelyn yhteydessä huolimatta siitä, että usean
2647: kin valtakunnan hallintoa tai sen suhteita ulko-     miljardin markan arvoista hankintaa ja sen ajoi-
2648: valtoihin koskevasta asiasta. Selonteosta voi-       tusta ei ole edes kunnolla käsitelty valiokunnissa,
2649: daan käydä keskustelu sitä valiokuntaan lähettä-     koko eduskunnasta puhumattakaan.
2650: mättä. Eduskunta voi myös päättää lähettää se-           Ministerien menettely merkitsee sitä, että kai-
2651: lonteon valiokuntaan, joka laatii siitä lausun-      kenlaisissa selonteoissa tarpeellisiksi katsotut
2652: non, jonka lopullisesta sanamuodosta päättää         toimenpiteet ja investoinnit tulevat hyväksytyik-
2653: eduskunta. Selonteon käsittelyn jälkeen edus-        si. Selonteoissa on yleensä esitetty lähes kaikki ne
2654: kunta aina siirtyy päiväjärjestykseen.               tarpeet ja toiveet, "hyvät asiat",joita ao. ministe-
2655:     Valtioneuvosto antoi 17.3.1997 eduskunnalle      riön hallinnonalalla on havaittu tai keksitty se-
2656:  selonteon "Euroopan turvallisuuskehitys ja Suo-     lontekoon tai sen liitteisiin kirjoittaa. Eduskunta
2657:  men puolustus". Selonteko lähetettiin ulkoasi-      tuskin kuitenkaan tarkoittaa sitä, että kaikki toi-
2658:  ainvaliokunnan käsiteltäväksi. Puolustusvalio-      veet voidaan heti ensimmäisessä talousarviossa
2659:  kuntaja valtiovarainvaliokunta antoivat lausun-     toteuttaa, vaikka valiokunta ja eduskunta eivät
2660:  tonsa.                                              olekaan niitä nimenomaisesti tyrmänneet.
2661:     Selonteon sivulla 78 todetaan mm.: "Uusien           Jos selontekoa ei lähetetä lainkaan valiokun-
2662:  prikaatien ja koko maavoimien suorituskyvyn         taan,jää selonteon käsittely hyvin pintapuolisek-
2663:  kannalta keskeinen hanke on 2000-luvun alussa       si.
2664:  aloitettava joukkojen kuljetuksiin ja tulitukeen        Selontekomenettelyitä murtuu pohja koko-
2665:  tarkoitettujen     helikoptereiden    hankinta."    naan, jos hallitus käyttää selonteon ja jopa sen
2666:  Muualla selonteossa on lyhyitä mainintoja heli-     liitteiden epämääräisiä kaavailuja eduskuntaaja
2667:  koptereista. Liitteessä 9 on kaavio helikopterien   sen budjettivaltaa poliittisesti tai moraalisesti si-
2668:  hankinta-ajasta ja jonkinlainen vaikeasti tulkit-   tovina. Selontekojen alkuperäinen tarkoitus on
2669:  tava kustannusarvio. Selonteossa on hyvin epä-      selvittää hallinnonalan tilaa ja tarpeita, ei tehdä
2670:  määräiset tiedot helikoptereista. Hankinta-ajan-    ehdottoman sitovia yksityiskohtaisia päätöksiä,
2671:  kohdasta, tyypistä ja kokonaiskustannuksista        kuten ministerit nyt ovat tulkinneet. On luonnol-
2672:  tiedot ovat erityisen epäselvät.                    lisesti selvää, että eduskunta voi päättää esimer-
2673:      Ulkoasiainvaliokunta ei ole ottanut 16.5.1997   kiksi helikopterihankinnasta budjetin käsittelyn
2674:  hyväksymässään mietinnössä selkeää kantaa he-       yhteydessä vapaasti, toisin kuin se on selonteon
2675:  likopterihankintaan. Valiokunnan mietinnön          yhteydessä muutama kuukausi aikaisemmin ot-
2676:  kohdassa 6 todetaan: "Valiokunnan käsityksen        tanut kantaa jättäessään tosiasiassa ottamatta
2677:   mukaan selonteossa ja sen liitteissä esitettyjä    yksilöityä kantaa. Tällainen menettely kuitenkin
2678:  hankintasuunnitelmia ja niistä aiheutuvia kus-      vie pohjan sekä selonteolta että koko poliittisen
2679:   tannuksia on pidettävä suuntaa antavina." Puo-     päätöksenteon johdonmukaisuudelta. Yksittäi-
2680:   lustusvaliokunta ja valtiovarainvaliokunta eivät   sen kansanedustajan kannalta tällainen tilanne
2681:   ottaneet myöskään selkeää kantaa helikopteri-      on täysin kestämätön.
2682:   hankintaan.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2683:      Hallitus pyytää vuoden 1998 talousarvioesi-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
2684:   tyksen yhteydessä valtuutta tilata kuljetus- ja    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2685:   taisteluhelikoptereita. Eduskunnan lähetekes-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2686: 
2687:  270136
2688: 2                                        KK 836/1997 vp
2689: 
2690:          Katsooko Hallitus, että valtiopäivä-             eduskuntaa sitovina siksi, että eduskunta
2691:       järjestyksen 36 §:n mukainen selonteko-             ei ole näitä "hyviä" asioita erikseen vas-
2692:       menettely säilyttää uskottavuutensa, jos            tustanut tai todennut, että ne eivät ole
2693:       ministerit pitävät selontekojen sisältämiä          riittävästi perusteltuja?
2694:       toiveita ja ylimalkaisiakin suunnitelmia
2695:     Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1997
2696: 
2697:                                     Toimi Kankaanniemi /skl
2698:                                             KK 836/1997 vp                                               3
2699: 
2700: 
2701: 
2702: 
2703:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2704: 
2705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        samalla kehottaa valtioneuvostoa ryhtymään
2706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lausunnon mukaisiin toimenpiteisiin. Lausunto-
2707: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jenjohdosta tehtyjä toimenpiteitä seurataan hal-
2708: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            lituksen toimenpidekertomuksessa.
2709: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Tavanomaista on ollut, että erityisvaliokun-
2710: myksen n:o 836:                                       nat eivät ole muotoilleet eduskunnan kannan-
2711:                                                       otoksi tarkoitettua lausuntoa, joten eduskunta
2712:            Katsooko Hallitus, että valtiopäivä-       on useimmiten hyväksynyt valiokunnan koko
2713:        järjestyksen 36 §:n mukainen selonteko-        mietinnön lausunnokseen. Tällöin tasavallan
2714:        menettely säilyttää uskottavuutensa, jos       presidentti joutuu velvoittamaan valtioneuvos-
2715:        ministerit pitävät selontekojen sisältämiä     ton ryhtymään mietinnössä mainittuihin toimen-
2716:        toiveita ja ylimalkaisiakin suunnitelmia       piteisiin.
2717:        eduskuntaa sitovina siksi, että eduskunta          Valtioneuvoston selontekojen valmistelu on
2718:        ei ole näitä "hyviä" asioita erikseen vas-     useimmiten varsin pitkäaikainen ja tuntuvasti
2719:        tustanut tai todennut, että ne eivät ole       ministeriöiden valmisteluresursseja sitova tehtä-
2720:         riittävästi perusteltuja?                     vä. Selontekoja käsitellään ministerityöryhmissä
2721:                                                       ja hallituksen neuvotteluissa tai iltakouluissa
2722:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          usein huomattavan perusteellisesti ja useaan ker-
2723: vasti seuraavaa:                                      taan.
2724:                                                           Tämä huomioon ottaen on luonnollista, että
2725:     Selontekomenettely lisättiin valtiopäiväjärjes-   selonteoissa esitetyt toimintalinjat ja tavoitteet
2726: tykseen vuonna 1969. Menettelyn ensisijaisena         ovat hallitukselle ja kaikille ministeriöille ohjei-
2727: tarkoituksena oli luoda eduskunnan ja valtio-         na, joihin vaikuttavat eduskunnan selonteoista
2728: neuvoston välille mahdollisuus keskustelujen          antamat lausunnot. Lausunnoissa ei tavanomai-
2729: käynnistämiseen tietystä ajankohtaisesta kysy-        sesti käsitellä kaikkia selontekojen poliittista lin-
2730: myksestä niin, ettei keskustelun tarvinnut päät-      jaa määritteleviä kannanottoja ja suuntaviivoja.
2731: tyä eduskunnassa luottamusäänestykseen. Toi-          Selontekojen sisältö kuitenkin ennakoi hallituk-
2732: sena tavoitteena oli saattaa hallituksen tietoon      sen toimintaa myös siltä osin, mihin eduskunnan
2733: etukäteen kansanedustajien käsityksiä jostakin        lausunnoissa ei kiinnitetä huomiota.
2734: lähitulevaisuudessa hallituksen ratkaistavaksi            Selonteoissa esitetään erittäin harvoin täsmäl-
2735: tulevasta tärkeästä kysymyksestä tai laajasta yh-     lisiä seuraavien talousarvioiden sisältöön kuulu-
2736: teiskuntapoliittisesta toimintaohjelmasta.            via kannanottoja. Hallitusohjelman, selonteko-
2737:     Vuonna 1989 muutettiin eduskunnan roolia          jen ja hallituksen hyväksymien periaatepäätös-
2738: selontekojen käsittelyssä, kun 1.4.1989 tuli voi-     ten suuntaviivat kuitenkin ohjaavat ministeriöi-
2739: maan valtiopäiväjärjestyksen muutos, jonka mu-        den talousarviovalmistelua, ns. kehysvalmistelua
2740: kaan selonteko lähetetään pääsääntöisesti asian-      ja viime vaiheessa talousarvion ja mahdollisten
2741:  omaiseen erityisvaliokuntaan käsiteltäväksi. Va-     lisätalousarvioiden valmistelua. Tällöin on rat-
2742:  liokuntamietintö voi sisältää selonteon arvioin-     kaistava suuntaviivoihin ja tavoitteisiin liittyvät
2743: tia ja valiokunnan kannanottoja selonteon aihe-       ajoitus- ja ensisijaisuuskysymykset, joihin edus-
2744:  piiristä. Lisäksi selontekoa käsittelevän valio-     kunta puolestaan ottaa kantaa käsitellessään
2745:  kunnan tulisi mietinnössään ehdottaa selonteon       hallituksen esitystä talousarvioksi.
2746: johdosta annettavan lausunnon sanamuoto.                  Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan lausun-
2747:  Lausunnosta päättää kuitenkin eduskunta.             toehdotus valtioneuvoston selontekoon "Euroo-
2748:     Eduskunnan vastaus selontekoon tulee valtio-      pan turvallisuuskehitys ja Suomen puolustus" oli
2749:  neuvostolle eduskunnan kirjelmällä, johon sisäl-         "että Eduskunta saattaisi tämän mietinnön
2750:  tyy eduskunnan lausunto. Kirjelmä lausuntoi-         hallituksen tietoon".
2751:  neen esitellään tasavallan presidentille, joka           Eduskunnan hallitukselle lähettämä lausunto
2752:  päättää sen merkitsemisestä pöytäkirjaan sekä        kuului:
2753: 4                                         KK 836/1997 vp
2754: 
2755:     "Eduskunta on hyväksynyt selonteonjohdos-       mieskoulutuksen menettäviin varuskuntiin jää ja
2756: ta ulkoasiainvaliokunnan mietinnön mukaisen         millaisiin korvaaviin toimenpiteisiin ryhdytään,
2757: lausunnon täydennettynä seuraavalla lausumal-       on tehtävä viipymättä. Samalla selvitetään, mi-
2758: la:                                                 ten yhteistyötä jatketaan puolustusvoimien ja
2759:     Eduskunta edellyttää, että puolustusvoimien     sen eri yhteistyötahojen kesken."
2760: henkilöstöä koskevat muutokset tehdään halli-          Tämän mukaisesti ulkoasiainvaliokunnan
2761: tuksen selonteossa esitetyn mukaisesti luonnol-     mietintöä voidaan pitää eduskunnan kannanot-
2762: lista poistumaa hyväksi käyttäen ja irtisanomisia   tona selontekoon täysistunnon hyväksymällä
2763: välttäen. Päätökset siitä, mitä toimintoja varus-   lausunnolla täydennettynä.
2764: 
2765:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
2766: 
2767:                                                                     Pääministeri Paavo Lipponen
2768:                                             KK 836/1997 vp                                              5
2769: 
2770: 
2771: 
2772: 
2773:                                         Tili Riksdagens Talman
2774: 
2775:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       vidta åtgärder i enlighet med redogörelsen. Åt-
2776: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        gärder som vidtagits med anledning av utlåtan-
2777: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dena följs upp i berättelsen om regeringens åtgär-
2778: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           der.
2779: mål nr 836:                                              Gängse praxis har varit att specialutskotten
2780:                                                       inte har formulerat något utlåtande avsett som
2781:           Anser Regeringen att redogörelseför-        riksdagens ställningstagande. Riksdagen har så-
2782:        farandet enligt 36 § riksdagsordningen         ledes oftast godkänt hela utskottets betänkande
2783:        bibehåller sin trovärdighet, om ministrar-     som sitt utlåtande. Republikens president skall
2784:        na anser att önskemålen och även de ge-        då ålägga statsrådet att vidta de åtgärder som
2785:        nerella planerna i redogörelserna är bin-      nämns i redogörelsen.
2786:        dande för riksdagen därför att riksdagen          Beredningen av redogöre1ser från statsrådet är
2787:        inte särskilt har motsatt sig dessa "goda"     oftast ett synnerligen långvarigt uppdrag, som
2788:        ärenden eller konstaterat att de är otili-     binder betydande mängder av ministeriernas be-
2789:        räckligt underbyggda?                          redningsresurser. Redogörelserna behandlas
2790:                                                       ofta mycket grundligt och upprepade gånger av
2791:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         olika ministerarbetsgrupper, vid regeringens
2792: anföra följande:                                      överläggningar eller i regeringens aftonskola.
2793:                                                          Med hänsyn tili detta är det naturligt att de
2794:     Redogörelseförfarandet fogades tili riksdags-     riktlinjer för verksamheten och de mål som pre-
2795: ordningen 1969. Förfarandet syftade i första          senteras i redogörelserna står som anvisningar
2796: hand tili att bereda riksdagen och statsrådet tili-   för regeringen och samtliga ministerier. Anvis-
2797: fålle att inleda diskussioner om en viss aktuell      ningarna påverkas av riksdagens utlåtanden om
2798: fråga så att diskussionen i riksdagen inte alltid     redogörelserna. I utlåtandena behandlas i all-
2799: skulle behöva utmynna i förtroendevotering. Ett       mänhet inte alla de ställningstaganden och rikt-
2800: annat syfte var att på förhand delge regeringen       linjer som definierar den politiska linjen i redogö-
2801: riksdagsmännens åsikter om en sådan viktig frå-       relserna. Innehållet i redogörelserna förutsäger
2802: ga eller ett sådant omfattande samhällspolitiskt      dock regeringens verksamhet även tili den del
2803: åtgärdsprogram som riksdagen skulle avgöra            innehållet inte uppmärksammas i riksdagens ut-
2804: inom en snar framtid.                                 låtanden.
2805:     Riksdagens roll vid behandlingen av redogö-          I redogörelserna presenteras ytterst sällan ex-
2806: relser ändrades 1989, då en ändring av riksdags-      akta ställningstaganden i fråga om innehållet i
2807: ordningen trädde i kraft den 1 april1989. Enligt      kommande budgeter. Riktlinjerna i regerings-
2808: ändringen skall redogörelserna i regel hänskjutas     programmet, i redogörelserna och i de principbe-
2809: tili vederbörande specialutskott för behandling.      slut som godkänts av regeringen styr dock minis-
2810: Utskottsbetänkandet kan innehålla en utvärde-         teriernas budgetberedning, den s.k. rambered-
2811: ring av redogörelsen och utskottets ställningsta-     ningen och den slutliga beredningen av budgeten
2812: ganden tili redogörelsens tema. Det utskott som       och eventuella tiliäggsbudgeter. Det gäller då att
2813: behandlar redogörelsen skall dessutom i sitt be-      avgöra tidsplanerings- och prioritetsfrågor gäl-
2814: tänkande föreslå ordalydelsen tili ett uttalande      lande riktlinjerna och målen. Riksdagen tar för
2815: med anledning av redogörelsen. Riksdagen fattar       sin del ställning tili dessa frågor när den behand-
2816: dock beslut om uttalandet.                            lar regeringens proposition om statsbudgeten.
2817:     Riksdagens svar på redogörelsen föreläggs            Riksdagens utrikesutskotts förslag tili utlå-
2818: statsrådet genom riksdagens skrivelse, som inne-      tande om statsrådets redogörelse "Säkerhetsut-
2819:  håller riksdagens utlåtande. Skrivelsen jämte ut-    vecklingen i Europa och Finlands försvar" löd:
2820:  låtanden föredras för republikens president, som        "att Riksdagen sänder detta betänkande tili
2821:  beslutar att den skall antecknas i protokollet.      regeringen för kännedom".
2822:  Presidenten uppmanar samtidigt statsrådet att           Riksdagens utlåtande tili regeringen löd:
2823: 6                                        KK 836/1997 vp
2824: 
2825:    "Riksdagen har med anledning av redogörel-      bildningen och vilka ersättande åtgärder som
2826: sen godkänt utlåtandet enligt utrikesutskottets    skall vidtas måste fattas omedelbart. Samtidigt
2827: betänkande kompletterat med följande uttalan-      bör det utredas hur samarbetet mellan försvars-
2828: de:                                                makten och dess olika samarbetspartner skall
2829:    Riksdagen förutsätter att ändringarna i för-    fortsätta."
2830: svarsmaktens personai genomförs på det sätt           I enlighet med detta kan utrikesutskottets be-
2831: som anges i redogörelsen, nämligen genom na-       tänkande, kompletterat med det i plenum god-
2832: turlig avgång och med undvikande av uppsäg-        kända utlåtandet, ses som riksdagens ställnings-
2833: ningar. Besluten om vilka funktioner som skall     tagande tili redogörelsen.
2834: kvarstå i de garnisorer som fråntas beväringsut-
2835:     Helsingforsden 3 oktober 1997
2836: 
2837:                                                                    Statsminister Paavo Lipponen
2838:                                             KK 837/1997 vp
2839: 
2840: Kirjallinen kysymys 837
2841: 
2842: 
2843: 
2844: 
2845:                                    Paula Kokkonen /kok: Asiakkaiden yhdenvertaisesta kohtelusta
2846:                                       Elintarvikevirastossa
2847: 
2848: 
2849:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2850: 
2851:    Elintarvikealalla totmtvan Suomen Selako           kerran niitä ylipäätään antaa. Viranomaisten
2852: Oy:n asiamiehenä on Eeva-Liisa Rahko, PHAR-           tehtävänähän on myös palvella.
2853: MIA OY/rekisteröintipalvelut, 30.10.1996 päi-            Antisalt-S-valmisteelle tarvitaan todistus
2854: vätyllä kirjeellään pyytänyt elintarvikevirastolta    Kaukoidän vientiä varten. Elinkeinotoiminnan
2855: todistusta siitä, että eräät sen tuotteet luokitel-   ja viennin esteitä tulisi kaikin tavoin pyrkiä pur-
2856: laan Suomessa erityisvalmisteasetuksen (349/          kamaan ja yrittäjien toimintaa helpottamaan.
2857: 1989) mukaisiksi erityisvalmisteiksi eli luontais-    Elintarvikeviraston menettely, ellei sille ole lailli-
2858: tuotteiksi. Todistus ilmoitettiin tarvittavan ulko-   sia perusteita, haittaa aiheettomasti maamme
2859: maan rekisteröintiä varten. Elintarvikeviraston       elintarviketeollisuuden vientiponnisteluja.
2860: virkamies Taina Rautio oli puhelimessa ilmoitta-         On syytä korostaa, että Antisalt-S-valmiste on
2861: nut Rahkolle, että virastolla on ollut tapana an-     ollut laillisesti Suomen markkinoilla jo vuodesta
2862: taa tämänkaltaisia todistuksia elinkeinonharjoit-     199llähtienja se on em. erityisvalmisteasetuksen
2863: tajille, vaikka sillä ei Raution mukaan olekaan       mukainen erityisvalmiste. Antisalt-S:n keskeisen
2864: suoranaista lakiin perustuvaa velvollisuutta tä-      vaikuttavan aineen, kaliumin, päivittäiseksi
2865: hän. Vastaavasti ovat muutkin viranomaiset me-        enimmäisrajaksi on asetuksessa asetettu 1 900
2866: netelleet edistääkseen suomalaisten tuottei-          mg (ylitys edellyttää lääkelain mukaista lupaa).
2867: den menekkiä. Rautio oli myöhemmin ilmoitta-          Antisalt-S-valmisteesta saa käyttöohjeen mu-
2868: nut, ettei Antisalt-S:lle anneta todistusta.          kaan nautittuna päivässä 614---921 mg kaliumia.
2869:     15.5.1997 päivättykirjallinen pyyntö on edellä    Vertailun vuoksi todettakoon, että elintarvikevi-
2870: esitetystä huolimatta ulotettu koskemaan myös         rasto on hyväksynyt Vitabalancen Non-Salt-val-
2871: Antisalt-S-valmistetta. Elintarvikevirasto ei ole     misteen erityisvalmisteasetuksen mukaiseksi ra-
2872:  12.9.1997 mennessä antanut kyseistä todistusta       vintovalmisteeksi. Non-Salt -valmisteesta saa
2873: taikka kirjallista, perusteltua ilmoitusta siitä,     vastaavasti päivässä kaliumia 100-800 mg.
2874: ettei todistusta anneta. Puhelinkeskusteluissa on        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2875: virastosta annettu ymmärtää, ettei todistusta yli-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2876: päätään tulla antamaan. Yhdenvertaisuusperi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2877: aatteen noudattaminen edellyttää, että kaikkia        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2878: viranomaisten kanssa asioivia kohdellaan samal-
2879: la tavoin keskenään samanlaisissa tapauksissa.                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2880: Jos jokinvalmisteon laillisesti markkinoilla Suo-             ryhtyä varmistaakseen asiakkaitten yh-
2881:  messa, pitää siitä voida saada asianomaiselta vi-            denvertaisen kohtelun Elintarvikeviras-
2882: ranomaiselta todistus, kun ko. viranomainen                   ton toiminnassa?
2883: 
2884:      Helsingissä 12 päivänä syyskuuta 1997
2885: 
2886:           Paula Kokkonen /kok            Outi Siimes /kok                 Liisa Hyssälä /kesk
2887:           Tauno Pehkonen /skl            Timo Järvilahti /kesk            Olavi Ala-Nissilä /kesk
2888:           Pekka Saarnio /vas             Reino Laine /vas                 Pekka Kuosmanen /kok
2889:                                          Reijo Laitinen /sd
2890: 
2891: 
2892: 
2893: 
2894: 270136
2895: 2                                           KK 837/1997 vp
2896: 
2897: 
2898: 
2899: 
2900:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omaisia elintarvikkeita. Asetuksessa on säädetty
2902: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muun muassa valmisteiden koostumuksesta ja
2903: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pakkausmerkinnöistä. Erityisvalmisteita ovat
2904: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula            erilaiset pillerit, kapselit ja puristeet, jotka eivät
2905: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ole lääkelainsäädännön piiriin kuuluvia tuotteita
2906: myksen n:o 837:                                       ja joita yleiskielellä kutsutaan usein luontaistuot-
2907:                                                       teiksi. Nimitystä "luontaistuote" ei ole Suomen
2908:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lainsäädännössä määritelty.
2909:        ryhtyä varmistaakseen asiakkaitten yh-             Erityisvalmisteasetuksen mukaan Elintarvi-
2910:        denvertaisen kohtelun Elintarvikeviras-        kevirasto määrää tarvittaessa, onko valmistetta
2911:        ton toiminnassa?                               pidettävä erityisvalmisteena vai tavanomaisena
2912:                                                       elintarvikkeena. Erityisvalmisteiden markkinoil-
2913:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          letulo ei edellytä viranomaisen etukäteen teke-
2914: vasti seuraavaa:                                      mää hyväksyntää. Poikkeuksen muodostavat
2915:                                                       niin kutsutut ravintoainevalmisteet. Elinkeinon-
2916:    Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon-        harjoittajan,joka valmistaa, valmistuttaa tai tuo
2917: alalla toimivan Elintarvikeviraston tehtävänä on      maahan ravintoainevalmistetta, tulee ennen toi-
2918: elintarvikelain (361/1995) 9 §:n mukaan suunni-       minnan aloittamista tehdä tuotteesta kirjallinen
2919: tella, ohjata ja valvoa elintarvikemääräysten         ilmoitus Elintarvikevirastolle.
2920: noudattamisen valvontaa. Tässä toiminnassaan              Elintarvikeviraston antaman selvityksen mu-
2921: virasto noudattaa hyvään hallintomenettelyyn          kaan Pharmia Oy on 18.3.1997 päivätyllä kirjeel-
2922: kuuluvia periaatteita, myös asiakkaiden yhden-        lä laajentanut edellä mainitun pyynnön koske-
2923: vertaista kohtelua. Elintarvikevirastosta anne-       maan aikaisemmassa kirjeessä mainittujen tuot-
2924: tussa laissa (11111990) ja asetuksessa (278/1990)     teiden lisäksi myös kahta muuta tuotetta.
2925: on tarkemmin määritelty viraston tehtävät.            15.5.1997 päivätyllä kirjeellä todistuspyynnöstä
2926:    Edellä mainituissa säädöksissä Elintarvikevi-      on pudotettu pois yksi valmiste, joka on mauste-
2927: raston tehtäväksi ei määrätä erilaisten elintarvik-   seos eikä erityisvalmiste.
2928: keita ja niiden valmistusta koskevien todistusten         Elintarvikeviraston mukaan nyt kyseessä ole-
2929: kirjoittamista elinkeinonharjoittajille. Virasto      via tuotteita on olomuotonsa ja käyttötarkoituk-
2930: on kuitenkin joissakin tapauksissa elinkeinon-        sensa perusteella pidettävä erityisvalmisteina.
2931: harjoittajien pyynnöstä antanut tällaisia todis-      Osa tuotteista ei kuitenkaan täytä Suomessa voi-
2932: tuksia. Useimmiten todistusten antajana toimii        massa olevan lainsäädännön vaatimuksia. Esi-
2933: kuitenkin kunnan viranomainen, joka paikallis-        merkiksi kirjallisessa kysymyksessä mainittu
2934: viranomaisena keskusvirastoa paremmin sovel-          Anti-Salt S -nimisen valmisteen annostusohje on
2935: tuu tähän tehtävään. Viranomaisten rooli todis-       viraston mukaan sellainen, että ohjeen mukaan
2936: tusten antajana on herättänyt keskustelua eri ta-     nautittuna kerta-annoksessa saatava kaliumin
2937: hoilla, ja joissakin Euroopan unionin jäsenmais-      määrä ylittää viranomaisten hyväksyttäväksi
2938: sa viranomaisten toimintaan todistusten antaja-       katsoman rajan, 100 mg!kerta-annos. Valmistet-
2939: na suhtaudutaan kielteisesti.                         ta ei näin ollen voida pitää erityisvalmisteasetuk-
2940:    Elintarvikevirastolta saadun selvityksen mu-       sen 4 §:n vaatimalla tavalla ihmisen terveydelle
2941: kaan erityisvalmisteita valmistava Pharmia Oy         vaarattomana. Edellä mainittu raja ilmenee lau-
2942: on 30.10.1996 päivätyllä kirjeellä pyytänyt Elin-     sunnosta, jonka sosiaali- ja terveyshallitus on
2943: tarvikevirastolta todistusta siitä, että 11 yhtiön    antanut vuonna 1991 silloin markkinoilla olleista
2944: valmistamaa tuotetta luokitellaan Suomessa eri-       kaliumvalmisteista.
2945: tyisvalmisteiksi. Erityisvalmisteita ovat erityis-        Lisäksi joidenkin nyt kyseessä olevien tuottei-
2946: valmisteasetuksen (349/1989) mukaan elintarvi-        den pakkausmerkinnät ovat Elintarvikeviraston
2947: kelain alaiset valmisteet, jotka on tarkoitettu ih-   mukaan ainesosatietojen osalta virheellisiä siten,
2948: misten nautittaviksi, muttajotka eivät ole tavan-     että niissä ei ole ilmoitettu erityisvalmisteasetuk-
2949:                                              KK 837/1997 vp                                                3
2950: 
2951: sen mukaisesti tuotteen valmistuksessa käytet-          joittajan vientitoimintaa varten todistusta edellä
2952: tyjä aineita tai tuote ei sisällä lainkaan ainesosa-    mainituista tuotteista, koska ne eivät ole voimas-
2953: luettelossa mainittua valmistusainetta vaan jo-         sa olevan lainsäädännön mukaisia. Muiden tuot-
2954: tain muuta ainetta. Nämä seikat on saatettu yh-         teiden osalta todistuksen antamiselle ei ole estet-
2955: tiön tietoon, mutta yhtiö ei ole Elintarvikeviras-      tä ja tältä osin asian käsittely Elintarvikevirastos-
2956: tolta saatujen tietojen mukaan vielä ryhtynyt toi-      sa jatkuu.
2957: menpiteisiin näiden tuotteiden koostumuksen tai             Kirjallisessa kysymyksessä todetaan myös,
2958: pakkausmerkintöjen korjaamiseksi. Elintarvike-          että Elintarvikevirasto olisi hyväksynyt Non-Salt
2959: virasto ei ole vielä tässä vaiheessa katsonut ai-       -nimisen valmisteen erityisvalmisteasetuksen
2960: heelliseksi ryhtyä elintarvikelain mahdollista-         mukaiseksi ravintoainevalmisteeksi. Kysymyk-
2961: miin toimenpiteisiin tuotteiden poistamiseksi           sessä esitetty tieto ei kuitenkaan pidä paikkaan-
2962: markkinoilta. Elintarvikevirasto ei ole myös-           sa, sillä asia on edelleen Elintarvikevirastossa
2963: kään pitänyt mahdollisena antaa elinkeinonhar-          vireillä.
2964: 
2965:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
2966: 
2967:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
2968: 4                                           KK 837/1997 vp
2969: 
2970: 
2971: 
2972: 
2973:                                         Tili Riksdagens Talman
2974: 
2975:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      är vanliga livsmedel. I förordningen bestäms bl.a.
2976: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        om preparatens sammansättning och förpack-
2977: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ningspåskrifter. Specialpreparaten är olika piller,
2978: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                kapslar och kompretter som inte är produkter
2979: spörsmål nr 837:                                      som omfattas av läkemedelslagstiftningen och
2980:                                                       som i allmänt språkbruk ofta kallas naturpro-
2981:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       dukter. Benämningen "naturprodukter" har inte
2982:        sikt att vidta för att försäkra sig om att     definierats i den finska lagstiftningen.
2983:        kunderna behandlas lika i Livsmedelsver-          Enligt förordningen om specialpreparat be-
2984:        kets verksamhet?                               stämmer Livsmedelsverket vid behov om ett pre-
2985:                                                       parat skall anses vara ett specialpreparat eller ett
2986:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vanligt livsmedel. För att specialpreparaten skall
2987: anföra följande:                                      få släppas ut på marknaden förutsätts inte att
2988:                                                       myndigheten på förhand har godkänt dem. Ett
2989:    Livsmedelsverket, som är verksamt på han-          undantag tili detta utgör de s.k. näringsämnes-
2990: dels- och industriministeriets förvaltningsområ-      preparaten. En näringsidkare som tillverkar, lå-
2991: de, har enligt 9 § livsmedelslagen (361/1995) i       ter tillverka eller importerar ett näringsämnes-
2992: uppgift att planera, leda och övervaka tilisynen      preparat skall innan verksamheten inleds göra en
2993: över att livsmedelsbestämmelserna iakttas. I den-     skriftlig anmälan om produkten tili Livsmedels-
2994: na verksamhet följer ämbetsverket de principer        verket.
2995: som hör tili ett gott förvaltningsförfarande, detta      Enligt Livsmedelsverkets utredning har Phar-
2996: gäller även lika behandling av kunderna. I lagen      mia Oy med ett brev som är daterat 18.3.1997
2997: (111/1990) och förordningen (278/1990) om livs-       breddat sin ovan nämnda begäran så att den
2998: medelsverket har ämbetsverkets uppgifter defi-        gäller också två andra produkter, utöver dem
2999: nierats närmare.                                      som nämndes i det tidigare brevet. Med ett brev
3000:    I de författningar som nämns ovan har Livs-        som är daterat 15.5.1997 har ett av preparaten
3001: medelsverket inte getts i uppgift att åt näringsid-   uteslutits ur begäran om intyg. Denna produkt är
3002: kare skriva ut olika slag av intyg qyer livsmedel     en kryddblandning och inte ett specialpreparat.
3003: och över tillverkningen av dem. Ambetsverket             Enligt Livsmedelsverket skall de nu aktuella
3004: har dock i några fall på näringsidkarnas begäran      produkterna tili form och bruksändamål anses
3005: utfårdat sådana intyg. Oftast är det dock den         vara specialpreparat. En del av produkterna fyl-
3006: kommunala myndigheten som skriver ut sådana           ler dock inte kraven i den lagstiftning som gäller
3007: intyg, eftersom den i egenskap av loka! myndig-       i Finland. Tili exempel doseringsanvisningen för
3008: het bättre lämpar sig för denna uppgift än ett        preparatet Anti-Salt S, som nämns i det skriftliga
3009: centralt ämbetsverk. Myndigheternas roll som          spörsmålet, är enligt ämbetsverket sådan att den
3010: intygsutfardare har väckt diskussion på olika         mängd kalium som erhålls av en engångsdos, om
3011: håll och i vissa av Europeiska unionens medlems-      man följer anvisningen, överskrider den gräns
3012: länder förhåller man sig negativt tili myndighe-      som myndigheterna anser godtagbar, dvs. 100
3013: ternas verksamhet som intygsutfårdare.                mg/engångsdos. Preparatet kan följaktligen inte
3014:    Enligt en utredning från Livsmedelsverket har      anses ofarligt för människans hälsa på det sätt
3015: Pharmia Oy, som tillverkar specialpreparat, med       som krävs i 4 § förordningen om specialpreparat.
3016: ett brev som är daterat 30.10.1996 bett Livsme-       Den ovan nämnda gränsen framgår av det utlå-
3017: delsverket om ett intyg på att 11 av de produkter     tande som social- och hälsovårdsstyrelsen gav år
3018: som bolaget tillverkar klassificeras som special-     1991 över de kaliumpreparat som då fanns på
3019: preparat i Finland. Enligt förordningen om spe-       marknaden.
3020: cialpreparat (349/1989) är specialpreparat prepa-        Dessutom är förpackningspåskrifterna på vis-
3021: rat som omfattas av livsmedelslagen och som är        sa av de nu aktuella produkterna enligt Livsme-
3022: avsedda att förtäras av människor men som inte        delsverket felaktiga vad gäller uppgifterna om
3023:                                              KK 837/1997 vp                                               5
3024: 
3025: innehållet. I dem har inte meddelats vilka ämnen        från marknaden. Men Livsmedelsverket har inte
3026: som har använts vid tillverkningen av produkten,        heller ansett det möjligt att utfårda ett intyg över
3027: på det sätt som förordningen om specialpreparat         ovan nämnda produkter för näringsidkarens ex-
3028: föreskriver, eller också innehåller produkten inte      portverksamhet, eftersom de inte stämmer över-
3029: alls ett tillverkningsämne som nämns i förteck-         ens med gällande lagstiftning. I fråga om övriga
3030: ningen över ingredienserna utan i stället något         produkter finns det inget hinder för att utfårda
3031: annat ämne. Dessa omständigheter har medde-             intyg och tili denna del fortgår behandlingen av
3032: lats tili bolaget, men enligt de uppgifter som Livs-    ärendet vid Livsmedelsverket.
3033: medelsverket har fått har bolaget ännu inte vidta-         I det skriftliga spörsmålet sägs det också att
3034: git några åtgärder för att korrigera produkternas       Livsmedelsverket skulle ha godkänt preparatet
3035: sammansättning eller förpackningspåskrifter.            Non-Salt som ett näringsämnespreparat enligt
3036: Livsmedelsverket har ännu inte i detta skede an-        förordningen om specialpreparat. Denna infor-
3037: sett det motiverat att vidta de åtgärder som livs-      mation stämmerdock inte, eftersom ärendet fort-
3038: medelslagen medger för att dra bort produkterna         farande är anhängigt vid Livsmedelsverket.
3039: 
3040:      Helsingforsden 26 september 1997
3041: 
3042:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
3043:                                            KK 838/1997 vp
3044: 
3045: Kirjallinen kysymys 838
3046: 
3047: 
3048: 
3049: 
3050:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Sotilassoittokuntia koskevan selvityksen te-
3051:                                      kemisestä
3052: 
3053: 
3054:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3055: 
3056:    Sotilassoittokunnilla on alueellisesti huomat-    PR:stään. Koettu saikkinointi ei ole sitä paranta-
3057: tavasti laajempi musiikkipoliittinen merkitys        nut.
3058: kuin yleensä kuvitellaan. Tietenkin nämä soitto-         Nyt tarvitaankin sotilasmusiikkipoliittinen
3059: kunnat esiintyvät puolustusvoimien omissa tilai-     ohjelma, joka ottaa mm. huomioon sotilassoitto-
3060: suuksissa ja tilauskeikoilla, mutta tämän lisäksi    kuntien alueellisen roolin musiikkielämän palve-
3061: soittokuntien muusikoilla on mitä suurin merki-      lijoina. Se saadaan parhaiten aikaan asettamalla
3062: tys alueidensa musiikkielämälle. Hehän ovat          ohjelman tekoa varten asiantuntijatyöryhmä.
3063: soittimensa huipputaitajia, joita halutaan soitta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3064: maan mm. sinfoniaorkestereissa. Alansa ammat-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3065: tilaisina he pystyvät opettamaan konservato-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3066: rioissa ja antamaan yksityisopetusta.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3067:     Näin ollen on tällä vuosikymmenellä ollut
3068: sekä turhauttavaa että suorastaan vahingollista                Aikooko puolustusministeri asettaa
3069: se saikkinointi, joka sotilassoittokuntien luku-            asiantuntijatyöryhmän laatimaan soti-
3070: määränja sijoituspaikkakuntien osalta on maas-              lassoittokuntapoliittista ohjelmaa keho-
3071: samme läpieletty. Niinpä Ouluun sijoitettua Poh-            tuksella ottaa huomioon näiden soitto-
3072: jan Sotilassoittokuntaa ollaan oltu milloin lak-            kuntien ja niiden yksittäisten muusikoi-
3073: kauttamassa milloin taas siirtämässä "jonne-                den merkitys alueellisessa musiikkikult-
3074: kin". Puolustusvoimat on ollut huolissaan                   tuurissa?
3075: 
3076:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1997
3077:                                         Erkki Pulliainen /vihr
3078: 
3079: 
3080: 
3081: 
3082: 270136
3083: 2                                           KK 838/1997 vp
3084: 
3085: 
3086: 
3087: 
3088:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3089: 
3090:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Samassa yhteydessä todettiin tarpeelliseksi
3091: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tehdä sotilasmusiikkitoimintaa sekä sotilassoit-
3092: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tokuntien lukumäärää ja sijoituspaikkoja koske-
3093: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        va kokonaistarkastelu. Sitä, milloin kokonais-
3094: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tarkastelu suoritetaan, ei ole vielä päätetty. Läh-
3095: 838:                                                   tökohtana voisi olla, että tarkastelu tehdään sit-
3096:                                                        ten, kun muiden rakenneuudistukseen liittyvien
3097:           Aikooko puolustusministeri asettaa           muutosten konkreettiset vaikutukset soittokun-
3098:        asiantuntijatyöryhmän laatimaan soti-           tien toimintaan ovat todennettavissa.
3099:        lassoittokuntapoliittista ohjelmaa keho-           Soittokuntatoiminnan kehittämisen tavoittee-
3100:        tuksella ottaa huomioon näiden soitto-          na on niiden korkean tason takaaminen. Soit-
3101:        kuntien ja niiden yksittäisten muusikoi-        tajaresurssit on kohdennettava niin, että soitto-
3102:        den merkitys alueellisessa musiikkikult-        kunnat ovat riittävän vahvoja.
3103:        tuurissa?                                          Sotilassoittokunnilla on tärkeä merkitys suo-
3104:                                                        malaisessa musiikkikulttuurissa. Ne ovat myös
3105:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           alueellisesti tärkeä musiikkikulttuurin osa. Nii-
3106: vasti seuraavaa:                                       den merkitys puolustushallinnon yhteistyössä
3107:                                                        ympäröivän yhteiskunnan kanssa on merkittävä.
3108:     Puolustusministeriön ja pääesikunnan välisis-      Yhä kasvava kiinnostus vapaaehtoiseen maan-
3109: sä neuvotteluissa kesällä 1997 todettiin yhteises-     puolustukseen lisää soittokuntien tehtäviä.
3110: ti, että sotilassoittotoiminnan kehittäminen tulee        Edellä mainituista syistä haetaan puolustus-
3111: irrottaa käynnissä olevista valtioneuvoston se-        hallinnossa ratkaisuja, joilla korkeatasoinen so-
3112: lontekoon liittyvistä rakennemuutostoimenpi-           tilassoittokuntakulttuuri turvataan ja alueelliset
3113: teistä. Samalla sovittiin myös, että alustavasti       tarpeet otetaan huomioon.
3114: suunniteltuja sotilassoittokuntien siirtoja ei tässä
3115: vaiheessa toteuteta.
3116: 
3117:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
3118: 
3119:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
3120:                                           KK 838/1997 vp                                             3
3121: 
3122: 
3123: 
3124: 
3125:                                        Tili Riksdagens Talman
3126: 
3127:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nödvändigt att företa en totalgranskning av mili-
3128: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      tärmusikverksamheten samt militärmusikkårer-
3129: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    nas antal och förläggningsort. Beslutet om när
3130: man Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål nr      totalgranskningen skall göras har ännu inte fat-
3131: 838:                                                tats. Utgångspunkten kunde vara att gransk-
3132:                                                     ningen företas när det är möjligt att konstatera de
3133:            Ämnar försvarsministeriet tilisätta en   konkreta verkningarna på musikkårernas verk-
3134:         expertgrupp med uppgift att utarbeta ett    samhet av de övriga förändringar som har sam-
3135:         musikpolitiskt program som gäller mili-     band med strukturreformen.
3136:         tärmusikkårerna och som beaktar dessa          Målet vad utvecklingen av musikkårsverk-
3137:         musikkårers och de enskilda musikernas      samheten beträffar är att garantera en hög nivå.
3138:         betydelse i den regionala musikkulturen?    Musikerresureserna måste fördelas på så sätt att
3139:                                                     musikkårerna är tiliräckligt stora.
3140:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Militärmusikkårerna är av stor betydelse för
3141: anföra följande:                                    den finländska musikkulturen. De utgör också
3142:                                                     på regional nivå en viktig del av musikkulturen.
3143:    Vid förhandlingarna mellan försvarsministe-      Deras betydelse för försvarsförvaltningens sam-
3144: riet och huvudstaben på sommaren 1997 konsta-       arbete med det omkringliggande samhället är
3145: terade bägge parterna att utvecklingen av mili-     anmärkningsvärd. Det alltjämt tilitagande in-
3146: tärmusikverksamheten bör separeras från de på-      tresset för det friviliiga försvaret ökar musikkå-
3147: gående strukturomvandlingsåtgärder som har          rernas uppgifter.
3148: samband med statsrådets redogörelse. Samtidigt         På grund av de skäl som anförts ovan försöker
3149: ingicks också överenskommelse om att de för-        man inom försvarsförvaltningen få tili stånd av-
3150: flyttningar av militärmusikkårerna som prelimi-     göranden genom vilka en högklassig militärmu-
3151: närt planerats inte genomförs i detta skede.        sikkårskultur kan tryggas och de regionala beho-
3152:    1 detta sammanhang konstaterades att det är      ven beaktas.
3153: 
3154:        Helsingforsden 3 oktober 1997
3155:                                                                     Försvarsminister Anneli Taina
3156:                                           KK 839/1997 vp
3157: 
3158: Kirjallinen kysymys 839
3159: 
3160: 
3161: 
3162: 
3163:                                   Ben Zyskowicz lkok: Presidentti Urho Kekkosen arkistosta
3164: 
3165: 
3166: 
3167:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3168: 
3169:    Presidentti Mauno Koivisto sanoo muistelma-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3170: teoksessaan Liikkeen suunta, että "kun aloitin      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3171: tasavallan presidentin tehtävien hoidon, Urho       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3172: Kekkosen paperit oli viety pois Linnasta". Presi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3173: dentti Koivisto katsoo kirjassaan tämän vaikeut-
3174: taneen presidentin tehtävien hoitoa, koska "mi-               Onko Hallitus tietoinen, kenen pää-
3175: nun piti hoitaa valtakunnan asioita ollen hyvin            töksellä, kenen toimesta ja missä laajuu-
3176: puutteellisesti tietoinen siitä, mitä kaikkea oli          dessa presidentinlinnan arkistoaineistoa
3177: puhuttu ulkovaltojen edustajien kanssa".                   on siirretty presidentti Kekkosen yksi-
3178:    Edelleen presidentti Koivisto toteaa mainitus-          tyisarkistoon ennen presidentti Koivis-
3179: sa teoksessaan, että "kun en ole saanut rajoituk-          ton virkaanastumista ja onko siirretyn
3180: setta tutustua Kekkosen jälkeenjääneisiin pape-            aineiston joukossa vaitiolliseksi eli ei-yk-
3181: reihin siitäkään osin, kun on kysymys Juhani               sityiseksi luonnehdittavaa aineistoa?
3182: Suomen jo läpikäymästä materiaalista, herää
3183: kysymys, onko siellä joitakin luurankoja, joita
3184: kaihdetaan".
3185:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1997
3186: 
3187:                                         Ben Zyskowicz /kok
3188: 
3189: 
3190: 
3191: 
3192:  270136
3193: 2                                            KK 839/1997 vp
3194: 
3195: 
3196: 
3197: 
3198:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3199: 
3200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         toon tai maakunta-arkistoon. Laissa tai lain pe-
3201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rustetussa ei tarkemmin eritelty, mitkä olivat ky-
3202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       seiset valtion virka-arkistotja kuuluivatko niihin
3203: le jäsenelle kansanedustaja Ben Zyskowiczin            myös tasavallan presidenttien arkistot.
3204: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 839:              Käytännössä lakia tulkittiin siten, että tasa-
3205:                                                        vallan presidentin arkistoista vain tasavallan pre-
3206:           Onko Hallitus tietoinen, kenen pää-          sidentin kanslian ja adjutanttien arkistojen kat-
3207:        töksellä, kenen toimesta ja missä laajuu-       sottiin olevan lain tarkoittamia virka-arkistoja,
3208:        dessa presidentinlinnan arkistoaineistoa        joita Valtionarkistolla oli oikeus tarkastaa ja siir-
3209:        on siirretty presidentti Kekkosen yksi-         tää aikanaan Valtionarkistoon. Muut viranhoi-
3210:        tyisarkistoon ennen presidentti Koivis-         don yhteydessä kertyneet asiakirjat katsottiin
3211:        ton virkaanastumista ja onko siirretyn          presidentin yksityisarkistoksi ja eroava presi-
3212:        aineiston joukossa vaitiolliseksi eli ei-yk-    dentti vei ne mennessään.
3213:        sityiseksi luonnehdittavaa aineistoa?               Myöskään nykyisin voimassa oleva arkistola-
3214:                                                        ki (831/1994) ei koske tasavallan presidentin ar-
3215:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kistoja, vaan niistä säädetään erikseen. Vuonna
3216: vasti seuraavaa:                                       1987 tasavallan presidentin kansliasta annetun
3217:                                                        lain mukaan tasavallan presidentin arkistosta
3218:     Presidentti Kekkosen arkistoon liittyvät on-       säädetään tarvittaessa asetuksella. Asetus annet-
3219: gelmat ovat olennaisilta osin olleet sidoksissa        tiin vuonna 1994, mutta se ei luonnollisestikaan
3220: aiempaan lainsäädäntöön ja käytäntöön. Presi-          takautuvasti koske presidentti Kekkosen arkis-
3221: dentti Urho Kekkosen arkisto on tarkoitusta            toa.
3222: varten perustetun Tasavallan Presidentin Arkis-            Nykyisin on voimassa tasavallan presidentin
3223: tosäätiön hallittavissa ja määrättä vissä ja perus-    kansliasta annetun lain (1382/1995) nojalla an-
3224: tettu jo 1970. Voidaan katsoa, että tasavallan         nettu asetus tasavallan presidentin arkistosta
3225: presidentin arkistojen asema oli tuolloin lainsää-     (1521/1995),joka tuli voimaan l.l.l996. Asetuk-
3226: dännössämme varsin puutteellisesti järjestetty.        sen mukaan Tasavallan presidentin arkistoon
3227: Toisaalta silloisen laintulkinnan mukaan edellä        kuuluvat ne asiakirjat ja muut tallenteet, jotka
3228: mainittu järjestelmä oli yleisesti hyväksytty eikä     ovat presidentintoimen hoidossa hänelle tulleet
3229: järjestelmä ollut ainutkertainen: esimerkiksi pre-     tai syntyneet. Tasavallan presidentin kanslia hoi-
3230: sidentti Kallion arkisto siirrettiin vasta 1990-lu-    taaja säilyttää tätä arkistoa presidentin ohjeiden
3231: vun alussa valtionarkistoon ja presidentti Paasi-      mukaisesti, kunnes se siirretään Kansallisarkis-
3232: kiven arkiston osia säilytettiin pitkään erään lii-    toon. Jokainen tasavallan presidentti on oma
3233: kepankin hallussa. Presidentti Kekkosen - ja           arkistonmuodostajansa. Tasavallan presidentin
3234: yleensä tasavallan presidenttien - arkistoihin         yksityisarkistolla tarkoitetaan hänen yksityisen
3235: liittyvät lainsäädännölliset ongelmat ovat olleet      toimintansa tuloksena syntynyttä asiakirjakoko-
3236: esillä useasti sekä eri mietinnöissä että lakialoit-   naisuutta. Presidentin kanslia avustaa presiden-
3237: teissa 80 ja 90-lukujen vaihteessa. Ongelmallista      tin ohjeiden mukaisesti arkiston hoitamista ja
3238: on ollut erityisesti rajanveto presidentin tehtä-      järjestämistä sekä myöhemmin siirtoa Kansallis-
3239: vien hoidosta syntyneiden ja toisaalta presiden-       arkistoon. Nykyisin voidaan täten katsoa, että
3240: tin yksityiselämään liittyvien aineistojen välillä.    tasavallan presidentin arkistoista on olemassa
3241:     Suomen varhaisin arkistolaki - joka tässä          riittävät ja tarkoituksenmukaiset säännökset.
3242: tapauksessa koskee myös presidentti Kekkosen               Opetusministeriön saamien tietojen mukaan
3243: presidenttikautta-on vuodelta 1939 laki julki-         ohjeet aineiston siirrosta antoi presidentti Kek-
3244: sista arkistoista (18/1939). Sen mukaan valtion-       konen itse. Presidentti Kekkosen luovuttua vi-
3245: arkistolla oli oikeus, jollei valtioneuvosto toisin    rasta oli valtaosa aineistosta jo siirretty Orimatti-
3246: päättänyt, määrätä 10 vuotta vanhemmat val-            laan ja aineiston siirtämistä presidentin omaan
3247: tion virka-arkistot siirrettäväksi Valtionarkis-       arkistoon jatkettiin presidentin aiemmin anta-
3248:                                              KK 839/1997 vp                                           3
3249: 
3250: mien ohjeiden mukaisesti ja siis vanhaa käytän-        jan kuoleman jälkeen salassapitovelvoite ei sen
3251: töä jatkaen.                                           sijaan enää koske perikuntaa eli tässä tapaukses-
3252:     Mitä tulee siihen, oliko joukossa vaitiolliseksi   sa säätiötä, jonka haltuun asiakirjat ovat joutu-
3253: eli ei-yksityiseksi luokiteltavaa aineistoa, mainit-   neet. Säätiön puolelta vakuutetaan, että asiakir-
3254: takoon, että vuoden 1939 arkistolain nojalla siir-     jojen käyttöönannan yhteydessä selvitetään,
3255: rettiin vuosina 1973 ja 1994 asiakirjaeriä tasaval-    onko tutkijalla oikeus käyttää vastaavaa alkupe-
3256: lan presidentin kansliasta Valtionarkistoon.           räisaineistoa.
3257: Näistä jälkimmäisen yhteydessä siirrettiin asia-          Opetusministeriön käsityksen mukaan edellä
3258: kirjoja vuosilta 1945-1961, siis Urho Kekkosen         esitettyjen asioiden mahdollinen jatkoselvitys
3259: ensimmäisen presidenttikauden loppuun, mutta           olisi tarkoituksenmukaisinta tehdä yhteistyössä
3260: Kansallisarkistosta saadun tiedon mukaan on            kyseisen arkiston kanssa.
3261: mahdotonta tietää, puuttuiko tästä aineistosta            Todettakoon vielä, että Tasavallan Presiden-
3262: joitakin kanslian arkistoon kuuluvia olennaisia        tin Arkistosäätiö on 25. syyskuuta 1997 päivätyl-
3263: osia.                                                  lä kirjeellään lähettänyt valtioneuvostolle hake-
3264:     Kansallisarkiston mukaan Kekkosen arkis-           muksen säätiön ylläpitämän arkiston hyväksy-
3265: toon sisältyy kuitenkin kopioita yleisistä asiakir-    misestä oikeutetuksi yksityisluontoisten arkisto-
3266: joista, joista osa lain mukaan on lisäksi vielä        jen valtionavusta annetun lain (99811974) mukai-
3267: salassa pidettäviä. Salassapitovelvoite ei kuiten-     seen lakimääräiseen valtionapuun. Opetusminis-
3268: kaan koske muita kuin viranomaisiaja virkamie-         teriö on lähettänyt hakemuksen lausunnolle
3269: hiä senkin jälkeen, kun he ovat eronneet tai jää-      Kansallisarkistoon.
3270:  neet eläkkeelle. Ongelmallista on, että viranhalti-
3271:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1997
3272: 
3273:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
3274: 4                                            KK 839/1997 vp
3275: 
3276: 
3277: 
3278: 
3279:                                           Tili Riksdagens Talman
3280: 
3281:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Varken i lagen eller motiveringarna till den speci-
3282: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ficerades närmare vilka de ifrågavarande statliga
3283: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tjänstearkiven var och om också republikens pre-
3284: man Ben Zyskowicz undertecknade skriftliga              sidents arkiv hörde till dem.
3285: spörsmål nr 839:                                           1 praktiken tolkades lagen så att man av re-
3286:                                                         publikens presidents arkiv endast betraktade re-
3287:            Känner Regeringen till på vems beslut,       publikens presidents kanslis och adjutanters ar-
3288:         på vems försorg och i viiken utsträckning       kiv som sådana tjänstearkiv som avsågs i lagen
3289:         arkivmaterial från presidentens slott förts     och som Riksarkivet hade rätt l'!;tt granska och i
3290:         över till president Kekkonens privata ar-       sinom tid flytta till Riksarkivet. Ovriga handling-
3291:         kiv innan president Koivistos tillträde         ar som samlats i samband med skötseln av tjäns-
3292:         och om det bland det flyttade materialet        ten ansågs som presidentens privatarkiv och en
3293:         finns materia! som kan karaktäriseras           avgående president tog dem med sig.
3294:         som statligt, dvs. icke-privat?                    lnte heller gällande arkivlag (831/1994) gäller
3295:                                                         republikens presidents arkiv, utan om dem be-
3296:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           stäms särskilt. Enligt lagen om republikens presi-
3297: anföra följande:                                        dents kansli från 1987 stadgas vid behov genom
3298:                                                         förordning om republikens presidents arkiv. För-
3299:    Problemen med president Kekkonens arkiv              ordningen gavs 1994, men den gäller naturligt
3300: har i väsentliga delar hängt ihop med tidigare          nog inte retroaktivt president Kekkonens arkiv.
3301: lagstiftning och praxis. President Urho Kekko-             För närvarande gäller förordningen om repu-
3302: nens arkiv besitts och förfogas över av den för         blikens presidents arkiv (1521/1995) som gavs
3303: ändamålet instiftade Stiftelsen för republikens         med stöd av lagen om republikens presidents
3304: presidents arkiv och inrättades redan 1970. Det         kansli (1382/1995) och som trädde i kraft den 1
3305: kan anses att den ställning republikens presidents      januari 1996. Enligt förordningen omfattar Re-
3306: arkiv hade då var synnerligen bristfålligt ordnad       publikens presidents arkiv de handlingar och an-
3307: i vår lagstiftning. Å andra sidan var systemet          dra upptagningar som har inkommit till presi-
3308: enligt dåtida lagtolkning allmänt accepterat och        denten vid skötseln av presidentämbetet eller
3309: inte heller någon engångsföreteelse, t.ex. presi-       som kommit till därigenom. Republikens presi-
3310: dent Kallios arkiv flyttades först i början av 1990-    dents kansli sköter och förvarar detta arkiv enligt
3311: talet till riksarkivet och delar av president Paa-      presidentens anvisningar till dess det överförs till
3312: sikivis arkiv förvarades länge i en affårsbank.         Riksarkivet. Varje president är en separat arkiv-
3313: Problemen i samband med lagstiftningen om pre-          bildare. Med Republikens presidents privata arkiv
3314: sident Kekkonens arkiv, och republikens presi-          avses den helhet av handlingar som tillkommit
3315: denters arkiv i allmänhet, har flera gånger varit       genom hans privata verksamhet. Republikens
3316: aktuella både i olika betänkanden och i lagmotio-       presidents kansli bistår enligt presidentens anvis-
3317: ner i skiftet mellan 80- och 90-talen. Det proble-      ningar vid skötseln och ordnandet av arkivet och
3318: matiska har i synnerhet varit gränsdragningen           senare vid flyttningen till Riksarkivet. Numera
3319: mellan materia! som uppstått vid skötseln av            kan man alltså anse att det finns tillräckliga och
3320: presidentens uppgifter och å andra sidan i anslut-      ändamålsenliga bestämmelser om republikens
3321: ning till presidentens privatliv.                       presidents arkiv.
3322:    Finlands tidigaste arkivlag, som i det här fallet       Enligt de uppgifter som undervisningsministe-
3323: gäller även president Kekkonens presidentperi-          riet fått gavs anvisningarna om flyttningen av
3324: od, är från år 1939, lagen om offentliga arkiv (18/     materialet av president Kekkonen själv. Då pre-
3325: 1939). Enligt den hade riksarkivet rätt att, om         sident Kekkonen lämnade tjänsten hade största
3326: inte statsrådet hade beslutat något annat, be-          delen av materialet redan flyttats till Orimattila
3327: stämma att över 10 år gamla statliga tjänstearkiv       och flyttningen av materia! till presidentens eget
3328: skulle flyttas till Riksarkivet eller ett landsarkiv.   arkiv fortsattes enligt presidentens tidigare anvis-
3329:                                              KK 839/1997 vp                                             5
3330: 
3331: ningar och alltså så att man fortsatte följa gam-      är att sekretessförpliktelsen däremot inte efter en
3332: mal praxis.                                            tjänsteinnehavares död gäller dödsboet, eller i
3333:     Vad gäller frågan om det ingick materia! som       detta fall den stiftelse som fått handlingarna isin
3334: skall karaktäriseras som statligt eller icke-privat,   besittning. Från stiftelsens sida försäkrar man att
3335: må det nämnas att man med stöd av arkivlagen           det i samband med en utlämning av handlingar
3336: från 1939 åren 1973 och 1994 flyttade flera parti-     utreds om forskaren har rätt att använda motsva-
3337: er hand1ingar från republikens presidents kansli       rande material i original.
3338: tili Riksarkivet. 1 samband med den senare flytt-          Enligt undervisningsministeriets uppfattning
3339: ningen överfördes handlingar från 1945-1961,           vore det mest ändamålsenligt om en eventuell
3340: alltså fram tili utgången av Urho Kekkonens            fortsatt utredning av ovan framförda frågor gjor-
3341: första presidentperiod, men enligt uppgift av          des i samarbete med det aktuella arkivet.
3342: Riksarkivet är det omöjligt att veta om några              Det må ytterligare konstateras att Stiftelsen
3343: väsentliga delar i kansliets arkiv saknades i mate-    för republikens presidents arkiv per brev den 25
3344: rialet.                                                september 1997 har sänt en ansökan tili statsrå-
3345:     Enligt Riksarkivet innehåller Kekkonens ar-        det om att det arkiv som stiftelsen upprätthåller
3346: kiv emellertid kopior av allmänna handlingar, av       skulle godkännas som berättigat tili lagstadgat
3347: vilka enligt lagen dessutom en del skall hemlig-       statsunderstöd enligt lagen om statsbidrag för
3348: hållas. Sekretessförpliktelsen gäller dock inte an-    arkiv av privat karaktär (99811974). Undervis-
3349: dra än myndigheter och tjänstemän efter att de         ningsministeriet har sänt ansökan för ut1åtande
3350: har avgått eller pensionerats. Det problematiska       tili Riksarkivet.
3351:      Helsingfors den 8 oktober 1997
3352: 
3353:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
3354:                                           KK 840/1997 vp
3355: 
3356: Kirjallinen kysymys 840
3357: 
3358: 
3359: 
3360: 
3361:                                   Tarja Kautto /sd: Osa-aikaisten työkyvyttömyyseläkeläisten kohte-
3362:                                       lusta
3363: 
3364: 
3365:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3366: 
3367:    Ihmisiä joutuu syystä tai toisesta esim. vam-    liikkuminen onnistuu. Oman auton käyttöä työ-
3368: mautumisen takia osa-aikaiselle työkyvyttö-         matkoilla ei verottaja kuitenkaan hyväksy.
3369: myyseläkkeelle, jolloin asianomaisen työpanos           Edellä olevan kaltaisia tapauksia on Suomes-
3370: on vielä osittain käytettävissä yhteiskunnassam-    sa muitakin. Osatyökyvyttömyyseläkejärjestel-
3371: me.                                                 mä on positiivinen asia silloin, kun ihminen pys-
3372:    Yksi esimerkkitapaus on 50-vuotias atk-alalla    tyy vielä osin tekemään työtä, mutta sen tulisi
3373: työskentelevä henkilö, joka on 50-prosenttisesti    toimia kannustaen työntekoon, ei estää itsensä
3374: työkyvyttömyyseläkkeellä ja 50-prosenttisesti te-   kehittämistä tai uralla etenemistä.
3375: kee töitä. Hän on vammautunut jaloista. Hänellä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3376: olisi mahdollisuus edetä urallaan ja kehittää am-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3377: mattitaitoaan, vaikkakin vain neljän tunnin työ-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3378: panoksella päivässä, ja saada tätä kautta parem-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3379: paa palkkaa.
3380:    Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, sillä hä-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
3381: nelle ei voida järjestelmän mukaan suorittaa pa-             osatyökyvyttömyyseläkeläisten aseman
3382: rempaa palkkaa, vaan palkka on määritelty vam-               parantamiseksi ja järjestelmän kehittämi-
3383: mautumishetken palkan mukaan. Ihminen on                     seksi työelämässä toimimista kannusta-
3384: ikään kuin eläkejärjestelmän vankina.                        vaksi mukaan lukien liikuntavammaisten
3385:    Ongelmaksi on hänen tapauksessaan muodos-                 mahdollisuudet työmatkoihin omalla au-
3386: tunut myös liikkuminen työpaikalle. Kävele-                  tolla?
3387: mään hän ei pysty. Sen sijaan omalla autolla
3388: 
3389:      Helsingissä 16 päivänä syyskuuta 1997
3390: 
3391:                                           Tarja Kautto /sd
3392: 
3393: 
3394: 
3395: 
3396: 270136
3397: 2                                           KK 840/1997 vp
3398: 
3399: 
3400: 
3401: 
3402:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3403: 
3404:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        meentulon ja siten omalla työllään kartuttaa
3405: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sosiaaliturvaansa.        Osatyökyvyttömyyseläke
3406: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myönnetään työeläkejärjestelmästä, jossa eläk-
3407: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja            keen karttumisen kannalta keskeisenä säännök-
3408: Kauton näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           senä on niin sanottu tulevan ajan, eli sen ajan,
3409: n:o 840:                                              joka henkilöllä on jäljellä eläkeikään asti, liittä-
3410:                                                       minen osatyökyvyttömyyseläkkeeseen. Tämä
3411:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         osatyökyvyttömyyseläke näin laskettuna on toi-
3412:        osatyökyvyttömyyseläkeläisten aseman           minut työelämässä olevalle, työrajoitteiselle hen-
3413:        parantamiseksi ja järjestelmän kehittämi-      kilölle takuueläkkeenä, eli hänellä on ollut mah-
3414:        seksi työelämässä toimimista kannusta-         dollisuus eläketurvaansa menettämättä ansaita
3415:        vaksi mukaan lukien liikuntavammaisten         lisäansioita. Sen vuoksi vammaistyöryhmä '96
3416:        mahdollisuudet työmatkoihin omalla au-         kiinnitti huomiota niihin uudistuksiin, jotka voi-
3417:        tolla?                                         daan toteuttaa kansaneläkejärjestelmässä. Edel-
3418:                                                       lä mainitussa työryhmässä ei ollut mukana työ-
3419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eläkejärjestelmän kehittämisestä vastaavia työ-
3420: vasti seuraavaa:                                      markkinaosapuolia.
3421:                                                          Vammaistyöryhmä '96 ehdotti mahdollisuut-
3422:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.3.1996   ta kansaneläkkeen mukaisen työkyvyttömyys-
3423: työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää       eläkkeen lepäämäänjättämisoikeuden laajenta-
3424: 1) vammaisten yrittäjien arvonlisäverotukseen,        miseen sekä erillistä kannustintuen käyttöönot-
3425: vammaisten henkilöiden autoveroon sekä mah-           toa. Tämä olisi erityisvammaistuen suuruinen
3426: dollisesti muuhun verotukseen liittyvät uudistus-     tuki, jolla tuettaisiin vammaisten henkilöiden
3427: ehdotukset siten, että valitut ratkaisut tukevat      kokeiluja työelämässä. Tämä poistaisi myös niitä
3428: vammaisten henkilöiden työ- ja toimintakykyä          epäkohtia, joita on liittynyt työkyvyttömyys-
3429: sekä 2) tulonsiirto- ja maksupolitiikan kokonai-      eläkkeen lakkauttamiseen, kun eläkkeensaajan
3430: suus vammaisten henkilöiden kannalta kiinnit-         palkkatulot ovat noin 3 500 markkaa tai enem-
3431: täen erityistä huomiota siihen, miten tulonsiirrot    män. Kannustintukea saavalla olisi oikeus saada
3432: ja maksupolitiikka kannustavat työ- ja toimin-        myös vammaispalvelulain mukaisia palveluja.
3433: takyvyn ylläpitämiseen ja miten järjestelmät toi-     Kannustintuen aikainen työskentely kartuttaisi
3434: mivat joustavasti niin, ettei väliinputoamisia ta-    lisäksi työeläketurvaa.
3435: pahdu.                                                   Vammaistyöryhmä '96 ehdotti, että nykyises-
3436:    Työryhmä, joka otti nimekseen vammaistyö-          tä hallinnollisesti epätarkoituksenmukaisesta
3437: ryhmä '96, teki useita vammaisten henkilöiden         autoverolain mukaisesta tukijärjestelmästä siir-
3438: työelämässä toimimista parantavia uudistuseh-         ryttäisiin joustavampaan, vammaisen henkilön
3439: dotuksia. Työryhmä esitti muun muassa Kan-            yksilölliset liikkumistarpeet ja -edellytykset pa-
3440: saneläkelaitoksen maksamien vammaisetuuk-             remmin huomioon ottavaan tukijärjestelmään.
3441: sien tasokorotusta, kuntoutuksen ensisijaisuutta      Tuen saantiedellytyksiä tulisi kehittää siten, että
3442: eläkkeeseen nähden nuorten vammaisten osalta,         tuki ulotettaisiin koskemaan myös sairaus- ja
3443: vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen          vammaisryhmiä, jotka tällä hetkellä jäävät auto-
3444: laajentamista, tulkkipalvelujen lisäämistä, kulje-    veron palautuksen ulkopuolelle. Tuki kohden-
3445: tuspalvelujen kohderyhmän laajentamista, uutta        nettaisiin henkilöille, joilla on toimintakyvyn ra-
3446: autotukijärjestelmää, palveluasumisen lisäämis-       joituksen tai sairauden takia erityistä tarvetta
3447: täja henkilökohtainen avustaja -järjestelmän ke-      käyttää julkisten kulkuneuvojen sijasta yksityis-
3448: hittämistä.                                           autoa tai muuta yksityistä moottoriajoneuvoa.
3449:     Osatyökyvyttömyyseläkkeessä on kysymys               Vammaistyöryhmä '96:n laatima muistio oli
3450: siitä, että henkilö voi jäljellä olevalla työkyvyl-   laajalla lausuntokierroksella. Lausunnoista laa-
3451: lään ansaita eläkkeen lisäksi kohtuullisen toi-       ditun yhteenvedon mukaan työryhmän asetta-
3452:                                           KK 840/1997 vp                                            3
3453: 
3454: mat vammaispolitiikan tavoitteet nähdään lau-       tarkoituksenmukaista selvittää vammaistyöryh-
3455: sunnonantajien mielestä hyviksi lähes yksimieli-    mä '96:n ehdottamiin uudistuksiin liittyvä koko-
3456: sesti.                                              naisuus. Näissä molemmissa on sosiaali- ja ter-
3457:    Kysymys työkyvyttömyyseläkekäytännön ke-         veysministeriön tavoitteena vammaisten henki-
3458: hittämisestä on parhaillaan vireillä sosiaali- ja   löiden työnteon tasa-arvoinen mahdollistaminen
3459: terveysministeriön asettamassa LETKA-työryh-        ja tukea heidän mahdollisuuksiaan ansaita työn-
3460: mässä. Työryhmän työlle asetettu määräaika          teolla eläketurvaa.
3461: päättyy 31.10.1997. Tämän työn valmistuttua on
3462: 
3463:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997
3464: 
3465:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3466: 4                                           KK 840/1997 vp
3467: 
3468: 
3469: 
3470: 
3471:                                         Tili Riksdagens Talman
3472: 
3473:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      te. Delinvalidpension beviljas med stöd av ar-
3474: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        betspensionssystemet, där den centrala bestäm-
3475: lem av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      melsen med tanke på intjänandet av pension är
3476: man Tarja Kautto undertecknade spörsmål nr            att den s.k. återstående tiden, dvs. den tid perso-
3477: 840:                                                  nen har kvar tili pensionsåldern, ansluts tili delin-
3478:                                                       validpensionen. En delinvalidpension som har
3479:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        räknats ut enligt dessa grunder har utgjort garan-
3480:        ta för att förbättra situationen för perso-    tipension för arbetshandikappade personer i ar-
3481:        ner som får delinvalidpension och för att      betslivet, dvs. de har haft möjlighet att förvärva
3482:        utveckla systemet så att det sporrar tili      extra inkomster utan att förlora sitt pensions-
3483:        medverkan i arbetslivet, även då det gäl-      skydd. Därför har handikapparbetsgruppen '96
3484:        ler möjligheterna för rörelsehindrade att      gett akt på de reformer som kan genomföras
3485:        fårdas från och tilijobbet med egen bil?       inom ramen för folkpensionssystemet. 1 nämnda
3486:                                                       arbetsgrupp ingick inte några företrädare för de
3487:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetsmarknadsparter som svarar för utvecklan-
3488: anföra följande:                                      det av arbetspensionssystemet.
3489:                                                           Handikapparbetsgruppen '96 föreslog att det
3490:    Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den    skulle bli möjligt att utvidga rätten att lämna
3491: 28 mars 1996 en arbetsgrupp som gavs i uppgift        sådan invalidpension som fastställts enligt folk-
3492: att 1) framställa förelag tili reform av mervärdes-   pensionen vilande samt att ett särskilt stöd som
3493: beskattningen i fråga om handikappade företa-         uppmuntrar tili arbete tas i bruk. Stödet skulle
3494: gare, bilskatten för handikappade samt eventu-        vara av samma storlek som det extra handikapp-
3495: ellt den övriga beskattningen så att de avgöran-      bidraget och avsett att stöda handikappades för-
3496: den som träffas stöder arbets- och funktionsför-      sök att medverka i arbetslivet. Detta skulle även
3497: mågan hos handikappade, samt att 2) utreda            avhjälpa missförhållanden som är förknippade
3498: inkomstöverförings- och avgiftspolitiken som en       med indragning av invalidpension i sådana fall
3499: helhet från de handikappades synvinkel med sär-       där pensionstagarens löneinkomster är ca 3 500
3500: skild hänsyn tili hur inkomstöverföringarna och       mk eller större. Den som får stödet skulle också
3501: avgiftspolitiken stöder upprätthållandet av ar-       ha rätt tili service enligt lagen om service och stöd
3502: bets- och funktionsförmågan och hur systemen          på grund av handikapp. Avsikten är att arbete
3503: fungerar smidigt utan att någon blir lidande.         som utförs under den tid då stödet erhålls dess-
3504:     Arbetsgruppen, som kallade sig handikappar-       utom skall höja arbetspensionsskyddet.
3505: betsgruppen '96, gjorde flera reformförslag i av-          Handikapparbetsgruppen '96 har föreslagit en
3506: sikt att förbättra handikappade personers med-        övergång från det nuvarande administrativt oän-
3507: verkan i arbetslivet. Arbetsgruppen föreslog bl.a.    damålsenliga stödsystemet enligt bilskattelagen
3508: en nivåförhöjning av de handikappförmåner som         tili ett smidgare stödsystem som bättre tar hänsyn
3509: utbetalas av folkpensionsanstalten, att rehabili-     tili den handikappades individuella behov och
3510: tering skall prioriteras framom pension när det       förutsättningar att röra sig. Förutsättningarna
3511: gäller unga handikappade, en utvidgning av den        att få stöd skall utvecklas så att stödet också
3512: medicinska rehabiliteringen av gravt handikap-        omfattar de grupper av sjuka och handikappade
3513: pade, en ökning av antalet tolktjänster, en ut-       som för närvarande inte har rätt tili återbäring på
3514: vidgning av målgruppen för fårdtjänst, ett nytt       bilskatten. Stödet skall riktas tili personer som på
3515: system för bilstöd, ett ökat serviceboende och att    grund av begränsningar i funktionsförmågan el-
3516: systemet med personlig hjälpare utvecklas.            ler på grund av sjukdom har ett särskilt behov av
3517:     När det gäller delinvalidpension kan en handi-    att använda privatbil eller något annat privat
3518: kappad utöver sin pension tjäna in en rimlig          motorfordon framom kollektiva fårdmedel.
3519: utkomst med sin återstående arbetsförmåga och              Den promemoria som sammanställdes av han-
3520: på så sätt utöka sitt socialskydd genom eget arbe-    dikapparbetsgruppen '96 sändes på en omfattan-
3521:                                            KK 840/1997 vp                                              5
3522: 
3523: de remiss. Enligt det sammandrag som gjordes           har slutförts är det ändamålsenligt att som helhet
3524: upp med stöd av utlåtandena har remissinstans-         reda ut de reformer som föreslagits av handi-
3525: erna så gott som enhälligt godtagit de mål för         kapparbetsgruppen '96. 1 bägge fallen har social-
3526: handikappolitiken som arbetsgruppen föreslagit.        och hälsovårdsministeriet som mål att möjlig-
3527:    Frågan om utvecklande av praxisen som gäller        göra att arbete som utförs av handikappade per-
3528: invalidpension är som bäst uppe för behandling i       soner behandlas likvärdigt och att stöda handi-
3529: den av social- och hälsovårdsministeriet tillsatta     kappades möjligheter att tjäna in pensionsskydd
3530: LETKA-arbetsgruppen. Arbetsgruppens tids-              genom arbete.
3531: frist löper ut den 31 oktober 1997. När arbetet
3532: 
3533:      Helsingfors den 6 oktober 1997
3534: 
3535:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
3536:                                              KK 841/1997 vp
3537: 
3538: Kirjallinen kysymys 841
3539: 
3540: 
3541: 
3542: 
3543:                                     Mats Nyby /sd: Suomen talouspolitiikan itsenäisyydestä
3544: 
3545: 
3546: 
3547:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3548:    Suomen kansantalous on avautunut muiden             kokemaan sen, miten pienelle maalle vähäisine
3549: teollisuusmaiden tapaan kuluneiden runsaan             valuuttavarantoineen käy, kun joutuu spekula-
3550: kymmenen vuoden aikana. Maiden väliltä on              tiivisten pääomaliikkeiden pyörteisiin.
3551: purettu matkustamisen, tavarakaupan ja pää-                Pääomamarkkinoiden vapauttamisessa on jo
3552: omaliikkeiden vapaan liikkumisen esteitä. Ehkä         tähän mennessä edetty niin pitkälle, että ne muo-
3553: kaikkein pisimmälle säännöstelyn purkamisessa          dostavat niin haluttaessa merkittävän uhan var-
3554: on edetty raha- ja valuuttamarkkinoilla. Pää-          sinkin pienten maiden demokraattiselle päätök-
3555: omamarkkinoilla vapaiden markkinavoimien               sentekojärjestelmälle. Suunniteltu yhteistyön tii-
3556: liikkeet ja lopputulokset ovat näkyneet viime ai-      vistyminen Euroopassa lisää paineita edelleen, ja
3557: koina kaikkein selvimmin.                              merkittävä demokratiavajeen syntyminen on
3558:     On luonnollista, että Suomi ei ole voinut irrot-   mitä ilmeisin. Kaikinpuolinen talouden kuntoon
3559: tautua täysin kansainvälisestä suuntauksesta,          saattaminenkaan ei välttämättä korjaa tilannetta
3560: jossa kasvava tavarakauppa ja tekninen kehitys         riittävästi.
3561: ovat väistämättä johtaneet nykyisen kaltaiseen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3562: järjestelmään. Tosin monia vapauttamiseen joh-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3563: taneita ratkaisuja olisi Suomessa voitu tehdä toi-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3564: sinkin. Kansainvälisesti tilanne on johtanut sii-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3565: hen, että vain murto-osalla esim. päivän aikana
3566: tapahtuneilla pääomaliikkeillä on tavarakaup-                    Mitä toimia Hallitus on tehnyt ja mitä
3567: paan pohjautuva tausta. Pääosa noin 5 000 mil-                aiotaan jatkossa tehdä, jotta demokraat-
3568: jardin markan päivävaihdosta pohjautuu pelkäs-                tisen järjestelmän talouspoliittista itse-
3569: tään spekulatiiviseen kauppaan. 1990-luvun al-                näisyyttä uhkaava vaara kyetään torju-
3570: kupuolella Suomi joutuu hyvin konkreettisesti                 maan?
3571: 
3572:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
3573: 
3574:                                              Mats Nyby /sd
3575: 
3576: 
3577: 
3578: 
3579: 270136
3580: 2                                           KK 841/1997 vp
3581: 
3582: 
3583: 
3584: 
3585:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3586: 
3587:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sen, markan arvon muutosten ja maltillisen tulo-
3588: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         politiikan tuloksena talouden perusta on saatu
3589: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kuntoon. Yritysten kilpailukyky on palautettu ja
3590: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mats Ny-         ulkomaankauppa on ylijäämäistä, korot ovat al-
3591: byn näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          haalla ja valuutta on Euroopan vakaimpia.
3592: 841:                                                     Terveetkään talouden perusteet eivät välttä-
3593:                                                       mättä takaa sitä, etteikö maan valuutta voisi
3594:             Mitä toimia Hallitus on tehnyt ja mitä    joutua spekulatiivisen hyökkäyksen kohteeksi,
3595:          aiotaan jatkossa tehdä, jotta demokraat-     olkoonkin, että hyökkäykset ovat lähes yksin-
3596:          tisen järjestelmän talouspoliittista itse-   omaan kohdistuneet talouksiin, joiden perusteet
3597:          näisyyttä uhkaava vaara kyetään torju-       ovat järkkyneet.
3598:          maan?                                           Talous- ja rahaliiton kolmas vaihe, yhteinen
3599:                                                       raha, jota hallitus mm. edellä mainituista syistä
3600:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pitää erittäin tärkeänä ja johon se haluaa siirtyä
3601: vasti seuraavaa:                                      ensimmäisten joukossa, merkitsee sen ohella,
3602:    Kansantalouksien lisääntyvä keskinäinen            että se poistaa osallistujien valuutan vaihtokus-
3603: vuorovaikutus, kaupan vapautuminen sekä sitä          tannukset ja tehostaa talouksien toimintaa, myös
3604: koskevien säännösten tarkentuminen ja lisäänty-       sitä, että osallistujamaiden keskinäinen valuutta-
3605: minen ovat muokanneet ja muuttaneet niitä kei-        kurssiriski poistuu. Kun kaksi kolmasosaa Suo-
3606: noja, joita eri maat talouspolitiikkaa harjoittaes-   men ulkomaankaupasta käydään unionin jäsen-
3607: saan voivat käyttää. Edelleen valuutta- ja pää-       maiden kanssa, laajana toteutuva rahaliitto voisi
3608: omaliikkeiden sääntelyn purkaminen on johta-          merkittävästi pienentää ulkomaan valuutoissa
3609: nut siihen, että virheellisen talouspolitiikan vai-   käytävää kauppaa. Tällä on sekä taloutta va-
3610: kutukset näkyvät nopeasti valuuttakursseissa ja       kauttava että valuuttariskiä vähentävä vaikutus.
3611: koroissa. Tämän seurauksena myös demokraat-              Eri maat osallistuvat kansainväliseen vaih-
3612: tisen päätöksenteon on toimissaan entistä sel-        dantaan itse asiassa hyvin itsekkäistä syistä.
3613: vemmin otettava huomioon talouden realiteetit         Kaupan vapauttaminen ja lisääntyvä kilpailu te-
3614: ja resurssit.                                         hostavat talouden toimintaa sekä lisäävät sen
3615:     1990-luvun alkupuoli on oiva esimerkki siitä,     tuottavuutta ja vaurautta. Sen hintana on suu-
3616: kuinka vähän demokraattisen päätöksenteon it-         rempi keskinäinen riippuvuus. Siitä, kaventaako
3617: senäisyydestä on jäljellä silloin, kun talouden       vaijalostaako tämä demokraattista päätöksente-
3618: ongelmat kärjistyvät. Itäviennin romahtaminen,        koa, ei voi olla täysin varma. Kuitenkin vain
3619: pankkikriisi, talouden kilpailukyvyn menetys ja       osallistumalla tähän dynaamiseen prosessiin voi-
3620: paisuva ulkomainen velkaantuminen pakottivat          daan mahdollisimman laaja demokraattisen jär-
3621: äärimmäisen kireään talouspolitiikkaan: siis          jestelmän talouspoliittinen päätöksenteko pi-
3622: korkeisiin korkoihin ja tiukkoihin säästötoimiin.     temmällä aikavälillä turvata.
3623: Vuosia kestäneen julkisen talouden terveyttämi-
3624: 
3625:        Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
3626: 
3627:                                                                 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3628:                                                KK 841/1997 vp                                              3
3629: 
3630: 
3631: 
3632: 
3633:                                           Tili Riksdagens Talman
3634: 
3635:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          ring av den offentliga ekonomin, förändringar i
3636: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           markens värde och en moderat inkomstpolitik.
3637: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Företagens konkurrenskraft har återställts och
3638: man Mats Nyby undertecknade spörsmål nr 841:             utrikeshandeln uppvisar ett överskott, räntorna
3639:                                                          är låga och valutan är en av Europas stabilaste.
3640:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit            Inte ens sunda ekonomiska grunder kan ga-
3641:         och ämnar den i fortsättningen vidta för         rantera att landets valuta inte utsätts för spekula-
3642:         att den fara som hotar det demokratiska          tiva angrepp, låt vara att angreppen nästan bara
3643:         systemets ekonomisk-politiska självstän-         drabbar ekonomier med vacklande grunder.
3644:         dighet skall kunna avvärjas?                         Bl.a. av ovan nämnda skäl anser regeringen att
3645:                                                          den ekonomiska och monetära unionens tredje
3646:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            etapp, en gemensam valu ta, är mycket viktig och
3647: anföra följande:                                         vill att Finland skall vara bland de första som
3648:                                                          övergår tili den gemensamma valutan. Den ge-
3649:    En ökad växelverkan mellan samhällsekono-             mensamma valutan innebär förutom att delta-
3650: mierna, liberaliseringen av handeln och den öka-         garnas kostnader för valutaväxling faller bort
3651: de preciseringen av bestämmelser som gäller den-         och ekonomieroa blir effektivare även att valuta-
3652: na liberalisering har omformat och ändrat de             kursrisken mellan de deltagande länderna för-
3653: medel som olika Iänder kan utnyttja i sin ekono-         svinner. Eftersom två tredjedelar av Finlands
3654: miska politik. Avregleringen av valu ta- och kapi-       utrikeshandel bedrivs med unionens medlems-
3655: talrörelserna har vidare lett tili att följderna av en   länder kunde en omfattande monetär uni on kraf-
3656: felaktig ekonomisk politik snabbt syns i valuta-         tigt minska den handel som idkas med i utländsk
3657: kurserna och räntorna. Därför måste man även             valuta. Detta både stabiliserar ekonomin och
3658: inom det demokratiska beslutsfattandet klarare           minskar valutarisken.
3659: än tidigare beakta realiteter och resurser i fråga           Olika Iänder deltar i det internationella utby-
3660: om ekonomin.                                             tet av i grund och botten mycket själviska orsa-
3661:    Början av 1990-talet utgör ett utmärkt exem-          ker. Liberaliseringen av handeln och en ökad
3662: pel på hur litet som återstår av självständigheten       konkurrens förstärker den ekonomiska verksam-
3663: inom det demokratiska beslutsfattandet då de             heten samt ökar dess produktivitet och välstånd.
3664: ekonomiska problemen ökar. Östexportens sam-             Priset för det är ett större inbördes beroende.
3665: manbrott, bankkrisen, förlusten av den ekono-            Man kan inte vara helt säker på huruvida detta
3666: miska konkurrenskraften och en växande skuld-            inskränker elle~ främjar det demokratiska be-
3667: sättning tili utlandet tvingade fram en extremt          slutsfattandet. Andå kan man endast genom att
3668: sträng ekonomisk politik, dvs. höga räntor och           delta i denna dynamiska process på lång sikt
3669: strikta sparåtgärder. Grunden för ekonomin är            trygga ett omfattande ekonomisk-politiskt be-
3670: åter i skick som ett resultat av en mångårig sane-       slutsfattande inom det demokratiska systemet.
3671: 
3672:      Helsingforsden 9 oktober 1997
3673: 
3674:                                                                           Finansminister Sauli Niinistö
3675: 1
3676: 1
3677: 1
3678: 1
3679:     1
3680:     1
3681:     1
3682:     1
3683:         1
3684:         1
3685:         1
3686:         1
3687:             1
3688:             1
3689:             1
3690:             1
3691:                                            KK 842/1997 vp
3692: 
3693: Kirjallinen kysymys 842
3694: 
3695: 
3696: 
3697: 
3698:                                   Risto Kuisma /nuors: Asianosaisten kuulemisesta liikennevakuutus-
3699:                                       asioissa
3700: 
3701: 
3702:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3703:    Kuluttajien vakuutustoimiston mukaan lii-         Tilanteen pikaiseksi korjaamiseksi vakuutusyh-
3704: kennevakuutuksen henkilövahinkoasiat ovat            tiöille tulisi laissa asettaa sovitteluvelvollisuus,
3705: vaikeita ja monasti vuosikausia vireillä olevia      mikä merkitsisi valitusten määrän pienentymistä
3706: asioita. Vuosina 1995 ja 1996 kuluttajien vakuu-     ja asiakkaan kannalta parempaa palvelua.
3707: tustoimistoon tulleista liikennevakuutusasioita         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3708: koskevista valituksista valtaosa on ollut henkilö-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3709: vahinkoasioita.                                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3710:    Liikenneonnettomuudessa vammautuneelle            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3711: ihmiselle korvausasioiden pitkä käsittelyaika,
3712: vakuutusyhtiön yhteistyöhaluttomuus korvaus-                   Onko Hallitus tietoinen tästä vakuu-
3713: käytäntöjen muutostilanteessa tai peräti asian              tusyhtiöiden korvauskäytäntöä koske-
3714: riitauttaminen ovat vaikeita asioita. Osittain              vasta epäkohdasta, josta moni liikenne-
3715: puolustuskyvyttömille asiakkaille ei riitä pelkkä           onnettomuudessa vammautunut kärsii,
3716: oikeus valittaa päätöksestä jälkikäteen, vaan va-           ja
3717: kuutusyhtiöt pitäisi lähtökohtaisesti velvoittaa               aikooko Hallitus toimia siten, että
3718: kuulemaan asiakasta ennen korvauspäätösten                  asiakkaan kuulemisesta ja sovintomenet-
3719: muuttamista. Nyt lakipykälät ovat väljät, ja                telystä korvausten muutostilanteissa teh-
3720: niistä puuttuu vakuutusyhtiöiden avoimuus- ja               dään lakisääteinen?
3721: kuulemispykälä korvausten muutostilanteissa.
3722: 
3723:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
3724:                                          Risto Kuisma /nuors
3725: 
3726: 
3727: 
3728: 
3729:  270136
3730: 2                                          KK 842/1997 vp
3731: 
3732: 
3733: 
3734: 
3735:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3736: 
3737:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kauttaminen taikka jos kysymyksessä on ilmei-
3738: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sen riitainen asia. Samalla, kun vakuutusyhtiö
3739: olette 18 päivänä syyskuuta 1997 päivätyn kir-       lähettää lausuntopyyntöasiakirjat liikenneva-
3740: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     hinkolautakunnalle, sen on lähetettävä Vahin-
3741: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Risto Kuis-       gonkärsineelie erityinen kirje, johon on liitettävä
3742: man näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         lausuntopyynnön liitelomake.
3743: 842:                                                     Liikennevakuutusyhtiöiden perustaman lii-
3744:                                                      kennevakuutusyhdistyksen (nykyinen liikenne-
3745:             Onko Hallitus tietoinen tästä vakuu-     vakuutuskeskus) vuonna 1993 antamien
3746:          tusyhtiöiden korvauskäytäntöä koske-        liikenne- ja autovakuutuksen korvauskäsittelyn
3747:          vasta epäkohdasta, josta moni liikenne-     yleisohjeissa puolestaan todetaan määräaikais-
3748:          onnettomuudessa vammautunut kärsii,         ten korvauspäätösten osalta muun ohella, että
3749:          ja                                          jos yhtiö katsoo esitettyjen lääkärintodistusten
3750:             aikooko Hallitus toimia siten, että      perusteella korvauksenhakijan olevan määräai-
3751:          asiakkaan kuulemisesta ja sovintomenet-     kaisesti työkyvytön, yhtiön on korvaussuorituk-
3752:          telystä korvausten muutostilanteissa teh-   sen yhteydessä informoitava korvauksensaajaa
3753:          dään lakisääteinen?                         siitä, miten hänen on meneteltävä saadakseen
3754:                                                      mahdollisia lisäkorvauksia myöhemmältä ajalta.
3755:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Tällöin selvitys on pyydettävä niin hyvissä ajoin,
3756: vasti seuraavaa:                                     että jatkokorvaukset voidaan suorittaa keskey-
3757:                                                      tyksettä.
3758:    Liikennevakuutuksessa vakavimmat henkilö-             Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että sekä
3759: vahingot, joissa Vahingonkärsineelie maksetaan       jatkuvien liikennevakuutuskorvausten määrää-
3760: yleensä jatkuvia korvauksia eri korvauslajeista,     miseen että niiden pienentämiseen tai lakkautta-
3761: tulevat pääsääntöisesti valtioneuvoston asetta-      miseen tulee liittyä vahingonkärsineen kuulemi-
3762: man liikennevahinkolautakunnan käsiteltäviksi.       nen. Samassa yhteydessä voidaan pyrkiä ratko-
3763: Liikennevahinkolautakunnan tehtävänä on va-          maan mahdollisia erimielisyyksiä asiakkaan ja
3764: kuutusyhtiöiden korvaustoimen yhtenäisyyden          vakuutusyhtiön välillä. Koska on ilmennyt, ettei
3765: edistäminen. Viime vuonna lautakunta antoi           asiakasta ole kuultu ainakaan kaikissa sellaisissa
3766: yhteensä 1 441 lausuntoa, jotka sisälsivät 3 116     tilanteissa, joissa se olisi ollut tarpeen, sosiaali- ja
3767: erillistä korvauslajilausuntoa.                      terveysministeriö velvoittaa liikennevahinkolau-
3768:    Liikennevahinkolautakunta on ohjeistanut          takunnan selvittämään, missä määrin korvauk-
3769: lausuntopyyntömenettelyn viimeksi vuonna             sensaajia käytännössä kuullaan. Tämän selvi-
3770:  1986 annetulla kiertokirjeellä. Vahingonkärsi-      tyksen perusteella ministeriö joko velvoittaa lii-
3771: neen kuulemista koskevan ohjeen mukaan va-           kennevahinkolautakunnan antamaan asiasta
3772: kuutusyhtiön on hankittava vahingonkärsineen         uudet ohjeet tai, ellei se osoittaudu riittäväksi,
3773: oma kirjallinen lausunto ja liitettävä se asiakir-   ryhtyy tarvittaviin lainsäädäntötoimiin. Lisäksi
3774: joihin, jos kyseessä on olennaisesti muuttuneiden    ministeriö huolehtii siitä, että liikennevakuutus-
3775: henkilökohtaisten olosuhteiden johdosta esitet-      yhtiöiden toiminnan asianmukaisuutta tässä
3776: täväjatkuvan korvauksen pienentäminen tai lak-       asiassa seurataan.
3777: 
3778:        Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1997
3779: 
3780:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
3781:                                             KK 842/1997 vp                                                3
3782: 
3783: 
3784: 
3785: 
3786:                                         Tili Riksdagens Talman
3787: 
3788:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        fråga om ett uppenbart tvistigt ärende. Samtidigt
3789: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den         som försäkringsbolaget skickar handlingarna
3790: 18 september 1997 tili vederbörande med1em av           med begäran om utlåtande tili trafikskadenämn-
3791: statsrådet översänt följande av riksdagsman Ris-        den skall bolaget skicka den skadelidande ett
3792: to Kuisma undertecknade skriftliga spörsmål nr          särskilt brev tili vilket en blankett för begäran om
3793: 842:                                                    utlåtande bör fogas.
3794:                                                             1de allmänna anvisningar för behandlingen av
3795:           Är Regeringen medveten om denna               ersättningar beträffande trafik- och bilförsäk-
3796:        olägenhet i försäkringsbolagens ersätt-          ringar som gavs 1993 av trafikförsäkringsför-
3797:        ningspraxis, viiken mången som blivit in-        eningen (nuvarande trafikförsäkringscentralen)
3798:        validiserad i någon trafikolycka fått kän-       som trafikförsäkringsbolagen bildat, framhålls i
3799:        na av, och                                       fråga om besluten om tidsbestämda ersättningar
3800:           ämnar Regeringen förfara så att det           bl.a. att om bolaget på basis av läkarintyg anser
3801:        bestäms i lag att kuuden skall höras och         att den som ansöker om ersättning är oförmögen
3802:        förlikning tillämpas då ersättningarna           tili arbete för en viss tid, skall bolaget i samband
3803:        ändras?                                          med att ersättningen betalas informera mottaga-
3804:                                                         ren om vad han skall göra för att få eventuella
3805:   Som svar på detta spörsmål anför jag vörd-            tillläggsersättningar för tiden därefter. Då skall
3806: samt följande:                                          utredningen begäras i så god tid att de fortsatta
3807:                                                         ersättningarna kan betalas utan avbrott.
3808:    lnom trafikförsäkringen skall i regel trafikska-         Social- och hälsovårdsministeriet anser att
3809: denämnden som statsrådet har tillsatt handha de         man bör höra den skadelidande när beslut fattas
3810: allvarligaste personskadorna, då de skadelidan-         om fortlöpande trafikförsäkringsersättningar
3811: de i allmänhet betalas fortlöpande ersättningar         och nedskärning eller indragning av dessa. Sam-
3812: av olika slag. Trafikskadenämnden har tili upp-         tidigt kan man försöka lösa eventuella menings-
3813: gift att främja en enhetligare ersättningspraxis        skiljaktigheter mellan kuuden och försäkrings-
3814: inom de olika försäkringsbolagen. 1 fjol gav            bolaget. Eftersom det har visat sig att kuuden inte
3815: nämnden sammanlagt 1 441 utlåtanden, som                har hörts, åtminstone inte i alla sådana situatio-
3816: innehöll 3 116 separata utlåtanden om olika ty-         ner där det hade varit nödvändigt, ålägger social-
3817: per av ersättningar.                                    och hälsovårdsministeriet trafikskadenämnden
3818:    Trafikskadenämnden har senast gett anvis-            att utreda i viiken mån ersättningstagarna i prak-
3819: ningar om utlåtandeförfarandet genom ett cirku-         tiken hörs. Utgående från denna utredning kom-
3820: lär från år 1986. Enligt anvisningarna för höran-       mer ministeriet antingen att ålägga trafikskade-
3821: de av skadelidande skall försäkringsbolaget skaf-       nämnden att meddela nya anvisningar eller, om
3822: fa ett skriftligt utlåtande av den skadelidande och     det inte visar sig vara tillräckligt, att vidta nöd-
3823: bifoga det tili handlingarna, om det är fråga om        vändiga lagstiftningsåtgärder. Dessutom sörjer
3824: nedskärning eller indragning av en fortlöpande          ministeriet för att man följer upp ändamålsenlig-
3825: ersättning tili följd av att de personliga omstän-      heten av trafikförsäkringsbolagens verksamhet i
3826: digheterna a vsevärt har förändrats eller om det är     detta hänseende.
3827: 
3828:      Helsingforsden 8 oktober 1997
3829: 
3830:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
3831:                                             KK 843/1997 vp
3832: 
3833: Kirjallinen kysymys 843
3834: 
3835: 
3836: 
3837: 
3838:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ilotalojen valvonnasta
3839: 
3840: 
3841: 
3842:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3843: 
3844:    Vielä joitakin vuosia sitten pidettiin ilotalojen   sellaista, että kysymys olisi parituksesta tai muu-
3845: syntymistä Suomeen mahdottomana ja asiaa               ten rikollisesta toiminnasta.
3846: koskevaa keskustelua väitettiin häveliäästi. To-          Toiminta on tullut siis pysyäkseen. Kysyn val-
3847: tuus kuitenkin on, että varsinainen katukauppa,        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
3848: joka Suomeen tuli ns. itänaisten myötä; on nyt         asianomaiselta valtioneuvoston jäseneltä:
3849: keskittymässä tiettyihin paikkoihin. Helsingissä
3850: Mannerheimintien varrella on ravintola, jossa on                 Aikooko Hallitus edelleen sulkea sil-
3851: tarjolla tiettävästi kuutisenkymmentä alan nais-              mänsä prostituution kehitykseltä Suo-
3852: ta. Vastaava paikka oli taannoin Valkealassa,                 messa vai
3853: mutta sen liiketoiminnat lienevät siirtyneet La-                 aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä
3854: pinlahdelle. Palvelu on tiettävästi hyvää ja hinnat           toimiin prostituution laillistamiseen Suo-
3855: kohtuulliset, eikä suurempaa rikollisuutta ole il-            messa ns. valvottujen ilotalojen muodos-
3856: mennyt nimenomaan sen jälkeen, kun toiminta                   sa tai sitten muuten luoda säännökset
3857: keskittyi tiettyihin paikkoihin. Todettakoon sel-             alan toiminnalle?
3858: vyyden vuoksi myös se, että paikoilla, joihin toi-
3859: minta on keskittynyt, ei ole toiminnassa ilmennyt
3860: 
3861:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
3862: 
3863:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
3864: 
3865: 
3866: 
3867: 
3868: 270136
3869: 2                                          KK 843/1997 vp
3870: 
3871: 
3872: 
3873: 
3874:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3875: 
3876:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tion harjoittamisesta tietyissä paikoissa. Yleisesti
3877: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tiedossa on, että osa Venäjän, erityisesti Pietarin
3878: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      alueelta saapuvista naisturisteista harjoittaa
3879: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       Suomessa prostituutiota. Toimintaa on näkyväs-
3880: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ti esiintynyt eräissä itärajan paikkakuntien ma-
3881: n:o 843:                                             joitusliikkeissä ja ravintoloissa. Seksuaalipalve-
3882:                                                      luja tarjotaan myös kadulla. Poliisi on käynnistä-
3883:           Aikooko Hallitus edelleen sulkea sil-      nyt muun muassa Kotkassa, Valkealassa ja La-
3884:        mänsä prostituution kehitykseltä Suo-         pinjärvellä esitutkinnan sen selvittämiseksi, onko
3885:        messa vai                                     joku syyllistynyt paritukseen. Esitutkinta on täl-
3886:           aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä      lä hetkellä kesken.
3887:        toimiin prostituution laillistamiseen Suo-        Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-
3888:        messa ns. valvottujen ilotalojen muodos-      tys 6/1997 vp seksuaalirikoksia koskevan rikos-
3889:        sa tai sitten muuten luoda säännökset         lain uudistamisesta. Se mukaan parituksesta ran-
3890:        alan toiminnalle?                             gaistaisiin sitä, joka hankkiakseen itselleen tai
3891:                                                      toiselle taloudellista hyötyä järjestää huoneen tai
3892:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         muun tilan korvausta vastaan tapahtuvaa suku-
3893: vasti seuraavaa:                                     puoliyhteyttä tai siihen rinnastettavaa seksuaa-
3894:                                                      lista tekoa varten, muuten käyttää hyväkseen
3895:    Voimassa olevan rikoslain 20 luvun 8 §:n mu-      jonkun ryhtymistä sellaiseen tekoon taikka viet-
3896: kaan parituksesta tuomitaan se, joka pitää huo-      telee tai painostaa toisen sellaiseen tekoon. Eh-
3897: netta haureuden harjoittamista varten taikka         dotetussa lainsäädännössä suhtauduttaisiin ny-
3898: viettelee tai taivuttaa toisen henkilön yleisesti    kyistä ankarammin prostituoitujen palvelujen
3899: antautumaan haureuden välikappaleeksi. Sa-           käyttöön sikäli, että sukupuoliyhteyden ostami-
3900: moin tuomitaan parituksesta se, joka hankkiak-       nen kahdeksaatoista vuotta nuoremmalta henki-
3901: seen hyötyä edistää tai käyttää hyväkseen yleises-   löltä tulisi rangaistavaksi teoksi. Minkäänlaisia
3902: ti haureuden välikappaleeksi antautuvan henki-       suunnitelmia ilotalojen laillistamiseksi tai prosti-
3903: lön epäsiveellistä elämäntapaa.                      tuutiota muuten helpottaviksi lainsäädäntötoi-
3904:    Kysymyksessä viitataan tietoihin prostituu-       miksi ei ole.
3905: 
3906:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
3907: 
3908:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
3909:                                               KK 843/1997 vp                                              3
3910: 
3911: 
3912: 
3913: 
3914:                                           Tili Riksdagens Talman
3915: 
3916:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             turister som kommer från Ryssland, särskilt från
3917: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             området kring Sankt Petersburg, bedriver prosti-
3918: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         tution i Finland. Verksamheten har synligt före-
3919: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            kommit i vissa inkvarteringsrörelser och restau-
3920: mål nr 843:                                             ranger på orter nära östgränsen. Sexuella tjänster
3921:                                                         bjuds också ut på gatorna. Polisen har bl.a. i
3922:           Har Regeringen för avsikt att fortfa-         Kotka, Valkeala och Lappträsk inlett förunder-
3923:        rande blunda för utvecklingen av prosti-         sökning för att utreda om någon har gjort sig
3924:        tutionen i Finland eller ämnar Regering-         skyldig tili koppleri. Förundersökningen är ännu
3925:        en eventuellt vidta åtgärder för att legali-     inte slutförd.
3926:        sera prostitution i Finland i form av s.k.           Regeringens proposition 611997 rd som gäller
3927:        övervakade bordeller eller på annat sätt         revidering av strafflagens bestämmelser om sexu-
3928:        utarbeta föreskrifter för verksamheten           albrott är för tillfållet under behandling i riksda-
3929:        inom nämnda bransch?                             gen. För koppieri döms enligt propositionen den
3930:                                                         som för att skaffa sig eller någon annan ekono-
3931:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           misk vinning ordnar ett rum eller något annat
3932: anföra följande:                                        ställe för samlag eller en därmed jämförlig sexuell
3933:                                                         handling som utförs mot ersättning, på annat sätt
3934:     Enligt gällande 20 kap. 8 § strafflagen skall den   utnyttjar att någon utför sådana handlingar eller
3935: som håller hus för bedrivande av otukt eller förle-     förleder eller genom påtryckning förmår någon
3936: der eller förmår annan att allmänt låta bruka sig       till sådana handlingar. 1 den föreslagna lagstift-
3937: till otukt, dömas för koppleri. För koppieri döms       ningen förhåller man sig mer strikt än för närva-
3938: också den som för att bereda sig fördel främjar         rande tili utnyttjande av prostituerades tjänster i
3939: eller utnyttjar en sådan persons osedliga levnads-      och med att köp av sexuella tjänster av en person
3940: sätt, som allmänt låter bruka sig till otukt.           som är yngre än aderton år blir en straffbar
3941:     1spörsmålet hänvisar man tili uppgifter om att      gärning. Det finns inga planer på att legalisera
3942: prostitution bedrivs på vissa bestämda ställen.         bordeller eller att vidta lagstiftningsåtgärder som
3943: Det är allmänt känt att en del av de kvinnliga          på annat sätt underlättar prostitution.
3944: 
3945:      Helsingforsden 9 oktober 1997
3946: 
3947:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
3948:                                               KK 844/1997 vp
3949: 
3950: Kirjallinen kysymys 844
3951: 
3952: 
3953: 
3954: 
3955:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Työvoimatoimiston ja sosiaalitoimiston
3956:                                         työttömälle myöntämien etuisuuksien yhteensovittamisesta
3957: 
3958: 
3959:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3960: 
3961:    Yrittäjä Yrjö Yrittäjä lopetti yrittämisen pa-       jälleen sosiaalivirastoon hakemaan toimeentulo-
3962: kon edessä ja meni työvoimatoimistoon. Siellä           tukea, joka sitten perittäisiin hänen työttömyys-
3963: oli oikein oma osastonsa yrittämisen lopettaneita       korvauksestaan entisten tultua maksetuiksi.
3964: yrittäjiä varten. Asiat pantiin rullaamaan, mutta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
3965: koska yrittämisen lopettaneella yrittäjällä on pit-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3966: kä karanteeni, hän joutui marssimaan sosiaali-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3967: toimistoon pyytämään toimeentulotukea. Sitä             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3968: annettiin hänelle parin viikon kuluttua, kun työ-
3969: voimatoimisto oli antanut todistuksen senhetki-                   Katsooko Hallitus, että esimerkiksi
3970: sestä tilanteesta.                                             yrittämisestä luopuneen ja rahattomaksi
3971:     Sitten aikanaan työvoimatoimisto hyväksyi                  jääneen henkilön pallottelu työvoimatoi-
3972: Yrjö Yrittäjän työttömäksi. Toimeentulotuki                    miston ja sosiaaliviraston välillä on koh-
3973: loppui, mutta Yrjö Yrittäjälle tuli pieni rahaton              dallaan karanteenista johtuvana aikana,
3974: kausi odotellessaan sitä, että työttömyyskor-                  ja
3975: vausta ryhdytään maksamaan.                                       onko oikein, että työttömyyskorvaus-
3976:     Koitti päivä, jolloin Yrjö Yrittäjälle piti tulla          ten alkaessa juosta sosiaalivirasto perii
3977: ensimmäinen tili työttömänä. Ei tullutkaan mi-                 kaiken maksamansa pois, jolloin henkilö
3978: tään. Sosiaalivirasto oli siepannut koko tilin ai-             joutuu jälleen sosiaalilautakunnan luu-
3979: kaisemmin antamastaan avusta. Yrjö Yrittäjä oli                kulle?
3980: hyvin murheellinen, mutta ei hätää. Hän marssi
3981: 
3982:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
3983: 
3984:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
3985: 
3986: 
3987: 
3988: 
3989: 270136
3990: 2                                         KK 844/1997 vp
3991: 
3992: 
3993: 
3994: 
3995:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
3996: 
3997:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      värahaan on voinut syntyä myös silloin, kun yri-
3998: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tystoiminta tai oma työ on ollut todisteellisesti
3999: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     keskeytyneenä neljän kuukauden ajan. Muutok-
4000: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      sen perusteluna oli se, että yhteiskunnan kannal-
4001: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       ta ei ole järkevää edellyttää yrityksen kokonaan
4002: n:o 844:                                            lopettamista työttömyyspäivärahan saamisen
4003:                                                     edellytyksenä. Toisaalta ei myöskään ole perus-
4004:           Katsooko Hallitus, että esimerkiksi       teltua aloittaa työttömyyspäivärahan maksamis-
4005:        yrittämisestä luopuneen ja rahattomaksi      ta välittömästi yritystoiminnan keskeytymisestä
4006:        jääneen henkilön pallottelu työvoimatoi-     lukien, koska toiminnan vaihtelut usein kuuluvat
4007:        miston ja sosiaaliviraston välillä on koh-   yritystoiminnan luonteeseen.
4008:        dallaan karanteenista johtuvana aikana,         Sosiaalihuoltolain mukaan (38 §) sosiaalilau-
4009:        ja                                           takunnalla on oikeus periä ja nostaa henkilölle
4010:           onko oikein, että työttömyyskorvaus-      tulevat eläkkeet sekä muut avustukset ja kor-
4011:        ten alkaessa juosta sosiaalivirasto perii    vaukset, mm. työttömyyspäivärahat, siltä ajalta,
4012:        kaiken maksamaosa pois, jolloin henkilö      jolta toimeentulotukea on myönnetty ennakko-
4013:        joutuu jälleen sosiaalilautakunnan luu-      na. Sanotun lain 36 §:n 1 momentin mukaan ta-
4014:        kulle?                                       kaisinperintä ei saa vaarantaa korvausvelvollisen
4015:                                                     tai sellaisen henkilön toimeentuloa, josta hän on
4016:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        velvollinen pitämään huolta. Sosiaali- ja terveys-
4017: vasti seuraavaa:                                    ministeriö on toimittanut kuluvan vuoden ke-
4018:                                                     väällä toimeentulotuen soveltajille suositusluon-
4019:    Yrittäjien oikeutta työttömyyspäivärahaan        teisen oppaan toimeentulotuesta, missä mm. to-
4020: täsmennettiin vuoden 1995 alusta lukien voi-        detaan, että toisinaan on tarkoituksenmukaista
4021: maan tulleella työttömyysturvalain muutoksella      luopua takaisinperinnästä silloinkin, kun toi-
4022: (5 a §). Keskeinen muutos aikaisempaan oli se,      meentulotuki on myönnetty ennakkona odotet-
4023: että päätoimisen yrittäjän oikeus työttömyyspäi-    tavissa olevaa etuutta vastaan, ja korostetaan,
4024: värahaan ei enää edellyttänyt pääsääntöisesti to-   että takaisinperinnän ei pidä aiheuttaa asiak-
4025: disteellista yritystoiminnan kokonaan lopetta-      kaalle uutta toimeentulotuen tarvetta.
4026: mista. Muutoksenjälkeen oikeus työttömyyspäi-
4027:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1997
4028: 
4029:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
4030:                                               KK 844/1997 vp                                                3
4031: 
4032: 
4033: 
4034: 
4035:                                           Tili Riksdagens Talman
4036: 
4037:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           företagsverksamheten eller det egna arbetet be-
4038: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-            visligen ha! avbrutits och avbrottet pågått i fyra
4039: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-          månader. Andringen motiverades med att det ur
4040: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             samhällets synvinkel inte kan anses vettigt att
4041: 844:                                                      förutsätta att företagsverksamheten helt och hål-
4042:                                                           let upphör för att företagaren skall erhålla arbets-
4043:            Anser Regeringen att det är riktigt att        löshetsdagpenning. Å andra sidan är det inte
4044:         t.ex. en person som lämnat företagandet           heller motiverat att inleda betalningen av arbets-
4045:         och är medellös under karenstiden bollas          löshetsdagpenning omedelbart då företagsverk-
4046:         fram och tilihaka mellan arbetskraftsby-          samheten avbryts, eftersom variationer i verk-
4047:         rån och socialverket, och                         samheten ofta hör till företagsverksamhetens na-
4048:            är det rätt att socialverket när arbets-       tur.
4049:         löshetsersättningen börjar löpa återkrä-              Enligt socialvårdslagen (38 §) har socialnämn-
4050:         ver allt vad det har betalt ut, så att perso-     den rätt att uppbära och lyfta understödstaga-
4051:         nen i fråga b1ir tvungen att på nytt söka         rens pensioner samt andra bidrag och ersättning-
4052:         hjälp hos socialnämnden?                          ar, bl.a. arbetslöshetsdagpenningen, för den tid
4053:                                                           utkomststöd har betalts i förskott. Enligt 36 §
4054:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 mom. i nämnda 1ag får återindrivningen inte
4055: anföra följande:                                          äventyra den ersättningsskyldiges utkomst eller
4056:                                                           utkomsten för en person om viiken han är skyldig
4057:     Företagarnas rätt till arbetslöshetsdagpen-           att dra försorg. Social- och hälsovårdsministeriet
4058: ning preciserades genom att en ny 5 a § fogades           har senaste vår delat ut en handbok med rekom-
4059: till 1agen om utkomstskydd för arbetslösa vid             mendationer om utkomststödet till de instanser
4060: ingången av 1995. Den viktigaste ändringenjäm-            som behandlar utkomststöd. 1 handboken kon-
4061: fört med tidigare var att det i regel inte längre         stateras bl.a. att det ibland är skäl att avstå från
4062: krävs att en företagare i huvudsyssla bevisligen          återkrav också då utkomststödet beviljats i för-
4063: helt och hållet måste ha upphört med företags-            skott mot en emotsedd förmån, samt poängteras
4064: verksamheten för att han skall få arbetslöshets-          att återkravet inte får betyda att klienten på nytt
4065: dagpenning. Efter ändringen har rätt till arbets-         står i behov av utkomststöd.
4066: löshetsdagpenning också kunnat föreligga om
4067: 
4068:        Helsingforsden 8 oktober 1997
4069: 
4070:                                                         Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Mönkäre
4071:                                            KK 845/1997 vp
4072: 
4073: Kirjallinen kysymys 845
4074: 
4075: 
4076: 
4077: 
4078:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Metsäteollisuudelle kurssimuutoksista syn-
4079:                                       tyneen hyödyn perimisestä valtiolle
4080: 
4081: 
4082:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4083: 
4084:    Valtion vuoden 1998 talousarviota laadittaes-     mista valtion suuntaan jonkinasteisen kurssive-
4085: sa ministeri Niinistö veti hihasta yllättäen meno-   ron muodossa?
4086: erän. Dollarin kurssimuutoksenjohdosta valtiol-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4087: le oli aiheutunut ylimääräistä menoa miljardi        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4088: markkaa.                                             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4089:    Dollarin kurssimuutoksella on ollut myös          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4090: muita, mutta positiivisia vaikutuksia yhteiskun-
4091: nassa. Metsäteollisuus lienee dollarin kurssimuu-              Tulisiko Hallituksen mielestä esimer-
4092: toksenjohdosta hyötynyt ainakin miljardi mark-              kiksi metsäteollisuuden luopua osasta
4093: kaa, jos ei enemmänkin.                                     dollarin kurssimuutoksista aiheutunutta
4094:    Herää kysymys, pitääkö valtion olla aina se              hyötyä valtion suuntaan, joka vastaavas-
4095: häviäjä kurssi- ja suhdannemuutosten yhteydes-              ti on siihen liittyen menettänyt miljardi
4096: sä. Eikö esimerkiksi metsäteollisuudelta voitaisi           markkaa?
4097:  kohtuudella vaatia osan sen hyödystä Ieikkaa-
4098: 
4099:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
4100: 
4101:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
4102: 
4103: 
4104: 
4105: 
4106:  270136
4107: 2                                         KK 845/1997 vp
4108: 
4109: 
4110: 
4111: 
4112:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4113: 
4114:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      (Rooman sopimus). Sen mukaan yksinomainen
4115: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       toimivalta kauppapolitiikan alalla kuuluu yhtei-
4116: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    sölle. Jäsenvaltioiden välillä vienti- ja tuontitullit
4117: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittaniemen        sekä vaikutukseltaan vastaavat maksut ovat kiel-
4118: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 845:       lettyjä.
4119:                                                        Ajatus vientimaksuista perustuu menneeseen
4120:           Tulisiko Hallituksen mielestä esimer-     maailmaan, jossa vaikeuksien tullessa valtio tuki
4121:        kiksi metsäteollisuuden luopua osasta        vientiteollisuutta mm. devalvaatioiden avulla.
4122:        dollarin kurssimuutoksista aiheutunutta      Kun tällaista takaporttia ei enää ole tarjolla, on
4123:        hyötyä valtion suuntaan, joka vastaavas-     tarpeen, että vientiteollisuus hyvinä vuosina voi
4124:        ti on siihen liittyen menettänyt miljardi    varautua kestämään huonojen vuosien kolhut.
4125:        markkaa?                                        Dollarin arvonnousun vaikutus metsäteolli-
4126:                                                     suudelle ei ole niin suuri kuin usein ajatellaan.
4127:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Vuodelta 1994 käytettävissä olevien tullihalli tuk-
4128: vasti seuraavaa:                                    sen tietojen mukaan Yhdysvaltain dollarin osuus
4129:                                                     laskutusvaluuttana oli metsäteollisuuden vien-
4130:    Edustaja Aittaniemi viitannee esityksellään      nissä vain 17 %. Metsäteollisuustuotteiden hin-
4131: vientimaksun tapaiseen järjestelyyn. Vientimak-     noittelussa dollarin vaikutus on jonkin verran
4132: sujaja vientitalletuksia on aikaisemmin käytetty    suurempi. EMUn taloudellisia vaikutuksia kar-
4133: suhdannepoliittisina välineinä, joilla on pyritty   toittavaa asiantuntijatyöryhmää varten laaditus-
4134: - yleensä devalvaation yhteydessä - määräai-        sa "EMU ja Suomen metsäsektori" -raportissa
4135: kaisesti lieventämään vientihintojen noususta ai-   maaliskuussa 1997 arvioitiin kuitenkin, ettei dol-
4136: heutuvia tasapainohäiriöitä.                        larin osuus metsäteollisuuden hinnoitteluvaluut-
4137:    Suomen liittyessä Euroopan unioniin vienti-      tanakaan yllä enempään kuin neljännekseen
4138: maksulakija vientitalletuslaki kumottiin. Euroo-    metsäteollisuuden viennistä. Tämän lisäksi on
4139: pan yhteisön jäsenmaana Suomi ei voi soveltaa       huomattava, että dollarin arvon nousu sinällään
4140: näiden lakien mukaisia kansallisia menettelyjä.     hidastaa sellun ja paperien dollarimääräisten
4141: Euroopan yhteisön yhteinen kauppapolitiikka         hintojen nousua.
4142: on määritelty yhteisön perustaruissopimuksessa
4143: 
4144:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
4145: 
4146:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
4147:                                             KK 845/1997 vp                                             3
4148: 
4149: 
4150: 
4151: 
4152:                                         Tili Riksdagens Talman
4153: 
4154:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      gemenskapens gemensamma handelspolitik fast-
4155: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ställs i gemenskapens grundfördrag (Romfördra-
4156: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      get). Enligt detta innehar gemenskapen exklusiv
4157: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         behörighet på handelspolitikens område. Ex-
4158: 845:                                                  port- och importtullar samt liknande avgifter
4159:                                                       mellan medlemsstaterna är förbjudna.
4160:             Anser Regeringen att t.ex. skogsindu-        Tanken på exportavgifter hör tili en gången
4161:          strin borde avstå från en del av nyttan av   värld, där staten bl.a. med hjälp av devalveringar
4162:          dollarkursändringen tili förmån för sta-     stödde exportindustrin i svåra tider. Eftersom
4163:          ten, som i stället förlorade en miljard      denna bakdörr inte längre hålls öppen bör ex-
4164:          mark på grund av kursändringen?              portindustrin under de goda åren förbereda sig
4165:                                                       för smällar under sämre tider.
4166:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Skogsindustrin påverkades inte så starkt som
4167: anföra följande:                                      det ofta antas av att dollarns värde stiger. Enligt
4168:                                                       tullstyrelsens uppgifter från 1994 användes
4169:    Riksdagsman Aittaniemi torde i sitt anföran-       US-dollarn som faktureringsvaluta bara i fråga
4170: de hänvisa tili exportavgiftsliknande arrange-        om 17% av skogsindustrins export. När det gäl-
4171: mang. Tidigare har exportavgifter och exportde-       ler prissättningen av skogsindustrins produkter
4172: positioner använts som konjunkturpolitiska in-        är dollarns inflytande något större. 1 mars 1997
4173: strument, med vilka man- ofta i samband med           uppskattades dock i rapporten "EMU ja Suomen
4174: devalvering - har försökt att för viss tid lindra     metsäsektori", som utarbetades för den expert-
4175: balansrubbningar som beror på höjda exportpri-        grupp som undersöker de ekonomiska verkning-
4176: ser.                                                  arna av EMU, att dollarn inte ens som prissätt-
4177:    Då Finland blev medlem av Europeiska unio-         ningsvaluta för skogsindustrin används för mer
4178: nen upphävdes lagen om exportavgift och lagen         än en fjärdedel av skogsindustrins export. Dess-
4179: om exportdeposition. Som medlem av Europeis-          utom bör man ta i beaktande att stegringen av
4180: ka gemenskapen kan Finland inte tillämpa natio-       dollarns värde som sådan gör att dollarpriserna
4181: nella förfaranden enligt dessa lagar. Europeiska      på massa och papper stiger långsammare.
4182: 
4183:        Helsingforsden 9 oktober 1997
4184: 
4185:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
4186:                                            KK 846/1997 vp
4187: 
4188: Kirjallinen kysymys 846
4189: 
4190: 
4191: 
4192: 
4193:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kotitaloustyön verotukea koskevan lain
4194:                                       soveltamisesta
4195: 
4196: 
4197:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4198:    Eduskunta on hyväksynyt lain kotitaloustyön          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4199: väliaikaisesta verotuesta. Laki antaa mahdolli-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4200: suuden työn teettäjälle verovähennykseen esi-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4201: merkiksi vapaa-ajan asuntoon tehtävistä kor-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4202: jaustöistä. Asiassa on kuitenkin ilmennyt tiettyjä
4203: ongelmia. Jos kesäasunto on esimerkiksi Kurun                  Katsooko Hallitus, että lakia kotita-
4204: kunnassa eli Länsi-Suomen läänissä ja työn teet-            loustyön väliaikaisesta verotuesta on tul-
4205: täjä asuu Helsingissä eli Etelä-Suomen läänissä,            kittu oikein, jos Etelä-Suomen läänissä
4206: ei oikeutta lain tarkoittamaan vähennykseen ve-             asuva työn teettäjä ei voi tehdä verovä-
4207: rotuksessa myönnetä. Byrokratialla on omat kie-             hennystä Länsi-Suomen läänissä sijaitse-
4208: muransa, mutta kaikella pitäisi olla rajansa.               van loma-asuntonsa korjaustyöstä?
4209: 
4210:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
4211: 
4212:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
4213: 
4214: 
4215: 
4216: 
4217: 270136
4218: 2                                         KK 846/1997 vp
4219: 
4220: 
4221: 
4222: 
4223:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4224: 
4225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuun alusta lukien kokeillaan kahta eri mallia
4226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tukea kotitalouksien työllistämismahdollisuuk-
4227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     sia. Toisen mallin mukaan työtä teettävää kotita-
4228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      lautta tuetaan verovähennyksen kautta. Toisessa
4229: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mallissa tuki myönnetään työn suorittajalle.
4230: n:o 846:                                            Malleja kokeillaan alueellisesti. Verovähennystä
4231:                                                     koskeva kokeilu käynnistetään Etelä-Suomen,
4232:           Katsooko Hallitus, että lakia kotita-     Oulun ja Lapin läänissä. Toista mallia taasko-
4233:        loustyön väliaikaisesta verotuesta on tul-   keillaan Itä-Suomen ja Länsi-Suomen läänissä.
4234:        kittu oikein, jos Etelä-Suomen läänissä      Verovähennys voidaan myöntää vain sellaisen
4235:        asuva työn teettäjä ei voi tehdä verovä-     työn perusteella, joka on tehty Etelä-Suomen,
4236:        hennystä Länsi-Suomen läänissä sijaitse-     Oulun ja Lapin läänissä asuvan verovelvollisen
4237:        van loma-asuntonsa korjaustyöstä?            tällä alueella olevassa asunnossa tai vapaa-ajan
4238:                                                     asunnossa. Siten verovähennystä ei saa sellaisen
4239:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        työn perusteella, joka on tehty Itä-Suomen tai
4240: vasti seuraavaa:                                    Länsi-Suomen läänissä. Koska kyse on rajatusta
4241:                                                     kokeilusta, on eri mallit syytä pitää alueellisesti
4242:    Viime kesänä hyväksyttiin kaksi määräaikais-     erillään jo järjestelmien selkeydenkin vuoksi.
4243: ta lakia, joiden perusteella tämän vuoden Ioka-
4244: 
4245:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1997
4246: 
4247:                                                                                Ministeri Arja Alho
4248:                                            KK 846/1997 vp                                             3
4249: 
4250: 
4251: 
4252: 
4253:                                        Tili Riksdagens Talman
4254: 
4255:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hushållens sysselsättningsmöjligheter. Enligt den
4256: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ena modellen tillämpas skatteavdrag när det gäl-
4257: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ler att stöda hushåll som låter utföra arbeten. 1
4258: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        den andra modellen beviljas stödet den som utför
4259: 846:                                                 arbetet. Modellerna prövas regionalt. Försöket
4260:                                                      med skatteavdrag inleds i Södra Finlands, Uleå-
4261:           Anser Regeringen att lagen om tempo-       borgs och Lll;pplands Iän. Den andra modellen
4262:        rärt skattestöd för hushållsarbete har tol-   igen prövas i Ostra Finlands och Västra Finlands
4263:        kats på rätt sätt, om en person bosatt i      Iän. Skatteavdrag kan beviljas enbart på basis av
4264:        Södra Finlands Iän som låter reparera sin     ett sådant arbete som har utförts i en bostad eller
4265:        semesterbostad i Västra Finlands Iän inte     fritidsbostad som tillhör en skattskyldig som bor
4266:        kan göra skatteavdrag för reparationen?       i Södra Finlands, Uleåborgs eller Lapplands Iän
4267:                                                      förutsatt att bostaden också är belägen där. Såle-
4268:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        des fås skatteavdrag inte p~ basis av ett sådant
4269: anföra följande:                                     arbete som har utförts i Ostra Finlands eller
4270:                                                      Västra Finlands Iän. Eftersom det är fråga om ett
4271:   1 somras godkändes två temporära lagar, på         begränsat försök är det skäl att regionalt hålla de
4272: basis av vilka man från ingången av oktober i år     olika modellerna i sär redan med tanke på syste-
4273: prövar två olika modeller med uppgift att stöda      mens tydlighet.
4274: 
4275:      Helsingforsden 8 oktober 1997
4276: 
4277:                                                                                  Minister Arja Alho
4278:                                             KK 847/1997 vp
4279: 
4280: Kirjallinen kysymys 847
4281: 
4282: 
4283: 
4284: 
4285:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lastenosastojen toimintaan liittyvien keräys-
4286:                                        ten valvonnasta
4287: 
4288: 
4289:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4290: 
4291:    Viime vuosien suuri muoti-ilmiö, jos näin voi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4292: daan sanoa, on ollut erilaisten keräysten toimit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4293: taminen sairaaloiden lastenosastojen laitehan-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4294: kintoihin. Kohde on vetävä, kun mainoksissa           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4295: vilautellaan sairaiden lasten kuvia. Osa keräys-
4296: ten tuotoista on varmuudella mennyt rosvojen                    Onko Hallitus huolehtinut valvoa, että
4297: taskuun. Kun keräyksiä ja suurtapahtumia jat-                jatkuvasti lisääntyvien, sairaaloiden las-
4298: ketaan edelleen, alkaa tuntua siltä, että saaduilla          tenosastoille tarkoitettujen rahankeräys-
4299: tuloilla olisi jo tähän mennessä uusittu kaikkien            ten ja tapahtumien tuotto menee sinne,
4300: lastenosastojen välineistöt, jos rahat todella ovat          mihin se on tarkoitettu?
4301: menneet sinne, mihin ne on tarkoitettu. Vai ovat-
4302: ko?
4303:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
4304: 
4305:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
4306: 
4307: 
4308: 
4309: 
4310: 270136
4311: 2                                           KK 847/1997 vp
4312: 
4313: 
4314: 
4315: 
4316:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4317: 
4318:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keräyksen tarkoitus ja varojen käyttösuunnitel-
4319: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ma. Lupahakemukseen on liitettävä tarvittava
4320: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       selvitys siitä, että luvan hakija toimii tarkoituk-
4321: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sensa toteuttamiseksi. Luvan myöntäjä voi vaa-
4322: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tia muunkin luvan myöntämiseksi tarpeellisen
4323: n:o 847:                                              selvityksen.
4324:                                                           Rahankeräystoiminnan yleinen valvonta on
4325:           Onko Hallitus huolehtinut valvoa, että      sisäasiainministeriön tehtävänä. Valtakunnallis-
4326:        jatkuvasti lisääntyvien, sairaaloiden las-     ten tai muuten laajahkojen rahankeräysten tar-
4327:        tenosastoille tarkoitettujen rahankeräys-      peellisuuttaja tarkoituksenmukaisuutta sekä nii-
4328:        ten ja tapahtumien tuotto menee sinne,         den yhteensovittamista varten on sisäasiainmi-
4329:        mihin se on tarkoitettu?                       nisteriön yhteydessä rahankeräys- ja tavara-ar-
4330:                                                       pajaislautakunta, jonka valtioneuvosto asettaa.
4331:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-               Rahankeräyslain 7 §:n mukaan luvan saajan
4332: taen seuraavaa:                                       on laadittava rahankeräyksestä tilitys, joka on
4333:                                                       määräajassa toimitettava luvan myöntäjälle. Ra-
4334:    Rahankeräyslain (590/1980) 2§:n 1 momentin         hankeräys- ja tavara-arpajaislautakunnalla on
4335: mukaan rahankeräys saadaan toimeenpanna va-           oikeus saada jäljennös tilityksestä.
4336: rojen hankkimiseksi sosiaalista, sivistyksellistä         Henkilö, joka toimeenpanee rahankeräyksen
4337: tai aatteellista tarkoitusta varten taikka yleistä    ilman rahankeräyslupaa, laiminlyö tilityksen te-
4338: kansalaistoimintaa varten.                            kemisen tai toimeenpanee rahankeräyslain 2 §:n 3
4339:    Lain 3 §:n 1 momentin mukaan rahan-                momentissa tarkoitetun kielletyn rahankeräyk-
4340: keräyksen toimeenpanemiseen on saatava rahan-         sen, on rahankeräyslain 12 §:n mukaan tuomit-
4341: keräyslupa. Lupa voidaan antaa ainoastaanko-          tava rahankeräysrikoksesta sakkoon tai vankeu-
4342: timaiselle rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle   teen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
4343: yhteisölle taikka itsenäiselle säätiölle, jolla on        Rahankeräystoiminta on siis rahankeräyslais-
4344: yksinomaan sosiaalinen, sivistyksellinen tai muu      sa ja -asetuksessa tarkoin säänneltyä. Säädetyn
4345: aatteellinen tarkoitus. Rahankeräyslupa voi-          lupamenettelyn tarkoituksena on antaa eri viran-
4346: daan antaa silloin, kun keräys on yleisen edun        omaisille mahdollisuus ennakolta arvioida ra-
4347: kannalta tarkoituksenmukainen. Rahankeräys-           hankeräysten tarkoitusperien laillisuutta ja tar-
4348: lupaan voidaan liittää keräyksen toteuttamista        koituksenmukaisuutta. Säännökset mahdollista-
4349: koskevia ehtoja.                                      vat myös keräystuottojen käytön valvonnan.
4350:    Rahankeräysluvan antaa rahankeräyslain             Rahankeräyslain 7 §:ssä luvan saajalle asetettu
4351: 5 §:n mukaan hakijan kotipaikan lääninhallitus.       tilitysvelvollisuus antaa luvan myöntäjälle mah-
4352: Yhden poliisipiirin alueella toimeenpantavaan         dollisuuden jälkikäteen kontrolloida sitä, mihin
4353: rahankeräykseen antaa kuitenkin luvan poliisi-        kerätyt varat on todellisuudessa käytetty.
4354: piirin päällikkö. Rahankeräyslupa annetaan                Hallituksen tietoon ei ole tullut, että rahan-
4355: enintään vuoden määräajaksi. Määräaikaa ei saa        keräyksiä koskeva lupakäytäntö tai rahanke-
4356: jatkaa.                                               räyksien valvonta olisi viime aikoina löystynyt.
4357:    Rahankeräyslupahakemuksessa ja itse luvas-         Hallituksen tietoon ei ole myöskään tullut, että
4358: sa mainittavista asioista säädetään rahankeräys-      erityisesti sairaaloiden lastenosastojen hyväksi
4359: asetuksella (609/1980). Lupahakemuksessa sekä         käynnistettyjen keräysten osalta olisi viime ai-
4360: lupapäätöksessä on mainittava muun muassa             koina ilmitullut erityisiä ongelmia.
4361: 
4362:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
4363: 
4364:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
4365:                                                KK 847/1997 vp                                                3
4366: 
4367: 
4368: 
4369:                                            Tili Riksdagens Talman
4370: 
4371:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          över att tillståndssökanden handlar för att för-
4372: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            verkliga sitt ändamål. Tillståndsgivaren kan krä-
4373: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          va även annan utredning som är nödvändig för
4374: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr             beviljandet av tillstånd.
4375: 847:                                                          Den alimänna tillsynen över penninginsam-
4376:                                                           lingsverksamheten ankommer på inrikesministe-
4377:            Har Regeringen vinnlagt sig om att             riet. För avgivande av utlåtanden i fråga om
4378:         övervaka att intäkterna av de ständigt            behövligheten och ändamålsenligheten av pen-
4379:         ökande penninginsamlingarna och eve-              ninginsamlingar som berör hela riket elier som
4380:         nemangen till förmån för sjukhusens               annars är omfattande samt i fråga om samman-
4381:         barnavdelningar går tili det ändamål de           jämkningen av dylika insamlingar finns i anslut-
4382:         är avsedda för?                                   ning tili inrikesministeriet en penninginsamlings-
4383:                                                           och varulotterinämnd som tillsätts av statsrådet.
4384:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                 Enligt 7 § lagen om penninginsamlingar skali
4385: anföra följande:                                          tiliståndshavaren uppgöra en redovisning över
4386:                                                           penninginsamlingen viiken skall tillstälias tili-
4387:     Enligt 2 § 1 mom. lagen om penninginsamling-          ståndsgivaren inom en viss tid. Penninginsam-
4388: ar (590/1980) får penninginsamlingar föranstal-           lings- och varulotterinämnden har rätt att få en
4389: tas i syfte att insamla medel för sociala, kulturelia     avskrift av redovisningen.
4390: elier idelia ändamål elier för alimän medborgerlig            Den som utan tilistånd föranstaltar penning-
4391: verksamhet.                                               insamling, försummar sin redovisningsskyldig-
4392:     Enligt lagens 3 § 1 mom. skali tilistånd tili         het elier föranstaltar en sådan förbjuden pen-
4393: penninginsamling erhållas tili föranstaltande av          ninginsamling som avses i 2 § 3 mom. lagen om
4394: penninginsamling. Tilistånd kan ges endast åt en          penninginsamlingar skali enligt 12 § lagen om
4395: inhemsk registrerad förening elier ett annat sam-         penninginsamlingar dömas för penninginsam-
4396: fund elier en självständig stiftelse med uteslutan-       lingsbrott till böter eller till fångelse i högst sex
4397: de socialt, kulturellt elier annat ideelit syfte. Tili-   månader.
4398: stånd tili penninginsamling kan ges då insam-                 Penninginsamlingsverksamheten är således
4399: lingen är ändamålsenlig med hänsyn tili alimän            noga reglerad i lagen och förordningen om pen-
4400: fördel. Med tilistånd tili penninginsamling kan           ninginsamlingar. A vsikten med det stadgade tili-
4401: förknippas villkor som gälier genomförandet av            ståndsförfarandet är att ge olika myndigheter
4402: insamlingen.                                              möjlighet att på förhand uppskatta penningin-
4403:     Tilistånd tili penninginsamling ges enligt 5 §        samlingarnas laglighet och ändamålsenlighet.
4404: lagen om penninginsamlingar av länsstyrelsen på           Bestämmelserna gör det också möjligt att över-
4405: sökandens hemort. Tilistånd tili penninginsam-            vaka användningen av intäkterna av insamling-
4406: ling som föranstaltas inom ett och samma polis-           arna. Den redovisningsskyldighet som i 7 § lagen
4407:  distrikt ges dock av chefen för polisdistriktet.         om penninginsamlingar ålagts tiliståndshavaren
4408:  Tillstånd tili penninginsamling ges för viss tid,        gör det möjligt för tiliståndsgivaren att i efter-
4409:  högst ett år. Den faststälida tiden får inte för-        hand kontroliera vad de insamlade medlen i verk-
4410:  längas.                                                  ligheten har använts tili.
4411:      Om de saker som skali uppges i ansökan om                Regeringen har inte fått kännedom om att
4412:  tilistånd tili penninginsamling och i själva tili-       praxis med tillstånd för penninginsamlingar elier
4413:  ståndet bestäms i förordningen om penningin-             övervakningen av penninginsamlingar skulle ha
4414:  samlingar (609/1980). 1 ansökan om tilistånd och         förslappats på sista tiden. Regeringen har inte
4415:  i beslutet om tillstånd skali uppges bl.a. penning-      helier fått kännedom om att det på sistone skulie
4416:  insamlingens ändamål och dispositionsplan be-            ha uppstått några specielia problem i fråga om
4417:  träffande användningen av medlen. Tili ansökan           insamlingar som föranstaltats särskilt för sjuk-
4418:  om tillstånd skali fogas en behövlig utredning           husens barnavdelningar.
4419: 
4420:        Helsingforsden 7 oktober 1997
4421: 
4422:                                                                        Inrikesminister Jan-Erik Enestam
4423:                                            KK 848/1997 vp
4424: 
4425: Kirjallinen kysymys 848
4426: 
4427: 
4428: 
4429: 
4430:                                   Mari Kiviniemi /kesk: Opintotukihakemusten käsittelyaikojen ly-
4431:                                      hentämisestä
4432: 
4433: 
4434:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4435: 
4436:     Moni opiskelija joutuu tänä syksynä hake-        gissä niin paljon, ettei osa sosiaalikeskuksista
4437: maan toimeentulotukea tai lainaamaan rahaa,          edes myönnä opiskelijoille vastaanottoaikoja so-
4438: sillä opintotukien maksaminen on myöhästynyt.        siaalityöntekijöiden puheille. Eri kaupungeissa
4439: Pahimmillaan opiskelija voi joutua odottamaan        opiskelevat opiskelijat ovatkin sangen eriarvoi-
4440: opintotukeaan marraskuulle saakka.                   sessa asemassa toimeentulotuen myöntämisen
4441:     Kela käsittelee vuosittain 320 000 opintotuki-   suhteen. Opiskelijoille ei siis turvata tasavertaista
4442: hakemusta koko maassa. Niistä on tähän men-          taloudellista mahdollisuutta opintojen aloittami-
4443: nessä käsitelty noin 200 000 ja 95 000 hakemusta     seen.
4444: odottaa vielä päätöstään. Syynä opintorahojen           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4445: maksamisen lykkääntymiseen pidetään uutta            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4446: atk-järjestelmää. On kuitenkin esitetty myös         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4447: epäilyjä, ettei hakemusten käsittelyyn ole palkat-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4448: tu riittävästi työvoimaa.
4449:     Opintotukihakemusten käsittelyn viivästymi-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4450: nen on pakottanut monet opiskelijat käänty-                  ryhtyä, ettei ensi syksynä jouduttaisi pe-
4451: mään kuntien sosiaalitoimistojen puoleen, sillä              rusteluissa kuvatun ongelman eteen, ja
4452: toimeentulotuki on ainoa toimeentulovaihtoeh-                   miten Hallitus aikoo valvoa opiskeli-
4453: to suurellejoukolle opiskelijoita. Toimeentulotu-            joiden tasavertaisuuden toteutumista?
4454: kea hakevia opiskelijoita on esimerkiksi Helsin-
4455: 
4456:      Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
4457:                                         Mari Kiviniemi /kesk
4458: 
4459: 
4460: 
4461: 
4462: 270136
4463: 2                                           KK 848/1997 vp
4464: 
4465: 
4466: 
4467: 
4468:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4469: 
4470:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kansaneläkelaitoksen antaman selvityksen
4471: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mukaan tämän syksyn tilanne on aiheutunut uu-
4472: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den tietojenkäsittelyjärjestelmän käyttöönot-
4473: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-       toon liittyvistä ongelmista, jotka eivät vaikuta
4474: niemen näin kuuluvan kysymyksen n:o 848:              enää käynnistymisvaiheen jälkeen. Uuden tieto-
4475:                                                       jenkäsittelyjärjestelmän mahdollistama yhden
4476:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hakemuksen periaatteeseen siirtyminen vähen-
4477:        ryhtyä, ettei ensi syksynä jouduttaisi pe-     tää käsiteltävien hakemusten lukumäärää noin
4478:        rusteluissa kuvatun ongelman eteen, ja         kolmanneksella, mikä osaltaan keventää hake-
4479:           miten Hallitus aikoo valvoa opiskeli-       musten käsittelypainetta tulevina vuosina. Käsit-
4480:        joiden tasavertaisuuden toteutumista?          telypainetta tasoittaa Kansaneläkelaitoksen ar-
4481:                                                       vion mukaan myös se, että jo tänä syksynä alka-
4482:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          nutta opintotukihakemusten ratkaisutoiminnan
4483: vasti seuraavaa:                                      siirtämistä paikallistoimistoille on tarkoitus jat-
4484:                                                       kaa. Opetusministeriö tulee neuvottelemaan
4485:    Opintotukihakemusten käsittelyaika on kulu-        Kansaneläkelaitoksen kanssa erikseen toimenpi-
4486: van lukuvuoden opintotukihakemusten osalta            teistä, joilla opintotukihakemusten tehokas kä-
4487: ollut tavoitteena olevaa enintään kuukauden kä-       sittely voitaisiin turvata Kansaneläkelaitoksessa
4488: sittelyaikaa pitempi. Tällä hetkellä käsittelyaika    ja niissä yliopistoissa, joissa hakemusten käsitte-
4489: on Kansaneläkelaitoksen opintotukikeskukses-          lyajat nyt ovat olleet poikkeuksellisen pitkiä.
4490: sa ja Helsingin yliopiston opintotukilautakun-            Kysymyksessä viitataan myös ongelmiin, joita
4491: nassa noin kaksi kuukautta. Muiden yliopistojen       on ollut opiskelijoilla, jotka ovat hakeneet toi-
4492: opintotukilautakunnissa vaihteluväli on suuri.        meentulotukea. Helsingin sosiaaliviraston ilmoi-
4493: Yhdeksässä korkeakoulussa keskimääräinen kä-          tuksen mukaan toimeentulotukihakemuksen voi
4494: sittelyaika on alle viikon ja kolmen muun yliopis-    panna vireille kirjallisesti, mutta kaikille hakijoil-
4495: ton opintotukilautakunnassa hieman yli kuu-           le, jotka haluavat varata ajan henkilökohtaista
4496: kauden. Mediaanikäsittelyaika opintotukilauta-        keskustelua varten, voidaanjärjestää tämä mah-
4497: kunnissa on yksi kuukausi. Kansaneläkelaitok-         dollisuus. Tarkoitus on, että opintotukihake-
4498: sen paikallistoimistoissa, joille tästä syksystä      musten käsittely hoidetaan vastaisuudessa siten,
4499: lukien on siirretty Iukiotaisten hakemusten käsit-    että opintotukihakemuksensa ennen tuotonnos-
4500: tely, käsittelyaika on noin kaksi viikkoa. Käsitte-   ton alkamista jättäneet opiskelijat saisivat opin-
4501: lemättömien hakemusten määrä on tällä hetkellä        totukipäätöksensä viimeistään lukuvuoden alus-
4502: noin 89 000 ja viikoittaisten ratkaisujen määrä       sa eivätkä joutuisi turvautumaan toimeentulotu-
4503: noin 12 000.                                          keen.
4504: 
4505:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
4506: 
4507:                                                                             Ministeri Claes Andersson
4508:                                            KK 848/1997 vp                                             3
4509: 
4510: 
4511: 
4512: 
4513:                                        Tili Riksdagens Talman
4514: 
4515:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Enligt en utredning av Folkpensionsanstalten
4516: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          har situationen denna höst förorsakats av pro-
4517: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      blem i samband med ibruktagandet av ett nytt
4518: dagsman Mari Kiviniemi undertecknade spörs-          databehandlingssystem. Dessa problem försvin-
4519: mål nr 848:                                          ner efter initialskedet. Den övergång till princi-
4520:                                                      pen med en ansökan som det nya databehand-
4521:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       lingssystemet möjliggör minskar antalet ansök-
4522:        ta för att vi nästa höst inte skall ställas   ningar som skall behandlas med ca en tredjedel,
4523:        inför det problem som beskrivs i motive-      vilket för sin del minskar pressen på behandling-
4524:        ringen, och                                   en av ansökningarna under de kommande åren.
4525:           hur avser Regeringen övervaka att de       Något som enligt Folkpensionsanstaltens be-
4526:        studerande behandlas likvärdigt?              dömning kommer att minska pressen är också att
4527:                                                      den överföring tili lokalbyråerna av beslutsfat-
4528:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tandet i samband med studiestödsansökningarna
4529: anföra följande:                                     som inleddes denna höst skall fortsättas. Under-
4530:                                                      visningsministeriet kommer separat att förhand-
4531:     Tiden för behandling av studiestödsansök-        la med Folkpensionsanstalten om de åtgärder
4532: ningar har i fråga om studiestödsansökningar för     med vilka en effektiv behandling av studiestöds-
4533: innevarande läsår varit längre än högst en må-       ansökningarna kan tryggas vid Folkpensions-
4534: nad, vilket satts som mål. För närvarande är         anstalten och vid de universitet där behandlings-
4535: behandlingstiden vid Folkpensionsanstaltens          tiderna nu varit exceptionellt långa.
4536: studiestödscentral och vid Helsingfors universi-        1 spörsmålet hänvisas också tili problem hos
4537: tets studiestödsnämnd ca två månader. Vid an-        studerande som ansökt om utkomststöd. Enligt
4538: dra universitets studiestödsnämnder varierar ti-     ett meddelande från Helsingfors socialverk kan
4539: den kraftigt. 1 nio högskolor är den genomsnittli-   en ansökan om utkomststöd anhängiggöras
4540: ga behandlingstiden mindre än en vecka och vid       skriftligen, men för alla sökande som önskar re-
4541: tre andra universitets studiestödsnämnder litet      servera tid för personligt samtai kan detta ord-
4542: över en månad. Medianen för behandlingstiden         nas. Avsikten är att behandlingen av studiestöds-
4543: vid studiestödsnämnderna är en månad. Vid            ansökningar i framtiden behandlas så att de stu-
4544: folkpensionsanstaltens lokalbyråer, tili vilka be-   derande som lämnat in sin studiestödsansökan
4545: handlingen av gymnasieelevers ansökningar            före läsårets början skall få beslutet om studie-
4546: överförts från och med denna höst, är behand-        stöd senast i början av läsåret så att de inte blir
4547:  lingstiden ca två veckor. Antalet obehandlade       tvungna att ty sig tili utkomststöd.
4548:  ansökningar är för närvarande ca 89 000 och
4549:  antalet beslut per vecka uppgår tili ca 12 000.
4550: 
4551:      Helsingforsden 7 oktober 1997
4552:                                                                           Minister Claes Andersson
4553:                                           KK 849/1997 vp
4554: 
4555: Kirjallinen kysymys 849
4556: 
4557: 
4558: 
4559: 
4560:                                   Kyösti Karjula /kesk: Pienten maapalstojen yhdistämisestä aiheutu-
4561:                                      vien hallinnollisten kustannusten alentamisesta
4562: 
4563: 
4564:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4565:    Isojaon ja jo aiemmilta ajoilta peräisin Suo-       Erityisesti pienten palstojen yhdistämistoimi-
4566: messa on edelleen maapalstoja, jotka sisältävät     tusten hallinnollisia kustannuksia olisi saatava
4567: monille eri henkilöille lohkottuja maaosuuksia.     kohtuullistettua. Samalla voitaisiin pieneltä osal-
4568: Käytännön elämässä nämä eri henkilöille kuulu-      ta edistää perheviljelmäpohjaisen maa- ja metsä-
4569: vat pienet osuudet hankaloittavat yhtenäistä ja     talouden asemaa Suomessa.
4570: johdonmukaista maan viljelyä ja hoitoa.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4571:    Monissa tapauksissa on tullut esiin, että maa-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4572: osuuksien omistajat olisivat halukkaita myy-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4573: mään tai vastikkeetta luopumaan omasta osuu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4574: destaan palstan välittömässä läheisyydessä ole-
4575: van tilan hyväksi. Käytännön ongelmaksi ovat                   Pitääkö Hallitus ongelmallisena kysy-
4576: kuitenkin muodostuneet yhdistämistoimenpi-                  myksen perusteluissa esitettyjä maapa1s-
4577: teen suuret hallinnolliset kustannukset. Esimer-            tojen yhdistämistoimenpiteiden korkeita
4578: kiksi 1,5 hehtaarin palstan osuuksien yhdistämis-           hallinnollisia kustannuksia, ja
4579: toimenpiteestä yhdelle omistajalle voivat toimi-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4580: tuskustannukset nousta yli 10 000 markkaan.                 siin kyseessä olevien kustannusten saami-
4581:  Summa tuntuu kohtuuttomalta ottaen huo-                    seksi kohtuulliselle tasolle etenkin pie-
4582:  mioonjako-ja yhdistämistoimituksissa käytettä-             nehköjen palstojen osalta?
4583:  vän kehittyneen tekniikan.
4584: 
4585:       Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 1997
4586: 
4587:                                         Kyösti Karjula /kesk
4588: 
4589: 
4590: 
4591: 
4592:  270136
4593: 2                                          KK 849/1997 vp
4594: 
4595: 
4596: 
4597: 
4598:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4599: 
4600:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       metsätalousministeriön kiinteistötoimituksista
4601: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        perittäviä kiinteistötoimitusmaksuja koskevan
4602: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      päätöksen (1091/1996) 2 §:ään. Kyseisen säädök-
4603: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti          sen mukaan kiinteistötoimitusmaksu 1 ha:n suu-
4604: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ruisen alueen lohkomisesta voi olla enintään
4605: n:o 849:                                             3 300 mk, jos joudutaan tekemään maastotöitä,
4606:                                                      ja enintään 2 700 mk, jos kysymys on erillisestä
4607:           Pitääkö Hallitus ongelmallisena kysy-      palstasta eikä maastotöiden tekeminen ole tar-
4608:        myksen perusteluissa esitettyjä maapals-      peen. Vastaavasti kiinteistötoimitusmaksut enin-
4609:        tojen yhdistäruistoimenpiteiden korkeita      tään 5 ha käsittävästä alueesta ovat 4 100 mk ja
4610:        hallinnollisia kustannuksia, ja               3 300 mk. Nämä maksut perustuvat keskimää-
4611:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       räisiin toimituksen suorittamisesta aiheutuviin
4612:        siin kyseessä olevien kustannusten saami-     todellisiin kustannuksin, niin sanottuun suorit-
4613:        seksi kohtuulliselle tasolle etenkin pie-     teen omakustannusarvoon.
4614:        nehköjen palstojen osalta?                       Jos vapaaehtoista luovutusta ei tapahdu ja
4615:                                                      kysymys on sellaista yhteisestä maa-alueesta,
4616:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         joka on joko yhteistä vesijättöä tai muuta yhteis-
4617: vasti seuraavaa:                                     tä aluetta, voidaan tällainen yhteinen alue siirtää
4618:                                                      viereiseen kiinteistöön kiinteistönmuodostaruis-
4619:    Kysymyksessä tarkoitettujen maapalstojen          lain 61 tai 51 §:ssä säädetyin edellytyksin. Edelly-
4620: luonteesta riippuen niitä koskevina omistusjär-      tyksenä on, että yhteinen alue huomattavasti vai-
4621: jestelyinä voivat tulla kysymykseen seuraavat oi-    keuttaa kiinteistön käyttöä tai sitä voidaan tar-
4622: keudelliset ja kiinteistönmuodostukselliset toi-     koituksenmukaisesti käyttää vain viereisen kiin-
4623: menpiteet:                                           teistön yhteydessä. Kysymyksessä on tällöin lu-
4624:    Sikäli kuin kysymyksessä tarkoitettu maa-         nastustoimenpide.
4625: palsta on useiden kiinteistöjen yhteinen alue, sen      Tällaisesta toimituksesta kiinteistötoimitus-
4626: omistusoikeutta voidaan muuttaa vapaaehtoi-          maksu määrätään toimitukseen käytetyn työ-
4627: sella maakaaren (540/1995) mukaisella luovu-         ajan sekä omakustannusperiaatteella vahviste-
4628: tuksella, kaupalla tai kiinteistönmuodostaruis-      tun työaika- ja yleiskustannuskorvauksen perus-
4629: laissa (554/1995) säädettyjen edellytysten valli-    teella. Siten alueen siirtämisestä johtuva kustan-
4630: tessa sanotun lain mukaisella alueen siirtämistoi-   nus riippuu hyvin olennaisesti siitä, ovatko toi-
4631: mituksella.                                          mituksen asianosaiset yksimielisiä vai erimielisiä
4632:    Yhteistä aluetta koskeva kauppa voidaan teh-      alueen siirtämisen edellytyksistä ja tyytyvätkö
4633: dä siten, että yhteisen alueen osakaskunta, joka     asianosaiset toimitusmiesten tekemään ratkai-
4634: voi ollajärjestäytynyt tai järjestäytymätön, päät-   suun vai valitetaanko siitä maaoikeuteen,jolloin
4635: tää yhteisaluelain (758/1989) 15 §:n mukaisesti      kustannukset lisääntyvät oikeudenkäynnistä
4636: osakasten kokouksessa alueen luovuttamisesta.        johtuvilla kustannuksilla.
4637: Jos yhteisen alueen osakkaita on vähän ja osak-         Kustannusten pienentämiseksi kiinteistön-
4638: kaat ovat selvillä, voidaan vapaaehtoinen kaup-      muodostaruislain 206 §:ään on otettu lisäksi sään-
4639: pa tehdä myös siten, että jokainen osuuden omis-     nös, jonka mukaan järjestäytyneen osakaskun-
4640: taja joko yhteisellä tai kukin erikseen erillisenä   nan ollessa kyseessä lunastuskorvaus maksetaan
4641: kauppakirjalla luovuttaa omistamansa osuuden.        kokonaisuudessaan osakaskunnalle ja jos lunas-
4642: Näissä vapaaehtoisissa luovutuksissa kustan-         tetaan vähäinen alue eikä osakaskunta ole järjes-
4643: nukset muodostuvat mahdollisista osakaskun-          täytynyt, korvaussumma voidaan tallettaa lää-
4644: nan kokouskustannuksista, kauppakirjojen laa-        ninhallitukseen, jolla vältytään osakkuussuhtei-
4645: timis- ja vahvistaruiskustannuksista sekä luovu-     den selvittämisestä aiheutuvista kustannuksista.
4646: tetun yhteisen alueen lohkomiskustannuksista.           Jos sen sijaan kysymys ei ole yhteisestä aluees-
4647:    Lohkomiskustannukset perustuvat maa- ja           ta, vaan toisen yksityisen omistamasta maa-
4648:                                            KK 849/1997 vp                                              3
4649: 
4650: palstasta, jonka omistus on tarkoitus siirtää toi-   teivät kysymyksessä tarkoitetut kustannukset,
4651: selle, kysymykseen tulee maakaaren mukainen          jotka aiheutuvat tarpeellisista toimenpiteistä ja
4652: kiinteistön luovutus, jolloin kustannukset aiheu-    perustuvat suoritteiden tuottamisesta aiheutu-
4653: tuvat kuten yhteisenkin alueen osalta, luovutus-     viin omakustannusarvon mukaisiin kustannuk-
4654: kirjan laatimisesta ja vahvistamisesta sekä luovu-   siin, ole määrältään ongelmallisen korkeita ja
4655: tetun alueen lohkomisesta. Lohkomiskustan-           ettei ole perusteita sellaisiin toimenpiteisiin ryh-
4656: nukset ovat samat ,jotka edellä on mainittu yhtei-   tymiselle, joilla kysymyksessä tarkoitettuja kus-
4657: sen alueen lohkomisen osalta.                        tannuksia voitaisiin alentaa.
4658:    Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo, et-
4659:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
4660: 
4661:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4662: 4                                              KK 849/1997 vp
4663: 
4664: 
4665: 
4666: 
4667:                                            Tili Riksdagens Talman
4668: 
4669:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               fastighetsförrättningsavgifter om uppbärs för
4670: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande               fastighetsförrättningar      (1 091/1996).    Enligt
4671: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           nämnda beslut kan fastighetsförrättningsavgif-
4672: dagsman Kyösti Karjula undertecknade spörs-               ten för styckning av ett område på 1 ha uppgå till
4673: mål nr 849:                                               högst 3 300 mk, om det krävs arbeten i terrängen,
4674:                                                           och högst 2 700 mk om det är fråga om ett separat
4675:            Anser Regeringen att det är prob1ema-          skifte och det inte krävs några arbeten i terräng-
4676:         tiskt att de förvaltningsmässiga kostna-          en. Fastighetsförrättningsavgiften för ett område
4677:         derna för åtgärder i anknytning tili sam-         på 5 ha uppgår på motsvarande sätt tili4 100 mk
4678:         manslagning av skiften är så höga som det         och 3 300 mk. Dessa avgifter baserar sig på de
4679:         framgår av motiveringen tili spörsmålet,          genomsnittliga faktiska kostnader som uppstår
4680:         och                                               vid en förrättning, dvs. på ett s.k. självkostnads-
4681:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för            värde för prestationen i fråga.
4682:         att man skall få dessa kostnader på en               Om överlåtelsen inte sker friviliigt och det är
4683:         skälig nivå särskilt i fråga om små skiften?      fråga om ett sådant samfållt markområde som
4684:                                                           utgör en del av en samfålld tillandning eller av
4685:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             något annat samfållt område kan detta samfållda
4686: anföra följande:                                          område överföras tili en angränsande fastighet
4687:                                                           om de villkor som anges i 61 eller 51 § fastighets-
4688:    Beroende på hurudan karaktär de skiften har            bildningslagen uppfylls. Ett vilikor är att det
4689: som avses i spörsmålet kan följande rätts1iga             samfållda området i hög grad skall försvåra ut-
4690: åtgärder och åtgärder i fastighetsbildningssyfte          nyttjandet av fastigheten eller att det kan använ-
4691: b1i aktuella när det gäller ägoarrangemang i fråga        das ändamålsenligt endast i samband med en
4692: om skiften.                                               angränsande fastighet. 1det här fallet är det fråga
4693:    Om det skifte som avses i spörsmålet är ett            om inlösning.
4694: samfållt område för många fastigheter kan ägan-              Avgiften för en dylik förrättning fastställs på
4695: derätten tili detta område ändras genom frivillig         grundval av utnyttjad arbetstid samt arbetstids-
4696: överlåte1se eller frivilligt köp enligt jordabalken       ersättning och ersättning för allmänna kostnader
4697: (540/1995) eller, då de förutsättningar som anges         enligt självkostnadsprincipen. Kostnaderna för
4698: i fastighetsbildningslagen (554/1995) föreligger,         överföring av områden är således i hög grad
4699: genom överföring av områden enligt nämnda                 beroende av om sakägarna är eniga eller inte om
4700: lag.                                                      förutsättningarna för en överföring av ett områ-
4701:    Köp som gäller ett samfållt område kan gå tili         de och om sakägarna är nöjda med förrättnings-
4702: så att samfållighetens delägarlag, som kan vara           männens beslut eller om de tänker överklaga det
4703: organiserat eller icke organiserat, i enlighet med        hos jorddomstolen, varvid kostnaderna ökar på
4704: 15 § lagen om samfålligheter (758/1989) beslutar          grund av rättegången.
4705: om överlåtelse av områden vid delägarstämman.                För att minska på kostnaderna har i 206 §
4706: Om delägarna i samfålligheten är få och om man            fastighetsbildningslagen även intagits en bestäm-
4707: vet vilka de är, kan ett frivilligt köp även gå tili så   melse enligt viiken inlösningsersättningen i sin
4708: att varje delägare överlåter sin del antingen med         helhet betalas tili delägarlaget då det är fråga om
4709: ett gemensamt eller var och en med ett separat            ett organiserat delägarlag. 1 samma paragraf
4710: köpebrev. När det gäller dylika friviliiga överlå-        anges att om det område som skall inlösas är litet
4711: telser består kostnaderna av eventuella kostna-           och delägarlaget inte är organiserat, kan ersätt-
4712: der för delägarstämman, för uppgörande och                ningssumman deponeras hos länsstyrelsen, och
4713: bekräftande av köpebrev samt för styckning av             på detta sätt kan man undvika kostnader för
4714: samfålligheten.                                           utredning av delägarskapet.
4715:     Styckningskostnaderna baserar sig på 2 §jord-            Om det däremot inte är fråga om ett samfållt
4716: och skogsbruksministeriets beslut som gäller              område utan om en enskild persons skifte för vars
4717:                                            KK 849/1997 vp                                             5
4718: 
4719: del avsikten är att äganderätten skall överföras        Med stöd av det ovan sagda anser regeringen
4720: tili någon annan enskild person, blir det fråga om   att de i spörsmålet avsedda kostnaderna, som
4721: överlåtelse av fastighet enligtjordabalken, varvid   beror på nödvändiga åtgärder och baserar sig på
4722: kostnaderna, på samma sätt som i fråga om sam-       kostnader tili självkostnadsvärde för produktion
4723: fållt område, uppkommer för uppgörande och           av prestationer, inte är problematiskt höga, och
4724: bekräftande av överlåtelsehandling samt för          att det inte finns någon grund för att vidta åtgär-
4725: styckning av det område som överlåts. Styck-         der med hjälp av vilka det vore möjligt att skära
4726: ningskostnaderna är desamma som de som               ned de kostnader som avses i spörsmålet.
4727: nämnts ovan i fråga om styckning av samfållda
4728: områden.
4729:      Helsingforsden 3 oktober 1997
4730: 
4731:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4732:                                                KK 850/1997 vp
4733: 
4734: Kirjallinen kysymys 850
4735: 
4736: 
4737: 
4738: 
4739:                                      Kari Rajamäki /sd ym.: Maatalouden rakennepoliittisten toimenpi-
4740:                                           teiden ja kansallisen rakennetuen tukitasoratkaisuista
4741: 
4742: 
4743:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4744: 
4745:    Suomi sai oikeuden myöntää siirtymäkauden             2 841 milj. markan tasosta olisivat vuonna 2001
4746: vuoden 1999 loppuun kansallista investointitu-           enää 878 milj. markkaa. Kuitenkaan maatalou-
4747: kea sikatalouden laajennusinvestointeihin sekä           den sopeutustoimia ei ole vielä vuosituhannen
4748: siipikarjatalouden ja kananmunatuotannon in-             alkuun saatettu loppuun. Toinen kysymys on se,
4749: vestointeihin. ED-komissio hyväksyi artiklan             ettäa-ja b-alueiden korkeat tukitasot verrattuna
4750: 141 vakavien vaikeuksien mukaisen tukipäätök-            c-alueiden tukitasoon vääristävät tuotannollisia
4751: sen kesällä 1996. Tämä tuki tuli voimaan kulu-           edellytyksiä, ja myös maataloustuottajien kan-
4752: van vuoden alusta. Sosiaalidemokraattien tahol-          nattavuus- ja toimeentuloedellytykset vääristy-
4753: ta edellytettiin, että tämän kansallisen rakenne-        vät. Pahimmillaan se voi merkitä myös kotieläin-
4754: tuen tukitasot a-ja b-alueella eivät avustustilan-       tuotannon ja maidontuotannon valumista c-alu-
4755: teissa noudata päätöksen mukaisia tukitasoja,            eelta.
4756: vaan että tulee tavoitella tehokkuuden ja vaikut-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4757: tavuuden kannalta parasta mahdollista tulosta            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4758: myös suuntaamaila alhaisemmilla avustustukita-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4759: soilla tukea tiloille, joiden taloudellinen tilanne ei   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4760: edellytä maksimaalisten tukien käyttöä. Toisaal-
4761: ta lähtökohtanamme oli erityisesti korostaa pait-                  Miten maa- ja metsätalousministeriös-
4762: si kannattavan toiminnan edellytykset täyttävien                sä noin vuosi sitten esillä olleet periaatteet
4763: sekä sellaisiksi kehittyvien perheviljelmien edel-              on käytännön tukiratkaisuissa otettu
4764: lytysten turvaamista mahdollisimman monen ti-                   huomioon avustustasojen tarpeeseen pe-
4765: lan kehittämistarpeiden huomioon ottamista                      rustuvana kohtuullistamisena sekä toi-
4766: nähtävissä olevan Makeran voimavarojen kovan                    saalta maatila- ja kehittämisrahaston voi-
4767: kysynnän vuoksi. Nyt on esille tullut tietoja, että             mavarojen järkevänä käyttönä sekä toi-
4768: nimenomaan maatilatalouden kehittämisrahas-                     saalta c-alueiden tuotantoedellytysten
4769: ton käytettävissä olevat varat tämän vuoden                     turvaamiseksi jatkossa?
4770: 
4771:       Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997
4772: 
4773:                       Kari Rajamäki /sd                       Tapio Karjalainen /sd
4774:                       Raimo Holopainen /sd                    Raimo Mähönen /sd
4775:                                         Erkki Pulliainen /vihr
4776: 
4777: 
4778: 
4779: 
4780:  270136
4781: 2                                            KK 850/1997 vp
4782: 
4783: 
4784: 
4785: 
4786:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4787: 
4788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          laajennettavissa EU-osarahoituskelpoisissa lyp-
4789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sykarjanavetoissa voi kokonaan avustusmuotoi-
4790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         seksi muutettu tuki C-alueella kohota nuorelle
4791: jäsenen vastattavaksi kansanedusta Kari Raja-           viljelijälle 50 prosenttiin ja muiden viljelijöiden
4792: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           osalta 40 prosenttiin. Tuki nouseekin maatalou-
4793: n:o 850:                                                den päätuotantosuunnan tärkeimmän investoin-
4794:                                                         nin osalta lähes EU:n tukijärjestelmän sallimaan
4795:           Miten maa- ja metsätalousministeriös-         maksimiin.
4796:        sä noin vuosi sitten esillä olleet periaatteet       C-alueen investointituen tasoa ei yleisesti ot-
4797:        on käytännön tukiratkaisuissa otettu             taen voidakaan pitää alhaisena. Se on merkittä-
4798:        huomioon avustustasojen tarpeeseen pe-           västi vaikuttanut siihen, että investointitoiminta
4799:        rustuvana kohtuullistamisena sekä toi-           on tänä vuonna ollut myös C-alueella huomatta-
4800:        saalta maatila- ja kehittämisrahaston voi-       van vilkasta.
4801:        mavarojen järkevänä käyttönä sekä toi-               Hallituksen tarkoituksena on selvittää, miten
4802:        saalta c-alueiden tuotantoedellytysten           tuotannollisissa investoinneissa vallitsevaa tuki-
4803:        turvaamiseksi jatkossa?                          tasoeroa pohjoisen tuen ja sen eteläpuolisen
4804:                                                         alueen välillä voidaan kaventaa. Toteutustapa
4805:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             tulee riippumaan niin tuotannollisista tekijöistä
4806: taen seuraavaa:                                         kuin rahoitukseen käytettävissä olevista varois-
4807:                                                         ta.
4808:    Euroopan unionin komission kesällä 1996liit-             Kuten kansanedustaja Rajamäen ym. kysy-
4809: tymissopimuksen artiklan 141 nojalla antama             myksen perusteluissa todetaan, tulevat maatila-
4810: päätös oikeutti Suomen soveltamaan korotettua           talouden kehittämisrahaston varat tehtyjen las-
4811: investointitukea ja eräitä muita EU:n säännök-          kelmien mukaan hupenemaan tästä vuodesta
4812: siin nähden poikkeuksellisia rakennepoliittisia         vuoteen 2001 mentäessä 2 841 milj. markasta 878
4813: toimenpiteitä liittymisneuvotteluissa pitkäai-          milj. markkaan. Tähän on syynä ennen kaikkea
4814: kaista pohjoista tukea vaille jääneillä A- ja B-        se, että liittyminen Euroopan unioniin pakottaa
4815: alueilla todettujen vakavien vaikeuksien korjaa-        nopeasti parantamaan Suomen maatalouden ra-
4816: miseksi.                                                kennetta paremman kilpailukyvyn aikaansaami-
4817:    Komission kyseisen päätöksen mukaan tukea            seksi yhteismarkkinoilla. Niinpä nyt onkin järke-
4818: voitaisiin antaa sika- ja siipikarjatalouden inves-     vää käyttää rakenteen kehittämiseen niitä varo-
4819: tointeihin enintään 50 ja muiden tuotannonalo-          ja, joita rahastoon säästyi hiljaisina investointi-
4820: jen investointeihin enintään 75 prosenttia inves-       vuosina 1994--1996. Toiseksi on otettava huo-
4821: toinnin arvosta. Oikeutta korkeisiin tukitasoihin       mioon, että sikatalouden laajennusinvestointien
4822: ei kuitenkaan katsottu järkeväksi käyttää lähes-        ja siipikarjatalouden kaikkien tuotannollisten
4823: kään täysimääräisesti. Niinpä tukea voidaan             investointien tukeminen C-alueella voi jatkua
4824: myöntää vain muutamaan tukikohteeseen yli 50            komission päätöksen mukaan vain vuoden 1999
4825: prosenttia tukitason jäädessä useimmissa ta-            loppuun ja korotetun investointituen myöntämi-
4826: pauksissa 35-45 prosenttiin. Tähän linjaukseen          nen A-ja B-alueilla vain vuoden 2001 loppuun
4827: päädyttiin investointien ylikuumenemisen ja tuo-        saakka. Vaikka huomattava osa tästä rahoituk-
4828: tannon liiallisen kasvun sekä siitä aiheutuvien         sesta tapahtuukin korkotukilainojen avulla, on
4829: aluepoliittisten epätasapainoisuuksien välttämi-        kehittämisrahastosta myönnettävillä valtionlai-
4830: seksi.                                                  noilla ja budjettiperusteisia korkotukilainoja
4831:    Päätettäessä korotetun investointituen myön-         täydentävillä maatilatalouden kehittämisrahas-
4832: tämisestä maatalouden rakennetta parantaviin ja         tosta maksettavilla avustuksilla olennainen mer-
4833: tuotantoa tehostaviin investointeihin A- ja B-          kitys hyödynnettäessä ehkä ainutkertaista tilai-
4834: alueilla nostettiin samalla C- alueenkin tukitasoa      suutta parantaa maatalouden rakennetta Euroo-
4835: eräiden investointikohteiden osalta. Uusissa ja         pan unionin säädöksistä poikkeavana tavalla.
4836:                                          KK 850/1997 vp                                           3
4837: 
4838:    Euroopan unionin säädöksistä poikkeavalle       tehdä ehdotus maatilatalouden kehittämisrahas-
4839: maatalouden investointituelle asetettujen määrä-   ton tulevaisuudesta suomalaisessa rahoitusken-
4840: aikojen vuoksi tulee tuen tarve 2000-luvun en-     tässä ottaen muun muassa huomioon rahoitus-
4841: simmäisellä vuosikymmenellä vähenemään sel-        toiminnalle asetettavat taloudellisuus- ja tehok-
4842: västi nykytasosta.                                 kuusvaatimukset sekä EMU:n kolmannen vai-
4843:    Maa- ja metsätalousministeriö päätti kuluvan    heen vaikutukset rahoitustoimintaan. Työryh-
4844: vuoden toukokuussa asettaa työryhmän selvittä-     män tulee saada työnsä valmiiksi 31.12.1997
4845: mään maatilatalouden kehittämisrahaston toi-       mennessä.
4846: mintaa. Asetetun työryhmän tulee muun ohella
4847: 
4848:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
4849: 
4850:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
4851: 4                                           KK 850/1997 vp
4852: 
4853: 
4854: 
4855: 
4856:                                         Tili Riksdagens Talman
4857: 
4858:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      unga odlare och tili40 procent för övriga odlare.
4859: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse tili         1 fråga om den viktigaste investeringen inom
4860: vederbörande medlem av statsrådet översänt föl-       huvudproduktionsinriktningen uppgår stödet tili
4861: jande av riksdagsman Kari Rajamäki m.fl. un-          närapå detmaximala belopp som EU-stödsyste-
4862: dertecknade spörsmål nr 850:                          met tiliåter.
4863:                                                           Över huvud taget kan investeringsstödets nivå
4864:           Hur har jord- och skogsbruksministe-        inte anses vara låg i region C. Den har i betydande
4865:        riet i de praktiska stödavgörandena beak-      grad medverkat tili att investeringsverksamheten
4866:        tat de för ca ett år sedan framförda princi-   även i region C har varit mycket livlig i år.
4867:        perna så att stödnivåerna blir rimliga             Regeringen har för avsikt att utreda hur skili-
4868:        samt att gårdsbrukets utvecklingsfonds         naden i stödnivån i fråga om investeringar i pro-
4869:        resurser används på ett vettigt sätt och att   duktionen melian området för det nordliga stö-
4870:        produktionsförutsättningarna i region C        det och området söder om det kan minskas. Hur
4871:        tryggas?                                       detta kommer att ske beror på produktionsfakto-
4872:                                                       rer och de mede1 som står tili förfogande för
4873:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         finansiering.
4874: anföra följande:                                          Såsom riksdagsman Rajamäki m.fl. i sin mo-
4875:                                                       tivering för spörsmålet konstaterar kommer
4876:    Europeiska unionens kommissions beslut             gårdsbrukets utvecklingsfonds medel en1igt ka1-
4877: sommaren 1996 med stöd av artike1141 i anslut-        kylerna att minska från detta år tili år 2001 från
4878: ningsfördraget gav Finland rätt att tillämpa för-     2 841 mark tili878 mi1j. mark. Detta beror fram-
4879: höjt investeringsstöd och vissa andra åtgärder        för allt på att Finland tili följd av ans1utningen
4880: som utgör undantag från EU :s författningar för       tili Europeiska unionen är tvungen att förbättra
4881: 1indrande av de allvar1iga svårigheterna i regio-     jordbrukets struktur för att åstadkomma en
4882: nerna A och B, som blivit utan långsiktigt nord-      bättre konkurrensförmåga på den gemensamma
4883: ligt stöd.                                            marknaden. Det är således k1okt att för struk-
4884:    En1igt kommissionens bes1ut kan stödet för         turutveck1ingen använda de mede1 som inbespa-
4885: investeringar i svin- och fjäderfåhushållning upp-    rats i fonden åren 1994--1996 då investeringar-
4886: gå tili högst 50 procent av investeringarnas värde    na var ringa. Dessutom bör man beakta att stö-
4887: och i fråga om de övriga produktionsgrenarna tili     dandet av utvidgningsinvesteringar inom svin-
4888: högst 75 procent. Det har dock inte ansetts vara      hushållningen och alla produktionsinvesteringar
4889: k1okt att använda rätten tili höga stödnivåer tili    inom fjäderfåhushållningen i region C en1igt
4890: fulit belopp. 1 stöd kan det således endast för       kommissionens beslut kan fortsätta endast tili
4891: några få stödobjekt beviljas mera än 50 procent,      slutet av 1999 och att förhöjt investeringsstöd
4892: medan stödnivån i de flesta fali förb1ir vid 35-40    inom regionerna A och B kan beviljas endast tili
4893: procent. Man stannade för denna linje för att         slutet av 2001. Trots att en betydande del av
4894: förhindra överhettning av investeringarna och         denna finansiering ges i form av räntestödslån,
4895: för stor produktionsökning med regionalpolitisk       har de stat1iga lånen ur gårdsbrukets utveck-
4896: oba1ans som följd.                                    lingsfond och de bidrag som betalas av gårdbru-
4897:    När man bes1öt bevi1ja förhöjt investerings-       kets utvecklingsfonds medel och som komplette-
4898: stöd för investeringar som förbättrar jordbrukets     rar budgetbaserade räntestödslån en väsentlig
4899: struktur och effektiverar produktionen inom re-       betydelse vid utnyttjandet av denna kanske uni-
4900: gionerna A och B höjdes stödnivån också inom          ka möjlighet att förbättra jordbrukets struktur
4901: region C för vissa investeringars del. 1 fråga om     på ett sätt som avviker från Europeiska unio-
4902: nya ladugårdar och utvidgning av ladugårdar           nens författningar.
4903: som är berättigade tili delfinansierat EU-stöd            På grund av de tidsfrister som bestämts för det
4904: kan det stöd som i sin helhet beviljas i form av      investeringsstöd för jordbruket som avviker från
4905: bidrag inom region C uppgå tili 50 procent för        Europeiska unionens författningar kommer be-
4906:                                           KK 850/1997 vp                                           5
4907: 
4908: hovet av stöd under det första årtiondet av 2000-   lingsfonds framtid i det finlänska finansierings-
4909: talet att minska klart från den nuvarande nivån.    fåltet med beaktande av bl.a. kraven på resurs-
4910:    Jord- och skogsbruksministeriet beslöt i bör-    hushållning och effektivitet samt inverkningar av
4911: jan av maj innevarande år tillsätta en arbets-      EMU:s tredje skede på finansieringsverksamhe-
4912: grupp med uppgift att utreda gårdsbrukets ut-       ten. Arbetsgruppen skall vara fårdig med sitt
4913: vecklingsfonds verksamhet. Arbetsgruppen skall      ar bete 31.12 .1997.
4914: bl.a. framlägga förslag om gårdsbrukets utveck-
4915: 
4916:      Helsingforsden 9 oktober 1997
4917: 
4918:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
4919:                                           KK 851/1997 vp
4920: 
4921: Kirjallinen kysymys 851
4922: 
4923: 
4924: 
4925: 
4926:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Passin ja ajokortin nimenmuutoksista aiheu-
4927:                                       tuvien kustannusten poistamisesta
4928: 
4929: 
4930:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
4931: 
4932:    Kun henkilö avioituu ja hänen nimensä tätä       nukset ovat yhteensä 460 markkaa. Esimerkit
4933: kautta muuttuu, poliisi vaatii, että avioituneen    ovat elävästä elämästä.
4934: henkilön on otettava esimerkiksi uusi passi ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4935: ajokortti aikaisempien sijaan. Ennen vanhaan        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4936: nimenvaihdos tapahtui ilman kustannuksia.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4937: Tänä päivänä nimenmuutosta haluava joutuu           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4938: kuitenkin ikävän yllätyksen eteen. Jos henkilö on
4939: hankkinut esimerkiksi vuonna 1992 passin 10                   Ovatko viranomaiset perusteluissa
4940: vuodeksi 370 markan hintaan, hän joutuu ni-                kerrotuissa esimerkkitapauksissa toimi-
4941: menmuutoksen vuoksi maksamaan 200 markkaa                  neet oikein, ja jos niin on, millä Hallitus
4942: lisää eli tuo passi on hänelle nyt 570 markan              perustelee mainituntaisen käytännön, ja
4943: hintainen. Toinen esimerkki on ajo kortista, joka             aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4944: on hankittu aikaisemmin tänä vuonna 230 mar-               siin tällaisten kaksinkertaisten maksujen
4945: kan kustannuksilla. Nimenmuutos tuo saman                  poistamiseksi?
4946: verran lisähintaa, eli ajokortin kokonaiskustan-
4947: 
4948:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997
4949: 
4950:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
4951: 
4952: 
4953: 
4954: 
4955:  270136
4956: 2                                           KK 851/1997 vp
4957: 
4958: 
4959: 
4960: 
4961:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4962: 
4963:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keampaa, että suoritteen vastaanottaja itse vas-
4964: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taa kustannuksista.
4965: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Passilaissa (642/1986) ei ole säännöksiä, jotka
4966: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        edellyttäisivät, että henkilön on nimenmuutok-
4967: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sen yhteydessä hankittava uusi asiakirja. Mikäli
4968: n:o 851:                                              henkilö hakee passia uudella nimellä, niin tällöin
4969:                                                       kysymyksessä on enintään kymmeneksi vuodek-
4970:           Ovatko viranomaiset perusteluissa           si myönnettävä uusi asiakirja, josta peritään po-
4971:        kerrotuissa esimerkkitapauksissa toimi-        liisin maksupäätöksen mukainen 200 markan
4972:        neet oikein, ja jos niin on, millä Hallitus    suuruinen maksu. Henkilötietojen muuttumisen
4973:        perustelee mainituntaisen käytännön, ja        johdosta passi myönnetään maksutta ainoastaan
4974:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        niissä tapauksissa, joissa henkilön henkilötun-
4975:        siin tällaisten kaksinkertaisten maksujen      nusta on muutettu viranomaisen päätöksellä.
4976:        poistamiseksi?                                     Ajokorttiasetuksen (845/1990) 51§ sen sijaan
4977:                                                       edellyttää, että ajokortin haltijan on nimenmuu-
4978:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           toksen yhteydessä haettava kolmen kuukauden
4979: taen seuraavaa:                                       kuluessa muutoksesta ajokortin kaksoiskappa-
4980:                                                       letta uudella nimellä. Kyseisestä asiakirjasta pe-
4981:    Passien ja ajokorttien maksullisuus määritel-      ritään poliisin maksupäätöksen mukainen 230
4982: lään poliisin suoritteiden maksullisuudesta anne-     markan suuruinen maksu.
4983: tussa sisäasiainministeriön päätöksessä (1690/            Nimilain (694/1985) 7 §:n nojalla avioliittoon
4984: 1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksi-             aikovat voivat avioliittoon mennessään yhdessä
4985: neen. Päätös on annettu valtion maksuperuste-         päättää, että he ottavat yhteisen sukunimen. Sa-
4986: lain (150/1992) 8 §:n nojalla.                        man lain 8 §:n perusteella puolisolla on myös
4987:    Valtion maksuperustelain 4 §:n mukaan muun         mahdollisuus säilyttää se sukunimi, joka hänellä
4988: muassa päätökset, jotka on tehty hakemuksesta,        oli ennen avioliittoa.
4989: sekä palvelut, jotka on tuotettu tilauksesta, ovat        Sisäasiainministeriö on todennut viimeksi
4990: maksullisia, jollei suoritteen maksuttomuudelle       mainitut seikat 5.5.1994 sekä 22.11.1996 anta-
4991: ole perusteltua syytä. Lain 6 §:n nojalla maksu       missaan poliisin maksupäätöksen soveltamiseen
4992: voidaan lisäksijättää perimättä tai periä alennet-    liittyvissä ohjeissa. Viranomaiset ovat siten toi-
4993: tuna julkisoikeudellisista suoritteista, jos siihen   mineet oikein edellyttäessään asiakirjojen uusi-
4994: on sosiaalisiin tarkoituksiin, oikeudenhoitoon,       misesta maksua niissä tapauksissa, joissa henki-
4995: ympäristönsuojeluun, koulutustoimintaan tai           lön nimi on muuttunut avioliiton johdosta.
4996: yleiseen kulttuuritoimintaan liittyvistä tai näihin       Edellä mainitun nojalla hallitus katsoo, ettei
4997: verrattavista syistä perusteltua syytä. Lain esi-     avioliiton johdosta tapahtuva nimenmuutos
4998: töissä todetaan, että maksullisuutta harkittaessa     muodosta sellaista valtion maksuperustelain
4999: tulisi selvittää, onko kohtuullista ja oikeudenmu-    4 §:ssä edellytettyä perusteltua syytä, jonka joh-
5000: kaista, että suoritteen tuottamiskustannuksiin        dosta hakijalla olisi oikeus saada uusi passi tai
5001: osallistuvat kaikki veronmaksajat vai onko oi-        ajokortti maksutta.
5002: 
5003:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
5004: 
5005:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
5006:                                              KK 851/1997 vp                                               3
5007: 
5008: 
5009: 
5010: 
5011:                                          Tili Riksdagens Talman
5012: 
5013:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 passlagen (642/1986) finns inga bestämmel-
5014: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ser som förutsätter att en person måste skaffa en
5015: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ny handling då hans namn ändras. Om en person
5016: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          ansöker om pass under nytt namn, är det således
5017: 851:                                                   fråga om en ny handling som beviljas för högst
5018:                                                        tio år framåt och för viiken det uppbärs en avgift
5019:            Har myndigheterna handlat riktigt i de      på 200 mk enligt beslutet om poliseos avgifter.
5020:         exempelfall som nämns i motiveringen           Vid ansökan om pass på grund av ändrade per-
5021:         och om så är fallet, hur motiverar Reger-      sonuppgifter beviljas passet avgiftsfritt endast i
5022:         ingen en dylik praxis och                      sådana fall där personbeteckningen har ändrats
5023:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för         genom beslut av en myndighet.
5024:         att undanröja dessa dubbla avgifter?               Däremot förutsätter 51 § körkortsförordning-
5025:                                                        en (845/1990) att körkortsinnehavaren, då hans
5026:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          namn ändras, skall anhålla om ett duplettexem-
5027: anföra följande:                                       plar av körkortet under det nya namnet inom tre
5028:                                                        månader efter ändringen. För denna handling
5029:    A vgifterna för pass och körkort fastställs i       uppbärs en avgift på 230 mk enligt beslutet om
5030: inrikesministeriets beslut om poliseos avgiftsbe-      poliseos avgifter.
5031: lagda prestationer (1690/1993) jämte ändringar.            Med stöd av 7 § namnlagen (694/1985) kan de
5032: Beslutet har utfårdats med stöd av 8 § lagen om        som ämnar ingå äktenskap gemensamt besluta
5033: grunderna för avgifter tili staten (15011992).         att de skall anta ett gemensamt släktnamn. Enligt
5034:    Enligt 4 § lagen om grunderna för avgifter tili     lagens 8 § kan maken även behålla det släktnamn
5035: staten är bl.a. beslut som har fattats med anled-      han hade före äktenskapet.
5036: ning av en ansökan samt tjänster som tilihanda-            lnrikesministeriet har konstaterat ovan nämn-
5037: hållits på beställning avgiftsbelagda, om det inte     da omständigheter i sina anvisningar från den 5
5038: finns grundad anledning för avgiftsfrihet. Med         maj 1994 och den 22 november 1996 angående
5039: stöd av 6 § kan det dessutom bestämmas att en          tillämpningen av beslutet om poliseos avgifter.
5040: avgift för offentligrättsliga prestationer inte alls   Myndigheterna har således handlat riktigt, då de
5041: skall uppbäras eller skall uppbäras tili ett lägre     har förutsatt att en avgift skall erläggas för förny-
5042: belopp, om det finns grundad anledning tili detta      andet av handlingar i de fall där äktenskap har
5043: av orsaker som hänför sig till sociala ändamål,        medfört att personens namn har ändrats.
5044: rättsvård, miljövård, utbildningsverksamhet el-            Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
5045: ler allmän kulturverksambet eller av orsaker som       ingen att namnändring i samband med äkten-
5046: kan jämföras med dessa. 1 förarbetena tilllagen        skap inte utgör en sådan grundad anledning en-
5047: konstateras att då avgifterna övervägs borde det       ligt 4 § lagen om grunderna för avgifter tili staten
5048: klarläggas om det är skäligt och rättvist att alla     som gör att sökanden har rätt att avgiftsfritt få ett
5049: skattebetalare deltar i kostnaderna för tillhanda-     nytt pass eller körkort.
5050: hållandet av en prestation eller om det är rättvisa-
5051: re att den som tar emot prestationen själv står för
5052: kostnaderna.
5053: 
5054:        Helsingforsden 7 oktober 1997
5055: 
5056:                                                                     lnrikesminister Jan-Erik Enestam
5057:                     j
5058:                    j
5059:                   j
5060:                  j
5061:                 j
5062:                j
5063:               j
5064:              j
5065:             j
5066:            j
5067:           j
5068:          j
5069:         j
5070:        j
5071:       j
5072:      j
5073:     j
5074:    j
5075:   j
5076:  j
5077: j
5078:                                             KK 852/1997 vp
5079: 
5080: Kirjallinen kysymys 852
5081: 
5082: 
5083: 
5084: 
5085:                                    Jukka Vihriälä /kesk ym.: Henki-Kansan asiakkaiden oikeustur-
5086:                                       vasta
5087: 
5088: 
5089:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5090: 
5091:    Henki-Kansan asiakkaat ovat vuosia joutu-          settavaa määrää leikkaamaan. Tilanne on va-
5092: neet odottamaan rahojaan, vaikka konkurssi-           kuutuksenottajien kannalta kohtuuton.
5093: asiassa annetussa tuomiossa on vahvistettu va-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5094: kuutuksenottajien etuoikeus Henki-Kansan va-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5095: roihin ennen muita velkojia.                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5096:    Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi kiirehtiä   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5097: konkurssipesän selvitystä.        Ministeriö on
5098: 30.5.1995 antamassaan päätöksessä kieltänyt ta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5099: kaisinostojen maksamisen. Tämä päätös on edel-               ryhtyä, jotta Kansa-yhtiöiden konkurssi-
5100: leenkin voimassa. Vakuutuksenottajilla ei ole                pesä saataisiin mahdollisimman nopeasti
5101: mitään tietoa siitä, milloin takaisinostojen mak-            selvitettyä ja vakuutuksenottajille kuulu-
5102: saminen voidaan aloittaa ja joudutaanko mak-                 vat rahat tilitettyä?
5103: 
5104:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997
5105: 
5106:                      Jukka Vihriälä /kesk                      Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
5107:                      Hannu Kemppainen /kesk                    Aulis Ranta-Muotio /kesk
5108: 
5109: 
5110: 
5111: 
5112: 270136
5113: 2                                           KK 852/1997 vp
5114: 
5115: 
5116: 
5117: 
5118:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5119: 
5120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        selvittämistä maksettava määrä on pääsääntöi-
5121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sesti ollut 80 prosenttia korvauksesta tai muusta
5122: olette 19 päivänä syyskuuta 1997 päivätyn kir-        suorituksesta.
5123: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Henkivakuutusten takaisinostoja ei sen sijaan
5124: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Jukka Vihriä-      ole sallittu. Takaisinostojen salliminen saattaisi
5125: län ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          johtaa siihen, että erityisen selvityspesän likvidit
5126: n:o 852:                                              varat loppuisivat nopeasti, mikä vaarantaisi jäl-
5127:                                                       jelle jäävän vakuutuskannan edut. Tämä tekisi
5128:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        käytännössä myös mahdottomaksi saada aikaan
5129:        ryhtyä, jotta Kansa-yhtiöiden konkurssi-       sopimusta erityiseen selvityspesään kuuluvien
5130:        pesä saataisiin mahdollisimman nopeasti        vakuutusten vakuutuskannan luovuttamisesta.
5131:        selvitettyä ja vakuutuksenottajille kuulu-         Vakuutusyhtiölain 15 luvun 21 §:n mukaan
5132:        vat rahat tilitettyä?                          erityisen selvityspesän hallinnon eli toimitus-
5133:                                                       miesten tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista
5134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa ai-
5135: vasti seuraavaa:                                      kaansaamaan sopimus vakuutuskannan luovut-
5136:                                                       tamisesta vakuutusyhtiölain 16 luvun 3 §:n mu-
5137:    Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa asetettiin           kaisesti.
5138: konkurssiin Helsingin käräjäoikeuden päätök-              Ennen kuin neuvotteluihin vakuutuskannan
5139: sellä 30.12.1994. Sosiaali- ja terveysministeriö      luovuttamisesta voidaan ryhtyä, toimitusmiesten
5140: määräsi vakuutusyhtiölain 15 luvun 21 §:n mu-         on muun muassa arvioitava erityisen selvityspe-
5141: kaisesti 4.1.1995 tekemällään päätöksellä erityi-     sän varojen ja vastuiden määrä. Kun Henkiva-
5142: sen selvityspesän erotettavaksi konkurssihallin-      kuutusosakeyhtiö Kansan lisäksi konkurssissa
5143: nosta. Samalla ministeriö määräsi, että Henkiva-      on yhtiön emoyhtiö ja muun muassa kolme muu-
5144: kuutusosakeyhtiö Kansan vakuutusteknisen              ta samaan konserniin kuuluvaa vakuutusyhtiö-
5145: vastuuvelan katteena oleva ja yhtiön muu omai-        tä, ovat mainittujen yhtiöiden keskinäisten vel-
5146: suus on siirrettävä erityiseen selvityspesään. Sa-    kasuhteiden selvittely ja näistä johtuneet, osin
5147: malla ministeriö määräsi erityisen selvityspesän      vielä keskeneräiset oikeudenkäynnit olennaisesti
5148: toimitusmiehiksi yhtiön selvitystilan aikana sel-     pitkittäneet ja vaikeuttaneet selvitystehtävää.
5149: vitysmiehinä toimineet asianajajat.                       Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuutus-
5150:    Vakuutusyhtiölain 15luvun 10 §:n 3 momen-          kannan siirtoa koskevat neuvottelut on käynnis-
5151: tin mukaan erityisestä selvityspesästä saadaan        tetty keväällä 1996, jolloin yhtiön taloudellisesta
5152: ennen sen lopullista selvittämistä suorittaa mak-     asemasta oli saatavissa riittävät tiedot. Kannan-
5153: suja ainoastaan sosiaali- ja terveysministeriön       siirtoneuvottelut ovat pesän antaman tiedon
5154: luvalla. Antaessaan Henkivakuutusosakeyhtiö           mukaan edenneet pitkälle, ja tällä hetkellä on
5155: Kansan erityiselle selvityspesälle luvan suorittaa    jäljellä eräitä erityiskysymyksiä, joiden selvittä-
5156: pesästä maksuja on ministeriö noudattanut va-         mistä jatketaan. Edellyttäen, että mainitut kysy-
5157: kuutussopimuksiin perustuvien suoritusten osal-       mykset saadaan ratkaistuiksi, on pesän käsityk-
5158: ta periaatetta, jonka mukaan korvauksia ja mui-       sen mukaan mahdollista, että kannansiirrosta
5159: ta suorituksia voidaan maksaa silloin, kun ne         päästäisiin sopimukseen vielä tämän vuoden
5160: vakuutussopimusten mukaan erääntyvät mak-             puolella.
5161: settaviksi, ja siihen määrään, jonka ministeriö           Pesän taloudellisessa tilanteessa on myös kon-
5162: erityisen selvityspesän esityksestä harkitsee mah-    kurssiin asettamisen jälkeen tapahtunut myön-
5163: dolliseksi muiden selvityspesään kuuluvien va-        teistä kehitystä muun muassa kiinteistöjen ar-
5164: kuutuksenottajien ja edunsaajien oikeutta vaa-        vonnousun seurauksena, mikä on myös paranta-
5165: rantamatta. Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan            nut yhtiön vakuutuksenottajien ja vakuutettujen
5166: erityisen selvityspesän osalta ennen sen lopullista   asemaa.
5167:                                              KK 852/1997 vp                                            3
5168: 
5169:     Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan erityinen           Ministeriö pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen,
5170: selvityspesä ja konkurssipesä ovat ilmoituksensa       että Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuu-
5171: mukaan informoineet vakuutusyhtiön asiakkai-           tuksenottajien ja vakuutettujen edut saadaan
5172: ta pesän selvityksen tilasta useilla asiakaskirjeil-   mahdollisimman hyvin turvatuiksi. Ministeriö
5173: lä, minkä lisäksi vakuutuksenottajille on lähetet-     edellyttää, että lähiaikoina selviää, jatketaanko
5174: ty laskutuksen yhteydessä erillistiedonantoja yh-      vakuutuskannan siirtoa koskevia neuvotteluja
5175: tiön senhetkisestä tilanteesta.                        johonkin toiseen henkivakuutusyhtiöön vai
5176:     Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut tii-   onko ryhdyttävä muihin vakuutusyhtiölaissa
5177: viisti konkurssissa olevan Henkivakuutusosake-         säädettyihin toimenpiteisiin.
5178: yhtiö Kansan vakavaraisuuden kehittymistä.
5179: 
5180:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
5181: 
5182:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
5183: 4                                           KK 852/1997 vp
5184: 
5185: 
5186: 
5187: 
5188:                                          Tili Riksdagens Talman
5189: 
5190:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       det be1opp som betalas före den slutliga utred-
5191: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        ningen i rege1 utgjort 80 % av ersättningen eller av
5192: 19 september 1997 till vederbörande medlem av          någon annan prestation.
5193: statsrådet översänt följande av riksdagsman Juk-           Aterköp av 1ivförsäkringar är däremot inte
5194: ka Vihriälä m.fl. undertecknade spörsmål nr 852:       tillåtna. Om återköp vore tillåtna kunde det 1eda
5195:                                                        till att det särskilda administrationsboets 1ikvida
5196:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         mede1 snabbt tar slut, vi1ket skulle äventyra de
5197:        ta i syfte att få Kansa-bolagens konkurs-       förmåner som är förknippade med det återstå-
5198:        bo utrett och de pengar som tillkommer          ende försäkringsbeståndet. 1 praktiken skulle
5199:        försäkringstagarna redovisade så snabbt         detta också omintetgöra möjligheten att få tili
5200:        som möjligt?                                    stånd ett avta1 om överlåte1se av det försäkrings-
5201:                                                        bestånd som hör tili det särski1da administra-
5202:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tionsboet.
5203: anföra fö1jande:                                           En1igt 15 kap. 21 § 1agen om försäkringsbo1ag
5204:                                                        skall förva1tningen för det särski1da administra-
5205:    Livförsäkringsaktiebolaget Kansa försattes i        tionsboet, dvs. förrättningsmännen, sträva efter
5206: konkurs genom Helsingfors tingsrätts bes1ut            att så fort som möj1igt nå överenskomme1se med
5207: 30.12.1994. Social- och hä1sovårdsministeriet be-      ett eller flera försäkringsbo1ag om överlåte1se av
5208: stämde i en1ighet med 15 kap. 21 § lagen om            försäkringsbeståndet i en1ighet med 16 kap. 3 §
5209: försäkringsbo1ag genom sitt bes1ut 4.1.1995 att        lagen om försäkringsbolag.
5210: ett särskilt administrationsbo skall avski1jas från        lnnan förhandlingar om över1åte1se av försäk-
5211: konkursförva1tningen. Samtidigt bestämde mi-           ringsbeståndet kan in1edas skall förrättnings-
5212: nisteriet att den egendom som täcker Livförsäk-        männen bl.a. uppskatta det särski1da administra-
5213: ringsaktiebo1aget Kansas försäkringstekniska           tionsboets medel och ansvarsbe1opp. När utom
5214: ansvarsskuld och bo1agets övriga egendom skall         Livförsäkringsaktiebolaget Kansa även bo1agets
5215: överföras till det särskilda administrationsboet.      moderbo1ag och bl.a. tre andra försäkringsbo1ag
5216: Samtidigt förordnade ministeriet de advokater          inom samma koncern har försatts i konkurs, har
5217: som var utredningsmän under den tid bolaget var        utredningen av de nämnda bolagens ömsesidiga
5218: i likvidation till administrationsboets förrätt-       skuldförhållanden och de rättegångar de 1ett till,
5219: ningsmän.                                              av vi1ka en del fortfarande pågår, väsent1igt för-
5220:    Enligt 15 kap. 10 § 3 mom. 1agen om försäk-         dröjt och försvårat utredningsuppdraget.
5221: ringsbo1ag får före den s1utliga avveck1ingen av           Förhand1ingarna om en överföring av Livför-
5222: det särski1da administrationsboet utde1ning ur         säkringsaktiebo1aget Kansas försäkringsbestånd
5223: detta äga rum endast med tillstånd av socia1- och      in1eddes våren 1996, när tillräck1iga uppgifter om
5224: hä1sovårdsministeriet. När ministeriet gav Liv-        bolagets ekonomiska situation fanns tillgäng1iga.
5225: försäkringsaktiebo1aget Kansas särskilda admi-         En1igt boets uppgifter har förhand1ingarna om
5226: nistrationsbo tillstånd tili utde1ning ur boet iakt-   överföringen av beståndet avancerat 1ångt och
5227: tog ministeriet i fråga om prestationer som base-      för närvarande återstår vissa specia1frågor som
5228: rar sig på försäkringsavta1 principen att ersätt-      man fortsätter utreda. Förutsatt att bes1ut kan
5229: ningar och andra prestationer kan beta1as när de       fattas om nämnda frågor är det en1igt boets upp-
5230: en1igt försäkringsavta1et förfaller till beta1ning     fattning möjligt att inom detta år nå en överens-
5231: och till ett be1opp som ministeriet på förs1ag av      komme1se om överföringen av beståndet.
5232: det särski1da administrationsboet anser vara                Boets ekonomiska situation har också utveck-
5233: möjligt utan att andra till administrationsboet        lats positivt efter det bo1aget försattes i konkurs,
5234: hörande försäkringstagares och förmånstagares          bl.a. som en fö1jd av fastigheternas värdestegring,
5235: rätt äventyras. 1 fråga om Livförsäkringsaktie-        vi1ket även förbättrat ställningen för bo1agets
5236: bo1aget Kansas särski1da administrationsbo har         försäkringstagare och försäkrade.
5237:                                             KK 852/1997 vp                                           5
5238: 
5239:    Livförsäkringsaktiebolaget Kansas särskilda        del medverka tili att Livförsäkringsaktiebolaget
5240: administrationsbo och konkursbo har enligt            Kansas försäkringstagares och försäkrades för-
5241: uppgift informerat försäkringsbolagets kunder         måner blir så väl tryggade som möjligt. Ministe-
5242: om boutredningssituationen med många kund-            riet förutsätter att det under den närmaste tiden
5243: brev. Dessutom har försäkringstagarna i sam-          blir klart om förhandlingarna om överföringen
5244: band med faktureringen fått sig tillsända en sepa-    av försäkringsbeståndet tili något annat livför-
5245: rat information om bolagets aktuella situation.       säkringsbolag kommer att fortsätta eller om det
5246:    Social- och hälsovårdsministeriet har noga         krävs andra åtgärder som bestäms i lagen om
5247: följt med hur Livförsäkringsaktiebolaget Kansas       försäkringsbolag.
5248: solvens utvecklar sig. Ministeriet försöker för sin
5249: 
5250:      Helsingforsden 10 oktober 1997
5251: 
5252:                                                                            Minister Jouko Skinnari
5253:                                            KK 853/1997 vp
5254: 
5255: Kirjallinen kysymys 853
5256: 
5257: 
5258: 
5259: 
5260:                                   J.ukka Vihriälä /kesk ym.: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion
5261:                                       työntekijöiden lisäeläkkeistä
5262: 
5263: 
5264:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5265: 
5266:    Valtiovalta on viime vuosina kohdellut kal-       sen mukaisten eläkkeiden yksipuolinen leikkaa-
5267: toin metsätaloutta. Metsäkeskuksia on jäljellä 13    minen saattaa osaltaan vaikeuttaa edessä olevia
5268: ja lakkauttaminen uhkaa vielä useita keskuksia.      tuloneuvotteluja, koska kaikki lisäeläkkeet ovat
5269: Budjettileikkausten seurauksena joudutaan vä-        tämän ennakkotapauksen jälkeen uhanalaisia.
5270: hentämään henkilöstöä ja karsimaan eläkkeitä.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5271:    Maa- ja metsätalousministeriö vahvisti elo-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5272: kuun lopussa Eläke-Tapion lisäeläkkeiden leik-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5273: kauksen keskimäärin 10 prosentilla heinäkuun         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5274: alusta lähtien. Leikkaus tehdään tasamääräisenä
5275: kaikista lisäeläkkeistä.                                          Katsooko Hallitus, että metsäalan
5276:    Eläkeleikkauksista ei ole sovittu työntekijöi-           työntekijöiden vanhuuseläkkeitä, var-
5277: den kanssa, vaan kyseessä on työnantajan yksi-              haiseläkkeitä ja perhe-eläkkeitä voidaan
5278: puolinen toimenpide. Työnantajapuoli on alun                yksipuolisella päätöksellä heikentää, ja
5279: perin keksinyt lisäeläkkeen osaksi työntekijöiden                 voidaanko Metsätalouden kehittämis-
5280: palkkaratkaisua. Lisäeläkkeitä on käytetty neu-             keskus Tapion säästöpäätöstä pitää en-
5281: votteluvaltteina, ja ne ovat osaltaan olleet vai-           nakkotapauksena, joka oikeuttaa muut-
5282: kuttamassa työntekijöiden palkkatasoon.                     kin työnantajat leikkaamaan lisäeläkkei-
5283:                                                               .. ?
5284:    Valtiovallan olisi luullut osoittavan talousar-          t a.
5285: vioesityksessään rahat lisäeläkkeisiin. Sopimuk-
5286: 
5287:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997
5288:                      Jukka Vihriälä /kesk                  Timo Kalli /kesk
5289:                      Markku Koski /kesk                   Johannes Leppänen /kesk
5290:                                      Aulis Ranta-Muotio /kesk
5291: 
5292: 
5293: 
5294: 
5295: 270136
5296: 2                                         KK 853/1997 vp
5297: 
5298: 
5299: 
5300: 
5301:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5302: 
5303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ke-Tapion toiminnan tarkoitus on kuitenkin hy-
5304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vin lähellä eläkesäätiöiden toimintaperiaatteita.
5305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Eläkesäätiölain 11 §:ssä on säännökset siitä, mi-
5306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-     ten eläkesäätiöissä menetellään etuja huononnet-
5307: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen     taessa ja millaisten edellytysten on täytyttyvä,
5308: n:o 853:                                            jotta etuja ylipäätänsä voitaisiin huonontaa.
5309:                                                     Näissä tapauksissa sääntömuutoksen vahvista-
5310:           Katsooko Hallitus, että metsäalan         misen edellytyksenä on, että muutosta kannattaa
5311:        työntekijöiden vanhuuseläkkeitä, var-        vähintään neljä viidesosaa eläkesäätiön hallituk-
5312:        haiseläkkeitä ja perhe-eläkkeitä voidaan     sen jäsenistä ja että muutos on eläkesäätiön toi-
5313:        yksipuolisella päätöksellä heikentää, ja     minnan kannalta välttämätön.
5314:           voidaanko Metsätalouden kehittämis-          Eläke-Tapion        työnantajakokous        teki
5315:        keskus Tapion säästöpäätöstä pitää en-       29.8.1997 yksimielisen päätöksen eläkesäännön
5316:        nakkotapauksena, joka oikeuttaa muut-        muuttamisesta siten, että eläke-etuja leikataan
5317:        kin työnantajat leikkaamaan lisäeläkkei-     10% 1.9.1997 alkaen. Maa- ja metsätalousminis-
5318:          .. ?
5319:        t a.                                         teriö katsoi, että yksityismetsätalouden edistä-
5320:                                                     misjärjestöjen henkilökunnan eläke-eduista teh-
5321:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        dyn sopimuksen ja Eläke-Tapion eläkesäännön
5322: vasti seuraavaa:                                    mukaiset edellytykset etujen vähentämiselle oli-
5323:                                                     vat olemassa ja vahvisti muutoksen metsäkes-
5324:    Kysymyksessä tarkoitettu lisäeläkejärjestel-     kusten ja Metsätalouden kehittämiskeskus Ta-
5325: mä pohjautuu vuonna 1949 tehtyyn sopimuk-           pion eläke-etujen perusteiksi. Tällä tavalla minis-
5326: seen, jonka yksityismetsätalouden edistämisjär-     teriö pyrki varmistamaan olemassa olevan lisä-
5327: jestöt ovat tehneet toimihenkilöidensä eläke-       eläkejärjestelmän jatkumisen.
5328: eduista. Sopimuksen 1 kohdan mukaan tarkem-            Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmän kaltaisis-
5329: mat ehdot eläkkeistä ovat Eläke-Tapion eläke-       sa eläkesääntötyyppisissä tapauksissa etuuksien
5330: säännössä. Sopimuksen 6. kohdan mukaan sopi-        vähentämis- tai poistamistavasta ei ole tarkkoja
5331: musta voidaan muuttaa tai se voidaan purkaa         säännöksiä, vaan se on määriteltävä kussakin
5332: työnantajien kahden kolmasosan enemmistöllä         tapauksessa erikseen. Eläkesäätiölain 11 §:n 5
5333: tehdyllä päätöksellä. Saman kohdan mukaan           momentissa on kuitenkin yleissäännös, jonka
5334: eläkesäännön muutoksista päättää työnantajien       mukaan etuuksia vähennettäessä tai poistettaes-
5335: kokous. Eläke-Tapion eläkesäännön 25 §:n 4          sa on kohtuullisella tavalla otettava huomioon se
5336: momentin mukaan eläkesääntöä voidaan muut-          etuoikeusjärjestys, joka eläkesäätiön säännöissä
5337: taa työnantajien kokouksessa kahden kolmas-         on määrätty eläkesäätiön omaisuuden jakami-
5338: osan enemmistöllä tehdyllä päätöksellä.             sesta edunsaajien kesken eläkesäätiötä purettaes-
5339:    Lisäeläkejärjestelmän piiriin ovat kuuluneet     sa. Etuuksia vähennettäessä on huolehdittava sii-
5340: metsäkeskukset, Metsätalouden kehittämiskes-        tä, että edunsaajaryhmien asema suhteessa toi-
5341: kus Tapio, metsänhoitoyhdistykset ja eräät muut     siinsa säilyy kohtuullisessa määrin samana eläk-
5342: yksityismetsätalouden piirissä toimivat organi-     keiden heikennysten jälkeen.
5343: saatiot.                                               Mitä Eläke-Tapiota koskevan ratkaisun en-
5344:    Eläke-Tapion tyyppisiä työnantajien keski-       nakkoluonteeseen tulee, voidaan todeta, että elä-
5345: näiseen sopimukseen perustuvia lisäeläkejärjes-     kejärjestelmissä etujen alentaminen tapahtuu
5346: telyjä varten ei ole säädetty omaa erityislakia.    kutakin järjestelmää koskevan lainsäädännön
5347: Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelyssä on noudatet-    perusteella.
5348: tu soveltuvin osin eläkesäätiölain periaatteita,       Hallitus katsoo, ettei kysymys anna hallituk-
5349: vaikkei Eläke-Tapio olekaan eläkesäätiölain         sen taholta aihetta enempiin toimenpiteisiin.
5350: (1774/1995) 1 §:ssä tarkoitettu eläkesäätiö. Elä-
5351: 
5352:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997
5353: 
5354:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5355:                                            KK 853/1997 vp                                               3
5356: 
5357: 
5358:                                         Tili Riksdagens Talman
5359: 
5360:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      sionsstiftelsernas verksamhetsprinciper. 1 II § la-
5361: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        gen om pensionsstifte1ser ingår bestämme1ser om
5362: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hur man förfar i pensionsstifte1ser när förmåner
5363: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-         försämras och hurdana villkor som måste upp-
5364: mål nr 853:                                           fyllas för att förmånerna överhuvudtaget skall
5365:                                                       kunna försämras. 1 dessa fall är en förutsättning
5366:           Anser Regeringen att å1derspensioner,       för fastställelse av en stadgeändring att ändring-
5367:        förtidspensioner och fami1jepensioner för      en understöds av minst fyra femtede1ar av de
5368:        arbetstagare i skogsbranschen kan för-         närvarande med1emmarna vid pensionsstifte1-
5369:        sämras genom ett ensidigt bes1ut, och          sens styre1ses sammanträde och att ändringen är
5370:           kan Skogsbrukets utveck1ingscentra1         nödvändig med tanke på pensionsstiftelsens
5371:        Tapios sparbes1ut betraktas som ett pre-       verksamhet.
5372:        judikat som även berättigar övriga ar-             Eläke-Tapios arbetsgivarsammanträde fatta-
5373:        betsgivare att skära ned tilläggspensio-       de den 29 augusti 1997 ett enhälligt bes1ut om att
5374:        nerna?                                         ändra pensionsstadgan så, att pensionsförmåner-
5375:                                                       na skärs ned med 10% fr.o.m. den 1 september
5376:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         1997. Jord- och skogsbruksministeriet ansåg att
5377: anföra följande:                                      det före1åg sådana förutsättningar för en minsk-
5378:                                                       ning av förmånerna som avses i avta1et om pen-
5379:     Det i spörsmå1et avsedda tilläggspensionssys-     sionsförmånerna för personalen vid de organisa-
5380: temet grundar sig på ett avtal från 1949, som de      tioner som främjar privatskogsbruket och i Elä-
5381: organisationer som främjar privatskogsbruket          ke-Tapios pensionsstadga och fastställde änd-
5382: har ingått om sina tjänstemäns pensionsförmå-         ringen som grund för pensionsförmånerna vid
5383: ner. Enligt punkt 1 i avtalet ingår noggrannare       skogscentralerna och Skogsbrukets utvecklings-
5384: villkor för pensionerna i Eläke-Tapios pensions-      centra1 Tapio. På detta sätt strävar ministeriet
5385: stadga. Enligt punkt 6 i avtalet kan avta1et ändras   efter att garantera en fortsättning på det befintli-
5386: eller upphävas genom ett beslut som arbetsgivar-      ga tilläggspensionssystemet.
5387: na fattar med två tredjedels majoritet. Enligt            1 fall gällande pensionsstadgor av samma typ
5388: samma punkt bestämmer arbetsgivarnas sam-             som E1äke-Tapios tilläggspensionssystem finns
5389: manträde om ändringar i pensionsstadgan. En-          det inte några noggranna bestämmelser om sättet
5390: ligt 25 § 4 mom. i Eläke-Tapios pensionsstadga        att minska eller slopa förmåner, utan det skall
5391: kan pensionsstadgan ändras vid arbetsgivarnas         fastställas separat i varje enskilt fall. 1 II § 5
5392: sammanträde genom ett beslut som fattas med           mom. lagen om pensionsstifte1ser ingår dock en
5393: tvä tredjedels majoritet.                             allmän bestämmelse, enligt viiken man när för-
5394:     Skogscentralerna, Skogsbrukets utvecklings-       måner minskas eller s1opas en1igt vad som är
5395: centra1 Tapio, skogsvårdsföreningarna och vissa       skä1igt skall beakta den prioritetsordning som i
5396: andra organisationer verksamma inom privat-           pensionsstiftelsens stadgar har bestämts för för-
5397: skogsbruket har omfattats av tilläggspensions-        delningen av pensionsstifte1sens tillgångar mel-
5398: systemet.                                             1an förmånstagarna när pensionsstiftelsen upplö-
5399:     Någon egen speciallag har inte stiftats för så-   ses. När förmåner minskas skall man se tili att
5400: dana tilläggspensionsarrangemang som grundar          förmånstagargruppernas ställning i förhållande
5401: sig på ett ömsesidigt avtal mellan arbetsgivarna      tili varandra i rim1ig mån bevaras oförändrad
5402: av samma typ som Eläke-Tapios arrangemang. 1          efter försämringarna av pensioner.
5403: Eläke-Tapios tilläggspensionsarrangemang har i            Vad beträffar Eläke-Tapio-beslutets karaktär
5404: tillämp1iga de1ar iakttagits principerna i 1agen om   av prejudikat kan framhållas att försämringen av
5405: pensionsstiftelser, fastän Eläke-Tapio inte är en     pensionssystemens förmåner sker på grundva1 av
5406:  sådan pensionsstiftelse som avses i 1 § lagen om     den 1agstiftning som gäller varje enskilt system.
5407: pensionsstiftelser (1774/1995). Syftet med Eläke-         Regeringen anser att spörsmålet inte föranle-
5408:  Tapios verksamhet 1igger dock mycket nära pen-       der några ytterligare åtgärder av regeringen.
5409: 
5410:      He1singfors den 6 oktober 1997
5411: 
5412:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5413:                                               KK 854/1997 vp
5414: 
5415: Kirjallinen kysymys 854
5416: 
5417: 
5418: 
5419: 
5420:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Työn sivukulujen maksamiseen liittyvän
5421:                                         menettelyn yksinkertaistamisesta
5422: 
5423: 
5424:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5425: 
5426:    Kokeneella työnantajana on tuskin mitään             louden suureen armeijaan. Työn sivukulujen
5427: käytännön ongelmia ns. työn sivukulujen maksa-          määräytymis- ja maksamismenettelyä tulisi siis
5428: misessa. Ainoa ongelma on, että niiden kautta           yksinkertaistaa tietyllä tavoin yhden luukun pe-
5429: työn hinta muodostuu varsin kalliiksi.                  riaatteen suuntaan.
5430:    Suuremman ongelman edessä on satunnainen                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5431: työnantaja, joka tarvitsee työntekijää viikoksi tai     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5432: kahdeksi. Ennakonpidätyksen periminen pal-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5433: kasta on vielä lastenleikkiä, mutta sitten tulevat      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5434: Iellit, työttömyysvakuutusmaksut ja monet
5435: muut. Satunnainen työnantaja käy kysymässä                        Aikooko Hallitus yksinkertaistaa työn
5436: pankissa, postissa jne., miten, mihin ja millä tilii-          sivukuluihin liittyviä toimia ja suoritus-
5437: Iepanokortilla ne tilittäisi. Jos menee vikaan, on             järjestelyjä siten, että niistä aiheutuvat
5438: verottaja ja kenties poliisi kintereilläsi.                    ongelmat eivät muodostu ylitsepääse-
5439:     Ei ole ihme, että moni satunnainen työnantaja              mättömiksi satunnaisesti ulkopuolista
5440: jättää hommat hoitamatta ja liittyy harmaan ta-                työvoimaa käyttäville?
5441: 
5442:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997
5443: 
5444:                                               Sulo Aittoniemi /kesk
5445: 
5446: 
5447: 
5448: 
5449: 270136
5450: 2                                          KK 854/1997 vp
5451: 
5452: 
5453: 
5454: 
5455:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5456: 
5457:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lisäkustannuksia nykyiseenjärjestelmään verrat-
5458: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuna.
5459: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Satunnaisesti työllistävän kotitaloustyönan-
5460: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tajan maksuvelvollisuuksia on helpotettu erilai-
5461: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        silla maksuvapautuksilla. Kotitalouden ei tarvit-
5462: n:o 854:                                             se suorittaa veron ennakonpidätystäja työnanta-
5463:                                                      jan sosiaaliturvamaksua, jos samalle työntekijäl-
5464:           Aikooko Hallitus yksinkertaistaa työn      le maksettavan palkan määrä ei kalenterivuoden
5465:        sivukuluihin liittyviä toimia ja suoritus-    aikana ylitä 8 000 markkaa. Tapaturmavakuu-
5466:        järjestelyjä siten, että niistä aiheutuvat    tusmaksua ei tarvitse suorittaa, jos työntekijöillä
5467:        ongelmat eivät muodostu ylitsepääse-          teetettyjen työpäivien määrä ei ylitä 12 päivää
5468:        mättömiksi satunnaisesti ulkopuolista         vuodessa. Lokakuun alusta lukien kotitaloudet
5469:        työvoimaa käyttäville?                        saavat vähentää maksamansa työnantajamaksut
5470:                                                      valtion tuloverosta erikseen määrätyillä kokeilu-
5471:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alueilla. Vähennykseen oikeuttavia töitä ovat
5472: vasti seuraavaa:                                     kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöt sekä asunnon
5473:                                                      kunnossapito- ja perusparannustyöt. Verovä-
5474:    Työnantaja on velvollinen suorittamaan mak-       hennyksen määrä on enintään 5 000 markkaa
5475: samansa palkan perusteella erilaisia pakollisia      vuodessa.
5476: työnantajamaksuja. Työnantajan sosiaaliturva-            Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,
5477: maksu suoritetaan veron ennakonpidätyksen            ongelmana työnantajamaksujen samoin kuin nii-
5478: yhteydessä lääninveroviraston tilille. Eläkelaitos   hin liittyvien maksuhelpotusten osalta on usein
5479: perii palkan perusteella suoritettavat eläkemak-     tiedon puute. Satunnainen työnantaja ei tiedä,
5480: sut. Tapaturmavakuutusyhtiölle suoritetaan la-       minne ja miten maksut tulee suorittaa. Edellä
5481: kisääteinen tapaturmavakuutusmaksu, työttö-          mainittu Työmaa-työryhmä teki ehdotuksia,
5482: myysvakuutusmaksut samoin kuin mahdollinen           joilla voitaisiin parantaa tietojen saamista eri
5483: ryhmähenkivakuutusmaksu.                             maksuvelvoitteiden perusteista sekä maksujen
5484:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Työ-     suoritustavoista. Valmisteilla on esimerkiksi ko-
5485: maa-työryhmä selvitti huhtikuussa 1997 julkais-      titaloustyönantajille tarkoitettu opas työnanta-
5486: tussa muistiossa nykyiseen työnantajamaksujen        jamaksujen suorittamisesta. Tällä hetkellä on
5487: maksu- ja ilmoitusmenettelyyn liittyviä ongel-       keskitetysti saatavissa tietoja työnantajamak-
5488: mia. Työryhmä teki ehdotuksia muun muassa            suista Pientyönantajien palvelukeskuksesta
5489: maksujen perusteena olevien palkkakäsitteiden        Kouvolasta. Palvelukeskus antaa valtakunnalli-
5490: saattamiseksi nykyistä yhdenmukaisemmiksi.           sesti puhelinneuvontaa ja lomakepalvelua. Se ot-
5491: Lisäksi työryhmä selvitti ongelmia, jotka liitty-    taa myös maksua vastaan hoitaakseen kaikki
5492: vät työnantajamaksujen mahdolliseen keskitet-        pientyönantajan työnantajamaksut
5493: tyyn suorittamiseen. Keskitettyyn maksujärjes-           Sosiaali- ja terveysministeriö on 4 päivänä
5494: telmään kuuluu olennaisena osana kaikilta työn-      syyskuuta 1997 asettanut selvitysmiehen, jonka
5495: antajilta perittävä samansuuruinen maksu. Tä-        tehtävänä on laatia ehdotus järjestelmäksi, jossa
5496: mä merkitsisi sitä, että jouduttaisiin luopumaan     ensi vaiheessa aloittava, alle 10 hengen yritys voi
5497: nykyisestä vakuutusmaksun riskivastaavuudes-         hoitaa työnantajamaksut yhtenä kokonaisuute-
5498: ta. Esimerkiksi tapaturmavakuutuksessa on käy-       na ja joka myöhemmin laajenee kattamaan kaik-
5499: tössä järjestelmä, jonka mukaan maksun suu-          ki vastaavat yritykset. Selvitysmiehen työlle ase-
5500: ruus määräytyy yrityksen tapaturmariskin suu-        tettu määräaika päättyi syyskuun lopussa ja työ
5501: ruuden perusteella. Työryhmän selvityksen mu-        luovutetaan ministeriölle lokakuun alkupuolel-
5502: kaan yhden keskitetyn maksujärjestelmän luo-         la. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö valmiste-
5503: minen ja ylläpitäminen aiheuttaisi työnantajille     lee parhaillaan hallituksen esitystä niin sanottu-
5504:                                         KK 854/1997 vp                                             3
5505: 
5506: jen pätkätöiden saattamiseksi eläketurvan pii-    kuutussopimuksesta. Näiden toimenpiteiden jäl-
5507: riin. Sen yhteydessä helpotetaan työnantajan      keen sosiaali- ja terveysministeriö tulee harkitse-
5508: maksuvelvollisuutta siten, että lyhytaikaisissa   maan ratkaisut työnantajamaksujen perinnän
5509: työsuhteissa luovutaan etukäteen tehtävästä va-   yksinkertaistamisen jatkotoimenpiteistä.
5510: 
5511:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
5512:                                                   Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5513: 4                                           KK 854/1997 vp
5514: 
5515: 
5516: 
5517: 
5518:                                          Tili Riksdagens Talman
5519: 
5520:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       givarens betalningsskyldigheter har underlättats
5521: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         genom att bevilja dem befrielse från avgifter i
5522: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vissa fall. Ett hushåll behöver inte betala för-
5523: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          skottsinnehållning eller arbetsgivarens social-
5524: 854:                                                   skyddsavgift, om den lön som betalas till en och
5525:                                                        samma arbetstagare inte överstiger 8 000 mark
5526:           Ämnar Regeringen förenkla de åtgär-          under ett kalenderår. Olycksfallsförsäkringsav-
5527:        der och betalningsarrangemang som an-           gift behöver inte betalas om antalet arbetsdagar
5528:        sluter sig till tiliäggskostnaderna för arbe-   inte överstiger 12 dagar per år. Från början av
5529:        te så att problem orsakade av dem inte          oktober får hushållen avdra de arbetsgivaravgif-
5530:        blir oöverkomliga för den som sporadiskt        ter de betalt från den statliga inkomstskatten på
5531:        använder utomstående arbetskraft?               särskilt fastställda experimentområden. Arbeten
5532:                                                        som berättigar tili detta avdrag är hushållsarbe-
5533:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ten, omsorg och vård samt underhållning och
5534: anföra följande:                                       renovering av bostaden. Skatteavdragets belopp
5535:                                                        är högst 5 000 mark per år.
5536:     Arbetsgivaren är skyldig att betala olika obli-       Såsom det konstateras i motiveringen till
5537: gatoriska arbetsgivaravgifter på basis av den lön      spörsmålet är problemet med arbetsgivaravgifter
5538: som han betalar. Arbetsgivarens socialskyddsav-        och tili dem anknutna avgiftslättnader ofta brist
5539: gift betalas i samband med förskottsinnehåll-          på information. En sporadisk arbetsgivare vet
5540: ningen tilllänsskatteverkets konto. Pensionsan-        inte vart och hur avgifterna skall betalas. Ovan
5541: stalten uppbär de pensionsavgifter som betalas         nämnda arbetsgrupp gav förslag enligt vilka in-
5542: på basis av lönen. Tili olycksfallsförsäkringsbo-      formation om grunderna för olika avgifts för-
5543: laget betalas den lagstadgade olycksfallsförsäk-       pliktelser och sättet att betala avgifterna kunde
5544: ringsavgiften, arbetslöshetsförsäkringspremier-        förbättras. Till exempel håller man på att bereda
5545: na och eventuell grupplivförsäkringsavgift.            en guide avsedd för hushållsarbetsgivare om be-
5546:     En arbetsgrupp, som tilisatts av social- och       talning av arbetsgivaravgifterna. För närvarande
5547: hälsovårdsministeriet, utredde i sin promemoria        kan information om arbetsgivaravgifter fås cen-
5548: som publicerades i april1997 problem som anslu-        traliserat från Småarbetsgivares servicecentral i
5549: ter sig tili betalnings- och anmälningsförfarandet     Kouvola. Servicecentralen ger riksomfattande
5550: i fråga om arbetsgivaravgifterna. Arbetsgruppen        telefonrådgivning och blankettservice. Den skö-
5551: gav förslag bl.a. för att förenhetliga lönebegrepp     ter också alla småarbetsgivares arbetsgivaravgif-
5552: som utgör basis för avgifterna. Dessutom utred-        ter mot avgift.
5553: de arbetsgruppen problem som anknyter till en             Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
5554: eventuell centraliserad betalning av arbetsgivar-      4 september 1997 en utredningsman vars uppgift
5555: avgifterna. 1 ett centraliserat betalningssystem       är att utarbeta ett förslag till ett system som i
5556: ingår som en väsentlig del att jämnstora avgifter      första skedet möjliggör att företag som startar sin
5557: uppbärs av alla arbetsgivare. Detta skulle medfö-      verksambet och som har fårre än tio arbetstagare
5558: ra att vi borde avstå från den nuvarande riskmot-      kan sköta arbetsgivaravgifterna som en helhet.
5559: svarigheten i försäkringsavgiften. Till exempel        Senare utvidgas systemet för att täcka alla mot-
5560: inom olycksfallsförsäkringen används ett system        svarande företag. Den utsatta tiden för utred-
5561: enligt vilket beloppet bestäms av olycksfallsris-      ningsmannens arbete gick ut i slutet av september
5562: ken i företaget i fråga. Enligt arbetsgruppens         och arbetet kommer att överlämnas tili ministe-
5563: utredning skulle skapande och upprätthållande          riet i början av oktober. Dessutom bereder so-
5564: av ett enda centraliserat avgiftssystem medföra        cial- och hälsovårdsministeriet som bäst en reger-
5565: tiliäggskostnader för arbetsgivarna i jämförelse       ingsproposition enligt viiken kortvariga arbets-
5566: med det nuvarande systemet.                            förhållanden skulle omfattas av pensionsskyd-
5567:     Den sporadiskt sysselsättande hushållsarbets-      det. 1 samband med detta underlättas arbetsgiva-
5568:                                           KK 854/1997 vp                                              5
5569: 
5570: rens avgiftsförpliktelse så att man i kortvariga      ga lösningar som gäller fortsatta åtgärder för att
5571: arbetsförhållanden avstår från försäkringsavtal       förenkla sättet att uppbära arbetsgivaravgifter-
5572: som görs på förhand. Efter dessa åtgärder kom-        na.
5573: mer social- och hälsovårdsministeriet att övervä-
5574: 
5575:      Helsingforsden 9 oktober 1997
5576: 
5577:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5578:                                           KK 855/1997 vp
5579: 
5580: Kirjallinen kysymys 855
5581: 
5582: 
5583: 
5584: 
5585:                                   Matti Vanhanen /kesk: Suuhygienistien oikeudesta harjoittaa itse-
5586:                                      näisesti ammattiaan
5587: 
5588: 
5589:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5590: 
5591:     Vuonna 1956 tai sen jälkeen syntyneet saavat    Myös asiakkaiden oikeusturva on heikko, koska
5592: hampaidensa ehkäisevistä hoitotoimenpiteistä        korvauksen saaminen ei riipu hoitajan ammatti-
5593: sairausvakuutuskorvausta käydessään hammas-         pätevyydestä vaan siitä, millaisesta yhtiöstä hän
5594: lääkärissä. Usein tällaisen hoidon suorittaa ham-   hoitonsa hakee. Kilpailuvirasto on todennut
5595: maslääkärin alaisuudessa toimiva suuhygienisti.     20.12.1996, että "elinkeinonharjoittamisen vai-
5596: Mikäli vastaavan hoidon suorittaa itsenäisenä       keuttaminen rajoittaa alalla käytävää kilpailua
5597: ammatinharjoittajana toimiva suuhygienisti, ei      ja että Kilpailuvirasto katsoo, että sosiaali- ja
5598: asiakas saakaan vastaavaa korvausta, vaikka työ     terveysministeriö voisi harkita uudelleen rajoi-
5599: ja sen vaatima ammattitaito ovat olleet täsmäl-     tusten välttämättömyyttä".
5600: leen samat.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5601:     Terveydenhuollon ammattihenkilöitä koske-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5602: van lain nojalla hammashuoltajat ovat laillistet-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5603: tuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joilla     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5604: on näin ollen lakiin perustuva oikeus harjoittaa
5605: ammattiaan laillistettuna ammattihenkilönä                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
5606: joko toisen palveluksessa tai itsenäisenä amma-            jotta suuhygieenikkojen suorittama hoito
5607: tinharjoittajana. Nyt kuitenkin tätä ammatin-              olisi tasavertaisessa asemassa sairausva-
5608: harjoittamista rajataan merkittävästi, kun ham-            kuutuksen korvaukseen nähden riippu-
5609:  maslääkärin johtamassa yhtiössä toimivan kil-             matta siitä, toimiiko suuhygieenikko itse-
5610: pailijan työhön liittyen maksetaan korvausta,              näisenä ammatinharjoittajana vai toisen
5611: mutta itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva             alaisuudessa?
5612:  ei saa tätä yhteiskunnan subventiota osakseen.
5613: 
5614:       Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
5615: 
5616:                                        Matti Vanhanen /kesk
5617: 
5618: 
5619: 
5620: 
5621:  270136
5622: 2                                          KK 855/1997 vp
5623: 
5624: 
5625: 
5626: 
5627:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5628: 
5629:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kätilönä, fysioterapeuttina, laboratorionhoitaja-
5630: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        na tai erikoishammasteknikkona merkinnyt ter-
5631: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      veydenhuoltohenkilöstöstä pitämäänsä luette-
5632: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           loon. Lisäksi asianmukaisen ammattikoulutuk-
5633: Vanhasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sen saaneena pidetään laillistettua psykologia.
5634: n:o 855:                                             Mainittujen henkilöiden suorittamasta työstä
5635:                                                      vakuutetulla on oikeus saada korvausta sairaus-
5636:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,     vakuutuslain säännösten mukaisesti. Nämä
5637:        jotta suuhygieenikkojen suorittama hoito      asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneet am-
5638:        olisi tasavertaisessa asemassa sairausva-     mattiryhmät ovat 1. päivänä heinäkuuta 1994
5639:        kuutuksen korvaukseen nähden riippu-          voimaan tulleen terveydenhuollon ammattihen-
5640:        matta siitä, toimiiko suuhygieenikko itse-    kilöistä annetun lain (559/1994) mukaisesti lail-
5641:        näisenä ammatinharjoittajana vai toisen       listettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä.
5642:        alaisuudessa?                                 Tämän lain tarkoituksena on edistää potilastur-
5643:                                                      vallisuutta ja terveydenhuollon palvelujen laa-
5644:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tua.
5645: vasti seuraavaa:                                         Hammashuoltajan ammattinimike on muka-
5646:                                                      na laillistettujen terveydenhuollon ammattini-
5647:    Sairausvakuutuslain 5 §:n 2 momentissa ja         mikkeiden joukossa. Ammattinimikkeen laillis-
5648: 5 b §:ssä säädetään hammashuollon korvaami-          taminen onosaltansa ollut myötävaikuttamassa,
5649: sesta sairaanhoitona. Lokakuun 1997 alusta           että hammashuoltajat/suuhygienistit ovat perus-
5650: hammashuollon korvaukseen oikeutettujen va-          taneet itsenäisiä hammashuollon vastaanottoyk-
5651: kuutettujen piiri laajeni aikaisemmin laissa lue-    siköitä, joissa annetaan pääasiallisesti ehkäise-
5652: teltujen ikäluokkien lisäksi uusiin ikäluokkiin.     vää hoitoa. Parhaillaan sosiaali- ja terveysminis-
5653: Hammaslääkärin potilaan tutkimuksessa totea-         teriössa vireillä olevissa suun ja hampaiden ter-
5654: masta hoidon tarpeesta osan voi suorittaa myös       veydenhuollon kehittämishankkeissa selvite-
5655: samalla vastaanotolla työsuhteessa oleva ham-        tään, onko käytettävissä olevilla voimavaroilla
5656: mashuoltaja, jolloin hoidon kustannukset koko-       mahdollista aikaansaada kattavarumat ja kus-
5657: naisuudessaan korvataan hammaslääkärin peri-         tannusvaikuttavuudeltaan paremmat suun ter-
5658: mänä palkkiona. Hammaslääkärin perimästä             veydenhuollon palvelut. Hammashuoltajan/suu-
5659: palkkiosta sekä tutkimuksista ja hoidosta korva-     hygienistin ammattinimikkeen liittäminen myös
5660: taan sairausvakuutuslain 7 ja 8 §:ssä säädetyllä     sairausvakuutusasetuksen 5 §:n tarkoittamaan
5661: tavalla. Tutkimuksen ja hoidon korvaamisen           luetteloon on ollut sosiaali- ja terveysministeriös-
5662: edellytyksenä on, että toimenpiteet on suoritettu    sä selvitettävänä. Tämä liittyy osana lokakuun
5663: lääkärin määräyksestä sairausvakuutusasetuk-         alussa toteutettavaan aikuisten hammashuollon
5664: sessa tarkoitetussa palveluja antamaan hyväksy-      laajentamiseen. Suomen Suuhygienialiitto sekä
5665: tyssä laitoksessa tai palvelut on antanut lääkärin   Suomen Hammashoitaja- ja huoltajaliitto ovat
5666: määräyksestä sairausvakuutusasetuksessa tar-         olleet mukana suun terveydenhuollon kehittä-
5667: koitettu asianmukaisen ammattikoulutuksen            mishankkeissa ja ovat ilmoittaneet kiinnostuk-
5668: saanut henkilö. Sairausvakuutusasetuksen 5 §:n       sensa osallistua jatkossakin tähän työhön.
5669: nojalla asianmukaisen ammattikoulutuksen saa-            Edellä esitetyn selvitystyön valmistuttua so-
5670: neena henkilönä pidetään sitä, jonka terveyden-      siaali- ja terveysministeriö tulee ottamaan tämän
5671: huollon oikeusturvakeskus on sairaanhoitajana,       asian esille.
5672: 
5673:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
5674: 
5675:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
5676:                                            KK 855/1997 vp                                                3
5677: 
5678: 
5679: 
5680: 
5681:                                        Tili Riksdagens Talman
5682: 
5683:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nai såsom sjukskötare, barnmorska, fysiotera-
5684: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         peut, laboratorieskötare elier specialtandtekni-
5685: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ker. Dessutom anses legitimerad psykolog vara
5686: man Matti Vanhanen undertecknade spörsmål              en person med behörig yrkesutbildning. En för-
5687: nr 855:                                                säkrad har rätt att få ersättning för arbete som
5688:                                                        utförts av nämnda personer i enlighet med be-
5689:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         stämmelserna i sjukförsäkringslagen. Dessa yr-
5690:        ta för att behandling som ges av tand-          kesgrupper som har erhållit en behörig yrkesut-
5691:        hygienister skall inneha en jämbördig           bildning är enligt lagen om yrkesutbildade perso-
5692:        ställning vad beträffar sjukförsäkrings-        ner inom hälso- och sjukvården (559/1994), vii-
5693:        ersättningen oberoende av om tandhy-            ken trädde i kraft den 1 juli 1994, legitimerade
5694:        gienisten arbetar som självständig yrkes-       yrkesutbildade personer inom hälso- och sjuk-
5695:        utövare eller underlydande någon annan?         vården. Syftet med denna lag är att förbättra
5696:                                                        patientsäkerheten och kvaliteten på hälso- och
5697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sjukvårdstjänster.
5698: anföra följande:                                          Yrkesbeteckningen tandhygienist finns med
5699:                                                        bland de legitimerade yrkesbeteckningarna inom
5700:    1 5 § 2 mom. och 5 b § sjukförsäkringslagen         hälso- och sjukvården. Legitimeringen av yrkes-
5701: bestäms om tandvård som ersätts såsom sjuk-            beteckningen har för sin del bidragit tili att tand-
5702: vård. Vid ingången av oktober 1997 utökades            hygienister har inrättat självständiga enheter för
5703: antalet försäkrade som är berättigade tili ersätt-     tandvårdsmottagning, vid vilka man huvudsakli-
5704: ning för tandvård och omfattar nu utöver de            gen ger förebyggande vård. De projekt som för
5705: åldersklasser som tidigare nämndes i lagen även        närvarande pågår vid social- och hälsovårdsmi-
5706: nya åldersklasser. En del av den behandling som        nisteriet i fråga om utvecklandet av mun- och
5707: en tandläkare vid undersökning har konstaterat         tandvården utreder om det med tili buds stående
5708: att patienten behöver kan också ges av en tand-        resurser är möjligt att åstadkomma mera heltäck-
5709: hygienist i arbetsförhåliande på samma mottag-         ande och, vad kostnadseffektiviteten beträffar,
5710: ning, och i detta fali ersätts kostnaderna för be-     bättre tjänster inom mun- och tandvården. So-
5711: handlingen i sin helhet såsom ett tandläkararvo-       cial- och hälsovårdsministeriet har utrett om det
5712: de. Tandläkararvoden samt undersökningar och           vore möjligt att också foga yrkesbeteckningen
5713: behandling ersätts på det sätt som 7 och 8 § sjuk-     tandhygienist tili förteckningen i 5 § sjukförsäk-
5714: försäkringslagen föreskriver. Förutsättningen          ringsförordningen. Detta hör samman med ut-
5715: för att undersökning och behandling skali ersät-       vidgningen av tandvården för vuxna, viiken ge-
5716: tas är att en av läkare föreskriven behandling har     nomförs i början av oktober. Finlands Tandhy-
5717: givits vid en anstalt som enligt sjukförsäkrings-      gienistförbund och Finlands Tandskötar- och
5718: förordningen har godkänts för att lämna tjänster       Tandhygienistförbund har deltagit i projekten
5719: elier att av läkare föreskrivna tjänster har läm-      för utvecklande av mun- och tandvården, och de
5720: nats av en person med sådan behörig yrkesutbild-       har meddelat att de även i fortsättningen är in-
5721: ning som avses i sjukförsäkringsförordningen.          tresserade av att deltai detta arbete.
5722: Med stöd av 5 § sjukförsäkringsförordningen               Social- och hälsovårdsministeriet tar upp frå-
5723: anses såsom en person med behörig yrkesutbild-         gan tili behandling efter att det ovan nämnda
5724: ning den som rättsskyddscentralen för hälsovår-        utredningsarbetet har slutförts.
5725: den infört i förteckningen över hälsovårdsperso-
5726: 
5727:      Helsingfors den 7 oktober 1997
5728: 
5729:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
5730:                                             KK 856/1997 vp
5731: 
5732: Kirjallinen kysymys 856
5733: 
5734: 
5735: 
5736: 
5737:                                    Raimo Holopainen /sd: Puhelinyhtiöiden palveluiden kehittämisestä
5738: 
5739: 
5740: 
5741:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5742: 
5743:    Suomessa käytössä olevien puhelinyhtiöiden         tällaisia tilanteita varten olisi oikeudenmukaista
5744: palveluista on käynnissä kiivas kilpailu, mikä        ja hyvääkin palvelua, jos liittymäänsä voisi ostaa
5745: pääsääntöisesti takaakin asiakaskunnalle hyvän        palvelun, jolla estettäisiin soitot salaisista liitty-
5746: palvelun. Syntyneiden uusien palveluiden myötä        mistä, joissa numeronnäytön esto on päällä?
5747: ovat myös niiden väärinkäytät lisääntyneet, kun          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5748: numeronäytön estäminen ja salaiset puhelinnu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5749: merot ovat tulleet yhä suositummiksi. Jos ihmi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5750: nen saa säännönmukaisesti häiriösoittoja kotiin-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5751: sa puhelimesta, jossa on salainen liittymä sekä
5752: numeronäytön esto päällä, ei tällaisen toiminnan                 Onko Hallitus tiedostanut, mitä hait-
5753: estämiseksi tai edes selvittämiseksi ole muuta kei-           taaja vaivaa puhelinpalveluiden säädök-
5754: noa kuin rikosilmoituksen tekeminen. Jos häiriö-              sistä aiheutuu häiriösoittojen saajalle, ja
5755: soitto ei luonteeltaan ole kuitenkaan uhkaava,                   mitä Hallitus aikoo tehdä asian muut-
5756: tuntuu rikosilmoituksen tekeminen usein äärim-                tamiseksi?
5757: mäiseltä keinolta päästä soitoista eroon. Eikö
5758: 
5759:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997
5760: 
5761:                                         Raimo Holopainen /sd
5762: 
5763: 
5764: 
5765: 
5766: 270136
5767: 2                                          KK 856/1997 vp
5768: 
5769: 
5770: 
5771: 
5772:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5773: 
5774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Euroopan unionissa viimeistellään parhail-
5775: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        laan Euroopan parlamentin ja neuvoston direk-
5776: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tiiviä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyy-
5777: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           den suojasta televiestinnän alalla ja erityisesti
5778: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        digitaalisessa monipalveluverkossa (ISDN) ja
5779: sen n:o 856:                                         yleisissä digitaalisissa matkaviestinverkoissa.
5780:                                                      Toteutuessaan direktiivi edellyttää muun ohella
5781:           Onko Hallitus tiedostanut, mitä hait-      sitä, että teleyritykset tarjoavat palvelua, jolla
5782:        taa ja vaivaa puhelinpalveluiden säädök-      vastaanottava tilaaja voi yksinkertaisella tavalla
5783:        sistä aiheutuu häiriösoittojen saajalle, ja   kieltäytyä ottamasta vastaan puhelua, josta soit-
5784:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian muut-      taja on poistanut kutsuvan linjan tunnistuksen.
5785:        tamiseksi?                                        Direktiivi tullee voimaan 1.1.1998. Liikenne-
5786:                                                      ministeriö on jo aloittanut sen täytäntöönpane-
5787:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         IDiseksi tarvittavan lain valmistelun. Uusi lain-
5788: vasti seuraavaa:                                     säädäntö on tarkoitus saattaa voimaan direktii-
5789:                                                      vin edellyttämällä tavalla lokakuuhun 1998 men-
5790:                                                      nessä.
5791:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
5792: 
5793:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
5794:                                          KK 856/1997 vp                                             3
5795: 
5796: 
5797: 
5798: 
5799:                                       Tili Riksdagens Talman
5800: 
5801:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    Europaparlamentets och rådets direktiv om be-
5802: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-     handling av personuppgifter och skydd för pri-
5803: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-   vatlivet inom telekommunikationsområdet, sär-
5804: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-          skilt när det gäller det digitala flertjänstnätet
5805: mål nr 856:                                        (ISDN) och allmänt tillgängliga digitala mobila
5806:                                                    nät. Om direktivet utfårdas förutsätter det bl.a.
5807:           Är Regeringen medveten om vilka olä-     att teleföretagen erbjuder en tjänst, med hjälp av
5808:        genheter och besvär de författningar som    viiken den mottagande abonnenten på ett enkelt
5809:        gäller telefontjänster förorsakar dem som   sätt kan vägra att ta emot ett sådant samtai från
5810:        får störande samtal, och                    vilket den som ringer har avlägsnat nummerpre-
5811:           vad ämnar Regeringen göra för att        sentationen.
5812:        ändra saken?                                   Direktivet torde träda i kraft den 1 januari
5813:                                                    1998. Trafikministeriet har redan påbörjat be-
5814:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      redningen av en Iag som är nödvändig för att
5815: anföra följande:                                   direktivet skall genomföras. A vsikten är att den
5816:                                                    nya lagstiftningen skall träda i kraft före oktober
5817:    Inom Europeiska unionen finslipas som bäst      1998 på det sätt som direktivet förutsätter.
5818: 
5819:      Helsingfors den 7 oktober 1997
5820:                                                                        Trafikminister Matti Aura
5821:                                            KK 857/1997 vp
5822: 
5823: Kirjallinen kysymys 857
5824: 
5825: 
5826: 
5827: 
5828:                                   Klaus Heliberg /sd: Porvoonjoen ravinnetilanteesta
5829: 
5830: 
5831: 
5832:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5833: 
5834:    Porvoonjoki on Suomen kenties eniten kuor-        tavattu kuin saariston kalliolammikoissa. Kupu-
5835: mitettu ja siksi rehevöitynein joki. Tämä johtuu     limaska haittaa vedenottarnoiden toimintaa ja
5836: siitä, että siihen laskevat jätevetensä joko suo-    kalastusta sekä aiheuttaa kala- ja kasvistokuole-
5837: raan taijätevedenpuhdistamon kautta useat kun-       mia. Kupulimaskan osuus Porvoonjoen kasvis-
5838: nat ja kaupungit: Lahti, josta lasketaan noin        tosta on tällä hetkellä noin 90 %yli 50 kilometrin
5839: 100 000 ihmisen jätevedet, Nastola, Hollola ja       matkalla.
5840: Orimattila. Erityisesti Lahden kaupungin osuus          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5841: jätevesistä on suuri, kun se 1970-luvun puolivä-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5842: lissä sai luvan laskeajätevetensä Porvoonjokeen.     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5843:     Porvoonjoen niin kutsuttu valuma-alue on yli     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5844: 2 000 km 2, josta n. 30 % on peltoja. Maa- ja kar-
5845: jatalouden kuormitusvaikutus Porvoon kohdal-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä Porvoon-
5846: la onkin n. 60 % koko kuormituksesta.                       joen luonnonkatastrofin ehkäisemiseksi,
5847:     Juuri päättyneen kesän aikana on Porvoon-               kupulimaskan poistamiseksi ja sen leviä-
5848: joen vallannut kupulimaska, jota ei aiemmin ole             misen torjumiseksi?
5849: 
5850:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
5851:                                           Klaus Heliberg /sd
5852: 
5853: 
5854: 
5855: 
5856: 270136
5857: 2                                           KK 857/1997 vp
5858: 
5859: 
5860: 
5861:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5862: 
5863:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        verran alempi eli kuormitusosuus pienempi edel-
5864: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lä esitetystä.
5865: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Jätevesikuormituksesta Lahden osuus on sekä
5866: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus            fosforista että typestä yli 60%. Toiseksi suurin on
5867: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Porvoo, jonka jätevedet kuitenkin tulevat aivan
5868: n:o 357:                                              jokisuulle ja vaikuttavat pääasiassa merialueella.
5869:                                                       Porvoonjoen alajuoksulla vaikuttavista jätevesi-
5870:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Porvoon-          kuormittajista merkittävin on Orimattila, jonka
5871:        joen luonnonkatastrofin ehkäisemiseksi,        osuus jätevesien fosforista oli vuonna 1996 noin
5872:        kupulimaskan poistamiseksi ja sen leviä-       6% ja typestä noin 5% (Porvoonjoen vesistötark-
5873:        misen torjumiseksi?                            kailuraportti vuodelta 1996). Puhdistamolla on
5874:                                                       vuonna 1997 tehty typenpoisto kokeilua, jossa on
5875:                                                       päästy erittäin hyviin tuloksiin. Kokonaisuudes-
5876:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          saan yhdyskuntien jätevesikuormitus Porvoon-
5877: vasti seuraavaa:                                      joella on koko 1990-luvulla pysynyt melko sa-
5878:                                                       mansuuruisena. Puhdistamojen vesistökuormi-
5879: Porvoonjoen tila                                      tus on pysynyt lupaehtojen rajoissa.
5880: 
5881:    Vesistöjen yleisluokituksen mukaan 1990-lu-        Kupulimaskan esiintyminen
5882: vun alussa Porvoonjoen alajuoksu ja Lahden ylä-
5883:                                                          Porvoonjoen alajuoksulla on noin 50 km:n
5884: puolinen jokiosuus kuuluivat laatuluokkaan
5885:                                                       matkalla esiintynyt elo-syyskuussa 1997 poikke-
5886: välttävä ja joen keskiosuus Lahden alapuolella
5887:                                                       uksellisen runsaana kupulimaska-nimistä vesi-
5888: laatuluokkaan huono. Porvoonjoen tila on lie-
5889:                                                       kasvia. Paikoitellen joki on kokonaan peittynyt
5890: västi parantunut 1990-luvun puoliväliin mennes-
5891:                                                       limaskakasvustoon. Tällä hetkellä limaskakas-
5892: sä, sillä aikaisempi huono laatuluokka on pää-
5893:                                                       vustot ovat jo hajonneet ja vajonneet pohjaan tai
5894: osin vaihtunut välttäväksi (vuosien 1994-1996
5895:                                                       kulkeutuneet merelle.
5896: tulokset). Parantuminen johtuu fosfori- ja bak-
5897:                                                          Kupulimaska on yksi neljästä Suomessa esiin-
5898: teeripitoisuuksien laskusta jokialueella. Typen
5899:                                                       tyvästä limaskalajista. Yleisin limaskoista on
5900: osalta vastaavaa parannusta ei ole osoitettavissa.
5901:                                                       pikkulimaska, jota esiintyy runsaana kaikenlai-
5902: Parantumisesta huolimatta sekä fosforipitoisuu-
5903:                                                       sissa vesissä. Kupulimaskaa on todettu mm. ul-
5904: det että hygieniaa indikoivien bakteerien pitoi-
5905:                                                       kosaariston luotojen lammikoissa, joita lintujen
5906: suudet ovat edelleen korkeita. Hygieeniseltä tilat-
5907:                                                       ulosteet rehevöittävät. Todennäköisesti kupuli-
5908: taan Porvoonjoki on keskimäärin heikompi kuin
5909:                                                       maskaa on myös muissa vesissä pikkulimaskan
5910: muut Suomenlahden rannikkoalueen joet.
5911:                                                       joukossa, mutta sitä ei ole aikaisemmin tarkem-
5912:                                                       min tutkittu. Yhteistä kaikille limaskoille on se,
5913: Porvoonjoen kuormitus
5914:                                                       että ne viihtyvät ravinteikkaissa vesissä. Por-
5915:    Porvoonjokeen tulevasta koko vuoden fosfo-         voonjoen typpi- ja fosforipitoisuudet ovat kor-
5916: rikuormituksesta (noin 100 t/a) on laskettu tule-     keita ja luovat hyvät edellytykset niin levien kuin
5917: van peltoviljelystä ja karjataloudesta noin 60% ja    vesikasvienkin kasvulle Porvoonjoessa.
5918: yhdyskuntajätevesistä noin 15 %. Typen koko-             Elo-syyskuussa 1997 ravinnepitoisuudet eivät
5919: naiskuormitus on noin 1 500 t/a, josta peltovilje-    ole oleellisesti poikenneet Porvoonjoella tavan-
5920: lyn ja karjatalouden osuus on noin 40 %ja yhdys-      omaisesti todetuista. Lämpimästä säästäjohtuen
5921: kuntajätevesien noin 35 %. Muu osa kuormituk-         Porvoonjoen alajuoksun lämpötila oli kesäkuun
5922: sesta tulee lukuisista eri lähteistä (kaatopaikat,    puolivälistä elokuun loppuun noin 20 oc. Por-
5923: pienkuormittajat, haja- ja loma-asutus, las-          voonjoen virtaama, joka yleensäkin on varsin
5924: keuma, luonnonhuuhtouma). Edellä mainitut             vähäinen, oli kesällä 1997 n. 3 m 3/s. Se on vain
5925: kuormitustiedot ovat vuonna 1991 ilmestyneestä        noin puolet kesäkuukausien pitkäaikaisesta kes-
5926: Porvoonjoen kuormitusselvityksestä. Puhdista-         kiarvosta. Monin paikoin vesijoessa olikin seiso-
5927: mojen typpikuormitus on nykyisin ehkä jonkin          vaa. Voimakkaiden limaskakasvujen muodostu-
5928:                                                 KK 857/1997 vp                                                3
5929: 
5930: miselle lämmin ja kuiva kesä on muodostanut                visuuteen perustuvia hankkeita joen virkistys-
5931: otolliset kasvuolosuhteet ravinteikkaassa ja vir-          käytön ja matkailun kehittämiseksi (EU:n Lea-
5932: taukseltaan heikossa Porvoonjoessa.                        der ja Pomo -hankkeet).
5933:                                                               Hajakuormituksen vähentämiseen. vaikuttaa
5934: Kuormitusta alentavat toimet lähivuosina                   myös ympäristöministeriössä valmtsteltavana
5935:                                                            oleva EY:n nitraattidirektiivin toimeenpano. Sen
5936:    Suurin ravinnekuormitus Porvoonjokeen tu-               tarkoituksena on vähentää maataloudesta peräi-
5937: lee maataloudesta. Maatalous ja muu hajakuor-              sin olevia nitraattipäästöjä pinta- ja pohja vesiin.
5938: mitus eivät kuulu vesilain nojalla lupamenettelyn             Jätevesikuormituksen vähentämisessä keskei-
5939: kautta rajoitettuihin päästöihin. Kun lainsää-             sintä jatkossa on typenpoiston. toteutta~inen,
5940: dännön keinoja ei ole ollut, on maatalouden                koska typellä on keskeinen merkitys ~tenkm me-
5941: päästöjä pyritty vähentämään neuvonnat;~ •. opa~­          rialueen rehevöitymisessä. Lahden Ja Hollolan
5942: tuksen ja valistuksen kautta. Vapaaeht01~1~ t?.I-          Salpakankaan jätevedenpuhdistamoiden nykyi-
5943: min ei kuitenkaan ole saavutettu ympanston                 set luvat ovat voimassa vuoden 1999 loppuun.
5944: kannalta riittäviä tuloksia. Kun on selvitetty ve-         Nastolan sekä Hollolan Herralan jätepuhdista-
5945: siensuojelun tavoiteohjelman vuoteen 1995 tu-              mojen tulee jättää uudet lupahakemukset
5946: loksia on todettu, että teollisuus ja yhdyskunnat          31.3.1998 ja 30.6.1998 mennessä vesioikeuteen.
5947: ovat v'arsin hyvin saavuttaneet niille asetetut ve-           Porvoon, Askolan Vakkolanja Monninkylän
5948: siensuojelutavoitteet. Maatalouden osalta ta-              sekä PukkiJan jätevedenpuhdistamot ovat par-
5949: voitteita ei sen sijaan ollut saavutettu.                  haillaan vesioikeudellisessa lupakäsittelyssä.
5950:    Suomen liittyessä vuoden 1995 alusta Eur?o:             Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa
5951:  pan unianiin laadittiin maataloudell~ .vu.?stk~t          vesioikeudelle Porvoon puhdistamolta edellyte-
5952:  1995-99 erityinen maatalouden ympar.t~to.~~k~­            tään 70 %:n typenpoistoa sekä myös BOD- ja
5953:  ohjelma. Til~ko~t~isella.sop~~uksell~. v.IlJ:hJa SI-      fosforikuormituksen vähentämistä. Jätevedet tu-
5954:  toutuu toimim, JOilla edtstetaan ympanstonsuo-            lee lisäksijatkossajohtaa ulommas ~eriall!eelle.
5955: jelua maataloudessa. Ymp~ristö~uki?~j~~~a~~                Askolanja Pukkilanjätevedenpuhdtstamotlla ~n
5956:  on Suomessa sitoutunut nom 85 l'o vtljehJOista,           lausunnoissa edellytetty tehostusta BOD:n Ja
5957:  Etelä-Suomessa jopa yli 90 %.                 .           fosforin puhdistuksessa. Typen p~istoa näillä
5958:    y mpärist<;>tukio~~elma.n .x_mp~ri~tön~UOJelul­         puhdistamoilla ei ole pidetty tarp~elhsel'!-a, ko.ska
5959: lisia tavoitteita tuhst kehtttaa entytsestt tulevaa        ne ovat käyttäjämäärältään piemä. Onmattllan
5960: ympäristötukioh~elmakau!ta ~ja~ellen, mutta
5961:                                                            jätevesilupa on vu~delta 1976 ja voima~sa toistai-
5962: ohjelmalla arviotdaan ku~tenkn~ JO nyt ol:v~.n             seksi, mutta puhdtstamolla on parhatllaan me-
5963: myönteistä vaikutusta vestensuoJ~l~un. Veststo-            neillään typenpoistokokeilu,jonka tulokset ovat
5964: jen ravinnekuormituksen on .~~vt~ttu .laskevan             hyviä. Jätevesien johtamiselle haettaneen lupaa
5965: lähivuosina n. 10-20%. Ympanstotukt koostuu                ensi vuonna kokeilujen päätyttyä, jolloin tilanne
5966: perustuesta,jota saav~! k~~.kki y~pä~is~~tu.~ioh­          myös Orimattilassa saadaan uudistetuksi.
5967: jelmaan sitoutuneet vllJehJat, sekll: en~ytststa y~­          Ympäristöministeri~ssä      viimeistell~än   P.~E­
5968: päristönsuojelua edistävistä eritytsti!Ista (su~J~­        haillaan ehdotusta valtiOneuvoston penaatepaa-
5969: vyöhykkeet, kosteikot, ma~semanhotto ym),Jot-              tökseksi vesien suojelun uusiksi tavoitteiksi vuo-
5970: ta viljelijät voivat hakea enkse~n. PorvoonJoell~          teen 2005. Ohjelma on tarkoitus viedä va.ltion~u­
5971: erityistukia ei ole haettu kovmkaan runsaasti.             voston käsittelyyn syksyllä 1997. TavoiteohJel-
5972:  Erityistuen käytön ."ähä_isy~teen o_ya~. ollee! t.o-      massa esitetään tavoitteet ravinnekuormituksen
5973:  dennäköisesti ainakm ostttam syyna kaytettavts-           vähentämiseksi kaikille toimialoille sekä esite-
5974:  sä olevat varsin niukat osuudet ympäristötuen             tään toimenpiteitä, joilla niihin päästään. Vesien
5975:  kokonaismäärästä.                             .. ...      suojelun tavoiteohjelma ei sido .toiminnanh!l~~
5976:     Erityistukitoimien edistä~t;~inen .edellytt~tst J?.-   joittajia eikä lupapäätöksen antaJaa, mutta stlla
5977:  kikohtaisia yleissuunnitelmia estm. suoJavyo-             on ohjaava vaikutus ja siinä esitetään valtioneu-
5978:  hykkeiden ja kosteikkojen tarpeista ja P~!~st~­           voston kanta tavoitteista, joihin tulisi pyrkiä.
5979:  mismahdollisuuksista. Uudenmaan ympansto-
5980:  keskuksen tavoitteena on kartoittaa suojavyö-             Porvoonjoen seuranta
5981:  hykkeiden tarve Porvoo~)oe~la vu.?~n~ 19~8.
5982:  Hankkeen rahoitus on knnm ympanstohalhn-                     Porvoonjoen veden laatua ja kalastaa seura-
5983:  non käytettävissä olevasta raho!tuk~esta. Po.~­           taan kuormittajien velvoitetarkkailulla. Ala-
5984:  voonjoella on viriämässä myös patkaiitseen aktn-          juoksu kuuluu myös valtakunnalliseen seuran-
5985: 4                                      KK 857/1997 vp
5986: 
5987: taan, jonka tarkoituksena on mereen tulevan    laatiminen. Näiden toimenpiteiden ansiosta voi-
5988: kuormituksen arviointi. Uudenmaan ympäristö-   daan entistä paremmin ja nopeammin selvittää
5989: keskuksen tarkoituksena on aloittaa vuoden     myös poikkeuksellisten ilmiöiden syitä sekä ar-
5990: 1998 aikana Porvoonjoen virtaamaseurannan      vioida kuormituksen vaikutuksia vesistössä.
5991: automatisointi sekä joen hydrologisen mallin
5992: 
5993:     Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
5994: 
5995:                                                         Ympäristöministeri Pekka Haavisto
5996:                                             KK 857/1997 vp                                              5
5997: 
5998: 
5999: 
6000: 
6001:                                         Tili Riksdagens Talman
6002: 
6003:   1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         belastningen från reningsverken är numera kan-
6004: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ske något lägre, dvs. deras andel av belastningen
6005: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       är mindre än ovan.
6006: dagsman Klaus Heliberg undertecknade spörs-               Vad avloppsvattnen beträffar svarar Lahtis
6007: mål nr 857:                                           för över 60% av såväl fosforn som av kvävet.
6008:                                                       Därefter kommer Borgå, men avloppsvattnen
6009:           Vad ämnar Regeringen göra för att           därifrån leds tili åmynningen och påverkar hu-
6010:        förhindra en naturkatastrof i Borgå å, för     vudsakligen havet. Av belastarna på åns nedre
6011:        att avlägsna andmatsvegetationen och           lopp är Orimattila mest betydande; dessandel av
6012:        för att bekämpa spridningen av den?            fosforn i avloppsvattnen uppgick år 1996 tili ca
6013:                                                       6% och av kvävet till ca 5% (vattenkontrollrap-
6014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         porten för år 1996). År 1997 har försök med
6015: anföra följande:                                      kväverening gjorts vid reningsverket, med myck-
6016:                                                       et goda resultat. Allt som allt har belastningen
6017: Borgå ås tillstånd                                    med avloppsvatten från bosättningen under hela
6018:                                                       1990-talet legat i samma storleksklass. Belast-
6019:     Enligt den allmänna klassificeringen av vatt-     ningen från reningsverken ligger inom ramen för
6020: nen i början av 1990-talet hörde nedre loppet av      tiiiståndsvilikoren.
6021: Borgå å och dendel av ån som ligger på andra
6022: sidan Lahtis tili kvalitetskassen försvarlig, me-
6023: dan åns mellersta lopp nedanför Lahtis föll i         Förekomst av andmatsvegetation
6024: kvalitetsklassen dålig. Fram tili medlet av 1990-        1 augusti-september 1997 förekom på ca 50 km
6025: talet har åns tillstånd förbättrats något, eftersom   av åns nedre lopp en vattenväxt avarten andmat
6026: kvalitetsklassen dålig tili största delen gått över   (Lemna) i exceptionellt stora mängder. Ställvis
6027: tili försvarlig (1994--1996). Förbättringen beror     var ån helt täckt. 1 detta nu har vegetationstäcket
6028: på att fosforhalten och bakteriehalten i åvattnet     redan sönderfallit och sjunkit tili bottnen eller
6029: har minskat. 1 fråga om kväve kan någon mot-          transporterats ut i havet.
6030: svarande förbättring inte påvisas. Oavsett för-          1 Finland förekommer fyra arter av andmat,
6031: bättringen är såväl fosforhalterna som halterna       av vilka den vanligaste förekommer i alla slags
6032: av bakterier som indikerar den hygieniska nivån       vatten. Den nu aktuella arten finns bl.a. i gölar på
6033: alltjämt höga. Vad hygienen beträffar är Borgå å      ytterskären, där vattnet eutrofieras av spilining-
6034: i genomsnitt mindre hygienisk än de övriga åarna      en från vattenfåglar. Sannolikt finns denna art
6035: i Finska vikens kustområde.                           också annorstädes bland den övriga andmaten,
6036:                                                       men den har inte tidigare undersökts närmare.
6037: Belastningen på Borgå å                               Det gemensamma för alla arter av andmat är att
6038:    Av den årliga fosforbelastningen på Borgå å        de trivs i näringsrika vatten. Kväve- och fosfor-
6039: (ca lOOt/a) har ca 60% beräknats komma från           halterna i Borgå å är höga och ger goda förutsätt-
6040: åkerodling och kreaturshushållning, medan ca          ningar för förekomst av bl.a. alger och vatten-
6041: 15% kommer från kommunala avloppsvatten.              växter.
6042: Den totala kvävebelastningen uppgår tili ca              1 augusti-september 1997 avvek näringshalter-
6043: 1 500 t/a, varav ca 40% från åkerodling och           na inte väsentligt från de sedvanliga i Borgå å. På
6044: kreaturshushållning och ca 35 % från kommuna-         grund av detvarma vädret uppgick temperaturen
6045: la avloppsvatten. Den övriga belastningen kom-        i nedre loppet av Borgå å från medlet av juni tili
6046: mer från många andra källor (avstjälpningsplat-       slutet av augusti tili ca 20 °C. Vattenströmning-
6047: ser, små belastare, glesbebyggelse och fritidsbo-     en, som vanligen är mycket liten, uppgick som-
6048: sättning, nedfall, naturlig utlakning). Dessa upp-    maren 1997 tili ca 3 m3/s. Detta är bara ungefår
6049: gifter om belastningen härrör från 1991 års un-       hälften av långtidsgenomsnittet för sommarmå-
6050: dersökning av belastningen på Borgå å. Kväve-         naderna. Den varma och torra sommaren har
6051: 6                                           KK 857/1997 vp
6052: 
6053: gjort omständigheterna ytterst gynnsamma för          detta projekt beror på den finansiering som står
6054: kraftig vegetationstillväxt i den näringsrika och     till buds för miljöförvaltningen. Kring Borgå å
6055: sakta strömmande ån.                                  håller det också på att uppstå projekt som bygger
6056:                                                       på lokala aktiviteter i syfte att utveckla rekreatio-
6057:   Åtgärder under de kommande åren som mins-
6058:                                                       nen och turismen kring ån (EU-projekten Leader
6059:                                                       och Pomo).
6060: kar belastningen
6061:                                                           Vid minskningen av den diffusa belastningen
6062:     Den största närsaltsbelastningen på Borgå å       kommer också EG:s nitratdirektiv, som bereds
6063: härrör från jordbruket. Varken jordbruket eller       vid miljöministeriet, att ha betydelse. Direktivet
6064: den övriga spridda belastningen faller inom till-     syftar till att minska nitratutsläppen från jord-
6065: ståndsförfarandet under vattenlagen, genom vil-       bruket till ytvattnen och grundvattnen.
6066: ket utsläppen kan begränsas. Då lagstiftningen            Det viktigaste vid minskning av avloppsvat-
6067: inte innehåller sådana medel genom vilka belast-      tenbelastningen är genomförandet av kväve-
6068: ningen kan minskas, har myndigheterna försökt         rening, eftersom kvävet är centralt särskilt i frå-
6069: arbeta genom rådgivning, handledning och upp-         ga om eutrofieringen av havsvattnet. De nuva-
6070: lysning. Men genom frivilliga åtgärder har det        rande tillstånden för avloppsreningsverken i
6071: inte varit möjligt att nå tillräckliga resultat med   Lahtis och Salpakangas i Hollola går ut i slutet
6072: tanke på miljön. Vid en undersökning av de resul-     av år 1999. Reningsverken i Nastola och Herrala
6073: tat som målprogrammet för vattenvården fram           i Hollola skalllämna in nya tillståndsansökning-
6074: till år 1995 hade lett till konstaterades att indu-   ar till vattendomstolen 31.3.1998 respektive
6075: strin och samhällena i stor utsträckning har nått     30.6.1998.
6076: de vattenvårdsmål som ställts upp för dem. Däre-          Tillstånden för reningsverken i Borgå, Vak-
6077: mot uppnåddes målen inte inom jordbruket.             kola och Monninkylä i Askola samt i Pukkila
6078:     Då Finland i början av år 1995 anslöt sig till    handläggs som bäst i vattendomstolen. 1 de utlå-
6079: Europeiska unionen lades ett särskilt miljöstöds-     tanden som Nylands miljöcentral har gett vat-
6080: program upp för jordbruket för åren 1995-99.          tendomstolen om reningsverket i Borgå krävs en
6081: Genom avta1 för lägenheterna förband sig jord-        kväverening på 70 % och dessutom minskning
6082: brukarna till åtgärder som främjade miljövården       av BOD-belastningen och fosforbelastningen.
6083: inom jordbruket. 1 Finland har ca 85 % av jord-       Vidare skall avloppsvattnen framgent ledas
6084: brukarna engagerat sig i miljöstödsprogrammet,        längre ut i havet. Utlåtandena om reningsverken
6085: i södra Finland rentav över 90 %.                     i Askola och Pukkila förutsätter effektiverad
6086:     Miljövårdsmålen för miljöstödsprogrammet          BOD- och fosforrening. 1 dessa reningsverk har
6087: borde utvecklas särskilt med tanke på den kom-        kväverening inte ansetts nödvändig, eftersom de
6088: mande programperioden, men man räknar med             bara betjänar ett fåtal människor. A vloppsvat-
6089: att programmet redan nu haft positiva verkning-       tentillståndet för Orimattila gavs år 1976 och
6090: ar inom vattenvården. Man räknar med att när-         gäller tills vidare, men reningsverket experimen-
6091: saltsbelastningen på vattnen under de närmaste        terar som bäst med kväverening och resultaten
6092: åren kommer att minska med ca 10-20 %. Mil-           är lovande. Tillstånd tillledning av avloppsvatt-
6093: jöstödet består av ett basstöd som tillfaller alla    nen torde sökas nästa år då försöken avslutas,
6094: odlare som engagerat sig i programmet samt av         och då kan situationen också i Orimattila för-
6095: särskilda stöd för främjande av miljövården           bättras.
6096: (skyddszoner, våtmarker, landskapsvård osv.),             Miljöministeriet lägger som bäst sista handen
6097: om vilka odlaren ansöker separat. Vid Borgå å         vid sitt förslag tili statsrådets principbeslut om
6098: har ansökningarna om specialstöd inte varit           de nya målen för skydd av vattnen fram till år
6099: många. Sannolikt är åtminstone en partiell orsak      2005. Avsikten är att statsrådet skall behandla
6100: till att specialstöden använts i så ringa utsträck-   programmet redan hösten 1997. Målprogram-
6101: ning det faktum att deras andel av det totala         met ställer upp mål för minskning av närsaltsbe-
6102: miljöstödsbeloppet varit liten.                       lastningen från alla sektorer och föreslår åtgär-
6103:     Ett främjande av åtgärderna under specialstö-     der för måluppfyllelse. Målprogrammet för vat-
6104: den förutsätter allmänna planer för varje å eller     tenvården är inte bindande för verksamhetsid-
6105: älv, t.ex. för skyddszoner och våtmarker, och         karna eller dem som beviljar tillstånden, men det
6106: möjligheterna att inrätta sådana. Nylands miljö-      har en styrande verkan, och där ingår statsrådets
6107: central arbetar år 1998 på att undersöka behovet      ställningstagande om de mål som bör eftersträ-
6108: av skyddszoner kring Borgå å. Finansieringen av       vas.
6109:                                           KK 857/1997 vp                                         7
6110: 
6111: Övervakningen av Borgå å                            ~_vervakningen av strömningen i ån och skall
6112:                                                     lagga upp en hydrologisk modell. Tack vare
6113:    Vattenkvaliteten och fiskbeståndet i Borgå å     dessa åtgärder blir det möjligt att bättre och
6114: följs kontinuerligt upp av dem som belastar ån.     snabb~re än tidigare undersöka orsakerna tili
6115: Åns nedre lopp övervakas också som en del av        except10nella fenomen och bedöma den verkan
6116: d~n riksomfat.tande övervakningen i syfte att be-
6117:                                                     som belastningen har på vattnen.
6118: doma belastmngen på havet. Nylands miljöcen-
6119: tral ämnar under år 1998 börja automatisera
6120: 
6121:      Helsingfors den 7 oktober 1997
6122: 
6123:                                                                   Miljöminister Pekka Haavisto
6124:                                             KK 858/1997 vp
6125: 
6126: Kirjallinen kysymys 858
6127: 
6128: 
6129: 
6130: 
6131:                                    Tarja Kautto /sd ym.: Valtion tekemien pääomasijoitusten kustan-
6132:                                        nuksista
6133: 
6134: 
6135:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6136: 
6137:    Tämän vuoden heinäkuussa pankkituen yh-            samaan 1,5 prosenttiyksikön marginaalin viite-
6138: teismäärä oli noin 68 mrd. markkaa. Tästä val-        koron päälle. Meritan -sinällään hyvä- uuti-
6139: tion tekemiä pääomasijoituksia oli 6,6 mrd.           nen pääomasijoituksen ennenaikaisesta takaisin-
6140: markkaa. Pääomasijoitukset pohjautuvat vuo-           maksusta osoittaa, että valtion korkotulotjäävät
6141: den 1992 päätökseen, jolla pyrittiin torjumaan        vähäisiksi. Koko pääomasijoitusoperaatiosta
6142: uhkaavaa luottolamaa. Tuolloin valtion talous-        koitunee valtiolle siten tuntuvat korkotappiot.
6143: arvion kautta tehtiin noin 8 mrd. markan pää-         Päätökset pääomasijoituksista ja sen ehdoista
6144: omasijoitukset vahvistamaan pankkien vakava-          tehtiin Esko Ahon hallituksen aikana, joten ny-
6145: raisuutta. Tähän mennessä tuesta on palautunut        kyinen hallitus joutunee pitäytymään pankkien
6146: noin 1,4 mrd. markkaa.                                kanssa tehtyyn sopimukseen.
6147:    Aikanaan tehty sopimus on ollut pankeiiie             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6148: erittäin edullinen, koska ne eivät maksaneet sijoi-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6149: tuksesta korkoa laina-ajan ensi vuosina. Valtio       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6150: on sen sijaan joutunut maksamaan rahoittamal-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6151: leen pääomasijoitukselle korkoa koko ajan. Pan-
6152: keille pääomasijoituksen korottomuus on vasta                  Kuinka suureksi Hallitus ennakoi pää-
6153: nyt loppunut ja korko on asteittain nousemassa               omasijoitusten korkotappioiden nouse-
6154: lähivuosina. Ensi vuonna pankit joutuvat mak-                van?
6155: 
6156:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
6157: 
6158:                      Tarja Kautto /sd                          Virpa Puisto /sd
6159: 
6160: 
6161: 
6162: 
6163: 270136
6164: 2                                           KK 858/1997 vp
6165: 
6166: 
6167: 
6168: 
6169:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6170: 
6171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omasijoituksille vuosilta 1992-1995 täysimää-
6172: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         räisesti maksamaan.
6173: olette 19 päivänä syyskuuta 1997 päivätyn kir-           Kyseessä olevalla yleisellä pääomasijoituksel-
6174: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      la pankkeihin on voitu välttää uhka, että useam-
6175: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          pi pankki olisi joutunut valtion vakuusrahastos-
6176: Tarja Kauton ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-        ta annetun lain mukaisen tuen piiriin. Yleisen
6177: symyksen n:o 858:                                     pääomasijoituksen voidaan katsoa osittain vä-
6178:                                                       hentäneen valtiontaloudelle pankkikriisistä ai-
6179:          Kuinka suureksi Hallitus ennakoi pää-        heutuvia kokonaiskustannuksia. Yrityspankki
6180:        omasijoitusten korkotappioiden nouse-          Skop Oy:n saamaa pääomasijoitusta lukuun ot-
6181:        van?                                           tamatta pankkien arvioidaan lähivuosina mak-
6182:                                                       savan pääomasijoitukset valtiolle kokonaisuu-
6183:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dessaan takaisin.
6184: vasti seuraavaa:                                         Pääomasijoitukselle maksettavan koron etu-
6185:                                                       oikeus osinkoihin nähden on omalta osaltaan
6186:    Valtio sijoitti pankkeihin vuonna 1992 yhteen-     nopeuttanut pankkisektorin tervehtymistä.
6187: sä 7 912 miljoonaa markkaa luottolaman torjun-           Pääomatodistuksille on asetettu korkoehto,
6188: taan tarkoitettuina pääomasijoituksina. Pää-          jolla takaisinmaksu voidaan varmistaa. Korko-
6189: omasijoituksia on maksettu takaisin yhteensä          ehdon mukaisesti pääomasijoituksen korko on
6190: 3 043 miljoonaa markkaa, joista viimeisin takai-      sidottu valtion yhden vuoden pituisten kotimais-
6191: sinmaksu on Merita Pankki Oy:n syyskuussa             ten velkasitoumusten rahoituskustannuksiin
6192: 1997 suorittama 1 749 miljoonaa markkaa.              portaittain nousevalla marginaalilla. Vuoden
6193:    Vuoden 1992 pääomasijoitukset voidaan lu-          1997 loppuun saakka marginaali on 0,50 pro-
6194: kea pankin sidottuun omaan pääomaan luot-             senttiyksikköä ja sen jälkeen vuoden 2000 lop-
6195: tolaitostoiminnasta annetun lain (1607/1993)          puun saakka 1,50 prosenttiyksikköä. Tämänjäl-
6196: 36 §:n mukaisesti seuraavin edellytyksin:             keen viitekorkoon lisätään samansuuruinen
6197:    1) sijoitukselle ei saa asettaa vakuutta eikä se   marginaali aina kolmena peräkkäisenä korko-
6198: ole irtisanottavissa;                                 jaksona (kalenterivuosi) ja marginaali määräy-
6199:    2) sijoitus saadaan maksaa takaisin vain ra-       tyy siten, että se on kaksi prosenttiyksikköä suu-
6200: hoitustarkastuksen luvalla edellyttäen, että luot-    rempi kuin viimeksi käytössä ollut marginaali.
6201: tolaitoksen, tai luottolaitoksen ja sen konsoli-      Marginaali voi kuitenkin nousta enintään 14
6202: dointiryhmän, vakavaraisuus ei laske alle             prosenttiyksikköön.
6203: 79 §:ssä säädetyn rajan;                                 Pääomasijoituksista valtiolle aiheutuneet las-
6204:    3) sijoitukselle saadaan maksaa korkoa vain        kennalliset korkokustannukset ovat olleet noin
6205: siinä määrin kuin luottolaitoksen tai, jos luotto-    2,7 miljardia markkaa ja korkotuloutukset yh-
6206: laitos on emoyritys, konsernin voitonjakokelpoi-      teensä noin 650 miljoonaa markkaa. Vuodelta
6207: set varat taikka säästöpankkilain 40 §:ssä tarkoi-    1996 Yrityspankki Skop Oy:tä lukuun ottamatta
6208: tetut voittovarat siihen riittävät;                   valtio sai pääomasijoituksille koron täysimääräi-
6209:    4) luottolaitoksen purkautuessa tai joutuessa      senä. Pääomasijoituksiin on sisällytetty ehto sii-
6210: konkurssiin sijoituksen pääomalla ja maksamat-        tä, että mikäli korko on maksamatta 1 080 päi-
6211: tomalla korolla on huonompi etuoikeus kuin            vän ajalta, on valtiolla oikeus vaihtaa pääomasi-
6212: luottolaitoksen muilla sitoumuksilla mutta pa-        joitus pankin osakkeisiin tai muuhun pankin
6213: rempi oikeus kuin osakkeilla, osuuksilla ja sijoi-    omistukseen oikeuttavaan arvopaperiin. 1 080
6214: tusosuuksilla taikka kantarahasto-osuuksilla.         päivän eli 3 vuoden ajanjakso, jolta korkotuloja
6215:    Pankkisektorin toiminta on ollut tappiollista      ei mahdollisesti saataisi, on ollut pankkien ter-
6216: vuosina 1991-1995. Tämän johdosta kaikki              vehdyttämistä nopeuttava tietoinen valinta. Täs-
6217: pankit eivät ole kyenneet korkoa valtion pää-         tä tavoitteesta ja pankkikriisin syvyydestä joh-
6218:                                          KK 858/1997 vp                                             3
6219: 
6220: tuen valtiolle aiheutunutta kustannusta vuoden     markkaa. Jäljellä olevalle pääomasijoituskan-
6221: 1992 pääomasijoituksista ei voida tarkastella      nalle laskettuna tuo nettokustannus tulee kate-
6222: matemaattisen suoraviivaisesti. Mikäli kyseinen    tuksi vuoden 1998 alusta alkaen nousevilla mar-
6223: ajanjakso hyväksytään kustannukseksi siitä, että   ginaaleilla noin neljässä vuodessa. Valtiolle ai-
6224: valtio ei joutunut ottamaan valtion vakuusrahas-   heutuva kustannus nettomääräisesti on tarkaste-
6225: tosta annetun lain nojalla useampaa pankkia hal-   lutavasta riippuen 0 markasta noin 1,7 miljardiin
6226: tuunsa, on nettokustannus vuoden 1992 pää-         markkaan.
6227: omasijoituksista yhteensä noin 325 miljoonaa
6228: 
6229:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
6230: 
6231:                                                              Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
6232: 4                                            KK 858/1997 vp
6233: 
6234: 
6235: 
6236: 
6237:                                           Tili Riksdagens Talman
6238: 
6239:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        avvärja hotet att fler banker skulle ha blivit
6240: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          tvungna att ty sig tili det stöd som avses i lagen
6241: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        om statens säkerhetsfond. Den allmänna kapital-
6242: man Tarja Kautto m.fl. undertecknade spörsmål           investeringen kan anses ha bidragit till att minska
6243: nr 858:                                                 de totala kostnader som bankkrisen medför för
6244:                                                         statsekonomin. Med undantag för den kapitalin-
6245:            Hur stor ränteförlust förutspår Reger-       vestering som Yrityspankki Skop Oy erhöll be-
6246:         ingen att kapitalinvesteringarna kommer         räknas kapitalinvesteringarna i bankerna i sin
6247:         att förorsaka?                                  helhet bli återbetalda till staten.
6248:                                                            Den förmånsrätt räntan på kapitalinveste-
6249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ringen har i förhållande tili dividenderna har för
6250: anföra följande:                                        sin del medfört att banksektorn kunnat återhäm-
6251:                                                         ta sig snabbare.
6252:     År 1992 placerade staten sammanlagt 7 912              För kapitalbevisen har ställts ett räntevillkor
6253: milj. mk i bankerna som kapitalinvesteringar i          som säkerställer återbetalningen. Enligt ränte-
6254: syfte att bekämpa kreditkrisen. Av kapitalinves-        villkoret är räntan på kapitalinvesteringarna
6255: teringarna har återbetalts sammanlagt 3 043             bunden vid finansieringskostnaderna för statens
6256: milj. mk, av vilka den sista återbetalningen på         ettåriga skuldförbindelser i hemlandet med en
6257: 1 749 milj. mk gjordes av Merita Bank Abi sep-          gradvis växande marginal. Marginalen är 0,50
6258: tember 1997.                                            procentenheter tili utgången av 1997 och därefter
6259:     Enligt 36 § kreditinstitutslagen (1607 /1993)       1,50procentenheter till utgången av 2000. Däref-
6260: kan de kapitalinvesteringar som gjordes 1992            ter läggs till referensräntan en lika stor marginal
6261: hänföras till bankens bundna egna kapital på            var tredje ränteperiod (kalenderår) och margina-
6262: följande villkor:                                       len fastställs så att den är två procentenheter
6263:     1) säkerhet får inte ställas för investeringen      större än den senast tillämpade marginalen. Mar-
6264: och den skall inte kunna sägas upp,                     ginalen kan dock växa tili högst 14 procentenhe-
6265:     2) investeringen får återbetalas endast med         ter.
6266: tillstånd av finansinspektionen och på villkor att         De kalkylerade räntekostnader som kapitalin-
6267: kreditinstitutet eller kreditinstitutets och dess       vesteringarna har orsakat staten har varit ca 2,7
6268: konsolideringsgrupps soliditet inte sjunker under       mrd. mk och ränteintäkterna har varit samman-
6269: den gräns som stadgas i 79 §,                           lagt ca 650 milj. mk. År 1996 fick staten full ränta
6270:     3) på investeringen får betalas ränta endast i      på kapitalinvesteringarna med undantag för ka-
6271: den mån kreditinstitutets, eller om kreditinstitu-      pitalinvesteringen i Yrityspankki Skop Oy. Till
6272: tet är moderföretag, koncernens vinstutdelnings-        kapitalinvesteringarna hänför sig villkoret att
6273: bara medel eller de i 40 § sparbankslagen avsedda       om räntan för 1 080 dagar är obetald, har staten
6274: vinstmedlen förslår tili detta,                         rätt att konvertera kapitalinvesteringen till aktier
6275:     4) när kreditinstitutet upplöses eller försätts i   i banken eller något annat värdepapper som be-
6276: konkurs har investeringens kapital och obetalda         rättigar till innehav i banken. En tidsperiod på
6277: ränta sämre förmånsrätt än kreditinstitutets öv-        1 080 dagar eller 3 år, under viiken ränteinkom-
6278: riga förbindelser, men bättre rätt än aktierna,         ster eventuellt inte skulle fås, har varit ett medve-
6279: andelarna och placeringsandelarna eller grund-          tet vai i syfte att påskynda bankernas sanering.
6280: fondsandelarna.                                         Med anledning av detta mål och av att bankkri-
6281:     Banksektorns verksamhet har varit förlust-          sen varit så djup kan den kostnad som kapitalin-
6282: bringande 1991-1995. Därför har alla banker             vesteringarna gav upphov til11992 inte granskas
6283: inte kunnat betala full ränta på statens kapitalin-     matematiskt rätlinjigt. Om tidsperioden i fråga
6284: vesteringar 1992-1995.                                  accepteras som kostnad för att staten inte behövt
6285:     Genom den ifrågavarande allmänna kapita1-           överta fler banker med stöd av lagen om statens
6286: investeringen i bankerna har det varit möjligt att      säkerhetsfond, är nettokostnaden sammanlagt
6287:                                          KK 858/1997 vp                                            5
6288: 
6289: ca 325 mi1j. mk för kapita1investeringarna 1992.   margina1erna, som börjar växa vid ingången av
6290: För det återstående kapita1investeringsbeståndet   1998. Beroende på hur man ser på saken är netto-
6291: beräknas nettokostnaden b1i täckt på fyra år med   kostnaden för staten 0 mk tili 1,7 mrd. mk.
6292: 
6293:      Helsingforsden 10 oktober 1997
6294: 
6295:                                                                    Finansminister Sauli Niinistö
6296:                                             KK 859/1997 vp
6297: 
6298: Skriftligt spörsmål 859
6299: 
6300: 
6301: 
6302: 
6303:                                    Ola Rosendahl/sv: Förbättrad koordinering mellan statliga myn-
6304:                                       digheter
6305: 
6306: 
6307:                                         Tili Riksdagens Talman
6308: 
6309:    Samtidigt med att en karta över Natura 2000        metralt motsatta intressen planeras samtidigt på
6310: var framlagd tili påseende på Pernå kommun-           samma område utan koordinering.
6311: kansli i juni 1997 visades också en annan karta,         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
6312: ett förslag tili en dragning av en 400 kV kraftlin-   ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
6313: jegata tvärs över det föreslagna Natura 2000          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
6314: -området, Storpernåviken. Gatan skulle vara en        följande spörsmål:
6315: breddning av IVO:s nu 62 m breda högspän-
6316: ningsgata och plats för en ny parallell ledning.                Hur går dragningen av kraftlinjegator
6317: Om detta förverkligas betyder det att bl.a. den              ihop med målsättningarna för Natura
6318: nya ledningen skulle gå över Natura 2000 -områ-              2000? Vilka är möjligheterna att kräva att
6319: de ca 800 m öster om Ryssö och ca 100m väster                kabeln över känsliga områden dras som
6320: om Ryssö. Området är dessutom fredat enligt                  jord- eller vattenkabel och
6321: naturskyddslagen. Ledningen skulle dessutom                     hur ämnar Regeringen utveckla sam-
6322: dras ca 4 000 m över mark som ingår i Pernå-                 arbetet inom planeringen av markan-
6323:  vikens och Forsby ås landskapsskyddsområde.                 vändningen så att inte onödiga konflikter
6324:     Det är förvånansvärt att två förslag av så dia-          uppstår?
6325: 
6326:      Helsingforsden 18 september 1997
6327:                                            Ola Rosendahl /sv
6328: 
6329: 
6330: 
6331: 
6332:  270136
6333: 2                                          KK 859/1997 vp
6334: 
6335: Kirjallinen kysymys 859                                                                      Suomennos
6336: 
6337: 
6338: 
6339: 
6340:                                   Ola Rosendahl/r: Valtion viranomaisten toiminnan koordinoinnin
6341:                                      parantamisesta
6342: 
6343: 
6344:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6345: 
6346:    Samanaikaisesti kun kartta Natura 2000 -alu-      takkaiseen intressiin liittyvä suunnittelu tapah-
6347: eesta oli nähtävänä Pernajan kunnantoimistossa       tuu samanaikaisesti samalla alueella koordinoi-
6348: kesäkuussa 1997, näytettiin myös toista karttaa,     matta.
6349: joka sisälsi ehdotuksen 400 kV:n voimajohtoka-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6350: dun vetämisestä poikki ehdotetun Natura 2000         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6351: -alueen Isossa Pernajanlahdessa. Johtokatu olisi     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6352: IV On nykyisellään 62 metriä leveän korkeajänni-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6353: tejohtokadun levennys ja uuden rinnakkaisen
6354: johdon paikka. Jos tämä toteutetaan, se merkit-                 Miten voimajohtokatujen linjaus sopii
6355: see uuden johdon kulkemista Natura 2000                      yhteen Natura 2000 -tavoitteiden kanssa,
6356: -alueiden läpi noin 800 metriä itään ja noin 100             ja millaiset mahdollisuudet on vaatia
6357: metriä länteen Ryssön saaresta. Alue on sitä pait-           herkkien alueiden yli vedettävien kaape-
6358: si rauhoitettu luonnonsuojelulain perusteella.               leiden toteuttamista maa- tai vesikaape-
6359: Johto vedettäisiin lisäksi noin 4 000 metrin mat-            leina, sekä
6360: kalta Pernajanlahden ja Koskenkylänjoen mai-                    miten Hallitus aikoo kehittää maan-
6361: semasuojelualueeseen kuuluvan maa-alueen                     käytön suunnittelun yhteistoimintaa, si-
6362: läpi. On hämmästyttävää, että kahteen näin vas-              ten ettei tarpeettomia ristiriitoja syntyisi?
6363: 
6364:      Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 1997
6365: 
6366:                                           Ola Rosendahl /r
6367:                                              KK 859/1997 vp                                           3
6368: 
6369: 
6370: 
6371: 
6372:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6373: 
6374:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Suuren, vähintään 400 kilovoltin voimajoh-
6375: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          don rakentaminen edellyttää Naturasta riippu-
6376: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        matta ympäristövaikutusten arviointia. Vaiku-
6377: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ola Ro-           tukset selvitetään YV A-lain mukaisessa menette-
6378: sendahlin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         lyssä. Kysymyksessä mainitusta Ison Pernajan-
6379: n:o 859:                                               lahden korkeajännitejohtokadun levennyksestä
6380:                                                        on yhteysviranomaisena toimiva Uudenmaan
6381:           Miten voimajohtokatujen linjaus sopii        ympäristökeskus antanut lausuntonsa 10.6.1997.
6382:        yhteen Natura 2000 -tavoitteiden kanssa,            Lausunnossaan ympäristökeskus edellyttää
6383:        ja millaiset mahdollisuudet on vaatia           muun muassa maakaapelivaihtoehdon selvittä-
6384:        herkkien alueiden yli vedettävien kaape-        mistä. Voimajohtohankkeen muista vaihtoeh-
6385:        leiden toteuttamista maa- tai vesikaape-        doista ja näiden vaikutuksista riippuu johdon
6386:        leina, sekä                                     sijoittaminen suhteessa Natura-alueeseen. Sijoi-
6387:           miten Hallitus aikoo kehittää maan-          tusmahdollisuuksia harkittaessa on Naturan li-
6388:        käytön suunnittelun yhteistoimintaa, si-        säksi otettava huomioon muun muassa olemassa
6389:        ten ettei tarpeettomia ristiriitoja syntyisi?   olevat voimajohdot sekä perustettujen suojelu-
6390:                                                        alueiden rauhoitusmääräykset.
6391:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tällä hetkellä ympäristönäkökulma korkea-
6392: vasti seuraavaa:                                       jännitejohtojen linjaamisessa arvioidaan ympä-
6393:                                                        ristövaikutusten arviointimenettelyssä, mikäli
6394:    Natura 2000 -verkosto perustuu EU:n luon-           kyseessä on vähintään 400 kilovoltin sähköjoh-
6395: nonsuojeludirektiiveihin. Tavoitteena on muun          don rakentaminen.
6396: muassa luontodirektiivin liitteissä mainittujen           Nykyisen sähkömarkkinalain (386/1995) mu-
6397: luontotyyppien ja lajien suotuisan suojelun tason      kaan vähintään 110 kilovoltin sähköjohdon ra-
6398: säilyttäminen. Pernajanlahden alue on ehdolla          kentaminen edellyttää kunnan suostumusta, jos
6399: Natura 2000 -verkostoon. Lisäksi siellä on jo          johto rakennetaan muualle kuin kaavassa osoite-
6400: ennestään luonnonsuojelulain nojalla rauhoitet-        tulle alueelle. Kunnan suostumusta ei saa kuiten-
6401: tuja erillisiä kohteita.                               kaan evätä, jos epäämisestä aiheutuu sähkönsiir-
6402:    Natura 2000-verkoston suojelu poikkeaa siitä,       ron turvaamiselle tai hakijalle kohtuutonta hait-
6403: mihin Suomessa on perinteisesti totuttu. Natura-       taa.
6404: alueita on mahdollisuus käyttää kaikkiin sellai-          Rakennuslain kokonaisuudistusta valmistele-
6405: siin tarkoituksiin, jotka eivät uhkaa suojeltavaa      van toimikunnan vielä keskeneräisessä ehdotuk-
6406: luontotyyppiä tai lajia. Natura ei siis sulje ulko-    sessa on esitetty muutosta sähkömarkkinalakiin.
6407: puolelleen erilaisia taloudellisia toimintoja, esim.   Esityksen mukaan kunta voisi evätä suostumuk-
6408: voimajohdon rakentamista. Luonnonsuojelu-              sen tai asettaa ehtoja suostumukselle, jos tähän
6409: lain mukaisessa menettelyssä selvitetään hank-         on ympäristönäkökohtiin tai alueiden käytön
6410: keiden vaikutukset suojeltaviin arvoihin. Tässä        suunnitteluun liittyviä syitä. Tähän saakka pää-
6411: yhteydessä selviävät kysymyksessä tarkoitetut          töksenteossa ovat painaneet lähinnä energian-
6412: maa- tai vesikaapelin rakentamisen mahdolli-           siirto sekä hakijan intressit.
6413: suudet Pernajanlahden poikki.
6414: 
6415:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
6416: 
6417:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
6418: 4                                           KK 859/1997 vp
6419: 
6420: 
6421: 
6422: 
6423:                                         Tili Riksdagens Talman
6424: 
6425:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Byggandet av en stor kraftlinje på minst 400
6426: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-      kilovoit kräver också oavsett Natura en bedöm-
6427: de medlem av statsrådet översänt följande av          ning av miljökonsekvenserna. Verkningarna be-
6428: riksdagsman Ola Rosendahl undertecknade               döms vid ett förfarande enligt MKB-lagen. Ny-
6429: spörsmål nr 859:                                      lands miljöcentral, som fungerar som kontakt-
6430:                                                       myndighet, har redan 10.6.1997 gett sitt utlåtan-
6431:           Hur går dragningen av kraftlinjegator       de om en breddning av kraftlinjegatan över Stor-
6432:        ihop med målsättningarna för Natura            pernåviken.
6433:        2000? Vilka är möjligheterna att kräva att         Miljöcentralen förutsätter bland annat att al-
6434:        kabeln över känsliga områden dras som          ternativet jordkabel undersöks. Placeringen av
6435:        jord- eller vattenkabel och                    kraftlinjen i relation tili Naturaområdet beror på
6436:           hur ämnar Regeringen utveckla sam-          de o1ika alternativen tili kraftledningsprojektet
6437:        arbetet inom planeringen av markan-            och på deras verkningar. Vid prövningen avolika
6438:        vändningen så att inte onödiga konflikter      möjligheter att dra kabeln bör man utöver Natu-
6439:        uppstår?                                       ra beakta bl.a. de befintliga kraftledningarna
6440:                                                       samt frid1ysningsbestämme1serna i de befintliga
6441:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skyddsområdena.
6442: anföra följande:                                          1 detta nu anläggs mi1jösynpunkter på drag-
6443:                                                       ningen av högspänningslinjer vid förfarandet för
6444:    Nätverket Natura 2000 bygger på EU :s natur-       miljökonsekvensbedömning, om det är fråga om
6445: skyddsdirektiv. Målet är bland annat att bibehål-     en elledning på minst 400 kilovolt.
6446: 1a en gynnsam skyddsnivå för de naturtyper och            Enligt den nuvarande elmarknadslagen (386/
6447: arter som nämns i bi1agorna tili habitatdirektivet.   1995) krävs kommunens samtycke tili byggandet
6448: Pernåviksområdet är föreslaget för nätverket          av ellinjer på minst 110 kilovo1t, om linjen dras
6449: Natura 2000. Dessutom finns där redan separata        över något annat än ett i planen anvisat område.
6450: områden som skyddats tidigare med stöd av la-         Kommunen får dock inte vägra sitt samtycke, om
6451: gen om naturskydd.                                    detta orsakar oskäliga o1ägenheter för säkrandet
6452:    Skyddet av nätverket Natura 2000 avviker           av e1överföringen eller för den sökande.
6453: från vad vi traditionellt vant oss vid i Finland.         1 ett pre1iminärt förslag som fram1agts av den
6454: Naturaområdena kan användas för alla sådana           kommission som bereder en revidering av bygg-
6455: ändamål som inte hotar den skyddade naturty-          nads1agen föreslås en ändring i e1marknads1agen
6456: pen eller arten. Natura utesluter alltså inte olika   så att kommunen kan vägra samtycka tili eller
6457: ekonomiska aktiviteter, t.ex. byggande av kraft-      ställa vilikor för dragningen, om det finns skäl i
6458: linjer. Vid förfarandet enligt naturvårdslagen be-    ans1utning tili miljön eller planeringen av mark-
6459: aktas projektens verkningar på de värden som          användningen. Hittilis har argument som gäller
6460: skall skyddas. 1 detta sammanhang klarläggs           energiöverföring och den sökandes intressen va-
6461: möjligheterna att bygga sådanajord- eller vatten-     rit utslagsgivande i beslutsfattandet.
6462: kablar som avses i spörsmålet över Pernåviken.
6463: 
6464:      Helsingfors den 15 oktober 1997
6465: 
6466:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
6467:                                                 KK 860/1997 vp
6468: 
6469: Kirjallinen kysymys 860
6470: 
6471: 
6472: 
6473: 
6474:                                       Suvi Linden /kok ym.: Säästöpankkien vahingonkorvausoikeuden-
6475:                                           käynneistä
6476: 
6477: 
6478:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
6479: 
6480:     Valtio on käynyt vahingonkorvausoikeuden-              mioon ottaen nousevat suuremmiksi kuin oikeu-
6481: käyntejä säästöpankkeja vastaan syksystä 1993              denkäynneistä saatavat tulot eikä asiassa ilmei-
6482: lähtien. Niissä tapauksissa, joissa ei ole voitu           sesti ole kyse rikollisesta toiminnasta, tulisi vain
6483: todistaa oman edun tavoittelua tai rikollista toi-         erityisen painavista syistä oikeudenkäyntejä jat-
6484: mintaa, valtion kanteet on pääsääntöisesti hylät-          kaa."
6485: ty. Lähes kaikissa tapauksissa, joissa valtion                Eduskunnan keskustelussa valtiovarainhoi-
6486: kanne on käräjäoikeudessa hylätty, päätökseen              dosta vuodelta 1995 ministeri Alho totesi
6487: on haettu muutosta hovi oikeudelta. Vain muuta-            4.6.1997 seuraavasti:
6488: massa valituksessa käräjäoikeuden päätös on                   "Mitä tulee ensinnäkin oikeudenkäynteihin ..
6489: muuttunut. Kulut ovat nousseet huimiksi. Val-              minun näkemykseni on ollut se, että erityisesti
6490: tion omiin asianajokuluihin on kulunut jo yli 40           vahingonkorvauskanteiden osalta, joissa ei ole
6491:  Mmk, ja kun yhteenlasketaan valtiolle tuomitut            ollut kysymys rikollisesta toiminnasta, vaan sii-
6492: vastapuolen oikeudenkäyntikulut, kustannukset              tä, että luottamushenkilöt eivät ole toimineet an-
6493: nousevat yli 100 Mmk:n. Vaatimuksina esitetyt              nettujen ohjeiden mukaisesti niin, että luottojen
6494: satojen miljoonien vahingonkorvaukset ovatjää-             vakuudet olisi tarkistettu, ja vahingonkorvaus-
6495:  neet haaveeksi. Tämän johdosta sekä eduskunta             kanteita on nostettu, arvioitaisiin paitsi juridisia
6496: että ministeri Alho ovat useaan otteeseen toden-           puolia myös sitä puolta, mikä on yhteiskunnan
6497:  neet, että tuloksettomista valitusprosesseista tu-        kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaista.
6498:  lee luopua.                                               Olemme pyrkineet myös siihen, että sovinnot
6499:      Eduskunta on hyväksynyt valtiovarainvalio-            voisivat olla mahdollisia. Tämä linja näkyykin
6500:  kunnan mietinnön (Va VM 711997 vp) kertomuk-              selvästi vahingonkorvauskanteissa .... että kärä-
6501:  seen valtiovarainhoidostaja tilasta vuonna 1995.          jäoikeuskäsittely käytäisiin kaikissa jutuissa läpi.
6502:  Mietinnössä todetaan mm: "Kanteiden nosta-                Mutta tämän jälkeen pyrittäisiin siihen, että ai-
6503:  ruisperusteet eivät käytännössä noudata yhte-             nakaan vahingonkorvauskanteissa ei enää vali-
6504:  näistä linjaa .... alioikeuksien oikeudenkäyntiku-        tusprosessia käytäisi."
6505:  lut ovat nousseet kohtuuttoman korkeiksi. Yksi-               Ministeri Alho on todennut seuraavaa valtio-
6506:  tyisen ihmisen oikeusturva on vaarantunut...              neuvoston kyselytunnilla 11.9.1997 vastauksena
6507:  Erityisesti säästöpankkien luottamushenkilöjoh-           edustaja Kokkoselle ja edustaja Kuismalie pank-
6508:   to on joutunut kohtuuttamaan tilanteeseen. Val-          kioikeudenkäynneistä:
6509:   taosa tästä joukosta on hoitanut tehtäviään ta-             " ... Mitä tulee vahingonkorvauskanteisiin, tot-
6510:   vanomaisen kansalaistoiminnan luonteisesti il-           ta on, että hyvin monet koskevat juuri pankkien
6511:   man oman voiton pyyntöä ja pyrkimättä hank-              luottamushenkilöjäseniä: hallituksen jäseniä ja
6512:   kimaan itselleen taloudellista hyötyä .... vahin-        varajäseniä. Niiden osalta linja on se, että kun on
6513:   gonkorvausoikeudenkäynneissä tulisi päästä so-           saatu nyt korkeimmastakin oikeudesta STS-
6514:   vintoon ... ilman, että asiassa olisi vielä välttämät-   pankkiin liittyvä päätös, niitä yritetään sopia ja
6515:   tä alioikeuden ratkaisua. Näin säästettäisiin mer-       lähteä siitä, että turhia oikeudenkäyntikuluja ei
6516:   kittäviä kustannuksia ... Valiokunta korostaa, et-       enää tulisi. Mutta on ollut välttämätöntä saada
6517:   tei vahingonkorvausoikeudenkäyntejä tulisi itse-         käräjäoikeuden ratkaisu ja siinä mielestäni on
6518:   tarkoituksellisesti jatkaa kaikissa tapauksissa          toimittu aivan kuten eduskunta on halunnut."
6519:   mahdollisimman pitkälle. Jos on todennäköistä,              " ... Kysymys siitä, kuinka pitkälle esimerkiksi
6520:   että oikeudenkäyntikulut kokonaisuudessaan               mennään eri oikeusasteissa näiden vahingonkor-
6521:    kaikki yhteiskunnalle aiheutuvat kulut huo-             vauskanteiden osalta, jos jo käräjäoikeudessa on
6522: 
6523:  270136
6524: 2                                               KK 860/1997 vp
6525: 
6526: hävitty, on juuri se kysymys, jota koko ajan ar-           joissa on voitu nojautua ao. päätöksentekijän
6527: vioidaan päämääränä se, että sellaisia oikeuspro-          (vastaajan) jonkinasteiseen moitittavaan oman-
6528: sesseja eijatkettaisi, joissa näyttää ilmeiseltä, että     voitonpyyntiin tai -tavoitteluun. Näissä Oulun
6529: koskaan vahingonkorvausmaksukykyä ei vahin-                jutuissahan ei sellaisesta näytä olevan jälkeä-
6530: gonkorvauksiin tuomitulla tule olemaan."                   kään."
6531:    Esimerkiksi Oulun Aluesäästöpankin (OASP)                   Käräjäoikeusvaiheessa OASP:n oikeuden-
6532: vahingonkorvausoikeudenkäynti on tällä hetkel-             käynnistä aiheutui valtiolle yli 17 Mmk:n kulut
6533: lä hovioikeuden käsiteltävänä ja osapuolet odot-           (vastaajan oikeudenkäyntikulut 12,2 Mmk ja
6534: tavat hovioikeuden päätöstä siitä, ryhdytäänkö             kantajanomat kulut noin 5 Mmk). Käräjäoikeu-
6535: asiassa uuteen suulliseen käsittelyyn. Kantajan            den päätöksestä on kulunut jo yli puolitoista
6536: eli omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy-SSP:n                  vuotta, ja edelleen odotetaan hovioikeuden rat-
6537: (Valtion vakuusrahasto) kaikki vahingonkor-                kaisua siitä, jatkuuko käsittely kirjallisena vai
6538: vausvaateet hylättiin käräjäoikeudessa. Kaik-              suullisena. Oikeudenkäyntikuluista juoksee
6539: kien osapuolten käsitys on, että OASP:n tapauk-             16 %:n korko, joka tarkoittaa kustannuksina tä-
6540: seen ei liity väärinkäytöksiä tai omanvoiton ta-           hän mennessä yli 2 Mmk:aa.
6541: voittelua. Mm. asianajaja Kullervo Kemppisen                   Eduskunta on lausunut tahtonsa siitä, ettei
6542: kirjeessä Valtion vakuusrahastolle 8.5.1996tode-           pankkien vahingonkorvausoikeudenkäyntejä
6543: taan:                                                      tule jatkaa, jos oikeudenkäyntikulut nousevat
6544:    "Oulun KäO:n tuomio 29.3.96, lausunto: ....             suuremmiksi kuin oikeudenkäynneistä saatavat
6545: Käräjäoikeuden tuomio sellaisenaan, sekä pe-               tulot eikä asiassa ole kyse rikollisesta toiminnas-
6546: rustelujen että lopputuloksen osalta, on varsin            ta. Ministeri Alho on myös useaan otteeseen to-
6547: pätevää tekoa ... ettei silti ole mielekästä jättää        dennut saman asian. Yhteenveto käydyistä oi-
6548: valittamatta tuomiosta Rovaniemen HO:een                   keudenkäynneistä on lohdutonta kertomaa.
6549: niin sanoakseni taktisista syistä ... KäO:n ratkaisu       Kustannukset ovat olleet tähän mennessä hui-
6550: on ilmeisen pätevästi perusteltu ja lopputuloksel-         mat ja tuloja on tullut hyvin vähän. Edelleen on
6551: taan siis oikea ... Jos veikata pitäisi, ei olisi vaikea   kesken useita oikeudenkäyntejä. Paitsi veroraho-
6552: päätyä käsitykseen, että HO sanoo: "Ei muutos-             jen tuhlaamiseen, valtio syyllistyy myös yksilön
6553: ta." Langettavaan tuomioon vaadittaisiin ilmei-            oikeusturvan loukkaamiseen. Kuka kantaa vas-
6554: sesti varsin kovaa näyttöä todella anteeksianta-           tuun näiden ihmisten oikeusturvasta ja valtion
6555: mattomasta piittaamattomuudesta sitovista                  varojen tuhlaamisesta turhiin oikeudenkäyntei-
6556: säännöksistä tai vastaavaa astetta olevasta                hin vastoin eduskunnan tahtoa?
6557: muunlaisesta taitamattomuudesta, lähinnä tuon                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6558: "kontrollivastuun" alueella. Ja erityisesti pankin         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6559: luottotappioiden osalta siitä, että kanteen alaisis-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6560: sa tapauksissa olisi lisäksi poikettu pahan kerran         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6561: pankissa yleensä vallinneesta ja hyväksytystä
6562: käytännöstä. Kuten olet huomannut, ovat noista                       Aikooko Hallitus toteuttaa eduskun-
6563: pankkijutuissa esitetyistä korvauskanteista oi-                   nan tahdon koskien säästöpankkien va-
6564: keudessa menestyneet melkein pelkästään ne,                       hingonkorvausoikeudenkäyntejä?
6565:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
6566: 
6567:                        Suvi Linden /kok                             Paula Kokkonen /kok
6568:                                            KK 860/1997 vp                                              3
6569: 
6570: 
6571: 
6572: 
6573:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6574: 
6575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vastaajien oikeudenkäyntikuluja yhteensä noin
6576: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        34 miljoonaa markkaa, joista suurimmat kustan-
6577: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nukset ovat olleet Säästöpankkien Keskus-Osa-
6578: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-       ke-Pankin oikeudenkäynnissä tuomittu noin 8,6
6579: deuin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       miljoonan markan ja Oulun Aluesäästöpankin
6580: n:o 860:                                             oikeudenkäynnissä tuomittu noin 12 miljoonan
6581:                                                      markan kulukorvaus.
6582:           Aikooko Hallitus toteuttaa eduskun-            Saadut tuomiot eivät ole kuutta tapausta lu-
6583:        nan tahdon koskien säästöpankkien va-         kuun ottamatta vielä lainvoimaisia.
6584:        hingonkorvausoikeudenkäyntejä?                    Oikeudenkäyntien kustannukset ovat olleet
6585:                                                      tähän mennessä suuret. Sen sijaan tulojen kerty-
6586:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mistä on rajoittanut se, ettei ilman lainvoimaisia
6587: vasti seuraavaa:                                     tuomioita ole vielä realisoitu vastaajien omai-
6588:                                                      suutta. Ulosottotoimet ovat keskittyneet toistai-
6589:     Valtion vakuusrahastosta annetun lain            seksi lähinnä vastaajien tuloihin.
6590: 14 a §:n nojalla suoritettujen erityistarkastusten       Kun vahingonkorvauskanteita päätettiin nos-
6591: ja saatujen asiantuntijalausuntojen perusteella      taa ja selvittää tuettaviin pankkeihin mahdolli-
6592: päätettiin vuoden 1993lopussa nostaa vahingon-       sesti liittyvää rikollista toimintaa, lähtökohta ei
6593: korvauskanteita 25:ssä Suomen Säästöpankkiin         ollut niinkään taloudellinen vaan juridinen: ha-
6594: sulautuneessa säästöpankissa, Säästöpankkien         luttiin saada pankeille vahinkoa aiheuttaneet
6595: Keskus-Osake-Pankissa ja Siltapankissa, yh-          henkilöt juridiseen vastuuseen. Ennen kanteiden
6596: teensä noin 290:tä vastaajaa vastaan.                vireillepanoa ei selvitetty sitä, olisiko pankkien
6597:     Tänään, lähes neljän vuoden jälkeen kantei-      vastuuhenkilöillä taloudellisia edellytyksiä mak-
6598: den nostamisesta, käräjäoikeuden tuomioita on        saa miljoonakorvauksia.
6599: vahingonkorvausoikeudenkäynneissä saatu ko-              Lähtökohtana on ollut se, ettei sovintoratkai-
6600: konaisuudessaan 19 pankin osalta ja osittain kol-    suja tehdä ennen käräjäoikeuksien tuomioita
6601:  men pankin osalta. Käräjäoikeuksissa on kantei-     muutoin kuin poikkeustapauksissa, koska kan-
6602: ta vielä vireillä kokonaan tai osittain kahdeksan    tajapankkien tai Valtion vakuusrahaston 1 val-
6603:  pankin osalta.                                      tiovarainministeriön tehtävänä ei ole asettua
6604:     Käräjäoikeudet ovat antaneet kaikkiaan 27        tuomioistuimen asemaan.
6605:  tuomiota, joista kuusi on ollut kokonaan hylät-         Käräjäoikeuksien tuomioiden jälkeen valitta-
6606:  tyjä. Yhdessä tapauksessa kantaja on peruutta-      mista hovioikeuteen on tarkoin harkittu. Pelkkä
6607:  nut kanteen oikeuskäsittelyn aikana. Näiden li-     kanteen hylkääminen ei ole ollut valittamisen
6608:  säksi kanteet on hylätty Säästöpankkien Keskus-     perusteena. Jos tuomio on rakentunut virheelli-
6609:  Osake-Pankin entisen johtokunnan jäsenten           sille perusteille tai lain tulkintaan, josta kantaja
6610:  osalta lähes kokonaan sekä kahden entisen sääs-     asiantuntijoineen on eri mieltä tai jos tuomion
6611:  töpankin hallituksen jäsenten osalta kokonaan.      lainvoimaiseksi jättämisellä voitaisiin aiheuttaa
6612:     Hovioikeuden tuomioita on saatu yhdeksän         vahinkoa myös muiden kanteiden menestymisel-
6613:  pankin osalta. Kolmessa tapauksessa kanteet on      le, on tuomiosta valitettu hovioikeuteen. Niin
6614:  hovioikeudessa hylätty. Korkeimman oikeuden         ikään tuomittujen oikeudenkäyntikulujen koh-
6615:  tuomio on saatu yhdessä tapauksessa eli Silta-      tuuttoman suuri määrä on voinut olla yhtenä
6616:  pankin vahingonkorvausasiassa.                      muutoksenhaun syynä.
6617:     Vastaajat on tuomittu tähän mennessä maksa-          Käräjäoikeuden tuomion jälkeen on aina
6618:  maan kantajapankeille vahingonkorvauksia yh-        myös harkittu, voidaanko oikeudenkäynti lopet-
6619:  teensä noin 106 miljoonaa markkaa ja oikeuden-      taa sovintoteitse. Jos kanne on menestynyt ja
6620:  käyntikuluja yhteensä noin 7 miljoonaa mark-        vastaajat on tuomittu korvausvastuuseen, on
6621:  kaa. Kantajapankit on tuomittu maksamaan            kantaja pyrkinyt joka tapauksessa sovintorat-
6622: 4                                        KK 860/1997 vp
6623: 
6624: kaisuun asiassa. Tällöin vastaajille on tarjottu   sen oikeustajun ja valtion varojen käytön kan-
6625: sovintona vapautumista korvausvelvollisuuden       nalta tavoitehava ja oikea. Kuitenkaan sovintoja
6626: yhteisvastuullisuudesta.                           ei ole syytä tehdä millä hinnalla tahansa eikä
6627:    Kysymyksessä mainitun eduskunnan valtio-        erityisesti kesken oikeudenkäyntien.
6628: varainvaliokunnan mietinnön (VaVM 7/1997              Valtiovarainministeriö selvittää ja on selvittä-
6629: vp) perusteella kantaja on muutamassa tapauk-      nyt niitä keinoja, joilla sovintoratkaisuihin voi-
6630: sessa taloudelliseen tarkoituksenmukaisuuteen      taisiin yhä enenevässä määrin päästä.
6631: vedoten pidättäytynyt valittamasta tuomioista.        Hallitus aikoo toteuttaa eduskunnan tahdon
6632:    Kysymyksessä esitetty lähtökohta ja tavoite,    säästöpankkien        vahingonkorvausoikeuden-
6633: yhteiskunnan varojen säästäminen ja kohtuullis-    käynneissä.
6634: ten sovintoratkaisujen aikaansaaminen, on ylei-
6635: 
6636:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1997
6637: 
6638:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
6639:                                               KK 860/1997 vp                                              5
6640: 
6641: 
6642: 
6643: 
6644:                                           Tili Riksdagens Talman
6645: 
6646:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kernas Centrai-Aktie-Banks rättegång och den
6647: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          på ca 12 milj. mk som dömdes ut i Oulun Alue-
6648: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        säästöpankkis rättegång.
6649: man Suvi Linden m.fl. undertecknade spörsmål                De domar som meddelats har ännu inte vunnit
6650: nr 860:                                                 laga kraft förutom i sex fall.
6651:                                                             Kostnaderna för rättegångarna har hittills va-
6652:            Ämnar Regeringen göra riksdagen tili         rit stora. Däremot har inkomsterna varit obetyd-
6653:         viljes i fråga om sparbankernas skade-          liga tili följd av att svarandenas egendom ännu
6654:         ståndsrättegångar?                              inte har realiserats, eftersom domarna inte har
6655:                                                         vunnit laga kraft. U tmätningsåtgärderna har tills
6656:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           vidare närmast varit inriktade på svarandenas
6657: anföra följande:                                        inkomster.
6658:                                                             När man i många fall beslöt väcka skade-
6659:    Med stöd av de specialgranskningar som ut-           ståndstalan och göra en utredning av en eventuell
6660: förts med stöd av 14 a § lagen om statens säker-        brottslig verksamhet i anknytning tili de banker
6661: hetsfond och på grundval av expertutlåtanden            som skulle stödas, var utgångspunkten inte eko-
6662: beslöt man i slutet av 1993 väcka skadeståndsta-        nomisk utan juridisk: man ville göra de personer
6663: lan mot sammanlagt 290 svarande i 25 sparban-           som orsakat bankerna skadajuridiskt ansvariga.
6664: ker som fusionerats med Sparbanken i Finland, i         lnnan talan i fallen anhängiggjordes utreddes
6665: Sparbankernas Centrai-Aktie-Bank och i Silta-           inte huruvida de ansvariga i bankerna hade eko-
6666: pankki.                                                 nomiska möj1igheter att betala miljonersättning-
6667:    1 dag, nästan fyra år efter att talan väcktes, har   ar.
6668: tingsrätten i skadeståndsrättegångarna meddelat             Utgångspunkten har varit att innan tingsrät-
6669: domar i sin helhet i fråga om 19 banker och delvis      ten meddelat domarna ingås förlikning endast i
6670: i fråga om tre banker. 1 tingsrätterna är talan         undantagsfall, eftersom kärandebankernas eller
6671: fortfarande anhängig helt eller delvis för åtta         Statens säkerhetsfonds 1 finansministeriets upp-
6672: bankers del.                                            gift inte är att agera domstol.
6673:     Tingsrätterna har gett totalt 27 domar. Ge-             Efter att tingsrätterna meddelat domarna har
6674: nom sex av demhartalan förkastats. 1 ett fall har       sökande av ändringi hovrätten prövats nogsamt.
6675: käranden återkallat talan under pågående dom-           Enbart att talan har förkastats har inte utgjort
6676: stolsförhandling. Dessutom har talan förkastats         någon besvärsgrund. Om domen har byggts på
6677: nästan i sin helhet i fråga om medlemmarna i            felaktiga grunder eller en lagtolkning som käran-
6678: Sparbankernas Centrai-Aktie-Banks f.d. direk-           den jämte sakkunniga är oense om eller om fram-
6679: tion samt i sin helhet i fråga om styrelsemedlem-       gången för någon annan talan också kan äventy-
6680: marna i två f.d. sparbanker.                            ras tili följd av att domen behåller laga kraft, har
6681:     Hovrättens dom har erhållits för nio bankers        besvär över domen anförts hos hovrätten. Likaså
6682: del. 1 tre fall har talan förkastats i hovrätten.       har de dömdas oskäligt stora rättegångskostna-
6683:  Högsta domstolens dom har meddelats i ett fall,        der kunnat vara en orsak tili ändringssökande.
6684:  dvs. i Siltapankkis skadeståndsmål.                        Efter att tingsrätten meddelat domen har man
6685:     Svarandena har hittills dömts att tili kärande-     alltid övervägt möjligheten att avsluta processen
6686:  bankerna betala sammanlagt ca 106 milj. mk i           genom förlikning. Om talan haft framgång och
6687:  skadestånd och sammanlagt ca 7 milj. mk i rätte-       svaranden har dömts tili skadestånd, har käran-
6688:  gångskostnader. Kärandebankerna har dömts              den i vilket fall som helst försökt nå förlikning.
6689:  att betala svarandena rättegångskostnader tili ett     Som förlikning har svarandena erbjudits befriel-
6690:  belopp av sammanlagt ca 34 milj. mk, varav de          se från det solidariska ansvaret för skadeståndet.
6691:  största kostnaderna har varit den kostnadsersätt-          På grundval av riksdagens statsutskotts betän-
6692:  ning på ca 8,6 milj. mk som dömdes ut i Sparban-       kande (StaUB 711997 rd), som nämns i spörsmå-
6693: 6                                            KK 860/1997 vp
6694: 
6695: let, har käranden i några fall avhållit sig från att   eftersträvansvärda. Det finns dock ingen orsak
6696: överklaga domen med hänsvisning till den eko-          att ingå förlikning till vilket pris som helst, sär-
6697: nomiska ändamålsenligheten.                            skilt inte under pågående rättegångar.
6698:     Den utgångspunkt och det mål som föreslås i            Finansministeriet utreder och har utrett de
6699: spörsmålet, dvs. att spara samhällets medel och        sätt på vilka man kunde nå förlikning i allt flere
6700: få till stånd skäliga förlikningsuppgörelser är        fall.
6701: med avseende på den allmänna rättsuppfattning-             Regeringen ämnar tillmötesgå riksdagen i frå-
6702: en och användningen av statens medel riktiga och       ga om sparbankernas skadeståndsrättegångar.
6703: 
6704:      Helsingforsden 13 oktober 1997
6705: 
6706:                                                                               Minister Jouko Skinnari
6707:                                             KK 861/1997 vp
6708: 
6709: Kirjallinen kysymys 861
6710: 
6711: 
6712: 
6713: 
6714:                                    Antero Kekkonen /sd: Veteraanikuntoutuksen laajentamisesta so-
6715:                                       dan aikana työvelvollisina palvelleisiin
6716: 
6717: 
6718:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6719:    Sodan aikana valtion ohjaus ulottui kaikille       riin kuuluvien joukkoa on hiljalleen laajennettu
6720: yhteiskunnan aloille. Työvoiman käytön osalta         mm. sotaleskiin, vaarallisissa oloissa palvelleisiin
6721: tämä tarkoitti sitä, että valtiolla oli oikeus mää-   ja vuonna 1926 syntyneisiin ei-veteraaneihin sekä
6722: rätä, mitä kukin kansalainen teki ja kuinka hä-       lievävammaisiin sotainvalideihin. Työvelvolli-
6723: nen työvoimaansa käytettiin. Kansalaiset olivat       suuslain alaisina palvelleet, yleensä naiset, an-
6724: joko asevelvollisuuslain tai työvelvollisuuslain      saitsevat myös tunnustuksen sodanaikaisesta
6725: alaisia. Asevelvollisuuslain alaiset miehet mää-      työstään. Veteraanikuntoutuksen ulottaminen
6726: rättiin rintamalle tai siviilihallinnon tehtäviin.    työvelvollisina palvelleille on oikeudenmukainen
6727: Työvelvollisuuden alaiset olivat viranomaisten        ja kohtuullinen tunnustus yhteisiin sotaponniste-
6728: määräämissä tehtävissä esimerkiksi sotateolli-        luihin osallistumisesta. Tunnustus on annettava
6729: suuden palveluksessa. Jokaisen kansalaisen työ-       ennen kuin se on liian myöhäistä.
6730: panos otettiin mukaan sotaponnisteluihin joko            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6731: vapaaehtoisesti tai pakosta.                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6732:     Asevelvollisina palvelleet joutuivat rintamalla   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6733: vaikeisiin ja vaarallisiin oloihin. Veteraanien ko-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6734: kemaa terveydenmenetystä pyrittiin sodan jäl-
6735:  keen korvaamaan työkykyä ylläpitävillä koulu-                  Aikooko Hallitus laajentaa veteraani-
6736:  tuksella ja kuntoutuksella ja myöhemmin vete-                kuntoutusta niin, että myös työvelvollisi-
6737:  raaniväestön vanhetessa itsenäiseen selviytymi-              na palvelleet voivat saada kuntoutusta?
6738:  seen tähtäävillä toimilla. Veteraanietuuksien pii-
6739: 
6740:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
6741:                                          Antero Kekkonen /sd
6742: 
6743: 
6744: 
6745: 
6746:  270136
6747: 2                                              KK 861/1997 vp
6748: 
6749: 
6750: 
6751: 
6752:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
6753: 
6754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            rintamatunnukseen ja siten myös rintamavete-
6755: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             raaneille tarkoitettuun kuntoutukseen.
6756: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen              Rintamaveteraanikuntoutuslaki on toissijai-
6757: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero               nen muihin lääkinnällisiä kuntoutuspalveluja
6758: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             myöntäviin lakeihin, kuten kansanterveyslaki tai
6759: n:o 861:                                                  erikoissairaanhoitolaki.
6760:                                                               Rintamaveteraaneja on kuntoutettu valtion
6761:            Aikooko Hallitus laajentaa veteraani-          varoin vuodesta 1977. Tällöin rintamaveteraa-
6762:         kuntoutusta niin, että myös työvelvollisi-        nien keski-ikä olin. 63 vuotta ja sodan päättymi-
6763:         na palvelleet voivat saada kuntoutusta?           sestä oli kulunut 30 vuotta.
6764:                                                               Kuntoutus on noussut veteraanien ikääntyes-
6765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              sä yhä tärkeämmäksi alueeksi, ja sitä on sisällöl-
6766: vasti seuraavaa:                                          lisesti laajennettu koskemaan niitä toimenpitei-
6767:                                                           tä, joilla turvataan ikääntyvän veteraanin itse-
6768:     Sotainvalidien kuntoutus on perustunut soti-          näinen selviäminen kotona, palveluasunnossa tai
6769: lasvammalakiin, joka säädettiin 1948, ja lain pe-         laitoshoidossa.
6770: rusteella annettuun kuntouttamisasetukseen.                  Veteraanien lukumäärä alitti vuoden 1996lo-
6771:     Rintamaveteraanien          kuntoutustyöryhmä         pussa 200 000 rajan ja määrä pienenee arvion
6772: (STM 7/1976) sai tehtäväkseen selvittää, onko             mukaan vuoteen 1999 mennessä 156 800:aan.
6773: lääketieteellisiä tai sosiaalisia perusteita erityises-   Kuntoutukseen varattu määräraha ei ole kasva-
6774: ti rintamaveteraaneille tarkoitettujen terveyden-         nut vuodesta 1994 ja sen määrä on 170 miljoonaa
6775: huolto- ja kuntoutuspalvelujen järjestämiseksi.           markkaa, josta määrästä valtion vuoden 1997
6776: Työryhmä tarkasteli tutkimuksia, joita oli tehty          budjetissa on 5 milj. mk ja 165 miljoonaa makse-
6777: kuntoutustarpeen selvittämiseksi, ja totesi, että         taan Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta.
6778: niitä on suoritettu vähän ja ne perustuvat useim-             Laajempaa päätöksentekoa siitä, miten käyte-
6779: miten veteraanien subjektiivisiin tuntemuksiin.           tään valtion talousarviossa vuosittain olevat ve-
6780: Tutkimusten vähäisyyden syynä on ollut vaikeus            teraanimäärärahat (v. 1996 3 291,8 milj. mk) nii-
6781: löytää Suomesta sellaista vertailuryhmää, jonka           den vapautuessa muuhun käyttöön, ei ole tehty.
6782: jäsenet eivät ole suorittaneet rintamapalvelusta              Sodan kärsineestä kansasta löytyy monia eri-
6783: ja joka muuten vastaisi tutkimuskohteeksi valit-          tyisryhmiä kyselyssä mainitun ryhmän lisäksi,
6784: tua rintamasotilasjoukkoa.                                kuten rajaseudulla asuneet ja sotatoimien vuoksi
6785:     Kunnissa käynnistyneiden veteraanien ter-             kotinsa menettäneet tai siirtoväestöön kuuluneet
6786: veystarkastusten ja niiden tulosten pohjalta voi-         lapset, jotka eivät voineet ymmärtää sodan mer-
6787: tiin kuitenkin päätyä johtopäätökseen, että yh-           kitystä, sen vaaroja ja tuhoja. Ruotsiin siirretty-
6788: teiskunnalla on erityisiä velvollisuuksia vete-           jensotalapsien kokemuksista tehtävät tutkimuk-
6789: raaneja kohtaan. Vaikka sodan rasitus on koh-             set antavat viitteitä ongelmista ja syntyneistä
6790: distunut koko yhteiskuntaan, se on erityisen voi-         vaurioista.
6791: makkaasti kohdistunut rintamalla olleisiin mie-              Ilman laajempaa tutkimusta voi olla perustel-
6792: hiin.                                                     tua todeta, että sellaisten perusteiden löytämi-
6793:     Rintamaveteraanikuntoutus perustuu lakiin             nen, jolla jotkin erityisryhmät voidaan saattaa
6794: rintamaveteraanien kuntoutuksesta ja laissa on            toisten edelle kuntoutusmäärärahojen käyttäji-
6795: määritelty kuntoutuksen saajat. Sotatoimialu-             nä, on vaikeaa, jopa mahdotonta.
6796: eella toimineet työvelvolliset ovat oikeutettuja
6797: 
6798:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
6799: 
6800:                                                                         Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6801:                                             KK 861/1997 vp                                              3
6802: 
6803: 
6804: 
6805: 
6806:                                          Tili Riksdagens Ta/man
6807: 
6808:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            krigsoperationsområde är berättigade tili front-
6809: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            tecken och därmed även tili den rehabilitering
6810: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        som är avsedd för frontveteraner.
6811: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                     Lagen om rehabilitering av frontveteraner är
6812: spörsmål nr 861:                                       sekundär med avseende på andra lagar med stöd
6813:                                                        av vilka medicinsk rehabilitering beviljas, t.ex.
6814:           Ämnar Regeringen utvidga veteranre-          folkhälsolagen eller lagen om specialiserad sjuk-
6815:        habiliteringen så att även de som tjänst-       vård.
6816:        gjort som arbetspliktiga kan få rehabilite-        Rehabiliteringen av frontveteraner har finan-
6817:        ring?                                           sierats med statliga medel sedan 1977. Då var
6818:                                                        frontveteranernas genomsnittsålder ca 63 år och
6819:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          30 år hade gått sedan krigets slut.
6820: anföra fö1jande:                                          Rehabi1iteringen har b1ivit allt viktigare då
6821:                                                        veteranerna blivit äldre. Innehållsmässigt har re-
6822:     Rehabi1iteringen av krigsinvalider har grun-       habiliteringen utvidgats och omfattar även de
6823: dat sig på den år 1948 givna lagen om skada,           åtgärder med vilka man tryggar en åldrande vete-
6824: ådragen i militärtjänst och på den förordning          rans möjligheter att klara sig hemma, i en service-
6825: gällande rehabilitering som gavs med stöd av           bostad eller i ansta1tsvård.
6826: lagen.                                                    Vid utgången av 1996 sjönk antalet veteraner
6827:     Arbetsgruppen för rehabilitering av frontvete-     under 200 000 och antalet beräknas minska tili
6828: raner (SHM 711976) fick i uppdragatt utreda om         156 800 före 1999. Det anslag som reserverats för
6829: det finns medicinska eller sociala grunder för att     rehabilitering har inte ökat sedan 1994 och be1op-
6830: ordna hälso- och sjukvård samt rehabilitering          pet är 170 milj. mk. Av detta belopp finns 5 milj.
6831: särskilt för frontveteraner. Arbetsgruppen stude-      mk i statsbudgeten för 1997 och 165 milj. mk tas
6832: rade de undersökningar som gjorts för att klar-        av Penningautomatföreningens intäkter.
6833: lägga behovet av rehabilitering och konstaterade          Något övergripande bes1ut om hur det årliga
6834: att de var få och att de oftast grundade sig på        veterananslaget i statsbudgeten (3 291,8 milj. mk
6835: veteranernas subjektiva intryck. Att undersök-         1996) skall användas då dessa anslag blir lediga
6836: ningarna är få tili antalet beror på svårigheten att   för annan användning har inte fattats.
6837: finna en sådan referensgrupp i Finland vars med-          Bland dem som drabbades av kriget finns för-
6838: lemmar inte har tjänstgjort vid fronten och som i      utom den grupp som nämns i spörsmålet även
6839: övrigt motsvarar den grupp frontmän som valts          många andra specialgrupper, t.ex. gränstraktens
6840: som undersökningsobjekt.                               befolkning och de barn som på grund av kriget
6841:     De hälsoundersökningar av veteraner som in-        blev hemlösa eller evakuerades och som inte kun-
6842: 1etts i kommunerna och resu1taten av dessa un-         de förstå krigets innebörd, dess faror och förödel-
6843: dersökningar leder tili den slutsatsen att samhäl-     se. Undersökningarna av erfarenheterna hos de
6844:  let har särskilda skyldigheter gentemot vetera-       krigsbarn som evakuerades tili Sverige ger en
6845:  nerna. Även om kriget belastat hela samhället,        fingervisning om problem och skador.
6846:  har de män som tjänstgjorde vid fronten varit de         Utan mer omfattande forskning kan det vara
6847:  mest utsatta.                                         motiverat att framhålla att det är svårt och t.o.m.
6848:     Rehabiliteringen av frontveteraner grundar         omöjligt att hitta sådana grunder som skulle göra
6849:  sig på lagen om rehabilitering av frontveteraner      det möjligt att prioritera vissa specialgrupper när
6850:  och i lagen bestäms vem som skall få rehabilite-      det gäller att använda rehabiliteringsanslagen.
6851:  ring. De arbetspliktiga som har tjänstgjort på ett
6852: 
6853:       Helsingfors den 10 oktober 1997
6854: 
6855:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
6856:                                             KK 862/1997 vp
6857: 
6858: Kirjallinen kysymys 862
6859: 
6860: 
6861: 
6862: 
6863:                                    Kaarina Dromberg /kok: Suomen kielen aseman turvaamisesta Vi-
6864:                                        rossa
6865: 
6866: 
6867:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6868: 
6869:    Suomen kansallisen edun mukaista on tukea          jopa lukiotasoista ruotsin kielen opetusta. Viron
6870: Suomi-tietouden lisäämistä lähialueillamme ja         yliopistoilla ja kouluilla ei itsellään ole vielä ny-
6871: vahvistaa suomen kielen arvostusta ja asemaa          kyisessä taloudellisessa tilanteessa mahdollisuut-
6872: eurooppalaisena sivistyskielenä. Baltian maissa       ta rekrytoida ja kustantaa opetusta itsenäisesti.
6873: sekä Venäjän suomalais-ugrilaisten kansojen              Suomessa on varsin pitkälle totuttu ajatuk-
6874: asuma-alueilla on viime vuosina panostettu suo-       seen, että virolaiset jotenkin automaattisesti op-
6875: men kielen opetukseen. Erityisesti Virossa kiin-      pivat suomea. Jos Suomella halutaanjatkossakin
6876: nostus suomen kieltä kohtaan on ollut suurta.         olevan erikoisasema Virossa, olisi suomen kielen
6877: Virolaiset ovat erityisesti maan pohjoisosissa        opetukseen panostaminen yksi tärkeimpiä asioi-
6878: katselleet Suomen televisiota ja näin oppineet        ta, sillä kielitaito on yksi vankimmista siteistä
6879: kielemme. Nyt Suomen televisio ei enää ole viro-      kansainvälisessä kanssakäymisessä. Ne virolai-
6880: laisille valtamedia, eikä suomen kielen taito ikku-   set, jotka opiskelevat kielemme ja joilla on hyvä
6881: na länsimaisuuteen. Pelkkä kielisukulaisuuskaan       tuntemus kulttuuristamme, ovat pääomaa niin
6882: ei enää jaksa elähdyttää kovin monia. Suomi on        kauppasuhteita kuin tiedotustoimintaa ja kult-
6883: panostanut kielensä asemaan Virossa perusta-          tuurivientiä ajatellen.
6884: malla suomen kielen ja kulttuurin lehtoraatit            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6885: Tallinnan pedagogiseen korkeakouluun ja Tar-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6886: ton yliopistoon. Käytännössä opetusministeriö         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6887: yhdessä eri yliopistojen kanssa rahoittaa toimin-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6888: nan ja hoitaa käytännön kysymykset. Yhden leh-
6889: torin mahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset.                  Miten Hallitus aikoo toimia suomen
6890: Ruotsi on viime vuosina lisännyt panostustaan                 kielen hyvän aseman säilyttämiseksi Vi-
6891: Virossa huomattavasti. Tällä hetkellä yliopisto-              rossa?
6892: opetuksen lisäksi Virossa on mahdollisuus saada
6893: 
6894:      Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1997
6895: 
6896:                                        Kaarina Dromberg /kok
6897: 
6898: 
6899: 
6900: 
6901:  270136
6902: 2                                            KK 862/1997 vp
6903: 
6904: 
6905: 
6906: 
6907:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6908: 
6909:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         voimakas tarve kehittää koulutuksen sisältöä ot-
6910: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tamaan huomioon Viron muuttuneen kansain-
6911: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        välisen toimintaympäristön tarpeet. Koulutuk-
6912: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kaarina           seen ja tutkintoihin on sisällytetty aiempaa enem-
6913: Drombergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          män mm. muiden vieraiden kielten opintoja sekä
6914: sen n:o 862:                                           tietotekniikkaopintoja. Lisäksi suomen kielen
6915:                                                        opetus on ollut suurelta osin muodollisesti epä-
6916:            Miten Hallitus aikoo toimia suomen          pätevien opettajien vastuulla, jolloin heille mak-
6917:         kielen hyvän aseman säilyttämiseksi Vi-        settava korvaus on ollut niin pieni, että he ovat
6918:         rossa?                                         luopuneet suomen kielen opetuksesta.
6919:                                                           Ei ole nähtävissä, että Suomi voisi panostaa
6920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           laajempaan suomen kielen opetustarjontaan Vi-
6921: vasti seuraavaa:                                       rossa lähitulevaisuudessa. Viron opetusviran-
6922:                                                        omaisten esittämien arvioiden mukaan siihen ei
6923:    Suomen kieli on saavuttanut varsin vahvan           tuntuisi olevan tarvettakaan. Opetusministeriön
6924: aseman naapurimaassamme, ja hallitus on kysy-          näkemyksen mukaan Suomen olisi edelleenkin
6925: jän kanssa samaa mieltä siitä, että on Suomen          tarkoituksenmukaista tukea Virossa toimivien
6926: etujen mukaista pyrkiä turvaamaan saavutetun           suomenkielen opettajien ammattitaidon kehittä-
6927: aseman säilyminen.                                     mistä ja ylläpitämistä. Tämän suuntaisia toimen-
6928:    Tarton yliopistossa ja Tallinnan pedagogises-       piteitä on jo käynnistetty suomalaisten yliopisto-
6929: sa yliopistossa voi suomea opiskella pääaineta-        jen laatimien Tartossa ja Tallinnassa toteutettu-
6930: solla. Käytännön opetuksesta vastaavat etupääs-        jensuomenkielen opettajien täydennyskoulutus-
6931: sä Suomen valtion kustantamat Suomesta lähe-           kokonaisuuksilla. Opetusministeriö on osaltaan
6932: tetyt lehtorit. Suomea opiskellaan lisäksi edelleen    taloudellisesti tukenut näitä hankkeita. Tarjolla
6933: myös virolaisissa kouluissa ja ammatillisissa op-      olevan opetuksen laadun parantamiseksi myös
6934: pilaitoksissa. Suomea opiskellaan yleensä kol-         yhteistyö oppimateriaalituotannossa ja alan tut-
6935: mantena vieraana kielenä, eli ns. C-kielenä, mut-      kimuksessa on oleellisen tärkeää, ja sitä opetus-
6936: ta sitä on mahdollisuus opiskella myös ensim-          ministeriö tulee jatkossakin tukemaan.
6937: mäisenä tai toisena vieraana kielenä. Suomen              Tässä yhteydessä on syytä mainita myös Suo-
6938: kieltä voi opiskella noin 100 virolaisessa koulus-     men Viron-Instituutti, jota ylläpitää vuonna
6939: sa. Yhteensä suomen kielen opiskelijoita on            1993 toimintansa aloittanut säätiö ja jonka toi-
6940: 3 000---5 000 oppilasta tai opiskelijaa. Viron         mintaa opetusministeriö tukee. Instituutin tehtä-
6941: opetusministeriön suomen kielen opiskelua kos-         vänä on kehittää suomalais-virolaisia kulttuuri-
6942: kevat tilastot eivät ole aivan tarkkoja, mutta         suhteita ja koulutusyhteistyötä, tiedottaa Suo-
6943: näyttäisi siltä, että muualla kuin yliopistossa suo-   mesta sekä edistää Suomen ja Viron yhteyksiä
6944: men kieltä opiskelevien määrä on vähentynyt            myös yhteiskunta- ja elinkeinoelämän alueella.
6945: huippuvuosista 1993 ja 1994.                           Opetusministeriö katsoo, että instituutti omalta
6946:    Suomen kielen opiskelun vähenemiseen on             osaltaan toiminnallaan vahvistaa suomen kielen
6947: monia syitä; osa sellaisia, joihin Suomen hallitus     asemaa Virossa. Instituutilla on toimitilat sekä
6948: ei voi vaikuttaa. Yksi tällainen syy on Viron          Tallinnassa että Tartossa.
6949: 
6950:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
6951: 
6952:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
6953:                                            KK 862/1997 vp                                               3
6954: 
6955: 
6956: 
6957: 
6958:                                        Tili Riksdagens Talman
6959: 
6960:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ternationella omvärld. Utbildning och examina
6961: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          omfattar idag mer studier i bl.a. andra främman-
6962: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      de språk och informationsteknik. Dessutom har
6963: dagsman Kaarina Dromberg undertecknade               ansvaret för undervisningen i finska till en stor
6964: skriftliga spörsmål nr 862:                          del vilat pä formellt inkompetenta lärare och den
6965:                                                      ersättning de har fätt har varit så liten att de
6966:           Hur tänker Regeringen handla för att       avstätt från att undervisa.
6967:        finskans goda ställning i Estland skall he-      Det finns inga teeken pä att Finland skulle
6968:        varas?                                        kunna satsa på ett mer omfattande utbud av
6969:                                                      finskaundervisning i Estland den närmaste fram-
6970:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tiden. Enligt bedömningar som de estniska un-
6971: anföra följande:                                     dervisningsmyndigheterna presenterat verkar
6972:                                                      det inte heller finnas sådana behov. Undervis-
6973:    Finskan har nått en mycket stark ställning i      ningsministeriet anser det ändamålsenligt att
6974: vårt grannland, och regeringen är av samma åsikt     Finland alltjämt stöder utvecklingen och upp-
6975: som frågeställaren om att det ligger i Finlands      rätthållandet av den yrkeskunskap finskalärarna
6976: intresse att försöka trygga den uppnådda ställ-      i Estland har. Åtgärder i denna riktning har re-
6977: ningen.                                              dan vidtagits genom de fortbildningshelheter för
6978:    1 universitetet i Dorpat och i pedagogiska uni-   finskalärare som universitet i Finland har utarbe-
6979: versitetet i Tallinn kan finska studeras på huvud-   tat och som genomförts i Dorpat och Tallinn.
6980: ämnesnivå. För den praktiska undervisningen          Undervisningsministeriet har för sin del gett eko-
6981: svarar i främsta hand från Finland utsända lekto-    nomiskt stöd tili dessa projekt. 1 syfte att förbätt-
6982: rer som bekostas av finska staten. Finska stude-     ra kvaliteten pä den undervisning som erbjuds är
6983: ras dessutom fortfarande i estniska skolor och       samverkan inom läromedelsproduktionen och
6984: yrkesläroanstalter. Vanligen studeras finska som     inom forskningen på området av betydande vikt,
6985: tredje främmande språk, eller s.k. C-språk, men      och undervisningsministeriet kommer fortsätt-
6986: det är också möjligt att studera det som första      ningsvis att stöda samarbetet.
6987: eller andra främmande språk. Finska kan stude-          1detta sammanhang är det skäl att också näm-
6988: ras i ca 100 estniska skolor. Totalt finns det       na Finlands institut i Estland. lnstitutet drivs av
6989: 3 000--5 000 elever och studerande som läser         en stiftelse som inledde sin verksamhet 1993.
6990: finska. Den statistik Estlands undervisningsmi-      Undervisningsministeriet understöder verksam-
6991: nisterium har över studierna i finska är inte helt   heten. lnstitutet har tili uppgift att utveckla de
6992: exakta, men det verkar som om antalet finskastu-     finsk-estniska kulturrelationerna och utbild-
6993:  derande på annat håll än vid universiteten har      ningssamarbetet, informera om Finland samt
6994:  minskat sedan toppåren 1993 och 1994.               främja Finlands och Estlands kontakter även
6995:     Det finns många orsaker tili att finska inte     inom samhällsiivet och näringslivet. Undervis-
6996:  studeras i samma utsträckning som tidigare, en      ningsministeriet anser att institutet för sin del
6997:  del är sådana som Finlands regering inte kan        genom sin verksamhet stärker finskans ställning i
6998:  påverka. En sädan orsak är Estlands stora behov     Estland. lnstitutet har lokaler bäde i Tallinn och
6999:  av att utveckla innehållet i utbildningen med       Dorpat.
7000:  beaktande av behoven i Estlands förändrade in-
7001: 
7002:      Helsingforsden 9 oktober 1997
7003: 
7004:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7005:                                            KK 863/1997 vp
7006: 
7007: Kirjallinen kysymys 863
7008: 
7009: 
7010: 
7011: 
7012:                                   Juha Karpio /kok: Yksityisten autokoulujen toiminnan turvaami-
7013:                                      sesta
7014: 
7015: 
7016:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7017: 
7018:     Suomessa toimii tällä hetkellä noin 500 auto-    perinteisesti hoitanut Autorekisterikeskus muu-
7019: koulua, jotka työllistävät suoranaisesti yli 2 000   tettiin Suomen Autokatsastus Oy:ksi, todettiin
7020: henkilöä. Kilpailutilanne autokoulualalla on         sitä koskevan toimilupalain 3 §:n 3 momentin
7021: erittäin tiukka. Viime aikoina kuntayhtymät          perustelutekstissä yksikäsitteisesti, että toimilu-
7022: ovat aloittaneet autokouluopetuksen ilman, että      paa ei kilpailuneutraliteettisyistä tule myöntää
7023: toiminnan luonne olisi mitenkään esim. oppilai-      valtion, kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämälle
7024: den työharjoitteluun verrattavissa - liikenne-       virastolle, laitokselle eikä oppilaitokselle.
7025: opettajia kun koulutetaan maassamme vain Hä-            Oikea kilpailutilanne edellyttää, että yhteis-
7026: meen ammattikorkeakoulun alaisessa liikenne-         kunnan hallinnassa toimivat yksiköt hinnoittele-
7027: opetuskeskuksessa. Edelleen opetusta voidaan         vat yksityisten yritysten kanssa kilpailevat toi-
7028: tarjota mm. henkilöautokortin muuttamiseksi          mintansa niin, että hinta kattaa kaikki todelliset
7029: kuorma-autokortiksi 100 markan hintaan todel-        tuotantokustannukset. Verovaroin suoraan tai
7030: lisiin kustannuksiin perustuvan hinnan ollessa       välillisesti ylläpidetty kilpailu rikkoo taloudellis-
7031: yksityisissä autokouluissa 25-kertainen. Kunta-      ta tarkoituksenmukaisuutta.
7032: yhtymät ovat myös paikoitellen ostaneet auto-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7033: kouluja,jolloin liikenneopetus kattaa kaiken sen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7034: mitä yksityisissäkin autokouluissa. Vaarana on,      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7035: että kuntayhtymien toimenpiteiden takia yksityi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7036: nen autokouluopetus loppuu ainakin osittain,
7037:  mikä aikaansaa työpaikkojen menetystä ja vero-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7038:  tulojen vähenemistä.                                        ryhtyä yksityisten autokoulujen toimin-
7039:     Vertailun vuoksi mainittakoon, että kun auto-            nan turvaamiseksi kuntayhtymien har-
7040:  koulutoimen valvontaa ja kuljettajatutkintoja               joittamalta liikenneopetukselta?
7041: 
7042:       Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
7043: 
7044:                                           Juha Karpio /kok
7045: 
7046: 
7047: 
7048: 
7049:  270136
7050: 2                                          KK 863/1997 vp
7051: 
7052: 
7053: 
7054: 
7055:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7056: 
7057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaan autokoulujen suhtautuminen on ollut
7058: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        myönteistä, eikä kielteistä palautetta ole tullut.
7059: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetaan
7060: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-       edellä tarkoitetun kuljettajan ammattiopetuksen
7061: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        yhteydessä vuosittain noin 600 C-luokan kuljet-
7062: 863:                                                 tajantutkintoa, mikä on noin 5 %Suomessa suo-
7063:                                                      ritettavien tutkintojen määrästä. Ajoneuvoka-
7064:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lustona käytetään pääasiassa autoverosta vapai-
7065:        ryhtyä yksityisten autokoulujen toimin-       ta ammattikäyttöön soveltuvia kuorma-autoja.
7066:        nan turvaamiseksi kuntayhtymien har-          Opetuskalusto on vajaakäytössä niissä oppilai-
7067:        joittamalta liikenneopetukselta?              toksissa, joissa on vain yksi vuosittain aloittava
7068:                                                      opetusryhmä, mistä syystä opetushallitus kat-
7069:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sookin, että kaluston käyttöä olisi lisättävä kou-
7070: vasti seuraavaa:                                     lutettavien määrää lisäämällä. Opetusministe-
7071:                                                      riön ammattimaisen kuljettajakoulutuksen työ-
7072:    Autokoulutoiminnasta ja edellytyksistä sen        ryhmäkin on aiemmin esittänyt opiskelijamää-
7073: harjoittamiseksi säädetään tieliikennelaissa ja      rän kaksinkertaistamista. Opetushallituksen mu-
7074: ajokorttiasetuksessa. Autokoulutoimintaa kos-        kaan yleisen autokoulutoiminnan harjoittami-
7075: kevien säännösten mukaan lupa autokoulun pi-         nen käyttämällä siihen oppilaitoksen tiloja ja ajo-
7076: tämiseen myönnetään, jos säädetyt edellytykset       neuvokalustoa ei kuitenkaan kuulu varsinaisesti
7077: täyttyvät. Säännöksissä asetetaan ammattitai-        ammatillista peruskoulutusta antavan oppilai-
7078: toa, tehtävään sopivuutta ja vakavaraisuutta         toksen toimialaan. Missään tapauksessa menet-
7079: koskevia vaatimuksia. Säännösten mukaan              tely ei saisi vääristää alan yritystoimintaa, vaan
7080: myös oikeushenkilö voi olla luvan hakijana. Täl-     sen tulee olla tasavertaista koulutuspalvelujen
7081: löin vaatimukset kohdistuvat suurelta osin auto-     tuottamista.
7082: koulun opetustoiminnasta vastaavaksi johtajak-           Siirryttäessä autokoululupien myöntämisessä
7083: si esitettyyn henkilöön. Muita rajoituksia luvan     vuonna 1994 tarveharkinnasta soveltuvuushar-
7084: myöntämiselle ei ole asetettu.                       kintaan ei erityisten rajoitusten asettamista luvan
7085:    Autokoulutoiminta on perinteisesti ollut lu-      myöntämiselle pidetty tarpeellisena. Tarvehar-
7086: vanvaraista elinkeinotoimintaa. Poikkeuksen          kintaisessajärjestelmässä luvan myöntämistä ra-
7087: tästä pääsäännöstä ovat muodostaneet ammatil-        joitti säännös luvan myöntämisestä vain, jos se
7088: liset oppilaitokset, joilla on oikeus opetushalli-   harkittiin asiassa annettujen yleisten ohjeiden
7089: tuksen valvonnassa tapahtuvan kuljettajan am-        mukaan tarpeelliseksi ja tarkoituksenmukaisek-
7090: mattiopetuksen yhteydessä järjestää C-luokan         si. Myöskään toiminnan harjoittamisen vapaana
7091: ajokortin saamiseksi kuljettajaopetusta ilman        elinkeinotoimintana erilaisen arvonlisäkohtelun
7092: autokoululupaa. Aiemmin myös ammatillisissa          omaavien luvanhaltijoiden toimesta ei katsottu
7093: aikuiskoulutuskeskuksissa voitiin järjestää vas-     asian myöhemmän eduskuntakäsittelyn yhtey-
7094: taavin edellytyksin kuljettajaopetusta linja-au-     dessä edellyttävän luvansaajia koskevien rajoi-
7095: ton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän ajokortin         tusten lisäämistä lakiin. Koska oppilaitoksilla on
7096: saamiseksi. Kuluvan vuoden alusta tämä toimin-       nykyään itsenäinen päätösvalta koulutustehtä-
7097: ta on muuttunut autokoululupaa edellyttäväksi.       vän puitteissa, opetusministeriön hallinnonalalla
7098:    Useissa lukioissa on mahdollisuus suorittaa       ei ole mahdollisuuksia muuhun kuin informaa-
7099: ajokortti. Käytännössä tämä opetus on järjestet-     tio-ohjaukseen. Opetusministeriön taholta on
7100: ty oppilaitoksen ja autokoulun yhteistoimintana      kuitenkin kaikissa yhteyksissä korostettu yhteis-
7101: autokoululle myönnetyn luvan nojalla. Opetuk-        toimintaa oman alueen puitteissa. Oppilaitoksen
7102: sen teoriajakso on hyväksytty yhdeksi kurssiksi      harjoittamalla yritystoiminnalla ei saa heikentää
7103: ja oppilaat maksavat itse ajokoulutuksesta ai-       oman alueen yritystoimintaa. Liikenneministe-
7104: heutuvat kustannukset. Opetushallituksen mu-         riö tulee seuraamaan tilannetta ja on tarvittaessa
7105:                                         KK 863/1997 vp                                           3
7106: 
7107: valmis ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin   muuttamiseksi, jos alan kilpailutilanne sitä edel-
7108: autokoulutoimintaa koskevien säännösten          lyttää.
7109: 
7110:     Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
7111: 
7112:                                                                  Liikenneministeri Matti Aura
7113: 4                                           KK 863/1997 vp
7114: 
7115: 
7116: 
7117: 
7118:                                         Tili Riksdagens Talman
7119: 
7120:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ningsstyrelsen har bilskolornas attityder varit
7121: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        positiva, och ingen negativ kritik har inkom-
7122: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      mit.
7123: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr                 1 yrkesläroanstalterna tas i samband med den
7124: 863:                                                  yrkesutbildning för förare som ovan avses cirka
7125:                                                       600 C-klassens körkort per år, vilket utgör cirka
7126:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen skri-       5 % av körkortsexaminas antal i Finland. Sam
7127:        da tili för att trygga de privata bilskolor-   fordon används huvudsakligen lastbilar som
7128:        nas verksamhet gentemot trafikundervis-        lämpar sig för yrkesbruk och som är befriade från
7129:        ningen som bedrivs av samkommunerna?           bilskatt. Undervisningsfordonen utnyttjas inte
7130:                                                       tili fullo, varför Undervisningsstyrelsen är av den
7131:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         åsikten att fordonen kunde utnyttjas effektivare
7132: anföra följande:                                      genom att öka antalet elever som skall utbildas.
7133:                                                       Arbetsgruppen för yrkesinriktad körundervis-
7134:     1 vägtrafiklagen och körkortsförordningen         ning vid undervisningsministeriet har även den
7135: stadgas det om bilskolverksamhet och förutsätt-       tidigare föreslagit en fördubbling av antalet elev-
7136: ningar för bedrivande av denna. Tilistånd att         er. Enligt U ndervisningsstyrelsen hör dock bedri-
7137: hålla bilskola beviljas enligt stadgandena om bil-    vande av allmän bilskolverksamhet i läroanstal-
7138: skolverksamhet om de stadgade kraven uppfylls.        tens utrymmen och med läroanstaltens fordon
7139: 1 stadgandena ställs det krav på yrkesk~nskap,        egentligen inte tili de verksamhetsområden som
7140: lämplighet för uppgiften och soliditet. Aven en       en läroanstalt som ger yrkesinriktad grundun-
7141: juridisk person kan vara tiliståndssökande enligt     dervisning skall handha. 1 inget fall får förfaran-
7142: stadgandena. 1 sådana fall riktar sig kraven för      det snedvrida företagsverksamheten i branschen,
7143: detmesta tilidenperson som uppges vara ansva-         utan det skall vara fråga om ettjämlikt utbud på
7144: rig chef för undervisningsverksamheten. Andra         utbildningstjänster.
7145: begränsningar för beviljande av tillstånd finns           Då beviljandet av bilskoltillstånd 1994 över-
7146: inte.                                                 gick från behovsprövning tili lämplighetspröv-
7147:     Bilskolverksamheten har traditionellt varit       ning ansåg man inte att det fanns fog för att
7148: tiliståndspliktig näringsverksamhet. Ett undan-       särskilt begränsa beviljandet av tillstånd. 1 be-
7149: tag från denna huvudregel utgörs av yrkesläroan-      hovsprövningssystemet begränsades beviljandet
7150: stalterna, som under uppsikt av Utbildningssty-       av tillstånd endast i fall, där det ansågs nödvän-
7151: relsen har rätt att i samband med yrkesutbild-        digt och ändamålsenligt enligt de allmänna före-
7152: ningen utan bilskoltilistånd anordna förarutbild-     skrifterna. Tillståndsinnehavares bedrivande av
7153: ning för C-klassens körkort. Tidigare kunde man       verksamhet som fri näringsverksamhet med oli-
7154: även i yrkesinriktade vuxenutbildningscentraler       ka behandling beträffande mervärdesskatten an-
7155: under likadana förutsättningar anordna förarut-       sågs inte i samband med en senare riksdagsbe-
7156: bildning för busskörkort och körkort för tung         handling förutsätta tillägg av begränsningar av
7157: fordonskombination. Under det gångna året har         tillståndsinnehavare i lagen. Eftersom läroan-
7158: denna verksamhet ändrats och nu krävs det bil-        stalterna numera har en självständig beslutande-
7159: skoltillstånd för den.                                rätt inom ramarna för sin utbildningsuppgift, har
7160:     1 många gymnasier är det möjligt att skaffa       undervisningsministeriets förvaltningsområde
7161: körkort. 1 praktiken är denna undervisning ord-       inga möjligheter tili styrning förutom informa-
7162: nad som ett samarbete mellan läroanstalten och        tionsstyrning. Undervisningsministeriet har
7163: bilskolan på basis av det tillstånd som beviljats     dock i alla sammanhang betonat samarbetet på
7164: bilskolan. Undervisningens teoridel har god-          det lokala planet. Företagsverksamhet som be-
7165: känts som en kurs och eleverna betalar själva         drivs av läroanstalter får inte försvaga företags-
7166: utgifterna för körundervisningen. Enligt Utbild-      verksamheten i den egna regionen. Trafikminis-
7167:                                          KK 863/1997 vp                                         5
7168: 
7169: teriet kommer att följa med situationen och är     om branschens konkurrenssituation förutsätter
7170: vid behov redo att vidta nödvändiga åtgärder f6r   detta.
7171: att ändra stadgandena om bilskolverksamhet
7172: 
7173:      Helsingforsden 15 oktober 1997
7174: 
7175:                                                                     Trafikminister Matti Aura
7176:                                            KK 864/1997 vp
7177: 
7178: Kirjallinen kysymys 864
7179: 
7180: 
7181: 
7182: 
7183:                                   Juha Karpio /kok: Konkurssipesien pesänhoitajien ilmoitusvelvolli-
7184:                                      suuden tehostamisesta
7185: 
7186: 
7187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7188: 
7189:    Veronsaaja on yksi konkurssipesän velkojista.        Myös muiden velkojien asema on huono pe-
7190: Verovelan selvittäminen on käytännössä hanka-        sänhoitajien menettelyn takia.
7191: laa, koska yleinen tapa on, ettei konkurssipesä         Konkurssipesien tuloverotuksesta ei juuri-
7192: toimita kirjanpitolain tuloslaskelmaa, tasetta       kaan ole saatavissa kirjallisuutta. Samoin käy-
7193: eikä verotettavan tulon laskentaa varten tarvitta-   tännön toimenpiteet pesiin kohdistuvista vero-
7194: via tietoja. Veroilmoituksetjätetään täyttämättä     tuksistaja muista toimenpiteistä vaihtelevat huo-
7195: kokonaan tai veroilmoitukseen liitetäänjoitakin      mattavasti.
7196: erillisiä selvityksiä, laskelmia.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7197:    Konkurssipesä harjoittaa usein liiketoimintaa     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7198: esim. vuokrausten muodossa, jolloin pesän tilille    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7199: kertyy rahavaroja. Kommandiittiyhtiöiden kon-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7200: kurssitapauksissa verottaja lähettää usein kon-
7201: kurssin tehneille vastuunalaisille yhtiömiehille                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7202: veroliput,joiden osoittamien summien maksami-                ryhtyä konkurssipesien pesänhoitajien
7203: nen on yhtiömiehelle käytännössä mahdotonta.                 lakimääräisten ilmoitusvelvollisuuksien
7204: Luonnollista ja oikeudenmukaista olisi, että                 tehostamiseksi?
7205: konkurssipesä ainakin harjoittamansa liiketoi-
7206: minnan osalta vastaisi veroseuraamuksista.
7207:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
7208: 
7209:                                           Juha Karpio /kok
7210: 
7211: 
7212: 
7213: 
7214: 270136
7215: 2                                           KK 864/1997 vp
7216: 
7217: 
7218: 
7219: 
7220:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koko siltä tilikaudelta, jonka aikana yritys on
7222: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,          asetettu konkurssiin, sillä hän käyttää konkurs-
7223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sin alkamisesta lukien velallisen puhevaltaa. Jos
7224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-        pesänhoitaja arvioi kirjanpidon sillä tavoin epä-
7225: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         luotettavaksi, ettei sitä voitaisi ottaa verotuksen
7226: 864:                                                  perustaksi, hänen tulee liittää veroilmoitukseen
7227:                                                       myös muuta selvitystä, jolla voi olla merkitystä
7228:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        verotuksen kannalta. Pesänhoitajan on myös
7229:        ryhtyä konkurssipesien pesänhoitajien          huolehdittava muista tarpeellisista ilmoituksista
7230:        lakimääräisten ilmoitusvelvollisuuksien        viranomaisille, kuten esimerkiksi arvioverotuk-
7231:        tehostamiseksi?                                sen välttämiseksi arvonlisäverolain (1501/1993)
7232:                                                       17 luvussa säädettyjen vuosi- ja lopetusilmoitus-
7233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ten toimittamisesta. Ilman nimenomaista sään-
7234: vasti seuraavaa:                                      nöstäkin on selvää, että verotusmenettelystä an-
7235:                                                       netun lain (155811995) 2luvun mukaisesta vero-
7236:    Kun velallinen asetetaan konkurssiin, kon-         velvollisen ilmoittamisvelvollisuudesta huolehti-
7237: kurssipesään määrätään väliaikainen pesänhoi-         minen kuuluu hyvän pesänhoitotavan mukaises-
7238: taja,joka ottaa velallisen omaisuuden haltuunsa.      ti pesänhoitajan tehtäviin.
7239: Pesänhoitajan tehtävänä on velkojien yhteiseen            Pesänhoitajan tulee selvittää, jatketaanko ve-
7240: lukuun hoitaa pesää asianmukaisesti velkojien         lallisen elinkeinotoimintaa konkurssin alkami-
7241: etua silmällä pitäen.                                 senjälkeen konkurssisäännön 57 §:n nojalla. Täl-
7242:    Pesänhoitaja selvittää pesän varojen ja velko-     laisen toiminnan mahdollisesti tuottama voitto
7243: jen määrän pesäluettelon laatimista varten. Ve-       tulee pesän hyväksi. Toiminnasta aiheutuneesta
7244: rovelan lopullinen määrä on yleensä konkurssi-        velasta vastaa konkurssipesä ns. massavelkana.
7245: hetkellä vielä epäselvä. Käytännössä veronsaaja       Lainkohtaa on vakiintuneesti sovellettu niin, että
7246: valvoo konkurssissa verosaatavansa enimmäis-          olipa kyseessä konkurssipesän jatkaman varsi-
7247: määräisenä siltä osin kuin veron peruste on syn-      naisen liiketoiminnan tai pesään kuuluvan omai-
7248: tynyt ennen konkurssia. Lopullinen verotus poh-       suuden tuotto, tulo kuuluu pesään. Vastaavasti
7249: jautuu veroilmoitukseen, joka puolestaan laadi-       toiminnasta tai omaisuuden hoidosta aiheutuvat
7250: taan kirjanpidon pohjalta.                            velat on katsottu konkurssipesän massa velaksi.
7251:    Konkurssiin asetetun yrityksen kirjanpito on           Tuloverolain (1535/1992) 19 §:n mukaan kon-
7252: käytännössä kirjausten osalta lähes aina kesken-      kurssipesä ei ole erillinen verovelvollinen eikä
7253: eräinen. Konkurssiasiain neuvottelukunta on           konkurssi muutoinkaan muuta verovelvollisen
7254: konkurssipesien hallinnon valvonnasta annetun         verotuksellista asemaa. Se osa veroista, jokajoh-
7255: asetuksen 7 §:n nojalla antanut suosituksen 4/        tuu konkurssipesän elinkeinotoiminnasta, pan-
7256: 27.8.1996 konkurssipesän kirjanpidosta ja tar-        naan kuitenkin sanotun lainkohdan mukaan
7257: kastuksesta. Pesänhoitajan on pääsääntöisesti         konkurssipesän maksettavaksi. Arvonlisävero-
7258: hyvän pesänhoitotavan mukaisesti huolehditta-         lain mukaan pesä voi sen sijaan olla erikseen
7259: va siitä, että velallisen kirjanpito saatetaan lop-   verovelvollinen, jos se jatkaa velallisen liiketoi-
7260: puun ja laaditaan konkurssihetken välitilinpää-       mintaa.
7261: tös. Jos kirjanpito on pitkältä ajalta laiminlyöty,       Jossain määrin tulkinnanvaraista on ollut,
7262: pesänhoitajan on kehotettava velallista huolehti-     mitä konkurssipesän toimia pidetään verotusta
7263: maan sen loppuunsaattamisesta. Jos konkurssi-         toimitettaessa sanotun tuloverolain säännöksen
7264: pesä jatkaa velallisen liiketoimintaa, myös kir-      mukaisena pesän elinkeinotoimintana. Esimer-
7265: janpitovelvollisuus jatkuu. Kirjanpidosta vastaa      kiksi konkurssipesään kuuluvien kiinteistöjen
7266: tällöin pesän hallinto, erityisesti pesänhoitaja.     vuokraustoiminnanjatkamista ei aina ole pidetty
7267:    Pesänhoitajan tulee edellä mainitun suosituk-      pesän elinkeinotoimintana. Elinkeinotulon ve-
7268: sen mukaan allekirjoittaa tase ja veroilmoitus        rottamisesta annetun lain (360/1968) 53 §:n mu-
7269:                                           KK 864/1997 vp                                            3
7270: 
7271: kaan pääasiallisesti elinkeinotoimintaan käytet-    sien hallinnon valvonnasta annetulla lailla (1 09/
7272: ty kiinteistö kuitenkin kuuluu elinkeinotoimin-     1995) perustettiin konkurssipesien hallintoa var-
7273: nan tulonlähteeseen. Jos vuokrausta ei katsottai-   ten erityisviranomainen, konkurssiasiamies.
7274: si tuloverolain 19 §:n mukaiseksi elinkeinotoi-     Konkurssiasiamies valvoo muun muassa, että
7275: minnaksi, vuokratulo voitaisiin kysymyksessä        konkurssipesiä hoidetaan lain ja hyvän pesän-
7276: esitetyin tavoin vahvistaa kommandiittiyhtiön       hoitotavan mukaisesti ja että pesänhoitajat
7277: vastuunalaisen yhtiömiehen tuloksi tuloverolain     asianmukaisesti hoitavat heille kuuluvat tehtä-
7278: 15 §:n nojalla.                                     vät. Jos pesänhoitajien toiminnassa havaitaan
7279:    Verotuskäytännön yleisiä linjoja on kuitenkin    epäkohtia, niiden selvittämiseksi voidaan kään-
7280: vaikea määritellä yksittäistapauksiin liittyvien    tyä konkurssiasiamiehen puoleen.
7281: erityispiirteiden vuoksi. Pesänhoitaja ei kuiten-      Edellä esitetyn perusteella ei tässä vaiheessa
7282: kaan ratkaise, mihin tulolähteeseen tietty tulo     katsota olevan tarpeen muuttaa pesänhoitajan
7283: kuuluu, vaan kysymys on aina verottajan ratkai-     tehtäviä koskevia säännöksiä. Oikeusministeri-
7284: susta.                                              össä on vireillä konkurssilainsäädännön koko-
7285:    Pesänhoitajan on hoidettava pesää huolella       naisuudistus, jonka yhteydessä arvioidaan myös
7286:  noudattaen hyvää pesänhoitotapaa. Maaliskuun       sanottujen säännösten sisältöä.
7287:  1 päivänä 1995 voimaan tulleella konkurssipe-
7288: 
7289:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
7290: 
7291:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
7292: 4                                           KK 864/1997 vp
7293: 
7294: 
7295: 
7296: 
7297:                                         Tili Riksdagens Talman
7298: 
7299:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Boförvaltaren skall enligt den nämnda rekom-
7300: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           mendationen underteckna balansräkningen och
7301: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skattedeklarationen för hela den räkenskapsperi-
7302: dagsman Juha Karpio undertecknade spörsmål            od, under viiken företaget har försatts i konkurs,
7303: nr 864:                                               eftersom han räknat från konkursens början för
7304:                                                       gäldenärens talan. Om boförvaltaren anser bok-
7305:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       föringen vara så otillförlitlig, att den inte kan
7306:        för att effektivisera de lagstadgade dekla-    läggas tili grund för beskattningen, skall han tili
7307:        rationsskyldigheterna när det gäller           skattedeklarationen också foga en annan utred-
7308:        boförvaltare för konkursbon?                   ning, som kan ha betydelse för beskattningen.
7309:                                                       Boförvaltaren skall också ombesörja övriga be-
7310:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          hövliga underrättelser tili myndigheterna, t.ex.
7311: följande:                                             avgivande av de i 17 kap. mervärdesskattelagen
7312:                                                       (1501/1993) stadgade års- och avslutningsdekla-
7313:    Då en gäldenär försätts i konkurs, tilisätts för   rationerna, dett.~ för att undgå beskattning enligt
7314: konkursboet en interimistisk boförvaltare, som        uppskattning. Aven utan uttryckligt stadgande
7315: övertar förvaltningen av gäldenärens egendom.         är det klart att uppfyllandet av den skattskyldiges
7316: Boförvaltarens uppgift är att för borgenärernas       deklarationsskyldighet enligt 2 kap. lagen om
7317: gemensamma räkning förvalta boet ändamålsen-          beskattningsförfarande (1558/1995) enligt god
7318: ligt tili borgenärernas fördel.                       boförvaltningssed hör tili boförvaltarens uppgif-
7319:    Boförvaltaren utreder boets tiligångar och         ter.
7320: skulder för uppgörande av en boförteckning.               Boförvaltaren skall utreda om gäldenärens
7321: Skatteskuldens slutliga belopp är vanligen ännu       näringsutövning med stöd av 57§ konkursstad-
7322: oklart vid konkurstidpunkten. 1 praktiken beva-       gan skall fortsättas efter att konkursen inletts.
7323: kar skattetagaren vid konkursen sina skatteford-      Den vinst som sådan verksamhet eventuellt av-
7324: ringar tili maximalt belopp, tili den del som skat-   kastar tilihör boet. För skuld som föranleds av
7325: tegrunden har uppstått före konkursen. Den slut-      verksamheten svarar konkursboet som s.k. mas-
7326: 1iga beskattningen bygger på skattedeklaratio-        saskuld. Lagrummet har i praxis tillämpats så att
7327: nen, som i sin tur uppgörs på basis av bokföring-     inkomst tilihör boet, oberoende av om det är
7328: en.                                                   fråga om egentlig affårsrörelse som bedrivs av
7329:    Bokföringen i ett företag som har försatts i       konkursboet eller avkastning av egendom som
7330: konkurs är i praktiken nästan alltid ofullständig     tilihör boet. På samma sätt har skulder som orsa-
7331: vad bokföringsposterna beträffar. Delegationen        kats av verksamheten eller av egendomsförvalt-
7332: för konkursärenden har med stöd av 7 § förord-        ningen ansetts utgöra massaskuld för konkurs-
7333: ningen om övervakning av förvaltningen av kon-        boet.
7334: kursbon avgett en rekommendation 4/27.8.1996              Enligt 19 § inkomstskattelagen (153511992) är
7335: om bokföring i och revision av konkursbon. Bo-        ett konkursbo inte särskild skattskyldig, och en
7336: förvaltaren skall i enlighet med god boförvalt-       konkurs ändrar inte heller i övrigt den skatt-
7337: ningssed i regel se tili att gäldenärens bokföring    skyldiges ställning vid beskattningen. Den del av
7338: slutförs och ett mellanbokslut för konkurstid-        skatten som baserar sig på konkursboets närings-
7339: punkten uppgörs. Om bokföringen har försum-           verksamhet, påförs dock enligt detta lagrum boet
7340: mats under en längre tid, skall boförvaltaren         för betalning. Enligt mervärdesskattelagen kan
7341: uppmana gäldenären att se tili att den slutförs.      boet däremot vara särskild skattskyldig, om det
7342: Om konkursboet fortsätter gäldenärens affårsrö-       fortsätter gäldenärens affårsverksamhet.
7343: relse, fortsätter även bokföringsskyldigheten.            Det har i viss mån lämnat rum för tolkning,
7344: F ör bokföringen svarar då boets förvaltning, sär-    vilka av de åtgärder som vidtas av ett konkursbo
7345: skilt boförvaltaren.                                  som vid beskattningen skall anses utgöra sådan
7346:                                              KK 864/1997 vp                                             5
7347: 
7348: näringsverksamhet som faller under den nämnda              Boförvaltaren skall förvalta boet med omsorg
7349: bestämmelsen i inkomstskattelagen. Exempelvis           och enligt god boförvaltningssed. Genom lagen
7350: fortsatt uthyrning av fastigheter som tillhör kon-      om övervakning av förvaltningen av konkursbon
7351: kursboet har inte alltid ansetts utgöra närings-        (109/1995), som trädde i kraft den 1 mars 1995,
7352: verksamhet som bedrivits av boet. Enligt 53 §           inrättades en speciell myndighet, konkursom-
7353: lagen om beskattning av inkomst av näringsverk-         budsmannen, för förvaltningen av konkursbon.
7354: samhet (360/1968) ingår en fastighet som huvud-         Konkursombudsmannen övervakar bland annat
7355: sakligen används för näringsverksamhet i in-            att konkursbona förvaltas enligt lag och god bo-
7356: komstkällan för näringsverksamheten. Om ut-             förvaltningssed och att boförvaltarna på rätt sätt
7357: hyrning inte betraktas som näringsverksamhet            handhar de uppgifter som åligger dem. Om miss-
7358: enligt 19 § inkomstskattelagen, kunde hyresin-          förhållanden observeras i boförvaltares verk-
7359: komsten på det sätt som framställs i spörsmålet         samhet, kan man vända sig tili konkursombuds-
7360: fastställas som inkomst för den ansvarige bolags-       mannen för att få dem utredda.
7361: mannen i ett kommanditbolag med stöd av 15 §               Med stöd av det som anförts finner jag att det
7362: inkomstskattelagen.                                     i detta skede inte finns skäl att ändra bestämmel-
7363:    De allmänna linjerna i beskattningspraxis är         serna beträffande boförvaltarnas uppgifter. En
7364: dock svåra att definiera på grund av de speciella       totalreform av konkurslagstiftningen är anhäng-
7365: drag som ansluter sig tili de enskilda fallen. Det är   ig i justitieministeriet. 1 samband med denna
7366: dock inte boförvaltaren som avgör från viiken           kommer också de nämnda bestämme1sernas
7367: inkomstkälla en viss inkomst härrör sig, utan det       innehåll att utvärderas.
7368: är alltid fråga om ett beslut av beskattaren.
7369:      Helsingforsden 9 oktober 1997
7370: 
7371:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
7372:                                             KK 865/1997 vp
7373: 
7374: Kirjallinen kysymys 865
7375: 
7376: 
7377: 
7378: 
7379:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Työllistämispalvelujen säilyttämisestä
7380: 
7381: 
7382: 
7383:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7384: 
7385:    Erityisen vaikeilla työttömyysalueilla yksi        koista on liittynyt vanhusten hoitoon. Sen avulla
7386: työllistämiskeino on ollut työllistämispalvelu.       on siis onnistuttu palvelemaan useiden kansalais-
7387: Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa satoja työttömiä       ten etua samalla kerralla, eli tarjoamaan työtä
7388: on työllistynyt työllistämispalvelun kautta.          työttömille sekä sosiaalisia suhteita ja välttämä-
7389:    Kuitenkin hallituksen esityksestä ensi vuoden      töntä huolenpitoa vanhuksille. Myös muut työl-
7390: talousarvioksi on kokonaan poistettu määrära-         listämispalvelun avulla tehdyt työt ovat olleet
7391: hat työllistämispalvelua varten ja ne on siirretty    hyödyllisiä, kuten metsänhoitotyöt. Juuan, Liek-
7392: muihin käyttötarkoituksiin, joista ei työvoimavi-     san ja Nurmeksen alueella työllistämispalvelun
7393: ranomaisten mukaan ole samalla tavalla apua           kautta on työllistynyt lähes 250 henkilöä.
7394: tämänkaltaisille työttömyysalueille. Erään työ-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7395: voimatoimiston mukaan heille alkuvuoden aika-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7396: na ilmoitettiin, että työllistämispalvelu vakinais-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7397: tetaan. Kuitenkin noin puoli vuotta tämän jäl-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7398: keen määrärahat päätettiin kokonaan lopettaa.
7399: Jos näin on tapahtunut, antaa se todella huonon                  Miksi Hallitus lopettaa työllisyyspal-
7400: kuvan työministeriön toiminnasta.                            veluun osoitetun määrärahan, ja
7401:    Työllistämispalvelu on ollut keskeinen työllis-               onko Hallituksella työvoimapoliitti-
7402: tämisen muoto myös siksi, että sen avulla on                 sista toimenpiteistä päättäessään käsitys
7403:  pystytty tarjoamaan töitä ja estämään syrjäyty-             siitä, miten päätökset vaikuttavat eri
7404: mistä syrjäisemmilläkin alueilla. Esimerkiksi                alueilla?
7405: Juuassa noin kolmannes työllistämispalvelupai-
7406:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
7407: 
7408:                                         Anu Vehviläinen /kesk
7409: 
7410: 
7411: 
7412: 
7413: 270136
7414: 2                                          KK 865/1997 vp
7415: 
7416: 
7417: 
7418: 
7419:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7420: 
7421:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      laitoksissa ongelmalliseksi, kun virastoista ei löy-
7422: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tynyt riittävästi työpaikkoja lakisääteisen vel-
7423: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     voitteen täyttämiseksi. Tämän vuoksi kehitettiin
7424: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen näin     korvaava menettely,jossa valtio oli työnantajana
7425: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 865:             mutta työpaikka järjestettiin järjestöihin. Työl-
7426:                                                      listämisvelvoitteet poistettiin vuoden 1993 alus-
7427:            Miksi Hallitus lopettaa työllisyyspal-    ta, jolloin työllistämispalvelua päätettiin vai-
7428:        veluun osoitetun määrärahan, ja               keassa työllisyystilanteessa jatkaa.
7429:           onko Hallituksella työvoimapoliitti-           Työllistämispalvelun avulla työllistettynä on
7430:        sista toimenpiteistä päättäessään käsitys     ollut vuosittain keskimäärin 2 000 työtöntä, jo-
7431:        siitä, miten päätökset vaikuttavat eri        ten sen kautta työllistettyjen määrä on jäänyt
7432:        alueilla?                                     varsin vähäiseksi samalla kun työllistämispalve-
7433:                                                      lu on koettu raskaaksi ja byrokraattiseksi työllis-
7434:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tämiskeinoksi. Lisäksi työllistämispalvelu on
7435: vasti seuraavaa:                                     kustannuksiltaan kallein työllistämisen muoto.
7436:                                                      Kun vuositason yksikkökustannus työllistettyä
7437:     Työllistämistuella työllistämisen lisäksi on     kohti on 98 000 markkaa, ovat 2 000 työllistetys-
7438: pitkäaikaistyöttömiä työllistetty työvoimapoliit-    tä aiheutuvat menot 200 miljoonaa markkaa.
7439: tisin toimenpitein työllistämispalvelun avulla.          Järjestelmä on ollut lisäksi työnjohdollisestija
7440: Kunnallisessa työllistämispalvelussa kunta voi       valvonnan kannalta ongelmallinen työnantajan
7441: sijoittaa työllistämänsä pitkäaikaistyöttömän,       ja työn teettäjän ollessa eri tahoja. Huomiota on
7442: jonka palkkaamiseen on myönnetty työllistämis-       kiinnitettävä myös siihen, että työllistämispalve-
7443: tukea, työhön yhdistykseen, säätiöön tai yksityi-    lu menetelmänä, jossa osa työttömistä otetaan
7444: selle. Työllistettävä pitkäaikaistyötön on tällöin   työsuhteeseen työvoimatoimistoon, on omiaan
7445: työsuhteessa kuntaan. Kunnallisen työllistämis-      antamaan väärän signaalin työvoimatoimiston
7446: palvelun tavoitteena on parantaa etenkin niiden      tehtävistä ja roolista.
7447: pitkäaikaistyöttömien työllistymisedellytyksiä,          Työvoimapolitiikan perusuudistuksen yhtey-
7448: joiden sijoittuminen työmarkkinoille on erityisen    dessä on tarkoitus lakkauttaa valtion työllistä-
7449: ongelmallista.                                       mispalvelu. Talousarvioesityksessä todetaan,
7450:     Valtiollista työllistämispalvelua on käytetty    että työllistämispalvelu lakkautetaan vuoden
7451: samassa tarkoituksessa kuin kunnallista työllis-     1998 alusta. Työllistämispalvelun lakkauttami-
7452: tämispalvelua. Valtiollisessa työllistämispalve-     nen korvataan uusilla, entistä aktiivisemmilla ja
7453: lussa työllistettävien kohderyhmänä ovat ne          voimakkaammilla työvoimapalvelu-ja työllistä-
7454: työttömät, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä yli     mistoimenpiteillä.
7455: kahden vuoden. Työtön on valtiollisessa työllis-         Työvoimapoliittisen uudistuksen selvitystyön
7456: tämispalvelussa määräaikaisessa työsuhteessa         yhteydessä tehtiin laaja tilastoanalyysi, joka
7457: työvoimatoimistoon, joka voi sijoittaa työttö-       osoittaa, että yli 500 päivää eli yli kaksi vuotta
7458: män yhdistykseen, säätiöön tai yksityiselle. Kos-    työttömänä olleiden työmarkkinatuen saajien
7459: ka työllistetty on valtion palveluksessa, makse-     määrä on lähes l 00 000. Ongelmana on, että suu-
7460: taan palkkauskustannukset kokonaan valtion           ri joukko työmarkkinatuen saajia uhkaa syrjäy-
7461: työllistämistukivaroista.                            tyä työmarkkinoilta. Ajallisesti rajoittamatto-
7462:     Työllistämispalvelu otettiin käyttöön 1990-      masta työmarkkinatuesta on muodostunut koh-
7463: luvun alussa valtion lakisääteisten työllistämis-    deryhmälle vähimmäistoimeentulojärjestelmä
7464: velvoitteiden täyttämiseksi. Valtiolla oli yhdessä   vuosikausien ajaksi. Nykyisessä järjestelmässä
7465: kuntien kanssa velvollisuus työllistää määrä-        työvoimapoliittiset toimenpiteet eivät juurikaan
7466: ajaksi pitkäaikaistyöttömiä. Työllistämisvelvoit-    ole kohdentuneet yli kaksi vuotta työttömänä
7467: teiden täyttäminen osoittautui jo ennen työlli-      olleisiin henkilöihin.
7468: syystilanteen vaikeutumista valtion virastoissa ja       Näin ollen työllistämispalvelu ei ole riittävä
7469:                                              KK 865/1997 vp                                              3
7470: 
7471: toimenpide yli kaksi vuotta työttömänä olleiden        taan siirtämällä valtion työllistämistuesta 300
7472: työllistämiseen. Tästä syystä vuoden 1998 alusta       miljoonaa markkaa yhdistelmätukeen. Tähän
7473: palvelujärjestelmää ehdotetaan muutettavaksi           käytetään nykyisen työllistämispalvelun määrä-
7474: nykyisestä siten, että yli kaksi vuotta (500 päivää)   rahoja.
7475: työttömänä olleille järjestetään uusi palveluko-           Työvoimapolitiikan uudistamiseksi ja tehos-
7476: konaisuus, niin sanottu uusi aktiivikausi, johon       tamiseksi esitetään myös, että vuoden 1998 alus-
7477: sisältyy muun muassa työnhakusuunnitelman              ta lukien työharjoitteluun työmarkkinatuella
7478: uudistaminen. Työnhakusuunnitelmassa on tar-           Osallistuvalle pitkäaikaistyöttömälle ryhdytään
7479: koitus yksilöidä kaikki ne toimenpiteet,joita voi-     maksamaan ylläpitokorvausta ylimääräisiin
7480: daan käyttää työnhakijan työllistymisen edistä-        matka- ja ateriointikustannuksiin. Muun muassa
7481: miseksi. Tällöin henkilölle muodostuu myös oi-         yhdistysten toiminta- ja työllistämisedellytyksiä
7482: keus päästä työnhakusuunnitelmassa yksilöitä-          tulee huomattavasti parantamaan se, että työttö-
7483: viin toimenpiteisiin.                                  mien aloitteellisuuden tukemiseksi omatoimi-
7484:     Vuoden 1998 alusta lukien on tarkoitus ottaa       suusavustuksen määräraha kaksinkertaistetaan
7485: käyttöön myös uusi tukimuoto, niin sanottu yh-         ja että paikallisten työllisyyshankkeiden projek-
7486: distelmätuki,jossa työmarkkinatuki aktivoidaan         titukea tullaan lisäämään muun muassa kolman-
7487: siten, että tuki voidaan yhdessä työllistämistuen      nella sektorilla järjestettäviin työllistämisprojek-
7488:  kanssa maksaa työnantajalle, joka palkkaa yli         teihin.
7489:  500 päivää työttömänä olleen työnhakijan palve-           Työvoimapoliittisen kokonaisuudistuksen ta-
7490:  lukseensa. Uuden yhdistelmätuen tarkoituksena         voitteena on saada työvoimapoliittisiin toimen-
7491:  on edistää etenkin pitkäaikaistyöttömien työllis-     piteisiin entistä parempi vaikuttavuus, joka ta-
7492:  tymisedellytyksiä sekä tukea niin sanotulla kol-      pahtuu muun muassa siten, että toimenpiteiden
7493:  mannella sektorilla tapahtuvaa työskentelyä.          painopistettä siirretään nykyistä enemmän vä-
7494:  Yhdistelmätuki myönnetään työllistämispalve-          hintään kaksi vuotta työttömänä olleisiin pitkä-
7495:  lusta poiketen suoraan työn todelliselle teettäjäl-   aikaistyöttömiin eli juuri työllistämispalvelun
7496:  le, joka on myös työllistetyn työnantaja.             piirissä olleeseen kohderyhmään. Työvoimapoli-
7497:      Uuteen yhdistelmätukeen on tarkoitus käyt-        tiikan uudistusten tavoitteena on myös tarjota
7498:  tää yhteensä 600 miljoonaa markkaa. Tuella ar-        työvoimapoliittinen keinovalikoima, joka antaa
7499:  vioidaan työllistettävän 10 000 yli kaksi vuotta      entistä paremmat mahdollisuudet myös paikal-
7500:  työttömänä ollutta työmarkkinatuen saajaa.            listen olosuhteiden huomioon ottamiseen.
7501:   Yhdistelmätuen työllistämistukiosuutta rahoite-
7502:       Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
7503:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
7504: 4                                           KK 865/1997 vp
7505: 
7506: 
7507: 
7508: 
7509:                                          Tili Riksdagens Talman
7510: 
7511:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        kunna uppfy lla sysselsättningssky ldigheterna
7512: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         vid statens ämbetsverk och inrättningar, efter-
7513: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-     som där inte fanns tillräckligt med arbetsplatser
7514: damot Anu Vehviläinen undertecknade spörs-             för detta ändamål. Av denna anledning utveckla-
7515: må1 nr 865:                                            des ett ersättande system, i vilket staten var ar-
7516:                                                        betsgivare, men arbetsplatsen ordnades hos or-
7517:           Varför s1opar Regeringen det ans1ag          ganisationer. Sysselsättningsskyldigheterna av-
7518:        som anvisats för sysse1sättningsservice         skaffades i början av 1993, men på grund av det
7519:        samt                                            svåra sysse1sättningsläget beslöt man fortsätta
7520:           har Regeringen när den bes1utar om           med sysselsättningsservicen.
7521:        arbetskraftspo1itiska åtgärder en uppfatt-         Antalet personer som sysselsatts genom syssel-
7522:        ning om vilka inverkningar besluten             sättningsservice har årligen uppgått tili i genom-
7523:        kommer att ha på olika områden?                 snitt 2 000 arbetslösa, vilket är relativt anspråks-
7524:                                                        löst, samtidigt har man upplevt sysselsättnings-
7525:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          servicen som en tung och byråkratisk sysselsätt-
7526: anföra följande:                                       ningsmetod. Vad kostnaderna beträffar är syssel-
7527:                                                        sättningsservicen dessutom den dyraste syssel-
7528:    Förutom sysselsättningsstöd har för syssel-         sättningsformen. Då enhetskostnaderna per sys-
7529: sättning av långtidsarbetslösa genom arbets-           selsatt på årsnivå är 98 000 mark, uppgår kostna-
7530: kraftspolitiska åtgärder använts sysselsättnings-      derna för 2 000 sysselsatta til1200 miljoner mark.
7531: service. Kommunen kan placera en långtidsar-              Dessutom har systemet varit prob1ematiskt
7532: betslös, som den sysse1sätter och för vars avlö-       med avseende på arbetsledning och övervakning,
7533: nande har bevi1jats sysse1sättningsstöd, i arbete      då arbetsgivaren och uppdragsgivaren är skilda
7534: hos en förening, stiftelse eller enskild person. Den   instanser. Det bör också fåstas uppmärksamhet
7535: långtidsarbetslösa anställs då i ett arbetsförhål-     vid att sysselsättningsservicen såsom en metod
7536: lande hos kommunen. Syftet med den kommuna-            som innebär att en del av de arbetslösa anställs i
7537: la sysselsättningsservicen är att förbättra syssel-    arbetsförhållande av arbetskraftsbyrån, är äg-
7538: sättningsförutsättningarna för särskilt de lång-       nad att ge en felaktig signal om arbetskraftsby-
7539: tidsarbetslösa, vi1ka har det synnerligen svårt att    råns uppgift och roll.
7540: kunna placera sig på arbetsmarknaden.                     Man har för avsikt att i samband med den
7541:    Statens sysselsättningsservice har använts i        grundläggande reformen av arbetskraftspo1iti-
7542: samma syfte som den kommunala sysselsätt-              ken slopa statens sysselsättningsservice. 1 bud-
7543: ningsservicen. Målgruppen för statens sysselsätt-      getpropositionen konstateras att statens syssel-
7544: ningsservice är de arbetslösa vars arbetslöshet        sättningsservice upphör från ingången av 1998. 1
7545: hotas fortgå i mer än två år. Den arbetslösa           stället införs nya aktivare och kraftigare åtgärder
7546: anställs i tidsbundet arbetsförhållande av arbets-     inom arbetskraftisservice och sysselsättning.
7547: kraftskyrån, som kan placera honom hos en                 1 samband med utredningsarbetet för den ar-
7548: förening, stiftelse eller enskild person. Eftersom     betskraftspolitiska reformen gjordes en omfat-
7549: den sysselsatta är anställd hos staten betalas löne-   tande statistisk analys som visar att antalet mot-
7550: kostnaderna i sin helhet av statens sysselsätt-        tagare av arbetsmarknadsstöd vi1ka varit arbets-
7551: ningsstödsmedel.                                       lösa över 500 dagar, dvs. över två år, uppgår tili
7552:    Sysselsättningsservicen infördes i början av        närmare 100 000. Problemet är att en stor del av
7553: 1990-talet för att staten skall kunna uppfylla sina    mottagarna av arbetsmarknadsstöd hotas avut-
7554: lagstadgade sysselsättningsskyldigheter. Staten        slagning från arbetsmarknaden. Arbetsmark-
7555: hade tillsammans med kommunerna en sky1dig-            nadsstödet, som inte är tidsmässigt begränsat,
7556: het att ordna långtidsarbetslösa sysselsättning        har för målgruppen blivit ett minimiutkomst-
7557: för en viss tid. Redan innan sysselsättningsläget      skydd på flera års tid. De arbetskraftspolitiska
7558: försämrades hade det visat sig problematiskt att       åtgärder som ingår i det nuvarande systemet har
7559:                                              KK 865/1997 vp                                               5
7560: 
7561: knappast alls inriktats på dem som varit arbetslö-     två år. Sysselsättningsstödets andel av det sam-
7562: sa i över två år.                                      mansatta stödet finansieras genom att överföra
7563:     Sysselsättningsservicen är således inte någon      300 miljoner mark från det statliga sysselsätt-
7564: tillräcklig åtgärd för att sysselsätta personer vars   ningstödet tili det sammansatta stödet. För detta
7565: arbetslöshet fortgått i över två år. Därför föreslås   ändamål används det anslag som anvisats för den
7566: det att servicesystemet från början av 1998 skall      nuvarande sysselsättningsservicen.
7567: ändras så att man för dem som varit arbetslösa            För förnyande och effektivering av arbets-
7568: över två år (500 dagar) ordnar en ny servicehel-       kraftspolitiken föreslås vidare att tili de långtids-
7569: het, s.k. ny aktiv period, som omfattar bl.a. en       arbetslösa som deltar i arbetspraktik med arbets-
7570: reviderad jobbsökarplan. 1 jobbsökarplanen             marknadsstöd från början av 1998 skall börja
7571: skall specifiseras alla de åtgärder som kan använ-     betalas ersättning för uppehälle för extra rese-
7572: das för att främja arbetssökandens möjligheter         och måltidskostnader. Bland annat kommer för-
7573: att få arbete. Personen får då rätt att delta i de     eningarnas verksamhets- och sysselsättningsför-
7574: åtgärder som ingår i jobbsökarplanen.                  utsättningar att betydligt förbättras av att ansla-
7575:     Från början av 1998 har man också för avsikt       get för företagsamhetsunderstöd for stödande av
7576: att ta i bruk en ny stödform, s.k. sammansatt          de arbetslösas eget initiativ skall fordubblas och
7577: stöd, som innebär aktivering av arbetsmarknads-        att det sysselsättningspolitiska projektstödet för
7578: stödet så att detta, kombinerat med sysselsätt-        lokala projekt kommer att ökas bl.a. i fråga om
7579: ningsstöd, kan betalas tili en arbetsgivare som        sådana sysselsättningsprojekt som ordnas inom
7580: anställer en arbetssökande som varit arbetslös i       den s.k. tredje sektorn.
7581: över 500 dagar. Syftet med det nya sammansatta            Syftet med den arbetskraftspolitiska totalrevi-
7582: stödet är att främja speciellt de långtidsarbetslö-    deringen är att öka de arbetskraftspolitiska åt-
7583: sas sysselsättningsförutsättningar samt stöda ar-      gärdernas effektivitet, bl.a. genom att åtgärder-
7584: bete inom den s.k. tredje sektorn. A vvikande från     nas tyngdpunkt skjuts allt mer tili sådana lång-
7585:  sysselsättningsservicen beviljas det sammansatta      tidsarbetslösa som varit arbetslösa i minst två år,
7586:  stödet direkt tili den faktiska uppdragsgivaren,      vilket är lika med målgruppen för sysselsätt-
7587:  som också är den sysselsattas arbetsgivare.           ningsservicen. Ett av målen för den arbetskrafts-
7588:     A vsikten är att sammanlagt 600 miljoner mark      politiska reformen är vidare att erbjuda en ar-
7589:  skall användas för det nya sammansatta stödet.        betskraktspolitisk åtgärdsarsenal som ger allt
7590:  Stödet beräknas sysselsätta 10 000 mottagare av       bättre möjligheter att också kunna beakta de
7591:  arbetsmarknadsstöd som varit arbetslösa över          lokala förhållandena.
7592: 
7593:      Helsingforsden 15 oktober 1997
7594: 
7595:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
7596:                        j
7597:                       j
7598:                      j
7599:                     j
7600:                    j
7601:                   j
7602:                  j
7603:                 j
7604:                j
7605:               j
7606:              j
7607:             j
7608:            j
7609:           j
7610:          j
7611:         j
7612:        j
7613:       j
7614:      j
7615:     j
7616:    j
7617:   j
7618:  j
7619: j
7620:                                            KK 866/1997 vp
7621: 
7622: Kirjallinen kysymys 866
7623: 
7624: 
7625: 
7626: 
7627:                                          Pentti Tiusanen /vas: Arkistojen käyttömahdollisuuksista
7628: 
7629: 
7630: 
7631:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7632: 
7633:    Pitkään varsin nimekkäätja vakavasti otetta-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7634: vat tahot ovat keskustelleet eri arkistojen avoi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7635: muudesta ja niiden käyttömahdollisuudesta.           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7636: Keskustelu on koskettanut kansallisen olemassa-
7637: olomme peruskysymyksiä, kansallista identiteet-                Onko Hallituksen mielestä maassam-
7638: tiämme ja kollektiivista muistiamme. Keskuste-              me noudatettavassa arkistointikäytän-
7639: lun keskipisteenä ovat olleet ns. Presidentin ar-           nössä ollut sellaisia puutteita, jotka edel-
7640: kistot, niiden avoimuus ja kohtalot.                        lyttäisivät uutta lainsäädäntöä tai hallin-
7641:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          nollista asetusta?
7642: 
7643:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
7644:                                          Pentti Tiusanen /vas
7645: 
7646: 
7647: 
7648: 
7649:  270136
7650: 2                                            KK 866/1997 vp
7651: 
7652: 
7653: 
7654: 
7655:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7656: 
7657:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Presidenttien arkistojen osalta opetusministe-
7658: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          riö viittaa vastaukseensa kansanedustaja Zysko-
7659: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       wiczin osittain samaan asiaan liittyneeseen kirjal-
7660: le jäsenelle kansanedustaja Pentti Tiusasen näin       liseen kysymykseen 839 ja toteaa seuraavaa: Ny-
7661: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 866:               kyisin on voimassa Tasavallan presidentin kans-
7662:                                                        liasta annetun lain (138211995) nojalla annettu
7663:           Onko Hallituksen mielestä maassam-           asetus tasavallan presidentin arkistosta (15211
7664:        me noudatettavassa arkistointikäytän-           1995). Asetuksen mukaan Tasavallan presidentin
7665:        nössä ollut sellaisia puutteita, jotka edel-    arkistoon kuuluvat ne asiakirjat ja muut tallen-
7666:        lyttäisivät uutta lainsäädäntöä tai hallin-     teet, jotka ovat presidentintoimen hoidossa hä-
7667:        nollista asetusta?                              nelle tulleet tai syntyneet. Tasavallan presidentin
7668:                                                        yksityisarkistolla tarkoitetaan hänen yksityisen
7669:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toimintansa tuloksena syntynyttä asiakirjakoko-
7670: vasti seuraavaa:                                       naisuutta. Tasavallan presidentin kanslian arkis-
7671:                                                        to rinnastetaan käytännössä normaaliin virka-
7672:   Tällä hetkellä voimassa oleva arkistolaki (8311      arkistoonja siihen sovelletaan, mitä arkistolaissa
7673: 1994) tuli voimaan lokakuussa 1994. Se korvasi         säädetään, jollei kansliasäännössä toisin säädetä.
7674: vuoden 1981 arkistolain ja on siis melko uusi.             Arkistoihin ja niiden käyttöön liittyvän muun
7675: Vuoden 1994 arkistolain yhtenä keskeisenä uu-          lainsäädännön osalta todettakoon, että oikeus-
7676: distustavoitteena oli vähentää viranomaisten ar-       ministeriössä on valmisteilla asiakirjojen julki-
7677: kistotoimen yksityiskohtaista säätelyä ja arkisto-     suutta ja salassapitoa säätelevä lakiuudistus,
7678: laitoksen valvontatehtäviä. Lisäksi laissa otettiin    joka oikeusministeriöstä saadun tiedon mukaan
7679: huomioon tietotekniikassa ja tiedon käytössä ta-       annettaneen eduskunnalle mahdollisesti tämän
7680: pahtunut kehitys. Arkistolakia sovelletaan vi-         syksyn aikana ja joka korvaisi nykyisen lain yleis-
7681: ranomaisiin sekä sellaisiin julkiseen hallintoon       ten asiakirjojen julkisuudesta vuodelta 1951.
7682: kuulumattomiin organisaatioihin, joille on us-         Opetusministeriö on lisäksi elokuussa 1997 aset-
7683: kottu jokin julkinen tehtävä.                          tanut työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää
7684:    Arkistolain 17-21 §:ssä annetaan joitakin           yksityisluontoisten arkistojen valtionapulain-
7685: säännöksiä yksityisistä arkistoista, joilla tarkoi-    säädäntöön liittyvät ongelmat ja tehdä hallituk-
7686: tetaan yksityisten henkilöiden, sukujen taikka         sen esityksen muodossa ehdotus yksityisluontois-
7687: yksityisoikeudellisten yhteisöjen arkistoja. Täl-      ten arkistojen valtionavusta annetun lain (998/
7688: laisia säännöksiä ovat mm. yksityisen arkiston         1974) ja asetuksen (92111977) uusimiseksi.
7689: mahdollinen luovutus arkistolaitokseen, niiden             Edellä mainitut uudistushankkeet mukaan lu-
7690: käyttöön liittyvät luovutussopimukset ja salassa-      kienja ottaen huomioon, että yleinen arkistolain-
7691: pitovelvollisuudet, rekisterinpito tieteellisen tut-   säädäntö on vain äskettäin perusteellisesti uudis-
7692: kimuksen kannalta merkityksellisistä yksityisistä      tettu, missä yhteydessä myös kysymyksessä tar-
7693: arkistoista sekä kansallisarkiston oikeudesta lu-      koitetut ongelmat on selvitetty, opetusministeriö
7694: nastaa tai jäljentää yksityisen hallussa oleva asia-   katsoo, että arkistokäytäntöä koskeva lainsää-
7695: kirja tietyissä tilanteissa.                           däntö on maassamme nykyisin oleellisilta osin
7696:                                                        riittävä ja tarkoituksenmukainen.
7697: 
7698:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
7699: 
7700:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
7701:                                             KK 866/1997 vp                                              3
7702: 
7703: 
7704: 
7705: 
7706:                                         Tili Riksdagens Talman
7707: 
7708:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           wicz skriftliga spörsmål 839, som delvis ansluter
7709: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           sig tili samma sak, och konstaterar följande: För
7710: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       närvarande gälier förordningen om republikens
7711: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade skriftli-       presidents arkiv (1521/1995) som gavs med stöd
7712: ga spörsmål nr 866:                                   av lagen om republikens presidents kansli (1382/
7713:                                                        1995). Enligt förordningen omfattar Republikens
7714:           Har det enligt Regeringens åsikt i det      presidents arkiv de handlingar och andra upptag-
7715:        arkiveringsförfarande som iakttas i Jan-       ningar som har inkommit tili presidenten vid
7716:        det funnits sådana brister som skulle för-     skötseln av presidentämbetet elier som kommit
7717:        utsätta ny lagstiftning elier en ny förvalt-   tili därigenom. Med Republikens presidents priva-
7718:        ningsförordning?                               ta arkiv avses den helhet av handlingar som till-
7719:                                                       kommit genom hans privata verksamhet. Repu-
7720:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         blikens presidents kanslis arkiv jämstälis i prakti-
7721: anföra följande:                                      ken med normala tjänstearkiv och vad som be-
7722:                                                       stäms i arkivlagen tiliämpas på det om inte någon
7723:    Gäliande arkivlag (83111994) trädde i kraft i      annat bestäms i kanslistadgan.
7724: oktober 1994. Den ersätter arkivlagen från 1981           1 fråga om annan lagstiftning som ansluter sig
7725: och är således tämligen ny. Ett av de centrala        tili arkiv och användningen av dem må konstate-
7726: reformsyftena med arkivlagen från 1994 var att        ras att man vid justitieministeriet bereder en lag-
7727: minska den detaljerade regleringen av myndighe-       reform som skall reglera handlingars offentlighet
7728: ternas arkivfunktion och övervakningsuppgifte-        och hemlighåliande och som enligt uppgift av
7729: rna i fråga om arkivverket. Dessutom tog man i        justitieministeriet torde avlåtas tili riksdagen
7730: lagen hänsyn tili utvecklingen inom informa-          eventuellt i höst. Den föreslagna lagen föreslås
7731: tionstekniken och användningen av information.        ersätta den nuvarande lagen om alimänna hand-
7732: Arkivlagen tiliämpas på myndigheter och på så-        lingars offentlighet från 1951. Justitieministeriet
7733: dana organisationer som inte hör tili den offent-     har dessutom i augusti 1997 tilisatt en arbets-
7734: liga förvaltningen, men som anförtrotts någon         grupp som har till uppgift att utreda problemen i
7735: offentlig uppgift.                                    anslutning till lagstiftningen om statsunderstöd
7736:    1 arkivlagens 17-21 § ges vissa bestämmelser       till arkiv av privat karaktär och i form av en
7737: om privata arkiv tili vilka räknas privata perso-     regeringsproposition lägga fram ett förslag till
7738: ners, släkters elier privaträttsliga samfunds ar-     ändring av lagen (998/1974) respektive förord-
7739: kiv. Bestämmelserna gälier bl.a. eventuellt över-     ningen (921/1977) om statsbidrag för arkiv av
7740: låtande av privata arkiv tili arkivverket, överlå-    privat karaktär.
7741: telseavtal som ansluter sig tili användningen av          Ovan nämnda reformer inbegripna och med
7742: dem och sekretesskyldigheter, uppgiften att föra      beaktande av att den alimänna arkivlagstiftning-
7743: register över privata arkiv som är av betydelse för   en nyligen genomgick en grundlig reform, då
7744: den vetenskapliga forskningen samt riksarkivets       även de i spörsmålet avsedda frågorna utreddes,
7745: rätt att i vissa situationer lösa in elier kopiera    anser undervisningsministeriet att lagstiftningen
7746: handlingar i privat ägo.                              om arkivpraxis i Jandet för närvarande i väsentli-
7747:    1 fråga om presidenternas arkiv hänvisar un-       ga delar är tillräcklig och ändamålsenlig.
7748: dervisningsministeriet tili riksdagsman Zysko-
7749: 
7750:      Helsingforsden 16 oktober 1997
7751: 
7752:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7753:                                             KK 867/1997 vp
7754: 
7755: Skriftligt spörsmål 867
7756: 
7757: 
7758: 
7759: 
7760:                                    Pehr Löv /sv: Ersättning från sjukförsäkringen för röntgenunder-
7761:                                        sökningar
7762: 
7763: 
7764:                                         Tili Riksdagens Talman
7765: 
7766:    Patienter som av privatläkare får en remiss tili      Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
7767: röntgenundersökning får idag ersättning från          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
7768: Folkpensionsanstalten för röntgenundersökning         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
7769: endast om den är gjord vid privat röntgenanlägg-      följande spörsmål:
7770: ning. På små orter finns sällan privata röntgenan-
7771: läggningar. De som finns är offentliga. Patienter               Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
7772: som besökt en privat läkare måste då uppsöka                 ta för att patienter med remiss från privat-
7773: privat röntgenanläggning på annan ort för att                läkare kan få sjukförsäkringsersättning
7774: kunna få sina kostnader ersatta enligt sjukför-              för röntgenundersökning gjord vid of-
7775: säkringslagen. Detta sätter människor som är                 fentlig inrättning?
7776: bosatta på små orter i en sämre ställning och
7777: måste ses som en regional orättvisa i utbudet av
7778: hälso- och sjukvårdsservice.
7779: 
7780:      Helsingforsden 23 september 1997
7781: 
7782:                                               Pehr Löv /sv
7783: 
7784: 
7785: 
7786: 
7787: 270136
7788: 2                                            KK 867/1997 vp
7789: 
7790: Kirjallinen kysymys 867                                                                      Suomennos
7791: 
7792: 
7793: 
7794: 
7795:                                     Pehr Löv /r: Röntgentutkimusten korvaamisesta sairausvakuutuk-
7796:                                        sesta
7797: 
7798: 
7799:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7800: 
7801:    Yksityislääkärin lähetteellä röntgentutkimuk-       dettävä terveys- ja sairaanhoitopalvelujen tar-
7802: seen menevät potilaat saavat nykyisin korvausta        jonnassa alueellisena epäkohtana.
7803: Kansaneläkelaitokselta röntgentutkimuksesta               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7804: ainoastaan, jos se on tehty yksityisessä röntgen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7805: laitoksessa. Pienillä paikkakunnilla on harvoin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7806: yksityisiä röntgenlaitoksia. Siellä olevat laitokset   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7807: ovat julkisia. Yksityislääkärillä käyneen henki-
7808: lön on tällöin hakeuduHava yksityiseen röntgen-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7809: laitokseen toiselle paikkakunnalle saadakseen                 ryhtyä, jotta yksityislääkäriltä lähetteen
7810: kulunsa sairausvakuutuslain mukaisesti korva-                 saaneet potilaat voisivat saada sairausva-
7811: tuiksi. Tämä asettaa pienillä paikkakunnilla asu-             kuutuskorvausta julkisessa laitoksessa
7812: vat ihmiset heikompaan asemaan, ja sitä on pi-                tehdystä röntgentutkimuksesta?
7813: 
7814:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
7815: 
7816:                                                Pehr Löv /r
7817:                                            KK 867/1997 vp                                             3
7818: 
7819: 
7820: 
7821: 
7822:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7823: 
7824:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       taikka hoidosta aiheutuneita sairaanhoitokus-
7825: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tannuksia ei korvata vakuutetulle. Sairausva-
7826: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuutuksen menot suoritetaan sairausvakuutus-
7827: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-        rahastosta. Nämä varat kerätään vakuutetuilta
7828: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ja työnantajilta veronluonteisina vakuutusmak-
7829: 867:                                                 suina ja ne siirretään kansaneläkelaitoksen sai-
7830:                                                      rausvakuutusrahastoon.
7831:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo           Terveyskeskusten sekä muun julkisen tervey-
7832:        ryhtyä, jotta yksityislääkäriltä lähetteen    denhuollon toiminta rahoitetaan yleisillä verova-
7833:        saaneet potilaat voisivat saada sairausva-    roilla. Mikäli terveyskeskuksissa tai muussa jul-
7834:        kuutuskorvausta julkisessa laitoksessa        kisen terveydenhuollon yksikössä annettu hoito
7835:        tehdystä röntgentutkimuksesta?                tai tutkimus korvattaisiin vakuutetulle sairaus-
7836:                                                      vakuutuksen menoihin tarkoitetuilla varoilla,
7837:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tällöin sairaanhoitokustannuksia kompensoitai-
7838: vasti seuraavaa:                                     siin sekä yleisillä verovaroilla että sairausvakuu-
7839:                                                      tusrahastosta.
7840:    Oikeudesta sairausvakuutuskorvaukseen sää-            Kunta on kansanterveyslain perusteella vel-
7841: detään sairausvakuutuslaissa ja -asetuksessa.        vollinen pitämään huolta kansanterveystyöstä.
7842: Sairausvakuutuslain 5 §:n 1 momentin 2-kohdan        Voimassa olevat sairausvakuutuslain säännök-
7843: perusteella sairaanhoitona korvataan lääkärin        set eivät estä potilasta hakeutumasta yksityislää-
7844: määräämä asetuksella tarkemmin säädetyssä lai-       kärin antamalla lähetteellä tutkimuksiin tai hoi-
7845: toksessa suoritettu tutkimus ja annettu hoito.       toonjulkisen terveydenhuollon yksikköön. Kan-
7846: Sairausvakuutusasetuksen 2 §:n 1 momentin            santerveyslain 14 §:n 1 momentin 2-kohdan pe-
7847: (684/1997) mukaan edellä tarkoitettuna laitokse-     rusteella kansanterveystyöhön kuuluu järjestää
7848: na pidetään yksityisestä terveydenhuollosta an-      kunnan asukkaiden sairaanhoito. Julkisen ter-
7849: netun lain (152/1990) tarkoittamaa palvelun          veydenhuollon yksikössä saadusta tutkimukses-
7850: tuottajaa. Tässä laissa säädetään oikeudesta an-     ta tai hoidosta potilas maksaa ainoastaan sosiaa-
7851: taa yksityisesti terveydenhuoltopalveluja. Lain      li- ja terveydenhuollon asiakasmaksuasetuksessa
7852: tarkoittamia palvelujen tuottajia ovat yksittäi-     määrätyn maksun. Potilaalle on siten voimassa
7853: nen henkilö taikka yhtiö, osuuskunta, yhdistys       olevan lainsäädännön perusteella annettu mah-
7854: tai muu yhteisö taikka säätiö, joka ylläpitää ter-   dollisuus valita sairaanhoitoosa järjestäminen
7855: veydenhuollon palveluja tuottavaa yksikköä.          hakeutumalla hoitoon tai tutkimuksiin yksityi-
7856:    Sairausvakuutuskorvaukset on tarkoitettu          sen terveydenhuollon piiriin, jolloin hän saa kor-
7857: korvaamaan yksityisestä sairaanhoidosta va-          vausta sairaanhoidostaan sairausvakuutusra-
7858: kuutetuille aiheutuneita kustannuksia. Sairaus-      hastosta, tai julkisen terveydenhuollon yksik-
7859: vakuutuslain 11 a §:n 1 momentin perusteella ter-    köön, jolloin sairaanhoitokustannuksia korva-
7860: veyskeskuksessa suoritetusta tutkimuksesta           taan yleisin verovaroin.
7861: 
7862:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
7863: 
7864:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7865: 4                                           KK 867/1997 vp
7866: 
7867: 
7868: 
7869: 
7870:                                          Tili Riksdagens Talman
7871: 
7872:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          na för sjukförsäkringen betalas ur sjukförsäk-
7873: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           ringsfonden. Dessa medel uppbärs av försäkrade
7874: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         och arbetsgivare i form av sjukförsäkringspre-
7875: man Pehr Löv undertecknade spörsmå1 nr 867:              mier och sjukförsäkringsavgifter av skattenatur
7876:                                                          och de överförs till fo1kpensionsanstalten tili en
7877:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-           särski1d sjukförsäkringsfond.
7878:        ta för att patienter med remiss från privat-         Hälsovårdscentra1ernas och den övriga of-
7879:        1äkare kan få sjukförsäkringsersättning           fentliga hä1so- och sjukvårdens verksamhet fi-
7880:        för röntgenundersökning gjord vid of-             nansieras med allmänna skattemedel. lfall ersätt-
7881:        fentlig inrättning?                               ning för behandling eller undersökning vid en
7882:                                                          hälsovårdscentra1 eller någon annan offentlig
7883:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            hä1so- och sjukvårdsenhet gavs tili den försäkra-
7884: anföra fö1jande:                                         de av medel avsedda för utgifter för sjukförsäk-
7885:                                                          ringen, skulle sjukvårdskostnaderna kompense-
7886:    Om rätten till sjukförsäkringsersättning be-          ras både med allmänna skattemedel och med
7887: stäms i sjukförsäkrings1agen och sjukförsäk-             medel ur sjukförsäkringsfonden.
7888: ringsförordningen. På grundva1 av 5 § 1 mom.                Enligt fo1khälsolagen är kommunen skyldig
7889: 2 punkten sjukförsäkrings1agen ersätts såsom             att sörja för fo1khälsoarbetet. Gällande bestäm-
7890: sjukvård av 1äkare föreskriven undersökning e1-          melser i sjukförsäkringslagen hindrar inte en pa-
7891: 1er behand1ing i anstalter som närmare anges i           tient från att med remiss av en privatläkare söka
7892: förordning. Enligt 2 § 1 mom. sjukförsäkrings-           sig till undersökningar eller behand1ing vid en
7893: förordningen (684/1997) anses en i 1agen om pri-         offentlig hälso- och sjukvårdsenhet. En1igt 14 §
7894: vat hälso- och sjukvård (15211990) avsedd privat         1 mom. 2 punkten fo1khälso1agen å1igger det
7895: serviceproducent såsom en ovan avsedd anstalt. 1         folkhälsoarbetet att ordna kommuninvånarnas
7896: denna lag bestäms om rätten att privat tillhanda-        sjukvård. För undersökning eller behandling vid
7897: hålla hälso- och sjukvårdstjänster. En1igt 1agen         en offentlig hä1so- och sjukvårdsenhet betalar
7898: avses med serviceproducent en enskild eller ett          patienten endast en avgift som fastställs i förord-
7899: bolag, ett andelslag, en förening eller någon an-        ningen om klientavgifter inom socia1- och hälso-
7900: nan sammanslutning eller stiftelse som har en            vården. En patient har så1edes på grundval av
7901: enhet som tillhandahåller hälso- och sjukvårds-          gällande lagstiftning möjlighet att vä1ja hur hans
7902: tjänster.                                                sjukvård ordnas genom att han kan söka sig till
7903:    Sjukförsäkringsersättningarna är avsedda att          undersökningar eller behandling antingen inom
7904: ersätta de försäkrades utgifter för privat sjuk-         den privata hälso- och sjukvården och få ersätt-
7905: vård. Med stöd av 11 a § 1 mom. sjukförsäk-              ning för sin sjukvård ur sjukförsäkringsfonden,
7906: ringslagen betalas inte ersättning tili en försäkrad     eller vid en offentlig hälso- och sjukvårdsenhet
7907: för be1opp som han har betalt till en hälsovårds-        och få sjukvårdskostnaderna ersatta med all-
7908: central för undersökning eller sjukvård. Utgifter-       männa skattemedel.
7909: 
7910:      Helsingforsden 14 oktober 1997
7911: 
7912:                                                        Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Mönkäre
7913:                                              KK 868/1997 vp
7914: 
7915: Kirjallinen kysymys 868
7916: 
7917: 
7918: 
7919: 
7920:                                     Paula Kokkonen /kok ym.: Ilotalojen toimintaa tutkivien viran-
7921:                                        omaisten puolueettomuudesta
7922: 
7923: 
7924:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7925: 
7926:     Sen jälkeen kun olemme 27 päivänä touko-            tieten, eikä hän liioin ole nähnyt toiminnassa
7927: kuuta 1997 eräiden kansanedustajien kanssa              mitään laitonta. Poliisijohtaja Jorma Ahonen on
7928: osoittaneet ilotalojen toimintaan puuttumista           myös ollut Kymenlaakson alueen bordellitoi-
7929: koskevan kirjallisen kysymyksen valtioneuvos-           minnasta tietoinen, eikä hänkään ole puuttunut
7930: ton asianomaisen jäsenen vastattavaksi, ovat lu-        asiaan. Poliisitutkinta Kotkan Punaisen talon
7931: kuisat tahot lähestyneet mainitun kyselyn alle-         osalta on tiettävästi aloitettu vasta sen jälkeen,
7932: kirjoittaneita ja muita kansanedustajia kertoen         kun 27. toukokuuta 1997 tehty eduskuntakysely
7933: prostituution laajentumisesta ja siihen kytkeyty-       (KK 594/1997 vp) oli tullut julkisuuteen.
7934: vistä lieveilmiöistä.                                       MOT:n raportissa tuli hyvin ilmi toiminnan
7935:     Prostituution väitetään viime aikoina muuttu-       luonne. On käsittämätöntä, että poliisiviran-
7936: neen "itse vapaasti valitusta" toiminnasta sute-        omaiset eivät ole puuttuneet asiaan aiemmin.
7937: nöörien organisoimaksi, järjestäytyneeksi ja ri-        Raportista ilmeni myös, etteivät asianomaiset
7938: kolliseen toimintaan kiinteästi liittyväksi liiketoi-   poliisipäälliköt ja poliisijohtaja vieläkään näe
7939: minnaksi. Toiminta on kiinnittymässä suomalai-          asiassa lainvastaista toimintaa eivätkä näyttöä
7940: seen yhteiskuntaan, ja jos asialle halutaan tehdä       siitä, että toimintaan liittyisi parittajia, vaikka
7941: jotain, nyt on korkea hetki toimia. Tiettävästi         MOT:n raportti ei jätä tämän suhteen epäilyksen
7942: esim. Pro-tukipisteestä on saatavissa täsmälli-         sijaa. Toisaalta haastateltu poliisi myöntää, että
7943: sempää tietoa ilmiön muutoksista.                       Valkealan motellin bordellitoiminta oli "kaik-
7944:     22 päivänä syyskuuta tänä vuonna esitettiin         kien tiedossa".
7945: televisiossa MOT-ohjelmassa raportti Valkealan              Samassa ohjelmassa haastateltiin konsuli Ur-
7946:  motellissa, Kouvolan kupeessa esiintyneestä sys-       mas Rinnettä Pietarista. Hän toi varsin selkeäsa-
7947:  temaattisesta paritus- ja ilotalotoiminnasta. Ilo-     naisesti esiin toiminnan luonteen. Hänen käsi-
7948:  talo sai toimia kahden vuoden ajan talossa,jonka       tyksensä mukaan toiminnan takana on suunni-
7949:  omisti Kouvolan Osuuspankki. Osuuspankilta             teltu ammattimainen rikollisuus. Toimintaan
7950:  oli motellin vuokrannut helsinkiläinen Oy Scan         liittyvät huumeet ja muu rikollinen toiminta.
7951:  Boss Ab, paikallisisäntänään venäjän kansalai-         Prostituution avulla etsitään jalansijaa Suomes-
7952:  nen Nikolai Ilonen. Ilotytöt toimitti motelliin        ta, jossa ei riittävästi ymmärretä toiminnan luon-
7953:  pietarilainen matkatoimisto Neva. Raportin mu-         netta. Myös Pietarin miliisin edustaja Majuri
7954:  kaan ilotyttöjä varten olijärjestettyerillinen mat-    Victor Turnov katsoi, että asiaan olisi syytä suh-
7955:  ka, joka ei ollut vapaassa myynnissä. Valkealan        tautua vakavasti, sillä 60% prostituutiossa liik-
7956:  rooteilista toiminta on tiettävästi nyttemmin siir-    kuvista rahoista on peräisin järjestäytyneestä ri-
7957:  tynyt Lapinjärvelle.                                   kollisuudesta.
7958:      Kotkalaisen ilotalon, ns. Punaisen talon,              Myös Helsingissä ilmiö on laajentunut ja kär-
7959:  vuokranantajana on toiminut As Oy:n kautta             jistynyt yhä, koska viranomaiset eivät halua
7960:  asianajaja Pekka Cleve ja vuokraajana armenia-         puuttua asiaan, vaikka voimassa oleva rikoslaki
7961:  laissyntyinen Valter Simonian.                         antaa siihen mahdollisuudet. Huoneen pitämi-
7962:      Valkealan/Lapinjärven ilotalon toiminta on         nen haureuden harjoittamista varten on nykyi-
7963:   raportin mukaan tapahtunut Kouvolan poliisi-          senkin rikoslain mukaan kriminalisoitu.
7964:   päällikön Erkki Lehdon tieten, eikä hän ole näh-          Edellisen kyselyn jälkeen ovat asukkaan mm.
7965:   nyt toiminnassa mitään laitonta. Saman raportin       ilmoittaneet yhden katuosoitteen Kaarlenkadul-
7966:   mukaan jälkimmäisen talon toiminta on tapah-          la, kolme katuosoitetta Fleminginkadulla, yhden
7967:   tunut Kotkan poliisipäällikön Veli-Erkki Väreen       osoitteen Vaasankadulla ja yhden osoitteen
7968: 
7969:  270136
7970: 2                                           KK 868/1997 vp
7971: 
7972: Aleksis Kiven kadulla, joissa toimii "Hieroma-        monet tavalliset ihmiset ja kun täysi näyttö laitto-
7973: laitos", jossa ei anneta tavanomaista hierontaa,      masta toiminnasta esim. Kotkan ja Lapinjärven
7974: vaan harjoitetaan haureutta tarkoitukseen vuok-       asiassa pystytään esittämään jopa Suomen
7975: ratussa huoneistossa "intiimihieronnan" nimik-        TV:ssä.
7976: keellä. Kun nämä toimipaikat ja niissä harjoitet-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7977: tava toiminta ovat asukkaitten tiedossa, luulisi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
7978: myös poliisin pystyvän selvittämään toiminnan         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
7979: luonteen ja saattamaan tutkimustuloksensa syyt-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7980: täjälle ja tämä edelleen tuomioistuimelle. Eräs
7981: poliisimies on toisaalta keskustelussa ilmoitta-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7982: nut, että toiminnan tutkiminen on poliisin kan-               ryhtyä varmistaakseen sen, että peruste-
7983: nalta turhauttavaa, sillä syyttäjät jättävät jutut            luissa mainitut laittomuudet saatetaan
7984: yleensä syyttämättä.                                          puolueettomien ja ammattitaitoisten vi-
7985:    On hämmästyttävää, että korkeille virkapai-                ranhaltijoitten tutkittavaksi sekä sen, et-
7986: koille valikoituu henkilöitä, jotka eivät näe, mitä           teivät asianomaiset joudu tutkimaan
7987: ympärillä tapahtuu, varsinkin kun sen näkevät                 omien esimiestensä toimintaa?
7988: 
7989:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
7990: 
7991:          Paula Kokkonen /kok             Ola Rosendahl /r                Riitta Korhonen /kok
7992:          Ulla Anttila /vihr              Timo Ihamäki /kok               Kalevi Lamminen /kok
7993:          Hannu Takkula /kesk             Irja Tulonen /kok               Markku Markkula /kok
7994:          Jouko Jääskeläinen /skl         Tauno Pehkonen /skl             Toimi Kankaanniemi /skl
7995:          Kari Kantalainen /kok           Heikki Koskinen /kok            Outi Siimes /kok
7996:          Maija Perho /kok                Suvi Linden /kok                Riitta Prusti /sd
7997:          Tuula Haatainen /sd             Ulla-Maj Wideroos /r            Eila Rimmi /vas
7998:                                              KK 868/1997 vp                                              3
7999: 
8000: 
8001: 
8002: 
8003:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8004: 
8005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momentissa               Prostituutio sinänsä ei ole Suomessa rangais-
8006: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tava teko eikä siihen voida viranomaisten toimin
8007: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puuttua, ellei siihen liity muuta rikollisuutta tai
8008: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula             ulkomaalaisten maassa oleskelua koskevia sään-
8009: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           nöksiä rikota. Poliisi onkin käännyttänyt maa-
8010: myksen n:o 868:                                        han pyrkiviä ulkomaalaisia prostituution perus-
8011:                                                        teella.
8012:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Käytännössä parituksen osoittaminen ja to-
8013:        ryhtyä varmistaakseen sen, että peruste-        distelun rakentaminen syyteharkintaa ja oikeu-
8014:        luissa mainitut laittomuudet saatetaan          denkäyntiä varten on hankalaa ja runsaasti re-
8015:        puolueettomien ja ammattitaitoisten vi-         sursseja vaativaa. Näissä asioissa näyttö koostuu
8016:        ranhaltijoitten tutkittavaksi sekä sen, et-     pääasiassa kuulustelukertomuksista ja aihetodis-
8017:        teivät asianomaiset joudu tutkimaan             teista.
8018:        omien esimiestensä toimintaa?                       Tutkinnallisesti tilanne on vieläkin vaikeampi,
8019:                                                        mikäli epäilty parittaja toimii ulkomailta käsin.
8020:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Suomen poliisi ei voi itse ryhtyä tutkintatoimiin
8021: taen seuraavaa:                                        vieraan valtion alueella. Lisäksi asiaan saattaa
8022:                                                        liittyä kiristystyyppistä toimintaa, jolloin prosti- -
8023:    Voimassa olevan rikoslain 20 luvun 8 §:n mu-        tuoitu ei luonnollisestikaan voi helposti ryhtyä
8024: kaan parituksesta tuomitaan se, joka pitää huo-        yhteistoimintaan poliisin kanssa. Kokemuksen
8025: netta haureuden harjoittamista varten taikka           mukaan esimerkiksi Suomen lähialueilta tulevat
8026: viettelee tai taivuttaa toisen henkilön yleisesti      prostituoidut ovat varsin vaiteliaita todistajia.
8027: antautumaan haureuden välikappaleeksi. Sa-             Sama koskee heidän asiakkaitaan.
8028: moin tuomitaan parituksesta se, joka hankkiak-             Näytön hankkiminen edellyttääkin pitkäjän-
8029: seen hyötyä edistää tai käyttää hyväkseen yleises-     teistä tiedustelu- ja seurantatoimintaa, jotta var-
8030: ti haureuden välikappaleeksi antautuvan henki-         sinaisen esitutkinnan edellytykset ja sen menes-
8031: lön epäsiveellistä elämäntapaa.                        tyksellinen loppuun saattaminen varmistetaan.
8032:    Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-        Tällainen pohjatyö on tietenkin näkymätöntä.
8033: tys seksuaalirikoksia koskevien säännösten             Tästä syystä saattaa muodostua jopa käsitys,
8034: uudistamiseksi (6/1997 vp). Sen mukaan rangais-        että poliisi sallii epäillyn toiminnan eikä halua
8035: taisiin parituksesta sitä, joka hankkiakseen itsel-    siihen puuttua. Luonnollista on, että asianomai-
8036: leen tai toiselle taloudellista hyötyäjärjestää huo-   sen poliisipiirin päällikkö on tietoinen siitä, että
8037: neen tai muun tilan korvausta vastaan tapahtu-         hänen vastuullaan olevalla alueella on meneil-
8038: vaa sukupuoliyhteyttä tai siihen rinnastettavaa        lään rikollisen toiminnan paljastamiseen tähtää-
8039: seksuaalista tekoa varten tai muuten käyttää hy-       vä hanke.
8040: väkseen jonkun ryhtymistä sellaiseen tekoon                Muuta tapaa paljastaa ja tutkia paritustoi-
8041: taikka viettelee tai painostaa toisen sellaiseen te-   mintaa ei nykyisin voimassa olevien lakien mu-
8042: koon. Parituksena pidettävät teot on siis ehdo-        kaan ole.
8043: tuksessa määritelty vähintään yhtä laajasti kuin           Poliisi on siis puuttunut kysymyksessä maini-
8044: nykyisessäkin laissa.                                  tuissakin tapauksissa epäiltyyn prostituutioon ja
8045:     Kuten havaitaan, voimassa oleva paritusta          sen lieveilmiöihin kaikilla niillä keinoilla, joihin
8046: koskeva rangaistussäännös on muotoilultaan             poliisilla on toimivalta. Kysymyksessä mainituis-
8047: vanhahtava ja omiaan jo sellaisenaan aiheutta-         sa tapauksissa ei ole perusteita epäillä tiedustelua
8048: maan tulkinta- ja näyttövaikeuksia. Uudistettu-        ja esitutkintaa tekevien poliisimiesten ammatti-
8049: kaan säännös ei ratkaise niitä käytännön ongel-        taidossa olevan sellaisia puutteita, joidenjohdos-
8050: mia, joita tutkintaa suorittavat viranomaiset          ta rikollista toimintaa ja sen laajuutta ei saataisi
8051: kohtaavat näytön hankkimisen osalta.                   paljastetuksi.
8052: 4                                            KK 868/1997 vp
8053: 
8054:    Asian ongelmallisuuden vuoksi poliisi on jo          omaisten kanssa jo useamman vuoden aikana
8055: aikaisemmin selvittänyt eri mahdollisuuksia             etsinyt ja kokeillut keinoja kysymyksessä tarkoi-
8056: prostituution ja siihen liittyvän rikollisuuden tor-    tettujen kaltaisten ongelmien vähentämiseksi.
8057: jumiseksi.                                                  Kysymyksen loppuosan kohdalta voidaan to-
8058:    Sisäasiainministeriö asetti 22.11.1993 tutkin-       deta, että poliisin noudattaman käytännön mu-
8059: taryhmän selvittämään ja tutkimaan paritus- ja          kaanjääviystilanteen mahdollisuuden ollessa kä-
8060: siihen liittyvää muuta rikollisuutta. Tavoitteeksi      sillä tutkintajärjestelyillä taataan tutkinnan puo-
8061: asetettiin kyseisen rikollisuuden sekä prostituu-       lueettomuus. Käytännössä tutkinta määrätään
8062: tion vähentäminen. Tehtävän mittavuuden                 yleensä toisen poliisin yksikön suoritettavaksi.
8063: vuoksi se rajattiin kohdistumaan pääasiassa ul-             Lisäksi joulukuun alusta 1997 tulee voimaan
8064: komaiseen prostituutioon, eroottisiin ravintoloi-       esitutkintalain 14 §:n muutos, jonka mukaan po-
8065: hin, strip tease -tanssijoita välittäviin ohjelmatoi-   liisimiehen tekemäksi epäillyn rikoksen esitut-
8066: mistoihin ja puhelinseksipalveluihin.                   kinta johtaa virallinen syyttäjä vähäisimpiä
8067:    Edelleen sisäasiainministeriö on asettanut           asioita lukuun ottamatta. Tällä säännöksellä
8068: 8.7.1997 selvitysryhmän, jonka tehtävänä on ol-         varmistetaan se, että tutkinta myös ulkonaisesti
8069: lut täydentää ja ajantasaistaa mainittu raportti        tarkasteltuna täyttää kaikki puolueettomuuden
8070: 30.9.1997 mennessä.                                     vaatimukset. Samalla tutkittavan asian syytehar-
8071:    Lisäksi paikallisella tasolla poliisi on yhteis-     kintaa on mahdollista jouduttaa, koska syyttäjä
8072: työssä tullin, rajavartioston ja muiden viran-          on siitä hyvin perillä.
8073: 
8074:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1997
8075: 
8076:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
8077:                                             KK 868/1997 vp                                                5
8078: 
8079: 
8080: 
8081: 
8082:                                         Tili Riksdagens Talman
8083: 
8084:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Prostitution i sig är inte en straffbar handling i
8085: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Finland och myndigheterna kan ingripa bara om
8086: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      något annat slag av brottslighet kan förknippas
8087: man Paula Kokkonen m.fl. undertecknade                med prostitutionen eller brott begås mot bestäm-
8088: spörsmål nr 868:                                      melser som gäller utlänningas vistelse i landet.
8089:                                                       Polisen har faktiskt vägrat utlänningar tillstånd
8090:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        tili inresa i Jandet med hänvisning tili prostitu-
8091:        ta för att försäkra sig om att förundersök-    tion.
8092:        ningen med anledning av de misstänkta              1 praktiken är det besvärligt och mycket re-
8093:        koppleribrotten görs av opartiska och yr-      surskrävande att visa att koppieri förekommit
8094:        kesskickliga tjänsteinnehavare samt att        och att bygga upp bevisningen med tanke på
8095:        vederbörande inte tvingas undersöka sina       åtalsprövning och rättegång. 1 dessa mål består
8096:        egna överordnades förehavanden?                bevisen i huvudsak av förhörsberättelser och in-
8097:                                                       diciebevisning.
8098:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Undersökningssituationen är ännu svårare
8099: anföra följande:                                      om den som misstänks för koppieri opererar från
8100:                                                       utlandet. Finsk polis kan inte själv inleda under-
8101:    Enligt 20 kap. 8 § i den gällande straffiagen      sökningar på en främmande makts territorium.
8102: skall den dömas för koppleri, som håller hus för      Dessutom kan fallet vara förknippat med ut-
8103: bedrivande av otukt eller förleder eller förmår       pressning av något slag, varvid den prostituerade
8104: annan att allmänt låta bruka sig tili otukt. För      naturligtvis inte så lätt kan inleda samarbete med
8105: koppieri döms också den som för att bereda sig        polisen. Av erfarenhet vet man att t.ex. de prosti-
8106: fördel främjar eller utnyttjar sådan persons osed-    tuerade från våra närområden är ganska tystlåt-
8107: liga levnadssätt, som allmänt låter bruka sig tili    na vittnen. Detsamma gäller deras kunder.
8108: otukt.                                                    lnsamlandet av bevis kräver ett långsiktigt
8109:    Regeringens proposition med förslag tili revi-     spanings- och uppföljningsarbete för att förut-
8110: dering av bestämmelserna om sexualbrott (6/           sättningarna för och ett framgångsrikt genom-
8111: 1997 rd) är under behandling i riksdagen. Enligt      förande av den egentliga förundersökningen
8112: propositionen skall den straffas för koppleri, som    skall kunna säkerställas. Ett sådant grundläg-
8113: för att skaffa sig själv eller någon annan ekono-     gande arbete syns naturligtvis inte utåt. Av denna
8114: misk vinning ordnar ett rum eller något annat         anledning kan tili och med en sådan uppfattning
8115: ställe för samlag eller en därmed jämförlig sexuell   uppstå att polisen tillåter den misstänkta verk-
8116: handling som utförs mot ersättning, på annat sätt     samheten och inte vili blanda sig i den. Chefen för
8117: utnyttjar att någon utför sådana handlingar eller     vederbörande polisdistrikt är naturligtvis medve-
8118: som förleder eller genom påtryckning förmår           ten om att det pågår en undersökning i syfte att
8119: någon tili sådana handlingar. De handlingar som       avslöja krimineli verksamhet inom det område
8120: anses som koppieri definieras alltså minst lika       där han har ansvaret.
8121: ingående i lagförslaget som i nuvarande lagstift-         Något annat sätt att avslöja och undersöka
8122: ning.                                                 koppieri finns inte enligt nu gällande lagar.
8123:     Såsom framgår av den gällande bestämmelsen            Polisen har alltså med alla de medel den har
8124: om straffet för koppieri är den ålderdomligt for-     befogenhet att använda ingripit i de i spörsmålet
8125: mulerad och redan som sådan ägnad att ge upp-         nämnda fallen av misstänkt prostitution och dess
8126: hov tili svårigheter när det gäller tolkning och      följdverkningar. 1de fall som nämns i spörsmålet
8127: bevisning. lnte heller den reviderade bestämmel-      finns det inga grunder för att misstänka att det
8128:  sen löser alla de praktiska problem som de myn-      skulle finnas sådana brister i yrkesskickligheten
8129: digheter som gör undersökningar stöter på när         hos de polismän som genomfört förhören och
8130:  det gäller att skaffa bevis.                         förundersökningen att de skulle resultera i att
8131: 6                                           KK 868/1997 vp
8132: 
8133: den brottsliga verksambeten och dess omfattning       digheter och har under flera års tid sökt och
8134: inte kan avslöjas.                                    prövat olika medel för att minska det slags pro-
8135:     På grund av att saken är så problematisk har      blem som avses i spörsmålet.
8136: polisen redan tidigare utrett olika möjligheter att      Då det gäller den senare delen av spörsmålet
8137: bekämpa prostitution och därmed förknippad            kan det konstateras att enligt den praxis polisen
8138: brottslighet.                                         följer garanterar undersökningsarrangemangen
8139:     Inrikesministeriet tillsatte den 22 november      en oberoende undersökning då detfinnsen möj-
8140: 1993 en undersökningsgrupp for att utreda och         lighet att jäv föreligger. I praktiken får i allmän-
8141: undersöka koppleribrott och annan brottslighet i      het en annan polisenhet order att sköta under-
8142: anslutning därtill. Målet var att få detta slag av    sökningen.
8143: brottslighet samt prostitutionen att minska. På          Vid ingången av december 1997 träder också
8144: grund av uppdragets omfattning begränsades det        en ändring av 14 § förundersökningslagen i kraft
8145: till att gälla i huvudsak prostitutuerade från ut-    enligt viiken förundersökningen av ett brott som
8146: landet, sexrestauranger, förmedlingsbyråer för        en polisman misstänks ha begått alltid leds av
8147: stripteasedansöser och telefonsextjänster.            allmänna åklagaren med undantag för mindre
8148:     Vidare har inrikesministeriet den 8 juli 1997     ärenden. Genom denna bestämmelse säkerställs
8149: tillsatt en utredningsgrupp med uppdrag att           att undersökningen också utifrån sett uppfyller
8150: komplettera och uppdatera den ovan nämnda             alla krav på opartiskhet. Samtidigt är det möjligt
8151: rapporten före den 30 september 1997.                 att påskynda åtalsprövningen av det undersökta
8152:     Dessutom samarbetar polisen på lokal nivå         ärendet, eftersom åklagaren redan är väl insatt i
8153: med tullen, gränsbevakningen och andra myn-           det.
8154: 
8155:      Helsingforsden 13 oktober 1997
8156:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
8157:                                            KK 869/1997 vp
8158: 
8159: Kirjallinen kysymys 869
8160: 
8161: 
8162: 
8163: 
8164:                                   Matti Väistö lkesk: Metsätalousyrittämisen edellytysten turvaami-
8165:                                      sesta
8166: 
8167: 
8168:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8169: 
8170:    Hallituksella on vireillä hanke maanhankinta-        Voimassa oleva maanhankintaoikeuslaki an-
8171: oikeuslain kumoamiseksi. Toteutuessaan lain          taa Itä- ja Pohjois-Suomessa viranomaisille mah-
8172: kumoaminen tulee Itä- ja Pohjois-Suomen maa-         dollisuuden mennä väliin maakaupoissa ja ohja-
8173: kunnissa kiihdyttämään maa- ja metsätalous-          ta tarkoitukseen soveltuvat lisämaat sitä halua-
8174: maan siirtymistä ulkopuolisille sijoittajille ja     ville viljelijöille. Tiettyä ohjausvaikutusta on jo
8175: etenkin metsä yhtiöille. Tämä puolestaan muren-      lain olemassaololla.
8176: taa entisestään maaseudun elinvoimaa ja elämi-          On pelättävissä, että maanhankintaoikeuslain
8177: sen edellytyksiä metsävaltaisissa maakunnissa,       kumoaminen johtaa metsäisissä maakunnissa
8178: missä maanhankintaoikeuslakia on pidetty eri-        metsänomistuksen laajamittaiseen keskittymi-
8179: tyisen tarpeellisena. Maan etelä- ja länsiosissa     seen muille kuin niille, jotka niistä metsätalous-
8180: lain soveltamisesta on luovuttu pari vuotta sitten   yrittäjinä elävät. Samalla heikkenisivät myös
8181: valtioneuvoston päätöksellä.                         puuhun perustuvan pienimuotoisen ja työllistä-
8182:    Julkisuudessa maanhankintaoikeuslain ku-          vän mekaanisen puunjalostuksen kehittämis-
8183: moamishanketta on perusteltu uusien työvoima-        edellytykset.
8184: ja elinkeinokeskusten resurssipulalla. Tämä pe-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8185: rustelu jättää maakuntien näkemykset ja kehittä-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8186: mistarpeet sivuun. Onkin todettava, että niin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8187: Pohjois-Karjalassa kuin muissakin metsäisissä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8188: maakunnissa metsätalousyrittäjyys ja sen edistä-
8189: minen nähdään entistä tärkeämpänä. Tämän                       Aikooko Hallitus asiaan huolellisesti
8190: vuoksi on huolehdittava metsätalousyrittämi-                perehdyttyään luopua aikeestaan kumo-
8191: seen painottuvien maatilojen mahdollisuudesta               ta maanhankintaoikeuslaki, ja
8192: saada lisämetsää. Tämän näkökulman pitäisi                     aikooko Hallitus vahvistaa metsäta-
8193: olla tärkeällä sijalla uusissa TE-keskuksissa ja            lousyrittämisen edellytyksiä Pohjois-
8194: niiden kehittämistoimissa sekä voimavarojen                 Karjalassa ja muissa metsäisissä maa-
8195: suuntaamisessa.                                             kunnissa?
8196: 
8197:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
8198: 
8199:                                           Matti Väistö /kesk
8200: 
8201: 
8202: 
8203: 
8204: 270!36
8205: 2                                            KK 869/1997 vp
8206: 
8207:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8208: 
8209:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Edellä sanotun perusteella hallituksen tarkoi-
8210: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuksena on antaa eduskunnalle esitys maanhan-
8211: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kintaoikeuslain kumoamisesta kuluvan loka-
8212: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti             kuun aikana. Kumoaminen sisältyy jo vuoden
8213: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           1998 valtion talousarvioesitykseen.
8214: n:o 869:                                                  Mitä kysymyksen perusteluihin tulee, hallitus
8215:                                                        ei edellä kuvatun lain soveltamisen historian
8216:            Aikooko Hallitus asiaan huolellisesti       pohjalta pidä todennäköisenä, että lain kumoa-
8217:         perehdyttyään luopua aikeestaan kumo-          minen aiheuttaisi maatilatalouden ulkopuolisten
8218:         ta maanhankintaoikeuslaki, ja                  sijoittajien ja metsäyhtiöiden maanhankintaryn-
8219:            aikooko Hallitus vahvistaa metsäta-         täystä. Mikäli tällaista painetta olisi olemassa, se
8220:         lousyrittämisen edellytyksiä Pohjois-          olisi tullut esiin jo vuoden 1994 jälkeen etelä- ja
8221:         Karjalassa ja muissa metsäisissä maa-          läntisissä osissa maata. Puuhun perustuvan pie-
8222:         kunnissa?                                      nimuotoisen ja työllistävän puunjalostuksen ke-
8223:                                                        hittämisedellytyksiin kumoamisella ei ole juuri-
8224:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaan vaikutusta, kun sahapuunkin hakkuusääs-
8225: vasti seuraavaa:                                       töä syntyy valtakunnassa joka vuosi lisää.
8226:                                                           Mitä tulee kysymyksen toiseen osaan, hallitus
8227:     Maanhankintaoikeuslain (391/1978) tultua           käyttää useita keinoja metsätalousyrittäjyyden
8228: voimaan vuosina 1979-1990 maanhankintalu-              edistämiseksi.
8229: pa evättiin 1 926 tapauksessa (160 kpllv, noin            Rakennepoliittisista välineistä mainittakoon
8230: 9 000 ha/v). Arviolta noin 80 prosenttia maa-          lisämetsän suoran hankinnan tukeminen maati-
8231: alasta, jonka osalta lupa evättiin, siirtyi lopulta    latalouden kehittämisrahaston varoin, valtion
8232: maa- ja metsätaloutta ammatikseen harjoitta-           maanosto ja lisämaaksi myynti sekä pellonmetsi-
8233: vien omistukseen. Lailla on ollut myös ennalta         tyksen tukeminen.
8234: ehkäisevä vaikutus, minkä merkitys arvioidaan             Metsätalouden osalta hallitus esittää ensi vuo-
8235: vähintään yhtä suureksi kuin lupien epäämisellä        delle kustannuksiltaan kalliiseen nuoren metsän
8236: on ollut. Laki on ohjannut maanhankintaa mer-          hoitoon ja siinä yhteydessä tapahtuvaan energia-
8237: kittävästi erityisesti aiemman läänijaon mukai-        puun korjuuseen 47 milj. markkaa enemmän
8238: sissa Mikkelin, Keski-Suomen ja Lapin lääneis-         kuin kuluvalle vuodelle on vahvistettu. Tämän-
8239: sä.                                                    kin vuoden määrärahaa ehdotetaan kasvatetta-
8240:     Vuonna 1994, jolloin laki oli viimeistä vuotta     vaksi syksyn lisämenoarviossa. Molemmilla
8241: voimassa koko maassa, kielteisiä päätöksiä teh-        edellä mainituilla tavoilla parannetaan metsäta-
8242: tiin 40 kappaletta ja vuonna 1996 supistetulla         lousyrittämisen kannattavuutta.
8243: soveltamisalueella enää 20. Lain merkitys nyky-           Puun mekaanisen käytön edistämiseksi ja mo-
8244: muodossaan on oleellisesti vähentynyt aiempaan         niin muihin tavoitteisiin pyrkien hallitus toteut-
8245: nähden.                                                taa pääministerin johdolla Puun Aika -kampan-
8246:     Alun perin maatilojen lisämaan hankinnan           jaa, joka jatkuu vuoteen 2000 saakka. Tämän
8247: turvaamiseksi luotua maanhankintalupajärjes-           sateenvarjon alla käynnistettiin viime kesänä
8248: telmää on pidettävä verrattain voimakkaana kei-        Puu-Suomi II -hanke. Näillä tuetaan hyväksytty-
8249: nona, jolla puututaan sopimusvapauteen. Kun            jen ED-ohjelmien toteutusta. Ohjelmat sisältävät
8250: lailla ei enää voida katsoa olevan oleellista merki-   runsaasti puun käytön lisäämiseen ja jalostusas-
8251: tystä sen yhteiskunnallisen tavoitteen kannalta,       teen kohottamiseen tähtääviä hankkeita, joissa
8252: jota varten se alun alkujaan säädettiin, ei lain       työllistävällä, pienimuotoisella yritystoiminnalla
8253: voimassaoloa ole pidettävä perusteltuna. Lain          on keskeinen asema.
8254: kumoamisella arvioidaan voitavan työvoima- ja             Kaikki edellä kuvatut toimenpiteet kohdistu-
8255: elinkeinokeskuksissa ohjata asteittain 3-5 hen-        vat erityisesti maan runsasmetsäisiin osiin, siis
8256: k~~ötyövuotta vastaava työpanos muihin tehtä-          myös Pohjois-Karjalaan.
8257: vun.
8258: 
8259:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
8260: 
8261:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
8262:                                              KK 869/1997 vp                                               3
8263: 
8264:                                          Tili Riksdagens Talman
8265: 
8266:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           avlåta en proposition tili riksdagen med förslag
8267: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            tili lag om upphävande av markförvärvslagen.
8268: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Upphävandet har redan tagits in i budgetpropo-
8269: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål            sitionen för 1998.
8270: nr 869:                                                    När det gäller motiveringen tili spörsmälet
8271:                                                        anser regeringen med hänsyn tili i viiken riktning
8272:           Ämnar Regeringen efter att grundligt         lagens tillämpning har utvecklats att det inte är
8273:        ha satt sig in i saken avstå från sina planer   sannolikt att upphävandet av lagen skulle åstad-
8274:        att upphäva markf6rvärvslagen, och              komma någon rusning efter mark bland investe-
8275:           ämnar Regeringen förbättra förutsätt-        rare utanför gärdsbruket och bland skogsbola-
8276:        ningarna för bedrivande av skogsbruk i          gen. Om ett dylikt tryck existerade, skulle detta
8277:        Norra Karelen och andra skogrika land-          ha yppat sig i landets södra och västra delar redan
8278:        skap?                                           efter 1994. Eftersom avverkningsbesparingen i
8279:                                                        fräga om sägtimmer tilltar år efter år i hela landet,
8280:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          torde upphävandet av lagen haen obetydlig in-
8281: anföra följande:                                       verkan på utvecklingsförutsättningarna för den
8282:                                                        virkesbaserade smäskaliga träf6rädlingen, som
8283:      Efter att markförvärvslagen (391/1978) trädde     har en sysselsättande effekt.
8284: i kraft har under 1979-1990 markförvärvstill-              När det gäller spörsmälets senare del har re-
8285: stånd förvägrats i 1 926 fall (160 st./år, ca 9 000    geringen tillämpat flera metoder för att främja
8286: ha/år). Enligt uppskattning har ca 80 % av de          bedrivandet av skogsbruk:
8287: markområden som förvägrats tillstånd slutligen             Av de strukturpolitiska medlen kan nämnas
8288: övergått i sådana personers ägo som bedriver           stödet för direkt förvärv av tillskottsskog med
8289: jord- och skogsbruk yrkesmässigt. Lagen har            medel ur gårdsbrukets utvecklingsfond, statens
8290: också haft en förebyggande verkan som uppskat-         köp av mark och vidareförsäljning som tillskotts-
8291: tas vara minst lika stor som verkningarna av att       mark samt stödjande av beskogning av äker.
8292: tillstånd förvägrats. Lagen har styrt markförvär-          1 fråga om skogsbruket föreslår regeringen att
8293: vet på ett betydande sätt i synnerhet inom följan-     anslaget för den med tanke pä kostnaderna dyra
8294: de områden, här angivna enligt den förra länsin-       värden av ung skog och tilivaratagandet av ener-
8295: delningen: S:t Michels Iän, Mellersta Finlands         givirke i samband därmed nästa är höjs med 47
8296: Iän och Lapplands Iän.                                 milj. mk jämfört med det anslag som fastslagits
8297:      År 1994, som var det sista året då lagen gällde   för innevarande år. 1 höstens tiliäggsbudget före-
8298: i hela landet, förvägrades tillstånd i 40 fall, med-   släs även en höjning av anslaget för detta år.
8299: an motsvarande antal på det inskränkta tillämp-        Bägge ovan nämnda åtgärder bidrar tili att för-
8300:  ningsomrädet är 1996 var endast 20. Lagen i dess      bättra lönsamheten av företagsverksamhet för-
8301:  nuvarande form är av avsevärt mindre vikt än          knippad med skogsbruk.
8302:  tidigare.                                                 Regeringen har under ledning av statsminis-
8303:      Det system med markförvärvstiliständ som          tern inlett kampanjen Tid för trä, som har som
8304:  ursprungligen utvecklades i syfte att trygga f6r-     mål att bl.a. främja den mekaniska användning-
8305:  värvet av tillskottsmark för gårdsbruksenheterna      en av trä. Kampanjen pägår t.o.m är 2000. lnom
8306:  bör betraktas som ett relativt kraftigt ingrepp i     ramen för kampanjen startades i somras projek-
8307:  avtalsfriheten. Eftersom lagen inte längre kan        tet Trä-Finland II. Med dessa projekt stöds ge-
8308:  anses vara relevant med tanke pä det samhälleli-      nomförandet av de godkända EU-programmen.
8309:  ga ändamål för vilket den ursprungligen stifta-       Programmen omfattar ett flertal projekt som ef-
8310:  des, anses det inte motiverat att lagen förblir i     tersträvar att öka användningen av trä och höja
8311:  kraft. Det beräknas att inom arbetskrafts- och        dess förädlingsnivä, och i dessa projekt intar den
8312:  näringscentralerna kan en arbetsinsats motsva-        sysselsättande och småskaliga företagsverksam-
8313:  rande 3-5 årsverken gradvis styras tili andra         heten en central ställning.
8314:  uppgifter om lagen upphävs.                               Samtliga ovan beskrivna ätgärder riktar sig
8315:      Med stöd av vad som anförts ovan har rege-        särskilt tilllandets skogrikaste delar, dvs. också
8316:   ringen för avsikt att under oktober månad i år       Norra Karelen.
8317: 
8318:       Helsingfors den 7 oktober 1997
8319: 
8320:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
8321:                     j
8322:                     j
8323:                 j
8324:                 j
8325:             j
8326:             j
8327:         j
8328:         j
8329:     j
8330:     j
8331: j
8332: j
8333:                                             KK 870/1997 vp
8334: 
8335: Kirjallinen kysymys 870
8336: 
8337: 
8338: 
8339: 
8340:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Koskiensuojelulain mukaisten korvaus-
8341:                                       ten maksamisesta
8342: 
8343: 
8344:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8345: 
8346:    Lapissa Tornionjoen sivujoki Konttajoki tuli          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8347: koskiensuojelulaissa suojelluksi. Tätä vastaan ei     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8348: joki varressa tai jokialueen järvien rannoilla asu-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8349: villa ole huomauttamista. Sen sijaan koskiensuo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8350: jelulain mukaisten korvausten tiedottamisesta
8351: on noussut jälkikäteen kritiikkiä. Vesialueen                   Onko olemassa mahdollisuuksia
8352: väestön valtaosalla näet ei ole aikoinaan ollut              myöntää koskiensuojelulain mukaisia
8353: mitään tietoa siitä, että korvauksia voisi saada ja          korvauksia niihin oikeutetuille Tor-
8354: siksi niitä ei ole tiedetty edes anoa. Kun jotkut            nion-Muonionjokeen laskevan Kootta-
8355: "sisäkautta informoidut" ovat nyt korvauksia                 joen varren asukkaille, vaikka korvauk-
8356: saaneet, on alettu ihmetellä riittävän yleisen ja            sia ei määräaikaan mennessä olekaan
8357:  yhtäläisen tiedotuksen puuttumista. Osaltaan                osattu anoa viranomaisten puutteellisen
8358: juuri tällaisten tiedottamiskatkosten vuoksi                 tiedottamisen vuoksi?
8359: asenteet vesien- ja luonnonsuojeluun Lapissa
8360:  huononevat, mikä on iso vahinko.
8361: 
8362:      Helsingissä 23 päivänä syyskuuta 1997
8363:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
8364: 
8365: 
8366: 
8367: 
8368: 270136
8369: 2                                          KK 870/1997 vp
8370: 
8371: 
8372: 
8373: 
8374:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8375: 
8376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tusinsinööriltä saadun tiedon mukaan Kontta-
8377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        järven jakokunnan vesialueita koskeva toimitus
8378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuli vireille Pekka ja Seppo Korteniemen hake-
8379: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        muksesta. Toimituksen alkukokous pidettiin
8380: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        23.9.1992. Kokouksesta tiedotettiin kirjeitse ha-
8381: myksen n:o 870:                                      kijoille ja vesi- ja ympäristöhallitukselle. Lisäksi
8382:                                                      kokousta koskeva kuulutus julkaistiin paikka-
8383:           Onko olemassa mahdollisuuksia              kunnalla leviävässä Pohjolan Sanomat -nimises-
8384:        myöntää koskiensuojelulain mukaisia           sä sanomalehdessä. Toimituksen loppukokous,
8385:        korvauksia niihin oikeutetuille Tor-          jossa annettiin päätös korvauksista, pidettiin
8386:        nion-Muonionjokeen laskevan Kontta-           19.8.1997. Kokouksesta tiedotettiin kirjeitse kai-
8387:        joen varren asukkaille, vaikka korvauk-       kille jakokunnan osakkaille väestörekisteristä ii-
8388:        sia ei määräaikaan mennessä olekaan           menevillä osoitteilla. Kokouskutsussa jakokun-
8389:        osattu anoa viranomaisten puutteellisen       nan osakkaita kehotettiin jättämään kirjallinen
8390:        tiedottamisen vuoksi?                         korvausvaatimus toimitusinsinöörille ennen lop-
8391:                                                      pukokousta tai suullisesti viimeistään kokouk-
8392:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sessa. Toimitusinsinöörin mukaan Konttajärven
8393: vasti seuraavaa:                                     jakokunnassa on yhteensä 70 osakaskiinteistöä,
8394:                                                      joista 12:n osalta esitettiin korvausvaatimus.
8395:    Koskiensuojelulailla on 53 vesistöä tai vesis-    Korvauksia määrättiin maksettavaksi 467 553
8396: tön osaa suojeltu uuden voimalaitoksen rakenta-      markkaa. Vaatimusten puuttumisen vuoksi mää-
8397: miselta. Suojelu koskee paitsi yksittäisiä koskia    räämättä jäi 120 608 markkaa. Muita korvaus-
8398: tai joen osuuksia, myös laajoja kokonaisia vesis-    toimituksia Tornionjoen sivuvesistöissä Pellon
8399: töalueita, kuten Pohjois-Suomessa Iijoen vesis-      kunnan alueella ei ole tullut vireille.
8400: tön keski- ja yläosaa, Tornionjoen-Muonion-              Konttajärven jakokunnan korvaustoimituk-
8401: joen sivuvesistöjä,joihin Konttajoen vesistö kuu-    sesta tiedotettiin siten kirjeitse asianosaisille sää-
8402: luu sekä Ounasjoen vesistöaluetta. Näin ollen        detyssä kahden viikon määräajassa (lunastuslain
8403: suojelu kohdistuu hyvin suureen joukkoon             16 §). Tämän lisäksi alkukokouksesta tiedotet-
8404: asianosaisia vesivoiman omistajia.                   tiin maakuntalehdessä julkaistulla kuulutuksel-
8405:    Koskiensuojelulain 3 §:ssä tarkoitettuja kor-     la, vaikka laki ei tätä edellytä. Menettely on kat-
8406: vauksia voidaan määrätä vain vesivoiman omis-        sottu perustelluksi, jotta mahdollisimman laaja
8407: tajan tai käyttöoikeuden haltijan vaatimuksesta.     korvauksiin oikeutettujen määrä tulisi tavoite-
8408: Määräystä koskiensuojelulaissa tarkoitettuun         tuksi. Myös lukuisien muiden Lapin läänin
8409: korvaustoimitukseen oli haettava viiden vuoden       alueella jo aiemmin pidettyjen korvaustoimitus-
8410: kuluessa lain voimaantulosta. Laki tuli voimaan      ten yhteydessä maakuntalehtiä ja alueradiota on
8411: 1.2.1987.                                            informoitu etukäteen toimitusten loppukokouk-
8412:    Ensimmäiset korvaussummat on maksettu             sista ja kerrottu mahdollisuudesta korvausvaati-
8413: vuonna 1988, ja arvion mukaan viimeiset tullaan      muksen tekemiseen.
8414: maksamaan vuonna 1999. Koskiensuojelukor-                Koskiensuojelutoimitukset ovat edellä tode-
8415: vauksia on tähän mennessä määrätty maksetta-         tun mukaisesti edenneet varsin pitkälle ja kor-
8416: vaksi yhteensä noin 300 miljoonaa markkaa, ja        vauksia on maksettu tuhansille asianosaisille.
8417: arvion mukaan korvauksiin tullaan tarvitsemaan       Korvauksia on jäänyt Pohjois-Suomessa hake-
8418: vielä noin 50 miljoonaa markkaa. Näin ollen          matta arviolta vain 2% kokonaiskorvaussum-
8419: koskiensuojelukorvauksista on tähän mennessä         masta. Tieto korvauksen saamisen mahdollisuu-
8420: maksettu valtaosa, ja ne ovat kohdistuneet useille   desta onkin saavuttanut kokonaisuudessaan var-
8421: tuhansille asianosaisille.                           sin hyvin korvaukseen oikeutetut. Lisäksi kor-
8422:    Lapin läänin alueella koskiensuojelulain mu-      vaushakemuksen tekemiseen käytettävissä ollut
8423: kaiset korvaustoimitukset suorittavalta toimi-       viiden vuoden määräaika on käytännössä vielä
8424:                                          KK 870/1997 vp                                           3
8425: 
8426: usein pidentynyt useallakin vuodella sen johdos-   räajan voidaan katsoa olleen riittävän pitkä kor-
8427: ta, että korvaushakemuksiin on voinut yhtyä sii-   vausvaatimuksen tekemistä silmällä pitäen myös
8428: hen saakka, kunnes toimituspäätös kyseisestä       Kanttajärven jakokunnan vesialueen osakkai-
8429: korvauskohteesta on annettu.                       den kohdalla. Samoin asiasta tiedottaminen on
8430:     Konttajokea koskeva toimitus on loppuun        hoidettu aikanaan asianmukaisella tavalla.
8431: saatettu ja lainvoimainen. Laissa säädetyn mää-
8432: 
8433:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
8434: 
8435:                                                             Ympäristöministeri Pekka Haavisto
8436: 4                                           KK 870/1997 vp
8437: 
8438: 
8439: 
8440: 
8441:                                         Tili Riksdagens Talman
8442: 
8443:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        skifteslag anhängiggjorts på ansökan av Pekka
8444: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-      och Seppo Korteniemi. Det första förrättnings-
8445: de medlem av statsrådet översänt följande av          mötet hölls 23.9.1992. De sökande och vatten-
8446: riksdagsman Esko-Juhani Tennilä underteckna-          och miljöstyrelsen informerades brev1edes om
8447: de spörsmål nr 870:                                   mötet, och en kungörelse publicerades i tidning-
8448:                                                       en Pohjolan Sanomat, som delas ut på orten.
8449:           Finns det möjligheter att bevilja ersätt-   Förrättningens sista möte, där beslutet om er-
8450:        ning under forsskyddslagen till dem som        sättningarna gavs, hölls 19.8.1997. lnformation
8451:        bor invid Konttajoki, som utmynnar i           om detta möte sändes genom ett brev till delägar-
8452:        Torne älv-Muonio älv, och som är er-           na i skiftes1aget under de adresser som fanns i
8453:        sättningsberättigade, även om vederbö-         befolkningsregistret. 1 möteskallelsen uppmana-
8454:        rande inte på grund av brister i informa-      des delägarna i skifteslaget att till förrättningsin-
8455:        tionsgången har kunnat ansöka om er-           genjören lämna in en skriftlig ansökan om ersätt-
8456:        sättning inom utsatt tid?                      ning före det sista mötet eller senast muntligen
8457:                                                       vid mötet. Enligt förrättningsingenjören finns
8458:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         det i Konttajärvi skifteslag inalles 70 delägar-
8459: anföra följande:                                      fastigheter, av vilka 12 gjorde anspråk på ersätt-
8460:                                                       ning. Det beslöts att 467 553 mark skulle betalas
8461:    Genom forsskyddslagen skyddades 53 vatten-         i ersättning. På grund av att krav inte ställts b1ev
8462: drag eller delar av vattendrag mot byggandet av        120 608 mark ofördelade. Några andra ersätt-
8463: nya kraftverk. Skyddet gällde utöver enskilda         ningsförrättningar har inte gjorts i de vattensys-
8464: forsar eller delar av ä1var också omfattande vat-     tem som inom Pello kommuns område mynnar
8465: tensystem i norra Finland, såsom mellersta lop-       ut i Torne älv.
8466: pet av ljo älv och de mindre vattendrag som               De berörda har alltså inom den stadgade tiden
8467: utmynnar i Torne ä1v och Muonio älv, till vilka       på två veckor (16 § inlösnings1agen) genom ett
8468: Konttajokivattendraget hör, samt Ounasjoki            brev informerats om ersättningsförrättningen för
8469: vattensystem. Detta innebär att skyddet omfat-        Konttajärvi skifteslag. Dessutom infördes en
8470: tar ett mycket stort antal ägare till vattenkraft.    kungörelse om första mötet i landskapstidning-
8471:    De i forsskydds1agens 3 § avsedda ersättning-      en, även om 1agen inte kräver detta. Förfarandet
8472: arna kan enbart utbetalas då ägaren eller inneha-     ansågs motiverat i syfte att nå så många ersätt-
8473: varen av bruksrätten tili vattenkraften så kräver.    ningsberättigade som möjligt. Också i samband
8474: Ett förordnande om ersättningsförrättning en1igt      med många andra tidigare ersättningsförrätt-
8475: forsskyddslagen skulle sökas inom fem år efter        ningar inom Lapp1ands Iän har landskapstid-
8476: att lagen trätt i kraft, alltså före 1.2.1987.        ningarna och regionalradion på förhand under-
8477:    De första utbetalningarna gjordes år 1988, och     rättats om förrättningarnas slutmöten och om
8478: enligt uppskattning kommer de sista att beta1as       möjligheterna att ställa krav på ersättning.
8479: år 1999. Hittills har inalles ca 300 miljoner mark        Forsskyddsförrättningarna har som ovan
8480: utbetalts som forsskyddsersättningar, och man         konstaterades fortskridit rätt långt, och ersätt-
8481: räknar med att ytterligare ca 50 miljoner kommer      ningar har beta1ts till tusentals berörda. Man
8482: att behövas. Detta betyder att största de1en av       räknar med att det bara är 2 % av den totala
8483: forsskyddsersättningarna redan har betalts till       ersättningssumman som ingen har gjort anspråk
8484: många tusen berörda.                                  på. lnformationen om möj1igheten att få ersätt-
8485:    1 Lapp1ands Iän har, enligt uppgift av den         ning har över lag mycket vä1 gått fram tili de
8486: förrättningsingenjör som sköter ersättningsför-       ersättningsberättigade med beaktande av det sto-
8487: rättningarna enligt forsskydds1agen, förrättning-     ra antalet ersättningstagare och ersättningsob-
8488: en för de vattenområden som ägs av Konttajärvi        jekt. Dessutom har den utsatta femårstiden för
8489:                                             KK 870/1997 vp                                             5
8490: 
8491: in1ämnandet av ersättningsansökningar i prakti-       och har 1aga kraft. Man kan anse att den 1agstad-
8492: ken ofta förlängts med många år på grund av att       gade tiden var tillräckligt 1ång för ersättningsan-
8493: det varit möj1igt att komma med i ersättningsan-      sökningar också vad beträffar de1ägarna i vatten-
8494: sökningar ända tills förrättningsbes1utet för ifrå-   området för Konttajärvi skiftes1ag. Likaså har
8495: gavarande område har fattats.                         informationen i ärendet i tiden skötts på veder-
8496:    Förrättningen för Konttajoki har s1utförts         bör1igt sätt.
8497: 
8498:      Helsingforsden 14 oktober 1997
8499: 
8500:                                                                       Mi1jöminister Pekka Haavisto
8501:                                             KK 871/1997 vp
8502: 
8503: Skriftligt spörsmål 871
8504: 
8505: 
8506: 
8507: 
8508:                                    Margareta Pietikäinen /sv: lnrättande av en teckenspråksskola
8509: 
8510: 
8511: 
8512:                                         Tili Riksdagens Ta/man
8513: 
8514:    Enligt de nya grundrättighetsstadgandena i         skola, och har anpassad undervisning endast i
8515: vår grundlag skall rättigheterna för dem som          samma utsträckning som grundskolor i allmän-
8516: använder teckenspråk tryggas i lag. 1förslaget tili   het. 1 Finland driver Dövas Förbund rf. frågan
8517: lag om grundläggande utbildning, som är under         om en teckenspråkig skola. Behovet av en sådan
8518: behandling i riksdag~n kan undervisningsspråket       skola är stort.
8519: i en skola också vara teckenspråk. 1 en tecken-          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
8520: språkig skola är teckenspråket elevernas moders-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
8521: mål och används som undervisningsspråk. Majo-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
8522: ritetsspråket är andra språk. Målet är att döva       följande spörsmål:
8523: elever skall bli tvåspråkiga, dvs. ha så goda kun-
8524: skaper i svenska respektive finska, beroende på                 Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
8525: om de kommer från ett svensk- eller finskspråkigt            ta för att en teckenspråkig skola skall
8526: hem, att de utan hinder kan läsa och skriva.                 kunna inrättas?
8527: Skolan är en vanlig grundskola, inte en special-
8528: 
8529:      Helsingforsden 24 september 1997
8530: 
8531:                                        Margareta Pietikäinen /sv
8532: 
8533: 
8534: 
8535: 
8536:  270136
8537: 2                                          KK 871/1997 vp
8538: 
8539: Kirjallinen kysymys 871                                                                    Suomennos
8540: 
8541: 
8542: 
8543: 
8544:                                   Margareta Pietikäinen /r: Viittomakielen koulun perustamisesta
8545: 
8546: 
8547: 
8548:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8549: 
8550:    Perustuslakimme uusien perusoikeussäännös-        tyiskoulu. Koululla on sopeutettua opetusta ai-
8551: ten mukaan viittomakieltä käyttävien oikeudet        noastaan samassa laajuudessa kuin peruskou-
8552: on turvattava laissa. Eduskunnan käsittelyssä        luissa yleensä. Suomessa Kuurojen Liitto ry.
8553: olevan perusopetuslakiehdotuksen mukaan kou-         ajaa viittomakielen koulun perustamista. Tällai-
8554: lun opetuskielenä voi myös olla viittomakieli.       sen koulun tarve on suuri.
8555: Viittomakielen koulussa viittomakieli on oppi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8556: laiden äidinkieli, ja sitäkäytetään opetuskielenä.   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8557: Enemmistökielinä ovat muut kielet. Tavoitteena       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8558: on kuurojen oppilaiden kehittyminen kaksikieli-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8559: siksi eli toisin sanoen niin hyvän ruotsin/suomen
8560: kielen, riippuen siitä, tulevatko he ruotsin- vai              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
8561: suomenkielisestä kodista, taidon saavuttaminen,             ryhtyä, jotta viittomakielen koulu voitai-
8562: että he pystyvät lukemaan ja kirjoittamaan vai-             siin perustaa?
8563: vatta. Koulu on tavallinen peruskoulu eikä eri-
8564: 
8565:      Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1997
8566: 
8567:                                        Margareta Pietikäinen /r
8568:                                            KK 871/1997 vp                                              3
8569: 
8570: 
8571: 
8572: 
8573:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8574: 
8575:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       antaa opetusta myös viittomakielellä." Mainitun
8576: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pykälän ensimmäisen momentin säädös sisältyy
8577: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      myös lukiolakia koskevaan hallituksen esityk-
8578: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta       seen.
8579: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Perusopetuslakiehdotuksen l 0 §:n 2 momen-
8580: sen n:o 871:                                         tin perusteluissa mainitaan, että säännös velvolli-
8581:                                                      suudesta käyttää viittomakieltä opetuskielenä on
8582:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       uusi. Velvollisuus määräytyisi oppilaiden kuulo-
8583:        ryhtyä, jotta viittomakielen koulu voitai-    vammaisuuden asteen mukaan. Ainakin viitto-
8584:        siin perustaa?                                makieltä ensimmäisenä kielenä oppineille kuu-
8585:                                                      roille opetus tulee antaa viittomakielellä. Pykä-
8586:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          län 3 momentin mukaan oppilaan huoltaja saa
8587: taen seuraavaa:                                      valita opetuskielen, jos oppilas pystyy opiskele-
8588:                                                      maan usealla sellaisella kielellä, jolla opetusta
8589:     Opetushallituksen julkaisun Erityisopetuksen     annetaan.
8590: tila (1996) mukaisesti alle kouluikäisten kuulo-        Lakiehdotuksen 12 §:n 2 momentin perusteel-
8591: vammaisten lasten kokonaismäärä vuosina              la äidinkielenä voidaan huoltajan valinnan mu-
8592: 1989-1994 oli noin 240 lasta, joista 133 oli huo-    kaan opettaa myös romanin kieltä, viittomakiel-
8593: nokuuluisia ja kuuroja lapsia oli 71. Valtion ja     tä tai muuta oppilaan äidinkieltä. Viittomakieli
8594: kuntien erityiskouluissa ja luokissa oli lukuvuon-   on äidinkielenä opetettavana pykälän perustelu-
8595: na 1994---1995 kuulovammaisia lapsiaja nuoria        jen mukaan uusi kieli. VNp peruskoulun tuntija-
8596: yhteensä 334.                                        osta sanoo, että viittomakielen opetus järjeste-
8597:     Hallitusmuodon perusoikeussäännökset tuli-       tään äidinkieleen ja muihin kieliin varatuilla tun-
8598: vat voimaan 1.8.1995. Kielellisiä oikeuksia kos-     neilla.
8599: kevan 14 §:n 3 momentin mukaan viittomakieltä           Lakiehdotuksen 7 §:n mukaisesti valtioneu-
8600: käyttävien ja vammaisuuden vuoksi tulkitsemis-       vosto voi myöntää yksityiselle yhteisölle tai sää-
8601: ja käännösapua tarvitsevien oikeudet turvataan       tiölle luvan tässä laissa tarkoitetun opetuksen
8602: lailla. Oikeusministeriö asetti helmikuussa 1996     järjestämineen. Luvan myöntämisen edellytykse-
8603:  työryhmän selvittämään, millaisia toimenpiteitä     nä on, että opetuksenjärjestäminen perustuu eri-
8604: em. säännös edellyttää ja millä toimenpiteillä       tyiseen koulutus-ja sivistystarpeeseen ja että ope-
8605:  voidaan varmistaa, että viittomakieltä käyttävät    tuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjeste-
8606:  saavat tasavertaisen kohtelun muiden kieli- ja      tään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen
8607:  kulttuurivähemmistöjen kanssa.                      opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maail-
8608:     Hallitus on antanut 23.5.1997 eduskunnalle       mankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseenjär-
8609:  esityksen koulutusta koskevaksi lainsäädännök-      jestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopis-
8610:  si (HE 86/1997 vp). Esitykseen sisältyvän perus-    tossa muille kuin oppivelvollisille annettavan
8611:  opetuslakia koskevan ehdotuksen mukaan Viit-        opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää
8612:  tomakielisten asemaa esitetään vahvistettavaksi.    alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai si-
8613:  Lakiehdotuksen 10 §:ssä säädetään opetuskieles-     vistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen jär-
8614:  tä seuraavasti: "Koulun opetuskieli on joko suo-    jestäjä ei ole tehnyt edellä mainittua sopimusta.
8615:  mitai ruotsi. Opetuskielenä voi olla myös saame,       Viittomakielen koulu voi näin ollen olla joko
8616:  romaani tai viittomakieli. Lisäksi osa opetukses-   kunnan koulu tai yksityinen koulu.
8617:  ta voidaan antaa muulla kuin oppilaan omalla           Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
8618:  kielellä, jos se ei vaaranna oppilaan mahdolli-     hallitus on jo ryhtynyt toimenpiteisiin, joiden
8619:  suutta seurata opetusta." Toisessa momentissa       nojalla viittomakielen koulu voidaan perustaa.
8620:   sanotaan: "Kuulovammaisille tulee tarvittaessa
8621: 
8622:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
8623: 
8624:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
8625: 4                                            KK 871/1997 vp
8626: 
8627: 
8628: 
8629:                                           Tili Riksdagens Talman
8630: 
8631:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        undervisning på teckenspråk." Bestämmelsen i
8632: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          första momentet i denna paragraf ingår också i
8633: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        regeringens proposition om gymnasielag.
8634: man Margareta Pietikäinen undertecknade                    I motiveringen till 10 § 2 mom. i förslaget tili
8635: skriftliga spörsmål nr 871 :                            lag om grundläggande utbildning nämns att be-
8636:                                                         stämmelsen om skyldigheten att använda tecken-
8637:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         språk som undervisningsspråk är ny. Skyldighe-
8638:         ta för att en teckenspråkig skola skall         ten skall bestämmas enligt elevernas grad av hör-
8639:         kunna inrättas?                                 selskada. Åtminstone åt döva som lärt sig tecken-
8640:                                                         språk som första språk bör undervisningen ges på
8641:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           teckenspråk. Enligt paragrafens 3 mom. får elev-
8642: anföra följande:                                        ens vårdnadshavare välja undervisningsspråket,
8643:                                                         om eleven har förmåga att studera på flera såda-
8644:    Enligt utbildningsstyrelsens publikation om          na språk som undervisningen meddelas på.
8645: specialundervisningens tillstånd (Erityisopetuk-           Enligt lagförslagets 12 § 2 mom. kan moders-
8646: sen tila 1996) var antalet hörselskadade barn           målsundervisningen enligt vårdnadshavarens vai
8647: under skolåldern åren 1989-1994 ca 240, av dem          utgöras också av undervisning i rommani, teck-
8648: hade 133 dålig hörsel och 71 var döva. I de stat-       enspråk eller ett annat språk som är elevens mo-
8649: liga och kommunala specialskoioma och gymna-            dersmål. Teckenspråket är, enligt motiveringar-
8650: sierna fanns läsåret 1994-1995 sammanlagt 334           na tili paragrafen, när det undervisas som mo-
8651: hörselskadade barn och unga.                            dersmål ett nytt språk. Statsrådets beslut om
8652:    Regeringsformens bestämmelser om grund-              timfördelningen i grundskolan säger att under-
8653: läggande rättigheter trädde i kraft den 1 augusti       visningen i teckenspråk skall ordnas på timmar
8654: 1995. Enligt 3 momentet i 14 § om språkliga rät-        som är reserverade för modersmålet och andra
8655: tigheter skall rättigheterna för dem som använ-         språk.
8656: der teckenspråk samt dem som på grund av han-              Enligt 7 § i lagförslaget kan statsrådet bevilja
8657: dikapp behöver tolknings- eller översättnings-          privata sammanslutningar eller stiftelser tillstånd
8658: hjälp tryggas i lag. Justitieministeriet tillsatte i    att ordna sådan utbildning som avses i lagen. Ett
8659: februari 1996 en arbetsgrupp för att utreda vilka       villkor för att tillstånd skall beviljas är att utbild-
8660: åtgärder denna bestämmelse kräver och genom             ningen ordnas på grund av ett särskilt behov av
8661: vilka åtgärder man kan säkra att de som använ-          utbildning eller bildning och att utbildningsan-
8662: der teckenspråk blir lika bemötta som andra             ordnaren och den kommun där utbildningen ord-
8663: språk- och kulturminoriteter.                           nas har avtalat om saken. Tillstånd att ordna
8664:    Regeringen avlät den 23 maj 1997 tili riksda-        undervisning på något främmande språk, spe-
8665: gen en proposition med förslag tili utbildnings-        cialundervisning och undervisning som följer en
8666: lagstiftning (RP 86/1997 rd). Propositionen inne-       särskild metod som baserar sig på en viss livs-
8667: håller ett förslag tililag om grundläggande ut-         åskådning eller pedagogisk princip och undervis-
8668: bildning och där föreslås de som använder teck-         ning i folkhögskolor för andra än läropliktiga
8669: enspråk få en starkare ställning. I 10 § i lagförsla-   kan beviljas utgående från ett regionalt eller riks-
8670: get föreskrivs om undervisningsspråk som följer:        omfattande behov av utbildning eller bildning,
8671: "Skolans undervisningsspråk är antingen finska          även om utbildningsanordnaren inte har träffat
8672: eller svenska. Undervisningsspråket kan också           ovan nämnda avtal.
8673: vara samiska, rommani eller teckenspråk. Dess-             En teckenspråkig skola kan alltså vara anting-
8674: utom kan en del av undervisningen meddelas på           en en kommunal eller privat skola.
8675: något annat språk än elevens egna ovan nämnda              Utgående från det som framförts ovan kan
8676: språk om detta inte äventyrar elevens möjligheter       man konstatera att regeringen redan har vidtagit
8677: att följa undervisningen." I andra momentet             de åtgärder som krävs för att en teckenspråkig
8678: sägs: "Hörselskadade skall vid behov också få           skola skall kunna inrättas.
8679: 
8680:      Helsingforsden 16 oktober 1997
8681: 
8682:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
8683:                                              KK 872/1997 vp
8684: 
8685: Kirjallinen kysymys 872
8686: 
8687: 
8688: 
8689: 
8690:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Sairaaloiden laboratoriopalvelujen päällek-
8691:                                         käisyydestä Tampereella
8692: 
8693: 
8694:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8695: 
8696:     Terveydenhuollon alueella kuntien ja valtion       sä, ja kokemukset ovat myönteiset. Tampereella
8697: taloudellisten resurssien rajallisuus vaikeuttaa       tämä on estynyt todennäköisesti sillä, että joille-
8698: tehokasta hoitotyötä. Leikkausjonot ovat pitkiä        kin alan henkilöille se merkitsisi toimenkuvan
8699: ja sairaalat sulkevat osastojaan. Tätä kaikkea on      muutosta, ja on myös mahdollista, että kunnal-
8700: yritetty estää esimerkiksi karsimalla päällekkäi-      listen laboratorioiden toimintoihin kiinteässä
8701: syyksiä, jolloin resursseja vapautuisi jollekin toi-   kosketuksessa olevat yksityiset laboratorioiden
8702: selle alueelle. Tässä on pitkälti onnistuttukin.       toimintoihin kiinteässä kosketuksessa olevat yk-
8703:     Tampereella on surkuhupaisa esimerkki siitä,       sityiset laboratoriot menettäisivät etujaan.
8704: miten hoitoyksiköt kärsivät resurssipulasta,               Kun hallituksen ja sen erään ministeriön teh-
8705: mutta olemassa olevia päällekkäisyyksiä ei yrite-      tävänä on ainakin yleisesti valvoa terveyspalve-
8706: täkään karsia. Tampereen yliopistollisen sairaa-       lujen kehitystä kunnissa, esitän valtiopäiväjärjes-
8707: lan yhteydessä toimivat kliinisen kemian ja mik-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten kunnioitta-
8708: robiologian yksiköt, jotka tarjoavat laboratorio-      vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
8709: palveluja koko ns. miljoonapiirille Pohjanmaata        tattavaksi seuraavan kysymyksen:
8710:  myöten. Kyseiset yksiköt tekevät alan tutkimuk-
8711: sia huomattavan halvoilla hinnoilla, koska nii-                  Katsooko Hallitus, että Tampereen
8712: den toiminta-alue on laaja ja toiminta hyvin or-              yliopistollisen sairaalan tarjoamien labo-
8713:  ganisoitu. Yksiköt ovat myös saaneet tunnustus-              ratoriopalveluiden ja samassa kaupun-
8714:  ta palveluidensa korkeasta laadusta. Samanai-                gissa sijaitsevan Hatanpään sairaalan yl-
8715:  kaisesti Tampereen kaupunki ylläpitää Hatan-                 läpitämien laboratoriopalvelujen selvä
8716:  pään sairaalassa laboratoriotoimintaa, joka si-              päällekkäisyys ja niiden ylläpitäminen
8717:  too merkittävässä määrin resursseja, joita voitai-           vastaavat terveydenhuollon yleisiä ta-
8718:  siin käyttää muualla hoitopalvelujen alueella.               voitteita päällekkäisyyksien purkamises-
8719:  Hatanpään laboratorio ei arveluni mukaan pysty               ta ja tehokkuuden lisäämisestä, ja jos ei,
8720:  myöskään kilpailemaan tutkimushinnoissa yli-                 niin
8721:  opistollisen sairaalan mainittujen yksiköiden                   aikooko Hallitus ryhtyä ohjaaviin toi-
8722:  kanssa. Toiminnan tehostamiseksi Hatanpään                   menpiteisiin tämäntyyppisten, ehkä ylei-
8723:  laboratoriotoimintoja on ehdotettu fuusioita-                semminkin ilmenevien epäkohtien pois-
8724:  vaksi yliopistollisen sairaalan yksiköihin. Näin             tamiseksi?
8725:  on jo menetelty sekä Jyväskylässä että Helsingis-
8726: 
8727:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
8728: 
8729:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
8730: 
8731: 
8732: 
8733: 
8734: 270136
8735: 2                                           KK 872/1997 vp
8736: 
8737: 
8738: 
8739: 
8740:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8741: 
8742:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vittäminen ja nykyisten palveluntuottajien yh-
8743: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teistyön kartoittaminen ovat ajankohtaisia myös
8744: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sen takia, että lähivuosina on odotettavissa laaja
8745: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        röntgen- ja laboratoriolaitteiden uusintatarve.
8746: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Ennen uusien laitteiden hankkimista tulisi alueel-
8747: n:o 872:                                              lisesti tehdä edellä mainittu kokonaisselvitys ja
8748:                                                       päättää tarpeellisesta toimintojen keskittämises-
8749:           Katsooko Hallitus, että Tampereen           tä.
8750:        yliopistollisen sairaalan tarjoamien labo-         Tampereen yliopistollisen sairaalan ja Tampe-
8751:        ratoriopalveluiden ja samassa kaupun-          reen kaupungin ylläpitämän Hatanpään sairaa-
8752:        gissa sijaitsevan Hatanpään sairaalan yl-      lan laboratoriopalvelujen yhteistyön kehittämi-
8753:        läpitämien laboratoriopalvelujen selvä         sestä on tehty asiantuntijaselvitys, jossa laadun-
8754:        päällekkäisyys ja niiden ylläpitäminen         hallintaa koskevien järjestelyjen ja päällekkäi-
8755:        vastaavat terveydenhuollon yleisiä ta-         syyksien purkamisen kautta päädyttiin noin 7
8756:        voitteita päällekkäisyyksien purkamises-       miljoonan markan säästöön vuositasolla.
8757:        ta ja tehokkuuden lisäämisestä, ja jos ei,         Tämän vuoden syksyllä on valmistunut so-
8758:        niin                                           siaali- ja terveysministeriön tukema alueellisen
8759:           aikooko Hallitus ryhtyä ohjaaviin toi-      laboratoriotuotannon laatujärjestelmän ja kus-
8760:        menpiteisiin tämäntyyppisten, ehkä ylei-       tannustehokkuuden kehittämishanke, joka to-
8761:        semminkin ilmenevien epäkohtien pois-          teutettiin Tampereen yliopistollisen sairaalan
8762:        tamiseksi?                                     sekä Pirkanmaan ja Toijalan terveyskeskusten
8763:                                                       toimesta. Myös tämä hanke osoitti, että labora-
8764:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          toriopalvelut voidaan tuottaa korkealaatuisina,
8765: vasti seuraavaa:                                      nykyistä merkittävästi alhaisemmin tuotanto-
8766:                                                       kustannuksin ja samanaikaisesti hyvä asiakas-
8767:    Laboratorio- ja röntgenpalvelujen sekä mui-        palvelu säilyttäen, kun toiminta järjestetään eri-
8768: den sairaanhoidollisten tukipalvelujen päällek-       koissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
8769: käisyydet terveydenhuollossamme ovat kiistat-         alueellisena yhteistyönä.
8770: tomat. Asiaan on kiinnitetty huomiota muun                Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että teh-
8771: muassa sosiaali- ja terveysministeriön palvelura-     tyjen selvitysten perusteella kliinisen laboratorio-
8772: kennehankkeen eri vaiheissa. Siitä on myös tehty      toiminnan alueellinen rakenteiden ja toimintojen
8773: selvityksiä eri sairaanhoitopiirien alueilla. Pääl-   yhteensovittaminen on mahdollista ja kannatta-
8774: lekkäisyyksien purkamisessa on päästy hyvään          vaa laadun, asiakaspalvelun ja talouden kannal-
8775: alkuun useiden sairaanhoitopiirien ja niiden jä-      ta. Tämän ovat monet kuntien ja kuntayhtymien
8776: senkuntien välillä.                                   päätöksentekijät todenneet ja ryhtyneet asian
8777:    Laboratorio- ja röntgenpalvelujen tarpeen sel-     vaatimiin toimenpiteisiin.
8778: 
8779:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
8780: 
8781:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8782:                                            KK 872/1997 vp                                           3
8783: 
8784: 
8785: 
8786: 
8787:                                         Tili Riksdagens Talman
8788: 
8789:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    aktuell även därför att det under de närmaste
8790: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      åren kan komma att finnas ett stort behov av nya
8791: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    röntgen- och laboratorieapparater. Innan de nya
8792: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr       apparaterna anskaffas bör ovan nämnda helhets-
8793: 872:                                                utredning göras regionvis och beslut fattas om en
8794:                                                     nödvändig koncentrering av åtgärderna.
8795:            Anser Regeringen att det motsvarar          En expertutredning har gjorts om hur samar-
8796:         hälso- och sjukvårdens allmänna mål att     betet mellan laboratorietjänsterna på Tammer-
8797:         avskaffa överlappningar och öka effekti-    fors universitets sjukhus och Hatanpää sjukhus,
8798:         viteten om de tydligt överlappande labo-    som upprätthålls av Tammerfors stad, kan ut-
8799:         ratorietjänster som Tammerfors universi-    vecklas och enligt utredning går det att årligen
8800:         tets sjukhus erbjuder och Hatanpää sjuk-    spara 7 mi1j. mk genom arrangemang som gäller
8801:         hus i samma stad upprätthåller bibehålls    kva1itets1edningen och genom att avskaffa över-
8802:         och, om så inte är fallet,                  lappningarna.
8803:            ämnar Regeringen vidta styrande åt-         Denna höst slutfördes ett projekt angående
8804:         gärder i syfte att avskaffa kanske rentav   utveck1andet av laboratorieproduktionens kvali-
8805:         mera allmänt förekommande missförhål-       tetssystem och kostnadseffektivet, som socia1-
8806:         landen av denna typ?                        och hälsovårdsministeriet har understött. Pro-
8807:                                                     jektet genomfördes på åtgärder av Tammerfors
8808:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt       universitets sjukhus samt hälsocentralerna i Bir-
8809: anföra följande:                                    ka1and och Toijala. Även detta projekt gav vid
8810:                                                     handen att det är möjligt att producera labora-
8811:    Det kan inte förnekas att det inom vår hälso-    torietjänster av hög kvlitet tili betydligt lägre
8812: och sjukvård förekommer överlappningar i fråga      produktionskostnader än vad som nu är fallet
8813: om laboratorie- och röntgentjänster och andra       och ändå bibehålla en god kundservice om verk-
8814: former av stödservice inom sjukvården. Saken        samheten bedrivs som ett regionalt samarbete
8815: har uppmärksammats bl.a. under de olika ske-        mellan specialsjukvården och primärvården.
8816: dena av social- och hälsovårdsministeriets servi-      Med utgångspunkt i de utredningar som gjorts
8817: cestrukturprojekt. Därom har även gjorts utred-     anser socia1- och hälsovårdsministeriet att det är
8818: ningar inom de olika sjukvårdsdistriktens områ-     möj1igt att samordna den kliniska laboratorie-
8819: den. Många sjukvårdsdistrikt och deras med-         verksamhetens regionala strukturer och funktio-
8820: lemskommuner har kommit väli gång med elimi-        ner och att det också är lönsamt med tanke på
8821: neringen av överlappningarna.                       kvaliteten, kundservicen och ekonomin. Många
8822:    En utredning av behovet av laboratorie- och      beslutsfattare i kommunerna och samkommu-
8823: röntgentjänster och en kartläggning av samarbe-     nerna har insett detta och börjat vidta behöv1iga
8824: tet mellan de nuvarande serviceproducenterna är     åtgärder.
8825: 
8826:        Helsingforsden 10 oktober 1997
8827: 
8828:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
8829:                                             KK 873/1997 vp
8830: 
8831: Kirjallinen kysymys 873
8832: 
8833: 
8834: 
8835: 
8836:                                    Sulo Aittoniemi /k~k: Henki-Kansan vakuutettujen asemasta
8837: 
8838: 
8839: 
8840:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8841: 
8842:    Kansa-yhtiöiden kävi niin kuin kävi. Rauha            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8843: niiden muistolle. Näin eivät kuitenkaan ajattele      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8844: ne, joilla on esimerkiksi säästöhenkivakuutus tä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8845: hän vakuutusmuotoon keskittyneessä Henki-             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8846: Kansa-nimisessä yhtiössä. He yrittävät saada
8847: vastausta siihen, onko heillä mahdollisuutta saa-               Onko Hallitus, jonka yksi ministeriö
8848: da maksujensa summana syntynyttä säästö-                     valvoo alaa, tietoinen, missä vaiheessa on
8849: osuutta ja muita vakuutukseensa mahdollisesti                Henki-Kansa-nimisen Kansa-yhtiöiden
8850: Iiittyneitä etuja. Kysyjille vastaa toisaalla puhe-          osan selvittely, koska selvitys asioista val-
8851: linvastaaja, toisaalla eli asianomaisessa ministe-           mistuu ja miten siitä tiedotetaan yhtiön
8852: riössä väitellään vastauksen antamista, jos ky-              asiakkaille eli vakuutetuille, sekä
8853: syjä nyt sattuu onnekkaasti jonkun kiinni saa-                  onko vakuutetuilla mahdollisuuksia
8854: maan puhelimen päähän.                                       saada vakuutusten säästöosuuksia ja
8855:                                                              muita etuja takaisin?
8856: 
8857:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
8858:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
8859: 
8860: 
8861: 
8862: 
8863:  270136
8864: 2                                           KK 873/1997 vp
8865: 
8866: 
8867: 
8868: 
8869:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8870: 
8871:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         kuutuksenottajien ja edunsaajien oikeutta vaa-
8872: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rantamatta. Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan
8873: olette 25 päivänä syyskuuta 1997 päivätyn kir-         erityisen selvityspesän osalta ennen sen lopullista
8874: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-       selvittämistä maksettava määrä on pääsääntöi-
8875: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitto-         sesti ollut 80 prosenttia korvauksesta tai muusta
8876: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            suorituksesta.
8877: n:o 873:                                                   Todettakoon, että tällä hetkellä Henkivakuu-
8878:                                                        tusosakeyhtiö Kansan erityinen selvityspesä suo-
8879:           Onko Hallitus, jonka yksi ministeriö         rittaa korvauksia siten, että ns. riskivakuutusten
8880:        valvoo alaa, tietoinen, missä vaiheessa on      osalta maksetaan 20 prosentilla leikattu korvaus,
8881:        Henki-Kansa-nimisen Kansa-yhtiöiden             ellei kysymyksessä ole sellainen riskivakuutus,
8882:        osan selvittely, koska selvitys asioista val-   jonka vakuutuksenottaja on jatkanut vakuutus-
8883:        mistuu ja miten siitä tiedotetaan yhtiön        ten maksamista konkurssin jälkeenkin. Tässä ti-
8884:        asiakkaille eli vakuutetuille, sekä             lanteessa, mikäli vahinkotapahtuma on myös
8885:           onko vakuutetuilla mahdollisuuksia           sattunut konkurssin jälkeen, suorittaa erityinen
8886:        saada vakuutusten säästöosuuksia ja             selvityspesä korvauksen edunsaajille 100-pro-
8887:        muita etuja takaisin?                           senttisesti.
8888:                                                            Henkivakuutusten takaisinostoja ei sen sijaan
8889:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ole sallittu. Takaisinostojen salliminen saattaisi
8890: vasti seuraavaa:                                       johtaa siihen, että erityisen selvityspesän likvidit
8891:                                                        varat loppuisivat nopeasti, mikä vaarantaisi jäl-
8892:    Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa asetettiin            jelle jäävän vakuutuskannan edut. Tämä tekisi
8893: konkurssiin Helsingin käräjäoikeuden päätök-           käytännössä myös mahdottomaksi saada aikaan
8894: sellä 30.12.1994. Sosiaali- ja terveysministeriö       sopimusta erityiseen selvityspesään kuuluvien
8895: määräsi vakuutusyhtiölain 15 luvun 21 §:n mu-          vakuutusten vakuutuskannan luovuttamisesta.
8896: kaisesti 4.1.1995 tekemällään päätöksellä erityi-          Vakuutusyhtiölain 15 luvun 21 §:n mukaan
8897: sen selvityspesän erotettavaksi konkurssihallin-       erityisen selvityspesän hallinnon eli toimitus-
8898: nosta. Samalla ministeriö määräsi, että Henkiva-       miesten tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista
8899: kuutusosakeyhtiö Kansan vakuutusteknisen               yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa ai-
8900: vastuuvelan katteena oleva ja yhtiön muu omai-         kaansaamaan sopimus vakuutuskannan luovut-
8901: suus on siirrettävä erityiseen selvityspesään. Sa-     tamisesta vakuutusyhtiölain 16 luvun 3 §:n mu-
8902: malla ministeriö määräsi erityisen selvityspesän       kaisesti.
8903: toimitusmiehiksi yhtiön selvitystilan aikana sel-          Ennen kuin neuvotteluihin vakuutuskannan
8904: vitysmiehinä toimineet asianajajat.                    luovuttamisesta voidaan ryhtyä, toimitusmiesten
8905:    Vakuutusyhtiölain 15luvun 10 §:n 3 momen-           on muun muassa arvioitava erityisen selvityspe-
8906: tin mukaan erityisestä selvityspesästä saadaan         sän varojen ja vastuiden määrä. Kun Henkiva-
8907: ennen sen lopullista selvittämistä suorittaa mak-      kuutusosakeyhtiö Kansan lisäksi konkurssissa
8908: suja ainoastaan sosiaali- ja terveysministeriön        on yhtiön emoyhtiö ja muun muassa kolme muu-
8909: luvalla. Antaessaan Henkivakuutusosakeyhtiö            ta samaan konserniin kuuluvaa vakuutusyhtiö-
8910: Kansan erityiselle selvityspesälle luvan suorittaa     tä, ovat mainittujen yhtiöiden keskinäisten vel-
8911: pesästä maksuja on ministeriö noudattanut va-          kasuhteiden selvittely ja näistä johtuneet, osin
8912: kuutussopimuksiin perustuvien suoritusten osal-        vielä keskeneräiset oikeudenkäynnit olennaisesti
8913: ta periaatetta, jonka mukaan korvauksia ja mui-        pitkittäneet ja vaikeuttaneet selvitystehtävää.
8914: ta suorituksia voidaan maksaa silloin, kun ne              Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuutus-
8915: vakuutussopimusten mukaan erääntyvät mak-              kannan siirtoa koskevat neuvottelut on käynnis-
8916: settaviksi, ja siihen määrään, jonka ministeriö        tetty keväällä 1996, jolloin yhtiön taloudellisesta
8917: erityisen selvityspesän esityksestä harkitsee mah-     asemasta oli saatavissa riittävät tiedot. Kannan-
8918: dolliseksi muiden selvityspesään kuuluvien va-         siirtoneuvottelut ovat pesän antaman tiedon
8919:                                             KK 873/1997 vp                                              3
8920: 
8921: mukaan edenneet pitkälle, ja tällä hetkellä on        ta pesän selvityksen tilasta useilla asiakaskirjeil-
8922: jäljellä eräitä erityiskysymyksiä, joiden selvittä-   lä, minkä lisäksi vakuutuksenottajille on lähetet-
8923: mistä jatketaan. Edellyttäen, että mainitut kysy-     ty Iaskutuksen yhteydessä erillistiedonantoja yh-
8924: mykset saadaan ratkaistuiksi, on pesän käsityk-       tiön senhetkisestä tilanteesta.
8925: sen mukaan mahdollista, että kannansiirrosta              Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut tii-
8926: päästäisiin sopimukseen vielä tämän vuoden            viisti konkurssissa olevan Henkivakuutusosake-
8927: puolella.                                             yhtiö Kansan vakavaraisuuden kehittymistä.
8928:     Pesän taloudellisessa tilanteessa on myös kon-    Ministeriö pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen,
8929: kurssiin asettamisen jälkeen tapahtunut myön-         että Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuu-
8930: teistä kehitystä muun muassa kiinteistöjen ar-        tuksenottajien ja vakuutettujen edut saadaan
8931: vonnousun seurauksena, mikä on myös paranta-          mahdollisimman hyvin turvatuiksi. Ministeriö
8932: nut yhtiön vakuutuksenottajien ja vakuutettujen       edellyttää, että lähiaikoina selviää, jatketaanko
8933: asemaa. Tällä on erityistä merkitystä niiden va-      vakuutuskannan siirtoa koskevia neuvotteluja
8934: kuutusten osalta, joihin liittyy säästöosuus.         johonkin toiseen henkivakuutusyhtiöön vai
8935:     Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan erityinen          onko ryhdyttävä muihin vakuutusyhtiölaissa
8936: selvityspesä ja konkurssipesä ovat ilmoituksensa      säädettyihin toimenpiteisiin.
8937: mukaan informoineet vakuutusyhtiön asiakkai-
8938: 
8939:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
8940: 
8941:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
8942: 4                                           KK 873/1997 vp
8943: 
8944: 
8945: 
8946: 
8947:                                          Tili Riksdagens Talman
8948: 
8949:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det särskilda administrationsboet anser vara
8950: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av          möjligt utan att andra tili administrationsboet
8951: den 25 september 1997 till vederbörande medlem         hörande försäkringstagares och förmånstagares
8952: av statsrådet översänt följande av riksdagsman         rätt äventyras. 1 fråga om Livförsäkringsaktie-
8953: Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 873:         bolaget Kansas särskilda administrationsbo har
8954:                                                        det belopp som betalas före den slutliga utred-
8955:           Är Regeringen, vars ett ministerium          ningen i regel utgjort 80% av ersättningen elier av
8956:        utövar tillsyn över branschen, medveten         någon annan prestation.
8957:        om i vilket skede likvidationen är av den           Det kan konstateras att det särskilda adminis-
8958:        del av Kansa-bolagen som heter Livför-          trationsboet för Livförsäkringsaktiebolaget
8959:        säkringsbolaget Kansa, när likvidationen        Kansa för närvarande betalar ersättningar så att
8960:        skali bli fårdig och på vilket sätt informe-    för s.k. riskförsäkringars del betalas ersättningar
8961:        ras bolagets kunder elier försäkrade där-       som nedskurits med 20 procent, om det inte är
8962:        om, samt                                        fråga om sådan riskförsäkring för viiken försäk-
8963:           har de försäkrade möjlighet att få till-     ringstagaren fortsatt betala premier även efter
8964:        baka försäkringarnas sparandelar och            konkursen. 1denna situation om även skadefaliet
8965:        andra förmåner?                                 inträffat efter konkursen, betalar det särkilda
8966:                                                        administrationsboet ersättning tili förmånsta-
8967:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          garna tilllOO procent.
8968: anföra följande:                                           Återköp av livförsäkringar är däremot inte
8969:                                                        tillåtna. Om återköp vore tillåtna kunde det leda
8970:    Livförsäkrings aktiebolaget Kansa försattes i       till att det särskilda administrationsboets likvida
8971: konkurs genom Helsingfors tingsrätts beslut            medel snabbt tar slut, vilket skulie äventyra de
8972: 30.12.1994. Social- och hälsovårdsministeriet be-      förmåner som är förknippade med det återståen-
8973: stämde i enlighet med 15 kap. 21 § lagen om            de försäkringsbeståndet. 1 praktiken skulie detta
8974: försäkringsbolag genom sitt beslut 4.1.1995 att        också omintetgöra möjligheten att få tili stånd ett
8975: ett särskilt administrationsbo skali avskiljas från    avtal om överlåtelse av det försäkringsbestånd
8976: konkursförvaltningen. Samtidigt bestämde mi-           som hör till det särskilda administrationsboet.
8977: nisteriet att den egendom som täcker Livförsäk-            Enligt 15 kap. 21 § lagen om försäkringsbolag
8978: ringsaktiebolaget Kansas försäkringstekniska           skali förvaltningen för det särskilda administra-
8979: ansvarsskuld och bolagets övriga egendom skali         tionsboet, dvs. förrättningsmännen, sträva efter
8980: överföras till det särskilda administrationsboet.      att så fort som möjligt nå överenskommelse med
8981: Samtidigt förordnade ministeriet de advokater          ett eller flera försäkringsbolag om överlåtelse av
8982: som var utredningsmän under den tid bolaget var        försäkringsbeståndet i enlighet med 16 kap. 3 §
8983: i likvidation till administrationsboets förrätt-       lagen om försäkringsbolag.
8984: ningsmän.                                                  lnnan förhandlingar om överlåtelse av försäk-
8985:    Enligt 15 kap. 10 § 3 mom. lagen om försäk-         ringsbeståndet kan inledas skali förrättnings-
8986: ringsbolag får före den slutliga avvecklingen av       männen bl.a. uppskatta det särskilda administra-
8987: det särskilda administrationsboet utdelning ur         tionsboets medel och ansvarsbelopp. När utom
8988: detta äga rum endast med tillstånd av social- och      Livförsäkringsaktiebolaget Kansa även bolagets
8989: hälsovårdsministeriet. När ministeriet gav Liv-        moderbolag och bl.a. tre andra försäkringsbolag
8990: försäkringsaktiebolaget Kansas särskilda admi-         inom samma koncern har försatts i konkurs, har
8991: nistrationsbo tillstånd tili utdelning ur boet iakt-   utredningen av de nämnda bolagens ömsesidiga
8992: tog ministeriet i fråga om prestationer som base-      skuldförhålianden och de rättegångar de lett till,
8993: rar sig på försäkringsavtal principen att ersätt-      av vilka en del fortfarande pågår, väsentligt för-
8994: ningar och andra prestationer kan betalas när de       dröjt och försvårat utredningsuppdraget.
8995: enligt försäkringsavtalet förfaller tili betalning         Förhandlingarna om en överföring av Livför-
8996: och tili ett belopp som ministeriet på förslag av      säkringsaktiebolaget Kansas försäkringsbestånd
8997:                                              KK 873/1997 vp                                             5
8998: 
8999: inleddes våren 1996, när tillräckliga uppgifter om     uppgift informerat försäkringsbolagets kunder
9000: bolagets ekonomiska situation fanns tillgängliga.      om boutredningssituationen med många kund-
9001: Enligt boets uppgifter har förhandlingarna om          brev. Dessutom har försäkringstagarna i sam-
9002: överföringen av beståndet avancerat långt och          band med faktureringen fått sig tillsända en sepa-
9003: för närvarande återstår vissa specialfrågor som        rat information om bolagets aktuella situation.
9004: man fortsätter utreda. Förutsatt att beslut kan           Social- och hälsovårdsministeriet har noga
9005: fattas om nämnda frågor är det enligt boets upp-       följt med hur Livförsäkringsaktiebolaget Kansas
9006: fattning möjligt att inom detta år nå en överens-      solvens utvecklar sig. Ministeriet försöker för sin
9007: kommelse om överföringen av beståndet.                 del medverka tili att Livförsäkringsaktiebolaget
9008:    Boets ekonomiska situation har också utveck-        Kansas försäkringstagares och försäkrades för-
9009: lats positivt efter det bolaget försattes i konkurs,   måner blir så väl tryggade som möjligt. Ministe-
9010: bl.a. som en följd av fastigheternas värdestegring,    riet förutsätter att det under den närmaste tiden
9011: vilket även förbättrat ställningen för bolagets        blir klart om förhandlingarna om överföringen
9012: försäkringstagare och försäkrade. Detta har sär-       av försäkringsbeståndet tili något annat livför-
9013: skild betydelse för sådana försäkringar tili vilka     säkringsbolag kommer att fortsätta eller om det
9014: hör en sparandel.                                      krävs andra åtgärder som bestäms i lagen om
9015:    Livförsäkringsaktiebolaget Kansas särskilda         försäkringsbolag.
9016: administrationsbo och konkursbo har enligt
9017: 
9018:      Helsingforsden 15 oktober 1997
9019: 
9020:                                                                              Minister Jouko Skinnari
9021:                                            KK 874/1997 vp
9022: 
9023: Kirjallinen kysymys 874
9024: 
9025: 
9026: 
9027: 
9028:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion saatavien perintään liittyvistä mak-
9029:                                       susopimuksista
9030: 
9031: 
9032:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9033: 
9034:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin Ulf Sund-          velallisten suhteen, toki aina yksilökohtaisen
9035: qvistin kanssa tekemä sopimus kertakaikkisesta       harkinnan perusteella. Tätä vaatii tasa-arvon ni-
9036: suorituksesta oikeuden tuomitsemien saatavien        missä nyt tapaus Sundqvist. Eli kymmenen pro-
9037: suhteen on herättänyt monenlaisia ajatuksia,         senttia kun maksat velkapääomasta, olet mur-
9038: yleensä kielteisiä, mutta on asiassa nähty perus-    heista vapaa. Ikuisesti.
9039: teltujakin puolia, eli valtio saa sopimuksen kaut-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9040: ta osan, muuten ei mitään.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9041:    Tällainen mahdollisuus eli se, että valtio voi    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9042: sopia maksuvelvollisen kanssa tuollaisesta kerta-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9043: kaikkisesta suorituksesta, on kai olemassa yleen-
9044: säkin. Verottaja on sopinut verovelallisen kanssa              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9045: tietyn pääoman maksamisesta, jolloin kertyneet              siin, joiden perusteella valtiolle velallinen
9046: korot on unohdettu jne., Valtiokonttori taas                voi tapauskohtaisen harkinnan jälkeen
9047: muiden valtiolle tuomittujen saatavien osalta.              päästä kokonaan veloistaan suorittamal-
9048: Menettely on kuitenkin ollut äärettömän byro-               la esimerkiksi kymmenennen osan velka-
9049: kraattinen ja kankea. Asiaan olisi saatava jous-            pääomasta, kuten tapahtui entisen puo-
9050: toa ja ryhdyttävä toteuttamaan tapaus Sundqvis-             luejohtaja Ulf Sundqvistin tapauksessa?
9051: tin kaltaista menettelyä myös muiden valtiolle
9052:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
9053: 
9054:                                         Sulo Aittaniemi lkesk
9055: 
9056: 
9057: 
9058: 
9059:  270136
9060: 2                                           KK 874/1997 vp
9061: 
9062: 
9063: 
9064: 
9065:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9066: 
9067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ja hänen maksukykyynsä nähden. Maksukyvyn
9068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaikuttavina tekijöinä vapautusta harkittaessa
9069: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        on otettu huomioon mm. hakijan ikä ja tervey-
9070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         dentila.
9071: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Jos maksuvapautusta hakeneelle on myönnet-
9072: n:o 874:                                               ty yksityishenkilön velkajärjestely, ei maksuva-
9073:                                                        pautusta yleensä myönnetä, koska velkajärjeste-
9074:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         lyn maksuohjelma on vahvistettu hakijan mak-
9075:        siin, joiden perusteella valtiolle velallinen   sukyvyn perusteella. Maksuvapautus voidaan
9076:        voi tapauskohtaisen harkinnan jälkeen           kuitenkin myöntää, jos maksun tai korvauksen
9077:        päästä kokonaan veloistaan suorittamal-         periminen jonkin muun syyn kuin maksukyvyt-
9078:        la esimerkiksi kymmenennen osan velka-          tömyyden perusteella on ilmeisen kohtuutonta.
9079:        pääomasta, kuten tapahtui entisen puo-              Maksuvapautuksen hakijan on liitettävä ha-
9080:        luejohtaja Ulf Sundqvistin tapauksessa?         kemukseen selvitys niistä seikoista, joilla hake-
9081:                                                        musta perustellaan. Asiakirjoihin on liitettävä
9082:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           jäljennökset asiakirjoista, joihin maksuvelvolli-
9083: vasti seuraavaa:                                       suus perustuu, sekä selvitykset hakijan taloudel-
9084:                                                        lisesta tilasta ja maksukyvystä.
9085:    Maksuvapautuslain (529/1980) 1 §:n mukaan               Hakija toimittaa hakemuksen Valtiokontto-
9086: valtiokonttori voi vapauttaa maksu- tai korvaus-       rilie sen viraston tai laitoksen kautta, joka valvoo
9087: velvollisen valtiolle tulevan maksun tai korvauk-      valtion etua kyseisen maksun tai korvauksen
9088: sen suorittamisesta osaksi tai kokonaan, jos va-       suorittamisessa, ja tämä liittää hakemukseen lau-
9089: pautus ei loukkaa valtion etua taijos maksun tai       suntonsa. Suoraan lähetetyistä hakemuksista
9090: korvauksen periminen olisi ilmeisen kohtuuton-         Valtiokonttori pyytää lausunnon erikseen. Peri-
9091: ta. Samoin edellytyksin valtiokonttori voi myön-       vältä virastolta selvitetään asian perintätilanne,
9092: tää helpotusta maksun tai korvauksen suoritta-         eli mitä hakija on maksusta tai korvauksesta
9093: misesta.                                               suorittanut tai mitä häneltä on peritty, sekä mah-
9094:     Maksuvapautuslain soveltamisalueen on kat-         dollisilta yhteisvastuullisilta saadut suoritukset.
9095: sottu olevan yleinen, eli koskevan sellaisia mak-          Valtiokonttorin päätökseen tyytymätön ha-
9096: suja ja korvauksia, joiden osalta erityislaeissa ei    kija voi valittaa hallintolainkäyttölain mukai-
9097: ole erikseen säädetty vapauttamismenettelystä.         sesti Uudenmaan lääninoikeuteen. Valituksen
9098: Näin ollen esimerkiksi veroperusteiset saatavat        lääninoikeuden päätöksestä käsittelee korkein
9099: jäävät maksuvapautuslain soveltamisen ulko-            hallinto-oikeus. Vuonna 1996 maksuvapautus-
9100: puolelle, samoin kuin valtion talousarviossa           hakemuksia on tullut 109 kappaletta.
9101: osoitetusta määrärahasta annetuista lainoista              Edustaja Aittoniemen esittämän kysymyksen
9102: vapauttaminen (L valtion lainanannosta ja val-         asiakokonaisuutta selvitetään tällä hetkellä
9103: tiontakauksesta 449/1988).                             usealla taholla. Eduskunnan perustuslakivalio-
9104:    Maksuvapautuslakiin perustuvat hakemukset           kunnassa on käsiteltävänä edustaja Kankaan-
9105: valtiolle tulevasta maksusta tai korvauksesta va-      niemenja kymmenen muun edustajan allekirjoit-
9106: pauttamiseksi käsitellään Valtiokonttorissa ta-        tama kirjelmä, joka sisältää muistutuksen valtio-
9107: pauskohtaisesti.                                       neuvoston jäsenen virkatoimen lainvastaisuu-
9108:    Vapautuksen edellytyksenä otetaan huo-              desta. Valtion vakuusrahaston valtuusto ja
9109: mioon maksu- tai korvausvelvollisuuden syy ja          Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n parlamen-
9110: hakijan edellytykset valtion saatavan maksami-         taarista valvontaa hoitava yhtiön tarkastusvalio-
9111: seen joko kokonaan tai osaksi. Menettelyllä pyri-      kunta käsittelevät asiaa. Tämän lisäksi Helsingin
9112: tään siihen, että velallisen maksuosuus olisi oi-      kihlakunnanviraston ilmoituksen mukaan poliisi
9113: keassa suhteessa korvausvelvollisuuden syyhyn          on käynnistänyt asiassa uudelleen esitutkinnan.
9114:                                           KK 874/1997 vp                                               3
9115: 
9116:    Maksuvapautuslaki, velkasaneerauslakija ve-          Velalliset ja takaajat ovat 1990-luvun talous-
9117: rolainsäädännön huojennussäännökset antavat         laman seurauksenajoutuneet monesti taloudelli-
9118: jo tällä hetkellä mahdollisuuden tapauskohtai-      seen ahdinkoon. Tämä koskee yksittäisiä kansa-
9119: sesti päätyä kysymyksessä tarkoitettuun loppu-      laisia ja yrittäjiä. Tarvitaan erilaisia toimenpitei-
9120: tulokseen eli siihen, että valtaosa velkapääomas-   tä sekä rahoituslaitosten myötävaikutusta, jotta
9121: ta annetaan anteeksi.                               tilanne saataisiin paranemaan.
9122: 
9123:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
9124: 
9125:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
9126: 4                                            KK 874/1997 vp
9127: 
9128: 
9129: 
9130: 
9131:                                          Tili Riksdagens Talman
9132: 
9133:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Om den som sökt betalningsbefrielse har be-
9134: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         viljats skuldsanering för privatpersoner, beviljas i
9135: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       allmänhet ingen betalningsbefrielse, eftersom
9136: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          skuldsaneringens betalningsprogram har fast-
9137: 874:                                                   ställts med utgångspunkt i sökandens betalnings-
9138:                                                        förmåga. Betalningsbefrielse kan dock beviljas
9139:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder som          om indrivningen av avgiften eller ersättningen av
9140:        gör det möjligt för en person som står i        någon annan anledning än insolvens skulle vara
9141:        skuld tili staten att efter prövning av det     uppenbart oskäligt.
9142:        enskilda fallet slippa sina sku1der genom          Den som söker betalningsbefrielse skall tili
9143:        att betala exempelvis en tiondedel av           ansökan foga en utredning om de omständighe-
9144:        skuldkapitalet, såsom skedde i f.d. parti-      ter, med vilka ansökan motiveras. Tili handling-
9145:        ledaren Ulf Sundqvists fall?                    arna skall också fogas kopior av de handlingar,
9146:                                                        på vilka betalnings- eller ersättningsskyldigheten
9147:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          grundar sig samt utredningar om sökandens eko-
9148: anföra följande:                                       nomi och betalningsförmåga.
9149:                                                           Sökanden sänder ansökan tili statskontoret
9150:    Enligt 1 § lagen om avgiftsbefrielse (529/1980)     via det ämbetsverk eller den inrättning som över-
9151: kan statskontoret helt eller delvis befria en betal-   vakar statens intresse i fråga .9m betalningen av
9152: nings- eller ersättningsskyldig från att erlägga       avgiften eller ersättningen. Ambetsverket eller
9153: statsverket tilikommande avgift eller ersättning,      inrättningen fogar sitt utlåtande tili ansökan.
9154: såvida befriandet icke kränker statens fördel eller    Statskontoret begär ett separat utlåtande om an-
9155: såvida indrivandet av avgiften eller ersättningen      sökningar som sänts direkt. Av det ämbetsverk
9156: vore uppenbart oskäligt. Under samma förut-            som sköter uppbörden begärs uppgifter om i
9157: sättningar kan statskontoret bevilja lättnad i         vilket skede uppbörden är, dvs. hur mycket sö-
9158: skyldigheten att erlägga avgift eller ersättning.      kanden har betalt av avgiften eller ersättningen
9159:    Lagens tillämpningsområde har ansetts vara          eller vad som drivits in av honom, samt om beta1-
9160: allmänt, dvs. gälla sådana avgifter och ersätt-        ningar som erhållits av eventuellt solidariskt an-
9161: ningar för vilka något befrielseförfarande inte        svariga.
9162: har bestämts särskilt i speciallagar. Sålunda om-         Den som är missnöjd med statskontorets be-
9163: fattas exempelvis skattebaserade fordringar inte       slut kan enligt förvaltningsprocesslagen besvära
9164: av lagen om avgiftsbefrielse, liksom inte heller       sig hos länsrätten i Ny1ands Iän. Besvär över
9165: befrielse från Iän som beviljats ur anslag som har     länsrättens beslut behandlas i högsta förvalt-
9166: anvisats i statsbudgeten (lagen om statens långiv-     ningsdomstolen. År 1996 inkom 109 ansökning-
9167: ning och statsborgen 449/1988).                        ar om betalningsbefrielse.
9168:    De ansökningar om befrielse från avgift eller          Den sak som riksdagsman Aittoniemis spörs-
9169: ersättning tili staten som baserar sig på lagen om     mål avser utreds som bäst i flera olika instanser.
9170: avgiftsbefrielse behandlas fall för fall i statskon-   Riksdagens grundlagsutskott behandlar en av
9171: toret.                                                 riksdagsman Kankaanniemi och tio andra riks-
9172:    När befrielse prövas beaktas betalnings- eller      dagsmän undertecknad skrivelse, där man fram-
9173: ersättningsskyldigheten och sökandens möjlig-          ställt en anmärkning mot lagenligheten av en
9174: heter att betala statens fordran helt eller delvis.    medlems av statsrådet ämbetsåtgärd. Statens sä-
9175: Syftet med förfarandet är att få gäldenärens be-       kerhetsfonds fullmäktige och det granskningsut-
9176: talningsandel att stå i rätt proportion till dels      skott som sköter den parlamentariska tilisynen
9177: orsaken tili ersättningsskyldigheten, dels hans        över Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab
9178: betalningsförmåga. Vid prövningen av befrielsen        behandlar saken. Dessutom har häradsämbetet i
9179: har bl.a. sökandens ålder och hälsa beaktats som       Helsingfors meddelat att polisen har återuppta-
9180: faktorer som påverkar betalningsförmågan.              git förundersökningen i saken.
9181:                                            KK 874/1997 vp                                          5
9182: 
9183:    Lagen om betalningsbefrielse, lagen om skuld-        Gäldenärer och borgensmän har ofta hamnat
9184: sanering för privatpersoner och skattelättnads-      i ekonomiska trångmål tili följd av 1990-talets
9185: bestämmelserna i skattelagstiftningen ger redan      ekonomiska depression. Detta gäller enskilda
9186: nu möjligheter att i enskilda fall nå det resultat   medborgare och företagare. Det behövs olika
9187: som avses i spörsmålet, dvs. att största delen av    slags åtgärder samt de finansiella institutens
9188: ett skuldkapital efterskänks.                        medverkan för att en förbättring skall fås tili
9189:                                                      stånd.
9190:      Helsingforsden 17 oktober 1997
9191: 
9192:                                                                          Minister Jouko Skinnari
9193:                                             KK 875/1997 vp
9194: 
9195: Kirjallinen kysymys 875
9196: 
9197: 
9198: 
9199: 
9200:                                    Tarja Filatov /sd ym.: Irtotupakanja tehdasvalmisteisten savukkei-
9201:                                        den verotuksen yhtenäistämisestä
9202: 
9203: 
9204:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9205: 
9206:     Suomessa verotetaan voimakkaasti alkoholia        keita. Vuonna 1996 savukkeita myytiin 4,5 mil-
9207: ja tupakkatuotteita kansanterveydellisistä syistä.    jardia kappaletta. Irtotupakkaa myytiin saman-
9208: Hintapolitiikalla pyritään vaikuttamaan kulu-         aikaisesti noin l 000 tonnia, jonka verollisen
9209: tustottumuksiin. Tupakkatuotteiden verotus            myynnin arvo oli 320 miljoonaa markkaa.
9210: kohdentuu kuitenkin nurinkurisesti. Irtotupak-           Kuluttajan ja kansanterveyden kannalta olisi
9211: kaa verotetaan tehdasvalmisteisia savukkeita ke-      suositeltavampaa asettaa tuotteet verotukselli-
9212: vyemmin, vaikka sen terveydelliset vaikutukset        sesti samanarvoiseen asemaan.
9213: ovat haitallisempia kuin tehdasvalmisteisten sa-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9214: vukkeiden.                                            tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
9215:     Irtotupakka on kuluttajalle lähes puolet hal-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
9216: vempaa kuin tehdasvalmisteiset savukkeet. On          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9217: oikein, että osallistuessaan itse savukkeen val-
9218: mistamiseen kappalehinta on edullisempi. Mutta                  Miksi Hallitus suosii terveydelle hai-
9219: lähes kymmenen prosenttiyksikön veroetu ei ole               tallisempia irtotupakkatuotteita kevyem-
9220: perusteltavissa.                                             mällä verotuksella tehdasvalmisteisiin sa-
9221:     Savukkeiden veroprosentti on arvonlisäveroi-             vukkeisiin nähden, ja
9222:  neen tällä hetkellä 76,43. lrtotupakoiden vero-                aikooko Hallitus yhtenäistää irtotupa-
9223: prosentti on vastaavasti 68,53. Savukkeiden ke-              kan ja tehdasvalmisteisten savukkeiden
9224:  vyempi verotus aiheuttaa sen, että tupakoitsijois-          verotuksen?
9225:  ta yhä suurempi osa polttaa itse käärittyjä savuk-
9226: 
9227:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
9228:           Tarja Filatov /sd              Eila Rimmi /vas             Pirkko Peltomo /sd
9229:           Arto Bryggare /sd              Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Arja Ojala /sd
9230: 
9231: 
9232: 
9233: 
9234: 270!36
9235: 2                                          KK 875/1997 vp
9236: 
9237: 
9238: 
9239: 
9240:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9241: 
9242:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa 1203/1995) nojalla itsekäärittäväksi tarkoitetun
9243: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, hienaksi leikatun savuketupakan arvoperustei-
9244: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen nen valmistevero tulee nousemaan vuoden 1998
9245: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tarja Fila- alusta 48 prosentista 50 prosenttiin tuotteen vä-
9246: tovin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen hittäismyyntihinnasta piipputupakan veron py-
9247: n:o 875:                                              . syessä ennallaan. Veronkorotus liittyy tuona
9248:                                                         ajankohtana voimaan tulevaanjaotteluun sanot-
9249:             Miksi Hallitus suosii terveydelle hai- tujen irtotupakkalaatujen kesken ja tulee nykyi-
9250:          tallisempia irtotupakkatuotteita kevyem- sestään lähentämään tehdasvalmisteisten ja itse-
9251:          mällä verotuksella tehdasvalmisteisiin sa- käärittävien savukkeiden tupakkaveron tasoa.
9252:          vukkeisiin nähden, ja                             Tupakkaverotuksen yleiseksi ongelmaksi on
9253:             aikooko Hallitus yhtenäistää irtotupa- viime vuosina osoittautunut laillisten ja laitto-
9254:          kan ja tehdasvalmisteisten savukkeiden mien Suomessa verottamattomien tuotteiden
9255:          verotuksen?                                    maahantuonti. Tällä hetkellä sekä savukkeiden
9256:                                                         että itsekäärittävän piippu- ja savuketupakan
9257:     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta- vero- ja hintatasot ovat Suomessa muihin ED-
9258: vasti seuraavaa:                                        maihin verrattuina erittäin korkeita, etelä- ja
9259:                                                         itänaapureistamme puhumattakaan. Tupakka-
9260:     Tupakkaveron tarkoituksena on ensisijaisesti veron tason yleistä korottamista voidaan tässä
9261: kerätä valtiolle verotuloja. Toissijaisesti sen avul- tilanteessa pitää arveluttavana sekä valtion vero-
9262: la pyritään myös terveyspoliittisiin päämääriin kertymän että terveyspoliittisten päämäärien
9263: eli edistämään tupakoinnin vähentämistä vaikut- saavuttamisen kannalta. On oletettavaa, että ve-
9264: tamalla veron avulla tupakkatuotteiden hintaan.         ron korotus ja samalla hintojen nostaminen siir-
9265: Tupakkatuotteiden veroa on korotettu viime täisi veron korotuksen kohteeksi tulevien tupak-
9266: vuosina varsin merkittävästi sekä savukkeiden katuotteiden hankintaa Suomen ulkopuolelle ja
9267: että piippu- ja savuketupakan osalta. Vuoden näin vain lisäisi sanottujen tuotteiden tilastoima-
9268: 1995 alusta savukkeiden veroa korotettiin noin tonta ja verottamatonta kulutusta maassamme.
9269: kolme prosenttiyksikköä ja piippu- ja savuketu-            Se, missä määrin tilastoimaton kulutus kas-
9270: pakan veroa noin neljä prosenttiyksikköä. Vas- vaisi, jos ainoastaan itsekäärittävien savukkei-
9271: taava korotus vuoden 1996 alusta oli molemmis- den veroa korotettaisiin, ei ole varmuudella en-
9272: sa ryhmissä noin kolme prosenttiyksikköä. Siitä nakoitavissa. Tämän vuoksi ja koska hienaksi
9273: huolimatta, että verojen korotuksia esitettäessä leikatun savuketupakan veroon on jo tulossaensi
9274: on ollut havaittavissa kulutuksen siirtymistä teh- vuoden alusta korotus, tarkoituksenmukainen
9275: dasvalmisteisista savukkeista hinnaltaan edulli- ratkaisu olisi seurata veronkorotuksen vaikutus-
9276: sempiin, itsekäärittäviin savukkeisiin, savukkei- ta kulutuskäyttäytymiseen. Terveyspoliittisten
9277: den sekä piippu- ja savuketupakan veronkoro- päämäärien saavuttamiseen liittyen hallitus ei
9278: tukset on toteutettu suhteellisesti ottaen yhtä kuitenkaan pidä täysin poissuljettuna sitä vaih-
9279: suurina. Pysyttäytymistä yhtä suurissa korotuk- toehtoa, että itsekäärittävien savukkeiden vero-
9280: sissa on piippu- ja savuketupakan osalta perus- tasoon tehtäisiin myöhemmin uusia korotuksia.
9281: teltu lähinnä työvoima- ja sosiaalipoliittisilla Koska tupakoinnin haittavaikutukset ja siitä ai-
9282: syillä.                                                 heutuvat kustannukset ovat suuret, hallitus seu-
9283:     On kuitenkin huomattava, että voimassa ole- raa tilannetta kysymyksessä tarkoitetusta näkö-
9284: van tupakkaverolain (1470/1994, muutettu lailla kulmasta.
9285: 
9286:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
9287: 
9288:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
9289:                                              KK 875/1997 vp                                             3
9290: 
9291: 
9292: 
9293: 
9294:                                          Tili Riksdagens Talman
9295: 
9296:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1995) kommer att stiga vid ingången av 1998 från
9297: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            48 % till 50 % av produktens detaljhandelspris,
9298: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        medan accisen på piptobak bibehålls oföränd-
9299: dagsman Tarja Fi1atov m.fl. undertecknade              rad. Accishöjningen anknyter till den indelning
9300: spörsmå1 nr 875:                                       av nämnda löstobakskvaliteter som träder i kraft
9301:                                                        vid ovan nämnda tidpunkt och kommer att göra
9302:           Varför gynnar Regeringen 1östobaks-          nivån på tobaksaccisen för fabrikstillverkade ci-
9303:        produkter som är skad1igare för hä1san,         garretter och cigarretter som man rullar själv
9304:        genom att de beskattas mi1dare än               mera enhetlig än vad som nu är fallet.
9305:        fabrikstillverkade cigarretter, och                 Ett allmänt problem vid beskattningen av to-
9306:           ämnar Regeringen förenhet1iga be-            baksprodukter har under de senaste åren visat sig
9307:        skattningen av 1östobak och fabriktillver-      vara införseln av lagliga och olagliga produkter
9308:        kade cigaretter?                                som inte beskattas i Finland. För närvarande är
9309:                                                        accis- och prisnivåerna på både cigarretter samt
9310:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          piptobak och cigarrettobak som rullas till cigar-
9311: anföra fö1jande:                                       retter mycket höga i Finland jämfört med andra
9312:                                                        EU-länder, för att inte tala om våra grannar i
9313:    Syftet med tobaksaccisen är i första hand att       söder och öster. En allmän höjning av nivån på
9314: samla skatteintäkter åt staten. 1 andra hand strä-     tobaksaccisen kan i denna situation anses vara
9315: var man med hjälp av accisen också efter att           betänklig med tanke på både de skatter som
9316: uppnå hälsopolitiska mål, dvs. att främja mins-        inflyter till staten och de hälsopolitiska målen.
9317: kad tobaksrökning genom att med hjälp av acci-         Man kan förmoda att en höjning av accisen och
9318: sen påverka priset på tobaksprodukter. Accisen         på samma gång en höjning av priserna flyttar
9319: på tobaksprodukter har under de senaste åren           anskaffningen av sådana tobaksprodukter som
9320: höjts rätt avsevärt i fråga om såväl cigarretter       drabbas av accishöjningen utanför Finlands
9321: som piptobak och cigarrettobak. Vid ingången           gränser och på detta sätt ökar den icke statistik-
9322: av 1995 höjdes accisen på cigarretter med ca tre       förda och obeskattade konsumtionen av dessa
9323: procentenheter och accisen på piptobak och ci-         produkter i vårt land.
9324: garrettobak med ca fyra procentenheter. Mot-               Man kan inte med säkerhet förutsäga i viiken
9325: svarande höjning vid ingången av 1996 var i båda       utsträckning den icke statistikförda konsumtio-
9326: grupperna ca tre procentenheter. Trots att man i       nen skulle öka om endast accisen på cigarretter
9327: samband med att förslag om accishöjningar har          som man rullar själv höjs. Med anledning härav
9328: kunnat märka en övergång i konsumtionen från           och eftersom accisen på finskuren cigarrettobak
9329: fabrikstillverkade cigarretter till billigare cigar-   kommer att höjas redan i början av nästa år vore
9330: retter som man rullar själv, har accishöjningarna      det ändamålsenligt att följa med hur accishöj-
9331: för cigarretter samt för piptobak och cigarretto-      ningen påverkar konsumtionsbeteendet. Reger-
9332: bak relativt sett varit lika stora. Det att man har    ingen utesluter emellertid inte helt och hållet det
9333: velat hålla sig tililika stora förhöjningar har för    alternativet att accisnivån på cigarretter som
9334: piptobakens och cigarrettobakens del i första          man rullar själv senare höjs på nytt i anknytning
9335: hand motiverats med arbetskraftspolitiska och          till strävan efter att uppnå de hälsopolitiska må-
9336: socialpolitiska orsaker.                               len. Eftersom tobaksrökningens skadliga effek-
9337:    Man bör dock märka att den värderelaterade          ter och kostnaderna tili följd därav är mycket
9338: accisen på finskuren cigarrettobak som är avsedd       stora, följer regeringen situationen ur den synvin-
9339: att rullas till cigarretter med stöd av lagen om       kel som åsyftas i spörsmålet.
9340: tobaksaccis (1470/1994, ändrad genom lag 1203/
9341: 
9342:      Helsingfors den 17 oktober 1997
9343: 
9344:                                                                              Minister Jouko Skinnari
9345:                                               KK 876/1997 vp
9346: 
9347: Kirjallinen kysymys 876
9348: 
9349: 
9350: 
9351: 
9352:                                      Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion verotulojen valvonnasta
9353: 
9354: 
9355: 
9356:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
9357: 
9358:    Vuosiajatkuneesta talouskasvusta huolimatta           tään ilman muuta selvänä, että arvonlisävero ja
9359: valtio joutuu ottamaan edelleen velkaa vuosit-           tätä kautta valtion intressi unohdetaan.
9360: taisten menojensa kattamiseen. Tästä on tehtä-               Asiassa ei auta muu kuin se, että arvonlisäve-
9361: vissä se johtopäätös, että valtio ei saa kaikkia sille   ron maksamisen ja tilitysten seurantaan lisätään
9362: kuuluvia tuloja, ei läheskään. Tämän johtopää-           runsaasti resursseja seuraamaan paikkakunta-
9363: töksen todentamiseen ei tarvita kovin suurta lu-         kohtaisesti verolakien noudattamista. Kun asian
9364: kuviisautta, vaan sen pystyy havaitsemaan taval-         tärkeys on kantapään kautta taottu kansalaisten
9365: linen ihminen tavallisten ihmisten parissa liik-         tajuntaan, valvontaa voidaan vähentää. Jos näin
9366: kuessaan. Täytyy sanoa jopa niin, että lukuvii-          ei tehdä, verovelvollisuuden laiminlyönti lisään-
9367: sautta hankkineet byrokraatit ovat kaiken tä-            tyy yhä edelleen ja valtion saamatta jäävät saami-
9368: män ulkopuolella.                                        set kasvavat entisestään.
9369:    Tiedetään hyvin, että yksityisen tahon palkan-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9370: maksussa nimenomaan ns. tilapäistöissä veron-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9371: pidätystä ei suoriteta kuin nimeksi. On olemassa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9372: kuitenkin myös sellainen veromuoto kuin arvon-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9373: lisävero, jonka laskennallinen tuotto on melkoi-
9374: nen. Todellisuudessa vain osa kiertää valtion                      Tietääkö Hallitus, miten laajaa on
9375: pussiin. Esimerkiksi maaseudulla, kun on kysy-                  maassa palkkatulojen verotilitysten lai-
9376: mys arvonlisäveron alaisista suorituksista, kuten               minlyöntien lisäksi arvonlisäveron peri-
9377: tieurakoista, mökkiurakoista jne., arvonlisäve-                 misen ja tilityksen yhteydessä tapahtuva
9378: ron periminen ja tilittäminen on poikkeuksellis-                valtion tulojen menetys, ja
9379: ta. Sellaista työn tilaajaa, joka ilmoittaa suoritta-              aikooko Hallitus viimeinkin puuttua
9380: vansa urakan tai tilauksen maksun arvonlisäve-                  asiaan esimerkiksi alv-tarkkailua tekeviä
9381: roineen, pidetään hieman hurahtaneena. Pide-                    tarkastajia lisäämällä?
9382: 
9383:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
9384:                                            Sulo Aittoniemi /kesk
9385: 
9386: 
9387: 
9388: 
9389: 270!36
9390:  2                                          KK 876/1997 vp
9391: 
9392: 
9393: 
9394: 
9395:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9396: 
9397:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nalla pyritään virheellisten menettelyjen ennalta
9398:  mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ehkäisyyn, niiden nopeaan katkaisemiseen ja hy-
9399:  olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vään perintätulokseen. Valvonnan tasoa ja
9400:  jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ulottuvuutta pyritään parantamaan muun mu-
9401:  taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        assa seuraavilla tavoilla.
9402:  n:o 876:                                                Valvonnan laatua kehitetään parantamalla
9403:                                                       valvontaan osallistuvan henkilöstön ammatti-
9404:            Tietääko Hallitus, miten laajaa on         taitoa jatkuvan koulutuksen avulla sekä paran-
9405:         maassa palkkatulojen verotilitysten lai-      tamalla toiminnan ohjausta ja tiedon välitystä.
9406:         minlyöntien lisäksi arvonlisäveron peri-      Muista tehtävistä vapautuvan henkilökunnan
9407:         misen ja tilityksen yhteydessä tapahtuva      kouluttautuminen asiantunteviksi verotarkas-
9408:         valtion tulojen menetys, ja                   tajiksi ei kuitenkaan tapahdu hetkessä. Valvon-
9409:            aikooko Hallitus viimeinkin puuttua        tatietojen hankintaa ja hyväksikäyttöä tehoste-
9410:         asiaan esimerkiksi alv-tarkkailua tekeviä     taan ja systematisoidaan niin valtakunnallisesti
9411:         tarkastajia lisäämällä?                       kuin paikallisesti. Samoin parannetaan verovel-
9412:                                                       vollisista ja heidän intressitahoistaan olemassa
9413:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         olevan tiedon hallintaa ja käytettävyyttä. Vero-
9414:  vasti seuraavaa:                                     velvollisten rekisteröinti saatetaan reaaliaikai-
9415:                                                       seksi ja kokonaisvaltaiseksi. Kuluvana vuonna
9416:      Verohallinnon tehtävänä on varmistaa, että       hallinnossa on erityisesti panostettu uusien yrit-
9417:   kaikki arvonlisäverovelvolliset tilittävät arvon-   täjien ohjaamiseen, jolloin tavoitteena on ollut
9418:   lisäveron oikeamääräisenä ja oikea-aikaisesti.      saada yrittäjät alusta alkaen tietoisiksi verotuk-
9419:   Hallinto on viime vuosina työskennellyt käytet-     seen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista.
9420:   tävissä olevin resursseinja myös kansainvälisellä   Arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten ajan ta-
9421:   tasolla yhteistoiminnassa eri valtioiden verohal-   salla olevan valvonnan avulla kyetään nopeam-
9422:   lintojen kanssa harmaan talouden torjumiseksi.      min reagoimaan laiminlyönteihin. Tarkastustoi-
9423:   Verovalvonnan kehittämisen painopisteenä on         menpiteiden avulla selvitetään verovelvollisen
9424:   edelleen valvonnan laadun ja vaikuttavuuden         tosiasiallinen toiminta ja sen laajuus.
9425:   lisääminen nykyisestä, mikä sisältää laaja-             Hallinnossa kehitetään myös erityisesti har-
9426:   alaisempia toimenpiteitä kuin pelkän verotar-       maan talouden kohteisiin soveltuvia reaaliaikai-
9427:   kastajien määrän lisäämisen.                        sia tarkastusmenetelmiä sekä yhteistyötä muiden
9428:      Valvonnan tulee perustua mahdollisimman          viranomaisten kanssa. Verovalvonnan ja perin-
9429:   reaaliaikaiseenja kokonaisvaltaiseen asiakaskes-    nän yhteistyötä tehostetaan verojen kertymän
9430:   keiseen tilannekuvaan ja sen tulee kyetä reagoi-    parantamiseksi. Erityisesti turvaaruistoimenpi-
9431:   maan havaittuihin laiminlyönteihin nopeasti ja      teiden hyväksikäyttö tarkastusten yhteydessä,
9432:   tehokkaasti. Hallinnon tavoitteena on parantaa      konkursseihin ja konkurssivelallisen jatkajayri-
9433: • valvonnan kykyä tuoda esiin veroviranomaisilta      tyksiin kohdistettava valvonta sekä rikoshyödyn
9434:   piilossa tapahtuvaa toimintaa sekä paljastaa        jäljittäminen ovat kehittämiskohteina.
9435:   olennaisia virheitä ja väärinkäytöksiä. Valvon-
9436: 
9437:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
9438: 
9439:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
9440:                                               KK 876/1997 vp                                               3
9441: 
9442: 
9443: 
9444: 
9445:                                            Tili Riksdagens Talman
9446: 
9447:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         uppbördsresultat. Kontrollnivån och räckvidden
9448: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           för kontrollen försöker man förbättra bl.a. på
9449: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         följande sätt.
9450: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr                Kvaliteten på kontrollen utvecklas genom att
9451: 876:                                                     yrkesskickligheten hos den personai som utövar
9452:                                                          den höjs med hjälp av utbildning samt genom att
9453:            Är Regeringen medveten om hur om-             verksamhetsstyrningen och informationsför-
9454:         fattande inkomstförluster staten f6rorsa-        medlingen förbättras. Att utbilda personai som
9455:         kas, förutom av underlåtenhet att redovi-        frigjorts från andra uppgifter tili yrkesskickliga
9456:         sa skatt för löneinkomster också i sam-          skatteinspektörer går emellertid inte i en hand-
9457:         band med uppbörd och redovisning av              vändning. Anskaffningen och utnyttjandet av de
9458:         mervärdesskatt, och                              uppgifter som behövs i kontrollarbetet effektive-
9459:            ämnar Regeringen äntligen ingripa,            ras och systematiseras såväl på riksnivå som lo-
9460:         t.ex. genom att utöka antalet inspektörer        kalt. Samtidigt förbättras hanteringen av och
9461:         som kontrollerar momsen?                         tillgängligheten hos redan existerande informa-
9462:                                                          tion om de skattskyldiga och deras intressenter.
9463:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Registreringen av de skattskyldiga görs övergri-
9464: anföra följande:                                         pande och tillgänglig i realtid. Under innevaran-
9465:                                                          de år har man inom förvaltningen lagt särskild
9466:    Skatteförvaltningens uppgift är att säkerställa       vikt vid handledning av nya företagare, varvid
9467: att alla som är skyldiga att betala mervärdesskatt       syftet har varit att från början göra företagarna
9468: redovisar denna tili rätt belopp och vid rätt tid-       medvetna om vilka rättigheter och skyldigheter
9469: punkt. Förvaltningen har under de senaste åren           som ansluter sig tili beskattningen. Med hjälp av
9470: med alla tili buds stående medel och även på det         en kontroll av mervärdesbeskattningen och ar-
9471: internationella pianet i samarbete med skatteför-        betsgivarprestationerna som ger en aktuell bild
9472: valtningen i olika Iänder försökt bekämpa verk-          förmår man snabbare reagera på försummelser.
9473: samheten inom den ekonomiska gråzonen. Vid               Genom inspektioner utreds den skattskyldiges
9474: utvecklandet av skattekontrollen ligger tyngd-           faktiska verksamhet och dess omfattning.
9475: punkten fortfarande på en ökning av kontrollens               Inom förvaltningen utvecklas också särskil-
9476: kvalitet och effekt i förhållande tili nuläget, vilket   da kontrollmetoder som kan användas i realtid
9477: inbegriper mera omfattande åtgärder än enbart            och som är särskilt lämpade för objekt inom den
9478: en ökning av antalet skatteinspektörer.                  ekonomiska gråzonen, samt samarbete med and-
9479:     Kontrollen bör grunda sig på en så god hel-          ra myndigheter. Samarbetet mellan dem som ut-
9480: hetsbild som möjligt av kundens situation och            för skattekontrollen och skatteuppbörden effek-
9481: iakttagna försummelser bör leda tili snabba och          tiveras för att inflödet av skatt skall öka. Föremål
9482: effektiva åtgärder. Förmågan att med hjälp av            för utveckling är i synnerhet utnyttjandet av säk-
9483: kontrollen avslöja centrala fel och missbruk mås-        ringsåtgärder i samband med inspektionerna,
9484: te förbättras för att den dolda ekonomin skall           bevakningen av konkurser och av dem som över-
9485: kunna upptäckas. Genom kontrollen strävar                tar konkursgäldenärers företag samt uppspår-
9486:  man efter att på förhand förhindra felaktiga för-       ningen av vinningen av brott.
9487:  faranden, att snabbt bryta dem och att nå ett gott
9488: 
9489:      Helsingfors den 17 oktober 1997
9490: 
9491:                                                                                 Minister Jouko Skinnari
9492:                                              KK 877/1997 vp
9493: 
9494: Kirjallinen kysymys 877
9495: 
9496: 
9497: 
9498: 
9499:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Inkerinsuomalaisten maahanmuutosta
9500: 
9501: 
9502: 
9503:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9504: 
9505:    Sodanaikaisten vääryyksien oikomiseksi pää-         kiireimmiten lopettaa. Asian helpottamista aut-
9506: tettiin Suomessa presidentti Koiviston aikaan          taisi se, että inkerinsuomalaisten asuinsijoilla,
9507: sallia ns. inkerinsuomalaisten laajamittainen          esimerkiksi Venäjällä, heidän elinolosuhteitaan
9508: muutto Suomeen. Muutto-oikeuden perusteina             parannettaisiin, niin kuin jossain määrin lienee
9509: vaadittiin tietynasteisia siteitä Suomeen. Operaa-     tapahtunutkin.
9510: tio oli jälkikäteen arvostellen selvä virhe. Muun         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9511: muassa tänne houkutellut ikääntyneet inkeriläi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9512: set eivät ole Suomeen enää juurtuneet. He koput-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9513: televat kepillään vanhaintalojen piha-asfalttia,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9514: itkevät ja kaipaavat takaisin entisille asuinsijoil-
9515: leen. Toisaalta moni tänne muuttamiseen halu-                     Mikä on tällä hetkellä inkerinsuoma-
9516: kas on käyttänyt mahdollisuutta väärin ja saanut              laisten ns. paluumuuton tilanne, ja aikoo-
9517: paluumuuttajan oikeudet ilman perusteita. Osa                 ko Hallitus ryhtyä rajoittamaan muuttoa
9518: harrastaa täällä rikollista toimintaa, mm. pari-              ja tyrehdyttää muuttovirran parantamal-
9519: tusta. Työelämään ovat vain harvat sopeutuneet.               la inkeriläisten nykyisillä asuinsijoilla
9520:     InkeriJäisten ns. paluumuutto Suomeen pitäisi             heidän elinolosuhteitaan?
9521: 
9522:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
9523: 
9524:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
9525: 
9526: 
9527: 
9528: 
9529: 270136
9530: 2                                           KK 877/1997 vp
9531: 
9532:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9533: 
9534:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        meen muuttanut inkerinsuomalainen voi milloin
9535: mainitussa tapauksessa Te, Rouva Puhemies,            tahansa palata lähtömaahansa. Rikoksiin syyl-
9536: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       listyneet henkilöt ovat luonnollisesti eri asemas-
9537: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        sa. Heiltä voidaan evätä oleskelulupa tai heidät
9538: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         voidaan karkottaa maasta. On selvää ja valitetta-
9539: n:o 877:                                              vaa, että vallitseva työllisyystilanne ja Suomeen
9540:                                                       muuttaneiden heikko suomen kielen taito hei-
9541:            Mikä on tällä hetkellä inkerinsuoma-       kentävät inkerinsuomalaisten kotoutumista
9542:        laisten ns. paluumuuton tilanne, ja aikoo-     Suomeen. Suomen viranomaiset ovat aktiivisesti
9543:        ko Hallitus ryhtyä rajoittamaan muuttoa        tiedottaneet hakijoille asiasta, kun oleskelulupa-
9544:        ja tyrehdyttää muuttovirran parantamal-        hakemus on jätetty ulkomailla.
9545:        la inkeriläisten nykyisillä asuinsijoilla          Suomi on 1990-luvulla monin eri tavoin yrittä-
9546:        heidän elinolosuhteitaan?                      nyt parantaa Inkerinsuomalaisten elinolosuhtei-
9547:                                                       ta ja inkerinsuomalaisen kulttuurin toiminta-
9548:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          edellytyksiä heidän omilla asuinalueillaan. On
9549: vasti seuraavaa:                                      rakennettu vanhusten palvelutaloja Leningradin
9550:                                                       ja Pietarin alueelle ja Viroon. Työministeriön
9551:     Inkerinsuomalaisten paluumuuton säädöspe-         rahoittamana Pietarissa jatkuu kaupallisten
9552: rustaa täsmennettiin ulkomaalaislain muutok-          asiantuntijoiden koulutusohjelma, jonka puit-
9553: sella 28.6.1996. Muutoksen taustalla oli sisäasi-     teissa inkerinsuomalaisia ja suomeapuhuvia ve-
9554: ainministeriön asettamanmaahanmuutto-ja pa-           näläisiä on koulutettu Suomen kaupan asiantun-
9555: kolaispoliittisen     toimikunnan       osamietintö   tijatehtäviin Pietariin. Tänä syksynä Pietarissa
9556: (30.1.1996), joka käsitteli inkerinsuomalaisten       käynnistyi yritystoiminnan kurssi, jonka puit-
9557: paluumuuttoa. Lakiin lisättiin uusi 18 a §, joka      teissa sikäläisiä inkerinsuomalaisia ja jo Suo-
9558: sääntelee pelkästään oleskeluluvan myöntämi-          meen muuttaneita paluumuuttajia koulutetaan
9559: sen edellytyksistä entisen Neuvostoliiton alueelta    perustamaan maiden väliseen yhteistyöhän eri-
9560: peräisin olevalle henkilölle, jolla on suomalainen    koistuvia pienyrityksiä.
9561: syntyperä. Inkerinsuomalaisten paluumuutta-               Inkerinsuomalaisia koskevien toimenpiteiden
9562: jien kohderyhmää tarkennettiin siten, että lähtö-     tavoitteena on ollut toisaalta paluumuuton oh-
9563: kohtaisesti hakijan neljästä isovanhemmasta ai-       jaaminen siten, että muutto tapahtuisi etukäteen
9564: nakin kahden tulee olla kansallisuudeltaan suo-       tiedossa olevien sekä taloudellisesti ja sosiaalises-
9565: malainen. Aikaisempi hallintokäytäntö mahdol-         ti turvattujen olosuhteiden vallitessa. Toisaalta
9566: listi henkilön maahanmuuton, mikäli henkilön          tavoitteena on samanaikaisesti tapahtuva toi-
9567: neljästä isovanhemmasta yksi oli suomalainen.         minta olosuhteiden parantamiseksi heidän
9568:     Suomeen saapuu vuosittain noin 2 000 inke-        asuinalueillaan osana Suomen lähialueyhteistyö-
9569: rinsuomalaista syntyperää olevaa henkilöä sekä        tä ja vaihtoehdon luomisena Suomeen muutolle.
9570: heidän perheenjäsentänsä. Tämä määrä vastaa           Myösmaahanmuutto-ja pakolaispoliittinen toi-
9571: suunnilleen edellä mainitun toimikunnan arviota       mikunta katsoi, että lähialueyhteistyömäärära-
9572: vuosittaisesta paluumuuttajien määrästä. Mää-         hoja tulisi kohdentaa myös inkerinsuomalaisten
9573: rää ei ole tällä hetkellä tarkoitus muuttaa. Paluu-   elinolosuhteiden kehittämiseen ja heidän kult-
9574: muuttojonoissa sekä Venäjän että Viron alueella       tuurinsa tukemiseen Suomen lähialueilla.
9575: on tällä hetkellä useita tuhansia ihmisiä. Koko-          Inkerinsuomalaisten elinolojen parantaminen
9576: naisuudessaan voidaan arvioida, että paluu-           lähialueilla ja toisaalta paluumuuton salliminen
9577: muuttoon oikeutettuja inkerinsuomalaisia on           ovat yhteensovitettavissa olevia asioita, jotka tu-
9578: entisen Neuvostoliiton alueella noin 70 000--         kevat toisiaan siinä perimmäisessä tarkoitukses-
9579: 80 000. Perheenjäsenet mukaan lukien määrän           sa, jolla parannetaan suomalaisten asemaa sekä
9580: arvioidaan olevan yli 100 000.                        Suomessa että Suomen ulkopuolella. Toisaalta
9581:     Inkerinsuomalaisten paluumuutto perustuu          on myönnettävä, että maahanmuutolla on seura-
9582: vapaaehtoisuuteen. Kenenkään ei ole Suomeen           uksia lähtöalueille, jotka menettävät aktiiviväes-
9583: pakko muuttaa ja toisaalta kuka tahansa, jo Suo-      töä Suomeen.
9584: 
9585:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
9586: 
9587:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
9588:                                              KK 877/1997 vp                                              3
9589: 
9590: 
9591: 
9592:                                          Tili Riksdagens Talman
9593: 
9594:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            land, och å andra sidan kan viiken som helst av de
9595: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            ingermanländare som redan flyttat tili Finland
9596: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        när som helst återvända till utflyttningslandet.
9597: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           Personer som har gjort sig skyldiga tili brott är
9598: mål nr 877:                                            naturligtvis i en annan ställning. Deras ansökan
9599:                                                        om uppehållstilistånd kan avslås eller de kan
9600:           Hurdant är för tillfållet läget för s.k.     utvisas. Det är klart och beklagligt att ingerman-
9601:        återflyttning av ingermanländare, och           ländarnas integrering i Finland försvagas av den
9602:        ämnar Regeringen begränsa återflytt-            rådande sysselsättningssituationen och återflyt-
9603:        ningen och få stopp på flyttvågen genom         tarnas dåliga kunskaper i finska. Myndigheterna
9604:        att förbättra levnadsförhållanden för ing-      i Finland har aktivt informerat de sökande om
9605:        ermanländare i deras nuvarande hembyg-          ärendet när dessa har lämnat in sina ansökningar
9606:        der?                                            i utlandet.
9607:                                                            På 1990-talet har Finland på många olika sätt
9608:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt           försökt förbättra ingermanländarnas levnads-
9609: följande:                                              förhållanden och förutsättnigarna för den inger-
9610:                                                        manländska kulturen i deras egna hembygder. I
9611:     Författningsgrunden för ingermanländarnas          Leningrads och S:t Petersburgs område samt i
9612: återflyttning preciserades genom en ändring av         Estland har man byggt servicehus för äldre. 1 S:t
9613: utlänningslagen den 28 juni 1996. Bakom änd-           Petersburg fortsätter utbildningsprogrammet för
9614: ringen låg delbetänkandet (30.1.1996) av kom-          sakkunniga inom handeln som finansieras av ar-
9615: missionen för invandrar- och flyktingpolitik som       betsministeriet och som syftar tili att utbilda ing-
9616: inrikesministeriet tillsatt. Delbetänkandet be-        ermanländare och finsktalande ryssar till expert-
9617: handlade återflyttning av ingermanländare Till         uppgifter inom finska handeln i S:t Petersburg. I
9618: lagen fogades en ny 18 a § som endast reglerar         höst inleddes i S:t Petersburg en kurs i företags-
9619: förutsättnigarna för att en person av finländsk        verksamhet där ingermanländare som är bosatta
9620: härkomst som kommer från det forna                     där samt återflyttare som redan flyttat till Fin-
9621: Sovjetunionens område skall beviljas uppehålls-        land får utbildning för att grunda småföretag
9622: tillstånd. Målgruppen av ingermanländska åter-         som specialiserar sig på samarbetet mellan län-
9623: flyttare preciserades genom att sätta som ut-          derna.
9624: gångspunkt att minst två av den sökandes fyra              Målet för de åtgärder som rör ingermanlän-
9625: mor- eller farföräldrar skall ha finsk nationalitet.   dare har å ena sidan varit att styra återflyttning
9626: Tidigare förvaltningspraxis gjorde det möjligt för     så att flyttning sker under sådana förhållanden
9627: en person att flytta in i Jandet om en av dennes       som man på förhand känner till och som är både
9628: fyra mor- eller farföräldrar var finsk.                ekonomiskt och socialt tryggade. Å andra sidan
9629:     Tili Finland kommer årligen cirka 2 000 perso-     är målet att samtidigt vidta åtgärder för att för-
9630: ner med ingermanländsk härkomst inklusive fa-          bättra förhållanden i deras hembygder som en
9631: miljemedlemmarna. Antalet motsvarar i stort            del av Finlands samarbete inom närområden och
9632: sett ovan nämnda kommissionens uppskattning            ~pm ett alternativ tili återflyttning till Finland.
9633: av det årliga antalet återflyttare. För tilifållet     Aven kommissionen för invandrar- och flyk-
9634: tänker man inte förändra antalet. Både i Ryss-         tingpolitik ansåg att anslag för samarbetet i när-
9635: lands och Estlands område finns numera flera           områdena också borde allokeras till utveckling
9636: tusen människor som köar för återflyttning. To-        av ingermanländarnas levnadsförhållanden och
9637: talt kan antalet ingermanländare som har rätt att      till stöd för deras kultur inom Finlands närom-
9638: återflytta tili Finland uppskattas tili 70 000-        råden.
9639: 80 000 i det forna Sovjetunionens område. Om               Att förbättra ingermanländarnas levnadsför-
9640:  familjemedlemmar räknas med uppskattas anta-          hållanden i närområden och att tillåta återflytt-
9641:  let överskrida 100 000.                               ning är ärenden som kan samordnas. De stöder
9642:     lngermanländarnas återflyttning sker på fri-       varandra med tanke på den yttersta avsikten att
9643:  villig basis. lngen är tvungen att flytta till Fin-   förbättra finländarnas ställning både i Finland
9644: 4                                        KK 877/1997 vp
9645: 
9646: och utanför Finland. Å andra sidan måste man       råden som förlorar yrkesverksam befolkning tili
9647: medge att återflyttning påverkar utflyttningsom-   Finland.
9648: 
9649:      Helsingforsden 7 oktober 1997
9650: 
9651:                                                               Inrikesminister Jan-Erik Enestam
9652:                                             KK 878/1997 vp
9653: 
9654: Kirjallinen kysymys 878
9655: 
9656: 
9657: 
9658: 
9659:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kovelahden tien päällysteen korjaamisesta
9660:                                        Ikaalisissa
9661: 
9662: 
9663:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9664: 
9665:    Kovelahden tie 2611 kolmostieitä Ikaalisten        Pinsiössä on saattanut talviaurauksessa ollajota-
9666: Mansoniemestä Raivataan tielle 23 peruskorjat-        kin häivärähköä, mutta se on pieni asia.
9667: tiin 1980-luvun lopulla. Tie ei kuulunut Tielai-         Kovelahden tien päällystys ja nimenomaan
9668: toksen Turun tiepiirin suunnitelmiin, mutta           vielä erikseen sen nykyinen huono kunto paina-
9669: eduskunta myönsi peruskorjausta varten määrä-         vat mieltäni. Vaikka liikenneministeri Aura on-
9670: rahat. Tästä syystä Turun tiepiiri rakenteli tietä    kin antanut ymmärtää, ettei liikenneministeriöl-
9671: niin sanotusti "pitkin hampain", mutta rakenteli      lä ole mitään käytännön kontakteja Tielaitoksen
9672: kuitenkin. Tien päällyste jätettiin mielestäni kes-   suuntaan, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
9673: keneräiseksi, karkeaksi rengasta runsaasti kulut-     momenttiin viitaten asianomaiselta valtioneu-
9674: tavaksi pinnaksi. Tällä hetkellä tie on Hämeen        voston jäseneltä:
9675: tiepiirin alueella. Pinta on entisellään ja kaiken
9676: lisäksi monin paikoin rikkoontunut. Se on keski-                Saisiko Hallitus selville, aikooko Tie-
9677: määräisesti muita vastaavia teitä huonommassa                laitoksen Hämeen piiri lähitulevaisuudes-
9678: kunnossa.                                                    sa uusia tien 2611 Mansoniemi-Raivala
9679:     Hämeen tiepiiri on toiminut tieasioissa mieles-          päällysteen, jollaista ei liene missään
9680: täni mallikkaasti. Se on muun muassa peruskor-               muualla ja aikooko kyseinen tiepiiri
9681: jannut tien Luhalahdesta Sisättöönja on aloitta-             ikään kuin hätäapuna pikaisesti korjata
9682: massa perusparannustyötä Viljakkala-Kar-                     kyseisen tien pinnan pahimmat rikkoutu-
9683:  he-Kyrönlahti-tiellä, joita toimenpiteitä olen              mat?
9684:  usein hartaasti toivonut. Eräällä tieosuudella
9685:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
9686:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
9687: 
9688: 
9689: 
9690: 
9691:  270136
9692: 2                                             KK 878/1997 vp
9693: 
9694: 
9695: 
9696: 
9697:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9698: 
9699:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          jyräämällä liimatusta kiviaineksesta koostuva
9700: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           niin sanottu soratien pintaus (SOP). Pintaukselle
9701: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         on luonteenomaista karkeahko, ohut ja vain ki-
9702: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          viaineksesta koostuva pinta.
9703: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Soratien pintaus muistuttaa oikeata päällys-
9704: n:o 878:                                                tettä, mutta on tehtävissä selvästi halvemmalla.
9705:                                                         Sen valitettava huono puoli on paikkaustöiden
9706:            Saisiko Hallitus selville, aikooko Tie-      hankaluus.
9707:         laitoksen Hämeen piiri lähitulevaisuudes-          Maantien 2611 SOP-päällyste on viisi vuotta
9708:         sa uusia tien 2611 Mansoniemi-Raivala           vanha ja koostuu vain yhdestä bitumi- ja kiviai-
9709:         päällysteen, jollaista ei liene missään         neskerroksesta. Pinnan kallistukset ovat huonot.
9710:         muualla ja aikooko kyseinen tiepiiri            Tien heikentynyt kunto on Hämeen tiepiirissä
9711:         ikään kuin hätäapuna pikaisesti korjata         pantu merkille, ja se on 13 muun tien joukossa
9712:         kyseisen tien pinnan pahimmat rikkoutu-         tarkempaa tarkastelua tai suunnittelua vaativien
9713:         mat?                                            SOP-teiden listalla. Parannustyö ei ole jatkuvasti
9714:                                                         alentuneiden perustienpidon määrärahojen
9715:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            vuoksi vielä mahtunut perustienpidon ohjel-
9716: vasti seuraavaa:                                        maan.
9717:                                                            Tien pinta pidetään liikenteelle turvallisessa
9718:     Ikaalisten ja Parkanoo rajalla sijaitsevan          kunnossa toistaiseksi hoitotoimenpitein. Vielä
9719: maantien 2611 Mansoniemi-Raivala liikenne               kuluvan vuoden aikana Hämeen tiepiiri selvittää
9720: on keskimäärin 300 autoa/vrk. Tietä ei ole pääl-        tien kunnon tarkemmin sekä tarkistaa, ovatko
9721: lystetty varsinaisella, tasaisesti bitumista ja kivi-   tarvittavat korjaustoimenpiteet lähitulevaisuu-
9722: aineksesta koostuvalla kesto- tai kevytpäällys-         dessa toteutettavissa perustienpidon määrära-
9723: teellä. Sen sijaan tien pintaus on vähäliikenteisille   hoin.
9724: teille soveltuva, bitumisesta sideaineesta ja sille
9725: 
9726:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
9727: 
9728:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
9729:                                             KK 878/1997 vp                                            3
9730: 
9731: 
9732: 
9733: 
9734:                                          Tili Riksdagens Talman
9735: 
9736:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Beläggningen består av en s.k. ytbehandling av
9737: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       grusväg, varvid man på ett bindeämne av bitu-
9738: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     men välter småsten. Karakteristiskt för belägg-
9739: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        ningen är en ganska grov, tunn yta som enbart
9740: 878:                                                 består av småsten.
9741:                                                         Ytbehandlingen av grusväg påminner om en
9742:             Kan Regeringen utreda om Vägverket       riktig beläggning, men den förra är betydligt bil-
9743:          i Tavastlands distrikt inom den närmaste    Iigare att Iägga. Dess beklagliga dåliga sida är
9744:          framtiden kommer att förnya belägg-         svårigheten att reparera skador.
9745:          ningen på väg 2611 mellan Mansoniemi           Ytbehandlingen av väg 2611 är 5 år gamma!
9746:          och Raivata. En dylik beläggning, torde     och består av endast ett Iager bitumen- och små-
9747:          inte förekomma på annat håll. Amnar         sten. Ytans lutning är dålig. Vägens försämrade
9748:          ifrågavarande vägdistrikt som en slags      skick har uppmärksammats av Tavastlands
9749:          nödhjälp snarast reparera de värsta ska-    vägdistrikt och den är nu tillsammans med 13
9750:          dorna i ytan på ifrågavarande väg?          andra vägar på en Iista över ytbehandlade grus-
9751:                                                      vägar som skall granskas närmare eller omplane-
9752:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ras. Förbättringsarbetet har ännu inte fått plats i
9753: anföra följande:                                     grundväghållningens program p.g.a. de kontinu-
9754:                                                      erligt sänkta anslagen för grundväghållning.
9755:    Trafiken på Iandsväg 2611 mellan Mansonie-           Vägens yta hålls tills vidare med hjälp av be-
9756: mi och Raivala på gränsen mellan Ikalis och          handlingsåtgärder i ett skick som tryggar trafik-
9757: Parkano består i medeltal av 300 bilar/dygn. Vä-     säkerheten. Tavastlands vägdistrikt kommer
9758: gen har inte fått någon egentligjämn beläggning      ännu detta år att närmare utreda vägens skick
9759: bestående av asfalt- eller Iättbeläggning av bitu-   och granska om de nödiga reparationsåtgärder-
9760: men och småsten. Däremot lämpar sig nuvaran-         na inom den närmaste framtiden kan vidtas ut-
9761: de beläggning utmärkt för vägar med Iite trafik.     gående från anslagen för grundväghållning.
9762: 
9763:        Helsingfors den 10 oktober 1997
9764: 
9765:                                                                          Trafikminister Matti Aura
9766:                                             KK 879/1997 vp
9767: 
9768: Kirjallinen kysymys 879
9769: 
9770: 
9771: 
9772: 
9773:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Somalilasten lähettämisestä Suomeen ilman
9774:                                        vanhempiaan
9775: 
9776: 
9777:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9778: 
9779:     Kuten viime päivien eräistä televisio-ohjelmis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9780: ta on saatu nähdä, Somaliassa on keksitty ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9781: kehitetty tietynasteinen pakolaisautomaatti,          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9782: joka varmistaa somaliperheiden muuton Suo-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9783: meen, oli sitten pakolaisstatus olemassa tai ei.
9784: Ensin lähetetään mieron tielle yksi tai kaksi per-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
9785: heen alle 10-vuotiasta lasta, jotka saapuvat Suo-            ryhtyä estääkseen sellaisen jopa epäinhi-
9786: meen. Sen jälkeen muuttaa koko kymmenhenki-                  millisen pakolaiskeinottelun, jolla soma-
9787: nen Muhammadin perhe suomalaisen yhteiskun-                  liperheet varmistavat pääsynsä Suomeen
9788: nan elätettäväksi.                                           lähettämällä ensin alaikäiset lapsensa tie-
9789:     Herää kysymys siitä, miten se, että lähettää             tyllä tavoin oman onnensanojassa hank-
9790: pienet lapsensa maailmalle tuntemattomiin olo-               kimaan turvapaikan?
9791: suhteisiin, voi luoda jollekin perheelle oikeuden
9792: elää lopun elämäänsä suomalaisten kustannuk-
9793:  sella.
9794: 
9795:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
9796: 
9797:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
9798: 
9799: 
9800: 
9801: 
9802:  270136
9803: 2                                          KK 879/1997 vp
9804: 
9805: 
9806: 
9807: 
9808:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9809: 
9810:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Suomen ulkomaalaislaissa perhe-elämän suo-
9811: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jelun periaate on kirjattu 18 §:n 1 momenttiin,
9812: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      jonka mukaan oleskelulupa voidaan myöntää,
9813: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       jos ulkomaalaisen lähiomainen asuu Suomessa.
9814: ioniemen kirjallisen kysymyksen n:o 879:             Hallituksen esityksen mukaan lähiomaisella tar-
9815:                                                      koitetaan avio- tai avopuolisoa, alle 18-vuotiaita
9816:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       naimattomia lapsia sekä vanhempia samoin kuin
9817:        ryhtyä estääkseen sellaisen jopa epäinhi-     muuta sukulaista, joka on täysin riippuvainen
9818:        millisen pakolaiskeinottelun, jolla soma-     Suomessa pysyvästi asuvasta ainoasta omaises-
9819:        liperheet varmistavat pääsynsä Suomeen        taan.
9820:        lähettämällä ensin alaikäiset lapsensa tie-      Silloin kun yksin tulleelle alaikäiselle on
9821:        tyllä tavoin oman onnensanojassa hank-        myönnetty oleskelulupa Suomessa, myös hänen
9822:        kimaan turvapaikan?                           vanhempansa ja alaikäiset naimattomat sisaruk-
9823:                                                      sensa voivat saada oleskeluluvan. Tämä perus-
9824:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuu voimassa olevan lain säännöksiin. Kun Suo-
9825: vasti seuraavaa:                                     mesta ei Somaliaan palauteta ketään, ei voida
9826:                                                      myöskään edellyttää, että asianomainen perhe
9827:    Turvapaikanhakijalle voidaan ulkomaalais-         yhdistyisi siten, että Suomessa oleva lapsi palaisi
9828: lain säännösten mukaan myöntää pakolaisase-          perheensä luo. Oleskeluluvan myöntämisen
9829: ma, mikäli hakija täyttää Geneven sopimuksen 1       vaihtoehto olisi lapsen ero vanhemmistaan, mitä
9830: artiklan pakolaismääritelmän. Mikäli tämä edel-      lopputulosta ei voida pitää oikeana. Suomea vel-
9831: lytys ei täyty, mutta hakijaa ei voida palauttaa     voittavana kansainvälisen oikeuden normina on
9832: kotimaahansa tai pysyvään asuinmaahansa tur-         voimassa YK:n lapsen oikeuksia koskeva yleis-
9833: vallisesti, hänelle voidaan myöntää oleskelulupa     sopimus, jonka 3 artiklan mukaan lapsen etu on
9834: suojelun tarpeen vuoksi. Edelleen ulkomaalaisel-     otettava ensisijaisesti huomioon lapsia koskevis-
9835: le voidaan ulkomaalaislain mukaan myöntää            sa viranomaistoimissa.
9836: oleskelulupa painavasta humanitaarisesta syys-          Monien EU:n jäsenvaltioiden ja muidenkin
9837: tä,jollaisena syynä hallituksen esityksen mukaan     länsimaiden tiukentunut maahanmuutto-ja tur-
9838: voidaan pitää ulkomaalaisen koti- tai vakinaises-    vapaikkapolitiikka on osaltaan myötävaikutta-
9839: sa asuinmaassa vallitsevan sisällissodan tai ta-     nut siihen, että alaikäisiä pyritään lähettämään
9840: pahtuneen luonnonmullistuksen aiheuttamaa            yksin tai saattajan mukana turvapaikanhakijaksi
9841: katastrofia.                                         länsimaihin. Lapsen on usein helpompi ylittää
9842:    Somalian kansalaisten osalta voidaan todeta,      rajanylityspiste siitä syystä, ettei lapsilta vaadita
9843: että suurin osa turvapaikanhakijoista on saanut      omaa matkustusasiakirjaa vaan he voivat sisäl-
9844: oleskeluluvan painavasta humanitaarisesta syys-      tyä aikuisen passiin. Tämän yleisesti tiedossa ole-
9845: tä ja vain harvat pakolaisaseman tai oleskelulu-     van väärinkäyttömahdollisuuden vuoksi Ulko-
9846: van suojelun tarpeen vuoksi. Ketään ei ole palau-    maalaisvirasto on vuoden 1997 alusta alkanut
9847: tettu Somaliaan.                                     myöntää muukalaispasseja myös lapsille, jotta
9848:    Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan         lapsen henkilöllisyys on valokuvan avulla passin-
9849: mukaan jokaisella on oikeus nauttia perhe-elä-       tarkastuksessa todettavissa. Tämä pätee myös
9850: määnsä kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomaiset        Somalian kansalaisiin, joille Ulkomaalaisvirasto
9851: eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen,       myöntää ulkomaalaislain 5 §:n nojalla hakemuk-
9852: paitsi silloin kun laki sen sallii, ja se on demo-   sesta Suomen muukalaispassin, koska virasto ei
9853: kraattisessa yhteiskunnassa välttämätöntä kan-       pidä Somalian passia luotettavana matkustus-
9854: sallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan hyvin-   asiakirjana. Somalit saapuvat Suomeen käyttäen
9855: voinnin vuoksi tai epäjärjestyksen ja rikollisuu-    monia muitakin matkustusasiakirjoja.
9856: den estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaa-         Lapsen lähettäminen yksin tulisi estää jo en-
9857: miseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja        nen kotimaasta tai turvapaikkamaasta lähtöä.
9858: vapauksien turvaamiseksi.                            Tähän Suomella ei ole mahdollisuuksia, koska
9859:                                          KK 879/1997 vp                                            3
9860: 
9861: Suomi voi vaikuttaa ilmiöön vasta omassa oi-       mahdollisen sakkorangaistuksen asettaminen
9862: keudenkäyttöpiirissään. Yhteistyö muiden mai-      kuljetusyhtiöille, jotka ottavat kuljetettavakseen
9863: den kanssa ilmiön estämiseksi on vättämätöntä.     henkilöitä ilman tarvittavia matkustusasiakir-
9864: Suomi osallistuu Euroopan unionissa ja muilla      joja. Hyvin toimiva rajavalvonta ennalta ehkäi-
9865: kansainvälisillä foorumeilla tapahtuvaan yhteis-   see osaltaan kysymyksessä tarkoitettua lasten
9866: työhön laittoman maahanmuuton ehkäisemi-           hyväksikäyttöä. Esimerkiksi ED-maissa toimi-
9867: seksi. Schengenin sopimuksen voimaan saatta-       vaan rajavalvontaan kiinnitetään lisääntyvässä
9868: miseen liittyvien säädösmuutosten yhteydessä       määrin huomiota.
9869: tulee Suomessa harkittavaksi muun muassa
9870:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
9871: 
9872:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
9873: 4                                            KK 879/1997 vp
9874: 
9875: 
9876: 
9877: 
9878:                                           Tili Riksdagens Talman
9879: 
9880:    1 det syfte 37§ 1 mom. riksdagsordningen an-         skyddandet av andra personers fri- och rättig-
9881: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          heter.
9882: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            1 Finlands utlänningslag regleras principen av
9883: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           skydd för familjeliv i 18 § 1 mom. Enligt detta får
9884: 879:                                                    uppehållstilistånd beviljas om en nära släkting
9885:                                                         tili utlänningen bor i Finland. Med en nära släk-
9886:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ting avses enligt regeringens proposition utlän-
9887:         ta för att förhindra den nästan omänskli-       ningens maka/make eller sambo, ett ogift barn
9888:         ga flyktingspekulation som somaliska fa-        som är under 18 år och föräldrar samt någon
9889:         miljer anlitar för att garantera sin inresa     annan släkting som är helt beroende av sin enda
9890:         tili Finland genom att först skicka sina        släkting som är fast bosatt i Finland.
9891:         minderåriga barn för att söka asyl på sätt          Då ett minderårigt barn som inrest ensam har
9892:         och vis lämnade åt sitt öde?                    beviljats uppehållstilistånd i Finland, kan även
9893:                                                         barnets föräldrar och minderåriga ogifta syskon
9894:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt            få uppehållstilistånd. Detta baserar sig på be-
9895: följande:                                               stämmelserna i gällande lag. Eftersom ingen blir
9896:                                                         återsänd från Finland tili Somalia, kan man inte
9897:    En asylsökande kan enligt bestämmelserna i           heller förutsätta att ett barn som vistas i Finland
9898: utlänningslagen beviljas flyktingstatus, om sö-         skall återvända tili sin familj. Alternativet tili
9899: kanden uppfyller kraven i flyktingdefmitionen i         beviljande av uppehållstilistånd är att barnet blir
9900: Genevekonventionens artikel 1. Om detta krav            skilt från sina föräldrar vilket inte kan anses som
9901: inte blir uppfyllt, men den sökande inte tryggt         ett rättvist resultat. FN:s konvention om barnets
9902: kan återsändas tili sitt hemland eller det land där     rättigheter är i kraft som en för Finland bindande
9903: han eller hon är fast bosatt, kan han eller hon         norm av internationell rätt. Enligt artikel 3 i
9904: beviljas uppehållstilistånd på grund av behov av        denna konvention skall barnets bästa komma i
9905: skydd. Dessutom kan en utlänning enligt utlän-          främsta rummet vid alla åtgärder som rör barn
9906: ningslagen beviljas uppehållstilistånd av vägande       och vidtas av myndigheter.
9907: humanitära skäl. Som sådana skäl kan enligt                 En strängare invandrar- och flyktingpolitik i
9908: regeringens proposition betraktas ett inbördes-         många av EU:s medlemsstater och också i andra
9909: krig eller en naturkatastrof i utlänningens hem-        västerländer har bidragit tili strävan att skicka
9910: land eller det land där han eller hon är fast bosatt.   minderåriga barn som asylsökande tili västerlan-
9911:    Vad gäller medborgare iSomaliakan det kon-           det ensamma eller med ledsagare. Det är ofta
9912: stateras att merparten av asylsökande har bevil-        lättare för ett barn att passera ett gränsöver-
9913: jats uppehållstilistånd av vägande humanitära           gångsställe därför att man inte kräver egna pass
9914: skäl. Endast ett fåtal av dem har fått flyktingsta-     av barn utan de kan ingå i passet av en vuxen
9915: tus eller uppehållstilistånd på grund av behov av       person. På grund av denna allmänt kända miss-
9916: skydd. Ingen har återsänts tili Somalia.                bruksmöjlighet har utlänningsverket sedan bör-
9917:    Enligt artikel 8 i Europeiska konventionen           jan av 1997 börjat bevilja även barn främlings-
9918: om skydd för de mänskliga rättigheterna och de          pass så att barnets identitet med hjälp av ett
9919: grundläggande friheterna har envar rätt att åt-         fotograft kan styrkas vid passgranskningen. Det-
9920: njuta respekt för sitt familjeliv. Offentliga myn-      ta gäller också för medborgare i Somalia som på
9921: digheter får inte störa åtnjutandet av denna rät-       ansökan i enlighet med 5 § utlänningslagen bevil-
9922: tighet med undantag för vad som är stadgat i            jas finskt främlingspass av Utlänningsverket, ef-
9923: lag och i ett demokratiskt samhälle och är nöd-         tersom Utlänningsverket inte anser somaliska
9924: vändigt med hänsyn tili landets yttre säkerhet,         pass vara tillförlitliga resedokument. Vid sin an-
9925: den allmänna säkerheten, landets ekonomiska             komst tili Finland använder somalier många an-
9926: välstånd, förebyggandet av oordning och brott,          dra slag av resedokument.
9927: hälsovården, skyddandet av sedligheten eller                Att skicka barn ensamma iväg borde förhin-
9928:                                            KK 879/1997 vp                                            5
9929: 
9930: dras redan innan de lämnar hemlandet eller asyl-     melser som förknippas med införande av Scheng-
9931: landet. Finland har inga möjligheter tili detta,     enavtalet skall man i Finland överväga om de
9932: eftersom Finland kan påverka fenomenet först         transportföretag som åtar sig att transportera
9933: inom sitt eget rättstillämpningsområde. Samar-       personer utan resedokument eventuellt skall
9934: bete med övriga Iänder är nödvändigt för att         åläggas ett bötestraff. En väl fungerande gräns-
9935: förebygga denna företeelse. Finland deltar i sam-    bevakning förebygger för sin del det utnyttjande
9936: arbete inom Europeiska unionen och i övriga          av barn som avses i spörsmålet. Man fåster t.ex. i
9937: internationella fora för att förebygga illegal in-   ökande mån uppmärksamhet vid gränsbevak-
9938: vandring. 1 samband med ändringarna i bestäm-        ningen i EU-länderna.
9939:      Helsingforsden 15 oktober 1997
9940: 
9941:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
9942:                                             KK 880/1997 vp
9943: 
9944: Kirjallinen kysymys 880
9945: 
9946: 
9947: 
9948: 
9949:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Taksin tilaamisen ongelmista Helsingissä
9950: 
9951: 
9952: 
9953:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9954: 
9955:     Taksiliikenne on luvanvaraista valvottua lii-     käytännön kannalta. On tapauksia, joissa henki-
9956: kennepalvelujen tarjoamista. Taksin voi sitä tar-     lö ei voi kävellä tiettyyn paikkaan vaan tarvitsisi
9957: vitseva ottaa asemapaikalta, liikenteestä suoraan     auton juuri siihen paikkaan, jossa sillä hetkellä
9958: tai sitten soittamalla tilaus takseja välittävään     on. Kaiken lisäksi vaatimus on kohtuuton ja
9959: puhelinnumeroon. Taksia tarvitseva ilmoittaa          asiaan pitää saada korjaus, jos liikennemuoto
9960: osoitteen, johon sitä pyytää, sekä muut mahdol-       kerran on luvanvaraista ja valvottua.
9961: liset toivomukset.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9962:     Asia ei ole näin yksinkertainen ainakaan Hel-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
9963: singissä, maan suurimmassa kaupungissa, jossa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9964: takseja myös eniten käytetään. Tilaus onnistuu,       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9965: jos ilmoittaa kadun sekä talon numeron, johon
9966: taksin haluaa. Jos tilaa taksin esimerkiksi känny-              Aikooko Hallitus velvoittaa taksilii-
9967: källäja ilmoittaa tarkoin määritellyn paikan, ku-            kennettä valvovat viranomaiset puuttu-
9968: ten esimerkiksi kadun risteyksen, asia ei onnistu,           maan Helsingin kaupungissa käytössä
9969: jos paikalla ei ole taloa, jonka numeron ilmoittai-          olevaan taksien tilausjärjestelmään niin,
9970: si. Joutuu siis kävelemään vaikka kilometrin en-             että tilausosoitteena kadun ja talon nu-
9971: simmäisen numeroidun talon luo. Helsingin tak-               meron sijasta käy mikä tahansa tarkoin
9972: sikeskuksen tietokoneet kun hyväksyvät tilaus-               määritelty sijaintia koskeva ilmoitus, ku-
9973: osoitteena vain kadun sekä talon osoitenumeron.              ten esimerkiksi yleisten katujen risteys?
9974:     Asia on surkuhupaisa mutta hankala myös
9975: 
9976:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
9977: 
9978:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
9979: 
9980: 
9981: 
9982: 
9983: 270136
9984: 2                                              KK 880/1997 vp
9985: 
9986: 
9987: 
9988:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
9989: 
9990:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Helsingissä käytössä olevan taksien tilausväli-
9991: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             tyksen toiminnasta on pyydetty lausunto Helsin-
9992: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           gin Taksiautoilijat ry:ltä ja Helsingin Taksi-Data
9993: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo- Ait-           Oy:ltä. Lausunnon mukaan taksien tilausvälitys-
9994: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             tä hoitaa Helsingin Puhelin Oy yhteistyössä au-
9995: n:o 880:                                                  toilijoiden oman yhtiön, Helsingin Taksi-Data
9996:                                                           Oy:n kanssa. Käytännössä taksikeskuksen ope-
9997:            Aikooko Hallitus velvoittaa taksilii-          ratiivista toimintaa hoitaa Helsingin Puhelin Oy.
9998:         kennettä valvovat viranomaiset puuttu-            Taksikeskuksen toiminta on yksi osa HPY:n nu-
9999:         maan Helsingin kaupungissa käytössä               meropalvelutoimintaa. Helsingin Taksi-Data Oy
10000:         olevaan taksien tilausjärjestelmään niin,         puolestaan suorittaa korttimaksujen clearing toi-
10001:         että tilausosoitteena kadun ja talon nu-          mintaa, data- sekä taksamittarilaitteistojen
10002:         meron sijasta käy mikä tahansa tarkoin            myyntiä ja huoltoa sekä taksipalvelujen kehittä-
10003:         määritelty sijaintia koskeva ilmoitus, ku-        mistä ja markkinointia.
10004:         ten esimerkiksi yleisten katujen risteys?            Koska nykyisestä järjestelmästä on autoilijoi-
10005:                                                           den mukaan aiheutunut joitakin ongelmia, hel-
10006:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              sinkiläiset autoilijat ovat valtuuttaneet Taksi-
10007: vasti seuraavaa:                                          Data OY:n irtisanomaan sopimuksen HPY:n
10008:                                                           kanssa päättymään tämän vuoden lopussa. Näin
10009:    Taksien tilauskeskuksia koskevat määräykset            ollen myös taksien välityksen operatiivinen hoito
10010: uudistettiin vuonna 1994 muutettaessa lakia lu-           tulee Helsingin Taksi-Data Oy:n ja siten itse au-
10011: vanvaraisesta henkilöliikenteestä tiellä (662/            toilijoiden vastuulle vuoden vaihteesta lukien.
10012: 1994). Kyseisen lain muutoksen yhteydessä ke-             Taksien tilauskeskustoiminta tulee näin osaksi
10013: vennettiin tilauskeskuksia koskevaa sääntelyä.            taksipalvelukokonaisuutta, millä seikalla saattaa
10014: Näin ollen kumottiin määräykset, joiden mu-               olla merkitystä asiakaspalvelun kannalta. Uuden
10015: kaan taksiautoilijoilla oli velvollisuus liittyä ti-      välityshenkilöstön koulutus on jo aloitettu.
10016: lauskeskukseen samoin kuin määräykset, joiden                Helsingissä käytössä oleva atk-perusteinen
10017: mukaan samalla alueella voi toimia vain yksi              järjestelmä on otettu käyttöön vuonna 1989. Itse
10018: tilauskeskus. Samassa yhteydessä luovuttiin tak-          järjestelmä on autoilijoiden mukaan sinänsä
10019: siliikenteen sääntelystä lääninhallitusten vahvis-        osoittautunut toimivaksi ja käyttövarmaksi. Tie-
10020: tamilla ohjesäännöillä, kuten taksiradio-ohje-            tokoneohjelmaan on syötetty kaikki Helsingin
10021: säännöillä. Taksiradio-ohjesäännöissä määritel-           katuosoitteet. Auton välittäminen perustuu siinä
10022: tiin muun muassa keskuksen hallinnon tehtävät.            aina selkeään katuosoitteeseen. Atk-järjestel-
10023: Hallinnon tehtävänä oli niiden mukaan järjestää           mästä riippumatta asiakas voi, autoilijoiden
10024: keskuksen toiminta ja tehdä sen järjestämisestä           antamien toimintaohjeiden mukaan, kuitenkin
10025: sopimus. Sen tuli myös määritellä tilauskeskuk-           tilata taksin aina myös katujen risteyksiin tai
10026: seen liittyneiden autoilijoiden velvollisuudet ja         muihin selkeästi määriteltäviin paikkoihin, vaik-
10027: tehdä toimintaohjeita koskeva aloite valvovalle           ka osoitenumeroa ei ole näkyvissä näissä paikois-
10028: poliisille.                                               sa. Kyse on välittäjän ammattitaidosta. Välittä-
10029:     Voimassa oleva taksien tilauskeskuksia kos-           jän on pystyttävä tulkitsemaan asiakkaan sel-
10030: keva sääntely sisältyy henkilöliikennelain 16 §:n         keästi määrittelemä paikka. Kyseisessä tapauk-
10031: 2 momenttiin. Sen mukaan lääninhallitus voi tar-          sessa näin ei ole tapahtunut.
10032: vittaessa kieltää tilauskeskuksen toiminnan, jos             Tilausjärjestelmänjoustavuus asiakkaan kan-
10033: keskuksen toimintaa ei ole järjestetty ympäri-            nalta ja sen soveltuvuus asiakkaiden uusiin ti-
10034: vuorokautiseksi tai ennakkotilausten vastaanot-           laustottumuksiin on mielestäni tärkeää sekä
10035: toa ei ole järjestetty tai mikäli keskus ei ole esittä-   asiakkaiden että autoilijoiden itsensä kannalta.
10036: nyt toiminnastaan vastaavaa henkilöä. Kielto on           Edellä olevan perusteella katson, että nyt kysees-
10037: voimassa kunnes puutteet on korjattu.                     sä oleva ongelma on ensisijaisesti ratkaistavissa
10038:                                                           alan omin toimin.
10039:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
10040: 
10041:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
10042:                                               KK 880/1997 vp                                                  3
10043: 
10044: 
10045:                                           Tili Riksdagens Talman
10046: 
10047:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Ett utlåtande om beställningsförmedlingen i
10048: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          bruk i Helsingfors har inbegärts av Helsingin
10049: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Taksiautoilijat ry och Helsingin Taksi-Data Oy.
10050: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           Enligt utlåtandet sköter Helsingfors Telefon Ab
10051: 880:                                                    om beställningsförmedlingen i samarbete med
10052:                                                         taxibilisternas eget fåretag, Helsingin Taksi-
10053:            Ämnar Regeringen förpliktiga de              Data. 1 praktiken är det Helsingfors Telefon Ab
10054:         myndigheter som har tillsyn över taxitra-       som sköter om taxicentralens operativa verksam-
10055:         fiken att ingripa i det beställningssystem      het. Taxicentralens verksamhet är en del av
10056:         som är i bruk i Helsingfors stadi syfte att     HTFs nummerupplysningstjänst. Helsingin Tak-
10057:         man som beställningsadress istället för         si-Data Oy sköter å sin sida om clearingverksam-
10058:         gata och husnummer skulle ha möjlighet          heten för kredit- och bankkortsbetalningar, för-
10059:         att uppge viiken exakt definierad plats         säljning och service av data- och taxameterut-
10060:         som helst såsom en allmän gatukorsning?         rustning samt utvecklandet och marknadsföring-
10061:                                                         en av taxitjänster.
10062:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Eftersom det nuvarande systemet enligt taxi-
10063: anföra följande:                                        bilisterna har orsakat vissa problem, har helsing-
10064:                                                         forsbilisterna befullmäktigat Taksi-Data Oy att
10065:     Föreskrifterna om beställningscentraler för         häva avtalet med HTF i slutet av året. Således
10066: taxi förnyades 1994 genom ändring av lagen om           överförs taxiförmedlingens operativa skötsel tili
10067: tillståndspliktig persontrafik på väg (66211994). I     Helsingin Taksi-Data Oy och ansvaret övergår
10068: samband med ifrågavarande lagändring mildra-            på så vis tili taxibilisterna själva fr.o.m. årsskiftet.
10069: des stadgandena om beställningscentraler. Såle-         Beställningscentralverksamheten för taxi blir
10070: des upphävdes föreskrifterna om taxibilists plikt       därför en del av en taxiservicehelhet, vilket kan
10071: att ansluta sig till en beställningscentral liksom      ha betydelse för kundservicen. Skolningen av ny
10072: även föreskrifterna om begränsning av beställ-          förmedlingspersonal har redan påbörjats.
10073: ningscentralernas antal tili en på ett och samma           Det ADB-baserade system som används i Hel-
10074: område. I samband med detta frångicks styrning-         singfors togs i bruk 1989. Själva systemet har
10075: en av taxitrafiken genom reglementen som stad-          enligt taxibilisterna visat sig vara funktionellt och
10076: fåsts av länsstyrelsen, exempelvis taxiradioregle-      driftsäkert. Alla gatuadresser i Helsingfors har
10077: menten. 1taxiradioreglementen definierades bl.a.        matats in i dataprogrammet. Bilförmedlingen
10078: uppgifterna för centralens administration. Ad-          grundar sig i detta system på en klart angiven
10079: ministrationens uppgift var enligt dessa att orga-      gatuadress. Oberoende av ADB-systemet kan
10080: nisera centralens verksamhet och uppgöra avtal          kunden, enligt de instruktioner som taxibilister-
10081: om dess organisering. Administrationen skulle           na gett, ändå alltid beställa taxi även tili gatu-
10082: också fastställa plikterna för taxibilister som an-     korsningar eller tili andra klart definierbara stäl-
10083: slutit sig till beställningscentralen samt ta initia-   len även om adressnumret inte är synligt vid
10084: tiv tili instruktioner för den polis som hade tillsyn   dessa ställen. Det är fråga om förmedlarens yr-
10085:  över verksamheten.                                     keskunskap. Förmedlaren skall kunna uttolka
10086:     Ikraftvarande stadganden om beställnings-           ett ställes läge som klart angivits av kunden. 1
10087: centraler för taxi ingår i 16 § 2 mom. persontra-       ifrågavarande fall har så inte skett.
10088:  fiklagen. Enligt denna kan länsstyrelsen vid be-          Beställningssystemets flexibilitet och möjlig-
10089:  hov förbjuda beställningscentralens verksamhet         heten att tillämpa beställningssystemet i enlighet
10090:  om centralens verksamhet inte sköts dygnet runt,       med kundernas nya beställningsvanor är enligt
10091:  förhandsbeställningar inte tas emot eller om cen-      min mening viktigt såväl ur kundens som ur
10092:  tralen inte har utsett en person som svarar för        taxibilistens egen synvinkel. På grund av det ovan
10093:  säkerheten. Förbudet gäller tili dess bristerna har    anförda anser jag att det ifrågavarande proble-
10094:  avhjälpts.                                             met i första hand skall lösas genom åtgärder
10095:                                                         inom branschen.
10096:       Helsingforsden 15 oktober 1997
10097: 
10098:                                                                              Trafikminister Matti Aura
10099:                                               KK 881/1997 vp
10100: 
10101: Kirjallinen kysymys 881
10102: 
10103:                                      Pekka Kuosmanen /kok: Pankkien hyväksi tuomittujen vahingon-
10104:                                         korvausten huojentamisesta sopimuksin
10105: 
10106: 
10107:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10108: 
10109:     Pankkikriisin yhteydessä on monia eri pank-         kun veroministeri Alho hyväksyi korvauksen
10110: kien johtajia ja luottamusmiehiä vastaan nostet-        pienentämisen kymmenesosaan siitä, mitä kor-
10111: tu vahingonkorvauskanteita. Korvauskysymyk-             kein oikeus oli määrittänyt.
10112: siä on käsitelty laajasti myös oikeusistuimissa             Ministeri Alho on perustellut päätöstä julki-
10113: jopa korkeinta oikeutta myöten. Eräs näistä ta-         suudessa sillä, että muuten ei olisi saatu perittyä
10114: pauksista on ollut STS-Pankin entisen pääjohta-         mitään. Tosiasiassa Sundqvist on itse kertonut
10115: jan Ulf Sundqvistin korvausvelvollisuus.                toimivansa kansainvälisenä liikkeenjohdon kon-
10116:      Sundqvistin tapauksen erottaa monista muis-        sulttina. Tällaisen konsultin tulot saattavat nous-
10117: ta korkeimman oikeuden päätös, jonka mukaan             ta useisiin kymmeniin tuhansiin markkoihin
10118: hänen korvausvelvollisuutensa valtiolle- eli ve-        kuukaudessa. Lisäksijulkisuudessa on esiintynyt
10119: ronmaksajille - olisi noin 15 miljoonaa mark-           arvioita, että Sundqvist olisi saanut osan kan-
10120: kaa. Nyt valtio on tyytynyt sopimuksessaan              sainvälisistä palkkioistaan ohi suomalaisen vero-
10121: Sundqvistin kanssa vain 1,2 miljoonan markan            tuksen ja samalla ulosoton. On jäänyt epäselväk-
10122: kertakorvaukseen.                                       si, onko nämä uudet tulot otettu huomioon, kun
10123:      Summa tuntuu korkeimman oikeuden pää-              Sundqvistin korvausvaatimusta alennettiin ja
10124:  tökseen nähden hyvin pieneltä. Vielä pienem-           ministeri Alho hyväksyi sen, vai onko Alhon
10125:  mäksi se käy, kun otetaan huomioon korvaus-            päätös perustunut edelleen siihen, että Sundqvist
10126:  summan perusteella tehtävä verovähennys, mikä          olisi varaton, vailla mahdollisuuksia maksaa
10127:  pienentää nettom~ä.räistä korvaussummaa perä-          korvauksia.
10128:  ti lähelle puolta milJoonaa markkaa.                       Tällainen menettely, jossa ministeri Alho on
10129:      Toinen Sundqvistin tapauksen muista erotta-        sopinut entisen SDP:n puheenjohtajan korvaus-
10130:  va tekijä on se, että tuomio korkeimmassa oikeu-       ten huomattavasta alentamisesta, sotii voimak-
10131:  dessa perustui tapaukseen, jossa hyödynsaajina         kaasti yleistä oikeudenmukaisuuskäsitystä vas-
10132:  olivat Ulf Sundqvist itse sekä hänen veljensä,         taan. Ministeri Alhon päätös antaa täysin väärän
10133:  mikä osoittaa poikkeuksellista häikäilemättö-          moraalisen signaalin. Tilanne asettaa ministeri
10134:  myyttä ja aseman väärinkäyttöä. Myös muut              Alhon aseman ja toiminnan hyvin kyseenalaisek-
10135:  häntä kohtaan nostetut kanteet perustuivat hol-        si, koska asian taustojen selvitys on jäänyt kesken
10136:  tittomaan luototukseen.                                ennen asian nopeaa ja Sundqvistille erittäin edul-
10137:      Ollessaan STS-Pankin pääjohtajana Sund-            lista sopimista.
10138:  qvist ansaitsi yli miljoonan markan vuosituloja.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10139:  Selvityksessä hänet todettiin vähävaraiseksi,          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10140:  mutta tosiasiassa Sundqvistin omaisuuden arvo          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10141:  on kuitenkin jäänyt epäselväksi. Lisäksi on epä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10142:   selvää, onko hän siirtänyt omaisuuttaan muiden
10143:   perheenjäsenten nimiin, ennen kuin häntä vas-                   Mihin perustui Ulf Sundqvistin kor-
10144:   taan nostettiin kanteita. Lehdissä olleiden tieto-           vaussumman laskeminen kymmenes-
10145:  jen mukaan Sundqvistin omaisuudesta oli tar-                  osaan korkeimman oikeuden määrittä-
10146:   koitus tehdä uusi selvitys, mutta sitä ei ehditty            mästä tasosta ja miksi päätös alentami-
10147:   tehdä, ennen kuin korvauksen pienentämisestä                 sesta tehtiin ennen Sundqvistin nykyisen
10148:   sovittiin. Eikö olisi ollut perusteltua tehdä ajan-          taloudellisen tilanteen ja tulojen tarkkaa
10149:   mukainen selvitys Sundqvistin omaisuudesta ja                arviointia?
10150:   nykyisistä tuloista hyvin perusteellisesti, ennen
10151: 
10152:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
10153: 
10154:                                          Pekka Kuosmanen /kok
10155:  270136
10156: 2                                           KK 881/1997 vp
10157: 
10158: 
10159: 
10160: 
10161:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10162: 
10163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        korvausvelvollisuus olisi ollut noin 5, 7 miljoonaa
10164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         markkaa.
10165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Valtion vakuusrahastossa on lähdetty siitä,
10166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka            että käräjäoikeuden tuomio voi olla perusteena
10167: Kuosmasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          mahdolliselle sovinnolle. Yleensä vastaajat on
10168: sen n:o 881:                                          tuomittu yhteisvastuulliseen korvausvelvollisuu-
10169:                                                       teen. Vakuusrahasto on kuitenkin katsonut, että
10170:           Mihin perustui Ulf Sundqvistin kor-         sovinto voidaan solmia, jos vastaajat maksavat
10171:        vaussumman laskeminen kymmenes-                vähintään pääluvun mukaisen markkamäärän
10172:        osaan korkeimman oikeuden määrittä-            niin tuomituista vahingonkorvauksista kuin oi-
10173:        mästä tasosta ja miksi päätös alentami-        keudenkäyntikuluistakin.         Viivästyskorkojen
10174:        sesta tehtiin ennen Sundqvistin nykyisen       maksamista ei pääsääntöisestiole vaadittu sovin-
10175:        taloudellisen tilanteen ja tulojen tarkkaa     noissa. Sovintotapauksissa vastaajille on kuiten-
10176:        arviointia?                                    kin annettu mahdollisuus saada palautus kor-
10177:                                                       vauksesta mikäli kanne, jota kaikki vastaajat ei-
10178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vät ole sopineet, valitusasteessa joko hylätään
10179: vasti seuraavaa:                                      kokonaan tai korvausmääriä alennetaan.
10180:                                                          Valtion vakuusrahasto on ennen STS-Pankki
10181:     Vahingonkorvausoikeudenkäynnit ovat pe-           Oy:tä koskevia lainvoimaisia tuomioita tehnyt
10182: rustuneet valtion vakuusrahastosta annetun lain       sovintoratkaisun       säästöpankkivahingonkor-
10183: 14 a §:n nojalla tukea saaneissa pankeissa teetet-    vausoikeudenkäynneissä käräjäoikeuden tuo-
10184: tyihin eritystarkastuksiin. Erityistarkastusten       mioiden jälkeen 12 vastaajan kanssa. Sovituissa
10185: tarkoituksena on ollut muun muassa selvittää          tapauksissa käräjäoikeus on kohtuullistanut
10186: pankin johdon ja asiakkaiden mahdolliset vää-         korvausvelvollisuudet pääluvun mukaan lasket-
10187: rinkäytökset, joista on voinut aiheutua pankille      tuina tasoille, joihin vastaajilla on ollut maksu-
10188: vahinkoa ja joista on voinut olla seurauksena         kyky. Yhtä vastaajaa lukuun ottamatta kaikki
10189: vahingonkorvaus-tai rikosoikeudellinen vastuu.        suoritukset on saatu kertakorvauksella. Yhden
10190: Erityistarkastusten perusteella valtion vakuusra-     vastaajan kanssa on sovittu kertakorvauksesta ja
10191: hasto eduskunnan pankkituelle asettamien yleis-       maksuajallisesta korollisesta korvauksesta kah-
10192: ten ehtojen mukaisesti edellytti, että vahingon-      deksan vuoden maksuajalla.
10193: korvauskanteita nostetaan. Valtion vakuusra-             Sundqvistin kanssa tehty sovintoratkaisu ta-
10194: hasto valvoo erityistarkastusten perusteella käy-     pahtui normaalilla tavalla seuraavasti:
10195: täviä oikeudenkäyntejä, joissa kantajina tai             1) vastaaja/korvausvelvolliseksi tuomittu (Ulf
10196: asianomistajina ovat tukea saaneet pankit eli         Sundqvist) pyysi neuvotteluja,
10197: nykyisin Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP                2) neuvottelut käytiin kantajan (Omaisuuden-
10198: Oy ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy           hoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy) toimesta Valtion
10199: sekä Yrityspankki Skop Oy.                            vakuusrahaston antamin valtuuksin ja
10200:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:n              3) valtiovarainministeriö hyväksyi neuvotte-
10201: ajamissa kanteissa entistä STS-Pankki Oy:njoh-        lusopimuksen täytäntöönpantavaksi ja antoi
10202: toa vastaan antoi korkein oikeus tuomion              asiassa toimiohjeen kantajalle (Omaisuudenhoi-
10203: 4. 7.1997. Tuomion mukaan Ulf Sundqvistin va-         toyhtiö Arsenal-Silta Oy).
10204: hingonkorvausvelvollisuus yhteisvastuullisesti           Valtiovarainministeriön päätös on tehty ta-
10205: eräiden muidenjohtokunnanjäsenten kanssa oli          loudellisin perustein. Valtion vakuusrahastosta
10206: 9 miljoonaa markkaa sekä oikeudenkäyntiku-            annetun lain 1 §:n mukaisten omaisuudenhoito-
10207: luista korvausvelvollisuus yhteisvastuullisesti 2,4   yhtiöiden perustehtävänä on hoitaa niiden hal-
10208: miljoonaa markkaa lisättynä laillisine korkoi-        lussa olevan omaisuuden realisointia ja ongelma-
10209: neen. Sundqvistin pääluvun mukaan laskettu            luottoja siten, että valtiontaloudelle aiheutuva
10210:                                              KK 881/1997 vp                                            3
10211: 
10212: rasite on mahdollisimman vähäinen. Perustehtä-         tai mitään muutakaan rikosta. Valtion vakuusra-
10213: väänsä toteuttaessaan omaisuudenhoitoyhtiön            haston johtokunnan 10.11.1995 tekemän pää-
10214: on toimittava edellä todetun mukaisesti myös           töksen mukaisesti tutkiotapyyntö peruutettiin
10215: vahingonkorvaussaamisten kohdalla.                     21.11.1995.
10216:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy (en-            - Korkein oikeus määräsi 4. 7.1997 antamis-
10217: tinen Siltapankki Oy) on ryhtynyt seuraaviin toi-      saan kahdessa tuomiossa Sundqvistin omaisuut-
10218: menpiteisiin UlfSundqvistin omaisuuden ja tulo-        ta koskevan myymis- ja hukkaamiskiellon päät-
10219: jen turvaamistoimenpiteiksi ja ulosmittaamisek-        tymään kahden kuukauden kuluessa tuomioiden
10220: si sekä varallisuusasemaa ja mahdollisia omai-         antamisesta eli 4.9.1997. Jotta omaisuuteen koh-
10221: suuden velkojan vahingoksi tapahtuneita dispo-         distunut takavarikko jatkuisi ulosmittauksella ja
10222: nointeja koskeviksi selvityksiksi:                     täten turvaisi velkojan aseman, Omaisuudenhoi-
10223:     - Ulf Sundqvistin omaisuus asetettiin Silta-       toyhtiö Arsenal-Silta Oy haki 12.8.1997 kor-
10224: pankki Oy:n hakemuksesta myymis- ja hukkaa-            keimman oikeuden tuomioiden täytäntöönpa-
10225: miskieltoon 27.5 .1994, jolloin suoritettiin Sund-     noa.
10226: qvistin tuloja ja omaisuutta koskeva ulosottolain         - Sundqvistin tuloja ja omaisuutta koskeva
10227: mukainen ulosottoselvitys. Ulosottoselvityksen         uusi ulosottoselvitys suoritettiin 1.9.1997. Ulos-
10228: mukaan Sundqvistin konsultti- ja elinkeinotulot        ottoselvityksen mukaan Sundqvistin konsultti-
10229: olivat arviolta 500 000 markkaa vuodessa ja hä-        ja elinkeinotulot olivat vuonna 1996 noin 1,1
10230: nen omaisuutensa muodostui vapaa-ajan asun-            miljoonaa markkaa ja hänen omaisuutensa
10231: non puolikkaasta, henkilöautosta, veneestä ja          27.5.1994 tehdyn ulosottoselvityksen mukainen.
10232: asuinirtaimesta.                                       Omaisuus ulosmitattiin 1.9.1997. Ulosmitatun
10233:     -Ulf Sundqvistin tulot haettiin ulosmittauk-       omaisuuden arvoksi arvioitiin noin 70 000 mark-
10234: seen 22.8.1995. Ulosmittauksessa ei ollut              kaa pankkisaamisten jälkeen.
10235: 23.9.1997 mennessä kertynyt varoja lainkaan,              - Sovintoneuvottelujen käymistä varten Ar-
10236: mikä johtui ennen kaikkea siitä, että Sundqvistin      senal-Silta Oy pyysi 10.9.1997 ulosottoviran-
10237: konsulttipalkkiot maksettiin ulkomailta hänen          omaisia pidättäytymään enemmistä täytäntöön-
10238: velkasaldoiselle luotolliselle shekkitililleen, eikä   panotoimenpiteistä 26.9.1997 saakka.
10239: ulosottoviranomaisella näin ollut mahdollisuut-           Edustaja Kuosmasen esittämän kysymyksen
10240: ta ulosmittaukseen.                                    asiakokonaisuutta selvitetään tällä hetkellä
10241:     - Siltapankki Oy teki 24.5.1995 Valtion va-        usealla taholla. Eduskunnan perustuslakivalio-
10242:  kuusrahaston johtokunnan 6.4.1995 tekemän             kunnassa on käsiteltävänä edustaja Kankaan-
10243:  päätöksen mukaisesti Helsingin poliisilaitoksen       niemenja kymmenen muun edustajan allekirjoit-
10244: talous- ja omaisuusrikosyksikölle Ulf Sundqvis-        tama kirjelmä, joka sisältää muistutuksen valtio-
10245:  tia koskevan tutkiotapyynnön sen selvittämisek-       neuvoston jäsenen virkatoimen lainvastaisuu-
10246: si, onko Sundqvist ulosottoselvityksessä antanut       desta. Valtion vakuusrahaston valtuusto ja
10247:  väärän kuvan varallisuusasemastaan tai onko           Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n parlamen-
10248:  hän ennen ulosottoselvitystä disponoinut omai-        taarista valvontaa hoitava yhtiön tarkastusvalio-
10249:  suudestaan velkojan vahingoksi. Poliisin teke-        kunta käsittelevät asiaa. Tämän lisäksi Helsingin
10250:  män laajan selvityksen perusteella ei ollut havait-   kihlakunnanviraston ilmoituksen mukaan poliisi
10251:  tavissa tutkintapyynnössä tarkoitettuja rikoksia      on käynnistänyt asiassa uudelleen esitutkinnan.
10252: 
10253:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
10254: 
10255:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
10256: 4                                          KK 881/1997 vp
10257: 
10258: 
10259: 
10260: 
10261:                                        Tili Riksdagens Talman
10262: 
10263:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     eventuell förlikning. I allmänhet har svarandena
10264: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       dömts till solidariskt skadestånd. Säkerhetsfon-
10265: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     den har dock ansett att förlikning kan träffas om
10266: man Pekka Kuosmanen undertecknade spörs-             svarandena av såväl skadestånden som rätte-
10267: mål nr 881:                                          gångskostnaderna betalar minst ett belopp som
10268:                                                      motsvarar huvudtalet. Betalning av dröjsmåls-
10269:           På vad baserade sig sänkningen av Ulf      räntor har i regel inte krävts vid förlikning. I
10270:        Sundqvists ersättningsbelopp till en tion-    förlikningsfall har svarandena dock getts möjlig-
10271:        dede1 av den nivå som fastställdes av         het att få återbäring av ersättningen ifall besvärs-
10272:        Högsta domsto1en och varför fattades          instansen helt och hållet förkastar talan, som alla
10273:        beslut om sänkningen innan en exakt vär-      svarande inte varit överens om eller sänker ersätt-
10274:        dering av Sundqvists nuvarande finan-         ningsbeloppen.
10275:        siella läge och inkomster hade gjorts?            Innan domarna beträffande STS-Banken Ab
10276:                                                      hade vunnit laga kraft träffade statens säkerhets-
10277:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fond en godvillig uppgörelse med 12 svarande
10278: anföra följande:                                     efter tingsrättens domar i sparbanksskadestånds-
10279:                                                      rättegångarna. 1 förlikningsfallen har tingsrätten
10280:    Skadeståndsrättegångarna baserade sig på de       nedsatt skadestånden beräknade efter huvudtalet
10281: specialgranskningar som man 1ät göra i de ban-       tili nivåer som motsvarar svarandenas betal-
10282: ker som erhållit understöd med stöd av 14 a §        ningsförmåga. Alla betalningar har erhållits som
10283: lagen om statens säkerhetsfond. Avsikten med         engångsersättningar förutom av en svarande.
10284: specialgranskningarna har bl.a. varit att utreda     Med en svarande har överenskommits om en
10285: eventuella missbruk från bankledningens eller        engångsersättning och en räntebelagd ersättning
10286: kundernas sida vilka har kunnat skada banken         som betalas under 8 år.
10287: och leda till skadeståndsansvar eller straffrätts-       Den godvilliga uppgörelsen med Sundqvist
10288: ligt ansvar. 1 enlighet med de allmänna villkor      gjordes på normalt sätt som följer:
10289: som riksdagen hade ställt på bankstödet krävde           1) svaranden/den till skadestånd dömde (Ulf
10290: statens säkerhetsfond på grundval av special-        Sundqvist) begärde förhandlingar
10291: granskningarna att skadeståndstalan skall väck-          2) förhandlingar fördes av käranden
10292: as. Statens säkerhetsfond övervakar de rätte-        (Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy) med
10293: gångar som förs på grundval av specialgransk-        fullmakt av statens säkerhetsfond
10294: ningarna och i vilka kärande eller målsägare är de       3) finansministeriet godkände att förhand-
10295: banker som erhållit stöd, dvs. numera Egen-          lingsavtalet verkställdes och meddelade käran-
10296: domsförvaltningsbolaget Arsenal-SSP Ab och           den (Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy)
10297: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy samt           anvisningar i ärendet.
10298: Yrityspankki Skop Oy.                                    Finansministeriets beslut har fattats på eko-
10299:    Den 4 juli 1997 meddelade Högsta domstolen        nomiska grunder. Till de primära uppgifterna för
10300: dom i de fall där Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-      de egendomsförvaltningsbolag som avses i 1 §
10301: Silta Oy fört talan mot ledningen i f.d. STS-        lagen om statens säkerhetsfond hör att sköta
10302: Banken Ab. Enligt domen ålades Ulf Sundqvist         realiseringen av den egendom de har i sin besitt-
10303: och några andra styrelsemedlemmar att solida-        ning och problemkrediterna så att statens eko-
10304: riskt betala skadestånd tili ett belopp av 9 milj.   nomi belastas så litet som möjligt. När ett egen-
10305: mk samt att solidariskt ersätta rättegångskost-      domsförvaltningsbolag sköter sina primära upp-
10306: naderna med 2,4 milj. mkjämte lagstadgad ränta.      gifter skall det förfara på ovan nämnt sätt i fråga
10307: Sundqvists skadeståndsskyldighet beräknad ef-        om skadeståndsfordringar.
10308: ter huvudtalet hade varit ca 5,7 milj. mk.               Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy (f.d.
10309:    Vid statens säkerhetsfond har man utgått från     Siltapankki Oy) har vidtagit följande åtgärder i
10310: att tingsrättens dom kan ligga till grund för en     syfte att säkra och utmäta Ulf Sundqvists egen-
10311:                                           KK 881/1997 vp                                           5
10312: 
10313: dom och inkomster samt utreda hans förmögen-           - 1 två domar som Högsta domstolen medde-
10314: hetsställning och eventuella dispositioner av       lade 4.7.1997 bestämdes att försäljnings- och
10315: egendomen som gjorts tili skada för borgenären:     skingringsförbudet för Sundqvists egendom
10316:    - På ansökan av Siltapankki Oy belades Ulf       skulle upphöra 2 månader efter att domarna
10317: Sundqvists egendom 27.5.1994 med försäljnings-      meddelats, dvs. 4.9.1997. För att kvarstaden på
10318: och skingringsförbud, varvid man gjorde en i        egendomen skulle fortsätta med utmätning och
10319: utsökningslagen avsedd utsökningsutredning av       sålunda trygga borgenärens ställning, ansökte
10320: Sundqvists inkomster och egendom. Enligt ut-        Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab
10321: sökningsutredningen var Sundqvists konsult-         12.8.1997 om verkställighet av Högsta domsto-
10322: och näringsinkomster uppskattningsvis 500 000       lens domar.
10323: mk om året och hans egendom bestod av hälften          - En ny utsökningsutredning av Sundqvists
10324: av en fritidsbostad, en personbil, en båt och bo-   inkomster och egendom gjordes 1.9.1997. Enligt
10325: hag.                                                utsökningsutredningen var Sundqvists konsult-
10326:     - UlfSundqvists inkomster begärdes utmätta      och näringsinkomster ca 1,l milj. mk år 1996 och
10327: 22.8.1995. Fram tili 23.9.1997 hade inga medel      hans egendom överensstämde med den utsök-
10328: influtit, framför allt beroende på att Sundqvists   ningsutredning som hade gjorts 27.5.1994. Egen-
10329: konsultarvoden betalades från utlandet tili hans    domen utmättes 1.9.1997. Värdet på den utmätta
10330: sheckkonto med kredit som hade debetsaldo, och      egendomn uppskattades tili ca 70 000 mk efter
10331: därför hade utmätningsmyndigheterna ingen           bankfordringarna.
10332: möjlighet att verkställa utmätning.                    - För att kunna föra förlikningsförhandling-
10333:     - 1 överensstämmelse med det beslut som         ar bad Arsenal-Silta Oy 10.9.1997 utmätnings-
10334: statens säkerhetsfond fattade 6.4.1995 framställ-   myndigheterna att avhålla sig från fler verkstäl-
10335: de Siltapankki Oy 24.5.1995 hos byrån för egen-     lighetsåtgärder fram tili 26.9.1997.
10336: doms- och ekonomisk brottslighet vid Helsing-          Den sak som riksdagsman Kuosmanens
10337: fors polisinrättning en begäran om undersökning     spörsmål avser utreds som bäst i flera olika in-
10338: i fråga om UlfSundqvist för att utreda om Sund-     stanser. Riksdagens grundlagsutskott behandlar
10339: qvist vid utsökningsutredningen gett en felaktig    en av riksdagsman Kankaanniemi och tio andra
10340: bild av sin förmögenhetsställning eller om han      riksdagsmän undertecknad skrivelse, där man
10341: före utsökningsutredningen disponerat sin egen-     framställt en anmärkning mot lagenligheten av
10342: dom tili skada för borgenären. Inga sådana brott    en medlems av statsrådet ämbetsåtgärd. Statens
10343: som avsågs i begäran om undersökning eller an-      säkerhetsfonds fullmäktige och det gransknings-
10344: dra brott kunde observeras på grundval av poli-     utskott som sköter den parlamentariska tillsynen
10345: seos omfattande utredning. 1 överensstämmelse       över Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal Ab
10346: med det beslut som direktionen för statens säker-   behandlar saken. Dessutom har häradsämbetet i
10347: hetsfond fattade 10.ll.l995 återtogs begäran om     Helsingfors meddelat att polisen har återuppta-
10348: undersökning 2l.ll.l995.                            git förundersökningen i saken.
10349: 
10350:      Helsingforsden 17 oktober 1997
10351: 
10352:                                                                          Minister Jouko Skinnari
10353:                                             KK 882/1997 vp
10354: 
10355: Kirjallinen kysymys 882
10356: 
10357: 
10358: 
10359: 
10360:                                    Kari Rajamäki /sd: Erikoissairaanhoitopiirien valtionosuusjärjes-
10361:                                        telmästä
10362: 
10363: 
10364:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10365: 
10366:    Terveydenhuollon valtakunnallinen suunnit-         seisellä tavalla. Tämä on paitsi terveydenhuollon
10367: telujärjestelmä oli kankea ja myös kustannuksia       kannalta, myös inhimillisesti kohtuuton tilanne.
10368: nostava. Kunnan kotisairaanhoidon tarpeisiin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10369: saattoi esimerkiksi lääninhallitus sairaanhoitaja-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10370: kiintiön riittämättömyyden vuoksi tarjota kun-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10371: nalle hammashoitajan virkaa. Valtionosuus-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10372: uudistus tapahtui kuitenkin epäonnistuneena
10373: ajankohtana, koska kiristyvä kunnallistalous                    Onko sosiaali- ja terveysministeriö laa-
10374: johti kuntien kaavamaisiin säästöpäätöksiin kos-             timassa ajan tasalla olevaa, mm. potilas-
10375: kien erikoissairaanhoidon kuntayhtymiä. Perus-               jonojen kehitystä koskevaa selvitystä eri
10376: teltuja löysiä on varmasti myös karsittu, mutta              erikoissairaanhoitopiireistä, sekä
10377: tällä hetkellä kyseessä on jo terveydenhuollon                  onko pohdittu valtionosuusjärjestel-
10378: määrällisen ja laadullisen tason vaarantuminen.              män tarkentamista joillakin erikoissai-
10379: Eräissä erikoissairaanhoitopiireissä ovat mm.                raanhoidon aloilla korvamerkitsemällä
10380: varjoainekuvausjonot kasvaneet jopa vuoden                   valtionosuutta pahimpien epäkohtien
10381: mittaisiksi. Nämä potilaat eivät näy avosydänki-             korjaamiseksi?
10382: rurgian potilasjonoissa, eli jonoja "hillitään" ky-
10383: 
10384:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
10385: 
10386:                                            Kari Rajamäki /sd
10387: 
10388: 
10389: 
10390: 
10391: 270136
10392: 2                                          KK 882/1997 vp
10393: 
10394: 
10395: 
10396: 
10397:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10398: 
10399:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Myönteisestä kehityksestä huolimatta esiin-
10400: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tyy puutteita mielenterveyspotilaiden avopalve-
10401: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      luiden järjestämisessä ja joillakin somaattisen
10402: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-      erikoissairaanhoidon alueilla. Hoitokäytännöt
10403: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        eri sairauksien hoidossa ja pääsy hoitoon vaihte-
10404: 882:                                                 levat sairaanhoitopiireittäin ja erikoisaloittain.
10405:                                                      Tämä käy ilmi muun muassa Stakesin vuosittain
10406:           Onko sosiaali- ja terveysministeriö laa-   tekemistä hoitoilmoitukseen perustuvista selvi-
10407:        timassa ajan tasalla olevaa, mm. potilas-     tyksistä. Alueellisten erojen esiinnostaminen on
10408:        jonojen kehitystä koskevaa selvitystä eri     osoittautunut tehokkaaksi alueellisten hoitokäy-
10409:        erikoissairaanhoitopiireistä, sekä            täntöjen tarkistamisessa ja hoitoonpääsyssä.
10410:           onko pohdittu valtionosuusjärjestel-           Sosiaali- ja terveysministeriö on ollut käynnis-
10411:        män tarkentamista joillakin erikoissai-       tämässä ja tukenut sairauksien valtakunnallisten
10412:        raanhoidon aloilla korvamerkitsemällä         näyttöön perustuvien hoitosuositusten ja alueel-
10413:        valtionosuutta pahimpien epäkohtien           listen hoito-ohjelmien laatimista. Stakesissa toi-
10414:        korjaamiseksi?                                miva terveydenhuollon menetelmien arviointiyk-
10415:                                                      sikkö tukee tätä toimintaa.
10416:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Sosiaali- ja terveysministeriön saaman tiedon
10417: vasti seuraavaa:                                     mukaan kiireellistä tutkimusta tarvitsevat poti-
10418:                                                      laat pääsevät sepelvaltimoiden varjoainekuva-
10419:    Valtionosuusjärjestelmän uudistaminenja ta-       uksiin eli koronaariangiografioihin tällä hetkellä
10420: loudellinen lama osuivat samaan ajankohtaan.         julkisissa sairaaloissa jonottamatta. Kiireettö-
10421: Terveydenhuollon menojen kasvu pysähtyi ja           mät potilaat voidaan tutkia yleensä alle kolmessa
10422: jopa reaalista vähenemistä tapahtui vuosina 1992     kuukaudessa paitsi HYKSissä, jossa toimenpi-
10423: -1993. Sairaanhoitopiirien menot vähenivät           dettä joudutaan odottamaan pidempään. Vaik-
10424: vuodesta 1991 vuoteen 1994 yli 2 miljardia mark-     ka sepelvaltimotaudin sairastavuus ja hoidon
10425: kaa eli noin 12 %, mutta ovat sen jälkeen käänty-    tarve on suurinta Oulun ja Kuopion yliopistollis-
10426: neet nousuun.                                        ten sairaaloiden erityisvastuualueilla, niissä on
10427:    Valtionosuusuudistuksen jälkeen lähetteiden       sairaaloiden johdon ja kuntapäättäjien toimesta
10428: määrät erikoissairaanhoitoon ovat kasvaneet en-      saatu sepelvaltimopotilaiden jonotilanne hallin-
10429: nakoitua enemmän. Lisääntynyt kysyntä on voi-        taan.
10430: tu tyydyttää purkamalla tarpeetonta vuodeosas-           Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että alu-
10431: tohoitoa ja siirtymällä nykyaikaista sairaanhoi-     eelliset erot hoitokäytännäissä ja hoitoonpääsys-
10432: don teknologiaa hyödyntäen avopainotteisiin          sä eivät korjaannu valtionosuusjärjestelmää
10433: hoitomuotoihin, joista esimerkkinä voidaan           muuttamalla, vaan kuntien ja kuntayhtymien
10434: mainita päiväkirurgia. Sairaaloiden tuottavuus       luottamus- ja viranhaltijajohdon sekä hoidosta
10435: on kasvanut, potilaiden pääsy erikoissairaanhoi-     päättävien lääkärien yhteistyönä.
10436: toon on parantunut ja suomalaiset saavat eri-
10437: koissairaanhoitoa enemmän kuin aikaisemmin.
10438: 
10439:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
10440: 
10441:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10442:                                            KK 882/1997 vp                                            3
10443: 
10444: 
10445: 
10446: 
10447:                                        Tili Riksdagens Talman
10448: 
10449:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          patienter och inom vissa områden av den soma-
10450: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          tiska specialsjukvården. Behandlingen av olika
10451: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      sjukdomar och vårdtillgängligheten varierar
10452: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs-           mellan de olika sjukvårdsdistrikten och special-
10453: mål nr 882:                                          områdena. Det framgår av bl.a. Stakes årliga
10454:                                                      utredningar, som baserar sig på vårdanmälan.
10455:           Är någon utredning av bl.a. patientkö-     Det har visat sig vara effektivt att ta fram de
10456:        ernas utveckling inom de olika specia1-       regionala skillnaderna vid kontrollen av den
10457:        sjukvårdsdistrikten aktuell inom social-      regionala vårdpraxisen och vårdtillgängligheten.
10458:        och hälsovårdsministeriet, samt                   Social- och hälsovårdsministeriet har medver-
10459:           har man övervägt att precisera statsan-    kat till och understött utarbetandet av riksomfat-
10460:        delssystemet inom några specialsjuk-          tande vårdrekommendationer och regionala
10461:        vårdsområden genom att öronmärka              vårdprogram som baserar sig på sjukdomsbe-
10462:        statsandelar för avhjälpande av de värsta     lägg. Finska enheten för utvärdering av medi-
10463:        missförhållandena?                            cinsk metodik vid Stakes stöder denna verksam-
10464:                                                      het.
10465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Enligt de uppgifter social- och hälsovårdsmi-
10466: anföra följande:                                     nisteriet erhållit kommer patienter som snabbt
10467:                                                      behöver undersökas för närvarande utan köande
10468:     Reformen av statsandelssystemet och den eko-     tili allmänna sjukhus för kranskärlsröntgen med
10469: nomiska depressionen inföll samtidigt. Utgifter-     kontrastmedel, dvs. angiokardiografi. Patienter
10470: na för hälso- och sjukvården upphörde att öka        som inte har akut behov av behandling kan i
10471: och minskade tili och med reellt under 1992-         allmänhet undersökas inom en kortare tid än tre
10472: 1993. Sjukvårdsdistriktens utgifter minskade         månader, utom på HUCS, där man måste vänta
10473: från 1991 tili 1994 med över 2 mrd. mk, dvs. ca      en längre tid på åtgärden. Även om kransartär-
10474: 12 %, men därefter har de börjat öka på nytt.        sjukdomar är vanligast och vårdbehovet störst
10475:     Efter statsandelsreformen har antalet remisser   inom Uleåborgs och Kuopio universitetscentral-
10476: tili specialsjukvården ökat mer än vad man förut-    sjukhus specialansvarsområden, har kösituatio-
10477: sett. Den ökade efterfrågan har man kunnat tili-     nen för patienter med kransartärsjukdomar där
10478: fredsställa genom att avveckla onödig vård på        fåtts under kontroll på initiativ av sjukhusens
10479: vårdavdelningar och övergå tili vårdformer som       ledning och de kommunala beslutsfattarna.
10480: baserar sig på öppen vård, exempelvis dagkirur-          Social- och hälsovårdsministeriet anser att de
10481: gi, genom att utnyttja modern sjukvårdstekno1o-      regionala skillnaderna i fråga om vårdpraxis och
10482: gi. Sjukhusens produktivitet har ökat, patienter-    vårdtillgänglighet inte avhjälps genom att stats-
10483: na har bättre möjlighet att få specialsjukvård och   andelssystemet ändras, utan genom samarbete
10484: finländarna får specialsjukvård mer än tidigare.     mellan kommunernas och samkommunernas le-
10485:     Trots den positiva utvecklingen förekommer       dande förtroendevalda och tjänstemän samt de
10486: brister i fråga om omvårdnaden av psykiatriska       läkare som fattar vårdbeslut.
10487: 
10488:      Helsingforsden 10 oktober 1997
10489: 
10490:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
10491:                                            KK 883/1997 vp
10492: 
10493: Kirjallinen kysymys 883
10494: 
10495: 
10496: 
10497: 
10498:                                   Markku Vuorensola /kesk ym.: Helsinki-Tampere-moottoritien
10499:                                        liittymien sijoittamisesta Lempäälän kuntaan
10500: 
10501: 
10502:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10503: 
10504:     Helsinki-Tampere-moottoritien rakentami-            2. todellinen liittymän tarve; tarvelaskelma,
10505: nen etenee siten, että vuoden 1998 valtion talous-      3. vaikutukset liikenneturvallisuuteen; turval-
10506: arviossa varataan määrärahat Iittala-Kulju-vä-       lisuusselvitys ja
10507: lille. Rakentamiseen liittyvät suunnitelmat,            4. kustannusvaikutukset; kustannussäästöt.
10508: maan 1unastukset ja muut käytännön toimet ovat          Lempäälän Ahtialan kylän ihmiset ovat lähes-
10509: jo varsin pitkällä. Tässä vaiheessa ei ole enää      tyneet asiassa kaikkia mahdollisia tahoja ja ovat
10510: erimielisyyttä itse moottoritien rakentamisesta      yhä edelleen vakuuttuneita siitä, että Herralan-
10511: tai sen linjauksesta. Keskustelua sen sijaan käy-    vuoren liittymä on selvä "suunnitteluvirhe".
10512: dään moottoritien välillisistä vaikutuksista, mm.       Tätä on puoltanut ympäristöministeriö (lau-
10513: meluhaitoista, luonnonarvojen säilyttämisestä ja     sunto 10/5731197). Sen sijaan muilta tahoilta ky-
10514: moottoritieliittymien sijoittamisesta ja niiden      län asukkaat ovat saaneet kysymyksiinsä hyvin
10515: tarpeesta.                                           epämääräisiä vastauksia.
10516:     Lempäälän kunnan alueelle on sijoitettu kaik-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10517: kiaan viisi moottoritieliittymää. Näistä kolme on    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10518:  uusia. Jokainen liittymä merkitsee merkittäviä      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10519:  liikennejärjestelyjä, lisäkustannuksia, suuria      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10520:  maan lunastuksia ja myös liikenneturvallisuus-
10521:  riskejä. Mainittakoon, että moottoritien alkupe-                Millä perusteella Helsinki-Tampere-
10522:  räisessä suunnitteluvaiheessa lähtökohtana oli              moottoritielie Lempäälän kunnan alueel-
10523:  mahdollisimman vähäinen liittymien määrä.                   le rakennetaan kolme uutta liittymää, ja
10524:      Lempäälän kunnan Ahtialan kylän ihmiset                     voitaisiinko vielä tässä vaiheessa -
10525:  ovat jo vuodesta 1994 lähtien kiinnittäneet huo-            ympäristökustannus- ja liikenneturvalli-
10526:  miota ns. Herralanvuoren liittymän tarpeellisuu-            suussyistä-poistaa Herralanvuoren liit-
10527:  teen. Perusteena epäilyyn liittymän rakentami-              tymä ja samalla kehittää Saikan alueen
10528:  seksi esitettiin mm. seuraavaa:                             liittymäjärjestelyjä?
10529:      1. ympäristökysymykset; Herralanvuoren
10530:  alueen rakentaminen ja suuret maan leikkaukset,
10531: 
10532:       Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
10533:           Markku Vuorensola /kesk        Jorma Rantanen /sd              Eila Rimmi /vas
10534:           Kimmo Sasi /kok                Pertti Virtanen /evir           Reijo Lindroos /sd
10535:                   Arja Ojala /sd                                 Satu Hassi /vihr
10536: 
10537: 
10538: 
10539: 
10540:  270136
10541: 2                                           KK 883/1997 vp
10542: 
10543: 
10544: 
10545: 
10546:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10547: 
10548:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuun vaihtoehtoon,johon kuuluu oleellisena osa-
10549: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         na eritasoliittymä Herralanvuoren kohdalla.
10550: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Tärkeä tekijä vaihtoehdon valinnassa oli Lem-
10551: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           päälän kunnan kanta.
10552: Vuorensolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Tiesuunnitelmaa tarkennettaessa Herralan-
10553: myksen n:o 883:                                       vuoren liittymän sijaintia tarkistettiin Lempää-
10554:                                                       län kunnan esityksen pohjalta. Eritasoliittymää
10555:            Millä perusteella Helsinki-Tampere-        siirrettiin hieman etelään, jolloin saavutettiin
10556:        moottoritielle Lempäälän kunnan alueel-        Sarvikkaan kylän melusuojauksen kannalta pa-
10557:        le rakennetaan kolme uutta liittymää, ja       rempi ratkaisu. Lisäksi eritasoliittymä sijoittuu
10558:            voitaisiinko vielä tässä vaiheessa -       nyt maisemallisesti parempaan paikkaan pelto-
10559:        ympäristökustannus- ja liikenneturvalli-       aukean sijasta metsäsaarekkeelle kahden vuoren
10560:        suussyistä-poistaa Herralanvuoren liit-        väliin. Valitussa ratkaisussa mm. kallionleik-
10561:        tymä ja samalla kehittää Saikan alueen         kauksia tehdään vähemmän. Näin ympäristönä-
10562:        liittymäjärjestelyjä?                          kökohdat ovat olleet ratkaisevia Herralanvuoren
10563:                                                       liittymän sijainnista päätettäessä.
10564:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Myös Herralanvuoren eritasoliittymän to-
10565: vasti seuraavaa:                                      teuttamatta jättämistä on tutkittu. Liittymän
10566:                                                       pois jättäminen lisäisi alempiluokkaisten teiden
10567:     Helsingin-Tampereen moottoritien puuttu-          kuormitusta huomattavasti ja johtaisi myös
10568: va osuus Iittalasta Kuljun liittymään on raken-       Lempäälän kunnan maankäyttösuunnitelmien
10569: teilla ja pyritään avaamaan liikenteelle vuonna       uudelleen arviointiin. Liikenneturvallisuus jäisi
10570: 2000. Tiesuunnittelu on käynyt läpi kaikki vai-       nyt suunniteltua ratkaisua huonommaksi.
10571: heet: tarveselvityksen, yleissuunnitelman, tie-           Moottoritien rakentaminen aiheuttaa väistä-
10572: suunnitelman sekä lain mukaisen ympäristöar-          mättä ympäristöhaittoja. Suoritetussa YV A-
10573: vioinnin. Jokaisessa vaiheessa on käyty laaja         lain mukaisessa ympäristövaikutusten arvioin-
10574: vuoropuhelu ja kunkin vaiheen päätökset ovat          nissa on käsitelty laajasti moottoritien vaiku-
10575: perustuneet tehtyihin selvityksiin ja vaikutusar-     tuksia luonnonvaroihin, vesistöön, ihmisiin,
10576: viointeihin sekä eri viranomaistahojen lausuntoi-     eläimistöön, kasvillisuuteen, luonnon moni-
10577: hin. Kysymyksessä mainitusta Lempäälän liitty-        muotoisuuteen ja maisemaan. Selvityksissä ei
10578: mästä Herralanvuoren kohdalla tehdyt valituk-         tullut esille seikkoja, jotka estäisivät moottori-
10579: set korkein hallinto-oikeus on hylännyt               tien tai sen eritasoliittymien rakentamisen
10580:  14.4.1997. Valittajana oli kysymyksessä maini-       suunnitelluille paikoille. Kysymyksen peruste-
10581: tun Ahtialan kylän kyläyhdistys (Kyläpäällikkö        luissa mainittu ympäristöministeriön lausunto
10582: Jukka Peltola ym.).                                   (1 0/5731/97) on Lempäälän Ahtialassa asuvalle
10583:     Lempäälän kunnan maankäyttö ja sen vastai-        Tapani Kauppiselle lähetetty kirje, joka on laa-
10584: nen kehitys edellyttävät hyviä yhteyksiä eri suun-    dittu 24.4.1997 eli noin vuosi tiesuunnitelman
10585: tiin. Moottoritien eritasoliittymien kautta välite-   vahvistamisen jälkeen. Kirjeessä käsitellään
10586: tään liikennettä nauhamaisen taajaman eri osiin       moottoritiesuunnitelmaa ainoastaan Herralan-
10587: sekä muuhun tieverkkoon ja vähennetään läpi-          vuoren eritasoliittymän luontovaikutuksiin ra-
10588: ajotarvetta paikallisilla teillä. Moottoritien tur-   jautuen. Moottoritiesuunnitelmasta, johon ky-
10589: vallisuutta 4-5 kilometrin välein sijoittuvat eri-    seinen eritasoliittymä sisältyi, ei Hämeen ym-
10590: tasoliittymät eivät heikennä.                         päristökeskuksella ollut huomauttamista. Pir-
10591:     Moottoritien linjaukselle oli yleissuunnittelu-   kanmaan liiton seutukaavassa moottoritie- ja
10592: vaiheessa esillä useita vaihtoehtoja. Selvitysten     eritasoliittymävaraukset ovat tiesuunnitelman
10593: jälkeen päädyttiin tiesuunnitelmassa vahvistet-       mukaiset.
10594:                                           KK 883/1997 vp                                           3
10595: 
10596:   Edellä esitetyn perusteella ja erityisesti, kun   van kyläyhdistyksen valituksen, ei ole perusteita
10597: korkein hallinto-oikeus on hylännyt nimen-          eritasoliittymän poistamiselle kysymyksessä esi-
10598: omaan Herralanvuoren eritasoliittymää koske-        tetyllä tavalla.
10599: 
10600:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
10601: 
10602:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
10603: 4                                          KK 883/1997 vp
10604: 
10605: 
10606: 
10607: 
10608:                                        Tili Riksdagens Talman
10609: 
10610:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ningar stannade man för det alternativ som fast-
10611: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ställts i vägplanen. 1 detta alternativ ingick den
10612: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     planskilda anslutningen vid Herralanvuori som
10613: man Markku Vuorensola m.fl. undertecknade            en väsentlig del. En viktig faktor i valet mellan
10614: spörsmål nr 883:                                     alternativen var Lembois kommuns ståndpunkt.
10615:                                                          Då vägplanen preciserades, granskades place-
10616:           På viiken grund byggs det på Lembois       ringen av den planskilda anslutningen vid Her-
10617:        kommuns område tre nya anslutningar           ralanvuori på basis av Lembois kommuns för-
10618:        för motorvägen mellan Helsingfors och         slag. Den planskilda anslutningen försköts en
10619:        Tammerfors, och                               aning söderut, en lösning som var bättre med
10620:           är det ännu i detta skede möjligt att av   tanke på bullerskyddet vid Sarvikas by. Dess-
10621:        miljökostnads- och trafiksäkerhetsskäl        utom passar den planskilda anslutningen nu
10622:        slopa Herralanvuori anslutning och på         bättre in i landskapet genom att den istället för på
10623:        samma gång utveckla anslutningsar-            en öppen åkerslätt placerar sig i en skogsdunge
10624:        rangemangen på Saikka-område?                 mellan två berg. Genom det valda alternativet
10625:                                                      utförs bergskärning i ringare grad. På så vis har
10626:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        miljöaspekterna varit avgörande vid beslutet om
10627: anföra följande:                                     placeringen av Herralanvuori planskilda anslut-
10628:                                                      ning.
10629:    Den del av motorvägen mellan Helsingfors              Man har även undersökt möjligheten att låta
10630: och Tammerfors som ännu inte byggts på sträck-       bli att bygga Herralanvuori planskilda anslut-
10631: an mellan Iittala och Kulju anslutning är under      ning. Detta skulle dock märkbart öka belastning-
10632: byggnad och målet är att sträckan öppnas för         en på vägar av lägre rang och också leda till att
10633: trafik år 2000. Vägplaneringen har genomgått         Lembois kommun måste göra upp nya markan-
10634: alla skeden: behovsutredning, generalplan, väg-      vändningsplaner. Trafiksäkerheten skulle bli
10635: plan och lagenlig bedömning av miljökonsekven-       sämre än i det nu valda alternativet.
10636: serna. I varje skede har dialog på bred bas förts        Byggandet av motorvägen leder oundvikligen
10637: och besluten i varje skede har grundat sig på        till negativa miljöeffekter. 1 den miljökonse-
10638: genomförda utredningar och konsekvensbedöm-          kvensbedömning som gjorts enligt miljökonse-
10639: ningar samt på uttalanden från olika myndighe-       kvensbedömningslagen har motorvägens effek-
10640: ter. Besvären om anslutningen i Lembois vid          ter på naturtillgångarna, vattnet, människorna,
10641: Herralan- vuori, viiken nämns i spörsmålet, har      faunan, floran, naturens variation och landska-
10642: förkastats av högsta förvaltningsdomstolen           pet behandlats ingående. I utredningen framkom
10643: 14.4.1997. Besvärande var i frågan var byför-        inga faktorer som skulle hindra byggandet av
10644: eningen i den i spörsmålet nämnda Ahtiala by         motorvägen eller den planskilda anslutningen på
10645: (byhövding Jukka Peltola m.fl.).                     de planerade områdena. Miljöministeriets utlå-
10646:    Markanvändningen i Lembois kommun och             tande (1 0/5731/97) som nämns i spörsmålets mo-
10647: dess framtida utveckling är beroende av goda         tiveringar är ett brev som sänts till Tapani
10648: förbindelser i olika riktningar. Med hjälp av        Kauppinen, bosatt i Ahtiala by i Lembois. Brevet
10649: planskilda anslutningar förmedlas trafiken tili      är uppgjort 24.4.1997, m.a.o. ungefår ett år efter
10650: den långsmala tätortens olika delar samt tili det    det att vägplanen fastställts. 1 brevet behandlas
10651: övriga vägnätet medan behovet av genomfart på        motorvägsplanen endast med beaktande av mil-
10652: lokala vägar minskas. De planskilda anslut-          jökonsekvenserna av den planskilda anslutning-
10653: ningarna på ett avstånd om 4-5 kilometer från        en vid Herralanvuori. Tavastlands miljöcentral
10654: varandra äventyrar inte motorvägens säkerhet.        gjorde inga anmärkningar beträffande motor-
10655:    1 generalplansskedet fanns det flera olika        vägsplanen, i viiken den ifrågavarande planskil-
10656: dragningsalternativ för motorvägen. Efter utred-     da anslutningen ingår. I Birkalands förbunds re-
10657:                                         KK 883/1997 vp                                              5
10658: 
10659: gionplan är reserveringarna för motorvägen och    förkastat ett besvär som anförts av byföreningen
10660: den planskilda anslutningen i enlighet med väg-   beträffande just Herralanvuori planskilda an-
10661: planen.                                           slutning, finns det inte fog för att slopa den plan-
10662:    På grund av det ovan anförda och särskilt på   skilda anslutningen på det sätt som föreslås i
10663: grund av att högsta förvaltningsdomstolen har     frågan.
10664: 
10665:     Helsingforsden 10 oktober 1997
10666: 
10667:                                                                       Trafikminister Matti Aura
10668:                                            KK 884/1997 vp
10669: 
10670: Kirjallinen kysymys 884
10671: 
10672: 
10673: 
10674: 
10675:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Arvonlisäveron perintäjärjestelmän kehittä-
10676:                                       misestä
10677: 
10678: 
10679:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10680: 
10681:    Olen aikaisemmin tehnyt eduskuntakyselyn          kion, se maksaa myös arvonlisäveron tähän liit-
10682: siitä, että puutavaran myyntiin liittyen puutava-    tyen asianajajan tilille, jossa se on parhaassa ta-
10683: ran ostaja maksaa arvonlisäveron myyjän tilille,     pauksessa toista vuotta, ennen kuin se tilitetään
10684: jossa se on toistakin vuotta tuottamassa tosin       takaisin valtiolle.
10685: vähäistä korkoa, tai toisin ajatellen korottomana       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10686: lainana valtiolta. Kun sitten käy vielä niin, että   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10687: kyseinen henkilö ei tilitäkään arvonlisäveroa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10688: seuraavan helmikuun loppuun mennessä, ei val-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10689: tio saa saataviaan. Laajemmalti tarkastellen
10690: tämä menettely mahdollistaa laajamittaiset ar-                 Eikö Hallitus aio muuttaa arvonlisäve-
10691: vonlisäveron huijaukset, kuten on viime aikojen             ron perintään liittyvää menettelyä, jossa
10692: uutisista nähty.                                            arvonlisävero, jopa valtion itsensä mak-
10693:     Sama menettely kuin puutavaran myynnissä                sama, voi olla yksityisen tai yrityksen tilil-
10694: on käytössä monilla muilla alueilla, jopa niin,             lä yli vuoden ja joka menettely on mah-
10695: että kun valtio maksaa maksuttoman oikeuden-                dollistanut myös laajamittaiset väärin-
10696:  käynnin perusteella asianajajalle asianajopalk-            käytökset?
10697: 
10698:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
10699: 
10700:                                            Sulo Aittaniemi /kesk
10701: 
10702: 
10703: 
10704: 
10705: 270136
10706: 2                                            KK 884/1997 vp
10707: 
10708: 
10709: 
10710: 
10711:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10712: 
10713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Iee tilittää valtiolle viimeistään suorituksen saa-
10714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           mista seuraavan toisen kuukauden 15 päivänä.
10715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Ainoastaan arvonlisäverolain 162 §:n 4 mo-
10716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          mentissa tarkoitettujen alkutuottajien verokausi
10717: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           on kalenterivuosi, ja he voivat antaa veroilmoi-
10718: n:o 884:                                                tuksen ja maksaa tilitettävän veron kalenteri-
10719:                                                         vuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä.
10720:           Eikö Hallitus aio muuttaa arvonlisäve-        Alkutuotannon saattaminen arvonlisäverotuk-
10721:        ron perintään liittyvää menettelyä, jossa        sen piiriin vuoden 1995 alusta merkitsi noin
10722:        arvonlisävero, jopa valtion itsensä mak-         150 000 uutta verovelvollista. Verovelvollisten
10723:        sama, voi olla yksityisen tai yrityksen tilil-   määrän suuren kasvun vuoksi normaalia kuu-
10724:        lä yli vuoden ja joka menettely on mah-          kausittaista ilmoitus- ja maksumenettelyä ei pi-
10725:        dollistanut myös laajamittaiset väärin-          detty verohallinnon kannalta toimivana. Se olisi
10726:        käytökset?                                       lisännyt hallinnon työmäärää ja kustannuksia
10727:                                                         olennaisesti. Tämän vuoksi alkutuottajille, met-
10728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sätalouden harjoittajat mukaan lukien, säädet-
10729: vasti seuraavaa:                                        tiin muita verovelvollisryhmiä pidempi verokau-
10730:                                                         si. Muusta arvonlisäverotuksesta poiketen alku-
10731:    Arvonlisäverolain 162 §:n nojalla arvonlisäve-       tuottajien arvonlisäverotus on lisäksi hoidettu
10732: rovelvollisen verokausi on kalenterikuukausi.           tuloverotuksen yhteydessä verotoimistossa.
10733: Kultakin kuukaudelta on annettava veroilmoi-                Tähän mennessä ei ole ilmennyt tarvetta ryh-
10734: tus viimeistään kalenterikuukautta seuraavan            tyä erityistoimenpiteisiin metsätalouden har-
10735: toisen kuukauden 15 päivänä, jolloin verovelvol-        joittajien tai muiden alkutuottajien normaalia
10736: lisen on myös lain 147 §:n 1 momentin nojalla           pidemmän ilmoitus- ja maksujakson johdosta.
10737: maksettava kohdekuukaudelta tilitettävä vero.           Mikäli maksuja tai ilmoituksia olennaisesti lai-
10738: Esimerkiksi asianajajan saamista palkkioista,           minlyötäisiin, nykyisen menettelyn tarkistami-
10739: jotka on maksettu valtion varoista maksuttoman          nen tulee harkittavaksi. Hallitus seuraa tilannet-
10740: oikeudenkäynnin yhteydessä, arvonlisävero tu-           ta myös vastaisuudessa.
10741: 
10742:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
10743: 
10744:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
10745:                                             KK 884/1997 vp                                               3
10746: 
10747: 
10748: 
10749: 
10750:                                          Tili Riksdagens Talman
10751: 
10752:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       4 mom. avsedda primärproducenter som är ett
10753: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kalenderår, och dessa kan före utgången av fe-
10754: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       bruari månad året efter kalenderåret avge skatte-
10755: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          deklaration och betala den skatt som skall redo-
10756: 884:                                                   visas. U pptagandet av primär-producenter bland
10757:                                                        de mervärdesskatteskyldiga från och med in-
10758:            Ämnar Regeringen inte ändra det för-        gången av 1995 innebar att ytterligare ca 150 000
10759:         farande för mervärdesskatteuppbörd en-         blev skattskyldiga. På grund av den stora ökning-
10760:         ligt vilket mervärdesskatten, tili och med     en av antalet skattskyldiga ansågs inte det nor-
10761:         den mervärdesskatt staten betalar, kan         mala förfarandet med månatlig deklaration och
10762:         finnas på en privatpersons eller ett före-     inbeta1ning vara funktionellt från skattestyrel-
10763:         tags konto längre än ett år, ett förfarande    sens synpunkt sett. Det skulle ha ökat förvalt-
10764:         som också möjliggjort omfattande miss-         ningens arbetsbörda och kostnader väsentligt.
10765:         bruk?                                          Därför fastställdes en längre skatteperiod för
10766:                                                        dem som bedriver primärproduktion, inklusive
10767:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dem som bedriver skogsbruk, än för de andra
10768: anföra följande:                                       grupperna av skattskyldiga. Med avvikelse från
10769:                                                        den övriga mervärdesbeskattningen har skatte-
10770:     Enligt 162 § mervärdesskattelagen är skattepe-     byråerna dessutom skött mervärdesbeskattning-
10771: rioden för den mervärdesskattskyldige en kalen-        en beträffande dem som bedriver primärproduk-
10772: dermånad. Skattedeklarationen för varje månad          tion i samband med inkomstbeskattningen.
10773: skall avges senast den 15 dagen i den andra måna-         Hittills har det inte uppstått något behov av att
10774: den efter kalendermånaden, varvid den skatt-           vidta särskilda åtgärder med anledning av att de
10775: skyldige enligt lagens 147 § 1 mom. skall betala       som bedriver skogsbruk eller andra som bedriver
10776: också den skatt som skall redovisas för skattepe-      primärproduktion har längre deklarations- och
10777: rioden. T .ex. mervärdesskatten för det arvode en      betalningsperiod än normalt. Om betalningarna
10778: advokat får av statens medel i samband med en          eller deklarationerna skulle försummas i väsent-
10779: fri rättegång skall redovisas tili staten senast den   lig utsträckning vore det skäl att överväga en
10780: 15 dagen i den andra månaden efter den kalen-          översyn av det nuvarande förfarandet. Regering-
10781: dermånad då arvodet erhölls.                           en följer situationen också i fortsättningen.
10782:     Det är endast skatteperioden för i 162 §
10783: 
10784:        Helsingforsden 17 oktober 1997
10785: 
10786:                                                                               Minister Jouko Skinnari
10787:                                            KK 885/1997 vp
10788: 
10789: Kirjallinen kysymys 885
10790: 
10791:                                   Matti Vanhanen /kesk ym.: Aravavuokratalojen luovutusrajoitus-
10792:                                      järjestelmän toimivuudesta
10793: 
10794: 
10795:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10796: 
10797:    Keskus-Sato on ostanut n. 6 500 vanhaa ara-       sa näihin yhtiöihin. Sato tulee näiden apuyhtiöi-
10798: vavuokra-asuntoa monimutkaisilla yhtiöjärjes-        den kautta asuntojen omistajaksi, ja myyjät saa-
10799: telyillä, joissa asunnot on maksettu Keskus-Sa-      vat yhtymän osakkeita."
10800: ton osakkeilla ja raha ei liiku lainkaan. Viime         Edellä kuvattuja Saton organisoimia arava-
10801: talvena Sato osti 4 000 aravavuokra-asuntoa täl-     vuokratalojen kauppoihin liittyviä toimenpiteitä
10802: laisella järjestelyllä.                              ei voi hyväksyä. Jos Saton tekemät menettelyt
10803:    21.8.1997 päivätyllä kirjeellä sekä Valtiokont-   hyväksytään, koko aravajärjestelmä uhkaa ro-
10804: tori että Valtion asuntorahasto lähestyivät kun-     muttua. Saton tekemien monimutkaisten järjes-
10805: tien asuntoviran omaisia. Kirjeessä sanotaan seu-    telyjen tuloksena myyjät ovat todennäköisesti
10806: raavaa: "Viime aikoina on käyty vilkasta kaup-       saaneet asunnoista ylimääräistä hintaa. Samalla
10807: paa aravavuokrataloilla. Luovutuksia on toteu-       valtiolta on mahdollisesti jäänyt saamatta huo-
10808: tettu myös siten, että aravavuokratalon osakkeet     mattavan suuri määrä tuloja. Lisäksi monessa
10809: on luovutettu vuokratalon omistajan perusta-         Saton omistukseen siirtyneessä vuokra-asunnos-
10810: rnalle yhtiölle, jonka pääasiallisena tarkoitukse-   sa on tapahtunut vuokran korotus. Esimerkiksi
10811: na on ollut omistaa tällaisia osakkeita, ja jonka    vuoden vaihteessa omistajaa vaihtaneissa, arava-
10812: kunta on nimennyt aravatalon osakkeiden luo-         rajoituksista vapautuneissa taloissa tehtiin huh-
10813: vutuksensaajaksi. Tämän ns. väliyhtiön osakkeet      tikuussa ensimmäiset vuokrankorotukset. Kes-
10814: on edelleen luovutettu uudelle omistajalle ilman,    kimäärin ne olivat kolme markkaa neliöltä.
10815: että osakkeiden kauppaa on voitu valvoa. Eri            Muut yleishyödylliset rakennuttajat eivät ole
10816: tahoilla on herännyt epäilys, että aravavuokrata-    toimineet kuten Keskus-Sato. On kysyttävä,
10817: lon omistajan vaihtuessa väliyhtiörakennelmaa        kuinka Saton tekemät monimutkaiset myynti-
10818: ja muutoin kuin rahasuorituksena tapahtuvia          operaatiot ylipäänsä sopivat yleishyödylliselle
10819: kauppahintajärjestelyjä käyttäen pyritään kier-      rakennuttajalle?
10820: tämään aravavuokratalojen luovutusrajoituk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10821: siin sisältyviä hintarajoituksia ja pukemaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
10822: omistajanvaihdos muotoon, joka ei vastaa asian       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
10823: todellista luonnetta. Tällaista menettelyä ei voi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10824: da pitää hyväksyttävänä."
10825:    Tämän kirjeen lähettämisen jälkeenkin Kes-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10826: kus-Sato on jatkanut menettelyään. Helsingin                siin pitääkseen aravarajoitukset voimas-
10827: Sanomien 25.9.1997 julkaiseman artikkelin mu-               sa siten, ettei monimutkaisilla myyntijär-
10828: kaan Sato-Yhtymä Oy hankki omistukseensa lä-                jestelmillä romuteta koko säänneltyä ara-
10829: hes 2 500 aravavuokra-asuntoa järjestämällä                 vavuokratalojen luovutusrajoitusjärjes-
10830: suunnatun osakeannin. Uutisen mukaan "Saton                 telmää, ja
10831: kaupoissa mukana olevat yhtiöt perustavat yh-                  miten Hallitus aikoo valvoa valtion
10832: dessä Saton kanssa erilliset yhtiöt. Asuntojen              saatavia jo tehdyissä aravavuokratalojen
10833:  myyjät yhtiöittävät sitten aravavuokra-asunton-            kaupoissa?
10834: 
10835:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
10836: 
10837:           Matti Vanhanen /kesk          Anu Vehviläinen /kesk          Aapo Saari /kesk
10838:           Markku Vuorensola /kesk       Timo Kalli /kesk               Hannu Takkula /kesk
10839:           Markku Koski /kesk            Maija-Liisa Lindqvist /kesk    Kyösti Karjula /kesk
10840:           Eero Lämsä /kesk              Kari Myllyniemi /kesk          Juha Korkeaoja /kesk
10841:           Matti Väistö /kesk            Markku Lehtosaari /kesk        Hannu Kemppainen /kesk
10842:           Jorma Huuhtanen /kesk         Mauri Pekkarinen /kesk         Hannes Manninen /kesk
10843: 270136
10844: 2                                          KK 885/1997 vp
10845: 
10846: 
10847: 
10848: 
10849:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10850: 
10851:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sato-Yhtymä Oy tarjosi alkuperäisille omistajille
10852: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suunnatussa osakeannissa omia osakkeitaan pe-
10853: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rustetun omistusyhtiön osakkeita vastaan ilman
10854: jäsenen vastattavaksi kansanedustajan Matti          kunnan nimeämispäätöstä.
10855: Vanhasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Valtiokonttori on antanut Sato-Yhtymä
10856: myksen n:o 885:                                      Oy:lle tämän pyynnöstä kannanoton aravavuok-
10857:                                                      ra-asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä,
10858:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       luovutuksesta ja omaksilunastamisesta annetun
10859:        siin pitääkseen aravarajoitukset voimas-      lain luovutussäännösten tulkinnasta. Valtio-
10860:        sa siten, ettei monimutkaisilla myyntijär-    konttori on katsonut, että lain sanamuodon mu-
10861:        jestelmillä romuteta koko säänneltyä ara-     kaisesti väliyhtiöiden osakkeiden luovutus ei
10862:        vavuokratalojen luovutusrajoitusjärjes-       kuulu kunnan kontrollin piiriin. Tulkinta perus-
10863:        telmää,ja                                     tuu Valtiokonttorin käsityksen mukaan siihen
10864:           miten Hallitus aikoo valvoa valtion        juridiikassa yleisesti hyväksyttyyn periaattee-
10865:        saatavia jo tehdyissä aravavuokratalojen      seen, että rajoituksia tulee soveltaa tulkintatilan-
10866:        kaupoissa?                                    teissa tiukasti ja asiakkaan edun mukaisesti. Val-
10867:                                                      tiokonttorilla ei kuitenkaan lausuntonsa mu-
10868:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kaan ole toimivaltaa oikeudellisesti sitovalla ta-
10869: vasti seuraavaa:                                     valla ratkaista asiaa. Tämä toimivalta kuuluu
10870:                                                      viime kädessä yleiselle tuomioistuimelle. Vasta
10871:    Aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalo-         tuomioistuinkäsittelyssä voidaan sitovasti tulki-
10872: jen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunastami-      ta säännöksiä myös siltä osin, voidaanko niitä
10873: sesta annetun lain (1190/1993) 8 §:n 1 momentin      soveltaa omistajayhtiön osakkeiden 1uovutuk-
10874: mukaan aravarajoitusten alainen omaisuus saa-        seen.
10875: daan luovuttaa vain kunnalle, kunnan nimeä-              Valtiokonttori ja Valtion asuntorahasto ovat
10876: mälle luovutuksensaajalle, jolle voitaisiin myön-    toimittaneet kunnille ja tärkeimmille aravavuok-
10877: tää vuokra-aravalainaa, tai muulle kunnan ni-        ratalojen omistajille 21.8.1997 päivätyn kirjeen,
10878: meämälle luovutuksensaajalle, jonka voidaan          jossa kiinnitettiin kuntien huomiota siihen, ta-
10879: katsoa vastaavan vuokratalon tai osakkeiden          pahtuuko nimeämismenette1yn yhteydessä todel-
10880: luovuttajaa. Lain 9 §:n 1 momentin mukaan            lista omistajanvaihdosta. Kirjeessä ei pidetty
10881: omaisuuden korkein sallittu luovutushinta on         edellä kuvattua menettelyä hyväksyttävänä, jos
10882: luovutuskorvaus. Luovutuskorvauksena ote-            sen tarkoituksena on aravavuokratalojen luovu-
10883: taan pääsääntöisesti huomioon 10 §:n mukaan          tusrajoituksiin sisältyvien hintarajoitusten kier-
10884: omistajan omat varat tarkistettuna rakennus-         täminen.
10885: kustannusindeksin muutoksella. Sallitun luovu-           Valtion asuntorahasto ja Valtiokonttori ovat
10886: tushinnan ylittävä myyntihinnan osa on 9 §:n 5       yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa teh-
10887: momentin mukaan maksettava kunnalle, jonka           neet 24.9.1997 päätöksen selvittää Sato-Yhtymä
10888: tulee tilittää varat Valtiokonttorilie ja edelleen   Oy:n käyttämää kaksivaiheista aravavuokrata-
10889: Valtion asuntorahastolle.                            lojen hankintajärjestelmää. Parhaillaan selvitys-
10890:    Sato-Yhtymä Oy on hankkinut omistukseen-          tä suorittaa Valtion asuntorahaston tilintarkas-
10891: sa vajaan vuoden aikana noin 6 500 aravavuok-        taja. Jos selvityksessä voidaan osoittaa, että luo-
10892: ra-asuntoa kaksivaiheista menettelyä käyttäen.       vutuksia on toteutettu hintasäännösten vastai-
10893: Aikaisemmat omistajat luovuttivat ensin arava-       sesti, voidaan mahdollinen ylihinta periä valtiolle
10894: vuokratalot tätä vaihetta varten perustamilleen      takaisin.
10895: ja omistamilleen omistusyhtiöille, joiden tarkoi-        Kirjallisessa kysymyksessä kysytään, miten
10896: tuksena oli yhtiöjärjestyksen mukaan ylläpitää ja    Sato-Yhtymä Oy:n tekemät monimutkaiset
10897: vuokrata asuntoja. Kunta oli nimennyt nämä           myyntioperaatiot sopivat yleishyödylliselle ra-
10898: yhtiöt luovutuksensaajiksi. Toisessa vaiheessa       kennuttajalle. Yleishyödyllisen asuntoyhteisön
10899:                                             KK 885/1997 vp                                            3
10900: 
10901: kriteerejä ei toistaiseksi ole määritelty lainsää-    tui siitä, että Sato-Yhtymä Oy varautuu vuokris-
10902: dännössä. Asiaa koskeva valmistelutyö on kui-         sa tulevien vuosien korjauskustannusten rahoit-
10903: tenkin aloitettu ympäristöministeriössä.              tamiseen. Osa vuokrankorotuksesta johtui ara-
10904:    Nykykäytännössä lainansaajayhteisön ni-            vavuokra-asuntojen ja aravavuokratalojen käy-
10905: meämistä haettaessa asuntorahasto selvittää ni-       töstä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta
10906: meämistä hakevan yhteisön toimintaperiaatteet         annetun lain virheellisestä tulkinnasta, jonka
10907: ja vakavaraisuuden. Yhteisön säännöistä tulee         johdosta ympäristöministeriö on 11.8.1997 päi-
10908: ilmetä aravalain vaatimus, että se harjoittaa         vätyllä kirjeellään kehottanut Sato-Yhtymä
10909: asuntojen vuokraamista sosiaalisin perustein.         Oy:tä oikaisemaan vuokrat tältä osin.
10910: Yhteisön edellytetään myös noudattavanjulkista           Em.lain tarkoituksena on mm. estää keinotte-
10911: ja yleistä hakumenettelyä vuokra-asuntojenjaos-       lu aravavuokrataloilla ja niiden osakkeilla. Tästä
10912: sa. Yhteisöllä tulee olla riittävä vakavaraisuus ja   syystä selvitetään tarkoin Sato-Yhtymä Oy:n
10913: lainanhoitokyky. Niin ikään sen tulee olla voit-      käyttämä luovutusjärjestelmä kokonaisuudes-
10914: toa tavoittelematon.                                  saan myös juridiselta kannalta. Valmisteilla ole-
10915:    Kirjallisessa kysymyksessä esitetään myös,         van tilintarkastajan selvityksen jälkeen ympäris-
10916: että Sato-Yhtymä Oy on korottanut vuoden              töministeriö yhteistyössä Valtion asuntorahas-
10917: vaihteessa omistajaa vaihtaneissa aravavuokra-        ton ja Valtiokonttorin kanssa tulee päättämään,
10918: taloissa vuokria huhtikuun alusta keskimäärin         mihin mahdollisiin lainsäädäntö- tai muihin toi-
10919: kolme markkaa. Osa vuokrankorotuksesta joh-           menpiteisiin on aihetta.
10920: 
10921:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
10922: 
10923:                                                                          Ministeri Sinikka Mönkäre
10924: 4                                           KK 885/1997 vp
10925: 
10926: 
10927: 
10928: 
10929:                                         Tili Riksdagens Talman
10930: 
10931:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        tieemission riktad tili de ursprungliga aktieägar-
10932: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-      na, sina egna aktier mot aktier i det inrättade
10933: de medlem av statsrådet översänt följande av          ägarbolaget, utan att kommunen hade beslutat
10934: riksdagsman Matti Vanhanen m.fl. underteckna-         ange någon mottagare.
10935: de spörsmål nr 885:                                      Statskontoret har på begäran av bolaget Sato-
10936:                                                       Yhtymä Oy tagit stälining tili hur överlåtelsebe-
10937:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         stämmelsen i 1agen om användning, överlåtelse
10938:        att hålia aravabegränsningarna i kraft så      och inlösen av aravabostäder och aravahyreshus
10939:        att det inte är möjligt att genom kompli-      skali tolkas. Statskontoret ansåg att överlåtelse
10940:        cerade försäljningsarrangemang skrota          av aktier i mellanbolag enligt lagens ordalydelse
10941:        ned hela det system som går ut på att          inte faller inom ramen för kommunens kontroli.
10942:        begränsa över1åtelsen av aravahyreshus,        Denna tolkning bygger enligt Statskontorets
10943:        och                                            uppfattning på den i juridiken allmänt vedertag-
10944:           på vilket sätt ämnar Regeringen över-       na principen om att begränsningar i en tolknings-
10945:        vaka statens tillgodohavanden i de affå-       situation bör tiliämpas strikt och i enlighet med
10946:        rer med aravahyreshus som redan har            klientens intressen. Statskontoret har dock inte
10947:        gjorts?                                        en1igt sitt utlåtande befogenhet att på ett juridiskt
10948:                                                       bindande sätt avgöra denna fråga. Denna befo-
10949:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         genhet ankommer i sista hand på en alimän dom-
10950: anföra följande:                                      stol. Det är först vid en domstolsbehandling som
10951:                                                       man på ett bindande sätt kan to1ka bestämmel-
10952:     En1igt 8 § 1 mom. lagen om användning, över-      serna, också när det gälier om de kan tillämpas på
10953: 1åtelse och inlösen av aravabostäder och arava-       över1åte1se av ägarbo1agets aktier.
10954: hyreshus (1190/1993) får egendom som är under-           Statskontoret och Statens bostadsfond har tili
10955: stälid aravabegränsningar enbart överlåtas tili       kommunerna och till de förnämsta ägarna tili
10956: kommunen, en av kommunen angiven mottagare            aravahyreshus sänt ett brev daterat 21.8.1997,
10957: som kan beviljas hyresbostadsaravalån, elier nå-      där man uppmärksamgör kommunerna på huru-
10958: gon annan av kommunen angiven mottagare               vida ett faktiskt ägarbyte skett i samband med att
10959: som kan anses motsvara en överlåtare av hyres-        kommunen angett mottagaren. 1 detta brev anses
10960: hus elier aktier. En1igt 9 § 1 mom. är det högsta     det beskrivna förfarandet inte godtagbart, om
10961: tiliåtna överlåte1sepriset överlåtelseersättningen.   avsikten är att kringgå de prisbegränsningar som
10962: Som överlåtelseersättning beaktas i regel enligt      ingår i överlåtelsebegränsningarna i fråga om
10963: 10 § det egna kapital som ägaren har placerat,        aravahyreshus.
10964: justerat med ändringen i byggnadskostnadsin-             Statens bostadsfond och Statskontoret har i
10965: dex. 1 fråga om ett försäljningspris som går över     samråd med miljöministeriet 24.9.1997 beslutat
10966: det tillåtna över1åtelsepriset skall den överskju-    utreda det tvåstegssystem som Sato-Yhtymä Oy
10967: tande delen enligt 9 § 5 mom. betalas till kommu-     använt för att förvärva aravahyreshusen. Statens
10968: nen, som skali redovisa medlen tili Statskontoret     bostadsfonds revisor arbetar som bäst med ut-
10969: och vidare tili Statens bostadsfond.                  redningen. Om utredningen visar att överlåte1ser
10970:     Bolaget Sato-Yhtymä Oy har under ett knappt       har skett i strid med prisbestämmelserna, kan ett
10971: år förvärvat omkring 6 500 aravahyresbostäder         eventuelit överpris återindrivas till staten.
10972: under anlitande av ett förfarande i två steg. De         Spörsmålet gälier på vilket sätt de komplicera-
10973: tidigare ägarna överlät först aravahyreshusen tili    de affårstransaktioner som Sato-Yhtymä Oy ge-
10974: ägarbolag som de ägde, som de inrättat för ända-      nomfört är lämpliga för en alimännyttig bygg-
10975: målet och vars syfte enligt bolagsordningen var       herre. Tills vidare har kriterierna för alimännytti-
10976: att upprätthålia och hyra ut bostäder. Kommu-         ga bostadssamfund inte definierats i lagstiftning-
10977: nen angav dessa bolag som mottagare. 1 andra          en. Beredningen av detta har emeliertid inletts vid
10978: skedet erbjöd bolaget Sato-Yhtymä Oy, i en ak-        miljöministeriet.
10979:                                               KK 885/1997 vp                                             5
10980: 
10981:    Enligt nuvarande praxis undersöker bostads-          finansiera reparationskostnaderna under kom-
10982: fonden, då man utreder hur låntagarsamfundet            mande år med hyror. En annan del av hyreshöj-
10983: anges, funktionsprinciperna och soliditeten hos         ningen berodde på en felaktig tolkning av lagen
10984: det samfund som ansöker om att bli angivet. Av          om användning, överlåtelse och inlösen av arava-
10985: samfundets stadga skall framgå att det uppfyller        hyresbostäder och aravahyreshus, på grund var-
10986: kravet i aravalagen, enligt vilket vederbörande         av miljöministeriet med ett brev daterat
10987: skall bedriva uthyrning av bostäder på sociala          11.8.1997 har uppmanat Sato-Yhtymä Oy att
10988: grunder. Det förutsätts också att samfundet tili-       korrigera hyrorna tili denna del.
10989: lämpar ett offentligt och allmänt ansökningsför-           Den ovan nämnda lagen syftar bl.a. tili att
10990: farande vid fördelningen av hyresbostäderna.            förhindra spekulation med aravahyreshus och
10991: Samfundet skall vara tillräckligt solitt och kunna      deras aktier. Av denna anledning kommer det av
10992: sköta sina lån. Vidare får det inte arbeta för att få   Sato-Yhtymä Oy använda överlåtelsesystemet
10993: vinst.                                                  att ses över i sin helhet också ur juridisk synvin-
10994:    1 spörsmålet anförs vidare att Sato-Yhtymä           kel. Efter att den nu pågående revisorsutredning-
10995: Oy i de aravahyreshus som bytt ägare vid årsskif-       en föreligger kommer miljöministeriet att i sam-
10996: tet från början av april har höjt hyrorna med i         råd med Statens bostadsfond och Statskontoret
10997: genomsnitt tre mark. En del av hyreshöjningen           besluta om vilka eventuella lagstiftnings- eller
10998: berodde på att Sato-Yhtymä Oy bereder sig att           andra åtgärder det finns skäl.
10999: 
11000:      Helsingfors den 10 oktober 1997
11001: 
11002:                                                                             Minister Sinikka Mönkäre
11003: 1
11004: 
11005: 
11006: 1
11007: 
11008: 
11009: 
11010: 
11011:     1
11012: 
11013: 
11014:     1
11015:                                             KK 886/1997 vp
11016: 
11017: Skriftligt spörsmål 886
11018: 
11019: 
11020: 
11021: 
11022:                                    Ola Rosendahl /sv m.fl.: Tolkningen av redskapsfiskeförbudet i
11023:                                       lagen om fiske
11024: 
11025: 
11026:                                         Tili Riksdagens Talman
11027: 
11028:     En vattenägare i Ekenäs skärgård har ansökt       dömningsgrunderna är rätt så vaga. Tolkningen
11029: om handredskapsfiskeförbud på basis av 11 §           av begreppet "osedvanligt effektiv vård av fiske-
11030: lagen om fiske. Ansökningen motiveras med ut-         bestånd" utgår bl.a. från att det måste vara fråga
11031: plantering av gädda, skydd av viktiga lekplatser      om fiskebefrämjande verksamhet utöver norma-
11032: för rovfisk samt förhindrandet av överdrivna          la utplanteringar av fisk. 1 motiveringen tili be-
11033: störningar med hänvisning tili inkomstbortfall        slutet förblir det oklart vad man egentligen avser
11034: från arrendeavtal och stuguthyrning.                  med dessa fiskebefrämjande åtgärder.
11035:     Fiskeenheten vid Nylands landsbygdsnärings-          Sökanden motiverar sin ansökan med bl.a.
11036: distrikt har i juli 1997, hänvisande tililagen om     förhindrandet av överdrivna störningar från det
11037: fiske 11 § 1 och 2 mom. beslutat att bevilja fred-    motordrivna fritidsfisket på vattenområdet med
11038: ning endast på drygt 5 % av de ansökta vatten-        tanke på dess nyttjande för yrkesfisket. Vatten-
11039: områdenas totalareal. Handredskapsfiskeförbu-         ägaren gick som direkt följd av spinnfiskelagen
11040: det motiveras med skydd av viktiga lekområden         miste om ett märkbart arrendeavtal. Fiskeenhe-
11041: för gädda. 1 beslutet har man dessutom uppställt      ten anser att detta är omotiverat och konstaterar
11042: som villkor för beviljandet av fredningen att sö-     bl.a. att överdrivet störande bör dokumenteras
11043: karen bör årligen meddela om utförda fiskut-          för att handredskapsfiskeförbudet kan beviljas.
11044: planteringar och annonsera om förbudet samt           Det är ori111Jigt att ställa ett sådant krav på vat-
11045:  utmärka förbudsområdet i terrängen med för-          tenägaren. A ven i denna fråga är gränsdragning-
11046: budstext försedda tavlor                              en svår vid tolkningen av lagtexten och kan ge
11047:     Enligt förordningen om fiske är det lands-        utrymme för en godtycklig behandling från myn-
11048:  bygdsnäringsdistrikets och ingaluoda vattenäga-      digheternas sida.
11049: rens uppgift att märka ut förbudsområdet. För-           Paragraf 11 i lagen om fiske utformad så att
11050:  ordningen ålägger uppenbart också distriktet att     man uppfattar det som om sökandet av handred-
11051:  sköta om kungörelsen. Dessa skyldigheter kan         skapsförbudet för högst 25 % av fiskeområdet är
11052:  inte överföras på sökanden. Att fiskeenheten         var och en ansvarsfull vattenägares subjektiva
11053:  uppställer dylika vilikor är därför märkligt.        rättighet. A vsikten med den utvidgade rätten att
11054:  Dessutom har en annan vattenägare vid ungefär        freda fiskevatten var att inga särskilda krav skul-
11055:  samma tidpunkt beviljats fredning utan några         le ställas från myndigheternas sida. Det ovan
11056:  villkor.                                             beskrivna exemplet pekar på att tillämpningen a v
11057:     Enligt lagen är det möjligt att upptili 25 % av   lagen har tagit en helt annan riktning än vad som
11058:  fiskeområdets vattenareal kan fredas på initiativ    ursprungligen var riksdagens avsikt.
11059:  av vattenområdets ägare eller annan part i vars         Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11060:  intresse frågan ligger. Handredskapsfiskeförbud      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11061:  skall utfärdas om det krävs för säkerställandet av   ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
11062:  osedvanlig effektiv vård av fiskbeståndet, för att   följande spörsmål:
11063:  skydda viktiga lekområden för rovfisk eller för
11064:  att förhindra överdrivna störningar eller för att              Vilka konkreta åtgärder i form av fis-
11065:  trygga havsfåglarnas häckning under häcknings-              kebefrämjande verksamhet, dokumenta-
11066:  tid.                                                        tion av störande verksamhet etc. anser
11067:     Distriktet anser det inte befogat att bevilja            Regeringen att vattenägaren måste vidta
11068:  handredskapsfiskeförbudet på basis av de övriga             för att erhålla handredskapsfiskeförbud
11069:  motiveringarna i ansökan. Lagen har i dessa fall            på upptill25 % fiskeområdets vattenareal
11070:  tolkats tili vattenägarens nackdel, trots att be-           samt
11071: 
11072:  270136
11073: 2                                      KK 886/1997 vp
11074: 
11075:         vad avser Regeringen göra för att så-           grunder för erhållandet av handredskaps-
11076:       dana villkor som uppställts på felaktiga          fiskeförbudet slopas?
11077: 
11078:     Helsingforsden 25 september 1997
11079: 
11080:         Ola Rosendahl/sv             Raimo Tiilikainen /sv        Håkan Malm /sv
11081:         Eva Biaudet /sv              Henrik Lax /sv               Jari Koskinen /saml
11082:                                             KK 886/1997 vp                                              3
11083: 
11084: Kirjallinen kysymys 886                                                                       Suomennos
11085: 
11086: 
11087: 
11088: 
11089:                                    Ola Rosendahl/r ym.: Kalastuslain viehekalastuskiellon tulkinnasta
11090: 
11091: 
11092: 
11093:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11094: 
11095:     Tammisaaren saaristossa asuva vedenomis-          vedenomistajan vahingoksi, vaikka arviointipe-
11096: taja oli hakenut viehekalastuskieltoa kalastus-       rusteet ovatkin kovin heikkoja. Käsite "kalakan-
11097: lain 11 §:n nojalla. Hakemusta perusteltiin hauen     nan tavanomaista tehokkaampi hoito" lähtee
11098: istutuksella, petokalojen tärkeiden kutupaikko-       mm. siitä, että kyseessä tulee olla kalastusta edis-
11099: jen suojelemisella sekä liiallisen häirinnän estä-    tävä toiminta normaalien kalanistutusten lisäksi.
11100: misellä viittaamalla vuokrasopimuksista ja mök-       Päätöksen perusteluissa jää epäselväksi, mitä
11101: kien vuokrauksesta saatavien tulojen menetyk-         näillä kalastusta edistävillä toimenpiteillä oi-
11102: seen.                                                 keastaan tarkoitetaan.
11103:     Uudenmaan maaseutuelinkeinopiirin kala ta-            Hakija perustelee hakemuksensa mm. motori-
11104: lousyksikkö on heinäkuussa 1997 viitaten kalas-       soidusta vapaa-ajan kalastamisesta aiheutuvan
11105: tuslain 11 §:n l ja 2 momenttiin päättänyt myön-      liiallisen häirinnän estämisellä vesialueelia ottaen
11106: tää rauhoituksen ainoastaan runsaalle 5 %:lle         huomioon alueen käyttämisen ammattikalastuk-
11107: haettujen vesialueiden kokonaispinta-alasta.          seen. Vedenomistaja menetti viehekalastuslain
11108: Viehekalastuskieltoa perustellaan hauen tärkei-       välittömänä seurauksena huomattavan vuokra-
11109: den kutualueiden suojelulla. Päätöksessä on li-       sopimuksen. Kalatalousyksikkö ei pidä tätä pe-
11110: säksi asetettu suojelun myöntämisen ehdoksi,          rusteltuna ja toteaa mm., että liiallinen häirintä
11111: että hakijan on vuosittain raportoitava suorite-      on dokumentoitava, jotta viehekalastuskielto
11112: tuista kalanistutuksista ja ilmoitettava kiellosta    voitaisiin myöntää. Tällaisen vaatimuksen aset-
11113:  sekä merkittävä kieltoalue maastoon kieltoteks-      taminen vedenomistajalle on kohtuutonta. Myös
11114: tein varustetuilla tauluilla.                         tässä tapauksessa rajanveto on vaikeaa lakiteks-
11115:      Kalastusasetuksen mukaan kieltoalueen mer-       tin tulkinnassa, ja se voi antaa mahdollisuuden
11116: kitseminen on maaseutuelinkeinopiirin tehtävä         mielivaltaiseen kohteluun viranomaisten tahol-
11117: eikä suinkaan vedenomistajan. Asetus velvoit-         ta.
11118: taa selvästi myös piirin hoitamaan ilmoittelun.           Kalastuslain II § on niin muotoiltu, että se on
11119:  Näitä velvollisuuksia ei voida siirtää hakijalle.    käsitettävissä ikään kuin viehekalastuskiellon
11120: Tämän vuoksi onkin kummallista, että kalata-          hakeminen enintään 25 %:lle kalastusalueesta
11121: lousyksikkö asettaa tällaisia ehtoja. Lisäksi         olisi kunkin vastuullisen vedenomistajan subjek-
11122: eräälle toiselle vedenomistajalle on suunnilleen      tiivinen oikeus. Kalavesien rauhoittamisoikeu-
11123:  samoihin aikoihin myönnetty rauhoitus ilman          den laajentamisen tarkoituksena ei ollut se, että
11124:  mitään ehtoja.                                       viranomaisten taholta esitettäisiin erityisiä vaati-
11125:      Lain mukaan on mahdollista rauhoittaa 25 %       muksia. Edellä kuvattu esimerkki osoittaa, että
11126:  kalastusalueen vesipinta-alasta vesialueen omis-     lain soveltaminen on lähtenyt aivan toiseen suun-
11127:  tajan tai muun osapuolen aloitteesta, jonka etua     taan kuin mikä oli alun perin eduskunnan tarkoi-
11128:  asia koskee. Viehekalastuskielto on annettava,       tus.
11129: jos se vaaditaan kalakannan tavanomaista te-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11130:  hokkaamman hoidon turvaamiseksi, petokalo-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11131: jen tärkeiden kutualueiden suojelemiseksi tai         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11132:  liiallisen häirinnän estämiseksi taikka merilintu-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11133: jen pesimisen turvaamiseksi pesimäaikana.
11134:      Piiri ei katso viehekalastuskiellon myöntämis-              Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin
11135:  tä perustelluksi hakemuksen muiden perustelu-                kalastusta edistävässä toiminnassa, häi-
11136: jen pohjalta. Lakia on näissä tapauksissa tulkittu            rinnän dokumentoinoissa ym. Hallituk-
11137: 4                                       KK 886/1997 vp
11138: 
11139:       sen mielestä vedenomistajan on ryhdyt-                mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta viehe-
11140:       tävä saadakseen viehekalastuskiellon               kalastuskiellon saamiselle väärin perus-
11141:       25 %:lle kalastusalueen vesipinta-alasta,          tein esitetyt ehdot poistettaisiin?
11142:       sekä
11143: 
11144:     Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
11145: 
11146:         Ola Rosendahl /r              Raimo Tiilikainen /r          Håkan Malm /r
11147:         Eva Biaudet /r                Henrik Lax /r                 Jari Koskinen /kok
11148:                                                KK 886/1997 vp                                              5
11149: 
11150: 
11151: 
11152: 
11153:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11154: 
11155:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lastuksesta mahdollisesti aiheutuvia häiriöitä ja
11156: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            haittoja. Kiellot annetaan hakemuksesta, jonka
11157: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-         voi tehdä työvoima- ja elinkeinokeskukselle mm.
11158: le jäsenelle kansanedustaja Ola Rosendahlin ym.          vesialueen omistaja, kalastusalue, vuokramies,
11159: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 886:            ammattikalastaja ja alueellinen ympäristökes-
11160:                                                          kus. Kiellon voi määrätä omasta aloitteestaan
11161:            Mihin konkreettisiin toimenpiteisiin          myös työvoima- ja elinkeinokeskus. Kiellon pe-
11162:         kalastusta edistävässä toiminnassa, häi-         rusteena ko. lainkohdan mukaan voi olla tavan-
11163:         rinnän dokumentoinnissa ym. Hallituk-            omaista tehokkaamman kalakannan hoidon tu-
11164:         sen mielestä vedenomistajan on ryhdyt-           losten turvaaminen, petokalojen tärkeiden kutu-
11165:         tävä saadakseen viehekalastuskiellon             alueiden suojeleminen, liiallisen häirinnän estä-
11166:         25 %:lle kalastusalueen vesipinta-alasta,        minen tai merilintujen pesimisen turvaaminen
11167:         sekä                                             pesimäaikana.
11168:            mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta viehe-           Työvoima- ja elinkeinokeskukset joutuvat
11169:         kalastuskiellon saamiselle väärin perus-         tutkimaan niille lähetetyt hakemukset ja arvioi-
11170:         tein esitetyt ehdot poistettaisiin?              maan kieltohakemuksissa esitetyt edellytykset
11171:                                                          kielloille. On selvää, että vesialueilla vallitsevan
11172:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             tilanteen arvioimiseen ja kieltoedellytysten täyt-
11173: vasti seuraavaa:                                         tymistä koskevaan harkintaan tarvitaan hake-
11174:                                                          muksessa esitetyn aineiston ohella viranomaisten
11175:     Kalastuslain 8 §:n tarkoittama läänikohtai-          omaa tai hankkimaa tietoa. Asiallisten ja totuu-
11176: seen viehekalastusmaksuun perustuva vieheka-             den mukaisesti tilannetta selventävien tietojen ja
11177: lastus on mahdollista sellaisilla läänin vesialueil-     aineistojen liittäminen hakemuksen yhteyteen
11178: la, joilla kalastusta tai liikkumista ei ole kalastus-   parantaa työvoima- ja elinkeinokeskusten mah-
11179: lain tai muun säädöksen kuten veneliikennelain,          dollisuuksia päätyä kalastuslaissa tarkoitettuun
11180: metsästyslain, luonnonsuojelulain tms. perus-            ratkaisuun. Kuitenkin kalastusalueen pinta-alas-
11181: teella tai näiden säädösten nojalla annetuilla pää-      ta kieltoalueeksi voidaan määrätä enintään 25 %
11182: töksillä kielletty. Läänikohtainen viehekalastus-        vesipinta-alasta, jos kieltoedellytykset muutoin
11183: maksuun perustuva viehekalastus on maksulli-             täyttyvät. Työvoima- ja elinkeinokeskusten pää-
11184: nen yleiskalastusoikeus 18--64-vuotiaille kansa-         töksistä saa valittaa, jos hakija ei tyydy annet-
11185: laisille ja maksuton alle 18-vuotiaille ja 65 vuotta     tuun päätökseen. Tässä yhteydessä käsitellään
11186: täyttäneille. Kalastuslain säännöksissä,joissa ra-       myös ne päätösten lupaehdot, joita valittaja pi-
11187: joitetaan ja ohjataan yleiskalastusoikeuksien            tää mahdollisesti väärin perusteinkin määritel-
11188: käyttöä, on myös mainittu läänikohtaiseen vie-           tyinä. Maa- ja metsätalousministeriössä ei ole
11189: hekalastusmaksuun perustuva viehekalastus. Li-           tällä hetkellä vireillä mitään läänikohtaista vie-
11190: säksi kalastuslain 11 §:n 2 momentissa ovat ne           hekalastusmaksua koskeviin säännöksiin liitty-
11191: säännökset, joiden soveltamisella on varauduttu          viä muutoksia kalastuslainsäädäntöön.
11192: torjumaan erityisesti läänikohtaisesta vieheka-
11193: 
11194:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1997
11195: 
11196:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11197: 6                                             KK 886/1997 vp
11198: 
11199: 
11200: 
11201: 
11202:                                           Tili Riksdagens Talman
11203: 
11204:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         det länsvisa spöfisket eventuellt kan förorsaka.
11205: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           Förbuden utfårdas efter ansökan, som kan in-
11206: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         lämnas tili arbetskrafts- och näringscentralen av
11207: man Ola Rosendahl m.fl. undertecknade spörs-             bl.a. ägaren tili vattenområdet, fiskeområdet,
11208: mål nr 886:                                              arrendatorn, yrkesfiskare eller den regionala mil-
11209:                                                          jöcentralen. Förbudet kan även utfårdas på eget
11210:            Vilka konkreta åtgärder i form av fis-        initiativ av arbetskrafts- och näringscentralen.
11211:         kebefrämjande verksamhet, dokumenta-             Motivet tili förbudet kan enligt lagrummet ifråga
11212:         tion av störande verksamhet etc. anser           vara säkerställande av resultaten av en osedvan-
11213:         Regeringen att vattenägaren måste vidta          ligt effektiv vård av fiskbeståndet, skydd av vikti-
11214:         för att erhålla handredskapsfiskeförbud          ga lekområden för rovfisk, förhindrande av över-
11215:         på upptili25 % fiskeområdets vattenareal         drivna störningar eller tryggande av havsfåglars
11216:         samt                                             häckning under häckningstiden.
11217:            vad avser Regeringen göra för att så-             Arbetskrafts- och näringscentralerna skall
11218:         dana vilikor som uppställts på felaktiga         pröva inlämnade ansökningar och utvärdera i
11219:         grunder för erhållandet av handredskaps-         ansökningarna om förbud presenterade förut-
11220:         fiskeförbudet slopas?                            sättningar för förbuden. Helt klart är att myndig-
11221:                                                          heterna vid bedömningen av inom vattenområ-
11222:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dena rådande situation och prövning av hur för-
11223: anföra följande:                                         utsättningarna för förbuden uppfylls utöver i
11224:                                                          ansökningen presenterat materia! även behöver
11225:    På den länsvisa spöfiskeavgiften grundat i 8 §        egen information, som de antingen redan har
11226: lagen om fiske avsett handredskapsfiske är möj-          eller införskaffar. Tili ansökan bilagda uppgifter
11227: ligt att bedriva inom sådana vattenområden i             och materia! som sakligt och sanningsenligt klar-
11228: Iänet inom vilka inte fisket eller vistelse är förbju-   lägger situationen ger arbetskrafts- och närings-
11229: det med stöd av stadganden i lagen om fiske eller        centralen bättre möjligheter att komma fram tili
11230: någon annan författning, som exempelvis båttra-          ett i lagen om fiske avsett beslut. Dock kan, om
11231: fiklagen, jaktlagen, naturskyddslagen etc. eller         förutsättningarna för ett förbud i övrigt uppfylls,
11232: genom med stöd av dessa författningar utfårdade          högst 25 procent av fiskeområdets totala vatten-
11233: beslut. Det på den länsvisa spöfiskeavgiften             areal fastställas som förbjudet område. Om sö-
11234: grundade handredskapsfisket är en avgiftsbelagd          kanden inte är nöjd med arbetskrafts- och nä-
11235: allmän fiskerätt för 18-64 år gamla medborgare           ringscentralens beslut kan besvär inlämnas. 1
11236: och avgiftsfritt för under 18 år gamla och 65 år         samband därmed behandlas även de vilikor i
11237: fyllda personer. 1 de bestämmelser i lagen om            tiliståndsbeslutet, som den klagande eventuellt
11238: fiske som begränsar och styr utnyttjandet av all-        anser vara fastställda på fel grunder. lnomjord-
11239: män fiskerätt nämns även det på länsvis spöfiske-        och skogsbruksministeriet har inte för närvaran-
11240: avgift grundade handredskapsfisket. Ytterligare          de anhängiggjorts någon ändring av fiskelagstift-
11241: ingår i 2 momentet av 11 § i lagen om fiske de           ningen, som skulle anknyta tili bestämmelserna
11242: stadganden som är avsedda att tiliämpas för att          om den länsvisa spöfiskeavgiften.
11243: förebygga de störningar och olägenheter särskilt
11244: 
11245:      Helsingforsden 13 oktober 1997
11246: 
11247:                                                           Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
11248:                                              KK 887/1997 vp
11249: 
11250: Kirjallinen kysymys 887
11251: 
11252: 
11253: 
11254: 
11255:                                     Anu Vehviläinen /kesk ym.: Hallituksen suhtautumisesta työllisyy-
11256:                                        den edistämistä koskeviin aloitteisiin
11257: 
11258: 
11259:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11260: 
11261:     Valtioneuvosto asetti tammikuussa 1996 niin        maila, että "lama-ajan laajoista massatoimista
11262: sanotun Itä-Suomi-työryhmän etsimään konk-             siirrytään yksilöllisempiin ja yrityskohtaisem-
11263: reettisia keinoja Itä-Suomen yritystoiminnan           piin, työnhakijoiden ammattitaitoa ja aktiivista
11264: vahvistamiseksi tavoitteena parantaa alueen            työnhakua lisääviin toimintamalleihin". Valti-
11265: työllisyyttä. Työryhmä jätti loppuraporttinsa          molaisten esitys kansalaistyökokeilusta olisijuu-
11266: syksyllä 1996.                                         ri tällainen oma-aloitteinen ja yksilöllinen toi-
11267:     Valtioneuvosto teki helmikuussa 1997 periaa-       mintamalli.
11268: tepäätöksen Itä-Suomen kehittämiseksi. Sen                 Työministeriö on usein korostanut omatoimi-
11269: mukaan alueelliset työllisyys- ja muut kokeilut        suuden ja aktiivisuuden merkitystä. Kun ruo-
11270: käynnistetään Itä-Suomessa. Kun puhutaan po-           honjuuritasolta tuodaan ministeriöön ehdotus,
11271: liittisella tasolla Itä-Suomen ongelmista ja työt-     joka ei juurikaan aiheuttaisi lisäkustannuksia,
11272: tömyystilanteesta, moni nostaa - aina päämi-           mutta helpottaisi työttömyydestä kärsivien ih-
11273: nisteriä myöten - esille vaatimuksen alueen            misten ahdinkoa ja voisi olla yksi ratkaisumalli
11274: omasta aktiivisuudesta ja ideoista.                    vaikeasta työttömyystilanteesta kärsiville alueil-
11275:     Työministeriössä oli 17.9.1997 lähetystö Poh-      le, tyrmätään se kuitenkin yksioikoisesti.
11276: jois-Karjalasta Vaitimoita esittelemässä aloitet-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11277: taan vaikeilla työttömyysalueilla tehtävästä kan-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11278: salaistyökokeilusta, jossa passiivisen työttömyy-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11279: den sijasta ihmisille annettaisiin mahdollisuus        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11280: tehdä työtä perustulon turvin. Työministeriö
11281: suhtautui tähän Sivakka-Rasimäki-esitykseen                      Miten Hallitus suhtautuu ruohonjuu-
11282: hyvin tylysti. Perustuslakiin vedoten paikalla ol-            ritasolta tuleviin työllisyyttä edistäviin
11283: leet virkamiehet totesivat, ettei kokeilu olisi mah-          esityksiin, ja
11284: dollinen, koska kansalaisten yhdenvertaisuus                     miten esimerkiksi Sivakka-Rasimäki-
11285: vaarantuisi. Kuitenkinjuuri työministeriö esitte-             aloite käsitellään Hallituksen piirissä?
11286:  lee osaltaan ensi vuoden budjettiesitystä sano-
11287: 
11288:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
11289: 
11290:                      Anu Vehviläinen /kesk                      Anne Huotari /vas
11291: 
11292: 
11293: 
11294: 
11295: 270136
11296: 2                                             KK 887/1997 vp
11297: 
11298: 
11299: 
11300: 
11301:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
11302:     Valtiopäivärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           työnhakijat automaattisesti valtakunnallisen
11303: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           työvoimalainsäädännön piiriin. Kansalaispalk-
11304: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        ka-kansalaistyökokeilun ajalliseksi kestoksi on
11305: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen ym.         aloitteessa esitetty noin 5-10 vuotta.
11306: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 887:              Työttömyysturvajärjestelmämme tarkoituk-
11307:                                                         sena on turvata työttömän henkilön työnhaun
11308:            Miten Hallitus suhtautuu ruohonjuu-          aikainen toimeentulo. Jotta henkilö on oikeutet-
11309:         ritasolta tuleviin työllisyyttä edistäviin      tu työttömyysturvaan, on työttömyysturvaa kos-
11310:         esityksiin, ja                                  kevassa lainsäädännössä edellytetty, että työtön
11311:            miten esimerkiksi Sivakka-Rasimäki-          työnhakija on työmarkkinoiden käytettävissä.
11312:         aloite käsitellään Hallituksen piirissä?        Vaitim on kunnan kansalaispalkka-kansalaistyö-
11313:                                                         kokeilussa poikettaisiin oleellisesti nykyisen
11314:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            työttömyysturvajärjestelmän perusperiaatteista
11315: vasti seuraavaa:                                        ja säännöksistä. Myös kokeilun ajallinen kesto
11316:                                                         poikkeaisi työttömyyspäivärahan enimmäis-
11317:     Kysymyksen kohteena olevassa aloitteessa            maksuajasta eli 500 päivästä.
11318: Valtimon kunta Pohjois-Karjalasta esitti työmi-            Työministeriön arvioidessa esitetyn kokeilun
11319: nisteriölle varojen myöntämistä kansalaispalk-          käynnistäruismahdollisuuksia huomiota on kiin-
11320: ka-kansalaistyökokeiluun kahdessa Joensuun              nitetty myös kansalaisten yhdenvertaiseen koh-
11321: yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen kylätutki-        teluun. Suomen Hallitusmuodossa on säännök-
11322: muskylässä, Sivakassa ja Rasimäessä. Aloitteen          set kansalaisten perusoikeuksista, joihin kuuluu
11323: mukaan edellä mainituissa kylissä työttömyys-           myös kansalaisten yhdenvertainen kohtelu lain
11324: korvaukset muutettaisiin niin haluaville kansa-         edessä. Lisäksi Suomen Hallitusmuodon 15 a §:n
11325: laispalkan kaltaiseksi tukimuodoksi siten, että         2 momentin mukaan lailla taataan jokaiselle oi-
11326: kokeiluun osallistuvat voisivat itse määritellä         keus perustoimeentulon turvaan muun muassa
11327: työvoimaviranomaisille yleisemmällä tasolla yh-         työttömyyden, sairauden ja työkyvyttömyyden
11328: teiskuntaa hyödyttävän toimenkuvansa tai sitten         ajalta.
11329: konkreettisemmin korvauksensa vastineeksi                  Esitetyssä Sivakka-Rasimäki-aloitteessa olisi
11330: ajattelemansa työt kodin piirissä tai sen ulkopuo-      kyseessä alueellisesti rajattu kokeilu, joka poik-
11331: lella. Ansiosidonnaista päivärahaa saavan henki-        keaisi huomattavasti voimassa olevasta työttö-
11332: lön tulotaso säilyisi kokeilun aikana ennallaan.        myysturvalainsäädännöstä. Kokeilun toteutta-
11333: Aloitteessa ehdotetaan myös työmarkkinatuki-            minen vain osassa maata loukkaamatta kokeilu-
11334: lain odotusaikaa koskevia säännöksiä muutetta-          alueen ulkopuolella asuvien kansalaisten yhden-
11335: vaksi siten, että kokeilun ja tuen piiriin ilmoittau-   vertaisuutta ei työministeriön käsityksen mu-
11336: tumiseen oikeutettu olisi, ilman viiden kuukau-         kaan ole mahdollista. Vakiintuueesti on katsot-
11337: den odotusaikaa, jokainen ko. kylissä vakinai-          tu, että Suomen Hallitusmuodossa mainituista
11338: sesti asuva tai sinne kokeilun aikana asumaan           perusoikeuksista poikkeaminen ei ole mahdollis-
11339: muuttava täysi-ikäinen työtön, vaikka hän ei en-        ta edes vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä.
11340: nen kokeilun aloittamista olisi ollutkaan työnha-          Valitettavaa tietysti on, jos työministeriön pe-
11341: kijana.                                                 rustelut kokeilun käynnistämisen esteistä on
11342:     Jos kokeilualueelia asuva työtön työnhakija ei      koettu tylyksi vastaukseksi tehtyyn esitykseen.
11343: haluaisi osallistua kylien erityiskokeiluun, kuu-       Kansalaisten perusoikeuksien loukkaamatto-
11344: luisi hän ehdotettuun kunnan täystyöllisyysko-          muus on kuitenkin eräs yhteiskuntamme perus-
11345: keiluun ja henkilö olisi oikeutettu kunnan osoit-       kivi, josta ei ole katsottu voitavan poiketa.
11346: tamaan työpaikkaan. Jos kunnan täystyöllisyys-             Työministeriö korostaa sitä, että se on pitänyt
11347: kokeilu ei toteutuisi mutta Sivakka-Rasimäki-           hankkeen tavoitteita elävän maaseudun ja sen
11348: kokeilu käynnistettäisiin, jäisivät kyseisten ky-       kulttuurikylien elinvoiman säilyttämiseksi erit-
11349: lien kokeiluun ilmoittautumattomat työttömät            täin arvokkaina, mutta kansalaisten perusoi-
11350:                                            KK 887/1997 vp                                             3
11351: 
11352: keuksien takaamisen lisäksi aloitteen käsittelyssä   seksi. Ministeriö pitää erittäin tärkeänä ruohon-
11353: on kiinnitetty huomiota myös työttömyysturva-        juuritasolta tulevia aloitteita työllisyyden paran-
11354: järjestelmän rahoitusrakenteeseen. Esitetyn          tamiseksi. Aloitteisiin suhtaudutaan vakavasti ja
11355: aloitteen rahoituslähteen ottamista työttömyys-      kaikki aloitteet myös käsitellään työministe-
11356: turvajärjestelmän piiristä, jonka rahoittamiseen     riössä.
11357: osallistuvat myös muut tahot kuin valtio, ei ole         Ensi vuoden budjettiin liittyvän työvoimapo-
11358: pidetty mahdollisena.                                litiikan kokonaisuudistuksen tarkoituksena on
11359:    Työministeriölle, jonka hallinnonalaan työlli-    tehostaa työvoimapoliittisten toimenpiteiden
11360: syyden hoito kuuluu, tulee vuosittain paljon kan-    vaikuttavuutta koko valtakunnan alueella.
11361: salaisaloitteita työllisyyden hoidon parantami-
11362: 
11363:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
11364: 
11365:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
11366: 4                                              KK 887/1997 vp
11367: 
11368: 
11369: 
11370: 
11371:                                            Tili Riksdagens Talman
11372: 
11373:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          inleder Sivakka-Rasimäki-försöket, skulle de
11374: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-            arbetslösa arbetssökande som inte hade anmält
11375: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          sig till byförsöket automatiskt omfattas av den
11376: ledamot Anu Vehviläinen m.fl. undertecknade               riksomfattande arbetslagstiftningen. 1 initiativet
11377: spörsmål nr 887:                                          föreslås att försöket med medborgarlön-medbor-
11378:                                                           gararbete skall pågå i cirka 5-10 år.
11379:             På vilket sätt förhåller sig Regeringen          Systemet med utkomstkydd för arbetslösa har
11380:         till sådana sysselsättningsfrämjande              som mål att trygga den arbetslösa personens ut-
11381:         framställningar som kommer från gräs-             komst medan han söker arbete. 1 lagstiftningen
11382:         rotsnivån, och                                    om utkomstskydd för arbetslösa förutsätts att en
11383:             hur kommer till exempel Sivakka-              arbetslös arbetssökande skall stå till arbetsmark-
11384:         Rasimäki-initiativet att behandlas inom           nadens förfogande för att kunna ha rätt till ar-
11385:         Regeringen?                                       betslöshetsförmåner. Vaitimo kommuns försök
11386:                                                           med medborgarlön-medborgararbete skulle i vä-
11387:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             sentlig grad avvika från grundprinciperna för
11388: anföra följande:                                          och bestämmelserna i det nuvarande utkomst-
11389:                                                           skyddssystemet. Också försökets längd avviker
11390:     1 det initiativ som spörsmälet gäller föreslog        från maximitiden för arbetslöshetsdagpenning,
11391: Vaitimo korumun i norra Karelen att arbetsmi-             dvs. 500 dagar.
11392: nisteriet skall bevilja ruedel för ett försök med            Vid bedömning av möjligheterna att starta det
11393: medborgarlön och medborgararbete i två byar,              föreslagna försöket har arbetsministeriet också
11394: Sivakka och Rasimäki, vilka är med i ett forsk-           fåst uppmärksamhet vid medborgarnas likvärdi-
11395: ningsprojekt som utförs av Karelska forsknings-           ga behandling. 1 Regeringsformen för Finland
11396: institutionen vid Joensuu universitet. Enligt ini-        finns bestämmelser om medborgarnas grundläg-
11397: tiativet skall arbetslöshetsersättningarna i de           gande fri- och rättigheter, bland dem att alla är
11398: ovan nämnda byarna bytas ut mot en stödform               lika inför lagen. 1 15 a § 2 mom. står det dessutom
11399: som liknar medborgarlön. Detta innebär att del-           att var och en skall genom lag garanteras rätt att
11400: tagarna skall själva för arbetskraftsmyndigheter-         få sin grundläggande utkomst tryggad vid arbets-
11401: na beskriva de samhällsnyttiga uppgifter på en            löshet, sjukdom och arbetsoförmäga.
11402: mer allmän nivå eller på ett konkretare sätt de              Det föreslagna Sivakka-Rasimäki-initiativet
11403: arbeten hemma eller utanför hemmet som de                 skulle handla om ett regionalt begränsat försök
11404: tänkt sig som vederlag för sin ersättning. En             som avsevärt avviker från den gällande utkomst-
11405: person som får inkomstrelaterad dagpenning                skyddslagstiftningen. Att försöket skulle genom-
11406: skulle under försöket bibehålla sin inkomstnivå.          föras endast i en del av landet anser arbetsmini-
11407: 1 initiativet föresläs ocksä att bestämmelserna om        steriet inte vara möjligt utan kränkning av de
11408: väntetid i lagen om arbetsmarknadsstöd skall              medborgares likvärdiga ställning som bor utan-
11409: ändras så att varje myndig arbetslös person som           för försöksområdet. Enligt vedertagen uppfatt-
11410: stadigvarande bor i dessa byar eller flyttar tili         ning är det inte möjligt att ens i kvalificerad
11411: byarna för att bo där under försöket, skall ha rätt       lagstiftningsordning avvika från de grundläg-
11412: att utan fem månaders väntetid anmäla sig till            gande fri- och rättigheterna som nämns i Reger-
11413: försöket och erhålla stöd, även om han inte hade          ingsformen för Finland.
11414: varit arbetssökande när försöket inleds.                     Det är förstås beklagligt om arbetsministeriets
11415:     Om en arbetslös arbetssökande som bor i för-          motiveringar vad gäller hindren för inledande av
11416: söksområdet, inte vill delta i byförsöket, skulle         försöket har upplevts som ett ovänligt svar på
11417: han omfattas av ett särskilt försök i kommunen            förslaget. De grundläggande fri- och rättigheter-
11418: som syftar tili full sysselsättning och ha rätt tili en   nas okränkbarhet är dock en av vårt samhälles
11419: arbetsplats som anvisas av kommunen. Om detta             hörnstenar som man inte ansett sig kunna avvika
11420: korumunala försök inte blev av, utan man i stället        ifrån.
11421:                                           KK 887/1997 vp                                               5
11422: 
11423:    Arbetsministeriet framhåller att ministeriet        Eftersom skötseln av sysselsättningen hör tili
11424: nog har betraktat projektets mål för att bevara     arbetsministeriets förvaltningsområde, får mi-
11425: den levande landsbygden och dess kulturbyars        nisteriet årligen ta emot många medborgarinitia-
11426: livskraft som synnerligen värdefulla, men att       tiv som syftar tili att förbättra skötseln av syssel-
11427: man vid behandlingen av initiativet har förutom     sättningen. Ministeriet anser de initiativ som
11428: vid medborgarnas grundrättigheter även fåst         kommer från gräsrotsnivån som synnerligen vik-
11429: uppmärksamhet vid utkomstskyddssystemets fi-        tiga. De tas på allvar och varje initiativ blir också
11430: nansieringsstruktur. Att finansiera det föreslag-   behandlat vid arbetsministeriet.
11431: na initiativet inom ramen för systemet med ut-         Syftet med den totalrevidering av arbets-
11432: komstskydd för arbetslösa, i vars finansiering      kraftspolitiken som hänför sig tili nästa års bud-
11433: även andra instanser än staten och kommunerna       get är att effektivera de arbetskraftspolitiska åt-
11434: deltar, har inte ansetts vara möjligt.              gärdernas effektivitet i hela riket.
11435: 
11436:      Helsingfors den 20 oktober 1997
11437: 
11438:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
11439:                         1
11440:                         1
11441: 
11442: 
11443: 
11444:                     1
11445:                     1
11446: 
11447: 
11448: 
11449: 
11450:                 1
11451:                 1
11452: 
11453: 
11454: 
11455:             1
11456:             1
11457: 
11458: 
11459: 
11460:         1
11461:         1
11462: 
11463: 
11464: 
11465:     1
11466:     1
11467: 
11468: 
11469: 
11470: 1
11471: 1
11472:                                            KK 888/1997 vp
11473: 
11474: Kirjallinen kysymys 888
11475: 
11476: 
11477: 
11478: 
11479:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Koulutusvakuutuksen ensimmäisen vaiheen
11480:                                      toteutumisesta
11481: 
11482: 
11483:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11484: 
11485:    Elokuun alussa voimaan tulleen koulutusva-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11486: kuutuksen tarkoituksena on tukea pitkäaikais-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11487: työttömien omaehtoista opiskelua. Tavoitteena        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11488: on, että jo tämän vuoden aikana 4 000 pitkäai-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11489: kaistyötöntä aloittaisi opiskelunsa koulutusva-
11490: kuutuksen turvin. Koulutusvakuutuksen kohde-                    Miten Hallitus katsoo koulutusvakuu-
11491: ryhmäksi nimettiin erityisesti pitkän työhistorian          tuksen ensimmäisen vaiheen toteutuneen
11492: mutta alhaisen koulutustaustan omaavat pitkä-               ja täyttäneen tarkoituksensa pitkäaikais-
11493: aikaistyöttömät.                                            työttömien jatkokoulutukseen ohjaami-
11494:    Koulutusvakuutuksen ensimmäiseen vaihee-                 sessa?
11495: seen on tiettävästi tähän mennessä ollut erittäin
11496: vähän lähtijöitä eli jopa alle 200.
11497: 
11498:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
11499: 
11500:                                         Anu Vehviläinen /kesk
11501: 
11502: 
11503: 
11504: 
11505:  270136
11506: 2                                           KK 888/1997 vp
11507: 
11508: 
11509: 
11510: 
11511:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11512: 
11513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Hakeutumista omaehtoiseen opiskeluun ja
11514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         koulutustuelle arvioitiin hallituksen esityksessä
11515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       varsin kaavamaisin oletuksin, koska kohderyh-
11516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         män koulutushalukkuudesta ei ollut olemassa
11517: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         luotettavia tietoja. Lähtökohtana olivat kuiten-
11518: n:o 888:                                              kin koulutustutkimusten yleiset tulokset, joiden
11519:                                                       mukaan koulutushalukkuus on korkeampi nai-
11520:           Miten Hallitus katsoo koulutusvakuu-        silla ja pitkälle koulutetuilla ja motiivi toisaalta
11521:        tuksen ensimmäisen vaiheen toteutuneen         laskee iän mukaan. Tältä osin pitkäaikaistyöttö-
11522:        ja täyttäneen tarkoituksensa pitkäaikais-      mien koulutustuesta saadut kokemukset ovat ol-
11523:        työttömien jatkokoulutukseen ohjaami-          leet saman suuntaiset.
11524:        sessa?                                             Tuen saajien tähän mennessä vähäiseen mää-
11525:                                                       rään on vaikuttanut erityisesti lain voimaantu-
11526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          loajankohta 1.8.1997, kun pääosa syyslukukau-
11527: vasti seuraavaa:                                      della 1997 aikavien opintojen valinnoista perus-
11528:                                                       tui kevään 1997 yhteishakuunja kesälläjärjestet-
11529:     Elokuun 1 päivänä 1997 tuli voimaan laki          tyihin valintakokeisiin. Pitkäaikaistyöttömillä ei
11530: pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun           näiden valintojen osalta ollut vielä tietoa uudesta
11531: tukemisesta (709/1997) ja opintotukilain 6 §:n        tukimuodosta. Lain hyväksymisen ja voimaan-
11532: muuttamisesta (71 0/1997). Pitkäaikaistyöttömi-       tulon jälkeen tuesta ovat tiedottaneet sekä ope-
11533: en omaehtoisen opiskelun tuki on ensimmäinen          tushallinto että työhallinto ja työttömyyskassat.
11534: vaihe niin sanotusta koulutusvakuutusjärjestel-       Tämän voidaan olettaa lisäävän tuen saajien
11535: mästä. Tuen saamisen yleiset edellytykset on          määrää jatkossa.
11536: määritelty lain 4 §:ssä. Opiskeluoikeuden, työn-         Toinen tekijä, joka on saattanut vaikuttaa
11537: hakijana olon ja pitkäaikaistyöttömyyden lisäksi      tuensaajien määrään, on se, että pitkäaikaistyöt-
11538: edellytetään riittävää työ historiaa. Viimeksi mai-   tömien tulee paitsi hakeutua ja pyrkiä omaehtoi-
11539: nitun edellytyksen tutkii tuen maksaja, työttö-       seen koulutukseen myös päästä tavoittelemaansa
11540: myyskassa tai kansaneläkelaitos.                      koulutukseen. Tämä on voinut muodostua es-
11541:     Edellä mainitun lain antamista koskevissa hal-    teeksi, koska koulutustarjonnan kohdentamises-
11542: lituksen esityksen (HE 37/1997 vp) perusteluissa      sa ei ilmeisestikään ole otettu huomioon tämän
11543: todetaan, että hallitus arvioi ohjelman etenemis-     erityisryhmän tarpeita. Seurantatietoja tältä osin
11544: tä ja kustannuksia joulukuussa 1997. Kun maini-       ei ole käytettävissä.
11545: tusta syystä on ensiarvoisen tärkeää, että tilas-        Kolmantena syynä tuen saajien oletettua vä-
11546: toinuin kannalta välttämättömät tiedot viedään        häisempään määrään saattaa olla tukea koske-
11547: tarkasti tietojärjestelmään, työministeriö on an-     vien ehtojen tiukkuus. Erityisesti työhistoriavaa-
11548: tanut 24.7.1997 ohjeet (0 3/97 TM) työvoimatoi-       timusta pitkäaikaistyöttömät ovat pitäneet useis-
11549: miston tehtävistä pitkäaikaistyöttömien omaeh-        sa kohdin liian vaativana. Eräissä tilanteissa on
11550: toisen opiskelun tukemisessa.                         ansiotyötä ollut vaadittavat 12 vuotta, mutta
11551:     Tähän mennessä saatujen kokemusten perus-         työhistorian tarkastelujaksoa tai ansainta-aikaa
11552: teella on selvää, että tukea on käyttänyt ja oma-     koskevat ehdot ovat estäneet tuen myöntämisen.
11553: ehtoiseen opiskeluun hakeutunut ja päässyt vain           Hallitus antaa eduskunnalle lakiehdotuksen
11554: murto-osa siitä pitkäaikaistyöttömien määrästä,       valtion vuoden 1998 talousarvioesitykseen liit-
11555: mitä edellä mainitussa hallituksen esityksessä oli    tyen koulutusvakuutusjärjestelmän toiseksi vai-
11556: arvioitu. Tämä arvio perustui pitkäaikaistyöttö-      heeksi. Järjestelmää on tarkoitus laajentaa ny-
11557: mien määrää, ikä- ja koulutusrakennetta sekä          kyisen lain tarkoittamia pitkäaikaistyöttömiä ly-
11558: työhistoriaa koskeviin tilastotietoihin suhteutet-    hyemmän aikaa työttömänä olleisiin. Myös työ-
11559: tuna tuen saamisen ehtoihin.                          historiavaatimusta on tarkoitus lieventää. Aja-
11560:                                             KK 888/1997 vp                                            3
11561: 
11562: tuksena on, että eduskunta ehtisi käsitellä esityk-   ta, joka alkaisi 1.8.1998 tai sen jälkeen, mahdol-
11563: sen syysistuntokauden aikana ja lain voimaantu-       listaisi lain mahdollisimman aikainen voimaan-
11564: lo voisi tapahtua jo 1.1.1998. Vaikka uudistus-       tulo nykyistä tehokkaammat tiedotusmahdolli-
11565: ehdotuksen onkin kaavailtu koskevan koulutus-         suudet koulutustarjonnasta.
11566: 
11567:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
11568: 
11569:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
11570: 4                                           KK 888/1997 vp
11571: 
11572: 
11573: 
11574: 
11575:                                         Tili Riksdagens Talman
11576: 
11577:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Propositionens bedömning av anta1et ansök-
11578: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ningar om frivilliga studier och utbildningsstöd
11579: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      byggde på rätt stereotypa antaganden, eftersom
11580: ledamot Anu Vehviläinen undertecknade spörs-          det inte fanns tillförlitliga uppgifter om mål-
11581: mål nr 888:                                           gruppens utbildningsmotivation. Man utgick
11582:                                                       ifrån de allmänna resultaten av utbildningsutred-
11583:           Hur anser Regeringen att den första         ningar enligt vilka utbildningsmotivationen är
11584:        fasen av utbildningsförsäkringen har för-      högre hos kvinnor och högutbildade, medan den
11585:        verkligats och fyllt sitt syfte att anvisa     sjunker med stigande ålder. 1 detta avseende går
11586:        långtidsarbetslösa tili fortsatta studier?     de erfarenheter man fått av de långtidsarbetslö-
11587:                                                       sas utbildningsstöd i samma riktning.
11588:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Att antalet stödtagare hittills varit så lågt be-
11589: anföra följande:                                      ror i synnerhet på tidpunkten då lagen trädde i
11590:                                                       kraft, 1.8.1997. Största delen av de studerande
11591:    Lagen om stödjande av långtidsarbetslösas          som inledde sina studier höstterminen 1997 val-
11592: frivilliga studier (709/ 1997) och lagen om ändring   des nämligen vid våren 1997 :s gemensamma elev-
11593: av 6 § lagen om studiestöd (710/1997) trädde i        ansökan och urva1sprov som ordnades på som-
11594: kraft den 1 augusti 1997. Stödet för långtidsar-      maren. Vid nämnda tidpunkter visste de långtids-
11595: betslösas friviliiga studier utgör den första fasen   arbetslösa ännu inte om den nya stödformen.
11596: av den så kallade utbildningsförsäkringen. 1 4 §      Sedan lagen blivit antagen och trätt i kraft har
11597: finns bestämmelser om de allmänna förutsätt-          såväl utbi1dnings- och arbetsförvaltningen som
11598: ningarna för erhållande av stöd. Förutom att          arbetslöshetskassorna informerat om stödet.
11599: man skall ha studierätt samt att vara arbetssö-       Dettakan antas leda till en ökning i antalet stöd-
11600: kande och långtidsarbetslös förutsätts en till-       tagare i framtiden.
11601: räcklig arbetshistoria. Arbetshistorian granskas         En annan omständighet som kan ha inverkat
11602: av stödets betalare, arbetslöshetskassan eller        på antalet stödtagare är att de långtidsarbetslösa
11603: folkpensionsanstalten.                                skall utom att ha ansökt om utbildning på eget
11604:    1 motiveringen tili propositionen med lagför-      initiativ även ha blivit antagen tili utbildningen.
11605: slag tili nämnda lag (RP 37/1997 rd) konstateras      Dettakan ha utgjort ett hinder, eftersom denna
11606: att regeringen kommer att utvärdera program-          särgrupps behov antagligen inte blivit beaktade
11607: mets framskridning och dess kostnader i decem-        vid inriktandet av utbildningsutbudet. Det finns
11608: ber 1997. Eftersom det därför är synnerligen vik-     inga uppföljande uppgifter om detta.
11609: tigt att de för statistikföringen nödvändiga upp-        En tredje orsak till att antalet stödtagare varit
11610: gifterna noggrant skall införas i datasystemet,       lägre än beräknat kan vara de stränga villkoren.
11611: har arbetsministeriet 24.7.1997 meddelat en an-       Speciellt vad gäller arbetshistoria anser de lång-
11612: visning (A 3/97 AM) om arbetskraftsbyråns upp-        tidsarbetslösa att kraven på många punkter varit
11613: gifter som hänför sig tili stödjande av långtidsar-   för stränga. 1 vissa situationer kan man ha krävt
11614: betslösas friviliiga studier.                         12 års förvärvsarbete, men de villkor som ställts
11615:    Utifrån de erfarenheter som man hittills har       på den granskningsperiod som gäller arbetshisto-
11616: fått är det uppen bart att endast en bråkdel av det   ria eller tiden för intjänandet av pension har
11617: antal långtidsarbetslösa som hade beräknats i         utgjort hinder för beviljandet av stödet.
11618: ovan nämnda proposition har använt detta stöd            1 anslutning tili budgetpropositionen för 1998
11619: och ansökt om och blivit antagen tili frivilliga      avlåter regeringen tili riksdagen en proposition
11620: studier. Beräkningen byggde på statistiska upp-       med förslag till en lag om den andra fasen av
11621: gifter om de långtidsarbetslösas antal, ålders- och   utbildningsförsäkringen. Systemet avses bli ut-
11622: utbildningsstruktur i proportion tili villkoren för   vidgat att gälla även andra arbetslösa än de lång-
11623: erhållandet av stödet.                                tidsarbetslösa. Avsikten är att också kravet om
11624:                                             KK 888/1997 vp                                              5
11625: 
11626: arbetshistoria skall Iindras. Tanken är att riksda-   planerat att gälla sådan utbildning som inleds
11627: gen skall hinna behandla propositionen under          1.8.1998 eller därefter, skulle ett möjligast tidigt
11628: höstsessionen och att lagen skall kunna träda i       ikraftträdande av lagen möjliggöra en effektivare
11629: kraft redan 1.1.1998. Trots att reformförslaget är    information om utbildningsutbudet.
11630: 
11631:      Helsingforsden 21 oktober 1997
11632: 
11633:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
11634:                                           KK 889/1997 vp
11635: 
11636: Kirjallinen kysymys 889
11637: 
11638: 
11639: 
11640: 
11641:                                   Suvi Linden /kok ym.: Elatusapujärjestelmän kehittämisestä
11642: 
11643: 
11644: 
11645:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11646: 
11647:    Elatusapujärjestelmän tarkoituksena on tasa-     tamista on tavoiteltavaa. Pahimmassa tapauk-
11648: ta lapsen hoidosta aiheutuvia kustannuksia eros-    sessa nykykäytäntö vaarantaa tämän toisen van-
11649: sa asuvien vanhempien kesken ja turvata näin        hemman mahdollisuudet tavata lastaan hänen
11650: lapsen taloudellinen asema. Pysyvästi lapsensa      joutuessaan kieltäytymään pidemmäksi ajanjak-
11651: kanssa asuvan vanhemman on käytettävä elatus-       soksi kohdistuvasta tapaamisoikeudestaan ta-
11652: apuna suoritettuja varoja lapsen hyvinvoinnin       loudellisista syistä.
11653: edistämiseen.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11654:     Elatusapuvelvollisen vanhemman on suoritet-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11655: tava elatusapua myös silloin, kun lapsi on hänen    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11656: huostassaan pidempiä ajanjaksoja. Tällaisessa       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11657: tilanteessa, jossa maksettavaksi realisoituvat
11658: sekä elatusapu että ne todelliset kustannukset,               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11659: jotka aiheutuvat lapsen asumisesta tilapäisesti            ryhtyä, jotta elatusmaksuvelvollista van-
11660: hänen luonaan, voi taloudellinen rasitus muo-              hempaa ei asetettaisi kohtuuttomaan ta-
11661: dostua kohtuuttomaksi. Molempien vanhem-                   loudelliseen asemaan lapsen oleskellessa
11662:  pien säilyttäminen osana lapsen- ei vain aineel-          hänen luonaan pitempiä jaksoja?
11663: lista vaan myös henkistä- tukemista ja kasvat-
11664: 
11665:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
11666: 
11667:                     Suvi Lindt'm /kok                       Seppo Kanerva /kok
11668: 
11669: 
11670: 
11671: 
11672:  270136
11673: 2                                           KK 889/1997 vp
11674: 
11675: 
11676: 
11677: 
11678:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11679: 
11680:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        elatusapua vahvistettaessa, on tapahtunut niin
11681: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         olennaisia muutoksia, että elatusavun muutta-
11682: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mista on sekä lapsen että elatusvelvollisen olot
11683: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-        huomioon ottaen pidettävä kohtuullisena. Ela-
11684: deuin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tusavun muuttaminen voi olla perusteltua esi-
11685: n:o 889:                                              merkiksi silloin, kun lapsen oleskelu erossa asu-
11686:                                                       van vanhempansa luona on olennaisesti lisäänty-
11687:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        nyt elatusavun vahvistamisen jälkeen.
11688:        ryhtyä, jotta elatusmaksuvelvollista van-         Elatusavun vahvistaminen ja muuttaminen
11689:        hempaa ei asetettaisi kohtuuttomaan ta-        ratkaistaan yhä useammin sosiaalilautakunnan
11690:        loudelliseen asemaan lapsen oleskellessa       vahvistamalla sopimuksella. Sopimuksia vahvis-
11691:        hänen luonaan pitempiä jaksoja?                tettiin vuonna 1996 yhteensä 29 878 kappaletta.
11692:                                                       Määrä on kasvanut vuodesta 1990 yli 18 OOO:lla.
11693:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Runsas kolmannes vuonna 1996 vahvistetuista
11694: vasti seuraavaa:                                      sopimuksista koski aikaisemmin vahvistetun ela-
11695:                                                       tusavun muuttamista.
11696:    Lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975)            Voimassa oleva laki tarjoaa varsin joustavat
11697: mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen.      mahdollisuudet siihen, että lapsen runsas oleske-
11698: Molemmat vanhemmat vastaavat lapsen elatuk-           lu erossa asuvan vanhempansa luona voidaan
11699: sesta kykynsä mukaan. Laissa on määritelty,           ottaa huomioon elatusavun määrää alentavana
11700: mitä riittävä elatus käsittää ja mitkä tekijät ote-   tekijänä. Muutoinkin laki luo perustan elatus-
11701: taan huomioon vanhempien elatuskykyä arvioi-          avun mitoittamiselle niin, että se kulloinkin vas-
11702: taessa. Lain 2 §:n 2 momentissa säädetään lisäksi,    taisi lapsen yksilöllisiä tarpeita sekä molempien
11703: että vanhempien elatusvastuun laajuutta arvioi-       vanhempien mahdollisuuksia osallistua niiden
11704: taessa otetaan huomioon muun muassa seikat,           tyydyttämiseen. Lain soveltamiskäytännössä
11705: joiden johdosta vanhemmille ei aiheudu lapsen         näitä seikkoja ei kuitenkaan ehkä aina osata ot-
11706: elatuksesta kustannuksia tai ne ovat vähäiset.        taa riittävästi huomioon.
11707: Säännöksen nojalla lapsen runsas oleskelu erossa         Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman ela-
11708: asuvan vanhempansa luona tulisi ottaa huo-            tusturvatyöryhmän eräänä tehtävänä oli selvit-
11709: mioon elatusavun määrää vähentävänä tekijänä.         tää, miten elatussopimusten laatimista kunnissa
11710:    Kun lapsi ei asu pysyvästi vanhempansa luo-        voitaisiin yhtenäistää ja kehittää. Työryhmä to-
11711: na, vanhemman suoritettavaksi voidaan vahvis-         tesi muistiossaan (sosiaali- ja terveysministeriön
11712: taa elatusapu joko sosiaalilautakunnan vahvista-      työryhmämuistioita 1995:20), että suositusluon-
11713: malla sopimuksella tai tuomiolla. Elatusapu vah-      teinen käsikirjatyyppinen opas voisi olla sosiaa-
11714: vistetaan pääsääntöisesti suoritettavaksi tasa-       liviranomaisille hyödyllinen apuväline elatusso-
11715: suuruisina erinä kuukausittain. Se voidaan myös       pimusten laadinnassa. Työryhmän ehdotuksen
11716: vahvistaa erisuuruiseksi eri ajanjaksoilta esimer-    pohjalta ministeriössä on keskusteltu mahdolli-
11717: kiksi niin, että elatusavun määrä on tapaamis-        suudesta tällaisen oppaan aikaansaamiseksi. Sen
11718: kuukausien aikana alhaisempi kuin muina               valmistelu on vaativa tehtävä ja edellyttää myös
11719: kuukausina.                                           sosiaali- ja terveysministeriön ulkopuolisten
11720:    Vahvistettua elatusapua voidaan muuttaa, jos       asiantuntijatahojen sitoutumista työhön.
11721: niissä olosuhteissa, jotka on otettava huomioon
11722: 
11723:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
11724: 
11725:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11726:                                              KK 889/1997 vp                                                3
11727: 
11728: 
11729: 
11730: 
11731:                                           Tili Riksdagens Talman
11732: 
11733:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ras om de omständigheter som bör beaktas då
11734: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          underhållsbidrag fastställs har förändrats så vä-
11735: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        sentligt att det bör anses skäligt att justera under-
11736: man Suvi Linden m. fl. undertecknade spörsmål           hållsbidraget både med beaktande av barnets och
11737: nr 889:                                                 den underhållsskyldiges förhållanden. En juste-
11738:                                                         ring av underhållsbidraget kan anses motiverad
11739:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         t.ex. om barnet har börjat vistas mycket längre
11740:        ta för att den förälder som är underhålls-       perioder hos den förälder som bor annanstans
11741:        skyldig inte skall försättas i en oskälig        efter det att underhållsbidraget fastställdes.
11742:        situation ekonomiskt sett om barnet bor             Underhållsbidrag fastställs och justeras allt
11743:        tillsammans med denna under längre tids-         oftare genom avtal av socialnämnden. År 1996
11744:        perioder?                                        fastställdes totalt 29 878 avtal. Antalet har ökat
11745:                                                         med drygt 18 000 sedan 1990. Drygt en tredjedel
11746:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av de avtal som fastställdes 1996 gällde justering
11747: anföra följande:                                        av underhållsbidrag som fastställts tidigare.
11748:                                                            Gällande lag erbjuder mycket smidiga möjlig-
11749:    Enligt lagen om underhåll för barn (704/1975)        heter tili att ett barns långvariga vistelser hos den
11750: har barn rätt till tillräckligt underhåll. Båda för-    förälder som bor annanstans kan beaktas som en
11751: äldrarna svarar efter sin förmåga för barnets           faktor som sänker beloppet av underhållsbidra-
11752: underhåll.                                              get. Lagen utgör även i övrigt en grund för att
11753:    1 lagen definieras vad tillräckligt underhåll        underhållsbidraget kan anpassas så att det i varje
11754: omfattar och vilka faktorer som skall beaktas vid       enskilt fall svarar mot barnets individuella behov
11755: bedömningen av föräldrarnas underhållsförmå-            samt båda föräldrarnas möjligheter att tillgodose
11756: ga. En1igt 1agens 2 § 2 mom. skall man vid bedöm-       dem. Dessa omständigheter kan kanske dock inte
11757: ningen av omfattningen av föräldrarnas under-           alltid beaktas i tillräcklig omfattning när det gäl-
11758: hållsansvar även beakta bl.a. sådana omständig-         ler att tillämpa lagen.
11759: heter som gör att barnets underhåll inte medför            Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
11760: kostnader för föräldrarna eller att dessa kostna-       satta arbetsgruppen för tryggande av barns un-
11761: der är ringa. Med stöd av nämnda lagrum skall           derhåll hade som en uppgift att utreda hur man
11762: barnets långvariga vistelser hos den förälder som       kunde samordna och utveckla uppgörandet av
11763: bor annanstans beaktas som en omständighet              underhållsavtal i kommunerna. Arbetsgruppen
11764: som minskar på underhållsbidragets be1opp.              framhöll i sin promemoria (social- och hälso-
11765:    Då ett barn inte bor varaktigt hos sin förälder      vårdsministeriets         arbetsgruppspromemorior
11766: kan det fastställas genom ett avtal av social-          1995:20) att en handbok i form av rekommenda-
11767: nämnden eller genom en dom att den föräldern            tioner kunde vara ett användbart hjälpmedel för
11768: skall betala underhållsbidrag. 1 regel fastställs att   socialmyndigheterna när underhållsavtal görs
11769: underhållsbidraget skall betalas i lika stora rater     upp. Utgående från arbetsgruppens förslag har
11770: varje månad. Bidraget kan också fastställas tili        man vid ministeriet diskuterat möjligheten att
11771: olika storlek under olika tidsperioder, t.ex. så att    sammanställa en dylik handbok. Beredningen av
11772: det är 1ägre under de månader barnet vistas hos         en sådan är en krävande uppgift som även förut-
11773: föräldern än annars.                                    sätter en insats av sakkunniga utanför social- och
11774:    Det fastställda underhållsbidraget kan juste-        hälsovårdsministeriet.
11775: 
11776:      Helsingfors den 17 oktober 1997
11777: 
11778:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
11779:                                            KK 890/1997 vp
11780: 
11781: Kirjallinen kysymys 890
11782: 
11783: 
11784: 
11785: 
11786:                                   Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Ammattikorkeakoulussa sosiaali-
11787:                                       alan koulutusohjelman suorittaneiden ammattinimikkeestä
11788: 
11789: 
11790:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11791: 
11792:    Ammattikorkeakoulussa sosiaalialan koulu-         ammattikorkeakoulussa kaupanalan koulutus-
11793: tusohjelman suorittaneella henkilöllä ei ole val-    ohjelman. Nykyisin kaupanalan koulutusohjel-
11794: mistumisensa jälkeen selkeää ammattinimikettä,       man suorittanut henkilö on tradenomi.
11795: vaan hän voi ainoastaan ilmoittaa suorittaneensa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11796: ammattikorkeakoulussa sosiaalialan koulutus-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11797: ohjelman. Koska koulutus on muuttunut huo-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11798: mattavastija koska tutkinto on toisenlainen kuin     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11799: aiemmin, olisi tärkeää, että myös nimike vastaisi
11800: uudistusta. Kaupan alalla luovuttiin ammatti-                   Mitä opetusministeriö aikoo tehdä
11801: korkeakoulun osalta merkonomi-nimikkeestä,                  ammattikorkeakoulusta valmistuneiden
11802: koska katsottiin tärkeäksi, että ammattikorkea-             sosiaalialan koulutusohjelman suoritta-
11803: koulusta valmistuneilla henkilöillä on ammatti-             neiden ammattinimikkeen uudistamisek-
11804: nimike, josta selviää, että henkilö on suorittanut          si?
11805: 
11806:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
11807:                      Pirjo-Riitta Antvuori /kok            Hanna Markkuta-Kivisilta /kok
11808:                      Liisa Hyssälä /kesk                   Maija Rask /sd
11809:                                          Irja Tulonen lkok
11810: 
11811: 
11812: 
11813: 
11814: 270136
11815: 2                                         KK 890/1997 vp
11816: 
11817: 
11818: 
11819: 
11820:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11821: 
11822:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tuksen (256/1995) 2 §:n 2 momentin mukaan ope-
11823: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tusministeriö vahvistaa ammattikorkeakoulujen
11824: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tutkintonimikkeet Tutkintonimikkeellä tarkoi-
11825: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riit-    tetaan nimikettä, jota ammattikorkeakoulutut-
11826: ta Antvuoren ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    kinnon suorittanut henkilö voi käyttää. Esimer-
11827: myksen n:o 890:                                     kiksi liikealan ammattikorkeakoulututkintoon
11828:                                                     liittyväksi nimikkeeksi on vahvistettu tradenomi
11829:            Mitä opetusministeriö aikoo tehdä        ja tekniikan ammattikorkeakoulututkintoon liit-
11830:        ammattikorkeakoulusta valmistuneiden         tyväksi nimikkeeksi insinööri (AMK).
11831:        sosiaalialan koulutusohjelman suoritta-          Sosiaalialalle ei ole vielä vahvistettu sosiaali-
11832:        neiden ammattinimikkeen uudistamisek-        alan ammattikorkeakoulututkintoon tai sosiaa-
11833:        si?                                          li- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkin-
11834:                                                     toon liittyvää tutkintonimikettä. Tutkintonimik-
11835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        keen puuttumista on pidetty monissa yhteyksissä
11836: vasti seuraavaa:                                    ongelmallisena.
11837:                                                         Opetusministeriö on viime kesänä sopinut
11838:    Sosiaalialaa ammattikorkeakouluissa opiske-      Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijakuntien
11839: levat suorittavat kaikkijoko sosiaalialan ammat-    Liiton SAM OK ry:n kanssa, että mainittu järjes-
11840: tikorkeakoulututkinnon tai sosiaali- ja terveys-    tö organisoi nimikilpailun, jolla etsitään sosiaali-
11841: alan ammattikorkeakoulututkinnon. Näihin tut-       alalle sopiva tutkintonimi ammattikorkeakou-
11842: kintoihin johtava koulutus toteutetaan opetus-      luihin. Nimikilpailun avulla löydettäneen alalle
11843: ministeriön vahvistamissa koulutusohjelmissa,       sopiva tutkintonimike, joka kuvaa oikealla ta-
11844: joihin opetusministeriö on tarvittaessa vahvista-   valla alan kokonaisuutta ja koulutuksen tasoa, ja
11845: nut eriniroisiä suuntautumisvaihtoehtoja.           joka voitaisiin vahvistaa vielä kuluvan lukuvuo-
11846:    Ammattikorkeakouluopinnoista annetun ase-        den aikana.
11847: 
11848:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
11849: 
11850:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
11851:                                            KK 890/1997 vp                                            3
11852: 
11853: 
11854: 
11855: 
11856:                                        Tili Riksdagens Talman
11857: 
11858:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt 2 § 2 mom. förordningen om yrkeshög-
11859: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          skolestudier (256/1995) fqstställer undervisnings-
11860: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ministeriet examensbenämningarna för yrkes-
11861: dagsman Pirjo-Riitta Antvuori m.fl. underteck-       högskolorna. Med examensbenämning avses den
11862: nade spörsmål nr 890:                                benämning som en person som avlagt yrkeshög-
11863:                                                      skoleexamen kan använda. Som exempel kan
11864:          Vad avser undervisningsministeriet          nämnas att benämningen för yrkeshögskoleexa-
11865:        göra för att förnya yrkesbenämningen för      men i affårsbranschen har fastställts tili trade-
11866:        dem som utexaminerats från yrkeshög-          nom och benämningen för yrkeshögskoleexamen
11867:        skola efter att ha genomfört utbildnings-     i teknik har fastställts tili ingenjör (YH).
11868:        programmet för det sociala området?               Någon examensbenämning för yrkeshögsko-
11869:                                                      leexamen inom det sociala området eller för yr-
11870:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt        keshögskoleexamen inom hälsovård och det so-
11871: anföra följande:                                     ciala området har ännu inte fastställts. Det har i
11872:                                                      många sammanhang ansetts problematiskt att en
11873:    De som studerar inom det sociala området vid      examenbenämning saknas.
11874: yrkeshögskolorna avlägger alla antingen yrkes-           Undervisningsministeriet kom i somras över-
11875: högskoleexamen pä det sociala området eller yr-      ens med Suomen Ammattikorkeakouluopiskeli-
11876: keshögskoleexamen inom hälsovård och det so-         jakuntien Liitto SAMOK ry om att denna orga-
11877: ciala området. Den utbildning som leder tili dessa   nisation arrangerar en namntävling där man sö-
11878: examina genomförs inom utbildningsprogram            ker ett lämpligt examensnamn för det sociala
11879: som fastställts av undervisningsministeriet. Vid     området i yrkeshögskolorna. Med hjälp av
11880: behov har undervisningsministeriet fastställt in-    namntävlingen torde man finna ett för branschen
11881: riktningsalternativ med olika benämningar inom       lämpligt examensnamn som på rätt sätt beskriver
11882: ramen för dessa utbildningsprogram.                  branschen som helhet och utbildningens nivå och
11883:                                                      som kunde fastställas redan under detta läsår.
11884: 
11885:      Helsingfors den 16 oktober 1997
11886: 
11887:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
11888:                                             KK 891/1997 vp
11889: 
11890: Kirjallinen kysymys 891
11891: 
11892: 
11893: 
11894: 
11895:                                    Olavi Ala-Nissilä lkesk: LF A-alueen laajentamisesta Agenda
11896:                                       2000:n yhteydessä
11897: 
11898: 
11899:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11900: 
11901:    Maatalouden LFA-tuen tarkoituksena on säi-         ta. Suomen tuleekin pyrkiä laajentamaan LF A-
11902: lyttää maatalouden elinvoimaisuus ja asutus           aluetta tavoitteena saada koko maa EU:n pysy-
11903: maatalouden kannalta epäsuotuisilla alueilla.         vien tukijärjestelmien piiriin. Erityisesti nyt maa-
11904: LF A-direktiiviin sisältyy myös ns. maaseutukri-      talous- ja aluepolitiikkaa uudistettaessa on tär-
11905: teeri. Suomessa LFA-rajaus tehtiin vain maata-        keä huomioida LFA-alueen rajan läheisyydessä
11906: louspoliittisin perustein. LF A-rajaus tehtiin osin   olevat taantuvat maaseutualueet.
11907: vanhentuneen ja rajallisen tietomateriaalin poh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11908: jalta. Rajausta lopullisesti määrättäessä hallitus    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11909: kirjasi kannan, jonka mukaan rajausta tullaan         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11910: tarkistamaan myöhemmin saatavien tarkempien           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11911: tietojen perusteella.
11912:    Nyt EU :n maatalous- ja rakennepolitiikka tul-               Pyrkiikö Hallitus maatalous- ja alue-
11913: laan uudistamaan Agenda 2000 -hankkeen muo-                  politiikan uudistuksen yhteydessä laajen-
11914: dossa. Tässä yhteydessä myös maaseudun kehit-                tamaan LFA -aluetta Suomessa, ja
11915: tämisen kannalta oleelliset 5 b- ja 5 a-tuet voivat             miten Hallitus aikoo huomioida maa-
11916: muuttua.                                                     talouden A-alueellaja erityisesti sen raja-
11917:    Suomen kannalta on tärkeää huomioida se,                  alueilla olevat taantuvat maaseutualueet
11918: että maatalouden A-alueella, LFA-tuen ulko-                  ja alueen rajauksessa olevat ongelmat?
11919: puolisella alueella, on taantuvia maaseutualuei-
11920: 
11921:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
11922: 
11923:                                         Olavi Ala-Nissilä /kesk
11924: 
11925: 
11926: 
11927: 
11928: 270136
11929: 2                                           KK 891/1997 vp
11930: 
11931: 
11932: 
11933: 
11934:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11935: 
11936:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        den pysyvän, olosuhteista aiheutuvan kilpailuky-
11937: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kyhaitan korvaaminen, jotta kotimainen tuotan-
11938: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       to voisi menestyä yhteismarkkinoilla. Tähän py-
11939: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-       ritään sekä yhteisen maatalouspolitiikan kehittä-
11940: Nissilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         misellä Suomen tarpeita vastaavaan suuntaan
11941: n:o 891:                                              että liittymisehtojen mahdollistamilla kansallisil-
11942:                                                       la toimenpiteillä.
11943:           Pyrkiikö Hallitus maatalous- ja alue-          Suomessa maatalouden nykyisen tukijärjes-
11944:        politiikan uudistuksen yhteydessä laajen-      telmän perusta muodostuu EU:n kokonaan tai
11945:        tamaan LF A-aluetta Suomessa, ja               osittain rahoittamista tukimuodoista, joita kan-
11946:           miten Hallitus aikoo huomioida maa-         salliset tukimuodot täydentävät. Tukijärjestel-
11947:        talouden A-alueella ja erityisesti sen raja-   män tukimuodot muodostavat kokonaisuuden,
11948:        alueilla olevat taantuvat maaseutualueet       josta yhden tukimuodon tarkastelu muista eril-
11949:        ja alueen rajauksessa olevat ongelmat?         lään ei anna oikeaa kokonaiskuvaa alueiden väli-
11950:                                                       sestä tilanteesta. Kokonaistukitasot eri alueilla
11951:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          on pyritty määrittelemään siten, että ne ottavat
11952: vasti seuraavaa:                                      huomioon alueiden väliset tuotanto-olosuhde-
11953:                                                       erot. A-tukialueella, missä luonnonhaittakor-
11954:     Suomi etsi Euroopan unionin jäsenyysneuvot-       vausta ei makseta, peltokasvien toki, maatalou-
11955: teluissa ratkaisua pohjoisista luonnonoloista ai-     den ympäristötukija eräät kansallisen tuen muo-
11956: heutuviin maatalouden erityisongelmiin, joita ei      dot ovat muita alueita korkeampia.
11957: aikaisemmin ollut otettu huomioon unionin                Luonnonhaittakorvauksen osalta Suomen ta-
11958: maatalouspolitiikassa. Jäsenyysneuvottelujen          voitteena tulevaa ohjelmakautta koskevissa neu-
11959: tuloksena Euroopan unioni hyväksyi Suomen             votteluissa on saavuttaa tasoltaan ja alueelliselta
11960: liittymissopimuksessa 85 prosenttia käytössä          laajuudeltaan mahdollisimman hyvä neuvotte-
11961: olevasta maatalousalueestamme luonnonhaitta-          lutulos,joka ottaa huomioon Suomen pohjoises-
11962: korvaukseen (LF A-tukeen) oikeuttavaksi. Sa-          ta sijainnista johtuvat erityispiirteet. Luonnon-
11963: massa yhteydessä koko Suomen luonnonhaitta-           haittakorvauksen yhtenä tavoitteena on nimen-
11964: korvaukseen oikeutettu ala rinnastettiin pohjoi-      omaan tasoittaa jäsenmaiden sisäisiä alueellisia
11965: sesta sijainnista aiheutuvan pysyvän luonnonhai-      eroja. Tästä syystä on ongelmallista, että jokin
11966: tan takia vuoristoalueeksi.                           jäsenmaa määriteltäisiin kokonaisuudessaan
11967:     Liittymissopimus perustuu EU:n jäsenyys-          LF A-alueeksi. Tämä siitäkin huolimatta, että
11968: neuvotteluissa esittämälle periaatteelle, jonka       Suomen maatalouden harjoittamisen edellytyk-
11969: mukaan Suomen maatalouden ongelmien ratkai-           set koko maassa ovat muihin EU-maihin verrat-
11970: semiseen käytetään täysimääräisesti yhteisen          tuna varsin epäedulliset.
11971: maatalouspolitiikan keinot. Luonnonhaittakor-            Agenda 2000 valmistelussa ja vuodesta 2000
11972: vausta käytetään kyseisen periaatteen mukaisesti      lähtien maksettavia kansallisia tukia koskevissa
11973: kompensoimaan pysyvää luonnonhaittaa sekä             neuvotteluissa Suomen tavoitteena on aikaan-
11974: turvaamaan elinvoimaisen maatalouden jatku-           saada neuvottelu tulos, joka turvaa maatalouden
11975: minen ja maaseudun asutuksen säilyminen.              toimintaedellytykset ja tuotannon kannattavuu-
11976:     Maatalouspolitiikan kansallisten tavoitteiden     den koko maassa.
11977: keskeinen lähtökohta on suomalaisen maatalou-
11978: 
11979:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
11980: 
11981:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
11982:                                             KK 891/1997 vp                                              3
11983: 
11984: 
11985: 
11986: 
11987:                                         Tili Riksdagens Talman
11988: 
11989:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           kens nationella mål är kompensation för det fin-
11990: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ska jordbrukets varaktiga nackdelar i fråga om
11991: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       konkurrenskraften, vilka beror på förhållande-
11992: dagsman Olavi Ala-Nissilä undertecknade spörs-        na, för att den inhemska produktionen skall ha
11993: mål nr 891:                                           framgångar på den gemensamma marknaden.
11994:                                                       Detta försöker man uppnå både genom att ut-
11995:           Strävar Regeringen efter att i samband      veckla den gemensamma jordbrukspolitiken i en
11996:        med reformen av jordbruks- och regio-          riktning som motsvarar Finlands behov och ge-
11997:        nalpolitiken utvidga LF A-området i Fjn-       nom nationella åtgärder som anslutningsvill-
11998:        land, och                                      koren ger möjlighet tili.
11999:           på vilket sätt ämnar Regeringen upp-           I Finland utgörs grunden för jordbrukets nu-
12000:        märksamma de stagnerade landsbygds-            varande stödsystem av stödformer som EU helt
12001:        områdena inomjordbrukets region A och          eller delvis finansierar, och som de nationella
12002:        i synnerhet inom dess angränsande områ-        stödformerna kompletterar. Stödsystemets stöd-
12003:        den samt de problem som är förknippade         former bildar en helhet, och det ger inte en rätt
12004:        med avgränsningen av regionen?                 helhetsbild av situationen mellan regionerna om
12005:                                                       man tar en stödform och granskar den separat
12006:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         från de övriga. Strävan har varit att definiera
12007: anföra följande:                                      nivåerna på det totala stödet inom olika regioner
12008:                                                       så att de beaktar skillnaderna i produktionsför-
12009:     Finland sökte i förhandlingarna om medlem-        hållandena mellan regionerna. Inom en stödre-
12010: skap i Europeiska unionen efter en lösning på de      gion A, där kompensationsbidrag inte betalas, är
12011: speciella problem inom jordbruket som förorsa-        stödet för åkerväxter, jordbrukets miljöstöd och
12012: kas av de nordliga naturförhållandena. Dessa          vissa former av nationellt stöd högre än inom
12013: problem hade inte tidigare beaktats i unionens        andra regioner.
12014: jordbrukspolitik. Som ett resultat av medlem-            Finlands mål i fråga om kompensationsbidra-
12015: skapsförhandlingarna godkände Europeiska              get i de förhandlingar som gäller den kommande
12016: unionen i Finlands anslutningsfördrag att 85 %        programperioden är att nå ett förhandlingsresul-
12017: av vårt jordbruksområde som brukas är berätti-        tat som är så bra som möjligt i fråga om nivån och
12018: gat tili kompensationsbidrag (LF A-stöd). I detta     den regionala omfattningen och som beaktar de
12019: sammanhang jämställdes hela den areal som i           särdrag som beror på Finlands nordliga läge. Ett
12020:  Finland är berättigad tili kompensationsbidrag       av målen för kompensationsbidraget är uttryck-
12021: med bergsområden p.g.a. de varaktiga naturbe-         ligen attjämna ut de interna regionala skillnader-
12022: tingade nackdelar som beror på det nordliga lä-       na mellan medlemsländerna. Därför är det pro-
12023: get.                                                  blematiskt att något av medlemsländerna i sin
12024:     Anslutningsfördraget grundar sig på en prin-      helhet fastställs som LF A-område. Detta gäller
12025:  cip som framställdes vid medlemskapsförhand-         trots att förutsättningarna för att man skall kun-
12026:  lingarna, dvs. att man för att lösa problemen i      na idkajordbruk i Finland är rätt ofördelaktiga i
12027:  vårt jordbruk i full utsträckning använder den       hela landetjämfört med de övriga EU-Iänderna.
12028:  gemensamma jordbrukspolitikens medel. Kom-              Finlands mål i beredningen av Agenda 2000
12029:  pensationsbidrag används i enlighet me? princi-      och i de förhandlingar som gäller de nationella
12030:  pen i fråga för att kompensera en varaktrg natur-    stöd som skall betalas fr.o.m. år 2000 är att åstad-
12031:  betingad nackdel samt för att garantera att det      komma ett förhandlingsresultat som tryggar
12032:  finns en framtid för ett livskraftigt jordbruk och   verksamhetsförutsättningarna för jordbruket
12033:  att bosättningen på landsbygden bevaras.             samt lönsamheten för produktionen i hela landet.
12034:     En central utgångspunkt för jordbrukspoliti-
12035: 
12036:      Helsingforsden 16 oktober 1997
12037: 
12038:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12039:                                            KK 892/1997 vp
12040: 
12041: Kirjallinen kysymys 892
12042: 
12043: 
12044: 
12045: 
12046:                                   Raimo Holopainen /sd: Nurmes-Kontiomäki-rataosuuden perus-
12047:                                      korjauksesta
12048: 
12049: 
12050:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12051: 
12052:    Nurmes-Kontiomäki-rataosuuden perus-              teiden käyttäminen puutavarankuljetuksiin on
12053: korjaus on liikenneyhteyksien takaamiseksi Poh-      myös luontoystävällinen tapa toimittaa tavara
12054: jois-Karjalassa ehdottoman tärkeä. Tämän rata-       haluttuun paikkaan. Tämän radan peruskorjaus
12055: osuuden korjaus on ollut suunnitteilla vuosikau-     parantaisi myös Pohjois-Karjalan heikkoa työlli-
12056: sia ja rataosuuden kunto vain huononee koko          syystilannetta tarjoamalla ratatöiden parissa
12057: ajan. Viivästyksen seurauksena radan korjaami-       työpaikkoja pitkäksi aikaa. Nimenomaan lisään-
12058: nen tulee entistä kalliimmaksi. Kyseisellä rata-     tyvä puutavarankuljetus on peruste, johon halli-
12059: osuudella on suuri merkitys Pohjois-Karjalan         tuksen tulisi kiinnittää huomiota. Radan kun-
12060: henkilö- ja puutavaraliikenteelle. Radan vaiku-      nostuksen tarve on entisestäänkin vain lisäänty-
12061: tuspiiriin kuuluvat Nurmeksen saha ja Panka-         nyt.
12062: kosken, Uimaharjun sekä Ukkolan tehtaat. Näi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12063: den alueiden puutavarankuljetusten turvaami-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12064: seksi on Nurmes-Kontiomäki-rataosuus perus-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12065: korjattava joutuisasti. Tulevaisuudessa on odo-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12066: tettavissa, että puutavarankuljetukset ratoja pit-
12067: kin yleistyvät. Nurmes-Kontiomäki-radan                       Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Nur-
12068:  avulla saisivat alueen metsäfirmat ja sahat suo-           mes-Kontiomäki-rataosuus vihdoinkin
12069:  ran ja toimivan yhteyden myös Oulun satamaan,              peruskorjattaisiin?
12070: ja asukkaat paremmat liikennöintiyhteydet. Rai-
12071: 
12072:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
12073:                                            Raimo Holopainen /sd
12074: 
12075: 
12076: 
12077: 
12078: 270136
12079: 2                                            KK 892/1997 vp
12080: 
12081: 
12082: 
12083: 
12084:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12085: 
12086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kennemäärillä edellyttäen, että rata voidaan pi-
12087: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tää kunnossa nykyisen tasoisilla ylläpitokustan-
12088: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nuksilla. Perusparannus on perusteltua silloin,
12089: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             jos liikennemäärät kasvavat nykyisestään. Uusi-
12090: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          ruisinvestointien tarve ajoittuu vuosille 2004-
12091: sen n:o 892:                                           2007.
12092:                                                            Rataosan päällysrakenteen uusimista ei voida
12093:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Nur-       sisällyttää radanpidon lähivuosien investointioh-
12094:         mes-Kontiomäki-rataosuus vihdoinkin            jelmiin. Radan nykyinen liikennöiruistaso turva-
12095:         peruskorjattaisiin?                            taanjatkossa kunnossapitovaroin. Mikäli liiken-
12096:                                                        nemäärät kasvavat nykyisestä merkittävästi, ra-
12097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           taosan päällysrakenteen korjausta harkitaan uu-
12098: vasti seuraavaa:                                       delleen.
12099:                                                            Tulevaisuutta ajatellen liikenneministeriö on
12100:    Nurmes-Kontiomäki -rataosalla on ainoas-            määritellyt rataluokkien vaatimustasot sen mu-
12101: taan tavaraliikennettä. Liikennemäärät ovat ol-        kaan, onko radalla henkilöliikennettä vai ainoas-
12102: leet pieniä. Vuonna 1996 kuljetettiin välillä Nur-     taan tavaraliikennettä.
12103: mes-Vuokatti 20 000 tonniaja välillä Vuokatti              Nurmes-Kontiomäki-rataosuus kuuluu niin
12104: -Kontiomäki 200 000 tonnia tavaraa.                    sanottuihin sekaliikennerataosiin, joiden liiken-
12105:    Tekniseltä tasoltaan Nurmes-Vuokatti-               ne on pääasiassa tavaraliikennettä ja joilla henki-
12106: rata on K 30-kiskoilla (30 kg/m) varustettu sora-      löliikenne hoidetaan kiskobusseilla. Näillä ra-
12107: rata, jolla sallitaan 20 tonnin akselipainoinen lii-   doilla tavaraliikenteen akselipainoksi riittää 22,5
12108: kenne. Vuokatti-Kontiomäki-väli on K 43-kis-           tonnia ja henkilöliikenteen nopeudeksi 100-120
12109: koilla (43 kg/m) varustettua sorarataa,jolla salli-    kilometriä tunnissa. Näitä ratoja ei sähköistetä.
12110: taan 22,5 tonnin akselipainoinen liikenne.                 Edellä mainitun tavoitetilan toteutuminen
12111:    Perusparannuksen kustannusarvio välillä             riippuu käytettävissä olevasta rahoitustasosta.
12112: Nurmes-Kontiomäki on noin 65 milj. markkaa,            Liikenneministeriö toteaa, että tässä vaiheessa
12113: kun hanke toteutetaan käytetyillä kiskoilla. Lii-      Nurmes-Kontiomäki-rataosan peruskorjaami-
12114: kenneministeriön tekemän selvityksen mukaan            nen ei ole ajankohtaista eikä myöskään mahdol-
12115: rataosan yhteiskuntataloudellinen kannattavuus         lista.
12116: puoltaa liikennöinnin jatkamista nykyisillä lii-
12117: 
12118:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
12119: 
12120:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
12121:                                           KK 892/1997 vp                                              3
12122: 
12123: 
12124: 
12125: 
12126:                                       Tili Riksdagens Talman
12127: 
12128:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     förutsatt att hanan kan hållas i skick med nuva-
12129: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederhörande med-      rande nivå på underhållskostnaderna. En grund-
12130: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-    förhättring är motiverad om trafikmängderna
12131: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-           ökar jämfört med nuläget. Behovet av förhätt-
12132: mål nr 892:                                         ringsinvesteringar placerar sig tidsmässigt tili pe-
12133:                                                     rioden 2004--2007.
12134:                                                         Förhättringen av hanavsnittets överhyggnad
12135:           Vad ämnar Regeringen göra för att         kan inte integreras i de närmaste årens investe-
12136:        hanavsnittet Kontiomäki-Nurmes änt-          ringsprogram för hanhållningen. Den nuvarande
12137:        ligen skulle hli grundförhättrat?            trafikeringen tryggas i fortsättningen med under-
12138:                                                     hållsmedel. Om trafikvolymen ökar hetydligt
12139:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       jämfört med nuläget, kommer förhättringen av
12140: anföra följande:                                    hanavsnittets överhyggnad att övervägas på nytt.
12141:                                                         Med tanke på framtiden har trafikministeriet
12142:     På hanavsnittet Nurmes-Kontiomäki före-         definierat kravnivån på hanklasserna enligt kri-
12143: kommer endast godstrafik. Trafikvolymerna har       teriet om hanan trafikeras av persontrafik eller
12144: varit små. 1996 transporterades det 20 000 ton på   hara av godstrafik. Banavsnittet Nurmes- Kon-
12145: sträckan Nurmes-Vuokatti och 200 000 ton på         tiomäki hör tili de s.k. hanavsnitten med h1andad
12146: sträckan Vuokatti-Kontiomäki.                       trafik, vars trafik huvudsakligen hestår av gods-
12147:     Ur teknisk synvinkel är hanan Nurmes-           trafik och vars persontrafik sköts med rälshus-
12148: Vuokatti en grushana med K 30-räls (30 kg/m),       sar. På dessa hanor är det tillräckligt med en
12149: på viiken trafik med en axellast om 20 ton är       axellast på 22,5 ton och för persontrafikens del är
12150: tillåten. Sträckan Vuokatti-Kontiomäki är en        en hastighet om 100-120 kilometer i timmen
12151: grushana med K 43-rä1s (43 kg/m), på viiken         tillräckligt. Dessa hanor elektrifieras inte.
12152: trafik med en axellast om 22,5 ton är tillåten.         Den ovan nämnda målsättningens förverkli-
12153:     Kostnadskalkylen för en grundförhättring på     gande heror på den finansieringsnivå som finns
12154: sträckan Nurmes-Kontiomäki uppgår tili cirka        tili förfogande. Trafikministeriet konstaterar att
12155: 65 miljoner mark om projektet utförs med hegag-     grundförhättringen av hanavsnittet Nurmes-
12156: nad räls. Enligt trafikministeriets utredning kan   Kontiomäki inte i detta skede är aktuellt och inte
12157: den samhällsekonomiska lönsamheten understö-        heller möjligt.
12158: da fortsatt trafik med nuvarande trafikvolym,
12159: 
12160:      Helsingforsden 15 oktoher 1997
12161:                                                                         Trafikminister Matti Aura
12162:                                             KK 893/1997 vp
12163: 
12164: Kirjallinen kysymys 893
12165: 
12166: 
12167: 
12168: 
12169:                                    Maija Rask /sd ym.: Opiskelijoiden kesäkuukausien toimeentulon
12170:                                       turvaamisesta
12171: 
12172: 
12173:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12174: 
12175:    Opintotuen asumislisään oikeutetut opiskeli-       opintolainaa, eivät useat kunnat anna opiskeli-
12176: jat eivät saa opintorahaa tai asumislisää niiltä      jalle toimeentulotukea tai asumistukea.
12177: kesäkuukausilta, jolloin he eivät opiskele. Toisi-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12178: naan opiskelijana ei ole mahdollisuutta opiskella     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12179: kesällä tai hän vain haluaa pitää taukoa opin-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12180: noissaan. Selviytyäkseen kesän yli opiskelijan on     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12181: saatava työtä, vaikka on päätoiminen opiskelija,
12182: tai elettävä talven aikana nostetulla opintolainal-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12183: la. Ellei opiskelija ole nostanut täysimääräisesti           ryhtyä, jotta opiskelijoiden toimeentulo
12184:                                                              kesäkuukausina turvataan?
12185: 
12186:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
12187: 
12188:                      Maija Rask /sd                       Arja Ojala /sd
12189:                      Marja-Leena Viljamaa /sd             Pirjo-Riitta Antvuori /kok
12190:                                             Eila Rimmi /vas
12191: 
12192: 
12193: 
12194: 
12195: 270136
12196: 2                                           KK 893/1997 vp
12197: 
12198: 
12199: 
12200: 
12201:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12202: 
12203:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        yleiset perusteet, joiden mukaan toimeentulotuki
12204: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määrätään. Toimeentulotuen suuruus määrä-
12205: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tään valtioneuvoston päätöksessä (988/1993)
12206: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija            määriteltyjen menojen ja käytettävissä olevien
12207: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         tulojen erotuksen perusteella.
12208: sen n:o 893:                                              Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut op-
12209:                                                       paan toimeentulotuen soveltajille (sosiaali- ja ter-
12210:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        veysministeriön oppaita 1997:4). Opas sisältää
12211:        ryhtyä, jotta opiskelijoiden toimeentulo       suosituksia siitä, kuinka toimeentulotukea tulisi
12212:        kesäkuukausina turvataan?                      soveltaa. Oppaassa käsitellään toimeentulotuen
12213:                                                       myöntämistä opiskelijoille seuraavasti: "Opiske-
12214:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lijan ensisijainen toimeentulotukijärjestelmä on
12215: vasti seuraavaa:                                      opintotuki. Opintotuki koostuu opintorahasta,
12216:                                                       asumislisästä ja valtion takauksesta opintolai-
12217:     Opintotukilain 5 §:n mukaan opintotuen saa-       naan. Siten myös valtion takaaman lainan muo-
12218: misen keskeisenä edellytyksenä on opintojen           dossa suoritettava tuki on ensisijainen toimeen-
12219: päätoiminen harjoittaminen. Tuki myönnetään           tulotukeen nähden. Opiskelija voi kuitenkinjou-
12220: lukuvuoden aikana yleensä yhdeksälle kuukau-          tua tilanteeseen, jossa hän ei voi käytännössä
12221: delle. Hakiessaan tukea kesäajalle opiskelijan on     saada opintotukea tai hänellä ei ole riittävästi
12222: osoitettava harjoittavansa päätoimisia opintoja.      varoja käytettävissä omaan tai perheensä elatuk-
12223: Kesäajan toimeentulo on ongelmallinen opiskeli-       seen. Kunta on tällöin velvollinen antamaan toi-
12224: jalle,jos hänellä ei ole mahdollisuutta opintoihin,   meentulotukea opiskelijalle samoin perustein
12225: joihin voi saada opintotukea ja jos hän ei saa        kuin muillekin avun tarpeessa oleville. Opinto-
12226: työtä, jolla voisi turvata toimeentulonsa. Näissä     tuen osalta on syytä ottaa huomioon, että sitä
12227: tilanteissa ainoaksi tukimuodoksijää toimeentu-       myönnetään yleensä vain yhdeksälle kuukaudel-
12228: lotuki.                                               le vuodessa."
12229:     Sosiaalihuoltolain 30 §:n mukaan toimeentu-           Suosituksen mukaan toimeentulotuen myön-
12230: lotukea on oikeutettu saamaan henkilö, joka on        täminen opiskelijalle kesäajaksi tulee täten har-
12231: tuen tarpeessa eikä voi saada tarpeen mukaista        kittavaksi, ellei esimerkiksi vanhempien elatus-
12232: toimeentuloa ansiotyöllä tai yrittäjätoiminnal-       vastuusta muuta johdu. Tuen tarvetta määritet-
12233: laan, muista tuloistaan tai varoistaan, häneen        täessä lainaa ei voijaksottaa muulle kuin päätoi-
12234: nähden elatusvelvollisen henkilön huolenpidolla       misen opiskelun ajalle.
12235: tahi muulla tavalla. Valtioneuvosto vahvistaa
12236: 
12237:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
12238: 
12239:                                                                            Ministeri Claes Andersson
12240:                                            KK 893/1997 vp                                               3
12241: 
12242: 
12243: 
12244: 
12245:                                         Tili Riksdagens Talman
12246: 
12247:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          komststödet bestäms pä basis av skillnaden me1-
12248: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           lan de utgifter och de disponib1a inkomster och
12249: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       tillgångar som anges i statsrådets beslut (988/
12250: dagsman Maija Rask m.fl. undertecknade skrift-        1993).
12251: 1iga spörsmå1 nr 893:                                     Social- och hä1sovårdsministeriet har gett ut
12252:                                                       en handbok med väg1edning för dem som fattar
12253:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        bes1ut om utkomststöd (socia1- och hä1sovårds-
12254:        ta så att de studerandes utkomst tryggas       ministeriets handböcker 1997:4). Handboken
12255:        under sommaren?                                innehåller rekommendationer om hur utkomst-
12256:                                                       stödet bör tillämpas. Handboken redogör för hur
12257:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         utkomststöd beviljas studerande på följande sätt:
12258: anföra fö1jande:                                      "För en studerande garanteras uppehället pri-
12259:                                                       märt genom det studiestöd som avses i lagen om
12260:     För att studiestöd skall kunna erhållas är det    studiestöd. Stödet som skall täcka studie- och
12261: en1igt 5 § 1agen om studiestöd ett centralt villkor   1evnadskostnaderna under studietiden bestär av
12262: att studierna bedrivs som huvudsyss1a. Stödet         studiepenning, bostadstillägg och statsborgen
12263: beviljas van1igen för nio månader under läsåret.      för studie1ån. Så1edes kommer även stöd i form
12264: Studerande som söker stöd för sommarperioden          av statsborgen för Iän före utkomststöd. Menen
12265: måste visa att de bedriver studier som huvudsyss-     studerande kan hamna i en situation där han i
12266: 1a. Utkomsten under sommaren är prob1ematisk          praktiken inte kan få studiestöd eller saknar till-
12267: för de studerande om de inte har möj1ighet att        räck1iga medel för sin egen eller familjens försörj-
12268: studera någonting som berättigar tili studiestöd      ning. Då är kommunen sky1dig att ge den stude-
12269: och inte får arbete som kan trygga utkomsten. 1       rande utkomststöd enligt samma grunder som
12270: sådana situationer återstår ingen annan stöd-         för alla andra som är i behov av hjälp. Man bör
12271: form än utkomststöd.                                  komma ihäg att studiestöd vanligen bevi1jas bara
12272:     En1igt 30 § socia1vårds1agen är den berättigad    under nio månader per år."
12273: tili utkomststöd som är i behov av stöd och inte          En1igt rekommendationen bör man alltsä
12274: kan få sin utkomst genom förvärvsarbete eller         överväga att bevi1ja en studerande utkomststöd
12275: verksamhet som företagare, genom andra in-            för sommarperioden om t.ex. föräldrarnas un-
12276: komster eller tillgångar eller genom omvårdnad        derhällssky1dighet inte föranleder nägot annat.
12277: från en sädan persons sida som är försörjnings-       När behovet av stöd bestäms kan ett Iän inte
12278: p1iktig gentemot honom eller på annat sätt. Stats-    fördelas på någon annan tid än den då studier
12279: rådet fastställer de allmänna grunderna enligt        bedrivs som huvudsyssla.
12280: vilka utkomststödet bestäms. Storleken på ut-
12281: 
12282:      Helsingforsden 20 oktober 1997
12283: 
12284:                                                                            Minister Claes Andersson
12285:                                            KK 894/1997 vp
12286: 
12287: Kirjallinen kysymys 894
12288: 
12289: 
12290: 
12291: 
12292:                                   Markku Vuorensola /kesk ym.: Vaihtomaiden hankkimisesta raken-
12293:                                      nettaessa moottoritietä Helsingin ja Tampereen välille
12294: 
12295: 
12296:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12297: 
12298:    Moottoritien Helsinki-Tampere rakentami-             Maa- ja metsätalousministeriön tulisi ryhtyä
12299: nen etenee siten, että viimeisen vaiheen - väli      toimenpiteisiin -siten, että valtioneuvosto tekisi
12300: Iittala-Kulju- maanlunastuksia tehdään tällä         päätöksen, jolla ns. viljelemättömyyssopimuk-
12301: hetkellä.                                            sen piirissä olevat pellot voitaisiin ostaa haluk-
12302:    Pirkanmaalla on TE-keskuksen (maaseutu-           kailta myyjiltä vaihtomaiksija täten palauttaa ne
12303: elinkeinopiiri), maanmittauslaitoksen ja tiepiirin   CAP-pellon piiriin. Tämä mahdollistaisi samalla
12304: yhteinen projekti, jossa maanlunastuksia kartoi-     moottoritien alle jäävän pellon korvautumisen
12305: tetaan. Asiaa hoidetaan myös tilusjärjestelyin ja    kansallisesti ED-säännösten puitteisiin.
12306: hankkimalla korvaavaa vaihtomaa ta. Tavoittee-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12307: na on, että lunastuksen kohteeksi joutuvat maa-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
12308: tilat voivat säilyttää elinkelpoisuutensa. Vaihto-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12309: maita - peltoa ja metsää - on saatu/ostettu,         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12310: mutta ei lainkaan riittävästi.
12311:     Erityiseksi ongelmaksi näyttää muodostuvan                 Onko mahdollista, että maa- ja metsä-
12312: se, että alueella olevia ns. viljelemättömyyssopi-          talousministeriö ryhtyy nopeisiin toimiin,
12313: muksen piirissä olevia maita ei voida ostaa vaih-           joilla mahdollistetaan ns. viljelemättö-
12314: tomaiksi. Halukkaita pellon myyjiä sen sijaan               myyssopimuksen piirissä olevien maiden
12315: olisi.                                                      hankkimisen vaihtomaiksi Helsinki-
12316:                                                             Tampere-moottoritien lunastuksissa?
12317: 
12318:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
12319:                      Markku Vuorensola /kesk                  Kari Kantalainen /kok
12320:                      Pia Viitanen /sd                         Eila Rimmi /vas
12321: 
12322: 
12323: 
12324: 
12325:  270136
12326: 2                                            KK 894/1997 vp
12327: 
12328: 
12329: 
12330: 
12331:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12332: 
12333:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisämaaksi hänelle tai hänen puolisolleen edellyt-
12334: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          täen, että tila täyttää tietyt laissa tarkemmin
12335: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       määritellyt edellytykset,
12336: le jäsenelle kansanedustaja Markku Vuorenso-              3) tuleva tilanpidon jatkaja, jos peltoa luovu-
12337: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tetaan lisämaaksi tämän vanhempien tai toisen
12338: n:o 894:                                               heistä omistamaan maatilaan, edellyttäen, että
12339:                                                        lisämaaluovutus täyttää tietyt laissa tarkemmin
12340:           Onko mahdollista, että maa- ja metsä-        määritellyt edellytykset,
12341:        talousministeriöryhtyy nopeisiin toimiin,          4) ympäristöministeriö, jos alue luovutetaan
12342:        joilla mahdollistetaan ns. viljelemättö-        luonnonsuojelulaissa tarkoitetuksi suojelu-
12343:        myyssopimuksen piirissä olevien maiden          alueeksija
12344:        hankkimisen vaihtomaiksi Helsinki-                 5) ammattikasvatushallitus (eli nykyisin ope-
12345:        Tampere-moottoritien lunastuksissa?             tusministeriö) alan opetuksen harjoitusalueeksi.
12346:                                                           Luopumiseläkelakia muutettiin 30.4.1997 lu-
12347:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            kien lailla 366/1997 niin, että luopumiselä-
12348: taen seuraavaa:                                        keläinen voi sen lisäksi, mitä edellä on sanottu Go
12349:                                                        kuuden vuoden kuluessakin)
12350:    Luopumiseläke-, luopumiskorvaus- ja luopu-             6) luovuttaa tai vuokrata vähintään viideksi
12351: mistukijärjestelmät ovat sellaisia, joissa on ollut    vuodeksi tehdyllä vuokrasopimuksella viljele-
12352: tai yhä edelleen on mahdollisuus luopua viljelys-      mättömyyssitoumuksen alaista peltomaata lisä-
12353: tä viljelemättömyyssitoumuksen perusteella.            alueeksi sellaiselle henkilölle, joka luovutusajan-
12354: Kutakiri edellä mainituista järjestelmistä samoin      kohtana harjoittaa tai luovutettava alue huo-
12355: kuin niiden puitteissa sallittuja toimenpiteitä tar-   mioon ottaen ryhtyy harjoittamaan päätoimises-
12356: kastellaan seuraavassa erikseen.                       ti maataloutta ja joka sitoutuu pitämään hallin-
12357:                                                        nassaan ja viljelemään luovutettavaa tai vuok-
12358: Luopumiseläkelaki (16/1974)                            rattavaa tilaa vähintään viiden vuoden ajan,
12359:                                                           7) luovuttaa viljelemättömyyssitoumuksen
12360:     Luopumiseläkejärjestelmän mukaisia eläkkei-        alaista peltomaata käytettäväksi luonnonsuoje-
12361: tä myönnettiin vuosina 1974-1992 tapahtunei-           lulaissa tarkoitetuksi luonnonsuojelu- tai maise-
12362: den luopumisten perusteella. Viljelemättömyys          ma-alueeksi.
12363: oli yhtenä järjestelmän mukaisena luopumis-               Mikään edellä mainituista luovutuksista ei
12364: vaihtoehtona vuodesta 1986 alkaen. Luopumis-           vaikuta luopumiseläkkeen määrään, jos luopu-
12365: eläkkeen maksamista jatketaan eläkkeensaajan           miseläkettä maksetaan vähennettynä. Sen sijaan,
12366: kuolemaan asti edellyttäen kuitenkin, että eläk-       jos luopumiseläkkeen saaja saa täyttä luopu-
12367: keensaaja eläkkeellä ollessaan noudattaa anta-         miseläkettä, aiheuttavat 6 ja 7 kohdissa mainitut
12368: miaan sitoumuksia.                                     luopumiset täyden luopumiseläkkeen muuttumi-
12369:     Jos luopumiseläke on myönnetty viljelemättö-       sen vähennetyksi luopumiseläkkeeksi.
12370: myyden perusteella, on eläkkeensaajalta edelly-
12371: tetty sitoumusta mm. siitä, että hän ei kuuden
12372: vuoden kuluessa eläkkeen alkamisesta luovuta           Laki maatalousyrittäjien luopumiskorvauksesta
12373:                                                        (LUKL 1330/1992)
12374: tilan peltoa lainkaan eikä tämän jälkeenkään
12375: muuten kuin tietyt ehdot täyttävälle luovutuk-             Lain mukaisia luopumiskorvauksia myönnet-
12376: sensaajalle. Tällaisia sallittuja ostajia kuuden       tiin vuosina 1993-1995. Luopumiskorvausjär-
12377: vuoden jälkeen ovat LUEL 6 §:n 2 momentin              jestelmässä ainoa luopumistapa oli peltojen jät-
12378: 3 kohdan mukaan                                        täminen viljelemättä.
12379:     1) maatilahallitus (eli nykyisin maa- ja metsä-        Luopumiskorvauksen saaminen edellytti si-
12380: talousministeriö),                                     toumuksen antamista siitä, että luopuja ei luovu-
12381:     2) yksityinen viljelijä, jos peltoa luovutetaan    ta maatilan peltoa kuuden vuoden kuluessa eikä
12382:                                               KK 894/1997 vp                                               3
12383: 
12384: sen jälkeenkään aikana, jolloin jollakulla maati-           Sitoumuksen vastainen peltomaan luovutus
12385: lan luopujista on oikeus luopumiskorvaukseen            johtaa lähtökohtaisesti aina etuuden lakkautta-
12386: tai sen osaan. Toisin kuin luopumiseläkejärjes-         miseen kokonaan. Lakkautus voi olla myös osit-
12387: telmässä luopumiskorvausjärjestelmässä ei ole           tainen tai voidaan päättää, että etuutta ei lak-
12388: edes lievennettyä mahdollisuutta viljelemättö-          kauteta lainkaan, jos toimenpiteen taustalla on
12389: mien peltojen luovuttamiseen kuuden vuoden              painavia kohtuusnäkökohtia.
12390: jälkeen.                                                    Etuuden lakkautuksesta päätetään aina ta-
12391:    Myös luopumiskorvausjärjestelmässä toteu-            pauskohtaisesti. Käytännön ratkaisutoiminnas-
12392: tettiin 30.4.1997 lukien ne muutokset, joita on         sa esimerkiksi luotettavasti osoitettu pakkolu-
12393: selostettu edellä luopumiseläkejärjestelmän yh-         nastusuhka on otettu lieventävänä asianhaarana
12394: teydessä.                                               huomioon samoin kuin luovutuksen tarkoitus.
12395:                                                             Nykyisetkin säännökset tarjoavat mahdolli-
12396: Laki maatalousyrittäjien luopumistuesta (1293/          suuksia erilaisiin toimenpiteisiin ilman, että niillä
12397:                                                         on vaikutusta maksettavaan etuuteen. Näin on
12398: 1994)
12399:                                                         ainakin silloin, jos kyse on luopumiseläkkeestä,
12400:     Vuoden 1995 alusta voimaan tulleessa luopu-         joka muodostaa lukumääräisesti suurimman
12401: mistukijärjestelmässä yhtenä vaihtoehtona luo-          joukon em. etuuksista. Luopumiseläkkeen saaja
12402: puroistuen saamiselle on peltojen jättäminen vil-       voi kuuden vuoden kuluttua luovuttaa kaikki
12403: jelemättä. Tämä on kuitenkin vasta toissijainen         peltonsa esimerkiksi maa- ja metsätalousministe-
12404: vaihtoehto eli luopuroistuen voi saada viljelemät-      riölle peltojen vastaisesta käyttötarkoituksesta
12405: tömyyden perusteella vain siinä tapauksessa, että       riippumatta ilman, että luovutuksella on mitään
12406: tilalle ei löydy jatkajaa eivätkä lähialueen viljeli-   vaikutusta luopumiseläkkeen maksamiselle.
12407: jät ole halukkaita ostamaan tai vuokraamaan                 Maatalousyrittäjien eläkelaitoksesta on aina
12408: peltoja maatalouskäyttöön.                              kaikissa tapauksissa ennen lopullista luovutusta
12409:     Viljelemättömyyden perusteella luopurois-           mahdollisuus saada ennakkopäätös, josta ilme-
12410: tuen saanut henkilö ei sitoumuksen voimassa-            nee, mikä vaikutus suunnitellulla toimenpiteellä
12411: oloaikana voi luovuttaa viljelemättömyysssitou-         olisi etuudenjatkumisen kannalta. Päätös on va-
12412: muksen alaisia peltoja muuta kuin luopumistuki-         lituskelpoinen.
12413: lain ehdot täyttävälle luovutuksensaajalle.                 Käytännössä Melasta saa asiantuntija-apua
12414:                                                         myös eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointiin,
12415: Käytännön ratkaisutoiminnasta                           kun kyse on asioista, joilla voi olla vaikutusta
12416:                                                         useille henkilöille. Näin on menetelty mm. uus-
12417:    Muita kuin edellä selostettuja toimenpiteitä         jakoja toimitettaessa.
12418: pidetään sitoumuksen rikkomisena. Tällaisissa               Maa- ja metsätalousministeriö ei pidä edellä
12419: tapauksissa menettelysäännöt ovat keskenään             esitetyn perusteella mahdollisena eikä perusteltu-
12420: verrannolliset siitä riippumatta, minkä järjestel-      na viljelyssitoumuksen alaisten peltojen hankki-
12421: män mukaisen sitoumuksen rikkomisesta kul-              mista vaihtomaiksi Helsinki-Tampere-mootto-
12422: loinkin on kysymys.                                     ritien lunastuksissa.
12423: 
12424:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
12425: 
12426:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
12427: 4                                           KK 894/1997 vp
12428: 
12429: 
12430: 
12431: 
12432:                                         Tili Riksdagens Talman
12433: 
12434:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1åte1setagare som uppfyller vissa villkor. Dylika
12435: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        tillåtna köpare efter en period om sex år är enligt
12436: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      6 § 2 mom. 3 punkten lagen om avträdelsepen-
12437: man Markku Vuorensola m.fl. undertecknade             sion
12438: spörsmål nr 894:                                          1) jordbruksstyrelsen (dvs. numera jord- och
12439:                                                       skogsbruksministeriet),
12440:           Är det möjligt att jord- och skogs-             2) en enskild od1are, om åker överlåts som
12441:        bruksministeriet vidtar brådskande åt-         tillskottsområde tili honom eller hans make, un-
12442:        gärder som gör det möjligt att skaffa          der förutsättning att brukningsenheten uppfyller
12443:        mark som omfattas av ett s.k. avtal om         vissa i 1agen närmare definierade villkor,
12444:        nedläggning av lantbruksproduktion för             3) den b1ivande övertagaren av gårdsbruket,
12445:        att använda den som utbytesmark vid            om åker överlåts som tillskottsområde tili en
12446:        inlösning i anknytning till motorvägen         brukningsenhet som är i hans föräldrars eller den
12447:        Helsingfors-Tammerfors?                        ena förä1derns ägo, under förutsättning att över-
12448:                                                       låtelsen av tillskottsområde uppfyller vissa i 1a-
12449:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gen närmare definierade villkor,
12450: anföra följande:                                          4) miljöministeriet, om området överlåts för
12451:                                                       att användas som skyddsområde en1igt 1agen om
12452:     Systemen för avträdelsepension, avträdelseer-     naturskydd, och
12453: sättning och avträdelsestöd är sådana att det har       . 5) yrkesutbi1dningsstyrelsen (dvs. numera un-
12454: varit eller fortfarande är möjligt att avstå från     dervisningsministeriet), om området över1åts för
12455: odling på grundval av en förbindelse om att lägga     att användas som övningsområde vid undervis-
12456: ned lantbruksproduktionen. Vart och ett av de         ningen inom branschen.
12457: ovan nämnda systemen samt de åtgärder som är              Lagen om avträde1sepension ändrades den 30
12458: tillåtna inom ramen för dessa system granskas         apri11997 genom lag 366/1997 så att den som får
12459: nedan separat.                                        avträdelsepension, utöver det som nämnts ovan,
12460:                                                       dessutom (redan inom sex år)
12461:                                                           6) med stöd av ett arrendeavta1 som ingåtts för
12462: Lagen om avträdelsepension (16/1974)                  minst fem år kan överlåta eller arrendera ut åker-
12463:                                                       mark som berörs av förbinde1sen om att 1ägga
12464:    Pensioner enligt systemet för avträdelsepen-       ned 1antbruksproduktionen som tillskottsområ-
12465: sion beviljades på grundval av avträdelser under      de tili en sådan person som vid överlåte1setid-
12466: åren 1974-1992. Förbindelse om att lägga ned          punkten bedriver jordbruk som huvudsyss1a eller
12467: lantbruksproduktionen var fr.o.m. 1986 ett av         som med beaktande av området som skall över1å-
12468: alternativen för avträdelse enligt systemet. Utbe-    tas börjar bedriva jordbruk som huvudsyssla,
12469: talningen av avträde1sepension fortsätter tili dess   och som förbinder sig att under minst fem år i sin
12470: att pensionstagaren av1ider, dock under förut-        besittning ha och od1a det område som över1åts
12471: sättning att pensionstagaren under den tid han är     eller arrenderas ut,
12472: pensionerad iakttar de förbinde1ser han har avgi-         7) kan överlåta åkermark som berörs av för-
12473: vit.                                                  bindelsen om nedläggning av lantbruksproduk-
12474:    Om avträde1sepension har bevi1jats på grund-       tion för att användas som ett sådant natur-
12475: va1 av att jordbrukaren 1åter b1i att bruka jorden    skyddsområde eller 1andskapsvårdsområde som
12476: har av pensionstagaren förutsatts en förbinde1se      avses i naturvårdslagen.
12477: bl.a. om att han inte under sex år från det att           Inget av de ovan nämnda fallen av överlåte1se
12478: pensionen började eller efter denna tid överlåter     påverkar avträdelsepensionens belopp, om mins-
12479: 1ägenhetens åker tili någon annan än tili en över-    kad avträde1sepension betalas. Om den som får
12480:                                              KK 894/1997 vp                                               5
12481: 
12482: avträdelsepension erhåller full avträdelsepen-         Praktiska lösningar
12483: sion, förorsakar däremot de fall av överlåtelse
12484: som nämns i 6 och 7 punkten, att full avträdelse-          Övriga åtgärder än de för vilka har redogjorts
12485: pension ändras tili minskad avträdelsepension.         ovan betraktas som brott mot förbindelsen. I
12486:                                                        dylika fall är reglerna för sättet att gå tillväga
12487:                                                        sinsemellan jämförbara oberoende av vilket sys-
12488: Lagen om avträdelseersättning för lantbruksfö-         tems förbindelse brottet gäller.
12489: retagare (1330/1992)                                       Utgångspunkten är att sådan överlåtelse av
12490:                                                        åkerjord som strider mot f6rbindelsen alltid leder
12491:    A vträdelseersättningar enligt lagen beviljades     till att förmånen dras in helt. Indragningen kan
12492: under åren 1993-1995. Inom systemet för avträ-         också vara partiell eller så kan man besluta att
12493: delseersättningar var det enda överlåtelsesättet       förmånen inte alls dras in, om det ligger tungt
12494: att 1ämna åkrarna obrukade.                            vägande skälighetssynpunkter bakom åtgärden.
12495:    Villkoret för avträdelseersättning var att av-          Beslut om indragning av förmån fattas alltid
12496: trädaren ingick en förbindelse om att inte överlå-     från fall tili fall. I fråga om praktiska lösningar
12497: ta gårdsbruksenhetens åker under sex år och inte       har t.ex. ett hot om tvångsinlösen som påvisats
12498: heller därefter under den tid då någon av gårds-       vara tillförlitligt beaktats som en förmildrande
12499: bruksenhetens avträdare har rätt till avträdelse-      omständighet liksom även syftet med överlåtel-
12500: ersättning eller en del därav. Avvikande från          sen.
12501: systemet för avträdelsepension förekommer                  Också de nuvarande bestämmelserna erbjuder
12502: inom systemet för avträdelseersättning inte ens        möjligheter till olika åtgärder utan att de påver-
12503: en förmildrad möjlighet till över1åtelse av obru-      kar den förmån som betalas. Detta är fallet åt-
12504: kade åkrar efter sex år.                               minstone då det är fråga om avträdelsepension,
12505:    Ä ven inom systemet för avträdelseersättning        som utgör den numerärt sett största gruppen av
12506: genomfördes fr.o.m den 30 april1997 de ändring-        ovan nämnda förmåner. Den som erhåller avträ-
12507: ar för vilka har redogjorts i samband med syste-       delsepension kan efter sex år överlåta alla sina
12508: met för avträdelsepension.                             åkrar t.ex. till jord- och skogsbruksministeriet
12509:                                                        oberoende av åkrarnas framtida användningsän-
12510:                                                        damål utan att överlåtelsen har nägon som helst
12511: Lagen om avträdelsestöd för lantbruksföretaga-         inverkan på utbetalningen av avträdelsepension.
12512: re (1293/1994)                                             Det är i alla fall alltid möjligt att få ett för-
12513:                                                        handsbeslut av lantbruksföretagarnas pensions-
12514:    Ett av alternativen för erhållande av avträdel-     anstalt före den slutgiltiga överlåtelsen. Av för-
12515: sestöd inom systemet f6r avträdelsestöd, vilket        handsbeslutet framgår viiken verkan den plane-
12516: trädde i kraft vid ingången av 1995, är att lämna      rade åtgärden skulle ha med tanke på en förläng-
12517: åkrarna obrukade. Detta är emellertid endast ett       ning av förmånen. Beslutet är besvärsgillt.
12518: andrahandsalternativ, dvs. man kan erhålla av-             I praktiken ger lantbruksf6retagarnas pen-
12519: trädelsestöd på grundval av en förbindelse om          sionsanstalt sakkunnighjälp även med bedöm-
12520: nedläggning av lantbruksproduktion endast i det        ningen avolika alternativs verkningar, då det är
12521: fallet att det inte finns någon som tar över gårds-    fråga om saker som kan påverka flera männi-
12522: bruksenheten och att jordbrukarna i närheten           skor. På detta sätt har man förfarit bl.a. i sam-
12523: inte är villiga att köpa eller arrendera åkrarna för   band med nyskiften.
12524: idkande av jordbruk.                                       På grund av det ovan anförda anser jord- och
12525:    En person som har erhållit avträdelsestöd på        skogsbruksministeriet att det inte är möjligt eller
12526: grund av en förbindelse om nedläggning av pro-         motiverat att skaffa åkrar som omfattas av en
12527: duktioneo kan inte under den tid förbindelsen          förbindelse om nedläggning av lantbrukspro-
12528: gäller överlåta de åkrar som omfattas av förbin-       duktion för att använda dem som utbytesmark
12529: delsen på annat sätt än till en förvärvare som         vid inlösning i anknytning till motorvägen Hel-
12530: uppfyller de villkor som nämns i lagen om avträ-       singfors-Tammerfors.
12531: delsestöd.
12532: 
12533:      Helsingforsden 16 oktober 1997
12534: 
12535:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
12536:                                             KK 895/1997 vp
12537: 
12538: Kirjallinen kysymys 895
12539: 
12540: 
12541: 
12542: 
12543:                                    Markku Vuorensola /kesk: Hollon oikaisun toteuttamisesta Lem-
12544:                                       päälässä
12545: 
12546: 
12547:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12548: 
12549:     Valtion vuoden 1998 talousarvioesitys osoit-      tuu siitä, että Ratahallintokeskus ei omalta osal-
12550: taa perusradanpidon suunnitelmassa momentilla         taan kykene määrittelemään omaa toimintalin-
12551: 31.58.21 Helsinki-Tampere-pääradan tason              jaansa, vaan edelleen keskustellaan ns. yleisellä
12552: nostoon kaikkiaan 240 milj. mk sekä momentilla        tasolla.
12553: 31.58.87 maa-alueiden hankintaan ja korvauk-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12554: siin 6 milj. mk. Talousarvio ei kuitenkaan esitä      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12555: yksityiskohtaisesti, mitä kyseisiin budjettivaroi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12556: hin tarkemmin ja kohteittain sisältyy.                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12557:     Helsinki-Tampere-pääradan tason nostoon
12558: liittyy ns. Hollon oikaisu, jonka suunnittelu, kaa-             Sisältyvätkö perusteluissa mainittui-
12559: vamuutokset ja ennakkoinformaatio alkoivat jo                hin talousarviokohtiin 31.58.21 ja
12560: vuonna 1990. Siitä lähtien on ko. alueella eletty            31 .58.87 varaukset ns. Lempäälän Hol-
12561: epävarmuudessa, jonka välilliset seuraamukset                lon oikaisun toteuttamiseksi, ja
12562: koetaan asukkaiden keskuudessa kohtuuttomik-                    mikä on hankkeen toteuttamisen aika-
12563: si. Hollon alueen kehittäminen on pysähtynyt,                taulu, sekä
12564: taloudelliset arvot ovat romahtaneet ja alueen                  missä laajuudessa se aiotaan mahdolli-
12565: kaavoitustilanne on "jumissa". Kaikki tämäjoh-               sesti toteuttaa?
12566: 
12567:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
12568: 
12569:                                           Markku Vuorensola /kesk
12570: 
12571: 
12572: 
12573: 
12574: 270136
12575: 2                                           KK 895/1997 vp
12576: 
12577: 
12578: 
12579: 
12580:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12581: 
12582:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vaikutuksien ja yhteiskuntataloudellisten hyöty-
12583: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jen kannalta.
12584: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Ratalinjausta on käsitelty osayleiskaavaehdo-
12585: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku            tuksessa, ja se on vahvistetussa seutukaavassa.
12586: Vuorensolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Ratahallintokeskus on näistä kaavoista anne-
12587: sen n:o 895:                                           tuissa lausunnoissa pyytänyt johdonmukaisesti
12588:                                                        varautumaan rataoikaisuun. Lempäälän kunta
12589:           Sisältyvätkö perusteluissa mainittui-        ei ole hyväksynyt rataoikaisua viimeisimpään,
12590:        hin talousarviokohtiin 31.58.21 ja              vuoden 1996 osa yleiskaavaan, jonka käsittely on
12591:        31.58.87 varaukset ns. Lempäälän Hol-           vielä kesken. Ympäristöministeriö on vahvista-
12592:        lon oikaisun toteuttamiseksi, ja                nut 6.6.1997 Pirkanmaan seutukaavan, joka kä-
12593:           mikä on hankkeen toteuttamisen aika-         sittää myös Hollon rataoikaisukohdan. Päätök-
12594:        taulu, sekä                                     sen mukaan "Ympäristöministeriö erikseen to-
12595:           missä laajuudessa se aiotaan mahdolli-       teaa, että seutukaavassa on osoitettu Helsinki-
12596:        sesti toteuttaa?                                Tampere-rautatien oikaisu Lempäälän pohjois-
12597:                                                        puolella. Ottaen huomioon seutukaavan tark-
12598:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kuustason sekä seutukaavan ohjeellisuuden seu-
12599: vasti seuraavaa:                                       tukaavassa on katsottava esitetyn edellytykset
12600:                                                        oikaista rataosuus nopealle junaliikenteelle so-
12601:    Käynnissä oleva Helsinki-Tampere-perus-             veltuvaksi. Ratalinjauksen tarkempi sijoittami-
12602: parannusprojekti kuuluu Suomen vilkkaimman             nen alueelle ratkeaa vasta yksityiskohtaisemman
12603: ja merkittävimmän rataosan junaliikenteen ke-          suunnittelun yhteydessä."
12604: hittämiseen ja palvelutason parantamiseen. Ra-            Ratahallintokeskus on parhaillaan tarkista-
12605: dan kehittämisratkaisut Lempäälässä Hollon             massa rataoikaisun suunnitelmaa siten, että rata-
12606: kohdalla kuuluvat tähän projektiin. Nykyisen           oikaisu sopeutuu ja rataoikaisua risteävät poikit-
12607: radan mutkaisuus rajoittaa rataosan kehittämis-        taisyhteydet toimivat mahdollisimman hyvin ky-
12608: tä, minkä vuoksi kyseisellä alueella on tutkittu       seisessä ympäristössä. Tämä tarkistettu yleis-
12609: useita linjausvaihtoehtoja.                            suunnitelma valmistuu siten, että Ratahallinto-
12610:    Näiden alustavien selvitysten perusteella on v.     keskuksella on valmius päättää rataoikaisun to-
12611: 1996 toteutettu ympäristövaikutusten arviointi         teutuksesta vielä tämän vuoden puolella.
12612: (YV A) sekä rataoikaisusta että nykyistä rataa            Hankekokonaisuuteen kuuluu rataoikaisu
12613: myötäävästä vaihtoehdosta. Arvioinnissa on             sekä sen edellyttämät sillat ja katujärjestelyt.
12614: otettu huomioon myös aluevaraus kolmannelle            Vuoden 1998 talousarvioesityksessä kohtiin
12615: raiteelle, koska sen on katsottu palvelevan tule-      31.58.21 ja 31.58.87 osoitetut määrärahat eivät
12616: vaisuuden tarpeita tavara- ja henkilöliikenteen        sisällä ns. Lempäälän Hollon oikaisun toteutta-
12617: lisääntyessä. YV A-prosessi ja sen yhteydessä teh-     mista. Nykyisen radanpitorahoituksen tason pe-
12618: dyt selvitykset osoittivat, että rataoikaisu on sel-   rusteella laaditun toteutusaikataulun mukaan
12619: västi paras vaihtoehto junaliikenteen hoidon,          rataoikaisu on mahdollista toteuttaa vasta vuosi-
12620: teknisten ratkaisujen, maankäytön, ympäristö-          na 2000-2001.
12621: 
12622:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
12623: 
12624:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
12625:                                            KK 895/1997 vp                                             3
12626: 
12627: 
12628: 
12629: 
12630:                                         Tili Riksdagens Talman
12631: 
12632:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      markanvändningen, miljökonsekvenserna och
12633: ger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande med-        den samhällsekonomiska nyttan.
12634: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Spårdragningen har hehandlats i förslaget tili
12635: man Markku Vuorensola undertecknade spörs-            delgeneralpian och den finns i den stadfåsta re-
12636: mål nr 895:                                           gionplanen. Banförvaltningscentralen har i sina
12637:                                                       utlåtanden om dessa planer hett alla parter förhe-
12638:           lngår reserveringarna för utförande av      reda sig på en uträtning av hanan. Lemhois kom-
12639:        den s.k. uträtningen vid Hollo i Lemhois i     mun har inte godkänt uträtningen av hanan i sin
12640:        punkterna 31.58.21och 31.58.87 i hudget-       senaste delgeneralpian från 1996, viiken ännu är
12641:        propositionen, vilka nämndes i motive-         under hehandling. Miljöministeriet har stadfåst
12642:        ringen, och                                    Birkalands regionplan 6.6.1997, och den inhegri-
12643:           viiken är projektets tidtahell, samt        per även det ställe vid Hollo där hanan skulle
12644:           i viiken utsträckning ämnar man möjli-      rätas ut. Enligt heslutet konstaterar miljöminis-
12645:        gen förverkliga det?                           teriet särskilt att man i regionplanen framlagt
12646:                                                       uträtandet av järnvägen mellan Helsingfors och
12647:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Tammerfors på en sträcka norr om Lemhois.
12648: anföra följande:                                      Med tanke på precisionsnivån i regionplanen
12649:                                                       samt regionplanens riktgivande karaktär, hör
12650:     Det grundförhättringsprojekt som pågår mel-       man i regionplanen heakta det ovan anförda och
12651: lan Helsingfors och Tammerfors hör tili ett pro-      heakta förutsättningarna att räta ut hanavsnittet
12652: jekt, som strävar efter en utveckling av tågtrafi-    för att möjliggöra snahh tågtrafik. Miljöministe-
12653: ken och en förhöjning av servicenivån på en han-      riet konstaterar också att sträckningens precisa
12654: sträcka som hör tili de livligast trafikerade och     placering på området kan avgöras först i sam-
12655: viktigaste i Finland. Utvecklingsalternativen av      hand med mer detaljerad planering.
12656: hanan vid Hollo i Lemhois hör tili detta projekt.        Banförvaltningscentralen granskar för närva-
12657: De många kurvorna på den nuvarande hanan              rande planen för uträtningen av hanan med sär-
12658: hegränsar utvecklandet av hanavsnittet, varför        skild hänsyn tiii hur uträtningen anpassas tili
12659: man på ifrågavarande område har undersökt fle-        miljön och hur korsande trafikleder häst skulle
12660: ra olika sträckningsalternativ.                       fungera i den givna miljön. Denna reviderade
12661:     På hasis av dessa preliminärä utredningar har     generalpian fårdigställs på ett sätt som möjliggör
12662: man utfört en miljökonsekvenshedömning 1996           att Banförvaltningscentralen ännu i år kan heslu-
12663: (YVA) såväl om alternativet att räta ut hanan         ta om verkställandet av hanans uträtning.
12664: som om alternativet att följa den gamla hanan. 1         1 projekthelheten ingår en uträtning av hanan
12665:  hedömningen har man även heaktat markreser-          samt de arrangemang för hroar och gator som
12666:  vationen för ett tredje spår, eftersom ett tredje    detta kräver. Anslagen i punkterna 31.58.21 och
12667:  spår har ansetts kunna matsvara framtidens he-       31.58.87 i hudgetpropositionen för 1998 inhegri-
12668:  hov då gods- och persontrafiken ökar. YVA-           per inte den s.k. uträtningen vid Hollo i Lemhois.
12669:  processen och de utredningar som gjorts i sam-       Med nuvarande nivå på hanhållningsfinansie-
12670:  hand med den visar att en uträtning av hanan         ringen kan uträtningen av hanan enligt en tidta-
12671:  klart är det hästa alternativet med tanke på sköt-   hell som gjorts upp vara möjlig först under åren
12672:  seln av tågtrafiken, de tekniska lösningarna,        2000---2001.
12673: 
12674:      Helsingforsden 15 oktoher 1997
12675: 
12676:                                                                          Trafikminister Matti Aura
12677:                                           KK 896/1997 vp
12678: 
12679: Kirjallinen kysymys 896
12680: 
12681: 
12682: 
12683: 
12684:                                   Vuokko Rehn /kesk: Dementianeuvojien toimien perustamisesta
12685:                                      terveyskeskuksiin
12686: 
12687: 
12688:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12689: 
12690:     Dementiapotilaidenja heidän omaistensa kes-     helpointa saada oman paikkakunnan terveyskes-
12691: kusjärjestö Alzheimer-liitto haluaisi dementia-     kuksen dementianeuvojalta. Myös hoitohenkilö-
12692: neuvonnan osaksi julkista terveydenhuoltoa.         kunta tarvitsee neuvontaa sairaudesta, josta tut-
12693: Suomessa toimii eri puolilla maata nyt 21 demen-    kimus tuo julki jatkuvasti uutta tarpeellista tie-
12694: tianeuvojaa. Toimintaa rahoittaa Raha-auto-         toa.
12695: maattiyhdistys ry. (RAY). Kun rahoitus loppuu,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12696: on jatkorahoitus ja dementianeuvonnan toimin-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12697: nan jatkuvuus epävarmaa.                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12698:     Vanhuksien suhteellinen osuus väestöstä on      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12699: kasvussa. Alzheimerin tauti aiheuttaa dementiaa
12700: ja aivoverenkierron häiriöitä. Keskivaikeaa ja                Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-
12701: vaikeaa dementiaa sairastaa Suomessa yli 70 000            tien terveyskeskuksiin perustettaisiin toi-
12702: ja lievää 30 000 henkilöä. Vuonna 2010 Suomessa            met dementianeuvojille, joiden vastuu-
12703: arvioidaan olevan 130 000 dementiapotilasta.               alueena olisi neuvonta- ja konsultointityö
12704: Näiden potilaiden omaiset ovat kohtuuttoman                dementiapotilaiden, heidän omaistensa
12705: työtaakan alaisia joutuessaan huolehtimaan po-             ja lähipiirinsä sekä eri laitosten henkilö-
12706: tilaista vuorokauden ympäri joskus vuosikausia.            kuntien parissa?
12707: Omaiset tarvitsevat neuvontaaja tukea, jota olisi
12708: 
12709:      Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1997
12710: 
12711:                                         Vuokko Rehn /kesk
12712: 
12713: 
12714: 
12715: 
12716: 270136
12717: 2                                            KK 896/1997 vp
12718: 
12719: 
12720: 
12721: 
12722:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12723: 
12724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          via potilaita hoidetaan pääasiassa omaishoidos-
12725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sa. Omaishoidon tukeminen taloudellisesti ja va-
12726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         paan järjestämisen muodossa on mahdollista
12727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Vuokko             kunnissa, joissa omaishoidon tukeen on valtuus-
12728: Rehnin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             to ottanut määrärahan kunnan talousarvioon.
12729: n:o 896:                                                    Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamat de-
12730:                                                         mentianeuvojat on palkattu järjestöjen aloittees-
12731:             Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta kun-       ta ja valtaosa neuvojista tekee työtään sairaan-
12732:         tien terveyskeskuksiin perustettaisiin toi-     hoitopiireissä osana geriatrista erikoissairaan-
12733:         met dementianeuvojille, joiden vastuu-          hoitoa. Toiminnan järjestely on tapahtunut si-
12734:         alueena olisi neuvonta- ja konsultointityö      ten, että järjestö vastaa dementianeuvojan palk-
12735:         dementiapotilaiden, heidän omaistensa           kauksesta ja sairaanhoitopiiri on sopimuksella
12736:         ja lähipiirinsä sekä laitosten henkilökun-      luovuttanut neuvojalle työtilat ja työ tarvikkeet.
12737:         tien parissa?                                       Dementianeuvonta on on saanut hyvän vas-
12738:                                                         taanoton sekä dementiaa sairastavien vanhusten
12739:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            omaisten että sairaanhoitopiirin geriatrien ja
12740: vasti seuraavaa:                                        neurologien sekä terveyskeskuslääkäreiden kes-
12741:                                                         kuudessa.
12742:    Vuonna 1993 voimaan tullut valtionosuuslaki              Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta saadut
12743: on siirtänyt sosiaali- ja terveyspalvelujen toteut-     määrärahat voidaan suunnata vain järjestöille,
12744: tamisen kokonaisvastuun kunnille. Sosiaali- ja          josta syystä on yksittäisten kuntien alueella toi-
12745: terveydenhuollon erityislainsäädäntö ei myös-           mivat dementiayhdistykset perustaneet alueel-
12746: kään säätele yksityiskohtaisesti toiminnan laa-         leen myös dementianeuvojia. Dementianeuvo-
12747: juutta, sisältöä ja järjestämistapaa. Kunnallisilla     jien työn katsotaan kuuluvan yksityisiin sosiaali-
12748: luottamushenkilöillä ja muilla päättäjillä on vas-      palveluihin eikä se tarvitse erillistä laissa edelly-
12749: tuu siitä, että palvelujen määrä ja laatu vastaavat     tettyä toimilupaa. Järjestön palkkaaman kunnan
12750: kunnan asukkaiden tarpeita.                             alueella työskentelevään dementianeuvojan työ
12751:    Vanhusten hoitoaja huoltoa koskevat keskei-          liittyy usein myös dementiayhdistyksen tai sen
12752: set säädökset ovat sosiaalihuoltolaki (710/1982),       alueyksikön ylläpitämään dementiaryhmäkotiin
12753: sosiaalihuoltoasetus (607/1983), kansanterveys-         tai muuhun vanhusten asumispalveluyksikköön,
12754: laki (66/1972) ja kansanterveysasetus (802/1992)        jossa on dementoituneita vanhuksia varten omat
12755: ja erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) sekä eri-        tilat.
12756: tyislait, jotka säädetty koskemaan erityisryhmiä,           Dementianeuvoja joutuu työssään olemaan
12757: kuten kehitysvammalaki, päihdehuoltolaki,               läheisessä yhteistyössä kunnallisen perustervey-
12758: vammaispalvelulaki ja mielenterveyslaki. Van-           denhuollon organisaation ja henkilökunnan
12759: husten hoivaaja hoitoa säätelevät myös laki yksi-       kanssa. Kuntien henkilökuntaa on supistettu
12760: tyisistä sosiaalipalveluista (603/1996) ja laki yksi-   myös sosiaali- ja terveydenhuollossa, joten mo-
12761: tyisistä terveyspalveluista (152/1990).                 net arkipäivän asiat hoituvat vain saumattoman
12762:    Dementia-diagnoosi on ikääntymiseen kuulu-           yhteistyön kautta.
12763: va sairausryhmä, jota sairastaa n. 7 % yli 65-              Dementoituneen vanhuksen hoidon toteutta-
12764: vuotiaasta väestöstä. Väestön osuus kasvaa,             misessa tarvitaan kuntien henkilökunnalle uusia
12765: mitä vanhemmista ikäluokista on kysymys. De-            valmiuksia ja tietoa. Tätä on pyritty välittämään
12766: mentia-dianoosin aiheuttajana on yli 80 erillistä       informaatio-ohjauksen kautta ja käynnistämällä
12767: sairautta, joista Alzheimerin tauti on yksi. Eri        kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon henkilö-
12768: syistä syntyneille dementiasairauksille on yhteis-      kunnan keskuudessa kehittämisprojekteja. Näi-
12769: tä muistihäiriöt ja sen seurauksena muutokset           hin projekteihin ovat osallistuneet myös paikalli-
12770: vanhuksen persoonallisuudessa ja käytöksessä.           set ammattikorkeakoulut tai sosiaali- ja tervey-
12771:    Alkavaa ja keskivaikeaa dementiaa sairasta-          denhuollon oppilaitokset, jolloin tieto ja uudet
12772:                                             KK 896/1997 vp                                           3
12773: 
12774: toimintamallit välittyvät tuleville työntekijöille.   mahdollisuus keskusteluun ja mielipiteiden vaih-
12775: Vaikka kuntien mahdollisuuksissa ei olisikaan         toon mm. sellaisten käyntien yhteydessä, jotka
12776: erillisten dementianeuvojien virkojen perustami-      liittyvät kotisairaanhoitoon, omaisten asiointi-
12777: nen, voidaan omaisia tukea antamalla heille           vapaan antamiseen, lääkärissä käyntiin jne.
12778: 
12779:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
12780: 
12781:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12782: 4                                          KK 896/1997 vp
12783: 
12784: 
12785: 
12786: 
12787:                                        Tili Riksdagens Talman
12788: 
12789:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     mensamt för demenssjukdomar som har olika
12790: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       orsaker är minnesrubbningar vilka leder till för-
12791: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     ändringar i åldringens personlighet och beteende.
12792: man Vuokko Rehn undertecknade spörsmål nr                Patienter med begynnande och medelsvår de-
12793: 896:                                                 mens sköts i huvudsak genom närståendevård.
12794:                                                      Det är möjligt att stöda närståendevården eko-
12795:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       nomiskt och i form av ordnade ledigheter i såda-
12796:        ta för att det vid de kommunala hälso-        na kommuner där fullmäktige har reserverat an-
12797:        vårdscentralerna skall inrättas tjänster      slag för stöd för närståendevård i kommunens
12798:        för demensrådgivare som ansvarar för          budget.
12799:        rådgivnings- och konsultationsarbete              De demensrådgivare som finansierats med
12800:        bland demenspatienter, deras anhöriga         Penningautomatföreningens medel har anställts
12801:        och närmaste omgivning samt personalen        på initiativ av olika organisationer, och största
12802:        vid olika institutioner?                      delen av dem utför sitt arbete inom sjukvårdsdi-
12803:                                                      strikten som en del av den geriatriska specialise-
12804:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rade sjukvården. Verksamheten har organiserats
12805: anföra följande:                                     så att en organisation ansvarar för avlöningen av
12806:                                                      rådgivaren och sjukvårdsdistriktet ställer med
12807:    Statsandelslagen, som trädde i kraft 1993,        stöd av ett avtal arbetsutrymmen och -utrustning
12808: medförde att hela ansvaret för social- och hälso-    till hans förfogande.
12809: vårdsservicen överfördes på kommunerna. I den            Demensrådgivningen har välkomnats av an-
12810: speciallagstiftning som berör socialvården samt      höriga till åldringar som lider av demens samt av
12811: hälso- och sjukvården anges inte heller i detalj     geriatriker och neurologer inom sjukvårdsdi-
12812: verksamhetens omfattning, innehåll eller hur den     strikten och läkare vid hälsovårdscentralerna.
12813: skall ordnas. De kommunala förtroendevalda               Anslagen från Penningautomatföreningens
12814: och övriga beslutsfattare ansvarar för att servi-    avkastning kan endast fördelas till organisatio-
12815: cens omfattning och kvalitet motsvarar kom-          ner och därför har demensföreningar som är
12816: muninvånarnas behov.                                 verksamma i enskilda kommuner även tillsatt
12817:    De viktigaste författningarna som berör åld-      demensrådgivare inom sitt område. Demensråd-
12818: ringsvård är socialvårdslagen (71 011982), social-   givarnas arbete anses höra till den privata social-
12819: vårdsförordningen ( 607/1983), folkhälsolagen        servicen och för den behövs inget särskilt lagstad-
12820: (66/1972), folkhälsoförordningen (802/1992) och      gat tillstånd. Det arbete som demensrådgivare
12821: lagen om specialiserad sjukvård (1062/1989)          som avlönas av någon organisation utför i en
12822: samt de speciallagar som berör särskilda grup-       kommun hänför sig ofta också till något grupp-
12823: per, t.ex. lagen om utvecklingsstörda, lagen om      hem för demenspatienter som drivs av en de-
12824: missbrukarvård, lagen om service och stöd på         mensförening eller en regional avdelning av en
12825: grund av handikapp samt mentalvårdslagen.            sådan eller till någon annan form av boendeservi-
12826: Aven i lagen om tillsyn över privat socialservice    ce för åldringar där det finns egna utrymmen för
12827: (603/1996) och lagen om privat hälso- och sjuk-      dementa åldringar.
12828: vård (152/1990) ingår bestämmelser angående              Demensrådgivare kommer i sitt arbete att be-
12829: omsorg om och vård av åldringar.                     driva nära samarbete med organisationen för och
12830:    Diagnosen demens avser en grupp av sjukdo-        de anställda inom den kommunala primärvår-
12831: mar som har samband med åldrandet och som ca         den. Kommunerna har företagit personalminsk-
12832: 7 % av den befolkning som har fyllt 65 år drabbas    ningar även inom social- och hälsovården, vilket
12833: av. Denna andel av befolkningen ökar ju äldre        leder till att många dagliga uppgifter kan skötas
12834: åldersgrupper det är fråga om. Det finns mer än      endast genom smidigt samarbete.
12835: 80 olika sjukdomar, av vilka Alzheimers sjuk-            För vård av dementa åldringar behövs ny be-
12836: dom är en, som diagnosticeras som demens. Ge-        redskap och information för kommunernas an-
12837:                                         KK 896/1997 vp                                             5
12838: 
12839: ställda. Detta har man försökt förmedla med       gare. Ä ven om kommunerna inte har möjlighet
12840: hjälp av informationsstyrning och utvecklings-    att inrätta särskilda tjänster för demensrådgivare
12841: projekt för de anställda inom socialvården samt   kan de anhöriga stödas så att de bereds möjlighet
12842: hälso- och sjukvården. De lokala yrkeshögsko-     att deltai diskussioner och utbyte av åsikter bl.a.
12843: lorna och läroanstalterna för socialvården samt   i samband med besök som hänför sig till hem-
12844: hälso- och sjukvården har även deltagit i dessa   sjukvården, i samband med beviljande av ledig-
12845: projekt, varvid kunskap och nya verksamhets-      het åt anhöriga för skötsel av ärenden samt läkar-
12846: modellerförmedlas även tili kommande arbetsta-    besök OSV.
12847: 
12848:      Helsingfors den 17 oktober 1997
12849: 
12850:                                                                 Minister Terttu Huttu-Juntunen
12851:                                             KK 897/1997 vp
12852: 
12853: Kirjallinen kysymys 897
12854: 
12855: 
12856: 
12857: 
12858:                                    Matti Saarinen /sd ym.: Railship-liikenteen siirtämisestä Hangosta
12859:                                       Turkuun
12860: 
12861: 
12862:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12863: 
12864:    Kuten tunnettua railship-liikenne ollaan siir-     tyksen 37 §:n momenttiin viitaten esitämme
12865: tämässä v. 1998 Hangosta Turkuun. Hangon              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
12866: kaupunki teki vain muutamia vuosia sitten kym-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12867: menien miljoonien markkojen investoinnit luon-
12868: nonkauniiile Tulliniemelle voidakseen luoda                     Onko Hallitus selvittänyt liikenteen
12869: railship-liikenteelle sen tarvitsemat toimintaedel-          siirrosta aiheutuvia kokonaistaloudelli-
12870: lytykset. Nyt nuo investoinnit ovatjäämässä tyh-             sia vaikutuksia, ja missä määrin liiken-
12871: jän pantiksi.                                                teen siirtäminen selkeästä Hangosta
12872:    Kyseisen liikenteen lakkauttaminen tulee enti-            sokkeloiseen Turkuun vaatii valtion va-
12873: sestään heikentämään Hangon muutoinkin erit-                 roin suoritettavia infrastruktuuri-inves-
12874: täin vaikeata työllisyystilannetta.                          tointeja esim. väyliin, maanteihin, rauta-
12875:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           teihin tai muihin vastaaviin kohteisiin?
12876: 
12877:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
12878:                      Matti Saarinen /sd                              Markku Pohjola /sd
12879:                                              Lauri Metsämäki /sd
12880: 
12881: 
12882: 
12883: 
12884:  270136
12885: 2                                           KK 897/1997 vp
12886: 
12887: 
12888: 
12889: 
12890:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12891: 
12892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kautta kuljetettiin vuonna 1996 noin 1,5 miljoo-
12893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         naa tonnia tavaraa. Tämän lisäksi ratapihan on
12894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       läpäistävä tulevat ja lisääntyvät Railshipin, Nes-
12895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-       teen ja Kemiran kuljetukset. Junalautoilla arvioi-
12896: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        daan junavaunujen lisäksi kuljetettavan molem-
12897: n:o 897:                                              mat suunnat yhteenlaskien 100--120 kuorma-
12898:                                                       autoyhdistelmää päivässä.
12899:           Onko Hallitus selvittänyt liikenteen            Rataosalla Turku - Toijala sähköistystyöt
12900:        siirrosta aiheutuvia kokonaistaloudelli-       ovat käynnissä. Hanke valmistuu vuonna 2000.
12901:        sia vaikutuksia, ja missä määrin liiken-       Rataosan sähköistäminen edellyttää Turun rata-
12902:        teen siirtäminen selkeästä Hangosta sok-       pihalla nykyisten sähköistettyjen raiteiden lisäksi
12903:        keloiseen Turkuun vaatii valtion varoin        neljän raiteen sähköistämistä. Sen lisäksi Rata-
12904:        suoritettavia infrastruktuuri-investointe-     hallintokeskus on selvittämässä kahden lisärai-
12905:        ja esim. väyliin, maanteihin, rautateihin      teen sähköistämistarvetta johtuen Kemiran ja
12906:        tai muihin vastaaviin kohteisiin?              Nesteen lisääntyvästä liikenteestä sekä Railship-
12907:                                                       liikenteen siirtymisestä Turkuun. Näiden kahden
12908:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lisäraiteen sähköistämisen ja kunnostamisen
12909: vasti seuraavaa:                                      kustannukset ovat noin 4 milj. markkaa. Turun
12910:                                                       kaupunki rakentaa kustannuksellaan Railship-
12911:    Uusi Railship-liikenteen satama tulee Turun        liikenteen tarvitsemat satamaraiteet
12912: Pansioon ja tukeutuu pääasiassa olemassa ole-             Meriväylien osalta on todettava, että valtion
12913: vaan liikenneverkkoon. Turun kaupunkiseutu            väyläosuudella tarvitaan ennenjunalauttaliiken-
12914: on tieliikenteellisesti niin suuri kohde, ettei tä-   teen aloittamista yhdessä kohtaa väylänparan-
12915: män kokoluokan muutoksilla liikennevirroissa          nusinvestointi, jonka kustannusarvio on 0,5 milj.
12916: ole merkitystä yleisen tieverkon toimivuudelle.       markkaa.
12917: Turun ohikulkutie on jo nelikaistaistettu, Turun          Liikenneministeriön toiminta-ajatuksen mu-
12918: ja Paimion välille on juuri valmistunut moottori-     kaan ministeriön tulee mm. edistää elinkeinoelä-
12919: tie ja myös muut päätiesuunnat toimivat koh-          män tarvitsemien laadukkaiden liikenneyhteyk-
12920: tuullisesti pienistä liikenteen muutoksista riippu-   sien kehittämistä. Turun sataman liikenteen lisä-
12921: matta.                                                ykset ovat merkittäviä ja koostuvat usean asiak-
12922:    Pansion satamaan kannattaa Turun keskus-           kaan kuljetuksista. Pelkästään junalauttaliiken-
12923: tan kautta kulkevien katureittien sijasta kulkea      teen hoitamiseksi tarvittavat valtion väyläinves-
12924: Raision kautta. Turun katuverkossa satamayh-          toinnit ovat liikennemäärään nähden vähäiset.
12925: teyksiä tulee aikanaan parantamaan vireillä ole-      Liikennepalvelujen käyttäjillä on oikeus valita
12926: va, keskustan ohittava valtatie yhden jatkeena        kuljetusmuoto ja kuljetusreitti koko kuljetusket-
12927: toimiva pääkatuyhteys.                                jun osalta, ja liikenneväylät on pidettävä liiken-
12928:    Turun kautta kulkeva rautateiden tavaralii-        netarpeen edellyttämässä kunnossa.
12929: kenne on lisääntynyt jatkuvasti. Turun ratapihan
12930: 
12931:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
12932: 
12933:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
12934:                                             KK 897/1997 vp                                               3
12935: 
12936: 
12937: 
12938: 
12939:                                         Tili Riksdagens Talman
12940: 
12941:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       terades 1996 ungefår 1,5 miljoner ton gods. Dess-
12942: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        utom skall bangården i framtiden genomfaras av
12943: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      de ökande transporterna för Rai1ships, Nestes
12944: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-         och Kemiras räkning. Bortsett från järnvägs-
12945: må1 nr 897:                                           vagnarna beräknas järnvägsfårjorna transporte-
12946:                                                       ra alltsomallt 100-120 lastbilskombinationer
12947:           Har Regeringen utrett de totala ekono-      per dag i båda riktningarna.
12948:        miska följderna av överflyttningen av tra-         Elektrifieringen av banavsnittet Åbo- Toija-
12949:        fiken, och i viiken mån kräver trafikens       la pågår. Projektet blir fårdigt år 2000. Elektrifie-
12950:        överflyttning från det klart uppbyggda         ringen av banavsnittet förutsätter attytterligare
12951:        Hangö tili det krångliga Åbo investering-      fyra spår elektrifieras på bangården i Aho utöver
12952:        ar i infrastrukturen med statliga medel,       de elektrifierade spår som redan finns. Dessutom
12953:        t.ex. i farleder, Iandsvägar,järnvägar elier   utreder Banförvaltningscentralen som bäst beho-
12954:        motsvarande?                                   vet av att elektrifiera två tilläggsspår med anled-
12955:                                                       ning av Kemiras och Nestes ökade trafik samt
12956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         med anledning av att Railshiptrafiken överflyttas
12957: anföra följande:                                      till Åbo. Kostnaderna för elektrifieringen och
12958:                                                       renoveringen av de båda spåren utgör ungefår
12959:     Den nya hamnen för Railshiptrafik förläggs        4 miljoner mark. Åbo stad finansierar byggandet
12960: till Pansio i Åbo och stöder sig huvudsakligen på     av de hamnspår som Railshiptrafiken kräver.
12961: det befintliga trafiknätet. Åbo stadsregion är            I fråga om havsfarlederna kan konstateras att
12962: vägtrafikmässigt ett så stort målområde, att änd-     det på statens far1edsandel på ett stälie behövs en
12963: ringar i trafikströmmarna av den här storleks-        farledsförbättringsinvestering innan tågfårjetra-
12964: k1assen inte har någon betydelse för det alimänna     fiken kan inledas. Kostnaderna för detta uppgår
12965: vägnätets funktion. Åbo omfartsväg är redan           till 0,5 miljoner mark.
12966: fyrfilig, motorvägen melian Åbo och Pemar har             Enligt trafikministeriets verksamhetside skall
12967: nyligen blivit fårdig och även huvudvägar i andra     ministeriet bl.a. befrämja utvecklandet av sådana
12968: riktningar fungerar oberoende av de relativt små      trafikförbind~lser av hög kvalitet som näringsli-
12969: förändringarna i trafiken.                            vet behöver. Okningen av trafiken i Åbo hamn är
12970:     Det 1önar sig att ta sig tili Pansio via Reso i   betydande eftersom den består av flera olika
12971: stället för att välja gaturutter genom Åbo cen-       kunders transporter. De statliga trafikledsinves-
12972: trum. Förbindelserna tiii hamnen via gatunätet i      teringar som behövs för att sköta tågfårjetrafiken
12973: Åbo kommer så småningom att förbättras efter-         är i förhåliande tili trafikmängden små. Trafik-
12974: som en ny huvudgata som går runt centrum som          tjänsternas användare har rätt att välja trans-
12975: en fortsättning på riksväg 1 är aktueli.              portsätt och fårdrutt för hela transportkedjan,
12976:      Den godstrafik på järnväg som passerar Åbo       och trafiklederna måste hållas i det skick som
12977:  har ständigt ökat. Via bangården i Aho transpor-     trafiken kräver.
12978: 
12979:      Helsingfors den 16 oktober 1997
12980: 
12981:                                                                           Trafikminister Matti Aura
12982:                                            KK 898/1997 vp
12983: 
12984: Kirjallinen kysymys 898
12985: 
12986: 
12987: 
12988: 
12989:                                   Tuija Nurmi /kok: Talouskouluissajärjestettävästä työllistämiskou-
12990:                                       lutuksesta
12991: 
12992: 
12993:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12994: 
12995:     Työllisyyden korjaaminen on edelleen ajan-       jensa puutteesta. Onhan tämä tosiasia yhteiskun-
12996: kohtainen ongelma. Kotitalouksien työllistämis-      nassa jo todettu eikä riittäviin toimenpiteisiin
12997: kokeilu on saanut paljon myönteistä palautetta,      uusavuttomienja kotiin apua tarvitsevien ongel-
12998: ja monet työttömät ovat löytämässä kotitalouk-       mien ratkaisemiseksi ole vielä päästy.
12999: sista itselleen työpaikan. Kodinhoitajien koulu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13000: tus on lopetettu ja heitä korvaamaan on koulu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13001: tettu lähihoitajia. Lähihoitajan koulutus vastaa     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13002: entisen perushoitajan koulutusta ja on pääasialli-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13003: sesti terveydenhoitoa. Kodinhoito, pienet kotiin
13004: liittyvät perustyöt hoituvat kuitenkin talouskou-               Kuinka paljon työllisyyskoulutusta
13005: lun oppien mukaan. Lähihoitajan koulutus ja                  annetaan talouskouluissa, ja eikö olisi
13006: talouskoulu eivät korvaa toisiaan.                           asianmukaista kouluttaa työttömistä ko-
13007:     Talouskouluopetusta tulisi korostaa ja lisätä,           titalouksiin työntekijöitä mm. talouskou-
13008: varsinkin kun ns. uusavuttomat kärsivät taito-               luissa?
13009: 
13010:      Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
13011:                                           Tuija Nurmi /kok
13012: 
13013: 
13014: 
13015: 
13016: 270136
13017: 2                                            KK 898/1997 vp
13018: 
13019: 
13020: 
13021: 
13022:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13023: 
13024:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Koti- ja laitostalousöppilaitoksista on viime
13025: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            vuosina hankittu työvoimapoliittista aikuiskou-
13026: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          lutusta 60 000---70 000 opiskelijatyöpäivää eli
13027: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-           noin 1 %kaikista opiskelijatyöpäivistä. Vuonna
13028: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              1996 koulutuksen niissä suoritti noin 600 henki-
13029: 898:                                                     löä. Osa aikaisemmista koti- ja laitostalousoppi-
13030:                                                          laitoksista toimii nykyisin muiden oppilaitosten
13031:             Kuinka paljon työllisyyskoulutusta            yhteydessä, joten niiden koulutukseen osallistu-
13032:         annetaan talouskouluissa, ja eikö olisi           neista ei ole saatavissa tietoa.
13033:         asianmukaista kouluttaa työttömistä ko-              Koti- ja laitostalousoppilaitoksilta hankitun
13034:         titalouksiin työntekijöitä mm. talouskou-        koulutuksen määrä ei kuitenkaan kuvaa kotita-
13035:         luissa?                                           loustyössä käyttökelpoisen koulutuksen koko-
13036:                                                           naisuutta. Kaikkiaan tälle alalle soveltuvan kou-
13037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              lutuksen aloitti viime vuonna yli 5 000 opiskeli-
13038: vasti seuraavaa:                                         jaa eli yli 4% koulutuksen aloittaneista. Kodin-
13039:                                                           hoitaja- tai kotiavustajakoulutuksen aloittaneita
13040:    Työvoimakoulutuksen tehtävänä on edistää               oli vajaat 350, lasten päivähoitoon tähtäävän
13041: ja ylläpitää työvoiman kysynnän ja tarjonnan             koulutuksen aloittaneita oli 310 ja talous- ja
13042: tasapainoa työmarkkinoilla sekä torjua työttö-            ruoanvalmistustehtäviin valmentavan koulutuk-
13043: myyttä ja poistaa työvoimapulaa. Koulutushan-             sen aloittaneita oli noin 1 400. Siivoustyön kou-
13044: kintoja suunniteltaessa on huomiota kiinnitettä-          lutuksen aloitti yli 1 100 opiskelijaa. Lisäksi eri-
13045: vä erityisesti elinkeinoelämän rakennemuutok-             laisia sosiaalialan kursseja aloitti noin 1 300 opis-
13046: sen ja työelämän kehityksen työvoiman kysyn-              kelijaa, joista lähikasvattajan koulutuksen aloit-
13047: nässä ja tarjonnassa aiheuttamiin muutoksiin.             taneita oli ainoastaan 19. Vuoden 1997 ensim-
13048: Huomioon tulee ottaa myös koulutettavien hen-             mäisen vuosipuoliskon aikana näyttäisi lasten-
13049: kilöiden yksilölliset koulutustarpeet.                    hoitoon liittyvän koulutuksen suhteellinen osuus
13050:     Työvoimakoulutusta voidaan hankkia erilai-            kasvaneen eniten.
13051: silta oppilaitoksilta, yliopistoilta ja muilta koulu-        Kotitalouksien työllistämiskokeilun odote-
13052: tuksen järjestämiseen soveltuvilta koulutuspal-           taan tuovan uusia työpaikkoja. Työvoimakoulu-
13053: velujen tuottajilta. Hankintapäätökset tehdään            tuksella on mahdollista kouluttaa alasta kiinnos-
13054: tarjousten perusteella, siten että hankinnat olisi-     . tuvia ja sille soveltuvia henkilöitä. Koulutussisäl-
13055: vat kokonaistaloudellisesti edullisia ja laaduk-          töihin pyritään tarpeen mukaan liittämään myös
13056: kaita. Vuonna 1996 työvoimakoulutusta hankit-             yrittäjyyselementtejä. Yrittäjyyskoulutusta jär-
13057: tiin aikuiskoulutuskeskuksilta noin 57 %, muilta         jestetään myös erillisenä. Koulutuksen suunnit-
13058: oppilaitoksilta reilut 28 %, korkeakouluilta yli          telusta ja hankintatoiminnasta vastaavat työ-
13059: 5% ja muilta kouluttajilta vajaat 10 %. Kaiken            voima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastot
13060: kaikkiaan koulutuksen aloittaneita oli yli                alueellisten koulutustarpeiden mukaisesti.
13061: 118 500 ja opiskelijatyöpäiviä kertyi yli 8,2 mil-
13062: joonaa vuonna 1996.
13063: 
13064:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
13065: 
13066:                                                                          Työministeri Liisa Jaakonsaari
13067:                                             KK 898/1997 vp                                              3
13068: 
13069: 
13070: 
13071: 
13072:                                         Tili Riksdagens Talman
13073: 
13074:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Hos 1äroanstalter för hus1ig ekonomi har man
13075: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        under de senaste åren ankaffat arbetskraftsut-
13076: Iem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    bildning för 60 000-70 000 e1evarbetsdagar, vil-
13077: damot Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr           ket motsvarar ca 1 % av tota1anta1et e1evarbets-
13078: 898:                                                  dagar. Under 1996 s1utförde ungefår 600 perso-
13079:                                                       ner sin utbildning i dessa 1äroanstalter. Eftersom
13080:           I viiken utsträckning ordnas arbets-        en del av de tidigare 1äroansta1terna för hus1ig
13081:        kraftsutbildning vid hushållsskolor samt       ekonomi numera finns i samband med andra
13082:        vore det inte ändamålsenligt att utbilda       1äroanstalter, före1igger det inga uppgifter om
13083:        arbetslösa tili uppgifter inom hushålls-       personer som de1tagit i utbildning vid dem.
13084:        branschen bl.a. vid hushållsskolor?               Mängden utbildning som anskaffats hos 1äro-
13085:                                                       anstalter för huslig ekonomi ger dock inte någon
13086:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         riktig bi1d av hela den utbi1dning som ordnas
13087: anföra följande:                                      inom hushållsarbetsbranschen. Inalles in1eddes
13088:                                                       branschens utbi1dning i fjo1 av över 5 000 perso-
13089:     Syftet med arbetskraftsutbildning är att främ-    ner, dvs. 4% av alla som in1edde utbi1dningen.
13090: ja och upprätthålla balansen mellan efterfrågan       Anta1et personer som inledde utbi1dning för
13091: och utbud på arbetskraft på arbetsmarknaden           hemvårdare och hemhjä1pare var knappa 350,
13092: samt bekämpa arbetslösheten och avhjälpa bris-        medan utbi1dningen för barndagvårdare in1eddes
13093: ten på arbetskraft. När utbildningsanskaffning-       av 310 och utbildningen för hushållsarbete och
13094: arna planeras skall uppmärksamhet särskilt fås-       mat1agning av cirka 1 400. Utbi1dningen för städ-
13095: tas vid de förändringar i efterfrågan och utbudet     ningsarbete påbörjades av över 1 100 personer.
13096: på arbetskraften som föranleds av strukturom-         Dessutom in1eddes o1ika kurser inom socialt ar-
13097: vand1ingen inom närings1ivet och utveck1andet         bete av omkring 1 300 studerande, av vi1ka en-
13098: av arbets1ivet. Dessutom skall studerandes indi-      dast 19 utbi1dade sig tili närfostrare. Under första
13099: viduella behov av utbi1dning beaktas.                 ha1våret 1997 verkar utbi1dningen för barnvårds-
13100:     Arbetskraftsutbi1dning kan anskaffas hos o1i-     arbete ha ökat sin ande1 mest.
13101:  ka 1äroanstalter, universitet och andra för anord-      Försöket med sysse1sättningstöd för hushålls-
13102:  nande av utbi1dning 1ämp1iga serviceproducen-        arbete förväntas skapa nya arbetsp1atser. Det är
13103:  ter. Anskaffningsbes1uten fattas på basis av er-     möj1igt att genom arbetskraftsutbi1dning utbi1da
13104:  bjudanden som skall vara samhällsekonomiskt          personer som är intresserade av och 1ämp1iga för
13105:  1önsamma och högk1assiga. Under 1996 anskaf-         branschen. Vid behov försöker man också in1em-
13106:  fades ungefår 57% av arbetskraftsutbildningen        ma ins1ag av företagsamhet i utbi1dningsinnehå1-
13107:  hos yrkesutbi1dningscentrer för vuxna, drygt         1en. Dessutom ordnas särskild företagarutbi1d-
13108:  28 % hos andra 1äroansta1ter, 5 % hos högsko1or      ning. För p1anering och anskaffning av utbild-
13109:  och knappa 10 % av övriga utbi1dningsprodu-          ningen svarar arbetskrafts- och näringscentra1er-
13110:  center. Allt som allt in1eddes utbi1dningen av       nas arbetskraftsavde1ningar med beaktande av
13111:  över 118 500 personer och anta1et e1evarbetsda-      de regiona1a utbi1dningsbehoven.
13112:  gar uppgick tili över 8,2 mi1joner under 1996.
13113: 
13114:      Helsingfors den 20 oktober 1997
13115: 
13116:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13117:                                                KK 899/1997 vp
13118: 
13119: Kirjallinen kysymys 899
13120: 
13121: 
13122: 
13123: 
13124:                                      Tuija Brax /vihr: Suursatamaselvityksen laatimisesta
13125: 
13126: 
13127: 
13128:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13129: 
13130:    Suomenlahden satamissa on suunnitteilla               man merkitys paikallisena työllistäjänä on suh-
13131: useita merkittäviä laajennushankkeita. Osa sata-         teessa suurempi Kotkassa, Hangossa ja Hami-
13132: mista ja niiden lisäkapasiteetista on tarkoitettu        nassa kuin pääkaupunkiseudulla, jonne puoles-
13133: palvelemaan paikallisia tarpeita, osa on selvästi        taan on työllisyyden kannalta luontevampaa si-
13134: suunnattu Venäjän transitoliikenteeseen. Suo-            joittaa eurooppalaiselle innovaatiokeskukselle
13135: men rannikolla merkittäviä satamia ovat mm.              ominaisia infrastruktuureja. Nyt onkin välttä-
13136: Kotka, Hamina, Helsinki, Hanko ja Turku. Sa-             mätöntä selvittää, mikä on koko Suomen tasa-
13137: tamaa on suunniteltu myös mm. Kirkkonummen               painoisenja kestävän kehityksen kannaltajärke-
13138: Pikkalaan. Korkeimman hallinto-oikeuden pää-             vää valtakunnallista satamapolitiikkaa. Erityi-
13139: tös kumota Helsingin seutukaava puuttuvien               sesti tulee harkita, miten tällä hetkellä ennustet-
13140: Vuosaaren sataman maaliikenneyhteyksien ta-              tavissa olevan liikenteen kasvava kysyntä voi-
13141: kia on ratkaisevasti muuttanut satamahankkeen            daan tyydyttää nykyistä infrastruktuuria hyö-
13142: suunnittelua ja toteutusta. Helsingin kaupungin          dyntäen.
13143: suunnitelmaa sataman rakentamiseksi Vuosaa-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13144: reen on syytä pohtia valtakunnallisena kysymyk-          jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
13145: senä osana koko Suomenlahden tilannetta.                 nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13146: Alueellisen tasapuolisuuden kannalta ja liiken-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13147: nepoliittisesti ei ole perusteltua sijoittaa tiiviisti
13148: asutetulle pääkaupunkiseudulle sellaista satama-
13149: kapasiteettia, joka palvelee selvästi pääkaupun-                    Aikooko valtioneuvosto pikaisesti sel-
13150: kiseudun ulkopuolisia alueita ja transitoliiken-                 vittää Suomenlahden satamahankkeiden
13151: nettä. Nyt onkin välttämätöntä selvittää, mikä                   merkityksen valtakunnallisesti erityisesti
13152: on koko Suomen tasapainoisen kehityksen kan-                     siltä kannalta, miten eri satamahankkeet
13153: nalta järkevää valtakunnallista satamapolitiik-                  suhtautuvat toisiinsa työllisyyden, kun-
13154: kaa. Semminkin kun koko valtakuntaa palvele-                     kin alueen vahvuuksien ja tavaraliiken-
13155: van liikenteen, transitoliikenteen sekä suursata-                teen kehitysnäkymien kannalta?
13156: 
13157:       Helsingissä 26 päivänä syyskuuta 1997
13158:                                               Tuija Brax /vihr
13159: 
13160: 
13161: 
13162: 
13163: 270136
13164: 2                                         KK 899/1997 vp
13165: 
13166: 
13167: 
13168: 
13169:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13170: 
13171:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kiinnitetään huomiota suuryksikköliikenteeseen
13172: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       eli kontteihin, perävaunuihin,junanvaunuihinja
13173: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     muihin vaihtokuormatiloihin.
13174: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija              Helsingin nykyiset satamat ovat ulkomaan-
13175: Braxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     kaupan arvossa mitaten ylivoimaisesti tärkein
13176: 899:                                                kuljetusreittimme kontti- ja perävaunuliiken-
13177:                                                     teessä. Suomen tärkeimmän sataman, Helsingin,
13178:           Aikooko valtioneuvosto pikaisesti sel-    ongelma on sijainti keskellä kaupunkirakennet-
13179:        vittää Suomenlahden satamahankkeiden         ta. Tämä sijainti ei anna mahdollisuutta laajen-
13180:        merkityksen valtakunnallisesti erityisesti   tua, vaikka liikenteen kasvu sitä edellyttää. Li-
13181:        siltä kannalta, miten eri satamahankkeet     säksi satama toimii kahdessa paikassa kaupun-
13182:        suhtautuvat toisiinsa työllisyyden, kun-     gin ydinkeskustan eri puolilla, mikä lisää kustan-
13183:        kin alueen vahvuuksien ja tavaraliiken-      nuksia. Liikenteen välilliset haitat ovat suuret,
13184:        teen kehitysnäkymien kannalta?               mutta suurin välitön kustannus syntyy kahdessa
13185:                                                     liikenteellisesti vaikeassa paikassa toimimisesta.
13186:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Helsingin satamiin nyt tuleva liikenne ei itsestään
13187: vasti seuraavaa:                                    hakeudu muihin satamiin eikä tätä liikennettä
13188:                                                     voida hallinnollisin keinoin siirtää toisille reiteil-
13189:    Liikenneministeriö tilasi 7. lokakuuta tutki-    le.
13190: muksen "Satamien toimintakapasiteetti, tavara-          Vuosaaren satamaa ei ole esitetty rakennetta-
13191: virtojen jakautuminen ja satamien kehitystar-       vaksi kauttakulkuliikenteen takia, vaan satamal-
13192: peet". Tutkimus valmistuu maaliskuun lopussa        la on tarkoitus korvata nykyiset tavarasatamat ja
13193: ja väliraportti jo kuluvan vuoden lopussa. Hank-    lisätä kapasiteettia kysynnän mukaisesti. Vaikka
13194: keessa selvitetään Suomen satamien kapasiteetti     Helsingin satama on tavaramäärältään nykyään
13195: ja satamakapasiteetin sijoittuminen suhteessa       kolmanneksi suurin kauttakulkuliikenteen sata-
13196: kysyntään. Hankkeen avulla saadaan vastauksia       ma, on kauttakulkuliikenteen määrä vain 6 %
13197: edustaja Braxin esittämiin kysymyksiin.             koko sataman tavaraliikenteestä.
13198:    Liikenneministeriön ja merenkulkuhallituk-           Kauttakulkuliikenne on pääosin hakeutunut
13199: sen aiempien selvitysten perusteella tiedetään,     sinne minne se luontevasti kuuluu eli Haminan,
13200: että Suomen satamakapasiteetti on pääosin riit-     Kotkan ja Kokkolan satamiin. Näiden satamien
13201: tävä. Käynnistyneellä uudella selvityksellä saa-    osuus koko kauttakulkuliikenteen määrästä oli
13202: daan asiasta tarkempi ja monipuolisempi sata-       vuonna 1996 yli 80%.
13203: makohtainen kuva kuin aikaisemmin. Nykyisen             Suomen satamat ovat joko kunnallisia yleissa-
13204: kapasiteetin lisäksi otetaan huomioon satamien      tamia tai teollisuuden omistamia yksityissata-
13205: tulevat kehityshankkeet. Yleisellä tasolla esite-   mia. Satamat vastaavat itse omista investoinneis-
13206: tään ne tekijät, jotka mahdollisesti vaikuttavat    taan. Valtio vaikuttaa satamien kehittämiseen
13207: kapasiteetin tulevaan kysyntään.                    vain lähinnäväylämaksu-ja liikenneväyläpolitii-
13208:    Tutkimuksessa tarkastellaan kaikkia sata-        kan avulla.
13209: mien kautta kulkevia tavaravirtoja. Erityisesti
13210: 
13211:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
13212: 
13213:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
13214:                                              KK 899/1997 vp                                             3
13215: 
13216: 
13217: 
13218: 
13219:                                          Tili Riksdagens Talman
13220: 
13221:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       samhet riktas på trafik med stora enheter, d.v.s.
13222: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         containrar, trailrar, järnvägsvagnar och andra
13223: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       växelflak.
13224: man Tuija Brax undertecknade spörsmål nr 899:             De nuvarande hamnarna i Helsingfors är mätt
13225:                                                        i utrikeshandelsmått den överlägset viktigaste
13226:           Ämnar statsrådet snabbt utreda viiken        transportrutten i container- och trailertrafik.
13227:        landsomfattande betydelse hamnprojek-           Problemet för Finlands viktigaste hamn, Hel-
13228:        ten vid Finska viken har, med speciell          singfors, är läget mitt i en stadsstruktur. Detta
13229:        hänsyn till hur de olika hamnprojekten          läge tillåter inte utvidgningar även om trafikök-
13230:        förhåller sig tili varandra, till sysselsätt-   ningen skulle förutsätta detta. Dessutom verkar
13231:        ningen, till respektive områdes fårdelar        hamnen på två ställen på olika sidor om stadskär-
13232:        och tili utvecklingsperspektiven för gods-      nan, vilket ökar utgifterna. Trafikens indirekta
13233:        trafiken?                                       verkningar är betydande, men den största direkta
13234:                                                        kostnaden uppstår på grund av att verksamheten
13235:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sker på två områden som trafikmässigt är besvär-
13236: anföra följande:                                       liga. Den trafik som nu kommer till Helsingfors
13237:                                                        hamnar söker sig inte av sig själv till andra ham-
13238:    Trafikministeriet beställde den 7 oktober en        nar och man kan inte med administrativa åtgär-
13239: undersökning med namnet "Satamien toiminta-            der styra in den på andra rutter.
13240: kapasiteetti, tavaravirtojen jakautuminen ja sa-          Nordsjö hamn har inte föreslagits bli byggd
13241: tamien kehitystarpeet". Undersökningen blir            p.g.a. transitotrafiken, utan avsikten med ham-
13242: fårdig i slutet av mars och mellanrapporten redan      nen är att ersätta de nuvarande godshamnarna
13243: innan utgången av detta år. Projektet skall klar-      och öka kapaciteten enligt efterfrågan. Trots att
13244: lägga hamnarnas kapacitet i Finland samt hamn-         Helsingfors hamn tili sin godsvolym numera är
13245: kapacitetens förhållande tili efterfrågan. Med         den tredje största transitohamnen, är transitotra-
13246: hjälp av projektet kommer frågor som riksdags-         fikens andel endast 6 % av hamnens godstrafik
13247: man Brax ställt att besvaras.                          som helhet.
13248:    På basis av tidigare utredningar gjorda av tra-        Transitotrafiken har huvudsakligen sökt sig
13249: fikministeriet och Sjöfartsstyrelsen vet man att       dit den naturligt hör, d.v.s. tili hamnarna i Fred-
13250: hamnkapaciteten i Finland huvudsakligen är till-       rikshamn, Kotka och Karleby. Dessa hamnars
13251: räcklig. Med den nya utredning som inletts fås         andel av hela transitotrafikens volym var 1996
13252: hamnvis en exaktare och mångsidigare bild än           över 80%.
13253: tidigare. Förutom den nuvarande kapaciteten               Hamnarna i Finland är antingen kommunala
13254: beaktas även kommande utvecklingsprojekt för           allmänna hamnar eller privathamnar ägda av
13255: hamnarna. På ett allmänt pian presenteras de           industrin. Hamnarna ansvarar själva för sina in-
13256: faktorer som möjligen bidrar tili den framtida         vesteringar. Staten kan påverka hamnarnas ut-
13257: efterfrågan på kapacitet.                              veckling endast med hjälp av farledsavgiftspoli-
13258:    I undersökningen granskas alla godsström-           tik och trafikledspolitik.
13259: mar som passerar hamnarna. Särskild uppmärk-
13260: 
13261:      Helsingfors den 20 oktober 1997
13262: 
13263:                                                                            Trafikminister Matti Aura
13264:                                              KK 900/1997 vp
13265: 
13266: Kirjallinen kysymys 900
13267: 
13268: 
13269: 
13270: 
13271:                                     Timo Ihamäki /kok: Liikunnan sisällyttämisestä lakisääteisiin oppi-
13272:                                        aineisiin
13273: 
13274: 
13275:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13276: 
13277:    Liikuntaa ei ole sisällytetty lakisääteisiin oppi-   nistuu vain, jos liikunnan oppiaine sisällytetään
13278: aineisiin. Liikunta on kuitenkin yksi ihmisen hy-       lakisääteisesti peruskoulutukseen, lukio-opetuk-
13279: vän terveyden perusedellytys. Kun luonnollinen          seen ja ammatilliseen koulutukseen.
13280: arkiliikunta on nyky-yhteiskunnassamme jäänyt              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13281: vähäiseksi, jää liikkuminen yhä useammin va-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13282: paa-ajan liikunnan varaan. Tällöin yksilön asen-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13283: noitumisella liikunnan tärkeyteen on ratkaiseva         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13284: merkitys oman terveyden, toiminta- ja työkyvyn
13285: kannalta. Koulu vaikuttaa olennaisesti yksilön                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13286: asenteisiin liikuntaa kohtaan. Näin ollen kouluil-             siin liikunnan oppiaineen lakisääteiseksi
13287: le tulisi säätää velvollisuus opettaa ja auttaa op-            sisällyttämiseksi peruskoulun, lukion ja
13288: pilasta omaksumaan itselleen liikunnallinen elä-               ammatillisen koulutuksen lakeihin?
13289: mäntapa ja mieleinen liikuntamuoto. Tämä on-
13290: 
13291:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
13292: 
13293:                                             Timo Ihamäki /kok
13294: 
13295: 
13296: 
13297: 
13298:  270136
13299: 2                                           KK 900/1997 vp
13300: 
13301: 
13302: 
13303: 
13304:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13305: 
13306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        neena on liikunta ja terveystieto. Liikuntaa ja
13307: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         terveystietoa on pakollisesti kolme kurssia. Li-
13308: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       säksi koulutuksen järjestäjän tulee tarjota valit-
13309: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        tavaksi vähintään kolme syventävää liikunnan ja
13310: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         terveystiedon kurssia.
13311: 900:                                                      Ammatillista koulutusta koskeva sääntely
13312:                                                       vastaa hallituksen esityksessä lukioita koskevaa
13313:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        sääntelyä. Ammatillisesta koulutuksesta anne-
13314:        siin liikunnan oppiaineen lakisääteiseksi      tun lakiehdotuksen 12 §:n mukaan ammatillisena
13315:        sisällyttämiseksi peruskoulun, lukion ja       perustutkintona suoritettavaan tutkintoon tulee
13316:        ammatillisen koulutuksen lakeihin?             sisältyä taito- ja taideaineiden opintoja. Yhteisis-
13317:                                                       tä opinnoista ja niiden laajuudesta päättää lukio-
13318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koulutuksen tavoin valtioneuvosto. Ammatilli-
13319: vasti seuraavaa:                                      sessa peruskoulutuksessa toisella asteella liikun-
13320:                                                       ta ja terveystieto on nykyisin yhdistetty yhdeksi
13321:    Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         opintokokonaisuudeksi opetusministeriön pää-
13322: koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/         töksen mukaisesti (OPM 83/011/94, 27.7.1994).
13323: 1997 vp).                                             Päätös koskee kaikkia koulutusaloja. Liikunnan
13324:    Perusopetuslakiehdotuksen 11 §:ssä luetellaan      ja terveystiedon opinnot ovat sekä pakollisia että
13325: perusopetuksen oppimäärään sisältyvät oppiai-         valinnaisia. Pakollisia opintoja on yksi opinto-
13326: neet. Yhtenä aineena pykäläehdotuksessa maini-        viikko. Valinnaisina opintoja voi olla enimmil-
13327: taan liikunta.                                        lään viisi opintoviikkoa. Opistoasteen koulutuk-
13328:    Lukiolakiehdotuksessa oppiaineet ehdote-           sessa liikunta on opiskelijalle vapaaehtoista.
13329: taan määriteltäväksi nykyisestä poikkeavana ta-           Tarkemmat määräykset tutkintojen laajuu-
13330: valla laajempina kokonaisuuksina lain 7 §:ssä.        desta ja sisällöistä antavat opetusministeriö ja
13331: Mainitun pykälän mukaan lukion oppimäärä si-          opetushallitus.
13332: sältää, sen mukaan kuin 10 §:n nojalla säädetään          Edellä olevan perusteella hallituksen tarkoi-
13333: ja määrätään, äidinkieltä ja kirjallisuutta, toista   tuksena ei ole muuttaa liikunnan opetuksen ase-
13334: kotimaista kieltä ja vieraita kieliä, matemaattis-    maa nykyisestään. Perusopetuksessa liikunta si-
13335: luonnontieteellisiä opintoja, humanistis-yhteis-      sältyy uuden perusopetuslain oppiaineluette-
13336: kunnallisia opintoja, uskontoa tai elämänkatso-       loon. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa
13337: mustietoa sekä taide- ja taitoaineiden opintoja.      liikunta on tarkoitus säilyttää pakollisina opin-
13338: Oppiainejako määrätään tarkemmin valtioneu-           toina, vaikka liikuntaa ei opintokokonaisuuk-
13339: voston antamassa tuntijakopäätöksessä. Nykyi-         sien uuden määritystavan vuoksi mainita erik-
13340: sen tuntijakopäätöksen mukaan ,jota sovelletaan       seen lukiolaissa ja ammatillista koulutusta kos-
13341: myös uuden lain voimaantultua, yhtenä oppiai-         kevassa laissa.
13342: 
13343:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
13344: 
13345:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13346:                                               KK 900/1997 vp                                                3
13347: 
13348: 
13349: 
13350: 
13351:                                           Tili Riksdagens Talman
13352: 
13353:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        skap. De ob1igatoriska kurserna i gymnastik och
13354: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          hälsokunskap uppgår tili tre. Dessutom skall ut-
13355: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        bildningsanordnaren erbjuda minst tre fördjupa-
13356: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr              de tillvalskurser i gymnastik och hälsokunskap.
13357: 900:                                                       Regleringen av yrkesutbildningen motsvarar
13358:                                                         regleringen av gymnasiet i regeringens proposi-
13359:            A vser Regeringen vidta åtgärder för         tion. Enligt 12 § i förslaget tiii lag om yrkesutbi1d-
13360:         att ta med gymnastik som Iagstadgat Iä-         ning skall studier i konst- och fårdighetsämnen
13361:         roämne i lagarna om grundläggande ut-           ingå i en examen som av1äggs som yrkesinriktad
13362:         bildning, gymnasieutbildning och yrkes-         grundexamen. På samma sätt som i fråga om
13363:         utbildning?                                     gymnasieutbildningen beslutar statsrådet om de
13364:                                                         gemensamma studierna och deras omfattning.
13365:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Inom den grundläggande yrkesutbi1dningen på
13366: anföra följande:                                        andra stadiet är gymnastik och hä1sokunskap för
13367:                                                         närvarande hopslagna tili en studiehelhet genom
13368:     Regeringen har tili riksdagen avlåtit en propo-     beslut av undervisningsministeriet (UVM 83/
13369: sition med förslag tiii lagstiftning om utbildning      011/94, 27.7.1994). Beslutet gäller alla utbi1d-
13370: (RP 86/1997 rd).                                        ningsområden. Studierna i gymnastik och hä1so-
13371:     I 11 § i förslaget tili Iag om grundläggande        kunskap är såväl obligatoriska som valfria. De
13372: utbildning uppräknas de läroämnen som ingår i           ob1igatoriska studierna omfattar en studievecka
13373: den grundläggande utbildningens lärokurs.               medan de va1fria kan omfatta högst fem studie-
13374: Gymnastik nämns som ett ämne i den föreslagna           veckor. Inom utbi1dningen på institutnivå är
13375: paragrafen.                                             gymnastik frivilligt.
13376:     I förslaget tili gymnasielag föreslås att läroäm-      Närmare bestämme1ser om examinas omfatt-
13377: nena anges på ett sätt som avviker från det nuva-       ning och innehåll utfårdas av undervisningsmi-
13378: rande, dvs. som mer omfattande helheter. Enligt         nisteriet och utbildningsstyrelsen.
13379: Iagens 7 § ingår i gymnasiets Iärokurs, enligt vad         Med stöd av det ovan anförda har regeringen
13380: som bestäms eller föreskrivs med stöd a v 10 §,         inte för avsikt att ändra gymnastikundervisning-
13381: modersmålet och litteratur, det andra inhemska          ens ställning jämfört med dagens läge. När det
13382: språket, främmande språk, matemisk-naturve-             gäller den grundläggande utbildningen ingår
13383: tenskapliga studier, humanistisk-samhällsveten-         gymnastik i 1äroämnesförteckningen i den nya
13384: skapliga studier, religion eller livsåskådnings-        1agen om grundläggande utbi1dning. Avsikten är
13385: kunskap samt studier i konst- och fårdighetsäm-         att gymnastik skall kvarstå som obligatoriska
13386: nen. Ämnesfördelningen anges närmare i ett av           studier i gymnasiet och inom yrkesutbi1dningen,
13387: statsrådet utfårdat beslut om timförde1ningen.          trots att gymnastik på grund av det nya sättet att
13388: Det nuvarande beslutet om timförde1ningen, som          ange studiehe1heter inte nämns särski1t i gymna-
13389: tillämpas också efter att den nya lagen trätt i         sielagen och Iagen om yrkesutbildning.
13390: kraft, upptar ämnet gymnastik och hälsokun-
13391: 
13392:      He1singfors den 21 oktober 1997
13393: 
13394:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13395:                     1
13396:                     1
13397:                     1
13398:                 1
13399:                 1
13400:             1
13401:             1
13402:         1
13403:         1
13404:         1
13405:     1
13406:     1
13407:     1
13408: 1
13409: 1
13410:                                              KK 901/1997 vp
13411: 
13412: Kirjallinen kysymys 901
13413: 
13414: 
13415: 
13416: 
13417:                                     Timo Ihamäki /kok: Terveystiedon sisällyttämisestä lakisääteisiin
13418:                                        tietoaineisiin
13419: 
13420: 
13421:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13422: 
13423:    Terveystietoa ei ole nykyisellään sisällytetty         Terveystieto ei ole sama aine kuin terveyskas-
13424: lakisääteisiin tietoaineisiin. Tämä tarkoittaa sitä,   vatus, vaan oma tiedollinen oppiaineensa. Ter-
13425: että tiedollisia valmiuksia terveystiedon alueelta     veystiedon oppiaine ei sulje terveyskasvatusta
13426: ei anneta. Peruskoulutus- ja lukiolakien keskei-       pois, vaan terveyskasvatusta tulee jatkaa enti-
13427: sin tavoite on valmiuksien antaminen jatko-            seen tapaan kouluterveydenhoitajan tuottamana
13428: opintoja ja myöhempää elämää varten. Tällöin           yleisenä oppilashuoltona ja eri oppiaineisiin in-
13429: terveystiedon nykyinen asema on ristiriitainen,        tegroituna kasvatuksena. Terveystiedon ja ter-
13430: koska pelkästään terveydenhuollossa työskente-         veyskasvatuksen samaistaminen lienee keskeisin
13431: lee yli 100 000 erikoiskoulutettua alan ammatti-       syy siihen, että terveystieto on poistettu tietoaine-
13432: laista. Terveystietoa tarvitsevat ammateissaan         luettelosta.
13433: myös monet muut ammattiryhmät. Lisäksi väes-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13434: tön hyvän terveyden perusedellytys on se, että         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13435: ihmisillä on riittävät tiedolliset valmiudet tervey-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13436: destä ja siihen vaikuttavista tekijöistä.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13437:    Terveystietoa tulisi opettaa jokaisella koulu-
13438: tuksen tasolla sille ominaisessa laajuudessa. Ter-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13439: veystiedon aseman vakiinnuttaminen lakisäätei-                 siin terveystiedon lisäämiseksi tietoainee-
13440: seksi tietoaineeksi merkitsisi myös sitä, että yli-            na peruskoulutus-, lukio- ja ammattikou-
13441: oppilaskirjoituksissa reaaliaineiden kysymysryh-               lutuslakien oppiaineluetteloihin?
13442: mässä olisi myös terveystiedon kysymyssarja.
13443: 
13444:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
13445: 
13446:                                            Timo Ihamäki /kok
13447: 
13448: 
13449: 
13450: 
13451:  270136
13452: 2                                          KK 901/1997 vp
13453: 
13454: 
13455: 
13456: 
13457:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13458:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lukiolain 18 §:n ja valtioneuvoston hyväksy-
13459: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        män lukion tuntijaon perusteella lukiossa on lii-
13460: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kunta, terveystieto -niminen oppiaine. Terveys-
13461: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       tieto on opetussuunnitelman perusteissa määri-
13462: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        telty kaikille yhteiseksi oppiaineeksi, jota on lu-
13463: 901:                                                 kiossa yksi pakollinen kurssi. Terveystietoa voi-
13464:                                                      daan lukion ylläpitäjän päätöksen mukaisesti
13465:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tarjota valittavaksi syventävänä tai soveltuvana
13466:        siin terveystiedon lisäämiseksi tietoainee-   kurssina. Lisäksi lukion opetussuunnitelmaan
13467:        na peruskoulutus-, lukio- ja ammattikou-      voi kuulua esimerkiksi terveystieto-niminen ai-
13468:        lutuslakien oppiaineluetteloihin?             hekokonaisuus. Terveystietoon kuuluvia osioita
13469:                                                      on myös biologiassa, jossa tavoitteena on, että
13470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         oppilas ymmärtää terveyden ja terveellisen elin-
13471: vasti seuraavaa:                                     ympäristön merkityksen sekä saman aineen sy-
13472:                                                      ventävissä kursseissa, joissa perehdytään ihmi-
13473:     Terveyskasvatus on osa terveyden edistämisen     sen rakenteeseen ja elintoimintoihin sekä tervey-
13474: kokonaisuutta. Terveyskasvatus on käsitteenä         teen vaikuttaviin tekijöihin.
13475: laajempi kuin kysymyksessä mainittu terveystie-         Ammatillisessa peruskoulutuksessa terveys-
13476: to. Terveyskasvatus toteutuu monin eri tavoin        tietoa opetetaan nykyisin yhdistetyssä opintoko-
13477: koulujen toiminnassa: eri oppiaineiden opetuk-       konaisuudessa liikunta ja terveystieto. Opistoas-
13478: sessa, aihekokonaisuuksina sekä terveellisenä ja     teen koulutuksessa terveystiedon opinnot ovat
13479: turvallisena oppimisympäristönä. Paikallisen         vapaaehtoisia. Ammatillisesta koulutuksesta an-
13480: opetussuunnitelman Iaatijan vastuulla on pitkäl-     netun lakiehdotuksen 13 §:n mukaan yhteisistä
13481: ti se, miten opetussuunnitelman perusteissa mää-     opinnoista ja niiden laajuudesta päättää valtio-
13482: ritellyt terveyskasvatuksen ja terveystiedon ta-     neuvosto. Ammatillisessa peruskoulutuksessa
13483: voitteet ja sisällöt täsmentyvät tarkoituksenmu-     toisella asteella liikunta ja terveystieto on nykyi-
13484: kaiseksi ja tavoitteita palvelevaksi toiminnaksi.    sin yhdistetty yhdeksi opintokokonaisuudeksi
13485:     Valtioneuvoston vuonna 1993 hyväksymän           opetusministeriön päätöksen mukaisesti (OPM
13486: peruskoulun tuntijaon mukaan terveyskasvatus-        83/011/94, 27.7.1994). Päätös koskee kaikkia
13487: ta opetetaan liikuntaan varatuilla tunneilla. Ter-   koulutusaloja. Liikunnan ja terveystiedon opin-
13488: veyskasvatus ja siihen liittyvä terveystiedon tie-   not ovat sekä pakollisia että valinnaisia. Pakolli-
13489: toaines sisältyy opetushallituksen vuonna 1994       sia opintoja on yksi opintoviikko. Valionaisina
13490: antamien valtakunnallisten opetussuunnitelman        opintoja voi olla enimmillään viisi opintoviik-
13491: perusteiden mukaan liikunnan lisäksi kotitalou-      koa. Valionaisissa opinnoissa terveystieto kyt-
13492: den, ympäristö- ja luonnontiedon ja biologian        keytyy myös muiden aineiden opintoihin muun
13493: oppimääriin. Koulujen opetussuunnitelmiin voi-       muassa matemaattis-luonnontieteellisissä opin-
13494: daan myös liittää terveyskasvatus-niminen aihe-      noissa ympäristötiedon opintoihin. Terveystieto
13495: kokonaisuus. Mainittujen opetussuunnitelman          sisältyy myös kaikille yhteisiin aihekokonaisuuk-
13496: perusteiden mukaan terveyskasvatuksen tehtä-         siin, jotka Opetushallitus on vahvistanut ope-
13497: vänä on tukea oppilaan tervettä kasvua ja kehi-      tussuunnitelmien valtakunnallisissa perusteissa.
13498: tystä sekä terveyttä edistävää käyttäytymistä.       Tällainen opintoihin liittyvä teema on esim. työ-
13499: Terveyskasvatus aihekokonaisuutena voi toteu-        suojelu ja terveys, jonka tavoitteena on työnteki-
13500: tua opetuksen ja koulun muun toiminnan läpäi-        jän/ammatinharjoittajan fyysisen, psyykkisen ja
13501: sevänä toimintana. Terveyskasvatuksen aiheko-        sosiaalisen hyvinvoinnin ja toimintakykyisyyden
13502: konaisuutta voidaan edelleen toteuttaa esimer-       säilyminen. Opistoasteen koulutuksessa tieto ter-
13503: kiksi teemapäivien ja -viikkojen sekä valionais-     veydestä on tärkeänä osana alojen pakollisissa
13504: ten aineiden muodossa. Opetushallitus on jul-        opinnoissa erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä
13505: kaissut terveyskasvatuksen suunnittelun tueksi       matkailu-, ravitsemis- ja talousalojen koulutuk-
13506: virikema teriaalia.                                  sessa.
13507:                                            KK 901/1997 vp                                            3
13508: 
13509:   Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen         osana opetusta. Lukiokoulutuksessa ja ammatil-
13510: koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/        lisessa koulutuksessa oppiaineet tai opintokoko-
13511: 1997). Hallituksen esityksessä ei ehdoteta muu-      naisuudet luetellaan kuitenkin lakien sijasta vas-
13512: toksia perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja am-       taisuudessa tarkemmin valtioneuvoston, opetus-
13513: matillisen koulutuksen opetussisältöihin. Ter-       ministeriön ja opetushallituksen päätöksissä.
13514: veystieto säilyy näin ollen edellä todetuin tavoin
13515: 
13516:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
13517: 
13518:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13519: 4                                          KK 901/1997 vp
13520: 
13521: 
13522: 
13523: 
13524:                                        Tili Riksdagens Talman
13525: 
13526:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt 18 § gymnasielagen och den av statsrå-
13527: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       det godkända timfördelningen i gymnasiet finns
13528: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     det i gymnasiet ämnet gymnastik, hälsokunskap.
13529: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr           Hälsokunskap har i grunderna för läroplanen
13530: 901:                                                 angivits som ett för alla gemensamt ämne, av
13531:                                                      vilka det i gymnasiet finns en obligatorisk kurs.
13532:           Avser Regeringen vidta åtgärder för        Hälsokunskap kan enligt beslut av gymnasiets
13533:        att lägga till hälsokunskap som läsämne i     huvudman erbjudas antingen som fördjupad el-
13534:        läroämnesförteckningen i lagarna om           ler tillämpad kurs. 1 gymnasiets läroplan kan det
13535:        grundläggande utbildning, gymnasieut-         också ingå ett temaområde med namnet hälso-
13536:        bildning och yrkesutbildning?                 kunskap. Beröringspunkter finns också inom
13537:                                                      biologin, där målet är att eleven förstår betydel-
13538:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sen av hälsa och en hälsosam livsmiljö, samt i de
13539: anföra följande:                                     fördjupade studierna i samma ämne, där eleverna
13540:                                                      sätter sig in i människans byggnad och livsfunk-
13541:     Hälsofostran är en del av hälsofrämjandet        tioner samt de faktorer som påverkar hennes
13542: som helhet. Som begrepp är hälsofostran vidare       hälsa.
13543: än hälsokunskap, som nämns i spörsmålet. Häl-            1 den grundläggande yrkesutbildningen ges
13544: sofostran genomförs på många olika sätt i sko-       undervisningen i hälsokunskap för närvarande i
13545: lornas verksamhet: i undervisningen i olika läro-    den sammanslagna studiehelheten gymnastik
13546: ämnen, som temaområden samt som en hälso-            och hälsokunskap. Inom utbildningen på insti-
13547: sam och trygg inlärningsmiljö. Det är i stor ut-     tutnivå är studierna i hälsokunskap frivilliga.
13548: sträckning den som utarbetar den lokala läropla-     Enligt 13 § i förslaget tilllag om yrkesutbildning
13549: nen som svarar för hur de mål och innehåll som       beslutar statsrådet om de gemensamma studier-
13550: angivits i grunderna för läroplanen i fråga om       na och deras omfattning. lnom den grundläggan-
13551: hälsofostran och hälsokunskap blir en ändamåls-      de yrkesutbildningen på andra stadiet är gymna-
13552: enlig verksamhet som stöder målen.                   stik och hälsokunskap för närvarande hopslagna
13553:     Enligt den av statsrådet 1993 godkända tim-      till en studiehelhet genom beslut av undervis-
13554: fördelningen i grundskolan ges undervisningen i      ningsministeriet (UVM 83/011/94, 27.7.1994).
13555: hälsofostran på de timmar som reserverats för        Beslutet gäller alla utbildningsområden. Studier-
13556: gymnastik. Enligt de av utbildningsstyrelsen         na i gymnastik och hälsokunskap är såväl obliga-
13557: 1994 fastställda riksomfattande grunderna för        toriska som valfria. De obligatoriska studierna
13558: läroplanen ingår hälsofostran och det kunskaps-      omfattar en studievecka medan de valfria kan
13559: stoff i hälsokunskap som anknyter till den inte      omfatta högst fem studieveckor. 1 de valfria stu-
13560: bara i lärokursen i gymnastik utan också i läro-     dierna anknyter hälsokunskapen också till stu-
13561: kurserna i huslig ekonomi, miljö- och naturkun-      dier i andra ämnen, bl.a. i de matematisk-natur-
13562: skap samt i biologi. Ett temaområde med namnet       vetenskapliga studierna till studierna i miljökun-
13563: hälsofostran kan också tas med i skolornas läro-     skap. Hälsokunskap ingår också i de för alla
13564: planer. Enligt nämnda grunder för läroplanen         gemensamma temaområdena som utbildnings-
13565: har hälsofostran som uppgift att stöda en sund       styrelsen har fastställt i de riksomfattande grun-
13566: tillväxt och utveckling hos eleverna samt att lära   derna för läroplanen. Ett sådant tema med an-
13567: ut vanor som främjar hälsan. Hälsofostran som        knytning till studierna är t.ex. arbetarskydd och
13568: temaområde kan tas upp i flera läroämnen och         hälsa, vars syfte är att bevara arbetstagarens/
13569: även beaktas i skolarbetet i övrigt. Hälsofostran    yrkesutövarens fysiska, psykiska och sociala väl-
13570: som temaområde kan också behandlas under             befinnande och funktionsförmåga. 1 utbildning-
13571: t.ex. temadagar och temaveckor samt i form av        en på institutnivå är kunskap om hälsan en viktig
13572: tillvalsämnen. Utbildningsstyrelsen har givit ut     del av de obligatoriska studierna, i synnerhet i
13573: idematerial som stöd vid planeringen av hälso-       utbildningen i social- och hälsovård samt i utbild-
13574: fostran.                                             ningen i turism, kosthållning och ekonomi.
13575:                                             KK 901/1997 vp                                           5
13576: 
13577:     Regeringen har tili riksdagen avlåtit en propo-   en del av undervisningen. När det gäller gymna-
13578: sition med förslag tili lagstiftning om utbildning    sieutbildningen och yrkesutbildningen kommer
13579: (RP 86/1997). I propositionen föreslås inga änd-      dock läroämnena eller studiehelheterna i framti-
13580: ringar i undervisningsinnehållet när det gäller       den att närmare anges i beslut av statsrådet, un-
13581: den grundläggande utbildningen, gymnasieut-           dervisningsministeriet och utbildningsstyrelsen i
13582: bildningen och yrkesutbildningen. Hälsokun-           stället för i Iag.
13583: skap kvarstår därmed på ovan angivna sätt som
13584: 
13585:      Helsingforsden 21 oktober 1997
13586: 
13587:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13588:                       j
13589:                      j
13590:                     j
13591:                    j
13592:                   j
13593:                  j
13594:                 j
13595:                j
13596:               j
13597:              j
13598:             j
13599:            j
13600:           j
13601:          j
13602:         j
13603:        j
13604:       j
13605:      j
13606:     j
13607:    j
13608:   j
13609:  j
13610: j
13611:                                             KK 902/1997 vp
13612: 
13613: Kirjallinen kysymys 902
13614: 
13615: 
13616: 
13617: 
13618:                                    Kyösti Karjula /kesk: Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta
13619:                                       tutkintojärjestelmässä
13620: 
13621: 
13622:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13623: 
13624:    Ammattikorkeakoulututkinnot muodostavat            Pekka Heinonen toteaa: "On tärkeää, että var-
13625: suomalaisten korkeakoulututkintojen järjestel-        hemmin suoritettu ammattikorkeakoulututkinto
13626: mässä oman tutkintojen tyypin. Ammattikor-            ja siinä suoritetut opinnot luetaan asianmukai-
13627: keakouluopinnot onkin opiskelijoiden keskuu-          sesti ja joustavasti hyväksi suoritettaessa tutkin-
13628: dessa otettu innostuneena vastaan. Opinnot am-        toja yliopistossa. Opetusministeriön on tarkoitus
13629: mattikorkeakouluissa yleensä sisältävät teoriaa       tältä osin seurata tilannetta."
13630: ja käytäntöä oikeassa suhteessa.                         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13631:    Ammattikorkeakoulututkintojen tuomasta             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13632: pätevyydestä on kuitenkin esiintynyt kirjavaa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13633: käytäntöä. Esimerkiksi Keskuskauppakamari ei          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13634: ole hyväksynyt tradenomin tutkintoa hyväksyt-
13635: täväksi tilintarkastuspätevyysvaatimuksia luoki-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
13636: tellessaan.                                                   siin     ammattikorkeakoulututkintojen
13637:    Useat ammattikorkeakoulututkinnon suorit-                  tuoman pätevyyden yhtenäistämiseksi
13638: taneet opiskelijat miettivät jatko-opintoja kor-              suhteessa muihin korkeakoulututkintoi-
13639: keakoulussa tai yliopistossa- varsinkin nyt vai-              hin, sekä
13640: kean työllisyystilanteen vallitessa. Erittäin ajan-              miten Hallitus arvioi yliopistoissa kor-
13641: kohtainen on kysymys siitä, kuinka ammattikor-                vatun opiskelijoiden ammattikorkeakou-
13642: keakoulututkinnot korvataan jatko-opinnoissa                  luissa suoritettuja opintoja, ja
13643: ja millainen yhteensopivuus ammattikorkea-                       mikä tulee olemaan ammattikorkea-
13644: koulututkinnoilla on kansainvälisesti.                        koulututkinnon kansainvälinen yhteen-
13645:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 196/               sopivuus?
13646:  1997 vp viime maaliskuussa opetusministeri Olli-
13647: 
13648:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
13649: 
13650:                                          Kyösti Karjula /kesk
13651: 
13652: 
13653: 
13654: 
13655: 270136
13656: 2                                           KK 902/1997 vp
13657: 
13658: 
13659: 
13660: 
13661:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13662: 
13663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        muksena julkiseen virkaan tai tehtävään on yli-
13664: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         opistollinen arvosana tai muut korkeakoulu-
13665: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       opinnot, säännöksen mukaan toisiaan vastaavat
13666: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti           1) yliopistollinen arvosana cum laude approba-
13667: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tur ja vähintään 35 opintoviikon opinnot samalla
13668: n:o 902:                                              tieteen- tai opinalalla yliopistossa, muussa kor-
13669:                                                       keakoulussa tai ammattikorkeakoulussa ja 2) yli-
13670:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        opistollinen arvosana approbatur ja vähintään
13671:        siin     ammattikorkeakoulututkintojen         15 opintoviikon opinnot samalla tieteen- tai
13672:        tuoman pätevyyden yhtenäistämiseksi            opinalalla yliopistossa, muussa korkeakoulussa
13673:        suhteessa muihin korkeakoulututkintoi-         tai ammattikorkeakoulussa.
13674:        hin, sekä                                         Ammattikorkeakoulututkintojen hyväksilu-
13675:           miten Hallitus arvioi yliopistoissa kor-    kemisesta yliopisto-opinnoissa ei vielä ole katta-
13676:        vatun opiskelijoiden ammattikorkeakou-         vaa tietoa muun muassa siksi, ettei yliopisto-
13677:        luissa suoritettuja opintoja, ja               opintoihin siirtyneiden ammattikorkeakoulutut-
13678:           mikä tulee olemaan ammattikorkea-           kinnon suorittaneiden määrä ole ollut kovin suu-
13679:        koulututkinnon kansainvälinen yhteen-          ri. Käytettävissä olevat hajatiedot kuitenkin
13680:        sopivuus?                                      osoittavat, että ammattikorkeakoulututkinnon
13681:                                                       hyväksilukeminen vaihtelee yliopistoittain ja
13682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          aloittain varsin huomattavasti, jopa niin, että
13683: vasti seuraavaa:                                      asiaintilaa voidaan pitää opiskelijoiden ja heidän
13684:                                                       tasavertaisen kohtelunsa kannalta epäkohtana.
13685:    Suomen korkeakoulujärjestelmä muodostuu            Vaikka asia sinänsä kuuluu yliopistojen autono-
13686: yliopistosektorista ja ammattikorkeakoulusek-         mian piiriin, tarkoituksena on, että opetusminis-
13687: torista, jotka järjestävät profiililtaan ja tavoit-   teriö kiinnittää siihen lähiaikoina yliopistojen
13688: teeltaan erilaisiin korkeakoulututkintoihin joh-      huomiota.
13689: tavaa koulutusta. Yliopistotutkinnoissa koroste-          Yksi ammattikorkeakoulu-uudistuksen ta-
13690: taan tieteellistä orientaatiota ja ammattikorkea-     voitteista on ollut Suomen koulutusjärjestelmän
13691: koulututkinnoissa ammatillista. Yliopistotut-         rakenteen selkiyttäminen ja tutkintojen kansain-
13692: kintojen ja ammattikorkeakoulututkintojen ver-        välisen vertailtavuuden parantaminen. Uudis-
13693: taaminen keskenään on tästä erilaisesta orientaa-     tuksen myötä kaikki ammattikorkeakouluissa
13694: tiosta johtuen sinänsä ongelmallista.                 suoritettavat tutkinnot kuuluvat Euroopan
13695:    Korkeakoulututkintojen asemasta, rinnastet-        unionin yleisestä tutkintojen tunnustamisjärjes-
13696: tavuudesta ja niiden tuottamasta kelpoisuudesta       telmästä annetun direktiivin 89/48/ETY tai ter-
13697: on säädetty korkeakoulututkintojen järjestel-         veydenhuollon ammateissa niistä annettujen eri-
13698: mästä annetussa asetuksessa (203/1994), jonka         tyisdirektiivien piiriin. Näin ollen suomalaisten
13699: uudistaminen on parhaillaan vireillä opetusmi-        ammattikorkeakoulututkintojen tuottaman am-
13700: nisteriössä. Tämän asetuksen 11 §:ssä on säädetty     matillisen kelpoisuuden tunnustamiselle ei enää
13701: korkeakoulututkinnon tuottamasta kelpoisuu-           ole muodollisia esteitä Euroopan unionin ja Eu-
13702: desta niin, että jos kelpoisuusvaatimuksenajulki-     roopan talousalueen jäsenvaltioissa. Tämä hei-
13703: seen virkaan tai tehtävään on korkeakoulutut-         jastuu ammattikorkeakoulututkintojemme tun-
13704: kinto, korkeakoulututkinto tai korkeakoulun           nustamiseen myös Euroopan ulkopuolisissa
13705: loppututkinto, kelpoisuus on mm. henkilöllä,          maissa.
13706: joka on suorittanut alemman tai ylemmän kor-             Tutkintojen ja opintosuoritusten akateemista
13707: keakoulututkinnon taikka ammattikorkeakou-            tunnustamista ei säädellä lainsäädännöllä toisin
13708: lututkinnon.                                          kuin niiden tuottamaa ammatillista kelpoisuut-
13709:    Opintosuoritusten vastaavuudesta säädetään         ta. Opetusministeriön käsityksen mukaan am-
13710: saman asetuksen 12 §:ssä. Jos kelpoisuusvaati-        mattikorkeakoulu-uudistus on helpottanut
13711:                                         KK 902/1997 vp                                          3
13712: 
13713: myös kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta Suo-   malaiset ammattikorkeakoulututkinnot tunnus-
13714: meen ja Suomesta sekä edesauttanut huomatta-      tetaan siten kansainvälisessä korkeakouluyhtei-
13715: vasti myös akateemista hyväksilukemista. Suo-     sössä korkeakoulututkintoina.
13716: 
13717:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
13718: 
13719:                                                          Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13720: 4                                            KK 902/1997 vp
13721: 
13722:                                          Tili Riksdagens Talman
13723: 
13724:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            eller studieområde vid universitet, annan hög-
13725: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            skola eller yrkeshögskola och 2) det akademiska
13726: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        vitsordet approbatur och minst 15 studieveckors
13727: dagsman Kyösti Karjula undertecknade spörs-            studier inom samma vetenskaps- eller studieom-
13728: mål nr 902:                                            råde vid universitet, annan högskola eller yrkes-
13729:                                                        högskola.
13730:           Avser Regeringen vidta åtgärder för             Det finns ännu inte heltäckande uppgifter om
13731:        att förenhetliga den behörighet som yr-         i viiken mån yrkeshögskoleexamina räknas till
13732:        keshögskoleexamina medför i förhållan-          godo vid universitetsstudier bl.a. av den anled-
13733:        de tili andra högskoleexamina, samt             ningen att antalet personer som avlagt yrkeshög-
13734:           viiken är Regeringens bedömning av i         skoleexamen och övergått tili universitetsstudier
13735:        viiken mån studier som studerande ge-           inte är särskilt stort. De sporadiska uppgifter
13736:        nomgått i yrkeshögskolor räknas till            som finns att tillgå visar dock att tillgodoräknan-
13737:        godo i universiteten och                        det av en yrkeshögskoleexamen varierar rätt
13738:           på vilket sätt kommer yrkeshögskole-         kraftigt beroende på universitet och område,
13739:        examina att kunna jämföras internatio-          rentav så att situationen kan betraktas som ett
13740:        nellt?                                          missförhållande m~d tanke på en lika behandling
13741:                                                        av studerandena. Aven om frågan i och för sig
13742:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          omfattas av universitetens autonomi, är avsikten
13743: anföra följande:                                       att undervisningsministeriet under den närmaste
13744:                                                        tiden skall fåsta universitetens uppmärksamhet
13745:     Högskolesystemet i Finland består av univer-       på detta.
13746: sitetssektorn och yrkeshögskolesektorn. Dessa             Ett av målen för yrkeshögskolereformen har
13747: ordnar utbildning som leder till olika högskole-       varit att göra strukturen på Finlands utbildnings-
13748: examina, som både tili profil och mål skiljer sig      system klarare och att förbättra möjligheten att
13749: från varandra. Vid universitetsexamina läggs           jämföra examina internationellt. 1 och med refor-
13750: vikt vid vetenskaplig orientering och vid yrkes-       men omfattas alla examina som avläggs vid yr-
13751: högskoleexamina vid yrkesinriktad orientering.         keshögskolorna av Europeiska unionens direktiv
13752: Att jämföra universitetsexamina och yrkeshög-          om en generell ordning för erkännande av exa-
13753: skoleexamina sinsemellan är problematiskt på           mensbevis 89/48/EEG eller de specialdirektiv
13754: grund av denna skillnad i orientering.                 som utfårdats om dem i yrken inom hälso- och
13755:     Bestämmelser om högskoleexaminas ställ-            sjukvården. Det finns således inga formella hin-
13756: ning, jämställande av examina och den behörig-         der i Iänder som är medlemmar av Europeiska
13757: het de medför ingär i förordningen om högsko-          unionen eller Europeiska ekonomiska samar-
13758: lornas examenssystem (203/1994), som revideras         betsområdet för erkännande av den yrkesbehö-
13759: som bäst på undervisningsministeriet. 1 förord-        righet som finländska yrkeshögskoleexamina
13760: ningens 11 §, som gäller behörighet som högsko-        medför. Detta återspeglas i att våra yrkeshög-
13761: leexamen medför, nämns att om behörighetsvili-         skoleexamina erkänns också i Iänder utanför Eu-
13762: kor för en offentlig tjänst eller uppgift är högsko-   ropa.
13763: leexamen, vid högskola avlagd examen eller slut-          Det akademiska erkännandet av examina och
13764: examen vid högskola, innehas behörighet bl.a. av       studieprestationer regleras inte genom lagstift-
13765: den som har avlagt lägre eller högre högskole-         ning, tili skillnad från den yrkesbehörighet som
13766: examen eller yrkeshögskoleexamen.                      de medför. Enligt undervisningsministeriets upp-
13767:     Om studieprestationers motsvarighet bestäms        fattning har yrkeshögskolereformen också un-
13768: i samma förordnings 12 §. Om behörighetsvillkor        derlättat den internationella rörligheten bland
13769: för en offentlig tjänst eller uppgift är akademiskt    studerande till Finland och från Finland samt i
13770: vitsord eller andra högskolestudier, motsvarar         betydande utsträckning också medverkat tili
13771: följande vitsord varandra: 1) det akademiska           akademiskt tillgodoräknande. De finländska yr-
13772: vitsordet cum laude approbatur och minst 35            keshögskoleexamina erkänns således i interna-
13773: studieveckors studier inom samma vetenskaps-           tionella högskolor som högskoleexamina.
13774: 
13775:      Helsingforsden 21 oktober 1997
13776: 
13777:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13778:                                            KK 903/1997 vp
13779: 
13780: Kirjallinen kysymys 903
13781: 
13782: 
13783: 
13784: 
13785:                                   Markku Pohjola /sd ym.: Opintotukipäätösten viivästymisestä
13786: 
13787: 
13788: 
13789:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13790: 
13791:    Tänäkin vuonna tuhannet opiskelijatjoutuvat       vaikka haluaisivatkin. Työn ja opiskelun yhdis-
13792: odottamaan opintotukipäätöstään useita kuu-          telmä puolestaan on usein kohtuuttoman raskas
13793: kausia. Hakemuksia on alettu käsitellä liian         ja viivästyttää opiskelijan valmistumista.
13794: myöhään, tukisäännösten verkko muuttuu jat-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13795: kuvasti eivätkä atk-ohjelmat toimi toivotulla ta-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
13796: valla - selityksiä löytyy monia. Eri kuntien so-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
13797: siaalitoimistot kohtelevat opiskelijoita hyvin eri   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13798: tavoin ja toimeentulotuen saaminen on vaikeaa
13799: ja sattumanvaraista. Kaikki vanhemmat eivät                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, että opinto-
13800: myöskään kykene elättämään aikuisia lapsiaan,               tukipäätökset tehtäisiin ripeästi?
13801: 
13802:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
13803:                      Markku Pohjola /sd                       Matti Saarinen /sd
13804: 
13805: 
13806: 
13807: 
13808:  270136
13809: 2                                         KK 903/1997 vp
13810: 
13811: 
13812: 
13813: 
13814:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13815: 
13816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Opiskelijana on mahdollisuus hakea opinto-
13817: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuen odotusajalle toimeentulotukea. Toimeentu-
13818: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lotuki peritään tällöin takautuvasti maksetuista
13819: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku         opintotuista takaisin. Hallituksen näkemyksen
13820: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        mukaan toimeentulotukiviranomaisten tulisi
13821: myksen n:o 903:                                     kohdella kaikkia tuen tarpeessa olevia tasapuoli-
13822:                                                     sesti, mikä edellyttää, että opiskelijoille tulee
13823:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että opinto-   myöntää toimeentulotukea samoin perustein
13824:        tukipäätökset tehtäisiin ripeästi?           kuin muillekin tuen tarpeessa oleville. Sosiaali- ja
13825:                                                     terveysministeriö on julkaissut oppaan toimeen-
13826:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tulotuen soveltajille (sosiaali- ja terveysministe-
13827: vasti seuraavaa:                                    riön oppaita 1997:4). Oppaassa käsitellään erik-
13828:                                                     seen toimeentulotuen myöntämistä opiskelijoil-
13829:    Opintotuen toimeenpanoa hoitava Kansan-          le. Hallitus toivoo, että opas selkeyttäisi opiskeli-
13830: eläkelaitos otti kesäkuussa käyttöön uuden opin-    joiden toimeentulotuen myöntämismenettelyjä.
13831: totuen päätöksenantojärjestelmän. Uuden jär-            Kansaneläkelaitos on antanut selvityksen sii-
13832: jestelmän käyttöönotto ei ole sujunut täysin on-    tä, mihin toimenpiteisiin on ryhdytty sen turvaa-
13833: gelmitta. Alkavaa lukuvuotta koskevien hake-        miseksi, että opintotukipäätökset voidaan jat-
13834: musten käsittelyajat ovat olleet aiempaa pidem-     kossa tehdä kohtuullisessa ajassa. Selvitykses-
13835: mät, minkä seurauksena monen opiskelijan opin-      sään Kansaneläkelaitos sitoutuu siihen, että pää-
13836: totuen saaminen on viivästynyt kohtuuttomasti.      töksentekojärjestelmä toimii ja korkeakouluilla
13837: Vastaavanlainen viivästyminen ei enää jatkossa      on riittävät laitteistot. Ruuhkautumista tulee
13838: olisi mahdollista, koska uusijärjestelmä mahdol-    Kansaneläkelaitoksen mukaan vähentämään
13839: listaa yhden tukipäätöksen koko opiskeluajalle.     myös suunnitteilla oleva opintotukihakemusten
13840:    Lisäksi opintotukilainsäädäntöä on muutettu      käsittelyn siirtäminen osittain Kelan opintotuki-
13841: siten, että takautuvat etuuserät voidaan maksaa     keskuksesta paikallistoimistoihin. Lisäksi uusi
13842: välittömästi, kun päätös on tehty. Opintotukea      vakuutuspiirijako sallii ratkaisutoiminnan jous-
13843: voidaan tarkistaa myös aiempaa joustavarumin        tavamman siirron vakuutuspiirien sisällä toimis-
13844: vanhempien taloudellisen tilanteen muutoksen        tosta toiseen, mikä edelleen edistää sujuvaa hake-
13845: tai vuokran muutoksen perusteella. Näiden           musten käsittelyä. Opetusministeriön tarkoituk-
13846: muutosten tarkoituksena on ollut joustavoittaa      sena on seurata toimenpiteiden vaikuttavuutta.
13847: tuen maksamista, jotta opiskelija saisi hänelle     Tavoitteena on, että opintotuen maksaminenjat-
13848: kuuluvan tuen oikean suuruisena ja mahdolli-        kossa sujuu mahdollisimman joutuisasti.
13849: simman pian.
13850: 
13851:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
13852: 
13853:                                                                          Ministeri Claes Andersson
13854:                                              KK 903/1997 vp                                               3
13855: 
13856: 
13857: 
13858: 
13859:                                          Tili Riksdagens Talman
13860: 
13861:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           utkomststöd för den tid han väntar på studiestö-
13862: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            det. Utkomststödet återkrävs då för studiestöd
13863: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        som betalas ut retroaktivt. Enligt regeringens
13864: dagsman Markku Pohjola m.fl. undertecknade             uppfattning bör de myndigheter som sköter ut-
13865: skriftliga spörsmål nr 903:                            komststödet behandla alla som är i behov av stöd
13866:                                                        lika, vilket förutsätter att studerande skall bevil-
13867:           Vad ämnar Regeringen göra så att stu-        jas utkomststöd på samma grunder som andra
13868:        diestödsbesluten kunde fattas i rask takt?      stödbehövande. Social- och hälsovårdsministe-
13869:                                                        riet har gett ut en handbok med väg1edning för
13870:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          dem som fattar beslut om utkomststöd (social-
13871: anföra följande:                                       och hälsovårdsministeriets handböcker 1997:4).
13872:                                                        Utkomststöd tili studerande behandlas i ett eget
13873:     F olkpensionsanstalten som sköter verkställig-     avsnitt i handboken. Regeringen hoppas att
13874: heten a v studiestödet infOrde ijuni ett nytt system   handboken klargör förfarandet då studerande
13875: för beslutsfattandet i studiestödsärenden. När         beviljas utkomststöd.
13876: systemet togs i bruk löpte det inte helt utan pro-        Folkpensionsanstalten har lämnat en utred-
13877: blem. Behandlingstiderna för ansökningar som           ning om vilka åtgärder som har vidtagits för att
13878: avser det inledda läsåret har varit längre än tidi-    säkra att studiestödsbesluten i fortsättningen kan
13879: gare, vilket lett tili att det dröjt oskäligt länge    fattas inom en skälig tid. I sin utredning förbin-
13880: innan många studerande fått sitt studiestöd.           der sig F olkpensionsanstalten tili att ha ett funge-
13881: Motsvarande dröjsmål borde inte i framtiden            rande systemet för beslutsfattandet och tili att
13882: vara möjligt eftersom det nya systemet tiliåter att    högskolorna har tillräcklig maskinutrustning.
13883: stödbeslut fattas för hela studietiden.                Anhopningarna kommer enligt Folkpensions-
13884:     Dessutom har lagstiftningen om studiestöd          anstalten att minska också när behandlingen av
13885: ändrats så att retroaktiva förmånsrater kan beta-      studiestödsansökningar, som det planeras, delvis
13886: las genast då beslutet har fattats. Studiestödet       överförs från FPAs studiestödscentral tili lokal-
13887: kan också smidigare än förr justeras på basis av       byråerna. Dessutom tillåter den nya distriktin-
13888: ändringar i föräldrarnas ekonomiska situation          delningen en flexiblare överföring av avgöranden
13889: eller i hyran. A vsikten med dessa fOrändringar        från en byrå tili en annan inom samma försäk-
13890: har varit att göra utbetalningen av stödet mer         ringsdistrikt, vilket ytterligare främjar en smidig
13891: flexibelt så att studerandena får det stöd som         behandling av ansökningarna. Det är undervis-
13892: tilikommer dem i rätt storlek och så fort som          ningsministeriets avsikt att följa effekterna av
13893: möjligt.                                               åtgärderna. Målet är att utbetalningen av studie-
13894:     En studerande har möjlighet att ansöka om          stöd i fortsättningen löper så snabbt som möjligt.
13895: 
13896:      Helsingforsden 20 oktober 1997
13897: 
13898:                                                                              Minister Claes Andersson
13899:                                           KK 904/1997 vp
13900: 
13901: Kirjallinen kysymys 904
13902: 
13903: 
13904: 
13905: 
13906:                                   Jaakko Laakso /vas: Pankkikriisin yhteydessä tuomittujen vahin-
13907:                                      gonkorvausten verovähennysoikeuden poistamisesta
13908: 
13909: 
13910:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
13911: 
13912:    Tuloverolain 29 §:n mukaan verovelvollisella     vat vähentää verotuksessaan vahingonkorvauk-
13913: on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimi-      set.
13914: sesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Vero-       Ministeri Alho totesi: "Jos pankkikriisiin liit-
13915: velvollisen maksettavaksi tuomittua vahingon-       tyvien vahingonkorvausten vähentäminen halut-
13916: korvausta ei ole mainittu lainkohdan (31 §) esi-    taisiin ehdottomasti kaikissa tapauksissa kieltää,
13917: merkkiluettelossa.                                  asiasta olisi otettava nimenomainen säännös la-
13918:    Oikeuskäytännössä on kuitenkin useita tapa-      kiin. Tällainen muutos ei ole suunnitteilla, sillä
13919: uksia, joissa verovelvollisen maksettavaksi tuo-    tulon hankkimisesta aiheutuneiden menojen vä-
13920: mittu vahingonkorvaus on ollut vähennyskelpoi-      hennyskelpoisuus tulee jatkossakin ratkaista
13921: nen tulonhankintameno. Oikeuskäytännön pe-          joustavasti tapaus kerrallaan."
13922: rusteella on mahdollista, että pankkikriisin sel-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13923: vittämisen yhteydessä maksettavaksi määrätyt        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13924: vahingonkorvaukset ovat tulon hankkimisesta         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13925: aiheutuneina menoina vähennyskelpoisia vero-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13926: tuksessa.
13927:    Vastatessaan 22 päivänäjoulukuuta 1995 kan-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
13928: sanedustaja Esko Seppäsen (vas) tekemään edus-             ryhtyä muuttaakseen pikaisesti tulovero-
13929: kuntakyselyyn ministeri Arja Alho (sd) totesi,             lakia niin, etteivät pankkikriisin yhtey-
13930: ettei hallitus suunnittele muutosta tuloverola-            dessä asianosaisille määrätyt vahingon-
13931: kiin, vaikka lain nykyinen tulkinta mahdollistaa           korvaukset ole missään oloissa vähennys-
13932: sen, että pankkikriisin yhteydessä tuomitut Voi-           kelpoisia verotuksessa?
13933:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
13934: 
13935:                                         Jaakko Laakso /vas
13936: 
13937: 
13938: 
13939: 
13940:  270136
13941: 2                                           KK 904/1997 vp
13942: 
13943: 
13944: 
13945: 
13946:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13947: 
13948:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Toisaalta on olemassa myös korkeimman hallin-
13949: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         to-oikeuden päätöksiä, joissa vahingonkorvaus-
13950: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ta ei ole saanut vähentää. Esimerkiksi kun henki-
13951: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           lö oli tuomittu konkurssirikoksesta ja velvoitettu
13952: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          suorittamaan konkurssipesälle vahingonkor-
13953: n:o 904:                                              vausta, korkein hallinto-oikeus katsoi, että va-
13954:                                                       hingonkorvaus ja rikosoikeudenkäyntikulut ei-
13955:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        vät johtuneet henkilön työstä eivätkä olleet vä-
13956:        ryhtyä muuttaakseen pikaisesti tulovero-       hennyskelpoisia tulon hankkimisesta ja säilyttä-
13957:        lakia niin, etteivät pankkikriisin yhtey-      misestä johtuneita menoja.
13958:        dessä asianosaisille määrätyt vahingon-            Oikeuskäytännön perusteella on mahdollista,
13959:        korvaukset ole missään oloissa vähennys-       että pankkikriisin selvittämisen yhteydessä mak-
13960:        kelpoisia verotuksessa?                        settavaksi määrätyt vahingonkorvaukset ovat
13961:                                                       tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina vä-
13962:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hennyskelpoista verotuksessa. Jokaisessa yksit-
13963: vasti seuraavaa:                                      täistapauksessa on kuitenkin selvitettävä, miten
13964:                                                       vahingonkorvaus liittyy henkilön tulonhankki-
13965:    Tuloverolain 29 §:n mukaan verovelvollisella       mistoimintaan. Verotusratkaisun tekee se vero-
13966: on oikeus vähentää tuloistaan niiden hankkimi-        virasto, jonka alueella on verovelvollisen koti-
13967: sesta tai säilyttämisestä johtuneet menot. Saman      kunta.
13968: lain 31 §:ssä on esimerkkiluettelo tulon hankki-          Kysymyksessä on esitetty, että vähennyskel-
13969: misesta aiheutuneista menoista. Verovelvollisen       poisuuden ulkopuolelle rajattaisiin pankkikriisin
13970: maksettavaksi tuomittua vahingonkorvausta ei          yhteydessä asianosaisille määrätyt vahingonkor-
13971: ole mainittu lainkohdan esimerkkiluettelossa,         vaukset. Muutosehdotus vaikuttaa selkeältä,
13972: mutta oikeuskäytännössä on useita tapauksia,          mutta ei ole suinkaan ongelmaton. Verolainsää-
13973: joissa verovelvollisen maksettavaksi tuomittu         dännössä käsite "pankkikriisi" olisi liian epä-
13974: vahingonkorvaus on ollut vähennyskelpoinen            määräinen. Muutos saattaisi jossain tilanteessa
13975: tulonhankkimismeno. Esimerkiksi konkurssiin           johtaa myös kohtuuttoman ankaraan lopputu-
13976: joutuneen osakeyhtiön hallituksen jäsen on saa-       lokseen, sillä pankkikriisin yhteydessä esiinty-
13977: nut vähentää hänen maksettavakseen määrätyn           neet vahingonkorvaustilanteet vaihtelevat. Hal-
13978: vahingonkorvauksen, joka oli aiheutunut siitä,        litus tulee seuraamaan tilannetta ja ryhtyy tarvit-
13979: että yhtiö ei ollut tilittänyt ennakonpidätyksiä ja   taessa lainsäädäntötoimenpiteisiin.
13980: suorittanut työnantajan sosiaaliturvamaksuja.
13981: 
13982:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
13983: 
13984:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
13985:                                             KK 904/1997 vp                                                3
13986: 
13987: 
13988: 
13989: 
13990:                                         Tili Riksdagens Talman
13991: 
13992:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skyddsavgift. Å andra sidan har högsta förvalt-
13993: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ningsdomstolen också fattat beslut enligt vilka
13994: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       skadestånd inte har fått dras av. T.ex. ansåg
13995: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-            högsta förvaltningsdomstolen, när en person
13996: må1 nr 904:                                           hade dömts för bankruttbrott och ålagts att beta-
13997:                                                       la skadestånd tili konkursboet, att skadeståndet
13998:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och rättegångskostnaderna för brottmålsrätts-
13999:        ta f6r att inkomstskattelagen med det          gången inte berodde på personens arbete och inte
14000:        snaraste ändras så att skadestånd som          var sådana utgifter för inkomstens förvärvande
14001:        parter i samband med bankkrisen ålagts         eller bibehållande som kunde dras av.
14002:        att betala inte under några förhållanden          Enligt rättspraxis kan skadestånd som perso-
14003:        är avdragbara i beskattningen?                 ner i anslutning tili utredningen av bankkrisen
14004:                                                       ålagts att betala dras av i beskattningen såsom
14005:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         utgifter för inkomstens förvärvande. Det skall
14006: anföra följande:                                      dock i varje enskilt fall utredas på vilket sätt
14007:                                                       skadeståndet hänför sig tili personens förvärvs-
14008:    Enligt 29 § inkomstskattelagen har den skatt-      verksamhet. Beskattningsbeslutet fattas av det
14009: sky1dige rätt att från sin inkomst dra av utgifter-   skatteverk inom vars område den skattskyldige
14010: na för inkomstens förvärvande eller bibehållan-       har sin hemkommun.
14011: de. I 31 § i nämnda lag finns en förteckning med         I spörsmålet föreslås att skadestånd som par-
14012: exempel på utgifter för inkomstens förvärvande.       ter i samband med bankkrisen ålagts att betala
14013: Skadestånd som en skattskyldig dömts att betala       inte skall få dras a v. F örslaget tili ändring verkar
14014: nämns inte i exempelförteckningen i lagrummet,        klart, men det är inte alls problemfritt. Inom
14015: men i rättspraxis finns flera fall då skadestånd      skattelagstiftningen skutJe begreppet "bankkri-
14016: som en skattskyldig dömts att betala har betrak-      sen" vara alltför diffust. Andringen kunde i en del
14017: tats som en avdragbar utgift för inkomstens för-      fall också leda tili ett oskäligt slutresultat, efter-
14018: värvande. T.ex. har en medlem av styrelsen i ett      som de fall av skadestånd som blivit aktuella i
14019: aktiebolag som försatts i konkurs fått dra av         samband med bankkrisen är olika. Regeringen
14020: skadestånd som han ålagts att betala och som          kommer dock att följa med situationen och att
14021: berott på att bolaget inte redovisat förskottsinne-   vid behov vidta lagstiftningsåtgärder.
14022: hållningar och inte betalt arbetsgivares social-
14023: 
14024:      Helsingfors den 21 oktober 1997
14025: 
14026:                                                                               Minister Jouko Skinnari
14027:                                          KK 905/1997vp
14028: 
14029: Kirjallinen kysymys 905
14030: 
14031: 
14032: 
14033: 
14034:                                  Markku Pohjola /sd ym.: Harmaan talouden ja sosiaaliturvan vää-
14035:                                      rinkäytösten poistamisesta
14036: 
14037: 
14038:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14039: 
14040:     Hallitus on ohjelmassaan luvannut puuttua-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14041: ja onkin jo osaksi puuttunut - harmaan talou-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14042: den ja sosiaaliturvan väärinkäytöksiin. Vaikka     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14043: talous on piristynyt, väärinkäytösten määrä ja     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14044: yhteiskunnan taloudellinen. tappio ovat yllättä-
14045: västi lisääntyneet. Verohallituksen tarkastusyk-             Onko Hallituksella kokonaisvaltaista
14046: sikön johtajan Markku Hirvosen mukaan vää-                ohjelmaa harmaan talouden ja sosiaali-
14047: rinkäytösten yhteissumma varovastikin arvioi-             turvan väärinkäytösten kitkemiseksi, ja
14048: den on ainakin 13 miljoonaa markkaa. Sosiaali-               mitä Hallitus aikoo tehdä nopeuttaak-
14049: ja terveysministeriön laskelmien mukaan sosiaa-           seen ohjelmaansa?
14050:  liturvan huijaukset ovat ainakin noin miljardi
14051:  markkaa vuodessa. Tähänastiset toimenpiteet
14052:  ovat osoittautuneet riittämättömiksi.
14053:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
14054:                     Markku Pohjola /sd                      Matti Saarinen /sd
14055: 
14056: 
14057: 
14058: 
14059:  270136
14060: 2                                        KK 905/1997 vp
14061: 
14062: 
14063: 
14064: 
14065:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
14066: 
14067:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     taa ja viranomaisten menettelyä. Ohjelman to-
14068: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      teuttamisen avulla estetään ennalta vuosittain
14069: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    satojen miljoonien markkojen vahingot.
14070: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           Rikoshyödyn jäljittäminen on aloitettu jo
14071: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       vuonna 1994. Rikoshyödynjäljittämisen toimen-
14072: myksen n:o 905:                                    piteillä on tähän mennessä saatu takavarikoitua
14073:                                                    tai perittyä 200-300 miljoonaa markkaa.
14074:           Onko Hallituksella kokonaisvaltaista        Poliisi, verottaja ja ulosottotoimi ovat jo
14075:        ohjelmaa harmaan talouden ja sosiaali-      vuonna 1995 käynnistäneet toimintamallin,jossa
14076:        turvan väärinkäytösten kitkemiseksi, ja     talousrikollisuuteen ja harmaaseen talouteen liit-
14077:           mitä Hallitus aikoo tehdä nopeuttaak-    tyviä toimenpiteitä on pyritty entisestään huo-
14078:        seen ohjelmaansa?                           mattavasti aikaistamaan. Viranomaisten yhteis-
14079:                                                    työnä on tehty valvonta- ja tarkastusiskuja useal-
14080:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        le eri taholle. Talousrikollisuuden ja harmaan
14081: taen seuraavaa:                                    talouden torjunta edellyttää määrätietoisia toi-
14082:                                                    menpiteitä myös sosiaali- ja terveysministeriön
14083:    Valtioneuvosto on vuonna 1996 hyväksynyt        hallinnonalalla.
14084: periaatepäätöksen hallituksen toimintaohjel-          Yhteiskunnan maksaman sosiaaliturvan pe-
14085: maksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden      rusteeton hakeminen ja viranomaisen erehdyk-
14086: vähentämiseksi.                                    sestä hyötyminen on rangaistavaa. Vaikka yksit-
14087:    Toimintaohjelmaan sisältyy toimenpiteitä,       täistapauksissa markkamäärät saattavat vaikut-
14088: jotka tähtäävät ennalta estävyyteen, paljastami-   taa pieniltä, väärinkäytöksistä kokonaisuudes-
14089: seen ja paljastuneiden väärinkäytösten tehok-      saan aiheutuu yhteiskunnalle huomattavat me-
14090: kaaseen tutkintaan. Eräänä keskeisenä päämää-      netykset. Kansalaisten yhdenvertaisuus edellyt-
14091: ränä on julkiseen tulo- ja menorahoitukseen        tää, että myös sosiaaliturvan väärinkäytöksistä
14092: kohdistuvien väärinkäytösten torjuminen. Oh-       tehdään johdonmukaisesti ilmoitus esitutkinta-
14093: jelman toimenpiteinä on muun muassa velvoite       viranomaiselle. Tämä on erityisen tärkeää myös
14094: tehostaa tukien myöntämiseen liittyvää valvon-     yhteiskuntamoraalin ylläpitämiseksi.
14095: 
14096:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
14097: 
14098:                                                            Sisäasiainministeri Jan- Erik Enestam
14099:                                             KK 905/1997 vp                                              3
14100: 
14101: 
14102: 
14103: 
14104:                                         Tili Riksdagens Talman
14105: 
14106:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Genom att fullfölja programmet kan man årligen
14107: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        förhindra skador för hundratals miljoner mark.
14108: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Redan 1994 inleddes ett projekt för uppspå-
14109: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs-         randet av vinningen av brott. Genom åtgärderna
14110: mål nr 905:                                           för uppspårandet av vinningen av brott har man
14111:                                                       hittills beslagtagit eller indrivit 200-300 milj.
14112:           Har Regeringen något övergripande           mk.
14113:        program för utrensning av den ekonomis-           Polisen, skattemyndigheterna och utsöknings-
14114:        ka gråzonen och missbruk av socialskyd-        väsendet började redan 1995 agera i syfte att
14115:        det, och                                       avsevärt påskynda de åtgärder som vidtas i an-
14116:           vad ämnar Regeringen göra för att på-       slutning till ekonomisk brottslighet och den eko-
14117:        skynda programmet?                             nomiska gråzonen. I samarbete mellan olika
14118:                                                       myndigheter har övervaknings- och inspektions-
14119:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kontroller gjorts på flera olika ställen. Bekämp-
14120: anföra följande:                                      andet av ekonomisk brottslighet och den ekono-
14121:                                                       miska gråzonen förutsätter målmedvetna åtgär-
14122:    Statsrådet godkände 1996 ett principbeslut         der även inom social- och hälsovärdsministeriets
14123: om ett åtgärdsprogram för regeringen i syfte att      förvaltningsområde.
14124: minska den ekonomiska brottsligheten och den             Det är straffbart att grundlöst ansöka om det
14125: ekonomiska gråzonen.                                  socialskydd som samhället t>eta1ar och dra nytta
14126:    Åtgärdsprogrammet innehåller åtgärder med          av en myndighets misstag. Aven om markbelop-
14127: vilka syftet är att såväl förebygga och avslöja som   pen i enskilda fall kan verka små, åsamkas sam-
14128: effektivt undersöka de missbruk som uppdagats.        hället totalt sett stora förluster av missbruken.
14129: Ett centralt mål är att bekämpa missbruken inom       Kravet på lika behandling av medborgarna för-
14130: den offentliga inkomst- och utgiftsfinansiering-      utsätter att missbruk av socialskyddet konse-
14131: en. Åtgärderna i programmet innefattar bl.a. en       kvent anmäls tili förundersökningsmyndigheter-
14132: skyldighet att effektivera övervakningen av be-       na. Detta är särskilt viktigt även för att samhälls-
14133: viljandet av stöd och myndigheternas förfarande.      moralen skall upprätthållas.
14134: 
14135:      Helsingfors den 16 oktober 1997
14136: 
14137:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
14138:                                               KK 906/1997 vp
14139: 
14140: Kirjallinen kysymys 906
14141: 
14142: 
14143: 
14144: 
14145:                                     Marjatta Vehkaoja /sd: Ajoturvallisuuden parantamisesta nopeus-
14146:                                        rajoituksin
14147: 
14148: 
14149:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14150: 
14151:     Menneenä vuonna ovat liikennekuolemat ol-           nä tulisi olla joka säähän pätevät rajoitukset,
14152: leet otsikoissa tiuhaan. Suuret tilannenopeudet         jotka ottavat huomioon vallitsevan vuodenajan
14153: ovat vaatineet erityisesti nuoria kuljettajia uh-       ja kelin. Kahden suurimman sallitun nopeuden
14154: reikseen. Huonolla säällä suurin sallittu nopeus        rajoitusmerkki asettaisi nykyistä enemmän vas-
14155: on monesti ollut liikaa, mutta sitä on kuitenkin        tuuta ajajalle ja lisäisi lainkuuliaisuutta. Voidaan
14156: sovellettu, koska se on "normi". Kuljettaja on          vain ihmetellä, että idea ei ole Suomessa vielä
14157: siirtänyt mielessään vastuun tielaitokselle.            yleisessä käytössä. Tiettävästi kokeiluja on tehty
14158:     Suomen vaihtelevien sääolosuhteiden takia           lähinnä liittyen koululaisten tienylitystilantei-
14159: nopeudet vaikuttavat tieturvallisuuteen huomat-         siin.
14160: tavasti enemmän kuin esimerkiksi Keski-Euroo-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14161: passa, jossa asia on kuitenkin hoidettu jousta-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14162: vammin kuin kotimaassamme. Esimerkiksi                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14163: Ranskassa on käytössä kaksi eri suurinta sallit-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14164: tua ajonopeutta sisältävää rajoitusmerkkiä,joita
14165: kuljettaja soveltaa ajo-olosuhteiden mukaan.                      Mitä toimia Hallitus on suunnitellut
14166: Tällä tavalla asia on ratkaistu maassa, jossa il-              ajoturvallisuuden parantamiseksi, ja
14167:  mastonvaihtelut ovat vähäisempiä kuin Suomes-                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
14168:  sa.                                                           jotta saisimme teillemme nopeusrajoituk-
14169:      Joustavuus teillä ei saisi tarkoittaa sitä, että          set, jotka nykyistä tarkoituksenmukai-
14170:  nopeusrajoituksen voisi hyvällä säällä ylittää rei-           semmin vastaisivat Suomen sääolosuh-
14171:  lummin kuin huonolla säällä, vaan pyrkimykse-                 teita ja lisäisivät lainkuuliaisuutta?
14172: 
14173:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
14174: 
14175:                                           Marjatta Vehkaoja /sd
14176: 
14177: 
14178: 
14179: 
14180:  270136
14181: 2                                            KK 906/1997 vp
14182: 
14183: 
14184: 
14185: 
14186:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14187: 
14188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pia riskitekijöitä, saadaan riski kertomalla luvut
14189: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          keskenään, esimerkiksi jos samanaikaisesti on
14190: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        pimeää ja märkää, on riski viisinkertainen. Jäi-
14191: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta          sellä tiellä pimeässä ajettaessa riski nousee yli
14192: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           viisikymmenkertaiseksi verrattuna kuiviin ja va-
14193: sen n:o 906:                                           loisiin olosuhteisiin.
14194:                                                            Suomessa on tutkimus- ja kehitystyön tulok-
14195:           Mitä toimia Hallitus on suunnitellut         sena päädytty siihen, että ns. talviaikana, jolloin
14196:        ajoturvallisuuden parantamiseksi, ja            edellä mainituista riskitekijöistä on yleensä yksi
14197:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         tai useampi yhtä aikaa vaikuttamassa, käytetään
14198:        jotta saisimme teillemme nopeusrajoituk-        valtaosalla pääteitäkin kesäkautta alempia no-
14199:        set, jotka nykyistä tarkoituksenmukai-          peusrajoituksia. Myös nämä nopeusrajoitukset
14200:        semmin vastaisivat Suomen sääolosuh-            osoitetaan liikennemerkein, jotka vaihdetaan
14201:        teita ja lisäisivät lainkuuliaisutta?           kaksi kertaa vuodessa.
14202:                                                            Talviajan nopeusrajoituksia on jossain mää-
14203:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rin arvosteltu niiden jäykkyydestä. Monien mie-
14204: vasti seuraavaa:                                       lestä on harmillista ajaa hyvällä kelillä ja valoi-
14205:                                                        sassa alennettujen rajoitusten mukaan. Toisaalta
14206:     Tieliikenteeseen kohdistuva liikenneturvalli-      tutkimukset osoittavat, että juuri näissä olosuh-
14207: suustyö on tällä hetkellä hyvin monipuolista ja        teissa saadaan alennetuista rajoituksista suurin
14208: laajaa. Siihen osallistuvat lähes kaikki ministe-      hyöty liikenneturvallisuudelle.
14209: riöt ja keskusvirastot, aluehallinto kuten esimer-          Tienkäyttäjät ymmärtävät talviajan nopeus-
14210: kiksi lääninhallitukset ja kunnat, järjestöt, tutki-   rajoitusten hyödyt. Tienvarsihaastattelujen mu-
14211: muslaitokset jne. Tyhjentävää selostusta kaikis-       kaan kaksi kolmasosaa kuljettajista pitää rajoi-
14212: ta toteutettavista liikenneturvallisuustoimista        tusten muuttamista vuodenajan mukaan tarpeel-
14213: on ilman laajaa selvitystä vaikea antaa. Halli-        lisena.
14214: tuksen toimista mainittakoon elokuussa 1997                Nopeusrajoituksilla osoitetaan suurin sallittu
14215: tehty valtioneuvoston periaatepäätös tieliiken-        nopeus. Tieliikennelain 23 §:n mukaan "Ajoneu-
14216: teen turvallisuuden parantamisesta. Tähän pää-         von nopeus on sovitettava sellaiseksi kuin liiken-
14217: tökseen sisältyy 27 erilaista toimenpidettä liiken-    neturvallisuus edellyttää huomioon ottaen muun
14218: neturvallisuuden       parantamiseksi       vuosina    ohella tien kunto, sää, keli, näkyvyys, ajoneuvon
14219: 1997-2000. Yhdessä kohdassa on mm. mainit-             kuormitus ja kuorman laatu sekä liikenneolo-
14220: tu, että "kehitetään mahdollisuuksia ottaa käyt-       suhteet. Nopeus on pidettävä sellaisena, että kul-
14221: töön vaihtuvia nopeusrajoituksia vilkasliikentei-      jettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan." Käytän-
14222: sillä pääteillä ajonopeuksien alentamiseksi keli-      nössä autoilijat usein edellä mainitusta lainkoh-
14223: olosuhteiden huonontuessa. Talviajan turvalli-         dasta huolimatta ajavat liikennemerkillä osoitet-
14224: suuskehityksen ollessa riittämätön voidaan tal-        tua nopeutta ottamatta huomioon, että huo-
14225: viajan nopeusrajoituksia tarvittaessa laajentaa        noimmissa olosuhteissa 80 km/h nopeuskin voi
14226: moottoriliikenneteille ja pidentää niiden voi-         olla liian korkea. Tämä haitta voitaisiin poistaa
14227: massaoloaikaa".                                        käyttämällä olosuhteiden mukaan vaihtuvia no-
14228:     Vaihtelevat keli- ja sääolosuhteet vaikuttavat     peusrajoituksia. Järjestelmä edellyttää maastos-
14229: Suomessa hyvin voimakkaasti. Tielaitoksen te-          sa olevia kelin ja sään havainnointilaitteita, tieto-
14230: kemien tutkimusten mukaan riski pimeällä on            jenkäsittelyjärjestelmän sekä liikennemerkkien
14231: noin kaksinkertainen verrattuna valoisiin olo-         ohjausjärjestelmän. Kokeiluita on Tielaitoksella
14232: suhteisiin. Vastaavasti märällä tiellä riski on noin   käynnissä yhteensä noin 100 kilometrin matkal-
14233: 2,5-kertainen kuiviin olosuhteisiin verrattuna.        la. Tutkimukset ja kokeilut ovat toistaiseksi kes-
14234: Lumella vastaava riskikerroin on 3,6, sohjolla 14      ken, mutta alustavat tulokset osoittavat, että ny-
14235: ja jäällä 27. Jos samanaikaisesti esiintyy useam-      kyisillä kustannuksilla on vaikea saada tällaisia
14236:                                              KK 906/1997 vp                                              3
14237: 
14238: järjestelmiä yhteiskuntataloudellisesti kannatta-      ajokaistalla, jota käytetään ohitukseen, ajourat
14239: viksi.                                                 ovat märät. Sohjoista keliä voi yleensä esiintyä
14240:    Keski-Euroopassa on ainakin Saksan ja Rans-         lyhytaikaisesti. Tällöinkin ajourat yleensä puh-
14241: kan moottoriteillä käytössä menettelytapa, jon-        distuvat nopeasti. Suuri vaara sohjokelillä voikin
14242: ka mukaan sateella tai märällä tiellä suurin sallit-   olla ohitustilanteessa tai ajoneuvon ajautuessa
14243: tu nopeus on alempi kuin kuivalla kelillä. Saksas-     tien reunassa olevaan sohjoon. Ongelma alem-
14244: sa on osalla moottoriteitä kuivissa olosuhteissa       man nopeusrajoituksen käytössä onkin olosuh-
14245: vain nopeussuositus 130 km/h. Tien ollessa mär-        teiden määrittelyn vaikeus. Miten määritellään
14246: känä nopeusrajoitus on 80 km/h. Tämä rajoitus          selkeästi ja kiistattomasti ne olosuhteet, joissa
14247: osoitetaan liikennemerkillä. Ranskassa suurin          alempi nopeusrajoitus on voimassa?
14248: sallittu nopeus on normaalisti moottoriteillä 130          Kuten aikaisemmasta käy ilmi, lumisen,jäisen
14249: km/hja sateella 110 km/h. Molemmat rajoitukset         ja sohjoisen kelin riskit ovat paljon sadekelin
14250: osoitetaan liikennemerkein.                            riskejä suuremmat. Erityisesti Pohjois-Suomessa
14251:    Suomessa on oltu tietoisia ranskalaisen järjes-     lumista ja jäistä keliä voi olla suuri osa talvesta.
14252: telmän periaatteista. Jos olosuhteet yleensä ra-       On vaikea kuvitella, että tienkäyttäjät hyväksyi-
14253: joittuisivat vain kuivaan ja märkään, olisi peri-      sivät Pohjois-Suomessa, jossa etäisyydet ovat
14254: aatteen soveltaminen suhteellisen yksinkertaista.      pitkät, nykyistä 80 km/h alemmat nopeusrajoi-
14255: Suomessa olosuhteiden vaihtelut ovat kuitenkin         tukset lumen tai jään takia.
14256: hyvin paljon suuremmat. Sade voi olla rankkaa,             Liikenneministeriö seuraa liikenneturvalli-
14257: jolloin näkyvyysriskin lisäksi voi olla vesiliirto-    suudenja vaihtuvien nopeusrajoitusjärjestelmien
14258: vaara. Meillä esiintyy kuitenkin usein tihkusatei-     kehitystä ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin
14259: ta, jolloin tie voi olla ajourien kohdalta osaksi      liikenneturvallisuuden parantamiseksi siten, että
14260: kuiva. Ongelmallinen voi olla tilanne, jolloin         parlamentaarisen liikennekomitean ehdottama
14261:  kaksiajorataisen tien oikeanpuolimmaisen ajo-         ja valtioneuvoston hyväksymä liikenneturvalli-
14262:  kaistan ajourat ovat kuivat, mutta vasemmalla         suustavoite saavutetaan.
14263: 
14264:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
14265: 
14266:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
14267: 4                                           KK 906/1997 vp
14268: 
14269: 
14270: 
14271: 
14272:                                         Tili Riksdagens Talman
14273: 
14274:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      är motsvarande riskkoefficient 3,6, vid snösörja
14275: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        14 och vid isbildning 27. Om det samtidigt före-
14276: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kommer flera riskfaktorer, kan risken beräknas
14277: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-            genom att multiplicera talen. Om det t.ex. samti-
14278: mål nr 906:                                           digt är mörkt och vått, är risken alltså femfaldig.
14279:                                                       Då man kör i mörker på isig väg ökar risken mer
14280:           Vilka åtgärder har Regeringen plane-        än femtiofaldigt jämfört med torra och ljusa för-
14281:        rat vidta för att förbättra körsäkerheten,     hållanden.
14282:        och                                               1 Finland har man som ett resultat av forsk-
14283:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       nings- och utvecklingsarbete kommit till slutsat-
14284:        för att det på våra vägar skulle införas       sen att det under den s.k. vintertiden, då de ovan
14285:        hastighetsbegränsningar som mer ända-          nämnda riskfaktorerna vanligen samtidigt är en
14286:        målsenligt än hittills motsvarar Finlands      eller flera, skall tillgripas lägre hastighetsbe-
14287:        väderleksförhållanden och som skulle           gränsningar än under somma_rperioden på stör-
14288:        öka laglydigheten?                             sta del en av huvudvägarna. A ven dessa hastig-
14289:                                                       hetsbegränsningar anges med vägmärken som
14290:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         byts två gånger i året.
14291: anföra följande:                                         De vintertida hastighetsbegränsningarna har i
14292:                                                       någon mån kritiserats på grund av sin inflexibili-
14293:    Trafiksäkerhetsarbetet inom vägtrafiken är         tet. Många tycker det är frustrerande att vid gott
14294: för närvarande mycket mångsidigt och omfat-           väglag under den ljusa tiden köra enligt de sänkta
14295: tande. 1detta arbete deltar så gott somalla minis-    hastighetsbegränsningarna. Å andra sidan visar
14296: terier och centrala ämbetsverk, regionförvalt-        utredningarna att det uttryckligen under sådana
14297: ningen som t.ex. länsstyrelserna och kommuner-        förhållanden är mest fördelaktigt för trafiksäker-
14298: na, organisationer, forskningsinstitutioner o.s.v.    heten med de sänkta begränsningarna.
14299: Det är svårt att utan en omfattande utredning ge         Väganvändarna förstår fördelarna med has-
14300: en uttömmande beskrivning av alla de trafiksä-        tighetsbegränsningarna vintertid. Enligt vägin-
14301: kerhetsåtgärder som är på gång. Av regeringens        tervjuer anser två tredjedelar av förarna att en
14302: åtgärder mä nämnas ett principbeslut som stats-       ändring av begränsningarna enligt årstid är be-
14303: rådet gjorde i augusti 1997 om förbättrande av        hövlig.
14304: vägtrafikens säkerhet. 1 detta beslut ingår det 27       Hastighetsbegränsningarna anger högsta till-
14305: olika åtgärder för förbättring av trafiksäkerheten    låtna hastighet. 1 23 § väglagen stadgas att "For-
14306: åren 1997-2000. 1 en punkt nämns det bl.a. att        dons hastighet skall anpassas till vad trafiksäker-
14307: man skall utveckla möjligheter att ta växlande        heten kräver med beaktande bland annat av vä-
14308: hastighetsbegränsningar i bruk på de livligt trafi-   gens skick, vädret, föret, sikten, fordonets belast-
14309: kerade huvudvägarna för att kunna sänka kör-          ning och lastens art samt trafikförhållandena.
14310: hastigheten då väglaget försämras. Vidare sägs        Hastigheten skall vara sådan att föraren behåller
14311: det att om säkerhetsutvecklingen under vintern        herraväldet över fordonet." 1 praktiken kör bil-
14312: är otillräcklig kan man vid behov utöka de vinter-    förarna trots nämnda lagparagraf enligt den på
14313: tida hastighetsbegränsningarna att gälla motor-       vägmärket angivna hastigheten utan att tai beak-
14314: trafikvägar och förlänga deras giltighetstid.         tande att 80 km/h i sämre förhållanden kan vara
14315:    Växlande väglags- och väderleksförhållanden        en alltför hög hastighet. Denna nackdel kunde
14316: har i Finland mycket stor verkan. Enligt utred-       avskaffas genom att använda hastighetsbegräns-
14317: ningar gjorda av Vägverket är risken i mörker         ningar som ändras enligt förhållandena. Syste-
14318: dubbelt så stor som under förhållandena under         met förutsätter att det i terrängen finns apparatur
14319: den ljusa tiden. På motsvarande sätt är risken på     för observation av väglag och väderlek, ett sys-
14320: våta vägar cirka 2,5 gånger större jämfört med        tem som behandlar informationen samt ett styr-
14321: torra vägförhållanden. 1 snöväderförhållanden         system för vägmärkena. Vid Vägverket pågår
14322:                                               KK 906/1997 vp                                              5
14323: 
14324: försök på en totalsträcka om 100 kilometer. Tills-      körspår är torra, men den vänstra fåltets körspår,
14325: vidare är undersökningarna och försöken på              som används för omkörning, är våta. Sörjigt
14326: hälft, men preliminära resultat visar att det med       väglag kan vanligen förekomma kortvarigt. 1 så-
14327: nuvarande kostnadsnivå är svårt att göra ett så-        dant fall blir körspåren vanligen fort rena. En
14328: dant system samhällsekonomiskt lönsamt.                 stor fara vid sörjigt väglag utgör omkörnings-
14329:     I Centraleuropa och åtminstone i Tyskland           situationer eller de situationer, där fordonet kör
14330: och Frankrike förekommer det på motorvägar              in i sörja som finns vid vägkanten. Problemet
14331: ett förfarande, enligt vilket högsta tillåtna hastig-   med användningen av lägre hastighetsbegräns-
14332: het är lägre vid regn och väta än i torra förhållan-    ningar är just svårigheten att definiera förhållan-
14333: den. I Tyskland har vissa motorvägar i torra            dena. Hur skall man klart och obestridligt defi-
14334: förhållanden endast hastighetsrekommendatio-            niera de förhållanden, i vilka lägre hastighetsbe-
14335: nen 130 km/h. Då vägen är våt är hastighetsbe-          gränsning gäller?
14336: gränsningen 80 kmlh. Denna begränsning visas               Som det framgår av det föregående är risken
14337: med vägmärken. 1 Frankrike är högsta tillåtna           vid snöväder, isbildning och sörjigt väglag betyd-
14338: hastighet på motorväg normalt 130 km/h och vid          ligt större än vid regn. Särskilt i Norra Finland
14339: regn II 0 kmlh. I båda fallen visas begränsningar-      kan snöigt och isigt väglag råda under en stor del
14340: na med vägmärken.                                       av vintern. Det är svårt att föreställa sig att väg-
14341:     I Finland är man medveten om det franska            användarna i Norra Finland, där avstånden är
14342: systemets principer. Om förhållandena vanligtvis        långa, skulle acceptera lägre hastighetsbegräns-
14343: skulle begränsa sig tili torrt och vått, skulle prin-   ningar än 80 km/h p.g.a. snö och is.
14344: cipens tillämpning vara relativt enkel. I Finland          Trafikministeriet följer med utvecklingen av
14345: är förhållandenas växling dock betydligt större.        trafiksäkerheten och systemet med växlande has-
14346:  Regnet kan vara häftigt, varvid det förutom för-       tighetsbegränsningar, och vidtar vid behov åt-
14347: sämrad sikt är risk för vattenplaning. Hos oss är       gärder för att förbättra trafiksäkerheten med be-
14348: det dock ofta fråga om duggregn, varvid vägen           aktande av att den målsättning som den parla-
14349:  vid körspåren delvis kan vara torr. Problematisk       mentariska trafikkommitten föreslagit, och som
14350:  är den situation, då en tvåfilig vägs högra körfålts   statsrådet godkänt, uppnås.
14351: 
14352:       Helsingfors den 22 oktober 1997
14353: 
14354:                                                                             Trafikminister Matti Aura
14355:                                            KK 907/1997 vp
14356: 
14357: Kirjallinen kysymys 907
14358: 
14359: 
14360: 
14361: 
14362:                                   Pirkko Peltomo /sd: Lääkekulujen korvaamisesta ALS-potilaille
14363: 
14364: 
14365: 
14366:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14367: 
14368:    ALS-sairaus on vaikea neurologineo sairaus,       rauteen, ovat siten varsin eriarvoisessa asemassa.
14369: joka koskettaa dramaattisesti siihen sairastunut-    Suuret lääkekustannukset vaikeuttavat muu-
14370: ta henkilöä ja hänen läheisiään. Vuosittain Suo-     toinkin epätoivoista tilannetta.
14371: messa sairastuu tähän tautiin arviolta 100 ihmis-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14372: tä. Sairauteen on olemassa lääke (Rilutec), joka     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14373: tuli markkinoille vuonna 1996. Saatujen koke-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14374: musten mukaan lääke katkaisee taudin kulun ja        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14375: helpottaa sairastuneen tilannetta.
14376:    Lääke on kallis eikä kuulu sv-korvauksen pii-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14377: riin. Huomattava osa potilaista ei pysty tätä lää-          siin,jotta korvattavien lääkkeiden listalle
14378: kettä sen kalleuden vuoksi hankkimaan. Henki-               otetaan ALS-sairauden hoidossa käytet-
14379: löt, jotka ovat sairastuneet tähän vaikeaan Sai-            tävä lääke?
14380: 
14381:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
14382: 
14383:                                          Pirkko Peltomo /sd
14384: 
14385: 
14386: 
14387: 
14388: 270136
14389: 2                                            KK 907/1997 vp
14390: 
14391: 
14392: 
14393: 
14394:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14395: 
14396:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Suomessa siirryttiin ETA-lainsäädännön voi-
14397: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          maantulon yhteydessä menettelyyn, jonka mu-
14398: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kaan eräänä edellytyksenä sairausvakuutuslain
14399: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko            mukaiselle lääkkeen korvattavuudelle on, että
14400: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          lääkekorvauslautakunta on vahvistanut lääk-
14401: n:o 907:                                               keelle korvausperusteeksi hyväksyttävän tukku-
14402:                                                        hinnan. Samassa yhteydessä hinta poistettiin
14403:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         lääkkeen myyntiluvan edellytyksistä. Lääkkeen
14404:        siin, jotta korvattavien lääkkeiden listalle    myyntiluvan haltija ratkaisee, haluaako se val-
14405:        otetaan ALS-sairauden hoidossa käytet-          misteen korvausjärjestelmän piiriin hakemalla
14406:        tävä lääke?                                     sille korvausperusteeksi hyväksyttävän tukku-
14407:                                                        hinnan vai hinnoitteleeko se valmisteen itsenäi-
14408:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sesti.
14409: vasti seuraavaa:                                           Arvioidessaan lääkkeen tukkuhinnan koh-
14410:                                                        tuullisuutta lääkekorvauslautakunta ottaa huo-
14411:    Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS) on            mioon lääkevalmisteen käytöstä aiheutuvat hoi-
14412: harvinainen, vaikea hermoston sairaus, joka            tokustannukset ja sillä saavutettavat hyödyt sekä
14413: vaurioittaa keskushermoston liikehermoratoja.          potilaan kannalta että terveyden- ja sosiaalihuol-
14414: Sen aiheuttajaa ei tunneta. Sairastuneet ovat ta-      lon kokonaiskustannusten kannalta. Lisäksi ote-
14415: vallisimmin 40-60-vuotiaita. Taudille on omi-          taan huomioon myös muista hoitovaihtoehdois-
14416: naista etenevä tahdonalaisen lihaksiston lihas-        ta aiheutuvat kustannukset sekä vastaavien lää-
14417: heikkous. Se johtaa hengityksen lamaantuessa           kevalmisteiden hinnat, lääkkeen hinta muissa
14418: kuolemaan yleensä 3-5 vuodessa.                        ETA-maissa, lääkkeen valmistus-, tutkimus- ja
14419:    ALS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa. Oireen-       tuotekehityskustannukset, korvauksiin käytettä-
14420: mukaisena hoitona on käytetty muun muassa              vissä olevat varat ja toistaiseksi myös velvoiteva-
14421: kipulääkkeitä. Vuonna 1996 myyntiluvan sai             rastoinnista aiheutuvat kustannukset.
14422: keskitetyn eurooppalaisen menettelyn kautta                Koska valmisteelle ei ole korvausperusteeksi
14423: uusi lääkevalmiste, rilutsolia sisältävä Rilutek.      hyväksyttyä kohtuullista tukkuhintaa, sitä ei
14424: Rilutsolin on käytettävissä olevan niukan tutki-       myöskään korvata sairausvakuutuslain perus-
14425: mustiedon perusteella arvioitu pidentävän ALS-         teella.
14426: potilaiden elinaikaa keskimäärin noin kolmella             Mikäli myyntiluvan haltija hakee korvauspe-
14427: kuukaudella. Myöhäisvaiheen ALS-taudissa               rusteeksi hyväksyttävää tukkuhintaa, lääkekor-
14428: elinajan ei ole osoitettu rilutsolihoidolla pidenty-   vauslautakunnan on toimitettava asiasta päätös
14429: vän. ALS-taudin oireita rilutsolin ei ole osoitettu    hakijalle 90 päivän kuluessa hakemuksen saapu-
14430: lieventävän.                                           misesta.
14431: 
14432:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
14433: 
14434:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14435:                                            KK 907/1997 vp                                                3
14436: 
14437: 
14438: 
14439: 
14440:                                        Tili Riksdagens Talman
14441: 
14442:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            enligt vilket förutsättningen för att ett läkemedel
14443: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            skall kunna ersättas enligt sjukförsäkringslagen
14444: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        är att läkemedelsersättningsnämnden har fast-
14445: dagsman Pirkko Pe1tomo undertecknade spörs-            ställt ett godtagbart partipris för läkemedlet som
14446: må1 nr 907:                                            grund för ersättningen. 1 det sammanhanget
14447:                                                        strök man priset från de villkor som måste upp-
14448:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          fyllas för att ett läkemedel skall beviljas försälj-
14449:        att den medicin som används i behand-           ningstillstånd. Den som innehar försäljningstill-
14450:        lingen av sjukdomen ALS skall tas med           stånd för ett läkemedel avgör huruvida han, ge-
14451:        på listan över mediciner som ersätts?           nom att söka ett godtagbart partipris för prepa-
14452:                                                        ratet som grund för ersättningen, vill att prepara-
14453:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tet skall omfattas av försäkringssystemet, eller
14454: anföra följande:                                       om han prissätter preparatet självetändigt.
14455:                                                            När läkemedelsersättningsnämnden bedömer
14456:    Amyotrofisk lateralskleros (ALS) är en säll-        skäligheten i fråga om ett läkemedels partipris,
14457: synt och svår sjukdom som angriper nervsyste-          beaktar nämnden de vårdkostnader som använd-
14458: met och skadar de motoriska nervbanorna i det          ningen av läkemedelspreparatet åsamkar och
14459: centrala nervsystemet. Sjukdomens orsak är inte        den nytta som den medför både ur patientens
14460: känd. De som insjuknar är i allmänhet 40-60 år         synvinkel och med hänsyn tili de totala kostna-
14461: gamla. Utmärkande för sjukdomen är att musk-           derna inom social- och hälsovården. Dessutom
14462: lerna i den viljestyrda muskulaturen försvagas         beaktas kostnaderna även för andra vårdalterna-
14463: med tiden. Den leder i allmänhet tili döden inom       tiv samt prisen på motsvarande läkemedelspre-
14464: 3-5 år i och med att andningsmuskulaturen              parat, läkemedlets pris i de övriga EES-1änderna,
14465: förlamas.                                              tillverknings-, forsknings- och produktutveck-
14466:    Det finns ingen behandling som botar ALS.           Iingskostnaderna för läkemedlet, de medel som
14467: F ör att behandla symtomen har man bl.a. använt        finns tillgängliga för ersättningarna och tills vi-
14468: värkmediciner. År 1996 fick ett nytt läkemedels-       dare också kostnaderna för obligatorisk upplag-
14469: preparat, Rilutec som innehåller riluzol, försälj-     ring.
14470: ningstillstånd genom ett centrerat europeiskt för-         Eftersom det inte finns något sådant skäligt
14471: farande. Utgående från de knappa forsknings-           partipris för preparatet som skulle ha godkänts
14472: uppgifter som finns att tillgå bedömer man att         som grund för ersättning beta1as det heller inte
14473: riluzol kan förlänga livstiden för ALS-patienter       någon ersättning med stöd av sjukförsäkringsla-
14474: med i genomsnitt ca tre månader. Man har inte          gen.
14475: kunnat påvisa att behandling med riluzol i ett             Ifall försäljningstillståndshavaren ansöker om
14476: senare skede av ALS skulle förlänga livstiden.         ett partipris som kan godkännas som grund för
14477: Man har inte heller kunnat bevisa att riluzol          ersättning skall läkemedelsersättningsnämnden
14478: skulle lindra ALS- sjukdomens symtom.                  tillställa sökanden ett beslut i saken inom 90
14479:    1 Finland övergick man i och med att EES-           dagar efter det att ansökan inkommit.
14480: lagstiftningen trädde i kraft tili ett förfarande
14481: 
14482:      Helsingfors den 22 oktober 1997
14483: 
14484:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14485:                                             KK 908/1997 vp
14486: 
14487: Kirjallinen kysymys 908
14488: 
14489: 
14490: 
14491: 
14492:                                    Heikki Koskinen /kok: Varojen suuntaamisesta tasapuolisesti ym-
14493:                                       päristötuen eri muotoihin
14494: 
14495: 
14496:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14497: 
14498:     Maatalouden ympäristötukien tavoitteena on        happamien sulfaattimaiden kalkitsemiseen tar-
14499: vähentää ympäristöön, erityisesti pinta- ja pohja-    koitettuja sopimuksia. Vain heti ensimmäisenä
14500: vesiin sekä ilmaan kohdistuvaa ravinne- ym.           jäsenyysvuonna mukaan ehtineet ovat päässeet
14501: kuormitusta. Samalla pyritään vähentämään             viisivuotisen tuen piiriin. Tilanne on pahentunut
14502: torjunta-aineista aiheutuvia, ympäristöön tai ih-     ja johtanut siihen, että vuonna 1997 ei ole ollut
14503: misiin kohdistuvia haittoja, huolehtimaan luon-       varaa tehdä enää edes uusia Iuomusopimuksia.
14504: non monimuotoisuudesta sekä hoitamaan maa-               Hallinnoita odotetaan tasapuolisuutta nou-
14505: seutumaisemaa. Tasavertaisena tavoitteena on          dattamassaan politiikassa. Ympäristötuet muo-
14506: lisäksi säilyttää maan tuottokyky hyvänä tai          dostavatjärkeväoja kannatettavan kokonaisuu-
14507: mahdollisesti jopa parantaa sitä.                     den. Käytäntö osoittaa kuitenkin, että todelli-
14508:     Ympäristötukijärjestelmä ei ole suoraa tulotu-    suudessa ohjelmaa ei pystytä kaikkien tukeen
14509: kea viljelijälle vaan selkeästi ehtoja asettava oh-   oikeutettujen ja sitä hakeneiden tasapuolisen ja
14510: jelma. Euroopan unionin maataloustuista ympä-         oikeudenmukaisen kohtelun turvaten hallinnai-
14511: ristötuki eroaa myös siltä osin, että EU rahoittaa    maan eikä kustantamaan. Ei ole mielekästä, että
14512: kustannuksista vain puolet. Ympäristöohjelman         vain nopeimmat pääsevät ohjelman eri muotoi-
14513: tulokset näkyvät maataloudessa jo nyt, vaikka         hin mukaan. Joko ohjelmaa pitää suunnitelmalli-
14514: jäsenyysvuosia on takana vasta vajaat kolme.          sesti ja asiasta tiedottaen supistaa pysyvästi tai
14515: Ympäristöohjelma on myös kiistatta muuttanut          sitten siirtää ohjelmaan riittävästi varoja.
14516: maatalousyrittäjien asenteita. Suurin ongelma             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14517: ympäristön hoitamisessa on siitä syntyvät inves-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14518:  tointikustannukset. Maatalousyrittäjä ei nykyi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14519:  sessä markkinatilanteessa pysty siirtämään kus-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14520:  tannusten nousua tuotteidensa hintaan. Kor-
14521:  kean kustannustason maassa ongelmat korostu-                   Miten Hallitus aikoo jatkossa turvata
14522:  vat entisestään.                                            ympäristötuen tasapuolisen myöntämi-
14523:     Ympäristötuen hyvästä perustasta ja ehtope-              sen, ja
14524:  rusteisesta muodosta huolimatta ympäristötuen                  aikooko Hallitus muuttaa ympäristö-
14525:  eri osa-alueisiin ei kuitenkaan ole suunnattu va-           tuen saamisen ehtoja ennen seuraavaa vii-
14526:  roja siten kuin olisi tarkoituksenmukaista. Esi-            sivuotiskautta?
14527:  merkiksi vuoden 1995 jälkeen ei ole enää tehty
14528: 
14529:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
14530: 
14531:                                          Heikki Koskinen /kok
14532: 
14533: 
14534: 
14535: 
14536: 270136
14537: 2                                            KK 908/1997 vp
14538: 
14539: 
14540: 
14541: 
14542:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14543: 
14544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lyttäviä erityistukisopimuksia oli vuoden 1997
14545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alussa voimassa noin 11 000 kappaletta. Lisä-
14546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        määrärahan turvin tehtäneen tänä vuonna sopi-
14547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki            mukset kaikista hyväksymiskelpoisista, vireillä
14548: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          olevista hakemuksista happamien sulfaattimai-
14549: n:o 908:                                               den kalkitukseen liittyviä hakemuksia lukuun
14550:                                                        ottamatta. Tämä merkitsee useita tuhansia uusia
14551:           Miten Hallitus aikoo jatkossa turvata        erityistukisopimuksia. Kalkitussopimuksille ase-
14552:        ympäristötuen tasapuolisen myöntämi-            tetut tavoitemäärät saavutettiin ja niihin ympä-
14553:        sen,ja                                          ristöohjelmassa tavoitteeksi asetettu määräraha
14554:           aikooko Hallitus muuttaa ympäristö-          ylitettiin jo vuonna 1995. Tällä hetkellä voimassa
14555:        tuen saamisen ehtoja ennen seuraavaa vii-       olevista sopimuksista vuonna 1995 tehdyt hap-
14556:        sivuotiskautta?                                 pamien sulfaattimaiden kalkitussopimukset
14557:                                                        muodostavat lähes neljäsosan.
14558:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Erityistukisopimuksia on yhteensä 16 erilais-
14559: vasti seuraavaa:                                       ta. Vesien suojelemiseksi, maiseman hoitamisek-
14560:                                                        si ja kehittämiseksi sekä luonnon monimuotoi-
14561:    Euroopan unionin osarahoittamaan maata-             suuden edistämiseksi on ollut välttämätöntä
14562: louden ympäristötukeen on vuosittain ollut käy-        asettaa muut erityistukisopimukset kalkitussopi-
14563: tettävissä kansallinen rahoitus huomioon ottaen        musten edelle vuodesta 1996lähtien.
14564: yhteensä noin 1 570 miljoonaa markkaa. Suomi               Luonnonmukaiseen tuotantoon liittyvät sopi-
14565: sai tähän liittymissopimuksessa sovittuun mää-         mukset asetettiin vuoden 1996 sopimusten teossa
14566: rään neuvoteltua lisää osarahoitusta heinäkuus-        etusijalle. Luomusopimuksia tehtiinkin tuolloin
14567: sa 1997. Näin ollen jo tänä vuonna ympäristötu-        runsaasti ja muut sopimuksetjäivät vähemmälle.
14568: keen voidaan käyttää yhteensä noin 1 690 miljoo-       Luonnonmukaisen tuotannon sopimukset katta-
14569: naa markkaa.                                           vat tällä hetkellä lähes 100 000 hehtaaria peltoa,
14570:    Pääosa ympäristö tuesta, noin 1 380 miljoonaa       mikä on vain noin 20 000 hehtaaria maatalouden
14571: markkaa, käytetään viljelijöille peltoalan mu-         ympäristöohjelmassa tavoitteeksi asetettua vä-
14572: kaan maksettavaan perustukeen. Uusia perustu-          hemmän. Osittain tämän vuoksi v. 1997 otettiin
14573: kisitoumuksia on otettu vastaan kaikkina kolme-        luonnonmukaisen tuotannon osalta vastaan
14574: na ympäristötuen voimassaolovuonna. Maa- ja            pääasiassa vain hakemuksia, jotka koskevat lisä-
14575: metsätalousministeriön tavoitteena on, ettei pe-       alueiden liittämistä olemassa oleviin sopimuk-
14576: rustuen ehtoja juurikaan muutettaisi vuosina           siin. Lisäksi haluttiin markkinahäiriöiden estä-
14577: 1998-99, jolloin nykyinen järjestelmä on voi-          miseksi antaa kaupalle ja teollisuudelle aikaa so-
14578: massa. Poikkeuksen tästä tekevät muutamat lie-         peutua kasvaviin tuotemääriin.
14579: vennykset, jotka tuen ehtoihin on neuvoteltu               Lisämäärärahan turvin maa- ja metsätalous-
14580: EU:n komission kanssa. Näitä ovat kasvinsuoje-         ministeriön on tarkoitus v. 1998 julistaa haetta-
14581: luruiskujen testauksen määräajan siirtäminen           viksi erityistukisopimukset happamien sulfaatti-
14582: vuoden 1999loppuun sekä vuoden lisäaika lanta-         maiden kalkitussopimuksia lukuun ottamatta.
14583: varastojen rakentamiseen niille viljelijöille, jotka   Tällä turvataan ympäristöohjelmassa asetettujen
14584: ehtojen mukaan tarvitsevat lantavaraston.              ympäristönsuojelu- ja maisemanhoitotavoittei-
14585:    Tehokkaampia ympäristönhoitotoimia edel-            den toteutuminen.
14586: 
14587:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
14588: 
14589:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
14590:                                              KK 908/1997 vp                                               3
14591: 
14592: 
14593: 
14594: 
14595:                                          Tili Riksdagens Talman
14596: 
14597:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            specialstöd som förutsätter effektivare miljö-
14598: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            vårdsåtgärder i kraft. Med hjälp av ett tilläggsan-
14599: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        slag torde man i år ingå avtal omalla godtagbara
14600: dagsman Heikki Koskinen undertecknade spörs-           inlämnade ansökningar med undantag för de an-
14601: må1 nr 908:                                            sökningar som anknyter tili kalkning av sura
14602:                                                        sulfatjordar. Detta innebär flera tusen nya avtal
14603:           På vilket sätt ämnar Regeringen i fort-      om specialstöd. De mål som har uppställts för
14604:        sättningen trygga att miljöstöd beviljas        kalkningsavtalen uppnåddes och det anslag som
14605:        rättvist, och                                   uppställdes som mål i miljöprogrammet över-
14606:           ämnar Regeringen ändra villkoren för         skreds redan 1995. Av de avtal som för närvaran-
14607:        erhållande av miljöstöd före nästa fem-         de är i kraft utgör kalkningsavtalen för sura sul-
14608:        årsperiod?                                      fatjordar, vilka ingicks år 1995, nästan en fjärde-
14609:                                                        del.
14610:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Det finns sammanlagt 16 olika specialstödsav-
14611: anföra följande:                                       tal. Det har varit nödvändigt att prioritera de
14612:                                                        övriga specialstödsavtalen framom kalkningsav-
14613:     För det miljöstöd för jordbruket som delfinan-     talen fr.o.m. år 1996 för att man skall kunna
14614: sieras av Europeiska unionen, har varje år stått       skydda vattnen, vårda och utveckla landskapet
14615: till buds sammanlagt ca 1 570 milj. mk med beak-       samt främja den biologiska mångfalden.
14616: tande av den nationella finansieringen. Finland            De avtal som anknyter tili ekologisk produk-
14617: lyckades förhandla sig fram tili extra delfinansie-    tion prioriterades i samband med att avtalen för
14618: ring i juli 1997 utöver det belopp som överens-        1996 ingicks. Avtal om ekoproduktion ingicks i
14619: kommits i anslutningsfördraget. Således är det         stor utsträckning och de övriga avtalen hamnade
14620: möjligt att redan i år använda sammanlagt ca           i bakgrunden. A vtalen om ekoproduktion täcker
14621:  1 690 milj. mk i miljöstöd.                           för närvarande nästan 100 000 ha åker, vilket är
14622:     Största delen av miljöstödet, ca 1 380 milj. mk,   endast ca 20 000 ha mindre än det mål som
14623: används för det basstöd som betalas tili jordbru-      uppställdes i miljöprogrammet för lantbruket.
14624: kare enligt åkerareal. Nya basstödsförbindelser        Delvis på grund av detta tog man i fråga om
14625: har tagits emot under alla tre år som miljöstödet      ekologisk produktion år 1997 i huvudsak endast
14626: har varit i kraft. Jord- och skogsbruksministeri-      emot ansökningar som gällde anslutning av till-
14627: ets mål är att villkoren för basstödet inte nämn-      läggsområden tili existerande avtal. Dessutom
14628: värt ändras under åren 1998 och 1999, då det           ville man för att förhindra marknadsstörningar
14629: nuvarande systemet är i kraft. Ett undantag från       ge handeln och industrin tid att anpassa sig tili ett
14630: detta utgör några Iättnader som har tagits in i        växande antal produkter.
14631: villkoren för stödet efter förhandlingar med EU-           Jord- och skogsbruksministeriet har för av-
14632: kommissionen. Dessa är bl.a. en framflyttning av       sikt att år 1998 med hjälp av ett tilläggsanslag
14633:  tidsfristen för testning av växtskyddssprutor tili    ledigförklara avtal om specialstöd, med undan-
14634:  utgången av 1999 samt ett års förlängd tid för        tag för avtal om kalkning av sura sulfatjordar.
14635:  byggande av gödselstäder när det gäller jordbru-      På detta sätt garanteras att miljöprogrammets
14636:  kare som enligt villkoren behöver en gödselstad.      mål i fråga om miljövård och vård av landska-
14637:      Vid ingången av 1997 var ca 11 000 avtal om       pet kan nås.
14638: 
14639:      Helsingfors den 17 oktober 1997
14640: 
14641:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
14642:                                              KK 909/1997 vp
14643: 
14644: Kirjallinen kysymys 909
14645: 
14646: 
14647: 
14648: 
14649:                                     Kari Rajamäki /sd: Telepalveluiden käyttäjien oikeudesta saada
14650:                                         käyttöönsä teleliikenteen tunnistamistietoja
14651: 
14652: 
14653:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14654: 
14655:     Yksi keskeisimmistä käyttäjien ja teleyritysten    nasta johtuen. Valiokunnan mukaan telelaskun
14656: välisistä ristiriidoista ovat laskutukseen liittyvät   maksamiseen velvolliselle täydellisten tunnista-
14657: epäselvyydet. Nykytekniikka mahdollistaa entis-        mistietojen antaminen edellyttäisi perustuslain-
14658: tä tarkempien laskutusselvitysten antamisen. Tä-       säätämisjärjestystä.    Perustuslakivaliokunnan
14659: män vuoden 1 päivään kesäkuuta voimassa ol-            lausunnon mukaan perustuslainsäätämisjärjes-
14660: leen teletoiminta-asetuksen mukaan Iiittymän           tys tulisi kysymykseen mm. tilanteessa, jossa
14661: neljää viimeistä numeroa ei pääsääntöisesti saa-       työnantajalle annettaisiin oikeus saada täydelli-
14662: nut antaa edes telelaskun maksamiseen velvolli-        sinä numerotiedot työntekijänsä puheluista.
14663: selle. Tällä on ollut selkeät haittavaikutuksensa         Eduskunta päätyi vielä tässä vaiheessa nykyti-
14664: epäselvien tilanteiden ratkaisemisen osalta. Niin      lanteen säilyttämiseen tunnistamistietojen osal-
14665: kuluttajajärjestöt, teleyritykset kuin valituksia      ta. Hyväksyessään telemarkkinalain eduskunta
14666: käsittelevät viranomaisetkin ovat pitäneet erit-       kuitenkin edellytti ponnessaan, että hallituksen
14667: täin tärkeänä erimielisyyksien vähentäjänä tele-       tulee nopealla aikataululla antaa uusi hallituksen
14668: liittymän täydellisten tunnistamistietojen luovut-     esitys telepalveluiden käyttäjien oikeudesta saa-
14669: tamista laskun maksajalle. Palvelunumeroiden           da käyttöönsä teleliikenteen tunnistamistietoja.
14670: osalta tunnistamistiedot on jo nyt voitu antaa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14671: täydellisinä. Tällä on ollut selvästi riitoja vähen-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14672: tävä vaikutus.                                         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14673:     Hallituksen esityksessä telemarkkinalaiksi         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14674:  (HE 163/1996 vp) hallitus ehdotti, että laskun
14675:  maksajalle voitaisiin antaa täydelliset tunnista-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14676:  mistiedot teleliittymästä soitetuista puheluista.            ryhtyä eduskunnan telemarkkinalain
14677:  Eduskunnan liikennevaliokunta oli pitkälti halli-            säätämisen yhteydessä hyväksymän tun-
14678:  tuksen esityksen mukaisella kannalla. Eduskun-               nistamistietoja koskevan ponnen johdos-
14679:  ta ei kuitenkaan säätänyt asiaa hallituksen esi-             ta?
14680:  tyksen mukaisesti perustuslakivaliokunnan kan-
14681: 
14682:       Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
14683: 
14684:                                            Kari Rajamäki /sd
14685: 
14686: 
14687: 
14688: 
14689:  270136
14690: 2                                        KK 909/1997 vp
14691: 
14692: 
14693: 
14694: 
14695:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
14696: 
14697:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     laan Euroopan parlamentin ja neuvoston direk-
14698: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tiiviä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyy-
14699: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    den suojasta televiestinnän alalla ja erityisesti
14700: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-    digitaalisessa monipalveluverkossa (ISDN) ja
14701: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      yleisissä digitaalisissa matkaviestinverkoissa. Di-
14702: 909:                                               rektiivi tullee voimaan 1.1.1998. Liikenneminis-
14703:                                                    teriö on jo aloittanut sen täytäntöönpanemiseksi
14704:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo   tarvittavan lain valmistelun. Säännös telelasku-
14705:          ryhtyä eduskunnan telemarkkinalain        jen erittelystä on tarkoituksenmukaista ottaa tä-
14706:          säätämisen yhteydessä hyväksymän tun-     hän lakiin. Hallituksen esitys pyritään valmiste-
14707:          nistamistietoja koskevan ponnen johdos-   lemaan niin, että luonnollisen henkilön oikeus
14708:          ta?                                       saada laskutettujen puhelujen tunnistamistietoja
14709:                                                    laajenee.
14710:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Uusi lainsäädäntö on tarkoitus saattaa voi-
14711: vasti seuraavaa:                                   maan direktiivin edellyttämällä tavalla lokakuu-
14712:                                                    hun 1998 mennessä.
14713:     Euroopan unionissa viimeistellään parhail-
14714:        Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
14715:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
14716:                                           KK 909/1997 vp                                          3
14717: 
14718: 
14719: 
14720: 
14721:                                        Tili Riksdagens Talman
14722: 
14723:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        handling av personuppgifter och skydd för pri-
14724: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande        vatlivet inom telekommunikationsområdet, sär-
14725: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    skilt när det gäller det digitala flertjänstnätet
14726: dagsman Kari Rajamäki undertecknade spörs-         (ISDN) och allmänt tillgängliga digitala mobila
14727: mål nr 909:                                        nät. Direktivet torde träda i kraft den 1 januari
14728:                                                    1998. Trafikministeriet har redan påbörjat be-
14729:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-     redningen av en lag som är nödvändig för att
14730:        ta med anledning av den kläm om num-        direktivet skall genomföras. Det är ändamålsen-
14731:        merpresentation som riksdagen godkän-       ligt att ta in en bestämmelse om specificering av
14732:        de i samband med att telemarknadslagen      teleräkningar i denna lag. Regeringspropositio-
14733:        stiftades?                                  nen skall om möjligt beredas så att en fysisk
14734:                                                    persons rätt att få nummerpresentationer på fak-
14735:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      turerade samtai utvidgas.
14736: anföra följande:                                      Avsikten är att den nya lagstiftningen skall
14737:                                                    träda i kraft före oktober 1998 på det sätt som
14738:   Inom Europeiska unionen finslipas som bäst       direktivet föreskriver.
14739: Europaparlamentets och rådets direktiv om be-
14740:      Helsingfors den 10 oktober 1997
14741: 
14742:                                                                       Trafikminister Matti Aura
14743:                                               KK 910/1997 vp
14744: 
14745: Kirjallinen kysymys 910
14746: 
14747: 
14748: 
14749: 
14750:                                     Kari Kantalainen /kok: Kartonkikonetuotannon lakkauttamisen
14751:                                         teollisuuspoliittisesta merkityksestä
14752: 
14753: 
14754:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14755: 
14756:     Valmetin Tampereen tehtaiden osalta on ta-          vaikutukset alihankinnan pOISJaannin vuoksi
14757: pahtumassa aivan lähiaikoina massiivisia muu-           ovat huomattavasti suuremmat.
14758: toksia, jotka aiheuttavat pysyviä vaikutuksia ta-           Uutta toimintamallia on perusteltu kannatta-
14759: lousalueen yritystoimintaan ja työllisyyteen. On        vuuden parantamisella. Tällä hetkellä tilanne ei
14760: erittäin tärkeää, että ennen lopullisten päätösten      kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Ei ole tie-
14761: tekemistä kaikki muutokseen liittyvät tiedot ovat       dossa, onko esim. tehtaiden alasajosta syntyvät
14762: julkisen keskustelun kohteena ja päättäjien tie-        arviolta 70-80 miljoonan markan kustannukset
14763: dossa muuallakin kuin Valmetin johdossa.                otettu laskelmia tehtäessä huomioon.
14764:     Tämänhetkisten suunnitelmien mukaan Val-                Henkilöstölie ei ole esitetty luotettavaa ]askel-
14765: met on siirtämässä kartonkikonetoiminnan                maa toiminnan paremmasta kannattavuudesta
14766: Ruotsiin Karlstadin tehtaille. Tällä olisi suuria       Ruotsissa. Karlstad tarvitsee 30--40 asiantunti-
14767: alueellisia ja kansallisia vaikutuksia.                 jahenkilöä saadakseen kartonkikoneliiketoimin-
14768:     Valmetin sisällä teknologia ja alan asiantunti-     nan pyörimään. Tampereen yksikkö ei tarvitsisi
14769: juus siirretään Ruotsiin ja maailmanluokan              ketään jatkaakseen koneiden valmistusta! Liike-
14770: huippuosaamisesta luovutaan. Siirto merkitsee           toiminta saadaan kannattavaksi oikeilla strategi-
14771: noin 300 toimihenkilön jäämistä vaille työtä. Il-       silla liiketoimintaratkaisuilla ja johtamispolitii-
14772:  man tuoteosaamista ja tuotteen hallintaa ei tarvi-     kalla. Lisäksi on huomionarvoista, että Valmetin
14773:  ta myöskään tuotteen valmistusta, joten noin 200       henkilöstö on saatujen tietojen mukaan ollut val-
14774:  työntekijää jää vaille työtä. Koska siirtohaluk-       mis uudistamaan palkkausrakennettaan merkit-
14775:  kuus on erittäin pieni, vain 2-3 %, ei teknologia-     tävästi joustavammaksi ja tuottavuuden kautta
14776:  siirto tule onnistumaan helposti, ja erittäin suuri    kannustavammaksi.
14777:  todennäköisyys on, että Valmet menettää kar-               Onko kyse siitä, että Valmetin sitoumusten
14778:  tonkikoneliiketoiminnan kokonaan ja 500 hen-           Tampella Papertechin ostamisen osalta tultua
14779:  kilöä etsii uutta työpaikkaa ja satoja siirtyy työt-   täytetyiksi (5 vuotta) vanha kilpailija tapetaan
14780:  tömyyskortistoon.                                      Valmetin konsernijohdon käskystä seurannais-
14781:     Vaikutukset Tampereen seudun pienyritystoi-         vahingoista ja -vaikutuksista piittaamatta.
14782:  mintaan ovat myös huomattavat. Alihankintaa                Nämä tosiasiat huomioon ottaen on kysyttä-
14783:  ei Karlstadin yksikkö tule todennäköisesti otta-       vä, mitä lisäarvoa ja tehokkuutta tehtaiden lo-
14784:  maan Suomesta, joten noin 150 000 tuntia työtä         pettaminen Tampereelta tuo Valmetille.
14785:  siirtyy alihankkijoille Ruotsiin. Tämä merkitsee           Toiminnan siirtämisellä Ruotsiin on myös
14786:  noin 120-150 henkilön työpanoksen suoranais-           muita laajoja vaikutuksia. Saksalainen Voith on
14787:  ta poistumista Tampereen talousalueelta ja noin        perustanut juuri toimistonsa Helsinkiin, joten il-
14788:  30 miljoonan markan puuttumista pienyrittäjien         meistä on, että osa Valmetin asiakkaista, so. suu-
14789:  tuloksesta.                                            ret paperi- ja kartonkitehtaat, ovat jo nyt vahvis-
14790:      Valmetin alihankinta niin suunnittelutyön          tamassa kontakteja saksalaiseen valmistajaan.
14791:  kuin valmistuksenkin osalta on ns. vaativaa ali-       Näin suomalaiset yhtiöt hankkivat koneita ja
14792:  hankintaa. Toisin sanoen Valmet on kehittämäs-         koneuusintoja saksalaisilta valmistajilta! Pelko-
14793:   sä alihankkijoiden osaamistasaa töillään, mikä        na onkin, että näin menetetään koko kartonki-
14794:  näin vaikuttaa pienyritysten laadun kehittymi-         konebusiness ulkomaisille kilpailijoille.
14795:   seen. Tämä toiminta päättyy uusien suunnitel-            Yhteenvetona tehdyistä päätöksistä ja käytä-
14796:   mien toteutuessa ja pysäyttää monen pienyrityk-       vistä neuvotteluista on todettu, että YT-neuvot-
14797:   sen Iaaduntuottokyvyn. Välilliset toimeentulo-        telut ovat kulissi jo tehdyille päätöksille, koska
14798: 
14799: 270136
14800: 2                                         KK 910/1997 vp
14801: 
14802: Karlstad on saanut t01mmnan laajentamiselle         häviäminen eivät aiheuta minkäänlaisia reakti-
14803: investointiluvat ja rekrytointi on käynnistetty.    oita tai toimenpiteitä päättäjien taholla.
14804: Messukylän alihankintapaja-ajatuksen tutkimi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14805: nen ei pidä taitotietoa Tampereella ja on liike-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14806: ideana todennäköisesti vailla reaalisia mahdolli-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14807: suuksia.                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14808:    Tampere on menettänyt kenkäteollisuuden ja
14809: tekstiiliteollisuuden ja on menettämässä merkit-              Mikä on Suomen teollisuuspoliittinen
14810: tävän osan metalliteollisuutta. Ironista on, että          linja tilanteessa, jossa maasta on katoa-
14811: paperiteollisuuden sopimuskiista 54 henkilön               massa korkeatasoista osaamista ja teolli-
14812: osalta Nokialla sai koko valtakunnan päättäjät             suutta, sekä
14813: ja median liikkeelle, mutta 500 henkilön työpai-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14814: kan ja lukuisien pienyritysten katoaminen sekä             ryhtyä Valmetin Tampereen tehtaiden
14815: korkeatasoisen teknologian siirto Ruotsiin ja              säilyttämiseksi?
14816: mahdollisesti koko kartonkikoneliiketoiminnan
14817: 
14818:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
14819: 
14820:                                        Kari Kantalainen /kok
14821:                                             KK 910/1997 vp                                             3
14822: 
14823: 
14824: 
14825: 
14826:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14827: 
14828:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ten arvioiden mukaan Tampereelle jäisi noin 50
14829: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         henkilön liiketoiminta yksikkö. Kartonkikoneita
14830: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koskeva tutkimus- ja kehitystoiminta keskitettäi-
14831: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Kari             siin pääosin Inkeroisiin, missä kartonkikoeko-
14832: Kantalaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        neen uusinta aloitetaan jo tänä vuonna. Tampe-
14833: sen n:o 910:                                          reen tehtaan varsinainen tuotantotoiminta siir-
14834:                                                       rettäisiin lähinnä Valmetin muihin Suomen yksi-
14835:           Mikä on Suomen teollisuuspoliittinen        köihin Rautpohjaan ja Karhulaan ja osin myös
14836:        linja tilanteessa, jossa maasta on katoa-      Karlstadiin. Keskeisenä syynä kartonkiliiketoi-
14837:        massa korkeatasoista osaamista ja teolli-      mintojen uudelleenjärjestelyyn ja siirtymiseen
14838:        suutta, sekä                                   Tampereelta muualle on yhtiön johdon mukaan
14839:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kartonkikoneliiketoiminnan epätyydyttävä tu-
14840:        ryhtyä Valmetin Tampereen tehtaiden            loskehitys.
14841:        säilyttämiseksi?                                  Valtio on edelleen pääomistajan asemassa
14842:                                                       Valmet Oy:ssä noin 20 %:n osuudellaan. Tämän
14843:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mukaisesti valtio pyrkii vaikuttamaan Valmetin
14844: vasti seuraavaa:                                      suunnitelmien toteuttamiseen siten, että muu-
14845:                                                       tokset erityisesti työpaikkojen vähentämisen
14846:    Menneinä aikoina ns. TVW-yhteistyön puit-          suhteen olisivat mahdollisimman hallittuja ja sa-
14847: teissa Tampella, Valmet ja Wärtsilä olivat vallit-    malla yrityksen kilpailukyvyn kannalta perustel-
14848: sevan yhteisymmärryksen mukaan keskittyneet           tuja. Valtio seuraa luonnollisesti myös yrityksen
14849: kukin omiin tuotteisiinsa: Tampella kartonkiko-       strategian toimivuutta ja sen vaikutuksia omista-
14850: neisiin, Valmet paperikoneisiin ja Wärtsilä jälki-    jaintressinsä näkökulmasta. Ymmärrettävästi
14851: käsittely laitteisiin. TVW-yhteistyö purkautui        valtio ei kuitenkaan pyri asettamaan yhtiölle lii-
14852: 1980-luvun puolivälissä, minkä jälkeen Valmet         ketaloudellisesti kannattamaUomia velvoitteita.
14853: osti KMW:n kartonkikonetuotannon Karlsta-                Mikäli Valmetin tämänhetkinen suunnitelma
14854: dista Ruotsista ja ryhtyi sitä kehittämään. Tam-      toteutettaisiin, jäisi sen kartonkikonetuotannos-
14855: pereen kartonkikonetuotanto ja massankäsitte-         ta työn määrällä mitattuna yli puolet Suomeen.
14856: lylaitetuotanto siirtyivät Valmetin omistukseen       Tällöin myös edellytykset yhteistyön jatkumisel-
14857: myöhemmin Tampella Paperteck Oy:n yritys-             le nykyisten alihankkijoiden kanssa säilyvät.
14858: kaupan yhteydessä vuonna 1992.                        Valmetin Tampereen yksikössä käytävien yt-
14859:    Valmet on muutaman viime vuoden aikana             neuvottelujen yhteydessä on sovittu, että käyn-
14860: läpikäynyt voimakkaan laajentumis- ja muutos-         nistetään selvitys mahdollisuudesta aloittaa ali-
14861: vaiheen. Parhaillaan yhtiön tuotantoa ja toimin-      hankintaan perustuvaa yritystoimintaa Messu-
14862: toja kehitetään vastaamaan tehtyjä strategiava-       kylässä mahdollisesti vapautuvissa tuotantoti-
14863: lintoja. Valmetin kartonki-ja paperikonetuotan-       loissa. Selvitystyöstä, joka valmistuu marras-
14864: to on paloiteltu ns. tuotetehtaisiin. Enää ei tehdä   kuun loppuun mennessä, vastaavat yhteisvas-
14865: kokonaista konetta yhdessä paikassa vaan ko-          tuullisesti Valmet, Tampereen kaupunki ja pai-
14866: neen komponentit tulevat eri tuotetehtailta. Eri-     kallinen Työvoima- ja elinkeinokeskus.
14867: koistumalla ja riittävän suurella yksikkökoolla          Hallituksen elinkeinopoliittisen linjan mu-
14868: Valmet vahvistaa toimintansa tehokkuutta ja           kaan julkinen valta on johdonmukaisesti keskit-
14869: parantaa kilpailukykyään. Tähän strategiaan           tynyt parantamaan yritysten toimintaympäris-
14870: perustuen Valmet suunnittelee myös kartonkiko-        töä tavoitteenaan luoda mahdollisimman hyvät
14871: neiden valmistuksensa uudelleenjärjestämistä.         edellytykset yritysten toiminnalle sekä uusien yri-
14872:    Valmetin suunnitelmien mukaan Ruotsin              tystenja työpaikkojen synnylle. Uusimmat aseet
14873: Karlstadiin keskitettäisiin kartonkikoneliiketoi-     tämän linjan toteuttamisessa kauppa- ja teolli-
14874: minta eli markkinointi, myynti, suunnittelu ja        suusministeriön hallinnonalalla ovat Työvoima-
14875: projektinjohtotehtävät. Kuitenkin aivan viimeis-      ja elinkeinokeskukset. Pirkanmaan TE-keskus
14876: 4                                        KK 910/1997 vp
14877: 
14878: selvittää parhaillaan mahdollisuuksia osallistua    vuoden 1996 vastaaviin tarkoituksiin ohjatun
14879: mm. seuraaviin hankkeisiin: Tampereen teknilli-     määrän. Lisäksi rautatieyhteyksien sähköistä-
14880: sen korkeakoulun tietotekniikan osaston raken-      minen Poriin ja Raumalle sekä Turkuun ja Hel-
14881: taminen, tietoliikenneverkkoihin perustuvan si-     sinki-Tampere-moottoritie parantavat Tam-
14882: sältötuotannon kehittymistä tukevan multime-        pereen logistista asemaa merkittävästi.
14883: diakeskuksen perustaminen ja terveysteknolo-           Edellä mainittuja toimenpiteitä mahdolli-
14884: giakeskus FinnMedin laajennus. Kuten hiljat-        suuksien mukaan edistämällä hallitus pyrkii yh-
14885: tain olen eduskunnassa esittänyt, myös Teknolo-     dessä paikallisten toimijoiden kanssa kehittä-
14886: gian kehittämiskeskus TEKES on lisännyt pa-         mään olosuhteita Tampereen alueella niin, että
14887: nostustaan Pirkanmaalle. Kuluvan vuoden             edellytykset niin korkean teknologian yritysten
14888: elokuun loppuun mennessä TEKES oli kanavoi-         kuin niitä tukevien alihankkijoiden, tuotannon
14889: nut yrityksille suunnattuja tuotekehitysavustuk-    ja palveluiden toiminnalle, kehittymiselle ja
14890: sia ja tutkimusavustuksia Pirkanmaan alueelle       uusien yritysten synnylle olisivat mahdollisim-
14891: noin 110 miljoonaa markkaa, mikä ylittää koko       man suotuisat.
14892: 
14893:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
14894: 
14895:                                                    Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
14896:                                            KK 910/1997 vp                                               5
14897: 
14898: 
14899: 
14900: 
14901:                                        Tili Riksdagens Talman
14902: 
14903:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Karlstad i Sverige. Enligt de allra senaste upp-
14904: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       skattningarna skall dock en affårsverksamhets-
14905: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     enhet med cirka 50 anställda bli kvar i Tammer-
14906: man Kari Kantalainen undertecknade spörsmål          fors. Forsknings- och utvecklingsverksamheten
14907: nr 910:                                              kring kartongmaskinerna skall koncentreras hu-
14908:                                                      vudsakligen tili lngerois, där förnyande av kar-
14909:            Viiken är Finlands industripolitiska      tongprovmaskinen kommer att påbörjas redan i
14910:        linje i en situation där know-how och         år. Den egentliga produktionsverksamheten
14911:        högteknologibaserad industri håller på        skall flyttas från fabriken i Tammerfors i första
14912:        att försvinna ur landet samt                  hand tili Valmets andra enheter i hemlandet,
14913:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     Rautpohja och Karhula, men delvis också tili
14914:        i syfte att bibehålla Valmets Tammerfors-     Karlstad. Den viktigaste orsaken till omorgani-
14915:        fabriker?                                     sationen av den affårsverksamhet som rör kar-
14916:                                                      tongmaskinerna är enligt företagsledningen otill-
14917:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        fredsställande resultatutveckling.
14918: anföra följande:                                        Staten med sina ca 20% är fortfarande huvud-
14919:                                                      ägare tili Valmet Ab. 1 enlighet med detta försö-
14920:    1 gångna tider, inom ramen för det s.k. TVW-      ker staten påverka förverkligandet av Valmets
14921: samarbetet, hade Tampella, Valmet och Wärtsilä       planer så att ändringarna, speciellt när det gäller
14922: enats om att var och en koncentrerar sig på sina     nedskärning av arbetskraften, skall vara så kon-
14923: egna produkter: Tampella på kartongmaskiner,         trollerade som möjligt men samtidigt motiverade
14924: Valmet på pappersmaskiner och Wärtsilä på ef-        med tanke på företagets konkurrenskraft. Dess-
14925: terbehandlingsanordningar. TVW-samarbetet            utom följer staten i egenskap av ägare naturligt-
14926: tog slut i mitten av 1980-ta1et, varefter Valmet     vis också upp utvecklingen av företagets strategi
14927: köpte KMW:s kartongmaskinsproduktion i               och dess effekter. Det är helt förståeligt att staten
14928: Karlstad, Sverige, och började utveckla den. Till-   inte har för avsikt att ålägga bolaget företagseko-
14929: verkningen av kartongmaskiner och massabear-         nomiskt olönsamma förpliktelser.
14930: betningsanordningar i Tammerfors övergick se-           Om Valmets nuvarande pian förverkligades,
14931: dan i Valmets ägo i samband med Tampella Pa-         skulle mer än hälften av dess kartongmaskinstill-
14932: perteck-afTåren år 1992.                             verkning, med arbetsmängd mätt, bli kvar i Fin-
14933:     Under några få år har Valmet genomlevt en        land. Därvid skulle också förutsättningarna för
14934: period av stark expansion och stora förändring-      ett fortsatt samarbete med nuvarande underleve-
14935: ar. För tillfållet utvecklas bolagets produktion     rantörer kunna bibehållas. 1 samband med för-
14936: och verksamheter för att de skall kunna svara        handlingar inom samarbetsgruppen vid Valmets
14937: mot gjorda strategival. Valmets produktion av        Tammerforsenhet har man kommit överens om
14938: kartong- och pappersmaskiner har styckats i s.k.     att utreda möjligheten att starta företagsverk-
14939: produktfabriker. En maskin tillverkas inte längre    samhet på underlevenrantörbasis i de produk-
14940: i sin helhet på ett och samma ställe utan kompo-     tionsutrymmen som eventuellt blir lediga i Mes-
14941: nenterna kommer från flera olika produktfabri-       suby. För utredningsarbetet, som skall vara slut-
14942: ker. Genom specialisering och tillräckligt stora     fört före utgången av november, svarar Valmet,
14943: enheter strävar Valmet efter förbättrad effekti-     Tammerfors stad och den lokala arbetskrafts-
14944: vitet och ökad konkurrenskraft. Utgående från        och näringscentralen gemensamt.
14945: denna strategi planerar Valmet också en omlägg-         Enligt regeringens näringspolitiska linje har
14946: ning av kartongmaskinstillverkningen.                den offentliga makten konsekvent koncentrerat
14947:     Enligt Valmets planer skall den afTårsverk-      sig på att förbättra företagens verksamhetsmiljö i
14948:  samhet som gäller kartongmaskinerna, dvs.           syfte att skapa bästa möjliga förutsättningar för
14949:  marknadsföringen, försäljningen, planeringen        företagens verksamhet och för uppkomsten av
14950:  och projektledaruppgifterna, koncentreras till      nya företag och nya arbetsplatser. Det nyaste
14951: 6                                        KK 910/1997 vp
14952: 
14953: instrumentet vid omsättandet av denna linje i       ningsstöd tili företagen i Birkaland, vilket över-
14954: praktiken inom handels- och industriministeriets    skrider det totala stödbeloppet som kanalisera-
14955: förvaltningsområde är arbetskrafts- och närings-    des tili motsvarande ändamål under 1996. Dess-
14956: centralerna. Birkalands arbetskrafts- och nä-       utom förbättras Tammerfors logistiska läge
14957: ringscentral utreder som bäst möjligheterna att     märkbart tack vare motorvägen mellan Helsing-
14958: delta i bl.a. följande projekt: byggandet av en     fors och Tammerfors samt elektrifieringen av
14959: avdelning för informationsteknik vid Tammer-        järnvägen tili Björneborg och Raumo samt Åbo.
14960: forstekniska högskola, grundandet av ett multi-        Genom att i görligaste mån främja ovan
14961: mediacenter som stöder utvecklingen av infor-       nämnda åtgärder strävar regeringen efter att i
14962: mationsproduktion som baserar sig på telekom-       samarbete med lokala operatörer utveckla för-
14963: munikationsnät och utvidgningen av hälsotek-        hållandena i Tammerforsregionen så att såväl
14964: nologicentret FinnMed. Som jag nyligen har          högteknologiföretagen som de underleverantö-
14965: framfört i riksdagen har också Teknologiska ut-     rer, den produktion och de tjänster som stöder
14966: vecklingscentralen TEKES ökat sin satsning på       dem skall ha så bra förutsättningar som möjligt
14967: Birkaland. Vid utgången av augusti månad inne-      med tanke på deras verksamhet och utveckling
14968: varande år hade TEKES kanaliserat ca 110 mil-       samt uppkomsten av nya företag.
14969: joner mark i produktutvecklings- och forsk-
14970: 
14971:      Helsingfors den 22 oktober 1997
14972: 
14973:                                                    Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
14974:                                             KK 911/1997 vp
14975: 
14976: Kirjallinen kysymys 911
14977: 
14978: 
14979: 
14980: 
14981:                                    Timo lhamäkilkok: Suunuuskan asemasta Ahvenanmaan tupakka-
14982:                                       laissa
14983: 
14984: 
14985:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14986: 
14987:    Ahvenanmaan tupakkalaki tuli voimaan                  Ahvenanmaa ja sen lipun alla risteilevät suuret
14988: 1.10.1997. Lakiin on sisällytetty Suomen uudiste-     ruotsinlaivat ovat suomalaisen nuuskaamisen
14989: tun tupakkalain säädökset lukuun ottamatta            keskeisin ylläpitäjä. Toiminta on ristiriitaista
14990: suunuuskan myyntikieltoa. Tiettävästi säädös si-      myös suomalaisen terveys- ja tupakoinninvähen-
14991: sältyi virkamiesten valmistelemaan lakiehdotuk-       tämispolitiikan kanssa.
14992: seen, mutta asia poistettiin laista lain säätämisen      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14993: yhteydessä.                                           jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
14994:    EU :ssa on suunuuskan myyntikieltodirektiivi.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14995: Suomi on EU :n jäsenenä velvollinen panemaan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14996: toimeen EU-direktiivit. Suomi ja Ahvenanmaa
14997: eivät ole sopineet EU:n kanssa mistään poik-                   Onko Hallitus tietoinen, että Ahve-
14998: keuksesta suunuuskan myyntikieltoon Ahve-                    nanmaa uhmaa yleiseurooppalaista suu-
14999: nanmaan osalta. Ahvenanmaan tupakkalaki on                   nuuskan myyntikieltoa vastoin Suomen,
15000: siten ristiriidassa EU:n suunuuskan myyntikiel-              Ahvenanmaan ja Euroopan unionin sol-
15001: todirektiivin kanssa. Suomi voidaan haastaa                  mimia sopimuksia, ja
15002: asiasta EU-tuomioistuimeen.                                    mitä Hallitus aikoo tehdä asian saatta-
15003:                                                              miseksi päiväjärjestykseen?
15004: 
15005:      Helsingissä l päivänä lokakuuta 1997
15006: 
15007:                                           Timo Ihamäki /kok
15008: 
15009: 
15010: 
15011: 
15012:  270136
15013: 2                                          KK 911/1997 vp
15014: 
15015: 
15016: 
15017: 
15018:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15019: 
15020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Maakuntapäivät poisti tämän kiellon. Maakun-
15021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tapäivät oli ilmeisesti siinä käsityksessä, että sillä
15022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     oli yhteisön oikeuden mukaan oikeus tähän.
15023: le jäsenelle kansanedustaja Timo Ihamäen näin        Maakuntalaista antamassaan lausunnossa kor-
15024: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 911:             kein oikeus katsoi, että yhteisön tupakkadirektii-
15025:                                                      viä ei ole pantu täytäntöön asianmukaisesti, kun
15026:          Onko Hallitus tietoinen, että Ahve-         siihen ei sisälly nuuskakieltoa. Korkein oikeus
15027:        nanmaa uhmaa yleiseurooppalaista suu-         katsoi kuitenkin, että tätä puutetta ei voida pitää
15028:        nuuskan myyntikieltoa vastoin Suomen,         toimivallan ylittämisenä ja että presidentti ei sen
15029:        Ahvenanmaan ja Euroopan unionin sol-          vuoksi voinut käyttää veto-oikeuttaan.
15030:        mimia sopimuksia, ja                             Voimassa oleva Suomen lainsäädäntö ei sisäl-
15031:          mitä Hallitus aikoo tehdä asian saatta-     lä oikeudellisia keinoja, joilla maakunta voitai-
15032:        miseksi päiväjärjestykseen?                   siin pakottaa säätämään tietynsisältöisiä maa-
15033:                                                      kuntalakeja. Asiaa on lähestyttävä yhteisön oi-
15034:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keuden kannalta. Se merkitsee sitä, että Euroo-
15035: vasti seuraavaa:                                     pan komissio on varsinainen valvontaviranomai-
15036:                                                      nen ja että kysymykset Ahvenanmaan lainsäätä-
15037:     Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991)         jän rikkomuksista ja laiminlyönneistä viime kä-
15038: mukaan lainsäädäntövalta on jaettu maakunnan         dessä ratkaistaan Euroopan yhteisöjen tuomiois-
15039: ja valtakunnan välillä. Tasavallan presidentti       tuimessa. Vastaajana tällaisessa asiassa on Suo-
15040: voi, hankittuaan korkeimman oikeuden lausun-         men valtio.
15041: non, määrätä maakuntalain raukeamaan koko-              Oikeusministeriö on jo vuonna 1995 lähettä-
15042: naan tai osittain, jos hän katsoo maakuntapäi-       mässään kirjeessä (3112/08/95) kiinnittänyt maa-
15043: vien ylittäneen lainsäädäntövaltansa tai maa-        kuntahallituksen huomiota siihen, että tupakka-
15044: kuntalain koskevan sisäistä tai ulkoista turvalli-   direktiiviä ei ole asianmukaisesti pantu täytän-
15045: suutta. Säännöksen tarkoituksena on sen estämi-      töön maakunnassa. Korkeimman oikeuden edel-
15046: nen, että maakuntapäivät säätäisi maakuntala-        lä mainitun päätöksen ja nyt esillä olevan kirjal-
15047: keja valtakunnan toimivaltaan kuuluvissa asiois-     lisen kysymyksenjohdosta ministeriö on lähettä-
15048: sa.                                                  nyt uuden kirjeen asiassa.
15049:     Esillä olevassa tapauksessa maakuntapäivät          Oikeusministeriö on kesällä 1997 aloittanut
15050: on antanut maakuntalain toimenpiteistä tupa-         Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista kos-
15051: koinnin rajoittamiseksi annetun maakuntalain         kevan selvityksen. Ahvenanmaan vastuu yhtei-
15052: muuttamisesta. Maakuntahallituksen esitykses-        sön oikeuden täytäntöönpanossa kuuluu keskei-
15053: sä lakiehdotukseen sisältyi ns. nuuskakielto.        siin selvitettäviin kysymyksiin.
15054: 
15055:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
15056: 
15057:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
15058:                                               KK 911/1997 vp                                               3
15059: 
15060: 
15061: 
15062: 
15063:                                           Tili Riksdagens Talman
15064: 
15065:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              budet. Lagtinget hade uppenbarligen den upp-
15066: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              fattningen att den enligt gemenskapsrätten hade
15067: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          rätt att göra så. I sitt utlåtande om landskapsla-
15068: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-                gen ansåg högsta domstolen att gemenskapens
15069: mål nr 911:                                              tobaksdirektiv inte har genomförts som sig bör
15070:                                                          eftersom lagen inte innehåller ett snusförbud.
15071:            Är Regeringen medveten om att Åland           Högsta domstolen ansåg dock att denna brist inte
15072:         i strid med de fördrag som Finland,              kan anses innebära en kompetensöverskridning
15073:         Åland och Europeiska unionen har slutit          och att presidenten därför inte kunde utöva sin
15074:         trotsar det allmäneuropeiska förbudet            vetorätt.
15075:         mot att sälja snus och                              Gällande finsk lagstiftning innehåller inte någ-
15076:            vad ämnar Regeringen göra för att             ra rättsliga medel genom vilka landskapet kunde
15077:         återföra saken tili dagordningen?                tvingas att stifta Iandskapslagar av ett visst inne-
15078:                                                          håll. Man måste närma sig saken ur gemenskaps-
15079:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            rättslig synvinkel. Det innebär att Europeiska
15080: anföra följande:                                         kommissionen är den egentliga kontrollmyndig-
15081:                                                          heten och att frågor som gäller den åländska
15082:    Enligt självstyrelselagen för Åland (1144/            1agstiftarens fe1 och försummelser i sista hand
15083: 1991) är lagstiftningsbehörigheten fördelad mel-         avgörs av Europeiska gemenskapernas domstol.
15084: Ian Iandskapet och riket. Repub1ikens president          Svarande i ett sådant mä! är finska staten.
15085: kan efter att ha inhämtat utlåtande av högsta               Justitieministeriet har redan 1995 i ett brev
15086: domstolen förordna att en landskapslag skall             (3112/08/95) fåst landskapsstyrelsens uppmärk-
15087: förfalla helt eller delvis, om han finner att lagting-   samhet vid att tobaksdirektivet inte i 1andskapet
15088: et har överskridit sin lagstiftningsbehörighet eller     har genomförts som sig bör. Efter högsta dom-
15089: att landskaps1agen rör rikets inre eller yttre sä-       sto1ens ovan nämnda avgörande och på grund av
15090: kerhet. Syftet med bestämmelsen är att förhindra         det nu föreliggande skriftliga spörsmålet harmi-
15091: att lagtinget stiftar landskapslagar i frågor som        nisteriet skickat ett nytt brev i saken.
15092: hör tili rikets behörighet.                                 Justitieministeriet har sommaren 1997 påbör-
15093:    I det före1iggande fallet har 1agtinget stiftat en    jat en utredning som syftar tili en revision av
15094: 1andskapslag om ändring av landskapslagen om             självstyrelselagen för Åland. Ålands ansvar för
15095: åtgärder för begränsning av tobaksrökningen. I           genomförandet av gemenskapsrätten hör tili en
15096: Iandskapsstyrelsens framställning innehöll 1ag-          av de viktigaste frågor som skall utredas.
15097: förslaget ett s.k. snusförbud. Lagtinget strök för-
15098: 
15099:      He1singfors den 22 oktober 1997
15100: 
15101:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
15102: 1
15103: 1
15104: 1
15105:     1
15106:     1
15107:     1
15108:         1
15109:         1
15110:         1
15111:             1
15112:             1
15113:             1
15114:                 1
15115:                 1
15116:                 1
15117:                     1
15118:                     1
15119:                     1
15120:                         1
15121:                         1
15122:                         1
15123:                                            KK 912/1997 vp
15124: 
15125: Kirjallinen kysymys 912
15126: 
15127: 
15128: 
15129: 
15130:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Tuontisatamien tullaustoiminnan tehostami-
15131:                                       sesta
15132: 
15133: 
15134:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15135: 
15136:    Suomen satamien kautta Venäjälle kulkeva          määrien volyymiä onkin nykyisestään mahdol-
15137: transitoliikenne on nopeassa vauhdissa kasva-        lista kasvattaa. Jotta näin myös kävisi, palvelu-
15138: nut. Kuitenkaan samanaikaisesti ei tullilaitos ole   toimintomme myös Suomen tullin osalta on saa-
15139: lisännyt resurssejaan, jolloin toiminta kangerte-    tava nopeaksi ja kitkattomaksi.
15140: lee ja liikennöitsijät joutuvat odottelemaan sata-      Se taas edellyttää, että tullille järjestetään riit-
15141: missa pitkiäkin aikoja, kunnes heidän lastinsa       tävät taloudelliset voimavarat, jotta se voisi vas-
15142: tullataan ja kuormaan liittyvät paperit käsitel-     tata tähän haasteeseen.
15143: lään.                                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15144:    Yhtenä esimerkkinä on Kotkassa sijaitseva         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15145: Hietasen satama, jossa viimeaikaisten tietojen       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15146: mukaan ainakin viikonloppuisin autot saavat          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15147: odotella hyvinkin pitkiä aikoja, koska illan ja
15148: yön tullaustoimintaa hoitavat henkilöresurssit                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15149: eivät riitä.                                                 ryhtyä, että tuontisatamien tullaustoi-
15150:     Venäjän talouden kasvaessa kauttakulkulii-               minta saadaan toimimaan ilman tarpee-
15151:  kenteessä satamiemme kautta kulkevien tavara-               tonta viivytystä?
15152: 
15153:      Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 1997
15154: 
15155:                      Esa Lahtela /sd                           Erkki Partanen /sd
15156: 
15157: 
15158: 
15159: 
15160:  270136
15161: 2                                             KK 912/1997 vp
15162: 
15163: 
15164: 
15165: 
15166:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15167: 
15168:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kasvaneet ja kasvun arvioidaan jatkuvan vielä
15169: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lähivuosina, vaikka Venäjän investointisuunni-
15170: olett toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          telmat Pietarin alueen satamiin vähentänevät lii-
15171: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         kennettä Suomen kautta myöhempinä vuosina.
15172: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Erityisesti Kotkan ja Haminan satamalaitokset
15173: n:o 912:                                                ovat investoineet kauttakulkuliikenteeseen ra-
15174:                                                         kentamalla lisää laituri tilaa, konttialueita ja va-
15175:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rastoja. Myös useat logistiikkayritykset ovat ra-
15176:         ryhtyä, että tuontisatamien tullaustoi-         kentaneet em. satama-alueille uusia tulli varasto-
15177:         minta saadaan toimimaan ilman tarpee-           ja.
15178:         tonta viivytystä?                                   Tullilaitokselle ED-jäsenyyteen siirtyminen
15179:                                                         vuoden 1995 alussa oli suuri muutos. Yhtäältä
15180:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tullilaitoksen työtä vähensijäsenmaiden sisäkau-
15181: vasti seuraavaa:                                        pan pääsääntöinen poistuminen tullitoiminnan
15182:                                                         piiristä. Toisaalta tulliselvitysten monimutkais-
15183:     Viimeisten kuuden vuoden aikana Itämeren            tuminen ja valtavan EY-tullisäännöstön omak-
15184: alueella on ulkomaankaupassa tapahtunut dra-            suminen lisäsi merkittävästi työtä. Vuoden 1995
15185: maattisia muutoksia. Neuvostoliiton tilalle on          aikana alkoi edelleenkinjatkuva Venäjän ja Bal-
15186: syntynyt useita valtioita, joissa kaikissa on siir-     tian viennin sekä kauttakulkuliikenteen raken-
15187: rytty asteittain markkinatalouteen ja entistä           teellinen muutos erityisesti Eteläisessä ja Itäises-
15188: avoimempaan ulkomaankauppaan. Itämeren                  sä tullipiirissä. Muutos näkyy mm. ylikansallis-
15189: alueen kautta kulkevat kauppareitit ovat perin-         ten yritysten etabloitumisessa Etelä-Suomeen.
15190: teisesti olleet tärkeitä Venäjälle, koska sen kes-      Suomea pidetään turvallisena välivarastomaana,
15191: keisimmät viennin ja tuonnin markkina-alueet            josta kuljetukset voidaan hoitaa nopeasti eteen-
15192: ovat Itämeren vaikutuspiirissä. Etäisyydet Eu-          päin. Tullilaitos onkin uudentyyppisen kansain-
15193: roopan tärkeimpiin valtamerisatamiin ovat               välisen haasteen edessä. Sen on pystyttävä tar-
15194: myös Itämeren kautta lyhyitä. Nykyään yli 40            joamaan mainituille yrityksille niiden tarvitse-
15195: prosenttia Venäjän ulkomaankaupan tavaravir-            mat tullipalvelut, muutoin ne voivat valita ase-
15196: roista kulkee Itämeren reittien kautta. Koska           mapaikakseen jonkun muun Pohjoismaan.
15197: Pietarin alueen satamat ovat vielä kehittymättö-            Nopeasti kasvanut idänvienti ja kauttakulku-
15198: miä konttiliikenteeseen, Itämeren alueen tavara-        liikenne on lisännyt ennakoitua enemmän tulli-
15199: virrat ohjautuvat logistisesti nopeisiin ja turvalli-   laitoksen työtä. Erityisesti Kotkan, Haminan ja
15200: siin Etelä-Suomen, pääasiassa Helsingin, Kot-           Helsingin satamien tavara- ja kanttiliikenne on
15201: kan, Haminan ja Turun satamiin.                         kasvanut räjähdysmäisesti. Kasvu näkyy näiden
15202:     Tällä hetkellä Kaakkois-Suomen kautta Ve-           satamien lisäksi Helsingin maaliikennekeskuk-
15203: näjälle kulkeva ns. EU :n korridori nro 9 on mää-       sessa, Helsinki-Vantaan lentotullissa, Vaalimaan
15204: rältään vilkkain rekkaliikenteen reitti läntisestä      ja Nuijamaan sekä Turun, Tampereen, Lahden,
15205: Euroopasta, yhteensä noin 1 200 rekkaa vuoro-           Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran tullitoi-
15206: kaudessa. Hieman vähemmän liikennettä on                mipaikoissa. Kaikissa em. tullitoimipaikoissa
15207: Puolan kautta (Valko-Venäjän korridori nro 2)           tullilaitoksen valvontavastuu korostuu, koska
15208: Venäjälle, syynä ovat 1-3 vuorokauden rekka-            tämä kauppa on yhteisön ulkopuolisen ns. kol-
15209: jonot Puolan ja Valko-Venäjän rajan tulliasemil-        mannen maan kauppaa. Ammattimaisesta ta-
15210: la. Puolan ja Liettuan kautta Venäjälle kulkevaa        lousrikollisuudesta kuten viinan, tupakan ja
15211: reittiä käytetään vielä vähemmän. Viron jaLat-          huumeiden salakuljetuksista sekä passitus-, vien-
15212: vian satamien kapasiteetti ei riitä suurien kontti-     tietu-ja arvonlisäveropetoksista on jo runsaasti
15213: määrien käsittelyyn. Suomi on menestynyt erin-          kokemuksia.
15214: omaisesti Itämeren alueen logistisessa kilpailus-           Jäsenmaiden tullilaitosten vaikeuksiin on
15215: sa. Tavaravirrat Suomen kautta Venäjälle ovat           kiinnitetty paljon huomiota myös yhteisön eri
15216:                                            KK 912/1997 vp                                               3
15217: 
15218: elimissä, parlamentissa, neuvostossa ja komis-       oleva parakki. Vuoden vaihteeseen mennessä
15219: siossa. Euroopan parlamentti on yhteisön passi-      valmistuvat uudet toimitilat, joissa voidaan pal-
15220: tusjärjestelmää koskevassa tutkiotavaliokunnan       velua tehostaa henkilökuntaa lisäämällä. Hieta-
15221: kertomuksessa (20.2.1997) korostanut tullitoi-       sessa on vuosina 1994 ja 1995 ollut neljä, vuonna
15222: meoja sen riittävien resurssien tärkeyttä yhteisön   1996 seitsemän tullivirkailijaa, nyt henkilövah-
15223: ja jäsenmaiden tulli- ja verotulojen turvaamises-    vuus on 10 henkilöä. Tämä henkilöstö pystyy
15224: sa.                                                  hoitamaan vain Hietasen kautta kulkevien koot-
15225:      Komission tiedonannossa Euroopan parla-         tien liikenneselvityksen ja sinetöinnin. Tavaran-
15226: mentille ja neuvostolle KOM (97) 188, 30.4.1997      tarkastuksen hoitaa Kotkan tullikamarin henki-
15227: komissio sitoutuu passitusjärjestelmien perus-       löstö.
15228: teelliseen uudistamiseen. Se on osa parlamentin          Hallitus on tietoinen itäviennin ja kauttakul-
15229: ja neuvoston hyväksymää "Tulli 2000" toiminta-       kuliikenteen työllisyyspoliittisesta ja koko kan-
15230: ohjelmaa, jota myös Suomi muidenjäsenmaiden          santaloudellisesta merkityksestä ja seuraa mai-
15231: mukana toteuttaa. Vuoden 1998 talousarvio-           nittujen alueiden kehitystä ja vaikutuksia myös
15232: ehdotukseen on otettu mm. passitusjärjestelmän       tullilaitoksen toimialueella. Edellä esitettyihin
15233:  tietokoneistamiseen tarkoitettu 1,8 milj. markan    selvityksiin ja uusiin investointeihin viitaten hal-
15234:  määräraha.                                          litus katsoo tullaustoiminnan olevan paranemas-
15235:      Tullilaitoksen selvityksen mukaan Kotkan        sa ja pyrkii edelleen osaltaan ja erityisesti laitok-
15236:  Hietasen sataman kautta kuljetettujen konttien      sen tulosohjauksesta vastuussa olevan valtiova-
15237:  määrä on kasvanut 1994 vuoden 71 386 kontista       rainministeriön avustuksella vaikuttamaan toi-
15238:  (980 827 t) 97 294 konttiin (1 273 397 t) vuonna    minnan tehostamiseen. Tullilaitoksella itsellään
15239:  1996. Vuonna 1997 elokuun loppuun mennessä          on myös mahdollisuus tehostaa toimintaansa jo
15240:  kontteja oli kuljettu 70 473 kappaletta. Maini-     nykyisillä sen käytettävissä olevilla resursseilla.
15241:  tuista määristä noin puolet on vientiä sekä ns.     Vaikka tulliaitoksessa kuten muussakin valtion-
15242:  gateway-liikennettä, joka tarkoittaa mm. väliva-    hallinnossa on henkilöstöä vähennetty viimeis-
15243:  rastointia Suomessa ja aiheuttaa tullilaitokselle   ten kymmenen vuoden aikana yli 10 prosentilla,
15244:  huomattavasti enemmän työtä kuin suora kaut-        hallitus on vuoden 1995 resurssikartoituksenjäl-
15245:  takuljetus. Helsingin Länsisataman konttimää-       keen todettujen uusien tarpeiden perusteella vuo-
15246:  rien kasvuluvut ovat samansuuntaisia Hietasen       desta 1996 lisännyt tullilaitoksen vuotuisia toi-
15247:  sataman lukujen kanssa.                             mintamäärärahoja noin 30 miljoonalla markalla.
15248:      Haminan sataman kautta kuljetettujen koot-      Lisäksi tullilaitoksella on käytössään aiemmilta
15249:   tien määrä on lisääntynyt 1994 vuoden 19 500       vuosilta säästyneitä määrärahoja, joita se voi
15250:   kontista 56 000 konttiin vuonna 1996. Arvio        joustavasti ja tarpeen mukaan kohdentaa laitok-
15251:   vuodelle 1997 on 105 000 konttia.                  sen sisällä. Hallitus tutkii jälleen vuoden 1999
15252:      Kotkan Hietasen tullitoimipaikan aukioloajat    talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä
15253:   ovat nykyisin klo 6.00-22.00 (maanantai-per-       tullilaitoksen resurssitarpeen viimeisimmän sil-
15254:  jantai) ja klo 8.00-16.00 (lauantai-sunnuntai).     loin käytettävissä olevan tiedon ja kokonaistilan-
15255:   Nykyinen toimitila on sataman portin vieressä      teen perusteella.
15256: 
15257:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
15258:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
15259: 4                                          KK 912/1997 vp
15260: 
15261: 
15262: 
15263: 
15264:                                        Tili Riksdagens Talman
15265: 
15266:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          kurrensen inom Östersjöområdet. Varuflödet via
15267: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          Finland tili Ryssland har ökat och tiliväxten fort-
15268: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      säger enligt bedömningarna under de närmaste
15269: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-       åren, även om Rysslands planer på investeringar
15270: mål nr 912:                                          i hamnarna i S:t Petersburgsområdet på sikt tor-
15271:                                                      de minska trafiken via Finland. 1 synnerhet
15272:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       hamnverken i Kotka och Fredrikshamn har gjort
15273:        ta för att förtullningen i importhamnarna     investeringar med tanke på transitotrafiken ge-
15274:        skall fås att fungera utan onödiga dröjs-     nom att bygga ut kajer, containerområden och
15275:        mål?                                          lager. Också flera av logistikföretagen har byggt
15276:                                                      ny~.tullager på de ovan nämnda hamnområdena.
15277:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Overgången tili medlemskapet i EU i början
15278: anföra följande:                                     av 1995 var en stor förändring för tullverket. Å
15279:                                                      ena sidan minskade tullverkets arbete i och med
15280:     Under de senaste sex åren har det skett drama-   att medlemsländernas interna handel tili största
15281: tiska förändringar i utrikeshandeln inom Öster-      delen föll bort från tullens verksamhet. Å andra
15282: sjöområdet. 1 stället för Sovjetunionen har nya      sidan ökade arbetsbördan märkbart av den kom-
15283: stater uppstått somalla småningom har övergått       plicerade tullklareringen och personalens behov
15284: tili marknadsekonomi och en öppnare utrikes-         av att lära sig EG:s omfattande regelverk som
15285: ~ande1 än tidigare. De handelsvägar som går via      gäller tullfrågor. Under 1995 började den föränd-
15286: Ostersjön har av tradition varit viktiga för Ryss-   ring märkas som fortfarande pågår i exporten tili
15287: land, eftersom landets viktig'!ste export- och im-   Ryssland och Baltikum och i tran~.itotrafikens
15288: portmarknader ligger inom Ostersjöns influens-       struktur, i synnerhet i Södra och Ostra tulldi-
15289: område. A vstånden tili Europas viktig~ste stora     striktet. Förändringen märks bl.a. i etableringen
15290: hamnar är korta även om resan går via Ostersjön.     av multinationella företag i Södra Finland. Fin-
15291: Numera går över 40 'Y.o av den ryska utrikeshan-     land anses vara ett tryggt land för mellanlagring,
15292: delns varuflöde via Ostersjörutterna. Eftersom       varifrån varona snabbt transporteras vidare.
15293: hamnarna i S:t Petersburgsområdet ännu inte          Tullverket står inför en ny slags internationell
15294: har beredsk~p att ta emot containertrafik, styrs     utmaning. Verket skall klara av att erbjuda de
15295: varuflödet i Ostersjöområdet tili hamnarna i söd-    nämnda företagen sådana tulltjänster som de be-
15296: ra Finland som i logistiskt hänseende är snabbare    höver, annars kan de välja att stationera sig i
15297: och tryggare, i huvudsak tili hamnarna i Helsing-    något av de andra nordiska länderna.
15298: fors, Kotka, Fredrikshamn och Åbo.                      Den snabbt växande exporten österut och
15299:     EU:s s.k. transportkorridor nr 9, som går ge-    transitotrafiken har i större utsträckning än be-
15300: nom sydöstra Finland och Ryssland, är för när-       räknat ökat tullverkets. 1 synnerhet varo- och
15301: varande den livligaste långtradarrutten från väst-   containertrafiken tili hamnarna i Kotka, Fred-
15302: ra Europa, vilket innebär ca 1 200 långtradare i     riksh~mn och Helsingfors har ökat explosionsar-
15303: dygnet sammanlagt. Trafiken genom Polen tili         tat. Okningen märks förutom i dessa hamnar
15304: Ryssland är något mindre livlig (korridor nr 2       också vid landtrafikcentralen i Helsingfors, vid
15305: genom Vitryssland). Orsaken är den 1-3 dygn          Helsingfors-Vanda flygtullstation och vid tullan-
15306: långa väntetiden i långtradarköerna tili tullsta-    stalterna i Vaalimaa, Nuijamaa, Åbo, Tammer-
15307: tionerna vid gränsen tili Polen och Vitryssland.     fors, Lahtis, Kouvola, Villmanstrand och
15308: Rutten via Polen och Lituaen tili Ryssland an-       Imatra. Tilisynsansvaret vid alla dessa fullanstal-
15309: vänds ännu mindre. De estländska och lettländ-       ter accentueras, eftersom denna handel är handel
15310: ska hamnarnas kapacitet är inte tillräcklig för      utanför gemenskapen, s.k. handel med tredje
15311: hanteringen av stora mängder containrar. Fin-        land. Man har redan omfattande erfarenhet av
15312: land har haft stor framgång i den logistiska kon-    yrkesmässig ekonomisk brottslighet, såsom
15313:                                            KK 912/1997 vp                                               5
15314: 
15315: smuggling av sprit, tobak och narkotika samt         söndag). Tullanstaltens nuvarande loka! utgörs
15316: transiterings-, exportförmåns- och mervärdes-        av en barack invid infarten till hamnen. Tili års-
15317: skattebedrägerier.                                   skiftet fårdigställs nya lokaler där servicen kan
15318:     Svårigheterna vid medlemsländernas tullan-       effektiveras genom persona1ökningar. Vid tullen
15319: stalter har också fått stor uppmärksamhet i ge-      i Hietanen fanns det fyra tulltjänstemän 1994 och
15320: menskapens olika organ, parlamentet, rådet och       1995, sju tulltjänstemän 1996 och nu är personal-
15321: kommissionen. Europaparlamentet har i utred-         styrkan 10 personer. Denna personai hinner en-
15322: ningsutskottets berättelse om gemenskapens           bart sköta trafikklareringen och plomberingen
15323: transiteringssystem (20.2.1997) betonat betydel-     av de containrar som transporteras via hamnen i
15324: sen av tullväsendet och tillräckliga resurser för    Hietanen. Varukontrollerna sköts av personalen
15325: detta då det gäller att trygga gemenskapens och      vid tullkammaren i Kotka.
15326: medlemsländernas tuli- och skatteinkomster.              Regeringen är medveten om östexportens och
15327:     I kommissionens rapport tili Europaparla-        transitotrafikens betydelse för sysselsättningspo-
15328: mentet och rådet, KOM (97) 188 30.4.1997, för-       Iitiken och hela samhällsekonomin, och följer
15329: binder sig kommissonen att göra en grundlig          utvecklingen inom de ovan nämnda områdena
15330: revidering av transiteringssystemen. Det utgör en    och verkningarna också inom tullverkets verk-
15331: del av det av parlamentet och rådet godkända         samhetsområde. Med hänvisning tili de utred-
15332: åtgärdsprogrammet "Tuli 2000", som också Fin-        ningar som nämnts ovan och tili de nya investe-
15333: land tillsammans med de övriga medlemsländer-        ringarna anser regeringen att situationen i fråga
15334: na genomför. Ett anslag på 1,8 milj. mk har tagits   om förtullningen håller på att förbättras och strä-
15335: in i 1998 års budgetförslag för bl.a. datorisering   var fortsättningsvis efter att bidra till en effekti-
15336: av transiteringssystemet.                            vare verksamhet på egen hand och i synnerhet
15337:     Enligt tullverkets utredning har antalet con-    med bistånd från finansministeriet, som är ansva-
15338: tainrar som transporterats via hamnen i Hieta-       rigt för verkets resultatstyrning. Tullverket har
15339: nen i Kotka ökat från 71 386 (980 827 t) år 1994     självt möjlighet att effektivera sin verksamhet
15340: tili 97 294 (1 273 397 t) år 1996. Vid utgången av   redan med hjälp__ av de resurser verket nu har tili
15341: augusti 1997 uppgick antalet transporterade con-     sitt förfogande. A ven om personalen har minskat
15342: tainrar tili 70 473. Av detta antal utgör hälften    med över 10% under de senaste tio åren vid
15343: export samt s.k. gateway-trafik, vilket innebär      tullverket Iiksom på andra ställen inom statsför-
15344: bl.a. mellanlagring i Finland och orsakar tullver-   valtningen, har regeringen vid sin kartläggning
15345:  ket betydligt mera arbete än direkt transitering.   av resurserna 1995 utgående från de konstatera-
15346:  Ökningen av antalet containrar i Västra hamnen      de behoven från och med 1996 ökat tullverkets
15347: i Helsingfors är av ungefår samma storleksord-       årliga anslag för omkostnader med ca 30 milj.
15348:  ning som i hamnen i Hietanen.                       mk. Dessutom har tullverket tili sitt förfogande
15349:     Antalet containrar som transporterades via       inbesparade anslag från tidigare år, som på ett
15350:  hamnen i Fredrikshamn har ökat från 19 500          flexibelt sätt och vid behov kan placeras inom
15351:  år 1994 till 56 000 år 1996. Det uppskattade        verket. Regeringen undersöker i samband med
15352:  antalet för 1997 är 105 000 containrar.             utarbetandet av budgetpropositionen för 1999
15353:     Öppethållningstiderna vid tullanstalten i ham-   på nytt tullverkets behov av resurser utgående
15354:  nen i Hietanen i Kotka är numera kl. 6.00-22.00     från de fårskaste uppgifter som finns att tillgä och
15355:  (måndag-fredag) och kl. 8.00-16.00 (lördag-         situationen i sin helhet.
15356: 
15357:      Helsingfors den 21 oktober 1997
15358: 
15359:                                                                             Minister Jouko Skinnari
15360:                                           KK 913/1997 vp
15361: 
15362: 
15363: Kirjallinen kysymys 913
15364: 
15365: 
15366: 
15367: 
15368:                                   Sakari Smeds /skl ym.: Repoveden kansallispuiston perustamisesta
15369: 
15370: 
15371: 
15372:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15373: 
15374:    Pohjois-Valkealassa ja Mäntyharjulla sijaitse-   taannoin 4 000 hehtaarin suuruisena. Aluetta on
15375: va Repoveden alue on Etelä-Suomen järviluon-        myös ehdotettu Natura 2000 -kohteeksi. Repo-
15376: nossa ainutlaatuinen, metsien ja kymmenien jär-     veden erämaan uhkina ovat olleet mm. asutuk-
15377: vien muodostama karu erämaa. Se on säilynyt         sen rakentaminen, avohakkuut, soiden ojitukset
15378: poikkeuksellisen luonnontilaisena ja sen arvok-     ja viljelytaimistojen istutus. Kansallispuiston pe-
15379: kaat pienvedet ovat säilyneet puhtaina. Repove-     rustaminen edellyttäisi riittävien korvauksien
15380: den alueelle tyypillisiä ovat jylhän kallioiset     suorittamista maanomistajille ja sovun löytymis-
15381: mäki- ja vuorimaat. Alueella on yli 60 erämaista    tä Natura 2000 -ohjelman rajauksista.
15382: järveä ja lampea. Rakentamatonta rantaa on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15383: noin 90 kilometriä. Alueella on merkittävä arvo     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
15384: myös retkeily- ja virkistyskäytössä. Kansallis-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15385: puistokomitea ehdotti 1970-1uvulla aluetta yh-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15386: deksi uudeksi kansallispuistoksi, mutta hanke ei
15387: ole vielä toteutunut. Mielestämme Repoveden                   Näkeekö Hallitus mahdolliseksi edis-
15388: kansallispuistohanke on hyvin perusteltavissa, ja          tää kansallispuiston saamista Valkealan
15389: alue on ympäristöarvoiltaan vertailtavissa esi-            Repovedelle, ja
15390:  merkiksi Nuuksion alueeseen. Repovesi kuuluu                 millaisella aikataululla kansallispuisto
15391:  rantojensuojeluohjelmaan kokonaispinta-alal-              voisi toteutua?
15392: 
15393:    Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
15394:           Sakari Smeds /skl             Vaito Koski /sd                Pentti Tiusanen /vas
15395: 
15396: 
15397: 
15398: 
15399:  270136
15400: 2                                          KK 913/1997 vp
15401: 
15402: 
15403: 
15404: 
15405:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15406: 
15407:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       netty määrätietoisesti sitten kansallispuistoko-
15408: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        mitean mietinnön. Kymenlaaksossakin on tällä
15409: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      hetkellä jo kaksi kansallispuistoa: vuonna 1982
15410: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari          perustettu Itäisen Suomenlahden saaristo- ja me-
15411: Smedsin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       rikansallispuisto ja viime vuonna perustettu
15412: sen n:o 913:                                         Valkmusan suokansallispuisto. Vielä tänä vuon-
15413:                                                      na annettaneen eduskunnalle hallituksen esitys
15414:           Näkeekö Hallitus mahdolliseksi edis-       Kurjenrahkan kansallispuiston perustamisesta
15415:        tää kansallispuiston saamista Valkealan       Lounais-Suomeen.
15416:        Repovedelle, ja                                  Kansallispuistot ovat yleisiä nähtävyyksiä,
15417:           millaisella aikataululla kansallispuisto   joihin on järjestettävä riittävät yleisöpalvelut ja
15418:        voisi toteutua?                               joiden luonnon hoito on pystyttävä pitämään
15419:                                                      asianmukaisella tasolla. Kansallispuistojen hoi-
15420:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         to rahoitetaan valtion budjettivaroista. Luon-
15421: vasti seuraavaa:                                     nonsuojelualueiden hoidon määrärahoja ei ole
15422:                                                      voitu kasvattaa samassa suhteessa kuin kansal-
15423:    Kansallispuistokomitea esitti vuonna 1976         lispuistoverkkoa on täydennetty. Olemassa ole-
15424: (Komiteanmietintö 1976:88) yhteensä 42 uuden         vat kansallispuistot ja Kurjenrahkan alue voi-
15425: kansallispuiston perustamista maahamme. Kan-         daan nykyisin määrärahoin hoitaa korkeintaan
15426: sallispuistoehdotuksiin sisältyi mm. pääosin Val-    välttävästi.
15427: kealan kunnan alueella sijaitseva Repoveden jär-        Repoveden alue on monessa suhteessa kansal-
15428: vi-ja metsäerämaa. Vuonna 1978 valtioneuvosto        lispuistotasoa. Uusiin kansallispuistopäätöksiin
15429: teki periaatepäätöksen Suomen kansallis- ja          on kuitenkin pakko suhtautua varovasti niin pit-
15430: luonnonpuistoverkon kehittämisestä. Tähän pit-       kään kuin luonnonsuojelualueiden hoidon mää-
15431: kän aikavälin ohjelmaan ei Repovettä sisälly-        räraha pysyy nykyisellä tasolla.
15432: tetty. Repoveden alueen luonnonarvot-ennen              Lisäksi Repoveden alueesta huomattava osa
15433: kaikkea rantojen rakentamattomuus - on kui-          kuuluu yksityiseen omistukseen, joten kansallis-
15434: tenkin pyritty turvaamaan käytettävissä olevin       puiston perustaminen edellyttää maanhankin-
15435: keinoin ja resurssein. Repoveden arvokkain           taa. Alueella on laajoja metsäteollisuusyhtiön
15436: ydinosa sisällytettiin valtioneuvoston vuonna        omistamia, taimikkoina olevia talousmetsiä, joi-
15437: 1990 vahvistamaan valtakunnalliseen rantojen-        den hankinta luonnonsuojelualueeksi ei nykyisin
15438: suojeluohjelmaan. Sittemmin alueelle on laadittu     näkymin ole mahdollista tinkimättä joistakin
15439: asianmukaiset kaavat, joiden avulla turvataan        muista tärkeistä luonnonsuojeluhankkeista.
15440: rantojensuojeluohjelman tavoitteiden toteutu-        Alueen itäosa on puolustusministeriön hallin-
15441: minen. Osia rantojensuojeluohjelman kohteesta        nassa ja puolustushallinto tähdentää alueen kas-
15442: on ostettu myös valtiolle.                           vavaa merkitystä harjoitusalueena vaatien jopa
15443:    Suomen kansallispuistoverkostoa on täyden-        sen karsimista Naturasta.
15444: 
15445:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
15446: 
15447:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
15448:                                            KK 913/1997 vp                                                3
15449: 
15450: 
15451: 
15452: 
15453:                                        Tili Riksdagens Talman
15454: 
15455:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       sitt betänkande. 1Kymmeneda1en finns i detta nu
15456: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, tili vederböran-     redan två nationalparker: Östra Finska vikens
15457: de medlem av statsrådet översänt följande av         nationalpark med hav och skärgård och Valkmu-
15458: riksdagsman Sakari Smeds m.fl. undertecknade         sa nationalpark med myrar. Regeringens propo-
15459: spörsmål nr 913:                                     sition tili riksdagen med förslag tili Kurjenrahka
15460:                                                      nationalpark i sydvästra Finland torde avlåtas
15461:           Anser Regeringen det möjligt att arbe-     under hösten.
15462:        ta för att en nationalpark skall inrättas i       Nationalparkerna är allmänna sevärdheter
15463:        Repovesi i Valkeala, och                      där det bör finnas tillräckliga tjänster för allmän-
15464:           med viiken tidtabell kunde denna in-       heten och där vården av naturen måste kunna
15465:        rättas?                                       skötas på vederbörligt sätt. Skötseln av national-
15466:                                                      parkerna finansieras över statsbudgeten. Ansla-
15467:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        get för vård av naturskyddsområdena har inte
15468: anföra följande:                                     kunnat ökas i samma takt som nätverket av na-
15469:                                                      tionalparker har kompletterats. De existerande
15470:     Nationalparkskommitten föreslog år 1976          nationalparkerna och Kurjenrahkaområdet kan
15471: (KB 1976:88) att inalles 42 nya nationalparker       med nuvarande anslag på sin höjd skötas nöjak-
15472: skulle inrättas i Finland. De föreslagna national-   tigt.
15473: parkerna inkluderade bland annat insjö- och              Repovesiområdet ligger i många hänseenden i
15474: ödemarksområdet Repovesi, som huvudsakligen          nivå med nationalparkerna. Vi är dock tvungna
15475: 1igger i Valkeala kommun. År 1978 fattade stats-     att förhålla oss restriktivt tili att nya nationalpar-
15476: rådet ett principbeslut om utvecklingen av Fin-      ker inrättas, så länge som anslagen för vård av
15477: 1ands nätverk av nationalparker och naturreser-      naturskyddsområdena ligger på nuvarande nivå.
15478: vat. 1 detta långsiktsprogram ingick Repovesi            Dessutom befinner sig en stor del av Repovesi-
15479: inte. Men man har gått in för att trygga naturvär-   området i enskild ägo, vilket innebär att staten
15480: dena i Repovesiområdet med andra tillbudsstå-        måste förvärva mark för att kunna inrätta en
15481: ende medel och resurser, framför allt genom att se   nationalpark där. Där finns stora områden som
15482: till att stränderna inte bebyggs. Områdets kärna,    ägs av skogsindustribolag och består av ekono-
15483: det som ansågs mest värdefullt, inkluderades i det   miskog i plantstadiet, och utsikterna för dagen är
15484: riksomfattande strandskyddsprogrammet, som           sådana att det inte är möjligt att förvärva dem
15485: statsrådet fastställde år 1990. Sedermera har de     som naturskyddsområden utan att samtidigt in-
15486: tili saken hörande planerna lagts upp så att upp-    ~räkta på andra viktiga naturskyddsprojekt.
15487: fyllelsen av målen för strandskyddsprogrammet        Ostra delen av området är i försvarsministeriets
15488: kan säkras. Delar av de områden som ingår i          besittning, och försvarsväsendet betonar att om-
15489: strandskyddsprogrammet har följaktligen för-         rådets betydelse för övningarna ökar, så att man
15490: värvats till staten.                                 rentav kräver att det skall slopas i Naturapro-
15491:     Nätverket av nationa1parker har må1medvetet      grammet.
15492: byggts ut efter att nationalparkskommitten av1ät
15493: 
15494:      Helsingforsden 21 oktober 1997
15495: 
15496:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
15497:                                           KK 914/1997 vp
15498: 
15499: Kirjallinen kysymys 914
15500: 
15501: 
15502: 
15503: 
15504:                                    Klaus Heliberg /sd ym.: Neste Oy:n asemasta suomalaisen hyvin-
15505:                                        voinnin edistäjänä
15506: 
15507: 
15508:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15509: 
15510:    Valtionyhtiö Neste Oy on syyskuun aikana           Näillä jo sovituilla ja pian konkretisoituvilla
15511: tehnyt useita yrityskauppoja:                      kaupoilla Neste Oy on yhtäältä myynyt Suomes-
15512:    - 15.9. Neste Oy myi 50 %:n omistuksensa        sa sijaitsevia tuotantolaitoksia ja toisaalta osta-
15513: Borealiksesta ulkomaisille yrityksille;            nut ulkomailla sijaitsevia tuotantolaitoksia.
15514:    - 17.9. Neste Oy teki ostotarjouksen ulko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15515: maalaisen Krems Chemie AG:n osakkeista, joita      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15516: se omisti jo 15 %;                                 kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15517:    - 24.9. Neste Oy solmi sopimuksen polysty-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15518: reeni- ja rakennusmateriaaliliiketoimintojen
15519: myymisestä ulkomaiselle Radnorille;                           Mitä Hallitus aikoo tehdä valtionyhtiö
15520:    - 26.9. Neste Oy teki sopimuksen ulkomai-               Neste Oy:n kansallisesti hyvin merkittä-
15521: sen RWE-DEA:n tytäryhtiö Condean synteettis-               vän aseman työllistäjänä, kemianteolli-
15522: ten hartsien liiketoiminnan ostamisesta; ja                suuden tuottajana ja tätä kautta kansalli-
15523:    - 30.9. Neste Oy korotti ostotarjoustaan ul-            sen hyvinvoinnin edistäjänä jatkumiseksi
15524: komaisen Krems Chemie AG:n osakkeista.                     myös tulevaisuudessa?
15525: 
15526:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
15527: 
15528:           Klaus Heliberg /sd            Erkki Partanen /sd            Jorma Kukkonen /sd
15529:           Raimo Holopainen /sd          Raimo Mähönen /sd             Ola Rosendahl /r
15530:           Jorma Rantanen /sd            Mikko Immonen /vas            Jaakko Laakso /vas
15531:           Erkki Pulliainen /vihr        Pekka Saarnio /vas            Pentti Tiusanen /vas
15532: 
15533: 
15534: 
15535: 
15536:  270136
15537: 2                                           KK 914/1997 vp
15538: 
15539: 
15540: 
15541: 
15542:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15543: 
15544:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          totarjouksen itävaltalaisen Krems Chemie AG:n
15545: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           osakkeista. Krems Chemie on merkittävä liima-
15546: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         hartsien tuottaja noin 300 000 tonnin vuosituo-
15547: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus              tannollaan. Kaupan toteutuminen tekisi Nes-
15548: Hellbergin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          teestä maailman suurimman liimahartsien toi-
15549: myksen n:o 914:                                         mittajan.
15550:                                                            Valittu strategia on merkinnyt myös toimialan
15551:           Mitä Hallitus aikoo tehdä valtionyhtiö        ydinliiketoimintoihin kuulumattomista liiketoi-
15552:        Neste Oy:n kansallisesti hyvin merkittä-         minnoista luopumista. Niinpä on tehty päätös
15553:        vän aseman työllistäjänä, kemianteolli-          myydä polystyreeniliiketoiminnat yhdysvaltalai-
15554:        suuden tuottajana ja tätä kautta kansalli-       selle yhtiölle.
15555:        sen hyvinvoinnin edistäjänä jatkumiseksi            Borealis on vuodesta 1994lähtien ollut itsenäi-
15556:        myös tulevaisuudessa?                            nen yhtiö, jossa Nesteellä on ollut 50 prosentin
15557:                                                         omistusosuus. Solmitun esisopimuksen mukaan
15558:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             vuodenvaihteessa toteutettava omistusosuuden
15559: taen seuraavaa:                                         myynti vahvistaa Nesteen vakavaraisuutta ja pa-
15560:                                                         rantaa olennaisesti Nesteen mahdollisuuksia
15561:    Nesteen kemian teollisuuden strategiana on           konsernin ydinliiketoimintojen kehittämiseen.
15562: keskittyä maailmanlaajuisesti liimahartseihin ja        Borealiksen Porvoon laitoksilla on viime vuosina
15563: teollisiin pinnoitteisiin. Yhtiön kemian teollisuu-     tehty mittavia investointeja tuotannon kehittä-
15564: della on myös polyesterin sekä polystyreenin ja         miseen, eikä toteutuva omistuksenmuutos aiheu-
15565: sen jalosteiden tuotantoa.                              ta henkilöstömuutoksia kotimaassa.
15566:    Nesteen kemian teollisuus on vahva erityisesti          Nesteen kemian teollisuuden tuotteiden ky-
15567: liimahartsien tuotannossa. Vuoden 1996 volyymi          synnän on arvioitu kasvavan voimakkaimmin
15568: oli 1,5 miljoonaa tonnia, jolla yhtiö oli toiseksi      Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Aasiassa. Ky-
15569: suurin toimittaja maailmassa.                           syntänäkymien johdosta kotimaahan ei ole odo-
15570:    Vuonna 1996 Nesteen kemian teollisuuden lii-         tettavissa sellaisia tuotannollisia investointeja,
15571: kevaihto oli 4,4 miljardia markkaa. Liikevaih-          joiden työllisyysvaikutukset olisivat merkittäviä.
15572: dosta 90 prosenttia tuli ulkomailta ja vain 10          Tutkimukseen ja tuotekehitykseen on kuitenkin
15573: prosenttia Suomesta. Tästä huolimatta toimiala          investoitu myös kotimaassa. Niinpä hiljattain on
15574: on kotimaassa merkittävä työllistäjä. Nesteen           avattu Porvoossa sijaitsevaan Nesteen teknolo-
15575: kemian teollisuus työllistää yhteensä 2 160 hen-        giakeskukseen uusi kemian laboratorio, joka
15576: kilöä. Työntekijöiden määrä Suomessa on tällä           työllistää alkuvaiheessa noin 40 tutkijaa.
15577: hetkellä 674 henkilöä eli 31 prosenttia kokonais-          Koko Neste-konsernin kehitysedellytyksiin
15578: määrästä.                                               merkittävästi vaikuttavana hankkeena ovat me-
15579:    Valitun strategian toteuttaminen on merkin-          neillään neuvottelut Nesteen ja Imatran Voiman
15580: nyt investointi- ja muiden resurssien suuntaamis-       välisen yhteistyön syventämisestä. Kauppa- ja
15581: ta mainituille toimialan ydinliiketoiminnoille.         teollisuusministeriön johdolla käytävät neuvot-
15582: Liimahartsien tuotannon vahvistamiseksi ja ke-          telut on tarkoitus saattaa päätökseen kuluvan
15583: hittämiseksi Neste allekirjoitti kuluvan vuoden         vuoden loppuun mennessä. Vasta tämän neuvot-
15584: syyskuussa sopimuksen saksalaisen R WE-                 teluvaiheen jälkeen tiedetään, kuinka pitkälle
15585: DEA:n tytäryhtiön Condean synteettisten hart-           yhteistyön syventämisessä on perusteltua mennä
15586: sien liiketoiminnan ostamisesta. Kauppa sisältää        ja miten kemian teollisuuden asemaa voidaan
15587: myös tutkimustoiminnan.                                 tarkemmin arvioida syvenevän yhteistyön puit-
15588:    Neste teki syyskuun lopulla myös julkisen os-        teissa.
15589: 
15590:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
15591: 
15592:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
15593:                                               KK 914/1997 vp                                               3
15594: 
15595: 
15596: 
15597: 
15598:                                           Tili Riksdagens Taiman
15599: 
15600:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Krems Chemie AG. Krems Chemie är en bety-
15601: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           dande limhartsproducent med sin ärsproduktion
15602: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         på ca 300 000 ton. Om köpet blir av gör detNeste
15603: man Klaus Heliberg m.fl. undertecknade spörs-            tili världens största leverantör av limhartser.
15604: mål nr 914:                                                  Den valda strategin har också inneburit att
15605:                                                          man har avstått från sådana rörelser som inte hör
15606:           Vad har Regeringen för avsikt att göra         tili verksamhetsomrädets kärnrörelser. Således
15607:        för att statsbolaget Neste Oy:s nationellt        har beslut fattats om att polystyrenrörelsen skall
15608:        mycket betydande ställning som syssel-            säljas till ett amerikanskt bolag.
15609:        sättare, producent inom den kemiska in-               Borealis har sedan år 1994 varit ett självstän-
15610:        dustrin och därigenom främjare av det             digt bolag, där Neste har haft en ägarandel på 50
15611:        nationella välståndet skall fortgå också i        procent. Enligt det ingängna föravtalet medför
15612:        framtiden?                                        den försäljning av ägarandelen som skall ske vid
15613:                                                          ärsskiftet att Nestes soliditet förstärks och att
15614:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Nestes möjligheter att utveckla koncernens kärn-
15615: anföra följande:                                         rörelser väsentligt förbättras. Vid Borealis pro-
15616:                                                          duktionsinrättningar i Borgå har det under de
15617:     Nestes strategi för den kemiska industrin är att     senaste åren gjorts stora investeringar i utveck-
15618: koncentrera sig globalt på limhartser och indu-          Iandet av produktionen och det ägarbyte som nu
15619: striella beläggningsprodukter. Bolagets kemiska          sker medför inga personaländringar inom Iandet.
15620: industri producerar också polyester samt poly-               Det har bedömts att efterfrågan på produkter
15621: styren och förädlingsprodukter därav.                    från Nestes kemiska industri kommer att öka
15622:     Nestes kemiska industri är stark i synnerhet på      kraftigast i Nord- och Sydamerika och i Asien.
15623: produktion av limhartser. År 1996 var volymen            Till följd av efterfrågeutsikterna kan man inte
15624: 1,5 miljoner ton, och med denna mängd var bola-          förvänta sig några sådana produktionsinveste-
15625: get den näststörsta leverantören i världen.              ringar hos oss som skulle ha betydande effekter
15626:     År 1996 hade Nestes kemiska industri en om-          på sysselsättningen. Emellertid har det också in-
15627: sättning pä 4,4 miljarder mark. Av omsättningen          vesterats i den inhemska forskningen och pro-
15628: härstammade 90 procent frän utlandet och en-             duktutvecklingen. Följaktligen har det nyligen
15629: dast 10 procent från Finland. Trots detta är bran-       öppnats ett nytt kemilaboratorium i Nestes tek-
15630: schen en betydande sysselsättare inom landet.            nologicenter i Borgå. Detta laboratorium kom-
15631: Nestes kemiska industri sysselsätter totalt 2 160        mer i begynnelseskedet att sysselsätta ca 40 fors-
15632: personer. Antalet arbetstagare i Finland är i da-        kare.
15633: gens läge 674, d.v.s. 31 procent av totalantalet.            Som bäst pågår förhandlingar om en fördjup-
15634:     Realiserandet av den strategi som har valts har      ning av samarbetet mellan Neste och Imatran
15635: betytt att investeringsresurser och andra resurser       Voima i form av ett projekt som i betydande grad
15636: inriktas pä de nämnda kärnrörelserna inom                kommer att påverka utvecklingsbetingelserna
15637: branschen. För att förstärka och utveckla lim-           för hela Neste-koncernen. Avsikten är att för-
15638: hartsproduktionen undertecknade Neste i sep-             handlingarna, som förs under handels- och indu-
15639: tember ett avtal med tyska RWE-DEA:s dotter-             striministeriets Iedning, skall slutföras under det-
15640:  bolag Condea om köp av rörelsen syntetiska              ta år. Först efter detta förhandlingsskede vet man
15641: hartser. 1 köpet ingår också forskningsverksam-          hur lång det är motiverat att gå i fråga om fördju-
15642: het.                                                     pandet av samarbetet och hur den kemiska indu-
15643:     Neste gav i slutet av september också ett offici-    strins ställning kan bedömas närmare inom ra-
15644:  ellt köpanbud på aktierna i det österrikiska            men för det fördjupade samarbetet.
15645: 
15646:      Helsingforsden 20 oktober 1997
15647: 
15648:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
15649:                                              KK 915/1997 vp
15650: 
15651: Kirjallinen kysymys 915
15652: 
15653: 
15654: 
15655: 
15656:                                     Ossi Korteniemi /kesk: Kalastuksen ja metsästyksen valvonnan sekä
15657:                                         kalavesien hoidon ja riistanhoidon tehtävien yhdistämisestä
15658: 
15659: 
15660:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15661: 
15662:    Kalastuksen ja metsästyksen viranomaisval-          ja metsästyksen valvontaan liittyvät tehtävät
15663: vonnasta ovat huolehtineet pääasiallisesti poliisit    sekä laajennettaisiin tehtäväkuvaa ottamalla
15664: sekä raja- ja merivartijat Valvonta ei ole kuiten-     mukaan kalavesien hoito ja riistanhoito. Tarvit-
15665: kaan enää riittävän tehokasta, koska niin poliisin     taessa tehtäviin voitaisiin liittää myös luonnon-
15666: kuin rajavartiostonkin henkilöresursseja on vä-        suojelualueiden valvontaa ja hoitoa. Näin mene-
15667: hennetty huomattavasti viime vuosina.                  tellen näiden tehtävien hoitajat voitaisiin palkata
15668:    Koska em. valvontatehtävät eivät ole sen            ympärivuotiseen työsuhteeseen. Tämä takaisi
15669: enempää poliisille kuin rajavartiostoliekaan en-       henkilöiden korkean ammattipätevyyden ja toisi
15670: sisijaisia tehtäviä, nämä uhkaavat jäädä vastai-       siksi tehoa myös em. valvontatehtäviin, kun työl-
15671: suudessa entistä vähäisemmälle huomiolle. Val-         lä olisi jatkuvuutta ja aikaisemmat kokemukset
15672: vonnan heikentymisestä on ollut seurauksena            valvontatyöstä voitaisiin hyödyntää tehokkaas-
15673: yleinen kurin höltyminen niin metsästyksessä           ti. Palkkausmenot voitaisiin hoitaa valtion ta-
15674: kuin kalastuksessakin. Hirven salakaadot ovat          lousarviossa esimerkiksi maa- ja metsätalousmi-
15675: olleet näkyvästi esillä tiedotusvälineissä ja poroja   nisteriön määrärahoissa.
15676: katoaa jäljettömiin jo niin paljon, että paliskun-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15677: nat ovat ryhtyneet tehostamaan valvontaa oma-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15678: toimisesti. Myös salakalastus rehottaa.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15679:    Eräillä alueilla on kalastuksen valvontaa sekä      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15680: kalavesien hoitoa varten saatu työllisyysvaroja,
15681: joilla on palkattu tilapäistä henkilöstöä näitä                  Onko Hallitus valmisjärjestämään ka-
15682: tehtäviä varten. Kokemukset tällaisesta toimin-               lastuksen ja metsästyksen valvonnan
15683: nasta ovat olleet myönteisiä. Tehtävien vaativuu-             sekä kalavesien hoidon ja riistanhoidon
15684: den vuoksi valvontatehtävät tulisi kuitenkin saa-             siten, että näitä tehtäviä varten voidaan
15685: da pysyvämmän järjestelyn piiriin. Eräs keino                 palkata ympärivuotisia työntekijöitä?
15686: tähän olisi se, että koottaisiin yhteen kalastuksen
15687: 
15688:      Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 1997
15689: 
15690:                                          Ossi Korteniemi /kesk
15691: 
15692: 
15693: 
15694: 
15695: 270136
15696: 2                                          KK 915/1997 vp
15697: 
15698: 
15699: 
15700: 
15701:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15702: 
15703:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tehtäviään. Lainsäädännön noudattamista sekä
15704: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        viranomaisten ja kalastusoikeuden tai metsästys-
15705: olette 2 päivänä lokakuuta 1997 päivätyn kir-        oikeuden omistajien asettamia määräyksiä val-
15706: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     votaan mailla ja vesillä varsin runsaslukuisan
15707: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Ossi Korte-       henkilömäärän turvin. Myös alueiden omistajat
15708: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          suorittavat omilla alueillaan valvontaa tarpeen
15709: n:o 915:                                             mukaan. Kalastuksen ja metsästyksen valvon-
15710:                                                      nan toteuttamiseen valtion ei ole tässä vaiheessa
15711:           Onko Hallitus valmis järjestämään ka-      tarpeen osoittaa uusia voimavaroja.
15712:        lastuksen ja metsästyksen valvonnan               Oikeus harjoittaa metsästystä tai kalastusta
15713:        sekä kalavesien hoidon ja riistanhoidon       kuuluu alueen omistajalle. Omistaja pitää huolta
15714:        siten, että näitä tehtäviä varten voidaan     siitä, että kala- tai riistakantoja käytetään hyväk-
15715:        palkata ympärivuotisia työntekijöitä?         si järkiperäisesti. Riistanhoitotyöllä tai kalave-
15716:                                                      sien hoitotoimin omistajat voivat myös huolehtia
15717:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kala- ja riistakantojen ylläpidosta ja lisäämises-
15718: vasti seuraavaa:                                     täkin. Omistajan ohella vastuuta riistakantojen
15719:                                                      säätelystä kantaa riistanhoitoyhdistys ja riistan-
15720:     Kalastuslain ja metsästyslain mukaan tulee       hoitopiiri sekä talouskalakantojen säätelystä
15721: poliisin ja kalatalousviranomaisten sekä rajavar-    taas kalastusalue ja työvoima- ja elinkeinokes-
15722: tio- ja tulliviranomaisten valvoa kalastusta ja      kus. Hyödynnettävien eläinkantojen hoito ja yl-
15723: metsästystä koskevien säännösten ja määräysten       läpito on monipuolista toimintaa mm. pyynnin
15724: noudattamista. Valtion omistamilla maa- ja vesi-     säätelyn, elinolosuhteiden parantamisen, istutus-
15725: alueilla kalastusta ja metsästystä koskevien sään-   ten ym. avulla. Tämän työn tulokset ovat pää-
15726: nösten noudattamista valvovat virkamiehet, joi-      osin alueen omistajan hyödynnettävissä, joten
15727: den tehtäväksi valvonta määrätään. Esimerkiksi       hänen on siihen myös panostettava. Erityisten
15728: Metsähallituksella on valvontaa varten eri puo-      ympärivuotisten kalastuksen ja metsästyksen
15729: lilla maata sijoitettuna myös erityiset erätarkas-   valvonnan sekä hyödynnettävien eläinkantojen
15730: tajat. Tämän viranomaisvalvonnan rinnalla on         hoidon alalla toimivien työntekijöiden tarvetta
15731: varsin huomattava merkitys kalastuksen valvon-       saattaa olla mm. kalastusalueilla ja riistanhoito-
15732: nassa kalastuslain 97 §:n tarkoittamilla kalastuk-   yhdistyksillä, mutta palkkausvarojen näihin toi-
15733: senvalvojilla, jonka voi asettaa tehtäväänsä työ-    miin on tultava suoraan hyödynsaajilta. Kalata-
15734: voima- ja elinkeinokeskus, kunta, kalastusalue,      louden ja riistanhoidon neuvontaa ylläpidetään
15735: kalastuskunta, vesialueen omistaja tai kalastus-     Suomessa kalastuksenhoitomaksuista ja riistan-
15736: oikeuden haltija, vastaavasti metsästyksen osalta    hoitomaksuista vuosittain kertyvillä varoilla,
15737: taas metsästyslain 63 §:n tarkoittamilla metsäs-     mutta niiden ohjaamista nykyistä runsaammin
15738: tyksenvartijoilla, jotka riistanhoitoyhdistykset     tässä kirjallisessa kysymyksessä mainittuun tar-
15739: asettavat tehtäväänsä. Kalastuksenvalvojia ja        koitukseen ei voida pitää tarkoituksenmukaise-
15740: metsästyksenvartijoita on tuhansia hoitamassa        na varojen kertymät huomioon ottaen.
15741: 
15742:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
15743: 
15744:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15745:                                              KK 915/1997 vp                                              3
15746: 
15747: 
15748: 
15749: 
15750:                                          Tili Riksdagens Talman
15751: 
15752:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           synnerligen stort antal personer som övervakar
15753: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            att lagen och de bestämmelser som fastställts av
15754: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        myndigheterna eller ägarna av fiske- eller jakträtt
15755: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade skrift-          efterföljs på land och vatten. Också ägarna tili
15756: liga spörsmål nr 915:                                  dessa områden övervakar vid behov sina egna
15757:                                                        områden. Staten har inte i detta skede behov av
15758:           Är Regeringen beredd att orda fiske-         att styra nya resurser till övervakning av fiske och
15759:        och jaktövervakningen samt skötseln av          jakt.
15760:        fiskevattnen och viltvården så att för             Rätten att bedxiva jakt och fiske tilikommer
15761:        dessa uppgifter kan anställas personai          områdets ägare. Agaren sörjer för att fisk- eller
15762:        som är anställd året om?                        viltstammarna utnyttjas på ett förnuftigt sätt.
15763:                                                        Genom viltvårdsarbete eller skötsel av fiskevatt-
15764:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nen kan ägarna också sköta om att fisk- och
15765: anföra följande:                                       viltstammarna underhålls och förökas. F ör reg-
15766:                                                        leringen av viltstammarna ansvarar förutom äga-
15767:     Enligt fiskelagen och jaktlagen är det polisen     ren också viltvårdsföreningen och viltvårdsdi-
15768: och fiskerimyndigheterna samt gränsbevak-              striktet, för regleringen av matfisk ansvarar fis-
15769: nings- och tullmyndigheterna som bör övervaka          keriområdet och arbetskrafts- och näringscen-
15770: att stadgarna och bestämmelserna som gäller            tralen. Skötseln och underhållet av de djurstam-
15771: jakt och fiske efterföljs. På statens jord- och vat-   mar som utnyttjas sker på ett mångsidigt sätt,
15772: tenområden övervakas efterföljandet av bestäm-         bl.a. genom reglering av fångsten, förbättring av
15773: melserna om jakt och fiske av tjänstemän som           Ievnadsmiljön, utplantering osv. Resultaten av
15774: tillsatts att utföra övervakningen. Tili exempel       detta arbete kan främst utnyttjas av områdets
15775: har Forststyrelsen för övervakningen också sär-        ägare, så han bör också satsa på det. Det kan
15776: skildajaktövervakare utplacerade på olika håll i       finnas hos bl.a. fiskeriområdena och viltvårds-
15777: Iandet. Utöver den övervakning myndigheterna           föreningarna ett behov av särskilda, året om an-
15778: utför har också de fiskeriövervakare som avses i       ställda personer för övervakningen av fiske och
15779: fiskelagen § 97 en stor betydelse för övervakning-     jakt samt för skötseln av de djurstammar som
15780: en av fisket. Fiskeriövervakarna kan tilisättas av     utnyttjas, men lönemedlen för dessa tjänster bör
15781: arbetskrafts- och näringscentralerna, kommu-           komma direkt från nyttotagarna. Rådgivningen
15782: nen, ett fiskeriområde, ett fiskelag, en ägare tili    inom fiskeri och viltvård upprätthålls med de
15783: ett vattenområde eller innehavare av fiskerätt. På     medel som årligen insamlas i Finland i form av
15784: motsvarande sätt finns på jaktsidan enligt jaktla-     fiske- och viltvårdsavgifter, men beaktande av de
15785: gen 63 § jaktvårdsövervakare, som tillsätts av         insamlade medlens belopp kan det inte anses
15786: jaktvårdsföreningarna. Sammanlagt finns det            ändamålsenligt att styra dessa medel tili sådana
15787:  tusentals fiskeriövervakare ochjaktvårdsöverva-       ändamål som avses i spörsmålet.
15788:  kare som utövar sina uppgifter. Det finns ett
15789: 
15790:      Helsingforsden 16 oktober 1997
15791: 
15792:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15793:                                              KK 916/1997 vp
15794: 
15795: Kirjallinen kysymys 916
15796: 
15797: 
15798: 
15799: 
15800:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Luottotietorekisteritietojen pitämisestä ajan
15801:                                         tasalla
15802: 
15803: 
15804:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15805: 
15806:    Kovin pienestäkin maksamattomasta laskus-           nusajan näissä rekistereissä tulisi olla nykyisiä
15807: ta tulee nykyisen käytännön mukaan maksuhäi-           useiden vuoden aikoja lyhyempi, jopa siten, että
15808: riömerkintä luottotietorekisteriin. Tästä hyvänä       ihan pienimmät maksuhäiriöt tulisi poistaa heti,
15809: esimerkkinä on erään opiskelijatytön tapaus.           kun suoritus on maksettu takaisin.
15810: Jotta hän pystyi lukemaan, hän tarvitsi silmäla-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15811: seja. Heikon taloudellisen tilanteenjohdosta hän       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15812: ei pystynytkään maksamaan hankkimiaan silmä-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15813: laseja sovitussa ajassa, minkä johdosta hän sai        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15814: merkinnän maksuhäiriöstä luottotietorekiste-
15815: riin. Kuitenkin hän suhteellisen lyhyellä viiveellä              Onko Hallitus tietoinen niistä koh-
15816: kävi velkansa maksamassa.                                     tuuttomuuksista, mitä luottotietorekiste-
15817:     Kuinka sitten kävikään, kun hän meni hake-                rien pitkät tallennusajat ovat aiheutta-
15818: maan opintolainaa, häneltä evättiin laina em.                 neet hyvinkin pienissä tilapäisissä maksu-
15819: luottotietohäiriön perusteella, vaikka kysymys                häiriöissä oleville tavallisille kansalaisille,
15820: oli vähäpätöisestä summasta, joka oli jo ajat sit-            ja
15821: ten maksettu.                                                    onko Hallituksen tarkoitus tehdä sel-
15822:     Tällaisissa tapauksissa tuntuisi kohtuulliselta,          laisia muutoksia, joilla näitä epäkohtia
15823: että pienten tilapäisten maksuhäiriöiden tallen-              voitaisiin poistaa?
15824: 
15825:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
15826: 
15827:           Esa Lahtela /sd           Tapio Karjalainen /sd       Raimo Mähönen /sd
15828:                     Marjaana Koskinen /sd               Mikko Immonen /vas
15829: 
15830: 
15831: 
15832: 
15833:  270136
15834: 2                                             KK 916/1997 vp
15835: 
15836: 
15837: 
15838: 
15839:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15840: 
15841:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           dolle asettamat yleiset vaatimukset, kuten 5 §:n 2
15842: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            momentin mukainen tarpeellisuusvaatimus,
15843: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          9 §:ssä säädetty velvollisuus huolehtia siitä, ettei
15844: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-          rekisteriin merkitä virheellisiä, epätäydellisiä tai
15845: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             vanhentuneita tietoja sekä 15 §:ssä säädetty vel-
15846: n:o 916:                                                 vollisuus oikaista, poistaa tai täydentää rekiste-
15847:                                                          rissä oleva rekisterin käyttötarkoituksen kannal-
15848:           Onko Hallitus tietoinen niistä koh-            ta virheellinen, tarpeeton, puutteellinen tai van-
15849:        tuuttomuuksista, mitä luottotietorekiste-         hentunut tieto.
15850:        rien pitkät tallennusajat ovat aiheutta-             Henkilörekisterilain kokonaistarkistus on vi-
15851:        neet hyvinkin pienissä tilapäisissä maksu-        reillä oikeusministeriössä henkilötietotoimikun-
15852:        häiriöissä oleville tavallisille kansalaisille,   nan mietinnön (Komiteanmietintö 1997:9) ja sii-
15853:        ja                                                tä saatujen lausuntojen pohjalta. Valmistelussa
15854:           onko Hallituksen tarkoitus tehdä sel-          otetaan huomioon perusoikeusuudistus, Euroo-
15855:        laisia muutoksia, joilla näitä epäkohtia          pan unionin tietosuojadirektiivi sekä nykyisen
15856:        voitaisiin poistaa?                               henkilörekisterilain soveltamisessa havaitut on-
15857:                                                          gelmat ja saadut kokemukset.
15858:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Henkilötietotoimikunnan ehdottama henki-
15859: vasti seuraavaa:                                         lötietolaki sisältää muun ohella säännökset luot-
15860:                                                          totietorekisteriin talletettavista henkilöiden
15861:    Luottotietojen keräämisestä ja tallettamisesta        maksuhäiriötiedoista sekä näiden tietojen luo-
15862: luottotietorekisteriin säädetään henkilörekisteri-       vuttamisesta ja säilytysajoista luottotietorekiste-
15863: asetuksen 5 §:ssä (431/1994). Luottotietorekiste-        rissä. Edelleen toimikunta ehdotti, että luottotie-
15864: riin saa 5 §:n 1 momentissa mainittujen rekiste-         torekisteriin saisi maksuhäiriötietojen lisäksi tal-
15865: röidyn tunnistetietojen (nimi, henkilötunnus,            lettaa rekisteröidyn pyynnöstä myös tiedon mak-
15866: osoite sekä arvo tai ammatti) lisäksi kerätä ja          suhäiriömerkinnän aiheuttaneen maksun suorit-
15867: tallettaa pykälän 2 momentissa mainittuja mak-           tamisesta. Lausunnonantajilla ei ollut huo-
15868: suhäiriötietoja.                                         mautettavaa näistä toimikunnan ehdotuksista.
15869:    Luottotietorekisteriin talletettujen tietojen         Kuluttaja-asiamies lausui erityisesti kannatta-
15870: säilytysajoista ei ole nimenomaisia säännöksiä.          vansa ehdotusta siitä, että luottotietorekisteriin
15871: Suoraan säännösten nojalla talletettujen tietojen        talletettaisiin myös tieto maksuhäiriömerkinnän
15872: säilytysajasta luottotietorekisterissä päättää re-       aiheuttaneen maksun suorittamisesta.
15873: kisterinpitäjä. Rekisterinpitäjän on tällöin otet-          Hallituksen esitys henkilötietolaiksi on tarkoi-
15874: tava huomioon henkilörekisterilain rekisterinpi-         tus antaa eduskunnalle alkuvuodesta 1998.
15875: 
15876:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
15877: 
15878:                                                                         Oikeusministeri Kari Häkämies
15879:                                             KK 916/1997 vp                                                 3
15880: 
15881: 
15882: 
15883: 
15884:                                          Tili Riksdagens Talman
15885: 
15886:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gifter inte förs in i ett register samt den skyldighet
15887: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         som anges i 15 § att rätta, avföra eller komp1ette-
15888: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ra en uppgift som ingår i ett register och som med
15889: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål           hänsyn tili registrets ändamål är oriktig, onödig,
15890: nr 916:                                                bristfållig eller föråldrad.
15891:                                                           Vid justitieministeriet utförs för närvarande
15892:           Är Regeringen medveten om de oskäli-         en helhetsöversyn av personregisterlagen på ba-
15893:        ga situationer som kreditupplysningsre-         sis av personregisterkommissionens betänkande
15894:        gistrens långa registreringstider har för-      (Kommittebetänkande 1997:9) och de utlåtan-
15895:        orsakat för vanliga medborgare också vid        den som inhämtats angående detta. Vid bered-
15896:        mycket små tillfålliga betalningsstörning-      ningen beaktas revideringen av de grundläggan-
15897:        ar och                                          de fri- och rättigheterna, Europeiska unionens
15898:           har Regeringen för avsikt att göra så-       dataskyddsdirektiv samt de problem som iaktta-
15899:        dana ändringar genom vilka dessa olä-           gits och de erfarenheter som erhållits vid tillämp-
15900:        genheter kunde avlägsnas?                       ningen av den gällande personregisterlagen.
15901:                                                           Den personregisterlag som föreslagits av per-
15902:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sonregisterkommissionen innehåller bl.a. be-
15903: anföra följande:                                       stämmelser om vilka uppgifter om en persons
15904:                                                        betalningsstörningar som får registreras i ett kre-
15905:    1 5 § personregisterförordningen (43111994)         ditupplysningsregister, om utlämnande av dessa
15906: ingår bestämmelser om inhämtande och registre-         uppgifter och om de tider uppgifterna får lagras i
15907: ring av personuppgifter i kreditupplysningsregis-      kreditupplysningsregistret. Kommissionen före-
15908: ter. 1ett kreditupplysningsregister får man utöver     slog ytterligare att man i ett kreditupplysningsre-
15909: den registrerades identifieringsuppgifter, vilka       gister, utöver uppgifter om betalningsstörningar,
15910: anges i 5 § 1 mom. (namn, personbeteckning,            på den registrerades begäran skall få registrera
15911: adress samt titel eller yrke), införa och registrera   information om att den betalning som föranlett
15912: sådana uppgifter om betalningsstörningar som           en anmärkning om en betalningsstörning har bli-
15913: anges i paragrafens 2 mom.                             vit erlagd. De som givit utlåtanden har inte haft
15914:    Det finns inga uttryckliga bestämmelser om          något att anmärka angående dessa förslag som
15915: vilka tider de uppgifter som registrerats i kredit-    framförts av kommissionen. Konsumentom-
15916: upplysningsregister får lagras. Den registeran-        budsmannen uttryckte särskilt understöd för för-
15917: svarige fattar beslut om viiken tid de uppgifter       slaget om att också information om att den betal-
15918: som registrerats direkt med stöd av bestämmel-         ning som föranlett en anmärkning om en betal-
15919: serna skall lagras i kreditupplysningsregistret.       ningsstörning har blivit erlagd skall registreras i
15920: Den registeransvarige skall då beakta de allmän-       kreditupplysningsregistret.
15921: na krav som uppställts för registerföring i per-          A vsikten är att regeringens proposition med
15922: sonregisterlagen, såsom anknytningskravet i 5 §        förslag tili personregisterlag skall överlåtas tili
15923: 2 mom., den skyldighet som ingår i 9 § att se tili     riksdagen under början av år 1998.
15924: att oriktiga, ofullständiga eller föråldrade upp-
15925: 
15926:      Helsingfors den 24 oktober 1997
15927: 
15928:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
15929: 1
15930: 
15931: 1
15932:                                            KK 917/1997 vp
15933: 
15934: Kirjallinen kysymys 917
15935: 
15936: 
15937: 
15938: 
15939:                                   Maija-Liisa Veteläinen /kesk: Leader-rahoituspäätösten nopeutta-
15940:                                      misesta palvelualoilla
15941: 
15942: 
15943:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15944: 
15945:    Alueellinen tasa-arvo on Suomessa tällä het-      me kädessä varmistaa elinvoimaisen elinkeinora-
15946: kellä vaarassa. Kiihtyvä muuttoliike ja sen ai-      kenteen säilyminen kaikkialla Suomessa.
15947: heuttama vero- ja väestöpohjan kaventuminen             Kuitenkin hankkeiden rahoituspäätökset
15948: asettaa muuttotappioalueet vaikeiden haastei-        ovat kauppa- ja teollisuusministeriön osalta tul-
15949: den eteen. Alueiden yritykset ovat viime kädessä     leet hitaasti. Muut rahoittajatahot ovat tehneet
15950: se voimavara, joiden mukana maakunta pysyy           päätöksensä nopeasti. Rahoituspäätökset juut-
15951: pystyssä tai kaatuu. Hallituksen on tunnettava       tuvat ministeriön byrokratian portaisiin viivyt-
15952: tästä vastuunsa.                                     täen siten yritystoiminnalle välttämättömien in-
15953:    Palvelualan yritykset ovat merkittäviä työllis-   vestointien toteuttamista. Asian sisällöllinen tär-
15954: täjiä. Julkisen sektorin toimintojen ja siten myös   keys on niin ilmeinen, että näin ei saisi käydä.
15955: työpaikkojen vähentyessä niiden merkitys koros-      Myös päätösten linjan on oltava niin johdonmu-
15956: tuu entisestään. Perustason palveluyritystoimin-     kainen, että eri puolilta Suomea toimivat yrityk-
15957: nan ja sen investointiedellytyksien tukeminen on     set voivat olla varmoja yhdenvertaisuusperiaat-
15958: siis kaikkien etu. Se vähentää muuttohalukkuut-      teen toteutumisesta.
15959: ta ja väestöpainetta etelän suurimpiin kaupun-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15960: keihin, väestöpainetta, joka aiheuttaa merkittä-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15961: viä ongelmia myös muuttovoittopaikkakunnilla.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15962:     Osaltaan kauppa- ja teollisuusministeriön hal-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15963: linnonalaan kuuluvat Leader-tuet on tarkoitettu
15964: kylien kehittämiseen ja erilaisten työllistymistä              Mihin toimiin kauppa- ja teollisuusmi-
15965: edistävien hankkeiden tukemiseen sekä eteen-                nisteriö aikoo ryhtyä Leader-rahoitus-
15966: päin saattamiseen. Nämä tuet ovat elintärkeitä              päätösten nopeuttamiseksi erityisesti pal-
15967: alueellisen tasa-arvon ja koko Suomen tasapai-              velualan yritysten suhteen?
15968: noisen kehittämisen kannalta. Niillä voidaan vii-
15969: 
15970:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
15971: 
15972:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk
15973: 
15974: 
15975: 
15976: 
15977:  270136
15978: 2                                          KK 917/1997 vp
15979: 
15980: 
15981: 
15982: 
15983:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15984: 
15985:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        TE-keskuksittain ohjelman toteuttamisaste
15986: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaihtelee jossain määrin. Sama vaihtelevuus pä-
15987: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tee yritystoiminnallisiin hankkeisiin. Kaikkiaan
15988: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-       Leader-yrityshankkeita on lokakuun alkuun
15989: sa Veteläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      1997 mennessä päätettynä noin 20 eri osissa maa-
15990: sen n:o 917:                                          ta. KTM pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan
15991:                                                       Leader-ohjelman hallinnoinnin edelleen kehittä-
15992:           Mihin toimiin kauppa- ja teollisuusmi-      miseen, jotta ohjelman toteutus vauhdittuisi.
15993:        nisteriö aikoo ryhtyä Leader-rahoitus-         Luonteeltaan pienten hankkeiden ohjelmana
15994:        päätösten nopeuttamiseksi erityisesti pal-     Leader-yhteisöaloitetta toteutetaan paikallis- ja
15995:        velualan yritysten suhteen?                    aluetasolla, siis Leader-paikallisryhmien ja TE-
15996:                                                       keskusten yhteistyönä. Tänä syksynä toimintan-
15997:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa aloittaneilla Työvoima- ja elinkeinokeskuksil-
15998: vasti seuraavaa:                                      la on tässä tärkeä osuus.
15999:                                                           Eduskunnan käsittelemän elinkeinopoliittisen
16000:    Kauppa- ja teollisuusministeriö yhtyy kysy-        selonteon mukaan elinkeinopolitiikassa kiinnite-
16001: myksen perusteluissa esitettyyn arvioon siitä,        tään tasavertaisesti huomiota myös palveluelin-
16002: että muuttotappioalueillakin yritystoiminta ja        keinojen toimintamahdollisuuksiin. Leader-yh-
16003: sen osana palvelualojen yritystoiminta muodos-        teisöaloitteessa sovellettava yritystukilaki kattaa
16004: tavat tärkeän voima varan. Maaseutualueilla tar-      myös matkailuyritykset sekä yrityksille palveluja
16005: vitaan uutta yritystoimintaa. Maaseutualueilla        tuottavat yritykset. Lisäksi maaseutualueilla voi-
16006: se korvaa edelleen väheneviä maataloustyöpaik-        daan pienyritystuella tukea muitakin palveluja
16007: koja.                                                 silloin, kun palveluyritys turvaa alueen kannalta
16008:     Maaseutualueilla tarvitaan laaja-alaista maa-     tärkeiden palveluiden saatavuutta. Yritystuki-
16009: seutupolitiikkaa, jossa maaseudun uudet elinkei-      lain mukaisten tukien ulottuminen nykyistä laa-
16010: nomahdollisuudet ovat keskeisesti esillä. Tähän       jemmin palvelualojen yrityksiin on selvitettävä-
16011: kuuluu edellytysten luominen toimiaioiltaan           nä kauppa- ja teollisuusministeriössä.
16012: monipuoliselle alkavalle yritystoiminnalle ja yli-        Palveluyrityshankkeilta, kuten muiltakin Lea-
16013: päätään pk-yritysten kehittymiselle ja kasvulle.      der-hankkeilta, tulee edellyttää innovatiivisuut-
16014:     Euroopan unionin Leader-yhteisöaloiteohjel-       ta, uutuusarvoa Leader-aloitteen yleisen linjan
16015: ma edustaa laaja-alaista maaseutupoliittista nä-      mukaisesti. Toisaalta Leader-yrityshankkeilta
16016: kemystä. Sen puitteissa on mahdollista tukea          tulee edellyttää kannattavan toiminnan edelly-
16017: maaseudun innovatiivisia kehittämistoimia, jot-       tyksiä.
16018: ka lähtevät paikallisesta aloitteellisuudesta.            Rouva Puhemies, vastauksena kansanedusta-
16019:     Suomessa Leader-yhteisöaloiteohjelmaa to-         ja Veteläisen kirjalliseen kysymykseen n:o 917
16020: teutetaan EU :n komission hyväksymien Leader          totean kunnioittaen, että kauppa- ja teollisuus-
16021: 6- ja 5b-ohjelmien sekä valtioneuvoston päätök-       ministeriö pitää Leader-yhteisöaloiteohjelmaa
16022: sen (18311997) perusteella. Niiden mukaisesti         tärkeänä maaseudun uuden elinkeinotoiminnan
16023: Leader-ohjelman, kuten muidenkaan ED-ohjel-           synnyttämisessäja kehittämisessä. Pienten hank-
16024: mien toteuttaminen ei muuta ministeriöiden vä-        keiden ohjelmana sitä toteutetaan painotetusti
16025: listä työnjakoa. Sen vuoksi Leader-paikallisryh-      paikallis- ja aluetasolla. Leader-ohjelman hallin-
16026: mien esittämistä yritystoiminnallisista hankkeis-     nointijärjestelyä tehostetaan edelleen etenkin
16027: ta viranomaispäätöksen tekevät Työvoima- ja           uusien Työvoima- ja elinkeinokeskusten toimin-
16028: elinkeinokeskusten yritysosastot.                     taa kehitettäessä. Myös palvelualojen yritysten
16029:    Yksittäisten hankkeiden tasolla Leader-yhtei-      tukeminen Leader-ohjelman puitteissa on tietyin
16030: söaloitteen toimeenpano on alkanut vasta viime        edellytyksin mahdollista yritystukilain puitteis-
16031: kesänä, kun komissio hyväksyi Suomen ohjelmat         sa. Tämän rahoituksen laajentaminen on selvi-
16032: syyskuussa 1996. Leader-paikallisryhmittäin ja        tettävänä.
16033: 
16034:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
16035: 
16036:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16037:                                           KK 917/1997 vp                                             3
16038: 
16039: 
16040: 
16041: 
16042:                                       Till Riksdagens Talman
16043: 
16044:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        På den nivå som gäller enskilda projekt har
16045: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      verkställandet av Leader-gemenskapsinitiativet
16046: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    börjat först i somras, sedan kommissionen i sep-
16047: man Maija-Liisa Veteläinen undertecknade            tember 1996 godkänt Finlands program. Ge-
16048: spörsmål nr 917:                                    nomföringsgraden för programmet varierar nå-
16049:                                                     got mellan de olika lokalgrupperna inom Leader
16050:           Vilka åtgärder har handels- och in-       och mellan de olika T&E-centralerna. Samma
16051:        dustriministeriet för avsikt att vidta för   variation gäller också i fråga om företagsverk-
16052:        att påskynda besluten i fråga om Leader-     samhetsprojekten. Totalt sett har ca 20 Leader-
16053:        finansieringen särskilt vad gäller företag   företagsprojekt slutförts på olika håll i landet
16054:        inom servicesektorn?                         fram till början av oktober 1997. HIM eftersträ-
16055:                                                     var för sin del att påverka vidareutvecklingen av
16056:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       administrationen av Leader-programmet, för att
16057: anföra följande:                                    genomförandet av programmet skall gå snab-
16058:                                                     bare. Eftersom gemenskapsinitiativet Leader till
16059:    Handels- och industriministeriet håller med      sin art är ett program för små projekt genomförs
16060: om den bedömning som framförs i motiveringar-       det på lokal och regional nivå, dvs. som samarbe-
16061: na tili spörsmålet om att företagsverksamheten      te mellan de lokala grupperna inom Leader och
16062: och, som en del av denna, även företagsverksam-     T &E-centralerna. Arbetskrafts- och näringscen-
16063: heten på servicesektorn, utgör en viktig resurs     tralerna, som har inlett sin verksamhet i höst, har
16064: också på de områden som upplever en flyttnings-     en viktig andel i detta.
16065: förlust. 1 landsbygdsområdena behövs ny före-           Enligt en näringspolitisk redogörelse, som
16066: tagsverksamhet. Där ersätter den de fortsätt-       riksdagen har behandlat, fåsts inom näringspoli-
16067: ningsvis minskande lantbruksarbetsplatserna.        tiken jämbördigt uppmärksamhet också vid ser-
16068:    För landsbygdsområdena behövs en vitt om-        vicenäringarnas verksamhetsbetingelser. Lagen
16069: fattande landsbygdspolitik där nya näringsmöj-      om företagsstöd, som skall tillämpas i gemen-
16070: ligheter för landsbygden utgör en viktig del. 1     skapsinitiativet Leader, täcker också turismföre-
16071: detta ingår att skapa förutsättningar för en be-    tagen samt de företag som producerar tjänster för
16072: gynnande företagsverksamhet med mångsidiga          andra företag. Dessutom kan också andra tjäns-
16073: verksamhetsområden och överhuvudtaget för           ter i landsbygdsområdena stödas med småföre-
16074: sm-företagens utveckling och tillväxt.              tagsstödet när ett tjänsteföretag tryggar tillgång-
16075:     Europeiska unionens gemenskapsinitiativpro-     en på tjänster som är viktiga för området. På
16076: gram Leader representerar en bred landsbygds-       handels- och industriministeriet utreds som bäst
16077: politisk aspekt. lnom ramen för detta program är    hur stöd enligt lagen om företagsstöd i större
16078: det möjligt att stöda innovativa utvecklingsåt-     omfattning än för närvarande kunde utsträckas
16079: gärder på landsbygden vilka utgär från lokal        tili företagen i servicesektorn.
16080: initiativkraft.                                         Såsom också är fallet med övriga Leader-pro-
16081:     1 Finland genomförs gemenskapsinitiativpro-     jekt, skall av serviceföretagsprojekten förutsättas
16082: grammet Leader utgående från de av EU-kom-          innovativitet eller nyhetsvärde enligt Leader-ini-
16083: missionen godkända Leader 6- och 5b-program-        tiativets allmänna linje. Å andra sidan bör av
16084: men samt statsrådets beslut (183/1997). 1enlighet   Leader-företagsprojekten krävas att de har för-
16085: med dem ändrar genomförandet av Leader-pro-         utsättningar för en lönsam verksamhet.
16086: grammet inte på arbetsfördelningen mellan mi-           Fru Talman, som svar på riksdagsman Vete-
16087:  nisterierna, vilket inte heller genomförandet av   läinens skriftliga spörsmål nr 917 konstaterar jag
16088:  övriga EU-program gör. Följaktligen fattar ar-     att handels- och industriministeriet anser att Lea-
16089:  betskrafts- och näringscentralernas företagsav-    der-gemenskapsinitiativprogrammet är viktigt
16090:  delningar myndighetsbeslutet om de företags-       när det gäller att åstadkomma och utveckla ny
16091:  verksamhetsprojekt som lokala grupper inom         näringsverksamhet på landsbygden. 1 egenskap
16092:  Leader har föreslagit.                             av ett program för små projekt genomförs det
16093: 4                                        KK 917/1997 vp
16094: 
16095: med tonvikten lagd vid den lokala och den regio-    ramen för Leader-programmet är det under vissa
16096: nala nivån. Det administrativa arrangemanget        förutsättningar möjligt att understöda också fö-
16097: för Leader-programmet effektiveras fortsätt-        retagen inom servicesektorn inom ramen för la-
16098: ningsvis framför allt när arbetskrafts- och nä-     gen om företagsstöd. Möjligheterna att bredda
16099: ringscentralernas verksamhet utvecklas. Inom        denna finansiering utreds som bäst.
16100: 
16101:      Helsingforsden 20 oktober 1997
16102: 
16103:                                                    Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16104:                                              KK 918/1997 vp
16105: 
16106: Kirjallinen kysymys 918
16107: 
16108: 
16109: 
16110: 
16111:                                     Pauli Saapunki /kesk ym.: Tielaitoksen kunnossapitomäärärahojen
16112:                                          jakamisesta tiepiirien kesken
16113: 
16114: 
16115:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16116: 
16117:     Tielaitoksen maanteiden kunnossapito-ohjel-         Näin ollen talouselämälle välttämättömät kulje-
16118: ma perustuu kunkin tiepiirin osalta vuotuiseen          tukset aiheuttavat huomattavia lisäkustannuk-
16119: menokehykseen, joka aikaisemmin on vahvistet-           sia, mikäli edellä mainitut rajut määrärahamuu-
16120: tu valtion talousarvion yhteydessä. Nykyisen            tokset toteutuvat.
16121: budjettikäytännön mukaisesti Tielaitos voi mää-            Rataverkon käytön lisäämisessä ongelmana
16122: ritellä tiepiireittäin kehykset tiepiireille jälkikä-   on rataverkon harva rakenne Pohjois- ja Itä-
16123: teen, Tielaitoksen kokonaisraamin sisällä.              Suomessa.
16124:     Saamiemme tietojen mukaan valtakunnallis-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16125: ten vähentyneiden tiemäärärahojen jaossa Tie-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16126: laitoksen johdon toimesta suunnitellaan uusia           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16127: jakoperusteita, jotka veisivät Lapin piiriitä 40        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16128: milj. markkaa, Kuopion piiriitä 30 milj. markkaa
16129: ja Oulun tiepiiriitä lähes 20 milj. markkaa enna-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16130: koidusta vuoden 1998 budjettikehyksestä. Kysei-                ryhtyä, ettei tasapuolinen maantieverkon
16131: set summat ollaan siirtämässä Uudenmaan, Tu-                   hoitaminen vaarannu Tielaitoksen kun-
16132: run ja Hämeen tiepiireille.                                    nossapitomäärärahan tiepiireittäisten ja-
16133:     On selvää, että menettävien tiepiirien osalta              koperusteiden muutoksen johdosta, ja
16134: joudutaan laajan tieverkon kunnon ylläpitämi-                     pitääkö Hallitus mahdollisena, että
16135:  sessä kohtuuttamaan tilanteeseen. Samoin näi-                 perustienpidon määrärahojen piirikoh-
16136:  den alueiden liikenneturvallisuuteen vaikuttavat              taiset kehykset vahvistettaisiin tulevai-
16137:  tieolosuhteet aiheuttavat pitkien etäisyyksien                suudessa eduskunnassa talousarvion hy-
16138:  alueilla runsaasti lisättyjä nopeusrajoituksia.               väksymisen yhteydessä?
16139: 
16140:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
16141: 
16142:           Pauli Saapunki /kesk             Seppo Kääriäinen /kesk         Hannes Manninen /kesk
16143: 
16144: 
16145: 
16146: 
16147:  270136
16148: 2                                          KK 918/1997 vp
16149: 
16150: 
16151: 
16152: 
16153:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16154: 
16155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       peruskorjausten osalta (n. 2 000 milj. markkaa eli
16156: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kaksi kolmasosaa perustienpidon määrärahasta)
16157: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tehtäisiin kunkin tiepiirin tienpidollisten tarpei-
16158: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pauli Saa-      den pohjalta tasapuolisin perustein samalla ta-
16159: puugin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        valla kuin tähänkin asti. Näin tasapuolinen tie-
16160: sen n:o 918:                                         verkon hoitaminen ei vaarannu niin kuin kysy-
16161:                                                      myksessä on esitetty.
16162:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Muutosta harkitaan Tielaitoksessa vain pe-
16163:        ryhtyä, ettei tasapuolinen maantieverkon      rustienpidon määrärahalla tehtäviin laajennus-
16164:        hoitaminen vaarannu Tielaitoksen kun-         ja uusinvestointeihin,jotka ovat vain 15% (vuo-
16165:        nossapitomäärärahan tiepiireittäisten ja-     den 1998 talousarvioesityksessä 440 milj. mk kai-
16166:        koperusteiden muutoksen johdosta, ja          kille tiepiireille) perustienpidon kokonaisrahoi-
16167:           pitääkö Hallitus mahdollisena, että        tuksesta. Tähän asti tämä suhteellisen vähäinen
16168:        perustienpidon määrärahojen piirikoh-         osuus koko perustienpidon määrärahasta on
16169:        taiset kehykset vahvistettaisiin tulevai-     jaettu tiepiireille piirin teiden tiepituuden ja nii-
16170:        suudessa eduskunnassa talousarvion hy-        den liikennesuoritteen mukaan suhteessa 55/45.
16171:        väksymisen yhteydessä?                        Selvityksen mukaan näiden investointimäärära-
16172:                                                      hojen jaossa voitaisiin vähitellen 2-3 vuoden
16173:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuluessa antaa nykyistä enemmän painoa kun-
16174: vasti seuraavaa:                                     kin tiepiirin teiden kokonaisliikennemäärälle
16175:                                                      kuitenkin niin, että moottoriteiden liikennemää-
16176:     Valtion talousarviossa tienpitoa rahoitetaan     rät jätettäisiin liikennemääräluvuista pois.
16177: lähinnä kahdelta momentilta: perustienpito ja           Perustienpidon määräraha osoitetaan valtion
16178: tieverkon kehittäminen. Perustienpitomomentin        talousarviossa Tielaitokselle ja senjako tiepiireil-
16179: (mom. 31.24.21) määrärahalla katetaan tiestön        le on laitoksen päätösvaltaan kuuluva asia. Tie-
16180: hoidon, ylläpidon ja peruskorjausten kustannuk-      laitoskaan ei ole tehnyt edellä mainitun selvityk-
16181: set, suoritetaan pienehköjä investointeja sekä ra-   sen perusteella päätöstä puoleen tai toiseen. Lii-
16182: hoitetaan tiehallinnon ja tutkimus- ja kehittämis-   kenneministeriö tulee seuraamaan Tielaitoksen
16183: toiminnan kustannukset talousarviomomentin           päätöksentekoa asiassa.
16184: selvitysosassa olevan alustavan suunnitelman             Kuten edellä on mainittu, valtaosa - kaksi
16185: pohjalta.                                            kolmasosaa - perustienpidon määrärahasta
16186:     Perustienpidon rahoitus on muutamassa vuo-       käytetään päivittäiseen tiestön hoitoon ja ylläpi-
16187: dessa vähentynyt noin neljänneksellä. Tieverkon      toon. Konkreettinen ja ajantasainen kunkin tie-
16188: hoidon ja kunnossapidon tason turvaamiseksi          piirin määrärahatarpeeseen vaikuttava tieto
16189: vähennykset on kohdistettu ensi sijassa inves-       muun muassa tiestöstä, sen kunnosta ja sään
16190: tointitoimintaan. Laskenut perustienpidon in-        vaihtelun vaikutuksesta tiestön hoitoon maan eri
16191: vestointitaso onkin lisännyt sidosryhmien kiin-      osien välillä on vain Tielaitoksella. Liikennemi-
16192: nostusta perustienpidon määrärahan jakoperi-         nisteriö katsoo, että tämänkin vuoksi on perus-
16193: aatteisiin, ja useilta tahoilta (mm. maakunnan       teltuaja välttämätöntä, että myös vastaisuudessa
16194: liitoilta ja kauppakamareilta) on tehty aloitteita   perustienpidon määrärahan vuosittaisesta jaka-
16195: niiden tarkistamiseksi. Tielaitos onkin selvittä-    misesta päätetään Tielaitoksessa. Liikenneminis-
16196: nyt mahdollisuudet ja vaihtoehdot näiden jako-       teriö ei pidä tiestön päivittäisen kunnossapidon
16197: perusteiden tarkistamiseksi.                         hoitamisen kannalta mahdollisena eikä perustel-
16198:     Selvityksen tehneen asiantuntijatyöryhmän        tuna, että tällaisen käyttömäärärahan jakoke-
16199: ehdotuksen mukaan perustienpidon määrära-            hyksistä päätettäisiin sitovasti valtion talousar-
16200: hanjako teiden päivittäisen hoidon, ylläpidon ja     viossa.
16201: 
16202:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
16203: 
16204:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
16205:                                            KK 918/1997 vp                                             3
16206: 
16207: 
16208: 
16209:                                        Tili Riksdagens Talman
16210: 
16211:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     håll och grundförbättring (ca 2 000 milj. mark,
16212: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       dvs. två tredjedelar av basväghållningens an-
16213: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     slag) i respektive vägdistrikt uppgöras på basis av
16214: man Pauli Saapunki m.fl. undertecknade spörs-        väghållningsbehoven på jämlika grunder liksom
16215: mål nr 918:                                          hittilis. På så sätt äventyras inte den jämlika
16216:                                                      skötseln av vägnätet så som framläggs i spörs-
16217:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       målet.
16218:        ta för att inte äventyra den jämlika sköt-        En ändring övervägs vid Vägverket endast be-
16219:        seln av landsvägsnätet på grund av änd-       träffande utbyggnads- och nyinvesteringar som
16220:        ringarna i de vägdistriktsvisa fördelnings-   utförs med anslagen för basväghållningen. Dessa
16221:        grunderna av Vägverkets underhållsan-         utgör bara 15% (i budgetpropositionen för 1998
16222:        slag, och                                     440 miljoner mark för alla vägdistrikt) av basväg-
16223:           anser Regeringen det vara möjligt att      hållningens totalfinansiering. Hittilis har denna
16224:        de distriktsvisa ramarna för basväghåll-      relativt ringa andel av anslagen för basväghäll-
16225:        ningsanslagen i framtiden kunde faststäl-     ning fördelats mellan vägdistrikten enligt distrik-
16226:        Ias i samband med godkännandet av bud-        tens väglängd och deras trafikprestation i förhäl-
16227:        getpropositionen i riksdagen?                 Iandet 55/45. Enligt utredningen kunde man vid
16228:                                                      fördelningen av dessa anslag stegvis under 2-3
16229:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        år mer än nu lägga vikt vid respektive vägdistrikts
16230: anföra följande:                                     totaltrafikmängd på väg, dock så att trafikmäng-
16231:                                                      den på motorvägar skulle bortlämnas från siffran
16232:    I statens budgetproposition finansieras väg-      som anger trafikmängden.
16233: hållningen främst ur två moment: basväghåll-             Anslagen för basväghållningen anvisas i sta-
16234: ning och utvecklande av vägnätet. Med anslagen       tens budgetproposition till Vägverket och dess
16235: i basväghållningsmomentet (31.24.21) täcks           fördelning till vägdistrikten är ett ärende som hör
16236: kostnaderna för skötseln, underhållet och grund-     tili verkets befogenheter. Vägverket har inte hel-
16237: förbättringar av vägnätet, görs smärre investe-      ler på basis av ovan nämnda utredning bes1utat
16238: ringar samt finansieras vägförvaltningen och         sig för någotdera alternativ. Trafikministeriet
16239: forsknings- och utveck1ingsverksamhetens kost-       kommer att ge akt på Vägverkets beslutsprocess
16240: nader på basis av den preliminära planeringen i      i ärendet.
16241: budgetpropositionsmomentets förklaring.                  Såsom ovan nämndes används största delen
16242:    Finansieringen av basväghållningen har på         - två tredjedelar- av basväghållningens anslag
16243: några år minskat med ungefår en fjärdedel. För       för den dagliga skötseln och underhället av väg-
16244: att trygga nivån på skötseln och underhållet av      nätet. Det konkreta och aktuella anslagsbehovet
16245: vägnätet har minskningarna i första hand drab-       i respektive vägdistrikt påverkas av bl.a. vägnä-
16246: bat investeringsverksamheten. Den minskade in-       tet, dess skick och påverkan av vädrets växling i
16247: vesteringsnivån inom basväghållningen har ökat       olika delar av landet, och sådan information
16248: intressegruppernas intresse för fördelningsprin-     finns endast vid Vägverket. Trafikministeriet an-
16249: ciperna av anslagen för basväghållning, och från     ser att det också på grund av detta är befogat och
16250: många häll (bl.a. landskapsförbunden och han-        nödvändigt att man även i framtiden besluter om
16251: delskamrarna) har initiativ tagits tili en revide-   den årliga fördelningen av anslagen vid Vägver-
16252: ring av fördelningsprinciperna. Vägverket har        ket. Trafikministeriet anser det inte vara möjligt
16253: därför utrett möjligheterna och alternativen tili    och inte heller motiverat att med tanke på sköt-
16254: en revidering av fördelningsprinciperna.             seln av vägnätets dagliga underhåll fatta bindan-
16255:    Enligt ett förslag av den expertarbetsgrupp       de beslut om fOrdelningsramar för anslagen i
16256: som gjort utredningen skulle fördelningen av         statens budgetproposition.
16257: basväghållningsanslagen mellan skötsel, under-
16258: 
16259:      Helsingfors den 21 oktober 1997
16260: 
16261:                                                                          Trafikminister Matti Aura
16262:                                              KK 919/1997 vp
16263: 
16264: Kirjallinen kysymys 919
16265: 
16266: 
16267: 
16268: 
16269:                                     Veijo Puhjo /va-r ym.: Varusmiesten päivärahan korottamisesta
16270: 
16271: 
16272: 
16273:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16274: 
16275:     Varusmiesten päivärahaa on viimeksi korotet-       aloittaa. Tämä liittynee suunniteltuun palvelus-
16276: tu vuoden 1991 heinäkuussa, jolloin päivärahak-        aikojen uudistukseen. Hallituksen puolustuspo-
16277: si tuli 19 markkaa. Niille, jotka palvelevat yli 240   liittisen selonteon mukaan tällöin "varusmiesten
16278: päivää, päiväraha on 19,50 mk 240 päivää ylittä-       vähenemisestä syntyviä säästöjä suunnataan pit-
16279: vältä osalta.                                          kän (9-12 kk) palvelusajan varusmiehille korva-
16280:     Kun varusmiesten päiväraha on jäädytetty,          uksena muita pitemmästä koulutuksesta." Siten
16281: sen reaaliarvo on alentunut. Alentuminen on            päivärahoihin ei tehtäisi varsinaisesti tasokoro-
16282: merkittävämpää kuin monen sosiaalisen tulon-           tusta, vaan korotukset pidemmän palvelusajan
16283: siirron kohdalla. Heinäkuusta 1991 lähtien päi-        varusmiehille tehtäisiin budjetin sisäisinä siirtoi-
16284: värahan reaaliarvo on alentunut yli 8 prosenttia       na.
16285: ja vuoden 1987 joulukuun jälkeen noin 16 pro-              Varusmiesten taloudellisen aseman heikentä-
16286: senttia. Jos yleisen kuluttajahintaindeksin ase-       minen herättää huomiota erityisesti sen vuoksi,
16287: mesta sovellettaisiin varusmiesten kulutuksessa        että 1990-luvulla on osoitettu mittavia määrära-
16288: tyypillisten hyödykeryhmien hintaindeksejä, re-        hoja asevarusteluun. Myös vuoden 1998 talous-
16289: aaliarvon alentuminen voidaan arvioida vielä           arvioesityksessä aloitetaan uusi suuri varustelu-
16290: tuntuvammaksi. Esimerkiksi liikenne on 1990-           ohjelma. Asevelvollisten taloudellisen aseman
16291: luvulla kallistunut noin kaksinkertaisesti yleiseen    tiukentamista on vaikea perustella valtiontalou-
16292: hintakehitykseen verrattuna.                           den säästöillä, kun kuitenkin miljardeja on voitu
16293:     Harvan tulonsiirron reaaliarvoa on alennettu       osoittaa materiaalihankintoihin. Voidaan hyvin
16294: näin paljon, sillä 1990-luvulla on säästöistä ja       perustein väittää, että aseet ja varusteet ovat nyt
16295: leikkauksista huolimatta toteutettu indeksitar-        tärkeämpiä kuin ihmiset puolustusvoimien mää-
16296: kistuksia sosiaaliturvassa. Reaaliansiot ovat          rärahoista päättävien silmissä.
16297: nousseet myös 1990-luvulla.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16298:     Monissa yhteyksissä varusmiesten päiväraha         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16299: on todettu aivan riittämättömäksi. Vuosien var-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16300: rella on tehty erilaisia esityksiä ja suunnitelmia     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16301: tilanteen parantamiseksi, mutta kaikki esitykset
16302:  on haudattu taijäädytetty.                                       Aiotaanko varusmiesten päivärahois-
16303:     Vuoden 1998 talousarvioesityksessä ei ole                  sa toteuttaa tasokorotus vuonna 1998 tai
16304: mainintaa varusmiesten päivärahan korottami-                   lähivuosina, ja
16305:  sesta. Tosin puolustusvoimien luvun perustelus-                  mitä Hallitus aikoo tehdä asevelvollis-
16306:  sa mainitaan, että varusmiesten taloudellisten ja             ten taloudellisen aseman parantamiseksi?
16307:  sosiaalisten etujen uudistaminen on tarkoitus
16308: 
16309:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
16310: 
16311:           Veijo Puhjo /va-r               Esko-Juhani Tennilä /va-r       Mikko Kuoppa /va-r
16312: 
16313: 
16314: 
16315: 
16316: 270136
16317: 2                                         KK 919/1997 vp
16318: 
16319: 
16320: 
16321: 
16322:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16323: 
16324:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         Varusmieskoulutus muuttuu uusien palvelus-
16325: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       aikojen lisäksi myös sisällöllisesti. Samalla varus-
16326: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     miesten palvelumotivaatiota pyritään lisäämään
16327: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Veijo Puh-     ja vahvistamaan sosiaalisia etuuksia tarkistamal-
16328: jon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        la. Tarkoituksena on kompensoida varusmies-
16329: n:o 919:                                            koulutuksen edetessä lyhimmänja pisimmän pal-
16330:                                                     velusajan eroa rahallisesti. Varusmieskoulutuk-
16331:           Aiotaanko varusmiesten päivärahois-       sen uudistamisen ohella puolustusvoimissa tul-
16332:        sa toteuttaa tasokorotus vuonna 1998 tai     laan selonteon mukaisesti toteuttamaan laaja or-
16333:        lähivuosina, ja                              ganisaatiomuutos. Samalla joudutaan tarkoin
16334:           mitä Hallitus aikoo tehdä asevelvollis-   arvioimaan varusmieskoulutukseen tarkoitettu-
16335:        ten taloudellisen aseman parantamiseksi?     jen määrärahojen käyttö.
16336:                                                        Uudessa järjestelmässä puolustusministeriön
16337:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tarkoituksena on suunnata varusmiesten koulu-
16338: vasti seuraavaa:                                    tuspäivien vähenemisestä syntyvät säästöt en-
16339:                                                     simmäisessä vaiheessa 9 ja 12 kuukautta palvele-
16340:    Eduskunnan kuluvana vuonna hyväksymän            ville taloudellisena korvauksena. Pidemmällä ai-
16341: turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon     kavälillä päivärahaa tulisi nostaa valtiontalou-
16342: mukaisesti varusmiesten palvelusajat tulevat        den kehittymisen myötä niin, että päivärahan
16343: muuttumaan siten, että uudet palvelusajat olisi-    reaaliarvo säilyisi. Maksuttornia lomamatkoja
16344: vat 180, 270 ja 362 päivää. Uudessa järjestel-      on suunniteltu lisättäväksi pidempään palvele-
16345: mässä varusmiehet astuisivat palvelukseen kaksi     vien varusmiesten osalta.
16346: kertaa vuodessa.
16347: 
16348:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
16349: 
16350:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
16351:                                           KK 919/1997 vp                                            3
16352: 
16353: 
16354: 
16355: 
16356:                                        Tili Riksdagens Talman
16357: 
16358:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    de nya tjänstgöringstiderna beträffar också i frå-
16359: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      ga om innehållet. Samtidigt försöker man öka
16360: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-    och stärka beväringarnas tjänstgöringsmotiva-
16361: man Veijo Puhjo m.fl. undertecknade spörsmål        tion genom att se över de sociala förmänerna.
16362: nr 919:                                             Avsikten är att under det beväringsutbildningen
16363:                                                     framskrider kompensera skillnaden mellan den
16364:           Har man för avsikt att företa en nivå-    kortaste och den Iängsta tjänstgöringstiden i fi-
16365:        förhöjning av beväringarnas dagspen-         nansiellt avseende. Utöver reformen av bevä-
16366:        ning år 1998 eller under de närmaste åren,   ringsutbildningen kommer man enligt redogörel-
16367:        och                                          sen att genomföra en vittomfattande organisa-
16368:           vad ämnar Regeringen göra i syfte att     tionsförändring inom försvarsmakten. Samtidigt
16369:        förbättra de värnpliktigas ekonomiska        blir det nödvändigt att noggrant utvärdera an-
16370:        ställning?                                   vändingen av de anslag som är avsedda för bevä-
16371:                                                     ringsutbildningen.
16372:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          I det nya systemet har försvarsministeriet för
16373: anföra följande:                                    avsikt att i ett första skede rikta in de inbespa-
16374:                                                     ringar som uppstår genom det minskade antalet
16375:     1 enlighet med den säkerhets- och försvarspo-   utbildningsdagar för beväringarna pä dem som
16376: Iitiska redogörelsen som godkändes av riksdagen     tjänstgör 9 och 12 månader i form av en ekono-
16377: detta år kommer beväringarnas tjänstgöringsti-      misk ersättning. På Iängre sikt borde dagspen-
16378: der att ändras så att de nya tjänstgöringstiderna   ningen i och med den statsekonomiska utveck-
16379: enligt Regeringens proposition är 180, 270 och      Iingen höjas så att dagspenningens realvärde bi-
16380: 362 dagar. 1 det nya systemet träder beväringarna   behålls. Enligt planerna ökas antalet avgiftsfria
16381: i tjänst två gånger per år.                         permissionsresor för de beväringar som tjänstgör
16382:     Beväringsutbildningen förändras förutom vad     under längre tid.
16383: 
16384:      Helsingfors den 24 oktober 1997
16385: 
16386:                                                                    Försvarsminister Anneli Taina
16387:                         j
16388:                        j
16389:                       j
16390:                      j
16391:                     j
16392:                    j
16393:                   j
16394:                  j
16395:                 j
16396:                j
16397:               j
16398:              j
16399:             j
16400:            j
16401:           j
16402:          j
16403:         j
16404:        j
16405:       j
16406:      j
16407:     j
16408:    j
16409:   j
16410:  j
16411: j
16412:                                              KK 920/1997 vp
16413: 
16414: Kirjallinen kysymys 920
16415: 
16416: 
16417: 
16418: 
16419:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Auttikönkään matkailutien päällystämi-
16420:                                        sestä Rovaniemen maalaiskunnassa
16421: 
16422: 
16423:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16424: 
16425:     Rovaniemen maalaiskunnassa sijaitseva Aut-         kunta. Yrittäjä on esittänyt Metsähallitukselle
16426: tiköngäs on yksi virkistyspalvelujen Länsi-Lapin       tien päällystämistä jo usean vuoden ajan. Pääl-
16427: alueen merkittävimmistä kesäajan luontomat-            lystystyön kustannusarvio on 240 000 markan
16428: kailukohteista. Köngästä käy ihailemassa vuo-          luokkaa.
16429: sittain 30 000--40 000 matkailijaa. Alueella toi-          Metsähallituksen kannalta Auttikönkään tie
16430: mii yksi matkailualan yrittäjä, jolla on kahvilara-    palvelee yleishyödyllisiä tarkoituksia. Jokamie-
16431: kennus ja matkamuistomyymälä.                          henoikeudella tapahtuvaa luonnon virkistys-
16432:     Auttikönkään alue on valtion omistuksessa ja       käyttöä edistävään toimintaan tarkoitettuja,
16433: Metsähallituksen hallinnassa. Aluetta hoitaa           reaaliarvoltaan pieneneviä budjettivaroja ei ole
16434: Metsähallituksen sisäisen työnjaon pohjalta vir-       riittänyt tämänkaltaisiin tieinvestointeihin.
16435: kistyspalvelujen tulostoimintoja aluevastuullise-      Määrärahat ovat valtion talousarvion supistus-
16436: na Rovaniemellä keskuspaikkaansa pitävä Län-           toimenpiteiden vuoksi pienentyneet pelkästään
16437: si-Lapin alue. Auttiköngäs kuuluu retkeily-            Länsi-Lapin osalta liki 1,5 miljoonaa markkaa
16438: alueen maa- ja metsätalousministeriön tulosoh-         vuodesta 1996 vuoteen 1997 ja riittävät rajoite-
16439: jauksessa oleviin yhteiskunnallisiin maksutto-         tusti vain välttämättömiin käyttömenoihin, ku-
16440: rniin virkistyspalveluihin, jotka rahoitetaan val-     ten polttopuu- ja jätehuoltoon jokamiestä palve-
16441:  tion talousarvion kautta. Näiden palvelujen vuo-      levilla maksuttomilla kohteilla.
16442:  tuisesta rahoituksesta ja sen määrästä päättää           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16443:  eduskunta. Maa- ja metsätalousministeriö ja           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16444:  Metsähallitus sopivat vuosittain laadittavalla ra-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16445:  hoitussopimuksella yhteiskunnallisten tehtävien       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16446:  hoidosta eduskunnan päättämissä puitteissa.
16447:     Metsähallitus on kunnostanut Auttikönkäälle                 Onko Hallitus valmis tukemaan työlli-
16448: johtavan soratien 6-7 vuotta sitten. Lisääntynyt              syysrahoilla Auttikönkään matkailutien
16449:  liikenne on aiheuttanut kesäaikana sorapintaisen             päällystämistä Rovaniemen maalaiskun-
16450:  tienjatkuvan kunnostustarpeen. Tien lanau~ses­               nassa?
16451:  ta ovat huolehtineet sekä paikallinen yrittäjä että
16452: 
16453:       Helsingis~ä 2 päivänä lokakuuta 1997
16454: 
16455:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
16456: 
16457: 
16458: 
16459: 
16460:  270136
16461: 2                                          KK 920/1997 vp
16462: 
16463: 
16464: 
16465: 
16466:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16467: 
16468:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen mukaisesti Metsähallitus tuottaa vuonna
16469: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         1997 yhteiskunnallisia virkistyspalveluita, uitto-
16470: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     tehtäviä ja metsänjalostus- ja siemenhuoltotöitä.
16471: le jäsenelle kansanedustaja Esko-Juhani Tenni-          Maa- ja metsätalousministeriön ja Metsähalli-
16472: län näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tuksen välisessä sopimuksessa yhteiskunnallisten
16473: 920:                                                 tehtävien hoidosta ja rahoituksesta vuonna 1997
16474:                                                      virkistyspalveluiden toteuttamiseen on osoitettu
16475:          Onko Hallitus valmis tukemaan työlli-       yhteensä 30 500 000 mk. Tästä summasta
16476:        syysrahoilla Auttikönkään matkailutien        3 850 000 mk on osoitettu palvelurakenteiden
16477:        päällystämistä Rovaniemen maalaiskun-         mm. autiotupien, sääsuojien, tulentekopaikko-
16478:        nassa?                                        jen, luontotornien sekä pysäköintialueiden suun-
16479:                                                      nitteluun, rakentamiseen, ylläpitoon ja huol-
16480:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toon, teiden ylläpitoon palvelualueilla sekä aluei-
16481: vasti seuraavaa:                                     den esitteiden ja muun opastusmateriaalin tuot-
16482:                                                      tamiseen. Koskajokamiehenoikeudella tapahtu-
16483:    Auttikönkään alue on valtion omistuksessa ja      vaa luonnon virkistyskäyttöä edistävään toimin-
16484: Metsähallituksen hallinnassa. Aluetta hoitaa         taan tarkoitetut budjettivarat eivät ole riittäneet
16485: Metsähallituksen Länsi-Lapin alueen virkistys-       Auttikönkään tien päällystämiseen, Metsähalli-
16486: palvelujen tulostoiminto. Metsähallituslain 7 §:n    tus on esittänyt hankkeen rahoitettavaksi työlli-
16487: mukaan Metsähallituksen yhteiskunnallisten           syysohjelmissa.
16488: tehtävien hoito voidaan rahoittaa valtion talous-       Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että
16489: arviossa erikseen osoitetuilla määrärahoilla taik-   Auttikönkään matkailutien päällystämistä voi-
16490: ka ottamalla tehtävien hoidosta aiheutuvat kus-      daan tukea työllisyysrahoilla edellyttäen, että ko.
16491: tannukset huomioon vähentävänä tekijänä tu-          tarkoitukseen osoitettuja määrärahoja on myös
16492: lostavoitetta asetettaessa. Eduskunnan päätök-       muut kohteet huomioon ottaen riittävästi.
16493: 
16494:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
16495: 
16496:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
16497:                                           KK 920/1997 vp                                             3
16498: 
16499: 
16500: 
16501: 
16502:                                        Tili Riksdagens Talman
16503: 
16504:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         lelig rekreationsservice, flottningsuppdrag och
16505: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         skogsförädlings- och fröförsörjningsarbeten.
16506: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         1 jord- och skogsbruksministeriets och Forst-
16507: dagsman Esko-Juhani Tennilä undertecknade           styrelsens avtal om skötsel och finansiering av
16508: spörsmål nr 920:                                    samhälleliga uppgifter 1997 har sammanlagt
16509:                                                     30 500 000 mk anvisats för rekreationsservice.
16510:           Är Regeringen redo att med sysselsätt-    Av denna summa har 3 850 000 mk anvisats för
16511:        ningsmedel stöda beläggning av turistvä-     planering, byggande, underhåll och service av
16512:        gen vid Auttiköngäs i Rovaniemi lands-       servicestrukturer, t.ex. ödestugor, vindskydd,
16513:        kommun?                                      ställen där man kan göra upp eld, utsiktstorn och
16514:                                                     parkeringsområden, för underhåll av vägar inom
16515:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       serviceområden samt för broschyrer över områ-
16516: anföra följande:                                    dena och övrigt informationsmaterial. Eftersom
16517:                                                     de budgetmedel som är avsedda för främjande av
16518:    Auttiköngäsområdet ägs av staten och förval-     användning av naturen i rekreationssyfte med
16519: tas av Forststyrelsen. Området sköts av Forststy-   stöd av allemansrätten inte räcker tili be1äggning
16520: relsens resultatfunktion för rekreationsservice i   av vägen vid Auttiköngäs, har Forststyre1sen fö-
16521: västra Lapplands område. Enligt 7 § lagen om        reslagit att projektet skall finansieras genom sys-
16522: Forststyrelsen kan skötseln av Forststyrelsens      selsättningsprogram.
16523: samhälleliga uppgifter finansieras genom anslag         Enligt jord- och skogsbruksministeriet kan
16524: som anvisas särskilt i statsbudgeten eller genom    beläggning av turistvägen vid Auttiköngäs stö-
16525: att kostnaderna för skötseln av dessa uppgifter     das med sysse1sättningsmedel under förutsätt-
16526: beaktas som en minskande faktor när resultat-       ning att man då ans1agen anvisas för ändamålet i
16527: målen uppställs. 1enlighet med riksdagens beslut    fråga har beaktat även andra objekt i tillräck1ig
16528: skall F orststyrelsen 1997 tillhandahålla samhäl-   utsträckning.
16529: 
16530:      Helsingfors den 23 oktober 1997
16531: 
16532:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
16533:                                              KK 921/1997 vp
16534: 
16535: Kirjallinen kysymys 921
16536: 
16537: 
16538: 
16539: 
16540:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: Karvian Suomijärven kunnostuksen aloitta-
16541:                                         misesta
16542: 
16543: 
16544:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16545: 
16546:    Suomijärvi on maailmanlaajuisestikin tunnet-        keuden lupaa puhumattakaan määrärahoista,
16547: tu lintujärvi Karviassa Satakunnassa. Sen kun-         jotka piti haalia kokoon tuota pikaa. Selityksenä
16548: nostusta suunniteltiin 1990-luvun alkupuolella,        on nyt Natura-ohjelmaja sen vaikutukset. Natu-
16549: mutta suunnitelmat juuttuivat jonkun insinöörin        ran jälkeen tulee taas jokin muu syy jne.
16550: pöytälaatikkoon syystä tai toisesta, vaikka ne            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16551: olivat lopullisesti valmiit. Ne ajettiin sieltä ylös   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16552: allekirjoittaneen kirjallisilla kysymyksillä, ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16553: kompensoidakseen syntynyttä ikävää tilannetta          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16554: ministeri Haavisto kävi kesällä 1995 Karviassa
16555: oikein paikan päällä katsomassa. Tilanne oli niin                Mitä kuuluu nyt Suomijärvi-hank-
16556: lupaava, että uskottiin ruoppaajien ja muiden                 keelle Karviassa, ja
16557: koneiden saapuvan paikalle pikavauhtia ja aina-                  milloin ministerin jo pari vuotta sitten
16558: kin heti, kun vesioikeuden lupa työlle oli saatu.             lupaamat toimenpiteet saadaan alulleen,
16559:    Niin kuin ministereiden lupauksien suhteen                 vai onko edelleen niin, ettei edes vesioi-
16560: usein käy, asiat hautautuvat ja taantuvat. Suomi-             keuden lupahakemusta ole pantu vireille?
16561: järvellekään ei tiettävästi ole edes haettu vesioi-
16562: 
16563:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
16564: 
16565:                                     Sulo Aittoniemi /kesk
16566: 
16567: 
16568: 
16569: 
16570: 270136
16571: 2                                            KK 921/1997 vp
16572: 
16573: 
16574: 
16575: 
16576:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16577: 
16578:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kanssa. Valtakunnallisesta lintuvesiensuojeluoh-
16579: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jelmasta 3.6.1982 tehdyn valtioneuvoston peri-
16580: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        aatepäätöksen mukaan on ohjelman tavoitteena
16581: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         säilyttää siihen sisältyvät alueet mahdollisimman
16582: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          luonnonvaraisina.
16583: n:o 921:                                                  Suomijärvi on ehdolla Natura 2000 -verkos-
16584:                                                        toon lintudirektiivin mukaisena erityisten suoje-
16585:            Mitä kuuluu nyt Suomijärvi-hank-            lutoimien alueena. Kunnostussuunnitelman on
16586:         keelle Karviassa, ja                           huomioitava myös tästä johtuvat suojelutavoit-
16587:            milloin ministerin jo pari vuotta sitten    teet.
16588:         lupaamat toimenpiteet saadaan alulleen,           Valtioneuvosto pyrkii tekemään päätöksensä
16589:         vai onko edelleen niin, ettei edes vesioi-     Suomen ehdotuksesta Natura 2000 -verkostoon
16590:         keuden lupahakemusta ole pantu vireille?       vielä vuoden 1997 aikana. Ympäristöministeriö
16591:                                                        katsoo, että kunnostustyöhön tarvittavan vesioi-
16592:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           keuden luvan hakeminen on ajankohtaista vasta
16593: vasti seuraavaa:                                       sen jälkeen kun Suomijärven asema Naura 2000
16594:                                                        -verkostossa on ratkaistu. Tällöin ovat kaikki
16595:    Kuten edellisessä 26.3.1997 päivätyssä ympä-        hakemuksen valmisteluun vaikuttavat seikat sel-
16596: ristöministeriön vastauksessa Karvian Suomijär-        villä.
16597: ven kunnostamista koskeneeseen kirjalliseen ky-           Lintudirektiivi edellyttää sen 1 artiklassa tar-
16598: symykseenne todettiin, on Lounais-Suomen ym-           koitettujen lintulajien elinympäristöjen riittävän
16599: päristö keskus esittänyt vuosien 1998-2001 toi-        moninaisuuden ja laajuuden säilyttämistä, yllä-
16600: minta- ja taloussuunnitelmassaan vuosille 1999         pitämistä ja palauttamista ennalleen. Tähän py-
16601: ja 2000 yhteensä 2 milj. mk Karvian Suomijärven        ritään perustamalla suojelualueita, ylläpitämällä
16602: kunnostussuunnitelman toteuttamiseen.                  suojelualueen sisä- ja ulkopuolella sijaitsevia
16603:    Ympäristöministeriö on 9.10.1997 päivätyllä         elinympäristöjä hoitaen niitä ekologisten tarpei-
16604: kirjeellään pyytänyt Lounais-Suomen ympäris-           den mukaisesti, ennallistamalla tuhoutuneita
16605: tökeskusta selvittämään, miten Karvian Suomi-          elinympäristöjä ja aikaansaamalla uusia.
16606: järven kunnostus voitaisiin toteuttaa alhaisem-           Suomijärvellä on pesivinä ja myös muuttoai-
16607: min kustannuksin ja suojelutavoitteita tukien.         koina monipuolisesti 1 artiklassa mainittuja lin-
16608: Kuten jo edellisessä vastauksessa todettiin, ovat      tulajeja. Ehdotettu vedenpinnan korotus paran-
16609: haittojen estäruisestä johtuvien toimien kustan-       taa järveä näiden lajien elinympäristönä ja muu-
16610: nukset kohtuuttoman korkeat. Järvelle suunni-          tonaikaisena levähdys- ja ruokailualueena. Jos
16611: teltu penger todennäköisesti muuttaa huomatta-         Suomijärvi sisällytetään Suomen Natura 2000
16612: valta osalta rannan luonnontilaa ja katkaisee jär-     -verkostoon, voidaan sen kunnostamiseen hakea
16613: ven kasvillisuusvyöhykkeiden vaihettumissar-           rahoitusta EU:n ympäristörahastosta (LIFE).
16614: jan, mikä voi olla ristiriidassa suojelutavoitteiden
16615: 
16616:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
16617: 
16618:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
16619:                                             KK 921/1997 vp                                               3
16620: 
16621: 
16622: 
16623: 
16624:                                         Tili Riksdagens Talman
16625: 
16626:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          getationszoner, vilket kan strida mot målen för
16627: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      skyddet. Enligt statsrädets beslut 3.6.1982 om det
16628: de medlem av statsrådet översänt följande av          riksomfattande fågelskyddsprogrammet syftar
16629: riksdagsman Sulo Aittoniemi undertecknade             programmet tili att bevara de områden som pro-
16630: spörsmål nr 921 :                                     grammet täcker sä nära naturtillständet som
16631:                                                       möjligt.
16632:           Vad hörs det nu om Suomijärviprojek-           Suomijärvi är föreslaget tili nätverket N atura
16633:        tet i Karvia, och när kan de av ministern      2000 som ett särskilt skyddat område enligt fågel-
16634:        redan för några år sedan utlovade åtgär-       direktivet. Iståndsättningsplanen mäste också
16635:        derna inledas, eller är det alltjämt så att    beakta de mä! som detta ställer för skyddet.
16636:        inte ens en ansökan om tilistånd har an-          Statsrädet strävar efter att redan under år 1997
16637:        hängiggjorts hos vattendomstolen?              fatta beslut om Finlands förslag tili nätverket
16638:                                                       Natura 2000. Miljöministeriet anser att det blir
16639:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         aktuellt med att söka tillstånd frän vattendom-
16640: anföra följande:                                      stolen för iständsättningsarbetet först efter att
16641:                                                       Suomijärvis ställning i nätverket Natura 2000
16642:    Så som konstaterades i miljöministeriets före-     har avgjorts. Då föreligger alla fakta som behövs
16643: gående svar 26.3.1997 på ett spörsmål om iständ-      för beredningen av ansökan.
16644: sättning av sjön Suomijärvi i Karvia har Sydväs-         Fågeldirektivet förutsätter att variationsrike-
16645: tra Finlands miljöcentral i sin ver!~samhets- och     domen i och omfattningen av livsmiljöerna för de
16646: ekonomipian för 1998-2001 äskat inalles 2 milj.       i 1 artikeln nämnda fågelarterna bevaras, upp-
16647: mk ären 1999 och 2000 för förverkligandet av          rätthälls och återställs. För att nå detta mä! inrät-
16648: planen för iståndsättning av sjön Suomijärvi i        tas skyddsområden, och de inom och utom
16649: Karvia.                                               skyddsomrädet liggande livsmiljöerna sköts i en-
16650:    Miljöministeriet har med ett brev daterat          lighet med de ekologiska behoven, vidare restau-
16651: 9.10.1997 bett Sydvästra Finlands miljöcentral        reras förstörda livsmiljöer och nya skapas.
16652: utreda hur iständsättningen av Suomijärvi i Kar-         I Suomijärvi finns det rikligt av de i 1 artikeln
16653: via kunde skötas tili lägre kostnader och sä att      nämnda fägelarterna, som antingen häckar där
16654: iständsättningen stöder skyddsmälen. Såsom re-        eller förekommer under migrationstiden. Den
16655: dan konstaterades i svaret pä föregäende spörs-       föreslagna höjningen av vattenytan förbättrar
16656: mäl är kostnaderna för de ätgärderna som be-          sjön som livsmiljö för dessa arter och som en rast-
16657: hövs för att förhindra olägenheter oskäligt höga.     och matplats under flyttningen. Om Suomijärvi
16658: Den bank som planerats i sjön kommer sannolikt        förs in i Finlands nätverk Natura 2000, kan fi-
16659: att tili avsevärda delar ändra naturtillständet vid   nansiering för iståndsättningen av sjön sökas
16660: stranden och bryta övergängsskedena i sjöns ve-       hos EU:s miljöfond (LIFE).
16661: 
16662:      Helsingforsden 21 oktober 1997
16663: 
16664:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
16665:                                            KK 922/1997 vp
16666: 
16667: Kirjallinen kysymys 922
16668: 
16669: 
16670: 
16671: 
16672:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeudesta rintamatunnukseen
16673: 
16674: 
16675: 
16676:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16677: 
16678:    Rintamatunnuksesta annetun asetuksen (256/           Toivo Laineella on nippu kirjeitä ministereil-
16679: 1988) 1 §:n mukaan rintamatunnus voidaan             tä, jotka taivastelevat asiaa ja jakavat myötätun-
16680: myöntää henkilölle, joka on Suomen kansalaise-       toa, mutta rintamamiestunnusta ei heru. Asiaa
16681: na palvellut, ja henkilölle, joka nyt on Suomen      on myös käsitelty mm. puolustusministeriössä.
16682: kansalainen ja on palvellut vuosien 1939-1945        Laineen anomus on kuitenkin hylätty. Herää
16683: sotien aikana työvelvollisuuslain nojalla linnoi-    kysymys miksi, koska hän varmuudella asia~ir­
16684: tusrakentajana puolustusvoimien linnoitusra-         jojenkin mukaan on ollut sotatoimialueelia Aä-
16685: kennusjoukoissa asetuksessa tarkoitettua palve-      nislinnassa. Kysymyksessä tus~.in on ollut myös-
16686: lua.                                                 kään lomamatka Vantaalta Aänislinnaan 15-
16687:    Toivo Ilmari Laine, syntynyt 6.5.1927 Van-        vuotiaana.
16688: taalla, on mennyt Itä-Karjalan sotilashallinnon         Asia pitäisi saada kuntoon ja kysyn valtiopäi-
16689: esikunnan palvelukse~n vapaaehtoisena työvel-        väjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
16690: vollisena 24.10.1942 Aänislinnaan. Palvelus on
16691: päättynyt 1.4. 1943. Laine palasi sittemmin rippi-             Mitkä ovat syyt, että Toivo Ilmari Lai-
16692: koulun suoritettuaan palvelukseen samaan paik-              neelle, synt. 6.5.1927 Vantaalla, ei ole
16693: kaan eli siis Äänislinnaan saman vuoden elo-                myönnetty rintamatunnusta, vaikka hän
16694: kuussa. Palvelus on hänen hallussaan olevan to-             9.n ollut vapaaehtoisena palveluksessa
16695: distuksen mukaan päättynyt 30.6.1944, kun Itä-              Aänislinnassa sotatoimien aikana 1942-
16696:  Karjala evakuoitiin.                                       1944?
16697: 
16698:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
16699: 
16700:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
16701: 
16702: 
16703: 
16704: 
16705:  270136
16706: 2                                          KK 922/1997 vp
16707: 
16708: 
16709: 
16710: 
16711:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16712: 
16713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kunnan tehtävissä ja siviiliväestön huoltoon liit-
16714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tyvissä tehtävissä Vako Oy:ssä, hakenut rintama-
16715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tunnusta Sotatieteen laitokselta. Saamastaan
16716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kielteisestä päätöksestä Laine on valittanut puo-
16717: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lustusministeriöön. Puolustusministeriö on
16718: n:o 922:                                             24.10.1990 antamanaan päätöksellä hylännyt
16719:                                                      valituksen, koska suoritetuissa tutkimuksissa va-
16720:           Mitkä ovat syyt, että Toivo Ilmari Lai-    littajan palveluksen ei todettu olleen rintamatun-
16721:        neelle, syntynyt 6.5.1927 Vantaalla, ei ole   nuksesta annetussa asetuksessa tarkoitettua pal-
16722:        myönnetty rintamatunnusta, vaikka hän         velua.
16723:        qn ollut vapaaehtoisena palveluksessa             Toivo Ilmari Laine on palvellut jatkosodan
16724:        Aänislinnassa sotatoimien aikana 1942-        ~ikana Itä-Karjalan Sotilashallintoesikunnan
16725:        1944?                                         Aänislinnan sähkölaitoksella ja Soioman voima-
16726:                                                      laitoksella ja Vako Oy:ssä. Laine ei ole palvellut
16727:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työvelvollisuuslain nojalla eikä palvelu Aänislin-
16728: vasti seuraavaa:                                     nan sähkölaitoksella, Soioman voimalaitoksella
16729:                                                      ja Vako Oy:ssä ole ollut palvelua puolustusvoi-
16730:     Rintamatunnuksesta annetun asetuksen             mien linnoitusrakennusjoukoissa rintamavas-
16731: (25611988) 1 §:n mukaan rintamatunnus myön-          tuussa olleen sotatoimiyhtymän alueella, kuten
16732: netään henkilölle, joka on Suomen kansalaisena       rintamatunnuksesta annetussa asetuksessa edel-
16733: palvellut, ja henkilölle, joka nyt on Suomen kan-    lytetään. Toivo Laineen palvelus ei näin ollen ole
16734: salainen ja on palvellut, vuosien 1939-1945 so-      rintamatunnuksesta annetun asetuksen tarkoit-
16735: tien aikana työvelvollisuuslain nojalla linnoitus-   tamaa tunnukseen oikeuttavaa palvelua.
16736: rakentajana puolustusvoimien linnoitusraken-             Vaikka puolustusministeriö ei edellä maini-
16737: nusjoukoissa rintamavastuussa olleen sotatoimi-      tuista syistä olekaan voinut ratkaista Laineen
16738: yhtymän alueella.                                    valitusta myönteisellä tavalla, ratkaisu ei vähen-
16739:    Vantaalta kotoisin oleva Toivo Ilmari Laine       nä sen työn arvoa, jonka Laine omalta osaltaan
16740: on, palveluksensa perusteella "vapaaehtoisena        on tehnyt isänmaamme hyväksi raskaina sota-
16741: työvelvollisena" Itä-Karjalan Sotilashallintoesi-    vuosina.
16742: 
16743:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
16744: 
16745:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
16746:                                              KK 922/1997 vp                                              3
16747: 
16748: 
16749: 
16750: 
16751:                                          Tili Riksdagens Talman
16752: 
16753:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       uppgifter vid Vako Oy som hörde tili underhållet
16754: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         av civilbefolkningen. Laine har anfört besvär hos
16755: Iem av statsrådet översänt f6ljande av riksdags-       försvarsministeriet över det negativa beslut som
16756: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          delgavs honom. Försvarsministeriet har genom
16757: 922:                                                   sitt beslut 24.10.1990 förkastat besvären, efter-
16758:                                                        som det vid de undersökningar som gjorts kon-
16759:           Vad är orsaken tili att Toivo Ilmari         staterats att ändringssökandens tjänstgöring inte
16760:        Laine, född 6.5.1927 i Vanda, inte har          har varit sådan tjänstgöring som avses i förord-
16761:        beviljats fronttecken, tr_9ts att han tjänst-   ningen om fronttecken.
16762:        gjort som friviliig i Aänislinna under             Toivo Ilmari Lai~~ har under fortsättning.skri-
16763:        krigsoperationerna 1942-1944?                   get tjänstgjort vid Aänislinna elverk vid Ostra
16764:                                                        Karelens militärförvaltningsstab och vid Soioma
16765:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          kraftverk samt vid Vako Oy. Laine har inte
16766: anföra följande:                                       tjänstgjort med stöd l:);V lagen om arbetsplikt, och
16767:                                                        tjänstgöringen vid Aänislinna elverk, Soioma
16768:    En person, viiken såsom finsk medborgare            kraftverk och Vako Oy har inte utgjort tjänstgö-
16769: under krigen 1939-1945 med stöd av lagen om            ring i försvarsmaktens fortifikationstrupper
16770: arbetsplikt tjänstgjort som befåstningsbyggare i       inom området för en operativ enhet med frontan-
16771: försvarsmaktens fortifikationstrupper inom om-         svar, så som f6rutsätts i förordningen om front-
16772: rådet för en operativ enhet med frontansvar, och       tecken. Toivo Laines tjänstgöring är sålunda inte
16773: en person, som nu är finsk medborgare och som          sådan tjänstgöring som avses i förordningen om
16774: tjänstgjort som befåstningsbyggare på ovan an-         fronttecken och som berättigar till tecknet i frå-
16775: fört sätt, beviljas fronttecken enligt 1 § förord-     ga ...
16776: ningen om fronttecken (256/1988).                          A ven om försvarsministeriet av ovan anförda
16777:    Toivo Ilmari Laine, hemma från Vanda, har           skäl inte har kunnat avgöra Laines besvär på ett
16778: ansökt om fronttecken hos Krigsvetenskapliga           positivt sätt minskar avgörandet inte värdet av
16779: institutionen på grundval av sin tjänstg§ring          det arbete som Laine för egen del utfört fosterlan-
16780: "som frivillig arbetspliktig" i uppgifter vid Ostra    det tili fromma under de tunga krigsåren.
16781: Karelens militärförvaltningsstab och sådana
16782: 
16783:      Helsingfors den 24 oktober 1997
16784: 
16785:                                                                        Försvarsminister Anneli Taina
16786:                                           KK 923/1997 vp
16787: 
16788: Kirjallinen kysymys 923
16789: 
16790: 
16791: 
16792: 
16793:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Baltian maiden viisumivapauden vaikutuk-
16794:                                       sista rikollisuuteen
16795: 
16796: 
16797:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16798: 
16799:    Jo marraskuussa tulee voimaan viimeinen so-      dennäköistä, että hallitus on ryhtynyt jo nyt vii-
16800: pimus, joka mahdollistaa matkustamisen kaikis-      sumivapauteen liittyen mittaviin toimiin niiden
16801: ta Baltian maista Suomeen ilman viisumia. Kehi-     negatiivisten seurausten estämiseksi, jotka viisu-
16802: tys on ollut varsin nopea, koska vielä muutamia     mivapaus tuo mukanaan. Myös kansanedusta-
16803: vuosia sitten suhtauduttiin tällaiseen mahdolli-    jien on hyvä näistä toimista tietää.
16804: suuteen kovin varauksellisesti. Täytyy myös to-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16805: deta, ettei näiden viimeisten vuosien aikana ole    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16806: tapahtunut mitään sellaista positiivista kehitys-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16807: tä,joka olisi ollut omiaan nopeuttamaan viisumi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16808: vapauden myöntämistä. Baltian maat ovat portti
16809: itäisen Euroopan rikollisten toimintojen solut-              Minkälaisiin erityistoimiin Hallitus on
16810: tautumiselle Suomeen. Muun rikollisuuden ohel-             ryhtynyt Baltian maita koskevan viisumi-
16811: la se on myös portti huumeiden maahantuonnille             vapauden tullessa voimaan, maata uh-
16812: erityisesti amfetamiinin osalta.                           kaavan rikollisen soluttautumisenja huu-
16813:     Hallitukselta päätökset viisumipakon poista-           meiden, erityisesti amfetamiiriin maahan-
16814: misesta ovat hyppy pimeään. On kuitenkin to-               tuonnin estämiseksi?
16815: 
16816:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
16817: 
16818:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
16819: 
16820: 
16821: 
16822: 
16823:  270136
16824: 2                                          KK 923/1997 vp
16825: 
16826: 
16827: 
16828: 
16829:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
16830: 
16831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       noin 5,5 miljoonaa matkustajaa. Viron kansa-
16832: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        laisten osuuden arvioidaan olevan 10-20%.
16833: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Pelkästään viisumijärjestelmällä ei huumeiden
16834: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       salakuljetusta tai muutakaan rikollisuutta voida
16835: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 923:             kokonaan estää. Rikollisesti toimivat henkilöt-
16836:                                                      hän käyttävät joka tapauksessa kuriireinaan
16837:           Minkälaisiin erityistoimiin Hallitus on    henkilöitä, joiden tausta on mahdollisimman
16838:        ryhtynyt Baltian maita koskevan viisumi-      "puhdas" kiinnijäämisriskin pienentämiseksi.
16839:        vapauden tullessa voimaan, maata uh-             Keskusrikospoliisi asetti sisäasiainministeriön
16840:        kaavan rikollisen soluttautumisen ja huu-     määräyksestä 27.2.1997 työryhmän selvittämään
16841:        meiden, erityisesti amfetamiinin maahan-      mahdollisen Viroa koskevan viisumivapauden
16842:        tuonnin estämiseksi?                          vaikutuksia Suomessa. Työryhmässä olivat
16843:                                                      edustettuina keskusrikospoliisin lisäksi Helsin-
16844:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          gin kihlakunnan poliisilaitos, suojelupoliisi, raja-
16845: taen seuraavaa:                                      vartiolaitos sekä Suomenlahden merivartiosto.
16846:                                                      Työryhmän selvitys valmistui 30.4.1997.
16847:    Suomalaiset viranomaiset ovat jo usean vuo-          Selvityksessä arvioidaan, että mikäli Viron ja
16848: den ajan tehneet yhteistyötä Baltian maiden, eri-    Suomen välisellä viisumivapaudella on negatii-
16849: tyisesti Viron kanssa rikosten ennalta estämisek-    vista merkitystä rikollisuuden kannalta, se nä-
16850: si ja selvittämiseksi. Poliisilla on Virossa ollut   kyisi lähinnä varkaus-, väärennys- ja huumausai-
16851: rikollisuuden torjuntaa varten kaksi yhdysmiestä     nerikoksissa sekä prostituutioon liittyvässä ri-
16852: jo useiden vuosien ajan. Muutoinkin poliisilla on    kollisuudessa.
16853: Viroon hyvät ja toimivat yhteydet mm. poliisivi-        Viroa koskevasta viisumivapaudesta toistai-
16854: ranomaisten välisen virkamiesvaihdon ansiosta.       seksi saatujen kokemusten mukaan mitään eri-
16855:    Lisäksi toteutetaan käytännön rikostutkintaa      tyistä rikollisten ryntäystä Viron kautta Suo-
16856: yhteisten valvonta- ja esitutkintaoperaatioiden      meen ei ole tapahtunut mainituista suurista mat-
16857: muodossa.                                            kustajamääristä huolimatta.
16858:    Kysymyksessä tarkoitettu viisumivapaus mer-          On todettava, että suomalaiset rikolliset pyr-
16859: kitsee, että Baltian maan kansalaiset voisivat Vi-   kivät käyttämään vapaampaa kulkumahdolli-
16860: ron kansalaisten tavoin matkustaa Suomeen ja         suutta hyväkseen edistääkseen omia toimiaan.
16861: Suomen kansalaiset Baltian maihin viisumitta         Tästä näyttää olevan seurauksena, että kysy-
16862: enintään kolmen kuukauden turistimatkalle. Vii-      myksessäkin mainitun amfetamiinin osalta Suo-
16863: sumivapaus koskee ainoastaan sekä kyseisten          meen suuntautuva salakuljetus olisi siirtymässä
16864: maiden että Suomen kansallisilla passeilla mat-      muilta Euroopan reiteiltä Viron kautta tapahtu-
16865: kustavia henkilöitä, ei siis näissä maissa olevia    vaksi. On mahdotonta arvioida, mikä merkitys
16866: ns. kolmansien maiden kansalaisia.                   viisumivapaudella on tässä kehityksessä, joka on
16867:    Viisumivapaus ei muuta työlupakäytäntöä.          alkanut jo paljon aikaisemmin.
16868: Siten Suomeen töihin tuleva, esimerkiksi Viron          Lisäksi on merkkejä siitä, että suomalaisia,
16869: kansalainen, tarvitsee edelleenkin työ- ja oleske-   huumausaineita käyttäviä nuoria saattaa Viron
16870: luluvan.                                             Suomea edullisempi hintataso houkutella huu-
16871:    Vuodesta 1991 vuoteen 1996 matkustajamää-         meiden hankintamatkoille Viroon.
16872: rä on kasvanut 0,8 miljoonasta matkustajasta 4, 7       Muiden Baltian maiden osalta ei ole näkyvissä
16873: miljoonaan eli kuusinkertaistunut. Tämä siis jo      mitään, mikä viittaisi erityisen huolestuttavaan
16874: ennen viisumivapautta. Liikenteestä noin 85 %        suuntaan. Matkustajaliikenne Suomeen on näi-
16875: Viron ja Suomen välisestä matkustajaliikentees-      den maiden osalta kuitenkin marginaalista ver-
16876: tä kulkee Helsingin sataman kautta.                  rattuna Virosta tänne suuntautuvaan liikentee-
16877:    On alustavasti arvioitu, että matkustajamäärä     seen, eikä ole perusteita olettaa viisumivapauden
16878: Helsingin ja Tallinnan välillä vuonna 1997 olisi     tuovan tähän olennaista muutosta.
16879:                                            KK 923/1997 vp                                            3
16880: 
16881:     Rikosten torjuntaa varten on solmittu Suo-          Lisäksi Suomi tekee jatkuvasti yhteistyötä
16882: menja Viron välinen sopimus yhteistyöstä rikos-      Baltian ja erityisesti Viron viranomaisten kanssa
16883: ten torjunnasta, joka on tullut voimaan              vakavan rikollisuuden paljastamisen ja tutkin-
16884: 12.10.1995. Lisäksi Suomen ja Viron välillä sol-     nan kehittämiseksi näissä maissa. Mm. keskusri-
16885: mittu sopimus laittomasti maahan saapuneiden         kospoliisi ja Helsingin kihlakunnan poliisilaitos
16886: ja maassa oleskelevien henkilöiden takaisinotta-     ovat keskeisesti mukana YK:n alaisessa huu-
16887: misesta on tullut voimaan 3.10.1996. Vastaavan-      mausainerikollisuuden torjuntaprojektissa, joka
16888: laisia sopimuksia on solmittu myös Latvian ja        koskee kaikkia Baltian maita. Lukuisia muita
16889: Liettuan kanssa.                                     hankkeita on vireillä myös muiden ministeriöi-
16890:     Matkustajaliikenteen valvontaa tulee helpot-     den hallinonaloilla.
16891: tamaan ja tehostamaan myös rajoilla käyttöön            Suomi on ollut mukana kehittämässä Viron
16892: otettava matkustusasiakirjojen koneellinen lu-       poliisin rikosten tutkinnan teknisiä ja taktisia
16893: kujärjestelmä, joka on parhaillaan koekäytössä.      tutkin ta valmiuksia jo vuodesta l992lähtien kou-
16894:     Rajavalvontaviranomaisten käytössä olevaan       lutuksella ja osaksi myös laitehankinnoissa avus-
16895: tarkastuskorttirekisteriin merkitään mm. vii-        tamana.
16896: sumilla matkustavien henkilöiden maahan saa-            Kaikkien Suomen lähialueiden rikollisuusti-
16897: puminenja maasta poistuminen. Parhaillaan sel-       lanne on Suomen viranomaisten jatkuvassa seu-
16898: vitetään poliisin henkilörekisteriasetuksen muut-    rannassa. Mikäli etenkin vakavan rikollisuuden
16899:  tamista niin, että rekisteriin voitaisiin syöttää   osalta havaitaan merkkejä tilanteen Suomen
16900:  myös muiden kuin viisumivelvollisten maahan-        kannalta kehittymisestä huonoon suuntaan, vi-
16901:  tulotietoja, kuten Viron viranomaiset menette-      ranomaiset reagoivat siihen välittömästi kaikilla
16902:  levät jo nykyisin.                                  niillä keinoilla ja voimavaroilla, jotka ovat käy-
16903:     Samoin on selvitettävänä maahantulokielto-       tettävissä.
16904: jen merkitseminen poliisin etsintäkuulutusrekis-
16905:  teriin.
16906:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
16907: 
16908:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
16909: 4                                              KK 923/1997 vp
16910: 
16911: 
16912: 
16913: 
16914:                                            Tili Riksdagens Talman
16915: 
16916:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                   Enligt en preliminär uppskattning kommer
16917: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande               passagerarantalet mellan Helsingfors och Tal-
16918: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           linn att uppgå till ca 5,5 milj. passagerare 1997.
16919: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-              Andelen estniska medborgare uppskattas till
16920: mål nr 923:                                               10-20%.
16921:                                                               Det är inte möjligt att helt förhindra smugg-
16922:            Vilka specialåtgärder har Regeringen           ling av droger eller annan form av brottslighet
16923:         vidtagit efter att visumfriheten som gäller       med hjälp av enbart ett visumsystem. Personer
16924:         de baltiska staterna trädde i kraft för att       som agerar i brottsligt syfte använder i vilket fall
16925:         förhindra den brottsliga infiltration som         som helst som sina kurirer sådana personer som
16926:         hotar vårt land och införseln av droger, i        har en så "fläckfri" bakgrund som möjligt för att
16927:         synnerhet amfetamin?                              minimera risken att råka fast.
16928:                                                               Centralkriminalpolisen tillsatte på framställ-
16929:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             ning av inrikesministeriet den 27 februari 1997 en
16930: anföra följande:                                          arbetsgrupp med uppgift att utreda om en even-
16931:                                                           tuell visumfrihet med Estland har några verk-
16932:     De finska myndigheterna har redan under ett           ningar i Finland. Utöver centralkriminalpolisen
16933: flertal år samarbetat med de baltiska staterna, i         var dessutom polisinrättningen i Helsingfors hä-
16934: synnerhet med Estland för att förebygga och               rad, skyddspolisen, gränsbevakningsväsendet
16935: utreda brott. Polisen har redan i många år haft           samt Finska vikens sjöbevakningssektion repre-
16936: två kontaktp~rsoner i Estland för bekämpning av           senterade i arbetsgruppen. Arbetsgruppens ut-
16937: brottslighet. Aven annars har polisen goda och            redning blev fårdig den 30 april 1997.
16938: fungerande kontakter tili Estland, bl.a. tack vare            1 utredningen uppskattar man att ifall visum-
16939: tjänstemannautbytet mellan polismyndigheter-              friheten mellan Estland och Finland har någon
16940: na.                                                       negativ betydelse med tanke på brottsligheten
16941:     Dessutom utförs praktisk brottsutredning i            syns detta främst i form av stölder, förfalskning
16942: form av gemensamma övervaknings- och förun-               och narkotikabrott samt i brottslighet som an-
16943: dersö kningsopera tioner.                                 knyter till prostitution.
16944:     Den visumfrihet som avses i spörsmålet inne-              Enligt de erfarenheter man hittills har fått av
16945: bär att baltiska medborgare i likhet med estniska         visumfriheten med Estland har ingen egentlig
16946: medborgare kan resa till Finland och att finska           anstormning av kriminelia till Finland via Est-
16947: medborgare kan resa till de baltiska länderna             land ägt rum trots det höga passagerarantalet.
16948: utan visum på en turistresa som varar högst tre               Det kan konstateras att finländska kriminelia
16949: månader. Visumfriheten gäller endast personer             strävar efter att utnyttja möjligheten att fårdas
16950: som reser med de baltiska ländernas pass och              friare för att främja sin egen verksamhet. Följden
16951: personer som reser med finska nationella pass.            av detta ser ut att vara att smugglingen av amfe-
16952: Visumfriheten gäller således inte medborgare              tamin till Finland, som också nämns i spörsmå-
16953: från ett s.k. tredje land som vistas i dessa länder.      let, håller på att flytta från andra europeiska
16954:     Visumfriheten ändrar inte praxisen för arbets-        rutter till Estland som transitland. Det är omöj-
16955: tillstånd. Således behöver t.ex. en estnisk med-          ligt att uppskatta vilken betydelse visumfriheten
16956: borgare som kommer tili Finland för att arbeta            har i denna utveckling, som har startat redan för
16957: fortfarande arbets- och uppehållstillstånd.               länge sedan.
16958:     Från 1991 till 1996 har antalet passagerare               Dessutom finns det teeken på att finska ung-
16959: stigit från 0,8 milj. till 4, 7 milj., dvs. antalet har   domar som använder droger eventuellt kan lock-
16960: sexdubblats. Detta var alltså situationen redan           as att resa till Estland för att skaffa droger till
16961: före visumfriheten. Av passagerartrafiken mel-            följd av att prisnivån är lägre i Estland.
16962: lan Estland och Finland går ca 85 % via Helsing-              1fråga om de övriga baltiska staterna finns det
16963: fors hamn.                                                inte något som tyder på att vi går i en bekymmer-
16964:                                              KK 923/1997 vp                                              5
16965: 
16966: sam riktning. Passagerartrafiken tili Finland är          En annan sak som utreds är införandet av
16967: för dessa länders del dock marginell i jämforelse      inreseförbud i polisens efterlysningsregister.
16968: med trafiken från Estland, och det finns ingen            Därtill samarbetar Finland oavbrutet med de
16969: orsak att anta att visumfriheten skulle medföra        baltiska och särskilt med de estniska myndighe-
16970: någon väsentlig forändring i denna fråga.              terna för att utveckla metoder för att avslöja och
16971:    För bekämpningen av brott har Finland och           undersöka allvarlig brottslighet i dessa länder.
16972: Estland ingått en överenskommelse om samarbe-          Bl.a. centralkriminalpolisen och polisinrättning-
16973: te för bekämpning av brott, viiken trädde i kraft      en i Helsingfors härad är centralt involverade i ett
16974: den 12 oktober 1995. Dessutom har Finland och          projekt för bekämpning av drogkriminalitet, vil-
16975: Estland ingått en överenskommelse om återta-           ket är underställt FN, och som gäller alla de
16976: gande av personer som olagligen inkommit och           baltiska länderna. Ett flertal andra projekt pågår
16977: vistas i Iandet, viiken trädde i kraft den 3 oktober   även inom övriga ministeriers förvaltningsområ-
16978:  1996. Motsvarande överenskommelser har även           den.
16979: ingåtts med Lettland och Litauen.                         Finland har ända sedan 1992 varit med och
16980:    Övervakningen av passagerartrafiken kom-            utvecklat den estniska polisens tekniska och tak-
16981: mer också att underlättas och effektiveras av det      tiska brottsutredningsberedskap med hjälp av
16982: system för maskinell avläsning av resedokument         utbildning och delvis också genom att hjälpa tili
16983: som tas i bruk vid gränserna och som för närva-        med anskaffning av olika anordningar.
16984:  rande används i testsyfte.                               De finska myndigheterna foljer oavbrutet med
16985:     1 det kontrollkortsregister som gränsövervak-      situationen i fråga om brottsligheten på alla Fin-
16986:  ningsmyndigheterna använder antecknas bl.a.           Iands närområden. Om det finns teeken på att
16987:  när personer som reser med visum anländer tili        situationen i synnerhet i fråga om allvarlig brotts-
16988:  Jandet och när de lämnar landet. Man utreder          lighet utvecklas i en för Finland dålig riktning
16989:  som bäst en ändring a v förordningen om polisens      reagerar myndigheterna omedelbart på detta
16990:  personregister så att även inreseuppgifter oman-      med alla de medel och resurser som står tili buds.
16991:  dra än visumskyldiga skulle kunna matas in i
16992:  registret, såsom de estniska myndigheterna gör
16993:  redan nu.
16994:       Helsingforsden 23 oktober 1997
16995: 
16996:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
16997:                                              KK 924/1997 vp
16998: 
16999: Kirjallinen kysymys 924
17000: 
17001: 
17002: 
17003: 
17004:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toiminnan
17005:                                         seurannasta
17006: 
17007: 
17008:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17009: 
17010:     Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenalin toimintaan           neen osalta ole lisännyt luottamusta vähääkään.
17011: on kohdistettu suuri määrä perusteltuja ja ehkä         Koko läjä pitää selvittää nyt ja nopeasti, ennen
17012: myös perustelemattomia epäilyjä. On esitetty,           kuin tilanne pääsee hallitsemattomaksi. Tätä
17013: että kyseisen yhtiön toiminnoissa omaisuutta oli-       vaatii kasvava paine kansalaisten yhteydenottoi-
17014: si suhteilla myyty alihintaan tietyille piireille, ja   na.
17015: toisaalta väitetty, että jokin lomakiinteistö on           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17016: jätetty korkeasta tarjouksesta huolimatta myy-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17017: mättä, koska sitä on tarvinnut omaan käyttöön-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17018: sä halvalla vuokralla joku etuoikeutettu. Nämä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17019: ovat vain pieniä ja ehkä perusteettornia pintaraa-
17020: paisuja, mutta epäluulo veronmaksajien kustan-                     Aikooko Hallitus asettaa luotettavan
17021: nuksella ylläpidettävän roskapankin toimia koh-                ja puolueettoman elimen nopeasti selvit-
17022: taan kasvaa koko ajan. Niitä eivät ole omiaan                  tämään Omaisuudenhoitoyhtiö Arsena-
17023:  vähentämään viimeaikaiset poliittisiksi keinotte-             lin toiminnassa väitettyjä epäselvyyksiä,
17024:  luiksi luokitellut toimet, jotka ovat olleet esillä.          ja jos näin ei tehdä,
17025:     Eduskunta on tiettävästi nimennytjonkin seu-                   kantaako Hallitus myöhemmin asiasta
17026:  rantaelimen, jonka puheenjohtajana on joku                    muuta kuin poliittistakin vastuuta?
17027:  kansanedustaja. Tämä ei ainakaan allekirjoitta-
17028: 
17029:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
17030: 
17031:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
17032: 
17033: 
17034: 
17035: 
17036:  270136
17037: 2                                           KK 924/1997 vp
17038: 
17039: 
17040: 
17041: 
17042:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17043: 
17044:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ka eivät kiinnosta varsinaisia sijoittajia. Kohtei-
17045: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den todennäköinen ostaja on tilojen loppukäyt-
17046: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        täjä.
17047: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-            Eduskunnan päätöksen mukaan Omaisuu-
17048: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          denhoitoyhtiö Arsenal Oy:n toimintaa valvoo ja
17049: n:o 924:                                               seuraa valtioneuvoston alainen Valtion vakuus-
17050:                                                        rahasto,jonka tehtäviä hoitaa valtiovarainminis-
17051:            Aikooko Hallitus asettaa luotettavan        teriö. Arsenal ja sen tytäryhtiöt Omaisuudenhoi-
17052:        ja puolueettoman elimen nopeasti selvit-        toyhtiö Arsenal-SSP Oy sekä Omaisuudenhoito-
17053:        tämään Omaisuudenhoitoyhtiö Arsena-             yhtiö Arsenal-Silta Oy raportoivat säännöllisesti
17054:        lin toiminnassa väitettyjä epäselvyyksiä,       toiminnastaan vakuusrahastolle. Arsenalin halli-
17055:        ja jos näin ei tehdä,                           tuksen käsiteltäväksi tulevat asiat informoidaan
17056:            kantaako Hallitus myöhemmin asiasta         etukäteen vakuusrahastolle toimittamalla ko-
17057:        muuta kuin poliittistakin vastuuta?             kousten esityslistat ja esittelyaineisto. Vakuusra-
17058:                                                        hasto voi tarvittaessa puuttua esityslistalla ole-
17059:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           viin asioihin. Valtion vakuusrahastolle osoitettu-
17060: vasti seuraavaa:                                       ja asiakasvalituksia Arsenalin toiminnasta tulee
17061:                                                        vuodessa 10-20. Rahaston tehtäviä hoitava val-
17062:    Arsenalin omaisuuden realisoinnille asetetut        tiovarainministeriö käsittelee kunkin valituksen.
17063: tavoitteet on tähän saakka saavutettu. Suomen          Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:llä oli vuo-
17064: kiinteistömarkkinoiden vuotuinen kokonaisvo-           den 1994 lopussa 12 700 asiakasta ja elokuussa
17065: lyymi Arsenalin toiminta-aikana on ollut 25-30         1997 8 800 asiakasta. Arsenalilta saadun tiedon
17066: miljardia markkaa. Tarkkaa lukua ei ole tiedos-        mukaan valituksia itse yhtiölle on tullut huhti-
17067: sa, koska yhtiömuotoisten toimitilojen kaupois-        kuun 1994 ja elokuun 1997 välisenä aikana yh-
17068: ta ei ole olemassa seurantaa. Arsenalin tehtävänä      teensä 233 kappaletta.
17069: on myydä kiinteistöomaisuus siten, että myyn-             Rahoitustarkastus valvoo lisäksi Arsenalia
17070: neistä aiheutuu mahdollisimman vähäinen rasite         asiakkaansuojasäännösten osalta.
17071: valtion taloudelle. Myynnit tulee lisäksi toteuttaa       Valtion tilintarkastajilla ja Valtiontalouden
17072: siten; että Arsenal ei toiminnallaan aiheuta           tarkastusvirastolla on vakuusrahastosta annetun
17073: markkinahäiriöitä. Arsenalin kiinteistöomaisuu-        lain mukaan oikeus tarkastaa rahastoa samoin
17074: teen sitoutunut pääoma on tällä hetkellä 7,6 mil-      kuin lain mukaista tukea ja rahoitusta saaneen
17075: jardia markkaa. Arsenalin strategian mukaan            pankin, vakuusrahaston, omaisuudenhoitoyh-
17076: kaikki kiinteistöt ovat koko ajan myynnissä. Toi-      tiön tai muun yhteisön taikka säätiön taloutta ja
17077: minta-aikanaan Arsenal on myynyt kiinteistöjä          toimintaa sen selvittämiseksi, ovatko tuen ja ra-
17078: noin viidellä miljardilla markalla, joka käsittää      hoituksen saamiseksi annetut tiedot oikeat ja riit-
17079: noin 11 000 kauppaa. Arsenal myy kiinteistöjä          tävät sekä onko tukea ja rahoitusta asianmukai-
17080: käypiin hintoihin, jotka määritellään Arsenalin        sesti käytetty annettuun tarkoitukseen.
17081: omien asiantuntijoiden ja ulkopuolisten arvioi-           Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal Oy:n parla-
17082: den perusteella. Pääosa Arsenalin omaisuudesta         mentaarisen valvonnan tehostamiseksi yhtiöön
17083: sijaitsee kasvukeskusten ulkopuolella, jossa ky-       perustettiin vuonna 1996 tarkastusvaliokunta,
17084: syntä ei ole seurannut markkinatilanteen kehitty-      jonka jäsenistä nimeää Valtion vakuusrahaston
17085: mistä. Myyntimäärien kasvattaminen ei ole to-          valtuusto viisi varsinaista jäsentä ja kaikki va-
17086: dennäköistä ilman huomattavaa hintaetua muu-           rajäsenet eduskuntaryhmien ehdottamista hen-
17087: hun tarjontaan nähden. Arsenal on etsinyt myös         kilöistä sekä valtiovarainministeriö ja yhtiön ti-
17088: Ruotsin mallin mukaista vaihtoehtoa nopeute-           lintarkastajina toimivat tilintarkastusyhteisöt
17089: tulle kiinteistöomaisuuden myynnille. Arsenalin        kukin yhden varsinaisen jäsenen. Tarkastusva-
17090: omaisuus koostuu kuitenkin suurelta osin pienis-       liokunnan jäseninä ovat kansanedustajat Kari
17091: tä eri puolilla Suomea sijaitsevista kohteista, jot-   Kantalainen (kok) puheenjohtajana, Ulla Juu-
17092:                                           KK 924/1997 vp                                            3
17093: 
17094: rola (sd) varapuheenjohtajana, Klaus Bremer         toimitusjohtaja Mauri Salo (kesk). Valtuuston
17095: (r), Vuokko Rehn (kesk) ja Kari Uotila (vas)        tehtävänä on mm. valvoa pankkituelle asetettu-
17096: sekä KHT Pertti Sundqvist, KHT Johan Kron-          jen ehtojen noudattamista sekä tehdä ehdotuksia
17097: berg ja KHT Yrjö Tuokko. Valiokunnan vara-          myönnetyn tuen ja omaisuudenhoitoyhtiöiden
17098: jäseninä ovat kansanedustajat Erkki Pulliainen      toiminnan valvonnassa noudatettaviksi periaat-
17099: (vihr), Matti Ryhänen (kesk) ja Janne Viitamies     teiksi.
17100: (sd). Valiokunnan tehtävänä on edistää yhtiön          Yhtiön toiminnan parlamentaarisen valvon-
17101: toiminnan ja sen saaman tuen käytön parlamen-       nan tehostamiseksi eduskunta on valinnut jä-
17102: taarista valvontaa. Valiokunnalla on oikeus         senet vakuusrahaston valtuustoon ja nimennyt
17103: pyytää tarpeellisiksi katsomiaan selvityksiä sekä   edustajansa Arsenalin tarkastusvaliokuntaan
17104: antaa suosituksia yhtiön toiminnan tehostami-       pyrkien siten samaan menettelytapaan, mikä on
17105: seksi. Tarkastusvaliokunta antaa vuosittain val-    voimassa valtionyhtiöiden osalta. Omaisuuden-
17106: tiovarainministeriölle kertomuksen toiminnas-       hoitoyhtiöihin sovelletaan osakeyhtiöistä voi-
17107: taan.                                               massa olevaa lainsäädäntöä, joka tehtyjen lain-
17108:    Toukokuusta 1996 voimaan tulleeseen va-          muutosten johdosta säätelee vastuukysymykset
17109: kuusrahastolain muutokseen sisällytettiin sää-      entistä ankarammiksi.
17110: dökset Valtion vakuusrahaston valtuustosta.            Lisäksi yhtiöiden toimintaan liittyvät vastuu-
17111: Valtuustossa on yhdeksän jäsentä, jotka edus-       kysymykset käsitellään yhtiöiden yhtiökokouk-
17112: kunta valitsee. Valtuustonjäseninä ovat kansan-     sissa.                  '
17113: edustajat Ilkka Kanerva (kok) puheenjohtajana,         Hallitus on asettanut ministeriryhmän selvit-
17114: Markus Aaltonen (sd) varapuheenjohtajana,           tämään kysymyksessäkin tarkoitettua ongelma-
17115: Asko Apukka (vas), Arto Bryggare (sd), Anneli       kenttää. Ehdotukset on tehtävä vuoden loppuun
17116: Jäätteenmäki (kesk), Kyösti Karjula (kesk),         mennessä.
17117:  Kimmo Sasi (kok) ja Matti Vähänäkki (sd) sekä
17118:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1997
17119: 
17120:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
17121: 4                                            KK 924/1997 vp
17122: 
17123: 
17124: 
17125: 
17126:                                          Tili Riksdagens Talman
17127: 
17128:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       objekt på olika håll i vårt land som inte intres-
17129: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         serar de egentliga investerarna. Objektens san-
17130: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       nolika köpare är den som slutligen kommer att
17131: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr          använda lokaliteterna.
17132: 924:                                                      Enligt riksdagens beslut Egendomsförvalt-
17133:                                                        ningsbolaget Arsenal Ab:s versamhet övervakas
17134:            Ämnar Regeringen tillsätta ett tillför-     och följs av statens säkerhetsfond som är under-
17135:        litligt och opartiskt organ för att snabbt      ställd statsrådet och vars uppgifter sköts av fi-
17136:        utreda de oklarheter som påstås förekom-        nansministeriet. Arsenal och dess dotterbolag
17137:        ma i Egendomsförvaltningsbolaget Arse-          Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal-SSP Ab
17138:        nal Ab:s verksamhet, och om så inte görs,       samt Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy
17139:            bär Regeringen senare mer än bara           rapporterar regelbundet till säkerhetsfonden om
17140:        politiskt ansvar för saken?                     sin verksamhet. Säkerhetsfonden informeras på
17141:                                                        förhand om de ärenden som skall behandlas av
17142:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Arsenals direktion genom att mötenas föredrag-
17143: anföra följande:                                       ningslistor och föredragningsmaterial tillställs
17144:                                                        fonden. Säkerhetsfonden kan vid behov ingripa i
17145:     De mål som uppställts för realiseringen av         ärenden som finns på föredragningslistan. Varje
17146: Arsenals egendom har hittills uppnåtts. Den fin-       år anför 10-20 kunder besvär över Arsenals
17147: ska fastighetsmarknadens årliga totalvolym har         verksamhet hos statens säkerhetsfond. Finans-
17148: under Arsenals verksamhetstid uppgått till 25-         ministeriet, som sköter fondens uppgifter, be-
17149: 30 mrd. mk. Något exakt belopp känner man              handlar varje enskild besvärsskrift. Egendoms-
17150: inte till, eftersom det inte finns någon form av       förvaltningsbolaget Arsenal Ab hade i slutet av
17151: uppföljning i fråga om affårer som gäller loka-        1994 12 700 kunder och i augusti 1997 8 800
17152: liteter som ägs av bolag. Arsenal har till uppgift     kunder. Enligt uppgifter från Arsenal har till
17153: att sälja fastighetsegendom så att försäljningen       själva bolaget inkommit sammanlagt 233 be-
17154: förorsakar en så ringa belastning på statsekono-       svärsskrifter under tiden april 1994 till augusti
17155: min som möjligt. Försäljningen skall även ge-          1997.
17156: nomföras så att Arsenal inte förorsakar några             Finansinspektionen övervakar dessutom Ar-
17157: marknadsstörningar genom sin verksamhet.               senal i fråga om bestämmelserna om kundskydd.
17158: Arsenals kapital som är bundet i fastighetsegen-          Enligt lagen om statens säkerhetsfond har
17159: dom uppgår för närvarande till 7,6 mrd. mk.            statsrevisorerna och statens revisionsverk rätt att
17160: Arsenals strategi går ut på att alla fastigheter är    granska fonden och en sådan banks, säkerhets-
17161: till salu oavbrutet. Under sin verksamhetstid har      fonds, ett sådant egensdomsförvaltningsbolags
17162: Arsenal sålt fastigheter till ett värde av ca fem      eller en sådan annan sammanslutnings eller stif-
17163: miljarder mark, vilket betyder ca 11 000 affårer.      telses ekonomi och verksamhet som fått stöd och
17164: Arsenal säljer fastigheter till gängse priser, vilka   finansiering enligt lagen om statens säkerhets-
17165: bestäms på grundval av Arsenals egna sakkun-           fond, för utredning av om de för erhållande av
17166: nigas och utomstående personers uppskattning.          stödet och finansieringen lämnade uppgifterna är
17167: Största delen av Arsenals egendom finns utanför        riktiga och tillräckliga samt om stödet och finan-
17168: tillväxtcentra, där efterfrågan inte har följt         sieringen vederbörligen har använts för det av-
17169: marknadssituationens utveckling. En ökning av          sedda ändamålet.
17170: försäljningsvolymen är inte sannolik utan en              För att effektivera den parlamentariska över-
17171: avsevärd prisförmån i jämförelse med det övriga        vakningen av Egendomsförvaltningsbolaget Ar-
17172: utbudet. Arsenal har också sökt ett alternativ till    senal Ab inrättades i bolaget 1996 ett gransk-
17173: påskyndad försäljning av fastighetsegendom i           ningsutskott, av vars medlemmar statens säker-
17174: enlighet med den svenska modellen. Arsenals            hetsfonds fullmäktige utser fem egentliga leda-
17175: egendom består dock till stor del av sådana små        möter och alla ersättare bland de personer som
17176:                                              KK 924/1997 vp                                             5
17177: 
17178: riksdagsgrupperna föreslår samt finansministe-         som vice ordförande, Asko Apukka (vänst), Arto
17179: riet och de revisionssammanslutningar som ver-         Bryggare (sd), Anneli Jäätteenmäki (cent), Kyös-
17180: kar som bolagets revisorer var sin egentlig leda-      ti Karjula (cent), Kimmo Sasi (saml) och Matti
17181: mot. Ledamöter i granskningsutskottet är riks-         Vähänäkki (sd) samt verkställande direktör
17182: dagsmännen Kari Kantalainen (saml) som ord-            Mauri Salo (cent). Fullmäktige har tili uppgift att
17183: förande, Ulla Juurola (sd) som vice ordförande,        bl.a. övervaka iakttagandet av villkoren för
17184: Klaus Bremer (sv), Vuokko Rehn (cent) och Kari         bankstödet samt att lägga fram förslag tili princi-
17185: Uotila (vänst) samt CGR Pertti Sundqvist, CGR          per för övervakningen av beviljat stöd och egen-
17186: Johan Kronberg och CGR Yrjö Tuokko. Ersät-             domsförvaltningsbolagens verksamhet.
17187: tare i utskottet är riksdagsmännen Erkki Pulliai-          För att effektivera den parlamentariska över-
17188: nen (gröna), Matti Ryhänen (cent) och Janne            vakningen av bolagets verksamhet har riksdagen
17189: Viitamies (sd). Utskottet har tili uppgift att främ-   valt ledamöterna tili säkerhetsfondens fullmäkti-
17190: ja den parlamentariska övervakningen av bola-          ge och utsett sin representant tili Arsenals
17191: gets verksamhet och användningen av det stöd           granskningsutskott och strävar på detta sätt efter
17192: bolaget erhållit. Utskottet har rätt att begära        samma förfaringssätt som gäller för statsbola-
17193: utredningar som det anser vara nödvändiga samt         gen. På egendomsförvaltningsbolagen tillämpas
17194: att ge rekommendationer för att effektivera bola-      den lagstiftning som gäller för aktiebolag och
17195: gets verksamhet. Granskningsutskottet avger            som efter vissa lagändringar reglerar ansvarsfrå-
17196: varje år en berättelse över sin verksamhet tili        gorna strängare än tidigare.
17197: finansministeriet.                                         Därtill behandlas ansvarsfrågor som anknyter
17198:    I ändringen av lagen om statens säkerhets-          tili bolagens verksamhet vid bolagens bolags-
17199: fond, viiken trädde i kraft vid ingången av maj        stämmor.
17200:  1996, inkluderades bestämmelser om statens sä-            Regeringen har tillsatt en ministergrupp för
17201: kerhetsfonds fullmäktige. Fullmäktige har nio          att utreda det problemfålt som även avses i spörs-
17202: !edamöter, vilka utses av riksdagen. Fullmäkti-        målet. Förslagen skall framställas före utgången
17203: geledamöter är riksdagsmännen Ilkka Kanerva            av detta år.
17204: (saml) som ordförande, Markus Aaltonen (sd)
17205:      Helsingfors den 27 oktober 1997
17206: 
17207:                                                                              Minister Jouko Skinnari
17208:                                              KK 925/1997 vp
17209: 
17210: Kirjallinen kysymys 925
17211: 
17212: 
17213: 
17214: 
17215:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Pelastustoimen helikopteritilanteesta
17216: 
17217: 
17218: 
17219:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17220: 
17221:    Hallitus suunnittelee helikopterilaivueiden         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17222: hankkimista maavoimille. En vastusta kyseistä          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17223: asiaa. Pelastustoimen asiantuntijat ja suorittava
17224: kenttähenkilöstö ovat kuitenkin sitä mieltä, että                Mikä Hallituksen mielestä on tällä het-
17225: yhtä kiireinen ja tarpeellinen olisi hanke pelastus-          kellä tilanne maamme pelastustoimen
17226: toimen helikopterikannan saattamiseksi ajan-                  käytössä olevan helikopterikannan suh-
17227: mukaiselle tasolle. Niin merellä kuin maaliakin               teen, ja jos se ei ole riittävä,
17228: tapahtuvan pelastustoimen pullonkaulana ovat                     aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
17229: juuri resurssit ja nimenomaan puute helikopteri-              asia saatetaan tarpeen vaatimalle tasolle
17230: kalustosta.                                                   ainakin samanaikaisesti kun puolustus-
17231:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-            voimille ryhdytään hankkimaan uutta
17232: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               helikopterikalustoa?
17233:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
17234: 
17235:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
17236: 
17237: 
17238: 
17239: 
17240: 270136
17241: 2                                            KK 925/1997 vp
17242: 
17243: 
17244: 
17245: 
17246:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17247: 
17248:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hälytyksestä. Turussa ja Helsingissä päivystää
17249: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          aina yksi meritoimintaan soveltuva helikopteri.
17250: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Rovaniemellä päivystetään jatkuvasti joko ke-
17251: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         vyellä yksimoottorisella (AB-206) helikopterilla
17252: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tai meritoimintaan soveltuvalla (AB-412) heli-
17253: n:o 925:                                               kopterilla. Erityistilanteissa voidaan päivystystä
17254:                                                        lisätä tai määrätä helikopterimiehistöt valmiiksi
17255:            Mikä Hallituksen mielestä on tällä het-     kentälle välittömään lähtövalmiuteen.
17256:         kellä tilanne maamme pelastustoimen                Rajavartiolaitoksen helikoptereiden miehis-
17257:         käytössä olevan helikopterikannan suh-         töt on koulutettu ensisijaisesti rajan vartiointi- ja
17258:         teen, ja jos se ei ole riittävä,               meripelastustehtäviin. Tämän lisäksi miehistöi-
17259:            aikooko Hallitus huolehtia siitä, että      hin kuuluvat pintapelastajat ovat saaneet koulu-
17260:         asia saatetaan tarpeen vaatimalle tasolle      tuksen ensiapu- ja sairaankuljetustehtäviin sekä
17261:         ainakin samanaikaisesti kun puolus-            koneiden lääkintävarustuksen käyttöön. Vuon-
17262:         tusvoimille ryhdytään hankkimaan uutta         na 1996 rajavartiolaitoksen yksiköt suorittivat
17263:         helikopterikalustoa?                           yhteensä 321 sairaankuljetusta, joista 79 toteu-
17264:                                                        tettiin ilma-aluksin.
17265:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Rajavartiolaitoksen esikunnan tietojen mu-
17266: vasti seuraavaa:                                       kaan meripelastuspalvelun (ml. sairaankuljetuk-
17267:                                                        set) helikopterikalustolle asettamat pelastus-,
17268:    Helikopterein suoritettava etsintä- ja pelastus-    avustus- ja kuljetustehtävät on kyetty toteutta-,
17269: palvelutoiminta perustuu pääosin sisäasiainmi-         maan koko maamme meripelastusvastuualueella
17270: nisteriön vuonna 1983 antamaan ohjeeseen sekä          eikä merkittäviä puutteita ole havaittu. Mikäli
17271: merialueella meripelastuslakiin.                       maahamme hankitaan lisää meritoimintaan ja
17272:    Suomessa pelastushelikopteritoimintaa har-          meripelastukseen soveltuvaa helikopterikalus-
17273: joittavat rajavartiolaitos, puolustusvoimat sekä       toa, on rajavartiolaitoksella meripelastuspalve-
17274: muutama yksityinen helikopterioperaattori.             lua johtavana viranomaisena valmiudet uusien
17275:    Kuluvana vuonna on elokuun loppuun men-             pelastusyksikköjen liittämiseksi suunnitelmiin
17276: nessä pelastustehtäviä lennetty 650 tuntia.            sekä näiden yksiköiden käyttöön.
17277:    Rajavartiolaitoksella on käytössään yksitois-           Maavoimien Utin Jääkärirykmentin Helikop-
17278: ta helikopteria, joista meritoimintaan soveltuvia      terilentueella on seitsemän venäläisvalmisteista
17279: on yhteensä seitsemän. Erityisesti meripelastus-       MI-8-kuljetuskopteria. Nämä soveltuvat vaati-
17280: tehtäviin varustetut kolme Super Puma helikop-         viin pelastustehtäviin vaikeissa olosuhteissa. He-
17281: teria on sijoitettu Turkuun. Muista meritoimin-        likopterilentue palvelee siviilisektoria erilaisissa
17282: taan soveltuvista AB-412 helikoptereista kaksi         palo-, pelastus- ja muissa onnettomuustilanteissa
17283: on sijoitettu Helsinkiin ja kaksi Rovaniemelle.        sekä antaa virka-apua poliisille rikollisuuden
17284:    Rajavartiolaitoksen ilma-alukset on hankittu        torjunnassa. Utin Jääkärirykmentin Helikopte-
17285: ja sijoitettu pääsääntöisesti rajojen vartioinnin ja   rilentue toimii rajavartiolaitoksen vartiolentuei-
17286: valvonnan asettamien vaatimusten mukaisesti.           ta täydentävänä ja varaorganisaationa meripe-
17287: Pelastuspalvelun ja erityisesti meripelastuspalve-     lastustehtävissä. Meripelastusvalmiutta ylläpi-
17288: lun asettamat vaatimukset on otettu huomioon           detään säännöllisellä harjoittelulla.
17289: meripelastusta tutkineiden ministerityöryhmän              Utin Jääkärirykmentin Helikopterilaivueella
17290: ja helikopteritoimikuntien (1983 ja 1993) suosi-       ei ole virka-ajan ulkopuolista päivystysvalmiut-
17291: tusten mukaisesti.                                     ta.
17292:    Rajavartiolaitoksen      helikopteriyksiköiden          Yksityisellä sektorilla harjoittaa muutama
17293: lähtövalmius virka-aikana on lähes välitön. Vir-       operaattori pelastushelikopteritoimintaa. Ilmai-
17294: ka-ajan ulkopuolella päivystävän helikopterin          lulaitos on sopinut yksityisen helikopteriyrityk-
17295: lähtövalmius ilmaan on noin 45 min-1 t 15 min          sen kanssa pelastushelikopterivalmiudesta etsin-
17296:                                           KK 925/1997 vp                                            3
17297: 
17298: tä- ja pelastustehtäviin sisäasiainministeriön      selvitetty useissa työryhmissä. Niissä on yleensä
17299: määrärahan turvin. Pelastushelikopterin tuki-       ollut kyse tietyistä osa-alueista, kuten meritoi-
17300: kohta on Jyväskylässä. Helikopteri on varustettu    minnasta tai lääkintätehtävistä. Selvitykset eivät
17301: lämpökameralla. Sen painopistealueena on et-        ole johtaneet käytännön toimenpiteisiin.
17302: sintätehtävät.                                         Edellä olevan perusteella katson, että maam-
17303:    Ilmailulaitos on myös sopinut pelastusheli-      me lentopelastustehtävät kyetään hoitamaan
17304: kopteritoiminnasta yksityisen yrityksen kanssa      tyydyttävällä tavalla nykyistenjärjestelyjen puit-
17305: Lapin läänin alueella, Lapin matkailun sesonki-     teissa.
17306: aikoina.                                               Järjestelyt eivät kuitenkaan perustu selkeään
17307:    Helsinki-Vantaan lentoasemalta toimii yksi-      kokonaiskoordinaatioon eikä toiminnan rahoi-
17308: tyinen lääkärihelikopteri lähinnä Uudenmaan         tusta ole järjestetty pysyvällä tavalla.
17309: alueella.                                              Viranomaisten välisellä yhteistyöllä pyritään
17310:    Oulussa toimii yksityinen ns. monitoimipelas-    edelleen tehostamaan olemassa olevien helikop-
17311: tushelikopteri lääkintä- ja pelastustehtävissä.     tereiden käyttöä lentopelastustehtävissä. Sisäasi-
17312: Varkaudessa, Turun seudulla ja Lappeenran-          ainministeriön yhtenä ensi vuoden tulostavoit-
17313: nassa on tänä vuonna kokeiluna aloitettu vastaa-    teena on selvittää helikoptereiden tarvetta sekä
17314: vanlainen toiminta kuntien, yritysten ja kansa-     toiminnanjärjestämistä kokonaisuutena yhdessä
17315: laistuen turvin.                                    muiden vastuuviranomaisten kanssa.
17316:    Helsingissä ja Oulussa toimivia helikoptereita      Mikäli maahamme hankitaan lisää helikopte-
17317: tuetaan merkittävällä Raha-automaattiyhdis-         rikalustoa esimerkiksi puolustusvoimille, on täs-
17318: tyksen avustuksella.                                sä yhteydessä tarkasteltava myös kyseisen kalus-
17319:    Helikoptereiden käyttöä pelastustehtäviin on     ton käyttömahdollisuudet pelastustehtäviin.
17320: 
17321:      Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
17322:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
17323: 4                                         KK 925/1997 vp
17324: 
17325: 
17326: 
17327: 
17328:                                       Tili Riksdagens Ta/man
17329: 
17330:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    över tjänstetid är startberedd inom ca 45 min-
17331: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      1 t 15 min. efter alarmet. 1Åbo och Helsingfors är
17332: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    det alltid en helikopter som lämpar sig för sjö-
17333: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       räddning som har jouren. 1 Rovaniemi är det
17334: 925:                                                alltid antingen en lätt enmotorig helikoper (AB-
17335:                                                     206) eller en helikopter som lämpar sig för sjö-
17336:           Vad anser Regeringen om nuläget i         verksamhet (AB-412) som har jouren. 1 specialsi-
17337:        fråga om antalet helikoptrar inom rädd-      tuationer kan jouren utökas eller helikopterbe-
17338:        ningsväsendet i Finland, och om det inte     sättningen beordras att infinna sig på fåltet för
17339:        är tillfredsställande,                       att vara omedelbart startklar.
17340:           ämnar Regeringen sörja för att rädd-          Besättningarna i gränsbevakningsväsendets
17341:        ningsväsendets behov tillgodoses åtmin-      helikoptrar har i första hand utbildats för gräns-
17342:        stone samtidigt som nya helikoptrar skaf-    bevaknings- och sjöräddningsuppdrag. Dess-
17343:        fas till försvarsmakten?                     utom har de ytbärgare som hör till besättningar-
17344:                                                     na fått utbildning i första hjälpenoch sjuktran-
17345:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       sport samt användningen av sjukvårdsutrust-
17346: anföra följande:                                    ningen i helikoptrarna. Ar 1996 utförde gränsbe-
17347:                                                     vakningsväsendets enheter sammanlagt 321 sjuk-
17348:    Den flygräddningstjänst som helikoptrarna        transporter, varav 79 med luftfarkoster.
17349: utför grundar sig i huvudsak på en anvisning av         Enligt uppgifter från staben för gränsbevak-
17350: inrikesministeriet från 1983 samt i fråga om sjö-   ningsväsendet har de räddnings-, bistånds- och
17351: områden på lagen om sjöräddningstjänst.             transportuppdrag som sjöräddningstjänsten
17352:    1 Finland utövas räddningshelikopterverk-        (inkl. sjuktransporterna) gett helikoptrarna kun-
17353: samhet av gränsbevakningsväsendet, försvars-        nat utföras inom hela ansvarsområdet för sjö-
17354: makten och några enskilda helikopteroperatö-        räddningar i Finland och några betydande bris-
17355: rer.                                                ter har inte kunnat observeras. Om fler sådana
17356:    F öre utgången av augusti i år hade 650 timmar   helikoptrar som lämpar sig för sjöverksamhet
17357: flugits i räddningsuppgifter.                       och sjöräddning skaffas till Finland, har gränsbe-
17358:    Gränsbevakningsväsendet har tillgång till elva   vakningsväsendet i egenskap av den myndighet
17359: helikoptrar, av vilka sammanlagt sju är lämpade     som leder sjöräddningstjänsten beredskap att
17360: för sjöverksamhet. Tre Super Puma helikoptrar,      foga de nya räddningsenheterna till planerna och
17361: som är speciellt utrustade för sjöräddningsupp-     att ta dessa enheter i bruk.
17362: gifter, är placerade i Åbo. Två av de andra AB-         Armens helikopterflyggrupp vid Uttis Jägar-
17363: 412 helikoptrarna som lämpar sig för sjöverk-       regemente har sju rysktillverkade Ml-8-trans-
17364: samhet är placerade i Helsingfors och två i Rova-   porthelikoptrar. De lämpar sig för krävande
17365: niemi.                                              räddningsuppdrag i svåra förhållanden. Heli-
17366:    Gränsbevakningsväsendets luftfarkoster har       kopterflyggruppen betjänar den civila sektorn
17367: anskaffats och i regel placerats utgående från      vid olika brand-, räddnings- och andra olyckstill-
17368: kraven på bevakningen och övervakningen vid         bud samt ger polisen handräckning vid brottsbe-
17369: gränserna. De krav som räddningstjänsten och i      kämpning. Helikopterflyggruppen vid Uttis Jä-
17370: synnerhet sjöräddningstjänsten ställer har beak-    garregemente kompletterar gränsbevakningsvä-
17371: tats i enlighet med rekommendationer av en mi-      sendets bevakningsflyg och agerar som reservor-
17372: nisterarbetsgrupp och de helikopterkommissio-       ganisation vid sjöräddningsuppdrag. Sjörädd-
17373: ner (1983 och 1993) som undersökt sjöräddning-      ningsberedskapen upprätthålls med regelbundna
17374: en.                                                 övningar.
17375:    Gränsbevakningsväsendets helikopterenheter           Helikopterflyggruppen vid Uttis Jägarrege-
17376: har nästan omedelbar startberedskap under           mente har ingen jourberedskap utanför tjänste-
17377: tjänstetid. En helikopter som jourtjänstgör ut-     tid.
17378:                                          KK 925/1997 vp                                               5
17379: 
17380:    Inom den privata sektorn är det några opera-    uppdrag har utretts i flera arbetsgrupper. Det har
17381: törer som idkar räddningshelikopterverksamhet.     då i allmänhet varit fråga om vissa delområden,
17382: Luftfartsverket har ingått avtal med ett privat    t.ex. sjöverksamhet eller sjukvårdsuppdrag. Ut-
17383: helikopterföretag om räddningshelikopterbered-     redningarna har inte lett tili praktiska åtgärder.
17384: skap vid flygräddningstjänst med hjälp av anslag       Med stöd av ovanstående anser jag att flyg-
17385: från inrikesministeriet. Räddningshelikopterns     räddningsuppdragen i Finland kan skötas på ett
17386: bas finns i Jyväskylä. Helikoptern är utrustad     tiiifredsställande sätt inom ramen för nuvarande
17387: med en värmekamera. Den används i huvudsak         arrangemang.
17388: för spaningsuppdrag.                                   Arrangemangen grundar sig dock inte på en
17389:    Luftfartsverket har också ingått avtal om       klar helhetskoordinering och finansieringen av
17390: räddningshelikopterverksamhet med ett privat       verksamheten har inte ordnats på ett bestående
17391: företag i Lapplands Iän, under turistsäsongen i    sätt.
17392: Lappland.                                              Genom myndighetssamarbete försöker man
17393:    På Helsingfors-Vanda flygplats finnsen privat   göra användningen av de redan befintliga heli-
17394: Iäkarhelikopter närmast för Nylands region.        koptrarna för räddningsuppdrag ännu effektiva-
17395:    I Uleåborg finns en privat s.k. kombinations-   re. Ett a v inrikesministeriets resultatmål för nästa
17396: räddningshelikopter för sjukvårds- och rä~d­       år är att utreda behovet av helikoptrar och an-
17397:  ningsuppdrag. I Varkaus, Abo-trakten och Vtll-    ordnandet av verksamheten som en helhet till-
17398:  manstrand har man i år på försök inlett motsva-   sammans med andra ansvariga myndigheter.
17399:  rande verksamhet med hjälp av stöd från kom-          Om man skaffar fler helikoptrar tili Finland,
17400: munerna, företagen och medborgarna.                t.ex. tili försvarsmakten, skall även möjligheter-
17401:     Helikoptrarna i Uleåborg stöds med ett bety-   na att använda dem för räddningsuppdrag gran-
17402:  dande bidrag från Penningautomatföreningen.       skas i sammanhanget.
17403:     Helikoptrarnas användning för räddnings-
17404: 
17405:      Helsingfors den 20 oktober 1997
17406: 
17407:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
17408:                                              KK 926/1997 vp
17409: 
17410: Kirjallinen kysymys 926
17411: 
17412: 
17413: 
17414: 
17415:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Veronpalaotuksen ulosmittaamisesta perus-
17416:                                         päivärahaa saavalta työttömältä
17417: 
17418: 
17419:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17420: 
17421:    Peruspäivärahalla olevan työttömän tulo on             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17422: niin pieni, että siitä ei voi ulosmitata esimerkiksi   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17423: valtion verosaatavia. Tampereella on verottaja         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17424: kuitenkin keksinyt erinomaisen keinon päästä           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17425: ulosoton kautta kiinni näihinkin pieniin tuloihin.
17426: Pidätysprosentti veronpidätyksessä määrätään                      Katsooko Hallitus sellaisen menette-
17427: niin suureksi, että työttömälle tulee lopullisen              lyn oikeaksi, jossa peruspäivärahalla ole-
17428: verotuksen perusteella veronpalautusta tonni tai              van työttömän ennakonpidätys määrä-
17429: pari. Tämän verottaja ulosottomiehen avustuk-                 tään niin suureksi, että lopullisen vero-
17430: sella ulosmittaa. Jos työtön verovelvollinen me-              tuksenjälkeen voidaan ulosmitata hänel-
17431: nee verottajan luo ja pyytää pidätysprosentin                 le tuleva veronpalautus, ja
17432: alentamista, se ei käy. Silloin ei syntyisi ylijää-              jos Hallitus katsoo menettelyn epäoi-
17433: mää, jonka voisi ulosmitata.                                  keudenmukaiseksi, mitä se aikoo tehdä
17434:                                                               asian korjaamiseksi?
17435:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
17436:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
17437: 
17438: 
17439: 
17440: 
17441: 270136
17442: 2                                          KK 926/1997 vp
17443: 
17444: 
17445: 
17446: 
17447:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17448: 
17449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dalla ole täysin oikea, vaan heille voi aiheutua
17450: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ennakonpalautusta. Ennakonpalautus on kui-
17451: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tenkin useimman työttömän kannalta koettu pa-
17452: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       remmaksi vaihtoehdoksi kuin jäännösvero.
17453: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Etuuden saaja voi hakea verotoimistosta
17454: n:o 926:                                             muutosverokorttia myös peruspäivärahasta toi-
17455:                                                      mitettavaa ennakonpidätystä varten. Tällöin pi-
17456:            Katsooko Hallitus sellaisen menette-      dätysprosentti lasketaan asiakkaan antamien tie-
17457:        lyn oikeaksi, jossa peruspäivärahalla ole-    tojen ja muiden saatavissa olevien tietojen perus-
17458:        van työttömän ennakonpidätys määrä-           teella käyttäen voimassa olevia veroperusteita.
17459:        tään niin suureksi, että lopullisen vero-     Verotoimistolla ei ole laillista perustetta määrätä
17460:        tuksen jälkeen voidaan ulosmitata hänel-      pidätysprosenttia suuremmaksi kuin mitä sen
17461:        le tuleva veronpalautus, ja                   kuuluu olla. Pidätysprosentti määrätään vastaa-
17462:           jos Hallitus katsoo menettelyn epäoi-      maan kunkin vuoden tuloja ja verotuksessa teh-
17463:        keudenmukaiseksi, mitä se aikoo tehdä         täviä vähennyksiä riippumatta siitä, onko vero-
17464:        asian korjaamiseksi?                          velvollisella aikaisemmilta vuosilta syntynyttä
17465:                                                      verovelkaa vai ei.
17466:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Verotusta toimitettaessa verovelvollisen hy-
17467: vasti seuraavaa:                                     väksi luetaan ennakkoverot kuten ennakonpidä-
17468:                                                      tykset. Verotuksessa hyväksi luettavat määrät,
17469:     Ennakkoperintälain (1118/1996) 3 §:n mu-         joita ei tarvita verovelvollisen verojen suorituk-
17470: kaan ennakonpidätyksen määrän on vastattava          seksi verovuonna, palautetaan ennakonpalau-
17471: mahdollisimman tarkoin verovelvollisen verojen       tuksena verovelvolliselle. Jos palautuksen saajal-
17472: ja maksujen yhteismäärää. Saman lain 6 §:n mu-       la on verotuksen päättymishetkellä maksama-
17473: kaan verohallitus määrää ennakonpidätyspro-          tonta, erääntynyttä verovelkaa, palautus kuita-
17474: sentin. Verohallituksen vuosittain ennakonpidä-      taan veronkantolain 5 §:n nojalla verovelan suo-
17475: tyksen toimittamistavoista ja määrästä antamas-      ritukseksi. Ennakonpalautuksen kuittausta toi-
17476: sa päätöksessä on määrätty, että peruspäivära-       mitettaessa ei ole merkitystä sillä, mistä enna-
17477: han suuruisesta työttömyyskorvauksesta enna-         konpalautus aiheutuu.
17478: konpidätys on 20 prosenttia.                            Ennakonpalautus on verovelvollisen saatava-
17479:     Peruspäivärahan ja vastaavien työttömyys-        na ulosottokelpoinen myös tämän ulosotossa
17480: turvaetuuksien ennakonpidätysprosentti on ol-        olevien muiden velkojen perimiseksi. Tällöin-
17481: lut 20 prosenttia 1 päivästä heinäkuuta 1991 al-     kään ei ole merkitystä sillä, mistä palautus aiheu-
17482: kaen. Sitä ennen pidätysprosentti oli 15. Pidätys-   tuu.
17483: prosenttia korotettiin, koska se osoittautui usein      Verovuodelta 1995 ennakonpalautusta sai
17484: liian pieneksi, jolloin edun saajat joutuivat mak-   noin 2,5 miljoonaa verovelvollista yhteensä noin
17485: samaan jäännösveroa.                                 6 miljardia markkaa. Tästä määrästä kuitattiin
17486:     Pidätysprosentti on määrätty kaavamaiseksi,      noin 150 000 verovelvollisen verovelkoja yhteen-
17487: koska tällä tavoin voidaan vähentää etuuden          sä 216 miljoonaa markkaa. Ennakonpalautuk-
17488: maksatuksessa syntyviä kustannuksia ja yksin-        sesta ulosmitattiin muita velkoja noin 150 mil-
17489: kertaistaa menettelyä. Henkilökohtaisen pidä-        joonaa markkaa 130 000 velalliselta. Ennakon-
17490: tysprosentin soveltaminen jokaiselle etuuden         palautusten kuittaaminenja ulosmittaaminen on
17491: saajalle voisi vaarantaa etuuden maksatuksen         merkittävä keino saada verovelkoja tai muita
17492: eikä johtaisi välttämättä oikeaan lopputulok-        velkoja perityksi eikä hallituksen tarkoituksena
17493: seen, koska edunsaajien tilanteet vaihtelevat        ole vaikeuttaa tätä perintäkeinoa.
17494: vuoden mittaan.                                         Hallitus tulee seuraamaan kysymyksessä tar-
17495:     Pidätysprosentin kaavamaisuuden takia en-        koitettua tilannetta.
17496: nakonpidätys ei kaikkien etuuden saajien koh-
17497: 
17498:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
17499: 
17500:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
17501:                                               KK 926/1997 vp                                               3
17502: 
17503: 
17504: 
17505: 
17506:                                           Tili Riksdagens Talman
17507: 
17508:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           På grund av den schematiska innehållnings-
17509: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          procenten är förskottsinnehållningen inte den
17510: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        helt rätta för alla förmånstagare, utan de kan få
17511: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           förskottsåterbäring. Förskottsåterbäring upp-
17512: 926:                                                    levs dock som ett bättre alternativ än kvarskatt
17513:                                                         för de flesta arbetslösa.
17514:            Anser Regeringen att ett sådant förfa-          Förmånstagaren kan från skattebyrån hämta
17515:         rande är rätt där förskottsinnehållningen       ett ändringsskattekort även för sådan förskotts-
17516:         för en arbetslös som lever på grunddag-         innehållning som verkställs på grunddagpen-
17517:         penning fastställs tili ett så stort belopp     ning. 1 detta fall räknar man ut innehållningspro-
17518:         att den skatteåterbäring som han får efter      centen på grundval av de uppgifter som kunden
17519:         den slutliga beskattningen kan utmätas,         har lämnat och andra tili buds stående uppgifter
17520:         och                                             och använder då gällande skattegrunder. Skatte-
17521:            om Regeringen anser att förfarandet är       byrån har inte någon laglig grund för att faststäl-
17522:         orättvist, vad ämnar den göra för att kor-      la innehållningsprocenten så att den är högre än
17523:         rigera saken?                                   vad den borde vara. Innehållningsprocenten be-
17524:                                                         stäms så att den motsvarar ifrågavarande års
17525:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           inkomster och de avdrag som skall göras i be-
17526: anföra följande:                                        skattningen oberoende av om den skattskyldige
17527:                                                         har skatteskulder från tidigare år eller inte.
17528:    Enligt 3 § lagen om förskottsuppbörd (1118/             När beskattningen verkställs räknas för-
17529: 1996) skall förskottsinnehållningens belopp så          skottsskatterna, dvs. förskottsinnehållningarna,
17530: noggrant som möjligt motsvara det sammanlag-            den skattskyldige tili godo. De belopp som i be-
17531: da belopp av skatter och avgifter som den skatt-        skattningen räknas den skattskyldige tili godo
17532: skyldige skall betala. Enligt 6 § i samma lag be-       och som inte behövs som betalning för den skatt-
17533: stämmer skattestyrelsen förskottsinnehållnings-         skyldiges skatter under skatteåret återbärs i form
17534: procenten. 1 det beslut som skattestyrelsen varje       av en förskottsåterbäring tili den skattskyldige.
17535: år utfårdar om sätten för och storleken av för-         Om den som får återbäring vid den tidpunkt då
17536: skottsinnehållning bestäms att förskottsinnehåll-       beskattningen är slutförd har en obetald skatte-
17537: ningen är 20 % på en arbetslöshetsersättning som        skuld som har förfallit tili betalning, kvittas åter-
17538: är lika stor som grunddagpenningen.                     bäringen med stöd av 5 § lagen om skatteupp-
17539:    Förskottsinnehållningsprocenten på grund-            börd som betalning för skatteskulden. När kvitt-
17540: dagpenning och motsvarande förmåner inom ut-            ning av en förskottsåterbäring verkställs har det
17541: komstskyddet för arbetslösa har varit 20 %              inte någon betydelse varifrån förskottsåterbä-
17542: fr.o.m. den 1 juli 1991. Tidigare var innehåll-         ringen härrör.
17543: ningsprocenten 15. Innehållningsprocenten höj-             En förskottsåterbäring är i egenskap av den
17544: des, eftersom den ofta visade sig vara för låg, och     skattskyldiges fordran utmätningsbar också vid
17545: då blev förmånstagarna tvungna att betala kvar-         indrivningen av den skattskyldiges övriga skul-
17546: skatt.                                                  der som skall utmätas. lnte heller i detta fall har
17547:    lnnehållningsprocenten har fastställts att vara      det någon betydelse varifrån återbäringen här-
17548: schematisk, eftersom man på detta sätt kan min-         rör.
17549: ska de kostnader som uppstår vid utbetalningen             För skatteåret 1995 fick ca 2,5 milj. skattskyl-
17550: av förmånen och förenkla tillvägagångssättet.           diga sammanlagt ca 6 mrd. mk i förskottsåterbä-
17551: Om man tillämpar en personlig innehållnings-            ring. Av detta belopp kvittades ca 150 000 skatt-
17552: procent på varje förmånstagare kan detta äventy-        skyldigas skatteskulder med sammanlagt 216
17553: ra utbetalningen av förmånen och det leder nöd-         milj. mk. Av förskottsåterbäringen utmättes öv-
17554: vändigtvis inte tili rätt slutresultat, eftersom för-   riga skulder tili ett belopp av ca 150 milj. mk hos
17555: månstagarnas livssituation varierar under året.         130 000 gäldenärer. Kvittningen och utmätning-
17556: 4                                          KK 926/1997 vp
17557: 
17558: en av förskottsåterbäringar är en viktig metod att      Regeringen kommer att följa med den situa-
17559: driva in skatteskulder eller andra skulder, och      tion som avses i spörsmålet.
17560: regeringen har inte för avsikt att försvåra denna
17561: indrivningsmetod.
17562: 
17563:      Helsingforsden 24 oktober 1997
17564: 
17565:                                                                          Minister Jouko Skinnari
17566:                                             KK 927/1997 vp
17567: 
17568: Kirjallinen kysymys 927
17569: 
17570: 
17571: 
17572: 
17573:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Arsenal-Silta Oy:n hallussa olevan asunnon
17574:                                        vuokrauksesta
17575: 
17576: 
17577:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17578: 
17579:    Saatujen, mutta vahvistamattomien tietojen         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17580: mukaan UlfSundqvist on STS-pankin pääjohta-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17581: jana ollessaan myynyt kyseiselle pankille Helsin-
17582: gin Kulosaaressa Kyöstinkuja 5:ssä As Oy Si-                    Onko Arsenal-Silta Oy perinyt entisel-
17583: monpuisto -nimisen yhtiön osakkeet, jotka oi-                tä pääjohtaja Ulf Sundqvistilta vuokran
17584: keuttivat sanotun asunto-osakeyhtiön huoneis-                Kyöstinkuja 5:ssä Helsingin Kulosaares-
17585: tojen 3 ja 4 hallintaan yhteiseltä tilavuudeltaan            sa     sijaitsevasta  vuokra-asunnosta
17586: yhdistämisenjälkeen 144m2 • Sundqvist on saatu-              25.9.1992-25.9.1997 väliseltä ajalta,
17587: jen tietojen mukaanjatkanut asumista kyseisessä                 mikä on ollut vuokran määrä kuukau-
17588: huoneistossa työsuhdeasuntona.                               sittain, ja
17589:    Jäätyään pääjohtajan virasta vuonna 1992 on                  mikä on ollut kyseisen huoneiston
17590: Sundqvist tiettävästi asunut kyseisessä Arsenal-             (huoneistojen) kauppahinta Sundqvistin
17591: Silta Oy:n haltuunjoutuneessa asunnossa vuok-                myydessä sen mainitulla tavalla vuonna
17592: ralla 25.9.1992-25.9.1997 välisen ajan.                      1992 sittemmin valtion haltuun veron-
17593:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-          maksajien tappioksi joutuneelle STS-
17594:  tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-             pankille?
17595: 
17596:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
17597: 
17598:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
17599: 
17600: 
17601: 
17602: 
17603:  270136
17604: 2                                        KK 927/1997 vp
17605: 
17606: 
17607: 
17608: 
17609:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17610: 
17611:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            maksajien tappioksi joutuneelle STS-
17612: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             pankille?
17613: olette 6 päivänä lokakuuta 1997 päivätyn kir-
17614: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
17615: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       vasti seuraavaa:
17616: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-
17617: myksen n:o 927:                                       Edustaja Aittoniemen kysymyksessä maini-
17618:                                                    tun Helsingin Kulosaaressa Kyöstinkuja 5:ssä
17619:           Onko Arsenal-Silta Oy perinyt entisel-   sijaitsevan As Oy Simonpuisto -nimisen yhtiön
17620:        tä pääjohtaja Ulf Sundqvistilta vuokran     osakkeet, jotka oikeuttavat Aittoniemen saaman
17621:        Kyöstinkuja 5:ssä Helsingin Kulosaares-     tiedon mukaan sanotun asunto-osakeyhtiön
17622:        sa     sijaitsevasta  vuokra-asunnosta      huoneistojen 3 ja 4 hallintaan, eivät ole olleet
17623:        25.9.1992-25.9.1997 väliseltä ajalta,       Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta Oy:n omis-
17624:           mikä on ollut vuokran määrä kuukau-      tuksessa sinä aikana, kun Omaisuudenhoitoyh-
17625:        sittain, ja                                 tiö Arsenal-Silta Oy (aikaisemmin Siltapankki
17626:           mikä on ollut kyseisen huoneiston        Oy) on ollut valtion vakuusrahastosta annetun
17627:        (huoneistojen) kauppahinta Sundqvistin      lain mukaisen tuen piirissä. Siltapankki Oy:lle
17628:        myydessä sen mainitulla tavalla vuonna      myönnettiin 1.7.1993 pääomatukea 3 036miljoo-
17629:        1992 sittemmin valtion haltuun veron-       naa markkaa.
17630: 
17631:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1997
17632: 
17633:                                                                        Ministeri Jouko Skinnari
17634:                                              KK 927/1997 vp                                            3
17635: 
17636: 
17637: 
17638: 
17639:                                          Tili Riksdagens Talman
17640: 
17641:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
17642: ger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av den        anföra följande:
17643: 6 oktober 1997 till vederbörande medlem av
17644: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo          Aktierna i det av riksdagsman Aittoniemi i
17645: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 927:              spörsmålet nämnda bolaget As Oy Simonpuisto
17646:                                                        på Kyöstigränden 5 på Brändö i Helsingfors,
17647:           Har Arsenai-Silta Oy för tiden               vilka enligt de uppgifter som Aittoniemi fått be-
17648:        25.9.1992-25.9.1997 uppburit hyra av            rättigar tili besittning av lägenheterna 3 och 4 i
17649:        f.d. generaldirektör Ulf Sundqvist för          nämnda bostadsaktiebolag, ägdes inte av
17650:        hyresbostaden på Kyöstigränden 5 på             Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-Silta under den
17651:        Brändö i Helsingfors,                           tid som Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenai-Silta Oy
17652:           hurhögharhyran varitpermånadoch              (f.d. Siltapankki Oy) omfattades av stöd enligt
17653:           till vilket pris har Sundqvist sålt lägen-   lagen om statens säkerhetsfond. Siltapankki Oy
17654:        heten (lägenheterna) på nämnda sätt till        beviljades 3 036 milj. mk i kapitalstöd den 1 juli
17655:        STS-Banken, som sedermera övertogs av           1993.
17656:        staten till förlust för skattebetalarna?
17657: 
17658:      Helsingfors den 27 oktober 1997
17659: 
17660:                                                                              Minister Jouko Skinnari
17661:                                            KK 928/1997 vp
17662: 
17663: Kirjallinen kysymys 928
17664: 
17665: 
17666: 
17667: 
17668:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Postipankin korkotukilainasta perimän
17669:                                        palkkion kohtuullistamisesta
17670: 
17671: 
17672:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17673: 
17674:    Hallitus on vastannut valtiovarainministeri        l momenttiinja viitaten myös aikaisemmin esite-
17675: Sauli Niinistön allekirjoittamalla vastauksella       tyn kysymyksen perusteluosaan sekä ilmaisten,
17676: kirjalliseen kysymykseen 791/1997 vp. Kysymys         että kysymyksessä on Postipankin Kyröskosken
17677: on kuulunut seuraavasti:                              konttori:
17678:    "Katsooko Hallitus, että Postipankki on toi-
17679: minut voimassa olevien säännösten mukaisesti,                   Katsooko Hallitus, että Postipankki
17680: kun se on perinyt 200 000 markan korkotukilai-               on toiminut voimassa olevien säännösten
17681: nasta 1 000 markan toimitusmaksun lisäksi 4 000              mukaisesti, kun se on perinyt 200 000
17682: markkaa järjestelypalkkiota, ja                              markan korkotukilainasta 1 000 markan
17683:    aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä toimen-             toimitusmaksun lisäksi 4 000 markkaa
17684: piteisiin mainitun valtion omistuksessa olevan               järjestelypalkkiota, ja jos näin on,
17685: pankin kohtuullistamiseksi mainituntyyppisissä                  aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä
17686: lainajärjestelyissä?"                                        toimenpiteisiin mainitun valtion omis-
17687:    Hallitus on kertoillut asioita suhteellisen laa-          tuksessa olevan pankin palkkioiden koh-
17688: jasti vastaillen niitä sun näitä, mutta jättänyt             tuullistamiseksi mainituntyyppisissä lai-
17689: vastaamatta itse kysymykseen. Sen vuoksi kysyn               najärjestelyissä?
17690: uudelleen viitaten valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
17691:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
17692:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
17693: 
17694: 
17695: 
17696: 
17697:  270136
17698: 2                                        KK 928/1997 vp
17699: 
17700: 
17701: 
17702: 
17703:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17704: 
17705:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-
17706: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      taen seuraavaa:
17707: olette 6 päivänä lokakuuta 1997 päivätyn kir-
17708: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-      Valtiovarainministeriöllä ei ole huomautetta-
17709: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja       vaa Postipankki Oy:n toiminnasta järjestelypalk-
17710: Sulo Aittaniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-   kioiden perimisen suhteen. Järjestelypalkkion
17711: myksen n:o 928:                                    periminen kuuluu normaaliin pankkitoimintaan,
17712:                                                    jonka tavoitteena on kattaa toiminnasta aiheutu-
17713:           Katsooko Hallitus, että Postipankki      vat kustannukset erilaisilla tuotoilla ja palkkioil-
17714:        on toiminut voimassa olevien säännösten     la. Palkkioiden suuruudet ja määräytymisperus-
17715:        mukaisesti, kun se on perinyt 200 000       teet ilmenevät kulloinkin voimassa olevasta pal-
17716:        markan korkotukilainasta 1 000 markan       veluhinnastosta. Postipankin noudattama käy-
17717:        toimitusmaksun lisäksi 4 000 markkaa        täntö ei tässä suhteessa poikkea muiden pank-
17718:        järjestelypalkkiota, ja jos näin on,        kien käytännöstä.
17719:           aikooko Hallitus mahdollisesti ryhtyä        Muilta osin viittaan samansisältöiseen kysy-
17720:        toimenpiteisiin mainitun valtion omis-      mykseen 79111997 vp jo aiemmin antamaani vas-
17721:        tuksessa olevan pankin palkkioiden koh-     taukseen.
17722:        tuullistamiseksi mainituntyyppisissä lai-
17723:        najärjestelyissä?
17724:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1997
17725: 
17726:                                                              Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
17727:                                          KK 928/1997 vp                                             3
17728: 
17729: 
17730: 
17731: 
17732:                                       Tili Riksdagens Talman
17733: 
17734:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
17735: anger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av      anföra följande:
17736: den 6 oktober 1997 tili vederbörande medlem av
17737: statsrådet översänt följande av riksdagsman Sulo      Finansministeriet har ingenting att anmärka
17738: Aittoniemi undertecknade spörsmål nr 928:          mot Postbanken Ab:s verksamhet när det gäller
17739:                                                    uppbärandet av uppläggningsprovisioner. Upp-
17740:           Anser Riegeringen att Postbanken har     bärande av uppläggningsprovision hör tili nor-
17741:        handlat enligt gällande bestämmelser då     mal bankverksamhet, där målet är att de kostna-
17742:        den för ett räntestödslån på 200 000 mk     der som verksamheten föranleder skall täckas
17743:        utöver en expeditionsavgift på 1 000 mk     med olika intäkter och provisioner. Storleken på
17744:        också har uppburit en uppläggningspro-      och grunderna för fastställandet av provisioner-
17745:        vision på 4 000 mk, och                     na framgår av den prislista för bankens service
17746:           ämnar Regeringen eventuellt vidta åt-    som gäller vid respektive tidpunkt. 1 detta hän-
17747:        gärder för att nämnda statsägda banks       seende avviker inte den praxis som Postbanken
17748:        provision för denna typ av låneupplägg-     följer från andra bankers praxis.
17749:        ning skall bli rimliga?                        1 övrigt hänvisar jag tili spörsmål 79111997 rd
17750:                                                    med samma innehåll och tili mitt tidigare svar.
17751: 
17752:      Helsingforsden 27 oktober 1997
17753: 
17754:                                                                     Finansminister Sauli Niinistö
17755:                                              KK 929/1997 vp
17756: 
17757: Kirjallinen kysymys 929
17758: 
17759: 
17760: 
17761: 
17762:                                     Raimo Vistbacka /ps: Vanhempiensa omistamassa asunnossa asu-
17763:                                        vien opiskelijoiden oikeudesta asuntotukeen
17764: 
17765: 
17766:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17767: 
17768:    Kuluvan syksyn aikana on julkisuudessa nä-             Mikäli hallitus on halunnut toteuttaa van-
17769: kynyt toistuvasti tietoja varsinkin yliopistopaik-     hempiensa asunnossa asuvien opiskelijoiden
17770: kakunnilla vallitsevasta vaikeasta opiskelijoiden      asuntotuen poistamisen siksi, etteivät hyvätuloi-
17771: asuntopulasta. Myös opiskelijajärjestöt ja yliop-      set vanhemmat keinottelisi opintotuen avulla
17772: pilaskunnat ovat lähestyneet päättäjiä samasta         valtionapua sijoitukselleen, voitaisiin kyseinen
17773: asiasta. Pahimmillaan tilanne on johtanut siihen,      mahdollisuus eliminoida esimerkiksi vaatimalla
17774: että opiskeluaan aloittavat ovat joutuneet joko        asuntotukihakemuksen liitteeksi vanhempiensa
17775: asumaan "hätämajoituksessa" suurissa saleissa          asunnossa asuviita opiskelijoilta pankin antama
17776: tai kiertämään tutuilla ja ystävillä yöpymässä.        lainatodistus kyseiseen asuntoon kohdistuvasta
17777: On myös tapauksia, joissa opiskelija on joutunut       lainasta. Ehtona voisi olla esimerkiksi se, että
17778: siirtämään opiskelunsa aloittamista asunnon            asuntoon kohdistuvaa lainaa tulee olla vähin-
17779: puuttumisen takia. Joillain paikkakunnilla jopa        tään 50% asunnon käyvästä hinnasta paikka-
17780: yli puolet opiskelijoista oli oppilaitosten aloitta-   kunnan keskiarvoisen myyntihinnan mukaan.
17781: essa ilman asuntoa.                                    Näin voitaisiin estää pelätty keinottelu, mutta
17782:     Hallitus on valtion vuoden 1998 talousarvio-       voitaisiin samalla perua täydellinen asuntotuen
17783: esityksessään ehdottanut opiskelijan asuntotuen        lopettamispäätös vanhempiensa omistamassa
17784: poistamista niiltä, jotka asuvat vanhempiensa          asunnossa asuviita opiskelijoilta.
17785: omistamassa asunnossa. Esitys on vaikutuksil-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17786: taan kielteinen, sillä se lisää entisestään painetta   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
17787: esimerkiksi asuntosäätiöiden omistamiin opiske-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17788: lija-asuntoihin, joista on nytkin huutava pula.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17789: Samalla uudistus toteutuessaan johtaa siihen,
17790: että monet lapselleen/lapsilleen toiselta paikka-                Onko Hallitus tietoinen siitä, että sen
17791: kunnalta opiskelija-asunnon hankkineet van-                   päätös lopettaa asuntotuen maksaminen
17792: hemmat joutuvat asuntotuen loppuessa myy-                     vanhempiensa omistamassa asunnossa
17793: mään kyseisen huoneiston, sillä useimmissa ta-                asuviita opiskelijoilta johtaa lukuisiin
17794: pauksissa se on hankittu lainavaroin ja lyhen-                asuntojen pakkomyynteihin ja sitä kautta
17795: nykset suunniteltu huomioon ottaen asunnossa                  opiskelijoiden asuntopulan kärjistymi-
17796: asuvan/asuvien lasten saaman asuntotuen. Asioi-               seen,ja
17797: den tähän tilanteeseen tarkoituksella ajaminen ja                aikooko Hallitus muuttaa päätöstään
17798: opiskelijoiden asuntopulan lisääminen on val-                 esimerkiksi niin, että tuen maksamisen
17799: tiontaloudellisestikin järjetöntä ja lyhytnäköistä.           ehtona olisi kyseessä olevaan asuntoon
17800:                                                               kohdistuva asuntolaina?
17801:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
17802: 
17803:                                           Raimo Vistbacka /ps
17804: 
17805: 
17806: 
17807: 
17808: 270136
17809: 2                                          KK 929/1997 vp
17810: 
17811: 
17812: 
17813: 
17814:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17815: 
17816:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       eikä sitä myönnetä alle 200 markan kuukausi-
17817: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vuokrasta eikä 1 275 markan kuukausivuokran
17818: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ylittävästä osasta.
17819: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Vuoden 1998 talousarvioesityksessä asumis-
17820: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        lisän saantiedellytyksiä ehdotettiin tiukennetta-
17821: sen n:o 929:                                         vaksi siten, että asumislisää ei enää maksettaisi
17822:                                                      vuoden 1998 alusta lähtien vanhemmiltaan asun-
17823:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että sen    non vuokranneille opiskelijoille. Ratkaisun seu-
17824:        päätös lopettaa asuntotuen maksaminen         rauksena arvioitiin asumislisämenojen vähene-
17825:        vanhempiensa omistamassa asunnossa            vän n. 24 miljoonaa markkaa. Näin syntyväHä
17826:        asuviita opiskelijoilta johtaa lukuisiin      säästöllä tuli rahoittaa osittain muualla kuin
17827:        asuntojen pakkomyynteihin ja sitä kautta      vanhempiensa luona asuvien 18 vuotta täyttänei-
17828:        opiskelijoiden asuntopulan kärjistymi-        den opintorahan korottaminen täyden opintora-
17829:        seen,ja                                       han tasolle 1.8.1998 lähtien.
17830:           aikooko Hallitus muuttaa päätöstään           Ratkaisu osoittautui ongelmalliseksi asumi-
17831:        esimerkiksi niin, että tuen maksamisen        sen tukijärjestelmien yhteensovituksen kannalta.
17832:        ehtona olisi kyseessä olevaan asuntoon        Tästä syystä selvitettiin vaihtoehtoista mallia.
17833:        kohdistuva asuntolaina?                       Kun vanhempiensa luona asuvia opiskelijoita
17834:                                                      osoittautui olevan arvioitua enemmän, oli vaih-
17835:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         toehtoinen asumislisän leikkaus mahdollinen.
17836: vasti seuraavaa:                                     Tällöin päädyttiin esittämään talousarvioesityk-
17837:                                                      sen tarkistamista siten, että vanhemmiltaan
17838:     Opintotuen asumislisän tarkoituksena on kor-     asunnon vuokranneelle opiskelijalle myönnettäi-
17839: vata osa opiskelijan kohtuullisista asumiskustan-    siin asumislisää enintään 350 markkaa kuukau-
17840: nuksista. Asumislisän piiriin kuuluvat perheettö-    dessa. Tämä asumislisän saaruisehtojen muutta-
17841: mät opiskelijat, jotka asuvat yksin vuokralla,       minen koskee noin 4 000 opiskelijaa. Uuden mal-
17842: asumisoikeus- tai osaomistusasunnossa tai eril-      lin etuna on se, että opiskelija ei joudu kokonaan
17843: lisenä vuokrasopimuksella kunnan, säätiön tai        asumisen tukijärjestelmien ulkopuolelle mak-
17844: yleishyödyllisen yhteisön ylläpitämässä opiske-      saessaan vuokraa vanhempien omistamasta
17845: lija-asuntolassa. Myös avio- tai avoliitossa elävä   asunnosta. Opiskelijoiden asuntotilanteeseen
17846: perheellinen opiskelija voi saada asumislisää, jos   leikkauksella ei uskota olevan suurta vaikutusta.
17847: asuu opiskelun vuoksi eri paikkakunnalla kuin           Kansanedustaja Vistbackan esittämä malli,
17848: perhe. Muut opiskelijat kuuluvat asumistuen pii-     jossa tukemisen perusteena olisi asuntoon koh-
17849: riin. Opintotuen asumislisää maksetaan vain          distuva laina, olisi ristiriidassa opintotuen asu-
17850: opiskelukuukausilta. Tukea myönnettäessä ote-        mislisän tarkoituksen kanssa, koska asumislisä
17851: taan huomioon hakijan omien tulojen lisäksi          on tarkoitettu opiskelijan asunnon vuokrakus-
17852: myös vanhempien tulot, kun hakija opiskelee          tannusten korvaamiseen eikä asunnon hankin-
17853: keskiasteella, on perheetön ja alle 18-vuotias.      nasta aiheutuvien pääomakulujen korvaami-
17854: Tuki on 67 prosenttia asumiskustannuksista,          seen.
17855: 
17856:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
17857: 
17858:                                                                          Ministeri Claes Andersson
17859:                                            KK 929/1997 vp                                               3
17860: 
17861: 
17862: 
17863: 
17864:                                        Tili Riksdagens Talman
17865: 
17866:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     boendekostnaderna, och det beviljas inte för må-
17867: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       nadshyror under 200 mark eller för den del av en
17868: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     månadshyra som överstiger 1 275 mark.
17869: man Raimo Vistbacka undertecknade skriftliga             1 budgetpropositionen för 1998 föreslogs en
17870: spörsmål nr 929:                                     skärpning av villkoren för att en studerande skul-
17871:                                                      le få bostadstillägg så att detta tiilägg inte längre
17872:           Känner Regeringen tili att beslutet om     från ingången av 1998 skulle betalas tili studeran-
17873:        att sluta betala bostadsstöd tili studeran-   de som hyrt bostad av sina föräldrar. Utgifterna
17874:        de som bor i en bostad som deras föräld-      för bostadstillägg beräknades om en följd av
17875:        rar äger, leder tili tvångsförsäljning av     denna lösning minska med ca 24 milj. mk. Med de
17876:        otaliga bostäder och därigenom tili att       sålunda uppkomna inbesparingarna skulle man
17877:        bostadsbristen bland studerande försvå-       delvis finansiera höjningen av studiepenningen
17878:        ras och                                       för 18 år fyllda studerande som bor annanstans
17879:           ämnar Regeringen ändra sitt beslut         än hos sina föräldrar tili fullt belopp från den 1
17880:        t.ex. så att det för utbetalning av stöd      augusti 1998.
17881:        krävs att det finns bostadslån för den            Denna lösning visade sig problematisk när
17882:        ifrågavarande bostaden?                       olika system för boendestöd skulle samordnas.
17883:                                                      Av denna anledning utreddes alternativa model-
17884:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ler. Då det visade sig att det fanns fler studerande
17885: anföra följande:                                     som bodde hos sina föräldrar än beräknat, var
17886:                                                      alternativet att skära ned bostadstillägget möj-
17887:    Avsikten med bostadstiliägget som en form av      ligt. Man beslöt sig för att föreslå en justering av
17888: studiestöd är att ersätta en del av en studerandes   budgetpropositionen så att studerande som hyrt
17889: skäliga boendekostnader. De som omfattas av          sin bostad av föräldrarna skall beviljas högst 350
17890: bostadstillägget är studerande som är utan familj    mk i månaden i bostadstillägg. Ca 4 000 stude-
17891: och som bor ensamma på hyra, i en bostadsrätts-      rande berörs av denna ändring av villkoren för
17892: bostad eller i en bostad som de delvis äger eller    att få bostadstillägg. Fördelen med den nya mo-
17893: genom separat hyresavtal i en studiebostad som       dellen är att en studerande som betalar hyra för
17894: förestås av en kommun, stiftelse eller ett allmän-   en bostad som ägs av föräldrarna inte hamnar
17895: nyttigt samfund. Också en studerande som har         helt utanför systemen för boendestöd. Nedskär-
17896: familj och lever i äktenskap eller samboförhål-      ningen tros inte ha stor inverkan på bostadssitua-
17897: lande kan få bostadstillägg om han eller hon på      tionen bland de studerande.
17898: grund av studierna bor på annan ort än familjen.         Den modell som riksdagsman Vistbacka före-
17899: Ovriga studerande omfattas av bostadsstödet.         slår där grunden för stöd är att det finns lån för
17900: Bostadstillägg som en form av studiestöd betalas     bostaden, skulle strida mot syftet med bostads-
17901: ut bara för studiemånaderna. Vid beviljande av       tillägget inom studiestödet eftersom bostadstill-
17902: bostadstillägg beaktas utöver den sökandes egna      lägget är avsett att ersätta hyreskostnader som
17903: inkomster också föräldrarnas inkomster då den        en studerande har för sin bostad och inte att
17904: sökande studerar på mellanstadiet, inte har fa-      ersätta kapitalkostnader som föranleds av ett
17905: milj och är under 18 år. Stödet är 67 procent av     bostadsköp.
17906: 
17907:      Helsingforsden 21 oktober 1997
17908: 
17909:                                                                            Minister Claes Andersson
17910:                                            KK 930/1997 vp
17911: 
17912: Kirjallinen kysymys 930
17913: 
17914: 
17915: 
17916: 
17917:                                    Sinikka Hurskainen /sd ym.: Engel-yhtymän työntekijöiden aseman
17918:                                        turvaamisesta
17919: 
17920: 
17921:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17922: 
17923:    Rakennushallinnon siivoustoiminta lakkau-         taan, jotka ovat juuri selvinneet entisistä muu-
17924: tettiin vuonna 1995 ja sen toiminta siirrettiin      toksista.
17925: Engel-yhtymälle. Riitaisan ratkaisun yhteydessä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17926: usea valtion palveluksessa ollut siivooja irtisa-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
17927: nottiin ja Engel-yhtymän palvelukseen siirtynei-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
17928: den työntekijöiden työehtoja heikennettiin.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17929: Kuuleman mukaan tilanteeseen on jo sopeudut-
17930: tu, ja työntekijöidensä ansiosta Engel-yhtymä                  Miten Hallitus aikoo turvata mahdol-
17931: tekee hyvää tulosta.                                        lisen myynnin yhteydessä Engel-yhtymän
17932:    Kuitenkin on Engelin siivoojilla uusia uhkia             palveluksessa olevien työntekijöiden ase-
17933: edessä. Vuoden 1998 budjetissa on lausuma, jon-             man, vai
17934: ka mukaan Engel-yhtymän uusille omistusjärjes-                 voisiko Hallitus harkita Engel-yhty-
17935: telyille näytetään punaista valoa. Jos näin tapah-          mää koskevan lausuman poistamista
17936: tuu, on se kohtuutonta rakennushallinnon enti-              budjetista?
17937: siä siivoojia, nyt Engel-yhtymän siivoojia koh-
17938: 
17939:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
17940: 
17941:           Sinikka Hurskainen /sd         Mikko Elo /sd                 Matti Vähänäkki /sd
17942:           Virpa Puisto /sd               Tarja Kautto /sd              Jukka Gustafsson /sd
17943:           Reijo Lindroos /sd             Eila Rimmi /vas               Tuula Haatainen /sd
17944:           Maija Rask /sd                 Sulo Aittoniemi /kesk         Marjatta Vehkaoja /sd
17945:           Markku Pohjola /sd             Pirkko Peltomo /sd            Tapio Karjalainen /sd
17946:                                          Esa Lahtela /sd
17947: 
17948: 
17949: 
17950: 
17951:  270136
17952: 2                                           KK 930/1997 vp
17953: 
17954: 
17955: 
17956: 
17957:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17958: 
17959:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        osalta myös periaate, että fuusiossa tai uuden
17960: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhtiön perustamisessa sovelletaan henkilöstöön
17961: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       työlainsäädännön liikkeenluovutusta koskevia
17962: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sinikka          periaatteita.
17963: Hurskaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           Henkilöstön aseman turvaamisesta liikkeen-
17964: myksen n:o 930:                                       luovutuksen yhteydessä on säännökset eri työ-
17965:                                                       laeissa. Liikkeenluovutuksessa siirtyvät työnan-
17966:            Miten Hallitus aikoo turvata mahdol-       tajalle kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet välit-
17967:        lisen myynnin yhteydessä Engel-yhtymän         tömästi uudelle omistajalle. Yhtiön palvelukses-
17968:        palveluksessa olevien työntekijöiden ase-      sa olevan henkilöstön palvelussuhteen ehdot säi-
17969:        man, vai                                       lyvät entisellään. Mikäli yhtiössä sovelletaan
17970:           voisiko Hallitus harkita Engel-yhty-        työehtosopimusta, sovelletaan sitä voimassa ole-
17971:        mää koskevan lausuman poistamista              van sopimuskauden loppuun. Luovutuksensaaja
17972:        budjetista?                                    voi luonnollisesti sopia henkilöstön tai heitä
17973:                                                       edustavanjärjestön kanssa palvelussuhteen ehto-
17974:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jen muutoksista. Luovuttajalla ei ole luovutuk-
17975: vasti seuraavaa:                                      seen perustuvaa oikeutta irtisanoa työsopimuk-
17976:                                                       sia. Sen sijaan uusi omistaja voi työsopimuslain
17977:     Valtion vuoden 1998 talousarvioesityksen          40 §:n perusteella irtisanoa kuukauden kuluessa
17978: kohdassa 28.99 "Muut valtionvarainministeriön         luovutuksesta sovittuja irtisanomisaikoja nou-
17979: hallinnonalan menot" esitetään valtioneuvostol-       dattaen työsopimuksen, jos siihen on luovutuk-
17980: le valtuudet hyväksyä omistusjärjestelyjä, joiden     sesta johtuva perusteltu syy.
17981: toteuttamisen edellytyksenä on luopuminen val-           Valtiolla omaksutun linjan mukaisesti em. pe-
17982: tion määräysvallasta, määräenemmistövallasta          riaatteet tulevat sovellettavaksi myös fuusiossa
17983: tai määrävähemmistön hallinnasta Engel-Yhty-          tai uuden yhteisyrityksen perustamisessa siten
17984: mäOy:ssä.                                             täydennettynä, että osapuolten kesken sovitaan
17985:     Selvitysosassa todetaan, ettei valtion omista-    henkilöstön siirtymisestä uuteen yritykseen.
17986: juutta voida enää pitää välttämättömänä Engel-           Mikäli valtio tulee ostamaan palveluja uudelta
17987: Yhtymä Oy:ssä, joka toimii avoimessa kilpailuti-      omistajalta tai perustettavalta yhtiöltä, on val-
17988: lanteessa ja tuottaa palveluja, joita muutoinkin      tiolla luovuttajana mahdollisuus vaikuttaa hen-
17989: on markkinoilla vapaasti saatavilla. Markkinoil-      kilöstön asemaan ja etuuksiin uuden työnantajan
17990: la tapahtuvasta kehityksestä riippuen omistus-        palveluksessa. Uudelleenjärjestelyissä voidaan
17991: järjestelyjen tavoitteiksi todetaan täydellinen tai   edellä todettujen yleisten periaatteiden lisäksi so-
17992: osittainen luopuminen valtion omistajuudesta          pia siitä, että valtio sitoutuu ostamaan tietyn
17993: taikka strateginen yhteistyö muun yrityksen           ajan, esim. joitakin vuosia, palveluja siirtyvän
17994: kanssa.                                               henkilöstön työpanoksen verran eikä yhtiö irti-
17995:    Omistajajärjestelyjen eri vaihtoehdoissa hen-      sano näitä henkilöitä sinä aikana. Mikäli valtio
17996: kilöstön asemaan vaikuttavat välittömästi joko        menee mukaan yhteisyritykseen, on valtiolla
17997: täydellinen luopuminen yhtiöstä tai se, jos strate-   luonnollisesti yhtenä omistajista mahdollisuus
17998: gisen yhteistyön muodoksi valittaisiin sulautu-       vaikuttaa henkilöstöä koskeviin järjestelyihin.
17999: minen toiseen yhtiöön tai uuden yhtiön perusta-          Hallitus katsoo, ettei ole ilmennyt mitään pe-
18000: minen jonkin ulkopuolisen tahon kanssa. Yh-           rusteltua syytä, miksi valtion tulisi luopua talous-
18001: tiöstä täydellisessä luopumisessa olisi kysymys       arvioehdotuksen mukaisista eri vaihtoehdoista
18002: liikkeenluovutuksesta, jolloin tulisivat sovellet-    Engel-Yhtymä Oy:tä koskeviksi järjestelyiksi.
18003: tavaksi mm. työlainsäädännön ko. säännökset.          Eri toimintavaihtoehdoista päättäminen on vii-
18004: Valtiolla on omaksuttu työsuhteisen henkilöstön       me kädessä eduskunnan asiana.
18005: 
18006:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1997
18007: 
18008:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
18009:                                             KK 930/1997 vp                                              3
18010: 
18011: 
18012: 
18013:                                         Till Riksdagens Talman
18014: 
18015:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             1 olika arbetslagar finns bestämmelser om
18016: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           tryggandet av personalens ställning i samband
18017: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       med överlåtelse av en rörelse. Då en rörelse över-
18018: dagsman Sinikka Hurskainen m.fl. underteckna-         låts, övergår arbetsgivarens rättigheter och skyl-
18019: de spörsmål nr 930:                                   digheter omedelbart tili den nya ägaren. Anställ-
18020:                                                       ningsvilikoren för den personai som är anställd
18021:           Hur ämnar Regeringen trygga de ar-          av bolaget bibehålls. Om man inom bolaget tili-
18022:        betstagares ställning som är anställda vid     lämpar kollektivavtal, skall det följas tili utgång-
18023:        Engel-Koncernen Ab vid en eventuell för-       en av gällande avtalsperiod. Mottagaren kanna-
18024:        säljning eller                                 turligtvis komma överens om ändringar i anställ-
18025:           kan Regeringen överväga att slopa ut-       ningsvillkoren med personalen eller e.!l organisa-
18026:        talandet om Engel-Koncernen Abi bud-           tion som representerar personalen. Overlåtaren
18027:        geten?                                         har inte rätt att säga upp arbetsavtal på grund av
18028:                                                       överlåtelsen. Däremot kan den nya ägaren med
18029:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         stöd av 40 § lagen om arbetsavtal och med iaktta-
18030: anföra följande:                                      gande av vad som kommits överens om uppsäg-
18031:                                                       ningstider inom en månad från överlåtelsen säga
18032:     Under punkt 28.99 "Övriga utgifter inom fi-       upp arbetsavtalet, om överlåtelsen ger motiverad
18033: nansministeriets förvaltningsområde" i budget-        anledning tili detta.
18034: propositionen för 1998 föreslås att statsrådet får       Enligt den linje som staten har gått in för skall
18035: godkänna arrangemang som gäller ägandet som           ovan nämnda principer även tillämpas vid en
18036: förutsätter att staten avstår från sin bestämman-     fusion och vid bildande av ett nytt gemensamt
18037: derätt, sin rätt som bygger på kvalificerad majo-     företag. Detta kompletteras med att parterna
18038: ritet eller sin rätt som bygger på kvalificerad       sinsemellan kommer överens om överföring av
18039: minoritet i Engel-Koncernen Ab.                       personalen tili det nya företaget.
18040:    1 förklaringen konstateras att det inte längre        Om staten kommer att köpa tjänster av den
18041: kan anses nödvändigt att staten är delägare i         nya ägaren eller av det bolag som skall grundas,
18042: Engel-Koncernen Ab, som är verksam i en fri           har staten som överlåtare möjlighet att påverka
18043: konkurrenssituation och producerar tjänster           personalens ställning och förmåner i den nya
18044: som även annars fritt står att få på marknaden.       arbetsgivarens anställning. Man kan i samband
18045: Beroende på utvecklingen på marknaden kan             med arrangemangen komma överens om dessa
18046: målet för ägararrangemangen vara att staten helt      allmänna principer och dessutom avtala att sta-
18047: eller delvis avstår från sitt innehav eller inleder   ten förbinder sig att under en viss tid, t.ex. några
18048: strategiskt samarbete med något annat företag.        år, köpa tjänster motsvarande den övergående
18049:     Personalens ställning påverkas direkt av de       personalens arbetsinsats och att bolaget inte sä-
18050: olika alternativen i fråga om ägararrangemang-        ger upp dessa personer under denna tid. Ifall
18051: en, dvs. antingen avstår staten helt från bolaget     staten går med i ett gemensamt företag kan staten
18052: eller väljer fusion med ett annat bolag såsom         som en av ägarna naturligtvis påverka personal-
18053: strategisk samarbetsform eller grundar ett nytt       arrangemangen.
18054: företag med en utomstående part. Om staten               Regeringen anser att det inte finns någon
18055: avstår helt från bolaget är det fråga om överlåtel-   grundad anledning tili att staten skulle avstå från
18056: se av en rörelse och då borde bestämmelserna i        de olika alternativa arrangemang som gäller
18057: bl.a. arbetslagstiftningen tillämpas. 1 fråga om      Engel-Koncernen Ab som ingår i budgetproposi-
18058: personai i arbetsförhållande har staten gått in för   tionen. Det hör i sista handen tili riksdagen att
18059: att vid en fusion eller bildande av ett nytt bolag    besluta mellan olika alternativ.
18060: tiliämpa de principer i arbetslagstiftningen som
18061: gäller överlåtelse av en rörelse.
18062: 
18063:      Helsingfors den 27 oktober 1997
18064: 
18065:                                                                              Minister Jouko Skinnari
18066:                                              KK 931/1997 vp
18067: 
18068: Kirjallinen kysymys 931
18069: 
18070: 
18071: 
18072: 
18073:                                     Marjaana Koskinen /sd ym.: Suomalaisten merialan työpaikkojen
18074:                                        säilyttämisestä
18075: 
18076: 
18077:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18078: 
18079:     Veroton tax-free-myynti saajatkua matkusta-        verotuksen keventäminen, työvoimakustannus-
18080: ja-aluksilla 30.6.1999 asti yhteisöliikenteessä.       ten alentaminen. Valtion tuen avulla voidaan
18081: Tax-free-myynnin säilyttäminen on tukenut me-          tukea suomalaisten alusten kilpailukykyä suh-
18082: rialan työllisyyttä (sen vaikutus on arviolta          teessa mukavuuslippulaivoihin ja myös EU-tu-
18083:  140 000 merialan työpaikkaa EU:ssa). Tax-free-        kea hyödyntäviin jäsenmaihin nähden. Mikäli
18084: myynnin ]opetus uhkaisi arviolta 3 000 suoma-          kotimaiseen tukipolitiikkaan ei lähdetä, vaarana
18085: laista merialan työpaikkaa, puhumattakaan              on ajautuminen ulosliputukseenja yhtiöiden siir-
18086: vaikutuksista matkailuun, telakkateollisuuteen         tymiseen pois Suomesta.
18087: ja alihankkijoihin. Merenkurkun liikenne                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18088: loppuisi kokonaan. Laivamatkustajat tuntisivat         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18089: myös kukkarossaan tax-free-myynnin loppumi-            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18090:  sen hintojen voimakkaana korotuksena,ja laivat        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18091:  Iiikennöisivät vähemmän.
18092:     Hallituksen tulisi toimia kiireesti suomalais-               Aikooko Hallitus pelastaa suomalaiset
18093:  ten merialan työpaikkojen säilyttämisen puoles-              merialan työpaikat merialalle maksetta-
18094:  ta. EU mahdollistaa merialalle kansallisesti mak-            van kansallisen tuen avulla, ja
18095:  settavan tuen (mm. Hollanti ja Norja tukevat                    mikä on Hallituksen keino siihen, ettei
18096:  kansallisesti.). Tukimuodot voivat olla mm. seu-             merialaa uhkaa ulosliputus ja yhtiöiden
18097:  raavia: verotukselliset ja sosiaaliset toimenpiteet          siirtyminen pois Suomesta?
18098:  kilpailukyvyn parantamiseksi, varustamoiden
18099: 
18100:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
18101: 
18102:           Marjaana Koskinen /sd           Esa Lahtela /sd                Mikko Elo /sd
18103: 
18104: 
18105: 
18106: 
18107: 270136
18108: 2                                           KK 931/1997 vp
18109: 
18110: 
18111: 
18112: 
18113:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18114: 
18115:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nin taloudellisista vaikutuksista. Sen sijaan Eu-
18116: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         roopan parlamentti on käynnistänyt tällaisen sel-
18117: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vityksen. Elinkeinon omien selvitysten mukaan
18118: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana         näyttäisi siltä, että verottoman myynnin loppu-
18119: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          misesta aiheutuvat haittavaikutukset yhteisön
18120: myksen n:o 931:                                       kansalaisille ovat huomattavasti suurempia kuin
18121:                                                       siitä saatavat hyötyvaikutukset
18122:           Aikooko Hallitus pelastaa suomalaiset           Verottoman myynnin loppumista koskevan
18123:        merialan työpaikat merialalle maksetta-        päätöksen kumoaminen on asia, johon voi olla
18124:        van kansallisen tuen avulla, ja                vaikea vaikuttaa. Vuodelta 1991 olevan päätök-
18125:           mikä on Hallituksen keino siihen, ettei     sen kumoaminen edellyttäisi, että komissio tekisi
18126:        merialaa uhkaa ulosliputus ja yhtiöiden        asiaa koskevan esityksen eikä yksikäänjäsenmaa
18127:        siirtyminen pois Suomesta?                     finanssiministerineuvostossa (ECOFIN) vastus-
18128:                                                       taisi ehdotusta. Vaikka tällaista esitystä ei tällä
18129:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          hetkellä olekaan näköpiirissä, niin kaikkea toi-
18130: vasti seuraavaa:                                      voa asiassa ei ole vielä menetetty. Jäsenmaista
18131:                                                       ainakin Irlanti ja Kreikka ovat ilmaisseet halunsa
18132:     Laadittujen selvitysten mukaan veroUoman          jatkaa nykykäytäntöä. Useissa jäsenmaissa on
18133: myynnin työllisyysvaikutus ED-alueella on noin        lisäksi merkkejä siitä, että asiaa vielä harkitaan.
18134: 150 000 työpaikkaa, mistä merialan (lauttalii-        Kaikkien osapuolten tulee kuitenkin varautua
18135: kenne) osuudeksi arvioidaan noin 50 000 työ-          siihen, että 1. 7.1999 lukien veroton myynti yh-
18136: paikkaa. Liiketaloustieteellisen tutkimuslaitok-      teisön sisäisillä liikennereiteillä loppuu. Tällai-
18137: sen laatimassa selvityksessä arvioidaan, että ve-     sessa uudessa tilanteessa suomalaisilla varus-
18138: rottoman myynnin loppumisen korvaava lippu-           tamoilla on kuitenkin mahdollisuus ainakin Tu-
18139: hintojen korotus vaikuttaa lauttaliikenteen ky-       run ja Tukholman välisessä liikenteessä käyttää
18140: syntään ja volyymiin Suomessa siten, että noin        hyväkseen Ahvenanmaalle myönnettyä verotuk-
18141: puolet nykyisestä kapasiteetista joudutaan vä-        sellista poikkeusasemaa. Helsingin ja Tukhol-
18142: hentämään. Tämä merkitsisi noin 2 500-3 000           man välisessä liikenteessä varustamot voivat
18143: työpaikan menetystä.                                  myös harkita poikkeamista Tallinnaan.
18144:     EU:n päätös siitä, että veroton myynti (tax-          Verottoman myynnin loppumisen suurimmat
18145: free) loppuu yhteisön sisämarkkinaliikenteessä        ongelmat aiheutuisivat Merenkurkun liikentees-
18146: 1. 7.1999lukien, on todellinen uhka Suomen mat-       sä (Vaasa-Uumaja). Tällä hetkellä on kuitenkin
18147: kustaja-autolauttasektorille. Liikenneministeriö      ennenaikaista esittää arvioita siitä, että liikenne
18148: on useassa yhteydessä korostanut verottoman           tulisi kokonaan loppumaan. Varustamoilta saa-
18149: myynnin merkitystä Suomen meriliikenneyh-             tujen tietojen mukaan näyttää kuitenkin selvästi
18150: teyksille ja meriliikenneinfrastruktuurille. Mm.      siltä, että edellytykset ympärivuotisen liikenteen
18151: kesäkuussa 1997 pidetyssä EU :n liikenneministe-      hoitamiseen katoaisivat. Kysymystä on pohtinut
18152: rineuvoston kokouksessa Suomi teki ehdotuk-           liikenneministeriön asettama työryhmä, joka eh-
18153: sen, että komissio käynnistäisi selvityksen siitä,    dotti, että Merenkurkun ympärivuotisen liiken-
18154: millaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaiku-   teenjatkuvuuden turvaamiseksi Suomi ja Ruotsi
18155: tuksia verottoman myynnin loppumisella tulee          yhdessä maksaisivat noin 30 milj. markkaa vuo-
18156: olemaan. Useat jäsenmaat tukivat Suomen               dessa valtiontukea liikennettä hoitavalle varus-
18157: ehdotusta. Viimeksi vastaavanlaisen ehdotuksen        tamolle. Liikenneministeriö suhtautuu varauk-
18158: teki Irlannin liikenneministeriö lokakuussa 1997      sellisesti tällaiseen tukeen.
18159: pidetyssä EU:n ministerineuvoston kokoukses-              Vuoden 1992 alusta lukien voimaan tulleen
18160: sa.                                                   ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta an-
18161:     Tehdyistä ehdotuksista huolimatta komissio        netun lain ansiosta Suomen kauppalaivasto on
18162: ei ole käynnistänyt selvitystä verottoman myyn-       kuluneen vuosikymmenen alkupuolella palautu-
18163:                                          KK 931/1997 vp                                             3
18164: 
18165: nut lähes entiselleen 1980-luvun lopun aallon-     messa voidaan katsoa, että miehityskustannus-
18166: pohjasta. Valtion varoista maksettavan tuen an-    ten osalta laki ulkomaanliikenteen kauppa-alus-
18167: siosta laivojen miehityskustannuksia on voitu      luettelosta on täyttänyt sille asetetut tavoitteet
18168: alentaa noin 28 prosenttia keskimäärin. Tämän      ainakin tyydyttävästi. Sen sijaan verotuksellisesti
18169: lisäksi työmarkkinaosapuolten sopimuksin palk-     Suomi on jäämässä jälkeen kilpailijamaista, jois-
18170: kakustannuksia alennettiin noin 10 %. Tämä on      sa kansainvälisessä liikenteessä toimivat varusta-
18171: mahdollistanut sen, että suomalaisilla kauppa-     mot on saatettu muista toimialoista poikkeavaan
18172: laivoilla on voitu käyttää suomalaisia merenkul-   asemaan. Parhaat esimerkit ovat Norja ja Hol-
18173: kijoita. Viime vuosien aikana suomalaisten meri-   lanti, joissa varustamot on vapautettu yhtiöve-
18174: miesten lukumäärässä ei ole tapahtunut olennai-    rosta ja tilalle on otettu käyttöön erillinen ton-
18175: sia muutoksia. Esim. vuonna 1996 merimiesam-       nistovero. Vaikka varustamoiden verotaakka on
18176: mateissa toimi vuoden aikana kaikkiaan 12 267      alentunut, niin tonnistooja työpaikkojen kasvun
18177: henkilöä. Noin 60% toimi matkustaja-autolau-       takia myös valtion tulot ovat lisääntyneet. Myös
18178: toilla.                                            useissa muissakin yhteisömaissa harkitaan siirty-
18179:     Hallitus on tietoinen suomalaiseen meren-      mistä tonnistoveroon.
18180: kulkuelinkeinoon ja merialan työpaikkoihin            Liikenneministeriössä ollaan parhaillaan
18181: kohdistuvista uhkatekijöistä. Euroopan komis-      käynnistämässä selvityksiä siitä, miten varus-
18182: sio on keväällä 1997 vahvistanut uudet varus-      tamoiden verotusta tulisi nykytilanteessa ke-
18183: tamoille myönnettävää valtiontukea koskevat        hittää Suomessa. Lähtökohtana on, että ulosli-
18184: suuntaviivat. Useissa EU-maissa on toteutettu      putusten välttämiseksi Suomen tulee voida tar-
18185:  tai ollaan toteuttamassa näiden suuntaviivojen    jota vastaavat toimintaedellytykset kuin mitä
18186:  mukaisia merenkulkupoliittisia ratkaisuja. Suo-   lähimmät kilpailijamaat tarjoavat.
18187: 
18188:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
18189: 
18190:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
18191: 4                                          KK 931/1997 vp
18192: 
18193: 
18194: 
18195: 
18196:                                        Tili Riksdagens Talman
18197: 
18198:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ningens ekonomiska verkningar. Europaparla-
18199: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       mentet har däremot igångsatt en sådan. Enligt
18200: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     näringens egna utredningar tycks det vara så att
18201: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade            de skadliga verkningar för gemenskapsmedbor-
18202: spörsmål nr 931:                                     garna som den skattefria försäljningens upphö-
18203:                                                      rande har är avsevärt större än nyttan.
18204:           Ämnar Regeringen rädda de finländ-            Ett upphävande av beslutet att den skattefria
18205:        ska arbetsplatserna till sjöss genom natio-   försäljningen skall upphöra kan vara svårt att
18206:        nellt stöd för sjöfarten, och                 genomdriva. Upphävandet av beslutet, som fat-
18207:           vad ämnar Regeringen tillgripa för att     tades 1991, förutsätter att kommissionen gör en
18208:        sjöfarten inte skall hotas av utflaggning     framställning i ärendet och att inte ett enda med-
18209:        och av att bolagen flyttar bort från Fin-     lemsland motsät1er sig förslaget i finansminister-
18210:        land?                                         rådet (Ekofin). A ven om ingen sådan framställ-
18211:                                                      ning är i sikte just nu är inte allt hopp ute. Av
18212:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        medlemsländerna har åtminstone Irland och
18213: anföra följande:                                     Grekland uttryckt sin vilja att fortsätta med nu-
18214:                                                      varande praxis. 1 flera medlemsländer förekom-
18215:    Enligt utredningar är den skattefria försälj-     mer dessutom teeken på att frågan fortfarande
18216: ningens sysselsättande verkan inom EU ca             övervägs. Alla parter bör dock vara beredda på
18217: 150 000 arbetsplatser, av vilket sjöfartens (fårj-   att den skattefria försäljningen på de gemen-
18218: trafikens) andel beräknas vara ca 50 000 arbets-     skapsinterna rutterna upphör den 1 juli 1999. 1 en
18219: platser. 1 en utredning av Företagsekonomiska        sådan ny situation har de finländska rederierna
18220: Forskningsinstitutet uppskattas det att en höj-      dock möjlighet att åtminstone i trafiken Åbo-
18221: ning av biljettpriserna som kompenserar den          Stockholm begagna sig av den skattetekniska
18222: skattefria försäljningens upphörande inverkar på     undantagsställning som har beviljats Åland. 1
18223: efterfrågan och volymen inom fårjtrafiken i Fin-     trafiken mellan Helsingfors och Stockholm kan
18224: land så att ungefår hälften av den nuvarande         rederierna också överväga möjligheten att besö-
18225: kapaciteten måste bort. Detta innebär att ca         ka Tallinn på vägen.
18226: 2 500--3 000 arbetsplatser bortfaller.                  De största problemen i samband med att den
18227:    EU:s beslut att den skattefria försäljningen      skattefria försäljningen upphör uppstår i trafiken
18228: (tax-freeförsäljningen) skall upphöra inom trafi-    över Kvarken (Vasa- Umeå). För tillfållet är
18229: ken på gemenskapens inre marknad den 1 juli          det dock förhastat att komma med bedömningar
18230: 1999 är ett reellt hot mot de finländska passage-    som går ut på att trafiken skulle upphöra helt och
18231: rarbilfårjorna. Trafikministeriet har i flera sam-   hållet. Enligt uppgift från rederierna tycks det
18232: manhang poängterat den skattefria försäljning-       dock helt klart vara så att förutsättningarna för
18233: ens betydelse för Finlands sjötrafikförbindelser     åretom-trafik försvinner. Frågan har dryftats av
18234: och för sjötrafikens infrastruktur. Bland annat      en arbetsgrupp som trafikministeriet tillsatt. Den
18235: vid ett möte som EU:s trafikministerråd höll i       föreslog att Finland och Sverige för att trygga
18236: juni 1997 lade Finland fram förslaget att kom-       åretom-trafikens kontinuitet gemensamt skall
18237: missionen skulle börja utreda vilka ekonomiska       betala ca 30 milj. mk om året i statsstöd till det
18238: och samhälleliga verkningar den skattefria för-      rederi som sköter trafiken över K varken. Trafik-
18239: säljningens upphörande kommer att ha. Flera          ministeriet intar en reserverad attityd till ett så-
18240: medlemsländer understödde Finlands förslag.          dant stöd.
18241: Senast framlades ett motsvarande förslag av det         Tack vare lagen om en förteckning över han-
18242: irländska trafikministeriet vid EU:s ministerråds    delsfartyg i utrikesfart, som trädde i kraft vid
18243: möte i oktober 1997.                                 ingången av 1992, har Finlands handelsflotta
18244:    Trots förslagen har kommissionen inte igång-      under början av detta årtionde återgått nästan till
18245: satt någon utredning om den skattefria försälj-      den nivå som rådde före vågdalen i slutet av 1980-
18246:                                               KK 931/1997 vp                                              5
18247: 
18248: talet. Tack vare stöd som betalas av statsmedel         del har uppfyllt de mål som ställts upp för den på
18249: har fartygens bemanningskostnader kunnat sän-           ett åtminstone tillfredsställande sätt. Däremot är
18250: kas med ca 28 % i genomsnitt. Utöver detta sänk-        Finland i skattehänseende på väg att halka efter
18251: tes lönekostnaderna med ca 10 % genom över-             konkurrentländerna, där rederier med fartyg
18252: enskommelser mellan arbetsmarknadsparterna.             som går i internationell trafik har givits en ställ-
18253: Detta har gjort det möjligt för de finländska           ning som avviker från andra branscher. De bästa
18254: handelsfartygen att anlita finländska sjömän.           exemplen är Norge och Holland, där rederierna
18255: Under de senaste åren har antalet finländska            har befriats från bolagsskatt och där en separat
18256: sjömän inte förändrats väsentligt. Under exem-          tonnageskatt har tagits i bruk i stället. Ä ven om
18257: pelvis 1996 arbetade sammanlagt 12 267 personer         rederiernas skattebörda har blivit lättare har
18258: i sjömansyrken. Omkring 60 % tjänstgjorde på            också statens inkomster ökat på grund av att
18259: passagerarbilfårjor.                                    tonnaget och arbetsplatserna ökat. Också i
18260:     Regeringen är medveten om hoten mot den             många andra gemenskapsländer övervägs en
18261: finska sjöfartsnäringen och mot arbetsplatserna         övergång tili tonnageskatt.
18262: inom sjöfarten. Våren 1997 har Europeiska kom-             Inom trafikministeriet inleds som bäst utred-
18263: missionen fastställt nya riktlinjer för statligt stöd   ningar om hur rederibeskattningen i dagens läge
18264: tili rederierna. Flera EU-länder har genomfört          bör utvecklas i Finland. Utgångspunkten är att
18265: eller genomf6r som bäst sjöfartspolitiska lös-          Finland för att undvika utflaggning bör kunna
18266: ningar som följer riktlinjerna. 1 Finland kan det       erbjuda motsvarande verksamhetsbetingelser
18267: anses att lagen om en förteckning över handels-         som de närmaste konkurrentländerna.
18268: fartyg i utrikesfart för bemanningskostnadernas
18269: 
18270:      Helsingfors den 22 oktober 1997
18271: 
18272:                                                                             Trafikminister Matti Aura
18273:                                              KK 932/1997 vp
18274: 
18275: Kirjallinen kysymys 932
18276: 
18277: 
18278: 
18279: 
18280:                                     Mikko Elo /sd: Kiinteistöinsinöörin kelpoisuusehtojen laajenta-
18281:                                        misesta
18282: 
18283: 
18284:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18285: 
18286:    Nykyisen lain mukaan kunnan kiinteistöinsi-            Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 459/
18287: nöörin kelpoisuusehtona on maanmittauksen              1996 vp ministeri Kalevi Hemilä totesi mm. seu-
18288: koulutusohjelman mukainen tehtävään soveltu-           raavaa: "Hallituksen mielestä kunnan kiinteistö-
18289: va diplomi-insinöörin tutkinto. Kuten tiedetään,       insinööristä annettuun lakiin sisältyvät kiinteis-
18290: maanmittauksen alalla koulutetaan nyt myös             töinsinöörin yleiset kelpoisuusehdot turvaavat
18291: ammattikorkeakoulutasoisia maanmittausinsi-            sen, että kiinteistöinsinöörillä on tutkinnon li-
18292: nöörejä (AMK). Tutkinnon laajuus on 160 opin-          säksi sellainen tosiasiallinen taito, joka mahdol-
18293: toviikkoa. Tutkinto on korkeakoulututkintoase-         listaa kaikkien kiinteistöinsinöörille laissa sää-
18294: tuksen (203/1994) mukainen korkeakoulututkin-          dettyjen tehtävien suorittamisen."
18295: to, ja se tuottaa asetuksen mukaisen korkeakou-            Edelleen ministeri Hemilä huomautti vastauk-
18296: lututkinnon edellyttämän kelpoisuuden julkisiin        sessaan, ettei hallituksen mielestä tällä hetkellä
18297: virkoihin.                                             ole perusteita kiinteistöinsinöörin yleisten kel-
18298:     1.1.1997 voimaan tulleessa laissa ei ole nouda-    poisuusehtojen muuttamiseen siten, että myös
18299: tettu nykysuuntauksen mukaista virkojen päte-          ammattikorkeakouluinsinöörit voisivat toimia
18300: vyysvaatimusten väljentämisen periaatetta. Laki        kunnan kiinteistöinsinöörinä. Tilanne on jo vas-
18301: on johtanut käytännössä siihen, että niissäkin         tauksen antamisenjälkeen oleellisesti muuttunut
18302: kunnissa, joiden palkkalistoilla on oma maan-          ja muuttuu koko ajan, koska vuosittain maas-
18303: mittausinsinööri (AMK), joudutaan ostamaan             samme valmistuu kymmeniä korkean ammatti-
18304: kiinteistöinsinöörin palvelukset lain määräämäl-       taidon omaavia ammattikorkeakoulun käyneitä
18305: lä tavalla. Käytännössä tämä merkitsee diplomi-        maanmittausinsinöörejä.
18306: insinöörien nimikirjoitusten ostamista maanmit-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18307: tausinsinöörin valmistettua asian.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18308:     Suomen Kuntaliitto on todennut seuraavaa:          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18309: "Useissa kunnissa on virkasuhteessa maanmit-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18310: tausteknikoita, jotka lähiaikoina valmistuvat
18311: ammattikorkeakouluinsinööreiksi. Tällaisten                      Aikooko Hallitus käytettävissä ole-
18312: henkilöiden voidaan arvioida kokemuksensa ja                  vien kokemusten perusteella ryhtyä toi-
18313: uuden ammattitutkintonsa puolesta täyttävän                   menpiteisiin kunnan kiinteistöinsinööris-
18314: käytännössä ne ammatilliset vaatimukset, jotka                tä annetun lain muuttamiseksi siten, että
18315: asetetaan kiinteistöinsinöörille ja kiinteistörekis-          myös maanmittaustekniikan koulutus-
18316: terinpitäjälle. Näin ollen säännösten tulisi mah-             ohjelman mukaiset ammattikorkea-
18317: dollistaa tällaisten jo kuntien palveluksessa ole-            kouluinsinöörit täyttävät kunnan kiin-
18318:  vien ammattikorkeakouluinsinöörien nimittämi-                teistöinsinöörin kelpoisuusehdot?
18319: nen kiinteistöinsinööriksi."
18320: 
18321:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
18322: 
18323:                                               Mikko Elo /sd
18324: 
18325: 
18326: 
18327: 
18328: 270136
18329: 2                                             KK 932/1997 vp
18330: 
18331: 
18332: 
18333: 
18334:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18335: 
18336:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          sa kiinteistötoimituksissa. Lisäksi kiinteistöin-
18337: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sinööri voidaan lunastuslain (603/1977) mukaan
18338: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kunnan suostumuksella määrätä myös lunastus-
18339: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              toimituksen toimitusinsinööriksi.
18340: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               Kiinteistöinsinöörin tehtävien moninaisuu-
18341: 932:                                                    desta ja tehtävien lisääntyneen vaativuuden joh-
18342:                                                         dosta säilytettiin kunnan kiinteistöinsinööristä
18343:            Aikooko Hallitus käytettävissä ole-          annetussa laissa kiinteistöinsinöörin viran kel-
18344:         vien kokemusten perusteella ryhtyä toi-         poisuusehtona tehtävään soveltuva diplomi-insi-
18345:         menpiteisiin kunnan kiinteistöinsinööris-       nöörin tutkinto. Samanaikaisesti kuitenkin la-
18346:         tä annetun lain muuttamiseksi siten, että       kiin sisällytettiin säännös, jonka mukaan vain
18347:         myös maanmittaustekniikan koulutus-             sellaisessa kunnassa, jonka alueeseen kuuluu ase-
18348:         ohjelman mukaiset ammattikorkea-                makaava-aluetta, tulee olla kiinteistöinsinööri.
18349:         kouluinsinöörit täyttävät kunnan kiin-          Lain mukaan kiinteistöinsinööri voi tällaisessa-
18350:         teistöinsinöörin kelpoisuusehdot?               kin tapauksessa olla sivutoiminen, ja kahdella tai
18351:                                                         useammalla kunnalla voi olla myös yhteinen
18352:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kiinteistöinsinööri.
18353: vasti seuraavaa:                                            Kiinteistörekisterin pitäjän ominaisuudessa
18354:                                                         kiinteistöinsinöörin tehtäviin kuuluu myös kiin-
18355:    Kiinteistönmuodostamislainsäädännön uudis-           teistöjen yhdistämisestä päättäminen, sekä ton-
18356: tamisen yhteydessä annetussa laissa kunnan kiin-        tin ja yleisen alueen merkitseminen kiinteistöksi
18357: teistöinsinööristä (557/1995), joka tuli voimaan tä-    kiinteistörekisteriin. Tämän vuoden alusta lu-
18358: män vuoden alussa, on kiinteistöinsinöörin kelpoi-      kien kiinteistöinsinöörin toimivalta ja vastuu on
18359: suusvaatimuksissa lähdetty siitä, että kiinteistöin-    laajentunut, koska kiinteistörekisterin pitäjänä
18360: sinöörin oikeus suorittaa kiinteistöinsinöörille        kiinteistöinsinööri päättää myös rekisteröitävän
18361: kuuluvia tehtäviä tulee olla yleinen.                   kiinteistön vapauttamisesta kiinnitysvastuusta,
18362:     Kelpoisuusehdot tulla nimitetyksi kiinteistö-       tietyin edellytyksin ilman panttioikeuden halti-
18363: insinööriksi on oltava sellaiset, että virkaan valit-   jan suostumustakin. Nämä tehtävät ovat muun
18364: tu kykenee hoitamaan kaikki laeissa säädetyt            muassa uuden maakaaren (540/1995) säännösten
18365: tehtävät. Näihin tehtäviin kuuluu muun ohella           vuoksi osoittautuneet käytännössä vaativaro-
18366: kiinteistönmuodostamiseen ja kiinteistörekiste-         miksi kuin kiinteistönmuodostamislainsäädän-
18367: rin pitoon liittyvien teknisten tehtävien suoritta-     nön valmisteluvaiheessa kyettiin ennakoimaan.
18368: misen lisäksi kiinteistönmuodostamisen ja kiin-             Hallituksen mielestä kunnan kiinteistöinsi-
18369: teistörekisteritoiminnan johtaminen, sekä näi-          nööristä annettuun lakiin sisältyvät kiinteistöin-
18370: den toimintojen oikeellisuudesta ja luotettavuu-        sinöörin yleiset kelpoisuusehdot turvaavat sen,
18371: desta vastaaminen.                                      että kiinteistöinsinöörillä on tutkinnon lisäksi
18372:    Kiinteistönmuodostamislain (554/1995) mu-            sellainen tosiasiallinen taito, mikä mahdollistaa
18373: kaan kiinteistöinsinöörillä on yleinen keipoisuus       kaikkien kiinteistöinsinöörille laeissa säädetty-
18374: toimia toimitusinsinöörinä lain 5 §:n 3 momentis-       jen tehtävien suorittamisen.
18375: sa luetelluissa asemakaava-alueella suoritettavis-          Kiinteistöinsinöörin yleisten kelpoisuusehto-
18376: sa kiinteistötoimituksissa, ja sanotun pykälän          jen muuttamiseen kysymyksessä esitetyllä tavalla
18377: 4 momentissa on säädetty kiinteistöinsinöörin           ei hallituksen mielestä tällä hetkellä ole perustei-
18378: kelpoisuudesta toimia toimitusinsinöörinä muis-         ta.
18379: 
18380:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
18381: 
18382:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
18383:                                              KK 932/1997 vp                                            3
18384: 
18385: 
18386: 
18387: 
18388:                                          Tili Riksdagens Talman
18389: 
18390:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ningslagen (603/1977) kan en fastighetsingenjör
18391: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            dessutom med kommunens samtycke förordnas
18392: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        att vara förrättningsingenjör för en inlösnings-
18393: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr            förrättning.
18394: 932:                                                       Eftersom fastighetsingenjörens uppgifter är så
18395:                                                        mångsidiga och då de har blivit allt mer krävan-
18396:           Ämnar Regeringen på basis av påvis-          de, kvarstod i lagen om kommunens fastighetsin-
18397:        bara erfarenheter vidta åtgärder för att        genjör en för tjänsten lämplig diplomingenjörs-
18398:        ändra lagen om kommunens fastighetsin-          examen som behörighetsvillkor för en fastighets-
18399:        genjör så att även yrkeshögskoleingenjö-        ingenjörstjänst. Samtidigt infördes i lagen en be-
18400:        rer som genomgått utbildningsprogram-           stämmelse, enligt viiken det skall finnas en
18401:        met för lantmäteriteknik uppfyller behö-        fastighetsingenjör endast i en sådan kommun
18402:        righetsvilikoren för kommunens fastig-          vars område omfattar stadsplaneområden. En-
18403:        hetsingenjör?                                   ligt lagen kan fastighetsingenjören även i dessa
18404:                                                        fall sköta sin uppgift som bisyssla, och två eller
18405:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          flera kommuner kan också haen gemensam fas-
18406: anföra följande:                                       tighetsingenjör.
18407:                                                            1 egenskap av fastighetsregisterförare är det
18408:    1 lagen om kommunens fastighetsingenjör             också fastighetsingenjörens uppgift att besluta
18409: (557/1995), som gavs i samband med revidering-         om sammanslagning av fastigheter samt om infö-
18410: en av fastighetsbildningslagstiftningen och som        rande av en tomt och ett allmänt område som
18411: trädde i kraft vid ingången av detta år, har man i     fastighet i fastighetsregistret. Vid ingången av
18412: fråga om behörighetsvilikoren för fastighetsin-        detta år utvidgades fastighetsingenjörens behö-
18413: genjören utgått från att en fastighetsingenjörs        righet och ansvar, eftersom en fastighetsingenjör
18414: rätt att utföra de uppgifter som ankommer på           som är fastighetsregisterförare även beslutar hu-
18415: fastighetsingenjören skall vara allmän.                ruvida en fastighet som registreras befrias från
18416:    Behörighetsvilikoren för att bli utnämnd tili       ansvar för en inteckning, under vissa förutsätt-
18417: fastighetsingenjör skall vara sådana att den som       ningar t.o.m. utan samtycke av innehavaren av
18418: valts tili tjänsten har förmåga att sköta alla de      panträtten. 1 praktiken har dessa uppgifter bl.a.
18419: uppgifter som bestäms i lag. Tili dessa uppgifter      på grund av bestämmelserna i den nyajordabal-
18420: hör jämte annat att utföra de tekniska uppgifter       ken (54011995) visat sig vara mer krävande än
18421: som gäller fastighetsbildning och förande av fas-      vad man kunde förutse då fastighetsbildningslag-
18422: tighetsregister samt att leda fastighetsbildningen     stiftningen bereddes.
18423: och fastighetsregisterverksamheten och ansvara             Enligt regeringen säkerställer de allmänna be-
18424: för att dessa funktioner är korrekta och tiliförlit-   hörighetsvillkoren i lagen om kommunens fastig-
18425: liga.                                                  hetsingenjör att fastighetsingenjören förutom en
18426:     Enligt fastighetsbildningslagen (554/1995) har     examen också har sådan faktisk skicklighet som
18427: en fastighetsingenjör allmän behörighet att vara       möjliggör utförandet av alla de lagstadgade upp-
18428: förrättningsingenjör vid de fastighetsförrätt-         gifterna för en fastighetsingenjör.
18429: ningar som räknas upp i lagens 5 § 3 mom. och             Enligt regeringen finns det för närvarande inte
18430: som skall verkställas på stadsplaneområden. 1 5 §      någon anledning att ändra de allmänna behörig-
18431: 4 mom. finns bestämmelser om fastighetsingen-          hetsvillkoren för fastighetsingenjörer på det sätt
18432: jörens behörighet att vara förrättningsingenjör        som nämns i spörsmålet.
18433:  vid andra fastighetsförrättningar. Enligt inlös-
18434: 
18435:      Helsingforsden 14 oktober 1997
18436: 
18437:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
18438:                                               KK 933/1997 vp
18439: 
18440: Kirjallinen kysymys 933
18441: 
18442: 
18443: 
18444: 
18445:                                     Mikko Elo /sd: Taloudellisten väärinkäytösten tutkimisesta
18446: 
18447: 
18448: 
18449:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18450: 
18451:    Pankkisalaisuutta on maassamme pidetty tär-          epäkohdaksi epäillään sitä, ettei viranomaisilla
18452: keänä, sillä näin on osaltaan haluttu turvata kan-      ole ollut mahdollisuutta päästä tuomittujen hen-
18453: salaisten luottamus pankkijärjestelmään. Kui-           kilöiden pankkitilien jäljille. Siksi on välttämä-
18454: tenkin viime aikoina pankkisalaisuutta on pyrit-        töntä, että tehdään kaikki voitava, jotta kor-
18455: ty lieventämään mm. taloudellisia rikoksia tut-         vauksiin tuomittujen henkilöiden todellinen
18456: kittaessa. Onkin välttämätöntä, että käsiteltäes-       omaisuus saadaan selviiie. Tähän liittyy oleelli-
18457: sä erityisesti taloudellisia väärinkäytöksiä viran-     sesti se, että viranomaisille annetaan oikeus tut-
18458: omaiset pääsevät tutkimaan epäiltyjen tilejä.           kia ns. säästöpankkioikeudenkäynneissä tuomit-
18459:     Ns. säästöpankkioikeudenkäynneissä pank-            tujen henkilöiden koti- ja ulkomaiset tilisiirrot
18460: kien johtajille ja luottamushenkilöille määrätyt        sekä omaisuuden siirrot ajalta 1992- 1997. Vain
18461: vahingonkorvaukset holtittomasta lainanannos-           näin voidaan palauttaa kansalaisten luottamus
18462: ta ovat lähes säännönmukaisesti kohtuullistettu-        yhteiskunnalliseen oikeudenmukaisuuteen.
18463: ja. Korvaukset ovat toisin sanoen reilusti pie-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18464: nempiä kuin ne vahingot, joita johtajien on to-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18465: dettu aiheuttaneen. Näin alkuperäiset, satojen          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18466: miljoonien korvausvaateet näyttävät siten johta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18467: van reilun kymmenen miljoonan markan mak-
18468:  suihin.                                                           Onko Hallituksen mielestä viranomai-
18469:     Tutkittaessa korvauksiin tuomittujen pankin-               siiia ollut riittävä mahdollisuus päästä
18470: johtajien maksukykyä on usein havaittu, ettei                  tarkastamaan pankkioikeudenkäynneis-
18471:  pankinjohtajiiia ole suurista aikaisemmista tu-               sä tuomittujen henkilöiden koti- ja ulko-
18472:  loista huolimatta juurikaan omaisuutta. Näin                  maiset tilit, ja jos ei ole,
18473:  yhteiskunta on vaarassa joutua kokonaan vaiiie                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18474:  tuomittuja korvauksia.                                        ryhtyä, jotta viranomaiset saisivat tar-
18475:     Kansalaisten keskuudessa elää vakaa käsitys,               peellisiksi katsomansa tiedot tili- ja omai-
18476:  että entiset pankinjohtajat ovat tavalla tai toisel-          suuden siirroista vuosina 1992-1997?
18477:  la pystyneet salaamaan omaisuuttaan. Erääksi
18478: 
18479:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
18480: 
18481:                                                Mikko Elo /sd
18482: 
18483: 
18484: 
18485: 
18486:  270136
18487: 2                                            KK 933/1997 vp
18488: 
18489: 
18490: 
18491: 
18492:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18493: 
18494:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          suus tai vakuutussalaisuus eivät rajoita tietojen-
18495: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           saantia.
18496: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Säännökseen ei liity siirtymäsäännöstä, joka
18497: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              rajoittaisi tietojensaantioikeuden vain lain voi-
18498: Elon kirjallisen kysymyksen n:o 933:                    maantulon jälkeen vireille tulleisiin asioihin.
18499:                                                         Näin ollen 15.3.1997 jälkeen ulosottoviranomai-
18500:             Onko Hallituksen mielestä viranomai-        set ovat voineet saada tietoja pankkitilien sal-
18501:         silla ollut riittävä mahdollisuus päästä        doista ja tilisiirroista myös ennen lain voimaan-
18502:         tarkastamaan pankki oikeudenkä ynneis-          tuloa vireille tulleissa asioissa.
18503:         sä tuomittujen henkilöiden koti- ja ulko-          Säännöksen perusteella pankki on velvollinen
18504:         maiset tilit, ja jos ei ole,                    antamaan sitä kysyttäessä vanhojakin tilisiirtoja
18505:             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        koskevia tietoja. Tällaisia vanhoja tietoja saate-
18506:         ryhtyä, jotta viranomaiset saisivat tar-        taan tarvita etsittäessä velallisen omaisuutta.
18507:         peellisiksi katsomansa tiedot tili- ja omai-       Ulosottomiehen alueellinen toimivalta ulot-
18508:         suuden siirroista vuosina 1992-1997?            tuu vain Suomen valtion alueelle. Tätä seikkaa ei
18509:                                                         ole mahdollista muuttaa yksipuolisella kansalli-
18510:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            sella lainsäädännöllä (valtioiden suvereniteetti-
18511: vasti seuraavaa:                                        periaate). Varojen siirtäminen ulkomaille saattaa
18512:                                                         täyttää velallisen epärehellisyyden (RL 39:1) tai
18513:    Ulosottolain kokonaisuudistus on parhail-            törkeän velallisen epärehellisyyden (RL 39:1 a)
18514: laan käynnissä oikeusministeriössä. Ulosottovi-         tunnusmerkistön.
18515: ranomaisten tietojensaantioikeutta laajennettiin           Tällä hetkellä ulosottomiehen tietojensaanti-
18516: tuntuvasti 15 päivänä maaliskuuta 1997 voimaan          oikeus on voimassa ainoastaan kotimaassa.
18517: tulleella lailla (laki ulosottolain muuttamisesta       Ulosottovelallisen on kuitenkin ulosottolain 3
18518: 171/1997).                                              luvun 33 §:ssä tarkoitetussa ulosottoselvitykses-
18519:    Silloin voimaan tulleen UL 3 luvun 34 e §:n          sä ilmoitettava myös ulkomaisissa rahalaitoksis-
18520: mukaan täytäntöönpanoa varten välttämättö-              sa olevat varansa. Velallisen on myös annettava
18521: mien tietojen saamiseksi sivullisen on yksittäi-        tiedot luovuttamastaan omaisuudesta sen selvit-
18522: sessä ulosottoasiassa ilmoitettava ulosottomie-         tämiseksi, voidaanko omaisuus peräyttää takai-
18523: helle tämän asiaa tiedustellessa seuraavat seikat:      sinsaannilla ulosottoon. Ulosottoselvitys voi-
18524: 1) onko hänellä velalliselle kuuluvaa omaisuutta        daan toimittaa myös niin, että velallisen on laa-
18525: hallussaan tai muutoin määräysvallassaan ja             dittava kirjallinen luettelo varoistaan, veloistaan
18526: omaisuuden laatu; 2) onko velallisella häneltä          ja tuloistaan ja vahvistettava luettelo allekirjoi-
18527: saatava ja saatavan peruste ja määrä; 3) onko           tuksenaan oikeaksi. Varojen salaaminen ulosot-
18528: hän tehnyt velallisen kanssa sellaisen sopimuksen       tomenettelyssä saattaa täyttää velallisen petok-
18529: tai järjestelyn, jolla saattaa olla merkitystä etsit-   sen (RL 39:2) tai törkeän velallisen petoksen (RL
18530: täessä velallisen ulosmittauskelpoista varalli-         39:3) tunnusmerkistön.
18531: suutta, ja sopimuksen tai järjestelyn lähempi si-          Kansainvälisen täytäntöönpanon tehostamis-
18532: sältö. Työnantajan on lisäksi annettava työsuh-         ta pohditaan parhaillaan EU:n jäsenvaltioiden
18533: detta ja palkkaa koskevat tiedot samoin kuin            kesken erityisessä työryhmässä. Myös Suomi
18534: osoite- ja puhelintiedot, jotka hänellä on velalli-     osallistuu tähän työhön. Työryhmässä on poh-
18535: sen työnantajana.                                       dittu mm. ns. eurooppalaisen ulosottoperusteen
18536:    Tätä tietojenantovelvollisuutta ei poista laissa     kehittämistä, tietojen vaihtamista ja mahdolli-
18537: oleva salassapitovelvollisuus. Ulosottomiehellä         suutta nopeisiin kansainvälisiin turvaamistoi-
18538: on siten oikeus saada sanotut tiedot salassapito-       miin.
18539: säännösten estämättä. Näin ollen pankkisalai-
18540: 
18541:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
18542: 
18543:                                                                        Oikeusministeri Kari Häkämies
18544:                                            KK 933/1997 vp                                            3
18545: 
18546: 
18547: 
18548:                                        Tili Riksdagens Talman
18549: 
18550:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Iigheten eller försäkringshemligheten inte möjlig-
18551: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       heterna att erhålla uppgifter.
18552: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        1 samband med bestämmelsen finns det inte
18553: man Mikko Elo undertecknade spörsmå1 nr 933:         någon övergångsbestämmelse som skulle be-
18554:                                                      gränsa rätten att erhålla uppgifter endast tili
18555:            Anser Regeringen att myndigheterna        ärenden som blivit anhängiga efter att lagen trätt
18556:        har haft tillräckliga möj1igheter att gran-   i kraft. Således har utsökningsmyndigheterna ef-
18557:        ska de finska och utländska konton som        ter den 15 mars 1997 kunnat erhålla uppgifter om
18558:        tillhör personer som har dömts vid bank-      bankkontonas saldon och gireringar också i
18559:        rättegångarna, och om detta inte är fallet,   ärenden som anhängiggjorts innan lagen trätt i
18560:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta     kraft.
18561:        för att myndigheterna skall få tillräckliga      Bankerna är på basis av bestämmelsen skyldi-
18562:        uppgifter om de konto- och förmögen-          ga att på förfrågan även ge uppgifter om girering-
18563:        hetstransaktioner som skett under åren        ar som skett för länge sedan. Sådana gamla upp-
18564:        1992-1997?                                    gifter kan behövas då man söker gäldenärens
18565:                                                      egendom.
18566:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Utmätningsmannens territoriella kompetens
18567: anföra fö1jande:                                     omfattar endast Finlands territorium. Det är inte
18568:                                                      möjligt att ändra på detta faktum genom ensidig
18569:    En totalreform av utsökningslagen pågår för       nationell lagstiftning (principen om staternas su-
18570: närvarande vid justitieministeriet. Utsöknings-      veränitet). Overföring av medel utomlands kan
18571: myndigheternas rätt att erhålla uppgifter utvid-     uppfylla rekvisitet för oredlighet som gäldenär
18572: gades avsevärt genom den lag som trätt i kraft       (SL 39:1) eller grov oredlighet som gäldenär (SL
18573: den 15 mars 1997 (lag om ändring av utsöknings-      39: Ia).
18574: lagen 171/1997).                                        För närvarande gäller utmätningsmannens
18575:     Enligt 3 kap. 34 e § utsökningslagen som träd-   rätt att erhålla uppgifter endast i Finland. En
18576: de i kraft vid ovan nämnda tidpunkt, skall en        utsökningsgäldenär skall dock vid en sådan ut-
18577: utomstående, för att man skall få de uppgifter       sökningsutredning som avses i 3 kap. 33 § utsök-
18578: som är nödvändiga för verkställigheten, på för-      ningslagen också lämna uppgift om de medel som
18579: frågan i ett enskilt utsökningsärende för utmät-     finns i utländska penninganstalter. Gäldenären
18580: ningsmannen uppge 1) om han i sin besittning har     skall också lämna de upplysningar om egendom
18581: egendom som tillhör gäldenären, eller annars har     som han har överlåtit vilka behövs för att reda ut
18582: bestämmanderätten över sådan egendom, samt           om egendom kan återvinnas tili utsökningen.
18583: egendomens art, 2) om gäldenären har en fordran      Utsökningsutredningen kan också genomföras
18584: på honom, samt grunden för fordran och dess          så att gäldenären skall uppgöra en skriftlig för-
18585: belopp, 3) om han med gäldenären har ingått ett      teckning över sina tillgångar, skulder och inkom-
18586: sådant avtal eller arrangemang som kan vara av       ster och med sin underskrift bekräfta att den är
18587: betydelse när det söks utmätningsbar egendom         riktig. Hemlighållande av uppgifter vid utsök-
18588: som tillhör gäldenären, och avtalets eller arran-    ningsförfarandet kan uppfylla rekvisitet för gäl-
18589: gemangets närmare innehåll. En arbetsgivare          denärsbedrägeri (SL 39:2) eller grovt gäldenärs-
18590: skall dessutom uppge de uppgifter om gäldenär-       bedrägeri (SL 39:3).
18591: ens arbetsförhållande och lön samt om hans              Effektivering av den internationella verkstäl-
18592: adress och telefonnummer som han har i egen-         ligheten dryftas för närvarande mellan EU :s
18593: skap av gäldenärens arbetsgivare.                    medlemsstater inom en särskild arbetsgrupp.
18594:     Denna skyldighet att ge uppgifter upphävs        Också Finland deltar i detta arbete. 1 arbetsgrup-
18595:  inte av den tystnadsplikt som anges i lagen. Ut-    pen har man bl.a. övervägt utvecklande av en s.k.
18596:  mätningsmannen har således rätt att få de nämn-     europeisk utsökningsgrund, utbyte av uppgifter
18597:  da uppgifterna utan hinder av bestämmelserna        och möjligheten tili snabba internationella säk-
18598:  om tystnadsplikt. Således begränsar bankhem-        ringså tgärder.
18599: 
18600:      Helsingfors den 24 oktober 1997
18601: 
18602:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
18603:                                              KK 934/1997 vp
18604: 
18605: Kirjallinen kysymys 934
18606: 
18607: 
18608: 
18609: 
18610:                                     Mikko Elo /sd: Lainojen myöntämisestä nuorille yrittäjille
18611: 
18612: 
18613: 
18614:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18615: 
18616:    Nuorisotyöttömyys on eräs aikamme suurim-           man ratkaisemisessa. Siksi myös Suomessa tulisi
18617: mista ongelmista. Varsinkinjos nuorijoutuu ole-        myöntää lainoja nuorten yritystoimintaan. Esi-
18618: maan pitkään työttömänä, se saattaa vaikuttaa          merkkinä voitaisiin käyttää eduskunnan äsket-
18619: ratkaisevasti koko hänen elämänuraansa. Siksi          täin päättämästä tavasta myöntää määrämuo-
18620: on välttämätöntä tehdä kaikki voitava nuorten          toisia, pienehköjä lainoja naisten harjoittamaa
18621: työllisyyden parantamiseksi.                           yritystoimintaa varten myös palvelualoille.
18622:    Mm. Ranskassa nuorten työllisyyteen on kiin-           Nuorten yrittäjien lainat tulisi suunnata erityi-
18623: nitetty erityisen suurta huomiota. Ranskan halli-      sesti pk-yritystoimintaan. Laina kannustaisi
18624: tus on päättänyt luoda 700 000 nuorisotyöpaik-         nuoria työllistämään itsensä päätoimisen yrittä-
18625: kaa alle 25-vuotiaille. Tämän lisäksi Ranskan          jyyden kautta tai laajentamaan ja kehittämään
18626: hallitus on päättänyt myöntää erityisiä lainoja        pien yritystoimintaa.
18627: yritystoimintaan nuorille alle 25-vuotiaille.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18628:    Suomessa nuoret saavat koulutuksensa yleen-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18629: sä toisen palvelukseen. Yrittäjäkoulutusta on          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18630: kyllä korostettu viime vuosina, mutta kokonai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18631: suutena voidaan silti sanoa, ettei suomalainen
18632: yhteiskunta kannus ta riittävästi erityisesti nuoria             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
18633: yrittäjyyteen. Yrittäjäksi kasvattamisen tulisikin             ryhtyä mahdollistaakseen lainojen myön-
18634: olla eräs keskeisistä keinoista työttömyysongel-               tämisen erityisesti nuorille yrittäjille?
18635: 
18636:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
18637: 
18638:                                               Mikko Elo /sd
18639: 
18640: 
18641: 
18642: 
18643: 270136
18644: 2                                          KK 934/1997 vp
18645: 
18646: 
18647: 
18648: 
18649:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18650: 
18651:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valmistuneille nuorille, joilla on käytettävissä
18652: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pienlainajärjestelmässä tarkoitettu yritysidea.
18653: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Näin ollen nuoret, jotka tarvitsevat investointi-
18654: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            ja/tai käyttöpääomaluonteista rahoitusta oman
18655: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         yritystoiminnan aloittamiseen, voivat hakea
18656: 934:                                                  joko pienlainaa tai naisyrittäjälainaa tilanteesta
18657:                                                       ja hakijan sukupuolesta riippuen.
18658:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Pienlainajärjestelmän tavoitteena on edesaut-
18659:          ryhtyä mahdollistaakseen lainojen myön-      taa itsensä työllistäjienja erityisesti aikavien yrit-
18660:          tämisen erityisesti nuorille yrittäjille?    täjien mahdollisuuksia käynnistää ja harjoittaa
18661:                                                       liiketoimintaa. Lainan hakumenettely on yksin-
18662:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kertainen ja myöntämismenettely nopea. Edelly-
18663: vasti seuraavaa:                                      tyksenä on, että yrittäjäksi ryhtyvä harjoittaa
18664:                                                       liiketoimintaa täysipäiväisesti tai ainakin siten,
18665:     Kera Oy on yhtiötä koskevan lainmuutoksen         että tavoitteena on saada yrityksestä toimeentu-
18666: nojalla voinut myöntää pienyritystoimintaan lai-      lon lähde.
18667: noja vuoden 1997 alusta lukien aikaisemmasta              Huomion arvoista on, että yritystoimintaa
18668: poiketen myös palvelualoille. Tällaisia lainoja       aloitteleva saa pienlainan haun yhteydessä opas-
18669: ovat Kera Oy:n erityislainoihin kuuluvat pienlai-     tusta yritystoiminnan käynnistämisestä ja Kera
18670: nat ja naisyrittäjälainat.                            Oy:n yritystutkijat keskustelevat mahdollisuuk-
18671:     Sen johdosta, että näihin lainoihin käytettä-     sien mukaan yrittäjän kanssa liikeidean testaa-
18672: vissä olevat valtuudet ovat osoittautuneet riittä-    miseen ja yrityksen perustamiseen liittyvistä sei-
18673: mättömiksi koko vuoden tarvetta ajatellen, on         koista.
18674: kuluvan vuoden lisätalousarviossa erityislaino-           Pienlainanja naisyrittäjälainan kysynnän ikä-
18675: jen myöntämisvaltuutta lisätty 200 milj. markal-      jakauma osoittaa, että näillä tuotteilla pystytään
18676: la, josta 140 milj. mk on tarkoitus käyttää pien-     erinomaisesti hoitamaan myös nuorten yrittäjien
18677: lainojen myöntämiseen ja 60 milj. mk naisyrittä-      rahoitustarpeet. Tarvittaessa voidaan markki-
18678: jälainojen myöntämiseen. Pienlainoihin olisi si-      noinnin keinoin tehostaa tiedotusta näistä lai-
18679: ten käytettävissä yhteensä 330 milj. mk ja            noista erityisesti nuorille yrittäjiksi aikoville.
18680: naisyrittäjälainoihin yhteensä 110 milj. mk vuon-         Kera Oy:n käytössä on myös perustamislaina,
18681: na 1997.                                              joka voidaan myöntää yrityksen perustajalle pe-
18682:     Kuten olen jo 17.6.1997 nyt kysymyksessä ole-     rustamiseen liittyviin investointeihin.
18683: vaa aihetta koskevassa kirjallisen kysymyksen             Edellä sanottuun viitaten voidaan katsoa, että
18684: vastauksessani todennut, sekä pienlainat että         nykyiset pienlainat ja naisyrittäjälainat sekä pe-
18685: naisyrittäjälainat soveltuvat käytettäviksi myös      rustamislainat kattavat esitetyn nuorille yrittäjil-
18686: nuorille yrittäjille ja esimerkiksi korkeakoulusta    le tarkoitetun yrittäjälainan soveltamisalan.
18687: 
18688:        Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 1997
18689: 
18690:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
18691:                                            KK 934/1997 vp                                                3
18692: 
18693: 
18694: 
18695: 
18696:                                        Tili Riksdagens Talman
18697: 
18698:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rings- och/eller driftskapitalkaraktär för att inle-
18699: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        da egen företagsverksamhet, ansöka antingen
18700: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      om smälän eller kvinnoföretagarlän beroende pä
18701: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 934:          situationen och sökandens kön.
18702:                                                          Syftet med smälänesystemet är att främja möj-
18703:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       ligheterna för dem som sysselsätter sig själva och
18704:        sikt att vidta för att möjliggöra beviljan-    särskilt för företagare som startar eget att inleda
18705:        det av lån särskilt tili unga företagare?      och utöva företagsverksamhet. Förfarandet då
18706:                                                       man ansöker om lån är enkelt och bevillningsför-
18707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         farandet snabbt. En förutsättning är att den som
18708: anföra följande:                                      har för avsikt att inleda företagsverksamhet ut-
18709:                                                       övar företagsverksamheten på heltid eller ät-
18710:    Kera Ab har med stöd av en ändring av lagen        minstone på så sätt att syftet är att företaget skall
18711: om bolaget från början av år 1997 avvikande från      bli en försörjningskälla.
18712: tidigare kunnat bevilja lån för småföretags verk-        Det är värt att uppmärksamma att den som
18713: samhet också till servicesektorn. Dylika lån är       inleder företagsverksamhet, i samband med an-
18714: smålän och kvinnoföretagarlän som hör till Kera       sökan om smälän, fär vägledning i startandet av
18715: Ab:s speciallän.                                      företagsverksamheten och att Kera Ab:s före-
18716:    Tili följd av att de fullmakter som kan använ-     tagsanalytiker i män av möjlighet med företaga-
18717: das för dessa Iän har visat sig otillräckliga med     ren diskuterar faktorer som gäller testning av
18718: tanke pä behovet för hela äret, har bevillnings-      företagsiden och etablerandet av företaget.
18719: fullmakten för specialiän utökats med 200 milj.          Åldersfördelningen vid efterfrågan pä smälän
18720: mark i en tilläggsbudget för detta år. Av denna       och kvinnoföretagarlån visar att man med dessa
18721: summa är 140 milj. mark avsedda att användas          produkter utmärkt väl kan sköta också unga
18722: för beviljande av smålän och 60 milj. mark för        företagares behov av finansiering. Vid behov kan
18723: beviljande av kvinnoföretagarlän. Därmed stär         man med marknadsföringsmetoder effektivera
18724: totalt 330 milj. mark tili buds för smälån och        informationen om dessa Iän särskilt tili de ungdo-
18725: totalt 110 milj. mark för kvinnoföretagarlän år       mar som har för avsikt att bli företagare.
18726:  1997.                                                   Tili Kera Ab:s förfogande stär också ett eta-
18727:    Säsom jag redan konstaterat i mitt svar pä ett     bleringslän som kan beviljas den som grundar ett
18728: skriftligt spörsmäl pä samma tema av den 17 juni      företag för investeringar i samband med detta.
18729:  1997, är bäde smälänen och kvinnoföretagarlä-           Med hänvisning tili vad som nämns ovan kan
18730: nen lämpliga att användas ocksä för unga företa-      det anses att de nuvarande smålänen och kvinno-
18731: gare och t.ex. för ungdomar som utexaminerats         företagarlänen samt etableringslänen täcker tili-
18732: frän högskolorna och som har en sådan företags-       lämpningsomrädet för det föreslagna företagar-
18733: ide som avses i smälänesystemet. Sålunda kan          länet för unga företagare.
18734:  ungdomar, som behöver finansiering av investe-
18735: 
18736:      Helsingforsden 20 oktober 1997
18737: 
18738:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
18739:                                            KK 935/1997 vp
18740: 
18741: Kirjallinen kysymys 935
18742: 
18743: 
18744: 
18745: 
18746:                                   Mikko Elo /sd: Seisontavakuutuksessa olevien ajoneuvojen vapaut-
18747:                                      tamisesta ajoneuvoverosta
18748: 
18749: 
18750:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18751:    Äskettäin julkisuuteen tulleiden tietojen mu-     nimutkaistumiseen liittyvät näkökohdat tulevat
18752: kaan yli 60 000 autoa on poistettu maamme ajo-       arvioitaviksi tämän selvitystyön yhteydessä. On
18753: neuvorekisteristä. Nämä ovat todennäköisesti         myös syytä muistuttaa siitä, että eräissä muissa
18754: olleet autoja, jotka ovat olleet seisontavakuutuk-   maissa, kuten esim. Hollannissa, ajoneuvovero
18755: sessa. Kuten tiedetään, näin ajoneuvonhaltija on     voidaan maksaa vain niiltä kuukausilta, jolloin
18756: vapautunut ajoneuvoverosta. Toisaalta voidaan        ajoneuvo on käytössä.
18757: sanoa, että ajoneuvon poistaminen ajoneuvore-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18758: kisteristä on kohtalaisen suuritöinen ja kallis      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18759: operaatio verosta vapautumiseksi, erityisesti mi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18760: käli ajoneuvo halutaan myöhemmin rekisteröidä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18761: uudelleen.
18762:    Eduskunta on edellyttänyt, että hallitus vuo-               Onko Hallitus jo antanut selvityksen
18763: den 1997 aikana selvittää, miten voidaan vapaut-            siitä, miten seisontavakuutuksessa olevat
18764: taa kalenterivuoden aikana seisontavakuutuk-                ajoneuvot voidaan vapauttaa ajoneuvo-
18765: sessa olevat ajoneuvot ajoneuvoverosta. Ministe-            verosta, ja jos on,
18766: ri Alhon mukaan ajoneuvoverotuksen oikeuden-                   mihin toimenpiteisiin Hallituksen sel-
18767: mukaisuuteen ja toisaalta verojärjestelmän mo-              vitys antaa aihetta?
18768: 
18769:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
18770: 
18771:                                             Mikko Elo /sd
18772: 
18773: 
18774: 
18775: 
18776: 270136
18777: 2                                         KK 935/1997 vp
18778: 
18779: 
18780: 
18781: 
18782:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18783: 
18784:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18785: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vasti seuraavaa:
18786: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
18787: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              Hyväksyessään hallituksen esityksen laiksi
18788: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ajoneuvoverosta (HE 151/1996 vp) eduskunta
18789: 935:                                                liitti vastaukseensa (EV 203/1996 vp) lausuman,
18790:                                                     jonka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus
18791:            Onko Hallitus jo antanut selvityksen     vuoden 1997 aikana selvittää, miten voidaan va-
18792:        siitä, miten seisontavakuutuksessa olevat    pauttaa kalenterivuoden aikana seisontavakuu-
18793:        ajoneuvot voidaan vapauttaa ajoneuvo-        tuksessa olevat autot ajoneuvoverosta. Selvitys ei
18794:        verosta, ja jos on,                          ole vielä valmis. Asia on työryhmän selvitettävä-
18795:            mihin toimenpiteisiin Hallituksen sel-   nä. Työryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi
18796:        vitys antaa aihetta?                         joulukuun 15 päivään 1997 mennessä. Jatkotoi-
18797:                                                     menpiteitä arvioidaan työryhmän selvitystyön
18798:                                                     valmistuttua.
18799:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
18800: 
18801:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
18802:                                          KK 935/1997 vp                                             3
18803: 
18804: 
18805: 
18806: 
18807:                                       Tili Riksdagens Talman
18808: 
18809:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Då riksdagen godkände regeringens proposi-
18810: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     tion med förslag tili Iag om fordonsskatt (RP 15 II
18811: lem av statsrådet översänt fOljande av riksdags-   1996 rd) fogade den tiii sitt svar (RSv 203/1996
18812: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 935:       rd) ett uttallande, enligt vilket riksdagen förut-
18813:                                                    sätter att regeringen under 1997 utreder hur bilar
18814:           Har Regeringen redan lämnat sin ut-      som under kalenderåret har avställningsförsäk-
18815:        redning över hur fordon som har avställ-    ring kan befrias från fordonskatten. Utredning-
18816:        ningsförsäkring kan befrias från fordons-   en, som görs av en arbetsgrupp, är ännu inte klar.
18817:        skatten, och om det är fallet,              A vsikten är att arbetsgruppen skall slutföra sitt
18818:           vilka åtgärder föranleder Regeringens    arbete före den 15 december 1997. Fortsatta åt-
18819:        utredning?                                  gärder övervägs efter att arbetsgruppen blivit
18820:                                                    klar med sin utredning.
18821:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18822: anföra följande:
18823: 
18824:      Helsingforsden 31 oktober 1997
18825: 
18826:                                                                          Minister Jouko Skinnari
18827:                                              KK 936/1997 vp
18828: 
18829: Kirjallinen kysymys 936
18830: 
18831: 
18832: 
18833: 
18834:                                     Antero Kekkonen /sd: Erorahan ja aikuiskoulutuslisän myöntämis-
18835:                                        menettelyn uudistamisesta
18836: 
18837: 
18838:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18839: 
18840:      Koulutus- ja erorahastosta annetun lain (537/     taan lupaus olla käyttämättä kansalaiselle taat-
18841: 1990) ja Koulutus- ja erorahaston sääntöjen vah-       tuja oikeussuojakeinoja.
18842: vistamisesta annetun sosiaali- ja terveysministe-          Mikäli Koulutus- ja erorahasto saa tietää irti-
18843: riön päätöksen (166/l995) mukaisesti työnteki-         sanotun riitauttaneen irtisanomisensa laillisuu-
18844: jällä on oikeus saada hyväkseen erorahaa ja ai-        den, jäädyttää Koulutus- ja erorahasto erorahaa
18845: kuiskoulutuslisää, mikäli edunsaajan uudelleen         ja aikuiskoulutuslisää koskevan hakemuksen kä-
18846: työhön sijoittuminen on iän tai muun syyn vuok-        sittelyn siihen asti, kunnes tuomioistuimesta on
18847: si ilmeisen vaikeata. Tärkein erorahan ja aikuis-      tullut lainvoimainen päätös. Tuomioistuinten
18848: koulutuslisän myöntämisen edellytyksistä on se,        ruuhkaisuuden vuoksi tämä kestää useampia
18849: että työntekijä on menettänyt työpaikkansa sen         vuosia. Kuneroraha-ja aikuiskoulutuslisähake-
18850: vuoksi, että työnantaja on taloudellisista ja tuo-     musta ei käsitellä, merkitsee tämä sitä, että laitto-
18851:  tannollisista syistäjoutunut supistamaan työvoi-      masti irtisanottu työntekijä, joka haluaa ja saa
18852: maa tai lopettanut toimintansa.                        asiansa tuomioistuimen tutkittavaksi, ei voi osal-
18853:      Erorahan ja aikuiskoulutuslisän myöntämi-         listua vastaista työllistymistään edesauttavaan
18854:  sestäja maksatuksesta vastaa Koulutus- ja erora-      koulutukseen. Hän saa maksaa koulutuksensa
18855:  hasto. Rahasto on ilman lain tai sääntöjensä tu-      itse, jos siihen kykenee, kun taas lievemmän koh-
18856:  kea omaksunut tulkinnan, jonka mukaan laitto-         teeksijoutunutta työntekijää, joka on irtisanottu
18857:  masti irtisanottu työntekijä, joka saa vahingon-      työsopimuslain tarkoittamasta hyväksyttävästä
18858:  korvausta irtisanomisen suorittaneelta työnan-        syystä, yhteiskunta tukee koulutuspyrkimyksis-
18859:  tajaltaan, ei ole oikeutettu saamaan hyväkseen        sä. Tätä menettelyä ei voida pitää perusteltuna,
18860:  sen paremmin erorahaa kuin aikuiskoulutusli-          sillä irtisanottujen työntekijöiden on oltava tasa-
18861:  sääkään. Menettelyään, jonka Työttömyystur-           vertaisessa asemassa, kun he pyrkivät aktiivisesti
18862:  valautakunta on erorahan osalta hyväksynyt,           jatkossa työllistymään.
18863:  Koulutus- ja erorahasto perustelee sillä, että ero-       Eduskunnan oikeusasiamies on Koulutus- ja
18864:  raha ja aikuiskoulutuslisä on luettava vahingon-      erorahaston jäädyttämispäätöksistä tehtyä kan-
18865:  korvaukseksi, jollaisen laittomasti irtisanottu       telua käsitellessään pitänyt rahaston menettelyä
18866:  työntekijä on jo saanut työnantajaltaan. Korkein      hallitusmuodon vastaisena. Asiasta on aikaisem-
18867:  oikeus on kuitenkin muun muassa ratkaisussaan         min tehty kirjallinen kysymys (KK 870/l996 vp),
18868:   KKO 1996:145 omaksunut päinvastaisen näke-           johon vastatessaan sosiaali- ja terveysministeri
18869:  myksen. Eroraha ei ole korkeimman oikeuden            Mönkäre on todennut, että erorahajärjestelmän
18870:   mukaan korvausta työsuhteen päättymisestä ai-        tulisi olla mahdollisimman neutraali suhteessa
18871:   heutuneesta vahingosta. Koulutus- ja erorahasto      vahingonkorvausjärjestelmään. Näin ei kuiten-
18872:   ei ole noteerannut korkeimman oikeuden kantaa        kaan ole, ja tietääkseni toistaiseksi ei ole ryhdytty
18873:   tulkintakäytännössään.                               mihinkään toimenpiteisiin erorahan sääntöjen
18874:      Koulutus- ja erorahaston tulkintakäytäntö         tai erorahalain muuttamiseksi vastaamaan il-
18875:  johtaa siihen, että laittomasti irtisanottu työnte-   moitettua tavoitetta.
18876:   kijä, joka haluaa hakeutua tulevaa työllistämis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18877:   tään edesauttavaan koulutukseen, joutuu luopu-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18878:   maan mahdollisuudestaan saattaa irtisanomi-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18879:   sensa tuomioistuimen tutkittavaksi. Tätä seuraa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18880:   musta on pidettävä hallitusmuodon vastaisena,
18881:   kun sosiaaliturvan saamisen edellytykseksi asete-               Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-
18882:  270136
18883: 2                                           KK 936/1997 vp
18884: 
18885:       seen erorahan ja aikuiskoulutuslisän                   muksia, ja niin, että myös laittomasti irti-
18886:       myöntö- ja maksattamismenettelyä niin,                 sanottu työntekijä saisi hyväkseen mah-
18887:       ettei erorahalla ja aikuiskoulutuslisällä              dollisuuden osallistua jatkossa työllisty-
18888:       olisi laittomasti irtisanotulle työntekijälle          mistä edesauttavaan koulutukseen ai-
18889:       perusteluissa kuvattuja haitallisia seuraa-            kuiskoulutuslisän avulla?
18890: 
18891:     Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
18892: 
18893:                                         Antero Kekkonen /sd
18894:                                              KK 936/1997 vp                                               3
18895: 
18896: 
18897: 
18898: 
18899:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18900: 
18901:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           sittäinen työnantaja, kun taas tuotannollisista ja
18902: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            taloudellisista syistä työpaikkansa menettäneen
18903: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          työmarkkinoille palaamista tuetaan työnanta-
18904: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero             jien kollektiivisesti rahoittamana etuudella.
18905: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Tämä perusajatus on säilynyt, kun järjestelmää
18906: n:o 936:                                                 on täydennetty ja lainsäädäntöä uusittu. Voi-
18907:                                                          massa olevassa koulutus- ja erorahastosta anne-
18908:            Mitä Hallitus aikoo tehdä uudistaak-          tussa laissa (537/1990) tämä on erorahan myön-
18909:        seen erorahan ja aikuiskoulutuslisän              tämisen edellytyksiä koskevassa 3 §:ssä nimen-
18910:        myöntö- ja maksamismenettelyä niin, et-           omaisesti todettu. Edellytyksenä etuuden myön-
18911:        tei erorahalla ja aikuiskoulutuslisällä olisi     tämiselle lainkohdan mukaan on, että edunsaaja
18912:        laittomasti irtisanotulle työntekijälle pe-      .on menettänyt työpaikkansa sen vuoksi, että
18913:        rusteluissa kuvattuja haitallisia seuraa-         työnantaja on tuotannollisista tai taloudellisista
18914:        muksia,ja niin, että myös laittomasti irti-       syistäjoutunut supistamaan työvoimaa tai lopet-
18915:        sanottu työntekijä saisi hyväkseen mah-           tanut toimintansa.
18916:        dollisuuden osallistua jatkossa työllisty-           Erorahan myöntämisen muista edellytyksistä
18917:        mistä edesauttavaan koulutukseen ai-             ja sen suuruudesta määrätään edellä mainitun
18918:        kuiskoulutuslisän avulla?                         lainkohdan nojalla koulutus- ja erorahaston
18919:                                                          säännöissä. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvis-
18920:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             taa säännöt ja niitä koskevat muutokset rahaston
18921: vasti seuraavaa:                                         hallintoneuvoston esityksestä. Etuuksien taso,
18922:                                                          tarkemmat edellytykset sekä myöntämis- ja mak-
18923:     Erorahajärjestelmän lähtökohtana on alusta           samismenettely ja muut sääntöjen määräykset
18924: lähtien ollut, että se koskee vain tilanteita, joissa    perustuvat siten työmarkkinain keskusjärjestö-
18925: pitkän työhistorian omaavat, ikääntyneetja vai-          jen edustajien välisiin neuvotteluihin ja niiden
18926: keasti työllistettävät henkilöt ovat menettäneet         perusteella tehtyihin esityksiin. Sääntöjen vah-
18927: työpaikkansa tuotannollisista tai taloudellisista        vistamismenettelyssä ministeriö on puuttunut
18928: syistä. Työntekijän erorahaa koskevan lakiesi-           muutosehdotuksiin lähinnä laillisuusharkinnan
18929: tyksen perusteluissa (HE 238/1969 vp) kuvataan           puitteissa. Rahaston säännöissä olevat erorahan
18930: silloinen irtisanomisturva ja todetaan, että työn-       myöntämisen tarkemmat edellytykset eivät ole
18931: antaja on velvollinen maksamaan työntekijälle            ristiriidassa koulutus- ja erorahastosta annetun
18932: korvauksen, jos irtisanominen on tapahtunut il-          lain 3 §:n kanssa eikä näihin sääntökohtiin ole
18933: man asiallisia perusteita. Eroraha tulisi hallituk-      laillisuusharkinnan puitteissa muutoinkaan tar-
18934: sen esityksen perustelujen mukaan täydentä-              peellista tai tarkoituksenmukaista edellyttää
18935: mään tätä irtisanomissuojaa. Työntekijöillä olisi        muutoksia.
18936: sen mukaan määrätyissä tapauksissa oikeus irti-              Sillä, onko etuus vahingonkorvausluonteinen,
18937: sanomisen tapahduttua saada erityistä ero rahaa.         ei ole merkitystä etuuden myöntämisen tai takai-
18938: Perustelujen mukaan "erorahaa maksettaisiin              sinperinnän kannalta eikä koulutus- ja erorahas-
18939: työntekijälle, joka on menettänyt työpaikkansa           to päätöksiään ole tällä perustellutkaan. Koulu-
18940: sen vuoksi, että työnantaja on taloudellisista           tus- ja erorahasto, jonka hallintoon osallistuvat
18941: syistä joutunut supistamaan työvoimaa tai lopet-         työmarkkinain keskusjärjestöjen edustajat, on
18942: tanut toimintansa."                                      perustanut yksimielisen käytäntönsä lain 3 §:ään
18943:     Erorahajärjestelmässä on siten jo alusta al-         sekä sääntöjen määräyksiin. Epäämis- ja takai-
18944: kaen työntekijän korvausoikeus irtisanomisti-            sinperintäpäätökset ovat perustuneet siihen, et-
18945: Janteissa eroteltu työsuhteen päättymiseenjohta-         teivät kysymyksessä ole olleet tuotannollisista tai
18946: neen syyn perusteella. Vahingonkorvausta ja              taloudellisista syistä johtuneet irtisanomiset.
18947: erorahaa on pidetty vaihtoehtoina: laittomasti           Työttömyysturvalautakunta,jolta rahaston pää-
18948: irtisanotulle vahingonkorvausvastuussa on yk-            tökseen tyytymätön voi hakea muutosta, on py-
18949: 4                                            KK 936/1997 vp
18950: 
18951: syttänyt rahaston ratkaisukäytännön. Lauta-             taa ohjata kysymyksessä tarkoitettuihin tilantei-
18952: kunnan vakiintuneen käytännön mukaan erora-             siin, joissa kannetta ei nosteta, vaikka työntekijä
18953: han myöntämiselle ei ole estettä, jos hakija on         pitäisikin irtisanomista laittomana. Sosiaalitur-
18954: riita-asian ratkaisun yhteydessä saanut vahin-          vaansa työsuhteen päättymisen riitauttanut ei
18955: gonkorvausta esimerkiksi luottamusmiehen ase-           kuitenkaan menetä: työttömänä hänellä on käy-
18956: maa tai irtisanomisjärjestystä koskevan rikko-          tettävissään työvoimapoliittisesta aikuiskoulu-
18957: muksen vuoksi. Sen sijaan lautakunta on sään-           tuksesta annetun lain mukaiset etuudet ja oma-
18958: nönmukaisesti hylännyt valitukset, jos irtisano-        ehtoisessa koulutuksessa opintotukijärjestelmä.
18959: miselle ei ole ollut tuotannollisia tai taloudellisia   Aikuiskoulutuslisäjärjestelmä on koulutus- ja
18960: syitä. Suoritetuille takaisinperinnöille on siten       erorahaston sääntöjen mukaan voimassa ensi
18961: myös oikeuskäytännössä todettu olleen lailliset         vuoden heinäkuun loppuun saakka.
18962: perusteet. Kysymyksessä tarkoitetuissa esimerk-            Sosiaali- ja terveysministeriö pitää edelleen
18963: kitilanteissa ongelmana on ollut, että erorahaa         lähtökohtana, että etuuksien myöntämis- ja
18964: tai aikuiskoulutuslisää on ensin haettu, ja vasta       maksamismenettelyä koskevat muutokset edel-
18965: etuuden maksamisen jälkeen on nostettu vahin-           lyttävät koulutus- ja erorahaston hallintoneu-
18966: gonkorvauskanne työnantajaa vastaan. Saattaa            voston esitystä. Jos irtisanomisperuste on riitau-
18967: olla, että edellä kuvatut erorahajärjestelmän pe-       tettu, erorahapäätös voidaan rahaston sääntöjen
18968: rusteet ja vakiintunut oikeuskäytäntö eivät ole         mukaan antaa vasta, kun irtisanomisperuste on
18969: olleet kaikkien hakijoiden tiedossa.                    ratkaistu sopimuksella tai tuomioistuimen lain-
18970:     Erorahaa ja aikuiskoulutuslisää koskevat ta-        voimaisella päätöksellä. Vaikka hakija joutuu-
18971: kaisinperintätilanteet ovat kuitenkin nähdäkseni        kin odottamaan erorahapäätöstä riitautustilan-
18972: periaatteellisesti eri asemassa, vaikka säännöissä      teessa,jossa hän itsekin on katsonut, ettei tuotan-
18973: etuuksien yleiset edellytykset ovat samat. Sosiaa-      nollisia tai taloudellisia syitä ole olemassa, on
18974: liturvan yleisenä tavoitteena on, että voimavaro-       vastakkainen käytäntö kuitenkin vielä ongelmal-
18975: ja suunnataan entistä enemmän aktiivisten toi-          lisempi. Jos riitautustilanteissa eroraha makset-
18976: menpiteiden tukemiseen, joilla edistetään työ-          taisiin ennen tuomioistuinratkaisua, seuraukse-
18977: markkinoille palaamista. Tästä näkökulmasta             na olisi aiheettomasti maksettujen etuuksien ja
18978: aikuiskoulutuslisän takaisinperintä tuomiois-           takaisinperintöjen lisääntyminen entisestään.
18979: tuinratkaisunjohdosta on ongelmallinen ja Saat-
18980:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
18981: 
18982:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18983:                                             KK 936/1997 vp                                            5
18984: 
18985: 
18986: 
18987: 
18988:                                         Tili Riksdagens Talman
18989: 
18990:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      stånd och avgångsbidrag: i fråga om en olagligt
18991: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        uppsagd arbetstagare är det den enskilda arbets-
18992: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      givaren som ansvarar för skadeståndet medan en
18993: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmål            arbetstagare som mist sin arbetsplats av produk-
18994: nr 936:                                               tionsskäl och ekonomiska orsaker erhåller en
18995:                                                       förmån som finansieras kollektivt av arbetsgivar-
18996:           Vad ämnar Regeringen göra för att           na för att kunna återvända till arbetsmarknaden.
18997:        revidera förfarandet för beviljande och        Denna grundtanke har bestått när systemet har
18998:        utbetalning av avgångsbidrag och vuxen-        kompletterats och lagstiftningen förnyats. I gäl-
18999:        utbildningstillägg så att avgångsbidraget      lande lag om utbildnings- och avgångsbidrags-
19000:        och vuxenutbildningstiliägget inte skulle      fonden (53711990) konstateras detta uttryckligen
19001:        ha sådana påföljder för en olagligt upp-       i 3 §, som gäller förutsättningarna för avgångsbi-
19002:        sagd arbetstagare som beskrivs i motive-       drag. F örutsättningen för förmånen är enligt lag-
19003:        ringen och så att också en olagligt upp-       rummet att förmånstagaren har mist sin arbets-
19004:        sagd arbetstagare skulle kunna utnyttja        plats på grund av att arbetsgivaren av ekonomis-
19005:        möjligheten att i fortsättningen delta i       ka orsaker eller produktionsskäl har varit tvung-
19006:        sysselsättningsfrämjande utbildning med        en att minska sin arbetskraft eller har upphört
19007:        hjälp av vuxenutbildningstillägget?            med sin verksamhet.
19008:                                                           Om övriga förutsättningar för beviljande av
19009:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         avgångsbidrag och om dess storlek bestäms med
19010: anföra följande:                                      stöd av ovan nämnda lagrum i utbildnings- och
19011:                                                       avgångsbidragsfondens stadgar. Social- och häl-
19012:     Utgångspunkten för avgångsbidragssystemet         sovårdsministeriet fastställer på framställning av
19013: har från första början varit att det endast gäller    fondens förvaltningsråd stadgarna och ändring-
19014: situationer när äldre personer som arbetat länge      ar i dem. Nivån på förmånerna, närmare förut-
19015: och är svåra att sysselsätta har mist sin arbets-     sättningar samt förfarandet för beviljande och
19016: plats av produktionsskäl och ekonomiska orsa-         utbetalning och de övriga bestämmelserna i stad-
19017: ker. 1motiveringen till propositionen med förslag     garna grundar sig sålunda på förhandlingar mel-
19018: tili lag om arbetstagares avgångsbidrag (RP           lan representanter för arbetsmarknadens central-
19019: 23811969 rd) beskrivs det dåvarande uppsäg-           organisationer och framställningar som gjorts
19020: ningsskyddet och konstateras att arbetsgivaren        utgående från dem. 1samband med fastställandet
19021: är skyldig att betala ersättning tili arbetstagaren   av stadgarna har ministeriet ingripit i ändrings-
19022: om uppsägningen ägt rum utan sakliga grunder.         förslagen främst inom ramen för laglighetspröv-
19023: Avgångsbidraget skulle enligt motiveringen till       ningen. De närmare förutsättningarna för av-
19024: regeringens proposition komplettera detta upp-        gångsbidrag enligt fondens stadgar strider inte
19025: sägningsskydd. Arbetstagarna skulle enligt det i      mot 3 § lagen om utbildnings- och avgångsbi-
19026: vissa fall ha rätt att efter uppsägning erhålla       dragsfonden och det är varken nödvändigt eller
19027: särskilt avgångsbidrag. Enligt motiveringen skall     ändamålsenligt att inom ramen för laglighets-
19028: "avgångsbidrag erläggas tili arbetstagare, som        prövningen förutsätta ändringar i dessa punkter.
19029: mist sin arbetsplats på grund av att arbetsgivaren        Det har ingen betydelse för beviljandet eller
19030: av ekonomiska eller produktionsbetonade skäl          återkravet av förmånen om den är av skade-
19031: varit tvungen att minska arbetskraften eller upp-     ståndskaraktär eller inte och utbildnings- och
19032: hört med sin verksamhet".                             avgångsbidragsfonden har inte heller motiverat
19033:     1 avgångsbidragssystemet har arbetstagarens       sina beslut med detta. Utbildnings- och avgångs-
19034: rätt tili ersättning vid uppsägningar sålunda re-     bidragsfonden, i vars förvaltning representanter
19035: dan från första början definierats utgående från      för arbetsmarknadens centralorganisationer del-
19036: de orsaker som lett tili att arbetsförhållandet       tar, har grundat sin enhälliga praxis på 3 § och
19037: upphört. Alternativen har ansetts vara skade-         bestämmelserna i stadgarna. Beslut om avslag
19038: 6                                           KK 936/1997 vp
19039: 
19040: och återkrav har grundat sig på att de aktuella        främjas. Ur denna synvinkel är det problematiskt
19041: uppsägningarna inte har gjorts av ekonomiska           att återkräva vuxenutbildningstillägg med anled-
19042: orsaker eller produktionsskäl. Arbetslöshets-          ning av ett domstolsavgörande, eftersom det kan
19043: nämnden, hos viiken den som är missnöjd med            leda till sådana situationer som avses i spörsmålet
19044: fondens beslut kan söka ändring, har hållit fast       där talan inte väcks även om arbetstagaren anser
19045: vid fondens avgörandepraxis. Enligt nämndens           att uppsägningen är olaglig. Den som bestrider
19046: etablerade praxis finns det inga hinder för bevil-     en uppsägning mister dock inte sitt socialskydd:
19047: jande av avgångsbidrag, om den sökande i sam-          som arbetslös harhan tillgång till förmåner enligt
19048: band med avgörandet i ett tvistemål har fått           lagen om arbetskraftspolitisk vuxenutbildning
19049: skadestånd t.ex. på grund av en förseelse som          och studiestödssystemet vid utbildning på eget
19050: gäller ställningen som förtroendeman eller upp-        initiativ. Systemet för vuxenutbildningstillägg är
19051: sägningsordningen. Däremot har nämnden nor-            i enlighet med stadgarna för utbildnings- och
19052: malt förkastat besvär, om det inte har funnits         avgångsbidragsfonden i kraft fram till utgången
19053: några produktionsskäl eller ekonomiska orsaker         av juli nästa år.
19054: bakom uppsägningen. Återkraven har sålunda                Social- och hälsovårdsministeriet utgår allt-
19055: även i rättspraxis konstaterats bygga på lagliga       jämt ifrån att ändringar i förfarandet för bevil-
19056: grunder. I de exempelsituationer som avses i           jande och utbetalning av förmåner förutsätter en
19057: spörsmålet har problemet varit att man först har       framställning av förvaltningsrådet för utbild-
19058: ansökt om avgångsbidrag eller vuxenutbild-             nings- och avgångsbidragsfonden. Om grunden
19059: ningstillägg och först sedan förmånen betalts ut       för uppsägningen har bestridits, kan beslutet om
19060: har väckt skadeståndstalan mot arbetsgivaren.          avgångsbidrag enligt stadgarna för fonden med-
19061: Det kan hända att alla som ansökt om bidraget          delas först när grunden för uppsägningen har
19062: inte har varit medvetna om ovan beskrivna grun-        klargjorts genom .~vtal eller ett laga kraft vunnet
19063: der för avgångsbidragssystemet och etablerad           domstolsbeslut. Aven om den sökande måste
19064: rättspraxis.                                           vänta på avgångsbidragsbeslutet i stridiga situa-
19065:    Situationer där återkravet gäller avångsbidrag      tioner, där han även själv har ansett att det inte
19066: och vuxenutbildningstillägg befinner sig dock          existerar några produktionsskäl eller ekonomis-
19067: såvitt jag kan se i en principiellt annan ställning,   ka orsaker, är en motsatt praxis dock ännu mer
19068: även om de allmänna förutsättningarna för för-         problematisk. Om avgångsbidrag i en stridig si-
19069: måner är desamma i stadgarna. Ett allmänt mål          tuation betalas ut innan domstolen träffat ett
19070: för socialskyddet är att resurser i allt högre grad    avgörande, är följden att antalet grundlöst utbe-
19071: skall styras till understöd för aktiva åtgärder        talade förmåner och återkrav skulle öka ännu
19072: genom vilka en återgång till arbetsmarknaden           mer.
19073:      Helsingforsden 28 oktober 1997
19074: 
19075:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
19076:                                           KK 937/1997 vp
19077: 
19078: Skriftligt spörsmål 937
19079: 
19080: 
19081: 
19082: 
19083:                                   Ulla-Maj Wideroos /sv: Bil- och Transportbranschens Arbetarför-
19084:                                       bunds kollektivavtals allmänt bindande karaktär
19085: 
19086: 
19087:                                        Tili Riksdagens Talman
19088: 
19089:    Drygt fyra veckor har förflutit sedan Bil- och   skyddsavdelningens statistik än en gång borde
19090: Transportbranschens Arbetarförbund rf för-          granskas.
19091: verkligade sin första bojkott mot ett icke för-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
19092: bundsanslutet företag som ej följer förbundets      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
19093: avtal. Enligt social- och hälsovårdsministeriets    ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
19094: arbetarskyddsavdelning, som fungerar som en         följande spörsmål:
19095: neutral myndighet, var bojkotten olaglig. Arbe-
19096: tarskyddsavdelningen kontrollerade sin statistik,             Har statistiken nu granskats en tredje
19097: som utgör basen för bil- och transportbranschens           gång och vilket är resultatet, och
19098: avtals allmänt bindande karaktär och resultatet               vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
19099: var detsamma, avtalet är inte allmänt bindande.            för att förhindra bojkotterna om man
19100: På frågetimmen den 25 september konstaterade               igen konstaterar att avtalet inte är all-
19101: minister Terttu Huttu-Juntunen att arbetar-                mänt bindande?
19102: 
19103:      Helsingforsden 3 oktober 1997
19104: 
19105:                                        Ulla-Maj Wideroos /sv
19106: 
19107: 
19108: 
19109: 
19110: 270136
19111: 2                                            KK 937/1997 vp
19112: 
19113: Kirjallinen kysymys 937                                                                       Suomennos
19114: 
19115: 
19116: 
19117: 
19118:                                     Ulla-Maj Wideroos /r: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton työ-
19119:                                         ehtosopimuksen yleissitovuudesta
19120: 
19121: 
19122:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19123: 
19124:     Runsaat neljä viikkoa on kulunut siitä, kun            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19125: Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto ry. toteut-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19126: ti ensimmäisen boikottiosa liittoon kuulumaton-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19127: ta yritystä vastaan, joka ei noudata liiton sopi-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19128: musta. Puolueettomana viranomaisena toimivan
19129: sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosaston                 Onko työsuojeluosaston tilasto nyt
19130: mukaan boikotti oli laiton. Työsuojeluosasto                   tarkistettu kolmannen kerran ja mikä on
19131: tarkisti tilastonsa, joka muodostaa perustan                   tarkistuksen tulos, ja
19132: auto- ja kuljetusalan sopimuksen yleissitovuu-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19133: delle, ja tulos oli sama: sopimus ei ole yleissitova.          ryhtyä boikottien estämiseksi, jos jälleen
19134: Kyselytunnilla 25 päivänä syyskuuta ministeri                  kerran todetaan, että sopimus ei ole yleis-
19135: Terttu Huttu-Juntunen totesi, että työsuojelu-                 sitova?
19136: osaston tilasto tulisi tarkistaa vielä kerran.
19137: 
19138:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
19139: 
19140:                                           Ulla-Maj Wideroos /r
19141:                                             KK 937/1997 vp                                            3
19142: 
19143: 
19144: 
19145: 
19146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19147: 
19148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Yleisitovien työehtosopimusten luettelolla py-
19149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ritään ensisijaisesti ohjaamaan työsuojeluviran-
19150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       omaisten toimintaa. Yleissitovuuskannanotoilla
19151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj         on ollut kuitenkin myös tuomioistuinkäytännös-
19152: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         sä suuri todistusarvo. Näin ollen myös asian si-
19153: sen n:o 937:                                          sällöllinen ratkaisu on tehtävä kestävin oikeudel-
19154:                                                       lisin argumentein.
19155:           Onko työsuojeluosaston tilasto nyt              Korkeimman oikeuden 1974 antaman pää-
19156:        tarkistettu kolmannen kerran ja mikä on        töksen mukaan (KKO:l974 II 44) yleissitovalta
19157:        tarkistuksen tulos, ja                         työehtosopimukselta edellytetään sellaista edus-
19158:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tavuutta asianomaisella työalalla, että sopimuk-
19159:        ryhtyä boikottien estämiseksi, jos jälleen     sen työehtosopimuslain mukaiseen soveltamis-
19160:        kerran todetaan, että sopimus ei ole yleis-    piiriin, huomioon ottaen työehtosopimuslain
19161:        sitova?                                        4 §:n säännökset, kuuluu ainakin noin puolet
19162:                                                       alan työntekijöistä.
19163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Kun korkein oikeus otti kantaa yleissitovan
19164: vasti seuraavaa:                                      työehtosopimuksen määritelmään, oli kyseessä
19165:                                                       kaupan alaa koskenut tilanne, jossa kaupan alan
19166:    Suomessa on ollut tammikuun 1. päivästä            työehtosopimuskenttä oli jakautunut työnteki-
19167: 1971 voimassa työehtosopimusten yleissitovuus-        jöiden osalta selvästi kahteen osaan. Lisäksi ala
19168: periaate. Työsopimuslain 17 §:n l momentin            oli osittain järjestäytymätön. Tämänjälkeen työ-
19169: mukaan työnantajan on työsopimuksissa tai työ-        ehtosopimusjärjestelmä on kehittynyt ja siten
19170: suhteissa muuten noudatettava vähintään niitä         muuttunut, että paikallinen sopiminen ja erilaiset
19171: palkka- tai muita ehtoja, jotka kyseessä olevasta     valtakunnallisia työehtosopimuksia täydentävät
19172: tai siihen lähinnä rinnastettavasta työstä asian-     paikalliset työehtosopimukset ovat saavuttaneet
19173: omaisen alan yleiseksi katsottavassa valtakun-        merkittävän osuuden työehtojen määrittelyssä.
19174: nallisessa työehtosopimuksessa on noudatetta-             Ministeriössä on pyritty arvioimaan kuorma-
19175: vaksi määrätty. Käytännössä yleissitovuus mer-        autoalan työehtosopimuksen yleissitovuutta
19176: kitsee sitä, että järjestäytymätön työnantaja on      toistuvasti viimeisen vuoden aikana. Ongelmia
19177: velvollinen yksipuolisesti noudattamaan työnte-       ovat aiheuttaneet mm. käytettävissä oleva Tilas-
19178: kijöidensä työsuhteissa alan vähimmäistyöehtoi-       tokeskuksen toimihenkilö- ja työntekijämäärät
19179: na pidettäviä yleissitovan työehtosopimuksen          erittelevä työssäkäyntitilasto, joka on vuodelta
19180: määräyksiä. Sen sijaan järjestäytyneen työnan-         1993, työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrät
19181: tajan ja myös työntekijän velvollisuus noudattaa      tällä hetkellä, toimialalla muiden työehtosopi-
19182: työehtosopimusta määräytyy työehtosopimus-            musten soveltamisalalla olevat työntekijät, vii-
19183: lain 4 §:n mukaisesti.                                meaikainen kehitys työnantajien järjestäytymi-
19184:    Työsopimuslain         yleissitovuussäännöksen     sessäja näiden palveluksessa tällä hetkellä olevat
19185: noudattamisen valvonta kuuluu työsuojeluvi-           työntekijät. Kuitenkaan tarjolla olevat tietoläh-
19186: ranomaisille. Viime kädessä yleissitovuutta kos-      teet eivät anna tarkkaa kuvaa järjestäytymisen
19187: keva riita ratkaistaan asianosaisen yksityisoikeu-    osuudesta, vaan epävarmuutta on runsaasti il-
19188: dellisen kanteen perusteella yleisessä tuomiois-      mennyt kaikissa laskelmissa.
19189: tuimessa. Työsopimuslain yleissitovuussäännök-            Kuorma-autoalan työehtosopimus on aikai-
19190: sen soveltaminen on ollut sekä oikeudellisesti        sempina vuosina tehdyissä selvityksissä arvioitu
19191: vaikeaa että teknisesti hankalaa. Työsuojeluvi-       yleissitovaksi. Luotettavimmat arviot järjestäy-
19192: ranomaisten valvonnan tarkoituksenmukaiseksi          tyneiden työntekijöiden määristä saadaan työ-
19193: toteuttamiseksi on alusta lähtien hallinnossa pi-     markkinaosapuolilta, joita ei kuitenkaan tässä
19194: detty tarkastajia varten valtakunnallisten yleissi-   asiassa voida pitää täysin puolueettomina. Näi-
19195: tovien työehtosopimusten luetteloa.                   den osapuolten, Autoliikenteen Työnantajalii-
19196: 4                                          KK 937/1997 vp
19197: 
19198: ton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto        muksen       tämänhetkisestä      yleissitovuudesta
19199: AKT:n, antamien ilmoitusten mukaan alalla            3.10.1997, että työehtosopimus on y1eissitova,
19200: työskentelee järjestäytyneen työnantajan palve-      kuten asia on arvioitu jo 1.1.19711ukien.
19201: luksessa nyt arviolta 6 300-7 200 työntekijää.          Valtioneuvosto on asettanut marraskuun 9.
19202: Työntekijäliiton käsityksen mukaan heidän lu-        päivänä 1995 komitean selvittämään työsopi-
19203: kunsa 7 200 olisi ehdottomasti ajan tasalla. Saatu   muslain uudistamista. Työsopimuslain 17 §:n
19204: arvio alan työntekijöiden kokonaismäärästä olisi     yleissitovuussäännöksen soveltamisessa ilmen-
19205: tällä hetkellä noin 14 000 työntekijää. Tämän ja     neet oikeudelliset vaikeudet sekä sisällölliset ja
19206: muun yleissitovuutta tarkentavan tiedon perus-       rakenteelliset ongelmat olisi hyvä lainsäädännöl-
19207: teella olen esittänyt sosiaali- ja terveysministe-   lisesti ratkaista siinä yhteydessä.
19208: riön kantana kuorma-autoalan työehtosopi-
19209: 
19210:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
19211: 
19212:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19213:                                             KK 937/1997 vp                                               5
19214: 
19215: 
19216: 
19217: 
19218:                                         Tili Riksdagens Talman
19219: 
19220:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      över de riksomfattande allmänt bindande kollek-
19221: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tivavtalen.
19222: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Med hjälp av förteckningen över de allmänt
19223: man Ulla-Maj Wideroos undertecknade spörs-            bindande kollektivavtalen strävar man i första
19224: mål nr 937:                                           hand efter att styra den tillsyn arbetarskydds-
19225:                                                       myndigheterna utövar. Ministeriets ställningsta-
19226:           Har statistiken nu granskats en tredje      gande i frågor som gäller avtals allmänt bindande
19227:        gång och vilket är resultatet, och             karaktär har dock haft stort bevisvärde också i
19228:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       den praxis domstolarna följer. Därför måste sa-
19229:        för att förhindra bojkotterna om man           ken också avgöras innehållsmässigt med så håll-
19230:        igen konstaterar att avtalet inte är all-      bara juridiska argument som möjligt.
19231:        mänt bindande?                                     Enligt högsta domstolens beslut från 1974
19232:                                                       (HD 1974 II 44) förutsätts att ett allmänt bindan-
19233:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de kollektivavtal är så representativt inom veder-
19234: anföra följande:                                      börande bransch, att tili den krets, på vilket avta-
19235:                                                       let enligt lagen om kollektivavtal skall tillämpas,
19236:    Sedan den 1 januari 1971 gäller i Finland prin-    med beaktande av stadgandena i 4 § sistnämnda
19237: cipen om kollektivavtals allmänt bindande ka-         lag, hör åtminstone ungefår hälften av arbetsta-
19238: raktär. Enligt 17 § 1 mom. lagen om arbetsavtal       garna inom branschen.
19239: skall arbetsgivaren i arbetsavtal eller arbetsför-        När högsta domsto1en tog ställning tiii defini-
19240: bindelser i övrigt iaktta åtminstone de löne- och     tionen av allmänt bindande kollektivavtal var det
19241: andra villkor, som bestämts för ifrågavarande         fråga om en situation som gäller handelsbran-
19242: eller därmed närmast jämförligt arbete i ett riks-    schen där branschens kollektivavtalsfålt för ar-
19243: omfattande kollektivavtal, som bör anses vara         betstagarnas del klart hade de1ats upp i två delar.
19244: allmänt i branschen. 1 praktiken innebär ett kol-     Dessutom var branschen delvis oorganiserad.
19245: lektivavtals allmänt bindande karaktär att en         Därefter har kollektivavtalssystemet utvecklats
19246: icke-organiserad arbetsgivare i fråga om sina an-     och ändrats så att ingåendet a v a vtal på loka! nivå
19247: ställdas anställningsförhållande är skyldig att       och olika Jo kala k ollektivavtal som kompletterar
19248: ensidigt följa det allmänt bindande kollektivav-      de riksomfattande kollektivavtalen kommit att
19249: talets bestämmelser, som skall anses vara mini-       stå för en betydande del av fastställandet av ar-
19250: mivillkor i branschen. En organiserad arbetsgi-       betsviiikoren.
19251: vares och även organiserade arbetstagares skyl-           Vid ministeri et har man under de senaste åren
19252: dighet att iaktta kollektivavtalet följer däremot     upprepade gånger försökt bedöma kollektivavta-
19253: av 4 § lagen om kollektivavtal.                       lets allmänt bindande karaktär när det gäller
19254:    Tillsynen över att arbetsavtalslagens bestäm-      lastbilsbranchen. Det som har orsakat problem
19255: melse om avtals allmänt bindande karaktär följs       är bl.a. Statistikcentralens ibrukvarande syssel-
19256: utövas av arbetarskyddsmyndigheterna. 1 sista         sättningsstatistik från år 1993, som specificerar
19257:  hand avgörs en tvist som gäller kollektivavtalets    antalet tjänstemän och arbetstagare, det nuva-
19258: allmänt bindande karaktär av en allmän domstol        rande antalet tjänstemän och arbetstagare, ar-
19259: efter en privaträttslig talan som väcks av en av      betstagare i branschen som omfattas av andra
19260:  parterna. Tillämpningen av bestämmelsen i lagen      branschers kollektivavtal, den senaste tidens ut-
19261:  om arbetsavtal som gäller avtals allmänt bindan-     veckling i fråga om arbetsgivarnas organisering
19262:  de karaktär har varit både juridiskt invecklad och   och antalet arbetstagare som för närvarande är i
19263:  tekniskt besvärlig. För att arbetarskyddsmyndig-     dessa arbetsgivares tjänst. De informationskällor
19264:  heterna skall kunna utöva sin tillsyn på ett ända-   som står tiii buds ger emellertid inte en exakt bild
19265:  målsenligt sätt har inom förvaltningen ända från     av organiseringsnivån, utan ett stort mått av osä-
19266:  början funnits en förteckning för inspektörerna      kerhet har framkommit i alla kalkyler.
19267: 6                                          KK 937/1997 vp
19268: 
19269:    Lastbilsbranchens kollektivavta1 har en1igt de    preciserade uppgifter om kollektivavta1ets all-
19270: utredningar som gjorts under tidigare år bedömts     mänt bindande karaktär har jag den 3 oktober
19271: vara allmänt bindande. De mest tillför1itliga upp-   1997 som socia1- och hä1sovårdsminiseriets åsikt
19272: gifterna om anta1et organiserade arbetstagare fås    när det gäller 1astbi1sbranschen framfört att ko1-
19273: av arbetsmarknadsparterna, som dock inte kan         1ektivavta1et för närvarande är allmänt bindan-
19274: anses vara helt opartiska i detta sammanhang.        de, såsom saken också har bedömts ända från
19275: Enligt uppgifter från dessa parter, Bi1branschens    den 1 januari 1971.
19276: Arbetsgivareförbund och Bi1- och Transport-             Statsrådet tillsatte den 9 november 1995 en
19277: branschens Arbetarförbund, är för närvarande         kommitte för att utreda en reform av lagen om
19278: 6 300-7 200 arbetstagare anställda av organise-      arbetsavtal. Det vore bra om man i detta sam-
19279: rade arbetsgivare. En1igt arbetstagarförbundets      manhang lagstiftningsvägen kunde finna en lös-
19280: uppfattning speg1ar deras uppgift om 7 200 ar-       ning på de juridiska svårigheter som framkommit
19281: betstagare abso1ut den nu rådande situationen.       beträffande tillämpningen av bestämmelsen i 17 §
19282: En1igt erhållna uppskattningar som gäller bran-      lagen om arbetsavtal som gäller kollektivavtals
19283: schens tota1a anta1 arbetstagare uppgår de för       allmänt bindande karaktär, liksom på de inne-
19284: närvarande till ca 14 000. En1igt dessa och övriga   hållsliga och strukturella problemen.
19285: 
19286:      Helsingforsden 23 oktober 1997
19287: 
19288:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
19289:                                            KK 938/1997 vp
19290: 
19291: Kirjallinen kysymys 938
19292: 
19293: 
19294: 
19295: 
19296:                                   Kari Rajamäki /sd ym.: Maanhankintaoikeuslain käytännön sovel-
19297:                                       lutuksista
19298: 
19299: 
19300:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19301: 
19302:    Maanhankintalaissa ovat ne periaatteet, joilla    arvosta ei tehty kirjallista lausuntoa maatalous-
19303: maaseutumaan hankinta tilakoon suurentami-           viranomaisille.
19304: seen määritellään. Sen lisäksi, että koko maan-         Ennen peruutettua kauppaa myyjä oli tarjon-
19305: hankintalaki voidaan asettaa nykyoloissa ky-         nut tilaa paikallisten maanviljelijöiden ostetta-
19306: seenalaiseksi, niin sen käytäntöön soveltamisessa    vaksi. Kiinnostuneita ei ollut, koska mm. peltoa
19307: tapahtuu jatkuvasti viranomaisten mielivaltaa.       pidettiin liian suoperäisenäja vaikeasti viljeltävä-
19308:    Seuraavassa on käytännön esimerkki, joka          nä. Peruuntuneen kaupan jälkeen jäljelle jäi vain
19309: tukee edellä olevaa näkemystä. Kyse oli 12 heh-      yksi maanviljelijä, joka ilmoitti ostavansa tilan
19310: taarin metsä- ja 6 hehtaarin peltotilan myynnistä.   alaikäiselle lapselle. Maanhankintaoikeuslaki on
19311: Alueet ovat tuotannonrajoitussopimuksen alai-        täten auttamattomasti vanhentunut ja aiheuttaa
19312: sia. Puustoltaan metsäalue on taimikkovaltainen      edellä kuvattua epäoikeudenmukaisuutta kansa-
19313: ja tilalla on vajaatuottoisia alueita (lepikoita)    laisten välillä.
19314: arviolta pari hehtaaria. Tila rajoittuu Ala-Nur-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19315: mes-järveen ja ranta-alue puustoineen määrää         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19316: tilan hinnan.                                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19317:    Vakavasti otettavan ostajan ja myyjän välisen     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19318: maahankintakaupan ennakkoluvan eväsi Poh-
19319: jois-Savon TE-keskus, koska se katsoi, että alue               Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta
19320: on sopiva käytettäväksi maaseutuelinkeinolain               maanhankintaoikeuslaki ja sen pohjalta
19321: mukaan tilakoon suurentamiseen. Tämä puoles-                tehdyt vielä vireillä olevat käytännön rat-
19322: taan perustui paikallisen maataloussihteerin                kaisut korjataan nykyaikaan paremmin
19323: puutteelliseen lausuntoon, jossa mm. puuston                soveltuviksi?
19324: 
19325:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
19326: 
19327:                      Kari Rajamäki /sd                        Tapio Karjalainen /sd
19328: 
19329: 
19330: 
19331: 
19332: 270136
19333: 2                                            KK 938/1997 vp
19334: 
19335: 
19336: 
19337: 
19338:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19339: 
19340:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ennen myyjän jättämää ennakkotietohakemusta
19341: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tehnyt tilasta ostotarjouksen kauppahintaa vas-
19342: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taavalla summalla.
19343: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-            Kysymyksessä tuodaan esiin myös se tosiseik-
19344: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ka, että lisämaata haluavat viljelijät eivät ole aina
19345: n:o 938:                                               riittävän tarmokkaasti pyrkineet suoriin kaup-
19346:                                                        poihin maan myyjän kanssa. Mainittu passiivi-
19347:           Mihin toimiin Hallitus ryhtyy, jotta         suusongelma on ollut maanhankintaoikeuslakia
19348:        maanhankintaoikeuslaki ja sen pohjalta          toimeenpanevien viranomaisten tiedossa, mutta
19349:        tehdyt vielä vireillä olevat käytännön rat-     sillä ei ole ollut oleellista merkitystä lain toimi-
19350:        kaisut korjataan nykyaikaan paremmin            vuuden tai myyjän oikeusturvan kannalta. Ti-
19351:        soveltuviksi?                                   laansa aktiivisesti kehittämään pyrkineet viljeli-
19352:                                                        jät eivät ole yleensä jääneet odottamaan maan-
19353:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            hankintalupa-asian ratkaisua, koska maan lo-
19354: taen seuraavaa:                                        pullisesta saajasta ei ole varmuutta ennen lupa-
19355:                                                        asian ja sitä mahdollisesti seuraavan myyntitoi-
19356:     Laki oikeudesta hankkia maa- ja metsätalous-       mituksen päättymistä. Kysymyksessä esitetyssä
19357: maata (391/1978), jäljempänä maanhankintaoi-           tapauksessa ei kuitenkaan ole ollut kysymys edel-
19358: keuslaki, tuli voimaan vuoden 1979 alusta. Lailla      lä esitetyn kaltaisesta menettelystä.
19359: pyritään turvaamaan viljelijäväestön asemaa                Hallitus katsoo, että kysymyksessä olevassa
19360: kiinteistökaupoissa estämällä maa- ja metsäta-         tapauksessa ei myöskään ole tapahtunut viran-
19361: lousmaan siirtymistä muuhun käyttöön silloin,          omaisten harjoittamaa mielivaltaa, vaan asian
19362: kun maa on sopivasti käytettävissä maaseutu-           ratkaisu on tapahtunut voimassa olevien säädös-
19363: elinkeinolain (129511990) mukaan tilakoon suu-         ten sekä vakiintuneen ratkaisukäytännön mukai-
19364: rentamiseen.                                           sella tavalla. Lisäksi on todettava, että maanhan-
19365:     Mitä tulee kysymyksen yhteydessä esitettyyn        kintaoikeuslain nojalla annetuista päätöksistä
19366: tapaukseen, niin Pohjois-Savon työvoima- ja            on asianosaisilla aina normaali muutoksenhaku-
19367: elinkeinokeskuksesta saadun tiedon mukaan os-          mahdollisuus.
19368: tajat eivät olisi ryhtyneet käyttämään kyseistä            Hallitus yhtyy sen sijaan kysymyksessä esitet-
19369: aluetta maatilatalouden harjoittamiseen eivätkä        tyyn näkemykseen maanhankintaoikeuslain
19370: siten olleet maanhankintaoikeuslain mukaan lu-         vanhentuneisuudesta. Kun lailla ei enää voida
19371: van saantiin oikeutettuja henkilöitä. Vaikka ti-       katsoa olevan oleellista merkitystä sen yhteis-
19372: lalla on voimassa peltojen viljelemättömyyssopi-       kunnallisen tavoitteen kannalta, jota varten se
19373: mus, niin pellot ovat sopimuksen päätyttyä ke-         alun perin säädettiin, ei lain voimassaoloa ole
19374: vättalvella 1998 viljelykseen otettavissa. Tilan       pidettävä perusteltuna.
19375: metsä on vähäpuustoinen, mutta päinvastoin                 Kun lain toimeenpano lisäksi sitoo aluehallin-
19376: kuin kysymyksessä esitetään, niin lupaviran-           nossa henkilöstöresursseja, jotka välttämättä
19377: omaisilla oli tarkka tieto tilan puuston määrästä      tarvittaisiin muun muassa Euroopan unionin
19378: sekä rantasijainnista johtuvista arvoista, sillä ti-   edellyttämien lisääntyvien valvontatehtävien
19379: lalla oli tehty katselmus ja arviointi ennen pää-      hoitamiseen, on hallitus juuri antanut eduskun-
19380: töksentekoa.                                           nalle lakiehdotuksen maanhankintaoikeuslain
19381:    Tilasta oli kiinnostunut paikkakuntalainen          kumoamisesta.
19382: viljelijä, joka asiassa saatujen tietojen mukaan oli
19383: 
19384:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
19385: 
19386:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19387:                                             KK 938/1997 vp                                             3
19388: 
19389: 
19390: 
19391: 
19392:                                         Tili Riksdagens Talman
19393: 
19394:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      lägenheten och enligt uppgift hade han för lägen-
19395: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        heten bjudit en summa som motsvarade köpe-
19396: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skiliingen, innan säljaren hade lämnat in ansökan
19397: man Kari Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-          om förhandsbesked.
19398: mål nr 938:                                               I spörsmålet tas även upp det faktum att jord-
19399:                                                       brukare som önskar tillskottsmark inte alltid är
19400:           Vilka åtgärder vidtar Regeringen för        tillräckligt energiska i sin strävan efter direkta
19401:        att markförvärvslagen och de ännu an-          affårer med säljaren. De myndigheter som verk-
19402:        hängiga praktiska avgöranden som fållts        ställer markförvärvslagen känner tili detta passi-
19403:        på basis av denna lag skall ses över för att   vitetsproblem, som dock inte har haft någon vä-
19404:        bättre motsvara nuläget?                       sentlig betydelse för lagens ändamålsenlighet el-
19405:                                                       ler säljarens rättsskydd. De jordbrukare som ak-
19406:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tivt försöker utveckla sina lägenheter brukar inte
19407: anföra följande:                                      vänta på avgöranden i ärenden som gäller mark-
19408:                                                       förvärvstillstånd, eftersom klarhet i vem som
19409:    Lagen om rätt att förvärva jord- och skogs-        slutligen får marken kan nås först efter att till-
19410: bruksmark (391/1978), nedan markförvärvsla-           ståndsärendet har avgjorts och den eventuellt
19411: gen, trädde i kraft vid ingången av 1979. Med         därpå följande försäljningen har avslutats. 1 det
19412: denna lag försöker man trygga jordbrukarbe-           fall som nämns i spörsmålet har det dock inte
19413: folkningens ställning vid fastighetsköp genom att     varit fråga om ett sådant förfarande.
19414: hindra annan användning av jord- och skogs-               Regeringen anser att myndigheterna inte har
19415: bruksmark när jorden lämpligen kan användas           handlat godtyckligt i fallet, utan ärendet har av-
19416: för förstoring av gårdbruksenheter enligt lands-      gjorts på ett sätt som överensstämmer med gäl-
19417: bygdsnäringslagen (1 295/1990).                       lande författningar och stadgad avgörandeprax-
19418:    När det gäller det fall som nämns i spörsmålet,    is. Dessutom bör konstateras att i beslut som
19419: så skulle köparna enligt uppgift från Norra Savo-     fattats med stöd av markförvärvslagen kan par-
19420: lax arbetskrafts- och näringscentral inte ha ut-      terna alltid söka ändring på normalt sätt.
19421: nyttjat området för bedrivande av gårdsbruk och           Däremot instämmer regeringen i den syn-
19422: var enligt markförvärvslagen sål~des inte berätti-    punkt som framförs i spörsmålet enligt viiken
19423: gade tili markförvärvstillstånd. Aven om en för-      markförvärvslagen är föråldrad. Eftersom lagen
19424: bindelse om att lämna åker obrukad gäller på          inte längre kan anses vara relevant med tanke på
19425: fastigheten, kan åkrarna tas i bruk för odling då     det samhälleliga ändamål för vilket den ur-
19426: förbindelsen upphör att gälla vårvintern 1998.        sprungligen stiftades, anses det inte motiverat att
19427: Skogen på fastigheten är virkesfattig, men i mot-     lagen förblir i kraft.
19428: sats tili vad som påstås i spörsmålet hade till-          Eftersom verkställigheten av lagen dessutom
19429: ståndsmyndigheterna exakta uppgifter om om-           binder regionalförvaltningens personalresurser,
19430: fattningen av skogsbeståndet på lägenheten samt       som absolut skulle behövas bl.a. för skötseln av
19431: om det värde som kommer av strandläget, efter-        de tilltagande övervakningsuppgifter som Euro-
19432: som man hade förrättat syn på lägenheten och          peiska unionen förutsätter, har regeringen just
19433: värderat den innan beslutet fattades.                 avlåtit en proposition tili riksdagen med förslag
19434:    En jordbrukare från orten var intresserad av       tili upphävande av markförvärvslagen.
19435: 
19436:      Helsingforsden 24 oktober 1997
19437: 
19438:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19439:                                           KK 939/1997 vp
19440: 
19441: Kirjallinen kysymys 939
19442: 
19443: 
19444: 
19445: 
19446:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Lapsilisän maksamisesta 17-vuotiaille
19447: 
19448: 
19449: 
19450:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
19451: 
19452:    Kahdeksantoista vuoden ikäraja on merkittä-      teen, jossa vastaan tulevat ainakin tulevaisuudes-
19453: vä ihmisen elämässä. Se merkitsee aikuistumista     sa kaikilta osin opintotuen säännökset niille, jot-
19454: ja monessa suhteessa irtautumista lapsuusajan       ka jatkavat opiskelua.
19455: holhouksesta. Se merkitsee myös siirtymistä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19456: yleensä peruskoulutuksesta ammattiin vieviin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19457: opintoihin. Seitsemäntoista vuoden ikäraja on       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19458: käynyt teennäiseksi eikä sitä ikärajana oikeas-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19459: taan tunneta muussa kuin siinä, että lapsilisäoi-
19460: keus päättyy tuossa ikärajassa. Lapsilisän mak-              Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
19461: saminen tulisikin tuon teennäisen seitsemäntois-           ulottaa lapsilisän maksamisen kahdek-
19462: ta vuoden sijasta ulottaa kahdeksaantoista vuo-            santoista vuoden ikärajaan saakka?
19463: 
19464:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
19465: 
19466:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
19467: 
19468: 
19469: 
19470: 
19471:  270136
19472: 2                                          KK 939/1997 vp
19473: 
19474: 
19475: 
19476: 
19477:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19478: 
19479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työryhmän muistiossa todettiin, että lapsilisän
19480: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ulottamista 17-vuotiaiHe sekä sitä, että oikeus
19481: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      opintorahaan alkaisi nuoren täytettyä 18 vuotta,
19482: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ei ole pidettävä kannustusnäkökulmasta kanna-
19483: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tettavana.
19484: n:o 939:                                                Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvi-
19485:                                                      tysmies Pentti Arajärvi luovutti ehdotuksensa
19486:          Aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa        sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämiseksi minis-
19487:        ulottaa lapsilisän maksamisen kahdek-         teriölle 27.8.1997. Hänen ehdotuksiinsa sisältyy
19488:        santoista vuoden ikärajaan saakka?            esitys lapsilisäjärjestelmän ulottamisesta kaik-
19489:                                                      kiin alle 18-vuotiaisiin. Myös tämän esityksen
19490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mukaan lapsilisäjärjestelmän laajentaminen ra-
19491: vasti seuraavaa:                                     hoitettaisiin lähinnä järjestelmän sisältä eli alen-
19492:                                                      nettaisiin hieman nykyisiä lapsilisiä niin, ettäjär-
19493:    Lapsilisän maksamisen jatkamista 18 ikävuo-       jestelmän piiriin saataisiin yksi uusi ikäluokka.
19494: teen saakka esitti vuoden 1995 joulukuussa muis-     Osittaisrahoitusta uudistukseen voitaisiin saada
19495: tionsa luovuttanut sosiaali- ja terveysministeriön   myös opintotukijärjestelmästä, koska 17-vuo-
19496: asettama "toimeentulotuen, opintotuen ja työ-        tiaille ei enää uudistuksen jälkeen maksettaisi
19497: markkinatuen yhteensovitustyöryhmä". Lisäksi         opinto tukea.
19498: työryhmä esitti, että opintorahaa ei maksettaisi         Lapsilisän maksukauden päättymistä 17 ikä-
19499: alle 18-vuotiaille, koska heistä kaikki tulisivat    vuoden saavuttamiseen voidaan selkeästi pitää
19500: ehdotuksen mukaan olemaan lapsilisän piirissä.       puutteena nykyisessä perhepoliittisessa tukijär-
19501: Lapsilisäjärjestelmän laajentaminen koskemaan        jestelmässä. Tästä syystä sosiaali- ja terveysmi-
19502: 17-vuotiaita esitettiin rahoitettavaksi alentamal-   nisteriön on tarkoitus valmistella lapsilisäkau-
19503: la kaikkien lasten niin sanottua "peruslapsili-      den jatkamista yhdellä ikävuodella koskeva esi-
19504: sää". Työryhmän esitysten jatkokäsittely tapah-      tys siten, että uudistus olisi toteutettavissa vuon-
19505: tui niin sanotussa kannustinloukkuja selvittä-       na 1999.
19506: neessä ministerityöryhmässä. Kannustinloukku-
19507:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
19508: 
19509:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19510:                                               KK 939/1997 vp                                                3
19511: 
19512: 
19513: 
19514: 
19515:                                           Tili Riksdagens Talman
19516: 
19517:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         memoria som arbetsgruppen "Flitfållorna" av-
19518: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           gav framhölls att en utvidgning av barnbidraget
19519: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         så att det gäller 17-åringar och bestämmande att
19520: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            rätten tili studiepenning börjar vid 18 år inte bör
19521: 939:                                                     anses värt att understödas med tanke på motiva-
19522:                                                          tionen.
19523:            Ämnar Regeringen inom en nära fram-              Utredningsman Pentti Arajärvi, som tillsattes
19524:         tid ändra på betalningen av barnbidrag så        av socia1- och hä1sovårdsministeriet, 1ämnade sitt
19525:         att det betalas ända tills barnet har fyllt 18   förslag tili hur socia1skyddssystemet skall göras
19526:         år?                                              k1arare tili ministeriet den 27 augusti 1997. Han
19527:                                                          föres1år bl.a. att barnbidragssystemet skall ut-
19528:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            sträckas tili att gälla alla barn under 18 år. Också
19529: anföra följande:                                         en1igt detta f6rs1ag skall utvidgningen av barnbi-
19530:                                                          dragssystemet finansieras närmast inifrån syste-
19531:     Den av social- och hälsovårdsministeriet till-       met, dvs. det nuvarande barnbidraget sänks nå-
19532: satta arbetsgruppen för samordning av utkomst-           got så att en ny å1dersk1ass kan införas i systemet.
19533: stöd, studiestöd och arbetsmarknadsstöd som              Reformen kunde också de1finansieras med mede1
19534: avgav sin promemoria i december 1995 föres1og            från studiestödssystemet, eftersom studiestöd
19535: att utbeta1ningen av barnbidrag skall fortsätta          inte 1ängre skall beta1as till17-åringar efter refor-
19536: tills barnet har fyllt 18 år. Dessutom föres1og          men.
19537: arbetsgruppen att studiepenning inte skall beta-            Att beta1ningsperioden för barnbidrag upp-
19538: 1as tili barn under 18 år eftersom alla enligt försla-   hör när barnet fyller 17 år kan k1art anses som en
19539: get kommer att omfattas av barnbidraget. Det             brist i det nuvarande familjepo1itiska stödsyste-
19540: f6res1ogs att utvidgningen av barnbidragssyste-          met. På grund härav har socia1- och hä1sovårds-
19541: met så att det omfattar 17-åringar skall finansie-       ministeriet avsikt att bereda ett förs1ag som gäller
19542: ras genom en sänkning av alla barns s.k. grund-          en för1ängning av barnbidragsperioden med ett
19543: barnbidrag. Den fortsatta behandlingen av ar-            år så att denna reform skulle kunna träda i kraft
19544: betsgruppens förslag skedde i den ministerar-            år 1999.
19545: betsgrupp som utredde s.k. flitfållor. 1 den pro-
19546: 
19547:      He1singfors den 23 oktober 1997
19548: 
19549:                                                                         Minister Terttu Huttu-Juntunen
19550:                                            KK 940/1997 vp
19551: 
19552: Kirjallinen kysymys 940
19553: 
19554: 
19555: 
19556: 
19557:                                   Hannes Manninen /kesk: Metsähallituksen maiden vuokraamisesta
19558:                                      metsästysseuroille
19559: 
19560: 
19561:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19562: 
19563:    Metsähallitus on paikallisten asukkaiden mu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19564: kaan vuokrannut ainakin Rovaniemen maalais-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19565: kunnan alueella erittäin suuren maa-alueen met-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19566: sästysseuralle ilman julkisuutta. Näin ollen muil-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19567: la seuroilla ei ole ollut mahdollisuutta tehdä
19568: vuokratarjousta.                                               Millaiset ovat Metsähallituksen met-
19569:    Tilanne on aiheuttanut huolestumista erityi-             sästysseuroille vuokraamien maiden
19570: sesti Rovaniemen kaupungin alueella asuvien                 vuokrausperiaatteet ja ehdot,
19571: metsästäjien keskuudessa. He kuuluvat samaan                   kuuluuko niihin avoin tarjousmahdoi-
19572: riistanhoitoyhdistykseen Rovaniemen maalais-                Iisuus,ja
19573: kunnan alueen metsästäjien kanssa, joilla on                   miten aiotaan turvata vuokraustilan-
19574: metsästysoikeus metsästyslain 8 §:n nojalla oman            teessa Lapin läänin alueella Rovaniemen,
19575: kunnan alueella sijaitsevilla valtion omistamilla           Kemin ja Tornion kaupunkien asukkai-
19576: alueilla. Huolestumista aiheuttaa epätietoisuus             den metsästysmahdollisuudet valtion
19577: siitä, onko heillä tulevaisuudessa oikeus met-              omistamilla alueilla?
19578: sästää metsästysseuroille vuokratuilla mailla ja
19579: millä ehdoilla.
19580: 
19581:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
19582: 
19583:                                        Hannes Manninen /kesk
19584: 
19585: 
19586: 
19587: 
19588: 270136
19589: 2                                          KK 940/1997 vp
19590: 
19591: 
19592: 
19593: 
19594:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19595: 
19596:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuokratessaan metsästysmaita Metsähallitus
19597: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ei toistaiseksi ole järjestänyt tarjouskilpailuja.
19598: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Vuokraukset on käsitelty tapauksittain kysyn-
19599: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes          nän perusteella. Useimmat vuokraukset koske-
19600: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vat alueita, joille ei voi hakea erillistä hirvieläi-
19601: n:o 940:                                             men pyyntilupaa, mutta jotka liitettyinä ympä-
19602:                                                      röiviin yksityismaihin soveltuvat hirvenmetsäs-
19603:           Millaiset ovat Metsähallituksen met-       tykseen. Metsähallitus on myös vuokrannut si-
19604:        sästysseuroille vuokraamien maiden            jainniltaan tai muuten lupametsästyskäyttöön
19605:        vuokrausperiaatteet ja ehdot,                 huonosti soveltuvia alueita.
19606:           kuuluuko niihin avoin tarjousmahdol-           Kysymyksessä mainitussa tapauksessa Metsä-
19607:        lisuus, ja                                    hallitus teki valtion maa-aluetta koskevan, tois-
19608:           miten aiotaan turvata vuokraustilan-       taiseksi voimassa olevan metsästysoikeuden
19609:        teessa Lapin läänin alueella Rovaniemen,      vuokrasopimuksen Rovaniemen kaupungissa
19610:        Kemin ja Tornion kaupunkien asukkai-          toimivan rekisteröidyn metsästysseuran kanssa,
19611:        den metsästysmahdollisuudet valtion           jolla ei ollut käytettävissään muita metsästysmai-
19612:        omistamilla alueilla?                         ta. Seurassa on 57 jäsentä, lähes kaikki Rovanie-
19613:                                                      men kaupungista. Vuokra-alueen pinta-ala on
19614:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         noin 7 000 hehtaaria. Metsästysseura on käyttä-
19615: vasti seuraavaa:                                     nyt aluetta hirvenmetsästykseen vuotuisten lu-
19616:                                                      pien perusteella vuodesta 1987 lähtien. Viimeis-
19617:    Metsästyslain (615/1993) mukaan metsästys-        ten kymmenen vuoden aikana yksikään toinen
19618: mahdollisuus valtion maalle voidaan antaa joko       maaton metsästysseura tai hirviseurue ei ole ha-
19619: tekemällä valtion aluetta koskeva metsästys-         kenut aluetta hirvenmetsästyskäyttöön. Nykyi-
19620: vuokrasopimus tai antamalla valtion aluetta kos-     nen vuokraaja on vuosien ajan tehnyt alueella
19621: keva kirjallinen metsästyslupa. Tämän lisäksi        riistanhoitotöitä Metsähallituksen luvalla. Seu-
19622: kuntalaisilla on metsästyslain 8 §:ssä sanotulla     ran jäseninä on useita Rovaniemen seudun riis-
19623: alueella kotikunnassaan oikeus metsästää val-        tanhoitoyhdistyksen metsästyksenvartijoita, jot-
19624: tion mailla. Valtion aluetta koskeva metsästys-      ka ovat valvoneet metsästystä myös seuralle nyt
19625: vuokrasopimus voidaan tehdä rekisteröidyn            vuokratulla alueella. Metsästysvuokrasopimus
19626: metsästysyhdistyksen kanssa, jonka perustellusti     antaa seuralle valvontavelvoitteita alueella.
19627: voidaan katsoa kykenevän huolehtimaan sopi-              Seura ottaa uusia jäseniä sellaisin ehdoin, että
19628: muksen sisältämistä velvoitteista ja metsästyksen    Metsähallituksella on perusteita olettaa, että
19629: tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä. Vuok-        Rovaniemen kaupungissa asuvat metsästäjät,
19630: raamisessa on etusijalle asetettava yhdistys, jon-   joilla ei muuten ole kohtuullista metsästysmah-
19631: ka jäsenistöllä ei muutoin ole kohtuullista met-     dollisuutta, pääsevät myös tätä kautta osallistu-
19632: sästysmahdollisuutta.                                maan ohjattuun ja järjestyneeseen metsästyshar-
19633:    Antamansa selvityksen mukaan Metsähallitus        rastukseen Metsähallituksen alueilla. Metsähal-
19634: noudattaa vuokraustoiminnassaan metsästys-           litus on tehnyt Länsi-Lapin alueella myös muita
19635: lain säännöksiä. Metsähallituksella on 1 053 voi-    metsästysoikeuden vuokrasopimuksia. Kaikkien
19636: massa olevaa metsästysvuokrasopimusta. Sopi-         niiden yleiset perusteet ja taustat ovat yhtäläisiä
19637: musehdot ovat yhtenäiset koko maassa. Metsäs-        tarkastellun sopimuksen kanssa.
19638: tyslain 8 §:ssä sanotulla alueella Metsähallitus         Kun otetaan huomioon valtion maiden run-
19639: määrää vain metsästysoikeuden haltijalle kuulu-      saus samoin kuin mm. kysymyksessä mainitussa
19640: vasta metsästysoikeudesta. Tämän vuokraami-          tapauksessa se, että vuokramiehenä olevan met-
19641: nen ei vaikuta 8 §:n tarkoittamaan kuntalaisten      sästysseuran jäsenet jo ovat Rovaniemen kau-
19642: oikeuteen metsästää valtion alueella.                pungista, ei valtion maiden vuokraaminen met-
19643:                                          KK 940/1997 vp                                           3
19644: 
19645: sästysseuroille ole heikentänyt Rovaniemen, Ke-    tanut vuokraustoiminnan itsenäisesti asiasta an-
19646: min ja Tornion kaupunkien asukkaiden metsäs-       nettujen säännösten puitteissa, eikä maa- ja met-
19647: tysmahdollisuuksia valtion mailla.                 sätalousministeriön ole toistaiseksi tarvinnut
19648:    Valtion liikelaitoksena Metsähallitus on hoi-   puuttua tähän toimintaan.
19649: 
19650:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
19651: 
19652:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19653: 4                                            KK 940/1997 vp
19654: 
19655: 
19656: 
19657: 
19658:                                          Till Riksdagens Talman
19659: 
19660:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       basis av efterfrågan. 1 de flesta fall gäller arren-
19661: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         dena sådana områden, för vilka skilt fångsttill-
19662: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       stånd för älgdjur inte kan sökas, men som i an-
19663: man Hannes Manninen undertecknade skriftliga           slutning till angränsande privata områden läm-
19664: spörsmål nr 940:                                       par sig för älgjakt. Forststyrelsen har också ar-
19665:                                                        renderat ut områden som beträffande placering
19666:           Hurudana är arrendeprinciperna och           eller andra faktorer lämpar sig dåligt för licens-
19667:        -villkoren för de områden Forststyrelsen        jakt.
19668:        arrenderar ut åt jaktföreningarna,                 1 det fall som nämns i spörsmålet ingick Forst-
19669:           ingår här möjlighet till öppen offert-       styrelsen ett tillsvidare gällande avtal om jaktar-
19670:        tävling, och                                    rende på ett statsägt jordområde med en registre-
19671:           på vilket sätt tänker man i en arrende-      rad jaktförening som verkar i Rovaniemi, och
19672:        situation i Lapplands Iän trygga jaktmöj-       som inte hade några andra jaktområden till sitt
19673:        ligheterna för invånarna i Rovaniemi,           förfogande. Föreningen har 57 medlemmar, näs-
19674:        Kemi och T orneå städer på de områden           tan alla hemmahörande i Rovaniemi stad. Det
19675:        staten äger?                                    arrenderade området har en areal på ca 7 000
19676:                                                        hektar. Jaktföreningen har utnyttjat området för
19677:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          älgjakt på basis av årligen utfårdade jaktlicenser
19678: anföra följande:                                       från år 1987. U nder de senaste tio åren har inte en
19679:                                                        enda annan marklös jaktförening eller ett enda
19680:    Enligt jaktlagen (615/1993) kan möjlighet att       älgjaktlag ansökt om att få utnyttja området för
19681: att jaga på statens marker beviljas antingen ge-       älgjakt. Den nuvarande arrendatorn har under
19682: nom ett arrendeavtal för jakt på statens område        årens lopp utfört viltvårdsarbeten på området
19683: eller genom ett skriftligt lov att jaga på statens     med Forststyrelsens lov. Flera av föreningens
19684: mark. Dessutom har kommuninvånarna i de                medlemmar är jaktvårdsinspektörer anställda av
19685: områden som nämns ijaktlagens 8 § rätt attjaga         jaktvårdsföreningen i Rovaniemi-trakten, och
19686: på statens områden i sina hemkommuner. A vtal          har övervakat jakten också på de områden som
19687: om jaktarrende som gäller statens områden kan          nu arrenderas av föreningen. A vtalet om jaktar-
19688: ingås med sådana registrerade jaktföreningar,          rende innebär att föreningen har skyldighet att
19689: som på goda grunder kan anses vara i stånd att         övervaka området.
19690: uppfylla de skyldigheter som ingår i kontraktet           Föreningen antar nya medlemmar på sådana
19691: och anordnajakt på ett ändamålsenligt sätt. För-       villkor att Forststyrelsen har skäl att anta att de
19692: tur vid utarrenderingen har sådana föreningar,         jägare som bor i Rovaniemi stad, och som inte
19693: vilkas medlemmar inte annars har skäliga möjlig-       har någon annan skälig möjlighet att utöva jakt,
19694: heter att utöva jakt.                                  härigenom också får ta del av ledd och organise-
19695:    Enligt den utredning F orststyrelsen avgett till-   rad hobbyjakt på Forststyrelsens områden.
19696: lämpar styrelsen jaktlagens bestämmelser i sin         Forststyrelsen har också ingått andra avtal om
19697: arrendeverksamhet. Forststyrelsen har 1 053            jaktarrende i västra Lappland. De allmänna mo-
19698: ikraftvarande avtal om jaktarrende. A vtalsvill-       tiveringarna och bakgrunden till alla avtal är
19699: koren är enhetliga i hela landet. lnom det område      överensstämmande med det granskade avtalet.
19700: som nämns i jaktlagens 8 § bestämmer Forststy-            Med beaktande av de statsägda jordområde-
19701: relsen endast om den jakträtt som hör till inneha-     nas stora omfattning, liksom också i bl.a. det
19702: varen av jakträtten. Utarrenderingen av denna          ifrågavarande fallet det att medlemmarna i den
19703: inverkar inte på de i 8 § nämnda kommuninvå-           förening som är arrendator redan är från Rova-
19704: narnas rätt att jaga på statens område.                niemi stad, har arrenderingen av statens mark åt
19705:    Forststyrelsen har tillsvidare inte anordnat        jaktföreningarna inte försvagat möjligheterna
19706: offerttävlingar vid utarrenderingen av jaktmar-        för invånarna i Rovaniemi, Kemi och Torneå
19707: ker. Arrendena har handlagts från fall till fall på    städer att jaga på statens markområden.
19708:                                                KK 940/1997 vp                                              5
19709: 
19710:    F orststyrelsen har i egenska p a v statligt affårs-   och jord- och skogsbruksministeriet har inte tills-
19711: verk skött sin arrendeverksamhet självständigt            vidare behövt ingripa i denna verksamhet.
19712: inom ramen för de utfårdade bestämmelserna,
19713: 
19714:      Helsingforsden 23 oktober 1997
19715: 
19716:                                                            Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19717:                          j
19718:                         j
19719:                        j
19720:                       j
19721:                      j
19722:                     j
19723:                    j
19724:                   j
19725:                  j
19726:                 j
19727:                j
19728:               j
19729:              j
19730:             j
19731:            j
19732:           j
19733:          j
19734:         j
19735:        j
19736:       j
19737:      j
19738:     j
19739:    j
19740:   j
19741:  j
19742: j
19743:                                            KK 941/1997 vp
19744: 
19745: Kirjallinen kysymys 941
19746: 
19747: 
19748: 
19749: 
19750:                                   Hannes Manninen /kesk: Sovintoratkaisuun pyrkimisestä Säästö-
19751:                                        pankkien luottamushenkilöiden korvauskanteissa
19752: 
19753: 
19754:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19755: 
19756:    Säästöpankkien luottamushenkilöitä vastaan           Valtiovarainministeri Alho on kuitenkin il-
19757: nostettiin korvauskanteita vanhentumispelosta        moittanut poikkeavansa tästä siten, että kaikissa
19758: aiheutuneen kiireen vuoksi melko satunnaisin         tapauksissa haetaan käräjäoikeuden ratkaisu.
19759: perustein. Siksi luottamushenkilöt, joiden toi-      Miksi ministeri haluaa tässä poiketa, vaikka hän
19760: missa ei ole havaittu mitään rikollisuuteen tai      muutoin mm. entisen pääjohtaja Sundqvistin ta-
19761: oman edun tavoitteluun viittaavaa, ovat joutu-       pauksessa vetoaa valtiovarainvaliokunnan kan-
19762: neet kohtuuttamaan asemaan.                          taan? Juuri tämähän asettaa kansalaiset eriarvoi-
19763:    Tällainenkannenostettiin myös Tornionlaak-        seen asemaan.
19764: son Säästöpankin hallituksen jäseniä vastaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19765: noin kolme vuotta sitten. Kanteeseen on pyydet-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
19766: ty vastineet, mutta mitään muuta ei ole tapahtu-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19767: nut. Onkin aihetta kysyä, onko asianmukainen         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19768: oikeusturva toteutunut heidän kohdallaan.
19769:    Edelleen jatkuvan piinan päättämiseksi olisi                Aikooko Hallitus noudattaa valtiova-
19770: tarkoituksenmukaista, että kantaja annettujen               rainvaliokunnan kantaa mm. Tornion-
19771: vastineiden perusteella harkitsisi kannettaan uu-           laakson Säästöpankin hallitusta koske-
19772: delleen ja neuvottelisi vastaajien kanssa kantees-          vassa kanneasiassa ja neuvotella vastaa-
19773: ta luopumisesta tai sovintoratkaisusta, joka toi-           jien kanssa kanteesta luopumisesta/so-
19774: menpide olisi valtiovarainvaliokunnan lausun-               vinnosta heidän kohtuuttomaksi veny-
19775: non (VaVL 30/l996 vp) mukainen.                             neen tilanteensa ratkaisemiseksi, ja ellei,
19776:                                                             niin miksi?
19777: 
19778:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
19779:                                        Hannes Manninen /kesk
19780: 
19781: 
19782: 
19783: 
19784:  270136
19785: 2                                           KK 941/1997 vp
19786: 
19787: 
19788: 
19789: 
19790:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19791: 
19792:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         venyneet suhteettoman pitkiksi, mikä on omiaan
19793: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vähentämään vastaajien oikeusturvaa mm. ylei-
19794: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen epävarmuuden ja oikeudenkäyntikustannus-
19795: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes            ten kasvun myötä. On kuitenkin muistettava,
19796: Mannisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          että varsinaiset prosessinjohtotehtävät kuuluvat
19797: n:o 941:                                               tuomioistuimille, joiden tehtävänä on asianosai-
19798:                                                        sia kuultuaan määrätä oikeudenkäynneille käsit-
19799:           Aikooko Hallitus noudattaa valtiova-         telyaikataulut. Tähän prosessijohdolliseen tehtä-
19800:        rainvaliokunnan kantaa mm. Tornion-             vään kantajapankit ja valtiovarainministeriö ei-
19801:        laakson Säästöpankin hallitusta koske-          vät ole voineet juurikaan puuttua.
19802:        vassa kanneasiassa ja neuvotella vastaa-           Tornionlaakson Säästöpankin osalta vahin-
19803:        jien kanssa kanteesta luopumisesta/so-          gonkorvauskanteen käsittely on lykkääntynyt
19804:        vinnosta heidän kohtuuttomaksi veny-            myös sen vuoksi, että Tornion käräjäoikeudessa
19805:        neen tilanteensa ratkaisemiseksi, ja ellei,     käsitellään ensin pankin entisen toimivanjohdon
19806:        niin miksi?                                     toimintaan liittyneitä rikosasioita ja vasta rikos-
19807:                                                        prosessin jälkeen on tarkoitus jatkaa vahingon-
19808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           korvausasian käsittelyä. Vaikka sekä vahingon-
19809: vasti seuraavaa:                                       korvausasiassa että rikosasiassa on huomattava
19810:                                                        määrä eri asiakokonaisuuksia, ne ovat varsin
19811:    Vuoden 1993lopussa päätettiin nostaa vahin-         pitkälle yhteneväiset. Tällöin rikosasiassa tehta-
19812: gonkorvauskanteita 25:ssä Suomen Säästöpank-           vä työ voidaan varsin pitkälle hyödyntää vahin-
19813: kiin sulautuneessa säästöpankissa, Säästöpank-         gonkorvausasiassa. Kun kirjalliset todisteet ovat
19814: kien Keskus-Osake-Pankissa ja Siltapankissa,           muutoinkin varsin yhteneväiset, rikosasiassa
19815: yhteensä noin 290 vastaajaa vastaan. Vahingon-         tehtävä työ koituu enemmältä osin välittömästi
19816: korvausoikeudenkäynnit noudattavat yhtenäis-           vahingonkorvausasian osaksi, myös kustannus-
19817: tä linjaa siten, että kanteet pyrittiin nostamaan      säästön muodossa. On lisäksi muistettava, että
19818: kaikissa sellaisissa tapauksissa, joissa valtion va-   Tornion käräjäoikeus on pieni tuomioistuin, jos-
19819: kuusrahastosta annetun lain 14 a §:n nojalla suo-      sa on kolme ammattituomaria. Tämä taas omal-
19820: ritettujen erityistarkastustulosten ja oikeudellis-    ta osaltaan asettaa rajoituksensa oikeuskäsitte-
19821: ten lausuntojen perusteella havaittiin vahingon-       lyn joutuisalle kululle.
19822: korvauskanteille olevan juridisia perusteita.             Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan lau-
19823: Vaikka kanteet perustuvatkin suurelta osin sa-         suntoa (VaVL 30/1996 vp) on kunnioitettava,
19824: moihin lainkohtiin, kullakin tapauksena on omat        mutta sovintoa koskevassa päätöksenteossa tuli-
19825: erityispiirteensä. Kanteiden vanhentumisvaara          si noudattaa kaikkien oikeudenkäyntien osalta
19826: aiheutti vuoden 1993lopussa omat ajalliset rajoi-      yhtenäistä linjaa, jonka mukaan sovintoratkai-
19827: tuksensa, mutta kanteen nostoon esimerkiksi            suja ei ole tehty ennen käräjäoikeuksien tuomioi-
19828: Tornionlaakson Säästöpankin osalta oli edellä          ta muutoin kuin poikkeustapauksissa, koska
19829: mainittujen selvitysten ja lausuntojen perusteella     kantajapankkien ja valtiovarainministeriön/Val-
19830: aihetta.                                               tion vakuusrahaston tehtävänä ei ole asettua
19831:    Tänään, lähes neljän vuoden jälkeen kantei-         tuomioistuimen asemaan. Sovintoneuvottelujen
19832: den nostamisesta, käräjäoikeuden tuomioita va-         käynnistämistä estää tai ainakin rajoittaa Tor-
19833: hingonkorvausoikeudenkäynneissä on saatu ko-           nionlaakson Säästöpankin osalta lisäksi se, että
19834: konaisuudessaan 19 pankin osalta ja osittain kol-      pankin toimintaan liittyy rikoksia, joista viralli-
19835: men pankin osalta. Käräjäoikeuksissa on kantei-        nen syyttäjä vaatii rangaistusta. On tosin todetta-
19836: ta vielä vireillä kokonaan tai osittain kahdeksan      va, että pankin entiset hallituksen jäsenet eivät
19837: pankin osalta, joista yhtenä näistä pankeista on       ole syytteessä, vaan entinen toimiva johto.
19838: entinen Tornionlaakson Säästöpankki.                      Kysymyksessä esitetty lähtökohta ja tavoite,
19839:    On myönnettävä, että oikeudenkäynnit ovat           eduskunnan valtiovarainvaliokunnan kannan
19840:                                           KK 941/1997 vp                                           3
19841: 
19842: noudattaminen, oikeudenkäyntien soptmmen                Valtiovarainministeriö sekä eduskunnan va-
19843: sekä vastaajien oikeusturvan toteuttaminen, on      litsemat hallintoelimet Omaisuudenhoitoyhtiö
19844: tavoiteltavaja oikea. Kuitenkaan sovintoja ei ole   Arsenal Oy:ssä ja Valtion vakuusrahastossa sel-
19845: syytä tehdä kesken oikeudenkäyntien, erityisesti    vittävät mm. sovintoratkaisuihin liittyviä kysy-
19846: asiakokonaisuuksissa, joihin liittyy epäiltyä ri-   myksiä.
19847: kollista toimintaa, kuten entisessä Tornionlaak-
19848: son Säästöpankissa.
19849: 
19850:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
19851: 
19852:                                                                         Ministeri Jouko Skinnari
19853: 4                                             KK 941/1997 vp
19854: 
19855: 
19856: 
19857: 
19858:                                           Tili Riksdagens Talman
19859: 
19860:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        naderna. Man bör dock komma ihåg att den
19861: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          egentliga processledningen ankommer på dom-
19862: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        stolarna, som har tili uppgift att fastställa tidta-
19863: man Hannes Manninen undertecknade spörsmål              beller för rättegångarna efter att ha hört parter-
19864: nr 941:                                                 na. Varken kärandebankerna eller finansministe-
19865:                                                         riet har kunnat ingripa i denna processlednings-
19866:            Ämnar Regeringen iaktta statsutskot-         uppgift.
19867:         tets ståndpunkt bl.a. när det gäller den            När det gäller Tornionlaakson Säästöpankki
19868:         talan som väckts mot direktionen för            har behandlingen av skadeståndstalan dragit ut
19869:         Tornionlaakson Säästöpankki och för-            på tiden också därför att man vid Torneå tings-
19870:         handla med svarandena om nedläggning            rätt först behandlar vissa brottmål i anslutning
19871:         av talan eller förlikning i syfte att klara     tili den förra ledningens verksamhet. Det är me-
19872:         upp situationen, som blivit ohållbar, och       ningen att behandlingen av skadeståndsmålet
19873:         om inte, varför?                                skall fortsätta först efter straffprocessen. Även
19874:                                                         om både skadeståndsmålet och brottmålet består
19875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av en hei mängd olika sakhelheter, är de i mycket
19876: anföra följande:                                        hög grad likartade. Då kan det arbete som utförs
19877:                                                         i brottmålet i hög grad utnyttjas i skadestånds-
19878:    1 slutet av 1993 beslöt man att väcka skade-         målet. Eftersom de skriftliga bevisen också i öv-
19879: ståndstalan mot sammanlagt ca 290 svarande vid          rigt är så enhetliga, gynnar det arbete som utförs
19880: 25 av de sparbanker som fusionerats i Sparban-          i brottmålet tili stor del skadeståndsmålet direkt,
19881: ken i Finland, vid Sparbankernas Central-Aktie-         även i form av kostnadsinbesparingar. Man bör
19882: Bank samt Siltapankki Oy. Rättegångarna om              dessutom komma ihåg att Torneå tingsrätt är en
19883: skadestånd följer såtillvida en enhetlig linje att      liten domstol med tre fackdomare, vilket i sin tur
19884: man strävade efter att väcka talan i alla sådana        uppställer begränsningar för en snabb domstols-
19885: fall där man på basis av de specialgranskningar         behandling.
19886: som gjorts med stöd av 14 a § lagen om statens              Riksdagens statsutskotts utlåtande (StaUU
19887: säkerhetsfond samt juridiska utlåtanden upp-            30/1996 rd) i all ära, men vid beslutsfattande som
19888: täckte att det fanns jurigiska grunder för att          gäller förlikning bör man följa en linje som är
19889: väcka skadeståndstalan. Aven om talan tili stor         enhetlig för alla rättegångar. Enligt denna linje
19890: del grundar sig på samma lagrum har varje fall          har inga förlikningslösningar annat än i undan-
19891: sina särdrag. Risken för att talan skulle preskri-      tagsfall gjorts förrän tingsrätterna har avkunnat
19892: beras förorsakade i slutet av 1993 vissa tidsbe-        dom, eftersom det inte är kärandebankernas eller
19893: gränsningar, men mot t.ex. Tornionlaakson               finansministeriets/Statens säkerhetsfonds upp-
19894: Säästöpankki var det utgående från ovan nämn-           gift att agera domstol. 1 fråga om Tornionlaak-
19895: da utredningar och utlåtanden motiverat att             son Säästöpankki förhindras eller åtminstone be-
19896: väcka talan.                                            gränsas inledningen av förlikningsförhandlingar
19897:    1 dag, nästan fyra år efter att talan väcktes, har   dessutom av att bankens verksamhet är förknip-
19898: tingsrätten i skadeståndsrättegångarna avkun-           pad med brott, för vilka allmänna åklagaren yr-
19899: nat dom i sin helhet i fråga om 19 banker och           kar på straff. Det skall visserligen konstateras att
19900: delvis i fråga om tre banker. Vid tingsrätterna är      det inte är de f.d. medlemmarna av bankens di-
19901: målet ännu helt eller delvis anhängigt i fråga om       rektion som är åtalade, utan den förra ledningen.
19902: åtta banker, varav en är den f.d. Tornionlaakson            Den utgångspunkt och de mål som anförs i
19903: Säästöpankki.                                           spörsmålet, dvs. att iaktta riksdagens statsut-
19904:    Erkännas bör att rättegångarna har räckt             skotts ståndpunkt, nå förlikning i rättegångarna
19905: oskäligt länge, vilket är ägnat att försämra sva-       samt värna om svarandenas rättsskydd, är rikti-
19906: randenas rättsskydd bl.a. i och med den allmänna        ga och eftersträvansvärda. Det finns dock ingen
19907: osäkerheten och ökningen av rättegångskost-             orsak att ingå förlikning under pågående rätte-
19908:                                           KK 941/1997 vp                                             5
19909: 
19910: gångar, särskilt inte i sakhelheter där man miss-   som riksdagen utser vid Egendomsförvaltnings-
19911: tänker brottsliga inslag som t.ex. när det gäller   bolaget Arsenal Ab och Statens säkerhetsfond
19912: den f.d. Tornionlaakson Säästöpankki.               utreder frågor i anslutning tili bl.a. förliknings-
19913:    Finansministeriet samt de förvaltningsorgan      lösningar.
19914: 
19915:      Helsingfors den 28 oktober 1997
19916: 
19917:                                                                           Minister Jouko Skinnari
19918:                                            KK 942/1997 vp
19919: 
19920: Kirjallinen kysymys 942
19921: 
19922: 
19923: 
19924: 
19925:                                   Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Naisten syöpäkuolleisuuden lisäänty-
19926:                                      misestä
19927: 
19928: 
19929:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19930: 
19931:    Syöpäjärjestöt väittävät, että syövän ehkäisy-    näytteessä on ollut hienoistakin viitettä tiheäm-
19932: strategia on Suomessa pettänyt. Erityisesti tämä     män seulonnan tarpeeseen. Jos käänne huonom-
19933: koskee naisia. Käänne huonompaan tapahtui jo         paan ei johdu heikentyneestä seulontojen laadus-
19934: vuonna 1992. Kun kohdunkaulan syöpä löytyi           ta, tilanteen syiden selvittäminen ja niihin puut-
19935: vuonna 1991 vain 129 naiselta, oli tapauksia         tuminen olisi sitäkin tärkeämpää.
19936: vuonna 1995jo 175.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19937:    Syöpäjärjestöt epäilevät, että seulontojen laa-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
19938: tuvaatimukset ovat jääneet taka-alalle kuntien       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19939: metsästäessä halvempia tarjouksia. Valtion-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19940: osuusuudistuksen jälkeen kolmannes seulon-
19941: noista tehdään muualla kuin syöpäjärjestöissä,                 Onko Hallitus tietoinen naisten syöpä-
19942: eli vähemmän koulutetun henkilöstön toimesta.               kuolleisuuden lisääntymisestä ja siitä,
19943: Suurissa kaupungeissa enää vain puolet naisista             että tilanteen mahdollisena syynä on hei-
19944: osallistuu valtakunnallisiin seulontoihin. Yksi-            kentynyt seulontojen laatu, ja
19945: tyisten seulontojen ja niissä käytettävien labora-             aikooko Hallitus ryhtyä toimiin labo-
19946: torioiden laatua ei seurata juuri mitenkään.                ratoriotutkimusten laadunvarmistami-
19947: Muut seulojat eivät ilmeisesti myöskään kutsu               sen kehittämiseksi tai muihin toimiin te-
19948: naisia uusintatutkimukseen vuoden kuluttua, jos             hostaakseen syövän ehkäisemistä?
19949: 
19950:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
19951: 
19952:                      Marjatta Vehkaoja /sd                    Maija Rask /sd
19953: 
19954: 
19955: 
19956: 
19957: 270136
19958: 2                                           KK 942/1997 vp
19959: 
19960: 
19961: 
19962: 
19963:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19964: 
19965:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Lääkintöhallitus on antanut ohjekirjeen 4/83
19966: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi järjeste-
19967: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tyissä joukkotarkastuksissa otettujen irtosolu-
19968: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         näytteiden tutkimisesta keskussairaaloissa, yli-
19969: Vehkaojan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         opistollisissa sairaaloissa sekä sairaanhoitopii-
19970: myksen n:o 942:                                       reissä. Ohjeet vastaavat edelleen suositeltua käy-
19971:                                                       täntöä. Irtosolunäytteiden tutkiminen voidaan
19972:           Onko Hallitus tietoinen naisten syöpä-      suorittaa sairaalan omana toimintana, sopimuk-
19973:        kuolleisuuden lisääntymisestä ja siitä,        sin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien
19974:        että tilanteen mahdollisena syynä on hei-      kanssa tai ostamalla palveluja valtiolta, kunnalta
19975:        kentynyt seulontojen laatu, ja                 tai muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen
19976:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin labo-       tuottajalta.
19977:        ratoriotutkimusten laadunvarmistami-              Irtosolututkimuksen laadunvalvonnan var-
19978:        sen kehittämiseksi tai muihin toimiin te-      mistamiseksi ohjataan patologian erikoislääkä-
19979:        hostaakseen syövän ehkäisemistä?               rin laaduntarkkailuun 10 % näytteistä. Erikois-
19980:                                                       sairaanhoitolain 10 §:n nojalla sairaanhoitopiiri
19981:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          järjestää laboratoriopalvelujen laadunvalvon-
19982: vasti seuraavaa:                                      nanja ohjauksen. Yksityissektorilta tapahtuvien
19983:                                                       ostopalveluiden kohdalla edellytetään, että pal-
19984:    Kohdunkaulan syövän ilmaantuvuus ja kuol-          velujen ostaja varmistaa palvelujen tuottajan si-
19985: leisuus Suomessa on kansainvälisessä vertailussa      säisen laaduntarkkailun olevanjärjestetty vähin-
19986: hyvin alhainen. Sairauden aiheuttama kuollei-         täänjulkisten palvelujen tuottajien tason mukai-
19987: suus on edelleen maassamme laskusuuntainen.           sesti. Myös laki yksityisestä terveydenhuollosta
19988: Kohdunkaulan syöpä ilmaantuu Suomessa edel-           edellyttää yksityiseltä laboratoriopalvelujen
19989: leen harvemmalle kuin viidelle naiselle               tuottajalta laaduntarkkailun järjestämistä. Tä-
19990: 100 OOO:sta. Lievää ilmaantumisen nousua on           män lain mukainen ensisijainen valvontavastuu
19991: havaittavissa vuoden 1993 jälkeen vain 30-39-         on lääninhallituksilla.
19992: vuotiaiden ryhmässä sekä vähemmässä määrin               Kohdunkaulan syövän seulonnoissa tilanne
19993: 40---45-vuotiaiden ryhmässä. Käytettävissä ole-       on viime vuosina ollut vakaa. Vuosittain seulon-
19994: vien tietojen perusteella ei voi päätellä, johtuuko   toihin on lähetetty kutsu noin 220 000 naiselle.
19995: ilmiö altistavien tekijöiden muutoksesta, tutki-      Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1994 teke-
19996: musten laadusta, määrän lisääntymisestä tai           män selvityksen mukaan enemmistö terveyskes-
19997: muusta syystä.                                        kuksista (87 %) ei ole tehnyt mitään muutoksia
19998:    Kohdunkaulan syöpä kehittyy hitaasti 5-15          seulontojen toteuttamiskäytäntöihin. Muut ter-
19999: vuodessa, joten mahdolliset seulontojen vaiku-        veyskeskukset ovat joko vähentäneet seulottavia
20000: tukset sairauden esiintyvyyteen eivät näy lyhyellä    ikäryhmiä (5%) tai lisänneet niitä (6 %). Pois on
20001: aikavälillä. Väestötasolla todettujen syöpäta-        jätetty yleensä 25-vuotiaat. Tarkastukseenosal-
20002: pausten määrään vaikuttaa ikääntyvien ikäluok-        listumisprosentti on pysynyt vuosittain samalla
20003: kien koko, koska syöpää esiintyy suhteellisesti       noin 70 %:n tasolla.
20004: enemmän iäkkäimmissä ikäryhmissä.                        Kohdunkaulan syöpätapauksista löytyy jouk-
20005:    Kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi jär-          kotarkastuksissa noin 10 %. Muu osa löytyy oi-
20006: jestettävät joukkotarkastukset toteutetaan kan-       reiden pohjalta tapahtuvan tai lääkärintarkas-
20007: santerveyslain 14 §:n 1 momentin 9 kohdan pe-         tuksen perusteella määrätyn irtosolu- tai muun
20008: rusteella. Kansanterveysasetuksen 4 §velvoittaa       tutkimuksen perusteella.
20009: kunnat järjestämään 30-60-vuotiaille naisille            Sosiaali- ja terveysministeriön tiedossa ei ole
20010: kohdunkaulan syövän toteamiseksi joukkotar-           sellaisia seikkoja, joiden perusteella voisi päätellä
20011: kastuksia.                                            kuntien muualta kuin syöpäjärjestöiltä hankki-
20012:                                            KK 942/1997 vp                                           3
20013: 
20014: mien seulontatutkimusten laadun ja tutkimusten       kehittämishankkeen,jonka tavoitteena on saada
20015: perusteella jatkotutkimuksiin tapahtuvan kutsu-      laboratoriot kansainvälisen vaatimustason täyt-
20016: misen tai ohjaamisen olevan puutteellista.           tävän laatujärjestelmän piiriin. Hanke valmistuu
20017:   Laboratorioiden toiminta maassamme on              kuluvan vuoden aikana. Lisäksi käynnissä on
20018: pääsääntöisesti korkeatasoista ja kansainväliset     lukuisia muita syövän ehkäisemistä tehostavia
20019: mitat täyttävää. Sosiaali- ja terveysministeriö on   toimenpideohjelmia.
20020: käynnistänyt laboratorioiden laatujärjestelmien
20021:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
20022: 
20023:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20024: 4                                           KK 942/1997 vp
20025: 
20026: 
20027: 
20028: 
20029:                                         Tili Riksdagens Talman
20030: 
20031:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           gen. Folkhälsoförordningens 4 § förpliktigar
20032: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           kommunerna att ordna screening för kvinnor i
20033: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       åldern 30-60 år i syfte att upptäcka eventuell
20034: dagsman Marjatta Vehkaoja m.fl. underteck-            cancer i livmoderhalsen.
20035: nade spörsmål nr 942:                                     Medicinalstyrelsen har utfårdat ett instruk-
20036:                                                       tionsbrev 4/83 om undersökning vid centralsjuk-
20037:           Är Regeringen medveten om att kvin-         hus, universitetssjukhus samt i sjukvårdsdistrikt
20038:        nors dödlighet i cancer har ökat och om        av cytologiska prov som tas i samband med
20039:        att en eventueli orsak tili situationen är     gruppkontroller för konstaterande av cancer i
20040:        att kvaliteten på screeningundersökning-       livmoderhalsen. lnstruktionerna motsvarar fort-
20041:        arna har försämrats, och                       farande rekommenderad praxis. Undersökning-
20042:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         en av de cytologiska proven kan utföras som
20043:        att utveckla kvalitetssäkringen i fråga om     sjukhusets egen verksamhet, på grundval av avtal
20044:        laboratorieundersökningar elier andra          tilisammans med en annan korumun eller andra
20045:        åtgärder för att effektivera förebyggandet     kommuner elier med hjälp av anskaffad service
20046:        av cancer?                                     från staten, annan korumun elier annan offentlig
20047:                                                       producent elier privat serviceproducent.
20048:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             För att trygga kvalitetskontrolien i fråga om
20049: anföra följande:                                      undersökningen av de cytologiska proven styrs
20050:                                                       10 % av proverna till en specialist i patologi för
20051:    Förekomsten av och dödligheten i cancer i          kontroli av kvaliteten. Med stöd av 10 § lagen om
20052: livmoderhalsen är mycket låg i Finland vid en         specialiserad sjukvård ordnar sjukvårdsdistriktet
20053: internationeli jämförelse. Dödligheten i denna        kvalitetskontrolien och styrningen i fråga om
20054: sjukdom minskar fortfarande i vårt land. 1 Fin-       laboratorieservicen. 1fråga om tjänster som köps
20055: land förekommer cancer i livmoderhalsen fortfa-       från den privata sektorn förutsätts att den som
20056: rande hos fårre än fem kvinnor av 100 000. Efter      köper tjänsterna försäkrar sig om att servicepro-
20057: 1993 har en lindrig ökning i förekomsten kunnat       ducentens interna kvalitetskontroli står på minst
20058: iakttas endast bland 30-39-åringarna samt i           lika hög niyå som hos de offentliga serviceprodu-
20059: ännu lägre grad bland 40-45-åringarna. Utgå-          centerna. A ven lagen om privat hälso- och sjuk-
20060: ende från tillgängliga uppgifter kan det inte fast-   vård förutsätter att producenter av privata labo-
20061: stälias om fenomenet beror på förändringar i de       ratorietjänster ordnar kvalitetskontroli. Enligt
20062: faktorer som gör kvinnorna mottagliga för can-        denna lag vilar det huvudsakliga ansvaret för
20063: cer, kvaliteten på undersökningarna, större un-       övervakningen på länsstyrelsen.
20064: dersökningsmaterial elier om fenomenet har an-            Läget då det gäller cancer i livmoderhalsen har
20065: dra orsaker.                                          under de senaste åren varit stabilt. Årligen har
20066:    Cancer i livmoderhalsen utvecklas långsamt         kalielse tili screening skickats tili ca 220 000 kvin-
20067: under 5-15 års tid, varvid screeningundersök-         nor. Enligt en undersökning som social- och häl-
20068: ningarnas eventuelia inverkan då det på sjukdo-       sovårdsministeriet utförde 1994 hade majorite-
20069: mens förekomst inte framkommer under en kort          ten av hälsovårdscentralerna (87 %) inte ändrat
20070: tidsperiod. Antalet konstaterade cancerfall           sin praxis i fråga om screeningundersökningar-
20071: bland befolkningen påverkas av de äldre ålders-       na. Andra hälsovårdscentraler har antingen
20072: klassernas storlek, eftersom cancer förekommer        minskat antalet åldersgrupper som undersöks
20073: relativt sett oftare i de äldre ålderskategorierna.   (5 %) eller utökat antalet (6 %). De som uteläm-
20074:    De massundersökningar som ordnas för att           nats är i allmänhet 25-åringarna. Deltagandepro-
20075: upptäcka cancer i livmoderhalsen genomförs            centen för undersökningarna har genom åren
20076: med stöd av 14 § 1 mom. 9 punkten folkhälsola-        förblivit ungefår densamma, ca 70 %.
20077:                                             KK 942/1997 vp                                            5
20078: 
20079:     Andelen cancerfall som hittas vid massunder-      eller hänvisning till fortsatta undersökningar
20080: sökningar är ca 10 %. Resten hittas vid cellprovs-    som skickas på basis av dessa undersökningar.
20081: undersökningar eller andra undersökningar som             Laboratorieverksamheten i vårt land står i re-
20082: föreskrivs utgående från symptom eller på grund       gel på hög nivå och uppfyller internationella
20083: av läkarundersökning.                                 mått. Social- och hälsovårdsministeriet har inlett
20084:     Social- och hälsovårdsministeriet känner inte     ett projekt för utveckling av laboratoriernas kva-
20085: tili några sådana omständigheter av vilka man         litetssäkringssystem i syfte att få laboratorierna
20086: skulle kunna sluta sig tili att det finns brister i   att uppfylla de internationella kvalitetskraven.
20087: kvaliteten på de screeningundersökningar som          Projektet genomförs under innevarande år.
20088: kommunerna skaffar från annat håll än från can-       Dessutom pågår ett flertal andra åtgärdspro-
20089: cerorganisationerna eller i fråga om den kallelse     gram för att effektivera förebyggandet av cancer.
20090: 
20091:      Helsingfors den 23 oktober 1997
20092: 
20093:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
20094:                                              KK 943/1997 vp
20095: 
20096: Kirjallinen kysymys 943
20097: 
20098: 
20099: 
20100: 
20101:                                     Erkki Pulliainen /vihr: Kuhakannan tuottavuuden säilyttämiseksi
20102:                                        tarvittavista toimenpiteistä
20103: 
20104: 
20105:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20106: 
20107:     Kuha on tärkeä kalalaji eteläisen ja keskisen      lisääntyneet kertaakaan. Näin vaaraunetaan
20108: Suomen kalavesillä niin ammattimaisesti kalas-         asianomaisen kuhakannan lisääntyminen ja
20109: tusta harjoittaville kuin vapaa-aikanaankin ka-        uusien ikäryhmien syntyminen. Kuhien keski-
20110: lastaville. Kuhan vuosisaaliit ovat viimeisten         määräiseen pyyntikokoon voidaan vaikuttaa
20111: vuosikymmenten aikana kasvaneet huomatta-              muuttamalla kalastustapoja tai kalastusvälinei-
20112: vasti. Vapaa-ajankalastajat pyytävät pääosan           tä, verkkojen silmäharvuutta jne. Samaan tar-
20113: saaliista, mutta ammattimaisesti kalastavien saa-      koitukseen sopii myös kalastusasetuksessa sää-
20114: lisosuudet ja saaliin arvo ovat paikoitellen ran-      detyn kuhan alamitan muuttaminen. Nostamalla
20115: nikkoalueelia kasvaneet myös merkittäviksi.            kuhan alamittaa voidaan tilannetta parantaa
20116: Saaliiden kasvu on perustunut sekä tehostunee-         kuhan keskeisillä pyyntialueilla. Kalastusväli-
20117: seen kalastukseen että voimistuneisiin kuhakan-        neisiinja niiden pyyntitehoon vaikuttavien muu-
20118: toihin. Kuhakantojen voimistuminen on tapah-           tosten osalta vastuu kuhakantojen ylläpidosta ja
20119: tunut ennen kaikkea rehevöityneillä meri- ja sisä-     kestävän käytön periaatteen mukaisesta pyyn-
20120: vesialueilla, joissa tälle petokalalle ovat tarjolla   nistä on kalastusalueilla ja kalastusoikeuksien
20121: runsaat ravintokalakannat Viimeisen kymmen-            haltijoilla.
20122: vuosikauden lämpimillä säillä on myös ollut vai-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20123: kutuksensa kuhan lisääntymiseen ja kuhakanto-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20124: jen voimistumiseen.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20125:      Kuhan kalastus on niin kalastajien kuin asian-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20126: tuntijoiden mielestä useilla keskeisillä kuhan ka-
20127: lastusvesillä jo liian tehokasta. Kuhasaaliissa on               Aikooko Hallitus toteuttaa kalastajien
20128: yhä runsaammin mukana pienikokoista kuhaa.                    ja asiantuntijoiden toivoman kalastus-
20129: Pyyntikokoa kasvattamalla päästäisiin nykyistä                lainsäädännössä määrätyn kuhan alami-
20130: suurempiin kilomääräisiin saaliisiin. Kuhan ka-               tan nostamisen tasolle, joka varmistaa
20131: lastusasetuksessa määrätty alamitta on 37 sentti-             kuhakantojemme tuottavuuden säilymi-
20132: metriä. Rehevöityneissä vesissä kuhan kasvu on                sen ja kestävän käytön periaatteen mu-
20133: parantunut, ja tästä syystä pyyntikokoisesta ku-              kaisen monipuolisen hyödyntämisen tu-
20134: hakannasta saatetaan monin paikoin ottaa saa-                 levaisuudessa?
20135:  liiksi valtaosa kaloista jo ennen kuin ne ovat
20136: 
20137:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
20138: 
20139:                                          Erkki Pulliainen /vihr
20140: 
20141: 
20142: 
20143: 
20144: 270136
20145: 2                                           KK 943/1997 vp
20146: 
20147: 
20148: 
20149: 
20150:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20151: 
20152:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        paitsi kuhan alamittaa nostamalla, myös kutuai-
20153: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaisella kalastuskiellolla, pyydysten silmäko-
20154: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       korajoituksilla, istutuksilla jne. Monin paikoin
20155: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       on kaipailtu nimenomaan kuhan kutuaikaisen
20156: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      rauhoituksen palauttamista.
20157: 943:                                                     Kalastusta on aiemmin säädelty varsin yksi-
20158:                                                       tyiskohtaisesti kalastuslailla. Vuoden 1982 kalas-
20159:           Aikooko Hallitus toteuttaa kalastajien      tuslaissa (286/1982) siirrettiin pyydysten raken-
20160:        ja asiantuntijoiden toivoman kalastus-         netta, käyttöaikaa ja käyttötapaa koskevien tar-
20161:        lainsäädännössä määrätyn kuhan alami-          kempien määräysten antaminen sekä kalojen ja
20162:        tan nostamisen tasolle, joka varmistaa         ravun rauhoitusajoista ja alamitoista säätäminen
20163:        kuhakantojemme tuottavuuden säilymi-           kalastusasetuksen kautta tehtäväksi. Samalla
20164:        sen ja kestävän käytön periaatteen mu-         siirrettiin silloiset, mainittuja seikkoja koskevat
20165:        kaisen monipuolisen hyödyntämisen tu-          määräykset kalastusasetukseen (1116/1982). Li-
20166:        levaisuudessa?                                 säksi vuoden 1993 kalastusasetuksen muutoksel-
20167:                                                       la (179/1993) asetuksesta poistettiin mm. eräitä
20168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alamittoja ja kuhan kutuaikaista rauhoitusta
20169: vasti seuraavaa:                                      koskevat määräykset ja kalastuksen säätelyä
20170:                                                       koskevaa päätöksentekoa kevennettiin edelleen
20171:    Kuhasaaliiden lisääntymiseen on vaikuttanut        siirtämällä se yhä suuremmassa määrin alueta-
20172: vesistöjen rehevöitymisen ja lämpimistä säistä        son tehtäväksi.
20173: johtuvien ilmeisen suotuisien lisääntymisolosuh-          Kalatalousviranomaisen tavoitteena on ollut
20174: teiden ohella myös tuntuvat kuhaistutukset            kaiken kalavesien hoitotoiminnan ja kalastuksen
20175:  1980-luvun alkupuolen tilanteeseen verrattuna        järjestelyn kytkemisen mahdollisuuksien mu-
20176: 1-kesäisten kuhanpoikasten istutukset ovat li-        kaan kalastusalueiden käyttö- ja hoitosuunnitel-
20177: sääntyneet moninkertaisiksi. Samanaikaisesti          miin. Koska kalastuksen säätely- ja kalakannan
20178: kuhakantojen voimistumisen myötä myös niihin          hoitotarpeet vaihtelevat huomattavasti alueesta
20179: kohdistuva kalastus on vastaavasti lisääntynyt        ja olosuhteista riippuen, ovat edellä mainitut
20180: -jopa siinä määrin, että tietyillä alueilla kuhan-    laki- ja asetusmuutokset mahdollistaneet entistä
20181: kalastus on ollut viime aikoina liian voimakasta.     joustavamman menettelyn kulloinkin tarvitta-
20182:    Kuhakantojen, kuten muidenkin kalakanto-           vien toimenpiteiden määräämiseksi. Tarvittaessa
20183: jen, hoidossa tavoitteena tulee olla se, että kanta   kalastusalueilla on nyt mahdollisuus nostaa ku-
20184: uusiutuu mahdollisimman suuressa määrin luon-         han alamittaa, asettaa kutuaikaisia rauhoituksia
20185: taisen lisääntymisen kautta. Tässä suhteessa ti-      tai antaa pyydysten rakennetta ja käyttöä koske-
20186: lanne eri alueilla on vaihteleva riippuen mm. istu-   via tarkempia määräyksiä. Näin ollen kuhan ala-
20187: tusten määrästä ja tavoitteista sekä kalastuksen      mitan yleistä nostamista kalastusasetuksessa
20188: voimakkuudesta.                                       määrätystä 37 sentistä ei pidetä maa- ja metsäta-
20189:    Kuhakantojen kokoon voidaan vaikuttaa              lousministeriössä aiheellisena.
20190: 
20191:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
20192: 
20193:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20194:                                              KK 943/1997 vp                                              3
20195: 
20196: 
20197: 
20198: 
20199:                                          Tili Riksdagens Talman
20200: 
20201:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sa fångstredskapens maskstorlek, genom utplan-
20202: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             tering osv. På många orter har man uttryckligen
20203: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         velat återinföra fridlysningen av gös under lekti-
20204: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade skrift-          den.
20205: liga spörsmål nr 943:                                      Fisket har tidigare reglerats genom en synner-
20206:                                                         ligen detaljerad fiskerilagstiftning. Enligt 1982
20207:           Har Regeringen för avsikt att i enlighet      års lag om fiske (286/1982) överfördes utfårdan-
20208:        med fiskarnas och övriga sakkunnigas             det av noggrannare föreskrifter som gäller
20209:        önskemål höja det minimimått för gös             fångstredskapens konstruktion, användningstid
20210:        som fastställs i fiskerilagstiftningen tili en   och användningssätt samt fridlysningstider och
20211:        storlek som tryggar fortbeståndet av gös-        minimimått för fisk och kräftor tili fiskeriförord-
20212:        stammens produktivitet och principerna           ningen. Samtidigt överfördes de dåvarande be-
20213:        för en hållbar användning och ett mångsi-        stämmelserna beträffande de ifrågavarande sa-
20214:        digt utnyttjande av gösstammen i framti-         kerna tili fiskeriförordningen (1116/1982). Vid
20215:        den?                                             ändringen av fiskeriförordningen år 1993 (179/
20216:                                                         1993) ströks dessutom bl.a. vissa föreskrifter som
20217:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gäller minimimått och fridlysning av gös under
20218: anföra följande:                                        lektiden, och beslutsfattandet beträffande regle-
20219:                                                         ringen av fisket underlättades ytterligare genom
20220:    Orsaker till de ökade gösfångsterna är, för-         att det i allt större utsträckning överfördes tili
20221: utom gynnsamma fortplantningsförhållanden               regional nivå.
20222: på grund av övergödningen av vattendragen och              Fiskerimyndighetens målsättning har varit att
20223: detvarma vädret, också den omfattande utplan-           i mån av möjlighet koordinera skötseln av fiske-
20224: teringen av gös. Utplanteringen av en sommar            vattnen och fiskeriåtgärderna med planerna för
20225: gamla gösyngel har mångdubblats jämfört med             användningen och skötseln av fiskeområdena.
20226: utplanteringen i början av 1980-talet. Samtidigt        Eftersom behoven av reglering och skötsel av
20227: som gösstammen blivit allt starkare har också           fiskstammen varierar avsevärt i olika områden
20228: gösfisket ökat kraftigt- t.o.m. till den grad, att      och förhållanden, har de ovan nämnda ändring-
20229: det i vissa områden på den senaste tiden varit          arna av lagen och förordningen möjliggjort ett
20230: alltför intensivt.                                      mer flexibelt förfaringssätt vid fastställandet av
20231:    Målsättningen vid skötseln av gösstammarna           de åtgärder förhållandena i olika situationer krä-
20232: är liksom vid skötseln av övriga fiskstammar att        ver. Vid behov är det nu möjligt att inom fiskeri-
20233: fiskstammen tili så stor del som möjligt skall          områdena höja minimimåttet för gös, utfårda
20234: förnyas genom förökning på naturlig väg. 1 detta        fridlysning under lektiden eller noggrannare fö-
20235: avseende varierar situationen i de olika område-        reskrifter om fångstredskapens konstruktion och
20236: na, beroende på bl.a. utplanteringens omfattning        användning. Sålunda anses det inte motiverat vid
20237: och målsättning samt fiskets intensitet.                jord- och skogsbruksministeriet att allmänt höja
20238:    Gösstammarnas storlek kan förutom genom              det minimimått för gös som i fiskeriförordningen
20239: en höjning av minimimåttet också påverkas ge-           fastställts tili 37 cm.
20240: nom att förbjuda fiske under lektiden, att begrän-
20241: 
20242:      Helsingfors den 22 oktober 1997
20243: 
20244:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20245:                                             KK 944/1997 vp
20246: 
20247: Kirjallinen kysymys 944
20248: 
20249: 
20250: 
20251: 
20252:                                    Pentti Tiusanen /vas ym.: Kaasukäyttöisten linja-autojen verotuk-
20253:                                       sesta
20254: 
20255: 
20256:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20257: 
20258:    Raskaan liikenteen käyttämä dieselpolttoaine       sista nestekaasulle rakennetuista linja-autoista
20259: rasittaa ympäristöä voimakkaasti. Rikki- ja typ-      että dieselkalustosta, joka muutetaan käyttä-
20260: pioksidien lisäksi ympäristöönjoutuvat hiukkas-       mään nestekaasua.
20261: päästöt ovat merkittävät. Erityisesti dieselpoltto-      Lisäveron suuruus on varsinainen ajoneuvo-
20262: ainetta käyttää raskas liikenne.                      vero kaksikymmenkertaisena eli esimerkiksi nes-
20263:    Ongelmaa on pyritty ratkaisemaan kehittä-          tekaasulinja-autoille se on 60 000 markkaa.
20264: mällä dieselajoneuvoihin sopivaa katalysaatto-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20265: ria. Pitkällä on myös ympäristön kannalta kestä-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
20266: vämpää energiaa käyttävien ajoneuvojen kehit-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20267: täminen. Tällainen on mm. nestekaasukäyttöi-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20268: sen linja-auton kehittäminen.
20269:    Kotimainen kaasubussin kehitystyö törmää                     Onko Hallitus tietoinen ympäristön
20270: kuitenkin voimassa olevaan verotuskäytäntöön.                kannalta kestämättömästä verotuskäy-
20271: Nestekaasua polttoaineena käyttävän linja-au-                tännöstä, joka hidastaa erityisesti neste-
20272: ton verokuorma on moninkertainen dieselkäyt-                 kaasubussituotannon kehittämistä ja nii-
20273: töiseen vastaavaan ajoneuvoon verraten.                      den käyttöönottoa sekä vaikeuttaa die-
20274:     Moottoriajoneuvoverolakia on tulkittu niin,              sellinja-autojen muuttamista nestekaasu-
20275: että maakaasulinja-autolta, joka on alun perin               käyttöisiksi, ja
20276: rakennettu käyttämään maakaasua polttoai-                       mitä Hallitus aikoo tehdä mahdollis-
20277: neenaan, ei kanneta lisäveroa. Sen sijaan neste-             taakseen kaasukäyttöisten linja-autojen
20278: kaasulinja-autosta lisävero kannetaan sekä uu-               kehittämisen ja niiden käyttöönoton?
20279:       Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
20280: 
20281:     Pentti Tiusanen /vas                Markku Koski /kesk             Eila Rimmi /vas
20282:     Sakari Smeds /skl                   Hanna Markkuta-Kivisilta /kok Markku Markkula /kok
20283:     Janina Andersson /vihr              Pia Viitanen /sd               Hannu Takkula /kesk
20284:     Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk Klaus Heliberg /sd                  Mari Kiviniemi /kesk
20285:     Ulla-Maj Wideroos /r                Suvi Linden /kok               Tarja Kautto /sd
20286:                      Arto Lapiolahti /sd                   Helena Vartiainen /sd
20287: 
20288: 
20289: 
20290: 
20291:  270136
20292: 2                                           KK 944/1997 vp
20293: 
20294: 
20295: 
20296: 
20297:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20298: 
20299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vapautuksen lisäveron suorittamisvelvollisuu-
20300: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         desta, kun on ollut kysymys nestekaasukäyttöi-
20301: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sestä kuorma- tai linja-autosta. Tämä on ollut
20302: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      varsin hyvin niiden piirien tiedossa, jotka joko
20303: sasen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        käyttävät tai mahdollisesti ryhtyisivät käyttä-
20304: n:o 944:                                              mään tällaisia ajoneuvoja. Tiedossa ei ole ainoa-
20305:                                                       takaan tapausta, jossa nestekaasukäyttöisestä
20306:            Onko Hallitus tietoinen ympäristön         kuorma- tai linja-autosta olisi jouduttu suoritta-
20307:        ·kannalta kestämättömästä verotuskäy-          maan lisäveroa.
20308:         tännöstä, joka hidastaa erityisesti neste-       Nestekaasunkäyttö on ollut tähän asti lähinnä
20309:         kaasubussituotannon kehittämistä ja nii-      kehitystoimintaan liittyvää ja kyseessä on ollut
20310:         den käyttöönottoa sekä vaikeuttaa die-        vain harvoja ajoneuvoja. Jos nestekaasun käyttö
20311:         sellinja-autojen muuttamista nestekaasu-      linja-autoissa laajenisi nykyisestä kehittely- ja
20312:         käyttöisiksi, ja                              tutkimusvaiheesta varsinaiseen kaupallistuvaan
20313:            mitä Hallitus aikoo tehdä mahdollis-       vaiheeseen, olisi asianmukaista siirtää edellä
20314:         taakseen kaasukäyttöisten linja-autojen       mainittu verotuskäytäntö valtiovarainministe-
20315:         kehittämisen ja niiden käyttöönoton?          riön yksittäistapauksissa antamista päätöksistä
20316:                                                       lain tasolle. Moottoriajoneuvoverolaissa olisi sil-
20317:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          loin aiheellista säätää myös tietyt, parasta tek-
20318: vasti seuraavaa:                                      niikkaa edellyttävät päästörajat yhdeksi verotto-
20319:                                                       muuden edellytykseksi. Tekniikan koko ajan ke-
20320:    Moottoriajoneuvoverolain 14 §:ssä sääde-           hittyessä ei tässä vaiheessa ole haluttu perustaa
20321: tään, että nestekaasun käytöstä on aina suoritet-     säännöksiä johonkin ehkä nopeastikin vanhen-
20322: tava moottoriajoneuvoveron lisävero. Säännös          tuvaan päästötasoon vain yhtä tai muutamaa
20323: on ajalta, jolloin ajoneuvoissa pyrittiin käyttä-     ajoneuvoa silmällä pitäen.
20324: mään polttoainekustannusten säästämiseksi eri-           Sellaista verotuskäytäntöä ei siten ole olemas-
20325: tyisesti bensiinin sijasta polttoaineena nestekaa-    sa, joka olisi jollakin tavoin estänyt nestekaasu-
20326: sua. Nestekaasun käyttö ympäristösyistä raskai-       ajoneuvojen kehittelyä tai vaikeuttaisi kehittelyn
20327: den ajoneuvojen polttoaineena on vasta viime          tulosten hyödyntämistä kaupallistuvassa laajuu-
20328: vuosien aikana tullut yhä ajankohtaisemmaksi.         dessa. Valtiovarainministeriö on eri yhteyksissä
20329: Tätä kehitystä on seurattu mielenkiinnolla myös       pyrkinyt tiedottaruaan raskaita nestekaasuajo-
20330: valtiovarainministeriössä.                            neuvoja käyttäville liikennöitsijöille sekä alan
20331:    Kysymyksessä tarkoitettu verotuskäytäntö           tutkimuslaitoksille ympäristöperusteisesta pää-
20332: on kuitenkin jo pitkään ollut se, ettei nestekaasu-   töskäytännöstään. Jos nestekaasukäyttöisten
20333: käyttöisistä linja-autoista ole jouduttu suoritta-    kuorma- tai linja-autojen määrä kasvaa jatkossa
20334: maan lisäveroa. Valtiovarainministeriö on             siten, ettei nykyistä päätöskäytäntöä voitaisi jat-
20335: myöntänyt moottoriajoneuvoverolain antamin            kaa, valtiovarainministeriö tulee valmistelemaan
20336: valtuuksin käytännössä kaikille sitä hakeneille       tarvittavat muutokset asianomaiseen verolakiin.
20337: 
20338:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
20339: 
20340:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
20341:                                             KK 944/1997 vp                                                 3
20342: 
20343: 
20344: 
20345: 
20346:                                         Tili Riksdagens Talman
20347: 
20348:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       gällt flytgasdrivna lastbilar eller bussar. De kret-
20349: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        sar som använder eller eventuellt kunde börja
20350: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      använda denna typ av fordon har varit mycket
20351: man Pentti Tiusanen m.fl. undertecknade spörs-        väl medvetna om detta. Finansministeriet känner
20352: må1944:                                               inte till ett enda fall där tilläggsskatt har tagits ut
20353:                                                       för flytgasdrivna lastbilar eller bussar.
20354:           Är Regeringen medveten om den mil-              Hittills har flytgas främst använts i anknyt-
20355:        jömässigt ohållbara beskattningspraxis         ning tili produktutveckling, och de berörda for-
20356:        som bromsar upp utvecklingen i synner-         donen har varit få. Om användningen av flytgas i
20357:        het inom produktionen av flytgasdrivna         bussar utvidgas i kommersiell riktning frän det
20358:        bussar och ibruktagandet av sådana bus-        nuvarande utvecklings- och forskningsstadiet,
20359:        sar samt försvårar en ombyggnad av die-        vore det ändamålsenligt att i fräga om nämnda
20360:        se1drivna bussar tili flytgasdrivna, och       beskattningspraxis övergå till bestämmelser i lag
20361:           vad ämnar Regeringen göra för att           i stället för att finansministeriet utfårdar beslut i
20362:        möj1iggöra utveck1ing och ibruktagande         enskilda fall. Då vore det också motiverat att i
20363:        av gasdrivna bussar?                           lagen om skatt pä motorfordon som ett villkor
20364:                                                       för skattefrihet fastställa vissa utsläppsgränser
20365:   Som svar på detta spörsmä1 fär jag vördsamt         som förutsätter den bästa tekniken. Eftersom
20366: anföra fö1jande:                                      tekniken hela tiden gär framät har man inte i
20367:                                                       detta läge för endast ett eller nägra få fordons
20368:    En1igt 14 § 1agen om skatt pä motorfordon          skull velat utfårda bestämmelser som baserar sig
20369: skall utöver skatten pä motorfordon alltid beta-      pä en utsläppsnivä som kanske snabbt blir för-
20370: las tilläggsskatt, om flytgas används som bränsle.    åldrad.
20371: Bestämmelsen härstammar frän den tid dä man               Det existerar således inte en sådan beskatt-
20372: försökte dra ner pä bränslekostnaderna genom          ningspraxis som pä något sätt skulle ha hindrat
20373: att använda flytgas som bränsle i fordon, i syn-      utvecklingen av flytgasdrivna fordon eller gjort
20374: nerhet i stället för bensin. Först under de senaste   det svärare att utnyttja resultaten av produktut-
20375: ären har det blivit alltmer aktuellt att med tanke    vecklingen i kommersiell omfattning. Finansmi-
20376: på miljön använda flytgas som bränsle i tunga         nisteriet har vid olika tillfållen försökt informera
20377: fordon. Också finansministeriet har med intresse      äkare som använder tunga flytgasdrivna fordon
20378: gett akt på denna utveckling.                         samt forskningsinstitutioner inom branschen om
20379:    Den beskattningspraxis som avses i spörsmä-        sin miljöbaserade beslutspraxis. Om antalet flyt-
20380: let har dock redan länge varit att ingen tilläggs-    gasdrivna lastbilar och bussar ökar så mycket i
20381: skatt behöver betalas för flytgasdrivna bussar. I     framtiden att nuvarande beslutspraxis mäste
20382: praktiken har finansministeriet med stöd av be-       frängäs, kommer finansministeriet att bereda
20383: myndiganden i lagen om skatt pä motorfordon           nödvändiga ändringar av den aktuella skattela-
20384: beviljat alla som ansökt om det befrielse från        gen.
20385: skyldigheten att betala tilläggsskatt, när det har
20386: 
20387:      Helsingforsden 31 oktober 1997
20388: 
20389:                                                                               Minister Jouko Skinnari
20390:                                           KK 945/1997 vp
20391: 
20392: Kirjallinen kysymys 945
20393: 
20394: 
20395: 
20396: 
20397:                                   Liisa Hyssälä lkesk: Kasvukeskuksen vuokra-asuntokannan pa-
20398:                                       rantamisesta
20399: 
20400: 
20401:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20402: 
20403:    "Rakentamista ei pidä tukea edes työllisyys-     koko ajan. Kasvu jatkuu myös ensi vuonna ja
20404: syistä", sanoi valtiovarainministeriön budjetti-    vuokrataso nousee. Ilman leikkauksiakin kasvu-
20405: päällikkö Erkki Virtanen Rakennus-lehdessä          keskuksissa näkyvät jo vuokra-asuntojen puut-
20406: 18.9.1997, vaikka ministeriössäkin hyvin tiede-     teesta johtuvat sosiaaliset ongelmat. Muutto-
20407: tään, että yksi mies rakennustyömaalla työllistää   suunta työn perään on tosiasia. Uudellemaalle
20408: ainakin kaksi muualla.                              arvioidaan tulevan työnhakuun vuoteen 2020
20409:    Työttömyyskortistoissa olevien yli 30 000 ra-    mennessä yli 300 000 ihmistä eli joka vuosi noin
20410: kennusalan työttömän joukossa oli syyskuun          15 000. Heille kaikille tulisi saada kunnolliset
20411: alussa noin 4 600 rakennusmestaria, 2 850 raken-    asunnot.
20412: nusinsinööriä, 500 diplomi-insinööriä ja 650 ark-      Vuokra-asuntojen tuki on mennyt suurelta
20413: kitehtia.                                           osin asukkaille alhaisena vuokratasona, eikä ra-
20414:    Valtion tuella vuonna 1998 rakennettavien        kentajille.
20415: 15 800 asunnon tavoite ei tule toteutumaan. Nii-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20416: tä varten varatut 6,5 mrd. markkaa riittävät tus-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20417: kin 10 000 asunnon rakentamiseen valtiovarain-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20418: ministeriön tekemien leikkausten jälkeen. Kulu-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20419: vana vuonna vastaavat luvut olivat II ,5 mrd.
20420: markkaa ja 20 000 uutta asuntoa. Vähennykset                  Onko valtiovarainministeriön tarkoi-
20421: hidastavat jo tällä hetkellä monen asuntokoh-              tuksena todella tukea vuokratason nosta-
20422: teen toteuttamista.                                        mista ja edistää bisneksen tekemistä
20423:    Myös pikaisesti korjattavien "homekohtei-               vuokra-asunnoilla, ja
20424: den" kunnostus hidastuu. Selvityksen mukaan                   miksi Hallitus ei kanna vastuuta ra-
20425: pääkaupunkiseudulla on asuntojonossa noin                  kennusalan työttömistä eikä vuokra-
20426: 27 000 hakijaa, Tampereella 2 000, Oulussa 1 700           asuntojen saamisesta nuorille ja vähäva-
20427: ja Kuopiossa 3 100, ja jonojen pituus kasvaa               raisille?
20428: 
20429:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
20430:                                          Liisa Hyssälä /kesk
20431: 
20432: 
20433: 
20434: 
20435: 270136
20436: 2                                           KK 945/1997 vp
20437: 
20438: 
20439: 
20440: 
20441:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20442: 
20443:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ti paranevalle uralle huolimatta siitä, että auto-
20444: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         maatio on samanaikaisesti lisännyt ihmistyön
20445: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tuottavuutta ennätysmäisen nopeasti ja laaja-
20446: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       alaisesti. Myös valtiontalouden velkaantumis-
20447: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        vauhtia on pystytty ripeästi hidastamaan. Ensi
20448: 945:                                                  vuosi on ensimmäinen, jonka aikana valtionta-
20449:                                                       louden velkaantumisaste eli valtionvelan ja brut-
20450:           Onko valtiovarainministeriön tarkoi-        tokansantuotteen suhde jo supistuu, vaikka ve-
20451:        tuksena todella tukea vuokratason nos-         lan kokonaismäärä vielä kasvaakin.
20452:        tamista ja edistää bisneksen tekemistä             Erityisen myönteiseksi on kehitys onnistuttu
20453:        vuokra asunnoilla, ja                          kääntämään rakennusalalla. Ratkaisevia tekijöi-
20454:           miksi Hallitus ei kanna vastuuta ra-        tä ovat tässä ensi vaiheessa olleet hallitusohjel-
20455:        kennusalan työttömistä eikä vuokra-            man pohjalta valmistellut alan erityiset suorat ja
20456:        asuntojen saamisesta nuorille ja vähäva-       mittavat elvytystoimet, joilla rakennuspalvelujen
20457:        raisille?                                      kysyntää ja työllisyyttä voitiin valtion panostuk-
20458:                                                       sin lisätä ripeästi muun investointikysynnän ol-
20459:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          lessa laimeaa.
20460: vasti seuraavaa:                                         Vielä suurempi vaikutus rakennusalan työlli-
20461:                                                       syyteen ja rakennustoiminnan määrään on jat-
20462:    Kysymys perusteluineen pohjautuu, kuten sii-       kossa niillä laaja-alaisilla toimilla, joilla on pyrit-
20463: nä on viitattukin, sanomalehtiartikkeliin. Kysy-      ty turvaamaan investoinneille ja uusien työpaik-
20464: myksen perusteluissa haastattelulainaukseksi          kojen synnylle edullisten olosuhteiden saavutta-
20465: merkitty artikkelin otsikko on toimittajan oma        minen. Näitä ovat olleet erityisesti inflaation ja
20466: tulkinta ja sellaisenaan harhatulkinnoille valitet-   valtion velkaantumisen hillintä sekä perusedelly-
20467: tavan altis, kuten myös sekä kysymys että toi-        tysten luominen Suomen liittymiselle niin päätet-
20468: saalta artikkelin selkeät haastattelulainaukset       täessä Euroopan talous- ja rahaliittoon, joilla
20469: osoittavat.                                           toimilla korkotason suotuisa kehitys on voitu
20470:    Kysymys koskee hallituksen asunto- ja työlli-      varmistaa.
20471: syyspolitiikkaa. Kun se kuitenkin on osoitettu            Talonrakennustoiminnan noin 15 prosentiksi
20472: valtiovarainministeriölle, asiaa tarkastellaan        kiihtynyt kasvuvauhti, joka ylittää ennakkoar-
20473: seuraavassa talouspolitiikan tavoitteiden ja val-     viot, on kuluvana vuonna alkanut johtaa selke-
20474: mistelun näkökulmasta.                                ään kysyntäinflaatioon. Urakkahinnat ovat pää-
20475:    Hallitus on hallitusohjelmassaan asettanut ta-     kaupunkiseudulla nousseet vuodessa noin 15 %
20476: louspolitiikan perustavoitteeksi laman aikana         ja valtion tukeman asuntotuotannonkin kustan-
20477: romahtaneen työllisyyden parantamisen kestä-          nukset 12 kuukauden liukuvana keskiarvona
20478: vällä tavalla: toisin sanoen sellaisen vahvan ta-     noin 7 %, mikä sekin on kestämättömän nopeaa.
20479: loudellisen kasvun saavuttamisen ja ylläpitämi-          Jotta tavoiteltu rakentamisen kestävä kasvu ei
20480: sen,joka synnyttää terveellä pohjalla olevia uusia    kuihdu nopean hintojennousun tukahduttamak-
20481: työpaikkoja 1990-luvun alkuvuosina monilta            si lyhytaikaiseksi kasvusykäykseksi, on valtion
20482: osin ilmeisen pysyvästi menetettyjen tilalle. Sa-     tukeman rakentamisen määrää välttämätöntä
20483: malla keskeiseksi tavoitteeksi asetettiin laman       sopeuttaa elvytystarkoituksessa nostetulta poik-
20484: aikana kestämättömäksi päässeen valtiontalou-         keuksellisen korkealta tasoltaan uuden tilanteen
20485: den velkaantumisvauhdin pysäyttäminen.                vaatimuksiin.
20486:    Em. tavoitteissa on onnistuttu jopa eurooppa-          On kuitenkin huomattava, että ellei hintakehi-
20487: laisen mittapuun mukaan hyvin, varsinkin kun          tys sitä jatkossa estä, vuonna 1998 on asuntora-
20488: otetaan huomioon lähtökohtatilanteen vaikeus.         kentamisen arava- ja korkotukivaltuutta talous-
20489: Taloutemme kasvu on vahvimpia Euroopan                arvioesityksen perusteella käytettävissä yhteensä
20490: unionin jäsenmaista. Työllisyys on saatu vakaas-      yli 400 milj. markkaa enemmän kuin sitä käytet-
20491:                                           KK 945/1997 vp                                              3
20492: 
20493: tiin vuonna 1995, vaikka talonrakennusinves-        hyötyisivät kaikki vuokra-asuntojen tarvitsija-
20494: tointien kokonaismäärän ennustetaan olevan          ryhmät,joista merkittävimmän muodostavat tu-
20495: ensi vuonna käyvin hinnoinjopa yli 45% eli yli 17   levaisuudessakin sellaiset nuoret sekä pieni- ja
20496: mrd. mk suurempi kuin vuonna 1995.                  keskituloiset, joilla tulot eivät riitä omistusasun-
20497:     Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjon-     non hankkimiseen.
20498: nan ja edellytysten kannalta ratkaiseva askel on        Mitä taas erityisiin sosiaalisiin vuokra-asun-
20499: otettu purettaessa vuokrasääntely. Maamme           toihin tulee, eduskunta on hyväksynyt lakiesityk-
20500: vuokra-asuntokanta onkin kasvanut tämän seu-        sen,jolla käyttörajoituksista vapautumassa ollei-
20501: rauksena ja uusien vuokra-asuntojen tuotannon       den yhteiskunnan tuella rakennettujen vuokra-
20502: tuloksena kuluvalla vuosikymmenellä noin            asuntojen käyttöä aravavuokra-asuntoinajatke-
20503: 140 000 asunnolla eli suuremmaksi kuin se on        taan kymmenellä vuodella, mikä on erityisen tär-
20504: koskaan ollut.                                      keääjuuri nuorten ja vähävaraisimpien asunnon-
20505:     Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen toimin-     tarvitsijoiden kannalta. Myös vuoden 1998 ta-
20506: taedellytysten säilyttäminen turvaisi sen, että     lousarvioesitykseen sisältyvien uusien valtuuk-
20507: kansantalouden kasvaneen säästämisasteen syn-       sien käyttöä on tarkoitus painottaa juuri sosiaa-
20508: nyttämää investointivoimaa voisi suuntautua         lisiin vuokra-asuntoihin, kuten talousarvioesi-
20509: myös vapaarahoitteisen vuokra-asuntokannan          tyksen perusteluissa on todettu.
20510: ylläpitoon ja kasvattamiseen. Tästä puolestaan
20511:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
20512: 
20513:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
20514: 4                                            KK 945/1997 vp
20515: 
20516: 
20517: 
20518: 
20519:                                          Tili Riksdagens Talman
20520: 
20521:    r det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       unionens medlemsländer. Sysselsättningen har
20522: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         hela tiden förbättrats trots att automationen
20523: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samtidigt har ökat produktiviteten hos mänskligt
20524: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr            arbete rekordsnabbt och på de flesta områden.
20525: 945:                                                   Också skuldsättningstakten i fråga om statseko-
20526:                                                        nomin har man raskt lyckats sänka. Nästa år
20527:            Har finansministeriet verkligen för av-     kommer att vara det första under vilket statseko-
20528:         sikt att understöda en höjning av hyresni-     nomins skuldsättningsgrad, dvs. förhållandet
20529:         vån och främja möjligheterna att göra          mellan statsskulden och bruttonationalproduk-
20530:         business med hyresbostäder, och                ten, minskar även om skulden som helhet ännu
20531:            varför bär Regeringen inget ansvar för      växer.
20532:         de arbetslösa inom byggbranschen eller             Särskilt väl har man lyckats vända utveckling-
20533:         för de ungas och mindre bemedlades bo-         en inom byggbranschen. Avgörande betydelse
20534:         stadssituation?                                har i första hand de branschspecifika, direkta och
20535:                                                        omfattande stimulansåtgärder haft som beretts
20536:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utgående från regeringsprogrammet och genom
20537: anföra följande:                                       vilka man med satsningar från statens sida raskt
20538:                                                        kunde öka efterfrågan på byggtjänster och för-
20539:     Spörsmålet och motiveringen tili det baserar       bättra sysselsättningen, medan efterfrågan på in-
20540: sig, såsom det också uppges i motiveringen, på en      vesteringar inom andra sektorer var svag.
20541: tidningsartikel. Artikelrubriken, som i motive-            En ännu större effekt på sysselsättningen inom
20542: ringen har betecknats som ett citat ur en intervju,    byggbranschen och på byggverksamhetens om-
20543: är redaktörens egen tolkning och kan som sådan         fång har i fortsättningen de vittomfattande åtgär-
20544: beklagligt nog mycket lätt misstolkas, vilket både     der genom vilka man har försökt skapa fördelak-
20545: spörsmålet och artikelns klara intervjucitat bevi-     tiga förhållanden för investeringar och nya ar-
20546: sar.                                                   betsplatser. Särskilt har man haft som mål att
20547:     Spörsmålet gäller regeringens bostads- och         stävja inflationen och statens skuldsättning samt
20548: sysselsättningspolitik. Då det emellertid har rik-     att skapa grundförutsättningar för Finlands an-
20549: tats tili finansministeriet, granskas frågan i det     slutning tili den ekonomiska och monetära uni o-
20550: följande mot bakgrunden av målen för och be-           nen i Europa, när beslut om detta fattas. Genom
20551: redningen av den ekonomiska politiken.                 dessa åtgärder har man kunnat säkra en gynnsam
20552:     1 sitt regeringsprogram har regeringen ställt      utveckling av räntenivån.
20553: som grundläggande mål för sin ekonomiska poli-             Tillväxttakten på ca 15% inom husbyggnads-
20554: tik att sysselsättningsläget, som försämrades          branschen, vilket överstiger förhandsbedöm-
20555: kraftigt under recessionen, skall hjälpas upp på       ningarna, har under det gångna året börjat leda
20556: ett hållbart sätt; m.a.o. är målet att uppnå och       tili en klar inflation när det gäller efterfrågan.
20557: upprätthålla en så kraftig ekonomisk tiliväxt, att     Entreprenadpriserna har i huvudstadsregionen
20558: nya arbetsplatser som vilar på en sund grund           under ett år stigit med ungefår 15 % och också
20559: uppstår och ersätter arbetsplatser som under de        kostnaderna för den av staten stödda bostads-
20560: första åren av 1990-talet tili många delar uppen-      produktionen har under de senaste 12 månader-
20561: barligen för alltid gick förlorade. Samtidigt ställ-   na stigit med i medeltal ca 7 %, vilket också pekar
20562: des som ett centralt mål att statsekonomins            på en ohållbart snabb utveckling.
20563: skuldsättningstakt, som under recessionen blivit           För att målet med en hållbar ökning av bygg-
20564: ohållbar, skulle bromsas upp.                          verksamheten inte skall bli en kortvarig tiliväxt-
20565:     1 fråga om dessa mål har man t.o.m. med            topp som avtar i och med den snabba prissteg-
20566: europeisk måttstock lyckats väl, särskilt när man      ringen är det nödvändigt att anpassa den stats-
20567: beaktar det svåra utgångsläget. Vår ekonomiska         stödda byggenskapen från den exceptionellt
20568: tiliväxt är en av de starkaste bland Europeiska        höga nivå som den har höjts tili, i syfte att stimu-
20569:                                             KK 945/1997 vp                                                 5
20570: 
20571: 1era byggbranschen, tili de krav som den nya          kommer av den växande sparkvoten inom sam-
20572: situationen ställer.                                  hällsekonomin skulle kunna inriktas också på
20573:    Man bör likvä1 notera att det, såvida inte pris-   underhåll och en ökning av fritt finansierade
20574: utveck1ingen i fortsättningen b1ir ett hinder, år     hyresbostäder. Detta skulle å sin sida gagna alla
20575: 1998 enligt budgetpropositionen finns samman-         dem som är i behov av hyresbostäder, och b1and
20576: 1agt över 400 mi1j. mk mera arava- och ränte-         dessa kommer den största gruppen också i fort-
20577: stödsfullmakter att använda för bostadsbyggen         sättningen att utgöras av sådana unga och små-
20578: än vad som användes 1995, även om det tota1a          och mede1inkomsttagare som inte har råd att
20579: be1oppet av husbyggnadsinvesteringarna nästa          skaffa sig en ägarbostad.
20580: år med gängse priser förutspås vara t.o.m. över          När det gäller frågan om särski1da socia1a
20581: 45%, dvs. mer än 17 mrd. mk större än 1995.           hyresbostäder har riksdagen godkänt ett 1agför-
20582:    Det avgörande steget i fråga om utbudet på         s1ag som innebär att systemet med att såsom
20583: fritt finansierade hyresbostäder och förutsätt-       aravabostäder utnyttja hyresbostäder som
20584: ningarna för sådana bostäder togs i och med att       byggts med samhällets stöd och som befriats från
20585: hyresreg1eringen avskaffades. Anta1et hyresbo-        restriktioner i fråga om användningen fortsätter
20586: städer i vårt 1and har ökat med ca 140 000 bostä-     ytterligare tio år, vi1ket är särski1t viktigt för just
20587: der som en fö1jd av detta och som ett resu1tat av     unga och mindre bemed1ade bostadsbehövande.
20588: produktionen av nya hyresbostäder under 1990-         A vsikten är också att de nya fullmakter som
20589: ta1et och är därmed större än någonsin tidigare.      ingår i budgetpropositionen för 1998 huvudsak1i-
20590:    Om man 1yckas bevara verksamhetsbetinge1-          gen skall användas tili socia1a hyresbostäder, vi1-
20591: serna för fritt finansierade hyresbostäder skulle     ket framhålls i motiveringen tili budgetproposi-
20592: detta trygga att den investeringskraft som upp-       tionen.
20593: 
20594:      He1singfors den 21 oktober 1997
20595: 
20596:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
20597:                     j
20598: 
20599:                     j
20600: 
20601:                 j
20602: 
20603:                 j
20604: 
20605:             j
20606: 
20607:             j
20608: 
20609:         j
20610: 
20611:         j
20612: 
20613:     j
20614: 
20615:     j
20616: 
20617: j
20618: 
20619: j
20620:                                            KK 946/1997 vp
20621: 
20622: Kirjallinen kysymys 946
20623: 
20624: 
20625: 
20626: 
20627:                                   Ossi Korteniemi /kesk: Vaikeavammaisten kuntoutusmatkojen kor-
20628:                                       vaamisesta
20629: 
20630: 
20631:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20632: 
20633:    Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-        set palvelut, sairaalamaksut ja sairaalamatkojen
20634: tuksesta annettuun lakiin (61011991) lisättiin       omavastuuosuudet sekä avustajakulut
20635: vuoden 1995 joulukuussa (1504/1995) uusi 7 a §.         Omavastuuosuuden poistaminen ei ole mer-
20636: Uudistus tuli voimaan vuoden 1996 tammikuun          kittävä ratkaisu valtiontalouden kannalta. Kui-
20637: alusta. 7 a §:n myötä kuntoutukseen osallistujille   tenkin vaikeavammaisille asia on taloudellisesti
20638: asetettiin velvollisuus kuntoutusmatkoihin osal-     ja periaatteellisesti tärkeä.
20639: listumiseen vuotuisella 900 markan osuudella            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20640: (vuotuinen omavastuuosuus). Aikaisemmin              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20641: omavastuuosuutta ei ollut.                           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20642:     Vaikeavammaiset kokevat kyseisen lainkoh-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20643: dan yleisesti epäoikeudenmukaisena ja kohtuut-
20644: tomana. Näin siksi, että heidän elinkustannuk-                 Onko Hallituksella suunnitelmia pois-
20645: sensa muodostuvat muutoinkin huomattavasti                  taa vaikeavammaisten taloutta kohtuut-
20646: suuremmiksi keskivertokansalaisiin nähden.                  tomasti rasittava kuntoutusmatkojen
20647: Vaikeavammaisille lisäkustannuksia aiheuttavat              omavastuuosuus?
20648: muun muassa lääkekulut, erilaiset lisämaksulli-
20649: 
20650:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
20651: 
20652:                                         Ossi Korteniemi /kesk
20653: 
20654: 
20655: 
20656: 
20657: 270136
20658: 2                                           KK 946/1997 vp
20659: 
20660: 
20661: 
20662: 
20663:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20664: 
20665:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        densuuntaiselta matkalta 45 markkaa, jolloin
20666: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         matkakustannukset korvataan omavastuuosuu-
20667: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       den ylittävältä osalta. Mikäli kuntoutujan mat-
20668: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        kakustannusten omavastuuosuudet kalenteri-
20669: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vuoden aikana ylittävät 900 markkaa, korvataan
20670: n:o 946:                                              tämän määrän ylittävät matkakustannukset ko-
20671:                                                       konaisuudessaan. Muutosta on pidettävä perus-
20672:           Onko Hallituksella suunnitelmia pois-       teltuna, koska työkyvyttömät eläkkeensaajat ja
20673:        taa vaikeavammaisten taloutta kohtuut-         sairausvakuutuslain päivärahalla olevat joutu-
20674:        tomasti rasittava kuntoustusmatkojen           vat sairaalaan tai kuntouslaitokseen mennessään
20675:        omavastuuosuus?                                osallistumaan samalla tavoin niistä aiheutuviin
20676:                                                       matkakustannuksiin.
20677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Ammatillisessa kuntoutuksessa olevien kun-
20678: vasti seuraavaa:                                      toutujien päivittäisistä koulumatkoista aiheutu-
20679:                                                       neita matkakustannuksia ei kuitenkaan korvata.
20680:    Kuntoutuksella tarkoitetaan yleensä toimen-        Kyse on uuden ammatin hankkimiseen liittyvistä
20681: piteitä, joilla pyritään edistämään vajaakuntoi-      menoista, joita ei korvata sairauteen tai työky-
20682: sen tai vammaisen henkilön työssä suoriutumis-        vyttömyyteen tarkoitetuista julkisista varoista.
20683: ta, työhön paluuta, sosiaalista toimintakykyä ja      Näihin matkakustannuksiin voi saada korvausta
20684: mahdollisimman hyvää omatoimista suoriutu-            valtion varoista opintososiaalisin perustein luki-
20685: mista. Kuntoutus voi olla kasvatuksellista, lää-      oiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoi-
20686: kinnällistä, ammatillista tai sosiaalista.            den koulumatkatuesta annetussa laissa tarkem-
20687:    Vaikeavammaisten kuntouksellinen asema             min säädetyin edellytyksin. Laki tuli voimaan
20688: korostui vuoden 1991 lainsäädännön uudistuk-          1.7.1997.
20689: sessa, jossa työssä käyvälle tai opiskelevalle vai-      Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii kaikin ta-
20690: keavammaiselle annettiin toimeentuloa tukeva-         voin tukemaan myös vaikeavammaisten omatoi-
20691: na etuutena vammaistukea ja vaikeavammaiselle         mista suoriutumista ja mahdollisuutta suoriutua
20692: eläkkeensaajalle eläkkeensaajan hoitotukea.           itse toimeentulostaan. Sosiaali- ja terveysminis-
20693: Näiden etuuksien tarkoituksena on tasoittaa           teriö asetti 28.3.1996 työryhmän, jonka tehtävä-
20694: vammasta tai sairaudesta henkilölle aiheutuvia        nä oli selvittää mm. tulonsiirto- ja maksupolitii-
20695: lisäkustannuksia. Kansaneläkelaitoksen tehtä-         kan kokonaisuus vammaisten henkilöiden kan-
20696: väksi säädettiin sittemmin vaikeavammaisten           nalta kiinnittäen erityistä huomiota siihen, miten
20697: sekä ammatillinen että lääkinnällinen kuntoutus.      tulonsiirrot ja maksupolitiikka kannustavat työ-
20698:    Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-         ja toimintakyvyn ylläpitämiseen ja miten järjes-
20699: tuksesta annetun lain 2 §:ssä säädetään vajaa-        telmät toimivat joustavasti niin, ettei väliinpu-
20700: kuntoisen ammatillisesta kuntoutuksesta ja            toamisia tapahdu. Työryhmä otti nimekseen
20701: 3 §:ssä vaikeavammaisten lääkinnällisestä kun-        Vammaistyöryhmä 1996 ja se jätti muistionsa
20702: toutuksesta.                                          sosiaali- ja terveysministeriölle 28.2.1997. Valta-
20703:    Kansaneläkelaitoksen järjestämästä kuntou-         kunnallinen vammaisneuvosto oli työryhmässä
20704: tuksesta annetun asetuksen (1161/1991) 7 §:n pe-      edustettuna ja työryhmä kuuli työnsä aikana eri
20705: rusteella kuntoutujalle korvataan kuntoutukses-       vammaisjärjestöjä. Työryhmä päätyi esittämään
20706: ta aiheutuvat tarpeelliset ja kohtuulliset kustan-    kehittämissuosituksina mm., että vaikeavam-
20707: nukset täysimääräisesti. Matkakustannusten            maisten ihmisten selviytymisen kannalta välttä-
20708: osalta tuli 1.1.1996lukien voimaan uusi KKL:n         mättömien erityispalvelujen tulee olla maksutto-
20709: 7 a §, jonka mukaan kuntoutuksen matkakus-            mia. Myöskään vammaisetuuksien saamisen ja
20710: tannuksilla on vastaavat omavastuuosuudet             vaikeavammaisuuteen liittyvien välineiden käy-
20711: kuin sairausvakuutuksen matkakustannuksilla.          tön ei tulisi nostaa asiakasmaksuja ja omavas-
20712: Kuntoutujan omavastuuosuus on kultakin yh-            tuuosuuksia. Yleisten, kaikille väestönryhmille
20713:                                           KK 946/1997 vp                                               3
20714: 
20715: tarkoitettujen palveluiden käytöstä vammaisten      töön sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen mak-
20716: henkilöiden tulee yhdenvertaisuusperiaatteen        sukatto, jonka piiriin otettaisiin kattavasti kes-
20717: mukaisesti maksaa vastaavat maksut kuin mui-        keisimmät maksut ja omavastuuosuudet mu-
20718: den väestöryhmien. Maksupolitiikan osalta työ-      kaan lukien lääkekustannukset
20719: ryhmä totesi, että maksut ja omavastuuosuudet          Tässä kysymyksessä esitettyyn on tarkoituk-
20720: tulisi mitoittaa niin, että avo- ja välimuotoiset   senmukaista ottaa kantaa, kun vammaistyöryh-
20721: palvelut eivät tule asiakkaille laitoshoitoa kal-   män ehdotuksia valmistellaan tarvittaviksi lain-
20722: liimmiksi. Työryhmä esitti myös selvitettäväksi,    säädäntömuutoksiksi.
20723: onko mahdollisuuksia ottaa avohoidossa käyt-
20724:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
20725: 
20726:                                                             Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
20727:                                                                  ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20728: 4                                           KK 946/1997 vp
20729: 
20730: 
20731: 
20732: 
20733:                                         Tili Riksdagens Talman
20734: 
20735:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      som rehabiliteringen medför desamma som för
20736: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        resekostnaderna inom sjukförsäkringen. Reha-
20737: 1em av statsrådet översänt foljande av riksdags-      biliteringsklientens självriskandel är 45 mk för en
20738: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr         resa i en riktning, och resekostnaderna ersätts då
20739: 946:                                                  till den del de överstiger självriskandelen. Om
20740:                                                       rehabiliteringsklientens självriskandelar för rese-
20741:           Har Regeringen p1aner på att slopa          kostnader som rehabiliteringen medför översti-
20742:        självriskandelen i fråga om resekost-          ger 900 mk under ett och samma kalenderår, skall
20743:        naderna för rehabiliteringen eftersom den      den del av resekostnaderna som överstiger detta
20744:        på ett oskäligt sätt belastar de gravt han-    belopp ersättas i sin helhet. Ändringen bör anses
20745:        dikappades ekonomi?                            vara motiverad eftersom arbetsoförmögna pen-
20746:                                                       sionstagare och de som får dagpenning enligt
20747:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sjukförsäkringslagen måste delta i resekost-
20748: anföra följande:                                      naderna på samma sätt när de åker till sjukhus
20749:                                                       eller till en rehabiliteringsinrättning.
20750:     Med rehabilitering avses i allmänhet åtgärder         Resekostnader som de dagliga skolresorna
20751: som syftar till att främja de funktionshämmades       medför för en rehabiliteringsklient inom yrkesin-
20752: eller handikappades förutsättningar att klara sig     riktad rehabilitering ersätts dock inte. Här är det
20753: i arbetet, deras återgång till arbetet och deras      fråga om utgifter för att skaffa sig ett nytt yrke,
20754: sociala funktionsförmåga samt till att förbättra      vilka inte ersätts med de offentliga medel som är
20755: deras förmåga att reda sig på egen hand. Rehabi-      avsedda för sjukdom eller arbetsoförmåga.
20756: literingen kan vara pedagogisk, medicinsk, yr-        Dessa resekostnader kan ersättas med statsmedel
20757: kesinriktad eller social rehabilitering.              av studiesociala skäl på de villkor som anges
20758:     Rehabiliteringen för gravt handikappade ac-       närmare i lagen om stöd för skolresor för stude-
20759: centuerades i samband med lagstiftningsrefor-         rande i gymnasier och yrkesläroanstalter. Lagen
20760: men 1991. Genom reformen fick de gravt handi-         trädde i kraft den 1 juli 1997.
20761: kappade som arbetar eller studerar handikappbi-           Social- och hälsovårdsministeriet försöker på
20762: drag som stöd för utkomsten och gravt handi-          allt sätt stöda även de gravt handikappades möj-
20763: kappade pensionstagare fick vårdbidrag för pen-       ligheter att reda sig på egen hand och att själva få
20764: sionstagare. Förmånerna syftar till att utjämna       sin utkomst tryggad. Social- och hälsovårdsmi-
20765: de merkostnader som åsamkas en person på              nisteriet tillsatte den 28 mars 1996 en arbetsgrupp
20766: grund av sjukdom eller skada. Senare bestämdes        för att utreda bl.a. inkomstöverförings- och av-
20767: att folkpensionsanstalten skall sköta både den        giftspolitiken som en helhet från de handikappa-
20768: yrkesinriktade och den medicinska rehabilite-         des synvinkel med särskild hänsyn till hur in-
20769: ringen för gravt handikappade.                        komstöverföringarna och avgiftspolitiken stöder
20770:     1 2 § lagen om rehabilitering som ordnas av       upprätthållandet av arbets- och funktionsförmå-
20771: folkpensionsanstalten bestäms om yrkesinriktad        gan och hur systemen fungerar smidigt utan att
20772: rehabilitering för handikappade, och i 3 § be-        någon blir lidande. Arbetsgruppen, som kallade
20773: stäms om medicinsk rehabilitering för gravt han-      sig handikapparbetsgruppen '96, överlämnade
20774: dikappade.                                            sin promemoria till social- och hä1sovårdsminis-
20775:     Enligt 7 § förordningen om rehabilitering som     teriet den 28 februari 1997. Handikapprådet var
20776: ordnas av folkpensionsanstalten (1161/1991)           representerat i arbetsgruppen, och under arbetets
20777: skall rehabiliteringsklienten ersättas för de be-     gång hörde arbetsgruppen olika handikapporga-
20778: hövliga och skäliga kostnaderna för rehabilite-       nisationer. Som rekommendationer för utveck-
20779: ringen till fullt belopp. 1 lagen om rehabilitering   1ingen framförde arbetsgruppen bl.a. att de speci-
20780: som ordnas av folkpensionsanstalten trädde en         altjänster som är oumbärliga med tanke på de
20781: ny 7 a § i kraft den 1januari 1996. Enligt paragra-   gravt handikappades möjligheter att klara sig
20782: fen är självriskandelarna för de resekostnader        bör vara avgiftsfria. Klientavgifterna och själv-
20783:                                              KK 946/1997 vp                                             5
20784: 
20785: riskandelarna får inte heller höjas av att en handi-   inte blir dyrare för klienten än anstaltsvård. Ar-
20786: kappad får handikappförmåner eller använder            betsgruppen framförde även att det bör utredas
20787: redskap som hänför sig tili ett gravt handikapp.       om en övre gemensam avgiftsgräns för social-
20788: När en gravt handikappad använder allmänna             och hälsovården kan tas i bruk inom öppenvår-
20789: tjänster som är avsedda för alla befolkningsgrup-      den, viiken på ett övergripande sätt skulle omfat-
20790: per bör han i enlighet med jämlikhetsprincipen         ta de viktigaste avgifterna och självriskandelar-
20791: betala motsvarande avgifter som andra befolk-          na, inbegripet Iäkemedelskostnaderna.
20792: ningsgrupper. I fråga om avgiftspolitiken kon-             När handikapparbetsgruppens förslag bereds
20793: staterade arbetsgruppen att avgifterna och själv-      tili nödvändiga ändringar i lagstiftningen är det
20794: riskandelarna bör dimensioneras så att öppen-          ändamålsenligt att ta ställning tili det som fram-
20795: servicen och de mellanliggande serviceformerna         ställts i detta spörsmål.
20796:      Helsingfors den 28 oktober 1997
20797: 
20798:                                                 Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern,
20799:                                                                       minister Terttu Huttu-Juntunen
20800:             1
20801: 
20802: 
20803:             1
20804: 
20805: 
20806: 
20807: 
20808:         1
20809: 
20810: 
20811:         1
20812: 
20813: 
20814: 
20815: 
20816:     1
20817: 
20818: 
20819:     1
20820: 
20821: 
20822: 
20823: 
20824: 1
20825: 
20826: 
20827: 1
20828:                                             KK 947/1997 vp
20829: 
20830: Kirjallinen kysymys 947
20831: 
20832: 
20833: 
20834: 
20835:                                    Esko-Juhani Tennilä/va-r: Suvannon kylätien korjaamisesta Pelko-
20836:                                       senniemellä
20837: 
20838: 
20839:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20840: 
20841:    Suvannon kylä Pelkosenniemellä on yksi har-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20842: voista saksalaisten poltolta 1944-45 säästyneis-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
20843: tä maa1aiskylistä Lapissa. Vanhojen pirttien ja       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20844: muiden rakennusten kaunis kylä tarjoaakin erin-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20845: omaisia mahdollisuuksia matkailun kehittämi-
20846: selle. Kylään onkin syntynyt matkailutoimintaa:                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
20847: on mahdollisuuksia vuokrata mökkejä ja on                    ryhtyä esim. työllisyysrahojen ohjaami-
20848: mahdollisuus tehdä laivaristeily Kitiselle. Paikal-          seksi Suvannon kylätien kunnostamiseen
20849: lisen väen harmina ja matkailutoiminnan kehit-               Pelkosenniemellä?
20850: tämisen esteenä on kylälle johtavan tien surkea
20851: kunto. Varsinkin kelirikkaaikoina tie muistuttaa
20852: enemmän perunapeltoa kuin tietä.
20853:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
20854: 
20855:                                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
20856: 
20857: 
20858: 
20859: 
20860: 270136
20861: 2                                         KK 947/1997 vp
20862: 
20863: 
20864: 
20865: 
20866:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20867: 
20868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Suvannon kylä on kokonaisuudessaan "mu-
20869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       seokylä", jota automatkailijat kesäisin käyvät
20870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     katsomassa. Asuttuja talouksia on vain yhdek-
20871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       sän. Sorapintaista tietä on pidettävä liikennetar-
20872: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-       peeseen ja asutukseen nähden hyväksyttävänä.
20873: myksen n:o 947:                                     Tiellä esiintyy vuosittain pintakelirikkoa, mutta
20874:                                                     painorajoitusta ei ole asetettu, koska raskasta
20875:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      liikennettä ei ole. Lapin tiepiiri huolehtii tien
20876:        ryhtyä esim. työllisyysrahojen ohjaami-      kunnosta sorateiden normaalein tasotavoittei-
20877:        seksi Suvannon kylätien kunnostamiseen       den mukaisesti. "Perunapelto" -ilmiöt tiellä ovat
20878:        Pelkosenniemellä?                            hyvin tilapäisiä ja niitä torjutaan kunnossapidon
20879:                                                     toimenpitein.
20880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Työllisyysrahoituksen osoittaminen Suvan-
20881: vasti seuraavaa:                                    non tien kunnostukseen ei ole tarkoituksenmu-
20882:                                                     kaista, koska Pelkosenniemen kunnassa on lu-
20883:    Suvannon kylään johtava paikallistie n:o         kuisia sopivampia ja perustellumpia peruskor-
20884: 19798 on pääosin sorapintainen 12 km pitkä pis-     jauskohteita, mikäli työministeriö päättää käyt-
20885: totie,jonka keskimääräinen liikenne on 75 autoa/    tää työllisyysvaroja kunnan tiestön parantami-
20886: vrk eli erittäin vähäinen. Tiehen kuuluva Kitisen   seen.
20887: yli johtava silta on valmistunut vuonna 1991.
20888: Sillan molemmin puolin sekä kylän kohdalla on
20889: 2,3 km öljysorapäällystettä.
20890: 
20891:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
20892: 
20893:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
20894:                                             KK 947/1997 vp                                             3
20895: 
20896: 
20897: 
20898: 
20899:                                         Tili Riksdagens Talman
20900: 
20901:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Suvanto by är i sin helhet en "museiby" som
20902: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sommartid besöks av bilturister. De bebodda
20903: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      hushåliens antal är bara nio. Den grusbelagda
20904: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          vägen måste anses vara acceptabel med tanke på
20905: mål nr 947:                                           trafikbehovet och bosättningen. Det förekom-
20906:                                                       mer årligen yttjälskador men ingen viktbegräns-
20907:          Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen         ning har satts eftersom det inte förekommer tung
20908:        skrida t.ex. för att styra sysselsättnings-    trafik. Lapplands vägdistrikt sköter om vägens
20909:        pengar tili förbättringen av Suvanto by-       skick enligt den normala nivåmålsättningen för
20910:        väg i Pelkosenniemi?                           grusvägar. "Tvättbrädseffekten" är av mycket
20911:                                                       tillfållig art på vägen och den avvärjs med under-
20912:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hållsåtgärder.
20913: anföra följande:                                          Det är inte ändamålsenligt att anvisa syssel-
20914:                                                       sättningspengar för förbättringen av Suvantovä-
20915:    Bygdeväg nr 19798, som leder tili Suvanto by,      gen eftersom det i Pelkosenniemi kommun finns
20916: är en huvudsakligen grusbelagd 12 km lång av-         ett flertallämpligare och mer motiverade grund-
20917: tagsväg vars trafik i medeltal utgörs..av 75 bilar/   förbättringsobjekt ifali arbetsministeriet bes1utar
20918: dygn, m.a.o. ett mycket lågt antal. Over vatten-      avsätta sysselsättningsresurser för förbättring av
20919: draget Kitinen leder en bro som hör tili vägen och    vägnätet i kommunen.
20920: som blev klar 1991. På båda sidorna om bron
20921: samt vid byn finns det oljegrusbeläggning på en
20922: sträcka om 2,3 km.
20923:      Helsingforsden 21 oktober 1997
20924: 
20925:                                                                           Trafikminister Matti Aura
20926:                                            KK 948/1997 vp
20927: 
20928: Kirjallinen kysymys 948
20929: 
20930: 
20931: 
20932: 
20933:                                   Klaus Bremer /r: Ajoneuvoveron oikeudenmukaisuudesta
20934: 
20935: 
20936: 
20937:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
20938: 
20939:     Valtiovarainvaliokunta (Va V) edellytti 1995,    ei vastaa kansalaisten käsitystä oikeudenmukai-
20940: että hallitus tuo ehdotuksensa osavuotisesta au-     sesta verotuksesta. Niinpä henkilö, joka syys-
20941: tonkäyttömaksusta, ns. tarraverosta, maalis-         kuussa luopui ehkä 300 markan arvoisesta liki
20942: kuun loppuun mennessä 1996. Hallitus ei tuonut       parin vuosikymmenen ikäisestä autostaan, jou-
20943: mitään sen tapaista vaan esitti syyskuussa tarra-    tui maksamaan siitä 500 markkaa ajoneuvove-
20944: veron korvaamista verolipulla kannettavalla ko-      roa, ja samana päivänä ostamastaan autoliik-
20945: kovuotisella ajoneuvoverolla.                        keen 10 kuukautta vanhasta esittelyautosta auto-
20946:     Miksi hallitus viis veisasi eduskunnan tahtoa    ja arvonlisäverojen lisäksi 508 markkaa ajoneu-
20947: ilmaisevasta VaV:n vaatimasta osavuotisesta          voveroa eli yhteensä 1 008 markkaa ajoneuvove-
20948: käyttömaksusta, ajoneuvoverosta?                     roa päästäkseen nykyaikaisen kolariturvallisen,
20949:     Ajoneuvoveron verolippu on osunut auton-         vähäkulutuksisenja vähäpäästöisen auton omis-
20950: omistajiin vielä epäoikeudenmukaisemmin kuin         tajaksi.
20951: edeltäjänsä, ns. "tarravero". Kömpelösti toteu-         Vielä joulukuun viimeisinä päivinä ostetusta
20952: tettu veronperintä johtaa täyteen maksuvelvolli-     uudesta autosta joutuu maksamaan auto- ja ar-
20953: suuteen vain neljän kuukauden autonkäytöstä.         vonlisäverojen lisäksi 200 mk ajoneuvoveroa en-
20954: Jos julkisuudessa esitetty väite pitää paikkansa     tisen auton ajoneuvoveron lisäksi.
20955: - että yli 60 000 ajoneuvoa olisi poistettu rekis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20956: teristä ajoneuvoveron välttämiseksi -ajoneuvo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20957: verona on aiheutettu moninkertainen vahinko          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20958:  valtionkassalle menetettyinä ajoneuvo-, poltto-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20959: aine- ym.liikenneveroina.
20960:      Paljonko ajoneuvoja on poistettu rekisteristä              Miten Hallitus perustelee laiminlyön-
20961:  1. 7.-30.8.1997 välisenä aikana? Kuinka suurek-             tinsä eduskunnan vaatiman osavuotisen
20962:  si on arvioitava näin aiheutettu liikenneverojen            ajoneuvoveron kohdalla, ja
20963:  menetys?                                                       vastaako tapa, jolla ajoneuvoverotus
20964:      Autonomistajille,jotka ovat myyneet autonsa             toteutetaan tänä vuonna, Hallituksen kä-
20965:  elokuun 30. päivän jälkeen ja ostaneet ennen                sitystä kansalaisten tasa-arvosta ja vero-
20966:  rekisteröimättömän auton sen jälkeen, joutuvat              tuksen oikeudenmukaisuudesta?
20967:  maksamaan ajoneuvoveroa kahdesta autosta. Se
20968: 
20969:       Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
20970: 
20971:                                            Klaus Bremer /r
20972: 
20973: 
20974: 
20975: 
20976:  270136
20977: 2                                         KK 948/1997 vp
20978: 
20979: 
20980:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20981: 
20982:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       selvityksen on tarkoitus valmistua vuoden 1997
20983: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-           aikana.
20984: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-        Ajoneuvoveron kantotavan muutos on lisän-
20985: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        nyt jonkin verran ajoneuvojen poistoja rekiste-
20986: Klaus Bremerin näin kuuluvan kirjallisen kysy-      ristä. Tammi-elokuun 1997 aikana ajoneuvore-
20987: myksen n:o 948:                                     kisteristä on poistettu noin 61 000 ajoneuvoa,
20988:                                                     joista heinä-elokuun aikana rekisteristä pois-
20989:           Miten Hallitus perustelee laiminlyön-     tettujaon noin 27 000 ajoneuvoa. Ne, jotka eivät
20990:        tinsä eduskunnan vaatiman osavuotisen        käytä ajoneuvoaan, ovat tätä kautta voineet va-
20991:        ajoneuvoveron kohdalla, ja                   rautua uuteen veronkantomenettelyyn. Valtiolle
20992:           vastaako tapa, jolla ajoneuvoverotus      tästä ei voida katsoa aiheutuvan mitään menetys-
20993:        toteutetaan tänä vuonna, Hallituksen kä-     tä, koska kuluvan vuoden aikana rekisteristä
20994:        sitystä kansalaisten tasa-arvosta ja vero-   poistettujen ajoneuvojen määrä on jokseenkin
20995:        tuksen oikeudenmukaisuudesta?                sama kuin rekisterissä olevien ajoneuvoveron
20996:                                                     alaisten ajoneuvojen ja vuonna 1996 verotarran
20997:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        lunastaneiden lukumäärän erotus oli.
20998: vasti seuraavaa:                                        Uuteen ajoneuvoverotukseen sisällytettiin
20999:                                                     menettely, jonka mukaan kesken verokautta re-
21000:    Eduskunta edellytti vastauksessaan hallituk-     kisteriin tulevilta ajoneuvoilta vero kannetaan
21001: sen esitykseen laiksi eräistä ajoneuvoista suori-   alennettuna sen mukaan, minkä verran vero-
21002: tettavasta ajoneuvoverosta annetun lain muutta-     kautta on rekisteröinnin ajankohtana jäljellä.
21003: misesta (HE 133/1995 vp) hallituksen ryhtyvän       Tältä osin eduskunnan lausumassa tarkoitettuja
21004: maaliskuun 1996loppuun mennessä tarvittaviin        tavoitteita oli mahdollista toteuttaa jo uuden lain
21005: toimenpiteisiin ajoneuvoveron kantamiseksi          ensimmäisen soveltamiskerran yhteydessä.
21006: vuotta lyhyemmiltä ajanjaksoilta ja vammaisten          Kysymyksen perusteluissa mainituissa auton
21007: henkilöiden veronpalautuksen tai verovapauden       vaihtotilanteissa voitaneen katsoa, että vanhan
21008: toteuttamiseksi. Lausuman johdosta valtiova-        autonmyynnin yhteydessä kuluttaja saanee
21009: rainministeriö asetti työryhmän selvittämään        myyntihinnassa korvausta myös siitä, että autos-
21010: edellä mainittuja kysymyksiä sekä ajoneuvove-       ta on ajoneuvovero maksettuna. Tämä osaltaan
21011: ron kantotapaa ja vaihtoehtoisia järjestelyjä.      lieventänee sitä, että ajoneuvoveroajoutuu mak-
21012: Ajoneuvoverotyöryhmän muistio (valtiovarain-        samaan myös verokauden aikana rekisteriin ensi
21013: ministeriön työryhmämuistioita 1996:4) valmis-      kertaa tulevasta uudesta ajoneuvosta.
21014: tui maaliskuun loppuun mennessä. Muistio esi-          Verotuksen oikeudenmukaisuuteen ja tasa-
21015: teltiin valtiovarainvaliokunnan verojaosto He ja-   puolisuuteen liittyy osaltaan myös se, että veron
21016: oston kuullessa asiasta veroasioista vastaavaa      maksavat voimassa olevan lain mukaan yhtäläi-
21017: ministeriä keväällä 1996.                           sesti kaikki, jotka eduskunnan hyväksymässä
21018:    Tuon jälkeen hallitus päätti vuoden 1997 ta-     laissa on asetettu verovelvollisen asemaan. Tässä
21019: lousarviosta käymissään neuvotteluissa, että ajo-   suhteessa ajoneuvovero on osoittautunut hyvin
21020: neuvoveron kantotapa uudistetaan vuoden 1997        toimivaksi. Veronsa suorittamatta jättäviä va-
21021: verotuksessa siten, että ajoneuvoverotuksessa       paamatkustajia on ollut vain suhteellisen pieni
21022: siirrytään verolippukantoon. Tätä varten oli tar-   määrä.
21023: peen säätää kokonaan uusi laki ajoneuvoverosta.         Sen lisäksi, että ajoneuvoveron kehittämistä
21024: Hyväksyessään hallituksen esityksen laiksi ajo-     nykyistäjoustavammaksi selvitetään työryhmäs-
21025: neuvoverosta (HE 151/1996 vp) eduskunta liitti      sä, hallitus seuraa jatkuvasti tämänkin veromuo-
21026: vastaukseensa (EV 203/1996 vp) lausuman, jon-       don kehittämismahdollisuuksia. Ajoneuvokes-
21027: ka mukaan eduskunta edellyttää, että hallitus       kuksen tekemässä kyselyssä 69 prosenttia vastaa-
21028: vuoden 1997 aikana selvittää, miten voidaan va-     jista piti uutta verolippuihin perustuvaa kanto-
21029: pauttaa kalenterivuoden aikana seisontavakuu-       järjestelyä parempana kuin veron kantamista
21030: tuksessa olevat autot ajoneuvoverosta. Tämän        ajoneuvoon kiinnitettävällä veromerkillä.
21031: 
21032:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
21033: 
21034:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
21035:                                              KK 948/1997 vp                                              3
21036: 
21037: 
21038: 
21039:                                          Tili Riksdagens Talman
21040: 
21041:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       A vsikten är att slutföra denna utredning under
21042: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         1997.
21043: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           Det ändrade sättet att ta ut fordonsskatt har i
21044: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål 948:           någon mån ökat avregistreringen av fordon. Un-
21045:                                                        der periodenjanuari-augusti 1997 avregistrera-
21046:           Hur motiverar Regeringen sin försum-         des ca 61 000 fordon. Av dem avregistrerades ca
21047:        melse i fråga om den fordonsskatt för en        27 000 under periodenjuli-augusti. De som inte
21048:        del av året som riksdagen kräver, och           använder sina fordon har på detta sätt kunnat
21049:           motsvarar sättet att genomföra for-          förbereda sig för den nya formen av skatteupp-
21050:        donsbeskattningen i år Regeringens upp-         börd. Dettakan inte anses medföra några förlus-
21051:        fattning omjämlikhet mellan medborgar-          ter för staten, eftersom det antal fordon som
21052:        na och om rättvis beskattning?                  avregistrerats i år är i stort sett detsamma som
21053:                                                        skilinaden mellan antalet fordonsskattepliktiga
21054:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          fordon som finns införda i registret och antalet
21055: anföra följande:                                       skattemärken som lösts ut 1996.
21056:                                                            1 den nya fordonsbeskattningen ingår ett för-
21057:    Riksdagen förutsatte i sitt svar på regeringens     farande med sänkt skatt för fordon som införs i
21058: proposition med förslag tili lag om ändring av         registret under en skatteperiod. Skatten sänks då
21059: lagen om fordonsskatt på vissa fordon (RP 133/         i relation tili hur mycket som återstår av skattepe-
21060: 1995 rd) att regeringen före slutet av mars 1996       rioden vid registreringen. Tili denna del kunde de
21061: vidtar behövliga åtgärder för att fordonsskatten       mål som avses i riksdagens utlåtande uppfyllas
21062: skall kunna bäras upp för kortare tidsperioder än      redan första gången den nya lagen tiliämpades.
21063: ett år och för att införa skatteåterbäring eller           När det gäller de fall av byte av bil som nämns
21064: skattefrihet för fordon använda av invalider.          i motiveringen tili spörsmålet kan det anses san-
21065: Med anledning av utlåtandet tilisatte finansmi-        nolikt att den konsument som säljer en begagnad
21066: nisteriet en arbetsgrupp med uppdrag att utreda        bil via försäljningspriset också får ersättning för
21067: de ovan nämnda frågorna samt granska olika             att bilskatten är betald. Härigenom mildras det
21068: sätt att bära upp fordonsskatt och dryfta alterna-     faktum att fordonsskatt skall betalas också för
21069: tiva arrangemang. Arbetsgruppens promemoria            nya fordon som under en skatteperiod registreras
21070: (finansministeriets arbetsgrupps-PM 1996:4)            för första gången.
21071: blev klar före slutet av mars. Promemorian pre-            Rättvis och jämlik beskattning innebär också
21072: senterades för statsutskottets skattedelegation        att beskattningen enligt gällande lag är lika för
21073: våren 1996, då delegationen hörde den minister         alla som enligt den av riksdagen antagna lagen är
21074: som ansvarar för skettefrågor.                         skattskyldiga. På denna punkt har fordonsskat-
21075:    Efter detta beslutade regeringen i förhandling-     ten visat sig fungera väl. Relativt få har åkt snål-
21076: arna om budgeten för 1997 att i beskattningen för      skjuts genom att underlåta att betala skatten.
21077:  1997 ändra sättet att uppbära fordonsskatt ge-            Vid sidan av att en arbetsgrupp utreder hur
21078: nom en övergång tili debetsedlar. På grund av          fordonsbeskattningen kan göras smidigare ger
21079: detta var det nödvändigt att stifta en helt ny lag     regeringen kontinuerligt akt på möjligheterna att
21080:  om fordonsskatt. När riksdagen antog regering-        utveckla även denna skatteform. 1 en enkät som
21081: ens proposition med förslag tilllag om fordons-        fordonsförvaltningscentralen har gjort ansåg
21082:  skatt (RP 15111996 rd) fogade den till sitt svar      69 % av de svarande att det nya uppbördssyste-
21083:  (RSv 203/1996 rd) ett utlåtande enligt vilket riks-   met med debetsedlar är bättre än skatteuppbörd
21084:  dagen förutsätter att regeringen under 1997 utre-     med hjälp av ett skattemärke som fåsts på fordo-
21085:  der hur bilar som under kalenderåret har avställ-     net.
21086:  ningsförsäkring kan befrias från fordonsskatten.
21087: 
21088:      Helsingforsden 31 oktober 1997
21089: 
21090:                                                                               Minister Jouko Skinnari
21091:                                            KK 949/1997 vp
21092: 
21093: Kirjallinen kysymys 949
21094: 
21095: 
21096: 
21097: 
21098:                                   Esa Lahtela /sd: Opintotukihakemusten käsittelyn nopeuttamisesta
21099: 
21100: 
21101: 
21102:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21103: 
21104:    Taas jälleen kerran monien edellisten vuosien     nointina. Jos kysymys on henkilöstövoimavaro-
21105: tapaan opintotukihakemusten käsittelyssä on il-      jen niukkuudesta, meillä on riittämiin työttömiä,
21106: mennyt turhan pitkää viivettä. Kelassa käsittelyn    joista löytyy henkilöstöä opintotukienkin käsit-
21107: hitauden on selitetty johtuneen tietojenkäsittely-   telytehtäviin. Jos taas kysymys on pelkästään
21108: järjestelmän käyttöönotosta johtuneista vaike-       tietokonejärjestelmien sisäänajosta, se tulee teh-
21109: uksista.                                             dä muilla koekentillä eikä ihmisten toimeentulon
21110:    Opintotuen saajien osalta hakemusten käsitte-     kustannuksella.
21111: lyn hitaus on aiheuttanut taloudellisia vaikeuk-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21112: sia. Myöhemmin sosiaalitoimistoille annetulla        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21113: ohjeistuksella henkilöille, joiden opintotukiha-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21114: kemuksen käsittely on viivästynyt, on mahdollis-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21115: tettu toimeentulotuen saanti, joka peritään sitten
21116: pois opintotuesta, kun se aikanaan tulee mak-                   Onko Hallitus tietoinen opintotukiha-
21117:  suun.                                                       kemusten käsittelyn hitaudesta, ja
21118:    Tätä em. väliaikaista ohjeistusta voi pitää hy-              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
21119:  vänä lievennyksenä, mutta kokonaisuutena                    että opintotukihakemukset ja myös tuen
21120:  opintotukihakemusten toistuvaa käsittelyn kan-              maksatus saataisiin toimimaan nopeasti
21121:  gertelua ei voi pitää mitenkään hyvänä hallin-              ja kitkattomasti?
21122: 
21123:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
21124: 
21125:                                            Esa Lahtela /sd
21126: 
21127: 
21128: 
21129: 
21130:  270136
21131: 2                                           KK 949/1997 vp
21132: 
21133: 
21134: 
21135: 
21136:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21137: 
21138:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Opetusministeriö on pyytänyt Kansaneläke-
21139: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         laitokselta selvityksen pitkiin käsittelyaikoihin
21140: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       johtaneista syistä. Kansaneläkelaitoksen selvi-
21141: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       tyksen mukaan tämän syksyn tilanne on aiheutu-
21142: lan näin kuuluvan kysymyksen n:o 949:                 nut uuden tietojenkäsittelyjärjestelmän käyt-
21143:                                                       töönottoon liittyvistä ongelmista,jotka eivät vai-
21144:           Onko Hallitus tietoinen opintotukiha-       kuta enää käynnistymisvaiheen jälkeen. Uuden
21145:        kemusten käsittelyn hitaudesta, ja             tietojenkäsittelyjärjestelmän mahdollistama yh-
21146:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        den hakemuksen periaatteeseen siirtyminen vä-
21147:        että opintotukihakemukset ja myös tuen         hentää käsiteltävien hakemusten lukumäärää
21148:        maksatus saataisiin toimimaan nopeasti         noin kolmanneksella, mikä osaltaan keventää
21149:        ja kitkattomasti?                              hakemusten käsittelypainetta tulevina vuosina.
21150:                                                       Käsittelypainetta tasoittaa Kansaneläkelaitok-
21151:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sen arvion mukaan myös se, että jo tänä syksynä
21152: vasti seuraavaa:                                      alkanutta opintotukihakemusten ratkaisutoi-
21153:                                                       minnan siirtämistä paikallistoimistoille on tar-
21154:    Opintotukihakemusten käsittelyaika on kulu-        koitus jatkaa. Opetusministeriö tulee neuvottele-
21155: van lukuvuoden opintotukihakemusten osalta            maan Kansaneläkelaitoksen kanssa erikseen toi-
21156: ollut huomattavasti tavoitteena olevaa enintään       menpiteistä, joilla opintotukihakemusten teho-
21157: kuukauden käsittelyaikaa pitempi. Tällä hetkellä      kas käsittely voitaisiin turvata Kansaneläkelai-
21158: käsittelyaika on edelleen Kansaneläkelaitoksen        toksessa ja niissä yliopistoissa, joissa hakemusten
21159: opintotukikeskuksessa, Helsingin yliopiston ja        käsittelyajat nyt ovat olleet poikkeuksellisen pit-
21160: Sibelius-Akatemian opintotukilautakunnissa yli        kiä.
21161: kaksi kuukautta. Monien yliopistojen opintotu-           Opintotukihakemusten käsittelyn ongelmat
21162: kilautakunnissa ruuhkaa ei enää ole. Kansanelä-       ovat aiheutuneet nimenomaan pitkistä käsittely-
21163: kelaitoksen paikallistoimistoissa,joille tästä syk-   ajoista. Tuen maksatuksessa ei varsinaisesti ole
21164: systä lukien on siirretty lukiolaisten hakemusten     ongelmia. Vähäiseltä osalta tämän syksyn tilan-
21165: käsittely, käsittelyaika on noin kaksi viikkoa.       netta on helpottanut se, että ensimmäinen opin-
21166: Käsittelemättömien hakemusten määrä on tällä          torahaerä nykyisin voidaan maksaa heti päätök-
21167: hetkellä noin 77 000 ja viikoittaisten ratkaisujen    senteon jälkeen eikä vasta seuraavan kuukauden
21168: määrä noin 12 000. Käsittelemättömistä hake-          alussa, kuten aikaisemmin meneteltiin.
21169: muksista osa on jo päätöksensä saaneiden olo-
21170: suhteiden muuttumisen vuoksi tekemiä uusia
21171: hakemuksia.
21172: 
21173:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
21174: 
21175:                                                                           Ministeri Claes Andersson
21176:                                            KK 949/1997 vp                                            3
21177: 
21178: 
21179: 
21180: 
21181:                                        Tili Riksdagens Talman
21182: 
21183:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         personer som redan fått studiestödsbeslut men
21184: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          vars förhållanden förändrats.
21185: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Undervisningsministeriet har bett Folkpen-
21186: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål           sionsanstalten om en utredning av skälen tili de
21187: nr 949:                                              långa behandlingstiderna. Enligt Folkpensions-
21188:                                                      anstaltens utredning har situationen denna höst
21189:           Är Regeringen medveten om den Iånga        förorsakats av problem i samband med ibrukta-
21190:        behandlingstiden vid studiestödsansök-        gandet av ett nytt databehandlingssystem. Dessa
21191:        ningar och                                    problem försvinner efter initialskedet. Den över-
21192:            vilka åtgärder avser Regeringen vidta     gång tili principen med en ansökan som det nya
21193:        för att behandlingen av studiestödsan-        databehandlingssystemet möjliggör minskar an-
21194:        sökningarna och även utbetalningen av         talet ansökningar som skall behandlas med ca en
21195:        stödet skall fungera snabbt och friktions-    tredjedel, vilket för sin del minskar pressen på
21196:        fritt?                                        behandlingen av ansökningarna under de kom-
21197:                                                      mande åren. Något som enligt Folkpensionsan-
21198:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        staltens bedömning också kommer att minska
21199: anföra följande:                                     pressen är att den överföring tilllokalbyråerna av
21200:                                                      beslutsfattandet i samband med studiestödsan-
21201:    Tiden för behandling av studiestödsansök-         sökningarna som inleddes denna höst skall fort-
21202: ningar har i fråga om studiestödsansökningar för     sättas. Undervisningsministeriet kommer sepa-
21203: innevarande läsår varit betydligt Iängre än högst    rat att förhandla med Folkpensionsanstalten om
21204: en månad, vilket satts som mål. För närvarande       de åtgärder med vilka en effektiv behandling av
21205: är behandlingstiden vid Folkpensionsanstaltens       studiestödsansökningarna kan tryggas vid Folk-
21206: studiestödscentral och vid Helsingfors universi-     pensionsanstalten och vid de universitet där be-
21207: tets studiestödsnämnd och Sibelius-Akademins         handlingstiderna nu varit exceptionellt långa.
21208: studiestödsnämnd över två månader. Vid många            Problemen vid behandlingen av studiestöds-
21209: andra universitets studiestödsnämnder förekom-       ansökningarna har uttryckligen förorsakats av
21210: mer ingen anhopning längre. Vid Folkpensions-        de långa behandlingstiderna. Vid utbetalningen
21211: anstaltens lokalbyråer, tili vilka behandlingen av   har det inte förekommit problem i egentlig me-
21212: gymnasieelevers ansökningar överförts från och       ning. 1 viss mån har situationen denna höst un-
21213: med denna höst, är behandlingstiden ca två veck-     derlättats av att den första posten av studiepen-
21214: or. Antalet obehandlade ansökningar är för när-      ningen nu kan betalas genast efter beslutsfattan-
21215: varande ca 77 000 och antalet beslut per vecka       det och inte först vid ingången av följande må-
21216: uppgår tili ca 12 000. En del av de obehandlade      nad, vilket varit fallet tidigare.
21217: ansökningarna utgörs av nya ansökningar från
21218: 
21219:      Helsingfors den 28 oktober 1997
21220: 
21221:                                                                          Minister Claes Andersson
21222:                                              KK 950/1997 vp
21223: 
21224: Kirjallinen kysymys 950
21225: 
21226: 
21227: 
21228: 
21229:                                     Raimo Vistbacka /ps: Työperäiseen asbestoosiin sairastuneiden
21230:                                        kohtelusta korvauskysymyksissä
21231: 
21232: 
21233:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21234: 
21235:    Asbestin on todettu olevan erittäin vaarallinen     jo 1940-luvulta lähtien ja siksi työntekijöitä ei
21236: aine joutuessaan ihmisen hengityselimiin: seu-         olisi saanut päästää kyseisiin työtehtäviin ilman
21237: rauksena on useissa ainakin pitkään jatkuneissa        riittävää suojausta. Tämän päätöksen perustelut
21238: altistustapauksissa asbestoosiksi kutsuttu hen-        poikkeavat täysin edellä mainitusta Wärtsilän
21239: genvaarallinen sairaus. Tietämys tästä sairaudes-      työntekijöiden jutusta, jossa puolestaan sama
21240: ta ja sen synnystä lisääntyy jatkuvasti ja sen takia   tuomioistuin totesi, ettei asbestin vaarallisuutta
21241: nykyisin ei vastaavanlaisia altistumia enää synny      tiedetty vielä edes yli kahta vuosikymmentä myö-
21242: tehokkaiden varotoimenpiteiden ansiosta.               hemminkään. Kuinka on mahdollista, että sa-
21243:     Eri oikeusasteissa on käsitelty monia tapauk-      maan työperäiseen sairauteen samasta altistuk-
21244: sia, joissa työperäiseen asbestoosiin sairastuneet     sesta sairastuneita kohdellaan samassa oikeusis-
21245: henkilöt ovat hakeneet entiseltä työnantajaltaan       tuimessa täysin päinvastaisilla tavoilla: toiset
21246: korvauksia invalidisoitumisestaan. Kyseisissä          saavat korvauksia ja toiset eivät?
21247: jutuissa on tehty päätöksiä jo käräjäoikeuksissa           Kansalaisten oikeusturvan ja tasavertaisuu-
21248: kuin myös hovioikeudessa. Se, mikä kyseisissä          den takia tulisikin pikaisesti ryhtyä toimiin, joilla
21249: oikeudenkäynneissä on silmiinpistävää ja huo-          aikaisemmat, nyt vääriksi osoittautuneet pää-
21250: lestuttavaa, on, että päätökset ovat olleet keske-     tökset otettaisiin uuteen käsittelyyn tämänhetki-
21251: nään ristiriitaisia. Esimerkkeinä voitaneen mai-       sen, ilmeisesti paremman tietoisuuden valossa,
21252: nita kaksi tapausta: Noin kaksi vuotta sitten Hel-     jotta vielä elossa olevat ja aikaisemmin kielteisen
21253: singin käräjäoikeus hylkäsi entisen Wärtsilän te-      korvauspäätöksen saaneet henkilöt saisivat heil-
21254: lakan työntekijöiden vaatimukset korvausten            le tasavertaisuuden vuoksi kuuluvat korvaukset.
21255:  saamisesta 1960- ja 1970-luvuilla tapahtuneista           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21256:  asbestialtistumisista. Hovioikeus pysytti tämän       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21257:  tuomion voimassa. Muutama päivä sitten samai-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21258:  nen Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Helsingin         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21259: energialaitoksen ja sen entisen käyttöpäällikön
21260:  kuolemantuottamuksesta ja ruumiinvamman ai-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
21261:  heuttamisesta sakkoihin ja korvauksiin niille                 jotta aiemmin eri oikeusasteissa kielteisen
21262:  työntekijöille, jotka olivat sairastuneet työperäi-           päätöksen työperäisestä asbestoosistaan
21263:  seen asbestoosiin.                                            vaatimiinsa korvauksiin saaneet henkilöt
21264:     Viimeisessä Helsingin energialaitosta koske-               saisivat yhtäläisen kohtelun saman oi-
21265:  neessa, korvauksiin johtaneessa päätöksessä to-               keusistuimen nyt korvauksiin samasta
21266:  detaan, että asbestin vaarallisuudesta tiedettiin             syystä oikeuttamien henkilöiden kanssa?
21267: 
21268:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1997
21269: 
21270:                                           Raimo Vistbacka /ps
21271: 
21272: 
21273: 
21274: 
21275: 270136
21276: 2                                          KK 950/1997 vp
21277: 
21278: 
21279: 
21280: 
21281:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21282: 
21283:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaisuuden valvonta hovioikeuden ratkaisuissa.
21284: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Käräjäoikeuksien sisällä on mahdollista tuoma-
21285: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      reiden välisin keskusteluin pyrkiä tietyn tyyppi-
21286: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           sissä asiaryhmissä mahdollisimman yhtenäiseen
21287: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        rangaistuskäytäntöön, kuten on tehty esimerkik-
21288: sen n:o 950:                                         si rattijuopumusten rangaistusten mittaamisessa.
21289:                                                          Tuomitsemistoiminta on kuitenkin inhimillis-
21290:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       tä toimintaa ja oikeustapaukset saattavat vaih-
21291:        jotta aiemmin eri oikeusasteissa kielteisen   della monin tavoin, esimerkiksi samankaltaisis-
21292:        päätöksen työperäisestä asbestoosistaan       sakin asioissa saatetaan esittää erilaista näyttöä
21293:        vaatimiinsa korvauksiin saaneet henkilöt      ja niitä siten myös arvioida eri tavoin. Yhteiskun-
21294:        saisivat yhtäläisen kohtelun saman oi-        nan kehittymisen myötä, muun muassa uuden
21295:        keusistuimen nyt korvauksiin samasta          tiedon johdosta on myös mahdollista, että tuo-
21296:        syystä oikeuttamien henkilöiden kanssa?       mitsemiskäytäntö muuttuu.
21297:                                                          Kysymyksen johdannossa edellytetään "toi-
21298:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mia, joilla aikaisemmat, nyt vääriksi osoittautu-
21299: vasti seuraavaa:                                     neet päätökset otettaisiin uuteen käsittelyyn tä-
21300:                                                      mänhetkisen, ilmeisesti paremman tietoisuuden
21301:    Hallitusmuodon 5 §:ssä säädettyä perusoi-         valossa". Oikeudenkäyntimenettelymme perus-
21302: keutta ihmisten yhdenvertaisuudesta lain edessä      periaatteisiin kuuluu niin sanottu res judicata
21303: korostaa tuomioistuinten toiminnassa myös tuo-       -periaate, jonka mukaan tuomioistuimessa rat-
21304: marinvalaan sisältyvä sitoumus kohdella kaikkia      kaistua asiaa ei enää voida ottaa uudelleen käsi-
21305: samanarvoisesti tuomioistuinasioissa. Ihmisten       teltäväksi. Tämä tuomion oikeusvoima on tär-
21306: yhdenvertaisuuden toteutumisen tulisi ilmetä         keä yhteiskuntajärjestyksen ylläpitämisen kan-
21307: tuomioistuinasioissa muun muassa siten, että         nalta. Tuomioistuimen päätöksen saatua lain-
21308: tuomioistuimen ratkaisut ovat samanlaisia kes-       voiman asianosaisten on voitava luottaa päätök-
21309: kenään samanlaisissa asioissa.                       sen mukaisen oikeustilan pysyvyyteen voidak-
21310:    Tuomitsemiskäytännön yhdenmukaisuuden             seen edelleen toimia sen pohjalta.
21311: merkitystä on oikeusjärjestyksessämme koros-             Yleisen oikeustajun mukaisen lopputuloksen
21312: tettu eri tavoin. Esimerkiksi oikeudenkäymis-        turvaamiseksi on tuomiovirheiden ja eräiden
21313: kaaren 30 luvun 3 §:n mukaan lupa hakea muu-         muiden erityistilanteiden varalta oikeudenkäy-
21314: tosta korkeimmassa oikeudessa voidaan myön-          miskaaren 31 luvussa kuitenkin säädetty ylimää-
21315: tää pääsääntöisesti ainoastaan silloin, kun lain     räisistä muutoksenhakukeinoista. Lainvoiman
21316: soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa ta-       saanut tuomio voidaan kantelusta tuomiovir-
21317: pauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden          heen perusteella poistaa ja lainvoiman saanut
21318: vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman oi-       tuomio riita-asiassa purkaa laissa mainituilla pe-
21319: keuden ratkaistavaksi. Lisäksi hovioikeuslain 2      rusteilla. Lainvoimainen tuomio voidaan purkaa
21320: §:n 3 momentin mukaan hovioikeus valvoo alais-       muun muassa silloin, kun vedotaan seikkaan tai
21321: tensa tuomioistuinten toimintaaja ryhtyy tarvit-     todisteeseen, jota ei ole aikaisemmin esitetty ja
21322: taessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkoh-        jonka esittäminen todennäköisesti olisi johtanut
21323: tien poistamiseksi. Hovioikeuden presidentin         toiseen lopputulokseen, tai silloin, kun tuomio
21324: tehtävään kuuluu muun muassa oikeusperiaat-          perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.
21325: teiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmu-
21326: 
21327:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
21328: 
21329:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
21330:                                            KK 950/1997 vp                                               3
21331: 
21332: 
21333: 
21334: 
21335:                                        Tili Riksdagens Talman
21336: 
21337:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rätterna kan domarna i särskilda ärenden försö-
21338: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ka nå en så enhetlig straffpraxis som möjligt
21339: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      genom inbördes diskussioner, såsom gjorts tili
21340: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                exempel i samband med straffmätningen för ratt-
21341: spörsmål nr 950:                                     fylleri.
21342:                                                         Den dömande verksamheten är dock mänsklig
21343:           Vad ämnar Regeringen göra för att de       verksamhet och rättsfallen kan variera på flera
21344:        personer som tidigare i olika rättsinstan-    sätt, till exempel även i likadana fall kan det föras
21345:        ser vägrats ersättning för sin arbetsbe-      fram avvikande bevis som därför också kan be-
21346:        tingade asbestos försätts i samma ställ-      dömas annorlunda. 1 och med att samhället ut-
21347:        ning som de personer som nu av samma          vecklas bland annat tili följd av ny information,
21348:        orsak getts rätt tili ersättning av samma     är det även möjligt att belutspraxisen ändras.
21349:        domstol?                                         1 inledningen till spörsmålet krävs åtgärder för
21350:                                                      att de tidigare besluten som nu visat sig vara
21351:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        felaktiga behandlas på nytt i dager av den nuva-
21352: anföra följande:                                     rande, synbarligen bättre kunskapen. Tili grund-
21353:                                                      principerna i vår rättsprocess hör den så kallade
21354:    Den grundläggande rättigheten att alla är lika    res judicata-principen, det vill säga att ett ärende
21355: inför lagen i 5 § regeringsformen understryks i      som redan avgjorts i domstol inte på nytt kan tas
21356: domstolarnas verksamhet även av den förpliktel-      upp för behandling. Denna rättskraft för en dom
21357: se som ingår i domareden att alla skall behandlas    är viktig för att upprätthålla samhällsordningen.
21358: lika i domstolsärenden. Att människor är lika        Efter att domstolens beslut erhållit rättskraft
21359: inför lagen skall komma fram i domstolsärenden       måste parterna kunna Iita på att rättsläget enligt
21360: bland annat så att besluten är sinsemellan likada-   beslutet förblir det samma, så att de kan handla
21361: na i likadana ärenden.                               enligt det i fortsättningen.
21362:    Betydelsen av att beslutspraxisen är enhetlig        För att garantera ett slutresultat enligt den
21363: har framhävts på flera sätt i vår rättsordning.      allmänna rättskänslan har det i 31 kap. rätte-
21364: Enligt 30 kap. 3 § rättegångsbalken kan tili exem-   gångsbalken dock bestämts om extraordinärt
21365: pel besvärstillstånd meddelas i regel endast om      ändringssökande för domvilla och vissa andra
21366: det med avseende på lagens tillämpning i andra       särskilda fall. En laga kraft vunnen dom kan efter
21367: Iiknande fall eller med hänsyn tili en enhetlig      klagan undanröjas på grund av domvilla och en
21368: rättstillämpning är av vikt att ärendet prövas av    laga kraft vunnen dom i tvistemål återbrytas med
21369: högsta domstolen. Enligt 2 § 3 mom. hovrättsla-      stöd av de grunder som nämns i lagen. En laga
21370: gen skall hovrätten dessutom övervaka verksam-       kraft vunnen dom kan återbrytas bland annat om
21371: heten vid de domstolar som lyder under den och       det åberopas omständighet eller bevis som inte
21372: vidta vid behov åtgärder för att avhjälpa missför-   tidigare framlagts och framläggandet sannolikt
21373: hållanden som den observerat. Hovrättens presi-      hade medfört annat slut i saken, eller ifall domen
21374: dent skall bland annat övervaka att tillämpning-     grundar sig på uppenbart oriktig tillämpning av
21375: en av rättsgrundsatser och tolkningen av lag är      lag.
21376: enhetlig i hovrättens avgöranden. lnom tings-
21377: 
21378:      Helsingforsden 30 oktober 1997
21379: 
21380:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
21381:                                             KK 951/1997 vp
21382: 
21383: Kirjallinen kysymys 951
21384: 
21385: 
21386: 
21387: 
21388:                                    Armas Komi /kesk: Kiinteän omaisuuden lunastusta koskevan lain-
21389:                                       säädännön uudistamisesta
21390: 
21391: 
21392:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21393: 
21394:    Energian kulutuksen lisääntyminen ja sähkö-        mallamaisemakuvaaja aiheuttamana toiminnal-
21395: markkinoiden vapautuminen ovat tuoneet voi-           lisia haittoja. Magneettikenttien tuomia tervey-
21396: makasta lisätarvetta sähkönsiirtoverkkojen ra-        dellisiä haittoja ei myöskään ole otettu huo-
21397: kentamiseen. Nämä ns. suurjännitelinjat halko-        mioon.
21398: vat suomalaista maaseutua yhä enenevässä mää-             Koska suurjännitevoimansiirtoverkot yhä
21399: rin ja aiheuttavat kiinteistöjen omistajille suuria   enenevässä määrin ovat ulkopuolisten, jopa kan-
21400: maa-alueiden menetyksiä ja muita haittoja.            sainvälisten markkinayritysten toiminnan käy-
21401:    Vuonna 1997 säädetty lunastuslaki ei enää          tössä, on niiden aiheuttamat haitat korvattava
21402: vastaa tämän päivän vaatimuksia lunastuksien          täysimääräisinä alueen omistajille ja asukkaille.
21403: korvauskäytännön osalta. Mm. metsän osalta            Tämän tulee johtaa uudenlaisen voimansiirto-
21404: korvataan puuston lisäksi maapohjasta vain            tekniikan käyttöön siirtoverkoissa. Nyt käytössä
21405: 900-1 900 mk/ha. Korvaus vastaa vain muuta-           olevan halpaan maanpohjaan perustuvan voi-
21406: man vuoden metsän tuottoa, vaikka maan mene-          mansiirtoverkkojen rinnakkaisrakentamisen si-
21407: tys on omistajalle lopullinen. Laissa todettu käy-    jaan on siirryttävä enemmän kaksoisjohtopylväi-
21408: vän hinnan mukainen korvaus ei vastaa niitä           siin,jolloin vältytään kohtuuttoman leveiltä voi-
21409: menetyksiä ja haittoja, joita maanomistajaan          mansiirtolinjoilta.
21410: kohdistuu. Lunastuslaissa määriteltyä tuottoar-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21411: voa ei yleisesti käytetä lunastustoimituksissa.       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21412: Leveät, jopa yli sadan metrin joh toaukeat, joissa    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21413: on monta linjaa rinnan, lohkaisevat monen pie-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21414: nen tilan metsistä merkittävän osan ja aiheutta-
21415: vat omistajille toimeentulovaikeuksia. Korvaa-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä lunastuslain
21416: vaa maata ei useinkaan ole saatavilla lähialueilla.          korvausvelvollisuuden ajanmukaistami-
21417: Lisäksi suuretjohtolinjat siirtoverkkoineen alen-            seksi vastaamaan kiinteistön omistajien
21418: tavat pysyvästi lähialueen käyttöarvoa rumenta-              todellisia haittoja ja vahinkoja?
21419: 
21420:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1997
21421: 
21422:                                           Armas Komi /kesk
21423: 
21424: 
21425: 
21426: 
21427:  270136
21428: 2                                            KK 951/1997 vp
21429: 
21430: 
21431: 
21432: 
21433:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21434: 
21435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kunnalla ja joissa kaupan kohde on luonteeltaan
21436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lunastuskohdetta vastaava. Kaupankäynnin
21437: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        luonteen johdosta samanlaisistakin kohteista
21438: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas             maksetut hinnat vaihtelevat.
21439: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o             Kauppa-arvomenetelmällä arvioitaessa saa-
21440: 951:                                                   daan tietty vaihteluväli,jonka osoittaman hajon-
21441:                                                        nan rajoissa käypä hinta paikkakunnalla vaihte-
21442:            Mitä Hallitus aikoo tehdä lunastuslain      lee ja jolle välille todennäköinen hinta arvioi ta-
21443:         korvausvelvollisuuden ajanmukaistami-          van kohteen osalta vapaaehtoisessa kaupassa
21444:         seksi vastaamaan kiinteistön omistajien        asettuisi. Lunastuslain tarkoittama käypä hinta
21445:         todellisia haittoja ja vahinkoja?              vastaakin hintojen keskitasoa eli keskiarvohin-
21446:                                                        taa kauppa-arvomenetelmällä määritetyn käy-
21447:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vän hinnan vaihteluvälin rajoissa. Lunastuskor-
21448: vasti seuraavaa:                                       vauksen suorittamisen tarkoituksena on, että
21449:                                                        omaisuuden luovuttajan varallisuusasema pa-
21450:    Sähkön käytön lisääntyminen luonnollisesti          lautuu ennen lunastusta vallinneelle tasolle.
21451: lisää sähkönsiirtotarvetta. Sen sijaan sähkö-              Toukokuussa vuonna 1997 päättyneessä lu-
21452: markkinoiden vapautuminen ja ulkomaisten voi-          nastustoimituksessa Koria-Kymi 400 kV:n joh-
21453: mayhtiöiden tulo sähkömarkkinoille ei sinänsä          tokadusta maksettiin korvauksia seuraavasti:
21454: ole merkinnyt lisätarvetta sähkönsiirtoverkkojen       hyvä metsämaa (OMT) 4 300 mk/ha, normaali
21455: rakentamiseen. Uusia sähkönsiirtojohtoja ra-           metsämaa (MT) 2 700 mk/haja edellistä heikom-
21456: kennetaan vasta sitten, kun siirtokapasiteetti         pi metsämaa (VT) 2 200 mk/ha. Tämän lisäksi
21457: käytössä olevissajohdoissa loppuu. Tällä hetkel-       puustosta korvattiin täysi arvo. Myös 10 metriä
21458: lä maassamme sähkönsiirrosta vastaa Suomen             leveän reunavyöhykkeen maapohjasta suoritet-
21459: Kantaverkko Oy,joka huolehtii keskitetysti säh-        tiin täysi korvaus, vaikka sieltä kaadetaan vain
21460: könsiirtoverkoston lisärakentamisesta tarpeen          ne puut, jotka kaatuessaan osuisivat johtoon.
21461: mukaan, joten kilpailevaa rakentamista ei esiin-       Johtoalue ja reunavyöhyke jäävät aina maan-
21462: ny.                                                    omistajan omistukseen. Lunastajalla on vain
21463:    Lunastuslain mukaan Iuuastettavan omaisuu-          käyttöoikeus.
21464: den omistajalla on oikeus saada täysi korvaus,             Maanomistajiin kohdistuvia haittoja ja vahin-
21465: joka pääsääntöisesti määrätään omaisuuden              koja pyritään estämään etukäteen suoritettavan
21466: käyvän hinnan mukaisesti. Jos käypä hinta ei           ympäristövaikutusten arviointimenettelyn avul-
21467: vastaa luovuttajan täyttä menetystä, arvioimi-         la. Uusia sähkönsiirtojohtoja suunniteltaessa py-
21468: nen on perustettava omaisuuden tuottoon tai            ritään aina ratkaisuihin, jotka säästävät maa-
21469: omaisuuteen pantuihin kustannuksiin. Lisäksi           pohjaa, ja kaksoisjohtopylväitä käytetään, jos se
21470: lunastuslain 32 §:ään sisältyy elinkeinotakuuta        on teknisesti mahdollista. Siirtoyhteyksien var-
21471: koskeva säännös, eli kun lunastetaan omaisuut-         mistamisen,johtojen käytön ja huollon kannalta
21472: ta, jota sen omistaja pääasiallisesti käyttää am-      tämä ei kuitenkaan aina ole mahdollista.
21473: mattinsa tai elinkeinonsa harjoittamiseen, kor-            Mahdollisten terveyshaittojen korvaamisesta
21474: vaus on määrättävä ainakin niin suureksi kuin on       on todettava, että viimeaikaisetkaan tutkimukset
21475: tarpeen saman toimeentulon tarjoavan, lunastet-        eivät ole löytäneet yhteyttä terveyshaittojen ja
21476: tua vastaavan omaisuuden hankkimiseksi lunas-          magneettikenttien välillä. Uudet johdot rakenne-
21477: tetun tilalle. Tällaisia lunastuksia ei kuitenkaan     taanjoka tapauksessa mahdollisuuksien mukaan
21478: juuri esiinny johtoalueita lunastettaessa.             siten, etteivät ne lisää asuntojen magneettikenttiä
21479:    Lunastettava kohde arvioidaan yleensä kaup-         siitä tasosta, mikä niissä jo vallitsee.
21480: pa-arvomenetelmällä käyttäen apuna kauppa-                 Lunastuslain mukainen korvausjärjestelmä
21481: hintarekisteristä saatavia tietoja sellaisista kiin-   on säädetty sellaiseksi, että se toimii aina samo-
21482: teistökaupoista, jotka on tehty samalla paikka-        jen periaatteiden mukaan ottaen huomioon ku-
21483:                                              KK 951/1997 vp                                              3
21484: 
21485: nakin aikana vallitsevan hintatason. Kauppa- ja         keusturvakeinoina valitus maaoikeuteen ja vielä
21486: teollisuusministeriön tiedossa ei ole seikkoja, jot-    tarvittaessa valitus korkeimpaan oikeuteen. Mi-
21487: ka osoittaisivat, ettäjärjestelmä ei nykyisin toimi     nisteriö seuraa jatkuvasti omalta osaltaan kor-
21488: hyvin. Maanomistajilla on lisäksi käytössään oi-        vauskäytännön kehittymistä.
21489: 
21490:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
21491: 
21492:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
21493: 4                                            KK 951/1997 vp
21494: 
21495: 
21496: 
21497: 
21498:                                           Tili Riksdagens Talman
21499: 
21500:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        ret om sådana fastighetsaffårer som gjorts upp på
21501: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          samma ort och där föremålet för transaktionen
21502: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tili sin natur motsvarar inlösningsobjektet. Bero-
21503: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr                ende på handelstransaktionens natur varierar
21504: 951:                                                    priserna också för objekt av samma slag.
21505:                                                             En bedömning som baserar sig på saluvärde-
21506:            Vad har Regeringen för avsikt att göra       metoden ger också en viss marginal inom viiken
21507:         för att modernisera ersättningsskyldighe-       det gängse priset på orten varierar, och där det
21508:         ten i inlösningslagen så att den motsvarar      sannolika priset för det objekt som skall värderas
21509:         de verkliga nackdelar och skador som            skulle placera sig vid frivillig försäljning. Det
21510:         fastighetsägarna lider?                         gängse pris som avses i inlösningslagen motsva-
21511:                                                         rar också medelnivån för priserna eller priset i
21512:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           medeltal inom ramen för den margina1 för det
21513: anföra följande:                                        gängse priset som fås när saluvärdemetoden till-
21514:                                                         lämpas. Avsikten med utbetalningen av inlös-
21515:     Den ökande användningen av el medför na-            ningsersättning är att förmögenhetsnivån för den
21516: turligt nog ett ökat behov av elöverföring. Där-        som överlåter egendomen skall återställas till
21517: emot har libera1iseringen av elmarknaden och            samma nivå som före in1ösningen.
21518: utländska kraftbolags inträde på den inte i sig             Vid inlösningsförrättningen som gäller sträck-
21519: inneburit ett behov att anlägga mera elöverfö-          an Koria-Kymmene, som avslutades i maj
21520: ringsnät. Nya elöverföringsledningar dras först         1997, betalades för 400 kV:s ledningsgatan er-
21521: när överföringskapaciteten i de ledningar som är        sättningar enligt följande: för bra skogsmark
21522: i bruk tar s1ut. 1 dagens läge svarar Finska Stam-      (OMT) 4 300 mk/ha, för vanlig skogsmark (MT)
21523: nät Ab för elöverföringen i vårt land och bolaget       2 700 mk/ha och för sämre skogsmark än de
21524: sörjer koncentrerat för att elöverföringsnätver-        ovanstående (VT) 2 200 mk/ha. Utöver detta er-
21525: ket byggs ut enligt behov, varför något byggande        sattes trädbeståndet tili sitt fulla värde. Också för
21526: i konkurrerande syfte inte förekommer.                  marken i en 10 meter bred kantzon erlades full
21527:     Enligt inlösningslagen har ägaren tili egendom      ersättning, fastän på detta område endast fålldes
21528: som skall inlösas rätt att få full ersättning, som i    de träd som skulle träffa ledningen om de föll på
21529: rege1 fastställs enligt det gängse priset för egendo-   naturlig väg. Ledningsområdet och kantzonen
21530: men. Om det gängse priset inte motsvarar överlå-        förblir alltid i markägarens ägo. Den inlösande
21531: tarens fulla förlust skall uppskattningen grundas       parten har endast nyttjanderätt.
21532: på egendomens avkastning eller på de kostnader              De nackdelar och skador som markägama
21533: som lagts ner på egendomen. Dessutom ingår i            orsakas försöker man förhindra med hjälp av
21534: 32 § inlösningslagen ett stadgande om garanti           förfarandet med en miljökonsekvensbedömning
21535: vad utövande av näring beträffar. Detta innebär         på förhand. När nya elöverföringsledningar pla-
21536: att när sådan egendom inlöses som dess ägare            neras, eftersträvas alltid lösningar som sparar
21537: huvudsakligen använder för utövande av sitt             markgrunden och stolpar för dubbelledningar
21538: yrke eller sin näring, skall ersättningen fastställas   används om det bara är möjligt rent tekniskt.
21539: tili åtminstone ett sådant belopp som är nödvän-        Detta är dock inte alltid möjligt med tanke på
21540: digt för att egendom som kan erbjuda samma              säkerställandet av överföringsförbindelserna,
21541: förtjänstmöjligheter och som motsvarar den in-          användningen av och servicen på ledningarna.
21542: lösta egendomen skall kunna förvärvas i stället             1 fråga om ersättandet av eventuella hälso-
21543: för den inlösta. Dylika inlösningar förekommer          olägenheter kan det konstateras att inte heller i
21544: dock inte just alls när ledningsområden inlöses.        den senaste tidens undersökningar har det hit-
21545:     Det objekt som skall inlösas värderas i allmän-     tats något samband mellan hälsoolägenheter
21546: het med tillämpning av saluvärdemetoden, med            och magnetfålt. Nya ledningar dras i varje fall,
21547: utnyttjande av uppgifter från köpeskiliingsregist-      om det bara är möjligt, så att de inte ökar
21548:                                               KK 951/1997 vp                                               5
21549: 
21550: magnetfålten i bostäderna från den nivå som              skulle visa att systemet i dagens läge inte fungerar
21551: redan råder där.                                         väl. Markägarna har dessutom som rättsskydds-
21552:    Ersättningssystemet enligt inlösningslagen            medel tili sitt förfogande besvär hos jorddomsto-
21553: har fastställts så att det alltid verkar enligt samma    len och vidare, om det behövs, hos högsta dom-
21554: principer med beaktande av den prisnivå som              stolen. Ministeriet följer för sin egen del kontinu-
21555: råder vid varje tidpunkt. Handels- och industri-         erligt med hur ersättningspraxis utvecklas.
21556: ministeriet känner inte tili några faktorer som
21557: 
21558:      Helsingforsden 24 oktober 1997
21559: 
21560:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
21561:                                              KK 952/1997 vp
21562: 
21563: Kirjallinen kysymys 952
21564: 
21565: 
21566: 
21567: 
21568:                                     Minna Karhunen /kok: Vammaisten lasten koulunkäyntiavustajista
21569: 
21570: 
21571: 
21572:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21573: 
21574:    Suomen Kuntaliiton yleiskirjeen 26.8.1993              Toinen epäkohta nykytilanteessa on, että kou-
21575: mukaan kunnalla on velvollisuus hankkia vam-           lunkäyntiavustajilta ei edellytetä minkäänlaista
21576: maiselle lapselle koulunkäyntiavustaja, mikäli         koulutusta, vaikka heidän työnsä on monipuolis-
21577: tämä sitä tarvitsee. Koulunkäyntiavustajan teh-        ta ja usein äärimmäisen vaativaa. On tapauksia,
21578: täviin kuuluu oppilaan auttaminen koulun päi-          joissa työllistetty ei ole edes kestänyt työskente-
21579: vittäisissä asioissa, esimerkiksi pukemisessa, ruo-    lyä vammaisen lapsen kanssa tai on osoittautu-
21580: kailussa ynnä muussa vastaavassa. Koulunkäyn-          nut muuten epäluotettavaksi. Epäpätevä kou-
21581: tiavustaja perehtyy myös työnsä kannalta tar-          lunkäyntiavustaja voi olla monin tavoin haitaksi
21582: peellisiin oppilasta koskeviin henkilökohtaisiin       vammaisen lapsen kehitykselle.
21583: tietoihin. Kyse on siis hyvin intiimistä työstä.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21584:     Koulunkäyntiavustajista suurin osa on työlli-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21585: syysmäärärahoilla palkattuja ja puoleksi vuo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21586: deksi työllistettyjä työttömiä. Työsuhteen lyhyys      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21587: on ongelma: usein käy niin, että juuri kun lapsi on
21588: tutustunut kouluavustajaansa, tämä vaihtuu,                      Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vam-
21589: mikä on vammaiselle lapselle henkisesti raskasta.             maisten lasten koulunkäyntiavustajien
21590: Erityisesti autistiset ja käytöshäiriöiset lapset             työsuhteet saataisiin pitkäaikaisiksi ja
21591: kärsivät tilanteesta, sillä heillä luottamuksellisen          että niihin pyrkiviltä vaadittaisiin asian-
21592: ihmissuhteen syntyminen vie aikaa. Pitkä työ-                 mukainen koulutus?
21593: suhde olisi hyvä myös kouluavustajan motivaa-
21594: tion kannalta, sillä vammaisten oppilaiden edis-
21595:  tysaskeleet eivät usein tule hetkessä näkyviin.
21596: 
21597:       Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
21598: 
21599:                                          Minna Karhunen /kok
21600: 
21601: 
21602: 
21603: 
21604:  270136
21605: 2                                            KK 952/1997 vp
21606: 
21607:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21608: 
21609:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         joihin myönnetään laskennallista valtionosuut-
21610: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ta. Suomen Kuntaliiton yleiskirjeessä 26.8.1993
21611: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sanotaan: "Koulunkäyntiavustajien palkat ovat
21612: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna             olleet mukana siinä kustannuspohjassa, jonka
21613: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          perusteella valtionosuuden perusteena olevat yk-
21614: n:o 952:                                               sikköhinnat on laskettu. Jokainen kunta saa si-
21615:                                                        ten valtionosuutta myös koulunkäyntiavustajien
21616:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta vam-       palkkaukseen siitä riippumatta, onko niillä kou-
21617:         maisten lasten koulunkäyntiavustajien          lunkäyntiavustajia vai ei."
21618:         työsuhteet saataisiin pitkäaikaisiksi ja          Nykyisen lainsäädännön mukaan kunta kui-
21619:         että niihin pyrkiviltä vaadittaisiin asian-    tenkin palkkaa itsenäisesti koulunkäyntiavusta-
21620:         mukainen koulutus?                             jat, eikä avustajien määrästä enempää kuin kel-
21621:                                                        poisuusvaatimuksistakaan ole olemassa säädök-
21622:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            siä. Tässä tilanteessa valtio ei voi vaikuttaa avus-
21623: taen seuraavaa:                                        tajien palkkaamisen tilapäisyyteen.
21624:                                                           Apua tarvitsevan lapsen ja nuoren kannalta
21625:    Opetushallituksen lukuvuotta 1994-95 kos-           on tietenkin ensiarvoisen tärkeää, että työsuhde
21626: kevan erityisopetusselvityksen mukaan perus-           on pitempiaikainen, jolloin avustajan ja avustet-
21627: koulussa oli päätoimisia koulunkäyntiavustajia         tavan suhde muodostuu tutulle ja turvalliselle
21628: 1 610 ja sivutoimisia 255. Koulunkäyntiavustajia       pohjalle. Opetusministeriön käsityksen mukaan
21629: on erityisesti vaikeasti kuulo-, näkö-, liikunta- ja   avustajien paikkaamisessa tulee pyrkiä pitkäjän-
21630: kehitysvammaisia oppilaita varten. Koulun-             teisyyteen. Toisaalta koulunkäyntiavustajan
21631: käyntiavustajista suuri osa on palkattu työlli-        koulutusta on ollut vasta niin vähän aikaa, että
21632: syysvaroilla. Vain osa avustajista on saanut teh-      avustajien pätevyyden suhteen tilanne korjautuu
21633: tävään erityisen koulutuksen, kuten kehitysvam-        melko hitaasti.
21634: mahoitajan tai koulunkäyntiavustajan koulu-               Hallitus on antanut 23.5.1997 eduskunnalle
21635: tuksen.                                                esityksen koulutusta koskevaksi lainsäädännök-
21636:    Erityisesti koulunkäyntiavustajan tehtäviin         si (HE 86/1997 vp). Perusopetuslakiehdotuksen
21637: suuntautuvaa koulutusta järjestetään nykyisin          31 §:n 1 momentin mukaisesti vammaisella ja
21638: terveys- ja sosiaalialan ammattitutkintoon täh-        muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on
21639: täävänä koulutuksena. Koulutusta järjestetään          lisäksi oikeus saada maksutta opetukseen osallis-
21640: yhteensä yhdeksässä kansanopistossa. Koulutus          tumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapal-
21641: kestää yhdeksästä kuukaudesta yhteen vuoteen.          velut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, eri-
21642: Opetushallitus on vahvistanut tutkinnon perus-         tyiset apuvälineet sekä erityisopetukseen liittyvät
21643: teet toukokuussa 1995 ja ne tulivat voimaan elo-       kuntoutus- ja tukipalvelut Perusopetuslakieh-
21644: kuussa samana vuonna.                                  dotuksen 39 §:n mukaisesti opetusministeriö voi
21645:    Peruskoululain (476/1983) 3 §:n 1 momentin          päättää, mikä osa oppilaitoksessa järjestettäväs-
21646: mukaisesti koulun kasvatus ja opetus on järjes-        tä kuntoutuksestaja opetukseen liittyvistä kehit-
21647: tettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mu-       tämis-, ohjaus- ja tukitehtävistä kuuluu opetus-
21648: kaisesti. Tämän opetuksen yksilöllistämistä kos-       toimen maksettavaksi ja mikä osa kansaneläke-
21649: kevan säännöksen on katsottu edellyttävän, että        laitoksen maksettavaksi.
21650: koulu huolehtii muun ohella myös tarvittavien             Opetusministeriöllä ja opetushallituksella on
21651: koulu- ja luokkakohtaisten avustajien paikkaa-         menossa valtion erityiskoulujen kehittäminen
21652: misesta. Koulunkäyntiavustajista ja avustajien         erityisopetuksen kehittämis- ja palvelukeskuk-
21653: kelpoisuusvaatimuksista koululainsäädäntöön            siksi, jolloin vammaisten lasten opetus- ja kun-
21654: ei sisälly erityisiä säännöksiä. Edellä todetun        toutustoimintaa voidaan parantaa aikaisemmas-
21655: yleissäännöksen mukaisesti kouluun palkattujen         ta ja ottaa aikaisempaa paremmin huomioon
21656: avustajien palkkakustannukset luetaan opetus-          vammaisen lapsen tarpeet henkilökohtaisen ope-
21657: ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain          tussuunnitelman avulla.
21658: (70511992) mukaisesti opetustoimen menoihin,
21659: 
21660:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
21661: 
21662:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
21663:                                             KK 952/1997 vp                                                 3
21664: 
21665:                                         Tili Riksdagens Talman
21666: 
21667:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           som kalkylmässig statsandel beviljas för. 1 Fin-
21668: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           lands Kommunförbunds cirkulär 6.9.1993
21669: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       nämns: "Skolgångsbiträdenas löner har ingått i
21670: dagsman Minna Karhunen undertecknade                  statsandelsgrunden för de beräknade enhetspri-
21671: spörsmål nr 952:                                      serna för grundskolan. Varje kommun får alltså
21672:                                                       statsandelar också för anställning av skolgångs-
21673:           Vad ämnar Regeringen göra för att få        biträden oberoende av om de har skolgångsbiträ-
21674:        långvariga arbetsförhållanden åt de han-       den eller inte."
21675:        dikappade barnens skolgångsbiträden               Enligt gällande lagstiftning anställer kommu-
21676:        och f6r att adekvat utbildning skall krä-      nerna emellertid självständigt skolgångsbiträden
21677:        vas av dem som söker tili dessa platser?       och det finns inte heller några bestämmelser om
21678:                                                       antalet biträden eller om behörighetsvillkoren. 1
21679:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en sådan situation kan staten inte göra något åt
21680: anföra följande:                                      att kommunerna anställer tillfålliga biträden.
21681:                                                          Med tanke på de barn och unga som är i behov
21682:     Enligt utbildningsstyrelsens utredning av spe-    av hjälp är det självfallet ytterst viktigt att arbets-
21683: cialundervisningen läsåret 1994-1995 fanns det        förhållandena är långvariga så att förhållandet
21684: då sammanlagt 1 610 skolgångsbiträden i huvud-        mellan biträde och den som får hjälp bygger på en
21685: syssla och 255 i bisyssla i grundskolorna. Skol-      bekant och trygg grund. Enligt undervisningsmi-
21686: gångsbiträdena finns speciellt för gravt hörsel-      nisteriets uppfattning bör man sträva efter lång-
21687: eller synskadade och rörelse- eller utvecklings-      varighet i anställningarna. Å andra sidan har
21688: hämmade elever. En stor del av skolgångsbiträ-        utbildningen tili skolgångsbiträde bara funnits
21689: dena avlönas med sysselsättningsmedel. Bara en        en kort tid, så situationen när det gäller kom-
21690: del av biträdena är särskilt utbildade för uppgif-    petensen korrigeras rätt långsamt.
21691: ten, t.ex. tili vårdare av utvecklingshämmade el-        Regeringen har den 23 maj 1997 avlåtit en
21692: ler tili skolgångsbiträde.                            proposition tili riksdagen med förslag till ny lag-
21693:     Utbildning med inriktning särskilt på uppgif-     stiftning om utbildningen (RP 86/1997 rd). Enligt
21694: ten som skolgångsbiträde ordnas för närvarande        31 § 1 mom. i förslaget tililag om grundläggande
21695: som utbildning för en yrkesinriktad examen            utbildning har handikappade elever och elever i
21696: inom hälsovården och det sociala området. Ut-         behov av särskilt stöd rätt att avgiftsfritt få såda-
21697: bildningen ordnas i sammanlagt nio folkhögsko-        na tolknings- och biträdestjänster, övriga under-
21698: lor. U tbildningen räcker mellan nio månader och      visnings- och elevvårdstjänster, särskilda hjälp-
21699: ett år. Utbildningsstyrelsen har fastställt grun-     medel och rehabiliterings- och stödtjänster i an-
21700: derna för examen i maj 1995 och de trädde i kraft     slutning till specialundervisningen vilka är en för-
21701: i augusti samma år.                                   utsättning för att de skall kunna deltai undervis-
21702:     Enligt 3 § 1 mom. grundskolelagen (47611983)      ningen. Enligt 39 § i förslaget tililag om grundläg-
21703: skall den fostran och undervisning som meddelas       gande utbildning kan undervisningsministeriet
21704: i grundskolan anordnas med beaktande av ele-          besluta om viiken del undervisningsväsendet res-
21705: vernas ålder och förutsättningar. Det har ansetts     pektive folkpensionsanstalten skall betala av den
21706: att denna bestämmelse om individualisering av         rehabilitering och de utvecklings-, handlednings-
21707: undervisningen förutsätter att skolan också ut-       och stöduppgifter i anslutning tili undervisning-
21708: över annat ser tili att biträden som behövs i         en som ordnas i läroanstalten.
21709: skolan och i klasserna anställs. Någon särskild          Undervisningsministeriet och utbildningssty-
21710: bestämmelse om skolgångsbiträden och krav på          relsen håller på att utveckla de statliga special-
21711: utbildning hos biträdena ingår inte i skollagstift-   skolorna tili utvecklings- och servicecentraler för
21712: ningen. Lönekostnaderna för de biträden som en        specialundervisningen, varvid man kan förbättra
21713: skola anställt i enlighet med det allmänna stad-      undervisnings- och rehabiliteringsverksamheten
21714: gandet räknas enligt lagen om finansiering av         för handikappade barn och bättre än tidigare,
21715: undervisnings- och kulturverksamhet (705/1992)        med hjälp av individuella läroplaner uppmärk-
21716: tili sådana utgifter för undervisningsväsendet        samma de handikappade barnens behov.
21717: 
21718:      Helsingforsden 29 oktober 1997
21719: 
21720:                                                        U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
21721:                                              KK 953/1997 vp
21722: 
21723: Kirjallinen kysymys 953
21724: 
21725: 
21726: 
21727: 
21728:                                     Juha Karpio /kok: Aikuisväestön hammashuollon laajentamisesta
21729:                                        eläkeläisiin
21730: 
21731: 
21732:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21733: 
21734:    Vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille korva-       hoito on todettu erittäin tärkeäksi. Näin on mm.
21735: taan suun ja hampaiden tutkimus ja hoito järjes-       siksi, että hammassairaudet voivat pahentaa
21736: telmällisen hammashuollon periaatteita noudat-         yleissairauksia ja olla osasyynä esimerkiksi mo-
21737: taen. Veteraaneille, joilla on rintamasotilas-, rin-   niin verenkiertoelimistön häiriöihin. Toisaalta
21738: tamapalvelus-, rintama- tai veteraanitunnus,           monet yleissairaudet voivat huonontaa suun ter-
21739: korvataan hammashuoltoa erillisen lain perus-          veyttä.
21740: teella. Ennen vuotta 1956 syntyneille puolestaan          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21741: korvataan hammashoitoa vain, jos hoito on vält-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21742: tämätöntä jonkin muun sairauden kuin hammas-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21743: sairauden parantamiseksi tai tarpeellista säde-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21744: hoidon tai sytostaattihoidon takia. Lokakuusta
21745: 1997 alkaen korvataan vuonna 1955 ja sitä ennen                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21746: syntyneille kerran kolmessa vuodessa tehty ham-                ryhtyä, jotta aikuisväestön hammashuol-
21747: paiden tutkimus ja ehkäisevä hoito.                            toa laajennettaisiin niin, että eläkeläiset
21748:    Eläkeläisten terveyden kannalta hampaiden-                  tulisivat sen piiriin?
21749: 
21750:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
21751: 
21752:                                             Juha Karpio /kok
21753: 
21754: 
21755: 
21756: 
21757: 270136
21758: 2                                          KK 953/1997 vp
21759: 
21760: 
21761: 
21762: 
21763:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21764: 
21765:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       terveyskeskuksen hammashoitopalvelun puns-
21766: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sä, hammaslääkärikohtaiset potilaskäyntimää-
21767: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rät ja asukaskohtaiset hammashoidon nettokus-
21768: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-       tannukset ovat keskimäärin ainoastaan kym-
21769: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        menyksen verran suuremmat kuin kunnissa, jois-
21770: 953:                                                 sa palvelutarjonta on eniten rajoitettua. Ensin
21771:                                                      mainituissa kunnissa on suun terveydenhuollon
21772:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       voimavarat pystytty suuntaamaan väestön pal-
21773:        ryhtyä, jotta aikuisväestön hammashuol-       velutarpeiden mukaisesti mm. hyödyntämällä
21774:        toa laajennettaisiin niin, että eläkeläiset   suun terveydenhuollon eri ammattihenkilöiden
21775:        tulisivat sen piiriin?                        osaaminen tarkoituksenmukaisella työnjaolla.
21776:                                                         Hyväksyessään suun terveydenhuollon sai-
21777:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rausvakuutuskorvausten laajentamista koske-
21778: vasti seuraavaa:                                     van lainmuutoksen eduskunta edellytti sosiaali-
21779:                                                      ja terveysministeriön tarkemmin selvittävän ai-
21780:     Puolet maamme terveyskeskuksista tarjoaa         kuisten hammashoidon järjestelymahdollisuuk-
21781: hammashoitopalveluja koko väestölleen. Eniten        sia. Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistä-
21782: näitä terveyskeskuksia on Keski-Suomessa, Ete-       mässä suun terveydenhuollon palvelujen kehittä-
21783: lä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Koska nämä         mishanketta ensi vuoden alusta alkaen. Kolme
21784: ovat pääasiassa pieniä terveyskeskuksia, koko        vuotta kestävän hankkeen aikana on tarkoitus
21785: maassa vainjoka neljäs suomalainen asuu näissä       yhteistyössä eri tahojen kanssa selvittää kokeilu-
21786: kunnissa. Kolmasosa terveyskeskuksista antaa         kunnissa, miten hammashuoltoon käytetyillä
21787: palvelut vuonna 1956 syntyneille tai sitä nuorem-    voimavaroilla saataisiin aikaan nykyistä katta-
21788: mille ja loput 15 prosenttia rajoittaa palvelutar-   vammatja kustannusvaikuttavuudeltaan parem-
21789: jontaansa tätäkin suppeammalle väestölle. Eni-       mat suun terveydenhuollon palvelut. Hankkees-
21790: ten palveluja on rajoitettu suurissa kaupungeis-     sa kokeillaan väestövastuista toimintatapaa, ny-
21791: sa.                                                  kyisten voimavarojen suuntaamista väestön ter-
21792:     Lasten ja nuorten hammashuolto on kansan-        veystarpeiden mukaan, henkilöstöresurssien tar-
21793: terveyslain voimaan tulemisesta alkaen ollut etu-    koituksenmukaista käyttöä sekä työterveyshuol-
21794: sijalla julkisessa suun terveydenhuollossa. Ter-     lon ja yksityisen sektorin huomioimista suun ter-
21795: veystulokset ovat olleet hyviä ja näiden ryhmien     veydenhuollon palveluja tuotettaessa. Hankkeen
21796: hoidontarve on vähentynyt. Monissa kunnissa          odotetaan antavan vastauksia siihen, miten koko
21797: onkin voimavaroja voitu johdonmukaisesti siir-       väestö saataisiin järjestelmällisen suun tervey-
21798: tää vanhempien ikäluokkien hoitoon. On huo-          denhuollon piiriin.
21799: mattavaa, että kunnissa, joissa koko väestö on
21800: 
21801:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
21802: 
21803:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21804:                                             KK 953/1997 vp                                            3
21805: 
21806: 
21807: 
21808: 
21809:                                         Tili Riksdagens Talman
21810: 
21811:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      hela befolkningen omfattas av hälsovårdscen-
21812: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        tralens tandvårdsservice är antalet patientbesök
21813: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      per tandläkare och nettokostnaderna för tand-
21814: man Juha Karpio undertecknade spörsmål nr             vården per invånare i genomsnitt endast en tion-
21815: 953:                                                  del större än i de kommuner där serviceutbudet
21816:                                                       är mest begränsat. 1 de förstnämnda kommuner-
21817:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        na har man kunnat fördela resurserna för mun-
21818:        ta för att tandvården för den vuxna be-        och tandvård enligt befolkningens servicebehov
21819:        folkningen kunde utvidgas så att även          bl.a. genom att utnyttja olika yrkesutbildade per-
21820:        pensionärerna omfattas av den?                 soners kunnande inom mun- och tandvården
21821:                                                       med hjälp av en ändamålsenlig arbetsfördelning.
21822:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Då riksdagen antog lagändringen angående en
21823: anföra följande:                                      utvidgning av sjukförsäkringsersättningarna för
21824:                                                       mun- och tandvård förutsatte den att social- och
21825:    Hälften av hälsovårdscentralerna i vårt land       hälsovårdsministeriet noggrannare utreder möj-
21826: erbjuder tandvårdsservice för hela befolkningen       ligheterna att ordna tandvården för vuxna. So-
21827: inom sitt område. De flesta av dessa hälsovårds-      cial- och hälsovärdsministeriet förbereder som
21828: centraler finns i Mellersta Finland, Södra Savo-      bäst ett projekt för utveckling av mun- och tand-
21829: lax och Norra Karelen. Eftersom det huvudsakli-       vårdsservicen, vilket inleds i början av nästa år.
21830: gen är fråga om små hälsovårdscentraler bor           Projektet kommer att ta tre år i anspråk och inom
21831: endast var fjärde finländare i dessa kommuner         ramen för projektet har man för avsikt att i för-
21832: sett ur riksperspektiv. En tredjedel av hälsovårds-   sökskommuner i samarbete med olika sektorer
21833: centralerna erbjuder tjänster till personer som är    utreda hur man med hjälp av tandvärdsresurser-
21834: fodda 1956 eller senare och resterande 15% av         na kunde göra mun- och tandvårdsservicen mer
21835: hälsovårdscentralerna begränsar sitt serviceut-       heltäckande och bättre i fråga om kostnadseffek-
21836: bud tili en mindre andel av befolkningen än detta.    tivitet. lnom ramen för projektet prövas metoder
21837: Mest begränsad är servicen i de stora städerna.       som bygger på befolkningsansvar, fördelning av
21838:    Sedan folkhälsolagen trädde i kraft har man        de nuvarande resurserna enligt befolkningens
21839: inom den allmänna mun- och tandvärden priori-         hälsomässiga behov, ändamälsenlig användning
21840: terat tandvärden för barn och ungdomar. Resul-        av personalresurser samt beaktande av företags-
21841: taten vad gäller hälsan har varit goda och värdbe-    hälsovården och den privata sektorn vid produk-
21842: hovet inom dessa grupper har minskat. Inom            tionen av mun- och tandvårdsservice. Projektet
21843: mänga kommuner har man konsekvent kunnat              förväntas ge svar på hur hela befolkningen kunde
21844:  överföra resurser till värden av äldre äldersgrup-   omfattas av en systematisk mun- och tandvård.
21845:  per. Det bör poängteras att i de kommuner där
21846: 
21847:      Helsingforsden 30 oktober 1997
21848: 
21849:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
21850: 1
21851: 
21852: 
21853: 1
21854: 
21855: 
21856: 
21857: 
21858:     1
21859: 
21860: 
21861:     1
21862: 
21863: 
21864: 
21865: 
21866:         1
21867: 
21868: 
21869:         1
21870:                                            KK 954/1997 vp
21871: 
21872: Kirjallinen kysymys 954
21873: 
21874: 
21875: 
21876: 
21877:                                   Juha Karpio /kok: Eläkkeiden indeksitarkistuksista
21878: 
21879: 
21880: 
21881:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21882: 
21883:    Hallituksen esityksen mukaan eduskunta            takunnalliset eläkeläisjärjestöt pitävät ns. taite-
21884: päätti muuttaa vuoden 1996 alusta alkaen työ-        tun indeksin käyttöönottoa eläkeläisiin kohdis-
21885: eläkkeiden indeksitarkistusta siten, että sen ka-    tuvana ikään perustuvana syrjintänä, jonka heil-
21886: lenterivuoden loppuun, jona työntekijä tai edun-     le aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat suu-
21887: jättäjä täyttää 65 vuotta, eläketurva sidotaan in-   ria.
21888: deksiin, jossa palkkatason muutoksen painoker-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21889: roin on 0,5 ja hintatason muutoksen painoker-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21890: roin 0,5. Tämän jälkeiseltä ajalta käytetään in-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21891: deksiä, jossa palkkatason muutoksen painoker-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21892: roin on 0,2 ja hintatason muutoksen painoker-
21893: roin 0,8.                                                       Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21894:    Edellä mainittu järjestely aiheuttaa kuitenkin            ryhtyä, jotta 65 vuotta täyttäneiden hen-
21895: sen, että eläkeläiset jaetaan iän perusteella kah-           kilöiden eläkkeiden ns. taitetun indeksin
21896: teen eri ryhmään, joiden eläkkeet eroavat toisis-            aikaansaama eriarvoisuus poistetaan?
21897: taan nimenomaan iäkkäämpien tappioksi. Vai-
21898: 
21899:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
21900:                                           Juha Karpio /kok
21901: 
21902: 
21903: 
21904: 
21905:  270136
21906: 2                                          KK 954/1997 vp
21907: 
21908: 
21909: 
21910: 
21911:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21912: 
21913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       deksijärjestelmässä otettiin huomioon työikäisen
21914: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja eläkeikäisen väestönosan taloudellisia olosuh-
21915: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teita ja kulutustottumuksia koskevat erot. Lisäk-
21916: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-       si otettiin huomioon, että työikäisten indeksiä
21917: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        käytetään eläkkeiden tarkistamisen lisäksi myös
21918: 954:                                                 työssäoloaikaisten eläkkeen perusteena olevien
21919:                                                      työansioiden tarkistamiseen ja että vuoden 1996
21920:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       eläkeuudistuksessa tulevien eläkkeiden tasoa
21921:        ryhtyä, jotta 65 vuotta täyttäneiden hen-     madallettiin muun muassa eläkepalkan lasku-
21922:        kilöiden eläkkeiden ns. taitetun indeksin     sääntöä ja eläkkeeseen oikeuttavantulevan ajan
21923:        aikaansaama eriarvoisuus poistetaan?          sääntöä muuttamalla. Tämän vuoksi työikäisten
21924:                                                      indeksiturvaan kajoaminen ei ollut mahdollista.
21925:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Jos työikäisten indeksi otettaisiin käyttöön
21926: vasti seuraavaa:                                     myös eläkeikäisten kohdalla, tästä aiheutuisi
21927:                                                      työeläkejärjestelmälle lisäkustannuksia, jotka
21928:    Työeläkejärjestelmässä siirryttiin vuoden         jouduttaisiin perimään vastaavilla työeläkemak-
21929: 1996 alusta indeksiturvan osalta niin sanottuun      sujen korotuksilla. Eläketurvakeskuksen laskel-
21930: taitetun indeksin järjestelmään. Muutoksessa         mien mukaan lisäkustannukset olisivat vuonna
21931: alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden elä-    2005 yli miljardi markkaa, vuonna 2020 noin 5
21932: keindeksit eriytettiin siten, että työikäisten in-   miljardia markkaa ja vuonna 2030 7,5 miljardia
21933: deksin määräytymisperusteet pysytettiin entisel-     markkaa. Nämä laskelmat perustuvat arvoihin,
21934: lään ja eläkeikäisten indeksin määräytymispe-        joiden mukaan työikäisten indeksi nousisi 2,2
21935: rusteita muutettiin. Molempien indeksien mu-         prosenttia ja eläkeikäisten indeksi 1,5 prosenttia
21936: kaan eläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, jo-   vuonna 1998. Laskelmissa ansiotason reaalikas-
21937: hon sisältyy hintojen muutoksen lisäksi osa pal-     vun arvioitiin kasvavan vuonna 1998 1,3 prosent-
21938: kansaajien ansiotason reaalimuutoksesta. Työ-        tia ja tämän jälkeen 2,0 prosenttia vuodessa.
21939: ikäisten indeksitarkistus määräytyy puoliksi ku-     Eläkkeelle siirtymisen oletettiin myöhentyvän
21940: luttajahintaindeksin ja puoliksi ansiotasoindek-      1,4 vuodella vuoteen 2030 mennessä. Vaikka
21941: sin muutosten perusteella. Eläkeikäisten indeksi-    vuoden 1998 indeksikehitys poikkeaakin näistä
21942: tarkistus määräytyy 80-prosenttisesti kuluttaja-     luvuista, kustannusvaikutukset ovat samaa suu-
21943: hintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansiotasoin-      ruusluokkaa.
21944: deksin muutosten perusteella.                            Taitettu indeksijärjestelmä on eduskunnan
21945:    Työeläkkeiden indeksiturvaan tehty muutos         hyväksymä ja ehdotetut indeksimuutokset olivat
21946: on osa laajempaa työeläkejärjestelmän uudistus-      myös perustuslakivaliokunnan arvioitavina. Pe-
21947: hanketta, jolla pyritään turvaamaan työeläkejär-     rustuslakivaliokunta katsoi, että indeksimuuto k-
21948: jestelmän taloudellinen vakaus tinkimättä järjes-    set voidaan tehdä tavallisessa lainsäätämisjärjes-
21949: telmän päätavoitteista. Tämä tavoite on työssä-      tyksessä. Eduskunta kuitenkin edellytti, että hal-
21950: oloaikaisen toimeentulotason jatkuvuuden tur-        litus seuraa kahdesta erillisestä indeksistä mah-
21951: vaaminen, kun työansiot vanhuuden, työkyvyt-         dollisesti aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvit-
21952: tömyyden tai ikääntyneen työntekijän pitkäai-        taessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemisek-
21953: kaistyöttömyyden vuoksi ovat lakanneet.              si. Ainakaan toistaiseksi ei ole ilmennyt sellaisia
21954:    Suurtyöttömyyden ja väestömme ikääntymi-          näkökohtia, joiden perusteella vastikään voi-
21955: sen myötä kaventunut vakuutusmaksupohja              maan tullutta taitetun indeksin järjestelmää pi-
21956: edellytti nimenomaan välittömiä säästöjä työ-        täisi ryhtyä muuttamaan.
21957: eläkemenojen nousupaineiden vaimentamiseksi.             Kansaneläke-etuuksia korotetaan vuosittain
21958: Indeksiturvaan tehty muutos mahdollisti välittö-     elinkustannusindeksillä. KEL-indeksikorotus
21959: mät työeläkekustannusten säästöt. Taitetussa in-     on saman suuruinen kaikille kansaneläkkeen
21960:                                         KK 954/1997 vp                                               3
21961: 
21962: saajille heidän iästään riippumatta. Kansanelä-   huuseläkeiän saavuttaneiden eläkkeet nousevat
21963: kejärjestelmän tarkoituksena on turvata kansan-   lähes kaikissa maissa vain elinkustannusindeksin
21964: eläkettä saavien vähimmäistoimeentulo.            verran. Työeläkkeiden indeksiturva Suomessa
21965:    Nykyinen työeläkejärjestelmän mukainen elä-    on kuitenkin edelleen myös 65 vuotta täyttänei-
21966: keikäisten indeksiturva vastaa aikaisempaa        den osalta elinkustannuksiin sidottua indeksitur-
21967: enemmän kansainvälistä käytäntöä, sillä van-      vaa korkeampi.
21968: 
21969:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
21970: 
21971:                                                           Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
21972:                                                                ministeri Terttu Huttu-Juntunen
21973: 4                                            KK 954/1997 vp
21974: 
21975: 
21976: 
21977: 
21978:                                          Tili Riksdagens Talman
21979: 
21980:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sparingar för att trycket på en ökni1.1g av pen-
21981: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         sionsutgifterna skulle kunna dämpas. Andringen
21982: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       i indexskyddet möjliggjorde omedelbara bespa-
21983: man Juha Karpio undertecknade spörsmå1 nr              ringar i arbetspensionskostnaderna. Inom syste-
21984: 954:                                                   met med brutet index beaktades att den ekono-
21985:                                                        miska situationen och konsumtionsvanorna för
21986:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         den del av befolkningen som är i arbetsför ålder
21987:        ta för att den bristande jäm1ikhet som det      skiljer sig från situationen för dendel av befolk-
21988:        s.k. brutna indexet föranleder i pensio-        ningen som är i pensionsåldern. Vidare beakta-
21989:        nerna för dem som fyllt 65 år skall elimi-      des att indexet för personer i arbetsför ålder för-
21990:        neras?                                          utom till justering av pensionerna även används
21991:                                                        tilljustering av de inkomster under tiden i arbets-
21992:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          livet som ligger till grund för pensionen, och att
21993: anföra följande:                                       nivån på framtida pensioner vid pensionsrefor-
21994:                                                        men 1996 sänktes bl.a. genom en ändring av
21995:    lnom arbetspensionssystemet övergick man i          reglerna för beräkning av pensionslönen och
21996: fråga om indexskyddet vid ingången av 1996 till        grunderna för beräkning av den återstående tid
21997: ett system med s.k. brutet index. Genom ändring-       som berättigar till pension. Därför var det inte
21998: en differentierades pensionsindex för dem som är       möjligt att röra indexskyddet för personer i ar-
21999: under 65 år och dem som fyllt 65 år på så sätt att     betsför ålder.
22000: indexet för personer i arbetsför ålder fastställs          Om indexet för personer i arbetsför ålder till-
22001: enligt samma grunder som tidigare medan index-         lämpas även på personer i pensionsåldern åsam-
22002: et för personer i pensionsåldern fastställs en1igt     kar detta arbetspensionssystemet merkostnader,
22003: nya grunder. Enligt vartdera indexet justeras          som man skulle bli tvungen att uppbära i form av
22004: pensionerna årligen, och i justeringen ingår vid       motsvarande höjning av arbetspensionsavgiften.
22005: sidan av prisändringar en del av den reella änd-       Enligt pensionsskyddscentralens beräkningar
22006: ringen i löntagarnas inkomstnivå. lndexjuste-          skulle merkostnaderna år 2005 uppgå till över
22007: ringen för personer i arbetsför ålder bestäms till     1 mrd mk, år 2020 till ca 5 mrd mk och år 2030 till
22008: hälften utifrån ändringarna i konsumentprisin-         7,5 mrd mk. Dessa beräkningar baserar sig på att
22009: dex och till hälften utifrån ändringarna i för-        indexet för personer i arbetsför ålder uppskattas
22010: tjänstnivåindex. lndexjusteringen för personer i       stiga med 2,2 % och indexet för personer i pen-
22011: pensionsåldern bestäms till80% utifrån ändring-        sionsåldern med ca 1,5% 1998. 1 kalky1erna be-
22012: arna i konsumentprisindex och till 20 % utifrån        räknades den reella tillväxten av inkomstnivån
22013: änq_ringarna i förtjänstnivåindex.                     öka med 1,3% 1998 och efter det med 2,0% om
22014:    Andringen av indexskyddet för arbetspensio-         året. Pensioneringstidpunkten beräknades sena-
22015: ner är ett led i ett större reformprojekt som gäller   reläggas med 1,4 år fram till 2030. Även om
22016: arbetspensionssystemet, och med vilket avsikten        indexutvecklingen för 1998 skulle avvika från
22017: är att trygga den ekonomiska stabiliteten inom         dessa tal, är kostnadseffekten av samma storlek.
22018: arbetspensionssystemet utan att pruta på det hu-           Systemet med brutet index har godkänts av
22019: vudsakliga syftet med systemet. Detta syfte är att     riksdagen, och de föreslagna indexändringarna
22020: trygga att den inkomstnivå en person hade under        var också uppe för utvärdering i grundlagsut-
22021: sin tid i arbetslivet består när arbetsinkomsterna     skottet. Utskottet ansåg att indexändringarna
22022: upphör på grund av ålder, arbetsoförmåga eller         inom arbetspensionerna kan göras i vanlig lag-
22023: långtidsarbetslöshet för äldre arbetstagare.           stiftningsordning. Riksdagen förutsatte ändå att
22024:    Eftersom basen för försäkringspremierna och         regeringen ger akt på de problem som eventuellt
22025: försäkringsavgifterna har krympt i och med             uppstår med två separata index och vid behov
22026: massarbetslösheten och den åldrande befolk-            vidtar åtgärder för att lösa problemen. Hittills
22027: ningen krävdes det uttryckligen omedelbara be-         har det åtminstone inte framkommit några as-
22028:                                           KK 954/1997 vp                                             5
22029: 
22030: pekter som skulle kräva ändringar i systemet med    motsvarar internationell praxis i större utsträck-
22031: brutet index, som helt nyligen har trätt i kraft.   ning än det tidigare, eftersom pensionerna för
22032:    F olkpensionsförmånerna höjs årligen genom       dem som uppnått ålderspensionsåldern i så gott
22033: Ievnadsk ostnadsindexet. F olkpensionsindexet       som alla Iänder stiger endast i samma mån som
22034: höjs lika mycket för alla folkpensionärer obero-    levnadskostnadsindex. Indexskyddet for arbets-
22035: ende av ålder. Syftet med folkpensionssystemet      pensionerna i Finland är dock också när det
22036: är att trygga minimiutkomsten för dem som lyf-      gäller dem som fyllt 65 år fortfarande högre än
22037: ter folkpension.                                    det indexskydd som är bundet tilllevnadskostna-
22038:    Det nuvarande indexskyddet enligt arbetspen-     derna.
22039: sionssystemet för dem som är i pensionsåldern
22040: 
22041:      Helsingfors den 28 oktober 1997
22042: 
22043:                                              Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern,
22044:                                                                    minister Terttu Huttu-Juntunen
22045:                                               KK 955/1997 vp
22046: 
22047: Kirjallinen kysymys 955
22048: 
22049: 
22050: 
22051: 
22052:                                     Pirjo-Riitta Antvuori /kok: Suullisen käsittelyn järjestämisestä käsi-
22053:                                         teltäessä lasten palauttamista Haagin sopimuksen nojalla
22054: 
22055: 
22056:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22057: 
22058:    Helsingin hovioikeus on tapauksessa Miquel           valtioon, järjestää kaikissa oikeusasteissa suulli-
22059: Campoy vs Kerstin Campoy katsonut tarpeelli-            nen käsittely.
22060: seksi järjestää suullisen käsittelyn. Hovioikeus           Suomi on sitoutunut noudattamaan Euroo-
22061: katsoi kuultuaan todistajia ja asiantuntijoita,         pan neuvoston ihmisoikeussopimusta, jonka 6
22062: että Miquel Campoy on toistuvasti käyttänyt             artiklan mukaan tulee kaikille taata oikeuden-
22063: väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Hovioikeuden mu-           mukainen oikeudenkäynti. Suomi on kuitenkin
22064: kaan lasten palauttaminen Yhdysvaltoihin saat-          tämän artiklan kohdalle tehnyt varauman, ettei
22065: taisi heidät alttiiksi ruumiilliselle tai henkiselle    se voi taata suullista käsittelyä mm. hovioikeuk-
22066: väkivallalle.                                           sissa eikä korkeimmassa oikeudessa. Varauma
22067:    Korkein oikeus ei järjestänyt Kerstin Cam-           oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takaamista
22068: poyn pyynnöstä huolimatta suullista käsittelyä.         koskevassa artiklassa tarkoittaa sitä, ettei Suomi
22069: Todistajien kertomukset joko kuultiin nauhalta          kykene takaamaan sen oikeuden käyttöpiirissä
22070: tai luettiin kirjallisessa muodossa. Mitään mah-        oleville oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Tä-
22071: dollisuutta täsmentävien tai selv~ntävien kysy-         män voi huomata mm. edellä kenotusta tapauk-
22072: mysten esittämiseen ei ollut. Korkein oikeus pää-       sesta Miquel Campoy vs Kerstin Campoy.
22073: tyi ratkaisuunsa, koska sen mielestä ei ollut riittä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22074: vää näyttöä siitä, että Miquel Campoyn osalta tai       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22075: muutoinkaan olisi sellaisia seikkoja, jotka olisi-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22076: vat tukeneet käsitystä, että lasten palauttaminen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22077: saattaisi heidät alttiiksi ruumiilliselle tai henki-
22078: selle väkivallalle.                                               Mihin toimiin oikeusministeriö aikoo
22079:    Lapsen huoliostaja tapaamisoikeudesta anne-                 ryhtyä saadakseen suullisen käsittelyn
22080: tun lain 31 §:n mukaan Haagin sopimukseen pe-                  pakolliseksi lasten palauttamishakemuk-
22081: rustuva palauttamishakemus käsitellään Helsin-                 sia koskevissa tapauksissa ja saattaak-
22082: gin hovioikeudessa. Ensimmäinen ja ainoa vali-                 seen näin Suomen oikeuskäytännön ih-
22083: tusinstanssi on korkein oikeus. Lapsen edun                    misoikeussopimuksessa edellytetylle ta-
22084: vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää, kun käsitellään             solle?
22085: lapsenhuoltoa tai lapsen palauttamista toiseen
22086: 
22087:      Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1997
22088: 
22089:                                         Pirjo-Riitta Antvuori /kok
22090: 
22091: 
22092: 
22093: 
22094: 270136
22095: 2                                             KK 955/1997 vp
22096: 
22097: 
22098: 
22099: 
22100:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
22101: 
22102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Kansallinen oikeudenkäyntijärjestyksemme
22103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            rakentuu sille periaatteelle, että asianosainen on
22104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          ensimmäisessä oikeusasteessa oikeutettu suulli-
22105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirjo-Riit-         seen käsittelyyn. Muutoksenhakuasteessa suulli-
22106: ta Antvuoren näin kuuluvan kirjallisen kysy-             nen käsittely järjestetään riita- ja hakemusasiois-
22107: myksen n:o 955:                                          sa oikeudenkäymiskaaren mukaan "tarvittaes-
22108:                                                          sa". Tämän tarvittaessa-kriteerin tulkinta on oi-
22109:            Mihin toimiin oikeusministeriö aikoo          keuskäytännössä ollut se, ettäjos riitaa on suulli-
22110:         ryhtyä saadakseen suullisen käsittelyn           sen todistelun uskottavuudesta, suullinen käsit-
22111:         pakolliseksi lasten palauttamishakemuk-          tely on pidettävä uudelleen. Harkittaessa suulli-
22112:         sia koskevissa tapauksissa ja saattaak-          sen käsittelyn toimittamisedellytyksiä voidaan
22113:         seen näin Suomen oikeuskäytännön ih-             nykyisenkin lainsäädännön mukaan asianosai-
22114:         misoikeussopimuksessa edellytetylle ta-          sen perustellulle pyynnölle suullisen käsittelyn
22115:         solle?                                           toimittamisesta antaa merkitystä. Sen sijaan tällä
22116:                                                          hetkellä hovioikeus tai korkein oikeus eivät ole
22117:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             voimassa olevan lainsäädännön mukaan tällai-
22118: vasti seuraavaa:                                         seen pyyntöön sidottuja.
22119:                                                              Hallituksen esitys hovioikeusmenettelyn uu-
22120:     Euroopan ihmisoikeussopimuksen oikeuden-             distamiseksi (HE 33/1997 vp) on lakivaliokun-
22121: mukaista oikeudenkäyntiä koskevat määräykset             nan käsiteltävänä. Ehdotettujen säännösten
22122: edellyttävät pääsäännön mukaan suullista käsit-          eräänä keskeisenä tarkoituksena on, että Suo-
22123: telyä ainakin yhdessä oikeusasteessa. Sen sijaan         men Euroopan ihmisoikeusopimukseen tekemä
22124: tapauksen ja kysymyksessä olevan kansallisen             suullisia käsittelyjä koskeva varauma voitaisiin
22125: muutoksenhakujärjestelmän            erityispiirteistä   hovioikeuksien osalta peruuttaa. Ehdotetut
22126: riippuu, vaaditaanko suullista käsittelyä myös           säännökset sisältävät myös määräyksen siitä,
22127: muutoksenhakuasteissa. Ihmisoikeussopimuk-               että hovioikeuden on toimitettava suullinen kä-
22128: sen määräykset asiasta ovat hyvin yleisluonteisia        sittely asianosaisen niin vaatiessa. Poikkeukseksi
22129: ja ne saavat tarkemman sisältönsä ennen kaikkea          tästä pääsäännöstä on ehdotettu muun muassa,
22130: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeus-               että suullista käsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toi-
22131: käytännössä. Oikeuskäytäntö ei sekään ole täy-           mittaa, jos asia on alioikeudessa käsitelty suulli-
22132: sin yksiselitteistä ja yhdensuuntaista, mutta sen        sesti eikä asiassa ole näytön vastaanottamiseksi
22133: perusteella voidaan päätellä, että asianosaisen          tai muusta syystä tarpeen kenenkään kuulemi-
22134: sitä vaatiessa suullinen käsittely tulee pääsään-        nen hovioikeudessa.
22135: nön mukaan toimittaa myös muutoksenhakuas-                   Lapsen palauttamisasiat käsitellään ensi as-
22136: teessa. Tämä sääntö ei kuitenkaan ole poikkeuk-          teena hovioikeudessa ja muutoksenhakuasteena
22137: seton eikä suullista käsittelyä esimerkiksi asian-       on korkein oikeus. Kysymyksessä viitatussa ta-
22138: osaisen vaatiessakaan tarvitse toimittaa, jos            pauksessakin asiaa käsiteltiin ensi asteena hovi-
22139: muutoksenhakija vetoaa vaatimuksensa tueksi              oikeudessa, jossa toimitettiin suullinen käsittely,
22140: sellaisiin seikkoihin, jotka eivät voi johtaa vaa-       ja korkein oikeus toimi muutoksenhakuasteena.
22141: dittuun oikeusseuraamukseen, kysymys on pel-             Sanotut yleiset muutoksenhakuperiaatteet sovel-
22142: kästään tapauksen oikeudellisesta arvioinnista,          tuvat yhtä lailla tähän menettelyyn. Ihmisoikeus-
22143: tai kun asiassa on kysymys vain jo alemmassa             sopimuskaan ei edellytä pakollista suullista kä-
22144: oikeusasteessa vastaanotetun kirjallisen todiste-        sittelyä muutoksenhakumenettelyssä kaikissa
22145: luu arvioinnista. Jo viran puolesta suullinen kä-        asioissa, vaan tapauksen erityispiirteet ratkaise-
22146: sittely tulee sen sijaan toimittaa, kun kysymys on       vat sen, milloin suullinen käsittely on toimitetta-
22147: sellaisen suullisen todistelun uskottavuuden arvi-       va. Lapsen palauttamisasioissa on tuomioistui-
22148: oinnista, josta muutoksenhakemuksen ratkaise-            men harkittavana usein se, onko palauttaruis-
22149: minen riippuu.                                           määräyksen antamisesta perustetta kieltäytyä.
22150:                                            KK 955/1997 vp                                               3
22151: 
22152: Tämä kysymys voi yksittäistapauksesta riippuen       sitä vastoin suullisen käsittelyn avulla on saata-
22153: ollajoko puhtaasti oikeudellinen tai näytön arvi-    vissa sellaista näyttöä, jota asian ratkaiseminen
22154: ointia edellyttävä. Ensiksi mainitussa tapaukses-    vaatii, suomalainen oikeuskäytäntö lähtee jo ny-
22155: sa suullinen käsittely ei ole muutoksenhakuas-       kyisin siitä, että suullinen käsittely on toimitetta-
22156: teessa tarpeen asian ratkaisemiseksi eikä ihmisoi-   va.
22157: keussopimuskaan edellytä sen toimittamista. Jos
22158: 
22159:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
22160: 
22161:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
22162: 4                                            KK 955/1997 vp
22163: 
22164: 
22165: 
22166: 
22167:                                          Tili Riksdagens Talman
22168: 
22169:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            den principen att en part i första rättsinstans har
22170: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            rätt tili muntlig behandling. 1 fullföljdsinstans
22171: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        anordnas muntlig behandling i tvistemål och an-
22172: dagsledamot Pirjo-Riitta Antvuori underteck-           sökningsärenden enligt rättegångsbalken "vid
22173: nade skriftliga spörsmål nr 955:                       behov". Tolkningen av detta behovskriterium
22174:                                                        har i rättspraxis varit den att muntlig behandling
22175:           Vilka åtgärder avser justitieministeriet     skall företas på nytt om tvisten gäller den muntli-
22176:        att vidta för att göra muntlig behandling       ga bevisföringens trovärdighet. Vid bedömning-
22177:        obligatorisk i fall som gäller återlämnan-      en av förutsättningarna att verkställa muntlig
22178:        de av barn och därigenom bringa rätts-          behandling kan betydelse enligt nu gällande lag-
22179:        praxis i Finland upp på den nivå som            stiftning tilimätas en grundad begäran av en part
22180:        förutsätts i konventionen om mänskliga          att muntlig behandling skall verkställas. Där-
22181:        rättigheter?                                    emot är hovrätten eller högsta domstolen enligt
22182:                                                        gällande lagstiftning inte bundna av en sådan
22183:    Som svar på spörsmålet framför jag vördsamt         begäran.
22184: följande:                                                 Regeringens proposition om reform av förfa-
22185:                                                        randet i hovrätterna (RP 33/1997 rd) behandlas
22186:     De bestämmelser om rättvis rättegång som           av lagutskottet. Ett centralt syfte med de före-
22187: ingår i den europeiska människorättskonventio-         slagna bestämmelserna är att det av Finland gjor-
22188: nen förutsätter i regel muntlig behandling i åt-       da förbehållet som gäller muntliga behandlingar
22189: minstone en rättsinstans. Däremot beror det på         i den europeiska konventionen om mänskliga
22190: fallet och särdragen i det ifrågavarande nationel-     rättigheter kunde slopas när det gäller hovrätter-
22191: la systemet för ändringssökande huruvida munt-         na. De föreslagna bestämmelserna innehåller
22192: lig behandling krävs också i de fullföljdsinstan-      också en bestämmelse om att hovrätten skall
22193: serna. De bestämmelser om saken som ingår i            verkställa muntlig behandling om en part så krä-
22194: människorättskonventionen är mycket allmänt            ver. Som undantag från denna huvudregel har
22195: hållna och får sitt mera precisa innehåll framför      föreslagits bl.a. att muntlig behandling ändå inte
22196: allt genom rättspraxis vid Europeiska domstolen        skall behöva verkställas, om målet i underrätten
22197: för de mänskliga rättigheterna. Denna rättsprax-       har behandlats muntligt och det i målet inte för
22198: is är inte heller helt entydig och likformig, men på   mottagande av bevisning eller av annat skäl är
22199: grundval av den kan man dra slutsatsen att munt-       behövligt att höra någon i hovrätten.
22200: lig behandling i regel bör verkställas även vid           Mål som gäller återlämnande av barn behand-
22201: ändringssökande, om en part kräver detta. Den-         las i första instans i hovrätten, ..medan högsta
22202: na regel är dock inte undantagslös, och muntlig        domstolen är fullföljdsinstans. A ven i det fall
22203: behandling behöver t.ex. inte verkställas även om      som spörsmålet hänvisar tili behandlades målet i
22204: en part så kräver, om den ändringssökande tili         första instans i hovrätten, där muntlig behand-
22205: stöd för sitt krav åberopar sådana omständighe-        ling verkställdes, och högsta domstolen fungera-
22206: ter som inte kan leda tili den rättsliga påföljd som   de som fullföljdsinstans. De nämnda allmänna
22207: påyrkas, då det är fråga enbart om juridisk be-        principerna för ändringssökande lämpar sig lika
22208: dömning av saken, eller om det i saken endast är       väl för detta förfarande. Konventionen om de
22209: fråga om bedömning av skriftlig bevisföring som        mänskliga rättigheterna förutsätter inte obliga-
22210: redan har mottagits i lägre rättsinstans. M untlig     torisk muntlig behandling vid förfarandet för
22211: behandling bör däremot verkställas redan på            ändringssökande i alla mål, utan fallets särdrag
22212: tjänstens vägnar, då det är fråga om bedömning         avgör, när muntlig behandling skall verkställas. 1
22213: av trovärdigheten hos sådan muntlig bevisföring        mål som gäller återlämnande av barn har dom-
22214: som avgörandet av ändringssökandet är avhäng-          stolen ofta att överväga, om det finns skäl att
22215: igt av.                                                vägra ge förordnande om återlämnande. Denna
22216:     Vår nationella rättegångsordning bygger på         fråga kan beroende på det enskilda fallet vara
22217:                                             KK 955/1997 vp                                            5
22218: 
22219: rent juridisk eller förutsätta värdering av bevis-    däremot med hjälp av muntlig behandling sådan
22220: ningen. 1 det förstnämnda fallet är muntlig be-       bevisning som behövs för målets avgörande kan
22221: handling inte behövlig i fullföljdsinstanen för att   erhällas, bygger rättspraxis i Finland redan nu på
22222: avgöra målet, och inte heller människorättskon-       att muntlig behandling skall verkställas.
22223: ventionen förutsätter att en sådan verkställs. Om
22224: 
22225:      Helsingforsden 29 oktober 1997
22226: 
22227:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
22228:                                              KK 956/1997 vp
22229: 
22230: Kirjallinen kysymys 956
22231: 
22232: 
22233: 
22234: 
22235:                                     Mikko Elo /sd: Elatusapurästien perinnän tehostamisesta
22236: 
22237: 
22238: 
22239:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22240: 
22241:    Maamme elatusapurästit ovat tällä hetkellä          ten lukumäärästä riippuva prosenttiosuus suo-
22242: arviolta 2,6 miljardia markkaa, josta peräti 2,4       raan tuloista. Ruotsin elatusturvajärjestelmän
22243: miljardia markkaa on kunnan elatustukivelkaa.          uudistuksella haluttiin aikanaan turvata se, että
22244: Vain noin kolmasosa erolapsista saa sovitun ela-       lapsen molemmat vanhemmat vastaavat lapsen-
22245: tusapunsa säännöllisesti toiselta vanhemmal-           sa elatuksesta, kunnes lapsi täyttää 18 vuotta. Jos
22246: taan. Yleisen käsityksen mukaan elatusvelka on         vanhemmat eivät asu yhdessä, muualla asuva
22247: enemmänkin riippuvainen maksuhaluttomuu-               vanhempi maksaa elatusapua,jonka suuruus las-
22248: desta kuin maksukyvyttömyydestä. Kunnat                ketaan valtakunnallisella yhtenäisellä kaavalla,
22249: maksoivatkin viime vuonna elatustukea 103 000          joka ottaa huomioon niin vanhempien maksuky-
22250: lapselle.                                              vyn kuin lapsen tarpeetkin.
22251:    Arvioiden mukaan kolmasosa erolapsista tu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22252: lee toisen vanhempansa hylkäämäksi avio- tai           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22253: avoerossa. Lapset jäävät erossa useimmiten äi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22254: dille. Mm. maamme Yksinhuoltajien ja yhteis-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22255: huoltajien liiton käsityksen mukaan elatusapu-
22256: järjestelmää tulisi uudistaa siten, etteivät elatus-             Onko Hallitus tietoinen elatusapuräs-
22257: apukysymykset estäisi vanhempien yhteistoimin-                tien jatkuvasti lisääntyvästä määrästä
22258: taa. Yhteiskunnan tulisi taata lapselle riittävä              maassamme, ja jos on,
22259: elatustuki ja periä se elatusapuvelvolliselta par-               aikooko Hallitus tehostaa elatusapu-
22260: haaksi katsotulla tavalla.                                    rästien perintää esim. Ruotsissa käytössä
22261:     Ruotsissa peritään elatusapuvelvolliselta Ias-            olevalla tavalla?
22262: 
22263:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
22264: 
22265:                                               Mikko Elo /sd
22266: 
22267: 
22268: 
22269: 
22270: 270136
22271: 2                                          KK 956/1997 vp
22272: 
22273: 
22274: 
22275: 
22276:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22277:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       elatusvelvollisen asema muodostu kohtuutto-
22278: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,         maksi. Lisäksi tarkoitus on yksinkertaistaa pe-
22279: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rintäjärjestelmää.
22280: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              Esityksessä ehdotetaan, että elatusavun ja
22281: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        kunnan        takautumissaatavan        etuoikeutta
22282: 956:                                                 ulosotossa ja konkurssissa tuntuvasti parannet-
22283:                                                      taisiin. Laiminlyödylle elatusavulle olisi lisäksi
22284:           Onko Hallitus tietoinen elatusapuräs-      maksettava viivästyskorkoa. Oleellista tehostu-
22285:        tien jatkuvasti lisääntyvästä määrästä        mista perinnässä merkitsisi myös ns. kolmen
22286:        maassamme, ja jos on,                         vuoden rajoituksen poistaminen palkan ja eläk-
22287:           aikooko Hallitus tehostaa elatusapu-       keen ulosmittauksessa niin, että elatusapua voi-
22288:        rästien perintää esim. Ruotsissa käytössä     taisiin ulosmitata myös palkasta tai eläkkeestä
22289:        olevalla tavalla?                             koko vanhentumisaikansa. Vanhentumisajaksi
22290:                                                      ehdotetaan viisi vuotta, muttajohtuen vanhentu-
22291:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         misajan laskutavasta vanhin vielä perittävissä
22292: vasti seuraavaa:                                     oleva erä olisi lähes kuusi vuotta vanha.
22293:                                                         Voimassa olevan lain mukaan juoksevan ela-
22294:     Sosiaali- ja terveydenalan tutkimus- ja kehit-   tusavun perimiseksi elatusvelvollisen palkasta ja
22295: tämiskeskuksen (Stakes) kunnista keräämien ti-       eläkkeestä voidaan ulosmitata normaalia suu-
22296: lastotietojen mukaan kuntien perittävänä olevan      rempi määrä. Elatusvelvollinen ei ole oikeutettu
22297: elatusavun kokonaismäärä oli vuoden 1996 lo-         myöskään saamaan ns. vapaakuukausia, joita
22298: pussa noin 2,39 miljardia markkaa. Tästä sum-        muut velalliset voivat tietyin edellytyksin saada
22299: masta 84% oli kuntien saatavaa elatusvelvollisil-    yli vuoden jatkuneen palkan tai eläkkeen ulos-
22300: ta, joka perustuu siihen, että kunta oli maksanut    mittauksessa. Näin ollen nämä säännökset yh-
22301: lapselle elatustukea vanhemman laiminlyötyä          dessä ehdotettujen säännösten kanssa merkitsisi-
22302: elatusavun suorittamisen. Lapselle kuuluvaa ela-     vät sitä, että elatusvelvolliselta voitaisiin periä
22303: tusapusaatavaa oli 16 %. Perimättä olevan ela-       elatusapua yhtäjaksoisesti normaalia ankaram-
22304: tusavun määrä on vuoden 1990 lopusta kasvanut        malla palkan tai eläkkeen ulosmittauksella enim-
22305: nykyrahassa mitattuna vajaalla 48 prosentilla.       millään 24 vuotta ja kerrallaan perinnässä olisi-
22306:     Perimättä olevan elatusavun määrän kasvu         vat lähes kuuden vuoden rästit.
22307: johtuu osin siitä, että myös elatustukea saavien         Elatusapujen perintää tehostaa myös 15 päi-
22308: lasten määrä on kasvanut runsaalla 46 prosentil-     vänä maaliskuuta 1997 voimaan tullut uudistus
22309: la. Vuonna 1996 elatustukea maksettiin eri muo-      (laki 17111997), jossa ulosottoviranomaisten tie-
22310: doissaan jo yli 120 000 lapselle. Osasyynä kas-      tojensaantioikeutta oleellisesti laajennettiin.
22311: vuun on sekin, että mukana tilastoissa on hyvin-     Uusien valtuuksien avulla ulosottomiehellä on
22312: kin vanhoja rästejä,joiden osalta perintätulos on    entistä paremmat mahdollisuudet selvittää velal-
22313: yleensä huono.                                       lisen työpaikka ja pankkitilillä olevat varat. Jos
22314:     Hallitus on antanut esityksen lapsen elatus-     elatusvelvollinen työskentelee palkatta tai selväs-
22315: avun perintää koskevan lainsäädännön uudista-        ti tavanomaista pienemmällä palkalla ulosmit-
22316: misesta (HE 128/1997 vp). Eduskunnan käsitel-        tausta välttääkseen, ulosottomies voi vahvistaa
22317: tävänä on lisäksi keväällä 1996 annettu hallituk-    kohtuullisen palkan määrän ja toimittaa ulos-
22318: sen esitys lapsen elatusturvaa koskevaksi lainsää-   mittauksen sen mukaisesti (UL 4:9b, laki 197/
22319: dännöksi. Nämä esitykset yhdessä merkitsisivät       1996).
22320: elatusturva- ja elatusavun perintäjärjestelmän           Mainittujen uudistusten odotetaan johtavan
22321: kokonaisuudistusta.                                  siihen, että elatusapurästien perintä tehostuu ja
22322:     Elatusavun perintää koskevan hallituksen esi-    elatusapurästin kokonaismäärä jää pienemmäk-
22323: tyksen tarkoituksena on tehostaa elatusapua          si verrattuna siihen tilanteeseen, että uudistuksia
22324: koskevaa ulosottoperintää kuitenkin niin, ettei      ei olisi toteutettu.
22325:                                             KK 956/1997 vp                                              3
22326: 
22327:    Siitä huolimatta, että maksamatta olevien ela-     voitteena on siirtää vastuuta elatuksesta yhteis-
22328: tusapujen määrä on viime vuosina lisääntynyt,         kunnalta varsinaiselle elatusvelvolliselle. Tarkoi-
22329: Suomi on kuitenkin onnistunut Ruotsia parem-          tus on, että sen vanhemman elatuskyky, jonka
22330: min lasten elatuksesta aiheutuvien yhteiskunnan       luona lapsi ei asu, otetaan takaisinperinnässä
22331: kustannusten hallinnassa. Ruotsissa käytössä ol-      aikaisempaa suuremmassa määrin huomioon.
22332: lut elatusavun ennakkojärjestelmä korvattiin          Järjestelmän muutostarpeeseen vaikutti myös se,
22333: joulukuun alusta 1996 alkaen elatustuesta anne-       että yhteiskunta oli suorittanut elatusavun en-
22334: tulla lailla.                                         nakkoa huomattavassa määrin myös lapsille, joi-
22335:    Uudistuksen syynä oli se, että aikaisempi jär-     den ei voitu katsoa olevan sen tarpeessa. Lisäksi
22336: jestelmä oli aiheuttanut yhteiskunnalle valtavat      oli todettu, että vahvistetut elatusavun määrät
22337: vuosittaiset kustannukset, esimerkiksi vuonna         olivat järjestelmän johdosta jääneet liian alhai-
22338:  1995 lähes 3,3 miljardin kruunun nettomenot          siksi. Asianosaisten intressissä ei ollut huolehtia
22339: Elatustuen piiriin kuului Ruotsissa vuonna 1995       siitä, että vahvistetun elatusavun määrä olisi riit-
22340: noin 315 000 lasta. Elatustuen määrä oli mainit-      tävän korkea.
22341: tuna vuonna 1 173 kruunua kuukaudessa. Sen                Edellä kuvatut ongelmat merkitsevät sitä, että
22342: sijaan vahvistetut elatusavut olivat silloin keski-   Ruotsin lainsäädännössä ei ole sellaisia ratkaisu-
22343: määrin ainoastaan 452 kruunua kuukaudessa.            ja, että nykyistä suurempaan yhdenmukaisuu-
22344:    Joulukuun elatustukiuudistus liittyy Ruotsin       teen sen kanssa olisi tässä vaiheessa aiheellista
22345: valtion saneerausohjelmaan. Uudistuksen ta-           pyrkiä.
22346:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
22347: 
22348:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
22349: 4                                            KK 956/1997 vp
22350: 
22351: 
22352: 
22353: 
22354:                                           Tili Riksdagens Talman
22355: 
22356:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        riksdagen. Dessa propositioner innebär tillsam-
22357: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          mans en totalrevidering av systemet för under-
22358: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        hållstrygghet och indrivning av underhållsbi-
22359: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr 956:            drag.
22360:                                                            Syftet med regeringens proposition om indriv-
22361:            Är Regeringen medveten om den stän-          ning av underhållsbidrag är att effektivera utsök-
22362:         digt ökande mängden obetalda förfallna          ningsindrivningen av underhållsbidrag, dock
22363:         underhållsbidrag i vårt land, och om det-       med beaktande av att den underhållsskyldige inte
22364:         ta är fallet,                                   försätts i en ohållbar situation. A vsikten är dess-
22365:            har Regeringen för avsikt att effektive-     utom att förenkla indrivningssystemet.
22366:         ra indrivningen av obetalda förfallna un-          1 propositionen föreslås en kännbar förbätt-
22367:         derhållsbidrag t.ex. på det sätt som är i       ring av förmånsrätten för underhållsbidraget och
22368:         bruk i Sverige?                                 kommunens regressfordran vid utsökning och
22369:                                                         konkurs. Dessutom skall det utgå dröjsmålsrän-
22370:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ta på underhållsbidrag som lämnats obetalt. Av-
22371: anföra följande:                                        skaffandet av den s.k. treårsregeln vid utmätning
22372:                                                         av lön och pension, vilket innebär att underhålls-
22373:     Enligt de statistiska uppgifter som Forsk-          bidrag skall kunna utmätas också från lön eller
22374: nings- och utvecklingscentralen för social- och         pension under hela underhållsbidragets preskrip-
22375: hälsovården (Stakes) insamlat från kommunerna           tionstid, kommer också att medföra en väsentlig
22376: var det totala beloppet av de underhållsbidrag          effektivering av indrivningen. Som preskrip-
22377: som var föremål för indrivning inom kommuner-           tionstid föreslås fem år, men på grund av sättet
22378: na i slutet av år 1996 ca 2,39 miljarder mark. Av       för beräknande av preskriptionstiden kommer
22379: denna summa utgjordes 84 % av kommunernas               den äldsta rat som ännu kan drivas in att vara
22380: fordran mot underhållsskyldiga, viiken grundar          nästan sex år gammal.
22381: sig på att kommunen har betalt underhållsstöd              Enligt gällande lag kan man för indrivning av
22382: till ett barn på grund av att en förälder har för-      löpande underhållsbidrag utmäta en större andel
22383: summat betalningen av underhållsbidrag. 16%             av den underhållsskyldiges lön och pension än
22384: av summan utgjordes av den underhållsbidrags-           normalt. Den underhållsskyldige är inte heller
22385: fordran som tilikommer barnet. Beloppet av de           berättigad tili s.k. frimånader som andra gälde-
22386: underhållsbidrag som inte har kunnat drivas in          närer under vissa förutsättningar kan få vid ut-
22387: har sedan slutet av år 1990 enligt dagens penning-      mätning av lön eller pension som pågått i över
22388: värsle vuxit med knappt 48 procent.                     ett år. Således kommer dessa bestämmelser tili-
22389:     Okningen av de oindrivna underhållsbidra-           sammans med de föreslagna bestämmelserna att
22390: gens belopp beror delvis på att också antalet barn      innebära att man hos den underhållsskyldige
22391: som erhåller underhållsstöd har ökat med drygt          fortlöpande i högst 24 års tid kommer att kunna
22392: 46 procent. År 1996 betalades underhållsstöd i          driva in underhållsbidrag genom strängare ut-
22393: olika former redan tili över 120 000 barn. En           mätning av lön eller pension än normalt. Obetal-
22394: delorsak tili ökningen är också att det i statistiken   da förfallna belopp från nästan sex år kommer
22395: ingår mycket gamla obetalda förfallna belopp, i         samtidigt att vara föremål för indrivning.
22396: fråga om vilka resultatet av indrivningen i all-           lndrivningen av underhållsbidrag effektiveras
22397: mänhet är dåligt.                                       också av den revidering som trädde i kraft den 15
22398:     Regeringen har tili riksdagen avlåtit en propo-     mars 1997 (lag 171/1997), genom viiken utsök-
22399: sition med förslag tili revidering av lagstiftningen    ningsmyndigheternas rätt att erhålla uppgifter
22400: om indrivning av underhållsbidrag tili barn (RP         utvidgades väsentligt. Med hjälp av de nya befo-
22401: 128/1997 rd). Dessutom är den proposition om            genheterna har utmätningsmännen ännu bättre
22402: lagstiftning om underhållstrygghet för barn som         möjligheter än förut att utreda var gäldenären
22403: avlåtits under våren 1996 under behandling vid          arbetar och vilka ruedel som finns på hans bank-
22404:                                             KK 956/1997 vp                                                5
22405: 
22406: konto. Om den underhållsskyldige i avsikt att         der samma år 1 173 kronor per månad. Däremot
22407: undgå utmätning arbetar utan lön eller mot en         var be1oppet av de fastställda underhållsbidragen
22408: lön som är uppenbart mindre än normalt, kan           då i genomsnitt endast 452 kronor per månad.
22409: utmätningsmannen besluta vilket belopp som                Den revidering av underhållsstödet som ge-
22410: utgör skälig lön och verkställa utmätning i enlig-    nomfördes i december 1996 är förknippad med
22411: het med detta (UL 4:9b, lag 197/1996).                den svenska statens saneringsprogram. Syftet
22412:     De föres1agna revideringarna förväntas leda       med revideringen är att överföra ansvaret för
22413: tili att indrivningen av obeta1da förfallna under-    underhållet från samhället tili de egentliga under-
22414: hållsbidrag effektiveras och det tota1a beloppet      hållsskyldiga. A vsikten är att den förälders un-
22415: av obeta1da förfallna underhållsbidrag b1ir min-      derhållsförmåga hos viiken barnet inte bor skall
22416: dre i förhållande tili vad det skulle vara om revi-   beaktas i större utsträckning än tidigare vid åter-
22417: deringarna inte genomförs.                            indrivningen. Tili behovet av att ändra systemet
22418:     Trots att beloppet av obetalda underhållsbi-      bidrog också det faktum att samhället i omfat-
22419: drag har ökat under de senaste åren, har Finland      tande utsträckning hade betalt förskott på un-
22420: dock bättre än Sverige lyckats ha kontroll över de    derhållsbidrag också tili barn som inte kunde
22421: kostnader som barnets underhåll förorsakar för        anses vara i behov av det. Dessutom hade det
22422: samhället. Det förskottssystem som i Sverige var      konstaterats att de fastställda underhållsbidra-
22423: i bruk i fråga om underhållsbidrag ersattes i bör-    gens belopp på grund av systemet hade blivit
22424: jan av december 1996 med en lag om underhålls-        alltför låga. Det låg inte i parternas intresse att se
22425: stöd.                                                 tili att det fastställda underhållsbidragets belopp
22426:     Orsaken tili revideringen var att det tidigare    skulle vara tillräckligt högt.
22427: systemet hade förorsakat samhället enorma årli-           De problem som beskrivits ovan innebär att
22428: ga kostnader, t.ex. år 1995 förorsakades nettout-     den svenska lagstiftningen inte innehåller sådana
22429: gifter på nästan 3,3 miljarder kronor. Tili kretsen   lösningar att det i detta skede skulle vara motive-
22430: för underhållsstöd hörde i Sverige år 1995 ca         rat att sträva efter större enhetlighet med den.
22431: 315 000 barn. Underhållsstödets belopp var un-
22432: 
22433:      Helsingfors den 24 oktober 1997
22434: 
22435:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
22436:                                             KK 957/1997 vp
22437: 
22438: Kirjallinen kysymys 957
22439: 
22440: 
22441: 
22442: 
22443:                                     Annika Lapintie /vas: Työntekijöille asetetusta karanteeniajasta te-
22444:                                        lakoiden työhönotossa
22445: 
22446: 
22447:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22448: 
22449:     Kvrernerin Turun Masa-Yardsin telakan ja           jestely tähtää eräänlaiseen palkkakartelliin, joka
22450: sen alihankkijoiden välisissä suhteissa sovelle-       estää yhtiöiden välisen palkkakilpailun työehto-
22451: taan ensin mainitun yhtiön asettamaa sääntöä,          sopimusta paremmin ehdoin. Kun siirtyminen
22452: jonka mukaan "Työntekijöiden vaihdon suhteen           tilaajayhtiöstä alihankintayhtiöön johtaa auto-
22453: on Tilaajan (Masan) telakoilta Toimittajalle (ali-     maattisesti karanteeniaikaan, tilaajayhtiöstä ei
22454: hankkijalle) yhden vuoden karanteeniaikaja ali-        käytännössä voi siirtyä varsinkaan pieniin ali-
22455: hankkijoiden työntekijöiden keskinäisessä vaih-        hankintayhtiöihin,joiden työt suoritetaan koko-
22456: dossa kolmen kuukauden karanteeniaika." Nou-           naisuudessaan Kvrernerin Masa-Yardsin toimi-
22457: datetun säännön perusteella työntekijä ei voi ka-      tiloissa. Järjestelmän kartellinomaisuutta koros-
22458: ranteenin aikana työskennellä Masa Yardsin toi-        taa se, että telakkatyö vaatii erityistä ammattitai-
22459: mitiloissa. Alihankkija veivoitetaan ilmoitta-         toa ja erikoisosaamista.
22460: maan Masa Yardsille viikoittain käyttämiensä               Lisäksi on todettava, että mikäli tällainen ka-
22461: työntekijöiden lukumäärä.                              ranteeniaika katsottaisiin esimerkkitapauksessa
22462:     Työsopimuslain (TSL) 16 §:n 2 momentin             kilpailukieltosäännöksen sallimaksi, sen sovelta-
22463: mukaan kilpailukieltosopimuksella saadaan ra-          mista saatetaan pitää lähtökohtaisesti tai yksit-
22464: joittaa työntekijän oikeutta tehdä uusi työsopi-       täistapauksessa työntekijää syrjivänä.
22465: mus pääsääntöisesti enintään 6 kuukauden ajak-             Menettely on vapaan kilpailun sääntöjen ja
22466: si. Saman säännöksen mukaan kilpailunrajoitus-         työmarkkinoiden vapaan liikkuvuuden kannalta
22467: aika voi olla enintään vuosi, jos työntekijän voi-     ongelmallinen. Voidaankin kysyä, onko tällai-
22468: daan katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen            nen järjestely ED-lainsäädännön ja oman lain-
22469: hänelle sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.        säädäntömme mukainen.
22470: Vaikka esimerkkitapauksessa ei tiettävästi ole             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22471:  käytetty erityistä työntekijöihin kohdistuvaa so-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22472: pimussakkoa kieltoa rikottaessa, on tilaajayh-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22473:  tiön (Masan) käytäntö karanteeniaikaa rikko-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22474: vaan alihankkijaan ollut sellainen, ettei tällaisen
22475:  yhtiön kanssajatketa sopimussuhteita vastaisuu-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22476:  dessa. Toisaalta myöskään työntekijöille ei ole               ryhtyä, jotta perusteluissa tarkoitetut
22477:  tiettävästi maksettu erityistä korvausta siitä hai-           työmarkkinoita jäykistävät säännöt voi-
22478:  tasta,joka karanteeniajan soveltamisesta seuraa,              taisiin purkaa, ja
22479:  kuten lainsäädäntö edellyttää.                                   pitääkö Hallitus työntekijöihin sovel-
22480:     Telakkayhtiöiden karanteenimääräys voi-                    lettavia ylipitkiä, korvauksettornia kil-
22481:  daan hyvin rinnastaa TSL:n kilpailunrajoitus-                 pailukieltorajoituksia lainmukaisina?
22482:  säännöksessä tarkoitettuun tilanteeseen, silläjär-
22483: 
22484:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
22485: 
22486:                                           Annika Lapintie /vas
22487: 
22488: 
22489: 
22490: 
22491: 270136
22492: 2                                            KK 957/1997 vp
22493: 
22494: 
22495: 
22496: 
22497:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22498: 
22499:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         voi olla enintään vuosi, jos työntekijän voidaan
22500: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          katsoa saaneen kohtuullisen korvauksen hänelle
22501: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sidonnaisuudesta aiheutuvasta haitasta.
22502: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika               Työministeriön sosiaali- ja terveysministeriöi-
22503: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tä hankkimaan lausuntoon perustuvan käsityk-
22504: n:o 957:                                               sen mukaan edustaja Lapintien kirjallisessa ky-
22505:                                                        symyksessä kuvaama sopimusmenettely ei ole
22506:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        työsopimuslain 16 a §:n säännösten vastainen si-
22507:         ryhtyä, jotta perusteluissa tarkoitetut        nänsä. Kuitenkin tällainen menettely saattaa
22508:         työmarkkinoita jäykistävät säännöt voi-        johtaa työntekijän ja häntä palkkaavan työnan-
22509:         taisiin purkaa, ja                             tajan kannalta kyseisen säännöksen pääsääntöi-
22510:            pitääkö Hallitus työntekijöihin sovel-      sesti kieltämään tilanteeseen, joka työsopimuk-
22511:         lettavia ylipitkiä, korvauksettornia kil-      sen ehtona olisi mitätön. Lisäksi kysymykseen
22512:         pailukieltorajoituksia lainmukaisina?          saattaa tulla kilpailukieltolainsäädännön sovel-
22513:                                                        taminen. Asia ei ole kuitenkaan tullut voimak-
22514:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kaasti esille työsuojelun valvonnassa, koska Tu-
22515: vasti seuraavaa:                                       run Masa-Yards on vahvasti järjestäytynyt työ-
22516:                                                        paikka, jonka työsuhdemenettelyihin liittyvät
22517:    Työsopimuslain (320/1970) 16 a §:n mukaan           ongelmat pitkälti hoidetaan järjestötoimintana.
22518: voidaan kilpailukieltosopimuksella työsuhtee-             Valtioneuvosto asetti 9.11.1995 työministe-
22519: seen liittyvästä erityisen painavasta syystä rajoit-   riön esittelystä komitean, jonka tehtävänä on
22520: taa työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen lakat-       selvittää työsopimuslain uudistamistarve ottaen
22521: tua työsopimus jonkun kanssa, joka harjoittaa          huomioon yhteiskunnassa, työelämässä, elinkei-
22522: määrätynlaista työnantajan kanssa kilpailevaa          noelämässä sekä lainsäädännössä tapahtunut
22523: elinkeinoa, ammattia tai muuta toimintaa taikka        kehitys. Komitea kiinnittää työssään huomiota
22524: harjoittaa tällaista toimintaa omaan lukuunsa.         myös työelämän kilpailukieltosopimusta koske-
22525: Erityisen painavaa syytä arvioitaessa on otettava      van sääntelyn muutostarpeisiin. Selvitystensä pe-
22526: huomioon muun muassa työnantajan toiminnan             rusteella komitean tulee tehdä ehdotukset tarvit-
22527: laatu sekä työntekijän asemaja tehtävät. Kilpai-       taviksi lainsäädäntötoimenpiteiksi 30.4.1998
22528: lukieltosopimuksella saadaan rajoittaa työnteki-       mennessä. Komitean mietinnön valmistuttua
22529: jän oikeutta uuden työsopimuksen tekemiseen            hallitus ryhtyy asiassa tarpeellisiin toimenpitei-
22530: enintään kuuden kuukauden ajan. Rajoitusaika           siin.
22531: 
22532:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
22533: 
22534:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
22535:                                             KK 957/1997 vp                                             3
22536: 
22537: 
22538: 
22539: 
22540:                                         Tili Riksdagens Talman
22541: 
22542:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ning för men som denna bundenhet äsamkar
22543: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           honom.
22544: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-          Enligt en uppfattning som baserar sig pä det
22545: dags1edamot Annika Lapintie undertecknade             utlåtande som arbetsministeriet inhämtat hos
22546: spörsmå1 nr 957:                                      social- och hälsovårdsministeriet strider det av-
22547:                                                       talsförfarande som riksdagsledamot Lapintie i
22548:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-        sitt spörsmål beskriver i och för sig inte mot
22549:        ta för att de regler som avses i motivering-   bestämmelserna i 16 a § lagen om arbetsa vtal. Ett
22550:        en och som gör arbetssmarknaden min-           sädant förfarande kan dock med avseende pä
22551:        dre flexibel skall kunna upphävas, samt        arbetstagaren och arbetsgivaren som anställer
22552:           anser Regeringen sådana överlånga er-       denne leda tili en sådan situation som i regel
22553:        sättningslösa        konkurrensförbudsbe-      förbjuds i nämnda bestämmelse och som således
22554:        gränsningar som tiliämpas pä arbetstaga-       vore ogiltig som villkor i ett arbetsavtal. Eventu-
22555:        re vara lagenliga?                             ellt kan konkurrensbegränsningslagstiftning
22556:                                                       ocksä tillämpas i dessa fall. Frågan har dock inte
22557:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt         framträtt särskilt kraftigt inom tilisynen över ar-
22558: anföra följande:                                      betarskyddet, eftersom Masa-Yards i Åbo är en
22559:                                                       arbetsplats med stark fackanslutning, där pro-
22560:    Enligt 16 a § lagen om arbetsavtal (320/1970)      blem som gäller förfarandet vid anställningsfrä-
22561: kan man av synnerligen vägande skäl som har           gor i stor utsträckning sköts inom ramen för
22562: samband med arbetsförhållandet genom ett kon-         normal fackföreningsverksamhet.
22563: kurrensförbudsavtal begränsa arbetstagarens              Vid föredragning frän arbetsministeriet tillsat-
22564: rätt att sedan arbetsförhållandet har upphört         te statsrådet en kommitte med uppgift att utreda
22565: ingä arbetsavtal med någon som utövar ett visst       behovet av en totalrevision av lagen om arbetsav-
22566: slags näringsverksamhet, yrke eller annan verk-       tal med beaktande av den utveckling som skett i
22567: samhet som konkurrerar med arbetsgivaren, eller       samhället, arbetslivet, näringslivet samt inom
22568: att för egen räkning utöva sädan verksamhet. Vid      lagstiftningen. 1 sitt arbete skall kommitten även
22569: bedömningen av om det finns synnerligen vägan-        fåsta uppmärksamhet vid behovet att ändra reg-
22570: de skäl skall bland annat beaktas arten av arbets-    leringen av det konkurrensförbud som gäller i
22571: givarens verksamhet samt arbetstagarens ställ-        arbetslivet. Pä basis av sina utredningar skall
22572: ning och uppgifter. Ett konkurrensförbudsavtal        kommitten lägga fram förslag tili behövliga lag-
22573: fär under högst sex månader begränsa arbetsta-        stiftningsätgärder före 30.4.1998. Sedan kommit-
22574: garens rätt att ingå ett nytt arbetsavtal. Tidsbe-    ten fätt sitt betänkade fårdigt vidtar regeringen
22575: gränsningen fär gälla högst ett är, om det kan        nödvändiga ätgärder i ärendet.
22576: anses att arbetstagaren har fätt en skälig ersätt-
22577: 
22578:      Helsingforsden 4 november 1997
22579: 
22580:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
22581:                                               KK 958/1997 vp
22582: 
22583: Kirjallinen kysymys 958
22584: 
22585: 
22586: 
22587: 
22588:                                     Janne Viitamies /sd ym.: Toimeentulotukijärjestelmän muutoksista
22589:                                        kunnille aiheutuvien menojen tasaamisesta
22590: 
22591: 
22592:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22593: 
22594:    Vuosina 1995-1997 on ollut käynnissä toi-            tojen asiakkaiksi. Tällä voidaan nähdä olevan
22595: meentulokokeilu, jossa Kansaneläkelaitoksen             myönteistä merkitystä sosiaalityön kannalta.
22596: (Kela) paikallistoimistot myöntävät sekä maksa-         Kokeilukuntien taloudelle tämä kuitenkin mer-
22597: vat kunnan ja Kelan välisen sopimuksen mukaan           kitsee paluuta vanhaanjärjestelmään ja lisäänty-
22598: toimeentulotuen perusosan, asumislisän ja vä-           viä kustannuksia työsuoritteidenjälleen kasvaes-
22599: häistä suuremmat terveydenhuoltomenot niissä            sa.
22600: kunnissa, jotka sosiaali- ja terveysministeriö on           Jos toimeentulotuen maksatus jää kokeilun
22601: hyväksynyt mukaan kokeiluun. Kokeilukuntia              jälkeen kuntien tehtäväksi ja jos esitetyt rahoi-
22602: on kaikkiaan 31. Kokeilu perustuu sosiaalihuol-         tuksen muutokset hyväksytään, aiheutuu kun-
22603: tolain väliaikaisesta muuttamisesta annettuun           tien toimeentulotukimenoihin kasvua. Valtion
22604: lakiin (1657/1992, muutos 1333/1994). Tarpeen           tulisi vastata lain kustannuksista menoperustei-
22605: mukaan korvattavien harkinnanvaraisten meno-            sella valtionosuudella eikä laskennallisella taval-
22606: jen myöntäminen sekä ehkäisevä toimeentulotu-           la. Ei ole yleisen yhteiskuntapolitiikan linjan
22607: ki samoin kuin sosiaalityö eivät ole kokeilun pii-      mukaista, että toimeentulomenoista suhteellises-
22608: rissä.                                                  ti suurin osa kohdistuu keskisuuriin tai suuriin
22609:     Hallituksen budjettiriihessä tehtiin selvitys-      kaupunkeihin. Juuri tällaisiin kuntiin muuttaa
22610: mies Arajärven ehdotusten pohjalta toimeentu-           maaseudulta tällä hetkellä henkilöitä, jotka ovat
22611: lotuen ja siihen läheisesti liittyvien ensisijaisten    toimeentulotukiasiakkaita. Vastaavasti myös
22612: etuuksien osalta päätöksiä. Oleellinen päätös,          keskisuurten ja suurten kaupunkien sosiaalityön
22613: jota kokeilukunnat odottivat, olisi ollut, että olisi   tarve kasvaa.
22614: esitetty toimeentulotuen ns. normitettavan osan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22615: siirtoa Kelan hoidettavaksi. Näin ei kuitenkaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22616: tapahtunut, vaan palataan takaisin järjestel-           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22617: mään, jossa toimeentulotuesta huolehtii tulevai-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22618: suudessa peruskunta. Perusteena tähän lienee
22619: kokeilun tulosten osittainen ristiriitaisuus. Kun-                Millaiset ovat olleet kokemukset ko-
22620: tien sosiaalityön kannalta ongelmaksi on muo-                  keilusta, jossa Kelan vastuulla on ollut
22621: dostunut yhteyden katkeaminen osaan niistä asi-                normitettavan toimeentulotuen maksa-
22622: akkaista, jotka olisivat sosiaalityön toimenpitei-             tus,ja
22623: den tarpeessa.                                                    kuinka Hallitus aikoo valtionosuuk-
22624:     Ensi vuoden valtion talousarvioesitys ei sisällä           sienjakoperusteista päättäessään varmis-
22625: esitystä normitettavan toimeentulotuen siirtämi-               taa, etteivät kaupunkien toimeentulotu-
22626:  sestä Kelalle. Tämä merkitsee kokeilussa muka-                kimenot rasita kohtuuttomasti niiden ta-
22627:  na olleissa keskisuurissa kaupungeissa useiden                loutta?
22628:  satojen ihmisten paluuta takaisin sosiaalitoimis-
22629: 
22630:      Helsingissä l 0 päivänä lokakuuta 1997
22631: 
22632:           Janne Viitamies /sd              Säde Tahvanainen /sd            Arto Bryggare /sd
22633:           Marjaana Koskinen /sd            Tarja Filatov /sd               Tuula Haatainen /sd
22634:                                            Pia Viitanen /sd
22635: 
22636: 270136
22637: 2                                         KK 958/1997 vp
22638: 
22639: 
22640: 
22641: 
22642:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22643: 
22644:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ta muuttamisesta annettuun lakiin (1657/1992,
22645: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       muut. 1333/1994 ja 1230/1996). Väliaikaissään-
22646: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nösten voimassaolo päättyy vuoden 1997lopus-
22647: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-     sa.
22648: tamiehen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            Kokeilua on ohjannut sosiaali- ja terveysmi-
22649: myksen n:o 958:                                     nisteriön asettama johtoryhmä, jossa ovat minis-
22650:                                                     teriön lisäksi edustettuina valtiovarainministe-
22651:           Millaiset ovat olleet kokemukset ko-      riö, Kela, Suomen Kuntaliitto ja kokeilukunnat.
22652:        keilusta, jossa Kelan vastuulla on ollut     Kokeilun loppuraportti, joka sisältää tiedot ko-
22653:        normitettavan toimeentulotuen maksa-         keilun tuloksista vuosilta 1995-1996, luovutet-
22654:        tus,ja                                       tiin ministeriölle 6.5.1997 (STM:n selvityksiä
22655:           kuinka Hallitus aikoo valtionosuuk-       1997:5).
22656:        sienjakoperusteista päättäessään varmis-         Loppuraportin mukaan kokeilu on onnistu-
22657:        taa, etteivät kaupunkien toimeentulotu-      nut hyvin ja asiakkaat ovat olleet kokeiluun tyy-
22658:        kimenot rasita kohtuuttomasti niiden ta-     tyväisiä. Kokeilun tulosten perusteella johtoryh-
22659:        loutta?                                      mä katsoi, että hallinnonjärkiperäistämisen, toi-
22660:                                                     meentuloturvan kokonaisuuden sujuvan hoidon
22661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja yh-
22662: vasti seuraavaa:                                    denmukaisen ratkaisukäytännön kannalta toi-
22663:                                                     meentulotuen normitettavissa olevan osan siirtä-
22664:     Kunnilta siirrettiin Kansaneläkelaitokselle     minen Kelan hoidettavaksi on perusteltua.
22665: vuosina 1993-1994 useiden tehtävien toimeen-            Kokeilun tuloksiin perustuen johtoryhmän
22666: pano niin sanotun yhden luukun palveluperiaat-      enemmistö katsoi, että toimeentulotukitehtävien
22667: teen toteuttamiseksi. Tehtäviensiirto on ollut      hoito sopii Kelan tehtäviin ja että toimeentulo-
22668: mahdollista, koska Kelan perinteisesti hoitamiin    tuen normitettavissa oleva osa tulisi siirtää selvi-
22669: tehtäviin käytettävä työmäärä oli vuosien mit-      tysmies Heikki Kosken esittämässä muodossa
22670: taan eri syistä vähentynyt. Toisaalta uusien teh-   Kelan hoidettavaksi.
22671: tävien hoito Kelassa on tapahtunut aiempaa ra-          Toimeentulotuen kokonaisuutta selvittäneen
22672: tionaalisemmin, sillä etuusasioiden käsittelyssä    selvitysmies Pentti Arajärven ehdotusten mukai-
22673: on voitu käyttää hyväksi Kelan rekistereitä ja      sesti toimeentulotukitehtävien hoito tulisi kui-
22674: yhtenäistä ATK-järjestelmää. Lisäksi muun           tenkin säilyttää kuntien vastuulla (STM:n työ-
22675: muassa tehtäviensiirtoon liittyen Kelan keskus-     ryhmämuistioita 1997: 18). Hänen ehdotuksiinsa
22676: ja aluehallinnosta on vuosina 1991-1994 siirty-     pohjautuen on myös valmisteltu valtion vuoden
22677: nyt paikallistoimistoihin runsaasti toimihenki-     1998 talousarvioesitys ja siihen liittyvä esitys
22678: löitä.                                              laiksi toimeentulotuesta, joka tulee eduskunnan
22679:     Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen       käsiteltäväksi ns. budjettilakina.
22680: liittyen käynnistettiin vuoden 1995 alkupuolella        Koska toimeentulotukikokeilun jatkaminen
22681: toimeentulotukikokeilu, missä Kelan paikallis-      vuoden 1998 aikana olisi merkinnyt mm. ehdo-
22682: toimistot ovat hoitaneet kokeilukunnissa osan       tettujen säädösmuutostenjohdosta huomattavia
22683: toimeentulotukitehtävistä. Käytännössä paikal-      lisäkustannuksia Kelalle ja kun kokeilun jatka-
22684: listoimistot ovat myöntäneet ja maksaneet toi-      misesta ei ole arvioitu saatavan olennaista uutta
22685: meentulotuen perusosan, asumismenot ja tervey-      tietoa tehtäviensiirron kannalta, katsoi sosiaali-
22686: denhuoltomenot eli niin sanotun normitettavissa     poliittinen    ministeriryhmä      kokouksessaan
22687: olevan osan toimeentulotuesta. Muun osan toi-       1.10.1997, että kokeilua ei ole tarkoituksenmu-
22688: meentulotuesta ja sosiaalityön ovat myös kokei-     kaista jatkaa vuodenvaihteen jälkeen. Tehtävien-
22689: lukunnissa hoitaneet kunnat. Kokeiluun on           siirtoasiaa pidemmän aikavälin kysymyksenä on
22690: enimmillään osallistunut yhteensä 34 kuntaa.        kuitenkin tarkoitus käsitellä ministeri Backma-
22691: Kokeilu perustuu sosiaalihuoltolain väliaikaises-   nin puheenjohdolla toimivassa kuntien peruspal-
22692:                                           KK 958/1997 vp                                           3
22693: 
22694: veluiden turvaamista selvittävässä neuvottelu-      lista valtionosuussäännösten muutostarvetta toi-
22695: ryhmässä. Vasta tässä ryhmässä tapahtuvan kä-       meentulotuen osalta.
22696: sittelyn jälkeen on perusteltua selvittää mahdol-
22697: 
22698:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
22699: 
22700:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22701: 4                                          KK 958/1997 vp
22702: 
22703: 
22704: 
22705: 
22706:                                         Tili Riksdagens Talman
22707: 
22708:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          sig på lagen om temporär ändring av socialvårds-
22709: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           lagen (1657/1992, ändr. 1333/1994 och 1230/
22710: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       1996). De temporära bestämmelserna upphör att
22711: dagsman Janne Viitamies m.fl. undertecknade           gälia vid utgången av 1997.
22712: spörsmå1 nr 958:                                         Försöket har övervakats av en ledningsgrupp
22713:                                                       som är tilisatt av social- och hälsovårdsministe-
22714:           Hurudana erfarenheter har man fått av       riet. I ledningsgruppen ingår förutom represen-
22715:        det försök inom vilket FPA har ansvarat        tanter för ministeriet också representanter för
22716:        för utbeta1ningen av det utkomststöd           finansministeriet, FPA, Finlands Kommunför-
22717:        som kan standardiseras, och                    bund och försökskommunerna. Slutrapporten
22718:           hur ämnar Regeringen, när den beslu-        som gälier försöket överläts tili ministeriet den 6
22719:        tar om grunderna för fördelningen av           maj 1997 (SHM:s utredningar 1997:5). I rappor-
22720:        statsandelarna, säkerstälia att städernas      ten ingår uppgifter om resultaten av försöket
22721:        utgifter för utkomststödet inte blir en        under perioden 1995-1996.
22722:        oskälig belastning på deras ekonomi?              Enligt slutrapporten har försöket slagit väl ut
22723:                                                       och kunderna har varit nöjda. På basis av resulta-
22724:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ten av försöket ansåg 1edningsgruppen att med
22725: anföra följande:                                      tanke på en rationalisering av förvaltningen, en
22726:                                                       fungerande skötsel av utkomstskyddet i sin hel-
22727:     Under åren 1993-1994 överfördes verkstäl-         het, enjämlik behandling av medborgarna och en
22728: ligheten av ett flertal uppgifter från kommunerna     enhetlig avgörandepraxis är det motiverat att
22729: tili Folkpensionsanstalten för att den s.k. princi-   överföra dendel av utkomststödet som kan stan-
22730: pen o~ en lucka för alla ärenden skulie genom-        dardiseras på FPA.
22731: föras. Overföringen av uppgifter har varit möjlig,       På basis av resultaten av försöket ansåg majo-
22732: eftersom den arbetsmängd som krävs för de upp-        riteten av ledningsgruppen att skötseln av upp-
22733: gifter som traditionelit har skötts av FPA av         gifter som gälier utkomststödet lämpar sig väl för
22734: olika orsaker har minskat med tiden. Å andra          FPA och att den'del av utkomststödet som kan
22735: sidan har nytilikomna uppgifter vid FPA kunnat        standardiseras borde överföras på FPA på det
22736: skötas mera rationelit än tidigare, eftersom det      sätt som utredningsman Heikki Koski har före-
22737: vid behandlingen av förmånsärendena har varit         slagit.
22738: möjligt att utnyttja FPA:s register och enhetliga        Utredningsman Pentti Arajärvi, som har ut-
22739: ADB-system. Dessutom har ett stort antal tjäns-       rett utkomststödet i dess helhet, föreslår att an-
22740: temän i samband med bl.a. överföringen av upp-        svaret för skötseln av uppgifter som gälier ut-
22741: gifter övergått från FPA:s central- och regional-     komststöd ändå skali innehas av kommunerna
22742: förvaltning tililokalbyråerna under åren 1991-        (SHM:s arbetsgruppspromemorior 1997:18).
22743: 1994.                                                 Budgetpropositionen för 1998 och den därtili
22744:     I anslutning tili budgetpropositionen för 1995    anknytande propositionen med förslag tililag om
22745: inleddes i början av 1995 ett försök med utkomst-     utkomststöd baserar sig på utredningsman Ara-
22746: stöd, där FPA:s lokalbyråer har skött en del av       järvis förslag. Propositionen med förslag tililag
22747: uppgifterna som gälier utkomststödet i försöks-       om utkomststöd skali behandlas i riksdagen som
22748: kommunerna. I praktiken har lokalbyråerna be-         en s.k. budgetlag.
22749: viljat och betalt utkomststödets grunddel, samt          Eftersom en fortsättning på försöket med ut-
22750: utgifterna för bostad och hälsovård, dvs. den del     komststöd under 1998 bl.a. på grund av de före-
22751: av utkomststödet som så att säga kan standardi-       slagna ändringarna av författningarna skulie
22752: seras. Kommunerna har skött den övriga delen          innebära betydande tilläggskostnader för FPA
22753: av utkomststödet och socialarbetet också i för-       och då det beräknas att en fortsättning på försö-
22754: sökskommunerna. Som mest har sammanlagt 34            ket inte kommer att ge någon väsentlig ny infor-
22755: kommuner deltagit i försöket. Försöket grundar        mation i fråga om överföringen av uppgifter,
22756:                                               KK 958/1997 vp                                              5
22757: 
22758: ansåg den socialpolitiska ministergruppen vid ett       tryggandet av basservicen i kommunerna. Först
22759: möte den l oktober 1997 att det inte är ändamåls-       efter att denna grupp har behandlat frågan finns
22760: enligt att fortsätta försöket efter årsskiftet. Över-   det grund för att utreda ett eventuellt behov av att
22761: föringen av uppgifter är en fråga på Iång sikt som      ändra bestämmelserna om statsandelar när det
22762: man har för avsikt att behandla i en av minister        gäller utkomststödet.
22763: Backman Iedd forhandlingsgrupp som utreder
22764: 
22765:      Helsingfors den 30 oktober 1997
22766: 
22767:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
22768:                                              KK 959/1997 vp
22769: 
22770: Kirjallinen kysymys 959
22771: 
22772: 
22773: 
22774: 
22775:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Sorsanmetsästyskauden aloitus-
22776:                                        ajankohdan siirtämisestä
22777: 
22778: 
22779:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22780: 
22781:    Metsästyksellä on monelle suomalaiselle suuri       koulujen kasvatustyötä eivätkä normaalia työ-
22782: sosiaalinen merkitys. Erityisesti metsästyskau-        elämää.
22783: sien alkamispäivät saavat metsästyksen harras-            Sorsanmetsästyskauden kohdalla erityisiä on-
22784: tajat liikkeelle. Alun jälkeen suurin innostus no-     gelmia aiheuttaa sen sijoittuminen koulun alku-
22785: peasti laantuu.                                        päiville, jolloin aina luodaan perusta koko vuo-
22786:    Sorsanmetsästyskausi alkaa 20.8. viikonpäi-         den yhteiselle toiminnalle ja sosiaaliselle yhteen-
22787: västä riippumatta. Aloituspäivän ajoittuminen          kuuluvuudelle.
22788: arkipäivälle merkitsee monilla työpaikoilla ja            Tästä syystä olisikinjärkevää käytännön syis-
22789: kouluissa lukuisia poissaoloja. Monet miesval-         tä vakavasti pohtia sorsanmetsästyskauden ajan-
22790: taiset teollisuusyritykset ovat todella ongelmalli-    kohdan siirtämistä 20.8. lähimmälle Iauantailie
22791: sessa tilanteessa sekä luvallisten että luvattomien    sekä klo 6.00 aamulla alkavaksi.
22792: työstä poissaolojen johdosta. Kansantaloudelli-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22793: set menetykset voivat myös olla arvaamattoman          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22794: suuret. Oppilaitokset ovat todellisessa ongelma-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22795: tilanteessa, mikäli sorsanmetsästyksen alkamis-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22796: ajankohta ajoittuu koulupäivälle. Luvalliset sekä
22797: luvattomat poissaolot ovat todellinen ongelma.                   Aikooko maa- ja metsätalousministe-
22798:     Metsästys on oleellinen osa suomalaista so-               riö ryhtyä toimiin sorsanmetsästyskau-
22799: siaalista ja liikunnallista kulttuuria, jossa kansa-          den aloituspäivän siirtämiseksi siten, että
22800: laiset oppivat kunnioittamaan luontoaja sen reu-              kausi alkaisi elokuun 20. päivää lähinnä
22801: naehtoja. Olisi kuitenkin tärkeää, että metsästys-            olevana lauantaina kello 6.00?
22802: kausien alkamispäivät eivät haittaisi esimerkiksi
22803: 
22804:      Helsingissä 9 päivänä lokakuuta 1997
22805: 
22806:           Maija-Liisa Veteläinen /kesk Ossi Korteniemi /kesk              Juha Rehula /kesk
22807:           Kyösti Karjula /kesk         Anu Vehviläinen /kesk              Sakari Smeds /skl
22808: 
22809: 
22810: 
22811: 
22812: 270136
22813: 2                                          KK 959/1997 vp
22814: 
22815: 
22816: 
22817: 
22818:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22819: 
22820:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       kortin lunastaneesta n. 200 000 osallistuu vesilin-
22821: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tujen metsästykseen. Näistä n. 60 % metsästää
22822: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      pelkästään viikonloppuisin ja n. 50% käyttää
22823: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija-Lii-      metsästykseen 1-3 päivää. Vesilintusaalis on
22824: sa Veteläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-    vuosittain 0,5-1 milj. lintua.
22825: myksen n:o 959:                                         Metsästyksen aloittamiseen viikonloppuna,
22826:                                                      jolloin metsästäjiä voidaan olettaa olevan mui-
22827:           Aikooko maa- ja metsätalousministe-        hin aloittamisajankohtiin verrattuna lukuisam-
22828:        riö ryhtyä toimiin sorsanmetsästyskau-        min liikkeellä, liittyy useita kielteisiä piirteitä.
22829:        den aloituspäivän siirtämiseksi siten, että   Vesilintujen metsästyksessä näistä mainittakoon
22830:        kausi alkaisi elokuun 20. päivää lähinnä      mm. poikueiden hajoaminen, muuton liikkeelle-
22831:        olevana lauantaina kello 6.00?                lähdön aikaistuminen, ulkopuolisille aiheutuva
22832:                                                      häiriö sekä turvallisuuden vaarantuminen. Kun
22833:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         riistaeläinkannoista on metsästyksen avulla kor-
22834: vasti seuraavaa:                                     jattavissa talteen vain määrätty osuus ja kun
22835:                                                      useimpien riistaeläinten metsästyskaudet kuiten-
22836:    Riistaeläinten metsästyskausia on usein esitet-   kin sisältävät useita viikonloppuja, ei alkamis-
22837: ty aloitettavaksi viikonloppuisin. Hirvieläinten     ajankohtien siirtämisellä viikonloppuihin ole toi-
22838: metsästyskausi onkin jo muutaman vuoden ajan         saalta saavutettavissa mitään erityistä hyötyä.
22839: alkanut syyskuun viimeisenä lauantaina. Toi-         Näistä syistä on nykyistä menettelyä, jonka mu-
22840: saalta julkisuudessa on lähes yhtä usein esitetty    kaan metsästyskaudet on aloitettu määrättyinä
22841: viikonloppujen rauhoittamista metsästykseltä         kalenteripäivinä, pidettävä hyvänä ja kaikille
22842: kokonaan.                                            luonnossaliikkujille tasapuolisena eikä siihen
22843:    Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sel-    myöskään sorsanmetsästyksen kohdalla ole
22844: vityksen mukaan maan n. 300 OOO:sta metsästys-       suunnitteilla muutoksia.
22845: 
22846:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
22847: 
22848:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
22849:                                            KK 959/1997 vp                                              3
22850: 
22851: 
22852: 
22853: 
22854:                                        Tili Riksdagens Talman
22855: 
22856:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     jägare som inlöst jaktkort i jakten på sjöfåglar.
22857: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       Av dem jagar ca 60 % enbart under weekender
22858: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     och ca 50% använder 1-3 dagar för jakt. Fång-
22859: man Maija-Liisa Vete1äinen m.fl. undertecknade       sten av sjöfågel uppgår årligen tili 0,5-1 milj.
22860: skriftliga spörsmå1 nr 959:                          fåglar.
22861:                                                         Inledning av jakten på en weekend, då man
22862:           Har jord- och skogsbruksministeriet        kan anta att ett större antal jägare är i rörelse än
22863:        för avsikt att vidta åtgärder för att ändra   dåjakten inleds vid en annan tidpunkt, samman-
22864:        starten av andjaktssäsongen, så att sä-       hänger med flera negativa drag. Ifråga om sjöfå-
22865:        songen börjar kl. 6.00 på den 1ördag som      geljakt kan bl.a. nämnas splittringen av fågelkul-
22866:        är närmast 20. augusti?                       larna, att flyttstarten tidigareläggs, utomstående
22867:                                                      blir störda och säkerheten äventyras. Eftersom
22868:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        endast en viss ande1 av viltstammen kan tillvara-
22869: anföra fö1jande:                                     tas genom jakt och jaktsäsongen för de flesta
22870:                                                      villebråd ändå innefattar flera weekender, kan
22871:    Det har ofta föres1agits att jaktsäsongen..för    man å andra sidan inte heller vinna någon speciell
22872: o1ika viliebråd skall in1edas på en weekend. A1g-    nytta genom att flyttajaktstarten tili en weekend.
22873: jaktsäsongen har redan under några års tid in1etts   På grund av dessa orsaker kan det nuvarande
22874: den sista 1ördagen i september. Å andra sidan har    förfarandet, varvidjaktsäsongerna in1eds på vis-
22875: i offentligheten nästan lika ofta föres1agits att    sa kalenderdagar, anses bra och 1ikvärdigt för
22876: weekenderna he1t bör fredas för jakt.                alla som rör sig i naturen, och några förändringar
22877:    Enligt en utredning av vi1t- och fiskeriforsk-    är inte heller under planering för andjaktens del.
22878: ningsanstalten deltar ca 200 000 av de ca 300 000
22879: 
22880:      Helsingforsden 23 oktober 1997
22881: 
22882:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
22883:                                          KK 960/1997 vp
22884: 
22885: Kirjallinen kysymys 960
22886: 
22887: 
22888: 
22889: 
22890:                                  Eila Rimmi /vas ym.: Työttömyysturvan takaisinperinnästä työky-
22891:                                      vyttömyyseläkepäätöksen jälkeen
22892: 
22893: 
22894:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22895: 
22896:    Työkyvyttömyyseläkkeiden ja yksilöllisten       kuin 50--60 prosenttiin bruttoeläkkeestä. Jos
22897: varhaiseläkkeiden päätöksistä tehtyjen valitus-    työttömyyskassa perii maksamansa valitusajan
22898: ten ratkaisut kestävät useimmiten hyvin kauan,     korvaukset nettomääräisten korvaoksien sum-
22899: jopa vuosia. Eläkettä hakenut henkilö katsotaan    mana, ei raskaammin verotettu eläke riitä kor-
22900: työttömäksi työnhakijaksi,jos vakuutusyhtiö on     vauksen suorittamiseen, sillä työttömyyskorva-
22901: hylännyt hakijan eläkehakemuksen ja pitänyt        oksista on maksettu vähemmän veroa. Työttö-
22902: häntä työkykyisenä. Henkilöllä on työttömyy-       myyskorvauksen palautus tapahtuu usein kerta-
22903: den kautta myös oikeus työttömyyspäivärahaan:      suorituksena, joten kahta korvausta saaneelia on
22904: ammatillisesti järjestäytyneellä ansiosidonnai-    usein todellisia vaikeuksia maksaa vaadittu sum-
22905: seen, järjestäytymättömällä peruspäivärahaan.      ma takaisin määräajassa. Jopa perustoimeentulo
22906:    Henkilön valittaessa eläkepäätöksestään voi     vaarantuu kohtuuttoman maksutaakan takia.
22907: tapahtua niin, että vakuutusoikeus muuttaa elä-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22908: kepäätöstä ja henkilölle myönnetäänkin eläke,      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
22909: usein takautuvasti. Samanaikaisesti valittaja on   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22910: saanut työttömyyspäivärahaa, koska hänet kat-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22911: sotaan työmarkkinoiden käytettävissä olevaksi.
22912: Jos eläke maksetaan takautuvasti, halutaan ta-               Onko Hallitus tietoinen työkyvyttö-
22913:  pahtunut päällekkäismaksatus oikaista ja työt-           myyseläkepäätöksen jälkeen tapahtuvan
22914:  tömyyskassa lähettää etuuksien saajalle laskun.          työttömyysturvan takaisinperinnän ai-
22915:    Usein takautuvaa eläkettä on kertynyt varsin           heuttamista, usein kohtuuttomista vai-
22916:  suuri summa, jopa kahden vuoden ajalta, mikä             keuksista yksittäisille kansalaisille, ja
22917: johtuu hitaasta valitusprosessista. Niinpä eläk-             mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
22918:  keestä maksettava vero nousee niinkin korkeaksi          jaamiseksi?
22919: 
22920:       Helsingissä 8 päivänä lokakuuta 1997
22921:                     Eila Rimmi /vas                         Irina Krohn /vihr
22922:                     Marja-Leena Viljamaa /sd                Marjaana Koskinen /sd
22923: 
22924: 
22925: 
22926: 
22927:  270136
22928: 2                                         KK 960/1997 vp
22929: 
22930: 
22931: 
22932: 
22933:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22934: 
22935:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Työttömyysturvalain 31 §:n 2 momentissa sää-
22936: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       detään työttömyyspäivärahan takaisinperimättä
22937: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jättämisestä. Lain säännös antaa työttömyyspäi-
22938: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-      värahan maksajalle mahdollisuuden taloudellis-
22939: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ta kohtuusharkintaa käyttäen luopua joko osas-
22940: n:o 960:                                            ta tai kokonaan takaisinperittävää määrää.
22941:                                                     Työttömyyspäivärahan maksaja voi mainitun
22942:           Onko Hallitus tietoinen työkyvyttö-       lainkohdan perusteella luopua takaisinperinnäs-
22943:        myyseläkepäätöksen jälkeen tapahtuvan        tä,jos liikamaksun saaja esittää sellaista luotetta-
22944:        työttömyysturvan takaisinperinnän ai-        vaa selvitystä taloudellisista ja sosiaalisista olo-
22945:        heuttamista, usein kohtuuttomista vai-       suhteistaan, jonka nojalla voidaan katsoa takai-
22946:        keuksista yksittäiselle kansalaiselle, ja    sinperinnästä luopumisen edellytysten täyttyvän.
22947:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-         Julkisten varojen takaisinperinnästä ei voi
22948:        jaamiseksi?                                  luopua, ellei siihen laissa ole annettu valtuutusta.
22949:                                                     Työttömyysturvalaissa valtuutussäännös on
22950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        mainittu 31 §:n 2 momentti. Takaisinperinnästä
22951: vasti seuraavaa:                                    ei siis voi luopua esimerkiksi ainoastaan sillä
22952:                                                     perusteella, että työttömyyspäivärahan aiheetto-
22953:     Jos henkilölle myönnetään takautuvasti työt-    man maksun syynä on takautuvasti myönnetty
22954: tömyyspäivärahan saamisen estävä työttömyys-        eläke. Työttömyyspäivärahan maksajan tehtä-
22955: turvalain 5 §:ssä tarkoitettu eläke, esimerkiksi    vänä on tutkia takaisinperinnästä luopumisen
22956: työkyvyttömyyseläke, ei henkilö ole oikeutettu      edellytykset. Mikäli takaisinperinnästä luopumi-
22957: työttömyyspäivärahaan tältä ajalta. Aiheetto-       sen edellytykset eivät täyty, tulee liikasuoritus
22958: masti maksetun työttömyyspäivärahan takaisin-       periä takaisin. Työttömyyspäivärahan maksajan
22959: perintään sovelletaan työttömyysturvalain 31 §:n    kanssa voi sopia kohtuullisesta liikaa maksetun
22960: säännöksiä.                                         työttömyyspäivärahan takaisinmaksuaikatau-
22961:    Työttömyyspäivärahan maksaja saa työttö-         lusta.
22962: myysturvalain 45 §:n mukaan periä perusteetto-          Sosiaali- ja terveysministeriö tulee erikseen
22963: masti maksetun työttömyyspäivärahan määrän          selvittämään sen, onko mahdollista, ottaen huo-
22964: takautuvasti suoritettavasta eläkkeestä. Ilmoitus   mioon verotuksen ja asiaan liittyvät muut seikat,
22965: eläkelaitokselle eläkkeen maksamisesta työttö-      päästä menettelyyn,jossa työttömyyspäivärahan
22966: myyspäivärahan maksajalle tulee tehdä vähin-        maksaja saisi palautuksen eläkkeen bruttomää-
22967: tään kaksi viikkoa ennen eläkkeen maksamista.       rästä nettomäärän sijasta. Asiaa on selvitelty jo
22968: Eläkelaitos suorittaa palautuksen työttömyys-       aiemminkin ja se on kirjattu tänä vuonna toimi-
22969: päivärahan maksajalle eläkkeen nettomäärästä        neen, sosiaali- ja terveysministeriön sekä työmi-
22970: eli pidättää takautuvasta suorituksesta vero-       nisteriön kansliapäälliköiden asettaman ns.
22971: osuuden. Lopullisessa verotuksessa oikaistaan       Koordinaatiotyöryhmän antaman muistion eh-
22972: liikaa pidätetty vero-osuus.                        dotuksiin.
22973: 
22974:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
22975: 
22976:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22977:                                               KK 960/1997 vp                                              3
22978: 
22979: 
22980: 
22981: 
22982:                                           Tili Riksdagens Talman
22983: 
22984:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            I 31 § 2 mom. lagen om utkomstskydd för
22985: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          arbetslösa anges i vilka fali man kan frångå åter-
22986: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        krav av arbetslöshetsdagpenning. Bestämmelsen
22987: man Eila Rimmi m.fl. undertecknade spörsmål             i lagen medger att den som betalar arbetslöshets-
22988: nr 960:                                                 dagpenning kan låta bli att återkräva beloppet
22989:                                                         helt elier delvis, om det anses ekonomiskt skäligt.
22990:              Är Regeringen medveten om de ofta          Den som betalar arbetslöshetsdagpenning kan
22991:           oskä1iga svårigheter som enskilda med-        med stöd av nämnda lagrum avstå från återkrav
22992:           borgare drabbas av på grund av det åter-      om den som fått dagpenning tili för stort belopp
22993:           krav i fråga om utkomstskyddet för ar-        företer sådan tiliförlitlig utredning av sina ekono-
22994:           betslösa som sker efter att beslut om inva-   miska och sociala förhålianden som visar att
22995:           lidpension har fattats, och                   förutsättningar för att frångå återkrav föreligger.
22996:              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta          Återkrav av offentliga medel kan inte frångås
22997:           för att korrigera saken?                      om det inte finns ett bemyndigande för det i lag. 1
22998:                                                         lagen om utkomstskydd för arbetslösa utgör det
22999:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nämnda 31 § 2 mom. ett stadgande om bemyndi-
23000: anföra följande:                                        gande. Man kan således inte avstå från återkrav
23001:                                                         t.ex. enbart av den anledningen att orsaken tili att
23002:    Om en person retroaktivt beviljas en i 5 § lagen     arbetslöshetsdagpenning har betalts utan grund
23003: om utkomstskydd för arbetslösa a'rsedd pension,         är en retroaktivt beviljad pension. Den som beta-
23004: t.ex. invalidpension, som utgör ett hinder för          lar arbetslöshetsdagpenning har tiii uppgift att
23005: erhåliande av arbetslöshetsdagpenning, är perso-        utreda vilka förutsättningarna är för att återkrav
23006: nen inte berättigad tiii arbetslöshetsdagpenning        skali kunna frångås. Om förutsättningar för att
23007: för denna tid. När det gälier återkrav av arbets-       frångå återkrav inte föreligger skali det som be-
23008: löshetsdagpenning som betalts utan grund till-          talts för mycket återkrävas. Avtal om en skälig
23009: lämpas de bestämmelser som ingår i 31 § lagen om        tidtabeli för hur den arbets1öshetsdagpenning
23010: utkomstskydd för arbetslösa.                            som betalts för mycket skali återbetalas kan ingås
23011:    Enligt 45 § lagen om utkomstskydd för arbets-        med den som betalar arbetslöshetsdagpenning.
23012: lösa får den som betalar arbetslöshetsdagpen-               Social- och hälsovårdsministeriet skali särskilt
23013: ning indriva beloppet av sådan arbetslöshetsdag-        utreda om det är möjligt med beaktande av be-
23014: penning som betalts utan grund från pensioner           skattningen och övriga med saken förknippade
23015: som betalas retroaktivt. Anmälan tili pensions-         omständigheter att den som betalar arbetslös-
23016: anstalten om att pensionen skali betalas tili den       hetsdagpenning kunde få återbäring på bruttobe-
23017: som betalar arbetslöshetsdagpenning skali göras         loppet av pensionen i stäliet för på nettobeloppet.
23018: minst två veckor innan pensionen utbetalas. Pen-        Frågan har utretts förut och den har antecknats
23019: sionsanstalten betalar återbäringen tiii den som        som ett åtgärdsförslag i den promemoria som
23020: har betalt arbetslöshetsdagpenning. Återbäring-         getts av den s.k. samordningsarbetsgruppen, som
23021: en ges på pensionens nettobelopp, dvs. pensions-        sammanträtt i år efter att ha tiiisatts av kansli-
23022: anstalten innehålier skattens andel av den retro-       cheferna för social- och hälsovårdsministeriet
23023: aktiva prestationen. Vid den slutliga beskatt-          samt arbetsministeriet.
23024: ningen jämkas den skatteandel som innehåliits
23025: för mycket.
23026: 
23027:      Helsingforsden 29 oktober 1997
23028: 
23029:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
23030:                                          KK 961/1997 vp
23031: 
23032: Kirjallinen kysymys 961
23033: 
23034: 
23035: 
23036: 
23037:                                  Jouko Jääskeläinen /skl: Valtion kunnille osoittamien lakimääräis-
23038:                                      ten tehtävien rahoituksesta
23039: 
23040: 
23041:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23042: 
23043:    Valtiontalouden säästötoimenpiteet ja val-      Vastaavasti oppilaiden oppimismahdollisuudet
23044: tionosuusuudistuksen ratkaisut johtavat monis-     ja jopa turvallisuus heikkenevät.
23045: sa kunnissa talouden tiukkenemiseen. Esimer-           Vastaavasti hallituksella ei ole ollut selvää oh-
23046: kiksi nopeasti kasvavassa Vantaan kaupungissa      jelmaa siitä, miten kuntien lakimääräisiä velvolli-
23047: yhteenlaskettu valtionosuuksien vähennys vuo-      suuksia karsittaisiin suorituskyvyn mukaiselle
23048: desta 1996 vuoteen 1998 on noin 240 miljoonaa      tasolle.
23049: markkaa eli lähes kahden veroprosentin verran.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23050:    Kuntien talouden näin nopea sopeuttaminen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23051: on lähes mahdotonta. Tilanne johtaa lisävel-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23052: kaantumiseen, veroprosentin nostoon ja henki-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23053: lökunnan lomautuksiin tai näihin kaikkiin. Ti-
23054: lanteen kiristyminen johtaa työllisyyden heikke-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23055: nemiseen ja palvelutason laskuun. On ilmeistä,             ryhtyä, jotta kunnat voivat suoriutua niil-
23056: että taloustilanne johtaa esimerkiksi koulutus-            le lakimääräisesti osoitetoista tehtävistä?
23057: toimen henkilökunnan pitkiin lomautuksiin.
23058: 
23059:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
23060: 
23061:                                       Jouko Jääskeläinen /skl
23062: 
23063: 
23064: 
23065: 
23066:  270136
23067: 2                                           KK 961/1997 vp
23068: 
23069: 
23070: 
23071: 
23072:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23073: 
23074:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        miskyky on yleisesti pysynyt kohtuullisena no-
23075: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         pean verotulokasvun vuoksi. Valtionosuusjärjes-
23076: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       telmästä aiheutuvia muutoksia tasataan siirty-
23077: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko            mätasauksin, joilla vuotuiset muutokset rajataan
23078: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       200 markkaan asukasta kohti vuosina 1997 ja
23079: sen n:o 961:                                          1998. Kummankin vuoden varsinaiset valtion-
23080:                                                       osuusleikkaukset hyväksyttiin eduskunnassa jo
23081:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       päätettäessä valtionosuuslainsäädännöstä vuo-
23082:        ryhtyä, jotta kunnat voivat suoriutua niil-    delle 1997.
23083:        le lakimääräisesti osoitetuista tehtävistä?       Hallituksessa on kiinnitetty erityistä huomio-
23084:                                                       ta kunnallistalouden kehitykseen ja sitä koske-
23085:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viin kehitysarvioihin. Pääministerin ja Suomen
23086: vasti seuraavaa:                                      Kuntaliiton aloitteesta ja sisäasiainministeriön
23087:                                                       johdolla on koottu neuvotteluryhmä valmistele-
23088:     Esitetty Vantaan kaupungin valtionosuuksien       maan ehdotukset toimenpiteistä, joilla varmiste-
23089: vähennys, 240 miljoonaa markkaa, ei vastaa sitä       taan kuntien velvoitteiden ja voimavarojen yh-
23090: markkamäärää, jolla kaupungin rahoitusasema           teensovittaminen. Neuvotteluryhmässä ovat
23091: heikkenee tai mihin kaupungin on sopeuduttava         edustettuina myös kuntien tehtävien ja valtion-
23092: valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleik-          osuuksien kannalta keskeiset ministerit ja Suo-
23093: kausten seurauksena. Vuosien 1996 ja 1998 val-        men Kuntaliitto. Neuvotteluryhmässä on ar-
23094: tionosuudet eivät tässä mielessä ole vertailukel-     vioitavana mm. se, voidaanko kunnallistalouden
23095: poisia. Vertailussa ei ole otettu huomioon, että      rahoitustasapaino saavuttaa
23096: opetustoimessa on vuodesta 1997 lukien siirrytty         - palvelurakenteita ja tuotantotapoja muut-
23097: ns. ylläpitäjämalliin, jossa valtionosuudet mak-      tamalla
23098: setaan oppilaitoksen ylläpitäjälle ja kunnat eivät       - säätelemällä palvelusten kysyntää
23099: enää lainkaan osallistu niiden oppilaiden koulu-         -laajentamalla kuntien tulopohjaa
23100: tuksen kustannuksiin, jotka opiskelevat muiden           - edistämällä ja sallimalla sellaisia kuntara-
23101: ylläpitämissä oppilaitoksissa. Lisäksi on otettava    kenteen, kuntayhtymien, palvelurakenteen ja
23102: huomioon, että kuntien valtionosuuksia leikat-        velvoitteiden muutoksia, joilla saadaan aikaan
23103: tiin vastapainoksi kuntien sosiaaliturvamaksu-        menosäästöjä.
23104: jen alentamiselle sekä sille, että kunnilta poistui      Tehtävänä on lisäksi arvioida kuntien tehtä-
23105: velvollisuus osallistua kansaneläkkeiden asumis-      vien ja velvoitteiden kehitys ja niihin tarvittavat
23106: tukien rahoitukseen. Nämä koko kuntakentässä          voimavarat sekä onko tarvetta poikkeuksellisten
23107: kustannusneutraalit rahoitusjärjestelyt vähensi-      kuntaominaisuuksien tai olosuhteiden vuoksi
23108: vät Vantaan valtionosuuksia noin 52 miljoonaa         täydentää valtionosuuksia koskevaa lainsäädän-
23109: markkaa. Se, vähenivätkö Vantaan menotjuuri           töä. Samassa yhteydessä selvitetään, miten kun-
23110: tätä valtionosuusvähennystä vastaavasti, ei ole       tien rahoitustasapainoon vaikuttavat päätökset
23111: ilman perusteellisempaa selvitystä laskettavissa.     ja esitykset käsitellään valtion päätöksenteossa
23112:     Valtionosuusuudistuksesta ja varsinaisista        sekä valtion ja kuntien välisessä yhteistoiminnas-
23113: valtionosuusleikkauksista aiheutuvat Vantaan          sa. Mainittakoon vielä, että valtionosuuslainsää-
23114: kaupungin rahoitusasemaan vaikuttavat netto-          däntöön liittyvien eduskunnan ponsien mukai-
23115: menetykset vuosina 1996-1998 ovat arviolta            sesti virkamiestasolla yhdessä Suomen Kuntalii-
23116: 170 miljoonaa markkaa.                                ton kanssa selvitetään parhaillaan tarpeita muut-
23117:    Ottaen huomioon valtionjatkuvan velkaantu-         taa vuoden alussa voimaan tullutta valtion osuus-
23118: misen ja siitä aiheutuvat julkisen talouden ja        järjestelmää.
23119: koko kansantalouden ongelmat, hallitus on pitä-          Kuluvalle vuodelle korotettiin kuntien har-
23120: nyt välttämättöminä toteutettuja valtionosuus-        kinnanvaraista rahoitusavustusta 70 miljoonasta
23121: leikkauksia tilanteessa, jossa kuntien sopeutu-       markasta 100 miljoonaan markkaan, ja ensi vuo-
23122:                                             KK 961/1997 vp                                          3
23123: 
23124: denmääräraha on valtion talousarvioesityksessä        tusta on tarkoitus myöntää myös kunnille, joille
23125: 150 miljoonaa markkaa. Määräraha on tarkoi-           vuoden 1997 valtionosuusuudistus ja valtion-
23126: tettu kunnille, jotka esisijaisesti poikkeuksellis-   osuusleikkaukset yhdessä ovat poikkeuksellisten
23127: ten tai tilapäisten taloudellisten vaikeuksien        taloudellisten vaikeuksien syy.
23128: vuoksi ovat taloudellisen tuen tarpeessa. A vus-
23129: 
23130:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
23131: 
23132:                                                                           Ministeri Jouni Backman
23133: 4                                          KK 961/1997 vp
23134: 
23135: 
23136: 
23137: 
23138:                                        Tili Riksdagens Talman
23139: 
23140:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      statsandelsnedskärningarna nödvändiga i en si-
23141: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       tuation där kommunernas anpassningsförmåga
23142: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     allmänt taget har hållits skälig ta~k vare den
23143: man Jouko Jääskeläinen undertecknade spörs-          snabba ökningen av skatteintäkter. Andringarna
23144: må1 nr 961:                                          på grund av statsandelssystemet jämnas ut med
23145:                                                      övergångsutjämningar, genom vilka de årliga
23146:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ändringarna begränsas till 200 mk per invånare
23147:        ta för att kommunerna skall k1ara av sina     1997 och 1998. De egentliga statsande1snedskär-
23148:        1agstadgade uppgifter?                        ningarna under båda åren godkändes i riksdagen
23149:                                                      redan när man fattade beslut om statsande1slag-
23150:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        stiftningen för 1997.
23151: anföra följande:                                        I regeringen har man fåst särskild uppmärk-
23152:                                                      samhet vid utvecklingen inom den kommunala
23153:    Den föres1agna minskningen av statsande1ar-       ekonomin och utvecklingskalky1erna som gäller
23154: na till Vanda stad, 240 mi1j. mk, motsvarar inte     den. På initiativ av statsministern och Fin1ands
23155: det markbe1opp med vi1ket stadens finansierings-     Kommunförbund och under inrikesministeriets
23156: situation försämras eller som staden måste an-       ledning har en förhand1ingsgrupp sam1ats med
23157: passa sig till som en fö1jd av statsandelsreformen   uppgift att bereda förslag till åtgärder genom
23158: och nedskärningarna av statsandelarna. Statsan-      vi1ka man kunde säkerställa en samordning av
23159: delarna för 1996 och 1998 är inte jämförbara i       kommunernas skyldigheter och resurser. I för-
23160: detta avseende. ljämförelsen har inte beaktats att   handlingsgruppen är även ministrar som är cen-
23161: man inom undervisningsväsendet sedan 1997 har        trala när det gäller kommunernas uppgifter och
23162: övergått till en s.k. huvudmannamodell, där          statsandelar och Finlands Kommunförbund re-
23163: statsandelarna betalas till huvudmannen för en       presenterade. I förhandlingsgruppen skall bedö-
23164: läroanstalt och kommunerna inte 1ängre alls del-     mas bl.a. om man kan uppnå en finansieringsba-
23165: tar i kostnaderna för utbildningen av sådana         lans inom den kommunala ekonomin
23166: e1ever som studerar vid 1äroanstalter som upp-          - genom att ändra servicestrukturer och pro-
23167: rätthålls av andra huvudmän. Dessutom bör be-        duktionssätten
23168: aktas att kommunernas statsandelar skars ned            - genom att reglera efterfrågan på tjänster
23169: som motvikt till att kommunernas socialskydds-          - genom att bredda kommunernas inkomst-
23170: avgifter sänktes samt till att kommunerna från-      bas
23171: togs skyldigheten att delta i finansieringen av         - genom att främja och tillåta sådana änd-
23172: bostadsbidragen i folkpensionerna. Dessa finan-      ringar i kommunstrukturen, samkommunerna,
23173: sieringsarrangemang, som är kostnadsneutrala         servicestrukturen och skyldigheterna genom vil-
23174: för alla kommuner, minskade Vandas statsande-        ka kostnadsinbesparingar kan uppnås.
23175: lar med ca 52 milj. mk. Utan en grundligare              Gruppen har dessutom till uppgift att bedöma
23176: utredning är det omöjligt att räkna ut om Vandas     utvecklingen i fråga om kommunernas uppgifter
23177: utgifter minskade på ett sätt som motsvarar just     och skyldigheter och de resurser som behövs för
23178: denna statsandelssänkning.                           dem. Den skall också bedöma om det på grund av
23179:    De nettoförluster som till fö1jd av statsan-      exceptionella kommunegenskaper eller omstän-
23180: delsreformen och de egentliga statsandelsned-        digheter finns behov av att komplettera lagstift-
23181: skärningarna påverkar Vanda stads finansie-          ningen om statsandelar. Samtidigt utreds hur
23182: ringssituation uppgår till uppskattningsvis ca       sådana beslut och förs1ag som påverkar kommu-
23183: 170 milj. mk under åren 1996-1998.                   nernas finansieringsba1ans skall behandlas i sta-
23184:    Med beaktande av statens fortgående skuld-        tens beslutsfattande samt i samarbetet mellan
23185: sättning och de problem som på grund därav           staten och kommunerna. Nämnas kan också att i
23186: uppstår inom den offentliga ekonomin och inom        enlighet med riksdagens k1ämmar i anslutning till
23187: hela samhällsekonomin har regeringen ansett          statsandels1agstiftningen håller man på tjänste-
23188:                                            KK 961/1997 vp                                              5
23189: 
23190: mannanivå som bäst på att tillsammans med            Anslaget är avsett för kommuner som i första
23191: Finlands Kommunförbund utreda behoven av             hand på grund av exceptionella eller tillfålliga
23192: att ändra det statsandelssystem som trädde i         ekonomiska svårigheter är i behov av ekono-
23193: kraft vid ingången av året.                          miskt stöd. A vsikten är att understödet ä ven skall
23194:    För innevarande år höjdes det prövningsbase-      beviljas kommuner för vilka statsandelsreformen
23195: rade finansieringsunderstödet för kommunerna         1997 och nedskärningarna av statsandelarna till-
23196: från 70 milj. mk tilllOO milj. mk och anslaget för   sammans är orsaken tili de exceptionella ekono-
23197: nästa år är 150 milj. mk i budgetpropositionen.      miska svårigheterna.
23198: 
23199:      Helsingfors den 28 oktober 1997
23200: 
23201:                                                                            Minister Jouni Backman
23202:                                             KK 962/1997 vp
23203: 
23204: Kirjallinen kysymys 962
23205: 
23206: 
23207: 
23208: 
23209:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ulosottomiesten jatkokoulutuksesta
23210: 
23211: 
23212: 
23213:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23214: 
23215:    Ulosottoviranomaisten, myös kenttätyössä           useissa piireissä tyystin unohdettu. Tähän pitää
23216: työskentelevien avustavien ulosottomiesten, työ       saada korjaus ja kysyn valtiopäiväjärjestyksen
23217: on varsin vaativaa. Se on vaativaa myös siinä         37 §:n 1 momenttiin viitaten:
23218: mielessä, että säännökset ja ohjeet muuttuvat
23219: alinomaa ja ulosottotyössä työskentelevien on                   Onko Hallitus tietoinen, että ulosotto-
23220: vaikeata pysyä kehityksen perässä. Virheitä taas             viranomaisten, erityisesti avustavien
23221: työssä ei paljolti sallita, niistä rangaistaan mel-          ulosottomiesten jatko- ja täydennyskou-
23222: koisen herkästi.                                             lutus on maassamme ainakin osassa ulos-
23223:    On käynyt selviile, että maassamme ulosotto-              ottopiirejä laiminlyöty, ja
23224: viranomaisten, erityisesti avustavien ulosotto-                 mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
23225: miesten jatko- ja täydennyskoulutus on ainakin               jaamiseksi?
23226: 
23227:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
23228:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
23229: 
23230: 
23231: 
23232: 
23233: 270136
23234: 2                                          KK 962/1997 vp
23235: 
23236: 
23237: 
23238: 
23239:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23240: 
23241:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Tämä on huomioitu myös ulosottokoulutuksen
23242: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        suunnittelussa ja järjestämisessä.
23243: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kuluvan vuoden marraskuussa aloittaa 44
23244: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       avustavaa ulosottomiestä ja 20 kokeneempaan
23245: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kansliahenkilöstöön kuuluvaa puoli vuotta kes-
23246: n:o 962:                                             tävän opiskelun oikeustieteellisessä ohjelmassa,
23247:                                                      jonka oikeusministeriö on yhdessä Helsingin yli-
23248:           Onko Hallitus tietoinen, että ulosotto-    opiston kanssa järjestänyt. Ohjelman tavoitteena
23249:        viranomaisten, erityisesti avustavien         on perehdyttää opiskelijat ulosoton keskeiseen
23250:        ulosottomiesten jatko- ja täydennyskou-       lainsäädäntöön ja sen soveltamiseen erityisesti
23251:        lutus on maassamme ainakin osassa ulos-       avustavien ulosottomiesten työssä. Nytjärjestet-
23252:        ottopiirejä laiminlyöty, ja                   tävä ohjelma on laatuaan ensimmäinen, ja sitä
23253:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-       tullaan jatkamaan tulevien vuosien aikana. Tä-
23254:        jaamiseksi?                                   män ohjelman ja ministeriön järjestämän muun
23255:                                                      koulutuksen kautta erityisesti uusille avustaville
23256:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ulosottomiehille on taattu järjestelmällinen kou-
23257: vasti seuraavaa:                                     lutus virkauran 4-5 ensimmäiselle vuodelle.
23258:                                                          Ulosoton koulutusjärjestelmän avustavia
23259:     Ulosottokoulutukselle on oikeusministeriössä     ulosottomiehiä koskeva osa koostuu nimittämi-
23260: luotu eri henkilöstöryhmiä koskeva koulutusjär-      sen jälkeisestä perehdyttämisvaiheesta, tätä seu-
23261: jestelmä 1990-luvun alussa. Tuolloin käynnistet-     raavasta työtehtäviin opettavasta myös puolen
23262: tiin myös ulosoton läänitasoinen koulutus, mikä      vuoden ajanjaksolle ajoittuvasta peruskurssista,
23263: on taannut kaikille ulosottotoimessa työskente-      tämän jälkeen. seuraavasta oikeustieteellisestä
23264: leville mahdollisuuden vuosittain osallistua ulos-   ohjelmasta ja myöhemmin pääosin läänikoulu-
23265: otto koulutukseen. Ministeriön järjestämät pi-       tuksen kautta toteutuvasta teemakohtaisesta
23266: dempikestoiset seminaarit on puolestaan koh-         täydennyskoulutuksesta sekä yksikkökohtaises-
23267: dennettu kaikille uusille ulosottotoimeen palve-     ta koulutuksesta. Kun edustaja Aittoniemi kysyy
23268: lukseen tulleille avustaville ulosottomiehille ja    koulutuksen laiminlyönnistä eräissä piireissä, on
23269: kansliahenkilö kunnalle.                             todettava, että piiritason koulutus tässä järjestel-
23270:     Ennen valtion paikallishallinnon uudistamis-     mässä tapahtuu yksiköiden päälliköiden vastuul-
23271: ta ulosoton organisaatio oli tunnettuun tapaan       la. On hyvinkin ymmärrettävää, että eräissä pii-
23272: jakautunut kahdelle hallinnonalalle. Nyt kun         reissä paikallishallinnon uudistumiseen liittyvä
23273: 1.12.1996 voimaan tullut paikallishallinnon uu-      siirtymäaika on vienyt niin suuren osan päällikön
23274: distaminen on toteutettu, oikeusministeriön tar-     tehtävistä ja näin ollen rajoittanut mahdollisuuk-
23275: koitus on kehittää aiempaa koulutusjärjestelmää      sia huolehtia täydellisesti henkilöstönsä koulu-
23276: määrällisesti ja laadullisesti ulosottohenkilöstön   tuksesta. Oikeusministeriö on kuitenkin ohjan-
23277: uusia koulutustarpeita vastaavaksi. Tällä hetkel-    nut vuoden 1997 läänitason koulutusta kohden-
23278: lä tuomioistuinlaitoksen paljon resursseja vaati-    tumaan juuri avustavien ulosottomiesten koulu-
23279: neet uudistukset ovat siirtymässä vakiintumis-       tukseen. Kehittäessään ulosoton koulutusta oi-
23280: vaiheeseensa, joten ulosottokoulutukseen tulee       keusministeriö tulee huolehtimaan myös piirita-
23281: olemaan aiempaa enemmän myös resursseja.             son koulutuksen järjestämisestä muun koulutuk-
23282:     Avustavat ulosottomiehet ovat ulosottokou-       sen rinnalla. Uusien läänien oikeushallintopäälli-
23283: lutuksessa avainasemassa. Avustavien ulosotto-       köillä on tulevaisuudessa merkittävä rooli ulos-
23284: miesten tehtävät ovat viimeaikaisen lainsäädän-      oton paikallispiirien henkilökunnan koulutuk-
23285: nön johdosta tulleet entistäkin vaativimmiksi.       sessa.
23286: 
23287:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
23288: 
23289:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
23290:                                             KK 962/1997 vp                                              3
23291: 
23292: 
23293: 
23294: 
23295:                                         Tili Riksdagens Talman
23296: 
23297:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           neringen och organiseringen av utsökningsut-
23298: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           bildningen.
23299: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Nu i november börjar 44 biträdande utmät-
23300: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          ningsmän och 20 erfarna kanslister ett juridiskt
23301: mål nr 962:                                           utbildningsprogram på ett halvt år. Programmet
23302:                                                       arrangeras av justitieministeriet tilisammans med
23303:           Är Regeringen medveten om att vida-         Helsingfors universitet. Målet är att göra delta-
23304:        reutbildningen och fortbildningen inom         garna förtrogna med den centrala utsökningslag-
23305:        utsökningsmyndigheterna och speciellt          stiftningen och dess tillämpning speciellt i de bi-
23306:        av de biträdande utmätningsmännen har          trädande utmätningsmännens arbete. Program-
23307:        försummats åtminstone i vissa utsök-           met som nu arrangeras är det första i sitt slag och
23308:        ningsdistrikt i vårt land, och                 kommer att fortsättas under de kommande åren.
23309:           vad ämnar Regeringen göra för att rät-      Med detta program och den övriga utbildning
23310:        ta tili detta?                                 som justitieministeriet arrangerar garanteras
23311:                                                       speciellt de nya biträdande utmätningsmännen
23312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         en systematisk utbildning för de första fyra eller
23313: anföra följande:                                      fem åren av ämbetsmannabanan.
23314:                                                          Den del av utbildningssystemet som gäller de
23315:    1 början av 1990-talet bildades vid justitiemi-    biträdande utmätningsmännen består av inskol-
23316: nisteriet för utsökningsutbildningen ett utbild-      ning efter utnämningen, en grundkurs som sätter
23317: ningssystem som gäller olika personalgrupper.         dem in i arbetsuppgifterna under en tidsperiod på
23318: Då inleddes även utsökningsutbildning på läns-        ett halvt år, ett juridiskt program efter det och
23319: nivå, vilket garanterat att alla som jobbar inom      sedan av tematisk fortbildning som huvudsakli-
23320: utsökningsväsendet kan årligen delta i utsök-         gen genomförs som länsutbildning och av utbild-
23321: ningsutbildning. De längre seminarier som mi-         ning i enheterna. Då riksdagsman Aittoniemi
23322: nisteriet arrangerat har igen riktats tili alla nya   ställer en fråga om en försummelse av utbildning-
23323: biträdande utmätningsmän och kanslipersonal           en i vissa distrikt, måste det konstateras att ut-
23324: som trätt i utsökningsväsendets tjänst.               bildningen på distriktsnivå i detta system skall
23325:    lnnan den statliga lokalförvaltningen revide-      skötas av cheferna för enheterna. Det är mycket
23326: rades var utsökningsorganisationen som känt           förståeligt att i vissa distrikt har övergångsperio-
23327: delad på två förvaltningsområden. Nu när den          den i samband med reformen av lokalförvalt-
23328: reform av lokalförvaltningen som trädde i kraft       ningen krävt en stor del av chefens tid och där-
23329: den 1 december 1996 genomförts, har justitiemi-       med begränsat dennes möjlighet att fullständigt
23330: nisteriet för avsikt att utveckla det tidigare ut-    se tili att personalen utbildas. Justitieministeriet
23331: bildningssystemet såväl kvantitativt som kvalita-     har dock riktat utbildningen på länsnivå för år
23332: tivt så att det motsvarar de nya utbildningsbeho-     1997 tili just utbildningen av de biträdande ut-
23333: ven för utsökningspersonalen. För tillfållet håller   mätningsmännen. När justitieministeriet utveck-
23334: de resurskrävande reformerna av domstolsvä-           lar utbildningen inom utsökningen kommer mi-
23335: sendet på att bli etablerade, vilket medför att det   nisteriet att se tili att även utbildningen på di-
23336: kommer att finnas mer resurser även för utsök-        striktsnivå arrangeras parallellt med den övriga
23337: ningsutbildningen.                                    utbildningen. 1 framtiden har justitieförvalt-
23338:    De biträdande utmätningsmännen är i en             ningscheferna i de nya länen en viktig roll inom
23339: nyckelposition inom utsökningsutbildningen.           utbildningen av utsökningspersonalen i lokaldi-
23340: Deras uppgifter har blivit mer krä vande på grund     strikten.
23341: av ny lagstiftning. Detta har även beaktats i pla-
23342: 
23343:      Helsingforsden 31 oktober 1997
23344: 
23345:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
23346:                                             KK 963/1997 vp
23347: 
23348: Kirjallinen kysymys 963
23349: 
23350: 
23351: 
23352: 
23353:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vaalipiirijaon muutoksista
23354: 
23355: 
23356: 
23357:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23358: 
23359:    Nykyinen hallitus on muuttanut hallinnon ra-          Lähiaikoina muutosten kourissa tulee ole-
23360: joja enemmän kuin yksikään muu hallitus. Toi-         maan vaalipiirijako. Minkälaiseksi sitä suunni-
23361: menpiteet ovat toteuttaneet sosiaalidemokraat-        tellaan uudistettavan, on mielenkiintoinen asia ja
23362: tista unelmaa, jonka mukaan kaikki suuri on           siksi kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l mo-
23363: kaunista. On toteutettu kihlakuntauudistus, lää-      menttiin viitaten:
23364: niuudistus ja muodostettu lääninoikeuksille yh-
23365: teistoimintapiirit, joiden pohjalta on sitten help-             Milloin ja minkälaisena Hallitus suun-
23366: po hitaasti ja hivuttaen viedä lääninoikeusjärjes-           nittelee uuden vaalipiirijaon toteutusta?
23367: telmää nykyisen läänijaon mukaiseksi.
23368: 
23369:      Helsingissä l 0 päivänä lokakuuta 1997
23370:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
23371: 
23372: 
23373: 
23374: 
23375:  270136
23376: 2                                           KK 963/1997 vp
23377: 
23378: 
23379: 
23380: 
23381:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23382: 
23383:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vp) ehdotetaan muun ohella, että laissa säädet-
23384: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         täisiin perusteet, joiden mukaan maakunnat
23385: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       määrätään.
23386: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Vaalipiirit on tarkoitus sovittaa maakuntaja-
23387: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         koon, ei kuitenkaan sellaisenaan vaan joitakin
23388: n:o 963:                                              maakuntia yhdistämällä, sillä vaalipiirijako 20
23389:                                                       maakunnittaiseen vaalipiiriin olisi vastoin valtio-
23390:           Milloin ja minkälaisena Hallitus suun-      päiväjärjestyksen edellä mainittua säännöstä ja
23391:        nittelee uuden vaalipiirijaon toteutusta?      20 maakunnittaista vaalipiiriä ilmeisesti karsisi
23392:                                                       pienet puolueet pääosin eduskuntapaikkojen ul-
23393:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kopuolelle. Kahdesta pienimmästä maakunnit-
23394: taen seuraavaa:                                       taisesta vaalipiiristä, kummastakin tulisi valitta-
23395:                                                       vaksi vain kolme kansanedustajaa ja yhden edus-
23396:    Valtiopäiväjärjestyksen 4 §:n 1 momentissa         tajan vaalipiiristä Ahvenmaan maakunnasta
23397: säädetään rajat vaalipiirien lukumäärälle edus-       yksi. Suurimmasta maakuntajakoon perustuvas-
23398: kuntavaaleissa. Maassa tulee olla vähintään 12ja      ta vaalipiiristä, Uudenmaan maakunnasta tulisi
23399: enintään 18 vaalipiiriä. Kansanedustajain vaa-        valittavaksi 48 kansanedustajaa.
23400: leista annetun lain 1 §:n mukaan maa on jaettu           Perustuslaki 2000 -komitean mietinnössä eh-
23401: eduskunnan valitsemista varten valtiopäiville 15      dotetaan, että maa jaetaan väestön lukumäärän
23402: vaalipiiriin. Ahvenanmaan vaalipiiri on valtio-       perusteella vähintään 12:een ja enintään 18 vaali-
23403: päiväjärjestyksen 4 §:n 2 momentissa tarkoitettu      piiriin siten, että pienimpienkin vaalipiirien väes-
23404: vaalipiiri ainoastaan yhden edustajan valitsemis-     töpohjan tulee olla niin suuri, että se riittää aina-
23405: ta varten. Muissa vaalipiireissä toimitetaan suh-     kin seitsemään edustajanpaikkaan. Ahvenan-
23406: teelliset vaalit. Edustajanpaikkojen määrä vuo-       maan maakunta muodostaisi kuitenkin oman
23407: den 1995 eduskuntavaaleissa vaihteli Uuden-           vaalipiirinsä yhden kansanedustajan valitsemista
23408: maan vaalipiirin 31 :stä Pohjois-Karjalan vaali-      varten.
23409: piirin seitsemään.                                       Vaalipiirijakokysymykseen on mahdollista
23410:    Suomen nykyinen vaalipiirijako perustuu            ottaa täsmällisemmin kantaa, kun Vaalilakien
23411: pääsääntöisesti aikaisempaan lääninjakoon, jol-       yhtenäistämistoimikunta, jonka tehtäviin muun
23412: loin läänejä oli Ahvenanmaa mukaan lukien 12.         ohella kuuluu ehdotuksen tekeminen vaalipiiri-
23413: Uusi lääninhallituslaki tuli voimaan 1.9.1997.        jaosta, on luovuttanut mietintönsä. Toimikun-
23414: Suomessa on nyttemmin viisi lääniä. Vaalipiirija-     nan määräaika päättyy 30.11.1997. Hallituksen
23415: koa ei ole mahdollista muodostaa tämän läänin-        esitys uudeksi yhtenäiseksi vaalilaiksi on tarkoi-
23416: jaon perusteella eikä vaalipiirejä muodostaa niin     tus antaa eduskunnalle vuoden 1998 kevätistun-
23417: suuriksi, että kukin lääni muodostaisi vaalipiirin.   tokaudella. Tähän esitykseen tulee sisältymään
23418:    Valtioneuvoston 6.2.1997 antaman periaate-         ehdotus uudeksi vaalipiirijaoksi. Tarkoituksena
23419: päätöksen mukaan valtion alueviranomaisten            on, että uudet yhtenäiset vaalisäännökset olisivat
23420: aluejaot sovitetaan maakuntajakoon, jollei eri-       voimassa vuoden 1999 eduskuntavaaleissa.
23421: tyisistä syistä muuta johdu. Hallituksen esityk-      Nämä eduskuntavaalit toimitettaisiin kuitenkin
23422: sessä eduskunnalle maakuntajakolaiksi ja laiksi       nykyistä vaalipiirijakoa noudattaen.
23423: rakennuslain 18 §:n muuttamisesta (HE 168/1997
23424: 
23425:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
23426: 
23427:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
23428:                                              KK 963/1997 vp                                              3
23429: 
23430: 
23431: 
23432: 
23433:                                          Tili Riksdagens Talman
23434: 
23435:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            och lag om ändring av 18 § byggnadslagen (RP
23436: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            168/1997 rd) föreslås bland annat att i lagen skall
23437: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        bestämmas om grunderna för indelningen i 1and-
23438: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           skap.
23439: mål nr 963:                                               Avsikten är att va1kretsarna skall samman-
23440:                                                        jämkas med 1andskapen, dock inte direkt utan
23441:          När och hur ämnar Regeringen för-             vissa 1andskap skall s1ås ihop, då en inde1ning i 20
23442:        verkliga den nya valkretsindelningen?           va1kretsar en1igt 1andskapen stred mot ovan
23443:                                                        nämnda bestämme1se i riksdagsordningen och
23444:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          inde1ningen tro1igtvis medförde att de små parti-
23445: anföra följande:                                       erna inte hade en möjlighet att få en riksdags-
23446:                                                        plats. Från de två minsta valkretsarna skulle en-
23447:    1 4 § 1 mom. riksdagsordningen bestäms grän-        dast tre riksdagsmän vä1jas och från landskapet
23448: serna för antalet valkretsar i riksdagsval. 1 landet   Åland en. Från den största valkretsen enligt land-
23449: skall det finnas minst 12 och högst 18 valkretsar.     skapsindelningen, Nylands 1andskap, skulle 48
23450: Enligt 1 § lagen om riksdagsmannaval är Jandet         riksdagsmän väljas.
23451: indelat i 15 valkretsar för vai av riksdagsmän.           1 betänkandet av kommitten Grundlagen 2000
23452: Ålands valkrets är en sådan valkrets som bildats       föreslås att Jandet delas i minst 12 och högst 18
23453: för vai av endast en riksdagsman enligt 4 §            valkretsar enligt folkmängden, så att även de
23454: 2 mom. riksdagsordningen. 1 övriga valkretsar          minsta valkretsarna har ett befolkningsunderlag
23455: förrättas proportionella vai. Antalet mandat i         som berättigar tili åtminstone sju riksdagsplat-
23456: riksdagsvalen år 1995 växlade mellan 31 i Ny-          ser. Landskapet Åland bildar docken egen va1-
23457: lands och sju i Norra Karelens valkrets.               krets som bildats för vai av en riksdagsman.
23458:    Den rådande finländska indelningen i valkret-          Efter att kommissionen för förenhetligande av
23459: sar baserar sig i regel på den tidigare Iänsindel-     vallagarna överlämnat sitt betänkande är det
23460: ningen då det fanns 12län inklusive Åland. Den         möjligt att noggrannare bedöma frågan om in-
23461: nya Iänsstyrelselagen trädde i kraft den 1 septem-     delning i valkretsar. Kommissionen skall bland
23462: ber 1997. 1 Finland finns nuförtiden fem Iän.          annat ge ett förslag om valkretsindelningen och
23463: Valkretsindelningen kan inte baseras på denna          den skall av1ämna betänkandet senast den 30
23464: Iänsindelning och valkretsarna göras så stora att      november 1997. Avsikten är att regeringens pro-
23465: vartenda Iän bildade en valkrets.                      position om en ny enhetlig vallag skall ges tili
23466:    Enligt statsrådets principbeslut av den 6 febru-    riksdagen under vårsessionen år 1998. 1 denna
23467: ari 1997 sammanjämkas distriktsindelningen för         proposition kommer att ingå ett förslag tili en ny
23468: statliga regionala myndigheter med landskapsin-        va1kretsinde1ning. lntentionen är att de nya en-
23469: delningen, ifall inte särskilda skäl talar för en      hetliga valbestämmelserna tillämpas i riksdags-
23470: annan lösning. 1 regeringens proposition tili riks-    valet år 1999. Dessa riksdagsval skall dock för-
23471: dagen med förslag tilllag om landskapsindelning        rättas en1igt den rådande valkretsindelningen.
23472: 
23473:      Helsingforsden 30 oktober 1997
23474: 
23475:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
23476:                                             KK 964/1997 vp
23477: 
23478: Kirjallinen kysymys 964
23479: 
23480: 
23481: 
23482: 
23483:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Aidsin luokittelusta yleisvaaralliseksi tartun-
23484:                                        tataudiksi
23485: 
23486: 
23487:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23488: 
23489:    Lääketiede ei ole ainakaan lopullisesti päässyt       On merkillistä ja suorastaan käsittämätöntä
23490: niskan päälle taistelussa hiv-tartunnan pohjalta      yhteiskunnan välinpitämättömyys tätä sairautta
23491: aids-virustautia vastaan. Kyseisen tartunnan          kohtaan. Sen vuoksi on syytä jälleen kerran ky-
23492: saaneelia ennenaikainen kuolema on säännön-           syä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
23493: mukainen. Se, että kyseistä sairautta ei ole voitu    viitaten:
23494: luokitella yleisvaaralliseksi, on tietynlaisena es-
23495: teenä, kun säädetään esimerkiksi rikoslainsää-                  Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt toimen-
23496: däntöä yhteiskunnanjäsenten suojaksi. Kyseisen               piteisiin aidsin luokittelemiseksi yleisvaa-
23497: sairauden törkeään tuottamukseen perustuvan                  ralliseksi tartunta taudiksi, ja
23498: tartuttamisen toiseen on kuitenkin todettu suo-                 aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa
23499: malaisessa oikeuskäytännössä toteuttavan tapon               toteuttaa tätä koskevat toimenpiteet?
23500: yrityksen tunnusmerkistön.
23501:      Helsingissä 10 päivänä lokalcuuta 1997
23502: 
23503:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
23504: 
23505: 
23506: 
23507: 
23508: 270136
23509: 2                                           KK 964/1997 vp
23510: 
23511: 
23512: 
23513: 
23514:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23515: 
23516:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dellisen tutkinnan pnrnn. Esitutkintalain mu-
23517: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaan salassa pidettävästä asiasta on (lääkäri) oi-
23518: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keutettu todistamaan, jos tutkittavana on rikos,
23519: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        josta säädetty ankarin rangaistus on vähintään 6
23520: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vuotta vankeutta. Tällöin saa tietoja antaa polii-
23521: n:o 964:                                              sille esitutkinnassa ja tuomioistuimessa. Tervey-
23522:                                                       denhuollon ammattihenkilöiden salassapitovel-
23523:           Miksi Hallitus ei ole ryhtynyt toimen-      vollisuuteenja HIV-infektion tartuttamiseen liit-
23524:        piteisiin aidsin luokittelemiseksi yleisvaa-   tyviä kysymyksiä koskeva selvitystyö on käyn-
23525:        ralliseksi tartuntataudiksi, ja                nissä sosiaali- ja terveysministeriössä. Mainitta-
23526:           aikooko Hallitus lähitulevaisuudessa        koon kuitenkin, että tämänkään selvitystyön
23527:        toteuttaa tätä koskevat toimenpiteet?          kannalta ei merkittäväksi ole osoittautunut se,
23528:                                                       onko HIV- infektio luokiteltu ilmoitettavaksi vai
23529:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yleisvaaralliseksi tartuntataudiksi. Tartuntatau-
23530: vasti seuraavaa:                                      tilaki sisältää tosin myös tartuntavaaran aiheut-
23531:                                                       tamisen kriminalisoinnin (37 §),jonka soveltami-
23532:    Tartuntatautilain 4 §:n mukaan tartuntataudit      nen on rajoitettu yleisvaarallisiin tartuntatautei-
23533: luokitellaan yleisvaarallisiksi, ilmoitettaviksi ja   hin. Tällä kriminalisoinnilla, jonka rangaistusas-
23534: muiksi tartuntataudeiksi. Tartuntatautiasetuk-        teikko on sakkoa- 6 kk vankeutta, ei ole kuiten-
23535: sen 2 §:ssä HIV on luokiteltu ilmoitettaviin tar-     kaan käytännön merkitystä HIV-infektion kan-
23536: tuntatauteihin. Luokittelu on tarkoitettu ohjaa-      nalta.
23537: maan terveydenhuollon sisäistä toimintaa ja sii-          Henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset
23538: hen liittyvää tiedon kulkua.                          säännellään RL 21 luvussa; niinpä myös HIV-
23539:    Yleisvaarallisten tartuntatautien leviämisen       infektion kohdalla Suomessa esillä olleissa rikos-
23540: ehkäisemiseksi terveysviranomaiset voivat to-         jutuissa on sovellettu RL 21lukua. Sen sovelta-
23541: teuttaa laissa määriteltyjä yksilön vapautta ra-      miseen ei tartuntatautilain mukaisella tautiluoki-
23542: joittavia toimia. Toimien kesto on rajattu koske-     tuksella ole vaikutusta, vaan ratkaisevaa on toi-
23543: maan lyhyehköä aikaa, jonka kuluessa potilas          saalta teon seuraus ja toisaalta teon tahallisuu-
23544: hoidon tai taudin luonnollisen kulun takia tulee      den ja tuottamuksen aste.
23545: tartuttamattomaksi. HIV -infektiota sairastavia           Yksittäisen henkilön HIV-infektion tartutta-
23546: ei toistaiseksi saada tartuttamattomiksi, minkä       vuuteen tai ennusteeseen ei vaikuta se seikka,
23547: takia mainitut toimet eivät ole HIV-potilaille pe-    onko HIV-infektio tartuntatautilainsäädännös-
23548: rusteltuja.                                           sä luokiteltu yleisvaarallisiin vai ilmoitettaviin
23549:    Lääkärit, hammaslääkärit ja laboratoriot on        tartuntatauteihin. Näin ollen luokittelu ei myös-
23550: määrätty tartuntatautilain 23 §:ssä ja sen nojalla    kään vaikuta teon (=tartuttamisen) seurauksiin,
23551: annetussa sosiaali- ja terveysministeriön mää-        joita voi olla a) HIV-infektio ei tartu b) HIV-
23552: räyksessä (1997:34) ilmoittamaan toteamistaan         tartunta, josta nykytiedon mukaan on seurauk-
23553: yleisvaarallisista ja ilmoitettavista tartuntatau-    sena ennenaikainen kuolema. Seurauksen laatu
23554: deista niiden leviämisen ehkäisemistä varten. Il-     vaikuttaa yhdessä tahallisuuden ja tuottamuksen
23555: moitus pysyy terveydenhuollon sisäisenä. Ter-         asteen kanssa siihen, minkäasteisen rikoksen
23556: veydenhuollon ulkopuolelle- kuten esimerkiksi         tunnusmerkistö katsotaan täytetyksi. Tahalli-
23557: rikosten tulkintaa suorittaville- ammattihenki-       suudenja tuottamuksen aste ovat myös seikkoja,
23558: löiden salassapitovelvollisuus on yhtäläinen niin     joiden toteutumiseen tai arviointiin ei vaikuta se,
23559: yleisvaarallisten, ilmoitettavien kuin muidenkin      onko kyseessä oleva tartuntatauti luokiteltu
23560: tartuntatautien osalta.                               yleisvaaralliseksi, ilmoitettavaksi vaiko muuksi
23561:    HIV-infektion tahallinen levittäminen ja siten     tartuntataudiksi.
23562: toisia vaarantava toiminta kuuluu nykyisen lain-          Syyskuussa 1996 pidettyYK:nlaaja kansain-
23563: säädännön ja käytännön perusteella rikosoikeu-        välinen konsultaatiokokous on koonnut ja kir-
23564:                                               KK 964/1997 vp                                           3
23565: 
23566: jannut suuntaviivoja HIVIAIDSin suhteen                 ei vaikuta rikoslain säädösten soveltamiseen eikä
23567: omaksuttaville käytännöille. Rikoslakia koskeva         myöskään toimi esteenä rikoslainsäädännön tar-
23568: asiakirjan osa sisältää mm. seuraavia suosituk-         koituksenmukaiselle kehittämiselle. HIV-infek-
23569: sia: "Rikoslainsäädännön ja/tai kansanterveys-          tion luokitteleminen yleisvaaralliseksi tartunta-
23570: lainäädännön ei tulisi sisältää HIVin tahallista        taudiksi ei ole myöskään epidemian leviämisen
23571: tartuttamista erityisrikkomuksena, vaan näihin          ehkäisemiseksi tarpeen. Pikemminkin on toden-
23572: tapauksiin tulisi soveltaa yleisiä rikoksen peri-       näköistä, että sillä olisi epidemian leviämistä
23573: aatteita. Näitä sovellettaessa tulisi varmistaa,        edistäviä seurannaisvaikutuksia. Ehdotettu luo-
23574: että ennakoinnin, aikomuksen, syy-yhteyden ja           kituksen muuttaminen olisi myös ristiriidassa
23575: tietoisen suostumisen käsitteet on selkeästi ja lail-   asiaa koskevien kansainvälisten suositusten
23576: lisesti todistettu ennen tuomion langettamista".        (mm. Euroopan neuvoston suositukset R[87]25
23577:    Tartuntatautilain mukainen tautien luokittelu        ja R[89]14) kanssa.
23578: 
23579:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
23580: 
23581:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23582: 4                                            KK 964/1997 vp
23583: 
23584: 
23585: 
23586: 
23587:                                           Tili Riksdagens Ta/man
23588: 
23589:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           En avsiktlig spridning av HIV -infektion och
23590: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          en verksamhet som på så sätt utsätter andra för
23591: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        fara omfattas enligt den nuvarande lagstiftning-
23592: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           en och praxisen av den straffrättsliga utredning-
23593: 964:                                                    en. Enligt förundersökningslagen har man (läka-
23594:                                                         re) rätt att vittna om sådant som skall hållas
23595:            Varför har Regeringen inte vidtagit åt-      hemligt om det gäller ett brott för vilket det
23596:         gärder för att klassificera aids som en         strängaste straffet är fångelse i sex år. I detta fall
23597:         allmänfarlig smittsam sjukdom, och              får uppgifter ges tili polis vid förundersökningen
23598:            ämnar Regeringen inom närmaste               och tili domstol. Ett utredningsarbete angående
23599:         framtid förverkliga åtgärder som berör          frågor i anslutning tili hälsovårdspersonalens
23600:         detta?                                          tystnadsplikt och överföring av HIV -infektion
23601:                                                         pågår i social- och hälsovårdsministeriet. Det bör
23602:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           dock nämnas att inte heller ur utredningsarbetets
23603: anföra följande:                                        synvinkel har det visat sig vara av betydelse,
23604:                                                         huruvida HIV-infektion klassificeras som an-
23605:     Enligt 4 § lagen om smittsamma sjukdomar            mälningspliktig eller allmänfarlig smittsam sjuk-
23606: indelas de smittsamma sjukdomarna i allmänfar-          dom. Lagen om smittsamma sjukdomar innehål-
23607: liga, anmälningspliktiga och andra smittsamma           ler dock även kriminalisering av vållande av smit-
23608: sjukdomar. I 2 § förordningen om smittsamma             torisk (37 §), vars tillämpning begränsats tili all-
23609: sjukdomar har HIV klassificerats som en anmäl-          mänfarliga smittsamma sjukdomar. Med denna
23610: ningspliktig sjukdom. Indelningen är avsedd för         kriminalisering, vars straffskala är böter- fång-
23611: att styra hälsovårdens interna verksamhet och           else i 6 månader, har dock inte någon praktisk
23612: informationen i anslutning tili detta.                  betydelse med tanke på HIV-infektion.
23613:     För att förebygga spridning av allmänfarliga           Om brott mot liv och hälsa regleras i 21 kap.
23614: smittsamma sjukdomar kan myndigheterna vid-             straffiagen; således har även beträffande HIV-
23615: ta de åtgärder för begränsande av individens fri-       infektion tillämpats 21 kap. straffiagen vid de
23616: het som fastställs i lagen. Åtgärdernas varaktig-       brottmål som behandlats i Finland. Vid dess till-
23617: het är begränsade tili att beröra en kort tid, inom     lämpning har inte en klassificering enligt lagen
23618: viiken patienten som följd av vård eller sjukdo-        om smittsamma sjukdomar någon inverkan,
23619: mens naturliga förlopp blir fri från att sprida         utan avgörande är dels viiken följd gärningen har
23620: smitta. Personer som har HIV-infektion kan inte         och dels graden av gärningens uppsåt och vållan-
23621: tilisvidare bli fria från att överföra smitta, därför   de.
23622: är ovan nämnda åtgärder inte motiverade för                Det inverkar inte på den enskilda individens
23623: HIV-patienter.                                          smittsamhet eller på prognosen huruvida HIV-
23624:     Läkare, tandläkare och laboratorier har för-        infektion klassificeras i lagstiftningen som all-
23625: ordnats i 23 § lagen om smittsamma sjukdomar            mänfarlig eller anmälningspliktig smittsam sjuk-
23626: och, med stöd av den, i social- och hälsovårdsmi-       dom. Sålunda inverkar inte heller klassificering-
23627: nisteriets föreskrift (1997:34) att anmäla de all-      en på gärningens (=smitta ner någon) följder,
23628: mänfarliga och anmälningspliktiga sjukdomar             som kan varaa) HIV-infektionen smittar inte b)
23629: som de konstaterat för att förebygga spridning av       HIV-smitta, som enligt dagens kunskap har som
23630: dem. Anmälan stannar inom hälsovården. Be-              följd en för tidig död. Viiken grad av brott man
23631: träffande utlämnande av uppgifter - såsom tili          anser att brottsrekvisitet tyder på beror på följ-
23632: exempel tili person som undersöker ett brott- är        dens natur tillsammans med graden av uppsåt
23633: tystnadplikten för yrkespersonalen densamma             och vållande. Graden av uppsåt och vållande är
23634: för såväl allmänfarliga, anmälningspliktiga som         även faktorer, där det inte inverkar på förverkli-
23635: för andra smittsamma sjukdomar.                         gande och uppskattning av dem, ifall den smitt-
23636:                                              KK 964/1997 vp                                              5
23637: 
23638: samma sjukdomen i fråga är klassificerad som           medvetet samtycke är klart och lagligt bevisade
23639: allmänfarlig, anmälningspliktig eller annan            innan domen avkunnas.
23640: smittsam sjukdom.                                          En indelning av sjukdomar i enlighet med la-
23641:    FN:s stora internationella konsultationsmöte,       gen om smittsamma sjukdomar inverkar inte på
23642: som hölls i september 1996, har sammanställt och       tillämpningen av strafflagen och utgör inte heller
23643: upptecknat riktlinjer för den praxis man tillägnat     ett hinder för ett ändamålsenligt utvecklande av
23644: beträffande HIV/aids. Den del av dokumentet            straffiagen. En klassificering av HIV-infektionen
23645: som berör strafflagen innehåller bl.a. följande        som en allmänfarlig smittsam sjukdom är inte
23646: rekommendationer: Straffiagstiftningen och/el-         heller nödvändig för att förebygga spridning av
23647: ler folkhälsolagstiftningen borde inte innehålla       en epidemi. Snarare är det sannolikt att den skul-
23648: som en specialförseelse uppsåtligt vållande av         le ha följdverkningar som främjar spridning a v en
23649: HIV-smitta, i stället borde vid dessa fall tillämpas   epidemi. Den föreslagna ändringen av klassifice-
23650: allmänna brottsprinciper. Vid tillämpningen av         ringen skulle även stå i strid med de internationel-
23651: dessa borde man försäkra sig om att begreppen          la rekommendationerna i frågan (bl.a. Europarå-
23652: beträffande förutsägelse, uppsåt, kausalitet och       dets rekommendationer R[87]25 och R[89]14).
23653: 
23654:      Helsingforsden 30 oktober 1997
23655: 
23656:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
23657: 1
23658: 1
23659: 1
23660: 1
23661:     1
23662:     1
23663:     1
23664:     1
23665:         1
23666:         1
23667:         1
23668:         1
23669:             1
23670:             1
23671:             1
23672:             1
23673:                 1
23674:                 1
23675:                                          KK 965/1997 vp
23676: 
23677: Kirjallinen kysymys 965
23678: 
23679: 
23680: 
23681: 
23682:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Lahjaverolain soveltamisesta opiskelijoiden
23683:                                      vanhemmilta saamaan tukeen
23684: 
23685: 
23686:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
23687:    Vanhemmat joutuvat useissa tapauksissa tu-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23688: kemaan aikuisen ikään ehtinyttä lastaan opiske-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23689: lumenojen suhteen. Tuki on suoranaista rahallis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23690: ta tukea, ja jos asioissa edetään kuten hallitus   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23691: suunnittelee, vanhempien omistamassa asunnos-
23692: sa asuva ei saa asumistukea eikä pysty maksa-                Miten Hallituksen mielestä lahjavero-
23693: maan asunnosta vuokraa, jolloin tuki esimerkik-           lakia sovelletaan tilanteeseen, jossa van-
23694: si asunnoksi luovutetun yksiön muodossa on                hemmat tukevat aikuisen lapsensa opin-
23695: noin 2 000 markkaa kuukaudessa. Jos vanhem-               toja asunto- ja muun tuen muodossa
23696: mat tämän asunnon lisäksi tukevat lapsensa                3 000 markalla kuukaudessa eikä asiassa
23697: opiskelua l 000 markalla kuukaudessa, saa lapsi           muodosteta velkasuhdetta, ja
23698: lahjaksi katsottavaa etua 3 000 markkaa kuu-                 jos asiassa on lainsäädännöllisiä ongel-
23699: kaudessa.                                                 mia, aikooko Hallitus korjata ne?
23700:    Herää kysymys siitä, miten tähän suhtautuu
23701: lahjaverolaki siinä tapauksessa, että vanhempien
23702: ja lapsen välille ei muodosteta velkasuhdetta.
23703: 
23704:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
23705: 
23706:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
23707: 
23708: 
23709: 
23710: 
23711: 270136
23712: 2                                           KK 965/1997 vp
23713: 
23714: 
23715: 
23716: 
23717:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23718: 
23719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        luonteiset edut jäävät lahjaverotuksen ulkopuo-
23720: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lelle. Näin ollen 19 §:n 2 kohdan säännöksen
23721: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       soveltaminen rajoittuu yleensä tapauksiin, joissa
23722: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        on kysymyksessä koulutukseen tai elatukseen ta-
23723: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         pahtunut kertasuoritteena annettu tavanomaista
23724: n:o 965:                                              suurempi rahamäärä henkilölle, johon antajana
23725:                                                       ei ole huolto- tai elatusvelvollisuutta. Tällainen
23726:           Miten Hallituksen mielestä lahjavero-       on esimerkiksi antajan täysi-ikäinen lapsi.
23727:        lakia sovelletaan tilanteeseen, jossa van-         Lainkohta tulee näin ollen yleensä sovelletta-
23728:        hemmat tukevat aikuisen lapsensa opin-         vaksi tapauksiin, joissa lapsi ei enää asu vanhem-
23729:        toja asunto- ja muun tuen muodossa             piensa taloudessa. Kun verovapauden edellytyk-
23730:        3 000 markalla kuukaudessa eikä asiassa        senä on, että varat on käytetty kasvatusta, koulu-
23731:        muodosteta velkasuhdetta, ja                   tusta tai elatusta varten, lahja tulee antaa sellaisin
23732:           jos asiassa on lainsäädännöllisiä ongel-    muodoin, että sitä ei voida käyttää muihin tar-
23733:        mia, aikooko Hallitus korjata ne?              koituksiin. Verovapaa lahja voi olla vaikka opin-
23734:                                                       tolainojen maksaminen.
23735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Jos vanhemmat antavat omistamansa asun-
23736: vasti seuraavaa:                                      non käypää vuokraa halvemmalla vuokralla täy-
23737:                                                       si-ikäisen lapsensa käyttöön, kysymyksessä ei ole
23738:    Perintö- ja lahjaverolain 19 §:n 2 kohdan mu-      verotettava lahja. Saamatta jäänyt tulo ei ole
23739: kaan lahjaveroa ei suoriteta siitä, mitä joku on      myöskään antajansa veronalaista tuloa, sillä ve-
23740: käyttänyt toisen kasvatusta tai koulutusta varten     rovelvollisuutta ei ole sellaisesta tulosta, jonka
23741: tai toisen elatukseksi taikka muutoin antanut         olisi voinut saada, mutta ei ole saanut. Jos van-
23742: toiselle näihin tarkoituksiin sellaisessa muodos-     hemmat avustavat lastensa opintoja kuukausit-
23743: sa, että lahjansaajalla ei ole mahdollisuutta käyt-   taisella rahasummalla, joka käytetään elanto-
23744: tää lahjoitettua määrää muihin tarkoituksiin.         kustannuksiin, suorituksia ei voida pitää lahjana
23745: Lainkohta on ollut samassa muodossa koko pe-          eivätkä ne ole myöskään tuloverotuksessa saa-
23746: rintö- ja lahjaverolain voimassaolaajan eli vuo-      jansa veronalaista tuloa. Lain 2 §:n 2 momentissa
23747: desta 1940 lähtien. Lain säätämisen ajankohtana       tarkoitettu verovapaa toistuvaissuoritus ei kui-
23748: säännöksen tarkoituksena olijättää oman lapsen        tenkaan saa olla sellainen, että kysymyksessä
23749: kasvatukseen ja koulutukseen uhratut varat lah-       tosiasiallisesti on lahja, joka täytetään suoritta-
23750: javerotuksen ulkopuolelle. Kun vanhemmilla            malla se useampana eränä. Jos tarkoituksena on
23751: nykyisin on lain mukaan lapsen huolto- ja elatus-     kartuttaa saajanvarallisuutta jakamalla lahjaksi
23752: velvollisuus, säännöksen soveltamisalue jää le-       tarkoitettu määrä useammaksi eräksi, kysymyk-
23753: gaalisen huolto- ja elatusvelvollisuuden piiriin      sessä on lahja, joka verotetaan, kun määrä nou-
23754: kuuluvien ulkopuolelle. Lainsäädäntöön perus-         see laissa säädettyyn määrään.
23755: tuvien velvollisuuksien täyttäminen ei ole lahja.         Edellä esitetyillä perusteilla hallitus katsoo,
23756:    Lainkohdan soveltamisalaa kaventaa myös            että kysymyksessä tarkoitetussa asiassa ei ole
23757: perintö- ja lahjaverolain 2 §:n 2 momentin sään-      lainsäädännöllisiä ongelmia, joita olisi tarvetta
23758: nös, jonka mukaan lahjana saadut toistuvais-          korjata. Tilannetta kuitenkin seurataan.
23759: 
23760:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
23761: 
23762:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
23763:                                            KK 965/1997 vp                                              3
23764: 
23765: 
23766: 
23767: 
23768:                                        Tili Riksdagens Talman
23769: 
23770:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          gåva inte omfattas av gåvobeskattningen. Såle-
23771: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          des begränsas tiliämpningen av bestämmelsen i
23772: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-      19 § 2 punkten i allmänhet tili sådana fall, där det
23773: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         är fråga om ett penningbelopp som är större än
23774: må1 nr 965:                                          normalt och som har betalts som ett engångsbe-
23775:                                                      lopp för utbildning eller underhåll tili en person
23776:           Hur anser Regeringen att lagen om          gentemot viiken givaren inte har vårdnads- eller
23777:        skatt på arv och gåva tillämpas på en         underhållsskyldighet. Ett exempel på ett sådant
23778:        sådan situation, där föräldrarna stöder       fall är givarens fullvuxna barn.
23779:        sitt fullvuxna barns studier i form av bo-        Lagrummet blir således i allmänhet tillämpat
23780:        stads- och annat stöd med 3 000 mk i          på sådana fall där barnet inte längre bor i sina
23781:        månaden och där inget skuldförhållande        föräldrars hushåll. Eftersom en av förutsättning-
23782:        ingås,                                        arna för skattefrihet är att medlen har använts
23783:           och om det föreligger några problem        för uppfostran, utbildning eller underhåll, skall
23784:        som avser 1agstiftningen i ärendet, har       gåvan ges i sådan form att den inte kan användas
23785:        Regeringen för avsikt att korrigera dessa?    för andra ändamål. En skattefri gåva kan t.ex.
23786:                                                      vara att studielånen betalas.
23787:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Om föräldrarna hyr ut en lägenhet som de äger
23788: anföra fö1jande:                                     tili sitt fullvuxna barn för en hyra som är lägre än
23789:                                                      den gängse hyran är det inte fråga om en beskatt-
23790:    Enligt 19 § 2 punkten lagen om skatt på arv och   ningsbar gåva. Utebliven inkomst är inte heller
23791: gåva betalas gåvoskatt inte för sådant som någon     givarens skattepliktiga inkomst, eftersom skatt-
23792: har använt för en annans uppfostran eller utbild-    skyldighet inte förekommer i fråga om sådan
23793: ning eller för en annans underhåll eller annars      inkomst som man hade kunnat få men inte har
23794: gett en annan för dessa ändamål i sådan form att     fått. Om föräldrarna understöder sina barns stu-
23795: gåvotagaren inte har möjlighet att använda det       dier med ett månatligt penningbelopp som an-
23796: bortgivna beloppet till andra ändamål. Lagrum-       vänds för levnadskostnader, kan betalningarna
23797: met har haft samma formulering under hela den        inte anses vara gåva och inte heller mottagarens
23798: tid lagen om skatt på arv och gåva har varit i       skattepliktiga inkomst i inkomstbeskattningen.
23799: kraft, dvs. sedan år 1940. Vid den tidpunkt då       Den skattefria periodiska betalning som avses i
23800: lagen stiftades var syftet med bestämmelsen att      2 § 2 mom. i 1agen om skatt på arv och gåva får
23801: lämna medel som offrats för det egna barnets         emellertid inte vara sådan att det egentligen är
23802: uppfostran och utbildning utanför gåvobeskatt-       fråga om en gåva som fullgörs genom betalning i
23803: ningen. Eftersom föräldrar numera enligt lag har     flera rater. Om syftet är att utöka mottagarens
23804: vårdnads- och underhållsskyldighet i fråga om        förmögenhet genom att dela det belopp som är
23805: sina barn, stannar bestämmelsens tillämpnings-       avsett som gåva i flera rater, är det fråga om en
23806: område utanför dem som omfattas av legal vård-       gåva som beskattas då beloppet uppnår det be-
23807: nads- och underhållsskyldighet. Det är ingen         lopp som avses i lagen.
23808: gåva att uppfylla sådana skyldigheter som base-          Med de ovan anförda motiveringarna anser
23809: rar sig på lagstiftningen.                           regeringen att det i den fråga som avses i spörs-
23810:    Lagrummets tillämpningsområde inskränks           målet inte föreligger några sådana prob1em i frå-
23811: också av bestämmelsen i 2 § 2 mom. lagen om          ga om lagstiftningen som det finns behov att
23812: skatt på arv och gåva, enligt vilket sådana förmå-   korrigera. Man följer dock med situationen.
23813: ner av periodisk karaktär som någon fått som
23814: 
23815:      Helsingfors den 6 november 1997
23816: 
23817:                                                                             Minister Jouko Skinnari
23818:                                           KK 966/1997 vp
23819: 
23820: Kirjallinen kysymys 966
23821: 
23822: 
23823: 
23824: 
23825:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Konsulttifirmojen verokohtelusta
23826: 
23827: 
23828: 
23829:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23830: 
23831:    Niin sanottu tapaus Sundqvist on nostanut        !autetaan. Kun aika on kypsä, kyseinen yhtiö
23832: uudelleen esille yhden veronkiertomallin suoma-     myydään.
23833: laisessa yhteiskunnassa. Vaimo omistaa yhtiön,         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23834: jonka ainoana työntekijänä on korvausvelvolli-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23835: suutta tai veroja pakoileva mies. Näitä veron-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23836: kiertoon perustettuja firmoja on Suomessa tu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23837: hansia ja taas tuhansia. Tuloveron alaisten tulo-
23838: jen kierrättäminen sitä varten perustetun firman              Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23839: kautta on enemmän sääntö kuin poikkeus muu-                siin, joiden kautta ulosottoa tai verovel-
23840: tenkin kuin silloin, kun kysymyksessä on ulosot-           koja vaimonsa omistaman konsulttifir-
23841: toa pakoileva henkilö. Onhan 28 prosentin pää-             man kautta välttelevät henkilöt saadaan
23842: omavero pienempi paha kuin kaksinkertainen                 yhteiskunnalliseen suoritusvastuuseen ja
23843: tulovero. Yksi vastaava malli ulkomaille tapah-            tuloverolain alaisen tulon kierrättäminen
23844: tuvan kaupan konsulttitoiminnassa on ulkomail-             yhtiön pääomaverotuksen kautta saa-
23845: le perustettu yhtiö, jolle konsulttipalkkiot tu-           daan loppumaan?
23846: 
23847:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
23848: 
23849:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
23850: 
23851: 
23852: 
23853: 
23854: 270136
23855: 2                                            KK 966/1997 vp
23856: 
23857: 
23858: 
23859: 
23860:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
23861: 
23862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hänen tienneen ylivelkaisuudesta,jos hän ei pysty
23863: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          muuta näyttämään. Ulosottomies ei voi ajaa täl-
23864: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        laista takaisinsaantikannetta, vaan se on velko-
23865: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         jan tehtävä.
23866: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Osakeyhtiölaki (734/1978) ei määrittele, min-
23867: n:o 966:                                               kälaista toimintaa voidaan harjoittaa osakeyh-
23868:                                                        tiömuodossa, vaan periaatteessa mikä tahansa
23869:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        toiminta soveltuu harjoitettavaksi osakeyhtiö-
23870:         siin, joiden kautta ulosottoa tai verovel-     muodossa. Verotuksessa voidaan sen sijaan sivii-
23871:         koja vaimonsa omistaman konsulttifir-          lioikeudellisesti moitteettomasti perustettu osa-
23872:         man kautta välttelevät henkilöt saadaan        keyhtiö sivuuttaa ja osakeyhtiön tulona ilmoitet-
23873:         yhteiskunnalliseen suoritusvastuuseen ja       tu tulo verottaa todellisen saajansa ansiotulona.
23874:         tuloverolain alaisen tulon kierrättäminen      Tähän antaa mahdollisuuden verotusmenettely-
23875:         yhtiön pääomaverotuksen kautta saa-            lain (1558/1995) 28 §:n nk. veronkiertonormi.
23876:         daan loppumaan?                                Osakeyhtiö ei kuitenkaan juridisena yksikkönä
23877:                                                        lakkaa olemasta, ja se säilyy oikeushenkilönä
23878:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           verotuksessa tehtävästä sivuuttamisesta huoli-
23879: vasti seuraavaa:                                       matta. Muun muassa yhtiön solmimat sopimuk-
23880:                                                        set kolmannen osapuolen kanssa ovat juridisesti
23881:     Mikäli ulosottovelallinen työskentelee lähipii-    päteviä. Sivuuttaminen on verottajan kannanot-
23882: riinsä kuuluvan henkilön, kuten vaimon, omista-        to siihen, mikä taho on yhtiön nimissä ilmoitetun
23883: massa yrityksessä ilman palkkaa tai käypää palk-       tulon oikea saaja, ja verotus toimitetaan verotta-
23884: kaa selvästi pienempää korvausta vastaan tar-          jan tekemän päätöksen mukaisesti. Työsuhteesta
23885: koituksenaan välttää ulosmittaus, voi ulosotto-        saatua palkkaa ei voida kanavoida yhtiön tulok-
23886: mies arvioida velallisen kohtuullisen palkan           si.
23887: määrän ulosottolain 4 luvun 9 b §:n nojalla. Täl-          Osakeyhtiön sivuuttamiskäytäntöön on liitty-
23888: laisen arvioinnin edellytyksenä on lisäksi, että       nyt verovelvollisen oikeusturvaa heikentäviä ele-
23889: saatavaa ei muuten saada velalliselta perittyä         menttejä, joita valtiovarainministeriön helmi-
23890: täysimääräisesti. Yritykselle annetaan maksu-          kuussa asettama Verotuksen oikeusturvatyöryh-
23891: kielto kuten normaalissa palkan ulosmittausta-         mä on välimuistiossaan (VM työryhmämuistio
23892: pauksessa tehdään. Yrityksen velvollisuutena on        17/97) pyrkinyt ratkaisemaan. Oikeusturvaepä-
23893: kerran kuussa suorittaa ulosmitattu määrä.             kohdat ovat kytkeytyneet oikeusvarmuuteen,
23894: Tämä säännös on tullut voimaan 1.12.1996.              verotuksen ennakoitavuuteen sekä verotuksen
23895: Säännös takaa sen, että velallinen ei pysty saatta-    alueellisiin eroihin. Työryhmän enemmistön esit-
23896: maan hänelle oikeasti kuuluvaa tuloa lähipiirin-       tämässä mallissa kaikki muu tulo kuin palkka-
23897: sä omistaman yhtiön varallisuuteen velkojia            tai siihen rinnastettavissa oleva henkilökohtai-
23898: loukkaavana tavalla.                                   seen suoritukseen perustuva tulo olisivat verotet-
23899:     Takaisinsaannista konkurssipesään annettu          tavissa osakeyhtiön tulona. Työryhmän vähem-
23900: laki (758/1991) koskee myös ulosmittaustilantei-       mistön esittämän mallin mukaan elinkeinotoi-
23901: ta. Jos omaisuutta on siirretty pois velkojien ulot-   minnasta saatu tulo voitaisiin aina verottaa sitä
23902: tuvilta velkojien vahingoksi, voidaan järjestely       harjoittavan osakeyhtiön tulona. Kumpikin mal-
23903: peräyttää, jos velkoja vaatii sitä käräjäoikeudes-     li edellyttää lisäksi toteutuakseen osakaslainoja
23904: sa. Peräytyksen edellytyksenä on, että velallinen      ja luovutusvoitto-olettamia koskevien säännös-
23905: oli järjestelyyn ryhdyttäessä ylivelkainen tai että    ten tiukentamista.
23906: järjestely osaltaan on johtanut ylivelkaisuuteen           Ensi silmäyksellä uudistusehdotukset näyttäi-
23907: ja järjestelyn toinen osapuoli on ollut asiasta tie-   sivät olevan ristiriidassa kysymyksessä ilmaistun
23908: toinen. Jos toinen osapuoli on velallisen puoliso      huolen kanssa, joka koskee osakeyhtiömuodon
23909: tai muu velalliselle läheinen henkilö, katsotaan       lisääntyvää käyttöä veronkiertotarkoituksessa ja
23910:                                           KK 966/1997 vp                                              3
23911: 
23912: tulon ohjaamisessa velkojien ulottumattomiin.       tukseensa merkittävästi ansiotuloja alemmalla
23913: Osakeyhtiön sivuuttamisen tekeminen vaikeam-        verokannalla. Palkkatyöstä saadun tulon ohjaa-
23914: maksi verotuksessa ei vaikuta kuitenkaan ny-        minen osakeyhtiöön ei jatkossakaan tule ole-
23915: kyisten ulosottomahdollisuuksien heikkenemi-        maan mahdollista.
23916: seen. Verottaminen osakkaan tai tulon todellisen       Työryhmän ehdotukset ovat ministeriössä ar-
23917: kerryttäjän tulona on veroviranomaisen verotus-     vioinnin kohteena ja jatkovalmistelussa tullaan
23918: päätös tulon oikeasta saajasta eikä suoranaisesti   kiinnittämään huomiota myös tilanteisiin, joissa
23919: vero- tai muiden velkojen perinnän tehostami-       tulon ohjaamisella osakeyhtiöön pyritään välttä-
23920: seen liittyvä toimenpide. Edellä mainitun työryh-   mään muita velvoitteita.
23921: män ehdottama osakeyhtiömuodon salliminen              Lisäksi hallitus on asettanut 23.1 0. 1997 minis-
23922: yhä enenevässä määrin elinkeinotoiminnan har-       terityöryhmän tekemään tämän vuoden loppuun
23923: joittamiseen ei myöskään merkitse sitä, että osa-   mennessä tarvittavat toimenpidesuositukset ja
23924: kas saisi yhtiöön kerrytetyn tulon käteensä pää-    yhteenvedon Valtion vakuusrahaston päätök-
23925: omatulojen verokannalla. Osakaslainoja ja yh-       sentekomenettelystä, talousrikollisuuden ja har-
23926: tiön myyntiä koskevan sääntelyn kiristäminen        maan talouden torjuntaohjelman toteutumisesta
23927: aiheuttaisivat sen, ettei osakas tai esimerkiksi    sekä ylivelkaantumisen seurauksista ja sen kor-
23928: hänen perheeseensä kuuluva henkilö voisi saada      jaamiseen käytettyjen menetelmien tarkoituk-
23929: yhtiön varoja omaan henkilökohtaiseen kulu-         senmukaisuudesta.
23930:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
23931: 
23932:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
23933: 4                                            KK 966/1997 vp
23934: 
23935: 
23936: 
23937: 
23938:                                          Till Riksdagens Talman
23939: 
23940:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            han ha känt tili att gä1denären var översku1dsatt,
23941: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            om han inte kan bevisa något annat. Utmät-
23942: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ningsmannen kan inte driva en sådan här återvin-
23943: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           ningstalan utan det är borgenärens uppgift.
23944: må1966:                                                   Lagen om aktiebolag (734/1978) definierar
23945:                                                        inte viiken s1ags verksamhet som kan bedrivas i
23946:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          aktiebolagsform, utan i princip kan viiken verk-
23947:        att sådana personer som via sin hustrus         samhet som he1st bedrivas i aktiebolagsform. Vid
23948:        konsultfirma undviker utmätning eller           beskattningen kan däremot ett aktiebolag som
23949:        skatteskulder skali ställas tili samhälieligt   grundats på ett civilrätts1igt ok1anderligt vis åsi-
23950:        betalningsansvar och för att s~ tili att det    dosättas och den inkomst som aktiebolaget upp-
23951:        inte finns någon möj1ighet att låta inkom-      givit beskattas som förvärvsinkomst för den fak-
23952:        ster som omfattas av inkomstskatte1agen         tiska mottagaren. Detta möj1iggörs av den s.k.
23953:        cirku1era via kapitalbeskattningen av ett       skattesmitningsnormen i 28 § 1agen om beskatt-
23954:        bo1ag?                                          ningsförfarande (1558/1995). Aktiebolaget upp-
23955:                                                        hör dock inte att existera som juridisk enhet och
23956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          det är fortsättningsvis en juridisk person trots
23957: anföra fö1jande:                                       åsidosättandet i beskattningen. Bl.a. avtal som
23958:                                                        bolaget ingår med tredje part är juridiskt giltiga.
23959:    Om en gäldenär i avsikt att undgå utmätning         Åsidosättandet är skattemyndighetens åsikt om
23960: arbetar utan 1ön i ett företag som ägs av en           vem som är den faktiska mottagaren av inkomst
23961: närstående person, t.ex. hustrun, elier mot en         som uppgivits i bo1agets namn och beskattningen
23962: ersättning som är uppenbart mindre än gängse           verkstälis i enlighet med skattemyndighetens be-
23963: lön, kan utmätningsmannen med stöd av 4 kap.           s1ut. Lönen i ett arbetsförhåliande kan inte ka-
23964: 9 §utsöknings1agen uppskatta be1oppetav gä1de-         na1iseras som bo1agsinkomst.
23965: närens skä1iga 1ön. En förutsättning för sådan            Praxisen för åsidosättande av ett aktiebolag
23966: uppskattning är dessutom att fordran i övrigt          har haft inslag som försämrar den skattsky1diges
23967: inte kan indrivas tili fulit be1opp hos gä1denären.    rättsskydd, vilket den arbetsgrupp för utvecklan-
23968: Ett företag medde1as beta1ningsförbud på sam-          de av rättsskyddet vid beskattningen som finans-
23969: ma sätt som vid normal utmätning av lön. Före-         ministeriet tilisatte i februari har försökt utreda i
23970: taget är skyldigt att en gång i månaden betala det     sin mellanpromemoria (FM arbetsgruppsprome-
23971: utmätta be1oppet. Denna bestämme1se trädde i           moria 17/97). Missförhåliandena vad gälier rätts-
23972: kraft 1.12.1996. Bestämmelsen garanterar att           skyddet har varit förknippade med rättssäkerhe-
23973: gä1denären inte på ett sätt som kränker borge-         ten, beskattningens förutsägbarhet samt de re-
23974: närerna skali kunna föra över inkomster som            gionala skilinaderna i beskattningen. 1 den mo-
23975: egentligen är hans tili förmögenheten i ett bo1ag      deli som majoriteten i arbetsgruppen föreslår
23976: som någon av hans närstående äger.                     skall ali annan inkomst än sådan inkomst som
23977:    Lagen om återvinning tili konkursboet (758/         grundar sig på en löneprestation elier en därmed
23978: 1991) gälier även utmätningar. Om egendom har          jämförbar person1ig prestation vara beskatt-
23979: undandragits borgenärerna tili skada för borge-        ningsbar som aktiebo1agets inkomst. Enligt den
23980: närerna, kan rättshandlingen gå åter, om gäl-          modell som minoriteten i arbetsgruppen föres1år
23981: denären kräver det i tingsrätten. En förutsättning     skall inkomst av näringsverksamhet alltid kunna
23982: för återgång är att gäldenären när rättshand1ing-      beskattas som inkomst för det bo1ag som bedri-
23983: en skedde var insolvent elier att rättshand1ingen      ver verksamheten. Båda modellerna förutsätter
23984: bidrog tili att han blev inso1vent och den andra       dessutom att bestämmelserna om delägarlån och
23985: parten i rättshand1ingen har känt tili saken. Har      presumtiva överlåtelsevinster skärps.
23986: den andra parten varit gä1denärens make eller             Vid första anb1icken verkar förslagen tili re-
23987: någon annan närstående tili gä1denären, anses          videringar stå i strid med den oro som uttrycks i
23988:                                              KK 966/1997 vp                                             5
23989: 
23990: spörsmålet angående det tilltagande bruket av           som hör tili hans familj inte skulle kunna få
23991: aktiebolagsformen i skattesmitningssyfte och i          bolagets medel för egen konsumtion enligt en
23992: syfte att styra inkomsterna utom räckhåll för           skattesats som är mycket lägre än skattesatsen
23993: borgenärerna. Om åsidosättandet av aktiebolag           för förvärvsinkomster. Det kommer inte heller i
23994: vid beskattningen försvåras, påverkas dock inte         fortsättningen att vara möjligt att styra inkom-
23995: försämringen av de nuvarande utmätningsmöj-             sterna av lönearbete tili ett aktiebolag.
23996: ligheterna. När inkomst beskattas som inkomst              Arbetsgruppens förslag utvärderas vid minis-
23997: för en delägare eller för den som de facto skaffar      teriet och vid den fortsatta beredningen kommer
23998: inkomsten är detta skattemyndighetens beskatt-          man även att uppmärksamma situationer där
23999: ningsbeslut om den faktiska mottagaren av in-           man genom att styra inkomsterna tili ett aktiebo-
24000: komsten och inte direkt en åtgärd som ansluter          lag försöker undvika andra skyldigheter.
24001: sig tili effektiveringe!). av indrivningen av skatte-      Dessutom har regeringen 23.10.1997 tilisatt en
24002: eller andra skulder. Aven om aktiebolagsformen          ministerarbetsgrupp med uppgift att före utgång-
24003: i allt större utsträckning skulle tiliåtas för bedri-   en av året göra upp erforderliga åtgärdsrekom-
24004: vande av näringsverksamhet, vilket föreslås av          mendationer och ett sammandrag av förfarandet
24005: ovan nämnda arbetsgrupp, innebär inte heller det        vid beslutsfattandet i Statens säkerhetsfond, för-
24006: att en delägare skall få den inkomst som han            verkligandet av ett program för bekämpning av
24007: skaffat till bolaget i handen enligt skattesatsen       ekonomisk brottslighet och den ekonomiska grå-
24008: för kapitalinkomster. En skärpning av reglering-        zonen samt följderna av överskuldsatthet och
24009: en av delägarlån och försäljningen av bolag skul-       ändamålsenligheten i de metoder som använts
24010: le resultera i att delägaren eller t.ex. en person      för att åtgärda den.
24011:      Helsingfors den 13 november 1997
24012: 
24013:                                                                               Minister Jouko Skinnari
24014:                                         j
24015:                                     j
24016:                                     j
24017:                                 j
24018:                                 j
24019:                             j
24020:                             j
24021:                         j
24022:                         j
24023:                     j
24024:                     j
24025:                 j
24026:                 j
24027:             j
24028:             j
24029:         j
24030:         j
24031:     j
24032:     j
24033: j
24034: j
24035:                                            KK 967/1997 vp
24036: 
24037: Kirjallinen kysymys 967
24038: 
24039: 
24040: 
24041: 
24042:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Eläkeläisvelallisten aseman parantamisesta
24043: 
24044: 
24045: 
24046:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24047: 
24048:    Valtakunnassa on viime aikoina korvausmää-        vät paremmin niin sanottujen poliittisten suoja-
24049: riä kohtuullistettu. Maassamme on ainakin tu-        lampaiden osalla tapahtuvan "kohtuullistami-
24050: hansia sellaisia säälittäviä ja samankaltaisia ta-   sen".
24051: pauksia, joissa eläkkeellä olevat vanhukset ovat        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24052: taanneet perillisensä lainaa yrityselämässä, mut-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24053: ta joutuneet vuosikymmenen alun laman vuoksi         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24054: maksumiehiksi. Asunto, jonka he ovat vuosi-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24055: kymmenien aikana joko rakentaneet tai muuten
24056: hankkineet itselleen vanhuuden päiviksi, on                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
24057: myyty ensin ja sitten peritään hamaan kuole-                siin sellaisten eläkeläisvanhusten aseman
24058: maan saakka takausvelkoja pienistä eläkkeistä.              tutkimiseksi ja parantamiseksi, jotka
24059: Tilanne on näiden ihmisten kohdalla mahdoton                ovat lastensa yritystoimintaa taatessaan
24060: ja kohtuuton.                                               joutuneet maksajan asemaan, menettä-
24061:     Nämä tapaukset tulisi yhteiskunnassa yksi-              neet vanhuuden turvaksi hankkimansa
24062: tyiskohtaisesti tutkia ja kohtuuden nimissä har-            asunnon ja maksavat lopun elämäänsä
24063: kinnan jälkeen ottaa yhteiskunnan vastattavak-              takuuvelkoja pienistä eläkkeistään?
24064: si. Tämän jälkeen ehkä kansalaiset ymmärtäisi-
24065: 
24066:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
24067: 
24068:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
24069: 
24070: 
24071: 
24072: 
24073:  270136
24074: 2                                            KK 967/1997 vp
24075: 
24076: 
24077: 
24078: 
24079:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24080: 
24081:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         enemmänkin silloin,jos velan alkuperäinen mak-
24082: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          suaika oli viittä vuotta pidempi.
24083: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Takausvastuu on käytännössä ollut keskeinen
24084: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         peruste velkajärjestelyn hakemiselle. Yli 60-vuo-
24085: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tiaitten hakijoiden velkavastuista takausvelat
24086: n:o 967:                                               ovat olleet ensisijainen peruste velkajärjestelylle
24087:                                                        yli 40 prosentissa tapauksia.
24088:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-             Velkajärjestelyssä velalliselle vahvistetaan
24089:        siin sellaisten eläkeläisvanhusten aseman       yleensä viisi vuotta kestävä maksuohjelma. Ve-
24090:        tutkimiseksi ja parantamiseksi, jotka           lallisen tuloista jätetään hänen käyttöönsä raha-
24091:        ovat lastensa yritystoimintaa taatessaan        määrä, joka kattaa hänen asumismenonsa ja
24092:        joutuneet maksajan asemaan, menettä-            välttämättömät elinkustannuksensa. Loppu-
24093:        neet vanhuuden turvaksi hankkimansa             osalla tuloja velallinen maksaa velkojaan. Jos
24094:        asunnon ja maksavat lopun elämäänsä             velallisen tulot riittävät vain hänen välttämättö-
24095:        takausvelkoja pienistä eläkkeistään?            miin menoihinsa, hänelle voidaan vahvistaa niin
24096:                                                        sanottu nollaohjelma eli maksuohjelma, jossa
24097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           velkojen maksuvelvollisuus poistetaan koko-
24098: vasti seuraavaa:                                       naan. Tällainen maksuohjelma on edelleen mah-
24099:                                                        dollinen, kun hakija on eläkeläinen. Velkajärjes-
24100:    Viime vuosina moni takaaja on joutunut ta-          telylain helmikuun 1 päivänä 1997 toteutettu jär-
24101: kaussitoumuksensa perusteella maksuvelvolli-           jestelyyn pääsyn kynnyksen nostaminen ei kos-
24102: seksi, kun velallinen on osoittautunut maksuky-        kenut eläkeläisiä.
24103: vyttömäksi. Jos takaaja ei kykene maksamaan                Maksuohjelma voidaan lain mukaan määrätä
24104: takausvelkaa, velkoja voi periä sitä ulosottoteit-     viittä vuotta lyhyemmäksi, jos se on kohtuullista
24105: se. Velallisen perustoimeentuloa suojataan ulos-       ottaen huomioon velallisen olosuhteet sekä se,
24106: mittauksessa siten, että palkan tai eläkkeen net-      miten ja missä määrin velallinen on suorittanut
24107: tomäärästä on jätettävä ulosmittaamatta kaksi          velkojaan ennen maksuohjelman vahvistamista
24108: kolmasosaa. Asetuksella on erikseen vahvistettu        tai suorittaa niitä omaisuuden rahaksimuutosta
24109: se suojaosuus, joka pienituloiselle velalliselle on    saatavilla varoilla. Maksuohjelmista noin viisi
24110: kuitenkin vähintään jäätävä. Velallisten toi-          prosenttia on määrätty alle viiden vuoden pitui-
24111: meentulon parantamiseksi ulosottolakia on              siksi. Näin on menetelty erityisesti, jos velallinen
24112: muutettu toukokuun 15 päivänä 1997 voimaan             on ollut iäkäs ja ulosmittaus hänen eläkkeestään
24113: tulleella lailla niin, että pitkäkestoinen, yli vuo-   tai muista tuloistaan on kestänyt huomattavan
24114: den kestänyt palkan tai eläkkeen ulosmittaus           pitkään ja etenkin,jos lisäksi velallisen asunto tai
24115: voidaan keskeyttää vuosittain yhdestä kolmeen          muuta omaisuutta on muutettu rahaksi. Maksu-
24116: kuukauteen.                                            ohjelman kesto on tällöin ollut usein kaksi tai
24117:    Jos maksuvelvollisuuden määrä on takaajan           kolme vuotta, lyhimmillään tiettävästi kuusi
24118: maksukykyyn nähden ylivoimainen, takaajalle            kuukautta. Velkajärjestelyn avulla moni eläke-
24119: voidaan myöntää hänen kaikkia velkojaan kos-           läinen on siten jo selviytynyt vastuistaan.
24120: keva velkajärjestely yksityishenkilön velkajärjes-         Velkajärjestelyssä velallinen voi tietyin edelly-
24121: telystä annetussa laissa säädetyin edellytyksin.       tyksin säilyttää omistusasuntonsa. Jos velallisen
24122: Lakiin sisältyvät myös säännökset erityisestä ta-      asunto on velaton tai lähes velaton, asunnon
24123: kausvastuun järjestelystä, joka tulee kysymyk-         säilyttäminen on joskus mahdollista niin, että
24124: seen silloin, kun takausvelan periminen voisijoh-      velallinen määrätään maksamaan tavallisia vel-
24125: taa takaajan omistusasunnon realisointiin ja ta-       kojaan vain vähän tai joissakin tapauksissa ei
24126: kaaja kykenee maksuaikaa saadessaan maksa-             lainkaan. Käytännössä tällöin on tyypillisesti ol-
24127: maan takausvelan. Tällainen takausvelkaa kos-          lut kysymys suhteellisen iäkkäästä velallisesta,
24128: keva maksuohjelma voi kestää viisi vuotta tai          joka on jo maksanut asuntonsa kokonaan ja on
24129:                                            KK 967/1997 vp                                           3
24130: 
24131: joutunut hakemaan velkajärjestelyä takausvas-        vakavissa velkaongelmissa oleva takaaja tai ve-
24132: tuun vuoksi.                                         lallinen jättäisi tietämättömyyttään hakematta
24133:    Velkajärjestely on ollutjulkisuudessa huomat-     velkajärjestelyä.
24134: tavan paljon esillä, minkä vuoksi järjestelyn            Velkajärjestelylainsäädännöllä voidaan hel-
24135: mahdollisuus on yleisesti tiedossa. Sosiaaliviran-   pottaa kysymyksessä tarkoitettujen velallisten
24136: omaiset ja myös ulosottoviranomaiset ohjaavat        asemaa, joiden velkaantumiseen ei liity moititta-
24137: velallisia velkaneuvonnan puoleen havaitessaan       via piirteitä ja joiden velkavastuu voisi ilman
24138: velkajärjestelyn tarpeen velkavastuusta selviyty-    velkajärjestelyn mahdollisuutta olla elinikäinen.
24139: miseksi. Tämän vuoksi ei liene luultavaa, että
24140: 
24141:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
24142: 
24143:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
24144: 4                                            KK 967/1997 vp
24145: 
24146: 
24147: 
24148: 
24149:                                          Tili Riksdagens Talman
24150: 
24151:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           t.o.m. längre, om den ursprung1iga betalningsti-
24152: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            den för sku1den är längre än fem år.
24153: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-           Borgensansvaret har i praktiken varit en av de
24154: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-        viktigaste motiveringarna för att söka sku1dsane-
24155: ga spörsmål nr 967:                                    ring. Av de sökande över 60 år som har ansökt
24156:                                                        om skuldsanering har borgensskulder varit det
24157:           A vser Regeringen vidta åtgärder för         primära motivet i över 40 procent av fallen.
24158:        att undersöka och förbättra ställningen            Vid skuldsanering fastställs i allmänhet ett be-
24159:        för sådana pensionerade åldringar, som          ta1ningsprogram på fem år. Av gäldenärens in-
24160:        genom att gå i borgen för sina barns före-      komster kvarlämnas tili hans förfogande ett pen-
24161:        tagsverksamhet har försatts i betalarposi-      ningbelopp som täcker hans boendekostnader
24162:        tion, förlorat den bostad de skaffat sig        och oundgängliga levnadskostnader. Med resten
24163:        som trygghet för sin ålderdom och under         av inkomsterna skall gäldenären betala sina skul-
24164:        resten av sitt 1iv beta1ar borgensskulder       der. Om gäldenärens inkomster endast räcker tili
24165:        med sina små pensioner?                         hans nödvändiga utgifter, kan för honom fast-
24166:                                                        ställas ett s.k. nollprogram, d.v.s. ett betalnings-
24167:    Som svar på spörsmålet framför jag vördsamt         program där skyldigheten att betala skulderna
24168: följande:                                              avlyfts isin helhet. Ett sådant betalningsprogram
24169:                                                        är fortfarande möjligt om sökanden är pensio-
24170:    Under de senaste åren har mången borgens-           när. Den höjning av tröskeln för att erhålla sane-
24171: man på grund av sin borgensförbindelse blivit          ring som genomfördes beträffande skuldsane-
24172: betalningsskyldig, då gäldenären har visat sig         ringslagen den 1 februari 1997 gällde inte pensio-
24173: vara insolvent. Om borgensmannen inte förmår           närer.
24174: betala borgensskulden, kan borgenären uppbära             Ett beta1ningsprogram kan en1igt lagen be-
24175: den utsökningsvägen. En gäldenärs basutkomst           stämmas vara i kraft kortare tid än fem år, om det
24176: skyddas vid utsökning på så sätt att två tredjede-     är skäligt med hänsyn till gäldenärens förhållan-
24177: 1ar av lönens eller pensionens nettobelopp skall       den samt hur och i viiken utsträckning gäldenä-
24178: lämnas outsökt. Genom förordning har särskilt          ren har betalt sina skulder innan beta1ningspro-
24179: fastställts den skyddsandel som en gäldenär med        grammet fastställdes eller hur han beta1ar dem
24180: små inkomster dock minst skall behålla. För att        med de medel som inflyter vid realiseringen av
24181: förbättra de skuldsattas utkomst har utsöknings-       egendomen. Så har förfarits särski1t om gäldenä-
24182: lagen ändrats genom en lag som trädde i kraft den      ren varit ålderstigen och utsökning av hans pen-
24183: 15 maj 1997 på så sätt att en långvarig utsökning      sion eller andra inkomster har pågått en a vsevärd
24184: av lön eller pension, som räckt över ett år, årligen   tid och särskilt om gäldenärens bostad eller an-
24185: kan avbrytas med en till tre månader.                  nan egendom dessutom har realiserats. Betal-
24186:    Om betalningsskyldighetens belopp är över-          ningsprogrammets längd har härvid ofta varit
24187: mäktigt i relation till borgensmannens betal-          två eller tre år, det kortaste veterligen sex måna-
24188: ningsförmåga, kan borgensmannen beviljas               der. Med hjälp av skuldsanering har många pen-
24189: skuldsanering för alla sina skulder under de för-      sionärer sålunda redan klarat av sitt ansvar.
24190: utsättningar som bestäms i lagen om skuldsane-            Vid skuldsanering kan gäldenären under vissa
24191: ring för privatpersoner. 1 lagen ingår också be-       förutsättningar behålla sin ägarbostad. Om gäl-
24192: stämmelser om särskild reglering av borgensan-         denärens bostad är skuldrfri eller nästan skuldfri,
24193: svar, som kommer i fråga då uppbärande av              är det ibland möjligt att behålla bostaden så att
24194: borgensskulden kunde leda tili att borgensman-         gäldenären ålägga att betala sina vanliga skulder
24195: nens ägarbostad måste realiseras och då borgens-       bara i ringa utsträckning eller i vissa fall inte alls.
24196: mannen genom att få betalningstid kan klara av         1 praktiken har det i sådana fall vanligen varit
24197: att betala borgensskulden. Ett sådant betalnings-      fråga om en relativt ålderstigen gäldenär, som
24198: program för borgensskuld kan räcka fem år eller        redan har betalt sin bostad i dess helhet och har
24199:                                           KK 967/1997 vp                                            5
24200: 
24201: blivit tvungen att ansöka om skuldsanering på       borgensman eller gäldenär med allvarliga skuld-
24202: grund av borgensansvar.                             problem av ovetskap skulle underlåta att ansöka
24203:    Skuldsaneringen har väckt stort uppseende i      om skuldsanering.
24204: massmedierna, vilket gör att möjligheten till sa-      Genom lagstiftningen om skuldsanering kan
24205: nering är allmänt bekant. De sociala myndighe-      situationen för de i spörsmålet avsedda gälde-
24206: terna och även utsökningsmyndigheterna hänvi-       närerna, vars skuldsättning inte är behäftad med
24207: sar gäldenärerna tili skuldrådgivningen då de       klandervärda drag och vars skuldansvar utan
24208: observerar behovet av skuldsanering för att klara   möjligheten tili skuldsanering kunde bli livslång,
24209: av skuldansvar. Det är därför inte troligt att en   underlättas.
24210: 
24211:      Helsingforsden 29 oktober 1997
24212: 
24213:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
24214:                                               KK 968/1997 vp
24215: 
24216: Kirjallinen kysymys 968
24217: 
24218: 
24219: 
24220: 
24221:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Laboratorioiden tason valvonnan tehostami-
24222:                                         sesta
24223: 
24224: 
24225:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24226: 
24227:    Kari Tervon televisio-ohjelmassa käsiteltiin         nassa, ja jopa niin, että näiden suhteiden kautta
24228: muutama ilta sitten Suomessa toimivien terveys-         sairaalat teettävät näissä "nyrkkipajoissa" tutki-
24229: alan tutkimuksia suorittavienja lausuntoja anta-        mustöitä sairaalan laskuun.
24230: vien laboratorioiden toimintaa. Ohjelmassa sel-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24231: visi selkeästi se, että maassamme on satoja labo-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24232: ratorioita, joiden toiminnallinen taso on varsin        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24233: vaihteleva, ja osa niistä lienee niin sanotusti nyrk-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24234: kipajan asteella. Vaikka ohjelmassa esiintynyt
24235: asiantuntija yritti toisin vakuutella, laboratorioi-              Aikooko Hallitus toimia niin, että val-
24236: den valvonta lienee yhtä tyhjän kanssa. Asiasta                takunnassa olevien satojen, osaksi epä-
24237: muodostuu näin ajatellen suuri vaara terveyden-                määräisenä pohjalla terveydenhuollon
24238: huollon toimille, joiden toteuttamisessa ja ratkai-            alalla toimivien laboratorioiden toimin-
24239: sujen tekemisessä laboratoriolausunnoilla on                   taa ja tietynasteisia huivaaniyhteyksiä
24240: suuri merkitys.                                                ryhdytään valvomaan terveydenhuol-
24241:    On myös perusteltua syytä väittää, että osa                 toon liittyvien vaatimusten takaamiseksi
24242: näistä Iaboratorioista toimii tietyllä huivaani-               ja alalla esiintyvän epäterveen toiminnan
24243: pohjalla sellaisten henkilöiden omistuksessa, jot-             estämiseksi?
24244: ka itse ovat mukana sairaaloiden hoitotoimin-
24245: 
24246:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
24247: 
24248:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
24249: 
24250: 
24251: 
24252: 
24253: 270136
24254: 2                                           KK 968/1997 vp
24255: 
24256: 
24257: 
24258: 
24259:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24260: 
24261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ointi ja päivittäinen sisäinen laadunohjaus kor-
24262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jaavine toimenpiteineen.
24263: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Noin 1 500 kliinisestä laboratoriosta 90 pro-
24264: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        senttia osallistuu kotimaisen laadunvalvontaor-
24265: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         ganisaation järjestämiin laadunarvioinnin kier-
24266: n:o 968:                                              roksiin. Tällä ulkoisella laadunarvioinoilla pyri-
24267:                                                       tään ennen kaikkea seuraamaan laboratorion
24268:           Aikooko Hallitus toimia niin, että val-     tulostason pysyvyyttä ajallisesti sekä laborato-
24269:        takunnassa olevien satojen, osaksi epä-        rion tulosten vertailtavuutta samoja menetelmiä
24270:        määräisenä pohjalla terveydenhuollon           käyttävien muiden laboratorioiden tulostasoon.
24271:        alalla toimivien laboratorioiden toimin-       Myös eri menetelmien antamia tasoeroja voi-
24272:        taa ja tietynasteisia huivaaniyhteyksiä        daan kontrolloida.
24273:        ryhdytään valvomaan terveydenhuol-                Laadunvalvontaorganisaatio lähettää sai-
24274:        toon liittyvien vaatimusten takaamiseksi       raanhoitopiirin keskussairaalan laboratoriolle
24275:        ja alalla esiintyvän epäterveen toiminnan      yhteenvedot piirin sairaaloiden ja terveyskeskus-
24276:        estämiseksi?                                   ten laboratorioiden tuloksista. Tämän perusteel-
24277:                                                       la keskussairaalan laboratorio seuraa ja ohjaa
24278:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alueensa julkisten laboratorioiden laatua ja toi-
24279: vasti seuraavaa:                                      minnan tasoa. Eri sairaanhoitopiirien toiminta-
24280:                                                       muodot tässä suhteessa vaihtelevat.
24281:    Laboratorioiden toiminta maassamme on                 Päivittäinen laboratorioiden laadunohjaus
24282: pääsääntöisesti korkeatasoista ja kansainväliset      käsittää sisäisen laadunohjauksen ja siihen liitty-
24283: mitat täyttävää sisältäen laadunvarmistuksen          vät mahdolliset korjaustoimenpiteet. Tätä toi-
24284: päivittäisenä toimintana.                             mintaa Suomessa on harjoitettu 1960-luvulta
24285:    Erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 10 §:n         lähtien. Toiminta takaa sen, että asiakkaiden
24286: nojalla sairaanhoitopiiri järjestää alueensa sai-     saarnat tulokset ovat päivittäin luotettavat.
24287: raaloiden ja terveyskeskusten laboratoriopalve-          Tänä syksynä valmistunut sosiaali- ja terveys-
24288: lujen laadun valvonnan ja ohjauksen.                  ministeriön tukema alueellisen laboratoriotuo-
24289:    Laki yksityisestä terveydenhuollosta (152/         tannon laatujärjestelmän ja kustannustehokkuu-
24290: 1990) edellyttää, että yksityisillä laboratorioilla   den kehittämishanke osoitti, että laboratoriopal-
24291: on lääninhallituksen lupa palvelujen antamiseen.      velut voidaan tuottaa korkealaatuisina, nykyistä
24292: Lupa myönnetään kirjallisesta hakemuksesta            merkittävästi alhaisemmin tuotantokustannuk-
24293: palvelujen tuottajalle, joka täyttää laissa tarkem-   sin ja samanaikaisesti hyvää asiakaspalvelua
24294: min säädetyt toiminnan edellytykset. Laissa to-       noudattaen edellyttäen, että toiminta järjeste-
24295: detaan myös lääninhallituksen valvontatehtävät.       tään eri palvelujen tuottajien alueellisena yhteis-
24296:    Julkisen sektorin yksityissektorilta suoritta-     työnä.
24297: mien ostopalveluiden kohdalla edellytetään, että          Edelleen sosiaali- ja terveysministeriön käyn-
24298: palvelujen ostaja varmistaa palvelujen tuottajan      nistämänä jatkuu laboratorioiden laatujärjestel-
24299: sisäisen laaduntarkkailun olevan järjestetty vä-      mien kehittämishanke,jonka tavoitteena on saa-
24300: hintään julkisen palvelujen tuottajien tason mu-      da maamme kaikki laboratoriot kansainvälisen
24301: kaisesti.                                             vaatimustason täyttävän laatujärjestelmän pii-
24302:    Suomessa laboratorioiden laadunvarmistuk-          riin. Hanke valmistuu kuluvan vuoden aikana.
24303: seen kuuluvat säännöllinen ulkoinen laadunarvi-
24304: 
24305:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
24306: 
24307:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24308:                                              KK 968/1997 vp                                                3
24309: 
24310: 
24311: 
24312: 
24313:                                          Tili Riksdagens Talman
24314: 
24315:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             och daglig intern kvalitetsstyrning med tillhöran-
24316: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             de korrigerande åtgärder.
24317: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Av ca 1 500 kliniska laboratorier deltar 90% i
24318: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            de kvalitetsbedömningsrundor som ordnas av
24319: mål nr 968:                                             den inhemska organisationen för kvalitetskon-
24320:                                                         troll. Med hjälp av denna externa kvalitetsbe-
24321:            Ämnar Regeringen handla så att man           dömning strävar man framför allt efter att följa
24322:         börjar övervaka verksamheten och bul-           att ett laboratoriums resultatnivå inte f6rändras
24323:         vanförbindelserna i fråga om de hundra-         över tiden samt att dess resultat är jämförbara
24324:         tals laboratorier i riket som delvis verkar     med resultatnivån hos andra laboratorier som
24325:         på obestämd grund inom hälso- och sjuk-         använder samma metoder. Också olika metoders
24326:         vården för att garantera att de hälso- och      nivåskillnader kan kontrolleras.
24327:         sjukvårdsmässiga kraven uppfylls och för           Organisationen för kvalitetskontroll skickar
24328:         att förhindra den osunda verksamhet             sammandrag av resultaten från laboratorierna
24329:         som förekommer i branschen?                     vid sjukvårdsdistriktets sjukhus och hälsovårds-
24330:                                                         centraler tili laboratoriet vid distriktets central-
24331:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sjukhus. På grundval av detta följer och styr
24332: anföra följande:                                        centralsjukhusets laboratorium de offentliga la-
24333:                                                         boratoriernas kvalitet och nivån på verksamhe-
24334:    Laboratorieverksamheten i vårt land är i regel       ten inom sitt område. De olika sjukvårdsdistrik-
24335: av hög kvalitet och den uppfyller även internatio-      tens arbetsmetoder varierar i detta avseende.
24336: nella mått. Tili dess dagliga funktioner hör också         Laboratoriernas dagliga kvalitetsstyrning om-
24337: kvalitetssäkring.                                       fattar intern kvalitetsstyrning och därtill hörande
24338:    Med stöd av 10 § lagen om specialiserad sjuk-        eventuella korrigerande åtgärder. 1 Finland har
24339: vård (1 06211989) skall sjukvårdsdistriktet ordna       sådan verksamhet bedrivits sedan 1960-talet.
24340: kvalitetskontroll och styrning i fråga om labora-       Verksamheten är en garanti för att de resultat
24341: torietjänsterna vid sjukhus och hälsovårdscen-          som kunderna får är tillförlitliga varje dag.
24342: traler inom sitt område.                                   Ett projekt för utvecklande av den regionala
24343:    Lagen om privat hälso- och sjukvård (152/            laboratorieproduktionens kvalitetssystem och
24344: 1990) förutsätter att privata laboratorier har          kostnadseffektivitet, vilket stöddes av social- och
24345: länsstyrelsens tillstånd att tillhandahålla tjänster.   hälsovårdsministeriet och blev fårdigt i höstas,
24346: Tillstånd beviljas på skriftlig ansökan åt en sådan     visade att laboratorietjänster kan produceras så
24347: tjänsteproducent som uppfyller de villkor för           att de håller hög kvalitet, till betydligt lägre pro-
24348: verksamheten som fastställs närmare i lagen. 1          duktionskostnader än för närvarande och samti-
24349: lagen framhålls också länsstyrelsens övervak-           digt med iakttagande av god kundbetjäning. Det-
24350: ningsuppgifter.                                         ta förutsätter att verksamheten ordnas som re-
24351:    1 fråga om sådana tjänster som den offentliga        gionalt samarbete mellan olika tjänsteproducen-
24352: sektorn köper från den privata sektorn förutsätts       ter.
24353: att den som köper tjänsterna försäkrar sig om att          Ytterligare fortsätter ett projekt för utveck-
24354: tjänsteproducentens interna kvalitetskontroll är        lande av laboratoriers kvalitetssystem, vilket so-
24355: på minst samma nivå som hos dem som produce-            cial- och hälsovårdsministeriet har startat i syfte
24356: rar offentliga tjänster.                                att få alla laboratorier i vårt land att omfattas av
24357:    I Finland omfattar laboratoriernas kvalitets-        ett kvalitetssystem som uppfyller internationella
24358: säkring regelbunden extern kvalitetsbedömning           krav. Projektet kommer att slutföras i år.
24359: 
24360:      Helsingforsden 29 oktober 1997
24361: 
24362:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
24363:                                               KK 969/1997 vp
24364: 
24365: Kirjallinen kysymys 969
24366: 
24367: 
24368: 
24369: 
24370:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kipulääkkeiden käytöstä syöpäpotilaiden
24371:                                          hoidossa
24372: 
24373: 
24374:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24375: 
24376:    Suomalaisissa sairaala- ja lääkäripiireissä on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24377: sitkeästi istuva käytäntö se, että ankarista kivuis-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24378: ta kärsiville potilaille ei anneta riittävästi kipu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24379: lääkettä, vaan pyritään eräänlaisen henkisen val-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24380: mennuksen kautta opettamaan kivun sietämistä.
24381: Tämä on ymmärrettävää vielä,jos kiputila tiede-                   Aikooko Hallitus puuttua terveyden-
24382: tään tilapäiseksi ja paraneminen on odotettavis-               huollon ohjeistukseen siten, että esimer-
24383: sa. On kuitenkin suuri määrä syöpä potilaita, joi-             kiksi parantumattomasti sairaille syöpä-
24384: den kohtalona on kuolema lyhyellä aikavälillä ja               potilaille taattaisiin riittävä kipulääkitys
24385: muuta ei ole tehtävissä kuin lievittää ankaria                 lievittämään viimeisiä elossaolon aikoja
24386: kipuja. Lääkärit selittävät asiaa sillä, että esimer-          riittävällä tavalla?
24387: kiksi kotiin annetut kipulääkkeet saattavat jou-
24388: tua vieraisiin käsiin.
24389: 
24390:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
24391: 
24392:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
24393: 
24394: 
24395: 
24396: 
24397: 270136
24398: 2                                            KK 969/1997 vp
24399: 
24400: 
24401: 
24402: 
24403:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24404: 
24405:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mahdollisuus elää sairautensa terminaalivaihe il-
24406: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          man vaikeita oireita ja kipuja haluamassaan ym-
24407: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        päristössä ja läheistensä seurassa. Potilaan omat
24408: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         toivomukset olisi otettava huomioon mahdolli-
24409: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          suuksien mukaan. Terminaalihoidon tavoittei-
24410: n:o 969:                                               den ja siinä noudatettavien periaatteiden lähtö-
24411:                                                        kohtana on, että potilas saa oireisiinsa ja kärsi-
24412:             Aikooko Hallitus puuttua terveyden-        myksiinsä mahdollisimman tehokasta lievitystä.
24413:         huollon ohjeistukseen siten, että esimer-      Hyvän ja yksilöllisen perushoidon ohella on tär-
24414:         kiksi parantumattomasti sairaille syöpä-       keätä, että potilas tuntee, että hänen ihmisyyt-
24415:         potilaille taattaisiin riittävä kipulääkitys   tään kunnioitetaan ja pyritään parantamaan hä-
24416:         lievittämään viimeisiä elossaolon aikoja       nen jäljellä olevan elämänsä laatua. Terminaali-
24417:         riittävällä tavalla?                           hoidon sisältöä suunniteltaessa ja hoitoa järjes-
24418:                                                        tettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota ki-
24419:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vun lievittämiseen.
24420: vasti seuraavaa:                                           WHO käyttää morfiinin kulutusta indikaatto-
24421:                                                        rina yksittäisen maan syöpäkivun hoidon tehok-
24422:     Kysymyksessä käsitellään parantumattomasti         kuudessa. Tanskassa kulutettiin vuosina 1986-
24423: sairaiden ns. terminaalivaiheessa olevien potilai-     90 morfiinia asukasta kohti kymmenen kertaa
24424: den kipulääkitystä. Kysymyksen perusteena on           enemmän kuin Suomessa. Ruotsissa, Norjassa
24425: tieto, jonka mukaan esimerkiksi terminaalivai-         ja Islannissa kulutus oli viisinkertainen. Morfii-
24426: heessa oleville syöpäpotilaille ei anneta riittäväs-   nin kulutus lisääntyi Suomessa noin 34 %:lla vuo-
24427: sä määrin kipulääkkeitä vaan pyritään opetta-          desta 1987 vuoteen 1993. Käytettävissä olevien
24428: maan potilaita kivun sietämiseen. Perusteluina         kulutuslukujen valossa voidaan päätellä, että
24429: tähän sanotaan olevan esimerkiksi riski, että ko-      morfiinin kulutus Suomessa on edelleen huomat-
24430: tiin annetut kipulääkkeet saattavatjoutua vierai-      tavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa,
24431: siin käsiin.                                           eli WHO:n kriteeriä käyttäen syöpäkipuja hoide-
24432:     Suomessa sairastuu syöpään vuosittain noin         taan Suomessa edelleen liian vähäisessä määrin.
24433: 20 000 ihmistä, ja siihen kuolee vuosittain noin       Voidaan arvioida, että vähintään yksi kolmasosa
24434: 10 000. Puolella kaikista syöpäpotilaista ja           niistä syöpäkivuista, jotka olisivat hoidettavissa
24435: 75 %:lla pitkälle edennyttä tautia sairastavista on    morfiinilääkityksellä, jää edelleen hoitamatta.
24436: kipua. Voidaan arvioida, että noin 7 500 syöpään           Syöpään liittyvän kivun hoidossa on viime
24437: kuolevaa potilasta tarvitsee Suomessa vuosittain       vuosina järjestetty lukuisia koulutustilaisuuksia.
24438: tehokasta kivunlievitystä. Suurin osa syöpään          Kirjoituksia ja hoito-ohjeita on julkaistu, ja kan-
24439: liittyvistä kivuista voidaan hallita kipulääkityk-     salaisjärjestöt ovat olleet aktiivisia keräämällä
24440: sellä noudattaen Maailman terveysjärjestön             rahaa mm. "kipupumppujen" hankintaan. Vas-
24441: (WHO:n) porrasteista kivunhoitokaaviota.               tuu hoidon onnistumisesta on jaettu kaikille, jot-
24442:     Kynnyskysymys hoidon onnistumisessa on             ka syöpäpotilaita hoitavat. Näistä ponnistuk-
24443: morfiinin tai morfiinijohdannaisten riittävä an-       sista huolimatta on todettava, että syöpäpotilai-
24444: nostelu. Yleisin virhe on, että käytetään liian        den kivun hoito maassamme ei ole kaikilta osin
24445: pieniä annoksia morfiinia liian harvaan annos-         tyydyttävällä tasolla.
24446: teltuna. Noin 10% syöpäkivuista ei ole hallitta-           Sosiaali- ja terveysministeriö on vuoden 1998
24447: vissa yksinkertaisella kipulääkityksellä. Tällöin      alussa käynnistämässä laajan hankkeen, jonka
24448: tulisi aktiivisesti käyttää erilaisia anestesiologi-   tarkoituksena on kehittää lääkäreiden lääkkeen-
24449: sia, kirurgisia ja neurokirurgisia menetelmiä.         määräämiskäytäntöä. Tarkoituksena on, että so-
24450:     Lääkintöhallitus antoi vuonna 1982 ohjekir-        siaali- ja terveysministeriö, yhdessä Suomen lää-
24451: jeen terminaalihoidosta. Siinä todetaan, että ter-     käriliiton, Suomalaisen Lääkäriseura Duodeci-
24452: minaalihoidon tavoitteena on antaa potilaalle          min, Kelan, Suomen Kuntaliiton, Lääkelaitok-
24453:                                            KK 969/1997 vp                                           3
24454: 
24455: sen, yliopistojen ym. tahojen kanssa, pyrkii edis-   den perus- ja täydennyskoulutuksen kehittämi-
24456: tämään rationaalista lääkkeenmääräämiskäy-           senja lääkäreille heidän lääkkeenmääräämiskäy-
24457: täntöä. Hankkeen suunnitteluvaiheessa on jo          tännöstään annettavan palautetiedon avulla vai-
24458: kiinnitettyhuomiota terminaalivaiheessa olevien      kuttamaan lääkäreiden tietoon ja asenteisiin.
24459: syöpäpotilaiden kivun lievitykseen liittyviin on-    Sosiaali- ja terveysministeriön eräänä tavoittee-
24460: gelmiin.                                             na tälle hankkeelle on saattaa terminaalivaihees-
24461:    Tämä kolmivuotiseksi suunniteltu hanke tulee      sa olevien syöpäpotilaiden kivun lievitys asian-
24462: mm. valtakunnallisten hoitosuositusten, ei-kau-      mukaiselle tasolle.
24463: pallisen lääkeinformaation lisäämisen, lääkärei-
24464: 
24465:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
24466: 
24467:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24468: 4                                           KK 969/1997 vp
24469: 
24470: 
24471: 
24472: 
24473:                                         Tili Riksdagens Talman
24474: 
24475:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att terminalvårdens syfte är att bereda patienten
24476: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           möjlighet att genomgå terminalskedet av sin
24477: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sjukdom utan svåra symptom och smärtor i öns-
24478: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          kad omgivning samt i de anhörigas sällskap. Pa-
24479: mål nr 969:                                           tientens egna önskemål bör beaktas i mån av
24480:                                                       möjlighet. Utgångspunkten för terminalvårdens
24481:           Ämnar Regeringen ingripa i anvis-           syften och de principer, som därvid följs, är att
24482:        ningarna för hälso- och sjukvården så att      patienten för sina symptom och sitt lidande er-
24483:        t.ex. obotligt sjuka cancerpatienter ga-       håller så effektiv lindring som möjligt. Vid sidan
24484:        ranteras tillräcklig smärtstillande medici-    av en god och individuell grundvård är det viktigt
24485:        nering för underlättande av deras tillvaro     att patienten känner sig respekterad som männis-
24486:        under den sista tiden?                         ka och att man strävar till av förbättra livskvali-
24487:                                                       teten för den tid patienten har kvar att leva. Vid
24488:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         planering av terminalvärdens innehåll och ord-
24489: anföra följande:                                      nandet av vården bör speciell uppmärksamhet
24490:                                                       fåstas vid lindrandet av smärta.
24491:     Spörsmålet tar upp den smärtstillande medici-        WHO använder morfinbruket som en indika-
24492: neringen av obotligt sjuka, dvs. sådana patienter     tor på hur effektiv ett enskilt lands cancervård är
24493: som befinner sig i terminalskedet. Frågan föran-      då det gäller lindring av cancersmärtor. 1 Dan-
24494: leds av uppfattningen om att t.ex. cancerpatien-      mark användes är 1986-1990 tio gånger mera
24495: ter som befinner sig i terminalskedet inte får        morfin per invånare än i Finland. 1 Sverige, Nor-
24496: tillräckligt med smärtstillande medicin därför att    ge och lsland var användningen femfaldig. An-
24497: man strävar efter att lära patienterna tåla smärta.   vändningen av morfin ökade med ca 34 % från
24498: Som motivering till detta anges t.ex. risken att       1987 till 1993 i värt land. Enligt de siffror som
24499: smärtstillande medicin som getts med hem kan          finns att tillgå kan man konstatera att det fortfa-
24500: räka i fel händer.                                    rande används betydligt mindre morfin i Finland
24501:     Årligen insjuknar ca 20 000 och dör ca 10 000     än i övriga nordiska länder, dvs. enligt WHO:s
24502: personeri cancer i Finland. Hälften av alla can-      kriterium behandlas cancersmärtor fortfarande i
24503: cerpatienter och 75 % av patienterna med långt        för liten utsträckning i Finland. Enligt uppskatt-
24504: framskriden sjukdom har smärtor. Enligt upp-          ning blir åtminstone en tredjedel av de cancer-
24505: skattning behöver ca 7 500 av dem som årligen         smärtor som kunde behandlas med morfin obe-
24506: dör i cancer i Finland effektiv smärtlindring.        handlade.
24507: Största delen av de smärtor som hänför sig till          Under de senaste åren har det arrangerats ett
24508: cancer kan lindras genom smärtstillande medici-       flertal kurser om behandlingen av smärtor i sam-
24509: nering med iakttagande av Världshälsoorganisa-        band med cancer. Det har publicerats artiklar
24510: tionen, WHO:s avtrappade smärtbehandlings-            och vårdanvisningar och medborgarorganisatio-
24511: schema.                                               nerna har aktivt samlat in pengar bl.a. för an-
24512:     En tillräcklig dosering av morfin eller morfin-   skaffning av "smärtpumpar". Ansvaret för att
24513: derivat är den avgörande förutsättningen för att      behandlingen skall lyckas har fördelats mellan
24514: värden skall lyckas. Det vanligaste felet är att      alla dem som vårdar cancerpatienter. Trots dessa
24515: morfindoserna är för små eller att de ges för         ansträngningar kan man konstatera att behand-
24516: sällan. Ca 10 % av cancersmärtorna kan inte           lingen av cancerpatienters smärtor inte är till-
24517: behandlas enbart med smärtstillande medicin.          fredsställande i vårt land.
24518: Härvid bör man aktivt använda olika anestetiska          Social- och hälsovårdsministeriet kommer vid
24519: medel och kirurgiska och neurokirurgiska meto-        ingängen av 1998 att starta ett omfattande pro-
24520: der.                                                  jekt vars syfte är att utveckla läkarnas praxis vid
24521:     Medicinalstyrelsen utfårdade 1982 ett direktiv    ordinering av mediciner. Avsikten är att social-
24522: angående terminalvård. 1 direktivet konstateras       och hälsovårdsministeriet i samarbete med Fin-
24523:                                           KK 969/1997 vp                                           5
24524: 
24525: Iands Läkarförbund, läkaresällskapet Duode-         bl.a. genom riksomfattande vårdrekommenda-
24526: cim, FPA, Finlands Kommunförbund, Läkeme-           tioner, ökad icke-kommersiell läkemedelsinfor-
24527: delsverket, universiteten m.fl skall sträva efter   mation, utveckling av läkarnas grundutbildning
24528: att främja en rationell praxis vid ordinering av    och fortbildning samt feedback tillläkarna angå-
24529: mediciner. Vid planeringen av projektet har man     ende praxis vid ordinering av mediciner. Ett av
24530: redan fåst uppmärksamhet vid de problem som         social- och hälsovårdsministeriets mål för detta
24531: hänför sig tili lindring av smärtor hos sådana      projekt är att sådana cancerpatienter som är i
24532: cancerpatienter som är i terminalskedet.            terminalskedet skall få behövlig lindring av sina
24533:    Projektet, som beräknas pågå tre år, kommer      smärtor.
24534: att påverka läkarnas kunskaper och inställning
24535: 
24536:      Helsingforsden 29 oktober 1997
24537: 
24538:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
24539:                                              KK 970/1997 vp
24540: 
24541: Kirjallinen kysymys 970
24542: 
24543: 
24544: 
24545: 
24546:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Kansaneläkkeen perusosan alentamisen vai-
24547:                                         kutuksista
24548: 
24549: 
24550:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24551: 
24552:    Taannoin kansaneläkkeen pohjaosa tehtiin            ta, joiden eläke on alentunut. Mitään ei ole kui-
24553: työeläkevähenteiseksi. Toisin sanoen tiettyjen         tenkaan kuulunut.
24554: perusteiden ollessa olemassa pohjaosaa alenne-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24555: taan 20 prosenttia vuodessa ja koko pohjaosa           tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
24556: poistuu näin ollen viidessä vuodessa. Hallituksen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24557: taholta vakuuteltiin silloin pyhästi, että indeksi-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24558: tarkistuksen käyttöönotto ja eräät muut edut
24559: vaikuttavat sen, että kenenkään käteenjäävä elä-                 Millä tavalla Hallitus aikoo korjata
24560: ke ei alene.                                                  niiden asemaa, joiden eläke on alentunut
24561:    Näin kuitenkin on osalle eläkeläisiä kiistatta             kansaneläkkeen pohjaosan muututtua
24562: käynyt, eli eläke on alentunut. Pahinta on se, että           työeläkevähenteiseksi, ja
24563: tämä ilmiö esiintyy sellaisten osalla, jotka muu-                milloin tällainen korjaus on odotetta-
24564: tenkin saavat vähäistä eläkettä. Ministeri Mön-               vissa?
24565:  käre on lupaillut, että asia korjataan niiden osal-
24566: 
24567:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
24568:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
24569: 
24570: 
24571: 
24572: 
24573:  !70136
24574: 2                                            KK 970/1997 vp
24575: 
24576: 
24577: 
24578: 
24579:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24580:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tiin kuitenkin ottaa käyttöön uudet verotuksen
24581: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ennakonpidätysperusteet, joissa oli sittemmin
24582: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         otettu huomioon kansaneläkevakuutusmaksun
24583: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          poistuminen ja sairausvakuutusmaksun alenemi-
24584: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           nen. Edellä mainitut 1.1.1996 voimaan tulleet
24585: n:o 970:                                                indeksikorotukset eivät vuoden 1996 tammi- ja
24586:                                                         helmikuun osalta hyvittäneet vanhasta verotus-
24587:            Millä tavalla Hallitus aikoo korjata         perusteesta aiheutunutta eläkkeen alenemaa.
24588:         niiden asemaa, joiden eläke on alentunut        Maaliskuun alusta 1996 kuitenkin vakuutetun
24589:         kansaneläkkeen pohjaosan muututtua              nettoeläke nousi selkeästi vuoden 1995 lopun
24590:         työeläkevähenteiseksi, ja                       tilanteeseen verrattuna. Siten koko vuoden tasol-
24591:            milloin tällainen korjaus on odotetta-       la aleneroaa ei ollut.
24592:         vissa?                                              Kansaneläkejärjestelmän uudistamista jatket-
24593:                                                         tiin vuonna 1997. Kansaneläkkeen rakenteen
24594:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            muuttumisen vuoksi erillinen lisäosa ja pohjaosa
24595: vasti seuraavaa:                                        poistuivat vuoden 1997 alusta lukien. Pelkkää
24596:                                                         kansaneläkkeen pohjaosaa saaneiden henkilöi-
24597:    Kansaneläkejärjestelmä takaa vähimmäistur-           den pohjaosan asteittaista alentamista jatkettiin
24598: van henkilöille, jotka eivät ole itse pystyneet         edelleen. Jotta vuonna 1997 ei olisi tapahtunut
24599: hankkimaan riittävää työeläkettä. Kokonaiselä-          samanlaista eläkkeen väliaikaista alenemista
24600: ke on muodostunut aiemmin kaikille työeläk-             kuin vuonna 1996, nettoeläkkeiden aleneminen
24601: keestä ja kansaneläkkeestä, johon on kuulunut           estettiin 30.12.1996 annetulla valtioneuvoston
24602: vakiomääräinen pohjaosa ja eläkevähenteinen li-         päätöksellä (1362/1996). Tämän mukaisesti kan-
24603: säosa. Lisäosan määrään on vaikuttanut vähen-           saneläkkeen pohjaosaa alennettiin edellä maini-
24604: tävästi lähinnä työeläke. Työeläkkeen määrän            tun valtioneuvoston päätöksen nojalla 1.2.1997
24605: kasvaessa kansaneläke on alentunut asteittain           lukien 64 markkaa 78 markan sijasta. Muutos
24606: siten, että kaikille on kuitenkin aikaisemmin           koski II kuntaryhmässä asuvia, naimisissa olevia
24607: maksettu vähintään kansaneläkkeen pohjaosa.             eläkeläisiä, joiden työeläketulot olivat 46 510-
24608:    Osana ansiosidonnaisen työeläketurvan säi-           49 800 markkaa vuodessa.
24609: lyttämistä jouduttiin hallituskauden alussa teke-           Kansaneläkelaitoksesta saatujen laskelmien
24610: mään suuria eläkemuutoksia. Kansaneläkejär-             mukaan kuukausittain vakuutetulle maksettava
24611: jestelmää uudistettiin 1.1.1996 (1491/1995) lu-         nettoeläke on verotuksesta ja ennakonpidätyk-
24612: kien siten, että myös kansaneläkkeen pohjaosas-         sestäjohtuen voinut kuitenkin eräissä tapauksis-
24613: ta tuli eläkevähenteinen. Jo maksussa olevien           sa pienentyä vuosiin 1995 ja 1996 verrattuna.
24614: kansaneläkkeiden pohjaosaa alennettiin 20 pro-          Verotuksesta johtuvia syitä nettoeläkkeen alene-
24615: senttia vuodessa, edellyttäen, että eläkkeensaaja       miseen voivat olla joko kunnallis- tai kirkollisve-
24616: ei ollut oikeutettu lisäosaan. Tavoitteena oli, ettei   roäyrin kohoaminen, eläkkeensaajan muista tu-
24617: kenenkään nettoeläke alene, kun otetaan huo-            loista johtuva eläketulovähennyksen muutos,
24618: mioon samaan aikaan eläkkeisiin tulevat indek-          ylimääräisen korkovähennyksen pieneneminen
24619: sikorotukset sekä työeläkkeen että kansaneläk-          ja lisäksi vuonna 1996 invalidivähennyksen muu-
24620: keen osalta yhdessä verotusperusteiden muutos-          tos valtionverotuksessa. Ennakonpidätyksessä
24621: ten kanssa.                                             käytettävä prosentti on myös voitu määrätä liian
24622:     Vuoden 1996 alusta kansaneläkkeisiin tehtiin        suureksi. Ennakonpidätysprosentti pyöristetään
24623: 0,3 prosentin ja yli 65-vuotiaiden työeläkkeisiin       0,5 prosenttiyksikön tarkkuudella ja tämä voi
24624: 1,5 prosentin suuruiset indeksikorotukset. Vuo-         aiheuttaa yksittäisissä tapauksissa jopa useiden
24625: den 1996 alusta poistettiin toisaalta vakuutetun        kymmenien markkojen eroja ennakonpidätyk-
24626: kansaneläkemaksu ja sairausvakuutusmaksu                sen ja lopullisen verotuksen välillä. Pyöristysvir-
24627: aleni. Vasta maaliskuun alusta 1996 lukien voi-         heestä mahdollisesti johtuva liikaa peritty vero
24628:                                             KK 970/1997 vp                                               3
24629: 
24630: palautetaan lopullisen verotuksen vahvistamisen          Jotta hallitusohjelmassa luvattu eläkeuudistus
24631: jälkeen.                                              toteutuisi tavoitteidensa mukaisesti, sosiaali- ja
24632:    Mikäli vakuutetun muissa verotusperusteissa        terveysministeriössä on parhaillaan vireillä kan-
24633: tai yksilöllisissä olosuhteissa ei ole tapahtunut     saneläkkeen määrästä vuonna 1998 tehtävää vä-
24634: muutosta, lopullisessa verotuksessa vakuutetun        hennystä koskevan valtioneuvoston päätöksen
24635: nettoeläke tulee olemaan vuonna 1996 hieman           valmistelu. Päätöksen tekemisen yhteydessä on
24636: suurempi kuin vuonna 1995 ja vuonna 1997 suu-         mahdollista varmistaa se, että uudistus edelleen
24637: rempi tai saman suuruinen kuin vuonna 1996.           toteutuu hallitusohjelmassa ilmoitetun mukai-
24638: Hallitusohjelmaan kuuluvan kansaneläkkeen             sesti.
24639: eläkevähenteisyyden toteuttamisen yhteydessä ei
24640: ole luvattu poistaa yksilöllisestä verotuksesta ai-
24641: heutuvia nettoeläkkeen muutoksia.
24642: 
24643:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
24644: 
24645:                                                               Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
24646:                                                                    ministeri Terttu Huttu-Juntunen
24647: 4                                          KK 970/1997 vp
24648: 
24649: 
24650: 
24651: 
24652:                                        Tili Riksdagens Talman
24653: 
24654:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          rades folkpensionspremie och sänktes sjukför-
24655: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          säkringspremien. Det var emellertid först från
24656: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ingången av mars 1996 som man kunde tai bruk
24657: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         de nya förskottsinnehållningsgrunderna i be-
24658: mål nr 970:                                          skattningen. 1 dem hade man sedermera beaktat
24659:                                                      slopandet av folkpensionspremien och sänkning-
24660:           På vilket sätt ämnar Regeringen korri-     en av sjukförsäkringspremien. De ovan nämnda
24661:        gera situationen för sådana personer som      indexjusteringarna, som trädde i kraft 1.1.1996,
24662:        har fått sänkt pension till följd av att      kompenserade inte den pensionsminskning för
24663:        folkpensionens basdel har blivit arbets-      januari och februari 1996 som berodde på den
24664:        pensionsavhängig och                          gamla beskattningsgrunden. Från ingången av
24665:           när är en dylik korrigering att vänta?     mars 1996 ökade däremot den försäkrades netto-
24666:                                                      pension tydligtjämfört med läget vid utgången av
24667:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1995. Det inträffade således ingen minskning på
24668: anföra följande:                                     årsnivå.
24669:                                                          Revideringen av folkpensionssystemet fort-
24670:     F olkpensionssystemet garanterar ett minimi-     gick under 1997. På grund av den strukturella
24671: skydd för personer som inte själva har kunnat        förändringen av folkpensionen slopades den fri-
24672: skaffa en tillräcklig arbetspension. Tidigare ut-    stående tilläggsdelen och basdelen från ingången
24673: gjordes den totala pensionen för alla av arbets-     a v 1997. Den stegvisa sänkningen a v basdelen för
24674: pension och folkpension, som bestått av en bas-      personer som får enbart folkpensionens basdel
24675: del till ett fast belopp och en tilläggsdel som är   fortgick ytterligare. För att pensionerna inte till-
24676: avhängig av den försäkrades andra pensioner.         fålligt skulle sänkas 1997 såsom fallet var 1996,
24677: Det är närmast arbetspensionen som har haft en       utfårdades ett statsrådsbeslut 30.12.1996 (1362/
24678: reducerande inverkan på tilläggsdelens belopp. 1     1996) med stöd av vilket nettopensionerna inte
24679: takt med att arbetspensionens belopp ökat har        kan sänkas. 1 enlighet härmed sänktes folkpen-
24680: folkpensionen gradvis sjunkit så att alla dock       sionens basdel räknat från 1.2.1997 med 64 mk i
24681: tidigare åtminstone har fått folkpensionens bas-     stället för 78 mk med stöd av ovan nämnda stats-
24682: del.                                                 rådsbeslut. Ändringen gäller gifta pensionärer
24683:     För att kunna bevara det inkomstrelaterade       som bor i den andra kommungruppen, vilkas
24684: arbetspensionsskyddet blev man tvungen att           arbetspensionsinkomster uppgår till 46 510-
24685: göra omfattande ändringar i pensionerna i bör-       49 800 mk om året.
24686: jan av regeringsperioden. Folkpensionssystemet           Enligt folkpensionsanstaltens beräkningar
24687: reviderades räknat från 1.1.1996 (1491/1995) så      har den nettopension som den försäkrade får per
24688: att även folkpensionens basdel blev pensionsav-      månad dock i vissa fall kunnat minska på grund
24689: hängig. Basdelen för redan löpande folkpensio-       av beskattningen och förskottsinnehållningen
24690: ner sänktes med 20% per år, under förutsättning      jämfört med åren 1995 och 1996. Beskattnings-
24691: att pensionstagaren inte var berättigad till till-   mässiga orsaker till att nettopensionen har sjun-
24692: läggsdel. Avsikten var att inga pensionstagares      kit kan vara en höjning av antingen det kommu-
24693: nettopensioner skall minska då man beaktar de        nala eller det kyrkliga skatteöret, en förändring
24694: indexhöjningar som samtidigt görs på pensioner-      i pensionsinkomstavdraget som beror på pen-
24695: na i fråga om både arbets- och folkpensioner         sionstagarens övriga inkomster, en minskning av
24696: tillsammans med ändringarna i beskattnings-          det extra ränteavdraget och dessutom 1996 en
24697: grunderna.                                           förändring i invalidavdraget vid statsbeskatt-
24698:     Från ingången av 1996 gjordes indexjustering-    ningen. Den procent som tillämpas vid förskotts-
24699: ar om 0,3% i folkpensionerna och 1,5% i arbets-      innehållningen kan också ha fastställts till ett för
24700: pensionerna för personer som fyllt 65 år. Från       stort belopp. Förskottsinnehållningsprocenten
24701: ingången av 1996 slopades däremot den försäk-        avrundas med 0,5 procentenhets noggrannhet
24702:                                            KK 970/1997 vp                                             5
24703: 
24704: och dettakan i enskilda fall förorsaka variationer   pensionsavhängighet i fråga om folkpensionen,
24705: på flera tiotals mark mellan förskottsinnehåll-      vilket ingår i regeringsprogrammet, har man inte
24706: ningen och den slutliga beskattningen. Skatt som     1ovat att slopa sådana ändringar i nettopensio-
24707: eventuellt uppburits tili ett för stort belopp på    nen som beror på den individuella beskattningen.
24708: grund av avrundningsfel återbärs efter att den          För att den pensionsreform som utlovas i re-
24709: slutliga beskattningen har fastställts.              geringsprogrammet skall kunna genomföras en-
24710:    Om det inte har skett någon väsentlig föränd-     ligt målsättningarna bereds inom social- och häl-
24711: ring i den försäkrades övriga beskattningsgrun-      sovårdsministeriet som bäst ett statsrådsbeslut
24712: der eller personliga omständigheter, kommer den      angående avdrag som skall göras på folkpensio-
24713: försäkrades nettopension vid den slutliga be-        nens belopp 1998. 1 samband med att beslutet
24714: skattningen att vara en aning större 1996 än 1995    fattas är det möjligt att garantera att reformen
24715: och 1997 kommer den att vara större eller lika       fortfarande genom förs i enlighet med regerings-
24716: stor som 1996. 1samband med genomförandet av         programmet.
24717: 
24718:      Helsingfors den 30 oktober 1997
24719: 
24720:                                               Ställföreträdare fOr social- och hälsovårdsministern,
24721:                                                                     minister Terttu Huttu-Juntunen
24722:                                               KK 971/1997 vp
24723: 
24724: Kirjallinen kysymys 971
24725: 
24726: 
24727: 
24728: 
24729:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisin toimintaedellytysten parantamisesta
24730: 
24731: 
24732:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24733:    Suomessa on tällä hetkellä yli 500 poliisiva-            Maan ulkoiseen turvallisuuteen kiinnitetään
24734: kanssia täyttämättä. Samanaikaisesti poliisin           huomiota ja hankitaan helikoptereita. Sisäinen
24735: tehtävät ovat käytännössä lisääntyneet, vaikka          turvallisuus alkaa olla huolestuttavana tavalla
24736: on pyritty luomaan kuva siitä, että asia on päin-       mielenkiinnon ulkopuolella, mutta siihenkin tul-
24737: vastoin. Mihin on menty, oli nähtävissä hiljattain      laan kyllä vielä palaamaan ja hyvinkin äänek-
24738: eräästä televisio-ohjelmasta, jossa selkeällä ta-       käästi. Tätä ennakoiden on poliittisesti viisasta
24739: valla tuotiin esille tilanne muun muassa Espoon,        kysyä valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 moment-
24740: Vantaan ja Kirkkonummen alueella, jossa polii-          tiin viitaten:
24741: siajoutuu odottamaan kohtuuttoman kauan,jos
24742: poliisi tulee apua tarvittaessa yleensä ollenkaan.                 Onko Hallitus havainnut, että maan
24743: Merkillepantavaa tuossa ohjelmassa oli se, että                sisäinen turvallisuus, siitä puhuminen ja
24744: kun tilannetta kysyttiin poliisimiehiltä ja alueen             siitä huolehtiminen on jäänyt entistä vä-
24745: kenttäjohdolta, he suorastaan pelosta vapisten                 hemmälle ja että yhä suurempi määrä
24746: vähättelivät tilannetta ja kertoivat kaiken olevan             poliisin virkoja on täyttämättä ja että po-
24747: parhain päin. Onkin todennäköistä, että jos                    liisin toimintamenoissa on kasvava va-
24748: kenttäpoliisin edustaja lausuu jossakin asiassa                jaus,ja
24749: totuuden, hän on ennen pitkää entinen poliisi.                     aikooko Hallitus kiireesti puuttua
24750:     Ennen poliisi tutki ainakin tietyllä tarkkuudel-           asiaan muutenkin kuin vastaamalla tä-
24751: la kaikki ilmoitetut rikokset. Nykyisin ilmoituk-              hän kysymykseen, että "toimintoja tehos-
24752:  set vain kirjataanjajätetään sillensä. Vain kaik-             tetaan, päällekkäisyyksiä karsitaan" jne,
24753:  kein tärkeimpiin rikoksiin riittää resursseja sekä            sekä
24754:  sellaisiin rikoksiin, joissa on poliittista värinää.              missä aikataulussa muutoksia on odo-
24755:  Niihin kyllä satsataan yleisen mielipiteen rau-               tettavissa?
24756:  hoittamiseksi.
24757:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
24758: 
24759:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
24760: 
24761: 
24762: 
24763: 
24764:  270136
24765: 2                                          KK 971/1997 vp
24766: 
24767: 
24768:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24769: 
24770:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rakenne ovat muuttuneet. Uudistukset ovat osit-
24771: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tain jääneet puolitiehen, koska rahoituksen niuk-
24772: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuuden takia tarpeen mukaisia virkoja ei ole voi-
24773: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       tu täyttää. Tavoitteena on täyttää avoinna olevat
24774: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        virat heti kun valtiontalous sallii.
24775: n:o 971:                                                 Tunnusluvuilla tarkasteltuna poliisitoimin-
24776:                                                      nan vaikuttavuus on pysynyt viime vuosina koh-
24777:           Onko Hallitus havainnut, että maan         tuullisella tasolla eräitä poikkeuksia lukuun otta-
24778:        sisäinen turvallisuus, siitä puhuminen ja     matta. Toimintavalmiusaika on pidetty tavoit-
24779:        siitä huolehtiminen on jäänyt entistä vä-     teessa eli keskimäärin alle 10 minuutissa koko
24780:        hemmälle ja että yhä suurempi osa polii-      maassa. Kaikkien rikoslakirikosten selvityspro-
24781:        sin virkoja on täyttämättä ja että poliisin   sentti ylitti asetetun tavoitteen. Yleisenjärjestyk-
24782:        toimintaruenoissa on kasvava vajaus, ja       sen ja turvallisuuden taso turvallisuusindeksillä
24783:           aikooko Hallitus kiireesti puuttua         ilmaistuna laski erityisesti ravintoloiden välittö-
24784:        asiaan muutenkin kuin vastaamalla tä-         mässä läheisyydessä tapahtuneiden pahoinpite-
24785:        hän kysymykseen, että "toimintoja tehos-      lyjen lisääntymisen vuoksi.
24786:        tetaan, päällekkäisyyksiä karsitaan" jne,         Tavallisia kansalaisia koskettaa eniten ns.
24787:        sekä                                          massarikollisuus, kuten asunto- ja kesämökki-
24788:            missä aikataulussa muutoksia on odo-      murrot, autovarkaudet sekä kadulla koettu tur-
24789:        tettavissa?                                   vattomuus. Poliisi on torjunut näitä rikollisuu-
24790:                                                      den muotoja ottamalla laajasti käyttöön lähipo-
24791:   Vastauksena esitettyyn kysymykseen esitän          liisi-toimintamallin. Tavoitteena on ehkäistä ri-
24792: kunnioittavasti seuraavaa:                           koksia ennalta yhteistyössä sidosryhmien kans-
24793:                                                      sa. Lähipoliisitoiminnasta on saatu hyviä koke-
24794:     Poliisitoimen rahoitus oli vuoden 1996 talous-   muksia erityisesti nuorten kohdalla, ja rikollisek-
24795: arviossa 2 653 Mmk, vuoden 1997 talousarviossa       si rekrytoitumista on pystytty ehkäisemään.
24796: sekä lisäbudjetissa yhteensä 2 447 Mmk ja vuo-           Toimintaa on kehitetty myös laatuajattelun
24797: den 1998 talousarvioesityksessä 2 519 Mmk. Po-       kautta. Poliisin laatupalkinto myönnetään polii-
24798: liisitoimeen on siten budjetoitu valtion talousar-   siyksikölle, joka poliisin sisäisten laatukriteeri en
24799: viossa hieman yli 70 Mmk markkaa enemmän             perusteella on menestynyt parhaiten poliisitoi-
24800: vuonna 1998 kuin vuonna 1997. Osa tästä on           men laadun kehittämisessä seitsemällä eri osa-
24801: talousarvion sisäisiä siirtoja ja osa toimintara-    alueella. Keskeisimpiä näistä alueista ovat mm.
24802: hoituksen todellista lisäystä.                       turvallisuus- ja palveluodotuksiin vastaaminen
24803:     Tämän vuoden huhtikuussa poliisitoimen           ja henkilöstön kehittäminen. Tavoitteena on var-
24804: määrärahoista palkatun henkilöstön määrä olin.       mistaa, että jokaisella poliisilla on mahdollisuus
24805: 500 pienempi kuin virkamäärä. Vuonna 1996            vaikuttaa omaan työhönsä ja työnsä tuloksiin ja
24806: avoimena olin. 330 virkaa eli 2,8% koko virka-       sitä kautta oman alueensa turvallisuuteen.
24807: määrästä. Poliisin ylijohto antoi keväällä 1997          Kaikesta tästä voidaan päätellä, että poliisin
24808: määräyksen virkojen täyttökiellosta.                 toimintaa ja toimintamuotoja konkreettisesti te-
24809:     Poliisiorganisaatioon on vaikuttanut vuoden      hostetaan ja uudistetaan. Tällä työllä pyritään
24810: aikana kaksi suurta uudistusta: kihlakuntauudis-     kompensoimaan avoimien virkojen mahdollisia
24811: tus ja lääniuudistus. On väistämätöntä, että         haittavaikutuksia. Kehittämistyön vaikutukset
24812: nämä hallinnolliset muutokset ovat vaikuttaneet      eivät ole kuitenkaan lyhyellä aikavälillä nähtä-
24813: myös varsinaiseen poliisityöhön, koska poliisi-      vissä, vaan niitä on tarkasteltava useamman vuo-
24814: piirien toimialueet ja myös henkilöstön määrä ja     den aikavälillä.
24815: 
24816:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
24817: 
24818:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
24819:                                               KK 971/1997 vp                                               3
24820: 
24821: 
24822:                                           Tili Riksdagens Talman
24823: 
24824:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              tjänster inte har kunnat besättas på grund av den
24825: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              knappa finansieringen. A vsikten är att de lediga
24826: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          tjänsterna skall besättas genast när statsekono-
24827: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-             min tillåter det.
24828: mål nr 971:                                                  Utgående från nyckeltal kan man konstatera
24829:                                                          att polisverksamhetens effektivitet har bibehål-
24830:            Har Regeringen observerat att landets         lits på en tilifredsställande nivå under de senaste
24831:         interna säkerhet samt diskussionen om            åren frånsett vissa undantag. Beredskapstiden
24832:         och skötseln av denna uppmärksammas              vid brådskande alarmuppdrag har kunnat hållas
24833:         allt mindre, att en allt större del av polis-    inom ramen för målet, dvs. i genomsnitt under 10
24834:         tjänsterna lämnas obesatta samt att det          minuteri hela landet. Utredningsprocenten i frå-
24835:         finns ett växande underskott i polisens          ga om samtliga brott mot strafflagen överskred
24836:         omkostnader, och                                 det uppställda målet. Nivån på den allmänna
24837:            ämnar Regeringen, med det snaraste            ordningen och säkerheten uttryckt med ett säker-
24838:         vidta åtgärder i ärendet, inte bara genom        hetsindex sjönk framför allt tili följd av det ökade
24839:         att besvara detta spörsmål med att "verk-        antalet fall av misshandel i den omedelbara när-
24840:         samheten effektiveras, överlappningar            heten av restauranger.
24841:         minskas" osv., samt                                  Vanliga medborgare berörs mest av den s.k.
24842:            inom ramen för viiken tidtabell kan           massbrottsligheten, t.ex. inbrott i lägenheter och
24843:         ändringar väntas?                                sommarstugor, bilstölder samt känslan av
24844:                                                          otrygghet på gatorna. Polisen har bekämpat
24845:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            dessa former av brottslighet genom att inleda
24846: anföra följande:                                         närpolisverksamhet i stor omfattning. Syftet med
24847:                                                          denna är att förebygga brott i samarbete med
24848:    Finansieringen av polisväsendet uppgick i             intressegrupperna. Erfarenheterna av närpolis-
24849: budgeten för 1996 til12 653 milj. mk, i budgeten         verksamheten har varit positiva i synnerhet be-
24850: och tiliäggsbudgeten för 1997 tili sammanlagt            träffande de unga, och rekryteringen av personer
24851: 2 447 milj. mk och i budgetpropositionen för             tili brottslig verksamhet har kunnat förebyggas.
24852: 1998 tili 2 519 milj. mk. För polisväsendet har i            Verksamheten har utvecklats också genom
24853: statsbudgeten sålunda år 1998 budgeterats något          kvalitetstänkande. Polisens kvalitetspris ges tili
24854: över 70 milj. mk mer än 1997. En del av denna            den polisenhet som på grundval av polisens inter-
24855: summa beror på interna överföringar inom bud-            na kvalitetskriterier har lyckats bäst när det gäl-
24856: geten och en del av ett faktiskt tillskott tili finan-   ler att utveckla polisväsendets kvalitet inom sju
24857: sieringen av verksamheten.                               olika delområden. Bl.a. polisenheternas förmåga
24858:    1 april innevarande år var antalet anställda          att motsvara förväntningarna beträffande säker-
24859: som avlönats med anslagen för yolisväsendet ca           het och service samt personalutvecklingen hör tili
24860: 500 mindre än antalet tjänster. Ar 1996 fanns det        de centrala områdena. Målet är att säkerställa att
24861: ca 330 obesatta polistjänster, dvs. 2,8 % av det         varje polis ges en möjlighet att påverka sitt arbete
24862: totala antalet tjänster. Polisens högsta ledning         och resultaten av detta och därigenom säkerhe-
24863: meddelade våren 1997 en föreskrift om förbud             ten inom det egna området.
24864: mot besättande av tjänster.                                  Slutsatsen av detta är att polisens verksamhet
24865:    Polisorganisationen har under de två senaste          och verksamhetsformer effektiveras och revide-
24866: åren påverkats av två stora reformer: häradsre-          ras på ett konkret sätt. Syftet med detta arbete är
24867: formen och länsreformen. Dessa administrativa            att kompensera de eventuella skaderverkningar
24868: förändringar har oundvikligen också påverkat             som de lediga tjänsterna åsamkar. Verkningarna
24869: det egentliga polisarbetet, eftersom polisdistrik-       av utvecklingsarbetet syns dock inte på kort sikt
24870: tens verksamhetsområden och även personalens             utan bör bedömas på basis av en längre tids-
24871: storlek och struktur har förändrats. Reformerna          period.
24872: har delvis blivit på hälft eftersom vissa behövliga
24873: 
24874:      Helsingforsden 30 oktober 1997
24875: 
24876:                                                                      lnrikesminister Jan-Erik Enestam
24877:                                             KK 972/1997 vp
24878: 
24879: Kirjallinen kysymys 972
24880: 
24881: 
24882: 
24883: 
24884:                                    Raimo Vistbacka /ps: Paikallistien 16853 viitoituksen parantami-
24885:                                        sesta
24886: 
24887: 
24888:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24889: 
24890:    Paikallistie 16853 sijaitsee Soininja Karstulan    "Multia" ja "Keuruu" -opasteet, sekä vielä toi-
24891: alueella. Tiellä on paikallisen liikenteen lisäksi    seen suuntaan "Soini" -opastin. Näillä toimenpi-
24892: suhteellisen runsasta matkailuliikennettä. Erityi-    teillä, jotka eivät vaatisi kohtuuttomia rahallisia
24893: sesti kuluneen kesän aikana on käynyt ilmi, että      uhrauksia, voitaisiin asiallisesti opastaa ulko-
24894: puutteellisen tieopastuksen takia matkailijat         paikkakuntalaisia ko. tien käyttäjiä erityisesti,
24895: ovat toistuvasti joutuneet kyselemään tienvarsi-      koska alueella on matkailu yrittäjiä.
24896: asukkailta, minne kyseistä tietä pääsee. Tien            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24897: Karstulan puoleisessa päässä on tällä hetkellä        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24898: opastinmerkintä "Lehtomäki" ja "Autio" sekä           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24899: Soinin puoleisessa päässä "Autio". Tienvarsi-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24900: asukkaiden käsityksen mukaan opasteita tulisi
24901: selkeyttää siten, että Karstulan puoleiseen pää-               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
24902: hän laitettaisiin opastinmerkki "Soini", jolloin             paikallistien 16853 opasteiden muutta-
24903: tienkäyttäjille selkeytettäisiin, minne tie johtaa.          miseksi paremmin varsinkin ulkopaikka-
24904: Samasta syystä Soinin puoleiseen päähän tulisi               kuntalaisia palveleviksi?
24905: asettaa kyltti "Karstula" sekä risteävälle tielle
24906: 
24907:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
24908:                                          Raimo Vistbacka /ps
24909: 
24910: 
24911: 
24912: 
24913:  270136
24914: 2                                            KK 972/1997 vp
24915: 
24916: 
24917: 
24918: 
24919:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24920: 
24921:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tavoitteellista laatutasoa ja palvelutehtävää. Vii-
24922: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           toitus tukee tieverkonjäsentelyä siten, että pitkä-
24923: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         matkainen liikenne ohjataan tarkoituksenmu-
24924: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              kaisella tavalla ensisijaisesti valta- ja kantateitä
24925: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           pitkin. Kohteeseen viitoitetaan tietyltä suunnalta
24926: sen n:o 972:                                            edullisinta reittiä pitkin. Muut kohteeseen johta-
24927:                                                         vat tiet viitoitetaan käyttäen viitoituskohteena
24928:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          niiden varrella olevia paikkakuntia.
24929:         paikallistien 16853 opasteiden muuttami-           Kysymyksessä mainittu paikallistie 16853
24930:         seksi paremmin varsinkin ulkopaikka-            kuuluu nykyluokituksen mukaan ns. yhdystei-
24931:         kuntalaisia palveleviksi?                       hin. Nimensä mukaisesti ne toimivat etupäässä
24932:                                                         haja-asutusalueiden yhdys- ja pääsyteinä ylem-
24933:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mänasteiseen tieverkkoon. Pitkämatkaista lii-
24934: vasti seuraavaa:                                        kennettä niille ei ohjata, minkä vuoksi viitoitus-
24935:                                                         kohteiksi valitaan tien varrella olevia kunta- tai
24936:     Yleisten teiden viitoitus suunnitellaan Tielai-     kyläkeskuksia.
24937: toksen keskushallinnon laatimien viitoitusohjei-           Ohjeiden mukaisesti näin on tehty myös yh-
24938: den mukaisesti. Ohjeita laadittaessa on otettu          dystien 16853 osalta. Lehtomäki ja Autio ovat
24939: huomioon tieliikennelaki, tieliikenneasetus sekä        tien varrella sijaitsevia kohteita. Soiniin on viitoi-
24940: liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslait-       tettu sekä etelä- että pohjoissuunnasta edullisim-
24941: teista.                                                 pia reittejä pitkin. Karstulan ja Soinin välinen
24942:     Viitoituksen tarkoituksena on yhdessä asian-        yhteys on viitoitettu seututietä 697 pitkin ja Mul-
24943: mukaisen kartan kanssa opastaa tienkäyttäjä             tian suunnasta viitoitetaan Soiniin tietä 7140 pit-
24944: kohteeseensa edullisinta reittiä. Viitoitus palve-      kin. Näin ollen ei ole tarvetta houkutella Soiniin
24945: lee sekä pitkämatkaista että paikallista liikennet-     tai Karstulaan menijöitä kahdenkymmenen kilo-
24946: tä. Pitkämatkaista tienkäyttäjää viitoitus palve-       metrin pituiselle soratielle.
24947: lee siten, että hän tarvitsee karttaa vain matkan          Yhdystien 16853 Soinin puoleisessa päässä
24948: alkuvaiheessa ja uudelleen kohteen läheisyydes-         viitoitusta ei ole järjestetty Tielaitoksen ohjeiden
24949: sä. Matkan aikana tienkäyttäjä pysyy oikealla           edellyttämällä tavalla. Ohjeiden mukaan kaikis-
24950: reitillä viitoituksen avulla. Suuri osa paikallisesta   sa yleisten teiden keskinäisissä liittymissä viitoi-
24951: liikenteestä tuntee paikkakunnan tiestön ja tar-        tetaan kaikki suunnat. Liittymään tulee lisätä
24952: vitsee viitoitusta yleensä vain kohteeseen johta-       tien 7140 suuntaiset viitat "Soini" ja "Multia".
24953: van tien liittymäpaikan havaitsemiseen.                 Tältä osin asia tullaan Tielaitoksen ilmoituksen
24954:    Viitoitus suunnitellaan tien toiminnallisen          mukaan korjaamaan.
24955: luokituksen perusteella. Luokitus kuvaa teiden
24956: 
24957:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1997
24958: 
24959:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
24960:                                            KK 972/1997 vp                                             3
24961: 
24962: 
24963: 
24964: 
24965:                                        Tili Riksdagens Talman
24966: 
24967:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     målsättningen för vägarnas kvalitetsnivå och
24968: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-       funktion. Vägvisningen underlättar analysen av
24969: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     vägnätet genom att långväga trafik på ett ända-
24970: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           målsenligt sätt i första hand styrs tiii riksvägar
24971: nr 972:                                              och stamvägar. Från en viss riktning styrs trafi-
24972:                                                      ken tili den mest ändamålsenliga rutten. De övri-
24973:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       ga vägarna som leder tiii målet har vägvisning
24974:        ta för att ändra vägvisarna vid bygdeväg      som anger orter längs dessa rutter.
24975:        16853 så att de bättre betjänar särskilt          Bygdeväg 16853, som nämns i spörsmålet, är
24976:        utsocknes trafikanter?                        enligt den nuvarande klassificeringen en s.k. för-
24977:                                                      bindelseväg. Som namnet anger, fungerar förbin-
24978:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        delsevägarna i första hand i glesbygd som förbin-
24979: anföra följande:                                     delse- och tiiifartsvägar tiii överordnade vägnät.
24980:                                                      Långväga trafik styrs inte in på dem, varför man
24981:    Vägvisning vid allmänna vägar planeras enligt     som vägvisningsmål väljer kommun- och bycen-
24982: de vägvisningsinstruktioner som Vägverkets cen-      tra som ligger vid vägen.
24983: tralförvaltning gjort upp. Under arbetet med in-         Så här har instruktionerna även tiliämpats på
24984: struktionerna har vägtrafiklagen, vägtrafikför-      förbindelseväg 16853. Lehtomäki och Autio är
24985: ordningen samt trafikministeriets beslut om tra-     mål som ligger längs vägen. Tili Soini styrs trafi-
24986: fikanordningar i trafiken tagits i beaktande.        ken via mer ändamålsenliga rutter såväl från
24987:    Vägvisningens uppgift är att tilisammans med      norra som från södra riktningen. Förbindelsen
24988: en lämplig karta informera trafikanten om den        mellan Soini och Karstula anges längs regionväg
24989: mest ändamålsenliga rutten tili målet. Vägvis-       697 och från Multiahåliet styrs trafiken tili Soini
24990: ningen betjänar såväl långväga trafikanter som       längs väg 7140. Därför finns det inget behov av
24991: lokal trafik. Vägvisningen betjänar långväga tra-    att locka resande tiii Soini och Karstula längs en
24992: fikanter på så sätt att dessa behöver karta endast   tjugo kilometer lång grusväg.
24993: då resan inleds och ånyo då de närmar sig målet.         På den del av farväg 16853 som ligger mot
24994: Under resan följer trafikanten den riktiga rutten    Soinihåliet har vägvisningen inte ordnats på det
24995: med hjälp av vägvisning. En stor del av den          sätt som förutsätts i Vägverkets instruktioner.
24996: lokala trafiken känner tili ortens vägnät och be-    Enligt instruktionerna skali man vid alla alimän-
24997: höver vanligen vägvisning endast för att upp-        na vägars centrala anslutningar ange alla rikt-
24998: täcka anslutningen tiii den väg som leder tiii       ningar. Anslutningen skall förses med vägvisare
24999: målet.                                               tiii väg 7140 "Soini" och "Multia". Tiliden delen
25000:    Vägvisningen planeras på basis av en funktio-     kommer saken enligt uppgift från Vägverket att
25001: nell klassificering. Klassificeringen beskriver      rä ttas tili .
25002: 
25003:      Helsingforsden 3 oktober 1997
25004: 
25005:                                                                          Trafikminister Matti Aura
25006:                                               KK 973/1997 vp
25007: 
25008: Kirjallinen kysymys 973
25009: 
25010: 
25011: 
25012: 
25013:                                     Riitta Korhonen /kok: Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitettujen
25014:                                          lääkkeiden korvattavuudesta
25015: 
25016: 
25017:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25018: 
25019:    Lähitulevaisuuden merkittävä ja kasvava kan-         daan näiden potilaiden hoitamisesta, nousisi 500
25020: santerveydellinen ja sosiaalinen ongelma tulee          miljoonaan markkaan vuodessa.
25021: olemaan muistihäiriöiden ja dementian hoitami-              Tällä hetkellä Kela ei korvaa ensimmäistä-
25022: nen. Tällä hetkellä keskivaikeaa ja vaikeaa de-         kään Alzheimerin hoitoon tarkoitettua lääkettä.
25023: mentiaa sairastaa Suomessa yli 70 000 ja lievää         Lääkkeet ovat melko kalliita. Esimerkiksi taval-
25024: dementiaa 30 000 henkilöä. Heidän lisäkseen yli         lisin paketti Cognex-nimistä lääkettä maksaa
25025: 65-vuotiaista yli 30 prosenttia kärsii tällä hetkellä   1 289,55 markkaa. Yleisimmällä annostuksella
25026: lievemmästä ikääntymiseen liittyvästä muistihäi-        kyseinen paketti riittää noin kuukaudeksi. Lää-
25027: riöstä. Suomen väestön ikärakenne vanhenee              kehoidon avulla voitaisiin hidastaa taudin etene-
25028: koko ajan. Tämän seurauksena dementiaa esiin-           mistä. Potilaiden elämänlaatu paranisi, kun he
25029: tyy tulevaisuudessa yhä enemmän. Erään arvion           voisivat viettää kotonaan lähes normaalia elä-
25030: mukaan Suomessa olisi jo lähes 130 000 demen-           mää pitempään. Samalla säästettäisiin merkittä-
25031: tiapotilasta vuonna 2010.                               vä summa yhteiskunnan varoja.
25032:    Vuonna 1995 käytettiin pelkästään keskivai-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25033: keaoja vaikean dementian hoitoon noin 9,7 mil-          tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
25034: jardia markkaa, josta avohoidon osuus oli arvi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25035: olta noin 1,9 miljardia markkaa. Mukaan ei las-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25036: kettu omaishoitajien arvokasta työpanosta eikä
25037: heidän imsionmenetyksiään. Vaikean dementian                      Minkä vuoksi Alzheimeria tautia sai-
25038: hoitoon käytettävien kustannusten arvioidaan                   rastaville vanhuksille ei tarjota saatavilla
25039: nousevan peräti 12 miljardiin markkaan vuoteen                 olevia Cognex- ja Aricept-nimisiä lääk-
25040: 2010 mennessä. Yli 60% dementian hoidon kus-                   keitä kohtuulliseen hintaan, ja
25041: tannuksista aiheuttaa Alzheimerin tauti.                          eikö yhteiskunnan varoja haluta sääs-
25042:    Alzheimerin tautiin on kehitetty uusia lääk-                tää siten, että vanhukset saisivat olla ko-
25043:  keitä. Seuraavien 2-3 vuoden kuluessa arvioi-                 tonaan pitempään joutumatta kalliiseen
25044: daan näiden lääkehoitojen piiriin tulevan 4 000                laitoshoitoon?
25045:  potilasta. On arvioitu, että nettohyöty,joka saa-
25046: 
25047:       Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
25048:                                           Riitta Korhonen /kok
25049: 
25050: 
25051: 
25052: 
25053:  270136
25054: 2                                           KK 973/1997 vp
25055: 
25056: 
25057: 
25058: 
25059:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25060: 
25061:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        myyntiluvan haltija ratkaisee, haluaako se val-
25062: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         misteen korvausjärjestelmän piiriin hakemalla
25063: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sille korvausperusteeksi hyväksyttävän tukku-
25064: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta           hinnan vai hinnoitteleeko se valmisteen itsenäi-
25065: Korhosen näin kuuluvan kiijallisen kysymyksen         sesti.
25066: n:o 973:                                                  Arvioidessaan lääkkeen tukkuhinnan koh-
25067:                                                       tuullisuutta lääkekorvauslautakunta ottaa huo-
25068:           Minkä vuoksi Alzheimerin tautia sai-        mioon lääkevalmisteen käytöstä aiheutuvat hoi-
25069:        rastaville vanhuksille ei tarjota saatavilla   tokustannukset ja sillä saavutettavat hyödyt sekä
25070:        olevia Gognex- ja Aricept-nimisiä lääk-        potilaan kannalta että terveyden- ja sosiaalihuol-
25071:        keitä kohtuulliseen hintaan, ja                lon kokonaiskustannusten kannalta. Lisäksi ote-
25072:           eikö yhteiskunnan varoja haluta sääs-       taan huomioon myös muista hoitovaihtoehdois-
25073:        tää siten, että vanhukset saisivat olla ko-    ta aiheutuvat kustannukset sekä vastaavien lää-
25074:        tonaan pitempään joutumatta kalliiseen         kevalmisteiden hinnat, lääkkeen hinta muissa
25075:        laitoshoitoon?                                 ETA-maissa, lääkkeen valmistus-, tutkimus- ja
25076:                                                       tuotekehityskustannukset, korvauksiin käytettä-
25077:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vissä olevat varat ja toistaiseksi myös velvoiteva-
25078: vasti seuraavaa:                                      rastoinnista aiheutuvat kustannukset.
25079:                                                           Uusien, vasta markkinoille tulevien lääkeval-
25080:    Dementia ja muistihäiriöt ovat merkittävä,         misteiden hoidollinen arvo ja terapeuttinen mer-
25081: tulevaisuudessa väestön ikääntyessä kasvava           kitys sekä annostelu ovat useissa tapauksissa vie-
25082: kansanterveysongelma. Alzheimerin tauti on            lä selkiintymättämät. Erityisen tärkeää on hoi-
25083: merkittävin dementiaa aiheuttavista sairauksis-       dollisen arvon vertaaminen syntyviin kustannuk-
25084: ta, eikä sille ole tähän mennessä ollut tarjolla      siin sellaisissa tapauksissa, joissa hoidettavaan
25085: lääkehoitoa. Alzheimerin taudin diagnostiikka         sairauteen ei aiemmin ole ollut käytettävissä lää-
25086: vaatii erityistä perehtymistä varsinkin taudin al-    kitystä. Nyt kysymyksessä oleville valmisteille
25087: kuvaiheessa. Viime vuosina käyttöön tulleiden         lääkekorvauslautakunta ei ole vahvistanut koh-
25088: uusien Alzheimerin tautiin tarkoitettujen lääke-      tuullista hyväksyttävää tukkuhintaa,joten ne ei-
25089: valmisteiden käyttöalueena on ollut nimen-            vät tällä hetkellä ole sairausvakuutuslain nojalla
25090: omaan alkava, lievä, vähäoireinen dementia.           korvattavia.
25091:    Suomessa siirryttiin ETA-lainsäädännön voi-            Valmisteille on haettu useampaan kertaan
25092: maantulon yhteydessä menettelyyn, jonka mu-           korvausperusteeksi hyväksyttävää tukkuhintaa,
25093: kaan eräänä edellytyksenä sairausvakuutuslain         mutta lääkekorvauslautakunta ei ole voinut hy-
25094: mukaiselle lääkkeen korvattavuudelle on, että         väksyä ehdotettuja hintoja. Lääkekorvauslauta-
25095: lääkekorvauslautakunta on vahvistanut lääk-           kunta on itsenäinen päätöksentekoelin lääkkei-
25096: keelle korvausperusteeksi hyväksyttävän tukku-        den kohtuullista korvausperusteeksi hyväksyttä-
25097: hinnan. Samassa yhteydessä hinta poistettiin          vää tukkuhintaa vahvistettaessa.
25098: lääkkeen myyntiluvan edellytyksistä. Lääkkeen
25099: 
25100:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
25101: 
25102:                                                               Sosiaali- ja terveysministerin sijainen,
25103:                                                                    ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25104:                                             KK 973/1997 vp                                                3
25105: 
25106: 
25107: 
25108: 
25109:                                          Tili Riksdagens Talman
25110: 
25111:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            fyllas för att ett läkemedel skall beviljas försälj-
25112: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            ningstillstånd. Den som innehar försäljningstill-
25113: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        stånd för ett läkemedel avgör huruvida han, ge-
25114: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-           nom att söka ett godtagbart partipris för prepa-
25115: mål nr 973:                                            ratet som grund för ersättningen, vill att prepara-
25116:                                                        tet skall omfattas av ersättningssystemet, eller
25117:           Varför erbjuds inte åldringar som lider      om han prissätter preparatet självständigt.
25118:        av Alzheimers sjukdom de tillgängliga lä-           När läkemedelsersättningsnämnden bedömer
25119:        kemedlen Cognex och Aricept till skäligt        skäligheten i fråga om ett läkemedels partipris,
25120:        pris och                                        beaktar nämnden de vårdkostnader som använd-
25121:           ligger det inte i samhällets intresse att    ningen av läkemedelspreparatet åsamkar och
25122:        spara medel så att åldringarna kunde få         den nytta som den medför både ur patientens
25123:        stanna hemma längre utan att behöva dyr         synvinkel och med hänsyn till de totala kostna-
25124:        anstaltsvård?                                   derna för social- och hälsovården. Dessutom be-
25125:                                                        aktas kostnaderna även för andra vårdalternativ
25126:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt          samt prisen på motsvarande läkemedelspreparat,
25127: anföra följande:                                       läkemedlets pris i de övriga EES- länderna, till-
25128:                                                        verknings-, forsknings- och produktutvecklings-
25129:     Demens och minnesrubbningar är ett omfat-          kostnaderna för läkemedlet, de medel som finns
25130: tande folkhälsoproblem som kommer att öka i            tillgängliga för ersättningarna och tills vidare
25131: framtiden allteftersom befolkningen blir äldre.        också kostnaderna för obligatorisk upplagring.
25132: Alzheimers sjukdom är den mest betydande av de             Viiken betydelse nya läkemedelspreparat som
25133: sjukdomar som förorsakar demens och det har            kommer ut på marknaden har i vård- och terapi-
25134: hittills inte funnits någon läkemedelsbehandling       hänseende samt hur de skall doseras är i många
25135: för sjukdomen. Diagnosticeringen av Alzheimers         fall ännu oklart. Särskilt viktigt är det att jämföra
25136: sjukdom kräver särskilda insikter i synnerhet i        värdet ur vårdsynvinkel med kostnaderna i såda-
25137: sjukdomens begynnelseskede. Användningsom-             na fall där det inte tidigare har funnits medicine-
25138: rådet för de nya läkemedelspreparat för behand-        ring för behandling av sjukdomen. Läkemedels-
25139: ling a v Alzheimers sjukdom som under de senaste       ersättningsnämnden har inte fastställt något skä-
25140: åren tagits i bruk har uttryckligen varit en begyn-    ligt godtagbart partipris för de preparat som
25141: nande, lindrig demens med få symtom.                   nämns i spörsmålet och därför kan de för tillfållet
25142:     I Finland övergick man i och med att EES-          inte ersättas med stöd av sjukförsäkringslagen.
25143: lagstiftningen trädde i kraft tili ett förfarande          Ett godtagbart partipris för dessa preparat har
25144: enligt vilket en förutsättning för att ett läkemedel   flera gånger sökts som grund för ersättningen,
25145: skall kunna ersättas enligt sjukförsäkringslagen       men läkemedelsersättningsnämnden har inte
25146: är att läkemedelsersättningsnämnden har fast-          kunna godkänna de pris som föreslagits. Läke-
25147: ställt ett godtagbart partipris för läkemedlet som     medelsersättningsnämnden är ett självständigt
25148: grund för ersättningen. I det sammanhanget             beslutsfattande när den fastställer ett skäligt god-
25149:  strök man priset från de villkor som måste upp-       tagbart partipris som grund för ersättningen.
25150: 
25151:      Helsingfors den 30 oktober 1997
25152: 
25153:                                                 Ställföreträdare för social- och hälsovårdsministern,
25154:                                                                       minister Terttu Huttu-Juntunen
25155:                                              KK 974/1997 vp
25156: 
25157: 
25158: Kirjallinen kysymys 974
25159: 
25160: 
25161: 
25162: 
25163:                                     Jukka Mikkola /sd: Tax-free-myyntioikeuksien laajentamisesta
25164:                                        saaristoliikenteessä
25165: 
25166: 
25167:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25168: 
25169:    Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välisessä              mikä helpottaisi aluskannan uusimista Turun ja
25170: liikenteessä olevilla aluksilla, jotka jatkavat mat-   Ahvenanmaan saaristossa liikennöivissä yhtiöis-
25171: kaa Ahvenanmaalta edelleen johonkin kolman-            sä. Matkojen hinnat pysyisivät myös kohtuulli-
25172: teen maahan tai saapuvat jostakin kolmannesta          sella tasolla.
25173: maasta, on tax-free-myyntioikeus. Finnair Oy:lla          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25174: on oikeus tax-free-myyntiin reitillä Turku-            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25175: Maarianhamina-Turku. Kuitenkaan tätä oi-               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25176: keutta ei ole aikataulun mukaan liikennöivillä         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25177: aluksilla, jotka kuljettavat matkustajia Ahve-
25178: nanmaan ja Manner-Suomen välillä. Näillä                         Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
25179: aluksilla on Suomen viranomaisten myöntämä                    siin tax-free-myyntioikeuksien myöntä-
25180: alkoholin anniskelulupa Suomen aluevesillä lii-               miseksi myös Ahvenanmaan ja Manner-
25181: kuttaessa.                                                    Suomen välillä aikataulun mukaisesti lii-
25182:     Voimassa olevat anniskeluoikeudet antaisivat              kennöiville aluksille ja näin edesauttaa
25183: sinänsä perusteet alkoholin myynnille yleensä-                tasavertaisuuden toteuttamista tässä
25184: kin. Tax-free-myynti lisäisi varustamojen tuloja,             asiassa?
25185:      Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 1997
25186: 
25187:                                            Jukka Mikkola /sd
25188: 
25189: 
25190: 
25191: 
25192: 270136
25193: 2                                           KK 974/1997 vp
25194: 
25195: 
25196: 
25197: 
25198:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25199: 
25200:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vuoden 1999 puolivälissä päättyvän siirtymä-
25201: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kauden jälkeen.
25202: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Veroton myynti on perinteisesti sallittu kan-
25203: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka            sainvälisessä meri- ja ilmaliikenteessä, mutta
25204: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         vain poikkeuksellisesti valtioiden sisäisessä lii-
25205: n:o 974:                                              kenteessä. Suomen ja Ruotsin välisessä liiken-
25206:                                                       teessäkin se sallittiin ennen verorajaratkaisua
25207:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        vain maasta toiseen matkustaville, ei niille, jot-
25208:        siin tax-free-myyntioikeuksien myöntä-         ka matkustivat Ahvenanmaan kautta liiken-
25209:        miseksi myös Ahvenanmaan ja Manner-            nöivillä aluksilla maakunnan ja muun Suomen
25210:        Suomen välillä aikataulun mukaisesti lii-      välillä.
25211:        kennöiville aluksille ja näin edesauttaa           Kun Ahvenanmaan ja muun Suomen välille
25212:        tasavertaisuuden toteuttamista tässä           säädettiin maaliskuun alusta lukien verorajaa ja
25213:        asiassa?                                       rajaverotusta koskeva säännöstö, tästä liiken-
25214:                                                       teelle ja kaupalle aiheutuvia haittoja katsottiin
25215:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kohtuulliseksi kompensoida laajentamalla verot-
25216: vasti seuraavaa:                                      toman myynnin mahdollisuus rajoitettuna myös
25217:                                                       tähän liikenteeseen. Myös henkilöt, jotka mat-
25218:    Suomen ED-jäsenyyteen liittyvällä Ahvenan-         kustavat vain Ahvenanmaan ja muun Suomen
25219: maata koskevalla poikkeamalla, jonka mukaan           välillä, saivat oikeuden ostaa verottomasti rajoi-
25220: maakunta on välillisen verotuksen harmonisoin-        tetut määrät mm. alkoholijuomia ja tupakkaa
25221: tia koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamis-       mukanaan vietäväksi, mutta vain sellaisilla vesi-
25222: alan ulkopuolella oleva "kolmas alue" (arvonli-       aluksilla, jotka liikennöivät maakunnan kautta
25223: säverotuksessa) tai "kansallinen alue" (valmiste-     ulkomaille/ulkomailta. Edelleen haluttiin kui-
25224: verotuksen suhteen), haluttiin liittymisneuvotte-     tenkin pitää kiinni periaatteesta, että myynti sal-
25225: luissa esitettyjen perustelujen mukaan erityisesti    litaan vain kansainvälisessä liikenteessä olevilla
25226: turvata Suomen merikuljetusyhteyksien säilymi-        aluksilla. Tähän rajoitukseen on olemassa myös
25227: nen siten, että poikkeaman avulla voidaan jatkaa      painavia käytännön syitä. Ahvenanmaan eräi-
25228: verotonta myyntiä senkin jälkeen, kun se voimas-      den saarien ja muun Suomen, mantereen tai saar-
25229: sa olevien yhteisösäännösten mukaan päättyy           ten, välimatkat ovat hyvin lyhyet, ja on odotetta-
25230: yhteisön sisäliikenteessä.                            vissa, että syntyisi verorajan yli kulkevaa lyhyt-
25231:    Välillisten, toistaiseksi vain arvonlisäveron ja   reittiliikennettä, jonka tarkoituskaan ei olisi pal-
25232: eräiden valmisteverojen harmonisoinnilla pyri-        vella matkustamista paikasta toiseen, vaan kan-
25233: tään näiden verojen kohteena olevien tavaroiden       nattavuus perustuisi pelkästään verottomaan
25234: ja palvelujen mahdollisimman vapaaseen liikku-        myyntiin. Tällainen mahdollisuus saattaisi hou-
25235: vuuteen yhteisön alueella sekä mahdollisimman         kutella monenlaisia yrittäjiä "kuorimaan ker-
25236: yhdenmukaisten kilpailuolosuhteiden luomiseen         maa" vilkkaina kesäkuukausina ilman, että lii-
25237: kyseisten hyödykkeiden tuottamisessa ja kaupas-       kenne palvelisi edes silloin varsinaista kuljetus-
25238: sa. Tässä tarkoituksessa yhteisön säännöksillä        tarvetta. Samalla alkoholin ja tupakan verotto-
25239: pyritään saattamaan kaikki yhteisössä kulutetta-      man myynnin ja maahan tuonnin valvontaongel-
25240: vat hyödykkeet verotuksellisesti riittävän yhden-     mat kasvaisivat huomattavasti. Alkoholipoliitti-
25241: mukaiseen asemaan. Muun muassa veroton                sesti tällainen myynti olisi varsin haitallista. -
25242: myyntijäsenmaiden välisessä meri- ja ilmaliiken-      Lentoliikenteessä tällaisia lyhytreittiliikenteen
25243: teessä vääristää kilpailua suhteessa samojen          ongelmia ei voi samalla tavoin syntyä, minkä
25244: tuotteiden muuhun, verolliseen myyntiin ja suh-       vuoksi katsottiin mahdolliseksi sallia veroton
25245: teessa muuhun yhteisön sisäiseen liikenteeseen.       myynti myös pelkästään maakunnan ja muun
25246: Tämän verottomuuden onkin määrä loppua                Suomen välisessä reittiliikenteessä.
25247:                                            KK 974/1997 vp                                            3
25248: 
25249:    Edellä esitetyistä syistä verotonta myyntiä ei    edes muutoksiin liikenteessä tai niiden kilpailu-
25250: ole asianmukaista sallia Ahvenanmaan ja muun         suhteissa. Hallituksen mielestä on syytä seurata
25251: Suomen välisillä linjoilla rajoittamattomana, ja     muutosten vaikutuksia ja erityisesti odottaa,
25252: valittu rajoituskriteeri on hallituksen käsityksen   mitä merkitsee verottoman myynnin lakkaami-
25253: mukaan luonteva ja tarkoituksenmukainen. Nyt         nen sisäliikenteessä sekä mitä merkitystä Suo-
25254: sallitut verottoman myynnin laajennukset eivät       men odotettavissa olevalla alkoholiverojen tason
25255: myöskään ole muuttaneet tilannetta mitenkään         laskulla on Ahvenanmaan-liikenteeseen ja siinä
25256: olennaisesti. Saatujen kokemusten mukaan ne          tapahtuvaan verottomaan myyntiin, ennen kuin
25257: eivät ole johtaneet mainittaviin vinoumiin tai       suunnitellaan muutoksia nykyiseen tilanteeseen.
25258: 
25259:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1997
25260: 
25261:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
25262: 4                                           KK 974/1997 vp
25263: 
25264: 
25265: 
25266: 
25267:                                         Tili Riksdagens Talman
25268: 
25269:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Skattefri försäljning har traditionellt tillåtits i
25270: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        internationell sjö- och lufttrafik, men endast un-
25271: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dantagsvis i staternas inre trafik. Också när det
25272: man Jukka Mikkola undertecknade spörsmål nr           gäller trafiken mellan Finland och Sverige tiliäts
25273: 974:                                                  den före beslutet om skattegräns endast i fråga
25274:                                                       om resande från ett land tili ett annat, inte för
25275:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         personer som reste mellan Åland och övriga Fin-
25276:        att taxfreeförsäljningsrättigheter skall be-   land med fartyg som går via landskapet.
25277:        viljas också för fartyg som går enligt tid-       När man fastställde de regler om skattegräns
25278:        tabell mellan Åland och fastlandet och på      och gränsbeskattning som gäller från och med
25279:        så sätt främja jämlikheten i denna fråga?      ingången av mars mellan Åland och övriga Fin-
25280:                                                       land, ansågs det rimligt att kompensera de ska-
25281:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dor som detta förorsakar trafiken och handeln
25282: anföra följande:                                      genom att utöka möjligheten tili skattefri för-
25283:                                                       säljning så att den i en begränsad utsträckning
25284:    När Finland blev medlem i EU gjordes ett           gäller också denna trafik. Också personer som
25285: undantag för Åland enligt vilket landskapet i         reser endast mellan Åland och övriga Finland
25286: egenskap av "tredje område" (i mervärdesbe-           fick rätt att skattefritt köpa och föra i land bl.a.
25287: skattningen) eller "nationellt område" (med av-       alkoholdrycker och cigaretter i begränsade
25288: seende på acciser) står utanför tillämpningsom-       mängder, men endast på sådana fartyg som
25289: rådet för den gemenskapslagstiftning som avser        trafikerar via landskapet tili och från utlandet.
25290: en harmonisering av den indirekta beskattning-        Man ville likväl fortfarande hålla fast vid prin-
25291: en. Enligt de motiv som framfördes i anslutnings-     cipen att försäljning är tillåten endast på fartyg
25292: förhandlingarna ville Finland särskilt trygga lan-    i internationell trafik. Det finns också vägande
25293: dets sjötrafikförbindelser genom att med hjälp av     praktiska skäl till denna begränsning. Avstån-
25294: undantaget kunna fortsätta med den skattefria         den mellan vissa åländska öar och övriga Fin-
25295: försäljningen också efter det att den enligt ge-      land, det må sedan gälla fastlandet eller öar, är
25296: menskapsbestämmelserna upphör i gemenska-             mycket korta, och det är troligt att det skulle
25297: pens inre trafik.                                     uppstå trafik på dessa korta sträckor över skat-
25298:    Genom harmoniseringen av de indirekta skat-        tegränsen, vars syfte inte skulle vara att betjäna
25299: terna, tills vidare endast mervärdesskatten och       resande från en plats tili en annan, utan lönsam-
25300: vissa acciser, försöker man åstadkomma en så fri      heten skulle endast grunda sig på den skattefria
25301: rörlighet som möjligt för de varor och tjänster       försäljningen. En sådan möjlighet skulle kunna
25302: som är föremål för dessa skatter samt skapa så        locka all slags företagare att "skära pipor i
25303: enhetliga konkurrensförhållanden som möjligt i        vassen" under de livliga sommarmånaderna,
25304: fråga om tillverkning och handel. I detta syfte       utan att trafiken ens då skulle tjäna det egentliga
25305: försöker man med hjälp av gemenskapens be-            transportbehovet. Samtidigt skulle problemen
25306: stämmelser i tillräckligt hög grad förenhetliga       med övervakning av den skattefria försäljningen
25307: den skattemässiga situationen för alla varor som      och importen av alkohoi och cigaretter öka
25308: konsumeras i gemenskapen. Bl.a. den skattefria        betydligt. Alkoholpolitiskt skulle en sådan för-
25309: försäljningen i sjö- och lufttrafiken mellan med-     säljning vara synnerligen skadlig. - Inom flyg-
25310: lemsländerna förvränger konkurrensen i förhål-        trafiken kan dylika problem med korta sträckor
25311: lande till den övriga, skattepliktiga försäljningen   inte uppstå på samma sätt, och därför ansåg
25312: av samma produkter och i förhållande tili den         man det möjligt att tillåta skattefri försäljning
25313: övriga inre trafiken i gemenskapen. Avsikten är       också i reguljärtrafik på rutter som går endast
25314: därför att denna skattefrihet skall upphöra efter     mellan landskapet och det övriga Finland.
25315: den övergångsperiod som utgår någon gång i               På grund av ovan anförda orsaker är det inte
25316: mitten av 1999.                                       ändamålsenligt att tillåta skattefri försäljning
25317:                                               KK 974/1997 vp                                             5
25318: 
25319: utan några restriktioner på linjerna mellan Åland       konkurrensförhållandena. Regeringen anser att
25320: och övriga Finland, och den begränsning som             det finns skäl att följa vad effekterna av ändring-
25321: man gått in för är enligt regeringens uppfattning       arna har och i synnerhet vänta och se vilka påfölj-
25322: naturlig och ändamålsenlig. Inte heller de utöka-       der nedläggningen av den skattefria försäljning-
25323: de tillstånden tili skattefri försäljning som nu        en i den inre trafiken samt densanoolika alkohol-
25324: beviljats har ändrat på situationen i någon vä-         skattesänkningen i Finland har på Ålandstrafi-
25325: sentlig utsträckning. Enligt de erfarenheter man        ken och den skattefria försäljningen i den trafi-
25326: fått har de inte lett tili några nämnvärda för-         ken, innan man börjar planera några ändringar i
25327: vrängningar eller ens tili ändringar i trafiken eller   den nuvarande situationen.
25328: 
25329:      Helsingfors den 3 november 1997
25330: 
25331:                                                                               Minister Jouko Skinnari
25332: 1
25333: 1
25334:  1
25335:   1
25336:   1
25337:    1
25338:     1
25339:     1
25340:      1
25341:       1
25342:       1
25343:        1
25344:         1
25345:         1
25346:          1
25347:           1
25348:           1
25349:            1
25350:             1
25351:             1
25352:              1
25353:               1
25354:               1
25355:                1
25356:                 1
25357:                 1
25358:                  1
25359:                   1
25360:                   1
25361:                                            KK 975/1997 vp
25362: 
25363: Kirjallinen kysymys 975
25364: 
25365: 
25366: 
25367: 
25368:                                   Klaus Bremer /r: Ilmailulaitoksen rangaistuskäytännön yhtenäistä-
25369:                                       misestä
25370: 
25371: 
25372:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25373: 
25374:     Syksyllä 1996 Finnairin Saab-matkustajako-       yli lentokelpoisuusajan, jolloin IH tyytyi pyytä-
25375: neen, rekisteritunnus OH-FAB, lentokelpoisuus        mään lukuisilta lentäjiltä,jotka olivat siihen syyl-
25376: päättyi 30.9. Koneen ohjaajat huomasivat ko-         listyneet, vain kirjallisen selvityksen, ja anta-
25377: neensa lentokelvottomuuden Tukholmassa, kir-         maan asiasta huomautuksen.
25378: joittivat asiasta huomautuksen lentopäiyjikir-           Läpi vuosien sama epätasa-arvo on jatkunut:
25379: jaan, mutta jatkoivat siitä huolimatta matkusta-     siviili-ilmailijoille on langetettu mitä ankarim-
25380: jalentoa. Viitisenkymmentä lentäjää lienee lentä-    mat tuomiot, Finnairin vastaavat tapaukset on
25381: nyt koneella ennen kuin vasta 14.10. muuan me-       katsottu läpi sormien. Niinpä Finnairin matkus-
25382: kaanikko havaitsi koneen lentokelvottomaksi ja       tajakoneille on sattunut myös lentoonlähtöjä
25383: kirjoitti siitä velvollisuutensa mukaisesti maado-   niin pienellä polttoainemäärällä, että on pitänyt
25384: tusvaatimuksen koneen lentokelpoisuustodis-          palata Helsinki-Vantaaiie Mäntsälän tasalta, ja
25385: tukseen. Vielä omituisemman käänteen tapaus          laskeutumisia vaaditun reittireservin alittavilla
25386: sai siitä, että koneen lentokelpoisuutta vain pi-    polttoainemäärillä jopa niin, että kone on sam-
25387: dennettiin Ilmailulaitoksen (ILL) tarkastajan al-    munut ruiiaustielle - ilman lupakirjaankaan
25388: lekirjoittamana 14.10.-31.10. Sen jälkeen ILL        käyvää rangaistusta.
25389: on käsitellyt asiaa rutiiniluonteisesti - Finnai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25390:  riin sovelletun rutiinin luonteisesti.              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25391:     Katsastamattomalla lentokoneella lentämistä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25392:  on Suomessa perinteisesti pidetty erittäin vaka-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25393:  vana rikkomuksena jo Ilmailuhallituksen (IH),
25394:  sittemmin samojen virkamiesten johtaman Il-                    Tapahtuuko Hallituksen myötävaiku-
25395:  mailulaitoksen toimesta.                                    tuksella, että Ilmailulaitos vuodesta toi-
25396:     Ennakkotapauksena on pidetty viime vuosi-                seenjatkaa täysin erilaista rangaistuskäy-
25397:  kymmenen alussa Oulun Moottoriliitäjät ry:n                 täntöä Finnairin ja toisaalta sen yksityis-
25398: jäsenille sattunutta erehdystä lentää vahingossa             ten kilpailijoiden sekä siviili-ilmailun len-
25399:  omistamailaan T61 Falke moottoripurjekoneella               täjien ja mekaanikkojen kohdalla, ja
25400:  kuukauden yli katsastuksen voimassaolopäivän.                  onko Hallituksella vieläkään aavistus-
25401:  IH vei tämän rikoksena raastuvanoikeuteen,                  ta etuisuuksista, joita Ilmailulaitoksen
25402: joka langetti 15 ilmailunharrastajalle yhteensä              henkilökunta nauttii Finnairin toimesta
25403:  22 000 mk sakkoa.                                           vastapalveluna "ymmärtäväiselle" oi-
25404:      Joitakin vuosia myöhemmin Finnairin MD                  keus- ja rangaistuskäytännölleen?
25405:  matkustajakone lensi samana tavalla kuukauden
25406: 
25407:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1997
25408: 
25409:                                            Klaus Bremer /r
25410: 
25411: 
25412: 
25413: 
25414: 270136
25415: 2                                             KK 975/1997 vp
25416: 
25417: 
25418: 
25419: 
25420:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25421: 
25422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           ilmailumääräyksen GEN Ml-2 tultua voimaan
25423: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            1.1.1993 yrityksen sisäisestä laadunvarmistuk-
25424: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          sesta vastaavalle organisaatiolle on siirtynyt yhä
25425: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-          enemmän vastuuta muun muassa lentokonetta
25426: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           koskevien määräaikaistoimenpiteiden valvon-
25427: 975:                                                     nassa ja seurannassa. Näin olisi pitänyt tapahtua
25428:                                                          myös Finnair Oy:ssä lentokoneen OH-F AB osal-
25429:            Tapahtuuko Hallituksen myötävaiku-            ta. Lentoturvallisuushallinnon pyydettyä Fin-
25430:         tuksella, että llmailulaitos vuodesta toi-       nair Oy:ltä selvitystä tapauksesta yhtiö totesi sel-
25431:         seenjatkaa täysin erilaista rangaistuskäy-       vityksessään, että katsastustoimenpiteellä oli
25432:         täntöä Finnairin ja toisaalta sen yksityis-      korjaamon tietojärjestelmässä vakiojakso, jonka
25433:         ten kilpailijoiden sekä siviili-ilmailun len-    oletusarvo oli kolme vuotta. Kun lentokoneen
25434:         täjien ja mekaanikkojen kohdalla, ja             OH-F AB lentokelpoisuustodistuksen voimassa-
25435:            onko Hallituksella vieläkään aavistus-        oloaikaa olijatkettu poikkeuksellisesti vain kaksi
25436:         ta etuisuuksista, joita Ilmailulaitoksen         vuotta, tätä tietoa ei yhtiön mukaan ollut viety
25437:         henkilökunta nauttii Finnairin toimesta          korjaamon tietojärjestelmään eikä lentokoneen
25438:         vastapalveluna "ymmärtäväiselle" oi-             katsastus näin ollen tullut ajallaan työjonoon.
25439:         keus- ja rangaistuskäytännölleen?                Lentoturvallisuushallinnon teknillinen toimisto
25440:                                                          piti selvitystä riittävänä, kun tapausjohti samalla
25441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             menetelmien tarkentamiseen Finnair Oy:ssä ja
25442: vasti seuraavaa:                                         koska ilmailumääräyksen AIR Ml6-l nojalla
25443:                                                          säännölliseen lentoliikenteeseen ja tilauslentolii-
25444:    Liikenneministeriö on hankkinut asiasta 11-           kenteeseen (Charter) käytettävien liikenneluo-
25445: mailulaitoksen lentoturvallisuushallinnon lau-           kan lentokoneiden katsastusjakso oli ja on edel-
25446: sunnon.                                                  leenkin kolme vuotta.
25447:    Kansanedustaja Bremerin kysymyksensä pe-                 Kansanedustaja Bremer mainitsee kysymyk-
25448: rusteluissa viittaamassa ensimmäisessä tapauk-           sessään, että lentokone OH-F AB olisi ollut lento-
25449: sessa Finnair Oy:n lentokoneen OH-F AB lentoja           kelvoton. Tältä osin lentoturvallisuushallinto
25450: oli lennetty kahden viikon ajan, vaikka lentoko-         tarkentaa, että lentokelpoisuustodistuksen voi-
25451: neen lentokelpoisuustodistus ei ollut voimassa.          massaolojakson päättyminen ei merkitse sitä,
25452: Kun Finnair Oy ilmoitti asiasta lentoturvalli-           että lentokone olisi senjälkeen tosiasiallisesti len-
25453: suushallinnolle, lentoturvallisuushallinnon tek-         tokelvoton. Toisaalta lentokoneen lentokelpoi-
25454: nillinen toimisto jatkoi lentokelpoisuustodistuk-        suustodistus voi olla voimassa, vaikka lentokone
25455: sen voimassaoloaikaa kahdella viikolla lentoko-          on käytännössä lentokelvoton, esimerkiksi vau-
25456: neelle viimeistään 31.10.1996 suoritettavaan kat-        rioitunut. Se, onko lentokelpoisuustodistus voi-
25457: sastukseen asti. Perusteena tälle oli se, että edelli-   massa vai ei, ei siten suoraan korreloi lentoko-
25458: sen 29.10.1994 suoritetun katsastuksen perus-            neen tosiasiallisen lentokelpoisuuden tai lento-
25459: teella kyseiselle lentokoneelle olisi ilmailumäärä-      kelvottomuuden kanssa. Lentokelpoisuustodis-
25460: yksen AIR M 16-1 mahdollistaman normaalikäy-             tuksena määritellään aika, jonka päättyessä len-
25461: tännön mukaan tullut jatkaa lentokelpoisuusto-           tokone on ilmailuviranomaisen toimesta katsas-
25462: distuksen voimassaoloaikaa kolmella vuodella,            tettavaja todettava lentokelpoiseksi,jollei lento-
25463: mutta katsastaja oli jatkanut epähuomiossa len-          koneen lentokelpoisuutta ole aiemmin muusta
25464: to kelpoisuustodistuksen voimassaoloaikaa kah-           syystä kyseenalaistettu.
25465: della vuodella. Katsastuksessa, joka suoritettiin           Toisin kuin kansanedustaja Bremer antaa
25466: 29.10.1996, lentokone todettiin lentokelpoiseksi         ymmärtää, lentoturvallisuushallinnon toiminta-
25467: ja sen lentokelpoisuustodistuksen voimassaolo-           linja on ollut nyt puheena olevissa tapauksissa
25468: aikaa jatkettiin normaalisti kolmella vuodella.          kuten muissakin tapauksissa lupakirjanhaltijoi-
25469:    Yritysten sisäistä laadunvalvontaa koskevan           den yhdenmukaista kohtelua korostava silloin,
25470:                                             KK 975/1997 vp                                               3
25471: 
25472: kun kysymyksessä ovat toisiinsa rinnastettavat        nittuna aikana tapahtuneista lennoista oli lennet-
25473: tapaukset, eikä lentoturvallisuushallinto ole suo-    ty kahden hengen kuormalla. Kyseinen mootto-
25474: sinut minkään yhtiön tai yhteisön palveluksessa       ripurjelentokone oli siten tosiasiallisesti lentokel-
25475: olevaa lentäjää tai omaan lukuunsa lentävää toi-      voton. Juuri tästä syystä silloinen ilmailuhallitus
25476: siinsa nähden. Niiden Finnair Oy:n lentäjien          lähetti tapauksen poliisitutkintaan ja syyttäjän
25477: osalta, jotka lensivät lentokoneella OH-FAB il-       syyteharkintaan. Vaikka tapaus oli varsin vaka-
25478: man voimassa olevaa lentokelpoisuustodistusta,        va, mahdollisen seuraamuskumulaation vuoksi
25479: lentoturvallisuushallinto ei ryhtynyt ilmailulais-    ilmailuhallitus ei katsonut aiheelliseksi ryhtyä
25480: sa tarkoitettuihin ilmailulupakirjanhaltijoihin       omalta osaltaan lupakirjanhaitijoihin kohdistet-
25481: kohdistettaviin seuraamustoimenpiteisiin. Tätä        taviin seuraamustoimenpiteisiin, mitä on pidet-
25482: Iinjaa lentoturvallisuushallinto on noudattanut       tävä lupakirjanhaltijoiden kannalta vähintään-
25483: tietoisesti ja johdonmukaisesti jo usean vuoden       kin kohtuullisena menettelynä. Oulun raastu-
25484: ajan, oli sitten kyseessä Finnair Oy:n tai muun       vanoikeuden päätöksellään 18.5.1983 tuomitse-
25485: yhtiön taikka yhteisön palveluksessa oleva lentä-     mat sakot lentäjille lentokelvottomalla lentoko-
25486: jä tai lentokoneella omaan lukuunsa lentävä lu-       neella lentämisestä jäivät siten lentäjien osalta
25487: pakirjanhaltija. Poikkeuksena ovat tapaukset,         ainoaksi ja yksiocrnaiseksi seuraamukseksi.
25488: joissa lentokoneella ilman voimassa olevaa lento-        Kolmannessa mainitsemassaan esimerkkita-
25489:  kelpoisuustodistusta lentämisen lisäksi lentäjän     pauksessa kansanedustaja Bremer viittaa Fin-
25490: toimintaan liittyy muitakin ilmailurikkomuksia        nair Oy:n MD-lentokoneella lentämiseen kuu-
25491:  tai toiminta on ollut toistuvaa. Tällainen muu       kauden yli sen lentokelpoisuusajan ja toteaa li-
25492:  rikkomus voi olla se, että lentokone on ollut        säksi, että tässä tapauksessa ilmailuhallitus tyy-
25493:  käytännössä lentokelvoton. Tällöin lentäjään on      tyi antamaan lentäjille vain huomautuksen. Viit-
25494:  kohdistettu ilmailulain mukainen seuraamus,          taamailaan tapauksella kansanedustaja Bremer
25495:  tällöinkin ensi kertaa rikkomuksia tehneelle         tarkoittanee lentoja lentokoneella OH-LYH sen
25496:  useimmiten huomautus (vanha ilmailulaki 595/         lentokelpoisuustodistuksen voimassaolon päät-
25497:  1964) tai varoitus (uusi ilmailulaki 281/1995).      tymisen 31.7.1979 jälkeen. Silloinen ilmailuhalli-
25498:  Ennen nykyistä jo useamman vuoden ajan nou-          tus antoi todellakin siihen aikaan noudatetun
25499:  datettua linjaa annettiin ilman voimassa olevaa      nykyistä tiukemman linjan mukaisesti päällikkö-
25500:  lentokelpoisuustodistusta lentäneelle lentoko-       nä toimineille liikennelentäjille vanhan ilmailu-
25501:  neen päällikölle yleensä vanhan ilmailulain mu-      lain mukaisen huomautuksen. Tapauksen joh-
25502:  kainen huomautus.                                    dosta ilmailuhallitus kehotti lisäksi kirjeellään
25503:      Toisessa esimerkissään kansanedustaja Bre-       7.l.l980 nro 173/70/80 Finnair Oy:tä vastaisuu-
25504:  mer viittaa tapaukseen, jossa Oulun Moottorilii-     dessa järjestämään lentokalustonsa lentokelpoi-
25505:  täjät ry:n jäsenet olivat lentäneet yhdistyksen      suuden valvonnan ja käyttösuunnittelun siten,
25506:   omistamalla moottoripurjelentokoneella (OH-         ettei lentokelpoisuusaikoja ylitetä.
25507:  415) kansanedustaja Bremerin mukaan kuukau-             Kansanedustaja Bremer on verrannut vuonna
25508:   den yli katsastuksen voimassaolopäivän. Vastoin      1996 sattunutta tapausta vuosina 1979 ja 1981
25509:   kansanedustaja Bremerin väitettä lentokoneella      sattuneisiin tapauksiin siltä osin kuin kyse on
25510:   oli lennetty seitsemän kuukauden aikana lento-      ollut ilmailuviranomaisen reagoinoista lupakir-
25511:   kelpoisuustodistuksen voimassaolon 30.6.1981        janhaltijoiden toimintaan. Lentoturvallisuushal-
25512:   tapahtuneen päättymisen jälkeen. Lennot tapah-      linto ei pidä vertailukelpoisina vuosina 1996 ja
25513:   tuivat 4.8.1981-4.3.1982 välisenä aikana. Olen-      1981 sattuneita tapauksia. Vuoden 1981 tapauk-
25514:   naista kyseisessä tapauksessa oli kuitenkin se,     sessa ei ollut kyse yksinomaan lentämisestä ilman
25515:   että lentokoneeseen oli 20.8.-4.10.1981 välise-     voimassa olevaa lentokelpoisuustodistusta, vaan
25516:   nä aikana vaihdettu toisen tyyppinen moottori.      tapaukseen liittyi edellä kuvattuja seikkoja, joi-
25517:   Kyseinen suuri muutostyö oli tehty ilman vanhan     den vuoksi lentäminen kyseisellä lentokoneella
25518:   ilmailulain 18 §:ssä vaadittua ilmailuhallituksen   oli ollut omiaan vaaraotamaan lentoturvallisuut-
25519:   lupaa. Muutostöiden vuoksi lentokoneen massa        ta. Tästä syystä tapauksen saattaminen poliisi-
25520:   oli kasvanut niin paljon, että lentokoneen lento-   tutkintaan oli perusteltua. Vuosien 1996 ja 1979
25521:   kelpoisuuden säilyttäminen olisi edellyttänyt ra-   tapaukset sen sijaan ovat verrattavissa toisiinsa.
25522:   kenteiden vahvistamista. Massan lisääntymisen       Näissä tapauksissa lupakirjanhaitijoihin kohdis-
25523:   vuoksi lentäminen kahden hengen kuormalla           tuneet viranomaisratkaisut osoittavat vuosien
25524:   johti lentokoneen suurimman sallitun lentoon-       kuluessa tapahtuneen viranomaislinjan muutok-
25525:   lähtömassan ylittymiseen. Useimmat edellä mai-      sen lieveropään suuntaan. Ilmailuviranomainen
25526: 4                                          KK 975/1997 vp
25527: 
25528: on vuosien kuluessa suorittanut useiden tyypillis-   Oy:n lentokoneen laskeutuneen reittireservin
25529: ten rikkomusten osalta lupakirjaseuraamusten         alittavilla polttoainemäärillä niin, että lentokone
25530: harkinnassa linjatarkistuksia, jotka ovat viime      on sammunut rullaustielle, Bremer viitannee Fin-
25531: vuosina selvästi koituneet lupakirjanhaltijoiden     nairin lentoon AY903 Bangkok-Helsinki
25532: hyväksi. Tämä on näkynyt muun muassa lupa-           26.2.1993. Lennon aikana lentokoneen OH-
25533: kirjaperuutusten määrissä, jotka ovat vähenty-       LGA hydraulijärjestelmässä n:o 2 tapahtui nes-
25534: neet merkittävästi.                                  tevuoto ja hydraulijärjestelmä n:o 3 ylikuumeni
25535:     Yhteenvetona edellä mainitusta voidaan tode-     seurauksin, että molemmat järjestelmät joudut-
25536: ta, että nykyisen linjan mukaan lyhytaikainen        tiin kytkemään pois käytöstä. Tällöin osa ohjain-
25537: lentotoiminta lentokoneella lentokelpoisuusto-       pinnoista poikkeutui. Tästä aiheutui lisävastus-
25538: distuksen voimassaolon päättymisen jälkeen ei        ta, mikä lisäsi polttoaineen kulutusta. Sääolo-
25539: ole aiheuttanut lupakirjaseuraamuksia, jos len-      suhteiden vuoksi lentokone ei voinut laskeutua
25540: tokone on sinänsä lentokelpoinen eikä tapauk-        Venäjälle, vaan lentoa jatkettiin oikaistulla reitil-
25541: sesta ilmenevät seikat huomioon ottaen ole näh-      lä määräkentälle Helsinkiin. Tapauksesta suori-
25542: tävissä lentoturvallisuuden vaarantuneen ja jos      tetussa vaaratilannetutkimusraportissa todet-
25543: samanlainen laiminlyönti ei saman lentäjän koh-      tiin, että lennon jatkaminen määräkentälle oli
25544: dalla ole ollut toistuvaa.                           sääolosuhteet huomioon ottaen perusteltua ja
25545:     Neljännessä esimerkkitapauksessa kansan-         että voimassa olevan Finnair Oy:n lentotoimin-
25546: edustaja Bremer viitannee 15.10.1989 sattunee-       takäsikirjan mukaan se oli myös mahdollista.
25547: seen tapaukseen, jossa Finnaviation Oy:n lennol-     Tutkimusasiakirjassa todettiin myös, että laskun
25548: la 15.10.1989 reitillä Helsinki-Kuusamo ollut        jälkeen polttoainetta oli tarpeellinen määrä. Ta-
25549: lentokone OH-FAE palasi Helsinki-Vantaan             pauksesta suoritetun tutkimuksen ja saadun sel-
25550: lentoasemalle, koska lentoonlähdön jälkeen oh-       vityksen perusteella lentoturvallisuushallinnolla
25551: jaajat olivat havainneet, että polttoainetta oli     ei ollut mitään aihetta kohdistaa lentokoneen
25552: suunniteltua lentoa varten liian vähän. Ennen        päällikköön lupakirjaseuraamusta.
25553: lentoonlähtöä ohjaajat olivat jättäneet tarkista-        Varsinaisen kysymyksen ensimmäiseen osaan
25554: matta lentokoneen polttoainemäärämittareiden         liikenneministeriö toteaa, että lentoturvallisuus-
25555: näyttämät. Lennettyyn lentoon lentokoneessa oli      hallinto on ollut toiminnassaan lupakirjanhalti-
25556: ollut riittävä määräysten mukainen polttoaine.       joita kohtaan johdonmukainen ja noudattanut
25557: Vastoin kansanedustaja Bremerin väittämää len-       yhdenvertaisuuden kohtelun periaatetta riippu-
25558: tokoneen päällikkönä toimineeseen liikennelen-       matta siitä, toimivatko he yritysten tai omaan
25559: täjään kohdistettiin tapauksen vuoksi lupakirja-     lukuun ja mikä mahdollinen kilpailutilanne yri-
25560: seuraamus. Silloinen Ilmailuhallitus peruutti len-   tysten välillä markkinoilla on. Kysymyksen toi-
25561: tokoneen päällikön liikennelentäjän lupakirjan       sen osan suhteen liikenneministeriö viittaa kan-
25562: kahdeksi kuukaudeksi.                                sanedustaja Bremerin kirjalliseen kysymykseen
25563:     Viidennellä ja viimeisellä esimerkkitapauksel-   754/1997 vp antamaansa vastaukseen.
25564: la, jossa kansanedustaja Bremer väittää Finnair
25565: 
25566:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
25567: 
25568:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
25569:                                              KK 975/1997 vp                                                5
25570: 
25571: 
25572: 
25573: 
25574:                                           Tili Riksdagens Talman
25575: 
25576:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            övervakning och uppföljning av regelbundet
25577: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             återkommande åtgärder som gälier flygplan.
25578: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Detta borde också ha gälit Finnair Oy:s flygplan
25579: dagsman Klaus Bremer undertecknade spörsmål             OH-FAB. Då luftfartsinspektionen bad Finnair
25580: nr 975:                                                 Oy om en utredning av saken konstaterade bola-
25581:                                                         get i sin utredning att besiktningsåtgärderna är
25582:           Är det med Regeringens medverkan              programmerade i reparationsverkstadens data-
25583:        som Luftfartsverket år efter år tillämpar        system enligt standardperioder, vilkas normal-
25584:        helt olika straffpraxis då det gälier å ena      värde är tre år. När giltighetstiden för luftvärdig-
25585:        sidan Finnairs och å andra sidan privata         hetsbeviset som gäller flygplan OH-FAB hade
25586:        konkurrenters samt civilluftfartens flyga-       förlängts med undantagsvis bara två år, hade
25587:        re och mekaniker, samt                           denna information enligt bolaget inte förts in i
25588:           har Regeringen ännu inte någon aning          reparationsverkstadens datasystem och därför
25589:        om de förmåner som Finnair beviljar              hade beskiktningen inte kommit i arbetskön i tid.
25590:        Luftfartsverkets personai i gentjänst för        Luftfartsinspektionens tekniska byrå ansåg att
25591:        en "tolerant" rätts- och straffpraxis?           utredningen var tillräcklig, då episoden samtidigt
25592:                                                         ledde tili att förfarandet preciserades vid Finnair
25593:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Oy och då besiktningsperioden för flygp1an som
25594: anföra fö1jande:                                        används i regu1järtrafik och chartertrafik enligt
25595:                                                         luftfartsbestämmelse AIR Ml6-l var och fortfa-
25596:    Trafikministeriet har skaffat ett utlåtande i        rande är tre år.
25597: frågan av Luftfartsverkets luftfartsinspektion.             Riksdagsman Bremer nämner i sitt spörsmål
25598:    1 det första fallet, som riksdagsman Bremer          att planet OH-FAB inte var i luftvärdigt skick. 1
25599: hänvisar tili i motiveringen till sitt spörsmå1, hade   detta avseende vill 1uftfartsinspektionen fram-
25600: man flugit med Finnair Oy:s flygplan OH-FABi            hålia att det faktum att giltighetstiden för ett
25601: två veckor trots att luftvärdighetsbeviset för flyg-    luftvärdighetsbevis upphör ingalunda betyder att
25602: planet inte var i kraft. När Finnair Oy anmälde         flygplanet de facto inte skulie vara i luftvärdigt
25603: saken till luftfartsinspektionen, förlängde luft-       skick. Å andra sidan kan luftvärdighetsbeviset
25604: fartsinspektionens tekniska byrå giltighetstiden        för ett flygplan vara i kraft fast flygplanet i prak-
25605: för luftvärdighetsbeviset med två veckor tili den       tiken inte är i luftvärdigt skick, det kan t.ex. vara
25606: besiktning av flygplanet som skulie förrättas den       skadat. Huruvida ett luftvärdighetsbevis är i
25607: 31 oktober 1996. Motiveringen tili detta var att        kraft elier inte korrelerar således inte direkt med
25608: på basis av den föregående beskiktningen av flyg-       flygplanets faktiska luftvärdighet. Med luftvär-
25609: planet den 29 oktober 1994 borde giltighetstiden        dighetsbeviset bestäms den tid efter viiken flyg-
25610: för flygp1anets luftvärdighetsbevis med iaktta-         planet skali besiktigas av luftfartsmyndigheten
25611: gande av den normala praxis som luftfartsbe-            och konstateras vara luftvärdigt, om inte flygpla-
25612: stämmelse AIR M 16-1 medger ha förlängts med            nets luftvärdighet redan tidigare har ifrågasatts
25613: tre år, men besiktningsmannen hade av misstag           av någon annan orsak.
25614: förlängt giltighetstiden med bara två år. Vid den          Tili skilinad från vad riksdagsman Bremer lå-
25615: besiktning som förrättades den 29 oktober 1996          ter förstå har luftfartsinspektionen i de frågava-
25616: konstaterades flygplanet vara luftvärdigt och gil-      rande falien, liksom även i andra fali, håliit en
25617: tighetstiden för luftvärdighetsbeviset förlängdes       linje som understryker en jämlik behandling av
25618: normalt med tre år.                                     certifikatinnehavare när det är fråga om sådana
25619:    Då luftfartsbestämmelse GEN M 1-2 som gäl-           fali som kan jämstälias med varandra, och luft-
25620: ler företags interna kvalitetskontroli trädde i         fartsinspektionen har inte favoriserat något bo-
25621: kraft den 1 januari 1993 överfördes tili den orga-      1ags eller någon sammanslutnings flygare elier
25622: nisation som i företaget ansvarar för den interna       sådana flygare som flyger för egen räkning. 1
25623: kvalitetssäkringen alit större ansvar för bl.a.         fråga om de flygare vid Finnair Oy som flög med
25624: 6                                            KK 975/1997 vp
25625: 
25626: planet 0 H- F AB utan giltigt luftvärdighetsbevis       kumulering av eventuella följder att det inte
25627: vidtog luftfartsinspektionen inte några sådana          fanns någon orsak att den skulle vidta påföljdsåt-
25628: påföljdsåtgärder för innehavare av flygcertifikat       gärder mot certifikatinnehavarna, vilket från cer-
25629: som avses i luftfartslagen. Denna linje har luft-       tifikatinnehavarnas synpunkt sett bör anses vara
25630: fartsinspektionen medvetet och konsekvent iakt-         ett minst sagt skäligt förfarande. De böter som
25631: tagit redan i flera år, oberoende av om de gällt        rådstuvurätten i Uleåborg genom sitt beslut den
25632: flygare som är anställda vid Finnair Oy eller           18 maj 1983 dömde flygarna tili böter för flygning
25633: något annat bolag eller certifikatinnehavare som        av flygplan i icke luftvärdigt skick blev således
25634: flyger för egen räkning. Undantag utgör sådana          den enda påföljden.
25635: fall där flygaren inte bara har flugit ett flygplan         1 sitt tredje exempel hänvisar riksdagsman
25636: utan gällande luftvärdighetsbevis utan också isin       Bremer till det fall då man flög med Finnair Oy:s
25637: verksamhet begått andra luftfartsförseelser eller       MD-flygplan över en månad efter att giltighetsti-
25638: där denna verksamhet har upprepats. En sådan            den för flygplanets luftvärdighet hade gått ut.
25639: annan förseelse är t.ex. att flygplanet i praktiken     Dessutom säger han att luftfartsstyrelsen i detta
25640: inte har varit i luftvärdigt skick. 1 detta fall har    fall nöjde sig med att ge flygaren endast en an-
25641: förseelsen lett tili påföljder för flygaren enligt      märkning. Riksdagsman Bremer torde i detta fall
25642: luftfartslagen, och härvid också i fråga om perso-      avse flygning med flygplanet OH-LYH efter att
25643: ner som första gången gjort sig skyldiga tili en        luftvärdighetsbeviset för planet hade gått ut den
25644: förseelse till en anmärkning (den gamla luftfarts-      31 juli 1979. Den dåvarande luftfartsstyrelsen
25645: lagen 595/1964) eller varning (den nya luftfartsla-     gav verkligen i detta fall i enlighet med den då
25646: gen 281/1995). Före den nuvarande linjen, som           iakttagna strängare linjen de trafikflygare som
25647: iakttagits i flera år, fick en befålhavare som flugit   varit befålhavare för planet en anmärkning enligt
25648: ett flygplan utan gällande luftvärdighetsbevis i        den gamla luftfartslagen. Tili följd av händelsen
25649: allmänhet en anmärkning enligt den gamla luft-          uppmanade luftfartsstyrelsen dessutom med sitt
25650: fartslagen.                                             brev av den 7 januari 1980 nr 173170/80 Finnair
25651:     1 sitt andra exempel hänvisar riksdagsman           Oy att i framtiden ordna övervakningen och
25652: Bremer till det fall då medlemmar av föreningen         driftsplanen för flygmaterielens luftvärdighet så
25653: Oulun Moottoriliitäjät ry hade flugit det motor-        att giltighetstiderna inte överskrids.
25654: segelflygplan (OH-415) som föreningen äger, en-             Riksdagsman Bremer har jämfört den incident
25655: ligt riksdagsman Bremer över en månad efter att         som inträffade 1996 med de fall som inträffade
25656: besiktningens giltighetstid hade gått ut. 1 motsats     1979 och 1981 tilidendel det gäller luftfartsmyn-
25657: tili vad riksdagsman Bremer hävdar hade flyg-           dighetens reaktion på certifikatinnehavarnas
25658: planet flugits i sju månader efter att luftvärdig-      verksamhet. Luftfartsinspektionen anser att hän-
25659: hetsbevisets gi1tighet hade upphört den 30 juni         delserna 1996 och 1981 inte är jämförbara. 1 det
25660: 1981. Flygningarna inföll mellan den 4 augusti          fall som inträffade 1981 var det inte fråga om
25661: 1981 och den 4 mars 1982. Det väsentliga i fallet       enbart flygning utan giltigt luftvärdighetsbevis
25662: var dock att flygplanet hade fått en annan typs         utan fallet var förknippat med ovan nämnda
25663: motor mellan den 20 augusti och den 4 oktober           faktorer, som innebar att flygning med ifrågava-
25664: 1981. Detta stora ändringsarbete hade utförts           rande flygplan utgjorde en risk för flygsäkerhe-
25665: utan luftfartsstyrelsens tillstånd, som krävdes         ten. Därför var det motiverat att låta polisen
25666: enligt 18 § i den gamla luftfartslagen. På grund av     undersöka fallet. Däremot är de fall som inträffa-
25667: ändringen hade flygplanets massa ökat så mycket         de 1996 och 1979 jämförbara. 1 dessa fall visar
25668: att en förstärkning av konstruktionen skulle ha         myndighetsavgörandena som gäller certifikat-
25669: krävts för att planets luftvärdighet skulle ha bibe-    innehavarna att myndigheten har intagit en mju-
25670: hållits. Eftersom massan ökade ledde flygningar         kare linje under årens lopp. Luftfartsmyndighe-
25671: med två personers last till att flygplanets högsta      ten har i fråga om flera typiska förseelser justerat
25672: tillåtna startvikt överskreds. De flesta av flyg-       sin linje då det gäller prövning av certifikatansök-
25673: ningarna under den nämnda tiden hade skett med          ningar, något som under de senaste åren klart har
25674: två personers last. Motorsegelflygplanet var de         kommit certifikatinnehavarna till godo. Detta
25675: facto inte i luftvärdigt skick. Just på grund av        har synts bl.a. i att antalet återkallade certifikat
25676: detta skickade den dåvarande luftfartsstyrelsen         har minskat betydligt.
25677: fallet tili polisen för undersökning och åklagares          Sammanfattningsvis kan det med ledning av
25678: åtalsprövning. Trots att fallet var synnerligen         det ovan nämnda konstateras att enligt den nuva-
25679: allvarligt ansåg luftfartsstyrelsen med tanke på        rande linjen har kortvarig flygning med ett flyg-
25680:                                              KK 975/1997 vp                                               7
25681: 
25682: pian efter det att luftvärdighetsbevisets giltig-      uppstod en läcka i planets hydraulsystem nr 2 och
25683: hetstid har gått ut inte föranlett påföljder beträf-   hydraulsystem nr 3 överhettades, vilket ledde tili
25684: fande certifikatet om flygplanet i sig är luftvär-     att båda systemen måste kopplas bort. Härvid
25685: digt och det med beaktande av alla omständighe-        blev en del av roderytorna utslagna. Detta ledde
25686: ter är uppenbart att flygsäkerheten inte har även-     tili ökad friktion, vilket i sin tur ökade bränsleåt-
25687: tyrats och samma flygare inte upprepade gånger         gången. På grund av väderleksförhållandena
25688: har gjort sig skyldig tili samma försummelse.          kunde planet inte landa i Ryssland, utan man
25689:     1 det fjärde exemplet torde riksdagsman Bre-       fortsatte flygningen på förkortad sträcka tili de-
25690: mer avse det fall som inträffade den 15 oktober        stinationen Helsingfors. 1 undersökningsrappor-
25691: 1989, då Finnaviation Oy:s flygplan OH-FAE på          ten som gäller risksituationen konstaterades att
25692: rutten Helsingfors- Kuusamoden 15 oktober              det på grund av väderleksförhållandena var mo-
25693: 1989 återvände tili Helsingfors-Vanda flygsta-         tiverat att fortsätta flygningen tili destinationen
25694: tion eftersom piloterna efter avfården hade            och att det enligt Finnair Oy:s drifthandbok ock-
25695: märkt att det fanns för litet bränsle för den avsed-   så var möjligt. 1 undersökningshandlingarna
25696: da flygningen. Piloterna hade inte före avfården       konstaterades också att det efter landningen
25697: kontrolierat vad de mätare som anger bränsle-          fanns tiliräckligt med bränsle. På basis av under-
25698: mängden visade. För den aktuella flygningen            sökningen av fallet och den utredning som erhölls
25699: hade det funnits tiliräckligt med bränsle enligt       hade luftfartsinspektionen ingen anledning att
25700: bestämmelserna i flygplanet. 1 motsats tili vad        vidta påföljdsåtgärder i fråga om befålhavarens
25701: riksdagsman Bremer hävdar ledde detta tili certi-      certifikat.
25702: fikatpåföljd för den trafikflygare som var befäl-          Angående den första delen i spörsmålet kon-
25703: havare för flygplanet. Den dåvarande luftfarts-        staterar trafikministeriet att luftfartsinspektio-
25704: styrelsen återkallade befålhavarens certifikat för     nen har varit konsekvent i sin behandling av
25705:  trafikflygning för två månader.                       certifikatinnehavare och iakttagit jämlikhets-
25706:     Med det femte och sista exemplet, där riks-        principen oberoende av om de verkar i något
25707: dagsman Bremer hävdar att Finnair Oy:s pian            företag eller för egen räkning och oberoende av
25708:  skulle ha landat med en bränslemängd som un-          den konkurrenssituation som eventuellt råder
25709:  derskred ruttreserven så att planet hade stannat      mellan företagen på marknaden. 1 fråga om den
25710:  på taxibanan, torde han avse Finnairs flyg            andra delen av spörsmålet hänvisar trafikminis-
25711:  AY903 Bangkok - Helsingfors den 26 februari           teriet tili det svar som ministeriet gett på riks-
25712:  1993. Under flygningen med planet OH-LGA              dagsman Bremers skriftliga spörmål 754/1997 rd.
25713: 
25714:       Helsingforsden 28 oktober 1997
25715: 
25716:                                                                            Trafikminister Matti Aura
25717: 1
25718: 
25719: 1
25720: 
25721: 1
25722: 
25723:     1
25724: 
25725:     1
25726: 
25727:     1
25728: 
25729:         1
25730: 
25731:         1
25732: 
25733:         1
25734: 
25735:             1
25736: 
25737:             1
25738: 
25739:             1
25740: 
25741:                 1
25742: 
25743:                 1
25744: 
25745:                 1
25746: 
25747:                     1
25748:                                               KK 976/1997 vp
25749: 
25750: Kirjallinen kysymys 976
25751: 
25752: 
25753: 
25754: 
25755:                                     Janina Andersson /vihr: Lasten oikeuksien toteutumisesta suljetuis-
25756:                                         sa yhteisöissä
25757: 
25758: 
25759:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25760: 
25761:    Tällä hetkellä Suomessa elää useita lapsia hy-       toteutuvat suljetuissa yhteisöissä. Ongelmaksi on
25762: vin suljetuissa yhteisöissä. Näitä ovat esim. jot-      koettu myös se, että tällaisten yksityistapausten
25763: kin kotimaiset ja ulkomaiset uskonnolliset yhtei-       selvittäminen on viranomaisille ja lasten lähipii-
25764: söt. Näiden kulttuuri ja normit voivat ehkäistä         reille niin vaikeaa ja erityistä asiantuntemusta
25765: lapsen normaalin yhteydenpidon ulkopuoliseen            vaativaa, että nykyiset edellytykset siihen ovat
25766: yhteiskuntaan ja hänen terveydelleen välttämät-         riittämättömät.
25767: tömät hoitotoimenpiteet.                                   Valtakunnallisen lapsiasiamiehen viran perus-
25768:    Lapsen normaali terve fyysinen ja henkinen           taminen voisi edistää lapsen oikeuksien toteutu-
25769: kehitys voi vaarantua, jos hänen mahdollisuu-           mista.
25770: tensa esim. terveydenhuoltoon, koulunkäyntiin              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25771: ja harrastamiseen ovat kovasti rajoitetut. Myös         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25772: esim. lastensuojeluun liittyvät toimenpiteet voi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25773: vat olla erittäin vaikeita niissä tapauksissa, joissa   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25774: yhteisön sisäinen toiminta on hyvin suljettua ja
25775: avoin vuorovaikutus ympäröivään maailmaan                         Miten Hallitus aikoo turvata lasten
25776: vähäistä.                                                      sosiaalisten ja terveydellisten oikeuksien
25777:    Ongelma on tullut esille Mannerheimin Las-                  toteutumisen suljetuissa yhteisöissä, sekä
25778: tensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin Lasten                   aikooko Hallitus perustaa valtakun-
25779: lautamiesten kokouksessa. Lasten lautamiehille                 nallisen lapsiasiamiehen viran?
25780: on tullut kysymyksiä siitä, miten lapsen oikeudet
25781: 
25782:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
25783: 
25784:                                           Janina Andersson /vihr
25785: 
25786: 
25787: 
25788: 
25789: 270136
25790: 2                                           KK 976/1997 vp
25791: 
25792: 
25793: 
25794: 
25795:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25796: 
25797:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lista. Lapsen mielipide ja toivomukset tulee myös
25798: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ottaa huomioon päätöstä tehtäessä.
25799: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Lapsen huoltajia ovat yleensä hänen vanhem-
25800: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janina           pansa. Vanhempien asiana on siten yhdessä lap-
25801: Anderssonin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sen kanssa päättää, miten lapsen hoito, kasvatus,
25802: sen n:o 976:                                          koulutus ja muut henkilökohtaiset asiat järjeste-
25803:                                                       tään. Lapsi myös kuuluu vanhempiensa kanssa
25804:           Miten Hallitus aikoo turvata lasten         samaan uskontokuntaan. Jos vanhemmat eivät
25805:        sosiaalisten ja terveydellisten oikeuksien     kuulu mihinkään uskontokuntaan, ei lapsikaan
25806:        toteutumisen suljetuissa yhteisöissä, sekä     kuulu. 15 vuotta täyttänyt lapsi ei kuitenkaan
25807:           aikooko Hallitus perustaa valtakun-         vastoin omaa suostumustaan seuraa vanhempi-
25808:        nallisen lapsiasiamiehen viran?                ansa näiden erotessa uskontokunnasta tai siihen
25809:                                                       liittyessä. Vastaavasti 15 vuotta täyttänyt on
25810:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           huoltajan suostuessa oikeutettu yksin eroamaan
25811: taen seuraavaa:                                       uskontokunnasta tai siihen liittymään (uskon-
25812:                                                       nonvapauslaki 6 ja 7 §).
25813:     Kysymyksessä suljetuilla yhteisöillä tarkoite-        Tukea ja apua kasvatustehtävänsä hoitami-
25814: taan sosiaali- ja terveysministeriön saaman lisä-     seen perhe saa tarvittaessa kunnallisista sosiaali-
25815: selvityksen mukaan muun muassa uskonnollisiin         ja terveyspalveluista. Lapsi voi tarvittaessa itse-
25816: yhteisöihin ja seurakuntiin kuuluvia perheitä,        näisestikin turvautua muun muassa kasvatus- ja
25817: jotka elävät tiiviissä vuorovaikutuksessa pitkälti    perheneuvolapalveluihin, terveydenhuolto- ja
25818: vain näihin yhteisöihin kuuluvien jäsenten kans-      mielenterveyspalveluihin sekä koulun oppilas-
25819: sa.                                                   huollon palveluihin.
25820:     Lapsen ja hänen vanhempiensa välisiä suh-             Lähes kaikki lapsiperheet ovat odotusaikana
25821: teita sääntelee laki lapsen huollosta ja tapaaruis-   ja lapsen syntymän jälkeen kunnallisten äitiys- ja
25822: oikeudesta (361/1983). Lain 1 §:n mukaan lap-         lastenneuvoloiden asiakkaina. Synnytykset ta-
25823: sen huollon tarkoituksena on turvata lapsen ta-       pahtuvat sairaaloissa ja perhesynnytykset ovat
25824: sapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksi-       yleistyneet. Näin perheen dynamiikkaan on
25825: löllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti,        mahdollisuus vaikuttaa erittäin motivoituneessa
25826: myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti       vaiheessa. Kouluterveydenhuolto kattaa koulu-
25827: lapsen ja hänen vanhempiensa välillä sekä hyvä        laisten terveydenhuollonjatkeena lastenneuvo la-
25828: hoito ja kasvatus ja lapsen ikään ja kehitysta-       toiminnalle. Terveydenhuoltohenkilöstöllä on
25829: soon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpi-        siten varsin kattava ja jatkuva kontakti lapsiper-
25830: to. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen        heisiin. Terveydenhuoltohenkilöstön valmiuksia
25831: ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä lapsen       on myös lisätty kohtaamaan erilaisten kulttuuri-
25832: taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.         yhteisöjen asiakkaita ja kiinnittämään huomiota
25833: Lapsen tulee saada osakseen ymmärtämystä,             lasten hyvinvointiin ja vuorovaikutussuhteisiin
25834: turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa   perheiden sisällä ja ulkopuolella. Koulutukseen
25835: ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin louk-      on myös sisällytetty esimerkiksi ympärileikkaus-
25836: kaavasti. Lapsen itsenäistymistä sekä kasvamis-       perinteen ongelmatiikkaa ja silpomisen ennalta-
25837: ta vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea       ehkäisyn välttämättömyyttä.
25838: ja edistää.                                               Henkilöstön kohdalla ei siten niinkään ole
25839:     Lain mukaan lapsen huoltajana on oikeus           kysymys ammattitaidon puutteesta vaan ennen
25840: päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuin-        kaikkea siitä, että ehkäisevän terveydenhuollon
25841: paikasta ja muista henkilökohtaisista asioista.       henkilöstöä on vähennetty ja kuormitettu niin,
25842: Huoltajan tulee kuitenkin keskustella asiasta         ettei aikaaja voimavaroja aina riitä syvää vuoro-
25843: lapsen kanssa aina, kun se lapsen ikään ja kehi-      vaikutusta perheiden kanssa vaativaan toimin-
25844: tystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdol-        taan taikka kotikäynteihin, jotka erittäin hyvin
25845:                                             KK 976/1997 vp                                              3
25846: 
25847: sopisivat raottaruaan suljetuissa yhteisöissä elä-    taessa toimenpidettä uskonnollisesta tai muusta
25848: vien perheiden tilannetta ja auttamaan niiden         syystä.
25849: avautumisessa. Kiireisellä vastaanotolla eivät             Hyvinkin syvälle käyvä puuttuminen perheen
25850: ongelmat välttämättä tule esille.                     yksityisyyteen edellyttää lapsen edun ja lapsen ja
25851:     Potilaan asemasta ja oikeuksista annettu laki     perheen oikeusturvan takaamiseksi lastensuoje-
25852: (785/1992) turvaa jokaiselle Suomessa pysyvästi       luhenkilöstöitä asianmukaisen peruskoulutuk-
25853: asuvalle henkilölle oikeuden ilman syrjintää hä-      sen lisäksi erityisesti myös työn laadun edellyttä-
25854: nen terveydentilansa edellyttämään laadultaan         mää syvää erityisosaamista. Tätä erityisosaamis-
25855: hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Potilaan         ta kunnat voivat tuottaa itse tai ne voivat hank-
25856: hoito on järjestettävä ja häntä kohdeltava siten,     kia sitä esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvolois-
25857: ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hä-        ta, järjestöiltä ja erikoissairaanhoidosta. Kasva-
25858: nen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioite-        tus- ja perheneuvoloiden keskeinen anti on en-
25859: taan.                                                 naltaehkäisyssä ja avohoidon toteuttamisessa.
25860:     Yhteiskunnan vastentahtoinen puuttuminen              Saatujen selvitysten mukaan valtaosassa kun-
25861: perheen sisäisiin asioihin voi tulla kysymykseen      tia on siirrytty väestövastuiseen alueelliseen sosi-
25862: erityisen painavista syistä. Lapsen ja nuoren yh-     aalityöhön ilman, että kunnassa enää olisi erillis-
25863: teiskunnallisesta huollosta säädetään lastensuo-      tä lastensuojelun sosiaalityön tekijää. Työskente-
25864: jelulaissa (683/l983). Lastensuojelun tavoitteena     lytapa parantaa mahdollisuuksia lastensuojelu-
25865: on turvata, että lapsi saa kaikissa olosuhteissa      tarpeen varhaiseen havaitsemiseen. Koska yh-
25866: sellaisen huollon kuin lapsen huollosta ja tapaa-     delle sosiaalityöntekijälle kuitenkin kertyy vain
25867: ruisoikeudesta annetun lain 1 §:ssä on säädetty.      vähäinen määrä lastensuojelutapauksia suhtees-
25868: Aloite lastensuojelutoimenpiteisiin voi tulla pait-   sa muihin tehtäviin, ei toimintamalli ole omiaan
25869: si viranomaiselta tai muulta ulkopuoliselta ta-       kerryttämään lastensuojelun erityisosaamista.
25870: holta myös lapselta itseltään.                        Sosiaalityöntekijät ylläpitävätkin lastensuojelun
25871:     Laki velvoittaa sosiaalilautakuntaa tukemaan      erityisosaamista paitsi täydennys- ja jatkokoulu-
25872: lasta ja perhettä ensi sijassa avohuollon tuki toi-   tuksen avulla ennen kaikkea myös tiiviillä yhteis-
25873: min. Tukitoimena voidaan järjestää tukihenkilö        työllä kasvatus- ja perheneuvolan, mielenter-
25874: tai -perhe sekä terapiapalveluita, tukea lasta tai    veystoimiston ja sairaalan kanssa.
25875: nuorta koulunkäynnissä, ammatin ja asunnon                Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön pe-
25876: hankinnassa, harrastuksissa ja muiden henkilö-        rus-, täydennys- ja jatkokoulutuksessa on sosiaa-
25877:  kohtaisten tarpeiden tyydyttämisessä taloudellis-    li- ja terveysministeriön edustajien taholta toistu-
25878: ta tai muuta tukea antamalla sekäjärjestää loma-      vasti kiinnitetty huomiota myös monikulttuuri-
25879: ja virkistystoimintaa. Kysymykseen voi myös ti-       sen ja kulttuurisensitiivisen työotteen yhä lisään-
25880: lapäisenä kuntouttavana toimenpiteenä tulla           tyviin osaamis- ja koulutustarpeisiin. Monikult-
25881:  lapsen sijoittaminen oman kotinsa ulkopuolelle       tuurisen opetuksen osuus on jatkuvasti lisäänty-
25882:  perhe- tai laitoshoitoon. Tukitoimiin on tarvitta-   nyt sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmissa.
25883: essa ryhdyttävä viipymättä. Tukitoimet edellyt-       Myös alan omia koulutusohjelmia on käynnisty-
25884:  tävät kuitenkin aina huoltajan ja tietyissä tilan-   nyt ja käynnistyy jatkuvasti. Lisäksi sosiaali- ja
25885:  teissa myös lapsen suostumuksen.                     terveydenhuollon hallinnonala on järjestänyt
25886:     Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä       asiaa koskevia koulutustilaisuuksia, käynnistä-
25887:  hänelle kodin ulkopuolinen sijaishuoltopaikka,       nyt erilaisia projekteja ja tuottanut erilaista
25888: jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut            asiantuntija-aineistoa. Tavoitteena on alaa kos-
25889:  kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa        kevan asiantuntemuksen integroiminen sosiaali-
25890:  lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi      ja terveydenhuollon normaaliin toimintaan.
25891:  omalla käyttäytymisellään vakavasti vaarantaa            Sosiaalihuollon erityispalvelujen ja erityis-
25892:  terveyttään tai kehitystään, avohuollon tukitoi-     osaamisen turvaamiseen tähtääviä toimenpiteitä
25893:  met eivät riitä ja sijaishuollon arvioidaan ole-     on viime aikoina käsitelty myös sosiaali- ja ter-
25894:  van lapsen edun mukaista. Sosiaalilautakunta         veysministeriön asettamien sosiaalihuollon suur-
25895:  päättää vanhempien sijasta huostaanotetun            ten kustannusten tasausta ja toiminnallista yh-
25896:  lapsen olinpaikasta, hoidosta ja kasvatu~sesta,      teistyötä, sosiaalihuollon erityisosaamisen tur-
25897:  valvonnasta ja muusta huolenpidosta. Aärita-         vaamista sekä sosiaalihuollon ammatinharjoitta-
25898:  pauksessa lapsi on voitu ottaa huostaan myös         mislainsäädännön tarvetta selvittäneiden työ-
25899:  jonkin elintärkeän terveydenhuollollisen toi-        ryhmien toimesta (STM, työryhmämuistiaita
25900:  menpiteen suorittamiseksi vanhempien vastus-         1996:2, 1997:4 ja 1997:14). Lisäksi sosiaalityön
25901: 4                                           KK 976/1997 vp
25902: 
25903: tilannetta ja kehittämistarpeita on käsitelty         asiamiehen järjestelmään siirtymiseksi (HE 129/
25904: 27.3.1997 päivätyssä selvityshenkilö Aulikki Ka-      1997 vp). Myös tässä lakiehdotuksessa on kiinni-
25905: nanojan raportissa "Murros on mahdollisuus".          tetty erityistä huomiota lapsen oikeuksien tur-
25906:    Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa osaltaan     vaamisen kehittämistarpeisiin. Ehdotuksen mu-
25907: sosiaalihuollon erityisosaamisen turvaamiseen         kaan tarkoituksena on, että erityisesti lapsen oi-
25908: tähtääviä pyrkimyksiä. Ministeriöllä ja Sosiaali-     keuksia koskevat asiat määrättäisiin työjärjes-
25909: ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksel-      tyksessä uutena asiaryhmänä jommankumman
25910: la on muun muassa tarkoitus käynnistää erilaisia      apulaisoikeusasiamiehen tehtäväksi.
25911: kehittämishankkeita yhdessä kuntien kanssa.              Ehdotettu järjestely tukisi osaltaan eduskun-
25912:    Valtakunnallisen lapsiasiavaltuutetun viran        nan lapsipoliittiseen selontekoon antamassaan
25913: perustaminen on ollut esillä useissa eri yhteyksis-   kirjelmässä (EK 3/1996 vp) edellyttämää lasten,
25914: sä. Sosiaali- ja terveysministeriö myös sisällytti    nuorten ja lapsiperheiden aseman oikeudenmu-
25915: lapsiasiavaltuutetun viran edellyttämät määrä-        kaisesta kehittämisestä huolehtimista. Sama ta-
25916: rahajärjestelyt vuosia 1997 ja 1998 koskeviin ta-     voite on myös sosiaali- ja terveysministeriön pyr-
25917: lousarvioesityksiinsä. Hallituksen käsitellessä ta-   kimyksillä valtiollisen lapsiasiavaltuutetun viran
25918: lousarvioesityksiä viran perustamisesta sanottu-      perustamiseksi.
25919: jen vuosien talousarvion yhteydessä kuitenkin            Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää edelleen
25920: päätettiin luopua.                                    mahdollisuuksia lapsiasiavaltuutetun viran pe-
25921:    Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan            rustamiseen. Lapsiasiavaltuutettu ei eduskunnan
25922: vuoden 1998 talousarvioon liittyvä hallituksen        oikeusasiamiehen tapaan käsittelisi lainkaan yk-
25923: esitys Suomen Hallitusmuodon ja muiden perus-         sittäisiä kanteluita, vaan toimisi yleisellä yhteis-
25924: tuslakien muuttamisesta kahden apulaisoikeus-         kuntapolitiikan tasolla.
25925: 
25926:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
25927: 
25928:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25929:                                              KK 976/1997 vp                                               5
25930: 
25931: 
25932: 
25933: 
25934:                                           Tili Riksdagens Talman
25935: 
25936:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            1 allmänhet är det föräldrarna som är barnets
25937: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          vårdnadshavare. Det är således föräldrarna som
25938: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        tillsammans med barnet skall besluta hur barnets
25939: man Janina Andersson undertecknade spörsmå1             vård, uppfostran, utbildning och övriga personli-
25940: nr 976:                                                 ga angelägenheter skall ordnas. Barnet hör också
25941:                                                         tili samma trossamfund som föräldrarna. Om
25942:            Hur ämnar Regeringen trygga att              föräldrarna inte hör tili något trossamfund gäller
25943:         barns socia1a och hä1somässiga rättighe-        detsamma för barnet. Den som har fyllt 15 år
25944:         ter kan tillgodoses i slutna samfund, samt      följer emellertid inte utan sitt samtycke med sina
25945:            ämnar Regeringen inrätta en barnom-          föräldrar då dessa utträder ur eller inträder i ett
25946:         budsmannatjänst på riksnivå?                    trossamfund. På motsvarande sätt har den som
25947:                                                         har fyllt 15 år rätt att ensam utträda ur eller
25948:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           inträda i ett trossamfund om vårdnadshavaren
25949: anföra följande:                                        samtycker därtill (6 och 7 § religionsfrihetslagen).
25950:                                                             Vid behov kan en familj få stöd och hjälp med
25951:    Med slutna samfund avses i spörsmålet enligt         sin uppfostringsuppgift av den kommunala soci-
25952: den tilläggsutredning som social- och hälso-            al- och hälsovården. Vid behov kan barn även
25953: vårdsministeriet erhållit bl.a. familjer som hör tili   självständigt anlita bl.a. den service som ges på
25954: religiösa samfund och församlingar och som har          byråerna för rådgivning i uppfostrings- och fa-
25955: nära kontakt nästan enbart med medlemmarna              miljefrågor, inom hälso- och sjukvården och
25956: av dessa samfund.                                       mentalvården samt elevvården.
25957:    Förhållandet mellan barn och föräldrar regle-            Under graviditeten och efter barnets födelse är
25958: ras i lagen angående vårdnad om barn och um-            nästan alla barnfamiljer klienter på de kommu-
25959: gängesrätt (361/1983). Enligt lagens 1 § är syftet      nala mödra- och barnrådgivningsbyråerna. För-
25960: med vårdnaden om barn att trygga en balanserad          lossningarna sker på sjukhus och familjeförloss-
25961: utveckling och välfård för barnet enligt dess indi-     ningar har blivit allt vanligare. Man kan således
25962: viduella behov och önskemål. Vårdnaden bör              inverka på dynamiken i familjen i ett synnerligen
25963: trygga positiva och nära människokontakter i            motiverat skede. Skolhälsovården står för skol-
25964: synnerhet mellan barnet och föräldrarna. Barn           e1evernas hälso- och sjukvård som en fortsätt-
25965: skall ges en god vård och uppfostran samt ägnas         ning på barnrådgivningsverksamheten. Persona-
25966: en med hänsyn tili barnets ålder och utveckling         len inom hälso- och sjukvården har således en
25967: behövlig tilisyn och omsorg. Barnet bör såvitt          mycket omfattande och fortgående kontakt tili
25968: möjligt ges en trygg och stimulerande uppväxt-          barnfamiljerna. Beredskapen hos personalen
25969: miljö samt en utbildning som motsvarar dess             inom hä1so- och sjukvården har utökats för att
25970: anlag och önskemål. Barn bör få förståelse,             den skall kunna möta klienter från olika kulturel-
25971: trygghet och ömhet. Barnet får inte undertryck-         la samfund och ge akt på barnens välbefinnande
25972: as, agas eller utsättas för annan kränkande be-         och kontakterna både inom och utanför familjen.
25973: handling. Barnet bör stödas och uppmuntras isin         1 utbildningen tar man också upp t.ex. problema-
25974: utveckling tili självständighet, ansvarsfullhet och     tiken kring omskärelsetraditionen och nödvän-
25975: vuxenhet.                                               digheten att förebygga stympning.
25976:    Enligt lagen har barnets vårdnadshavare rätt             Vad gäller personalen är det således inte egent-
25977: att besluta om barnets vård, uppfostran, bo-            ligen fråga om bristande yrkesskicklighet utan
25978: ningsort och andra personliga angelägenheter.           framför allt om att personalen inom den förebyg-
25979: Vårdnadshavaren skall dock alltid samtala om            gande hälso- och sjukvården har minskats och
25980: dessa frågor med barnet då det är möjligt med           belastats så att tiden och resurserna inte alltid
25981: hänsyn till barnets ålder och utvecklingsnivå           räcker till för sådan verksamhet som förutsätter
25982: samt frågans natur. När besluten fattas skall           djup kontakt med familjerna eller för hembesök,
25983: även barnets åsikt och önskemål beaktas.                som skulle vara ett mycket lämpligt sätt att un-
25984: 6                                            KK 976/1997 vp
25985: 
25986: derlätta situationen för familjer som lever i slutna   miljs privatliv förutsätter att barnskyddsperso-
25987: samfund och hjälpa dem att öppna sig. På en            nalen utöver behörig grundutbildning även har
25988: mottagning där det är skyndsamt kommer pro-            den djupa specialkunskap som ett kvalitetsmäs-
25989: blemen inte nödvändigtvis fram.                        sigt arbete förutsätter för att barnets fördel och
25990:    Lagen om patienternas ställning och rättighe-       barnets och familjens rättsskydd skall kunna ga-
25991: ter (785/1992) tryggar var och en som bor varak-       ranteras. Denna typ av specialkunskap kan kom-
25992: tigt i Finland utan diskriminering rätt tili sådan     munerna producera själva eller skaffa t.ex. inom
25993: god hälso- och sjukvård som hans hälsotillstånd        uppfostrings- och familjerådgivningen, olika or-
25994: förutsätter. Vården skall ordnas och patienten         ganisationer och specialsjukvården. Den vikti-
25995: bemötas så att hans människovärde inte kränks          gaste behållningen som uppfostrings- och famil-
25996: och att hans övertygelse och integritet respekte-      jerådgivningen kan ge ligger i förebyggande arbe-
25997: ras.                                                   te och öppenvård.
25998:    Samhäll et kan ingripa i familjens interna ange-       Enligt erhållen utredning har man i största
25999: lägenheter mot dess vilja av särskilt vägande skäl.    del en av kommunerna övergått tili regionalt soci-
26000: Om samhällelig vård av barn och ungdomar be-           alarbete som grundar sig på befo lkningsansvar så
26001: stäms i barnskyddslagen (683/1983). Målet för          att det inte längre finns någon särskild socialar-
26002: barnskyddet är att trygga att barnet under alla        betare för barnskyddet i kommunen. Denna me-
26003: förhållanden får en sådan vård varom stadgas i         tod förbättrar möjligheterna att i ett tidigt skede
26004: 1 § lagen angående vårdnad om barn och um-             upptäcka när det finns ett behov av barnskydd.
26005: gängesrätt. Initiativ tili barnskyddsåtgärder kan      Men eftersom en socialarbetare kommer att ha
26006: tas förutom av någon myndighet eller någon an-         hand om endast ett litet antal barnskyddsfall i
26007: nan utomstående även av barnet självt.                 förhållande tili andra uppgifter, är verksamhets-
26008:    Lagen förpliktar socialnämnden att stöda bar-       modellen inte lämplig för att man skall kunna
26009: net och fami1jen i första hand genom åtgärder          skaffa sig specialkunskap inom barnskyddet. So-
26010: inom öppenvården. Stödåtgärderna kan bestå i           cialarbetarna upprätthåller sitt specialkunnande
26011: att man ordnar en stödperson eller -familj samt        inom barnskyddet förutom med hjälp av fort-
26012: terapi, stöder barnet eller den unga vad gäller        bildning och vidareutbildning framför allt också
26013: skolgång, yrkesvägledning och anskaffning av           genom ett intensivt samarbete med byråer för
26014: bostad, fritidsverksamhet och andra personliga         uppfostrings- och familjerådgivning, mental-
26015: behov genom att ge ekonomiskt eller annat stöd         vårdsbyråer och sjukhus.
26016: samt att man ordnar semester- och rekreations-            Inom grundutbildningen, fortbildningen och
26017: verksamhet. Såsom en tillfållig rehabiliteringsåt-     vidareutbildningen för personalen inom social-
26018: gärd kan det också bli aktuellt att placera barnet     och hälsovården har representanter för social-
26019: utanför hemmet i familje- eller institutionsvård.      och hälsovårdsministeriet gång på gång fåst vikt
26020: Vid behov bör man vidta stödåtgärder utan              även vid de tilitagande kunskaps- och utbild-
26021: dröjsmål. Stödåtgärderna förutsätter emellertid        ningsbehoven tili följd av att arbetsgreppet b1ir
26022: alltid att vårdnadshavaren och i vissa fall även       mångkulturellt och kulturkänsligt. Den mång-
26023: barnet ger sitt tilistånd därtili.                     kulturella undervisningens andel har fortgående
26024:    Ett barn skall omhändertas och vården ordnas        ökat i utbildningsprogrammen inom social- och
26025: utom hemmet, om brister i omsorgen om barnet           hälsovården. Egna utbildningsprogram i bran-
26026: eller andra förhållanden i hemmet allvarligt ho-       schen har även inletts och inleds fortsättningsvis.
26027: tar att äventyra barnets hälsa eller utveckling        Dessutom har social- och hälsovårdens förvalt-
26028: eller barnet genom sitt eget beteende allvarligt       ningsområde ordnat utbildning på området, star-
26029: äventyrar sin hälsa eller utveckling, om stödåt-       tat olika projekt och producerat olika slags ex-
26030: gärderna inom öppenvården visar sig otiliräckli-       pertmaterial. Avsikten är att integrera sakkun-
26031: ga och vård utom hemmet bedöms motsvara                skapen på området i den sedvanliga verksamhe-
26032: barnets bästa. Socialnämnden beslutar i stället        ten inom social- och hälsovården.
26033: för föräldrarna om barnets vistelse, vård och             Åtgärder som syftar tili att trygga specialservi-
26034: uppfostran, tilisyn och övrig omsorg. I gränsfall      ce och specialkunnande inom socialvården har
26035: har barn även tagits omhand för att någon livs-        under densenaste tiden även behandlats i arbets-
26036: viktig åtgärd inom hälso- eller sjukvården skall       gruppen som skulle utreda utjämningen av de
26037: kunna utföras då föräldrarna motsatt sig det av        stora kostnaderna inom socialvården och samar-
26038: religiösa eller andra orsaker.                         betet inom verksamheten, arbetsgruppen som
26039:    En mycket djupgående inblandning i en fa-           skulle trygga Specialkunnandet inom socialvår-
26040:                                             KK 976/1997 vp                                             7
26041: 
26042: den och arbetsgruppen som skulle utreda beho-         av regeringens proposition med förslag tili änd-
26043: vet att se över lagstiftningen angående yrkesutöv-    ring av Regeringsformen för Finland och andra
26044: ning inom socialvården, vilka alla tillsatts av So-   grundlagar i syfte att övergå tili ett system med
26045: cial- och hälsovårdsministeriet (SHM, arbets-         två biträdande justitieombudsmän (RP 129/1997
26046: gruppspromemorior          1996:2,   1997:4 och       rd), som ansluter sig ~!II propositionen om stats-
26047: 1997: 14). Situationen och utvecklingsbehovet         budgeten för 1998. Aven i denna proposition
26048: vad gäller socialarbetet behandlas dessutom i         fåsts särskild vikt vid behovet att utveckla tryg-
26049: Aulikki Kananojas rapport "Brytning innebär           gandet av barnens rättigheter. Enligt propositio-
26050: även möjligheter" av 27.3.1997.                       nen är avsikten att i arbetsordningen fastslå att i
26051:    Social- och hälsovårdsministeriet fortsätter       synnerhet ärenden som gäller barnens rättigheter
26052: för sin del strävandena att trygga specialkunnan-     skall höra tili endera biträdande justitieombuds-
26053: det inom socialvården. Ministeriet och forsk-         mannen såsom en ny grupp av ärenden.
26054: nings- och utvecklingscentralen för social- och          Det föreslagna arrangemanget kommer i sig
26055: hälsovården har bl.a. för avsikt att inleda olika     att stöda omsorgen om ett rättvist utvecklande a v
26056: utvecklingsprojekt tilisammans med kommuner-          barns, ungdomars och barnfamiljers ställning
26057: na.                                                   såsom det förutsätts i riksdagens skrivelse angå-
26058:    Inrättandet av en barnombudsmannatjänst på         ende den barnpolitiska redogörelsen (Rsk 3/1996
26059: riksnivå har aktualiserats i många olika samman-      rd). Samma mål har också social- och hälso-
26060: hang. Social- och hälsovårdsministeriet tog ock-      vårdsministeriets strävanden att inrätta en barn-
26061: så in de anslagsarrangemang som förutsätts för        ombudsmannatjänst på riksnivå.
26062: en barnombudsmannatjänst i sitt budgetförslag            Social- och hälsovårdsministeriet fortsätter
26063: för 1997 och 1998. Då regeringen behandlade           att utreda möjligheterna att inrätta en barnom-
26064: budgetpropositionerna för nämnda år beslöt            budsmannatjänst. Barnombudsmannen kom-
26065: man emellertid att avstå från att inrätta en dylik    mer inte alls att ta upp enskilda klagomål, såsom
26066: tjänst i samband med budgeten.                        riksdagens justitieombudsman, utan verkar på
26067:    För tillfållet pågår i riksdagen behandlingen      ett allmänt samhällspolitiskt pian.
26068: 
26069:      Helsingfors den 4 november 1997
26070: 
26071:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
26072:                                             KK 977/1997 vp
26073: 
26074: KirjaJiinen kysymys 977
26075: 
26076: 
26077: 
26078: 
26079:                                    Raimo Vistbacka /ps: Ammatinharjoittajan mahdollisuudesta käyt-
26080:                                       tää liikeyhteisötunnusta
26081: 
26082: 
26083:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26084: 
26085:    Suomessa on lukuisa määrä ammatinharjoit-          että ammatinharjoittajille myönnettäisiin nyky-
26086: tajia, jotka eivät saa toiminnalleen liikeyhteisö-    käytännöstä poiketen myös ly-tunnus, jota he
26087: tunnusta eli ly-tunnusta, koska heidän toimin-        voisivat käyttää kaikessa ammatinharjoittami-
26088: tansa rajoittuu Suomeen. Tämän takia he joutu-        seensa liittyvissä yhteyksissä sosiaaliturvatun-
26089: vat käyttämään asioidessaan ammatinharjoitta-         nuksen sijasta. Samalla heidän tietosuojaturvan-
26090: miseensa liittyvissä asioissa eri kohteisiin omaa     sa saataisiin yhteneväiseksi "tavallisten" kansa-
26091: sosiaaliturvatunnustaan. Tällaisia kohteita ovat      laisten kanssa.
26092: mm. ennakkoperintärekisteri ja muutkin yhteis-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26093: kunnan tahot. Riski siitä, että ammatinharjoitta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26094: jan sosiaaliturvatunnus joutuu vääriin käsiin, on     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26095: näin ollen melkoinen.                                 nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26096:    Tietosuojalaki rajaa ja turvaa melko tehok-
26097: kaasti yksittäisten kansalaisten henkilökohtais-                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
26098: ten tietojen julkistamista, käyttämistä ja levittä-          ammatinharjoittajien tietosuojan paran-
26099: mistä. Halutessaan kansalainen pystyy kohtuul-               tamiseksi niin, että he voisivat ammatin-
26100: lisen tehokkaasti estämään häntä koskevien tie-              harjoittamiseen liittyvissä asioinneissaan
26101: tojen levittämisen, varsinkin juuri sosiaaliturva-           käyttää yritysten tapaan erillistä yhteisö-
26102: tunnuksen osalta. Ammatinharjoittajalla tämä                 tunnusta oman sosiaaliturvatunnuksensa
26103: oikeus tietosuojaan on huomattavasti puutteelli-             sijasta väärinkäyttömahdollisuuksien es-
26104: sempi edellä mainitusta syystä.                              tämiseksi?
26105:    Tilannetta voitaisiin korjata esimerkiksi sillä,
26106: 
26107:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
26108: 
26109:                                          Raimo Vistbacka /ps
26110: 
26111: 
26112: 
26113: 
26114: 270136
26115: 2                                         KK 977/1997 vp
26116: 
26117: 
26118: 
26119: 
26120:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26121: 
26122:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Hallitus on 9.10.1997 antanut eduskunnalle
26123: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       esityksen laeiksi verotusmenettelystä annetun
26124: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttami-
26125: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          sesta (HE 163/1997 vp ). Esitykseen sisältyy muun
26126: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       muassa ehdotus liike- ja yhteisötunnuksen säätä-
26127: sen n:o 977:                                        misestä julkiseksi myös verohallinnossa. Muu-
26128:                                                     toksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 1998
26129:           Mihin Hallitus aikoo ryhtyä ammatin-      alusta lukien.
26130:        harjoittajien tietosuojan parantamiseksi         Liike- ja yhteisötunnuksenjulkisuus antaa ve-
26131:        niin, että he voisivat ammatinharjoitta-     rohallinnolle mahdollisuuden laajentaa sen käyt-
26132:        miseen liittyvissä asioinneissaan käyttää    töä. Tavoitteena onkin yhdessä patentti- ja rekis-
26133:        yritysten tapaan erillistä yhteisötunnusta   terihallituksen kanssa luoda yksi yhtenäinen yri-
26134:        oman sosiaaliturvatunnuksensa sijasta        tystunnusjärjestelmä, joka tulisi voimaan vuo-
26135:        väärinkäyttömahdollisuuksien estämi-         den 1999 alusta. Osana tätä uudistusta verohal-
26136:        seksi?                                       linnossa aletaan ensi vuoden alusta lukien antaa
26137:                                                     liike- ja yhteisötunnuksia myös luonnollisille
26138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        henkilöille, jolloin henkilötunnuksen käytöstä
26139: vasti seuraavaa:                                    voidaan luopua. Kysyjän tarkoittaman uudis-
26140:                                                     tuksen toteutuminen on siten varsin pitkällä.
26141: 
26142:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
26143: 
26144:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
26145:                                              KK 977/1997 vp                                             3
26146: 
26147: 
26148: 
26149: 
26150:                                          Tili Riksdagens Talman
26151: 
26152:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ändring av lagen om beskattningsförfarande
26153: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            samt av vissa lagar som har samband med den
26154: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        (RP 163/1997 rd). I propositionen föreslås bl.a.
26155: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                  att affårs- och samfundssignumet skall bli offent-
26156: spörsmål nr 977:                                       ligt även i skatteförvaltningen. Avsikten är att
26157:                                                        ändringen skall träda i kraft från ingången av
26158:           Vad ämnar Regeringen göra för att            1998.
26159:        förbättra datasekretessen för yrkesutöva-          Att afTårs- och samfundssignumet blir offent-
26160:        re så att de när de uträttar ärenden som        ligt innebär att skatteförvaltningen kan utvidga
26161:        hänför sig tili yrkesutövningen i likhet        dess användning. A vsikten är också att tillsam-
26162:        med företag skall kunna använda ett sär-        mans med patent- och registerstyrelsen utforma
26163:        skilt samfundssignum i stället för sitt soci-   ett gemensamt system för företagssignum vilket
26164:        alskyddssignum för att förebygga risker-        skall gälla fr.o.m. ingången av 1999. Som ett led i
26165:        na för missbruk?                                reformen skall även fysiska personer beviljas af-
26166:                                                        fårs- och skyddssignum fr.o.m. början av nästa
26167:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          år, och då kan användningen av personsignum
26168: anföra följande:                                       frångås. Den reform som spörsmålsställaren av-
26169:                                                        ser är således redan synnerligen långt framskri-
26170:   Regeringen har den 9 oktober 1997 avlåtit en         den.
26171: proposition tili riksdagen med förslag tilllag om
26172: 
26173:      Helsingforsden 4 november 1997
26174: 
26175:                                                                              Minister Jouko Skinnari
26176:                                            KK 978/1997 vp
26177: 
26178: Kirjallinen kysymys 978
26179: 
26180: 
26181: 
26182: 
26183:                                   Jorma Kukkonen /sd ym.: Työkyvyttömyyseläkettä hakevien oi-
26184:                                      keuksien turvaamisesta
26185: 
26186: 
26187:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26188: 
26189:    Työvoimaan kuuluvaksi luetaan tällä hetkellä      luu työkyvyttömyyseläkkeelle mutta ei sitä mil-
26190: paljon ihmisiä, jotka todellisuudessa eivät ole      lään valitusmenettelylläkään saa, on kafkamai-
26191: enää työkykyisiä. Varsinkin monet työkyvyttö-        sen ahdistavassa tilanteessa. Työtä ei pysty vas-
26192: myyseläkettä hakeneet kansalaiset ovat epäoi-        taanottamaan eikä kuntoutuksestakaan ole hyö-
26193: keudenmukaisessa tilanteessa. He kokevat itsen-      tyä, ja kuitenkin työttömyyskortistossa täytyy
26194: sä työkyvyttömiksi, ja tästä ovat paikalliset lää-   olla, kun muutakaan toimeentuloa ei ole. Tällai-
26195: kärit ja työvoimahallinnon edustajat usein yhtä      sessa ahdingossa elävän on vaikea ymmärtää,
26196: mieltä. Kuitenkin eläkeanomukset tyrmätään,ja        mitä käsite oikeusvaltio oikeastaan tarkoittaa.
26197: pahimmillaan saattaa yksi helsinkiläislääkäri           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26198: kumota papereiden perusteella potilasta näke-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26199: mättä viiden potilasta hoitaneen lääkärin yksi-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26200: mieliset lausunnot.                                  jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26201:    Taustalla on ilmeisesti vakuutuslaitosten ja
26202: Kelan huoli kulujen kasvamisesta, jos työkyvyt-                Millaisia toimia Hallitus aikoo laittaa
26203: tömyyseläke myönnettäisiin kaikille, joille se              vireille työkyvyttömyyseläkkeen myön-
26204: kuuluu. Aivan liian monissa tapauksissa asettuu             tämiseksi oikeudenmukaisesti kaikille
26205: näiden laitosten asenne kyseenalaiseen valoon.              niille, joille se terveydentilan puolesta sel-
26206:    Ihminen, joka terveydentilansa puolesta kuu-             västi kuuluu?
26207: 
26208:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
26209:                      Jorma Kukkonen /sd                       Erkki Partanen /sd
26210: 
26211: 
26212: 
26213: 
26214: 270136
26215: 2                                            KK 978/1997 vp
26216: 
26217: 
26218: 
26219: 
26220:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Työtöntä henkilöä, joka hoitavan lääkärin
26222: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lausunnon mukaan on työkyvytön, mutta jota
26223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sairausvakuutuslain tai eläkelakien nojalla ei
26224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma              voida pitää työkyvyttömänä, ei voida pitää ter-
26225: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-            veydellisistä syistä työkyvyttömänä myöskään
26226: myksen n:o 978:                                         työvoimahallinnon puolella. Siten tällaisella
26227:                                                         henkilöllä on oikeus olla työttömänä työnhakija-
26228:           Millaisia toimia Hallitus aikoo laittaa       na ja saada työttömyysturvaa.
26229:        vireille työkyvyttömyyseläkkeen myön-               Viime aikoina on usein esitetty väitteitä siitä,
26230:        tämiseksi oikeudenmukaisesti kaikille            että työttöminä työnhakijoina olisi runsaasti sel-
26231:        niille, joille se terveydentilan puolesta sel-   laisia henkilöitä, jotka tosiasiallisesti ovat työky-
26232:        västi kuuluu?                                    vyttömiä ja kuuluisivat eläketurvan piiriin. So-
26233:                                                         siaali- ja terveysministeriössä on kiinnitetty huo-
26234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            miota tähän seikkaan ja myös väitteisiin, joiden
26235: vasti seuraavaa:                                        mukaan työkyvyttömyyseläkkeiden myöntökäy-
26236:                                                         täntö olisi kiristynyt. Ministeriössä tunnetaan
26237:     Sairausvakuutuslaissa, kansaneläkelaissa ja         syvää huolestumista myös siitä ristiriidasta, jota
26238: työeläkelaeissa on nimenomaiset säännökset sii-         työkyvyttömyyseläkkeenhakijat näyttävät koke-
26239: tä, milloin henkilöä voidaan pitää näiden lakien        van eläkkeelle pääsyn suhteen.
26240: mukaisesti työkyvyttömänä. Ratkaisuoikeus                  Hallitus on kiinnittänyt laajemminkin huo-
26241: tästä kuuluu ensi kädessä kysymyksessä olevia           miota ihmisten työ kykyyn, työkyvyttömyyseläk-
26242: etuuksia haitaville eläkelaitoksille eli kansanelä-     keisiin liittyviin ongelmiin ja työttömien ase-
26243: kelaitokselle ja työeläkelaitoksille. Niiden pää-       maan. Hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on
26244: töksistä voi valittaa mainituissa laeissa säädetyil-    ylläpitää ihmisten toimintakykyä siten, että ny-
26245: le muutoksenhakuelimille.                               kyisistä passiivisista etuusmuodoista voitaisiin
26246:     Eläkkeenhakijan hoitavan lääkärin lausunto          siirtyä aktiivisiin ennalta ehkäiseviin ja kuntou-
26247: on yksi keskeinen selvitys päätettäessä hakijan         tusta suosiviin toimenpiteisiin. Tällöin nousee
26248: oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Hoita-            keskeisenä esille nykyinen työkyvyttömyyseläke-
26249: van lääkärin lausunto on kuitenkin vain eläke-          käytäntö.
26250: laitoksen päätöksentekoa varten tarvittava asia-           Hallitus teki 19 päivänä lokakuuta 1995 peri-
26251: kirja, jossa diagnosoidaan potilaan sairaudet ja        aatepäätöksen Suomen työllisyysohjelman
26252: kuvataan hänen sairauksiaan ja toimintaky-              1996--1999 edellyttämistä            toimenpiteistä.
26253: kyään. Hoitava lääkäri esittää lausunnossaan            Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien asema to-
26254: myös oman arvionsa potilaan työkyvystä ja kun-          dettiin työllisyysohjelmassa erityisen ongelmalli-
26255: toutusmahdollisuuksista.                                seksi. Työllisyysohjelman edellyttämien toimen-
26256:     Työkyvyttömyyseläkeratkaisu perustuu ar-            piteiden mukaisesti ikääntyneiden pitkäaikais-
26257: vioon eläkkeenhakijan kokonaistilanteesta. Täs-         työttömien aseman selvittämiseksi asetettiin
26258: sä päätöksenteossa arvioidaan hakijan jäljellä          vuoden 1996 kesäkuussa ikääntyneiden pitkäai-
26259: oleva työkyky, kuntoutustoimenpiteiden tarve            kaistyöttömien työllistämisen seurantatyöryh-
26260: sekä se, minkälaiseen työhön hänjäljellä olevalla       mä, jonka määräaika päättyy kulumassa olevan
26261: työkyvyllään pystyisi. Tällöin otetaan terveydel-       vuoden lopussa. Työryhmässä on sosiaali- ja ter-
26262: listen seikkojen lisäksi huomioon esimerkiksi ha-       veysministeriön edustajien lisäksi työministe-
26263: kijan ikä, ammatti, koulutus, työkokemus, koti-         riön, Kansaneläkelaitoksen, Työeläkelaitosten
26264: paikkasidonnaisuus ja asuinpaikan työllisyysti-         Liiton ja kuntien edustajia. Työryhmän tehtävä-
26265: lanne. Näin ollen pelkästään lääketieteellisen          nä on muun muassa seurata pitkäaikaistyöttö-
26266: diagnoosin pohjalta ei aina voida päätellä henki-       mien koulutus- ja kuntoutustarpeiden selvittä-
26267: lön oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen.                 mishanketta. Tähän liittyen kymmenen kaupun-
26268:                                            KK 978/1997 vp                                             3
26269: 
26270: gin työvoimatoimistoissa haastatellaan parhail-      ammatilliseen kuntouttamiseen ja asenteiden
26271: laan yli 50-vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä. Kulu-    muuttamiseen siten, että nykyistä useammat työ-
26272: massa olevan vuoden loppuun mennessä haasta-         ikäiset henkilöt voisivat ja haluaisivatjatkaa työ-
26273: tellaan noin 15 000 pitkäaikaistyötöntä ja kartoi-   elämässä vanhuuseläkeikään saakka.
26274: tetaan heidän terveydentilansa ja työkykynsä,           Edellä mainitun Letka-työryhmän yhtenä ta-
26275: osaamisensa ja työhaluisuutensa. Tähän men-          voitteena on henkilön työkykyisyyden ja kuntou-
26276: nessä saatujen ennakkotietojen perusteella, kun      tusmahdollisuuksien kartoittamisajankohdan
26277: tilanne on kartoitettu noin kolmeneljännesosan       varhentaminen nykyisestään. Tällöin henkilön
26278: kohdalla, näyttää siltä, ettei työkyvyttömiä ole     työkykyisyys olisi myös työkyvyttömyyseläkkei-
26279: eläkelakien tarkoittamassa merkityksessä lähes-      den kannalta entistä aikaisemmassa vaiheessa
26280: kään siinä määrin kuin julkisuudessa esitetyt        varmemmin arvioitavissa. Tämä parantaisi
26281: väitteet antaisivat ymmärtää. Lopullinen raport-     omalta osaltaan sitä epäkohtana pidettävää ti-
26282: ti selvitystyöstä valmistuu vuoden 1999 lopulla.     lannetta, että työttöminä työnhakijoina on jon-
26283: Valtion vuoden 1998 talousarvion mukaan tar-         kin verran myös terveydellisistä syistä työkyvyt-
26284: koituksena on, että tämä ikääntyneiden pitkäai-      tömiä henkilöitä.
26285: kaistyöttömien palvelustarveselvitys laajenee           Tämän lisäksi lainsäädännön tasolla on kiin-
26286: koko maata käsittäväksi.                             nitetty huomiota eläkeasioita varten tarvittaviin
26287:     Hallitusohjelman tavotteiden mukaisesti so-      lääkärinlausuntoihin ja niihin liittyviin hoito- ja
26288: siaali- ja terveysministeriö asetti niin sanotun     kuntoutustoimenpiteisiin. Vuoden 1996 alusta
26289: Letka-työryhmän, joka jatkaa työtään ensi vuo-       voimaan tulleiden työeläkelainsäädännön muu-
26290: den huhtikuun loppuun. Työryhmän eräänä teh-         tosten perusteella lääkärinlausunnoissa on ny-
26291: tävänä on selvittää eri eläkejärjestelmien työky-    kyisin esitettävä selvitys myös potilaan jäljellä
26292: vyttömyyseläkemääritelmien erilaisuus ja tarve       olevasta työkyvystä ja sen ylläpitämiseen liitty-
26293: näiden määritelmien selkeyttämiseen sekä tehdä       vistä hoito- ja kuntoutusmahdollisuuksista.
26294:  mahdolliset muutosehdotukset eläkelainsäädän-          Työkyvyttömyyseläkkeitä koskevien hylkää-
26295:  töön. Tavoitteena on saada aikaan entistä yhte-     vien päätösten perusteluita on pyritty myös tar-
26296:  näisempi ratkaisukäytäntö työkyvyttömyyseläk-       kentamaan ja tarkoituksena on kehittää päätös-
26297:  keiden osalta. Tähän päästään hakemalla jo työ-     ten perusteluja edelleen siihen suuntaan, että ha-
26298:  kyvyn ylläpidossa ja kuntoutusvaiheessa työky-      kija voisi yhä selvemmin nähdä päätöksestä ne
26299:  vyttömyyden ennaltaehkäisyä tukevat ratkaisu-       syyt, miksi juuri hänen eläkehakemuksensa on
26300:  linjat.                                             hylätty.
26301:     Nykyisessä eläkepolitiikassa on kiinnitetty         Kaikki nämä hankkeet tähtäävät eläkkeenha-
26302:  entistä enemmän huomiota ennalta ehkäisevään        kijoiden oikeusturvan vahvistamiseen.
26303: 
26304:      Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 1997
26305: 
26306:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
26307: 4                                           KK 978/1997 vp
26308: 
26309: 
26310: 
26311: 
26312:                                         Tili Riksdagens Talman
26313: 
26314:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         En arbetslös person, som enligt den behand-
26315: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        lande läkarens utlåtande är arbetsoförmögen,
26316: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      men som enligt sjukförsäkringslagen eller pen-
26317: man Jorma Kukkonen m.fl. undertecknade                sionslagarna inte kan anses vara arbetsoförmö-
26318: spörsmål nr 978:                                      gen, kan inte heller av hälsoskäl anses vara ar-
26319:                                                       betsoförmögen inom arbetskraftsförvaltningen.
26320:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        Således har en sådan person rätt att vara arbets-
26321:        ta för att invalidpension skall beviljas       lös arbetssökande och få utkomstskydd för ar-
26322:        rättvist åt alla dem som med tanke på sitt     betslösa.
26323:        hälsotillstånd klart och tydligt borde få         Under den senaste tiden har det ofta påståtts
26324:        invalidpension?                                att det bland de arbetslösa arbetssökandena finns
26325:                                                       rikligt med sådana personer som i verkligheten är
26326:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         arbetsoförmögna och som borde omfattas av
26327: anföra följande:                                      pensionsskyddet. Social- och hälsovårdsministe-
26328:                                                       riet har fåst uppmärksamhet vid denna omstän-
26329:    1 sjukförsäkringslagen, folkpensionslagen och      dighet samt vid påståendena om att praxisen för
26330: arbetspensionslagarna ingår uttryckliga bestäm-       beviljandet av invalidpensioner har stramats åt.
26331: melser om när en person enligt dessa lagar kan        Vid ministeriet känner man djup oro också i
26332: anses vara arbetsoförmögen. Beslutanderätten i        fråga om den konflikt som invalidpensionssö-
26333: denna fråga tillkommer i första hand de pen-          kandena ser ut att uppleva vad beträffar en even-
26334: sionsanstalter som sköter förmånerna i fråga,         tuell pensionering.
26335: dvs. folkpensionsanstalten och arbetspensions-           Regeringen har även i vidare bemärkelse fåst
26336: anstalterna. Besvär över deras beslut kan anföras     uppmärksamhet vid människornas arbetsförmå-
26337: hos de besvärsinstanser som nämns i lagarna.          ga, vid problem som anknyter tili invalidpen-
26338:    Utlåtandet av den läkare som behandlar pen-        sionerna och vid de arbetslösas ställning. Ett av
26339: sionssökanden är en viktig utredning när beslut       regeringsprogrammets mål är att upprätthålla
26340: skall fattas om sökandens rätt till invalidpension.   människornas funktionsförmåga så att det är
26341: Den behandlande läkarens utlåtande är dock en-        möjligt att övergå från de nuvarande passiva
26342: dast ett dokument som behövs för pensionsan-          förmånsformerna tili aktiva åtgärder som före-
26343: staltens beslutsfattande och i vilket patientens      bygger och gynnar rehabiliteringen. 1 detta sam-
26344: sjukdomar diagnostiseras och hans sjukdomar           manhang framträder den nuvarande invalidpen-
26345: och funktionsförmåga beskrivs. Den behandlan-         sionspraxisen såsom en viktig sak.
26346: de läkaren framför i sitt utlåtande också sin egen       Regeringen fattade den 19 oktober 1995 ett
26347: bedömning av patientens arbetsförmåga och re-         principbeslut om de åtgärder som sysselsätt-
26348: habiliteringsmöjligheter.                             ningsprogrammet för Finland förutsätter under
26349:    Beslutet om invalidpension grundar sig på en       åren 1996-1999. 1 sysselsättningsprogrammet
26350: bedömning av pensionssökandens helhetssitua-          konstaterades att äldre långtidsarbetslösas ställ-
26351: tion. 1 detta beslutsfattande bedöms sökandens        ning är särskilt problematisk. För att utreda äld-
26352: återstående arbetsförmåga, behovet av rehabili-       re långtidsarbetslösas ställning i enlighet med de
26353: teringsåtgärder samt hurdant arbete han med sin       åtgärder som sysselsättningsprogrammet förut-
26354: återstående arbetsförmåga klarar av. 1 detta fall     sätter tillsattes i juni 1996 en arbetsgrupp för
26355: beaktas utöver hälsoaspekterna dessutom t.ex.         uppföljning av sysselsättandet av äldre långtids-
26356: sökandens ålder, yrke, utbildning, arbetserfaren-     arbetslösa. Arbetsgruppens tidsfrist löper ut i
26357: het, bundenhet tili hemorten och sysselsättningen     slutet av detta år. Utöver företrädare för social-
26358: på boningsorten. Således är det inte alltid möjligt   och hälsovårdsministeriet ingår i arbetsgruppen
26359: att dra slutsatser om en persons rätt tili invalid-   företrädare för Folkpensionsanstalten, Arbets-
26360: pension enbart utgående från den medicinska           pensionsanstalternas Förbund r.f. och kommu-
26361: diagnosen.                                            nerna. Arbetsgruppen har tili uppgift att bl.a.
26362:                                              KK 978/1997 vp                                                   5
26363: 
26364: följa ett projekt som utreder behovet av utbild-         attityderna så att allt fler personer i arbetsför
26365: ning och rehabilitering för långtidsarbetslösa.          ålder kan och vill fortsätta i arbetslivet ända tills
26366: I anslutning tili detta intervjuas som bäst över         de uppnår åldern för ålderdomspension.
26367: 50-åriga långtidsarbetslösa vid arbetskraftsbyrå-            Ett av målen för den ovan nämnda Letka-
26368: erna i tio städer. Före utgången av detta år inter-      arbetsgruppen är att tidigarelägga tidpunkten för
26369: vjuas ca 15 000 långtidsarbetslösa och kartläggs         kartläggningen av en persons arbetsförmåga och
26370: deras hälsotillstånd och arbetsförmåga, kunnan-          rehabiliteringsmöjligheter jämfört med vad som
26371: de och villighet att arbeta. På basis av de för-         nu är fallet. I detta fall kan en persons arbetsför-
26372: handsuppgifter som inkommit hittills, då situa-          måga också med tanke på invalidpension bedö-
26373: tionen är kartlagd för ca trefjärdedelar, ser det ut     mas på ett allt säkrare sätt i ett allt tidigare skede.
26374: som om det inte alls skulle finnas så många ar-          Detta bidrar tili att förbättra den situation som
26375: betsoförmögna i den mening som pensionslagar-            måste betraktas som en olägenhet, dvs. att det
26376: na avser som de i offentligheten framförda påstå-        bland de arbetslösa arbetssökandena i viss mån
26377: endena låter förstå. Den slutliga rapporten om           finns personer som är arbetsoförmögna av häl-
26378: utredningsarbetet blir fårdig i slutet av 1999. En-      soskäl.
26379: ligt statsbudgeten för 1998 är avsikten att utvidga          Utöver detta har det på lagstiftningsnivå fåsts
26380: utredningen om äldre långtidsarbetslösas behov           uppmärksamhet vid de läkarutlåtanden och där-
26381: av tjänster så att den omfattar hela landet.             tili anknytande vård- och rehabiliteringsåtgärder
26382:     I enlighet med målen i regeringsprogrammet           som behövs för pensionsfrågor. På grundval av
26383: tillsatte social- och hälsovårdsministeriet den s.k.     de ändringar i arbetspensionslagstiftningen som
26384: Letka-arbetsgruppen, som fortsätter sitt arbete          trädde i kraft vid ingången av 1996 måste det
26385: tili slutet av april nästa år. En av arbetsgruppens      numera i läkarutlåtandena också ingå en utred-
26386: uppgifter är att utreda skillnaderna i definitioner-     ning om patientens återstående arbetsförmåga
26387: na av invalidpension i olika pensionssystem och          och om de vård- och rehabiliteringsmöjligheter
26388: behovet att förtydliga dessa definitioner samt att       som anknyter tili upprätthållandet av arbetsför-
26389: framställa eventuella förslag tili ändringar i pen-      mågan.
26390: sionslagstiftningen. Målet är att åstadkomma en              Man har även strävat efter att precisera moti-
26391: allt enhetligare beslutspraxis i fråga om invalid-       veringarna tili avslagsbeslut som gäller invalid-
26392: pensionerna. Detta uppnås om man redan i fråga           pensioner, och syftet är att ytterligare utveckla
26393: om upprätthållandet av arbetsförmågan och i              motiveringarna tili besluten en sådan riktning att
26394: rehabiliteringsskedet söker sådana beslut som            sökanden i beslutet allt tydligare kunde se orsa-
26395: stöder förebyggandet av arbetsförmågan.                  kerna tili att just hans pensionsansökan har för-
26396:     I den nuvarande pensionspolitiken har allt           kastats.
26397: mera uppmärksamhet fåsts vid förebyggande yr-                Alla dessa projekt strävar efter att förstärka
26398: kesmässig rehabilitering och vid en förändring av        pensionssökandenas rättsskydd.
26399: 
26400:      Helsingforsden 3 november 1997
26401: 
26402:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
26403:                                           KK 979/1997 vp
26404: 
26405: Kirjallinen kysymys 979
26406: 
26407: 
26408: 
26409: 
26410:                                  Mikko Immonen /vas ym.: Työvoimahallinnon henkilöstöresurssien
26411:                                     turvaamisesta vuonna 1998
26412: 
26413: 
26414:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26415: 
26416:    Hallituksen talousarvioesityksessä vuodelle     mamme tiedon mukaan työhallinnon määrära-
26417: 1998 ehdotetaan valtion työhallinnon määrära-      hatarpeen mitoituksessa ei ole otettu huomioon
26418: hoja leikattavaksi 5 %:lla. Saamamme tiedon        tulevan työehtosopimuskauden palkankorotuk-
26419: mukaan muun muassa Varsinais-Suomen piirin         sia, jotka kuuluvat myös työvoimatoimiston
26420: työvoimaosaston henkilöstön palkkakustannus-       henkilöstö He.
26421: ten määrärahaa ollaan leikkaamassa vuonna             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26422: 1998 1,7 miljoonaa markkaa tai 2-4% kuluvan        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26423: vuoden talousarvioon nähden.                       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26424:    Julkisessa keskustelussa ministeriön taholta    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26425: on annettu ymmärtää, että työvoimatoimistojen
26426: resursseja lisättäisiin uusien virkojen muodossa              Miten ja minkälaisella rahasummalla
26427: sekä virkoja vakinaistamaila uusista tehtävistä            Hallitus aikoo turvata vuonna 1998 Suo-
26428: suoriutumiseksi. Mikäli molempiin tietoihin voi-           men suurimpiin lukeutuvan Turun työ-
26429: daan luottaa, loppujohtopäätös lienee se, että             voimatoimiston sekä sen henkilöstön
26430: työhallinnon resurssit eivät ainakaan odotetulla           edellytykset parantaa edelleen palve-
26431: tavalla lisäänny tulevana vuonna. Lisäksi saa-             luaan?
26432: 
26433:      Helsingissä 13 päivänä lokakuuta 1997
26434: 
26435:          Mikko Immonen /vas            Annika Lapintie /vas          Marjaana Koskinen /sd
26436: 
26437: 
26438: 
26439: 
26440: 270136
26441: 2                                           KK 979/1997 vp
26442: 
26443: 
26444: 
26445: 
26446:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26447: 
26448:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sointivähennyksen johdosta työhallinnon alue-
26449: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ja paikallishallinnon palkkamenoihin jaettava
26450: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       määrä on alimitoitettu.
26451: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko               Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes-
26452: Immosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           kuksen työvoimaosastolle on tänä vuonna
26453: myksen n:o 979:                                       myönnetty toimintamenoihin määrärahaa yh-
26454:                                                       teensä 43,024 milj. markkaa. Vuodelle 1998 tar-
26455:           Miten ja minkälaisella rahasummalla         koitetun alustavan määrärahajaon mukaan Var-
26456:        Hallitus aikoo turvata vuonna 1998 Suo-        sinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen
26457:        men suurimpiin lukeutuvan Turun työ-·          työvoimaosastolle ollaan kuitenkin myöntämäs-
26458:        voimatoimiston sekä sen henkilöstön            sä määrärahoja yhteensä 48,156 milj. markkaa.
26459:        edellytykset parantaa edelleen palve-          Määrärahojen lisäys johtuu asiantuntijavirkaili-
26460:        luaan?                                         joiden ja työllisyysmäärärahoin palkatun henki-
26461:                                                       löstön vakinaistamisesta aiheutuneista toiminta-
26462:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          määrärahojen lisäyksestä. Vuonna 1998 kysei-
26463: vasti seuraavaa:                                      nen työvoimaosasto saa siis määrärahoja 5,132
26464:                                                       milj. markkaa enemmän kuin tänä vuonna. Tä-
26465:     Työhallinnossa toteutetaan vuoden 1998 alus-      män lisäksi työvoimaosastolle myönnetään
26466: ta työvoimapoliittisen järjestelmän uudistus.         asiantuntijapalveluiden ostamiseen ja starttisel-
26467: Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on toimi-          vitysten tekemiseen vielä 1, 7 milj. markkaa. Var-
26468: varopien työmarkkinoiden luominen ja syrjäyty-        sinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskuksen
26469: misen ehkäiseminen. Kansantalouden aikaisem-          työvoimaosastolle vuodelle 1998 myönnettävän
26470: pia vuosia suotuisampi tila ja markkinoiden kas-      määrärahan summa on yhteensä 49,856 milj.
26471: vanut dynamiikka asettaa lisävaatimuksia te-          markkaa.
26472: hokkaille ja ammatillisesti korkeatasoisille julki-      Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokes-
26473: sille työvoimapalveluille. Työvoimapoliittisesta      kuksen alaisuuteen kuuluu Turun työvoimatoi-
26474: järjestelmästä muodostetaan kokonaisuus, jossa        miston lisäksi 10 muuta työvoimatoimistoa, joi-
26475: työvoimapalveluprosessia uudistetaan työnha-          den kanssa elinkeinokeskuksen työvoimaosasto
26476: kua tukevaksi, työmarkkinatuki uudistetaan ak-        käy tulostavoiteneuvottelut Neuvotteluissa so-
26477: tiivitueksi, työnhakijan rekrytointia tukevia toi-    vitaan määrärahojen jaosta työvoimatoimistoit-
26478: mia tuetaan sekä määritellään työttömien työn-        tain, eikä yksittäiselle työvoimatoimistolle jaet-
26479: hakijoiden oikeudet ja velvollisuudet. Uudistuk-      tava määräraha kuulu työministeriön päätösval-
26480: seen liittyy runsaan 150 uuden asiantuntijavir-       taan.
26481: kailijan paikkaaminen. Lisäksi työllisyysmäärä-          Työvoimapoliittisen järjestelmän uudistus
26482: rahain palkattua henkilöstöä vakinaistetaan           muuttaa työvoimapalveluprosessia ammatilli-
26483: (enintään 240 henkilötyövuotta) lähinnä asia-         sesti huomattavasti nykyistä vaativammaksi.
26484: kaspalvelutehtävissä suurimpiin työvoimatoi-          Tämän takia vuoden 1998 talousarvioesityksessä
26485: mistoihin.                                            on varattu määrärahat uusien virkailijoiden
26486:     Työhallinnon määrärahat vähenevät hallituk-       palkkaamiseksi ja tukityöllistettyjen vakinaista-
26487: sen vuoden 1998 talousarvioesityksen mukaan           miseksi. Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkei-
26488: vuodesta 1997 yhteensä 647,5 milj. markkaa eli        nokeskuksen työvoimaosastolle on alustavasti
26489: 5 % kuten kysymyksen perusteluosassakin on            myönnetty uusien asiantuntijavirkojen perusta-
26490: todettu. Työhallinnon alue- ja paikallishallinnon     miseen 3,1 milj. markkaa (15 henkilötyövuotta)
26491: vuoden 1998 toimintamenoihin varattu määrä            ja tukityöllistettyjen hoitamien tehtävien vaki-
26492: vähenee reaalisesti tämän vuoden tasosta 4 milj.      naistamiseen lähes noin 2,5 milj. markkaa (22
26493: markalla. Valtioneuvoston jo aikaisemmin teke-        henkilötyövuotta). Myönnetyissä henkilötyö-
26494: män päätöksen mukaisesta ns. 4,7 %:n rationali-       vuosissa ja määrärahoissa saattaa tapahtua vielä
26495:                                         KK 979/1997 vp                                           3
26496: 
26497: muutoksia käynnissä olevan ministeriön ja työ-       Lopuksi on todettava, ettei määrärahojen mi-
26498: voimaosastojen tulostavoiteneuvottelujen joh-     toituksessa ole aikaisemman käytännön mukai-
26499: dosta.                                            sesti otettu huomioon mahdollisia tulevia pal-
26500:    Koska lisävirat kohdistetaan pääsääntöisesti   kankorotuksia. Asiaan voidaan palata vuoden
26501: suuriin työvoimatoimistoihin, on Turun työvoi-    1998 lisätalousarviossa, kun mahdollisten pal-
26502: matoimistolla hyvät edellytykset parantaa edel-   kankorotusten täsmälliset kustannusvaikutukset
26503: leen palveluaan.                                  ovat tiedossa.
26504: 
26505:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
26506: 
26507:                                                                 Työministeri Liisa Jaakonsaari
26508: 4                                            KK 979/1997 vp
26509: 
26510: 
26511: 
26512: 
26513:                                          Tili Riksdagens Talman
26514: 
26515:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            derna inom arbetskraftsärendenas regional- och
26516: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            lokalförvaltning.
26517: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            Egentliga Finlands arbetskrafts- och närings-
26518: dagsledamot Mikko Immonen m.fl. underteck-             centrals arbetskraftsavdelning har i år beviljats
26519: nade spörsmål nr 979:                                  ett     omkostnadsanslag       på      sammanlagt
26520:                                                        43,024 milj. mark. Enligt den preliminära an-
26521:           På vilket sätt och med hur stort anslag      slagsfördelningen för 1998 skall nämnda arbets-
26522:        ämnar Regeringen år 1998 trygga en av           kraftsavde1ning beviljas ett ans1ag på totalt
26523:        landets största arbetskraftsbyråers, Åbo        48,156 milj. mark. Det ökade ans1aget beror på
26524:        arbetskraftsbyrås, och dess personals för-      den ökning i omkostnadsanslaget som föranleds
26525:        utsättningar att ytterligare förbättra ser-     av att uppgifter för experttjänstemän och perso-
26526:        vicenivån?                                      ner som varit stödsysselsatta vid arbetskraftsby-
26527:                                                        råerna har permanentats. Ovan nämnda arbets-
26528:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          kraftsavdelning kommer således att för 1998 få
26529: anföra följande:                                       ett 5,132 milj. mark större anslag än i år. Därtill
26530:                                                        beviljas avdelningen ytterligare 1,7 milj. mark för
26531:    Inom arbetsförvaltningen genomförs en revi-         att kunna köpa sakkunnigtjänster och göra start-
26532: dering av arbetskraftspolitiska systemet i början      utredningar. Det anslag som Egentliga Finlands
26533: av 1998. Ett centralt reformmål är att få arbets-      arbetskrafts- och näringscentrals arbetskraftsav-
26534: marknaden att fungera bättre och förebygga ut-         delning beviljats för 1998 uppgår således totalt
26535: slagning. Då den samhällsekonomiska situatio-          ti1149,856 milj. mark.
26536: nen är gynnsammare och marknaden mer dyna-                 Förutom Abo arbetskraftsbyrå finns det 10
26537: misk än under tidigare år ökar kravet på en mer        andra arbetskraftsbyråer som lyder under Egent-
26538: effektiv och yrkesmässigt högklassig offentlig ar-     liga Finlands arbetskrafts- och näringscentrals
26539: betskraftsservice. Det arbetskraftspolitiska sys-      arbetskraftsavdelning och för sina resultatmåls-
26540: temet ombildas tili en helhet med en arbetskrafts-     förhand1ingar med avdelningen. Vid dessa för-
26541: serviceprocess som stöder jobbsökningsaktivite-        handlingar kommer man överens om anslagsför-
26542: ter, arbetsmarknadsstödet görs till ett aktivt         delningen per arbetskraftsbyrå. Arbetsministe-
26543: stöd, åtgärder som främjar arbetssökandes re-          riet har så1edes ingen bes1utandemakt när ans1a-
26544: kryteringsmöjligheter stöds samt de arbetslösa         gen för de enskilda byråerna fördelas.
26545: arbetssökandenas rättigheter och skyldigheter              1 samband med den arbetskraftspolitiska revi-
26546: definieras. Som ett led i revideringen kommer 150      deringen omvandlas arbetskraftsserviceproces-
26547: nya experttjänstemän att avlönas. Vidare kom-          sen tili en betydligt mer krävande process än nu.
26548: mer personai som anställts med sysselsättnings-        Därför har det i budgetpropositionen 1998 reser-
26549: stöd att permanentas (högst 240 årsverken)             verats ett anslag för att nya tjänstemän skall
26550: främst tili kundserviceuppgifter vid större arbets-    kunna av1önas och uppgifter för stödsysselsatta
26551: krafts byråer.                                         permanentas. Preliminärt har Egentliga Finlands
26552:    Enligt budgetpropositionen för 1998 kommer          arbetskrafts- och näringscentrals arbetskraftsav-
26553: arbetsförvaltningens anslag att minska med             delning beviljats 3,1 milj. mark (15 årsverken) för
26554: 647,5 milj. mark, dvs. 5 %från år 1997, såsom det      inrättande av nya experttjänster och närmare
26555: konstateras i spörsmålets motivering. Det anslag       2,5 milj. mark (22 årsverken) för att kunna per-
26556: som reserverats för omkostnader inom arbets-           manenta uppgifter som skötts av stödsysselsatta.
26557: kraftsärendenas regional- och lokalförvaltning         Vissa justeringar i de årsverken och anslag som
26558: år 1998 visar en reell minskning med 4 milj. mark      beviljats är möjliga, därför att resultatmålsför-
26559: från detta år. Tili följd av det s.k. rationaliser-    handlingarna mellan ministeriet och arbetskraft-
26560: ingsavdraget på 4,7 %, som statsrådet redan tidi-      savde1ningarna pågår.
26561: gare har fattat sitt beslut om, är det anslag under-       Eftersom tilläggstjänsterna i regel riktas tili
26562: dimensionerat som reserverats för lönekostna-          stora arbetskraftsbyråer, har Åbo arbetskrafts-
26563:                                            KK 979/1997 vp                                            5
26564: 
26565: byrå goda förutsättningar att ytterligare förbätt-   kommande löneförhöjningar. Man kan åter-
26566: ra sin service.                                      komma tili saken i en tilläggsbudget för 1998, när
26567:    Tili slut bör det konstateras att man vid di-     man känner tili de exakta kostnadsverkningar
26568: mensioneringen av anslaget i enlighet med den        som de eventuella löneförhöjningarna kommer
26569: tidigare praxisen inte har beaktat eventuella        att medföra.
26570: 
26571:      Helsingforsden 6 november 1997
26572: 
26573:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
26574:                                             KK 980/1997 vp
26575: 
26576: Kirjallinen kysymys 980
26577: 
26578: 
26579: 
26580: 
26581:                                    Jouko Jääskeläinen /skl: Ylioppilaidenjatko-opintomahdollisuuk-
26582:                                       sien lisäämisestä
26583: 
26584: 
26585:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26586: 
26587:    Tilastokeskuksen tuore Oppilastilasto kertoo,      parhaat ovat kilpailemassa samoista paikoista,
26588: että vastavalmistuneista ylioppilaista vain noin      joita on yksinkertaisesti liian vähän.
26589: 40 prosenttia saa ensimmäisenä syksynä jatko-            Suomessa puhutaan paljon korkeasta koulu-
26590: opiskelupaikan, vaikka yli 80 prosenttia heistä       tuksesta ja sivistyksen voimasta, mutta miten
26591: on hakenut paikkaa joko yliopistoista, ammatti-       meillä on varaa seisottaa ylioppilaita opiskelu-
26592: korkeakouluista tai ammatillisista oppilaitoksis-     paikkajonossa vuosikausia? Tietysti ajan voi
26593: ta. Vuosien varrella on puhuttu paljon ylioppilai-    käyttää hyödyllisesti, mutta tietty epävarmuus
26594: den välivuoden pidosta, mutta tilastojen valossa      leimaa kuitenkin elämää. Työmarkkinoilla on
26595: vain joka viides näyttäisi sellaisen aikovan pitää.   kouluttamaton nuori aina myös heikommassa
26596: Arvattavasti näistäkin osa on tässä vaiheessa ar-     asemassa.
26597: meijaan meneviä nuoria.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26598:     Mitä tekevät nämä noin 40 prosenttia eli tois-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26599: takymmentätuhatta uutta ylioppilasta ja milloin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26600: heille aukeaa jokin opiskelupaikka? Sama tahti        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26601: on jatkunut vuosien ajan, joten ei ole suinkaan
26602: varmaa, että nämä uudet ylioppilaat sijoittuvat                 Onko Hallitus tietoinen ylioppilaiden
26603: oppilaitoksiin seuraavana vuonna. Uudenmaan                  koulutuspaikkojen liian vähäisestä mää-
26604: alueen yhteisvalinnan viranomaisten mukaan                   rästä, ja
26605: ylioppilaat sijoittuvat opiskelemaan viiden vuo-                mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
26606: den kuluessa ylioppilaaksi tulosta. Vuosia siihen            jaamiseksi?
26607: varmasti meneekin, kun aina uusien ikäluokkien
26608: 
26609:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
26610: 
26611:                                         Jouko Jääskeläinen /skl
26612: 
26613: 
26614: 
26615: 
26616: 270136
26617: 2                                           KK 980/1997 vp
26618: 
26619: 
26620: 
26621: 
26622:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26623:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        millään jopa neljännes opiskelijoista. Opiskelijat
26624: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         parantavat alan opinnoilla matemaattisluon-
26625: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nontieteellistä osaamistaan siirtyäkseen sitten
26626: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko            opiskelijoiksi teknistieteelliselle ja lääketieteelli-
26627: Jääskeläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       selle alalle.
26628: sen n:o 980:                                             Ylioppilaat ovat sijoittuneet huomattavissa
26629:                                                       määrin myös ammatillisiin opintoihin. Kasva-
26630:           Onko Hallitus tietoinen ylioppilaiden       tustieteiden tutkimuslaitoksen selvitysten mu-
26631:        koulutuspaikkojen liian vähäisestä mää-        kaan monet ammatillisia tutkintoja suorittaneet
26632:        rästä, ja                                      ylioppilaat haluavat kuitenkin viime kädessä
26633:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        suorittaa korkeakoulututkinnon. Yliopisto-
26634:        jaamiseksi?                                    opinnot vuonna 1996 aloittaneista 15 %:lla oli-
26635:                                                       kin koulutustaustana ylioppilastutkinto ja sen
26636:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ohella ammatillinen tutkinto. Vuosina 1992-
26637: vasti seuraavaa:                                      1995 vastaava osuus oli noin 17 %.
26638:                                                          Edellä kerrotut esimerkit todentavat sen, että
26639:    Yliopistoihinjätettiin vuonna 1996 ensisijaisia    koulutuspaikkojen käyttö ei kaikilta osiltaan ole
26640: hakemuksia 88 500. Valintakokeisiin osallistu-        ollut riittävän tehokasta. Opiskelupaikkoja ote-
26641: misia oli 58 200. Yliopistoihin hyväksyttiin          taan vastaan ja tutkintoja suoritetaan, mutta al-
26642: 20 900 opiskelijaa, joista 18 675 aloitti opinton-    kuperäisestä koulutustavoitteesta - korkea-
26643: sa. Ammattikorkeakouluihin ja opistoasteen            koulututkinnosta - ei ole luovuttu. Tämä on
26644: koulutukseen haki vuonna 1996 yhteishaussa            johtanut tilanteeseen, jossa korkeakoulujen opis-
26645: yhteensä noin 70 000 henkilöä ja opinnot aloitti      kelijapaikoista kilpailevat uusien ylioppilaiden
26646: 22 000 opiskelijaa. Korkeakoulututkintoja opis-       kanssa edellisten vuosien ylioppilaat, joista osa
26647: kelemaan hyväksyttiin siis yhteensä runsaat           on jo suorittanut tai suorittamassa ylioppilastut-
26648: 40 000 opiskelijaa, joista valtaosa oli ylioppilas-   kinnon jälkeisiä tutkintoja korkeakouluissa tai
26649: tutkinnon suorittaneita. Verrattaessa aloittanei-     eriasteisissa ammatillisissa koulutuksissa.
26650: den määriä esimerkiksi 19-21-vuotiaiden keski-            Koulutusjärjestelmän ja -tarjonnan kannalta
26651: määräiseen ikäluokkaan voidaan todeta, että           merkittävä uudistus on ollut ammattikorkea-
26652: opiskelumahdollisuus korkeakouluissa tarjottiin       koulujen käynnistäminen yliopistojen rinnalle.
26653: yli 60 %:lle aloitusikäisestä ikäluokasta. Tämän      Tällä hetkellä maassamme on 16 vakinaista ja 14
26654: lisäksi toisen asteen ammatillisiin opintoihin on     väliaikaista ammattikorkeakoulua. Ammatti-
26655: viime vuosina sijoittunut noin 5 000-6 000 yli-       korkeakoulujen tavoitteena on nostaa ammatilli-
26656: oppilastutkinnon suorittanutta vuosittain.            sen koulutuksen tasoa ja sitä kautta myös sen
26657:    Ylioppilaiden korkeakouluopintoihin sijoit-        kiinnostavuutta. Samanaikaisesti nykyinen opis-
26658: tumisen ongelmat liittyvätkin koulutuspaikko-         toasteen koulutus ja ammatillisen korkea-asteen
26659: jen epätarkoituksenmukaiseen käyttöön. Vuon-          koulutus lakkaavat. Ammattikorkeakouluopin-
26660: na 1994 koulutusalasta riippuen 30-80 % eri           not tarjoavat ylioppilastutkinnon tai toisen as-
26661: koulutusaloille hakeneista haki opiskelupaikkaa       teen ammatillisen tutkinnon suorittaneille sel-
26662: myös toiselle opintoalalle tai -asteelle. Kaikista    keän, ammatillisesti suuntautuneen vaihtoehdon
26663: hyväksytyistä yliopisto-opiskelijoista toiselle       teoreettisemmin suuntautuneille yliopisto-opin-
26664: opintoalalle tai -asteelle hyväksyttiin 28 %. Eni-    noille. Ammattikorkeakouluopinnot tähtäävät
26665: ten päällekkäisiä hyväksymisiä eli lähes 40 % oli     työelämään sijoittumiseen eivätkä muodosta yli-
26666: luonnontieteellisen, teknistieteellisen, lääketie-    oppilastutkinnon rinnalle samanlaista vaihtoeh-
26667: teen ja farmasian koulutusaloille hyväksytyillä       toista väylää yliopistoihin kuin aikaisemmat am-
26668: opiskelijoilla. Luonnontieteelliselle alalle on li-   matilliset tutkinnot. Ammattikorkeakoulutut-
26669: säksi ominaista, että opintonsa aloittaneista en-     kinnoille pyritään myös luomaan niille ominai-
26670: simmäisinä vuosina opintonsa keskeyttää enim-         nen jatkokoulutusjärjestelmä, joka selkeyttää
26671:                                             KK 980/1997 vp                                             3
26672: 
26673: ammattikorkeakoulujen profiilia suhteessa yli-        toimenpidejoukkoa. Opetusministeriö on sopi-
26674: opistoihin. Ammattikorkeakouluja kohtaan              nut yliopistojen vuosien 1997-2000 tulossopi-
26675: osoitettu kiinnostus on ollut opiskelijoiden ta-      muksissa siitä, että yliopistot toteuttavat opiske-
26676: holta runsasta.                                       lijavalinnassaan menettelyä, jossa opiskelijaksi
26677:    Korkeakoulujärjestelmän uudistamisen lisäk-        hyväksytty voi vastaanottaa vain yhden yliopis-
26678: si on käynnistetty joukko toimenpiteitä, joilla       tojen opiskelupaikan samana vuonna. Vuosien
26679: pyritään tehostamaan koulutuspaikkojen käyt-          1998-2000 tulossopimuksissa periaate ulotet-
26680: töä ja parantamaan jatkokoulutukseen sijoittu-        tiin koskemaan koko korkeakoululaitosta. Sit-
26681: mista. Valtioneuvosto asetti vuosien 1991-1996        temmin periaate on sisällytetty myös eduskun-
26682: ja 1995-2000 koulutuksen ja korkeakouluissa           nan kuluvana vuonna hyväksymään yliopistola-
26683: harjoitettavan tutkimuksen kehittämissuunnitel-       kiin. Seurannan järjestämiseksi yliopistojen ja
26684: missa tavoitteet koulutuksen mitoittamiselle ja       ammattikorkeakoulujen yhteinen hakija- ja
26685: opiskelupaikkojen tehokkaammalle käytölle.            opinto-oikeusjärjestelmä otetaan käyttöön vuo-
26686: Näissä suunnitelmissa koulutuksen mitoittami-         den 1998 opiskelijavalinnoissa ja yhden opiskelu-
26687: sen tavoitteeksi asetettiin, että opiskelupaikka      paikan periaatetta sovelletaan vuoden 1999 kor-
26688: yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tarjo-        keakoulujen opiskelijavalinnoissa. Valintojen ai-
26689: taan 60-65 %:lle nuorisoikäisestä ikäluokasta,        kataulua koordinoidaan lisäksi koulutusaloit-
26690:  mikä tavoite koulutustarjonnan osalta on siis        tain ja ammattikorkeakoulujen kanssa päällek-
26691:  saavutettu. Toista tutkintoaan suorittavat, tut-     käisyyksien vähentämiseksi.
26692:  kintoaan täydentävät tai vain tutkinnon osaa             Vuosien 1998-2000 tulossopimuksissa on so-
26693:  suorittavat ohjataan mahdollisuuksien mukaan         vittu lisäksi, että yliopistot järjestävät osana
26694:  tutkintotavoitteisen aikuiskoulutuksen piiriin.      opiskelijavalintojaan mahdollisuudet siirtyä
26695:  Yliopistolaitoksen mitoitustavoitteena 2000-lu-      avoimen yliopisto-opetuksen perusteella tutkin-
26696:  vun alkupuolella on 15 000 nuoruusiän ja 5 000       to-opiskeluun. Tämä järjestely poistaa myös
26697:  aikuisiän aloittajaa. Ammattikorkeakouluissa         omalta osaltaan niitä epävarmuustekijöitä, jotka
26698:  tavoitteena on 24 000 nuoruusiän ja 8 600 aikuis-    liittyvät mahdolliseen välivuoteen opinnoissa.
26699:  iän aloittajaa. Näin selkeytetään koulutustarjon-        Hallitus katsoo, että yliopistojen ja ammatti-
26700:  taa ja samalla laajennetaan sitä nykyisestä. Ta-     korkeakoulujen jatkokoulutuspaikkojen määrä,
26701:  voitteeksi asetettiin myös opiskelijavalintojen      joka on mitoitettu 60-65 %:lle aloitusikäisestä
26702:  kehittäminen kaikilla koulutustasoilla siten, että   ikäluokasta, on sinänsä riittävä. Jatko-opintoi-
26703:  ensimmäistä jatkokoulutuspaikkaa hakevat ase-        hin pääsyn pitkittymiseen vaikuttavat monet va-
26704:  tetaan pääsääntöisesti etusijalle perustutkinnon     lintamenettelyyn ja opintoprosessiin liittyvät te-
26705:  suorittamiseen tähtäävien opiskelijoiden valin-      kijät, joita keskeisiltä osilta on jo ryhdytty kor-
26706:  nassa.                                               jaamaan ja joiden vaikutukset ovat lähivuosina
26707:     Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on       nähtävissä.
26708:  toteutettu ja ollaan toteuttamassa huomattavaa
26709: 
26710:       Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
26711:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
26712: 4                                           KK 980/1997 vp
26713: 
26714: 
26715: 
26716: 
26717:                                         Tili Riksdagens Talman
26718: 
26719:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      piskt att som mest var fjärde studerande avbryter
26720: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        sina studier under de första åren. Studerandena
26721: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      höjer med studierna inom området sitt matema-
26722: man Jouko Jääskeläinen undertecknade skriftli-        tisk-naturvetenskapliga kunnande för att flytta
26723: ga spörsmål nr 980:                                   över till studier inom det tekniskvetenskapliga
26724:                                                       eller medicinska området.
26725:           Är Regeringen medveten om det allt-             Studenterna har i mycket stor utsträckning
26726:        för ringa antalet utbildningsplatser för       placerat sig även inom yrkesinriktade studier.
26727:        studenter, och                                 Enligt en utredning av pedagogiska forsknings-
26728:           ad avser Regeringen göra för att upp-       institutet vili många studenter som avlagt en
26729:        hjälpa situationen?                            yrkesexamen ändå i sista hand avlägga en hög-
26730:                                                       skoleexamen. Av dem som inledde universitets-
26731:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         studier 1996 hade 15% studentexamen och där-
26732: anföra följande:                                      tili en yrkesinriktad examen. Åren 1992-1995
26733:                                                       var motsvarande andel ca 17 %
26734:    År 1996lämnades 88 500 primära ansökning-              Ovan anförda exempel ger be1ägg för att ut-
26735: ar in tili universiteten. Antalet deltaganden i ur-   bildningsplatserna inte tili alla delar har använts
26736: valsproven var 58 200. Till universiteten godkän-     tiliräckligt effektivt. Studieplatser tas emot och
26737: des 20 900 studerande och av dem inledde 18 675       examina avläggs, men man avstår inte från det
26738: sina studier. Till yrkeshögskolorna och yrkesut-      primära utbildningsmålet - en högskoleexa-
26739: bildningen på institutnivå sökte 1996 totalt ca       men. Detta har lett till en situation där de nya
26740: 70 000 personer via den gemensamma elevantag-         studenterna konkurrerar om högskolornas stu-
26741: ningen och studier inleddes av 22 000 studerande.     dieplatser med studenter från tidigare år som i
26742: Som studerande för en högskoleexamen godkän-          vissa fall efter sin studentexamen redan har av-
26743: des således sammanlagt drygt 40 000 studerande        lagt eller håller på att avlägga en examen vid en
26744: och de flesta av dem hade avlagt studentexamen.       högskola eller inom yrkesutbildningen på en an-
26745: Då manjämför antalet som började studera med          nan nivå.
26746: t.ex. den genomsnittliga åldersk1assen 19-21-             Med tanke på utbildningssystemet och utbu-
26747: åringar, kan man konstatera att över 60% av den       det på utbildning har etableringen av yrkeshög-
26748: aktuella åldersklassen erbjöds studiemöjlighet        skolorna vid sidan av universiteten varit en bety-
26749: vid en högskola. Utöver detta har de senaste åren     delsefull reform. Just nu har vi 16 ordinarie och
26750: ca 5 000-6 000 personer som avlagt studentexa-        14 temporära yrkeshögskolor i landet. Yrkes-
26751: men placerat sig i yrkesinriktade studier på andra    högskolorna har som mål att höja nivån pä yrkes-
26752: stadiet.                                              utbildningen och därigenom även intresset för
26753:    Prob1emen med studenternas placering i hög-        denna utbildning. Samtidigt avvecklas den nuva-
26754: sko1estudier hänger ihop med att utbildnings-         rande yrkesutbildningen på institutnivå och hög-
26755: platserna används oändamålsenligt. År 1994            re nivå. Yrkeshögskolestudierna erbjuder dem
26756: sökte, beroendepå utbildningsområde, 30-80%           som avlagt studentexamen eller en yrkesinriktad
26757: av dem som sökt tili olika utbildningsområden en      examen pä andra stadiet ett k1art, yrkesinriktat
26758: studieplats även på ett annat område eller en         alternativ till de mer teoretiskt inriktade universi-
26759: annan nivå. Av alla som godkändes tili universi-      tetsstudierna. Yrkeshögskolestudierna siktar pä
26760: tetsstudier godkändes 28 % också till ett annat       en placering i arbetslivet och utgör inte jämsides
26761: studieområde eller en annan nivå. De flesta           med studentexamen en likadan alternativ väg till
26762: dubbla antagningarna, eller nästan 40 %, före-        universiteten som tidigare yrkesinriktade exami-
26763: kom bland dem som godkänts till de naturveten-        na. A vsikten är också att det efter yrkeshögskole-
26764: skapliga, teknisk-vetenskapliga, medicinska och       studierna skall finnas ett specifikt system för till-
26765: farmaceutiska utbildningsområdena. För det na-        läggsutbildning som skärper yrkeshögskolornas
26766: turvetenskapliga området är det dessutom ty-          profil i förhållande till universiteten. Intresset för
26767:                                             KK 980/1997 vp                                                 5
26768: 
26769: yrkeshögskolorna har varit stort bland de stude-      avtalen för åren 1997-2000 avtalat med univer-
26770: rande.                                                siteten om att de vid antagningen av studerande
26771:    Det är inte bara högskolesystemet som har          skall genomföra ett förfarande där den som antas
26772: reformerats utan en hei del åtgärder har inletts i    inte samma år kan ta emot mer än en studieplats
26773: avsikt att effektivera användningen av utbild-        vid ett universitet. I resultatavtalen för 1998-
26774: ningsplatser och förbättra möjligheterna tili fort-   2000 utsträcktes principen tili att gälla hela hög-
26775: satt utbildning. Statsrådet ställde i planerna för    skoleväsendet. Efter detta har principen tagits in
26776: utveckling av utbildningen och av forskningen         också i den universitetslag som i år har godkänts
26777: vid högskolorna för åren 1991-1996 respektive         av riksdagen. För ordnandet av en uppföljning
26778: 1995-2000 upp mål för dimensioneringen av             införs ett gemensamt system för ansökning och
26779: utbildningen och en effektivare användning av         studierätt för universitet och yrkeshögskolor i
26780: studieplatserna. I dessa planer sattes som mål för    1998 års antagning och principen om endast en
26781: dimensioneringen att 60-65 % av den unga ål-          studieplats tillämpas i 1999 års antagning tili
26782: dersklassen skall erbjudas en studieplats i ett       högskolorna. Tidtabellen för antagningarna
26783: universitet eller en yrkeshögskola, ett mål som       samordnas dessutom efter utbildningsområde
26784: vad utbudet på utbildning beträffar alltså har        och med yrkeshögskolorna så att de går mindre
26785: uppnåtts. De som avlägger sin andra examen,           på varandra.
26786: kompletterar en examen eller en del av en examen         I resultatavtalen för 1998-2000 har ytterliga-
26787: hänvisas i mån av möjlighet tili examensinriktad      re avtalats att universiteten som en del av antag-
26788: vuxenutbildning. Universitetsväsendet har som         ningen av studerande ordnar möjligheter att på
26789: dimensioneringsmål att i början av 2000-talet ha      basis av studier vid ett öppet universitet flytta till
26790:  15 000 unga och 5 000 vuxna nya studerande. I        examensstudier. Detta arrangemang avlägsnar
26791: yrkeshögskolorna är målet 24 000 unga och 8 600       även för sin del de osäkerhetsfaktorer som anslu-
26792: vuxna nybörjare. På det här sättet ges utbudet på     ter sig tili ett eventuellt mellanår i studierna.
26793: utbildning en klarare struktur och samtidigt blir        Regeringen anser att antalet platser inom den
26794: det större. En målsättning var även att utveckla      fortsatta utbildningen vid universiteten och yr-
26795: antagningen av studerande på alla utbildnings-        keshögskolorna, som har dimensionerats till
26796: områden så att de som ansöker om sin första           60-65 % av den åldersklass som skall inleda sina
26797:  plats inom den fortsatta utbildningen i regel ges    studier, i och för sig är tillräckligt. Att det drar ut
26798:  företräde i antagningen av studerande som öns-       på tiden innan man kommer in tili fortsatta stu-
26799:  kar avlägga en grundexamen.                          dier påverkas av en rad faktorer i samband med
26800:     För att nå de uppställda målen har det genom-     antagningsförfarandet och studieprocessen. Till
26801:  förts och genomförs som bäst en ansenlig mängd       de centrala delarna håller de redan på att korrige-
26802:  åtgärder. Undervisningsministeriet har i resultat-   ras och verkningarna kan ses de närmaste åren.
26803: 
26804:      Helsingfors den 7 november 1997
26805: 
26806:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
26807:                             j
26808:                         j
26809:                         j
26810:                     j
26811:                     j
26812:                 j
26813:                 j
26814:             j
26815:             j
26816:         j
26817:         j
26818:     j
26819:     j
26820: j
26821: j
26822:                                           KK 981/1997 vp
26823: 
26824: Kirjallinen kysymys 981
26825: 
26826: 
26827: 
26828: 
26829:                                   Johannes Koskinen /sd: Puolustushallinnon Rakennustyö Parolan
26830:                                      toiminnan turvaamisesta
26831: 
26832: 
26833:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26834: 
26835:    Puolustusministeriön rakennusosaston alai-       saatiouudistustaan siten, että kaikki alkavat uu-
26836: nen erillinen rakennusyksikkö Rakennustyö Pa-       det kohteet annetaan yksityisten urakoitsijoiden
26837: rola on toiminut vuodesta 1958. Puolustushallin-    suoritettaviksi, merkitsee se vuodesta 1958 yhtä-
26838: non rakennuslaitoksen käynnistyessä vuonna          jaksoisesti jatkuneen rakennustoiminnan loppu-
26839: 1994 Rakennustyö Parolaan liitettiin Rakennus-      mista paikallisten rakentajien tekemänä vuoden
26840: työ Pirkkala, jolloin se jäi lajissaan ainoaksi.     1998 kesällä. Kuitenkin puolustusvoimien koko
26841:     Rakennustyö Parolan työkohteet ovat sijain-     rakentamisen volyymi toiminta-alueella jatkuu
26842: neet Hattulassa Parolan varuskunnassa, Hä-          yli 40 miljoonan markan tasolla ja rakentamisen
26843: meenlinnassa Suomen kasarmin ja Talousvari-         erityislaatu puoltaisi omaa työorganisaatiota jat-
26844: kon alueella, Riihimäen varuskunnassa sekä          kossakin.
26845: Tammelan varastoalueella. Lisäksi on työkohtei-         Rakennustyö Parolan työntekijävahvuus on
26846: ta ollut Panssarivarikon kehittämisessä Hämeen-     tällä hetkellä noin 45 henkilöä sekä noin 10 siirto-
26847: linnassa ja Hattulassa. Vuoden 1994 lähtien on      lan työntekijää. Tämän vuoden elokuun lopulla
26848: työkohteita sijainnut myös Pirkkalan varuskun-      työnantajapuoli aloitti yt-neuvottelut yhdeksän
26849: ta-alueella, Tervakoskenaja Tampereella. Lisäk-     työntekijän irtisanomiseksi. Työntekijöiden yh-
26850: si Parolan varuskunta-alueella sijaitsevassa me-    täjaksoiset työsuhteet ovat kestäneet suurimmal-
26851: talliverstaassa on valmistettu useita kymmeniä      la osalla noin 10-20 vuotta ja lisäksijoukossa on
26852: erilaisten varastorakennusten ja kalustosuojien     myös lähes 30 vuotta palvelleita.
26853: teräsrunkoja, joita on toimitettu eri varuskun-         Yt-neuvotteluissa on vedottu ainoastaan suul-
26854: tiin.                                               lisesti tuotannollisiin ja taloudellisiin seikkoihin,
26855:     Vuosittainen rahoitus on ollut noin 20-40       eivätkä työntekijät ole saaneet pyynnöstään huo-
26856: miljoonaa markkaa. Lisäksi oikeusministeriön        limatta kirjallisia selvityksiä siitä, miksi aiemmin
26857: rahoitusosuutena on tullut 5-7 miljoonaa            niin sanottuna omana työnä suoritettavat työt
26858: markkaa, johon on sisältynyt Parolan työsiirto-     annetaan yksityisten urakoitsijoiden suoritetta-
26859: lan työntekijöiden työllistämisvelvoite. Raken-     viksi. Henkilöstövaikutuksistakaan ei ole saatu
26860: nustyö Parola on toiminut päärakentajana sekä       kirjallisia selvityksiä eikä minkäänlaisia korvaa-
26861: kilpailuttanut alihankinnat eri urakoitsijoiden     via toimenpiteitä tai kokonaisvaltaista henkilös-
26862: kesken. Niin sanotun oman työn osuus on ollut       töohjelmaa ole esitetty.
26863: noin 15-20 prosenttia sekä suoraan eri toimitta-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26864: jilta kilpailuttamisenjälkeen hankittujen materi-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26865: aalien ja laitteiden osuus noin 14 prosenttia ko-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26866:  konaiskustannuksista. Ulkopuolisten urakoitsi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26867: joiden osuudeksi on siten muodostunut noin
26868:  65-70 prosenttia kokonaiskustannuksista.                      Miten Hallitus aikoo turvata Raken-
26869:     Vuoden 1998 talousarvion ennakkotietojen                nustyö Parolan toiminnan jatkumisen ja
26870:  mukaan omana työnä tehtävien töiden osuus                  pitkään palvelleiden työntekijöiden työ-
26871:  Parola-Hämeenlinna-alueellajäisi noin 5,3 mil-             paikkojen säilymisen ja,
26872: joonaan markkaan, johon sisältyy oikeusminis-                  onko tarkoituksenmukaista kehittää
26873:  teriön osuus. Jos valtion talousarvio toteutuu             Puolustushallinnon rakennuslaitoksesta
26874:  tässä muodossa ja rakennuslaitos jatkaa organi-            ainoastaan rakennuttajaorganisaatiota?
26875: 
26876:      Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
26877: 
26878:                                       Johannes Koskinen /sd
26879: 270136
26880: 2                                           KK 981/1997 vp
26881: 
26882: 
26883: 
26884: 
26885:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26886: 
26887:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Puolustushallinnon rakennuslaitoksen paa-
26888: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määränä on ollut lisätä ulkopuolisten urakoiden
26889: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       käyttöä rakennustoiminnassa kilpailuttamista
26890: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Johannes         koskevien yleisten periaatteiden mukaisesti. Lai-
26891: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tos on siirtymässä asteittain rakentajasta raken-
26892: n:o 981:                                              nuttajaksi. Rakennuslaitoksen tavoitteena on
26893:                                                       varmistaa, että puolustusvoimat saa korkealaa-
26894:           Miten Hallitus aikoo turvata Raken-         tuisina ja kilpailutettuun markkinahintaan tar-
26895:        nustyö Parolan toiminnan jatkumisen ja         vitsemansa tilat. Puolustushallinnon rakennus-
26896:        pitkään palvelleiden työntekijöiden työ-       laitos tulee jatkossa harjoittamaan vain poik-
26897:        paikkojen säilymisen ja,                       keustapauksissa omaa rakentamista. Tämä on
26898:           onko tarkoituksenmukaista kehittää          mahdollista silloin kun se sotilaallisista tai muis-
26899:        Puolustushallinnon rakennuslaitoksessa         ta erityisistä syistä on perusteltua.
26900:        ainoastaan rakennuttajaorganisaatiota?             Hämeen alueelle suunnatut rakennusinves-
26901:                                                       toinnit ovat kuitenkin vähenemässä. Vuoden
26902:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          1999 alusta lukien päättyy myös oikeusministe-
26903: vasti seuraavaa:                                      riön määrärahojen käyttö työsiirtolatöihin puo-
26904:                                                       lustushallinnossa. Rakennustyö Parolan toimin-
26905:    Puolustushallinnon kiinteistötoimen organi-        ta supistuu näin ollen olennaisesti ja harkittavak-
26906: saatiota ja sen toimintoja on yhtenäistetty siirtä-   si tulee sen lakkauttaminen itsenäisenä rakenta-
26907: mällä rakennustoimintoja ja kiinteistöjen ylläpi-     misorganisaationa.
26908: totoimintoja rakennustoimistojen vastuulle. Toi-          Rakennustyö Parolan henkilöstön asemaa sel-
26909: mintojen yhdistämisellä saman johdon alaisuu-         vitetään parhaillaan rakennus1aitoksessa. Erityi-
26910: teen on saavutettu selkeää taloudellista etua puo-    sesti tutkitaan mahdollisuudet sijoittaa rakenta-
26911: lustushallinnolle. Rakennuslaitoksen toiminnan        jia rakennuslaitoksen rakennus- ja paikallistoi-
26912: käynnistyessä vuonna 1994 jätettiin toistaiseksi      mistoihin kunnossapitotehtäviin käytössä ole-
26913: organisaatioon yksi erillinen rakennustyö, Paro-      vien voimavarojen mukaan. Henkilöstölie tul-
26914: lan Rakennustyö,johon samalla liitettiin Raken-       laan antamaan lisäksi valtiovarainministeriöstä
26915: nustyö Pirkkala. Tämä oli perusteltua Hämeen          saaduilla varoilla työvoimapoliittista tukikoulu-
26916: alueella silloin käynnissä olevien suurten raken-     tusta,joka sinänsä ei tuo uusia työpaikkoja työn-
26917: nushankkeiden takia.                                  tekijöille, mutta parantaa heidän omia mahdolli-
26918:                                                       suuksiaan uuden työpaikan etsinnässä.
26919: 
26920:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
26921: 
26922:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
26923:                                            KK 981/1997 vp                                               3
26924: 
26925: 
26926: 
26927: 
26928:                                        Tili Riksdagens Talman
26929: 
26930:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Försvarsförvaltningens byggverk har haft
26931: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          som mål att öka användningen av utomstående
26932: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      entreprenader inom byggnadsverksamheten i en-
26933: dagsman Johannes Koskinen undertecknade              lighet med de allmänna principerna för konkur-
26934: spörsmål nr 981:                                     rensutsättning. Byggverket övergår stegvis från
26935:                                                      att själv ha fungerat som byggare tili att vara
26936:           Hur ämnar Regeringen garantera att         byggherre. Byggverkets mål är att säkerställa att
26937:        verksamheten vid Rakennustyö Parola           de lokaliteter som försvarsmakten behöver är av
26938:        fortgår och att arbetsplatserna bibehålls     hög kvalitet och kan erhållas tili konkurrensut-
26939:        för arbetstagare med lång anställningstid,    satt marknadspris. F örsvarsförvaltningens bygg-
26940:        och                                           verk kommer i fortsättningen endast i undan-
26941:           är det ändamålsenligt att utveckla för-    tagsfall att bedriva egen byggverksamhet. Sådan
26942:        svarsförvaltningens byggverk så att det       verksamhet är möjlig när det av militära eller
26943:        blir en organisation som enbart sysslar       andra särskilda orsaker är motiverat.
26944:        med byggnadsentreprenader?                       De byggnadsinvesteringar som har riktats tili
26945:                                                      Tavastlandregionen håller dock på att minska.
26946:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Från och med början av år 1999 upphör också
26947: anföra följande:                                     användningen inom försvarsförvaltningen av
26948:                                                      justitieministeriets anslag för arbetskolonier.
26949:    Organisationen av försvarsförvaltningens          Verksamheten vid Rakennustyö Parola in-
26950: fastighetsfunktion och dess verksamhet har för-      skränks sålunda väsentligt och det bör övervägas
26951: enhetligats genom att byggnadsverksamheten           om detta byggnadsarbete bör läggas ner som
26952: och underhållet av fastigheter har överförts på      självständig byggorganisation.
26953: byggnadsbyråernas ansvar. Sammankopplingen              Ställningen för personalen vid Rakennustyö
26954: av funktionerna under en och samma ledning har       Parola utreds som bäst vid byggverket. Särskilt
26955: medfört en uppenbar ekonomisk fördel för för-        undersöks möjligheterna att placera byggnadsar-
26956: svarsförvaltningen. När verksamheten vid bygg-       betare i underhållsuppgifter vid byggverkets
26957: verket inleddes år 1994 bibehölls alltjämt ett se-   byggnads- och lokalbyråer inom ramen för tili-
26958: parat byggnadsarbete inom organisationen, dvs.       gängliga resurser. Personalen kommer dessutom
26959: Parolan Rakennustyö, tili vilket Rakennustyö         att med stöd av resurser som erhållits från finans-
26960: Pirkkala samtidigt anslöts. Detta var motiverat      ministeriet ges arbetskraftspolitisk stödutbild-
26961: på grund av de stora byggnadsprojekt som vid         ning, vilket inte i sig ger arbetstagarna nya arbets-
26962: tidpunkten i fråga pågick i Tavastlandregionen.      platser men däremot förbättrar deras egna möj-
26963:                                                      ligheter att finna en ny arbetsplats.
26964: 
26965:      Helsingfors den 5 november 1997
26966: 
26967:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
26968:                                               KK 982/1997 vp
26969: 
26970: Kirjallinen kysymys 982
26971: 
26972: 
26973: 
26974: 
26975:                                      Mikko Kuoppa /va-r: Osakeyhtiön omistuksessa olevien työväenta-
26976:                                         lojen verokohtelusta
26977: 
26978: 
26979:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
26980: 
26981:    Kiinteistöverolain 13 a §:n mukaan on kun-            to- ja kunnossapitokustannuksiin. Näitä kustan-
26982: nanvaltuuston mahdollista vapauttaa kiinteistö-          nuksia lisää kiinteistövero. Kiinteistöveron mää-
26983: verosta maamiesseuran, nuorisoseuran ja työ-             räämisen oikeudenmukaisuus edellyttäisi, että
26984: väenyhdistyksen omistama kiinteistö, jos raken-          samankaltaista toimintaa harjoittava työväenta-
26985: nus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödylli-      lo saisi saman verokohtelun riippumatta siitä,
26986: sessä käytössä. Erilaisen perustamishistorian            onko omistus osakeyhtiö- tai yhdistyspohjainen.
26987: johdosta osa työväentalojen omistuksesta on                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26988: osakeyhtiöpohjaista. Näiden talojen toiminta ja          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26989: käyttö ei poikkea yhdistyspohjaisten talojen käy-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26990: töstä yleisiin ja yleishyödyllisiin tarkoituksiin.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26991: Työväentalon toimintaa pyöritetään talkoovoi-
26992:  minja talo tarjoaa tilat erilaisten järjestöjen, ker-            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26993: hojen ja seurojen toimintaan, vaikka omistus-                   ryhtyä työväentalojen kiinteistöveron
26994:  pohjana on osakeyhtiömuoto, osakeyhtiön                        määräämiseksi yhdenmukaisesti talojen
26995:  omistavat työväentaloa käyttävät järjestöt, ku-                käytön ja toiminnan perusteella, eikä
26996:  ten esimerkiksi Tampereella oleva työväentalo                  omistusmuodon mukaan?
26997:  Tapiola. Talon tuotto hupenee usein talon ylläpi-
26998: 
26999:       Helsingissä 14 päivänä lokakuuta 1997
27000:                                             Mikko Kuoppa /va-r
27001: 
27002: 
27003: 
27004: 
27005:  270136
27006: 2                                            KK 982/1997 vp
27007: 
27008: 
27009: 
27010: 
27011:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27012: 
27013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tin alarajasta säädetään, kunnanvaltuusto voi
27014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          määrätä maamiesseuran, nuorisoseuran ja työ-
27015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        väenyhdistyksen omistaman yhdistys- ja seuran-
27016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             talon kiinteistöveroprosentin 0,20 alemmaksi,
27017: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            jos rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleis-
27018: n:o 982:                                               hyödyllisessä käytössä. Lainkohdassa tarkoite-
27019:                                                        tun rakennuksen kiinteistöveroprosentiksi voi-
27020:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         daan määrätä myös 0,00. Näin on menetelty yli
27021:         ryhtyä työväentalojen kiinteistöveron          280 kunnassa. Lakialoitetta eduskunnassa käsi-
27022:         määräämiseksi yhdenmukaisesti talojen          teltäessä eduskunta rajasi säännöksen sovelta-
27023:         käytön ja toiminnan perusteella eikä           misalan suppeaksi. Eduskunta katsoi, että mui-
27024:         omistusmuodon mukaan?                          den yleishyödyllisten yhteisöjen omistamia taloja
27025:                                                        lainkohdan ei tule koskea. Myöskään kiinteistö-
27026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osakeyhtiön omistamaa yhdistys- ja seurantaloa
27027: vasti seuraavaa:                                       ei lainkohdassa tarkoitettu huojennus koske. Vä-
27028:                                                        lillisessä omistuksessa yhteys varsinaiseen toi-
27029:    Kiinteistöverolain mukaan kaikki kiinteistöt        mintaan saattaa hämärtyä ja olla vaikeasti seu-
27030: ovat veron piirissä, jollei laissa nimenomaisesti      rattavissa, joten huojennuksen rajaaminen vain
27031: toisin säädetä. Suurin osa lakiin sisältyvistä poik-   suoraan omistukseen on perusteltua.
27032: keuksista on melko suppeita ja tarkoin rajattuja,          Kiinteistöveron tarkoitus jää toteutumatta,
27033: koska kiinteistöveron lähtökohta on laaja vero-        jos lailla suljetaan sen soveltamisalan ulkopuolel-
27034: pohja. Laaja veropohja mahdollistaa suhteelli-         le suurijoukko kiinteistöjä sen mukaan, kuka ne
27035: sen alhaisella verokannalla saavuttaa verolle ase-     omistaa ja mihin niitä käytetään. Poikkeukset
27036: tettavat tuottovaatimukset. Viime vuosina kiin-        murentavat veropohjaa ja lisäävät muiden vero-
27037: teistöveroa on kerätty noin 2,6 miljardia mark-        velvollisten rasitusta. Nykyisetkin poikkeukset
27038: kaa. Erilaisten kiinteistöjen oikeudenmukainen         ovat omiaan aiheuttamaan rajanveto-ongelmia.
27039: ja tasapuolinen kohtelu voivat toteutua vain, jos      Kunta voi lisäksi yksittäistapauksessa vapauttaa
27040: kiinteistöt ovat mahdollisimman kattavasti sen         minkä tahansa kiinteistön nykyisten säännösten-
27041: piirissä. Merkittävimmät ryhmät, jotka alkujaan        kin puitteissa kiinteistöverosta. Näin ollen halli-
27042: jäivät kiinteistöverotuksen ulkopuolelle, olivat       tus ei katso ainakaan tässä vaiheessa tarkoituk-
27043: metsä ja maatalousmaa sekä kunnan omalla               senmukaiseksi laajentaa lain 13 a §:ssä tarkoitet-
27044: alueellaan omistamat kiinteistöt.                      tua veronhuojennusta kysymyksessä mainittui-
27045:    Lakialoitteen pohjalta kiinteistöverolakiin li-     hin tilanteisiin. Tilannetta on kuitenkin syytä
27046: sättiin vuonna 1995 uusi 13 a §, jonka mukaan          seurata ottaen huomioon kysymyksessä tarkoi-
27047: poiketen siitä, mitä 11 §:ssä kiinteistöveroprosen-    tettu näkökulma.
27048: 
27049:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
27050: 
27051:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
27052:                                             KK 982/1997 vp                                             3
27053: 
27054: 
27055: 
27056: 
27057:                                         Tili Riksdagens Talman
27058: 
27059:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           hetsskatteprocentsatsen i 11 §, kan bestämma att
27060: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           fastighetsskatteprocentsatsen för föreningshus
27061: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ägda av lantmannagilien, ungdomsf6reningar
27062: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade spörs-             och arbetarföreningar skall vara lägre än 0,20,
27063: mål nr 982:                                           om byggnaden huvudsakligen är i allmänt eller
27064:                                                       allmännyttigt bruk. Fastighetsskatteprocentsat-
27065:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        sen f6r en byggnad som avses i lagrummet kan
27066:        ta för att fastighetsskatten för folkets hus   också fastställas tili 0,00. Så har man förfarit i
27067:        skall fastställas enhetligt på basis av hur    mer än 280 kommuner. När lagmotionen be-
27068:        husen används och viiken verksamhet            handlades i riksdagen, avgränsade riksdagen be-
27069:        som bedrivs där och inte enligt vem som        stämmelsens tillämpningsområde noggrant.
27070:        äger dem?                                      Riksdagen ansåg att lagrummet inte skall gälla
27071:                                                       hus som ägs av andra allmännyttiga samfund.
27072:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Den lättnad som avses i lagrummet skall inte
27073: anföra följande:                                      heller gällaföreningshus som ägs av fastighetsak-
27074:                                                       tiebolag. Vid indirekt ägande kan kopplingen tili
27075:    Enligt fastighetsskattelagen omfattar skatten      den egentliga verksamheten fördunklas och det
27076: alla fastigheter, om inte något annat uttryckligen    kan vara svårt att kontrollera den. Det är således
27077: bestäms i lagen. De flesta av undantagen i Iagen      motiverat att begränsa lättnaden uteslutande tili
27078: är ganska snäva och strikt avgränsade, eftersom       direkt ägande.
27079: utgångspunkten för fastighetsskatten är en bred          Syftet med fastighetsskatten uppnås inte, om
27080: skattebas. Den breda skattebasen möjliggör att        ett stort antal fastigheter med stöd av lag ställs
27081: de krav som ställs på skattens avkastning upp-        utanför lagens tillämpningsområde beroende på
27082: fylls med en relativt låg skattesats. Under de        vem som äger dem och för vilket ändamål de
27083: senaste åren har ca 2,6 mrd. mk uppburits i fas-      används. Undantagen splittrar skattebasen och
27084: tighetsskatt. Olika fastigheter kan bemötas rätt-     qkar skattebördan för de andra skattepliktiga.
27085: vist och jämlikt bara om fastigheterna omfattas       Aven de nuvarande undantagen förorsakar
27086: av skatten i så stor utsträckning som möjligt. De     gränsdragningsproblem. Kommunerna kan i en-
27087: mest betydande grupper som ursprungligen läm-         skilda fall bevilja skattelättnader även inom ra-
27088: nades utanför fastighetsbeskattningen var skog        men för de nuvarande bestämmelserna. Sålunda
27089: och jordbruksjord samt sådana fastigheter som         anser regeringen att det åtminstone i detta skede
27090: kommuner äger på sitt eget område.                    inte är ändamålsenligt att utvidga den skattelätt-
27091:     Utgående från en lagmotion fogades tili fastig-   nad som avses i 13 a §tili att gälla de situationer
27092: hetsskattelagen en ny 13 a § år 1995 enligt viiken    som nämns i spörsmålet. Det är emellertid orsak
27093: kommunfullmäktige, med avvikelse från vad             att följa upp situationen med hänsyn tili den
27094: som bestäms om den nedre gränsen för fastig-          synvinkel som avses i spörsmålet.
27095: 
27096:      Helsingfors den 5 november 1997
27097:                                                                             Minister Jouko Skinnari
27098:                                             KK 983/1997 vp
27099: 
27100: Skriftligt spörsmål 983
27101: 
27102: 
27103: 
27104: 
27105:                                    Bjarne Kallis /fkf: Ändring av statsutskottets svenskspråkiga namn
27106:                                        tili finansutskottet
27107: 
27108: 
27109:                                         Tili Riksdagens Talman
27110: 
27111:    Riksdagens statsutskotts svenskspråkiga            skulle veta vilket utskott som behandlar vilka
27112: namn är missvisande. Statsutskottet har på            ärenden.
27113: många andra språk ett namn som genast berättar           Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27114: vad utskottets behörighetsområde är: statsfinan-      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27115: serna. Eftersom utskottets namn på såväl finska,      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27116: engelska, tyska som franska översätts "finansut-      följande spörsmål:
27117: skottet" tili svenska, borde det svenskspråkiga
27118: namnet ändras så att också personer som inte är                    Ämnar Regeringen vidta åtgärder för
27119: insatta i riksdagens förvaltning genast vet vad det             att ändra statsutskottets svenskspråkiga
27120: handlar om. En namnändring skulle innebära att                  namn tili finansutskottet?
27121: enskilda medborgare och organisationer lättare
27122: 
27123:      Helsingforsden 15 oktober 1997
27124: 
27125:                                            Bjarne Kallis /tkf
27126: 
27127: 
27128: 
27129: 
27130: 270136
27131: 2                                           KK 983/1997 vp
27132: 
27133: Kirjallinen kysymys 983                                                                      Suomennos
27134: 
27135: 
27136: 
27137: 
27138:                                    Bjarne Kallis /skl: Valtiovarainvaliokunnan ruotsinkielisen nimen
27139:                                        muuttamisesta
27140: 
27141: 
27142:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27143: 
27144:    Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan ruot-           rille siitä, mikä valiokunta mitäkin asioita käsit-
27145: sinkielinen nimi on harhaanjohtava. Valtiova-         telee.
27146: rainvaliokunnalla on monilla muilla kielillä nimi,        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27147: joka kertoo heti valiokunnan toimialan: valtio-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27148: varain hoito. Koska valiokunnan niin suomen-,         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27149: englannin-, saksan- kuin ranskankielinenkin           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27150: nimi vastaa ruotsin kielessä merkitystä "finans-
27151: utskottet", tulisi ruotsinkielistä nimeä muuttaa                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27152: siten, että myös henkilöt, jotka eivät ole perehty-             siin muuttaakseen valtiovarainvaliokun-
27153: neet eduskunnan hallintoon, tietävät heti, mistä                nan ruotsinkieliseksi nimeksi finansut-
27154: on kysymys. Nimenmuutoksen myötä yksittäiset                    skottet?
27155: kansalaiset ja järjestöt pääsisivät helpommin pe-
27156: 
27157:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
27158: 
27159:                                            Bjarne Kallis /skl
27160:                                            KK 983/1997 vp                                             3
27161: 
27162: 
27163: 
27164: 
27165:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27166: 
27167:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mainitussa       tään nimenmuutoksesta, vaan uusi valiokunta
27168: tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toi-       korvasi vanhat valiokunnat nimeltään "statsut-
27169: mittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen        skottet" ja "bankoutskottet" sekä ns. budjetti-
27170: vastattavaksi kansanedustaja Bjarne Kalliksen        valtuutetut ("budgetdeputerade").
27171: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 983:           Suomessa nimi "statsutskottet" on säilynyt
27172:                                                      muuttamattomana hallitusmuodossa ja edus-
27173:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       kunnan työjärjestyksessä. Hallituksen raha-
27174:        siin muuttaakseen valtiovarainvaliokun-       asiain valiokunta on kuitenkin ruotsiksi "finans-
27175:        nan ruotsinkieliseksi nimeksi finansut-       utskottet". Eduskunnan valtiovarainvaliokun-
27176:        skottet?                                      nan ruotsinkielisen nimen muuttaminen olisi
27177:                                                      omiaan antamaan paremman kuvan valiokun-
27178:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nan asemasta ja toiminnasta. Erillisen muutok-
27179: vasti seuraavaa:                                     sen tekeminen on vaikeaa, mutta muutos voitai-
27180:                                                      siin toteuttaa perustuslaki 2000 -hankkeen yhtey-
27181:    Valtiovarainvaliokunnan ruotsinkielinen vas-      dessä. Ehdotuksessa uudeksi perustuslaiksi va-
27182: tine on "statsutskottet". Etymologia on sama         liokunnan suomenkielinen nimi on edelleen val-
27183: kuin esimerkiksi sanoissa "statsverket" ja "stats-   tiovarainvaliokunta. Uudistus merkitsisi siis,
27184: verkspropositionen". Näitä ilmaisuja voidaan         että sekä hallituksen "raha-asiain valiokunta"
27185: tänään pitää vanhahtavina. Valtion talousarvio-      että eduskunnan "valtiovarainvaliokunta" olisi-
27186: esitys on nykyisin ruotsiksi "budgetpropositio-      vat ruotsiksi "finansutskott". Asia selvitetään oi-
27187: nen". Ruotsissa säädettiin vuonna 1974 uusi hal-     keusministeriössä viimeisteltäessä esitystä uu-
27188: litusmuoto, jolloin luotiin uusi valiokunta nimel-   deksi hallitusmuodoksi.
27189: tään "finansutskottet". Kysymys ei ollut pelkäs-
27190: 
27191:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
27192:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
27193: 4                                          KK 983/1997 vp
27194: 
27195: 
27196: 
27197: 
27198:                                        Tili Riksdagens Ta/man
27199: 
27200:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     namnändring, utan det nya utskottet ersatte
27201: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       "statsutskottet", "bankoutskottet" och de "bud-
27202: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     getdeputerade".
27203: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr              1 Finland har namnet statsutskottet bibehål-
27204: 983:                                                 lits oförändrat i regeringsformen och i arbetsord-
27205:                                                      ningen för riksdagen. Regeringen har dock ett
27206:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        "finansutskott" som på finska heter "raha-asiain
27207:        att ändra statsutskottets svenskspråkiga      valiokunta". En ändring av namnet på riksda-
27208:        namn till finansutskottet?                    gens statsutskott skulle vara ägnad att ge en bätt-
27209:                                                      re bild av utskottets ställning och verksamhet. En
27210:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        separat ändring är svår att göra, men ändringen
27211: anföra följande:                                     kunde ske i samband med projektet grundlag
27212:                                                      2000. 1 förslaget till ny grundlag är det finska
27213:    Statsutskottets finskspråkiga motsvarighet är     namnet fortfarande "valtiovarainvaliokunta".
27214: "valtiovarainvaliokunta". Etymologin i ordet         En reform av det svenska namnet skulle således
27215: statsutskott är densamma som t.ex. i orden           innebära att både riksdagen och regeringen skul-
27216: "statsverket" och "statsverkspropositionen".         le ha ett "finansutskott", men att utskotten på
27217: Dessa uttryck kan i dag anses ålderdomliga. För-     finska heter "valtiovarainvaliokunta" respektive
27218: slaget till statsbudget kaUas numera "budgetpro-     "raha-asiain valiokunta". Saken kommer att ut-
27219: positionen". 1 Sverige stiftades 1974 en ny reger-   redas när justitieministeriet finslipar utkastet tili
27220: ingsform och då skapades ett nytt utskott, "fi-      ny regeringsform.
27221: nansutskottet". Det var inte endast fråga om en
27222: 
27223:      Helsingforsden 5 november 1997
27224: 
27225:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
27226:                                           KK 984/1997 vp
27227: 
27228: Skriftligt spörsmål 984
27229: 
27230: 
27231: 
27232: 
27233:                                  Håkan Malm /sv: Retroaktiv korrigering av beskattningen av pen-
27234:                                     sionärer som mist sitt pensionsinkomstavdrag
27235: 
27236: 
27237:                                       Tili Riksdagens Talman
27238: 
27239:    Mellan tiden 30.12.1992, då inkomstskattela-        Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27240: gen stiftades och början av 1996 då beskattning-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
27241: en av arv och gåva ändrades, har pensionärer        ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27242: som ej haft andra inkomster än sin pension, gått    följande spörsmål:
27243: miste om sitt pensionsinkomstavdrag då de fått
27244: ett sidoarv, eftersom sidoarvet räknats tili för-            Kan beskattningen retroaktivt korri-
27245: värvsinkomst och beaktats då pensionsinkomst-              geras för de pensionärer som mist sitt
27246: avdraget har uträknats. Detta missförhållande              pensionsinkomstavdrag under 1993-
27247: har rättats tili 1996 men den grupp av pensionä-           1995?
27248: rer som fått sidoarv 1993-1995 tvingas fortfa-
27249: rande att betala tiliäggsskatt trots det.
27250: 
27251:      Helsingforsden 15 oktober 1997
27252: 
27253:                                           Håkan Malm /sv
27254: 
27255: 
27256: 
27257: 
27258: 270136
27259: 2                                           KK 984/1997 vp
27260: 
27261: Kirjallinen kysymys 984                                                                     Suomennos
27262: 
27263: 
27264: 
27265: 
27266:                                    Håkan Malm /r: Eläketulovähennyksen menettäneiden eläkeläisten
27267:                                       verotuksen taannehtivasta korjaamisesta
27268: 
27269: 
27270:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27271: 
27272:    Tuloverolain säätämisen 30.12.1992ja vuoden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27273: 1996 alun, jolloin perintö- ja lahjaverotusta muu-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27274: tettiin, välisenä aikana eläkeläiset, joilla ei ole   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27275: ollut muita tuloja kuin eläkkeensä, ovat menettä-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27276: neet eläketulovähennyksen saadessaan sivupe-
27277: rinnön, koska sivuperintö on laskettu ansiotu-                  Voidaanko vuosina 1993-1995 eläke-
27278: loon ja otettu huomioon eläketulovähennystä                  tulovähennyksen menettäneiden eläke-
27279: laskettaessa. Tämä epäkohta on korjattu vuonna               läisten verotusta korjata taannehtivasti?
27280: 1996, mutta tästä huolimatta vuosina 1993-
27281: 1995 sivuperinnön saanut eläkeläisryhmä joutuu
27282: edelleen maksamaan lisäveroa.
27283:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
27284: 
27285:                                             Håkan Malm /r
27286:                                           KK 984/1997 vp                                            3
27287: 
27288: 
27289: 
27290: 
27291:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27292: 
27293:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lain takautuva muuttaminen eläketulovähen-
27294: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       nyksen menettämisen tai pienentymisen vuoksi ei
27295: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     olisi ollut perusteltua edes muutoksen säätämis-
27296: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan          vaiheessa. Tässä vaiheessa sen esteenä ovat myös
27297: Malmin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         verotuksen tasapuolisuuteen liittyvät syyt. Miksi
27298: n:o 984:                                            vuosina 1993-1995 sivuperinnön saaneita tulisi
27299:                                                     kohdella edullisemmin kuin muita?
27300:           Voidaanko vuosina 1993-1995 eläke-           Lisäksi on huomattava, että sivuperinnön
27301:        tulovähennyksen menettäneiden eläke-         saajilla on ollut käytettävissään huojennustie,
27302:        läisten verotusta korjata taannehtivasti?    mikäli sivuperinnöstä menevä kunnallisvero on
27303:                                                     yhdessä perintöveron ja eläketulovähennyksen
27304:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pienenemisen kanssa johtanut kohtuuttamaan
27305: vasti seuraavaa:                                    lopputulokseen. Tällaisia tilanteita kieltämättä
27306:                                                     syntyi viime vuosikymmenen vaihteessa, jolloin
27307:     Eläketulovähennys on tarkoituksellisesti laa-   asuntojen hinnat yhtäkkiä romahtivat. Siten
27308: dittu tulojen mukaan pieneneväksi vähennyksek-      asunnon sivuperintönä saaneelle saattoi käydä
27309: si. Siten sen määrää ovat voineet vähentää myös     niin, että perintövero ja kunnallisvero yhdessä
27310: sivuperinnön kaltaiset satunnaiset tulot.           ylittivät omaisuuden arvon sillä hetkellä, kun
27311:     Sivuperinnön veronalaisuus kunnallisvero-       sen realisoimisen aika tuli. Jos saaja oli eläke-
27312: tuksessa oli verojärjestelmään huonosti sopiva      tulovähennyksen piirissä, eri tekijöiden yhteis-
27313: jäänne. Niinpä verotuksesta luovuttiin perintö-     vaikutus vielä voimistui. Vuosina 1993-1995,
27314: ja lahjaverotusta muutoinkin vuoden 1996 alusta     joihin kysyjä haluaisi muutoksen ulottaa, tällai-
27315: uudistettaessa. Tarvetta taannehtivaan vapaut-      sia tilanteita ei kuitenkaan enää esiintynyt.
27316: tamiseen ei katsottu olevan. Tällaiseen menette-    Senkään vuoksi noita vuosia koskevaan taan-
27317: lyyn turvaudutaan vain poikkeuksellisesti erityi-   nehtivaan lainmuutokseen ei ole tarvetta.
27318: sen painavista syistä. Sivuperinnöstä luovuttaes-
27319: sa tällaisia syitä ei katsottu olevan.
27320:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
27321: 
27322:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
27323: 4                                         KK 984/1997 vp
27324: 
27325: 
27326: 
27327: 
27328:                                       Tili Riksdagens Talman
27329: 
27330:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           En retroaktiv ändring av lagen på grund av
27331: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande         förlust eller nedskärning av pensionsinkomstav-
27332: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     draget hade inte varit motiverad ens vid den
27333: dagsman Håkan Malm undertecknade spörsmål           tidpunkt då lagändringen kom till. För tillfållet
27334: nr 984:                                             utgör även orsaker som har att göra med en
27335:                                                     jämlik beskattning hinder för en ändring. Av
27336:           Kan beskattningen retroaktivt korri-      viiken anledning borde de som mottog sidoarv
27337:        geras för de pensionärer som mist sitt       mellan 1993 och 1995 få en fördelaktigare be-
27338:        pensionsinkomstavdrag under 1993-            handling än andra?
27339:        1995?                                           Dessutom är det skäl att framhålla att motta-
27340:                                                     gare av sidoarv har kunnat få skattelättnader om
27341:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       kommunalskatten för sidoarvet tillsammans
27342: anföra följande:                                    med arvsskatten och minskningen av pensionsin-
27343:                                                     komstavdraget har lett till ett orimligt slutresul-
27344:    Avsikten med pensionsinkomstavdraget är ut-      tat. Dylika situationer uppkom onekligen vid
27345: tryckligen att det skall minska då inkomsterna      övergången tili detta årtionde då bostadspriserna
27346: ökar. Beloppet av avdraget har således också        plötsligt sjönk drastiskt. Då kunde följaktligen
27347: kunnat sjunka tili följd av tillfålliga inkomster   den som fått en bostad såsom sidoarv råka ut för
27348: som t.ex. sidoarv.                                  det att arvsskatten och kommunalskatten till-
27349:    Det faktum att sidoarv var skattepliktigt vid    sammans översteg värdet av egendomen vid den
27350: kommunalbeskattningen var en relikt som inte        tidpunkt då det blev aktuellt att realisera egendo-
27351: passade in i skattesystemet. Därför slopade man     men. Om mottagaren hade rätt tili pensionsin-
27352: denna typ av beskattning i samband med att arvs-    komstavdrag blev den sammanlagda effekten av
27353: och gåvobeskattningen även i övrigt förnyades       de olika faktorerna ännu större. Under åren
27354: räknat från ingången av 1996. Man ansåg att det     1993-1995, i fråga om vilka spörsmålsställaren
27355: inte fanns något behov av en retroaktiv korrige-    önskar se en korrigering, förekom dylika situa-
27356: ring. Ett dylikt förfarande tillämpas endast av     tioner inte längre. Det finns således inte heller av
27357: särskilt vägande skäl. Då sidoarv slopades ansåg    den anledningen något behov att företa en retro-
27358: man att dylika skäl inte existerade.                aktiv ändring av lagen.
27359: 
27360:      Helsingfors den 7 november 1997
27361: 
27362:                                                                           Minister Jouko Skinnari
27363:                                            KK 985/1997 vp
27364: 
27365: Kirjallinen kysymys 985
27366: 
27367: 
27368: 
27369: 
27370:                                   Raimo Vistbacka /ps: Vahanka-Rantakylä-tien kunnostamisesta
27371:                                      Karstulassa
27372: 
27373: 
27374:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27375: 
27376:     Karstulan kunnan alueella kulkee noin 16 ki-        Kunnan talouden ja alueen työllisyyden kan-
27377: lometriä pitkä Vahangan ja Rantakylän välinen        nalta merkittävän taimitarhan toiminnan tur-
27378: tie, jota käytetään yleiseen liikenteeseen. Tie on   vaamiseksi kyseinen tie olisi paikallisesti saatava
27379: kapea ja mutkainen sekä erittäin huonokuntoi-        hyvään liikennöitävään ja raskaankin kaluston
27380: nen, varsinkin kelirikkoaikana. Tämän tien var-      kestävään kuntoon. Tien nykyinen heikko kunto
27381: rella sijaitsee noin 40 hehtaarin suuruinen taimi-   vaarantaa liikenneturvallisuuden ja karkottaa
27382: tarha, jossa työskentelee ympäri vuoden yli 20       asiakkaita taimitarhalta erityisesti kelirikko- ja
27383: työntekijää sekä kolmen sesonkikuukauden ai-         muina hankalan kelin aikoina.
27384: kana noin 50 työntekijää. Työmatkaliikenne              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27385: muodostaa siis merkittävän käyttäjäkunnan tiel-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27386: le. Lisäksi taimitarha työllistää alihankintoina     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27387: suuren määrän pieniä yrityksiä. Taimitarhalta        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27388: tapahtuu laajaa suoramyyntiä, mikä puolestaan
27389: sekin aiheuttaa liikennettä Vahanka-Rantaky-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
27390: lä-tielle. Taimitarhalta on myös päivittäisiä kul-          Karstulan kunnan alueella kulkevan Va-
27391: jetuksia Karstulan keskustaan.                              hangan ja Rantakylän välisen tien mah-
27392:                                                             dollisimman pikaiseksi kunnostamiseksi?
27393: 
27394:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
27395: 
27396:                                          Raimo Vistbacka /ps
27397: 
27398: 
27399: 
27400: 
27401:  270136
27402: 2                                       KK 985/1997 vp
27403: 
27404: 
27405: 
27406: 
27407:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
27408: 
27409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa    kylän-Jyväslahden tiejaksolla noin 290 autoa/
27410: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vrk. Keski-Suomen tiepiirin tavoitteena on päät-
27411: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen   lystää vuoteen 2005 mennessä tiet, joiden liiken-
27412: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo        nemäärä on yli 300 autoa/vrk, joten jälkimmäi-
27413: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-     nen kantatielle 58 päättyvä tiejakso lähes yltää
27414: sen n:o 985:                                      tavoitejoukkoon. Nykyinen tienpidon rahoitus-
27415:                                                   taso ei kuitenkaan ainakaan lähivuosina mah-
27416:          Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      dollista parantamisen aloittamista tälläkään tie-
27417:        Karstulan kunnan alueella kulkevan Va-     jaksolla varsinkin, kun tien parantamisesta ei ole
27418:        hangan ja Rantakylän välisen tien mah-     vielä laadittu tiesuunnitelmaa.
27419:        dollisimman pikaiseksi kunnostamiseksi?        Vuosina 1996 ja 1997 suoritettujen kuntokar-
27420:                                                   toitusten mukaan tiejaksolla ei esiinny runkoke-
27421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      lirikkoa. Kelirikosta johtuvia painorajoituksia ei
27422: vasti seuraavaa:                                  ainakaan viiden viimeksi kuluneen vuoden aika-
27423:                                                   na ole asetettu, mutta pintakelirikkoa esiintyy
27424:    Kysymyksen perusteluissa mainittu taimitar-    keväisin ja syksyisin kuten kaikilla sorateillä.
27425: ha sijaitsee 16 km pitkän Vahangan-Rantaky-       Vahangan-Rantakylän tiejakso on arvioitu
27426: län-Jyväslahden sorapintaisen paikallistiejak-    normaalikuntoiseksi ja Rantakylän-Jyväslah-
27427: son varrella. Vahangan kautta saavuttaessa on     den tiejakso hyväkuntoiseksi soratieksi. Teiden
27428: soratietä pitkin ajettava noin 4 km.              päällystämiseen saakka ne pidetään liikennettä
27429:    Liikennemäärä Vahangan-Rantakylän tie-         tyydyttävässä kunnossa normaalein kunnossapi-
27430: jaksolla on keskimäärin 140 autoa/vrkja Ranta-    totoimin.
27431: 
27432:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
27433:                                                                   Liikenneministeri Matti Aura
27434:                                            KK 985/1997 vp                                              3
27435: 
27436: 
27437: 
27438: 
27439:                                        Tili Riksdagens Talman
27440: 
27441:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     bilar/dygn. Mellersta Finlands vägdistrikt har
27442: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       som mål att f6re år 2005 belägga de vägar, vars
27443: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     trafikmängd överskrider 300 bilar/dygn, varför
27444: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           det senare nämnda vägavsnittet som mynnar ut
27445: nr 985:                                              vid stamväg 58 nästan uppnår målgruppen. Den
27446:                                                      nuvarande finansieringsnivån för väghållningen
27447:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       möjliggör dock inte i alla fall under de närmaste
27448:        ta for att så snabbt som möjligt förbättra    åren att något förbättringsarbete påbörjas på
27449:        vägen mellan Vahanka och Rantakylä på         detta vägavsnitt, särskilt med tanke på att ingen
27450:        Karstula kommuns område?                      vägplan ännu uppgjorts för dess förbättring.
27451:                                                          Enligt kartläggningarna 1996 och 1997 om
27452:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vägavsnittets skick förekommer det inga bas-
27453: anföra följande:                                     tjälskador på det. Viktbegränsningar p.g.a. tjäls-
27454:                                                      kador har dock inte under det senaste året in-
27455:    Den plantskol::~ som nämns i spörsmålets mo-      förts, men yttjälskador förekommer på våren och
27456: tiveringar ligger vid det 16 kilometer långa grus-   på hösten liksom på alla grusvägar. Vägavsnittet
27457: belagda bygdevägsavsnittet Vahanka-Ranta-            Vahanka-Rantakylä har uppskattats vara en
27458: kylä-Jyväslahti. Om man kör in på den från           grusväg i normalt skick och vägavsnittet R~nta­
27459: Vahanka kör man på grusväg ungefår 4 kilome-         kylä-Jyväslahti en grusväg i gott skick. Anda
27460: ter.                                                 tills de skall beläggas hålls de genom normala
27461:    Trafikmängden på vägavsnittet Vahanka-            underhållsåtgärder i ett skick som är tillfredsstäl-
27462: Rantakylä är i medeltal 140 bilar/dygn och på        lande för trafiken.
27463: vägavsnittet Rantakylä-Jyväslahti ungefår 290
27464:      Helsingforsden 30 oktober 1997
27465:                                                                          Trafikminister Matti Aura
27466:                                               KK 986/1997 vp
27467: 
27468: Skriftligt spörsmål 986
27469: 
27470: 
27471: 
27472: 
27473:                                     Margareta Pietikäinen /sv: Hälsoskador på grund av mögel
27474: 
27475: 
27476: 
27477:                                           Tili Riksdagens Talman
27478: 
27479:     Det finns ingen riksomfattande tillförlitlig sta-   ansvaret för de ekonomiska problem som upp-
27480: tistik på mögelskador i vårt land. Det uppskattas       står för en sjukskriven person? Vem betalar er-
27481: att i ca 80% av alla byggnader finns någon form         sättning för den förlorade arbetstiden? Finns det
27482: av fukt- eller mögelskada. Mögelskador är all-          snabba omskolningsmöjligheter eller omplace-
27483: männare än vad man tidigare har trott. De föror-        ringsmöjligheter och vem står för kostnaderna?
27484: sakar en betydande hälsorisk och kan leda tili en          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
27485: allvarlig yrkesskada och bestående arbetsförmå-         ordning 37 § l mom. riksdagsordningen föreskri-
27486: ga.                                                     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
27487:     Finlands Läkarförbund har gjort en lista på         följande spörsmål:
27488: hälsosymptom som beror på mögelskador: snu-
27489: va, hosta, ögonirritation, andningssvårigheter,                   Är Regeringen medveten om omfånget
27490: huvudvärk, illamående, trötthet, astma, hudirri-               av de hälsoskador och ekonomiska olä-
27491: tation etc. När en person får dessa symptom är                 genheter som arbetstagare på mögelska-
27492: det redan fråga om långvarigare utsättning för                 dade arbetsplatser utsätts för,
27493: mögel. Om man dagligen på arbetsplatsen utsätts                   vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
27494: för mögel och får de ovan nämnda symptomen,                    för avlägsnandet av olägenheterna, och
27495: leder dettili slut tili arbetsoförmåga. Mögel- eller           hur kan personer med symptom omsko-
27496: fuktskador på arbetsplatsen förvärrar idag häl-                las och snabbt omplaceras ifall skadan
27497:  sosituationen för otaliga mänskor i Finland. Det              blir permanent, samt
27498:  har i konkreta fall visat sig att hälsomyndigheter               vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
27499:  och arbetsgivare kan stå handfallna i dessa situa-            för att arbetstagare som insjuknat p.g.a.
27500:  tioner, ingen tycks vilja ta ansvaret för de män-             mögelskada på arbetsplatsen inte blir
27501:  skor som drabbas. De får vänta orimligt länge på              ekonomiskt lidande?
27502:  diagnos och på beslut om ersättning. Vem tar
27503: 
27504:      Helsingforsden 16 oktober 1997
27505: 
27506:                                         Margareta Pietikäinen /sv
27507: 
27508: 
27509: 
27510: 
27511: 270136
27512: 2                                           KK 986/1997 vp
27513: 
27514: Kirjallinen kysymys 986                                                                     Suomennos
27515: 
27516: 
27517: 
27518: 
27519:                                    Margareta Pietikäinen /r: Hameen aiheuttamista terveyshaitoista
27520: 
27521: 
27522: 
27523:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27524: 
27525:    Meillä ei ole valtakunnallista tilastoa home-      korvauspäätöstä. Kuka ottaa vastuun sairaslo-
27526: vaurioista maassamme. On arvioitu, että noin          malla olevalle henkilölle aiheutuvista taloudelli-
27527: 80 %:ssa kaikista rakennuksista on jonkinlaisia       sista ongelmista? Kuka maksaa korvauksen työ-
27528: kosteus- tai homevaurioita. Homevauriot ovat          ajan menetyksestä? Onko meillä nopeasti käyt-
27529: aiemmin luultua yleisempiä. Ne aiheuttavat huo-       töön otettavia uudelleenkoulutus- tai uudelleen-
27530: mattavan terveysriskin ja voivat johtaa vaka-         sijoittamismahdollisuuksia, ja kuka vastaa kus-
27531: vaan ammattitautiin ja pysyvään työkyvyttö-           tannuksista?
27532: myyteen.                                                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27533:    Suomen Lääkäriliitto on laatinut luettelon         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27534: homevaurioista johtuvista terveyteen liittyvistä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27535: oireista: nuha, yskä, silmien kirvely, hengitysvai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27536: keudet, päänsärky, huonovointisuus, väsymys,
27537: astma, ihon ärsytys jne. Kun henkilö saa tällaisia              Onko Hallitus tietoinen niiden terveys-
27538: oireita, kyse on jo pitkäaikaisesta altistumisesta           ja taloudellisten haittojen laajuudesta,
27539: homeelle. Jos henkilö päivittäin työpaikallaan               joille hameen vaurioittamien työpaikko-
27540: altistuu homeelle ja saa edellä mainittuja oireita,          jen työntekijät altistuvat,
27541: tämä johtaa lopulta työkyvyttömyyteen. Työ-                     mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27542: paikkojen home- ja kosteusvauriot pahentavat                 ryhtyä haittojen poistamiseksi ja miten
27543: nykyään lukuisten maassamme asuvien ihmisten                 oireilevat henkilöt voidaan uudelleen-
27544: terveydentilaa. Konkreettisissa tapauksissa on               kouluttaa ja -sijoittaa nopeasti, jos vau-
27545: nähty, että terveysviranomaiset ja työnantajat               rio on pysyvä, sekä
27546: voivat olla voimattomia tällaisissa tapauksissa,                mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27547: eikä kukaan näytä haluavan ottaa vastuuta kär-               ryhtyä, jotta työpaikan homevaurion
27548: simään joutuvista ihmisistä. Ihmiset joutuvat                vuoksi sairastuneelle työntekijälle ei ai-
27549: odottamaan kohtuuttoman kauan diagnoosia ja                  heutuisi taloudellista haittaa?
27550: 
27551:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
27552: 
27553:                                        Margareta Pietikäinen /r
27554:                                           KK 986/1997 vp                                               3
27555: 
27556: 
27557: 
27558: 
27559:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
27560: 
27561:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      naisia. Suurin osa vaurioista oli pieniä ja varsin
27562: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       pienin kustannuksin korjattavia.
27563: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Työpaikkarakennuksista ei ole tehty valta-
27564: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta      kunnallista kosteusvaurioita koskevaa selvitys-
27565: Pietikäisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tä, mutta osaselvityksiä on tehty mm. armeijan
27566: sen n:o 986:                                        kiinteistöistä, kouluista ja päiväkodeista sekä
27567:                                                     monien kuntien kiinteistöistä yleisesti. Näiden ja
27568:           Onko Hallitus tietoinen niiden terveys-   asuinkiinteistöissä tehtyjen selvitysten pohjalta
27569:        ja taloudellisten haittojen laajuudesta,     on arvioitu, että noin 200 000 henkilöä työsken-
27570:        joille homeen vaurioittamien työpaikko-      telee rakennuksissa, joissa on korjausta tai tar-
27571:        jen työntekijät altistuvat,                  kastamista vaativia kosteusvaurioita.
27572:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Homevaurioihin liittyvien terveysvaikutusten
27573:        ryhtyä haittojen poistamiseksi ja miten      tutkimus on Suomessa suhteellisesti ottaen laa-
27574:        oireilevat henkilöt voidaan uudelleen-       jaa ja tasoltaan kansainvälistä kärkeä. Tutki-
27575:        kouluttaa ja -sijoittaa nopeasti, jos vau-   musten mukaan osa kosteusvaurioistajohtaa ra-
27576:        rio on pysyvä, sekä                          kenteiden homehtumiseen ja näistä homevau-
27577:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      rioista osa aiheuttaa terveydellisiä vaikutuksia.
27578:         ryhtyä, jotta työpaikan homevaurion         Homevaurioiden aiheuttamat oireet ovat pää-
27579:        vuoksi sairastuneelle työntekijälle ei ai-   asiassa yleis- ja ärsytysoireita, jotka häviävät al-
27580:        heutuisi taloudellista haittaa?              tistuksen loputtua. Allergisia hengityselinsai-
27581:                                                     rauksia, kuten astmaa, homepölykeuhkosairaut-
27582:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ta tai allergista nuhaa, esiintyy harvoin.
27583: vasti seuraavaa:                                        Ammattitautilain mukaan sairaus katsotaan
27584:                                                     ammattitaudiksi, jos se on aiheutunut työssä to-
27585:    Rakennusten kosteus- ja homevauriot sekä         dennäköisesti ja pääasiallisesti fysikaalisista, ke-
27586: niiden aiheuttamat terveyshaitat ovat viime vuo-    miallisista tai biologisista tekijöistä. Ammatti-
27587: sina osoittautuneet yleisiksi Suomessa. Asialla     tautiasetuksessa mainitaan homealtistuksen ai-
27588: on suuri kansanterveydellinen ja taloudellinen      heuttamina tyypiilisinä sairauden muotoina ho-
27589: merkitys. Työpaikkojen lisääntyneet kosteus-        mepölykeuhkosairaus, astma ja yliherkkyysnu-
27590: vaurio-ongelmat näkyvät niin työterveyshuol-        ha. Myös orgaanisen pölyn aiheuttama toksinen
27591: lon, työsuojelupiirien kuin Työterveyslaitoksen-    oireyhtymä (ODTS) voidaan tässä yhteydessä
27592: kin toiminnassa. Työterveyslaitoksen tilastojen     hyväksyä korvattavien sairauksien joukkoon.
27593: mukaan homesienten aiheuttamat työperäiset              Ammattitautidiagnoosi edellyttää, että voi-
27594: sairaudet, muulla kuin maatalouden toimialalla,     daan osoittaa todennäköinen syy-yhteys työssä
27595: ovat viime vuosina lisääntyneet voimakkaasti.       tapahtuneen altistumisen ja sairauden puhkea-
27596: Vuonna 1993 tapauksia kirjattiin 29 ja vuonna       misen välillä. Syy-yhteyden katsotaan toteutu-
27597: 1996 jo 282. Rakennusten homevaurioiden ai-         van siiioin, kun asetuksessa mainittua tekijää on
27598: heuttamat uudet tapaukset tulevat suurimmalta       ollut työssä siinä määrin, että se voi pääasiallises-
27599: osalta toimistotyyppisistä työpaikoista, kuten      ti aiheuttaa tarkoitetun sairauden. Ammattitau-
27600: terveydenhuollosta ja koulutuksesta.                tidiagnoosi edellyttää aina lääketieteellistä tutki-
27601:    Kansanterveyslaitos on tutkinut sekä asuin-      musta,jossa on käytettävissä riittävä tieto työssä
27602: kerrostalojen että pientalojen kosteusvaurioita.    tapahtuneesta altistumisesta. Diagnoosi pohjau-
27603: Tutkituista kerrostaloasunnoista 60 %:ssa ja        tuu aina altistukseen, tyypilliseen tautiin ja ero-
27604: pientaloasunnoista 80 %:ssa oli ollut kosteus-      tusdiagnostisiin tutkimuksiin.
27605: vaurioita. Noin puolet tutkituista asunnoista oli       Rakennusten homevaurioihin liittyvissä am-
27606: tutkimushetkellä kosteusvaurioiden takia kor-       mattitautiselvityksissä keskeinen ongelma on
27607: jauksen tai tarkastamisen tarpeessa. Vauriot oli-   sairauden ja työssä esiintyneen biologisen tekijän
27608:  vat Iaajuudeltaanja vakavuudeltaan hyvin moni-     välisen syy-yhteyden toteaminen ja erotusdiag-
27609: 4                                           KK 986/1997 vp
27610: 
27611: no osin vaikeus. Homealtistuksessa on erityispiir-    tistumattomia työtiloja, eikä kysymyksessä ole
27612: teenä se, että työpaikka-altistumista on usein vai-   varsinaisen tuotantotoiminnan yhteydessä syn-
27613: kea osoittaa ja se, että työntekijä voi altistua      tyvä altiste, vastuun katsotaan kuuluvan työnan-
27614: myös vapaa-aikanaan, kuten kotona tai harras-         tajalle.
27615: tusten parissa. Homeen aiheuttaman ammatti-               Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut oh-
27616: taudin ja muiden syiden aiheuttamat oireet on         jeet asuntojen ja muiden oleskelutilojen home-
27617: tällöin pystyttävä erottelemaan diagnostisin kei-     vaurioista, niiden määrittämisestä ja korjaami-
27618: noin. Samoin ohimenevät ärsytys- ja yleisoireet       sesta. Näitä ohjeita voidaan tietyin edellytyksin
27619: on pystyttävä erottamaan korvattavista ammat-         soveltaa myös työpaikoilla. Työsuojeluhallin-
27620: titaudeista.                                          nossa on tarkastajille järjestetty mittavaa koulu-
27621:     Ammattitaudeiksi katsotuista sairauksista         tusta kosteusvaurioista työsuojeluongelmana.
27622: maksetaan tapaturmavakuutuslain mukainen              Koulutuksen yhteydessä on sovittu myös yhtei-
27623: korvaus. Se sisältää korvauksen sairaanhoidosta       sestä toimintapolitiikasta ja menettelytavoista
27624: ja ansionmenetyksestä. Työntekijälle korvataan        liittyen työpaikkojen kosteusvaurioihin. Sosiaa-
27625: myös ammattitaudin selvittämisestä aiheutuneet        li- ja terveysministeriö asetti selvitysmiehet selvit-
27626: perustellut ja tarpeelliset lääkärintutkimuskulut     tämään ilman vaihdon, rakennusten virheiden ja
27627: sekä sairauden työperäisyyden selvittämiseen          energiansäästön vaikutusta asukkaiden tervey-
27628: tarvittavien työolosuhdetietojen hankkimisesta        teen. Selvitysmiehet luovuttivat raporttinsa
27629: aiheutuneet kustannukset. Kulut korvataan,            22.10.1997. Sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi
27630: vaikkei sairaus osoittaudukaan korvattavaksi          kosteusvaurio-ongelmia vähentäviä toimenpitei-
27631: ammatti taudiksi.                                     tä on tehty useissa muissakin ministeriöissä. Toi-
27632:     Tapaturmavakuutuslain mukaiset rakennus-          menpiteet tähtäävät kosteusvaurio-ongelman
27633: ten homevaurioiden aiheuttamat korvausta-             ratkaisuun rakentamisen ja rakennuskannan oh-
27634: paukset ovat lisääntyneet voimakkaasti tällä          jelmallisen tarkkailun kautta.
27635: vuosikymmenellä. Tapaturmavakuutuslaitosten               Valtioneuvoston työllisyysohjelman kohdan
27636: liiton mukaan vuonna 1991 korvattiin 39 tällais-      37 perusteella asetettu asiantuntijaryhmä selvitti
27637: ta vahinkoa ja tänä vuonna korvaustapauksia           rakennuskannan ilmanvaihdon vajaatoiminnan,
27638: arvioidaan kertyvän noin 2 000. Keskimäärin           kosteusvaurioiden ja muiden virheiden kattavan
27639: alle 10 % ilmoitetuista tapauksista korvataan         inventointijärjestelmän       toteuttamismahdolli-
27640: ammattitauteina. Tavanomaiset infektiotaudit,         suuksia. Asiantuntijaryhmä totesi kattavan jär-
27641: silmätulehdukset ja poskiontelotulehdukset sekä       jestelmän mahdolliseksi ja antoi 29.3.1996 ehdo-
27642: ihottumat eivät pääsääntöisesti ole ammattitau-       tukset toimenpiteiksi. Näiden toimenpiteiden
27643: tina korvattavia.                                     avulla on tarkoitus laajentaa nykyisin olemassa
27644:     Mikäli työntekijä ei voi ammattitautiosa          olevat rakennusten kuntoarviojärjestelmät työl-
27645: vuoksi jatkaa entisessä työssään, tapaturmava-        lisyysohjelman mukaiseksi kattavaksi järjestel-
27646: kuutusyhtiön velvollisuutena on selvittää henki-      mäksi, johon sisältyy valtakunnalliset kriteerit
27647: lön mahdollisuudet siirtyä muuhun työhön ja           kuntoarviokoulutuksen sisällöstä ja vaatimusta-
27648: huolehtia tähän mahdollisesti tarvittavista kun-      sosta. Toimenpiteiden käynnistämisvastuu an-
27649: toutustoimenpiteistä. Kuntoutuksen ajalta mak-        nettiin ympäristöministeriölle, missä ehdotuksiin
27650: setaan täyttä ansionmenetyskorvausta. Mikäli          liittyviä konkreettisia toimia on viety eteenpäin
27651: henkilö joutuu siirtymään heikommin palkat-           osana ministeriön !ajaa kosteus- ja hometoimin-
27652: tuun työhön, hänelle korvataan tästä aiheutunut       taohielmaa. Asiantuntijaryhmän mietintöön liit-
27653: ansionmenetys. Jos työntekijän ei katsota voivan      tyvät kosteus- ja hometalon kuntotutkimusohje
27654: saada työansioita lainkaan edes kuntoutustoi-         sekä korjausohje tulevat painosta vielä tämän
27655: menpitein, hänelle maksetaan täyttä ansionme-         vuoden aikana. Sosiaali- ja terveysministeriö tu-
27656: netyskorvausta. Edellä mainittu uudelleenkoulu-       lee omalta osaltaan tekemään kaiken tarpeelli-
27657: tus tai -sijoitus on harvoin tarpeellinen rakennus-   sen, jotta edellä mainittu riittävän korkeatasoi-
27658: ten homevaurioiden aiheuttamissa tapauksissa.         nen ja yhtenäinen arvioijien koulutus toimeen-
27659: Työntekijä pystyy yleensä jatkamaan entisellä         pannaan ja että lainsäädäntömuutoksin sekä
27660: työpaikalla, kun rakennus korjataan ja siivetaan      muilla keinoin tuetaan kattavan arviointijärjes-
27661: asianmukaisesti. Jos työhön paluu estyy siitä         telmän toteutumista.
27662: syystä, että työnantaja ei pysty järjestämään al-
27663: 
27664:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
27665: 
27666:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27667:                                            KK 986/1997 vp                                            5
27668: 
27669: 
27670: 
27671: 
27672:                                        Tili Riksdagens Talman
27673: 
27674:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     skador. Skadornas omfång och allvar varierade
27675: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       mycket. Största delen av dem var små och åt-
27676: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-   gärdandet av dem förutsatte inte stora kostna-
27677: damot Margareta Pietikäinen undertecknade            der.
27678: spörsmål nr 986:                                         Det finns inte någon riksomfattande utred-
27679:                                                      ning om fuktskadorna i arbetsplatsbyggnader,
27680:           Är Regeringen medveten om omfånget         men det finns delutredningar om bl.a. armefas-
27681:        av de hälsoskador och ekonomiska olä-         tigheter, skolor och daghem samt kommunala
27682:        genheter som arbetstagare på mögelska-        fastigheter i allmänhet. På grund av dessa och
27683:        dade arbetsplatser utsätts för,               utredningarna om bostadsfastigheter har man
27684:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      uppskattat att ungefår 200 000 personer arbetar i
27685:        för avlägsnandet av olägenheterna, och        byggnader i vilka det finns fuktskador som på-
27686:        hur kan personer med symptom omsko-           kallar reparation eller besiktning.
27687:        las och snabbt omplaceras ifall skadan            Forskningen om hur mögelskador påverkar
27688:        blir permanent, samt                          hälsan är relativt omfattande i Finland och repre-
27689:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      senterar internationellt sett en hög nivå. Enligt
27690:        för att arbetstagare som insjuknat på         undersökningarna leder en del av fuktskadorna
27691:        grund av mögelskada på arbetsplatsen          tili möglande och en del av mögelskadorna med-
27692:        inte blir ekonomiskt lidande?                 för hälsoeffekter. Symptom som mögelskador
27693:                                                      orsakar är huvudsakligen allmänna eller irrita-
27694:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tionssymptom, som försvinner när exponeringen
27695: anföra följande:                                     upphör. Allergiska sjukdomar i andningsorga-
27696:                                                      nen, såsom astma, mögeldammlunga eller aller-
27697:    Fukt- och mögelskador i byggnader samt häl-       gisk snuva förekommer sällan.
27698: soskador orsakade av dem har under de senaste            Enligt yrkessjukdomslagen anses en sjukdom
27699: åren visat sig vara allmänna i vårt land. Frågan     vara yrkessjukdom om den sannolikt i huvudsak
27700: har stor betydelse får folkhälsan och ekonomin.      har orsakats av fysikaliska, kemiska eller biolo-
27701: Problemen med ökade fuktskador på arbetsplat-        giska faktorer i arbetet. 1 yrkessjukdomsförord-
27702: ser har varit synliga inom företagshälsovården, i    ningen anges som typiska sjukdomsformer vid
27703: arbetarskyddsdistrikten och i verksamheten på        mögelexponering tröskdammlunga, astma och
27704: lnstitutet för arbetshygien. Enligt statistik upp-   allergisk snuva. Aven toxiskt syndrom orsakat av
27705: gjord av lnstitutet för arbetshygien har antalet     organiskt damm (ODTS) kan i detta samman-
27706: arbetsrelaterade sjukdomsfall på grund av mö-        hang anses som en sjukdom för viiken skade-
27707: gelsvampar ökat kraftigt under de senaste åren i     stånd skall betalas.
27708: andra branscher förutom jordbruket. År 1993              En yrkessjukdomsdiagnos förutsätter att man
27709: registrerades 29 sjukdomsfall och år 1996 så         kan påvisa ett sannolikt orsakssammanhang
27710: många som 282. Nya fall orsakade av mögelska-        mellan exponeringen i arbetet och sjukdomens
27711: dor i byggnader förekommer tili största delen på     utbrott. Orsakssammanhanget anses vara klart
27712: kontorsarbetsplatser, t.ex. inom hälsovården och     då en faktor som anges i förordningen har före-
27713: utbildningen.                                        kommit i arbetet i så hög grad att den kan vara
27714:    Folkhälsoinstitutet har undersökt förekom-        den huvudsakliga orsaken tili sjukdomen i fråga.
27715: sten av fuktskador både i våningshus och i små-      En yrkessjukdomsdiagnos förutsätter alltid en
27716: hus. 1 60% av de granskade våningshusen och i        medicinsk undasökning, i viiken tillräckliga upp-
27717: 80% av småhusen hade det förekommit fukt-            gifter om exponeringen i arbetet finns tillgängli-
27718: skador. Omkring hälften av de granskade bo-          ga. Diagnosen baserar sig alltid på exponering,
27719: städerna var vid undersökningstillfållet i behov     typisk sjukdom och differentialdiagnostiska un-
27720: av reparation eller besiktning på grund av fukt-     dersökningar.
27721: 6                                           KK 986/1997 vp
27722: 
27723:    Vid utredning av yrkessjukdomar i samband          nämnda omskolning eller -placering är sällan
27724: med mögelskador i byggnader är det centrala           nödvändig i de fall som är orsakade av mögelska-
27725: problemet att konstatera orsakssammanhanget           dor i byggnader. Arbetstagaren kan vanligen
27726: mellan sjukdomen och den biologiska faktor som        fortsätta på sin gamla arbetsplats efter att bygg-
27727: förekommit i arbetet samt i svårigheten att ställa    naden renoverats och städats ordentligt. Om ar-
27728: en differentialdiagnos. Ett särdrag i exponering      betstagaren inte kan återgå till arbetet på grund
27729: för mögel är att det ofta är svårt att påvisa expo-   av att arbetsgivaren inte kan ordna exponerings-
27730: neringen på arbetsplatsen och att arbetstagaren       fria arbetslokaler och om exponeringen inte upp-
27731: kan exponeras även under fritiden, dvs. i hemmet      står vid den egentliga produktionsverksamheten,
27732: eller i samband med fritidsintressen. Då bör man      anses arbetsgivaren som ansvarig.
27733: med hjälp av diagnostik kunna särskilja yrkes-            Social- och hälsovårdsministeriet har givit an-
27734: sjukdomar orsakade av mögel från symptom              visningar för bestämning och reparation av mö-
27735: som andra faktorer orsakat. På samma sätt bör         gelskador i bostäder och andra vistelselokaler.
27736: man kunna särskilja tillfålliga irritationssymp-      Under vissa förutsättningar kan dessa anvisning-
27737: tom och allmänna symptom från yrkessjukdo-            ar tillämpas även på arbetsplatser. lnom arbetar-
27738: mar för vilka skadestånd skall betalas.               skyddsförvaltningen har det ordnats omfattande
27739:    För sjukdomar som konstaterats vara yrkes-         utbildning för inspektörer om fuktskador som
27740: sjukdomar betalas skadestånd enligt lagen om          arbetarskyddsproblem. 1 samband med utbild-
27741: olycksfallsförsäkring. Det omfattar ersättning        ningen har man kommit överens om en gemen-
27742: för sjukvård och bortfall av inkomst. Arbetstaga-     sam verksamhetspolitik och gemensamma förfa-
27743: ren ersätts även för befogade och behövliga kost-     ringssätt i anknytning till fuktskador på arbets-
27744: nader för läkarundersökningar i anknytning till       platser. Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte
27745: utredning av yrkessjukdomen samt kostnader för        utredningsmän för att utreda ventilationens,
27746: anskaffning av uppgifterna om arbetsförhållan-        byggnadsfelens och energibesparingens verkan
27747: dena för utredande av om arbetstagarens sjuk-         på de boendes hälsa. Utredningsmännen över-
27748: dom beror på arbetet. Arbetstagaren ersätts för       lämnade sin rapport 22.10.1997. F örutom social-
27749: kostaderna även om det visar sig att sjukdomen        och hälsovårdsministeriet har åtgärder för av-
27750: inte är en yrkessjukdom som medför rätt till          lägsnande av problemet med fuktskador vidta-
27751: skadestånd.                                           gits på många andra ministerier. Åtgärderna syf-
27752:    Antalet skadeståndsfall enligt lagen om            tar tili att lösa problemet med fuktskador genom
27753: olycksfallsförsäkring orsakade av mögelskador i       planmässigt iakttagande av byggandet och bygg-
27754: byggnader har ökat kraftigt under detta decenni-      nadsbeståndet.
27755: um. Enligt Olycksfallsförsäkringsanstalternas             En expertgrupp tillsatt på basis av punkt 37 i
27756: förbund betalades skadestånd för 39 dylika fall       statsrådets sysselsättningsprogram utredde möj-
27757: år 1991. 1 år beräknas antalet skadeståndsfall        ligheterna att införa ett inventeringssystem för
27758: uppgå tili 2 000. 1 medeltal anses under 10 % av      brister i byggnadsbeståndets ventilation, fukt-
27759: de anmälda fallen vara yrkessjukdomar som             skador och andra fel. Expertgruppen konstatera-
27760: medför rätt tili skadestånd. 1 regel betalas skade-   de att ett omfattande system är möjligt och gav
27761: stånd inte för vanliga infektionssjukdomar, ögo-      29.3.1996 sina förslag till åtgärder. Det är avsik-
27762: ninflammationer och bihåleinflammationer eller        ten att med hjälp av dessa åtgärder utvidga de
27763: eksem.                                                existerande systemen för utvärdering av byggna-
27764:    lfall arbetstagaren på grund av en yrkessjuk-      dernas kondition till ett omfattande system enligt
27765: dom inte kan fort sätta i sitt gamla arbete, är det   sysselsättningsprogrammet, vilket omfattar riks-
27766: olycksfallsförsäkringsbolagets skyldighet att ut-     omfattande kriterier på innehållet och anspråks-
27767: reda om personen kan överflyttas tili annat arbe-     nivån för utbildningen i konditionsutvärdering.
27768: te och att ordna de rehabiliteringsåtgärder som       Ansvaret att starta åtgärder lades till miljöminis-
27769: eventuellt behövs. Under rehabiliteringen får ar-     teriet, där konkreta åtgärder i anknytning tili
27770: betstagaren full ersättning för bortfall av in-       förslagen har vidtagits som en del av ministeriets
27771: komst. lfall personen måste överflyttas tili ett      omfattande fukt- och mögelverksamhetspro-
27772: sämre betalt arbete, får han ersättning för de        gram. Tili expertgruppens betänkande som kom-
27773: bortfall av inkomst som detta orsakar. Om man         mer från trycket ännu under detta år hör en
27774: anser att arbetstagaren inte ens med rehabilite-      tillståndsundersökningsanvisning för fukt- och
27775: ringsåtgärder kan förvärva några inkomster, får       mögelhus samt en åtgärdsanvisning. För sin del
27776: han full ersättning för bortfall av inkomst. Ovan     kommer social- och hälsovårdsministeriet att
27777:                                            KK 986/1997 vp                                          7
27778: 
27779: göra allt som behövs för att den ovan nämnda         av ett omfattande utvärderingssystem stöds med
27780: tillräckligt högtstående och enhetliga utbildning-   lagändringar och andra åtgärder.
27781: en för utvärderare ordnas och att genomförandet
27782: 
27783:      Helsingforsden 6 november 1997
27784: 
27785:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
27786:                                              KK 987/1997 vp
27787: 
27788: Kirjallinen kysymys 987
27789: 
27790: 
27791: 
27792: 
27793:                                     Jorma Kukkonen /sd ym.: Monilapsisten ja keskituloisten perheiden
27794:                                        päivähoitomaksujen kohtuullistamisesta
27795: 
27796: 
27797:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27798: 
27799:    Kannustinloukkutyöryhmän esitysten pohjal-          elämän ulkopuolelle moneksi vuodeksi. Kotihoi-
27800: ta pienten lasten hoidon tukijärjestelmää uudis-       don tukea ei näin voida valita, mutta päivähoi-
27801: tettiin työn tekemistä kannustavaan suuntaan.          don maksut saattavat perheiden talouden hyvin
27802: Päivähoitomaksuja muutettiin niin, että perheen        ahtaalle.
27803: kahdesta ensimmäisestä lapsesta maksu on 0-               Päivähoitomaksuihin liittyvä toinen suuri
27804: 1 000 markkaa/kuukausi ja seuraavista lapsista         kannustavuusongelma on lyhytaikaista ja satun-
27805: enintään 200 markkaa/kuukausi. Päivähoito-             naista työtä tekevien kohdalla maksujen määräy-
27806: maksujen jyrkät tuloporrastukset poistettiin ja        tyminen. Jotta perheellinen työtön voisi ottaa
27807: maksut määrättiin samoiksi kaikissa Suomen             edes lyhytaikaista tai satunnaista työtä vastaan,
27808: kunnissa. Näin haluttiin estää tilanne, jossa per-     on lasten päivähoidon oltavajärjestettynä. Vaih-
27809: heen tulojen kasvu nostaa päivähoitomaksuja            televat tulot saattavat aiheuttaa tilanteita, joissa
27810: tulojen kasvua enemmän. Samalla kotihoidon             perheen käteen jää päivähoitomaksujen jälkeen
27811: tukea muutettiin ja otettiin käyttöön tuki yksityi-    vähemmän tuloja kuin vanhempien kieltäytyessä
27812: sen hoidon tukemiseksi.                                kokonaan työnteosta.
27813:    Päivähoitomaksujen muutokset laskivat hy-              Tavoite saada työn vastaanottaminen aina
27814: vätuloisten perheiden päivähoitokustannuksia           kannattavammaksi kuin työttömänä oleminen
27815: useita satoja markkoja. Toisaalta kaikkein pieni-      on erittäin hyvä ja kannatettava. Vaikka kannus-
27816: tuloisimmilla säilyi nollamaksuluokka,joten uu-        tinloukkuja on purettu, on monilapsisten ja kes-
27817: distus ei tuntunut näiden perheiden taloudessa.        kituloisten perheiden kohdalla edelleen todellisia
27818:  Ikäviä yllätyksiä ovat sen sijaan kokeneet ns.        tuloloukkuja, jotka vaativat nopeaa selvittämis-
27819:  keskituloiset (10 000-20 000 markkaa kuukau-          tä. Myös pätkätyön vaikutus päivähoitomaksui-
27820:  dessa ansaitsevat) ja erityisesti monilapsiset per-   hin on vielä selvitettävä.
27821:  heet. Päivähoitomaksut ovat voineet nousta jopa          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27822:  useita satoja markkoja. Pienten lasten hoidon         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27823:  tukijärjestelmän muutoksella lienee haluttu tu-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27824:  kea monilapsisia perheitä käyttämään kotihoi-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27825:  don tukea, kun yksi- ja kaksilapsisia perheitä on
27826:  houkuteltu päivähoidon käyttäjiksi. Suomessa                    Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta päivä-
27827:  perheiden toimeentulo perustuu edelleen malliin,             hoitomaksujen muutokset saadaan koh-
27828: jossa molempien vanhempien palkkatulot tarvi-                 tuullistettua erityisesti monilapsisten ja
27829:  taan perheen elättämiseen. Monilapsisissa per-               keskituloisten perheiden kohdalla, ja
27830:  heissä ymmärretään erityisen hyvin molempien                    miten Hallitus aikoo ottaa huomioon
27831:  vanhempien palkan merkitys, eikä vanhemmilla                 epätyypillisten työsuhteiden vaikutuksen
27832:  usein ole realistisia mahdollisuuksia jäädä työ-             päivähoitomaksujen määräytymiseen?
27833:       Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
27834: 
27835:                      Jorma Kukkonen /sd                         Tuija Pohjola /sd
27836: 
27837: 
27838: 
27839: 
27840: 270136
27841: 2                                          KK 987/1997 vp
27842: 
27843: 
27844: 
27845: 
27846:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27847: 
27848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vähoidon maksukertymä ennallaan, on selvää,
27849: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        että suurituloisimpien maksun aleneminen on ai-
27850: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      heuttanut maksujen korotuksia muille tulonsaa-
27851: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma           jaryhmille, tässä erityisesti monilapsisille perheil-
27852: Kukkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         le, mutta myös osalle kaksilapsisia perheitä.
27853: myksen n:o 987:                                      Muutos riippuu siitä, millaisia maksutaulukko-
27854:                                                      rajoja kunta on aiemmin käyttänyt. Tämän on
27855:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta päivä-    myös sosiaali- ja terveysvaliokunta todennut
27856:        hoitomaksujen muutokset saadaan koh-          mietinnössään 3511996 vp.
27857:        tuullistettua erityisesti monilapsisten ja       Kuten kysymyksessä on todettu, uudistukses-
27858:        keskituloisten perheiden kohdalla, ja         sa päivähoitomaksut ovat nousseet selvästi mo-
27859:           miten Hallitus aikoo ottaa huomioon        nilapsisissa perheissä. Tämä aiheutuu lähinnä
27860:        epätyypillisten työsuhteiden vaikutuksen      perheen koon määrittelyyn tehdyistä muutoksis-
27861:        päivähoitomaksujen määräytymiseen?            ta. Aiemmin päivähoitomaksuissa huomioitiin
27862:                                                      perheen tosiasiallinen koko, nyt korkein huomi-
27863:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         oitava lapsimäärä on kaksi lasten päivähoidosta
27864: vasti seuraavaa:                                     annetun lain 11 a §:n mukaisen valintaoikeuden
27865:                                                      piirissäolevaa lasta. Muut perheen alaikäiset lap-
27866:    Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuis-     set huomioidaan siten, että perheen tuloista teh-
27867: ta annettua lakia, jäljempänä maksulakia (734/       dään 500 mk:n vähennys/lapsi päivähoitomak-
27868: 1992), muutettiin pienten lasten hoidon tukemis-     sua määrättäessä. Toinen monilapsisten perhei-
27869: ta koskevan 1.8.1997 voimaan tulleen lainsää-        den maksuja koskeva muutos on se, että uudessa
27870: däntöuudistuksen yhteydessä siten, että lakiin       järjestelmässä perheen kahdesta ensimmäisestä
27871: lisättiin lasten päivähoidon maksuja koskeva 7 a     päivähoidossa olevasta lapsesta peritään sama
27872: § (1134/1996). Uudistuksen yhteydessä lasten         maksu. Perheen kustakin seuraavasta lapsesta
27873: päivähoidon maksujärjestelmää muutettiin niin,       maksu on 20 % ensimmäisen lapsen maksusta.
27874: että maksut kokopäivähoidosta määräytyvät sa-        Aiemmassa järjestelmässä taulukon mukainen
27875: mojen perusteiden mukaan koko maassa. Myös           maksu perittiin nuorimmasta lapsesta ja ikäjär-
27876: perheen koon määrittely muuttui aiemmasta.           jestyksessä seuraavasta lapsesta perittiin yhtä
27877: Säännöksen mukaan päivähoitomaksun mää-              maksuluokkaa alempi maksu ja jokaisesta seu-
27878: räytymisessä perhekoko on 1--4 henkilöä. Ko-         raavasta lapsesta edelleen yhtä maksuluokkaa
27879: kopäivähoidon kuukausimaksu saa olla enin-           alempi maksu kuin edellisestä. Kannustinlauk-
27880: tään perheen koon mukaan määräytyvän mak-            kutyöryhmän lähtökohdan mukaisesti eduskun-
27881: suprosentin osoittama markkamäärä vähim-             nan tahto maksu-uudistuksessa on ollut, että
27882: mäistulorajan ylittävästä kuukausitulosta.           perheissä, joissa on useampi kuin yksi lapsi päi-
27883:     Päivähoitomaksujen uudistusta koskeva hal-       vähoidossa, päivähoitomaksu ei voijäädä samal-
27884: lituksen esitys perustui suurelta osin kannustin-    la tulotasolla pienemmäksi kuin yksilapsisessa
27885: laukkutyöryhmän työhön. (Valtioneuvoston             perheessä.
27886: kanslian julkaisusarja 1996/6). Eduskunta kui-          Lasten päivähoidon maksuja säätelevän
27887: tenkin muutti hallituksen esitystä eräiltä keskei-   7 a §:n 6 momentin mukaan, jos lapsi on osapäi-
27888: siltä osin. Tarkoituksena uudistuksessa on ollut     vähoidossa tai lapsen hoitoaika muutoin jatku-
27889: poistaa päivähoitomaksujen portaittaisuuden ai-      vasti päivittäin, viikoittain tai kuukausittain on
27890: heuttama tuloloukku ja toisaalta yhtenäistää         säännönmukaista kokopäivähoidon hoitoaikaa
27891: maksujen perusteet koko maassa. Päivähoito-          merkittävästi lyhyempi, tulee kunnan päättämin-
27892: maksuissa säilyi 0-maksuluokka ja korkeinta          sä perustein periä hoitoaikaan suhteutettu pykä-
27893: päivähoitomaksua maksaneiden maksut piene-           lässä säädettyä kokopäivähoidon maksua alempi
27894: nivät muutoksessa enimmillään 30% (430 mk/           maksu. Maksulain 10 a §:n 5 momentin mukaan
27895: kk/lapsi). Koska pyrkimyksenä oli säilyttää päi-     päivähoitomaksu määrätään sen maksamisajan-
27896:                                            KK 987/1997 vp                                             3
27897: 
27898: kohdan tilannetta vastaavaksi joko todettavissa      tehty ajantasaseuranta, jossa on selvitetty päivä-
27899: olevien tai arvioitujen tulojen perusteella. Pykä-   hoito-oikeuden toteutumisen lisäksi myös kun-
27900: län 1 momentin mukaan, jos kuukausittaiset tu-       tien käytäntöjä osa-aikaisen päivähoidon mak-
27901: lot vaihtelevat, otetaan kuukausitulona huo-         sujen määrittämisessä sekä kuntien päivähoidon
27902: mioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräi-          maksutulojen kertymän muutosta ja arviota siitä
27903: nen kuukausi tulo. Tämä antaa kunnille jousta-       aikavälillä 1996-1998. Kuntahaastattelujen tu-
27904: van mahdollisuuden tarkastella maksun määrit-        lokset ovat käytettävissä ja analysoitavissa mar-
27905: tymistä myös epätyypillisissä työsuhteissa ole-      raskuussa, jonka jälkeen ne saadaan sosiaali- ja
27906: vien vanhempien osalta oikeudenmukaisesti.           terveysvaliokunnan käyttöön.
27907: Kunnilla on maksulain 11§:n perusteella edelleen        Eduskunnalle annetaan laajempi selvitys pien-
27908: myös mahdollisuus jättää maksu perimättä tai         ten lasten hoitojärjestelmän uudistuksen vaiku-
27909: alentaa maksua, jos elatusvelvollisuus, toimeen-     tuksista ja toimivuudesta vuoden 1998 aikana.
27910: tuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huo-       Sosiaali- ja terveysministeriössä ei ole valmis-
27911: mioon ottaen siihen on syytä.                        teiiia päivähoidon maksuja koskevien säännös-
27912:    Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan     ten muutoksia. Päivähoitomaksujen kohtuullis-
27913: eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle sen     taminen monilapsisten ja keskituloisten perhei-
27914: pyytämän päivähoitomaksuja koskevan selvi-           den osalta on kuntien harkinnan varassa.
27915: tyksen syysistuntokauden aikana. Kuntiin on
27916: 
27917:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
27918: 
27919:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27920: 4                                           KK 987/1997 vp
27921: 
27922: 
27923: 
27924: 
27925:                                         Tili Riksdagens Talman
27926: 
27927:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           var att lika mycket skulle inflyta i dagvårdsavgif-
27928: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           ter som tidigare, är det klart att sänkningen av
27929: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       avgiften för höginkomsttagarfamiljer har gett
27930: dagsman Jorma Kukkonen m.fl. undertecknade            upphov till avgiftsförhöjningar för andra in-
27931: spörsmål nr 987:                                      komsttagargrupper, här i synnerhet för familjer
27932:                                                       med måp.ga barn men även för en del tvåbarnsfa-
27933:           Vad ämnar Regeringen göra för att           miljer. Andringen beror på vilka gränser kom-
27934:        ändringarna i dagsvårdsavgifterna skall        munen tidigare använt i avgiftstabellen. Detta
27935:        bli skä1igare i synnerhet för familjer med     har även social- och hälsovårdsutskottet konsta-
27936:        många barn och medelhöga inkomster,            terat i sitt betänkande 35/1996 rd.
27937:        och                                               Liksom konstateras i spörsmålet har dag-
27938:           hur ämnar Regeringen beakta atypis-         vårdsavgifterna i samband med reformen klart
27939:        ka arbetsförhållanden vid fastställandet       stigit i familjer med många barn. Detta beror
27940:        av dagvårdsavgifter?                           främst på ändringarna i definieringen av famil-
27941:                                                       jens storlek. Tidigare beaktades familjens faktis-
27942:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         ka storlek i dagvårdsavgifterna, nu beaktas högst
27943: anföra följande:                                      två av de barn som omfattas av rätten att välja
27944:                                                       enligt 11 a § lagen om barndagvård. Andra min-
27945:    Lagen om klientavgifter inom social- och häl-      deråriga barn i familjen beaktas så att ett
27946: sovården (734/1992), nedan avgiftslagen, ändra-       avdrag om 500 mk/barn görs från familjens in-
27947: des i samband med den reform av lagstiftningen        komster när dagvårdsavgiften fastställs. En an-
27948: om stöd för vård av små barn som trädde i kraft       nan ändring som påverkar avgifterna för familjer
27949: 1.8.1997 så att 7 a §, som gäller barndagvårdsav-     med många barn är att i det nya systemet är
27950: gifter, fogades tilllagen (1134/1996). 1 samband      avgiften lika stor för det första som för det andra
27951: med reformen ändrades systemet för barndag-           barnet i dagvård. Avgiften för varje följande barn
27952: vårdsavgifter så att avgifterna för heldagsvård       är 20 % av avgiften för det första barnet. 1 det
27953: fastställs enligt lika grunder i hela landet. Ä ven   tidigare systemet uppbars en avgift enligt tabellen
27954: definieringen av fami1jens storlek ändrades. En-      för det yngsta barnet och för det i ålder följande
27955: ligt bestämmelsen är familjens storlek 1-4 per-       barnet uppbars en avgift som var en avgiftsklass
27956: soner när dagvårdsavgiften fastställs. Månads-        lägre. För varje ytterligare barn uppbars en avgift
27957: avgiften för heldagsvård får uppgå till högst det     som var en avgiftsklass lägre än avgiften för före-
27958: markbelopp enligt familjens storlek av de må-         gående barn. Enligt utgångspunkten för arbets-
27959: nadsinkomster som överskrider inkomstgränsen          gruppen "Flitfållorna" har riksdagens önskan i
27960: som ett betalningsprocenttal anger.                   avgiftsreformen varit att familjer som har fler än
27961:    Regeringens proposition om reformen av dag-        ett barn i dagvård inte skall haen lägre dagvårds-
27962: vårdsavgifterna baserade sig till stor del på det     avgift än en familj med ett barn, om familjerna
27963: arbete som arbetsgruppen "Flitfållorna" utfört        befinner sig på samma inkomstnivå.
27964: (Statsrådets kanslis publikationsserie 1996/6).          Enligt 7 a § 6 mom., som reglererar barndag-
27965: Riksdagen ändrade dock regeringens proposi-           vårdsavgifterna, skall kommunen, om ett barn är
27966: tion på några centrala punkter. Syftet med refor-     i dagvård en del av dagen eller om vårdtiden per
27967: men har varit att å ena sidan undanröja den           dag, vecka eller månad annars fortgående är be-
27968: inkomstfålla som graderingen av dagvårdsavgif-        tydligt kortare än den regelrätta vårdtiden i hel-
27969: terna åstadkommit och å andra sidan samordna          dagsvård, på de grunder den bestämmer ta ut en
27970: grunderna för avgifterna i hela landet. 1 dag-        avgift i relation till vårdtiden som är lägre än
27971: vårdsavgifterna bibehölls 0-avgiftsklassen och        avgiften för heldagsvård. Enligt 10 a § 5 mom.
27972: avgifterna för dem som betalt den högsta dag-         avgiftslagen fastställs dagvårdsavgiften i motsva-
27973: vårdsavgiften minskade vid ändringen som mest         righet till situationen vid betalningstidpunkten
27974: med 30% (430 mk/mån/barn). Eftersom strävan           enligt antingen konstaterbara eller uppskattade
27975:                                             KK 987/1997 vp                                            5
27976: 
27977: inkomster. Enligt 1 mom. beaktas den genom-           nas tillvägagångssätt i fråga om fastställandet av
27978: snittliga månadsinkomsten under det föregående        avgifter för deltidsvård samt ändringen i kom-
27979: året som månadsinkomst, om de månatliga in-           munernas intäkter av dagvårdsavgifterna och en
27980: komsterna varierar. Detta ger kommunerna en           uppskattning därav under perioden 1996-1998.
27981: flexibel möjlighet att även i fråga om föräldrar      Resultaten av kommunintervjuerna är tillgängli-
27982: som arbetar i atypiska arbetsförhållanden gran-       ga och kan analyseras i november, varefter soci-
27983: ska fastställandet av avgiften rättvist. Kommu-       al- och hälsovårdsutskottet får tillgång tili dem.
27984: nerna har enligt II § avgiftslagen alltjämt även         Under 1998 avlåts tili riksdagen en mera om-
27985: möjlighet att efterskänka eller nedsätta en avgift,   fattande utredning om effekterna av reformen av
27986: om det finns skäl därtill med beaktande av den        systemet för vård av små barn och om hur den
27987: betalningsskyldiges försörjningsplikt eller ut-       fungerar.
27988: komstmöjligheten eller vårdsynpunkter.                   Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds
27989:    Social- och hälsovårdsministeriet kommer un-       för närvarande inga ändringar i bestämmelserna
27990: der höstsessionen att ge riksdagens social- och       om dagvårdsavgifterna. Det ankommer på kom-
27991: hälsovårdsutskott den begärda utredningen över        munerna att pröva om dagvårdsavgifterna skall
27992: dagvårdsavgifterna. 1 kommunerna har gjorts en        göras skäligare för familjer med många barn och
27993: uppföljning av nuläget där man utom tillgodose-       medelhöga inkomster.
27994: endet av rätten tili dagvård har utrett kommuner-
27995: 
27996:      Helsingforsden 6 november 1997
27997: 
27998:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
27999:                                            KK 988/1997 vp
28000: 
28001: Kirjallinen kysymys 988
28002: 
28003: 
28004: 
28005: 
28006:                                    Mikko Kuoppa /va-r: Lääkärin määräämän hieronnan korvaami-
28007:                                       sesta sairausvakuutuksesta
28008: 
28009: 
28010:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28011: 
28012:     Hieronta on perinteinen lihaskipujen ja jäyk-     potilaalle sopii. Hierontahoidoista apua saaneet
28013: kyyksien hoitomuoto, joka on nykyisin tullut          ihmiset ihmettelevät, miksi hieronnan kustan-
28014: hyvin yleiseksi ja suosituksi. Suosion lisääntymi-    nukset eivät ole sairausvakuutuslain mukaisia
28015: nen perustuu hierontahoitoa saaneiden ihmisten        korvattavia kustannuksia, vaikka lääkäri mää-
28016: hyviin kokemuksiin hieronnan auttaessa lihasten       räisi hierontaa käytettäväksi hoitona ja hieron-
28017: vaivoihin. Monet lääkärit myös suosittelevat po-      nan suorittaisi laiiiistettu, koulutettu hieroja.
28018: tilaille hierontaa fysikaalisen hoidon lisäksi tai       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28019: pelkästään hierontaa. Yleisenä pyrkimyksenä on        jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
28020: vähentää ihmisten lääkkeiden käyttöä ja riippu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28021: vuutta lääkkeistä. Hieronta palvelee näitä mo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28022: lempia tavoitteita useissa tapauksissa.
28023:     Hierojien koulutus ja ammattitaito on kasva-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
28024: nut, mikä turvaa asiakkaille asianmukaisen pal-              siin lääkärin määräämän hieronnan saat-
28025: velun ja useasti vaihtoehtoisen hoitomuodon sär-             tamiseksi sairausvakuutuksesta korvat-
28026: ky-ja kipulääkitykselle. On luonnollista, että lää-          tavaksi hoitomuodoksi?
28027: käri arvioi, mikä hoitomuoto parhaiten kullekin
28028: 
28029:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
28030:                                          Mikko Kuoppa /va-r
28031: 
28032: 
28033: 
28034: 
28035: 270136
28036: 2                                        KK 988/1997 vp
28037: 
28038: 
28039: 
28040: 
28041:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28042: 
28043:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa     rausvakuutuksen fysioterapiataksassa nimellä
28044: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      yksilöllinen terapeuttinen harjoittelu ja siihen
28045: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    liittyvä hieronta. Kansaneläkelaitoksen tietojen
28046: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko         perusteella ko. hoitokokonaisuus on yleisin sai-
28047: Kuopan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        rausvakuutuksesta korvattu fysioterapian hoito-
28048: n:o 988:                                           muoto. Näin fysioterapian osalta pystytään kan-
28049:                                                    nustamaan myös potilasta omaa fyysistä kuntoa
28050:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-     hoitamaan ja aktivoimaan oikeisiin omaehtoisiin
28051:        siin lääkärin määräämän hieronnan saat-     toimiin.
28052:        tamiseksi sairausvakuutuksesta korvat-          Sairausvakuutuksesta korvataan lääkärin
28053:        tavaksi hoitomuodoksi ?                     määräämänä hieronta silloin, kun se on edellä
28054:                                                    mainituin tavoin osa terapeuttista hoitokokonai-
28055:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       suutta. Tämä käytäntö perustuu myös sosiaali-
28056: vasti seuraavaa:                                   lääketieteellisen neuvottelukunnan suosituksiin.
28057:                                                    Neuvottelukunnassa ovat edustettuina sairaus-
28058:     Sairausvakuutuksesta korvataan vakuutetulle    vakuutuksen toteuttamisen kannalta tärkeim-
28059: yksityisen terveydenhuollon palvelujen, lääke-     mät lääketieteen erikoisalat sekä riittävä määrä
28060: hoidon sekä sairauden vuoksi tehtyjen matkojen     sairausvakuutuskäytännön tuntevia lääkäreitä.
28061: kustannuksia. Vakuutetulla on sairausvakuutus-     Lääketieteelliset tiedekunnat, lääkäreitä edusta-
28062: lain 4 §:n mukaan oikeus saada sairauden perus-    va järjestö sekä Terveydenhuollon oikeusturva-
28063: teella korvausta tarpeellisen sairaanhoidon kus-   keskus on edustettuina neuvottelukunnassa.
28064: tannuksista. Sairausvakuutuslain 6 §:ssä sääde-        Sosiaalilääketieteellisen neuvottelukunnan
28065: tään sairaanhoidon kustannukset korvattaviksi      näkemyksen mukaan sairausvakuutuksen piiriin
28066: siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuk-    ei tule ottaa muita kuin sellaisia hoitotoimenpi-
28067: sia välttäen, vakuutetun terveydentilaa kuiten-    teitä, joilla on luotettavasti voitu osoittaa olevan
28068: kaan vaarantamatta, olisi tullut vakuutetulle      merkitystä sairauksien hoidossa. Lisäksi on edel-
28069: maksamaan. Näiden laissa vahvistettujen peri-      lytetty, että hoitomuoto on otettu kliiniseen
28070: aatteden mukaisesti korvataan sairausvakuutuk-     käyttöön. Ulkopuolelle jäävät vaihtoehtoiset
28071: sesta vakuutetulle lääkärin määräämistä toimen-    hoitomuodot, kunnes niistä jonkin vaikuttavuus
28072: piteistä aiheutuneita kustannuksia.                sairauden hoidossa on tieteellisesti luotettavasti
28073:     Sairausvakuutuslain mukaan korvattavan fy-     osoitettu.
28074: sioterapiaan kuuluu myös hieronta ja se on sai-
28075: 
28076:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
28077: 
28078:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28079:                                             KK 988/1997 vp                                                 3
28080: 
28081: 
28082: 
28083: 
28084:                                         Tili Riksdagens Talman
28085: 
28086:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             ning. Den ingår i sjukförsäkringens fysioterapi-
28087: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             taxa som individuell terapeutisk träning jämte
28088: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         massage. Enligt Folkpensionsanstaltens uppgif-
28089: dagsman Mikko Kuoppa undertecknade spörs-               ter är denna vårdhelhet den fysioterapeutiska
28090: mål nr 988:                                             vårdform som oftast beviljas sjukförsäkringser-
28091:                                                         sättning. På detta sätt kan även fysioterapin upp-
28092:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för           muntra patienten att själv sköta sin fysiska kon-
28093:        att av Iäkare foreskriven massage skall          dition samt att självständigt vidta rätt åtgärder.
28094:        kunna anses vara en sådan vårdform som               Sjukförsäkringen ersätter av läkare föreskri-
28095:        kan beviljas ersättning ur sjukförsäkring-       ven massage, då den på ovan nämnda sätt utgör
28096:        en?                                              en del a v en terapeutisk vårdhelhet. Denna praxis
28097:                                                         grundar sig även på socialmedicinska delegatio-
28098:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nens rekommendationer. 1 delegationen finns re-
28099: anföra följande:                                        presentanter för de medicinska specialområden
28100:                                                         som är viktigast med tanke på tillämpningen av
28101:    Sjukförsäkringen ersätter en försäkrads kost-        sjukförsäkringen samt ett tillräckligt antalläkare
28102: nader for privata hälso- och sjukvårdstjänster,         som är förtrogna med sjukförsäkringspraxis.
28103: Iäkemedelsbehandling samt resor som företagits          Representanter för de medicinska fakulteterna,
28104: på grund av sjukdom. Enligt 4 § sjukförsäkrings-        en organisation som representerar läkare och
28105: lagen har en försäkrad rätt att vid sjukdom få          rättsskyddscentralen f6r hälsovården ingår i de-
28106: ersättning för nödvändiga kostnader för sjuk-           legationen.
28107: vård. 1 6 § sjukförsäkringslagen bestäms att kost-          Socialmedicinska delegationen anser att sjuk-
28108: naderna för sjukvård skall ersättas till den del,       försäkringen endast skall omfatta sådana åtgär-
28109: vartill kostnaderna för vården skulle ha uppgått        der som på ett tillförlitligt sätt har kunnat bevisas
28110: för den försäkrade med undvikande av onödiga            vara viktiga för behandlingen av sjukdomar.
28111: kostnader, men utan äventyrande av den försäk-          Dessutom förutsätter man att vårdformen an-
28112: rades hälsa. 1 enlighet med dessa i lag fastställda     vänds inom den kliniska vården. Alternativa
28113: principer ersätter sjukförsäkringen en försäkrads       vårdformer faller utanför, tills man på ett tillför-
28114: kostnader för åtgärder som föreskrivs av läkare.        litligt vetenskapligt sätt kan bevisa deras betydel-
28115:    Ä ven massage hör till sådan fysioterapi som         se för behandlingen av sjukdomar.
28116: enligt sjukförsäkringslagen skall beviljas ersätt-
28117: 
28118:      Helsingfors den 6 november 1997
28119: 
28120:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28121:                                              KK 989/1997 vp
28122: 
28123: Kirjallinen kysymys 989
28124: 
28125: 
28126: 
28127: 
28128:                                     Raimo Vistbacka /ps: Työttömien ulkomaanmatkoja koskevien sel-
28129:                                        vityspyyntöjen yhdenmukaistamisesta
28130: 
28131: 
28132:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28133: 
28134:    Työttömänä oleville sallittiin hiljattain tehdyl-   soittamaan Suomeen työvoimatoimistoon vai
28135: lä lainmuutoksella lyhyiden ulkomaanmatkojen           tuleeko työttömien käyttää vain neljän tai viiden
28136: tekeminen. Tällä tavoin haluttiin saattaa työttö-      tähden hotelleja, joiden yhteystiedot ovat jo Suo-
28137: minä olevat kansalaiset tasavertaisemmiksi työs-       messa aukottomasti selvitettävissä? Samoin pas-
28138: sä käyvien kanssa. Uudistus oli kauan odotettu ja      sin kanssa ilmoittautuminen matkanjälkeen tun-
28139: käytännössä vallinneen tilanteen tunnustava.           tuu turhalta ja ikään kuin ehdonalaista tuomiota
28140:    Uuden käytännön soveltamisessa on kuiten-           kärsivän rikollisen ilmoittautumisvelvollisuudel-
28141: kin esiintynyt kirjavuutta ja jopa suoranaisia         ta.
28142: kielteisiä piirteitä. Ainakin osassa työvoimatoi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28143: mistoja on vaadittu työtöntä ennen matkaansa           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28144: ilmoittamaan työvoimatoimistoon matkakoh-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28145: teen hotelli sekä sen puhelin- ja telefax-numerot.     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28146: Matkalta palattua on tullut käydä ilmoittautu-
28147: massa passi mukana. Menettelyn tekee vaikeaksi                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-
28148: se, että "työttömän kukkarolle" sopivissa mat-                voimatoimistojen suhtautuminen työttö-
28149: koissa esimerkiksi Turkkiin tai Kreikkaan on                  mien ulkomaanmatkoihin on edelleen
28150: majoituspaikkoina hotelleja,joissa ei kaikissa ole            kirjavaa ja heiltä vaaditaan sellaisia tieto-
28151: vaadittua telefaxia tai sitten se ei ole edes mat-            ja majoitushotellista, joita matkanjärjes-
28152: kanjärjestäjän tiedossa. Kaikkein halvimmissa                 täjätkään eivät pysty antamaan koti-
28153: matkoissa hotellin nimi selviää vasta perillä len-            maassa, sekä
28154: tokentällä. Kuinka tulisi silloin menetellä? Onko                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
28155: jostain Turkista heti ensimmäiseksi riennettävä               asiantilan korjaamiseksi?
28156: 
28157:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
28158: 
28159:                                           Raimo Vistbacka /ps
28160: 
28161: 
28162: 
28163: 
28164: 270136
28165: 2                                           KK 989/1997 vp
28166: 
28167: 
28168: 
28169: 
28170:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28171: 
28172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta
28173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         edellytti mietinnössään (13/1997 vp), että työmi-
28174: olette toimittanut kansanedustaja Raimo Vist-         nisteriö valmistelee puheena olevaan lainmuu-
28175: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tokseen liittyen ohjeet, jotka turvaisivat mahdol-
28176: n:o 989:                                              lisimman yhdenmukaisen ja joustavan ratkaisu-
28177:                                                       käytännön. Mainittu ohje työvoimatoimistojen
28178:           Onko Hallitus tietoinen siitä, että työ-    ja -toimikuntien käyttöön annettiin 30.7.1997
28179:        voimatoimistojen suhtautuminen työttö-         (6552/40/97 TM).
28180:        mien ulkomaanmatkoihin on edelleen                 Lienee selvää, että työnhakijan työllistymis-
28181:        kirjavaaja heiltä vaaditaan sellaisia tieto-   mahdollisuuksien säilyminen myös ulkomaan-
28182:        ja majoitushotellista, joita matkanjärjes-     matkan aikana on sekä hakijan omien että työ-
28183:        täjätkään eivät pysty antamaan koti-           voimatoimiston intressien mukaista. Mikäli
28184:        maassa, sekä                                   työnhakijan on mahdollista ilmoittaa työvoima-
28185:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         toimistoon hotellinsa postiosoitteen lisäksi esi-
28186:        asiantilan korjaamiseksi?                      merkiksi telefax-numero, on se luonnollisesti
28187:                                                       eduksi. Edellä mainitussa työttömyysturvalain
28188:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          5 §:ssä, hallituksen esityksessä sen enempää kuin
28189: vasti seuraavaa:                                      työministeriön antamassa ohjeessakaan ei kui-
28190:                                                       tenkaan ole edellytetty telefax-numeron ilmoitta-
28191:    Työttömällä työnhakijana on 1.8.1997 alkaen        mista, vaan postiosoite on aina riittävä.
28192: ollut tietyin edellytyksin oikeus lyhyeen ja satun-       Mikäli majoituspaikan postiosoitetta ei ole
28193: naiseen ulkomaanmatkaan työttömyysturva-              mahdollista saada selville ennen matkakohtee-
28194: etuuttaan menettämättä. Lainmuutoksen myötä           seen saapumista, voidaan menetellä siten, että
28195: myös työttömällä henkilöllä on siten mahdolli-        työvoimatoimistoon ilmoitetaan matkanjärjes-
28196: suus lähinnä virkistysluonteiseen ulkomaanmat-        täjän paikallisen toimipaikan postiosoite. Tämä
28197: kaan.                                                 riittää yhteystiedoiksi varsinaisen lomaosoitteen
28198:    Ulkomaanmatkailun ja työttömyysturvaoi-            selviämiseen asti. Passin esittämistä matkan jäl-
28199: keuden yhteensovittamista koskevan työttö-            keen ei työvoimatoimistoissa pääsääntöisesti
28200: myysturvalain 5 §:n mukaan henkilön tulee olla        edellytetä. Menettely tulee kyseeseen lähinnä sil-
28201: matkan aikana työvoimatoimiston tavoitettavis-        loin, kun asiassa on syytä epäillä väärinkäytök-
28202: sa. Hänen tulee lisäksi kyetä ottamaan vastaan        siä. Työministeriö on informoinut mm. edellä
28203: työtä tai koulutusta kohtuullisessa ja tavanomai-     mainituista menettelytavoista työvoimatoirois-
28204: sessa ajassa.                                         toille ja -toimikunnille järjestetyissä koulutusti-
28205:    Hallituksen esityksen yksityiskohtaisissa pe-      laisuuksissa.
28206: rusteluissa todetaan, että ehdoton edellytys päi-         Työministeriön tiedossa ei ole, että ulkomaan-
28207: värahaoikeuden säilymiselle ulkomaanmatkan            matkoja koskevassa työvoimatoimistojen tai
28208: aikana on se, että matkasta on ilmoitettu etukä-      -toimikuntien ratkaisukäytännössä olisi ilmen-
28209: teen työvoimatoimistoon. Edelleen todetaan,           nyt erityistä epäyhtenäisyyttä. Ministeriö kuiten-
28210: että yhteystietaina tulee ilmoittaa vähintään pos-    kin seuraa lausuntokäytäntöä ja ryhtyy tarvitta-
28211: tiosoite.                                             essa toimenpiteisiin sen yhdenmukaisuuden tur-
28212:                                                       vaamiseksi.
28213: 
28214:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
28215: 
28216:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
28217:                                              KK 989/1997 vp                                               3
28218: 
28219: 
28220: 
28221: 
28222:                                          Tili Riksdagens Talman
28223: 
28224:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            utsatte i sitt betänkande (1311997 rd) att arbets-
28225: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            ministeriet i anslutning tili nämnda lagändring
28226: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        bereder anvisningar vilka säkerställer möjligast
28227: dagsledamot Raimo Vistbacka undertecknade              enhetlig och smidig avgörandepraxix. Ovan
28228: spörsmål nr 989:                                       nämnda anvisningar till arbetskraftsbyråernas
28229:                                                        och arbetskraftskommissionerans förfogande
28230:           Är Regeringen medveten om att ar-            gavs 30.7.1997 (6552/40/97 AM).
28231:        betskraftsbyråernas instälining tili de ar-        Det torde vara uppenbart att det ligger i både
28232:        betslösas utlandsresor fortfarande varie-       arbetssökandens och arbetskraftsbyråns intres-
28233:        rar och att det av de arbetslösa krävs          sen att arbetssökanden också under en utlandsre-
28234:        sådana uppgifter om det hoteli där de           sa bibehålier möjligheterna tili sysselsättning.
28235:        skali inkvarteras som inte ens resear-          Ifall arbetssökanden har möjlighet att underrätta
28236:        rangörerna kan ge i hemlandet, och              arbetskraftsbyrån om såväl hoteliets postadress
28237:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        som t.ex. dess telefaxnummer, är detta naturligt-
28238:        för att situationen skali förbättras?           vis en stor fördel. Enligt 5 § lagen om utkomst-
28239:                                                        skydd för arbetslösa har det dock varken i reger-
28240:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ingens proposition eller i arbetsministeriets an-
28241: anföra följande:                                       visningar förutsatts att telefaxnumret skall upp-
28242:                                                        ges, utan det har alltid räckt med postadressen.
28243:     Arbetslösa arbetssökande har sedan 1.8. 1997          Ifall det inte är möjligt att få reda på inkvarte-
28244: under vissa förutsättningar haft rätt tili korta och   ringsställets postadress före ankomsten till rese-
28245: tillfåliiga utlandsresor utan att gå miste om sin      målet, kan man göra så att man underrättar ar-
28246: arbetslöshetsskyddsförmån. I och med lagänd-           betskraftsbyrån om postadressen till resear-
28247: ringen har sålunda också arbetslösa personer           rangörens lokala kontor. Detta är tillräckligt
28248: möjlighet tili utlandsresor i rekreationssyfte.        som adressuppgift tills man får reda på den egent-
28249:     Enligt 5 § lagen om utkomstskydd för arbetslö-     liga semesteradressen. Uppvisande av pass efter
28250: sa, viiken gälier koordinering a v utlandsresor och    resan förutsätts i regel inte av arbetskraftsbyråer-
28251: rätten tili utkomstskydd för arbetslösa, bör per-      na. Förfarandet kommer i fråga främst i de fall då
28252: sonen i fråga under resan vara anträffbar för          det finns skäl att misstänka missbruk. Arbetsmi-
28253: arbetskraftsbyrån. Han bör dessutom kunna ta           nisteriet har informerat om bl.a. ovan nämnda
28254: emot arbete elier utbildning inom en skälig och        förfaringssätt vid kurser anordnade av arbets-
28255: sedvanlig tid.                                         kraftsbyråerna och arbetskraftskommissioner-
28256:     1den detaljerade motiveringen till regeringens     na.
28257: proposition konstateras det att den absoluta för-         Arbetsministeriet har inte kännedom om att
28258: utsättningen för att rätten till dagpenning skali      det skulle ha förekommit någon särskild oenhet-
28259: bibehålias under en utlandsresa är att arbets-         lighet i arbetskraftsbyråernas eller arbetskrafts-
28260: kraftsbyrån på förhand har blivit underrättad          kommissionernas avgörandepraxis i fråga om
28261: om resan. Vidare konstateras att man som kon-          utlandsresor. Ministeriet följer emellertid med
28262: taktuppgift bör uppge åtminstone postadressen.         utlåtandepraxis och vidtar vid behov åtgärder för
28263:     Riksdagens social- och hälsovårdsutskott för-      att säkerställa dess enhetlighet.
28264: 
28265:      Helsingforsden 10 november 1997
28266: 
28267:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
28268:                                            KK 990/1997 vp
28269: 
28270: Kirjallinen kysymys 990
28271: 
28272: 
28273: 
28274: 
28275:                                   Pirkko Peltomo/sd: Työttömyysturvan peruspäivärahan maksami-
28276:                                       sesta iäkkäälle työttömälle
28277: 
28278: 
28279:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28280: 
28281:    Kun henkilö saa Kelan peruspäivärahaa ensin       hakemaan varhennettua vanhuuseläkettä, joka
28282: enimmäisajan 500 päivää, työttömyyspäivära-          on noin 30 % pienempi varhennusvähennyksen
28283: han maksamista jatketaan ns. lisäpäivillä, kun-      vuoksi kuin työttömyyseläke olisi ollut. Eli hen-
28284: nes hän täyttää 60 vuotta. Henkilö hakee työttö-     kilö joutuu kärsimään siitä, että oli oikeutettu ns.
28285: myyseläkettä, mutta eläke hylätään, koska asian-     lisäpäiviin eikä pudonnut 500 päivän enimmäis-
28286: omaisella ei ole tulevan ajan oikeutta. Henkilö      ajan jälkeen peruspäivärahalta työmarkkina-
28287: hakee työmarkkinatukea, mikä hylätään, koska         tuelle.
28288: työmarkkinatukilain 2 §:n mukaan tukeen on oi-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28289: keutettu henkilö, joka työttömyysturvalain           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28290: 26 §:n 1 momentin rajoituksen vuoksi ei saa työt-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28291: tömyyspäivärahaa. Kyseisessä lainkohdassa ei         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28292: ole mainittu ns. lisäpäiviä rajoituksena, ja siksi
28293: henkilölle ei voida myöntää työmarkkinatukea.                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työt-
28294:    Henkilö hakee toimeentulotukea, mutta kos-               tömyysturvan ns.lisäpäivät eivät asettaisi
28295: ka toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto,              iäkkäitä kansalaisia eriarvoiseen ase-
28296: niin tukea ei myönnetä. Henkilö on pakotettu                maan?
28297: 
28298:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
28299: 
28300:                                          Pirkko Peltomo /sd
28301: 
28302: 
28303: 
28304: 
28305: 270136
28306: 2                                         KK 990/1997 vp
28307: 
28308: 
28309: 
28310: 
28311:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28312: 
28313:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      työttömyyspäivärahan saaruisedellytyksenä ole-
28314: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vaa työssäoloehtoa taijonka oikeus työttömyys-
28315: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    päivärahaan on päättynyt 500 maksupäivän täy-
28316: le jäsenelle kansanedustaja Pirkko Peltomon         tyttyä. Lainkohta ei mainitse mitään tilanteesta,
28317: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 990:       joissa oikeus ns. lisäpäiviin on päättynyt henki-
28318:                                                     lön täytettyä 60 vuotta.
28319:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta työt-       Mainitun soveltamisalasäännöksen johdosta
28320:        tömyysturvan ns.lisäpäivät eivät asettaisi   ns. lisäpäiviltä pudonneelle henkilölle ei ole ollut
28321:        iäkkäitä kansalaisia eriarvoiseen ase-       mahdollista antaa työmarkkinatukeen oikeutta-
28322:        maan?                                        vaa työvoimapoliittista lausuntoa. Käytännössä
28323:                                                     kansaneläkelaitoksen paikallistoimistot ovat
28324:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kuitenkin yleensä maksaneet työmarkkinatukea
28325: vasti seuraavaa:                                    myös silloin, kun henkilön oikeus ns. lisäpäiviin
28326:                                                     on päättynyt.
28327:    Työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika              Sen varmistamiseksi, etteivät ikääntyneet
28328: on työttömyysturvajärjestelmässämme 500 päi-        työttömät työnhakijat joutuisi eriarvoiseen ase-
28329: vää. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien osalta     maan muihin työnhakijoihin nähden, mainittua
28330: enimmäiskestosta on työttömyysturvalaissa sää-      työmarkkinatuen soveltamisalasäännöstä on eh-
28331: detty poikkeussäännös, jonka mukaan ennen           dotettu muutettavaksi. Osana eduskunnalle an-
28332: enimmäismaksuajan täyttymistä 57 vuotta täyt-       nettua hallituksen esitystä työvoimapoliittisen
28333: täneelle henkilölle voidaan maksaa päivärahaa       järjestelmän uudistamiseen liittyvästä lainsää-
28334: lisäksi enintään sen kalenterikuukauden lop-        dännöstä ehdotetaan työmarkkinatuesta annet-
28335: puun, jonka aikana hän täyttää 60 vuotta. Täy-      tua lakia muutettavaksi siten, että oikeus työ-
28336: tettyään 60 vuotta henkilöllä on yleensä oikeus     markkinatukeen on myös sellaisella henkilöllä,
28337: työttömyyseläkkeeseen.                              joka täytettyään 60 vuotta menettää oikeutensa
28338:    Oikeus työmarkkinatukeen on voimassa ole-        ns. lisäpäiviin. Lainmuutoksen on tarkoitus tulla
28339: van lain mukaan henkilöllä, joka ei ole täyttänyt   voimaan 1.1.1998.
28340: 
28341:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
28342: 
28343:                                                                    Työministeri Liisa Jaakonsaari
28344:                                            KK 990/1997 vp                                                3
28345: 
28346: 
28347: 
28348: 
28349:                                        Tili Riksdagens Talman
28350: 
28351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     förutsättning för mottagande av arbetslöshets-
28352: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       dagpenning, eller om hans eller hennes rätt tili
28353: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-   arbetslöshetsdagpenning har upphört sedan 500
28354: damot Pirkko Pe1tomo undertecknade spörsmål          betalningsdagar utlöpt. Lagrummet nämner
28355: nr 990:                                              ingenting om en situation där rätten tili s.k.
28356:                                                      tiliäggsdagar upphört efter det att en person fylit
28357:           Vad ämnar Regeringen göra för att de       60 år.
28358:        s.k. tiliäggsdagarna i anslutning tili ut-        På grund av ovan nämnda bestämmelse om
28359:        komstskyddet för arbetslösa inte skall        tiliämpningsområde har det inte varit möjligt att
28360:        försätta äldre medborgare i en ojämlik        åt en person, för viiken de s.k. tiliäggsdagarna
28361:        stälining?                                    inte Iängre gälier, geett arbetskraftspolitiskt utlå-
28362:                                                      tande som berättigar tili arbetsmarknadsstöd. I
28363:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        praktiken har folkpensionsanstaltens lokalbyrå-
28364: anföra följande:                                     er dock i allmänhet betalt arbetsmarknadsstöd
28365:                                                      också i de fali då en persons rätt tili s.k. tilläggs-
28366:    Enligt vårt system med utkomstskydd för ar-       dagar upphört.
28367: betslösa är den maximala tiden för betalning av          För att säkerstälia att äldre arbetslösa arbets-
28368: arbetslöshetsdagpenning 500 dagar. Då det gäl-       sökande inte skali hamna i en ojämlik stälining i
28369: Ier äldre Iångtidsarbetslösa, finns det i lagen om   förhåliande tili övriga arbetssökande, har man
28370: utkomstskydd för arbetslösa en undantagsbe-          föreslagit att ovan nämnda bestämmelse beträf-
28371: stämmelse om maximitiden, enligt viiken man åt       fande tiliämpningsområdet för arbetsmarknads-
28372: en person som fyllt 57 år innan den maximala         stödet skali ändras. Som en del av regeringens
28373: betalningstiden utlöper ytterligare kan betala       proposition tili riksdagen om en lagstiftning
28374: dagpenning högst tili slutet av den kalendermå-      som hänför sig tili reformen av det arbetskrafts-
28375: nad under viiken personen i fråga fyller 60 år.      politiska systemet föreslås att lagen om arbets-
28376: Efter fyllda 60 år är personen i fråga i allmänhet   marknadsstöd ändras så att en person som vid
28377: berättigad tili arbetslöshetspension.                fylida 60 år mister sin rätt tili s.k. tiiiäggsdagar
28378:    Enligt gäliande lag har en person rätt tili ar-   också skali ha rätt tili arbetsmarknadsstöd. Me-
28379: betsmarknadsstöd, om han elier hon inte har          ningen är att lagändringen skall träda i kraft
28380: uppfyllt viiikoret om tid i arbete, vilket är en     1.1.1998.
28381: 
28382:      Helsingforsden 20 november 1997
28383: 
28384:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
28385:                                             KK 991/1997 vp
28386: 
28387: Kirjallinen kysymys 991
28388: 
28389: 
28390: 
28391: 
28392:                                    Markku Pohjola /sd: Yritystukien jakoperusteiden noudattamisesta
28393: 
28394: 
28395:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28396: 
28397:    Viime vuonna kauppa- ja teollisuusministe-         vestointiavustusta yli 8 miljoonaa markkaa,
28398: riön yrityspalvelun piiritoimistot jakoivat tukea     vaikka se hiukan aikaisemmin oli saanut anteeksi
28399: 465 miljoonaa markkaa. Valtiontalouden tar-           noin 7,5 miljoonan markan velat.
28400: kastusviraston selvityksestä käy ilmi, että rahaa        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28401: on eräissä piireissä jaettu jakoperusteista annet-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28402: tuja ohjeita räikeästi rikkoen, jopa niin, että osa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28403: miljoonista on jaettu jo pitkään tappiota tuotta-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28404: ville yrityksille.
28405:     Esimerkiksi Lapin piiritoimisto on myöntänyt                Miten Hallitus valvoo, ettei yritystukia
28406: tukia, vaikka yritystutkimuslausunnot ovat ol-               väärinkä ytetä, ja
28407: leet pahasti keskeneräisiä ja vaikka hakijayrityk-              miten valvotaan, että annettuja jako-
28408: sen tilinpäätöstiedot ovat puuttuneet ja edelly-             perusteita noudatetaan ja mikä on niistä
28409: tykset kannattavaan liiketoimintaan ovat olleet              piittaamattomien virkamiesten vastuu
28410: kyseenalaiset. Pyhätunturilie on myönnetty in-               ylipäätään?
28411: 
28412:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
28413: 
28414:                                           Markku Pohjola /sd
28415: 
28416: 
28417: 
28418: 
28419: 270136
28420: 2                                          KK 991/1997 vp
28421: 
28422: 
28423: 
28424: 
28425:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28426: 
28427:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          6) Keskushallinnon ja aluehallinnon yhtey-
28428: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies         denpito seurannassa
28429: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         7) Keskushallinnon suorittama varojen käy-
28430: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          tön valvonta aluehallinnossa.
28431: Pohjolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Näistä VTV:n tarkastusperusteista KTM saa
28432: n:o 991:                                             parhaan palautteen tuettavien yritysten kannat-
28433:                                                      tavuusvaatimuksen osalta. VTV katsoo, että
28434:           Miten Hallitus valvoo, ettei yritystukia   KTM ja sen aluehallinto pitävät yleislinjana tiu-
28435:        väärinkäytetä, ja                             kasti kiinni yritystukilain edellyttämästä tuetta-
28436:           miten valvotaan, että annettuja jako-      vien yritysten kannattavuusvaatimuksesta. Juuri
28437:        perusteita noudatetaan ja mikä on niistä      tämän keskeisimmän tarkastushavainnon osalta
28438:        piittaamattomien virkamiesten vastuu          uutisointi VTV:n raportista on kääntynyt ylös-
28439:        ylipäätään?                                   alaisin: siinä on syntynyt kuva, että KTM:n yri-
28440:                                                      tystuet kohdistuvat laajassa mitassa tappiollisten
28441:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         yritysten pönkittämiseen. Näin ei ole asian laita,
28442: vasti seuraavaa:                                     ja sen osoittavat myös VTV:n läpikäymä laaja
28443:                                                      materiaali ja siihen perustuva johtopäätös. Se,
28444:    Valtiontalouden tarkastusviraston K TM :n         että joissakin yksittäisissä tapauksissa yritystu-
28445: yritystukihankkeisiin suorittama tarkastus (577/     kea on myönnetty aiemmin tappiotatuottaneelle
28446: 74/97) on varsin seikkaperäinen ja perustuu laa-     yritykselle, ei muuta kokonaistilannetta. Yritys-
28447: jan yritystukipäätöksiä koskevan aineiston läpi-     tuen myöntäminen aiemmin tappiota tuottaneel-
28448: käyntiin KTM:n Keski-Suomen, Mikkelin, Ou-           le yritykselle on mahdollista, jos yrityksellä jat-
28449: lun ja Lapin piiritoimistoissa. VTV :n julkistama    kossa arvioidaan olevan edellytykset kannatta-
28450: tarkastuskertomus (8/97) sisältää myös KTM:n         vuuden saavuttamiseen. Tällaisissa tapauksissa
28451: sekä ao. piiritoimistojen VTV:lle antamien vasti-    tuen edellytykset luonnollisesti selvitetään erityi-
28452: neiden tiivistelmän.                                 sen tarkasti.
28453:    KTM on yhtynyt merkittävään osaan VTV:n              Kirjallisessa kysymyksessä viitataan Pyhätun-
28454: tarkastuksessa tehdyistä kriittisistä havainnois-    turi Oy:lle myönnettyyn investointiavustukseen
28455: ta. Niiden osalta on jo ennen tarkastusta ryhdyt-    esimerkkinä aiemmin tappiota tuottaneen yri-
28456: ty korjaaviin toimiin; toimenpiteet luonnollisesti   tyksen tukemisesta. Kyseisen yritystukipäätök-
28457: jatkuvat ja tehostuvat VTV :n tarkastuksen seu-      sen valmisteli KTM:n Lapin piiritoimisto, mutta
28458: rauksena. Sen sijaan joihinkin VTV:n esittämän       hankkeen koon (kustannukset yli 10 milj. mark-
28459: kritiikin linjauksiin tai asiasta käydyn julkisen    kaa) vuoksi päätös tuesta tehtiin ministeriössä.
28460: keskustelun perusteisiin KTM ei ole voinut yh-
28461: tyä; erityisesti tämä koskee tuettavien yritysten
28462: kannattavuusvaatimuksen huomioimista ja yri-
28463: tystuen kilpailuvaikutuksia.                            Yritystukien valvonta
28464:    VTV:n tarkastus kosketteli KTM:n yritystu-
28465: kien myöntämisperusteita ja vaikutuksia seuraa-         VTV:n raportissa moititaan ministeriötä siitä,
28466: vista näkökulmista:                                  että se ei riittävästi valvo aluehallintonsa toimin-
28467:     1) Yritystuen ja hankkeen kannattavuuden         taa yritystukia koskevan päätöksenteon ollessa
28468: välinen yhteys                                       valtaosaltaan alueille delegoitua.
28469:    2) Yritystuen kilpailuvaikutus                       Kyseinen VTV:n tarkastus koski Euroopan
28470:    3) Työpaikkojen luonti tukihankkeiden valin-      unionin tavoiteohjelmiin 2ja 6liittyneitä KTM:n
28471: takriteerinä                                         yritystukipäätöksiä. Kyseisten hankkeiden lailli-
28472:    4) Piiritoimistojen seuranta hankkeiden onnis-    suutta ja tarkoituksenmukaisuutta koskevat si-
28473: tuneisuuden suhteen                                  ten sekä EU:n että kansalliset säädökset. Myös
28474:    5) Hankkeiden onnistuneisuuden seurantakri-       valvonta jakaantuu ED-valvontaan ja kansalli-
28475: teerit                                               seen valvontaan.
28476:                                              KK 991/1997 vp                                             3
28477: 
28478:     ED:n yhteisölainsäädäntö sisältää valvontaa        ta. Tätä koskeva laaja KTM :n projekti valmistuu
28479: ja tarkastusta koskevat yleissäännökset ja yksi-       kuluvan vuoden aikana. Myös aluehallinnon toi-
28480: tyiskohtaiset erityissäännökset. Päälinjana ED:n       mintatarkastusta on Suomen ED-jäsenyyden ai-
28481: varainkäytön valvonnassa on se, että ao. jäsen-        kana lisätty. KTM:n yrityskehitysosasto on teh-
28482: maa on vastuussa ED:n varojen laillisesta ja tar-      nyt vuosien 1996 ja 1997 aikana kaikkiin piiritoi-
28483: koituksenmukaisesta käytöstä. Sen ohella ED            mistoihin tarkastusmatkan; joihinkin, kuten La-
28484: suorittaa monipuolista unionin varainhoidon            pin piiri toimistoon, on tehty useita tarkastuksia.
28485: tarkastusta. ED:n komission ulkoisena tarkasta-        Euroopan yhteisöjen komissio on puolestaan
28486: jana toimiva Euroopan tilintarkastustuomiois-          hyväksynyt uuden tarkastusasetuksen ,joka edel-
28487: tuin (ECA) ulottaa tarkastuksia myös jäsenmai-         leen lisää kansallista tarkastustoimintaa koske-
28488: hin ja niissä oleviin lopullisiin edunsaajiin saak-    via velvoitteita.
28489: ka.                                                        Mitä tulee virkamiesten säännösten ja ohjei-
28490:     ED:n tarkastukset ovat käsittäneet useita          den mahdolliseen noudattamatta jättämiseen,
28491: kymmeniä yritystukipäätöksiä, joissa on käytet-        sovelletaan siihen valtion virkamieslaissa ja
28492: ty sekä ED:n että kansallisia varoja. Toistaiseksi     muussa lainsäädännössä säädettyjä menettelyjä
28493: ED:n tarkastajat eivät ole havainneet vakavia          ja seuraamuksia.
28494: laillisuus- tai tarkoituksenmukaisuusvirheitä em.
28495: tarkastusten yhteydessä tai muussa valvonnassa.
28496: ED :n tarkastajien havainnot ja kritiikki ovat ol-        Tiiviste/mä
28497: leet pääosin samansuuntaisia kuin VTV:n ko.
28498: tarkastusraportissa. Ne ovat koskeneet erityises-          1) Valtiontalouden tarkastusviraston suorit-
28499: ti yritystukien vaikutuksia ja sen mittaamista eri-    tamassa tarkastuksessa KTM:lle annetaan tun-
28500: tyisesti työllisyyden suhteen.                         nustusta tuettavien yritysten kannattavuusedel-
28501:      Kansallisen lainsäädännön mukaan vastuu           lytyksen huomioonottamisesta. Tältä osin uuti-
28502: valtion myöntämistä avustuksista ja siten myös         sointi kyseisestä VTV:n tarkastusraportista on
28503: yritystuista on päätöksen tehneellä viranomaisel-      antanut yksipuolisen kuvan.
28504: la. KTM:n tapauksessa vastuu yritystukipäätök-            2) Tuettavien yritysten kannattavan toimin-
28505:  sien laillisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta      nan edellytykseen- samoin kuin tuen kilpailu-
28506:  on alueille delegoitujen päätösten osalta aluehal-    vaikutukseen - on kiinnitettävä vahvaa huo-
28507:  linnolla ja ministeriössä tehtävien päätösten         miota, kun yritystukijärjestelmää kehitetään.
28508:  osalta ministeriön ao. päätöksentekijöillä. KTM       Tätä edellyttää myös eduskunnan hyväksymä
28509:  keskushallintoviranomaisena on luonnollisesti         laki yritystuen yleisistä ehdoista, joka tulee voi-
28510:  vastuussa alaisensa hallinnon valvonnasta, mitä       maan 1.1.1998.
28511:  tulee säännösten ja ohjeiden noudattamiseen              3) Euroopan unionin suorittaman tai kansalli-
28512:  sekä säädösten selkeyteen ja niiden riittävyyteen.    sesti suoritetun valvonnan ja tehtyjen tarkastus-
28513:  Tätä valvontaa suorittavat ministeriön yrityske-      ten tuloksena ei ole havaittu sellaisia vakavia
28514:  hitysosasto ja sen yksiköt.                           rakenteellisia laillisuus- tai tarkoituksenmukai-
28515:      KTM:ssä toimii lisäksi sisäisen tarkastuksen      suusvirheitä,joihin kysymyksessä viitataan. Yri-
28516:  yksikkö, joka tekee sisäisen tarkastajan ominai-      tystukipäätösten suuressajoukossa on luonnolli-
28517:  suudessa tarkastusta vuosittain vahvistettavan        sesti aina myös virheitä ja huonosti perusteltuja
28518:  tarkastussuunnitelman perusteella.                    päätöksiä. Niihin puututaan ED:n yhteisölain-
28519:      KTM on viime vuosina, erityisesti Suomen          säädännönja kansallisen lainsäädännön edellyt-
28520:  ED-jäsenyyden alkamiseen liittyen pyrkinyt            tämällä tavalla.
28521:  usein eri toimenpidekokonaisuuksin kehittä-              4) VTV:n raportissa, samoin kuin esimerkiksi
28522:  mään yritystukien myöntämis- ja seurantajärjes-       ED:n suorittamissa tarkastuksissa, arvostellaan
28523:  telmää sekä siihen liittyvää valvontaa ja tarkas-     yritystukien puutteellista vaikutusseurantaa ja
28524:  tusta. Yritystukien myöntämisprosessin luotet-        raportointia. Tämä arvostelu on perusteltua ja
28525:  tavuuden parantamisessa päälinjana on tukijär-        siihen vastataan parhaillaan meneillä olevin toi-
28526:  jestelmän kokonaiskehittäminen, ei niinkäänjäl-       min. Tämäkään raportointijärjestelmässä ha-
28527:  kikäteisten tarkastusten määrällinen lisääminen.      vaittu puutteellisuus ei horjuta tukijärjestelmän
28528:      Yritystukijärjestelmän kehittämisessä tär-        perustetta, joka on vaikuttaminen huonommin
28529:  keintä on yritystukien käsittelyprosessin ja siihen   kehittyneiden alueiden kehittymisedellytyksiin
28530:  liittyvien työvälineiden kehittäminen, samoin         tukemalla niiden elinkeinoelämän kehitystä ja
28531:  kuin yritystutkijoiden kouluttaminen ja neuvon-       kestävää työllistämistä.
28532: 4                                          KK 991/1997 vp
28533: 
28534:    5) Yritystuen kansallisia ja EU-lähtöisiä jako-    tiedon tarpeet. Järjestelmä kaipaa kuitenkin jat-
28535: perusteita noudatetaan KTM:n käsityksen mu-           kuvaa kehittämistä ja tukipäätöksiä tekevien vir-
28536: kaan kohtuullisesti ottaen huomioon aluehallin-       kamiesten osaaruistason kohottamistoimenpitei-
28537: non viranomaisten resurssit ja EU-ohjelmakau-         tä.
28538: teen siirtymisen aiheuttamat suuret muutokset ja
28539: 
28540:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
28541: 
28542:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
28543:                                            KK 991/1997 vp                                               5
28544: 
28545: 
28546: 
28547: 
28548:                                        Tili Riksdagens Talman
28549: 
28550:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             5) Kriterierna för uppföljningen av hur pro-
28551: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          jekten Iyckas
28552: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         6) Kontakterna mellan centralförvaltningen
28553: dagsman Markku Pohjola undertecknade spörs-          och regionförvaltningen vid uppföljningen
28554: mål nr 991:                                             7) Centralförvaltningens övervakning av hur
28555:                                                      medlen används i regionförvaltningen.
28556:           Hur övervakar Regeringen att före-            1 fråga om dessa grunder för revisionsverkets
28557:        tagsstöden inte missbrukas och att givna      granskning får HIM den bästa feedbacken för
28558:        fördelningsgrunder följs och vilket an-       kraven på lönsamhet för de företag som skall
28559:        svar har över huvud taget tjänstemännen       understödas. Revisionsverket anser att HIM och
28560:        som är ointresserade av dem?                  dess regionförvaltning som en allmän Iinje be-
28561:                                                      stämt håller fast vid de krav på lönsamhet som i
28562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        lagen om företagsstöd förutsätts för de företag
28563: anföra följande:                                     som skall få stöd. Just i fråga om denna viktigaste
28564:                                                      iakttagelse vid granskningen har nyhetsrapporte-
28565:    Den granskning av HIM:s företagsstödspro-         ringen om revisionsverkets rapport vänts upp-
28566: jekt som statens revisionsverk har utfört (577/74/   ochned: i den har en sådan bild getts att HIM :s
28567: 97) är synnerligen detaljerad och grundar sig på     företagsstöd i omfattande grad skulle inriktas på
28568: en genomgång av ett omfattande materia) som          att lyfta förlustbringande företag. Så är inte fallet
28569: gäller företagsstödsbesluten vid HIM:s distrikts-    och detta påvisas också av det omfattande mate-
28570: byråer i Mellersta Finland, S:t Michel, Uleåborg     ria) som revisionsverket har gått igenom och slut-
28571: och Lappland. Den revisionsberättelse som revi-      satserna av detta. Det att företagsstöd i några
28572: sionsverket har offentliggjort (8/97) innehåller     enskilda fall har beviljats företag som tidigare
28573: också ett referat av de bemötanden som HIM           gick med förlust ändrar inte situationen som hel-
28574: samt distriktsbyråerna i fråga har gett revisions-   het. Det är möjligt att bevilja företagsstöd tili ett
28575: verket.                                              företag som tidigare gick med förlust, om företa-
28576:     HIM instämmer i en stor del av de kritiska       get i fortsättningen bedöms ha förutsättningar
28577: anmärkningar som revisionverket har gjort vid        att uppnå lönsamhet. 1 dylika fall utreds förut-
28578: sin granskning. 1 fråga om dem har korrigerande      sättningarna för stödet naturligtvis extra noga.
28579: åtgärder vidtagits redan före granskningen.             1 det skriftliga spörsmålet hänvisas tili ett in-
28580: Dessa åtgärder kommer naturligtvis att fortgå        vesteringsstöd som har beviljats Pyhätunturi Oy
28581: och effektiveras som en följd av revisionsverkets    som ett exempel på att ett företag som tidigare
28582: granskning. Däremot har HIM inte kunnat hålla        gick med förlust har understötts. Detta beslut om
28583: med om vissa linjer i fråga om kritiken som revi-    företagsstöd bereddes av HIM:s distriktsbyrå i
28584: sionsverket har framfört eller om grunderna för      Lappland men beslutet om stöd fattades av mi-
28585: den offentliga debatt som har förts i saken. Detta   nisteriet tili följd av projektets storlek (kostna-
28586: gäller särskilt beaktandet av kraven på att de       derna över 10 milj. mark).
28587: företag som får stöd skall vara lönsamma och
28588:  företagsstödets effekter på konkurrensen.
28589:     Statens revisionsverks granskning gällde            Övervakningen av företagsstöd
28590: grunderna för hur HIM:s företagsstöd beviljas
28591:  och effekterna av stödet ur följande synvinklar:       1 statens revisionsverks rapport klandras mi-
28592:     1) Sambandet mellan företagsstöd och ett pro-    nisteriet för att det inte tillräckligt övervakar sin
28593: jekts lönsamhet                                      regionförvaltnings verksamhet, emedan största
28594:     2) Företagsstödets effekter på konkurrensen      delen av beslutsfattandet som gäller företagsstöd
28595:     3) Skapandet av arbetsplatser som kriterium      har delegerats tili regionerna.
28596:  vid valet av vilka projekt som skall få stöd           Revisionsverkets ifrågavarande granskning
28597:     4) Distriktsbyråernas uppföljning av hur pro-    gällde HIM:s företagsstödsbeslut i anslutning tili
28598: jekten lyckas                                        Europeiska unionens målprogram 2 och 6. Lag-
28599: 6                                         KK 991/1997 vp
28600: 
28601: ligheten och ändamålsenligheten i projekten i        gäller att göra beviliningsprocessen för företags-
28602: fråga gäller därmed bådt?. EU :s rättsakter och de   stöden mera pålitlig är huvudlinjen att stödsyste-
28603: nationella rättsakterna. Aven övervakningen de-      met som helhet skall utvecklas, inte så mycket att
28604: las upp i EU-övervakning och nationell övervak-      granskningarna i efterskott skall ökas kvantita-
28605: ning.                                                tivt.
28606:     EU:s gemenskapslagstiftning innehåller all-         Det viktigaste när företagsstödssystemet ut-
28607: männa bestämmelser och detaljerade specialbe-        vecklas är att utveckla processen för behandling-
28608: stämmelser om tilisyn och granskning. Huvud-         en av företagsstöden och arbetsredskapen i an-
28609: linjen i övervakningen av hur EU:s medel an-         slutning tili denna och det samma gäller utbild-
28610: vänds är att medlemslandet i fråga ansvarar för      ningen av företagsforskare och rådgivningen. Ett
28611: att EU:s medel används lagligt och ändamålsen-       omfattande prqjekt inom HIM som gäller detta
28612: ligt. Utöver detta utför EU en mångsidig gransk-     blir klart i år. Aven granskningen av regionför-
28613: ning av hur unionens medel förvaltas. Revisions-     valtningens verksamhet har ökats under den tid
28614: rätten (ECA), som är EU-kommissionens exter-         Finland har varit medlem i EU. HIM:s avdelning
28615: na granskare, utsträcker sina granskningar också     för företagsutveckling har under åren 1996 och
28616: tili medlemsländerna och tili de slutliga förmåns-   1997 gjort en granskningsresa tili samtliga di-
28617: tagarna i dem.                                       striktsbyråer; i vissa distriktsbyråer såsom den i
28618:     EU:s granskningar har omfattat tiotals beslut    Lappland har flera granskningar gjorts. Euro-
28619: om företagsstöd, där både EU :s och nationella       peiska gemenskapernas kommission har för sin
28620: medel har använts. Hittills har EU:s granskare       del godkänt en ny revisionsförordning som fort-
28621: inte upptäckt några allvarliga laglighets- eller     sättningsvis utökar den nationella revisionsverk-
28622: ändamålsenlighetsfel i samband med ovan              samhetens förpliktelser.
28623: nämnda granskningar eller annan övervakning.            Om tjänstemännen eventuellt inte följer givna
28624: EU:s granskares upptäckter och kritik har hu-        bestämmelser och anvisningar, tiliämpas på det-
28625: vudsakligen gått i samma riktning som revisions-     ta de förfaranden och påföljder om vilka bestäms
28626: verkets granskningsrapport. De har särskilt gällt    i statstjänstemannalagen och i annan lagstift-
28627: effekterna av företagsstöden och mätningen av        ning.
28628: dem i synnerhet i fråga om sysselsättningen.
28629:     Enligt den nationella lagstiftningen ankom-        Referat
28630: mer ansvaret för de understöd som staten har
28631: beviljat och därmed också för företagsstöden på         1) I den granskning som statens revisionsverk
28632: den myndighet som har fattat beslut om dem. 1        har utfört ges HIM erkänsla för att ministeriet
28633: HIM:s fall ankommer ansvaret för att besluten        har beaktat kravet att de företag som får stöd
28634: om företagsstöd är lagliga och ändamålsenliga        skall vara lönsamma. Tili denna del har nyhets-
28635: på regionförvaltningen i fråga om de beslut som      rapporteringen om revisionsverkets gransk-
28636: har delegerats tili regionerna och på ifrågavaran-   ningsrapport gett en ensidig bild.
28637: de beslutsfattare vid ministeriet i fråga om de         2) Stor uppmärksamhet skall fåstas på vilka
28638: beslut som fattas vid ministeriet. 1 egenskap av     förutsättningar de företag som skall få stöd har
28639: centralförvaltningsmyndighet är HIM naturligt-       att nå lönsam verksamhet- och detsamma gäl-
28640: vis ansvarigt för övervakningen av den underly-      ler stödets effekter på konkurrensen - när före-
28641: dande förvaltningen vad gäller att följa bestäm-     tagsstödssystemet utvecklas. Detta förutsätter
28642: melser och anvisningar samt att författningarna      också den lag om allmänna vilikor för företags-
28643: är klara och tiliräckliga. Denna övervakning ut-     stöd som riksdagen har antagit och som träder i
28644: förs av ministeriets avdelning för företagsutveck-   kraft den 1 januari 1998.
28645: ling och dess enheter.                                  3) Som resultat av den övervakning och de
28646:     Vid HIM finns dessutom en enhet för intern       granskningar som har utförts av Europeiska
28647: revision, som årligen utför revision utgående från   unionen eller nationellt har inga sådana allvarli-
28648: en fastställd revisionsplan.                         ga strukturella fel vad gäller laglighet eller ända-
28649:     HIM har under de senaste åren, särskilt i sam-   målsenlighet upptäckts som det hänvisas tili i
28650: band med att Finland blev medlem i EU, ofta          spörsmålet. 1 den stora mängden beslut om före-
28651: genom olika åtgärdshelheter strävat efter att ut-    tagsstöd finns naturligtvis alltid också fel och
28652: veckla systemet för beviljande och uppföljning av    dåligt motiverade beslut. 1dem ingrips på det sätt
28653: företagsstöd samt den övervakning och gransk-        som förutsätts i EU:s gemenskapslagstiftning
28654: ning som sammanhänger med detta. När det             och i den nationella lagstiftningen.
28655:                                             KK 991/1997 vp                                               7
28656: 
28657:    4) I revisionsverkets rapport, och detsamma               5) De nationella grunderna för fördelningen
28658: gäller i t.ex. de granskningar som EU har utfört,        av företagsstöd och de grunder som härstammar
28659: kritiseras den bristfålliga uppföljningen av effek- ·    från EU följs enligt HIM:s uppfattning i skälig
28660: terna av och rapporteringen om företagsstöd.             grad när det beaktas vilka resurser myndigheter-
28661: Denna kritik är motiverad och den åtgärdas som           na i regionförvaltningen har och vilka stora änd-
28662: bäst. Inte heller denna bristfållighet som har upp-      ringar och stora informationsbehov övergången
28663: täckts i rapporteringssystemet skakar stödsyste-         tili EU-programperioden har förorsakat. Syste-
28664: mets grund som är att påverka utvecklingsbe-             met kräver emellertid kontinuerlig utveckling
28665: tingelserna för sämre utvecklade områden ge-             och åtgärder som höjer kunskapsnivån för de
28666: nom att stöda utvecklingen av deras näringsliv           tjänstemän som fattar beslut om stöd.
28667: och en hållbar sysselsättning.
28668: 
28669:      Helsingforsden 6 november 1997
28670: 
28671:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
28672:                                             KK 992/1997 vp
28673: 
28674: 
28675: Kirjallinen kysymys 992
28676: 
28677: 
28678: 
28679: 
28680:                                    Hannes Manninen /kesk ym.: Saamenkielisen ja saamen kielen ope-
28681:                                       tuksen turvaamisesta saamelaisten kotiseutualueen kunnissa
28682: 
28683: 
28684:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28685: 
28686:    Saamelaiset ja saamen kieli sai perustuslain       itsehallintolakien tarkoituksen ja hengen. Ja
28687: suojan vuonna 1995. Tämä yhdessä saamelaiskä-         mikä on valtion vastuu tilanteesta?
28688: räjiä ja kulttuuri-itsehallintoa koskevan lain            Valtion tulisikin mitä pikimmin ryhtyä toi-
28689: kanssa antoi toiveita myös saamenkielisenja saa-      menpiteisiin taloudellisten edellytysten luomi-
28690: men kielen opetuksen lisäämiselle. Toisin kuiten-     seksi saamenkieliselle ja saamen opetukselle saa-
28691: kin kävi. Valtion toimenpitein: kuntien valtion-      melaisten, erityisesti saamelaisten kotiseutu-
28692: osuuksien leikkauksilla ja järjestelmän sekä ope-     alueen kunnissa. Mielestämme se edellyttää eril-
28693: tus- ja kulttuuritoimen rahoituslakien muutok-        listä valtionosuusjärjestelmää tätä opetusta var-
28694: silla vietiin taloudellinen pohja saamenkielisen ja   ten.
28695: saamen kielen opetuksen asianmukaiselta ja lain           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28696: tarkoittamalta opetukselta.                           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28697:     Viime vuonna esim. Inarin kunnan saamen-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28698: kielisestä ja saamen kielen opetuksesta aiheutu-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28699: neet ylimääräiset kustannukset olivat noin
28700: 1 500 000 markkaa, ja siihen saatu yksikköhin-                  Katsooko Hallitus, että saamenkieli-
28701: nan korotus oli 20 000 markkaa. Utsjoella vas-               sen ja saamen kielen opetuksen nykyti-
28702: taavat ylimääräiset kustannukset olivat lähes                lanne on perustus- ja kulttuuri-itsehallin-
28703: 2 000 000 markkaa ja yksikköhinnan korotus                   tolakien mukainen, ja
28704: 200 000 markkaa. Tilanne on niin vakava, että                   aikooko Hallitus luoda erillisen val-
28705: koko saamenkielisenja saamen kielen opetuksen                tionosuusjärjestelmän tai ryhtyä muihin
28706: tulevaisuus on vaakalaudalla. Voi perustellusti              toimenpiteisiin saamenkielisenja saamen
28707: kysyä, täyttääkö tilanne perustus- ja kulttuuri-             kielen opetuksen turvaamiseksi ja kehit-
28708:                                                              tämiseksi lakien edellyttämälle tasolle?
28709:      Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 1997
28710: 
28711:           Hannes Manninen /kesk          Maija Rask /sd                  Osmo Kurola /kok
28712:           Ossi Korteniemi /kesk          Maria Kaisa Aula /kesk          Hannu Takkula /kesk
28713:                                          Esko-Juhani Tennilä /va-r
28714: 
28715: 
28716: 
28717: 
28718: 270136
28719: 2                                            KK 992/1997 vp
28720: 
28721: 
28722: 
28723: 
28724:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28725: 
28726:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Saamelaisten kotiseutualueella arvioidaan
28727: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          asuvan noin 4 000 saamelaista, joista lähes 80 %
28728: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puhuu pohjoissaamea, noin 10% inarinsaamea
28729: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes            ja yli 10% koltansaamea. Opetuksen järjestämi-
28730: Mannisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           nen kolmella eri saamen kielellä pienille oppilas-
28731: myksen n:o 992:                                        määrille ei ole ongelmatonta. On puutetta saa-
28732:                                                        menkielisestä oppimateriaalista ja pätevistä
28733:           Katsooko Hallitus, että saamenkieli-         opettajista, varsinkin aineenopettajista. Koko
28734:        sen ja saamen kielen opetuksen nykyti-          1990-luvulla on voimakkaasti panostettu oppi-
28735:        lanne on perustus- ja kulttuuri-itsehallin-     materiaalin tuottamiseen kolmella eri saamen
28736:        tolakien mukainen, ja                           kielellä. Pohjoissaamenkielisen ala-asteen oppi-
28737:           aikooko Hallitus luoda erillisen val-        materiaalitilannetta voitaneenkin pitää melko
28738:        tionosuusjärjestelmän tai ryhtyä muihin         hyvänä. Tilanne on inarinsaamenkielisen ja kol-
28739:        toimenpiteisiin saamenkielisenja saamen         tansaamenkielisen oppimateriaalin osalta myös
28740:        kielen opetuksen turvaamiseksi ja kehit-        ala-asteella vaikea. Saamenkielisen oppimate-
28741:        tämiseksi lakien edellyttämälle tasolle?        riaalin tuotantoa hidastaa oppimateriaalin laati-
28742:                                                        joiden vähäinen määrä.
28743:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Lapin lääninhallituksen saamelaisjaoston te-
28744: vasti seuraavaa:                                       kemien tilastojen mukaan on saamenkieliseen ja
28745:                                                        saamen kielen opetukseen osallistunut vuosittain
28746:    Peruskoululain (476/1983) 25 §:n ja lukiolain       noin 600 oppilasta. Oppilasmäärät ovat koko
28747: (477/1983) 17 §:n mukaan voi saamelaisten koti-         1990-luvulla pysyneet melko vakioina. Myös
28748: seutualueelia asuvien oppilaiden opetuskieli olla      syksyllä 1997 oppilaiden kokonaismäärä on noin
28749: saame. Peruskoulun osalta säädetään lisäksi, että      600. Saamelaisten kotiseutualueen kunnat ovat
28750: oppilaan huoltaja saa valita opetuskielen, jos         pyrkineet antamaan tätä opetusta, vaikka oppi-
28751: saamelaisten kotiseutualueella asuva oppilas ky-       lasmäärät ovat saattaneet olla hyvin pienet.
28752: kenee opiskelemaan sekä suomen että saamen                 Pohjoissaamen kielellä annettiin opetusta lu-
28753: kielellä, ja edelleen, että saamenkielisestä ope-      kuvuonna 1996-1997 kaikissa Utsjoen kouluis-
28754: tuksesta säädetään tarkemmin asetuksella. Vel-         sa eli peruskoulun ala-asteilla, yläasteilla ja lu-
28755: vollisuudesta antaa opetusta myös saamen kielel-       kiossa sekä kolmessa Inarin koulussa. Lisäksi
28756: lä saamelaisten kotiseutualueella säädetään pe-        opetettiin koltan kielellä joitakin oppiaineita Se-
28757: ruskouluasetuksessa (1174/1992, 25 §). Saamen-         vettijärven ala-asteella Inarin kunnassa. Inarin
28758: kielisen opetuksen määrästä ei sen sijaan säädetä.     kielellä ei ole annettu opetusta. Kuluvan syksyn
28759:    Saamen kieltä voidaan peruskoulussa ja lu-          tilanne vastaa melko hyvin edellisen lukuvuoden
28760: kiossa opettaa äidinkielenä, pitkänä vieraana          tilannetta. Saamenkielisen opetuksen tuntimää-
28761: kielenä, vapaaehtoisena aineena ala-asteella ja        ristä on valmistumassa tilasto. Ala-asteella poh-
28762: valinnaisaineena yläasteella ja lukiossa. Perus-       joissaamen kielellä annettu opetus kattaa melko
28763: koululaissa (1448/1994, 27 §) ja lukiolaissa           hy~jn eri oppiaineet.
28764: (1449/1994, 18 §) säädetään oppilaan oman äi-              Aidinkielen opetusta pohjoissaamen kielessä
28765: dinkielen opetuksesta saamenkieliselle, romanin-       annetaan kuluvana lukuvuonna kaikissa Utsjoen
28766: kieliselle ja vieraskieliselle oppilaalle. Peruskou-   kouluissa, kolmessa Inarin ala -asteen koulussa ja
28767: luasetukseen (1457/1994, 35 §)sisältyy velvoitta-      molemmissa yläasteen kouluissa sekä lukiossa ja
28768: va säännös saamen kielen opettamisesta yläas-          kaikissa Enontekiön kouluissa yhtä lukuun otta-
28769: teella valinnaisaineena saamelaisten kotiseutu-        matta. Lisäksi annetaan äidinkielen opetusta
28770: alueella. Lukion osalta ei ole vastaavaa velvoitta-    inarin kielessä yhdessä Inarin ala-asteen koulus-
28771: vaa säännöstä. Ylioppilastutkintoasetuksen             sa, molemmissa yläasteen kouluissa ja lukiossa
28772: (1000/1994) 11 §:n mukaan voidaan suorittaa äi-        sekä koltan kielessä yhdessä ala-asteen koulussa.
28773: dinkielen koe myös saamen kielessä.                    Tilanne on tältä osin parempi kuin edellisenä
28774:                                               KK 992/1997 vp                                              3
28775: 
28776: lukuvuotena. Vuosittain on noin neljä kokelasta         tusalan osalta mm. seuraavia muutoksia: ope-
28777: suorittanut ylioppilastutkinnossa äidinkielen ko-       tuksenja kuljetuksen yksikköhinnat yhdistettiin;
28778: keensa saamen kielessä.                                 yksikköhinta porrastettiin osittain entisen tun-
28779:     Hallituksen esityksessä eduskunnalle koulu-         nusluvun, osittain asukastiheyden mukaan; kun-
28780: tusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 8611997            nan osuus kustannuksista lasketaan asukasta
28781: vp) ehdotetaan lakiin otettavaksi säännös,jonka         kohti. Uudistuksessa opetusalan valtionosuus-
28782: mukaan saamelaisten kotiseutualueella asuvien           järjestelmä säilyi oppilasmääriin ja yksikköhin-
28783: saamen kieltä osaavien oppilaiden peruskoulu-           toihin perustuvana. Tämän vuoksi siirtymävai-
28784: opetus tulee antaa pääosin saamen kielellä. Sään-       heen muutokset opetusalalla ovat olleet varsin
28785: nöksen mukaan kotiseutualueen kunnat olisivat           pieniä. Tässä mainittujen kuntien valtionosuus-
28786: velvollisia järjestämään saamenkielistä opetusta        muutokset ovat johtuneet pääasiassa sosiaali- ja
28787: joko itse tai yhteistyössä toisen kunnan kanssa,        terveydenhuollon rahoituksen muutoksista.
28788: jos yksikin oppilas sitä vaatii. Lukiossa olisi edel-   Opetusministeriö on lisäksi harkinnanvaraisilla
28789: leen voimassa nykyisenmuotoinen säännös, jon-           yksikköhintojen korotuksilla korottanut kyseis-
28790: ka mukaan opetuskielenä voi olla myös saame.            ten kuntien peruskoulun yksikköhintoja suurin
28791: Äidinkielen opetus määräytyisi sekä peruskou-           piirtein kuntien todellisten peruskoulumenojen
28792: lussa että lukiossa opetuskielen mukaisesti siten,      tasolle, kuitenkin ottaen huomioon yleiset val-
28793: että äidinkielenä opetettaisiin suomen, ruotsin         tionosuuksien leikkaukset.
28794: tai saamen kieltä. Saamen kieltä voitaisiin kui-           Uudistukseen liittyvällä siirtymätasauksella
28795: tenkin opettaa äidinkielenä myös sellaisille oppi-      on lisäksi varmistettu, etteivät kuntien menetyk-
28796:  laille, joiden opetuskieli on muu kuin saamen          set muutoksessa ole kohtuuttoman suuret. Tä-
28797:  kieli.                                                 män lisäksi on käytettävissä vielä sisäasiainmi-
28798:      Peruskoulun yksikköhinta porrastetaan ope-         nisteriön kautta kunnille myönnettävä harkin-
28799:  tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun          nanvarainen avustus.
28800:  lain mukaisesti kunnan kouluverkon rakenteen,             Opetusministeriön käsityksen mukaan ope-
28801:  erityisopetusta saavien oppilaiden määrän ja           tustoimen valtionosuusjärjestelmä kohdentaa
28802:  kunnan asukastiheyden perusteella. Ruotsinkie-         rahoituksen tasapuolisin periaattein myös saa-
28803:  lisissä ja kaksikielisissä kunnissa yksikköhintoja     melaisalueen kunnille. Koetut ongelmatjohtuvat
28804:  korotetaan 10 prosentilla ruotsinkieliseen ope-        pikemminkin näiden kuntien yleisestä rahoitusti-
28805:  tukseen ja saamelaisten kotiseutualueen kunnis-        lanteesta.
28806:  sa vastaavalla prosenttimäärällä saamenkieli-             Saamelaisten koulutusasiain yhteistyöelin
28807:  seen opetukseen osallistuvien oppilaiden osalta.       sekä eräät saamelaisalueen kunnat ovat tehneet
28808:  Kouluverkon rakenne otetaan huomioon ope-              opetusministeriölle aloitteita saamenkielisen
28809:  tus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun          opetuksen ja saamen kielen opetuksen kustan-
28810:   asetuksen mukaisella tunnusluvulla, johon vai-        nusten kohtelun muuttamisesta valtionosuusjär-
28811:   kuttaa keskeisesti pienten koulujen lukumäärä.        jestelmässä. Asia on tällä hetkellä opetusministe-
28812:   Opetusministeriö voi lisäksi erityisistä syistä ha-   riössä valmisteltavana. Tarkoitus on selvittää
28813:   kemuksesta korottaa kunnan yksikköhintaa.             kysymystä siten, että tarkistukset rahoitusjärjes-
28814:      Vuodelle 1997 opetusministeriö on korottanut       telmään, jos niihin ilmenee aihetta, voitaisiin teh-
28815:   Utsjoen kunnan peruskoulun yksikköhintaa har-         dä vuoden 1999 alusta.
28816:   kinnanvaraisesti 10 prosentilla, Inarin kunnan           Edellä olevan huomioon ottaen voidaan saa-
28817:   peruskoulun yksikköhintaa 5 prosentilla ja            menkielisen ja saamen kielen opetuksen nykyti-
28818:   Enontekiön kunnan peruskoulun yksikköhintaa           lannetta pitää tyydyttävänä ja lakien mukaisena.
28819:   5 prosentilla. Sodankylän kunta ei ollut anonut       Opetusministeriö pitää tärkeänä, että saamen-
28820:   yksikköhinnan korotusta.                              kielisessä opetuksessa tapahtunut myönteinen
28821:      Kuntien valtionosuusjärjestelmä muuttui            kehitys jatkuisi ja on valmis tarvittaessa teke-
28822:   vuosina 1996 ja 1997. Vuonna 1997 tapahtui ope-       mään rahoitusjärjestelmään muutosesityksen.
28823: 
28824:       Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
28825: 
28826:                                                                 Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
28827: 4                                         KK 992/1997 vp
28828: 
28829: 
28830: 
28831: 
28832:                                       Tili Riksdagens Talman
28833: 
28834:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    studentexamensförordningen (1 000/1994) kan
28835: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      provet i modersmålet avläggas också i samiska.
28836: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       Det beräknas bo omkring 4 000 samer inom
28837: man Hannes Manninen m.fl. undertecknade             samernas hembygdsområde, av vilka inemot
28838: spörsmål nr 992:                                    80 % talar nordsamiska, ca 10 % enaresamiska
28839:                                                     och över 10% skoltsamiska. Att ordna undervis-
28840:           Anser Regeringen att nuläget inom         ning på tre olika samiska språk för ett litet antal
28841:        undervisningen på samiska och i samiska      elever är inte lätt. Det råder brist på läromedel på
28842:        står i överensstämmelse med grundlagar-      samiska och på behöriga lärare, i synnerhet äm-
28843:        na och lagarna om kulturell autonomi,        neslärare. Under hela 1990-talet har man satsat
28844:        och                                          kraftigt på framställning av läromedel på de tre
28845:           avser Regeringen skapa ett särskilt       olika samiska språken. Situationen torde kunna
28846:        statsandelssystem eller vidta andra åtgär-   anses vara rätt god när det gäller läromedel för ett
28847:        der för att trygga och utveckla undervis-    nordsamiskt lågstadium. Situationen i fråga om
28848:        ningen på samiska och i samiska tili den     läromedel på enaresamiska och skoltsamiska är
28849:        nivå lagarna förutsätter?                    svår också på lågstadiet. Produktionen av läro-
28850:                                                     medel på samiska går långsamt på grund av att
28851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       läroboksförfattarna är få.
28852: anföra följande:                                        Enligt statistik som uppgjorts av samesektio-
28853:                                                     nen vid länsstyrelsen i Lapplands Iän har ca 600
28854:    Enligt 25 § grundskolelagen (476/1983) och       elever deltagit i undervisning på samiska och i
28855: 17 § gymnasielagen (477/1983) kan elever som är     samiska årligen. Antalet elever har varit ungefår
28856: bosatta inom samernas hembygdsområde under-         detsamma under hela 1990-talet. Också hösten
28857: visas på samiska. 1 fråga om grundskolan be-        1997 uppgår det totala antalet tili ca 600 elever.
28858: stäms dessutom att elevens vårdnadshavare får       Kommunerna inom samernas hembygdsområde
28859: välja undervisningsspråket om en elev som bor       har försökt ge denna undervisning trots att anta-
28860: inom samernas hembygdsområde förmår stude-          let elever många gånger är litet.
28861: ra både på finska och på samiska. Om undervis-         Undervisning på nordsamiska gavs under läs-
28862: ning på samiska bestäms närmare genom förord-       året 1996-1997 i alla skolor i Utsjoki, dvs. på
28863: ning. Om skyldigheten att meddela undervisning      grundskolans lågstadium, högstadium, i gymna-
28864: också på samiska inom samernas hembygdsom-          siet samt i tre skolor i Enare. Dessutom gavs
28865: råde bestäms i grundskoleförordningen (25 §         undervisning på skoltsamiska i vissa läroämnen i
28866: 1174/1992). Bestämmelser om omfattningen på         Sevettijärven ala-aste i Enare kommun. Under-
28867: undervisningen på samiska finns däremot inte.       visning har inte givits på enaresamiska. Situatio-
28868:    Undervisning i samiska kan i grundskolan och     nen denna höst motsvarar rätt väl situationen
28869: gymnasiet ges inom ramen för modersmålet, lång      under föregående läsår. Statistik om timantalet
28870: kurs i främmande språk, ett frivilligt ämne på      när det gäller undervisningen på samiska sam-
28871: lågstadiet och som tillvalsämne på högstadiet och   manställs som bäst. Den lågstadieundervisning
28872: i gymnasiet. 1 grundskolelagen (27 § 1448/1994)     som ges på nordsamiska täcker rätt väl alla läro-
28873: och gymnasielagen (18 § 1449/1994) bestäms om       ämnen.
28874: undervisningen i elevens eget modersmål för             Modersmålsundervisning i nordsamiska ges
28875: elever med samiska, romani eller ett främmande      detta läsår i alla skolor i Utsjoki, i tre lågstadie-
28876: språk som modersmål. 1 grundskoleförordning-        skolor i Enare och i bägge högstadierna samt i
28877: en (35 § 1457/1994) ingåren förpliktande bestäm-    gymnasiet och i alla skolor i Enontekis med un-
28878: melse om att på högstadiet ge undervisning i        dantag för en. Dessutom ges modersmålsunder-
28879: samiska som tillvalsämne inom samernas hem-         visning i enaresamiska i en lågstadieskola i Ena-
28880: bygdsområde. 1 fråga om gymnasiet saknas mot-       re, i bägge högstadierna och i gymnasiet samt i
28881: svarande förpliktande bestämmelse. Enligt 11 §      skoltsamiska i en lågstadieskola. Situationen är
28882:                                             KK 992/1997 vp                                             5
28883: 
28884: såtillvida bättre än under föregående läsår. Varje    träffade bl.a. följande ändringar inom undervis-
28885: år har ca fyra examinander avlagt modersmåls-         ningssektorn: priserna per enhet för undervis-
28886: provet i samiska i studentexamen.                     ning och skolskjuts slogs samman, priset per en-
28887:    I regeringens proposition tili riksdagen med       het graderades dels enligt det tidigare nyckeltalet
28888: förslag tili lagstiftning om utbildning (RP 86/       och dels enligt befolkningstätheten och kommu-
28889: 1997 rd) föreslås att i lagen intas en bestämmelse    nens andel av kostnaderna beräknas per invåna-
28890: enligt viiken elever som bor på samernas hem-         re. Efter reformen baserar sig statsandelssyste-
28891: bygdsområde och behärskar samiska huvudsak-           met för undervisningssektorn fortfarande på
28892: ligen skall undervisas på samiska i grundskolan.      elevantaien och priserna per enhet. Av denna
28893: Enligt bestämmelsen skall kommunerna på hem-          anledning har förändringarna under övergångs-
28894: bygdsområdet vara skyldiga att ordna undervis-        skedet varit rätt små inom denna sektor. De
28895: ning på samiska antingen själva eller i samarbete     ändringar i kommunernas statsandelar som
28896: med en annan kommun, om så endast en elev             nämnts här har i huvudsak berott på ändringar i
28897: kräver det. För gymnasiet gäller fortfarande en       finansieringen av social- och hälsovården. Un-
28898: Iikartad bestämmelse som för närvarande, enligt       dervisningsministeriet har dessutom enligt pröv-
28899: viiken undervisningsspråket också kan vara sa-        ning höjt priserna per enhet för grundskolan i
28900: miska. Undervisningen i modersmålet bestäms           kommunerna i fråga så att de ungefår motsvarar
28901: såväl i grundskolan som i gymnasiet utgående          kommunernas verkliga utgifter för grundskolan,
28902: från elevens undervisningsspråk så att moders-        dock med beaktande av de allmänna nedskär-
28903: målsundervisning ges i finska, svenska eller sa-      ningarna i statsandelarna.
28904: miska. Undervisning i samiska kan ges som mo-            Genom en övergångsutjämning i samband
28905: dersmålsundervisning också tili sådana elever         med reformen har man dessutom säkerställt att
28906: vars undervisningsspråk är något annat än sa-         kommunernas förluster vid förändringen inte
28907: miska.                                                blir oskäligt stora. Utöver dettakan korumuner-
28908:     Priset per enhet för grundskolan graderas en-     oa utnyttja ett understöd som inrikesministeriet
28909: Iigt lagen om finansiering av undervisnings- och      beviljar kommunerna enligt prövning.
28910: kulturverksamhet enligt strukturen på kommu-             Enligt undervisningsministeriets uppfattning
28911: nens skolnät, antalet elever som får specialunder-    fördelar statsandelssystemet för undervisnings-
28912:  visning och kommunens befolkningstäthet. I           verksamheten finansieringen rättvist också tili
28913:  svenskspråkiga och tvåspråkiga kommuner höjs         kommunerna på sameområdet. Problemen beror
28914:  priset per enhet med 10 procent i fråga om elever    snarare på dessa kommuners allmänna finansie-
28915:  som deltar i svenskspråkig undervisning och i        ringssituation.
28916:  kommuner på samernas hembygdsområde med                 Samarbetsorganet för samernas utbildnings-
28917:  motsvarande procenttal i fråga om elever som         ärenden samt vissa kommuner på sameområdet
28918:  deltar i undervisning på samiska. Strukturen på      har hos undervisningsministeriet väckt initiativ
28919:  skolnätet beaktas enligt ett nyckeltal som anges i   om att kostnaderna för undervisningen på samis-
28920:  förordningen om finansiering av undervisnings-       ka och i samiska ska!J behandlas på annat sätt i
28921:  och kulturverksamhet. Antalet små skolor inver-      statsandelssystemet. Arendet bereds som bäst vid
28922:  kar särskilt på detta nyckeltal. Undervisningsmi-    undervisningsministeriet. Avsikten är att utreda
28923:  nisteriet kan dessutom av särskilda skäl på ansö-    frågan så att justeringar i finansieringssystemet,
28924:  kan höja priset per enhet för kommunen.              om det finns skäl för sådana, kan göras vid in-
28925:     För 1997 har undervisningsministeriet enligt      gången av 1999.
28926:  prövning höjt priset per enhet för grundskolan i        Med beaktande av det ovan anförda kan nulä-
28927:  Utsjoki korumun med 10 procent, priset per en-       get i fråga om undervisningen på samiska och i
28928:  het för grundskolan i Enare korumun med              samiska anses tillfredsställande och överens-
28929:  5 procent och priset per enhet för grundskolan i     stämmande med lag. Undervisningsministeriet
28930:  Enontekis korumun med 5 procent. Sodankylä           anser det viktigt att den positiva utveckling som
28931:  korumun har inte ansökt om en höjning av priset      skett inom undervisningen på samiska fortsätter
28932:  perenhet.                                            och ministeriet är vid behov redo att Iägga fram
28933:     Systemet för statsandelarna tili kommunerna       ett förslag tili ändring av finansieringssystemet.
28934:  ändrades under 1996 och 1997. Under 1997 in-
28935: 
28936:      Helsingforsden 14 november 1997
28937: 
28938:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
28939:                                           KK 993/1997 vp
28940: 
28941: Kirjallinen kysymys 993
28942: 
28943: 
28944: 
28945: 
28946:                                   Hannes Manninen /kesk ym.: Työvoima- ja elinkeinokeskusten kan-
28947:                                      sainvälistymisyksiköiden palkkaus- ja toimintamäärärahojen
28948:                                      riittävyydestä
28949:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
28950: 
28951:    Aluehallintouudistuksen yhteydessä perustet-         Saamiemme tietojen mukaan näin ei ole kui-
28952: tuihin työvoima- ja elinkeinokeskuksiin siirret-    tenkaan tapahtunut, ja TE-keskusten kansainvä-
28953: tiin myös Suomen Ulkomaankauppaliiton alue-         listymisyksiköiltä puuttuu vuositasolla noin
28954: yksiköiden vientiasiamiehet. Näiden alueyksi-        1 500 000 markkaa palkkaus/toimintamäärära-
28955: köiden kustannuksiin kunnat osallistuivat maa-      hoja, mikä voi pahimmillaan johtaa jopa lomau-
28956: kunnan Iiittojensa kautta noin 100 000 markkaa/     tuksiin. Tilanteen korjaaminen vaatiikin pikaisia
28957: vientiasiamies. Tätä ei ollut kuitenkaan otettu     toimenpiteitä.
28958: huomioon hallituksen esityksessä, ja lain pääval-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28959: mistelija ilmoitti, ettei ollut tietoinen siitä.    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28960:     Hallintovaliokunta huomautti asiasta mietin-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28961: nössään 25/1996 vp ja totesi lisäksi seuraavaa:     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28962: "Toiminnan muuttuessa valtion viranomaistoi-
28963: minnaksi kuntien osallistuminen kustannuksiin                Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
28964: tulee ilmeisesti jo kunnan toimialarajoituksesta-          mainitusta ongelmasta, ja
28965: kin johtuen päättymään. Asia tulee selvittää tar-            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28966: kemminja ottaa huomioon varattaessa määrära-               ryhtyä, jotta TE-keskusten kansainvälis-
28967: hoja toiminnanjatkamiseen työvoima- ja elinkei-            tymisyksiköiden häiriötön toiminta voi-
28968: no keskuksissa".                                           daan turvata?
28969: 
28970:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
28971: 
28972:           Hannes Manninen /kesk         Maija Rask /sd                 Osmo Kurola /kok
28973:           Ossi Korteniemi /kesk         Maria Kaisa Aula /kesk         Hannu Takkula /kesk
28974:                                         Esko-Juhani Tennilä /va-r
28975: 
28976: 
28977: 
28978: 
28979:  270136
28980: 2                                           KK 993/1997 vp
28981: 
28982: 
28983: 
28984:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28985: 
28986:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kojen syntyyn. Yhteistyön avulla pystytään tule-
28987: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vaisuudessa kehittämään myös alueellista ED-
28988: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yhteistyötä sujuvammaksi. Toiminta tehostuu ja
28989: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannes            kaikki asiantuntijat tavoittavat paremmin asiak-
28990: Mannisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           kaansa, kun asiakasrekisterit, muut tietopohjat
28991: myksen n:o 993:                                        ja yritystutkimukset ovat kaikkien yhteisessä
28992:                                                        käytössä.
28993:          Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Hankkeelle asetettiin myös säästötavoitteet.
28994:        ryhtyä, jotta TE-keskusten kansainvälis-        Työvoima- ja elinkeinokeskuksen perustamisen
28995:        tymisyksiköiden häiriötön toiminta voi-         säästötavoite on neljän vuoden siirtymäkaudelle
28996:        daan turvata?                                   yhteensä noin 10% siihen koottavien yksiköiden
28997:                                                        nykyisistä, yhteenlasketuista toimintamenoista.
28998:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Hankkeelle asetetut säästöt ovat lähinnä saata-
28999: vasti seuraavaa:                                       vissa yhdistettävien tai yhteensovitettavien toi-
29000:                                                        mintojen avulla, ja nämä yhdistettävät tai yh-
29001:     TE-keskukset aloittivat toimintansa 1.9.1997.      teensovitettavat toiminnot löytyvät lähinnä hal-
29002: TE-keskuksessa toimivat kauppa- ja teollisuus-         lintotukipalvelujen puolelta. Hallinto- ja muilla
29003: ministeriön alaiset entiset KTM yrityspalvelun         tukipalveluilla tarkoitetaan tässä yhteydessä
29004: piiritoimistot, Tekesin kotimaan yksiköt, Val-         mm. henkilöstöhallintoa, taloushallintoa, tieto-
29005: tiontakuukeskuksen aluetoimistot, Suomen Ul-           hallintoa, kirjaamo- ja arkistopalveluita, puhe-
29006: komaankauppaliiton alueyksiköt, työministe-            linvaihteen hoitoa sekä muita tukipalveluita.
29007: riön työvoimapiirien toimistot sekä maa- ja met-       Toiminnan vakiinnuttua yhtenäisessä virastossa
29008: sätalousministeriön maaseutuelinkeinopiirit 77         voidaan yhteisesti hoidettavien tukitehtävien
29009: alueellista yksikköä yhdistettiin 15 uudeksi työ-      avulla saavuttaa säästöä esim. sihteeripalvelujen
29010: voima- ja elinkeinokeskukseksi.                        osalta.
29011:     Kukin palveluyksikkö on toiminnallisesti              Järjestelyjen kohteena olevista alueviran-
29012: edelleen oman hallinnonalansa ministeriön alai-        omaisista ja -yksiköistä henkilöstö on siirtynyt
29013: nen. Kauppa- ja teollisuusministeriö vastaa li-        uusien keskusten palvelukseen. Henkilöstövoi-
29014: säksi keskusten yleishallinnollisesta johtamises-      mavarat kohdeunetaan keskuksen eri osastojen
29015: ta.                                                    yksiköiden tehtävien mukaisesti. Henkilöstö on
29016:     Jokaisessa työvoima- ja elinkeinokeskuksessa       siirtynyt keskusten palvelukseen säilyttäen enti-
29017: on yritysosasto, maaseutuosasto sekä työvoima-         set oikeutensa ja etuisuutensa. Uudistuksen hen-
29018: osasto. Uusien työvoima- ja elinkeinokeskusten         kilöstöpoliittisena tavoitteena oli, ettei henkilös-
29019: tehtävä on mm. antaa tukea ja neuvontaa pk-            töä irtisanota, vaan uudistuksesta aiheutuva
29020: yrittäjille sekä mm. auttaa yrityksiä vientiin ja      mahdollinen henkilöstömäärän sopeuttamistar-
29021: kansainvälistymiseen liittyvissä asioissa. Entiset     ve pyritään toteuttamaan luonnollisella poistu-
29022: Ulkomaankauppaliiton alueyksiköt toimivat              maHa usean vuoden aikana. Vapautuvien virko-
29023: yritysosaston sisällä, siten vientiasiamiehet ja       jen tai tehtävien täyttöedellytyksiä katsotaan ta-
29024: -assistentit on sijoitettu TE-keskusten yritysosas-    pauskohtaisesti arvioiden.
29025: toille.                                                   Vuoden 1997 lisätalousarviossa on TE-kes-
29026:     Työvoima- ja elinkeinokeskusten perustami-         kusten toimintamenot nettobudjetoitu, mikä
29027: sen eräänä tavoitteena oli asiakaspalvelun paran-      mahdollistaa myös vientiasiamiesten tulojen hy-
29028: taminen. Yhteinen organisaatio luo myös entistä        väksi käyttämisen toiminnassa. Vuoden 1998 ta-
29029: paremmat mahdollisuudet uusien yhteisten pal-          lousarvioesityksen nettobudjetoitu määräraha
29030: velujen kehittämiselle. Vahvojen keskusten us-         on mitoitettu siten, että TE-keskusten toiminnan
29031: kotaan myös jatkossa pystyvän entistä tehok-           tehostaminen huomioon ottaen kansainvälisty-
29032: kaammin viemään läpi alueellisia kehittämis-           misyksiköiden toiminta voidaan turvata nykyi-
29033: hankkeita ja kaikkien hallinnonalojen yhteistyö-       sessä laajuudessa, vaikka tulot alenisivatkin.
29034: nä myötävaikuttamaan uusien pysyvien työpaik-
29035: 
29036:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
29037: 
29038:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
29039:                                              KK 993/1997 vp                                             3
29040: 
29041: 
29042: 
29043: 
29044:                                           Tili Riksdagens Talman
29045: 
29046:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             också i fortsättningen kunna genomföra regiona-
29047: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             1a utvecklingsprojekt på ett effektivare sätt och
29048: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         bidra tili skapandet av nya bestående arbetsp1at-
29049: dagsman Hannes Manninen m.fl. undertecknade             ser tack vare samarbetet mellan alla inb1andade
29050: spörsmå1 nr 993:                                        förva1tningsområden. Genom samarbete kan
29051:                                                         också det framtida EU-samarbetet på regiona1
29052:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         nivå göras effektivare. Verksamheten blir effekti-
29053:         ta för att säkerställa att T &E-centra1er-      vare och de sakkunniga når bättre ut tili sina
29054:         nas internationa1iseringsenheter ostört         kunder när samtliga kundregister, andra databa-
29055:         får fortsätta med sin verksamhet?               ser och företagsana1yser kan användas gemen-
29056:                                                         samt av alla parter.
29057:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt              I samband med projektet ställdes det också
29058: anföra följande:                                        upp inbesparingsmål. När arbetskrafts- och nä-
29059:                                                         ringscentra1erna grundades var må1et initia1t att
29060:    T &E-centra1erna in1edde sin verksamhet den 1        under en övergångsperiod av fyra år spara tota1t
29061: september 1997. T&E-centra1erna består av de            ca 10 % av de aktuella samman1agda omsätt-
29062: forna distriktsbyråerna för HIM företagstjänst          ningskostnaderna för samt1iga enheter som bil-
29063: som 1ydde under hande1s- och industriministe-           dar en arbetkrafts- och näringscentral. De inbe-
29064: riet, Tekniska utveck1ingscentra1ens inhemska           sparingar som har ställts upp som må1 för projek-
29065: enheter, Statsgaranticentra1ens regionkontor,           tet skall kunna åstadkommas närmast genom
29066: Fin1ands Utrikeshande1sförbunds regiona1a en-           hops1agning eller -jämkning av o1ika verksamhe-
29067: heter, arbetsministeriets arbetskraftsdistriktsby-      ter. Sådana verksamheter som kan komma i frå-
29068: råer samtjord- och skogsbruksministeriets 1ands-        ga återfinns framför allt bland de administrativa
29069: bygdsnäringsdistrikt. De samman1agt 77 regio-           stödtjänsterna. Med administrativa och andra
29070: na1a enheterna s1ogs ihop till15 nya arbetskrafts-      stödtjänster avses i detta sammanhang bl.a. per-
29071: och näringscentra1er.                                   sonalförvaltning, ekonomiförvaltning, informa-
29072:     När det gäller verksamheten kommer var och          tionsförvaltning, registrators- och arkiverings-
29073: en av serviceenheterna att också i fortsättningen       tjänster, skötsel av telefonväxel samt andra stöd-
29074: 1yda under ministeriet för sitt eget förvaltnings-      tjänster. Efter att verksamheten väl är etab1erad
29075: område. Hande1s- och industriministeriet har            vid ett enhetligt ämbetsverk kan inbesparingar
29076: dessutom det övergripande ansvaret för den all-         åstadkommas genom att stödtjänster, t.ex. sek-
29077: männa förvaltningen av centra1erna.                     reteraruppgifter, sköts gemensamt.
29078:     Varje arbetskrafts- och näringscentra1 har en          Personalen vid de regionala myndigheter och
29079:  företagsavde1ning, en 1andsbygdsavdelning och          enheter som berörs av arrangemanget har gått
29080: en arbetskraftsavdelning. De nya arbetskrafts-          över tili de nya centralerna. Personalresurserna
29081:  och näringscentra1erna har tili uppgift att bl.a. ge   skall fördelas enligt de uppgifter som de olika
29082:  stöd och råd tili sm-företagare samt bistå företa-     enheterna inom varje avdelning har att sköta.
29083:  gen i ärenden som rör export och internationa1i-       När personalen gick över tili arbetskrafts- och
29084:  sering. Utrikeshande1sförbundets forna enheter         näringscentralerna fick den bibehålla sina rättig-
29085:  är inför1ivade med företagsavde1ningen, varför         heter och förmåner. Det personalpolitiska målet
29086:  exportombudsmännen och -assistenterna är p1a-          för reformen var att inga anställda skall sägas
29087:  cerade på T&E-centra1ernas företagsavde1ning-          upp utan att ett eventuellt behov att anpassa
29088:  ar.                                                    personalstyrkan skall tillfredsställas genom na-
29089:      Förbättrad kundservice var ett av må1en när        turlig avgång under flera år. Förutsättningarna
29090:  de nya arbetskrafts- och näringscentralerna            för tillsättning av de tjänster och befattningar
29091:  grundades. En gemensam organisation skapar             som blir lediga skall bedömas från fall tili fall.
29092:  också bättre möj1igheter för utveck1ande av nya           I tilläggsbudgeten för 1997 har T&E-centra-
29093:  gemensamma tjänster. Starka centra1er anses            lernas omsättningskostnader nettobudgeterats,
29094: 4                                          KK 993/1997 vp
29095: 
29096: vilket gör det möjligt att använda också de intäk-    av att T &E-centra1ernas verksamhet effektive-
29097: ter som exportombudsmännen skaffar för verk-          ras, kan internationaliseringsenheternas verk-
29098: samhet. Det nettobudgeterade anslageti 1998 års       samhet tryggas isin nuvarande omfattning, även
29099: budget är dimensionerat så att, med beaktande         om intäkterna skulle minska.
29100: 
29101:      Helsingforsden 6 november 1997
29102: 
29103:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
29104:                                              KK 994/1997 vp
29105: 
29106: Kirjallinen kysymys 994
29107: 
29108: 
29109: 
29110: 
29111:                                     Erkki Pulliainen/vihr: Metsähallituksen kiinteistökaupoista saame-
29112:                                        laisten kotiseutualueella
29113: 
29114: 
29115:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29116: 
29117:     Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        kieltää Metsähallitukselta maan myynti saame-
29118: Metsähallitus on ryhtynyt myymään hallinnas-           laisten kotiseutualueelta. Myynnin sijasta maata
29119: saan olevia valtion maita saamelaisten kotiseutu-      voisi tietenkin edelleen vuokrata tarkoituksen-
29120: alueelta. Jos näin on, sitä voidaan pitää varsin       mukaisiin käyttötarkoituksiin.
29121: harkitsemattomana tekona seuraavasta syystä:              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29122:     Edelleen on ratkaisematta kysymys siitä, kuka      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29123: tosiasiallisesti omistaa sen maan, jota Metsähal-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29124: litus nyt hallinnoi. Kaisa Korpijaakon väitöskir-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29125: jan (1989) mukaan näyttäisi löytyvän näyttöjä
29126: sille, että maa kuuluu oikeudellisesti lapinkylille.             Aikooko Hallitus kieltää Metsähalli-
29127: Jos tämä oikeuden päätöksellä todettaisiin myö-               tusta myymästä sen hallinnassa olevaa
29128: hemmin todeksi, niin syntyisi lievästi ilmaistuna             maata saamelaisten kotiseutualueelta sii-
29129: kiusallinen tilanne, kun Suomen valtio olisi myy-             hen saakka, kunnes on oikeuden päätök-
29130: nyt toiselle kuuluvaa omaisuutta.                             sellä ratkaistu se, kuuluuko maa Suomen
29131:     Asiassa toimivaltaisen ministeriön tulisikin              valtiolle vai lapinkylille?
29132: 
29133:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
29134: 
29135:                                           Erkki Pulliainen /vihr
29136: 
29137: 
29138: 
29139: 
29140: 270136
29141: 2                                           KK 994/1997 vp
29142: 
29143: 
29144: 
29145: 
29146:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29147: 
29148:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voitu saada sellainen nautintaoikeus alueeseen,
29149: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         että se olisi otettu huomioon maata omistusoi-
29150: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       keuksin jaettaessa. Tämän vuoksi lapinkylille ei
29151: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       annettu maata isojaossa.
29152: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Asiasta on olemassa myös oikeuskäytäntöä.
29153: 994:                                                  Korkein oikeus on ratkaisussaan 27.6.1984 no
29154:                                                       1329 hylännyt lapinkylien oikeudenomistajien
29155:           Aikooko Hallitus kieltää Metsähalli-        vaatimukset vesialueiden saamisesta maanomis-
29156:        tusta myymästä sen hallinnassa olevaa          tuksen perusteella vesialueiden piirirajankäynti-
29157:        maata saamelaisten kotiseutualueelta sii-      toimituksessa. Korkeimman oikeuden mukaan
29158:        hen saakka, kunnes on oikeuden päätök-         vesialueiden piirirajankäyntitoimituksissa oli ky-
29159:        sellä ratkaistu se, kuuluuko maa Suomen        symys vain sellaisista vesialueisiin kohdistuvista
29160:        valtiolle vai lapinkylille?                    oikeuksista, jotka liittyivät maanomistukseen.
29161:                                                       Kun lapinkylien osakkaiden oikeudenomistajien
29162:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vaatimukset eivät perustuneet tähän, oli vaati-
29163: vasti seuraavaa:                                      mukset hylättävä. Muuhun kuin maanomistuk-
29164:                                                       seen, kuten lapinkyliin kuuluneiden alueiden hal-
29165:    Kysymys liittyy julkisuudessa ajoittain käytä-     lintaan ja lapinveron maksuun, ehkä perustetta-
29166: vään keskusteluun valtion maiden omistusoikeu-        viaoikeuksia vesialueisiin ei voitu ratkaista vesi-
29167: desta saamelaisten kotiseutualueella. Tässä kes-      rajankäyntitoimituksessa. Myös Ruotsin kor-
29168: kustelussa on esitetty väitteitä siitä, että maan-    keimman oikeuden tuomiolla 29.1.1981 on hylät-
29169: omistus saamelaisten kotiseutualueella eli Enon-      ty saamelaisten vaatimukset omistusoikeudesta
29170: tekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa sekä Sodanky-      verotunturiin Ruotsin Jämtlandissa. Kantajata-
29171: län kunnassa Lapin paliskunnan alueella ei kuu-       holla oli yhteensä 14 asianosaista, jotka olivat
29172: luisikaan valtiolle kruunun erämaiden ja isossa       saamelaiskyliä ja niitä, joiden mukaan Lapin
29173: jaossa valtiolle tulleiden liikamaiden osalta. Ky-    kansakunnalla (Lapska Nationen) ja valtakun-
29174: symys valtion maanomistuksesta ei kuitenkaan          nassa asuvilla saamelaisilla tuli olla parempi oi-
29175: ole epäselvä ja ratkaisematta, vaan valtion maan-     keus maahan kuin valtiolla. Perusteluina kanta-
29176: omistusoikeudelle on olemassa selkeät lainsää-        jatahovetosi alueiden valtauksiin, valtausten yk-
29177: dännöstä jobdettavat perusteet. Valtion maan-         silöinteihin, porojen paimentamisen kautta saa-
29178: omistusoikeus on pohjoismaissa vanhastaan pe-         vutettuun ylimuistoiseen nautintaan sekä valtion
29179: rustunut kuninkaan valtaan. Tämä periaate käy         aikojen kuluessa menettelyllään ilmaisemaan
29180: selkeästi ilmi Kustaa Vaasan julistuksesta vuo-       saamelaisten oikeuksien tunnustamiseen. Kanta-
29181: delta 1542,jonka mukaan kaikki rakentamatto-          jat vetosivat myös Ruotsin hallitusmuodon syr-
29182: mat, kaukana tiluksista ja asuinsijoista sijaitse-    jintäkieltosäännöksiin.
29183: vat maat julistettiin kuuluviksi valtaapitäville ja      YK:n ihmisoikeuskomitean käsiteltävänä ol-
29184: kruunulle. Sama periaate ilmenee myös vuoden          leissa Suomea koskevissa saamelaisten ja valtion
29185: 1683 kuninkaallisesta metsäasetuksesta ja vuo-        välisissä asioissa ei puolestaan ole ollut kysymys
29186: den 1886 metsälaista. Niiden mukaan yleismaat,        omistusoikeudesta maahan.
29187: kyläkuntain piirin ulkopuolella olevat maat ja ns.       Maa- ja metsätalousministeriön tiedossa ei
29188: liikamaat kuuluvat valtiolle.                         ole, että Metsähallituksen hallinnassa olevan
29189:    Isojaossa maa jaettiin kylien ja valtion kesken.   saamelaisten kotiseutualueella sijaitsevan val-
29190: Kylän alue määräytyi siihen kuuluvien talojen         tion maan omistusoikeutta koskevia tuomiois-
29191: nauttiman alueen eli käytännössä usein viljelyk-      tuinprosesseja olisi vireillä tai että kukaan olisi
29192: sessä, muussa erityisessä käytössä olevan alueen      voinut näyttää parempaa oikeutta näiden mai-
29193: ja kylää lähellä olevan metsämaan perusteella.        den omistuksen suhteen.
29194: Isojakolainsäädäntö ei antanut mahdollisuutta            Saamelaisten kotiseutualueen maanomistus-
29195: siihen, että porojen paimentamisen kautta olisi       oloja on viimeksi käsitelty saamelaisasiain neu-
29196:                                               KK 994/1997 vp                                             3
29197: 
29198: vottelukunnan mietinnössä KM 1990:32. Mie-              Enontekiön, Utsjoen ja Inarin kunnissa on yli 2,5
29199: tinnössä on ehdotettu muun ohessa valtionmai-           milj.ha valtion maa-alueita, voidaan todeta, että
29200: den palauttamista uudelleen perustettavaksi eh-         Metsähallituksen tekemissä luovutuksissa ei ole
29201: dotettujen lapinkylien omistukseen saamelaisyh-         ollut kyse paikallisten asukkaiden kannalta laa-
29202: teismaina. Mietintö sai ristiriitaisen vastaan-         jakantoisista ja merkittävistä toimenpiteistä.
29203: oton. Maanomistusolojen muuttamisen osalta                 Metsähallituksen kiinteistöjen luovutukset
29204: mietintö ei ole johtanut lainsäädäntötoimenpi-          johtuvat luonnonsuojeluohjelmiin kuuluvien
29205: teisiin, vaan asianjatkoselvitystyö on jäänyt saa-      alueiden hankinnan rahoittamisesta vuosina
29206: melaisvaltuuskunnalle (myöhemmin saamelais-              1996--2004,johon liittyvän ohjelman valtioneu-
29207: käräjille). Oikeusministeriössä, jossa valmistel-       voston talouspoliittinen ministerivaliokunta hy-
29208: laan saamelaiskäräjälain muuttamista, ei ole vi-        väksyi kesäkuussa 1996. Metsähallituksen osuus
29209: reillä saamelaisten kotiseutualueen maanomis-           rahoitusohjelman toteuttamisessa on noin 1090
29210: tusolojen selvittämistä koskevia hankkeita.             milj. markkaa. Metsähallitus toteuttaa kiinteis-
29211:     Metsähallituksen tekemien kiinteistöluovu-          töjen luovutuksillaja vaihdoilla valtion talousar-
29212: tusten kohteina ovat olleet erityisesti vuokramie-      viossa sekä maa- ja metsätalousministeriön, ym-
29213: hille myydyt pysyvään tai loma-asumiseen tar-           päristöministeriön ja Metsähallituksen välisessä
29214: koitetut pääasiassa rakennus- ja rantakaava-            tulosohjauksessa sille asetettuja luonnonsuojelu-
29215: alueelia sijainneet rakennuspaikat. Vuonna 1996         ohjelmien rahoitukseen liittyviä tavoitteita.
29216: saamelaisten kotiseutualueella tehdyissä kau-           Eduskunta ei ole vuosien 1996--1997 talousar-
29217: poissa ja vaihdoissa on luovutettu yhteensä 20,3        vioita hyväksyessään asettanut maiden myynnil-
29218: haja saatu noin 135,3 ha maata. Vuonna 1997 on          le sellaisia alueellisia rajoituksia, joiden vuoksi
29219: tähän mennessä luovutettu noin 37,0 haja saatu          maiden luovuttaminen saamelaisten kotiseutu-
29220: noin 380,3 ha maata. Luovutetuista alueista ovat        alueella ei olisi mahdollista.
29221: suurimman ryhmän muodostaneet Saariselän                   Edellä lausutun johdosta hallitus katsoo, että
29222:  alueelta luovutetut vuokratontit. Myös saame-          ei ole aihetta ryhtyä toimenpiteisiin Metsähalli-
29223:  laisalueella hankitaan valtiolle suojelualueita, jo-   tuksen toimintojen rajoittamiseksi kirjallisessa
29224:  ten valtion maan määrä pikemminkin kasvaa.             kysymyksessä esitetyllä tavalla.
29225:  Kun otetaan vielä huomioon, että yksistään
29226:       Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
29227: 
29228:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
29229: 4                                          KK 994/1997 vp
29230: 
29231: 
29232: 
29233: 
29234:                                        Tili Riksdagens Talman
29235: 
29236:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          nära byn. Lagstiftningen som gäller storskiftet
29237: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          medgav inte att någon genom att använda ett
29238: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      område tili renbete kunde få sådan nyttjanderätt
29239: dagsman Erkki Pulliainen undertecknade spörs-        till området att detta skulle ha beaktats då jorden
29240: mål nr 994:                                          och den därtili hörande äganderätten fördelades.
29241:                                                      Därför fick de lapska byarna ingen jord vid stor-
29242:           Ämnar Regeringen f6rbjuda F orststy-       skiftet.
29243:        relsen att sälja sådan mark som den har i         Det finns även rättspraxis att tillgå i denna
29244:        sin besittning inom samernas hembygds-        fråga. Högsta domstolen förkastade genom sin
29245:        område tilis det genom domstolens dom         dom nr 1329, avkunnad 27.6.1984, rättsinneha-
29246:        har avgjorts om marken hör till finska        varnas yrkanden i de lapska byarna att på grund-
29247:        staten eller de lapska byarna?                val av markägande få vattenområden vid en vat-
29248:                                                      tenomkretsrågångsförrättning. Enligt högsta
29249:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        domstolen var det vid vattenomkretsrågångsför-
29250: anföra följande:                                     rättningarna fråga om enbart sådana rättigheter
29251:                                                      som hör till vattenområden och som grundar sig
29252:     Spörsmålet anknyter tili den diskussion som      på jordinnehav. Eftersom rättsinnehavarnas yr-
29253: tidvis har förts i offentligheten angående ägande-   kanden när det gällde de lapska byarna inte grun-
29254: rätten tili statens mark inom samernas hem-          dade sig härpå måste yrkandena förkastas. Vid
29255: bygdsområde. Under denna diskussion har det          vattenrågångsförrättningarna kunde man inte
29256: förekommit påståenden om att staten inom sa-         avgöra rättigheter tili vattenområden eventuellt
29257: mernas hembygdsområde, dvs. Enontekis, Enare         på grundval av annat än markägande, t.ex. inne-
29258: och Utsjoki kommuner samt Lapin paliskunta           hav av områden som hört till de lapska byarna
29259: benämnda renbeteslags område i Sodankylä             och den av lapparna betalda skatten. Högsta
29260: kommun, inte skulle vara jordägare i fråga om        domstolen i Sverige har även genom en dom
29261: kronans ödemarker och den överloppsjord som          avkunnad 29.1.1981 förkastat samernas yrkan-
29262: tillföll staten vid storskiftet. Frågan om statens   den på äganderätt tili de s.k. skattefjällen i Jämt-
29263: äganderätt tili jorden är dock inte oklar eller      land i Sverige. Kärandesidan utgjordes av totalt
29264: oavgjord, utan det finns klara grunder för statens   14 sakägare, som var samebyar och sådana som
29265: äganderätt vilka kan härledas ur lagstiftningen. I   ansåg att Lapska nationen och de samer som är
29266: de nordiska länderna har statens äganderätt till     bosatta i riket borde ha bättre rätt till jorden än
29267: jorden sedan gammalt grundat sig på konungens        staten. Kärandesidan motiverade detta med in-
29268: makt. Denna princip framgår tydligt av Gustav        mutningar av områden, individualisering av in-
29269: Vasas påbud från år 1542, enligt vilket alla obe-    mutningar, urminnes hävd som tillkommit ge-
29270: byggda ägor som låg fjärran från ägorna och          nom att områdena använts till renbete samt det
29271: hembygden skulle höra till överheten och kro-        faktum att staten genom tiderna med sitt förfa-
29272: nan. Samma princip framgår också av 1683 års         rande erkänt samernas rättigheter. Kärandena
29273: kungliga förordning angående skogarna och            hänvisade också tili de bestämmelser om förbud
29274: Skogslagen för Storfurstendömet Finland 1886.        mot diskriminering som ingår i Regeringsformen
29275: Enligt dessa hör allmänningarna, den jord som        för Sverige.
29276: inte omfattas av bygemenskapen och den s.k.              I de ärenden mellan samer och staten som
29277: överloppsjorden till staten.                         gäller Finland och som FN:s kommitte för de
29278:     Vid storskiftet delades jorden mellan byarna     mänskliga rättigheterna har tagit upp har det
29279: och staten. En bys område bestämdes på grund-        däremot inte varit fråga om äganderätt tili jor-
29280: val av de därtill hörande hemmanens område,          den.
29281: dvs. i praktiken ofta områden som brukades med           På jord- och skogsbruksministeriet känner
29282: stöd av hävd, områden som användes för något         man inte till några oavslutade domstolsprocesser
29283: annat särskilt ändamål och skogsmark belägen         angående äganderätten tili statens mark inom
29284:                                               KK 994/1997 vp                                             5
29285: 
29286: samernas hembygdsområde eller att någon skulle          skaffas skyddsområden tili staten, omfånget av
29287: ha kunnat visa bättre rätti fråga om innehavet av       statens mark ökar således. Då man dessutom
29288: sådan mark.                                             beaktar att det enbart i Enontekis, Utsjoki och
29289:     Jordägoförhållanden inom samernas hem-              Enare kommuner finns mer än 2,5 milj. ha mark
29290: bygdsområde har senast tagits upp i det betän-          som hör tili staten kan det konstateras att i fråga
29291: kande som samedelegationen gav, KB 1990:32. I           om Forststyrelsens överlåtelser har åtgärderna
29292: betänkandet föreslås bl.a. att staten skall avstå       inte varit vittsyftande och viktiga ur den lokala
29293: från jorden tili de föreslagna lapska byarna och        befolkningens synvinkel.
29294: att den skall bli samfälld mark för samerna. Be-           Forststyrelsens överlåtelser av fastigheter be-
29295: tänkandet bemöttes motstridigt. Vad gäller änd-         ror på finansiering av anskaffning av sådana
29296: ring av jordägoförhållandena har betänkandet            områden som berörs av naturskyddsprogram
29297: inte lett tili några lagstiftningsåtgärder utan den     åren 1996-2004. Det program som hänför sig tili
29298: fortsatta utredningen av frågan har utförts av          detta godkändes av statsrådets finanspolitiska
29299: delegationen för sameärenden (senare sameting-          ministerutskott ijuni 1996. Forststyrelsens andel
29300: et). I justitieministeriet, där en ändring av same-     av genomförandet av finansieringsprogrammet
29301: tingslagen är under beredning, pågår inga pro-          är ca 1090 milj. mk. Med hjälp av överlåtelse och
29302: jekti syfte att utreda jordägoförhållandena inom        byte av fastigheter kan Forststyrelsen nå de mål i
29303: samernas hembygdsområde.                                anknytning tili finansieringen av naturskydds-
29304:     Föremål för Forststyrelsens överlåtelser av         program som uppställts i statsbudgeten samt i
29305: fastigheter har varit sådana byggplatser avsedda        resultatstyrningen mellan jord- och skogsbruks-
29306: för fast bosättning eller semesterboende som i          ministeriet, miljöministeriet och Forststyrelsen.
29307: huvudsak är belägna inom områden där bygg-              Då riksdagen godkände budgeterna för 1996 och
29308: nads- eller strandplaner har uppgjorts och som i        1997 fastställde den inga regionala begränsning-
29309: synnerhet har sålts tili dem som arrenderat fastig-     ar för markförsäljning, på grund av vilka det vore
29310: heterna. I samband med de köp och byten som             omöjligt att överlåta jord inom samernas hem-
29311: gjordes 1996 inom samernas hembygdsområde               bygdsområde.
29312: överläts sammanlagt 20,3 ha och erhölls ca 135,3           Med anledning av det som ovan nämnts anser
29313: ha mark. År 1997 har hittills ca 37,0 ha överlåtits     regeringen att det inte finns anledning att vidta
29314:  och ca 380,3 ha mark erhållits. Största del en av de   åtgärder för att begränsa Forststyrelsens funk-
29315:  överlåtna områdena är arrendetomter inom Saa-          tioner på det sätt som avses i spörsmålet.
29316:  riselkä-området. Ä ven inom samernas områden
29317:      Helsingforsden 10 november 1997
29318: 
29319:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
29320:                                               KK 995/1997 vp
29321: 
29322: Kirjallinen kysymys 995
29323: 
29324: 
29325: 
29326: 
29327:                                     Raimo Mähönen /sd: Rakennushallinnon irtisanomisista vastuullis-
29328:                                        ten vahingonkorvausvelvollisuudesta
29329: 
29330: 
29331:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29332: 
29333:    Kun rakennushallinnon yhtiöittämistä ja sii-         määrä tulee nousemaan 45 miljoonaan mark-
29334: hen liittyviä irtisanomisia suunniteltiin, oli viran-   kaan.
29335: omaisilla selvästi tiedossa, että kyseessä oli ns.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29336: liikkeen luovutus ja että toteutetut irtisanomiset      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29337: olivat siten laittomia. Tästä huolimatta toimen-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29338: piteisiin ryhdyttiin, ja nyt korkein oikeus on an-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29339: tanut ensimmäisestä jutusta tuomion, jossa val-
29340: tio tuomitaan korvausten maksajaksi. Tämän                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
29341: seurauksena valtiovarainministeriön ja Engel                   jotta rakennushallinnon irtisanomisista
29342: Oy:n sekä syytteen nostaneiden työntekijöiden                  päättäneet virkamiehet saataisiin vastaa-
29343: välillä päästiin sopimukseen korvausten maksa-                 maan aiheuttamastaan vahingosta?
29344: misesta. Eräiden arvioiden mukaan korvausten
29345: 
29346:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
29347: 
29348:                                            Raimo Mähönen /sd
29349: 
29350: 
29351: 
29352: 
29353: 270136
29354: 2                                           KK 995/1997 vp
29355: 
29356: 
29357: 
29358: 
29359:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29360: 
29361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tilannetta rakennushallinnon yhtiöittämisen
29362: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         osalta arvioitaessa vallitsevan oikeuskäytännön
29363: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       perusteella voitiin vetää johtopäätös, jonka mu-
29364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            kaan oman toiminnan lopettaminen ja siirtymi-
29365: Mähösen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          nen ostopalveluihin ei ollut liikkeenluovutus.
29366: n:o 995:                                              Valtion viraston lakkauttamisesta ei KKO:n en-
29367:                                                       nakkopäätöstä ollut olemassa.
29368:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,            Eduskunta lausui talousarvion johdosta
29369:        jotta rakennushallinnon irtisanomisista        13.1.1995, että rakennushallinnon työntekijät
29370:        päättäneet virkamiehet saataisiin vastaa-      palkataan perustettavaan yhtiöön uusina työnte-
29371:        maan aiheuttamastaan vahingosta?               kijöinä. Ottaen huomioon eduskunnan ilmaise-
29372:                                                       man kannan virkamiehet valtion eli työnantajan
29373:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          etua huomioon ottaen päätyivät tulkintaan, ettei
29374: vasti seuraavaa:                                      tilannetta vallitseva oikeuskäytäntö huomioon
29375:                                                       ottaen ole pidettävä liikkeenluovutuksena.
29376:     Virkamieslain 64 §:n mukaan virkamiesten              Edellä sanotun perusteella käsitykseni on, että
29377: vahingonkorvausvastuu määräytyy vahingon-             rakennushallinnon uudelleenjärjestelyjen yhtey-
29378: korvauslain säännösten mukaan. Vahingonkor-           dessä sovellettiin tulkinnanvaraista lainsäädän-
29379: vauslain mukaan virkamiehen virkatoimilla ai-         töä työnantajan näkökulmasta perustaen käsi-
29380: heuttamasta vahingosta vastaa suhteessa vahin-        tykset vallitsevaan oikeuskäytäntöön ja lainsää-
29381: gonkärsineeseen ensisijaisesti työnantaja eli val-    täjän eli eduskunnan 13.1.1995 ilmaisemaan kan-
29382: tio.                                                  taan. Tällaista menettelyä tässä asiassa vastuul-
29383:     Jos vahinko on aiheutettu virkatoimeen liit-      listen virkamiesten osalta ei voida pitää edes lie-
29384: tyen tilanteessa, jossa virkamiehen syyksi voi-       vänä tuottamuksena.
29385: daan lukea vain lievä tuottamus, virkamies ei ole         Virkamiesten vastuukysymys asiassa on ollut
29386: virkatoimenaan aiheuttamasta vahingosta va-           myös eduskunnan oikeusasiamiehen tutkittava-
29387: hingonkorvauslain mukaan henkilökohtaisessa           na. Oikeusasiamies on kannanotossaan 4. 7.1996
29388: vastuussa. Jos tuottamus suhteessa virkatoimes-       todennut, ettei ole ollut aihetta epäillä, että virka-
29389: sa aiheutettuun vahinkoon on lievää korkeam-          miehet olisivat rakennushallinnon yhtiöittämi-
29390: man asteista, virkamies on virkatoimenaan ai-         sen valmistelussa menetelleet lainvastaisesti. Ar-
29391: heuttamasta vahingosta osavastuussa henkilö-          viointi perustuu mm. siiheen, että asiaa on pidet-
29392: kohtaisesti. Tahallaan virkatoimena aiheutta-         ty tulkinnanvaraisena. Oikeusasiamies on viitan-
29393: masta vahingosta virkamies vastaa pääsäännön          nut sanottuun eduskunnan 13.1.1995 talousar-
29394: mukaan täysimääräisesti.                              vion johdosta antamaan lausumaan.
29395:     Liikkeenluovutusta koskevaa työsopimuslain            Liikkeenluovutusta koskevan työsopimuslain
29396: 7 §:n säännöstä sovelletaan työsuhteisiin, ei vir-    7 §:n säännöksen tulkinnanvaraisuutta suhteessa
29397: kasuhteessa oleviin. Tilanteessa, jossa rakennus-     nyt käsiteltävään tilanteeseen osoittaa se, että
29398: hallinnon tässä asiassa vastuulliset virkamiehet      korkein oikeus on myöntänyt asiassa valituslu-
29399: miettivät rakennushallinnon toimintojen yhtiöit-      van ennakkotapausperusteella. Asian saattami-
29400: tämistä vallitsevan oikeuskäytännön mukaan,           nen korkeimman oikeuden käsittelyyn oli tar-
29401: liikkeen tai osan luovuttamiselta edellytettiin ai-   peen siihen liittyvienjuridisten ongelmien vuok-
29402: nakin seuraavia tunnusmerkkejä: luovuttajan ja        si. Korkeimman oikeuden ratkaisu asiassa oli sen
29403: luovutuksensaajan välistä sopimusta sekä aineel-      käsityksen mukaan tarpeen lain soveltamisen
29404: lisen omaisuuden siirtymistä luovuttajalta luovu-     kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa.
29405: tuksensaajalle. Myöhemmät asiaa koskevat tuo-             Kaiken edellä sanotun perusteella en pidä täs-
29406: miot mm. EY -tuomioistuimen ratkaisuihin pe-          sä asiassa vastuullisten virkamiesten toimia asian
29407: rustuen eivät edellä sanottua muuta.                  valmistelussa huolimattomina, edes lievää tuot-
29408:                                         KK 995/1997 vp                                          3
29409: 
29410: tamusta suhteessa vahinkoon osoittavina, eikä     gonkorvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuu-
29411: heitä siten voida näkemykseni mukaan voimassa     seen.
29412: olevan lainsäädännön perusteella asettaa vahin-
29413: 
29414:     Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
29415: 
29416:                                                                      Ministeri Jouko Skinnari
29417: 4                                          KK 995/1997 vp
29418: 
29419: 
29420: 
29421: 
29422:                                        Tili Riksdagens Talman
29423: 
29424:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     ras från överlåtaren till mottagaren. Senare dom-
29425: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       slut som baserar sig på bl.a. EG-domstolens av-
29426: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     göranden ändrar inte detta.
29427: man Raimo Mähönen undertecknade spörsmål                 När situationen i fråga om bolagiseringen av
29428: nr 995:                                              byggnadsförvaltningen bedömdes utgående från
29429:                                                      rådande rättspraxis kunde man dra den slutsat-
29430:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       sen att nedläggning av den egoa verksamheten
29431:        ta för att de tjänstemän som fattade beslut   och övergång till köptjänster inte var överlåtelse
29432:        om uppsägningarna inom byggnadsför-           av rörelse. Det fanns inget prejudikat av HD
29433:        valtningen skall få stå till svars för den    angäende nedläggning av statens ämbetsverk.
29434:        skada de har förorsakat?                          Riksdagen uttalade 13.1.1995 med anledning
29435:                                                      av budgeten att arbetstagarna inom byggnads-
29436:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        förvaltningen skall anställas som nya arbetstaga-
29437: anföra följande:                                     re i det bolag som bildas. Med beaktande av
29438:                                                      riksdagens ståndpunkt tolkade tjänstemännen,
29439:    Enligt 64 § statstjänstemannalagen fastställs     med hänsyn till statens dvs. arbetsgivarens fördel
29440: tjänstemännens skadeståndsansvar enligt be-          situationen så att den inte kan betraktas som en
29441: stämmelserna i skadeståndslagen. Enligt skade-       överlåtelse av rörelse med beaktande av gällande
29442: ståndslagen är i första hand arbetsgivaren, dvs.     rättspraxis.
29443: staten, skyldig att ersätta den skadelidande för         Med stöd av det som ovan sagts är min upp-
29444: sådan skada som en tjänsteman förorsakat ge-         fattning att man i samband med omorganisering-
29445: nom sina tjänsteåligganden.                          en av byggnadsförvaltningen tillämpade sädan
29446:    Om skadan har förorsakats i samband med           lagstiftning som lämnar rum för tolkning ur ar-
29447: tjänsteåligganden i en situation där tjänsteman-     betsgivarens synvinkel och baserade uppfatt-
29448: nen endast kan tillskrivas lindrigt vållande, har    ningarna på rådande rättspraxis och den stånd-
29449: tjänstemannen enligt skadeståndslagen inget per-     punkt som lagstiftaren, dvs. riksdagen, uttryckte
29450: sonligt ansvar för den skada som han förorsakat      13.1.1995. Ett dylikt förfarande i denna fråga kan
29451: genom sina tjänsteåligganden. Om vällandet i         för de ansvariga tjänstemännens del inte betrak-
29452: relation till den skada som förorsakats genom        tas ens som lindrigt vållande.
29453: tjänsteåligganden är av högre grad än lindrigt,          Tjänstemännens ansvar i denna fråga har ock-
29454: har tjänstemannen ett personligt delansvar för       så utretts av riksdagens justitieombudsman.
29455: den skada han har förorsakat genom sina tjänste-     Justitieombudsmannen konstaterar i sitt ställ-
29456: åligganden. F ör en skada som en tjänsteman          ningstagande 4. 7.1996 att det inte fanns skäl att
29457: uppsåtligen förorsakat genom sina tjänsteälig-       misstänka att tjänstemännen skulle ha förfarit
29458: ganden ansvarar han i allmänhet till fullt belopp.   lagstridigt vid beredningen av bolagiseringen av
29459:    Bestämmelserna i 7 § lagen om arbetsavtal,        byggnadsförvaltningen. Bedömningen grundar
29460: vilka gäller överlåtelse av rörelse, tillämpas på    sig på att frägan har ansetts vara beroende av
29461: anställda i arbetsförhållande och inte på anställ-   tolkning. Justitieombudsmannen har hänvisat
29462: da i tjänsteförhållande. Vid den tidpunkt dä de      till det nämnda uttalande som riksdagen gjorde
29463: tjänstemän som är ansvariga för denna fråga          13.1.1995 med anledning av budgeten.
29464: inom byggnadsförvaltningen överlade om en bo-            Det faktum att bestämmelserna i 7 § lagen om
29465: lagisering av funktionerna inom byggnadsför-         arbetsavtal, vilka gäller överlåtelse av rörelse,
29466: valtningen enligt rådande rättspraxis förutsatte     lämnar rum för tolkning med avseende på den
29467: man att överlåtelse av rörelse eller en del därav    situation som nu behandlas påvisas av att högsta
29468: skulle uppfylla åtminstone följande kriterier: det   domstolen har beviljat besvärstillstånd på den
29469: skulle finnas ett avtal mellan överlätaren och       grund att det kan vara fråga om ett prejudikat-
29470: mottagaren och materiell egendom skulle överfö-      fall. Det var nödvändigt att få ärendet prövat av
29471:                                           KK 995/1997 vp                                             5
29472: 
29473: högsta domstolen eftersom det var problematiskt     löst vid ärendets beredning, inte ens så att åtgär-
29474: juridiskt sett. Högsta domstolens avgörande var     derna skulle tyda på lindrigt vållande i förhållan-
29475: enligt dess uppfattning nödvändigt med hänsyn       de tili skadan. Enligt min mening kan de således
29476: tilllagtillämpningen i andra liknande fall.         inte med stöd av gällande lagstiftning påföras
29477:     På basis av det som nämnts ovan anser jag att   varken skadeståndsansvar eller något annat
29478: de ansvariga tjänstemännen inte förfarit vårds-     rättsligt ansvar.
29479: 
29480:      Helsingforsden lO november 1997
29481: 
29482:                                                                           Minister Jouko Skinnari
29483:                                               KK 996/1997 vp
29484: 
29485: Kirjallinen kysymys 996
29486: 
29487: 
29488: 
29489: 
29490:                                     Armas Komi /kesk: Päiväkotien ja koulujen sijoittamisesta asuinra-
29491:                                        kennuksiin ja muihin puutteellisesti varustettuihin tiloihin
29492: 
29493: 
29494:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29495: 
29496:    Suomessa on kaksijakoinen aluepoliittinen               Helsingin kaupunki toteaa näiden olevan väli-
29497: ongelma. Muuttotappiokunnissa pidetään yllä             aikaisia ratkaisuja. Alueelle kuitenkin rakenne-
29498: infrastruktuureja ja erilaisia lain velvoittamia        taan lisää asuntoja, minkäjohdosta päiväkoti- ja
29499: tehtäviä supistuvan väestön tarpeeseen. Muutto-         koulupaikat eivät tule riittämään. Väliaikaiseksi
29500: voittokunnissa ja alueilla, joissa väestömäärän         tarkoitetuista ratkaisuista näyttäisi näin tulevan
29501: lisäys on rajua, ovat ongelmat päinvastaiset.           asukkaiden harmiksi pysyviä ratkaisuja. Esimer-
29502:     Esimerkiksi Helsingissä Etelä-Vuosaaren             kiksi talojen väestönsuojelu on alimitoitettu ny-
29503: alueelle on syntynyt kaupungin kokoinen alue,           kyiseen toimintaan.
29504: jossa lasten päivähoitopaikat ja koulupaikat Jaa-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29505: haavat asukkaiden tarpeista jäljessä. Tiloja on         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29506: jouduttu sijoittamaan asuinrakennuksien kella-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29507: rikerroksiin. Taloyhtiössä voi toimia samanai-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29508: kaisesti ahtaissa tiloissa puutteellisesti varustettu
29509: päiväkoti ja ala-aste. Esimerkiksi leikkipiha jae-                Aikooko Hallitus velvoittaa kunnat si-
29510: taan koululaisten, päiväkotilasten ja talon omien              joittamaan koulut ja päiväkodit asian-
29511: asukkaiden lasten kesken. Ratkaisu koettelee                   mukaisesti varustettuihin tiloihin?
29512:  asukasviihtyvyyttä mm. vanhusten ja vammais-
29513:  ten osalta.
29514:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
29515: 
29516:                                             Armas Komi /kesk
29517: 
29518: 
29519: 
29520: 
29521:  270136
29522: 2                                           KK 996/1997 vp
29523: 
29524: 
29525: 
29526: 
29527:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29528: 
29529:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taavana tungoksena kouluihin. Jos alue rakenne-
29530: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taan valmiiksi hyvin nopeasti, tilantarve edellä
29531: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mainittuihin tarkoituksiin on huomattavan suuri
29532: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas            verrattuna myöhempään tasoittuneeseen tilan-
29533: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        teeseen.
29534: 996:                                                     Osa päivähoito- ja oppilaspaikoista on siksi
29535:                                                       järkevää rakentaa väliaikaisiksi. Yksinkertaista
29536:           Aikooko Hallitus velvoittaa kunnat si-      on sijoittaa ne asuinrakennusten maantasoker-
29537:        joittamaan koulut ja päiväkodit asian-         rokseen, joka myöhemmin voidaan muuttaa
29538:        mukaisesti varustetuihin tiloihin?             vaikka asuinkäyttöön. Kasvukunnissa tämä rat-
29539:                                                       kaisu on usein taloudellisesti helpommin toteu-
29540:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tettavissa kuin erillisten omalle tontille sijoittu-
29541: taen seuraavaa:                                       vien, yleensä suurempien yksiköiden rakentami-
29542:                                                       nen.
29543:    Huolimatta asianmukaisesti hoidetusta tilo-           Päivähoito- ja opetustilojen terveellisyys- ja
29544: jen varaamisesta kaavoituksessa sosiaali- ja ope-     turvallisuustaso tarkastetaan rakennuslupaa
29545: tustoimen palveluja ei kasvukunnissa ja näiden        myönnettäessä. Rakennussuunnittelu- ja lupa-
29546: asuntoalueilla ole aina viiveettä pystytty toteut-    vaiheeseen liittyy useimmiten neuvonpito tilojen
29547: tamaan. Asianmukaisesti suunniteltuina ja va-         kelpoisuudesta kunnan eri toimialojen kesken.
29548: rustettuina näille palveluille tarkoitettuja tiloja   Osa pienehköistä tilojen muutoksista ei kuiten-
29549: voi kaavan mukaisesti sijoittua sekä varsinaisiin     kaan tarvitse lupaa.
29550: päiväkoti- ja koulurakennuksiin että pysyvästi           Päiväkotien ja peruskoulun tilojen luonnolli-
29551: monikäyttöisiin asuinrakennuksiinkin. Tilapäi-        nen sijoitus on asuinympäristö. Tässä ympäris-
29552: nen, tavanmukaisesta varustetasosta poikkea-          tössä eri-ikäisten kohtaaminen jopa samassa pi-
29553: vien tilojen sijoitus on useimmiten ohimenevä         hapiirissä voi lapsiryhmille olla myös kasvatta-
29554: siirtymävaihe silloin, kun päiväkotien tai koulu-     vaa sekä asukkaille elämää rikastuttavaa vasta-
29555: jen aloituspaikoista on pulaa.                        vuoroisesti.
29556:    Uusille asuntoalueille on ominaista, että niille      Hallitus pitää kaavoitusta ja rakentamista
29557: muuttaa keskimääräistä enemmän nuoria lapsi-          koskevia säädöksiä riittävinä takaamaan, että
29558: perheitä. Tämä näkyy ensin päivähoitopaikko-          päivähoito- ja oppilaspaikat sijoitetaan asianmu-
29559: jen suurena kysyntänä ja vähän myöhemmin vas-         kaisiin tiloihin.
29560: 
29561:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
29562: 
29563:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
29564:                                               KK 996/1997 vp                                              3
29565: 
29566: 
29567: 
29568: 
29569:                                           Tili Riksdagens Talman
29570: 
29571:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        senare som en motsvarande rusning till skolorna.
29572: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          Om området byggs fårdigt mycket snabbt är ut-
29573: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        rymmesbehovet för ovan nämnda ändamål syn-
29574: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr                nerligen stort i jämförelse med situationen sena-
29575: 996:                                                    re, då den har jämnats ut något.
29576:                                                             Därför är det ändamålsenligt att en del av
29577:            Ämnar Regeringen ålägga kommuner-            dagvårds- och elevplatserna byggs så att de är
29578:         na att placera skolorna och daghemmen i         tillfålliga. Det enklaste är att placera dem i gatu-
29579:         lokaler som är ändamålsenligt utrustade?        nivå i bostadsbyggnader så att våningen senare
29580:                                                         kan byggas om för t.ex. bostadsbruk. 1 tillväxt-
29581:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           kommuner är det ofta ekonomiskt sett lättare att
29582: anföra följande:                                        genomföra en sådan lösning än att bygga separa-
29583:                                                         ta, i allmänhet större enheter på en egen tomt.
29584:     Trots att reserveringen av lokaler sköts ända-          När byggnadslov beviljas kontrolleras hälso-
29585: målsenligt i samband med planläggningen har             och säkerhetsnivån i dagvårds- och undervis-
29586: det inte alltid varit möjligt att utan en viss efter-   ningslokalerna. Byggnadsplanerings- och bygg-
29587: släpning tillhandahålla social- och undervis-           nadslovsskedet är oftast förknippat med över-
29588: ningsväsendets tjänster i tillväxtkommunerna            läggningar mellan kommunens olika instanser i
29589: och på bostadsområdena i dessa. 1 enlighet med          fråga om lokalernas lämplighet. För en del min-
29590: planen kan lokaler som är avsedda för dessa             dre ändringar av lokalerna behövs dock inga
29591: tjänster, om de är ändamålsenligt planerade och         tillstånd.
29592: utrustade, placeras i såväl egentliga daghems-              Det naturliga är att daghems- och grundskole-
29593: och skolbyggnader som mer permanent i bo-               lokaler placeras i boendemiljön. 1 en dylik miljö
29594: stadsbyggnader med mångsidig användning. En             möts människor i olika åldrar t.o.m. på samma
29595: tillfållig placering i lokaler som avviker från den     gård och detta kan även fostra barngrupperna
29596: normala utrustningsnivån är oftast ett övergåen-        och berika livet för de boende på ett ömsesidigt
29597: de skede då det är ont om nybörjarplatser i dag-        sätt.
29598: hem eller skola.                                            Regeringen anser att de författningar som gäl-
29599:     Det är typiskt för nya bostadsområden att           ler planläggning och byggande är tillräckliga för
29600: unga barnfamiljer flyttar dit mer än vad som är         att garantera att dagvårds- och elevplatserna pla-
29601: fallet i genomsnitt. Detta syns tili en början som      ceras i ändamålsenliga lokaler.
29602: en stor efterfrågan på dagvårdsplatser och litet
29603: 
29604:      Helsingfors den 6 november 1997
29605: 
29606:                                                                         Miljöminister Pekka Haavisto
29607:                                             KK 997/1997 vp
29608: 
29609: Kirjallinen kysymys 997
29610: 
29611: 
29612: 
29613: 
29614:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Ruotsinkielisten televisio-ohjelmien suhteel-
29615:                                        lisesta osuudesta
29616: 
29617: 
29618:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29619: 
29620:     Ruotsinkielisen väestön osuus suomalaisessa       ruotsalainen vähemmistö on vahvemmassa ase-
29621: yhteiskunnassa on vain muutama prosentti. Kun         massa Suomessa perustellusti muutenkin, mutta
29622: katselee TV 1:n ohjelmia, luulisi, että ruotsinkie-   hyvä on verrata myös siihen, mitä tapahtuu naa-
29623: lisiä on melkein kolmannes kansasta. Niin suuri       purimaassa.
29624: on ruotsinkielisen ohjelmavälityksen osuus ko-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29625: konaisuudesta, ja se ilmeisesti kasvaa yhä. Se,       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29626: että ohjelma sisältää suomenkielisen tekstityk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29627: sen, ei muuta ohjelmaa suomenkieliseksi.              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29628:     Asia on suhteeton myös pohjoismaisittain aja-
29629: tellen. Suomenkielisten ohjelmien osuus Ruotsin                 Onko ruotsinkielisten ohjelmien osuus
29630: televisiossa on olematon, ja usein tapahtuu sellai-          Yleisradion televisio-ohjelmissa Halli-
29631: nen halventava seikka, että jos Ruotsin televisi-            tuksen mielestä suhteessa ruotsinkielisten
29632: ossa on vuorossa suomenkieliset uutiset, ne kes-             osuuteen maamme väestöstä, ja
29633: keytetään ja lähetetään mielenkiintoisimmat pa-                 jos ei, miten Hallitus perustelee näiden
29634: lat jääkiekko-ottelusta Malmö-Leksand. Uuti-                 yhä kasvavan määrän suhteessa suomen-
29635: sia jatketaan sitten, jos jatketaan. Toki Suomen-            kielisiin ohjelmiin?
29636: 
29637:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
29638: 
29639:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
29640: 
29641: 
29642: 
29643: 
29644: 270136
29645: 2                                        KK 997/1997 vp
29646: 
29647: 
29648: 
29649: 
29650:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
29651: 
29652:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Yleisradio Oy:n ohjelmapolitiikasta vastaa
29653: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      yhtiön hallintoneuvosto, jonka valitsee eduskun-
29654: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    ta.
29655: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         Ruotsinkielisten televisio-ohjelmien suhteel-
29656: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      lista osuutta koskevan kirjallisen eduskuntakyse-
29657: n:o 997:                                           lyn johdosta Yleisradio Oy on ilmoittanut, että
29658:                                                    ruotsinkielisten ohjelmien osuus Yleisradio Oy:n
29659:           Onko ruotsinkielisten ohjelmien osuus    televisio-ohjelmatarjonnasta on laskenut viime
29660:        Yleisradion teleisio-ohjelmissa Hallituk-   vuosina13,8 %:sta (1992) 10,7% :iin (1997). Kos-
29661:        sen mielestä suhteessa ruotsinkielisten     ka televisiotarjonta Suomessa on vastaavana ai-
29662:        osuuteen maamme väestöstä, ja jos ei,       kana kasvanut sekä uusien kanavien että päivit-
29663:           miten Hallitus perustelee näiden yhä     täisen lähetysajan pidentymisen johdosta, ruot-
29664:        kasvavan määrän suhteessa suomenkieli-      sinkielisten ohjelmien osuus yleisestikin on laske-
29665:        siin ohjelmiin?                             nut. Yleisradio Oy on myös todennut, että kaikki
29666:                                                    televisio-ohjelmat edustavat tiedotusta, opetusta
29667:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       ja viihdettä yksilötasolla kieliryhmästä riippu-
29668: vasti seuraavaa:                                   matta.
29669: 
29670:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
29671: 
29672:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
29673:                                          KK 997/1997 vp                                            3
29674: 
29675: 
29676: 
29677: 
29678:                                       Tili Riksdagens Talman
29679: 
29680:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      För Rundradion Ab:s programpolitik svarar
29681: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     bo1agets förvaltningsråd som väljs av riksdagen.
29682: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      Med anledning av det skriftliga spörsmålet om
29683: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr      de svenskspråkiga tv-programmens relativa an-
29684: 997:                                               del har Rundradion Ab meddelat att de svensk-
29685:                                                    språkiga programmens andel av Rundradion
29686:           Är de svenskspråkiga programmens         Ab:s tv-programutbud de senaste åren har sjun-
29687:        andel av Rundradions tv-program enligt      kit från 13,8% (1992) tilil0,7% (1997). P.g.a. att
29688:        Regeringen skälig i förhållande tili den    tv-utbudet i Finland under motsvarande tid har
29689:        svenskspråkiga befolkningsandelen i vårt    vuxit såväl genom nya kanaler som genom att
29690:        land, och om inte,                          den dagliga sändningstiden har förlängts, har de
29691:           hur motiverar Regeringen deras stän-     svenskspråkiga programmens andel även all-
29692:        digt växande antal i förhållande tili de    mänt sjunkit. Rundradion Ab har även konstate-
29693:        finskspråkiga programmen?                   rat att alla tv-program representerar informa-
29694:                                                    tion, utbildning och nöje på individnivå utan
29695:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      hänsyn tili språkgrupp.
29696: anföra följande:
29697:      Helsingfors den 10 november 1997
29698: 
29699:                                                                       Trafikminister Matti Aura
29700:                                            KK 998/1997 vp
29701: 
29702: Kirjallinen kysymys 998
29703: 
29704: 
29705: 
29706: 
29707:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Eläkevalituksiin annettujen päätösten perus-
29708:                                       te Iemisesta
29709: 
29710: 
29711:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29712: 
29713:    Suomen sanotaan olevan oikeusvaltio, mutta        tös. Ilmeisesti perusteluja ei kirjata siitä syystä,
29714: niinhän sitä sanotaan paljon muutakin. Oikeus-       ettei ole mitään perusteita hylkäävälle päätöksel-
29715: valtion tunnusmerkeistä ovat hyvin kaukana en-       le.
29716: sinnäkin Kelan antamat päätökset työttömyys-             Oikeudeton tila maassa siis jatkuu, ja nyt kun
29717: eläkettä koskeviin hakemuksiin sekä eläkepää-        maa on saanut uuden, erityisesti köyhän asialle
29718: töksiä koskeviin valituksiin annetut päätökset       ilmoittautuneen ministerin, on syytä kysyä jäl-
29719: perustelujen osalta.                                 leen kerran valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
29720:    Vaikka eduskunta on hiiliostanut Kansanelä-       menttiin viitaten:
29721: kelaitosta vuosikaupalla, se ei ole muuttanut tyy-
29722: liään. Eläkepäätös hylätään Kelan lääkärin suo-                Milloin Kansaneläkelaitos alkaa an-
29723: situksesta, vaikka hakijalla on kymmenkertainen             taa oikeudenmukaisia päätöksiä työky-
29724: määrä yhtäpitäviä lääkärintodistuksia työkyvyt-             vyttömyyseläkettä koskeviin anomuksiin
29725: tömyydestä. Kelan lääkäri ei ole edes tavannut              siten, että niissä tunnustetaan hakijaa tut-
29726: eläkkeen hakijaa, mutta tietää asian paremmin               kineen valantehneen lääkärin havainnot,
29727: kuin tutkimuksen suorittaneet lääkärit.                     ja
29728:     Kun eläkkeitä koskevista päätöksistä Valite-               huolehtiiko Hallitus myös siitä, että
29729: taanja valitukset yleensä hylätään, sanaakaan ei            eläkeasioista valitettaessa päätökset ryh-
29730: riitä perusteluksi hylkäävälle päätökselle, vaikka          dytään antamaan perusteltuina silloin
29731: kansainvälisten oikeusinstituutioiden mukaan                kun valitus on hylätty?
29732: ihmisellä on oikeus vaatia asiassa perusteltu pää-
29733: 
29734:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
29735:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
29736: 
29737: 
29738: 
29739: 
29740:  270136
29741: 2                                           KK 998/1997 vp
29742: 
29743: 
29744: 
29745: 
29746:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29747: 
29748:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seen. Hoitavan lääkärin lausunto on vain eläke-
29749: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         laitoksen päätöksentekoa varten tarvittava asia-
29750: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kirja, jossa diagnosoidaan potilaan sairaudet ja
29751: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kuvataan hänen sairauksiaan ja toimintaky-
29752: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kyään. Hoitava lääkäri esittää lausunnossaan
29753: n:o 998:                                              myös oman arvionsa potilaansa työkyvystä ja
29754:                                                       kuntoutusmahdollisuuksista.
29755:           Milloin Kansaneläkelaitos alkaa an-             Eläkelaitoksen työkyvyttömyyseläkeratkaisu
29756:        taa oikeudenmukaisia päätöksiä työky-          perustuu arvioon eläkkeenhakijan kokonaisti-
29757:        vyttömyyseläkettä koskeviin anomuksiin         lanteesta. Tässä päätöksenteossa arvioidaan ha-
29758:        siten, että niissä tunnustetaan hakijaa tut-   kijan jäljellä oleva työkyky, kuntoutustoimenpi-
29759:        kineen valantehneen lääkärin havainnot,        teiden tarve sekä se, minkälaiseen työhön hän
29760:        ja                                             jäljellä olevalla työkyvyllä pystyisi. Tällöin ote-
29761:           huolehtiiko Hallitus myös siitä, että       taan terveydellisten seikkojen lisäksi huomioon
29762:        eläkeasioista valitettaessa päätökset ryh-     esimerkiksi hakijan ikä, ammatti, koulutus, työ-
29763:        dytään antamaan perusteltuina silloin          kokemus, kotipaikkasidonnaisuus ja asuinpai-
29764:        kun valitus on hylätty?                        kan työllisyystilanne.
29765:                                                           Eläkelaitosten ja muutoksenhakuelimien va-
29766:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kuutuslääkäreiden tulee olla vakuutuslääketie-
29767: vasti seuraavaa:                                      teen asiantuntijoita, joiden tehtävänä on harkita
29768:                                                       eläkkeenhakijan työkyvyttömyyttä myös muihin
29769:     Kansaneläkelaissa ja työeläkelaeissa on ni-       työkyvyttömyyseläkkeenhakijoihin nähden ta-
29770: menomaiset säännökset siitä, milloin henkilöä         sapuolisestija oikeudenmukaisesti. Tätä harkin-
29771: voidaan pitää näiden lakien mukaisesti työkyvyt-      taansa varten asiantuntijalääkärijäsen tarvitsee
29772: tömänä. Kansaneläkelain 22 §:n 1 momentin             seikkaperäisesti laaditun lääkärintodistuksen,
29773: mukaan työkyvyttömänä pidetään tätä lakia so-         jossa on riittävät tiedot. Asiantuntijalääkäreiden
29774: vellettaessa henkilöä, joka sairauden, vian tai       pyrkimyksenä on olla ehdottoman objektiivisia.
29775: vamman takia on kykenemätön tekemään taval-           Harkinnan tulee perustua havaittuihin tosiseik-
29776: lista työtään tai muuta siihen verrattavaa työtä,     koihin, ei vaikutelmiin. He eivät saa myöskään
29777: mitä on pidettävä ikä, ammattitaito ja muut sei-      olla potilaan suoran tai epäsuoran painostuksen
29778: kat huomioon ottaen hänelle sopivana ja koh-          kohteena. Asiantuntijalääkäreillä tulee olla riit-
29779: tuullisen toimeentulon turvaavana.                    tävän korkea ja ajanmukainen lääketieteellisen
29780:     Edellä mainittujen lakien mukaan henkilön         tiedon taso ja hyvä kokemus käytännön lääkärin
29781: työkyvyttömyyden ratkaisevat ensi kädessä ky-         työstä.
29782: symyksessä olevia etuuksia hoitavat eläkelaitok-          On myös huomattava, etteivät eläkelaitosten
29783: set eli työeläkelakien mukainen eläkelaitos ja        eivätkä muutoksenhakuelinten päätökset perus-
29784: kansaneläkelaitos. Eläkelaitosten päätöksistä         tu yksinomaan asiantuntijalääkärin harkintaan,
29785: voi valittaa laeissa säädetyille muutoksenhaku-       vaan päätöksentekoon osallistuu useampia jäse-
29786: elimille.                                             niä. Ja, kuten edellä on todettu, ratkaisu tapah-
29787:     Suomessa on noin 15 000 laillistettua lääkäriä.   tuu arvioimalla tasapuolisesti eläkkeenhakijan
29788: Lääkäreiden yhtenä tehtävänä on antaa asian-          kokonaistilanne suhteessa myös muihin työky-
29789: tuntijalausuntoja potilaansa sairauksista ja nii-     vyttömyyseläkkeenhakijoihin. Sosiaali- ja ter-
29790: den vaikutuksesta hänen työ- ja toimintakykyyn-       veysministeriö on kiinnittänyt huomiota eläke-
29791: sä. Eläkkeenhakijan hoitavan lääkärin lausunto        päätösten perustelemiseeq. Ministeriö asetti jo
29792: on yksi keskeinen selvitys päätettäessä hakijan       vuonna 1984 työryhmän, jonka tehtävänä oli laa-
29793: oikeudesta työkyvyttömyyseläkkeeseen. Hoita-          tia ohjeet eläkelaitoksia varten työkyvyttömyys-
29794: valla lääkärillä ei ole kuitenkaan ratkaisuvaltaa     eläkepäätösten perustelemiseksi (STM työryh-
29795: potilaansa oikeudesta työkyvyttömyyseläkkee-          mämuistio 1985:22). Ministeriön ohjeiden jäi-
29796:                                               KK 998/1997 vp                                              3
29797: 
29798: keen eläkelaitokset aikoivatkin perustella pää-         meisten vuosien aikana kehittyneet selvästi oi-
29799: töksiä yksilöllisesti. Viimeksi Kansaneläkelai-         keusturvavaatimukset huomioon ottavaan suun-
29800: toksen ja yksityisten alojen työeläkelaitosten          taan. Sen sijaan apulaisoikeusasiamies on katso-
29801: päätöksentekoon ja päätösten perustelemiseen            nut, että tarkastuslautakunnan, Kuntien eläke-
29802: on kiinnitetty lainsäädäntötasolla huomiota             lautakunnan ja vakuutusoikeuden niin sanottu-
29803: vuoden 1995 alusta voimaan tulleissa kansanelä-         jen liitepäätösten, eli päätösten, joiden peruste-
29804: kelain ja yksityisten alojen työeläkelakien muu-        luina viitataan yleisesti alemman asteen päätök-
29805: toksissa (878-89211 994). Näillä lainmuutoksilla        seen tai joita ei perustella, perustelutapa ei täytä
29806: muun muassa hallintomenettelylain säännöksis-           lainsäädäntömme edellytyksiä. Apulaisoikeus-
29807: sä ilmaistut periaatteet ulotettiin koskemaan           asiamiehen mukaan näiden muutoksenhakueli-
29808: myös yksityisten alojen työeläkelaitoksia. Kan-         mieTI tulisi kehittää työtapojaan niin, että kiel-
29809: saneläkelaitosta hallintomenettelylaki on koske-        teisten päätösten perusteet voidaan ilmaista yksi-
29810: nut jo tätä ennen.                                      löllisesti perustelemaila.
29811:    Myös eduskunnan apulaisoikeusasiamies on                Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainmi-
29812: oma-aloitteisesti selvittänyt kielteisten työkyvyt-     nisteriö, sisäasianministeriö ja oikeusministeriö
29813: tömyys- ja yksilöllistä varhaiseläkettä koskevien       selvittävät parhaillaan yhdessä, kuinka apulais-
29814: päätösten perusteluita ja on antanut asiasta pää-       oikeusasiamiehen havaitsemat puutteet voitai-
29815: töksen vuoden 1996 lopussa (dnro 489112/96).            siin parhaalla ja mahdollisimman nopealla taval-
29816: Apulaisoikeusasiamiehen saamien selvitysten             la korjata ja siten parantaa eläkkeenhakijan
29817: mukaan eläkelaitokset perustelevat päätöksensä          mahdollisuuksia ymmärtää hänelle annetun pää-
29818: yleensä yksilöllisesti ja niiden perustelut ovat Vii-   töksen sisältö.
29819:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1997
29820: 
29821:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
29822: 4                                          KK 998/1997 vp
29823: 
29824: 
29825: 
29826: 
29827:                                        Tili Riksdagens Talman
29828: 
29829:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          lande läkarens utlåtande är endast en handling
29830: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          som pensionsanstalten behöver för beslutsfat-
29831: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      tandet och i den diagnostiseras patientens sjuk-
29832: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         domar och beskrivs dessa sjukdomar och patien-
29833: mål nr 998:                                          tens funktionsförmåga. Den behandlande läka-
29834:                                                      ren framför också sin egen bedömning av patien-
29835:           När kommer Folkpensionsanstalten           tens arbetsförmåga och rehabiliteringsmöjlighe-
29836:        att börja fatta rättvisa beslut beträffande   ter i sitt utlåtande.
29837:        ansökningar om invaliditetspension så             Pensionsanstaltens avgörande om invalidpen-
29838:        att de observationer som den legitimerade     sion baserar sig på en bedömning av sökandens
29839:        1äkare som undersökt sökanden har gjort       hela situation. Vid beslutsfattandet bedöms sö-
29840:        erkänns i besluten, och                       kandens återstående arbetsförmåga, behovet av
29841:           kommer Regeringen också att sörja för      rehabiliteringsåtgärder och hurudant arbete han
29842:        att de beslut som fattas med anledning av     förmår utföra med tanke på den återstående ar-
29843:        besvär i pensionsärenden motiveras om         betsförmågan. Då beaktas utöver hälsofaktorer
29844:        besvären förkastas?                           t.ex. sökandens ålder, yrke, utbildning, arbetser-
29845:                                                      farenhet, hemortsbundenhet och sysse1sättnings-
29846:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        1äget på boningsorten.
29847: anföra följande:                                         F örsäkrings1äkarna vid pensionsanstalterna
29848:                                                      och besvärsinstanserna skall vara experter på
29849:     1 folkpensionslagen och arbetspensionslagar-     försäkringsmedicin och deras uppgift är att prö-
29850: na ingår uttryckliga bestämmelser om när en          va sökandens arbetsoförmåga på ett jämlikt och
29851: person kan betraktas som arbetsoförmögen en-         rättvist sätt också i förhållande till andra som
29852: ligt dem. 1 22 § 1 mom. fo1kpensions1agen sägs att   ansöker om invalidpension. För denna prövning
29853: arbetsoförmögen anses vid tiliämpningen av den-      behöver den medlem som är sakkunnigläkare ett
29854: na 1ag den, som tili följd av sjukdom, lyte eller    deta1jerat läkarintyg som innehåller tillräckligt
29855: kroppsskada är oförmögen att utföra sitt sedvan-     med information. Sakkunnigläkarna strävar ef-
29856: liga arbete eller annat därmed jämförligt arbete,    ter att vara absolut objektiva. Prövningen skall
29857: som med beaktande av hans ålder, yrkesskick1ig-      basera sig på konstaterade fakta och inte på in-
29858: het och övriga omständigheter bör anses vara för     tryck. De får inte heller utsättas för direkt eller
29859: honom lämp1igt och trygga en skä1ig utkomst.         indirekt påtryckning från patientens sida. Sak-
29860:     Enligt ovan nämnda lagar avgörs en persons       kunnigläkarna skall ha en tillräckligt hög och
29861: arbetsoförmåga i första hand av de pensionsan-       tidsenlig medicinsk kunskapsnivä och goda erfa-
29862: sta1ter som sköter förmånerna i fråga, dvs. den      renheter av praktiskt läkararbete.
29863: pensionsanstalt som avses i respektive arbetspen-        Det bör också observeras att varken pensions-
29864: sionslag och folkpensionsanstalten. Pensionsan-      anstalternas eller besvärsinstansernas beslut ba-
29865: stalternas beslut kan överklagas hos de besvärs-     serar sig enbart på sakkunnig1äkarens prövning,
29866: instanser som nämns i lagarna.                       utan i beslutsfattandet deltar flera medlemmar.
29867:     Det finns ca 15 000 legitimerade läkare i Fin-   Och, så som ovan konstaterades, avgörandet
29868: land. En av läkarnas uppgifter är att ge sakkun-     sker genom att sökandens hela situation bedöms
29869: nigutlåtanden om sina patienters sjukdomar och       på ett objektivt sätt också i förhållande tili andra
29870: sjukdomarnas inverkan på arbets- och funk-           som ansöker om invalidpension. Social- och häl-
29871: tionsförmågan. Utlåtandet av den läkare som          sovårdsministeriet har uppmärksammat frågan
29872: har skött den som ansöker om pension är en           om att motivera pensionsbesluten. Ministeriet
29873: viktig utredning då beslutet om sökandens rätt       tilisatte redan 1984 en arbetsgrupp med uppgift
29874: tili invalidpension fattas. Den behandlande läka-    att utarbeta anvisningar för pensionsanstalterna
29875: ren har dock inte beslutanderätt när det gäller      om motiveringar för invalidpensionsbesluten
29876: patientens rätt tili invalidpension. Den behand-     (SHM arbetsgruppspromemoria 1985:22). Efter
29877:                                               KK 998/1997 vp                                                  5
29878: 
29879: ministeriets anvisningar började pensionsanstal-           terna vanligen sina beslut individuellt och de se-
29880: terna också motivera besluten individuellt. På             naste åren har motiveringarna tydligt utvecklats i
29881: lagstiftningsnivå uppmärksammades beslutsfat-              en riktning som beaktar rättsskyddskraven. Där-
29882: tandet och motiveringarna när det gäller beslut            emot anser biträdande justitieombudsmannen
29883: som fattas vid folkpensionsanstalten och arbets-           att sättet att motivera prövningsnämndens,
29884: pensionsanstalterna inom de privata branscher-             Kommunernas pensionsnämnds och försäk-
29885: na senasti de ändringar av folkpensionslagen och           ringsdomstolens s.k. kapprocksbeslut, dvs. be-
29886: arbetspensionslagarna för de privata branscher-            slut som motiveras med en hänvisning tili ett
29887: na som trädde i kraft vid ingången av 1995 (878-           beslut av en vanligen lägre instans eller som inte
29888: 892/1994). Genom dessa lagändringar utsträck-              alls motiveras, inte uppfyller kraven i vår lagstift-
29889: tes bl.a. de principer som nämns i lagen om för-           ning. Enligt biträdande justitieombudsmannen
29890: valtningsförfarande tili att gälla också arbetspen-        bör dessa besvärsinstanser utveckla sina arbets-
29891: sionsanstalterna inom de privata branscherna.              metoder så att grunderna för negativa beslut kan
29892: Folkpensionsanstalten omfattades redan tidiga-             anges med en individuell motivering.
29893: re av lagen om förvaltningsförfarande.                        Social- och hälsovårdsministeriet, finansmi-
29894:    Också riksdagens biträdande justitieombuds-             nisteriet, inrikesministeriet och justitieministeriet
29895: man har på eget initiativ utrett frågan om motive-         utreder tillsammans hur de brister som biträdan-
29896: ringarna tili nekande beslut beträffande invalid-          de justitieombudsmannen har konstaterat bäst
29897: pension och individuell förtidspension och har             kunde avhjälpas så snabbt som möjligt och så att
29898: fattat ett beslut i saken i slutet av 1996 (dnr 489/2/     sökandens möjligheter att förstå innehållet i ett
29899: 96). Enligt de utredningar biträdande justitieom-          beslut som meddelats honom därigenom förbätt-
29900: budsmannen erhållit motiverar pensionsanstal-              ras.
29901: 
29902:      Helsingfors den II november I997
29903: 
29904:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
29905:                                              KK 999/1997 vp
29906: 
29907: Kirjallinen kysymys 999
29908: 
29909: 
29910: 
29911: 
29912:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Palveluiden keskittämisestä haja-asutus-
29913:                                         alueilla
29914: 
29915: 
29916:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29917: 
29918:    Haja-asutusalueet ovat erityisesti palvelujensa     hallussa, sillä ei eläisi ja palvelu loppuisi, kuten
29919: osalta, mutta muutenkin samanlaisen kuolin-            nykyisin taas kiihtyvällä vauhdilla näyttää ta-
29920: kamppailun edessä kuin kolmisenkymmentä                pahtuvan.
29921: vuotta sitten. Kouluja lopetetaan ja kyläkaupat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29922: lopettavat kannattamattomina toimintansa, jol-         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
29923: loin katoaa myös asiamiesposti,jota kyläkauppa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29924: on hoitanut mutta jolle ei sen lopettamisen jäl-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29925: keen jää paikkaa. Taksipalvelut ovat monella
29926: paikkakunnalla pitäneet sitkeästi puoliaan, mut-                 Katsooko Hallitus myönteisesti sellai-
29927: ta nyt näyttää siltä, että väestökadon vuoksi nii-            sia pyrkimyksiä, joissa haja-asutusalueen
29928: denkään toiminta ei enää kannata. Kylätie on                  kyläkunnan tärkeät palvelut kuten esi-
29929: pian todella hiljainen.                                       merkiksi kauppa, asiamiesposti, taksi ja
29930:    Joillakin alueilla on joko sattumalta tai tarkoi-          eräät vanhustenhuollon palvelut pyrittäi-
29931: tuksella kylän palvelut ohjattu saman perheen                 siin ohjaamaan saman perhekunnan toi-
29932: hoidettavaksi. Sama perhe pitää kyläkauppaa,                  minnoiksi, jolloin niiden kannattavuus
29933: asiamiespostia, taksia, lääkekaappiaja hoitelee               yhdessä takaisi palvelujen olemassaolon
29934: vielä kunnan palveluna vanhuspalvelua eri muo-                toisin kuin sellafsessa tilanteessa, jossa
29935: doissa. Näiden toimintojen yhteistuotolla perhe               kukin toimintamuoto olisi eri henkilön
29936: pärjäilee suhteellisen hyvin ja kyläläiset saavat             tai perheen toimintana, ja
29937: olla ylpeitä siitä, että he ovat pystyneet säilyttä-             miten Hallitus mahdollisesti esimer-
29938: mään tärkeimmät perinteiset palvelut. Josjokai-               kiksi lupa- ja ohjausmenettelyn kautta
29939: nen palvelumuoto olisi eri henkilön tai perheen               voisi asiaa edistää?
29940: 
29941:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
29942: 
29943:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
29944: 
29945: 
29946: 
29947: 
29948: 270136
29949: 2                                         KK 999/1997 vp
29950: 
29951: 
29952: 
29953: 
29954:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29955: 
29956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Vuodesta 1990 vuoteen 1996 postin toimipaik-
29957: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kojen kokonaismäärä supistui noin 3 350:sta
29958: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     1 700:een. Lakkautettuja postikonttoreita ja pos-
29959: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tipalvelupisteitä ovat korvanneet asiamiespostit.
29960: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Lähes kaikki asiamiespostit sijaitsevat maaseu-
29961: n:o 999:                                            dulla ja toimivat yleensä kauppojen yhteydessä.
29962:                                                     Maaseutualueilla toimineet postipalveluautot on
29963:           Katsooko Hallitus myönteisesti sellai-    korvattu postinjakeluun liitetyillä palveluilla.
29964:        sia pyrkimyksiä, joissa haja-asutusalueen    Nykyisin postinjakajat vastaanottavat lähtevää
29965:        kyläkunnan tärkeät palvelut kuten esi-       postia, myyvät postimerkkejä ja hoitavat pank-
29966:        merkiksi kauppa, asiamiesposti, taksi ja     kipalveluja. Jatkossa yhä suurempi osa maaseu-
29967:        eräät vanhustenhuollon palvelut pyrittäi-    dun postipalveluista tarjotaan postinjakelun yh-
29968:        siin ohjaamaan saman perhekunnan toi-        teydessä.
29969:        minnoiksi, jolloin niiden kannattavuus           Taksit ovat joukkoliikenneluvan turvin voi-
29970:        yhdessä takaisi palvelujen olemassaolon      neet suurentaa kalustoaan. Tilataksi on varsin-
29971:        toisin kuin sellaisessa tilanteessa, jossa   kin maaseutuoloissa linja-autoa joustavampi ja
29972:        kukin toimintamuoto olisi eri henkilön       taloudellisempi. Tilataksien määrä on jatkuvasti
29973:        tai perheen toimintana, ja                   kasvanut. Suurin osa tilatakseista ajaa maaseu-
29974:           miten Hallitus mahdollisesti esimer-      tuliikenteessä.
29975:        kiksi lupa- ja ohjausmenettelyn kautta           Hallituksen vuonna 1996 valmistuneessa maa-
29976:        voisi asiaa edistää?                         seutuohjelmassa on useita maaseudun palvelujen
29977:                                                     tarjontaan ja uudelleen järjestämiseen liittyviä
29978:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ehdotuksia, kuten yhdistelmäpalveluihin, hyvin-
29979: vasti seuraavaa:                                    vointipalvelualan yrittäjyyteen, maatalouslomi-
29980:                                                     tukseen ja maaseudun liikenteen kehittämiseen
29981:    Viitaten kansanedustaja Sulo Aittoniemen         liittyvät toimenpiteet. Näiden toteuttaminen tur-
29982: kirjalliseen kysymykseen koskien palvelujen kes-    vaa osaltaan maaseudun palvelutarjontaa. On
29983: kittämistä haja-asutusalueilla voidaan todeta       kuitenkin selvää, että ilman ruinimipalvelutason
29984: seuraavaa:                                          turvaavaa lainsäädäntöä ja palvelujen tuottajien
29985:    Kysymyksessä esitetyt näkökohdat maaseu-         lisääntyvää yhteistyötä maaseudun autioitumis-
29986: dun palveluiden rakennekehityksestä ja palvelui-    kehityksen kiihtymistä ei voida estää eikä oikeut-
29987: den saatavuuden tulevasta kehityksestä ovat oi-     ta palveluihin taata.
29988: keansuuntaisia. Syrjäisen maaseudun ongelmia            Myös kirjallisessa kysymyksessä esitetyt toi-
29989: ovat pieni väestöpohja, vinoutunut ikärakenne       menpiteet toteutuessaan voivat edesauttaa maa-
29990: sekä elinkeinorakenteen ja palveluiden yksipuo-     seudun kiinteän asutuksen säilymistä ja turvaa-
29991: lisuus. Syrjäisen maaseudun palveluihin suun-       vat näin maaseutuväestön mahdollisuuksia pa-
29992: nattuja kehittämistoimia on leimannut osittain      rempaan peruspalvelujen saantiin. Kysymykses-
29993: hajanaisuus ja tehottomuus.                         sä esitetyt mallit ovat periaatteessa molemmat
29994:    Päivittäistavarakaupan kehitykselle Suomes-      hyviä ja toimivia. Kylien olosuhteet ratkaisevat
29995: sa on jo pitkään ollut tyypillistä myymäläverkos-   keinojen valinnan. Yhdistelmäpalvelujen synty-
29996: ton harveneminen. Suhteellisesti eniten myymä-      mistä ja palvelujen uudelleen järjestämistä tue-
29997: löiden määrä on vähentynyt haja-asutusalueilla.     taan mm. alueohjelmien kautta. Ohjelmiin liitty-
29998: Autoistuminen ja työssäkäynti keskuksissa ovat      villä hankkeilla etsitään palvelujen uusia muoto-
29999: puolestaan vaikuttaneet siihen, ettei ostospaikan   ja ja edistetään palvelujen yhdistämistä.
30000: valintaan vaikuta entisessä määrin palvelupis-          Maaseudun elinkeinojen ja palvelujen kehittä-
30001: teen läheisyys, vaan ostospaikkana on yhä           minen vaatii kokonaisvaltaisia ja ajoitukseltaan
30002: useammin suhteellisen kaukanakin kotoa sijait-      samanaikaisia toimenpiteitä. Julkisissa ja yksi-
30003: seva suurmyymälä.                                   tyisissä palvelujärjestelmissä tapahtuneiden
30004:                                         KK 999/1997 vp                                             3
30005: 
30006: suurten muutosten takia tarve seurata maaseu-     litiikasta vuonna 1995. Perusongelmana on se,
30007: dun palvelujen kehitystä on kasvanut. Riittäviä   että saatavilla olevat tiedot ovat hajallaan eivät-
30008: tietoja maaseudun palveluista ei kuitenkaan ole   kä vastaa nykyistä tarvetta. Ongelman ratkaisua
30009: saatavilla. Tähän on kiinnitetty huomiota myös    etsitään maaseutupolitiikan yhteistyöryhmässä.
30010: OECD:n maatutkinnassa Suomen maaseutupo-
30011: 
30012:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1997
30013: 
30014:                                                    Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30015: 4                                               KK 999/1997 vp
30016: 
30017: 
30018: 
30019: 
30020:                                             Till Riksdagens Talman
30021: 
30022:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           hemmet.
30023: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-                 Det totala antalet postanstalter minskade från
30024: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-           ca 3 350tilll 700underperioden 1990--1996. De
30025: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr              indragna postkontoren och postbetjäningsställe-
30026: 999:                                                       na har ersatts med postombud. Nästan alla post-
30027:                                                            ombud finns på landsbygden och vanligen i sam-
30028:            Ser Regeringen positivt på sådana               band med en butik. De postbetjäningsbilar som
30029:         strävanden som går ut på att viktiga ser-          fanns på landsbygden har ersatts med service som
30030:         viceformer i byarna i glesbygden, t.ex.            anslutits till postutdelningen. 1 dag tar postutde-
30031:         butik, postombud, taxi och vissa tjänster          larna emot avgående post, säljer frimärken och
30032:         inom åldringsvården, styrs så att de kun-          sköter banktjänster. 1 fortsättningen kommer en
30033:         de skötas inom en och samma familj,                allt större del av postservicen på landsbygden att
30034:         varvid lönsamheten då dessa slås ihop              tillhanda hållas i samband med postutdelningen.
30035:         garanterar att serviceformerna kan bibe-               Med stöd av kollektivtrafiktillståndet har taxi-
30036:         hållas, i motsats till vad som är fallet i         företagarna kunnat förstora sin bilpark. En stor-
30037:         sådana situationer då varje verksamhets-           taxi är smidigare och mera ekonomisk än en buss,
30038:         form sköts avolika personer eller famil-           i synnerhet på landsbygden. Antalet stortaxibilar
30039:         jer, och                                           ökar hela tiden. Största delen av dem kör i lands-
30040:            på vilket sätt kunde Regeringen, even-          bygdstrafik.
30041:         tuellt t.ex. via tillstånds- och styrningsför-         Regeringens landsbygdsprogram, som fårdig-
30042:         farandet, främja saken?                            ställdes 1996, innehåller flera förslag som gäller
30043:                                                            tillhandahållande och omorganisering av servi-
30044:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              cen på landsbygden, såsom åtgärder i anslutning
30045: anföra följande:                                           till kombinerad service, företagarverksamhet i
30046:                                                            välfårdsservicebranschen,        lantbruksavbytar-
30047:     Med hänvisning till riksdagsman Sulo Aitto-            verksamhet och utvecklande av trafiken på
30048: niemis spörsmål om en koncentrering av servicen            landsbygden. Förverkligandet av dem tryggar
30049: i glesbygderna kan det konstateras följande:               för sin del serviceutbudet på landsbygden. Det är
30050:     De i spörsmålet framförda synpunkterna på              dock klart att utan en lagstiftning som tryggar en
30051: utvecklingen av servicestrukturen på landsbyg-             minimiservicenivå och utan ett ökat samarbete
30052: den och den kommande utvecklingen när det                  mellan serviceproducenterna kan en accelereran-
30053: gäller tillgången till service går i rätt riktning. Till   de avfolkning av landsbygden inte hindras eller
30054: problemen på den perifera landsbygden hör ett              rätten till service garanteras.
30055: litet befolkningsunderlag, en snedvriden ålders-               Också de åtgärder som föreslås i spörsmålet
30056: struktur och en ensidig näringsstruktur och servi-         kan, om de förverkligas, medverka till att den
30057: ce. De utvecklingsåtgärder som har inriktats på            fasta bosättningen på landsbygden bevaras och
30058: servicen på den perifera landsbygden har delvis            sålunda trygga landsbygdsbefolkningens möjlig-
30059: varit splittrade och ineffektiva.                          heter att erhålla bättre basservice. De två model-
30060:     Det typiska för dagligvaruhandelns utveck-             ler som föreslås i spörsmålet är i princip båda
30061: ling i Finland har redan länge varit att butiksnä-         goda och fungerande modeller. Förhållandena i
30062: tet har blivit glesnare. Relativt sett har antalet         byarna avgör valet av metoder. Uppkomsten av
30063: butiker minskat mest i glesbygdsområdena. Den              kombinerad service och omorganiseringen av
30064: ökade bilismen och pendlingen till arbetsplatser-          servicen understöds bl.a. via regionala program.
30065: na i centra har för sin del medverkat till att valet       Genom projekt som hänför sig till programmen
30066: av inköpsställe inte i lika hög grad som tidigare          söks nya serviceformer och främjas kombinering
30067: påverkas av närheten till servicestället, utan in-         av olika serviceformer.
30068: köpsstället är allt oftare en supermarket som kan              Utvecklingen av näringarna och servicen på
30069: ligga t.o.m. på ett relativt långt avstånd från            landsbygden kräver helhetsbetonade åtgärder
30070:                                           KK 999/1997 vp                                           5
30071: 
30072: som vidtas samtidigt vid samma tidpunkt. Tili       så i den undersökning av landsbygdspolitiken i
30073: följd av de stora förändringar som skett i de       Finland som OECD gjorde 1995. Det grundläg-
30074: offentliga och privata servicesystemen har beho-    gande problemet är att den tillgängliga informa-
30075: vet att ge akt på utvecklingen av servicen på       tionen finns utspridd på olika håll och inte mot-
30076: landsbygden ökat. Det finns emellertid inte till-   svarardagens behov. Landsbygdspolitikens sam-
30077: räckligt med tillgänglig information om servicen    arbetsgrupp försöker finna en lösning på proble-
30078: på landsbygden. Detta uppmärksammades ock-          met.
30079: 
30080:      Helsingfors den II november 1997
30081: 
30082:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30083:                                            KK 1000/1997 vp
30084: 
30085: Kirjallinen kysymys 1000
30086: 
30087: 
30088: 
30089: 
30090:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Pinsiön taimitarhan käyttämien myrkkyjen
30091:                                        vaikutuksista ympäristöön
30092: 
30093: 
30094:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30095: 
30096:    Pinsiön taimitarha Hämeenkyrössä toimii                Yksityinen ihminen on yleensä heikoilla ja sor-
30097: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion osak-           retun asemassa instituutioiden kanssa. Sen vuok-
30098: kaana ja valtion tuella taimituotannossa. Tai-        si asiaan on suhtauduttava vakavasti. Mielestäni
30099: mien kasvatukseen liittyy erilaisten myrkkyjen        valtiovallan on puolueettomasti ja riittävän tar-
30100: käyttäminen eri tarkoituksissa, esimerkiksi tuho-     kasti selvitettävä asia, koska kyseinen taimitarha
30101: laisten estämiseksi. Taimitarhojen myrkytys ta-       saa yhteiskunnan tukea. Tämän vuoksi kysyn
30102: pahtuu koneellisesti traktoriin liitetyillä ruisku-   valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
30103: tuslaitteilla. Mainitut myrkyt ovat yleensä varsin    ten:
30104: vahvoja ja haitallisia ihmisen terveydelle.
30105:    Pinsiön taimitarhaan liittyen on ollut pitkään               Aikooko Hallitus selvittää esitetyt
30106: kiistaa, sillä taimitarhan naapurissa asuvan Moi-            väitteet, joiden mukaan valtion tukea
30107: lasen perheen jäsenet ovat väittäneet myrkkyjen              saava ja Metsätalouden kehittämiskes-
30108: kulkeutuneen heidän tontilleen ja aiheuttaneen               kus Tapion osakkaana toimiva Pinsiön
30109: perheenjäsenille pysyvää terveydellistä haittaa,             taimitarha taimimyrkkyjä huolimatto-
30110: minkä johdosta he ovat joutuneet olemaan lää-                masti käyttämällä aiheuttaa terveydellis-
30111: kärinhoidossa. Perheen taholta annetun selvityk-             tä vaaraa taimitarhan rajalla asuville ih-
30112: sen mukaan myrkkyä levitetään 7 metrin etäisyy-              misille eikä huomautuksista huolimatta
30113: dellä asuintontin rajasta ja siitä välittämättä,             suostu muuttamaan menetelmiään tai
30114: mikä on kulloinenkin tuulen suunta. Perheen ta-              muuten estämään myrkytysvaaran synty-
30115: holta on käännytty eri viranomaisten puoleen,                mistä?
30116: mutta asiassa tuntuu olevan vallalla tavanomai-
30117: nen pallottelu,jossa ratkaisua ei synny suuntaan
30118: eikä toiseen, eikä siihen pyritäkään.
30119: 
30120:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
30121: 
30122:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
30123: 
30124: 
30125: 
30126: 
30127: 270136
30128: 2                                            KK 1000/1997 vp
30129: 
30130: 
30131: 
30132: 
30133:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30134: 
30135:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuotannon tarkastuskeskukselle. Alueellisesta
30136: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           valvonnasta huolehtivat työvoima- ja elinkeino-
30137: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         keskusten maaseutuosastot. Kasvintuotannon
30138: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          tarkastuskeskuksen tiedossa ei ole, että Pinsiön
30139: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           taimitarhalla olisi laiminlyöty torjunta-aineiden
30140: n:o 1000:                                               käyttöä koskevia määräyksiä.
30141:                                                            Pinsiön taimitarhalla kesällä 1996 Glyfos-ni-
30142:            Aikooko Hallitus selvittää esitetyt          misellä aineella tehdystä torjunta-aineruiskutuk-
30143:         väitteet, joiden mukaan valtion tukea           sesta on taimitarhan naapurissa asuvan perheen
30144:         saava ja Metsätalouden kehittämiskes-           rikosilmoituksen perusteella tehty poliisitutkin-
30145:         kus Tapion osakkaana toimiva Pinsiön            ta. Sen perusteella Ikaalisten kihlakunnansyyttä-
30146:         taimitarha taimimyrkkyjä huolimatto-            jä on 30.12.1996 tekemässään päätöksessä katso-
30147:         masti käyttämällä aiheuttaa terveydellis-       nut, että torjunta-aineruiskutuksessa ei ole todet-
30148:         tä vaaraa taimitarhan rajalla asuville ih-      tu sellaista huolimattomuutta, mikä antaisi pe-
30149:         misille eikä huomautuksista huolimatta          rusteen syytteen nostamiseen. Ikaalisten kunnan
30150:         suostu muuttamaan menetelmiään tai              terveysvalvontaviranomaiset ovat saman per-
30151:         muuten estämään myrkytysvaaran synty-           heen pyynnöstä selvittäneet Roundup-nimisen
30152:         mistä?                                          torjunta-aineen levitystä kesällä 1997. Tässä yh-
30153:                                                         teydessä tehdyssä talousveden tutkimuksessa ei
30154:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ole todettu torjunta-ainejäämiä eivätkä kunnan
30155: vasti seuraavaa:                                        viranomaiset ole pitäneetjatkotoimenpiteitä tar-
30156:                                                         peellisina.
30157:    Metsäpuiden taimitarhoilla käytetään pää-                Edellä esitettyyn viitaten hallitus katsoo, ettei
30158: sääntöisesti samoja torjunta-aineita kuin pelto-        asiassa ole ilmennyt sellaista, mikä antaisi sen
30159: ja puutarhakasvien tuotannossa. Taimitarhoilla          taholta aihetta toimenpiteisiin.
30160: ei ministeriön saamien tietojen mukaan käytetä              Hallitus toteaa lisäksi, että Pinsiön taimitar-
30161: sellaisia torjunta-aineita,jotka luokiteltaisiin ter-   han omistaa Taimi-Tapio Oy, jonka yhtenä
30162: veysvaikutuksiltaan myrkyllisiin aineisiin.             osakkaana on Metsätalouden kehittämiskeskus
30163:    Torjunta-aineiden käytön valvonta kuuluu             Tapio. Pinsiön taimitarha ei saa toimintaansa
30164: maa- ja metsätalousministeriön alaiselle kasvin-        valtion tukea.
30165: 
30166:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
30167: 
30168:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30169:                                           KK 1000/1997 vp                                            3
30170: 
30171: 
30172: 
30173: 
30174:                                        Tili Riksdagens Talman
30175: 
30176:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          näringscentralernas landsbygdsavdelningar. Vid
30177: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          kontrollcentralen för växtproduktion har man
30178: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      inga uppgifter om att Pinsiö plantskola skulle ha
30179: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         ignorerat de föreskrifter som gäller användning-
30180: mål nr 1000:                                         en av bekämpningsmedel.
30181:                                                         Sommaren 1996 företogs en polisundersök-
30182:           Ämnar Regeringen utreda de påståen-        ning på Pinsiö plantskola med anledning av en
30183:        den enligt vilka Pinsiö plantskola, som       grannfamiljs anmälan om brott. Anmälan gällde
30184:        erhåller statligt stöd och är delägare i      spridning av bekämpningsmedlet Glyfos. På ba-
30185:        Skogsbrukets utvecklingscentral Tapio,        sis av polisundersökningen ansåg Ikalis härads-
30186:        orsakar hälsofara för de människor som        åklagare i sitt beslut av den 30 december 1996 att
30187:        bor på gränsen till plantskolan genom         det inte hade förekommit sådan vårdslöshet vid
30188:        vårdslös användning av plantgifter och        spridningen av bekämpningsmedlet som kunde
30189:        inte trots påpekanden går med på att änd-     leda till väckande av åtal. De kommunala myn-
30190:        ra sina metoder eller i övrigt hindra upp-    digheter i Ikalis som övervakar hälsoskyddet
30191:        komsten av förgiftningsfara?                  gjorde på begäran av samma familj en utred-
30192:                                                      ning om spridningen av bekämpningsmedlet
30193:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Roundup sommaren 1997. Samtidigt undersök-
30194: anföra följande:                                     tes hushållsvattnet, som konstaterades vara fritt
30195:                                                      från rester av bekämpningsmedel, och de kom-
30196:     På plantskolor fOr skogsträd används i huvud-    munala myndigheterna ansåg att inga fortsatta
30197: sak samma bekämpningsmedel som inom pro-             åtgärder var nödvändiga.
30198: duktionen av jordbruksgrödor och trädgårds-             Med hänvisning tili vad som ovan anförs anser
30199: växter. Enligt de uppgifter som ministeriet erhål-   regeringen att det inte har framkommit något
30200: lit använder plantskolorna inte sådana bekämp-       sådant i ärendet som skulle föranleda åtgärder
30201: ningsmedel som med avseende på hälsoverkan           från dess sida.
30202: kan klassificeras som giftiga ämnen.                    Regeringen konstaterar dessutom att Pinsiö
30203:     Bruket av bekämpningsmedel övervakas av          plantskola ägs av Taimi-Tapio Oy. En av del-
30204: kontrollcentralen för växtproduktion som lyder       ägarna i Taimi-Tapio Oy är Skogsbrukets ut-
30205: under jord- och skogsbruksministeriet. Den re-       vecklingscentral Tapio. Pinsiö plantskola får inte
30206: gionala övervakningen sköts av arbetskrafts- och     statligt stöd för sin verksamhet.
30207: 
30208:      Helsingfors den 5 november 1997
30209:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30210:                                            KK 1001/1997 vp
30211: 
30212: Kirjallinen kysymys 1001
30213: 
30214: 
30215: 
30216: 
30217:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vammaishuollon palveluiden toteutumisen
30218:                                        valvonnasta
30219: 
30220: 
30221:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30222: 
30223:     Kuntien valtionosuusuudistuksen yhteydessä        litettavasti kansalaiset ovat saaneet osin ilkamoi-
30224: aikanaan vastuu vammaishuollon toteuttamises-         via vastauksia eikä vammaishuollon tarkastajien
30225: ta jäi käytännössä kuntien hoidettavaksi. Val-        määrää ole ilmoitettu.
30226: tiolle jäi kuitenkin niin tässä kuin muissakin            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30227: asioissa tietynlainen päältäkatsojan rooli eli val-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30228: tion tehtävänä oli yleisesti valvoa, että tehtävät    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30229: hoidetaan lain edellyttämällä tavalla. Vammais-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30230: huollon osalta toimintaa valvovat muun muassa
30231: vammaishuollon tarkastajat, joita toimii sosiaa-                Minkälaisia kokemuksia ja näkemyk-
30232: li- ja terveysministeriön alaisuudessa.                      siä valtion toimesta suoritetussa vam-
30233:     Vammaishuollon palveluissa on esiintynyt                 maishuollon valvonnassa on tullut sen
30234: jonkin verran arvostelua, oli se sitten perusteltua          laadusta ja riittävyydestä, ja
30235: tai ei. Kansalaiset ovat ottaneet yhteyttä ministe-             miten paljon vammaishuollon tarkas-
30236: riöön ja tiedustelleet vammaishuoJlon valvonnan              tajia valtion palkkaamana alalla työsken-
30237: riittävyyttä ja samalla myös sitä, miten paljon              telee?
30238: vammaishuollon tarkastajia on toiminnassa. Va-
30239: 
30240:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
30241: 
30242:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
30243: 
30244: 
30245: 
30246: 
30247: 270136
30248: 2                                           KK 1001/1997 vp
30249: 
30250: 
30251: 
30252: 
30253:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30254: 
30255:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta ja valvontaa toteutetaan osana laajempaa val-
30256: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tiovallan ohjaus- ja valvontavelvollisuutta.
30257: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
30258: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         mii myös perusturvalautakunta, jonka tutkitta-
30259: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vaksi ministeriö voi saattaa palvelujärjestelmän
30260: n:o 1001:                                              asianmukaisuuden. Jos lautakunta toteaa, että
30261:                                                        palvelujäijestelmässä on kunnasta johtuvasta
30262:            Minkälaisia kokemuksia ja näkemyk-          syystä vakavia puutteita, voi lautakunta antaa
30263:         siä valtion toimesta suoritetussa vam-         kunnalle suosituksen siitä, miten ja missä ajassa
30264:         maishuollon valvonnassa on tullut sen          palvelujärjestelmässä olevat puutteet tulee korja-
30265:         laadusta ja riittävyydestä, ja                 ta.
30266:            miten paljon vammaishuollon tarkas-             Sosiaali- ja terveysministeriö on vuonna 1995
30267:         tajia valtion palkkaamana alalla työsken-      antanut lääninhallituksille tehtäväksi selvittää
30268:         telee?                                         kuntien vammaispalveluja koskevien soveltamis-
30269:                                                        ohjeiden lainmukaisuutta. Saadun selvityksen
30270:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           perusteella voidaan todeta, että kuntien sovelta-
30271: vasti seuraavaa:                                       misohjeet ovat pääosin olleet lainmukaisia. Esiin
30272:                                                        tulleisiin epäkohtiin on puututtuja epäkohtia on
30273:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä           selvitysten perusteella korjattu.
30274: palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/             Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
30275: 1987) tarkoituksena on edistää vammaisen hen-          kaan vammaisuuden perusteella järjestettävistä
30276: kilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa        palveluista ja tukitoimista annetussa laissa sää-
30277: yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä eh-         detyt ns. subjektiiviset oikeudet ovat turvanneet
30278: käistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia             vaikeavammaisten asemaa huolimatta kunnissa
30279: haittoja ja esteitä. Kunnan on huolehdittava sii-      tapahtuneista säästötoimenpiteistä ja määrära-
30280: tä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tuki-     hojen leikkauksista. Niihin ongelmiin, jotka joh-
30281: toimet järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan      tuvat kuntien taloudellisesta tilanteesta ja jotka
30282: sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyt-      koskevat määrärahasidonnaisia etuuksia, on py-
30283: tää.                                                   ritty löytämään ratkaisua yhteistyössä eri taho-
30284:    Hallinnon oikeusturvajärjestelmän eräänä            jen kanssa.
30285: keskeisenä periaatteena on yleinen oikeus hakea            Vammaispalveluja koskevan ohjauksen ja val-
30286: muutosta hallintopäätökseen. Muutoksenhaku-            vonnan voidaan katsoa olevan säädettyjen oi-
30287: mahdollisuudella turvataankin ensisijaisesti lain      keuksien kannalta riittävää ja laadukasta. Toi-
30288: soveltamisen oikeellisuus kussakin yksittäista-        saalta ohjausta ja valvontaa tulee jatkuvasti ke-
30289: pauksessa.                                             hittää ja varmistaa tehokkaasti muun ohella pal-
30290:    Sosiaalihuoltolain (710/1982) mukaisesti sosi-      velujen riittävä sisältö ja laajuus. Myös tapahtu-
30291: aalihuollon yleinen ohjaus ja valvonta kuuluu          nut lääniuudistus luo haasteita sosiaalihuoltoa
30292: sosiaali- ja terveysministeriölle. Läänin alueella     koskevalle ohjaukselle ja valvonnalle,jonka mer-
30293: sosiaalihuollon ohjaus ja valvonta kuuluu lää-         kitystä tullaan painottamaan esimerkiksi sosiaa-
30294: ninhallitukselle. Valtiolla ei kuitenkaan ole varsi-   li- ja terveysministeriön ja lääninhallitusten väli-
30295: naisia vammaishuollon tarkastajia, vaan ohjaus-        sissä tulossopimuksissa.
30296: 
30297:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
30298: 
30299:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30300:                                          KK 1001/1997 vp                                             3
30301: 
30302: 
30303: 
30304: 
30305:                                       Tili Riksdagens Talman
30306: 
30307:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    mer omfattande lednings- och övervakningsskyl-
30308: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      dighet som innehas av statsmakten.
30309: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       1 anslutning tili social- och hälsovårdsministe-
30310: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr       riet fungerar också grundskyddsnämnden. Mi-
30311: 1001:                                               nisteriet kan låta grundskyddsnämnden undersö-
30312:                                                     ka servicesystemets ändamålsenlighet. Om
30313:          Vilka erfarenheter och åsikter har man     nämnden konstaterar att servicesystemet har all-
30314:        inhämtat om kvaliteten på och tillräcklig-   varliga brister av orsaker som beror på kommu-
30315:        heten av den av staten anordnade över-       nen, kan nämnden ge kommunen rekommenda-
30316:        vakningen av handikappvården, och            tioner om hur och inom viiken tid bristerna i
30317:          hur många statsanställda övervakare        systemet skall korrigeras.
30318:        arbetar med övervakning av handikapp-           År 1995 gav social- och hälsovårdsministeriet
30319:        vården?                                      länsstyrelserna i uppgift att undersöka lagenlig-
30320:                                                     heten hos de tillämpningsanvisningar som kom-
30321:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       munerna meddelat om handikappservicen. Av
30322: anföra följande:                                    utredningen framgår att största delen av kommu-
30323:                                                     nernas tillämpningsanvisningar är lagenliga.
30324:    Syftet med lagen om service och stöd på grund    Med hjälp av utredningarna har man kunnat
30325: av handikapp (380/1987) är att främja de handi-     ingripa i och korrigera de brister som förekom-
30326: kappades förutsättningar att leva och vara verk-    mit.
30327: samma somjämbördiga medlemmar av samhäl-               Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
30328: let samt att fOrebygga och undanröja olägenheter    fattning har de s.k. subjektiva rättigheter som
30329: och hinder som handikappet medför. Kommu-           regleras av lagen om service och stöd på grund av
30330: nerna skall sörja för att tjänster och stöd för     handikapp tryggat de gravt handikappades ställ-
30331: handikappade ordnas så att de till innehållet och   ning trots kommunernas sparåtgärder och mins-
30332: omfattningen är sådana som behovet i kommu-         kade anslag. Man har i samarbete med andra
30333: nen påkallar.                                       instanser försökt lösa de problem som kommer
30334:     Den allmänna rätten att söka ändring i för-     av kommunernas ekonomiska situation och som
30335: valtningsbeslut är en central princip inom för-     gäller de förmåner som är beroende av anslag.
30336: valtningens rättsskyddssystem. Möjligheten tili        Med tanke på de föreskrivna rättigheterna kan
30337: ändringssökande tryggar i första hand en korrekt    ledningen och övervakningen av handikappser-
30338: tillämpning av lagen i varje enskilt fall.          vicen anses vara tillräcklig och ha hög standard.
30339:     Enligt socialvårdslagen (71 011982) ankommer    Å andra sidan bör man ytterligare utveckla led-
30340: den allmänna ledningen och övervakningen av         ningen och övervakningen och effektivt säker-
30341: socialvården på social- och hälsovårdsministe-      ställa bl.a. att ~~rvicens innehåll och omfattning
30342: riet. Ledningen och övervakningen av socialvår-     är tillräckliga. A ven länsreformen innebär utma-
30343: den inom länet ankommer på länsstyrelsen. Det       ningar för ledningen och övervakningen av soci-
30344: finns dock inga särskilda statsanställda överva-    alvården. Betydelsen av övervakningen kommer
30345: kare för handikappvården, utan ledningen och        att betonas i t.ex. resultatavtalen mellan social-
30346: övervakningen av handikappvården ingår i den        och hälsovårdsministeriet och länsstyrelserna.
30347: 
30348:      Helsingforsden 6 november 1997
30349: 
30350:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
30351:                                           KK 1002/1997 vp
30352: 
30353: Kirjallinen kysymys 1002
30354: 
30355: 
30356: 
30357: 
30358:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Tuomioistuimessa laadittavien pöytäkirjojen
30359:                                       kaksikielisyydestä
30360: 
30361: 
30362:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30363: 
30364:     Suomalaisissa tuomioistuimissa suomalainen          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30365: voi esiintyä omalla äidinkielellään. Esimerkiksi     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30366: alioikeuden pöytäkirja kuitenkin laaditaan syy-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30367: tetyn tai vastaajan kielellä. Niinpäjos esimerkik-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30368: si siviilijutussa kantaja on suomenkielinen, mutta
30369: vastaaja ruotsinkielinen, pöytäkirja laaditaan                 Aikooko Hallitus nopeasti muuttaa
30370: ruotsin kielellä. Samoin tapahtuu hovioikeudes-             lainsäädäntöä niin, että kantajan ja vas-
30371: sa, josta pöytäkirjan saa ruotsinkielisenä.                 taajan tai syyttäjän ja syytetyn kuuluessa
30372:     Asia on tavattoman hankala ihmiselle, joka on           eri kieliryhmään (suomija ruotsi) oikeuk-
30373: esimerkiksi ummikko suomalainen ja köyhä.                   sien pöytäkirjat valmistetaan kummalla-
30374: Ruotsinkieliset ovat yleensä varakkaita. Suo-               kin kielellä kaikissa tuomioistuinlajeissa
30375: menkielinen ei siis ymmärrä pöytäkirjan tekstiä             ja kaikissa oikeusasteissa?
30376: eikä hänellä ole varaa sen suomentamiseen. Oi-
30377: keusaputoimisto taas suhtautuu asiaan pitkin
30378: hampain.
30379: 
30380:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
30381: 
30382:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
30383: 
30384: 
30385: 
30386: 
30387:  270136
30388: 2                                          KK 1002/1997 vp
30389: 
30390: 
30391: 
30392: 
30393:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30394: 
30395:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        asiallinen tai, milloin heitä on useimpia, asialliset
30396: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ovat käyttäneet tai jonka käyttämisestä he yhty-
30397: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       vät. Jos asialliset ovat käyttäneet eri kieliä eivät-
30398: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        kä yhdy saman kielen käyttämisestä toimituskir-
30399: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         jassa, rikosasiassa on käytettävä vastaajan kieltä.
30400: n:o 1002:                                             Muussa asiassa tai rikosasiassa, jossa on erikieli-
30401:                                                       siä vastaajia, on käytettävä virka-alueen väestön
30402:           Aikooko Hallitus nopeasti muuttaa           enemmistön kieltä, ellei viranomainen asiallisten
30403:        lainsäädäntöä niin, että kantajan ja vas-      oikeutta ja etua silmällä pitäen toisin määrää.
30404:        taajan tai syyttäjän ja syytetyn kuuluessa     Tuomioistuin on velvollinen niissä tapauksissa,
30405:        eri kieliryhmään (suomija ruotsi) oikeuk-      jossa edellä mainitun mukaan toimituskirja olisi
30406:        sien pöytäkirjat valmistetaan kummalla-        annettava toisella kielellä, liittämään toimitus-
30407:        kin kielellä kaikissa tuomioistuinlajeissa     kirjaan laillisesti pätevän käännöksen, kun asial-
30408:        ja kaikissa oikeusasteissa?                    linen, jolla on oikeus käyttää toista kieltä, on sitä
30409:                                                       pyytänyt.
30410:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Edellä lausutusta ilmenee, että suullisessa kä-
30411: vasti seuraavaa:                                      sittelyssä asianosainen saa käyttää omaa kiel-
30412:                                                       tään, ja tuomarin tehtävänä on huolehtia tarvit-
30413:    Kielilain mukaan tuomioistuimissa on käytet-       tavasta tulkkauksesta. Vastaavasti hänellä on
30414: tävä alueen kieltä ja kaksikielisillä alueilla jom-   mahdollisuus saada käännös toimituskirjoista.
30415: paa kumpaa alueen kielistä. Suomen kansalai-          Tämän lisäksi asiassa saattaa kertyä aineistoa eri
30416: sella on oikeus käyttää omaa kieltänsä, suomea        kielillä. Asiassa syntynyttä aineistoa, joka voi
30417: tai ruotsia. Kaksikielisillä alueilla tuomioistuin-   olla hyvinkin laaja, ei ole mahdollista kääntää
30418: ten on annettava toimituskirja sillä kielellä, jota   nykyisillä voimavaroilla.
30419: 
30420:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1997
30421: 
30422:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
30423:                                           KK 1002/1997 vp                                             3
30424: 
30425: 
30426: 
30427: 
30428:                                        Tili Riksdagens Talman
30429: 
30430:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      eller om vars användande de har enats. Har sak-
30431: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ägarna använt olika språk och enas de inte om att
30432: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     använda samma språk i expeditionen används i
30433: man Sulo Aittaniemi undertecknade skriftliga         brottmål svarandens språk. 1 annat ärende och i
30434: spörsmål nr 1002:                                    brottmål, där svarandena har olika språk, skall
30435:                                                      användas flertalets inom ämbetsdistriktet språk,
30436:           Ämnar Regeringen i brådskande ord-         om inte myndigheten med beaktande av sakäga-
30437:        ning ändra lagstiftningen så att då käran-    rens rätt och fördel annorlunda förordnar. Dom-
30438:        den och svaranden eller åklagaren och         stolen är skyldig att i de fall då orginala expedi-
30439:        den åtalade tillhör olika språkgrupper        tionen skall utfårdas på andra språket, tili expe-
30440:        (finska och svenska) domstolarnas proto-      ditionen foga en laggill översättning, då sakäga-
30441:        koll uppsätts på båda språken i alla          re, som är berättigad att använda det andra språ-
30442:        domstolstyper och i alla rättsinstanser?      ket, därom anhållit.
30443:                                                         Av det ovan nämnda framgår att vid den
30444:    Som svar på frågan får jag vördsamt anföra        muntliga behandlingen får sakägare använda sitt
30445: följande:                                            eget språk och domarens uppgift är att ombesör-
30446:                                                      ja behövlig tolkning. På motsvarande sätt har
30447:    Enligt språklagen skall vid domstol användas      han möjlighet att få en översättning av expeditio-
30448: ämbetsdistriktets språk och i tvåspråkiga distrikt   nen. 1 målet kan det samlas materia! på olika
30449: någotdera av distriktets språk. Finska medbor-       språk. Dessutom kan det i målet uppkomma
30450: gare har dock rätt att använda sitt eget språk,      material på olika språk. Det material som upp-
30451: finska eller svenska. 1 tvåspråkigt distrikt skall   kommer i målet, som kan vara mycket omfattan-
30452: domstolen utfårda expeditioner på det språk sak-     de, är det inte möjligt att översätta med nuvaran-
30453: ägaren eller, där de är flere, sakägarna använt      de resurser.
30454: 
30455:      Helsingforsden 12 november 1997
30456: 
30457:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
30458:                                          KK 1003/1997 vp
30459: 
30460: Kirjallinen kysymys 1003
30461: 
30462: 
30463: 
30464: 
30465:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Ulosoton suojaosuuksien korottamisesta
30466: 
30467: 
30468: 
30469:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30470: 
30471:    Ulosottomenettelyssä on voimassa ns. suoja-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30472: osuus, joka tarkoittaa summaa, joka esimerkiksi    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30473: ulosmitattavasta palkasta täytyy vähintään jää-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30474: dä ulosmittauksen ulkopuolelle. Suojaosuus         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30475: määräytyy ulosmittauksen kohteena olevan hen-
30476: kilökohtaisten olosuhteiden mukaan.                           Aikooko Hallitus asumis- ym. elinkus-
30477:    Viime aikoina eräät kustannukset ovat mer-              tannusten merkittävän kohoamisen joh-
30478: kittävästi nousseet. Yksi sellainen kustannus on           dosta lähiaikoina korottaa ulosoton ns.
30479: asuminen. Vuokrat ovat nousseet kautta linjan              suojaosuuksien markkamäärää?
30480: merkittävästi.
30481:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
30482:                                  Sulo Aittoniemi /kesk
30483: 
30484: 
30485: 
30486: 
30487:  270136
30488: 2                                        KK 1003/1997 vp
30489: 
30490: 
30491: 
30492: 
30493:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30494: 
30495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Palkan ulosmittauksessa noudatettavan suo-
30496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      jaosuuden markkamäärää on perinteisesti ver-
30497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    rattu kansaneläkkeen ja rintamalisän yhteenlas-
30498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     kettuun markkamäärään. Yksinäisen henkilön
30499: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      suojaosuus on tällä hetkellä 2 760 markkaa ja
30500: n:o 1003:                                          vastaava kansaneläkkeen ja rintamamieslisän
30501:                                                    yhteismäärä on 2 764 markkaa.
30502:           Aikooko Hallitus asumis- ym. elinkus-        Käytännössä ulosottovelalliselle yleensä jää
30503:        tannusten merkittävän kohoamisen joh-       käyttöönsä määrä, joka jonkin verran ylittää
30504:        dosta lähiaikoina korottaa ulosoton ns.     suojaosuuden. Tämäjohtuu siitä, että tulon ulos-
30505:        suojaosuuksien markkamäärää?                mittaukseen ei saa ryhtyä, ellei velkojalle jäisi
30506:                                                    mitään jaettavaa suojaosuuden ylittävästä mää-
30507:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-        rästä. Viimeksi mainitusta määrästä velallinen
30508: taen seuraavaa:                                    saa itse pitää vähintään neljänneksen (ns. tulo-
30509:                                                    rajaulosmittaus UL 4:6.1).
30510:    Palkan ulosmittauksessa velallisen suojaksi         Milloin velallisen maksukyky on sairauden
30511: määrättyä suojaosuutta korotetaan, milloin elin-   työttömyyden tai muun erityisen syyn vuoksi
30512: kustannusindeksin lokakuun indeksiluvun on         olennaisesti vähentynyt, saadaan ulosmittaa-
30513: todettu muuttuneen vähintään viisi prosenttia      maHa jätettävän palkan osa määrätä normaalia
30514: viimeksi tapahtunutta suojaosuuden määrien         suuremmaksikin. Lisäksi velallisen asemaa pal-
30515: muuttamista vastanneesta indeksiluvusta. Suo-      kan ja eläkkeen ulosmittauksessa on helpotettu
30516: jaosuuksia on viimeksi korotettu vuoden 1994       viime toukokuussa voimaan tulleella ulosotto-
30517: alusta lukien. Tilastokeskus on 15.11.1996 il-     lain muutoksella (378/1997), jonka nojalla velal-
30518: moittanut, että ulosoton suojaosuuden elinkus-     liselle voidaan antaa ns. vapaakuukausia, mikäli
30519: tannusindeksin indeksiluku lokakuusta 1993 lo-     palkan ulosmittaus on jatkunut keskeytyksettä
30520: kakuuhun 1996 oli 2,8 prosenttia.                  tai lähes keskeytyksettä yhden vuoden ajan.
30521:    Tilastokeskus julkaisee uuden indeksiluvun      Eräänä vapaakuukausien myöntämisperusteena
30522: lokakuusta 1993 lokakuuhun 1997 marraskuun         laissa on mainittu se, että velallisen välttämättö-
30523: puoleenväliin mennessä. Tämän mukaan mää-          mät elinkustannukset ovat hänelle ulosmittauk-
30524: räytyy, korotetaanko palkan ulosmittauksessa       sen jälkeen jäävään rahamäärään nähden kor-
30525: noudatettavaa suojaosuutta. Suojaosuuden ko-       keat. Tällaisina elinkustannuksina voidaan pitää
30526: rotuksessa käytettävää elinkustannusindeksin       mm. korkeita asumiskustannuksia.
30527: indeksilukua laskettaessa huomioidaan sekä asu-       Tällä hetkellä ei ole vireillä suunnitelmia voi-
30528: miskustannusten että eräiden muiden elinkus-       massa olevan lainsäädännön muuttamiseksi ko.
30529: tannusten muutokset.                               osin.
30530: 
30531:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
30532: 
30533:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
30534:                                           KK 1003/1997 vp                                              3
30535: 
30536: 
30537: 
30538: 
30539:                                        Tili Riksdagens Talman
30540: 
30541:    1 det syfte 37 § I mom. riksdagsordningen an-        Det skyddade beloppet vid utmätning av lön
30542: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       har traditionellt jämförts med det sammaniagda
30543: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     beloppet på folkpensionen och fronttillägget.
30544: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr        Det skyddade beloppet för en ensamstående per-
30545: 1003:                                                son är för tillfållet 2 760 mark och foikpensionen
30546:                                                      och fronttillägget sammanlagt 2 764 mark.
30547:          Ämnar Regeringen höja de s.k. skyd-            1 praktiken förfogar utmätningsgäldenären
30548:        dade beloppen vid utmätning inom kort         vanligtvis över ett belopp som något överstiger
30549:        då boende- och andra levnadskostnader         det skyddade beloppet. Detta beror på att in-
30550:        ökat kännbart?                                komst inte får utmätas ifall borgenären inte får
30551:                                                      någon utdelning av det som överstiger det skyd-
30552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dade beloppet. Av det belopp som överstiger det
30553: anföra följande:                                     skyddade beioppet får gäldenären dessutom be-
30554:                                                      hålla minst en fjärdedel (s.k. undantag vid utmät-
30555:    Det skyddade belopp som fastställts som           ning av lön UL 4:6.1).
30556: skydd för gäldenären vid utmätning av lön skall         Ar gäldenärens betalningsförmåga tili följd av
30557: höjas om det konstateras att levnadskostnadsin-      sjukdom, arbetsiöshet eller annan särskild orsak
30558: dexets indextai för oktober har förändrats minst     väsentligt nedsatt, får den del av lönen som skall
30559: fem procent i förhållande tili detindextai som har   undantas från utmätning bestämmas tili större
30560: motsvarat den senaste ändringen av de skyddade       beiopp än normait. Dessutom underlättades gäl-
30561: beloppen. De skyddade beloppen ändrades sist         denärens ställning vid utmätning av lön och pen-
30562: från och med början av år I994. Den 15 novem-        sion genom en ändring av utsökningslagen som
30563: ber I996 meddelade Statistikcentralen att lev-       trädde i kraft i maj (37811997). Enligt den kan
30564: nadskostnadsindexets indextai för det skyddade       gäldenären beviljas s.k. frimånader ifall utmät-
30565: beloppet vid utmätning var 2,8 procent från ok-      ningen fortgått oavbrutet eller nästan oavbrutet i
30566: tober 1993 tili oktober I996.                        ett år. Enligt lagen kan en grund tili att bevilja
30567:    Statistikcentralen offentliggör ett nytt index-   frimånader vara att gäldenärens nödvändiga lev-
30568: tai för perioden oktober I993 tili oktober I997      nadskostnader är höga i förhållande tili det be-
30569: senasti mitten av november. Detta tai avgör ifall    lopp som efter utmätning återstår för honom.
30570: det skyddade beloppet vid utmätning av lön skall     Höga boendekostnader kan bland annat anses
30571: höjas. Då man beräknar detindextai för Ievnads-      vara dylika levnadskostnader.
30572: kostnadsindexet som används vid höjning av det          För tillfållet finns det inga planer på att ändra
30573: skyddade beioppet, beaktas såväl ändringarna i       den gällande lagstiftningen tili ovan nämda delar.
30574: boendekostnaderna som i vissa andra levnads-
30575: kostnader.
30576: 
30577:      Helsingfors den 7 november 1997
30578: 
30579:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
30580:                                           KK 1004/1997 vp
30581: 
30582: Kirjallinen kysymys 1004
30583: 
30584: 
30585: 
30586: 
30587:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Sairausajalta maksettavan päivärahan las-
30588:                                       kentaperusteista
30589: 
30590: 
30591:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30592: 
30593:    Vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen 448/      katsonut, ettei mainittu tulo ole laskettavissa vä-
30594: 1997 vp hallitus on sosiaali- ja terveysministeri    himmäispäivärahan saamisen ehtona olevaksi
30595: Sinikka Mönkäreen allekirjoituksin todennut,         tuloksi. Tarkastuslautakunta on ilmoittanut, et-
30596: että uskotun miehen toimesta maksettu vuosi-         tei sen päätökseen voi hakea muutosta.
30597: palkkio      täyttää    sairausvakuutusasetuksen        Se, että virkamiehet ja lautakunnat kävelevät
30598: 8 §:ssä säädetyn palkkaan verrattavan henkilö-       kaikissa asioissa yli maan hallituksen ja eduskun-
30599: kohtaisen tulon tunnusmerkin,jolloin se on mah-      nan, on kyllä tiedossa. Jossakin pitäisi kuitenkin
30600: dollista lukea sairauslain mukaiseen verotukses-     olla raja. Tämän rajan vetämiseksi ja edellä ole-
30601: sa todettuun työtuloon siitä riippumatta, onko       van perusteella sekä valtiopäiväjärjestyksen
30602: tulosta suoritettu ennakonpidätys vai ei.            37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kunnioitta-
30603:    Eduskuntakyselyn pohjana oli Hilkka Annik-        vasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vas-
30604: ki Markkulan kohdalle sattunut tapaus, jossa         tattavaksi seuraavan kysymyksen:
30605: hänen saamaansa 13 500 markan palkkiota ei
30606: ollut tällaiseksi tuloksi hyväksytty, vaikka siitä             Katsooko Hallitus edelleen kirjalliseen
30607: oli tehty myös ennakonpidätys. Kun kyseessä oli             kysymykseen 44811997 vp antamansa
30608: Hilkka Annikki Markkulan ainoa työtulo eikä                 vastauksen mukaisesti, että uskotun mie-
30609: hänen työtulonsa näin ollen ollut yltänyt lain              hen palkkiona maksettu työtulo,josta on
30610: säätämään 5 000 markan summaan, häneltä oli                 suoritettu myös ennakonpidätys, on sai-
30611: evätty sairausajan vähimmäispäiväraha.                      rausvakuutusasetuksen 8 §:ssä tarkoitet-
30612:     Hilkka Annikki Markkula on eduskuntakyse-               tua työtuloa,joka otetaan huomioon sai-
30613: lyyn annetun vastauksen jälkeen valittanut pu-              rausajan vähimmäispäivärahaan liitty-
30614: heena olevasta Lounais-Suomen sosiaalivakuu-                vää oikeutusta arvioitaessa, ja jos Halli-
30615: tuslautakunnan päätöksestä Tarkastuslauta-                  tus näin katsoo,
30616: kuntaan. Tarkastuslautakunta on 24.9.1997 an-                  aikooko se toimia niin, että myös
30617: tamallaan päätöksellä n:o 13200/96 hylännyt va-             asiassa harkintavaltaa käyttävät lauta-
30618: lituksen ja päinvastoin kuin Suomen hallitus                kunnat tulevat toimimaan tältä pohjalta?
30619: 
30620:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
30621: 
30622:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
30623: 
30624: 
30625: 
30626: 
30627: 270136
30628: 2                                         KK 1004/1997 vp
30629: 
30630: 
30631: 
30632: 
30633:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30634: 
30635:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vätkö etuuden saamiselle laissa säädetyt edelly-
30636: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tykset, tekee Kansaneläkelaitos ja sen päätök-
30637: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      seen voidaan hakea muutosta sairausvakuutus-
30638: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       järjestelmän muutoksenhakuelimiltä eli sosiaali-
30639: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vakuutuslautakunnalta ja tarkastuslautakunnal-
30640: n:o 1004:                                            ta.
30641:                                                          Tarkastuslautakunta toimii muutoksenhaku-
30642:           Katsooko Hallitus edelleen kirjalliseen    elimenä sille kuuluvissa sosiaalivakuutusasioissa
30643:        kysymykseen 448/1997 vp antamansa             ja sen toimialueena on koko maa. Tarkastuslau-
30644:        vastauksen mukaisesti, että uskotun mie-      takunnalla, joka toimii tuomioistuimena sosiaa-
30645:        hen palkkiona maksettu työtulo, josta on      livakuutusasioissa, on yksinomainen ratkaisu-
30646:        suoritettu myös ennakonpidätys, on sai-       valta asioissa, jotka on säädetty lautakunnan
30647:        rausvakuutusasetuksen 8 §:ssä tarkoitet-      tehtäviin kuuluviksi, eikä hallitus siten voi puut-
30648:        tua työtuloa, joka otetaan huomioon sai-      tua lautakunnan toimintaan.
30649:        rausajan vähimmäispäivärahaan liitty-             Myöskään sosiaali- ja terveysministeriö ei hal-
30650:        vää oikeutusta arvioitaessa, ja jos Halli-    lintoviranomaisena voi ottaa kantaa sairausva-
30651:        tus näin katsoo,                              kuutusasioita käsittelevän Kansaneläkelaitok-
30652:           aikooko se toimia niin, että myös          sen päätöksiin, sillä niiden arvioiminen kuuluu
30653:        asiassa harkintavaltaa käyttävät lauta-       asianomaisille muutoksenhakuviranomaisille.
30654:        kunnat tulevat toimimaan tältä pohjalta?          Ministeriö ei voi myöskään puuttua Kansan-
30655:                                                      eläkelaitoksen toimintaan, sillä hallinnon val-
30656:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vonta kuuluu eduskunnan valitsemille valtuute-
30657: vasti seuraavaa:                                     tuille. Näillä keinoilla varmistetaan, että sairaus-
30658:                                                      vakuutusjärjestelmämme kohtelee kaikkia kan-
30659:    Sairausvakuutusasetuksen 8 §:n mukaan työ-        salaisia tasapuolisesti.
30660: tulolla tarkoitetaan palkkatuloa ja siihen verrat-       Tässä kysymyksessä esille tuodussa tilanteessa
30661: tavaa henkilökohtaista tuloa. Tuloon katsotaan       on aina mahdollista vaatia sairausvakuutuslain
30662: kuuluvan ennakkoperintälain mukainen palkka,         56 §:n 2 momentin perusteella asian uudelleen
30663: joka suoritetaan virasta tai toimesta sekä työstä,   käsittelyä. Mainitun lainkohdan mukaisesti, kun
30664: tehtävästä tai palveluksesta, joka työn tai tehtä-   kyse on evätyn edun myöntämisestä tai myönne-
30665: vän antajalle suoritetaan korvausta vastaan.         tyn edun lisäämisestä, Kansaneläkelaitos voi ai-
30666: Myös sellainen tulo, josta ei suoriteta ennakonpi-   kaisemman päätöksen estämättä käsitellä asian
30667: dätystä, voidaan lukea työtuloon, jos se muutoin     uudelleen. Mikäli Kansaneläkelaitoksen sairaus-
30668: täyttää edellä mainitut työtulon edellytykset.       vakuutusasiassa antama lainvoimainen päätös
30669:    Kansaneläkelaitoksen asiasta antaman lau-         on perustunut väärään tai puutteelliseen selvi-
30670: sunnon mukaan uskotun miehen palkkio on              tykseen tai on ilmeisesti lainvastainen, voi tarkas-
30671: yleensä sairausvakuutusasetuksen tarkoittamaa        tuslautakunta sairausvakuutuslain 56 §:n perus-
30672: palkkatuloa taikka siihen verrattavaa henkilö-       teella asianomaisen hakemuksesta taikka Kan-
30673: kohtaista tuloa. Uskotun miehen palkkio voi-         saneläkelaitoksen esityksestä ja asianomaista
30674: daan lukea myös sairausvakuutusasetuksen             kuultuaan poistaa päätöksen ja määrätä asian
30675: 10 §:n mukaiseen niin sanottuun kuuden kuu-          uudelleen käsiteltäväksi. Tarkastuslautakunnal-
30676: kauden tuloon, mikäli se katsotaan luotettavasti     la on myös oikeus asianomaisen hakemuksesta
30677: selvitetyksi ja sitä voidaan pitää jatkuvana tulo-   poistaa aikaisempi päätöksensä ja määrätä asia
30678: na.                                                  uudelleen käsiteltäväksi.
30679:    Yksittäistapauksessa ratkaisun siitä, täytty-
30680: 
30681:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
30682: 
30683:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
30684:                                           KK 1004/1997 vp                                                3
30685: 
30686: 
30687: 
30688: 
30689:                                        Tili Riksdagens Talman
30690: 
30691:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        om de lagstadgade villkoren för erhållande av en
30692: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         förmån uppfylls. 1 dess beslut kan ändring sökas
30693: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       hos sjukförsäkringssystemets rättsmedelsinstan-
30694: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr          ser, dvs. socialförsäkringsnämnden och pröv-
30695: 1004:                                                  ningsnämnden.
30696:                                                           Prövningsnämnden är rättsmedelsinstans i de
30697:           Anser Regeringen alltjämt i enlighet         socialförsäkringsärenden som ankommer på den
30698:        med sitt svar på det skriftliga spörsmålet      och dess verksamhetsområde är hela landet.
30699:        448/1997 rd att arbetsinkomst i form av         Prövningsnämnden, som verkar som domstol i
30700:        god mans arvode på viiken förskottsinne-        socialförsäkringsärenden, har exklusiv beslutan-
30701:        hållning har verkställts är sådan arbetsin-     derätt i ärenden som enligt lag hör tili nämndens
30702:        komst som avses i 8 § sjukförsäkringsför-       uppgifter. Således kan regeringen inte ingripa i
30703:        ordningen och som beaktas vid bedöm-            nämndens verksamhet.
30704:        ningen av rätten till minimidagpenning             lnte heller social- och hälsovårdsministeriet
30705:        under sjukdomstiden, och om detta är            som förvaltningsmyndighet kan ta ställning till
30706:        Regeringens åsikt,                              de beslut som Folkpensionsanstalten fattar i
30707:           ämnar Regeringen se till att även de         sjukförsäkringsärenden, eftersom bedömningen
30708:        nämnder som prövar ärendena kommer              av dem ankommer på behörig besvärsinstans.
30709:        att arbeta utgående från denna grund?               Ministeriet kan inte heller ingripa i Folkpen-
30710:                                                        sionsanstaltens verksamhet, eftersom tillsyn över
30711:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          förvaltningen ankommer på fullmäktige som
30712: anföra följande:                                       riksdagen väljer. På detta sätt säkerställs ettjäm-
30713:                                                        bördigt sjukförsäkringssystem för alla medbor-
30714:    Enligt 8 § sjukförsäkringsförordningen förstås      gare.
30715: med arbetsinkomst löneinkomst och därmed                  Vad gällerden situation som nämns i spörsmå-
30716: jämförbar personlig inkomst. Till inkomst anses        let kan man alltid med stöd av 56§ 2 mom.
30717: höra i lagen om förskottsuppbörd avsedd lön            sjukförsäkringslagen kräva att ärendet skall tas
30718: som betalas för tjänst eller befattning samt för       upp tili ny behandling. Enligt detta lagrum kan
30719: arbete, uppdrag eller tjänst som utförs mot er-        Folkpensionsanstalten utan hinder av tidigare
30720: sättning för en arbets- eller uppdragsgivare.          beslut behandla ärendet på nytt då det är fråga
30721: Ä ven sådan inkomst på viiken förskottsinnehåll-       om beviljande av förvägrad förmån eller utökan-
30722: ning inte verkställs kan räknas som arbetsin-          de av beviljad förmån. Om Folkpensionsanstal-
30723: komst, om den i övrigt uppfyller de ovan nämnda        tens lagakraftvunna beslut i ett sjukförsäkrings-
30724: villkoren för arbetsinkomst.                           ärende har grundat sig på oriktig eller bristfållig
30725:    Enligt Folkpensionsanstaltens utlåtande i frå-      utredning eller uppen bart står i strid med lag, kan
30726: gan är god mans arvode ofta sådan löneinkomst          prövningsnämnden med stöd av 56§ sjukförsäk-
30727:  som avses i sjukförsäkringsförordningen eller         ringslagen på ansökan av den som saken gäller
30728:  därmed jämförbar personlig inkomst. God mans          eller på framställning av Folkpensionsanstalten
30729:  arvode kan även ingå i den s.k. sex månaders          och efter att ha hört den som saken gäller undan-
30730:  inkomsten som nämns i 10 § sjukförsäkringsför-        röja beslutet och b~stämma att ärendet skall be-
30731:  ordningen, om den kan anses tillförlitligt utredd     handlas på nytt. Aven prövningsnämnden har
30732:  och om den kan betraktas som fortgående in-           rätt att på ansökan av den som saken gäller
30733:  komst.                                                undanröja sitt tidigare beslut och bestämma att
30734:     I enskilda fall avgör Folkpensionsanstalten        ärendet skall behandlas på nytt.
30735: 
30736:      Helsingfors den 10 november 1997
30737: 
30738:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
30739:                                             KK 1005/1997 vp
30740: 
30741: Kirjallinen kysymys 1005
30742: 
30743: 
30744: 
30745: 
30746:                                     Jari Koskinen /kok: Maatilan sukupolvenvaihdosten laajentamis-
30747:                                         velvoitteen toteuttamisesta
30748: 
30749: 
30750:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30751: 
30752:     Maatalousyrittäjällä on mahdollisuus luopua            Luovutuksensaajan on lainsäädännön mu-
30753: maatalouden harjoittamisesta ja siirtää tämä oi-       kaan asuttava luopumistukitilalla tai enintään
30754: keus joko sukupolvenvaihdoksessa lapsilleen tai        viiden kilometrin etäisyydellä siitä. Nykyhengen
30755: maatilan ulkopuoliselle vuokraajalle. Valtakun-        mukaista olisi kuitenkin väljentää tätä vaatimus-
30756: nallisena tavoitteena on suurentaa tilakokoa ja        ta.
30757: tukea sukupolvenvaihdoksia. Maatila voidaan                Suomen maataloudessa tehdään liian vähän
30758: luovuttaa luovutuksensaajalle muun muassa sii-         sukupolvenvaihdoksia. Maaseudun kehittämi-
30759: nä tapauksessa, että luovutuksensaaja sitoutuu         sessä on pyritty siihen, että sukupolvenvaihdos-
30760: tilalle laadittavan suunnitelman mukaisesti laa-       ten tekemisen kynnys olisi alhainen ja uuden
30761: jentamaan luopumisen kohteena olevaa tilaa             maanviljelijän alkutaival mahdollisimman help-
30762: olennaisesti. Luovutuksensaajan on sitoudutta-         po. Luopumistukeen liittyvä vaatimus peltopin-
30763: va laajentamaan tilan peltoalaa vähintään l 0          ta-alan lisäämisestä on usein erittäin kallis to-
30764: prosentilla, kuitenkin vähintään kahdella heh-         teuttaa, varsinkin siinä tapauksessa, että peltoa
30765: taarilla. Laajentuminen pitää nykylainsäädän-          on vaikea saada.
30766: nön mukaan tehdä kahden vuoden kuluessa tilan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30767: saamisesta. Käytännössä kahden vuoden aikara-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30768: ja aiheuttaa ongelmia varsinkin tilanteissa, joissa    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30769: tilan läheisyydestä ei ole mahdollista hankkia         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30770: lisäpeltoalaa. Tilanteessa, jossa lähiseudulta ei
30771: löydy lisä peltoa, on kuitenkin mahdollista saada                Onko maatilan sukupolvenvaihdosten
30772: luopumistukea, jos kyseinen tila on jatkamiskel-              laajentamisvelvoite ristiriidassa sukupol-
30773:  poinen. Tämä kelpoisuus tulee osoittaa maksu-                venvaihdosten kynnysten madaltamisen
30774:  valmiuslaskelmalla. EU korvaa luopumistuen                   kanssa ja miten kyseistä velvoitetta on
30775:  kustannuksista noin puolet, ei kuitenkaan sellai-            tulkittu muissa ED-maissa?
30776:  selle tilalle, jolla ei ole laajentamisvelvoitetta.
30777:  Metsämaa ja muu tuotannon laajeneminen ei käy
30778:  tilan laajentamiseen EU:n ehtojen mukaan.
30779: 
30780:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
30781: 
30782:                                            Jari Koskinen /kok
30783: 
30784: 
30785: 
30786: 
30787: 270136
30788: 2                                           KK 1005/1997 vp
30789: 
30790: 
30791: 
30792: 
30793:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30794: 
30795:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         1994) 9 §:n 1 momentin 5 kohta). Luopumistuki-
30796: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          asetuksessa (158311994) säädetään tarkemmin,
30797: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       että laajennuksen tulee tapahtua vähintään kah-
30798: le jäsenelle kansanedustaja Jari Koskisen näin         den vuoden kuluessa luopumisesta lukien ja sen
30799: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1005:              on oltava vähintään 2 hehtaaria ja vähintään
30800:                                                        kymmenen prosenttia luopumisen kohteena ole-
30801:           Onko maatilan Sukupolvenvaihdasten           vasta maatilasta (LDTDA 9 §).
30802:        laajentamisvelvoite ristiriidassa Sukupol-          Vasta toissijainen vaihtoehto on, että luopu-
30803:        venvaihdasten kynnysten madaltamisen            mistuki voidaan myöntää ilman laajentamisvel-
30804:        kanssa ja miten kyseistä velvoitetta on         vollisuutta, "jos luovutuksensaaja esittää selvi-
30805:        tulkittu muissa ED-maissa?                      tyksen siitä, ettei 1 momentin 5 kohdassa tarkoi-
30806:                                                        tettu laajentaminen ole kohtuudella mahdollis-
30807:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ta" (LDTDL 9 §:n 2 momentti). Käytännössä
30808: taen seuraavaa:                                        tämä on mahdollista, jos lisämaata ei ole saata-
30809:                                                        villa edes lehti-ilmoittelunkaan avulla ja myös
30810: ED-lainsäädäntö                                        paikallinen maatalousviranomainen on vahvis-
30811:    Luopumistukijärjestelmän laajentamisvelvoi-         tanut asian. Jos lisämaata ei ole saatavissa, tulee
30812: te perustuu maatalouden varhaiseläkejärjestel-         tilalle laadittavasta taloussuunnitelmasta olla
30813: mästä ja sen toimeenpanosta annettuun neuvos-          nähtävissä, että tila on jatkamiskelpoinen.
30814: ton asetukseen (ETY) n:o 2079/92,jossa asetettu-           Laajentamisvelvoitteen täyttämistä on pidet-
30815: jen ehtojen täyttyminen on edellytyksenä ED :n         tävä tärkeänä - sen lisäksi että tilojen elinkel-
30816: osarahoitukselle. Sanotun asetuksen 6 artiklan 3       poisuus paranee- myös järjestelmään saatavan
30817: kohdan mukaan "Tilakokoa, joka saadaan luo-            ED :n osarahoituksen kannalta. ED osallistuu
30818: vutettavista maista, on kasvatettava sen talou-        vain sellaisten Sukupolvenvaihdasten rahoituk-
30819: dellisen elinkelpoisuuden parantamiseksi, erityi-      seen, joiden osalta laajentamisvelvoite täyttyy.
30820: sesti jatkajan ammatillista pätevyyttä, tilan pin-     Kokonaan kansallisesti kustannetaan sellaiset
30821: ta-alaa, työn tai tulojen määrää koskevien edelly-     sukupolvenvaihdokset, joiden osalta luopumis-
30822: tysten mukaisesti alueen tai tuotannon laadun          tuki myönnetään jatkamiskelpoisuuden perus-
30823: mukaan. Jäsenvaltioiden on määriteltävä nämä           teella (lisämaata ei ole saatavilla). Lisäksi myös
30824: edellytykset sekä asetettava määräaika, jonka          niiden tilojen osalta, joita koskee laajentamisvel-
30825: kuluessa edunsaajanon ne täytettävä."                  voite, ED :n rahoitusosuus alkaa vasta sen jäl-
30826:    Vaikka edellä mainitun säädöksen sanamuo-           keen kun laajentaminen on toteutettu.
30827: don mukaan voidaan laajentamisvelvoitteen si-              Jo järjestelmää luotaessa keskusteluissa ED:n
30828: sältöä määriteltäessä ottaa huomioon myös mui-         komission edustajien kanssa tuli esille, ettei ED
30829: ta kuin pinta-alaan perustuvia tunnusmerkkejä,         voi osallistua sellaisten Sukupolvenvaihdasten
30830: tulee näiden muiden edellytysten pohjautua aina        rahoitukseen, joissa laajentamisvelvoite ei täyty;
30831: myös pinta-alan laajentamiseen. Säädöksen tar-         ei edes siinä tapauksessa, että tila itsessään on jo
30832: koituksena on mahdollistaa se, että esimerkiksi        jatkamiskelpoinen, koska varhaiseläkejärjestel-
30833: eri tuotantosuuntia edustaville tiloille voidaan       män yhtenä tavoitteena on tilojen elinkelpoisuu-
30834: asettaa erilaiset laajentamisvaatimukset tarkoi-       den parantaminen nimenomaan pinta-alan li-
30835: tuksenmukaisuusnäkökohdat huomioon ottaen.             sääntymisen avulla.
30836: Säännöksen toteutus Suomen järjestelmässä              Laajentamisvelvoitteen täyttäminen jatkajan
30837:    Kuten vastattavaksi esitetyssä kysymyksessä         näkökulmasta
30838: todetaan, ensisijainen edellytys luopuroistuen            Laajentamisvelvoitteeseen liittyviä ongelmia
30839: saamiselle on, ettäjatkaja "sitoutuu tilalle laadit-   tarkasteltaessa on muistettava, ettei tilaa tarvitse
30840: tavan suunnitelman mukaisesti laajentamaan             laajentaa vielä luopumisajankohtana vaan luo-
30841: luopumisen kohteena olevaa tilaa olennaisesti"         vutuksensaajalla on aikaa kaksi vuotta sen to-
30842: (maatalousyrittäjien luopumistukilain (1293/           teuttamiseen. Tietoon on tullut eräitä tapauksia,
30843:                                              KK 1005/1997 vp                                                3
30844: 
30845: joissa kahden vuoden määräaika on osoittautu-               Tanska: Luovutuksensaajan yrityksen on pää-
30846: nut liian lyhyeksi. Tällöin ongelmana on ollut          sääntöisesti laajennuttava vähintään 10 hehtaa-
30847: yleensä se, ettei laajentamisvelvollisuuden ole-        rilla. Maatalousviranomaisilla on oikeus hyväk-
30848: massaoloon ole suhtauduttu riittävällä vakavuu-         syä myös pienempi laajentaminen (vähintään
30849: della luopumistukea haettaessa ja ettei laajenta-       kuitenkin 5 ha), jos luopujan tila on alle 10 heh-
30850: misvelvoitteen täyttämiseen ole ryhdytty riittä-        taarin suuruinen.
30851: vän ajoissa luopuroistuen myöntämisen jälkeen.              Irlanti: Tilaa on laajennettava vähintään 5 ha
30852:     Sen, onko laajentaminen kohtuudella mah-            tai 10% pinta-alasta, sen mukaan kumpi rajoista
30853:  dollista vai ei, tulee olla selvitettynäjo luopumis-   on suurempi.
30854:  tukea haettaessa. Vaikka luovutuksensaajalla on            Belgia: Tilakokoa on laajennettava erikokoi-
30855:  kaksi vuotta aikaa toteuttaa laajentaminen, tulee      silla tiloilla eri tavalla. Alle 10 hehtaarin tilaa on
30856:  mahdollisuudet sen suorittamiseen selvittää ja         laajennettava 2 hehtaarilla, 10-20 hehtaarin ti-
30857:  antaa sitoumus laajentamisen toteuttamisesta jo        laa 20 %:lla pinta-alasta, 20-40 hehtaarin tilaa
30858:  Iuopumistukea haettaessa. Luopumistukihake-            vähintään 4 haja yli 40 hehtaarin tilaa vähintään
30859:  muksella pyydetään selvitystä siitä, miten laajen-     10 %:lla.
30860:  taminen on tarkoitus toteuttaa. Vaikka hake-               Ranska: Ohjelma edellyttää tilan laajentamis-
30861:  muslomakkeella annettu selvitys ei sido luovu-         ta "merkittävästi", mikä edellyttää vähintään 2
30862:  tuksensaajaa, on kysymyksen tarkoituksena              ha:n laajentamista. Ranskassa ohjelmaa otta-
30863:  kiinnittää jatkajan huomiota kyseisen velvoit-         neen uusimassa.
30864:  teen olemassaoloon ja sen velvoittavuuteen.                Espanja: Laajentamisvaatimus samoin kuin
30865:                                                         sekä luopujan että luovutuksensaajan tilan vä-
30866: Laajentamisvelvoite muissa ED-maissa                    himmäiskoko on määritelty UDE-yksikkönä
30867:    Laajentamisvelvoite on määritelty hieman toi-        (unite de dimension economique europeenne),
30868: sistaan poikkeavasti niissä ED-maissa, joissa on        joka on hehtaarikohtainen kannattavuuden mit-
30869: käytössä yhteisön osarahoittama varhaiseläke-           tari. Uuden yrittäjän on laajennettava tilaansa
30870: järjestelmä.                                            vähintään 3 UDE-yksikköä.
30871:       Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
30872:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
30873: 4                                            KK 1005/1997 vp
30874: 
30875: 
30876: 
30877: 
30878:                                           Tili Riksdagens Talman
30879: 
30880:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Genomförandet av bestämmelsen i det finska
30881: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             systemet
30882: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-             Såsom det framhålls i det spörsmål som skall
30883: dagsman Jari Koskinen undertecknade spörsmål            besvaras, är den primära förutsättningen för av-
30884: nr 1005:                                                trädelsestöd att den som tar över "förbinder sig
30885:                                                         att väsentligt utvidga den lägenhet som är före-
30886:            Står förpliktelsen att utvidga en gårds-     mål för avträdelsen i enlighet med en plan som
30887:         bruksenhet i samband med generations-           skall uppgöras för lägenheten" 9 § 1 mom.
30888:         växlingar i strid med försöken att sänka        5 punkten lagen om avträdelsestöd för lantbruks-
30889:         tröskeln för generationsväxlingar och på        företagare (1293/1994)). 1 förordningen om av-
30890:         vilket sätt har förp1ikte1sen i fråga tolkats   trädelsestöd för lantbruksföretagare (1583/1994)
30891:         i de övriga EU-1änderna?                        föreskrivs närmare att utvidgningen skall ske
30892:                                                         inom minst två år räknat från avträdelsen och att
30893:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           den skall vara minst två hektar och minst tio
30894: anföra fö1jande:                                        procent av åkerarealen på den gårdsbruksenhet
30895:                                                         som är föremål för avträdelsen (9 § förordningen
30896: E U -lagstiftningen                                     om avträdelsestöd för lantbruksföretagare).
30897:    Förpliktelsen att utvidga en gårdsbruksenhet             Först det sekundära alternativet är att avträ-
30898: enligt systemet med avträdelsestöd grundar sig          delsestöd kan beviljas utan någon skyldighet att
30899: på rådets förordning (EEG) nr 2079/92, som gäl-         utvidga, "om förvärvaren presenterar en utred-
30900: ler förtidspensionering från jordbruk och verk-         ning över att en i 1 mom. 5 punkten avsedd
30901: ställandet av detta system, i vilken förordning         utvidgning inte skäligen är möjlig" (9 § 2 mom.
30902: uppfyllandet av de uppställda villkoren är en           lagen om avträdelsestöd för lantbruksföretaga-
30903: förutsättning för delfinansiering från EU. En1igt       re). 1 praktiken är detta möjligt om det inte finns
30904: artikel 6 punkt 3 i nämnda förordning "skall            tillgång till tillskottsmark ens med hjälp av an-
30905: storleken på de jordbruksföretag som tar över           nonsering i tidningar och om också den lokala
30906: mark som frigörs av den överlåtande parten öka          jordbruksmyndigheten har bekräftat saken. Om
30907: så att företagens ekonomiska livskraft förbätt-         det inte finns tillgång till tillskottsmark, skall det
30908: ras, enligt villkor som skall definieras, särskilt      framgå av den ekonomipian som uppgörs för
30909: avseende den övertagande partens yrkesskicklig-         lägenheten att lägenheten är fortbeståndsduglig.
30910: het, areal, arbetsvolym eller inkomst, alltefter            Det bör anses vara viktigt att förpliktelsen att
30911: region och produktionstyp. Medlemsstaterna              utvidga uppfylls - utöver det att lägenheternas
30912: skall fastställa dessa villkor och den tidsfrist        livsduglighet förbättras - också med tanke på
30913: inom vi1ken stödmottagaren skall uppfylla vill-         den delfinansiering från EU som erhålls för syste-
30914: koren".                                                 met. EU deltar endast i finansiering av sådana
30915:    Fastän man enligt ordalydelsen i ovan nämn-          generationsväxlingar för vilkas del förpliktelsen
30916: da rättsakt vid definieringen av innehållet i ut-       att utvidga uppfylls. Sådana generationsväxling-
30917: vidgningsförpliktelsen kan beakta även andra            ar i fråga om vilka avträdelsestödet beviljas på
30918: kännetecken än sådana som grundar sig på areal,         grundval av fortbeståndsdugligheten (det finns
30919: skall dessa övriga villkor alltid också grunda sig      inte tillgång till tillskottsmark) bekostas helt och
30920: på en utvidgning av arealen. Syftet med rättsak-        hållet nationellt. Dessutom börjar EU:s medfi-
30921: ten är att göra det möj1igt att för t.ex. lägenheter    nansiering först efter genomförd utvidgning ock-
30922: som företräder olika produktionsinriktningar            så i fråga om de lägenheter för vilka förpliktelsen
30923: uppställa olika krav på utvidgning med beaktan-         att utvidga gäller.
30924: de av synpunkterna på ändamålsenlighet.                     Redan då systemet skapades kom det fram i
30925:                                                 KK 1005/1997 vp                                             5
30926: 
30927: diskussioner med representanter för EU-kom-                 frågan att fåsta förvärvarens uppmärksamhet
30928: missionen att EU inte kan delta i finansieringen            vid ifrågavarande förpliktelses existens och vid
30929: av sådana generationsväxlingar där förpliktelsen            dess förpliktande karaktär.
30930: att utvidga inte uppfylls; inte ens i det fall att
30931: lägenheten redan i sig själv är fortbeståndsduglig,         Förpliktelse att utvidga i övriga EU-länder
30932: eftersom ett av målen för förtidspensionssyste-                Förpliktelsen att utvidga har definierats något
30933: met är en förbättring av lägenheternas livsduglig-          avvikande från varandra i de EU-länder som har
30934: het uttryckligen med hjälp av utökning av area-             i bruk ett system med förtidspension som är del-
30935: len.                                                        finansierat av gemenskapen.
30936:                                                                Danmark: Förvärvarens företag skall i huvud-
30937: Uppfyllandet av förpliktelsen att utvidga sett ur           sak utvidgas med minst l 0 ha. J ordbruksmyndig-
30938: förvärvarens synvinkel                                      heterna har rätt att godkänna även en mindre
30939:    När de problem som är förknippade med för-               utvidgning (dock minst 5 ha), om avträdarens
30940: pliktelsen att utvidga granskas bör man komma               lägenhet är mindre än l 0 ha.
30941: ihåg att lägenheten inte behöver utvidgas ännu                 Irland: Lägenheten skall utvidgas med minst 5
30942: vid tidpunkten för överlåtelsen, utan förvärvaren           ha eller med 10% av arealen beroende på vilken-
30943: har två år på sig att genomföra utvidgningen.               dera av gränserna som är större.
30944: Vissa fall har kommit tili kännedom där tidsfris-              Belgien: Storleken på lägenheten skall utvid-
30945: ten på två år har visat sig vara för kort. I dessa fall     gas på olika sätt på olika stora lägenheter. En
30946: har problemet i allmänhet varit det att personen i          lägenhet som är mindre än l 0 ha skall utvidgas
30947: fråga inte har förhållit sig tiliräckligt allvarligt tili   med 2 ha, en lägenhet på 10-20 ha skall utvidgas
30948: förpliktelsen att utvidga då han anhållit om av-            med 20 % av arealen, en lägenhet på 20-40 ha
30949: trädelsestöd, och att han inte har vidtagit åtgär-          skall utvidgas med minst 4 ha och en lägenhet
30950: der i tid för att uppfylla förpliktelsen att utvidga        som är större än 40 ha skall utvidgas med minst
30951: efter det att avträdelsestödet beviljats.                   10%.
30952:    Det bör vara utrett redan då man anhåller om                Frankrike: Programmet förutsätter en "avse-
30953: avträdelsestöd huruvida en utvidgning skäligen              värd" utvidgning av lägenheten, vilket förutsät-
30954: är möjlig eller inte. Fastän förvärvaren har två år         ter att utvidgningen är minst 2 ha. 1 Frankrike
30955: på sig att genomföra utvidgningen skall möjlig-             torde man som bäst förnya programmet.
30956: heterna tili en utvidgning utredas och en förbin-              Spanien: Kravet på utvidgning liksom även
30957: delse om att en utvidgning genomförs avges re-              minimistorleken på såväl avträdarens som för-
30958: dan då avträdelsestöd söks. Genom ansökan om                värvarens lägenhet har fastställts i UDE-enheter
30959: avträdelsestöd ber myndigheten om en utredning              (unite de dimension economique europeenne),
30960:  av på vilket sätt utvidgningen är avsedd att ge-           vilka är en mätare på lönsamheten per hektar. En
30961:  nomföras. Fastän utredningen på ansöknings-                ny företagare skall utvidga sin lägenhet med
30962:  blanketten inte binder forvärvaren är syftet med           minst 3 UDE-enheter.
30963: 
30964:       Helsingfors den 6 november 1997
30965: 
30966:                                                              Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
30967:                                            KK 1006/1997 vp
30968: 
30969: Kirjallinen kysymys 1006
30970: 
30971: 
30972: 
30973: 
30974:                                    Tarja Kautto /sd ym.: Uudenmaan vesistöjen tilan parantamisesta
30975: 
30976: 
30977: 
30978:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30979: 
30980:    Suomalainen luonto järvineenja metsineen on        Lohjan vesistössä ja Mustionjoella, mutta myös
30981: ollut tavaramerkkimme kautta aikojen. Se on           muualla.
30982: meille suomalaisille elintärkeä virkistyksen ja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30983: elinkeinon lähde. Onko se sitä sittenkin, mikäli      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30984: siitä ei pidetä huolta?                               kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30985:     Uudellamaalla on paljon järviä ja jokia, jotka,   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30986: mikäli niiden hoitamiseksi ei tehdä mitään, rä-
30987: mettyvät leväkasvien peittoon, saastuvat erilais-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
30988: ten päästöjen kuten maataloudesta koituvien                  ryhtyä Uudenmaan vesistöjen tilan kar-
30989: haittojen takia, ja kalakanta häviää tai täyttyy             toittamiseksi ja niiden tilan parantami-
30990: pelkästä roskakalasta, kun se ei pääse luontaises-           seksi?
30991: ti uudistumaan. Näin on tapahtumassa mm.
30992:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
30993:                      Tarja Kautto /sd                         Matti Saarinen /sd
30994: 
30995: 
30996: 
30997: 
30998: 270136
30999: 2                                            KK 1006/1997 vp
31000: 
31001: 
31002: 
31003:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
31004: 
31005:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          denmaan ympäristökeskus on osallistunut vuo-
31006: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sittain noin 30 järven kunnostushankkeeseen an-
31007: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tamalla tutkimus-, asiantuntija-, suunnittelu
31008: jäsenen vastattavaksi kansanedusta Tarja Kau-           tai rahoitusapua. Suurimpia käynnissä olevia
31009: ton ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            hankkeita ovat Hiidenveden, Vihdin Enojärven,
31010: n:o 1006:                                               Pusulanjärven ja Tuusulanjärven kunnostukset.
31011:                                                         Tehokalastuksilla voidaan vähentää tehokkaasti
31012:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         rehevöityneiden järvien sisäistä kuormitusta, vä-
31013:         ryhtyä Uudenmaan vesistöjen tilan kar-          hentää sinileväkukintoja sekä parantaa kalaston
31014:         toittamiseksi ja niiden tilan parantami-        rakennetta ja myös yleistä virkistyskäyttöarvoa.
31015:         seksi?                                          Pysyvän hyödyn saaminen vesistökunnostuksis-
31016:                                                         ta edellyttää valuma-alueelta, useimmiten maa-
31017:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            taloudesta, aiheutuvan kuormituksen olennaista
31018: vasti seuraavaa:                                        vähentämistä.
31019:                                                            Suurimman fosforikuormituksen Uuden-
31020:     Kirjallisessa kysymyksessä tulkitaan monien         maan vesistöihin aiheuttaa peltoviljely. Typpi-
31021: uusmaalaisten aiheellinen huoli alueen vesistöjen       kuormittajina peltoviljely ja yhdyskunnat ovat
31022: tilasta. Ympäristöhallinto on omalta osaltaan           samaa suuruusluokkaa. Maatalouden ympäris-
31023: selvitellyt asiaa ja etsinyt parannuskeinoja tilan-     tätukiohjelman toteutuminen on vähentämässä
31024: teen korjaamiseksi. Useimmille merkittäville            maatalouden ravinnekuormitusta arviolta 10-
31025: Uudenmaan vesistöalueille, kuten Karjaanjoen,           20 %. Ympäristöhallinto on pyrkinyt osaltaan
31026: Porvoonjoen, Siuntionjoen ja Vantaanjoen vesis-         vaikuttamaan siihen, että erityistukea saataisiin
31027: töille on tehty alueellinen vesien käytön ja suoje-     mahdollisimman paljon ympäristöä ja maisemaa
31028: lun suunnitelma. Näiden yleissuunnitelmien to-          parantaviin kohteisiin. Uudellamaalla on toteu-
31029: teutusta seurataan ja Vantaanjoen vesistössä ol-        tettu vesistöjen varsille peltojen suojavyöhykkei-
31030: laan aloittamassa uudenlaista laajaa projektia.         tä noin 100 haja käynnissä on useita erityistuen
31031:     Uudenmaan ympäristökeskus seuraa alueen             suojavyöhykkeiden ja laskeutusaltaiden ja kos-
31032: vesistöjen tilaaja vesistöissä tapahtuvia muutok-       teikkojen perustamista edistäviä projekteja. Y m-
31033: sia. Seurannan tulokset ovat pohjana asetettaes-        päristötukijärjestelmästä saatujen kokemusten
31034: sa vesistöjen tilaa ja vesiensuojelutoimenpiteitä       pohjalta ollaan myös aloittamassa uudenlaista
31035: koskevia tavoitteita. Seurantatuloksista tiedote-       laajaa projektia Vantaanjoella.
31036: taan säännöllisesti mm. ympäristökeskuksen                 Lisäksi ensi vuoden alussa on tarkoitus saat-
31037: www-sivuilla ja laatimalla ajankohtaisia tiedot-        taa voimaan nitraattidirektiivi,joka vähentää ve-
31038: teita ja katsauksia. Uudenmaan ympäristökes-            sistöjen typpikuormitusta ja rehevöitymistä.
31039: kus on yhteistyössä Merentutkimuslaitoksen,                Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamot poista-
31040: Helsingin kaupungin ja Viron merentutkimuslai-          vat tehokkaasti jätevedessä olevan orgaanisen
31041: toksen kanssa aloittanut automaattisen leväseu-         aineen ja fosforin. Kovin merkittäviin parannuk-
31042: rannan, josta saadaan tiedot levän määrästä lä-         siin ei näiden osalta enää päästä. Typenpoiston
31043: hes reaaliajassa Helsingin ja Tallinnan väliltä.        suhteen tilanne tulee selvästi parantumaan, kun
31044: Noin viiden vuoden välein laaditaan perusteelli-        yhä useammille jätevedenpuhdistamoille on saa-
31045: sempi katsaus vesistöjen tilasta laatuluokituksi-       tu asetetuksi typenpoistovelvoitteita. Myös haja-
31046: neen. Uusin raportti valmistuu alkuvuodesta             asutuksen jätevesipäästöjä pyritään vähentä-
31047: 1998. Maatalouden kuormituksesta ja sen vaiku-          mään.
31048: tuksista vesistöihin on valmisteilla erillinen selvi-      Ympäristöhallinto pitää tärkeänä Uuden-
31049: tys.                                                    maan vesistöjen kunnostuksien jatkamista ja
31050:     Kuntien ja kuntalaisten oman aktiivisuuden          pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että alueen
31051: ansiosta Uudellamaalla on alkamassa ja alkanut          vesistöjen ja vesimaiseman parantamiseksi saa-
31052: suuri määrä järvien kunnostushankkeita. Uu-             daan maatalouden ympäristötukea.
31053: 
31054:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1997
31055: 
31056:                                                                   Ympäristöministeri Pekka Haavisto
31057:                                             KK 1006/1997 vp                                               3
31058: 
31059: 
31060: 
31061: 
31062:                                          Tili Riksdagens Talman
31063: 
31064:    1 den ordning 37 § 1 rnorn. riksdagsordningen       gen deltagit i ett trettiotal projekt sorn gär ut på
31065: föreskriver har Ni, Fru Ta1rnan, tili vederböran-      restaurering av sjöar genorn att tillhandahälla
31066: de rned1em av statsrådet översänt följande av          undersöknings-, expert-, planerings- eller finans-
31067: riksdagsrnan Tarja Kautto rn.fl. undertecknade         bistånd. De största igängvarande projekten gäl-
31068: spörsrnå1 nr 1006:                                     ler Hiidenvesi, Enäjärvi i Vichtis, Pusula träsk
31069:                                                        och Tusby träsk. Genorn utfiskning kan rnan
31070:           Vi1ka åtgärder ärnnar Regeringen vid-        effektivt rninska den interna belastningen på de
31071:        ta för att kartlägga tillståndet i de ny1änd-   eutrofierade sjöarna, rninska algblornningen och
31072:        ska vattendragen och för att förbättra          förbättra fiskbeståndets sarnrnansättning sarnt
31073:        situationen?                                    sjöarnas allrnänna rekreationsvärde. För att nyt-
31074:                                                        tan av iståndsättningen skall bli bestående krävs
31075:   Som svar på detta spörsrnå1 får jag vördsarnt        en väsentlig rninskning av belastningeu frän av-
31076: anföra fö1jande:                                       rinningsornrådei, sorn oftast beror på jordbru-
31077:                                                        ket.
31078:    Spörsrnålet ger uttryck för rnånga nylänning-          Det är åkerodlingen sorn föranleder den stör-
31079: ars befogade oro över de nyländska vattendra-          sta fosforbelastningen pä vattensysternen i Ny-
31080: gens tillstånd. Miljöf6rvaltningen har för sin del     land. 1 fråga orn kvävebelastningen ligger åker-
31081: undersökt ärendet och letat efter olika rnedel för     odlingen och sarnhällena i sarnrna storleksklass.
31082: att avhjälpa situationen. Det finns nu en regional     Då miljöstödsprograrnrnet tili jordbruket för-
31083: pian för användningen och skyddet av de flesta         verkligas, rninskar närsaltsbelastningen från
31084: viktiga vattensysternen i Nyland såsorn de kring       jordbruket rned uppskattningsvis 10-20%. Mil-
31085: Karis, Borgå, Sjundeå och Vanda äar. Förverkli-        jöförvaltningen har gått in för att specialstödet i
31086: gandet av dessa allrnänna planer övervakas, och        så stor utsträckning sorn rn0jligt skall riktas in på
31087: i Vanda ås vattensystern inleds sorn bäst ett brett    projekt sorn förbättrar rni1jön och landskapet. 1
31088: upplagt projekt av nytt slag.                          Nyland har ca 100 ha skyddszoner inrättats på
31089:    Nylands rniljöcentral övervakar tillständet i       äkrar invid vattnen, och ett antal projekt med
31090: ornrådets vattendrag och de förändringar sorn          specialstöd för inrättande av skyddszoner och
31091: sker. Dessa undersökningsresultat ligger till          sedirnenteringsbassänger samt våtrnarker är re-
31092: grund för rnålsättningen för vattnens tillstånd        dan i gång. På basis av de erfarenheter rnan fått
31093: och vattenvårdsåtgärderna. Regelbunden infor-          av rniljöstadssystemet kornrner ett brett upplagt
31094: rnation orn resultaten återfinns bl.a. på rniljörni-   nytt projekt att inledas kring Vanda å.
31095: nisteriets www-sidor och i den aktuella inforrna-         Dessutorn kornrner nitratdirektivet, som
31096: tionen och översikterna. Nylands rniljöcentral         rninskar kvävebelastningen pä vattnen och eu-
31097: har i sarnråd rned havsforskningsinstitutet, Hel-      trofieringen, att träda i kraft i början av nästa är.
31098: singfors stad och det estniska havsforskningsin-          Samhällenas avloppsverk avlägsnar effektivt
31099: stitutet inlett en autornatisk övervakning av alg-     den organiska materian och fosforn i avlopps-
31100: situationen, sorn så gott sorn i realtid ger uppgif-   vattnen. 1 fråga orn dern kan några betydande
31101: ter orn algsituationen rnellan Helsingfors och         förbättringar knappast ernotses. Vad kvävere-
31102: Tallinn. Med ca fern års intervaller görs en rner      ningen beträffar kornrner läget att förbättras i
31103: ingående översikt inklusive kvalitetsklassifice-       hög grad efter att de flesta reningsverken har
31104: ring av vattnens tillstånd. Den fårskaste rappor-      ålagts att avlägsna kväve. Vidare eftersträvas en
31105: ten blir fårdig i början av år 1998. En separat        minskning av utsläppen av avloppsvatten från
31106: undersökning orn jordbruksbelastningen och             glesbebyggelsen.
31107: dess verkningar på vattnen är under beredning.            Miljöförvaltningen anser det viktigt att
31108:    Tack vare kornrnunernas och kornrnuninvå-           iståndsättningen av vattnen i Nyland fortsätter
31109: narnas aktivitet har ett stort antal projekt för       och strävar för sin del efter att miljöstöd för
31110: iständsättning av sjöar inletts eller håller på att    jordbruket skall finnas tillgängligt för att förbätt-
31111: inledas i Nyland. Nylands rniljöcentral har årli-      ra vattnen och landskapet i ornrådet.
31112:      Helsingfors den 12 novernber 1997
31113: 
31114:                                                                         Miljörninister Pekka Haavisto
31115:                                           KK 1007/1997 vp
31116: 
31117: Kirjallinen kysymys 1007
31118: 
31119: 
31120: 
31121: 
31122:                                   Maria Kaisa Aula /kesk: Harmaan talouden poistamisesta raken-
31123:                                      nusalalta
31124: 
31125: 
31126:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31127: 
31128:     1990-luvulla harmaa talous on kasvanut no-       Nykylainsäädäntö ei silti välttämättä anna tar-
31129: peasti Suomessa. Harmaa talous vähentää val-         peellisia välineitä harmaan talouden kitkemi-
31130: tion verotuloja ja lisää muun muassa sosiaalitur-    seen. Tehokas tapa saada villit aliurakoitsijat
31131: van menoja. Tämä johtaa valtion menojen yli-         kuriin olisi saattaa pääurakoitsijat vastuuseen
31132: määräisiin leikkauksiin, joista kärsivät eniten      siitä, että aliurakoitsijat maksavat kaikki sääde-
31133: valtion tulonsiirtojen varassa elävät yhteiskun-     tyt verot ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksut.
31134: nan heikko-osaiset. Harmaa talous murentaa           Jos aliurakoitsija jättää verot ja maksut maksa-
31135: myös yhteiskuntamoraalia. Samaten laittomasti        matta, tulisi pääurakoitsijoiden maksaa rästiin
31136: järjestetyt työsuhteet aiheuttavat vaikeuksia har-   jääneet verot ja maksut näiden puolesta. Toimi
31137: maassa taloudessa työtä tekeville, kun esimer-       olisi perusteltu, koska pääurakoitsijat valitsevat
31138: kiksi työeläke ei kerrykään. Erityisen huolestut-    itse aliurakoitsijaosa ja pääurakoitsijat voivat
31139: tavaa ilmiässä on se, että kun harmaa talous         valita aliurakoitsijaehdokkaista luotettavat epä-
31140: pääsee kerran kasvamaan, sitä on hyvin vaikea        luotettavimpien ja todennäköisesti halvempien
31141: kitkeä pois. Tämän osoittavat kansainväliset ko-     sijaan.
31142: kemukset.                                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31143:     Erityisen polttava harmaan talouden ongelma      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31144:  on rakennusalalla, jossa on yhä enemmän siirryt-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31145:  ty aliurakointiin. Rakennustyömailla jopa kolme     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31146: työntekijää neljästä saattaa olla aliurakoitsijan
31147:  palveluksessa. Pääurakoitsijoiden paperit ovat                Onko Hallituksella aikomuksia uudis-
31148:  yleensä kunnossa, mutta aliurakoitsijoiden tilan-          taa lainsäädäntöä niin, että rakennusalal-
31149:  ne vaihtelee. Rakennusalan harmaan talouden                la pääurakoitsijat olisivat nykyistä suu-
31150:  ongelmista eräs oire on se, että Uudellamaaliajo           remmassa vastuussa aliurakoitsijoidensa
31151:  neljännes kaikista palkkaturvan maksamista pal-            maksamista veroista ja sosiaaliturvamak-
31152:  koista on tänä vuonna mennyt rakennusalan                  suista, ja
31153:  työntekijöille.                                               onko Hallitus muuten aikeissa kiristää
31154:     Viranomaiset ovat tiivistäneet rakennusalan             lainsäädäntöä harmaan talouden kitke-
31155:  valvontaa harmaan talouden vähentämiseksi.                 miseksi?
31156: 
31157:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
31158: 
31159:                                        Maria Kaisa Aula /kesk
31160: 
31161: 
31162: 
31163: 
31164: 270136
31165: 2                                         KK 1007/1997 vp
31166: 
31167: 
31168: 
31169: 
31170:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31171: 
31172:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       seksi. Järjestely voisi toimia vain sillä edellytyk-
31173: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sellä, että pääurakoitsijana olisi kattavat tiedot
31174: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      aliurakoitsijan kirjanpidosta ja taloudellisesta
31175: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria           asemasta ylipäänsä. Rakennusliikkeiden olisi
31176: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       vastuunsa selvittämiseksi kyettävä verotarkas-
31177: sen n:o 1007:                                        tusten tasoiseen selvitystyöhön. Tätä ei voida
31178:                                                      pitää kohtuullisena.
31179:           Onko Hallituksella aikomuksia uudis-           Esillä on ollut myös nykyisen tyyppisen va-
31180:        taa lainsäädäntöä niin, että rakennusalal-    paaehtoisen ilmoittamisvelvollisuuden muutta-
31181:        la pääurakoitsijat olisivat nykyistä suu-     minen lakisääteiseksi,jolloin ilmoittamisvelvolli-
31182:        remmassa vastuussa aliurakoitsijoidensa       suuden laiminlyöntiin voitaisiin liittää myös
31183:        maksamista veroista ja sosiaaliturvamak-      sanktioita. Hankaluuksia tässäkin ratkaisussa
31184:        suista,ja                                     on: muun muassa rakennusalan määrittely lain
31185:           onko Hallitus muuten aikeissa kiristää     tasolla on vaikeaa. Tämän tyyppisen ratkaisun
31186:        lainsäädäntöä harmaan talouden kitke-         toteuttamismahdollisuuksia on kuitenkin syytä
31187:        miseksi?                                      edelleen selvittää.
31188:                                                          Työskentely harmaan talouden ongelmien vä-
31189:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         hentämiseksi on ollut viime vuosina tiivistä. Hel-
31190: vasti seuraavaa:                                     mikuussa 1996 annettiin valtioneuvoston periaa-
31191:                                                      tepäätös hallituksen toimintaohjelmaksi talous-
31192:    Jo pitkään on tiedetty, että harmaa talous on     rikollisuuden ja harmaan talouden vähentämi-
31193: pesiytynyt erityisesti rakennusalalle. Ilmiöön on    seksi. Ohjelman toteutumista on seurattu ja mo-
31194: pyritty puuttumaan muun muassa verottajan ja         niin lainsäädäntötoimiin on jo ryhdytty. Vero-
31195: rakennusalan yhteisin toimin. Rakennusalalla         hallinnon ja elinkeinoelämän järjestöjen välille
31196: on esimerkiksi sovellettu käytäntöä, jossa alan      on rakennettu jatkuva keskusteluyhteys seuran-
31197: yritykset ilmoittavat säännöllisin väliajoin lää-    taryhmineen. Lisäksi sisäasiainministeriön yh-
31198: ninverovirastolle käyttämänsä urakoitsijat ja ali-   teydessä toimii talousrikollisuuden torjunnan
31199: urakoitsijat. Käytäntö perustuu alan järjestöjen     koordinaatioryhmä.
31200: väliseen sopimukseen ja on vapaaehtoinen ja sel-         Parhaillaan harmaaseen talouteen liittyvät
31201: laisenaan kannatettava järjestely. Näyttää kui-      ongelmat ovat esillä myös valtioneuvoston aset-
31202: tenkin siltä, että pelkän vapaaehtoisuuden poh-      tamassa, johdollani toimivassa ministerityöryh-
31203: jalta ei kyetä saavuttamaan riittäviä tuloksia,      mässä. Ryhmässä selvitetään, mikä on harmaan
31204: koska harmaa talous on rakennusalalla edelleen-      talouden nykytila ja miten torjuntaohjelmassa
31205: kin kasvussa. Ilmeistä onkin, että tarvitaan te-     on toistaiseksi edetty sekä haetaan uusia mahdol-
31206: hokkaampia toimia. Esillä olleisiin ratkaisumal-     lisia keinoja, joiden avulla torjuntatyötä voitai-
31207: leihin liittyy kuitenkin monia pulmia. Esimerkik-    siin vielä tehostaa. Myös rakennusalan harmaa-
31208: si kysyjän ehdottama pääurakoitsijan laaja vas-      seen talouteen liittyvät kysymykset tulevat siinä
31209: tuu aliurakoitsijan veroista ja sosiaaliturvamak-    pohdittaviksi.
31210: suista olisi varsin järeä keino ongelman hoitami-
31211: 
31212:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
31213: 
31214:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
31215:                                                                                            1
31216:                                                                                            1
31217:                                             KK 1007/1997 vp                                              3
31218: 
31219: 
31220: 
31221: 
31222:                                          Tili Riksdagens Talman
31223: 
31224:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            manget fungerar endast under förutsättning att
31225: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            huvudentreprenören har omfattande uppgifter
31226: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        om underentreprenörens bokföring och ekono-
31227: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade                 miska situation över huvud. För att klara av sitt
31228: spörsmål nr 1007:                                      ansvar borde byggnadsfirmorna kunna utföra ett
31229:                                                        utredningsarbete som kan jämföras med skatte-
31230:           Har Regeringen för avsikt att förnya         inspektioner. Det kan inte anses skäligt.
31231:        lagstiftningen så att huvudentreprenörer-          Det har också föreslagits att den anmälnings-
31232:        na inom byggnadsbranschen skulle få ett         skyldighet som nu är frivillig skall bli lagstadgad,
31233:        större ansvar för de skatter och sociala        varvid man även skul.~e kunna påföra sanktioner
31234:        avgifter som deras underentreprenörer           om den försummas. Aven denna lösning är pro-
31235:        skall betala, och                               blematisk: det är t.ex. svårt att definiera bygg-
31236:           ämnar Regeringen i övrigt skärpa lag-        nadsbranschen på lagnivå. Det är emellertid skäl
31237:        stiftningen för att bekämpa den ekono-          att ytterligare utreda möjligheterna att genomfö-
31238:        miska gråzonen?                                 ra en dylik lösning.
31239:                                                            Under de senaste åren har arbetet för att min-
31240:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ska de problem som den ekonomiska gråzonen
31241: anföra följande:                                       ger upphov till varit intensivt. Statsrådet fattade
31242:                                                        i februari 1996 ett principbeslut om ett åtgärds-
31243:    Det är känt sedan länge att den ekonomiska          program för regeringen i fråga om bekämpning-
31244: gråzonen har fått fotfåste särskilt i byggnads-        en av den ekonomiska brottsligheten och meto-
31245: branschen. Skattemyndigheterna och byggnads-           der för att komma åt den grå ekonomin. Man har
31246: branschen har försökt åtgärda fenomenet bl.a.          följt med hur programmet har genomförts och
31247: genom att vidta gemensamma åtgärder. lnom              många lagstiftningsmässiga åtgärder har redan
31248: byggnadsbranschen har man t.ex. tillämpat en           vidtagits. En bestående kontakt jämte uppfölj-
31249: sådan praxis att företagen i branschen regelbun-       ningsgrupper har etablerats för diskussioner mel-
31250: det lämnat länsskatteverket uppgifter om de en-        lan skatteförvaltningen och näringslivet. 1 an-
31251: treprenörer och underentreprenörer de anlitar.         slutning tili inrikesministeriet verkar också en
31252: Denna praxis grundar sig på ett avtal mellan           grupp för koordinering av bekämpningen av den
31253: organisationerna i branschen och arrangemanget         ekonomiska brottsligheten.
31254: är frivilligt och i sig värt att understöda. Det          De problem som anknyter tili den ekonomiska
31255: verkar dock omöjligt att uppnå tillräckliga resul-     gråzonen behandlas får tillfållet också i den av
31256: tat på friviliig basis, eftersom den ekonomiska        statsrådet tilisatta ministerarbetsgruppen som
31257: gråzonen fortfarande håller på att breda ut sig        verkar under min ledning. Gruppen utreder nulä-
31258: inom byggnadsbranschen. Det är uppenbart att           get vad gäller den ekonomiska gråzonen och de
31259: det behövs effektivare åtgärder. De lösningsmo-        framsteg man hittills har gjort med hjälp av be-
31260: deller som har varit aktuella är dock förknippade      kämpningsprogrammet samt söker nya tänkbara
31261: med många problem. T .ex. det omfattande an-           medel med hjälp av vilka bekämpningsarbetet
31262: svar för underentreprenörernas skatter och so-         ytterligare kunde effektiveras. Man kommer
31263: ciala avgifter som frågeställaren föreslår att skall   även att behandla frågor som anknyter tili den
31264: påföras huvudentreprenören vore ett rätt dras-         ekonomiska gråzonen inom byggnadsbranschen.
31265: tiskt sätt att handskas med problemet. Arrange-
31266: 
31267:      Helsingfors den 13 november 1997
31268: 
31269:                                                                               Minister Jouko Skinnari
31270:                                              KK 1008/1997 vp
31271: 
31272: Kirjallinen kysymys 1008
31273: 
31274: 
31275: 
31276: 
31277:                                     Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: EU:n rakennerahastouudistuksen
31278:                                         toteuttamisesta
31279: 
31280: 
31281:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31282: 
31283:     Agenda 2000 -ehdotuksen mukaan EU:n ra-              1-alueet muodostetaan, päätetään asetuksella
31284: kennerahastouudistus toteutetaan siten, että ta-        ensi vuoden puolella". Hän uskoo, että säännöt
31285: voite 1 -alueeseen hyväksytään vain ne alueet,          sallivat aika paljon joustavuutta alueiden koos-
31286: joilla BKT/asukas on alle 75% EU:n keskiarvos-          sa.
31287: ta. Ne tavoite 1 -alueet, jotka ylittävät tuon rajan,       Kriteerejä koskevan tilastoalueen määrittelyl-
31288: saavat osakseen siirtymäkauden järjestelyt ja           lä on maakuntien tulevaisuuden kannalta ratkai-
31289: vastaavat tavoite 6 -alueet hoidetaan erityisjär-       seva merkitys. Siksi on erittäin tärkeää tietää,
31290: jestelyin.                                              onko Suomella mahdollisuus vaikuttaa ja valita
31291:     Suomessa tavoite 1 -alueen kriteerin täytti         kansallisesti tilastoalueet ja saada siten esim. Ete-
31292: vuonna 1994 suuralueen eli NUTS II -tasolla             lä-Pohjanmaa tavoite 1 -alueeksi ja milloin ja
31293: vain Itä-Suomi. Sen sijaan maakuntien eli NUTS          missä järjestyksessä asiasta tehdään päätökset.
31294: 111 -tasolla kriteerin täytti viisi maakuntaa eli           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31295:  Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Pohjois-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31296:  Karjala ja Keski-Pohjanmaa.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31297:     Hallituksen taholta on ilmoitettu, että tavoite     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31298:  1 -alueen kriteerit määritellään NUTS II -tasolla
31299: ja alemman tukitason alueet NUTS III -tasolla.                     Pitääkö paikkansa tieto, että tavoite 1
31300:  Perusteluina on viitattu Euroopan yhteisöjen                   -alueen aluetason muodostaruisperusteet
31301:  perustaruissopimuksen 92 artiklan 3 (a) ja (c)                 määritellään asetuksella ensi vuonna ja
31302:  -kohtiin.                                                      Suomella on siten mahdollisuus vaikut-
31303:     EU:n komission aluekehitysosaston Suomen                    taa ja valita kansallisilla päätöksillä oma
31304:  asioista vastaava virkamies Frank Rawlinson on                 aluetasonsa, ja jos vastaus on myöntei-
31305: julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan toden-                nen,
31306:  nut äskettäin Lahdessa pidetyssä seminaarissa,                    milloin ja missä järjestyksessä päätök-
31307:  että nykyisissä tavoite 1 -alueissa on mukana                  set asiassa tehdään Suomen osalta?
31308:  myös seutukuntia ja että se, "millä perusteella
31309: 
31310:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
31311: 
31312:           Aulis Ranta-Muotio /kesk         Hannes Manninen /kesk           Jukka Vihriälä /kesk
31313:           Aapo Saari /kesk                 Anneli Jäätteenmäki /kesk       Toimi Kankaanniemi /skl
31314:           Mari Kiviniemi /kesk             Raimo Vistbacka /ps             Bjarne Kallis /skl
31315:                                            Kirsti Ala-Harja /kok
31316: 
31317: 
31318: 
31319: 
31320: 270136
31321: 2                                            KK 1008/1997 vp
31322: 
31323: 
31324: 
31325: 
31326:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31327: 
31328:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tavoite 6 -alueeseen, määriteltiin liittymisneuvot-
31329: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           telujen yhteydessä. Tällöin kokonaisten maa-
31330: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kuntien lisäksi mukaan otettiin muutamia seutu-
31331: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-         kuntia, joilla asukastiheys on alhainen ja jotka
31332: ta-Muotion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ovat maantieteellisesti yhteydessä muuhun tavoi-
31333: myksen n:o 1008:                                        te 6 -alueeseen.
31334:                                                             Agenda 2000:ssa todetaan, että nykyiset tavoi-
31335:            Pitääkö paikkansa tieto, että tavoite 1      te 6 -alueet, jotka eivät tulevaisuudessa täytä
31336:         -alueen aluetason muodostamisperusteet          tavoite 1 -kelpoisuutta (alueen BKT/asukas tulisi
31337:         määritellään asetuksella ensi vuonna ja         ehdotuksen mukaan olla alle 75% EU:n keskiar-
31338:         Suomella on siten mahdollisuus vaikut-          vosta), edellyttävät erityisjärjestelyjä. Suomi
31339:         taa ja valita kansallisilla päätöksillä oma     edellyttää, että nämä erillisjärjestelyt tarkoitta-
31340:         aluetasonsa, ja jos vastaus on myöntei-         vat tavoite 1 -alueita vastaavaa asemaa.
31341:         nen,                                                Tämänhetkisten tietojen mukaan Euroopan
31342:            milloin ja missä järjestyksessä päätök-      komissio antaa esityksensä uusiksi rakennera-
31343:         set asiassa tehdään Suomen osalta?              hastoja koskeviksi asetuksiksi ensi keväänä. Ase-
31344:                                                         tuksissa määriteltäneen, millä NUTS-tasolla ta-
31345:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            voite 1 -alueiden kehittyneisyyttä tarkastellaan.
31346: vasti seuraavaa:                                        Suomella on sen mukaisesti, miten ko. neuvoston
31347:                                                         asetuksista päätetään, mahdollisuus vaikuttaa
31348:     Euroopan komission antamassa Agenda 2000            siihen, mikä NUTS-taso tarkastelun pohjaksi va-
31349: -tiedonannossa ei ole esitetty, millä tilastollisen     litaan. Myös nykyisten tavoite 6 -alueiden asema
31350: alueluokituksen NUTS-tasolla uudet heikoim-             tulee tässä vaiheessa esiin. Asetusesityksestä kes-
31351: min kehittyneet alueet, ns. tavoite !-alueet, mää-      kustellaan ja neuvotellaan jäsenmaiden ja Eu-
31352: riteltäisiin kaudeksi 2000-2006. Hallitus ei            roopan parlamentin kesken ensi vuonna, mah-
31353: myöskään ole vielä ottanut kantaa tähän asiaan          dollisesti edelleen vuonna 1999 ja päätökset on
31354: eikä asiasta ole toistaiseksi keskusteltu EU :n mi-     tarkoitus saada voimaan vuoden 2000 alusta.
31355: nisterineuvoston kokouksissa.                               Jäsenmaat tekevät ehdotuksensa tavoite 1
31356:     Nykyiset tavoite 1 -alueet perustuvat tilastolli-   -alueiksi sen perusteella, mitä tilastollista alueta-
31357: seen tarkasteluun NUTS II -tasolla,jota Suomes-         soa ja tilastollista kriteeriä tai kriteereitä asetuk-
31358: sa vastaavat suuralueet. Muutamia poikkeuksia           sessa on sovittu käytettäväksi. Uusien rakenne-
31359: aluetasoon on tehty eräidenjäsenmaiden kohdal-          rahastoasetusten yksityiskohdat, päätöksente-
31360: la.                                                     komenettely mukaan lukien, ovat vielä auki. Sal-
31361:     Agenda 2000:ssa esitetään, että tulevaisuudes-      litaanko jäsenmaille nykyistä enemmän jousta-
31362: sa tavoite 1 -alueet ja ne valtion kansalliset alue-    vuutta uusien tavoite 1 -alueiden määrittelyssä,
31363: poliittiset tukialueet, joilla yritystuet ovat kor-     on tässä vaiheessa ennenaikaista arvioida. Mikä-
31364: keimmat eli ns. perussopimuksen artiklan 92 3           Ii tavoite 1 -alueista päätetään tulevaisuudessa
31365: (a) -kohdan mukaiset alueet, olisivat yhteneväi-        samalla menettelyllä kuin aikaisemmin, ministe-
31366: siä. Nämä kansalliset a-alueet määritellään ny-         rineuvosto tekee lopullisen päätöksen asiasta hy-
31367: kyisin NUTS II -tasolla. Ehdotusta ei kuiten-           väksyessään uuden yleisasetuksen,jonka liittees-
31368: kaan ole vielä hyväksytty, vaan se on osa raken-        sä alueet nimetään. Asia tulee keskusteluun ensi
31369: nerahastouudistukseen liittyviä kysymyksiä.             vuonna sen jälkeen kun komissio on antanut
31370:     Suomen harvaan asutut alueet, jotka kuuluvat        oman esityksensä asiasta.
31371: 
31372:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
31373: 
31374:                                                                                Ministeri Jouni Backman
31375:                                           KK 1008/1997 vp                                               3
31376: 
31377: 
31378: 
31379: 
31380:                                        Tili Riksdagens Talman
31381: 
31382:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     man utöver hela Iandskap dessutom med några
31383: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       ekonomiska regioner, där boendetätheten är Iåg
31384: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-     och som geografiskt sett hör samman med det
31385: man Aulis Ranta-Muotio m.fl. undertecknade           övriga mål 6-området.
31386: spörsmål nr 1008:                                         I Agenda 2000 framhålls att de områden som
31387:                                                      för närvarande omfattas av mål 6 och som i fram-
31388:           Stämmer det att grunderna för mål 1-       tiden inte uppfyller villkoren för mål 1 (regionens
31389:        områdenas regionnivå fastställs genom         BNI/capita skall enligt förslaget vara under 75 %
31390:        förordning nästa år och att Finland såle-     av EU:s genomsnitt) fordrar specialarrange-
31391:        des har möjlighet att genom nationella        mang. Finland förutsätter att dessa separata ar-
31392:        beslut påverka och välja sin egen region-     rangemang innebär en ställning som motsvarar
31393:        nivå, och om svaret är jakande,               mål 1-områden.
31394:           när och i viiken ordning kommer be-             Enligt de uppgifter man har för tillfållet avger
31395:        slut i frågan att fattas för Finlands del?     Europeiska kommissionen sitt förslag tili nya
31396:                                                      förordningar om strukturfonderna i vår. I för-
31397:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ordningarna torde definieras på viiken NUTS-
31398: anföra följande:                                     nivå mål 1-områdenas grad av utveckling gran-
31399:                                                      skas. Finland har beroende på vilka beslut som
31400:    1 meddelandet Agenda 2000 av Europeiska           fattas om rådets förordningar möjlighet att på-
31401: kommissionen föreslås inte på viiken nivå inom       verka viiken NUTS-nivå som väljs som grund för
31402: det statistiska klassificeringssystemet NUTS de      granskningen. I detta skede blir även de nuvaran-
31403: nya svagare utvecklade områdena, de s.k. måll-       de mål 6-områdenas ställning aktuell. Medlems-
31404: områdena, skall definieras for perioden 2000-        Iänderna och Europaparlamentet diskuterar och
31405: 2006. Regeringen har inte heller ännu tagit ställ-    överlägger sinsemellan om förslagen tili förord-
31406: ning tili denna fråga, och frågan har tilis vidare    ningar nästa år, eventuellt ännu år 1999, och
31407: inte diskuterats vid EU:s ministerrådsmöten.         avsikten är att besluten skall träda i kraft vid
31408:    De nuvarande mål 1-områdena grundar sig på        ingången av år 2000.
31409: en statistisk granskning på NUTS 11-nivå, som i           Medlemsländerna gör sina framställningar
31410: Finland motsvaras av storområdena. Några un-          om mål 1-områden utgående från de statistiska
31411: dantag från regionnivån har gjorts i fråga om         regionnivåer och statistiska kriterier som man
31412: vissa medlemsländer.                                  genom förordning har kommit överens om att
31413:     1 Agenda 2000 föreslås att mål 1-områdena         skall användas. Detaljerna för de nya förord-
31414: och de nationella regionalpolitiska stödområden      ningarna om strukturfonderna, inklusive be-
31415: i en stat där företagsstöden är störst, dvs. de       slutsprocessen, är fortfarande öppna. Det är i
31416: områden som överensstämmer med artikel 92            detta skede för tidigt att bedöma om medlems-
31417: (3) a i det s.k. grundfördraget, i framtiden skall    länderna skall tillåtas få mer flexibilitet än vad
31418: vara sammanfallande. Dessa nationella a-områ-         som nu är fallet de nya mål 1-områdena definie-
31419: den definieras f6r närvarande på NUTS II-nivå.        ras. Om det i framtiden fattas beslut om mål 1-
31420:  Förslaget har emellertid ännu inte godkänts,         områdena på samma sätt som tidigare, fattar
31421:  utan det utgör en av de frågor som anknyter tili     ministerrådet det slutgiltiga beslutet i ärendet då
31422: strukturfondsreformen.                                rådet godkänner en ny all~.än förordning i vars
31423:     Finlands glesbefolkade områden, vilka hör tili    bilaga områdena namnges. Arendet kommer upp
31424:  mål 6-området, definierades i samband med an-        tili diskussion nästa år efter det att kommissionen
31425:  slutningsförhandlingarna. Vid det tillfållet tog     har avlåtit sitt eget förslag i ärendet.
31426: 
31427:      Helsingfors den 5 november 1997
31428: 
31429:                                                                             Minister Jouni Backman
31430:                                            KK 1009/1997 vp
31431: 
31432: Kirjallinen kysymys 1009
31433: 
31434: 
31435: 
31436: 
31437:                                    Päivi Räsänen /skl: Voimavarojen lisäämisestä lasten psykiatriseen
31438:                                        hoitoon
31439: 
31440: 
31441:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31442: 
31443:     Lasten psykiatrisen hoidon tilanne maassam-       sään kohdassa 33.32 ilmoittanut kiinnittävänsä
31444: me on kaikkien asiantuntijoiden mukaan hälyt-         erityistä huomiota mielenterveystyöhön sekä las-
31445: tävä. Talousvaikeuksistajohtuva ahdistuksen li-       ten ja nuorten terveen kehityksen edistämiseen.
31446: sääntyminen perheissä on jättänyt jälkensä suu-       Tätä lausetta tulisi mahdollisimman nopeasti
31447: reen määrään lapsia. Resurssit kaikkien apua          ryhtyä soveltamaan käytäntöön. Lasten psykiat-
31448: tarvitsevien lasten kohtaamiseen ovat täysin riit-    rineo hoito tarvitsee kiireellisesti lisäresursseja.
31449: tämättömät, ja jonot ovat yhä kasvussa.               Tampereen yliopistollisen sairaalan lastenpsy-
31450:     Kuopion yliopistollisen keskussairaalan las-      kiatrian osaston raportit yhä nuorempien itsetu-
31451: tenpsykiatrin Aulikki Rönkön mukaan jonotus           hoisesta käyttäytymisestä kertovat tilanteen va-
31452: Iastenpsykiatrisiin tutkimuksiin kestää tällä het-    kavuudesta.
31453: kellä 11-12 kuukautta. Lastensuojelun keskus-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31454: liiton tilastot osoittavat suomalaisiastenjakautu-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31455: van yhä selvemmin kahtia hyvin ja huonosti voi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31456: viin. Alueellisten erojen kasvu ja lisääntyvä per-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31457: heväkivalta eivät viittaa siihen, että tarve lasten
31458: psykiatriseen hoitoon tulisi vähenemään. Nyky-                    Miten Hallitus aikoo puuttua lasten
31459: resursseilla ei mitä ilmeisimmin ole mahdollista               psykiatrisen hoidon tilanteeseen, ja
31460: saada tilannetta hallintaan.                                      millä aikavälillä Hallitus uskoo jono-
31461:     Hallitus on vuoden 1998 talousarvioesitykses-              jen purkautuvan?
31462: 
31463:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
31464: 
31465:                                           Päivi Räsänen /skl
31466: 
31467: 
31468: 
31469: 
31470: 270136
31471: 2                                           KK 1009/1997 vp
31472: 
31473: 
31474: 
31475: 
31476:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31477: 
31478:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         risopsykiatrian alalla, palvelujen tarve on monis-
31479: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sa sairaanhoitopiireissä osoittautunut suurem-
31480: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maksi kuin niihin on osoitettu voimavaroja.
31481: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         Eräillä alueilla hoitoonpääsy kestää kohtuutto-
31482: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         man kauan.
31483:  1009:                                                    Lasten ja nuorten mielenterveys on laaja ja
31484:                                                        moniulotteinen nyky-yhteiskunnan ilmentymä,
31485:           Miten Hallitus aikoo puuttua lasten          joka ei ole ratkaistavissa pelkästään lääketieteen
31486:        psykiatrisen hoidon tilanteeseen, ja            ja terveydenhuollon avulla. Sosiaali- ja tervey-
31487:           millä aikavälillä Hallitus uskoo jono-       denhuollon palvelujärjestelmä yhdessä perheen,
31488:        jen purkautuvan?                                kodin ja koulun avulla voi luoda lapselle sosiaa-
31489:                                                        lisesti turvallisen kehityksen ja siten vaikuttaa
31490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           merkittävällä tavalla lasten ja nuorten mielenter-
31491: vasti seuraavaa:                                       veyspalvelujen tarpeeseen.
31492:                                                           Huolimatta siitä, että valtakunnallisessa
31493:     Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen jär-     suunnitelmassa on muun muassa näihin mielen-
31494: jestäminen on kuntien vastuulla. Erikoissairaan-       terveyttä edistäviin ja sairauksia ehkäiseviin toi-
31495: hoitolaki (1 062/1989) ja mielenterveyslaki (1116/     menpiteisiin kiinnitetty huomiota, riittäviä tu-
31496:  1990) säätelevät lasten ja nuorten psykiatrisen       loksia ei ole saavutettu. Mielenterveys ja sen edis-
31497: hoidon järjestämistä. Erikoissairaanhoito onjär-       täminen tulisi ottaa muiden terveysnäkökulmien
31498: jestetty pääsääntöisesti sairaanhoitopiirien las-      ohella kaikissa päätöksenteoissa eri hallinnon-
31499: ten ja nuorten psykiatrisissa yksiköissä. Tämän        aloilla ja kaikilla yhteiskunnan palveluissa riittä-
31500: lisäksi lapset ja nuoret saavat mielenterveyspal-      västi huomioon. Perhe on lasten ja nuorten mie-
31501: veluja sosiaalitoimen alaisissa perhe- ja kasvatus-    lenterveyden kannalta keskeinen. Siksi mielen-
31502: neuvoloissa. Lasten ja nuorten mielenterveys-          terveyden edistämisessä palveluja ja järjestelmiä
31503: työn painopiste on aikuisia enemmän avohoidos-         tulee kehittää niin, että ne tukevat perheitä ny-
31504: sa.                                                    kyistä paremmin.
31505:     Professori J. Pihan mukaan EU- ja EFTA-               Edellä mainituista syistä valtioneuvosto on
31506: maissa 1992-1993 oli lasten ja nuorten psykiat-        päättänyt käynnistää avopalvelujen kehittämis-
31507: reja eniten Ruotsissa, Sveitsissä ja Suomessa          ohjelman Mielekäs elämä!. Se koostuu eri hallin-
31508: (11,9-12,5 alan erikoislääkäriä 100 000 alle 20-       nonalojen välisistä yhteistyöhankkeista, joissa
31509: vuotiasta kohden). Suomessa lasten- ja nuoriso-        on mukana myös järjestöjen ja kansalaisten oma-
31510: psykiatrit ovat sijoittuneet sairaanhoitopiirien li-   ehtoisia ja -aloitteisia toimintoja.
31511: säksi sosiaalihallinnon alaisiin perheneuvoloi-           Lasten ja nuorten mielenterveyden paranta-
31512: hin. Näin ollen alueittain esiintyy toisaalta voi-     minen yhteiskunnan eri hallinnonalojen yhteis-
31513: mavarojen päällekkäisyyttä, mutta myös alimi-          työnä on sosiaali- ja terveysministeriön lähivuo-
31514: toitusta tarpeeseen nähden.                            sien painopistealue. Mielenterveyttä edistävien
31515:     Useissa mielenterveydentilaa koskevissa selvi-     ja sairauksia ehkäisevien hankkeiden ohella tar-
31516: tyksissä keskeinen havainto on ollut lasten ja         vitaan kuntapäättäjien aktiivisia toimenpiteitä
31517: nuorten mielenterveyspalvelujen lisääntynyt tar-       lasten ja nuorten psykiatristen voimavarojen yh-
31518: ve. Huolimatta siitä, että psykiatrian laajennuk-      teensovittamisessa ja kohdentamisessa alueilla,
31519: set ja uusien toimintojen aloittamiset viime vuo-      joilla tarpeellisen hoidon odottaminen kestää
31520: sina ovat lähes kaikki tapahtuneet lasten ja nuo-      kohtuuttoman kauan.
31521:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
31522: 
31523:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31524:                                           KK 1009/1997 vp                                            3
31525: 
31526: 
31527: 
31528: 
31529:                                        Till Riksdagens Talman
31530: 
31531:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         trin har behovet av service inom många sjuk-
31532: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          vårdsdistrikt visat sig vara större än de resurser
31533: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      som anvisats för den. lnom vissa områden är
31534: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål         vårdköerna oskäligt långa.
31535: nr 1009:                                                 Barns och ungdomars mentala hälsa är ett
31536:                                                      omfattande och flerdimensionellt fenomen i da-
31537:           Hur ämnar Regeringen ingripa i den         gens samhälle som inte går att lösa enbart med
31538:        situation som råder inom den psykiatris-      hjälp av läkarvetenskap och hälso- och sjukvård.
31539:        ka vården för barn, och                       Servicesystemet inom social- och hälsovården i
31540:           inom viiken tid tror Regeringen att        samverkan med familj, hem och skola kan åstad-
31541:        köerna kan klaras av?                         komma en socialt trygg utveckling med tanke på
31542:                                                      barnet och på så sätt kännbart påverka behovet
31543:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        av mentalvårdstjänster för barn och unga.
31544: anföra följande:                                         Trots att man i den riksomfattande planen har
31545:                                                      fåst uppmärksamhet vid bl.a. dessa åtgärder av-
31546:    Kommunerna svarar för att mentalvårds-            sedda att främja den mentala hälsan och förebyg-
31547: tjänster ordnas för barn och unga. Lagen om          ga sjukdomar är resultaten fortfarande otillräck-
31548: specialiserad sjukvård (1 062/1989) och mental-      liga. Den mentala hälsan och främjandet av den-
31549: vårdslagen (111611990) reglerar ordnandet av         na bör vid sidan av andra hälsoaspekter beaktas
31550: psykiatrisk vård för barn och unga. Den speciali-    i tillräcklig grad i allt beslutsfattande inom de
31551: serade sjukvården har i huvudsak ordnats inom        olika förvaltningsområdena och i all samhälls-
31552: sjukvårdsdistriktens psykiatriska enheter för        service. Familjen är av central betydelse när det
31553: barn och unga. Utöver detta får barn och ungdo-      gäller den mentala hälsan hos barn och unga.
31554: mar mentalvårdstjänster vid familje- och upp-        Därför bör tjänsterna och systemen i fråga om
31555: fostringsrådgivningar, vilka är underställda soci-   främjandet av den mentala hälsan utvecklas så
31556: alväsendet. lnom mentalvårdsarbetet i fråga om       att de stöder familjerna bättre än för närvarande.
31557: barn och unga prioriteras den öppna vården i             Av ovan nämnda skäl har statsrådet beslutat
31558: större utsträckning än i fråga om vuxna.             att under titeln "Meningsfullt Liv!" inleda ett
31559:    Enligt professor J. Piha hade Sverige, Schweiz    program för utvecklande av den öppna vården.
31560: och Finland 1992-1993 det största antalet barn-      Programmet består av samarbetsprojekt mellan
31561: och ungdomspsykiatrer av EU- och EFTA-län-           de olika förvaltningsområdena och innefattar
31562: derna (11 ,9-12,5 specialister i psykiatri per       också sådan frivillig verksamhet som organisa-
31563:  100 000 barn och ungdomar under 20 år). 1 Fin-      tioner och medborgare inlett på eget initiativ.
31564: land finns det barn- och ungdomspsykiatrer för-          lnom de närmaste åren kommer social- och
31565: utom inom sjukvårdsdistrikten även vid familje-      hälsovårdsministeriet att prioritera förbättran-
31566: rådgivningsbyråerna, som är underställda social-     det av barns och ungdomars mentala hälsa som
31567: förvaltningen. Sålunda förekommer det å ena          ett samarbete mellan de olika förvaltningsom-
31568: sidan regionala överlappningar i fråga om resur-     rådena i samhället. Vid sidan om sådana projekt
31569: ser, men å andra sidan också underdimensione-        som främjar den mentala hälsan och förebygger
31570: ring med tanke på behovet av resurser.               sjukdomar krävs även att kommunernas besluts-
31571:    1 många utredningar som gäller den mentala        fattande instanser vidtar aktiva åtgärder för att
31572: hälsan har den centrala iakttagelsen varit att be-   samordna och inrikta resurserna gällande den
31573: hovet av mentalvårdstjänster för barn och unga       psykiatriska vården av barn och unga tili sådana
31574: har ökat. Trots att psykiatrin utvidgats och nya     områden där köerna för nödvändig vård är oskä-
31575: funktioner tagits i bruk under de senaste åren       ligt långa.
31576:  huvudsakligen inom barn- och ungdomspsykia-
31577: 
31578:      Helsingfors den 6 november 1997
31579: 
31580:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
31581:                                             KK 1010/1997 vp
31582: 
31583: Kirjallinen kysymys 1010
31584: 
31585: 
31586: 
31587: 
31588:                                     Päivi Räsänen /skl: Ulosottojärjestelmän uudistamisesta
31589: 
31590: 
31591: 
31592:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31593: 
31594:    Ulosottojärjestelmä on viimeaikaisten poliit-       missä normaalipalkansaajan asema ei saisi olla
31595: tisten tapahtumien yhteydessä joutunut voimak-         pääomatuloja omaavan asemaa heikompi.
31596: kaan kansalaiskritiikin kohteeksi. Normaalive-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31597: lallisen maksettavat tulevat kyllä perityiksi, mut-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31598: ta kiertokeinoihin perehtyneet pystyvät ilmeisen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31599: helposti tekeytymään varattomiksi. Palkkatulo-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31600: jenja muiden tulojen eriarvoisuus ulosoton koh-
31601: teena on myös herättänyt keskustelua.                            Millä tavalla Hallitus aikoo ulosotto-
31602:     Hallitus valmisteleekin tiettävästi ulosottolain          lain uudistamisessa lisätä ulosoton te-
31603: uudistamista. Ulosottojärjestelmän uudistus-                  hokkuuttaja oikeudenmukaisuutta, sekä
31604: työssä tulisi pyrkiä mahdollisimman suureenjär-                  millä aikataululla Hallitus aikoo viedä
31605: jestelmälliseen selkeyteen ja kansalaisten yhden-             läpi uudistuksen valmistelut?
31606: vertaisuuteen lain edessä. Yleisen oikeustajun ni-
31607: 
31608:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
31609: 
31610:                                             Päivi Räsänen /skl
31611: 
31612: 
31613: 
31614: 
31615:  270136
31616: 2                                           KK 1010/1997 vp
31617: 
31618: 
31619: 
31620: 
31621:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31622:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suutta, jonka velallinen saa säilyttää ulosotosta
31623: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          huolimatta. Uudistuksen jälkeen mm. velallisen
31624: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tavanomainen koti-irtaimisto, henkilökohtaiset
31625: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         esineet ja tunnearvoa omaavat esineet on suojat-
31626: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tu kohtuulliseen arvoon. Myös velallisen työssä-
31627: 1010:                                                  käyntiä on turvattu mm. mahdollistamaHa säi-
31628:                                                        lyttää vaatimaton auto, jos sitä tarvitaan työssä-
31629:            Millä tavalla Hallitus aikoo ulosotto-      käyntiä varten. Myös elinkeinon harjoittamises-
31630:         lain uudistamisessa lisätä ulosoton te-        sa tarvittavat eläimet saa säilyttää kohtuulliseen
31631:         hokkuutta ja oikeudenmukaisuutta, sekä         arvoon. Vamman tai sairauden perusteella saa
31632:            millä aikataululla Hallitus aikoo viedä     säilyttää myös muutakin omaisuutta.
31633:         läpi uudistuksen valmistelut?                      Samassa yhteydessä säädettiin myös mahdol-
31634:                                                        lisuus saada ns. vapaakuukausia palkan tai eläk-
31635:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           keen ulosmittauksessa. Edellytyksenä on, että
31636: vasti seuraavaa:                                       ulosmittaus on jatkunut vuoden ja että velallisen
31637:                                                        käyttöön on jäänyt määrä, joka vainjonkin ver-
31638:    Ulosottolainsäädännön kokonaisuudistus on           ran ylittää ns. suojaosuuden määrän taikka että
31639: parhaillaan vireillä oikeusministeriössä. Joulu-       velallisen välttämättömät elinkustannukset ovat
31640: kuun 1996 alusta on tullut voimaan laaja paikal-       korkeat taikka että on olemassa jokin muu erityi-
31641: lishallintouudistukseen liittyvä ulosottolain uu-      nen syy. Tällöin ulosmittaus voidaan keskeyttää
31642: distus.                                                1-3 kuukaudeksi. Vanhastaan ulosottolaissa on
31643:    Vuoden 1997 keväällä ulosottolakia lisäksi          ollut helpotussäännös niitä tilanteita varten, jois-
31644: uudistettiin menettelyn tehostamiseksi niin, että      sa velallisen maksukyky on sairauden, työttö-
31645: ulosottomiehet ovat saaneet oikeuden saada tie-        myyden tai muun erityisen syyn takia olennaises-
31646: toja esimerkiksi pankeista, vakuutuslaitoksista,       ti vähentynyt. Tällöin velalliselle voidaan heti
31647: velallisen muilta sopimuskumppaneilta sekä eri         alusta lähtienjättää käyttöön normaalia suurem-
31648: viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitavilta.        pi osa tulosta.
31649: Tämä merkitsee kansainvälisesti katsottuna laa-            Elinkeinotulosta voidaan ulosmitata yleensä
31650: joja valtuuksia ulosottoviranomaisille. Lisäksi        1
31651:                                                         /6, palkka- ja eläketulosta 1h. Ero johtuu siitä,
31652: ulosottomiesten alueellista toimivaltaa väljen-        että elinkeinonharjoittajan, toisin kuin palkan-
31653: nettiin niin, että ulosoton väittelytapauksissa pii-   saajan, tulee itse vastata myös toiminnan aiheut-
31654: rirajat eivät muodosta estettä tehokkaalle toi-        tamista menoista. Kuitenkin myös elinkeinotu-
31655: minnalle. Myös ns. valeoikeustoimien vaikutusta        loa voidaan ulosmitata enemmän kuin 1/6,jos sitä
31656: pyrittiin vähentämään säännöksellä, joka sallii        voidaan pitää kohtuullisena. Pääomatulot ovat
31657: omaisuuden ulosmittaamisen sivullisen hallin-          yleensä lähtökohtaisesti kokonaisuudessaan
31658: nasta, jos omaisuuden voidaan todennäköisesti          ulosmitattavissa samoin kuin se varallisuus, joka
31659: katsoa kuuluvan velalliselle. Lisäksi mahdollis-       tuottaa pääomatuloa.
31660: tettiin se, että ulosottomies asettaa sivulliselle         Ongelmia, joita ei ole mahdollista korjata kan-
31661: lahjoitetun omaisuuden takavarikkoon, jotta            sallisella lainsäädännöllä, aiheuttavat varallisuu-
31662: velkoja voisi nostaa ns. takaisinsaantikanteen         den siirrot ulkomaille. Suomalaisten ulosottovi-
31663: pelkäämättä, että omaisuus hukataan sillä välil-       ranomaisten toimivalta ei ulotu vieraan valtion
31664: lä. Takaisinsaantikanteella pyritään peräyttä-         alueelle (valtioiden autonomisuus). Suomi on
31665: mään luovutettu omaisuus takaisin velalliselle ja      kuitenkin toiminut aktiivisesti EU :n jäsenvaltioi-
31666: ulosmittauksen alaiseksi.                              den keskinäisessä hankkeessa ns. eurooppalaisen
31667:    Oikeudenmukaisuutta puolestaan lisättiin            täytäntöönpanoperusteen (European Enforce-
31668: niin ikään keväällä 1997 voimaan tulleella uudis-      ment Order) aikaansaamiseksi. Hankkeeseen
31669: tuksella, jossa velallisen ns. erottamisetua laajen-   liittyy myös sen selvittäminen, olisiko mahdollis-
31670: nettiin tuntuvasti. Erottamisetu tarkoittaa omai-      ta määrätä nopeita kansainvälisiä turvaamistoi-
31671:                                           KK 1010/1997 vp                                            3
31672: 
31673: mia. Myös viranomaisten välistä virka-apujär-        ulosoton tietosuojaa, häätöä, maksuaikaa ja
31674: jestelmää ja tietojenvaihdon mahdollisuutta          -ohjelmia sekä alueellista toimi valtaa. Tämänjäl-
31675: pohditaan.                                           keen vuorossa on ulosmittausta koskeva esitys ja
31676:    Ulosottolainsäädännön uudistaminen etenee         sen jälkeen ulosmitatun omaisuuden rahaksi-
31677: siten, että vuoden 1998 aikana on tarkoitus antaa    muuttamistaja tilitystä koskeva esitys. Uudistus-
31678: laaja, noin 50 pykälää sisältävä esitys, joka kos-   työn voidaan arvioida olevan valmis 2000-luvun
31679: kee ulosottolain yleisiä menettelysäännöksiä,        alkuvuosina.
31680: mm. ulosottoperusteita, ulosoton hakemista,
31681: 
31682:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
31683: 
31684:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
31685: 4                                          KK 1010/1997 vp
31686: 
31687: 
31688: 
31689: 
31690:                                         Tili Riksdagens Talman
31691: 
31692:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Rättvisan ökades å sin sida genom en revide-
31693: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           ring som likaså trädde i kraft våren 1997, där
31694: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       gäldenärens rätt att undanta egendom utvidga-
31695: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål          des avsevärt. Rätten att undanta egendom avser
31696: nr 1010:                                              den egendom som gäldenären får bevara trots
31697:                                                       utmätningen. Efter revideringen åtnjuter gälde-
31698:           På vilket sätt har Regeringen för avsikt    närens sedvanliga bohag, personliga föremål och
31699:        att vid revideringen av utsökningslagen        föremål med känslovärde skydd tili ett skäligt
31700:        öka effektiviteten och rättvisan vid utsök-    belopp. Gäldenärens arbetsmöjligheter har ock-
31701:        ningen, samt                                   så tryggats bl.a. genom att man har gjort det
31702:           vilket är Regeringens tidsschema för        möjligt att bevara en enkel bil om den behövs för
31703:        beredningen av revideringen?                   arbetsresorna. Också djur som behövs för gälde-
31704:                                                       närens näringsverksamhet får bevaras till ett skä-
31705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ligt värde. På grund av sjukdom eller skada får
31706: anföra följande:                                      också annan egendom bevaras.
31707:                                                          1 detta sammanhang skapades också en möj-
31708:     En totalrevidering av utsöknings1agstiftning-     lighet för gäldenären att erhålla s.k. frimånader
31709: en är för närvarande anhängig vid justitieminis-      vid utmätning av lön eller pension. En förutsätt-
31710: teriet. En omfattande revidering av utsökningsla-     ning är att utmätningen har pågått i ett år och att
31711: gen som är förknippad med lokalförvaltningsre-        gä1denären till sitt förfogande har haft ett belopp
31712: formen trädde i kraft i början av december år         som endast i någon mån överskrider den s.k.
31713: 1996.                                                 skyddsandelen eller att gäldenärens nödvändiga
31714:     1 syfte att effektivera förfarandet reviderades   levnadskostnader är höga eller att det föreligger
31715: utsökningslagen dessutom under våren 1997 så          någon annan särski1d orsak. 1 dessa fall kan ut-
31716: att utmätningsmännen har fått rätt att erhålla        mätningen avbrytas för 1-3 månader. Det har
31717: uppgifter t.ex. från banker, försäkringsbolag,        sedan 1änge i utsöknings1agen ingått en bestäm-
31718: gäldenärens övriga avtalsparter samt från olika       melse som erbjuder 1ättnad i de fall där gäldenä-
31719: myndigheter och sådana som sköter offentliga          rens beta1ningsförmåga tili fö1jd av sjukdom, ar-
31720: uppdrag. Ur internationellt perspektiv innebär        bets1öshet eller någon annan särskild orsak är
31721: detta omfattande befogenheter för utsöknings-         väsentligt nedsatt. 1 dessa fall kan man genast
31722: myndigheterna. Dessutom utvidgades utmät-             från början lämna en större del av inkomsterna
31723: ningsmännens territoriella behörighet så att di-      än normalt till gäldenärens förfogande.
31724: striktsgränserna inte utgör hinder för effektiv          Av näringsinkomst kan man i allmänhet ut-
31725: utsökning i sådana fall där gäldenären försöker       mäta 1/6 och av lön och pension 1h. Skillnaden
31726: undgå utsökning. Man strävade också efter att         beror på att en näringsidkare i motsats tili en
31727: minska effekten av s.k. skenrättshandlingar ge-       löntagare själv skall ansvara också för de utgifter
31728: nom en bestämmelse som tillåter utmätning av          som förorsakas av verksamheten. Man kan dock
31729: egendom som är i en tredje persons besittning,        även utmäta en större del av näringsinkomsten
31730: om egendomen sannolikt kan antas tillhöra gäl-        än 1/6, om dettakan anses skäligt. Utgångspunk-
31731: denären. Dessutom möjliggjorde man att utmät-         ten är att kapitalinkomster liksom den egendom
31732: ningsmannen får belägga egendom som överlå-           som inbringar kapitalinkomst kan utmätas i sin
31733: tits till en tredje person med kvarstad för att       helhet.
31734: gäldenären skall kunna väcka s.k. återvinnings-          Problem som inte kan korrigeras genom natio-
31735: talan utan att frukta att egendomen förskingras       nelllagstiftning förorsakas av att egendom över-
31736: under tiden. Genom återvinningstalan strävar          förs utomlands. De finska myndigheternas behö-
31737: man efter att återvinna den överlåtna egendomen       righet omfattar inte en främmande stats territori-
31738: tili gäldenären för att den skall kunna bli föremål   um (staternas suveränitet). Finland har dock ver-
31739: för utmätning.                                        kat aktivt inom EU:s medlemsstaters inbördes
31740:                                             KK 1010/1997 vp                                           5
31741: 
31742: projekt för att skapa en s.k. europeisk verkställig-   ningslagens allmänna bestämmelser om förfa-
31743: hetsgrund (European Enforcement Order). 1              randet, bl.a. utsökningsgrunderna, ansökan om
31744: samband med projektet utreder man också om             utsökning, dataskyddet vid utsökning, vräkning,
31745: det skulle vara möjligt att f6rordna snabba inter-     betalningstiden och -programmen samt den terri-
31746: nationella säkringsåtgärder. Man dryftar också         toriella kompetensen. Efter detta kommer en
31747: rättshjälpssystemet och möjligheterna tili infor-      proposition gällande utmätning att avlåtas och
31748: mationsutbyte myndigheter emellan.                     därefter en proposition gällande realisering av
31749:    Revideringen av utsökningslagstiftningen            utmätt egendom och redovisning av erhållna
31750: framskrider så att man under år 1998 har för           medel. Detta revideringsarbete kommer upp-
31751: avsikt att avlåta en omfattande proposition som        skattningsvis att vara slutfört under 2000-talets
31752: innehåller ca 50 paragrafer och som gäller utsök-      begynnelseår.
31753: 
31754:      Helsingforsden 6 november 1997
31755: 
31756:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
31757:                                           KK 1011/1997 vp
31758: 
31759: Kirjallinen kysymys 1011
31760: 
31761: 
31762: 
31763: 
31764:                                   Päivi Räsänen /skl: Puolustusvoimien kehittämisestä
31765: 
31766: 
31767: 
31768:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31769: 
31770:    Puolustuspoliittisessa keskustelussa on käy-         Puolustuspoliittisen linjakeskustelun mahdol-
31771: tetty viime aikoina hyvin erisuuntaisia puheen-     listamiseksi ja selkiyttämiseksi hallituksen tulisi-
31772: vuoroja. Keskeisiä kysymyksiä ovat olleet mah-      kin selkeästi ilmaista käsityksensä edellä maini-
31773: dollinen jalkaväkimiinoista luopuminen ja maa-      tuista kysymyksistä.
31774: voimien iskukyvyn kehittäminen valmiusyhty-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31775: mien kautta.                                        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31776:    Kenraaliluutnantti Ilkka Hollo on ilmaissut      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31777: näkemyksensä, jonka mukaan jalkaväkimiinat          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31778: olisi mahdollista korvata tehostamalla ilma-aset-
31779: ta. Myös entinen puolustusministeri Elisabeth                  Mikä on Hallituksen näkemys jalkavä-
31780: Rehn on esittänyt erilaisia malleja jalkaväkimii-           kimiinojen korvaamisen kustannuksista,
31781: nojen korvaamiseksi. Hallituksen taholta ei kui-            sekä
31782: tenkaan ole ilmaistu varsinaista kantaa jalkavä-               näkeekö Hallitus yhteyttä suunniteltu-
31783: kimiinojen korvaamisen mahdollisuuksiin ja nii-             jen helikopterihankintojen ja jalkaväki-
31784: den kustannuksiin. Vaihtoehtoisten ratkaisujen              miinoille vaihtoehtoisen puolustusstrate-
31785: yhteydestä suunnitteilla oleviin puolustuskyvyn             gian kehittämisen välillä?
31786: kehittämisprojekteihin, mm. valmiusyhtymä-
31787: hankkeeseen, on tullut vain hajanaisia tietoja.
31788: 
31789:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
31790: 
31791:                                          Päivi Räsänen /skl
31792: 
31793: 
31794: 
31795: 
31796: 270136
31797: 2                                         KK 1011/1997 vp
31798: 
31799: 
31800: 
31801: 
31802:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31803: 
31804:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       korvaavan materiaalin ostamisesta ja siitä aiheu-
31805: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuvista kustannuksista. Jalkaväkimiinat korvaa-
31806: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vatjärjestelmät vaativat lisäksi laajoja alueellisen
31807: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       puolustuksen eri tasoille ulottuvia analyysejä ja
31808: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tutkimuksia. Niiden pohjalta voidaan tehdä tar-
31809: 1011:                                                vittavat muutokset operatiiviseen ja taktiseen
31810:                                                      ohjeistukseen, arvioida henkilöstön ja joukkojen
31811:           Mikä on Hallituksen näkemys jalkavä-       koulutustarpeet sekä uuden materiaalin käytön,
31812:        kimiinojen korvaamisen kustannuksista,        kunnossapidon ja varastoinnin vaatimukset.
31813:        sekä                                              Jalkaväkimiinat korvaaviin järjestelmiin siir-
31814:           näkeekö Hallitus yhteyttä suunniteltu-     tymisen lopulliset kustannusvaikutukset ovat
31815:        jen helikopterihankintojen ja jalkaväki-      selvillä vasta kun kokonaisselvitystyö on saatettu
31816:        miinoille vaihtoehtoisen puolustusstrate-     päätökseen. Jo aiemmin on ilmoitettu alustavien
31817:        gian kehittämisen välillä?                    arvioiden mukaan kustannusvaikutusten olevan
31818:                                                      miljardien luokkaa.
31819:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Mikäli Suomi päättää liittyä mukaan jalkavä-
31820: vasti seuraavaa:                                     kimiinojen täyskieltoon, aiheuttavat korvaavien
31821:                                                      järjestelmien hankkimiskustannukset määrära-
31822:    Suomi tukee jalkaväkimiinojen kieltämistä         hojen korotustarpeen puolustusvoimien hankin-
31823: maailmanlaajuisella oikeudellisesti sitovalla so-    tojen nykyisiin rahoituskehyksiin. Korvaavia
31824: pimuksella, joka voidaan todentaa. Mikäli Suo-       järjestelmiä ei toistaiseksi ole ollut suunnitelmis-
31825: mi päättää luopuajalkaväkimiinoista, se edellyt-     sa esillä eikä niitä luonnollisesti ole voitu sisällyt-
31826: tää korvaavien menetelmien hankkimista. Ne ai-       tää oleviin hankintamäärärahaesityksiin.
31827: heuttaisivat merkittäviä kustannuksia, mutta il-         Jos Suomi päättää luopuajalkaväkimiinoista,
31828: man korvaavia menetelmiä Suomen puolustus-           on lähtökohtana pidettävä sitä, ettei nykyisestä
31829: järjestelmään syntyisi jalkaväkimiinojen poista-     puolustuskyvyn tasosta tingitä. Miinakieltoon
31830: misen tuloksena vakava aukko.                        liittymisestä koituu Suomelle väistämättä lisä-
31831:    Ulkoasiainministerin asettamassa virkamies-       kustannuksia. Mahdollisesti miljardien luokkaa
31832: tason jalkaväkimiinatyöryhmässä selvitetään          olevien korotusvaikutusten minimoiminen puo-
31833: parhaillaan Suomen osallistumista kansainväli-       lustushankinnoissa edellyttää maksujen ajoitta-
31834: siin jalkaväkimiinojen täyskieltopyrkimyksiin ja     mista pitkälle, vähintään kymmenen vuoden ai-
31835: siihen liittyviä puolustuksellisia näkökohtia mu-    kavälille. Saman mittaista siirtymäkautta tarvi-
31836: kaan lukien kysymys siitä, millä aikataululla ja     taan myös jalkaväkimiinat korvaavien uusien
31837: millaisin kustannuksin Suomi voi korvata jalka-      menetelmien käyttöönottoon puolustusjärjestel-
31838: väkimiinat muilla menetelmillä osana kattavaa        mässämme.
31839: ja tehokasta täyskieltosopimusta. Myös puolus-           Jalkaväkimiinoista luopumista suunniteltaes-
31840: tushallinnon edustajat osallistuvat työryhmään.      sa on lähtökohdaksi otettu uusien korvaavien
31841: Työ on luonteeltaan ministeriöiden sisäistä val-     menetelmien sopeuttaminen alueelliseen puolus-
31842: mistelua. Raportti esitetään ulkoministerille jou-   tusjärjestelmäämme. Kysymys ei siten ole uuden
31843: lukuun loppuun mennessä.                             vaihtoehtoisen puolustusstrategian kehittämi-
31844:    Puolustushallinnossa on jalkaväkimiinatyö-        sestä vaan korvaavienjärjestelmien sovittamises-
31845: ryhmän työhön liittyen käynnissä selvitys, jossa     ta olevaan puolustusstrategiaan.
31846: pyritään alustavasti kartoittamaan jalkaväki-            Yhteyttä ei ole nähtävissä jalkaväkimiinojen
31847: miinoista mahdollisen luopumisen vaikutuksia         korvaamisesta puolustusjärjestelmässä aiheutu-
31848: puolustusjärjestelmäämme ja löytämään erilaisia      vien operatiivisten ja taktisten muutosten ja maa-
31849: vaihtoehtoja jalkaväkimiinat korvaaviksi järjes-     voimien helikopterihankinnan kesken.
31850: telmiksi.                                                Maavoimien helikopterihankinta on osa maa-
31851:    Kysymys ei kuitenkaan ole pelkästään uuden        voimien kehittämissuunnitelmaa ja kytkeytyy
31852:                                            KK 1011/1997 vp                                             3
31853: 
31854: kiinteästi kolmen valmiusyhtymän, tyyppinimel-        tuskyvyn kannalta keskeinen hanke on joukko-
31855: tään prikaati 2005, muodostamiseen. Tällaisia         jen kuljetuksiin ja tulitukeen tarkoitettujen heli-
31856: yhtymiä on suunnitteilla yksi kullekin maanpuo-       koptereiden hankinta. Helikopterien tärkein teh-
31857: lustusalueelle. Prikaatit ovat nopeasti perustetta-   tävä on mahdollistaa noin komppanian kokoisen
31858: via ja suorituskykyisiä ja niiden varustus sekä       osaston ja tärkeiden asejärjestelmien nopeat siir-
31859: koulutus mahdollistavat toiminnan valtakunnan         rot kunkin valmiusyhtymän toimintaan liittyen.
31860: kaikissa osissa.                                      Ilmakuljetukset ja niiden suojaaminen ovat heli-
31861:    Uusien prikaatien ja koko maavoimien suori-        kopterien sotilaalliset pääkäyttötarkoitukset.
31862: 
31863:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
31864: 
31865:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
31866: 4                                         KK 1011/1997 vp
31867: 
31868: 
31869: 
31870: 
31871:                                        Tili Riksdagens Talman
31872: 
31873:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     fanteriminorna och finna olika alternativ tili ar-
31874: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       rangemang som ersätter infanteriminorna.
31875: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Det är dock inte enbart fråga om att köpa ny
31876: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr          ersättande materiel och om de kostnader som
31877: 1011:                                                föranleds därav. De system som ersätter infante-
31878:                                                      riminorna kräver dessutom omfattande analys
31879:             Viiken är Regeringens syn på de kost-    och undersökningar som omfattar det territoriel-
31880:         nader som uppstår som följd av att infan-    la försvarets olika nivåer. Utgående från dessa
31881:         teriminorna ersätts, samt                    analyser och undersökningar är det möjligt att
31882:             ser Regeringen ett samband när det       göra de erforderliga ändringarna i de operativa
31883:         gäller den planerade anskaffningen av        och taktiska anvisningarna, samt att bedöma be-
31884:         helikoptrar och utvecklingen av en för-      hovet av utbildning för personai och trupper
31885:         svarsstrategi som innebär ett alternativ     samt de krav som användningen, underhållet och
31886:         till infanteriminorna?                       upplagringen av den nya materielen ställer.
31887:                                                          De slutliga kostnadsverkningarna av över-
31888:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gången till arrangemang som ersätter infanteri-
31889: anföra följande:                                     minorna blir klara först när totalutredningen har
31890:                                                      slutförts. Redan tidigare har angivits att kost-
31891:    Finland stöder förbudet mot infanteriminor-       nadsverkningarna enligt de preliminära bedöm-
31892: na på grundval av ett globalt och juridiskt bin-     ningarna skulle vara av storleksklassen flera mil-
31893: dande avtal som kan verifieras. Om Finland be-       jarder.
31894: slutar avstå från infanteriminorna förutsätter           I fall Finland fattar beslut om att ansluta sig
31895: detta att ersättande metoder tas i bruk. De ersät-   tili totalförbudet mot infanteriminor medför
31896: tande metoderna skulle medföra betydande kost-       kostnaderna för anskaffning av ersättande ar-
31897: nader, men utan dem skulle en allvarlig lucka        rangemang ett behov att höja de nuvarande fi-
31898: uppstå i Finlands försvarssystem som resultat av     nansieringsramarna för försvarsmaktens an-
31899: att infanteriminorna tas ur bruk.                    skaffningar. Några ersättande arrangemang har
31900:    1 den av utrikesministeriet tillsatta arbets-     tills vidare inte varit aktuella i planerna och har
31901: gruppen på tjänstemannanivå med uppgift att          naturligt nog inte kunnat inbegripas i de existe-
31902: utreda frågan om infanteriminorna klarläggs          rande framställningarna om anskaffningsanslag.
31903: som bäst Finlands deltagande i de internatio-            Om Finland beslutar avstå från infanteri-
31904: nella strävandena att få till stånd ett totalför-    minorna bör utgångspunkten anses vara att man
31905: bud mot infanteriminor och därtill hörande           inte ger avkall på försvarsförmågans nuvarande
31906: synpunkter med anknytning tili försvaret, in-        nivå. En anslutning till minförbudet medför
31907: klusive frågan, med viiken tidtabell och för vil-    ofrånkomligen merkostnader för Finland. En
31908: ka kostnader Finland kan ersätta infanteri-          minimering i försvarsanskaffningarna av förhöj-
31909: minorna med andra metoder som ett del av ett         ningsverkningarna, som eventuellt är av storleks-
31910: täckande och effektivt avtal om totalförbud.         klassen flere miljarder, förutsätter att betalning-
31911: Också representanter för försvarsförvaltningen       arna tidsplaneras för ett långt tidsintervall som
31912: deltar i arbetsgruppen. Till sin natur utgör ar-     omfattar minst tio år. En övergångsperiod av
31913: betet en intern beredning inom ministerierna.        samma storleksordning behövs också när det gäl-
31914: Rapporten föreläggs utrikesministeriet före ut-      ler att tai bruk de nya metoder som skall ersätta
31915: gången av december.                                  infanteriminorna i vårt försvarssystem.
31916:    lnom försvarsförvaltningen pågår i samband            När man planerat hur infanteriminorna kan
31917: med det arbete som utförs av arbetsgruppen för       tas ur bruk har utgångspunkten varit att de nya
31918: infanteriminorna en utredning där man prelimi-       ersättande metoderna bör anpassas tili vårt terri-
31919: närt försöker kartlägga verkningarna på vårt för-    toriella försvarssystem. Det är alltså inte fråga
31920: svarssystem av ett eventuellt avstående från in-     om att utveckla en ny alternativ försvarsstrategi
31921:                                           KK 1011/1997 vp                                             5
31922: 
31923: utan om att anpassa de ersättande systemen tili      kapacitet och deras utrustning och utbildning
31924: den aktuella försvarsstrategin.                      möjliggör verksamhet i rikets alla delar.
31925:    Något samband kan inte iakttas mellan de             Det centrala projektet med tanke på de nya
31926: operativa och taktiska förändringar som ersät-       brigadernas och hela landstridskrafternas presta-
31927: tandet av infanteriminorna i försvarssystemet        tionsförmåga gäller anskaffningen av helikop-
31928: medför och landstridskrafternas helikopteran-        trarna, som är avsedda för transport av trupper
31929: skaffning.                                           och för eldstöd. Helikoptrarnas viktigaste upp-
31930:    Landstridskrafternas helikopteranskaffning        gift är att möjliggöra snabb förflyttning av avdel-
31931: är en del av utvecklingsplanen för landstridskraf-   ningar av ungefår ett kompanis storlek och vikti-
31932: terna och den är fast knuten tili upprättandet av    ga vapensystem i samband med vart och ett av
31933: de tre beredskapsförbanden med typnamnet bri-        beredskapsförbandens verksamhet. Lufttran-
31934: gad 2005. Vart och ett av försvarsområdena skall     sporterna och skyddet av dem är helikoptrarnas
31935: enligt planerna förses med ett sådant förband.       huvudsakliga militära användningsändamål.
31936: Brigaderna kan snabbt ställas upp, de har hög
31937: 
31938:      Helsingfors den l 0 november 1997
31939: 
31940:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
31941:                                               KK 1012/1997 vp
31942: 
31943: Kirjallinen kysymys 1012
31944: 
31945: 
31946: 
31947: 
31948:                                      Hannu Kemppainen /kesk ym.: Ympäristötuen myöntämisestä yli
31949:                                         65-vuotiaille viljelijöille
31950: 
31951: 
31952:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
31953: 
31954:    Maaseutu elää voimakasta murroskautta.                keää, että mahdollisimman moni, jolla on haluk-
31955: Maataloudessa ollaan tekemässä suurta raken-             kuutta ja mahdollisuuksia, voisi jatkaa asumis-
31956: nemuutosta ilman, että sen kaikkia seurauksia on         taan tiloilla.
31957: ollenkaan ennakoitu. Suomalaiseen kylämaise-                Yksi keino lieventää tulevan rakennemuutos-
31958: maan on aina kuulunut hoidettu pelto ja raken-           ten haittatekijöitä olisi maksaa ympäristötukea
31959: nukset. Kun investoinneissa nyt suositaan vain           peltojen ja tuotantorakennusten kunnossapidos-
31960: riittävän isoja tiloja, käy pakosta niin, että kaikil-   ta ilman, että ne olisivat aktiivisessa tuotanto-
31961: le tiloille ei ole näkyvissä tulevaisuutta viljelyn      käytössä.
31962: jatkamisessa. Varmana kehityssuuntana pide-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31963: tään sitä, että kolmannes tiloista lopettaa viljely-     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
31964: toiminnan. Tämä tulee väistämättä muuttamaan             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31965: maisemaa sellaiseksi, ettei enemmistö suomalai-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31966: sista sitä haluaisi. Tuotannosta pois jäävien tilo-
31967: jen osuus on suurempi syrjäseuduilla ja Pohjois-                    Aikooko Hallitus harkita ympäristö-
31968: ja Itä-Suomessa, missä maisemalliset arvot esim.                tuen myöntämistä yli 65-vuotiaille viljeli-
31969: matkailulle ovat tärkeät.                                       jöille siinä tapauksessa, että he sitoutuvat
31970:     Tulevaa kehitystä ei ole aina helppo ennustaa.              pitämään maisemanhoitosyistä tilan pel-
31971:  Siksi olisi tärkeää, että viljelysmaita ja tuotanto-           lot ja rakennukset tuotantokunnossa ja
31972:  rakennuksia ei päästettäisi rappeutumaan. Maa-                 tilalle asumaan jäädessään myös vahvis-
31973:  seudun asuttuna pitämisen takia olisi myös tär-                taisivat maaseudun asutusrakennetta?
31974: 
31975:       Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
31976:            Hannu Kemppainen /kesk           Eero Lämsä /kesk               Jukka Vihriälä /kesk
31977: 
31978: 
31979: 
31980: 
31981: 270136
31982: 2                                          KK 1012/1997 vp
31983: 
31984: 
31985: 
31986: 
31987:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31988: 
31989:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        0,5 hehtaaria puutarhakasvien viljelykierrossa
31990: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         olevaa peltoa ja joka on alle 65-vuotias.
31991: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tästä pääsäännöstä ovat poikkeuksena maa-
31992: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            talouden erityistukiin kuuluvat maiseman kehit-
31993: Kemppaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        tämistä ja hoitoa koskevat sopimukset sekä pe-
31994: myksen n:o 1012:                                      rinnebiotoopin hoitoa koskevat sopimukset, jot-
31995:                                                       ka voidaan erityisestä syystä tehdä myös yli 65-
31996:            Aikooko Hallitus harkita ympäristö-        vuotiaan viljelijän kanssa. Erityisenä syynä pide-
31997:        tuen myöntämistä yli 65-vuotiaille viljeli-    tään lähinnä alueen erityisominaisuuksia, esi-
31998:        jöille siinä tapauksessa, että he sitoutuvat   merkiksi sopimusalueen maisemallista merkitys-
31999:        pitämään maisemanhoitosyistä tilan pel-        tä. Sopimuksen tekijällä tulee kuitenkin aina olla
32000:        lot ja rakennukset tuotantokunnossa ja         vähintään 3 hehtaaria tai puutarhatilalla 0,5 heh-
32001:        tilalle asumaan jäädessään myös vahvis-        taaria peltoa. Edellytyksenä on myös, että vilje-
32002:        taisivat maaseudun asutusrakennetta?           lijä antaa tällöin perustuen mukaisen sitoumuk-
32003:                                                       sen, jonka perusteella hän muun muassa ylläpi-
32004:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tää maatalousmaisemaa ja sen luonnon moni-
32005: vasti seuraavaa:                                      muotoisuutta, vaikkei hänelle voidakaan mak-
32006:                                                       saa perustukea.
32007:    Maatalouden ympäristötukijärjestelmä muo-              Maatalouden ympäristötukiohjelma on voi-
32008: dostuu maatalouden ympäristötuen perustuesta          massa 1995-1999. Uuden ympäristöohjelman
32009: ja erityistuesta. Maatalouden ympäristötuesta         valmistelu alkanee ensi vuoden aikana. Siinä yh-
32010: annetun valtioneuvoston päätöksen (760/1995)          teydessä on mahdollista harkita uudelleen tuen
32011: mukaan tukea voidaan myöntää viljelijälle, jolla      myöntämisen perusteita.
32012: on viljelyksessä vähintään 3 hehtaaria peltoa tai
32013: 
32014:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1997
32015:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32016:                                           KK 1012/1997 vp                                            3
32017: 
32018: 
32019: 
32020: 
32021:                                        Tili Riksdagens Talman
32022: 
32023:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     minst tre hektar åker eller minst en halv hektar
32024: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       åker som ingår i växtföljden för trädgårdsgrödor.
32025: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Undantag från denna huvudregel utgör avta-
32026: man Hannu Kemppainen m.fl. undertecknade             len om utvecklande och vård av landskapet och
32027: spörsmål nr 1012:                                    avtalen som gäller skötseln av småbiotoper, vilka
32028:                                                      hör tili de särskilda stöden för jordbruket. Dessa
32029:           Ämnar Regeringen överväga att he-          avtal kan av särskilda skäl ingås också med jord-
32030:        vilja miljöstöd tili över 65-åriga jordbru-   brukare som är äldre än 65 år. Med särskilda skäl
32031:        kare om de med tanke på landskapsvår-         avses närmast ett områdes specialegenskaper,
32032:        den förbinder sig att hålla lägenhetens       t.ex. avtalsområdets landskapsmässiga betydel-
32033:        åkrar och byggnader i produktionsskick        se. Den som ingår ett avtal skall alltid ha åtmin-
32034:        och samtidigt förstärker boendestruktu-       stone tre hektar åker eller på en trädgårdslägen-
32035:        ren på landsbygden då de fortsätter att bo    het en halv hektar åker. Det förutsätts också att
32036:        på lägenheten?                                jordbrukaren, fastän man inte kan betala honom
32037:                                                      något basstöd, härvid ingår en förbindelse enligt
32038:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        miljöbasstödet på basis av viiken han bl.a. beva-
32039: anföra följande:                                     rar odlingslandskapet och dess biologiska mång-
32040:                                                      fald.
32041:    Systemet med miljöstöd för jordbruket består         Programmet för miljöstöd för jordbruket är i
32042: av ett miljöbasstöd och ett miljöspecialstöd för     kraft 1995-1999. Man torde redan nästaårbör-
32043: jordbruket. Enligt statsrådets beslut om miljö-      ja bereda ett nytt miljöprogram. 1 samband med
32044: stöd för jordbruket (760/1995) kan stödet beviljas   det kan frågan om grunderna för beviljande av
32045: jordbrukare under 65 år vilkas odlingar omfattar     stöd tas upp tili prövning på nytt.
32046: 
32047:      Helsingforsden 11 november 1997
32048: 
32049:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32050:                                           KK 1013/1997 vp
32051: 
32052: Kirjallinen kysymys 1013
32053: 
32054: 
32055: 
32056: 
32057:                                   Matti Väistö /kesk: Tradenomin tutkinnon hyväksymisestä HTM-
32058:                                       tilintarkastajatutkinnon peruskoulutukseksi
32059: 
32060: 
32061:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32062: 
32063:      Uuden tilintarkastuslain mukaan HTM-tilin-      taan 140 opintoviikkoa. Käytännössä traden-
32064: tarkastajalta vaaditaan peruskoulutuksena            omin tutkinto antaa vähintään samat perusval-
32065: alempi korkeakoulututkinto. Aiemmin perus-           miudet HTM-tilintarkastajan tutkintoon kuin
32066: koulutukseksi riitti opistotasoinen merkonomin       alempi korkeakoulututkinto.
32067: tutkinto.                                               Näin ollen on erittäin perusteltua, että tilintar-
32068:      Peruskoulutuksena edellytetyllä alemmalla       kastuslaissa HTM-tilintarkastajan peruskoulu-
32069: korkeakoulututkinnolla tarkoitetaan yliopistos-      tuksena hyväksyttäisiin myös soveltuva ammat-
32070: sa tai tiedekorkeakoulussa suoritettua tutkintoa.    tikorkeakoulututkinto. Tällä ratkaisulla vahvis-
32071: Tutkinnon laajuus on yleisimmin 120 opintoviik-      tettaisiin osaltaan myös ammatillisen osaamisen
32072: koa.                                                 arvostusta ja ammattikorkeakoulujen asemaa.
32073:      Tilintarkastuslain säätämisen jälkeen korkea-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32074: asteen koulutuskenttään on vakiintumassa laaja       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32075: ammattikorkeakoulujen verkko. Useissa am-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32076: mattikorkeakouluissa annetaan myös HTM-ti-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32077: lintarkastajien peruskoulutukseksi hyvin sovel-
32078:  tuvaa korkea-asteen ammatillista koulutusta                    Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
32079: hallinnon tai liiketalouden koulutusohjelmassa.              siin tilintarkastuslain muuttamiseksi si-
32080:  Koulutuksen suorittanut valmistuu tradenomik-               ten, että HTM-tilintarkastajatutkinnon
32081:  si.                                                         peruskoulutukseksi        hyväksyttäisiin
32082:      Ammattikorkeakoulussa suoritettava trade-               alemman korkeakoulututkinnon ohella
32083:  nomin tutkinto kestää 3,5 vuotta ja on laajuudel-           myös ammattikorkeakoulututkinto?
32084: 
32085:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
32086:                                           Matti Väistö /kesk
32087: 
32088: 
32089: 
32090: 
32091:  270136
32092: 2                                         KK 1013/1997 vp
32093: 
32094: 
32095: 
32096: 
32097:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32098: 
32099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tään voivat tulevaisuudessa täyttää HTM-tilin-
32100: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tarkastajaksi hyväksymiseen liittyvät perustut-
32101: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kintoa ja opintosuorituksia koskevat vaatimuk-
32102: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti           set.
32103: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Edellä mainitun työryhmän muistion pohjalta
32104: n:o 1013:                                            kauppa- ja teollisuusministeriö antoi päätöksen
32105:                                                      KHT- ja HTM-tutkintoihin vaadittavista opin-
32106:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       noista viime vuoden lopulla. Päätös tuli voimaan
32107:        siin tilintarkastuslain muuttamiseksi si-     1.1.1997. Päätöksessä tarkoitetut KHT- ja
32108:        ten, että HTM-tilintarkastajatutkinnon        HTM- tilintarkastajan opinnot voi suorittaa vain
32109:        peruskoulutuksesksi       hyväksyttäisiin     tiede korkeakoulussa.
32110:        alemman korkeakoulututkinnon ohella              Ammattikorkeakoulut ovat osa korkea-as-
32111:        myös ammattikorkeakoulututkinto?              teen koulutusjärjestelmää, johon sisältyvät opis-
32112:                                                      to-, ammattikorkeakoulu- ja korkeakoulutut-
32113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kinnot Ammattikorkeakoulukokeilu käynnistyi
32114: vasti seuraavaa:                                     1991, jolloin kokeiluun osallistui 22 väliaikaista
32115:                                                      ammattikorkeakoulua. Ensimmäisten vakinais-
32116:     Tilintarkastuslaki tuli voimaan 1.1.199 5. Ti-   ten ammattikorkeakoulujen toiminta käynnistyi
32117: lintarkastuslain säädöksissä sekä sen perusteella    syksyllä 1996 ja ammattikorkeakoulu-uudistus
32118: annetuissa alemmissa säädöksissä on otettu huo-      toteutetaan vuoteen 2000 mennessä. Lukuvuon-
32119: mioon EY:n kahdeksannen yhtiöoikeudellisen           na 1996--1997 järjestetään 20 ammattikorkea-
32120: direktiivin (84/253/ETY) vaatimukset. Direktii-      koulussa talouden ja hallinnon koulutusohjelma,
32121: vin vaatimukset koskevat muun muassa tilintar-       liiketalouden ja hallinnon koulutusohjelma tai
32122: kastajien koulutusta sekä suoritettuja opintoja.     liiketalouden koulutusohjelma. Kaupan ja hal-
32123: Tilintarkastuslain 6 §:n mukaan HTM-tilintar-        linnon alan ammattikorkeakoulututkinnon ni-
32124: kastajalta edellytetään mm. alempaa korkea-          mikkeeksi on viime vuonna päätetty ottaa tra-
32125: koulututkintoa sekä kauppa- ja teollisuusminis-      denomi ja opintojen laajuus on 140 opintoviik-
32126: teriön päätöksellä tarkemmin säädettyjä opinto-      koa.
32127: ja. Tilintarkastuslain siirtymäsäännösten mukai-        Vaikka ammattikorkeakouluissa tradenomin
32128: sesti merkonomin tutkinto ja siihen liittyvät        tutkinto vastaa opintoviikoHtaan alempaa kor-
32129: opinnot otettiin huomioon HTM-tilintarkasta-         keakoulututkintoa, eivät talouden ja hallinnon
32130: jaksi hyväksyttäessä vuoden 1996loppuun asti.        koulutusohjelmissa tarjolla olevat opinnot vielä
32131:     Tilintarkastuslain voimaan tulon jälkeen ope-    täysin vastaa sisällöllisesti HTM-tutkintoon vaa-
32132: tusministeriö asetti työryhmän selvittämään ti-      dittavia laskentatoimen, oikeustieteen ja muita
32133: lintarkastajan ammattiin valmentavien korkea-        opintoja. Eri ammattikorkeakouluissa suoritetut
32134: kouluopintojen kehittämistarpeita sekä yhte-         tradenomin tutkinnot eivät myöskään vielä ole
32135: näistäruismahdollisuuksia sekä tekemään tarvit-      yhteismitallisia.
32136: tavat toimenpide-ehdotukset. Työryhmän tehtä-           Tilintarkastuslainsäädäntöä valmisteltaessa
32137: vänä oli muun muassa valmistella ehdotukset          keskeisiä tavoitteita ovat olleet erityisesti KHT-
32138: siitä, miten tilintarkastusalan koulutusta olisi     ja HTM-tilintarkastajien ammattitaidon turvaa-
32139: kehitettävä perus-, ammatti- ja jatkokoulutusta-     minen ja kehittäminen sekä harmonisointi EY-
32140: solla nykyistä järjestelmällisemmin. Tilintarkas-    säädösten kanssa. Tilintarkastajan ammattitai-
32141: tuskoulutustyöryhmän muistio (opetusministe-         don on katsottu edistävän tilintarkastajan riip-
32142: riön työryhmien muistioita 30:1996) julkaistiin      pumattomuuden toteutumista. Arvioitaessa ti-
32143: 31.5 .1996. Työryhmä ehdotti, että ammattikor-       lintarkastajan hyväksyruisedellytyksiä on pyritty
32144: keakoulujen kaupan ja hallinnon alan koulutus-       ottamaan huomioon tilintarkastajan toiminta-
32145: ohjelmatarjontaan tulee pyrkiä kehittämään sel-      ympäristön muutokset sekä kiristyneet tilintar-
32146: laisia ohjelmia, jotka laajuudeltaan ja sisällöl-    kastajaan kohdistuvat vaatimukset ja odotukset.
32147:                                          KK 1013/1997 vp                                                3
32148: 
32149: Yhden osan hyväksymisedellytyksistä muodos-          lytysten vaikutuksia HTM-tilintarkastajien am-
32150: tavat perustutkinto ja vaadittavat opinnot. Näitä    mattitaitoon sekä hyväksyttyjen tilintarkastajien
32151: on arvioitu perusteellisesti sekä tilintarkastus-    lukumäärään. Erityistä huomiota kiinnitetään
32152: koulutustyöryhmän työssä että tilintarkastus-        ammattikorkeakoulujen, ja niissä suoritettavien
32153: lainsäädännön valmistelussa.                         opintojen, kehittymiseen ja yhdenmukaisuuteen.
32154:    Tällä hetkellä eletään siirtymäkautta sekä ti-    Kun ammattikorkeakoulujen asema on vakiin-
32155: lintarkastusjärjestelmän että ammattikorkea-         tunut korkea-asteen koulutuskentässä ja kun nii-
32156: koulujärjestelmän osalta; kiristyneitä HTM-ti-       den opetus vastaa myös sisällöllisesti tiedekor-
32157: lintarkastajan hyväksymisedellytyksiä on vasta       keakoulussa annettavan tilintarkastuksen ope-
32158: alettu soveltaa ja ammattikorkeakoulu-uudistus       tuksen sisältöä, voidaan ammattikorkeakouluis-
32159: toteutuu vuoteen 2000 mennessä. Tässä vaihees-       sa annetun opetuksen katsoa takaavan sen, että
32160: sa on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä kum-       HTM-tilintarkastajan ammattitaito koulutuk-
32161: mankaan uudistuksen vaikutuksista HTM-tilin-         sen osalta vastaa sille asetettuja tavoitteita: riip-
32162: tarkastajiin ja heiltä edellytettävään koulutuk-     pumattoman ja ammattitaitoisen tilintarkastuk-
32163: seen. Hallitus tulee kuitenkin edelleen seuraa-      sen suorittamisen.
32164: maan tarkasti tilintarkastajien hyväksymisedel-
32165:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
32166: 
32167:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
32168: 4                                           KK 1013/1997 vp
32169: 
32170: 
32171: 
32172: 
32173:                                          Tili Riksdagens Talman
32174: 
32175:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utvecklas sådana program som till omfattning
32176: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         och innehåll i framtiden kan uppfylla de krav
32177: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som gäller grundexamen och studieprestationer
32178: man Matti Väistö undertecknade skriftliga              som krävs för godkännande som GRM-revisor.
32179: spörsmål nr 1013:                                         Utgående från ovan nämnda arbetsgrupps
32180:                                                        promemoria utfårdade handels- och industrimi-
32181:           Har Regeringen för avsikt att vidta          nisteriet vid utgången av fjolåret ett beslut om de
32182:        åtgärder för att ändra revisionslagen så        studier som skall krävas för CGR- och GRM-
32183:        att som grundutbildning för GRM-revi-           examina. Beslutet trädde i kraft den 1 januari
32184:        sorsexamen också godkänns examen från           1997. De i beslutet avsedda studierna till CGR-
32185:        yrkeshögskola vid sidan av lägre högsko-        och GRM-revisor kan endast fullgöras vid en
32186:        leexamen?                                       vetenskaplig högskola.
32187:                                                           Yrkeshögskolorna är en del av systemet för
32188:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          högstadieutbildning, till vilket hör instituts-, yr-
32189: anföra följande:                                       keshögskole- och högskoleexamina. Försöket
32190:                                                        med yrkeshögskolor inleddes 1991, varvid 22
32191:    Revisionslagen trädde i kraft den 1 januari         temporära yrkeshögskolor deltog i försöket. De
32192: 1995. I bestämmelserna i revisionslagen samt i de      första permanenta yrkeshögskolorna inledde sin
32193: författningar på lägre nivå som har getts med          verksamhet hösten 1996 och yrkeshögskolerefor-
32194: stöd av den har kraven i EG:s åttonde bolags-          men skall vara genomförd år 2000. Under läsåret
32195: rättsliga direktiv (84/253/EEG) beaktats. Kraven       1996-1997 ordnas utbildningsprogram i ekono-
32196: i direktivet gäller bl.a. revisorernas utbildning      mi och förvaltning, utbi1dningsprogram i före-
32197: samt fullgjorda studier. Enligt 6 § revisionslagen     tagsekonomi och förvaltning eller utbildnings-
32198: krävs av en GRM-revisor bl.a. lägre högskole-          program i företagsekonomi vid 20 yrkeshögsko-
32199: examen samt studier om vilka bestäms närmare           lor. I fjol bestämdes att namnet på yrkeshögsko-
32200: genom beslut av handels- och industriministeriet.      leexamen inom området handel och förvaltning
32201: I enlighet med övergångsbestämmelserna i revi-         skall vara tradenom och studiernas omfattning
32202: sionslagen beaktades merkonomexamen och de             140 studieveckor.
32203: studier som sammanhänger med den när perso-               Fastän tradenomexamen vid yrkeshögskolor-
32204: ner godkändes som GRM-revisorer fram till ut-          na till antalet studieveckor motsvarar lägre hög-
32205: gången av år 1996.                                     skoleexamen, motsvarar de studier som erbjuds
32206:    Sedan revisionslagen hade trätt i kraft tillsatte   inom utbildningsprogrammet för ekonomi och
32207: undervisningsministeriet en arbetsgrupp som            förvaltning till sitt innehåll ännu inte helt de
32208: fick i uppdrag att utreda behoven av utveckling i      studier i redovisning, juridik och andra studier
32209: fråga om de högskolestudier som utgör förbere-         som skall krävas för GRM-examen. Tradenom-
32210: delser för revisorsyrket och möjligheterna att för-    examina vid de olika yrkeshögskolorna är inte
32211: enhetliga dessa studier samt att komma med för-        heller ännu jämförbara sinsemellan.
32212: slag till de åtgärder som behövs. Arbetsgruppen           När revisionslagstiftningen bereddes var de
32213: fick bl.a. i uppdrag att bereda förslag om hur         centrala målen särskilt att CGR- och GRM-revi-
32214: utbildningen i revisionsbranschen kunde utveck-        sorernas yrkeskunskap skulle tryggas och ut-
32215: las mera systematiskt än i dagens läge på grund-,      vecklas samt harmoniseras med EG-rättsakter-
32216: yrkes- och fortbildningsnivå. En promemoria av         na. En revisors yrkesskicklighet har ansetts främ-
32217: arbetsgruppen för revisionsutbildning (undervis-       ja revisorns självständighet. När en revisors för-
32218: ningsministeriets arbetsgruppers promemorior           utsättningar att bli godkänd bedöms har man
32219: 30:1996) offentliggjordes den 31 maj 1996. Ar-         försökt beakta förändringarna i revisorns verk-
32220: betsgruppen föreslog att för yrkeshögskolornas         samhetsomgivning samt de skärpta krav och för-
32221: utbud av utbildningsprogram inom området               väntningar som ställs på revisorn. En del av för-
32222: handel och förvaltning i mån av möjlighet bör          utsättningarna för godkännandet utgör grund-
32223:                                            KK 1013/1997 vp                                              5
32224: 
32225: examen och de studier som skall krävas f6r den.        GRM-revisorernas yrkesskicklighet samt på an-
32226: Dessa har bedömts grundligt både i revisionsut-        talet godkända revisorer. Särskild uppmärksam-
32227: bildningsarbetsgruppens arbete och vid bered-          het fåsts vid hur yrkeshögskolorna och de studier
32228: ningen av revisionslagstiftningen.                     som skall fullgöras vid dem utvecklar sig och hur
32229:    1 dagens läge pågår en övergångsperiod både i       enhetliga de är. När yrkeshögskolorna har eta-
32230: fråga om revisionssystemet och yrkeshögskole-          blerat sin ställning på fåltet för högstadieutbild-
32231: systemet; de skärpta kraven för godkännande av         ning och när undervisningen i dem också inne-
32232: en GRM-revisor har först nu börjat tillämpas           hållsmässigt motsvarar innehållet i den undervis-
32233: och yrkeshögskolereformen genomförs tili år            ning i revision som ges vid de vetenskapliga hög-
32234: 2000. 1 detta skede är det för tidigt att dra några    skolorna kan undervisningen i yrkeshögskolorna
32235: slutsatser om någondera reformens effekter på          anses garantera att en GRM-revisors yrkesskick-
32236: GRM-revisorerna och den utbildning som de              lighet vad gäller utbildningen motsvarar de mål
32237: förutsätts ha. Regeringen kommer dock fortsätt-        som ställts för den: att revisorn skall kunna utfö-
32238: ningsvis att noga följa med hur förutsättningarna      ra en självständig och yrkesskicklig revision.
32239: för att revisorer skall godkännas inverkar på
32240: 
32241:      Helsingforsden 10 november 1997
32242: 
32243:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
32244:                                           KK 1014/1997 vp
32245: 
32246: Kirjallinen kysymys 1014
32247: 
32248: 
32249: 
32250: 
32251:                                   Mikko Elo /sd ym.: Eläkeläisten edunvalvontamahdollisuuksien
32252:                                      parantamisesta
32253: 
32254: 
32255:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32256: 
32257:    Maamme eläkeläiset kokevat asemansa hei-          sa eläkeläisjärjestöillä on tiettävästi lakisäätei-
32258: kentyneen 1990-luvun aikana. Eläkeläiset eivät       nen oikeus tulla kuulluksi.
32259: voi esim. hyväksyä sitä, että he maksavat kolme          Myös Suomessa tulisi mahdollisimman no-
32260: penniä korkeampaa sairausvakuutusmaksua              peasti säätää laki, joka takaisi maamme eläkeläi-
32261: kuin palkansaajat. Tämän lisäksi eläkkeensaajat      sille ja heidän etujärjestöilleen välittömän neu-
32262: pitävät valitettavana sitä, että yli 65-vuotiaiden   votteluoikeuden maan hallituksen ja myös kun-
32263: eläkeindeksi ei ota riittävästi huomioon yhteis-     nallisella tasolla kunnallisten viranomaisten
32264: kunnassa tapahtuvaa kehitystä. Myös kansan-          kanssa. Näin turvattaisiin myös suomalaisille
32265: eläkkeen pohjaosan leikkaamista eläkeläiset          eläkkeensaajille mahdollisuus nykyistä parem-
32266: ovat pitäneet valitettavana.                         min neuvotella heitä koskevista asioista.
32267:    Eläkeläiset ja heidän etujärjestönsä eivät voi        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32268: hyväksyä sitä, ettei heillä ole lakisääteistä neu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32269: votteluoikeutta maan hallituksen kanssa. Eläke-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32270: läisten mielestä lain määräämä neuvotteluoikeus      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32271: takaisi heille paremmat mahdollisuudet etujensa
32272: puolustamiseen. Maamme eläkkeensaajat viit-                    Aikooko Hallitus turvata maamme
32273: taavat myös siihen, että muissa Pohjoismaissa               eläkeläisille paremmat vaikutusmahdol-
32274: eläkeläisillä on paremmat ja vakiintuneet vaiku-            lisuudet neuvotteluissa valtion ja kuntien
32275: tusmahdollisuudet valtioon ja kuntiin nähden.               kanssa, ja
32276: Niinpä esim. Norjassa eläkeläisillä on virallinen              aikooko Hallitus antaa eduskunnalle
32277: neuvotteluoikeus valtiovallan kanssa ja tämän               lakiehdotuksen, jolla taattaisiin suoma-
32278: lisäksi lääneissä sekä kunnissa on lakisääteiset            laisille eläkkeensaajille edellä mainittu
32279: vanhuusneuvostot. Myös Ruotsissa ja Tanskas-                neuvotteluoikeus?
32280: 
32281:      Helsingissä 17 päivänä lokakuuta 1997
32282: 
32283:                      Mikko Elo /sd                            Sinikka Hurskainen /sd
32284: 
32285: 
32286: 
32287: 
32288: 270136
32289: 2                                         KK 1014/1997 vp
32290: 
32291: 
32292: 
32293: 
32294:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32295: 
32296:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mikaudeksi on asetettu 1.4.1997-31.3.2000.
32297: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Neuvottelukunnassa on edustettuna kaikki eläk-
32298: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keensaajajärjestöt sekä sosiaaliturvan kehittämi-
32299: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           sestä vastaavat virkamiehet.
32300: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Väestön ikärakenteen vanhentuessa on entistä
32301: n:o 1014:                                            tärkeämpää ottaa vanhuspoliittinen näkökulma
32302:                                                      osaksi eri tahoilla toteutettavaa valmistelua ja
32303:           Aikooko Hallitus turvata maamme            päätöksentekoa. Vanhuspoliittisen kokonais-
32304:        eläkeläisille paremmat vaikutusmahdol-        ajattelun tavoitteena on ollut näkökulmien luo-
32305:        lisuudet neuvotteluissa valtion ja kuntien    minen suomalaiseen vanhuspoliittiseen keskus-
32306:        kanssa, ja                                    teluun ja päätöksentekoon. Tämän johdosta
32307:           aikooko Hallitus antaa eduskunnalle        edellä mainittu neuvottelukunta on asetettu pitä-
32308:        lakiehdotuksen, jolla taattaisiin suoma-      mään yhteyttä näissä asioissa eläkkeensaajajär-
32309:        laisille eläkkeensaajille edellä mainittu     jestöjen ja viranomaisten välillä sekä edistämään
32310:        neuvotteluoikeus?                             tätä toimintaa.
32311:                                                         Neuvottelukunnan ensimmäinen toimikausi
32312:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ulottuu maaliskuuhun vuonna 2000. Tämän
32313: vasti seuraavaa:                                     ajanjakson aikana on mahdollista seurata miten
32314:                                                      edellä mainittu yhteydenpito ja kysymyksessäkin
32315:    Sosiaali- ja terveysministeriö on 20.3.1997 te-   esiin tuotu eläkkeensaajajärjestöjen vaikutus-
32316: kemällään päätöksellä asettanut vanhuus- ja elä-     mahdollisuus käytännössä toteutuvat. Tarvit-
32317: kepoliittisen neuvottelukunnan, jonka tehtävänä      taessa on mahdollista myös neuvottelukunnan
32318: on Suomen vanhuspoliittisen tavoite- ja strate-      erilaisilla toimintatavoilla tehostaa yhteydenpi-
32319: giatoimikunnan ehdotusten (KM 1996:1) toteu-         toa. Aloitteet tämän kysymyksessä esitetyn toi-
32320: tumisen seuranta, vanhusten ja eläkeläisten toi-     minnan kehittämiseksi on tultava asiaan pereh-
32321: meentuloturvan ja elinolojen kehityksen sekä         tyneeltä ja toimintatapoja arvioivalta neuvotte-
32322: EU:n vanhuuspolitiikan seuraaminen sekä van-         lukunnalta.
32323: huus- ja eläkepoliittisesti merkittävien tahojen        Neuvottelukunnan työ vasta alussa, joten so-
32324: yhteydenpidon muotojen arvioiminen.                  siaali- ja terveysministeriö jää odottamaan tässä
32325:    Neuvottelukunnan, joka toimii sosiaali- ja ter-   asiassa tehtäviä linjauksia.
32326: veysministeriön yhteydessä ja sen johdolla, toi-
32327: 
32328:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
32329: 
32330:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
32331:                                           KK 1014/1997 vp                                               3
32332: 
32333: 
32334: 
32335: 
32336:                                        Tili Riksdagens Talman
32337: 
32338:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       under ledning av social- och hälsovårdsministe-
32339: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         riet. Delegationens mandatperiod är 1.4.1997-
32340: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       31.3.2000. 1 delegationen ingår representanter
32341: man Mikko Elo m.fl. undertecknade spörsmål nr          för alla pensionstagarorganisationer samt de
32342: 1014:                                                  tjänstemän som ansvarar för utvecklingen av so-
32343:                                                        cialskyddet.
32344:           Ämnar Regeringen trygga bättre på-              Då den andel av befolkningen som består av
32345:        verkningsmöjligheter för landets pensio-        äldre personer ökar blir det allt viktigare med en
32346:        närer vid förhandlingar med staten och          äldrepolitisk synpunkt i olika instansers bered-
32347:        kommunerna, och                                 ningsarbete och beslutsfattande. Målet för det
32348:           ämnar Regeringen överlämna ett så-           äldrepolitiska tänkandet i sin helhet har varit att
32349:        dant lagförslag tili riksdagen genom vil-       skapa synpunkter på diskussionen och besluts-
32350:        ket de finländska pensionstagarna garan-        fattandet inom äldrepolitiken i Finland. Ovan
32351:        teras ovan nämnda förhandlingsrätt?             nämnda delegation tillsattes för att i dessa frågor
32352:                                                        hålla kontakten mellan pensionstagarorganisa-
32353:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tionerna och myndigheterna samt för att främja
32354: anföra foljande:                                       denna verksamhet.
32355:                                                           Delegationens första mandatperiod sträcker
32356:    Äldre- och pensionspolitiska delegationen till-     sig tili mars 2000. Under denna period kan man
32357: sattes av social- och hälsovårdsministeriet genom      följa hur dessa kontakter upprätthålls och pen-
32358: ett beslut av den 20 mars 1997. Delegationen har       sionstagarorganisationernas påverkningsmöjlig-
32359: i uppdrag att följa med genomförandet av de            heter realiseras i praktiken. Delegationen kan vid
32360: forslag som Finlands kommission för äldrepoli-         behov även effektivera kontakten på olika sätt.
32361: tiska mål och strategier lagt fram (Kommittebe-        Initiativen tili att utveckla en sådan verksamhet
32362: tänkande 1996: l ), utvecklingen av äldre perso-       som nämns i spörsmälet mäste tas av en delega-
32363: ners och pensionärers utkomstskydd och lev-            tion som är förtrogen med frägan och som kan
32364: nadsförhållanden samt EU :s äldrepolitik samt          bedöma verksamheten.
32365: att bedöma formerna för kontakt mellan äldre-             Delegationen har bara päbörjat sitt arbete.
32366: och pensionspolitiskt viktiga instanser.               Därför väntar social- och hälsovärdsministeriet
32367:    Delegationen är verksam i anslutning tili och       ännu pä riktlinjer i denna fråga.
32368: 
32369:      Helsingforsden lO november 1997
32370: 
32371:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka M önkäre
32372:                                              KK 1015/1997 vp
32373: 
32374: Kirjallinen kysymys 1015
32375: 
32376: 
32377: 
32378: 
32379:                                     Liisa Hyssälä /kesk: Metsäteiden rakentamisesta ja kunnossa-
32380:                                         pidosta
32381: 
32382: 
32383:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32384: 
32385:    Kansanedustaja Marjaana Koskinen kirjoitti              Metsälakeihin on otettu yhä vahvemmin luon-
32386: Rannikkoseutu-lehdessä 14.10. tekemästään ta-           toarvot mukaan. Uusien metsälakien toteutumi-
32387: lousarvioaloitteesta, joka koskee Lounais-Suo-          nen on kuitenkin vaikeaa, jos metsänhoidon re-
32388: men uusia metsätiehankkeita. Hän on esittänyt           sursseja ei ole turvattu.
32389: uusista metsätiehankkeista luopumista. Otsikol-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32390: la "Poliittisia tekoja" julkaistussa Koskisen kir-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32391: joituksessa väitetään, että " ... näin tulee myös to-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32392: teutumaan. Ministeri Hemilän kanssa on jo so-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32393: vittu asiasta 9.10.1997."
32394:    Metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito                      Miten Hallitus aikoo turvata metsän-
32395: ovat tärkeä osa metsänparannustoimia. Metsien                  parannustoimet sekä metsäteiden raken-
32396: talouskäytön kannalta metsätiet ovat välttämät-                tamisen ja kunnossapidon Lounais-Suo-
32397: tömiä. Metsien talous- ja virkistyskäyttö eivät ole            messa, ja
32398: toisiaan poissulkevia. Metsäteiden verkko on                     onko maa- ja metsätalousministeri
32399: erittäin arvokas esimerkiksi sienestäjille ja mar-             päättänyt, että Lounais-Suomen uusista
32400: jastajille sekä kaikille muille, jotka haluavat                metsätiehankkeista luovutaan?
32401: nauttia suomalaisesta metsästä eri vuodenai-
32402:  koina.
32403: 
32404:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
32405: 
32406:                                             Liisa Hyssälä /kesk
32407: 
32408: 
32409: 
32410: 
32411: 270136
32412: 2                                         KK 1015/1997 vp
32413: 
32414: 
32415: 
32416:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32417: 
32418:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       on antanut keväällä 1997 tarkemmat yleiset mää-
32419: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        räykset niistä edellytyksistä, joiden perusteella
32420: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      metsätiehanke voidaan valtion varoin rahoittaa.
32421: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      Määräyksissä tietiheystavoitteeksi on puuntuo-
32422: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tannon kannalta edullisimmilla alueilla asetettu
32423: 1015:                                                noin 15 metriä tietä hehtaaria kohden. Tietiheys-
32424:                                                      lukuun luetaan mukaan kaikki tiet, joita pysty-
32425:          Miten Hallitus aikoo turvata metsän-        tään käyttämään ympärivuotiseen puun kulje-
32426:        parannustoimet sekä metsäteiden raken-        tukseen. Lyhyimmän rahoitettavan metsätien tu-
32427:        tamisen ja kunnossapidon Lounais-Suo-         lee olla vähintään 400 m. Ministeriössä selvitel-
32428:        messa, ja                                     lään parhaillaan, olisiko tarpeen tarkistaa metsä-
32429:          onko maa- ja metsätalousministeri           tiehankkeiden rahoitusedellytyksiä esimerkiksi
32430:        päättänyt, että Lounais-Suomen uusista        tien vähimmäispituuden ja tietiheystavoitteen
32431:        metsätiehankkeista luovutaan?                 osalta.
32432:                                                         Eri metsäkeskusten alueella metsätietiheys
32433:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vaihtelee huomattavasti. Vaihtelua esiintyy tie-
32434: vasti seuraavaa:                                     tenkin myös metsäkeskusten sisällä. Metsäkes-
32435:                                                      kukset laativat parhaillaan metsätalouden
32436:    Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan laki kes-      alueellisia tavoiteohjelmia. Näissä tavoiteohjel-
32437: tävän metsätalouden rahoituksesta (1094/1996),       missa metsäkeskukset esittävät mm. alueelliset
32438: jäljempänä rahoituslaki, ja samalla kumottiin        erityispiirteet ja -tarpeet rahoituslain nojalla ra-
32439: metsänparannuslaki (140/1987). Sekä metsänpa-        hoitettavassa toiminnassaan. Maa- ja metsäta-
32440: rannuslakiin että rahoituslakiin sisältyy valtion    lousministeriö ottaa määrärahoja vuosittain
32441: rahoin tuettavana työlajina metsätien tekemi-        metsäkeskuksille rahoituslain mukaisiin töihin
32442: nen. Metsätien tekeminen sisältää työlajina sekä     allokoidessaan huomioon tavoiteohjelmissa
32443: uusien teiden rakentamisen että yli 20 vuotta        esille tuodut seikat myös metsätien tekemisen
32444: vanhojen metsäteiden perusparannuksen. Ta-           osalta.
32445: vanomainen tien kunnossapito kuuluu tien osak-           Seuraavina kahtena vuotena ministeriön
32446: kaiden itsensä rahoitettaviin töihin. Kuten met-     osoittamalla määrärahalla voidaan rahoittaa ra-
32447: sänparannuslain myös rahoituslain mukaiset ra-       hoituslain siirtymäsäännöksen perusteella ku-
32448: hoituspäätökset tehdään metsäkeskuksissa.            motun metsänparannuslain nojalla mm. metsä-
32449:    Valtion rahoitustuella, joka sisältää sekä lai-   tiehankkeita, joita koskevien suunnitelmien
32450: na- että avustusrahoituksen, on yksityismetsiin      maastotyöt on tehty vuoden 1996loppuun men-
32451: sodan jälkeen rakennettu noin 59 000 km metsä-       nessä. Tällaisten kumotun metsänparannuslain
32452: teitä. Näistä teistä valtaosa on ajoneuvopainojen    nojalla vuosina 1998 ja 1999 rahoitettavien met-
32453: kasvaessa ja puun kuljetuksen muututtua ympä-        sätiehankkeiden tarvitseman valtion tuen mää-
32454: rivuotiseksi jo teknisesti vanhentuneita, perus-     räksi on arvioitu 35-40 milj. mk.
32455: korjausta vaativia. Viime vuonna uusia metsätei-         Sekä metsänparannustoiminnassa että puun
32456: tä rakennettiin ja vanhoja perusparannettiin yh-     tuotannon kestävyyden turvaamisen rahoituk-
32457: teensä noin 1 200 km ja kuluvana vuonna arvioi-      sessa painopistealueena ovat jo vuosia olleet met-
32458: daan valmistuvan noin 950 km. Suoritemääristä        sänhoidolliset työt eli nuoren metsän hoito ja
32459: noin 15 % on tällä hetkellä vanhojen teiden pe-      metsänuudistaminen sekä kunnostusojitukset.
32460: rusparannusta. Tien tekemiseen käytettiin vuon-      Metsäteiden tekemisen vaatima tuen määrä tul-
32461: na 1996 valtion tukivaroja 18,7 milj. mk eli 9,6%    lee jatkossa edelleen vähenemään ja rahoitusta
32462: käytettävissä olleista tukivaroista ja lainavaroja   tullaan edelleen siirtämään uusien teiden raken-
32463: 7 milj. mk.                                          tamisesta teknisesti vanhentuneiden teiden pe-
32464:    Maa- ja metsätalousministeriö ei ole tehnyt       rusparannukseen.
32465: päätöstä siitä, että uusia metsätiehankkeita ei          Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, et-
32466: rahoitettaisi valtion rahoitustuella. Ministeriö     tei asia anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.
32467: 
32468:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
32469: 
32470:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
32471:                                            KK 1015/1997 vp                                             3
32472: 
32473: 
32474: 
32475: 
32476:                                         Tili Riksdagens Talman
32477: 
32478:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          J ord- och skogsbruksministeriet har inte fattat
32479: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        något beslut om att nya skogsvägsprojekt inte
32480: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      skulle finansieras med statligt finansieringsstöd.
32481: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           Ministeriet meddelade våren 1997 närmare all-
32482: 1015:                                                 männa föreskrifter om de förutsättningar på ba-
32483:                                                       sis av vilka ett skogsvägsprojekt kan finansieras
32484:           Vad ämnar Regeringen göra för att           med statliga medel. 1 föreskrifterna har som väg-
32485:        trygga skogsförbättringsåtgärderna samt        täthetsmål uppställts ca 15 m väg per hektar på de
32486:        byggandet av skogsvägar och underhållet        områden som är de fördelaktigaste med tanke på
32487:        av dem i sydvästra Finland, och                virkesproduktionen. 1 vägtäthetssiffran inklude-
32488:           har jord- och skogsbruksministeriet         ras alla vägar som kan användas året om för
32489:        beslutat att man skall avstå från sydväst-     virkestransport. Den kortaste skogsvägen som
32490:        ra Finlands nya skogsvägsprojekt?              finansieras skall vara minst 400 m. Ministeriet
32491:                                                       utreder som bäst om det är nödvändigt att ändra
32492:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         vilikoren för finansiering av skogsvägsprojekt
32493: anföra följande:                                      t.ex. i fråga om vägens minimilängd och vägtät-
32494:                                                       hetsmålet.
32495:    Vid ingången av detta år trädde lagen om              Skogsvägstätheten varierar märkbart på de
32496: finansiering av hållbart skogsbruk (1094/1996),       olika skogscentralernas områden. Variation fö-
32497: nedan finansieringslagen, i kraft, och samtidigt      rekommer naturligtvis också inom de olika
32498: upphävdes skogsförbättringslagen (14011987).          skogscentralerna. Skogscentralerna utarbetar
32499: Såväl i skogsförbättringslagen som i finansie-        som bäst regionala målprogram för skogsbruket.
32500: ringslagen ingår byggande av skogsväg bland de        1 dessa målprogram presenterar skogscentraler-
32501: arbetsslag som skall stödas med statliga medel.       na bl.a. de regionala särdragen och specia1beho-
32502: Som arbetsslag innefattar byggande av skogsväg        ven isin verksamhet som finansieras med stöd av
32503: både byggande av nya vägar och grundlig för-          finansieringslagen. Då jord- och skogsbruksmi-
32504: bättring av skogsvägar som är äldre än 20 år. Ett     nisteriet årligen allokerar anslag tili skogscen-
32505: normalt underhåll av en väg hör tili de arbeten       tralerna för arbeten enligt finansieringslagen be-
32506: som delägarna i vägen själva skall finansiera.        aktar ministeriet de omständigheter som har
32507: Finansieringsbesluten enligt såväl skogsförbätt-      förts fram i målprogrammen även i fråga om
32508: ringslagen som finansieringslagen fattas vid          byggandet av skogsvägar.
32509: skogscentralerna.                                         På grundval av övergångsbestämme1sen i fi-
32510:     Med hjälp av statens finansieringsstöd, vilket    nansieringslagen, kan under de följande två åren
32511: omfattar både låne- och understödsfinansiering,       med det ans1ag som ministeriet har anvisat med
32512: har ca 59 000 km skogsvägar byggts i privata          stöd av skogsförbättringslagen, som upphävdes,
32513: skogar efter kriget. Tili följd av att fordonen har   finansieras bl.a. sådana skogsvägsprojekt för vil-
32514:  blivit tyngre och virkestransporterna sker året      kas del de i planerna avsedda terrängarbetena
32515:  om är de flesta av dessa vägar redan tekniskt sett   har gjorts före utgången av 1996. Beloppet avdet
32516:  föråldrade och de kräver grundliga förbättring-      statliga stöd som behövs för dylika skogsvägs-
32517:  ar. Sammanlagt ca 1 200 km nya skogsvägar            projekt, som 1998 och 1999 skall finansieras med
32518:  byggdes och gamla förbättrades grundligt i fjol,     stöd av den upphävda skogsförbättringslagen,
32519:  och det uppskattas att ca 950 km kommer att          har beräknats uppgå tili 35-40 milj. mk.
32520:  byggas i år. För närvarande utgör de grundliga           Redan i åratal har skogsvårdsarbetena, dvs.
32521:  förbättringarna av gamla vägar ca 15% av pre-        vård av ungskog och skogsförnyelse samt istånd-
32522:  stationerna. År 1996 användes för byggande av        sättningsdikning, varit ett prioritetsområde i frå-
32523:  väg 18,7 milj. mk av statens stödmedel, dvs. 9,6%    ga om såväl finansieringen av en tryggad konti-
32524:  av de tili buds stående stödmedlen, och 7 milj. mk   nuerlig virkesproduktion och skogsförbättrings-
32525:  av lånemedel.                                        verksamheten. Det stödbelopp som byggandet
32526: 4                                         KK 1015/1997 vp
32527: 
32528: av skogsvägar kräver torde i fortsättningen ytter-      På grundval av det ovan anförda anser reger-
32529: ligare minska och finansieringen kommer vidare       ingen att ärendet inte föranleder några ytterligare
32530: att överföras från byggandet av nya vägar till       åtgärder.
32531: grundlig förbättring av tekniskt sett föråldrade
32532: vägar.
32533: 
32534:      Helsingfors den 5 november 1997
32535: 
32536:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
32537:                                           KK 1016/1997 vp
32538: 
32539: Kirjallinen kysymys 1016
32540: 
32541: 
32542: 
32543: 
32544:                                   Hannu Takkula Jkesk ym.: Jäänmurtajien kotisataman sijoittami-
32545:                                      sesta Ouluun tai Kemiin
32546: 
32547: 
32548:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32549: 
32550:     Pohjoisen sijaintimme vuoksi erityisesti kaup-      Valtiontaloudellisiin    säästötoimenpiteisiin
32551: palaivojen merenkulku vaikeutuu talvisin ran-        perustuvat hallinnolliset ratkaisut ovat monella
32552: nikkomerienjäätyessä. Jäätyminen alkaa sääolo-       tapaa kohdelleet kaltoin Pohjois-Suomen maa-
32553: jen mukaan vuosittain vaihdellen marras-joulu-       kuntia. Säästöjä on haettu mm. Oulun seudulta
32554: kuussa Pohjanlahden ja Perämeren pohjoisim-          Iakkauttamalla varuskunta. Tällaisissa oloissa
32555: mista perukoista lukien. Paitsi väylien avaamis-     jokainen oikeansuuntainen korvaava toimenpi-
32556: ta, myös ahtojääkenttien läpi hinaamista ja muu-     de, jota jäänmurtajien kotisataman siirtäminen
32557: ta avustamista jäänmurtajille riittää pitkälle ke-   pohjoiseen kerrannaisvaikutuksineen edustaisi,
32558: vättalveen saakka.                                   on ko. talousalueille ensiarvoisen tärkeä, varsin-
32559:     Siitä huolimatta, että jäänmurtajien pääasial-   kin, kun kompensoivia toimenpiteitä voidaan
32560: linen tehtäväkenttä sijoittuu edellä mainituille     tarkoituksenmukaisuussyiden ohella perustella
32561: alueille, jäänmurtajien kotisatamaksi on valittu     myös valtiontaloudelliselta kannalta.
32562:  Helsinki. Jokasyksyisten ja -keväisten, kustan-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32563: nuksia aiheuttavien siirtopurjehdusten sijaan        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32564: jäänmurtajien kotisatama tulisi sijoittaa varsi-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32565:  naisen työkentän ympäristöön. Esimerkiksi Ou-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32566:  lussa käytöstä paistetulta Toppilan satama-
32567:  alueelta löytyisi käyttökelpoiset valmiudet jään-             Aikooko Hallitus sijoittaa jäänmurta-
32568:  murtajien uusien sijoituspaikkojen järjestämisel-          jien kotisataman Ouluun tai Kemiin?
32569:  le. Toinen varteenotettava vaihtoehtoinen sijoi-
32570:  tuspaikka voisi olla Kemissä.
32571: 
32572:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
32573:                      Hannu Takkula /kesk                Kari Myllyniemi /kesk
32574:                      Hannes Manninen /kesk              Tapio Karjalainen /sd
32575:                                      Martti Korhonen /vas
32576: 
32577: 
32578: 
32579: 
32580: 270136
32581: 2                                          KK 1016/1997 vp
32582: 
32583: 
32584: 
32585: 
32586:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32587: 
32588:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Talven aikana vain 2-3 jäänmurtajaa toimii
32589: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Merenkurkun pohjoispuolella. Loput 6-7 mur-
32590: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tajaa toimivat etelämpänä. Kahden tai kolmen
32591: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hannu            murtajan sijoittaminen pysyvästi Pohjois-Suo-
32592: Takkulan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          meen ei synnyttäisi merkittäviä säästöjä alusten
32593: myksen n:o 1016:                                      siirtoajassa.
32594:                                                           Lisäksi on otettava huomioon myös jäänmur-
32595:           Aikooko Hallitus sijoittaa jäänmurta-       tajien henkilökunnan näkemykset. Suhteellisen
32596:        jien kotisataman Ouluun tai Kemiin?            harvat murtajien henkilökunnasta asuvat Poh-
32597:                                                       jois-Suomessa ja henkilöstöjärjestöt tulisivat to-
32598:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           dennäköisesti voimakkaasti vastustamaan mur-
32599: taen seuraavaa:                                       tajien siirtämistä Pohjois-Suomeen. Edelleen on
32600:                                                       todettava, että Merenkulkuhallituksella on pit-
32601:    Laadittujen selvitysten perusteella näyttää sil-   käaikainen sopimus Helsingin kaupungin sata-
32602: tä, että kokonaistaloudellisesti edullisin ratkaisu   malaitoksen kanssa jäänmurtajalaiturin vuok-
32603: on keskittää kaikki jäänmurtajat samaan laitu-        raamisesta. Nykyinen sopimus on voimassa
32604: riin Helsinkiin. Tämä on myös valtiontaloudelli-      31.3.2005 asti.
32605: sesti edullisin ratkaisu mm. seuraavista syistä:          Kunjäänmurtajien siirtämistä ehdotettiin Po-
32606:    Kaikki jäänmurtajat on kytketty Helsingin          riin noin 10 vuotta sitten, kauppa- ja teollisuus-
32607: kaukolämpöverkkoon sekä sähkö- ja viemäri-            ministeriön asettama työryhmä laati asiasta
32608: verkkoon.                                             monipuolisen ja kokonaisvaltaisen selvityksen,
32609:    Alusten huoltotoimenpiteet on helpompi suo-        jossa yksimielisesti todettiin, että sekä toiminnal-
32610: rittaa Etelä-Suomessa, missä ovat alan yritykset      lisesti että kustannuksiltaan selvästi edullisin
32611: ja asiantuntijat, telakkapalvelut mukaan lukien.      vaihtoehto oli sijoittaa murtajat Etelä-Suomeen
32612:      Jäänmurtajien sijoittaminen Ouluun tai Ke-       (7 murtajaa Helsinkiin ja 2 murtajaa Turkuun).
32613: miin edellyttäisi Merenkulkuhallituksen selvitys-     Tämän jälkeen myös Turkuun sijoitetut murtajat
32614: ten mukaan huomattavia lisäinvestointeja. Esim.       on siirretty Helsinkiin vielä paremman ko-
32615: Oulun Toppilan väylää tulisi syventää nykyisestä      konaistalouden saavuttamiseksi.
32616: 6,1 metristä 8 metriin. Myös Kemin satamaan               Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, ettei
32617: jouduttaisiin rakentamaan uutta infrastruktuu-        sen tarkoituksena ole muuttaa jäänmurtajien ko-
32618: ria.                                                  tisatamaa Helsingistä Ouluun tai Kemiin.
32619: 
32620:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1997
32621: 
32622:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
32623:                                            KK 1016/1997 vp                                               3
32624: 
32625: 
32626: 
32627: 
32628:                                         Tili Riksdagens Talman
32629: 
32630:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Vintertid verkar endast 2-3 isbrytare norr om
32631: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        Kvarken och de resterande 6-7 isbrytarna ver-
32632: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      kar längre söderut. Att permanent förlägga 2-3
32633: man Hannu Takkula m.fl. undertecknade spörs-          isbrytare tili norra Finland skulle inte leda till
32634: mål nr 1016:                                          några betydande inbesparingar angående farty-
32635:                                                       gens förflyttningstid.
32636:          Ämnar Regeringen förlägga isbrytar-             Vidare måste man även beakta isbrytarperso-
32637:        nas hemmahamn tili Uleåborg eller              nalens åsikter. En förhållandevis liten del av is-
32638:        Kemi?                                          brytarnas personai bor i norra Finland och per-
32639:                                                       sonalorganisationerna skulle troligtvis kraftigt
32640:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         motsätta sig att isbrytarna förläggs tili norra Fin-
32641: anföra följande:                                      land. Vidare måste man konstatera att Sjöfarts-
32642:                                                       styrelsen har ett mångårigt avtal med Helsingfors
32643:    På basis av de utredningar som gjorts ser det ut   stads hamnverk om uthyrning av isbrytarkajen.
32644: som om den totalekonomiskt förmånligaste lös-         Det nuvarande avta1et är i kraft till 31.3.2005.
32645: ningen är att koncentrera alla isbrytare tili sam-       Dä man för 10 är sedan föreslog att isbrytarna
32646: ma kaj i Helsingfors. Detta är även ur statshus-      skulle flyttas tili Björneborg, gjorde en arbets-
32647: hållningens synvinkel den mest förmånliga lös-        grupp tillsatt av handels- och industriministeriet
32648: ningen av bl.a. följande orsaker:                     en mängsidig och övergripande utredning där det
32649:    Alla isbrytare är kopplade tili Helsingfors        enhälligt konstaterades att såväl det mest funk-
32650: fjärrvärmenät samt tili ei- och avloppsnätet.         tionella som det kostnadsmässigt klart förmänli-
32651:    Serviceåtgärder på fartygen är lättast att utfö-   gaste alternativet var att förlägga isbrytarna tili
32652: ra i södra Finland, där branschens företag och        södra Finland (7 isbrytare tili Helsingfors och 2
32653: experter, inklusive varvstjänster, befinner sig.      isbrytare tili Åbo). Efter detta har även de isbry-
32654:    Att förlägga isbrytarna tili Uleåborg eller        tare som förlagts tili Åbo överflyttats tili Helsing-
32655: Kemi skulle enligt Sjöfartsstyrelsens utredning       fors för att uppnå en ännu bättre totalekonomi.
32656: förutsätta betydande tilläggsinvesteringar. T.ex.        Pä grund av det ovanstående konstaterar Re-
32657: Toppila farled i Uleåborg borde fö_rdjupas från       geringen att den inte har för avsikt att överflytta
32658: nuvarande 6,1 meter tili 8 meter. Aven i Kemi         isbrytarnas hemmahamn från Helsingfors tili
32659: hamn skulle man bli tvungen att bygga ny infra-       Uleåborg eller Kemi.
32660: struktur.
32661:      Helsingforsden 11 november 1997
32662: 
32663:                                                                           Trafikminister Matti Aura
32664:                                            KK 1017/1997 vp
32665: 
32666: Kirjallinen kysymys 1017
32667: 
32668: 
32669: 
32670: 
32671:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Korkeakouluopiskelijoiden sivuaineopinto-
32672:                                       jen tehostamisesta
32673: 
32674: 
32675:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32676: 
32677:    Uuden yliopistolain mukaan opiskelija voi ot-      la aloilla vuoteen 1999 mennessä. Opiskelijoiden
32678: taa samana vuonna vastaan vain yhden korkea-          kannalta hyviä kokemuksia mahdollisuudesta
32679: koulututkintoon johtavan opiskelupaikan. Pää-         joustaviin sivuaineopintoihin on tähän mennessä
32680: tettäessä yliopistolain sisällöstä tämä ns. yhden     saatu mm. pääkaupunkiseudulla toteutetusta
32681: opiskelupaikan periaate herätti paljon keskuste-      "JOO-hankkeesta" (JOO = joustava opiskelu-
32682: lua niin sivistysvaliokunnassa kuin eduskunnan        oikeus).
32683: suuressa salissakin. Päätyessään opiskelupaik-           Jotta hankkeet voisivat muuttua kansallisiksi
32684: kojen rajoittamisen kannalle viime kesäkuussa         käytännöiksi, korkeakoulujen ja yliopistojen
32685: eduskunta samalla korosti sivuaineopintomah-          määrärahojen jakoperusteet eivät voi perustua
32686: dollisuuksien parantamisen tärkeyttä.                 pelkästään suoritettujen tutkintojen määrään.
32687:     Yhteiskunnassa lisääntyy koko ajan tarve ns.      Joustavat sivuaineopintomahdollisuudet edel-
32688: poikkitieteellisille tutkinnoille. Tämän päivän ja    lyttävät, että määrärahojen jakoperusteissa ote-
32689: tulevaisuuden työelämä tarvitsee yhä useam-           taan huomioon myös oppilaitoksessa suoritetut
32690: manlaisia tietoja ja taitoja, joita pelkästään pe-    opintoviikot, tai että sivuaineopintojen toteutta-
32691: rinteisillä putkitutkinnoilla ei voi omaksua. Esi-    miseen osoitetaan muuten korvamerkittyä ra-
32692: merkiksi Aasian markkinoilla kauppaa tekevälle        haa.
32693: diplomi-insinöörille Aasian kielten ja kulttuurien       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32694: tuntemuksen opinnot loisivat huomattavasti            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32695:  vahvemman pohjan toimia, kuin mitä pelkkä in-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32696:  sinöörikoulutus mahdollistaa.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32697:     Yliopistolaissa säädetty yhden opiskelupai-
32698:  kan periaate vaatii tuekseen joustavan käytän-                 Miten Hallitus aikoo vahvistaa kor-
32699:  nön sivuaineopintojen suorittamiseen. Myös                  keakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia
32700:  opetusministeriö on määritellyt (mm. OPM:n                  sivuaineopintoihin, ja
32701:  toimialan tulossuunnitelma vuodelle 1997) ta-                  aikooko Hallitus suunnata sivuaine-
32702:  voitteeksi, että joustava sivuaineopinto-oikeus             opintoihin erityisiä resursseja korkea-
32703:  otetaan käyttöön kaikissa yliopistoissa ja kaikil-          koulujen määrärahoissa?
32704: 
32705:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
32706: 
32707:                                         Anu Vehviläinen /kesk
32708: 
32709: 
32710: 
32711: 
32712:  270!36
32713: 2                                           KK 1017/1997 vp
32714: 
32715: 
32716: 
32717: 
32718:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32719: 
32720:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         naisen opinto-oikeutensa ulkopuolella esimer-
32721: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kiksi toisessa korkeakoulussa. Tavoitteena on,
32722: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        että joustava sivuaineopinto-oikeus otetaan
32723: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          käyttöön kaikilla aloilla vuoteen 1999 mennessä.
32724: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Määrärahoja kokeiluun on osoitettu vuosien
32725: n:o 1017:                                              199&--1998 talousarvioissa yhteensä 16 milj. mk.
32726:                                                            Opetusministeriö on pyytänyt yliopistoilta ra-
32727:           Miten Hallitus aikoo vahvistaa kor-          portointia kokeilun vielä ollessa käynnissä jo
32728:        keakouluopiskelijoiden mahdollisuuksia          vuoden 1998 alussa yliopistojen toimintakerto-
32729:        sivuaineopintoihin, ja                          musraportoinnin yhteydessä. Yliopistot rapor-
32730:           aikooko Hallitus suunnata sivuaine-          toivat kokeilun järjestämisestä, opiskelija- ja
32731:        opintoihin erityisiä resursseja korkea-         opintoviikkomääristä sekä määrärahan käytös-
32732:        koulujen määrärahoissa?                         tä.
32733:                                                            Raportoinnista saatavien tietojen pohjalta
32734:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ministeriö ottaa asian esille yliopistojen kanssa
32735: vasti seuraavaa:                                       käytävissä tulosneuvotteluissa huhtikuussa
32736:                                                        1998,jolloin neuvotellaan vuoden 1999 talousar-
32737:    Opetusministeriö on osoittanut yliopistoille        vioesityksestä. Ministeriö tekee päätöksensä ra-
32738: toimintamenoissa kohdennetusti rahoitusta ko-          hoitusjärjestelyistä siitä lähtökohdasta, että sivu-
32739: keiluun, jossa yliopistot järjestävät opiskelijoille   aineopintojen järjestelyt on turvattava.
32740: mahdollisuudet suorittaa sivuaineopintoja varsi-
32741: 
32742:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
32743:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
32744:                                           KK 1017/1997 vp                                            3
32745: 
32746: 
32747: 
32748: 
32749:                                        Tili Riksdagens Talman
32750: 
32751:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          den egentliga studierätten, t.ex. vid en annan
32752: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          högskola. Må1et är att smidig biämnesrätt skall
32753: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      tas i bruk på alla områden före 1999. 1 budgeter-
32754: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-         na för 1996--1998 har det anslagits sammanlagt
32755: mål nr 1017:                                         16 milj. mark för försöket.
32756:                                                         Undervisningsministeriet har bett universite-
32757:           Hur avser Regeringen förbättra hög-        ten avge rapporter under försökets gång och i
32758:        skolestuderandes möjligheter tili biäm-       början av 1998 i samband med universitetens
32759:        nesstudier och                                verksamhetsberätte1ser. Universiteten skall avge
32760:           ämnar Regeringen i högskolornas an-        rapport om försöksarrangemangen, antalet stu-
32761:        slag aHokera särskilda resurser för biäm-     derande och studieveckor samt hur anslaget an-
32762:        nesstudier?                                   vänts.
32763:                                                         Utgående från uppgifterna i rapporterna
32764:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        kommer ministeriet att ta upp frågan vid de resul-
32765: anföra följande:                                     tatdiskussioner som förs med universiteten i april
32766:                                                      1998 när budgetförslaget för 1999 behandlas.
32767:    Undervisningsministeriet har i omkostnader-       Ministeriet fattar beslut om finansieringsar-
32768: na anvisat universiteten särskild finansiering för   rangemangen med utgångspunkt i att arrange-
32769: ett försök där universiteten ger studerandena        mangen kring biämnesstudierna måste tryggas.
32770: möjligheter att bedriva biämnesstudier utanför
32771: 
32772:      Helsingforsden 14 november 1997
32773: 
32774:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
32775:                                           KK 1018/1997 vp
32776: 
32777: Kirjallinen kysymys 1018
32778: 
32779: 
32780: 
32781: 
32782:                                   Ulla Anttila /vihr: Pääkaupunkiseudun seudullisesta verontasauk-
32783:                                       sesta ja kuntien valtionosuusjärjestelmän uudelleenarvioinnis-
32784:                                       ta
32785:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32786: 
32787:    Pääkaupunkiseudulla verotulot ovat lähte-            Vantaa on hyvä esimerkki kunnasta, jossa val-
32788: neet kasvuun taloudellisen noususuhdanteen           tionosuusleikkaukset kärjistyvät. Vantaan ta-
32789: myötä. Seudun kaupunkien taloudellinen tilanne       loutta helpottaisi, mikäli valtionosuusjärjestel-
32790: on kuitenkin kohentunut epätasaisesti, mikä ko-      mä ottaisi nykyistä paremmin huomioon sen,
32791: rostuu mm. yhteisöverojen tuoton vaihtelussa.        että runsaslapsisissa kunnissa mm. päivähoito-
32792: Heikoimmassa asemassa on Vantaa, jonka ta-           menot ovat mittavat. Vaikka valtiontalouttajou-
32793: loutta rasittavat mm. valtionosuuksien leikkaus      dutaan pitämään kireällä eikä yleisiä kuntien val-
32794: ja kasvava palvelujen tarve.                         tionosuuksien korotuksia ole näkyvissä, valtion-
32795:    Helsinki, Vantaaja Espoo eriytyvät asukkail-      osuuksien jakoperusteita on tarkoituksenmu-
32796: taan, kunnallisveroäyreiltään ja palveluiltaan       kaista arvioida kokemusten valossa ja korjata
32797: toisistaan, mikäli kehitys jatkuu entisellään. Uh-   lainsäädäntöä ottamaan paremmin huomioon
32798: kakuvana on Vantaan köyhtyminen entisestään          lapsiväestön palvelujen tarve.
32799: kahden muun kaupungin vaurastuessa.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32800:     Vantaan uusi kaupunginjohtaja on esittänyt       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32801: talouden tervehdyttämiskeinona kaupungin             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32802: henkilöstön Iomauttamista neljäksi viikoksi          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32803:  vuonna 1998. Lomautuksia on mahdotonta to-
32804:  teuttaa heikentämättä olennaisesti palveluiden                   Aikooko Hallitus lieventää pääkau-
32805:  määrää ja laatua. Vantaan kunnallisveroäyri on                punkiseudun kuntien taloudellista eriyty-
32806:  pääkaupunkiseudun korkein. Sekä veroäyrin                     mistä esimerkiksi seudullisella veronta-
32807:  nostaminen että palvelujen heikentyminen saat-                sausmallillaja seutuhallinnon uudistami-
32808:  tavat kiihdyttää alueellista eriytymistä.                     sella, sekä
32809:     Pääkaupunkiseudun kuntien taloudellisen ti-                   aikooko Hallitus arvioida kuntien val-
32810:  lanteen eriytyminen tuo uutta pontta pohdin-                  tionosuusjärjestelmän tarkoituksenmu-
32811:  noille seutuhallinnon uudistamisesta. Eräs keino              kaisuuden ottaen huomioon runsaslap-
32812:  estää kärjistymistä olisi pääkaupunkiseudun                   sisten kuntien erityisongelmat?
32813:  kuntien välinen verontasaus. Seutuhallinnon uu-
32814:  distaminen tai verontasaus edellyttävät toki neu-
32815:  votteluja ao. kaupunkien kanssa.
32816: 
32817:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
32818:                                           Ulla Anttila /vihr
32819: 
32820: 
32821: 
32822: 
32823:  270136
32824: 2                                        KK 1018/1997 vp
32825: 
32826: 
32827: 
32828: 
32829:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32830: 
32831:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tien verotulojen erot asukasta kohden ovat tätä
32832: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      suuremmat, mutta muun muassa kannusta-
32833: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    vuusnäkökohtien perusteella tämän voimak-
32834: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla Antti-   kaampaa tasausta valtionosuusjärjestelmässä ei
32835: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       ole katsottu perustelluksi toteuttaa.
32836: 1018:                                                 Seudullisen verontasausmallin toteuttaminen
32837:                                                    ei ole perusteltua, koska itsehallinnolliset kunnat
32838:           Aikooko Hallitus lieventää pääkau-       erikseen vastaavat taloudenpidostaan, palvelui-
32839:        punkiseudun kuntien taloudellista eriyty-   den tuottamisesta ja elinkeinopolitiikastaan.
32840:        mistä esimerkiksi seudullisella veronta-    Seudullinen tasaus edellyttäisi myös seudullista
32841:        sausmallillaja seutuhallinnon uudistami-    päätöksentekoa, seudullista poliittista vastuuta
32842:        sella, sekä                                 ja yhteistä taloudenpitoa; itse asiassa oltaisiin
32843:           aikooko Hallitus arvioida kuntien val-   lähellä seutukunnittaisia kuntaliitoksia. Seutu-
32844:        tionosuusjärjestelmän tarkoituksenmu-       hallinnon mahdollisessa uudistamisessa kysy-
32845:        kaisuuden ottaen huomioon runsaslap-        myksessä esitetyssä mielessä aloite on pääkau-
32846:        sisten kuntien ongelmat?                    punkiseudun kuntien vastuulla.
32847:                                                        Kuntien valtionosuusjärjestelmän tarkoituk-
32848:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       senmukaisuus on parhaillaan kokonaisuudes-
32849: vasti seuraavaa:                                   saan arvioitavana. Arviointityö on käynnistetty
32850:                                                    kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukun-
32851:    Valtionosuusjärjestelmä muodostaa kokonai-      nan toimesta, joka on asettanut tehtävää varten
32852: suuden, jossa kuntakohtaisin valtionosuuksien      valtionosuusjaoston. Tehtävä koskee muun
32853: määräytymisperustein pyritään ottamaan huo-        muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ikäraken-
32854: mioon erot kuntien palvelutarpeessa ja kustan-     nekriteereitä ja päivähoidon tarvetta ilmaisevien
32855: nuksissa ja lisäksi tasataan kuntien verotulojen   tekijöiden painoarvojen osuvuutta. Tähän työ-
32856: perusteella kuntien omia mahdollisuuksia ra-       hön liittyen sosiaali- ja terveysministeriö on
32857: hoittaa palvelut.                                  käynnistänyt hallinnonalan valtionosuuksien
32858:    Verotuloihin perustuen Helsingin, Espoon ja     määräytymistekijöitä koskevan selvityksen. Tu-
32859: Vantaan välisiä valtionosuuksia tasataan esimer-   losten perusteella arvioidaan tarve uudistaa mää-
32860: kiksi vuonna 1998 siten, että tasauksessa Van-     räytymistekijöiden painoja valtion vuoden 1999
32861: taan asema suhteessa Helsinkiin ja Espooseen on    talousarviossa. Selvitys valmistuu vuoden 1998
32862: 980-1 085 markkaa asukasta kohden parempi          huhtikuun loppuun mennessä.
32863: kuin ilman tasausta. Pääkaupunkiseudun kun-
32864: 
32865:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
32866: 
32867:                                                                         Ministeri Jouni Backman
32868:                                           KK 1018/1997 vp                                             3
32869: 
32870: 
32871: 
32872: 
32873:                                        Tili Riksdagens Talman
32874: 
32875:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     större än så, men bl.a. med tanke på de sporrande
32876: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       aspekterna har det inte ansetts motiverat att ge-
32877: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nomföra en större utjämning inom statsandels-
32878: man Ulla Anttila undertecknade spörsmå1 nr           systemet än denna.
32879: 1018:                                                   Det är inte motiverat att genomföra en regio-
32880:                                                      nal skatteutjämningsmodell, eftersom de själv-
32881:           Ämnar Regeringen lindra den ekono-         styrda kommunerna var för sig sköter sin ekono-
32882:        miska differentieringen i kommunerna i        mi och svarar för serviceproduktionen och nä-
32883:        huvudstadsregionen t.ex. med en regiona1      ringspolitiken. En regional utjämning skulle ock-
32884:        skatteutjämningsmodell och genom att          så förutsätta regionalt beslutsfattande, regionalt
32885:        revidera regionförvaltningen, samt            politiskt ansvar och gemensam ekonomi, i själva
32886:           ämnar Regeringen pröva ändamålsen-         verket skulle vi vara nära kommunförbund inom
32887:        ligheten i kommunernas statsandelssys-        de ekonomiska regionerna. När det gäller en
32888:        tem med beaktande av problemen i kom-         eventuell reform av regionforvaltningen i det av-
32889:        muner där det finns mycket barn?              seende som anges i spörsmålet är det huvudstads-
32890:                                                      regionens kommuner som ansvarar för initiati-
32891:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ven i frågan.
32892: anföra följande:                                        Frågan om ändamålsenligheten i kommuner-
32893:                                                      nas statsandelssystem håller på att prövas i sin
32894:    Statsandelssystemet utgör en helhet där avsik-    helhet. Delegationen för kommunal ekonomi
32895: ten är att med hjälp av korumunvisa grunder för      och kommunalförvaltning har satt i gång pröv-
32896: bestämmande av statsandelen beakta skillnader-       ningsarbetet och tillsatt en statsandelssektion för
32897: na i kommunernas servicebehov och kostnader          denna uppgift. Uppgiften omfattar bl.a. ålders-
32898: och där kommunernas egna möjligheter att fi-         strukturskriterierna för social- och hälsovården
32899: nansiera servicen dessutomjämnas ut på basis av      samt hur träffande vikterna av de faktorer som
32900: kommunernas skatteinkomster.                         uttrycker behovet av dagvård är. 1 anslutning tili
32901:    Utgående från skatteinkomsterna utjämnas          detta arbete har social- och hälsovårdsministeriet
32902: statsandelarna mellan Helsingfors, Esbo och          påbörjat en utredning av faktorerna för bestäm-
32903: Vanda t.ex. 1998 så att Vandas ställning i förhål-   mande av statsandelarna inom förvaltningsom-
32904: lande tili Helsingfors och Esbo vid utjämningen      rådet. Utgående från resultaten bedöms behovet
32905: blir 980-1 085 mk bättre per invånare än utan        att revidera bestämningsfaktorernas vikter i
32906: utjämning. Skillnaderna i skatteinkomsterna per      statsbudgeten för 1999. Utredningen slutförs
32907: invånare i huvudstadsregionens kommuner är           före utgången av aprill998.
32908: 
32909:      Helsingforsden 13 november 1997
32910: 
32911:                                                                            Minister Jouni Backman
32912:                                             KK 1019/1997 vp
32913: 
32914: Kirjallinen kysymys 1019
32915: 
32916: 
32917: 
32918: 
32919:                                     Jaakko Laakso /vas ym.: Pitäjänmäen meijerin maidon pakkaamon
32920:                                        lakkauttamisesta
32921: 
32922:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32923: 
32924:     Valio on julkistanut suunnitelmansa lakkaut-       lakkauttamisen myötä kauppiaat joutuisivat ti-
32925: taa Helsingin Pitäjänmäessä sijaitsevassa meije-       laamaan maidon huomattavasti kauempana si-
32926: rissä maidon pakkaaminen. Lakkauttamisella on          jaitsevista meijereistä. On arvioitu, että tämä
32927: kielteisiä työllisyys- ja ympäristövaikutuksia.        merkitsee satojatuhansia rekalla ajettavia lisäki-
32928: Myös maidon nopea saatavuus ja tuoreus kärsi-          lometrejä, mikä osaltaan lisää maidon kuljetuk-
32929: vät meijerin lakkauttamisen myötä.                     sesta aiheutuvia pakokaasupäästöjä. Valio on
32930:     Nykyisin Pitäjänmäen meijeri pakkaa miltei         sitoutunut laatuohjelmaan, jossa ympäristöteki-
32931: kolmasosan kaikesta Valion tuottamasta mai-            jät otetaan huomioon. Maidon pakkaamon lak-
32932: dosta. Tämä merkitsee 107 miljoonaa maitolit-          kauttaminen ei tue Valion itse asettamia ympä-
32933: raa vuosittain.                                        ristötavoitteita.
32934:     Maitoa myyvät kauppiaat sekä kuluttajat ar-            Lakkauttamisella on myös kielteisiä työlli-
32935: vostavat mahdollisuutta saada mahdollisimman           syysvaikutuksia. Lakkauttamisen myötä uhkaa
32936: tuoretta maitoa. Pääkaupunkiseudulla vain Pitä-        kadota noin sata työpaikkaa. Elintarvikealan
32937: jänmäen meijeri pystyy nopeisiin toimituksiin          työllisyystilanne on viime vuosina muutenkin
32938: alueen kauppiaille. Jopa 40 % meijeristä lähte-        heikentynyt merkittävästi. Lisäksi erityisesti
32939: västä maidosta toimitetaan kauppiaille kolmen          pääkaupunkiseudulla pitkäaikaistyöttömyys on
32940: tunnin kuluttua tilauksesta. Tämän valmiuden           ollut jo pitkään suuri ongelma.
32941: takaa Pitäjänmäellä sijaitsevan meijerin maidon            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32942: pakkaamo ja meijerin yhteydessä toimiva varas-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32943: toterminaali.                                          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32944:     Pitäjänmäen meijerin etu muihin meijereihin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32945: verrattuna on myös se, että kauppias voi itse
32946: hakea haluamansa määrän maitoa meijerin va-                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32947:  rastosta ilman ennakkovaroitusta. Erityisesti                ryhtyä estääkseen Helsingin Pitäjän-
32948: juhlapyhinä tämän palvelun merkitys korostuu,                 mäessä sijaitsevan meijerin maidon pak-
32949:  koska kauppiaat eivät halua jättää maitoa hap-               kaamon lakkauttamisen, sekä
32950:  panemaan juhlapyhien yli. Maidon loppuessa                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32951:  kauppiaat voivat tilata sitä lisää tunnin varoitus-          ryhtyä turvatakseen tuoreen maidon häi-
32952:  ajalla.                                                      riöttömän saatavuuden pääkaupunki-
32953:     Pitäjänmäen meijerin maidon pakkaamisen                   seudulla?
32954: 
32955:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
32956:           Jaakko Laakso /vas              Jouko Jääskeläinen /skl        Tarja Kautto /sd
32957:           Pekka Saarnio /vas              Seppo Kanerva /kok             Reino Laine /vas
32958:                                           Ulla Anttila /vihr
32959: 
32960: 
32961: 
32962: 
32963: 270136
32964: 2                                          KK 1019/1997 vp
32965: 
32966: 
32967: 
32968: 
32969:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32970: 
32971:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Valio on tehnyt päätöksen Pitäjänmäen meije-
32972: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rin maidonjalostuksen ja pakkaamisen lopetta-
32973: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       misesta asteittain 31.5.1998 mennessä. Yritys pe-
32974: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           rustelee toimenpidettä kustannussäästöillä.
32975: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        Työntekijöiden tarve vähenee järjestelyjen myö-
32976: sen n:o 1019:                                         tä 90-100 henkilöllä. Valio tarjoaa näistä 50-
32977:                                                       60 henkilölle tilaisuuden siirtyä Riihimäelle,
32978:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        Kouvolaan, Turkuun tai Jyväskylään. Kun mai-
32979:        ryhtyä estääkseen Helsingin Pitäjän-           don pakkaaminen Pitäjänmäellä lopetetaan, vä-
32980:        mäessä sijaitsevan meijerin maidon pak-        henee raakamaidon kuljetus noin 600 000 km
32981:        kaamon lakkauttamisen, sekä                    vuodessa. Vaikka toisaalta pakatun maidon kul-
32982:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        jetus lisääntyy, nettovaikutuksena maidon kulje-
32983:        ryhtyä turvatakseen tuoreen maidon häi-        tuskilometrit lisääntyvät suhteellisen vähän.
32984:        riöttömän saatavuuden pääkaupunki-                Mitä sitten tulee maidon nopeaan saatavuu-
32985:        seudulla?                                      teen pääkaupunkiseudun kauppoihin, niin tältä
32986:                                                       osin kysyjien huoli on aiheeton, sillä yrityksen
32987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ilmoituksen mukaan Pitäjänmäen terminaali säi-
32988: vasti seuraavaa:                                      lyy. Terminaali on nautapalveluasiakkaiden
32989:                                                       käytössä kuten tähänkin asti. Asiakkaiden
32990:    Valio Oy on maanlaajuinen meijeriyritys,joka       tilauskäytäntö ei siten muutu ja kuluttajat saavat
32991: kerää noin 70 prosenttia Suomessa tuotetusta          yhtä tuoretta maitoa kuin aikaisemminkin.
32992: maidosta kilpaillen muiden suomalaisten meije-           Hallituksella ei normaaleissa oloissa ole mah-
32993: riyritysten kanssa. Se toimii eurooppalaisessa ja     dollisuutta puuttua yritysten sisäisiin kustannus-
32994: osin laajemmassakin kilpailuympäristössä. Tä-         säästöihin tähtääviin päätöksiin, silloinkaan kun
32995: män vuoksi sen on myösjalostettava maito tuot-        on kyse työllisyysvaikutuksista
32996: teiksi kilpailukykyisesti verrattuna kotimaisiin ja
32997: ulkomaisiin kilpailijoihin.
32998: 
32999:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
33000: 
33001:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
33002:                                           KK 1019/1997 vp                                              3
33003: 
33004: 
33005: 
33006: 
33007:                                        Tili Riksdagens Talman
33008: 
33009:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          backa. Dessa avdelningar skall 1äggas ned fore
33010: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          den 31 maj 1998. Företaget motiverar åtgärden
33011: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      med kostnadsbesparingar. På grund av detta ar-
33012: dagsman Jaakko Laakso m.fl. undertecknade            rangemang minskar behovet av arbetskraft med
33013: spörsmål nr 1019:                                    90--100 personer. Valio erbjuder 50-60 av
33014:                                                      dessa personer förflyttning till Riihimäki,
33015:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       Kouvola, Åbo eller Jyväskylä. Då mjölkförpack-
33016:        ta for att hindra nedläggningen av mjölk-     ningen i Sockenbacka läggs ned, minskar trans-
33017:        forpackningsavdelningen vid mejeriet i        porten av obehandlad mjölk med ca 600 000 km
33018:        Sockenbacka i Helsingfors, samt               per år. Fastän transporten av förpackad mjölk då
33019:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      ökar, blir det slutliga resultatet en relativt liten
33020:        för att trygga en säker tillgång på fårsk     ökning av antalet kilometer som mjölken trans-
33021:        mjölk i huvudstadsregionen?                   porteras.
33022:                                                          När det gäller snabb tillgång tili mjölk för
33023:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        huvudstadsregionens affårer är spörmålsställar-
33024: anföra följande:                                     nas oro obefogad, eftersom företaget har medde-
33025:                                                      lat att det kommer att behålla terminaleni Sock-
33026:     Valio Ab är ett landsomfattande mejeriföre-      enbacka. Som förut kommer terminalen att an-
33027: tag, som i konkurrens med andra finländska me-       vändas av kunder som själva avhämtar sin mjölk.
33028: jeriföretag samlar in ca 70 % av den mjölk som       Kundernas beställningspraxis ändras således inte
33029: produceras i Finland. Företagets verksamhet          och konsumenterna får lika fårsk mjölk som för-
33030: sträcker sig tili Europa och delvis även ännu        ut.
33031: längre. Därför måste företaget förädla mjölken           Regeringen kan under normala förhållanden
33032: tili produkter på ett konkurrenskraftigt sätt jäm-   inte ingripa i företags interna beslut gällande
33033:  fort med inhemska och utländska konkurrenter.       kostnadsbesparingar, inte ens då det gäller frågor
33034:     Valio har beslutat att avveckla mjölkföräd-      som påverkar sysselsättningen.
33035:  lingen och förpackningen vid mejeriet i Socken-
33036:      Helsingfors den 4 november 1997
33037:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
33038:                                            KK 1020/1997 vp
33039: 
33040: Kirjallinen kysymys 1020
33041: 
33042: 
33043: 
33044: 
33045:                                    Jukka Mikkola /sd: Avoimen korkeakoulun opiskelumaksujen
33046:                                       ko htu ullistamisesta
33047: 
33048: 
33049:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33050: 
33051:     Opiskelu avoimessa korkeakoulussa oli alun        aineiden suoritusoikeuden maksu saattaa kohota
33052: perin maksutonta, koska katsottiin että, vähäva-      vielä entisestään, esimerkiksi Turun suomenkie-
33053: raisuus tai varattomuus ei saanut olla opiskelun      lisessä työväenopistossa suoritettu avoimen kor-
33054: esteenä ja koska katsottiin, että kansalaisten kor-   keakoulun kasvatustieteen oppiaine, jonka suo-
33055: kea sivistys- ja koulutustaso hyödyttäisi koko        ritusoikeus on 1 650 mk.
33056: yhteiskuntaa. Tarkoituksena oli myös avoimen              Yhdenvertaisuuden puute tässä asiassa koros-
33057: korkeakoulun keinoin tasoittaa ihmisten sosiaa-       tuu myös, kun tiedetään, että varsinaisessa kor-
33058: lisista ja taloudellisista lähtökohdista johtuvia     keakouluopiskelussa tutkinnot ovat maksutto-
33059: eroja.                                                mia.
33060:     Opinnoista on kuitenkin alettu vuosien varrel-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33061: la periä maksuja. Jonkinsuuruinen maksu on pe-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33062: rusteltu tässä opintomuodossa, jotta opinto-oi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33063: keuksia ei haettaisi ilman riittävää motivaatiota.    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33064:     Nykyisin maksut ovat kuitenkin niin korkeat,
33065: että ne saattavat muodostaa merkittävän esteen                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
33066: opiskelulle. Esimerkiksi Turussa maksaa perus-               siin avoimessa korkeakouluopetuksessa
33067: opintojen opinto-oikeus 700 mk opiskeluainetta               perittävien opiskelumaksujen alentami-
33068: kohti, jotkin aineet, kuten tietojenkäsittelyoppi,           seksi sellaiselle tasolle, että pienillä tuloil-
33069:  maksavat jopa 1 500 mk. Osa opiskelusta on                  la opiskelevien mahdollisuudet kehittää
33070:  siirretty joihinkin muihin oppilaitoksiin, jolloin          ja kouluttaa itseään eivät vaarannu?
33071: 
33072:      Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
33073:                                           Jukka Mikkola /sd
33074: 
33075: 
33076: 
33077: 
33078:  270136
33079: 2                                             KK 1020/1997 vp
33080: 
33081: 
33082: 
33083: 
33084:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
33085: 
33086:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            tuksessa. Näitä ovat opetuksen tason valvonta,
33087: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             opintosuoritusten rekisteröinti ja todistusten an-
33088: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           taminen. Maksut peritään myös näistä omakus-
33089: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka                tannusarvon mukaisesti.
33090: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen                 Avoimen yliopisto-opetuksen laajeneminen
33091: n:o 1020:                                                 1990-luvulla on tuonut opiskelijoiden käyttöön
33092:                                                           aikaisempaa useampia opiskelumuotoja ja -mah-
33093:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-            dollisuuksia. Koulutukseen hakeutuva voi usein
33094:        siin avoimessa korkeakouluopetuksessa              valita osallistumisen joko perinteiseen lähiope-
33095:        perittävien opiskelumaksujen alentami-             tukseen tai moniin etäopiskelun vaihtoehtoihin,
33096:        seksi sellaiselle tasolle, että pienillä tuloil-   joista uusimpana opiskelun internetin välityksel-
33097:        la opiskelevien mahdollisuudet kehittää            lä. Yliopistojen itse järjestämän avoimen opetuk-
33098:        ja kouluttaa itseään eivät vaarannu?               sen laajeneminen ja monipuolistuminen vuodes-
33099:                                                           ta 1993 on toisaalta huomattavasti lisännyt myös
33100:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              opiskelijamaksuiltaan halvimman, lähiopetuk-
33101: vasti seuraavaa:                                          sen, opiskelumahdollisuuksia. Tällä hetkellä em.
33102:                                                           opetukseen osallistuu lähes puolet opiskelijoista.
33103:    Opetusministeriö on valtion maksuperuste-                  Edustaja Mikkolan kysymyksessään esittä-
33104: lain 8 §:n nojalla antanut 25.1.1993 päätöksen            mät esimerkit Turun seudulla tarjotun avoimen
33105: (83/1993) avoimesta korkeakouluopetuksesta                yliopisto-opetuksen maksuista kuvaavat erilaisia
33106: (nyt avoimesta yliopisto-opetuksesta) korkea-             opetusjärjestelyitä. Mainittu 700 markan maksu
33107: kouluissa (nyt yliopistoissa) perittävistä mak-           koskee suoritusajasta riippumatonta oikeutta
33108: suista. Päätöksen mukaan avoin yliopisto-opetus           opiskella 15 opintoviikon laajuinen, ns. approba-
33109: on maksullinen julkisoikeudellinen suorite, jossa         tur-opintokokonaisuus Turun yliopistossa an-
33110: maksut on määritelty perittäviksi omakustan-              nettavassa lähi opetuksessa. 1 500 markan hintai-
33111: nusarvoa aiempina maksuperustelain 6 §:n 3 mo-            nen tietojenkäsittelyopin 15 ov:n opintokokonai-
33112: mentin nojalla koulutus- ja yleiseen kulttuuritoi-        suus taas on monimuoto-opiskeluna suoritettava
33113: mintaan liittyvistä syistä. Maksuja ei siten peritä       ja sisältää runsaasti opintomateriaalia ja mm.
33114: opetuksesta eikä kuulusteluista, joista aiheutu-          internetin käyttöoikeuden. Turun suomenkieli-
33115: vat suurimmat kustannuserät. Avoin yliopisto-             sessä työväenopistossa 1 650 markan maksulla
33116: opetus on em. päätöksessä määritelty osittain             tarjottu kasvatustieteen 15 ov:n opintokokonai-
33117: maksulliseksi, koska sitä laajenevanaja kehitty-          suus perustuu niin ikään monimuoto-opiske-
33118: vänä opintojärjestelmänä ei voida kokonaan ra-            luun, jossa suurin osa opiskelijamaksusta aiheu-
33119: hoittaa valtion talousarvion kautta. Etenkin mo-          tuu opiskelumateriaaleista. Maksu sisältää myös
33120: nimuoto-opetus on toiminnan muoto, joka vä-               työväenopiston kurssimaksun.
33121: hentää opiskelijoille muuten syntyviä matka- ja               Maksujen periminen yliopistoissa omakus-
33122: majoituskustannuksia, muttajonka tuottamises-             tannusarvon mukaisesti vain opetuksen liitän-
33123: ta aiheutuu lähiopetukseen verrattuna lisäkus-            näispalveluista ja monimuoto-opetusjärjestelyis-
33124: tannuksia. Avoimesta yliopisto-opetuksesta                tä rajaa maksuperusteet ja estää mahdollisuuden
33125: maksupäätöksen mukaisesti perittävät maksut               saada taloudellista voittoa avoimella yliopisto-
33126: syntyvät opetuksen liitännäispalveluista, moni-           opetuksella. Opetusministeriö tulee ottamaan
33127: muoto-opetusjärjestelyistä ja oppimateriaaleis-           vapaan sivistystyön oppilaitoksissa avoimesta
33128: ta. Opetuksen liitännäispalveluita ovat tiedotus,         yliopisto-opetuksesta perittävät maksut huo-
33129: opintoneuvonta ja opintojen ohjaus, todistukset,          mioon valmisteltaessa koulutusta koskevan lain-
33130: opiskelijoiden ja opintosuoritusten rekisteröinti.        säädännön (HE 86/1997 vp) edellyttämää pää-
33131: Kun avointa yliopisto-opetusta järjestää muu              töstä opiskelijoilta perittävien maksujen perus-
33132: kuin yliopisto itse, perii se yhteistyöorganisaa-         teista.
33133: tioita maksut niistä suoritteista, joita vain yli-
33134: opistot voivat tuottaa avoimessa yliopisto-ope-
33135: 
33136:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
33137: 
33138:                                                                   Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
33139:                                            KK 1020/1997 vp                                              3
33140: 
33141: 
33142: 
33143: 
33144:                                         Ttll Riksdagens Talman
33145: 
33146:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           och studieprestationer. När den öppna universi-
33147: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           tetsundervisningen ordnas av någon annan än
33148: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       universitetet uppbär universitetet avgifter hos
33149: dagsman Jukka Mikkola undertecknade spörs-            samarbetsorganisationen för de prestationer som
33150: mål nr 1020:                                          endast universiteten kan producera inom den
33151:                                                       öppna universitetsundervisningen. Sådana pre-
33152:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         stationer är övervakning av undervisningens
33153:        att studieavgifterna inom den öppna            nivå, registrering av studieprestationer och ut-
33154:        högskoleundervisningen sänks tili en så-       fårdande av betyg. A vgifterna för dessa uppbärs
33155:        dan nivå att möjligheterna för studerande      enligt självkostnadsvärdet.
33156:        med små inkomster att utveckla och ut-            Den öppna universitetsundervisningen har
33157:        bilda sig själv inte äventyras?                vuxit kraftigt under 1990-talet och erbjuder
33158:                                                       studerandena allt fler studieformer och -möjlig-
33159:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         heter. Den som söker sig tili utbildning kan ofta
33160: anföra följande:                                      välja mellan att traditionell närundervisning eller
33161:                                                       många alternativa distansstudier, av vilka det
33162:    Med stöd av 8 § lagen om grunderna för avgif-      senaste är studier genom förmedling av internet.
33163: ter tili staten utfårdade undervisningsministeriet    Allt sedan 1993 har den öppna undervisning som
33164: 25.1.1993 ett beslut (83/1993) om avgifter vid        universiteten själva ordnar vuxit ut och blivit
33165: öppen högskoleundervisning (numera öppen              mångsidigare, vi1ket i betydande utsträckning
33166: universitetsundervisning) vid högskolor (numera       har ökat studiemöjligheterna inom ramen för
33167: universitet). Enligt beslutet är öppen universi-      närundervisningen, där studieavgifterna är de
33168: tetsundervisning en avgiftsbelagd offentligrätts-     lägsta. För närvarande deltar nästan hälften av
33169: 1ig prestation där det med stöd av 6 § 3 mom.         studerandena i denna undervisning.
33170: lagen om grunderna för avgifter tili staten har          De exempel på avgifter för öppen universitets-
33171: bestämts att avgifterna uppbärs tili ett lägre be-    undervisning i Åbotrakten som riksdagsman
33172: lopp än prestationens självkostnadsvärde av or-       Mikkola tar upp i sitt spörsmå1 beskriver olika
33173: saker som hänför sig tili utbildningsverksamhet       undervisningsarrangemang. Nämnda avgift på
33174: och allmän kulturverksamhet. A vgifter uppbärs        700 mark gäller rätten att under en inte närmare
33175: således inte för undervisning och förhör, vilka       angiven tidsperiod bedriva studier för en s.k.
33176: står för de största kostnadsposterna. 1 ovan          approbaturstudiehelhet på 15 studieveckor inom
33177: nämnda beslut bestäms att den öppna universi-         ramen för närundervisning vid Åbo universitet.
33178: tetsundervisningen delvis är avgiftsbelagd, efter-    Studiehelheten på 15 sv i databehandlingslära tili
33179: som ett studiesystem som detta som ständigt ex-       ett pris av 1 500 mark skall genomföras som
33180: panderar och utvecklas inte helt kan finansieras      flerformsstudier och innehåller rikligt med stu-
33181: via statsbudgeten. 1 synnerhet flerformsundervis-     diematerial och bl.a. rätt att använda internet.
33182: ning är en verksamhetsform som sänker rese- och       Den studiehelhet på 15 sv i pedagogik som er-
33183: inkvarteringskostnader som annars skulle åsam-        bjuds vid Åbo finskspråkiga arbetarinstitut tili
33184: kas studerandena, medan arrangemangen i sam-          ett pris av 1 650 mark baserar sig också på fler-
33185: band med den ger upphov tili merkostnader i           formsstudier, där studiematerialet står för stör-
33186: jämförelse med närundervisningen. De avgifter         sta delen av studieavgiften. 1 avgiften ingår också
33187: som enligt avgiftsbeslutet uppbärs för öppen uni-     arbetarinstitutets kursavgift.
33188: versitetsundervisning hänför sig tili service i an-      Att man vid universiteten uppbär avgifter en-
33189: slutning tili undervisningen, arrangemang i sam-      ligt självskostnadsvärdet bara för service i anslut-
33190: band med flerformsundervisningen och lärome-          ning tili undervisningen och för arrangemang i
33191: del. Service i anslutning tili undervisningen är      samband med flerformsundervisning begränsar
33192: information, studierådgivning och studiehand-         avgiftsgrunderna och hindrar uppnående av eko-
33193: ledning, betyg samt registrering av studerande        nomisk vinst på den öppna universitetsundervis-
33194: 4                                         KK 1020/1997 vp
33195: 
33196: ningen. Undervisningsministeriet kommer att          grunderna för avgifter av studerande som lag-
33197: beakta de avgifter som uppbärs för öppen univer-     stiftningen om utbildning (RP 86/1997 rd) förut-
33198: sitetsundervisning i läroanstalter för fritt bild-   sätter.
33199: ningsarbete vid beredningen av det beslut om
33200: 
33201:      Helsingforsden 14 november 1997
33202: 
33203:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
33204:                                               KK 1021/1997 vp
33205: 
33206: Kirjallinen kysymys 1021
33207: 
33208: 
33209: 
33210: 
33211:                                      Raimo Vistbacka /ps: Luottotietorekistereihin joutuneiden oikeu-
33212:                                         desta avata pankkitili
33213: 
33214: 
33215:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33216: 
33217:    Pankkikriisin ja sitä seuranneen koko yhteis-         Julkisuuteen on kuitenkin tullut lukuisia eri tapa-
33218: kuntaaja lukemattomia kansalaisia sekä yrityk-           uksia, joissa pankit ovat kieltäytyneet ehdotto-
33219: siä koetelleen taloudellisen laman ja joukkotyöt-        masti minkäänlaisen tilin avaamisesta luottotie-
33220: tömyyden takia on kymmenillätuhansilla kansa-            tomerkinnän omaaville henkilöille. Konttoreissa
33221: laisilla häiriömerkintöjä luottotiedoissaan. Ky-         on vedottu pankin sääntöihin,jotka muka kieltä-
33222: seinen merkintä on saattanut syntyä hyvinkin             vät yksiselitteisesti tilin avaamisen mainituissa
33223: pienistä ja monasti tahattomista maksujen vii-           tapauksissa. Vaarana on, että näin menetellen
33224: västyksistä tai sitten vuosia sitten harjoitetusta,      yhteiskuntaamme syntyy alempi ihmisryhmä,
33225: konkurssiin päättyneestä yrittämisestä. Sen jäl-         jolla ei ole normaalin elämisen tai asioinnin edel-
33226: keen henkilö on voinut päästä jo jaloilleen, saada       lytyksiä. Tämä tuntuu pankkikriisin varjolla ta-
33227: työpaikan tai aloittaa uuden yrityksen.                  pahtuvalta liioittelulta ja ennen kaikkea koh-
33228:    Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se,               tuuttomalta ihmisten karsinoinnilta. Yhteiskun-
33229: että merkintä luottotiedoissa säilyy jopa kymme-         nan tulisikin puuttua pankkien ja luottotietolai-
33230: nenkin vuotta ja kyseisen merkinnän takia syn-           tosten toimiin niin, ettei luottotietorekistereihin
33231: tyy merkinnän omaavallehenkilölle suuria käy-            joutuneilta kansalaisilta riistettäisi mahdolli-
33232: tännön ongelmia. Yksi pahimmista ja samalla              suutta normaaliin elämään vanhojen "syntiensä"
33233: käsittämättömimmistä on se, ettei luottotieto-           takia.
33234: merkinnän omaavalle, mutta tällä hetkellä työ-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33235: paikan omaavalle henkilölle suostuta pankissa            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33236: avaamaan edes tavallista luototonta käyttö- tai          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33237: säästötiliä. Nykyaikana ihmisen on äärimmäisen           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33238: vaikeata tulla toimeen ilman pankkitiliä, sillä
33239: harva työnantaja tai edes Kela tai muu viran-                      Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33240: omaistaho suostuu käyttämään käteismaksume-                     että pankeilla ei olisi oikeutta kieltäytyä
33241: nettelyä.                                                       avaamasta nykyisin välttämätöntä pank-
33242:     Pankeille ei kyseinen asiakas voisi olla mikään             kitiliä luottotietomerkinnän omaaville
33243: riski, sillä mikäli tili olisi Juototon ja jopa korti-          henkilöille?
33244: ton, ei ylitys- tai muuta väärinkäyttöriskiä olisi.
33245: 
33246:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
33247: 
33248:                                             Raimo Vistbacka /ps
33249: 
33250: 
33251: 
33252: 
33253: 270136
33254: 2                                           KK 1021/1997 vp
33255: 
33256: 
33257: 
33258: 
33259:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33260: 
33261:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kannanotolla ei kuitenkaan ollut tarkoitus puut-
33262: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tua pankin yksittäistapaukselliseen vapauteen
33263: olette 22 päivänä lokakuuta 1997 päivätyn kir-         valita sopimuskumppaninsa.
33264: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-          Yksi sopimusoikeutemme johtavista periaat-
33265: omaiselle jäsenelle kansanedustaja Raimo Vist-         teista on sopimusvapaus. Sillä tarkoitetaan mm.,
33266: backan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            että kenelläkään ei pääsäännön mukaan ole vel-
33267: n:o 1021:                                              vollisuutta sopimuksen solmimiseen. Näin ollen
33268:                                                        pankeilla ei voimassa olevan lainsäädännön mu-
33269:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        kaan ole sopimuspakkoa tilin avaamisessa.
33270:         että pankeilla ei olisi oikeutta kieltäytyä    Tämä on todettu myös Rahoitustarkastuksen
33271:         avaamasta nykyisin välttämätöntä pank-         määräyksissä. Rahoitustarkastus katsoo kuiten-
33272:         kitiliä luottotietomerkinnän omaaville         kin, ettei pelkästään se seikka, että asiakkaalla on
33273:         henkilöille?                                   entisiä maksuhäiriö itä, yleensä saa johtaa siihen,
33274:                                                        että tilinavauksesta kieltäydytään.
33275:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tilinavauksesta kieltäytyminen saattaa olla
33276: vasti seuraavaa:                                       perusteltua tilanteessa, jossa asiakas on aiemmin
33277:                                                        syyllistynyt väärinkäytöksiin pankkeja kohtaan
33278:     Maksuliikenteen järjestäminen ja hoitaminen        tai pankilla on muuten perusteltua syytä epäillä,
33279: on Suomessa uskottu pankkien tehtäväksi. Yksi-         että tiliä tullaan käyttämään esimerkiksi rahan-
33280: tyishenkilöiden ja yrittäjien maksuliikenteen hoi-     pesuun tai muuhun väärinkäytökseen. Tilin ava-
33281: taminen tapahtuu nykyään lähes yksinomaan              uksesta kieltäytymisen perustelu yksinomaan ra-
33282: pankkien tilisiirtojärjestelmien avulla. Erityisesti   hanpesusäännösten tuottamalla työmäärällä ei
33283: yritysten toiminnan kannalta on välttämätöntä,         kuitenkaan ole hyväksyttävää.
33284: että niillä on maksuliikenteensä hoitamista var-          Rahoitustarkastus katsoo myös, että hyvä
33285: ten tilisuhde johonkin pankkiin.                       pankkitapa edellyttää, että jos pankki kieltäytyy
33286:     Pankkeja valvova viranomainen Rahoitustar-         avaamasta tiliä, sen tulee asiakkaan vaatiessa
33287: kastus on saanut huomattavan määrän yhtey-             kertoa kie1täytymisensä perustelut.
33288: denottoja, joissa on kerrottu, että pankit ovat           Hallitus yhtyy edellä selostettuihin Rahoitus-
33289: useissa tapauksissa kieltäytyneet avaamasta tile-      tarkastuksen esittämiin kannanottoihin. Hallitus
33290: jä yrittäjille, joilla on aikaisemmasta yritystoi-     seuraa tapahtuvaa kehitystä, mutta ei pidä tässä
33291: minnasta syntyneitä maksuhäiriömerkintöjä.             vaiheessa tarkoituksenmukaisena säännellä
33292: Tämän johdosta Rahoitustarkastus lähetti pan-          asiaa säädöksin. Asia on esillä myös vuoden lop-
33293: keille toukokuun lopussa 1997 kirjeen, joka kä-        puun johdollani työskentelevässä ministerityö-
33294: sitteli ti1in avauksesta kie1täytymistä. Kirjeen       ryhmässä.
33295: 
33296:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
33297: 
33298:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
33299:                                           KK 1021/1997 vp                                              3
33300: 
33301: 
33302: 
33303: 
33304:                                        Tili Riksdagens Talman
33305: 
33306:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        sig i bankernas frihet att välja avtalspart i enskil-
33307: anger har Ni, Fru Talman, med Er skrivelse av       da fall.
33308: den 22 oktober 1997 tili vederbörande medlem av        En av de Iedande principerna i vår avtalsrätt är
33309: statsrådet översänt följande av riksdagsman Rai-    avtalsfriheten. Med avtalsfrihet avses bl.a. att i
33310: mo Vistbacka undertecknade spörsmål nr 1021:        regel skall ingen vara skyldig att ingå avtal. Där-
33311:                                                     med är bankerna enligt gällande Iagstiftning inte
33312:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      tvingade att ingå avtal om öppnande av bank-
33313:        ta för att bankerna inte skall ha rätt att   konton. Detta har konstaterats också i Finansin-
33314:        vägra en person med anteckningar i kre-      spektionens föreskrifter. Finansinspektionen an-
33315:        ditupplysningsregistret att öppna ett        ser ändå att den omständigheten att kunden tidi-
33316:        bankkonto, något som nuförtiden är           gare har fått anteckningar om betalningsstör-
33317:        nödvändigt att ha?                           ningar i allmänhet inte skall få leda tili att han
33318:                                                     förvägras konto i banken.
33319:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Det kan vara motiverat att vägra Iåta kunden
33320: anföra följande:                                    öppna ett konto i sådana situationer då han tidi-
33321:                                                     gare gjort sig skyldig tili oegentligheter gentemot
33322:    1 Finland har ordnandet och skötseln av betal-   banken, eller baoken annars har skäl att misstän-
33323: ningar anförtrotts bankerna. Privatpersoners        ka att kontot kommer att användas för t. ex.
33324: och företags betalningar sköts numera nästan        penningtvätt eller annat missbruk. Att vägra
33325: uteslutande med hjälp av bankernas kontoöver-       öppna ett konto och som motivering enbart ange
33326: föringssystem. 1 synnerhet med tanke på företa-     den arbetsmängd som bestämmelserna som gäl-
33327: gens verksamhet är det nödvändigt att de har ett    ler misstanke om penningtvätt medför är inte
33328: konto i någon bank för att de skall kunna sköta     godtagbart.
33329: sina betalningar.                                      Finansinspektionen anser också att god bank-
33330:    Ett stort antal människor har tagit kontakt      sed kräver att banken måste motivera sin vägran
33331: med den myndighet som övervakar bankerna,           att öppna konto om kunden så kräver.
33332: Finansinspektionen, och berättat att bankerna i        Regeringen förenar sig med det ställningsta-
33333: många fall har vägrat att öppna konto för företa-   gande från Finansinspektionens sida som refere-
33334: gare som har anteckningar i kreditupplysningsre-    rats ovan. Regeringen följer den pågående ut-
33335: gistret om betalningsstörningar i samband med       vecklingen, men anser det inte i detta skede vara
33336: tidigare företagsverksamhet. Av denna anled-        nödvändigt att reglera saken i lag. Frågan be-
33337: ning skickade Finansinspektionen i slutet av maj    handlas också i en ministerarbetsgrupp som Ieds
33338: 1997 ett brev tili bankerna som gällde deras väg-   av mig och som skall ha sitt arbete klart vid
33339: ran att öppna konton. A vsikten med brevets         utgången av året.
33340: ställningstagande var emellertid inte att blanda
33341: 
33342:      Helsingfors den 13 november 1997
33343: 
33344:                                                                            Minister Jouko Skinnari
33345:                                            KK 1022/1997 vp
33346: 
33347: Kirjallinen kysymys 1022
33348: 
33349: 
33350: 
33351: 
33352:                                   Raimo Vistbacka /ps: Osa-aikaisen työttömän oikeudesta opiskella
33353:                                      menettämättä työttömyyskorvaustaan
33354: 
33355: 
33356:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33357: 
33358:     Useat työttömät, jotka ovat osa-aikatyössä,      jouten kotonaan, vaan haluaa kehittää itseään ja
33359: ts. osa-aikaisesti työttöminä, ovat halunneet va-    taitojaan. Useissa tapauksissa menetettävä 25
33360: paapäivinään kehittää ammattitaitoaan ja tieto-      mk/päivä merkitsee sitä, ettei työtön voi ryhtyä
33361: jaan. Tämä olisi työttömälle hyvin motivoiva         opiskelemaan osa-aikatyössä syntyvinä vapaa-
33362: tapa käyttää osa-aikaisessa työssä syntyvät va-      päivinään.
33363: paapäivät. Kyseinen opiskelu olisi myös talou-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33364: dellisesti mahdollista, mikäli esimerkiksi muuta-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33365: man tuhannen markan työtulon lisäksi henkilöl-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33366: le maksettaisiin opiskeluun käytettäviltä työttö-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33367: myyspäiviltä työttömyyskorvausta. Useilla paik-
33368: kakunnilla on kuitenkin tullut esiin tapauksia,                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33369: joissa edellä mainitulla tavalla menetelleet työt-           että osa-aikatyöttömälle eli osa-aikaista
33370: tömät ovat menettäneet opiskelupäiviitään eli                työtä tekevälle henkilölle sallittaisiin
33371: työttömyyspäiviitään työttömyyskorvauksensa.                 opiskeleminen työttömyys- eli vapaapäi-
33372: Tämä on nurinkurista, sillä näin menetellen ran-             vinään niin, ettei hän menettäisi korvaus-
33373: gaistaan työtöntä siitä, ettei hän tyydy olemaan             taan?
33374: 
33375:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
33376: 
33377:                                          Raimo Vistbacka /ps
33378: 
33379: 
33380: 
33381: 
33382: 270136
33383: 2                                          KK 1022/1997 vp
33384: 
33385: 
33386: 
33387: 
33388:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33389: 
33390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Työttömyyspäivärahan tarkoituksena on tur-
33391: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vata henkilön työnhaun aikainen toimeentulo.
33392: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Sen sijaan sitä ei voida maksaa esim. päätoimisen
33393: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            yritystoiminnan tai päätoimisten opintojen ajal-
33394: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ta. Työttömyysturvalain 5 b §:n perusteella tie-
33395: sen n:o 1022:                                         tynlainen opiskelu, kuten esim. korkeakoulutut-
33396:                                                       kintoon tähtäävä opiskelu tai opiskelu ammatil-
33397:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        lisen oppilaitoksen päivälinjalla, on aina päätoi-
33398:        että osa-aikatyöttömälle eli osa-aikaista      mista. Tätä voidaan perustella sillä, että ko. opin-
33399:        työtä tekevälle henkilölle sallittaisiin       tokokonaisuudet ovat säännönmukaisesti niin
33400:        opiskeleminen työttömyys- eli vapaapäi-        laajamittaisia, että opintojen vaatima työmäärä
33401:        vinään niin, ettei hän menettäisi korvaus-     muodostaa esteen kokoaikaisen työn vastaanot-
33402:        taan?                                          tamiselle. Kyseisten opintojen aikainen toimeen-
33403:                                                       tulo tulisikin turvata opintososiaalisilla etuuk-
33404:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          silla.
33405: vasti seuraavaa:                                          Myös muiden opintojen kohdalla (esim. am-
33406:                                                       mattikorkeakoulussa tapahtuva täydennyskou-
33407:    Työttömyysturvalakiin lisättiin uusi 5 b §lailla   lutus, ammatillisen oppilaitoksen iltalinjat jne.)
33408: työttömyysturvalain muuttamisesta (680/1997),         opiskelun pää- tai sivutoimisuus riippuu opinto-
33409: joka tuli voimaan 1 päivänä elokuuta 1997. Uu-        jen laajuudesta. Mikäli opintosuunnitelman mu-
33410: distuksen myötä työnhakija voi saada edeltä kä-       kainen laajuus on keskimäärin vähintään 25 tun-
33411: sin tietoa opiskelun aloittamisen vaikutuksesta       tia tai kolme opintoviikkoa kuukaudessa, opin-
33412: hänen työttömyysturvaoikeuteensa. Työttö-             toja on pidettävä päätoimisina. Mikäli edellä
33413: myysturvalain 5 b §:ssä selkeytetään päätoimisen      mainitut rajat eivät ylity, opiskelu voidaan kat-
33414: opiskelun ja työttömyyden välistä rajanvetoa          soa sivutoimiseksi, jolloin estettä työttömyystur-
33415: sekä tehdään rajanveto pää- ja sivutoimisen opis-     van saamiselle ei näiltä osin ole. Opiskelun pää-
33416: kelun välille. Säännöstä sovelletaan paitsi koko-     tai sivutoimisuus tulee kussakin yksittäistapauk-
33417: naan työttömiin työnhakijoihin, myös työttö-          sessa arvioitavaksi paikallisessa työvoimatoimi-
33418: myysturvalaissa määriteltyä osa-aikatyötä teke-       kunnassa.
33419: viin henkilöihin.                                         Kuluvan vuoden elokuun alussa tuli voimaan
33420:    Ennen lain muutosta päätoimista opiskelua          pitkäaikaistyöttömien omaehtoisen opiskelun
33421: koskevat säännökset olivat tulkinnanvaraisia ja       tukijärjestelmä, jossa pitkään työttömänä olleen
33422: vaikeita soveltaa ratkaisukäytännössä. Säännös-       henkilön on mahdollista saada joko työttömyys-
33423: ten tulkinnanvaraisuus tai niiden puuttuminen         päivärahansa tai työmarkkinatukensa suuruista
33424: on osittain johtanut myös ratkaisukäytännön           tukea omaehtoisen ammatillisen koulutuksen
33425: epäyhdenmukaisuuteen, joka ei ole hyväksyttä-         ajalta. Järjestelmää on tarkoitus laajentaa ensi
33426: vää kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen           vuonna siten, että sen piiriin tulisivat muutkin
33427: kannalta. Erityisen epätyydyttävää on ollut jär-      kuin pitkäaikaistyöttömät henkilöt. Järjestel-
33428: jestelmän heikko ennakoitavuus. Siten päätoimi-       män soveltamisalan laajentamisen myötä työttö-
33429: sen opiskelun käsitteen täsmentäminen suhteessa       män henkilön mahdollisuudet ammatillisten val-
33430: työttömyysturvajärjestelmään on ollut tarpeen.        miuksiensa omaehtoiseen kehittämiseen parani-
33431:                                                       sivat huomattavasti.
33432:      Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1997
33433: 
33434:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
33435:                                              KK 1022/1997 vp                                                3
33436: 
33437: 
33438: 
33439: 
33440:                                          Tili Riksdagens Talman
33441: 
33442:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Syftet med arbetslöshetsdagpenningen är att
33443: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              garantera en persons utkomst under den tid han
33444: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          söker arbete. Däremot kan dagpenning inte utbe-
33445: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                    talas t.ex. för tiden för företagsverkamhet på
33446: spörsmål nr 1022:                                        heltid eller studier på heltid. På grundval av 5 b §
33447:                                                          lagen om utkomstskydd för arbetslösa sker ett
33448:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          visst slags studier, t.ex. studier som syftar tili
33449:         ta för att en deltidsarbetslös, dvs. en per-     högskoleexamen eller studierpå dagslinjen vid en
33450:         son som utför deltidsarbete, skali tillåtas      yrkesläroanstalt, alltid på heltid. Dettakan moti-
33451:         att studera de dagar han är arbetslös elier      veras med att studiehelheterna i fråga normalt är
33452:         ledig så att han inte mister sin ersättning?     så omfattande att den arbetsmängd som studier-
33453:                                                          na fordrar utgör ett hinder för att man skali
33454:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt            kunna ta emot arbete på heltid. Därför borde
33455: anföra följande:                                         utkomsten under sådana studier tryggas genom
33456:                                                          studiesociala förmåner.
33457:     Tilllagen om utkomstskydd för arbetslösa fo-             Även när det gäller andra studier (t.ex. kom-
33458: gades en ny 5 b § genom lagen om ändring av              pletterande utbildning vid yrkeshögsko1a, kvälis-
33459: lagen om utkomstskydd för arbetslösa (680/               linjerna vid yrkesläroanstalter m.tl.) avgör stu-
33460: 1997), viiken trädde i kraft den 1 augusti 1997. 1       diernas omfattning om studierna sker på heltid
33461: och med reformen kan en arbetssökande på för-            eller deltid. Om omfattningen enligt studieplanen
33462: hand få information om på vilket sätt hans rätt          i genomsnitt är minst 25 timmar eller tre studie-
33463: tili utkomstskydd för arbetslösa påverkas om             veckor i månaden skall studierna betraktas som
33464: han börjar studera. 1 5 b § lagen om utkomst-            heltidsstudier. Om de ovan nämnda gränserna
33465: skydd för arbetslösa förtydligas gränsdragning-          inte överskrids kan studierna betraktas som del-
33466: en mellan studier på heltid och arbetslöshet samt        tidsstudier, varvid det tili dessa delar inte finns
33467: görs en gränsdragning melian studier på heltid           något hinder för utkomstskydd för arbetslösa.
33468: och studier på deltid. Bestämmelsen tiliämpas            Den Iokala arbetskraftskommissionen skall i
33469: förutom på fuliständigt arbetslösa arbetssökan-          varje enskilt fall bedöma om det är fråga om
33470: de också på personer som i lagen om utkomst-             studier på heltid eller deltid.
33471: skydd för arbetslösa har definierats som personer            Ett stödsystem som gäller långtidsarbetslösas
33472: som utför deltidsarbete.                                 frivilliga studier trädde i kraft i början av augusti
33473:     Före lagändringen var bestämmelserna om              i år. Systemet innebär a tt en person som länge har
33474: studier på heltid mångtydiga och svåra att tilläm-       varit arbetslös har möjlighet att för den tid han
33475: pa i beslutspraxisen. De mångtydiga bestämmel-           skaffar sig frivillig yrkesutbildning få ett stöd
33476: serna elier bristen på dem har delvis också lett tili    som är lika stort som antingen hans arbetslös-
33477: en oenhetlig beslutspraxis, som med tanke på             hetsdagpenning eller hans arbetsmarknadsstöd.
33478: likställighetsprincipen i fråga om medborgarna           Avsikten är att systemet skall utvidgas nästa år
33479: inte kan accepteras. Systemets dåliga förutsäg-          så att även andra än långtidsarbetslösa personer
33480:  barhet har varit särdeles otillfredsställande. Det      skall omfattas av systemet. 1 och med att syste-
33481:  har därför varit nödvändigt att precisera begrep-       mets tillämpningsområde utvidgas förbättras
33482:  pet studier på heltid i relation tili systemet med      även en arbetslös persons möjligheter att frivilligt
33483:  utkomstskydd för arbetslösa.                            utveckla sina yrkesinriktade fårdigheter avse-
33484:                                                          värt.
33485:      Helsingfors den 11 november 1997
33486: 
33487:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
33488:                                            KK 1023/1997 vp
33489: 
33490: Kirjallinen kysymys 1023
33491: 
33492: 
33493: 
33494: 
33495:                                    Helena Vartiainen /sd: Verovapaan myynnin sallimisesta Kustavin
33496:                                       ja Ahvenanmaan välisessä liikenteessä
33497: 
33498: 
33499:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33500: 
33501:    Maaliskuun alussa 1997 voimaan tullut vero-        na) ja lentoliikenteessä välillä Manner-Suomi
33502: raja on mahdollistanut sen, että Ahvenanmaan ja       (Turku ja Helsinki) - Ahvenanmaa (Maarian-
33503: Manner-Suomen välisessä liikenteessä matkus-          hamina). Matkustajien määrä kasvaa selvästi
33504: tajat voivat tehdä verovapaita ostoksia. Lento-       välillä Kustavi - Ahvenanmaan Brändö (yli
33505: matkoilla tämä osto-oikeus on voimassa riippu-         100 000 matkustajaa/vuosi).
33506: matta siitä, jatkaako kone matkaansa Suomen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33507: ulkopuolelle vai ei. Laivaliikenteen osalta tulkin-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33508: ta on nyt se, että verovapaat ostokset ovat mah-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33509: dollisia, jos laiva jatkaa matkaansa ulkomaan         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33510: satamaan, tässä tapauksessa Ruotsiin.
33511:    Tämä tulkinta, jonka mukaan verovapaus on                     Onko Hallitus tietoinen verokohtelus-
33512: myönnetty vain isoissa matkustajalaivoissa mat-              ta Ahvenanmaan ja Manner-Suomen vä-
33513: kustaville ja lentomatkustajille, asettaa mm.                liselle matkailulle aiheutuvista vaikeuk-
33514: Kustavin kautta matkustavat eriarvoiseen ase-                sista ja pienten laivaliikennettä harjoitta-
33515: maan. Tasapuolisuuden nimissä verovapaa                      vien yritysten eriarvoisesta asemasta, ja
33516: myynti tulisi sallia Ahvenanmaan ja Manner-                      mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33517: Suomen alueille Kusta vin Vuosnaisissa ja Korp-              ryhtyä verovapaan myynnin saliimiseksi
33518: poon Galtbyssä. Tällä hetkellä verovapaa myyn-               Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä
33519: ti on ainoastaan isoissa matkustajalaivoissa Vi-             kulkeville matkustaja-aluksille ja tulliase-
33520: king Linella ja Silja Linella laivareitillä Manner-          ma-alueelle Kustavin Vuosnaisissa?
33521: Suomi (Turku)- Ahvenanmaa (Maarianhami-
33522: 
33523:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
33524: 
33525:                                          Helena Vartiainen /sd
33526: 
33527: 
33528: 
33529: 
33530:  270136
33531: 2                                          KK 1023/1997 vp
33532: 
33533: 
33534: 
33535: 
33536:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33537: 
33538:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        veroton myynti jäsenmaiden välisessä meri- ja
33539: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ilmaliikenteessä vääristää kilpailua suhteessa sa-
33540: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mojen tuotteiden muuhun, verolliseen myyntiin
33541: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena           ja suhteessa muuhun yhteisön sisäiseen liikentee-
33542: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       seen. Tämän verottomuuden onkin määrä lop-
33543: n:o 1023:                                             pua vuoden 1999 puolivälissä päättyvän siirty-
33544:                                                       mäkauden jälkeen.
33545:            Onko Hallitus tietoinen verokohtelus-         Veroton myynti on perinteisesti sallittu kan-
33546:        ta Ahvenanmaan ja Manner-Suomen vä-            sainvälisessä meri- ja ilmaliikenteessä, mutta
33547:        liselle matkailulle aiheutuvista vaikeuk-      vain poikkeuksellisesti valtioiden sisäisessä lii-
33548:        sista ja pienten laivaliikennettä harjoitta-   kenteessä. Suomen ja Ruotsin välisessä liiken-
33549:        vien yritysten eriarvoisesta asemasta, ja      teessäkin se sallittiin ennen verorajaratkaisua
33550:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vain maasta toiseen matkustaville, ei niille, jotka
33551:        ryhtyä verovapaan myynnin saliimiseksi         matkustivat Ahvenanmaan kautta liikennöivillä
33552:        Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä           aluksilla maakunnan ja muun Suomen välillä.
33553:        kulkeville matkustaja-aluksille ja tulliase-   Vaikka yhteisön direktiivit mahdollistavat verot-
33554:        ma-alueelle Kustavin Vuosnaisissa?             toman myynnin myös ulkomaan vesiliikenteen
33555:                                                       lähtösatamissa, käytännössä verottomia satama-
33556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myymälöitä ei yleensä sallita yhteisön jäsen-
33557: vasti seuraavaa:                                      maissa (toisin kuin lentoliikenteessä), pääasiassa
33558:                                                       valvonnasta aiheutuvien ongelmien ja sen järjes-
33559:     Olen vastannut edustaja Jukka Mikkolan lä-        telyjen vaatimien kustannusten vuoksi.
33560: hes samansisältöiseen kirjalliseen kysymykseen           Kun Ahvenanmaan ja muun Suomen välille
33561: (974/1997 vp) 3.11.1997.                              säädettiin maaliskuun alusta lukien verorajaa ja
33562:     Suomen ED-jäsenyyteen liittyvällä Ahvenan-        rajaverotusta koskeva säännöstö, tästä liiken-
33563: maata koskevalla poikkeamalla, jonka mukaan           teelle ja kaupalle aiheutuvia haittoja katsottiin
33564: maakunta on välillisen verotuksen harmonointia        kohtuulliseksi kompensoida laajentamalla verot-
33565: koskevan yhteisön lainsäädännön soveltamis-           toman myynnin mahdollisuus rajoitettuna myös
33566: alan ulkopuolella oleva "kolmas alue" (arvonli-       tähän liikenteeseen. Myös henkilöt, jotka mat-
33567: säverotuksessa) tai "kansallinen alue" (val-          kustavat vain Ahvenanmaan ja muun Suomen
33568: misteverotuksen suhteen), haluttiin liittymisneu-     välillä, saivat oikeuden ostaa verottomasti rajoi-
33569: votteluissa esitettyjen perustelujen mukaan eri-      tetut määrät mm. alkoholijuomia ja tupakkaa
33570: tyisesti turvata Suomen merikuljetusyhteyksien        mukanaan vietäväksi, mutta vain sellaisilla vesi-
33571: säilyminen siten, että poikkeaman avulla voi-         aluksilla, jotka liikennöivät maakunnan kautta
33572: daan jatkaa verotonta myyntiä senkin jälkeen,         ulkomaille/ulkomailta. Edelleen haluttiin kui-
33573: kun se voimassa olevien yhteisösäännösten mu-         tenkin pitää kiinni periaatteesta, että myynti
33574: kaan päättyy yhteisön sisäliikenteessä.               sallitaan vain kansainvälisessä liikenteessä ole-
33575:    Välillisten, toistaiseksi vain arvonlisäveron ja   villa aluksilla. Tähän rajoitukseen on olemassa
33576: eräiden valmisteverojen, harmonoinnilla py-           myös painavia käytännön syitä. Ahvenanmaan
33577: ritään näiden verojen kohteena olevien tavaroi-       eräiden saarien ja muun Suomen, mantereen tai
33578: den ja palvelujen mahdollisimman vapaaseen            saarten, esimerkiksi Ahvenanmaan puolella ole-
33579: liikkuvuuteen yhteisön alueella sekä mahdolli-        van Brändön ja Kustavin Vuosnaisten välimat-
33580: simman yhdenmukaisten kilpailuolosuhteiden            kat ovat hyvin lyhyet, ja on odotettavissa, että
33581: luomiseen kyseisten hyödykkeiden tuottamisessa        syntyisi verorajan yli kulkevaa lyhytreittiliiken-
33582: ja kaupassa. Tässä tarkoituksessa yhteisön sään-      nettä, jonka tarkoituskaan ei olisi palvella mat-
33583: nöksillä pyritään saattamaan kaikki yhteisössä        kustamista paikasta toiseen, vaan kannattavuus
33584: kulutettavat hyödykkeet verotuksellisesti riittä-     perustuisi pelkästään verottomaan myyntiin.
33585: vän yhdenmukaiseen asemaan. Muun muassa               Tällainen mahdollisuus saattaisi houkutella
33586:                                             KK 1023/1997 vp                                              3
33587: 
33588: monenlaisia yrittäjiä "kuorimaan kermaa" vilk-         merilinjoilla, ja valittu rajoituskriteeri on halli-
33589: kaina kesäkuukausina ilman, että liikenne              tuksen käsityksen mukaan luonteva ja tarkoituk-
33590: palvelisi edes silloin varsinaista kuljetustarvetta.   senmukainen. Nyt sallitut verottoman myynnin
33591: Samalla alkoholin ja tupakan verottoman myyn-          laajennukset eivät myöskään ole muuttaneet
33592: nin ja maahan tuonnin valvontaongelmat kas-            tilannetta mitenkään olennaisesti. Saatujen ko-
33593: vaisivat huomattavasti ja korostuisivat erityises-     kemusten mukaan ne eivät ole johtaneet mai-
33594: ti, jos tällainen myynti sallittaisiin myös maissa.    nittaviin vinoumiin tai edes muutoksiin liiken-
33595: Alkoholipoliittisesti tällainen myynti olisi varsin    teessä tai niiden kilpailusuhteissa. Hallituksen
33596: haitallista. - Lentoliikenteessä vastaavia lyhyt-      mielestä on syytä seurata muutosten vaikutuksia
33597: reittiliikenteen ongelmia ei voi samalla tavoin        ja erityisesti odottaa, mitä merkitsee verottoman
33598: syntyä, minkä vuoksi katsottiin veroton myynti         myynnin lakkaaminen sisäliikenteessä sekä mitä
33599: mahdolliseksi myös pelkästään maakunnan ja             merkitystä Suomen odotettavissa olevalla alko-
33600: muun Suomen välisessä reittiliikenteessä.              holiverojen tason laskulla on Ahvenanmaan
33601:     Edellä esitetyistä syistä ei ole asianmukaista     liikenteeseen ja siinä tapahtuvaan verottomaan
33602: sallia verotonta myyntiä esimerkiksi Kustavin          myyntiin, ennen kuin suunnitellaan muutoksia
33603: lauttasatamassa eikä rajoittamattomana myös-           nykyiseen tilanteeseen.
33604: kään Ahvenanmaan ja muun Suomen välisillä
33605: 
33606:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
33607: 
33608:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
33609: 4                                           KK 1023/1997 vp
33610: 
33611: 
33612: 
33613: 
33614:                                          Tili Riksdagens Talman
33615: 
33616:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       konsumeras i gemenskapen. Bl.a. den skattefria
33617: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         försäljningen i sjö- och lufttrafiken mellan med-
33618: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       lemsländerna förvränger konkurrensen i förhål-
33619: man Helena Vartiainen undertecknade spörsmål           lande till den övriga, skattepliktiga försäljningen
33620: nr 1023:                                               av samma produkter och i förhållande tili den
33621:                                                        övriga inre trafiken i gemenskapen. Avsikten är
33622:           Är Regeringen medveten om de svårig-         därför att denna skattefrihet skall upphöra efter
33623:        heter som den skattemässiga behandling-         den övergångsperiod som utgår någon gång i
33624:        en åsamkar turismen mellan Åland och            mitten av 1999.
33625:        fastlandet och om den olikvärdiga ställ-           Skattefri försäljning har traditionellt tillåtits i
33626:        ning som små företag som idkar båttrafik        internationell sjö- och lufttrafik, men endast un-
33627:        försätts i, och                                 dantagsvis i staternas inre trafik. Också när det
33628:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        gäller trafiken mellan Finland och Sverige tilläts
33629:        för att tillåta skattefri försäljning på pas-   den före beslutet om skattegräns endast i fråga
33630:        sagerarfartyg som går i trafik mellan           om resande från ett land till ett annat, inte för
33631:        Åland och fastlandet samt på tull-              personer som reste mellan Åland och öv~_iga Fin-
33632:        stationsområdet i Osnäs i Gustavs?              land med fartyg som går via landskapet. Aven om
33633:                                                        gemenskapens direktiv ger möjlighet till skattefri
33634:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          försäljning också i avgångshamnarna för sjötra-
33635: anföra följande:                                       fik till utlandet är praxis dock att skattefria
33636:                                                        hamnbutiker i allmänhet inte tillåts i gemenska-
33637:    Jag har den 3 november 1997 svarat på riks-         pens medlemsländer (i motsats tili flygtrafiken),
33638: dagsman Jukka Mikkolas skriftliga spörsmål             huvudsakligen på grund av de problem som
33639: (974/1997 rd) med så gott som samma innehåll.          åsamkas av övervakningen samt kostnaderna för
33640:    När Finland blev medlem i EU gjordes ett            dylika arrangemang.
33641: undantag för Åland enligt vilket landskapet i             När man fastställde de regler om skattegräns
33642: egenskap av "tredje område" (i mervärdesbe-            och gränsbeskattning som gäller från och med
33643: skattningen) eller "nationellt område" (med av-        ingången av mars mellan Åland och övriga Fin-
33644: seende på acciser) står utanför tillämpningsom-        land, ansågs det rim1igt att kompensera de ska-
33645: rådet för den gemenskapslagstiftning som avser         dor som detta förorsakar trafiken och handeln
33646: en harmonisering av den indirekta beskattning-         genom att utöka möjligheten till skattefri försälj-
33647: en. Enligt de motiv som framfördes i anslut-           ning så att den i en begränsad utsträckning gäller
33648: ningsförhandlingarna ville Finland särskilt tryg-      också denna trafik. Också personer som reser
33649: ga landets sjötrafikförbindelser genom att med         endast mellan Åland och övriga Finland fick rätt
33650: hjälp av undantaget kunna fortsätta med den            att skattefritt köpa och föra i land bl.a. alkohol-
33651: skattefria försäljningen också efter det att den       drycker och cigaretter i begränsade mängder,
33652: enligt gemenskapsbestämmelserna upphör i ge-           men endast på sådana fartyg som trafikerar via
33653: menskapens inre trafik.                                landskapet till och från utlandet. Man ville likväl
33654:    Genom harmoniseringen av de indirekta skat-         fortfarande hålla fast vid principen att försälj-
33655: terna, tills vidare endast mervärdesskatten och        ning är tillåten endast på fartyg i internationell
33656: vissa acciser, försöker man åstadkomma en så fri       trafik. Det finns också vägande praktiska skäl till
33657: rörlighet som möjligt för de varor och tjänster        denna begränsning. Avstånden mellan vissa
33658: som är föremål för dessa skatter samt skapa så         åländska öar och övriga Finland, det må sedan
33659: enhetliga konkurrensförhållanden som möjligt i         gälla fastlandet eller öar, t.ex. Brändö på den
33660: fråga om tillverkning och handel. I detta syfte        åländska sidan och Osnäs i Gustavs, är mycket
33661: försöker man med hjälp av gemenskapens be-             korta, och det är troligt att det skulle uppstå
33662: stämmelser i tillräckligt hög grad förenhetliga        trafik på dessa korta sträckor över skattegrän-
33663: den skattemässiga situationen för alla varor som       sen, inte för att betjäna resande från en plats till
33664:                                           KK 1023/1997 vp                                              5
33665: 
33666: en annan, utan lönsamheten skulle grunda sig         restriktioner på havsrutterna mellan Åland och
33667: bara på den skattefria försäljninge'n. En sådan      övriga Finland, och den begränsning som man
33668: möjlighet skulle kunna locka all slags företagare    gått in för är enligt regeringens uppfattning na-
33669: att "skära pipor i vassen" under de livliga som-     turlig och ändamålsenlig. Inte heller de utökade
33670: marmånaderna, utan att trafiken ens då skulle        tillstånden tili skattefri försäljning som nu bevil-
33671: tjäna det egentliga transportbehovet. Samtidigt      jats har ändrat på situationen i någon väsentlig
33672: skulle problemen med övervakning av den skat-        utsträckning. Enligt de erfarenheter man fått har
33673: tefria försäljningen och importen av alkohoi och     de inte Iett tili några nämnvärda förvrängningar
33674: cigaretter öka betydligt och ytterligare accentue-   eller ens till ändringar i trafiken eller konkur-
33675: ras, om sådan försäljning skulle tillåtas även i     rensförhållandena. Regeringen anser att det
33676: Iand. Alkoholpolitiskt skulle en sådan försälj-      finns skäl att en längre tid följa med de eventuella
33677: ning vara synnerligen skadlig. - Inom tlygtrafi-     effekterna av ändringarna och i synnerhet vänta
33678: ken kan dylika problem med korta sträckor inte       och se vilka verkningar nedläggningen av den
33679: uppstå på samma sätt, och därför ansågs det          skattefria försäljningen i den inre trafiken samt
33680: möjligt att tillåta skattefri försäljning också i    den sannolika alkoholskattesänkningen i Fin-
33681: reguljärtrafik på rutter som går endast mellan       land har på Ålandstrafiken och den skattefria
33682: Iandskapet och det övriga Finland.                   försäljningen i den trafiken, innan man börjar
33683:    På grund av ovan anförda orsaker är det inte      planera några ändringar i den nuvarande situa-
33684: ändamålsenligt att tillåta skattefri försäljning     tionen.
33685: t.ex. i fårjhamnen i Gustavs eller utan några
33686: 
33687:      Helsingfors den 10 november 1997
33688:                                                                             Minister Jouko Skinnari
33689:                                           KK 1024/1997 vp
33690: 
33691: Kirjallinen kysymys 1024
33692: 
33693: 
33694: 
33695: 
33696:                                   Jaakko Laakso /vas ym.: Vantaan kaupungin kohtelusta kuntien
33697:                                      valtionosuuksien jakamisessa
33698: 
33699: 
33700:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33701: 
33702:    Vantaa on 170 000 asukkaallaan neljänneksi        asukasta kohden. Nykyinen tilanne ei vastaa
33703: suurin kaupunki Suomessa. Kaupungin väkilu-          kaupunkilaisten todellista palvelujen tarvetta.
33704: ku kasvaa noin 2 000 hengellä vuosittain pääosin        Vantaan ja Turun kaupunkien erot valtion-
33705: Juonnollisen kasvun eli syntyvyyden takia. Van-      osuuksien saamisessa selittyvät osin verotulojen
33706: taa on ikärakenteeltaan nuori ja väestöltään hy-     tasausjärjestelmällä, mutta suurin osa eroista
33707: vin Iapsiperhevaltainen. Nimenomaan lapsiper-        johtuu sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja ope-
33708: heiden suuri määrä merkitsee runsasta peruspal-      tus- ja kulttuuritoimen ikäryhmittäisistä yksik-
33709: veluiden kysyntää. Vantaalla on myös selvästi        kökustannuksista ja muista laskentaperusteista.
33710: muuta maata korkeampi työssäkäyntiaste, eri-            Myös valtionosuusuudistuksen yhteydessä
33711: tyisesti naisten kohdalla. Tämä tarkoittaa erityi-   käyttöön otettu valtionosuuksien laskennan pe-
33712: sen suurta päivähoitopaikkojen tarvetta.             rustana oleva sairastuvuuskerroin on johtanut
33713:    Vantaan suuri väestönkasvu on edellyttänyt        siihen, että Vantaan kaupunki menettää vuosita-
33714: suuria investointeja sairaalaan, kouluihin ja päi-   solla 63 000 000 markkaa.
33715: väkoteihin. Välttämättömät investoinnit on jou-         Edellä mainitut menetykset Vantaan kaupun-
33716: duttu tekemään suurelta osin velkarahalla, kos-      gin valtionavuissa ovat johtaneet tilanteeseen,
33717: ka kaupunki ei ole saanut vieläkään lain edellyt-    jossa koko kaupungin henkilöstö uhataan lo-
33718: tämää 42 000 000 markan valtionosuutta. Suuri        mauttaa neljäksi viikoksi. Tämä heikentää vaka-
33719: velkaantuminen rasittaa jatkuvasti kaupungin         vasti kaupungin kykyä tarjota kaupunkilaisille
33720: taloutta. Myös ansiotulovähennyksen muutos           kuuluvia peruspalveluita mm. perusopetuksessa.
33721: pienentää Vantaan tämän vuoden kunnallisvero-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33722: tuloja 40 000 000 markalla.                          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
33723:    Vantaan kaupungilla on hyvin rajalliset mah-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
33724: dollisuudet lisätä verotuloja omilla toimillaan.     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33725:  Kiinteistövero tuo kaupungin kassaan rahaa jo
33726: lähes yhden veroprosentin verran, joten kiinteis-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33727:  töveron korottaminen ei ole enää mahdollista.              ryhtyä korjatakseen kuntien valtion-
33728:     Vantaan kaupungin kantokykyluokkaan teh-                osuusjärjestelmää siten, että se esimerkik-
33729:  dyt muutokset 1990-luvun aikana ovat myös                  si Vantaan kaltaisissa kunnissa vastaa
33730:  osaltaan rasittaneet kaupungin taloutta useilla            paremmin väestön ikärakennetta ja to-
33731:  sadoilla miljoonilla markoilla. Asukasluvultaan            dellista palvelujen tarvetta, ja
33732:  suunnilleen Vantaan suuruinen Turun kaupunki                  aikooko Hallitus tukea Vantaata har-
33733:  saa tänä vuonna valtionapua 550 000 000 mark-              kinnanvaraisella rahoitusavustuksella,
33734:  kaa, joka on 3 338 markkaa asukasta kohden.                jotta kaupungin henkilökuntaa uhkaava
33735:  Samaan aikaan Vantaan valtionapu on vain                   Iomauttaminen voidaan estää?
33736:  209 000 000 markkaa, mikä on 1 252 markkaa
33737: 
33738:       Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
33739: 
33740:                      Jaakko Laakso /vas                       Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok
33741:                      Kimmo Kiljunen /sd                       Jouko Jääskeläinen /skl
33742:                      Tarja Kautto /sd                         Kaarina Dromberg /kok
33743: 
33744: 
33745:  270136
33746: 2                                          KK 1024/1997 vp
33747: 
33748: 
33749: 
33750: 
33751:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33752: 
33753:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        työikäisen väestön laskennalliset kustannukset
33754: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ovat huomattavasti pienemmät kuin vanhus-
33755: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       väestön.
33756: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko                Kysymyksessä mainittu ero Vantaan ja Turun
33757: Laakson ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        valtionosuuksissa johtuu pääasiassa sekä sosiaa-
33758: sen n:o 1024:                                         li- ja terveydenhuollon että opetustoimen lasken-
33759:                                                       nallisten menojen eroista. Vantaan laskennalliset
33760:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        menot ovat sosiaalihuollossa 0-6-vuotiaiden
33761:        ryhtyä korjatakseen kuntien valtion-           osalta suuremmat kuin Turun, mutta Turun so-
33762:        osuusjärjestelmää siten, että se esimer-       siaali- ja terveydenhuollon laskennalliset menot
33763:        kiksi Vantaan kaltaisissa kunnissa vastaa      kokonaisuudessaan ovat Vantaan laskennallisia
33764:        paremmin väestön ikärakennetta ja to-          menoja selvästi suuremmat. Valtionosuuksien
33765:        dellista palvelujen tarvetta, ja               ero selittyy pitkälti erilaisesta ikärakenteesta
33766:           aikooko Hallitus tukea Vantaata har-        sekä sairastavuustekijästä. Turussa yli 65-vuo-
33767:        kinnanvaraisella rahoitusa vustuksella,        tiaita on 17 %, Vantaalla 7 %.
33768:        jotta kaupungin henkilökuntaa uhkaava               Opetustoimessa Turun kaupungin valtion-
33769:        1omauttaminen voidaan estää?                   osuudet ovat selvästi Vantaan valtionosuuksia
33770:                                                       suuremmat. Turulla oppilaitosten ylläpitäjänä
33771:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ovat opetustoimen laskennalliset kustannukset
33772: vasti seuraavaa:                                      selvästi suuremmat kuin Vantaalla. Ero muo-
33773:                                                       dostuu erityisesti niistä laskennallisista kustan-
33774:     Kuluvan vuoden alussa voimaan tulleen val-        nuksista, joita kaupungeille syntyy muusta kuin
33775: tionosuusjärjestelmän keskeisenä lähtökohtana         peruskoululaitoksesta. Vantaalla on näin ollen
33776: on ottaa huomioon erot kuntien palvelutarpees-        vähemmän oppilaita kaupungin itse ylläpitämis-
33777: sa ja kustannuksissa. Lisäksi kuntien omia            sä keskiasteen oppilaitoksissa kuin Turulla.
33778: mahdollisuuksia rahoittaa palvelut tasataan                Valtionosuuksien eroon vaikuttaa myös se,
33779: kuntien verotulojen perusteella.                      että Vantaan verotulot asukasta kohden ovat
33780:     Väestön ikärakenteella on huomattava vaiku-       Turkua korkeammat, jolloin verotuloihin perus-
33781: tus sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuk-       tuva valtionosuuksien tasaus vähentää Vantaan
33782: siin. Kunnan valtionosuus määräytyy lasken-           valtionosuuksia enemmän kuin Turun.
33783: nallisten, ei todellisten, menojen perusteella. So-       Voimassa olevat kuntien ikärakenteen mukai-
33784: siaali- ja terveydenhuollon laskennalliset menot      set valtionosuuksien määräytymisperusteet pe-
33785: määräytyvät ikäryhmittäin siten, että kutakin         rustuvat valtionosuusuudistuksen yhteydessä
33786: ikäluokaa vastaa oma laskennallinen menonsa.          tehtyihin tutkimuksiin ja selvityksiin sekä niiden
33787: Lisäksi otetaan huomioon työttömyys, sairasta-        perusteella tehtyihin käytännön sovelluksiin.
33788: vuus, elinkeinorakenne ja syrjäisyys.                      Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelu-
33789:     Sosiaalihuollon laskennallisten menojen mää-      kunta on asettanut jaoston, jonka tehtävänä on
33790: rittelyssä on painotettu lasten päivähoitoa siten,    selvittää valtionosuuksien määräytymisperus-
33791: että 0-6-vuotiasta kohden määritetty lasken-          teiden korjaustarve ja ajanmukaisuus. Tehtävä
33792: nallinen meno on korkeampi kuin niissä                koskee erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon
33793: ikäluokissa, jotka ovat välillä 7-84-vuotiaat.        ikärakennekriteereitä sekä päivähoidon tarvetta
33794: Elinkeinorakenteen vaikutus päivähoidon tar-          ilmaisevien tekijöiden ja painoarvojen osuvuut-
33795: peeseen on otettu huomioon kertoimella, joka          ta.
33796: perustuu kunnan palvelu- ja jalostusaloilla toi-          Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
33797: mivan väestön suhteelliseen määrään. Lapsival-        hallinnonalan valtionosuuksien määräytymispe-
33798: taisten kuntien valtionosuutta pienentää toi-         rusteita koskevan selvityksen. Tulosten perus-
33799: saalta se, että terveydenhuollon menojen ikäryh-      teella arvioidaan tarve uudistaa määräytymiste-
33800: mittäisessä määrittelyssä 0-6-vuotiaiden sekä         kijöiden painoja vuoden 1999 talousarviossa.
33801:                                             KK 1024/1997 vp                                          3
33802: 
33803: Selvitys valmistuu vuoden 1998 huhtikuun lop-          ovat taloudellisen tuen tarpeessa. Avustusta on
33804: puun mennessä.                                         tarkoitus myöntää myös kunnille, joille vuoden
33805:    Kuluvalle vuodelle korotettiin kuntien har-         1997 valtionosuusuudistus ja valtionosuusleik-
33806: kinnanvaraista rahoitusavustusta 70 miljoonasta        kaukset yhdessä ovat poikkeuksellisten talou-
33807: markasta 100 milj. markkaan ja ensi vuoden             dellisten vaikeuksien syy.
33808: määräraha on valtion talousarvioesityksessä 150           Harkinnanvarainen rahoitusavustus myönne-
33809: miljoonaa markkaa. Määräraha on tarkoitettu            tään hakemuksesta. Vantaan kaupunki ei ole
33810: kunnille, jotka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai   hakenut harkinnanvaraista rahoitusavustusta
33811: tilapäisten taloudellisten vaikeuksien vuoksi          vuodelle 1997.
33812: 
33813:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
33814: 
33815:                                                                            Ministeri Jouni Backman
33816: 4                                           KK 1024/1997 vp
33817: 
33818: 
33819: 
33820: 
33821:                                          Tili Riksdagens Talman
33822: 
33823:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        terna för hälso- och sjukvård enligt de åldersbase-
33824: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         rade grunderna är avsevärt lägre för 0-6-åringar
33825: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       och för invånare i arbetsför ålder än för den äldre
33826: man Jaakko Laakso m.fl. undertecknade spörs-           befolkningen.
33827: må1 nr 1024:                                              De i spörsmålet nämnda skillnaderna mellan
33828:                                                        Vanda och Åbo i fråga om statsandelar beror
33829:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         huvudsakligen på skillnader i de kalkylerade ut-
33830:        ta för att rätta till systemet med statsande-   gifterna för såväl social- och hälsovården som
33831:        1ar till kommunerna på ett sådant sätt att      undervisningsväsendet. 1 Vanda är de kalkylera-
33832:        det t.ex. i kommuner i samma situation          de utgifterna för socialvården högre än i Åbo när
33833:        som Vanda bättre motsvarar befo1kning-          det gäller 0-6-åringar, men Åbo har klart större
33834:        ens å1dersstruktur och faktiska servicebe-      kalkylerade totalutgifter för social- och hälsovår-
33835:        hov, och                                        den än Vanda. Skillnaderna i statsandelar kan i
33836:           ämnar Regeringen stöda Vanda med             stor utsträckning förklaras med olikheter i ål-
33837:        finansieringsunderstöd en1igt prövning,         dersstruktur och sjukdomsfrekvens. 1 Åbo upp-
33838:        så att hotet om permittering av stadens         går andelen invånare över 65 år till17 %, i Vanda
33839:        anställda kan avvärjas?                         till7 %.
33840:                                                           lnom undervisningsväsendet är statsandelar-
33841:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          na till Åbo stad klart större än statsandelarna till
33842: anföra fö1jande:                                       Vanda. Som huvudman för läroanstalter har
33843:                                                        Åbo avsevärt högre kalkylerade kostnader för
33844:     Den centra1a utgångspunkten för det statsan-       undervisningsväsendet än Vanda. Skillnaden be-
33845: delssystem som trädde i kraft i början av 1997 är      ror i synnerhet på de kalkylerade kostnader som
33846: att skillnaderna i kommunernas servicebehov            åsamkas städerna av andra läroanstalter än
33847: och kostnader skall beaktas. Dessutom utjämnas         grundskolor. Vanda har således fårre elever än
33848: kommunernas egna möj1igheter att finansiera            Abo i de läroanstalter på mellanstadiet som sta-
33849: servicen på basis av kommunernas skatteinkom-          den själv är huvudman för.
33850: ster.                                                     Till skillnaderna i statsandelarna bidrar också
33851:     Befo1kningens å1dersstruktur har en avsevärd       det faktum att Vanda har högre skatteinkomster
33852: inverkan på statsandelarna för socia1- och hä1so-      per invånare än Åbo. Därför leder den utjämning
33853: vården. Statsande1en till en kommun bestäms            av statsandelarna som baserar sig på skattein-
33854: enligt kalkylerade, inte faktiska, utgifter. De kal-   komsterna till att Vandas statsandelar minskar
33855: kylerade utgifterna inom social- och hälsovården       mer än Åbos.
33856: bestäms enligt åldersgrupp på så sätt att varje            De gällande grunderna för fastställande av
33857: åldersgrupp motsvaras av en egen kalkylerad ut-        statsandelar enligt kommunernas åldersstruktur
33858: gift. Vidare beaktas arbetslöshet, sjukdomsfrek-       baserar sig på de undersökningar och utredning-
33859: vens, näringsstruktur och eventuell fjärrortssta-      ar som gjordes i samband med statsandelsrefor-
33860: tus.                                                   men samt på de praktiska tillämpningarna av
33861:     Vid fastställandet av de kalkylerade utgifterna    resultaten.
33862: inom socialvården har barndagvården betonats               Delegationen för kommunal ekonomi och
33863: på så sätt att den kalkylerade utgiften för 0-6-       kommunalförvaltning har tillsatt en sektion med
33864: åringarna är högre än för 7-84-åringarna. Nä-          uppgift att utreda om grunderna för fastställande
33865: ringsstrukturens inverkan på dagvårdsbehovet           av statsandelar är a jour och om de behöver
33866: har beaktats med hjälp av en koefficient som           justeras. Uppgiften gäller i synnerhet ålders-
33867: baserar sig på hur stor andel av befolkningen som      strukturskriterierna för social- och hälsovården
33868: arbetar inom kommunens service- och föräd-             samt hur träffande vikterna av de faktorer som
33869: lingssektor. Å andra sidan minskas statsandelen        uttrycker behovet av dagvård är.
33870: till barnrika kommuner av det faktum att utgif-           Social- och hälsovårdsministeriet har inlett en
33871:                                           KK 1024/1997 vp                                             5
33872: 
33873: utredning av grunderna för fastställande av stats-   närmast på grund av exceptionella eller tillfålliga
33874: andelarna inom förvaltningsområdet. Utgående         ekonomiska svårigheter är i behov av ekono-
33875: från resultaten bedöms behovet av att revidera       miskt stöd. A vsikten är att också bevilja under-
33876: bestämningsfaktorernas vikter i statsbudgeten        stöd till kommuner där 1997 års statsandelsre-
33877: får 1999. U tredningen skall vara klar vid utgång-   form och nedskärningarna i statsandelarna till-
33878: en av aprill998.                                     sammans utgör orsaken tili de exceptionella eko-
33879:    För i år höjdes det finansieringsunderstöd        nomiska svårigheterna.
33880: som beviljas kommunerna enligt prövning från            Finansieringsunderstöd enligt prövning bevil-
33881: 70 milj. mk till 100 milj. mk, och anslaget för      jas på ansökan. Vanda stad har inte ansökt om
33882: nästa år uppgår i budgetpropositionen tili 150       finansieringsunderstöd enligt prövning för 1997.
33883: milj. mk. Anslaget är avsett för kommuner som
33884: 
33885:      Helsingforsden 13 november 1997
33886: 
33887:                                                                            Minister Jouni Backman
33888:                                            KK 1025/1997 vp
33889: 
33890: Kirjallinen kysymys 1025
33891: 
33892: 
33893: 
33894: 
33895:                                    Mikko Elo /sd: Osakesijoittajien rekisteröitymisestä omalla nimel-
33896:                                       lään
33897: 
33898: 
33899:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33900: 
33901:     Osakesäästäminen ymmärretään yleisesti ris-       mus saattaisi karkottaa osan ulkomaisista sijoit-
33902: kisijoitukseksi. Riski liittyy omistettavan yrityk-   tajista. Toisaalta voidaan myös väittää, että ni-
33903: sen menestymiseen. Sen sijaan hallinnollisia, itse    mettömyyteen perustuva järjestelmä saattaa sa-
33904: markkinamekanismiin taijoidenkin markkinoil-          malla karkottaa niitä kotimaisia ja ulkomaisia
33905: la toimivien väärinkäytöksiin liittyviä riskejä ei    sijoittajia, jotka etsivät sijoitukselleen pelisään-
33906: osakeomistuksessa sen paremmin kuin millään           töjen osalta turvaa ja varmuutta.
33907: muullakaan sijoitustoiminnan alalla voi pitää            Julkinen tieto kanssaomistajista on kaikkien
33908: hyväksyttävinä.                                       osakesäästäjien etu. Se on myös omiaan karsi-
33909:     Viimeaikainen keskustelunaihe osakeomis-          maan epäilyjä sijoitustoiminnan ja yritystoimin-
33910: tuksessa on ollut hallintarekisteri. Keskustelussa    nan ympäriltä paitsi sijoittajien keskuudessa
33911: on huomautettu, että ulkomaiset sijoittajat ovat      myös edunsaajan osalta.
33912: voineet hallintarekisteröityä yhtiöiden omista-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33913: jiksi kuitenkaan paljastamatta itseään. Omista-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33914: minen on näiden osalta mahdollista ikään kuin         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33915: nimimerkin suojassa. Sen sijaan suomalaisten on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33916:  rekisteröitävä osakkeet omiin nimiinsä. Järjestel-
33917:  mää voidaan pitää epätasapuolisena ja voidaan                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33918:  hyvällä syyllä väittää, että se sortaa suomalaisia           ryhtyä ulkomaisten ja kotimaisten osake-
33919:  sijoittajia.                                                 sijoittajien saattamiseksi samaan ase-
33920:     Toivottava kehitys osakesäästäjien ja yritys-             maan siten, että kaikki osakkeiden omis-
33921: johdon kannalta olisi se, että kaikkien omistajien            tajat rekisteröityvät omistajiksi omalla
33922:  tulisi rekisteröityä omistajiksi omalla nimellään.           nimellään?
33923:  Vasta-argumentiksi on joskus esitetty, että vaati-
33924: 
33925:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
33926: 
33927:                                              Mikko Elo /sd
33928: 
33929: 
33930: 
33931: 
33932:  270136
33933: 2                                          KK 1025/1997 vp
33934: 
33935: 
33936: 
33937: 
33938:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33939: 
33940:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        omistuksen julkistamista rekisteröitymisestä
33941: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies          riippumatta.
33942: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Suomen lisäksi lähinnä vain muissa pohjois-
33943: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            maissa omistuksen julkisuus on toteutettu yhtä
33944: Elon kirjallisen kysymyksen n:o 1025:                 kattavasti. Muissakin pohjoismaissa on käytössä
33945:                                                       hallintarekisteröintiä vastaavat järjestelyt, jotka
33946:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        mahdollistavat sen, etteivät ulkomaiset osak-
33947:        ryhtyä ulkomaisten ja kotimaisten osake-       keenomistajat rekisteröidy osakeluetteloihin
33948:        sijoittajien saattamiseksi samaan ase-         omalla nimellään.
33949:        maan siten, että kaikki osakkeiden omis-          Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että omistuk-
33950:        tajat rekisteröityvät omistajiksi omalla       sen julkisuutta on varsin vaikea toteuttaa katta-
33951:        nimellään?                                     vasti, vaikka siihen pyrittäisiinkin. Useissa mais-
33952:                                                       sa sellainen järjestely on tavanomainen ja täysin
33953:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           laillinen, jossa osakkeet hankitaan esimerkiksi
33954: taen seuraavaa:                                       luotto laitokselle, joka puolestaan antaa edelleen
33955:                                                       loppusijoittajalle sopimukseen perustuvan oi-
33956:    Suomessa on voimassa useista muista maista         keuden käyttää osakkeen tuottamia taloudellisia
33957: poikkeava lainsäädäntö, jonka mukaan yksityis-        ja hallinnollisia oikeuksia. Nämä loppusijoittajil-
33958: ten osakeyhtiöiden lisäksi myös julkisten osa-        le annettavat oikeudet voivat kytkeytyä siirtokel-
33959: keyhtiöiden osake- ja osakasluettelot ovat julki-     poisiin arvopapereihin. Tämän tyyppisessä jär-
33960: sia. Useissa muissa maissa omistuksen julkisuus       jestelyssä lopullisen määräysvallan käyttäjää ei
33961: on toteutettu siten, että se koskee vain suuromis-    voida tavoittaa suomalaisen sääntelyn avulla,
33962: tajia.                                                vaikka järjestelyillä hallinnoidaankin merkittä-
33963:    Arvo-osuusjärjestelmästä annettua lakia laa-       vää osuutta suomalaistenkin yhtiöiden osakkeis-
33964: dittaessa arvioitiin, että tämä eroavaisuus koti-     ta. Omistuksen tarkoituksellinen häivyttäminen
33965: maisenja ulkomaisen sääntelyn välillä vähentäisi      on mahdollista myös esimerkiksi ketjuttamalla
33966: ulkomaisten sijoittajien kiinnostusta sijoittaa       omistus tai suorittamalla erilaisia valeoikeustoi-
33967: suomalaisten yhtiöiden osakkeisiin. Arvo-osuus-       mia.
33968: järjestelmästä annettu laki onkin laadittu siten,         Voimassa oleva omistajatietojen julkisuutta
33969: että ulkomaisen yhteisön tai säätiön omistama         koskeva sääntely on siis ulkomaisten osakkeen-
33970: suomalaisen osakeyhtiön osake voidaan niin sa-        omistajien osalta pitkälti kansainvälisen käytän-
33971: notusti hallintarekisteröidä. Tämä merkitsee          nön mukaista. Tähän asti on katsottu, ettei Suo-
33972: sitä, että osakas- ja osakeluetteloihin merkitään     messa voida olennaisesti poiketa kansainvälisistä
33973: omistajan sijasta hallintarekisteröinnin hoitaja.     esikuvista. Yksi mahdollinen keino omistuksen
33974: Hallintarekisteriin merkityn osakkeen omistaja        julkisuuden lisäämiseen saattaisi kuitenkin olla
33975: voi käyttää ainoastaan osakkeenomistajalle kuu-       se, että alennettaisiin arvopaperimarkkinalain li-
33976: luvia taloudellisia oikeuksia, eli lähinnä saada      putusrajoja nykyisestään. Tällöin myös hallinta-
33977: osingon ja osallistua uusmerkintään. Tällaisella      rekisteröinnin takana olevat omistukset tulisivat
33978: osakkeella ei sitävastoin voida äänestää yhtiöko-     nykyistä aikaisemminjulkisiksi. Euroopan yhtei-
33979: kouksessa, eikä käyttää muitakaan hallinnointi-       söjen liputusdirektiivin mukaan velvollisuus
33980: oikeuksia. Näiden oikeuksien käyttäminen edel-        omistuksen julkistamiseen perustuu sijoittajan
33981: lyttää rekisteröitymistä omalla nimellä. Hallinta-    kotivaltion lainsäädäntöön. Käytännössä yhtiön
33982: rekisteriin merkittyjä osakkeita koskevat lisäksi     johto saa omistuksen muutokset tietoonsa, joten
33983: arvopaperimarkkinalain niin sanotut liputus-          liputusvelvollisuuden kiristyminen kohdistuu lä-
33984: säännökset, eli velvollisuus ilmoittaa julkisesti     hinnä yhtiöihin itseensä.
33985: omistuksen lisääntymisestä tai vähenemisestä              Suomalaisten osakkeenomistajien osalta
33986: niin, että laissa määritellyt rajat ylittyvät. Voi-   omistuksen julkisuus on poikkeuksellisen katta-
33987: massa oleva laki edellyttää kymmenen prosentin        vasti toteutettu. On kuitenkin väitetty, että suo-
33988:                                             KK 1025/1997 vp                                           3
33989: 
33990: malaisetkin osakkeenomistajat voisivat käyttää            Omistustietojen julkisuus on moniulotteinen
33991: hallintarekisteröintiä hyväkseen, ja että tällaisel-   kysymys, eikä yksinkertaisia ratkaisuja ole. Sekä
33992: la toiminnalla olisi yhteyttä harmaaseen talou-        oikeusministeriössä että valtiovarainministeriös-
33993: teen. Tällaiset väitteet pyritään selvittämään ja      sä on tarkoitus seurata nykyisenjärjestelmän toi-
33994: ne on otettava huomioon omistuksenjulkisuutta          mivuutta ja tarvittaessa ehdottaa siihen muutok-
33995: koskevassa sääntelyssä.                                sia.
33996: 
33997:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
33998: 
33999:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
34000: 4                                            KK 1025/1997 vp
34001: 
34002: 
34003: 
34004: 
34005:                                           Tili Riksdagens Talman
34006: 
34007:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Utom i Finland är det närmast bara i de andra
34008: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             nordiska länderna som offentligheten när det
34009: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         gäller ägandet har förverkligats lika täckande.
34010: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr             Aven i de andra nordiska länderna används sys-
34011: 1025:                                                   tem som motsvarar förvaltarregistreringen och
34012:                                                         som möjliggör att utländska aktieägare inte re-
34013:            Vilka åtgärder avser Regeringen att          gistrerar sig i aktieförteckningarna under eget
34014:         vidta för att utländska och inhemska ak-        namn.
34015:         tieplacerare skall försättas i samma situa-        Allmänt taget kan sägas att offentlighet när
34016:         tion, så att alla aktieägare blir registrera-   det gäller ägandet är mycket svår att genomföra i
34017:         de som ägare under sitt eget namn?              sin helhet, även om detta skulle eftersträvas. I
34018:                                                         många Iänder är ett arrangemang, där aktier an-
34019:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           skaffas t.ex. tili en kreditanstalt, som i sin tur till
34020: anföra följande:                                        slutplaceraren vidareöverlåter en på avtal base-
34021:                                                         rad rätt att utöva de ekonomiska och administra-
34022:    I Finland gäller en lagstiftning som skiljer sig     tiva rättigheter som aktien ger, både vanligt och
34023: från den i många andra länder. Den stadgar att          fullständigt lagligt. De rättigheter som ges tili
34024: aktie- och aktieägarförteckningar är offentliga         slutplaceraren kan vara knutna tili överförbara
34025: inte endast i privata aktiebolag utan även i publi-     värdepapper. Vid ett arrangemang av denna typ
34026: ka. I många andra Iänder är ägandets offentlighet       kan den slutliga utövaren av bestämmanderätten
34027: genomförd så att den gäller endast storägare.           inte nås med hjälp av den finländska regleringen,
34028:    Då lagen om värdeandelssystemet bereddes             även om en betydande del även av de finländska
34029: antogs det att denna skiljaktighet mellan den           bolagens aktier administreras genom arrange-
34030: inhemska och den utländska regleringen skulle           mangen. Medvetet skingrande av ägandet är
34031: komma att minska utländska investerares intres-         möjligt även t.ex. genom kedjeägande eller ge-
34032: se för placeringar i finländska bolags aktier. La-      nom att utföra diverse skenrättshandlingar.
34033: gen om värdeandelssystemet är därför uppgjord              Den gällande regleringen av ägaruppgifternas
34034: så att aktier i finländska aktiebolag som ägs av        offentlighet är således i fråga om utländska aktie-
34035: utländska sammanslutningar eller stiftelser kan         ägare i stor utsträckning överensstämmande med
34036: förvaltarregistreras. Detta innebär att den som         internationell praxis. Hittills har det ansetts att
34037: sköter förvaltarregistreringen antecknas i aktie-       Finland inte väsentlig kan avvika från de interna-
34038: ägar- och aktieförteckningar i stället för ägaren.      tionella förebilderna. En möjlig metod att öka
34039: En aktieägare som är antecknad i förvaltarregist-       offentligheten för ägandet kunde dock vara att
34040: ret kan använda sig endast av de ekonomiska             sänka flaggningsgränserna enligt värdepappers-
34041: rättigheter som tillhör en aktieägare, dvs. främst      marknadslagen. Då skulle även de ägarintressen
34042: att erhålla dividend och delta i nyemission. Med        som ligger bakom förvaltarregistreringen bli of-
34043: en sådan aktie kan man däremot inte rösta vid           fentliga tidigare än nu. Enligt EG:s flaggningsdi-
34044: bolagsstämman och inte heller utöva andra ad-           rektiv bygger skyldigheten att offentliggöra
34045: ministrativa rättigheter. Utövandet av dessa rät-       ägande på lagstiftningen i placerarens hemstat. I
34046: tigheter kräver registrering under eget namn. F ör      praktiken får bolagets ledning kännedom om
34047: aktier som är antecknade i förvaltarregistret gäl-      ändringarna i ägarförhållandena, varför en
34048: ler dessutom de s.k. flaggningsstadgandena i vär-       skärpning av flaggningsskyldigheten närmast
34049: depappersmarknadslagen, dvs. skyldighet att of-         skulle avse bolagen själva.
34050: fentligt meddela om sådan ökning eller minsk-              För de finländska aktieägarnas del är ägan-
34051: ning av ägande att de i lagen definierade gränser-      dets offentlighet exceptionellt fullständigt ge-
34052: na överskrids. Den gällande lagen kräver att ett        nomfört. Det har dock hävdats att också finländ-
34053: ägoandel på tio procent skall offentliggöras obe-       ska aktieägare skulle kunna utnyttja förvaltarre-
34054: roende av registrering.                                 gistreringen till sin fördel, och att en sådan verk-
34055:                                        KK 1025/1997 vp                                            5
34056: 
34057: samhet skulle ha samband med den grå ekono-      ägandet är en mångfasetterad fråga, och några
34058: min. Dessa påståenden försöker man utreda och    enkla lösningar existerar inte. A vsikten är att
34059: de bör beaktas vid regleringen av ägandets of-   både vid justitieministeriet och vid finansministe-
34060: fentlighet.                                      riet följa det nuvarande systemets funktionsdug-
34061:   Offentligheten när det gäller uppgifter om     lighet och vid behov föreslå ändringar.
34062: 
34063:     Helsingforsden 14 november 1997
34064: 
34065:                                                                 Justitieminister Kari Häkämies
34066:     1
34067: 
34068:     1
34069: 
34070: 
34071: 
34072: 
34073: 1
34074: 
34075: 1
34076:                                             KK 1026/1997 vp
34077: 
34078: Kirjallinen kysymys 1026
34079: 
34080: 
34081: 
34082: 
34083:                                     Satu Hassi /vihr: Siviilipalvelusmiesten palveluspaikkojen lisäämi-
34084:                                         sestä
34085: 
34086: 
34087:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34088: 
34089:    Siviilipalvelusmiesten määrä on noussut 1990-       yhdeksän. Vuoden 1995 aikana hakemuksen on
34090: luvulla uudelle, selvästi aikaisempaa korkeam-         tehnyt n. 30 yksityisoikeudellista yhteisöä.
34091: malle tasolle. Kun 1980-luvulla siviilipalveluk-          Yksityisoikeudellisten yhteisöjen kiinnostuk-
34092: seen hakeutui vuosittain n. 600-900 asevelvol-         sen tähänastista runsaampi hyödyntäminen pa-
34093: lista, on määrä viime vuosina noussut yli              rantaisi siviilipalveluspaikkatilannetta merkittä-
34094: 2 OOO:een.                                             västi. Työministeriön perusteissa siviilipalvelus-
34095:     Vuoden 1992 jälkeen siviilipalvelukseen ha-        asetuksen muutokseen (20.1 0.1994) todetaankin,
34096: keutuneiden määrä on ollut jatkuvasti selvästi         että "yksityissektorin kiinnostusta tulisi hyödyn-
34097: korkeampi kuin sen aloittaneiden määrä. Tarve          tää tilanteen helpottamiseksi".
34098: siviilipalveluspaikkojen lisäämiselle on siis ilmei-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34099: nen.                                                   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34100:     Siviilipalveluslain 15 §:n mukaan siviilipalve-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34101: lus voidaan suorittaa mm. "asetuksella säädettä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34102: vän suomalaisen yleishyödyllistä toimintaa har-
34103: joittavan yksityisoikeudellisen yhteisön tai sää-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34104: tiön palveluksessa". Vuosina 1993~94 asiaa                      ryhtyä yleishyödyllisten yksityisoikeudel-
34105: koskevan hakemuksen tekin. 100 yksityisoikeu-                   listen yhteisöjen siviilipalvelusmiesten
34106: dellista yhteisöä. Siviilipalvelusasetusta muutet-              työvoimaa kohtaan tunteman kiinnos-
34107: taessa lokakuussa 1994 niistä hyväksyttiin työ-                 tuksen nykyistä paremmaksi hyödyntä-
34108:  ministeriön esityksen mukaisesti kuitenkin vain                miseksi?
34109:      Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 1997
34110:                                              Satu Hassi /vihr
34111: 
34112: 
34113: 
34114: 
34115: 270136
34116: 2                                            KK 1026/1997 vp
34117: 
34118: 
34119: 
34120: 
34121:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34122: 
34123:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kana toimimiselle asetettujen kriteerien valossa.
34124: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           Lisäksi hakemuksissa olevia tietoja on tarkistet-
34125: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tu ja ajantasaistettu. Asetusmuutosesitys on tar-
34126: Jasenen vastattavaksi kansanedustaja Satu               koitus saada valtioneuvoston käsittelyyn vielä
34127: Hassin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         loppuvuoden 1997 aikana tai viimeistään heti
34128: 1026:                                                   alkuvuodesta 1998. Tarkoituksena on lisätä sivii-
34129:                                                         lipalvelusasetuksen 6 §:ään joitakin kymmeniä
34130:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        yksityisoikeudellisia yhteisöjä tai säätiöitä.
34131:         ryhtyä yleishyödyllisten yksityisoikeudel-         Kaikkien hakemuksen tehneiden yhteisöjen
34132:         listen yhteisöjen siviilipalvelusmiesten        tai säätiöiden esittämistä asetukseen ei voida pi-
34133:         työvoimaa kohtaan tunteman kiinnos-             tää perusteltuna vaan palveluspaikkana toimi-
34134:         tuksen nykyistä paremmaksi hyödyntä-            valta yhteisöitä tulee jo siviilipalvelusvelvollisen
34135:         miseksi?                                        oikeusnäkökohdatkin huomioon ottaen vaatia
34136:                                                         mm. riittävät taloudelliset ja toiminnalliset edel-
34137:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lytykset selviytyä siviilipalvelusvelvollisen oh-
34138: vasti seuraavaa:                                        jauksesta, valvonnasta ja sosiaalistaloudellisten
34139:                                                         etujen täyttämisestä.
34140:     Siviilipalveluslain 15 §:n 1 momentin 4 kohdan         Työministeriön kanssa sopimuksen tehneiden
34141: mukaan siviilipalveluspaikkana voi toimia ase-          siviilipalveluspaikkojen lukumäärä on tällä het-
34142: tuksella säädettävä suomalainen yleishyödylli-          kellä noin 1 200. Siviilipalvelukseen hakeutunei-
34143: nen yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö. Sa-       den henkilöiden lukumäärä on jatkuvassa kas-
34144: man pykälän 2 momentissa asetetaan joitakin             vussa ja työministeriö on tietoinen siitä, että
34145: lisäkriteereitä palveluspaikkana toimimiselle.          myös palveluspaikkojen lukumäärän tulisi kas-
34146:     Siviilipalvelusasetuksen 6 §:ssä on tällä hetkel-   vaa. Yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöi-
34147: lä mainittuna 28 suomalaista yleishyödyllistä yk-       den kiinnostuksen hyödyntäminen vireillä ole-
34148: sityisoikeudellista yhteisöä tai säätiötä, jotka        van asetusmuutoksen kautta on yksi keino palve-
34149: voivat toimia siviilipalveluspaikkana. Mainittua        luspaikkojen lisäämiseksi.
34150: asetuskohtaa on viimeksi muutettu vuonna 1994              Toinen tehokas keino mainittujen yhteisöjen
34151: (21.1 0.1994/917).                                      kiinnostuksen hyödyntämiseksi olisi siviilipalve-
34152:    Työministeriölle on vuosien 1995, 1996 ja al-        luslain 15 §:n muuttaminen siten, että yksityisoi-
34153: kuvuoden 1997 aikana saapunut noin 80 hake-             keudellisten yhteisöjen ja säätiöiden hyväksymi-
34154: musta asetuksessa mainituksi siviilipalveluslai-        nen siviilipalveluslaitokseksi tapahtuisi työmi-
34155: tokseksi. Mainitut hakemukset on käsitelty sivii-       nisteriön hyväksymisellä vastaavasti kuin julkis-
34156: lipalvelusasiain neuvottelukunnassa, joka on an-        oikeudellisten laitostenkin osalta, jolloin asetus-
34157: tanut niistä lausuntonsa. Samoin hakemuksista           muutoksia ei jatkossa tarvittaisi.
34158: on pyydetty lausunto puolustusministeriöltä.               Työministeriö ottaa siviilipalveluslain 15 §:n
34159:     Syksyn 1997 aikana työministeriössä on virka-       muutosehdotuksen esiin todennäköisesti samas-
34160: miestyönä valmisteltu esitystä siviilipalvelusase-      sa yhteydessä kuin siviilipalveluslakiin seuraa-
34161: tuksen 6 §:n muutokseksi siten, että saapuneet          van kerran esitetään tehtäväksi muitakin tarkis-
34162: yksityisoikeudelliset hakemukset on käyty yksi-         tuksia.
34163: tellen läpi ja niitä on arvioitu siviilipalveluspaik-
34164: 
34165:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
34166: 
34167:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
34168:                                              KK 1026/1997 vp                                               3
34169: 
34170: 
34171: 
34172: 
34173:                                           Till Riksdagens Talman
34174: 
34175:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             och uppdaterat de uppgifter som lämnats i an-
34176: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             sökningarna. Man har för avsikt att få förslaget
34177: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         tili förordningsändring tili statsrådets behand-
34178: dags1edamot Satu Hassi undertecknade spörs-             ling redan före slutet av 1997 eller senasti början
34179: må1 nr 1026:                                            av 1998. A vsikten är att utöka denlista som finns
34180:                                                         i 6 § civiltjänstförordningen med nägra tiotal
34181:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         privaträttsliga sammanslutningar och stiftelser.
34182:         ta för att det intresse för civi1tjänstgörar-       Det kan inte anses vara motiverat att föreslä
34183:         nas arbetskraft som allmännyttiga privat-       att alla sammanslutningar och stiftelser som läm-
34184:         rättsliga sammanslutningar har visat            nat in en ansökan tas med i förordningen, utan a v
34185:         skall kunna utnyttjas bättre än hittills?       en sammanslutning som skall vara verksam som
34186:                                                         civiltjänstinrättning skall redan med tanke på
34187:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           civiltjänstepliktigas rättsliga ställning krävas
34188: anföra följande:                                        bl.a. tillräckliga ekonomiska och verksamhets-
34189:                                                         mässiga förutsättningar för att klara av handled-
34190:    Enligt 15 § 1 mom. 4 punkten civiltjänstlagen        ning och övervakning av civiltjänstepliktiga och
34191: kan civiltjänst fullgöras i tjänst hos en sådan finsk   för att kunna ordna de socioekonomiska förmå-
34192: privaträtts1ig sammans1utning eller stifte1se som       nerna för dem.
34193: bedriver allmännyttig verksamhet och om viiken              För tillfållet finns det ett avtal mellan arbets-
34194: stadgas genom förordning. 1 2 mom. ställs ett           ministeriet och ungefår 1 200 tjänstgöringsstäl-
34195: ytterligare kriterium för vilka som kan vara            len. Antalet personer som ansöker om civiltjänst
34196: tjänstgöringsställen.                                   stiger ständigt och arbetsministeriet är medvetet
34197:    1 6 § civiltjänstförordningen nämns för närva-       om att ocksä antalet tjänstgöringsställen borde
34198: rande 28 finländska allmännyttiga privaträttsli-        stiga. Ett sätt att öka detta antal är att genom den
34199: ga sammans1utningar eller stiftelser vilka kan          aktuella förordningsändringen möjliggöra ut-
34200: vara civiltjänstgöringsinrättningar. Förordning-        nyttjandet av det intresse som privaträttsliga
34201: en har senast ändrats år 1994 (21.10.1994/917).         sammanslutningar och stiftelser visat för saken.
34202:    Tili arbetsministeriet har under 1995, 1996 och          En annan effektiv metod för att kunna tiliva-
34203: hittills under 1997 anlänt cirka 80 ansökningar         rata ovan nämnda sammans1utningars intresse
34204: om att få fungera som i förordningen äsyftad            vore att ändra 15 § civiltjänstlagen sä att godkän-
34205: civiltjänstinrättning. Ansökningarna har be-            nandet som civiltjänstinrättning skulle för pri-
34206: handlats i delegationen för civiltjänstärenden,         vaträttsliga sammanslutningars och stiftelsers
34207: som angett sitt utlätande om dem. Ocksä för-            vidkommande ske på samma sätt som när det
34208: svarsministeriet har begärts utlåtande om ansök-        gäller offentligrättsliga inrättningar, genom ar-
34209: ningarna.                                               betsministeriets godkännande, varvid nägra för-
34210:    Under hösten 1997 har vid arbetsministeriet          ordningsändringar inte skulle behövas i fortsätt-
34211: som tjänsteuppdrag beretts ett förslag tili änd-        ningen.
34212: ring av 6 § civiltjänstförordningen genom att man           Arbetsministeriet kommer att ta upp förslaget
34213: gätt igenom en och en de privaträttsliga ansök-         tili ändring av 15 § civiltjänstlagen sannolikt i
34214: ningar som kommit in samt bedömt dem i ljuset           samband med att det nästa gång blir aktuellt med
34215: av de kriterier som gäller verksamhet som civil-        även andra ändringar i civiltjänstlagen.
34216: tjänstinrättning. Dessutom har man kontrollerat
34217: 
34218:      Helsingfors den 18 november 1997
34219: 
34220:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
34221:                                            KK 1027/1997 vp
34222: 
34223: Kirjallinen kysymys 1027
34224: 
34225: 
34226: 
34227: 
34228:                                    Timo Ihamäki /kok: Lasten päivähoidon uudelleen järjestämisestä
34229: 
34230: 
34231: 
34232:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34233: 
34234:    Useilla kunnilla on vaikeuksia täyttää velvoi-     heiden,joissa hoitoon on tarvetta sosiaalisista tai
34235: tetta järjestää päivähoitopaikka kaikille alle kou-   kasvatuksellisista syistä.
34236: luikäisille lapsille. Kunnissa on viime aikoina          Niissä perheissä, joissa toinen tai kummatkin
34237: esiintynyt näkemystä, ettei yhteiskunnan palve-       vanhemmat ovat kotona, on lasten kasvun tuke-
34238: luna pitäisi järjestää kokopäivähoitoa lapsille,      misen kannalta parempi tarjota osapäivähoitoa
34239: joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat             tai leikkitoimintaa.
34240: kotona, ellei tähän ole erityistä syytä.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34241:    Päiväkodeissa hoidetaan lapsia, joiden van-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34242: hemmat ovat kotona. Samaan aikaan satoja              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34243: työssä käyviä vanhempia lapsia jonottaa päivä-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34244: hoitoon. Työssä käyvien vanhempien ja opiskeli-
34245: joiden lapsilla on oltava ensisijainen mahdolli-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
34246: suus kokopäiväiseen päivähoitoon, samoin per-                siin lasten päivähoidon uudelleen järjes-
34247:                                                              tämiseksi?
34248: 
34249:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
34250:                                           Timo Ihamäki /kok
34251: 
34252: 
34253: 
34254: 
34255: 270136
34256: 2                                         KK 1027/1997 vp
34257: 
34258: 
34259: 
34260: 
34261:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34262: 
34263:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa
34264: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kasvuympäristö.
34265: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Päivähoito-oikeuden tulkinta siten, että lap-
34266: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       sella on oikeus varhaiskasvatukseen, perustuu
34267: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        mainittuun lakiin. Lapsella on oikeus myös päi-
34268:  1027:                                               vähoidossa jatkuviin ja turvallisiin ihmissuhtei-
34269:                                                      siin riippumatta vanhempien elämäntilanteen
34270:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       muutoksista. Jatkuvien muutosten aikana ja ns.
34271:        siin lasten päivähoidon uudelleen järjes-     epätyypillisten työsuhteiden kaiken aikaa lisään-
34272:        tämiseksi?                                    tyessä päivähoito voi merkittäväitä osaltaan olla
34273:                                                      turvaamassa lapselle suotuisan kasvuympäristön
34274:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          ja turvalliset ihmissuhteet sekä tukea kasvatuk-
34275: taen seuraavaa:                                      sessa, joita vertaisryhmä päivähoidossa osaltaan
34276:                                                      edustaa.
34277:    Laki lasten päivähoidosta (36/1973) säätää,          Oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon ei tar-
34278: että kunnan on huolehdittava siitä, että lasten      koita velvollisuutta käyttää päivähoitoa tässä
34279: päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä        muodossa. Lasten hoidon tarve ei aina ole ko-
34280: tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toi-    kopäiväinen silloin, kun vanhemmat eivät työs-
34281: mintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve           kentele tai opiskele kokopäiväisesti kodin ulko-
34282: edellyttää (11 §). Lakiin on myöhemmin (630/         puolella. Muun kuin kokopäiväisen hoidon
34283: 1991) lisätty 11 a §,joka säätää, että lapsen van-   käyttö edellyttää kuitenkin, että kunnassa on
34284: hemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle      vaihtoehtoisia palvelumuotoja tarjolla. Kuluva-
34285: kunnan järjestämän päivähoitopaikan vanhem-          na syksynä kuntiin tehdyn seurannan mukaan
34286: painrahakaudenjälkeenja että lapsi voi olla päi-     näyttää siltä, että kunnat ovat monipuolistaneet
34287: vähoidossa siihen saakka kunnes hän siirtyy op-      jossakin määrin päivähoidon palveluvalikoimaa
34288: pivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan      verrattuna aikaan ennen lain täysimääräistä
34289: kouluun. Viimeksi mainitun säädöksen voi-            voimaantuloa. Mainitussa seurannassa kunnat
34290: maantulopäivä oli 1.1.1996.                          arvioivat päivähoidon kysynnän kasvaneen
34291:    Kunnilla on ollut vuodesta 1973 velvollisuus      huomattavasti tai jonkin verran 1) vanhempien
34292: huolehtia lasten päivähoidon järjestämisestä.        työllistymisen vuoksi (92% kunnista), 2) van-
34293: Lasten päivähoidon kysyntä ja tarjonta on muut-      hempien koulutukseen tai opiskeluun osallistu-
34294: tunut 1990-luvun aikana. Pienimmillään päivä-        misen vuoksi (93% kunnista) ja subjektiivisen
34295: hoitopaikkojen lukumäärä oli 1994, jolloin paik-     oikeuden laajentumisen vuoksi (92% kunnista).
34296: koja oli laajan työttömyyden seurauksena käy-        Näiden lisäksi arvioitiin päivähoidon kysynnän
34297: tössä 180 000. Kuluvana syksynä päivähoito-          lisääntyneen lastensuojelullisten syiden vuoksi
34298: paikkoja alle kouluikäisille on 203 000, kun mää-    (65% kunnista). Tuloksen perusteella on arvi-
34299: rä vuonna 1990 oli 214 000. Vuoden 1990 luvussa      oitavissa, että päivähoidon kysyntä on lisään-
34300: ovat mukana myös koululaisten päivähoitopai-         tynyt siksi, että taloudellinen toimeliaisuus on
34301: kat.                                                 lisääntynyt ja työllisyystilanne kohentunut.
34302:    Päivähoidon tavoitteena on lain 2 a §:n mu-       Laman seurauksena kunnissa on myös aiempaa
34303: kaan tukea päivähoidossa olevien lasten koteja       enemmän lastensuojelutyötä, joka, kuten oli
34304: näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien          odotettavissa, näkyy lukuina muutaman vuo-
34305: kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapai-     den viiveellä eli syvimmän laman jo ollessa
34306: noista kehitystä. Lainkohdan mukaan päivähoi-        ohitettu.
34307: don tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatku-       Pienten lasten päivähoidon järjestämismah-
34308: vat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen    dollisuutta tukemassa on myös 1.8.1997 voimaan
34309: kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä      tullut laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon
34310:                                        KK 1027/1997 vp                                          3
34311: 
34312: tuesta (112811996). Tukea on syyskuussa 1997     järjestämisestä on kunnilla. Muutoksia päivä-
34313: maksettu 104 008 lapsesta kotihoidon tukena ja   hoitolakiin tai perheiden oikeuteen päivähoito-
34314: 7 349 lapsesta yksityisen hoidon tukena.         paikkaan ei ministeriössä ole valmisteilla.
34315:    Vastuu lasten päivähoidon monimuotoisesta
34316:     Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 1997
34317: 
34318:                                                               Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34319: 4                                          KK 1027/1997 vp
34320: 
34321: 
34322: 
34323: 
34324:                                         Tili Riksdagens Talman
34325: 
34326:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      baserar sig på ovan nämnda lag. Även inom
34327: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        dagvården har ett barn rätt tili fortgående och
34328: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      trygga människorelationer oberoende av föränd-
34329: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            ringar i föräldrarnas livssituation. 1 en tid av
34330: 1027:                                                 ständiga förändringar och s.k. atypiska anställ-
34331:                                                       ningar som hela tiden ökar i antal kan dagvården
34332:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         få en betydande ställning när det gäller att ge stöd
34333:        en omorganisering av barndagvården?            i fostringsarbetet samt trygga ett barns gynnsam-
34334:                                                       ma uppväxtmiljö och stabila människorelatio-
34335:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ner, som inom dagvården representeras av en
34336: anföra följande:                                      grupp av likställda.
34337:                                                           Rätten tili en heldagsvårdplats medför ingen
34338:    Enligt 11 § lagen om barndagvård (36/1973)         förpliktelse att utnyttja dagvård i denna form.
34339: skall en kommun sörja för att barndagvård som         Om föräldrarna inte arbetar eller studerar på
34340: ordnas eller övervakas av kommunen finns att få       heltid utanför hemmet gäller behovet av barn-
34341: i den omfattning och med sådana verksamhets-          dagvård inte alltid heldagsvård. Utnyttjande av
34342: former som behovet inom kommunen förutsät-            andra vårdformer än heldagsvård förutsätter
34343: ter. Tilllagen har senare fogats en 11 a § (630/      dock att kommunen kan erbjuda alternativa ser-
34344: 1991 ), enligt viiken barnets föräldrar eller andra   viceformer. Enligt den uppföljning som gjordes
34345: vårdnadshavare efter föräldrapenningsperioden         i kommunerna i höst verkar det som om kom-
34346: kan få en av kommunen anordnad dagvårdsplats          munerna nu i viss mån har ett mångsidigare ser-
34347: för barnet och barnet kan få dagvård tills det        viceutbud inom dagvården jämfört med tiden
34348: såsom läropliktigt börjar i grundskolan eller         innan lagen trädde i kraft i full utsträckning. 1
34349: motsvarande skola. Denna författning trädde i         uppföljningen bedömer kommunerna att efter-
34350: kraft den 1 januari 1996.                             frågan på dagvård har vuxit märkbart eller tili
34351:    Kommunerna har fr.o.m. 1973 varit skyldiga         en viss del på grund av att 1) föräldrarna har
34352: att ordna barndagvård. Efterfrågan och utbudet        fått arbete (92% av kommunerna), 2) föräldrar-
34353: på barndagvård har förändrats under 1990-talet.       na deltar i utbildning eller studerar (93 % av
34354: Antalet dagvårdsplatser var som lägst under           kommunerna) och på grund av att den subjek-
34355: 1994, då det som en följd av den stora arbetslös-     tiva rätten har utvidgats (92 % av kommuner-
34356: heten bara fanns 180 000 platser tillgängliga. 1      na). Dessutom beräknade man att efterfrågan på
34357: höst finns det 203 000 platser för barn som inte      dagvård också har ökat av barnskyddsskäl
34358: nått skolåldern, då antalet var 214 000 år 1990.      (65% av kommunerna). På basis av resultatet
34359: 1 siffran för 1990 ingår även dagvårdsplatserna       kan man anta att efterfrågan på dagvård har
34360: för skolbarn.                                         ökat som en följd av den tilitagande ekonomiska
34361:    Målet för dagvården är enligt lagens 2 a § att     aktiviteten och den förbättrade sysselsättnings-
34362: stöda dagvårdsbarnens hem i deras uppgift att         situationen. 1 kommunerna ledde lågkonjunktu-
34363: fostra barnen samt tillsammans med hemmen             ren även tili mer barnskyddsarbete än tidigare.
34364: främja en balanserad utveckling av barnets per-       Som väntat syns detta i siffrorna först några år
34365: sonlighet. Dessutom skall dagvården för sin del       senare, dvs. då den värsta lågkonjunkturen
34366: erbjuda barnet fortgående, trygga och varma           redan är förbi.
34367: människorelationer, en verksamhet som på ett              Lagen om stöd för hemvård och privat vård av
34368: mångsidigt sätt stöder barnets utveckling samt en     barn (1128/1996), som trädde i kraft den 1 augus-
34369: med tanke på barnets utgångssituation gynnsam         ti 1997, stöder ordnande av dagvård för små
34370: uppväxtmiljö.                                         barn. 1 september 1997 utbetalades stöd för hem-
34371:    En sådan tolkning av rätten tili dagvård enligt    vård för 104 008 barn och stöd för privat vård för
34372: viiken ett barn har rätt tili förskoleverksamhet      7 349 barn.
34373:                                           KK 1027/1997 vp                                         5
34374: 
34375:    Ansvaret för anordnande av en mångsidig          rätt tili dagvårdspiatser är under beredning vid
34376: barndagvård innehas av kommunerna. Inga änd-        ministeriet.
34377: ringar i Iagen om barndagvård eller i famiijernas
34378:      Helsingforsden II november I997
34379: 
34380:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
34381:                                            KK 1028/1997 vp
34382: 
34383: Kirjallinen kysymys 1028
34384: 
34385: 
34386: 
34387: 
34388:                                    Matti Ryhänen /kesk: Rikosten ennaltaehkäisyn parantamisesta
34389: 
34390: 
34391: 
34392:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34393: 
34394:     Viime aikojen tapahtumat ovat osoittaneet         nähdä ainoastaan valtion menolisäyksenä vaan
34395: tyrmistyttävällä tavalla rikollisuuden lisäänty-      koko yhteiskuntaaja sen veronmaksajia hyödyt-
34396: misen ja raaistumisen. Katurauha järkkyy yhä          tävänä toimenpiteenä.
34397: useammin, naisiin ja vanhuksiin kohdistuneet ri-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34398: kokset ovat jokapäiväisiä ja samanaikaisesti ri-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34399: kosten selvittelyaste alenee. Sinänsä tärkeisiin ja   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34400: yhteiskuntaa hyödyttäviin talousrikostutkimuk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34401: siin uhrataan voimavaroja, mutta niitä ei saa
34402: hoitaa kansalaisten oman fyysisen koskematto-                    Katsooko Hallitus, että kansalaisten
34403: muuden turvaamisen kustannuksella. Merkittä-                 turvallisuuden takaamiseen ja rikosten
34404: vässä osassa väkivalta- ja omaisuusrikoksia po-              ennaltaehkäisyyn on osoitettu poliisille
34405: liisin ennalta ehkäisevä työ olisi ollut huomatta-           riittävät voimavarat, ja jos ei katso,
34406: vasti edullisempaa kuin niistä aiheutuneet kus-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34407: tannukset yhteiskunnalle, puhumattakaan inhi-                ryhtyä asiantilan saattamiseksi tasolle,
34408: millisistä haitoista ja kärsimyksistä rikoksen uh-           jossa järkevä panostus turvallisuuden
34409: reille ja usein myös heidän läheisilleen. Täten              edistämiseen nähdään tuottavana sijoi-
34410: poliisin voimavarojen parantamista ja niiden en-             tuksena eikä pelkästään menoeränä?
34411: nalta ehkäisevää vaikutusta rikollisuuteen ei tule
34412: 
34413:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
34414: 
34415:                                          Matti Ryhänen /kesk
34416: 
34417: 
34418: 
34419: 
34420: 270136
34421: 2                                         KK 1028/1997vp
34422: 
34423: 
34424: 
34425: 
34426:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
34427: 
34428:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       köille,jotka tehdyn selvityksen mukaan muutoin
34429: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        olisivat joutuneet turvautumaan henkilöstönsä
34430: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lomautuksiin. Rahoituskehyksen jakokirjeessä
34431: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Ry-       on nimenomaisesti todettu, että lomautuksia ei
34432: häsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       saa toteuttaa. Ensi vuotta koskevissa budjetti-
34433: 1028:                                                neuvotteluissa on sovittu, että poliisin toiminta-
34434:                                                      edellytykset tullaan turvaamaan tarvittaessa eri-
34435:           Katsooko Hallitus, että kansalaisten       tyisjärjestelyin.
34436:        turvallisuuden takaamiseen ja rikosten           Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrällinen
34437:        ennaltaehkäisyyn on osoitettu poliisille      kasvu on viime vuosinajonkin verran laantunut.
34438:        riittävät voimavarat, ja jos ei katso,        Talousrikokset ovat kuitenkin tasaisesti lisäänty-
34439:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       neet. Todettakoon, että poliisin vuonna 1996 tut-
34440:        ryhtyä asiantilan saattamiseksi tasolle,      kimien talousrikosten vahinkomäärä oli 2,3 mil-
34441:        jossa järkevä panostus turvallisuuden         jardia markkaa. Rikoshyötyä poliisi onnistui ta-
34442:        edistämiseen nähdään tuottavana sijoi-        kavarikoimaan 198 miljoonan markan arvosta.
34443:        tuksena eikä pelkästään menoeränä?            Päätoimisia talousrikostutkijoita poliisilla oli
34444:                                                      vuoden 1996 lopussa hieman yli 400 ja talousri-
34445:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kostutkinnan välittömät kokonaiskustannukset
34446: vasti seuraavaa:                                     olivat 82 miljoonaa markkaa.
34447:                                                         Valtioneuvosto hyväksyi vuonna 1996 periaa-
34448:    Sisäasiainministeriö on erittäin hyvin tietoi-    tepäätöksen hallituksen toimintaohjelmaksi ta-
34449: nenja huolestunut poliisin rahoituskehyksen riit-    lousrikollisuuden ja harmaan talouden vähentä-
34450: tämättömyydestä. Valtiontaloudellisen tilanteen      miseksi. Ohjelman keskeisenä päämääränä on
34451: johdosta myös poliisihallinto on joutunut so-        julkiseen tulo- ja menorahoitukseen kohdistu-
34452: peuttamaan toimintaansa entistä vähäisempien         vien väärinkäytösten torjuminen. Ohjelman to-
34453: voimavarojen puitteisiin. Seurantatietojen mu-       teuttamisen avulla estetään ennalta vuosittain
34454: kaan poliisin määrärahojen riittämättömyys on        satojen miljoonien markkojen rikosvahingot. Li-
34455: pakottanut yksiköt pitämään keskimäärin noin         säksi talousrikosten torjuntaan on erikseen osoi-
34456: 500 virkaa täyttämättä. Määrä on kohtuuttoman        tettu varat. Tästä syystä kansalaisten turvallisuu-
34457: suuri, kun otetaan samalla huomioon myös se,         den takaamiseen ja rikosten ennaltaehkäisyyn
34458: että Suomessa on muutenkin väkilukuun suh-           tarvittavia voimavaroja ei ole talousrikostorjun-
34459: teutettuna huomattavasti vähemmän poliiseja          nan kustannuksella vähennetty.
34460: kuin missään muussa Euroopan unionin jäsen-             Kansainvälisillä uhritutkimuksilla on selvitet-
34461: valtiossa. Valtion panostus poliisitoimeen oli       ty vuosina 1989, 1992 ja 1996 ihmisten rikosten
34462: vuonna 1996 hintatasomuutokset ja väestömää-         uhriksijoutumista sekä sen pelkoa. Katuväkival-
34463: rän kasvu huomioon ottaen noin kahdeksan pro-        lan pelko ei näiden tutkimusten mukaan juuri-
34464: senttia pienempi kuin vuonna 1992.                   kaan ole tänä ajanjaksona muuttunut. Katuväki-
34465:    Henkilöstömäärän vähentymisestä huolimat-         vallasta oli huolestunut 45 prosenttia naisista ja
34466: ta rikostutkinta sekä ympärivuorokautinen häly-      13 prosenttia miehistä. Helsingissä 66 prosenttia
34467: tystoiminta on pystytty turvaamaan ja toiminta-      naisista ja 19 prosenttia miehistä tunsi olonsa
34468: valmiusajat ovat pysyneet keskimäärin tavoittei-     turvattomaksi liikkuessaan yksin iltaisin kotinsa
34469: den mukaisina.                                       ulkopuolella tai vältti turvallisuussyistä liikku-
34470:    Sisäasiainministeriö on ponnistellut voimak-      masta iltaisin tietyllä alueella.
34471: kaasti poliisin rahoitustilanteen parantamiseksi.       Katurikollisuuden ja häiriöiden estämiseksi
34472: Ministeriö on selvittänyt myös perusteellisesti ne   on tarjolla useita toimintamalleja. Poliisi voi pa-
34473: seuraukset, joita saattaa syntyä, ellei rahoitusta   rantaa näkyvyyttään katukuvassa, mitä kaikkien
34474: saada kuntoon. Vuoden 1997 määrärahajaossa           tutkimusten mukaan kansalaiset poliisiltaan juu-
34475: on osoitettu erityinen kertamääräraha niille yksi-   ri odottavatkin. Poliisin näkyminen erityisesti
34476:                                             KK 1028/1997 vp                                             3
34477: 
34478: jalkautuneena ja häiritsevään toimintaan puut-         kehitetty merkittävästi. Poliisihallinnossa jatke-
34479: tuvana luo turvallisuuden tunnetta kaduille ja         taan edelleen massarikosten ja häiriökäyttäyty-
34480: toisaalta se lisää potentiaalisten rikoksen tekijöi-   misen torjuntaan ja kansalaisten turvallisuuden
34481: den ja häiriköiden kiinnijäämisriskiä, millä on        tunteen lisäämiseen painottuvan lähipoliisitoi-
34482: oleellinen merkitys rikollisesta toiminnasta pi-       mintamallin käyttöönottoa. Tavoitteena on on-
34483: dättäytymisessä. Niukkojen toimintaresurssien          gelmakeskeinen lähestymistapa, sidosryhmäyh-
34484: johdosta poliisi on kuitenkin, vastoin hyviä aiko-     teistyö (verkostoituminen), kansalaisten omaeh-
34485: muksiaan, joutunut karsimaan toimintaansa              toisen turvallisuusajattelun lisääminen ja kansa-
34486: juuri yleisten paikkojen valvonnassa, koska kii-       laismielipiteen vaikutuksen lisääminen toimin-
34487: reelliset hälytystehtävät on ollut pakko hoitaa ja     nan suunnittelussa sekä poliisin näkyvyyden li-
34488: rikokset tutkia. Valvonnan vähentäminen on             sääminen.
34489: taas omiaan lisäämään katurikollisuutta ja tur-            Sisäasiainministeriö tulee osaltaan ponnistele-
34490: vattomuuden tunnetta.                                  maan edelleen sen eteen, että valtion säästötoi-
34491:    Vaikka poliisi on näkyvin osa lainvalvontako-       mista huolimatta poliisilla on tulevaisuudessa
34492: neistoa, ei yhteiskunnan turvallisuudesta huoleh-      riittävät toimintaedellytykset vastata yleisestä
34493: timista voida koskaanjättää yksinomaan poliisin        järjestyksestä ja turvallisuudesta sekä rikostor-
34494: tehtäväksi. Rikoksia ennalta estävä toiminta on        junnasta niin, että kansalaiset voivat häiriöttä ja
34495: kuulunut poliisin keinovalikoimaan jo kauan.           vapaasti nauttia oikeus- ja yhteiskuntajärjestyk-
34496: Viime vuosina prevention toimintamuotoja on            sen turvaamista oikeuksistaan.
34497:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
34498: 
34499:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
34500: 4                                           KK 1028/1997 vp
34501: 
34502: 
34503: 
34504: 
34505:                                          Tili Riksdagens Talman
34506: 
34507:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tvingats permittera personal. 1 brevet som gäller
34508: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         ramen för fördelningen av anslagen har uttryck-
34509: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ligen nämnts att några permitteringar inte får
34510: man Matti Ryhänen undertecknade spörsmål nr            verkställas. Vid budgetförhandlingarna om näs-
34511: 1028:                                                  ta års budget gjordes en överenskommelse om att
34512:                                                        polisens verksamhetsförutsättningar vid behov
34513:            Anser Regeringen att polisen har anvi-      kommer att tryggas med specialarrangemang.
34514:         sats tillräckliga resurser för att ansvara         De uppgifter som kommit till polisens känne-
34515:         för medborgarnas säkerhet och förebyg-         dom visar att ökningen av antalet brott har min-
34516:         ga brott, och, om så inte är fallet,           skat något de senaste åren. De ekonomiska brot-
34517:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ten har dock stadigt ökat i antal. Det kan konsta-
34518:         för att åstadkomma en sådan situation att      teras att skadebeloppet när det gäller de ekono-
34519:         en förnuftig insats för främjandet av sä-      miska brott som polisen utredde år 1996 uppgick
34520:         kerheten anses som en vinstbringande in-       till 2,3 mrd. mk. Av det som utgjorde vinningen
34521:         vestering och inte enbart som en utgifts-      av brott lyckades polisen beslagta gods till ett
34522:         post?                                          värde av 198 milj. mk. Polisens heltidsanställda
34523:                                                        utredare avekonomiska brott var i slutet av 1996
34524:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          något över 400 och de sammanlagda direkta
34525: anföra följande:                                       kostnaderna för utredningen av ekonomiska
34526:                                                        brott uppgick till 82 milj. mk.
34527:    Vid inrikesministeriet är man mycket medve-             Statsrådet godkände 1996 ett principbes1ut
34528: ten om och bekymrad över den otillräckliga fi-         om ett verksamhetsprogram för regeringen i syfte
34529: nansieringsramen då det gäller polisen. På grund       att minska den ekonomiska brotts1igheten och
34530: av det statsekonomiska läget har även polisför-        den grå ekonomin (valtioneuvoston periaate-
34531: valtningen tvingats anpassa sin verksamhet inom        päätös hallituksen toimintaohjelmaksi talousri-
34532: ramen för mindre resurser än tidigare. Enligt          kollisuuden ja harmaan talouden vähentämisek-
34533: uppföljningsuppgifter har de otillräckliga ansla-      si). Det viktigaste målet för programmet är be-
34534: gen för polisens verksamhet tvingat enheterna att      kämpandet av missbruket av den offentliga fi-
34535: låta ca 500 tjänster förbli obesatta. Antalet är       nansiering som sker via budgeten. Med hjälp av
34536: orimligt stort om man samtidigt beaktar även det       programmet förhindras årligen vinning av brott
34537: faktum att Finland också annars har betydligt          för hundratals miljoner mark. Därutöver har sär-
34538: fårre poliser i relation till folkmängden än någon     skilda medel anvisats för bekämpning av ekono-
34539: annan av Europeiska Unionens medlemsstater.            miska brott. Därför har de medel som behövs för
34540: År 1996 var statens insatser för polisväsendet,        att garantera medborgarnas säkerhet och före-
34541: med beaktande av prisutjämningarna och be-             bygga brott inte minskat på bekostnad av medlen
34542: folkningsökningen, ca 8 % mindre än år 1992.           för bekämpning av den ekonomiska brottslighe-
34543:    Trots personalminskningen har man lyckats           ten.
34544: säkerställa utredningen av brott samt se tili att          1 internationella undersökningar om brotts-
34545: jourverksamheten pågår dygnet runt, och bered-         offer som genomförts åren 1989, 1992 och 1996
34546: skapstiderna har i genomsnitt motsvarat de upp-        har det utretts i viiken utsträckning människor
34547: ställda målen.                                         blir utsatta för brott och deras rädsla för att bli
34548:    Finansministeriet har gjort stora ansträng-         brottsoffer. Rädslan för att bli offer för gatuvåld
34549: ningar för att förbättra den finansiella situatio-     har inte enligt dessa undersökningar ökat i nämn-
34550: nen för polisen. Ministeriet har också grundligt       värd utsträckning under denna tidsperiod. Av
34551: utrett vilka följderna kan bli om inte finansiering-   kvinnorna var 45 % och av männen 13 % rädda
34552: en fås i skick. Vid fördelningen av anslagen för       för att bli utsatta för gatuvåld. 1 Helsingfors
34553:  1997 har ett särskilt engångsanslag anvisats de       kände sig 66% av kvinnorna och 19% av män-
34554: enheter som enligt utredningen annars hade             nen otrygga då de kvällstid rörde sig ensamma
34555:                                             KK 1028/1997 vp                                              5
34556: 
34557: utanför hemmet eller så undvek de av säkerhets-        säkerheten i samhället aldrig helt bli enbart poli-
34558: skäl att röra sig i vissa områden kvällstid.           sens uppgift. Förebyggandet av brott har varit en
34559:    Det finns många verksamhetsmodeller i syfte         av polisens arbetsmetoder sedan länge. Under de
34560: att förhindra krimininalitet och bråk på gatorna.      senaste åren har de preventiva verksamhets-
34561: Polisen kan göra sig mera synlig i gatubilden,         formerna utvecklats betydligt. lnom polisför-
34562: vilket enligt alla undersökningar är just vad med-     valtningen fortsätter ibruktagandet av den verk-
34563: borgarna förväntar sig av polisen. Att polisen         samhetsmodell med närpoliser genom viiken
34564: syns, i synnerhet tili fots, och ingriper i störande   man främst vili öka bekämpningen av masskri-
34565: verksamhet skapar trygghetskänsla pä gatorna           minalitet och störande beteende samt förstärka
34566: och ökar å andra sidan också sannolikheten för         medborgarnas trygghetskänsla. Målet är ett pro-
34567: att sådana som begär brott och uppträder störan-       blemcentrerat tilivägagångssätt, samarbete mel-
34568: de skall bli fast, vilket har en avgörande betydelse   lan olika intressegrupper (bildande av nätverk),
34569: dä det gäller att få personer att avhålla sig frän     ett ökat frivilligt säkerhetstänkande bland med-
34570: krimineli verksamhet. På grund av de knappa            borgarna och större möjligheter att läta medbor-
34571: verksamhetsresurserna har polisen ändå, trots          garopinionen päverka planeringen av verksam-
34572: sina goda intentioner, tvingats skära ned verk-        heten samt att göra polisen mera synlig.
34573: samheten just i fråga om övervakningen av of-             Inrikesministeriet kommer att fortsätta sina
34574: fentliga platser, eftersom man varit tvungen att       ansträngningar för att polisen i framtiden, utan
34575: sköta brådskande utryckningsuppdrag och utre-          hänsyn tili statens sparåtgärder, skall ha tiliräck-
34576: da begångna brott. Den minskade övervakning-           liga verksamhetsförutsättningar för att svara för
34577: en leder isin tur tili ökad kriminalitet på gatorna    allmän ordning och säkerhet samt brottsbe-
34578: och tili ökad osäkerhet.                               kämpning så att medborgarna utan störningar
34579:    Även om polisen är den synligaste delen av          och fritt kan njuta av sina rättigheter, som tryg-
34580: lagtillsynsapparaten, kan uppgiften att sörja för      gas av rätts- och samhällsordningen.
34581: 
34582:      Helsingforsden 10 november 1997
34583: 
34584:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
34585:                                               KK 1029/1997 vp
34586: 
34587: Kirjallinen kysymys 1029
34588: 
34589: 
34590: 
34591: 
34592:                                      Satu Hassi Jvihr: Huumeista riippuvaisten potilaiden hoidosta
34593: 
34594: 
34595: 
34596: 
34597:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34598: 
34599:     Sosiaali- ja terveysministeriö on 1.9.1997 an-       kiksi HYKSin huumevieroitusyksikön tulokset
34600: tanut normin opioideista, kuten heroiinista, riip-       eivät yllä samaan.
34601: puvaisten potilaiden hoidosta. Normissa sosiaa-             Koska edellä mainitut päätökset ovat estäneet
34602: li- ja terveysministeriö määrittelee opioidiriippu-      Karvosta jatkamasta työtään, hänen potilaansa,
34603: vaisten henkilöiden vieroitushoidon ja korvaus-          lähes 200 ihmistä, ovat joutuneet heitteille. Kar-
34604: hoidon erityistason sairaanhoidoksi, mikäli hoi-         vosen hoitometodia ei käytetä STM:n normin
34605: dossa käytetään bubrenorfiinia, metadonia tai            määrittämissä yksiköissä. Missään ei näköjään
34606: levasetyylimetadolia.                                    kanneta vastuuta siitä, kuinka Karvosen hoitoon
34607:     Erikoissairaanhoitolain mukaan erityistason          hakeutuneet selviytyvät heidän hoitoosa katket-
34608: sairaanhoitoon kuuluvat tutkimukset, toimenpi-           tua kesken. Joitakin kymmeniä potilaita on etsiy-
34609: teet ja hoidot keskitetään tiettyihin alueellisiin tai   tynyt muihin Euroopan maihin vastaavantyyp-
34610: valtakunnallisiin keskuksiin. STM:n normin               piseen hoitoon- mikä tuskin parantaa Suomen
34611: mukaan opioidiriippuvaisten henkilöiden edellä           kuvaa muissa ED-jäsenmaissa. Noin sata poti-
34612: kuvatun tyyppisten hoitojen tarpeen arviointi ja         lasta on ajautunut vaikeisiin psykososiaalisiin
34613: aloittaminen keskitetään yliopistollisiin keskus-        ongelmiin: voimakkaat heroiinin vieroitusoireet
34614:  sairaaloihin ja Helsingin kaupungin psykiatris-         ovat suistaneet heidät takaisin varastelun ja päi-
34615: ten hoitojen yksikköön. Hoitoa voidaan näissä            vittäisen huume- tai lääkeannoksen metsästämi-
34616:  yksiköissä aloitetun hoidon jälkeen jatkaa yh-          sen kierteeseen. Monien potilaiden alkanut paluu
34617:  teistyössä sellaisen toimintayksikön kanssa, jolla      työelämään on kariutunut. Heidän läheiset ih-
34618:  hoidon aloittanut yksikkö arvioi olevan siihen          missuhteensa ovat joutuneet kovalle koetukselle
34619:  riittävät edellytykset.                                 tai katkenneet, esimerkiksi väkivaltakohtausten
34620:      Tämä päätös estää lääketieteen lisensiaatti         vuoksi. Koska Karvosen hoitometodia ei STM:n
34621:  Pentti Karvosta jatkamasta kehittämäänsä he-            norminjälkeen Suomessa käytetä missään, myös
34622:  roiinista riippuvaisten potilaiden hoitotapaa.          itse hoitometodin tutkimukset ovat jääneet kes-
34623:  Myös Terveydenhuollon oikeusturvakeskus                 ken.
34624:  (TEO) on evännyt Karvoselta hänen PKV-lääke-               Huumeista riippuvaisten potilaiden hoidosta
34625:  oikeutensa.                                             vallitsee eri maissa ja eri koulukuntien keskuu-
34626:      Karvosen Benedictus-kolmoishoidon kolme             dessa hyvin erilaisia käsityksiä. Sveitsissä hyväk-
34627:  elementtiä ovat olleet ratkaisukeskeinen psyko-         syttiin äskettäin jopa kansanäänestyksessä poli-
34628:  terapia, tukiverkostoterapia sekä heroiinin vie-        tiikka, jossa yhteiskunnan toimesta jaetaan he-
34629:  roitusoireet poistava lääkehoito bubrenorfiinilla       roiinia tästä huumeesta riippuvaisille. Tätä pide-
34630:  (Temgesic, Subutex). Karvosen työ heroiinipoti-         tään Sveitsissä pienempänä pahana yhteiskun-
34631:  laiden hoidossa on ollut uraauurtavaa ja siihen         nalle kuin laitonta huumekauppaa siihen liittyvi-
34632:  on liittynyt myös tutkimustyö. Karvosen meto-           ne kaikkine muine rikollisine oheisilmiöineen.
34633:  dilla hoidettavaksi hakeutuvien määrä on ollut             Eri hoitoperiaatteiden keskinäistä parem-
34634:   korkea, samoin aloittaneiden pysyminen hoidos-         muutta on mahdotonta pätevästi todistaa muu-
34635:   sa. Vähintään 10 kertaa hoidetuista potilaista         toin kuin kokeilemalla niitä käytännössä. Siksi
34636:   56% oli kyennyt elämään vähintään 12 kuukaut-          olisi ensiarvoisen tärkeää, että myös lääk. lis.
34637:   ta ilman kovia huumeita, heistä jonkin verran yli      Karvosen aloittamaa hoitomenetelmää testattai-
34638:   puolet, 57 %, oli vielä lääkehoidossa mutta 43 %       siin käytännössä niin pitkän ajan, että tuloksia
34639:   tuli toimeen kokonaan ilman lääkitystä. Esimer-        olisi mahdollista pätevästi arvioida. Myös päih-
34640: 
34641:  270136
34642: 2                                         KK 1029/1997 vp
34643: 
34644: dehuoltolain 6 §:ssä todetaan, että "Palvelut tu-       Vaihtoehtojen salliminen hoitotyössä mah-
34645: lee järjestää ensisijaisesti avohuollon toimenpi-    dollistaa myös hoitometodien jatkuvan kehittä-
34646: tein siten, että ne ovat helposti tavoitettavia,     misen. Jopa yksittäisille lääkäreille pitäisi olla
34647: joustavia ja monipuolisia". STM:nja TEO:n em.        mahdollista toteuttaa hoitotyössään uusia inno-
34648: päätökset ovat ristiriidassa tämän lainkohdan        vaatioita, siitä huolimatta, että terveydenhuolto-
34649: kanssa. HYKSin huumevieroitusyksikössä, jos-         järjestelmämme on varsin laitoskeskeinen.
34650: sa hoidon tarve tulee nyt määrittää, hoitojakso         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34651: pitää sisällään 3 viikkoa suljettua osastohoitoa     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34652: tiukkoine sääntöineen. Jos tämä hoitotapa jää        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34653: ainoaksi, hoito ei ole joustavaa eikä monipuolis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34654: ta. Lisäksi STM:n normi määrittää vieroitushoi-
34655: don pituudeksi enintään 3 kuukautta, kun esi-                     Onko Hallitus tietoinen siitä, että lääk.
34656: merkiksi Ranskassa suositus on 3 kuukaudesta                  lis. Pentti Karvosen opioidiriippuvaiset
34657: 3 vuoteen.                                                    potilaat ovat käytännössä jääneet heit-
34658:    Päihdehuoltolain 7 §:ssä todetaan myös:                    teille Terveydenhuollon oikeusturvakes-
34659: "Päihdehuollon palvelut on järjestettävä siten,               kuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön
34660: että niiden piiriin voidaan hakeutua oma-aloit-               tehtyä määräyksillään mahdottomaksi
34661: teisesti ja niin, että asiakkaan itsesuoriutumista            hänen harjoittamansa hoidon jatkami-
34662: tuetaan." Yhteiskunnan kannalta erityisen tär-                sen;
34663: keää olisi, että huumeista riippuvaisten ihmisten                 kuka kantaa vastuun näiden potilai-
34664: kynnys hakeutua hoitoon olisi mahdollisimman                  den heitteillejätöstä ja heitteillejätön seu-
34665: alhainen, ovathan huumeista riippuvaiset käy-                 rauksista näille potilaille itselleen, heidän
34666: tännössä lähes aina moniongelmaisia. Vaihtoeh-                perheilleen ja yhteiskunnalle, sekä
34667: dottomuus nostaa hoitoon hakeutumisen kyn-                        aikooko Hallitus toimia niin, että opi-
34668: nystä, vaihtoehtoisten hoitomuotojen olemassa-                oidiriippuvaisten potilaiden hoitoa kehi-
34669: olo puolestaan alentaa, muun muassa siksi, että               tetään paremmin päihdehuoltolain hen-
34670: vaihtoehtojen olemassaolo kunnioittaa potilaan                gen mukaiseksi eli nykyistä joustavam-
34671: itsemääräämisoikeutta.                                        maksi ja monipuolisemmaksi?
34672: 
34673:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
34674: 
34675:                                            Satu Hassi /vihr
34676:                                             KK 1029/1997 vp                                            3
34677: 
34678: 
34679: 
34680: 
34681:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34682: 
34683:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         mukaisuutta jo 1980-luvulta lähtien. Valvonnas-
34684: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sa on selvitetty erityisesti, onko Karvonen mää-
34685: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        rännyt rauhoittavia lääkkeitä ja muita keskus-
34686: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-         hermostoon vaikuttavia lääkkeitä asianmukai-
34687: sin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           sin perustein ja riittävää varovaisuutta noudat-
34688:  1029:                                                 taen.
34689:                                                            Sosiaali- ja terveyshallitus antoi Karvoselle
34690:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että lääk.   vuonna 1991 asiasta vakavan huomautuksen, ja
34691:        lis. Pentti Karvosen opioidiriippuvaiset        Karvoselle ilmoitettiin tällöin, että valvontaa
34692:        potilaat ovat käytännössä jääneet heit-         tullaan jatkamaan sen selvittämiseksi, tapah-
34693:        teille Terveydenhuollon oikeusturvakes-         tuuko hänen toiminnassaan korjaantumista.
34694:        kuksen ja sosiaali- ja terveysministeriön       Koska korjaantumista ei todettu tapahtuneen,
34695:        tehtyä määräyksillään mahdottomaksi             päätti Terveydenhuollon oikeusturvakeskus
34696:        hänen harjoittamansa hoidon jatkami-            23.5.1997 kieltää lääk. lis. Pentti Karvosta tois-
34697:        sen;                                            taiseksi määräämästä apteekeista pääasiassa
34698:            kuka kantaa vastuun näiden potilai-         keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita ja
34699:        den heitteillejätöstä ja heitteillejätön seu-   varsinaisia huumausaineita. Päätöksen pe-
34700:        rauksista näille potilaille itselleen, heidän   rustelussa todetaan. että lääk. lis. Karvonen on
34701:        perheilleen ja yhteiskunnalle, sekä             usealle potilaalleen määrännyt erittäin runsaasti
34702:            aikooko Hallitus toimia niin, että opi-     PKV-lääkkeitä, monille jopa useiden vuosien
34703:        oidiriippuvaisten potilaiden hoitoa kehi-       ajan. Osa näistä potilaista on ollut alko-
34704:        tetään paremmin päihdehuoltolain hen-           holiongelmaisia tai narkomaaneja. Pentti Kar-
34705:        gen mukaiseksi eli nykyistä jousta-             vosen monen potilaan potilaskortista on löydet-
34706:        vammaksi ja monipuolisemmaksi?                  tävissä yksi tai useampi merkintä reseptien tai
34707:                                                        lääkkeiden katoamisesta. Hän on näistä tyypil-
34708:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lisistä ja yleisesti tiedetyistä lääkkeiden vää-
34709: vasti seuraavaa:                                       rinkäyttöön vahvasti viittaavista seikoista huo-
34710:                                                        limatta jatkanut lääkkeiden määräämistä näille
34711:    Kysymyksessä käsitellään Terveydenhuollon           potilaille. Toiminta on jatkunut, vaikka Karvo-
34712: oikeusturvakeskuksen lääk. lis. Pentti Karvo-          sen potilasasiakirjoissa on merkintöjä, joiden
34713: seen kohdistuneet hallinnolliset PKV-lääkkeiden        mukaan poliisi ja apteekit ovat ilmoittaneet hä-
34714: määräämistä koskevat toimenpiteet ja niiden            nelle havainnoistaan, joiden mukaan lääkkeitä
34715: seuraukset. Kysymyksen perusteena on tieto,            on kulkeutunut väärinkäyttöön.
34716: jonka mukaan lääk. lis. Karvosen potilaat olisi-           Reseptiselvityksen 1. 7.1994-31.3.1995 mu-
34717: vat jääneet heitteille ja kysytään kuka kantaa         kaan P. Karvonen oli esimerkiksi määrännyt
34718: vastuun syntyneestä tilanteesta. Lisäksi esitetään     eräälle potilaalle rauhoittavaa (Diapam 10 mg:n
34719: että tri Karvosen opioidiriippuvaisten hoitoon         ja 5 mg:n) lääkettä 640 tablettia, unilääkettä
34720: kehittämää menetelmää tulisi arvioida. Kysy-           Imovan ja Opamox 15 mg) 380 tabl. ja lisäksi
34721: myksessä tuodaan julki huolestuminen hoito-            särkylääkettä sekä laihdutuslääkettä. Pentti
34722: järjestelmän laitospainotteisuudesta ja erityyp-       Karvosen hoidossa ollut toinen potilas kuoli
34723: pisten hoitojen keston asianmukaisuudesta. Ky-         kuolemansyynselvityksen mukaan kodeiinimyr-
34724: syjän mielestä tulisi hoitoon hakeutumisen kyn-        kytykseen päihderiippuvuuden (rauhoittavat
34725: nyksen olla matala ja tarjolla tulisi olla useita      lääkkeet, unilääkkeet, amfetamiini, heroiini) ol-
34726: vaihtoehtoja.                                          lessa myötävaikuttaneena tekijänä kuoleman-
34727:     Eri valvontaviranomaiset, lääkintöhallitus,        syyhyn.
34728:  sosiaali- ja terveyshallitus sekä Terveydenhuol-          Karvoseen kohdistuneet hallinnolliset toi-
34729:  lon oikeusturvakeskus ovat selvittäneet lääk. lis.    menpiteet perustuivat laajaan asiantuntijan kuu-
34730:  Pentti Karvosen ammatinharjoittamisen asian-          lemiseen mm. yleislääketieteen, psykiatrian, psy-
34731: 4                                            KK 1029/1997 vp
34732: 
34733: kofarmakologian ja päihdelääketieteen aloilta.          aloittaminen buprenorfiinilla, metadonilla ja le-
34734: Asiantuntijoiden yksimielisen arvion mukaan on          vasetyylimetadolilla viiteen yliopistolliseen
34735: Karvonen ryhtynyt hoitamaan psykiatriseen               keskussairaalaan ja Helsingin kaupungin psy-
34736: erikoissairaanhoitoon kuuluvia, vaativia psy-           kiatristen sairaaloiden yksikköön.
34737: kiatrisia potilaita, mm. opiaattiriippuvaisia nar-          Korvaushoidon tarpeen arviointi sekä hoidon
34738: komaaneja. Karvosen hoito on näiden potilaiden          aloittaminen ja hoidon seuranta keskitettiin
34739: kohdalla perustunut mm. rauhoittavien lääkkei-          HYKSin huumevieroitusyksikköön ja OYKSin
34740: den käytölle ja buprenorfiini-kipulääkkeen käy-         psykiatrian klinikkaan. Sekä vieroitushoidon
34741: tölle. Opiaattiriippuvaisten potilaiden hoidossa        että korvaushoidon jatkohoito tapahtuu sellai-
34742: Karvonen ei ole toteuttanut kansainvälisestikin         sessa yksikössä, jossa hoidon aloittanut taho ar-
34743: tärkeänä pidettyä hoidon kontrollia. Lisäksi            vioi olevan riittävät edellytykset hoidon antami-
34744: asiantuntijat ovat katsoneet, että opiaattiriippu-      seen. Tällaisessa yksikössä tulee olla toiminnasta
34745: vaisten hoito tulee tapahtua valvotuissa olosuh-        vastaava lääkäri, josta tulee ilmoittaa hoidon
34746: teissa. Näiden hoito edellyttää suurta lääke-           aloittaneelle yksikölle ja Terveydenhuollon oi-
34747: tieteellistä asiantuntemusta ja riittävää kontrol-      keusturvakeskukselle.
34748: lia sekä lisäksi asianmukaisia sosiaalisia tuki- ja         Huumausainepoliittisen toimikunnan mietin-
34749: kuntoutuspalveluita. Karvosen tarjoama hoito ei         nössä (23.4.1997) todetaan, että "On varau-
34750: asiantuntijoiden mielestä täytä näitä kriteerejä,       duttava korvaavan lääkehoidon laajentamiseen
34751: Karvosen esittämät tutkimustulokset eivät               vaikeasti opiaattiriippuvaisille. Hoito on aina
34752: myöskään täytä tieteelliselle tutkimukselle ase-        kytkettävä psykososiaaliseen kuntoutukseen, ja
34753: tettavia vaatimuksia ja ne edustavatkin lähinnä         sen tulee olla tiukasti valvottua sekä mo-
34754: Karvosen omia mielipiteitä.                             niammatillisesti suunniteltua. Hoito on jär-
34755:    Näin vaativan potilasryhmän hoito edellyttää         jestettävä niin, ettei käytettäviä lääkkeitä voi
34756: moniammatillista ja -puolista asiantuntemusta           missään olosuhteissa ajautua katukauppaan."
34757: ja resursointia eikä näin ollen voida edellyttää,       Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että minis-
34758: että yksittäisenä lääkärillä olisi edellytyksiä tä-     teriön antama määräys on sopusoinnussa huu-
34759: hän. Opiaattiriippuvaisten hoitoon on tarjolla          mausainepoliittisen toimikunnan ehdotuksen
34760: useita hoitomenetelmiä, sekä lääkkeillä että            kanssa.
34761: lääkkeettömillä vaihtoehdoilla. Lääk. lis. Kar-             Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti työsemi-
34762: vosen potilailla oli, häneen kohdistuneen hyvin         naarin 28.8.1997 ko. vastuutahoille,jossa käytiin
34763: perustellun toimenpiteen jälkeen, mahdollista           läpi määräyksen edellyttämät resursseihin ja or-
34764: jatkaa hänen potilainaan käyttäen lääkkeettö-           ganisointiin liittyvät kehittämistarpeet. Sosiaali-
34765: miä vaihtoehtoja tai käyttäen muita kuin PKV-           ja terveysministeriö on myös 9.10.1997 päivätyllä
34766: lääkkeitä tai siirtyä päihdehuollon erityispal-         kyselyllä kartoittanut määräyksen alkuvaiheen
34767: velujen tai perus- ja erikoissairaanhoidon palve-       kokemukset ja mahdolliset kehittämistarpeet.
34768: lujen piiriin.                                              Suoritetun kyselyn pohjalta on tilanne vastuu-
34769:    Päidehuollon erityispalvelujen tarjonnassa           yksiköiden näkökulmasta katsottuna hyvä
34770: esiintyi tiettyjä puutteita kesällä pääkaupunki-        muualla, paitsi HYKSin vastuualueella. HYKS
34771: seudulla varsinkin heinäkuun aikana. Ministeriö         ottaa opioidiriippuvaisia hoidon arvioon päi-
34772: on ollut yhteydessä asianomaisiin kuntiin vas-          vystysaikana sekä keskimäärin neljän viikon vii-
34773: taavan tilanteen välttämiseksi jatkossa.                veellä lääkärin vastaanotolle. Metadonihoitoa
34774:    Sosiaali- ja terveysministeriön 8.7.1997 anta-       varten oli HYKSiin hakeutunut lokakuun al-
34775: ma ja 1.9.1997 voimaan tullut määräys opioi-            kuun mennessä 18 potilasta ja buprenorfiinilla
34776: diriippuvaisten potilaiden hoidosta eräillä (bu-        aloitettavaan vieroitushoitoon 31 potilasta.
34777: prenorfiini, metadoni ja levasetyylimetadoli)           HYKSin resurssintarpeesta on tiedotettu ko.
34778: lääkkeillä tähtää siihen, että terveydenhuolto          vastuuviranomaisille.
34779: ottaa aikaisempaa selvemmän roolin ko. potilai-             Helsingin kaupunki on vastannut kokonais-
34780: den hoidon arvioinnista ja toteutuksesta sekä           kysynnän nousuun mm. järjestämällä Hesperian
34781: uusien       hoitomenetelmien       kehittämisestä,     sairaalan poliklinikalle opioidiriippuvaisten vas-
34782: kokeilemisesta ja arvioinnista. Tämä tapahtuisi         tuulääkäritoimintaa lähinnä sairaalavieroituk-
34783: ainoastaan sellaisissa yksiköissä, joissa on tähän      sen tarpeen arvioimiseksi ja antamalla Hespe-
34784: edellytyksiä ja jossa on korkeatasoista ja moni-        riassa toimiville terveyskeskusten psykiatrisille
34785: puolista tietoaja taitoa sekä riittävästi resursseja.   osastoille ohjeet vieroituksesta. Vieroituksen ar-
34786: Tämän perusteella keskitettiin vieroitushoidon          vioon pääsee nopeasti, mutta sairaalaan on eräil-
34787:                                            KK 1029/1997 vp                                               5
34788: 
34789: Ie terveyskeskusten psykiatrisille osastoille jo-        Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
34790: noja.                                                 valmistelut valtakunnallisen korkean tason kou-
34791:     Jatkohoitoa varten on aloitettu Kettutien         lutuksen järjestämiseksi vastuuyksiköiden hen-
34792: A-poliklinikalla avohoidossa buprenorfiinivie-        kilökunnalle. Ministeriö on myös keskustellut
34793: roitus-ryhmä. Toimintaa on tarkoitus laajentaa        Opioidiriippuvaisten tuki ry:n edustajien kanssa
34794: vuonna 1998. Helsingin psykiatristen sairaaloi-       sekä pyytänyt Terveydenhuollon oikeusturva-
34795: den yksikön metadonihoito-ohjelmaa on laa-            keskusta selvitystä kahden potilastapauksen joh-
34796: jennettu. Toiminta saa vuoden 1998 alussa eril-       dosta.
34797: 1ismäärärahan turvin oman henkilökunnan ja ti-           Sosiaali- ja terveysministeriön tuella pyritään
34798: lat. Järvenpää sosiaalisairaalaan on perustettu       toisaalta tiedon ja taidon kehittämiseen (mukaan
34799: osasto, jossa toteutetaan opiaattiriippuvaisten       lukien hoitomenetelmien kehittäminen ja ar-
34800: potilaiden Iaitosvieroitusta buprenorfiinia käyt-     viointi) ja toisaalta hoitoketjujen ja resurssien
34801: täen. Tätä ostopalvelua varten on Helsingin kau-      mobilisoimiseen. Voidaan jo tässä vaiheessa to-
34802: pungin psykiatrian yksiköllä käytettävissä erillis-   deta, että ministeriön määräys on johtanut ja on
34803:  määräraha vuodelle 1998.                             johtamassa laajalti huumehoidon kehittämiseen.
34804:     Myös muissa pääkaupunkiseudun sairaalois-            Edellä kuvattujen toimenpiteiden avulla mi-
34805:  sa ja kunnissa on ryhdytty välittömiin toimenpi-     nisteriö pyrkii varmistamaan, että kunnat huo-
34806:  teisiin määräyksen pohjalta sekä toisaalta suun-     lehtivat siitä, että päihdehuolto järjestetään sisäl-
34807:  nittelemaan pitemmällä aikavälillä opioidiriip-      löltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa
34808:  puvaisten hoitoa.                                    esiintyvä tarve edellyttää ja että kunnan asuk-
34809:                                                       kaat saavat tarpeellisen erikoissairaanhoidon.
34810: 
34811:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
34812: 
34813:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34814: 6                                           KK 1029/1997 vp
34815: 
34816: 
34817: 
34818: 
34819:                                          Tili Riksdagens Talman
34820: 
34821:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Pentti Karvonens yrkesutövning. 1 övervakning-
34822: ger har Ni, Fru Talroan, till vederbörande roed-       en har speciellt utretts oro Karvonen har ordine-
34823: lero av statsrådet översänt följande av riksdags-      rat lugnande läkeroedel och andra läkeroedel soro
34824: roan Satu Hassi undertecknade spörsroål nr             påverkar centrala nervsysteroet på riktiga grun-
34825: 1029:                                                  der och roed iakttagande av tillräcklig försiktig-
34826:                                                        het.
34827:           Är Regeringen roedveten oro att                  Social- och hälsostyrelsen gav Karvonen en
34828:        roed.lic. Pentti Karvonens opioidberoen-        allvarlig anroärkning för detta år 1991. Karvo-
34829:        de patienter i praktiken har läronats åt sitt   nen inforroerades då oro att övervakningen koro-
34830:        öde sedan rättsskyddscentralen för hälso-       roer att fortsätta i syfte att utreda oro han rättar
34831:        vården sarot social- och hälsovårdsroinis-      till sin verksarohet. Eftersoro ingenting förbättra-
34832:        teriet genoro sina föreskrifter gjort det       des beslöt Rättsskyddscentralen för hälsovården
34833:        oroöjligt att fortsätta den vård soro han       den 23.5.1997 att förbjuda roed.lic. Pentti Karvo-
34834:        har gett,                                       nen att tillsvidare från apotek utfårda frärost på
34835:           vero bär ansvaret för att dessa patien-      det centrala nervsysteroet inverkande läkeroedel
34836:        ter har läronats åt sitt öde och för de         och egentliga droger. 1 rootiveringarna till beslu-
34837:        följder soro detta har för patienterna, de-     tet konstateras, att med.lic. Pentti Karvonen har
34838:        ras faroiljer och sarohället, sarot             åt flera patienter utfårdat rik1igt roed PKV-roe-
34839:           äronar Regeringen agera så att vården        diciner, åt flera t.o.ro. under roånga år. En del av
34840:        av opioidberoende patienter kan utveck-         dessa patienter har haft alkoholproblero eller va-
34841:        las så att den bättre överensstäroroer roed     rit narkoroaner. 1 Pentti Karvonens patientkar-
34842:        andan i lagen oro roissbrukarvård, dvs.         totek beträffande flera av hans patienter finns ett
34843:        blir sroidigare och roångsidigare?              eller flera anroärkningar oro att receptet eller
34844:                                                        roedicinerna försvunnit. Han har trots dessa ty-
34845:   Soro svar på detta spörsroål får jag vördsarot       piska och för läkeroedelsroissbruk allroänt kända
34846: anföra följande:                                       faktorer fortsatt att skriva ut roediciner åt dessa
34847:                                                        patienter. Verksaroheten har fortsatt även oro det
34848:     1 spörsroålet behandlas de adroinistrativa åt-     finns anteckningar i Karvonens patientuppgifter
34849: gärder soro Rättsskyddscentralen för hälso-            enligt vilka polisen och apoteken har roedde1at
34850: vården har vidtagit root roed.lic. Pentti Karvo-       honoro oro sina observationer att roedicinerna
34851: nen, soro har ordinerat HCI-läkeroedel. Dess-          har haronat i fel händer.
34852: utoro berörs följderna av dessa åtgärder. Spörs-           Enligt receptutredningen för tiden 1. 7.1994-
34853: roålet grundar sig på uppgifter oro att roed.lic.      31.3.1995 hade Karvonen t.ex. åt en patient ut-
34854: Karvonens patienter har läronats åt sitt öde, och      fårdat 640 tabletter lugnande (Diaparo 10 rog och
34855: spörsroålsställaren frågar vero soro ansvarar för      5 rog), 380 tabletter söronroedel (lroovan och
34856: den uppkorona situationen. Dessutoro föreslås          Oparoox 15 rog) och dessutoro värkroedicin och
34857: att den roetod soro dr Karvonen har utvecklat för      avroagringsmedicin. En annan av Karvonens
34858: vården av opioidberoende patienter bör utvärde-        patienter dog enligt dödsorsaksutredningen i en
34859: ras. 1 spörsroålet uttalas en oro över det institu-    kodeinförgiftning där rusroedelsberoende (lug-
34860: tionsbetonade vårdsysteroet och ändaroålsen-           nande roedel, söronroedel, arofetaroin, heroin)
34861: ligheten i fråga oro längden på olika typer av         var en bidragande orsak till dödsorsaken.
34862: vård. Enligt spörsroålsställaren bör tröskeln för          De adroinistrativa åtgärder soro riktades mot
34863: att söka vård vara låg och flera alternativ bör stå    Karvonen grundade sig på hörande av ett stort
34864: till buds.                                             antal experter, bl.a. sakkunniga inoro ororådena
34865:     Ända sedan början av 1980-talet har olika          för allroän medicin, psykiatri, psykofarroakologi
34866: tillsynsroyndigheter, roedicinalstyrelsen, social-     och det ororåde inoro roedicinen soro sysslar roed
34867: och hälsostyrelsen sarot Rättsskyddscentralen          rusroedel. Enligt experternas enhälliga bedöro-
34868: för hälsovården utrett tillbörligheten i roed.lic.     ning har Karvonen börjat behandla krävande
34869:                                            KK 1029/1997 vp                                            7
34870: 
34871: psykiatriska patienter som hör tili den psykiatris-   social rehabilitering och den bör övervakas
34872: ka specialsjukvården, bl.a. opiatberoende narko-      strängt samt planeras av företrädare för flera
34873: maner. Vården av patienterna förutsätter stor         yrkesgrupper. Behandlingen skall ordnas så att
34874: medicinsk sakkunnighet och tillräcklig kontroll       de läkemedel som används under inga omstän-
34875: samt dessutom ändamålsenliga sociala stöd- och        digheter kan komma ut i gatuhandeln. Social-
34876: rehabiliteringstjänster. Enligt experterna uppfyl-    och hälsovårdsministeriet anser att ministeriets
34877: ler inte Karvonens behandling dessa kriterier. De     föreskrift står i samklang med narkotikapolitiska
34878: forskningsresultat som Karvonen har presente-         kommissionens förslag.
34879: rat uppfyller inte heller kraven på vetenskaplig         Social- och hälsovårdsministeriet ordnade den
34880: forskning och de representerar också närmast          28 augusti 1997 ett arbetsseminarium för de an-
34881: Karvonens egna åsikter.                               svariga instanserna. På seminariet gick man ige-
34882:     Vården av en så pass krävande patientgrupp        nom de utvecklingsbehov i fråga om resurser och
34883: förutsätter mångsidig sakkunskap inom flera yr-       organisation som föreskriften förutsätter. Social-
34884: kesområden samt resurser. Det kan således inte        och hälsovårdsministeriet har också genom en
34885: förutsättas att en enskild läkare har förutsätt-      enkät av den 9 oktober 1997 kartlagt erfarenhe-
34886: ningar för detta.                                     terna under det inledande skedet av tillämpning-
34887:     Flera vårdmetoder står tili buds för vården av    en av föreskriften samt eventuella utvecklingsbe-
34888: opiatberoende personer, både läkemedel och lä-        hov.
34889: kemedelsfria alternativ.                                  Enligt enkäten är läget gott ur de ansvariga
34890:     Den föreskrift om vård av opioidberoende          enheternas synvinkel, med undantagför HUCS:s
34891: patienter med vissa läkemedel (buprenorfin, me-       ansvarsområde. HUCS tar emot opioidberoende
34892: tadon och levacetylmetadol) som social- och häl-      personer för vårdbedömning under jourtid och
34893: sovårdsministeriet meddelade den 8 juli 1997 och      tillläkarmottagning efter en väntetid på i genom-
34894: som trädde i kraft den 1 september 1997 syftar till   snitt fyra veckor. Före ingången av oktober hade
34895: att hä1so- och sjukvården skall inta en tydligare     18 patienter sökt sig till HUCS för metadonvård
34896: roll än tidigare vid bedömningen och genomfö-         och 31 patienter för avgiftning som inleds med
34897: randet av vården av patienterna i fråga samt vid      buprenorfin. De ansvariga myndigheterna har
34898: utveck1ingen och uppföljningen av samt försö-         underrättats om behovet av resurser vid HUCS.
34899: ken med nya vårdmetoder. Detta skall försiggå             Helsingfors stad har bemött den ökade tota1a
34900: endast vid sådana enheter som har förutsättning-      efterfrågan bl.a. genom att på en poliklinik vid
34901: ar därtill, dvs. vid enheter med högklassiga och      Hesperia sjukhus ordna verksamhet med en an-
34902: mångsidiga kunskaper och fårdigheter samt till-       svarig 1äkare för opioidberoende patienter, i för-
34903: räckliga resurser. Inledandet av avgiftning med       sta hand för att bedöma behovet av avgiftning på
34904: buprenorfin, metadon och levacetylmetadol             sjukhus, och genom att ge de hälsovårdscentra-
34905: koncentrerades därför tili de fem universitets-       lers psykiatriska avdelningar som verkar vid Hes-
34906: centralsjukhusen och en enhet i anknytning tili       peria anvisningar om avgiftningen. Patienterna
34907:  Helsingfors stads psykiatriska sjukhus.              kommer snabbt in för avgiftning, medan det
34908:      Bedömningen av behovet av substitutionsbe-       finns köer tili vissa av hälsovårdscentralernas
34909:  handling samt inledandet och uppföljningen av        psykiatriska avdelningar vid sjukhuset.
34910:  vården koncentrerades tili narkomanvårdsenhe-            För den fortsatta behandlingen har en bupre-
34911: ten vid HUCS och tili den psykiaktriska kliniken      norfingrupp startat inom öppenvården vid
34912:  vid UUCS. Både avgiftningen och substitionsbe-       A-polikliniken på Rävvägen. Avsikten är att
34913:  handlingen kan fortsätta vid en sådan enhet som      verksamheten skall utvidgas 1998. Programmet
34914: av den instans som inlett vården bedöms ha            för metadonvård vid enheten i anslutning tili
34915:  tillräckliga förutsättningar att ge vården. Vid en   Helsingfors psykiatriska sjukhus har utvidgats.
34916:  sådan enhet skall det finnas en läkare som ansva-    Genom ett särskilt anslag får verksamheten egen
34917:  rar för verksamheten. Den enhet som inlett vår-      personai och egna lokaler vid ingången av 1998.
34918:  den och Rättsskyddscentralen för hälsovården         Sjukhuset Järvenpään sosiaalisairaala har fått en
34919:  skall underrättas om denna läkare.                   avdelning där opiatberoende patienter avgiftas
34920:      I betänkandet av narkotikapolitiska kommis-      med buprenorfin på anstalt. För denna köptjänst
34921:  sionen (23.4.1997) konstateras att det gäller att    har Helsingfors stads psykiatriska enhet ett sär-
34922:  förbereda sig för en ökad användning av substi-      skilt anslag för 1998 tili sitt förfogande.
34923:  tionsbehandling för svårt opiatberoende perso-           Ä ven vid de andra sjukhusen och i kommuner-
34924:  ner. Behandlingen skall alltid förenas med psyko-    na i huvudstadsregionen har man vidtagit ome-
34925: 8                                        KK 1029/1997 vp
34926: 
34927: delbara åtgärder på basis av föreskriften samt å    digheterna (inbegripet utveckling och utvärde-
34928: andra sidan börjat planera vården av opioidbero-    ring av vårdmetoderna), dels mobilisera vård-
34929: ende personer på längre sikt.                       kedjorna och resurserna. Redan nu kan det kon-
34930:    Social- och hälsovårdsministeriet har inlett     stateras att ministeriets föreskrift har lett och
34931: förberedelser i syfte att ordna riksomfattande      leder till en omfattande utveckling av narkotika-
34932: utbildning på hög nivå för personalen vid de        vården.
34933: ansvariga enheterna. Ministeriet har också dis-        Med hjälp av de åtgärder som beskrivits ovan
34934: kuterat med företrädare för föreningen Opioidi-     försöker ministeriet säkerställa att kommunerna
34935: riippuvaisten tuki ry och begärt att Rättsskydds-   ser till att det ordnas missbrukarvård som till sitt
34936: centralen för hälsovården skall utreda två pa-      innehåll och sin omfattning motsvarar behovet i
34937: tientfall.                                          kommunen och att kommuninvånarna får den
34938:    Med social- och hälsovårdsministeriets stöd      specialiserade sjukvård de behöver.
34939: försöker man dels utveckla kunskaperna och får-
34940: 
34941:      Helsingforsden 13 november 1997
34942: 
34943:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
34944:                                              KK 1030/1997 vp
34945: 
34946: Kirjallinen kysymys 1030
34947: 
34948: 
34949: 
34950: 
34951:                                     Suvi Linden /kok ym.: Pienyrittäjien toiminnan turvaamisesta
34952: 
34953: 
34954: 
34955:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34956: 
34957:     Viime elokuussa Auto- ja kuljetusalan työnte-       lailla perustuslaillinen yhdistymis- ja kokoontu-
34958: kijäliitto AKT aloitti satamissa kampanjan, jon-        misvapaus merkitsee myös oikeutta olla järjesty-
34959: ka tarkoituksena oli AKT:n ilmoituksen mukaan           mättä ja kuulumatta yhdistyksiin. AKT:n boi-
34960: torjua harmaata taloutta ja pimeän työvoiman            kotti näyttää olevan ilmeisessä ristiriidassa pe-
34961: käyttöä. Kampanjan ideana on ryhtyä purkamis-           rustuslain kanssa. AKT:n boikotti ja Paperiliiton
34962: ja lastaamisboikottiin vääryyksiin syyllistyneitä       hiljattainen piittaamattomuus työtuomioistui-
34963: yrityksiä vastaan. Sittemmin on käynyt ilmi, että       men päätöksestä ovat esimerkkejä ammattiyh-
34964: kampanjan ensisijainen tavoite ilmeisesti onkin         distysliikkeen viime aikoina omaksumasta ko-
34965: painostaa järjestäytymättömiä kuljetusalan yri-         vasta toimintalinjasta. Kyseiset tapaukset anta-
34966: tyksiä liittymään alan työnantajaliittoon, jotta        vat eduskunnalle aihetta harkita ammattiyhdis-
34967: kuljetusalan työehtosopimus tulisi yleissitovaksi.      tysliikkeen oikeuksia ja velvollisuuksia koskevan
34968:     AKT:n boikotti on johtanut jo yhteen rikosil-       lainsäädännön tiukentamista.
34969: moitukseen AKT:ta vastaan, ja Suomen Kuor-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34970: ma-autoliitossa pidetään mahdollisena, että lisää       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
34971: rikosilmoituksia tulee jatkossa. Rikosilmoituk-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
34972: sen tehneet yritykset totesivat rikosilmoitukses-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34973: saan, että niille ei ole työsopimuksiin liittyviä
34974:  riitaisuuksia työntekijöidensä kanssa. Yritysten                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
34975:  ilmoituksen mukaan AKT:n boikotti on aiheut-                  ryhtyä, jotta pienyrittäjien lailliset mah-
34976:  tanut lomautusvaroitukset 15 työntekijälle ja yri-            dollisuudet suojautua ammattiyhdistys-
34977:  tyksille 10 000 mk:n tappiot joka päivä.                      liikkeen painostustoimilta saataisiin tur-
34978:      Suomessa on perustuslain takaama yhdisty-                 vattua ja heidän perustuslailliset yhdisty-
34979:  mis- ja kokoontumisvapaus, jonka nojalla kan-                 mis- ja kokoontumisvapautensa suojat-
34980:  salaisilla on oikeus vapaasti, lain puitteissa, jär-          tua?
34981: jestäytyä haluamiaan tarkoituksia varten. Yhtä
34982: 
34983:       Helsingissä 21 päivänä lokakuuta 1997
34984: 
34985:                       Suvi Linden /kok                       Riitta Korhonen lkok
34986:                       Sakari Smeds /skl                      Hanna Markkula-Kivisilta /kok
34987:                       Kalevi Lamminen /kok                   Heikki Koskinen /kok
34988:                       Pekka Kuosmanen /kok                   Osmo Kurola /kok
34989:                       Bjarne Kallis /skl                     Irja Tulonen /kok
34990:                                          Kari Myllyniemi /kesk
34991: 
34992: 
34993: 
34994: 
34995: 270136
34996: 2                                         KK 1030/1997 vp
34997: 
34998: 
34999: 
35000: 
35001:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35002: 
35003:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Yhdistymisvapauteen sisältyvät oikeudet kos-
35004: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kevat myös ammatillista järjestäytymistä. Am-
35005: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      matillinen yhdistymisvapaus on lisäksi turvattu
35006: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Suvi Lin-       perusoikeutena hallitusmuodossa erityissään-
35007: denin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       nöksellä, joka koskee niin työntekijöiden kuin
35008: n:o 1030:                                            työnantajienkin yhdistymisvapautta. Lisäksi
35009:                                                      ammatillinen järjestäytymisvapaus on turvattu
35010:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      useissa Suomea velvoittavissa kansainvälisissä
35011:        ryhtyä, jotta pienyrittäjien lailliset mah-   ihmisoikeussopimuksissa.
35012:        dollisuudet suojautua ammattiyhdistys-           Yhdistymisvapautta koskevat hallitusmuo-
35013:        liikkeen painostustoimilta saataisiin tur-    don säännökset on uudistettu vuonna 1995 pe-
35014:        vattua ja heidän perustuslailliset yhdis-     rusoikeusuudistuksen yhteydessä, eikä ole näh-
35015:        tys- ja kokoontumisvapautensa suojat-         tävissä tarvetta niiden tarkistamiseen. Yhdisty-
35016:        tua?                                          misvapauden käyttämisestä annetaan tarkempia
35017:                                                      säännöksiä lähinnä yhdistyslaissa (502/1989).
35018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Myöskään tältä osin ei ole nähtävissä tarvetta
35019: vasti seuraavaa:                                     voimassa olevan lainsäädännön tarkistamiseen.
35020:                                                         Työehtosopimuslain 8 §:n mukaan työehtoso-
35021:    Hallitusmuodon 10 a §:n 2 momentin mukaan         pimukseen sidotun yhdistyksen ja työnantajan
35022: jokaisella on yhdistymisvapaus. Siihen sisältyy      on vältettävä kaikkia työtaistelutoimenpiteitä,
35023: oikeus ilman lupaa perustaa yhdistys, kuulua tai     jotka kohdistuvat työehtosopimukseen kokonai-
35024: olla kuulumatta yhdistykseen ja osallistua yhdis-    suudessaan tai johonkin sen yksittäiseen mää-
35025: tyksen toimintaan. Perustuslaissa turvataan si-      räykseen. Puhtaat poliittiset ja myötätuntotyö-
35026: ten nimenomaisesti myös negatiivinen yhdisty-        taistelutoimet ovat lain mukaan sallittuja. Täl-
35027: misvapaus eli oikeus olla kuulumatta yhdistyk-       löin edellytyksenä on, että työtaistelulla ei pyritä
35028: seen ja erota siitä. Yhdistymisvapaus merkitsee      osaksikaan vaikuttamaan omaan työehtosopi-
35029: myös sitä, ettei vapauttaan käyttävälle saa aiheu-   mukseen.
35030: tua siitä haitallisia seuraamuksia.
35031: 
35032:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
35033: 
35034:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
35035:                                             KK 1030/1997 vp                                              3
35036: 
35037: 
35038: 
35039: 
35040:                                          Tili Riksdagens Talman
35041: 
35042:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           De rättigheter som hör tili föreningsfriheten
35043: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         gäller också den fackliga organiseringen. Den
35044: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     fackliga föreningsfriheten är dessutom tryggad
35045: damot Suvi Linden m.fl. undertecknade spörs-           som en grundläggande rättighet i regeringsfor-
35046: mål nr 1030:                                           men genom en specialbestämmelse som gäller
35047:                                                        såväl arbetstagares som arbetsgivares förenings-
35048:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        frihet. Den fackliga rätten tili organisering är
35049:        för att småföretagarnas lagliga möjlighe-       dessutom garanterad i flera för Finland förplik-
35050:        ter att skydda sig mot påtryckningsåtgär-       tande internationella överenskommelser om
35051:        der från fackföreningsrörelsens sida skall      mänskliga rättigheter.
35052:        kunna tryggas och deras grundlagsenliga            De bestämmelser i regeringsformen som gäller
35053:        förenings- och församlingsfrihet skyd-          föreningsfriheten har reformerats 1995 genom
35054:        das?                                            grundrättighetsreformen, och behov att justera
35055:                                                        dem kan inte skönjas. Om föreningsfrihetens ut-
35056:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          övning ges närmare bestämmelser närmast i för-
35057: anföra följande:                                       eningslagen (502/1989). lnte heller i detta avseen-
35058:                                                        de finns något behov av justering av den gällande
35059:     Enligt 10 a § 2 mom. regeringsformen har var       lagstiftningen i sikte.
35060: och en föreningsfrihet. Till denna hör rätten att         Enligt 8 § lagen om kollektivavtal skall för-
35061: utan tillstånd bilda föreningar, tillhöra eller inte   eningar och arbetsgivare som är bundna vid ett
35062: tillhöra föreningar och ta del i föreningars verk-     kollektivavtal undvika alla kampåtgärder som är
35063: samhet. 1 grundlagen tryggas således uttryckli-        riktade mot avtalet i dess helhet eller någon en-
35064: gen även den negativa föreningsfriheten, d.v.s.        skild bestämmelse i detta. Rent politiska och
35065: rätten att inte tillhöra och att utträda ur en för-    solidariska stridsåtgärder är tillåtna enligt lagen.
35066: ening. Föreningsfriheten innebär också att men-        Förutsättningen är då att arbetskonfliktens syfte
35067: liga påföljder inte får åsamkas den som använder       inte ens delvis är att påverka det egna kollektiv-
35068: sig av denna sin frihet.                               avtalet.
35069: 
35070:      Helsingforsden 14 november 1997
35071: 
35072:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
35073:                                              KK 1031/1997 vp
35074: 
35075: Kirjallinen kysymys 1031
35076: 
35077: 
35078: 
35079: 
35080:                                      Paula Kokkonen /kok ym.: Lääkkeiden lunastamisesta apteekkeja
35081:                                         lakkautettaessa
35082: 
35083: 
35084:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35085: 
35086:     Ns. vanhan apteekkioikeuden omaava vuon-            asiakaskunnan tarvetta vastaava määrä lääkkei-
35087: na 1922 syntynyt Kaivopuiston apteekin apteek-          tä ja lääkkeiden käyttöön tarvittavia välineitä ja
35088: karina vuodesta 1972 lukien toiminut farmasian          tarvikkeita sekä sidetarpeita.
35089: lisensiaatti Helka Jukka oli 18.6.1997 päivätyllä           Kunjajos apteekkari luopuu apteekista,joka
35090: kirjeellä ilmoittanut Lääkelaitokselle luopuvan-        lopetetaan, tilalle ei tule apteekkaria, joka em.
35091: sa ko. apteekin apteekkioikeudesta. Tämän jäl-          47 §:n mukaan olisi lunastusvelvollinen lääkeva-
35092: keen Lääkelaitos oli 11.7.1997 päivätyllä kirjeel-      raston suhteen. Luopunut apteekkari taas on
35093: lään ilmoittanut harkitsevansa ko. apteekin lak-        luopumisensajälkeen yksityishenkilö, joka ei voi
35094: kauttamista.                                            pitää hallussaan eikä myydä lääkkeitä. Esimerk-
35095:     Apteekkari Jukka on 13.8.1997 päivätyllä kir-       kitapauksen apteekkari on arvioinut apteekkiosa
35096: jeellä ilmoittanut Lääkelaitokselle katsovansa,         lääkevaraston arvoksi noin 500 000 markkaa.
35097: ettei ko. apteekkia pidä lakkauttaa. Apteekki on        Vain lääkkeiden myynnillä voidaan toisaalta
35098: toiminut ko. paikassa jo yli 70 vuotta vastaten         kattaa apteekkimaksu ja henkilökunnan palkat.
35099: eteläisimmän kaupunginosan apteekkipalveluis-               Kun apteekki on laissa säännelty, yhteiskun-
35100: ta. Asiakaspiirissä on erittäin paljon vanhuksia,       nan kontrolloima liikeyritys, vastuineen ja vel-
35101: joiden lääkkeiden saanti vaikeutuisi huomatta-          voitteineen, on yhteiskunnalta edellytettävä sel-
35102: vasti, jos lähiapteekki lopetettaisiin.                 keitä säännöksiä myös yrityksen hallitun lopetta-
35103:     Todettakoon, että koko Helsingin väestöstä          misen varalle, varsinkin siinä tapauksessa, että
35104: on yli 65-vuotiaita 13,7 %, on heitä Kaivopuis-         sinänsä toimintakelpoisen, asianmukaisesti hoi-
35105: tossa 21 ,6 %ja Ullanlinnassa 14,5 %.                   detun apteekin toiminta loppuu viranomaisen
35106:     Näinä aikoina ei liene vailla merkitystä se, että   yksipuolisen päätöksen johdosta.
35107:  apteekkari on työllistänyt itsensä lisäksi neljä           Apteekkari Jukan kohdalla tilanne on tilapäi-
35108:  farmaseuttia, yhden lääketyöntekijän ja siivoo-        sesti !auennut siten, että hän on joutunut
35109: jan sekä lauantaiapulaisena yhden farmasian             11.8.1997 peruuttamaan apteekista luopumis-
35110:  opiskelijan.                                           päätöksensä, koska hänellä ei ole varaa luopua
35111:     Lääkelaitos on 6.6.1997 (päätös 545/25/79)          siitä.
35112:  apteekkimaksusta annetun lain nojalla vahvista-            Apteekkari Jukka on voinut tehdä tämän hen-
35113:  nut Helsingin 17. apteekin eli Kaivopuiston ap-        kilökohtaisen päätöksen, koska häntä ns. van-
35114:  teekin (os. Neitsytpolku 10) vuodelta 1996 suori-      han apteekkioikeuden omaavana, ei koske lain
35115:  tettavan apteekkimaksun määräksi 244 331               45 §:n säännös 67 vuoden "eläkeiästä". Asian-
35116:  markkaa, apteekkimaksun perusteena olevan lii-         omaisen apteekkarin sen paremmin kuin yhteis-
35117:  kevaihdon ollessa 5 109 801 markkaa. Yksilöityä        kunnankaan kannalta ei liene tarkoituksenmu-
35118:  perustetta sille, miksi juuri tämä apteekki pitäisi    kaista tässä työllisyystilanteessa pakottaa tänä
35119:  lakkauttaa, ei ole esitetty.                           vuonna 75 vuotta täyttävää apteekkaria vastoin
35120:      Lääkelain 47 §:n mukaan apteekki- tai sivuap-      omaa tahtoaan, taloudellisen pakon sanelemana,
35121:  teekkiluvan saajanon lunastettava edelliseltä ap-      jatkamaan työssä, jonka nuoremmat ilomielin
35122:  teekkarilta apteekin ja sivuapteekin lääkevarasto      ottaisivat vastaan.
35123:  käyvästä hinnasta. Tämän lainkohdan ratio on               Apteekin lopettamissäännöksissä oleva edellä
35124:  se, että apteekki säilyisi toimintakelpoisena myös     esitetty ongelma voi tulevaisuudessakin kohdata
35125:  siinä vaiheessa, kun apteekkari vaihtuu. Aptee-        ennalta arvaamaton ta määrää apteekkareita hei-
35126:  kissa on toisaalta nyt kysymyksessä olevan lain        dän täyttäessään 67 vuotta ja Lääkelaitoksen
35127:   55 §:n mukaan aina pidettävä sen tavanomaisen         päättäessä lakkauttaa heidän apteekkinsa.
35128: 
35129: 270136
35130: 2                                         KK 1031/1997 vp
35131: 
35132:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-                onko Hallitus tietoinen kerrotusta ap-
35133: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme             teekin hallittuun lakkauttamiseen liitty-
35134: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                västä ongelmasta, ja
35135: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                    mitä Hallitus aikoo tehdä sen pikaisek-
35136:                                                             si korjaamiseksi?
35137:           Onko Hallitus tietoinen siitä, millä pe-
35138:        rusteilla apteekkeja maassamme lakkau-
35139:        tetaan vanhusten asuntoalueilta, ja
35140:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
35141: 
35142:          Paula Kokkonen /kok          Kalevi Lamminen /kok         Risto Kuisma /nuors
35143:          Juha Karpio /kok             Timo Ihamäki /kok            Pekka Kuosmanen /kok
35144:          Virpa Puisto /sd             Mikko Kuoppa /va-r           Pirkko Peltomo /sd
35145:          Maija Rask /sd               Matti Ryhänen /kesk          Juha Rehula /kesk
35146:          Anne Huotari /vas            Marja-Leena Viljamaa /sd     Osmo Soininvaara /vihr
35147:          Hannes Manninen /kesk        Maija-Liisa Veteläinen /kesk Päivi Räsänen /skl
35148:                    Pirjo-Riitta Antvuori /kok             Riitta Korhonen /kok
35149:                                             KK 1031/1997 vp                                             3
35150: 
35151: 
35152: 
35153: 
35154:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35155: 
35156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kusta, Punavuori, Eira, Katajanokka, Kaivo-
35157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          puisto, Kaartinkaupunki, Ruoholahti, Erottaja,
35158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Töölö) sijaitsee 21 apteekkia. Ydinkeskustan ete-
35159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula             läiselläkin osalla, eli osalla, jolla Kaivopuiston
35160: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen                 apteekki sijaitsee, on 11 apteekkia. Näistä aptee-
35161: kysymyksen n:o 1031:                                   keista kymmenen apteekin reseptuuri on
35162:                                                        20 000- 30 000 reseptin välillä. Kun apteekkien
35163:           Onko Hallitus tietoinen siitä, millä pe-     keskimääräinen reseptuuri on noin 40 000 resep-
35164:        rusteilla apteekkeja maassamme lakkau-          tiä, voidaan kyseisen alueen apteekeista todeta,
35165:        tetaan vanhusten asuntoalueilta, ja             että ne ovat pääosin pieniä.
35166:           onko Hallitus tietoinen kerrotusta ap-          Helsingissä toimivien apteekkien lukumäärää
35167:        teekin hallittuun lakkauttamiseen liitty-       ei aina ole pidetty tarkoituksenmukaisena. Lää-
35168:        västä ongelmasta, ja                            kelaitos selvitti kuluvan vuoden alussa 1.1.1997
35169:           mitä Hallitus aikoo tehdä sen pikaisek-      voimaan tulleen lääkelain muutoksen takia ap-
35170:        si korjaamiseksi?                               teekkien sijoittumista Helsingin kaupungissa.
35171:                                                        Useissa asian johdosta annetuissa lausunnoissa
35172:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ja vastineissa otettiin esille apteekkien määrä.
35173: taen seuraavaa:                                        Muun muassa Helsingin terveyslautakunta esitti
35174:                                                        8.4.1997 antamassaan lausunnossa, että ydinkes-
35175:     Kysymyksessä todetusta apteekkien lakkaut-         kustan alueella apteekkeja on lyhyiden välimat-
35176: tamisesta säädetään lääkelain (395/1987)               kojen päässä toisistaan, eikä apteekkien näin
35177: 41 §:ssä. Lainkohdan mukaan Lääkelaitos päät-          suuri lukumäärä ole väestön lääkehuollon kan-
35178: tää niin apteekkien perustamisesta kuin lakkaut-       nalta tarpeen. Lisäksi apteekkarit Liisa Viranko,
35179: tamisesta. Apteekkien määrää harkittaessa tulee        Marjukka Bäckman, Kaija Silander, Leena Rä-
35180: ottaa huomioon lääkelain 39 §:ssä todettu periaa-      sänen ja Helka Jukka esittivät 20.3.1997 anta-
35181: te, jonka mukaan apteekkeja tulee olla maassa          massaan yhteisessä vastineessa alueen apteek-
35182: siten, että väestö, mikäli mahdollista, voi vaikeu-    kien paremman sijoittamisen kannalta yhtenä
35183: detta saada lääkkeitä. Hallituksen esityksessä         vaihtoehtona lähekkäin olevien pienten apteek-
35184: (HE 87/1986 vp) todetaan, että päätöstä tehtäes-       kien mahdollisen yhdistämisen silloin, kun ap-
35185: sä tulisi ottaa huomioon väestön määrä sekä            teekkari saa siirron, kuolee tai luopuu apteekista.
35186: muiden palveluiden kehittyminen. Apteekin lak-            Edellä olevan perusteella voidaan arvioida,
35187: kauttamispäätöstä ei saa panna täytäntöön, en-         että Helsingin kantakaupungin apteekkitiheys
35188: nen kuin kyseessä oleva apteekkilupa on tullut         voi ylittää lääkehuollon kannalta tarkoituksen-
35189: avoimeksi, jollei apteekkari ole ilmoittanut suos-     mukaisen tason. Sen vuoksi on ollut perusteltua,
35190: tuvansa päätökseen.                                    että Lääkelaitos ryhtyi selvittämään lääkelain
35191:     Helsingin 17. (Kaivopuiston) apteekin apteek-      mukaisten toimenpiteiden mahdollisuutta ap-
35192: kari Helka Jukka ilmoitti 18.6.1997 Lääkelaitok-       teekkari Jukan ilmoitettua luopuvansa apteekin
35193: selle, että hän luopuu apteekkioikeudesta. Ap-         pitämisestä.
35194: teekkiluvan tultua näin avoimeksi Lääkelaitok-            Tarkasteltaessa apteekista luopumista tai ap-
35195: sessa laitettiin vireille kyseisen apteekin mahdol-    teekin lakkauttamisen merkitystä apteekkarin
35196: linen lääkelain 41 §:n mukainen lakkauttaminen.        kannalta, voidaan todeta, että lääkelain 47 §:n
35197: Lääkelaitos pyysi asiasta lausuntoa 11.7.1997          mukaan apteekki- ja sivuapteekkiluvan saajan
35198: Helsingin kaupungilta ja antoi alueen muille ap-       on lunastettava edelliseltä apteekkarilta apteekin
35199: teekkareille mahdollisuuden antaa vastineensa          ja sivuapteekin lääkevarasto käyvästä hinnasta.
35200: asiassa. Apteekkari Jukka ilmoitti 11.8.1997 pe-       Tällä säännöksellä on pyritty siihen, ettei vaih-
35201: ruuttavansa luopumisen.                                dostilanteessa lääkkeitä joudu vääriin käsiin. Sen
35202:     Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että Hel-   sijaan apteekin lakkauttamiseen sovellettavaa
35203: singin kaupungin ydinkeskustan alueella (Kes-          lunastusvelvollisuutta ei lääkelaissa ole säädetty.
35204: 4                                        KK 1031/1997 vp
35205: 
35206: Apteekin lakkauttamistilanteessa ei ole kuiten-     maksu. Sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että
35207: kaan estettä sille, että muut apteekkarit ostavat   apteekkimaksu käsitellään apteekin kirjanpidos-
35208: lääkevaraston. Tämän vuoksi sosiaali- ja terveys-   sa liiketulon hankkimisesta aiheutuneena meno-
35209: ministeriö ei pidä perusteltuna eikä mahdollise-    eränä, jonka apteekkari saa vähentää apteekki-
35210: na, että apteekin lakkauttamisen yhteydessä         liikkeen tuloksesta sinä vuonna, jolta se määrä-
35211: muille apteekkareille tai valtiolle säädettäisiin   tään. Vähennys siis pienentää apteekkarin vero-
35212: velvollisuus lunastaa lakkautettavan apteekin       tettavaa tuloa kunakin vuonna apteekkimaksun
35213: lääkevarasto.                                       verran. Apteekkiliikkeen harjoittaminen myös
35214:     Kysymyksessä todetaan vielä, että apteekkari    takaa yleensä apteekkarille sellaisen tulotason,
35215: Jukka joutui peruuttamaan apteekistaluopumis-       että varautuminen apteekista luopumiseen ja
35216: päätöksensä, koska hänellä ei ole varaa luopua      eläkkeelle jäämiseen on taloudellisesti mahdollis-
35217: siitä. Yhtenä tekijänä tähän mainittiin apteekki-   ta.
35218:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
35219: 
35220:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35221:                                             KK 1031/1997 vp                                              5
35222: 
35223: 
35224: 
35225: 
35226:                                          Tili Riksdagens Talman
35227: 
35228:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            att det finns 21 apotek i centrum av Helsingfors
35229: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            stad (Centrum, Rödbergen, Eira, Skatudden,
35230: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        Brunnsparken, Gardesstaden, Gräsviken, Skill-
35231: dagsman Paula Kokkonen m.fl. undertecknade             naden, Tölö). 1 södra delen av centrum, dvs. i den
35232: spörsmål nr 1031:                                      del där Brunnsparkens apotek finns, finns det II
35233:                                                        apotek. Tio av dessa apotek har ett sammanlagt
35234:           Är Regeringen medveten om på vilka           antal recept mellan 20 000 och 30 000 st. Då det
35235:        grunder apotek dras in i vårt land i sådana     genomsnittliga antalet recept för apoteken är ca
35236:        områden där det bor åldringar, och              40 000 recept, kan man konstatera att de flesta
35237:           är Regeringen medveten om det påta-          apoteken i området i fråga är små.
35238:        lade problemet, som anknyter tili en be-           Antalet apotek i Helsingfors har inte alltid
35239:        härskad indragning av apotek, och               ansetts ändamålsenligt. 1 början av året utredde
35240:           vad ämnar Regeringen göra för att det-       Läkemedelsverket med anledning av den ändring
35241:        ta skall korrigeras med det snaraste?           av läkemedelslagen som trädde i kraft 1.1.1997
35242:                                                        hur apoteken är belägna i Helsingfors. 1 många
35243:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utlåtanden och bemötanden med anledning av
35244: anföra följande:                                       ärendet behandlades antalet apotek. Av hälso-
35245:                                                        vårdsnämndens utlåtande 8.4.1997 framgick det
35246:    Bestämmelser om indragning av apotek, dvs.          att apoteken i Helsingfors centrum ligger på kor-
35247: den sak som berörs i spörsmålet, ingår i 41 §          ta avstånd från varann och att det inte är nödvän-
35248: Iäkemedelslagen (395/1987). Enligt nämnda lag-         digt med så många apotek för befolkningens lä-
35249: rum beslutar läkemedelsverket både om inrät-           kemedelsförsörjning. Dessutom har apotekarna
35250: tande av nya apotek och om indragning av apo-          Liisa Viranko, Marjukka Bäckman, Kaija Silan-
35251: tek. Vid bedömningen av antalet apotek skall           der, Leena Räsänen och Helka Jukka i ett gemen-
35252: man beakta den princip som framgår av 39 §             samt bemötande 20.3.1997 i syfte att få tili stånd
35253: läkemedelslagen enligt viiken det i Jandet bör         en ändamålsenligare placering av apoteken i om-
35254: finnas så många apotek att allmänheten om möj-         rådet såsom ett alternativ föreslagit att små apo-
35255: ligt utan svårighet kan få läkemedel. Enligt reger-    tek som är belägna nära varann eventuellt kunde
35256: ingens proposition (RP 87/1986 rd) skall man vid       slås samman då en apotekare förflyttas, dör eller
35257: fattandet av beslut beakta folkmängden samt hur        avstår från apoteket.
35258: övriga tjänster utvecklas. Beslut om indragning           Med hänsyn till det som nämnts ovan kan man
35259: av apotek får inte verkställas förrän apotekstill-     bedöma att apotekstätheten i stadskärnan av
35260: ståndet i fråga har blivit ledigt att sökas, om inte   Helsingfors eventuellt överstiger den nivå som är
35261: apotekaren meddelat att han godkänner beslutet.        ändamålsenlig med tanke på Läkemedelsförsörj-
35262:    Apotekaren för Helsingfors 17. (Brunnspar-          ningen. Därför var det motiverat att läkemedels-
35263: kens) apotek, Helka Jukka, meddelade 18.6.1997         verket började utreda vilka möjligheter läkeme-
35264: Läkemedelsverket att hon avstår från sina apo-         delslagen medger efter det att apotekare Jukka
35265: teksrättigheter. Då apotekstillståndet på detta        meddelade att hon avstår från att hålla apotek.
35266: sätt blev ledigt att sökas aktualiserades i Läkeme-       Då man bedömer betydelsen av att någon av-
35267: delsverket en eventuell indragning av nämnda           står från ett apotek eller att ett apotek dras in ur
35268: apotek enligt 41 § läkemedelslagen. Läkemedels-        apotekarens synvinkel, kan man konstatera att
35269: verket bad om ett utlåtande av Helsingfors stad        enligt 47 § läkemedelslagen skall den som erhållit
35270:  11.7.1997 och gav de andra apotekarna i området       apoteks- och filialapotekstillstånd av den föregå-
35271: en möjlighet att avge bemötande i ärendet. Apo-        ende apotekaren tili gängse pris inlösa läkeme-
35272: tekare Jukka meddelade 11.8.1997 att hon åter-         delslagret på apoteket och filialapoteken. Dessa
35273: tar sitt beslut om att avstå från apoteksrättighe-     bestämmelser kom tili för att man skall kunna
35274: terna.                                                 garantera att läkemedel inte hamnar i fel händer
35275:     Social- och hälsovårdsministeriet framhåller       vid ett byte. Däremot nämns det ingenting i läke-
35276: 6                                            KK 1031/1997 vp
35277: 
35278: medelslagen om den inlösningsskyldighet som             att avstå från det. Som en orsak härtill nämndes
35279: skall tillämpas på indragning av apotek. Då ett         apoteksavgiften. Social- och hälsovårdsministe-
35280: apotek dras in finns det emellertid inga hinder för     riet framhåller att i apotekets bokföring betrak-
35281: att andra apotekare köper läkemedelslagret.             tas apoteksavgiften som en utgiftspost på grund
35282: Därför anser social- och hälsovårdsministeriet          av förvärvande av inkomst av rörelse viiken apo-
35283: att det inte är motiverat och inte heller möjligt att   tekaren får dra av från apoteksrörelsens reslutat
35284: man i samband med indragningen av ett apotek            det år för vilket avgiften fastställs. Avdraget
35285: bestämmer att andra apotekare eller staten skall        minskar således apotekarens beskattningsbara
35286: förpliktas att lösa in läkemedelslagret från det        inkomst varje år med beloppet av apoteksavgif-
35287: apotek som dras in.                                     ten. 1 allmänhet garanterar bedrivandet av apo-
35288:    Av spörsmålet framgår vidare att apotekare           teksrörelse apotekaren en sådan inkomstnivå att
35289: Jukka var tvungen att återta sitt beslut om att         det är ekonomiskt möjligt att förbereda sig för att
35290: avstå från apoteket eftersom hon inte hade råd          avstå från apoteket och gå i pension.
35291:      Helsingfors den 13 november 1997
35292: 
35293:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
35294:                                            KK 1032/1997 vp
35295: 
35296: Kirjallinen kysymys 1032
35297: 
35298: 
35299: 
35300: 
35301:                                    Martti Korhonen /vas ym.: Meriluoto-nimisen lautan miehittämi-
35302:                                       sestä ja lauttaliikenteen turvallisuudesta Hailuodossa
35303: 
35304: 
35305:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35306: 
35307:     Merenkulkuhallitus on antanut Hailuodolle         hitykseksi päällikköä, konepäällikköä ja kahta
35308: kulkevalle Meriluoto-nimiselle alukselle kolmen       kansimiestä sekä yhtä konevahtimiestä. Kone-
35309: hengen miehitystodistuksen (päällikkö, kone-          vahtimies voidaan korvata kahden kansimiehen
35310: päällikkö yt ja kansimies yt) kesäajan liikentee-     yleistoimikelpoisuudella.
35311: seen ja neljän hengen miehitystodistuksen talvi-         Suomen Laivapäällystöliitto, Suomen Meri-
35312: ajan liikenteeseen. Aluksen matkustajakapasi-         mies-Unioni ja Konepäällystöliitto sekä työnte-
35313: teetti on 250 matkustajaa.                            kijät perustelevat näkemystään miehityksestä
35314:     Aluksen turvallista kuljettamista edellyttäväs-   turvallisella merenkululla ja korostavat sitä, että
35315: tä miehityksen koosta vallitsee erimielisyys vi-      erot laivan kantavuudessa (150 brt)ja matkusta-
35316: ranomaisten (Tielaitos ja merenkulkulaitos) ja        jamäärissä eivät ole ratkaisevia.
35317: aluksen henkilökuntaa edustavien ammattijär-             Tielaitoksen menettely asiassa herättää kysy-
35318: jestöjen välillä (neuvottelut 12.11.1996).            myksen, onko Tielaitos kustannussyistä alenta-
35319:     Alusten käyttöhenkilökunnan ja alan ammat-        nut Hailuodon lautan miehitystä ja saanut hake-
35320: tiliittojen mukaan Hailuodon väylällä, mikä on        muksessaan olevilla perustetuilla merenkulku-
35321: altis avoimelta mereltä tulevalle tuulelle ja me-     hallituksen soveltamaan miehitysasetusta kuva-
35322:  renkäynnille, tulee aluksella olla vähintään nel-    tulla tavalla. Miksi päätöksenteossa on sivuutet-
35323: jän hengen miehitys. Henkilökuntajärjestöjen          tu ammattitaitoisen henkilökunnan näkemys
35324:  mukaan aluksen hengenpelastuslaitteita ei voida      aluksen turvallisesta kuljettamisesta ja annettu
35325:  käyttää ilman kahta kansimiestä, ja savusukel-       etusija Tielaitoksen säästöpyrkimyksille?
35326:  luslaitteet sekä palonsammutus edellyttävät kah-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35327:  den hengen ryhmää. Näillä perusteillajärjestöt ja    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
35328:  henkilökunta katsovat matkustajien turvallisuu-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
35329:  den Meriluoto-aluksella edellyttävän vähintään       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35330:  neljän hengen miehitystä.
35331:     Henkilökuntajärjestöjen tulkinnan mukaan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
35332:  voimassa oleva asetus aluksen miehityksestä ja              ryhtyä, jotta Hailuodon väylällä liiken-
35333:  laivaväen pätevyydestä (779/1986) edellyttää                nöiväliä Meriluoto-aluksella noudatet-
35334:  alukselle vahvistettua suurempaa, neljän hengen             taisiin vastaisuudessakin meriturvalli-
35335:  miehitystä. Kyseinen asetus vaatii 151-250                  suuden kannalta riittävää miehitystä?
35336:  bruttorekisteritonnin matkustaja-alukseen mie-
35337: 
35338:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
35339: 
35340:                      Martti Korhonen /vas                      Asko Apukka /vas
35341: 
35342: 
35343: 
35344: 
35345:  270136
35346: 2                                           KK 1032/1997 vp
35347: 
35348: 
35349: 
35350: 
35351:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35352: 
35353:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pätevyydet sekä lukumäärä ovat turvallisia aluk-
35354: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          selle, ihmishengelle, lastille ja ympäristölle.
35355: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            M/S Meriluodon miehityspäätös on annettu
35356: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Martti            huomioon ottaen aluksen tyyppi, rakenne ja va-
35357: Korhosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           rustelu sekä liikennöintialue. Merenkulkuhalli-
35358: myksen n:o 1032:                                       tuksen itsenäisesti tekemä miehityspäätös perus-
35359:                                                        tuu maan parhaaseen meriturvallisuuden asian-
35360:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tuntemukseen, eikä Tielaitos ole voinut miten-
35361:        ryhtyä, jotta Hailuodon väylällä liiken-        kään "alentaa lautan miehitystä".
35362:        nöiväHä Meriluoto-aluksella noudatet-               M/S Meriluoto on Tielaitoksen uusin lautta-
35363:        taisiin vastaisuudessakin meriturvalli-         alusja se on rakennettuja varustettu turvalliseksi
35364:        suuden kannalta riittävää miehitystä?           nimenomaan Hailuodon lauttaväliä ajatellen.
35365:                                                        Konehuone täyttää asianomaisten luokitusehto-
35366:                                                        jen mukaisesti 24 tunnin miehittämättömän ajon
35367:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           edellytykset, joten konehuoneessa ei tarvitse nor-
35368: vasti seuraavaa:                                       maalisti käydä lautan ollessa kulussa. Siinäkin
35369:                                                        epätodennäköisessä tilanteessa, että lautan kaik-
35370:    Tielaitos ylläpitää Oulunsalon ja Hailuodon         ki neljä konetta menevät epäkuntoon, kestää
35371: välillä lauttapaikkaa yleisen maantien numero          avun saaminen vain muutaman minuutin.
35372: 816 osana. Lauttavälin pituus on 6,8 km ja liiken-         Sekä merenkulkulaitoksella että Tielaitoksella
35373: teeseen käytetään vapaasti ohjailtavaa lautta-         on kummallakin kaksi M/S Meriluodon kokois-
35374: alusta. Liikennekysynnän huippuaikoina liiken-         ta ja tyyppistä muuta alusta. Näille kaikille on
35375: nöi paikalla kaksi lautta-alusta, kuitenkin eri lai-   vahvistettu kolmen hengen miehitys vuosina
35376: tureita käyttäen. Lauttaväylä on suoraja risteää        1992, l994ja 1995.
35377: lähinnä kalastusalusten ja veneiden käyttämän              Tielaitos on ro-ro-matkustaja-alusten turval-
35378: väylän kanssa.                                         lisuusjohtamisesta annettujen säädösten mukai-
35379:    Lautta-alus Meriluodon miehityspäätöksen            sesti laatinut kesäkuun 1997 loppuun mennessä
35380: on tehnyt 31.12.1996 aluksen miehityksestä ja          kaikille lautta-aluksille !SM-järjestelmän (Inter-
35381: laivahenkilökunnan pätevyyksistä annetun ase-          national Safety Management Code). Toimenpide
35382: tuksen nojalla merenkulkuhallitus. Päätöksen           on lisännyt osaltaan huomattavasti meri turvalli-
35383: mukaan lautalla riittää neljän hengen miehitys         suutta.
35384: sen liikennöidessä ainoana aluksena ja kolmen              M/S Meriluodon miehityspäätöksen on teh-
35385: hengen miehitys sen liikennöidessä tiettyinä ai-       nyt merenkulkuhallitus voimassa olevien sään-
35386: koina rinnakkaisaluksena. Ennen päätöstä               nösten nojalla ja mukaisesti sekä todennut näin
35387: 30.12.1996 pidetyssä katselmuksessa olivat pai-        päätetyn miehityksen kaikin puolin meriturvalli-
35388: kalla kaikkien merenkulkujärjestöjen, henkilös-        suuden kannalta riittäväksi. Liikenneministeriö
35389: tön ja Tielaitoksen edustajat. Päätöksen jälkeen       ei aio ryhtyä toimenpiteisiin näin tehdyn päätök-
35390: antamassaan miehitystodistuksessa merenkul-            senjohdostaeikä sillä ole siihen toimivaltaakaan.
35391: kuhallitus vahvistaa, että Meriluodon miehistön
35392: 
35393:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
35394: 
35395:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
35396:                                             KK 1032/1997 vp                                              3
35397: 
35398: 
35399: 
35400: 
35401:                                          Tili Riksdagens Talman
35402: 
35403:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Bemanningsbeslutet för M/S Meriluoto har
35404: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            fattats med beaktande av fartygets typ, konstruk-
35405: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tion och utrustning samt trafikområdet. Beman-
35406: dagsman Martti Korhonen m.fl. undertecknade            ningsbeslutet, som självständigt fattats av sjö-
35407: spörsmål nr 1032:                                      fartsstyrelsen, grundar sig på landets främsta
35408:                                                        sakkunskap i sjösäkerhetsfrågor, och Vägverket
35409:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         har på inget sätt kunnat minska fårjans beman-
35410:        ta för att man på fartyget Meriluoto, som       ning.
35411:        trafikerar på Karlö farled, även i fortsätt-        M/S Meriluoto är Vägverkets nyaste fårja och
35412:        ningen skulle iaktta en bemanning som ur        den har byggts och utrustats att vara säker ut-
35413:        sjösäkerhetens synvinkel är tillräcklig?        tryckligen med tanke på fårjrutten tili Karlö.
35414:                                                        Maskinrummet uppfyller i enlighet med vederbö-
35415:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          rande klassificeringsvillkor förutsättningarna för
35416: anföra följande:                                       en obemannad 24 timmars fart, varför man nor-
35417:                                                        malt inte behöver gå tili maskinrummet under
35418:    Vägverket upprätthåller mellan Uleåsalo och         fårjans gång. Även i den osanuolika situationen,
35419: Karlö en fårjrutt som en del av landsväg nummer        att fårjans alla fyra maskiner råkar i olag, dröjer
35420: 816. Rutten som trafikeras avfårja är 6,8 km Iång      det endast några minuter innan hjälp anländer.
35421: och i trafiken används en fritt manövrerbar fårja.         Såväl sjöfartsverket som Vägverket har båda
35422: Under den tid då efterfrågan på trafik var som         två fartyg av samma storlek och typ som M/S
35423: störst, trafikerades rutten av två fårjor. Dessa       Meriluoto. För alla dessa har det fastställts en
35424: använde dock olika fårjfåsten. Färjleden är rak        bemanning om tre personer 1992, 1994 och 1995.
35425: och korsas närmast av en farled som används av             Vägverket har i enlighet med stadgandena om
35426: fiskefartyg och båtar.                                 säkerhetsledning för ro-ro-passagerarfartyg före
35427:    Beslutet om bemanningen på fårjan Meriluoto         utgången av juni 1997 uppgjort ett ISM-system
35428: har fattats 31.12.1996 vid sjöfartsstyrelsen med       (lnternational Safety Management Code) för alla
35429: stöd av förordningen om fartygsbemanning och           fårjor. Åtgärden har för sin del märkbart förbätt-
35430: fartygspersonalens behörighet. Enligt beslutet är      rat sjösäkerheten.
35431: det tillräckligt med en bemanning på fyra perso-           Bemanningsbeslutet beträffande M/S Meri-
35432: ner på en fårja om denna trafikerar som enda           luoto har fattats av sjöfartsstyrelsen med stöd av
35433: fartyg, och en bemanning på tre personer på en         och i enlighet med ikraftvarande stadganden.
35434: fårja om denna trafikerar vissa tider som paral-       Sjöfartsstyrelsen har även konstaterat att den
35435: lellfartyg. Då en syn förrättades 30.12.1996, in-      sålunda fastställda bemanningen på alla sätt är
35436: nan beslutet fattades, fanns representanter för        tillräcklig ur sjösäkerhetens synvinkel. Trafikmi-
35437: alla sjöfartsorganisationer, personalen och Väg-       nisteriet ämnar inte vidta åtgärder på grund av ett
35438: verket på plats. 1 det bemanningsintyg som utfår-      beslut som fattats på detta sätt och har inte heller
35439: dades efter beslutet bekräftar sjöfartsstyrelsen att   befogenheter att göra det.
35440: manskapets behörighet och styrka på Meriluoto
35441: garanterar trygghet för fartyget, människoliv,
35442: lasten och miljön.
35443: 
35444:      Helsingfors den 10 november 1997
35445: 
35446:                                                                            Trafikminister Matti Aura
35447:                                            KK 1033/1997 vp
35448: 
35449: Kirjallinen kysymys 1033
35450: 
35451: 
35452: 
35453: 
35454:                                    Markku Vuorensola /kesk: Palo- ja pelastustoimen taloudellisten ja
35455:                                       koulutuksellisten valmiuksien lisäämisestä
35456: 
35457: 
35458:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35459: 
35460:    Varsin suuri osa maamme palo- ja pelastustoi-      vikkeista,jotka ovat täten kustannusvaikutuksil-
35461: mesta hoidetaan vapaaehtoisella VPK-työllä.           taan erittäin suuria. Polttoaineiden osalta tällä
35462: Sopimuspalokuntien merkitys on eritoten haja-         hetkellä vallitsee kovin eriarvoinen tilanne. Jois-
35463: asutusalueilla ja pienillä paikkakunnilla erittäin    sakin palokunnissa mm. nostolava-ja tikasauto-
35464: suuri. Tarpeet palo- ja pelastustoimen kehittämi-     jen polttoaineena voidaan käyttää verotonta
35465: seen ovat koko ajan kasvaneet. Yhteiskuntara-         polttoainetta, mutta hälytystehtäviin käytettävät
35466: kenteen muutos, liikenteen lisääntyminen ja on-       sammutusautot joutuvat käyttämään verollista
35467: nettomuusriskien kasvu lisäävät paineita mm.          polttoainetta.
35468: kaluston kehittämiseen ja koulutuksen lisäämi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35469: seen. Erityisesti paineita nostaa mahdollisesti tu-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35470: levien suurten katastrofien ennaltatorjunta ja        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35471: valmistautuminen vaikeasti ennakoitaviin tilan-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35472: teisiin.
35473:    Palonsuojelurahaston toiminta on monessa                     Onko Hallituksella tarkoitus selkeyt-
35474: mielessä esimerkillistä toimintaa palo- ja pelas-            tää palo- ja pelastustoimen rahoitusta si-
35475: tustoimen kehittämiseksi. Rahaston avulla voi-               ten, että palokunnat ja VPK:t saisivat ve-
35476: daan kohdentaa korvamerkittyä rahaa kaluston,                rotuksellisia etuuksia ja voisivat näin
35477: tarvikkeiden ja koulutuksen parantamiseksi. Ai-              alentaa kustannuksiaan,
35478: noa ongelma lienevät kuitenkin tarpeeseen näh-                  voitaisiinko polttoainevero poistaa
35479: den liian pienet taloudelliset voimavarat. Tästä             kaikelta palo- ja pelastustehtävien edel-
35480: syystä tulisikin valtiovallan pyrkiä löytämään li-           lyttämäitä ajokalustolta, erityisesti häly-
35481: sätoimia, joilla Palonsuojelurahaston työtä voi-             tysajoneuvoilta,
35482: daan tukea. Tämä tuki voisi olla toimintaa, jolla               tulisiko valtion lisätä omaa koulutuk-
35483: palokuntien ja VPK:iden kustannuksia voidaan                 sellista panostaan palokuntien mutta eri-
35484: alentaa. Tässä yhteydessä sellaisia voisivat olla            tyisesti VPK:iden koulutuksen lisäämi-
35485: mm. verotukselliset toimet.                                  seksi,ja
35486:    Palo- ja pelastustoimen ostamien tarvikkei-                  voitaisiinko tässä työssä hyödyntää
35487: den, laitteiden ja polttoaineiden hintaa voitaisiin          esim. työllisyysmäärärahoja tai ED-ra-
35488: alentaa mm. poistamalla niistä arvonlisävero.                hoitusta?
35489: Kyse on yleensä hyvin kalliista laitteistosta, tar-
35490: 
35491:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
35492: 
35493:                                        Markku Vuorensola /kesk
35494: 
35495: 
35496: 
35497: 
35498: 270136
35499: 2                                         KK 1033/1997 vp
35500: 
35501: 
35502: 
35503: 
35504:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35505: 
35506:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ovat tehneet sopimuksen kunnan kanssa palo- ja
35507: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       pelastustoimen hoitamisesta ja sopineet samalla
35508: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     tehtävän hoidosta saatavasta korvauksesta. Val-
35509: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku         tio puolestaan tukee kuntien palo- ja pelastus-
35510: Vuorensolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      tointa kalustohankintoihin myönnettävin val-
35511: sen n:o 1033:                                       tionosuuksin. Palo- ja pelastustoimen hoidosta
35512:                                                     aiheutuneet kustannukset ovat osa kuntien ylei-
35513:           Onko Hallituksella tarkoitus selkeyt-     siä valtionosuuksia. Palosuojelurahasto myön-
35514:        tää palo- ja pelastustoimen rahoitusta si-   tää vuosittain avustuksia vapaaehtoisten palo-
35515:        ten, että palokunnat ja VPK:t saisivat ve-   kuntien erilaisiin hankintoihin sekä avustaa Suo-
35516:        rotuksellisia etuuksia ja voisivat näin      men Pelastusalan Keskusjärjestöä (SPEK). Jär-
35517:        alentaa kustannuksiaan,                      jestön ja sen alueorganisaation yksi keskeinen
35518:           voitaisiinko polttoainevero poistaa       tehtävä on ylläpitää yhdessä kuntien kanssa va-
35519:        kaikelta palo- ja pelastustehtävien edel-    paaehtoisten koulutusjärjestelmää. Valtion kou-
35520:        lyttämäitä ajoneuvokalustolta, erityisesti   lutuspanoksen lisääminen ei ole tässä vaiheessa
35521:        hälytysajoneuvoilta,                         tarkoituksenmukaista.
35522:           tulisiko valtion lisätä omaa koulutuk-        Palokuntien tukeminen kysymyksessä esite-
35523:        sellista panostaan palokuntien mutta eri-    tyin verohelpotuksin ei näyttäisi olevan mahdol-
35524:        tyisesti VPK:iden koulutuksen lisäämi-       lista. Järjestely, jossa palo- ja pelastustoiminnan
35525:        seksi, ja                                    käyttöön tulevat hyödykkeet voitaisiin hankkia
35526:           voitaisiinko tässä työssä hyödyntää       arvonlisäverotta, olisi kuudennen arvonlisävero-
35527:        esim. työllisyysmäärärahoja tai ED-ra-       direktiivin (77/388/ETY) vastainen. Esitetty
35528:        hoitusta?                                    polttoaineverojärjestely rikkoisi neuvoston di-
35529:                                                     rektiivejä mineraaliöljyjen polttoaineveron yhte-
35530:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         näistäruisestä (92/81/ETY) ja mineraaliöljyjen
35531: taen seuraavaa:                                     polttoaineveron tason lähentämisestä (92/82/
35532:                                                     ETY).
35533:    Suomen pelastustoimi perustuu laajasti va-           Palokuntien toimintaa tuetaan nykyisin työlli-
35534: paaehtoiseen työhön, jota tehdään vapaaehtoi-       syysmäärärahoin mm. henkilökunnan palkkaa-
35535: sissa ja puolivakinaisissa palokunnissa. Viime      misessaja paloasemien rakentamisessa. EU:n ra-
35536: vuosina sisäasiainministeriössä on keskeisenä ta-   hoitusta palo- ja pelastustoimen tukemiseen ei
35537: voitteena ollut vapaaehtoisen palokuntatoimin-      juurikaan ole saatavissa, koska palo- ja pelastus-
35538: nan tukeminen ja lisääminen.                        toimen hoito katsotaan kansalliseksi tehtäväksi.
35539:    Nykyisen palo- ja pelastustoimesta annetun       Jos tällaista tukea vastaisuudessa on saatavissa,
35540: lain mukaan kunta vastaa palo- ja pelastustoi-      hallitus pyrkii sitä saamaan myös palo- ja pelas-
35541: mesta alueellaan. Vapaaehtoiset palokunnat          tustoimen tarkoituksiin.
35542: 
35543:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
35544: 
35545:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
35546:                                             KK 1033/1997 vp                                             3
35547: 
35548: 
35549: 
35550: 
35551:                                          Tili Riksdagens Talman
35552: 
35553:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sättning som de får för skötseln av uppgiften.
35554: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         Staten stöder å sin sida kommunernas brand- och
35555: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       räddningsväsende i form av statsandelar som be-
35556: man Markku Vuorensola undertecknade spörs-             viljas för anskaffning av utrustning. De kostna-
35557: mål nr 1033:                                           der som föranleds av brand- och räddningsväsen-
35558:                                                        det utgör en del av de allmänna statsandelarna tili
35559:           Har Regeringen för avsikt att göra fi-       kommunerna. Brandskyddsfonden beviljar årli-
35560:        nansieringen av brand- och räddningsvä-         gen understöd för de frivilliga brandkårernas oli-
35561:        sendet klarare så att brandkårerna och de       ka anskaffningar samt understöder Räddnings-
35562:        frivilliga brandkårerna får skatteförmå-        branschens Centralorganisation i Finland
35563:        ner och därmed kan sänka sina kostna-           (SPEK). En av de viktigaste uppgifterna för or-
35564:        der,                                            ganisationen och dess regionala organisationer
35565:           kan man slopa bränsleaccisen för hela        är att tiiisammans med kommunerna upprätthål-
35566:        den fordonspark som förutsätts inom             Ia utbildningssystemet för frivilliga. Det är inte
35567:        brand- och räddningsväsendet, särskilt          ändamålsenligt att i detta skede öka statens ut-
35568:        utryckningsfordonen,                            bildningsinsats.
35569:           borde staten öka sin satsning på brand-         Det torde inte vara möjligt att understödja
35570:        kårsutbildningen och i synnerhet den ut-        brandkårerna genom sådana skattelättnader
35571:        bildning som gäller frivilliga brandkårer,      som föreslås i spörsmålet. Ett arrangemang enligt
35572:        och                                             vilket de förnödenheter som brand- och rädd-
35573:           kunde man i detta arbete utnyttja t.ex.      ningsväsendet använder kunde anskaffas mer-
35574:        sysselsättningsmedel eller EU-finansie-         värdesskattefritt skulle strida mot rådets sjätte
35575:        ring?                                           direktiv om mervärdesskatt (77/388/EEG). Det
35576:                                                        arrangemang som gäller bränsleacciser som före-
35577:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          slås skulle strida mot rådets direktiv om harmo-
35578: anföra följande:                                       nisering av strukturerna för punktskatter på mi-
35579:                                                        neraloljor (92/81/EEG) och om tillnärmning av
35580:    Räddningsväsendet i Finland baserar sig i stor      punktskattesatser för mineraloljor (92/82/EEG).
35581: utsträckning på frivilligt arbete, som utförs i fri-      Brandkårernas verksamhet understöds nume-
35582: villiga och halvordinarie brandkårer. Under de         ra med sysselsättningsmedel bl.a. när det gäller
35583: senaste åren har ett av inrikesministeriets centra-    att anställa personai och bygga brandstationer.
35584: Ia mål varit att understöda och utvidga den frivil-    Det finns knappast någon möjlighet att få EU-
35585: liga brandkårsverksamheten.                            finansiering för understödande av brand- och
35586:    Enligt den gällande lagen om brand- och rädd-       räddningsväsendet, eftersom handhavandet av
35587: ningsväsendet ansvarar kommunerna för brand-           brand- och räddningsväsendet anses vara en na-
35588: och räddningsväsendet inom sitt område. De fri-        tionell uppgift. Om ett sådant understöd står tili
35589: villiga brandkårerna har ingått avtal med kom-         disposition i framtiden strävar regeringen efter
35590: munerna om handhavandet av brand- och rädd-            att anhålla om det också för brand- och rädd-
35591: ningsväsendet och samtidigt avtalat om den er-         ningsväsendets ändamål.
35592: 
35593:      Helsingforsden 10 november 1997
35594: 
35595:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
35596:                                               KK 1034/1997 vp
35597: 
35598: Kirjallinen kysymys 1034
35599: 
35600: 
35601: 
35602: 
35603:                                      Esa Lahtela /sd: Vapautuksen myöntämisestä järjestetystä jätteen-
35604:                                          kuljetuksesta
35605: 
35606: 
35607:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
35608: 
35609:    Jätelain ll §:n 2 momentti antaa kunnalle har-        savertaisuus toteudu, koska tulkinnat ovat
35610: kintavallan vapauttaa järjestetystä jätteenkulje-        asuinpaikasta riippuen hyvin kirjavia. Tällainen
35611: tuksesta, jos jätteen määrä on poikkeuksellisen          ei liene alun perin ollut lakien valmistelijoiden ja
35612: vähäinen tai jos jätteenhaltija järjestää itse jäte-     hyväksyjien tarkoitus. Jos laintasoisiin muutok-
35613: huollon.                                                 siin ei haluta lähteä, vähintä, mitä valtiovallan
35614:    Tämän lainkohdan tulkinta onkin kunnissa              toimin voitaisiin tehdä, olisi tarkennetun ohjeis-
35615: johtanut hyvin erilaisiin tulkintoihin. Joissakin        tuksen antaminen kunnille siitä, missä tapauksis-
35616: kunnissa harkintaa on käytetty järkevästi niin           sa järjestetystä jätteenkuljetuksesta tulisi antaa
35617: kuin lain henkikin edellyttää, toisissa kunnissa         erivapaus.
35618: taas on tiukasti pidetty kiinni periaatteesta, ettei         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35619: ketään ole vapautettu tästä järjestetystä jätteen-       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35620: kuljetukseen liittymisestä, vaikka lain kirjain          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35621: täyttyi sikin.                                           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35622:    Viime aikoina yhä enemmän kansalaisia on
35623: pyritty aktivoimaan omatoimisuuteen. Tässä jät-                     Onko Hallitus ollut tietoinen siitä kir-
35624: teenkäsittelyasiassa aktivointi tarkoittanee sitä,               javuudesta, joka jätelain jätteenkuljetuk-
35625: että niitä, joilla on mahdollista järjestää itse jäte-           seen liittyvän vapautuksen myöntämisen
35626: huolto, pitäisi päinvastoin kannustaa siihen eikä                osalta eri kuntien välillä on syntynyt, ja
35627: estää. Vaikka vuositasolla usein kysymys onkin                      onko Hallitus aikonut antaa tarkem-
35628:  muutaman satasen maksuista, jollekin pienitu-                   pia ohjeita siten, että jatkossa kuntien
35629: loiselle sekin on monesti jo liikaa.                             päätökset jätelain soveltamisesta olisivat
35630:    Kysymys on myös siitä, ettei kansalaisten ta-                 yhdenmukaiset?
35631:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
35632: 
35633:                                                Esa Lahtela /sd
35634: 
35635: 
35636: 
35637: 
35638: 270136
35639: 2                                           KK 1034/1997 vp
35640: 
35641: 
35642: 
35643: 
35644:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35645: 
35646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         moin kuin kuntien suhtautumisessa koti- ja ulko-
35647: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          paikkakuntalaisiin on eroja. Aiheuttamisperiaa-
35648: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        te ja maksujen keskimääräinen kustannusvastaa-
35649: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        vuus näyttäisi siten toteutuvan puutteellisesti
35650: lan kirjallisen kysymyksen n:o 1034:                   haja-asutusalueiden jätehuollossa. Myös jäte-
35651:                                                        huollon palvelutasossa on huomattavia eroja.
35652:           Onko Hallitus ollut tietoinen siitä kir-         Edellä todetun tilanteen korjaamiseksi on ym-
35653:        javuudesta, joka jätelain jätteenkuljetuk-      päristöministeriön ja Suomen Kuntaliiton yh-
35654:        seen liittyvän vapautuksen myöntämisen          teistyönä valmisteilla kunnille ohjeet,joissa selvi-
35655:        osalta eri kuntien välillä on syntynyt, ja      tetään haja-asutuksen hyvän jätehuollon peri-
35656:           onko Hallitus aikonut antaa tarkem-          aatteita. Ohjeissa käsitellään järjestelmän suun-
35657:        pia ohjeita siten, että jatkossa kuntien        nittelua, toteutusta ja maksupolitiikkaa samoin
35658:        päätökset jätelain soveltamisesta olisivat      kuin liittymisvelvollisuuteen, tiedottamiseen,
35659:        yhdenmukaiset?                                  neuvontaan ja seurantaan liittyviä seikkoja. Kos-
35660:                                                        ka jätelain 11 §:n 2 momentti antaa vain rajoite-
35661:     Aikaisemmin voimassa olleen jätehuoltolain         tusti mahdollisuuksia vapauttaa jätteen haltija
35662: mukaan jätteenkuljetus oli järjestettävä lähinnä       järjestetystä jätteenkuljetuksesta, ohjeissa suosi-
35663: vain taajamissa. Jätelain (1072/1993) mukaan           tellaan muita keinoja lisätä haja-asutusalueiden
35664: järjestetty jätteenkuljetus on 1 päivästä heinä-       jätehuollon joustavuutta. Tällaisia keinoja ovat
35665: kuuta 1994 lukien laajennettu koko maahan.             kokonaisten alueiden jättäminen järjestetyn jät-
35666: Tarkoitus on näin parantaa haja-asutusalueiden         teenkuljetuksen ulkopuolelle, maksujen porras-
35667: jätehuoltopalveluja, ehkäistä ympäristön ros-          taminen, yhteisten jäteastioiden salliminen ja
35668: kaantumista ja estää hallitsemattomien kaato-          harvennetut jäteastioiden tyhjennysvälit sekä
35669: paikkojen syntyminen.                                  yksittäistapauksissa kunnan jätetaksasta poik-
35670:    Taajamissa järjestetty jätteenkuljetus on jo        keavien maksujen käyttö. Ohjeissa korostetaan
35671: vakiintunutta toimintaa. Järjestelmän laajenta-        myös kaikkien jätteen haltijoiden tasavertaista
35672: misessa haja-asutusalueille on alkuvaiheessa ol-       kohtelua.
35673: lut ongelmia. Selvitysten mukaanjätteen haltijoi-          Lähiaikoina valmistuvat ohjeet lähetetään
35674: ta on eri kunnissa vapautettu järjestetystä jät-       mahdollisimman pian kunnille. Ohjauksena py-
35675: teenkuljetuksesta eri perustein. Haja-asutusalu-       ritään siihen, että loma- ja haja-asutuksen jäte-
35676: eilla yleisesti käytössä oleviin yhteisiin keräysas-   huollossa otettaisiin huomioon kustannusvas-
35677: tioihin toimitetuista jätteistä perittävät maksut      taavuus ja aiheuttamisperiaate ja että jätehuol-
35678: myös vaihtelevat kunnittain. Myös vakinaisen ja        lon palvelutaso saataisiin koko maassa nykyistä
35679: vapaa-ajan asuinkiinteistöjen jätemaksuissa sa-        yhtenäisemmäksi.
35680:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
35681: 
35682:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
35683:                                              KK 1034/1997 vp                                                3
35684: 
35685: 
35686: 
35687: 
35688:                                           Tili Riksdagens Talman
35689: 
35690:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          tidsbostadsfastigheter samt i kommunernas
35691: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-        inställning tili personer som är fast bosatta i
35692: de medlem av statsrådet översänt följande av            kommunen och som är bosatta annorstädes. Det
35693: riksdagsman Esa Lahtela undertecknade spörs-            verkar alltså som om förorsakarprincipen och
35694: mål nr 1034:                                            den genomsnittliga kostnadstäckningen genom
35695:                                                         avgifterna skulle förverkligas bristfålligt i avfalls-
35696:            Är Regeringen medveten om den bro-           hanteringen i glesbebyggelseområden. Likaså fö-
35697:         kighet som råder i kommunerna i fråga           rekommer avsevärda skillnader i servicenivån
35698:         om bevillning av befrielse från avfalls-        inom avfallshanteringen.
35699:         transporter enligt avfallslagen, och               För att tillrättalägga denna situation lägger
35700:            har Regeringen avsett att ge närmare         miljöministeriet och Finlands Kommunförbund
35701:         anvisningar så att kommunernas beslut           gemensamt upp anvisningar tili kommunerna för
35702:         om tillämpning av avfallslagen framgent         att reda ut principerna för god avfallshantering i
35703:         är likartade?                                   glest bebyggda områden. 1 dessa anvisningar be-
35704:                                                         handlas planeringen och genomförandet av sys-
35705:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           temet, betalningspolitiken samt sådant som gäl-
35706: anföra följande:                                        ler skyldigheten att ansluta sig tili systemet, infor-
35707:                                                         mationen, rådgivningen och övervakningen. Ef-
35708:     Enligt den tidigare avfallshanteringslagen be-      tersom II § 2 mom. avfallslagen bara ger begrän-
35709: hövde avfallstransport huvudsakligen ordnas i           sade möjligheter att befria en avfallsinnehavare
35710: områden med tätbebyggelse. Efter den 1juli 1994         från ordnad avfallstransport, rekommenderas i
35711: har avfallstransporterna enligt avfallslagen            anvisningarna andra sätt att göra avfallshante-
35712: (1 072/1993) utvidgats tili hela landet. A vsikten är   ringen i glesbebyggelseområden smidigare. Såda-
35713: att därigenom förbättra avfallsservicen i områ-         na sätt är bland annat att hela områden lämnas
35714: den med glesbebyggelse, att förebygga nedskräp-         utanför systemet, att avgifterna graderas, att till-
35715: ningen av miljön och att förhindra att obevakade        stånd tili gemensamma avfallskärl och längre in-
35716: avstjälpningsplatser uppstår.                           tervaller mellan tömningen av kärJen beviljas
35717:     A vfallstransporterna är redan helt etablerade i    samt, i enskilda fall, att avgifterna tillämpas på
35718: områden med tätbobyggelse. Det har förekom-             ett sätt som avviker från kommunens avfallstaxa.
35719: mit vissa problem då systemet utvidgas tili glest       Anvisningarna betonar också att alla avfallsinne-
35720: bebyggda områden. Enligt de undersökningar              havare skall behandlas jämbördigt.
35721: som gjorts har avfallsinnehavare i olika kommu-            Anvisningarna blir snart klara och skickas då
35722: ner på olika grunder befriats från organiserad          ut tili kommunerna så snabbt som möjligt. Styr-
35723: avfallstransport. Också de avgifter som bärs upp        ningen syftar tili att man i den avfallshantering
35724: för avfall som Ievereras tili gemensamma insam-         som gäller fritidsområden och områden med
35725: lingskärl som är i allmänt bruk i glest bebyggda        glesbebyggelse skall beakta kostnadstäckningen
35726: områden har varierat från en kommun tili en             och förorsakarprincipen och att servicenivån
35727: annan. Dessutom förekommer skillnader i av-             inom avfallshanteringen i hela Jandet skall bli
35728: fallsavgifterna för permanent bosättning och fri-       enhetligare.
35729: 
35730:      Helsingfors den 20 november 1997
35731: 
35732:                                                                          Miljöminister Pekka Haavisto
35733:                                             KK 1035/1997 vp
35734: 
35735: Kirjallinen kysymys 1035
35736: 
35737: 
35738: 
35739: 
35740:                                     Pentti Tiusanen /vas: Valmet Oy:n henkilöstöpolitiikan vaikutuksis-
35741:                                        ta työllisyyteen ja suomalaiseen osaamiseen
35742: 
35743: 
35744:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35745: 
35746:     Valmet Oy on suomalainen osaajaja työllistä-       dyntämättä jättäminen ei voi olla yrityksen me-
35747: jä. Sen merkitys korkean teknologian viejänä on        nestyksen kannalta oikein. Yhdessä laadittu toi-
35748: merkittävä. Valmet Oy:n suurin yksittäinen             mintastrategia olisi- ei vain Valmet Oy:lle vaan
35749: omistaja on Suomen valtio.                             koko Suomelle- arvokasta.
35750:     Yrityksen ulkoista kuvaa ja sen sisäistä ilma-        Valmet Oy:n tulee kantaa vastuuta myös työn-
35751: piiriä ovat viime aikoina ravistelleet henkilöstö-     tekijöistään. Työntekijämäärää ollaan vähentä-
35752: politiikka ja uuden toimintastrategian läpivienti.     mässä noin tuhannella. Tästä valtaosa on suoma-
35753: Henkilöstöpolitiikka on horjuttanut yrityksen          laisia työpaikkoja. On aihetta kysyä, onko suo-
35754: henkilöstön - yrityksen merkittävimmän voi-            malaisten työpaikkojen vähentäminen esitetyssä
35755:  mavaran-uskoaja luottamusta yrityksen joh-            laajuudessa perusteltua.
35756:  toon. Tämä epäluottamus ei voi olla heijastumat-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35757:  ta kielteisenä tavalla yrityksen toiminnassa.         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35758:     Valmet Oy on siirtämässä osaa konepajateolli-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35759:  suudestaan alihankintoina Viroon, Hekin tasa-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35760:  valtaan ja Venäjälle. Siirtoa on perusteltu talou-
35761:  dellisestija kerrottu keskityttävän korkeaa osaa-               Onko Valmet Oy:n johdon noudatta-
35762:  mista vaativiin prosesseihin. Ristiriitaisesti kui-          ma toimintamalli yrityksen suurimman
35763:  tenkin osa toiminnasta on siirretty Ruotsiin, jon-           omistajan, Suomen valtion, edun mukais-
35764:  ka kustannustaso ei alita suomalaista.                       ta, ja
35765:     Yrityksen johdon ja henkilöstön välillä ei ole               mitä Hallitus aikoo tehdä suomalais-
35766:  toiminut aito vuoropuhelu. Tämä ei voi olla hei-             ten työpaikkojen, suomalaisen näkökul-
35767:  kentämäitä yrityksen menestymismahdollisuuk-                 man turvaamiseksi esimerkiksi valtion
35768:  sia. Yrityksen strategian pohtiminen yhdessä                 omistajaohjaavuutta käyttäen?
35769:  henkilöstön kanssa on voimavara, jonka hyö-
35770: 
35771:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
35772: 
35773:                                            Pentti Tiusanen /vas
35774: 
35775: 
35776: 
35777: 
35778:  270136
35779: 2                                          KK 1035/1997 vp
35780: 
35781: 
35782: 
35783: 
35784:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35785: 
35786:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        koelaitoksen palveluksessa olevat ja Valmet Au-
35787: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tomationin palvelukseen Tampereella siirtyvät
35788: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       henkilöt. Uusi putkitelatehdas jatkaa toimin-
35789: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      taansa suunnitelmien mukaisesti.
35790: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut hen-
35791: 1035:                                                 kilöstön kanssa käytiin elo-lokakuun aikana.
35792:                                                       Toimenpiteet vähentävät työpaikkoja konserni-
35793:           Onko Valmet Oy:n johdon noudatta-           tasolla arvion mukaan noin 400 henkilöllä. Tuo-
35794:        ma toimintamalli yrityksen suurimman           tanto päättyy Tampereella kesän 1998 aikana.
35795:        omistajan, Suomen valtion, edun mukais-        Järjestelystä ei aiheudu Valmetille yhtiön ilmoi-
35796:        ta, ja                                         tuksen mukaan merkittäviä kertakustannuksia.
35797:           mitä Hallitus aikoo tehdä suomalais-           Käytyjen YT-neuvottelujen yhteydessä pää-
35798:        ten työpaikkojen, suomalaisen näkökul-         tettiin käynnistää selvitykset mahdollisuuksista
35799:        man turvaamiseksi esimerkiksi valtion          aloittaa alihankintaan perustuvaa yritystoimin-
35800:        omistajaohjaavuutta käyttäen?                  taa Messukylässä vapautuvissa tuotantotiloissa.
35801:                                                       Selvitystyöstä, joka on käynnistynyt ja joka val-
35802:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mistuu suunnitelman mukaan marraskuun lop-
35803: vasti seuraavaa:                                      puun mennessä, vastaavat yhteisvastuullisesti
35804:                                                       Valmet, Tampereen kaupunki ja paikallinen
35805:     Valmet on muutaman viime vuoden aikana            Työvoima- ja elinkeinokeskus.
35806: läpikäynyt voimakkaan laajentumis- ja muutos-            Yhtiön tuloksesta vastaavat sen toimivajohto
35807: vaiheen. Parhaillaan yhtiön tuotantoaja toimin-       ja hallintoelimet, jotka osakeyhtiölain mukaan
35808: toja kehitetään vastaamaan tehtyjä strategiava-       vastaavat yhtiön toiminnasta. Ne tekevät myös
35809: lintoja. Valmetin kartonki- ja paperikonetuotan-      toimintaa koskevat päätökset. Valtio on edelleen
35810: to on paloiteltu ns. tuotetehtaisiin. Enää ei tehdä   merkittävän vähemmistöomistajan asemassa
35811: kokonaista konetta yhdessä paikassa, vaan ko-         Valmet Oy:ssä noin 20 %:n osuudellaan. Tämän
35812: neen komponentit tulevat eri tuotetehtailta. Eri-     mukaisesti valtio pyrkii vaikuttamaan Valmetin
35813: koistumalla ja riittävän suurella yksikkökoolla       suunnitelmien toteuttamiseen siten, että muu-
35814: Valmet vahvistaa toimintansa tehokkuutta ja           tokset erityisesti työpaikkojen vähentämisen
35815: parantaa kilpailukykyään. Tähän strategiaan           suhteen olisivat mahdollisimman hallittuja ja sa-
35816: perustuen Valmet on suunnittelut myös karton-         malla yrityksen kilpailukyvyn kannalta perustel-
35817: kikoneiden valmistuksensa uudelleenjärjestä-          tuja. Valtio seuraa luonnollisesti myös yrityksen
35818: mistä.                                                strategian toimivuutta ja sen vaikutuksia omista-
35819:     Yhtiön ilmoituksen mukaan kartonkikonelii-        jaintressinsä näkökulmasta. Ymmärrettävästi
35820: ketoiminta on ollut pitkään kannattamatonta.          valtio ei kuitenkaan voi asettaa yritykselle vel-
35821: Valmetin hallitus päätti 28.10.1997 toteuttaa         voitteita,jotka eivät ole liiketaloudellisesti perus-
35822: konsernin tuotantojärjestelmän kehittämiseen          teltuja. On uskottavaa, että mitä paremmin yhtiö
35823: liittyvät kartonkikonetoimintoja koskevat järjes-     huolehtii tehokkuudestaan ja kilpailukyvystään,
35824: telyt. Liiketoiminnan kokonaisvastuu keskite-         sitä paremmin yhtiö pystyy pitkällä tähtäyksellä
35825: tään Karlstadiin ja tuotanto Valmetin muihin          turvaamaan työpaikkoja myös Suomessa.
35826: yksiköihin Suomessa ja Ruotsissa. Yhtiö arvioi           Hallituksen elinkeinopoliittisen linjan mu-
35827: kustannustehokkuuden paranevan järjestelyjen          kaan julkinen valta on johdonmukaisesti keskit-
35828: loppuunsaattamisen jälkeen noin 100 Mmk:lla           tynyt parantamaan yritysten toimintaympäris-
35829: vuodessa nykytasoon verrattuna.                       töä tavoitteenaan luoda mahdollisimman hyvät
35830:     Tuotanto siirtyy pääasiassa Karhulaan ja Jy-      edellytykset yritysten toiminnalle sekä uusien yri-
35831: väskylään. Myynnin ja teknologian ryhmä, noin         tysten ja työpaikkojen synnylle. Uusimmat väli-
35832: 70 henkilöä, jää Tampereelle liiketoiminnan tu-       neet tämän linjan toteuttamisessa kauppa- ja
35833: kiyksiköksi. Lukuun sisältyvät myös Inkeroisten       teollisuusministeriön hallinnonalalla ovat Työ-
35834:                                          KK 1035/1997 vp                                              3
35835: 
35836: voima- ja elinkeinokeskukset Pirkanmaan TE-          maan alueelle noin II 0 miljoonaa markkaa, mikä
35837: keskus selvittää parhaillaan mahdollisuuksia         ylittää koko vuoden I996 vastaaviin tarkoituk-
35838: osallistua mm. seuraaviin hankkeisiin: Tampe-        siin ohjatun määrän. Lisäksi rautatieyhteyksien
35839: reen teknillisen korkeakoulun tietotekniikan         sähköistäminen Poriin ja Raumalle sekä Tur-
35840: osaston rakentaminen, tietoliikenneverkkoihin        kuun ja Helsinki-Tampere-moottoritie paran-
35841: perustuvan sisältötuotannon kehittymistä tuke-       tavat Tampereen logistista asemaa merkittävästi.
35842: van multimediakeskuksen perustaminen ja ter-            Edellä mainittuja toimenpiteitä mahdolli-
35843: veysteknologiakeskuksen FinnMedin laajennus.         suuksien mukaan edistämällä hallitus pyrkii yh-
35844: Kuten edellä on todettu, TE-keskus on mukana         dessä paikallisten toimijoiden kanssa kehittä-
35845: myös Messukylän alihankintapajan selvitystyös-       mään olosuhteita Tampereen alueella niin, että
35846: sä. Myös Teknologian kehittämiskeskus TEKES          edellytykset niin korkean teknologian yritysten
35847: on lisännyt panostustaan Pirkanmaalle. Kulu-         kuin niitä tukevien alihankkijoiden, tuotannon
35848: van vuoden elokuun loppuun mennessä TEKES            ja palveluiden toiminnalle, kehittymiselle ja
35849: oli kanavoinut yrityksille suunnattuja tuotekehi-    uusien yritysten synnylle olisivat mahdollisim-
35850: tysavustuksia ja tutkimusavustuksia Pirkan-          man suotuisat.
35851:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta I997
35852: 
35853:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
35854: 4                                           KK 1035/1997 vp
35855: 
35856: 
35857: 
35858: 
35859:                                          Tili Riksdagens Talman
35860: 
35861:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       och de personer som övergår tili anställning vid
35862: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         Valmet Automation i Tammerfors. Dennya rör-
35863: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       valsfabriken fortsätter med sin verksamhet i en-
35864: man Tiusanen undertecknade spörsmål nr 1035:           lighet med planerna.
35865:                                                            Förhandlingar med personaleni enlighet med
35866:           Är den verksamhetsmodeli som Val-            samarbetslagen fördes från augusti tili oktober.
35867:        met Oy:s ledning följer förenlig med före-      Åtgärderna minskar enligt uppskattning arbets-
35868:        tagets största ägares, statens, intressen,      platserna på koncernnivå med ca 400 personer.
35869:        och                                             Produktionen i Tammerfors upphör under som-
35870:           vad har Regeringen för avsikt att göra       maren 1998. Arrangemanget medför, enligt vad
35871:        för att de finska arbetsplatserna ur finsk      Valmet har meddelat, inga betydande engångs-
35872:        synvinkel skali kunna tryggas t.ex. genom       kostnader för bolaget.
35873:        att staten använder sig av sin ägarstyr-            1 samband med samarbetsförhand1ingarna
35874:        ning?                                           beslöt man att påbörja utredningar om möjlighe-
35875:                                                        terna att inleda företagsverksamhet som baserar
35876:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          sig på underleveranser vid de produktionslokali-
35877: anföra följande:                                       teter som blir lediga i Messukylä. F ör utrednings-
35878:                                                        arbetet, som pågår och enligt planerna blir klart
35879:    Valmet har under de senaste åren genomgått          tili utgången av november, är Valmet, Tammer-
35880: ett starkt utvidgnings- och ändringsskede. Som         fors stad och den lokala arbetskrafts- och nä-
35881: bäst utvecklas bolagets produktion och funktio-        ringscentralen gemensamt ansvariga.
35882: ner så att de motsvarar de valda strategierna.             För bolagets resultat svarar dess operativa
35883: Valmets kartong- och pappersmaskinproduk-              ledning och förvaltningsorgan, som enligt lagen
35884: tion har styckats och flyttats till de s.k. produkt-   om aktiebolag skall svara för bolagets verksam-
35885: fabrikerna. Numera görs inte hela maskiner på          het. De fattar också besluten om verksamheten.
35886: ett stälie utan deras komponenter kommer från          Staten är fortfarande en betydande minoritets-
35887: de olika produktfabrikerna. Genom specialise-          ägare i Valmet Oy med sin andel på ca 20 %. 1
35888: ring och en tillräckligt stor enhetsstorlek förstär-   enlighet med detta försöker staten påverka reali-
35889: ker Valmet sin verksamhets effektivitet och för-       serandet av Valmets planer så att ändringarna
35890: bättrar sin konkurrenskraft. Utgående från den-        särskilt i fråga om minskningen av arbetsplatser-
35891: na strategi har Valmet också planerat en omorga-       na är så behärskade som möjligt och samtidigt
35892: nisering av sin tillverkning av kartongmaskiner.       motiverade med tanke på företagets konkurrens-
35893:    Enligt vad bolaget har meddelat har kartong-        kraft. Med tanke på sitt ägarintresse följer staten
35894: maskinsrörelsen länge varit olönsam. Valmets           naturligt nog också med hur väl företagets strate-
35895: styrelse beslöt den 28 oktober 1997 att genomfö-       gi fungerar och effekterna av den. Av förklarliga
35896: ra arrangemang i fråga om kartongmaskinsfunk-          skäl kan staten dock inte ge företaget sådana
35897: tionerna i anslutning tili utvecklandet av koncer-     skyldigheter som inte är företagsekonomiskt
35898: nens produktionssystem. Helhetsansvaret för rö-        motiverade. Man måste Iita på attju bättre bola-
35899: relsen koncentreras tili Karlstad och produktio-       get sörjer för sin effektivitet och konkurrenskraft
35900: nen till Valmets andra enheter i Finland och           desto bättre kan det på lång sikt trygga arbets-
35901: Sverige. Bolaget bedömer att kostnadseffektivi-        platserna också i Finland.
35902: teten förbättras med ca 100 mmk på ett år jämfört          1 enlighet med regeringens näringspolitiska
35903: med nuläget när arrangemangen har slutförts.           linje har det allmänna konsekvent koncentrerat
35904:    Produktionen flyttas huvudsakligen tili Kar-        sig på att förbättra företagens verksamhetsmiljö
35905: hula och Jyväskylä. Försäljnings- och teknologi-       med målet att skapa så goda förutsättningar som
35906: gruppen, ca 70 personer, kvarstår i Tammerfors         möjligt för företagens verksamhet samt för upp-
35907: som stödenhet för rörelsen. 1 talet ingår också de     komsten av nya företag och arbetsplatser. De
35908: som är anställda vid provanstalten i lnkeroinen        nyaste instrumenten när det gäller att realisera
35909:                                           KK 1035/1997 vp                                               5
35910: 
35911: denna linje är arbetskrafts- och näringscentraler-    till företag i Birkaland för ca 110 miljoner mark,
35912: na som är verksamma inom handels- och indu-           vilket överskrider det belopp som kanaliserades
35913: striministeriets förvaltningsomräde. Birkalands       för motsvarande syften under hela är 1996. Dess-
35914: T&E-central utreder som bäst möjligheterna att        utom förbättras Tammerfors logistiska ställning
35915: delta bl.a. i följande projekt: byggandet av en       avsevärt av elektrifieringen av järnvä.,gsförbindel-
35916: datateknisk avdelning vid Tammerfors tekniska         serna tili Björneborg, Raumo och Aho samt av
35917: högskola, grundandet av ett multimediacenter          motorvägen Helsingfors-Tammerfors.
35918: som stöder utvecklandet av den innehällspro-              Genom att i män av möjlighet främja ovan
35919: duktion som bygger pä datakommunikationsnä-           nämnda ätgärder strävar regeringen tillsammans
35920: ten och en utbyggnad av hälsoteknologicentret         med de lokala aktörerna efter att utveckla förhäl-
35921: FinnMedi. Säsom det konstateras ovan är T&E-          landena i Tammerfors-regionen sä att säväl hög-
35922: centralen med ocksä i utredningsarbetet som           teknologiföretag som de underleverantörer som
35923: gäller en underleverantörsverkstad i Messukylä.       stöder dessa skall ha sä gynnsamma möjligheter
35924: Ocksä Teknologiska utvecklingscentralen TE-           som möjligt att utöva produktions- och tjänste-
35925: KES har ökat sin satsning pä Birkaland. Fram tili     verksamhet och att utvecklas samt att nya före-
35926: utgängen av augusti i är hade TEKES kanaliserat       tag skall kunna grundas.
35927: produktutvecklingsbidrag och forskningsbidrag
35928:      Helsingforsden 14 november 1997
35929: 
35930:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
35931:                                             KK 1036/1997 vp
35932: 
35933: Kirjallinen kysymys 1036
35934: 
35935: 
35936: 
35937: 
35938:                                     Sulo Aitioniemi /kesk: F osfaattilouhoksen käynnistämisestä Tansa-
35939:                                         niassa
35940: 
35941: 
35942:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35943: 
35944:    Olen usein moittinut kehitysyhteistyön mää-         mutta kova pula elintarvikkeista, koska viljelys-
35945: rärahojen osoittamista sellaisiin kohteisiin ,joissa   maita ei viljellä lannoitteiden puutteessa. Kaikki
35946: niistä ei ole kestävää hyötyä ja joissa niiden käyt-   on siis kiinni siitä, saadaanko lannoiteteollisuus
35947: töä ei voida valvoa. Sen sijaan olen valmis hyväk-     käyntiin vai ei. On todennäköistä, että suhteelli-
35948: symään kohtuulliset määrärahat, jotka osoite-          sen pienellä satsauksella nyt saataisiin "tuottoa"
35949: taan kohteisiin, joissa niistä on konkreettista py-    myös aikaisemmille sijoituksille.
35950: syvää hyötyä.                                             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35951:    Olen kirjallisella kysymyksellä 202/1996 vp         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten rohkenen
35952: kysynyt mahdollisuuksia käynnistää Tansanias-          taas uudelleen esittää kunnioittavasti valtio-
35953: sa sijaitseva Minjingun fosfaattilouhos, joka oli      neuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi
35954: lopettanut toimintansa suomalaisen kehitysyh-          seuraavan kysymyksen:
35955: teistyöavun loputtua. Minjingun louhos tuotti
35956: Tansaniassa raaka-ainetta Tangan lannoiteteh-                    Onko Hallitus tietoinen Tansaniassa
35957: taalle. Kirjalliseen kysymykseen annetussa vas-               vallitsevasta tilanteesta, jossa toisaalta on
35958: tauksessa todettiin avun loppuneen, kun tuotan-               kasvava elintarvikepula ja toisaalta kym-
35959: toa ei saatu teknisesti toimimaan eikä taloudelli-            meniätuhansia hehtaareita viljelysmaata
35960: sesti kannattamaan. Suomi oli satsannut asiaan                viljelemättä lannoitepulan vuoksi, ja
35961: jo 113 miljoonaa markkaa. Siis kuin Kankkulan                    tulisiko Suomen uudelleen harkita ke-
35962:  kaivoon.                                                     hitysyhteistyövaroin tapahtuvaa Minjin-
35963:    Tansaniasta saadun tiedon mukaan maassa                    gun fosfaattilouhoksenja Tangan Jannai-
35964:  on kymmeniätuhansia hehtaareita viljelysmaata,               tetehtaan käynnistämistä Tansaniassa?
35965: 
35966:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
35967: 
35968:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
35969: 
35970: 
35971: 
35972: 
35973:  270136
35974: 2                                           KK 1036/1997 vp
35975: 
35976: 
35977: 
35978: 
35979:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35980: 
35981:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Toiminnan aikana osoittautui, että yhtäältä
35982: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lannoitetehdas ei toiminut, kuljetukset kaivok-
35983: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        selta tehtaalle olivat epävarmoja eikä rikasteesta
35984: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         saatu hinta peittänyt tuotantokustannuksia.
35985: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Myöskään Minjingun fosfaatin suorakäyttö ei
35986: n:o 1036:                                              pystynyt kilpailemaan ominaisuuksiltaan moni-
35987:                                                        puolisempien seoslannoitteiden kanssa. Näin ol-
35988:           Onko Hallitus tietoinen Tansaniassa          len investointi osoittautui virheelliseksi ja toi-
35989:        vallitsevasta tilanteesta, jossa toisaalta on   minta on lakannut.
35990:        kasvava elintarvikepula ja toisaalta                Kansanedustaja Aittaniemen kysymykseen
35991:        kymmeniätuhansia hehtaareita viljelys-          koskien Tansanianelintarvikepulaa sekä Minjin-
35992:        maata viljelemättä lannoitepulan vuoksi,        gun kaivoksen uudelleen avaamista voidaan
35993:        ja                                              edellisen perusteella todeta, että
35994:           tulisiko Suomen uudelleen harkita ke-           - Minjingun fosfaattilouhoksen uudelleen
35995:        hitysyhteistyövaroin tapahtuvaa Minjin-         käynnistämisellä ei ole vaikutusta Tansanian tä-
35996:        gun fosfaattilouhoksenja Tangan lannoi-         mänhetkiseen elintarvikepulaan. Syynä elintar-
35997:        tetehtaan käynnistämistä Tansaniassa?           vikepulaan ovat laajamittainen kuivuus, tyhjät
35998:                                                        varmuusvarastot sekä kuljetusongelmat ylijää-
35999:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mäalueilta ruokapulasta kärsiville alijäämäalu-
36000: vasti seuraavaa:                                       eille.
36001:                                                            -Suomi on myöntänyt syyskuussa 1997 kol-
36002:    Minjingun fosfaattiesiintymä Tansanian poh-         me miljoonaa markkaa WFP:n kautta humani-
36003: joisosissa löydettiin vuonna 1956. 1970-luvulla        täärisenä apuna käytettäväksi elintarviketoimi-
36004: valtion kaivosteollisuutta kehittävä yhtiö STA-        tuksiin kuivuudesta kärsiville alueille Tansanias-
36005: MICO otti lupaavan esiintymän investointi ohjel-       sa.
36006: maansa. Suomi ryhtyi avustamaan hanketta,                  - Suomen rahoittaman Tansanian eteläisten
36007: koska siinä näytti tarjoutuvan erinomainen tilai-      läänien maaseutukehitysohjelman yksi keskei-
36008: suus kohdistaa kehitysyhteistyövaroja teolliseen       simmistä tavoitteista on maaseudun pienviljeli-
36009: hankkeeseen, johon soveltui suomalainen osaa-          jän omavaraisuuden turvaaminen. Tähän pyri-
36010: minen ja kone- sekä laitetoimitusmahdollisuu-          tään kehittämällä maataloustuotteiden kuljetus-
36011: det.                                                   ta ja markkinointia, myöntämällä pienlainoja
36012:    Suomi aloitti hankkeen rahoittamisen 1979.          sekä selkeyttämällä maanjakoa. Lisäksi ohjel-
36013: Rahoitukseen (yhteensä 113 Mmk) sisältyivät            man kautta tuetaan pienviljelijöiden koulutusta
36014: kone- ja laitetoimitukset sekä koulutusprojekti,       ja maatalousneuvontaa satotasojen parantami-
36015: johon liittyi täydentäviä laitetoimituksia. Hank-      seksi.
36016: keen tavoitteena oli käyttää paikallisia luonnon-          - Itse Minjingun fosfaattiesiintymän talou-
36017: varoja lannoiteteollisuuden raaka-aineena, vä-         dellisesti kannattava hyödyntäminen edellyttää
36018: hentää tuonnista aiheutuvaa kansantaloudellista        louhoksen, rikastamon ja lannoitetehtaan toi-
36019: rasitusta sekä luonnollisesti edistää maan teolli-     mintojen yksityistämistä. Kannattavan toimin-
36020: suutta erityisesti maatalouden kasvuedellytysten       nan edellytyksenä on lisäksi, että tuontilannoit-
36021: varmistamiseksi.                                       teiden myynti tapahtuu maailmanmarkkinahin-
36022:    Minjingun fosfaattilouhimon ja rikastamon           taan ilman valtion subventiota. Kotimaisella lan-
36023: tuotteiden pääasiallisin käyttäjä oli yli viidensa-    noitevaihtoehdolla on kysyntää luonnollisesti
36024: dan kilometrin päässä sijaitseva Tangan kaupun-        markkinatilanteen mukaan, jonka määrittävät
36025: gissa toimiva lannoitetehdas, joka valmisti seos-      lannoitteen soveltuvuus, hinta ja saatavuus.
36026: lannoitteita. Osa tuotannosta, noin viidesosa,             Ulkoasiainministeriöllä ei ole tarkoitus lähi-
36027: pystyttiin myymään suoraan maatiloille sekä            vuosina kohdistaa varoja Tansanian lannoite-
36028: pohjois-Tansaniassa että Keniassa.                     teollisuuden kehittämiseen.
36029: 
36030:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1997
36031: 
36032:                                                                            Ministeri Pekka Haavisto
36033:                                              KK 1036/1997 vp                                             3
36034: 
36035: 
36036: 
36037:                                           Tili Riksdagens Talman
36038: 
36039:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             transporteroa från gruvan tili fabriken var osäk-
36040: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ra och det pris som man fick för anrikningspro-
36041: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         dukten täckte inte produktionskostnaderoa. Inte
36042: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            heller direktanvändningen av fosfaten från Min-
36043: mål nr 1036:                                            jingu kunde vad egenskaperoa beträffar konkur-
36044:                                                         rera med de mer mångsidiga blandgödselmedlen.
36045:           Är Regeringen medveten om den situa-          Investeringen visade sig således vara ett misstag
36046:        tion som råder i Tanzania, där det å ena         och verksamheten har upphört.
36047:        sidan förekommer en ökande brist på                 På riksdagsman Aittoniemis spörsmål om livs-
36048:        livsmedel och å andra sidan finns tiotu-         medelsbristen i Tanzania samt om frågan att
36049:        sentals hektar obrukad odlingsmark               öppna gruvan i Minjingu på nytt kan på grundval
36050:        p.g.a. bristen på gödsel, och                    av det ovan anförda framhållas att
36051:           borde Finland på nytt överväga att               - ett öppnande av fosfatgruvan i Minjingu
36052:        med hjälp av biståndsmedel öppna fosfat-         inte påverkar den livsmedelsbrist som för närva-
36053:        gruvan i Minjingu och gödselfabriken i           rande råder i Tanzania. Orsaken tili livsmedels-
36054:        Tanga i Tanzania?                                bristen är en omfattande torka, toroma säker-
36055:                                                         hetsupplag samt problem med transporteroa
36056:   Som svar på detta spörsmal får jag vördsamt           från överskottsområdena tili de underskottsom-
36057: anföra följande:                                        råden som lider av matbrist,
36058:                                                            -Finland i september 1997 beviljade tre mil-
36059:     F osfatfyndet i Minjingu i norra Tanzania gjor-     joner mark i humanitär hjälp genom WFP för att
36060: des år 1956. Bolaget STAMICO, som utvecklade            användas för Iivsmedelstransporter tili de områ-
36061: den statliga gruvindustrin, tog på 1970-talet med       den i Tanzania som lider av torka,
36062: det lovande fyndet i sitt investeringsprogram.             - ett av de alira centralaste målen i det pro-
36063: Finland började bistå projektet, eftersom det ver-      gram för utvecklande av landsbygden beträffan-
36064: kade erbjuda ett utmärkt tillfålie att rikta bi-        de de sydliga länen i Tanzania som finansieras av
36065: ståndsmedel tili ett industrielit projekt, för vilket   Finland är att trygga självförsörjningen för små-
36066: finskt kunnande samt möjligheteroa tili maskin-         brukare på landsbygden. Man försöker uppnå
36067: och anläggningsleveranser lämpade sig.                  detta genom att utveckla transporten och mark-
36068:     Finland började finansiera projektet 1979. I        nadsföringen av lantbruksprodukter, genom att
36069: finansieringen (sammanlagt 113 milj. mk) ingick         bevilja mindre lån samt genom att dela upp mar-
36070: maskin- och anläggningsleveranser samt ett ut-          ken på ett tydligare sätt. Dessutom stöds via
36071: bildningsprojekt, tili vilket anslöt sig komplette-     programmet utbildningen av småbrukare och
36072: rande anläggningsleveranser. Syftet med projek-         jordbruksrådgivningen för att förbättra skörde-
36073: tet var att använda lokala naturresurser som rå-        nivåeroa,
36074: material för gödselindustrin, minska den sam-              - ett ekonomiskt lönsamt utnyttjande a v själ-
36075: hällsekonomiska belastning som importen med-            va fosfatförekomsten i Minjingu förutsätter att
36076: för samt att på ett naturligt sätt främja landets       funktioneroa vid gruvan, anrikningsverket och
36077: industri för att garantera förutsättningaroa för        gödselfabriken privatiseras. Förutsättningen för
36078: tillväxt inom i synnerhet jordbruket.                   en lönsam verksamhet är dessutom att försälj-
36079:     Den som i huvudsak använde produkteroa              ningen av importgödsel sker tili världsmarknads-
36080: från fosfatgruvan och anrikningsverket i Minjin-        pris utan subventioner från staten. Efterfrågan
36081: gu var den gödselfabrik i staden Tanga som fanns        på det inhemska gödselalteroativet är naturligt-
36082: på mer än 500 km avstånd och som producerade            vis beroende av marknadssituationen, som be-
36083: blandgödsel. En del av produktionen, cirka en           stäms av gödselns lämplighet och pris samt till-
36084: femtedel, gick att sälja direkt tili jordbruken i       gången tili den.
36085: såväl norra Tanzania som Kenya.                            Utrikesministeriet har inte för avsikt att under
36086:     Medan verksamheten fortfarande pågick visa-         de närmaste åren rikta medel tili utvecklandet av
36087: de det sig att gödselfabriken inte fungerade,           gödselindustrin i Tanzania.
36088:      Helsingforsden 12 november 1997
36089: 
36090:                                                                              Minister Pekka Haavisto
36091: 1
36092: 1
36093:  1
36094:   1
36095:   1
36096:    1
36097:    1
36098:     1
36099:     1
36100:      1
36101:      1
36102:       1
36103:       1
36104:        1
36105:        1
36106:         1
36107:         1
36108:          1
36109:          1
36110:           1
36111:           1
36112:            1
36113:            1
36114:                                           KK 1037/1997 vp
36115: 
36116: Kirjallinen kysymys 1037
36117: 
36118: 
36119: 
36120: 
36121:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Televisiokanavien näkyvyyden parantami-
36122:                                       sesta Oriveden Eräjärven kylässä
36123: 
36124: 
36125:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36126: 
36127:     Pohjoisessa Hämeessä Oriveden kaupungin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36128: Eräjärven kylässä on paikallisten asukkaiden         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36129: mukaan jo vuosikymmenet jatkunut tämän vuo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36130: situhannen suurin epäoikeidenmukaisuus. Ky-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36131: län asukkaat maksavat sitkeästi täyttä maksua
36132: televisioluvasta, mutta kylässä näkyy katselukel-              Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
36133: poisesti vain TV 1. Kysymys lienee jonkin vahvis-           Oriveden kaupungin Eräjärven kylässä
36134: timen puuttumisesta, mutta sitä ei valtion taholta          vuosikymmenet jatkunut epäoikeuden-
36135: ole saatu aikaan.                                           mukaisuus korjataan siten, että täyttä te-
36136:     Pääministeri Lipposen hallitus pyrkii nyt po-           levision lupamaksua maksavat kylän
36137: liittisten tapahtumien onnettomana aikana pää-              asukkaat saavat kelvollisen mahdollisuu-
36138: semään niin sanotusti liki kansalaista ja äänestä-          den seurata myös muiden kanavien kuin
36139: jää. Tässä on siihen tilaisuus.                             TV l:n lähettämää ohjelmaa?
36140: 
36141:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
36142: 
36143:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
36144: 
36145: 
36146: 
36147: 
36148: 270136
36149: 2                                        KK 1037/1997 vp
36150: 
36151: 
36152: 
36153: 
36154:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36155: 
36156:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Lähettimien peittoalueiden suunnittelu ja mit-
36157: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taukset perustuvat kansainvälisiin suosituksiin.
36158: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     Vaikkakin televisiolähetysten peitto näin mitat-
36159: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tuna kattaa lähes 100 % väestöstä, on kuitenkin
36160: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       olemassa pienehköjä alueita, joissa ohjelmien
36161: n:o 1037:                                           tyydyttävä vastaanotto ei onnistu ilman erityis-
36162:                                                     toimenpiteitä.
36163:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että       Esitetyn kirjallisen kysymyksen johdosta
36164:        Oriveden kaupungin Eräjärven kylässä         Yleisradio Oy on ilmoittanut suorittaneensa
36165:        vuosikymmenet jatkunut epäoikeuden-          29.10.1997 mittauksia Oriveden Eräjärven kylän
36166:        mukaisuus korjataan siten, että täyttä te-   alueella. Mittauksista laaditun yhteenvedon mu-
36167:        levision lupamaksua maksavat kylän           kaan tyydyttävä televisiokuva oli saatavissa
36168:        asukkaat saavat kelvollisen mahdollisuu-     Tampereen tai Lahden yleisradioasemilta, mutta
36169:        den seurata myös muiden kanavien kuin        vastaanottoantennien kunto ei kaikkialla vas-
36170:        TV 1:n lähettämää ohjelmaa?                  tannut suosituksia. Yleisradio Oy:n palvelukses-
36171:                                                     sa on neuvontateknikkoja, jotka pyydettäessä
36172:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        antavat vastaanottoantenneja koskevia ohjeita
36173: vasti seuraavaa:                                    ja tutkivat televisiokuvan laadun.
36174:                                                        Tätä palvelua on mahdollista käyttää tilan-
36175:                                                     teen korjaamiseksi.
36176: 
36177:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
36178: 
36179:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
36180:                                            KK 1037/1997 vp                                            3
36181: 
36182: 
36183: 
36184: 
36185:                                         Tili Riksdagens Talman
36186: 
36187:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rekommendationer. Trots att tv-sändningarnas
36188: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        täckning mätt på detta sätt gör att nästan 100 %
36189: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      av befolkningen nås, finns det ändå smärre områ-
36190: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         den där en tilifredsställande mottagning av pro-
36191: 1037:                                                 gram inte lyckas utan särskilda åtgärder.
36192:                                                           Med anledning av det skriftliga spörsmålet
36193:           Ämnar Regeringen tillse att den orätt-      har Rundradion Ab meddelat att man
36194:        visa som sedan flera decennier förekom-        29.10.1997 utfört mätningar på Eräjärvi bys
36195:        mer i Eräjärvi by i Orivesi stad rättas tili   område i Orivesi. Enligt sammanfattningen som
36196:        så att byinvånare som betalar full televi-     gjorts på basis av mätningarna är en tilifreds-
36197:        sionslicens får en acceptabel möjlighet att    ställande tv-bild möjlig att få in från rundradio-
36198:        följa även med andra kanaler än de som         stationerna i Tammerfors eller Lahtis, men
36199:        sänds i TV 1?                                  mottagarantennernas skick motsvarade inte
36200:                                                       överallt rekommendationerna. 1 Rundradion
36201:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         Ab:s tjänst finns det rådgivningstekniker som på
36202: anföra följande:                                      begäran ger instruktioner om mottagarantenner
36203:                                                       och undersöker kvaliteten på tv-bilden. Det är
36204:    Planeringen och mätningen av sändarnas             möj1igt att använda denna service för att rätta
36205: täckningsområde grundar sig på internationella        tili situationen.
36206: 
36207:      Helsingfors den 10 november 1997
36208: 
36209:                                                                          Trafikminister Matti Aura
36210:                                                KK 1038/1997 vp
36211: 
36212: Kirjallinen kysymys 1038
36213: 
36214: 
36215: 
36216: 
36217:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiede-
36218:                                           kunnan aloituspaikkojen lisäämisestä
36219: 
36220: 
36221:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
36222: 
36223:     Valtioneuvosto päätti vuonna I993, että               huolimatta, että aikanaan saneerauksen aikana
36224: maamme lääketieteellisen koulutuksen resursse-            Tampereen yliopiston tiedekunta menetti yli
36225: ja vähennetään merkittävästi vuoteen 1998 men-            puolet aloituspaikoistaan.                   .
36226: nessä. Tampereen yliopisto~ lääketieteelli~en tie-           Tampere ja Pirkanmaa näyttävät taas, ties
36227: dekunta oli pitkään todelhsen lopettamisuhan              monennenko kerran, jäävän yhteiskunnan
36228: alaisena. Lopputulokse_ksi ml!odo_stui kuite~~i~          asioissa jyrän alle. Kun tiettävästi myös asiaa
36229: se että tiedekunnan alOituspmkkoJen lukumaara             koskevissa neuvotteluissa on päädytty Tampe-
36230: la~kettiin 96:sta 40:een, eli enemmän kuin mis-           reen tiedekunnan osalta huomattavasti positiivi-
36231: sään muussa vastaavassa tiedekunnassa. Tampe-             sempaan tulokseen, kansanedustajalla on suora-
36232: reen tiedekunnan markkamääräinen leikkaus oli             nainen velvollisuus kysyä valtiopäiväjärjestyk-
36233:  I7 miljoonaa ~arkk~<~:· kun se e~~merkiks_i Hel-         sen 37 §:n I momenttiin viitaten:
36234: singin osalta <;>h II milJoonaa. ~eka Oulun Ja Tu-
36235: run yliopistoJen osalta 3 milJoonaa markkaa.                        Onko Hallitus muuttamassa alkupe-
36236: Kuopion yliopi~to)äi supistusten ~~k~pu?le!le.                   räisiä suunnitelmia yliopistojen lääketie-
36237:     Nyt selvityksissa on todettu, etta laakareiden               teellisten tiedekuntien lisätyistä sisäänot-
36238: koulutusta tulee lisätä mahdollisen lääkäripulan                 tomääristä niin, että Tampereen yliopis-
36239: estämiseksi. Tehdyistä, jo tiettävästi esityksen                 ton lääketieteellisen tiedekunnan osalta
36240: asteelle edenneistä suunnitelmista on tullut tie-                lisäys olisi vain I5 sisäänottopaikkaa eli
36241:  toon että Tampereen yliopiston lääketieteellinen                nykyisestä 40:stä 55:een paikkaan, vaik-
36242:  tiedekunta on jäämässä sisäänoton lisäysten suh-                ka se muilla vastaavilla tiedekunnilla on
36243:  teen lapsipuolen asemaan. Tiedekunnan aloitus-                  huomattavasti suurempi, ja
36244:  paikkoja esitetään li~ättä_väk~i __ I5:llä _eli 49:stä             millä Hallitus mahdollisesti perustelee
36245:  55:een kun aloituspmkkoJen hsays mmssa tiede-                   tämän myös alueellisen epäoikeudenmu-
36246:  kunni;sa on huomattavasti suurempi. Näin siitä                  kaisuuden?
36247:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta I997
36248: 
36249:                                             Sulo Aittoniemi /kesk
36250: 
36251: 
36252: 
36253: 
36254: 270136
36255: 2                                          KK 1038/1997 vp
36256: 
36257: 
36258: 
36259: 
36260:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36261: 
36262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        40 opiskelijaa vuosina 1994-1998. Peruskoulu-
36263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksen määrällinen tarve arvioidaan valtakun-
36264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nallisella tasolla uudelleen ennen vuosikymme-
36265: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        nen päättymistä.
36266: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Tampereen yliopiston osalta päätettiin myös,
36267: n:o 1038:                                             että yliopisto ottaa vuodesta 1997 lähtien valta-
36268:                                                       kunnallisen vastuun terveydenhuoltoalan moni-
36269:            Onko Hallitus muuttamassa alkupe-          tieteisestä jatko- ja täydennyskoulutuksesta ke-
36270:        räisiä suunnitelmia yliopistojen lääketie-     hittämällä valtakunnallisen Publie Health
36271:        teellisten tiedekuntien lisätyistä sisäänot-   Schoolin. Tämän kehittämisessä tuli ottaa huo-
36272:        tomääristä niin, että Tampereen yliopis-       mioon yhteistyö ja mahdollinen työnjako Nor-
36273:        ton lääketieteellisen tiedekunnan osalta       diska Hälsovårdshögskolanin kanssa. Opetusmi-
36274:        lisäys olisi vain 15 sisäänottopaikkaa eli     nisteriö osoittaa vuosina 1995-1998 Publie
36275:        nykyisestä 40:stä 55:een paikkaan, vaik-       Health Schoolin kehittämiseen erillisenä hanke-
36276:        ka se muilla vastaavilla tiedekunnilla on      rahoituksena 1,5 miljoonaa markkaa. Lisäksi
36277:        huomattavasti suurempi, ja                     erillisenä hankerahoituksena opetusministeriö
36278:           millä Hallitus mahdollisesti perustelee     osoittaa lääketieteelliseen bioteknologiseen tut-
36279:        tämän myös alueellisen epäoikeudenmu-          kimukseen mainittuina vuosina yhteensä 3 mil-
36280:        kaisuuden?                                     joonaa markkaa. Päätökset on kirjattu Tampe-
36281:                                                       reen yliopiston ja opetusministeriön välisiin tu-
36282:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           lossopimuksiin, jotka koskevat vuosia 1994-
36283: taen seuraavaa:                                       1998.
36284:                                                           Lääketieteen peruskoulutuksen sisäänottoa
36285:     Hyväksyessään koulutuksen ja korkeakou-           selvittänyt sosiaali- ja terveysministeriön Lääkä-
36286: luissa harjoitettavan tutkimuksen ja koulutuksen      rityövoiman laskentatyöryhmä IV esitti sosiaali-
36287: kehittämissuunnitelman tarkisteen vuosille            ja terveysministeriölle 13.6.1997 jättämässään
36288: 1991-1996 valtioneuvosto päätti eräiden raken-        muistiossa lääketieteen peruskoulutuksen mää-
36289: teellisten toimenpiteiden yhteydessä lääketieteen     rän tuntuvaa lisäämistä. Esityksen mukaan uusia
36290: koulutuksen voimavarojen supistamisesta 20            opiskelijoita tulisi ottaa vuonna 1997 vähintään
36291: prosentilla vuoteen 1998 mennessä. Supistami-         400, vuonna 1998 vähintään 440 ja vuodesta 1999
36292: sen perusteena oli lääketieteellisen koulutuksen      alkaen vähintään 480. Työryhmä katsoi, että mi-
36293: sisäänottojen voimakas vähentäminen vuodesta          käli vuonna 1997lisäystäei voida toteuttaa, tulisi
36294: 1993 lähtien.                                         vuonna 1998 sisäänoton olla 480.
36295:     Asettamansa selvitysmiehen ehdotusten ja nii-        Opetusministeriö järjesti 26.8.1997 neuvotte-
36296: den jatkovalmistelun pohjalta opetusministeriö        lun, jossa käsiteltiin lisäystarvetta koskevia eh-
36297: päätti lääketieteen koulutuksen voimavarojen          dotuksia, niistä lausuntokierroksella saatua pa-
36298: supistamisesta 34 miljoonalla markalla ja supis-      lautetta sekä yliopistojen mahdollisuuksia lisäys-
36299: tusten kohdentumisesta lääketieteen koulutus-         ten toteuttamiseen. Neuvottelussa edustettuina
36300: yksiköihin.                                           olivat lääketieteelliset tiedekunnat sekä sosiaali-
36301:     Voimavarasupistusten lisäksi Tampereen yli-       ja terveysministeriö. Neuvottelussa kuultiin
36302: opiston osalta päätettiin, että lääketieteellinen     myös yliopistojen alustavat kannanotot koulu-
36303: peruskoulutus säilytetään yliopistossa kokonai-       tusmäärien lisäämismahdollisuuksista ja lisäys-
36304: suutenaja lääketieteellinen tiedekunta painottuu      ten edellyttämistä voimavaratarpeista. Opetus-
36305: opetuksessaan perusterveydenhuoltoon suun-            ministeriö totesi, että koulutusmäärien lisäämi-
36306: tautuneiden lääkäreiden kouluttamiseen ja että        sen edellyttämää lisärahoitusta voidaanjärjestää
36307: ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus pai-         vasta vuodesta 1999 alkaen.
36308: nottuu yleislääketieteen koulutukseen. Päätet-           Neuvottelun jälkeen opetusministeriössä on
36309: tiin, että koulutuksen vuosittainen sisäänotto on     valmisteltu peruskoulutuksen opiskelijapaikko-
36310:                                             KK 1038/1997 vp                                          3
36311: 
36312: jen lisäystä ja selvitetty rahoitusjärjestelyjä li-      Opiskelijapaikkojen lisäyksestä syyskaudella
36313: säysten aiheuttamien kustannusten korvaami-            1998 aiheutuvien kustannusten korvaus tapah-
36314: seksi. Lisäysten valmistelussa on lähdetty siitä,      tuisi vuoden 1999 tulossopimuksissa erillisenä
36315: että edellä kuvattua Tampereen yliopiston lääke-       hankemäärärahana ja vuonna 1999 toteutetta-
36316: tieteellisen tiedekunnan profiloitumista ei ole tar-   van opiskelijamäärän lisäyksestä aiheutuvat kus-
36317: koitus muuttaa. Tämänjohdosta opetusministe-           tannukset korvattaisiin laskennallisen mallin
36318: riössä valmistellussa ja 6.11. yliopistoille lausun-   mukaan niin, että tulossopimusten tutkintota-
36319: nolle lähteneessä ehdotuksessa (Dnro 511500/97)        voitetta nostetaan ja koulutuksen aiheuttamat
36320: Tampereen yliopiston lääketieteellisen tiedekun-       kustannukset korvataan tutkinnosta laskennalli-
36321: nan sisäänoton lisäämiseksi esitetty määrä on          sen mallin perusteella saatavan korvauksen kaut-
36322: pienempi kuin muiden tiedekuntien. Ministeriön         ta asteittain vuosina 1999-2003.
36323: ehdotus opiskelijapaikkamäärien lisäämiseksi              Opetusministeriö on pyytänyt yliopistojen
36324: vuosina 1998-1999 on yliopistoittain seuraava:         lausuntoja ehdotuksestaan lisäysten toteuttami-
36325: Helsingin yliopisto 25, Kuopion yliopisto 25,          seksi ja rahoittamiseksi joulukuun 8. päivään
36326: Oulun yliopisto 25, Tampereen yliopisto 10 ja          mennessä 1997. Lopullinen päätös lisäysten suu-
36327: Turun yliopisto 25. Lisäysten perusteella uusien       ruudesta ja rahoitusjärjestelyistä tehdään yli-
36328: opiskelijoiden sisäänottomäärä olisi vuonna            opistoilta saatujen lausuntojen pohjalta.
36329:  1999 yhteensä 470.
36330: 
36331:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
36332: 
36333:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
36334: 4                                         KK 1038/1997 vp
36335: 
36336: 
36337: 
36338: 
36339:                                        Tili Riksdagens Talman
36340: 
36341:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         ning bedöms ånyo på riksnivå före utgången av
36342: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          detta årtionde.
36343: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         För Tammerfors universitets vidkommande
36344: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade skriftli-      beslöts dessutom att universitetet från och med
36345: ga spörsmål nr 1038:                                 1997 tar det riksomfattande ansvaret för hälso-
36346:                                                      vårdsbranschens mångvetenskapliga påbygg-
36347:           Håller Regeringen på att ändra sina        nadsutbildning och fortbildning genom att ut-
36348:        ursprungliga planer på att öka intagning-     veckla en riksomfattande Publie Hea1th School.
36349:        en av nya studerande till universitetens      Vid utvecklingsarbetet skall man beakta samar-
36350:        medicinska fakulteter så att ökningen för     betet med Nordiska Hälsovårdshögskolan och
36351:        medicinska fakulteten vid Tammerfors          en eventuell arbetsförde1ning mellan den och uni-
36352:        universitet blir bara 15 nya platser, dvs.    versitetet. Undervisningsministeriet anvisar åren
36353:        från nuvarande 40 til155 platser, fast den    1995-1998 en summa på 1,5 milj. mk i särskild
36354:        är betydligt större i andra motsvarande       projektfinansiering för utvecklingen av Publie
36355:        fakulteter, och                               Hea1th School. 1 form av särskild projekt-
36356:           hur motiverar Regeringen denna också       fmansiering anvisar undervisningsministeriet
36357:        regionala orättvisa?                          dessutom den medicinska biotekniska forskning-
36358:                                                      en under samma år sammanlagt 3 mi1j. mk. Be-
36359:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        slutet har skrivits in i de resultatavtal mellan
36360: anföra följande:                                     Tammerfors universitet och undervisningsminis-
36361:                                                      teriet som gäller åren 1994-1998.
36362:    Då statsrådet godkände preciseringen för             En arbetsgrupp vid social- och hälsovårdsmi-
36363: 1991-1996 av planen för utveckling av utbild-        nisteriet som utrett det kvantitativa behovet av
36364: ningen och av forskningen vid högskolorna be-        läkararbetskraft och intagningen till den medi-
36365: slöts i samband med vissa strukturella åtgärder      cinska grundutbildningen föreslog i sin prome-
36366: också att resurserna för den medicinska utbi1d-      moria tili social- och hälsovårdsministeriet den
36367: ningen skall skäras ner med 20 procent före ut-      13 juni 1997 en kännbar ökning av den medicin-
36368: gången av 1998. Nedskärningen grundade sig på        ska grundutbildningen. Enligt förslaget borde
36369: att intagningarna till den medicinska utbi1dning-    man år 1997 ta in minst 400 nya studerande, år
36370: en minskat kraftigt sedan 1993.                      1998 minst 440 och fr.o.m. 1999 minst 480. Ar-
36371:    Utgående från de förslag som den av undervis-     betsgruppen ansåg att om det inte 1997 går att
36372: ningsministeriet tillsatta utredaren lade fram och   genomföra ökningen, så bör man 1998 ta in 480
36373: den fortsatta beredningen av dessa beslöt minis-     studerande.
36374: teriet att skära ner resurserna för den medicinska      Undervisningsministeriet ordnade den 26 au-
36375: utbildningen med 34 milj. mk och att nedskär-        gusti 1997 en förhand1ing där förslagen om till-
36376: ningen skall gälla medicinska utbildningsenhe-       läggsbehov, utlåtandena om dem samt universi-
36377: ter.                                                 tetens möjligheter att genomföra tilläggen be-
36378:    Utöver resursminskningarna beslöts för Tam-       handlades. 1 förhandlingarna var de medicinska
36379: merfors universitets vidkommande att den medi-       fakulteterna samt social- och hälsovårdsministe-
36380: cinska grundutbildningen skall kvarstå som en        riet företrädda. Vid förhandlingarna framfördes
36381: helhet vid universitetet och att medicinska fakul-   även universitetens preliminära ståndpunkter
36382: teten i sin undervisning fokuserar på utbildning     beträffande möjligheterna att utöka utbildnings-
36383: av läkare inriktade mot primärvård och inom den      volymen och beträffande resursbehovet för ök-
36384: yrkesinriktade påbyggnadsutbildningen och            ningen. Undervisningsministeriet konstaterade
36385: fortbildningen för läkare på utbildningen i all-     att den tilläggsfinansiering som en ökad utbild-
36386: män medicin. Det beslöts att antalet nya stude-      ningsvo1ym kräver kan ordnas först från 1999.
36387: rande som årligen tas in är 40 under åren 1994-         Efter förhandlingarna har ökningen av antalet
36388: 1998. Det kvantitativa behovet av grundutbild-       studieplatser inom grundutbildningen beretts vid
36389:                                           KK 1038/1997 vp                                           5
36390: 
36391: undervisningsministeriet och finansieringsar-       nya studerande som tas in 1999 sammanlagt 470.
36392: rangemangen för att ersätta de kostnader som           Ersättningen av de kostnader som det ökade
36393: ökningarna föranleder utretts. Vid beredningen      antalet studieplatser föran1eder höstterminen
36394: av ökningarna har man utgått från att den profi-    1998 föreslås ske i 1999 års resultatavtal som ett
36395: lering av medicinska fakulteten vid Tammerfors      särskilt projektanslag och de kostnader som det
36396: universitet som beskrivits ovan inte kommer att     ökade anta1et studerande föranleder 1999 före-
36397: ändras. Av denna anledning innehåller det för-      s1ås bli ersatta enligt en ka1ky1mässig modell så
36398: slag som beretts vid undervisningsministeriet och   att examensmålet i resultatavtalen höjs och kost-
36399: den 6 november sänts på remiss tili universiteten   naderna för utbildningen ersätts stegvis åren
36400: en mindre kvantitet nya studerande för medicin-     1999-2003 via den ersättning som fås för exami-
36401: ska fakulteten vid Tammerfors universitet än för    na enligt den ka1ky1mässiga modellen.
36402: de övriga fakulteterna. Ministeriet föreslår föl-      Undervisningsministeriet har bett om univer-
36403: jande ökningar av antalet studiep1atser vid de      sitetens utlåtanden om sitt förslag till genomför-
36404: o1ika universiteten åren 1998-1999: Helsingfors     ande och finansiering senast den 8 december
36405: universitet 25, Kuopio universitet 25, U1eåborgs    1997. Det slutliga beslutet om hur stora ökning-
36406: universitet 25, Tammerfors universitet 10 och       arna blir och om finansieringsarrangemangen
36407: Åbo universitet 25. Efter ökningarna är antalet     fattas utgående från universitetens utlåtanden.
36408: 
36409:      Helsingforsden 14 november 1997
36410: 
36411:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
36412:                                      j
36413:                                     j
36414:                                  j
36415:                                 j
36416:                              j
36417:                             j
36418:                          j
36419:                         j
36420:                      j
36421:                     j
36422:                  j
36423:                 j
36424:              j
36425:             j
36426:          j
36427:         j
36428:      j
36429:     j
36430:  j
36431: j
36432: j
36433:                                           KK 1039/1997 vp
36434: 
36435: Kirjallinen kysymys 1039
36436: 
36437: 
36438: 
36439: 
36440:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Pohjoismaisen apuvälineiden kehittämiskes-
36441:                                       kuksen siirtämisestä Tampereelta Helsinkiin
36442: 
36443: 
36444:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36445: 
36446:    Pohjoismainen apuvälineiden kehittämiskes-           Pirkanmaata on niin sanotusti potkittu toistu-
36447: kus NUH toimii Tampereella teknologian kehit-        vasti päähän kaikissa niin valtiovallan kuin työ-
36448: tämiskeskus Hermian tiloissa. Toimintaolosuh-        elämän päätöksissä. Sen vuoksi on pakko kysyä
36449: teet ovat ihanteelliset ja myös kehittämiskeskuk-    valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viita-
36450: sen henkilökunta on työhönsä hyvin motivoitu-        ten:
36451: nutta. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin
36452: teetättänyt tutkimuksen mahdollisuudesta siir-                  Miten Hallitus aikoo suhtautua suun-
36453: tää kehittämiskeskuksen toiminta Helsinkiin                 nitelmiin Pohjoismaisen apuvälineiden
36454: Stakesin yhteyteen. Selvityksen yhteydessä Sta-             kehittämiskeskus NUH:n siirtämiseksi
36455: kesin taholta on luonnollisesti painotettu kehit-           Stakesin yhteyteen Helsinkiin ottaen
36456: tämiskeskuksen siirtämistä sen yhteyteen.                   huomioon asian olemattomat perusteet
36457:    Tilanne on äärettömän hankala monestakin                 ja sen aiheuttamat hankaluudet nykyisel-
36458: syystä. Käsittääkseni mitkään tutkimuksen tu-               le henkilökunnalle sekä sen, että kyseinen
36459: loksista eivät ole käytännössä puoltaneet siirron           toimi olisi jälleen yksi osa niitä kohtuut-
36460: toteuttamista ja mitä tulee nykyiseen henkilö-              tomuuksia, joita Tampereen ja Pirkan-
36461:  kuntaan, kukaan sen jäsenistä ei pidä mahdolli-            maan alueelle on viime aikoina aiheutu-
36462:  sena asuinpaikan muuttamista Helsinkiin.                   nut?
36463: 
36464:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
36465: 
36466:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
36467: 
36468: 
36469: 
36470: 
36471:  270136
36472: 2                                         KK 1039/1997 vp
36473: 
36474: 
36475: 
36476: 
36477:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36478: 
36479:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       NSH:n. Molemmilla elimillä on yhteinen sihtee-
36480: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ristö Tukholmassa.
36481: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         NNH:n uudelleenorganisoinnin yhteydessä
36482: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       otettiin NNH:n hallituksen kokouksessa 16.-
36483: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1039:             17.3.1997 esille kysymys NNH:nja NUH:n yh-
36484:                                                      teensijoittamisesta Tukholmaan. Suomi puolusti
36485:            Miten Hallitus aikoo suhtautua suun-      NUH:n säilyttämistä Suomessa. NNH:n hallitus
36486:        nitelmiin Pohjoismaisen apuvälineiden         ja NUH:n johtoryhmä myöntyivät kannatta-
36487:        kehittämiskeskus NUH:n siirtämiseksi          maan Suomea sillä edellytyksellä, että NUH:n
36488:        Stakesin yhteyteen Helsinkiin ottaen          nykyistä toimintaa tehostetaan ja toimintaedel-
36489:        huomioon asian olemattomat perusteet          lytyksiä parannetaan. Suomen sosiaali- ja ter-
36490:        ja sen aiheuttamat hankaluudet nykyisel-      veysministeriön tuli selvittää, miten NUH:sta
36491:        le henkilökunnalle sekä sen, että kyseinen    muodostuisi yhteispohjoismaista hyötyä tuotta-
36492:        toimi olisi jälleen yksi osa niitä kohtuut-   va, tehokas yksikkö. NUH:n Tampereelle perus-
36493:        tomuuksia, joita Tampereen ja Pirkan-         tamisen jälkeen oli vammaisten apuvälinetekno-
36494:        maan alueelle on viime aikoina aiheutu-       logia-alalla tapahtunut paljon kehitystä ja Stakes
36495:        nut?                                          oli noussut alalla merkittävään asemaan Suo-
36496:                                                      messa. Ministeriö pyysikin Sosiaali- ja terveys-
36497:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         alan tutkimus- ja kehittämiskeskusta (Stakesia)
36498: vasti seuraavaa:                                     laatimaan selvityksen siitä, voitaisiinko NUH sil-
36499:                                                      le asetettujen tavoitteiden ja toiminnan optimaa-
36500:    Pohjoismainen apuvälineiden kehittämiskes-        lisen kehittämisen kannalta yhtenä vaihtoehtona
36501: kus NUH on yhteispohjoismainen laitos. Se toi-       sijoittaa Stakesin yhteyteen. Stakesin johtoryh-
36502: mii Tukholmassa sijaitsevan pohjoismaisen vam-       män hyväksymä selvitys lähetettiin sosiaali- ja
36503: maisasiain yhteistyöelimen NSH:n (entisen            terveysministeriölle 10.6.1997.
36504: NNH:n) ja sen hallituksen alaisuudessa. Lisäksi          Stakesin tekemän selvityksen lähtökohtana
36505: NUH:lla on oma johtoryhmänsä, jossa on edus-         ovat NUH:n toiminnan tavoitteet ja strategiset
36506: tajat kaikkien pohjoismaiden apuvälineinstituu-      painopisteet. NUH:n toiminnan käynnistymisen
36507: teista. Pohjoismaiden ministerineuvoston budje-      jälkeen on mittavia muutoksia ja uudistuksia to-
36508: tista osoitetaan vuositasolla noin 2,3 miljoonaa     teutettu apuväline- ja vammaissektorilla sekä
36509: markkaa NUH:n toiminnalle. Yksikössä työs-           kansallisella, pohjoismaisella että eurooppalai-
36510: kentelee kolme kokopäiväistä virkamiestä, joi-       sella tasolla. Vaikkakin tekniset edellytykset
36511: den palkat maksaa Pohjoismaiden ministerineu-        NUH:n toiminnalle edelleen ovat hyvät Tampe-
36512: vosto.                                               reella, ovat toiminnalliset edellytykset selvästi
36513:    Pohjoismaisen yhteistyön uudistaminen käyn-       viime vuosina huonontuneet. VTT:n sairaalatek-
36514: nistettiin 1990-luvun alussa. Pohjoismaiden neu-     niikan laboratorio, jonka yhteyteen NUH perus-
36515: voston ja Pohjoismaiden ministerineuvoston           tettiin, on VTT:n uudelleen organisoimisen yh-
36516: asettama työryhmä jätti vuonna 1995 pohjois-         teydessä lakkautettu. NUH:n johtoryhmä on
36517: maisen yhteistyön uudistamista koskevan rapor-       valmis tukemaan NUH:n kehittymistä pohjois-
36518: tin, jonka yhtenä ehdotuksena oli kaikkien poh-      maiseksi ja eurooppalaiseksi huippuyksiköksi.
36519: joismaisten laitosten arvioiminen pohjoismaisen      Tämä vaatii kuitenkin sekä toiminnan että toi-
36520: hyödyn kannalta. Suoritetussa arvioinnissa poh-      mintaympäristön muutoksia. NUH:n tulee olla
36521: joismainen vammaisasiain lautakunta NNH sai          vuorovaikutuksessa kansallisen ja pohjoismai-
36522: arvosanan alhainen pohjoismainen hyöty. Poh-         sen vammaispolitiikan toteuttajiin.
36523: joismaiden ministerineuvosto päättikin lakkaut-         Selvitys päätyy johtopäätökseen, että NUH:n
36524: taa NNH:n ja perustaa sen tilalle vuonna 1997        siirtäminen Stakesin yhteyteen loisi sellaiset puit-
36525: Pohjoismaisen vammaispoliittisen neuvoston ja        teet,jota kansainvälisesti orientoituva sosiaali- ja
36526: pohjoismaisen vammaisasiain yhteistyöelimen          terveydenhuollon huippuyksikkö tarvitsee kehit-
36527:                                           KK 1039/1997 vp                                           3
36528: 
36529: tyäkseen. Stakes on vammaispolitiikan, kuntou-       tä on ministeriön käsityksen mukaan saavutetta-
36530: tuksen ja apuvälinetoiminnan sekä kansallinen        vissa ko. volyymiitään pienehkön ja irrallisen
36531: että kansainvälinen tutkija ja kehittäjä. Sillä on   yksikön siirrolla Stakesin yhteyteen. NUH:njoh-
36532: hyvät yhteydet ministeriöön, vammaisjärjestöi-       toryhmä on kokouksessaan 2.11.1997 antanut
36533: hin ja kunnallisiin palvelujen tuottajiin. Tänä      täyden tukensa Suomen sosiaali- ja terveysminis-
36534: vuonna Stakesiin on lisäksi perustettu uusi so-      teriön esittämille NUH:n toimintaa koskeville
36535: siaali- ja terveysalan tietoteknologian osaamis-     toimenpiteille. NUH:n työntekijöitä on pidetty
36536: keskus.                                              ajan tasalla ja heidän kanssaan on useaan ottee-
36537:    Ministeriö katsoo, että on ensisijaisen tärkeää   seen keskusteltu asian etenemisestä. Lopullisen
36538: turvata NUH:n säilyminen Suomessa ja että            päätöksen siirrosta ja sen ajankohdasta tekee
36539: NUH:ia ei tule sulauttaa Tukholmassa sijaitse-       kuitenkin Pohjoismaiden ministerineuvosto
36540: vaan pohjoismaiseen vammaisasiain yhteistyö-         Suomen aloitteen pohjalta ja neuvoteltuaan
36541: elimeen. Pohjoismaisten hallintoelinten edellyt-     työntekijöiden kanssa.
36542: tämä NUH:n toiminnan tehostaminen nykyises-
36543:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
36544: 
36545:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36546: 4                                         KK 1039/1997 vp
36547: 
36548: 
36549: 
36550: 
36551:                                        Tili Riksdagens Talman
36552: 
36553:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             I samband med omorganiseringen av NNH
36554: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          togs vid NNH :s styrelsemöte den 16 och 17 mars
36555: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      1997 upp frågan om en samlokalisering av NNH
36556: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         och NUH i Stockholm. Finland försvarade
36557: mål nr 1039:                                         ståndpunkten att NUH skall bibehållas i Fin-
36558:                                                      land. NNH:s styrelse och NUH:s ledningsgrupp
36559:           Hur ämnar Regeringen förhålla sig till     gick med på att understöda Finland under förut-
36560:        planerna på att flytta det nordiska ut-       sättning att NUH:s nuvarande verksamhet effek-
36561:        vecklingscentret för handikapphjälpme-        tiveras och att verksamhetsbetingelserna förbätt-
36562:        del NUH tili Stakes i Helsingfors med         ras. Social- och hälsovårdsministeriet i Finland
36563:        beaktande av den obefintliga motivering-      fick tili uppgift att utreda hur NUH skulle om-
36564:        en för saken och de problem som den           ändras tili en samnordisk nyttig och effektiv en-
36565:        nuvarande personalen förorsakas av            het. Efter det att NUH inrättats i Tammerfors
36566:        flyttningen samt det att åtgärden i fråga     hade utvecklingen gått framåt i snabb takt inom
36567:        igen skulle vara en del av de oskäligheter    teknologin i fråga om handikapphjälpmedel och
36568:        som Tammerfors och Birkaland har              Stakes hade uppnått en betydande ställning inom
36569:        drabbats av under de senaste åren?            branschen i Finland. Därför bad ministeriet
36570:                                                      forsknings- och utvecklingscentralen för social-
36571:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        och hälsovården (Stakes) att göra en utredning
36572: anföra följande:                                     om huruvida NUH såsom ett alternativ kunde
36573:                                                      placeras i anknytning tili Stakes med tanke på de
36574:     Det nordiska utvecklingscentret för handi-       mål som uppställts för NUH och utvecklandet av
36575: kapphjälpmedel NUH är en samnordisk inrätt-          en optimal verksamhet. En utredning som god-
36576: ning. Det underlyder Nordiska samarbetsorga-         känts av ledningsgruppen för Stakes tillställdes
36577: net för handikappfrågor NSH (tidigare NNH)           social- och hälsovårdsministeriet den 10 juni
36578: och dess styrelse i Stockholm. Dessutom har          1997.
36579: NUH en egen ledningsgrupp med företrädare för           Utgångspunkten för Stakes utredning var
36580: alla hjälpmedelsinstitut i Norden. 1 Nordiska        målsättningarna och de strategiska prioritering-
36581: ministerrådets budget anvisas på årsnivå ca          arna i fråga om NUH:s verksamhet. Sedan
36582: 2,3 milj. mk för NUH:s verksamhet. lnom enhe-        NUH:s verksamhet inleddes har omfattande för-
36583: ten arbetar tre tjänstemän på heltid, vilkas löner   ändringar och reformer genomförts inom hjälp-
36584: betalas av Nordiska ministerrådet.                   medels- och handikappsektorn på nationell,
36585:     Revideringen av det nordiska samarbetet in-      nordisk och europeisk nivå. Fastän de tekniska
36586: leddes i början av 1990-talet. En arbetsgrupp        förutsättningarna för NUH:s verksamhet än så
36587: tillsatt av Nordiska rådet och Nordiska minister-    länge är goda i Tammerfors, har de funktionella
36588: rådet överlämnade år 1995 en rapport om revide-      förutsättningarna märkbart försämrats under de
36589: ring av det nordiska samarbetet. Ett av förslagen    senaste åren. Laboratoriet för medicinsk teknik
36590: i rapporten var att alla nordiska institutioner      vid statens tekniska forskningscentral, vid vilket
36591: skall bedömas med avseende på den nordiska           NUH inrättades, har i samband med omorgani-
36592: nyttan. 1 bedömningen fick Nordiska nämnden          seringen av statens tekniska forskningscentral
36593: för handikappfrågor NNH vitsordet låg nordisk        upphört med sin verksamhet. NUH:s lednings-
36594: nytta. Nordiska ministerrådet beslöt därför att      grupp är beredd att stöda NUH så att det utveck-
36595: dra in NNH och i stället år 1997 inrätta ett         las tili en nordisk och europeisk toppenhet. Detta
36596: nordiskt handikappolitiskt råd och Nordiska          fordrar dock förändringar i såväl verksamheten
36597: samarbetsorganet för handikappfrågor NSH.            som verksamhetsmiljön. NUH skall stå i växel-
36598: Båda organen har ett gemensamt sekretariat i         verkan med de aktörer som driver den nationella
36599: Stockholm.                                           och nordiska handikappolitiken.
36600:                                            KK 1039/1997 vp                                             5
36601: 
36602:    Utredningen drar en sådan slutsats att en flytt-   betsorganet för handikappfrågor i Stockholm.
36603: ning av NUH tili Stakes skulle skapa sådana           En ytterligare effektivering av NUH:s verksam-
36604: förutsättningar som en internationellt orienterad     het, som förutsätts av de nordiska förvaltnings-
36605: toppenhet inom social- och hälsovården behöver        organen, kan enligt ministeriets uppfattning upp-
36606: för att kunna utvecklas. Stakes är en institution     nås genom att enheten, som tili sin volym är rätt
36607: för forskning och utveckling inom handikappoli-       liten och lösryckt, flyttas tili Stakes. NUH:s led-
36608: tiken, rehabiliteringen och hjälpmedelsverksam-       ningsgrupp har vid sitt sammanträde den 2 no-
36609: heten såväl nationellt som internationellt. Stakes    vember 1997 gett sitt fulla stöd för de åtgärder
36610: har goda förbindelser tili ministeriet, tili handi-   som social- och hälsovårdsministeriet i Finland
36611: kapporganisationerna och tili de kommunala            har föreslagit i fråga om NUH:s verksamhet. De
36612: serviceproducenterna. Dessutom har ett nytt           anställda vid NUH har hållits ajour och många
36613: kunskapscenter för informationsteknologi inom         diskussioner har förts med dem om hur ärendet
36614: social- och hälsovårdsbranschen inrättats vid         framskrider. Det slutgiltiga beslutet om flytt-
36615: Stakes i år.                                          ningen och tidpunkten för denna fattas dock av
36616:    Ministeriet anser att det är ytterst viktigt att   Nordiska ministerrådet utgående från det finska
36617: garantera att NUH bibehålls i Finland och att         initiativet och efter förhandlingar med de anställ-
36618: NUH inte bör införlivas med Nordiska samar-           da.
36619:      Helsingforsden 14 november 1997
36620: 
36621:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
36622:                                           KK 1040/1997 vp
36623: 
36624: Kirjallinen kysymys 1040
36625: 
36626: 
36627: 
36628: 
36629:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Katulapsiongelman selvittämisestä Suo-
36630:                                       messa
36631: 
36632: 
36633:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36634: 
36635:    Katulapsia koskeva ongelma on maailman-          kerätäänkö varoja niin sanotusti huijareiden tas-
36636: laajuinen. Katulapsella tarkoitettaneen lasta tai   kuun ihmisten lempeämielisyyteen vedoton. Hal-
36637: nuorta, jolla ei ole sidonnaisuutta kotiin vaan     litus on varmasti tutkinut asiaa.
36638: hänjoutuu oleskelemaanja majoittumaan kodin             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36639: ulkopuolelle. Suurimmillaan ongelma lienee jois-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36640: sakin Kaukoidän maissa, mutta se on laaja ilmiö     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36641: myös esimerkiksi naapurimaassamme Venäjällä.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36642:    Katulapsiongelmasta puhutaan myös Suo-
36643: messa, jossa useassakin eri muodossa on kerätty                Onko Hallituksella käytettävissään
36644: varoja katulapsien auttamiseksi. Alalla on myös             selvitystä ns. katulapsiongelman laajuu-
36645: yhdistyksiä, yksi tunnetuimmista Aseman lapset              desta suomalaisessa yhteiskunnassa, ja
36646: ry. Viimeksi mainittu on muistaakseni saanut                   jos ei ole, mihin käytetään tämän on-
36647: huomattavia lahjoituksia eräiden hyväntekeväi-              gelman lievittämiseen kerättävät varat,
36648: syystapahtumien yhteydessä.                                 joita tietyille yhdistyksille on kerätty ja
36649:    Herää kuitenkin kysymys, onko Suomessa ns.               jatkuvasti asian nimissä kerätään?
36650: katulapsia ja tätä kautta kyseistä ongelmaa vai
36651:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
36652: 
36653:                                        Sulo Aittoniemi lkesk
36654: 
36655: 
36656: 
36657: 
36658: 270136
36659: 2                                            KK 1040/1997 vp
36660: 
36661: 
36662: 
36663: 
36664:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36665: 
36666:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lapset ajautuvat kadulle erilaisista modernille
36667: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kaupunkiyhteiskunnalle ominaisista syistä. Kes-
36668: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         keisimmät syyt liittyvät syrjäytymiseen, perhettä
36669: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          sosiaalisena yksikkönä kohdanneisiin muutok-
36670: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           siin sekä puutteisiin lastensuojelujärjestelmässä.
36671: n:o 1040:                                               Katulasten oletetaan myös olevan seurausta
36672:                                                         asuinalueiden slummiutumisesta, sukupolvelta
36673:           Onko Hallituksella käytettävissään            toiselle periytyvästä syrjäytymisestä sekä krooni-
36674:        selvitystä ns. katulapsiongelman laajuu-         sesta työttömyydestä.
36675:        desta suomalaisessa yhteiskunnassa ja               Tanskalaista tutkijaa Sören Juulia mukaillen
36676:           jos ei ole, mihin käytetään tämän on-         voi todeta, että katulapsen taustalla on pitkäai-
36677:        gelman lievittämiseen kerättävät varat,          kainen kehitysprosessi. Prosessin aikana lapsi
36678:        joita tietyille yhdistyksille on kerätty ja      kehittää enemmän tai vähemmän tietoisesti elä-
36679:        jatkuvasti asian nimissä kerätään?               mäntavan, jossa kuuluu elää pitkiäkin aikoja
36680:                                                         vailla aikuiskontakteja. Lapsi on toistuvasti pet-
36681:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tynyt aikuisiin: vanhemmat, opettajat, sosiaali-
36682: vasti seuraavaa:                                        työntekijät, poliisit ja muut aikuiset eivät ole
36683:                                                         kyenneet auttamaan lasta, vaikka ainakin lapsi
36684:    Katulapsi on käsite, jolle ei ole olemassa sel-      arvelee heidän nähneen hänen ongelmansa ja hä-
36685: keää määrittelyä. Yksi parhaista lienee tanska-         tänsä. Kadulta lapsi sitten löytää samassa elä-
36686: laisten tutkijoiden määritelmä, jota Euroopan           mäntilanteessa eläviä lapsiaja nuoria,joilta aina-
36687: neuvosto on käyttänyt katulapsiprojektissa pyr-         kin alkuun kokee saavansa lämpöä ja ymmärrys-
36688: kiessään selvittämään Euroopan katulapsitilan-          tä. Tätä kautta osa lapsista vähitellen siirtyy huu-
36689: netta vuosina 1992-1993. Tuon määritelmän               meiden, prostituution ja rikosten maailmaan.
36690: mukaan "Katulapsia ovat ne alle 18-vuotiaat                 Koska katulapseksi ei synnytä vaan tullaan
36691: lapset, jotka elävät lyhyempiä tai pidempiä ai-         pitkällisen prosessin kautta, voidaan tuohon
36692: koja katuympäristössä. He elävät vaeltelevaa            prosessiin vaikuttaa sen eri kohdissa. Tähän pro-
36693: elämää ja pitävät yhteyttä etupäässä muihin ka-         sessiin erilaiset kansalaisjärjestöt ja viranomaiset
36694: dulla oleviin nuorisoryhmiin. Virallisesti heillä       pyrkivätkin eri tavoin vaikuttamaan yhdessä ja
36695: on osoite joko vanhempiensa luona tai jossain           erikseen.
36696: laitoksessa, mutta merkityksellistä on nimen-               Yhtenä näistä järjestöistä toimii kansanedus-
36697: omaan se, etteivät he juurikaan ole tekemisissä         taja Aittaniemen kysymyksessään mainitsema
36698: niiden aikuisten kanssa, jotka heistä ovat vas-         Aseman Lapset ry,jonka toiminnan tarkoitukse-
36699: tuussa."                                                na on tukea nuorten kokonaisvaltaista kasvua ja
36700:    Myös Suomessa on varmuudella katulapsia.             ehkäistä heitä ajautumasta syrjäytymiskiertee-
36701: Heitä kohtaa työssään muun muassa Suomen                seen tai katkaista tällainen kierre ajoissa. Näky-
36702: Punaisen Ristin ylläpitämien Nuorten turvatalo-         vimpiäjärjestön työmuodoista on Walkers-nuo-
36703: jen henkilökunta. Katulasten määrää on ilmiön           risokahvila. Nuorisokahvilan tavoitteena on tar-
36704: luonteen vuoksi mahdoton selvittää. Tähän vai-          jota nuorille kokoontumispaikka, jossa syntyy
36705: kuttavat paitsi se, että katulapsi-käsite on epä-       turvallinen vuorovaikutus nuorten ja vapaaeh-
36706: määräinen, myös se, että katulasten elämäntilan-        toisten, nuorisokahvilatoimintaan koulutettujen
36707: ne vaihtelee: useimmat heistä elävät ajoittain ka-      aikuisten välillä sekä nuorten kesken.
36708: dulla ja ajoittain laitoksessa, kotonaan tai tutta-         Koska yhdeksi keskeiseksi modernin katulap-
36709: villa. Lisäksi katulapset ovat alituisesti liikkeellä   si-ilmiön piirteeksi on kiteytetty lasten ja nuorten
36710: ja välttelevät viranomaisia.                            vähäiset aikuiskontaktit, on juuri tällainen toi-
36711:    Eurooppalaisissa hyvinvointivaltioissa katu-         minta omiaan ehkäisemään katulapsi-ilmiötä
36712: lapsi-ilmiön syyt ovat toisenlaiset kuin kehitys-       laajenemasta. Tällaisen toiminnan tarvetta ei
36713: maissa tai sodanjälkeisessä Euroopassa. Täällä          voida mitata sillä tiedolla, kuinka paljon Suo-
36714:                                            KK 1040/1997 vp                                              3
36715: 
36716: messa mahdollisesti on tällä hetkellä katulapsia,         Lisätietoja katulapsi-ilmiöstä saa muun muas-
36717: koska täydellisesti onnistuessaan toiminta ehkäi-     sa Aseman Lapset ry:n vuonna 1995 julkaisemas-
36718: sisi ilmiön kokonaisuudessaan. Tässä kuten ylei-      ta kirjasta "Katulapset, länsimaisen yhteiskun-
36719: sestikin ehkäisevässä työssä on vaikea eksaktisti     nan uusi ilmiö" (Anne Hujala, Tuija Norlamo).
36720: osoittaa toiminnan tuloksellisuutta: tulokset nä-     Kirjaan on tiivistetysti koottu keskeistä tietoa
36721: kyvät kielteisinä ilmiöinä vasta, kun työ jätetään    Euroopan neuvoston katulapsiprojektista (v.
36722: tekemättä.                                             1992-1993) sekä modernia katulapsi-ilmiötä
36723:     Hallituksella ei saamiensa selvitysten ja myön-   käsittelevästä sosiaalipolitiikan pro-gradu työstä
36724: teisen palautteen perusteella ole syytä epäillä,      "Suomessako katulapsia?" (Tuija Norlamo, v.
36725: että Aseman Lapset ry tai muutkaan sen tiedossa        1994). Kirjaan sisältyy myös aihetta koskeva kir-
36726: olevat kansalaisjärjestöt (esimerkiksi Nuorten        jallisuusluettelo ja tietoja katulasten kanssa työs-
36727: turvataloja ylläpitävä Suomen Punainen Risti),        kentelevistä viranomaisista, järjestöistä ja pro-
36728: jotka toimivat katulasten parissa, käyttäisivät       jekteista.
36729: väärin saamaansa julkista rahoitusta ja lahjoi-
36730: tuksia.
36731:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
36732: 
36733:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36734: 4                                          KK 1040/1997 vp
36735: 
36736: 
36737: 
36738: 
36739:                                         Tili Riksdagens Talman
36740: 
36741:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      för det moderna stadssamhället. De mest centra-
36742: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        la orsakerna anknyter till utslagning, förändring-
36743: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ar som drabbat familjen som social enhet samt
36744: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         brister i barnskyddssystemet. Gatubarnen antas
36745: 1040:                                                 även vara en följd av förslummade bostadsområ-
36746:                                                       den, utslagning som går i arv från en generation
36747:            Har Regeringen tillgång tili utredning-    tili en annan samt kronisk arbetslöshet.
36748:        ar över omfattningen av det s.k. gatu-             Med hänvisning till den danska forskaren Sö-
36749:        barnsproblemet i det finländska samhäl-        ren Juulia kan man konstatera att det ligger en
36750:        let, och,                                      lång utvecklingsprocess bakom ett gatubarn.
36751:            om den inte har det, vart går de medel     Under processen utvecklar barnet mer eller min-
36752:        som för att avhjälpa problemet insamlats       dre medvetet en livsstil till viiken det hör att leva
36753:        och fortfarande insamlas åt vissa före-        rentav långa perioder utan kontakt med vuxna.
36754:        ningar för detta ändamål?                      Barnet har gång på gång blivit besviket på de
36755:                                                       vuxna: föräldrar, lärare, socialarbetare, poliser
36756:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och andra vuxna har inte kunnat hjälpa barnet,
36757: anföra följande:                                      fastän åtminstone barnet tror att de har märkt
36758:                                                       dess problem och nöd. På gatan finner barnet
36759:     Gatubarn är ett begrepp som saknar en klar        sedan barn och ungdomar som befinner sig i
36760: definition. En av de bästa definitionerna torde       samma levnadssituation och åtminstone till en
36761: vara den som danska forskare har utarbetat och        början upplever barnet att det får värme och
36762: Europarådet använt i sitt gatubarnsprojekt med        förståelse av dem. Den vägen tar en del av barnen
36763: avsikt att klarlägga gatubarnssituationen i Euro-     så småningom steget in i en värld av droger,
36764: pa under 1992-1993. Enligt denna definition är        prostitution och brott.
36765: gatubarn sådana barn under 18 år som under                Eftersom ingen föds som gatubarn utan ut-
36766: kortare eller längre perioder lever på gatan. De      vecklas till sådana via en lång process, kan man
36767: driver omkring och har kontakt med främst an-         påverka processen i dess olika skeden. Olika
36768: dra grupper av ungdomar som lever på gatan.           medborgarorganisationer och myndigheter för-
36769: Officiellt bor de antingen hos föräldrarna eller på   söker på olika sätt påverka denna process både
36770: anstalt, men betydelsefullt är uttryckligen det       tilisammans och separat.
36771: faktum att de sällan har någonting att göra med           En av dessa organisationer är Aseman Lapset
36772: de vuxna som har ansvaret för dem.                    ry, som riksdagsman Aittoniemi nämner i sitt
36773:     Med säkerhet kan man säga att det finns gatu-     spörsmål. Avsikten med organisationens verk-
36774: barn även i Finland. Bl.a. personalen på de Ung-      samhet är att som helhet stöda ungdomarna i
36775: domshärbergen, som upprätthålls av Finlands           deras uppväxtprocess och att hindra dem från att
36776: Röda Kors, möter gatubarn i sitt arbete. På           fastna i utslagningens onda cirkel eller att bryta
36777: grund av företeelsens natur är det omöjligt att       denna cirkel i tid. Den mest synliga av organisa-
36778: klarlägga antalet gatubarn. Förutom att defini-       tionens arbetsformer är ungdomscafet Walkers.
36779: tionen på gatubarn är diffus, varierar även gatu-     Syftet med ungdomscafet är att erbjuda ungdo-
36780: barnens levnadssituation: de flesta gatubarn le-      marna en samlingsplats, där en trygg interaktion
36781: ver tidvis på gatan och tidvis på anstalt, hemma      uppstår ungdomarna emellan samt mellan ung-
36782: eller hos bekanta. Dessutom är gatubarnen jämt        domarna och de frivilliga vuxna som utbildats för
36783: och ständigt i rörelse och de undviker myndighe-      denna ungdomscafeverksamhet.
36784: ter.                                                      Eftersom barnen och ungdomarna i vissa fall
36785:     1 de europeiska välfårdsstaterna är orsakerna     har få vuxenkontakter, vilket har utkristallise-
36786: tili gatubarnsföreteelsen andra än i utvecklings-     rats tili ett centralt drag för den moderna ga-
36787: länderna eller efterkrigstidens Europa. Här drivs     tubarnsföreteelsen, skalljust en sådan här verk-
36788: barnen ut på gatan av olika skäl som är typiska       samhet hindra gatubarnsföreteelsen från att
36789:                                           KK 1040/1997 vp                                          5
36790: 
36791: sprida sig. Behovet av denna verksamhet kan          missbruka den offentliga finansiering och de do-
36792: inte mätas i antalet gatubarn i Finland just nu,     nationer som de har fått.
36793: eftersom verksamheten, om den lyckas tili fullo,        Mer information om gatubarnsföreteelsen
36794: skulle förebygga företeelsen totalt. Inom denna      finns bl.a. i boken "Katulapset, länsimaisen yh-
36795: verksamhet såsom inom förebyggande arbete i          teiskunnan uusi ilmiö" (Anne Hujala, Tuija Nor-
36796: allmänhet är det svårt att exakt påvisa resultaten   lamo), som utgavs 1995 av Aseman Lapset ry. I
36797: av verksamheten: resultaten tar sig uttryck i        boken finns i sammandrag viktig information ur
36798: negativa företeelser först då arbetet lämnas         Europarådets gatubarnsprojekt (åren 1992-
36799: ogjort.                                              1993) samt ur en pro gradu-avhandling i social-
36800:    Regeringen har på basis av erhållna utredning-    politik "Suomessako katulapsia?" (Tuija Norla-
36801: ar och positiv feedback inga skäl att misstänka      mo, 1994), som behandlar den moderna gatu-
36802: att Aseman Lapset ry eller andra medborgaror-        barnsföreteelsen. 1 boken ingår även en förteck-
36803: ganisationer (t.ex. Finlands Röda Kors som upp-      ning över litteratur om ämnet och uppgifter om
36804: rätthåller Ungdomshärberg som enligt vad reger-      de myndigheter, organisationer och projekt som
36805: ingen känner tili arbetar med gatubarn skulle        arbetar med gatubarn.
36806: 
36807:      Helsingforsden 14 november 1997
36808: 
36809:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
36810:                                           KK 1041/1997 vp
36811: 
36812: Kirjallinen kysymys 1041
36813: 
36814: 
36815: 
36816: 
36817:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Pakolaiskiintiön lisäämisestä
36818: 
36819: 
36820: 
36821:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36822: 
36823:    Hallitus suunnittelee pakolaiskiintiön kaksin-              Onko Hallitus ottanut pakolaiskiin-
36824: kertaistamista. Tämä merkitsee samalla sitä, että           tiön nostamista suunnitellessaan huo-
36825: maahan tulee joka vuosi 1 000 sosiaalihuollon               mioon, että tuhat pakolaista vuodessa vie
36826: kautta elätettävää ihmistä, jotka vievät asunnon-           asumisen mahdollisuuden vastaavalta
36827: saannin mahdollisuuden vastaavalta määräitä                 määräitä suomalaisia, tuo vastaavan
36828: Suomen kansalaisia. Suuri osa vuosittain maa-               määrän huollettavia sosiaalihuoltoon ja
36829: han tulevista pakolaisista tuo myös osansa koko             edesauttaa kansainvälisen rikollisuuden
36830: ajan raaistuvaan rikollisuuteen.                            pesiytymistä maahamme?
36831:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36832: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36833: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36834: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36835: 
36836:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1997
36837:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
36838: 
36839: 
36840: 
36841: 
36842: 270136
36843: 2                                          KK 1041/1997 vp
36844: 
36845: 
36846:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36847: 
36848:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ole toistaiseksi kyenneet riittävästi maahan-
36849: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         muuttajien omaksi ja yhteiskuntamme eduksi
36850: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       hyödyntämään. Hallituksen ohjelma on koko-
36851: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        naisvaltainen ja se on saanut osakseen myönteis-
36852: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tä huomiota sekä Euroopan neuvoston piirissä
36853: n:o 1041:                                             että muissa Pohjoismaissa.
36854:                                                           Kiintiöpakolaiset tulevat maahan perheittäin,
36855:           Onko Hallitus ottanut pakolaiskiin-         100 pakolaista tarvitsee arviolta noin 25-30
36856:        tiön nostamista suunnitellessaan huo-          asuntoa. Määrä ei ole suuri koko maan mitta-
36857:        mioon, että tuhat pakolaista vuodessa vie      kaavassa. Kunnat ovat etukäteen, ennen kiintiö-
36858:        asumisen mahdollisuuden vastaavalta            pakolaisten kuntaan muuttoa, järjestäneet hei-
36859:        määräitä suomalaisia, tuo vastaavan            dän tarvitsemansa ensimmäiset asunnot, joiden
36860:        määrän huollettavia sosiaalihuoltoon ja        hankkimiseen ne voivat saada valtiolta tukea.
36861:        edesauttaa kansainvälisen rikollisuuden        Pakolaisilla on Suomessa asuessaan pääosin sa-
36862:        pesiytymistä maahamme?                         mat oikeudet ja velvollisuudet kuin Suomen kan-
36863:                                                       salaisillakin. Tämän koskee sekä sosiaaliturvaa
36864:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          että verotusta.
36865: vasti seuraavaa:                                          Hallituksen ohjelmalla pyritään tehostamaan
36866:                                                       pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien työl-
36867:    Valtioneuvoston periaatepäätös hallituksen         listymistä. Hallitus katsoo, että maahanmuuton
36868: maahanmuutto- ja pakolaispoliittiseksi ohjel-         alkuvaiheessa on tarkoituksenmukaista panos-
36869: maksi tehtiin 16.10.1997. Periaatepäätöksen no-       taa kielen ja yhteiskuntatietouden opiskeluun,
36870: jalla hallitus on valmis nostamaan nykyisen pa-       jotta maahanmuuttajat saavat voimavaransa it-
36871: kolaiskiintiön vuonna 1998 viidestäsadasta (500)      seään, perhettään ja suomalaista yhteiskuntaa
36872: kuuteensataan (600) ja vuonna 1999 kuudestasa-        hyödyttävään käyttöön. Hallituksen ohjelmassa
36873: dasta (600) seitsemäänsataan (700). Ohjelmaan         on määritelty lukuisia maahanmuuttajien työllis-
36874: on kirjattu tavoitteeksi pakolaiskiintiön asteit-     tymistäja yrittäjyyttä edistäviä toimenpiteitä.
36875: tainen kasvattaminen tuhanteen.                           Kysyjä liittää yhteen pakolaisten vastaanoton
36876:    Hallituksen ohjelma noudattaa parlamentaa-         ja kansainvälisen rikollisuuden. Tilastollisesti ei
36877: risen ja poikkihallinnollisen maahanmuutto- ja        voida osoittaa, että pakolaisina maahantulleet
36878: pakolaispoliittisen toimikunnan vuodenvaih-           syyllistyisivät rikoksiin suuremmassa määrin
36879: teessa 1996/97 hallitukselle jättämässä mietin-       kuin suomalaiset. Ulkomaalaisten tekemiä ri-
36880: nössä esitettyä. Merkittävää oli, että kaikki edus-   koksia ja rikkomuksia koskeviin tilastoihin on
36881: kuntapuolueet, mukaan lukien kansanedustaja           tähän saakka sisällytetty myös turistit ja heidän
36882: Sulo Aittaniemen edustama puolue, hyväksyivät         tekemänsä liikennerikkomukset. Yksittäista-
36883: mietintöön sisältyneet ehdotukset ja osallistuivat    paukset ovat tietysti valitettavia, mutta oikeus-
36884: muutenkin aktiivisesti toimikunnan työhön ja          valtio ja ihmisoikeussopimusten noudattamiseen
36885: ehdotusten valmisteluun.                              sitoutunut valtio ei voi niiden perusteella tehdä
36886:    Hallituksen hyväksymässä ohjelmassa ehdo-          päätöksiään.
36887: tetaan kiintiön nostamista asteittain 1 OOO:een,          Kaikki eduskuntaryhmät sopivat lokakuussa
36888: mitä kysyjä ei ole ottanut huomioon. Hallitus-        1997 yhteisesti periaatteista, joita noudatetaan
36889: kauden päättyessä pakolaiskiintiö on 700. Halli-      rasismin ja muukalaisvihamielisyyden ehkäise-
36890: tuksen ohjelman mukaisesti toteutetaan toimen-        miseksi. Lisäksi ryhmät sitoutuivat siihen, että
36891: piteitä, joilla pakolaiset ja muut maahanmuutta-      mikäli ryhmän jäsen esittää mielipiteitä, joihin
36892: jat voivat nykyistä nopeammin ja tehokkaammin         sisältyy rasismia tukevaa tai suosivaa sanomaa,
36893: kotiuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan ja sijoit-       häntä vastaan ryhdytään toimiin. Kansanedus-
36894: tua työelämään. Hallitus katsoo tältä osin yksi-      taja Aittaniemen kysymykseen sisältyvät yleis-
36895: mielisen toimikunnan tavoin, että maahanmuut-         tykset ja rinnastukset täyttävät pitkälle nämä
36896: tajat tulee myös nähdä voimavarana, jota emme         tunnusmerkit.
36897: 
36898:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
36899: 
36900:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
36901:                                               KK 1041/1997 vp                                              3
36902: 
36903: 
36904:                                           Tili Riksdagens Talman
36905: 
36906:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         inte tillräckligt kunnat gagna oss av tili förmån
36907: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           för invandrarna själva och för vårt samhälle.
36908: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       Regeringens program är helhetsbetonat och har
36909: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål             fått positiv uppmärksamhet både inom Europa-
36910: nr 1041:                                                 rådet och i de övriga nordiska länderna.
36911:                                                              K votflyktingarna kommer tili Finland fa-
36912:            Har Regeringen, då den planerat att           miljevis, 100 flyktingar behöver uppskattningsvis
36913:         höja flyktingkvoten, tagit i beaktande att       25-30 bostäder. Antalet är inte stort med hela
36914:         tusen flyktingar per år tar boendemöjlig-        landet som måttstock. Kommunerna har på för-
36915:         heter ifrån motsvarande antal finländare,        hand, innan kvotflyktingarna flyttar tili kommu-
36916:         för motsvarande antal tili socialvården          nen i fråga, ordnat de första bostäderna som
36917:         för att få hjälp och främjar den internatio-     dessa behöver och för vilkas anskaffning de kan
36918:         nella brottsligheten så att den får fotfåste     få statligt stöd. Medan flyktingarna bor i Finland
36919:         i vårt land?                                     har de huvudsakligen samma rättigheter och
36920:                                                          skyldigheter som finska medborgare. Detta gäl-
36921:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ler såväl social trygghet som beskattning.
36922: anföra följande:                                             Genom regeringsprogrammet försöker man
36923:                                                          effektivera sysselsättningen av flyktingar och an-
36924:     Statsrådets principbeslut om regeringens in-         dra invandrare. Regeringen anser att det i in-
36925: vandrings- och flyktingpolitiska program fatta-          vandringens begynnelseskede är ändamålsenligt
36926: des 16.10.1997. Med stöd av principbes1utet är           att investera i språkstudier och i studier i sam-
36927: regeringen redo att höja den nuvarande flykting-         hällskunskap för att invandrarnas resurser skall
36928: kvoten år 1998 från femhundra (500) tili sex-            kunna användas på ett sätt som gagnar dem
36929: hundra (600) och år 1999 från sexhundra (600) tili       själva, deras familjer och det finländska samhäl-
36930: sjuhundra (700). 1 programmet har inskrivits             let. 1 regeringsprogrammet ingår ett flertal åtgär-
36931: som mål en gradvis förhöjning av flyktingkvoten          der som främjar sysse1sättningen och företag-
36932: tili tusen.                                              samheten bland invandrare.
36933:     Regeringens program tiliämpar vad som fram-              Spörsmålsställaren förknippar mottagningen
36934: förts i betänkandet som den parlamentariska och          av flyktingar med internationell brottslighet. Sta-
36935: tvärsektoriella kommissionen för invandrar- och          tistiskt sett kan man inte påvisa att de som kom-
36936: flyktingpolitik överlämnade tili regeringen i års-       mit tili landet som flyktingar skulle göra sig skyl-
36937: skiftet 1996/97. Det anmärkningsvärda var att            diga tili brott i större utsträckning än finländar-
36938: alla riksdagspartier, inklusive det parti som riks-      na. 1 de statistiker som gäller brott och förbrytel-
36939: dagsledamot Sulo Aittoniemi företräder, god-             ser utförda av utlänningar har man hittills inklu-
36940: kände de förslag som ingick i betänkandet och            derat också turister och deras trafikförseelser. De
36941: deltog ä ven annars aktivt i kommissionens arbete        enskilda fallen är förstås beklagliga, menen rätts-
36942: och i beredningen av förslagen.                          stat och en stat som förbundit sig att iaktta avta1
36943:     1 det av regeringen antagna programmet före-         om de mänskliga rättigheterna kan inte på basis
36944: slås att kvoten gradvis höjs tili 1 000, vilket spörs-   av dessa fall fatta sina beslut.
36945: målsställaren inte beaktat. Då regeringens man-              Alla riksdagsgrupper kom i oktober 1997 ge-
36946: datperiod upphör, är flyktingkvoten 700. 1 enlig-        mensamt överens om principer som skall tilläm-
36947: het med regeringsprogrammet verkställs åtgär-            pas för att hindra rasism och främlingshat. Där-
36948: der genom vilka flyktingar och övriga invandrare         till förband sig grupperna att åtgärder vidtas mot
36949: snabbare och effektivare än tidigare kan integre-        en gruppmedlem, ifall denne framför åsikter
36950: ras i det finländska samhället och placeras i ar-        vilka innehåller ett budskap som stöder eller gyn-
36951: betslivet. 1 detta avseende anser regeringen i lik-      nar rasism. De generaliseringar och paralleller
36952: het med den enhälliga kommissionen att invand-           som ingår i riksdagsledamot Aittoniemis spörs-
36953:  rarna också bör ses som en resurs, som vi hittilis      mål fyller i lång utsträckning dessa kriterier.
36954: 
36955:      Helsingforsden 19 november 1997
36956: 
36957:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
36958:                                                                                                                 j
36959:                                                                                                             j
36960:                                                                                                         j
36961:                                                                                                     j
36962:                                                                                                 j
36963:                                                                                             j
36964:                                                                                         j
36965:                                                                                     j
36966:                                                                                 j
36967:                                                                             j
36968:                                                                         j
36969:                                                                     j
36970:                                                                 j
36971:                                                             j
36972:                                                         j
36973:                                                     j
36974:                                                 j
36975:                                             j
36976:                                         j
36977:                                     j
36978:                                 j
36979:                             j
36980:                         j
36981:                     j
36982:                 j
36983:             j
36984:         j
36985:     j
36986: j
36987:                                          KK 1042/1997 vp
36988: 
36989: Kirjallinen kysymys 1042
36990: 
36991: 
36992: 
36993: 
36994:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Suomalaisen yleisurheilun tason parantami-
36995:                                      sesta
36996: 
36997: 
36998:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36999: 
37000:    Suomen yleisurheilu on surkeassa jamassa.       lussa kepittää kaikki neljännesmailin erikoismie-
37001: Vielä runsaat parikymmentä vuotta sitten sano-     het. Voi surkeuden surkeus. Vain urheilujohtajat
37002: malehtien urheilusivut olivat väärällään suoma-    hymyilevät ja selittelevät.
37003: laisten saavutuksia kansainvälisillä areenoilla.      Asiaan pitää saada korjaus. Joko ulkomaalai-
37004: Oli Virenit, Vasalat, Tuomiset, Nevalat, Kinnu-    sia valmentajia niin kuin jalkapallossa tai aika-
37005: set, Siitoset, Kukkoahot, Kahmat, Tuokot jne.      naan Lyriard suomalaisille kestävyysjuoksijoille.
37006: vaikka miten pitkänä listana. Nykyisin kun suo-    Kysyn kuitenkin ensin valtiopäiväjärjestyksen
37007: malainen kympinjuoksija tulee maaliin, on voit-    37 §:n perusteella hallituksen mielipidettä:
37008: taja jo käynyt suihkussa ja on matkalla kotiin.
37009: Keihäspaikalla näkee synkästi kiroilevia joka
37010: puolelta teipattuja ikiheittäjiä, joiden heittoa              Onko Hallitus huolestunut suomalai-
37011: seuratessa tekee kipeätä omaankin polveen tai              sen yleisurheilun surkeasta tilasta, ja
37012: olkapäähän. Ainoan mitalin arvokisoista tuo                   mitä se aikoo tehdä asian korjaamisek-
37013: ummikkovenäläinen, joka sen jälkeen maaotte-               si kohtuulliselle kansainväliselle tasolle?
37014: 
37015:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
37016: 
37017:                                       Sulo Aittaniemi /kesk
37018: 
37019: 
37020: 
37021: 
37022: 270136
37023: 2                                         KK 1042/1997 vp
37024: 
37025: 
37026: 
37027: 
37028:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37029: 
37030:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Väkiluvultaan pienenä maana suomalaisten me-
37031: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nestys on edelleenkin ollut kohtuullinen, joitakin
37032: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      arvokisoissa tapahtuneita notkahduksia lukuun
37033: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ottamatta. Nuorten sarjoissa suomalaisten me-
37034: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        nestys on ollut perinteisesti hyvä.
37035: n:o 1042:                                               Suomessa liikuntalain perusajatuksena on ol-
37036:                                                      lut lähtökohta, jonka mukaan yhteiskunta luo
37037:           Onko Hallitus huolestunut suomalai-        olosuhteet ja järjestöt vastaavat toiminnasta.
37038:        sen yleisurheilun surkeasta tilasta, ja       Tämän toimintatavan mukaisesti Suomen Ur-
37039:           mitä se aikoo tehdä asian korjaamisek-     heiluliitto vastaa oman toimintansa kehittämi-
37040:        si kohtuulliselle kansainväliselle tasolle?   sestä. Valtakunnan tasolla Suomen Urheiluliitto
37041:                                                      saa avustusta ja kunnat tukevat yleisurheiluseu-
37042:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         roja paikallistasolla.
37043: vasti seuraavaa:                                        Vuonna 1997 opetusministeriö myönsi Suo-
37044:                                                      men Urheiluliitolle toiminta-avustusta 5 334 505
37045:    Huippu-urheilua harrastavien maiden määrä         markkaa. Lisäksi yli neljäkymmentä yleisurheili-
37046: on voimakkaasti kasvanut viimeisten vuosikym-        jaa saa tukea ensi vuonna valmentautumiseensa
37047: menten aikana. Myös eri lajien taso noussut.         Suomen Olympiakomitealta. Opetusministeriö
37048: Urheilu vaatii harrastajiltaan myös täysin am-       on myöntänyt 60 000 markan verottoman apura-
37049: mattimaista valmennusta pyrittäessä maailman         han vuodelle 1998 kuudelle yleisurheilijalle.
37050: huipulle.                                               Opetusministeriön näkemyksen mukaan yh-
37051:    Yleisurheilu on yksi harrastetuimmista yksilö-    teiskunta kantaa oman vastuunsa suomalaisen
37052: lajeista maailmassa. Laji on huipputasolla myös      yleisurheilun edellytysten luomisesta ja luottaa
37053: ammattilaistunut ja erityisesti juoksulajeissa me-   Suomen Urheiluliiton kykyyn ja ammattitaitoon
37054: nestyvien urheilijoiden palkkiot ovat mittavat.      luotsata suomalaista yleisurheilua aikaisempaa
37055:    Suomella on yleisurheilun urheilumenestyk-        parempaan menestykseen.
37056: sen osalta vuosien varrelta kunniakas historia.
37057: 
37058:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
37059: 
37060:                                                                          Ministeri Claes Andersson
37061:                                          KK 1042/1997 vp                                             3
37062: 
37063: 
37064: 
37065: 
37066:                                       Tili Riksdagens Talman
37067: 
37068:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Som ett land med litet invånarantal är finländar-
37069: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      nas framgång fortfarande skälig, frånsett några
37070: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    nedgångar i vissa stortävlingar. 1 klasserna för
37071: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga        unga harfinländarna traditionellt klarat sig bra.
37072: spörsmål nr 1042:                                       Grundtanken i den finska idrottslagen harva-
37073:                                                     rit att man utgår från att samhället skapar förhål-
37074:           Är Regeringen bekymrad över den           landena och organisationerna svarar för verk-
37075:        eländiga situationen inom finsk friidrott    samheten. Enligt detta verksamhetssätt svarar
37076:        och                                          Finlands ldrottsförbund för utvecklingen av sin
37077:           vad ämnar den göra för att hjälpa upp     egen verksamhet. På riksnivå får Finlands
37078:        läget tili en skälig internationell nivå?    ldrottsförbund understöd och kommunerna un-
37079:                                                     derstöder friidrottsföreningar på den lokala ni-
37080:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       vån.
37081: anföra följande:                                        Undervisningsministeriet beviljade 1987 Fin-
37082:                                                     lands ldrottsförbund 5 334 505 mk i verksam-
37083:    Antalet Iänder som utövar elitidrott har ökat    hetsunderstöd. Dessutom får över 40 friidrottare
37084: kraftigt under de senaste årtiondena. Också ni-     nästa år understöd för sin träning av Finlands
37085: vån inom olika grenar har stigit. Sporten kräver    Olympiska Kommitte. Undervisningsministeriet
37086: träning också på en helt professionell bas av dem   har beviljat 60 000 mk i skattefritt stipendium för
37087: som siktar på världseliten.                         1998 åt sex friidrottare.
37088:    Friidrott är en av de enskilda grenar som ut-        Undervisningsministeriet anser att samhället
37089: övas mest i världen. På elitnivå har grenen också   bär sitt ansvar för att det skapas förutsättningar
37090: professionaliserats och i synnerhet framgångsri-    för den finska friidrotten och litar på Finlands
37091: ka idrottsmän och kvinnor inom löpningsgrenar-      ldrottsförbunds förmåga och yrkeskunskap att
37092: na har ansenliga arvoden.                           lotsa den finländska friidrotten mot större fram-
37093:    Finland har i fråga om framgångarna inom         gångar.
37094: friidrotten genom åren en ärevördig historia.
37095: 
37096:      Helsingforsden 14 november 1997
37097: 
37098:                                                                          Minister Claes Andersson
37099: 1
37100: 
37101: 1
37102: 
37103: 
37104: 
37105: 
37106:     1
37107: 
37108:     1
37109: 
37110: 
37111: 
37112: 
37113:         1
37114: 
37115:         1
37116: 
37117: 
37118: 
37119: 
37120:             1
37121: 
37122:             1
37123: 
37124: 
37125: 
37126: 
37127:                 1
37128: 
37129:                 1
37130: 
37131: 
37132: 
37133: 
37134:                     1
37135:                                          KK 1043/1997 vp
37136: 
37137: Kirjallinen kysymys 1043
37138: 
37139: 
37140: 
37141: 
37142:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Ahvenanmaan saaman tasoitusmaksun koh-
37143:                                      tu ullistamisesta
37144: 
37145: 
37146:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
37147: 
37148:    Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan valta-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37149: kunta maksaa Ahvenanmaalle monenlaisia ra-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37150: hallisia hyvikkeitä. Tällaisia ovat muun muassa    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37151: ylimääräinen määräraha, verohyvitys, erityinen     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37152: avustus ja tasoitusmaksu,joka lakia säädettäessä
37153: on määrätty lukuun 0,45 prosenttia.                           Onko Hallituksen mielestä valtakun-
37154:    Ahvenanmaa on todellinen paratiisi, joka on             nanja Ahvenanmaan taloudellisissa suh-
37155: aina osannut noukkia marjat ja jättää raakileet            teissa noudatettu viime vuosina itsehal-
37156: muille. Vaikka Ahvenanmaan varallisuus ja elin-            lintolain hengen ja kirjaimen periaatetta
37157: taso ovat moninvertaisesti valtakunnan olosuh-             siitä, että valtakunnasta Ahvenanmaan
37158: teita paremmat, valtakunta suostuu mieluusti               suuntaan suoritettavat maksut ja avus-
37159: kaikkiin Ahvenanmaan vaatimuksiin, joilla se               tukset ovat riippuvaisia taloudellisista
37160: saa rahaa valtakunnasta. Yksi tapa on juuri mai-           suhdanteista, vai
37161: nittu tasoitusmaksu. Siinä ja sen muuttamisessa               jatkaako Hallitus avokätistä rahanja-
37162: ei ole lainkaan huomattu Ahvenanmaan positii-              koa Ahvenanmaan suuntaan, kuten tä-
37163: vista kehitystä suhteessa valtakunnan kehityk-             hän saakka on tapahtunut taloudellisista
37164: seen. Tämä ei ole kuitenkaan ainoa, vaan saman-            suhdanteista riippumatta?
37165: laista avokätisyyttä noudatetaan myös kaikkien
37166: muiden edellä mainittujen maksujen maksatus-
37167: perusteissa.
37168:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
37169:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
37170: 
37171: 
37172: 
37173: 
37174: 270136
37175: 2                                        KK 1043/1997 vp
37176: 
37177: 
37178: 
37179: 
37180:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
37181: 
37182:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kikäteen kultakin kalenterivuodelta. Tasoitus-
37183: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       määrästä maakunnalle maksetaan vuosittain
37184: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     valtion varoista ennakkoa. Itsehallintolain mu-
37185: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      kaan tasoitusmäärä lasketaan siten, että valtion
37186: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       tilinpäätöksen mukaiset asianomaisen vuoden
37187: n:o 1043:                                           tulot lukuun ottamatta uusia valtion lainoja ker-
37188:                                                     rotaan 0,45 prosentin tasoitusperusteella. Vuo-
37189:            Onko Hallituksen mielestä valtakun-      den 1996 tasoituksen mukaan tasoitusmäärä on
37190:        nan ja Ahvenanmaan taloudellisissa suh-      vahvistettu 737 504 198 markaksi.
37191:        teissa noudatettu viime vuosina itsehal-         Lisäksi Ahvenanmaan itsehallintolain mu-
37192:        lintolain hengen ja kirjaimen periaatetta    kaan maakunnalle suoritetaan verohyvitystä, jos
37193:        siitä, että valtakunnasta Ahvenanmaan        Ahvenanmaan maakunnassa verovuodelta mak-
37194:        suuntaan suoritettavat maksut ja avus-       suunpantu tulo- ja varallisuusvero ylittää 0,5
37195:        tukset ovat riippuvaisia taloudellisista     prosenttia vastaavasta verosta koko maassa, jol-
37196:        suhdanteista, vai                            loin ylimenevä osa kuuluu Ahvenanmaan maa-
37197:           jatkaako Hallitus avokätistä rahanja-     kunnalle. Verohyvitystä on maksettu vuosille
37198:        koa Ahvenanmaan suuntaan, kuten tä-          1993-95. Vuoden 1995 verohyvitys on vahvis-
37199:        hän saakka on tapahtunut taloudellisista     tettu 43 777 441 markaksi.
37200:        suhdanteista riippumatta?                        Tasoitusmäärät ja verohyvitykset ovat lasken-
37201:                                                     nallisia eriä. Tasoitusmäärän suuruus riippuu
37202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        valtion tilinpäätöksen tuloistaja verohyvityksen
37203: vasti seuraavaa:                                    suuruus riippuu maakunnassa maksuun pantu-
37204:                                                     jen verojen määrästä.
37205:    Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991)             Edellä mainittujen lisäksi Ahvenanmaan itse-
37206: mukaan yleisiä veroja ja maksuja koskeva lain-      hallintolain mukaan Ahvenanmaan maakunnal-
37207: säädäntövalta ja oikeus kantaa veroja kuuluu        le voidaan laissa tarkemmin mainituin edellytyk-
37208: valtakunnalle. Ahvenanmaan maakunnan tulot          sin myöntää ylimääräistä määrärahaa ja erityistä
37209: koostuvat näin ollen pääosaltaan valtion varois-    avustusta. Näitä ei ole myönnetty uuden itsehal-
37210: ta maakunnalle osoitetuista määrärahoista. Ah-      lintolain voimassaolon aikana.
37211: venanmaan maakunnalle osoitetuista valtion              Nykyisen järjestelmän muuttaminen edellyt-
37212: määrärahoista merkittävimmän muodostaa ta-          täisi Ahvenanmaan itsehallintolain muuttamista
37213: soitusmäärät. Niiden suorittaminen perustuu         maakunnan taloudenhoitoa koskevien säännös-
37214: Ahvenanmaan itsehallinto lakiin, jonka mukaan       ten osalta. Itsehallintolain muuttaminen voi ta-
37215: maakunnalle suoritetaan itsehallinnosta aiheu-      pahtua vain perustuslainsäätämisjärjestyksessä
37216: tuvien menojen kattamiseksi vuosittain valtion      Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumuksel-
37217: varoista määrä, joka vahvistetaan erityisessä ta-   la.
37218: soituksessa. Tasoitus toimitetaan vuosittain jäi-
37219: 
37220:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
37221: 
37222:                                                               Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
37223:                                            KK 1043/1997 vp                                               3
37224: 
37225: 
37226: 
37227: 
37228:                                         Tili Riksdagens Talman
37229: 
37230:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      pet utbetalas ett årligt förskott av statsmedel tili
37231: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        landskapet. Enligt självstyrelselagen beräknas
37232: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      avräkningsbeloppet så att de i statsbokslutet för
37233: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         respektive år redovisade inkomsterna med un-
37234: 1043:                                                 dantag för upptagna nya statslån multipliceras
37235:                                                       med en avräkningsgrund på 0,45 procent. Enligt
37236:           Har man enligt Regeringens åsikt i de       1996 års avräkning har avräkningsbeloppet för
37237:        ekonomiska relationerna mellan riket           år 1996 fastställts tili 737 504 198 mark.
37238:        och Åland under de senaste åren följt              Enligt självstyrelselagen för Åland utbetalas
37239:        självstyrelselagens anda och bokstav be-       dessutom en skattegottgörelse om den i landska-
37240:        träffande principen om att avgifter och        pet för ett skatteår debiterade inkomst- och för-
37241:        bidrag från riket tili Åland är beroende av    mögenhetsskatten överstiger 0,5 procent av mot-
37242:        ekonomiska konjunkturer, eller                 svarande skatt i hela riket, varvid det överskju-
37243:           ämnar Regeringen fortsätta med att          tande beloppet tiiikommer landskapet Åland.
37244:        frikostigt utdela pengar tili Åland i likhet   Skattegottgörelse har beviljats för åren 1993-
37245:        med vad som skett hittiiis oberoende av        95. Skattegottgörelsen för år 1995 har fastställts
37246:        de ekonomiska konjunkturerna?                  till43 777 441 mark.
37247:                                                           Avräkningsbeloppen och skattegottgörelser-
37248:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         na utgörs av kalkylerade poster. Avräkningsbe-
37249: anföra följande:                                      loppets storlek är beroende av inkomsterna i sta-
37250:                                                       tens bokslut och skattegottgörelsens storlek är
37251:    Enligt självstyrelselagen för Åland (1144/         beroende av de i landskapet debiterade skatter-
37252: 1991) har riket lagstiftningsbehörighet i fråga om    nas belopp.
37253: allmänna skatter och avgifter. Landskapet                 Enligt självstyrelselagen för Åland kan land-
37254: Ålands inkomster utgörs därför tili största delen     skapet Aland förutom de ovan nämnda beviljas
37255: av anslag ur statsmedel avsedda för landskapet        även extra anslag och särskilda bidrag under i
37256: Åland. De mest betydande statliga anslagen, som       lagen närmare bestämda förutsättningar. Extra
37257: är avsedda för landskapet Åland, utgörs av av-        anslag och särskilda bidrag har inte beviljats un-
37258: räkningsbeloppen. Utbetalning av avräknings-          der den tid den nya självstyrelselagen varit i kraft.
37259: beloppen grundar sig på självstyrelselagen för            En ändring av det nuvarande systemet skulle
37260: Åland, enligt viiken landskapet tiiiförs årligen av   förutsätta en ändring av bestämmelserna i själv-
37261: statsmedel ett belopp som fastställs vid en sär-      styrelselagen för Åland tilidendel bestämmelser-
37262: skild avräkning för att täcka utgifterna för själv-   na gäller landskapets ekonomi. En ändring av
37263: styrelsen. A vräkningen verkställs årligen i efter-   självstyrelselagen kan endast ske i grundlagsenlig
37264: hand för varje kalenderår. På avräkningsbelop-        ordning med samtycke av Ålands lagting.
37265: 
37266:      Helsingfors den 18 november 1997
37267: 
37268:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
37269:                           j
37270:                          j
37271:                         j
37272:                        j
37273:                       j
37274:                      j
37275:                     j
37276:                    j
37277:                   j
37278:                  j
37279:                 j
37280:                j
37281:               j
37282:              j
37283:             j
37284:            j
37285:           j
37286:          j
37287:         j
37288:        j
37289:       j
37290:      j
37291:     j
37292:    j
37293:   j
37294:  j
37295: j
37296:                                            KK 1044/1997 vp
37297: 
37298: Kirjallinen kysymys 1044
37299: 
37300: 
37301: 
37302: 
37303:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Harmaan talouden tuottojen selvittämisestä
37304: 
37305: 
37306: 
37307:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37308: 
37309:    Meneillään olevassa välikysymyskeskustelus-        omaisuuden tai varojen lisäys hulvaania käyttä-
37310: sa on jälleen korostetusti noussut esille mahdolli-   neen "päämiehen" veloista. Menettely on yhteis-
37311: suus ns. harmaan talouden tuottojen esillekaiva-      kunnallisesti oikeudenmukainen ja tehokas.
37312: miseen. Yhteiskunnassa on runsaasti epärehelli-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37313: siä liikemiehiä, joilla on mittavat tulot, mutta ei   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37314: mitään verotettavaa eikä ulosmitattavaa. Heidän       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37315: toimintansa tuotto kiertyy hulvaanin pussiin,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37316: josta se on asianomaisen henkilön käytettävissä.
37317: Tällainen huivaani on usein perheenjäsen, ja toi-               Aikooko Hallitus ryhtyä panemaan
37318: minta on selkeästi tiedossa, mutta lainsäädän-               harmaan talouden markkinoita kuriin
37319: nöllä ei siihen voida puuttua.                               säätämällä ns. huivaaniomistajille velvol-
37320:    On puhuttu ns. käänteisestä todistustaakasta,             lisuus selvittää hallitsemaosa varallisuu-
37321: joka merkitsee sitä, että hulvaanin eli sen, jonka           den lisäys ja sen synty, mikä merkitsee
37322: haltuun epärehellisen liikemiehen tulo on kerty-             käytännössä sitä, että epärehellisten liike-
37323: nyt, on todistettava omaisuuden lisäyksen synty-             miesten omaisuuden suoja verottajaa ja
37324: minen viimeistä markkaa myöten. Jos hän ei näin              ulosmittausta vastaan poistuu?
37325: pysty tekemään, ulosmitataan selvittämätön
37326: 
37327:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
37328: 
37329:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
37330: 
37331: 
37332: 
37333: 
37334: 270136
37335: 2                                            KK 1044/1997 vp
37336: 
37337: 
37338: 
37339: 
37340:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37341:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mukainen kanne alioikeudessa ilman pelkoa sii-
37342: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tä, että omaisuus hukataan ennen kanteen vireil-
37343: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         letuloa. Takaisinsaantikanteen avulla omaisuus
37344: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          on mahdollista laissa mainituin perustein peräyt-
37345: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tää velalliselle siltä osin kuin sitä tarvitaan ulos-
37346: n:o 1044:                                               ottoon. Esimerkiksi lahjoitettua omaisuutta voi-
37347:                                                         daan tällöin käyttää velallisen velkojen suoritta-
37348:            Aikooko Hallitus ryhtyä panemaan             miseen.
37349:         harmaan talouden markkinoita kuriin                Silloin, kun omaisuutta on luovutettu takai-
37350:         säätämällä ns. bulvaaniomistajille velvol-      sinsaantilaissa tarkoitetulle läheiselle, viimeksi
37351:         lisuus selvittää hallitsemansa varallisuu-      mainitulla on ns. käännetty todistustaakka. Jos
37352:         den lisäys ja sen synty, mikä merkitsee         luovutuksen vastaanottaja on velallisen lähei-
37353:         käytännössä sitä, että epärehellisten liike-    nen, esimerkiksi velallisen puoliso tai lähisuku-
37354:         miesten omaisuuden suoja verottajaa ja          lainen tai velallisen lähipiiriin kuuluva yritys, pi-
37355:         ulosmittausta vastaan poistuu?                  detään sopimusta kokonaan tai osaksi lahjana,
37356:                                                         jollei tällainen läheinen muuta näytä. Takaisin-
37357:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            saantilain 5 §:n mukaan läheisen myös oletetaan
37358: vasti seuraavaa:                                        tietäneen takaisinsaannin edellytyksenä olevasta
37359:                                                         velallisen maksukyvyttömyydestä.
37360:     Ulosottolakia muutettiin keväällä 1997 voi-            Takaisinsaantikanteen esteeksi usein muodos-
37361: maan tulleella uudistuksella paitsi niin, että ulos-    tuu näytön saaminen siitä, minkälaisiajärjestely-
37362: ottoviranomaisten tietojensaantioikeutta tuntu-         jä velallinen on tehnyt. Myös tätä on pyritty
37363: vasti lisättiin myös siten, että ulosoton välttämi-     helpottamaan mainitulla ulosottolain tehosta-
37364: nen sivullisen avulla voidaan aikaisempaa tehok-        misuudistuksella sallimalla se, että ulosottomies
37365: kaammin estää. Uusien säännösten mukaan mm.             voi luovuttaa kaikki salaisetkin velallisen talou-
37366: omaisuus, joka on ns. valeoikeustoimena siirret-        dellista asemaa koskevat tiedot hakijalle. Lisäksi
37367: ty sivullisen hallintaan, voidaan ulosmitata, jos       nimenomaan takaisinsaantikanteen nostamisek-
37368: sen voidaan todennäköisesti katsoa kuuluvan             si ulosottoviranomainen saa luovuttaa myös
37369: velalliselle. Näin ollen omistusoikeuden näennäi-       muunkinlaista tietoa hakijalle. Näin ollen esi-
37370: senä pidettävä siirto ei estä ulosmittausta. Sivul-     merkiksi velallisen tekemät oikeustoimet ja nii-
37371: liselle annetaan menettelyssä ns. täytäntöönpa-         hin rinnastettavat järjestelyt saadaan ilmoittaa
37372: noriitaosoitus. Jollei hän halua luopua omistus-        hakijalle. Hakijalla on salassapitovelvollisuus,
37373: oikeusväitteestään, hänen tulee nostaa kanne ali-       mutta hän saa käyttää tietoja hyväkseen takai-
37374: oikeudessa. Siellä hän joutuu normaalien todis-         sinsaantioikeudenkäynnissä ja sitä koskevassa
37375: tustaakkasäännösten mukaisesti osoittamaan              turvaamistoimiasiassa.
37376: omistusoikeuden todellisuudessa siirtyneen hä-             Ulosottolain mukaan vain velallisen omista-
37377: nelle esim. näyttämällä kauppahinnan maksami-           ma omaisuus voidaan ulosmitata. Sen sijaan voi-
37378: sen.                                                    massa oleva laki ei mahdollista menettelyä, jossa
37379:     Silloin kun kysymys ei ole omistusoikeuden          suoraan ulosottomiehen toimin ulosmitattaisiin
37380: näennäisestä siirtämisestä, vaan omistusoikeus          kenttätyössä esiin tulleissa tilanteissa omaisuut-
37381: on sinänsä laillisesti siirretty sivulliselle - esim.   ta, joka on sivullisen omistuksessa, mutta jota
37382: omaisuutta on lahjoitettu lapsille taikka yrityk-       sivullinen ei ole voinut osoittaa omilla tuloillaan
37383: selle, joka on velallisen läheisten omistuksessa-       tai varallisuudenaan hankkimaksi. Tällaiset
37384: omaisuutta ei voida suoraan ulosmitata, koska se        ulosottomiesten toimittamat "kenttäoikeuden-
37385: ei kuulu velalliselle. Omaisuus kuitenkin voidaan       käynnit" saattaisivat muodostua sivullisen oi-
37386: tällöin panna ulosottoviranomaisen päätöksellä          keusturvan kannalta erittäin arveluttaviksi.
37387: takavarikkoon, jotta velkojille tulisi mahdolli-           Vuoden 1996 joulukuun alusta voimaan tul-
37388: seksi nostaa ns. takaisinsaantilain (758/1991)          leen UL 4:9b:n mukaan, jos velallinen työsken-
37389:                                          KK 1044/1997 vp                                            3
37390: 
37391: telee palkatta tai tavanomaista selvästi pienem-   sen yhteydessä on tarkoitus uudelleen arvioida
37392: mällä palkalla läheisensä tai ulkopuolisen yri-    muun muassa ns. ulosotto-oikeudellisia presum-
37393: tyksessä, ulosottomies voi päättää, mitä on        tioita eli olettamuksia. Tällöin tulee selvitettä-
37394: pidettävä velallisen kohtuullisena palkan mää-     väksi, pitäisikö lakiin ottaa esimerkiksi olettama,
37395: ränä ja ulosmitata kuukausittain tämän määrän      jonka mukaan puolisoiden yhteisessä hallinnassa
37396: yritykseltä.                                       olevan omaisuuden oletetaan aina kuuluvan ve-
37397:    Oikeusministeriössä parhaillaan vireillä ole-   lalliselle.
37398: van ulosottolainsäädännön kokonaisuudistuk-
37399:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
37400: 
37401:                                                                  Oikeusministeri Kari Häkämies
37402: 4                                          KK 1044/1997 vp
37403: 
37404: 
37405: 
37406: 
37407:                                         Tili Riksdagens Talman
37408: 
37409:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      så att borgenärerna vid en underrätt skall kunna
37410: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        väcka talan i enlighet med den s.k. återvinnings-
37411: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lagen (758/1991) utan att frukta att egendomen
37412: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål            förskingras innan talan blir anhängig. Genom
37413: nr 1044:                                              återvinningstalan är det möjligt att på de grun-
37414:                                                       der som anges i lagen återvinna egendom till
37415:           Har Regeringen för avsikt att skärpa        gäldenären till den del den behövs för utsök-
37416:        kontrollen över den grå ekonomins mark-        ningen. T.ex. egendom som har givits som gåva
37417:        nader genom att införa en skyldighet för       kan då användas för att täcka gäldenärens
37418:        s.k. bulvanägare att redogöra för ökning-      skulder.
37419:        ar i den förmögenhet de förfogar över och         Då egendom har överlåtits till en sådan närstå-
37420:        deras uppkomst, vilket i praktiken inne-       ende person som avses i återvinningslagen, gäller
37421:        bär att skyddet för oredliga affårsmäns        för den sistnämnda s.k. omvänd bevisbörda. Om
37422:        egendom i fråga om beskattning och ut-         mottagaren av överlåtelsen är en person som står
37423:        mätning avskaffas?                             nära gäldenären, t.ex. gäldenärens make eller
37424:                                                       nära släkting eller ett företag som tillhör honom
37425:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         närstående personer, betraktas rättshandlingen
37426: anföra följande:                                      helt eller delvis som en gåva, om inte den närstå-
37427:                                                       ende visar annat. Enligt 5 § återvinningslagen
37428:    Utsökningslagen reviderades genom den änd-         antas den som är närstående till gäldenären ha
37429: ring som trädde i kraft våren 1997 förutom så att     varit medveten om gäldenärens insolvens som
37430: utsökningsmyndigheternas rätt att erhålla upp-        utgör grund för återvinningen.
37431: gifter utvidgades avsevärt, även så att man effek-       Hinder för återvinningstalan uppkommer ofta
37432: tivare än förut kan förhindra att utsökning kring-    av svårigheterna att erhålla bevis för hurdana
37433: gås med hjä1p av en tredje person. En1igt de nya      arrangemang gäldenären har gjort. Man har för-
37434: bestämme1serna kan bl.a. egendom som genom            sökt underlätta även detta genom den ovan
37435: s.k. skenrättshand1ingar har överförts i en tredje    nämnda revideringen av utsökningslagen, genom
37436: persons besittning utmätas om den sannolikt kan       att tillåta att utmätningsmännen får utlämna
37437: antas tillhöra gä1denären. En sådan överföring        också alla hemliga uppgifter om gäldenärens
37438: av äganderätten som kan anses skenbar utgör           ekonomiska ställning till sökanden. Utsöknings-
37439: således inte hinder för utmätning. Den tredje         myndigheterna får dessutom uttryckligen för
37440: parten ges i samband med förfarandet en s.k.          väckande av återvinningstalan utlämna också
37441: verkställighetsprocessanvisning. Om han inte vill     andra slags uppgifter till sökanden. Således får
37442: avstå från sitt anspråk på äganderätt skall han       t.ex. gäldenärens rättshandlingar och därmed
37443: väcka ta1an om detta vid en underrätt. Där måste      jämförbara arrangemang uppges för sökanden.
37444: han i enlighet med de normala bevisbördebe-           Sökanden har tystnadsplikt, men han får utnyttja
37445: stämmelserna påvisa att äganderätten verkligen        uppgifterna vid återvinningsrättegången och i
37446: har övergått till honom t.ex. genom att visa att      fråga om de säkringsåtgärder som är förknippa-
37447: köpesumman har blivit betald.                         de med den.
37448:    Då det inte är fråga om en skenbar överfö-            Enligt utsökningslagen får endast egendom
37449: ring av äganderätten, utan äganderätten i och         som tillhör gäldenären utmätas. Den gällande
37450: för sig lagligt har överförts till en tredje person   lagen möjliggör däremot inte ett förfarande där
37451: genom att egendom t.ex. har skänkts till barn         utmätningsmannen i de situationer som yppas
37452: eller till ett företag som ägs av personer som        vid arbetet på fåltet direkt kunde utmäta egen-
37453: står gäldenären nära, kan egendomen inte ut-          dom som är i en tredje persons ägo, men som
37454: mätas direkt eftersom den inte tillhör gäldenä-       denna person inte kan visa att han skaffat med
37455: ren. Egendomen kan dock genom en utsök-               sina egna inkomster eller sin förmögenhet. Dyli-
37456: ningsmyndighets beslut beläggas med kvarstad,         ka "fålträttegångar" som utmätningsmännen
37457:                                          KK 1044/1997 vp                                           5
37458: 
37459: verkställer kan bli mycket tvivelaktiga med tanke      1 samband med den totalrevidering av utsök-
37460: på den tredje partens rättsskydd.                   ningslagstiftningen som för närvarande är an-
37461:    Om en gäldenär arbetar utan lön eller mot en     hängig vid justitieministeriet har man för avsikt
37462: ersättning som är uppenbart mindre än normalt i     att ompröva bl.a. de utsökningsrättsliga presum-
37463: ett företag som ägs av någon som står honom         tionerna eller antagandena. 1 detta sammanhang
37464: nära eller av en utomstående, får utmätnings-       kommer man att utreda om lagen t.ex. borde
37465: mannen, enligt den UL 4:9b som trätt i kraft i      innehålla ett antagande enligt vilket egendom
37466: början av december 1996, besluta vilket belopp      som är i makarnas gemensamma besittning alltid
37467: som utgör skälig lön för gäldenären och månatli-    skall antas tillhöra gäldenären.
37468: gen utmäta detta belopp av företaget.
37469:      Helsingforsden 14 november 1997
37470: 
37471:                                                                   Justitieminister Kari Häkämies
37472:                                           KK 1045/1997 vp
37473: 
37474: Kirjallinen kysymys 1045
37475: 
37476: 
37477: 
37478: 
37479:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Todistajanpalkkioiden korottamisesta
37480: 
37481: 
37482: 
37483:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37484: 
37485:    Todistajan asema tuomioistuimessa on vai-            Todistajalie kuuluvia korvauksia tulisi tak-
37486: kea. Pitää puhua totta ja jos puhut, leijuu koston   soittaa uudelleen siten, ettei todistaja muiden
37487: uhka päälläsi. Toisaalla taas uhkaa rangaistus       hankaluuksiensa lisäksi joutuisi vielä taloudelli-
37488: perättömästä lausumasta. Nämä asiat eivät ole        siin menetyksiin. Tämän johdosta kysyn valtio-
37489: rahalla autettavissa, mutta totuuden nimissä on      päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
37490: todettava, että tuomioistuimet ovat varsin nuivia
37491: määrätessään todistajan asemassa aamuhämä-                     Aikooko Hallitus uudistaa oikeudessa
37492: ristä puoleenyöhön oikeussalin eteisessä istu-              todistajana kuultavan henkilön korvauk-
37493: neelle todistajanpalkkion, korvauksen menete-               sia koskevat säännökset siten, että ne edes
37494: tystä työajasta ja matkakulut. Esimerkiksi vii-             kohtuullisesti korvaisivat todistajalle ai-
37495: meksi mainittua on usein mahdotonta saada                   heutuvat menetykset ja kustannukset?
37496: oman auton kustannuksina, vaikka julkisella
37497: kulkuneuvolla matka kestäisi kaksi päivää.
37498:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
37499: 
37500:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
37501: 
37502: 
37503: 
37504: 
37505:  270!36
37506: 2                                         KK 1045/1997 vp
37507: 
37508: 
37509: 
37510: 
37511:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37512: 
37513:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Todistajalie maksettavat korvaukset koostu-
37514: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        vat matkakustannusten korvauksesta, toimeen-
37515: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tulokustannusten korvauksena maksettavasta
37516: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       päivärahasta, majoittumiskorvauksesta sekä ta-
37517: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        loudellisesta menetyksestä maksettavasta kor-
37518: n:o 1045:                                            vauksesta.
37519:                                                         Tarkemmat säännökset korvausten suoritta-
37520:           Aikooko Hallitus uudistaa oikeudessa       misesta sisältyvät valtion varoista maksettavista
37521:        todistajana kuultavan henkilön korvauk-       todistelukustannuksista annettuun asetukseen.
37522:        sia koskevat säännökset siten, että ne edes   Matkakustannukset sekä toimeentulokustan-
37523:        kohtuullisesti korvaisivat todistajalle ai-   nukset korvataan valtion virkamiesten matka-
37524:        heutuvat menetykset ja kustannukset?          kustannusten korvaamisesta tehdyn virkaehto-
37525:                                                      sopimuksen mukaisesti.
37526:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Taloudellisena menetyksenä korvataan ansio-
37527: vasti seuraavaa:                                     tai muun tulon menettäminen sekä aiheellisesti
37528:                                                      sijaiselle tai kodin- tai lastenhoitajalle suoritettu
37529:    Valtion varoista maksettavista todistelukus-      palkka. Taloudellisesta menetyksestä suoritetta-
37530: tannuksista annetun lain mukaan syyttäjän ja         van korvauksen enimmäismäärä on kuitenkin
37531: esitutkintaviranomaisen kutsusta taikka tuo-         200 markkaa vuorokaudelta.
37532: mioistuimen muussa kuin riita-asiassa antamas-          Tulo- ja varallisuusverolain mukaan em. kor-
37533: ta määräyksestä tuomioistuimeen saapuneella          vaus on saajalleen verotonta tuloa.
37534: todistajana on oikeus saada valtion varoista koh-        Edellisen kerran taloudellisesta menetyksestä
37535: tuullinen korvaus tarpeellisista matka- ja toi-      suoritettavaa korvausta korotettiin vuonna
37536: meentulokustannuksista sekä taloudellisesta me-       1987. Korvauksen korottaminen reaalitasoltaan
37537: netyksestä.                                          vuoden 1987 tasolle vaatisi lisäystä valtion me-
37538:    Lain 2 ja 3 §:n mukaan korvausta voidaan          noihin noin 3 miljoonaa markkaa, johon meno-
37539: eräin edellytyksin maksaa myös asianosaisen          jen lisäykseen vuoden 1998 talousarvion yhtey-
37540: kutsumalle todistajalle sekä asianomistajalle tai    dessä ei katsottu olevan mahdollisuuksia.
37541: hänen lailliselle edustajalleen.
37542: 
37543:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
37544: 
37545:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
37546:                                              KK 1045/1997 vp                                                 3
37547: 
37548: 
37549: 
37550: 
37551:                                           Tili Riksdagens Talman
37552: 
37553:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Ersättningen till ett vittne består av ersättning
37554: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             för resekostnader, ett dagtraktamente som er-
37555: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         sättning för kostnader för uppehälle, logiersätt-
37556: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            ning samt av ersättning för ekonomisk förlust.
37557: mål nr 1045:                                               Närmare bestämmelser om betalning av er-
37558:                                                         sättning ingår i förordningen om bestridande av
37559:            Ämnar Regeringen förnya bestämmel-           bevisningskostnader med statens medel. Rese-
37560:         serna om ersättning till personer som hörs      kostnader och kostnader för uppehälle ersätts
37561:         vid domstol som vittne så att de ens skäli-     enligt det tjänstekollektivavtal som ingåtts om
37562:         gen ersätter de förluster och kostnader         ersättning av resekostnader tili statliga tjänste-
37563:         som vittnet drabbas av?                         män.
37564:                                                            Som ekonomisk förlust ersätts förlust av för-
37565:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           värvs- eller annan inkomst samt befogad betal-
37566: anföra följande:                                        ning av lön tili vikarie eller till hem- eller barnskö-
37567:                                                         tare. Maximibeloppet på ersättning för ekono-
37568:    Enligt lagen om bestridande av bevisnings-           misk förlust är dock 200 mark per dygn.
37569: kostnader med statens medel har ett vittne som             Enligt inkomst- och förmögenhetsskattelagen
37570: inställt sig vid domstol på kallelse av åklagaren       är ovan nämnda ersättning skattefri inkomst för
37571: eller förundersökningsmyndigheten eller på för-         mottagaren.
37572: ordnande av domstolen i något annat mål än                 Förra gången ersättningen för ekonomisk för-
37573: tvistemål rätt att av statens medel få skälig ersätt-   Iust höjdes var år 1987. En höjning av ersättning-
37574: ning för nödvändiga kostnader för resa och up-          en tili en realnivå som motsvarade nivån år 1987
37575: pehälle samt för ekonomisk förlust.                     krävde en ökning a v statsutgifterna med cirka tre
37576:    Enligt lagens 2 och 3 § kan under vissa förut-       miljoner mark, vilket ansågs vara omöjligt i sam-
37577: sättningar ersättning även betalas tili ett vittne      band med budgeten för år 1998.
37578: som kallats av en part eller till målsäganden eller
37579: dennes lagliga representant.
37580: 
37581:      Helsingfors den 18 november 1997
37582: 
37583:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
37584:                                           KK 1046/1997 vp
37585: 
37586: Kirjallinen kysymys 1046
37587: 
37588: 
37589: 
37590: 
37591:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Osakeomistuksen siirtymisestä ulkomaille
37592: 
37593: 
37594: 
37595:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37596: 
37597:    Hiljattain julkisuudessa esitetyn tiedon mu-      melle tärkeän tuotantoelämän pysäyttämistä ja
37598: kaan usean kymmenen prosentin osuus suoma-           tuotannon siirtämistä ulkomaille.
37599: laisesta elinkeinoelämästä on ulkomaalaisten            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37600: hallussa. Markkoina tämä merkitsee 175 miljar-       tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
37601: din markan ulkomaalaisomistusta. Suomalaiset         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37602: ovat taas omistajina ulkomailla runsaan 12 mil-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37603: jardin markan verran.
37604:    Suomalaisten ulkomailla omistuksen ja toi-                   Huolestuttaako Hallitusta lainkaan se,
37605: saalta tänne suuntautuvan ulkomaalaisomistuk-               että suomalaisen Suomen, toisin sanoen
37606: sen keskinäinen suhde ei ole huolestuttava. Huo-            sille tärkeän elinkeinoelämän omistus
37607: lestuttavaa on se, että pikku hiljaa määräysvalta           siirtyy kiihtyvällä vauhdilla ulkomaalais-
37608: suomalaisessa liike- ja elinkeinoelämässä on siir-          ten omistukseen aiheuttaen mahdollisuu-
37609: tymässä ulkomaalaisten käsiin. Erityisesti suh-             den tuotannon siirtämisestä ulkomaille?
37610: dannekriisien aikana tämä saattaa merkitä Suo-
37611: 
37612:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
37613: 
37614:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
37615: 
37616: 
37617: 
37618: 
37619: 270136
37620: 2                                          KK 1046/1997 vp
37621: 
37622: 
37623: 
37624: 
37625:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37626: 
37627:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        12 miljardia suuntautui EU-maihin. Tärkeimmät
37628: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Suomesta tehtyjen sijoitusten kohdemaat olivat
37629: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Ruotsi (4,6 miljardia) ja Saksa (3 miljardia).
37630: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-
37631: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen
37632:                                                       Ulkomaalaisomistuksen seuranta
37633: n:o 1046:
37634:                                                           Ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta an-
37635:              Huolestuttaako Hallitusta lainkaan se,   nettu laki (1612/1992) tuli voimaan vuoden 1993
37636:          että suomalaisen Suomen, toisin sanoen       alusta lukien. Samoihin aikoihin uudistettiin
37637:          sille tärkeän elinkeinoelämän omistus        myös ulkomaalaisten elinkeinotoiminnan har-
37638:          siirtyy kiihtyvällä vauhdilla ulkomaalais-   joittamiseen Suomessa liittyviä säännöksiä elin-
37639:          ten omistukseen aiheuttaen mahdollisuu-      keinolakia ja osakeyhtiölakia muuttamalla. Y ri-
37640:          den tuotannon siirtämisestä ulkomaille?      tysostojen seurannasta annettuun lakiin sisältyy
37641:                                                       seurantajärjestelmä, joka kohdistuu nykyisin
37642:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Euroopan talousalueen ulkopuolelta olevista
37643: vasti seuraavaa:                                      valtioista ja OECD-maihin kuulumattomista
37644:                                                       maista olevien yritysten tekemiin laissa säännel-
37645: Tausta                                                lyn kokoluokan ylittäviin yritysostoihin. Vahvis-
37646:                                                       tus yritysostoon vaaditaan kuitenkin aina, kun se
37647:    Suomessa ulkomaalaisomistus vapautettiin           koskee puolustustarvikkeiden tuotantoon tai
37648: keskeisistä rajoituksistaan vuoden 1993 alussa.
37649:                                                       maanpuolustukseen liittyvää teollisuutta. Valtio
37650: Lainsäädännön tiberalisoinnin yhtenä tavoittee-       voi tärkeän kansallisen edun vaatiessa rajoittaa
37651: na oli edistää ulkomaisten pääomasijoitusten te-
37652:                                                       vaikutusvallan siirtymistä merkittävissä yrityk-
37653: kemistä suomalaisiin yrityksiin. Uudistus oli         sissä ulkomaalaisille sekä ulkomaisille yhteisöille
37654: myös osa Suomen integroitumista aluksi Euroo-
37655:                                                       ja säätiöille. Seuranta lakkautettiin ET A-alueel-
37656: pan talousalueeseen ja sittemmin Euroopan             taja OECD-maista olevien yritysten osalta vuo-
37657: unioniin. Tällöin katsottiin, että ulkomaalais-
37658:                                                       den 1996 alusta lukien. ETA-sopimus ja EU-
37659: omistukselle ei ole ilman erityistä perustetta syy-   liittymissopimus velvoittivat Suomea poista-
37660: tä asettaa rajoituksia. Uudistuksen tavoitteena       maan seurannan Euroopan talousalueen osalta.
37661: oli myös helpottaa suomalaisyritysten pääoman-            Ulkomaalaisomistuksesta elinkeinoelämässä
37662: saantia ja mahdollisuuksia etsiä ulkomaisia yh-       puhuttaessa tulee tehdä ero varsinaisten suorien
37663: teistyökumppaneita. Lisäksi pyrittiin paranta-        sijoitusten ja epäsuorien eli ns. portfoliosijoitus-
37664: maan arvopaperimarkkinoiden toimivuutta ja            ten osalta. Suoralla sijoituksena tarkoitetaan lä-
37665: edistämään arvopaperisäästämistä luomalla yh-         hinnä pääomasijoitusta, jonka yritys tekee toi-
37666: tenäiset ja myös ulkomaisille sijoittajille avoimet
37667:                                                       sessa maassa sijaitsevaan yritykseen pysyvän ta-
37668: osakemarkkinat.                                       loudellisen suhteen luomiseksi ja määräysvallan
37669:                                                       hankkimiseksi. Tyypillisiä esimerkkejä ovat juuri
37670: Suorat sijoitukset vuonna 1996
37671:                                                       yritysostot tai kokonaan uuden yrityksen perus-
37672:    Vuonna 1996 tehtiin Suomen Pankin tilaston         taminen kohdemaahan. Port[oliosijoitusten pää-
37673: mukaan ulkomailta suoria sijoituksia Suomeen          tavoitteena on sen sijaan saada sijoitukselle mah-
37674: yhteensä noin 5,6 miljardin markan edestä. Suo-       dollisimman hyvä tuotto toisinaan lyhyelläkin
37675: meen suuntautuneiden suorien sijoitusten mer-         aikavälillä. Yleensä portfoliosijoittaja ei ole kiin-
37676: kittävimmät sijoittajamaat olivat Iso-Britannia       nostunut käyttämään aktiivisesti määräysvaltaa
37677: (2,9 miljardia) ja Saksa (1,3 miljardia). Toimi-      kohdeyrityksessä.
37678: aloittain eniten suoria sijoituksia tehtiin Suomen        Portfoliosijoitukset merkitsevät usein passii-
37679: kemianteollisuuteen. Samana vuonna Suomesta           vista omistamista tietyssä yrityksessä. Osakeyh-
37680: tehtiin vastaavasti suoria sijoituksia ulkomaille     tiölain mukaan yhtiöissä on mahdollista pitää
37681: noin 16,3 miljardin edestä, mistä määrästä noin       määräysvanaltaan eriarvoisia osakelajeja. Useis-
37682:                                             KK 1046/1997 vp                                              3
37683: 
37684: sa yrityksissä näin menetelläänkin. Ulkomaiset          Iiset yritysostot ovat osa tämän päivän yritystoi-
37685: finanssisijoittajat omistavat yleensä määräysvai-       mintaa. Yritysosto voi merkitä suomalaiselle yri-
37686: laitaan vähempiäänisiä osakesarjoja. Arvopape-          tykselle myös vahvaa taloudellista, teknologista
37687: rikeskuksessa pidetään luetteloa pörssiyhtiöiden        ja markkinointiin liittyvää taustatukea kehittää
37688: arvo-osuuksien omistajista eri arvo-osuusrekis-         ja edelleen laajentaa omaa toimintaansa Suomes-
37689: tereissä. Näistä luetteloista käy ilmi arvo-osuuk-      sa ja ulkomailla. On käytännön esimerkkejä,
37690: sien omistajat kansallisuuksineen. Arvo-osuus-          joissa suomalaisyrityksen siirtyminen ulkomai-
37691: rekistereissä on kuitenkin myös hallintarekiste-        sen omistukseen on merkinnyt entistä vahvem-
37692: reitä, joihin luetteloiduista sijoittajatahoista käy    paa asemaa kansainvälisillä markkinoilla. Tär-
37693: ilmi vain kansallisuus. Arvopaperikeskuksen tie-        keintä olisikin keskittyä löytämään niitä keinoja,
37694: tojen kautta voidaan ulkomaalaisomistuksen              joiden avulla suomalainen teollinen tuotanto
37695: määrän kehittymistä seurata suomalaisessa ta-           voisi kasvaa ja menestyä maailmanmarkkinoilla.
37696: louselämässä. Sen sijaan varsinaista yritysostore-      Näin luodaan Suomeen myös uusia työpaikkoja.
37697: kisteriä ei Suomessa ole. Se, että osakeomistusta           Mikään ei viittaa siihen, että ulkomaalaiset
37698: siirtyy ulkomaille, ei kuitenkaan tarkoita sitä,        ostaisivat Suomesta yrityksiä lopettaakseen ne.
37699: että yhtiöiden tosiasiallinen määräysvalta tai yri-     Päinvastoin viimeaikaisissa yritysostoissa on
37700: tysten tuotanto olisi samassa suhteessa siirtymäs-      usein ollut luonteenomaista se, että ulkomainen
37701: sä ulkomaille. Valtaosa ulkomaisista portfoliosi-       yritys on halunnut korkean teknologian toimi-
37702: joituksista tapahtuu hallintarekisteröidyn omis-        aloilla ostaa suomalaisen yrityksen osaamista.
37703: tuksen kautta. Hallintarekisteröidyllä omistuk-         Tällä alueella suomalainen taitotieto on pitkälti
37704: sella ei voi osallistua päätösvallan käyttöön yh-       sidottu myös ammattitaitoisen henkilöstönsä
37705: tiössä.                                                 henkiseen pääomaan. Suomalainen tuotanto säi-
37706:                                                         lytetään parhaiten kotimaassa luomalla suoma-
37707:                                                         laisille yrityksille kansainvälisessä mittapuussa
37708: Tuotannon siirtymisestä
37709:                                                         kilpailukykyiset toimintaedellytykset. Tällöin
37710:    Tuotannon siirtymisestä puhuttaessa on kiin-         turvaamme sen, että kotimainen tuotanto ei siir-
37711: nitettävä huomiota myös siihen, että omistuksen         ry ulkomaille, vaan pysyy Suomessa ja myös kas-
37712: pysyminen yksinomaan suomalaisten tahojen               vaa riippumatta siitä, onko yhtiö suomalaisten
37713: käsissä ei välttämättä aina tarkoita sitä, että tuo-    vai ulkomaisten tahojen omistuksessa.
37714: tanto pysyisi Suomessa. On käynyt myös niin,                Voidaan arvioida, että ulkomaalaisomistuk-
37715: että pääosin suomalaisomisteiset yritykset ovat         sen myönteinen merkitys pääomavirtana ja kan-
37716: siirtäneet tuotantoaan Suomen ulkopuolelle.             sainvälisten liikeyhteyksien lisääntymisenä on
37717:    Suomi on ED-jäsenyyden myötä sitoutunut              kokonaisvaikutukseltaan selvästi suurempi kuin
37718: pääomien vapaaseen liikkuvuuteen. Kansainvä-            arvioitavina olevat haittavaikutukset.
37719:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
37720: 
37721:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
37722: 4                                            KK 1046/1997 vp
37723: 
37724: 
37725: 
37726: 
37727:                                           Tili Riksdagens Talman
37728: 
37729:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         belopp ca 12 miljarder mark inriktades på EU-
37730: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          länderna. De viktigaste målländerna för place-
37731: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        ringar från Finland var Sverige (4,6 miljarder)
37732: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr           och Tyskland (3 miljarder).
37733: 1046:
37734:                                                         Tillsynen över det utländska ägandet
37735:            Är Regeringen alls oroad över att det
37736:         finländska Finland, d.v.s. det för landet          Lagen om tillsyn över utlänningars företags-
37737:         viktiga näringslivet, med accelererande         köp (161211992) trädde i kraft vid ingången av år
37738:         fart övergår i utländsk ägo och eventuellt      1993. Vid samma tid förnyades också bestäm-
37739:         medför att produktioneo flyttas utom-           melserna om utlänningars möjligheter att idka
37740:         lands?                                          näring i Finland genom att näringslagen och la-
37741:                                                         gen om aktiebolag ändrades. 1 lagen om tillsyn
37742:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           över företagssköp ingår ett tillsynssystem, som
37743: anföra följande:                                        för närvarande gäller företagsköp över en viss
37744:                                                         storleksklass som regleras i lagen. Systemet tili-
37745: Bakgrund                                                lämpas på företagsköp som sådana företag gör
37746:                                                         som härstammar från stater utanför Europeiska
37747:    1 Finland släpptes det utländska ägandet fritt
37748:                                                         ekonomiska samarbetsområdet och Iänder som
37749: från de viktigaste restriktionerna vid ingången av      inte hör till OECD. Bekräftelse i fråga om ett
37750: år 1993. Ett mål med liberaliseringen av lagstift-      företagsköp krävs dock alltid när det gäller indu-
37751: ningen var att främja utländska kapitalplacering-       stri med anknytning tili produktion av försvars-
37752: ar i finska företag. Reformen var också en del av
37753:                                                         materiel eller landets försvar. Staten kan, när ett
37754: Finlands integrering, tili en början i Europeiska       viktigt internationellt intresse det kräver, begrän-
37755: ekonomiska samarbetsområdet och sedermera i             sa överföringen av inflytandet i betydande före-
37756: Europeiska unionen. Härvid ansågs det att det           tag tili utlänningar samt utländska sammanslut-
37757: inte är skäl att utan särskild grund ställa begräns-    ningar och stiftelser. Tillsynen upphörde i fråga
37758: ningar för det utländska ägandet. Ett mål med           om företag inom EES-området och OECD-län-
37759: reformen var också att göra det lättare för finska      derna vid ingången av år 1996. EES-avtalet och
37760: företag att få kapital och möjligheter att leta efter   fördraget om Finlands anslutning tili EU förplik-
37761: utländska samarbetskompanjoner. Dessutom ef-            tade Finland att slopa tillsynen i fråga om Euro-
37762: tersträvades att värdepappersmarknaden skulle           peiska ekonomiska samarbetsområdet.
37763: fungera bättre och att sparandet i värdepapper             När man talar om utländskt ägande i närings-
37764: skulle kunna främjas genom att en enhetlig aktie-       livet bör man göra skillnad mellan egentliga di-
37765: marknad, som också är öppen för utländska pla-          rekta placeringar och indirekta eller s.k. portfölj-
37766: cerare, skapades.                                       placeringar. Med en direkt placering avses främst
37767:                                                         en kapitalplacering som ett företag gör i ett före-
37768: De direkta placeringarna år 1996                        tag i ett annat land för att skapa ett stabilt ekono-
37769:    År 1996 gjordes, enligt Finlands Banks statis-       miskt förhållande och skaffa sig inflytande. Ty-
37770: tik, direkta placeringar i Finland från utlandet        piska exempel är just företagsköpen eller grun-
37771: för totalt ca 5,6 miljarder mark. De största place-     dandet av ett helt nytt företag i mållandet. Det
37772: rarländerna i fråga om de direkta placeringarna         huvudsakliga syftet med portföljplaceringar är
37773: som inriktade sig på Finland var Storbritannien         däremot att få en så god avkastning som möjligt
37774: (2,9 miljarder) och Tyskland (1,3 miljarder).           på placeringen ibland t.o.m. på kort sikt. I all-
37775: Branschvis gjordes mest direkta placeringar i           mänhet är en portföljplacerare inte intresserad av
37776: Finland inom den kemiska industrin. Samma år            att aktivt använda inflytande i målföretaget.
37777: gjordes från Finland direkta placeringar i utlan-          Portföljplaceringarna innebär ofta passivt
37778: det för totalt ca 16,3 miljarder mark, av vilket        ägande i ett visst företag. Enligt lagen om aktie-
37779:                                            KK 1046/1997 vp                                              5
37780: 
37781: bolag är det möjligt att i ett bolag ha aktieslag      lnternationella företagsköp är en del av dagens
37782: med olika värde i fråga om inflytande. 1 flera         företagsverksamhet. Ett företagsköp kan för ett
37783: företag gör man just så. Utländska finansiella         finskt företag också innebära ett starkt ekono-
37784: placerare äger i allmänhet aktieserier som vad         miskt, teknologiskt och med marknadsföringen
37785: gäller inflytande har lägre rösträtt. Vid värde-       sammanhängande bakgrundsstöd när det gäller
37786: papperscentralen bokförs ägarna tili börsbola-         att utveckla och utvidga den egna verksamheten
37787: gens värdeandelar i olika värdeandelsregister. Av      i Finland och i utlandet. Det finns praktiska
37788: dessa register framgår ägarna tili värdeandelarna      exempel där finska företags övergång i utländsk
37789: och viiken nationalitet de har. 1 värdeandelsre-       ägo har betytt en starkare ställning på den inter-
37790: gistren finns emellertid också förvaltningsregis-      nationella marknaden än tidigare. Det viktigaste
37791: ter i vilka det endast står viiken nationalitet de     vore följaktligen att koncentrera sig på att hitta
37792: registrerade placerarparterna har. Via uppgifter       de metoder med hjälp av vilka den finska indu-
37793: från värdepapperscentralen kan man följa med           striella produktionen kan växa och ha framgång
37794: hur det utländska ägandet i det finska näringsli-      på världsmarknaden. På detta sätt skapas också
37795: vet utvecklar sig kvantitativt. Däremot finns det      nya arbetsplatser i Finland.
37796: inte något egentligt företagsköpsregister i Fin-          lngenting tyder på att utlänningarna skulle
37797: land. Det att ett aktieinnehav övergår tili utlan-     köpa företag i Finland för att Iägga ned dem.
37798: det innebär dock inte att bolagens faktiska be-        Tvärtom har det ofta varit signifikativt för den
37799: stämmanderätt eller deras produktion skulle            senaste tidens företagsköp att ett utländskt före-
37800: övergå tili utlandet i samma mån. Största delen        tag har velat köpa kunnandet i ett finskt företag i
37801: av de utländska portföljplaceringarna sker via ett     högteknologibranscherna. På detta område är
37802: förvaltningsregistrerat innehav. Med ett förvalt-      den finska know-howen Iångt bunden också vid
37803: ningsregistrerat innehav kan man inte delta i          den yrkesskickliga personalens andliga kapital.
37804: beslutsfattandet i bolaget.                            Den finländska produktionen bevaras bäst i Ian-
37805:                                                        det genom att verksamhetsbetingelser som är
37806:                                                        konkurrenskraftiga med internationella mått
37807: Produktionens övergång
37808:                                                        mätt skapas för de finska företagen. Härvid sä-
37809:    När man talar om att produktionen övergår           kerställer vi att den inhemska produktionen inte
37810: måste man också fåsta uppmärksamhet vid det            flyttas tili utlandet utan kvarstår i Finland och
37811: faktum att, när ett innehav hålls kvar hos enbart      också växer, oberoende av om bolaget ägs av
37812: finska parter, detta inte nödvändigtvis alltid be-     finländska eller utländska parter.
37813: tyder att också produktionen hålls kvar i Fin-            Det kan uppskattas att det utländska ägandets
37814: land. Det har också gått så att företag med hu-        positiva betydelse i form av kapitalflöde och
37815: vudsakligen finska ägare har flyttat ut sin pro-       ökande internationella affårskontakter tili sina
37816: duktion från Finland.                                  sammanlagda effekter är klart större än de nega-
37817:    Finland har i och med medlemskapet i EU             tiva effekter som det kan bedömas ha.
37818: förbundit sig vid att kapitalet får röra sig fritt.
37819: 
37820:      Helsingfors den 14 november 1997
37821: 
37822:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
37823:                                           KK 1047/1997 vp
37824: 
37825: Kirjallinen kysymys 1047
37826: 
37827: 
37828: 
37829: 
37830:                                   Jorma Rantanen /sd: Hauhon Ramsinojan ja Vitsiäiänlahden puh-
37831:                                      distamisesta
37832: 
37833: 
37834:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37835: 
37836:     Hauhonselän Vitsiäiänlahden ympäristö oli        vanhentunuttaja muutoinkin täysin riittämätön-
37837: vielä viime vuosikymmenen puolivälin tienoilla       tä- puhdistamoa sellaisena ongelman ratkaisu-
37838: asumiseen ja virkistäytymiseen sopivaa seutua.       na, että kasvaneen kunnan keskustaajaman li-
37839: Vitsiäiänlahti oli uimiseen ja muuhun virkisty-      säksi myös Alvettulanja Lautsiankin kylienjäte-
37840: miskäyttöön sopivaa - sen vesi oli kelvollista       vedet voidaan laskea Vitsilänlahteen. Kunnan
37841: jopa juomavedeksi. Noin kymmenen vuotta sit-         menettely vaikuttaa vastuuHornalta ja välinpitä-
37842: ten Hauhon kunnan päättäjät hakivat vesioikeu-       mättömältä, erityisesti ottaen huomioon sen, että
37843: delta lupaa päästää kunnan keskuksen viemäri-        tarjolla olisi käyttökelpoinenkin vaihtoehto: ra-
37844: vedet Ramsinojaan ja sitä kautta Vitsiälänlah-       kentamalla siirtoviemäri Hämeenlinnaan hoidet-
37845: teen. Vuosikymmenessä on Vitsiäiänlahdelle eh-       taisiin nykyiset ja kasvavatkin jätevesien käsitte-
37846: tinyt tapahtua paljon: luonnonkaunis alue on         lytarpeet Hauhon kunnalla on toimintaansa
37847: menettänyt arvonsa virkistyskäytössä. Ramsin-        lupa. Itse asia, jäteveden laskeminen, on kuiten-
37848: oja on käytännössä kuollut, haiseva avoviemäri.      kin juuri sellaista ympäristön pilaamista, jota
37849: Vitsiäiänlahden ympäristö on varsinkin tulva-        vesilain ja rikoslain 48 luvun 1, 3 ja 4 §:än säätä-
37850: vesien aikaan ihmisten asumiselle lähes kelvoton-    misellä on tarkoitettu ehkäistä.
37851: ta selvästi erottuvan jätevesien ja ulosteiden ha-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37852: jun vuoksi.ltse Vitsiäiänlahden kehitys on kulke-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37853: massa kohti paikallista ympäristökatastrofia:        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37854: järven oma luontainen puhdistumiskyky on             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37855:  piakkoin käytetty loppuun. Tulevaisuudessajär-
37856: ven oma puhdistumisprosessi romahtaa eikä sen                  Mitä Hallitus aikoo tehdä Hauhon
37857: jälkeen edes tulevien vesien puhdistaminen riitä,           Ramsinojan ja Vitsiäiänlahden ympäris-
37858: vaan järvi on elvytettävä kalliilla, monimutkai-            tön huolestuttavan pilaantumisen py-
37859:  sella ja pitkällä prosessilla.                             säyttämiseksi, ja
37860:     Hauhon kunta ei ole aikeissa korjata vahin-                miten Hallitus arvioi Hauhon kunnan
37861:  koja eikä ennalta ehkäistä niiden pahentumista.            toimintaa vesistöjen suojelun kannalta?
37862:  Päinvastoin: se pitää nykyistä - tekniikaltaan
37863: 
37864:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
37865: 
37866:                                          Jorma Rantanen /sd
37867: 
37868: 
37869: 
37870: 
37871: 270136
37872: 2                                         KK 1047/1997 vp
37873: 
37874: 
37875: 
37876: 
37877:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37878: 
37879:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määrän edellyttämällä osuudella, joka oli noin
37880: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        2,6 miljoonaa markkaa. Valtion osuus hankkees-
37881: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta oli 5 miljoonaa markkaa.
37882: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jorma              Vaikka Hauhon kunnassa ei ole yksimielisyyt-
37883: Rantasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tä kirkonkylän jätevesien lyhyen aikavälin joh-
37884: n:o 1047:                                            tamisvaihtoehdoista, niin periaatepäätös pitkäl-
37885:                                                      lä aikavälillä Hämeenlinnaanjohtamisesta lienee
37886:           Mitä Hallitus aikoo tehdä Hauhon           käytännössä tehty silloin, kun kunta teki inves-
37887:        Ramsinojan ja Vitsiäiänlahden ympäris-        tointipäätöksensä        Eteläinen-Hämeenlinna
37888:        tön huolestuttavan pilaantumisen py-          -siirtoviemäriin. Tätä tukee myös ympäristömi-
37889:        säyttämiseksi, ja                             nisteriöön vahvistettavaksi toimitettu Hämeen 5.
37890:           miten Hallitus arvioi Hauhon kunnan        seutukaava, jossa Hauhonselkä on määrätty suo-
37891:        toimintaa vesistöjen suojelun kannalta?       jeluvedeksi osana arvokasta Hauhon reitin vesi-
37892:                                                      aluetta. Hauhonselän puhtauden sekä taajamien
37893:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vedenhankinnan turvaamiseksi seutukaavassa
37894: vasti seuraavaa:                                     on myös esitetty siirtoviemäri ja vesijohtolinja
37895:                                                      välille kirkonkylä-Eteläinen. Myös kirkonky-
37896:     Hauhon kirkonkylän noin 1 200 asukkaan jä-       län suunnitellulla viemäröintialueen laajentami-
37897: tevesien johtaminen Ramsinojaan ja edelleen          sella Alvettulan ja Lautsian suuntaan on tarkoi-
37898: Vitsiäiänlahteen perustuu Länsi-Suomen vesioi-       tus vähentää Hauhon reitille jätevesistä aiheutu-
37899: keuden vuonna 1987 antamaan lupaan. Luvan            vaa kuormitusta. Hankkeeseen liittyvä siirtovie-
37900: ehtoja on noudatettu. Tarkkailutulosten mukaan       märi on esitetty toteutettavaksi valtion vesihuol-
37901: jätevesien puhdistukselle asetetut vaatimukset       totyönä.
37902: on vuosittain saavutettu. Lupaehtojen mukaan            Ympäristöministeriössä valmistellaan vesien-
37903: Hauhon kunnan tulee hakea uutta jätevesien joh-      suojelun tavoitteita vuoteen 2005, jotka on tar-
37904: tamislupaa vuoden 1997 loppuun mennessä. Lu-         koitus antaa valtioneuvoston periaatepäätökse-
37905: pahakemusta ei ympäristöministeriön tietojen         nä. Vesien suojelussa kiinnitettäisiin huomiota
37906: mukaan ole vielä jätetty.                            erityisesti rehevöitymisen torjuntaan. Yhdys-
37907:     Jos Hauhon kirkonkylänjätevesien paikallista     kuntien jätevedenpuhdistusta tulisi tehostaa si-
37908: käsittelyä edelleen jatketaan, vuonna 1973 ra-       ten, että fosforikuormitusta alennettaisiin nyky-
37909: kennettu puhdistamo tulee peruskunnostaa. Lai-       tasosta vähintään 25 %. Typenpoistoa tehostet-
37910: toksella tulee saavuttaa jatkuvasti asianmukai-      taisiin siellä missä typpi minimiravinteena sääte-
37911: sen puhdistustulos ja puhdistamoliete käsitellä      lee puhdistamon purkukohdan vesialueen rehe-
37912: nykyisiä vaatimuksia vastaavasti. Peruskunnos-       vyyttä. Tavoitteet edellyttävät, että kaikkia jäte-
37913: tuksen yhteydessä tulisi selvittää myös puhdistet-   vedenpuhdistamoja pidetään hyvässä kunnossa
37914: tujen jätevesien mahdollisimman haitaton pur-        ja niiden toimintaedellytyksiä jatkuvasti paran-
37915: kupaikka.                                            netaan. Jätevedenpuhdistuksessa edellytetään
37916:     Paikalliskäsittelyn vaihtoehtona on jätevesien   parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista.
37917: johtaminen Hämeenlinnaan, joka edellyttäisi          Puhdistustekniikan parantuminen tiukentaa
37918: siirtoviemärin rakentamista kirkonkylästä Ete-       vastaavasti aikanaan myös jätevesien lupaehto-
37919: läisiin. Täältä kirkonkylän jätevedet johdettai-     jen päästörajoituksia. Ympäristöviranomaisten
37920: siin vuonna 1996 valtion vesihuoltotyönä valmis-     tarkoituksena on osaltaan toimia siten, että ve-
37921: tuneeseen Tuulos-Hämeenlinna-siirtoviemä-            sien ravinnekuormitusta vähennettäisiin no-
37922: riin. Siirtoviemärin mitoituksessa välillä Eteläi-   peutetusti Hauhonselän kaltaisten suojeluvesien
37923: nen-Hämeenlinna on otettu huomioon Hau-              alueilla.
37924: hon kirkonkylän jätevedet. Hauhon kunta osal-           Hauhon kunta on siis velvollinen hakemaan
37925: listui siirtoviemärin noin 11 miljoonan markan       kirkonkylän jätevesien johtamista koskevien lu-
37926: rakennuskustannuksiin kirkonkylän jätevesi-          paehtojen uusimista Länsi-Suomen vesioikeu-
37927:                                           KK 1047/1997 vp                                           3
37928: 
37929: delta. Hakemuksen käsittelyssä otetaan huo-          sen jälkeen kun vesioikeus on tehnyt päätöksen
37930: mioon jätevesien johtamisesta aiheutuvien hait-      jätevesien johtamisluvasta ja sen ehdoista. Ym-
37931: tojen torjuminen soveltamalla parasta käytettä-      päristöhallinto on valtion vesihuoltotyönä toteu-
37932: vissä olevaa tekniikkaa vesilain ja muun lupaeh-     tetulla     Tuulos-Hämeenlinna-siirtoviemäri-
37933: tojen ratkaisuun vaikuttavan lainsäädännön           hankkeella tukenut Hämeenlinnan, Tuuloksenja
37934: sekä paikallisten olosuhteiden edellyttämällä ta-    Hauhon kuntien jätevesien yhteiskäsittelyä.
37935: valla. Kirkonkylän jätevesien käsittely- ja johta-   Hauhon kunnan odotetaan päätöksiiiään edistä-
37936: misvaihtoehdot sekä jätevesien johtamisesta ai-      vän tätä kehitystä.
37937: heutuvia haittoja ehkäisevät toimet selkiintyvät
37938: 
37939:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
37940: 
37941:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
37942: 4                                           KK 1047/1997 vp
37943: 
37944: 
37945: 
37946: 
37947:                                          Tili Riksdagens Talman
37948: 
37949:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         loppsledningens byggnadskostnader på ca 11
37950: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-       miljoner mark med den andel som avloppsvatt-
37951: de medlem av statsrådet översänt följande av           nen från kyrkbyn kräver, vilket är ca 2,6 miljoner
37952: riksdagsman Jorma Rantanen undertecknade               mark. Statens andel av projektet är 5 miljoner
37953: spörsmål nr 1047:                                      mark.
37954:                                                           Ä ven om man i Hauho kommun inte är enig
37955:           Vad avser Regeringen att göra för att        om alternativen för ledning av kyrkbyns avlopps-
37956:        stoppa den oroande miljöföroreningen            vatten på kortare sikt, torde man, i samband med
37957:        kring Ramsinoja och Vitsiäiänlahti i            att kommunen beslöt investera i avloppsledning-
37958:        Hauho, och                                      en Eteläinen-Tavastehus, ha fattat ett princip-
37959:           på vilket sätt bedömer Regeringen med        beslut om att avloppsvattnen på sikt kommer att
37960:        tanke på vattenvården Hauho kommuns             ledas till Tavastehus. Detta får stöd också i den
37961:        agerande?                                       femte regionplanen för Tavastland, som sänts tili
37962:                                                        miljöministeriet för fastställelse. Där har Hau-
37963:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hofjärden betecknats som ett skyddat vatten-
37964: anföra följande:                                       drag, en del av de värdefulla vattnen utmed Hau-
37965:                                                        hostråten. För att säkra att Hauhofjärden hålls
37966:    Att avloppsvattnen från de ca 1 200 boende i        ren och att tätorterna har tillgång tili vatten, har
37967: Hauho kyrkby leds till Ramsinoja och därifrån          det också i regionplanen föreslagits att det skall
37968: vidare till Vitsiäiänlahti bygger på det tillstånd     byggas en avloppsledning och en vattenledning
37969: som Västra Finlands vattendomstol beviljade år         mellan kyrkbyn och Eteläinen. Likaså avser ut-
37970: 1987. Villkoren i tillståndet har följts. Enligt un-   vidgningen av avloppsnätet i kyrkbyn i riktning
37971: dersökningsresultaten har kraven på rening av          mot Alvettula och Lautsia att minska avlopps-
37972: avloppsvattnen uppfyllts varje år. Tillståndsvill-     vattenbelastningen på Hauhostråten. Det har
37973: koren går ut på att Hauho kommun före utgång-          föreslagits att den avloppsledning som är en del
37974: en av år 1997 skall ansöka om ett nytt tillstånd att   av projektet skall byggas som ett statligt vatten-
37975: leda bort avloppsvattnen. Enligt miljöministeri-       vårdsarbete.
37976: ets uppgifter har en sådan tillståndsansökan              Miljöministeriet bereder som bäst målen för
37977: ännu inte lämnats in.                                  vattenvården fram till år 2005, som avses ingå i
37978:    Om den lokala behandlingen av avloppsvatt-          ett principbeslut av statsrådet. 1 skyddet av vatt-
37979: nen från Hauho kyrkby fortsätter, behövs en            nen ägnas bekämpningen av eutrofieringen sär-
37980: grundlig ombyggnad av reningsverket från år            skild uppmärksamhet. Reningen av samhällenas
37981: 1973. Reningsverket bör hela tiden uppnå veder-        avloppsvatten skall effektiveras så att fosforbe-
37982: börliga reningsresultat, och avloppsslammet bör        lastningen minskas med minst 25 % jämfört med
37983: behandlas enligt moderna krav. 1 samband med           nuläget. K vävereningen skall effektiveras där
37984: ombyggnaden bör man också undersöka vart de            som kvävet som miniminäring reglerar eutrofie-
37985: renade avloppsvattnen kan ledas så att olägen-         ringen i det område där vattnen från reningsver-
37986: heterna blir så små som möjligt.                       ket leds ut. Dessa mål förutsätter att alla renings-
37987:    Ett alternativ till den lokala behandlingen är      verk hålls i gott skick och att förutsättningarna
37988: att avloppsvattnen leds till Tavastehus, vilket        för deras verksamhet kontinuerligt förbättras.
37989: förutsätter att man bygger en avloppsledning           Vid reningen av avloppsvattnen förutsätts bästa
37990: från kyrkbyn till Eteläinen. Där kan avloppsvatt-      användbara teknik bli använd. Förbättringen av
37991: nen ledas till den avloppsledning som år 1996          reningstekniken skärper motsvarigt utsläppsbe-
37992: byggdes från Tuulos till Tavastehus som ett stat-      gränsningarna i tillståndsvillkoren i fråga om
37993: ligt vattenvårdsarbete. A vloppsvattnen från           avloppsvatten. Miljömyndigheterna avser för sin
37994: Hauho kyrkby har beaktats i dimensioneringen           del att arbeta för att närsaltsbelastningen på vatt-
37995: av avloppsledningen mellan Eteläinen och Ta-           nen skall minskas i snabbare takt i sådana områ-
37996: vastehus. Hauho kommun emotses delta i av-             den som de skyddade vattnen i Hauhofjärden.
37997:                                           KK 1047/1997 vp                                          5
37998: 
37999:    Hauho kommun är alltså skyldig att ansöka         kyrkbyn och åtgärderna för att bekämpa olägen-
38000: hos Västra Finlands vattendomstol om förnyelse       heterna klarnar efter att vattendomstolen har
38001: av tillståndsvillkoren för ledning av avloppsvatt-   fattat beslut om tillståndet tili ledning av av-
38002: nen från kyrkbyn. Då ansökan handläggs, beak-        loppsvattnen och om villkoren för detta. Miljö-
38003: tas bekämpningen av de olägenheter som led-          förvaltningen har stött en gemensam behandling
38004: ningen av avloppsvattnen för med sig och nytt-       av avloppsvattnen från Tavastehus, Tuulos och
38005: jandet av bästa användbara teknik på det sätt        Hauho kommuner genom att bygga avloppsled-
38006: som vattenlagen och annan lagstiftning som på-       ningen Tuulos-Tavastehus som ett statligt vat-
38007: verkar tillståndsvillkoren förutsätter, likaså de    tenvårdsarbete. Hauho kommun emotses främja
38008: lokala omständigheterma. Alternativen för be-        denna utveckling genom de beslut den fattar.
38009: handling och ledning av avloppsvattnen från
38010: 
38011:      Helsingforsden 14 november 1997
38012: 
38013:                                                                     Miljöminister Pekka Haavisto
38014:                                            KK 1048/1997 vp
38015: 
38016: Kirjallinen kysymys 1048
38017: 
38018: 
38019: 
38020: 
38021:                                    Klaus Bremer /r: Hallituksen vastauksen tasosta ihnailuasioissa
38022: 
38023: 
38024: 
38025:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38026: 
38027:     Hallituksen vastaus kirjalliseen kysymykseeni     dommaksi se, että ILL kuitenkin lentotoiminta-
38028: 532/1997 vp matkustajalentojen vakavasta tur-         tarkastuksia tehdessään tuntee edellä esitetyt
38029: vallisuusongelmasta on monilta osin harhaan-          kolme jäätymisluokitusta omissa tarkastuspöy-
38030: johtava ja sisältää virheitä. Vastauksessa yrite-     täkirjoissaan!
38031: tään selittää, ettei Suomessa tunneta kuin kaksi          Sekavan vastauksensa lopussa hallitus yrittää
38032: "jäätymisolosuhdetta": tunnetut jäätävät olo-         yhteiseurooppalaisen ilmailuvaatimusten JAR-
38033: suhteet sekä heikosti jäätävät olosuhteet.            OPS 1.345c -kohdan avulla selittää jäätymiskä-
38034:     Kuitenkin Ilmailulaitoksen (ILL) julkaise-        sitteitä. JAR-OPS:t eivät kuitenkaan esitä mi-
38035: massa- ainoassa asiaa hieman käsittelevässä-          tään Iuokitusta jäätymiselle, joten sen sanamuo-
38036: tiedotuksessa OPS TI-13 ILL esittää kolmea Iuo-       doista ILL:n antama tulkinta on täysin väärä.
38037: kitusta jäätämiselle: heikko (light), kohtalainen     Jos hallitus tällaisella ILL:n tarjoamalla kiemur-
38038: (moderate) ja kova (severe) jäätyminen (icing).       telullaja harhauttavalla vastauksena yrittää pei-
38039:  USA:n kuten muidenkin maiden ilmailuviran-           tellä kyvyttömyyttä hoitaa sille kuuluvia asioita,
38040:  omaisten hyväksymät konekohtaiset lentokäsi-         olisi tämänkin lentokoneiden jäätyruisasiasta
38041:  kirjat tuntevat tämän Iuokitustavan. Sen sijaan      tehdyn kirjallisen kysymyksen 532/1997 vp ja sii-
38042:  ILL kirjoittaa näitä lentokäsikirjoja hyväksyes-     hen annetun hallituksen vastauksen asiallisuus ja
38043:  sään kirjan etulehdelle mitä sattuu. Se merkitsee,   todenperäisyys annettava puolueettoman asian-
38044:  että ko. lentokäsikirjan etulehden antamat tiedot    tuntijaelimen arvioitavaksi ja ratkaistavaksi.
38045:  ovat ristiriidassa varsinaisen, koneen valmistajan       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38046:  koneensa turvallisen käytön rajat määrittelevän      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38047:  lentokäsikirjan kanssa.                              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38048:     Kumpia tietoja ohjaajan pitää noudattaa?          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38049:  Käytännössä on koettu ilmailuviranomaisenjää-
38050:  tymisenestomääräyksiä, jotka lentokäsikirjan                    Kauanko Hallitus aikoo vielä hyväk-
38051:  turvallisuusmääräysten vastaisina maadoittivat               syä nimiinsä ilmailuviranomaisemme ky-
38052:  mm. maamme kaikki tietyntyyppiset ilma-aluk-                 vyttömyyden peittävät harhauttavat ja
38053:  set kesken työn ja toimeentulon, kunnes ilmailu-             virheelliset vastaukset, ja
38054:  viranomaisemme tajusi tekonsa merkityksen ja                    mitä Hallitus tekee, että maamme il-
38055:  määräsi erivapauden poiketa lentoturvallisuutta              mailumääräyksiin liitetään ilmasto-olo-
38056:  vaarantaen valmistajan määräämistä turvalli-                 jamme vastaavat asiantuntevat jäätämis-
38057:  suusmääräyksistä!!!                                          tä koskevat lentoturvallisuusmääräyk-
38058:     Jäätyruisvaaran kohdalla asian tekee vielä ou-            set?
38059: 
38060:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
38061: 
38062:                                             Klaus Bremer /r
38063: 
38064: 
38065: 
38066: 
38067:  270136
38068: 2                                            KK 1048/1997 vp
38069: 
38070: 
38071: 
38072: 
38073:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38074: 
38075:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Tässä joukossa on edelleen myös ennen vuotta
38076: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           1973 tyyppihyväksyttyjä lentokoneita, joiden
38077: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kelpoisuutta selviytyä jäätävissä olosuhteissa ei
38078: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-         todellisuudessa ole testattu, vaikka niihin on
38079: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          asennettu jäänpoistolaitteita. Tämä johtuu siitä,
38080:  1048:                                                  että yhdysvaltalaisiin tyyppihyväksymisvaati-
38081:                                                         muksiin ei ennen vuotta 1973 sisältynyt jäätävis-
38082:           Kauanko Hallitus aikoo vielä hyväk-           sä olosuhteissa lentämiseen liittyviä tarkasteluja.
38083:        syä nimiinsä ilmailuviranomaisemme ky-           Kyseisille lentokoneille on suomalaisen ilmailu-
38084:        vyttömyyden peittävät harhauttavat ja            tiedotuksen OPS T1-13 ja ilmailumääräyksen
38085:        virheelliset vastaukset, ja                      OPS M3-6 mukaan sallittu lentäminen heikosti
38086:           mitä Hallitus tekee, että maamme il-          jäätävissä olosuhteissa, jos lentokoneisiin on
38087:        mailumääräyksiin liitetään ilmasto-olo-          asennettu riittävä jäänpoisto- tai jäänestovarus-
38088:        jamme vastaavat asiantuntevatjäätämis-           tus.
38089:        tä koskevat lentoturvallisuusmääräyk-               Lentosääolosuhteet saattavat olla todellisuu-
38090:        set?                                             dessa tyyppihyväksymisvaatimuksissa tarkoitet-
38091:                                                         tuja olosuhteita ankarampia. Sääpalvelusta saa-
38092:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tavat tiedot, jäätäruistiedot mukaan lukien, ovat
38093: vasti seuraavaa:                                        lentotoiminnan ja lentoturvallisuuden kannalta
38094:                                                         oleellisen tärkeitä, vaikka lento suoritettaisiinkin
38095:     Jäätävissä olosuhteissa lentämiseen liittyvistä     ilma-aluksella, joka on hyväksytty lentämään
38096: viranomaismääräyksistä ja -ohjeista sekä niihin         jäätävissä olosuhteissa.
38097: liittyvistä tausta- ja historiatiedoista on jo aikai-      Kansanedustaja Bremerin esiin tuomat ongel-
38098: semmin annettu seikkaperäinen selvitys vastauk-         mat koskevat eräitä Yhdysvalloissa ennen vuotta
38099: sessa kansanedustaja Bremerin esittämään kir-            1973 tyyppihyväksyttyjä yleisilmailulentokonei-
38100: jalliseen kysymykseen 532/1997 vp. Siinä yhtey-         ta. Lentokoneiden valmistajat ovat kirjoittaneet
38101: dessä esitetyn lisäksi on ilmeisesti kuitenkin ai-      lentokäsikirjoihin Yhdysvalloissa noudatettui-
38102: hetta selventää eräitä jäätäviin olosuhteisiin ja       hin teknisiin ja lentotoiminnallisiin määräyksiin
38103: niissä lentämiseen liittyviä seikkoja.                  perustuvia rajoituksia. Ihanteellista olisi, jos
38104:     Ilmailutiedotuksessa OPS Tl-13 24.9.1981            kunkin ilma-aluksen lentokäsikirjan sisältö pe-
38105: mainitut erilaiset jäätämisvoimakkuudet ovat,           rustuisi yksinomaan rekisteröintivaltion mää-
38106: kuten ilmailutiedotuksessa selvästi todetaan, il-       räyksiin. Suomeen tuotujen lentokoneyksilöiden
38107: matieteen laitoksen senaikaisen tiedonannon n:o         lentokäsikirjojen muuttaminen tämän periaat-
38108: 27 mukaiset, eikä niiden määrittely kuulu Ilmai-        teen mukaisiksi vaatisi kuitenkin runsaasti työtä
38109: lulaitoksen toimialaan.                                 ja kustannuksia. Tämän vuoksi Suomessa on jo
38110:     Lentokoneiden tyyppihyväksynnän yhteydes-           pitkään noudatettu käytäntöä, jossa valmistajan
38111: sä jäätävissä olosuhteissa lentämiseen liittyvät        laatimaan valmistusmaan ilmailuviranomaisen
38112: ilmailuviranomaisen asettamat hyväksyruisvaa-           hyväksymään lentokäsikirjaan on liitetty Suo-
38113: timukset eivät Ilmailulaitoksen tietojen mukaan         men ilmailuviranomaisen hyväksymä lentokäsi-
38114: missään valtiossa ole sidoksissa lentosäätiedo-         kirjan etulehti, jolla ilmoitettuja suomalaisiin il-
38115: tuksissa tai lentosääennusteissa käytettäviin jää-      mailumääräyksiin perustuvia rajoituksia, sa-
38116: tämisvoimakkuuksien luokkiin. Ilma-alus hy-             moin kuin muitakin suomalaisia ilmailumää-
38117: väksytään lentämiseen tiedossa olevissajäätävis-        räyksiä niiltä osin, kuin ne poikkeavat valmis-
38118: sä olosuhteissa, kun se täyttää tyyppihyväksy-          tajan laatimasta lentokäsikirjasta, on noudatet-
38119: misvaatimuksissa esitetyt jäätymiskriteerit.            tava.
38120:     Huomattava osa Suomen ilma-alusrekisteriin             Lentoturvallisuuden varmistava monimutkai-
38121: merkityistä normaaliluokan (yleisilmailu-) lento-       nen ketju muodostuu lukuisista erilaisista osista,
38122: koneista on tyyppihyväksytty Yhdysvalloissa.            jotka liittyvät ihmiseen, ilma-alukseen, koulu-
38123:                                           KK 1048/1997 vp                                             3
38124: 
38125: tukseen, Ientotoimintaanja ympäristötekijöihin.      Ilmailulaitos, on pitänyt lähtökohtanaan sitä
38126: Tällaisia lentoturvallisuusketjun osia ovat jäätä-   pääperiaatetta, että ilma-aluksen tulee olla kysei-
38127: vissä olosuhteissa lentämiseen liittyvät tekniset,   siin olosuhteisiin tyyppihyväksytty. Tämä sama
38128: lentotoiminnalliset ja muut asiat, joiden merkitys   periaate on nähtävissä pienten yleisilmailulento-
38129: on Suomen olosuhteissa erityisen suuri. Sääolo-      koneiden osalta l.l 0.1999 voimaan tulevissa yh-
38130: suhteet saattavat nykyisistä huipputekniikkaan       teiseurooppalaisissa JAR -OPS-vaatimuksissa
38131: perustuvista havainto- ja ennustusmenetelmistä       (1.345 ja 1.675), joiden mukaan lentokoneella ei
38132: huolimatta olla joissakin tapauksissa luonteel-      saa lentää tiedossa tai odotettavissa olevissa jää-
38133: taan ja voimakkuudeltaan arvaamattomia. Tä-          tävissä olosuhteissa, jollei lentokonetta ole hy-
38134: män vuoksi jäätävissä olosuhteissa lentämiseen       väksytty ja varustettu lentämään tällaisissa olo-
38135: Suomen vaikeissa sääolosuhteissa tulee suhtau-       suhteissa. JAR-OPS-vaatimuksiin ei sisälly eri-
38136: tua avoimesti siten, että varsinkin silloin, kun     tyisiä Suomen sääolosuhteisiin perustuvia lisä-
38137: jäätämistä on ennustettu tai odotettavissa, käy-     vaatimuksia. On syytä kuitenkin korostaa, että
38138: tettävien lentokoneiden ja helikoptereiden osalta    viranomaisvaatimukset eivät yksin takaa lentä-
38139: on oltava varmistettu, että ne on suunniteltu ja     misen turvallisuutta. Siihen tarvitaan myös len-
38140: testattu lentämään tällaisissa olosuhteissa.         täjän harkintaa ja ammattitaitoa sekä koulutusta
38141:    Koska jäätävissä olosuhteissa lentämiseen liit-   erilaisten sääolosuhteiden ja niihin liittyvien on-
38142: tyvät asiat ovat lentoturvallisuuden kannalta        gelmien ymmärtämiseen.
38143: vaativia ja keskeisiä, Ilmailuhallitus, nykyinen
38144: 
38145:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
38146: 
38147:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
38148: 4                                           KK 1048/1997 vp
38149: 
38150: 
38151: 
38152: 
38153:                                          Tili Riksdagens Talman
38154: 
38155:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       godkända i Förenta staterna. Bland dessa finns
38156: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         det fortfarande även flygplan som typgodkänts
38157: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       före 1973 och vars duglighet i isbildande förhål-
38158: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr             landen inte i själva verket är testad även om
38159: 1048:                                                  utrustning som avlägsnar is har installerats på
38160:                                                        dem. Detta beror på att kraven för typgodkän-
38161:           Hur länge har Regeringen ännu tänkt          nande i Förenta staterna inte före 1973 innehöll
38162:        skriva under de vilseledande och felaktiga      inspektioner beträffande flygning i isbildande
38163:        svar från vår luftfartsmyndighet som är         förhållanden. Det ifrågavarande flygplanet har
38164:        ägnade att skyla över denna myndighets          enligt det finländska luftfartsmeddelandet OPS
38165:        oduglighet, och                                 Tl-13 och luftfartsbestämmelsen OPS M3-6 till-
38166:           vad gör Regeringen för att det till vårt     låtits flyga i lätt isbildande förhållanden om det
38167:        lands luftfartsbestämmelser fogas sak-          på flygplanen installerats en tillräcklig utrustning
38168:        kunniga flygsäkerhetsbestämmelser om            för avlägsnande och förhindrande av isbildning.
38169:        isbildning, vilka skulle motsvara våra kli-         Flygväderförhållandena kan i själva verket
38170:        matförhållanden?                                vara strängare än de väderförhållanden som av-
38171:                                                        ses i kraven för typgodkännande. De uppgifter
38172:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som finns att få från vädertjänsten, inklusive
38173: anföra följande:                                       isbildningsuppgifter, är ur flygoperativ synvinkel
38174:                                                        och ur flygsäkerhetens synvinkel av grundläg-
38175:    Myndighetsbestämmelser och -föreskrifter            gande betydelse, även om flygningen skulle ske
38176: om flygning i isbildande förhållanden samt bak-        med ett luftfartyg som har godkänts att flyga i
38177: grundsinformation och historiska uppgifter som         isbildande förhållanden.
38178: hänför sig tili dessa har redan tidigare ingående          De problem som riksdagsman Bremer för
38179: utretts i ett svar på riksdagsman Bremers skriftli-    fram berör närmast vissa flygplan inom allmän-
38180: ga spörsmål 532/1997 rd. Förutom det som där           flyget som godkänts i Förenta staterna före 1973.
38181: framläggs finns det uppenbarligen ändå skäl att        Flygplanens tillverkare har i flyghandböckerna
38182: klargöra fakta som hänför sig tili vissa isbildande    skrivit in begränsningar som grundar sig på såda-
38183: förhållanden och flygning i sådana förhållanden.       na tekniska och flygoperativa bestämmelser som
38184:    De olika graderna av isbildning som nämns i         efterlevs i F örenta staterna. Det vore idealiskt om
38185: luftfartsmeddelande OPS Tl-13 24.9.1981 är,            innehållet i flyghandboken för varje luftfartyg
38186: vilket tydligt slås fast i luftfartsmeddelandet, i     skulle grunda sig enbart på registreringsstatens
38187: enlighet med meteorologiska institutets dåtida         bestämmelser. Att enligt denna princip göra änd-
38188: meddelande nr 27, och definitionen av dessa hör        ringar i flyghandböckerna tili de flygplan som
38189: inte till Luftfartsverkets kompetensområde.            importerats tili Finland skulle dock kräva en stor
38190:    I samband med typgodkännandet av flygpla-           arbetsinsats och betydande kostnader. Därför
38191: nen är kraven för godkännande som luftfarts-           har man i Finland redan länge tillämpat ett förfa-
38192: myndigheterna ställer beträffande flygning i is-       rande där det till den flyghandbok som tillverka-
38193: bildande förhållanden enligt uppgifter från Luft-      ren uppgjort, och som luftfartsmyndigheterna i
38194: fartsverket inte i någon stat bunden tili de klasser   tillverkningslandet godkänt, har fogats ett för-
38195: som används för graden av isbildning i flygväder-      sättsblad som godkänts av de finländska luft-
38196: rapport. Luftfartyget godkänns för flygning då         fartsmyndigheterna. På försättsbladet upptagna
38197: man känner tili de isbildande förhållandena ifall      begränsningar måste följas. Begränsningarna
38198: det uppfyller de isbildningskriterier som anförs i     grundar sig på finländska luftfartsbestämmelser
38199: kraven för typgodkännande.                             liksom även andra finländska luftfartsbestäm-
38200:    En betydande del av de finländska flygplan,         melser till dendel de avviker från den flyghand-
38201: som i luftfartygsregistret antecknats som nor-         bok som tillverkaren uppgjort.
38202: malklassens flygplan inom allmänflyget, är typ-            Den komplicerade kedja som garanterar flyg-
38203:                                             KK 1048/1997 vp                                             5
38204: 
38205: säkerheten består av ett ota! olika delar som          ur flygsäkerhetens synvinkel, har luftfartsstyrel-
38206: hänför sig tili människan, luftfartyget, utbild-       sen, nuvarande Luftfartsverket, utgått från prin-
38207: ningen, flygverksamheten och miljöfaktorerna.          cipen att luftfartyget skall vara typgodkänt får
38208: Delar i denna flygsäkerhetskedja är de tekniska        ifrågavarande förhållanden. Samma princip kan
38209: och flygoperativa aspekterna samt andra aspek-         skönjas beträffande de små flygplanen inom all-
38210: ter beträffande flygning i isbildande förhållan-       mänflyget i de sameuropeiska JAR-OPS-kraven
38211: den, vars betydelse i finländska förhållanden är       (1.345 och 1.675) som träder i kraft 1.10.1999 och
38212: särskilt stor. Väderförhållandena kan, trots de        enligt vilka flygplanet inte får flyga i isbildande
38213: nutida högteknologiska observations- och prog-         förhållanden om man vet om eller väntar sig
38214: nosmetoderna, tili sin natur och tili sin styrka       sådana förhållanden, ifall flygplanet inte är god-
38215: vara oväntade. Därför bör man i Finland förhål-        känt och utrustat för flygning i sådana förhållan-
38216: la sig öppet tili flygning i isbildande fårhållanden   den. 1 JAR-OPS-kraven ingår inga särskilda till-
38217: i Finlands svåra väderförhållanden på så sätt att      läggsfordringar som skulle grunda sig på finländ-
38218: man särskilt då isbildning prognostiserats eller är    ska väderförhållanden. Det är ändå skäl att beto-
38219: att vänta har försäkrat sig om att de flygplan och     na att myndighetskraven inte ensamma garante-
38220: helikoptrar som är i bruk är planerade och testa-      rar flygsäkerheten. Därtill behövs även flygarens
38221: de för flygning i sådana förhållanden.                 övervägande och yrkeskunskap samt utbildning i
38222:     Eftersom faktorer i samband med flygning i         att förstå olika väderförhållanden och därtill hö-
38223: isbildande förhållanden är krävande och centrala       rande problem.
38224: 
38225:      Helsingforsden 13 november 1997
38226: 
38227:                                                                            Trafikminister Matti Aura
38228:                                           KK 1049/1997 vp
38229: 
38230: Kirjallinen kysymys 1049
38231: 
38232: 
38233: 
38234: 
38235:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Tekniikan ammattikorkeakoulutut-
38236:                                      kintonimikkeen muuttamisesta
38237: 
38238: 
38239:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38240: 
38241:    Opetusministeriössä valmistellaan korkea-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38242: koulututkinnoista annettavaa asetusta. Asetuk-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38243: seen ollaan sisällyttämässä luettelo ammatti-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38244: korkeakoulututkinnoista. Mm. Insinööriliitto ja      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38245: Turun Insinöörioppilaat Tio ry. ovat ottaneet
38246: kantaa insinöörinimikkeen säilyttämisen puo-                   Voiko Hallitus muuttaa asetusluon-
38247: lesta. Kun ammattikorkeakoulujen tekniikan                  nosta korkeakoulututkintojen 8 §:stä (si-
38248: koulutusalan ohjelmista on perinteisesti valmis-            sältää luettelon ammattikorkeakoulutut-
38249: tunut insinöörejä, joka nimike maailmanlaa-                 kinnoista) siten, että tekniikan ammatti-
38250: juisesti on varsin yksiselitteinen ja kuvaava, ha-          korkeakoulututkinto muutetaan insi-
38251: lutaan insinöörin ammattikorkeakoulututkinto-               nöörin ammattikorkeakoulututkinnoksi,
38252: nimike asetukseen.                                          koska insinöörinimikkeen status ja nimi-
38253:    Samaa statusta ja tunnettavuutta ei voida sa-            ke on yksiselitteinen?
38254: noa nimikkeestä tekniikan ammattikorkea-
38255: koulututkinto, eikä ole edes selvyyttä siitä, min-
38256:  kälaisista tutkinnoista on kysymys.
38257:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
38258:                      Marjaana Koskinen /sd              Marjut Kaarilahti /kok
38259:                      Ville Itälä /kok                   Ilkka Kanerva /kok
38260:                                        Maija Perho /kok
38261: 
38262: 
38263: 
38264: 
38265:  270136
38266: 2                                        KK 1049/1997 vp
38267: 
38268: 
38269: 
38270: 
38271:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
38272: 
38273:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     toihin liittyvistä tutkintonimikkeistä. Tutkinto-
38274: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      nimikkeellä tarkoitetaan nimikettä, jota ammat-
38275: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voi
38276: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana      käyttää. Esimerkiksi liiketalouden ammattikor-
38277: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       keakoulututkintoon liittyväksi nimikkeeksi on
38278: myksen n:o 1049:                                   vahvistettu tradenomi, tekniikan ammattikor-
38279:                                                    keakoulututkintoon liittyväksi nimikkeeksi in-
38280:           Voiko Hallitus muuttaa asetusluon-       sinööri (AMK) ja terveysalan ammattikorkea-
38281:        nosta korkeakoulututkintojen 8 §:stä (si-   koulututkintoon liittyviksi nimikkeiksi alan am-
38282:        sältää luettelon ammattikorkeakoulutut-     matinharjoittamissäännöksiin liittyvät nimik-
38283:        kinnoista) siten, että tekniikan ammatti-   keet.
38284:        korkeakoulututkinto muutetaan insi-             Opetusministeriö on eduskuntakysymyksen
38285:        nöörin ammattikorkeakoulututkinnoksi,       tehneiden kansanedustajien kanssa samaa mieltä
38286:        koska insinöörinimikkeen status ja nimi-    siitä, että insinöörinimike on hyvä ja yksiselit-
38287:        ke on yksiselitteinen?                      teinen. Tästä syystä opetusministeriö onkin vuo-
38288:                                                    desta 1994lähtien säilyttänyt tekniikan alan tut-
38289:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kintorakenteen ammattikorkeakouluissa ennal-
38290: vasti seuraavaa:                                   laan siten, että tekniikan ammattikorkeakoulu-
38291:                                                    tutkinnon suorittaneet voivat käyttää tutkinto-
38292:    Opetusministeriö päättää ammattikorkea-         nimikettä insinööri (AMK).
38293: kouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja ase-        Lausuntokierroksella olleeseen korkeakoulu-
38294: tuksen (256/1995) nojalla ammattikorkeakoulu-      tutkintojen järjestelmästä annettavan asetuksen
38295: tutkinnoista.                                      8 §:ään on koottu opetusministeriön päätösten
38296:    Kuten edellä mainitussa asetuksessa sääde-      mukaiset ammattikorkeakoulututkinnot. Siihen
38297: tään, näiden ammattikorkeakoulututkintojen         ei ole koottu, eikä siihen ole tarvetta koota, näi-
38298: asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä     hin tutkintoihin liittyviä tutkintonimikkeitä.
38299: säädetään erikseen. Tämä opetusministeriön         Luonnosta ei siten ole tarpeen muuttaa kysy-
38300: päättämien      ammattikorkeakoulututkintojen      myksessä esitetyllä tavalla.
38301: aseman määrittäminen tapahtuu kysymyksessä             Mikäli tekniikan ammattikorkeakoulututkin-
38302: mainitussa korkeakoulututkintojen järjestelmäs-    to muutettaisiin insinöörin ammattikorkeakou-
38303: tä annetussa asetuksessa. Siinä on määritetty      lututkinnoksi, niin tällöin muillakin aloilla olisi
38304: kaikkien nykyisten ja aiempien säännösten mu-      tarkoituksenmukaista yhdistää tutkinto ja tut-
38305: kaisesti suoritettujen korkeakoulututkintojen      kintonimike. Tällöin käyttöön tulisi ammattini-
38306: asema.                                             mikkeisiin pohjautuva tutkintorakenne,joka ha-
38307:    Opetusministeriö päättää ammattikorkea-         jottaisi lisää nykyistä tutkintorakennetta. Aina-
38308: kouluopinnoista annetun asetuksen nojalla myös     kaan tässä yhteydessä ei ole tarvetta tällaiseen
38309: edellä mainittuihin ammattikorkeakoulututkin-      linjan muutokseen.
38310: 
38311:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
38312: 
38313:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
38314:                                           KK 1049/1997 vp                                            3
38315: 
38316: 
38317: 
38318: 
38319:                                        Tili Riksdagens Talman
38320: 
38321:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     nämning avses den titel de som har avlagt en viss
38322: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       yrkeshögskoleexamen får använda. T.ex. den ti-
38323: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     tel som hänför sig tili yrkeshögskoleexamen i
38324: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade            företagsekonomi har fastställts tili tradenom,
38325: skriftliga spörsmå1 nr 1049:                         den titel som hänför sig tili yrkeshögskoleexamen
38326:                                                      för teknik tili ingenjör (YH) och de titlar som
38327:           Kan Regeringen ändra 8 § i utkastet tili   hänför sig tili yrkeshögskoleexamen för hälso-
38328:        förordning om högsko1eexamina (upptar         vårdsbranschen tili de benämningar som ansluter
38329:        en förteckning över yrkeshögsko1eexa-         sig tili bestämmelserna om respektive yrkesutöv-
38330:        mina) så att yrkeshögsko1eexamen i tek-       ning inom branschen.
38331:        nik ändras tili yrkeshögsko1eexamen för          Undervisningsministeriet är av samma åsikt
38332:        ingenjör, eftersom ingenjörsbenämning-        som riksdagsmännen bakom spörsmålet i det att
38333:        en har en entydig status och också som        benämningen ingenjör är bra och entydig. Detta
38334:        benämning är entydig?                         är också anledningen tili att ministeriet sedan
38335:                                                      1994 inte har ändrat examensstrukturen inom det
38336:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        tekniska området i yrkeshögskolorna och de som
38337: anföra fö1jande:                                     har avlagt yrkeshögskoleexamen i teknik kan
38338:                                                      använda examensbenämningen ingenjör (YH).
38339:    Undervisningsministeriet bes1utar om yrkes-          I 8 § i den kommande förordningen om hög-
38340: högsko1eexamina med stöd av 1agen (255/1995)         skolornas examenssystem, som genomgått re-
38341: och förordningen (256/1995) om yrkeshögsko1e-        missbehandling, finns alla yrkeshögskoleexa-
38342: studier.                                             mina enligt undervisningsministeriets beslut
38343:    Som det föreskrivs i förordningen, finns sär-     samlade. Paragrafen innehåller inte, och det finns
38344: ski1da bestämme1ser om yrkeshögsko1eexaminas         heller inget behov av det, alla de examensbenäm-
38345: ställning i högsko1eexamenssystemet. Ställning-      ningar som hänför sig tili dessa examina. Det
38346: en för de yrkeshögsko1eexamina som undervis-         finns således inget behov av att ändra utkastet så
38347: ningsministeriet fattar bes1ut om kommer att s1ås    som föreslås i spörsmålet.
38348: fast i den förordning om högsko1ornas examens-          Ifall yrkeshögskoleexamen i teknik skulle änd-
38349: system som nämns i spörsmå1et. Där fasts1ås          ras tili yrkeshögskoleexamen för ingenjör, skulle
38350: ställningen för alla högsko1eexamina som har         det också på andra områden vara ändamålsenligt
38351: av1agts en1igt gällande eller tidigare bestämme1-    att slå ihop examen och examensbenämning.
38352: ser.                                                 Man skulle då få en examensstruktur som bygger
38353:    Undervisningsministeriet fastställer med stöd     på yrkesbenämningar och som ytterligare skulle
38354: av förordningen om yrkeshögskolestudier också        splittra den nuvarande examensstrukturen. Det
38355: de examensbenämningar som hänför sig tili res-       är åtminstone inte i detta sammanhang nödvän-
38356: pektive yrkeshögskoleexamen. Med examensbe-          digt med en sådan ändring av den rådande linjen.
38357: 
38358:      Helsingfors den 14 november 1997
38359: 
38360:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
38361:                                               KK 1050/1997 vp
38362: 
38363: Kirjallinen kysymys 1050
38364: 
38365: 
38366: 
38367: 
38368:                                      Tero Mölsä /kesk ym.: Poliisin toimintaedellytysten parantamisesta
38369:                                           Etelä-Suomessa
38370: 
38371: 
38372:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
38373: 
38374:      Kahden virkatehtävässään toimineen poliisin         saada aikaan kansalaisia tyydyttäviä turvalli-
38375: järkyttävä murha on kouriintuntuvasti osoitta-           suuspalveluita.
38376: nut turvallisuuden ylläpitoon liittyvät vaikeudet           Kuten edellä todettiin, avoimien poliisin vir-
38377: ja riskit. Jo pidempään on ollut nähtävissä, että        kojen määrä on yli 350. Tulevien vuosien eläke-
38378: poliisin voimavarat eivät vastaa kansalaisten            poistuma on niin suuri, että suunnitelluilla polii-
38379: odotuksia. Perusturvallisuuden tason koetaan             sin peruskoulutusmäärillä avoimien virkojen
38380: laskeneen. Taajamien häiriöiden määrä on li-             määrä vain kasvaa. Poliisin ammatti on erittäin
38381: sääntynyt. Yksilöön kohdistuva rikollisuus on            suosittu. Koulutukseen pyrkii vuositasolla useita
38382: lisääntynyt ja raaistunut. Huumausainerikolli-           tuhansia huippukyvykkäitä, poliisin ammattiin
38383: suus on ryöstäytymässä kansalaisten mielestä             sopivia nuoria. Koulutukseen valittujen lisäksi
38384: käsistä. Kansalaisten omaisuuteen kohdistuva             ulkopuolelle jää runsaasti kelvollista poliisiaines-
38385: rikollisuuskaan ei osoita laantumista, päinvas-          ta. Miksi koulutusmääriä ei ole nostettu tarvetta
38386: toin. Erityisesti uudessa Etelä-Suomen läänissä          vastaavaksi? Onko tarkoituksena lyhytnäköinen
38387: uhkaksi koetaan vielä itäliikenne: niin ajoneuvot        valtion menojen säästäminen? Jos on, niin sääs-
38388:  kuin siitä ilmansuunnasta tuleva rikollisuuskin.        täminen tapahtuu mielestämme ja myös kansa-
38389:      Samanaikaisesti poliisin tavattavuuden koe-         laisten mielestä väärästä paikasta. Tällä säästä-
38390:  taan heikentyneen. Hälytyskeskukset ovat kau-           misellä on tuhoisat seuraukset.
38391:  kana, eivätkä ne vastaa kansalaisten avunpyyn-             Esitämme, että pikaisesti suoritetaan selvityk-
38392:  töihin jatkuvista yrityksistä huolimatta. Saatu         set peruskoulutettavien poliisien määrän lisää-
38393:  viesti on, että puheluita tulee niin paljon, ettei      miseksi. Nostetaan poliisin perusjakso ykkösen
38394:  niihin vallitsevilla päivystysvahvuuksilla kyetä        koulutettavien määrä kaksinkertaiseksi nykyta-
38395:  vastaamaan. Silloinkin, kun yhteys on saatu, po-        sosta siihen asti, kunnes koulutusvajaus on pois-
38396:  liisin tulo kestää, koska tehtäviä suorittavia polii-   tettu. Poliisiin rekrytoitava aines ei tästä heikke-
38397:  seja on liian vähän. Rikosilmoituksia tehneet           ne. Poliisikoulun kapasiteetti on rajallinen, mut-
38398:  kansalaiset ihmettelevät tutkinta-aikojen pituut-       ta sektori- ja täydennyskoulutusta tilapäisesti
38399:  ta, ja väitetään, että selvitettävissäkään olevia       supistamalla saadaan tilaa suuremmille perus-
38400:  rikoksia ei henkilövoimavarojen vähyyden vuok-          koulutusoppilasmäärille.
38401:  si saada päätökseen.                                       Uuttamaata lukuun ottamatta muualla maas-
38402:      Poliisilaitosten henkilökunta erityisesti Etelä-    sa on voimassa poliisin virkojen täyttö kielto. Jos-
38403:  Suomessa kokee voimattomuutta, turhautunei-             tain käsittämättömästä syystä kielto vuotaa kuin
38404:  suutta ja väsymystä. Selvät loppuunpalamisen            seula. Tämän seurauksena poliiseja siirtyy eteläs-
38405:  merkit ovat olemassa. Koko Suomessa avoimien            tä vähemmän ongelmalliseen muuhun Suomeen,
38406:  poliisin virkojen määrä on yli 350. Näistä suuri        jolloin tilanne täällä entisestään vaikeutuu. Esi-
38407:  osa on avoinna Etelä-Suomen läänissä ja täällä-         tämme, että pikaisesti selvitetään, mistä täyttö-
38408:  kin entisen Uudenmaan läänin poliisilaitoksissa.        kiellon rikkominen johtuu, ja että täyttökielto
38409:  Enimmillään avoimien virkojen määrä ylittää 20          saatetaan pitäväksi.
38410:  prosenttia poliisihenkilökunnan määrästä. Kun              Poliisin tehtävien hoidolleja suuntautumiselle
38411:  siihen lisätään 20-25 prosentin keskimääräiset          on asetettu tavoitteita ja vaatimuksia. Lähitule-
38412:  loma-, koulutus-, sairausloma- ym. poissaolot,          vaisuuden tärkeimpiä tavoitteita on lähipoliisi-
38413:  toimivat useat poliisilaitokset lähes puolella vah-     toiminnan siirtäminen pilottiyksiköistä kaikkien
38414:  vuudella. On selvää, että näillä voimavaroilla ei       poliisilaitosten toimintaan kuuluvaksi ja ennen
38415: 
38416: 270136
38417: 2                                            KK 1050/1997 vp
38418: 
38419: pitkää osaksi päivittäistä poliisitoimintaa. On            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38420: kuitenkin selvästi nähtävissä, että tämä tavoit-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38421: teeksi asetettu ja kansalaisten hyväksynnän saa-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38422: vuttanut poliisitoiminnan muoto on repsahta-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38423: massa voimavarojen puutteeseen, koska poliisi-
38424: laitosten jäljellä oleva henkilöstö on sijoitettava               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38425: hälytys- ja muihin kiireellisiin tehtäviin.                    ryhtyä parantaakseen poliisin toiminta-
38426:    Yhteiskunnan tehtävänä on taata kansalais-                  edellytyksiä Etelä-Suomessa,jotta kansa-
38427: ten perusturvallisuus. Käytännössä tehtävästä                  laisten turvallisuus voitaisiin taata asetet-
38428: huolehtii poliisi. Sille on taattava riittävät voima-          tujen tavoitteiden mukaisesti koko maas-
38429: varat tästä tehtävästä selviämiseen.                           sa?
38430: 
38431:      Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
38432: 
38433:        Tero Mölsä /kesk               Klaus Heliberg /sd         Paula Kokkonen /kok
38434:        Jouko Jääskeläinen /skl        Anssi Rauramo /kok         Ulla Anttila /vihr
38435:        Hanna Markkula-Kivisilta /kok Pirjo-Riitta Antvuori /kok Jukka Tarkka /nuors
38436:        Markku Pohjola /sd             Leena Luhtanen /sd         Kaarina Dromberg /kok
38437:        Margareta Pietikäinen /r       Tarja Kautto /sd           Pekka Saarnio /vas
38438:        Tuula Haatainen /sd            Seppo Kanerva /kok         Raimo Liikkanen /kesk
38439:                    Maija-Liisa Lindqvist /kesk           Pekka Kuosmanen /kok
38440:                                              KK 1050/1997 vp                                              3
38441: 
38442: 
38443: 
38444: 
38445:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38446: 
38447:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lukien, kun uudenmuotoinen peruskoulutus
38448: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tuottaa yhteensä 215 poliisimiestä. Samanaikai-
38449: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         sesti poliisipulaa helpottaa osaltaan yli 150 polii-
38450: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl-           sikokelaan kenttäharjoittelu vuonna 1998. Kent-
38451: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            täharjoittelijoista suuri osa sijoittuu Etelä-Suo-
38452: n:o 1050:                                               men läänin alueelle. Koulutuksen lisääminen ja
38453:                                                         koulutettujen poliisimiesten määrän kasvu ai-
38454:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         heuttaa luonnollisesti kasvupaineita myös palk-
38455:         ryhtyä parantaakseen poliisin toiminta-         kausmäärärahoihin.
38456:         edellytyksiä Etelä-Suomessa,jotta kansa-            Valtion menojen supistaminen on poliisitoi-
38457:         laisten turvallisuus voitaisiin taata asetet-   men osalta väistämättä tarkoittanut erityisesti
38458:         tujen tavoitteiden mukaisesti koko maas-        palkkausmenojen leikkauksia, jotka on toteutet-
38459:         sa?                                             tu virkoja avoimena pitämällä. Irtisanomisiltaja
38460:                                                         pääosin lomautuksiltakin on voitu näin välttyä.
38461:   Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:             Poliisitoimen menoista yli 80 % muodostuu pal-
38462:                                                         koista, jolloin on luonnollista, että välttämättö-
38463:     Avoimia virkoja on poliisitoimessa vuonna           mät supistukset kohdentuvat pitkälti niihin. On
38464: 1997 noin 500 henkilötyövuotta vastaava määrä.          kuitenkin todettava, että säästötoimia on erityi-
38465: Vuosikymmenen alussa tehdyillä valtioneuvos-            sesti kuluvana vuonna kohdennettu myös kalus-
38466: ton periaatepäätöksillä valtion henkilöstömää-          to hankintoihin, jotta enemmiltä henkilöstö-
38467: rää supistettiin ja vähennyspäätökset kohdistet-        resurssisupistuksilta vältyttäisiin. Kalustoon,
38468: tiin osin myös poliisiin. Poliisitoimen osuudeksi       kuten autojen hankintaan, kohdistettavia sääs-
38469: asetettiin 276 viran vähennys. Näihin päätöksiin        töjä ei kuitenkaan ole nykyistä laajemmassa mi-
38470: varauduttiin koulutuksessa peruskoulutusmää-            tassa mahdollista tehdä ilman kalustokannan va-
38471: riä laskemalla. Vähennysvelvoitteista kuitenkin         kavaa vaarantamistaja korjauskulujen huomat-
38472: luovuttiin erä eräitä siten, että velvoitteeksijäi 25   tavaa nousua.
38473: viran vähennys, joka toteutettiin vuonna                    Poliisin ylijohto on keväällä 1997 kehottanut
38474: 1995. Vähennysvelvoitetta ennakoivat peruskou-          poliisin lääninjohtoja ja valtakunnallisia yksiköi-
38475: lutettavien määrän vähennykset 1990-luvun al-           tä jäädyttämään henkilöstöresurssitason vuoden
38476: kupuolella ovat siis osaltaan olleet vaikuttamas-       1996 tasolle eli jättämään lääninsä ja yksikkönsä
38477: sa koulutettujen poliisimiesten vajaukseen vä-          viroista täyttämättä tätä tasoa ylittävän määrän.
38478: hennyspäätösten tullessa pääosin kumotuiksi.            Viime kädessä velvoitteen toteuttamiseksi on
38479: Viivettä uusien poliisimiesten kouluttamisessa          läänejä kehotettu asettamaan täyttökiellot alai-
38480: on jonkin verran lisännyt alkuvaiheessaan myös          sillensa kihlakuntien poliisilaitoksille. Lisäksi
38481: poliisin peruskoulutuksen uudistus.                     velvoitettiin läänit ja yksiköt pidättäytymään
38482:     Poliisikoulutuksen vajeen poistamiseksi on          muista kuin välttämättämistä hankinnoista ja
38483: laadittu vuosille 1997-2005 suunnitelma koulu-          muista kulutusmenoista. Täyttökiellot eivät siten
38484: tuksen volyymin kasvattamisesta. Koulutus-              koskeneet kaikkia avoimiksi tulevia virkoja vaan
38485: määrien lisäykselle asettaa rajoituksensa poliisi-      vain niitä, jotka ylittävät vuoden 1996 henkilö-
38486: koulun opetus- ja majoitustilojen puute. Lisätila-      työvuosimäärän. Sen sijaan velvoitteet koskevat
38487: hanke on kuitenkin niin ikään vireillä ja sen to-       yhtä lailla kaikkia läänejä ja yksiköitä, siten
38488: teutuessa voitaisiin lisätilat ottaa käyttöön vuo-      myös silloista Uudenmaan lääniä.
38489: sien 1999-2000 aikana, jolloin koulutettavien               Säästötoimista huolimatta poliisin tavatta-
38490: määriä voitaisiin edelleen kasvattaa. Näillä toi-       vuus ei suoritetun seurannan perusteella ole
38491: menpiteillä suurin osa poliisikoulutuksen vajees-       oleellisesti heikentynyt. Viiveaika hälytyksen te-
38492: ta voitaisiin kompensoida vuosituhannen vaih-           kemisestä poliisin paikalletuloon on Etelä-Suo-
38493: teen tienoilla. Nykytilanteeseen saadaan kuiten-        messa tavoitteiden mukaisesti keskimäärin alle
38494: kin jonkin verran parannusta jo ensi vuodesta           10 minuuttia. Ympärivuorokautisten hälytyskes-
38495: 4                                          KK 1050/1997 vp
38496: 
38497: kusten kehittämisellä on saatu lisää poliiseja        muuksia pyritään estämään ennalta mahdolli-
38498: kenttätyöhön, mikä kysymyksessä esitetystä kä-        simman paljon, jotta hälytystehtävien ja rikosten
38499: sityksestä poiketen parantaa poliisin tavatta-        määrä vähenisi.
38500: vuutta.                                                  Poliisin määrärahatilanteen kireys ei koske ai-
38501:     Poliisitoimen eräs perusstrategia on lähipolii-   noastaan Etelä-Suomen lääniä vaan tilanne on
38502: sitoiminnan laajentaminen koko maan kattavak-         suurin piirtein yhtenevä koko maassa. Poliisitoi-
38503: si toimintalinjaksi. Lähipoliisitoiminta on polii-    men määrärahoihin on vuoden 1997lisäbudjetis-
38504: sin perustoimintaa eikä se sinällään vaadi lisää      sa esitetty 49 miljoonan markan lisäystä ja vuo-
38505: resursseja. Vaikeassa resurssitilanteessa uuden       den 1998 talousarvioesitykseen sisältyy 60 mil-
38506: toimintatavan sisäänajo tuottaa kuitenkin osin        joonan markan taso korotus. Näillä lisämäärära-
38507: vaikeuksia työajan mennessä kiireellisten tehtä-      hoilla voidaan osin vähentää poliisitoimen re-
38508: vien hoitamiseen. Lähipoliisitoiminnan perus-         surssivajetta.
38509: ajatushan on, että rikoksia, häiriöitä ja onnetto-
38510:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
38511: 
38512:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
38513:                                             KK 1050/1997 vp                                               5
38514: 
38515: 
38516: 
38517: 
38518:                                          Tili Riksdagens Talman
38519: 
38520:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       kommer dock i viss mån att förbättras redan
38521: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         nästa år dä sammanlagt 215 poliser blir klara
38522: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       med den nya formen av grundutbildning. Sam-
38523: man Tero Mölsä m.fl. undertecknade spörsmål            tidigt lindras polisbristen av att drygt 150 po-
38524: nr 1050:                                               lisaspiranter utför sin fåltpraktik 1998. En stor
38525:                                                        del av dessa praktikanter kommer att placeras
38526:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         i Södra Finlands Iän. En utökning av utbildning-
38527:        ta för att förbättra polisens verksamhets-      en och av antalet utbildade poliser förorsakar
38528:        betingelser i Södra Finland så att med-         naturligtvis behov av större löneanslag.
38529:        borgarna kan garanteras säkerhet i hela            Nedskärningen av statsutgifterna har för po-
38530:        Jandet enligt de uppställda målen?              lisväsendets del oundvikligen inneburit nedskär-
38531:                                                        ningar särskilt av löneutgifterna, vilka har ge-
38532:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          nomförts så att tjänster har lämnats obesatta. På
38533: anföra följande:                                       detta sätt har man kunnat undvika uppsägningar
38534:                                                        och tili största delen även permitteringar. Mer än
38535:     Inom polisväsendet finns det 1997 obesatta         80% av polisväsendets utgifter utgörs av löner,
38536: tjänster som motsvarar ca 500 årsverken. Genom         varvid det är naturligt att de nödvändiga ned-
38537: de principbeslut som statsrådet fattade i början       skärningarna tili stor del kommer att beröra lö-
38538: av årtiondet minskades den statsanställda perso-       nerna. Det är dock värt att konstatera att sparåt-
38539: nalen och besluten om nedskärningar berörde tili       gärderna i synnerhet i år även har riktats tili
38540: viss del även polisen. Polisväsendet berördes av       materielanskaffningarna för att man skall kunna
38541: en minskning om 276 tjänster. Man förberedde           undvika omfattande minskningar av personalre-
38542: sig för dessa beslut genom att minska pä grundut-      surserna. Det är omöjligt att göra inbesparingar
38543: bildningen. Skyldigheterna att utföra nedskär-         på materiel, t.ex. anskaffning av bilar, i större
38544: ningar slopades emellertid stegvis, så att det kvar-   omfattning än vad som nu är fallet utan att mate-
38545: stod en skyldighet att dra in 25 tjänster, vilket      rielen allvarligt äventyras och reparationskost-
38546: genomfördes 1995. Minskningarna av antalet             naderna märkbart stiger.
38547: elever som gavs grundutbildning i början av               Polisens högsta Iedning uppmanade på våren
38548:  1990-talet var ett förebud om skyldigheten att        1997 polisens länsledning och enheterna på riks-
38549: utföra nedskärningar och har således medverkat         nivå att frysa personalresurserna på 1996 års
38550: tili underskottet av utbildade poliser sedan beslu-    nivä, dvs. att lämna det antal tjänster inom länen
38551: ten om nedskärningar tili största del en upphävts.     och enheterna obesatta som överstiger denna
38552: Ä ven reformen av grundutbildningen för poliser        nivå. För att skyldigheten skall uppfyllas har
38553: har i början i viss mån ökat eftersläpningen när       länen i sista hand uppmanats förbjuda att tjäns-
38554: det gäller utbildningen av nya poliser.                ter vid polisinrättningarna i häraden som under-
38555:     För att få bukt med underskottet inom po-          lyder länen besätts. Dessutom förpliktades Iän en
38556: lisutbildningen har man gjort upp en plan för          och enheterna att undvika andra än oundgängli-
38557: åren 1997-2005 som går ut pä att utöka ut-             ga anskaffningar och övriga konsumtionsutgif-
38558: bildningsvolymen. Bristen på undervisnings-            ter. Förbudet att besätta tjänster berörde således
38559:  och inkvarteringsutrymmen i Polisskolan sätter        inte alla Iediga tjänster utan endast sådana som
38560:  gränser för en utökning av elevantalet. Ett           överstiger antalet årsverken 1996. Skyldigheter-
38561:  projekt för att få mer utrymmen är emellertid         na berör däremot på samma sätt alla Iän och
38562:  aktuellt och när det har genomförts kan nya           enheter, således även dåvarande Nylands Iän.
38563:  utrymmen tas i bruk 1999-2000, varvid elev-              Trots sparåtgärderna har uppföljning visat att
38564:  antalet kunde utökas ytterligare. Med hjälp av        polisens tillgänglighet inte blivit väsentligt sämre.
38565:  dessa åtgärder skulle största delen av underskot-     Den tid som går från det att anmälan görs tilis
38566:  tet inom polisutbildningen kunna kompenseras          polisen kommer tili platsen är i genomsnitt kor-
38567:  vid övergången till det nya årtusendet. Nuläget       tare än 10 minuter i Södra Finland, vilket mot-
38568: 6                                          KK 1050/1997 vp
38569: 
38570: svarar målsättningarna. Genom en utveckling av        Den främsta avsikten med närpolisverksamheten
38571: de alarmeringscentraler som är i beredskap dyg-       är att man i så stor utsträckning som möjligt skall
38572: net runt har man fått mer poliser ut på fåltet,       försöka förebygga brott, störningar och olyckor
38573: vilket tili skillnad från uppfattningen i spörsmå-    för att utryckningsuppdragen och brotten skall
38574: let förbättrar möjligheterna att nå polisen.          minska i antal.
38575:    En grundläggande strategi för polisväsendet           Poliseos ansträngda resurser berör inte enbart
38576: är att närpolisverksamheten skall utvidgas så att     Södra Finlands Iän utan läget är i stort sett lika-
38577: den täcker hela landet. Närpolisverksamheten          dant i hela landet. 1 tilläggsbudgeten för 1997
38578: hör tili poliseos grundläggande verksamhet och        föreslås att anslagen för polisväsendet ökas med
38579: kräver inte i sig mer resurser. 1 en svår situation   49 milj. mk och i budgetpropositionen för 1998
38580: vad resurserna beträffar förorsakar inkörningen       ingår en nivåhöjning om 60 milj. mk. Med hjälp
38581: av nya metoder delvis svårigheter att sköta bråd-     av dessa tilläggsanslag kan man tili en del minska
38582: skande uppdrag inom ramen för arbetstiden.            på underskottet i polisväsendets resurser.
38583: 
38584:      Helsingforsden 13 november 1997
38585: 
38586:                                                                   lnrikesminister Jan-Erik Enestam
38587:                                             KK 1051/1997 vp
38588: 
38589: Kirjallinen kysymys 1051
38590: 
38591: 
38592: 
38593: 
38594:                                     Raimo Vistbacka /ps: Ajoluvan palauttamisesta päihteiden käytön
38595:                                        takia ajokorttinsa menettäneille
38596: 
38597: 
38598:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38599: 
38600:    Euroopan yhteisön direktiivi (911439/ETY)           ajoluvan myöntämiskäytäntöön olisi puoltanut
38601: edellyttää, että päihteiden (alkoholi, huumeet,        paikkaansa myös liikenneturvallisuus- ja kan-
38602: lääkkeet) käytön takia ajo-oikeutensa määräai-         santerveydellisistä syistä. Kun tiettävästi myös
38603: kaisesti menettäneiden tulisi aina ennen ajo-oi-       lääkärikunnalla olisi valmiudet kyseisen kaltai-
38604: keuden palauttamista esittää hyväksytty lääkä-         seen menettelyyn, tuntuu säännöksen huomioon
38605: rinlausunto ajokykynsä terveydellisistä edelly-        ottamatta jättäminen perusteettomalta.
38606: tyksistä. Kyseisen direktiivin mukaan ajokortin           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38607: saa antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38608: jotka ovat aikaisemmin olleet riippuvaisia alko-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38609: holista, lääkärin lausunnon ja säännöllisten lää-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38610: kärintarkastusten perusteella, mikäli nämä hen-
38611: kilöt osoittavat olleensa tietyn määräajan ilman                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin EU:n
38612: alkoholia.                                                    direktiivin 91/439/ETY määräysten sisäl-
38613:    Hiljattain suoritetussa ajokorttiuudistuksen               lyttämiseksi myös Suomen lainsäädän-
38614: yhteydessä ei Suomessa kuitenkaan otettu huo-                 nössä oleviin ajoluvan myöntämissään-
38615: mioon tätä EU:n direktiivin määräystä. Kyseisen               nöksiin?
38616: määräyksen sisällyttäminen myös suomalaiseen
38617: 
38618:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
38619:                                           Raimo Vistbacka /ps
38620: 
38621: 
38622: 
38623: 
38624: 270136
38625: 2                                            KK 1051/1997 vp
38626: 
38627: 
38628: 
38629: 
38630:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38631: 
38632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tidirektiivin terveysvaatimukset sekä ne käytän-
38633: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nön muutokset, joita uudistus ajokorttilääkärin-
38634: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         todistuksiin aiheuttaa.
38635: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo                 Käytännössä uudet säännökset ovat selkeyt-
38636: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           täneet menettelyä epäiltäessä alkoholin, huumei-
38637: sen n:o 1051:                                           den ja lääkkeiden tai muun keskushermostoon
38638:                                                         vaikuttavan aineen heikentävän ajokykyä. Ar-
38639:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin EU:n         viointi päihderiippuvuuden olemassaolosta ja
38640:         direktiivin 91/439/ETY määräysten sisäl-        sen vaikutuksesta ajokykyyn tapahtuu viime kä-
38641:         lyttämiseksi myös Suomen lainsäädän-            dessä kuitenkin edelleenkin lääkärin ammattitai-
38642:         nössä oleviin ajoluvan myöntämissään-           don ja asiantuntemuksen sekä yksilökohtaisen
38643:         nöksiin?                                        harkinnan mukaan.
38644:                                                            Liikenne-, sosiaali- ja terveys- sekä sisäasiain-
38645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            ministeriön yhteistyönä valmistellaan parhail-
38646: vasti seuraavaa:                                        laan selvitystä päihderiippuvuuden toteamis-
38647:                                                         mahdollisuuksista lääkärintarkastuksessa.
38648:     Euroopan yhteisön ajokorttidirektiivin (91/            Voimassa olevan tieliikennelain mukaan ratti-
38649: 439/ETY) liitteen III mukaan ajokorttia ei saa          juopumukseen syyllistynyt ei menetä ajokort-
38650: antaa tai uudistaa hakijoille tai kuljettajille,jotka   tiaan eikä sen johdosta joudu myöskään yleensä
38651: ovat alkoholiriippuvaisia tai jotka eivät kykene        lääkärintarkastukseen ennen ajo-oikeuden pa-
38652: pidättäytymään ajamisesta alkoholin vaikutuk-           lauttamista. Poliisilla on kuitenkin mahdollisuus
38653: sen alaisena. Ajokortti voidaan myöntää tai uu-         vaatia lääkärintodistus, mikäli on syytä epäillä,
38654: distaa aikaisemmin alkoholiriippuvaiseksi tode-         ettei ajo-oikeuden haltija enää täytä ajokorttilu-
38655: tulle hakijalle tai kuljettajalle asiantuntijalääkä-    van saamisen ehtona olevia terveysvaatimuksia.
38656: rin lausunnon ja säännöllisten lääkärintarkastus-       Ajo-oikeuden haltija on määrättävä toistaiseksi
38657: ten perusteella, jos henkilö osoittaa olleensa rait-    ajokieltoon, ellei hän enää täytä ajokorttiluvan
38658: tiina määräajan.                                        myöntämisen edellytyksiä.
38659:     Suomen tieliikennelain 70 §:n mukaan poliisi           Nykyinen lainsäädäntökin antaa siten mah-
38660: myöntää luvan ajokortin saamiseen (ajokorttilu-         dollisuudet evätä ajo-oikeus henkilöltä, joka ei
38661: pa) hakijalle, joka täyttää asetuksella säädetyt        täytä EY:n direktiivin mukaisia terveysvaati-
38662: terveysvaatimukset ja jota ei alkoholin tai muun        muksia esim. alkoholiriippuvuuden vuoksi tai
38663: huumaavan aineenjatkuvan väärinkäytön vuok-             joka alkoholin tai muiden päihteiden jatkuvan
38664: si ole katsottava kuljettajana liikenteelle vaaral-     väärinkäytön takia voi olla kuljettajana vaaralli-
38665: liseksi. Ajokorttiasetuksen 9 §:ssä viitataan ter-      nen. Liikenneministeriö tulee harkitsemaan lää-
38666: veysvaatimusten osalta mainittuun EY:n direk-           kärintodistusten vaatimista nykyistä laajemmin
38667: tiiviin.                                                ennen ajo-oikeuden palauttamista rattijuopu-
38668:     Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut di-      musrikokseen syyllistyneelle, mikäli edellä tar-
38669: rektiivin terveysvaatimuksista ohjeet lääkäreille.      koitettu selvitys antaa siihen aihetta.
38670: Ohjeissa on yksityiskohtaisesti kuvattu ajokort-
38671: 
38672:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
38673: 
38674:                                                                          Liikenneministeri Matti Aura
38675:                                            KK 1051/1997 vp                                              3
38676: 
38677: 
38678: 
38679: 
38680:                                         Tili Riksdagens Talman
38681: 
38682:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1 praktiken har de nya stadgandena gjort för-
38683: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        farandet klarare i fall dä man misstänker att
38684: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      alkohol, droger och mediciner eller andra ämnen
38685: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmäl            som päverkar centrala nervsystemet nedsätter
38686: nr 1051:                                              körförmågan. En bedömning av förefintligheten
38687:                                                       av rusmedelsberoende och dess konsekvenser för
38688:            Har Regeringen för avsikt att skrida       körförmågan är dock i sista hand fortfarande
38689:        tili ätgärder för att integrera bestämmel-     beroende av läkarens yrkeskunskap och sakkun-
38690:        serna i EU:s direktiv 91/439/EEG i de          skap samt av individuell prövning.
38691:        stadganden som gäller beviljande av kör-          För tillfållet bereds som ett samarbete mellan
38692:        kort i Finlands lag?                           trafikministeriet, social- och hälsovärdsministe-
38693:                                                       riet samt inrikesministeriet en utredning om möj-
38694:   Som svar pä detta spörsmäl får jag vördsamt         ligheterna att vid läkargranskning konstatera
38695: anföra följande:                                      rusmedel sberoende.
38696:                                                          Enligt den vägtrafiklag som är i kraft förlorar
38697:    Enligt bilaga III tili Europeiska gemenskapens     den som gjort sig skyldig tili rattfylleri inte sitt
38698: körkortsdirektiv (91/439/EEG) får körkort inte        körkort och behöver därför inte heller i allmän-
38699: ges eller förnyas för sökande eller förare som är     het infinna sig för läkargranskning innan körtill-
38700: beroende av alkohoi eller som inte klarar av att      ståndet återbördas. Det är dock möjligt för poli-
38701: avhålla sig från att köra under på verkan av alko-    sen att begära läkarintyg ifall det finns skäl att
38702: hoi. Körkort kan beviljas eller förnyas tili sökan-   misstänka att innehavaren av körtillstånd inte
38703: de eller förare, som tidigare konstaterats vara       längre uppfyller de hälsokrav som ingår som
38704: alkoholberoende, pä basis av en sakkunnig läka-       villkor vid utfårdandet av körkortstillstånd.
38705: res utlåtande och på basis av regelbundna läkar-      lnnehavaren av körtillständ skall tills vidare för-
38706: kontroller ifall personen kan uppvisa att han         sättas i körförbud om han inte längre uppfyller
38707: varit nykter en bestämd tid.                          förutsättningarna för beviljande av körkortstill-
38708:    Enligt 70 § vägtrafiklagen i Finland beviljar      ständ.
38709: polisen tillständ för erhållande av körkort (kör-        Ä ven den nuvarande lagstiftningen ger möjlig-
38710: kortstillstånd) ät sökande som uppfyller de häl-      het tili att upphäva körtillståndet för en person
38711: sokrav som regleras i en förordning och som inte      som inte uppfyller hälsokraven i enlighet med
38712: pä grund av fortsatt missbruk av alkohoi eller        EU:s direktiv, till exempel på grund av alkohol-
38713: andra rusmedel skall anses vara farlig som förare     beroende eller, som pä grund av fortsatt miss-
38714: i trafiken. 1 9 § körkortsförordningen hänvisar       bruk av antingen alkohoi eller andra rusmedel
38715: man i fräga om hälsokraven till det nämnda EU-        kan vara en fara som förare. Trafikministeriet
38716: direktivet.                                           kommer att överväga att man i större omfattning
38717:     Social- och hälsovårdsministeriet har uppgjort    än nu skulle kräva läkarintyg innan körtillstän-
38718: instruktioner för Iäkare om direktivets hälso-        det återbördas till den som gjort sig skyldig till
38719: krav. 1 instruktionerna beskrivs detaljerat kör-      rattfylleri, ifall den utredning som avses ovan ger
38720: kortsdirektivets hälsokrav samt de ändringar i        anledning till det.
38721: praxisen som förnyandet av läkarintyget för er-
38722: hällande av körkort föranleder.
38723: 
38724:      Helsingfors den 20 november 1997
38725: 
38726:                                                                           Trafikminister Matti Aura
38727:                                           KK 1052/1997 vp
38728: 
38729: Kirjallinen kysymys 1052
38730: 
38731: 
38732: 
38733: 
38734:                                   Päivi Räsänen /skl: Ehec-bakteerin aiheuttamien riskien torjun-
38735:                                       nasta
38736: 
38737: 
38738:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38739: 
38740:    Lihatuotteista löytynyt ehec-bakteeri on ai-        Ehec-bakteerissa on kysymys ihmisten, eten-
38741: heuttanut Suomessa viime kuukausina jo kahden       kin lasten hengestä ja suuresta määrästä sairaus-
38742: lapsen kuoleman sekä runsaasti sairaustapauk-       päiviä. Nämä perusteet lienevät kyllin voimak-
38743: sia. Uusia tapauksia ilmenee muutamia viikoit-      kaita erityisiin toimiin ryhtymiseksi. Hallituksen
38744: tain.                                               tulisi ryhtyä kattaviin toimiin ehec-ongelman sel-
38745:    Asiantuntijat pitävät tilannetta vaarallisena.   vittämiseksi.
38746: Pohjois-Karjalan läänineläinlääkäri Paavo              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38747: Miettinen vaatii karjan laajojen bakteriologisten   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38748: tutkimusten aloittamista valtion toimesta. Eläin-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38749: lääkintä- ja elintarvikevirasto on löytänyt ehec-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38750: bakteeria 800-900 näytteen pohjalta 12-20 ti-
38751: lan karjasta.                                                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
38752:     Maa- ja metsätalousministeriön apulaisosas-             ehec-bakteeritilanteen saamiseksi hallin-
38753: topäällikkö Jaana Husu-Kallio on ilmoittanut,               taan, sekä
38754: ettei ministeriö aio ryhtyä mihinkään erityisiin               aikooko Hallitus selvittää bakteerin
38755: toimiin ehec-bakteerin levinneisyyden selvittä-             levinneisyyden esimerkiksi karjan bakte-
38756: miseksi. Ministeriö aikoo tiettävästi ainoastaan            riologisin tutkimuksin?
38757: toimittaa karjatiloille ja teurastamoille ohjeita
38758: tartuntojen välttämisestä. Tämä tulee tapahtu-
38759: maan aikaisintaan kuukauden kuluttua.
38760: 
38761:       Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
38762: 
38763:                                          Päivi Räsänen /skl
38764: 
38765: 
38766: 
38767: 
38768:  270!36
38769: 2                                           KK 1052/1997 vp
38770: 
38771: 
38772: 
38773: 
38774:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38775: 
38776:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos selvittää
38777: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          parhaillaan EHEC-bakteerin yleisyyttä Suomes-
38778: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sa otantatutkimuksella teurasnaudoista. Tutki-
38779: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-         mus on kaksivuotinen. Alustavat tulokset osoit-
38780: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tavat, että bakteeria esiintyy l ,6 %:lla tutkituista
38781: 1052:                                                  eläimistä. Levinneisyys vastaa pohjoismaista ta-
38782:                                                        soa. Bakteerin esiintyvyyden kartoittamisen li-
38783:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          säksi seurataan niillä tiloilla, joilla EHEC-tar-
38784:        ehec-bakteeritilanteen saamiseksi hallin-       tunta on todettu, bakteeria erittävien eläinten
38785:        taan, sekä                                      vapautumista siitä sekä pyritään selvittämään
38786:           aikooko Hallitus selvittää bakteerin         tekijöitä, jotka mahdollisesti liittyvät tilatasolla
38787:        levinneisyyden esimerkiksi karjan bakte-        EHEC-bakteerin esiintymiseen.
38788:        riologisin tutkimuksin?                             Edellä mainituilla Suomessa tehtävillä tutki-
38789:                                                        muksilla sekä muista maista saaduilla tutkimus-
38790:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tuloksilla EHEC-bakteerin leviämisestä ja omi-
38791: vasti seuraavaa:                                       naisuuksista saadaan perusteet toimenpiteille
38792:                                                        taudin vastustamiseksi jatkossa. Jokaisen suo-
38793:     EHEC-bakteerin            (enterohemoraaginen      malaisen karjatilan ja eläimen erikseen tutkimi-
38794: Escherichia coli -bakteeri) aiheuttamia epide-         nen ei siten ole tarpeen- eikä käytännössä mah-
38795: mioita on kuvattu 1980-luvun alusta alkaen eri         dollistakaan, sillä EHEC-bakteeri ei sairastuta
38796: puolilla maailmaa. Kyseessä on uusi ruokamyr-          nautoja ja eläimet voivat ilmeisesti toimia bak-
38797: kytysbakteeri, jonka aiheuttamassa taudissa va-        teerin oireettomina kantajina hyvin vaihtelevas-
38798: kavien jälkitautien ja kuolemantapausten määrä         ti.
38799: on korkeampi kuin useissa muissa ruokamyrky-               Tällä hetkellä Euroopan yhteisön eläimistä
38800: tyksissä. Bakteeria esiintyy nautakarjan ja mui-       ihmisiin tarttuvia tauteja koskevassa lainsäädän-
38801: den märehtijöiden suolistossaja pötsissä,josta se      nössä ei ole säännöksiä toimenpiteistä EHEC-
38802: satunnaisesti erittyy ulosteisiin. EHEC-baktee-        bakteerin torjumiseksi. Yhteisön tieteellinen
38803: rin tärkeiksi lähteiksi ovat osoittautuneet baktee-    eläinlääkintökomitea on antanut asiasta rapor-
38804: ria kantavien ihmisten ja eläinten ulosteiden          tin, jossa korostetaan, että EHEC-bakteerista ei
38805: saastuttamat, kuumentamattomina nautittavat            todennäköisesti millään keinoin kokonaan pääs-
38806: elintarvikkeet ja juomavesi sekä jopa uimavesi.        tä eroon. Bakteerilie tulisikin luoda kontrollioh-
38807: Tauti voi siirtyä myös sairaasta henkilöstä toi-       jelma,jonka avulla elintarvikkeiden saastuminen
38808: seen. Suomessa ensimmäiset EHEC-epidemiat              ja sitä kautta ihmisten sairastuminen pystyttäi-
38809: todettiin kuluvan vuoden aikana. EHEC-baktee-          siin mahdollisimman tehokkaasti ehkäisemään.
38810: rin aiheuttamaan tautiin on Suomessa menehty-          Suomi onkin pyrkinyt Euroopan yhteisössä edis-
38811: nyt kaksi lasta.                                       tämään EHEC-bakteeriin liittyvien säännösten
38812:     Aiheuttamansa taudin vakavan luonteen              valmistelua. Suomi haki yhteisöitä rahoitusta
38813: vuoksi EHEC-bakteerin ominaisuuksia ja esiin-          muun muassa edellä mainittuun Eläinlääkintä-
38814: tyvyyttä tutkitaan tällä hetkellä laajasti eri puo-    ja elintarvikelaitoksen otantatutkimukseen. Ra-
38815: lilla maailmaa. Bakteerin esiintymiseen, yleisyy-      hoitusta ei vielä, ilmeisesti asian ennakkoluon-
38816: teen ja leviämiseen liittyvät tekijät ovat kuitenkin   teen vuoksi, saatu.
38817: vielä suurelta osin tuntemattomia. Koska siis täl-         Parhaillaan maa- ja metsätalousministeriön
38818: lä hetkellä ei ole riittävästi käytettävissä tietoa    eläinlääkintä- ja elintarvikeosasto yhdessä Eläin-
38819: taudin esiintyvyydestäja leviämisestä, ei lainsää-     lääkintä- ja elintarvikelaitoksen kanssa valmiste-
38820: dännöllisiin toimenpiteisiin eläinten osalta Suo-      lee tuotantotiloille, laitoksille ja teurastamoille
38821: messa toistaiseksi ole katsottu voitavan ryhtyä,       annettavia ohjeita EHEC-tartuntojen torjumi-
38822: vaan taudin leviämistä pyritään ehkäisemään            seksi. Bakteerin esiintyvyystutkimukseen liittyen
38823: suosituksin.                                           Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitos on jo aiemmin
38824:                                           KK 1052/1997 vp                                             3
38825: 
38826: antanut tiloille, joilla EHEC-bakteereita erittä-    neet hyvässä ja tiiviissä yhteistyössä EHEC-bak-
38827: viä eläimiä on todettu, ohjeet, joissa kehotetaan    teeriin liittyvissä kysymyksissä.
38828: tilaa huolehtimaan hyvästä navettahygieniasta,           Eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvi-
38829: välttämään tinkimaidon myyntiä sekä pastöroi-        kehygieniasta annetun lain (1195/1996) nojalla
38830: mattoman maidon käyttöä omalla tilallakaan.          on myös tarvittaessa mahdollista estää tuotanto-
38831: Lisäksi tilaa kehotetaan ilmoittamaan löydök-        tiloja tai laitoksia luovuttamasta terveydelle vaa-
38832: sestä teurastamolle ja meijeriin. Toistaiseksi       rallisia elintarvikkeita. Kunnes EHEC-bakteerin
38833: kaikki osapuolet ovat noudattaneet annettuja         esiintyvyydestä, leviämisestä ja ominaisuuksista
38834: suosituksia ymmärtäen asian vakavuuden.              tiedetään enemmän, suosituksiin perustuvilla
38835:    Näiden ohjeiden lisäksi Eläinlääkintä- ja elin-   toimenpiteillä ja eri viranomaisten hyvällä yh-
38836: tarvikelaitos on valmistellut yhdessä Elintarvike-   teistyöllä pyritään varmistamaan elintarvikkei-
38837: viraston ja Kansanterveyslaitoksen kanssa jo jul-    den turvallisuus. Perustana on elintarvikkeiden
38838: kistetut kuluttajille suunnatut ohjeet EHEC-tar-     hygieeninen käsittely kaikissa vaiheissa tuotan-
38839: tuntojen leviämisen estämiseksi. Kaikki mainitut     totilalta kuluttajan keittiöön.
38840: viranomaiset ovat viime vuoden aikana toimi-
38841: 
38842:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
38843: 
38844:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38845: 4                                         KK 1052/1997 vp
38846: 
38847: 
38848: 
38849: 
38850:                                        Tili Riksdagens Talman
38851: 
38852:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     djur tills vidare inte ansetts möjliga i Finland,
38853: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       utan avsikten är att med hjälp av rekommenda-
38854: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     tioner förebygga att sjukdomen sprider sig.
38855: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr             Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel
38856: 1052:                                                utreder hur vanlig EHEC-bakterien är i Finland
38857:                                                      med hjälp av en stickprovsundersökning av
38858:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       slaktnöt. Undersökningen pågår i två år. De pre-
38859:        ta för att EHEC-bakteriesituationen skall     liminära resultaten visar att bakterien förekom-
38860:        fås under kontroll, samt                      mer hos 1,6% av de undersökta djuren. Utbred-
38861:           ämnar Regeringen utreda hur utbredd        ningen motsvarar nivån i de nordiska länderna.
38862:        bakterien är t.ex. med hjälp av bakterio-     Utöveren kartläggning av bakteriens förekomst
38863:        logiska undersökningar av boskapen?           övervakas på de lägenheter där EHEC-smitta har
38864:                                                      konstaterats hur de djur som avsöndrar bakte-
38865:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        rien blir fria från den och a vsikten är att utreda de
38866: anföra följande:                                     faktorer som eventuellt hänför sig tili EHEC-
38867:                                                      bakteriens förekomst på lägenhetsnivå.
38868:     Epidemier orsakade av EHEC-bakterien (en-            Ovan nämnda undersökningar som görs i Fin-
38869: terohemorragisk Escherichia coli) har beskrivits     land och undersökningsresultat från andra Iän-
38870: på olika håll i världen från och med början av       der beträffande EHEC-bakteriens utbredning
38871: 1980-talet. Det är fråga om en ny bakterie som       och egenskaper ger grunder för åtgärder för be-
38872: orsakar matförgiftning och antalet allvarliga        kämpning av sjukdomen i fortsättningen. Det är
38873: följdsjukdomar och dödsfall tili följd av den        således inte nödvändigt - och i praktiken inte
38874: sjukdom som bakterien orsakar är större än vid       heller möjligt- att särskilt undersöka varje bo-
38875: de flesta andra fall av matförgiftning. Bakterien    skapslägenhet och varje djur i Finland, eftersom
38876: förekommer i nötkreaturens och andra idisslares      EHEC- bakterien inte gör nötkreaturen sjuka
38877: tarmar och i vommen och därifrån utsöndras           och djuren tydligen kan fungera som symtomfria
38878: den sporadiskt i avföringen. Sådana livsmedel        bärare av bakterien i mycket varierande grad.
38879: som förtärs oupphettade, sådant dricksvatten             För närvarande innehåller den lagstiftning
38880: och t.o.m. sådant vatten vid badstränderna som       inom Europeiska gemenskapen som gäller sjuk-
38881: har infekterats med avföring från människor          domar som sprids från djur tili människor inga
38882: eller djur som är bärare av bakterien har visat      bestämmelser om åtgärder för bekämpning av
38883: sig vara viktiga källor för EHEC-bakterien. En       EHEC-bakterien. Gemenskapens vetenskapliga
38884: sjuk person kan också överföra sjukdomen tili        veterinärkommitte har givit en rapport i saken
38885: en annan person. 1 Finland konstaterades de          och i den betonas att EHEC-bakterien troligen
38886: första EHEC-epidemierna innevarande år. Två          inte kan utplånas helt med några som helst meto-
38887: barn har dött i sjukdom orsakad av EHEC-             der. Det bör därför skapas ett kontrollprogram
38888: bakterien i Finland.                                 för bakterien, med hjälp av vilket infekteringen
38889:     På grund av att EHEC-bakterien orsakar en        av livsmedel och därigenom människornas in-
38890: allvarlig sjukdom, undersöks bakteriens egen-        sjuknande kan förbyggas så effektivt som möj-
38891: skaper och förekomst i stor utsträckning på flera    ligt. Finland har därför försökt befrämja bered-
38892: håll i världen för närvarande. De faktorer som       ningen av bestämmelser som gäller EHEC-bak-
38893: hänför sig tili bakteriens förekomst och till hur    terien inom Europeiska gemenskapen. Finland
38894: allmän och hur utbredd den är är emellertid ännu     ansökte om finansiering från gemenskapen bl.a.
38895: tili stora delar okända. Eftersom det således för    för anstalten för veterinärmedicin och livsmedels
38896: närvarande inte finns tillräckligt med tillgänglig   ovan nämnda stickprovsundersökning. Finan-
38897: information om sjukdomens förekomst och ut-          siering erhölls inte ännu, uppenbarligen på grund
38898: bredning, har lagstiftningsåtgärder beträffande      av att det är fråga om ett prejudikatfall.
38899:                                           KK 1052/1997 vp                                            5
38900: 
38901:     Veterinär- och livsmedelsavdelningen vid        veterinärmedicin och livsmedel tillsammans med
38902: jord- och skogsbruksministeriet bereder tillsam-    Livsmedelsverket och Folkhälsoinstitutet berett
38903: mans med Anstalten för veterinärmedicin och         de redan publicerade anvisningarna tili konsu-
38904: livsmedel anvisningar om förebyggande av            menterna för förebyggande av en spridning av
38905: EHEC-smitta, vilka är avsedda för produktions-      EHEC-smitta. Alla nämnda myndigheter har
38906: enheter, anläggningar och slakterier. 1anslutning   haft ett gott och intensivt samarbete i frågor som
38907: tili undersökningen av bakteriens förekomst har     hänför sig tili EHEC-bakterien det senaste året.
38908: Anstalten för veterinärmedicin och livsmedel re-       Med stöd av lagen om livsmedelshygien i fråga
38909: dan tidigare meddelat de lägenheter där djur som    om animaliska livsmedel (ll95/l996) kan det
38910: avsöndrar EHEC-bakterier konstaterats anvis-        också vid behov förhindras att produktionsenhe-
38911: ningar, i vilka lägenheten uppmanas att sörja för   ter och anläggningar överlåter livsmedel som är
38912: en god hygien i ladugården, undvika försäljning     farliga för hälsan. A vsikten är att med hjälp av
38913: av mjölk direkt från lägenheten tili konsumenter-   åtgärder som baserar sig på rekommendationer
38914: na och undvika användning av opastöriserad          och ett gott samarbete mellan olika myndigheter
38915: mjölk också på den egna lägenheten. Dessutom        säkerställa att livsmedlen är oskadliga, tills mera
38916: uppmanas lägenheten att informera slakteriet        information om EHEC-bakteriens förekomst,
38917: och mejeriet om fynden. Hittills har alla parter    utbredning och egenskaper finns tillgänglig. Allt
38918: iakttagit rekommendationerna och insett sakens      grundar sig på att livsmedlen behandlas hygie-
38919: allvar.                                             niskt i alla skeden börjande från produktionsen-
38920:     Utöver dessa anvisningar har Anstalten för      heten ända fram tili konsumentens kök.
38921: 
38922:      Helsingforsden 14 november 1997
38923: 
38924:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38925:                                           KK 1053/1997 vp
38926: 
38927: Kirjallinen kysymys 1053
38928: 
38929: 
38930: 
38931: 
38932:                                   Päivi Räsänen /skl: Biotekniikan koulutuksen kehittämisestä
38933: 
38934: 
38935: 
38936:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38937: 
38938:    Biotekniikka on tullut tunnetuksi tulevaisuu-        Suomen elinkeinoelämä tarvitsee henkilöstöä,
38939: den alana ja suomalainen biotekninen tutkimus        joka kykenee yhdistämään suomalaisen tieteelli-
38940: on korkeatasoista. Valtio on tukenut bioteknii-      sen huippuosaamisen kaupallisiin tarpeisiin. Pe-
38941: kan tutkimusta mm. erilaisten biokeskusten ja        rusbiotekniikan tutkijoiden lisäksi onkin tarpeen
38942: tiedepuistojen rahoittamisella. Alueellisesti bio-   löytää reittejä tulosten teolliseen hyödyntämi-
38943: tekniset investoinnit on suunnattu eri puolille      seen. Käytännössä bioengineering-koulutuksen
38944: maata, Turun, Helsingin, Ouluoja Kuopion seu-        kehittäminen voitaisiin suunnata luonnollisim-
38945: duille.                                              min juuri Teknilliseen korkeakouluun.
38946:    Asiantuntijat ovat kuitenkin nähneet biotek-         Edellä olevan perusteena ja valtiopäiväjär-
38947: nologian kehityksen tukemisessa tiettyjä ongel-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38948: mia. TKK:n professori Matti Leisola on huoles-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38949: tunut biotekniikan tuen hajautumisesta lukuisiin     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38950: eri projekteihin ja tuotannollisten sovellusten
38951: odotettua vähäisemmästä löytymisestä. Profes-                  Miten Hallitus aikoo edistää bioteknii-
38952: sori Leisola näkee tarpeelliseksi bioinsinöörikou-          kan tutkimustulosten teollista hyödyntä-
38953: lutuksen tehostamisen, mikä mahdollistaisi yh-              mistä, ja
38954: teydet perustutkimuksen ja elinkeinoelämän tar-                aikooko Haiiitus ryhtyä toimenpitei-
38955: peiden väliilä.                                             siin bioinsinöörikoulutuksen kehittämi-
38956:                                                             seksi?
38957: 
38958:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
38959: 
38960:                                           Päivi Räsänen /skl
38961: 
38962: 
38963: 
38964: 
38965: 270136
38966: 2                                           KK 1053/1997 vp
38967: 
38968: 
38969: 
38970: 
38971:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38972: 
38973:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         opistojen ja korkeakoulujen yhteistyönä tapah-
38974: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuvan koulutuksen suuntaan. Opetlilsministeriö
38975: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       on tukenut tällaisten yhteistyömallien syntymis-
38976: le jäsenelle kansanedustaja Päivi Räsäsen näin         tä, joissa tutkintoon on mahdollista nykyisten
38977: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1053:              säädösten mukaisesti yhdistää korkean teknolo-
38978:                                                        gian koulutukseen esimerkiksi matemaattis-
38979:            Miten Hallitus aikoo edistää bioteknii-     luonnontieteellisen, lääketieteellisen tai jonkin
38980:        kan tutkimustulosten teollista hyödyntä-        muun soveltuvan alan koulutusta. Toimivia yh-
38981:        mistä, ja                                       teistyömalleja yliopistolaitoksessa on teknistie-
38982:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         teellisellä koulutusalalla mm. Teknillisen kor-
38983:        siin bioinsinöörikoulutuksen kehittämi-         keakoulunja Vaasan yliopiston välillä sekä Tek-
38984:        seksi?                                          nillisen korkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston
38985:                                                        välillä.
38986:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Tutkimuksen lisärahoitusohjelmassa yliopis-
38987: vasti seuraavaa:                                       toille on tarkoitus kohdentaa lisärahoitusta vuo-
38988:                                                        sina 1997-1999 peruskoulutuksen laajentami-
38989:    Biotekniikan ja molekyylibiologian tutkimus         seen edustaja Räsäsen kirjallisessa kysymyksessä
38990: nimettiin Suomessa erityiseksi kehittämisen pai-       tarkoittamiin kohteisiin eli luonnontieteiden ja
38991: noalaksi 1980-luvun puolivälissä. Tavoitteeksi         tekniikan sekä teollisuuden kasvualojen kannal-
38992: asetettiin alan tutkimuksen ja koulutuksen nos-        ta tärkeän koulutuksen tukemiseen.
38993: taminen sekä määrällisesti että laadullisesti uu-         Suomessa on viime vuosina tohtorin tutkin-
38994: delle tasolle niin, että suomalaiset yliopistot ja     non suorittaneiden määrä kasvanut tutkijankou-
38995: tutkimuslaitokset voisivat olla mukana moder-          lutuksen tehostumisen myötä. Myös tutkijan-
38996: nin biotekniikan kehityksessä. Samalla asetettiin      koulutuksen lisäykset on suunnattu valikoiden
38997: tavoitteeksi parantaa maamme kykyä hyödyntää           erityisesti kansallisen innovaatiojärjestelmän
38998: biotekniikan kansainvälistä kehitystä ja lisätä        sekä tietointensiivisen yritystoiminnan kehittä-
38999: biotekniikan sovellusmahdollisuuksia eri teolli-       misen kannalta keskeisille kasvualoille.
39000: suuden aloilla, muun muassa maataloudessa, ter-            Bioteknologian tutkimuksella ja koulutuksel-
39001: veydenhuollossa ja ympäristönhuollossa.                la on varsin vankka perusta Suomessa. Tutki-
39002:    Tätä tarkoitusta varten opetusministeriö            musala on jo nyt tuonut täysin uusia käytännön
39003: käynnisti valtakunnallisen biotekniikan rahoi-         sovelluksia,jotka avaavat biotekniselle teollisuu-
39004: tusohjelman, jonka seurauksena maan eri yli-           delle monipuolisia mahdollisuuksia sekä tuotan-
39005: opistokeskuksiin kehitettiin neljä vahvaa biotek-      tomenetelmien että uusien tuotteiden kehittämi-
39006: niikan tutkimuskeskusta, jotka vastaavat osal-         seksi. Uusimman tiedon ja osaamisen siirtämi-
39007: taan myös alan asiantuntijoiden perus- ja jatko-       nen elinkeinoelämän käyttöön on tavoitteena
39008: koulutuksesta. Keskukset perustettiin Helsingin,       myös valtioneuvoston käynnistämissä osaamis-
39009: Oulun, Kuopion sekä Turun yliopistojen yhtey-          keskuksessa, joista neljässä biotekniikka on yh-
39010: teen. Biokeskukset edustavat uudentyyppisiä            tenä osaamisalana.
39011: koulutus- ja tutkimusyhteisöjä, jotka perustuvat           Myönteisen kehityksen turvaamiseksi ja mah-
39012: yliopiston, tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelä-       dollisten ongelmien poistamiseksi opetusministe-
39013: män väliseen yhteistyöhön. Biokeskukset ovat           riö on päättänyt selvittää yliopistojen tiedon ja
39014: koonneet sateenvarjo-organisaation alle useita         osaamisen tuotantoon ja tutkimustulosten teolli-
39015: laboratorioita, laitoksia sekä eri tiedekunnissa ja    sen hyödyntämisen edistämiseen liittyviä kysy-
39016: yliopistoissa työskenteleviä tutkijoita ja opiskeli-   myksiä. Tässä tarkoituksessa opetusministeriö
39017: joita.                                                 on kutsunut selvitysmieheksi professori Antti
39018:    Korkean teknologian asiantuntijakoulutuk-           Paasion, jonka tehtäväksi on annettu arvioida,
39019: sessa on kehitys kulkemassa juuri edellä maini-        millaisia mahdollisuuksia, ongelmia ja esteitä on
39020: tun kaltaisen tiedekuntarajat ylittävän ja eri yli-    yliopistojen tiedon ja osaamisen tuotannon kau-
39021:                                           KK 1053/1997 vp                                          3
39022: 
39023: pallisessa ja muussa hyödyntämisessä sekä koti-      säksi opetusministeriö on asettanut työryhmän,
39024: maassa että ulkomailla ja miten yliopistojen osal-   jonka tehtäväksi on annettu selvittää yliopisto-
39025: listumista yritystoimintaan ja yhteistyötä ulko-     jen, Suomen Akatemian sekä tutkijoiden imma-
39026: puolisten yritysten kanssa voidaan kehittää. Li-     teriaalioikeuksiin liittyvät kehittämistarpeet.
39027: 
39028:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
39029: 
39030:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39031: 4                                            KK 1053/1997 vp
39032: 
39033: 
39034: 
39035: 
39036:                                           Tili Riksdagens Talman
39037: 
39038:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            skrids och samarbete mellan olika universitet och
39039: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             högskolor bedrivs. Undervisningsministeriet har
39040: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         understött uppkomsten av sådana samarbetsmo-
39041: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål            deller där det i enligt med gällande författningar
39042: nr 1053:                                                är möjligt att i examen kombinera utbildning i
39043:                                                         högteknologi med t.ex. matematisk-naturveten-
39044:            Hur ämnar Regeringen främja enin-            skaplig och medicinsk utbildning eller utbildning
39045:         dustriell användning av forskningsrönen         på något annat lämpligt område. lnom universi-
39046:         inom bioteknik och                              tetsväsendet finns det fungerande samarbetsmo-
39047:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          deller på det tekniskvetenskapliga utbildnings-
39048:         att utveckla utbildningen av bioingenjö-        området bl.a. mellan Tekniska högskolan och
39049:         rer?                                            Vasa universitet samt mellan Tekniska högsko-
39050:                                                         lan och Jyväskylä universitet.
39051:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Avsikten är att i programmet för ökad forsk-
39052: anföra följande:                                        ningsfinansiering till universiteten under åren
39053:                                                         1997-1999 anslå extra finansiering för utbygg-
39054:     Forskningen i bioteknik och molekylärbiologi        nad av grundutbildningen på de områden som
39055: utsågs till ett särskilt insatsområde för forskning-    riksdagsman Räsänen avser i sitt spörsmål, dvs.
39056: en i Finland i mitten av 1980-talet. Målet var att      för stödande av utbildningen i naturvetenskaper
39057: höja forskningen och utbildningen på området            och teknik samt utbildning som är viktig för
39058: till en ny nivå såväl kvantitativt som kvalitativt så   tillväxtområdena inom industrin.
39059: att finländska universitet och forskningsinstitut           1 Finland har antalet personer som avlagt dok-
39060: kunde vara med i utvecklingen av den moderna            torsexamen under de senaste åren ökat i och med
39061: biotekniken. Samtidigt uppställdes målet att för-       att forskarutbildningen blivit effektivare. Ä ven
39062: bättra vårt lands förmåga att utnyttja den inter-       ökningarna i fråga om forskarutbildningen är
39063: nationella biotekniska utvecklingen och öka             valda så att de särskilt riktas till tillväxtområden
39064: möjligheterna att tillämpa bioteknik på olika           som är centrala med tanke på ett nationellt inno-
39065: sektorer inom industrin, bl.a. inom jordbruk,           vationssystem samt utvecklingen av kunskapsin-
39066: hälso- och sjukvård och mi1jövård.                      tensiv företagsverksamhet.
39067:     F ör detta syfte startade undervisningsministe-         Forskningen och utbildningen i bioteknik har
39068: riet ett riksomfattande finansieringsprogram för        en mycket solid grund i Finland. Forskningsom-
39069: bioteknik som resulterade i att det vid olika uni-      rådet har redan nu fått fram helt nya praktiska
39070: versitetscentrer i landet utvecklades fyra starka       tillämpningar som öppnar mångsidiga möjlighe-
39071: forskningcentrer för bioteknik, som också svarar        ter för den biotekniska industrin när det gäller att
39072: för grundutbildningen och fortbildningen av sak-        utveckla produktionsmetoder och nya produk-
39073: kunniga på området. Sådana centrer har inrät-           ter. Att överföra de nyaste rönen och det senaste
39074: tats i samband med universiteten i Helsingfors,         kunnandet tili näringslivet är målet också i de
39075: Uleåborg, Kuopio samt Åbo. Biocentrerna före-           kunskapscentrer som statsrådet håller på att star-
39076: träder utbildnings- och forskningsgemenskaper           ta. 1 fyra av dem utgör bioteknik ett kompetens-
39077: av ny typ. De baserar sig på samarbete mellan           område.
39078: universitetet, forskningsinstituten och näringsli-          För att trygga en positiv utveckling och för att
39079: vet. Biocentrerna har under en paraplyorganisa-         eliminera eventuella problem har undervisnings-
39080: tion samlat flera laboratorier, institutioner samt      ministeriet beslutat utreda frågor som gäller för-
39081: forskare och studerande som arbetar vid olika           medlandet av universitetens kunskaper och kom-
39082: fakulteter och universitet.                             petens och främjandet av industriell användning
39083:     1 utbildningen av sakkunniga i högteknologi         av forskningsrönen. 1 detta syfte har undervis-
39084: håller utvecklingen på att gå i den riktning som        ningsministeriet kallat professor Antti Paasio till
39085: nämndes ovan, dvs. så att fakultetsgränser över-        utredare. Han har fått i uppgift att utvärdera
39086:                                           KK 1053/1997 vp                                          5
39087: 
39088: vi1ka möj1igheter, prob1em och hinder som häng-     företag kan utveck1as. Vidare har undervisnings-
39089: er samman med kommersiell och annan använd-         ministeriet tillsatt en arbetsgrupp som har till
39090: ning av den kunskap och kompetens som univer-       uppgift att utreda utveck1ingsåtgärder som gäller
39091: siteten producerar, såvä1 i hem1andet som utom-     universitetens, Fin1ands Akademis samt forskar-
39092: 1ands, samt hur universitetens de1tagande i före-   nas immateriella rättigheter.
39093: tagsverksamhet och samarbete med utomstående
39094: 
39095:      Helsingforsden 14 november 1997
39096: 
39097:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39098:                                            KK 1054/1997 vp
39099: 
39100: Kirjallinen kysymys 1054
39101: 
39102: 
39103: 
39104: 
39105:                                    Paula Kokkonen /kok: Eläkeindeksin määräytymisperusteista
39106: 
39107: 
39108: 
39109:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39110: 
39111:    Sosiaali- ja terveysministeriön 22.10.1997 te-        Tällainen menettely on ikäsyrjintää. Se on si-
39112: kemän päätöksen mukaan työttömyyseläkkeet ja          ten vastoin Suomen hyväksymiä kansainvälisiä
39113: muut TEL-indeksiin sidotut etuudet nousevat           ihmisoikeussopimuksia. Lisäksi se on EU :n
39114: ensi vuoden alusta vajaat 1,9 prosenttia ja yli 65-   Amsterdamin sopimuksen (2.1 0.1997) vastaista.
39115: vuotiaiden eläkkeet nousevat vajaat 1,7 prosent-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39116: tia. Alle 65-vuotiaiden TEL-indeksi määräytyy         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39117: puoliksi ansio- ja puoliksi hintatason muutosten      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39118: mukaan. Yli 65-vuotiaiden TEL-indeksin lasku-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39119: tapaa muutettiin vuoden 1996 alussa siten, että se
39120: määräytyy 80-prosenttisesti hintatason ja 20-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39121: prosenttisesti palkkatason muutosten mukaan.                 ryhtyä ikäsyrjintää ilmentävän alle ja yli
39122:     Edellä kerrottu menettely on johtanut siihen,            65-vuotiaiden eri tavoin määräytyviä elä-
39123: että ensi vuonna on alle 65-vuotiaiden eläkein-              keindeksejä koskevan, Suomen allekir-
39124: deksi 1 825 ja yli 65-vuotiaiden 1 783.                      joittamia kansainvälisiä sopimuksia
39125:                                                              Ioukkaavan päätöksen oikaisemiseksi?
39126: 
39127: 
39128:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
39129: 
39130:                                          Paula Kokkonen /kok
39131: 
39132: 
39133: 
39134: 
39135: 270!36
39136: 2                                         KK 1054/1997 vp
39137: 
39138: 
39139: 
39140: 
39141:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39142: 
39143:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mät työeläkekustannusten säästöt. Taitetussa in-
39144: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        deksijärjestelmässä otettiin huomioon työikäisen
39145: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ja eläkeikäisen väestönosan taloudellisia olosuh-
39146: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula           teita ja kulutustottumuksia koskevat erot. Lisäk-
39147: Kokkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        si otettiin huomioon, että työikäisten indeksiä
39148: n:o 1054:                                            käytetään eläkkeiden tarkistamisen lisäksi myös
39149:                                                      työssäoloaikaisten eläkkeen perusteena olevien
39150:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       työansioiden tarkistamiseen ja että vuoden 1996
39151:        ryhtyä ikäsyrjintää ilmentävän alle ja yli    eläkeuudistuksessa tulevien eläkkeiden tasoa
39152:        65-vuotiaiden eri tavoin määräytyviä elä-     madallettiin muun muassa eläkepalkan lasku-
39153:        keindeksejä koskevan, Suomen allekir-         sääntöäja eläkkeeseen oikeuttavantulevan ajan
39154:        joittamia kansainvälisiä sopimuksia           sääntöä muuttamalla. Tämän vuoksi työikäisten
39155:        Ioukkaavan päätöksen oikaisemiseksi?          indeksiturvaan kajoaminen ei ollut mahdollista.
39156:                                                          Jos työikäisten indeksi otettaisiin käyttöön
39157:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myös eläkeikäisten kohdalla, tästä aiheutuisi
39158: vasti seuraavaa:                                     työeläkejärjestelmälle lisäkustannuksia, jotka
39159:                                                      jouduttaisiin perimään vastaavilla työeläkemak-
39160:    Työeläkejärjestelmässä siirryttiin vuoden         sujen korotuksilla. Eläketurvakeskuksen laskel-
39161: 1996 alusta indeksiturvan osalta niin sanottuun      mien mukaan lisäkustannukset olisivat vuonna
39162: taitetun indeksin järjestelmään. Muutoksessa         2005 yli miljardi markkaa, vuonna 2020 noin
39163: alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden elä-    5 miljardia markkaa ja vuonna 2030 7,5 miljardia
39164: keindeksit eriytettiin siten, että työikäisten in-   markkaa. Nämä laskelmat perustuvat arvoihin,
39165: deksin määräytymisperusteet pysytettiin entisel-     joiden mukaan työikäisten indeksi nousisi 2,2
39166: lään ja eläkeikäisten indeksin määräytymispe-        prosenttia ja eläkeikäisten indeksi 1,5 prosenttia
39167: rusteita muutettiin. Molempien indeksien mu-         vuonna 1998. Laskelmissa ansiotason reaalikas-
39168: kaan eläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, jo-   vun arvioitiin kasvavan vuonna 1998 1,3 prosent-
39169: hon sisältyy hintojen muutoksen lisäksi osa pal-     tia ja tämän jälkeen 2,0 prosenttia vuodessa.
39170: kansaajien ansiotason reaalimuutoksesta. Työ-        Eläkkeelle siirtymisen oletettiin myöhentyvän
39171: ikäisten indeksitarkistus määräytyy puoliksi ku-      1,4 vuodella vuoteen 2030 mennessä. Vaikka
39172: luttajahintaindeksin ja puoliksi ansiotasoindek-     vuoden 1998 indeksikehitys poikkeaakin näistä
39173: sin muutosten perusteella. Eläkeikäisten indeksi-    luvuista, kustannusvaikutukset ovat samaa suu-
39174: tarkistus määräytyy 80-prosenttisesti kuluttaja-     ruusluokkaa.
39175: hintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansiotasoin-          Taitettu indeksijärjestelmä on eduskunnan
39176: deksin muutosten perusteella.                        hyväksymä, ja ehdotetut indeksimuutokset oli-
39177:    Työeläkkeiden indeksiturvaan tehty muutos         vat myös perustuslakivaliokunnan arvioitavina.
39178: on osa laajempaa työeläkejärjestelmän uudistus-      Perustuslakivaliokunta katsoi, että indeksimuu-
39179: hanketta, jolla pyritään turvaamaan työeläkejär-     tokset voidaan tehdä tavallisessa lainsäätämis-
39180: jestelmän taloudellinen vakaus tinkimättäjärjes-     järjestyksessä. Eduskunta kuitenkin edellytti,
39181: telmän päätavoitteista. Tämä tavoite on työssä-      että hallitus seuraa kahdesta erillisestä indeksistä
39182: oloaikaisen toimeentulotason jatkuvuuden tur-        mahdollisesti aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tar-
39183: vaaminen, kun työansiot vanhuuden, työkyvyt-         vittaessa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemi-
39184: tömyyden tai ikääntyneen työntekijän pitkäai-        seksi. Ainakaan toistaiseksi ei ole ilmennyt sellai-
39185: kaistyöttömyyden vuoksi ovat lakanneet.              sia näkökohtia, joiden perusteella vastikään voi-
39186:    Suurtyöttömyyden ja väestömme ikääntymi-          maan tullutta taitetun indeksin järjestelmää pi-
39187: sen myötä kaventunut vakuutusmaksupohja              täisi ryhtyä muuttamaan.
39188: edellytti nimenomaan välittömiä säästöjä työelä-         Kansaneläke-etuuksia korotetaan vuosittain
39189: kemenojen nousupaineiden vaimentamiseksi. In-        elinkustannusindeksillä. KEL-indeksikorotus
39190: deksiturvaan tehty muutos mahdollisti välittö-       on saman suuruinen kaikille kansaneläkkeen
39191:                                          KK 1054/1997 vp                                             3
39192: 
39193: saajille heidän iästään riippumatta. Kansanelä-     mukainen menettely on ikäsyrjintää,joka on vas-
39194: kejärjestelmän tarkoituksena on turvata kansan-     toin Suomen hyväksymiä kansainvälisiä ihmisoi-
39195: eläkettä saavien vähimmäistoimeentulo.              keussopimuksia ja Amsterdamin sopimusta.
39196:    Nykyinen työeläkejärjestelmän mukainen elä-      Sama kysymys on ollut Euroopan ihmisoikeus-
39197: keikäisten indeksiturva vastaa aikaisempaa          toimikunnan tutkittavana.Toimikunta on pää-
39198: enemmän kansainvälistä käytäntöä, sillä van-        töksessään katsonut, ettei asiassa ole ilmennyt
39199: huuseläkeiän saavuttaneiden eläkkeet nousevat       mitään sellaista, joka viittaisi, että Euroopan
39200: lähes kaikissa maissa vain elinkustannusindeksin    neuvoston ihmisoikeussopimuksessa tai sen pöy-
39201: verran. Työeläkkeiden indeksiturva Suomessa         täkirjoissa taattuja vapauksia tai oikeuksia olisi
39202: on kuitenkin edelleen myös 65 vuotta täyttänei-     loukattu. Amsterdamin sopimukseen, jota ei ole
39203: den osalta elinkustannuksiin sidottua indeksitur-   vielä ratifioitu, on sisällytetty vastaavanlaisia
39204: vaa korkeampi.                                      Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen
39205:    Kysyjän mukaan taitetun indeksijärjestelmän      syrjintää koskevia kieltoja.
39206: 
39207:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
39208: 
39209:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
39210: 4                                           KK 1054/1997 vp
39211: 
39212: 
39213: 
39214: 
39215:                                          Tili Riksdagens Talman
39216: 
39217:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            massarbetslösheten och den åldrande befolk-
39218: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ningen krävdes det uttryckligen omedelbara be-
39219: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        sparingar för att trycket på en ökni11g av pen-
39220: dagsman Paula Kokkonen undertecknade spörs-            sionsutgifterna skulie kunna dämpas. Andringen
39221: mål nr 1054:                                           i indexskyddet möjliggjorde omedelbara bespa-
39222:                                                        ringar i arbetspensionskostnaderna. lnom syste-
39223:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        met med brutet index beaktades att den ekono-
39224:         ta för att rätta tili det beslut som innebär   miska situationen och konsumtionsvanorna för
39225:         att pensionsindex faststälis på olika sätt     den del av befolkningen som är i arbetsför ålder
39226:         för personer under och över 65 år, som ger     skiljer sig från situationen för dendel av befolk-
39227:         uttryck för åldersdiskriminering och som       ningen som är i pensionsåldern. Vidare beakta-
39228:         strider mot internationelia avtal som Fin-     des att indexet för personeri arbetsför ålder för-
39229:         land undertecknat?                             utom tili justering av pensionerna även används
39230:                                                        tilijustering av de inkomster under tiden i arbets-
39231:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          livet som ligger tili grund för pensionen, och att
39232: anföra följande:                                       nivån på framtida pensioner vid pensionsrefor-
39233:                                                        men 1996 sänktes bl.a. genom en ändring av
39234:    lnom arbetspensionssystemet övergick man i          reglerna för beräkning av pensionslönen och
39235: fråga om indexskyddet vid ingången av 1996 tili        grunderna för beräkning av den återstående tid
39236: ett system med s.k. brutet index. Genom ändring-       som berättigar tili pension. Därför var det inte
39237: en differentierades pensionsindex för dem som är       möjligt att röra indexskyddet för personer i ar-
39238: under 65 år och dem som fylit 65 år på så sätt att     betsför ålder.
39239: indexet för personer i arbetsför ålder faststälis          Om indexet för personer i arbetsför ålder tili-
39240: enligt samma grunder som tidigare medan index-         1ämpas även på personeri pensionså1dern åsam-
39241: et för personer i pensionsåldern faststälis enligt     kar detta arbetspensionssystemet merkostnader,
39242: nya grunder. Enligt vartdera indexet justeras          som man skulle bli tvungen att uppbära i form av
39243: pensionerna årligen, och i justeringen ingår vid       motsvarande höjning av arbetspensionsavgiften.
39244: sidan av prisändringar en del av den reelia änd-       Enligt pensionsskyddscentralens beräkningar
39245: ringen i 1öntagarnas inkomstnivå. Indexjuste-          skulie merkostnaderna år 2005 uppgå tili över
39246: ringen för personer i arbetsför ålder bestäms tili     1 mrd mk, år 2020 tili ca 5 mrd mk och år 2030 tili
39247: hälften utifrån ändringarna i konsumentprisin-         7,5 mrd mk. Dessa beräkningar baserar sig på att
39248: dex och tili hälften utifrån ändringarna i för-        indexet för personeri arbetsför ålder uppskattas
39249: tjänstnivåindex. lndexjusteringen för personer i       stiga med 2,2 % och indexet för personer i pen-
39250: pensionså1dern bestäms till80% utifrån ändring-        sionsåldern med ca 1,5% 1998. 1 kalkylerna be-
39251: arna i konsumentprisindex och tili 20 % utifrån        räknades den reella tiliväxten av inkomstnivån
39252: änq.ringarna i förtjänstnivåindex.                     öka med 1,3% 1998 och efter det med 2,0% om
39253:    Andringen av indexskyddet för arbetspensio-         året. Pensioneringstidpunkten beräknades sena-
39254: ner är ett led i ett större reformprojekt som gälier   re1äggas med 1,4 år fram till 2030. Ä ven om
39255: arbetspensionssystemet, och med vilket avsikten        indexutvecklingen för 1998 skulie avvika från
39256: är att trygga den ekonomiska stabi1iteten inom         dessa tai, är kostnadseffekten av samma storlek.
39257: arbetspensionssystemet utan att pruta på det hu-           Systemet med brutet index har godkänts av
39258: vudsakliga syftet med systemet. Detta syfte är att     riksdagen, och de föreslagna indexändringarna
39259: trygga att den inkomstnivå en person hade under        var också uppe för utvärdering i grundlagsut-
39260: sin tid i arbetslivet består när arbetsinkomsterna     skottet. Utskottet ansåg att indexändringarna
39261: upphör på grund av å1der, arbetsoförmåga eller         inom arbetspensionerna kan göras i vanlig lag-
39262: långtidsarbetslöshet för äldre arbetstagare.           stiftningsordning. Riksdagen förutsatte ändå att
39263:    Eftersom basen för försäkringspremierna och         regeringen ger akt på de problem som eventuellt
39264: försäkringsavgifterna har krympt i och med             uppstår med två separata index och vid behov
39265:                                           KK 1054/1997 vp                                                 5
39266: 
39267: vidtar åtgärder för att lösa problemen. Hittills        det indexskydd som är bundet tilllevnadskostna-
39268: har det åtminstone inte framkommit några as-            derna.
39269: pekter som skulle krä va ändringar i systemet med           Enligt spörsmålsställaren innebär förfarandet
39270: brutet index, som helt nyligen har trätt i kraft.       inom systemet med brutet index åldersdiskrimi-
39271:    Folkpensionsförmånerna höjs årligen genom            nering, som strider mot internationella männis-
39272: levnadskostnadsindexet. Folkpensionsindexet             korättskonventioner som Finland ratificerat
39273: höjs lika mycket för alla folkpensionärer obero-        samt mot Amsterdamfördraget. Samma fråga
39274: ende av ålder. Syftet med folkpensionssystemet          har undersökts av europeiska kommissionen för
39275: är att trygga minimiutkomsten för dem som lyf-          de mänskliga rättigheterna. Kommissionen har i
39276: ter folkpension.                                        sitt beslut ansett att det i ärendet inte har kommit
39277:    Det nuvarande indexskyddet enligt arbetspen-         fram något sådant som skulle tyda på att man
39278: sionssystemet för dem som är i pensionsåldern           har brutit mot de fri- och rättigheter som garan-
39279: motsvarar internationell praxis i större utsträck-      terats i Europarådets konvention om de mänsk-
39280: ning än det tidigare, eftersom pensionerna för          liga rättigheterna och därtill hörande protokoll.
39281: dem som uppnått ålderspensionsåldern i så gott          1 Amsterdamfördraget, som ännu inte har ratifi-
39282: som alla Iänder stiger endast i samma mån som           cerats, ingår motsvarande förbud mot diskrimi-
39283: Ievnadskostnadsindex. Indexskyddet för arbets-          nering som anges i Europarådets konvention om
39284: pensionerna i Finland är dock också när det             de mänskliga rättigheterna.
39285: gäller dem som fyllt 65 år fortfarande högre än
39286:      Helsingforsden 13 november 1997
39287: 
39288:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
39289:                                           KK 1055/1997 vp
39290: 
39291: Kirjallinen kysymys 1055
39292: 
39293: 
39294: 
39295: 
39296:                                   Päivi Räsänen /skl: Uusien lääkkeiden sairausvakuutuskorvauk-
39297:                                       sista
39298: 
39299: 
39300:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39301: 
39302:    Valtion, Kansaneläkelaitoksen, kuntien ja yk-     tavan yhteiskunnan kokonaiskustannusten kas-
39303: sityisten ihmisten välille on kehittynyt vakava      vuun. Kaikkein huolestuttavinta on kuitenkin se,
39304: eturistiriita monien uusien ja tehokkaiden lääk-     että valtion ja kuntien välisen menojen pallotte-
39305: keiden sairausvakuutuskorvauksista. Valtion ly-      lun vuoksi yksittäiset ihmiset eivät saa parasta
39306: hyen tähtäil;nen intressi on hillitä Kelan menojen   mahdollista lääkehoitoa.
39307: kasvua. Tämän vuoksi Kelan korvauksista päät-            Kelan korvauspolitiikkaa tulisi tarkistaa ly-
39308: tävä lautakunta päätyy usein ratkaisuihin, joiden    hytnäköisestä tulosvastuusta kattavaan hyvin-
39309: mukaan uusia lääkeaineita ei korvata. Tämä joh-      voinnin palveluun. Valtion ja kuntien väliset ris-
39310: taa sairaalahoidon tarpeen lisääntymiseen ja         tiriidat terveysmenojen jakamisessa eivät saa
39311: näin ollen lääkkeen hintaa suuremman korvaus-        johtaa kansalaisten jäämiseen parhaan saatavis-
39312: erän syntymiseen kunnille.                           sa olevan hoidon ulkopuolelle.
39313:    Kuopion yliopiston sosiaalifarmasian profes-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39314: sori Hans Enlundin mukaan yhdenkin sairaala-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39315: hoitopäivän säästäminen vastaa jopa yli vuoden       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39316: lääkekuluja. Myös Kuntaliitto, lääketeollisuus ja    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39317: lukuisat tutkijat ovat ilmaisseet kantansa nykyti-
39318: lanteen ongelmallisuudesta.                                    Onko Hallitus tietoinen uusien lääk-
39319:    Tällä hetkellä Kelan korvausten puuttuminen              keiden korvaustilanteesta, ja
39320: mm. uusien Parkinsonin taudin ja Alzheimerin                   miten Hallitus aikoo varmistaa sen, et-
39321: taudin lääkkeiden osalta johtaa lisääntyneeseen             tei pyrkimys Kelan korvausmenojen ra-
39322: sairaalahoidon tarpeeseen. Lisäksi kunnat joutu-            joittamiseen johda kuntien menojen kas-
39323: vat osaltaan kustantamaan mainittuja lääkkeitä              vuun ja välillisesti yhteiskunnan koko-
39324: toimeentulotuesta.                                          naismenojen nousuun sekä yksittäisten
39325:    Nykyinen korvauspolitiikka näyttää siis joh-             ihmisten elämänlaadun heikkenemiseen?
39326: 
39327:      Helsingissä 24 päivänä lokakuuta 1997
39328: 
39329:                                           Päivi Räsänen /skl
39330: 
39331: 
39332: 
39333: 
39334: 270136
39335: 2                                          KK 1055/1997 vp
39336: 
39337: 
39338: 
39339: 
39340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39341: 
39342:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suus saada myyntilupa aikaisempaa varhaisem-
39343: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         massa kehityskaarensa vaiheessa. Nopeutumi-
39344: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sesta seuraa toisaalta, että yhä useamman on
39345: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        mahdollista kokeilla lääkettä aikaisessa vaihees-
39346: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sa, ja toisaalta, että tiedot lääkettä käyttävien
39347: 1055:                                                 määrästä, lääkkeen hoidollisesta tehosta ja sivu-
39348:                                                       vaikutuksista sekä annostuksesta ja sitä kautta
39349:           Onko Hallitus tietoinen uusien lääk-        kustannuksista saattavat olla hyvinkin niukat
39350:        keiden korvaustilanteesta, ja                  lääkkeen tullessa markkinoille.
39351:           miten Hallitus aikoo varmistaa sen, et-        Lääkkeen korvaamisen edellytyksenä sairaus-
39352:        tei pyrkimys Kelan korvausmenojen ra-          vakuutuksesta on, että hakijan lääkkeelle ehdot-
39353:        joittamiseen johda kuntien menojen kas-        tamaa tukkuhintaa voidaan pitää kohtuullisena.
39354:        vuun ja välillisesti yhteiskunnan koko-        Hinnan kohtuullisuuden vahvistaa sosiaali- ja
39355:        naismenojen nousuun sekä yksittäisten          terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkekor-
39356:        ihmisten elämänlaadun heikkenemiseen?          vauslautakunta. Lääketieteellistä ja siihen liitty-
39357:                                                       vää hoitovaihtoehtojen asiantuntemusta edusta-
39358:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vat lääkekorvauslautakunnassa Stakes ja lääke-
39359: vasti seuraavaa:                                      laitos, taloudellista asiantuntemusta sosiaali- ja
39360:                                                       terveysministeriö ja valtiovarainministeriö sekä
39361:    Terveydenhuollon palvelujärjestelmän tavoit-       toimeenpanoa Kansaneläkelaitos.
39362: teena on tarjota riittävät palvelut kohtuullisella       Hinnan kohtuullisuuden tarkasteluperustee-
39363: hinnalla tai maksutta kaikille kansalaisille asuin-   na on lääkehoidon kustannusten ja sillä saavutet-
39364: paikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.       tavien hyötyjen kokonaisarviointi. Huomioon
39365: Keinoja ovat kuntien tuottamat terveydenhuol-         otettavia tekijöitä ovat muun muassa hoitokus-
39366: topalvelut ja muiden terveydenhuoltopalvelui-         tannukset ja lääkehoidolla saavutettavat hyödyt
39367: den hintojen alentaminen sairausvakuutuskor-          potilaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon koko-
39368: vausten avulla.                                       naiskustannusten kannalta. Lääkekorvauslauta-
39369:    Sairausvakuutus on keskeinen keino huoleh-         kunnan tehtävänä on siten arvioida valmisteen
39370: tia siitä, että kansalaiset saavat tarvitsemansa      lääkkeellistä ja kansanterveydellistä merkitystä
39371: yksityisen sektorin terveydenhuoltopalvelut           ja hintapäätöksen kustannusvaikutuksia sekä
39372: kohtuulliseen hintaan. Kunnallisessa terveyden-       lääkkeenä saavutettavia hyötyjä suhteessa sen
39373: huoltojärjestelmässä annettuun hoitoon kuulu-         käytössä aiheutuviin kustannuksiin. Lautakunta
39374: vien lääkkeiden kustannusvastuu on kunnilla.          voi tarvittaessa hankkia päätöksenteon tueksi
39375: Sairausvakuutus korvaa yksityisistä avohoidon         asiantuntijalausuntoja.
39376: apteekeista hankittavista lääkkeistä aiheutuvia          Lääkekorvauslautakunnalla on itsenäinen yk-
39377: kustannuksia.                                         sinomainen toimivalta ratkaista lääkkeelle kor-
39378:    Uudelta lääkkeeltä vaaditaan myyntilupa en-        vausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta. Hin-
39379: nen markkinoille tuloa. Vuoden 1994 alusta lu-        nan kohtuullisuus ratkaistaan lääkkeestä käytet-
39380: kien kysymys lääkkeen tukkuhinnan kohtuulli-          tävissä olevan tiedon ja mahdollisesti muista
39381: suudesta on erotettu myyntilupajärjestelmästä.        maista saatujen kokemusten perusteella. Euroo-
39382: Lääkettä voidaan pitää kaupan ja markkinoida          pan yhteisöjen neuvoston antama hintadirektiivi
39383: ilman, että lääkkeenä on viranomaisen vahvista-       (89/105/ETY) edellyttää, että arviointi suorite-
39384: ma hinta.                                             taan puolueettornin ja todennettavissa olevien
39385:    Keskitetty eurooppalainen myyntilupamenet-         arviointiperusteiden mukaisesti ja että kielteises-
39386: tely, jossa myyntilupa myonnetään keskitetysti        sä tapauksessa annetaan hakijalle perusteltu pää-
39387: koko Euroopan unionin alueelle, on nopeuttanut        tös. Lääkekorvauslautakunnan päätöksestä on
39388: lääkevalmisteiden markkinoille tuloa. Tämä on         mahdollisuus valittaa korkeimpaan hallinto-oi-
39389: merkinnyt, että lääkevalmisteilla on mahdolli-        keuteen.
39390:                                             KK 1055/1997 vp                                            3
39391: 
39392:    Lääkekorvauslautakunnan arvioitaviksi on            tuskorvausjärjestelmän käytössä olevat mahdol-
39393: viime vuosina tullut lisääntyvästi lääkevalmistei-     lisuudet lääkekustannusten hillitsemiseen niin,
39394: ta, joiden ominaisuuksista ja hoidollisesta arvos-     että samalla turvataan väestön mahdollisuudet
39395: ta on myyntiluvan myöntämisaikaan käytettä-            saada tarvitsemansa lääkkeet kohtuulliseen hin-
39396: vissä vain varsin rajallisesti tutkimustietoa. Vaja-   taan. Selvitystyössä tuli ottaa huomioon hoito-
39397: vaisista tiedoista huolimatta lääkevalmisteelle on     kustannuksiltaan merkittävistä ja käyttötarkoi-
39398: saatettu ehdottaa varsin korkeaa hintaa, jolloin       tukseltaan vielä vakiintumattomista lääkkeistä
39399: ehdotetuna hinnalla potilaskohtaiset lääkekus-         mahdollisesti aiheutuvat erityisongelmat. Työ-
39400: tannukset olisivat olleet kymmeniätuhansia,            ryhmä jätti muistionsa 31.5.1997. Työryhmän
39401: jopa yli 100 000 markkaa vuodessa.                     ehdotuksiin pohjautuva hallituksen esitys (HE
39402:     Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 10.4.1996    175/1997 vp) on parhaillaan eduskunnan käsitel-
39403: työryhmän, jonka tehtävänä oli muiden ohella           tävänä. Lainmuutosten toteuttaminen tukee en-
39404: selvittää lääkkeiden hinnanmuodostuksen pe-            tisestään potilaiden ja terveydenhuollon koko-
39405: rusteet sekä hintojen sääntelyn ja sairausvakuu-       naisuuden etua.
39406: 
39407:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1997
39408:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
39409: 4                                            KK 1055/1997vp
39410: 
39411: 
39412: 
39413: 
39414:                                           Tili Riksdagens Talman
39415: 
39416:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdageordningen an-         bär att försäljningstillstånd för läkemedelsprepa-
39417: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          rat kan beviljas i ett mycket tidigare skede av
39418: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        utvecklingen av läkemedlen. Å ena sidan leder
39419: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr             detta till att allt flera kan pröva läkemedlet i ett
39420: 1055:                                                   tidigt skede men å andra sidan till att då läkemed-
39421:                                                         let släpps ut på marknaden finns det kanske
39422:            Är Regeringen medveten om läget i            mycket knappa uppgifter om hur många som
39423:         fråga om ersättning för nya läkemedel,          använder läkemedlet, den vårdmässiga effekten,
39424:         och                                             biverkningarna och doseringen av läkemedlet
39425:            hur ämnar Regeringen säkerställa att         och därigenom om kostnaderna.
39426:         strävan efter att begränsa FPA:s ersätt-           Villkoret för att läkemedel skall omfattas av
39427:         ningsutgifter inte leder till att kommuner-     sjukförsäkringsersättningen är att det partipris
39428:         nas och indirekt hela samhällets utgifter       som sökanden föreslår för läkemedlet kan anses
39429:         ökar samt till att livskvaliteten för enskil-   skäligt. Huruvida ett pris är skäligt bestäms av
39430:         da personer försämras?                          läkemedelsersättningsnämnden, som är verksam
39431:                                                         i anslutning till social- och hälsovårdsministeriet.
39432:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           1 läkemedelsersättningsnämnden representeras
39433: anföra följande:                                        sakkunskap om medicin och behandlingsalterna-
39434:                                                         tiv i anslutning därtill av Stakes och läkemedels-
39435:    Målet för hälso- och sjukvårdens servicesys-         verket och ekonomisk sakkunskap av social- och
39436: tem är att erbjuda alla medborgare oberoende av         hälsovårdsministeriet och finansministeriet.
39437: boningsort och social ställning tillräckliga tjäns-     Verkställigheten sköts av Folkpensionsanstal-
39438: ter till ett skäligt pris eller gratis. Medlen består   ten.
39439: av kommunalt producerade hälsovårdstjänster                Huruvida ett pris är skäligt granskas utgående
39440: samt av en sänkning av priserna på andra hälso-         från en helhetsbedömning av kostnaderna för
39441: vårdstjänster med hjälp av sjukförsäkringsersätt-       läkemedelsbehandlingen och nyttan av den. Fak-
39442: ningar.                                                 torer som skall beaktas är bl.a. vårdkostnaderna
39443:    Sjukförsäkringen är en central faktor när det        samt nyttan av läkemedelsbehandlingen ur pa-
39444: gäller att se till att medborgarna får de privata       tientens synvinkel och med hänsyn till de totala
39445: hälsovårdstjänster de behöver till ett skäligt pris.    kostnaderna för social- och hälsovården. Läke-
39446: Kommunerna har kostnadsansvaret för de läke-            medelsersättningsnämndens uppgift är således
39447: medel som används vid vården inom det kommu-            att bedöma preparatets medicinska betydelse och
39448: nala hälso- och sjukvårdssystemet. Sjukförsäk-          dess betydelse för folkhälsan, kostnadseffekterna
39449: ringen ersätter kostnaderna för de läkemedel som        av beslutet om priset samt nyttan av läkemedlet i
39450: måste skaffas från privata apotek inom öppen-           relation till de kostnader som föranleds av an-
39451: vården.                                                 vändningen av läkemedlet. Vid behov kan nämn-
39452:    Försäljningstillstånd krävs innan nya läkeme-        den inhämta expertutlåtanden som stöd för sina
39453: del får släppas ut på marknaden. Fr.o.m. ingång-        beslut.
39454: en av 1994 har frågan om skälighet när det gäller          Läkemedelsersättningsnämnden äger själv-
39455: ett läkemedels partipris slopats inom systemet för      ständig uteslutande behörighet att besluta om det
39456: försäljningstillstånd. Läkemedlet får säljas och        partipris som skall godkännas som ersättnings-
39457: marknadsföras utan att myndigheterna har fast-          grund för läkemedlet. Skäligheten i fråga om
39458: ställt något pris för det.                              priset avgörs på basis av tillgänglig information
39459:    Det centrerade europeiska försäljningstill-          om läkemedlet och eventuella erfarenheter från
39460: ståndsförfarandet, inom vilket försäljningstill-        andra länder. Det prisdirektiv (89/1 05/EEG) som
39461: stånd beviljas centrerat åt alla Iänder inom Euro-      utfårdats av Europeiska gemenskapernas råd
39462: peiska unionen, har påskyndat utsläppandet av           förutsätter att bedömningen sker utgående från
39463: läkemedelspreparat på marknaden. Detta inne-            objektiva och kontrollerbara kriterier och att sö-
39464:                                            KK 1055/1997 vp                                                 5
39465: 
39466: kanden vid avslag skall meddelas beslutet jämte         utreda grunderna för prisbildningen på läkeme-
39467: motivering.     Läkemedelsersättningsnämndens           del samt prisregleringen och vilka möjligheter det
39468: beslut kan överklagas hos högsta förvaltnings-          inom sjukförsäkringens ersättningssystem fanns
39469: domstolen.                                              att hålla nere läkemedelskostnaderna så att man
39470:     Läkemedelsersättningsnämnden har under de           samtidigt garanterar befolkningens möjligheter
39471: senaste åren bedömt allt fler sådana läkemedels-        att få de läkemedel de behöver tili ett skäligt pris.
39472: preparat beträffande vilkas egenskaper och vård-        1 utredningsarbetet skulle beaktas de specialpro-
39473: mässiga betydelse det finns en ytterst begränsad        blem som eventuellt föranleddes av läkemedel
39474: mängd forskningsrön vid tidpunkten för bevil-           som medför betydande behandlingskostnader
39475: jandet av forsäljningstillstånd. Trots ofullständi-     och fortfarande saknar etablerat användnings-
39476: ga uppgifter har man kunnat föreslå ett mycket          ändamål. Arbetsgruppen avlämnade sin prome-
39477: högt pris för läkemedlet, varvid läkemedelskost-        moria den 31 maj 1997. Regeringens proposition
39478: naderna per patient utgående från det föreslagna        (RP 175/1997 rd), som baserar sig på arbetsgrup-
39479: priset skulle ha blivit tiotusentals t.o.m. över        pens förslag, behandlas som bäst av riksdagen.
39480: 100 000 mk per år.                                      Genomförandet av lagändringarna medför ett
39481:     Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den     större stöd för patienterna och hälso- och sjuk-
39482:  10 aprill996 en arbetsgrupp med uppgift att bl.a.      vården i sin helhet.
39483: 
39484:      Helsingforsden 17 november 1997
39485: 
39486:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
39487:                                             KK 1056/1997vp
39488: 
39489: Kirjallinen kysymys 1056
39490: 
39491: 
39492: 
39493: 
39494:                                     Päivi Räsänen /skl: Rintasyöpäseulontojen laajentamisesta
39495: 
39496: 
39497: 
39498:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39499: 
39500:     Syöpäseulonnat ovat kymmenen viimeisen             merkittävästi. Eräissä selvityksissä onkin nähty
39501: vuoden aikana tulleet olennaiseksi osaksi kansal-      tarpeelliseksi seulontojen laajentaminen myös
39502: lista terveyspolitiikkaa. Kunnat on asetuksella        nykyistä nuorempiin ikäluokkiin.
39503: määrätty järjestämään rintasyöpäseulontoja                Tällä hetkellä kansanterveysasetus velvoittaa
39504: 50-59-vuotiaille naisasukkailleen. Osallistumi-        kunnat järjestämään seulontoja vain 50-59-
39505: nen näihin seulontoihin on korkea, noin 88 %, ja       vuotiaille naisille. Seulontojen järjestämisen
39506: uusia rintasyöpätapauksia on vuosittain löydetty       muulle riskiryhmälle ei tulisi olla yksittäisen kun-
39507: noin 500. Seulontojen on voitu osoittaa aiheutta-      nan taloustilanteen ja valveutuneisuuden varas-
39508: van huomattavia säästöjä sekä yksilön että yh-         sa. Tämän vuoksi kannattaisi harkita seulontoja
39509: teiskunnan tasolla.                                    koskevan asetuksen laajentamista nykyistä laa-
39510:     Suomen Syöpäyhdistyksen pääsihteerin Liisa         jempaan ikäryhmään.
39511: Elovainion mukaan olisi tarkoituksenmukaista              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39512: järjestää uusintaseulontoja myös yli 59-vuotiaille     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39513: naisille. Jos rintasyöpä löytyy alle yksisenttisenä,   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39514: on eloonjäämisosuudeksi saatu 90-95 %. Kun             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39515: seulonnoissa käymättömiltä naisilta todetaan
39516:  rintasyöpä, vastaava todennäköisyys on vain                      Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-
39517:  noin 60%. Ennuste paranee merkittävästi havait-               santerveysasetuksen muuttamiseksi si-
39518:  semisen aikaistuessa. Tämä mahdollistuu vain                  ten, että mammografiaseulonnat laajen-
39519:  seulontojen kautta.                                           netaan koskemaan myös 40-50-vuotiai-
39520:     Tuoreiden selvitysten mukaan rintasyöpäriski               ta ja yli 60-vuotiaita naisia?
39521:  myös alle 50-vuotiaiden kohdalla on lisääntynyt
39522:      Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1997
39523: 
39524:                                            Päivi Räsänen /skl
39525: 
39526: 
39527: 
39528: 
39529:  270136
39530: 2                                         KK 1056/1997 vp
39531: 
39532: 
39533: 
39534: 
39535:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39536: 
39537:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Mammografiaan perustuva rintasyövän seu-
39538: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lonta on onnistunut tähän asti hyvin, ja seulon-
39539: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      toja on pidettävä hyvänä sijoituksena terveyden-
39540: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-       huoltoon. Mammografiaseulontojen vaikutusta
39541: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       rintasyöpäkuolleisuuteen ei ole toistaiseksi osoi-
39542:  1056:                                               tettu tilastollisesti. Seuranta-aika on vielä liian
39543:                                                      lyhyt eikä tutkimukselle ole kunnollista vertailu-
39544:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin kan-       ryhmää. Seulontojen järjestäminen parantaa
39545:        santerveysasetuksen muuttamiseksi si-         väestön tietoisuutta rintasyövästä ja sen oireista,
39546:        ten, että mammografiaseulonnat laajen-        mikä puolestaan voi johtaa seulomattomankin
39547:        netaan koskemaan myös 40---50-vuotiai-        väestön syöpien löytymiseen entistä aikaisem-
39548:        ta ja yli 60-vuotiaita naisia?                min.
39549:                                                          Mammografiaseulonnan haittoina voidaan
39550:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pitää tutkimusten kustannuksia sekä kuvauksiin
39551: vasti seuraavaa:                                     osallistujalta niihin kuluvaa aikaa, matkakustan-
39552:                                                      nuksia sekä ansionmenetystä kuvauksen ajalta.
39553:     Suomi aloitti vuonna 1987 ensimmäisenä           Näitä suurempi haitta on hyvänlaatuisten muu-
39554: maailmassa mammografiaan perustuvan valta-           tosten vuoksi suoritetut leikkaukset. Seulonnat
39555: kunnallisen rintasyöpäseulonnan. Lääkintöhal-        lisäävät myös niihin osallistuvien säderasitusta.
39556: litus antoi ohjeet seulonnan aloittamisesta kol-         Huolimatta vuosittain diagnosoitavien uusien
39557: mella ikäluokalla ja sen laajentamisesta vuoteen     rintasyöpätapausten määrän jatkuvasta kasvus-
39558: 1991 mennessä siten, että kaikki 50-59-vuotiaat      ta on kuolleisuus rintasyöpään pysynyt lähes
39559: olisivat tällöin seulonnan piirissä.                 samansuuruisena Suomessa jo useiden vuosi-
39560:     Seulonnan piiriin oli mahdollista ottaa myös     kymmenten ajan.
39561: yli 60-vuotiaita naisia ja näin meneteltiinkin mo-       Tarkkoja ikärajoja mammografiaseulontojen
39562: nissa kunnissa. Alle 50-vuotiaiden naisten seu-      optimaaliseksi suorittamiseksi on vaikea asettaa.
39563: lonta ei kuitenkaan kuulunut valtakunnalliseen       Ratkaisun perusteena tulee olla riittävän yksise-
39564: ohjelmaan, vaikka jotkin kunnat ovat ottaneet        litteinen tutkimustieto seulottavasta taudista,
39565: myös nämä ikäryhmät seulonnan piiriin. Seulon-       yleiset terveyspoliittiset näkökohdat sekä toi-
39566: nassa rinnat kuvataan kahdesta suunnasta ja          minnan vaikuttavuutta koskevat perusteet.
39567: kaksi radiologian erikoislääkäriä tulkitsee kuvat.   Maassamme kunnat on asetuksella velvoitettu
39568: Kuvaukset toistetaan kahden vuoden välein.           järjestämään rintasyöpäseulonnat 50-59-vuoti-
39569:     Nykyisin kansanterveysasetuksen (802/1992)       aille. Kunnilla on luonnollisesti mahdollisuus
39570: 4 § velvoittaa kunnan järjestämään mammogra-         järjestää rintasyöpäseulonnat asetuksessa mai-
39571: fiaan perustuvan rintasyöpäseulonnan 50-59-          nittuja ikäryhmiä laajemmin. Sosiaali- ja terveys-
39572: vuotiaille naisille.                                 ministeriön käsityksen mukaan tällä hetkellä ei
39573:     Vuosittain 88-89 prosenttia naisista noudat-     ole olemassa perusteita velvoittaa kunnat järjes-
39574: taa kutsua ja käy seulonnoissa. Seulonnoissa to-     tämään asukkaidensa rintasyöpäseulonnat laa-
39575: dettujen rintasyöpien osuus on joka vuosi ollut      jemmin kuin nykyinen kansanterveysasetus edel-
39576: samaa luokkaa. Syöpää on todettu 0,33-               lyttää.
39577: 0,38 %:lla seulontaan osallistuneista naisista ja
39578: normaaliin ilmaantuvuuteen verrattuna 2,38-
39579: 2,79-kertainen määrä rintasyöpiä.
39580: 
39581:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
39582: 
39583:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
39584:                                             KK 1056/1997 vp                                             3
39585: 
39586: 
39587: 
39588: 
39589:                                          Tili Riksdagens Talman
39590: 
39591:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Bröstcancerscreening som grundar sig på
39592: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            mammografi har hittills slagit väl ut och scree-
39593: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ning kan anses vara en god investering inom
39594: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål           hälso- och sjukvården. Statistiskt har man ännu
39595: nr 1056:                                               inte påvisat effekten av mammografiscreening på
39596:                                                        dödligheten i bröstcancer. U ppföljningstiden är
39597:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ännu för kort och forskarna saknar en ordentlig
39598:        att ändra folkhälsoförordningen så att          referensgrupp. Ordnandet av screening gör be-
39599:        screeningen med mammografi utvidgas             folkningen mer medveten om bröstcancer och
39600:        tiii att omfatta även kvinnor i åldern 40--     dess symptom, vilket för sin del kan Ieda tili
39601:        50 år och kvinnor över 60 år?                   tidigare upptäckt av cancer även hos dendel av
39602:                                                        befolkningen som inte har genomgått screening-
39603:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          un dersö kningar.
39604: anföra följande:                                          Tili nackdelarna med mammografiscreening
39605:                                                        hör kostnaderna för undersökningarna samt för
39606:    Som första Iand i världen inledde Finland 1987      deltagaren den tid screeningen tar i anspråk, rese-
39607: en riksomfattande bröstcancerscreening som             kostnader samt inkomstbortfall. En ännu större
39608: grundar sig på mammografi. 1 enlighet med me-          nackdel är de operationer som genomförs på
39609: dicinalstyrelsens anvisningar inleddes screening-      grund av godartade förändringar. Vid screening-
39610: en i tre åldersklasser och utvidgades före 1991 tili   undersökningar utsätts deltagarna dessutom för
39611: att omfatta alla kvinnor i åldern 50-59 år.            en större mängd strålning än normalt.
39612:    Det var möjligt att Iåta screeningen omfatta           Trots att antalet nya bröstcancerfall som årli-
39613: även kvinnor över 60 år och det gjorde man också       gen diagnosticeras hela tiden ökar, har bröstcan-
39614: i många kommuner. Screeningundersökningar              cerdödligheten i Finland befunnit sig på nästan
39615: av kvinnor under 50 år ingick dock inte i det          samma nivå under flera årtionden.
39616: riksomfattande programmet, även om man i någ-             Det är svårt att dra exakta åldersgränser för
39617: ra kommuner har Jätit screeningen omfatta även         optimal mammografiscreening. Besluten skall
39618: dessa åldersgrupper. Vid screening avbildas            fattas på basis av allmänna hälsopolitiska aspek-
39619: brösten från två håli och två radiologer tolkar        ter samt uppgifter om effekten av verksamheten.
39620: bilderna. Detta upprepas med två års mellanrum.        I vårt Iand förpliktar förordningen kommunerna
39621:    Nuförtiden förpliktar 4 § folkhälsoförord-          att ordna bröstcancerscreening för kvinnor i ål-
39622: ningen (802/1992) kommunerna att ordna bröst-          dern 50-59 år. Naturligtvis kan kommunerna
39623: cancerscreening som grundar sig på mammografi          ordna bröstcancerscreening även för andra ål-
39624: för kvinnor i åldern 50-59 är.                         dersgrupper. Enligt social- och hälsovårdsminis-
39625:    Årligen hörsammar 88-89 % av kvinnorna              teriets uppfattning finns det för tilifåliet ingen
39626: kallelsen tili screening. Andelen bröstcancerfall      grund att förpliktiga kommunerna att ordna
39627: som konstaterats vid screeningundersökningar           bröstcancerscreening för invånarna i större om-
39628: har varje år varit av samma storlek. Cancer har        fattning än vad den nuvarande folkhälsoförord-
39629: konstaterats hos 0,33-0,38% av de kvinnor som          ningen förutsätter.
39630: deltagit i screeningundersökningar och vid un-
39631: dersökningarna har upptäckts 2,38-2,79 flera
39632: fall av bröstcancer än vad som normalt upptäcks.
39633: 
39634:      Helsingfors den 14 november 1997
39635: 
39636:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
39637:                                           KK 1057/1997 vp
39638: 
39639: Kirjallinen kysymys 1057
39640: 
39641: 
39642: 
39643: 
39644:                                   Riitta Korhonen /kok: Korjausavustusten myöntämisestä asunto-
39645:                                        osuuskunnille
39646: 
39647: 
39648:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39649: 
39650:    Asunto-osakeyhtiöillä on mahdollisuus saada       Omistusaravalainojen myöntäminen lopetettiin
39651: kiinteistöjensä perusparannuksiin korjausavus-       kuluvan vuoden alusta lähtien. Tämän seurauk-
39652: tusta ja korkotukilainaa. Kyseiset tukimuodot        sena asunto-osuuskunnat ovat tipahtaneet täysin
39653: rajoittuvat kuitenkin vain asunto-osakeyhtiöi-       perusparannustukien ulkopuolelle.
39654: hin, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39655: Asunto-osuuskuntiin sovelletaan osuuskuntala-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39656: kia, joten ne eivät ole oikeutettuja korjausavus-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39657: tuksiin eivätkä korkotukilainoihin.                  nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39658:    Aikaisemmin aravalaissa oli maininta asunto-
39659: osuuskunnista, joten asunto-osuuskunnilla oli                   Minkä vuoksi asunto-osuuskuntia
39660: mahdollisuus saada pitkäaikaista aravalainaa                kohdellaan eriarvoisesti asunto-osakeyh-
39661: kiinteistöjensä perusparannuksiin. Uuden arava-             tiöihin nähden jättämällä ne valtakunnal-
39662: lain myötä v. 1994 asunto-osuuskuntia koskevat              listen, perusparannuksia koskevien tuki-
39663: maininnat poistettiin.                                      muotojen ulkopuolelle?
39664:    Uutta aravalakia sovellettiin siten, että asun-
39665: to-osuuskunnat rinnastettiin omistusasuntoihin.
39666: 
39667:      Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
39668:                                         Riitta Korhonen /kok
39669: 
39670: 
39671: 
39672: 
39673: 270136
39674: 2                                           KK 1057/1997 vp
39675: 
39676: 
39677: 
39678: 
39679:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39680: 
39681:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Kysymyksen taustalla on Valtion asuntora-
39682: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hastosta saadun tiedon mukaan todennäköisesti
39683: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Kuopion kaupungissa sijaitseva omistustyyppi-
39684: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta            nen asunto-osuuskuntatalo, jonka osalta on tie-
39685: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dusteltu mahdollisuutta saada asunto-osakeyh-
39686: n:o 1057:                                              tiötalolainojen korkotuesta annetun lain (205/
39687:                                                        1996) mukaista korkotukilainaa. Tähän tiedus-
39688:            Minkä vuoksi asunto-osuuskuntia             teluun oli asuntorahasto antanut kielteisen vas-
39689:        kohdellaan eriarvoisesti asunto-osakeyh-        tauksen.
39690:        tiöihin nähdenjättämällä ne valtakunnal-           Tällaiseen kohteeseen tulisi kysymykseen peri-
39691:        listen, perusparannuksia koskevien tuki-        aatteessa aravalain 7 §:n 3 momentin mukainen
39692:        muotojen ulkopuolelle?                          yhteisön perusparannuslaina. Se voidaan myön-
39693:                                                        tää myös muulle vähintään kaksi asuinhuoneis-
39694:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toa käsittävän rakennuksen omistavalle yhteisöl-
39695: vasti seuraavaa:                                       le kuin asunto-osakeyhtiölle. Valtion talousarvio
39696:                                                        ei kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista tämän
39697:     Asunto-osuuskunnan käsitettä ei enää esiinny       tukimuodon käyttöä.
39698: aravalaissa (1189/1993), mutta maininta siitä si-          Kyseeseen voisi tulla myös korjausavustus.
39699: sältyy aravavuokra-asuntojen ja aravavuokrata-         Tällaiselle kohteelle voidaan myöntää asuinra-
39700: lojen käytöstä, luovutuksesta ja omaksilunasta-        kennusten ja asuntojen korjaustoimintaan
39701: misesta annetun lain ( 1190/1993) 2 §:n 2 moment-      myönnettävien avustusten jakoperusteista anne-
39702: tiin. Asunto-osuuskuntatalo on osuuskunnan             tun valtioneuvoston päätöksen (94/1997) 1 §:n 2
39703: omistama asuinrakennus, johon on myönnetty             momentin kohtien 2-6 mukaisia avustuksia
39704: lainaa vuoden 1953 tai vuoden 1966 asuntotuo-          myöntämisperusteiden muutoin täyttyessä.
39705: tantolain mukaan. Osuuskunnan tarkoituksena            Avustuksia voidaan myöntää vanhusväestön ja
39706: on tällöin omistaaja hallita rakennuksia ja vuok-      vammaisten asuntojen korjaustoimintaan sosi-
39707: rata niistä asuinhuoneistoja jäsenilleen. Jos jä-      aalisin perustein, kuntoarvion laatimiseen, ter-
39708: senten huoneistoihin kohdistuva hallintaoikeus         veyshaitan poistamisen edellyttämään korjaus-
39709: perustuu myös osuuskunnan sääntöihin, osuus-           toimenpiteeseen, hissin rakentamiseen tai liikun-
39710: kunta käytännössä toimii niin kuin asunto-osa-         taesteen poistamiseen sekä tilojen käyttötarkoi-
39711: keyhtiö erityisesti sen vuoksi, ettei edellä mainit-   tuksen muuttamiseen palvelutilan toteuttami-
39712: tu ns. aravarajoituslaki koske sitä. Tällaisia         seksi.
39713: osuuskuntataloja on enääjäljellä muutamia eikä
39714: uusia voi aravalain mukaan tulla.
39715: 
39716:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1997
39717: 
39718:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
39719:                                            KK 1057/1997 vp                                            3
39720: 
39721: 
39722: 
39723: 
39724:                                         Tili Riksdagens Talman
39725: 
39726:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Enligt uppgifter från Statens bostadsfond ut-
39727: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           görs bakgrunden till spörsmålet sannolikt av ett
39728: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       bostadsandelslagshus av ägartyp i Kuopio stad
39729: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-          beträffande vilket man har hört sig för om möj-
39730: mål nr 1057:                                          ligheten att få räntestödslån enligt lagen om
39731:                                                       räntestöd för lån för bostadsaktiebolagshus (205/
39732:           Varför behandlas bostadsandelslag           1996). Bostadsfonden hade gett ett negativt svar
39733:        olikvärdigt jämfört med bostadsaktiebo-        på förfrågan.
39734:        lag genom att de ställs utanför de riksom-        Ombyggnadslån tili samfund enligt 7 § 3 mom.
39735:        fattande stödformerna för ombyggnad?           aravalagen kan i princip komma i fråga för ett
39736:                                                       sådant objekt. Detta Iän kan beviljas ett bostads-
39737:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         aktiebolag men också ett annat samfund som
39738: anföra följande:                                      äger en byggnad som omfattar minst två bostads-
39739:                                                       lägenheter. För närvarande möjliggör statsbud-
39740:     Begreppet bostadsandelslag förekommer inte        geten dock inte att stödformen används.
39741: 1ängre i aravalagen (1189/1993), men det om-             Reparationsunderstöd kan också komma i
39742: nämns i 2 § 2 mom.lagen om användning, överlå-        fråga. Om grunderna för beviljande av understöd
39743: telse och inlösen av aravahyresbostäder och ara-      i övrigt uppfylls, kan ett dylikt objekt beviljas
39744: vahyreshus ( 1190/ 1993). Ett bostadsandelslags-      understöd en1igt 1§ 2 mom. 2-6 punkten statsrå-
39745: hus är en bostadsbyggnad som ägs av ett andels-       dets beslut om fördelningsgrunderna för under-
39746: lag och för viiken har beviljats lån enligt 1953      stöd som beviljas för reparation av bostadsbygg-
39747: eller 1966 års Iag om bostadsproduktion. Andels-      nader och bostäder (94/1997). Understöd kan
39748: Iagets ändamål är då att äga eller besitta byggna-    beviljas för reparation av bostäder för å1dringar
39749: der och hyra ut bostadslägenheter i dessa till sina   och handikappade på sociala grunder, bedöm-
39750: medlemmar. Om medlemmarnas besittningsrätt            ning av bostadsbyggnaders skick, reparation
39751: till Iägenheterna också grundar sig på andelsla-      som är nödvändig för att undanröja sanitär olä-
39752: gets stadgar, fungerar andelslaget i praktiken        genhet, installerande av hiss eller avlägsnande av
39753: som ett bostadsaktiebolag, i synnerhet därför att     rörelsehinder samt ändring av Iokaliteters an-
39754: den ovan nämnda s.k. aravabegränsningslagen           vändningsändamål för inrättande av servicelo-
39755: inte gäller andelslaget. Det finns endast ett fåtal   ka1iteter.
39756: andelslagshus kvar, och enligt aravalagen kan
39757:  några nya inte komma tili.
39758: 
39759:      Helsingforsden 17 november 1997
39760: 
39761:                                                                          Minister Sinikka Mönkäre
39762:                                             KK 1058/1997 vp
39763: 
39764: Kirjallinen kysymys 1058
39765: 
39766: 
39767: 
39768: 
39769:                                     Minna Karhunen /kok: Viljelemättömyyssopimuksen piiriin kuulu-
39770:                                        vien peltojen hoitovelvollisuuden laajentamisesta
39771: 
39772: 
39773:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39774: 
39775:     Maanviljelijä voi tehdä viljelemättömyyssopi-         Hoitovelvoitteen ongelma on, että se ei ole
39776: muksen kuntansa maaseutupiirin kanssa. Maati-          sitova. Pellon omistaja voi noudattaa sitä tai olla
39777: lahallituksen yleiskirjeen (458/400/92) mukaan         noudattamatta. Viljelemättömyyssopimukseen
39778: sopimus voidaan tehdä a) vesistön rantaan ra-          tulisikin lisätä ehto, jonka mukaan sen alaan
39779: joittuvasta keskimäärin vähintään 10 metrin le-        kuuluvat metsittämättömät pellot on niitettävä
39780: vyisestä viljelemättömäksi jäävästä pellosta; b)       ainakin kerran vuodessa. Haitamaton pelto te-
39781: maisemallisesti arvokkaasta alueesta vesistön ja       kee maiseman epäsiistin näköiseksi.
39782: kulkuväylien varrella tai asutustaajamassa tai            Myös kohdan d) lisäämistä hoitovelvollisuu-
39783: muutoin maisemallisesti arvokkaasta alueesta; c)       den piiriin tulisi harkita, sillä pellon syrjäisyys on
39784: pellon metsittämisestä tai d) muusta viljelemättö-     tulkinnanvarainen ominaisuus. "Syrjäinen" pel-
39785: mäksi jäävästä peli osta.                              to saattaa olla vesistön varrella tai näkyä lähi-
39786:     Sopimuksen a-, b- ja c-kohtia koskee tietty        alueen asukkaiden pihapiiriin.
39787:  hoitovelvollisuus, jonka mukaan peliosta saata-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39788:  va niin sanottu tasapainottamispalkkio makse-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39789:  taan tietyillä prosenteilla korotettuna, jos pellon   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39790:  omistaja sitoutuu hoitamaan sitä tietyillä tavoil-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39791:  la. Jos omistaja ei kehotuksista huolimatta hoida
39792:  peltoa sopimuksen veivoittamalla tavalla, peri-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta viljele-
39793:  tään häneltä palkkion korotettu osuus korkoi-                 mättömyyssopimukseen lisätään ehto,
39794:  neen takaisin. Kohtaa d) eli lähinnä syrjäisiä pel-           jonka mukaan sen alaan kuuluvat metsit-
39795:  toja ei hoitovelvoite koske lainkaan.                         tämättömät pellot on niitettävä vähin-
39796:                                                                tään kerran vuodessa?
39797:       Helsingissä 28 päivänä Jokakuuta 1997
39798: 
39799:                                          Minna Karhunen /kok
39800: 
39801: 
39802: 
39803: 
39804:  270136
39805: 2                                          KK 1058/1997 vp
39806: 
39807: 
39808: 
39809: 
39810:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39811: 
39812:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kumottiin keskeinen osa Suomen maatalouspo-
39813: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liittisesta lainsäädännöstä. Näiden joukossa oli
39814: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       myös edellä mainittu tasapainottamislaki. Ku-
39815: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Minna            moamisen yhteydessä annettujen siirtymäsään-
39816: Karhusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nösten mukaan lakia sovelletaan edelleenkin ai-
39817: n:o 1058:                                             kaisemmin tehtyihin sopimuksiin. Sopimuksia
39818:                                                       onkin molemminpuolisesti noudatettu. Periaat-
39819:           Mitä Hallitus aikoo tehdä,jotta viljele-    teena on ollut, että viljelijä on huolehtinut pellon
39820:        mättömyyssopimukseen lisätään ehto,            avoimena ja viljelykuntoisena pitämisestä ja val-
39821:        jonka mukaan sen alaan kuuluvat metsit-        tio on maksanut sovitun korvauksen.
39822:        tämättömät pellot on niitettävä vähin-             Hoitovelvoitteen laajentuminen sopimuskau-
39823:        tään kerran vuodessa?                          den aikana edellyttää periaatteessa sitä, että kus-
39824:                                                       sakin yksittäistapauksessa valtio yrittäisi sopia
39825:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          viljelijän kanssa sopimuksen muuttamisesta.
39826: vasti seuraavaa:                                      Tämä edellyttäisi käytännössä korvauksen mak-
39827:                                                       samista viljelijälle pellon hoitamisesta. Valtiolla
39828:    Vuonna 1992 Suomen maataloushallinto teki          ei ole sopijaosapuolena mahdollista yksipuolises-
39829: maataloustuotannon tasapainottamisesta annet-         ti muuttaa sopimusta.
39830: tuun lakiin (1261/1989) perustuen maanviljelijöi-         Olosuhteet ovat viljelemättömyyssopimusten
39831: den kanssa viljelemättömyyssopimuksia, joiden         tekemisen jälkeen olennaisesti muuttuneet. Suo-
39832: tarkoituksena oli pellon ottaminen pysyvästi          mella ei ole vastaavanlaista kansallista ylituotan-
39833: pois viljelykäytöstä siten, että sopimuksiin perus-   totilannetta kuin oli kyseisiä sopimuksia tehtäes-
39834: tui viiden vuoden pituinen pellonhoitovelvoite-       sä. Maa- ja metsätalousministeriössä ollaan pel-
39835: jakso, jolta ajalta maksettiin myös vuosittaista      tojen tukikelpoisuuteen liittyen selvittämässä ky-
39836: korvausta viljelemättömänä pitämisestä ja hoito-      seisten peltojen asemaa ja tulevaa käyttöä. Maa-
39837: velvoitteesta johtuvien kustannusten kattami-         talouden edun kannalta olisi pellon viljelemättö-
39838: seksi. Viljelemättömyyssopimusten piirissä voi-       mänä pitämistä parempana vaihtoehtona pellon
39839: daan arvioida olevan noin 18 000 hehtaaria pel-       ottaminen aktiiviseen viljelyyn tai pellon metsit-
39840: toa.                                                  täminen.
39841:    Suomen liittyessä Euroopan unionin jäseneksi
39842: 
39843:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
39844: 
39845:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
39846:                                              KK 1058/1997 vp                                                3
39847: 
39848: 
39849: 
39850: 
39851:                                          Tili Riksdagens Talman
39852: 
39853:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tionella jordbrukspolitiska lagstiftningen. En av
39854: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          de lagar som upphävdes var den nämnda lagen
39855: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        om balansering av lantbruksproduktionen. En-
39856: man Minna Karhunen undertecknade spörsmål               ligt de övergångsbestämmelser som utfårdades i
39857: nr 1058:                                                samband med att lagen upphävdes tillämpas la-
39858:                                                         gen alltjämt på de avtal som ingåtts tidigare.
39859:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          A vtalen har också iakttagits av bägge parter.
39860:        ta för att det till avtalen om att inte odla     Principen har varit att lantbrukaren sköter om
39861:        åker skall fogas ett villkor, enligt vilket de   att åkern inte växer igen och är brukbar och att
39862:        obeskogade åkrar som omfattas av avta-           staten betalar den avtalade ersättningen.
39863:        let skall slås minst en gång om året?                För att skyldigheten att sköta åkern skall ut-
39864:                                                         vidgas under pågående avtalsperiod förutsätts i
39865:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           princip att staten i varje enskilt fall försöker avta-
39866: anföra följande:                                        la med lantbrukaren om en ändring av avtalet.
39867:                                                         Detta förutsätter i praktiken att lantbrukaren
39868:    Med stöd av lagen om balansering av lant-            skall få ersättning för att han sköter åkern. Staten
39869: bruksproduktionen (126111989) ingick lant-              har som avtalspart inte möjlighet att ändra avta-
39870: bruksförvaltningen i Finland och lantbrukarna           let ensidigt.
39871: 1992 avtal om att inte odla åker. Avsikten med              Sedan avtalen om att inte odla åker ingicks har
39872: avtalen var att åkern skulle lämnas varaktigt           förhållandena förändrats väsentligt. 1 Finland
39873: obrukad. Enligt avtalet var lantbrukaren skyldig        råder inte längre nationell överproduktion på
39874: att sköta åkern under en period på fem år. Under        motsvarande sätt som när avtalen ingicks. Jord-
39875: denna period skulle också årligen betalas ersätt-       och skogsbruksministeriet kommer i anslutning
39876: ning för att åkern lämnades obrukad och för             till möjligheten att erhålla stöd för åker utreda de
39877: täckande av kostnaderna för skyldigheten att            aktuella åkrarnas ställning och framtida använd-
39878: sköta åkern. Enligt uppskattning omfattas ca            ning. Med tanke på lantbruksnäringens fördel är
39879: 18 000 hektar av avtalen om att inte odla åker.         aktiv odling eller beskogning ett bättre alternativ
39880:    1 och med att Finland blev medlem i Europeis-        än att lämna åkrar obrukade.
39881: ka unionen upphävdes en centraldel av den na-
39882: 
39883:      Helsingforsden 19 november 1997
39884: 
39885:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
39886: 1
39887: 1
39888: 1
39889:     1
39890:     1
39891:     1
39892:         1
39893:         1
39894:         1
39895:             1
39896:             1
39897:             1
39898:                 1
39899:                 1
39900:                 1
39901:                     1
39902:                     1
39903:                     1
39904:                         1
39905:                         1
39906:                         1
39907:                                             KK 1059/1997 vp
39908: 
39909: Kirjallinen kysymys 1059
39910: 
39911: 
39912: 
39913: 
39914:                                     Ossi Korteniemi /kesk: Lakisääteisen katokorvausjärjestelmän luo-
39915:                                         misesta porotaloudelle
39916: 
39917: 
39918:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39919: 
39920:     Porotaloutta on kohdannut kahtena vuonna           Näin menetellen kato siirrettiin tavallaan toisten
39921: peräkkäin laajamittainen kato. Keväällä 1996           poronomistajien maksettavaksi. Kun tietää, mil-
39922: talvijatkui yli normaalin. Vasat syntyivät hanki-      laisissa kannattavuusongelmissa porotalous on,
39923: en keskelle. Poronhoitoalueen pohjoisosissa me-        ratkaisu muodostui kohtuuttomaksi. Järjestelyl-
39924: netettiin sen seurauksena runsain määrin vasoja        lä heikennettiin koko elinkeinon asemaa.
39925: ja osaksi myös siitosporoja.                              Edellä mainittu tapahtumainkulku osoittaa
39926:     Ongelmallinen oli monin paikoin myös poron-        konkreettisesti, kuinka tarpeellinen pysyvän ka-
39927: hoitovuosi 1996-1997. Sulaan maahan satanut            tokorvausjärjestelmän aikaansaaminen porota-
39928: Iumijäätyi maan pintaan eivätkä porot pystyneet        louteen on. Porotalouden katokorvaukset ovat
39929: kaivamaan ruokaansa lumen ja jään alta. Toisin         nykyisin hallituksen hyväntahtoisuuden varassa.
39930: paikoin jäkäliköt homehtuivat. Seurauksena oli         Valtion kulloinenkin rahatilanne heijastuu myös
39931: jälleen laajamittainen porotuho. Sitä torjuttiin       korvauspäätöksiin. Sen sijaan maataloudessa
39932: hätäruokinnalla. Näin monet porokarjat voitiin-        katokorvausjärjestelmästä on säädetty laissa sa-
39933:  kin pelastaa täydelliseltä tuholta. Hätäruokinta      tovahinkojen korvaamisesta (L 4.7.1975/530).
39934: aiheutti kuitenkin suuret ylimääräiset kustan-            Kun porotalous on aivan erityisen altis luon-
39935:  nukset ja monet porotaloudesta elävät perheet         nonolosuhteiden odottamattomille muutoksille,
39936: joutuivat suuriin taloudellisiin vaikeuksiin.          katokorvausjärjestelmän toteuttaminen on täs-
39937:     Paliskuntain Yhdistys esitti välittömästi kato-    täkin syystä perusteltua.
39938:  korvauksien maksamista näistä poikkeuksellisis-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39939:  ta luonnonolosuhteista johtuneista menetyksis-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39940:  tä. Valtioneuvoston päätös asiassa saatiin elo-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39941:  kuussa 1997. Se oli kuitenkin monilta osin tä ydei-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39942:  Iinen pettymys. Kevään 1996 vasakato korvat-
39943:  tiin, mutta siitosporojen menetykset jäivät kor-                Onko Hallitus tietoinen porotalouden
39944:  vaamatta.                                                    katokorvausjärjestelmän tarpeesta, ja
39945:      Valtioneuvoston korvauspäätös oli siinäkin                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
39946:  mielessä epäoikeudenmukainen, että rahat otet-               siin lakisääteisen katokorvausjärjestel-
39947:  tiin ns. EU-sopeutusrahasta. Järjestely toteutet-            män aikaansaamiseksi porotalouden tur-
39948:  tiin siten, että edellisen vuoden eloporokohtainen           vaksi?
39949:  tuki pudotettiin 140 markasta 90 markkaan.
39950: 
39951:       Helsingissä 28 päivänä lokakuuta 1997
39952: 
39953:                                          Ossi Korteniemi /kesk
39954: 
39955: 
39956: 
39957: 
39958:  270136
39959: 2                                          KK 1059/1997 vp
39960: 
39961: 
39962: 
39963: 
39964:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39965: 
39966:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa·       vuoden 1997 kevättalven hätäruokintaa maatila-
39967: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         talouden kehittämisrahaston varoilla. Kevättal-
39968: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ven 1996 porokadosta johtuvia vahinkoja taas
39969: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-        korvataan maa- ja puutarhatalouden kansalli-
39970: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         seen tukeen osoitetuilla valtion varoilla poro-
39971: n:o 1059:                                             eläintuen muodossa. Tuki jakaantuu kahteen
39972:                                                       osaan, perustukeen ja lisätukeen. Perustuki, joka
39973:           Onko Hallitus tietoinen porotalouden        tänä vuonna on 90 markkaa tukeen oikeutetulta
39974:        katokorvausjärjestelmän tarpeesta, ja          eloporolta, maksetaan kaikille tukeen oikeute-
39975:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tuille hakijoille. Lisätuki, jonka määrä riippuu
39976:        siin lakisääteisen katokorvausjärjestel-       kevättalvella 1996 sattuneen porokadon suuruu-
39977:        män aikaansaamiseksi porotalouden tur-         desta, on porrastettu. Lisätukea maksetaan vain
39978:        vaksi?                                         vahinkoa kärsineille. Perustuki ja lisätuki suu-
39979:                                                       rimmillaan voivat olla yhteensä 160 markkaa
39980:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          eloporolta, joka määrä on EY :n komission pää-
39981: vasti seuraavaa:                                      töksessä sallittu porotuen enimmäismäärä. Ku-
39982:                                                       luvan vuoden tukijärjestelyt on tehty yhteistoi-
39983:    Suomessa on vuodesta 1975 alkaen ollut maa-        minnassa Paliskuntain Yhdistyksen kanssa.
39984: talouden alalla sovellettava lakisääteinen satova-    Elinkeinolie ei ole mahdollista maksaa minkään-
39985: hinkokorvausjärjestelmä, jonka säilyttäminen          laisia korvauksia ilman EY:n komission lupaa,
39986: on mahdollista myös ED-jäsenyyden aikana. Sa-         minkä vuoksi ainoaksi tehokkaaksi korvauksen
39987: tovahinkokorvausjärjestelmä perustuu satova-          muodoksi nähtiin vahinkojen korvaaminen edel-
39988: hinkojen korvaamisesta annettuun lakiin (530/         lä kerrotulla tavalla.
39989: 197 5) ja asetukseen (820/197 5). Korvausten mak-         Edellisen kerran vastaavanlaisia porovahin-
39990: samista varten valtion talousarvion siirtomäärä-      koja on korvattu valtion varoilla 1970-luvulla.
39991: rahamomentille 30.31.44 (Satovahinkojen kor-          Luonnonolosuhteiden porotaloudelle aiheutta-
39992: vaaminen) osoitetaan vuosittain lain määräämät        mia vahinkoja ei tapahdu säännönmukaisesti
39993: 20 miljoonaa markkaa satovahinkolaissa tarkoi-        vuosittain kuten satovahinkoja. Tämän vuoksi ei
39994: tettujen lunnonolosuhteiden kasvavalle sadolle        ole tarkoituksenmukaista lähteä perustamaan
39995: aiheuttamiin korvauksiin. Korvaukset ovat ensi-       lakimääräistä järjestelmää, jonka katteeksi olisi
39996: sijaisesti viljelmäkohtaisia, mutta laki mahdollis-   vuosittain osoitettava määräraha valtion talous-
39997: taa myös yleiskorvausten maksamisen.                  arvioon. Porotuen muodossa voidaan edelleen-
39998:    Satovahinkojen korvaamisjärjestelmä on ai-         kin joustavasti lievittää porotaloudelle aiheutu-
39999: kanaan luotu maatalouden tarpeita varten ja se        neita taloudellisia menetyksiä. Porotuki on asial-
40000: on kuulunut osana ennen Suomen ED-jäsenyyttä          lisesti ottaen perustettu suojaamaan suomalaista
40001: voimassa olleeseen maataloustulojärjestelmään.        poronlihantuotantoa Euroopan yhteismarkki-
40002: Myös määrärahan mitoitus on nyttemmin suh-            noilla. Kuluneiden kolmen vuoden aikana on
40003: teutettu jäsenyysajan alentuneiden maatalous-         voitu nähdä, että poronlihan tuottajahinta ei ole
40004: tuotteiden hintojen tasoa vastaavaksi. Näin ollen     muiden maataloustuotteiden tuottajahintojen
40005: ei voida pitää tarkoituksenmukaisena luonnon-         tavoin merkittävästi alentunut, vaan on tälläkin
40006: olosuhteiden porotaloudelle aiheuttamien vahin-       hetkellä korkeammalla tasolla kuin koskaan ai-
40007: kojen korvaamisen yhdistämistä satovahinkojen         kaisemmin tällä vuosikymmenellä. Tämän vuok-
40008: korvaamisesta annetussa laissa tarkoitettuun va-      si porotuen maksaminen komission sallimassa
40009: hinkojen korvaamisjärjestelmään.                      maksimäärässä ei ole perusteltua, mikä taas an-
40010:    Kuluvana vuonna maa- ja metsätalousminis-          taa tilaa suunnata tukea sitä eniten tarvitseville.
40011: teriöstä on avustettu porotaloutta rahoittamana
40012: 
40013:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
40014: 
40015:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
40016:                                            KK 1059/1997 vp                                              3
40017: 
40018: 
40019: 
40020: 
40021:                                         Tili Riksdagens Talman
40022: 
40023:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nom att finansiera nödutfodring vårvintern 1997
40024: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        med anslag från gårdsbrukets utvecklmgsfond.
40025: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      De skador som föranleddes av förluste~ av renar
40026: man Ossi Korteniemi undertecknade spörsmål nr         vårvintern 1996 ersätts med statliga medel som
40027: 1059:                                                 anvisats för det nationella stödet för jordbruket
40028:                                                       och trädgårdsodlingen i form av st6d för renhus-
40029:           Är Regeringen medveten om behovet           hållningen. Stödet är indelat i ett grundstöd och
40030:        av att införa ett s1ags system med ersätt-     ett tiliäggsstöd. Grundstödet, som i år är 90 mk
40031:        ning för skördeskador för renhushåll-          per stödberättigad livren, betalas till alla sökande
40032:        ningen och                                     som har rätt tili stöd. Tiliäggsstödet, som beror
40033:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         på hur många renar som gick förlorade under
40034:        att införa ett 1agstadgat system för trygg-    vårvintern 1996, är graderat. Tillägg~;s~ödet beta-
40035:        ande av renhushållningen?                      las bara tili såd,:;na som lidit skada. Gmndstödet
40036:                                                       och tilläggsstöctct tillsammans kan vara högst
40037:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         160 mk per livren, vilket är det maximibelopp för
40038: anföra följande:                                      stöd för renhushållningen som tiliåts i EU-kom-
40039:                                                       missionens beslut. Stödarrangemangen har un-
40040:     1 Finland har sedan 1975 funnits ett 1agstadgat   der detta år vidtagits i samarbete n'd Renbete-
40041: system för ersättning av skördeskador inom lant-      slagsföreningen. Det finns inga möjligheter att
40042: bruket och systemet kan upprätthållas trots EU-       betala några som he1st stöd tili renhthhållningen
40043: medlemskapet. Systemet med ersättande av              utan EU-kommissionens tillstånd och därför an-
40044: skördeskador baserar sig på lagen (530/1975) och      sågs den enda möjligheten tili effekti" ersättning
40045: förordningen (820/1975) om ersättande av              vara att ersätta skadorna på ovan n'.i p·nt sätt.
40046: skördeskador. För utbetalning av ersättningarna          Motsvarande skador för renhushå:lningen er-
40047: anvisas årligen i statsbudgeten under moment          sattes senast med statcns medel på 1970-talet. De
40048: 30.31.44 Ersättning för skördeskador (reserva-        skador som tili följd a v naturförhållandena drab-
40049: tionsanslag) ett lagstadgat belopp om 20 miljoner     bar renhushållningen inträffar inte regelbundet
40050: mk för ersättande av sådana skador som tili följd     varje år på samma sätt som skördeskador. Där-
40051: av naturförhållandena drabbat den växande grö-        för är det inte ändamålsenligt att inrätta ett lag-
40052: dan och som avses i lagen om ersättande av            stadgat system som innebär att man årligen anvi-
40053: skördeskador. Ersättningarna betalas i första         sar ett anslag i statsbudgeten för kostnaderna.
40054: hand per lägenhet men lagen ger också möjlighet       Man kan fortfarande på ett smidigt sätt lindra de
40055: tili allmänna ersättningar.                           ekonomiska förluster som drabbar renhushåll-
40056:     Systemet med ersättande av skördeskador           ningen med hjälp av stöd för renhushållningen.
40057: skapades i tiden för lantbrukets behov och har        Stödet för renhushållningen har i sak inrättats för
40058: utgjort en del av det lantbruksinkomstsystem          att skydda den finländska produktioneo av ren-
40059: som gällde före Finlands EU-medlemskap. Di-           kött på den gemensamma europeiska markna-
40060: mensioneringen av anslaget har numera anpas-          den. De tre år som gått visar att producentpriset
40061: sats så att anslaget motsvarar prisnivån för lant-    på renkött inte har sjunkit i lika hög grad som
40062: bruksprodukter, viiken har sjunkit under med-         producentpriserna på andra lantbruksprodukter
40063: lemskapet. Det kan således inte vara ändamåls-        utan ligger även för närvarande på en högre nivå
40064: enligt att sammankoppla ersättandet av skador         än det någonsin gjort under detta årtionde. Det
40065: som till följd av naturförhållandena drabbar ren-     är därför inte motiverat att betala stöd för ren-
40066: hushållningen med det skadeersättningsystem           hushållningen tili det maximibelopp som kom-
40067: som avses i lagen om ersättande av skördeskador.      missionen tiliåter, vilket innebär att stödet kan
40068:     Under innevarande år har jord- och skogs-         ges åt dem som mest behöver det.
40069: bruksministeriet understött renhushållningen ge-
40070:      Helsingfors den 19 november 1997
40071: 
40072:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
40073:                                             KK 1060/1997 vp
40074: 
40075: Kirjallinen kysymys 1060
40076: 
40077: 
40078: 
40079: 
40080:                                   Klaus Bremer /r: City-pakettiautojen verokohtelusta
40081: 
40082: 
40083: 
40084:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40085: 
40086:    City-pakettiautot ovat valloittaneet jakelulii-   rimitasta jopa 33,3 %. Sen tavoitteena on tuomi-
40087: kenteen Euroopan kaupungeissa - paitsi Suo-          ta pakettiauto henkilöautoverolle!
40088: messa. Verottajamme poikkeava tapa tulkita              Tavaratilan kuutiotilavuuden perusteella ta-
40089: kuutiotilavuutta tyrmää ne henkilöautoiksi ras-      varatilaan saa asentaa tilapäiseen matkustaja-
40090: kaine veroseuraamuksineen. Sen seurauksena           kuljetukseen tarkoitettuja istuimia. Kotimaisen
40091: city-pakettiautojen myynti on Suomessa olema-        verottajan kuutiometrimitta aiheuttaa seuraa-
40092: tonta. Niinpä Suomessa kuljetetaan pieniäkin         van vääristymän em. esimerkkiautoissa:
40093: paketteja kuorma-autoluokkaan kuuluvilla yli-
40094: suurilla, suurikulutuksisilla ja kömpelöillä die-                          lisäistuimia      lisäistuimia
40095:                                                                           VDA-kuutioilla   FIN-kuutioilla
40096: sel-umpiautoilla, jotka nostavat tarpeettomasti
40097: jakelutuotteiden, elintarvikkeiden ja taloushyö-     Fiat Ducato 11080          1 kpl          0 kpl
40098: dykkeiden hintoja kuluttajien haitaksi.                          11180          3 "            1 "
40099:     City-pakettiauto on jo kahdesti palkittu kan-                16180          3 "            2 "
40100: sainvälisellä Vuoden Pakettiauto -arvonimellä.                   26580          3 "            3 "
40101: Pienikokoisina, ketterästi kääntyvinä, erittäin
40102: pienikulutuksisina ja tehokkaalla katalysaatto-         Suomessa autovero alenee 100 prosentista 35
40103: rilla varustettuina ne vastaavat nykyajan kovim-     prosenttiin, jos tavaratilan tilavuus on 3,0 m 3 tai
40104: pia ekovaatimuksia taajamissa.                       suurempi. Suomalaisen verottajan omalaatuinen
40105:     Kaikki eurooppalaiset autonvalmistajat nou-      kuutiometrimitta pitää nykyajan ekovaatimuk-
40106: dattavat kansainvälistä VDA-normistoa paketti-       set täyttävät city-pakettiautot, jotka kaikissa
40107: autojen tavaratilan kuutiotilavuusmittauksessa.      muissa Euroopan maissa mitataan tavaratiloil-
40108: Verottajamme suomettama kuutiometrimitta on          taan yli kolmikuutioisiksi, Suomessa alle kolmi-
40109: siihen nähden hyvin omaperäinen. Se määritel-        kuutioisina ja siten täyteen autoveroon tuomit-
40110: lään autoverolain 23 §:ssä. Siitä syntyvät mitta-    tuina- ja siten liian kalliina tyystin poissa Suo-
40111: erot poikkeavat kansainvälisistä niin paljon, että   men jakeluliikenteestä.
40112: on syytä epäillä Suomen mittaostavan luotetta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40113: vuutta. Esitän esimerkkinä neljän Fiat Ducato        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40114: -tyypin ja Fiat Scudon kuutiotilavuuksia:            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40115:                                                      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40116:                       VDA-m3      FIN-m 3   ero%
40117: Fiat Ducato 11080       7,5        6,1       14,8                Ummistaako Hallitus vielä pitkäänkin
40118:             11180       9,0        7,0       28,6             silmänsä verottajamme suomettamalle,
40119:             16180      10,0        8,1       23,5             eurooppalaisesta standardista poikkea-
40120:             26580      12,0        9,6       25,0             valle "kuutiometrille" pakettiautojen ta-
40121: Fiat Scudo 1,9TD        4,0        3,0       33,3             varatilojen mittauksessa, ja
40122:                                                                  mitä Hallitus aikoo tehdä ympäristöä,
40123:   Suomen verottajan tavaratilan kuutiometri-                  energiaa ja jakelukustannuksia säästä-
40124: mitta poikkeaa siten kansainvälisestä kuutiomet-              vien city-pakettiautojen hyödyntämiseksi
40125:                                                               myös Suomessa?
40126:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
40127: 
40128:                                             Klaus Bremer /r
40129: 270136
40130: 2                                          KK 1060/1997 vp
40131: 
40132: 
40133: 
40134: 
40135:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40136: 
40137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joka tavaratilalta edellytetään, vaan mihin tulok-
40138: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seen tilavuusvaatimuksen ja mittaustavan väli-
40139: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nen yhteisvaikutus johtaa. Toisin sanoen, riittä-
40140: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus Bre-       vän suuri ero korkeammin ja aiemmin verotetun
40141: merin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        auton välillä oli ratkaisevaa. Samoin oli tärkeää
40142: 1060:                                                 luoda mittaustapa, joka ei tarjoaisi mahdolli-
40143:                                                       suuksia veron kiertoon. Lievästä hankaluudes-
40144:           Ummistaako Hallitus vielä pitkäänkin        taan huolimatta lakiin otettu pakettiauton tava-
40145:        silmänsä verottajamme suomettamalle,           ratilan mittaussääntö on täyttänyt sille asetetut
40146:        eurooppalaisesta standardista poikkea-         vaatimukset. Tämän rinnalla ei ole suurtakaan
40147:        valle "kuutiometrille" pakettiautojen ta-      merkitystä sillä, että jokin toinen mittaustapa
40148:        varatilan mittauksessa, ja                     mahdollisesti antaa tavaratilalle toisen suuruisen
40149:           mitä Hallitus aikoo tehdä ympäristöä,       tilavuuden.
40150:        energiaa ja jakelukustannuksia säästä-             Edellä sanottu pätee myös tavaratilan mitta-
40151:        vien city-pakettiautojen hyödyntämiseksi       ukseen tilapäisistuinten asentamista varten. Jos
40152:        myös Suomessa?                                 olisi käytetty kysymyksen perusteluissa mainit-
40153:                                                       tua VDA-mittaustapaa, olisi autoverolaissa hy-
40154:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vinkin saatettu säätää, että yksi tilapäisistuin sal-
40155: vasti seuraavaa:                                      litaan esimerkiksi yhdeksän kuutiometrin kokoi-
40156:                                                       sessa autossa tuon mittaustavan mukaan eikä
40157:     Autoverolain säännösten mukaan pakettiau-         seitsemän kuutiometrin autossa autoverolain ny-
40158: tolla on henkilöauton veroa alempi vero taso, jos     kyisen mittaustavan mukaan ja niin edelleen.
40159: pakettiauto täyttää tietyt autoverolain 23 §:ssä          Kysymystä siitä, estävätkö autoverolain sään-
40160: säädetyt edellytykset. Lainkohdassa säädettyjen       nökset pienten, niin sanottujen city-pakettiauto-
40161: muun muassa tavaratilan mittoja koskevien edel-       jen käyttöönoton Suomessa, on käsitelty kansan-
40162: lytysten tarkoituksena on, että alempi verokoh-       edustaja Bremerille 14 päivänä maaliskuuta 1997
40163: telu annetaan vain ajoneuvoille, joiden koko ja       kirjalliseen kysymykseen 207 annetussa vastauk-
40164: tavarankuljetuskyky riittävän paljon poikkeavat       sessa. Tuolloin todettiin, että vaikka tällaisesta
40165: henkilöautosta. Kun vuosikymmenen alussa              pienestä jakelukäyttöön sopivasta pakettiautos-
40166: suunniteltiin lain muutosta aiemman pakettiau-        ta maksetaan autovero täysimääräisenä samojen
40167: tojen tavaratilan mittaussäännön aiheutettua          perusteiden mukaan kuin henkilöautosta, aina-
40168: huomattavaa veronkiertoa, lähtökohtana oli,           kin markkinoilla olevat pari city-pakettiautoksi
40169: että pakettiauton ja henkilöauton ero muodos-         luonnehdittua autoa ovat hankintahinnaltaan
40170: tuu riittävän suureksi, jos lakiin otettu mittaus-    autoveroineen päivineen kuitenkin huomatta-
40171: sääntö antaa tilavuudeksi kolme kuutiometriä.         vasti edullisempia kuin niin sanotut kaappimalli-
40172: Kun nyt kysymyksen perusteluissa esitetään, että      set pakettiautot. Kun city-pakettiauton hinta on
40173: sama auto olisi jollakin toisella mittaustavalla      noin 100 000 markkaa ja kaappimallisen auton
40174: esimerkiksi kolmen kuutiometrin sijasta katsot-       hinta on alemmallakin autoverona tyypillisesti
40175: tava 4 kuutiometrin kokoiseksi, on asianomaista       luokkaa 130 000-160 000 markkaa, niin toden-
40176: mittaussääntöä tuntemattakin hyvin mahdollis-         näköisesti näiden autojen ostajat tekevät valin-
40177: ta, että lakiin todellakin olisi otettu kolmen kuu-   tansa muilla perusteilla kuin sillä, minkä verran
40178: tiometrin sijasta neljän kuutiometrin tilavuus-       hinnoissa on veroa. Tämänjohdosta ei ole tarvet-
40179: vaatimus,jos kysyjän tarkoittama mittaussääntö        ta ryhtyä muuttamaan pakettiautojen autoveroa
40180: olisi ollut lainmuutoksessa pohjana.                  koskevia säännöksiä. Hallitus kuitenkin seuraa
40181:    Edellä sanottu tarkoittaa sitä, ettei lainmuu-     tilannetta.
40182: toksessa suinkaan ollut oleellista kuutiomäärä,
40183: 
40184:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
40185: 
40186:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
40187:                                            KK 1060/1997 vp                                                3
40188: 
40189: 
40190: 
40191: 
40192:                                         Tili Riksdagens Talman
40193: 
40194:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Detta innebär att det antal kubikmeter som
40195: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        krävs av lastutrymmet inte alls var väsentligt vid
40196: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lagändringen. Det väsentliga var det resultat som
40197: man Klaus Bremer undertecknade spörsmål nr            den gemensamma verkan av kravet i fråga om
40198: 1060:                                                 volym och mätningssättet leder tili. Det viktigas-
40199:                                                       te var med andra ord att få tili stånd en tillräckligt
40200:           Ämnar Regeringen blunda länge för           stor skillnad mellan bilar med lägre och högre
40201:        den av vår skattemyndighet finlandisera-       beskattning. På samma sätt var det viktigt att
40202:        de och från europeisk standard avvikan-        skapa ett mätningssätt som inte ger några möjlig-
40203:        de "kubikmeter" som används vid mät-           heter tili skattekringgående. Trots att den mät-
40204:        ning av lastutrymmet i paketbilar, och         ningsregel för paketbilars lastutrymme som togs
40205:           vad ämnar Regeringen göra för att           in i lagen har varit aningen problematisk har den
40206:        man även i Finland skall kunna utnyttja        uppfyllt de krav som har ställts på den. Vid sidan
40207:        miljövänliga och energisparande city           av detta har det faktum att något annat mät-
40208:        van-bilar som sänker distributionskost-        ningssätt eventuellt ger lastutrymmet en annan
40209:        naderna?                                       volym inte så stor betydelse.
40210:                                                           Vad som anförts ovan gäller även för mätning
40211:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av lastutrymmet när det gäller installering av
40212: anföra följande:                                      sitsar för tillfålligt bruk. Om man hade använt
40213:                                                       VDA-mätningssättet, som nämns i motiveringen
40214:    Enligt bestämmelserna i bilskattelagen be-         tili spörsmålet, är det mycket möjligt att bil-
40215: skattas paketbilar enligt en lägre skattenivå än      skattelagen skulle föreskriva att en sits för tillfål-
40216: personbilar, om paketbilarna uppfyller vissa vill-    ligt bruk är tillåten i bilar om t.ex. nio kubikmeter
40217: kor enligt 23 § bilskattelagen. A vsikten med vill-   och inte i bilar om sju kubikmeter, vilket är fallet
40218: koren, som bl.a. gäller lastutrymmets mått, är att    med bilskattelagens nuvarande mätningssätt,
40219: en lindrigare beskattning skall tillämpas endast      och så vidare.
40220: på sådana fordon som med avseende på storlek              Frågan om bestämmelserna i bilskattelagen
40221: och varutransportkapacitet skiljer sig tillräckligt   hindrar ett ibruktagande av små s.k. city van-
40222: från personbilar. Vid ingången av decenniet bör-      bilar i Finland har behandlats i svaret av den 14
40223: jade man planera en lagändring, eftersom den          mars 1997 på riksdagsman Bremers skriftliga
40224: tidigare regeln för mätning av paketbilars lastut-    spörsmål207. Då konstaterades att även om så-
40225: rymme gav upphov tili ett omfattande skatte-          dana mindre paketbilar som lämpar sig för distri-
40226: kringgående. Utgångspunkten vid planeringen           bution beskattas i full utsträckning enligt samma
40227: av lagändringen var att det uppstår en tillräckligt   grunder som gäller för personbilar, är åtminstone
40228: stor skillnad mellan paketbilar och personbilar,      det par bilar på marknaden som klassificeras som
40229: om volymen enligt den mätningsregel som ingår i       city van-bilar tili sitt anskaffningspris inklusive
40230: lagen blir tre kubikmeter. 1 motiveringen tili        bilskatter och allt ändå betydligt förmånligare än
40231: spörsmålet anförs att lastutrymmet i samma bil        paketbilar av s.k. skåpbilstyp. Då priset på en
40232: kan anses ha en storlek på fyra kubikmeter i          city van-bil blir ca 100 000 mk och priset på en
40233: stället för tre kubikmeter enligt ett annat mät-      paketbil av skåpbilstyp vanligen rör sig kring
40234: ningssätt. Utan att känna tili denna mätningsre-      130 000-160 000 mk trots lägre bilskatt, är det
40235: gel kan man mycket väl anta att lagens krav i         sannolikt att de som köper dessa bilar gör sitt vai
40236: fråga om volym verkligen kunde ha varit fyra          på andra grunder än skattens andel av priset.
40237:  kubikmeter i stället för tre kubikmeter, om lag-     Därför finns det inget behov av att ändra bestäm-
40238: ändringen hade baserat sig på den mätningsregel       melserna om bilskatten på paketbilar. Regering-
40239: som spörsmålsställaren avser.                         en håller sig dock ajour med läget.
40240: 
40241:      Helsingforsden 20 november 1997
40242: 
40243:                                                                               Minister Jouko Skinnari
40244:                                            KK 1061/1997 vp
40245: 
40246: Kirjallinen kysymys 1061
40247: 
40248: 
40249: 
40250: 
40251:                                    Jari Koskinen /kok: Tasokurssien palauttamisesta peruskouluihin
40252: 
40253: 
40254: 
40255:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40256: 
40257:    Suomalaisten osaamista pyritään valtioneu-         den ryhmät. Muita hitaammat oppilaat, jotka
40258: voston 21.12.1995 annetun päätöksen mukaisesti        nykyisenmuotoisissa koululuokissa jarruttavat
40259: nostamaan OECD-maiden parhaaseen neljän-              muiden oppilaiden nopeampaa oppimista, saa-
40260: nekseen. Syytä onkin.                                 vat omissa ryhmissään juuri heille suunnattua
40261:    Peruskouluissa opetuksen laatu on laskenut.        opetusta. Huonoimpaan ryhmään kuuluminen ei
40262: Laskua on tapahtunut varsinkin matemaattis-           leimaa heitä eikä vaaranna heidän itsetuntoaan
40263: luonnontieteellisissä aineissa. Opetus kouluissa      sen enempää kuin ikuisena epäonnistujana olo
40264: laahaa, kun se pitää suunnitella hitaimpien tai       tavallisessa luokassa. Tasoryhmän avulla heillä
40265: ainakin toiseksi hitaimpien mukaan. Nopeam-           on sitä vastoin mahdollisuus saada oppimisesta
40266: min ja parhaiten oppivat turhautuvat helposti,        onnistumisen elämyksiä ja oppilaiden innostus
40267: kun eivät saa koululta sitä mitä tarvitsevat.         koulunkäyntiin sekä itsetunto nousevat tässä
40268:     Tutkimuksissa on osoitettu, että oppilaiden       ryhmässä.
40269: opettaminen tasoryhmissä nopeuttaa oppimista             Tasokursseista on huomattavaa hyötyä sekä
40270: ja helpottaa opettajan työtä. Koululle se on hyvä     hitaammille oppilaille että vaativampaa opetusta
40271: ratkaisu. Tasokurssit edistävät tutkimusten mu-       kaipaaville. Suomen koulujärjestelmää on kehi-
40272: kaan oppiruishalua ja lisäävät parhaiden oppilai-     tettävä palvelemaan erilaisten lasten erilaisia tar-
40273: den ryhmässä työnteon määrää. Parhaat oppi-           peita. Oppilaiden tasapäistäminen ei voi pidem-
40274: laat siis hyötyvät tasokursseista selvästi. Seuraa-   män päälle tuottaa kuin tasapäisiä tulevaisuuden
40275: vassa, keskitason, ryhmässä vaikutukset saatta-       tekijöitä. Jos pyritään nostamaan yksilöiden
40276: vat sitä vastoin olla negatiivisiakin. Oppilaiden     osaamista, koulutustasoaja yhteiskuntamme kil-
40277: oppiruishalu ja suoritustaso voi laskea, samoin       pailukykyä, yhtenä keinona on harkittava palaa-
40278:  kiinnostus koulua kohtaan. Keskitason ryhmän         mista peruskoulujen tasokursseihin.
40279:  ongelmana voi olla se, että he kokevat olevansa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40280:  huonompia kuin parhaat oppilaat korkeamman           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40281:  tason ryhmissä. He voivat aliarvioida omia kyky-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40282: jään. Se, että keskiryhmien ongelmat tiedoste-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40283:  taan, auttaa myös ratkaisemaan ryhmän vaikeu-
40284:  det. Tärkeää on huomata, että tasoryhmistä hyö-                  Aikooko Hallitus palauttaa tasokurs-
40285:  tyvät kaikkein selvimmin heikoimpien oppilai-                sit peruskouluihin?
40286: 
40287:       Helsingissä 27 päivänä lokakuuta 1997
40288:                                           Jari Koskinen /kok
40289: 
40290: 
40291: 
40292: 
40293:  270136
40294: 2                                          KK 1061/1997 vp
40295: 
40296: 
40297: 
40298: 
40299:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40300: 
40301:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        mistaipumuksia huomioon ottavaksi. Peruskou-
40302: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lun tuntijako mahdollistaa sekä koulu- että oppi-
40303: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       laskohtaisesti poikkeamia tuntimäärissä. Tunti-
40304: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski-      jaon joustavuus edesauttaa opetuksen kehittä-
40305: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mistä koulun omien oppilaiden ja paikkakunnan
40306: 1061:                                                 erityispiirteiden mukaisesti.
40307:                                                          Opetuspedagogisesti eriyttämällä ja valionai-
40308:            Aikooko Hallitus palauttaa tasokurs-       suudella voi samankin tuntimäärän mukaan
40309:        sit peruskouluihin?                            opiskelevilta oppilailta edellyttää erilaista saavu-
40310:                                                       tustasoa. Valinnaisilla opinnoilla voidaan opis-
40311:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kelua syventää oppilaan kykyjen ja taipumusten
40312: vasti seuraavaa:                                      mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos op-
40313:                                                       pilaiden jako ryhmiin perustuu pedagogisiin rat-
40314:    Peruskoulun opetuksen arvioinnin tulokset          kaisuihin organisatoristen määräysten sijasta,
40315: sekä muut selvitykset ovat osoittaneet, että pe-      hyötyvät kokemusten mukaan sekä lahjakkaat
40316: ruskoulussa saavutetut oppimistulokset ovatpa-        että hitaasti edistyvät oppilaat.
40317: rantuneet ja yleinen koulutustaso on noussut.            Opetusalan Ammattijärjestö tai pedagogiset
40318: Lähes kaikki lapset suorittavat peruskoulun ja        aineopettajajärjestöt eivät myöskään ole esittä-
40319: suurin osa arvostaa koulunkäyntiä. Peruskoulu-        neet palaamista 1970-luvulla lähinnä oppilaille
40320: opintojen jälkeen valtaosa nuorista hakeutuu jat-     vieraissa kielissä ja matemaattisissa aineissa käy-
40321: ko-opintoihin.                                        tössä olleisiin tasokurssijärjestelyihin. Tasokurs-
40322:    Kasvatustieteelliset seurantatutkimukset ei-       sit merkitsivät aikanaan noin 12 vuoden iässä
40323: vät tue näkemyksiä, joiden perusteella olisi aihet-   sellaisten ratkaisujen tekemistä, jotka oleellisesti
40324: ta palata aikaisempaan valtakunnalliseen taso-        vaikeuttivat oppilaan jatko-opiskeluun sijoittu-
40325: kurssijärjestelmään, eivätkä näkemyksiä, että         mista.
40326: nykyinen valinnaisuuttaja yksilöllisyyttä koros-         Peruskoulua on tarkoituksena kehittää edel-
40327: tava pedagogiikka olisi oppimismotivaatiota           leen eduskunnassa käsiteltävänä olevaan perus-
40328: haittaava tekijä. Matematiikan tiedollisten oppi-     opetuslakiin sisältyvien linjausten mukaisesti ja
40329: mistulosten vakaa kehitys näyttää edelleen jatku-     luoda oppimistavoitteiltaan ja oppimisvalmiuk-
40330: neen. Alueellisia ja koulukohtaisia sekä suku-        siltaan erilaisille oppilaille tilaisuus saada kou-
40331: puolten välisiä oppimiseroja on toki edelleen ole-    lussa aikaisempaa joustavammin monipuolisia ja
40332: massa. Niitä pyritään vähentämään opettajien          laadultaan vaativatkin tavoitteet täyttäviä oppi-
40333: täydennyskoulutusta ja opetusmenetelmiä, oppi-        mismahdollisuuksia. Perusopetuslakiin ei ole si-
40334: misteknologiaa sekä oppilaanohjausta kehit-           sällytetty säännöksiä organisatorisesta tasoryh-
40335: täen. Peruskoulun opetuksen arviointitoimintaa        mityksestä eikä muistakaan koulukohtaista jous-
40336: jatketaan ja koulututkimusta edistetään.              tavuutta ja oppilaskohtaisia yksilöllisiä edelly-
40337:    Peruskoulujärjestelmää on kuluvana vuosi-          tyksiä rajoittavista määräyksistä eikä hallituksen
40338: kymmenenä kehitetty aikaisempaa valinnaisem-          aikomuksena ole palauttaa tasokursseja perus-
40339: maksi ja oppilaiden oppimisedellytyksiä ja Oppi-      kouluihin.
40340: 
40341:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
40342: 
40343:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
40344:                                             KK 1061/1997 vp                                             3
40345: 
40346: 
40347: 
40348: 
40349:                                          Tili Riksdagens Talman
40350: 
40351:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           beaktar elevernas inlärningsförutsättningar och
40352: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            fallenhet. Timfördelningen i grundskolan gör det
40353: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        möjligt att avvika från timantalet i fråga om de
40354: dagsman Jari Koskinen undertecknade spörsmål           enskilda skolorna och eleverna. Smidigheten i
40355: nr 1061:                                               timfördelningen medverkar till att undervisning-
40356:                                                        en utvecklas med utgångspunkt i skolans egna
40357:          Ämnar Regeringen återinföra nivå-             elever och med beaktande av ortens särdrag.
40358:        kurserna i grundskolan?                            Genom undervisningspedagogisk differentie-
40359:                                                        ring och valfrihet kan man kräva olika presta-
40360:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tionsnivå också av elever som har samma antal
40361: anföra följande:                                       timmar. Genom valfria studier kan studierna för-
40362:                                                        djupas på ett ändamålsenligt sätt utifrån elevens
40363:    Resultaten av utvärderingen av undervisning-        förmåga och fallenhet. Om indelningen av elever
40364: en i grundskolan och andra utredningar har visat       i grupper baserar sig på pedagogiska lösningar i
40365: att de inlärningsresultat som uppnåtts i grund-        stället för organisatoriska bestämmelser, visar
40366: skolan har förbättrats och att den allmänna ut-        erfarenheterna att både begåvade och lågpreste-
40367: bildningsnivån har stigit. Nästan alla barn ge-        rande elever drar nytta av det.
40368: nomgår grundskolan och största del en sätter vär-         Varken Undervisningssektorns Fackorgani-
40369: de på sin skolgång. Efter grundskolestudierna          sation eller de pedagogiska ämneslärarorganisa-
40370: söker sig merparten av de unga tili fortsatta stu-     tionerna har föreslagit en återgång till de nivå-
40371: dier.                                                  kursarrangemang som var i bruk på 1970-talet
40372:    Pedagogiska         uppföljningsundersökningar      närmast i främmande språk och matematiska
40373: stöder inte uppfattningen att det vore skäl att        ämnen. Nivåkurserna innebar på sin tid att
40374: ätergå till det tidigare riksomfattande nivåkurs-      eleverna vid ca 12 års ålder var tvunga att fatta
40375: systemet och att den nuvarande pedagogiken             beslut som kunde vara avgörande för deras möj-
40376: som betonar valfrihet och individualitet vore nå-      ligheter tili fortsatta studier.
40377: got som inverkar skadligt på inlärningsmotiva-            Avsikten är att vidareutveckla grundsk olan
40378: tionen. Den stabila utvecklingen i fråga om de         enligt de riktlinjer som ingår i lagen om grund1äg-
40379: kunskapsmässiga inlärningsresultaten i matema-         gande utbildning, som är under behandling i riks-
40380: tik förefaller att fortsätta. Regionala och skolvisa   dagen, så att elever med olika inlärningsmål och
40381: inlärningsskillnader och skillnader mellan könen       inlärningsfårdigheter på ett smidigt sätt i skolan
40382: förekommer dock fortfarande. Ett sätt att min-         skall erbjudas mångsidiga inlärningsmöjligheter
40383:  ska dem är att utveckla fortbildningen fOr lärar-     som uppfyller kvalitativt krävande mä!. 1 lagen
40384:  na, undervisningsmetoderna, undervisningstek-         om grundläggande utbildning ingår inte bestäm-
40385: nologin och elevhandledningen. Utvärderingen           melser om organisatorisk nivågruppering eller
40386:  av undervisningen i grundskolan skall fortsättas      andra bestämmelser som begränsar smidigheten i
40387:  och skolforskningen främjas.                          de enskilda skolorna eller elevens individuella
40388:     Grundskolesystemet har under detta årtionde        förutsättningar. Regeringen har inte heller för
40389:  utvecklats så att det erbjuder större valfrihet och   avsikt att återinföra nivåkurser i grundskolan.
40390: 
40391:      Helsingfors den 19 november 1997
40392: 
40393:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
40394:                                           KK 1062/1997 vp
40395: 
40396: Kirjallinen kysymys 1062
40397: 
40398: 
40399: 
40400: 
40401:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Lasten korvatulehdusten ennaltaehkäisystä
40402: 
40403: 
40404: 
40405:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40406: 
40407:    Lasten korvatulehdusten hoito tulee uusim-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40408: pien laskelmien mukaan maksamaan yhteiskun-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40409: nalle noin 700 milj. markkaa vuodessa. Eräs tär-
40410: keä tekijä tähän infektiosairauteen ovat päiväko-              Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
40411: tien liian suuret päivähoitoryhmät                          mainitusta lasten terveyshaitasta, ja
40412:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-                mitä aiotaan tehdä, jotta tämä sekä
40413: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-          lapsia ja perheitä että yhteiskuntaa ras-
40414:                                                             saava ongelma saadaan minimoitua?
40415: 
40416:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
40417: 
40418:                                          Liisa Hyssälä /kesk
40419: 
40420: 
40421: 
40422: 
40423: 270136
40424: 2                                          KK 1062/1997 vp
40425: 
40426: 
40427: 
40428: 
40429:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40430: 
40431:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiedossa jo kauan, ja imetystä pyritäänkin roh-
40432: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaisemaan ja opettamaan erityisesti synnytys-
40433: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sairaaloiden ja neuvoloiden toimesta.
40434: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-           Kansanterveyslaitoksen toimesta on Suomes-
40435: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        sa käynnissä laaja lasten korvatulehduksiin
40436:  1062:                                                liittyvä riskitekijäkartoitus, joka liittyy samoin
40437:                                                       käynnissä olevaan pneumokokkirokotustutki-
40438:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa       mukseen. Pneumokokki on välikorvatulehduk-
40439:        mainitusta lasten terveyshaitasta, ja          sen tavallisin aiheuttaja. Rokotetutkimuksen tu-
40440:           mitä aiotaan tehdä, jotta tämä sekä         loksia on saatavissa suunnitelmien mukaan vuo-
40441:        lapsia ja perheitä että yhteiskuntaa ras-      den 1999 aikana, riskitekijäkartoituksen tuloksia
40442:        saava ongelma saadaan minimoitua?              saadaan jo vuoden 1998 aikana. Tästä tutkimuk-
40443:                                                       sesta saadaan mahdollisesti myös uutta tietoa
40444:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ryhmäkoon vaikutuksesta sairastumisriskiin.
40445: vasti seuraavaa:                                          Oulun yliopiston tutkijoiden tekemien selvi-
40446:                                                       tysten mukaan on päiväkodeissa toteutetuilla yk-
40447:    Äkillinen välikorvantulehdus on yleisin pien-      sinkertaisilla hygienian tehostustoimilla saatu
40448: ten lasten bakteeri-infektio. Maassamme diag-         lasten sairastamia infektioita vähennettyä. Käy-
40449: nosoidaan vuosittain yli 200 000 tapausta. Sai-       tettyjä keinoja olivat mm. tehokas käsien pesu,
40450: raus esiintyy tavallisimmin 6 kk:n-2 vuoden           vaippojen vaihto erillisissä paikoissa ja yksi-
40451: iässä. Kahteen ikävuoteen mennessä 70% lapsis-        tyiskohtaiset ohjeet ruokailun järjestämisessä.
40452: ta on sairastanut yhden ja 30 %kolme tulehdus-        Ohjeiden noudattamisella saatiin korvatulehdus-
40453: ta. Välikorvatulehdusten esiintyminen seuraa vi-      ten määrä vähenemään 27 %:lla. Tutkimuksessa
40454: rusepidemioita, ja tulehdus liittyy tavallisimmin     käytetystä opetusdiasarjasta on tehty parannettu
40455: rino-, RS-, influenssa- ja adenovirusinfektioihin.    versio, jota on jaettu sosiaali- ja terveysmi-
40456: Kaikki ovat tavallisia hengitystieinfektioiden,       nisteriön tuella käytettäväksi päiväkodeissa. Ou-
40457: ns. "flunssien" aiheuttajia.                          lun kaupunki on palkannut saatujen tutkimustu-
40458:     Sekä kansainvälisten että Suomessa tehtyjen       losten perusteella kaksi terveydenhoitajaa toi-
40459: tutkimusten mukaan on todettu, että korvatuleh-       mimaan kokopäiväisesti päiväkotien infektioi-
40460: dusriskiä lisäävät useat tekijät. Päivähoitoon        den torjunnassa.
40461: yleensä liittyy 2,5-kertainen korvatulehdukseen           Päiväkotien ryhmien enimmäiskokoja ei ole
40462: sairastumisriski verrattuna kotihoidossa oleviin      säännelty siten, että suurin sallittu lapsiluku olisi
40463: lapsiin. Perhepäivähoito lisää riskiä kuitenkin       määritelty. Lasten päivähoidosta annetun ase-
40464: hiukan vähemmän kuin päiväkotihoito. Päivä-           tuksen (23911973) 6 §:ssä on säädetty lasten ja
40465: kotiryhmien koon vaikutuksesta lasten korvatu-        aikuisten suhdeluku päiväkodissa. Kolme vuotta
40466: lehdussairastavuuteen ei tiettävästi ole olemassa     täyttäneitä lapsia voi hoidossa olla yhtäaikaisesti
40467: tutkimustuloksia. Myös vanhempien tupakointi          enintään seitsemän lasta yhtä sosiaalihuollon
40468: ja vähintään yhden sisaruksen olemassaolo li-         ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista an-
40469: säävät riskiä, samoin tutin käyttö. Imetyksen         netun asetuksen mukaisen kelpoisuuden täyttä-
40470: tiedetään pienentävän korvatulehdusriskiä.            vää aikuista kohden. Yksi vastaavan kelpoisuu-
40471:    Terveydenhuoltohenkilökunnan koulutuk-             den omaava aikuinen voi hoitaa enintään neljää
40472: sessa ja väestölle suunnatussa terveyskasvatus-       alle kolmivuotiasta lasta. Lisäksi on säädetty,
40473: informaatiossa on huomioitu, että vanhempien          että osapäivähoidossa saa olla enintään kolme-
40474: tupakointia, varsinkin sisätiloissa, tulee rohkais-   toista kolme vuotta täyttänyttä lasta yhden ase-
40475: ta vähentämään. Samoin pyritään huomioimaan           tuksen mukaisen kelpoisuuden omaavan aikui-
40476: uusimmat tutkimustulokset tutin käytön mah-           sen hoidossa. Lapsia ei asetuksen säännöksen
40477: dollisesta korvatulehdusriskiä lisäävästä vaiku-      perusteella saa olla yhtäaikaisesti hoidossa
40478: tuksesta. Imetyksen suojaava vaikutus on ollut        enempää kuin edellä mainittu suhdeluku edellyt-
40479:                                           KK 1062/1997 vp                                              3
40480: 
40481: tää. Tämä mahdollistaa kunnille jouston siten,       helposti puhdistettavat ja tuuletettavat tilat, ään-
40482: että yhtä hoitopaikkaa voi käyttää useampi lapsi,    tä imevät materiaalit ja se, että jokaiselle lapsi-
40483: jos lasten hoidon tarve ei ole jokapäiväistä.        ryhmälle olisi omat sisäänkäynnit, eteiset ja WC/
40484:    Kuntien huolena tällä hetkellä on asianmu-        pesutilat, olisi paras ratkaisu. Mitä pienempi
40485: kaisten päivähoitotilojen saaminen käyttöön.         määrä lapsia käyttää samaa tilaa esimerkiksi kä-
40486: Useista kunnista on viestitty, että päiväkoteja on   sien ja hampaiden pesuun, sitä pienempi on in-
40487: jouduttu sulkemaan -kokonaan tai osittain-           fektioiden leviämisen riski.
40488: homeongelman vuoksi. Osa tiloista on niin pa-            Sosiaali- ja terveysministeriössä on käynnis-
40489: hoin saastuneita, ettei niitä saada enää korjaa-     tetty työ, jossa sekä ulkomailta että kotimaisista
40490: mallakaan päiväkotikäyttöön. Kun päivähoidon         tutkimuksista saadut tulokset hyödynnetään
40491: kysyntä on kasvanut, joudutaan kunnissa päivä-       käytännölliseksi opaskirjaseksi päiväkotien in-
40492: hoitoa järjestämään tiloissa, joita ei ole nimen-    fektioiden ehkäisystä. Opas on tarkoitus tuottaa
40493: omaisesti suunniteltu päiväkotikäyttöön. Kui-        ja julkaista vuoden 1998 aikana ja jakaa laajalti
40494: tenkin lasten terveyden kannalta riittävän väljät,   kaikkiin päiväkoteihin.
40495: 
40496:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
40497: 
40498:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40499: 4                                         KK 1062/1997 vp
40500: 
40501: 
40502: 
40503: 
40504:                                        Tili Riksdagens Talman
40505: 
40506:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      att användningen av napp eventuellt ökar risken
40507: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       för öroninflammation. Amningens skyddande
40508: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     verkan har redan länge varit känd, och därför
40509: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr          försöker man i synnerhet vid förlossningssjukhus
40510: 1062:                                                och rådgivningar uppmuntra och lära mödrarna
40511:                                                      attamma.
40512:           Är Regeringen medveten om det pro-             Genom försorg av folkhälsoinstitutet pågår i
40513:        blem med tanke på barnens hälsa som           Finland en omfattande kartläggning av riskfak-
40514:        nämns i motiveringen, och                     torerna i anknytning tili öroninflammationer hos
40515:           vad ämnar man göra för att minimera        barn. Kartläggningen hänger samman med den
40516:        detta problem, som besvärar såväl barnen      undersökning om pneumokockvaccinationer
40517:        och familjerna som samhället?                 som också pågår. Pneumokocker är den vanli-
40518:                                                      gaste orsaken till mellanöreinflammation. Resul-
40519:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tat från vaccinationsundersökningen skall enligt
40520: anföra följande:                                     planerna finnas tillgängliga 1999; resultat från
40521:                                                      kartläggningen av riskfaktorer fås redan under
40522:    Akut mellanöreinflammation är den vanligas-       1998. Denna undersökning ger eventuellt också
40523: te bakterieinfektionen hos små barn. 1 vårt land     ny kunskap om hur gruppstorleken påverkar ris-
40524: diagnostiseras över 200 000 fall varje år. Sjukdo-   ken att insjukna.
40525: men är vanligast hos barn mellan 6 månader och           Enligt utredningar gjorda av forskare vid
40526: 2 år. Vid två års ålder har 70 % av barnen haft en   Uleåborgs universitet har barnens infektioner
40527: inflammation och 30% tre inflammationer. Fö-         fåtts att minska med hjälp av enkla metoder för
40528: rekomsten av mellanöreinflammationer följer          bättre hygien på daghemmen. De metoder som
40529: virusepidemierna, och inflammationen hänger          användes var bl.a. effektivare tvätt av händer,
40530: vanligen samman med rino-, RS-, influensa- och       separata platser för blöjbyte och detaljerade an-
40531: adenovirusinfektioner. Dessa är alla vanliga or-     visningar för måltiderna. Genom att följa anvis-
40532: saker tili infektioner i luftvägarna, dvs. förkyl-   ningarna fick man antalet öroninflammationer
40533: ningar.                                              att minska med 27 %. Det har gjorts en förbätt-
40534:    Både internationella och finländska under-        rad version av den undervisningsdiaserie som
40535: sökningar har visat att det finns många faktorer     användes vid undersökningen. Diaserien har
40536: som ökar risken för öroninflammation. Barn i         med understöd från social- och hälsovårdsmini-
40537: dagvård löper i regel en 2,5-faldig risk att få      steriet distribuerats för användning vid daghem-
40538: öroninflammation jämfört med barn som vårdas         men. Med stöd av undersökningsresultaten har
40539: hemma. 1familjedagvård är risken docken aning        Uleåborgs stad anställt två hälsovårdare med
40540: mindre än i daghemsvård. Det finns veterligen        uppgift att på heltid arbeta med att förebygga
40541: inga undersökningsresultat som anger hur dag-        infektioner i daghemmen.
40542: hemsgruppernas storlek påverkar barnens benä-            Daghemsgruppernas maximistorlek har inte
40543: genhet att få öroninflammation. Risken ökar          reglerats på ett sätt som fastställer det största
40544: också om föräldrarna röker och om barnet har         tillåtna antalet barn. 1 6 § förordningen om barn-
40545: syskon samt om det använder napp. Det är känt        dagvård (239/1973) ingår bestämmelser om det
40546: att amning minskar risken för öroninflamma-          högsta tillåtna antalet barn i proportion till anta-
40547: tion.                                                let vuxna i ett daghem. En grupp om högst sju
40548:    Vid utbildningen av hälso- och sjukvårdsper-      barn som har fyllt tre år kan vårdas samtidigt av
40549: sonal och i hälsofostrande information tili be-      en vuxen med sådan behörighet som avses i
40550: folkningen har det påpekats att föräldrar skall      förordningen om behörighetsvillkoren för yrkes-
40551: uppmuntras att dra ner på sitt rökande, i synner-    utbildad personai inom socialvården. En vuxen
40552: het inomhus. Likaså försöker man uppmärksam-         med motsvarande behörighet kan sköta högst
40553: ma de nyaste undersökningsresultaten som visar       fyra barn under tre år. Vidare bestäms att högst
40554:                                             KK 1062/1997 vp                                              5
40555: 
40556: tretton barn som har fyllt tre år och är i halvdags-   inte är planerade för detta ändamål. Den bästa
40557: vård får vårdas av en vuxen med den kompetens          lösningen med tanke på barnens hälsa vore ändå
40558: som anges i förordningen. Enligt förordningen          tillräckligt rymliga lokaler som är lätta att rengö-
40559: får inte fler barn än det ovan nämnda relationsta-     ra och vädra och som är försedda med ljuddäm-
40560: let förutsätter vårdas samtidigt. Detta ger kom-       pande material. Dessutom bör alla barngrupper
40561: munerna en chans tili flexibilitet i och med att       ha sina egna ingångar, tamburer och toaletter/
40562: flera barn kan använda samma vårdplats, om             badrum. Ju fårre barn som t.ex. tvättar händerna
40563: barnen inte behöver dagvård varje dag.                 och borstar tänderna i samma utrymme, desto
40564:    För närvarande är kommunernas problem att           mindre är risken för att infektioner sprids.
40565: få tag på ändamålsenliga dagvårdslokaler. Från             Social- och hälsovårdsministeriet har inlett ett
40566: många kommuner har det rapporterats att man            arbete med att utifrån såväl utländska som fin-
40567: har varit tvungen att stänga daghem helt eller         ländska undersökningsresultat sammanställa en
40568: delvis på grund av mögelproblem. En del av             praktisk handbok om hur infektioner kan före-
40569: utrymmena är så illa angripna att det inte ens         byggas på daghemmen. A vsikten är att utarbeta
40570: efter saneringar går att ta dem i daghemsbruk.         och publicera handboken under 1998 och distri-
40571: Eftersom efterfrågan på barndagvård har ökat,          buera den tiii alla daghem.
40572: måste kommunerna ordna dagvård i lokaler som
40573: 
40574:      Helsingforsden 14 november 1997
40575: 
40576:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
40577:                                           KK 1063/1997 vp
40578: 
40579: KirjaHinen kysymys 1063
40580: 
40581: 
40582: 
40583: 
40584:                                   Erkki PuiJiainen /vihr: Sokiin koekaivostoiminnan vaikutuksista
40585:                                      Nuorttijoen leväesiintymiin
40586: 
40587: 
40588:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40589:    Lämpimän kesän 1997 ilmiöihin kuuluivat           ollut ilmeisesti mukana lisäämässä fosforia joes-
40590: runsaat leväesiintymät. Eteläisimmässä Suomes-       sa ja sitä kautta edesauttamassa levän tuotantoa.
40591: sa ja Itämeren lahdissa esiintyvinä ne ovat saa-        Malmin kaikenlaisen hyväksikäytön Soklissa
40592: neet ansaitsemaansa julkista huomiota. Taustal-      täytyy olla samojen säädösten alaista kuin on
40593: lahan ovat mm. ihmisen toiminnasta johtuvat          muukin vesistön tilaan vaikuttava toimeliaisuus.
40594: fosforipäästöt, joiden vähentymiseen voidaan         Jotta em. ilmiö ei uusiutuisi Nuorttijoessa, on
40595: vaikuttaa.                                           asiaan rakenteellisesti puututtava välittömästi.
40596:    Eteläisen Suomen lisäksi myös Pohjois-Suo-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40597: mella oli kesällä 1997 omat leväongelmansa. Sel-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40598: lainen rekisteröitiin mm. Nuorttijoella Itä-Lapis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40599: sa. Eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta runsaasta     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40600: leväesiintymästä muodostui ongelma, vaikka ky-
40601: symys on virtaavasta vedestä.                                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
40602:    Huomiota herättäväksi tämän leväesiintymän               siin Savukoskella sijaitsevan Sokiin mal-
40603: tekee se, että Soklissa harjoitettava, runsaasti            mion koehyödyntämisestä johtuvien ra-
40604: fosforia sisältävän malmin koekaivostoiminta on             vinnepäästöjen lopettamiseksi?
40605: 
40606:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
40607: 
40608:                                         Erkki Pulliainen /vihr
40609: 
40610: 
40611: 
40612: 
40613: 270136
40614: 2                                         KK 1063/1997 vp
40615: 
40616: 
40617: 
40618: 
40619:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40620: 
40621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Jätevesiä tuottanut Sokiin malmin koerikas-
40622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tustoiminta päättyi jo 1980-luvun alussa. Koeri-
40623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kastustoiminnassa syntyvien jätevesien johtami-
40624: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      nen tapahtui tuolloin vesioikeuden luvalla. Viime
40625: liaisen esittämän näin kuuluvan kirjallisen kysy-    kesänä Sokiin alueella on kaivettu muutamia 3-
40626: myksen n:o 1063:                                     4 m:n syvyisiä ja 50-100 m:n mittaisia tutkimus-
40627:                                                      ojia malmin etsintätarkoituksessa. Ojien kohdal-
40628:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ta otetut maa- ja kallioperänäytteet on toimitettu
40629:        siin Savukoskella sijaitsevan Sokiin mal-     analysoitavaksi EU:n tutkimusohjelman mukai-
40630:        mion koehyödyntämisestä johtuvien ra-         sesti eri maissa oleviin tutkimuslaitoksiin. Tutki-
40631:        vinnepäästöjen lopettamiseksi?                musojilla ei ole suoraa yhteyttä vesistöön. Maan
40632:                                                      kaivu ja raskaiden koneiden liikkuminen on kui-
40633:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tenkin osaltaan voinut lisätä ravinteiden huuh-
40634: vasti seuraavaa:                                     toutumista.
40635:                                                          Lapin ympäristökeskus pyrkii tehostamaan
40636:    Nuorttijoen valuma-alueen maaperässä on           Nuorttijoen tilan ja siihen vaikuttavien tekijöi-
40637: paikoitellen poikkeuksellisen paljon fosforia,       den selvittämistä. Ensi vuoden aikana selvitetään
40638: mitä Sokiin fosforiittimalmiesiintymä erityisesti    tarkemmin missä määrin ravinnekuormitusta
40639: ilmentää. Joessa on luontaisesti runsaasti fosfo-    pääsee malminetsinnän ja kaivostoiminnan
40640: ria, koska valuma-alueelta huuhtoutuu fosforia       muuttamilta alueilta vesistöön. Mikäli kuormi-
40641: selvästi keskimääräistä enemmän. Joen poik-          tuksesta katsotaan tai voidaan katsoa aiheutu-
40642: keuksellista veden laatua kuvaa ammonium- ja         van vesistön pilaantumista, kehotetaan Kemira
40643: nitraattitypen hyvin alhaiset pitoisuudet. Typpi     Oy:tä ryhtymään toimenpiteisiin vesioikeuden
40644: onkin Nuorttijoessa mitä ilmeisimmin pääasialli-     luvan saamiseksi ja kuormituksen vähentämisek-
40645: sin perustuotantoa rajoittava ravinne. Tällaisissa   si. Kemira Oy:n kanssa käynnistetään myös neu-
40646: olosuhteissa ilmakehän typpeä hyödyntävien si-       vottelut Sokiin kehitysnäkymistä ja toimenpi-
40647: nilevien on mahdollista lisääntyä haitallisesti.     teistä jo aiheutuneiden ympäristöhaittojen vä-
40648: Kesän 1997 korkeat lämpötilat olivat erityisen       hentämiseksi.
40649: otolliset levien massaesiintymiselle.
40650: 
40651:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
40652:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
40653:                                             KK 1063/1997 vp                                             3
40654: 
40655: 
40656: 
40657: 
40658:                                          Tili Riksdagens Talman
40659: 
40660:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Försöksanrikningen av malmen i Sokli, som
40661: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-       producerade avloppsvatten, avslutades redan i
40662: de medlem av statsrådet översänt följande av           början av 1980-talet. Då avleddes avloppsvatt-
40663: riksdagsman Erkki Pulliainen undertecknade             nen från försöksanrikningen med tillstånd av
40664: spörsmål nr 1063:                                      vattendomstolen. I somras grävdes ett antal
40665:                                                        3-4m djupa och 50--100m långa diken i malm-
40666:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          letningssyfte. De prov på mark- och berggrunden
40667:        att få bukt med de närsaltsutsläpp som          som tagits i dikena har i enlighet med EU:s forsk-
40668:        kommer sig av försöksdriften i Sokli            ningsprogram sänts till forskningsinrättningar i
40669:        malmområde i Savukoski?                         olika Iänder för analys. Dikena står inte i direkt
40670:                                                        förbindelse med vattnen. Grävningen och de
40671:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tunga maskiner som använts har emellertid kun-
40672: anföra följande:                                       nat bidra tili att utlakningen ökat.
40673:                                                            Lapplands miljöcentral strävar efter att effek-
40674:     Markgrunden i tillrinningsområdet tili Nuort-      tivera undersökningen av tillståndet i Nuorttijo-
40675: tijoki innehåller ställvis exceptionellt mycket fos-   ki och de faktorer som påverkar det. Nästa år
40676: for vilket klarast kommer fram i fosforitmalmfö-       undersöks närmare i viiken utsträckning när-
40677: rekomsten i Sokli. Ån innehåller av naturen rik-       saltsbelastning från de områden som påverkats
40678: liga mängder fosfor, eftersom den fosformängd          av malmletningen och gruvtäkten kommit ut i
40679: som utlakas från dess tillrinningsområde är klart      vattnen. Om det anses eller kan anses att belast-
40680: större än genomsnittet. Åns exceptionella vatten-      ningen leder till vattenförorening, kommer Ke-
40681: kvalitet visar sig i att halterna a v ammonium- och    mira Oy att uppmanas vidta åtgärder för att få ett
40682: nitratkväve är mycket låga. I Nuorttijoki är kvä-      tillstånd av vattendomstolen och för att minska
40683: vet alldeles uppenbart det närsalt som främst          belastningen. Vidare kommer underhandlingar
40684: begränsar basproduktionen. Under sådana om-            med Kemira Oy att inledas om utsikterna för
40685: ständigheter är det möjligt för de alger som nytt-     utveckling i Sokli och om åtgärder för att minska
40686: jar atmosfåriskt kväve att föröka sig i skadlig        de miljöolägenheter som redan uppstått.
40687: omfattning. De höga temperaturerna sommaren
40688:  1997 var särskilt förmånliga för massförekomst
40689: av alger.
40690:      Helsingforsden 19 november 1997
40691: 
40692:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
40693:                                           KK 1064/1997vp
40694: 
40695: Kirjallinen kysymys 1064
40696: 
40697: 
40698: 
40699: 
40700:                                   Riitta Prusti /sd: Työn ja työvoiman kohtaamattomuuden selvittä-
40701:                                        misestä
40702: 
40703: 
40704:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40705: 
40706:    Keväällä 1997 työvoimatoimistoissa on ollut       kuvan siitä todellisuudesta, jossa yksittäinen työ-
40707: yhteensä noin 2 600 vaikeasti täytettävää työ-       tön ehkä pitkänkin työttömyyden jälkeen elää.
40708: paikkaa. Ongelmia sopivan työvoiman löytämi-         Keskustelu johtaa siihen, että yksittäinen työtön
40709: sessä on ollut eniten suurten työvoimapiirien        alkaa uskoa työttömyyden johtuvan henkilö-
40710: alueella teollisen, kaupallisen ja palvelutyön       kohtaisista syistä. Tämä merkitsee itsetunnon
40711: aloilla. Työn ja työvoiman kohtaamattomuuden         heikkenemistä, ajatuksia omasta huonoudesta,
40712: syinä on pidetty toisaalta työnhakijastajohtuvia     osaamattomuudesta, siitä, ettei enää kelpaa
40713: tekijöitä, kuten ammattitaidon vanhentumista,        työnantajille. Kaikki tämä on omiaanjohtamaan
40714: työkokemuksen puutetta tai muita henkilökoh-         syvempään syrjäytymiseen, josta ulospääsytien
40715: taisia ominaisuuksia ja toisaalta avoinna olevan     löytäminen on vaikeaa ja edellyttää syvällisiä
40716: työpaikan ominaisuuksista johtuvia seikkoja,         tukitoimia.
40717: kuten alhaista palkkausta tai hankalia työaikoja.       Työttömyys on edelleen aikamme polttavim-
40718:    Työttömyyttä ja sen syitä on laajasti pohdittu    pia ongelmia. Työttömyyden vähenemisestä
40719: julkisuudessa. Käydylle julkiselle keskustelulle     huolimatta työvoimatoimistoissa oli syyskuun
40720: on ollut ominaista voimakas arvoväritteisyys,        1997 lopussa 380 800 työtöntä työnhakijaa. Tä-
40721: kulloinkin esitetyn näkemyksen perustuminen          män lisäksi työttömyys koskettaa välillisesti huo-
40722: lähes yksinomaan mielipiteenilmaisijan omaan         mattavaa osaa suomalaisista. Jotta toimenpiteet
40723: arvomaailmaan. Tutkimukseen perustuvaa tie-          kohdistuisivat oikein ja olisivat mahdollisimman
40724: toa ei näkemyksen tueksi ole juuri lainkaan esi-     tehokkaita, päätöksenteon pohjaksi tarvitaan
40725: tetty. Keskustelu on ollut aaltoilevaa, mutta kui-   asianmukaista tutkimustietoa.
40726: tenkin johtanut määrättyyn suuntaan: työttö-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40727: myyden syiden etsimiseen työttömästä itsestään,      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40728: työnteon kannustimien puutteesta tai liian hyvä-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40729: nä pidetystä sosiaaliturvasta.                       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40730:     Objektiivista tutkimustietoa, jota kuitenkin
40731:  välttämättä tarvittaisiin myös päätöksenteon                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
40732: pohjaksi, onkin varsin vähän.                                  ryhtyä selvittääkseen työn ja työvoiman
40733:     Pitkään jatkuessaan työttömyys on henkisesti               kohtaamattomuuden syitä, pitäen tutki-
40734:  raskas ja yksilön itsetuntoa heikentävä kokemus.              muksen lähtökohtana työnteon todellis-
40735:  Asiasta käyty yhteiskunnallinen keskustelu on                 ten kannustimien selvittämistä sekä työt-
40736:  ollutjossain määrin harhaanjohtavaaja työtöntä                tömyyden henkilökohtaisen kokemisen
40737:  syyllistävää. Puhuminen yksinomaan työnteon                   ja työttömän taloudellisen aseman vaiku-
40738:  kannustimien riittämättömyydestä tai liian hy-                tusta työnhaun aktiivisuuteen?
40739:  vän sosiaaliturvan purkamisesta antaa väärän
40740: 
40741:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
40742: 
40743:                                            Riitta Prusti /sd
40744: 
40745: 
40746: 
40747: 
40748: 270136
40749: 2                                           KK 1064/1997 vp
40750: 
40751: 
40752: 
40753: 
40754:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kaan toimi täydellisesti. Työhallinto on jo ryhty-
40756: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nyt moniin toimenpiteisiin kohtaauto-ongelman
40757: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vähentämiseksi niiden mahdollisuuksien rajois-
40758: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta            sa, mitä käytettävissä on. Työministeriössä seu-
40759: Prustin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           rataan työvoiman rekrytointivaikeuksia kolmes-
40760: n:o 1064:                                              ti vuodessa johdon raportoinnin yhteydessä.
40761:                                                            Ministeriössä on myös alettu raportoida rek-
40762:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        rytointivaikeuksista julkaisemalla tiivis, mutta
40763:        ryhtyä selvittääkseen työn ja työvoiman         analysoitu kooste tilanteesta. Tämä on erityisen
40764:        kohtaamattomuuden syitä, pitäen tutki-          tärkeää tilanteessa, jossa talouden näkymät ovat
40765:        muksen lähtökohtana työnteon todellis-          hyvät ja työvoiman kysyntä on kasvussa.
40766:        ten kannustimien selvittämistä sekä työt-           Avoinna olleiden työpaikkojen määrään suh-
40767:        tömyyden henkilökohtaisen kokemisen             teutettuna vaikeasti täytettävien paikkojen osuus
40768:        ja työttömän taloudellisen aseman vaiku-        oli syksyllä 1997 noin 9 prosenttia ja syksyllä
40769:        tusta työnhaun aktiivisuuteen?                  1996 noin 11 prosenttia. Vaikeasti täytettävien
40770:                                                        työpaikkojen osuuden väheneminen on seuraus-
40771:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ta avointen paikkojen määrän kasvusta.
40772: taen seuraavaa:                                            Työpaikkojen täyttämisiin liittyneet ongelmat
40773:                                                        voidaan karkeasti jaotella kolmeen ryhmään:
40774:    Olen samaa mieltä niistä kysymyksen johdan-         1) työnhakijoiden ominaisuuksiin liittyvät syyt,
40775: nossa esitetyistä näkemyksistä, että työttömyys        2) työpaikan ominaisuuksiin liittyvät syyt ja 3)
40776: on edelleen aikamme polttavimpia ongelmia ja           työmarkkinoiden toimivuuteen liittyvät muut
40777: että keskustelu on osittain ollut yksipuolisesti       syyt.
40778: työttömiä arvostelevaa. Työttömyys merkitsee               Syksyn 1997 tiedustelun mukaan 40 prosentis-
40779: työvoimakapasiteetin vajaakäyttöä, hyvinvoin-          sa syynä työpaikan täyttämisongelmaan on ollut
40780: titappioita ja kansanterveydellisiä ongelmia sekä      jonkin työnhakijoiden ominaisuuksiin liittynyt
40781: työssä oleville että siitä syrjäytyneille. Keskeinen   syy, 15 prosentissa syynä oli jokin työpaikkojen
40782: työttömyyden syy on työn kysynnän niukkuus             ominaisuuksiin liittynyt syy ja noin kahdessa
40783: tarjontaan nähden. Myös työn kysyntäpuoleen            prosentissa olivat kyseessä työmarkkinoiden toi-
40784: eli avoimien työpaikkojen niukkuuteen ja omi-          mimattomuuteen liittyneet syyt.
40785: naisuuksiin tulisi yhteiskunnallisessa keskuste-           Kuten kysymyksen johdannossa mainittiin,
40786: lussa kiinnittää enemmän huomiota.                     rekrytointiongelmia on ollut eniten teollisen,
40787:    Kysymyksenjohdannossa mainitut noin 2 600           kaupallisen ja palvelutyön aloilla.
40788: vaikeasti täytettävää työpaikkaa ovat etupäässä
40789: suurten työvoimapiirien alueella ensisijaisesti                      Teollinen työ       335     13,1%
40790: teollisen, kaupallisen ja palvelutyön aloilla. Nii-                  Kaupallinen työ     455     17,8%
40791: den kohdalla työnhakijat ja avoimet työpaikat                        Palvelutyö          310     12,1%
40792: eivät erinäisistä syistä kohtaa toisiaan riittävän
40793: nopeasti. Valtaosa avoimista työpaikoista täyt-        Mainitut kolme alaa yhteensä 1 100        43,0%
40794: tyy nopeasti. Työhallinnolla on tulostavoitteena       Kaikki ongelma-alat yhteensä 2 557       100,0%
40795: työpaikan täyttyminen sovittuun alkamispäi-
40796: vään mennessä. Tämän vuoden alkupuolella val-             Ongelmien tärkeimmät yksittäiset syyt mainit-
40797: takunnallinen tavoite (85 %) ylitettiin selkeästi      semillanne kolmella toimialalla ovat työn osa-
40798: kaikissa työvoimapiireissä. Koko maan keskiar-         aikaisuus, provisio- ja matalapalkkaisuus, työt-
40799: vo oli 93%.                                            tömyysturvaan ja sosiaalietuuksiin liittyvät syyt,
40800:     Kuten johdannossa on mainittu, kohtaamat-          alan arvostuksen puute sekä vuorotyö tai muu-
40801: tomuuden syinä on sekä työntekijän että työpai-        ten epäsopivat työajat. Nämä syyt vaihtelevat
40802: kan ominaisuuksia. Työmarkkinat eivät kos-             suuresti eri ammattiryhmissä, mutta usein ne hei-
40803:                                                KK 1064/1997 vp                                                3
40804: 
40805: jastavat työpaikkatarjouksiin liittyviä ongelmia.         ton hakujärjestelmästä löytyi johdannossa esiin-
40806: Esimerkiksi kaupan alalla noin puolet vaikeasti           tyneillä hakusanoilla viitteitä seuraavasti:
40807: täyttyvistä työpaikoista on provisiopalkkaisia.
40808:     Työvoimahallinto ei voi puuttua niihin suora-         "Työttömyyden vaikutukset"           56 viitettä
40809: naisesti mutta kylläkin mahdollisesti tarkistaa,          "Sosiaaliset ongelmat"               44     II
40810: 
40811: 
40812: että työpaikkatarjoukset eivät ole ristiriidassa          "Syrjäytyminen"                      36     II
40813: 
40814: 
40815: hyväksyttyjen työehtosopimusten kanssa eivät-             "Työttömyysturva''                   44     II
40816: 
40817: 
40818: kä muutenkaan kohtuuttomia työnhakijoiden                                    yhteensä         180 viitettä.
40819: kannalta. Työttömyys on nyt ns. Suomen mallis-
40820: sa määritelty päätoimiseksi työnhauksija samal-               Jo nyt työttömyyden ja siihen liittyvien ongel-
40821: la on määritelty työvoimahallinnon ja sen asiak-          mien aihepiiristä on olemassa 180 tutkimusta ja
40822: kaiden oikeudet ja velvollisuudet. Myös työnha-           uusia on tekeillä kaiken aikaa. Työhallinnolla on
40823: kukoulutusta tullaan lisäämään. Tarkoitus on,             oma tutkimussarja, jossa on julkaistu jo parisa-
40824: että ensi vuonna 200 000 työtöntä osallistuisi            taa tutkimusta, joita voisi käyttää esitetyn kysy-
40825:  työnhakukoulutukseen. Lisäksi pk-yrityksille             myksen lisäselvityksiin. Esimerkkinä tuoreista
40826:  maksetaan erityistä koulutus- ja rekrytointitu-          tutkimuksista mainittakoon työvoimapolitiikan
40827:  kea.                                                     selvitysmiesten raportti "Toimivampiin työ-
40828:     Työhallinnolla on n. 40 prosentissa ongelma-          markkinoihin", josta löytyy valmiita vastauksia
40829:  paikoista selkeitä vaikutusmahdollisuuksia ja 13         moniin tämän eduskuntakysymyksen kohtiin ja
40830:  prosentissa joitakin vaikutusmahdollisuuksia,            erityisesti kysymyksenjälkimmäiseen osaan (esi-
40831: jotka ovat varsinkin hallinto- ja toimistotyön,           merkiksi työnhaun kannustimien selvittäminen
40832:  teollisen työn sekä kuljetustyön ja liikennetyön         ja eri osapuolten oikeudet ja velvollisuudet). Li-
40833:  aloilla. Mainitsemanne kaupallisen ja palvelu-           säksi mainittakoon työministeriön työskenaario-
40834:  työn osalta vaikutusmahdollisuudet ovat vähäi-           hankkeen tuore loppuraportti "Työn tulevai-
40835:  siä, koska kohtaanto-ongelmat johtuvat etu-              suus". Näitä ja kaikkia tiedossa olevia muita
40836:  päässä työpaikan ominaisuuksista. Ongelmalli-            tutkimustuloksia työhallinto käyttää päätöksen-
40837:  simmat ammattinimikkeet ovat myyntiedustaja,             tekonsa pohjana.
40838:  siivooja, hitsaaja, koneistaja ja puhelinmyyjä.              Kokonaan toinen asia on, miten asenteellisesti
40839:  Aikasarjatarkastelu vuodesta 1994 alkaen osoit-          tai pinnallisesti tiedotusvälineet tästä aihepiiristä
40840:  taa, että rekrytointiongelmat eivät ole sidoksissa       kertovat. Olette tiivistäneet hyvin ansiokkaasti
40841:  avointen työpaikkojen määriin, joten edes yhä            tiedotusvälineissä olleet lukuisista tutkimuksista
40842:  suuren työttömyyden väheneminen tai puolittu-            peräisin olevat tosiasiat esimerkiksi työttömyy-
40843:  minen ei poistaisi rekrytointiongelmia koko-             den sosiaalista ja kansanterveydellisistä vaiku-
40844:  naan.                                                    tuksista. Sen vuoksi on vaikea ymmärtää, miksi
40845:      Edellä on selvitetty, mitä mahdollisuuksia työ-      kysymyksenjohdannossa sanotaan, että "Tutki-
40846:  hallinnolla on vaikuttaa näiden ja muiden rekry-         mukseen perustuvaa tietoa ei näkemyksen tueksi
40847:  toinnin kannalta ongelmallisten työpaikkojen             ole juuri lainkaan esitetty. Keskustelu on johta-
40848:  täyttämiseen ja kohtaanto-ongelmaan yleensä.             nut työttömyyden syiden etsimiseen työttömästä
40849:   Kysymyksen toinen osa ja johdanto koskevat              itsestään, työnteon kannustimien puutteesta tai
40850:  sitä, onko rekrytointiongelmia ja työttömyyttä           liian hyvänä pidetystä sosiaaliturvasta." Näke-
40851:   yleensä tutkittu tarpeeksi, mihin viittaa tekstinne     myksenne keskustelun yksipuolisuudesta on osu-
40852:   lause "Objektiivista tutkimustietoa, jota kuiten-       va. "Asiasta käyty yhteiskunnallinen keskustelu
40853:   kin välttämättä tarvittaisiin myös päätöksenteon        on ollut jossain määrin harhaanjohtavaa ja työ-
40854:   pohjaksi, on varsin vähän."                             töntä syyllistävää .... Tämä kaikki on omiaanjoh-
40855:      Tällä vuosisadalla on ollut kaksi suurta lama-       tamaan syvempään syrjäytymiseen." "Työttö-
40856:   kautta, joista jälkimmäisen vaikutuksia alettiin        myys on edelleen aikamme polttavimpia ongel-
40857:   tutkia heti, kun lopullisia tilastotietoja alkoi olla   mia. Työttömyyden vähenemisestä huolimatta
40858:   saatavilla, mm. Suomen Akatemian laman seu-             työvoimatoimistoissa oli syyskuun l997lopussa
40859:   rauksia koskevassa tutkimusohjelmassa. Mo-              380 000 työtöntä työnhakijaa."
40860:   lemmista lamakausista ja myös jälkimmäisestä                Reaalitalouden todellinen perusongelma on
40861:   on jo olemassa harvinaisen paljon tutkimustie-          työpaikkojen kato laman aikana ja siitä seuran-
40862:   toa, joten johdannon väite "Objektiivista tutki-        nut avoimien työpaikkojen jatkuva niukkuus.
40863:   mustietoa on ... varsin vähän" ei pidä paikkaan-        Suomesta puuttuu toimialoja, jotka lisäisivät
40864:   sa. Tätä kuvaa mm. se, että työministeriön kirjas-      työntekijämääräänsä riittävästi työntekijöitä
40865: 4                                          KK 1064/1997 vp
40866: 
40867: yhä vähentävien alojen vastapainoksi. Elinkei-        koulutusta saaneiden iäkkäiden työntekijöiden
40868: noelämän Tutkimuslaitos ETLA on julkaissut            kohtalona on yhä useammin työttömyys ja työ-
40869: merkittävän tutkimuksen hiljattain. Siinä tode-       markkinoilta syrjäytyminen. Suomessa yli 50-
40870: taan, että Suomessa on liian vähän työvoimaa          vuotiaiden työttömyys on viime vuosina selvästi
40871: lisääviä kasvualoja ja että tämä hidastaa työttö-     lisääntynyt ja muuttunut pitkäaikaiseksi sillä
40872: myyden alenemista. Työllisyyttä kasvattavia           seurauksella, että siitä on muodostunut työttö-
40873: aloja ovat tutkimuksen mukaan seuraavat:              myyden kova ydin. Tämän johdosta valtioneu-
40874:    Sähköteknisten tuotteiden ja optisten laittei-     vosto teki helmikuussa 1997 periaatepäätöksen
40875: den valmistus, Vakuutustoimin ta, Rahoitusta ja       ikääntyvien työntekijöiden asemaa parantavista
40876: vakuutusta palveleva toiminta, Muu kiinteistö-        toimenpiteistä. Periaatepäätöksen mukaisesti on
40877: toiminta ja rakennuttaminen, Liike-elämää pal-        käynnistetty mm. Kansallinen ikäohjelma, joka
40878: veleva toiminta, Muut yhteiskunnalliset ja henki-     koostuu pääosin tutkimus-, koulutus- ja tiedo-
40879: lökohtaiset palvelut, Muu toiminta (kolmas sek-       tushankkeista. Myös ikääntyviä työntekijöitä
40880: tori), Julkinen sektori.                              suosivia verojen tai sosiaaliturvamaksujen alen-
40881:    Tämä on talouden rakenteellinen ongelma, sil-      nuksia harkitaan.
40882: lä mittavaan työpaikkojen lisäykseen tarvitaan           Suurtyöttömyys on ollut kansallinen onnetto-
40883: laajempi tuotannollinen pohja. Tutkimuksen            muus. Nykyinen hallitus asetti tavoitteekseen
40884: mukaan yksi tulevaisuuden ala ovat tietotekniik-      työttömyyden puolittamisen toimikautensa lop-
40885: kaan liittyvät ohjelmistotuotteet ja palvelut. Toi-   puun mennessä. Tavoite on vaativa, sillä 1990-
40886: nen tulevaisuuden ala ovat ikääntyvän väestön         luvun alkuvuosina työttömyys pääsi nousemaan
40887: hyvinvointipalvelut. Näiden lisäksi työllisyyttä      lukemiin, joita ei maassa aiemmin ole koettu.
40888: voidaan lisätä myös ns. kolmannella sektorilla,       Vaikeasta lähtökohtatilanteesta huolimatta ta-
40889: joka ei ole varsinaista yritystoimintaa, mutta jo-    voitteen toteutumisessa on edistytty hyvän mat-
40890: hon on mahdollista sijoittaa sopivilla tukitoimil-    kaa. Nyt on meneillään loppukirivaihe tavoit-
40891: la mm. ikääntyviä työttömiä.                          teen toteutumisen suhteen. Hallitus tekee par-
40892:    lkääntyvien ongelmat työmarkkinoilla ovat          haansa työttömyysongelman ja rekrytointivaike-
40893: lisääntymässä. Erityisesti vähän muodollista          uksien hoitamiseksi.
40894:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
40895: 
40896:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
40897:                                            KK 1064/1997 vp                                              5
40898: 
40899: 
40900: 
40901: 
40902:                                         Tili Riksdagens Talman
40903: 
40904:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Arbetsmarknaden fungerar aldrig perfekt. Ar-
40905: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        betsförvaltningen har redan inom ramen för de
40906: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    möjligheter som finns tiligängliga vidtagit många
40907: damot Riitta Prusti undertecknade spörsmål nr         åtgärder för att minska incidensproblemet. Vid
40908: 1064:                                                 arbetsministeriet följer man svårigheterna med
40909:                                                       rekrytering av arbetskraft i samband med led-
40910:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ningens rapport som ges tre gånger om året.
40911:        ta för utredande av orsakerna tili att arbe-       Ministeriet har också börjat rapportera om
40912:        te och arbetskraft inte möts, med ut-          rekryteringssvårigheter genom att ge ut en kom-
40913:        gångspunkten i att utreda vad det är som       pakt analys a v läget. Detta är synnerligen viktigt
40914:        faktiskt sporrar tili arbete samt hur ar-      i en situation där de ekonomiska utsikterna är
40915:        betslösheten upplevs på personligt pian        goda och efterfrågan på arbetskraft är på stigan-
40916:        och hur den arbetslöses ekonomiska ställ-      de.
40917:        ning inverkar på den aktivitet med viiken          Andelen svårbesattajobb i relation tili de ledi-
40918:        denne söker arbete?                            ga platserna var på hösten 1997 cirka 9 procent
40919:                                                       mot cirka II procent hösten 1996. Att de svårbe-
40920:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         satta jobbens andel har minskat beror på att
40921: anföra följande:                                      antalet lediga platser har stigit.
40922:                                                           Problemen i samband med besättandet av ar-
40923:     Jag delar den mening som förts fram i spörs-      betsplatser kan grovt indelas i tre kategorier:
40924: målets inledning om att arbetslösheten fortfaran-     1) orsaker som hänför sig tili arbetssökande,
40925: de är ett av vår tids mest brännande problem och      2) orsaker som hänför sig tili arbetsplatser och
40926: att debatten tili en del ensidigt innehållit kritik   3) orsaker som hänför sig tili arbetsmarknadens
40927: mot arbetslösa. Arbetslösheten innebär bristfål-      funktion.
40928: ligt utnyttjad arbetskraftskapacitet, välfårdsför-        Enligt förfrågningen på hösten 1997 var orsa-
40929: lust och hälsomässiga problem både för dem som        ken tili rekryteringsproblem i 40 procent av fallen
40930: har arbete och för de utslagna. En central orsak      någon sökanderelaterad faktor, i 15 procent var
40931: tili arbetslösheten är att efterfrågan på arbete är   den någon jobbrelaterad faktor och i cirka två
40932: knapp jämfört med utbudet. Också efterfrågesi-        procent hade orsaken samband med arbetsmark-
40933: dan, dvs. de lediga platsernas knapphet och art       nadens funktion.
40934: borde ges större uppmärksamhet i den debatt               Såsom det i spörsmålets inledning nämndes
40935: som förs i samhället.                                 har rekryteringsproblem mest förekommit inom
40936:     De cirka 2 600 svårbesatta jobb som nämns i       tiliverkningen, handeln och servicearbetet.
40937: spörsmålets inledning finns huvudsakligen inom
40938: de stora arbetskraftsdistrikten och främst inom                     Tillverkning         335      13,1%
40939: tiliverkning, handel och servicearbete. Inom                        Handel               455      17,8%
40940: dessa sektorer kan av någon anledning arbetssö-                     Servicearbete        310      12,1%
40941: kande och lediga platser inte passas ihop tillräck-
40942: ligt snabbt. Merparten av de lediga arbetsplatser-    Dessa tre sammanlagt             1 100      43,0%
40943: na besätts snabbt. Ett resultatmål för arbetsför-     Alla problemsektorer             2 557     100,0%
40944: valtningen är att en arbetsplats skall kunna be-
40945: sättas före ett visst överenskommet datum. Un-           De viktigaste enskilda orsakerna tili problem i
40946: der första halvåret i år överskreds det riksomfat-    ovan nämnda tre sektorer är arbetets deltidska-
40947: tande målet (85 %) klart i alla arbetskraftsdi-       raktär, provisionslön eller låg lön, orsaker i sam-
40948: strikt. Medeltalet för hela landet var 93 %.          band med arbetslöshetsskydd och sociala förmå-
40949:     Som det konstaterats i inledningen kan vissa      ner, lågvärderat arbete samt skiftarbete eller an-
40950: egenskaper h os både arbetstagare och arbetsplat-     nars olämpliga arbetstider. Dessa orsaker varie-
40951: ser vara orsaken tili den bristande incidensen.       rar mycket mellan olika yrkesgrupper, men de
40952: 6                                            KK 1064/1997 vp
40953: 
40954: återspeglar ofta sådana problem som kopplas till        varför inledningens påstående om att de objekti-
40955: erbjudet arbete. Till exempel inom handeln be-          va forksningsresultaten är rätt få inte stämmer.
40956: tecknas ungefår hälften av de svårbesatta jobben        Detta belyses bl.a. av att man via arbetsministeri-
40957: av provisionslön.                                       ets biblioteks söksystem kunde hitta referenser
40958:     Arbetsförvaltningen kan inte ingripa direkt,        till inledningens sökord enligt följande:
40959: men den kan nog kontrollera att de arbeten som
40960: erbjuds inte står i strid med de godkända kollek-       "Arbetslöshetens konsekvenser" 56 referenser
40961: tivavtalen och att de inte heller i övrigt är oskäli-   "Sociala problem"              44
40962: ga med tanke på arbetssökandena. Arbetslöshe-           "Utslagning"                   36
40963: ten har nu i den s.k. finländska modellen definie-      "Arbetslöshetsskydd"           44
40964: rats somjobbsökande på heltid och samtidigt har                          sammanlagt 180 referenser.
40965: man definierat arbetskraftsförvaltningens och
40966: dess kunders rättigheter och skyldigheter. Också            Om temat arbetslöshet med angränsande pro-
40967: jobbsökarutbildningen kommer att utökas. Av-            blem finns redan nu 180 undersökningar och nya
40968: sikten är att 200 000 arbetslösa skall deltai jobb-     är på väg. Arbetsförvaltningen har en egen utred-
40969: sökarutbildningen nästa år. Dessutom betalas            ningsserie, i vilken ingår ett par hundra publika-
40970: små och medelstora företag särskilda utbild-            tioner vilka kunde användas som material för
40971: nings- och rekryteringsstöd.                            vidareutredning av den aktuella frågan. Som ex-
40972:     Arbetsförvaltningen har klara möjligheter att       empel på fårska undersökningar kan nämnas de
40973: påverka i 40 procent och vissa möjligheter i 13         arbetskraftspolitiska utredningsmännens rap-
40974: procent av problemjobben, vilka främst finns            port "Mot en bättre fungerande arbetsmark-
40975: inom administrativt arbete och kontorsarbete,           nad", där man hittar fårdiga svar på många
40976: tillverking samt inom transport och kommunika-          punkter i spörsmålet och speciellt dess senare del
40977: tion. Vad gäller handeln och servicearbetet, vilka      (till exempel sporrar tilljobbsökande och parter-
40978: ni nämnde, är påverkningsmöjligheterna få, ef-          nas rättigheter och skyldigheter). Vidare bör
40979: tersom incidensproblemen främst beror på jobb-          nämnas en fårsk slutrapport av arbetsministeri-
40980: relaterade orsaker. Mest problem förekom inom           ets arbetsscenarioprojekt "Työn tulevaisuus".
40981: yrkesbenämningarna representant, städare,               Arbetsförvaltningen använder dessa och allaan-
40982: svetsare, verkstadsmekaniker och telefonförsäl-         dra forskningsresultat som den känner till som
40983: jare. En tidsserieanalys med början från 1994           underlag för sitt beslutsfattande.
40984: visar att rekryteringsproblemen inte har sam-               En helt annan sak är hur attitydmässigt och
40985: band med antalet lediga arbetsplatser, varför en        ytligt massmedierna rapporterar om temat. Ni
40986: minskning eller ens halvering av den alltjämt           har på ett förtjänstfullt sätt och i korthet lyckats
40987: höga arbetslösheten inte helt skulle kunna av-          ploeka fram uppgifter i massmedierna som grun-
40988: skaffa rekryteringsproblemen.                           dar sig på undersökningar till exempel om arbets-
40989:     Ovan har redogjorts för vilka möjligheter ar-       löshetens sociala och hälsomässiga konsekven-
40990: betsförvaltningen har att påverka när det gäller        ser. Därför är det svårt att förstå passusen i
40991: dessa och andra i rekryteringshänseende proble-         spörsmålets inledning om att "Sådana fakta som
40992: matiska jobb och incidensproblemen i allmänhet.         bygger på forskningsresultat har knappast alls
40993: Spörsmålets andra del och inledningen gäller frå-       presenterats som stöd för denna synpunkt. De-
40994: gan ifall rekryteringsproblemen och arbetslöshe-        batten har lett till att orsaker till arbetslösheten
40995: ten i allmänhet har undersökts tillräckligt, vilket     söks hos den arbetslöse, bristande sporrar till
40996: följande mening i er text hänvisar till: "Objektiva     arbeteeller social trygghet som anses för god." Er
40997: forskningsresultat som dock nödvändigtvis skul-         synpunkt om debattens ensidighet är träffande.
40998: le behövas som underlag för beslutsfattande             "Den samhällsdebatt som förts om saken har
40999: finns det rätt litet av."                               varit något missvisande och gett den arbetslöse
41000:     Under detta århundrade har vi haft två stora        skuldkänslor. .. Allt detta är ägnat att leda till en
41001: depressionsperioder. Konsekvenser av den sena-          allt djupare utslagning." "Arbetslösheten är fort-
41002: re började man forska i genast då slutgiltiga sta-      farande ett av vår tids mest brännande problem.
41003: tistikuppgifter fanns tillgängliga, t.ex. inom ra-      Trots en minskning i arbetslösheten hade arbets-
41004: men för Finlands Akademis forskningsprogram             kraftsbyråerna i slutet av september 1997 ca
41005: om depressionens konsekvenser. Det finns redan          380 000 arbetslösa arbetssökande."
41006: sällsynt mycket forskningsmässiga fakta om                  Ett verkligt grundproblem i realekonomin är
41007: båda depressionsperioderna, också den senare,           att arbetsplatser försvinner under depressionen
41008:                                             KK 1064/1997 vp                                              7
41009: 
41010: med därpå följande fortsatt knapphet i antalet            Äldre personers problem på arbetsmarknaden
41011: lediga arbetsplatser. Finland saknar sådana            ökar ständigt. 1 synnerhet lågutbildade äldre ar-
41012: branscher som skulle öka sin arbetskraft tillräck-     betstagare drabbas allt oftare av arbetslöshet och
41013: Iigt som motvikt tili de arbetskraftsreducerande       utslagning från arbetsmarknaden. Arbetslöshe-
41014: branscherna. Näringslivets forskningsinstitut          ten bland över 50-åringar har under de senaste
41015: (ETLA) har nyligen publicerat en viktig under-         åren klart ökat i Finland. Denna arbetslöshet har
41016: sökning. I den konstateras att Finland har för få      samtidigt blivit långvarig och bildar därför en
41017: arbetskraftsökande tillväxtbranscher, vilket gör       arbetslöshetens hårda kärna. Av denna anled-
41018: att arbetslösheten minskar långsammare. Syssel-        ning fattade statsrådet i februari 1997 ett princip-
41019: sättningsökande branscher är enligt undersök-          beslut om åtgärder för ökad sysselsättning för
41020: ningen:                                                äldre arbetstagare. Enligt principbeslutet har
41021:     Tillverkning av ei- och optikprodukter, För-       man bl.a. startat ett Nationellt åldersprogram
41022: säkring, Stödtjä~ster tili finansiell verksamhet       som huvudsakligen omfattar forsknings-, utbild-
41023: och försäkring, Ovrig fastighetsverksamhet och         nings- och informationsprojekt. Man överväger
41024: byggherreverksamhet, Företagstjänster, Andra           även sådana sänkningar av skatter och social-
41025: samhälleliga och personliga tjänster, Ovrig verk-      skyddsavgifter som gynnar äldre arbetstagare.
41026: samhet (den tredje sektorn), Offentlig sektor.            Massarbetslösheten har varit en nationell
41027:     Detta är ett strukturellt problem inom ekono-      olycka. Den nuvarande regeringen satte som mål
41028: min, eftersom en omfattande ökning av antalet          en halvering av arbetslösheten före slutet av sin
41029: arbetsplatser kräver en bredare produktionsbas.        mandatperiod. Målet är krävande, eftersom ar-
41030:  En av framtidens tillväxtbranscher är enligt un-      betslösheten i början av 1990-talet steg tili aldrig
41031:  dersökningen programvara och tjänster inom            förr skådade siffror. Trots att utgångsläget var
41032:  datatekniken. En annan framtidsbransch är väl-        svårt har man gjort goda framsteg i riktning mot
41033:  fårdstjänster för den äldre befolkningen. Utöver      målet. Nu gäller det att slutspurta. Regeringen
41034:  dessa kan sysselsättningen ökas även inom den         gör sitt bästa för att sköta arbetslöshetsproble-
41035:  s.k. tredje sektorn, som inte är företagsverksam-     met och rekryteringssvårigheterna.
41036:  het i egentlig mening, men där man genom lämp-
41037:  liga stödåtgärder kan placera bl.a. äldre arbetslö-
41038:  sa.
41039:      Helsingforsden 20 november 1997
41040:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
41041:                                            KK 1065/1997 vp
41042: 
41043: Kirjallinen kysymys 1065
41044: 
41045: 
41046: 
41047: 
41048:                                    Kimmo Kiljunen /sd: Asianajajaliittoon kuulumattomien lakimies-
41049:                                       ten oikeudesta avustaa maksuttornissa oikeudenkäynneissä
41050: 
41051: 
41052:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41053: 
41054:     Hallitus on antanut syyskuun lopussa esityk-      tusten oikeusturvaehtoihin sisällytetään ehto,
41055: sen maksuttomista oikeudenkäynneistä (HE 132/         jonka mukaan oikeudenkäyntikuluja korvataan
41056: 1997 vp). Esityksessä korostuu Asianajajaliiton       vain, jos oikeusavustajana toiminut lakimies on
41057: jäsenten oikeus toimia maksuttornissa oikeus-         Asianajajaliiton jäsen.
41058: avustustehtävissä yleisiin oikeusavustajiin tai yk-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41059: sityisiin avustajiin nähden. Pyrkimys etuoikeut-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41060: taajoitakin asianajajia on suomalaisen perinteen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41061: vastainen ja merkitsisi useiden lakimiesten uran      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41062: vaikeutumista tai päättymistä. Suuri joukko la-
41063: kimiehiä ei nykytilanteessa voi liittyä Asianajaja-            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41064: liiton jäseneksi, koska hyväksyttävällä on esi-              varmistaakseen myös muiden kuin Asi-
41065: merkiksi oltava neljän vuoden kokemus. Asian-                anajajaliittoon kuuluvien lakimiesten oi-
41066: ajajaliittoon kuulumattomat lakimiehet pelkää-               keuden avustaa maksuttornissa oikeu-
41067:  vät myös menettelynjohtavan siihen, että vakuu-             denkäynneissä?
41068: 
41069:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
41070: 
41071:                                          Kimmo Kiljunen /sd
41072: 
41073: 
41074: 
41075: 
41076:  270136
41077: 2                                           KK 1065/1997 vp
41078: 
41079: 
41080: 
41081: 
41082:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41083: 
41084:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kinnon suorittanut henkilö. Ehdotetun sääntelyn
41085: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tarkoituksena on turvata laadukkaita oikeus-
41086: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        apupalveluja. Asianajajien valvonta on järjestet-
41087: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kimmo             ty, hänellä on oltava tiettyä käytännön kokemus-
41088: Kiljusen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ta ja vastuuvakuutuksen on oltava kunnossa.
41089: n:o 1065:                                              Tälläjärjestelyllä on pyritty pitämään huolta ha-
41090:                                                        kijan oikeusturvasta. Todettakoon, että viime
41091:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          kesänä säädetyssä oikeudenkäynnistä rikosasi-
41092:         varmistaakseen myös muiden kuin Asi-           oissa annetun lain 2 luvun 2 §:n mukaan asian-
41093:         anajajaliittoon kuuluvien lakimiesten oi-      omistajan oikeudenkäyntiasiamieheksi on mää-
41094:         keuden avustaa maksuttornissa oikeu-           rättävä asianajaja. Ainoastaanjos sopivaa asian-
41095:         denkä ynneissä?                                ajajaa ei ole tiedossa tai jos siihen on muu erityi-
41096:                                                        nen syy, oikeudenkäyntiavustajaksi voidaan
41097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           määrätä myös muu oikeustieteen kandidaatin
41098: vasti seuraavaa:                                       tutkinnon suorittanut henkilö. Nyt ehdotettu
41099:                                                        sääntely on täysin linjassa eduskunnan viime ke-
41100:     Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-       sänä säätämän lain kanssa.
41101: lituksen esitys oikeusapulaiksi ja siihen liittyväk-       Kuten aluksi totesin, asia on tällä hetkellä
41102: si lainsäädännöksi (HE 132/1997 vp). Siinä ehdo-       eduskunnassa käsittelyssä. Keskusteluissa on ol-
41103: tetaan muun muassa, että oikeusapupalveluja            lut esillä vaihtoehto, jonka mukaan avustajia
41104: jatkossa antaisivat oikeusavustajat sekä asian-        koskeva sääntely pidettäisiin ennallaan. Edus-
41105: ajajat ja asianajotoimiston avustavat lakimiehet.      kunta viime kädessä päättää siitä, ketkäjatkossa
41106: Erityisestä syystä yksityiseksi avustajaksi voitai-    voivat tarjota oikeusapupalveluja.
41107: siin määrätä muu oikeustieteen kandidaatin tut-
41108: 
41109:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
41110: 
41111:                                                                       Oikeusministeri Kari Häkämies
41112:                                            KK 1065/1997 vp                                             3
41113: 
41114: 
41115: 
41116: 
41117:                                         Tili Riksdagens Talman
41118: 
41119:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      datexamen. Avsikten med stadganq~t är att tryg-
41120: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ga kvalitativa rättshjälpstjänster. Overvakning-
41121: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      en av advokater är ordnad, han bör ha en viss
41122: man Kimmo Kiljunen undertecknade skriftliga           praktisk erfarenhet och ansvarsförsäkringen bör
41123: spörsmål nr 1065:                                     vara i skick. Genom detta arrangemang strävar
41124:                                                       man tili att ombesörja sökandes rättsskydd. No-
41125:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        teras kan att enligt 2 kap 2 § lagen om rättegång i
41126:        ta för att försäkra sig om att även andra är   brottmål, som stiftades senaste sommar, skall tili
41127:        jurister som hör tili Advokatförbundet         målsägandebiträde förordnas en advokat. Om
41128:        kan biträda i fria rättegångar?                ingen lämplig advokat kan anlitas eller om det
41129:                                                       finns andra särskilda skäl, kan tili biträde även
41130:    Som svar på spörsmålet får jag vördsamt an-        förordnas någon annan som har avlagtjuris kan-
41131: föra följande:                                        didatexamen. Det nu föreslagna stadgandet är
41132:                                                       helt i linje med den lag riksdagen godkände se-
41133:    Riksdagen behandlar som bäst regeringens           naste sommar.
41134: proposition med förslag tili rättshjälpslag och           Såsomjag i början konstaterade är ärendet för
41135: därtili ansluten Iagstiftning (RP 13211997 rd). 1     tillfållet under behandling i riksdagen. 1 diskus-
41136: den föreslås bland annat att rätthjälpstjänster i     sionerna har ett alternativ varit framme enligt
41137: fortsättningen ges av rättsbiträden samt advoka-      vilket stadgandena som gäller biträden skulle
41138: ter och biträdande jurister vid en advokatbyrå.       hållas oförändrade. Riksdagen beslutar i sista
41139: Av särskilda skäl kan tili privat biträde förordnas   hand om vilka som i fortsättningen får erbjuda
41140: någon annan person som har avlagtjuris kandi-         rättshjälpstjänster.
41141: 
41142:      Helsingfors den 21 november 1997
41143: 
41144:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
41145:                                             KK 1066/1997 vp
41146: 
41147: Kirjallinen kysymys 1066
41148: 
41149: 
41150: 
41151: 
41152:                                     Markus Aaltonen /sd: Pienyritysten työnantajamaksujen maksujär-
41153:                                        jestelmän uudistamisesta
41154: 
41155: 
41156:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41157: 
41158:     Pienen osakeyhtiön ja muun pienyrityksen              - kaikki byrokratia on poissa yrittäjän osa-
41159: palkanmaksuun liittyy tekijöitä, jotka ovat ilmei-     keyhtiön perustajan varsinaisesta ansiotyöstä,
41160: siä työllistämisen esteitä. Palkanmaksujärjestel-      jolla yrityksen toiminnallinen ja taloudellinen
41161: mää pitäisi yksinkertaistaa niin, että se on yrittä-   pohja luodaan,
41162: jän kannalta ymmärrettävä ja hallittava.                  - valvontajänne lyhenee yhden kuukauden
41163:     Palkanmaksuun liittyy tekijöitä, jotka aiheu-      mittaiseksi, mikä merkitsee tarkoituksella mak-
41164: tuvat monien erilaisten työntekijöiden turvajär-       sunsa laiminlyövien ja sillä kilpailuetua hankki-
41165: jestelmien samanaikaisesta toteuttamisesta.            vien yrittäjien/yritysten putoamista pois tarjoa-
41166: Maksettuun palkkaan liittyvät suoritukset ovat:        jienjoukosta- talouselämä tervehtyy,
41167:     1. sosiaaliturvamaksu 4,00 - 5,60 - 6,50              - pienyritysten kannattavuus paranee hiu-
41168: prosenttia,                                            kan, koska ostettavat palvelut asioiden hoitami-
41169:     2. TEL-, LEL- tai TaEL-maksu toimialasta ja        seksi kevenevät,
41170: muista tekijöistä riippuen 16,8- 17,9- 10,7               - eläkeyhtiöiden luottotappiot pienenevät ja
41171: prosenttia,                                            mahdollistavat maksujen maltillisemman koro-
41172:     3. työttömyysvakuutusmaksu 0,1 prosenttia,         tustarpeen,
41173:     4. ryhmähenkivakuutusmaksu 0,1 prosenttia             - valtio kykenee suuntaamaan suhdanteen
41174: sekä                                                   mukaan tukitoimensa työllistäville pienyrityksil-
41175:     5. tapaturmavakuutusmaksu, jonka suuruus           le helpommin sekä tehokkaammin. Esimerkiksi
41176:  riippuu toimialasta.                                  0,5 prosentin alennus pienyrityksen 200 000 mar-
41177:     Yhteensä nämä maksut ovat pienimmillään            kan paikoissa merkitsee 1 000 markkaa, jolla ei
41178:  noin 25 prosenttia ja enimmillään noin 30 pro-        ole minkäänlaista työllistävää vaikutusta,
41179:  senttia maksetusta bruttopalkasta.                       - maksut jaksottuvat tasaisesti palkkojen
41180:     Herää kysymys, miksi jokseenkin vakiosuu-          mukaan ja auttavat pienyrityksen talouden hoi-
41181:  ruiset maksut on hoidettava kolmella eri järjes-      toa ja suunnittelua ilman ulosottomiestä, joka
41182:  telmällä. Miksi kaikkia maksuja ei hoideta yhte-      perii liian suuria ennakoita heti yrityksen aloit-
41183:  nä ja kaikille työnantajille samansuuruisena 25-      taessa tai pian pienten ennakoiden tasausmaksu-
41184:  30 prosentin eränä samalla maksukuitilla enoa-        ja vuoden tai kahden kuluttua, jos yritys on vielä
41185:  kanpidätyksen kanssa ja jaeta eri osapuolille         hengissä.
41186:  sopimuksella?                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41187:   · Kysymystä voidaan perustella mm. seuraa-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41188:  vasti:                                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41189:     - työntekijän paikkaaminen on monien rin-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41190:  nakkaisten järjestelmien johdosta tehty turhan
41191:  hankalaksi erityisesti silloin, kun palkataan se                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
41192:  ensimmäinen työntekijä,                                      siin pienyritysten työnantajamaksujen
41193:     - alkavalle yritykselle määrätään maksetta-               maksujärjestelmän yksinkertaistamisek-
41194:  vaksi ensimmäiset vakuutusmaksut jo ennen                    si?
41195:  kuin yhtään lähtevää laskua on yrityksessä saatu
41196:  aikaan ja aiheutetaan heti likviditeettiongelmia,
41197: 
41198:      Helsingissä 29 päivänä lokakuuta 1997
41199: 
41200:                                           Markus Aaltonen /sd
41201: 270136
41202: 2                                         KK 1066/1997 vp
41203: 
41204: 
41205: 
41206: 
41207:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41208:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Keskitettyyn maksujärjestelmään kuuluu
41209: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        olennaisena osana kaikilta työnantajilta perittä-
41210: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vä samansuuruinen maksu. Tämä merkitsisi sitä,
41211: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus          että jouduttaisiin luopumaan nykyisestä vakuu-
41212: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tusmaksun riskivastaavuudesta. Esimerkiksi ta-
41213: n:o 1066:                                            paturmavakuutuksessa on käytössä järjestelmä,
41214:                                                      jonka mukaan maksun suuruus määräytyy yri-
41215:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      tyksen tapaturmariskin suuruuden perusteella.
41216:        siin pienyritysten työnantajamaksujen         Työmaa-työryhmän selvityksen mukaan yhden
41217:        maksujärjestelmän yksinkertaistamisek-        keskitetyn maksujärjestelmän luominen ja yllä-
41218:        si?                                           pitäminen aiheuttaisi työnantajille lisäkustan-
41219:                                                      nuksia nykyiseen järjestelmään verrattuna.
41220:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Lyhytaikaiset työsuhteet, niin sanotut pätkä-
41221: vasti seuraavaa:                                     työt, on tarkoitus saattaa kattavasti eläketurvan
41222:                                                      piiriin. Tätä koskeva hallituksen esitys on par-
41223:    Kuten kysymyksen perusteluosassa on todet-        haillaan eduskunnan käsiteltävänä (HE 202/
41224: tu, työnantaja on velvollinen suorittamaan mak-      1997 vp). Sen yhteydessä ehdotetaan helpotetta-
41225: samaosa palkan perusteella useita pakollisia         vaksi työnantajan maksuvelvollisuutta siten, että
41226: työnantajamaksuja. Työnantajan sosiaaliturva-        lyhytaikaisissa työsuhteissa luovuttaisiin etukä-
41227: maksu suoritetaan veron ennakonpidätyksen            teen tehtävästä vakuutussopimuksesta. Tämä
41228: yhteydessä lääninveroviraston tilille. Eläkelaitos   koskisi myös kotitaloustyötä.
41229: perii palkan perusteella suoritettavat eläkemak-        Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 4 päivänä
41230: sut Tapaturmavakuutusyhtiölle suoritetaan la-        syyskuuta 1997 selvitysmiehen, jonka tehtävänä
41231: kisääteinen tapaturmavakuutusmaksu, työttö-          oli laatia ehdotus järjestelmäksi, jossa ensi vai-
41232: myysvakuutusmaksut samoin kuin mahdollinen           heessa aloittava, alle 10 hengen yritys voi hoitaa
41233: ryhmähenkivakuutusmaksu.                             työnantajamaksut yhtenä kokonaisuutena ja
41234:    Ongelmana työnantajamaksujen osalta on            joka myöhemmin laajenee kattamaan kaikki vas-
41235: usein tiedon puute. Toimintaansa aloittava työn-     taavat yritykset. Selvitysmies Tanskanen ehdotti
41236: antaja ei tiedä, minne ja miten maksut tulee suo-    16 päivänä lokakuuta 1997luovuttamassaan ra-
41237: rittaa. Tällä hetkellä on tietoja työnantajamak-     portissa, että Pientyönantajien Palvelukeskuk-
41238: suista saatavissa keskitetysti Kouvolassa toimi-     sen toimintaa laajennettaisiin koskemaan kaik-
41239: vasta Pientyönantajien Palvelukeskuksesta. Pal-      kia alle 10 työntekijän yrityksiä. Tällaisia yrityk-
41240: velukeskus antaa valtakunnallisesti puhelinneu-      siä on 95 prosenttia Suomen kaikista noin
41241: vontaa ja lomakepalvelua. Se ottaa myös maksua       200 000 yrityksestä. Alle 10 työntekijän yritykset
41242: vastaan hoitaakseen enintään kolme henkilöä          voisivat lisäksi suorittaa TEL-ennakkomaksun-
41243: työllistävän työnantajan kaikki työnantajamak-       sa toteutuneen palkkasumman perusteella. Vas-
41244: sut                                                  tuu työnantajavelvoitteita koskevan informaa-
41245:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Työ-     tion antamisesta keskitettäisiin työvoima- ja elin-
41246: maa-työryhmä selvitti huhtikuussa 1997 julkais-      keinokeskuksille.
41247: tussa muistiossa nykyiseen työnantajamaksujen           Lisäksi selvitysmies ehdotti, että vuonna 1999
41248: maksu- ja ilmoitusmenettelyyn liittyviä ongel-       olisi yhtenäistettävä työnantajamaksujen mak-
41249: mia. Työryhmä teki ehdotuksia muun muassa            suaikoja ja -ehtoja sekä palkkakäsitteitä ja va-
41250: maksujen perusteena olevien palkkakäsitteiden        kuuttamisvelvollisuutta. Samalla olisi satunnai-
41251: saattamiseksi nykyistä yhdenmukaisemmiksi            sesti työntekijöitä palkkaaville työnantajille luo-
41252: sekä tiedonsaannin parantamiseksi. Lisäksi työ-      tava TEL:n vähimmäisturvan sekä tapaturmava-
41253: ryhmä selvitti ongelmia, jotka liittyvät työnanta-   kuutuksen kattava järjestelmä, jonka avulla va-
41254: jamaksujen mahdolliseen keskitettyyn suoritta-       kuutuksen ottaminen ja vakuutusmaksun mak-
41255: miseen.                                              saminen voitaisiin suorittaa samalla kertaa heti
41256:                                           KK 1066/1997 vp                                            3
41257: 
41258: lopullisena. Selvitysmies laati myös alustavan          Selvitysmiehen raportti on lausuntokierrok-
41259: mallin aloittaviin, alle 10 työntekijän yrityksiin   sella. Sen jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö
41260: sovellettavasta työnantajamaksujen keskitetystä      tulee ratkaisemaan, millaisia jatkotoimenpiteitä
41261: maksumenettelystä. Keskitetty maksumenettely         tarvitaan pientyönantajilta perittävien työnanta-
41262: olisi selvitysmiehen mukaan toteutettavissa ai-      jamaksujen maksujärjestelmän yksinkertaista-
41263: kaisintaan viiden vuoden kuluttua.                   miseksi.
41264: 
41265:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
41266: 
41267:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41268: 4                                          KK 1066/1997 vp
41269: 
41270: 
41271: 
41272: 
41273:                                         Tili Riksdagens Talman
41274: 
41275:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      alla arbetsgivare. Detta skulle medföra att vi
41276: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        borde avstå från den nuvarande riskmotsvarig-
41277: lem av statsrådet översänt foljande av riksdags-      heten i försäkringsavgiften. lnom till exempel
41278: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål            olycksfallsförsäkringen används ett system enligt
41279: nr 1066:                                              vilket beloppet bestäms av olycksfallsrisken i fö-
41280:                                                       retaget i fråga. Enligt työmaa-arbetsgruppens
41281:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         utredning skulle skapande och upprätthållande
41282:        att förenkla betalningssystemet för små-       av ett enda centraliserat avgiftssystem medföra
41283:        företagens arbetsgivaravgifter?                tilläggskostnader för arbetsgivarna i jämförelse
41284:                                                       med det nuvarande systemet.
41285:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Avsikten är att kortvariga arbetsförhållanden
41286: anföra följande:                                      skall omfattas av pensionsskyddet på ett täckan-
41287:                                                       de sätt. En regeringsproposition om detta är som
41288:     Såsom det konstaterats i spörsmålets motive-      bäst under behandling i riksdagen (RP 202/1997
41289: ringsdel är arbetsgivaren skyldig att betala flera    rd). 1 samband med den föreslås att arbetsgivar-
41290: obligatoriska arbetsgivaravgifter på basis av den     nas avgiftsförpliktelse underlättas så att man i
41291: lön som arbetsgivaren betalar. Arbetsgivarens         kortvariga arbetsförhållanden avstår från för-
41292: socialskyddsavgift betalas i samband med skatte-      säkringsavtal som görs på förhand. Detta skulle
41293: innehållningen tilllänsskatteverkets konto. Pen-      gälla även hushållsarbete.
41294: sionsanstalten uppbär de pensionsavgifter som             Social- och hälsovårdsministeriet tillsatte den
41295: betalas på basis av lönen. Till olycksfallsförsäk-    4 september 1997 en utredningsman vars uppgift
41296: ringsbolaget betalas den lagstadgade olycksfalls-     var att utarbeta ett förslag till ett system som i
41297: försäkringsavgiften, arbetslöshetsförsäkrings-        första skedet möjliggör att företag, som startar
41298: premierna och eventuell grupplivförsäkringsav-        sin verksamhet och som har fårre än tio arbetsta-
41299: gift.                                                 gare, kan sköta arbetsgivaravgifterna som en hel-
41300:     Problemet med arbetsgivaravgifterna är ofta       het. Senare utvidgas systemet till att täcka alla
41301: brist på information. En arbetsgivare som börjar      motsvarande företag. Utredningsman Tanska-
41302: med sin verksamhet vet inte vart och hur avgifter-    nen föreslog i sin rapport som avgavs den 16
41303: na skall betalas. För närvarande kan information      oktober 1997 att Småarbetsgivares Servicecen-
41304: om arbetsgivaravgifter fås centraliserat från         trals verksamhet skall utvidgas till att gälla alla
41305: Småarbetsgivares Servicecentral i Kouvola. Ser-       företag med fårre än 10 arbetstagare. Dessa före-
41306: vicecentralen ger riksomfattande telefonrådgiv-       tag utgör 95 procent av alla ca 200 000 företag i
41307: ning och blankettservice. Den sköter också mot        Finland. Företag med fårre än 10 arbetstagare
41308: avgift alla arbetsgivaravgifter för arbetsgivare      kan dessutom betala sina APL- förskottsavgifter
41309: som sysselsätter högst tre personer.                  på basis av den verkliga lönesumman. Ansvaret
41310:     En arbetsgrupp ("työmaa"), som tillsattes av      för information angående arbetsgivarförpliktel-
41311: social- och hälsovårdsministeriet, utredde i sin      ser koncentreras till arbetskrafts- och närings-
41312: promemoria som publicerades i april 1997 pro-         centralerna.
41313: blem som ansluter sig till det nuvarande betal-           Dessutom föreslog utredningsmannen att be-
41314: nings- och anmälningsförfarandet för arbetsgi-        talningstiden och -villkoren för arbetsgivarav-
41315: varavgifterna. Arbetsgruppen gav förslag bl.a.        gifterna samt lönebegreppen och försäkrings-
41316: till att förenhetliga de lönebegrepp som utgör        skyldigheten skall förenhetligas år 1999. Samti-
41317: basis för avgifterna samt till att förbättra infor-   digt skall för arbetsgivare som sporadiskt anstäl-
41318: mationen. Dessutom utredde arbetsgruppen pro-         ler arbetstagare skapas ett system som täcker
41319: blem som anknyter till en eventuell centraliserad     APL:s minimiskydd samt olycksfallsförsäkring
41320: betalning av arbetsgivaravgifterna.                   och som gör det möjligt att man på samma gång
41321:     1 ett centraliserat betalningssystem ingår som    kan både teckna en försäkring och betala försäk-
41322: en väsentlig del att jämnstora avgifter uppbärs av    ringsavgifterna enligt det slutliga beloppet. Ut-
41323:                                          KK 1066/1997 vp                                              5
41324: 
41325: redningsmannen utarbetade även en preliminär             Utredningsmannens rapport är på remiss. Ef-
41326: modell för ett centraliserat betalningsförfarande     ter det kommer social- och hälsovårdsministeriet
41327: för arbetsgivaravgifter som tillämpas på företag      att avgöra vilka fortsatta åtgärder det behövs för
41328: som startar sin verksamhet och som har fårre än       att förenkla betalningssystemet för de arbetsgi-
41329: 10 arbetstagare. Enligt utredningsmannen kunde        varavgifter som uppbärs av småarbetsgivare.
41330: ett centraliserat betalningsförfarande förverkli-
41331: gas tidigast om fem år.
41332: 
41333:      Helsingforsden 18 november 1997
41334: 
41335:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41336:                                             KK 1067/1997 vp
41337: 
41338: Kirjallinen kysymys 1067
41339: 
41340: 
41341: 
41342: 
41343:                                     Helena Vartiainen /sd: Kuurojen lukio-opiskelun pidentämisestä
41344: 
41345: 
41346: 
41347:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41348: 
41349:     Suomessa on syntymäkuuroja ja kuuroutunei-         noivaa opetusta. Lisäksi tulkkausnopeus on
41350: ta noin 330 000 henkeä. Kuurojen äidinkieli on         usein hitaampi kuin opettajan normaali puheno-
41351: viittomakieli. Kuurot ovat merkittävä kielivä-         peus.
41352: hemmistö, kun heidän määräänsä verrataan esi-             Myös kuuroja lukiolaisia koskee sääntö lu-
41353: merkiksi saamelaisiin, joita vuonna 1995 oli 1 726     kion suorittamisesta enintään neljässä vuodessa.
41354: henkeä, tai ruotsinkielisiin, joita vuonna 1995 oli    Jollei neljän vuoden lukio-opiskelu johda yliop-
41355: 294 664 henkeä.                                        pilastutkintoon, joutuu opiskelija siirtymään il-
41356:     Kuuroilla ei merkittävästä vähemmistöase-          talukioon tai keskeyttämään opinnot. Kuurojen
41357: mastaan huolimatta ole mahdollisuutta saada            lukiolaisten erityistarpeet voidaan helposti ottaa
41358: järjestelmällistä opetusta äidinkielellään. Voi-       huomioon antamalla kuuroille mahdollisuus
41359: dakseen opiskelussaan käyttää opettajien käyt-         suorittaa lukio pidemmällä ajalla, esimerkiksi
41360: tämää kieltä ja oppilaalle annettavia oppimateri-      kuudessa vuodessa. Näin kuurojen mahdollisuus
41361: aaleja on kuurojen lasten opiskelun alussa opis-       menestyä opinnoissaan paranee. Samalla pa-
41362: keltava ensimmäinen vieras kieli, suomi. Kuurot        ranevat heidän mahdollisuutensa jatko-opinto-
41363: lapset ovat oppivelvollisia jo 6-vuotiaina.            paikan saamisessa sekä opintojenjälkeen työelä-
41364:     Peruskoulun jälkeen kuuro opiskelija siirtyy       mässä.
41365: kuulevien lukioon. Tämä on suuri muutos, sillä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41366:  oppilas siirtyy kuurojen kouluun 6--8 oppilaan        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41367:  luokasta lukion suureen luokkayhteisöön, jossa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41368:  oppilaita voi olla jopa 40. Lukiossa opiskelija voi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41369:  käyttää apunaan tulkkia, mutta riittävätkään
41370:  tulkkipalvelut eivät poista kuulevien ryhmässä                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kuuro-
41371:  opiskeluun liittyviä ongelmia. Kuuro opiskelija              jen opiskelumahdollisuudet paranevat, ja
41372:  ei mitenkään ehdi tehdä muistiinpanoja, seurata                 aikooko Hallitus pidentää kuurojen
41373:  viittomia ja samalla seurata opettajan havain-               lukiolaisten lukio-opiskeluaikaa?
41374: 
41375:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
41376: 
41377:                                           Helena Vartiainen /sd
41378: 
41379: 
41380: 
41381: 
41382: 270136
41383: 2                                          KK 1067/1997 vp
41384: 
41385: 
41386: 
41387: 
41388:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41389: 
41390:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tushanketta ja luo mahdollisuudet viittomakie-
41391: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         len aineenopettajakoulutuksen käynnistämiselle.
41392: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Viittomakielen tulkin tutkintoon johtavaa
41393: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Helena           koulutusta tulevat järjestämään Väliaikainen
41394: Vartiaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Väliai-
41395: n:o 1067:                                             kainen diakonia-ammattikorkeakoulu - Tem-
41396:                                                       porära diakoniyrkeshögskolan. Nämä ammatti-
41397:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kuuro-      korkeakoulut aloittavat toimintansa 1.8.1998.
41398:        jen opiskelumahdollisuudet paranevat, ja           Mitä tulee kuurojen lukialaisten Opiskeluajan
41399:           aikooko Hallitus pidentää kuurojen          pidentämiseen, tätä asiaa käsitellään lukiolain
41400:        lukialaisten lukio-opiskeluaikaa?              3 §:n 2 momentissa (1594/1993),jonka mukaises-
41401:                                                       ti: "Lukio toimii luokallisena tai luokattomana.
41402:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           Lukio tulee suorittaa enintään neljässä vuodessa,
41403: taen seuraavaa:                                       jollei lukion rehtori perustellusta syystä myönnä
41404:                                                       oppilaalle suoritusajan pidennystä." Opetusmi-
41405:    Suomessa on Kuurojen Liitto ry:n antamien          nisteriön käsityksen mukaan oppilaan kuulo-
41406: tietojen mukaan noin 5 000 viittomakieltä käyt-       vamma on sellainen perusteltu syy ,jonka mukai-
41407: tävää kuuroa tai huonokuuloista henkilöä ja           sesti rehtori voi myöntää oppilaalle laissa maini-
41408: 3 000 kuuroutunutta, jotka eivät käytä viittoma-      tun suoritusajan pidennyksen.
41409: kieltä. Kuulovammaisia on Suomessa yhteensä               Suomessa kuulovammaisten lukio-opetus on
41410: noin 300 000, mutta näistä valtaosa on vanhus-        keskitetty Mikkelin kuulovammaisten kouluun,
41411: väestöön kuuluvia, jotka eivät enää ole aktiivisia    josta ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat vuon-
41412: koulutuspalvelujen käyttäjiä.                         na 1980. Kuulovammaisten ja näkövammaisten
41413:     Kysymyksen ensimmäistä osaa opetusminis-          sekä liikuntavammaisten kouluista annetun lain
41414: teriö on käsitellyt vastatessaan oikeusministe-       (481/1983) 17 §:n (36/1986) mukaisesti:
41415: riön viittomakielen oikeudellista asemaa pohti-           "Opetusministeriö voi määrätä, että yhden tai
41416: neen työryhmän muistioon. Työryhmän muis-             useamman koulun tehtävänä on tässä laissa sää-
41417: tion johdosta opetusministeriö on toteuttanut         dettyjen tehtävien lisäksi siten kuin asetuksella
41418: seuraavat kuurojen opiskelijoiden asemaa pa-          tarkemmin säädetään:
41419: rantavat uudistukset:
41420:    ViiUomakielistä opettajankoulutusta koske-            3) järjestää lukion oppimäärän suorittamista
41421: van toimenpide-ehdotuksen johdosta on päätet-         edistävää opetusta kuulovammaisten koulussa,
41422: ty, että Jyväskylän ja Tampereenyliopistot käyn-      peruskoulussa tai peruskouluopetusta vastaavaa
41423: nistävät syksyllä 1998 yhteistyössä luokanopet-       opetusta antavassa koulussa opiskelevalle kuulo-
41424: tajakoulutuksen (160 ov), johon valitaan hake-        vammaiselle oppilaalle, jolla on riittävä kielelli-
41425: musten ja soveltuvuuskokeen perusteella 5-8           nen kehitystaso (669/1988);"
41426: kuuroa ylioppilasta. Koulutuksen suunnittelu on
41427: jo käynnistynytem. yliopistoissa, ja opetusminis-        Vuonna 1985 opetusministeriö määräsi Mik-
41428: teriö tulee taloudellisesti tukemaan suunnittelua.    kelin kuulovammaisten koulun huolehtimaan
41429: Koulutus toteutetaan pääosin Jyväskylässä, ja         opetuksen ohjauksesta sekä opetusmenetelmien
41430: Tampereen yliopisto tarjoaa sivuaineopintoja          ja oppimateriaalien kehittämisestä suomenkielis-
41431: erityisesti opetusteknologiassa ja toteuttaa tutki-   ten kuulovammaisten lukio-opetuksen osalta.
41432: muksellista seurantaa.                                Mikkelin kuulovammaisten koulun lukiossa on
41433:    Lisäksi Jyväskylän yliopistossa ollaan laajen-     tällä hetkellä 29 oppilasta opiskelemassa lukion
41434: tamassa viittomakielen arvosanaopintoja 19            suorittamista edistäviä opintoja. Lukio on luo-
41435: opintoviikosta 35 opintoviikkoon vuonna 1998          katon ja kurssimuotoinen. Uuden luokattoman
41436: ja myöhemmin mahdollisesti syventäviksi opin-         opetussuunnitelman mukaan opiskelu aloitettiin
41437: noiksi. Tämä tukee nyt käynnistettävää koulu-         lukuvuoden 1995 alusta. Lukio-opetus on suun-
41438:                                          KK 1067/1997 vp                                         3
41439: 
41440: niteltu neljälle vuodelle. Lukio-opetusta anne-    hakeutunut opiskelemaan kuulovammaisten lu-
41441: taan kokonaan kuulovammaisten koulussa,            kioon yleisestä lukiosta.
41442: mutta kaikki oppilaat ovat yksityisoppilaina          Opetusministeriö on parantanut huomatta-
41443: mikkeliläisessä Lyseon lukiossa,johon opiskelta-   vasti viime aikoina kuurojen opiskelumahdolli-
41444: vat aineet tentitään. YTL vapauttaa anomukses-     suuksia ja tulee edelleen jatkamaan tätä työtä.
41445: ta oppilaat kuullun ymmärtämisen kokeesta.         Kuurojen lukiolaisten lukio-opiskeluajan piden-
41446:    Mikkelin kuulovammaisten kouluun oppilaat       täminen on jo huomioitu voimassa olevassa lu-
41447: hakeutuvat joko kuulovammaisten kouluista tai      kiolaissa.
41448: yleisistä peruskouluista. Muutama oppilas on
41449:     Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
41450: 
41451:                                                            Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
41452: 4                                          KK 1067/1997 vp
41453: 
41454: 
41455: 
41456: 
41457:                                         Tili Riksdagens Talman
41458: 
41459:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          utbildningsprojektet och skapar möjligheter att
41460: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           starta en ämneslärarutbildning på teckenspråk.
41461: med1em av statsrådet översänt följande av riks-          Utbildning som leder till examen som tecken-
41462: dagsman Helena Vartiainen undertecknade               språkstolk kommer att ordnas av Väliaikainen
41463: skriftliga spörsmål nr 1067:                          humanistinen ammattikorkeakoulu (Temporära
41464:                                                       humanistiska yrkeshögskolan) och Väliaikainen
41465:          Vad avser Regeringen göra så att de          diakonia-ammattikorkeakoulu - Temporära
41466:        dövas studiemöjligheter förbättras, och        diakoniyrkeshögskolan. Dessa yrkeshögskolor
41467:          ämnar Regeringen förlänga de döva            inleder sin verksamhet den 1 augusti 1998.
41468:        gymnasieelevernas studietid?                      Vad gäller en förlängning av de döva gymna-
41469:                                                       sieelevernas studietid, så tas detta upp i 3 §
41470:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         2 mom. i gymnasielagen (1594/1993) och där
41471: anföra följande:                                      näms: "Gymnasiet kan ha årskurser eller vara
41472:                                                       årskurslöst. Gymnasiet skall slutföras på högst
41473:     Det finns i Finland enligt uppgifter av Dövas     fyra år, om inte gymnasiets rektor har grundad
41474: F örbund rf cirka 5 000 döva och andra med ned-       anledning att bevilja eleven förlängd tid." Enligt
41475: satt hörsel som använder teckenspråk och 3 000        undervisningsministeriets uppfattning är hörsel-
41476: som håller på att bli döva som inte använder          skada hos en eleven sådan grundad anledning att
41477: teckenspråk. Sammanlagt har i Finland ca              rektorn kan bevilja eleven den förlängda tid som
41478: 300 000 hörselskadade, men merparten av dem           avses i lagen.
41479: hör till den äldre befolkningen som inte längre är       Gymnasieundervisningen av hörselskadade
41480: aktiva anlitare av utbildningstjänster.               har i Finland koncentrerats till en skola för hör-
41481:     F örsta delen av spörsmålet har undervisnings-    selskadade i St Michel, Mikkelin kuulovammais-
41482: ministeriet behandlat i sitt svar på en promemo-      ten koulu, där de första studenterna utexamine-
41483: ria om teckenspråkets rättsliga ställning som         rades 1980. I lagen om skolor för hörselskadade
41484: analyserats av en arbetsgrupp vid justitieministe-    och synskadade samt rörelsehindrade (481/1983)
41485: riet. Med anledning av promemorian har under-         nämns i 17 § (36/1986):
41486: visningsministeriet genomfört följande reformer          "Undervisningsministeriet kan bestämma att
41487: som förbättrar de döva studerandenas ställning:       det åligger en eller flera skolor att utöver sina i
41488:     Med anledning av åtgärdsförslaget beträffan-      denna lag stadgade uppgifter och på det sätt som
41489: de lärarutbildningen i teckenspråk har det beslu-     närmare stadgas genom förordning:
41490: tats att Jyväskylä och Tammerfors universitet i
41491: samverkan hösten 1998 inleder en klasslärarut-            3) anordna sådan undervisning som främjar
41492: bildning (160 studieveckor) till vilken på basis av   genomgång av gymnasiets lärokurs för hörsel-
41493: ansökningar och lämplighetstest antas 5-8 döva        skadade elever som har en tillräckligt hög språk-
41494: studenter. Planeringen av utbildningen har redan      lig utvecklingsnivå och som har gått i en skola för
41495: inletts vid respektive universitet och undervis-      hörselskadade, en grundskola eller en skola som
41496: ningsministeriet kommer ekonomiskt att stöda          meddelar undervisning som motsvarar grund-
41497: planeringen. Utbildningen genomförs i huvud-          skoleundervisningen; (669/1998)"
41498: sak i Jyväskylä, och Tammerfors universitet er-
41499: bjuder biämnesstudier särskilt i undervisnings-          År 1985 förordnade undervisningsministeriet
41500: teknologi och genomför forskningsinriktad upp-        Mikkelin kuulovammaisten koulu att se till led-
41501: följning.                                             ningen av undervisningen samt utvecklingen av
41502:     Vidare skall man vid Jyväskylä universitet        undervisningsmetoderna och läromedlen för de
41503: 1998 utvidga vitsordsstudierna i teckenspråk          finska hörselskadade gymnasieelevernas del.
41504: från 19 till35 studieveckor och senare eventuellt     Skolans gymnasium har idag 29 elever som ge-
41505: till fördjupade studier. Detta stöder det aktuella    nomför studier som främjar genomförandet av
41506:                                           KK 1067/1997 vp                                           5
41507: 
41508: gymnasiets lärokurs. Gymnasiet är årskurslöst        skadade eller från de allmänna grundskolorna.
41509: och studierna kursformade. Studier enligt den        Några elever har sökt sig tili gymnasiet för hör-
41510: nya årskurslösa läroplanen inleddes vid ingången     selskadade från det allmänna gymnasiet.
41511: av läsåret 1995. Undervisningen är planerad för         Undervisningsministeriet har den senaste ti-
41512: fyra år. Undervisningen ges isin helhet i skolan     den avsevärt förbättrat de dövas studiemöjlighe-
41513: för hörselskadade, men alla elever är privatelever   ter och kommer ytterligare att fortsätta detta
41514: i Lyceet i St Michel där ämnena tenteras. Stu-       arbete. Möjligheten att ge döva gymnasieelever
41515: dentexamensnämnden befriar på anhållan               förlängd studietid har redan uppmärksammats i
41516: eleverna från hörförståelseprov.                     den gällande gymnasielagen.
41517:    Tili skolan för hörselskadade i St Michel söker
41518: sig elever antingen från andra skolor för hörsel-
41519: 
41520:      Helsingfors den 19 november 1997
41521: 
41522:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
41523: 1
41524: 1
41525: 1
41526: 1
41527:     1
41528:     1
41529:     1
41530:     1
41531:         1
41532:         1
41533:         1
41534:         1
41535:             1
41536:             1
41537:             1
41538:             1
41539:                 1
41540:                                             KK 1068/1997 vp
41541: 
41542: Kirjallinen kysymys 1068
41543: 
41544: 
41545: 
41546: 
41547:                                     Arja Ojala /sd ym.: Keliakiaa sairastavien erikoisruokavalion kus-
41548:                                         tannusten korvaamisesta
41549: 
41550: 
41551:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41552: 
41553:    Keliaakikkojen sosiaaliturvaa ja sen paranta-       lyjen jälkeen ministeri Huuhtanen ilmoitti kesä-
41554: miseksi tarvittavia toimenpiteitä on tutkittu ja       kuussa 1993, ettäkeliaakikkojen sosiaaliturva on
41555: harkittu jo 1980-luvulta alkaen. Tulokset ovat         kytketty vammaistuki- ja hoitotukijärjestelmien
41556: kuitenkin jääneet epätyydyttäviksi. Erilaisista        ja invalidien autonhankinnan tukijärjestelmän
41557: laeista huolimatta keliaakikot ovat sosiaalitur-       uudistamiseen. Ministeriö ei siis ole pyrkinyt-
41558: van suhteen jääneet väliinputoajiksi, sillä suurin     kään uudistamaan sairausvakuutuslakia siten,
41559: osa aikuisista ei saa mitään tukea. Eräänä syynä       että keliaakikkojen ehdottomasti tarvitsema eri-
41560: tähän on ilmeisesti se, ettei aikuisten keliakiaa      koisruokavalio rinnastettaisiin välttämättömiin
41561: pidetä sairautena ja ettei sen vaatiman hoidon         lääkeaineisiin, joita ilman potilas ei tule toimeen.
41562: perusteita, ehdottomuutta ja vakavuutta ole riit-      Tämä voidaan tulkita siten, että jos keliakiaan
41563: tävästi ymmärretty lakeja valmisteltaessa ja pää-      olisi olemassa lääkehoito, niin se korvattaisiin
41564: töksiä tehtäessä.                                      ko. lain perusteella.
41565:    Keliakia on krooninen sairaus, jota voidaan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
41566: spesifisesti ja tehokkaasti hoitaa, ja Ioogisinta      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41567: olisikin tukea hoitoa sairausvakuutuksen lääke-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41568: korvausjärjestelmän kautta. Tähän asti kor-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41569: vauksen piiriin on hyväksytty ainoastaan kliini-
41570: set ravintovalmisteet.                                           Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö
41571:    Sosiaali- ja terveysministeri Pesola ilmoitti jo           muuttaa sairausvakuutuslainsäädäntöä
41572: v. 1988, että ministeriö tutkii keliaakikkojen eri-           ja Iuokittaa keliakian krooniseksi sairau-
41573:  koisruokavalion aiheuttamien lisäkustannusten                deksi niin, että keliakiaa Sairastavalle
41574:  korvattavuutta sairausvakuutuslain perusteella               korvataan ylimääräiset ruokavaliokus-
41575: ja ryhtyy selvitysten valmistuttua tarvittaviin toi-          tannukset?
41576:  menpiteisiin. Useita vuosia kestäneiden selvitte-
41577:       Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
41578:                       Arja Ojala /sd                            Tarja Filatov /sd
41579:                       Pirkko Peltomo /sd                        Tarja Kautto /sd
41580:                       Virpa Puisto /sd                          Maija Rask /sd
41581: 
41582: 
41583: 
41584: 
41585:  270136
41586: 2                                           KK 1068/1997 vp
41587: 
41588: 
41589: 
41590: 
41591:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41592: 
41593:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         työministeriöstä, Kansaneläkelaitoksesta, Suo-
41594: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          men Kuntaliitosta ja vammaisjärjestöistä, luo-
41595: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vutti mietintönsä 15.4.1997. Työryhmä käsitteli
41596: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-         myös keliakiaa sairastavien henkilöiden tilannet-
41597: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ta.
41598: n:o 1068:                                                  Vammaistyöryhmässä käsiteltiin keliakiaan
41599:                                                        liittyviä ongelmia ja todettiin, ettei vammaistuki
41600:           Aikooko sosiaali- ja terveysministeriö       ja eläkkeensaajien hoitotuki sovellu keliakiaa
41601:        muuttaa sairausvakuutuslainsäädäntöä            sairastavien ravintokustannusten korvaamiseen.
41602:        ja luokittaa keliakian krooniseksi sairau-      Tämän johdosta työryhmä pohti erilaisia muita
41603:        deksi niin, että keliakiaa Sairastavalle        keinoja keliaakikoiden erityisruokavaliokustan-
41604:        korvataan ylimääräiset ruokavaliokus-           nusten kattamiseksi.
41605:        tannukset?                                          Esillä oli muun muassa suora rahakorvaus,
41606:                                                        osittainen kustannusten korvaus ostokuittien
41607:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            mukaan ja ostosetelijärjestelmä. Yhteistä näille
41608: taen seuraavaa:                                        malleille oli, että taloudellinen tuki keliaakikoi-
41609:                                                        den erityisruokavalioon olisi katettava yleisistä
41610:    Suomessa on noin 12 000 keliakiaaja sen iho-        verovaroista. Kun tuen tarve noin 10 000 ihmi-
41611: muotoa dermatitis herpetiformis sairastavaa            sellä on keskimäärin 200 markkaa kuukaudessa,
41612: henkilöä. Gluteiinia sisältämättömien elintarvik-      ei työryhmä pitänyt monimutkaisten järjestel-
41613: keiden käyttö on keliakian ainoa hoito. Käytän-        mien luomista pelkästään keliakiapotilaille jär-
41614: nössä kyse on gluteiinia sisältämättömien vilja-       kevänä, koska muitakin erityisruokavaliota tar-
41615: valmisteiden (esim. riisi, maissi, tattari ja hirssi   vitsevia ryhmiä on. Työryhmä totesi, että muun
41616: sekä gluteiinittomat erityisvalmisteet) käytöstä       muassa munuaistautipotilaat tarvitsevat erityis-
41617: tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan. Aikuis-        ruokavaliota. Myös diabetestaja laktoosi-intole-
41618: ten keliakian hoidossa myös kaura on todettu           rassia sairastavat tarvitsevat erityisruokavalion,
41619: usein sopivaksi vaihtoehdoksi. Ruokavaliohoito         vaikkakaan näistä sairauksista ei nykykäsityk-
41620: on elinikäinen. Asianmukaisella ruokavaliohoi-         sen mukaan aiheudu ylimääräisiä ruokavalio-
41621: dolla keliaakikko on keliakian suhteen täysin          kustannuksia. Lisäksi katsottiin, ettei suoralla
41622: terve ja työkykyinen. Kyse on siis piilevästä toi-     tuella voida vaikuttaa tuotteiden hintoihin, vaan
41623: minnanvajauksesta. Gluteiinittoman leivän ja           ne pysyisivät edelleen tavallista ruokavaliota
41624: muiden gluteiinittomien viljavalmisteiden käyt-        korkeammalla tasolla.
41625: töön tulisi rohkaista. Hoidon esteenä voi olla             Kun keliaakikoiden kohdalla kyseessä ovat
41626: näiden korkea hinta. Kuluttajaviraston vuonna          jokapäiväiset elintarvikkeet, eivätkä esimerkiksi
41627: 1995 tekemän selvityksen mukaan keliaakikon            erityisravintovalmisteet tai lääkkeet, työryhmä
41628: ruokavalio aiheuttaa lisäkustannuksia 318-377          piti taloudellisimpana ja tarkoituksenmukaisim-
41629: mk/kk.                                                 pana pyrkiä vaikuttamaan suoraan tuotteiden
41630:    Ylimääräisten erityisravintovalmisteiden kor-       hintoihin. Työryhmä katsoi, että tämä voisi ta-
41631: vaaminen kuuluu harkinnanvaraisiin palveluihin         pahtua keskittämällä tuotteiden jakelua ja han-
41632: ja kunta toteuttaa sitä varaamiensa määräraho-         kintoja. Tässä toiminnassa tuen tarvitsijatja hei-
41633: jen puitteissa. Tuen saaminen on vaihdellut kun-       dän järjestönsä olisivat keskeisessä asemassa.
41634: nittain. Kuntien säästöbudjeteilla määrärahoi-         Järjestelmän luomiseen ja ylläpitämiseen voisi
41635: hin sidottuja palveluja on karsittu. Nykyisin hy-      hakea avustusta esimerkiksi Raha-automaatti-
41636: vin harva kunta korvaa erityisravinnosta aiheu-        yhdistykseltä. Lisäksi työryhmä totesi, että kelia-
41637: tuvia kustannuksia.                                    kiaa sairastavat henkilöt ovat normaalien vam-
41638:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vam-       maistukien ja sairaanhoitokorvausten piirissä,
41639: maistyöryhmä, jossa oli edustajat sosiaali- ja ter-    mikäli niiden toimintakykyyn ja kustannuksiin
41640: veysministeriöstä,     valtiovarainministeriöstä,      liittyvät saantiedellytykset täyttyvät. Keliakiaa
41641:                                          KK 1068/1997 vp                                           3
41642: 
41643: sairastavat voivat hakea myös vammaispalvelu-      sosiaali- ja terveysministeriön johdolla suoritet-
41644: lain mukaista korvausta erityisravintokustan-      tavana olevaan selvitykseen. Osa tästä kokonais-
41645: nuksiin.                                           selvityksestä on parhaillaan vireillä LETKA -työ-
41646:    Vammaistyöryhmän ehdotusten toteuttami-         ryhmässä, jonka työlle annettua määräaikaa jat-
41647: seen liittyy suuria eläkkeensaajien toimeentulo-   kettiin 30.4. 1998 saakka. Tämän vuoksi sosiaali-
41648: turvaan ja eläkeoikeuteen vaikuttavia muutok-      ja terveysministeriössä on tarkoituksena, että
41649: sia. Vammaistyöryhmän työ liittyi kiinteä osana    keliaakikkojen       toimeentuloturvakysymykset
41650: muun muassa työ- ja toimintakykyä ylläpitävään     ratkaistaan kokonaisuudistuksen yhteydessä.
41651: 
41652:      Helsingissä 17 päivänä marraskuuta 1997
41653: 
41654:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41655: 4                                           KK 1068/1997 vp
41656: 
41657: 
41658: 
41659: 
41660:                                          Tili Riksdagens Talman
41661: 
41662:    1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-       pensionsanstalten, Finlands Kommunförbund
41663: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         och handikapporganisationerna överlämnade
41664: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       sitt betänkande den 15 april1997 Arbetsgruppen
41665:                                                                                          0
41666: 
41667: 
41668: 
41669: 
41670: man Arja Ojala moflo undertecknade spörsmål nr         behandlade också situationen för personer som
41671: 1068:                                                  lider av celiaki.
41672:                                                           Handikapparbetsgruppen behandlade de pro-
41673:           Ämnar social- och hälsovårdsministe-         blem som är förknippade med celiaki och konsta-
41674:        riet ändra sjukförsäkrings1agstiftningen        terade att varken handikappbidraget eller vård-
41675:        och klassificera celiaki som en kronisk         bidraget för pensionstagare är lämpligt då det
41676:        sjukdom så att ce1iakipatienterna beviljas      gäller ersättning av matkostnaderna för personer
41677:        ersättning för de tilläggskostnader som         som lider av celiakio Därför diskuterade arbets-
41678:        uppstår på grund av deras diet?                 gruppen andra sätt att täcka kostnaderna för
41679:                                                        celiakipatienters specialdieto
41680:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Bland annat övervägdes direkt penningersätt-
41681: anföra följande:                                       ning, partiell ersättning av kostnader mot kvitto
41682:                                                        och ett system med köpsedlaro Gemensamt för
41683:     1 Finland finns omkring 12 000 personer som        dessa modeller var att det ekonomiska stödet för
41684: lider av celiaki och dess hudsjukdomsvariant der-      specialdieten för personer som lider av celiaki
41685: matitis herpetiformiso Att använda glutenfria          skulle täckas med skattemedel. Eftersom stödbe-
41686: livsmedel är det enda sättet att behandla celiakio 1   hovet för ca 10 000 personer är i genomsnitt 200
41687: praktiken är det fråga om att använda glutenfria       mk per månad, ansåg arbetsgruppen det inte vara
41688: spannmålsprodukter (produkter av toexo ris,            rimligt att skapa komplicerade system enbart för
41689: majs, bovete och hirs samt glutenfria specialpro-      celiakipatienter, eftersom det finns också andra
41690: dukter) i stället för vanliga spannmå1sprodukter.      grupper som behöver specialdieto Arbetsgruppen
41691: För vuxna har även havre ofta visat sig vara ett       konstaterade att bl.ao patienter med njursjukdo-
41692: 1ämpligt alternativo Dietbehandlingen pågår hela       mar behöver specialdiet. Också personer som
41693: liveto Om den som 1ider av celiaki får regelrätt       lider av diabetes eller laktosintolerans behöver
41694: vård, är han med avseende på celiakin helt frisk       specialdiet, även om dessa sjukdomar enligt da-
41695: och arbetsför Det handlar alltså om latent insuf-
41696:               0                                        gens uppfattning inte orsakar extra kostnader på
41697: ficienso Användningen av glutenfritt bröd och          grund av specialkost. Vidare ansåg arbetsgrup-
41698: andra glutenfria spannmålsprodukter bör upp-           pen att man med direkt stöd inte kan påverka
41699: muntraso Ett hinder kan vara att produkterna är        produktpriserna, vilka fortsättningsvis skulle lig-
41700: dyrao Enligt Konsumentverkets utredning från           ga på en högre nivå än priserna för vanlig kosto
41701: 1995 förorsakar dieten för personer som lider av          Eftersom det i celiakipatienternas fall gäller
41702: celiaki tilläggskostnader på 318-377 mk per            dagliga livsmedel, och inte t.exo särskilda nä-
41703: månado                                                 ringspreparat eller läkemedel, ansåg arbetsgrup-
41704:     Att ersätta extra specialkostprodukter hör till    pen det vara mest ekonomiskt och ändamålsen-
41705: de tjänster som tillhandahålls en1igt prövning,        ligt att direkt försöka påverka priserna på pro-
41706: och kommunen betalar ersättningen inom ramen           dukternao Arbetsgruppen ansåg att dettakan ske
41707: för de anslag som har reserveratso Rätten till         genom att centralisera distributionen och an-
41708: stödet har varierat kommunviso Genom sparbud-          skaffningen av produkter. Här kan de personer
41709: geterna har kommunerna strukit en del av sina          som behöver stödet och deras organisationer
41710: anslagsbundna tjänster. 1 dag ersätter endast ett      inneha en viktig positiono För skapande och upp-
41711: fåtal kommuner kostnaderna för specialkosto            rätthållande av systemet kan man ansöka om
41712:     Den handikapparbetsgrupp som tillsattes av         understöd från toexo Penningautomatföreningeno
41713: social- och hälsovårdsministeriet och bestod av        Arbetsgruppen konstaterade vidare att personer
41714: representanter från social- och hälsovårdsminis-       som lider av celiaki omfattas av de normala han-
41715: teriet, finansministeriet, arbetsministeriet, Folk-    dikappbidragen och sjukvårdsersättningarna,
41716:                                          KK 1068/1997 vp                                             5
41717: 
41718: om de uppfyller de villkor som ställs på funk-       av den utredning som under social- och hälso-
41719: tionsförmåga och kostnader. Celiakipatienterna       vårdsministeriets ledning utförs angående bl.a.
41720: kan också ansöka om ersättning för kostnader         upprätthållande av arbets- och funktionsförmå-
41721: för specialkost enligt lagen om service och stöd     ga. En del av denna omfattande utredning är som
41722: på grund av handikapp.                               bäst anhängig hos LETKA- arbetsgruppen, vars
41723:    Handikapparbetsgruppens förslag innebär           arbetstid förlängdes tili den 30 aprill998. Därför
41724: stora förändringar som kommer att påverka pen-       har social- och hälsovårdsministeriet för avsikt
41725: sionstagarnas utkomstskydd och pensionsrätt.         att avgöra frågan om celiakipatienternas ut-
41726: Handikapparbetsgruppens arbete är en viktig del      komstskydd i samband med totalreformen.
41727: 
41728:      Helsingforsden 17 november 1997
41729: 
41730:                                                    Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41731:                                           KK 1069/1997 vp
41732: 
41733: Kirjallinen kysymys 1069
41734: 
41735: 
41736: 
41737: 
41738:                                   Pertti Virtanen /evir: Työttömyyspäivärahan ja toimeentulotuen
41739:                                       yhteensovittamisesta
41740: 
41741: 
41742:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41743: 
41744:     Satojentuhansien suomalaisten ihmisten ela-      pahtunutta ja tulevaa jälkeenjääneisyyttä ei voi-
41745: tus on tänä päivänä samanaikaisesti saadun työt-     da edes tarkkaan arvioida, koska pelkän perus-
41746: tömyyspäivärahan ja toimeentulotuen varassa.         osan kehitys ei anna täyttä kuvaa asiasta. Sosiaa-
41747: Käytännöllisesti katsoenjokainen peruspäivära-       li- ja terveysministeriön antamat sovellutusoh-
41748: haa tai työmarkkinatukea saava yksinään elävä        jeet samoin kuin kuntien sekalaiset päätökset
41749: työtönjoutuu anomaan toimeentulotukea. Sama          ovat monin tavoin tiukentaneet toimeentulotuen
41750: tilanne on myös usealla perheellisellä työttömäl-    saamisen edellytyksiä ja laskentaperusteita. Nyt
41751: lä. Monien kohdalla voidaan todeta toimeentu-        hallitus on esittänyt (HE 152/1997 vp) työttö-
41752: lotuen tarpeen muuttuneen tilapäisestä pysyväk-      myyspäivärahaan kahden markan korotusta
41753: si.                                                  vuoden 1998 alusta lähtien.
41754:     Viime vuosina työttömyysturvan ja toimeen-           Useimpien peruspäivärahaa tai työmarkkina-
41755: tulotuen suhteellista tasoa yleiseen elintasokehi-   tukea saavien työttömien kohdalla päivärahan
41756: tykseen nähden on sekä eduskunnan että valtio-       korotus jää pelkäksi silmänlumeeksi. Stakesin
41757: neuvoston päätöksillä alennettu. Voimassa ole-       tilastotietojen mukaan työttömyys on ylivoimai-
41758: vassa työttömyysturvalaissa todetaan, että sen       sesti yleisin syy toimeentulotuen hakemiseen.
41759: tasoa tulee nostaa ansiotasokehityksen mukaan.       Kun toimeentulotukea laskettaessa jokainen
41760: Tilapäislainsäädännöllä työttömyyspäivärahan         työttömyyspäivärahana saatava markka laske-
41761: korotukset on kuitenkin jo monen vuoden ajan         taan hakijan tuloksi, on siitä seurauksena, että
41762: jätetty tekemättä. Sosiaalihuoltolaissa (32 §) on    toimeentulotuki tulee vähenemään samalla mää-
41763: jätetty valtioneuvoston tehtäväksi päättää niistä    rällä kuin työttömyyspäiväraha nousee. Toi-
41764: perusteista, joiden mukaan toimeentulotuki           meentulotuen varaan joutuneelle työttömälle ei
41765: määräytyy.                                           työttömyyspäivärahan korotuksesta näin ollen
41766:     Valtioneuvoston päätöksissä toimeentulotuen      jää käteen penniäkään. Nykyisessä taloudellises-
41767: perusosa on sidottu kansaneläkkeen suuruuteen.       sa noususuhdanteessa ei millään säästöpäätök-
41768: Tästä poiketen valtioneuvosto on kuitenkin           sillä, ei edes valtion velkaan vetoamisella, voida
41769: vuonna 1995 päättänyt, että toimeentulotuen          perustella köyhimpien tilanteen heikentämistä.
41770: korotukset jätetään tekemättä vuosina 1996,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41771:  1997 ja 1998 (VNp 1676/1995, 9 a §). Perustusla-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41772:  kivaliokunta on lausunnossaan vuonna 1996 to-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41773:  dennut, että työttömyyspäivärahojen jälkeenjää-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41774:  neisyys on 12 markkaa päivässä. Tällä hetkellä
41775: jälkeenjääneisyyden on arvioitu olevan vähin-                   Aikooko Hallitus nostaa toimeentulo-
41776:  tään 15 markkaa päivässä, ts. useita satoja mark-           tukea vähintään samassa määrin kuin
41777:  koja kuukaudessa. Toimeentulotuen osalta ta-                työttömyyspäivärahaa?
41778: 
41779:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
41780: 
41781:                                          Pertti Virtanen /evir
41782: 
41783: 
41784: 
41785: 
41786: 270136
41787: 2                                          KK 1069/1997 vp
41788: 
41789: 
41790: 
41791:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41792: 
41793:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        haa korotetaan kahdella markalla, asumistukea
41794: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         parannetaan erityisesti kaikkein pienituloisim-
41795: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pien kohdalla ja toimeentulotukeen sisällytetään
41796: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pertti Vir-      vähäinen asumismenojen omavastuu. Toimeen-
41797: tasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tulotuen perusosan määrät säilyisivät kuitenkin
41798: 1069:                                                 ennallaan alle 10-vuotiaita lapsia ja monilapsisia
41799:                                                       perheitä lukuun ottamatta. Asiallisesti asumis-
41800:           Aikooko Hallitus nostaa toimeentulo-        menojen omavastuun toteuttaminen toimeentu-
41801:        tukea vähintään samassa määrin kuin            lotuessa merkitsee tuen tason kiristymistä niissä
41802:        työttömyyspäivärahaa?                          ruokakunnissa, jotka uudistuksista huolimatta
41803:                                                       olisivat edelleen toimeentulotuen piirissä. Toi-
41804:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          saalta pienituloisista huomattavan osan kohdal-
41805: vasti seuraavaa:                                      la käytettävissä oleva tulo paranisi. Hallituksen
41806:                                                       tarkoituksena ei siten ole korottaa viimesijaisen
41807:    1990-luvun alkupuolella vallinneen laman           turvan muodon eli toimeentulotuen tasoa, vaan
41808: seurauksena toimeentulotuen saajien määrä kas-        lähtökohtana on parantaa ns. ensisijaisten tuki-
41809: voi voimakkaasti. Tämä johtui pitkälti työttö-        muotojen korvaavuuden astetta.
41810: myyden ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden            Toimeentulotukea koskevat muutokset toteu-
41811: suuresta kasvusta. Hallituksen lukuisista työllis-    tettaisiin säätämällä toimeentulotuesta erillinen
41812: tymistä edistävistä toimenpiteistä huolimatta         laki, johon koottaisiin nykyisin hajallaan olevat
41813: pitkäaikaistyöttömien määrä on edelleen säily-        säännökset yhteen lakiin ja sen perusteella annet-
41814: nyt korkeana.                                         tavaan asetukseen. Hallituksen esitys laiksi toi-
41815:    Toimeentulotukea on viime vuosina maksettu         meentulotuesta sekä laiksi sosiaalihuoltolain ja
41816: aiempaa useammin muun toimeentuloturvan, lä-          -asetuksen eräiden säännösten kumoamisesta
41817: hinnä työttömyysturvan peruspäivärahan, työ-          (HE 217/1997 vp) on parhaillaan eduskunnan
41818: markkinatuen ja asumistuen täydentämiseksi.           käsiteltävänä.
41819: Vuonna 1996 toimeentulotukea maksettiin yh-               Kaiken kaikkiaan uudistuksen voi katsoa si-
41820: teensä 349 600 kotitaloudelle. Stakesin tilaston      sältävän sekä hyviä puolia että kipeitä kohtia.
41821: mukaan näistä noin 54 prosenttia oli sellaisia,       Selvästi hyvää uudistuksessa on säädöstason
41822: joissa perheen pääasiallinen tulonlähde oli työt-     nostaminen siten, että olennaisista toimeentulo-
41823: tömyysturva eli näissä tapauksissa selkeästi toi-     tukeen liittyvistä asioista säädettäisiin lain tasol-
41824: meentulotuella täydennettiin työttömyysturvaa.        la. Asetuksella puolestaan perusosan määrät si-
41825:    Vähimmäisturvajärjestelmä on siten muodos-         dottaisiin elinkustannusten muutoksiin, mikä
41826: tunut sellaiseksi, että kansalaiset saavat samanai-   turvaisi niiden reaalitason kehityksen. Hyvää
41827: kaisesti toimeentuloturvaa useista eri tulonläh-      uudistushankkeessa on myös se, että eduskunta
41828: teistä. Tämä on hallinnollisesti epärationaalista     pääsee päättämään viimesijaisen tukimuodon si-
41829: ja myös kansalaisten kannalta hankalaa ja epä-        sällöstä, mikä aikaisemmin on ollut valtioneu-
41830: selvää.                                               voston päätettävänä. Kipeänä seikkana uudis-
41831:    Hallituksen toimeksiannosta on vähimmäis-          tuksen osalta voi mainita tietynasteisen tuen ta-
41832: turvajärjestelmää pyritty kehittämään siten, että     son kiristymisen. Pyrkimyksenä on ollut selkeyt-
41833: useiden tukimuotojen samanaikaista maksamis-          tää vähimmäisturvajärjestelmää ja tehdä kansa-
41834: ta voitaisiin vähentää ja järjestelmä kannustaisi     laisille helpommaksi ja yksinkertaisemmaksi saa-
41835: työn tekemiseen. Viime vaiheessa näihin pää-          da tukea. Uudistusten seurausvaikutuksia tul-
41836: määriin tähtäävää valmistelutyötä on tehnyttä-        laan selvittämään sosiaali- ja terveysministeriön
41837: män vuoden aikana selvitysmies Pentti Arajärvi.       ja Stakesin yhteistyössä toteutettavalla tutkimus-
41838:    Hänen ehdotustensa pohjalta on syntymässä          hankkeella. Mikäli seuranta osoittaa uudistuk-
41839: valtion vuoden 1998 talousarvioon perustuva           seen liittyvän kohtuuttomia epäkohtia, on nämä
41840: ratkaisu, missä työttömyysturvan peruspäivära-        luonnollisesti tarkoitus korjata.
41841: 
41842:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
41843: 
41844:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
41845:                                             KK 1069/1997 vp                                              3
41846: 
41847: 
41848:                                          Tili Riksdagens Talman
41849: 
41850:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       med två mark, bostadsstödet förbättras särskilt
41851: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         för dem med allra lägst inkomst och en smärre
41852: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       självrisk i fråga om boendeutgifterna fogas tili
41853: man Pertti Virtanen undertecknade spörsmål nr          utkomststödet. Beloppen av utkomststödets
41854: 1069:                                                  grunddel bibehålls förutom i fråga om barn un-
41855:                                                        der tio år och flerbarnsfamiljer. Att foga en själv-
41856:           Ämnar Regeringen höja utkomststö-            risk i fråga om boendeutgifterna tili utkomststö-
41857:        det åtminstone lika mycket som arbets-          det innebär i sak att stödnivån sänks för de hus-
41858:        löshetsdagpenningen?                            håll som trots reformerna alltjämt omfattas av
41859:                                                        utkomststödet. Däremot förbättras den disponi-
41860:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          bla inkomsten för en stor del av låginkomsttagar-
41861: anföra följande:                                       na. Regeringen har således inte för avsikt att höja
41862:                                                        den skyddsform som kommer i sista hand, dvs.
41863:    På grund av lågkonjunkturen i början av 1990-       utkomststödet, utan utgångspunkten är att för-
41864: talet ökade antalet personer som lyfter utkomst-       bät_!ra de s.k. primära stödformerna.
41865: stöd kraftigt, vilket tili stor del berodde på att         Andringarna som gäller utkomststödet ge-
41866: arbetslösheten och i synnerhet långtidsarbetslös-      nomförs genom att man stiftar en särskild lag om
41867: heten snabbt steg. Trots att regeringen har vidta-     utkomststöd, som koncentrerar de för tillfållet
41868: git ett flertal sysselsättningsfrämjande åtgärder      spridda bestämmelserna tili en lag samt tili en
41869: är antalet långtidsarbetslösa fortfarande högt.        förordning som skall ges med stöd av lagen. Re-
41870:    U nder de senaste åren har utkomststödet alit       geringens proposition tili riksdagen med förslag
41871: oftare fått komplettera det övriga utkomstskyd-        tilllag om utkomststöd och tililag om upphävan-
41872: det och då främst grunddagpenningen enligt ut-         de av vissa bestämmelser i socialvårdslagen och
41873: komstskyddet för arbetslösa arbetsmarknads-            socialvårdsförordningen (RP 21711997 rd) be-
41874: stödet och bostadsbidraget. År 1996 beviljades         handlas som bäst av riksdagen.
41875: sammanlagt 349 600 hushåli utkomststöd. Enligt             Allt som allt kan reformen anses ha både posi-
41876: Stakes statistik var utkomstskyddet för arbetslö-      tiva och negativa sidor. Klart positivt är att för-
41877: sa den huvudsakliga inkomstkälian för ca 54 %          fattningsnivån höjs så att bestämmelserna om
41878: av dessa hushåll. I dessa fali var utkomststödet       väsentliga frågor i anslutning tili utkomststödet
41879: ett klart komplement tili utkomstskyddet för ar-       finns på lagnivå. Genom förordning binds
41880: betslösa.                                              grunddelens belopp tili ändringar i levnadskost-
41881:     Det system som avser minimiskyddet har såle-       naderna, vilket garanterar att beloppens reella
41882: des blivit sådant att medborgarna samtidigt be-        nivå utvecklas. Ytterligare en positiv sida av re-
41883: viljas utkomstskydd från flera olika håll, vilket är   formprojektet är att riksdagen kommer att beslu-
41884: irrationelit ur administrativ synvinkel och dess-      ta om innehållet av den stödform som kommer i
41885:  utom problematiskt och oklart för medborgarna.        sista hand, vilket tidigare ankom på statsrådet.
41886:     På uppdrag av regeringen har man försökt           Den negativa sidan av reformen är att stödnivån
41887:  utveckla minimiskyddet så att beviljandet av fle-     sänks i viss mån. Man har strävat efter att preci-
41888:  ra stödformer samtidigt skulle kunna minskas          sera det system som avser minimiskyddet och
41889:  och systemet sporra tili arbete. I år har utred-      göra det lättare och enklare för medborgarna att
41890:  ningsman Pentti Arajärvi utfört det slutliga be-      erhålla stöd. Följderna av reformerna kommer
41891:  redningsarbete genom vilket man försöker upp-         att klarläggas i en undersökning som utförs i
41892:  nå dessa mål.                                         samarbete mellan social- och hälsovårdsministe-
41893:     Med Arajärvis förslag som grund håller man         riet och Stakes. Ifall uppföljningen visar att det
41894:  på att nå en lösning som grundar sig på statsbud-     finns orimliga brister i anslutning tili reformen
41895:  geten för 1998 och som innebär att grunddagpen-       kommer dessa förstås att åtgärdas.
41896:  ningen enligt utkomstskyddet för arbetslösa höjs
41897: 
41898:      Helsingforsden 20 november 1997
41899: 
41900:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
41901:                                             KK 1070/1997 vp
41902: 
41903: Kirjallinen kysymys 1070
41904: 
41905: 
41906: 
41907: 
41908:                                     Markku Pohjola /sd ym.: Lentoturvallisuuden parantamisesta
41909: 
41910: 
41911: 
41912:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41913: 
41914:    Vihdin ilmatilassa, jossa lentää noin 200 mat-      lentoaseman lennonjohdon työskentelyoloissa ja
41915: kustajakonetta vuorokaudessa, sattui lauantaina        ilmapiirissä on ongelmia. Kansalaiset ovat huo-
41916: 25.10.1997 kahden Finnairin matkustajakoneen           lestuneita lentoturvallisuudestaan.
41917: ns. läheltä piti -tilanne. Tällöin koneiden lentota-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41918: sojen korkeusero oli vain noin 180 metriä, kun         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
41919: turvarajana pidetään 300 metriä. Vaaratilanteen        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
41920: syynä pidetään todennäköistä erehdystä lento-          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41921: korkeuksien porrastuksessa. Helsinki-Vantaan
41922: lentoasemalla on sattunut aikaisemminkin lähel-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä lentoturval-
41923: tä piti -tilanteita.                                          lisuuden varmistamiseksi ja lento-onnet-
41924:    Kansalaisten tiedossa on mm. se, että Vantaan              tomuuksien välttämiseksi?
41925:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
41926:                       Markku Pohjola /sd                        Matti Saarinen /sd
41927: 
41928: 
41929: 
41930: 
41931: 270136
41932: 2                                         KK 1070/1997 vp
41933: 
41934: 
41935: 
41936: 
41937:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41938: 
41939:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sinki-Vantaan ilmatilan liikennetilanne olivat ta-
41940: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pahtumahetkellä normaalit. Myös tekniset lait-
41941: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teet toimivat moitteettomasti. Sää oli hyvä eikä
41942: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku          vaikuttanut tapahtumien kulkuun. Lennonjoh-
41943: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tajan taito oli vastikään tarkastettu tasotarkas-
41944: myksen n:o 1070:                                     tuksella.
41945:                                                         Käynnissä olevan tutkinnan tarkoituksena on
41946:           Mitä Hallitus aikoo tehdä lentoturval-     päästä syvemmälle kaikkiin tapahtumaketjun
41947:        lisuuden varmistamiseksi ja lento-onnet-      osa-tekijöihin, siihen vaikuttaneisiin taustoihin
41948:        tomuuksien välttämiseksi?                     ja syy-seuraussuhteisiin.
41949: 
41950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                     Lentoturvallisuuden perusta
41951: vasti seuraavaa:
41952:                                                         Korkean lentoturvallisuustason varmistami-
41953:                                                      nenja säilyttäminen on ilmailuviranomaisen tär-
41954:    Kysymyksen johdosta liikenneministeriö on
41955:                                                      kein tavoite. Lentoturvallisuus perustuu toisaal-
41956: hankkinut Ilmailulaitoksen ja lentoturvallisuu-
41957:                                                      ta viranomaisen toimenpiteisiin ja toisaalta leu-
41958: den valvontaan liittyvistä viranomaistehtävistä
41959:                                                      totoiminnan harjoittajan ja lennonvarmistuspal-
41960: vastaavan Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushal-
41961:                                                      velujen tuottajan omiin toimenpiteisiin.
41962: linnon selvitykset.
41963:                                                         Viranomaisen, Ilmailulaitoksen lentoturvalli-
41964:    Kysymyksen perusteluissa viitataan Vihdin il-
41965:                                                      suushallinnon, toimenpiteitä ovat lentoturvalli-
41966: matilassa 25.10.1997 sattuneeseen tapahtumaan,
41967:                                                      suuden edellyttämien määräysten ja ohjeiden an-
41968: jossa kaksi Finnair Oyj:n liikennelentokonetta
41969:                                                      taminen, lento- ja huoltotoiminnassa edellytettä-
41970: sivuutti toisensa lähempää kuin voimassa olevat
41971:                                                      vien toimilupien myöntäminen, ilma-alusten ja
41972: lennonjohdon normaalit porrastussäännöt edel-
41973:                                                      lennonvarmistuslaitteiden ja -kaluston hyväksy-
41974: lyttävät. Tapahtumaa tutkii oikeusministeriön
41975:                                                      minen, henkilöstön koulutustason ja ammattitai-
41976: onnettomuustutkintakeskuksen nimeämä tut-
41977:                                                      don seuranta ja hyväksyntä sekä lentotoiminnan
41978: kintalautakunta. Tapahtumien kulusta tutkin-
41979:                                                      yleinen lentoturvallisuusvalvonta. Viranomais-
41980: nassa on tähän asti saatu selville vaaratilanteen
41981:                                                      toiminnan kohteina ovat sekä lennonvarmistus-
41982: johtuneen siitä, että Lontoosta Vihdin radioma-
41983:                                                      palvelujen tuottaja, Ilmailulaitoksen liikelaitos-
41984: jakkaa lähestyvälle MD-80-koneelle oli annettu
41985:                                                      osa, että lentotoiminnan harjoittajat eli lentoyh-
41986: lennonjohtoselvitys lentopinnalle 110 (n. 3 300
41987:                                                      tiöt.
41988: m) ja samanaikaisesti Helsingistä lähteneelle
41989:                                                         Käytännön toiminnassa ensisijainen vastuu
41990: DC-9-koneelle oli annettu lupa nousta Vihdin
41991:                                                      lentoturvallisuudesta on lentoyhtiöillä ja lennon-
41992: radiomajakan kautta lentopinnalle 250 (n. 7 500
41993:                                                      varmistuselimillä. Ne vastaavat siitä, että niiden
41994: m) kohti Oulua. Koneiden lentoradat muodos-
41995:                                                      tarjoamat palvelut ovat turvallisia ja että lento-
41996: tuivat risteäviksi Vihdin ilmatilassa ja uhkana
41997:                                                      turvallisuuden vuoksi laadittuja määräyksiä, oh-
41998: oli, että nousussa oleva kone lentää vaakalennos-
41999:                                                      jeita ja menettelyjä noudatetaan jokaisen lennon
42000: sa lentävän koneen lentokorkeuden läpi. Huo-
42001:                                                      osalta.
42002: mattuaan koneiden joutuvan liian lähelle toi-
42003: siaan lennonjohtaja antoi koneelle käskyn kes-
42004:                                                        Häiriöiden ja vaaratilanteiden raportointi ja
42005: keyttää nousu. Tämä tapahtui kuitenkin niin
42006:                                                                       niiden tutkiota
42007: myöhään, että korkeusero oli pienimmillään
42008: noin 100 metriä, kun sen määräysten mukaan              Turvallisuuden ylläpidon tärkeä keino on toi-
42009: olisi pitänyt olla vähintään 300 metriä.             miva raportointi. Kaikki poikkeamat tavan-
42010:    Tapahtuman välitön syy oli lennonjohtajan         omaisesta tulee raportoida. Lentoturvallisuus-
42011: erehdys. Tapaukselle ei löydy yksinkertaista seli-   hallinto on viime vuosinajohdonmukaisesti pyr-
42012: tystä eikä parannusehdotusta. Lennonjohtami-         kinyt alentamaan raportointikynnystä, jotta
42013: sen kannalta johtamistilanne samoin kuin Hel-        kaikki mahdolliset ongelmat saataisiin esille ja
42014:                                              KK 1070/1997 vp                                             3
42015: 
42016: korjatuiksi. Viime vuonna lentoturvallisuushal-         Tähänastisten tietojen mukaan lennonjohdon
42017: linto sai yhteensä 483 vaaratilanne/häiriöraport-       toiminta on tuolloin ollut asiallista ja ohjeiden
42018: tia, joista 206 oli teknisiä ilma-aluksiin liittyviä,   mukaista. Lentoturvallisuushallinto on yhtey-
42019: 161 oli operatiivisia eli lentotoimintaan liittyviä     dessä myös Finnair Oyj:öön sen miehistöjen toi-
42020: ja 29 liittyi lennonvarmistustoimintaan. Muut           minnan osalta, jotta saadaan selville, mihin toi-
42021: koskivat matkustajia tai rahtia, lentokenttiä           miin FinnairOyj on tapauksenjohdosta ryhtynyt
42022: taikka ulkomailla tapahtunutta toimintaa. Lu-           ja onko olemassa olevaa ohjeistusta tarvetta joi-
42023: vut kertovat vain tehtyjen ilmoitusten kokonais-        tain osin muuttaa. Tutkinnan valmistuttua lento-
42024: määrän. Suurin osa ilmoituksista ei koskenut            turvallisuushallinto luonnollisesti harkitsee uu-
42025: varsinaisia vaaratilanteita. Kaikki ilmoitukset         delleen, antavatko tutkinnan tulokset aihetta
42026: kuitenkin käsitellään ja, jos häiriön tai vaarati-      lentotoimintaa koskevien määräysten tarkistuk-
42027: lanteen syy on epäselvä tai lentoturvallisuus on        siin.
42028: voinut vaarantua, joko onnettomuustutkinta-
42029: keskus tai lentoturvallisuushallinto suorittaa                     Lentoturvallisuus Suomessa
42030: asiassa tarkemmat tutkimukset. Tämän jälkeen
42031: ryhdytään tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin           Lentoturvallisuushallinnon käsityksen mu-
42032: vastaavien tapausten toistumisen välttämiseksi.         kaan liikenneilmailun lentoturvallisuus Suomes-
42033: Parhaista mahdollisista järjestelmistä, ohjeista,       sa on korkealla kansainvälisellä tasolla. Sama
42034:  koulutuksesta ja muusta lentoturvallisuuteen           käsitys koskee myös Suomen lennonvarmistus-
42035:  panostamisesta huolimatta häiriön tai vaarati-         palvelua. Lentoturvallisuushallinto edellyttää,
42036:  lanteen mahdollisuutta ei voida kuitenkaan vali-       että käytännön toiminnassa esiin tulleet puutteet
42037:  tettavasti kokonaan eliminoida, ei ilmailussa ku-      selvitetään tarkasti ja tarvittaessa ryhdytään kor-
42038:  ten ei muissakaan liikennemuodoissa.                   jaaviin toimenpiteisiin.
42039:      Helsinki-Vantaan lentoaseman totmmta-                  Motivoitunut henkilöstö ja hyvä työilmapiiri
42040:  alueella on vuosina 1991-1996 tapahtunut yh-           on lentoliikenteessä kuten muussakin palvelu-
42041:  teensä 16 lennonjohdon toimintaan liittyvää vaa-       työssä keskeinen tekijä. Ilmailulaitos pyrkii jat-
42042:  ratilannetta tai häiriötä. Näistä kuuden tutkin-       kuvasti omalta osaltaan eri keinoin vaikutta-
42043:  taan on asetettu tutkintalautakunta, muista on         maan myönteisesti myös näihin asioihin yhteis-
42044:  tehty virkamiestutkinta. Tapauksia on ollut siis       työssä työntekijöiden kanssa. Ilmailulaitos on
42045:  vuosittain keskimäärin 2,66. Vuonna 1996 tapa-         viime vuosina pyrkinyt oleellisesti lisäämään
42046:  uksia oli viisi ja tänä vuonna tähän mennessä          henkilöstönsä perus- ja kertauskoulutusta. Uusi
42047:  neljä. Tapausten määrä vaikuttaa siis olevan kas-      ja monipuolinen lennonjohtosimulaattori on täs-
42048:  vussa, mikä ei luonnollisestikaan ole hyväksyttä-      sä työssä tärkeä väline.
42049:  vää. Parhaillaan on selvitettävänä, onko tapauk-          Lentoturvallisuushallinto kehittää omalta
42050:  sille yhteisiä syytekijöitä, joihin voitaisiin puut-   osaltaan lentoturvallisuutta jatkuvassa tiiviissä
42051:  tua. Lentoliikenteen viimeaikainen kasvu ei yksi-      kansainvälisessä yhteistyössä. Uusia turvalli-
42052:  nään ole riittävä selittävä tekijä.                    suutta parantavia laitteita otetaan käyttöön tek-
42053:      Toistaiseksi Vihdissä sattuneen korkeuspor-        nisen kehityksen myötä. Eräänä tällaisena mai-
42054:   rastuksen alittumistapauksen selvittelyssä ei ole     nittakoon ACAS-järjestelmä (Airborne Collision
42055:   tullut esiin mitään sellaista, mikä olisi vaatinut    Avoidance System, yhteentörmäysvaarasta il-
42056:   lentoturvallisuushallinnon välittömiä toimenpi-       massa varoittava järjestelmä), joka varoittaa len-
42057:   teitä, esimerkiksi toimintaa koskevien määräys-       tokoneen miehistöä lähellä olevista muista lento-
42058:   ten muuttamista. Lentoturvallisuushallinto on         koneista ja joka toimii eräänlaisena ylimääräise-
42059:   seurannut Ilmailulaitoksen lennonvarmistus-           nä turvaverkkona. Tämäjärjestelmä onjo pakol-
42060:   osaston ja Helsinki-Vantaan lentoaseman toi-          linen Yhdysvaltoihin lentävissä liikennelentoko-
42061:   menpiteitäja pitää niitä tässä vaiheessa asianmu-     neissa. ACAS tulee asteittain pakolliseksi
42062:   kaisina. Varsinaisen tutkiotakertomuksen val-         1.1.2000 alkaen myös Euroopassa. Suomessa
42063:   mistuttua asiaan luonnollisesti tarvittaessa pala-    ACAS-järjestelmä on jo asennettu kaikkiin suo-
42064:   taan.                                                 malaisiin MOI 1 ja Boeing 757 -lentokoneisiin.
42065:      Kansalaisten huomiota lentoliikenteen turval-      Käytössä jo oleviin muihin liikennelentokonei-
42066:   lisuuteen kiinnittänyt lentoonlähdön keskeytys-       siin se asennetaan vuoteen 2000 mennessä. Mo-
42067:   tapaus syyskuussa Helsinki-Vantaan lentoase-          net ulkomaisten lentoyhtiöiden Suomen ilmati-
42068:   malla on myös onnettomuustutkintakeskuksen            lassa lentävät uudemmat liikennekoneet on myös
42069:   asettaman tutkiotalautakunnan tutkittavana.           varustettu ACAS-järjestelmällä. Järjestelmän
42070: 4                                       KK 1070/1997 vp
42071: 
42072: hinta on lentokonetta kohti noin miljoona mark-    mintaansa, määräyksiään ja menetelmiään ja te-
42073: kaa.                                               kee tarvittaessa tarkistuksia ja uudistuksia, jotta
42074:    Suomen uuteen FATMI-lennonjohtojärjestel-       sen toiminta parhaalla mahdollisella tavalla edis-
42075: mään,jonka ensimmäiset osat saadaan käyttöön       täisi lentoturvallisuutta. Jatkuvasti kasvava lii-
42076: noin kahden vuoden kuluessa, tulee yhteentör-      kenne asettaa uusia vaatimuksia. Lentoturvalli-
42077: mäysvaarasta varoittava järjestelmä STCA           suusviranomaiset, lennonvarmistusyksiköt ja
42078: (Short Term Conflict Alert),jota voidaan kuvata    lentoyhtiöt tekevät niin kansainvälisellä kuin
42079: lennonjohdon vastineeksi ACAS-järjestelmälle.      kansallisellakin tasolla kaikkensa, jotta lentämi-
42080:    Vaikka lentoturvallisuustilanne Suomessa on     nen säilyttää asemansa turvallisena liikennemuo-
42081: yleisesti ottaen korkeaa kansainvälistä tasoa,     tona.
42082: lentoturvallisuushallinto arvioi jatkuvasti toi-
42083:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
42084: 
42085:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
42086:                                              KK 1070/1997 vp                                            5
42087: 
42088: 
42089: 
42090: 
42091:                                           Tili Riksdagens Talman
42092: 
42093:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        derligt. Vädret var vackert och inverkade inte pä
42094: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          händelseförloppet. Flygledarens kunnighet hade
42095: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        nyligen granskats i en nivågranskning.
42096: man Markku Pohjola m.fl. undertecknade spörs-              Avsikten med den pägäende utredningen är att
42097: mål nr 1070:                                            bättre klarlägga alla delfaktorer i händelseked-
42098:                                                         jan, bakgrunden tili den och förhållandena mel-
42099:            Vad ämnar Regeringen göra för att            Ian orsak och verkan.
42100:         trygga flygsäkerheten och för undvikan-
42101:         de av flygolyckor?                                         Grooden för flygsäkerheten
42102:                                                            Luftfartsmyndighetens viktigaste målsättning
42103:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt
42104:                                                         är att säkra och bibehälla flygsäkerhetsnivän.
42105: anföra följande:                                        Flygsäkerheten grundar sig dels pä myndighe-
42106:                                                         tens åtgärder och dels pä åtgärder av idkaren av
42107:     Med anledning av spörsmålet har trafikminis-
42108:                                                         flygverksamhet och producenten av flygtrafik-
42109: teriet införskaffat utredningar frän Luftfartsver-
42110:                                                         tjänster.
42111: ket och frän Iuftfartsinspektionen vid Luftfarts-
42112:                                                            Myndighetens, dvs. luftfartsinspektionens vid
42113: verket som ansvarar för myndighetsuppgifter
42114:                                                         Luftfartsverket, åtgärder skall vara att uppgöra
42115: beträffande tillsyn över flygsäkerheten.                instruktioner och bestämmelser om flygsäkerhet,
42116:     1 motiveringarna tili spörsmålet hänvisas tili
42117: händelsen den 25.10.1997 i Vichtis luftrum, där         att bevilja verksamhetstilistånd som krävs inom
42118:                                                         flyg- och serviceverksamhet, att godkänna Iuft-
42119: två av Finnair Abp:s trafikflygplan passerade
42120:                                                         fartyg, flygtrafiktjänstapparatur och -utrust-
42121: varandra pä närmare håll än flygledningens
42122: ikraftvarande normala separationsregler kräver.         ning, att följa upp och godkänna personalens
42123:                                                         utbildningsnivå och yrkeskunskap samt att över-
42124: Händelsen undersöks av en undersökningskom-             vaka flygverksamhetens allmänna säkerhet.
42125: mission tilisatt av justitieministeriets central för
42126:                                                         Myndighetsverksamhetens mälgrupper är såväl
42127: undersökning av olyckor. Hittills har man av            flygsäkerhetstjänsternas producent, affårsverks-
42128: händelseförloppet klarlagt att tillbudet berodde
42129:                                                         delen av Luftfartsverket, som flygverksamhetens
42130: pä att ett MD-80-plan frän London, som närma-           idkare, dvs. flygbolagen.
42131: de sig Vichtis radiofyr, hade fått flygledningens
42132:                                                            1 den praktiska verksamheten ligger det pri-
42133: tiliständ att gå ner tili flygnivå 110 (ca 3 300m)
42134: samtidigt som ett DC-9 pian från Helsingfors pä         mära ansvaret för flygsäkerheten hos flygbolaget
42135: väg tili Uleåborg hade fätt tillstånd att via Vichtis   och hos flygtrafiktjänstorganen. De ansvarar för
42136:                                                         att de tjänster de erbjuder är säkra och att be-
42137: radiofyr stiga tili flygnivä 250 (ca 7 500 m). Pla-
42138:                                                         stämmelser, instruktioner och förfaranden som
42139: nens bana korsades i Vichtis luftrum och faran          uppgjorts för flygsäkerheten efterlevs vid varje
42140: bestod i att det lyftande planet flög genom det i
42141:                                                         flygning.
42142: planflykt gångna planets flyghöjd. Då flygleda-
42143: ren märkte att planen råkade för nära varandra
42144:                                                         Rapportering om och undersökning av störningar
42145: gav han planet order att avbryta stigningen. Det-                        och tillbud
42146: ta skedde dock sä sent att den minsta höjdskillna-
42147: den var cirka 100 meter då den enligt bestämmel-           För att upprätthälla säkerheten är en funge-
42148: serna borde ha varit minst 300 meter.                   rande rapportering ett viktigt medel. Alla avvi-
42149:     Flygledarens misstag var den direkta orsaken        kelser frän det vanliga skall rapporteras. Luft-
42150: tili händelsen. Det finns ingen enkel förklaring tili   fartsinspektionen har de senaste åren konsekvent
42151: händelsen och inte heller något förbättringsför-        strävat efter att sänka rapporteringströskeln för
42152: slag. Ur flygledningens synvinkel var Iedningssi-       att alla tänkbara problem skulle uppdagas och
42153: tuationen Iiksom trafiksituationen i Helsingfors-       rättas tili. Förra året fick luftfartsinspektionen
42154: Vanda Iuftrum normal då händelsen inträffade.           inalles 483 tillbudsrapporter/störningsrapporter,
42155: Ä ven den tekniska apparaturen fungerade oklan-         av vilka 206 var tekniska och gällde luftfartyg,
42156: 6                                            KK 1070/1997 vp
42157: 
42158:  161 var operativa, dvs. gällde flygverksamheten,       Luftfartsinspektionen står även i förbindelse
42159:  och 29 gällde flygtrafiktjänsterna. De övriga gäll-    med Finnair Abp med anledning av dess perso-
42160: de passagerare eller frakt, flygp1atser eller verk-     nals handlande, för att reda ut vilka åtgärder
42161: samhet som skedde utom1ands. Siffrorna berät-           Finnair Abp har vidtagit med anledning av tillbu-
42162: tar endast om det tota1a anta1et anmälningar.           det och om det finns behov av att ändra de ikraft-
42163: Största delen av anmälningarna gällde inte egent-       varande anvisningarna till någon del. Då under-
42164: liga tillbud. Alla anmälningar behandlas dock,          sökningen är klar, överväger luftfartsinspektio-
42165: och om störningens eller tillbudets orsak är oklar      nen naturligtvis på nytt om undersökningsresul-
42166: eller om flygsäkerheten har kunnat äventyras,           taten ger anledning till granskning av bestämmel-
42167: gör antingen centralen för undersökning av              serna beträffande flygverksamheten.
42168: olyckor eller luftfartsinspektionen närmare un-
42169: dersökningar i saken. Efter detta vidtar man vid
42170:                                                                      Flygsäkerheten i Finland
42171: behov avhjälpande åtgärder för att undvika att
42172: motsvarande händelser inträffar. Men trots de               Enligt luftfartsinspektionens uppfattning är
42173: bästa möjliga systemen, instruktionerna, utbild-        trafikluftfartens flygsäkerhet i Finland på en hög
42174: ningen och annan satsning på flygsäkerheten,            internationell nivå. Samma uppfattning gäller
42175: kan man inte tyvärr helt och hållet eliminera           även Finlands flygtrafiktjänster. Luftfartsin-
42176: möjligheten till störning eller tillbud, varken         spektionen förutsätter att brister, som framkom-
42177: inom luftfarten eller inom någon annan form av          mit i den praktiska verksamheten, noggrant ut-
42178: trafik.                                                 reds och att man vid behov vidtar avhjälpande
42179:     På Helsingfors-Vanda flygstations verksam-          åtgärder.
42180: hetsområde har det under åren 1991-1996 skett               En motiverad personai och en god arbetsat-
42181: inalles 16 tillbud eller störningar som hänför sig      mosfår är inom flygtrafiken liksom annorstädes
42182: till flygledningens verksamhet. Av dessa under-         inom servicebranschen en central faktor. Luft-
42183: söktes sex av en undersökningskommission me-            fartsverket strävar för egen del ständigt efter att
42184: dan de övriga underkastades tjänstemanna-               på olika sätt påverka denna i en positiv anda i
42185: granskning. Det har alltså i medeltal förekommit        samarbete med arbetstagarna. Luftfartsverket
42186: 2,66 fall per år. 1996 var händelserna fem och i år     har de senaste åren väsentligt strävat efter att öka
42187: hittills fyra. Antalet tillbud ser alltså ut att öka,   personalens grundutbildning och repetitionsut-
42188: vilket naturligtvis inte är acceptabelt. För tillfål-   bildning. En ny och mångsidig flygledningssimu-
42189: let utreds om tillbuden har några gem!?nsamma           lator är i detta arbete ett viktigt hjälpmedel.
42190: orsaksfaktorer som kunde åtgärdas. Okningen                 Luftfartsinspektionen utvecklar för sin del
42191: av flygtrafiken den senaste tiden är inte i sig en      flygsäkerheten genom ett intensivt internatio-
42192: tillräcklig förklarande faktor.                         nellt samarbete. Ny apparatur som förbättrar
42193:     Tills vidare har det inte i utredningen med         säkerheten tas i bruk i takt med den tekniska
42194: anledning av underskridandet av vertikalsepara-         utvecklingen. Som ett exempel på detta kan
42195: tionen i Vichtis framkommit något sådant, som           ACAS-systemet nämnas (Airborne Co/lision
42196: skulle ha krävt luftfartsinspektionens omedelba-        A voidance System, ett system som varnar för
42197: ra åtgärder, t.ex. ändring av bestämmelserna be-        kollisionsfara i luften), som varnar flygplanets
42198: träffande verksamheten. Luftfartsinspektionen           manskap för flygplan i närheten och som funge-
42199: har följt med de åtgärder som Luftfartsverkets          rar som ett slags extra säkerhetsnät. Detta system
42200: avdelning för flygtrafiktjänst och Helsingfors-         är redan obligatoriskt i flygplan som flyger i
42201: Vanda flygfålt vidtagit och anser i detta skede att     Förenta staterna. ACAS träder stegvis i kraft
42202: de är behöriga. När den egentliga undersöknings-        även i Europa fr.o.m. 1.1.2000. 1 Finland är
42203: rapporten är fårdig, kan man naturligtvis vid           ACAS-systemet redan installerat i alla finländ-
42204: behov återkomma till frågan.                            ska MDII- och Boeing 757-plan. 1 övriga trafik-
42205:     Det avbrott i starten som skedde i september        flygplan som redan är i bruk installeras det före
42206: på Helsingfors-Vanda flygfålt, och som riktat           år 2000. Många utländska flygbolag som flyger i
42207: medborgarnas uppmärksamhet på flygtrafikens             finländskt luftrum har nyare trafikflygplan som
42208: säkerhet, undersöks även det av en undersök-            försetts med ACAS-systemet. Systemets pris är
42209: ningskommission tillsatt av centralen för under-        ungefår en miljon mark per flygplan.
42210: sökning av olyckor. Enligt de uppgifter som hit-           1 det nya finländska F ATMI-flygledningssys-
42211: tills framkommit var flygledningens handlande           temet, vars första del tas i bruk ungefår inom två
42212: vid tillfållet sakligt och enligt instruktionerna.      år, ingår ett system som varnar för kollisionsfara,
42213:                                           KK 1070/1997 vp                                            7
42214: 
42215: STCA (Short Term Conflict Alert), som kan be-        mer, för att dess verksamhet på bästa möjliga sätt
42216: skrivas som flygledningens motsvarighet tili         skulle främja trafiksäkerheten. Den ständigt väx-
42217: A CAS-systemet.                                      ande trafiken ställer nya krav. Flygsäkerhets-
42218:    Ä ven om flygsäkerhetssituationen i Finland       myndigheterna, flygtrafiktjänstenheterna och
42219: allmänt taget är på hög internationell nivå, bedö-   flygbolagen såväl på internationell som nationell
42220: mer luftfartsinspektionen ständigt sin verksam-      nivå gör allt för att flygningen skall behålla sin
42221: het, sina bestämmelser och sina metoder och vid      position som en trygg form av resande.
42222: behov utförs granskningar och genomförs refor-
42223: 
42224:      Helsingforsden 21 november 1997
42225: 
42226:                                                                         Trafikminister Matti Aura
42227:                                            KK 1071/1997 vp
42228: 
42229: Kirjallinen kysymys 1071
42230: 
42231: 
42232: 
42233:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Laskennallisen päivärahakauden
42234:                                       käyttämisestä työkyvyttömyyseläkettä myönnettäessä
42235: 
42236: 
42237:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42238: 
42239:    Kun kansaneläkkeitä ja sairausvakuutuksen          suudessa eläkehakemuksen kohtalosta. Myös
42240: päivärahoja leikattiin vuoden 1996 alussa voi-        valitusmahdollisuudet viivästyvät, kun valitus-
42241: maan tulleilla lainmuutoksilla, käyttöön tuli ns.     kelpoinen päätös tehdään ja lähetetään hakijalle
42242: laskennallinen päivärahakausi. Vaikka työky-          vasta 300 päivän kauden lopussa.
42243: vyttömyyseläkkeen hakijana ei olisi oikeutta sai-        Esimerkkinä voidaan mainita Sodankylässä
42244: rauspäivärahaan, oikeutta kansaneläkkeeseen           asuva henkilö, jolle Kuntien eläkevakuutus
42245: voidaan viivyttää, kunnes 300 päivän laskennal-       myönsi työkyvyttömyyseläkkeen 1.4.1997 lu-
42246: linen päivärahakausi on kulunut. Tämä tulkinta        kien. Eläkkeen suuruus on alle 1 000 mk kuukau-
42247: perustuu kansaneläkelain 39 §:n 3 momenttiin,         dessa. Vaikka kansaneläkehakemus tehtiin sa-
42248: jossa todetaan mm.:" Jos oikeutta päivärahaan ei      massa yhteydessä, Kelan päätöstä eläkkeestä ei
42249: ole, oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa           ole tehty eikä selvää tietoa hakemuksen kohta-
42250: kuitenkin vasta, kun sairausvakuutuslain              losta ole annettu kyseiselle henkilölle. Selitykset
42251:  19 §:ssä tarkoitettua aikaa vastaava aika on päät-   eläkepäätöksen viivästymiseen ovat olleet puut-
42252: tynyt." (L 18.12.1995/1502).                          teellisia tai vaikeasti ymmärrettäviä, kun eläk-
42253:     On ymmärrettävää, että sairauspäivärahaaja        keen hakija on tiedustellut asiaa Kelan paikallis-
42254: kansaneläkettä ei voi maksaa yhtä aikaa. Sen          toimistosta ja myös Kelan pääkonttorista. Selvi-
42255: sijaan on vaikea käsittää, että oikeutta kansan-      tykset viittaavat siihen, että tässä tapauksessa on
42256: eläkkeeseen ei ole, vaikka eläkkeen hakija ei tosi-   kyse 300 päivän laskennallisesta päivärahakau-
42257:  asiassa saa sairauspäivärahaa.                       desta, jonka pitäisi päättyä vuoden 1998 tammi-
42258:     Lain muutoksen soveltaminen on johtanut           kuussa.
42259:  myös siihen, että työkyvytön henkilö voi joutua         Sen ohella, että alle 1 000 markan kokonais-
42260:  odottamaan 300 arkipäivää eli noin vuoden kan-       eläke on kohtuuttoman pieni tulo, on myös ou-
42261:  saneläkettä senkin jälkeen, kun hänelle jo on        toa, että eläkkeen hakijaa pidetään jopa vuoden
42262:  myönnetty työeläkelakien mukainen työkyvyt-          ajan epätietoisuudessa ja ettei Kela pysty ymmär-
42263:  tömyyseläke. Työeläkkeenä myönnetty työky-           rettävästi tiedottamaan, mistä on kysymys.
42264:  vyttömyyseläke voi olla hyvinkin pieni, mutta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42265:  oikeutta kansaneläkkeeseen ei synny ennen kuin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42266:  300 laskennallisen sairausvakuutuspäivän jäl-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42267:  keen.                                                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42268:     Tilannetta mutkistaa edelleen se, että kansan-
42269:  eläkelaitos ei välttämättä suostu tekemään edes                Onko Hallitus tietoinen ongelmista,
42270:  eläkepäätöstä ennen kuin 300 päivän kauden                  joita ns. laskennallisen päivärahakauden
42271:  loppupuolella. Perusteluna on käytetty mm. sitä,            käyttäminen kansaneläkkeen työkyvyt-
42272:  että vuodenvaihteessa työeläkkeeseen tehtävän               tömyyseläkettä myönnettäessä aiheut-
42273:  indeksikorotuksen suuruus täytyy tietää, ennen              taa,ja
42274:  kuin päätös kansaneläkkeen suuruudesta voi-                    aikooko Hallitus korjata kyseistä koh-
42275:  daan tehdä. Tämä liittyy siihen, että kansaneläk-           taa lainsäädännössä, jotta työkyvyttö-
42276:  keen pohjaosan leikkaamisen jälkeen oikeutta                myyseläkkeen hakijoiden kohtuuttomat
42277:  kansaneläkkeeseen d synny välttämättä lain-                 odotusajat voitaisiin välttää?
42278:  kaan. Näin eläkkeen hakija pidetään epätietoi-
42279: 
42280:       Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
42281: 
42282:           Esko-Juhani Tennilä /va-r       Mikko Kuoppa /va-r             Veijo Puhjo /va-r
42283:  270136
42284: 2                                        KK 1071/1997 vp
42285: 
42286: 
42287:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42288: 
42289:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      hänen vuosityötulonsa jäävät alle 5 000 markan,
42290: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       kansaneläkettä ei makseta ennen edellä mainitun
42291: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     noin vuoden pituisen odotusajan päättymistä.
42292: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       Sairausvakuutuslain mukaisella päivärahalla hy-
42293: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-     vitetään lyhytaikaisesta työkyvyttömyydestä
42294: symyksen n:o 1071:                                  johtuvaa ansiotulojen menetystä. Sen vuoksi on
42295:                                                     tarkoituksenmukaista, että eläkkeelle jäämistä
42296:           Onko Hallitus tietoinen ongelmista,       sosiaalivakuutuksen kannalta harkitaan vasta
42297:        joita ns. laskennallisen päivärahakauden     silloin, kun sairauden tila viittaa pitempiaikai-
42298:        käyttäminen kansaneläkkeen työkyvyt-         seen työkyvyn alenemaan.
42299:        tömyyseläkettä myönnettäessä aiheut-             Eläkeuudistuksen yhteydessä eduskunta tie-
42300:        taa,ja                                       dosti sen ongelman, että pitkäaikaisen työkyvyt-
42301:           aikooko Hallitus korjata kyseistä koh-    tömyyden aikana vakuutettu voijäädä ilman sai-
42302:        taa lainsäädännössä, jotta työkyvyttö-       rausvakuutuslain mukaista päivärahaa sen mää-
42303:        myyseläkkeen hakijoiden kohtuuttomat         räytyessä työtulojen perusteella. Sen vuoksi sää-
42304:        odotusajat voitaisiin välttää?               dettiin, että vakuutetulla on oikeus tarveharkin-
42305:                                                     taiseen enintään 60 markan suuruiseen päivära-
42306:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         haan työkyvyttömyyden kestettyä vähintään 60
42307: taen seuraavaa:                                     päivää. Tarveharkinnan johdosta päivärahaa ei
42308:                                                     sairausvakuutuksen päivärahakaudelta välttä-
42309:     Kansaneläke- ja työeläkejärjestelmien vuoden    mättä makseta. Eläkkeiden alkamisaikaan ei
42310: 1996 kokonaisuudistuksen yhteydessä, jossa hal-     puututtu, jotta ne henkilöt, joille maksetaan päi-
42311: litusohjelman tavoitteiden mukaisesti pyrittiin     värahaa, eivät joutuisi huonompaan asemaan
42312: tehostamaan eläkelainsäädäntöä siten, että työs-    kuin ne, joille päivärahaa ei makseta.
42313: säolo antaa aina paremman eläketurvan kuin              Kansaneläkepäätöksen antamisajankohdan
42314: eläkkeelläolo,jouduttiin tarkistamaan myös työ-     osalta on todettava, että päätöstä työkyvyttö-
42315: tulojen vaikutusta työkyvyttömyyden perusteel-      myyseläkkeestä ei voida tehdä ennen kuin kan-
42316: la määräytyviin etuuksiin. Kysymyksessä tarkoi-     saneläkkeen määrään vaikuttavien työeläkkei-
42317: tettu tilanne pohjautuu siihen eduskunnan hy-       den määrä on tiedossa.
42318: väksymään periaatteeseen, että sairausvakuutus-         Sosiaali- ja terveysministeriön 12.5.1995 aset-
42319: lain mukainen päiväraha maksetaan nykyisin          tamassa LETKA-työryhmässä on kehitetty yh-
42320: pääsääntöisesti vakuutetun työtulojen perusteel-    dessä työeläkejärjestelmän ja kansaneläkejärjes-
42321: la. Eläkkeiden alkamisajankohtiin ei uudistuk-      telmän kanssa päivärahakauden jälkeisten eläk-
42322: sessa puututtu.                                     keiden hakemisohjeet ja niitä koskeva päätök-
42323:    Kansaneläkelain 39 §:n 3 momentin mukaan         senteko. Työryhmässä on lisäksi kehitetty uudis-
42324: oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen alkaa aikai-       tuksia muun muassa kuntoutusrahan, sairausva-
42325: sintaan sen kuukauden alusta, jota edeltäneen       kuutuksen päivärahan sekä työeläkekuntoutuk-
42326: kuukauden aikana hakijana olisi viimeksi ollut      sen myöntämismenettelyyn. Näiden kaikkien
42327: oikeus sairauden, vian tai vamman perusteella       tarkoituksena on ollut turvata vakuutetun toi-
42328: sairausvakuutuslain 15 §:n 1 tai 2 momentin no-     meentulo sairauden aikana.
42329: jalla päivärahaan. Lainmuutoksella säädettiin           Sosiaali- ja terveysministeriö on jatkanut
42330: myös niille työkyvyttömyyseläkkeen hakijoille,      LETKA-työryhmän työlle annettua määräaikaa
42331: joilla ei ole oikeutta sairauspäivärahaan esimer-   30.4.1998 saakka. Työryhmän tavoitteena on
42332: kiksi sairausvakuutuslain 15 §:ssä tarkoitetun      pyrkiä varmistamaan riittävän hoidon ja kun-
42333: työskentelyedellytyksen puuttumisen vuoksi,         toutuksen aloittaminen jo sairausvakuutuksen
42334: päivärahan 300 arkipäivän enimmäissuoritusai-       päivärahakaudella ja varmistaa tältä ajalta mak-
42335: kaa vastaava odotusaika ennen kuin oikeus kan-      settava toimeentulo siten, ettei kysymyksessä esi-
42336: saneläkkeeseen voi alkaa. Vaikka vakuutetulle ei    tettyä näkemystä toimeentuloturvan vajavuu-
42337: jäisi päivärahaa ollenkaan maksettavaksi, koska     desta syntyisi.
42338: 
42339:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
42340: 
42341:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
42342:                                             KK 1071/1997 vp                                                3
42343: 
42344:                                          Tili Riksdagens Talman
42345: 
42346:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          beviljas enligt sjukförsäkringslagen gottgörs så-
42347: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           dan förlust av inkomster som föranleds av kort-
42348: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         varig arbetsoförmåga. Av denna anledning är det
42349: man Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknade              ändamålsenligt att man med tanke på socialför-
42350: spörsmål nr 1071:                                        säkringen överväger pension först när sjukdoms-
42351:                                                          tillståndet tyder på att arbetsförmågan försämras
42352:           Är Regeringen medveten om de pro-              för en längre tid.
42353:        blem som tillämpandet av den s.k. kalky-              1 samband med pensionsreformen blev riksda-
42354:        lerade dagpenningsperioden vid beviljan-          gen medveten om det problem som innebär att
42355:        de av folkpensionens invaliditetspension          försäkrade under en långvarig arbetslöshet kan
42356:        föranleder, och                                   bli utan den dagpenning som anges i sjukförsäk-
42357:           ämnar Regeringen ändra denna punkt             ringslagen när den bestäms på basis av arbetsin-
42358:        i författningarna så att oskäligt långa           komsten. Därför föreskrevs att försäkrade har
42359:        väntetider för personer som ansöker om            rätt tili dagpenning enligt prövning tili ett belopp
42360:        invaliditetspension undviks?                      av högst 60 mk när arbetslösheten har varat
42361:                                                          minst 60 dagar. På grund av prövningen betalas
42362:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            inte alltid dagpenning på basis av sjukförsäkring.
42363: anföra följande:                                         Man ingrep inte i tidpunkten för pensionens bör-
42364:                                                          jan för att sådana som får dagpenning inte skall
42365:    I samband med den totalreform av folkpen-             hamna i sämre ställning än sådana som inte får
42366: sions- och arbetspensionssystemen år 1996 i vii-         någon dagpenning.
42367: ken man enligt målen för regeringsprogrammet                 1 fråga om tidpunkten för beslut om folkpen-
42368: strävade efter att effektivera pensionslagstift-         sion kan konstateras att beslutet om invaliditets-
42369: ningen så att det alltid är lönsammare med tanke         pension inte kan fattas innan man får veta belop-
42370: på pensionen att vara i arbets1ivet än att vara          pet av de arbetspensioner som inverkar på folk-
42371: pensionerad, blev man tvungen att justera även           pensionens belopp.
42372: arbetsinkomsternas inverkan på de förmåner                   Den av social- och hälsovårdsministeriet den
42373: som bestäms på basis av arbetsoförmögenhet.               12 maj 1995 tillsatta arbetsgrupp som har i upp-
42374: Den situation som avses i spörsmålet baserar sig         drag att utreda problem i anslutning tili invalidi-
42375: på den av riksdagen godkända principen att dag-          tetspension (den s.k. LETKA-arbetsgruppen)
42376: penning på basis av sjukförsäkring numera i regel        har i samarbete med arbetspensionssystemet och
42377: betalas en1igt den försäkrades arbetsinkomster.          folkpensionssystemet utvecklat anvisningar för
42378: Tidpunkten för när pensionen börjar ändrades             ansökan om pension efter dagpenningsperioden
42379: inte i samband med reformen.                             samt beslutsfattandet i samband härmed. 1 ar-
42380:    Enligt 39 § 3 mom. folkpensionslagen inträder         betsgruppen har dessutom utarbetats förslag tili
42381: rätten tili invaliditetspension tidigast vid ingång-     revidering av rehabiliteringspenningen, den dag-
42382: en av månaden efter den för viiken sökanden sist         penning som beviljas på basis av sjukförsäkring
42383: hade rätt tili dagpenning med stöd av 15 § 1 eller       samt förfarandet vid beviljande av rehabilitering
42384: 2 mom. sjukförsäkringslagen på grund av sjuk-            på basis av arbetspension. Syftet med alla dessa
42385: dom, lyte eller kroppsskada. Genom lagändring-           åtgärder har varit att trygga försäkrades utkomst
42386: en bestämdes också att de som söker invaliditets-        under sjukdom.
42387: pension och som inte har rätt tili sjukdagpenning            Social- och hälsovårdsministeriet har förlängt
42388: t.ex. på grund av arbetsoförmåga som avses i 15 §        LETKA- arbetsgruppens mandat tili den 30 april
42389: sjukförsäkringslagen har en väntetid som mot-            1998. Arbetsgruppens mål är att garantera att
42390: svarar den maximala betalningstiden på 300 var-          tillräcklig vård och rehabilitering inleds redan
42391: dagar för dagpenn_!ngen innan rätt till folkpen-         under den dagpenningsperiod som baserar sig på
42392: sion kan inträda. A ven om den försäkrade inte           sjukförsäkringen och att utkomsten tryggas un-
42393: alls betalas dagpenning, eftersom hans årsin-            der denna period så att det inte uppstår sådana
42394: komst är under 5 000 mk, betalas ingen folkpen-          luckor i utkomstskyddet som nämns i spörsmå-
42395: sion förrän den ovan nämnda ca ett år långa              let.
42396: väntetiden har gått ut. Med den dagpenning som
42397: 
42398:      Helsingforsden 19 november 1997
42399: 
42400:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
42401:                  j
42402:                 j
42403:                j
42404:               j
42405:              j
42406:             j
42407:            j
42408:           j
42409:          j
42410:         j
42411:        j
42412:       j
42413:      j
42414:     j
42415:    j
42416:   j
42417:  j
42418: j
42419:                                            KK 1072/1997 vp
42420: 
42421: Kirjallinen kysymys 1072
42422: 
42423: 
42424: 
42425: 
42426:                                    Kari Rajamäki /sd ym: Perustienpidon määrärahojen tiealuekohtai-
42427:                                        sen jaon perusteista
42428: 
42429: 
42430:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42431: 
42432:    Perustienpidon määrärahojen tason lasku on         muodostuneen kelirikko-ongelman ratkaisu, on
42433: aiheuttanut luonnollista painetta ja osin myös        tämä omalta osaltaan heikentämässä myös teol-
42434: tarkistustarpeita perustienpidon rahanjakoon.         lisuuden toimintaedellytyksiä raaka-ainepuolel-
42435: Eduskunta on myös osaltaan korostanut perus-          la. Erillinen kelirikko-ohjelma on sinällään pe-
42436: tienpidon rahojen suuntaamisessa erityisesti elin-    rusteltu, mutta se ei kompensoi edellä mainituille
42437: keinopoliittista painotusta mm. metsäteollisuu-       alueille kohdistuvia heikennyksiä.
42438: den raskaiden kuljetusten turvaamisesta. Tielai-         Tapahtunut valmistelu tuo jälleen esille valtio-
42439: tos on selvitellyt perustienpidon tiealuekohtaisen    neuvoston periaatepäätöksen Itä-Suomen kehit-
42440: rahanjaon perusteiden muuttamista. Olennainen         tämisestä ja yksittäisten toimenpiteiden koor-
42441: muutos, joka heijastuu välittömästi erityisesti       dinointitarpeen. Kansallisten aluepoliittisten
42442: pitkien kuljetusten ja etäisyyksien alueisiin kiel-   määrärahojen käytännössä hävittyä on nimen-
42443: teisesti, on laajennus- ja uusinvestointien (400      omaan perustienpidon rahoilla olennainen mer-
42444: miljoonaa markkaa) määrärahan jakoperusteis-          kitys alueellisessa kehittämistyössä.
42445: sa suunniteltu muutos.                                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42446:    Nykyinen kriteeri lähtee 55-prosenttisesti tie-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
42447: osuuden ja 45-prosenttisesti liikennesuoritteiden     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
42448: painottamisesta. Ajateltu muutos merkitsee tien       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42449: pituuden tarkastelun poistamista, ja lukuun otta-
42450: matta moottoriteitä liikennesuoritteet olisivat                 Aikooko Hallitus puuttua Tielaitok-
42451:  100-prosenttisesti laajennus- ja uusinvestointien           sen kriteeri en muuttamiseen ja erityisesti
42452: kriteereinä. Tämä tulisijohtamaan mm. Lapin ja               niihin haitallisiin seuraamuksiin, joita
42453: Savo-Karjalan tiealueiden laajennus- ja uusin-               niillä on Itä- ja Pohjois-Suomen metsä-
42454: vestointipelivaran olennaiseen heikkenemiseen.               teollisuudelle ja valtioneuvoston Itä-Suo-
42455:  Kun samaan aikaan on erityisesti noussut esille             men kehittämisestä tekemän periaate-
42456: mm. metsäteollisuuden kannalta ongelmalliseksi               päätöksen konkretisoinnin suhteen?
42457: 
42458:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
42459: 
42460:           Kari Rajamäki /sd          Raimo Holopainen /sd       Hannes Manninen /kesk
42461:           Jorma Vokkolainen /vas     Iivo Polvi /vas            Jorma Kukkonen /sd
42462:           Maija Rask /sd             Jorma Huuhtanen /kesk      Matti Väistö /kesk
42463:                    Maria Kaisa Aula /kesk              Ossi Korteniemi /kesk
42464: 
42465: 
42466: 
42467: 
42468: 270136
42469: 2                                         KK 1072/1997 vp
42470: 
42471: 
42472: 
42473: 
42474:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42475:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vausinvestointeihin (noin 2 000 milj. mk) sovelle-
42476: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       taan kunkin tiepiirin tienpitotarpeen mukaiseen
42477: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jakoon kehitettyjä asiantuntijamenetelmiä. Vain
42478: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-     laajennus- ja uusinvestointeihin, jotka ovat noin
42479: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       15% perustienpidon kokonaisrahoituksesta
42480: n:o 1072:                                           (noin 400 milj. mk), sovelletaan tiepituuteen ja
42481:                                                     liikennesuoritteeseen perustuvaa laskentakaa-
42482:           Aikooko Hallitus puuttua Tielaitok-       vaa.
42483:        sen kriteerien muuttamiseen ja erityisesti       Tielaitoksen johtokunta on 29.10.1997 päättä-
42484:        niihin haitallisiin seuraamuksiin, joita     nyt uusista kohdentamisen perusteista. Teiden
42485:        niillä on Itä- ja Pohjois-Suomen metsä-      hoidossa ja ylläpidossa sekä korvausinvestoin-
42486:        teollisuudelle ja valtioneuvoston Itä-Suo-   neissa noudatetaan nykyistä, tarvelaskelmiin pe-
42487:        men kehittämisestä tekemän periaate-         rustuvaa menettelyä. Ainostaan laajennus- ja
42488:        päätöksen konkretisoinoin suhteen?           uusinvestoinnit kohdeunetaan mainitulla yksin-
42489:                                                     kertaisella kaavalla, jossa parhaaksi selittäjäksi
42490:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on todettu liikennesuorite.
42491: vasti seuraavaa:                                        Metsäteollisuuden raskaiden kuljetusten tur-
42492:                                                     vaamiseen liittyvä kelirikkoisten teiden paranta-
42493:     Perustienpidon määrärahalla (mom. 31.24.21,     minen kuuluu korvausinvestointeihin. Tielaitok-
42494: noin 3 000 milj. mk) katetaan tiestön hoidon,       sen johtokunnan päättämällä jakoperusteiden
42495: ylläpidon ja peruskorjausten kustannukset, suo-     muutoksella ei siis heikennetä näiden hankkei-
42496: ritetaan pienehköjä investointeja sekä rahoite-     den priorisointia, ei Itä-Suomessa eikä millään
42497: taan tiehallinnon ja tutkimus- ja kehittämistoi-    muullakaan alueella. Laajennus- ja uusinvestoin-
42498: minnan kustannukset talousarviomomentin sel-        tien kohdentumaan muutoksella on jonkin ver-
42499: vitysosassa olevan alustavan suunnitelman poh-      ran merkitystä; vaikutus tiepiirien perustienpi-
42500: jalta. Määräraha on muutamassa vuodessa vä-         don kokonaisrahoitukseen on rajoissa+/- 3 %eli
42501: hentynyt noin neljänneksellä ja vähennykset on      ei olennainen niin kuin kysymyksen perusteluissa
42502: kohdistettu ensi sijassa investointitoimintaan.     on mainittu.
42503: Laskenut investointitaso on lisännyt sidosryh-          Perustienpidon määräraha osoitetaan valtion
42504: mien kiinnostusta rahoituksen kohdentamisen         talousarviossa Tielaitokselle, ja sen jako tiepii-
42505: periaatteisiin, ja useat tahot (mm. maakunnan       reille on laitoksen asiantuntemukseen perustuva
42506: liitot ja kauppakamarit) ovat tehneet aloitteita    ja sen päätösvaltaan kuuluva asia.
42507: niiden tarkistamiseksi.                                 Tämän vuoksi ja edellä esitetyn perusteella
42508:     Koko perusti en pidon määrärahaa ei nykyisin-   liikenneministeriö ei aio puuttua Tielaitoksen
42509: kään kohdenneta kysymyksessä mainitun 55/45-        johtokunnan jo päättämään asiaan.
42510: kaavan mukaisesti. Hoitoon, ylläpitoon ja kor-
42511: 
42512:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
42513: 
42514:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
42515:                                           KK 1072/1997 vp                                              3
42516: 
42517: 
42518: 
42519: 
42520:                                        Tili Riksdagens Talman
42521: 
42522:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     den som utvecklats för fördelning enligt väghåll-
42523: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ningsbehov. Endast då det gäller utbyggnads-
42524: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     och nyinvesteringar, som utgör cirka 15% av
42525: man Kari Rajamäki m.fl. undertecknade spörs-         basväghåliningens totalfinansiering (ungefår
42526: mål nr 1072:                                         400 miljoner mark), tillämpar man en beräk-
42527:                                                      ningsformel som grundar sig på vägens längd och
42528:           Ämnar Regeringen ingripa för att änd-      pä trafikprestationer.
42529:        ra Vägverkets kriterier och särskilt de ne-      Vägverkets direktion har 29.10.1997 beslutat
42530:        gativa följder som dessa har på Östra och     om de nya grunderna för aliokering. lfråga om
42531:        norra Finlands skogsindustri och pä kon-      skötsel och underhåli av vägar samt ersättnings-
42532:        kretiseringen av statsrådets beslut om ut-    investeringar följer man det nuvarande förfaran-
42533:        vecklandet av östra Finland?                  det som grundar sig på behovskalkyler. Endast
42534:                                                      ifräga om utbyggnads- och nyinvesteringar alio-
42535:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        keras anslag på basis av den nämnda enkla for-
42536: anföra följande:                                     mel, där trafikprestationen har konstaterats vara
42537:                                                      den bästa oberoende variabeln.
42538:     Med anslagen för basväghåliningen (mom.             Förbättrandet av tjälskadade vägar, som an-
42539: 31.24.21, cirka 3 000 miljoner mark) täcks kost-     sluter sig tili tryggande av de tunga transporterna
42540: naderna för skötsel, underhåll och grundförbätt-     inom skogsindustrin, hör tili ersättningsinveste-
42541: ringar av vägnätet, görs smärre investeringar        ringarna. 1 och med förändringen i fördelnings-
42542: samt finansieras utgifterna för vägförvaltningen     grunderna som Vägverkets direktion beslutat
42543: och forsknings- och utvecklingsverksamheten på       om, försvagar man alitså inte prioriteringen av
42544: basis av den preliminära planen i budgetproposi-     dessa projekt varken i Östra Finland eller på
42545: tionsmomentets förklaringsdel. Anslagen har på       något annat område. Förändringen har en viss
42546: några är minskat med ungefår en fjärdedel och        betydelse vid aliokering för utbyggnads- och ny-
42547: minskningarna har i f6rsta hand koncentrerats        investeringar. Effekten på totalfinansieringen av
42548: tili investeringsverksamheten. Den sänkta inves-     vägdistriktens basväghållning hålier sig inom
42549: teringsnivån har ökat intressegruppernas intresse    gränserna +/- 3 %, d.v.s. inte betydande, i mot-
42550: för principerna för aliokering av finansieringen,    sats tili vad som nämns i motiveringarna tili
42551: och mänga parter (bl.a.landskapsförbunden och        spörsmålet.
42552: handelskamrarna) har tagit initiativ tili gransk-       Basväghåliningens anslag aliokeras i statsbud-
42553: ning av dem.                                         geten tili Vägverket och dess fördelning tili väg-
42554:     Anslag för hela väghållningen aliokeras inte     distrikten grundar sig på verkets sakkunskap och
42555: ens numera enligt den i spörsmålet nämnda for-       ligger under dess domvärjo.
42556: meln 55/45. För skötsel, underhåll och ersätt-          På grund av detta och pä grund av ovan anför-
42557: ningsinvesteringar (ungefår 2 000 miljoner mark)     da ämnar trafikministeriet inte ingripa i ett beslut
42558: tillämpar varje vägdistrikt sakkunnigförfaran-       som redan fattats av Vägverkets direktion.
42559: 
42560:      Helsingfors den 21 november 1997
42561: 
42562:                                                                          Trafikminister Matti Aura
42563:                                            KK 1073/1997 vp
42564: 
42565: Kirjallinen kysymys 1073
42566: 
42567: 
42568: 
42569: 
42570:                                    Raimo Vistbacka /ps: Vammaispalvelulain noudattamisesta kun-
42571:                                        nissa
42572: 
42573: 
42574:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42575: 
42576:    Vammaispalvelulain 3 §:n mukaan kunnilla           ja terveyslautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi.
42577: on velvollisuus järjestää vammaisille tarkoitetut     Perusteena oli se, että kunnan tulee huolehtia
42578: palvelut ja tukitoimet sisällöltään ja laajuudel-     vammaispalvelulain velvoitteista huolimatta sii-
42579: taan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve         tä, ettei talousarvioon olisikaan varattu määrä-
42580: edellyttää. Säännöksen mukaan kussakin yksit-         rahoja johonkin hankintaan. Asia tulisi hoitaa
42581: täisessä tapauksessa tulee voida harkita kyseisen     esimerkiksi lisätalousarvion avulla.
42582: tukitoimen ja palvelun tarve.                            Koska kyseinen asia on varsin yleinen ongel-
42583:     Viime aikoina on kuitenkin tullut tietoon, että   ma vammaisten kannalta, tulisi ministeriön huo-
42584: kunnat ovat useissa tapauksissa evänneet vam-         lehtia siitä, että kaikissa kunnissa noudatettaisiin
42585: maisilta heille tarpeellisia laitteita tai elämisen   yhteneväisesti vammaispalvelulain 3 §:n velvoit-
42586: helpottamisessa tarpeellisia apuvälineitä. Kun-       teita riippumatta siitä, onko siihen riittävästi va-
42587: nat vetoavat näissä tapauksissa tiukkaan talou-       rauduttu kunnan talousarviossa. Mikäli asia jä-
42588: teensa ja siihen, ettei kunnan talousarviossa ole     tetään vammaisten itsensä sinnikkyyden tai kun-
42589: osattu varautua kyseisen kaltaisiin menoihin.         tien palveluhalukkuuden varaan, joutuvat vam-
42590: Eräs tällainen kustannuksiltaan merkittävämpi         maiset eriarvoiseen asemaan asuinpaikkansa pe-
42591: lain piiriin kuuluva hankinta on joissain tapauk-     rusteella tai sitten sen mukaan, onko heillä kykyä
42592: sissa ollut vammaisen tarvitsema auto. Harvaan        ajaa loppuun asti omaa etuaan.
42593: asutuissa kunnissa auto on tuiki tarpeellinen jo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42594: kapäiväiseen elämään liittyvissä asioinneissa.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42595:     Korkein hallinto-oikeus on syyskuussa käsi-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42596: tellyt erästä tapausta, jossa kunnan sosiaali- ja     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42597: terveyslautakunnan aluejaosto oli hylännyt vam-
42598:  maisen autoa koskeneen hakemuksen sillä perus-                 Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
42599:  teella, ettei se ollut varannut määrärahoja auton           jotta kunnat yhtenäisesti noudattaisivat
42600:  hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin kysei-              vammaispalvelulain 3 §:n velvoitteita ot-
42601:  selle vuodelle. Lääninoikeus oli hylännyt valituk-          taen huomioon KHO:n päätöksen (T
42602:  sen, mutta KHO palautti asian kunnan sosiaali-              2218 12.9.1997)?
42603: 
42604:       Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
42605: 
42606:                                          Raimo Vistbacka /ps
42607: 
42608: 
42609: 
42610: 
42611:  270136
42612: 2                                          KK 1073/1997 vp
42613: 
42614: 
42615: 
42616:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42617: 
42618:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        liikennepalvelujen ulkopuolelle jää henkilöryh-
42619: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         miä, joiden tavanomaiseen elämään kuuluvan
42620: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liikkumisen kannalta yhteiskunnan järjestämät
42621: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            kuljetuspalvelut ovat välttämättömiä. Vammais-
42622: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         palvelulain mukaisilla kuljetuspalveluilla turva-
42623: sen n:o 1073:                                         taankin myös vaikeavammaisille henkilöille koh-
42624:                                                       tuulliset liikkumismahdollisuudet samoin kus-
42625:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        tannuksin kuin muille kansalaisille. Taloudelli-
42626:        jotta kunnat yhtenäisesti noudattaisivat       nen tuki oman auton hankkimiseen voi olla vaih-
42627:        vammaispalvelulain 3 §:n velvoitteita ot-      toehto esimerkiksi ns. subjektiiviseen oikeuteen
42628:        taen huomioon KHO:n päätöksen (T               kuuluville kuljetuspalveluille. Oman auton tar-
42629:        2218 12.9 .1997)?                              vetta harkitessa tulisi ottaa huomioon henkilön
42630:                                                       ja vammaisen lapsen kohdalla perheen tilanne
42631:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           kokonaisuudessaan. Kuljetuspalvelujen saanti ja
42632: taen seuraavaa:                                       niiden järjestäminen ei kuitenkaan ole esteenä
42633:                                                       auton hankintaan saatavalle korvaukselle. Myös
42634:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä          tarve kuljetuspalveluihin tai tarve autoavustuk-
42635: palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/        seen voi olla erilaista.
42636: 1987), jäljempänä vammaispalvelulaki, tarkoi-             Hallinnon oikeusturvajärjestelmän eräänä
42637: tuksena on edistää vammaisen henkilön edelly-         keskeisenä periaatteena on yleinen oikeus hakea
42638: tyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertai-      muutosta hallintopäätökseen. Vammaispalvelu-
42639: sena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja           ja koskevalla muutoksenhakumahdollisuudella
42640: poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja          turvataankin ensisijaisesti lain soveltamisen oi-
42641: esteitä. Kunnan on huolehdittava siitä, että vam-     keellisuus kussakin yksittäistapauksessa. Tämän
42642: maisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjes-   lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä läänin-
42643: tetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina       hallitukset valvovat ja ohjaavat lain käytännön
42644: kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Vam-        soveltamista ja toteutumista sosiaalihuoltolain
42645: maispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia      (710/1982) mukaisen yleisen ohjaus- ja valvonta-
42646: järjestetään silloin, kun vammainen henkilö ei        velvoitteen mukaisesti. Ministeriöllä on myös
42647: saa riittäviä ja hänelle soveltuvia palveluja tai     vammaispalveluja koskevan asetuksen mukai-
42648: etuuksia muun lain nojalla (lain toissijaisuus).      sesti mahdollisuus antaa tarkempia soveltamis-
42649: Lain tarkoituksena onkin täydentää yleisiä so-        ohjeita säännöksistä.
42650: siaali- ja terveyspalveluja.                              Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
42651:    Vammaispalvelulaissa mainitut palvelut ja tu-      mii myös perusturvalautakunta, jonka tutkitta-
42652: kitoimet, jotka ovat vaikeavammaisten henkilöi-       vaksi ministeriö voi saattaa palvelujärjestelmän
42653: den tavanomaisissa elämäntoiminnoissa heidän          asianmukaisuuden. Jos lautakunta toteaa, että
42654: itsenäisen suoriutumisensa kannalta välttämät-        palvelujärjestelmässä on kunnasta johtuvasta
42655: tömiä, kuuluvat kunnan erityiseen sitovaan jär-       syystä vakavia puutteita, voi lautakunta antaa
42656: jestämisvelvollisuuteen. Vammaispalvelulaissa         kunnalle suosituksen siitä, miten ja missä ajassa
42657: on mainittu myös palveluita ja tukitoimia, joita      palvelujärjestelmässä olevat puutteet tulee korja-
42658: kuntajärjestää talousarviossaan varattujen mää-       ta.
42659: rärahojen puitteissa. Kunnan olisi kuitenkin              Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveys-
42660: määrärahasidonnaistenkin palvelujen ja tukitoi-       ministeriö katsoo, että vammaisten henkilöiden
42661: mien osalta harkittava niitä koskeva tarve.           oikeusturva ja palvelujen saatavuus voidaan taa-
42662:    Esimerkiksi liikkumisen voidaan katsoa ole-        ta tasavertaisesti jo nyt olemassa olevilla keinoil-
42663: van erään olennaisimpia osallistumisen edelly-        la ja niiden mukaisella toiminnalla.
42664: tyksiä. Julkisesta joukkoliikenteestä huolimatta
42665: 
42666:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
42667: 
42668:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
42669:                                            KK 1073/1997 vp                                                3
42670: 
42671: 
42672:                                         Tili Riksdagens Talman
42673: 
42674:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      trafik finns det grupper som hamnar utanför
42675: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        trafikservicen. För dessa grupper är fårdtjänsten
42676: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      nödvändig för att de skall kunna röra på sig på
42677: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            det sätt som hör tili normal livsföring. Genom
42678: nr 1073:                                              den fårdtjänst som ordnas med stöd av handi-
42679:                                                       kappservicelagen garanteras också gravt handi-
42680:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kappade personer skäliga möjligheter att röra på
42681:        ta för att kommunerna enhetligt med be-        sig för samma kostnad som andra medborgare.
42682:        aktande av högsta förvaltningsdomsto-          Ekonomiskt stöd för anskaffande av egen bil kan
42683:        lens beslut (T 2218 12.9.1997) skall iaktta    vara ett alternativ tili t.ex. färdtjänst som hör tili
42684:        skyldigheten enligt 3 § lagen om service       den s.k. subjektiva rätten. När behovet av egen
42685:        och stöd på grund av handikapp?                bil prövas skall den handikappades eller, när det
42686:                                                       gäller ett handikappat barn, familjens situation
42687:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         beaktas i sin helhet. Att den handikappade har
42688: anföra följande:                                      tillgång tili fårdtjänst eller att fårdtjänst kan ord-
42689:                                                       nas får dock inte vara ett hinder för ersättning för
42690:    Syftet med lagen om service och stöd på grund      anskaffning av bil. Också behovet av färdtjänst
42691: av handikapp (380/ 1987), nedan handikappservi-       och behovet av bilstöd kan vara olika.
42692: celagen, är att främja den handikappades förut-           En av de centrala principerna för rättsskydds-
42693: sättningar att leva och vara verksam som jäm-         systemet inom f6rvaltningen är den allmänna
42694: bördig medlem av samhället och att förebygga          rätten att söka ändring i förvaltningsbeslut. Med
42695: och undanröja olägenheter och hinder som              möjligheten att söka ändring i beslut som gäller
42696: handikappet medför. Kommunerna skall sörja            service för handikappade garanteras i första
42697: för att tjänster och stöd för handikappade ordnas     hand att lagen tillämpas korrekt i varje enskilt
42698: så att de tili innehållet och omfattningen är såda-   fall. Utöver detta övervakar och leder social- och
42699: na som behovet i kommunen påkallar. Service           hälsovårdsministeriet samt länsstyrelserna den
42700: och stöd enlig handikappservicelagen ordnas om        praktiska tillämpningen och genomförandet av
42701: en handikappad inte enligt någon annan lag får        lagen i enlighet med den allmänna lednings- och
42702: sådan service eller sådana förmåner som är tili-      övervakningsskyldigheten som anges i social-
42703: räckliga eller lämpliga för honom (lagens sekun-      vårdslagen (71011982). Ministeriet har också en-
42704: dära karaktär). Syftet med lagen är också att         ligt förordningen om service och stöd på grund a v
42705: komplettera de allmänna social- och hälsovårds-       handikapp möjlighet att meddela närmare anvis-
42706: tjänsterna.                                           ningar om bestämmelserna.
42707:    En av de skyldigheter som är särskilt bindande         I anslutning tili social- och hälsovårdsministe-
42708: för kommunen är skyldigheten att ordna service        riet verkar också en grundskyddsnämnd. Minis-
42709: och stöd som avses i handikappservicelagen och        teriet kan underställa service- och stödsystemet i
42710: som en gravt handikappad person nödvändigt            en kommun nämndens prövning. Om nämnden
42711: behöver för att självständigt klara av de funktio-    konstaterar att systemet av orsaker som beror på
42712: ner som hör tili normallivsföring. I handikapp-       kommunen har allvarliga brister, kan nämnden
42713: servicelagen nämns också service och stöd som         ge kommunen en rekommendation om på vilket
42714: kommunen ordnar inom ramen för de anslag              sätt och inom viiken tid som bristerna i service-
42715: som reserverats i budgeten. Kommunen skall            och stödsystemet skall korrigeras.
42716: dock också när det gäller service och stödåtgär-          Med hänvisning tili det ovanstående anser so-
42717: der som är bundna tili anslag pröva behovet av        cial- och hälsovårdsministeriet att rättsskyddet
42718: service och stöd.                                     och tillgången på service för handikappade kan
42719:    T.ex. möjligheten att röra sig utanför hemmet      garanterasjämbördigt med de medel som står tili
42720: kan anses vara en av de viktigaste förutsättning-     buds och genom verksamhet inom ramen för
42721: arna för deltagande. Trots att det finns kollektiv-   dessa.
42722: 
42723:      Helsingforsden 21 november 1997
42724: 
42725:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
42726:                                           KK 1074/1997 vp
42727: 
42728: Kirjallinen kysymys 1074
42729: 
42730: 
42731: 
42732: 
42733:                                   Raimo Vistbacka /ps: Valtion viranomaisten puhelinpalvelujen
42734:                                        maksullisuudesta
42735: 
42736: 
42737:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42738: 
42739:    Valtion viranomaistahot ovat yhä enenevässä       tä varsinkaan silloin, kun yhteydenoton syy on
42740: määrin siirtyneet palveluissaan maksullisuuteen.     saman viranomaisen itsensä tekemä virhe.
42741: Tämä koskee myös neuvonta- ym. palveluja pu-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42742: helimitse. Eräänä tällaisena laitoksena voidaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42743: mainita Ajoneuvohallintakeskus, joka vastaa          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42744: autojen rekisteröintiasioista. Kyseenalaiseksi tä-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42745: män menettelyn kansalaisten kannalta tekee se,
42746: että kyseisen viranomaistahon tehdessä toimis-                Aikooko Hallitus muuttaa käytäntöä
42747: saan virheen ja kansalaisen joutuessa sen takia             valtion viranomaisten puhelinpalvelujen
42748: ottamaan yhteyttä viranomaisiin hän joutuu                  maksullisuudesta niiltä osin kuin yhtey-
42749: maksamaan tästä saman tahon kanssa asioinnis-               denotto johtuu saman tahon itsensä teke-
42750: ta kalliin palvelumaksun. Tämä ei tunnu oikeus-             mästä virheestä?
42751: turvan kannalta oikeudenmukaiselta menettely!-
42752: 
42753:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
42754: 
42755:                                          Raimo Vistbacka /ps
42756: 
42757: 
42758: 
42759: 
42760: 270136
42761: 2                                           KK 1074/1997 vp
42762: 
42763: 
42764: 
42765: 
42766:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42767: 
42768:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tykset on hankittu oikeusministeriön hallinnon-
42769: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          alaan kuuluvalta oikeusrekisterikeskukselta, si-
42770: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        säasiainministeriön hallinnonalaan kuuluvalta
42771: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             väestörekisterikeskukselta, liikenneministeriön
42772: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          hallinnonalaan kuuluvalta ajoneuvohallintokes-
42773: sen n:o 1074:                                          kukselta sekä kauppa- ja teollisuusministeriön
42774:                                                        hallinnonalaan kuuluvalta patentti- ja rekisteri-
42775:           Aikooko Hallitus muuttaa käytäntöä           hallitukselta.
42776:         valtion viranomaisten puhelinpalvelujen            Edellä mainitut virastot toteavat valtiovarain-
42777:         maksullisuudesta niiltä osin kuin yhtey-       ministeriölle toimitetuissa selvityksissään toi-
42778:         denotto johtuu saman tahon itsensä teke-       mintansa olevan maksutonta virkatoimintaa,
42779:         mästä virheestä?                               kun kansalaiset ottavat yhteyttä näihin virastoi-
42780:                                                        hin ilmoittaakseen virastojen toimissa, esimer-
42781:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kiksi virastojen hoitamissa rekistereissä tai tie-
42782: vasti seuraavaa:                                       dostoissa havaitsemiaan virheitä tai seikkoja.
42783:                                                        Virastojen selvitysten mukaan kansalaiset voivat
42784:    Valtion viranomaisten maksullisen suorite-          hoitaa asian maksutta joko kirjallisesti tai puhe-
42785: tuotannon yleisiä perusteita koskevat säännök-         limitse soittamalla viraston keskukseen, josta
42786: set ovat valtion maksuperustelaissa (150/1992).        puhelu ohjataan asianomaiselle toimihenkilölle.
42787: Toimivalta viranomaisten maksuista päättämi-           Jos joku soittaa viraston maksulliseen palvelupu-
42788: seen on maksuperustelaissa säädetty ministe-           helimeen asiassa,joka ei kuulu maksullisen puhe-
42789: riöille lukuun ottamatta tasavallan presidentin ja     linpalvelun piiriin ministeriön päätöksen mukai-
42790: valtioneuvoston yleisistunnon päätösten mak-           sesti, häntä neuvotaan ottamaan tavanomaisin
42791: sullisuutta. Maksuperustelaissa on myös säädet-        tavoin yhteyttä virastoon. Henkilörekisteriin tal-
42792: ty ne erityiset virastot ja laitokset, jotka määrää-   letettujen tietojen tarkastamisoikeudesta ja -me-
42793: vät itse maksuistaan.                                  nettelystä sekä näiden tietojen antamisesta tietys-
42794:    Asianomainen ministeriö päättää, mitkä mi-          sä tilanteessa perittävästä korvauksesta sääde-
42795: nisteriön ja sen hallinnonalan muiden viran-           tään henkilörekisterilain (471/1987) 11 §:ssä. Tie-
42796: omaisten suoritteista ovat maksullisia. Päätök-        doissa ilmenevät virheet selvitetään ja korjataan
42797: sessään asianomainen ministeriö antaa siis sään-       maksutta.
42798: nökset hallinnonalansa viranomaisen suorittei-             Väestörekisterikeskuksen mukaan väestötie-
42799: den maksullisuudesta ja hinnoittelusta. Kysy-          tojärjestelmästä ilmoitettuja virheitä selvitellään,
42800: myksessä on viitattu ajoneuvohallintokeskuksen         mikäli mahdollista, paikallistasolla maistraateis-
42801: maksulliseen puhelinpalvelutoimintaan. Tämä            sa. Patentti- ja rekisterihallitus suosii virhettä
42802: toiminta perustuu ajoneuvohallintokeskuksen            ilmoitettaessa käytettäväksi kirjallista ilmoitus-
42803: maksuista annettuun liikenneministeriön pää-           tapaa,jotta asia voidaan dokumentoida virastos-
42804: tökseen ( 1605/1995).                                  sa ja myös vältytään puhelimessa usein tapahtu-
42805:    Valtioneuvoston ohjesäännön (1522/1995)             vilta kuulemisvirheiltä. Ajoneuvohallintokes-
42806: 19 §:n mukaan valtiovarainministeriön toimi-           kuksen selvityksen mukaan kansalainen voi kor-
42807: alaan kuuluvat asiaryhmät, jotka koskevat val-         jata rekisterissä tietämänsä virheen maksutta kir-
42808: tion toimintojen maksullisuutta ja perittävien         jallisesti tai myös puhelimitse soittamalla viras-
42809: maksujen yleisiä perusteita. Tähän nähden val-         ton keskuksen kautta virastoon. Tämä koskee
42810: tiovarainministeriö on selvittänyt kysymyksessä        myös niitä tilanteita, joissa on kyse ajoneuvohal-
42811: esitettyjen tietojen pohjalta valtion viranomais-      lintokeskuksen tai toimilupakatsastajan teke-
42812: ten puhelinpalvelujen maksullisuuskäytäntöä            mistä virheistä.
42813: suhteessa kansalaisten virheenilmoittamismenet-            Puhelinpalveluiden käyttö on valtion viran-
42814: telyihin niiltä viranomaisilta, joilla on valtaosa     omaisten palvelutarjonnassa lisääntymässä.
42815: maksullisesta puhelinpalvelutoiminnasta. Selvi-        Maksulliset puhelinpalvelut liittyvät lähinnä re-
42816:                                       KK 1074/1997 vp                                           3
42817: 
42818: kisteritietojen laajempaan hyväksikäyttöön.     ilmoittaminen ja selvittäminen olisi ruissaan
42819: Hallituksen tiedossa ei ole, että puhelimitse   viranomaisessa määrätty maksulliseksi toimin-
42820: tapahtuva viranomaisten tekemien virheiden      naksi.
42821: 
42822:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
42823: 
42824:                                                          Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
42825: 4                                            KK 1074/1997 vp
42826: 
42827: 
42828: 
42829: 
42830:                                           Tili Riksdagens Talman
42831: 
42832:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        na har inhämtats hos Rättsregistercentralen
42833: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          inom justitieministeriets förvaltningsområde,
42834: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        Befolkningsregistercentralen inom inrikesminis-
42835: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål              teriets förvaltningsområde, F ordonsförvalt-
42836: nr 1074:                                                ningscentralen inom trafikministeriets förvalt-
42837:                                                         ningsområde samt Patent- och registerstyrelsen
42838:            Ämnar Regeringen ändra praxis för de         inom handels- och industriministeriets förvalt-
42839:         statliga myndigheternas avgiftsbelagda          ningsområde.
42840:         telefontjänster i de fall där en instans kon-      Ovan nämnda ämbetsverk konstaterar i sina
42841:         taktas på grund av ett fel som den själv        utredningar tili finansministeriet att verksamhe-
42842:         har åstadkommit?                                ten är avgiftsfri, då medborgarna tar kontakt
42843:                                                         för att anmäla fel elier andra omständigheter
42844:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som de har noterat i ämbetsverkens arbete, t.ex.
42845: anföra följande:                                        de register som förs av ämbetsverken. Enligt
42846:                                                         ämbetsverkens utredningar kan medborgarna
42847:    Bestämmelserna gäliande de alimänna grun-            sköta dessa ärenden avgiftsfritt antingen per
42848: derna för avgiftsbelagda prestationer som produ-        brev eller genom att ringa ämbetsverkets växel,
42849: ceras av statliga myndigheter finns i lagen om          som förenar samtalet tili den person som har
42850: grunderna för avgifter tili staten (150/1992). Ge-      hand om ärendet i fråga. Om någon ringer
42851: nom denna 1ag bestäms att ministerierna har             ämbetsverkets avgiftsbelagda telefontjänst i ett
42852: befogenhet att bes1uta om avgifterna förutom            ärende som inte omfattas av telefontjänsten, blir
42853: när det gälier bes1ut som fattas av republikens         han uppmanad att kontakta ämbetsverket på
42854: president och av statsrådet vid alimänt samman-         sedvanligt sätt. Om rätt tili insyn i de uppgifter
42855: träde. 1 1agen bestäms också vi1ka särski1da äm-        som har införts i ett personregister och förfa-
42856: betsverk och inrättningar som sjä1va bestämmer          randet i anslutning därtill samt om den ersätt-
42857: sina avgifter.                                          ning för utlämnande av uppgifter som i vissa
42858:    Varje ministerium bes1utar om vilka prestatio-       fall skall uppbäras bestäms i 11 § personregis-
42859: ner hos ministeriet eller hos andra myndigheter         terlagen (471/1987). Fel i uppgifterna utreds och
42860: inom dess förvaltningsområde som är avgiftsbe-          korrigeras avgiftsfritt.
42861: 1agda. 1 sitt bes1ut utfårdar ministeriet alitså be-        Enligt Befolkningsregistercentralen utreds an-
42862: stämme1ser om eventuella avgifter för och pris-         mälda fel i befolkningsregistersystemet om möj-
42863: sättningen av prestationerna hos myndigheter            ligt på lokal nivå i magistraten. Patent- och regis-
42864: inom dess förvaltningsområde. 1 spörsmå1et hän-         terstyrelsen föredrar att felanmälan sker skriftli-
42865: visas till F ordonsförvaltningscentra1ens a vgifts-     gen. Då kan ärendet dokumenteras i ämbetsver-
42866: be1agda telefontjänster, som grundar sig på tra-        ket, och hörfel som ofta uppstår i telefon und-
42867: fikministeriets beslut om fordonsförvaltnings-          viks. Enligt Fordonsförvaltningscentralens ut-
42868: centralens avgifter (1605/1995).                        redning kan medborgarna korrigera fel i registret
42869:    Enligt 19 § reglementet för statsrådet (1522/        avgiftsfritt per brev elier också genom att ringa
42870: 1995) hör den kategori av ärenden som gälier            ämbetsverket via dess växel. Detta gälier även
42871: avgiftsbelagd statlig verksamhet och de allmänna        situationer där felen har uppstått på grund av
42872: grunderna för avgifterna tili finansministeriets        Fordonsförvaltningscentralen eller de som utför
42873: verksamhetsområde. Därför har finansministe-            k oncessions besiktning.
42874: riet utgående från uppgifterna i spörsmålet hos            Användningen av telefontjänster ökar inom
42875: de myndigheter som har flest avgiftsbelagda te1e-       de statliga myndigheternas serviceutbud. De av-
42876: fontjänster låtit utreda den praxis som gäller av-      giftsbelagda telefontjänsterna hör i första hand
42877: giftsbelagda telefontjänster hos statliga myndig-       ihop med att uppgifterna i registren utnyttjas i
42878: heter då medborgarna anmäler fel. Utredningar-          större utsträckning. Regeringen känner inte tili
42879:                                         KK 1074/1997 vp                                          5
42880: 
42881: att något ministerium skulle ha bestämt att an-   som myndigheterna har åstadkommit är avgifts-
42882: mälan och utredning per telefon i fråga om fel    belagd verksamhet.
42883: 
42884:      Helsingforsden 25 november 1997
42885: 
42886:                                                                  Finansminister Sauli Niinistö
42887:                                             KK 1075/1997 vp
42888: 
42889: Kirjallinen kysymys 1075
42890: 
42891: 
42892: 
42893: 
42894:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Rikoslainsäädännön pitkäjänteisestä kehit-
42895:                                         tämisestä
42896: 
42897: 
42898:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42899: 
42900:     Rikoksia koskeva lainsäädäntö heijastelee yh-      mielialat päinvastaisiksi. Edellisen eduskunnan
42901: teiskunnasta sitä, mikä kulloisenkin yhteiskunta-      aikana esitettiin hallituksen taholta elinkautisen
42902: käsityksen mukaan on kiellettyä. Lainsäädän-           rangaistuksen poistamista esimerkiksi murhan
42903: töön liittyvät rangaistusasteikot sekä rangaistus-     seuraamuksena. Nyt ollaan vaatimassa poliisien
42904: käytäntö taas osoittavat sen, miten kielteisesti       surman yhteydessä jopa kuolemanrangaistusta.
42905: yhteiskunta tietyntyyppiseen kiellettyyn tekoon        Vaatimukset ja oikeusministeriön lainsäädäntö-
42906: ja tekomuotoon suhtautuu. Aikaisemmin rikok-           linja ja lausunnot siis poukkoilevat nykyisin vii-
42907: sena rangaistava teko saatetaan poistaa krimi-         koittain ja sen mukaan mitä yhteiskunnassa sat-
42908: nalisoinnin piiristä ja toisaalta kriminalisoinnin     tuu tapahtumaan. Tämä ei yleisen lainkunnioi-
42909: piiriin saatetaan ottaa tekoja, jotka aikaisemmin      tuksen eikä yhteiskuntasuojan kannalta ole pe-
42910: eivät ole olleet rangaistavia. Rangaistusasteikko-     rusteltua.
42911: ja saatetaan muuttaa muuttuneen yhteiskunta-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42912: näkemyksen perusteella.                                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42913:     Rangaistusasteikkoja voidaan siis toki muut-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42914: taa, mutta tähän liittyen oikeusministeriön työn       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42915: pohjalta annetuissa hallituksen esityksissä ja
42916: oikeusministeriön taholta annetuissa lausun-                     Aikooko Hallitus ja erityisesti oikeus-
42917: noissa on ilmennyt omituista, melkein päiväkoh-               ministeriö ottaa rikosten rangaistavuutta
42918: taista poukkoilua. Tuntuu melkein kuin rikos-                 koskevassa lainsäädäntötyössä nykyistä
42919: lainsäädäntö ja sen pohjalta esitetyt ajatukset               vakaamman ja pitkäjänteisemmän kan-
42920: olisi otettu Helsingin pörssin meklarilistalle. Esi-          nan siten, ettei lainsäädäntöä muuteta
42921:  merkiksi eduskunnan käsiteltävänä olevassa ri-               muuttamisen vuoksi ja siten, että heti
42922:  koslainsäädännön uudistuksessa virkamiehen                   lainsäädäntömuutoksen jälkeen joudu-
42923:  väkivaltaisen vastustamisen rangaistusasteikkoa              taan ottamaan uusia kannanottoja sen
42924:  on esitetty alennettavaksi. Nyt tapahtunut surul-            mukaan mitä yhteiskunnassa sattuu ta-
42925:  linen poliisimiesten surmaaminen on muuttanut                pahtumaan?
42926: 
42927:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
42928: 
42929:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
42930: 
42931: 
42932: 
42933: 
42934: 270136
42935: 2                                         KK 1075/1997 vp
42936: 
42937: 
42938: 
42939: 
42940:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42941: 
42942:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       veltuvaan muotoon. Näiden säännösten muutta-
42943: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        minen ei ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on
42944: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      selkeä ja sisäisesti johdonmukainen rikoslaki.
42945: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           Kokonaisuudistuksen keskeisiä tavoitteita on
42946: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tarkastella ja arvioida yhtenäisesti niitä päämää-
42947: n:o 1075:                                            riä, etuuksia ja arvoja,joita rikoslainsäädännöllä
42948:                                                      voidaan edistää ja suojata. Keskeisenä tehtävänä
42949:           Aikooko Hallitus ja erityisesti oikeus-    on suojeltavien arvojen ja rangaistavuuden uu-
42950:        ministeriö ottaa rikosten rangaistavuutta     delleen arviointi muuttuvan oikeustajun mukai-
42951:        koskevassa lainsäädäntötyössä nykyistä        sesti. Kokonaisuudistuksen eri vaiheissa on nou-
42952:        vakaamman ja pitkäjänteisemmän kan-           datettu yhtenäisiä uudistusperiaatteita. Tämä
42953:        nan siten, ettei lainsäädäntöä muuteta        koskee erityisesti rangaistussäännösten yhtenäis-
42954:        muuttamisen vuoksi ja siten, että heti        tä kirjoitustapaa, rikosnimiä, törkeysluokitusta,
42955:        lainsäädäntömuutoksen jälkeen joudu-          rangaistusasteikkoja sekä rikosten törkeiden ja
42956:        taan ottamaan uusia kannanottoja sen          lievien tekomuotojen määrittelyä.
42957:        mukaan mitä yhteiskunnassa sattuu ta-             Rikoslain kokonaisuudistusta valmistele-
42958:        pahtumaan?                                    maan asetettu projektiorganisaatio muodostuu
42959:                                                      alan tieteellisistä ja käytännön asiantuntijoista.
42960:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          Uudistusta on toteutettu Suomen oloissa harvi-
42961: taen seuraavaa:                                      naisen laaja-alaisen asiantuntemuksen pohjalta.
42962:                                                      Uudistyö on myös ollut poikkeuksellisen pitkä-
42963:    Vuonna 1980 asetetun rikoslain kokonais-          jänteistä ja perusteellista sen juurien ulottuessa
42964: uudistusta valmistelevan projektiorganisaation,      aina 1970-luvulle asti. Kokonaisuudistuksen eri
42965: rikoslakiprojektin, tehtävänä on ollut vuonna        vaiheissa on johdonmukaisesti toteutettu uudis-
42966: 1972 luovutetun rikosoikeuskomitean periaate-        tuksen alkuvaiheessa omaksuttuja keskeisiä peri-
42967: mietinnönja siitä annettujen lausuntojen pohjal-     aatteita. Näitä periaatteita ei kuitenkaan ole
42968: ta valmistella rikoslain kokonaisuudistus.           noudatettu kaavamaisesti silloin, jos poikkea-
42969:    Uudistusta käynnistettäessä katsottiin, että      mille on ollut asiallisia perusteita.
42970: vuodelta 1889 peräisin oleva rikoslaki ei vastan-        Rikoslain uudistamisen toteuttaminen vai-
42971: nut nykyaikaiselle rikoslaille asetettuja vaati-     heittainja pitkän ajan kuluessa on luonnollisesti
42972: muksia. Rangaistussäännösten vanhentuneisuu-         jossain määrin vaikuttanut työhön. Rikoslain-
42973: desta aiheutui tulkinnanvaraisuutta eri tekojen      säädännön on heijastettava yhteiskunnassa val-
42974: rangaistavuuden suhteen. Rangaistustaso saat-        litsevia käsityksiä eri tekojen moitittavuudesta.
42975: toi myös joissakin säännöksissä olla epäoikeu-       Nämä käsitykset ovat suhteellisen vakaita, mutta
42976: denmukaisessa suhteessa teon moitittavuuteen.        eivät säily täysin muuttumattomina vuosikym-
42977:    Uudistusta ei ole käytössä olevilla voimava-      menestä toiseen. Pitkään jatkuneessa uudistus-
42978: roilla ollut mahdollista tehdä yhdellä kertaa,       työssä onkin oltava valmius vastata tapahtunei-
42979: vaan uudistus on toteutettu pitkän ajan kuluessa     siin muutoksiin ja uusiin tarpeisiin. Sen sijaan
42980: vaiheittain. Uudistus aloitettiin kiireellisimmin    yksittäiset rikostapahtumat ja niiden mahdolli-
42981: uudistamista kaipaavista rikoslain osista. Vii-      sesti nostattamat tunnekuohut eivät saisi ratkais-
42982: meisessä vaiheessa uudistettaviksi on jätetty        ta lainsäätäjän työn lopputulosta. Yksittäiseen
42983: säännökset, jotka osauudistusten ansiosta ovat       rikokseenjohtaneet tapahtumat ja niiden syyt on
42984: jo sekä sisällöltään että muodoltaan ajan tasalla.   aina huolella selvitettävä sekä arvioitava ne rau-
42985: Tällaiset säännökset ehdotetaan yleensä muutet-      hallisesti ennen kuin on syytä muuttaa lainsää-
42986: tavaksi vain lakiteknisesti uuteen rikoslakiin so-   däntöä.
42987: 
42988:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
42989: 
42990:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
42991:                                               KK 1075/1997 vp                                                3
42992: 
42993: 
42994: 
42995: 
42996:                                           Tili Riksdagens Talman
42997: 
42998:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         damål, utan syftet är att uppnå en klar och enhet-
42999: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           lig strafflag.
43000: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-            De centrala målen med totalrevideringen är
43001: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr            att enhetligt granska och bedöma de syften, för-
43002: 1075:                                                    delar och värden som kan främjas och skyddas
43003:                                                          genom strafflagstiftningen. Den centrala uppgif-
43004:           Har Regeringen och i synnerhet justi-          ten är att i enlighet med det förändrade rättsmed-
43005:        tieministeriet för avsikt att vid det lag-        vetandet omvärdera straffbarheten och de vär-
43006:        stiftningsarbete som gäller straffbarheten        den som skall skyddas. Enhetliga principer har
43007:        för brott allvarligare och mer långsiktigt        iakttagits vid de olika skedena av totalrevidering-
43008:        än tidigare ta ställning tili att lagstiftning-   en. Detta gäller särskilt den enhetliga utform-
43009:        en inte ändras bara för sakens skull och så       ningen av straffbestämmelserna, brottsrubrice-
43010:        att man inte genast efter lagändringarna          ringen, grovhetsindelningen, straffskalorna samt
43011:        måste fatta nya ståndpunkter i takt med           definitionen på grova och lindriga gärningsfor-
43012:        vad som råkar hända i samhället?                  mer för brott.
43013:                                                             Den projektorganisation som tillsatts för att
43014:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            bereda totalrevideringen av strafflagen består av
43015: anföra följande:                                         experter inom branschen både från det veten-
43016:                                                          skapliga och det praktiska området. Revidering-
43017:    Den projektorganisation som tillsatts år 1980         en har med tanke på finska förhållanden genom-
43018: för att bereda en tota1revidering av strafflagen,        förts på grundval av ovanligt omfattande sak-
43019: dvs. strafflagsprojektet, har haft tili uppgift att      kunskap. Revideringsarbetet som inleddes redan
43020: på grundval av det principbetänkande som                 under 1970-talet har också varit exceptionellt
43021: straffrättskommitten överlåtit år 1972 och de ut-        långsiktigt och grundligt. Vid de olika skedena av
43022: låtanden som givits med an1edning av detta bere-         totalrevideringen har man konsekvent genom-
43023: da en totalrevidering av strafflagen.                    fört de centrala principer som omfattats vid revi-
43024:    Då revideringen inleddes ansåg man att straff-        deringens begynnelseskede. Dessa principer har
43025: lagen som härstammar från år 1889 inte motsva-           dock inte iakttagits schematiskt om det funnits
43026: rade de krav som ställs på en modern strafflag. På       sakliga grunder för att göra avsteg från dem.
43027: grund av att straffbestämmelserna var förå1drade            Arbetet har naturligtvis i viss mån påverkats
43028: förorsakades tolkningssvårigheter i fråga om             av att revideringen av strafflagen genomförs steg-
43029: straffbarheten för olika gärningar. Straffnivån          vis under en lång tid. Strafflagstiftningen skall
43030: stod också i vissa bestämmelser i orätt förhållan-       spegla samhällets rådande uppfattningar i fråga
43031: de tili gärningens klanderbarhet.                        om klanderbarheten av olika gärningar. Dessa
43032:    Det har inte med de tillbudsstående resurserna        uppfattningar är förhållandevis stabila, men he-
43033: varit möjligt att genomföra revideringen på en           varas inte helt ofårändrade från ett årtionde tili
43034: gång, utan revideringen har genomförts stegvis           ett annat. Revideringsarbetet har pågått länge
43035: under en lång tid. Vid revideringen åtog man sig         och man måste ha beredskap att svara mot de
43036: först de delar av strafflagen som var i mest bråd-       förändringar som skett och mot nya behov. Där-
43037: skande behov av revidering. Tilidet sista skedet         emot får enstaka brott och de känslostormar som
43038: har man lämnat de bestämmelser som tack vare             eventuellt förorsakas av dessa inte påverka slut-
43039: delrevideringar redan både tili sitt innehåll och        resultatet av lagstiftarens arbete. De händelser
43040: sin form motsvarar vår tids krav. Dessa bestäm-          som har lett tili ett enskilt brott och orsakerna tili
43041: melser föreslås i allmänhet bara ändras så att de        detta skall alltid utredas grundligt samt bedömas
43042: lagtekniskt passarin i den nya strafflagen. Änd-         sakligt innan det finns orsak att ändra lagstift-
43043: ringen av dessa bestämmelser är inte ett självän-        ningen.
43044: 
43045:      Helsingfors den 25 november 1997
43046: 
43047:                                                                          Justitieminister Kari Häkämies
43048:                                             KK 1076/1997 vp
43049: 
43050: Kirjallinen kysymys 1076
43051: 
43052: 
43053: 
43054: 
43055:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Puun energiakäytön kannattavuuden paran-
43056:                                         tamisesta
43057: 
43058: 
43059:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43060: 
43061:    Jo niin sanotusti pitkässä juoksussa, mutta         tiometrille pitkällä aikajänteellä. Puun hankinta
43062: erityisesti nyt energiapoliittisen keskustelun ai-     olisi tällöin kannattavaa esimerkiksi metsän-
43063: kana, on käynyt selville, miten onnettomissa           omistajan tai metsänhoitoyhdistyksen toimesta
43064: kantimissa ovat puun energiakäytön suunnitel-          ja energian tuotanto kannattavaa energialaitok-
43065: mat ja käytännön toteutus. Siltä osin puun ener-       sen osalta, eikä asia olisi sidottu siihen, minkälai-
43066: giakäyttö toimii, kun on kysymys metsäteolli-          nen hallitus kulloinkin on maassa vallassa.
43067: suuden muun toiminnan yhteydessä syntyvänjä-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43068: tepuun käytöstä. Metsien harvennuksen yhtey-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43069: dessä saatavan puun käyttö taas on hyvin hata-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43070: ralla pohjalla. Tämä johtuu siitä, että tällaisen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43071: puun korjuu ta ja hintakysymyksiä ei ole missään
43072: vaiheessa suunniteltu riittävän pitkällä aikajak-                 Aikooko Hallitus laatia pitkäjänteisen
43073: solla siten, että puun saanti sitä käyttäville ener-           ja realistisen suunnitelman pienpuun
43074: gialaitoksille olisi taattu riittävän pitkällä aika-           kannattavan käytön varmistamiseksi
43075: välillä ja sellaiseen hintaan, että energialaitoksen           energiantuotannossa siten, että puun
43076: toiminta olisi kannattavalla pohjalla.                         hankinta olisi kannattavaa, energiantuo-
43077:    Jotta asiassa päästäisiin kestävälle pohjalle, se           tanto tuottavaa ja että nämä molemmat
43078: merkitsee siis sitä, että energiapuulle vahviste-              olisi taattu riittävän pitkäksi aikaa?
43079: taan riittävä tuki, esimerkiksi 15 markkaa kuu-
43080: 
43081:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
43082: 
43083:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
43084: 
43085: 
43086: 
43087: 
43088:  270136
43089: 2                                          KK 1076/1997 vp
43090: 
43091: 
43092: 
43093: 
43094:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43095:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        energiakäyttöä. Lämmityspolttoaineena puulla
43096: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ei ole lainkaan polttoaineveroa, ja vuoden 1997
43097: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       alusta energiapuun veroetu edelleen lisääntyi
43098: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        verrattuna mm. öljy- ja sähkölämmitykseen.
43099: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Sähköntuotannon puolella Suomessa siirryttiin
43100: n:o 1076:                                             1.1.1997 alkaen muissa EU-maissa yleisesti val-
43101:                                                       litsevaan käytäntöön, ts. polttoaineiden verotuk-
43102:           Aikooko Hallitus laatia pitkäjänteisen      sesta siirryttiin lopputuotteen eli tuotetun säh-
43103:        ja realistisen suunnitelman pienpuun           kön verottamiseen. Vastapainoksi mm. puulla
43104:        kannattavan käytön varmistamiseksi             tuotetulle sähkölle myönnettiin 1,6 p/kWh:n ve-
43105:        energiantuotannossa siten, että puun           rotuki pienissä, sähköteholtaan alle 40 MW:n
43106:        hankinta olisi kannattavaa, energiantuo-       lämmitysvoimalaitoksissa. Vuoden 1998 talous-
43107:        tanto tuottavaa ja nämä molemmat olisi         arvioesityksessä hallitus esittää puuperäisillä
43108:        taattu riittävän pitkäksi aikaa?               polttoaineilla tuotetun sähkön verotukea laajen-
43109:                                                       nettavaksi kaikenkokoisiin ja -tyyppisiin voima-
43110:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laitoksiin. Lisäksi verotuki olisi 1.1.1998 alkaen
43111: vasti seuraavaa:                                      määrältään 2,02 p/kWh eli sama kuin uusi, koro-
43112:                                                       tettu sähkövero. Esitetty veromuutos tulee edel-
43113:    Hallituksen lähivuosien ja erityisesti pitkän      leen lisäämään puun kilpailukykyä, esim.
43114: aikavälin energiapoliittiset periaatelinjaukset eli   seospolttoaineena suurissa turvevoimaloissa.
43115: Suomen energiastrategia on esitetty valtioneu-            Metsähakkeen energiakäytön lisäämiseen täh-
43116: voston viime toukokuussa hyväksymässä ener-           tää nuoren metsän hoidon yhteydessä maksettava
43117: giapoliittisessa selonteossa, josta eduskunta vast-   energiapuun korjuun tuki. Tämä tuki on nyt nos-
43118: ikään antoi lausuntonsa. Energiastrategian val-       tettu aikaisemmasta 25 mk/m 3 tasolle 30 mk/m 3 •
43119: mistelun tueksi toteutettiin joukko selvityksiä.      Lisäksi metsäkeskukset ovat vahvistaneet ener-
43120: Myös energiapuun tuotantoa ja puun ener-              giapuun korjuun yhteydessä kertyvän hyväk-
43121: giakäyttöä selvitettiin verraten laajasti. Eräs       syttävän ainespuumäärän vähintään 10 m 3/ha
43122: energiastrategian keskeinen linjaus onkin puun        aiempaa korkeammaksi (v. 1996 enimmäismäärä
43123: energiakäytön tuntuva lisääminen nykyisestä.          oli alueittain 20-30 m3fha). Tällä ainespuumää-
43124:    Puun energiakäyttömahdollisuuksien lisäämi-        rän korotuksella on saatu aiempaa enemmän en-
43125: seen valtio on panostanut pitkäjänteisesti jo         siharvennuskohteita nuoren metsän hoidon ja
43126: aiemminkin mm. rahoittamana alan tutkimus- ja         energiapuun korjuun tuen piiriin. Kuluvan vuo-
43127: kehitystoimintaa sekä tukemalla uuden teknii-         den lisätalousarviossa em. tarkoitukseen osoitet-
43128: kan demonstraatiolaitosinvestointeja korkeilla        tiin 15 milj. markan lisämääräraha ja vuoden 1998
43129: avustusprosenteilla ja tavanomaisempia energia-       talousarvioesitykseen sisältyy 47 milj. markan
43130: puun tuotanto- ja käyttöinvestointeja hieman          lisäys nykytasoon verrattuna. Tällöin käy-
43131: alemmilla avustusprosenteilla. Näitä toimia on        tettävissä olisi vajaat 100 milj. mk tarkoitukseen.
43132: tarkoitus jatkaa voimallisesti tulevinakin vuosi-     Lisäksi maa- ja metsätalousministeriö on
43133: na. Teknologian kehittämiskeskus TEKES on jo          käynnistänyt 31.10.1997 laajan, viisi vuotta kes-
43134: käynnistänyt nykyisen, puuenergiapainotteisen         tävän Nuoren metsän hoito -kampanjan, jossa
43135: Bioenergian tutkimusohjelman (1993-1998)              myös energiapuun korjuu on näkyvästi esillä.
43136: jatkovalmistelut. Hallitus esittää parhaillaan        Edelleen hallitus on antanut eduskunnalle esityk-
43137: eduskunnassa olevassa vuoden 1998 talousarvio-        sen kestävän metsätalouden rahoituksesta anne-
43138: esityksessään, että energiateknologian kaupallis-     tun lain muuttamisesta mm. siten, että vuoden
43139: tamiseen tarkoitetun energiatukimomentin              1998 alusta em. töitä voitaisiin teettää myös työl-
43140: 32.55.40 sitoumusvaltuus nostettaisiin 60 milj.       lisyysehtoisina. Tällöin valtion tuen osuus voisi
43141: markasta 130 milj. markkaan.                          enimmillään olla jopa 80 % nuoren metsän hoi-
43142:    Myös energiaverotuksessa suositaan puun            don toteuttamiskustannuksista.
43143:                                              KK 1076/1997 vp                                              3
43144: 
43145:    Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo ryh-      miseksi tältä osin. Hallitus tulee energiastrate-
43146: tyneensä toistaiseksi riittäviin toimenpiteisiin tai-    giassa todetun mukaisesti jatkossa seuraamaan
43147: mikoistaja ensiharvennusmetsistä saatavan met-           energiapuun käyttömäärien ja kilpailukyvyn ke-
43148: sähakkeen käytön kannattavuuden paranta-                 hitystä. Tässä vaiheessa lisäselvityksiä tai -suun-
43149: miseksi ja energiapoliittisen selonteon toteutta-        nitelmia ei katsota tarpeellisiksi laadituttaa.
43150: 
43151:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
43152: 
43153:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
43154: 4                                          KK 1076/1997 vp
43155: 
43156: 
43157: 
43158: 
43159:                                         Tili Riksdagens Talman
43160: 
43161:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           riksdagen, att bevillningsfullmakten som gäller
43162: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           anslaget under moment 32.55.40 energistöd som
43163: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       är avsett att användas för kommersialisering av
43164: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          energiteknologin skall höjas från 60 milj. mark
43165: mål nr 1076:                                          till 130 milj. mark.
43166:                                                           Användning av trä för energiproduktion gyn-
43167:           Ämnar Regeringen uppgöra en lång-           nas också genom energibeskattning. lngen
43168:        siktig och realistisk plan för att trygga en   bränsleskatt uppbärs på trä som används som
43169:        lönsam användning av klenvirke för ener-       bränsle för uppvärmning. Vid ingången av 1997
43170:        giproduktion så att anskaffning av virke       ökade skatteförmånen vid användning av energi-
43171:        skall vara lönande, energiproduktionen         virke ytterligare jämfört med t.ex. olje- eller el-
43172:        produktiv och att båda dessa skall vara        värme. När det gäller elproduktion övergick Fin-
43173:        tryggade för en tillräckligt lång tid fram-    land den 1 januari 1997 till det system som är i
43174:        över?                                          allmänt bruk i andra EU-länder, nämligen från
43175:                                                       att uppbära skatt på bränsle till beskattning av
43176:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         slutprodukten dvs. mängden producerad elektri-
43177: anföra följande:                                      citet. Som motvikt därtill beviljades bl.a. sådan
43178:                                                       elektricitet som produceras med träbränsle av
43179:     Regeringens energipolitiska riktlinjer för de     mindre kraftvärmeverk med kapacitet under 40
43180: närmaste åren och särskilt på längre sikt dvs.        MW ett skattestöd på 1,6 p/kWh. 1budgetpropo-
43181: Finlands energistrategi har presenterats i den        sitionen för 1998 föreslår regeringen att skatte-
43182: energipolitiska redogörelse som statsrådet god-       stödet för elektricitet som produceras med hjälp
43183: kände i maj och om viiken riksdagen nyligen           av träbaserat bränsle skall utvidgas så att det
43184: avgav sitt utlätande. Som stöd tili beredningen av    omfattar kraftverk i alla storlekar och av alla
43185: energistrategin genomfördes en rad utredningar.       typer. Dessutom skall skattestödet från och med
43186: Produktion av energivirke och användning av trä       den 1 januari 1998 uppgå till 2,02 p/kWh, vilket
43187: för energiproduktion gjordes ocksä till föremäl       är lika med den nya höjda elskatten. Den före-
43188: för ganska omfattande undersökningar. En av de        slagna skatteändringen kommer att ytter1igare
43189: mest centrala målen för energistrategin är ju ock-    förbättra träets konkurrenskraft t.ex. som bland-
43190: så en avsevärt ökad användning av trä för energi-     bränsle vid stora torvkraftverk.
43191: produktion.                                               1 syfte att öka användningen av hyggesavfall
43192:     Staten har redan tidigare gjort längsiktiga       för energiproduktion utbetalas i samband med
43193: satsningar för att möjliggöra ökad användning         vård av ungskog ett stöd för tillvaratagande av
43194: a v trä för energiproduktion bl.a. genom att finan-   energivirke. Stödet har nu höjts från tidigare 25
43195: siera forsknings- och utvecklingsverksamhet på        mk/m 3 till 30 mk/m 3• Dessutom har skogscen-
43196: området samt genom att med höga procentuella          tralerna höjt den fastställda maximimängden trä-
43197: anslag stöda investeringar i demonstrationsan-        virke som kan samlas i samband med tillvarata-
43198: läggningar för ny teknologi och med något lägre       gande av energivirke med minst 10 m3fha jämfört
43199: procentuella anslag mer sedvanliga investeringar      med tidigare (år 1996 varierade maximimängden
43200: i produktion och användning av energivirke.           regionvis mellan 20 och 30 m 3/ha). Genom denna
43201: Avsikten är att satsa kraftigt på nämnda åtgärder     höjning av maximimängden trävirke har fler för-
43202: också i framtiden. Teknologiska utvecklingscen-       stagallringsobjekt kommit att omfattas av stödet
43203: tralen TEKES har redan inlett förberedelser för       för vård av ungskog och tillvaratagande av ener-
43204: en fortsättning på det pågående forskningspro-        givirke. 1 tilläggsbudgeten för innevarande år
43205: grammet för främjande av bioenergi (1993-             intogs ett tilläggsanslag på 15 milj. mark för
43206: 1998) där tyngdpunkten ligger i träbaserad ener-      ändamålet och det anslag som ingår i budgetpro-
43207: giproduktion. Regeringen föreslår i sin budget-       positionen för 1998 har höjts med 47 milj. mark
43208: proposition för 1998, som behandlas som bäst i        jämfört med den nuvarande nivån. Sålunda skul-
43209:                                             KK 1076/1997 vp                                              5
43210: 
43211: Ie knappa 100 milj. mark kunna användas för               Med stöd av vad som ovan har anförts anser
43212: detta åndamål. Dessutom har jord- och skogs-           sig regeringen tills vidare ha vidtagit tillräckliga
43213: bruksministeriet den 31 oktober 1997 startat en        åtgärder för att förbättra lönsamheten vid an-
43214: omfattande kampanj för skötsel av unga skogar          vändning av hyggesavfall från plantskogar och
43215: viiken skali pågå i fem år och i viiken även tillva-   förstagaliringsbestånd och tili denna del omsatt
43216: ratagande av energivirke ingår som ett viktigt         de ideer som lagts fram i den energipolitiska
43217: inslag. Regeringen har vidare avlåtit en proposi-      redogörelsen i praktiken. 1 enlighet med vad som
43218: tion tili riksdagen med förslag tili ändring av        slagits fast i energistrategin kommer regeringen
43219: lagen om finanseringav hålibart skogsbruk så att       att i fortsättningen följa upp utvecklingen av
43220: man bl.a. från och med ingången av 1998 skali          mängderna använt energivirke och av virkets
43221: kunna låta utföra nämnda arbeten också som             konkurrenskraft. 1 detta skede anses det inte
43222: arbete som utfOrs enligt sysselsättningsvillkor. 1     motiverat att företa ytterligare undersökningar
43223: sådana fali skali andelen statligt stöd, när det är    elier att uppgöra några nya planer.
43224: som högst, kunna täcka upp tili 80 % av kostna-
43225: derna för skötsel av ungskog.
43226: 
43227:      Helsingfors den 20 november 1997
43228:                                                        Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
43229:                                           KK 1077/1997 vp
43230: 
43231: Kirjallinen kysymys 1077
43232: 
43233: 
43234: 
43235: 
43236:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vuorotteluvapaan kehittämisestä
43237: 
43238: 
43239: 
43240:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43241:    Eduskunnan lähetekeskustelussa oli äskettäin      ta kyseiseen vuorotteluvapaan käyttöön liittyy
43242: laki ns. vuorotteluvapaata koskevan lain jatka-      edelleen suuriakin odotuksia.
43243: misesta. Lain suomaa mahdollisuutta oli vuonna          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43244: 1996 käyttänyt runsaat 5 000 työntekijää ja tänä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43245: vuonna elokuun loppuun mennessä hieman vä-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43246: hemmän. Yleisesti ottaen vuorotteluvapaan käy-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43247: tön laajuuteen ollaan pettyneitä. Toiset mainitse-
43248: vat suhteellisen vähäisen suosion johtuvan va-                 Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-
43249: paalle lähtevän saamasta vähäisestä korvaukses-             la on suhteellisen vähäisen suosion saa-
43250: ta, joka mahdollistaa vuorotteluvapaan ottami-              neen vuorotteluvapaan käytön lisäämi-
43251: sen vain suhteellisen vakavaraisille. Jotkut taas           seksi,ja
43252: ovat syyttäneet byrokratian kiemuroita ja joita-               minkälaisena ongelmana Hallitus pi-
43253: kin laista johtuvia esteitä.                                tää työnantajan nihkeyttä työntekijän
43254:    Juuri kukaan ei ole huomannut sitä, että estee-          vaihtumiseen nähden, sekä
43255: nä on usein työnantajan haluttomuus vaihtaa                    onko Hallituksen taholta tehtävissä
43256: kokenutta työntekijää uuteen, mahdollisesti ko-             mitään työnantajan suopeuden lisäämi-
43257: kemattomaan työntekijään. Tätä ongelmaa on                  seksi?
43258: tietysti yhteiskunnan taholta vaikea avittaa, mut-
43259: 
43260:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
43261: 
43262:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
43263: 
43264: 
43265: 
43266: 
43267: 270136
43268: 2                                          KK 1077/1997 vp
43269: 
43270: 
43271: 
43272: 
43273:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43274: 
43275:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta osaamista työyhteisöön. Ikääntyvien työnte-
43276: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies          kijöiden määrän työmarkkinoilla lisääntyessä ja
43277: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      työvoiman tarjontarakenteen muuttuessa työ-
43278: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aitioniemen          vuorottelu on toisaalta yksi tärkeä vaihtoehto
43279: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1077:        työmarkkinavalmiuksien edistämisessä ja työky-
43280:                                                       vyn ylläpitämisessä.
43281:           Minkälaisia suunnitelmia Hallituksel-           Vuorotteluvapaakokeilusta saatavia koke-
43282:        la on suhteellisen vähäisen suosion saa-       muksia on seurattu erityisenä tutkimushankkee-
43283:        neen vuorotteluvapaan käytön lisäämi-          na, jota työministeriö on rahoittanut. Tutkimus-
43284:        seksi,ja                                       ta on ohjattu yhteistyössä keskeisten työmarkki-
43285:           minkälaisena ongelmana Hallitus pi-         najärjestöjen kanssa. Tutkimuksen loppuraport-
43286:        tää työnantajan nihkeyttä työntekijän          ti julkistettiin 14.11.1997. Tutkimuksen mukaan
43287:        vaihtumiseen nähden, sekä                      vuorotteluvapaan koetut vaikutukset ovat yleen-
43288:           onko Hallituksen taholta tehtävissä         sä varsin positiivisia. Työnantajat kokivat vuo-
43289:        mitään työnantajan suopeuden lisäämi-          rotteluvapaan hyvinä puolina erityisesti sen, että
43290:        seksi?                                         se antaa mahdollisuuksia "sisäänajaa" ja arvioi-
43291:                                                       da uusi työntekijä. Vuorotteluvapaa nähtiin
43292:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          myös järjestelmän joustavuuden ansiosta mah-
43293: vasti seuraavaa:                                      dollisuutena henkilöstöresurssien kohdistami-
43294:                                                       seen. Huonona puolena pidettiin sitä, että järjes-
43295:    Laki vuorotteluvapaakokeilusta tuli voimaan        telmä aiheuttaa työnantajalle jonkin verran lisä-
43296: 1.1.1996. Kyse on kolmivuotisesta kokeilusta,         kustannuksia.
43297: jonka puitteissa vuorotteluvapaan voi pitää ajal-         Vuorotteluvapaa perustuu vapaaehtoisuu-
43298: la 1.1.1996 - 31.12.1998, kunhan vuorotteluso-        teen. Palkansaajien ja työnantajien kiinnostusta
43299: pimus on tehty vuoden 1997loppuun mennessä.           työvuorottelua kohtaan on tutkittu käyttämällä
43300: Valtion ensi vuoden talousarvioesityksessä pää-       aineistoina Tilastokeskuksen haastatteluaineis-
43301: tettiin, että vuorotteluvapaakokeilua jatketaan       toja helmi-maaliskuulta 1994 ja syyskuulta
43302: vuodella työmarkkinajärjestöjen sopimaHa ta-          1996. Neljäsosa työnantajista katsoo työvuorot-
43303: valla. Tältä pohjalta on annettu 24.10.1997 halli-    teluu sopivan hyvin työpaikalleen. Reilu kolmas-
43304: tuksen esitys eduskunnalle vuorotteluvapaako-         osa palkansaajista arvioi työnantajansa suhtau-
43305: keilun jatkamiseksi siten, että laki olisi voimassa   tuvan myönteisesti työntekijän halukkuuteen
43306: 31.12.1998 saakka. Lakia sovellettaisiin esityk-      jäädä vuorotteluvapaalle. Työnantajista puoles-
43307: sen mukaan lisäksi vuorotteluvapaisiin, joita         taan 39 % oli valmiita sopimaan työvuorottelus-
43308: koskeva vuorottelusopimus tehdään lain voi-           ta.
43309: massa ollessa, jos vuorotteluvapaa pidetään               Sopimisvalmius oli laajinta suurilla toimipai-
43310: 31.12.1999 mennessä. Esitys on valmisteltu yh-        koilla ja julkisissa palveluissa. Työntekijämää-
43311: teistyössä keskeisten työmarkkinajärjestöjen          riksi muutettuna työnantajaedustajat olisivat ol-
43312: kanssa. Esityksessä ehdotetaan myös vuorottelu-       leet valmiit sopimaan vuorottelusta reilun sadan-
43313: vapaan jaksottamismahdollisuutta joustavoitet-        tuhannen hengen kanssa seuraavan vuoden aika-
43314: tavaksi.                                              na. Eli valmius sopia vuorottelusta oli suurem-
43315:    Vuorotteluvapaakokeilu rakentuu yhdessä            paa kuin työnantajaedustajien arvio työntekijöi-
43316: työmarkkinajärjestöjen kanssa muotoilluille pe-       den vuorottelukiinnostuksesta. Kaiken kaik-
43317: riaatteille. Tavoitteena on työvuorottelun myötä      kiaan vuorotteluvapaaseen kohdistuu varsin laa-
43318: mahdollistaa työssä oleville koulutus ja kuntou-      ja kiinnostus ja myönteinen asennoituminen.
43319: tus aikaisempaa paremmin. Työttömille työvuo-         Keskeisenä esteenä vuorotteluvapaan käytölle
43320: rottelu tarjoaa mahdollisuuden työkokemuksen          on tutkimuksen mukaan kuitenkin matala kor-
43321: kartuttamiseen. Samanaikaisesti työnantajille         vaustaso.
43322: tarjoutuu mahdollisuus hankkia joustavasti uut-           Vuorotteluvapaan käyttöä työpaikoilla on
43323:                                            KK 1077/1997 vp                                             3
43324: 
43325: pyritty edistämään työministeriön toimesta laa-          Kyse voi olla myös etenkin uudenjärjestelmän
43326: jamittaisella tiedotuksella, jonka yhtenä kohde-      kohdalla jossain määrin asenteista, joihin voi-
43327: ryhmänä ovat olleet työnantajat. Kyselyyn vas-        daan vaikuttaa muun muassa tiedottamalla jär-
43328: tanneista työnantajista suurin osa on seuranta-       jestelmänjoustavista puolista sekä toisaalta vuo-
43329: tutkimuksen mukaan ollut varsin tyytyväisiä vi-       rotteluvapaasta erilaisissa työyhteisöissä saa-
43330: ranomaisten vuorotteluvapaajärjestelmää kos-          duista positiivisista kokemuksista.
43331: kevaan tiedotukseen, mutta työnantajat ovat toi-         Vuorotteluvapaajärjestelmän piirissä oli syys-
43332: saalta toivoneet tiedottamisen lisäämistä. Siihen     kuun 1997 loppuun mennessä ollut kokeilun ai-
43333: on työhallinnossa kasvavasti pyrittykin. Lisäksi      kana yhteensä 11 169 palkansaajaa. Työministe-
43334: työministeriö on lähettänyt valtion liikelaitoksil-   riön näkökulmasta kokeilusta on saatu jo nyt
43335: le kirjeen, jossa on esitetty toivomus myönteises-    siinä määrin myönteisiä kokemuksia, että kokei-
43336: tä suhtautumisesta vuorotteluvapaaseen.               lun jatkamiseen, mahdollisesti vakinaistamiseen-
43337:     Koska vuorotteluvapaan käyttö edellyttää          kin, voidaan pyrkiä esitetyn kokeilukauden jat-
43338: työnantajan ja työntekijän välistä sopimusta,         koajan päättyessä. Vuorotteluvapaajärjestelmä
43339: kaikissa tapauksissa vapaalle halukkaat eivät         mahdollistaa työkierron, joka tarjoaa erityisesti
43340:  varmastikaan voi käyttää vuorotteluvapaata.          työnantajille mahdollisuuksia joustavaan työyh-
43341:  Seurantatutkimuksen mukaan se, kenet työnan-         teisön kehittämiseen. Merkittäviä ongelmia si-
43342:  tajat ovat valmiita päästämään vuorotteluva-         jaisten hankinnassa tai tehtäviin perehdyttämi-
43343:  paalle, on toimiala- ja tilannekohtainen asia. On    sessä ei seurantatutkimuksessa ilmennyt. Järjes-
43344:  varmasti tilanteita, joissa työnantaja katsoo, et-   telmän suosion kannalta keskeisenä kysymykse-
43345:  tei vuorotteluvapaajärjestely ole mahdollinen.       nä on pidettävä vuorottelukorvauksen tasoa.
43346:     Seurantatutkimuksessa kyselyihin vastanneis-      Vuorotteluvapaakokeilua koskevat kysymykset
43347:  ta 8 % ilmoitti, että vuorotteluvapaalle siirtymi-   ovat parhaillaan esillä myös tulopoliittisissa neu-
43348:  nen on jouduttu epäämään työntekijän haluk-          votteluissa.
43349:  kuudesta huolimatta. Tärkeimpinä syinä epää-
43350:  miselle ovat olleet töiden järjestelyyn liittyvät
43351:  ongelmat sekä sijaisen löytymisen hankaluus.
43352: 
43353:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
43354: 
43355:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
43356: 4                                           KK 1077/1997 vp
43357: 
43358: 
43359: 
43360: 
43361:                                          Tili Riksdagens Talman
43362: 
43363:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       arbetstagare ökar på arbetsmarknaden och ar-
43364: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         betskraftens utbudsstruktur förändras är arbets-
43365: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     alterneringen dessutom ett viktigt alternativ som
43366: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål           främjar arbetsmarknadsberedskapen och upp-
43367: nr 1077:                                               rätthåller arbetsförmågan.
43368:                                                           De erfarenheter som man fått av försöket har
43369:           Vilka planer har Regeringen för att          följts genom en särskild uppföljningsundersök-
43370:        öka utnyttjandet av alterneringsledighet,       ning som finansierats av arbetsministeriet och
43371:        vars popularitet varit relativt liten, och      som utförts tilisammans med de centrala arbets-
43372:           hur stort problem anser Regeringen att       marknadsorganisationerna. Undersökningens
43373:        arbetsgivarens motvilliga inställning tili      slutrapport publicerades 14.11.1997. Den visar
43374:        att arbetstagare byts är, samt                  att erfarenheterna av alterneringsledighet i regel
43375:           kan Regeringen göra något för att få         har varit rätt positiva. Enligt arbetsgivarna var
43376:        arbetsgivarna att ställa sig positivare tili    goda sidor i synnerhet möjligheten att "köra in"
43377:        saken?                                          och göra en bedömning av en ny arbetstagare.
43378:                                                        Tack vare systemets flexibilitet såg man det också
43379:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som en möjlighet att inrikta personalresurser.
43380: anföra följande:                                       Som en dålig sida betraktade man att systemet
43381:                                                        medför arbetsgivaren vissa merkostnader.
43382:    Lagen om försök med alterneringsledighet               Alterneringsledighet bygger på frivillighet.
43383: trädde i kraft 1.1.1996. Det är fråga om ett tre-      Löntagarnas och arbetsgivarnas intresse för ar-
43384: årigt försök, som innebär att ledigheten kan tas       betsalternering har kartlagts med hjälp av det
43385: ut under tiden 1.1.1996 - 31.12.1998, förutsatt        intervjumaterial som statistikcentralen hade
43386: att alterneringsavtalet har ingåtts före slutet av     samlat under februari-mars 1994 och septem-
43387: 1997. 1 budgetpropositionen för nästa år beslöts       ber 1996. En fjärdedel av arbetsgivarna anser att
43388: att tiden för försöket skall förlängas med ett år i    arbetsalterneringen lämpar sig väl i hans företag.
43389: enlighet med vad arbetsmarknadsorganisatio-            En dryg tredjedel av löntagarna bedömde att
43390: nerna har avtalat. På grund av detta har riksda-       ar betsgivaren skulle ställa sig positiv tili arbetsta-
43391: gen 24.10.1997 förelagts en regeringspropositon        garens planer på att ta alterneringsledigt. Av
43392: om att fortsätta försöket med alterneringsledig-       arbetsgivarna var i sin tur 39 % beredda att ingå
43393: het så att lagen gäller tili och med 31.12.1998.       avtal om ledighet.
43394: Lagen skall tiliämpas på sådan alterneringsledig-         Störst var beredskapen att ingå avtal på stora
43395: het i fråga om viiken alterneringsavtal ingås med-     arbetsplatser och inom offentliga tjänster. Om-
43396: an lagen är i kraft, om ledigheten tas ut före         vandlat tili arbetstagarantal betyder detta att ar-
43397: 31.12.1999. Propositionen har beretts i samarbe-       betsgivarnas representanter hade varit beredda
43398: te mellan de centrala arbetsmarknadsorganisa-          att under det följande året ingå alterneringsavtal
43399: tionerna. 1 propositionen föreslås även större         med drygt hundra tusen personer. Med andra ord
43400: flexibilitet vid periodisering av alterneringsledig-   var avtalsberedsakapen större än arbetsgivarre-
43401: heten.                                                 presentanternas beräkning av arbetstagarnas in-
43402:    Alterneringsledigheten grundar sig på princi-       tresse för arbetsalternering. Allt som allt kan
43403: per som formulerats tillsammans med arbets-            man säga att intresset för alterneringsledighet är
43404: marknadsorganisationerna. Syftet är att genom          stort och att attityderna tili den är positiva. Det
43405: arbetsalternering erbjuda personer som har arbe-       största hindret för utnyttjandet av ledigheten är
43406: te bättre möjligheter tili utbildning och rehabili-    enligt undersökningen den låga ersättningsnivån.
43407: tering. F ör arbetslösa erbjuder arbetsalternering        Ett ökat utnyttjande av alterneringsledigheten
43408: en möjlighet tili ökad arbetserfarenhet. Samtidigt     på arbetsplatserna har arbetsministeriet försökt
43409: får arbetsgivarna möjlighet att införa nytt kun-       främja genom en omfattande information, med
43410: nande tili arbetsgemenskapen. När antalet äldre        bl.a. arbetsgivarna som målgrupp. Enligt upp-
43411:                                             KK 1077/1997 vp                                            5
43412: 
43413: följningsundersökningen har merparten av de               1 viss mån kan det särskilt i fråga om ett nytt
43414: arbetsgivare som besvarat förfrågningen varit          system handla om attityder, vilka kan påverkas
43415: ganska nöjda med myndigheternas information            bland annat genom information om systemets
43416: om alterneringssystemet, men arbetsgivare har å        flexibla sidor och dels genom att berätta om de
43417: andra sidan också önskat ökad information.             positiva erfarenheter som olika arbetsgemenska-
43418: Denna önskan har arbetsförvaltningen i växande         per har haft av försöket.
43419: grad försökt uppfylla. Dessutom har arbetsmi-             Fram tili slutet av september I997 hade sam-
43420: nisteriet sänt tili statens aff'årsverk ett brev med   manlagt II I69 löntagare hunnit delta i alterne-
43421: önskemål om en positiv inställning tili alterne-       ringssystemet. Ur arbetsministeriets synvinkel
43422: ringsledigheten.                                       har man redan nu fått tili den grad positiva erfa-
43423:     Eftersom utnyttjandet av alterneringsledighet      renheter av försöket att man kan sätta som mål
43424: förutsätter en överenskommelse mellan arbetsgi-        att förlänga eller eventuellt permanenta systemet
43425: varen och arbetstagaren, kan alla de som är in-        när försöksperioden utgår. Alterneringsledighet
43426: tresserade säkert inte utnyttja denna möjlighet.       möjliggör arbetsalternering som särskilt för ar-
43427: Enligt uppföljningsundersökningen beror det på         betsgivarna erbjuder en möjlighet tili flexibelt
43428: branschen och den aktuella situationen, vem eller      utvecklande av arbetsgemenskapen. Några signi-
43429: vilka arbetsgivarna är viliiga att Iåta ta alterne-    fikanta probiem varken med anskaffning av
43430: ringsledigt. Säkert finns det situationer där ar-      vikarier eller introduktion i arbetsuppgifterna
43431: betsgivaren anser att alterneringsarrangemang          kom fram i uppföljningsundersökningen. Ersätt-
43432: inte är möjliga.                                       ningsnivån anses som en centrai faktor med tan-
43433:     Enligt uppföljningsundersökningen meddela-         ke på systemets popularitet. Frågorna kring för-
43434: de 8% av dem som besvarat förfrågningen att            söket med aiterneringsledighet är som bäst uppe
43435: man varit tvungen att förvägra ledigheten trots        också vid de inkomtspolitiska förhandlingarna.
43436: arbetstagarens intresse. De viktigaste orsakerna
43437: tili förvägran har varit problem med arbetsar-
43438: rangemangen och svårighet att få vikarie.
43439:      Helsingfors den 28 november I997
43440: 
43441:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
43442:                                           KK 1078/1997 vp
43443: 
43444: Kirjallinen kysymys 1078
43445: 
43446: 
43447: 
43448: 
43449:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Ajo-opetuksen sisällyttämisestä lukion ja
43450:                                       ammatillisten oppilaitosten opetusohjelmiin
43451: 
43452: 
43453:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43454: 
43455:    Ajotaito ja sen osoituksena ajokortti ovat tie-      Asia pitää saada valtion ohjaukseen ja valta-
43456: tyllä tavalla perusasioita. Ajokorttiin vaadittava   kunnalliseksi.
43457: ajotaito hankitaan yleensä yksityisissä autokou-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43458: luissa, joilla on monopoli kustannusten hinnoit-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43459: teluun. Elämän perustaitoja ja tietoja opetetaan     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43460: kuitenkin koulujärjestelmässä, peruskoulussa,        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43461: lukiossa ja esimerkiksi ammattikoulussa, jonne
43462: lukion sijaan peruskoulusta usein siirrytään.                  Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ajo-
43463: Myös ajotaidon oppimisen ja ajoluvan saamisen               taidon oppiminen ajoluvan saamiseksi lii-
43464: tulisi kuulua tällaiseen perusopetukseen lähinnä            tettäisiin lukion ja ammatillisten oppilai-
43465: lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tätä              tosten koulutuksen osaksi siten, että op-
43466: on eräissä kunnissa suunniteltu ja lähdetty to-             pilas voisi ainakin kohtuullisin kustan-
43467: teuttamaan, mutta autokoulujen omistajien hir-              nuksin tuon tärkeän taidon oppia muun
43468: muinen parku taloudellisista menetyksistä on                opiskelun yhteydessä?
43469:  saanut kunnanisät luopumaan ajatuksesta.
43470: 
43471:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
43472:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
43473: 
43474: 
43475: 
43476: 
43477:  270136
43478: 2                                          KK 1078/1997 vp
43479: 
43480: 
43481: 
43482: 
43483:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43484: 
43485:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Lupa koskee vain kuljettajalinjojen oppilaita, jo-
43486: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ten oppilaitoksen muille opiskelijoille ei voida
43487: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tämän perusteella antaa ajokortin suorittami-
43488: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        seen tähtäävää opetusta.
43489: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Varsinaista ajokorttiopetusta annettiin viime
43490: n:o 1078:                                             vuonna opetusministeriön tiedon mukaan kol-
43491:                                                       messa lukiossa, joiden ylläpitäjille on myönnetty
43492:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ajo-    autokoululupa. Nämä koulut ovat Helsingin
43493:        taidon oppiminen ajoluvan saamiseksi lii-      suomalainen yhteiskoulu, Töölön yhteiskoulu ja
43494:        tettäisiin lukion ja ammatillisten oppilai-    Turun normaalikoulu. Näissä lukioissa ajo-ope-
43495:        tosten koulutuksen osaksi siten, että op-      tuksen oppilaiksi saa ottaa koulun varsinaisia
43496:        pilas voisi ainakin kohtuullisin kustan-       oppilaita. Ajo-opetuksen kuluja ei liitetä koulun
43497:        nuksin tuon tärkeän taidon oppia muun          kustannuksiin eikä ajo-opetusta ole kytketty mi-
43498:        opiskelun yhteydessä?                          hinkään oppiaineeseen. Opetusministeriön saa-
43499:                                                       man tiedon mukaan Helsingin suomalaisen yh-
43500:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          teiskoulun lukion oppilaista 67 suoritti viime lu-
43501: vasti seuraavaa:                                      kuvuonna autokoulun lukio-opintojen yhteydes-
43502:                                                       sä.
43503:    Opetusministeriö pitää tärkeänä sitä, että op-         Kuljetusalan perustutkinnon opetusta anne-
43504: pilaitoksissa annetaan liikennekasvatusta. Luo-       taan noin 30 ammattioppilaitoksessa. Opiskelijat
43505: kattoman lukion uuteen tuntijakoon sisältyy so-       suorittavat BC-ajokortin opintoihin sisältyen.
43506: veltavia kursseja, jotka ovat oppilaalle valinnai-    Ammatillisissa oppilaitoksissa suoritetaan noin
43507: sia. Näitä voidaan käyttää ajokorttiopetuksen         600 tämän tason kuljettajatutkintoa vuosittain,
43508: teoriaosan suorittamiseen. Yleensä oppilaitokset      mikä on vain noin 5% Suomessa suoritettavien
43509: toimivat yhteistyössä yksityisten autokoulujen        tutkintojen määrästä.
43510: kanssa, sillä tieliikennelain 66 §:n mukaan kuljet-       Edellä mainittuun viitaten voidaan todeta,
43511: tajaopetus annetaan autokoulussa. Yksityinen          että ajokortin suorittaminen sisältyy teoriaope-
43512: autokoulu on tavallisesti vuokrannut oppilaitok-      tuksen osalta jo monen oppilaitoksen opetusoh-
43513: selta tilat, joissa teoriaopetus tapahtuu.            jelmaan, mutta ajo-opetus on osa tutkintoa vain
43514:     Ilman autokoululupaa kuljettajaopetusta saa       muutamissa ammatillisen koulutuksen koulutus-
43515: antaa opetushallituksen valvonnassa tapahtuvan        ohjelmissa. Ajokortin suorittaminen osana lu-
43516: kuljettajan ammattiopetuksen yhteydessä sekä          kion tai ammattioppilaitoksen opintoja edellyt-
43517: liikenneopettajia kouluttavassa laitoksessa.          täisi lainsäädännöllisiä muutoksia tältä osin.
43518: 
43519:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
43520: 
43521:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
43522:                                            KK 1078/1997 vp                                            3
43523: 
43524: 
43525: 
43526: 
43527:                                         Tili Riksdagens Talman
43528: 
43529:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       fiklärare. Tiiiståndet gäller bara eleverna på fö-
43530: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        rarlinjerna och läroanstalten kan därför inte med
43531: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      stöd av detta tiiistånd ordna undervisning som
43532: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga          syftar tiii körkort för sina andra studerande.
43533: spörsmål nr 1078:                                        Egentlig körkortsutbildning gavs ifjol enligt
43534:                                                       uppgifter som undervisningsministeriet har i tre
43535:           Vad tycker Regeringen om att det som        gymnasier vars huvudmän beviljats tiilstånd att
43536:        en del av undervisningen i gymnasiet och       hålla bilskola. Dessa skolor är Helsingin suoma-
43537:        yrkesläroanstalterna infördes körutbild-       lainen yhteiskoulu, Töölön yhteiskoulu och Tu-
43538:        ning för körkortstagning så att eleverna       run normaalikoulu. 1 dessa gymnasier får skolans
43539:        ens tiii skäliga kostnader kunde lära sig      ordinarie elever tas som elever tili körundervis-
43540:        denna viktiga fårdighet i samband med de       ningen. Utgifterna för körundervisningen sätts
43541:        övriga studierna?                              inte till skolans kostnader och utbildningen har
43542:                                                       inte kopplats tili något läroämne. Enligt uppgift
43543:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         genomförde 67 gymnasieelever i Helsingin suo-
43544: anföra följande:                                      malainen yhteiskoulu förra läsåret bilskolan i
43545:                                                       samband med gymnasiestudierna.
43546:     Undervisningsministeriet anser det viktigt att       Undervisning för grundexamen inom trans-
43547: det ges trafikfostran i läroanstalterna. 1 den nya    portbranschen ges i ca 30 yrkesläroanstalter. De
43548: timfördelningen för årskurslösa gymnasier ingår       studerande tar BC-körkort som en del av studier-
43549: tiiiämpade kurser som är valfria för eleven. Kur-     na. Vid yrkesläroanstalterna avläggs ca 600
43550: serna kan användas för den teoretiska delen av        förarexamina på denna nivå årligen, vilket är
43551: körkortsundervisningen. Vanligen samarbetar           bara omkring 5% av alla förarexamina i Finland.
43552: läroanstalterna då med någon privat bilskola,            Med hänvisning tili det som framförts ovan
43553: eftersom förarutbildning enligt 66 § i vägtrafikla-   kan det konstateras att möjligheten att ta körkort
43554: gen skall ges i bilskola. Den privata bilskolan har   för teoriundervisningens del redan ingår i många
43555: i regel hyrt rum av läroanstalten och ger teoriun-    läroanstalters undervisningsprogram, men kör-
43556: dervisningen där.                                     undervisningen ingår i examen bara i några få
43557:     Utan tiiistånd att hålla bilskola får förarut-    utbildningsprogram inom yrkesutbildningen.
43558: bildning ges i samband med sådan yrkesutbild-         Att ta körkort som en del av studierna vid gym-
43559: ning för förare som sker under utbildningsstyrel-     nasiet eller en yrkesläroanstalt skulle förutsätta
43560: sens tillsyn samt i inrättningar som utbildar tra-    en lagändring på denna punkt.
43561: 
43562:      Helsingforsden 21 november 1997
43563: 
43564:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
43565:                                             KK 1079/1997 vp
43566: 
43567: Kirjallinen kysymys 1079
43568: 
43569: 
43570: 
43571: 
43572:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Turvallisuuden parantamisesta Finnairin
43573:                                         lentotoiminnassa
43574: 
43575: 
43576:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43577: 
43578:    Matkustaminen Finnairin koneilla on viime              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43579: vuosikymmenet ollut ehkä turvaliisiota maail-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43580: massa,jos asiaa arvioidaan sattuneiden onnetto-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43581: muuksien pohjalta. Sitten Koivulahden ja Maa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43582: rianhaminan tapahtumien ei kyseisen yhtiön ko-
43583: neille ole sattunut henkilövahinkoihinjohtaneita                 Mistä johtuu, että niin turvallisena pi-
43584: onnettomuuksia.                                               detyssä Finnairin lentotoiminnassa viime
43585:    Parin kolmen viime vuoden aikana on ollut                  vuosien aikana on ollut joitakin vähältä
43586: muistaakseni useitakin vähältä piti -tapauksia.               piti -tapauksia, kuten nyt viikko sitten
43587: Viimeinen oli noin viikko sitten, jossa Finnairin             kahden Finnairin koneen oltua lähes tör-
43588: koneet olivat keskenään törmäyskurssilla. Sata                mäyskurssilla, ja
43589: ja viisikymmentä metriä kun ei ole ilmassa pal-                  eikö Finnairin koneilla matkustami-
43590: jon. Tulee mieleen, mistä on kysymys. Eikö Fin-               nen olekaan enää perinteisen turvallista?
43591: nairin lennoilla lentäminen olekaan enää turval-
43592: lista ja voiko käydä helposti niin, että ei tulekaan
43593: enää illaksi kotiin?
43594:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
43595: 
43596:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
43597: 
43598: 
43599: 
43600: 
43601:  270136
43602: 2                                         KK 1079/1997 vp
43603: 
43604: 
43605: 
43606:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43607: 
43608:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suuden vuoksi annettujen määräyksien ja ohjei-
43609: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        den sekä menettelyiden noudattamisesta jokai-
43610: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sella lennolla.
43611: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Lentoturvallisuuden ylläpidon yksi tärkeä
43612: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        keino on toimiva raportointijärjestelmä. Kaikes-
43613: n:o 1079:                                            ta tavanomaisesta poikkeavasta tulee raportoi-
43614:                                                      da. Lentoturvallisuushallinto on johdonmukai-
43615:           Mistä johtuu, että niin turvallisena pi-   sesti pyrkinyt alentamaan raportointikynnystä,
43616:        detyssä Finnairin lentotoiminnassa viime      jotta kaikki mahdolliset ongelmat saataisiin esille
43617:        vuosien aikana on ollut joitakin vähältä      ja korjatuiksi. Vuonna 1996 lentoturvallisuus-
43618:        piti -tapauksia, kuten nyt viikko sitten      hallinto sai 483 vaaratilanne/häiriöraporttia,
43619:        kahden Finnairin koneen oltua lähes           joista 206 oli teknisiä ilma-aluksiin liittyviä, 161
43620:        törmäyskurssilla, ja                          operatiivisia eli lentotoimintaan liittyviä ja 29
43621:           eikö Finnairin koneilla matkustami-        lennonvarmistustoimintaan liittyviä. Suurin osa
43622:        nen olekaan enää perinteisen turvallista?     ilmoituksista ei koskenut varsinaisia vaaratilan-
43623:                                                      teita. Kaikki ilmoitukset kuitenkin käsitellään, ja
43624:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          milloin häiriön tai vaaratilanteen syy on epäsel-
43625: taen seuraavaa:                                      vä, joko onnettomuustutkintakeskus tai lento-
43626:                                                      turvallisuushallinto suorittaa asiassa tarkemmat
43627:    Kysymyksen johdosta liikenneministeriö on         tutkimukset. Tämän jälkeen ryhdytään tarvitta-
43628: hankkinut Ilmailulaitoksen ja lentoturvallisuu-      essa korjaaviin toimenpiteisiin vastaavien ta-
43629: den valvontaan liittyvistä viranomaistehtävistä      pausten estämiseksi.
43630: vastaavan Ilmailulaitoksen lentoturvallisuushal-        Teknisen kehityksen myötä otetaan käyttöön
43631: linnon sekä Finnair Oyj:n selvitykset.               uusia lentoturvallisuutta parantavia laitteita.
43632:                                                      Eräänä tällaisena mainittakoon ACAS-järjestel-
43633: Yleistä                                              mä (Airborne Collision Avoidance System, yh-
43634:    Ilmailuviranomaisen ensisijainen ja tärkein       teentörmäysvaarasta ilmassa varoittava järjes-
43635: tehtävä on korkean lentoturvallisuustason var-       telmä), joka varoittaa lentokoneen miehistöä lä-
43636: mistaminen ja säilyttäminen. Lentoturvallisuus       hellä olevista muista lentokoneista ja joka toimii
43637: perustuu toisaalta viranomaisen toimenpiteisiin      eräänlaisena ylimääräisenä turvaverkkona.
43638: ja toisaalta lentotoiminnan harjoittajan ja len-     ACAS-järjestelmä tulee asteittain pakolliseksi
43639: nonvarmistuspalvelujen tuottajan omiin toimen-       1.1.2000 alkaen Euroopassa. ACAS-järjestelmä
43640: piteisiin.                                           on jo asennettu kaikkiin suomalaisiin MD 11 ja
43641:    Lentoturvallisuustason ylläpitämiseen koh-        Boeing 757 -lentokoneisiin.
43642: distuvia lentoturvallisuushallinnon toimenpitei-        Suomen uuteen F ATMI-lennonjohtojärjestel-
43643: tä ovat lentoturvallisuuden edellyttämien mää-       mään,jonka ensimmäiset osat saadaan käyttöön
43644: räysten ja ohjeiden antaminen, lento- ja huolto-     noin kahden vuoden kuluessa, tulee yhteentör-
43645: toiminnassa edellytettävien toimilupien myön-        mäysvaarasta varoittava järjestelmä STCA
43646: täminen, ilma-alusten ja lennonvarmistuslaittei-     (Short Term Conflict Alert), joka on ACAS-
43647: den ja -kaluston hyväksyminen, henkilöstön           järjestelmää vastaava järjestelmä lennonjohto-
43648: koulutustason ja ammattitaidon seuranta ja hy-       toimintaan.
43649: väksyntä sekä lentotoiminnan yleinen lentotur-          Kaikesta lentoturvallisuuteen panostamisesta
43650: vallisuusvalvonta. Viranomaistoiminnan kohtei-       huolimatta häiriön tai vaaratilanteen mahdolli-
43651: na ovat lennonvarmistuspalvelujen tuottajana 11-     suutta ei voida kuitenkaan kokonaan sulkea
43652: mailulaitoksen liikelaitososa ja lentotoiminnan      pois. Näin on asianlaita niin ilmailussa kuin
43653: harjoittajat eli lentoyhtiöt.                        muissakin liikennemuodoissa.
43654:    Käytännön toiminnassa ensisijainen vastuu
43655: lentoturvallisuudesta on lentoyhtiöillä ja lennon-   Finnair Oyj:n lentotoiminta
43656: varmistuselimillä. Ne vastaavat tarjoamiensa            Koska Finnair Oyj on suurin suomalainen lii-
43657: palvelujen turvallisuudesta sekä lentoturvalli-      kenneluokan lentokoneilla lentotoimintaa har-
43658:                                            KK 1079/1997 vp                                            3
43659: 
43660: joittava yhtiö, on luonnollista, että sen lentotur-   nairiin. Lentoturvallisuushallinnon suorittaman
43661: vallisuustaso on ilmailuviranomaisen erityisen        tutkinnan tarkoituksena on selvittää, onko Fin-
43662: mielenkiinnon kohteena. Finnairin lentokoneille       nairin tarpeellista ryhtyä tapauksen vuoksi välit-
43663: on tapahtunut joitakin vaaratilanteita viime vuo-     tömiin toimenpiteisiin esim. miehistölle annettua
43664: sina. Silloin kun lentoturvallisuutta vaaranta-       ohjeistusta muuttamalla. Tutkinnan valmistut-
43665: neen tapauksen syytekijät on selvitetty, lentotur-    tua lentoturvallisuushallinto harkitsee myös, an-
43666: vallisuushallinto on valvovana viranomaisena          tavatko tutkinnan tulokset aihetta lentotoimin-
43667: tarvittaessa vaatinut ryhtymistä korjaaviin toi-      taa koskevien määräysten tarkistuksiin.
43668: menpiteisiin, oli sitten syytekijänä kyseessä len-       Liikenneluokan lentokoneilla tapahtuvaa toi-
43669: toyhtiön tai lennonvarmistuselimen toiminta.          mintaa säätelevä normisto uudistuu lähitulevai-
43670:    Syyskuussa 1997 Helsinki-Vantaan lentoase-         suudessa. 1.4.1998 tulevat voimaan yhteiseu-
43671: malla sattuneen paljonjulkisuudessakin esillä ol-     rooppalaiset JAR-OPS-vaatimukset, jotka tar-
43672: leen tapauksen osalta, jossa lennonjohtajajoutui      joavat hyvän perustan lentoyhtiön omalle toi-
43673: keskeyttämään Finnairin lentokoneen lähdön            minnalle turvallisuustason jatkuvaksi ylläpitä-
43674: vaaratilanteen syntymisen estämiseksi onnetto-        miseksi. Finnair Oyj on valmistelemassa toimin-
43675: muustutkintakeskuksen asettaman tutkintalau-          tansa saattamista tarvittavilta osin yhteiseuroop-
43676: takunnan suorittaman tutkinnan lisäksi lento-         palaisten vaatimusten mukaiseksi.
43677: turvallisuushallinto on valvontaviranomaisen             Lisäksi liikenneministeriö viittaa kansanedus-
43678: ominaisuudessa selvittänyt eräiltä osin lentoko-      taja Markku Pohjolan ym. lentoturvallisuuden
43679: neen miehistön toimintaa kyseisessä tapauksessa       parantamista koskevaan kirjalliseen kysymyk-
43680: ja on siinä tarkoituksessa ollut yhteydessä Fin-      seen 1070/1997 vp antamaansa vastaukseen.
43681:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
43682: 
43683:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
43684: 4                                         KK 1079/1997 vp
43685: 
43686: 
43687: 
43688: 
43689:                                        Tili Riksdagens Talman
43690: 
43691:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att de tjänster de erbjuder är säkra och att be-
43692: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          stämmelser, instruktioner och förfaranden som
43693: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      uppgjorts för flygsäkerheten efterlevs vid varje
43694: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         flygning.
43695: mål nr 1079:                                            För att upprätthålla säkerheten är en funge-
43696:                                                      rande rapportering ett viktigt medel. Alla avvi-
43697:            Vad beror det på att Finnairs flygverk-   kelser från det vanliga skall rapporteras. Luft-
43698:        samhet, som ansetts vara så trygg, under      fartsinspektionen har de senaste åren konsekvent
43699:        de senaste åren uppvisat flera nära ögat-     strävat efter att sänka rapporteringströskeln för
43700:        tillbud i likhet med det som inträffade för   att alla tänkbara problem skulle uppdagas och
43701:        en vecka sedan då två Finnairpian nästan      rättas till. 1996 emottog luftfartsinspektionen
43702:        befann sig på kollisionskurs, och             483 tillbudsrapporter/ störningsrapporter, av vil-
43703:            är inte flygning med Finnairs plan        ka 206 var tekniska och gällde luftfartyg, 161 var
43704:        längre lika tryggt som förr?                  operativa, dvs. gällde flygverksamheten, och 29
43705:                                                      gällde flygtrafiktjänsterna. Största delen av an-
43706:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mälningarna gällde inte egentliga tillbud. Alla
43707: anföra följande:                                     anmälningar behandlas dock, och om störning-
43708:                                                      ens eller tillbudets orsak är oklar, gör antingen
43709:    Med anledning av spörsmålet har trafikminis-      centralen för undersökning av olyckor eller luft-
43710: teriet införskaffat utredningar från Luftfartsver-   fartsinspektionen närmare undersökningar i sa-
43711: ket, från luftfartsinspektionen vid Luftfartsver-    ken. Efter detta vidtar man vid behov avhjälpan-
43712: ket som ansvarar för myndighetsuppgifter be-         de åtgärder för att undvika att motsvarande hän-
43713: träffande tillsyn över flygsäkerheten, samt från     delser inträffar.
43714: Finnair Abp.                                            Ny apparatur som förbättrar säkerheten tas i
43715:                                                      bruk i takt med den tekniska utvecklingen. Som
43716: Allmänt                                              ett exempel på dettakan ACAS-systemet nämnas
43717:    Luftfartsmyndighetens främsta och viktigaste      (Airborne Collision A voidance System, ett sys-
43718: uppgift är att säkra och upprätthålla en hög flyg-   tem som varnar för kollisionsfara i luften), som
43719: säkerhetsnivå. Flygsäkerheten beror dels på          varnar flygplanets manskap för flygplan i närhe-
43720: myndighetens åtgärder och dels på de egna åtgär-     ten och som fungerar som ett slags extra säker-
43721: der som flygtrafikidkaren och flygtrafiktjänster-    hetsnät. ACAS-systemet träder stegvis i kraft och
43722: nas producenter vidtar.                              blir obligatoriskt i Europa fr.o.m. 1.1.2000.
43723:    Luftfartsinspektionens åtgärder för att upp-      ACAS-systemet är redan installerat i alla finländ-
43724: rätthålla flygsäkerhetsnivån skall vara att upp-     ska MD11- och Boeing 757-plan.
43725: göra instruktioner och bestämmelser om flygsä-          1 det nya finländska FATMI-flygledningssys-
43726: kerhet, att bevilja verksamhetstillstånd som         temet, vars första del tas i bruk ungefår inom två
43727: krävs inom flyg- och serviceverksamhet, att god-     år, ingår ett system som varnar för kollisionsfara,
43728: känna luftfartyg, flygtrafiktjänstapparatur och      STCA (Short Term Conflict Alert), som är flyg-
43729: -utrustning, att följa upp och godkänna persona-     ledningens motsvarighet till ACAS-systemet.
43730: lens utbildningsnivå och yrkeskunskap samt att          Trots alla satsningar på flygsäkerheten, kan
43731: övervaka flygverksamhetens allmänna säkerhet.        man dock inte helt och hållet eliminera möjlighe-
43732: Myndighetsverksamhetens målgrupper är såväl          ten till störning eller tillbud. Detta gäller såväl
43733: flygsäkerhetstjänsternas producent, affårsverks-     luftfarten som all annan form av trafik.
43734: delen av Luftfartsverket, som flygverksamhetens
43735: idkare, dvs. flygbolagen.                            Finnair Abp:s flygverksamhet
43736:    1 den praktiska verksamheten ligger det pri-         Eftersom Finnair Abp är det största finländ-
43737: mära ansvaret för flygsäkerheten hos flygbolaget     ska företaget som idkar trafik med trafikklassens
43738: och hos flygtrafiktjänstorganen. De ansvarar för     flygplan, är det naturligt att dess flygsäkerhetsni-
43739:                                            KK 1079/1997 vp                                            5
43740: 
43741: vå är av särskilt intresse för luftfartsmyndighe-     tionens undersökning strävar efter att utreda om
43742: ten. Finnairs flygplan har råkat ut för några         Finnair har skäl att skrida tili omedelbara åtgär-
43743: risksituationer under de senaste åren. Då man         der t.ex. genom att ändra de instruktioner som
43744: utrett delfaktorerna i de fall då flygsäkerheten      getts åt manskapet. Då undersökningen är klar,
43745: äventyrats har flygsäkerhetsförvaltningen som         överväger luftfartsinspektionen även om under-
43746: tillsynsmyndighet vid behov krävt att man skri-       sökningens resultat ger anledning tili granskning
43747: der tili avhjälpande åtgärder, oberoende om or-       av bestämmelserna beträffande flygverksamhe-
43748: saksfaktorn funnits i flygbolagets eller i flygtra-   ten.
43749: fiktjänstens verksamhet.                                 Det normsystem som reglerar verksamheten
43750:     Vad gäller den händelse som inträffade i sep-     med flygplan i trafikklassen förnyas inom den
43751: tember 1997 på Helsingfors-Vanda flygfålt och         närmaste framtiden. 1.4.1998 träder de nya sam-
43752: som fått mycket publicitet, då flygledaren blev       europeiska JAR-OPS-kraven i kraft. Dessa utgör
43753: tvungen att avbryta starten för ett Finnairpian       en god bas för flygbolagets egen verksamhet be-
43754: för att undvika en risksituation, har förutom en      träffande det fortsatta upprätthållandet av sä-
43755: undersökning gjord av undersökningskommis-            kerhetsnivån. Finnair Abp håller på att bereda
43756: sion tilisatt av centralen för undersökning av        sin verksamhet för att till nödvändiga delar kun-
43757: olyckor, även en undersökning gjord av luftfarts-     na uppnå de sameuropeiska kraven.
43758: inspektionen i egenskap av tillsynsmyndighet ut-         Dessutom hänvisar trafikministeriet tili sitt
43759: rett flygplansmanskapets agerande till vissa delar    svar på riksdagsman Markku Pohjolas m.fl.
43760: i det ifrågavarande fallet, och har i detta syfte     skriftliga spörsmåll070/l997 rd om förbättran-
43761: stått i förbindelse med Finnair. Luftfartsinspek-     det av flygsäkerheten.
43762:      Helsingfors den 21 november 1997
43763: 
43764:                                                                          Trafikminister Matti Aura
43765:                                           KK 1080/1997 vp
43766: 
43767: Kirjallinen kysymys 1080
43768: 
43769: 
43770: 
43771: 
43772:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtion kassavarannon käyttämisestä
43773: 
43774: 
43775: 
43776:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
43777: 
43778:    Kun ihmisellä on Iompakko rahaa pullollaan,      nalta tappiollista. Pitäisi maksaa pois velkoja
43779: se tuo mukanaan turvallisuuden tunteen. Raho-       liikeneväliä summalla tai ainakin käyttää jolta-
43780: jen pitäminen lompakossa on kuitenkin höl-          kin osin kansan kurjuuden Iievittämiseen.
43781: möyttä silloin, jos samanaikaisesti on olemassa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43782: pankin suuntaan korkeakorkoista lainaa. Lom-        tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
43783: pakon setelitukolla olisi järkevämpi lyhentää       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43784: tuota lainaa ja säästyä näin osalta korkokuluja.    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43785:    Valtio on tässä mielessä kuin kuka tahansa
43786: tavallinen kansalainen. Miljardit valtion kassas-              Miten paljon on rahaa valtion kassas-
43787: sa antavat varmuutta, pelivaraaja ehkä lisäävät             sa, ja jos sitä on paljon, eikö olisijärkevää
43788: Emu-kelpoisuutta. Kun kuitenkin valtio saman-               käyttää sitä valtion velkojen lyhentämi-
43789: aikaisesti on korviaan myöten velassa ympäri                seen tai kurjuuden lievittämiseen kansan
43790: maapalloa, liian suuren kassavarannon pitämi-               keskuudessa?
43791: nen lienee perusteetonta ja valtiontalouden kan-
43792: 
43793:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
43794: 
43795:                                        Sulo Aittoniemi /kesk
43796: 
43797: 
43798: 
43799: 
43800: 270136
43801: 2                                           KK 1080/1997 vp
43802: 
43803: 
43804: 
43805: 
43806:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43807: 
43808:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ovat riittäneet tänä vuonna keskimäärin 35 päi-
43809: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vän kassamenojen maksuun ja esimerkiksi vuon-
43810: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        na 1993 keskimäärin 47 päivän kassastamaksui-
43811: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         hin.
43812: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Mitä tulee kassan kokoon vaikuttaviin tekijöi-
43813: n:o 1080:                                              hin, viittaan kansanedustaja Aittaniemen teke-
43814:                                                        mään kirjalliseen kysymykseen vuonna 1996 an-
43815:           Miten paljon on rahaa valtion kassas-        tamaani vastaukseen (KK 237/1996 vp).
43816:        sa, ja jos sitä on paljon, eikö olisijärkevää      Vajaat kahdeksan miljardia markkaa valtion
43817:        käyttää sitä valtion velkojen lyhentämi-        kassavaroista muodostuu poikkeuksellisesti kol-
43818:        seen tai kurjuuden lievittämiseen kansan        mena peräkkäisenä vuonna 1993-1995 tilinpää-
43819:        keskuudessa?                                    töksissä kertyneistä ylijäämistä suhteessa tasa-
43820:                                                        painossa olleisiin talousarvioihin. Tilinpäätös
43821:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           osoittaa aina yli- tai alijäämää, jonka koko riip-
43822: vasti seuraavaa:                                       puu siitä, kuinka hyvin varainhoitovuoden vii-
43823:                                                        meisessä lisätalousarviossa on osattu tarkistaa
43824:    Valtion kassavarojen määrä oli kysymyksen           tulokertymiäja pakollisia menoja koskevia arvi-
43825: allekirjoituspäivänä 31.10.1997 48 809 milj. mk.       oita. Kertynyttä kumulatiivista tilinpäätösylijää-
43826: Valtion kassa on kuluvan vuoden aikana ollut           mää ei nykylainsäädännön nojalla saa käyttää
43827: suurimmillaan maaliskuussa 57 689 milj. mk ja          talousarviossa minkään menojen katteena. Val-
43828: alimmillaan kesäkuussa 34 654 milj. mk. Kassan         tion kassan merkittävä purkaminen ja tuloutta-
43829: koon vaihtelu vuoden sisällä on siten ollut 23 035     minen budjettiin edellyttää talousarviolain
43830: milj. mk.                                              muuttamista. Hallitus ei ole vielä päättänyt, eh-
43831:    Valtion kassan kokoa tulee tarkastella valtion      dottaako se kassan pienentämiseksi tarvittavia
43832: likviditeetin näkökulmasta eli suhteessa valtion       lainsäädäntömuutoksia.
43833: kulloisiinkin kassastamaksuihin. Kassavarat
43834: 
43835:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
43836:                                                                  Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
43837:                                              KK 1080/1997 vp                                              3
43838: 
43839: 
43840: 
43841: 
43842:                                           Till Riksdagens Talman
43843: 
43844:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sareserverna har i år räckt tili för betalning av
43845: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          kassautgifterna för i genomsnitt 35 dagar och
43846: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-        t.ex. år 1993 för kassautbetalningar för 47 dagar.
43847: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr              När det gäller faktorer som påverkar kassans
43848: 1080:                                                   storlek hänvisar jag tili mitt svar på riksdagsman
43849:                                                         Aittoniemis spörsmål år 1996 (SS 237/1996 rd).
43850:            H ur mycket pengar finns det i statskas-        Av statens kassareserver består knappa åtta
43851:         san och, om beloppet är stort, vore det då      miljarder mark av de överskott som boksluten
43852:         inte förnuftigt att pengarna används tili       exceptionellt visade under tre på varandra följan-
43853:         att betala av på statsskulden eller tili att    de år, 1993-1995, i proportion till de balansera-
43854:         lindra folkets misär?                           de budgeterna. Bokslutet visar alltid ett över-
43855:                                                         eller underskott vars storlek beror på h ur pass väl
43856:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           man i finansårets sista tilläggsbudget har lyckats
43857: anfåra följande:                                        justera uppskattningarna av de inkomster som
43858:                                                         flyter in och av de obligatoriska utgifterna. Enligt
43859:   Den dag spörsmålet undertecknades, dvs. den           den nuvarande lagstiftningen får det influtna ku-
43860: 31 oktober 1997, uppgick statens kassareserver          mulativa överskottet i bokslutet inte användas
43861: tili 48 809 milj. mk. Under innevarande år har          för att täcka några som helst utgifter i budgeten.
43862: statskassan varit som störst i mars, 57 689 milj.       En betydande upplösning och intäktsföring av
43863: mk, och som minst ijuni, 34 654 milj. mk. Kassan        statskassan i budgeten förutsätter att budgetla-
43864: har alltså varierat med 23 035 milj. mk under året.     gen ändras. Regeringen har ännu inte beslutat
43865:   Statskassans storlek bör granskas med tanke           om den skall fåreslå sådana lagändringar som
43866: på statens Iikviditet, dvs. i proportion tili statens   behövs för att minska kassan.
43867: kassautbetalningar vid respektive tidpunkt. Kas-
43868: 
43869:      Helsingforsden 21 november 1997
43870: 
43871:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
43872:                                         KK 1081/1997 vp
43873: 
43874: Kirjallinen kysymys 1081
43875: 
43876: 
43877: 
43878: 
43879:                                 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen suhtautumisesta Suomen Pankin
43880:                                     huvilarakentamiseen Saariselälle
43881: 
43882: 
43883:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
43884: 
43885:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Suo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43886: men Pankki rakennuttaa johtajilleen kymmenel-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43887: lä miljoonalla markalla loistoluokan huviloita    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43888: Saariselälle. Jonkinlaisena hämäyksenä kansa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43889: laisten suuntaan on ilmoitettu, että myös Suo-
43890: men Pankin henkilökunnalle rakennetaan omat                  Mitä mieltä Hallitus on Suomen Pan-
43891: huvitilansa mainittuun paikkaan. Henkilökun-              kin päätöksestä rakennuttaa kymmenellä
43892: taan kuuluvat lienevät asiapoikaa myöten huip-            miljoonalla markalla lomatiloja Saari-
43893: pupalkattuja.                                             selälle johtajiston käyttöön, kun saman-
43894:    Kyseinen rakentamispäätös on tiettyä ylival-           aikaisesti suuri osa tavallista kansaa
43895: lan osoittamista velkavankeudessa painiville              kamppailee olemassaolostaan suurelta
43896: kansalaisille ja herättää yhtä paljon ärtymystä           osin Suomen Pankin toimesta aikaansaa-
43897: kuin konsanaan tapaus Sundqvist.                          dun laman seurausten kynsissä?
43898:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
43899: 
43900:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
43901: 
43902: 
43903: 
43904: 
43905:  270136
43906: 2                                        KK 1081/1997 vp
43907: 
43908: 
43909: 
43910: 
43911:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
43912: 
43913:   Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
43914: mainitussa tarkoitetuksensa Te, Rouva Puhe-        vasti seuraavaa:
43915: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-
43916: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          Hallitusmuodon ja Suomen Pankista annetun
43917: Sulo Aittoniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-   lain mukaan Suomen Pankki toimii eduskunnan
43918: myksen n:o 1081:                                   takuulla ja hoidossa.
43919:                                                       Suomen Pankki on omassa päätöksenteos-
43920:           Mitä mieltä Hallitus on Suomen Pan-      saan varsin itsenäinen. Valtioneuvostolla taival-
43921:        kin päätöksestä rakennuttaa kymmenellä      tiovarainministeriöllä ei ole oikeutta puuttua yk-
43922:        miljoonalla markalla lomatiloja Saari-      sittäisiin Suomen Pankin liiketoimintaan koske-
43923:        selälle johtajiston käyttöön, kun saman-    viin päätöksiin, joihin myös kysymyksessä tar-
43924:        aikaisesti suuri osa tavallista kansaa      koitettu kiinteistöhankepäätös kuuluu. Myös-
43925:        kamppailee olemassaolostaan suurelta        kään pankin liiketoiminnan valvonta ei kuulu
43926:        osin Suomen Pankin toimesta aikaansaa-      valtioneuvostolle tai valtiovarainministeriölle.
43927:        dun laman seurausten kynsissä?                 Näin ollen enempi vastaaminen Suomen Pan-
43928:                                                    kin sisäiseen asiaan ei ole mahdollista.
43929: 
43930:       Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
43931: 
43932:                                                              Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
43933:                                           KK 1081/1997 vp                                             3
43934: 
43935: 
43936: 
43937: 
43938:                                        Tili Riksdagens Talman
43939: 
43940:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt Regeringsformen och lagen om Fin-
43941: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       lands Bank står Finlands Bank under riksdagens
43942: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     garanti och vård.
43943: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           Finlands Bank är synnerligen självständig i sitt
43944: 1081:                                                beslutsfattande. Vare sig statsrådet eller finans-
43945:                                                      ministeriet har rätt att blanda sig i Finlands
43946:           Vad anser Regeringen om Finlands           Banks enskilda beslut som gäller bankens affårs-
43947:        Banks beslut att låta bygga semesterbo-       verksamhet, tili vilka också det i spörsmålet av-
43948:        städer i Saariselkä avsedda för bankens       sedda beslutet om fastighetsanskaffningar hör.
43949:        ledning för tio miljoner mark, samtidigt      Inte heller åligger tillsynen över bankens affårs-
43950:        som en stor del av de vanliga finländarna     verksamhet statsrådet eller finansministeriet.
43951:        kämpar för sin existens och för att kom-         Under dessa omständigheter är det inte möj-
43952:        ma undan följderna av den ekonomiska          Iigt att ge något mera utförligt svar på en fråga
43953:        recession som tili största del en åstadkom-   som gäller Finlands Banks interna angelägenhe-
43954:        mits genom Finlands Banks försorg?            ter.
43955: 
43956:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
43957: anföra följande:
43958: 
43959:      Helsingforsden 25 november 1997
43960: 
43961:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
43962:                                            KK 1082/1997 vp
43963: 
43964: Kirjallinen kysymys 1082
43965: 
43966: 
43967: 
43968: 
43969:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Mustajärvi-Vaskivesi-paikallistien oikai-
43970:                                        susta Ruovedellä
43971: 
43972: 
43973:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43974: 
43975:    Ruovedellä Hämeen tiepiirissä Mustajärveltä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43976: Vaskivedellejohtavalla tiellä 14339 on Tielaitok-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43977: sen Hämeen piiri tehnyt suunnitelmia ns. Mäk-
43978: kylän mutkan oikaisemiseksi Haukilahden tien-                   Saisiko Hallitus mahdollisesti tietoon-
43979: risteyksen läheisyydessä. Tie on tällä kohtaa noin           sa, onko Tielaitoksen Hämeen tiepiirillä
43980: 400 metrin matkalta pahasti mutkainen ja liiken-             suunnitelmissa Ruovedellä Mustajärvi-
43981: teelle vaarallinen. Kun suunnitelmien lisäksi                Vaskivesi-paikallistiellä 14339 ns. Mäk-
43982: asiassa ei ole tapahtunut mitään ilmeisesti siitä-           kylän mutkan oikaiseminen liikennetur-
43983: kään syystä, että tiepiirin määrärahat ovat riittä-          vallisuuden parantamisen tarkoituksessa
43984: mättömät, herää kysymys, onko korjaustyö hau-                tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, ja
43985: dattu tiepiirin suunnitelmista kokonaan.                        minkälaisella aikataululla tämä mah-
43986:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-              dollisesti tulisi tapahtumaan?
43987: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43988: 
43989:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
43990: 
43991:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
43992: 
43993: 
43994: 
43995: 
43996: 270136
43997: 2                                        KK 1082/1997 vp
43998: 
43999: 
44000: 
44001: 
44002:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44003: 
44004:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      lillä. Tie on geometrialtaan tyypillinen pohjois-
44005: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       hämäläinen soratie ja sen liikennemäärä on vain
44006: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     noin 70 ajon./vrk eli tie on varsin vähäliikentei-
44007: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      nen. Tiellä ei ole sattunut viimeisten viiden vuo-
44008: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       den aikana poliisin tietoon tulleita onnetto-
44009: n:o 1082:                                           muuksia. Mäkkylän mutkien kohdalla tie kulkee
44010:                                                     talouskeskuksen läpi, joka on asianmukaisesti
44011:           Saisiko Hallitus mahdollisesti tietoon-   merkitty "muu vaara" -liikennemerkillä sekä li-
44012:        sa, onko Tielaitoksen Hämeen tiepiirillä     säkilvellä "talouskeskus".
44013:        suunnitelmissa Ruovedellä Mustajärvi-            Vaskiveden-Mustajärven            paikallistien
44014:        Vaskivesi-paikallistiellä 14339 ns. Mäk-     14339 parantaminen ja ns. Mäkkylän mutkien
44015:        kylän mutkan oikaiseminen liikennetur-       oikaiseminen ei ole mahtunut Hämeen tiepiirin
44016:        vallisuuden parantamisen tarkoituksessa      ohjelmiin. Perustienpidon rahoitus on viime vuo-
44017:        tehtyjen suunnitelmien mukaisesti, ja        sien aikana supistunut noin neljänneksellä ja ties-
44018:           minkälaisella aikataululla tämä mah-      tön parantamistoimenpiteitä alemmalla tiever-
44019:        dollisesti tulisi tapahtumaan?               kolla on jouduttu vähentämään huomattavasti.
44020:                                                     Vasta, jos soratien liikenne on 300-400 ajon./
44021:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vrk, voidaan nykyrahoituksella tien parantamis-
44022: vasti seuraavaa:                                    ta ja ohjelmiin sijoittamista ryhtyä suunnittele-
44023:                                                     maan. Tässä tilanteessa se, millä aikataululla tie,
44024:   Vaskiveden-Mustajärven paikallistie 14339         jonka liikenne on vain 70 ajon./vrk, on paranta-
44025: on sorapintainen yhdystie kantatien 66 Orivesi-     misvuorossa, ei ole hallituksen, liikenneministe-
44026: Lapua ja maantien 335 Kuru-Makkaraoja vä-           riön eikä edes Tielaitoksen tiedossa.
44027: 
44028:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
44029: 
44030:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
44031:                                           KK 1082/1997 vp                                            3
44032: 
44033: 
44034: 
44035: 
44036:                                        Tili Riksdagens Talman
44037: 
44038:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ländsk grusväg och dess trafikmängd är bara ca
44039: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          70 fordon/dygn, dvs. vägen är ganska glest trafi-
44040: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      kerad. Under de senaste fem åren har det inte tili
44041: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         poliseos kännedom kommit uppgifter om några
44042: mål nr 1082:                                         olyckor på vägen. Vid Mäkkyläkurvorna genom-
44043:                                                      far vägen ett driftscentrum som vederbörligt
44044:           Kan Regeringen möjligen utreda om          märkts ut med vägmärket "annan fara" samt
44045:        Vägverkets Tavastlands vägdistrikt har        med tilläggsmärket "talouskeskus" (driftscen-
44046:        planer på att räta ut den s.k. Mäkkyläkur-    trum).
44047:        van på bygdeväg 14339 mellan Mustajär-            Förbättringen av bygdeväg 14339 mellan Vas-
44048:        vi och Vaskivesi i Ruovesi i syfte att för-   kivesi och Mustajärvi samt uträtningen av de s.k.
44049:        bättra trafiksäkerheten i enlighet med de     Mäkkyläkurvorna har inte fått plats i Tavast-
44050:        planer som gjorts upp f6r detta ändamål,      lands vägdistrikts program. Finansieringen av
44051:        och                                           basväghållningen har under de senaste åren sku-
44052:           enligt viiken tidtabell kunde detta möj-   rits ned med ca en fjärdedel och man har varit
44053:        ligen förverkligas?                           tvungen att avsevärt minska antalet förbättrings-
44054:                                                      åtgärder på vägar på det underordnade vägnätet.
44055:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Med den nuvarande finansieringen kan man inte
44056: anföra följande:                                     börja planera att vägen skulle förbättras och sät-
44057:                                                      tas upp på programmet förrän grusvägens trafik
44058:    Bygdeväg 14339 mellan Vaskivesi och Musta-        utgörs av 300-400 fordon/dygn. I detta skede
44059: järvi är en grusbelagd f6rbindelseväg belägen        vet varken regeringen, trafikministeriet eller ens
44060: mellan stamväg 66 mellan Orivesi och Lappo och       Vägverket när en väg med endast 70 fordon/dygn
44061: landsväg 335 mellan Kuru och Makkaraoja. Vä-         skulle stå i tur att förbättras.
44062: gen är till sin geometri en typisk nordtavast-
44063: 
44064:      Helsingforsden 21 november 1997
44065: 
44066:                                                                         Trafikminister Matti Aura
44067:                                           KK 1083/1997 vp
44068: 
44069: Kirjallinen kysymys 1083
44070: 
44071: 
44072: 
44073: 
44074:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Kilpailun toteutumisesta puukaupassa
44075: 
44076: 
44077: 
44078:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44079: 
44080:    Elinkeinoelämässä kilpailu on valttia ja sen      äisenä myös kuitupuuta, on sitä aluetta hallitse-
44081: toteutumista valvotaan erityisen tarkasti Euroo-     van monopoliyhtiön armoilla, ostaako se kysei-
44082: pan unionin taholta. Kaikilta osin kilpailu ei ole   sen kuitupuun vai jääkö se tienvarteen mätäne-
44083: kuitenkaan toteutunut. Ennen vanhaan hyvään          mään.
44084: aikaan eri puutavarayhtiöt kilpailivat metsän-          Tilanne on tietyllä tavalla sairas ja kilpailuta-
44085: omistajan myyntileimikoista, ja se, joka tarjosi     voitteiden vastainen,joten on syytä kysyä valtio-
44086: korkeimman hinnan ja tiedettiin muutenkin kel-       päiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
44087: po yhtiöksi, sai leimikon.
44088:    Nyt on maa esimerkiksi kuitupuun ostojen                    Aikooko Hallitus puuttua Metsälii-
44089: osalta jaettu kolmeen osaan Enso-Gutzeitin,                 ton, UPM-Kymmenen ja Enso-Gutzeitin
44090: Metsäliiton ja UPM-Kymmene-yhtiöiden välil-                 puutavaran ostomonopoliin siltä osin
44091: lä. Toisen alueelle ei ole ostotarkoituksessa me-           kuin ne ovatjakaneet maan omien tavoit-
44092: nemistä ja mitään kilpailua ei synny. Jos jokin             teidensa mukaisiin ostopiireihin, mikä es-
44093: pikkusaha ostaa tukkileimikon vähän monopoli-               tää kilpailun käytännössä kokonaan
44094: yhtiötä korkeammalla hinnalla ja saa siinä kylki-           puukaupan alueella?
44095: 
44096:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
44097: 
44098:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
44099: 
44100: 
44101: 
44102: 
44103: 270136
44104: 2                                          KK 1083/1997 vp
44105: 
44106: 
44107: 
44108: 
44109:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44110: 
44111:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Toisaalta raakapuunosto on hyvin keskitty-
44112: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          nyttä, mihin edustaja Aittoniemen kysymykses-
44113: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        säkin viitataan. Kolme suurinta metsäteollisuus-
44114: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         yritystä ostaa noin 85 prosenttia puusta. Puun
44115: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          ostajien keskittymisen vuoksi metsämyyjille on
44116: n:o 1083:                                              sallitu tietty yhteistyö puukaupallisissa kysy-
44117:                                                        myksissä siten kuin Euroopan komission hallin-
44118:           Aikooko Hallitus puuttua Metsälii-           nollisessa kirjeessä joulukuutta 1996 ja Kilpailu-
44119:        ton, UPM-Kymmenenja Enso-Gutzeitin              viraston poikkeusluvassa tammikuutta 1997 on
44120:        puutavaran ostomonopoliin siltä osin            määrätty. Puun myyjien kannalta puumarkki-
44121:        kuin ne ovat jakaneet maan omien tavoit-        noiden tila on tällä hetkellä vähintäänkin tyydyt-
44122:        teidensa mukaisiin ostopiireihin, mikä es-      tävä, tiedetäänhän puukaupan käyneen ennätyk-
44123:        tää kilpailun käytännössä kokonaan              sellisen vilkkaana koko vuoden. Puukaupan
44124:        puukaupan alueella?                             määrä tammi-syyskuussa 1997 oli 26,6 miljoo-
44125:                                                        naa kuutiometriä, kun viitenä edellisenä vuotena
44126:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vastaavana aikana määrä oli keskimäärin hie-
44127: vasti seuraavaa:                                       man alle 21 miljoona kuutiometriä.
44128:                                                            Edustaja Aittoniemen kysymyksessä on otettu
44129:    Kansanedustaja Aittoniemen kirjalliseen ky-         esille myös piensahojen vaikeudet kuitupuun
44130: symykseen sisältyy kaksi kilpailunrajoituksista        myynnissä metsäteollisuudelle. Tältä osin kysy-
44131: annetun lain täytäntöönpanoon liittyvää kysy-          mys on usein siitä, että selluteollisuus ei jonain
44132: mystä. Ensinnäkin kysymyksessä esitetään kol-          tiettynä hetkenä tarvitse kuitupuuta. Joskus kil-
44133: men suurimman puun ostajan, Metsäliiton,               pailuviranomaiset ovat myös havainneet, että
44134: UPM-Kymmenenja Enson,jakaneen maan kol-                kuitupuun vastaanoton rajoituksilla saatetaan
44135: meen osaan, minkä vuoksi kilp:>i\ua mainittujen        valvoa piensahojen raakapuun ostokäyttäyty-
44136: ostajien välillä ei synny. Toiseksi kysymyksessä       mistä. Silloin, kun on kyse viimeksi mainitusta
44137: todetaan pienten sahojen olevan suurten metsä-         tilanteesta, asia kuuluu kilpailunrajoitusten val-
44138: teollisuusyritysten armoilla kuitupuun kaupassa.       vontaan ja näin ollen Kilpailuvirastolle, jonka
44139:    Ensiksi mainitun asian osalta voidaan todeta,       puoleen asianomaiset sahat voivat kääntyä.
44140: että Kilpailuviraston käsityksen mukaan maini-            Yhteenvetona voidaan todeta, että edustaja
44141: tut yhtiöt eivät ole jakaneet maata puun hankin-       Aittoniemen kysymys koskee kilpailunrajoitus-
44142: nan osalta kolmeen alueeseen, vaan yhtiöiden           epäilyjä metsäteollisuudessa. Metsäalan kilpai-
44143: hankinta-alueet ovat pitkälti päällekkäisiä. Met-      lunrajoitukset kuuluvat kilpailunrajoituslain so-
44144: säliitto ostaa puuta koko ma«s:;a, Enso Länsi-         veltamisalaan. Mainittu toimiala on myös yksi
44145: Suomea lukuun ottamatta ko kc .•massa ja UPM-          Kilpailuviraston painopistealueista. Kilpailun-
44146: Kymmene eteläisessä Suomessa aina Kainuu-              rajoitusten kohteeksi joutuneet yritykset voivat
44147: seen asti. Kilpailuviraston tietäiTyksen perusteel-    siten tarvittaessa kääntyä Kilpailuviraston puo-
44148: la mainittujen kolmen yhtiön maanlaajuinen             leen kilpailunrajoituksia epäillessään.
44149: markkinoidenjakokartelli vaikuttaa siten epäto-
44150: dennäköiseltä.
44151: 
44152:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
44153: 
44154:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
44155:                                              KK 1083/1997 vp                                               3
44156: 
44157: 
44158: 
44159: 
44160:                                           Tili Riksdagens Talman
44161: 
44162:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          koncentrerad tili mycket få köpare, vilket också
44163: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-            hänsyftas i riksdagsman Aittoniemis spörsmål.
44164: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-          De tre största skogsbolagen köper ca 85 % av allt
44165: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             virke. Eftersom köparna i så stor utsträckning är
44166: 1083:                                                     koncentrerade, har säljarna tillåtits att samarbe-
44167:                                                           ta i vissa frågor på det sätt som bestäms i Euro-
44168:             Ämnar Regeringen ingripa i det mono-          peiska kommissionens skrivelse av december
44169:          pol på virkesanskaffning som Metsäliit-          1996 och i den dispens som Konkurrensverket
44170:          to, UPM-Kymmene och Enso-Gutzeit                 beviljat ijanuari 1997. Ur säljarnas synvinkel är
44171:          har skaffat sig i och med att de har delat       Iäget på virkesmarknaden just nu i varje fall till-
44172:          upp Jandet i anskaffningsdistrikt enligt         fredsställande: virkeshandeln harju som bekant
44173:          sina egna intressen, vilket i praktiken helt     varit rekordartat Iivlig under hela året. Under
44174:          och hållet hindrar konkurrensen när det          perioden januari-september 1997 var virkes-
44175:          gäller virkeshandel?                             handelns volym 26,6 miljoner kubikmeter medan
44176:                                                           motsvarande siffra vid samma tidpunkt under de
44177:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             fem senaste åren var i genomsnitt något under
44178: anföra följande:                                          21 miljoner kubikmeter.
44179:                                                               1 det spörsmål som riksdagsman Aittoniemi
44180:    1 det spörsmål som riksdagsman Aittoniemi              har undertecknat berörs också frågan om mindre
44181: har undertecknat ingår två frågor som gäller tiii-        sågverks svårigheter att sälja massaved tili skogs-
44182: Iämpning av lagen om konkurrensbegränsning-               industrin. Vad gäller denna del av frågan kan
44183: ar. För det första påstås det att de tre stora bolag      situationen ofta vara sådan att cellulosaindustrin
44184: som köper virke, nämligen Metsäliitto, UPM-               vid en viss tidpunkt inte behöver massaved. Vid
44185: Kymmene och Enso, skulle ha delat upp Jandet i            något tillfålle har konkurrensmyndigheterna
44186: tre distrikt, varför det inte uppstår någon kon-          också märkt att man genomt ett begränsat mot-
44187: kurrens mellan de nämnda virkesuppköparna.                tagande av massaved i vissa fall velat kontrollera
44188: För det andra konstateras det att mindre sågverk          mindre sågverks beteende vid köp av råvirke. 1
44189: är helt utlämnade åt de stora skogsbolagen när            det senare fallet hör saken tili tiiiämpningsområ-
44190: det gäller handel med massaved.                           det för bestämmelserna om tillsyn över konkur-
44191:    När det gäller den första frågan kan man kon-          rensbegränsningar och sålunda tili Konkurrens-
44192: statera att nämnda bolag enligt Konkurrensver-            verket, som de berörda sågverken kan vända sig
44193: kets uppfattning inte har delat upp Jandet i tre          tili.
44194: områden vid anskaffning av virke utan att de                  Sammanfattningsvis kan man konstatera att
44195: områden där bolagen köper sitt virke i rätt stor          detta spörsmål, som undertecknats av riksdags-
44196: utsträckning överlappar varandra. Metsäliitto             man Aittoniemi, gäller misstankar om konkur-
44197: har hela Jandet som anskaffningsområde, med               rensbegränsningar inom skogsindustrin. De kon-
44198: undantag för västra Finland köper också Enso              kurrensbegränsningar som förekommer i skogs-
44199: virke i hela Jandet och UPM-Kymmenes anskaff-             branschen hör tili tillämpningsområdet för lagen
44200: ningsområde sträcker sig från södra delen av              om konkurrensbegränsningar. Denna bransch är
44201: Jandet och ända upp tili Kajanaland. Enligt de            också ett av de områden där tyngdpunkten i
44202: uppgifter som Konkurrensverket förfogar över              Konkurrensverkets arbete Iigger. Vid misstanke
44203: verkar det sålunda inte troligt att de tre bolagen        om konkurrensbegränsningar kan sålunda de fö-
44204: skulle ha en riksomfattande kartell på virkes-            retag som utsätts för konkurrensbegränsningar
44205: marknaden.                                                vid behov vända sig tili Konkurrensverket.
44206:     Å andra sidan är anskaffningen av råvirke
44207: 
44208:         Helsingforsden 19 november 1997
44209: 
44210:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
44211:                                           KK 1084/1997 vp
44212: 
44213: Kirjallinen kysymys 1084
44214: 
44215: 
44216: 
44217: 
44218:                                   Pekka Leppänen /vas: Armeijan käytöstä poistettujen räjähteiden
44219:                                      tuhoamistavasta
44220: 
44221: 
44222:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44223: 
44224:    Puolustusvoimien käyttämät räjähteet van-         jähteet voitaisiin hävittää sellaisella tavalla, että
44225: henevat tasaisin väliajoin, ja tällaiset vanhentu-   siitä olisi hyötyä ja että sillä olisi kustannuksia
44226: neet räjähteet tuhotaan räjäyttämällä ne puolus-     vähentävä vaikutus rakentamiseen.
44227: tusvoimien harjoitusalueilla, Pohjois-Suomessa.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44228: Tällainen toiminta tuntuu armeijan räjähteiden       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44229: haaskaukselta, koska räjäyttämisestä aiheutuu        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44230: kustannuksia, muttei siitä ole mitään vastaavaa      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44231: hyötyä.
44232:    Samaan aikaan Suomessa rakennetaan ties-                     Aikooko Hallitus edistää armeijan
44233: töä, mikä edellyttää kallioiden räjäyttämistä,               käytöstä poistettujen räjähteiden tu-
44234: sekä uusia siltoja rakennettaessa joudutaan tu-              hoamista sellaisella tavalla, että siitä olisi
44235: hoamaan vanhoja siltoja räjäyttämällä. Tuntuisi              taloudellista hyötyä?
44236: järkevältä, että armeijan käytöstä poistetut rä-
44237:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
44238: 
44239:                                         Pekka Leppänen /vas
44240: 
44241: 
44242: 
44243: 
44244: 270136
44245: 2                                          KK 1084/1997 vp
44246: 
44247: 
44248: 
44249: 
44250:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44251: 
44252:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        joita ovat avopoltto ja massaräjäytysmenetel-
44253: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mät. Kemiallisessa menetelmässä räjähde hajote-
44254: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taan hydrolyysin avulla ja muutetaan siitä edel-
44255: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka            leen kemiallisesti nitraattilannoitteiksi. Menetel-
44256: Leppäsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         mä on käyttökelpoinen lähinnä ruudeille. Biolo-
44257: n:o 1084:                                             gista hävittämistä on tutkittu laaja-alaisesti
44258:                                                       useissa maissa. Tämä menetelmä edellyttää lai-
44259:           Aikooko Hallitus edistää armeijan           meita konsentraatioita ja pitkää aikaa, joten
44260:        käytöstä poistettujen räjähteiden tuho-        tämä menetelmä ei sovellu laajamittaiseen hävi-
44261:        amista sellaisella tavalla, että siitä olisi   tykseen.
44262:        taloudellista hyötyä?                              Asiasta on tehty Suomessa puolustusvoimien
44263:                                                       toimesta selvityksiä, joiden perusteella on pää-
44264:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          dytty räjähteiden hävittämiseen polttamalla ja
44265: vasti seuraavaa:                                      räjäyttämällä sekä kierrättämälläja uusiokäytöl-
44266:                                                       lä. Hävitettäviä räjähteitä kierrätetään sekä käy-
44267:    Puolustusvoimien räjähteiden hävittämisestä        tetään uudelleen aina kun se on teknisesti, talou-
44268: säädetään asetuksessa puolustusvoimien räjäh-         dellisesti ja turvallisuusseikat huomioon ottaen
44269: teistä (648/1996) sekä puolustusministeriön rä-       mahdollista. Purettavista ammuksista talteen
44270: jähdepäätöksessä (930/1996). Säädösten mukaan         otettu räjähde käytetään edelleen puolustusvoi-
44271: puolustusvoimien räjähteitä voidaan hävittää ai-      missa harjoituskäytössä ja ammuskuoret voi-
44272: noastaan pääesikunnan teknillisen tarkastus-          daan myydä romuksi. Edellä mainitut menettelyt
44273: osaston antamalla luvalla. Edelleen räjähteiden       ovat osoittautuneet tarkoituksenmukaisiksi tek-
44274: hävittämiseen osallistuvan henkilöstön on oltava      niset ja taloudelliset seikat huomioon ottaen.
44275: perehtynyt hävitettäviin räjähteisiin sekä tunnet-        Pohjois-Suomeen hävitettäviksi toimitetaan
44276: tava niiden ominaisuudet.                             sellaisia räjähteitä ja ammuksia, joita ei voida
44277:    Räjähteiden hävittämismenetelmät voidaan           turvallisuutta vaarantamatta purkaa tai käyttää
44278: jakaa neljään pääryhmään: terminen hävittämi-         sotilaallisissa harjoituksissa. Maanrakennusteh-
44279: nen, kemiallinen hävittäminen, biologinen hävit-      täviin tai muuhun vastaavaan toimintaan näitä
44280: täminen sekä kierrätys ja uusiokäyttö. Näistä         hävitettäviä räjähteitä ei näin ollen ole mahdol-
44281: laajimmin käytössä ovat termiset menetelmät,          lista käyttää.
44282: 
44283:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
44284: 
44285:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
44286:                                          KK 1084/1997 vp                                            3
44287: 
44288: 
44289: 
44290: 
44291:                                       Tili Riksdagens Talman
44292: 
44293:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    den explosiva varan bryts ner med hjälp av hyd-
44294: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      rolys varefter den ytterligare omvandlas kemiskt
44295: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    tili nitratgödslingsmedel. Metoden är närmast
44296: man Pekka Leppänen undertecknade spörsmål           användbar när det är fråga om krut. Biologisk
44297: nr 1084:                                            förstöring har i stor omfattning undersökts i
44298:                                                     många länder. Denna metod förutsätter svaga
44299:           Ämnar Regeringen främja förstöring-       koncentrationer och lång tid, varför metoden
44300:        en av sådana explosiva varor som tagits      inte lämpar sig för förstöring i stor skala.
44301:        ur bruk i armen på ett sätt som gör det          I Finland har frågan utretts på åtgärd av för-
44302:        möjligt att dra ekonomisk nytta därav?       svarsmakten. På grundval av utredningarna har
44303:                                                     man fattat beslut om förstöring av explosiva va-
44304:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ror genom förbränning och sprängning samt ge-
44305: anföra följande:                                    nom återanvändning och materielåtervinning.
44306:                                                     De explosiva varor som skall förstöras återvinns
44307:    Om förstöring av försvarsmaktens explosiva       och återanvänds alltid när det är möjligt med
44308: varor bestäms i förordningen om försvarsmak-        tanke på tekniska och ekonomiska samt säker-
44309: tens explosiva varor (648/1996) samt försvarsmi-    hetssynpunkter. Den explosiva vara som ingår i
44310: nisteriets beslut om explosiva varor (930/1996).    ammunition som skall desarmeras används allt-
44311: Enligt bestämmelserna får försvarsmaktens ex-       jämt vid försvarsmaktens övningar och ammuni-
44312: plosiva varor förstöras endast med tillstånd av     tionens hölje kan säljas som skrot. De ovan
44313: huvudstabens tekniska besiktningsavdelning. Vi-     nämnda metoderna har visat sig vara ändamåls-
44314: dare skall den personai som deltar i förstöringen   enliga med beaktande av tekniska och ekonomis-
44315: av explosiva varor ha kännedom om de explosiva      ka omständigheter.
44316: varor som skall förstöras samt känna tili deras         Tili norra Finland förs för förstöring sådana
44317: egenskaper.                                         explosiva varor och sådan ammunition som inte
44318:    Metoderna för förstöring kan indelas i fyra      utan äventyrande av säkerheten kan demonteras
44319: huvudgrupper: termisk förstöring, kemisk för-       eller desarmeras eller som inte kan användas vid
44320: störing, biologisk förstöring samt återanvänd-      militära övningar. För jordbyggnadsarbete eller
44321: ning och materielåtervinning. Av dessa används i    annan motsvarande verksamhet är det sålunda
44322: den största utsträckningen de termiska metoder-     inte möjligt att använda dessa explosiva varor
44323: na, vilka utgörs av öppen förbränning och mass-     som skall förstöras.
44324: sprängning. Den kemiska metoden innebär att
44325: 
44326:      Helsingfors den 14 november 1997
44327: 
44328:                                                                    Försvarsminister Anneli Taina
44329:                                            KK 1085/1997 vp
44330: 
44331: Kirjallinen kysymys 1085
44332: 
44333: 
44334: 
44335: 
44336:                                    Raimo Holopainen /sd: Rajanylityspaikan avaamisesta Lieksan Ina-
44337:                                       rissa
44338: 
44339: 
44340:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44341: 
44342:    Lieksassa on koettu hankaluutena se, ettei         sa tulisi ottaa esille korkealla tasolla esim. Venä-
44343: sieltä ole mahdollisuutta sujuvaan rajanylityk-       jän presidentin Jeltsinin mahdollisen Suomen
44344: seen Venäjän Karjalaan. Inarin rajanylityspai-        vierailun yhteydessä.
44345: kan avaaminen sekä henkilö- että tavaraliiken-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44346: teelle mahdollistaisi kaupankäynnin, kulttuuri-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44347: vaihdon ja sujuvat kuljetukset. Uusi rajanylitys-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44348: paikka Inarista loisi merkittävät edellytykset yh-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44349: teistyölle mm. malminetsinnässä ja mahdollises-
44350: sa jatkojalostamisessa, puunjalostuksessa jne.                    Onko Hallitus tietoinen niistä mahdol-
44351: Malmiesiintymistä Venäjän Karjalassa on tullut                lisuuksista, joita Inarin rajanylityspaikan
44352: epävirallisia tietoja jo kauan. Yhteistyöedellytys-           avaaminen toisi Lieksalie ja koko Pielisen
44353: ten paraneminen loisi aivan uusia mahdollisuuk-               Karjalalle, ja
44354: sia sekä Lieksalle, Pielisen Karjalalle että Venä-                mitä Hallitus aikoo asian edistämisek-
44355: jän Karjalle.                                                 si tehdä?
44356:    Rajanylityspaikan avaaminen Lieksan Inaris-
44357: 
44358:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
44359: 
44360:                                         Raimo Holopainen /sd
44361: 
44362: 
44363: 
44364: 
44365: 270136
44366: 2                                         KK 1085/1997 vp
44367: 
44368: 
44369: 
44370: 
44371:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44372: 
44373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       telyä, joka mahdollistaa muut kuin puutavaran
44374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kuljetuksiin liittyvät rajanylitykset vain poik-
44375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      keustapauksissa ja erityisluvin.
44376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              Tilapäisten rajanylityspaikkojen avaaminen,
44377: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        sulkeminen ja käyttö kuuluvat vuoden 1994 ra-
44378: sen n:o 1085:                                        janylityspaikoista tehdyn sopimuksen mukaises-
44379:                                                      ti Suomen ja Venäjän rajavartioviranomaisten
44380:            Onko Hallitus tietoinen niistä mahdol-    välillä sovittaviin kysymyksiin. Uusista kansain-
44381:        lisuuksista, joita Inarin rajanylityspaikan   välisistä rajanylityspaikoista taas sovitaan diplo-
44382:        avaaminen toisi Lieksalle ja koko Pielisen    maattiteitse.
44383:        Karjalalle, ja                                   Edellytyksiä Lieksan Inarin statuksen nosta-
44384:            mitä Hallitus aikoo asian edistämisek-    miseksi ei tällä hetkellä ole näköpiirissä. Vartius-
44385:        si tehdä?                                     Lytän ja Niirala-Värtsilän kansainväliselle lii-
44386:                                                      kenteelle avoimet rajanylityspaikat sijaitsevat sii-
44387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nä määrin lähellä Inaria. Tällä hetkellä hallituk-
44388: vasti seuraavaa:                                     sen tavoitteena on Kelloselkä-SaHan ja Imatra-
44389:                                                      Svetogorskin rajanylityspaikkojen avaaminen
44390:    Lieksan Inarin rajanylityspaikka on tilapäi-      kansainväliselle liikenteelle. Lieksan Inarin tila-
44391: nen rajanylityspaikka rajanläheisten alueiden        päisen rajanylityspaikan kehittämisen tulee näin
44392: yhteistyön, puutavaran kuljetuksen ja muun ta-       ollen tapahtua tilapäisen rajanylityspaikan sta-
44393: loudellisen toiminnan toteuttamiseksi. Vain Suo-     tuksen puitteissa. Inarin rajanylityspaikan käy-
44394: men ja Venäjän kansalaisten rajanylitykset salli-    tön laajentamiseen myös henkilöliikenteen osal-
44395: taan. Suomen rajavartiolaitos katsoo, että nykyi-    ta tullaan kiinnittämään asianmukaista huomio-
44396: set liikennetarpeet Inarissa voitaisiin tyydyttää    ta sopivissa yhteyksissä Venäjän viranomaisten
44397: nykyisen tilapäisen statuksen puitteissa. Venäjän    kanssa.
44398: puolella kuitenkin sovelletaan tiukempaa menet-
44399: 
44400:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
44401: 
44402:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
44403:                                           KK 1085/1997 vp                                              3
44404: 
44405: 
44406: 
44407: 
44408:                                        Tili Riksdagens Talman
44409: 
44410:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     striktare förfarande som endast i undantagsfall
44411: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       och med särskilt tillstånd möjliggör annan gräns-
44412: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     övergång än sådan som anknyter tili virkestrans-
44413: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-            port.
44414: mål nr 1085:                                             Enligt 1994 års överenskommelse om gräns-
44415:                                                      övergångsställen skall frågor om öppnande,
44416:           Är Regeringen medveten om de möj-          stängning och ibruktagande av tillfålliga gräns-
44417:        ligheter som öppnandet av Inari gräns-        övergångsställen beslutas mellan de finska och
44418:        övergångsställe skulle ge Lieksa och hela     ryska gränsbevakningsmyndigheterna. Beslut
44419:        Karelen vid Pielinen, och                     om nya internationella gränsövergångsställen
44420:           vad ämnar Regeringen göra för att          fattas däremot på diplomatisk väg.
44421:        främja saken?                                     För närvarande är det inte aktuellt att höja
44422:                                                      statusen för Lieksas övergångsställe vid Inari.
44423:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Gränsövergångsställena Vartius-Lyttä och Nii-
44424: anföra följande:                                     rala-Värtsilä, vilka är öppna för internationell
44425:                                                      trafik, ligger så pass nära Inari. Regeringens mål
44426:    Inari gränsövergångsställe som betjänar Liek-     för närvarande är att öppna gränsövergångsstäl-
44427: sa är ett tillfålligt gränsövergångsställe för att   lena Kelloselkä-Salia och Imaka-Svetogorsk för
44428: genomföra samarbete mellan gränsregionerna,          internationell trafik. Det tillfålliga gränsöver-
44429: transportera virke och bedriva annan ekonomisk       gångsstället Inari, som betjänar Lieksa, bör så-
44430: verksamhet. Endast finska och ryska medborga-        lunda utvecklas inom ramen för dess status som
44431: re tillåts passera gränsen på detta ställe. Det      tillfålligt gränsövergångsställe. A tt utsträcka an-
44432: finska gränsbevakningsväsendet anser att dagens      vändningen av Inari gränsövergångsställe tili
44433: trafikbehov vid Inari kunde tillfredsställas inom    persontrafik kommer att uppmärksammas på
44434: ramen för gränsövergångsställets gällande tillfål-   lämpligt sätt i lämpliga sammanhang tillsam-
44435: liga status. På den ryska sidan tillämpas dock ett   mans med de ryska myndigheterna.
44436: 
44437:      Helsingforsden 16 december 1997
44438: 
44439:                                                                      Utrikesminister Tarja Halonen
44440:                                              KK 1086/1997 vp
44441: 
44442: Kirjallinen kysymys 1086
44443: 
44444: 
44445: 
44446: 
44447:                                     Anne Huotari /vas: Ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvien vas-
44448:                                        tuukysymysten toteutumisesta
44449: 
44450: 
44451:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44452: 
44453:    EU:ssa on vapaat työmarkkinat, minkä perus-              Ulkomaisen työvoiman palkkaehtojen viran-
44454: teella ED-maiden kansalaiset ja ED-maissa lailli-       omaisvalvonta on tällä hetkellä täysin riittämä-
44455: sesti asuvat voivat kulkea työn perässä maasta          töntä. Nykyisillä resursseilla ei käytännössä ole
44456: toiseen.                                                riittävästi mahdollisuuksia viranomaisvalvon-
44457:    EU:ssa on saatettu voimaan komennustyödi-            taan, eikä viranomaisia luonnollisesti voi paljon
44458: rektiivi, joka on saatettava jäsenmaissa voimaan        motivoida se, että uhratun työpanoksen jälkeen
44459: 16.12.1999 mennessä. Tämä direktiivi antaa sää-         lainvastaiseen menettelyyn syyllistyneelle ei käy-
44460: döspohjan sille, että maasta toiseen liikkuvat          tännössä mitään seuraa. Sekä viranomaisten val-
44461: työntekijät eivät pääse polkemaan työnteko-             vontaresursseja että toimintamahdollisuuksia
44462: maan palkkatasoa. Vaikka tällä hetkellä Suo-            olisi selkeästi lisättävä.
44463: messa ei paljon ED-maista tullutta työvoimaa                Nykyisen lainsäädännön ongelmista esitän
44464: olekaan, liikkuvuus tulee lisääntymään työllisyy-       esimerkkitapauksen, jossa Rautaruukki Raahe
44465: den parantuessa. Komennusdirektiivin toteutta-          Steelin (RRS) keksipatteri 2:n kannen korjaus-
44466: misessa on kuitenkin keskeinen ongelma se, mi-          urakassa mitä ilmeisimmin on törkeästi rikottu
44467: ten direktiivin toteutumista valvotaan. Direktiivi      Suomen työehtosopimuksen palkkaustasoa.
44468: itsessään ei säätele mitään valvontamekanismia,          RRS solmi urakkasopimuksen saksalaisen
44469: vaan tämä on jokaisen jäsenmaan luotava itse            Krupp Koppers GmbH:n kanssa, joka antoi
44470: kansallisella lainsäädännöllä. Erityisesti ulko-        työn puolalaiselle Polimex-Cekop:lle teknisten
44471: maisten yritysten palveluksessa toimivien ulko-         muurausten osalta. Työministeriö myönsi työlu-
44472: maisten työntekijöiden kohdalla nykyisin keskei-        vat 20.11.1996 ja vaatimuksena oli, että työsuh-
44473: senä ongelmana on se, että ulkopuolisten on liki-       teissa tuli noudattaa Suomen työlainsäädäntöä.
44474: pitäen mahdotonta saada varmuutta siitä, mitä           Polimex ilmoitti noudattavansa rakennusalan
44475: palkkaa työntekijöille maksetaan ja millä perus-        työehtosopimuksen liitteenä olevia teknistä
44476: teella.                                                 muurausta koskevia määräyksiä. Työmaalla piti
44477:    Ainoa selkeä valvontamekanismi komennus-             olla korkeimmillaan kolmisenkymmentä puola-
44478: direktiivin toteuttamiselle olisi säätää tiukka vas-    laista muuraria. Urakan saanut yritys sekä ali-
44479: tuu työn tilaajalle eli sille taholle, jonka hyväksi    urakoitsija selvittivät Rakennusliiton Oulun
44480: työpanos viime kädessä koituu. Mikäli osoitet-          aluejärjestön kanssa työehtosopimuksen ehdot
44481: taisiin, että työn tilaaja on saanut hyötyä siitä,      ja tekivät sopimuksen 19.12.1996. Sopimuksessa
44482: että työ on suoritettu ulkomaisten työntekijöiden       oli lisäksi maininta, että Rakennusliiton edusta-
44483: toimesta alle Suomen lain mukaisen palkkata-            jilla on milloin tahansa oikeus tarkistaa työmaan
44484: son, työn teettäjä tai tilaajajoutuisi korvaamaan       palkka- ja työaikakirjanpidot Kaiken siis piti
44485: tämän saavuttamansa hyödyn sekä maksamaan               olla kunnossa ennen työn aloittamista. Aluejär-
44486: lisäksi jonkinsuuruisen rangaistusluonteisen            jestö oli erityisen kiinnostunut puolalaisesta työ-
44487:  maksun. Tällainen menettely on jo nyt voimassa         voimasta ja sen palkkausehdoista, koska Oulun
44488: ainakin yhdessä ED-maassa. Mikään muu val-              läänin alueella on varsinkin talviaikaan runsaasti
44489: vontajärjestelmä kuin viimekätisen tilaajan vas-        ammattitaitoisia muurareita työttöminä. Alue-
44490: tuu ei toimi, sillä yritykset voivat ketjuttaa suori-   järjestölle toimitettiin palkkaustietoja, joiden
44491: tettavan työn vaikka kuinka monenteen polveen           työntekijät myöhemmin ilmoittivat olevan vää-
44492: ja välttyä tätä kautta itse vastuusta tai tehdä         riä. Puolalaiset työntekijät ottivat yhteyttä sekä
44493:  vastuukysymysten selvittämisen muuten mah-             työsuojelupiiriin että Rakennusliiton Oulun
44494: dottomaksi.                                             aluejärjestöön toukokuussa, koska kuukausi-
44495: 
44496: 270136
44497: 2                                           KK 1086/1997 vp
44498: 
44499: palkka oli ollut noin 3 500 mk työehtosopimuk-         sessä ED-maiden ulkopuolelta tulevalle työvoi-
44500: sen noin 12 000 mk:n sijasta. Kun yhteydenotos-        malle lisätä harkintaa, varsinkin aloille ja alueil-
44501: ta meni tieto yrityksen edustajalle, työsuhteet        le, joilla Suomessa on työttömyyttä ja ammatti-
44502: näiden henkilöiden osalta irtisanottiin välittö-       taitoista työvoimaa tarjolla.
44503: mästi, muut jatkoivat töitään. Töiden päätyttyä            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44504: työntekijät ovat uskaltaneet kertoa todellisesta       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44505: palkkauksestaan. Työsuojelupiiri on omalta             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44506: osaltaan selvittänyt asiaa, mutta sen toiminta-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44507: mahdollisuudet ovat olleet rajalliset, eikä ali-
44508: palkkausta voitu käytännössä estää, vaikka se oli                  Mitä Hallitus aikoo tehdä perusteluis-
44509: tiedossa.                                                      sa mainittujen ongelmien ratkaisemisek-
44510:    Esimerkki osoittaa, että nykyisessä lainsää-                si;
44511: dännössämme on puutteita. Mikäli vastuu ase-                       aikooko Hallitus asettaa työn tilaajalle
44512: tettaisiin työn tilaajalle, se voisi toimia myös en-           vastuuta työehtojen noudattamisessa;
44513: nalta ehkäisevänä toimenpiteenä, eikä Rauta-                       miten komennusdirektiivin valvonta-
44514: ruukki Raahe Steelin tapaisiin tapauksiin ehkä                 mekanismit aiotaan saattaa kansallisella
44515: enää jouduttaisi. Näyttää siltä, että työllisyysti-            tasolla kuntoon, ja
44516: lanteen parantuessa työn tilaajien kiinnostus ul-                  onko työministeriön työlupamenette-
44517: komaisia työntekijöitä kohtaan lisääntyy. Pitäisi              lyyn tulossa mitään muutoksia?
44518: myös selvittää se, pitäisikö työlupien myöntämi-
44519: 
44520:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
44521: 
44522:                                            Anne Huotari /vas
44523:                                              KK 1086/1997 vp                                             3
44524: 
44525: 
44526: 
44527: 
44528:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
44529: 
44530:     Valtiopäivärjestyksen 37 §:n l momentissa           tavaroiden kuljetusta Suomen kautta tai Suo-
44531: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           meen, kun tällainen työ on luonteeltaan tilapäis-
44532: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        tä eikä työtä voida teettää kotimaisella työvoi-
44533: le jäsenelle kansanedustaja Anne Huotarin näin          malla.
44534: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o l 086:                  Työsuojeluviranomaisten valvottaviin sään-
44535:                                                         nöksiin kuuluu muun muassa työsopimuslain
44536:             Mitä Hallitus aikoo tehdä perusteluis-       17 §:n säännös yleissitovan työehtosopimuksen
44537:         sa mainittujen ongelmien ratkaisemisek-         noudattamisvelvollisuudesta työsuhteiden vä-
44538:         si;                                             himmäisehtoina. Tältä osin on työsopimuslain
44539:             aikooko Hallitus asettaa työn tilaajalle    55 §:n 2 momentissa toisaalta säädetty, että työ-
44540:         vastuuta työehtojen noudattamisessa;            suojeluviranomaisten on valvontatehtävää suo-
44541:             miten komennusdirektiivin valvonta-         rittaessaan toimittava kiinteässä yhteistyössä nii-
44542:         mekanismit aiotaan saattaa kansallisella        den työmarkkinajärjestöjen kanssa, joiden teke-
44543:         tasolla kuntoon, ja                             män valtakunnallisen työehtosopimuksen mää-
44544:             onko työministeriön työlupamenette-         räyksiä kysymyksessä olevassa työsuhteessa on
44545:         lyyn tulossa mitään muutoksia?                  noudatettava.
44546:                                                             Vuonna 1996 työsopimuslain valvontaa kos-
44547:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kevaa sääntelyä täsmennettiin lisäämällä lain
44548: vasti seuraavaa:                                        55 §:ään uusi 3 momentti. Sen mukaan työnanta-
44549:                                                         jan, tai jos työnantajalla ei ole liikepaikkaa Suo-
44550:     Hallitusohjelman mukaan hallitus on sitoutu-        messa, työn teettäjän, on pyynnöstä annettava
44551: nut varmistamaan, että ulkomaalaisen Suomessa           työsuojeluviranomaisille työsopimuslain 4 §:n 3
44552: tekemään työhön sovelletaan suomalaisia työeh-          momentin mukainen selvitys sellaisista ulkomai-
44553: toja. Hallituksen kannanotossa talous-, työlli-         sen työntekijän työsuhteessa sovellettavista työ-
44554: syys- ja työmarkkinapoliittista sopimusta vuosil-       ehdoista, jotka 17 §:n 6 momentin mukaan tule-
44555: le 1996-1997 koskevaan neuvottelutulokseen              vat sovellettaviksi työsopimukseen muutoin so-
44556: todettiin, että hallitus sitoutuu käynnistämään         vellettavasta laista riippumatta.
44557: ulkomaalaisiin noudatettavia työehtoja koske-               Käsillä olevassa kysymyksessä on viitattu työ-
44558: van valmistelutyön työsopimuslain muuttami-             suojeluviranomaisen valvonnassa esiintyneeseen
44559: seksi.                                                  esimerkkitapaukseen. Ulkomaalaisen Suomessa
44560:      Näiden lähtökohtien mukaisesti työsopimus-         tekemään työhön sovelletaan pääsääntöisesti
44561: lain 17 §:ää ja 55 §:ää muutettiin vuonna 1996.         suomalaisia työehtoja samalla tavoin kuin suo-
44562: Työsopimuslain 17 §:ään lisättiin tuolloin uusi 6       malaiseenkin työntekijään. Työsuojeluviran-
44563: momentti, jonka mukaan niin sanottua työeh-             omaiset valvovat työsuhteen ehtojen noudatta-
44564: tosopimusten yleissitovuutta koskevia 17 §:n l          mista niin kuin työsuojelun valvonnasta ja muu-
44565: ja 2 momenttia on pääsääntöisesti pidettävä             toksenhausta työsuojeluasioissa on säädetty
44566: kansainvälisluonteisiin sopimuksiin sovelletta-         työntekijän kansalaisuudesta tai työnantajan
44567: vasta laista annetun lain (466/l988) 12 §:ssä tar-      kotipaikasta riippumatta.
44568: koitettuina, Suomen oikeuden pakottavina                   Työsuhteen ehtojen valvonta toteutuu pää-
44569: säännöksinä.                                            sääntöisesti asianomaisten yhteydenottojen pe-
44570:      Työsopimuslain 17 §:n l ja 2 momenttia sovel-      rusteella ohjaavana ja neuvovana toimintana.
44571:  letaan täten edellä kerrotusti silloin, kun työsopi-   Ohjaavaa ja neuvovaa toimintaa on tältä osin
44572:  mus, jonka nojalla ulkomainen työntekijä tekee         yleensä pidetty riittävänä. Ulkomaisten työnte-
44573:  työtä Suomessa, koskee muuta työtä kuin sellais-       kijöiden palkka- ja muiden työsuhdemääräysten
44574:  ta suunnittelua, valvontaa ja koulutusta, joka         noudattamiseen on mahdollisuuksien mukaan
44575:  liittyy koneen, laitteen tai asiantuntijajärjestel-    kiinnitetty kasvavaa huomiota myös työvaikka-
44576:  män hankintaan, sekä näitä koskevaa asennus-,          tarkastusten yhteydessä ja valvontatoiminnassa
44577:  korjaus- tai huoltotyötä taikka henkilöiden ja         muutenkin. Viime kädessä asiat joudutaan rat-
44578: 4                                           KK 1086/1997 vp
44579: 
44580: kaisemaan yksityisoikeudellisen kanteen perus-         Lausunto on esitettävä edustustossa työlupaha-
44581: teella yleisessä tuomioistuimessa.                     kemuksen yhteydessä.
44582:    Työsuojeluviranomainen voi suorittaa palk-              Ulkomaalaislain 29 §:n l ja 2 momentissa sää-
44583: ka- ja muiden työehtojen selvittämiseksi tarkas-       detään työnantajan velvollisuuksista, joita sovel-
44584: tuksia Suomessa oleviin työpaikkoihin. Suomen          letaan 3 momentin mukaan myös urakan tai ali-
44585: rajojen ulkopuolella toimivien työnantajien osal-      urakan antajaan taikka työn teettäjään. Siten
44586: ta tämä ei ole mahdollista. Ulkomaalaislain            myös heidän tulee antaa työviranomaiselle 2
44587: 29 §:ään on 28.6.1993 lisätty 3 momentti. Sen          momentissa tarkoitettu vakuutus siitä, että ulko-
44588: mukaan ulkomaalaisen työnantajan työlupaa              maalaiselle maksettava palkka ja muut työehdot
44589: tarvitsevan työntekijän työskennellessä urakoin-       ovat voimassa olevien työehtosopimusten mu-
44590: tityössä tai vuokratyövoimana tulee urakan an-         kaiset.
44591: tajan tai työn teettäjän antaa työvoimaviran-             Työnantajan ulkomaalaisrikkomuksesta sää-
44592: omaiselle vakuutus siitä, että ulkomaalaiselle         detään ulkomaalaislain 64 a §:ssä. Sen mukaan
44593: maksettava palkka- ja muut työehdot ovat voi-          niin työnantaja kuin urakan tai aliurakan antaja
44594: massa olevien työehtosopimusten tai muiden             ja työn teettäjäkin,joka antaa viranomaisille vir-
44595: suomalaisten työehtojen mukaiset. Väärien tie-         heellisiä tai harhaanjohtavia tietoja palveluk-
44596: tojen antamisesta on säädetty sakkorangaistus.         seensa, ulkomaiselle yritykselle antamaansa ura-
44597:    Käsillä olevassa kysymyksessä selostetussa          kointi- tai aliurakointityöhön taikka ulkomaisen
44598: esimerkkitapauksessa oli vielä selvitysten mu-         yrityksen käyttöönsä asettamana vuokratyövoi-
44599: kaan tehty erillinen sopimus Rakennusliiton Ou-        mana työhön tulevan ulkomaisen työntekijän
44600: lun aluejärjestön ja työnantajayritysten Krupp         palkka- ja työehdoista taikka työtehtävistä ja
44601: Koppers GmbH:nja Polimex-Cekop S.A:n kans-             niiden asettamista vaatimuksista, on tuomittava
44602: sa siitä, että kaikissa työsuhteissa noudatetaan       sakko on, jollei teosta muualla ole säädetty anka-
44603: asianomaista työehtosopimusta, Suomen työ-             rampaa rangaistusta.
44604: aikalakiaja muita työlainsäädännön määräyksiä              Nytesillä olevassa esimerkkitapauksessa Rau-
44605: ja että liiton edustajilla on milloin tahansa oikeus   taruukki Oy Raahe Steel oli tehnyt ulkomaisen
44606: tarkistaa palkka- ja työaikakirjanpito. Näin ol-       työvoiman käyttöä koskevan lausuntopyynnön
44607: len työsuojeluviranomaiset eivät ole palkkaeh-         Raahen työvoimatoimistolle ja lausuntopyyn-
44608: toihin työmaatarkastuksissaan puuttuneet, kun          nössään vakuuttanut, että palkka ja muut työeh-
44609: siihen ei ole ilmennyt muutakaan syytä, ennen          dot ovat voimassa olevan työehtosopimuksen
44610: kuin työntekijät olivat poistuneet maasta. Työ-        mukaiset. Urakan antamista ulkomaiselle yri-
44611: suojeluviranomaisten nykyisiä mahdollisuuksia          tykselle Rautaruukki Oy Raahe Steel oli perus-
44612: valvoa esimerkkitapauksessa mainittuja tilantei-       tellut sillä, että kysymys on sen tyyppisestä työs-
44613: ta voidaan sinänsä tehostaa.                           tä, jota ei ole koskaan tehty Suomessa ja eten-
44614:    Ulkomaalaislain 26 §:n l momentin mukaan            kään suomalaisella työvoimalla tai yrityksellä.
44615: työluvan myöntää Suomen edustusto, ellei sii-             Työministeriön työlupamääräysten (M l/94
44616: hen työviranomaisen kannan perusteella ole es-         TM) mukaan työkohteeseen, jota ulkomaiset
44617: tettä. Työnantajan, urakan tai aliurakan anta-         työntekijät tulevat suorittamaan ulkomaisen
44618: jan taikka työn teettäjän, joka aikoo ottaa pal-       työnantajan palveluksessa ollen, myönnetään
44619: velukseensa työntekijän ulkomailta, antaa ura-         työlupia työvoimapoliittisen harkinnan perus-
44620: kointi- tai aliurakointityön suoritettavaksi ul-       teella ottaen huomioon suomalaisen urakan- tai
44621: komailta tuotavalla työvoimalla taikka teettää         aliurakanantajan perustelut työkohteen työnte-
44622: vuokratyötä ulkomaisen yrityksen käyttöönsä            kijöille sekä käytettäville koneille ja laitteille
44623: osoittamalla ulkomailta tulevalla työvoimalla,         mahdollisesti asettamista erityisvaatimuksista.
44624: on hankittava ulkomaalaisasetuksen 19 §:n mu-          Raahen työvoimatoimisto oli käsitellyt lausun-
44625: kaan aiotusta ulkomaisen työvoiman käyttämi-           topyynnön ja antanut puoltavan lausunnon,
44626: sestä työvoimatoimiston lausunto. Lausunto-            minkä perusteella edustusto oli myöntänyt työlu-
44627: pyyntö on tehtävä vahvistetulla lomakkeella ja         vat. Tiedon siitä, että ulkomaisten työntekijöi-
44628: siinä on annettava selvitys työtehtävästä, sen         den palkkaehdoissa ei ollut noudatettu työehto-
44629: kestosta sekä palkka- ja työehdoista sekä esitet-      sopimusta, työvoimatoimisto sai vasta asian tul-
44630: tävä perustelut ulkomaisen työvoiman käytölle.         tua julkisuuteen. Työvoimatoimisto on sittem-
44631: Työvoimatoimiston antama lausunto on ulko-             min pyytänyt kirjallisesti asiasta selvityksen
44632: maalaislain tarkoittama työviranomaisen kanta          Rautaruukki Oy:ltä.
44633: työluvan myöntävälle Suomen edustustolle.                 Ulkomailta tuleviin työntekijöihin sovelletta-
44634:                                            KK 1086/1997 vp                                             5
44635: 
44636: vien työehtojen määräytymiseen liittyy myös              Hallituksen esityksessä laiksi työsopimuslain
44637: Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi           17 ja 55§:n (HE 21111995 vp) muuttamisesta
44638: (96/71/EY) palvelujen tarjoamisen yhteydessä          todettiin, että hallituksen tarkoituksena on käyn-
44639: tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työ-       nistää tilaajan vastuun laajentamismahdolli-
44640: hön toiseen jäsenvaltioon. Direktiivi, joka annet-    suuksia koskeva selvitystyö. Tilaajan vastuun
44641: tiin 16.12.1996, on täytäntöönpantava jäsenval-       määrittäminen pelkästään ulkomaisia työnteki-
44642: tioissa viimeistään 16.12.1999. Direktiivin ta-       jöitä käyttäviin yrityksiin ei sinänsä ole ongelma-
44643: voitteena on työlainsäädännön soveltamiskäy-          ton.
44644: täntöjen selkeyttäminen tilanteissa, joissa työn-        Työministeriö on muodostanut keväällä 1997
44645: tekijä palvelussuhteen omaan työnantajaan jat-        edellä mainitun direktiivin transponointia ja ti-
44646: kuessa tilapäisesti siirtyy työskentelemään toi-      laajan vastuun selvitystyötä käsittelevän kolmi-
44647: seen jäsenvaltioon.                                   kantaisen neuvotteluryhmän,jossa on keskeisten
44648:     Direktiiviä sovelletaan jäsenvaltioon sijoit-     työmarkkinajärjestöjen lisäksi oikeusministe-
44649: tautuneisiin yrityksiin,jotka tarjotessaan valtioi-   riön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustus.
44650: den välillä palveluja lähettävät työntekijöitä työ-    Myös lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktii-
44651: hön toisenjäsenvaltion alueelle. Direktiivi lähtee    vin toimeenpanoon liittyvät valvontakysymyk-
44652: siitä, että lähetetyn työntekijän työhön sovelle-     set tulevat tämän työn yhteydessä selvitettäviksi.
44653: taan tiettyjä työntekovaltion työehtoja ulko-         Valtioneuvosto on toisaalta asettanut 9.11.1995
44654: maankomennuksen aikana lähtökohtaisesti en-           työsopimuslain uudistamista selvittävän komi-
44655: simmäisestä työskentelypäivästä lukien.               tean. Komitean tehtävänä on selvittää työsopi-
44656:     Direktiivin täytäntöönpanoa varten Euroo-         muslain uudistamistarvetta ottaen huomioon
44657: pan yhteisöjen komissio on muodostanut jäsen-         yhteiskunnassa, työelämässä, elinkeinoelämässä
44658: valtioiden edustajista koostuvan transponointi-       sekä lainsäädännössä tapahtuva kehitys. Sisä-
44659: työryhmän, jonka tarkoituksena on valmistella         asiainministeriössä valmistellaan lisäksi ulko-
44660: ja koordinoida direktiivin täytäntöönpanoon           maalaislainsäädännön uudistamista. Siihen liit-
44661: liittyviä kysymyksiä. Yksi tärkeä osa-alue, jota      tyen työministeriö on asettanut työryhmän sel-
44662: työryhmä käsittelee, on jäsenvaltioiden viran-        vittämään voimassa olevien työlupamääräysten
44663:  omaisten yhteistyön vahventaminen direktiivissä      muutostarpeita. Tällöin tulevat tarkasteluun
44664: tarkoitetulla tavalla, mukaan lukien yhteistyö-       myös ulkomaista aliurakointityövoimaa eli lähe-
44665:  muodot mahdollisissa komennustyöhön liitty-          tettyjä työntekijöitä koskevat työlupamääräyk-
44666:  vissä väärinkäytöstilanteissa.                       set.
44667: 
44668:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
44669: 
44670:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
44671: 6                                             KK 1086/1997 vp
44672: 
44673: 
44674: 
44675: 
44676:                                           Tili Riksdagens Talman
44677: 
44678:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         expertsystem samt installation, reparation eller
44679: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-           service av dessa eller transport av personer och
44680: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       varor via Finland eller tili Finland, om detta
44681: damot Anne Huotari undertecknade spörsmål nr             arbete är av tilifållig natur och inte kan utföras
44682: 1086:                                                    med inhemsk arbetskraft.
44683:                                                              Till de bestämmelser som arbetarskyddsmyn-
44684:           Vad ämnar Regeringen göra för att              digheterna skall övervaka hör bland annat be-
44685:        lösa de problem som nämns i motivering-           stämmelsen i 17 § lagen om arbetsavtal om skyl-
44686:        en,                                               dighet att iaktta allmänt bindande kollektivavtal
44687:           ämnar Regeringen ställa den som be-            som minimivillkor för arbetsförhållanden. 1 la-
44688:        ställer ett arbete i ansvar för att arbetsvill-   gens 55 § 2 mom. bestäms å andra sidan att
44689:        koren följs,                                      arbetarskyddsmyndigheten vid fullgörandet av
44690:           hur ämnar man se till att övervak-             sin övervakningsuppgift skall intimt samarbeta
44691:        ningsmekanismerna i anslutning till di-           med de arbetsmarknadsorganisationer som in-
44692:        rektivet om utsända arbetstagare funge-           gått det riksomfattande kollektivavtal vars be-
44693:        rar på nationell nivå, samt                       stämmelser skall iakttas i arbetsförhållandet i
44694:           kommer det att bli några ändringar i           fråga.
44695:        arbetsministeriets arbetstillståndsförfa-             Ar 1996 preciserades regleringen beträffande
44696:        rande?                                            övervakning av lagen om arbetsavtal genom att
44697:                                                          tilllagens 55 § foga ett nytt 3 mom. Enligt detta
44698:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            skall arbetsgivaren eller, om denne inte har något
44699: anföra följande:                                         driftställe i Finland, den som låter utföra arbetet,
44700:                                                          på begäran ge arbetarskyddsmyndigheterna en
44701:     Enligt regeringsprogrammet är regeringen             utredning enligt 4 § 3 mom. om sådana villkor i en
44702: bunden att säkerställa att finländska arbetsvill-        utländsk arbetstagares arbetsförhållande som
44703: kor tillämpas på arbete som utlänningar utför i          enligt 17 § 6 mom. skall tillämpas på arbetsavta-
44704: Finland. 1 regeringens ställningstagande till det        let oberoende av den lag som annars vore tillämp-
44705: förhandlingsresultat som gäller ett ekonomisk-,          lig.
44706: sysselsättnings- och arbetsmarknadspolitiskt                 1 spörsmålet hänvisas tili ett exempelfall som
44707: avtal för åren 1996---1997 konstateras att reger-        förekommit i samband med arbetarskyddsmyn-
44708: ingen förbinder sig att inleda ett beredningsar-         digheternas övervakning. På arbete som utlän-
44709: bete om de arbetsvillkor som skall tillämpas på          ningar utför i Finland tillämpas i regel finländska
44710: utlänningar i syfte att ändra lagen om arbetsav-         arbetsvillkor på samma sätt som i fråga om fin-
44711: tal.                                                     ländska arbetstagare. Enligt vad som stadgas om
44712:     Med detta som utgångspunkt ändrades 17 och           tillsynen över arbetarskyddet och sökande av
44713: 55§ lagen om arbetsavtal år 1996. Till 17 § foga-        ändring i arbetarskyddsärenden skall arbetar-
44714: des då en ny 6 mom. enligt vilket bestämmelserna         skyddsmyndigheterna övervaka att anställnings-
44715: om kollektivavtalens s.k. allmänt bindande natur         villkoren iakttas, oberoende av arbetstagarens
44716: i 1 och 2 mom. skall anses som sådana tvingande          nat!.onalitet eller arbetsgivarens hemort.
44717: stadganden i finsk rätt som avses i 12 § lagen om            Overvakningen av anställningsvillkor sker i
44718: tiliämplig lag vid avtal av internationell karaktär      regel genom handledning och rådgivning på basis
44719: (466/ 1988)0                                             av kontakttagande från berörda personers sida.
44720:     Således tiliämpas 17 § 1 och 2 mom. lagen om         Denna handledning och rådgivning har i allmän-
44721: arbetsavtal när ett arbetsavtal med stöd av vilket       het ansetts vara tillräcklig. Också i samband med
44722: en utländsk arbetstagare utför arbete i Finland          arbetsplatsinspektionerna och den övriga till-
44723: gäller annat arbete än sådan planering, övervak-         synsverksamheten har man i mån av möjlighet
44724: ning och utbildning som hänför sig till anskaff-         fåst större uppmärksamhet vid att löne- och and-
44725: ning av en maskin eller en anordning eller ett           ra villkor i utländska arbetstagares arbetsförhål-
44726:                                             KK 1086/1997 vp                                               7
44727: 
44728: Janden iakttagits. I sista hand måste dessa frågor     betskraft. Arbetskraftsbyråns utlåtande är den i
44729: avgöras genom att väcka privaträttsligt talan i en     utlänningslagen åsyftade arbetsmyndighetens
44730: allmän domstol.                                        ståndpunkt för den finska beskickningen som
44731:     Arbetarskyddsmyndigheten kan förrätta in-          beviljar arbetstillstånd. Utlåtandet skall visas vid
44732: spektioner för att utreda löne- och andra arbets-      beskickningen i samband med ansökan om ar-
44733: villkor på arbetsplatserna i Finland. När det gäl-     betstillstånd.
44734: ler arbetsgivare som är verksamma utanför Fin-             I 29 § 1 och 2 mom. utlänningslagen stadgas
44735: lands gränser är detta inte möjligt. Till29 § utlän-   om arbetsgivarens skyldigheter, vilka enligt
44736: ningslagen har 28.6.1993 fogats ett 3 mom. Enligt      3 mom. även tillämpas på den som lämnat entre-
44737: detta skall, i de fall där en arbetstagare som         prenaden eller underentreprenaden eller på den
44738: behöver arbetstillstånd och som är anställd hos        som låter utföra arbetet. Således skall också
44739: en utländsk arbetsgivare i entreprenadarbete el-       dessa ge arbetsmyndigheten en försäkran om att
44740: ler som hyrd arbetskraft, entreprenadgivaren el-       den lön som betalas tili utlänningen och övriga
44741: ler den som Iåter utföra arbetet ge arbetsmyndig-      arbetsvilikor stämmer överens med de gällande
44742: heten en försäkran om att den lön som betalas          kollektivavtalen.
44743: utlänningen och övriga arbetsvillkor stämmer               Om utlänningsförseelse av arbetsgivare stad-
44744: överens med gällande kollektivavtal eller finländ-     gas i 64 a § utlänningslagen. Enligt denna be-
44745: ska arbetsvillkor i övrigt. Den som lämnar orikti-     stämmelse skall en arbetsgivare, en entreprenad-
44746: ga uppgifter skall dömas tili bötesstraff.             eller underentreprenadgivare eller den som Iåter
44747:     I det exempelfall som spörsmålet refererar         utföra arbetet, ifall de ger myndigheterna felakti-
44748: hade man enligt utredning dessutom ingått ett          ga eller vilseledande uppgifter om en sådan ut-
44749: separat avtal med Byggnadsförbundets Uleå-             ländsk arbetstagares löne- eller anställningsvill-
44750: borgs kretsorganisation och arbetsgivarföreta-         kor som de anställer el!er som kommer att arbeta
44751: gen Krupp Koppers GmbH och Polimex-Cekop               i entreprenad- eller underentreprenadarbete, vil-
44752: S.A. om att man skall tillämpa kollektivavtalet i      ket de givit ett utländskt företag, eller som kom-
44753: branschen, arbetstidslagen och övrig finländsk         mer att arbeta såsom uthyrd arbetskraft viiken
44754: arbetslagstiftning på samtliga arbetsavtal samt        ett utländskt fOretag har ställt tili deras förfogan-
44755: att förbundets representanter har rätt att när som     de, eller om arbetsuppgifterna och de krav som
44756: helst granska löne- och arbetstidsbokföringen.         dessa ställer, dömas tili böter, om inte strängare
44757: Därför och då det inte heller funnits annat skäl       straff för gärningen stadgas någon annanstans.
44758: för det, har arbetarskyddsmyndigheterna inte               I det aktuella exempelfallet hade Rautaruukki
44759: blandat sig i lönevillkoren vid sina arbetsplats-      Oy Raahe Steel begärt Brahestads arbetskrafts-
44760: inspektioner, förrän arbetstagarna hade lämnat         byrås utlåtande om användning av utländsk ar-
44761: landet. Arbetarskyddsmyndigheternas nuvaran-           betskraft. I sin begäran intygar företaget att lö-
44762: de tillsynsmöjligheter i sådana situationer som        nen och de övriga arbetsvillkoren stämmer över-
44763: avses i exempelfallet kan i sig effektiveras.          ens med de gällande kollektivavtalen. Att entre-
44764:     Enligt 26 § 1 mom. utlänningslagen beviljas        prenaden hade getts ett utländskt företag motive-
44765: arbetstillståndet av Finlands beskickningar, om        rade Rautaruukki Oy Raahe Steel med att det är
44766: det inte föreligger hinder på grund a v arbetsmyn-     fråga om den typens arbete som aldrig har utförts
44767: dighetens ståndpunkt. Om en arbetsgivare, en-          i Finland och åtminstone inte med finländsk ar-
44768: treprenad- eller underentreprenadgivare eller          betskraft eller av ett finländskt företag.
44769: den som låter utföra arbete ämnar ta en arbetsta-          Enligt arbetsministeriets föreskrift om arbets-
44770: gare från utlandet i sin tjänst, låta utföra entre-    tiliståndsförfarande (M 1194 TM) beviljas arbets-
44771: prenad- eller underentreprenadarbete med ar-           tillstånd med arbetskraftspolitisk motivering
44772:  betskraft från utlandet eller låta utföra uthyr-      som grund för ett arbetsprojekt som utländska
44773:  ningsarbete med arbetskraft från utlandet som         arbetstagare kommer att utföra i en utländsk
44774:  ett utländskt företag ställt tili förfogande, skall   arbetsgivares anställning, med beaktande av den
44775:  han enligt 19 § utlänningsförordningen inhämta        finska entreprenörens eller underentreprenörens
44776:  utlåtande av arbetskraftsbyrån om den planera-        motiveringar om speciella krav på de arbetstaga-
44777:  de användningen av utländsk arbetskraft. Begä-        re som utför projektet samt på maskiner och
44778:  ran om utlåtande skall göras på en fastställd         utrustning som skall användas. Brahestads ar-
44779:  blankett och därav skall framgå arbetsuppgiften,      betskraftsbyrå hade behandlat begäran om utlå-
44780:  dess varaktighet samt löne- och arbetsvillkor och     tande och gett ett bifallande utlåtande, på basis
44781:  en motivering för användningen av utländsk ar-        av vilket beskickningen hade beviljat arbetstill-
44782: 8                                         KK 1086/1997 vp
44783: 
44784: stånden. En uppgift om att företaget inte hade       ter på det sätt som direktivet avser, samarbetsfor-
44785: fö1jt kollektivavta1et vad gäller de utländska ar-   mer för eventuella fali av missbruk i samband
44786: betstagarnas 1önevillkor fick arbetskraftsbyrån      med utstationering medräknade.
44787: först sedan saken hade kommit ut i offent1ighe-         1 regeringens proposition med förslag till 1ag
44788: ten. Arbetskraftsbyrån har senare skrift1igen bett   om ändring av 17 och 55§ 1agen om arbetsavtal
44789: Rautaruukki Ab om en utredning i saken.              (RP 211/1995 rd) konstaterades att regeringen
44790:    Också Europaparlamentets och rådets direk-        har för avsikt att in1eda ett arbete för utredning
44791: tiv 97/71/EG om utstationering av arbetstagare i     av möj1igheterna tili att utvidga bestäliarens an-
44792: samband med tillhandahållande av tjänster            svar. Att definiera bestäliarens ansvar enbart i
44793: handlar om definiering av de arbetsvillkor som       fråga om sådana företag som använder utländ-
44794: skall tillämpas på arbetstagare från utlandet. Di-   ska arbetstagare är i sig inte oprob1ematiskt.
44795: rektivet utfårdades den 16 december 1996 och det        Arbetsministeriet har våren 1997 bildat en för-
44796: skall vara genomfört i medlemsstaterna senast        hand1ingsgrupp på trepartsbasis för att behand1a
44797: den 16 december 1999. Direktivet har som må1 att     transponering av direktivet och ovan nämnda
44798: göra arbets1agstiftningens tillämpningspraxis        utredning av bestäliarens ansvar. 1 gruppen är
44799: k1arare i situationer där en arbetstagare vars an-   förutom de centrala arbetsmarknadsorganisa-
44800: ställningsförhållande till den egna arbetsgivaren    tionerna även justitieministeriet saxnt socia1- och
44801: fortgår tillfålligt flyttar till arbete i en annan   hälsovårdsministeriet företrädda. Aven övervak-
44802: medlemsstat.                                         ningsfrågor vid genomförande av direktivet om
44803:    Direktivet skall tillämpas på företag som är      utstationerade arbetstagare kommer att utredas i
44804: etab1erade i en med1emsstat och som i samband        samband med detta arbete. Å andra sidan har
44805: med tillhandahållande av tjänster över gränserna     statsrådet 9.11.1995 tillsatt en kommitte för en
44806: utstationerar arbetstagare inom en medlemsstats      totalrevision av 1agen om arbetsavtal. Kommit-
44807: territorium. Direktivet utgår ifrån att på det ar-   ten har i uppdrag att utreda behovet att revidera
44808: bete som en utstationerad arbetstagare utför         lagen om arbetsavta1 med beaktande av den ut-
44809: skall under utstationeringen tillämpas, i rege1      veck1ing som sker i samhället, arbetslivet och
44810: från den första arbetsdagen, de arbetsvillkor som    inom 1agstiftningen. Dessutom pågår vid inrikes-
44811: gäller i den med1emsstat där arbetet utförs.         ministeriet en revidering av ut1ännings1agstift-
44812:    1 syfte att genomföra detta direktiv har          ningen. 1 ans1utning tili detta har arbetsministe-
44813: EU-kommissionen bi1dat en s.k. transponerings-       riet tillsatt en arbetsgrupp med uppgift att utreda
44814: arbetsgrupp bestående av medlemsstaternas re-        behovet att ändra gällande bestämme1ser om ar-
44815: presentanter som skall bereda och samordna frå-      betstillstånd. 1 det sammanhanget kommer också
44816: gor kring imp1ementeringen. Ett viktigt delområ-     bestämme1serna om arbetstillstånd för utländsk
44817: de som arbetsgruppen behandlar är att förstärka      underentreprenadarbetskraft, dvs. utsända ar-
44818: samarbetet mellan med1emsstaternas myndighe-         betstagare att ses över.
44819: 
44820:      Helsingforsden 28 november 1997
44821: 
44822:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
44823:                                             KK 1087/1997 vp
44824: 
44825: Kirjallinen kysymys 1087
44826: 
44827: 
44828: 
44829: 
44830:                                    Timo Ihamäki /kok: Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen
44831:                                       suunnitelman tarpeellisuudesta
44832: 
44833: 
44834:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44835: 
44836:     Valtioneuvosto hyväksyi 1.9.1997 valtakun-             Erikoissairaanhoidon puuttuminen valtakun-
44837: nallisen suunnitelman kunnallisen sosiaali- ja ter- .   nallisesta suunnitelmasta vahvistaa myös sitä kä-
44838: veydenhuollon tavoitteista.                             sitystä, että nykyisenkaltainen valtakunnallinen
44839:     Valtioneuvoston suunnitelma on terveyspo-           suunnitelma on tarpeeton ja tullut tiensä päähän.
44840: liittisesti mielenkiintoinen. Valtioneuvosto ei            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
44841: aseta suunnitelmassaan mitään kehittämista-             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
44842: voitteita erikoissairaanhoidolle, ellei tavoitteina     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
44843: pidetä hankeluetteloissa olevia yksittäisiä sairaa-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
44844: loiden peruskorjaushankkeita. Erikoissairaan-
44845: hoitoa koskevia lausumia suunnitelmassa ei yk-                    Mikä on valtakunnallisen suunnitel-
44846: sinkertaisesti ole.                                            man terveys- ja sosiaalipoliittinen merki-
44847:     Onko erikoissairaanhoidon puuttuminen                      tys tänä päivänä, ja
44848: suunnitelmasta harkittu terveyspoliittinen pää-                   onko erikoissairaanhoidon unohtami-
44849: tös? Terveyspolitiikan johtopuheenvuoroissa ei                 nen valtakunnallisesta suunnitelmasta
44850: yleensäkään ole viime aikoina lausuttu muuta                   harkittu terveyspoliittinen päätös?
44851: kuin huolestuneisuus erikoissairaanhoidon kus-
44852: tannuskehityksestä.
44853:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
44854: 
44855:                                           Timo Ihamäki /kok
44856: 
44857: 
44858: 
44859: 
44860: 270136
44861: 2                                           KK 1087/1997 vp
44862: 
44863: 
44864: 
44865: 
44866:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44867: 
44868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         heutti tämä luonnollisestikin merkittävän muu-
44869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          toksen valtakunnallisen suunnitelman asemaan.
44870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Suunnitelmalla ei enää voida sitovasti vaikuttaa
44871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         siihen, mihin kunnat ja kuntayhtymät kohdista-
44872: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          vat taloudelliset voimavaransa. Samalla poistui
44873: 1087:                                                  laajemminkin mahdollisuus vaikuttaa valtakun-
44874:                                                        nallisella suunnitelmalla sitovasti eri toimintojen
44875:            Mikä on valtakunnallisen suunnitel-         järjestämiseen kunnissa.
44876:         man terveys- ja sosiaalipoliittinen merki-        Vaikka valtakunnallisen suunnitelman luonne
44877:         tys tänä päivänä, ja                           muuttui olennaisesti valtionosuusuudistuksen
44878:            onko erikoissairaanhoidon unohtami-         yhteydessä, uudistusta valmisteltaessa arvioitiin
44879:         nen valtakunnallisesta suunnitelmasta          suunnitelman olevan jatkossakin tarpeellinen.
44880:         harkittu terveyspoliittinen päätös?            Voimavarojen ohjauksen ja sitovien määräysten
44881:                                                        sijasta suunnitelma sisältää nyt valtioneuvoston
44882:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            näkemyksen siitä, mitkä ovat valtakunnallisesti
44883: taen seuraavaa:                                        tarkasteltuina keskeisimmät kehittämisalueet
44884:                                                        kunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa.
44885:     Valtakunnallisia suunnitelmia on laadittu jo          Kunnallisesta sosiaali- ja terveydenhuollosta
44886: 1970-luvulta lähtien, aluksi kansanterveystyöstä,      annetun lainsäädännön mukaan toiminta tulee
44887: sitten lasten päivähoidosta ja myöhemmin eräis-        yleensä järjestää paikallisen tarpeen mukaisesti.
44888: tä muista palveluista. Vuoden 1984 alusta voi-         Poikkeuksena tästä pääperiaatteesta ovat eten-
44889: maan tulleen sosiaali- ja terveydenhuollon yhte-       kin ne palvelut ja toiminnat, joihin kuntalaisella
44890: näisen suunnittelu- ja valtionosuusjärjestelmän        on niin sanottu subjektiivinen oikeus. Kun toi-
44891: myötä valtakunnallisen suunnittelun piiriin tuli       minta järjestetään paikallisen tarpeen pohjalta,
44892: kunnallinen sosiaali- ja terveydenhuolto koko-         on kunta paras arvioimaan tätä tarvetta.
44893: naisuudessaan. Valtakunnallinen suunnitelma               Vaikka kunnat pystyvät pääsääntöisesti jär-
44894: liittyi olennaisesti valtionosuusjärjestelmään, sil-   jestämään palvelunsa varsin hyvin, on selkeästi
44895: lä sen kautta säänneltiin ja kohdennettiin val-        osoittautunut, että on toimintalohkoja, joilla
44896: tionosuuden myöntämisen ja maksamisen perus-           valtakunnallisesti tarkasteltuna on kehittämis-
44897: teena olleita voimavaroja, muun muassa virka-          tarpeita. Lisäksi on monia palveluja, joissa toi-
44898: kiintiöitä. Kustannusperusteiseen valtionosuus-        minnan taso ja laajuus vaihtelee huomattavasti
44899: järjestelmään yhdistetyllä valtakunnallisella          kuntien välillä. Valtakunnallisella suunnitelmal-
44900: suunnitelmalla pystyttiin käytännössä vaikutta-        la nostetaan esiin näitä alueita, jotta kunnat osai-
44901: maan varsin merkittävällä tavalla kunnalliseen         sivat kiinnittää huomiota omaan palvelujärjes-
44902: sosiaali- ja terveydenhuoltoon, koska valtion-         telmäänsä ja siinä mahdollisesti esiintyviin kehit-
44903: osuuden saaminen oli merkittäväitä osin riippu-        tämistarpeisiin.
44904: vaista siitä, että kunta tai kuntayhtymä oli toimi-       Käytännössä tilanne on usein se, että etenkään
44905: nut valtakunnallisen suunnitelman tavoitteiden         pienimmillä kunnilla ei aina ole riittäviä voima-
44906: ja ohjeiden mukaisesti.                                varoja kaikkien palvelujenjärjestämiseen vaikut-
44907:     Uudistettaessa valtionosuusjärjestelmä vuo-        tavien tekijöiden selvittämiseen ja arvioimiseen.
44908: den 1993 alusta lukien laskennalliseksi muuttui        Tällaisessa tilanteessa valtakunnallinen suunni-
44909: samalla valtakunnallisen suunnitelman merki-           telma tukee kuntien omaa toiminnan arviointia
44910: tys. Suunnitelman avulla ei enää ohjata voimava-       ja kehittämistarpeiden havaitsemista. Samalla
44911: roja entisellä tavalla, poikkeuksena kuitenkin         valtakunnallisella suunnitelmalla voidaan vai-
44912: perustamishankkeet, joiden osalta valtionosuus-        kuttaa siihen, että maassa asuvien palveluissa
44913: järjestelmä on säilynyt pääpiirteissään ennal-         oleviin, toisinaan perusteettomiinkin, eroihin
44914: laan. Koska valtakunnallisen suunnitelman ja           voidaan kiinnittää nimenomaan kuntien huo-
44915: voimavarojen ohjauksen kytkentä poistui, ai-           miota.
44916:                                               KK 1087/1997 vp                                              3
44917: 
44918:     Valtakunnallisen suunnitelman merkitystä             voihin painoalueisiin keskittymiselle on ollut se,
44919: kuntien sosiaalityöhön on selvitetty muun muas-          että näin kuntien toimintaan pystytään vaikutta-
44920: sa eräässä Tampereen yliopiston hallintotieteen          maan paremmin kuin yrittämällä nostaa esille
44921: laitoksella tehdyssä kandidaattitutkielmassa.            kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon lohkot.
44922: Tutkielman mukaan valtakunnallisella suunni-             Tämä ei kuitenkaan estä sitä, etteikö kunnissa ja
44923: telmalla on Pirkanmaan kuntien sosiaalijohta-            kuntayhtymissä tarkasteltaisi palvelujärjestel-
44924: jien näkemysten mukaan merkitystä kuntien so-            mää kokonaisuutena nimenomaan kunkin kun-
44925: siaalityöhön. Merkitys on suurin pienissä kun-           nan ja kuntayhtymän omista tarpeista lähtien.
44926: nissa. Suunnitelmaa pidettiin tutkimuksen mu-                Painoalueiden valinnassa lähtökohtana on ol-
44927: kaan tarpeellisena myös jatkossa.                        lut se, että valtakunnallisesti tarkasteltuna näillä
44928:      Lisäksi voi todeta, että keväällä 1996 sosiaali-    toimintalohkoilla on ollut tarvetta ohjata kuntia
44929: ja terveysministeriö selvitti valtakunnallisen           arvioimaan omaa toimintaansa. Lisäksi yhtenä
44930: suunnitelman valmistelun yhteydessä eräiden              perusteena on ollut se, että valtakunnalliseen
44931: osapuolten näkemyksiä siitä, miten suunnitel-            suunnitelmaan sisältyvästä toimintalohkosta on
44932: maa tulisi kehittää. Näkemyksiä pyydettiin eräi-         olemassa tuoreita selvityksiä ja toimenpideohjel-
44933: den kuntien, yliopistojen ja järjestöjen edustajil-      mia sekä valtakunnallisesti arvioituja toiminta-
44934: ta. Kaikki haastatellut henkilöt katsoivat valta-        malleja, joiden pohjalta kunnat voivat kehittää
44935: kunnallisen suunnitelman tarpeelliseksi. Kritiik-        toimintaansa. Uusimmassa, vuosien 1998-2001
44936: kiä esiintyi lähinnä suunnitelman sisällön suh-          valtakunnallisessa suunnitelmassa painoalueina
44937: teen. Muun muassa tämän kritiikin takia suunni-          ovat:
44938:  telman sisältöä uudistettiin siten, että siinä keski-       -ehkäisevä sosiaali- ja terveyspolitiikka
44939:  tytään selvästi aikaisempaa enemmän vain niihin             -lasten ja nuorten palvelut
44940:  toimintoihin, joissa arvioidaan olevan merkittä-            - lähipalvelut
44941:  vimmät kehittämistarpeet.                                   - mielenterveystyö
44942:      Myös eräissä muissa yhteyksissä on tarkastel-           - sosiaalityö, sekä
44943:  tu valtakunnallista suunnitelmaaja sen tarpeelli-           - sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön
44944:  suutta, esimerkiksi Dialogi-lehden pääkirjoituk-        jaksaminen ja osaaminen.
44945:  sessa 6/1997. Näissäkin pohdinnoissa on yleensä             Näistä painoalueista esimerkiksi mielenter-
44946:  tultu siihen johtopäätökseen, että valtakunnallis-      veystyöhön sisältyy myös erikoissairaanhoidon
44947:  ta suunnitelmaa tarvitaan. Osittain kyseenalai-         näkökulma.
44948:  seksi on kuitenkin asetettu tarve laatia ja julkis-         Laadittaessa valtakunnallista suunnitelmaa
44949:  taa suunnitelma joka vuosi. Vaihtoehtoina on            pyydettiin sen luonnoksesta lausunnot noin 40
44950:  esitetty suunnitelman laatimista joka toinen tai        eri taholta. Lausunnoissa painopistealueita pi-
44951:  joka neljäs vuosi.                                      dettiin valtaosin oikein valittuina. Erikoissai-
44952:      Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että      raanhoidon laajempaa käsittelyä toivottiin vain
44953:  tehtyjen selvitysten ja arvioiden mukaan sosiaali-      yhdessä, yhden sairaanhoitopiirin lausunnossa.
44954:  ja terveydenhuollon valtakunnallista suunnitel-         Lisäksi yhdessä lausunnossa katsottiin, että
44955:  maa tarvitaan edelleenkin. On kuitenkin selvää,         suunnitelmassa tulisi käsitellä erikoissairaanhoi-
44956:  että etenkin suunnitelman sisältöä on jatkuvasti        don ja perusterveydenhuollon yhteensovittamis-
44957:  tarpeen arvioida ja kehittää siten, että sillä pysty-   ta.
44958:  tään vaikuttamaan kunnalliseen sosiaali- ja ter-            Tältä osin voidaan siis todeta, että valtakun-
44959:  veydenhuoltoon.                                         nallisen suunnitelman painoalueiden valinta on
44960:      Kysymyksessä on myös nostettu esiin erikois-        ollut harkittu päätös. Kysymyksessä ei kuiten-
44961:  sairaanhoidon asema vuosien 1998-2001 valta-            kaan ole erikoissairaanhoitoa tai sen kehittämis-
44962:  kunnallisessa suunnitelmassa. Hyväksytyssä              tä vastaan suunnattu päätös, vaan kannanotto
44963:   suunnitelmassa ei ole asetettu kehittämistavoit-       siitä, että painopistealueiksi valitut asiat ovat
44964:   teita erikoissairaanhoidolle. Tämän perusteella        sellaisia pikaista kehittämistä edellyttäviä toi-
44965:   on pohdittu sitä, onko kysymyksessä harkittu           mintalohkoja, joiden osalta on myös tiedossa
44966:   terveyspoliittinen päätös.                             keinoja, joilla toimintaa kunnissa ja kuntayhty-
44967:      Kuten edellä todettiin, on valtakunnallisen         missä voidaan kehittää.
44968:   suunnitelman sisältöä uudistettu valtionosuus-             Jonkin asiakokonaisuuden puuttuminen val-
44969:  järjestelmän muutoksen myötä. Suunnitelmassa            takunnallisesta suunnitelmasta ei myöskään
44970:   on nyt todettu kuusi valtakunnallisesti tarkastel-     merkitse sitä, että kyseisen asiakokonaisuuden
44971:   tuna keskeistä painoaluetta. Perusteena vain har-      asemaa ja kehittämistarpeita ei otettaisi huo-
44972: 4                                         KK 1087/1997 vp
44973: 
44974: mioon valtakunnallisessa sosiaali- ja terveyspoli-   nyt laajan terveydenhuollon kehittämisprojek-
44975: tiikassa. Erikoissairaanhoito osana koko tervey-     tin. Sen yhteydessä selvitetään terveydenhuollon
44976: denhuoltojärjestelmää sisältyi sosiaali- ja ter-     kehittämistarpeet ja keinoja kehittämistarpeiden
44977: veysministeriön syksyllä 1996 laatimaan ja jul-      toteuttamiseksi. Senjälkeen kun käytettävissä on
44978: kistamaan "Terveydenhuollon suuntaviivat"            riittävästi tietoa näistä kehittämistarpeista, on
44979: -asiakirjaan, jossa on tarkasteltu terveydenhuol-    erikoissairaanhoito osana koko terveydenhuol-
44980: tojärjestelmän kehittämistarpeita. Tämän asia-       tojärjestelmän kehittämistä perusteltua sisällyt-
44981: kirjan pohjalta sosiaali- ja terveysministeriö on    tää omana painoalueenaan valtakunnalliseen
44982: yhdessä Suomen Kuntaliiton kanssa käynnistä-         suunnitelmaan.
44983: 
44984:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
44985: 
44986:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
44987:                                            KK 1087/1997vp                                              5
44988: 
44989: 
44990: 
44991: 
44992:                                         Tili Riksdagens Talman
44993: 
44994:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       inte längre användas för att på ett bindande sätt
44995: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        påverka kommunernas och samkommunernas
44996: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fördelning av sina ekonomiska resurser. Samti-
44997: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr            digt slopades i stort möjligheten att använda den
44998: 1087:                                                 riksomfattande planen för att på ett bindande
44999:                                                       sätt påverka ordnandet av olika funktioner i
45000:           Viiken hälso- och socialpolitisk bety-      kommunerna.
45001:        delse har den riksomfattande planen i             Ä ven om den riksomfattande planen väsentli-
45002:        dag,och                                        gen ändrade karaktär i samband med statsan-
45003:           är det ett överlagt hälsopolitiskt beslut   delsreformen ansåg man vid beredningen av re-
45004:        att den specialiserade sjukvården strukits     formen att planen är nödvändig även i fortsätt-
45005:        i den riksomfattande planen?                   ningen. 1 stället för resursfördelning och bindan-
45006:                                                       de föreskrifter innehåller planen numera statsrå-
45007:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dets uppfattning om de viktigaste utvecklings-
45008: anföra följande:                                      områdena inom den kommunala social- och häl-
45009:                                                       sovården sedda ur riksperspektiv.
45010:    Riksomfattande planer har gjorts upp alltse-          Enligt lagstiftningen om den kommunala so-
45011: dan 1970-talet, tili en början för folkhälsoarbe-     cial- och hälsovården skall verksamheten i all-
45012: tet, sedan för barndagvården och senare för an-       mänhet ordnas enligt de behov som finns på loka!
45013: nan service. Då det enhetliga planerings- och         nivå. Undantag från denna huvudregel utgör
45014: statsandelssystemet fOr social- och hälsovården       framför allt den service och de funktioner som
45015: infördes i början av 1984 kom även den kommu-         kommuninvånarna har s.k. subjektiv rätt tili. Då
45016: nala social- och hälsovården i sin helhet att om-     verksamheten ordnas enligt Iokala behov är det
45017: fattas av den riksomfattande planeringen. Den         kommunen som bäst kan bedöma det här beho-
45018: riksomfattande planen hade nära samband med           vet.
45019: statsandelssystemet, eftersom de resurser, bl.a.         Ä ven om kommunerna i allmänhet kan ordna
45020: tjänstekvoter, som utgjorde grund för beviljande      sin service mycket bra är det tydligt att det finns
45021: och betalning av statsandel fastställdes och för-     verksamhetssektorer där det föreligger ett ut-
45022: delades enligt planen. Genom att den riksomfat-       vecklingsbehov sett ur riksperspektiv. Dessutom
45023: tande planen var sammankopplad med det kost-          finns det många serviceformer där verksamhe-
45024: nadsbaserade statsandelssystemet kunde den i          tens nivå och omfattning varierar mycket mellan
45025: praktiken i synnerligen hög grad användas för att     de olika kommunerna. Med hjälp av den riksom-
45026: påverka den kommunala social- och hälsovår-           fattande planen lyfter man fram dessa områden
45027: den, eftersom det hade stor betydelse för erhål-      för att kommunerna skall kunna ge akt på sitt
45028: Iandet av statsandel om kommunen eller sam-           eget servicesystem och eventuella utvecklingsbe-
45029: kommunen hade arbetat i enlighet med princi-          hov däri.
45030: perna och målen i den riksomfattande planen.             I praktiken är det ofta så att i synnerhet de
45031:     Då statsandelssystemet förnyades i början av      minsta kommunerna inte alltid har tillräckliga
45032:  1993 så att det blev kalkylmässigt fick också den    resurser för att utreda och bedöma de faktorer
45033: riksomfattande planen en annan betydelse. Pla-        som påverkar ordnandet av alla serviceformer. 1
45034: nen används inte Iängre på samma sätt för att         dylika situationer stöder den riksomfattande pla-
45035: fördela resurserna, med undantag för anlägg-          nen kommunens egen bedömning av verksamhe-
45036: ningsprojekt, i fråga om vilka statsandelssyste-      ten och observation av utvecklingsbehov. Samti-
45037: met i huvudsak är detsamma som förut. Eftersom        digt kan man med hjälp av den riksomfattande
45038: kopplingen mellan den riksomfattande planen           planen medverka tili att uttryckligen kommuner-
45039: och resursfördelningen slopades förorsakade           nas uppmärksamhet kan fåstas vid ibland även
45040: detta naturligtvis en betydande förändring vad        grundlösa skillnader i den service som erbjuds
45041: gäller den riksomfattande planen. Planen kan          medborgarna.
45042: 6                                          KK 1087/1997 vp
45043: 
45044:    Den riksomfattande planens betydelse för           prioritetsområden motiveras med att på detta
45045: kommunernas socialarbete har bl.a. utretts i en       sätt har man bättre möjligheter att påverka kom-
45046: kandidatavhandling vid institutionen för förvalt-     munernas verksamhet än genom att försöka lyfta
45047: ningsvetenskaper vid Tammerfors universitet.          fram alla olika sektorer inom social- och hälso-
45048: Enligt avhandlingen anser socialdirektörerna i        vården. Detta hindrar emellertid inte att man i
45049: kommunerna i Birkaland att den riksomfattande         kommunerna och samkommunerna skulle kun-
45050: planen har betydelse för kommunernas socialar-        na betrakta servicesystemet som en helhet ut-
45051: bete. Betydelsen är störst i de små kommunerna.       tryckligen utgående från kommunens och sam-
45052: Enligt avhandlingen anser man att planen är vik-      kommunens egna behov.
45053: tig även i fortsättningen.                               När prioritetsområdena valdes utgick man
45054:    Dessutom kan man framhålla att social- och         från att det ur riksperspektiv fanns ett behov av
45055: hälsovårdsministeriet våren 1996 i samband med        att få kommunerna att bedöma sin egen verksam-
45056: beredningen av den riksomfattande planen ut-          het inom dessa verksamhetssektorer. En förut-
45057: redde vissa parters åsikter om hur planen borde       sättning var också att det, angående de verksam-
45058: utvecklas. Man bad om synpunkter av represen-         hetssektorer som ingår i den riksomfattande pla-
45059: tanter för en del kommuner, universitet och orga-     nen, skall finnas fårska utredningar och åtgärds-
45060: nisationer. Alla tillfrågade personer ansåg att den   program samt verksamhetsmodeller som utvär-
45061: riksomfattande planen är nödvändig. Kritik            derats på riksnivå och på basis av vilka kommu-
45062: framfördes närmast i fråga om planens innehåll.       nerna kan utveckla sin verksamhet. 1 den nyaste
45063: Bl.a. på grund av denna kritik förnyades planens      riksomfattande planen för åren 1998-2001 är
45064: innehåll så att man tydligare än förut koncentre-     prioritetsområdena följande:
45065: rar sig endast på sådana funktioner där man              - förebyggande social- och hälsovårdspolitik
45066: bedömer att de största utvecklingsbehoven finns.         - service för barn och ungdomar
45067:    Den riksomfattande p1anen och dess nödvän-            - närservice
45068: dighet har även granskats i vissa andra samman-          - psykisk hälsovård
45069: ~ang, t.ex. i ledaren i tidningenDialogi 6/1997.         - socialarbete samt
45070: Aven i dessa resonemang har man i allmänhet              - personalens uthållighet och kompetens
45071: dragit den slutsatsen att den riksomfattande pla-     inom social- och hälsovården.
45072: nen behövs. Behovet att sammanställa och of-             Vad gäller dessa prioritetsområden betraktas
45073: fentliggöra planen varje år har emellertid delvis     t.ex. den psykiska hälsovården även ur den spe-
45074: ifrågasatts. Som ett alternativ har man föreslagit    cialiserade sjukvårdens synvinkel.
45075: att planen kunde göras upp vartannat eller vart          När den riksomfattande planen gjordes upp
45076: fjärde år.                                            inbegärdes utlåtanden om utkastet av ca 40 olika
45077:    Med anledning av det som nämnts ovan kan           instanser. Enligt dessa utlåtanden var prioritets-
45078: man konstatera att enligt utförda utredningar         områdena i stora drag rätt valda. Endast i ett
45079: och bedömningar är den riksomfattande planen          utlåtande av ett sjukvårdsdistrikt önskade man
45080: alltjämt nödvändig. Det är emellertid uppenbart       att den specialiserade sjukvården skulle tas upp
45081: att det finns ett behov av att ständigt bedöma och    mer ingående. 1 ett annat utlåtande ansågs att en
45082: utveckla planens innehåll i synnerhet så att man      sammanjämkning av den specialiserade sjukvår-
45083: med hjälp av den kan påverka den kommunala            den och primärvården borde behandlas i planen.
45084: social- och hälsovården.                                 Till denna del kan man således konstatera att
45085:    1 spörsmålet fåsts också uppmärksamhet vid         valet av prioritetsområden i den riksomfattande
45086: den specialiserade sjukvårdens ställning i den        planen var ett överlagt beslut. Det är emellertid
45087: riksomfattande planen åren 1998-2001. 1 den           inte fråga om något beslut som riktas mot den
45088: godkända planen har det inte uppställts några         specialiserade sjukvården eller utvecklandet av
45089: mål vad gäller utveckling av den specialiserade       den, utan ett ställningstagande för att de frågor
45090: sjukvården. Med anledning av detta undrar man         som har valts till prioritetsområden är verksam-
45091: om det är fråga om ett överlagt hälsopolitiskt        hetssektorer som förutsätter en snabb utveckling
45092: beslut.                                               och i fråga om vilka det också finns tillgängliga
45093:    Så som ovan konstaterats har innehållet i den      medel som kan användas för att utveckla verk-
45094: riksomfattande planen förnyats i takt med änd-        samheten i kommunerna och samkommunerna.
45095: ringen av statsandelssystemet. 1 planen ingår nu         Det faktum att någon helhet saknas i den
45096: sex prioritetsområden som är viktiga ur riksper-      riksomfattande planen innebär inte heller att dess
45097: spektiv. En koncentrering till endast några få        position och utvecklingsbehov inte skulle beak-
45098:                                           KK 1087/1997 vp                                          7
45099: 
45100: tas i den riksomfattande social- och hälsovårds-     för utveckling av hälso- och sjukvården. I sam-
45101: politiken. Den specialiserade sjukvården som en      band med detta utreds behoven av att utveckla
45102: del av det totala hälso- och sjukvårdssystemet       hälso- och sjukvården och de ruedel med hjälp av
45103: ingick i publikationen "Riktlinjerna för hälso-      vilka utvecklingsbehoven kan tillgodoses. Sedan
45104: och sjukvården", som social- och hälsovårdsmi-       när det finns tillräcklig information om dessa
45105: nisteriet utarbetade och gav ut hösten 1996. I den   utvecklingsbehov är det motiverat att låta den
45106: granskas behoven av att utveckla hälso- och sjuk-    specialiserade sjukvården som en del av utveck-
45107: vårdssystemet. Utgående från den inledde social-     landet av hela hälso- och sjukvårdssystemet ingå
45108: och hälsovårdsministeriet tillsammans med Fin-       såsom ett eget prioritetsområde i den riksomfat-
45109: lands Kommunförbund ett omfattande projekt           tande planen.
45110: 
45111:      Helsingforsden 20 november 1997
45112: 
45113:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
45114:                                           KK 1088/1997 vp
45115: 
45116: KirjaJiinen kysymys 1088
45117: 
45118: 
45119: 
45120: 
45121:                                   Timo Ihamäki /kok: Vuokra-asuntojen välityspalkkioiden kohtuul-
45122:                                      listamisesta
45123: 
45124: 
45125:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45126: 
45127:    Vuokrien kallistuttua ovat myös vuokra-              On esitetty, että toimeksiantaja maksaisi väli-
45128: asuntojen välityspalkkiot nousseet. Kuluttajava-     tyspalkkion kuten muussakin asuntokaupassa
45129: lituslautakunta on saanut yhä enemmän valituk-       tai että osapuolet puolittaisivat kulut.
45130: sia suurista välityspalkkioista. Välityspalkkio on      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45131: pääkaupunkiseudulla yhden kuukauden vuokra           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45132: ja arvonlisävero. Muualla Suomessa välittäjien       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45133: palkkiot ovat pienempiä.                             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45134:    Asunnonvälittäjäasetuksen mukaan palkkion
45135: tulee olla kohtuullinen suhteessa palveluun ja                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
45136: tehtyyn työhön. Palkkioita ei kuitenkaan pidetä             siin vuokra-asuntojen välityspalkkioiden
45137: kohtuullisina, koska sopimukset ovat yksipuoli-             kohtuullistamiseksi?
45138: sia. Sopimukset tehdään vuokranantajaoja välit-
45139: täjän välillä, vaikka maksajana on vuokralainen.
45140:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
45141: 
45142:                                          Timo Ihamäki /kok
45143: 
45144: 
45145: 
45146: 
45147: 270136
45148: 2                                          KK 1088/1997 vp
45149: 
45150: 
45151: 
45152: 
45153:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45154: 
45155:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         liittyvät julkisen vallan toimenpiteet voivat hel-
45156: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          posti siirtää lisääntyneet vuokranantajakulut
45157: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vuokralaisten kannalta epäedullisella tavalla
45158: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         vuokrien suuruuteen. Lainsäädännölliset toi-
45159: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          menpiteet onkin nähtävä vasta toissijaisina, kor-
45160: 1088:                                                  jaavina keinoina puuttua markkinoilla esiinty-
45161:                                                        neisiin epäkohtiin.
45162:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-             Perusoikeuksiin kuuluvan elinkeinon harjoit-
45163:        siin vuokra-asuntojen välityspalkkioiden        tamisen vapauden rajoittamista koskevan sään-
45164:        kohtuullistamiseksi?                            telyn tulee eduskunnan toivomuksen mukaisesti
45165:                                                        perustua lähtökohtaisesti laintasoisiin säädök-
45166:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           siin. Asunnonvälitystoimintaa koskevan lainsää-
45167: vasti seuraavaa:                                       dännön välittömiä kehittämistoimenpiteitä oh-
45168:                                                        jaa nykyinen asetustasoinen sääntely. Välitystoi-
45169:    Vuokra-asuntojen välitystoimintaa sääntele-         mintaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty kaup-
45170: vään asunnonvälittäjäasetukseen (761/1993) si-         pa- ja teollisuusministeriön johdolla käydyissä
45171: sältyy nimenomainen säännös välityspalkkiosta          keskusteluissa yhdessä ympäristöministeriön ja
45172: (9 §). Sen mukaan palkkion on oltava kohtuulli-        asunnonvälitystoimintaa lähellä olevien intressi-
45173: nen ottaen huomioon välitystehtävän laatu, suo-        tahojen edustajien kanssa. Keskusteluissa on
45174: ritettu työmäärä ja tehtävän taloudellisesti tar-      muun muassa mietitty keinoja nykyisen asetus-
45175: koituksenmukainen suoritustapa. Lisäksi kulut-         tasoisen sääntelyn puitteissa kehittää asunnon-
45176: tajansuojalaissa (38/1978) tarkoitetun sopimuk-        välitystoiminnan elinkeino-oikeudellisia sään-
45177: sen mukaisen hinnan ollessa kulutushyödykkeen          nöksiä. Näitä keskusteluja on tarkoitus jatkaa
45178: laatuja yleinen hintataso huomioon ottaen koh-         edelleen.
45179: tuuton sitä voidaan kuluttajansuojalain 4 luvun            Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyrkinyt
45180: 1 §:n mukaan sovitella. Kohtuuttomuutta arvioi-        myös lisäämään elinkeinonharjoittajien itsesään-
45181: taessa on otettava huomioon muun muassa sopi-          telyn toteutumista asunnonvälittäjien piirissä.
45182: muksen koko sisältö, osapuolten asema ja sopi-         Hallitus pitääkin vuoden 1995 alkusyksystä pe-
45183: musta tehtäessä vallinneet olosuhteet. Välitys-        rustetun Vuokra-asunnonvälittäjäin liiton kaut-
45184: palkkion tulee perustua toimeksiannon ja välit-        ta tapahtunutta toimialan järjestäytymisen ete-
45185: täjän sen perusteella suorittamien välityspalve-       nemistä eri osapuolten kannalta myönteisenä
45186: luiden sisällön muodostamaan kokonaisuuteen.           asiana. Itsesääntelyn avulla voidaan osaltaan ke-
45187:    Vuokra-asuntojen kasvanut kysyntä on ny-            hittää asunnonvälittäjien ammattitaitoa ja hyvää
45188: kyisessä markkinatilanteessa näkynyt myös              asunnonvälitystapaa, lisätä kuluttajien luotta-
45189: asunnonvälitystoiminnan lisääntyneenä kasvu-           musta toimialaa kohtaan sekä vaikuttaa alan kil-
45190: na erityisesti suurilla paikkakunnilla. Samalla        pailuolosuhteisiin.
45191: välityspalkkiokäytäntöön ja muuhun välitystoi-             Hallitus seuraa nykyisen lainsäädännön toi-
45192: minnan sääntelyyn liittyvät kysymykset ovat yh-        mivuutta ja vaikutuksia asunnonvälitystoimin-
45193: dessä lainsäädännön tehostamisvaatimusten              taan sekä päättää saatujen tietojen perusteella
45194: kanssa saaneet enemmän julkisuutta osakseen.           tarvittavista lisätoimenpiteistä. Nykyisen, muu-
45195: Silti edes kattavalla, helposti toimintaa rajoitta-    taman vuoden voimassa olleen asunnonvälittäjä-
45196: vaksi muodostuvalla julkisen vallan sääntelyllä        asetuksen tarkistamisen lisäksi jatkossa ryhdy-
45197: ei ole mahdollista estää näiden kysymysten ajoit-      tään valmistelemaan myös toimenpiteitä koko
45198: taista esiintymistä. Muun muassa mahdolliset           välitystoiminnan sääntelyn muuttamista lainta-
45199: vuokranantajaan kohdistuvat, välityspalkkioon          soiseksi.
45200: 
45201:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
45202: 
45203:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
45204:                                            KK 1088/1997 vp                                              3
45205: 
45206: 
45207: 
45208: 
45209:                                         Tili Riksdagens Talman
45210: 
45211:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            det kan enkelt flytta över hyresgivarens ökande
45212: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            kostnader tili hyrorna på ett sätt som är oförmån-
45213: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ligt för hyresgästen. Lagstiftningsåtgärderna
45214: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-              måste följaktligen ses som sekundära, korrige-
45215: mål nr 1088:                                           rande metoder med vilka man ingriper i de olä-
45216:                                                        genheter som har förekommit på marknaden.
45217:           Har Regeringen för avsikt att vidta             Den reglering som gäller en begränsning av
45218:        åtgärder för att göra förmedlingsarvode-        friheten att idka näring, viiken hör tili grundrät-
45219:        na för hyresbostäder skäligare?                 tigheterna, bör i enlighet med riksdagens önske-
45220:                                                        mål i första hand grunda sig på författningar på
45221:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          lagnivå. De direkta utvecklingsåtgärderna i den
45222: anföra följande:                                       Iagstiftning som gäller bostadsförmedling styrs
45223:                                                        för närvarande av en reglering på förordningsni-
45224:    1 förordningen om bostadsförmedlare (761/           vå. Frågor i anslutning tili förmedlingsverksam-
45225: 1993), som reglerar förmedlingen av hyresbostä-        heten har behandlats i diskussioner som har förts
45226: der, ingår en uttrycklig bestämmelse om förmed-        med miljöministeriet och intressenter och repre-
45227: lingsarvode (9 §). Enligt den skall förmedlings-       sentanter för bostadsförmedlingen under han-
45228: arvodet vara skäligt med beaktande av förmed-          dels- och industriministeriets ledning. Vid dessa
45229: Iingsuppdragets art, det utförda arbetets mängd        diskussioner har man bl.a. funderat över metoder
45230: och ett ekonomiskt ändamålsenligt sätt att utföra      för att inom ramen för den nuvarande reglering-
45231: uppdraget. Dessutom, om ett pris som grundar           en på förordningsnivå utveckla de näringsrättsli-
45232: sig på ett sådant avtal som avses i konsument-         ga bestämmelserna om bostadsförmedling. Av-
45233: skyddslagen (38/1978) är oskä1igt med hänsyn tili      sikten är att dessa diskussioner skall fortgå.
45234: konsumtionsnyttighetens kvalitet och den all-             Handels- och industriministeriet har också
45235: männa prisnivån, kan det enligt 4 kap. 1 § konsu-      strävat efter att öka förverkligandet av näringsid-
45236: mentskyddslagen jämkas. När oskäligheten be-           karnas självreglering bland bostadsmäklarna.
45237: döms skall bl.a. hela innehållet i avtalet, parter-    Regeringen anser följaktligen att den organise-
45238: nas ställning och förhållandena vid avtalsslutet       ring av branschen som har skett via Vuokra-
45239: beaktas. Förmedlingsarvodet bör grunda sig på          asunnonvälittäjäin liitto ry, som grundades i bör-
45240: en helhet som utgörs av innehållet i uppdraget         jan av hösten 1995, är en positiv sak för de olika
45241: och i de förmedlingstjänster som mäklaren har          parterna. Med hjälp av självregleringen kan man
45242: presterat utgående från uppdraget.                     utveckla bostadsmäklarnas yrkesskicklighet och
45243:    Den ökande efterfrågan på hyresbostäder har         goda bostadsförmedlingssed, utöka konsumen-
45244: i det nuvarande marknadsläget kunnat ses också         ternas förtroende för branschen samt påverka
45245: som en ökande tillväxt inom bostadsförmedling-         konkurrensförhållandena i den.
45246: en särskilt på stora orter. Samtidigt har frågor          Regeringen följer med hur väl den nuvarande
45247: som gäller praxis i fråga om förmedlingsarvode         1agstiftningen fungerar och vi1ka effekter den har
45248: och annan reglering av förmedlingsverksamhe-           på bostadsförmedlingsverksamheten samt beslu-
45249: ten tillsammans med kraven på en effektivare           tar utgående från erhållna uppgifter om de till-
45250: lagstiftning fått mera publicitet. Trots detta är      1äggsåtgärder som behövs. Utöveren justering a v
45251: det inte ens med en täckande reglering från det        den nuvarande bostadsförmedlarförordningen,
45252: allmännas sida, som lätt begränsar verksamhe-          som har varit i kraft några år, kommer åtgärder i
45253: ten, möjligt att förhindra att dessa frågor tidvis     fortsättningen att börja beredas också för att
45254: blir aktuella. Bland annat eventuella åtgärder         omvand1a regleringen av hela förmedlingsverk-
45255: från det allmännas sida som inriktas på hyresgi-       samheten så att den sker på lagnivå.
45256: varen och som ansluter sig tili förmedlingsarvo-
45257: 
45258:      Helsingforsden 21 november 1997
45259: 
45260:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
45261:                                           KK 1089/1997 vp
45262: 
45263: Kirjallinen kysymys 1089
45264: 
45265: 
45266: 
45267: 
45268:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Eläkevakuutuksen ottaneiden aseman tur-
45269:                                      vaamisesta
45270: 
45271: 
45272:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45273: 
45274:    Monia kansalaisia huolestuttaa toimeentulo        tokset tulevaisuudessa todella vastaamaan vel-
45275: vanhuuden päivinä. Osa pyrkiikin turvaamaan          voitteistaan.
45276: tulevaisuutensa solmimalla vakuutusyhtiön               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45277: kanssa niin sanotun omaeläkevakuutuksen.             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45278: Myös yhteiskunta kannustaa tähän myöntämäl-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45279: lä verohelpotuksia vapaaehtoisista eläkevakuu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45280: tuksista.
45281:    Omaa vanhuuttaan varten säästäviä arvelut-                  Miten Hallitus aikoo toimia paran-
45282: taa kuitenkin vapaaehtoisten vakuutusten tur-               taakseen eläkevakuutuksenottajienja va-
45283: vallisuus, erityisesti se, pystyvätkö vakuutuslai-          kuutettujen etujen turvaa?
45284: 
45285:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
45286:                                         Anu Vehviläinen /kesk
45287: 
45288: 
45289: 
45290: 
45291: 270136
45292: 2                                         KK 1089/1997 vp
45293: 
45294: 
45295: 
45296: 
45297:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45298: 
45299:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       direktiiviin, kolmanteen henkivakuutusdirektii-
45300: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        viinja vakuutusyritysten tilinpäätöksistä ja kon-
45301: olette 4 päivänä marraskuuta 1997 päivätyn kir-      solidoiduista tilinpäätöksistä annettuun direktii-
45302: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-     viin.
45303: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja            Tällöin uudistettiin vakuutusteknisen vastuu-
45304: Anu Vehviläisen näin kuuluvan kirjallisen kysy-      velan laskemista ja kattamista sekä toimintapää-
45305: myksen n:o 1089:                                     omaa koskevat säännökset. Ne parantavat va-
45306:                                                      kuutusyhtiöiden sijoitustoiminnan valvontaa.
45307:           Miten Hallitus aikoo toimia paran-         Vakuutusyhtiöt ovat saaneet mahdollisuuden si-
45308:        taakseen eläkevakuutuksenottajienja va-       joittaa vakuutusteknistä vastuuvelkaa vastaavia
45309:        kuutettujen etujen turvaa?                    varoja Euroopan talousalueelle ja uusiin sijoitus-
45310:                                                      kohteisiin.
45311:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Uusittujen säännösten mukaan vakuutusyh-
45312: vasti seuraavaa:                                     tiön on vakuutusteknistä vastuuvelkaa katetta-
45313:                                                      essa huolehdittava muun muassa, että katteeseen
45314:     Vakuutusyhtiölain mukaan vakuutusyhtiöi-         kuuluvat varat ovat varmoja, tuottavia ja rahaksi
45315: den valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysministe-     muutettavia. Sijoitusten tulee lisäksi olla moni-
45316: riölle. Valvonnan tehtävänä on osaltaan varmis-      puolisia ja riittävästi hajautettuja. Laki sisältää
45317: taa, että vakuutusyhtiölain tavoitteet vakuutuk-     säännökset sijoituksista, saamisistaja muista va-
45318: senottajienja vakuutettujen etujen turvaamisesta     roista, joilla vastuuvelka voidaan kattaa.
45319: toteutuvat.                                             Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi anta-
45320:     Vakuutustoiminnan julkisella valvonnalla         nut määräyksen vakuutusyhtiön varojen sijoitta-
45321: sekä vakuutusyhtiölain säännöksillä vakuutus-        mista koskevasta suunnitelmasta, joka yhtiön
45322: yhtiöiden vakavaraisuudesta, vastuuvelasta ja        hallituksen on laadittava ja pidettävä ajan tasal-
45323: sen kattamisesta pyritään siihen, että vakuutetut    la. Määräysten mukaan vakuutusyhtiön halli-
45324: saavat heille kuuluvat korvaukset myös vakuu-        tuksen on laadittava ja hyväksyttävä yhtiölle sen
45325: tusyhtiön mahdollisessa konkurssissa. Valvon-        varojen sijoittamista koskevat suuntaviivat ja
45326: nallakaan ei kuitenkaan voida taata sitä, että       toimintaohjeet Tämän lisäksi sijoitustoiminnan
45327: vakuutusyhtiöiden toiminta voisijatkua kaikissa      ja katteen seuranta uudistettiin. Nämä toimenpi-
45328: olosuhteissa. Vakuutusyhtiö voi joutua selvitys-     teet paransivat huomattavasti sosiaali- ja ter-
45329: tilaan tai konkurssiin niin kuin muukin liikeyri-    veysministeriön yhtiön sijoitustoiminnasta saa-
45330: tys.                                                 maa informaatiota. Vakuutusyhtiön toiminnas-
45331:    Vakuutusyhtiön jouduttua selvitystilaan tai       sa esille tulevien riskien edellyttämien toimenpi-
45332: konkurssiin on mahdollista, että sen varat eivät     teiden kannalta ja hallintajärjestelmien kehittä-
45333: riitä kattamaan täysimääräisesti vakuutussopi-       miseksi vakuutusyhtiö voidaan lisäksi velvoittaa
45334: muksiin perustuvia vastuita. Vakuutusvalvon-         laatimaan yhtiön koko riskienhallintaa kuvaava
45335: nan pyrkimyksenä onkin riittävän ajoissa puut-       asiakirja, joka olisi yhtiön johdon käytettävissä
45336: tua havaittuihin ongelmiin, jotta mahdollisen sel-   ja joka olisi vaadittaessa esitettävä sosiaali- ja
45337: vitystilan tai konkurssin haitalliset seuraukset     terveysministeriölle.
45338: jäävät korvauksensaajien kannalta mahdollisim-          Euroopan unionin neuvosto ja parlamentti
45339: man pieniksi.                                        ovat kesäkuussa 1995 antaneet direktiivin 95/26/
45340:    Vakuutusvalvontaa on viime vuosien aikana         EY (niin sanottu BCCI-direktiivi), jolla muute-
45341: huomattavasti tehostettu lisäämällä valvonta-        taan rahoitusalan direktiivejä siten, että viran-
45342: henkilöstöä. Lisäksi vakuutustoimintaa koske-        omaisten mahdollisuuksia valvoa luottolaitok-
45343: via säännöksiä ja määräyksiä on uudistettu.          sia, vakuutusyrityksiä ja sijoituspalveluyrityksiä
45344:    Vakuutusyhtiöitä koskeva lainsäädäntö so-         parannetaan erityisesti silloin, kun tällaiset yri-
45345: peutettiin 1.4.1995 voimaan tulleilla laeilla Eu-    tykset ovat osa useamman yrityksen muodosta-
45346: roopan unionin kolmanteen vahinkovakuutus-           maa yritysryhmää. Direktiivin tavoitteena on
45347:                                            KK 1089/1997 vp                                              3
45348: 
45349: vahvistaa luottolaitosten, vakuutuslaitosten ja       sekä Suomen vakuutusalan keskittyneisyyden
45350: sijoituspalveluyritysten valvontaviranomaisten        vuoksi vakuutusyhtiöiden keskinäiseen yhteis-
45351: toimivaltuuksia ja mahdollisuuksia yhteistoi-         vastuuseen perustuvaa takuujärjestelmää ei ole
45352: mintaan erityisesti silmällä pitäen yritysryhmien     tarkoituksenmukaista luoda vapaaehtoisissa va-
45353: valvontaa. Direktiivissä muun muassa laajenne-        kuutuksissa. Työryhmämuistiosta saadut lau-
45354: taan niiden viranomaisten piiriä, jotka voivat        sunnot olivat ristiriitaiset. Osa lausunnonantajis-
45355: saada ja antaa rahoitusalan yritystä koskevaa         ta kannatti takuujärjestelmän luomista myös va-
45356: luottamuksellista tietoa valvontatarkoituksiin.       paaehtoisiin vakuutuksiinjaosa vastusti. Takuu-
45357: Direktiivin mukaan lakimääräisiä tilintarkasta-       järjestelmän tarvetta ja mahdollisuutta vapaaeh-
45358: jia vaaditaan omasta aloitteestaan ilmoittamaan       toisissa vakuutuksissa selvitetään vielä ministe-
45359: valvontaviranomaiselle niistä vakavista puut-         riössä.
45360: teista, joita he ovat tilintarkastustyönsä yhtey-        Työryhmä teki kuitenkin muita ehdotuksia
45361: dessä havainneet. Direktiivistä johtuvat vakuu-       korvauksensaajien etujen turvaamiseksi. Näiden
45362: tusyhtiölain muutokset tulivat voimaan kuluvan        ehdotusten perusteella sosiaali- ja terveysminis-
45363: vuoden alusta lukien.                                 teriö asetti ll.ll.l996 uuden työryhmän, jonka
45364:     Muun muassa edellä selostetut vakuutusyh-         tehtävänä on selvittää henki-, eläke- ja vahinko-
45365: tiölain säännökset ja sen nojalla annetut alem-       vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta ja yhtiöiden
45366: manasteiset säännökset ja määräykset vakuu-           valvontaa koskevien säännösten ja määräysten
45367: tusyhtiön vakavaraisuudesta, vastuuvelan kat-         muutostarve.
45368: teesta ja vakuutusyhtiöiden valvonnasta turvaa-          Työryhmän on erityisesti selvitettävä, mitä
45369: vat hyvin pitkälle vakuutuksenottajien ja kor-        muutoksia vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta
45370:  vauksensaajien edut. Tästä huolimatta ei täydel-     koskeviin säännöksiin ja määräyksiin olisi tehtä-
45371: lä varmuudella voida taata sitä, että vakuutus-       vä, että niissä nykyistä paremmin huomioidaan
45372:  yhtiö kaikissa olosuhteissa pystyy täyttämään        vastuuvelan katteena olevien varojen sijoittami-
45373: sitoumuksensa.                                        seen liittyvät riskit, kuten sijoitusomaisuuden ra-
45374:     Kuluvan vuoden alusta tuli voimaan lakisää-       kenteeseenja omaisuuden arvon muutoksiin liit-
45375:  teisiä vahinkovakuutuksia (liikennevakuutus,         tyvät seikat. Lisäksi on selvitettävä, mitä muu-
45376:  potilasvakuutus ja lakisääteinen tapaturmava-        toksia vakuutusyhtiöiden valvontajärjestelmää
45377:  kuutus) koskeva vakuutusyhtiöiden keskinäinen        koskeviin säännöksiin ja määräyksiin tulisi teh-
45378:  takuujärjestelmä. Takuujärjestelmä turvaa näi-       dä, että vakuutusyhtiöiden riskit voitaisiin riittä-
45379:  den vakuutuslajien mukaiset korvaukset siinä         vän ajoissa havaita ja analysoida sekä että sosiaa-
45380:  tapauksessa, että jonkun vakuutusyhtiön selvi-       li- ja terveysministeriön valtuuksia riittävän
45381:  tystilan tai konkurssin johdosta korvaukset jäisi-   ajoissa puuttua havaittuihin epäkohtiin vakuu-
45382:  vät joko osittain tai kokonaan turvaamatta.          tettujen etujen turvaamiseksi parannettaisiin.
45383:     Sosiaali- ja terveysministeriössä on työryh-         Työryhmän selvitysten valmistuttua vuoden
45384:  mätyönä selvitetty tarvetta ja mahdollisuuksia        1997 lopussa voidaan vasta arvioida, mitä uusia
45385:  takuujärjestelmän toteuttamiseen myös vapaa-         toimenpiteitä vakuutuksenottajien ja vakuutet-
45386:  ehtoisissa vakuutuksissa. Asiaa selvittänyt työ-     tujen etujen turvaamiseksi on tältä osin syytä
45387:  ryhmä päätyi siihen, että takuujärjestelmien ai-     toteuttaa.
45388:  heuttamien kilpailua vääristävien vaikutusten
45389:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
45390: 
45391:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
45392: 4                                            KK 1089/1997 vp
45393: 
45394: 
45395: 
45396: 
45397:                                          Tili Riksdagens Talman
45398: 
45399:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        april1995, till Europeiska unionens tredje skade-
45400: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den         försäkringsdirektiv, tredje livförsäkringsdirektiv
45401: 4 november 1997 till vederbörande medlem av             och till direktivet om årsbokslut och samman-
45402: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Anu         ställd redovisning för försäkringsföretag.
45403: Vehviläinen undertecknade spörsmål nr 1089:                 Härvid trädde i kraft nya bestämmelser om
45404:                                                         beräkning av och täckning för den försäkrings-
45405:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         tekniska ansvarsskulden och om verksamhets-
45406:         ta för att förbättra tryggandet av förmå-       kapitalet. Genom dem förbättras tillsynen över
45407:         nerna för pensionsförsäkringstagarna            försäkringsbolagens placeringsverksamhet. Det
45408:         och de försäkrade?                              har blivit möjligt för försäkringsbolagen att pla-
45409:                                                         cera medel som motsvarar den försäkringsteknis-
45410:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ka ansvarsskulden inom Europeiska ekonomiska
45411: anföra följande:                                        samarbetsområdet och i nya placeringsobjekt.
45412:                                                             Enligt de reviderade bestämmelserna skall för-
45413:     Enligt lagen om försäkringsbolag ankommer           säkringsbolaget vid täckningen av den försäk-
45414: tillsynen över försäkringsbolagen på social- och        ringstekniska ansvarsskulden bl.a. se till att de
45415: hälsovårdsministeriet. Syftet med tillsynen är att      medel som ingår i täckningen är säkra, lönsamma
45416: säkerställa a tt målen för lagen om försäkringsbo-      och kan omvandlas i pengar. Dessutom skall
45417: lag nås när det gäller att trygga försäkringstagar-     placeringarna vara mångsidiga och tillräckligt
45418: nas och de försäkrades förmåner.                        spridda. 1 lagen ingår bestämmelser om place-
45419:     En strävan med den offentliga tillsynen över        ringar, fordringar och andra medel med vilka
45420: försäkringsverksamheten och med de bestäm-              ansvarsskulden kan täckas.
45421: melser i lagen om försäkringsbolag som gäller               Social- och hälsovårdsministeriet har dess-
45422: försäkringsbolagens solvens, ansvarsskuld och           utom meddelat föreskrifter om en plan för place-
45423: täckning för ansvarsskulden är dock att de för-         ring av försäkringsbolags medel, som bolagssty-
45424: säkrade får de ersättningar som de har rätt till        relsen skall utarbeta och hålla ajour. Enligt före-
45425: även om försäkringsbolaget går i konkurs. Tillsy-       skrifterna skall försäkringsbolagets styrelse utar-
45426: nen utgör ändå ingen garanti heller för att försäk-     beta och godkänna bolagets riktlinjer och verk-
45427: ringsbolagens verksamhet kan fortsätta under            samhetsregler för placering av medel. Vidare re-
45428: alla omständigheter. F örsäkrings bo lag kan träda      viderades uppföljningen av placeringsverksam-
45429: i likvidation eller försättas i konkurs precis som      heten och täckningen. Dessa åtgärder innebar en
45430: andra affårsföretag.                                    avsevärd förbättring i fråga om den information
45431:     Efter att ett försäkringsbolag trätt i likvida-     som social- och hälsovårdsministeriet får om
45432: tion eller försatts i konkurs finns det risk för att    bolagens placeringsverksamhet. 1 syfte att åtgär-
45433: det inte har så stora tillgångar att de till fullt      da de risker som framkommer i försäkringsbo-
45434: belopp täcker bolagets ansvar enligt försäkrings-       lagens verksamhet och utveckla förvaltningssys-
45435: avtalen. Därför är avsikten med försäkringstill-        temen kan man dessutom förplikta bolagen att
45436: synen att i tillräckligt god tid ingripa i de problem   göra upp ett dokument som beskriver bolagets
45437: som observeras, så att de negativa följderna av en      hela riskhantering. Detta dokument skall finnas
45438: eventuell likvidation eller konkurs blir så små         till bolagsledningens förfogande, och det skall
45439: som möjligt för ersättningstagarna.                     företes för social- och hälsovårdsministeriet på
45440:     Försäkringstillsynen har effektiverats avse-        begäran.
45441: värt under de senaste åren med att man har ökat             Europeiska unionens råd och parlament utfår-
45442: personalstyrkan. Dessutom har bestämmelserna            dade i juni 1995 direktiv 95/26/EG (det s.k.
45443: och föreskrifterna om försäkringsväsendet revi-         BCCI-direktivet) som medför sådana ändringar i
45444: derats.                                                 direktiven inom finansieringsbranschen att myn-
45445:     Lagstiftningenangående försäkringsbolag an-         digheternas möjligheter att utöva tillsyn över kre-
45446: passades, genom lagar som trädde i kraft den 1          ditinstitut, försäkringsbolag och värdepappers-
45447:                                               KK 1089/1997 vp                                                5
45448: 
45449: företag förbättras i synnerhet när dessa företag           försäkringarna skapa ett garantisystem som byg-
45450: utgör en del av en företagsgrupp som består av             ger på solidariskt ansvar försäkringsbolagen
45451: flera företag. Syftet med direktivet är att stärka         emellan, eftersom garantisystemen har effekter
45452: befogenheterna och möjligheterna tili samarbete            som snedvrider konkurrensen och eftersom den
45453: för de myndigheter som utövar tillsyn över kre-            finländska försäkringsbranschen är koncentre-
45454: ditinstitut, försäkringsbolag och värdepappers-            rad. Utlåtandena om arbetsgruppens promemo-
45455: företag, i synnerhet med tanke på tillsynen över           ria var motstridiga. I en del av dem understödde
45456: företagsgrupper. I direktivet utvidgas bl.a. kret-         man att ett garantisystem utarbetas också för de
45457: sen av myndigheter som har rätt att för tillsyns-          friviiiiga försäkringarna medan man i en del mot-
45458: ändamål ge ut och själva få konfidentiella uppgif-         satte sig detta. Ministeriet utreder fortfarande
45459: ter om företag inom finansieringsbranschen. En-            behovet av och möjligheterna tili ett garantisys-
45460: ligt direktivet skall lagstadgade revisorer på eget        tem för frivilliga försäkringar.
45461: initiativ meddela tillsynsmyndigheten om allvar-              Arbetsgruppen gav dock andra försiag tili hur
45462: liga brister som de fått kännedom om i sitt upp-           ersättningstagarnas förmåner kan tryggas. Uti-
45463: drag som revisorer. De av direktivet föranledda            från dessa förslag tillsatte social- och hälsovårds-
45464: ändringarna i lagen om försäkringsbolag trädde i           ministeriet den II november 1996 en ny arbets-
45465: kraft vid ingången av detta år.                            grupp med uppgift att utreda behovet av änd-
45466:     BI.a. de ovan nämnda bestämmelserna om för-            ringar i bestämmelserna och föreskrifterna om
45467: säkringsbolags solvens, täckning för ansvars-              Iiv-, pensions- och skadeförsäkringsbolagens sol-
45468: skulden och tiiisynen över försäkringsbolag, som           vens och om tillsynen över dessa bolag.
45469: ingår i lagen om försäkringsbolag samt de be-                 Arbetsgruppen skall särskilt utreda vilka änd-
45470: stämmelser på lägre nivå och de föreskrifter som           ringar som krävs i bestämmelserna och föreskrif-
45471: har meddelats med stöd av denna lag tryggar i              terna om försäkringsbolagens solvens, för att de
45472: hög grad försäkringstagarnas och de försäkrades            bättre än för närvarande skall beakta riskerna i
45473: förmåner. Trots detta går det inte att med säker-          anknytning tili placeringen av de medel som ut-
45474: het garantera att ett försäkringsbolag under alla          gör täckning för ansvarsskulden. Sådana risker
45475: omständigheter klarar av att uppfylla sina för-            kan t.ex. ha samband med investeringstillgångar-
45476: bindelser.                                                 nas struktur och ändringar i tillgångarnas värde.
45477:     Vid ingången av 1997 trädde ett inbördes ga-           Vidare måste det utredas vilka ändringar som
45478: rantisystem för försäkringsbo1agen i kraft. Syste-         behövs i bestämmelserna och föreskrifterna an-
45479: met gäller 1agstadgade skadeförsäkringar (trafik-          gående systemet för tiiisyn över försäkringsbo-
45480:  försäkring, patientförsäkring och lagstadgad              lag, för att bolagens risker skall kunna upptäckas
45481:  o1ycksfallsförsäkring). Garantisystemet tryggar           och analyseras i tiiiräckligt god tid och för att
45482:  ersättningarna inom dessa försäkringsformer i             social- och hälsovårdsministeriets befogenheter
45483:  fall att ett försäkringsbolags ersättningar inte alls     att i tillräckligt god tid ingripa i observerade
45484:  kan tryggas eller kan tryggas endast delvis på            olägenheter för att trygga de försäkrades förmå-
45485:  grund av konkurs eller likvidation.                       ner skall kunna förbättras.
45486:      Vid social- och hälsovårdsministeriet har en             Arbetsgruppen beräknas bli klar med sin ut-
45487:  arbetsgrupp utrett om det finns behov av och              redningi slutet av år 1997, och först då går det att
45488:  möjligheter tiii ett garantisystem också för frivil-      utvärdera vilka nya åtgärder det finns anledning
45489:  liga försäkringar. Arbetsgruppen kom fram tiii            att vidta på denna punkt för att trygga försäk-
45490:  att det inte är ändamålsenligt att för de frivilliga      ringstagarnas och de försäkrades intressen.
45491: 
45492:       Helsingfors den 18 november 1997
45493: 
45494:                                                          Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
45495:                                              KK 1090/1997 vp
45496: 
45497: Kirjallinen kysymys 1090
45498: 
45499: 
45500: 
45501: 
45502:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Luotoilisten shekkitilien väärinkäytön
45503:                                        ehkäisemisestä
45504: 
45505: 
45506:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
45507: 
45508:     Luotoilinen shekkitili on alun perin tarkoitet-         Luotoilisten shekkitilien tai vastaavien luotol-
45509: tu yritysten ja yhteisöjen käyttöön. Pankit ovat        listen tilien yksityishenkilöille ja toiminimille
45510: kuitenkin myöntäneet niitä myös yksityishenki-          myöntämisen kieltäminen olisi voimakas toi-
45511: lölle.                                                  menpide. Suositeltavampaa saattaisikin olla
45512:     Ns. Sundqvist-tapauksen yhteydessä on il-           ulosottolainsäädännön tai rikoslainsäädännön
45513: mennyt, että luotoilista shekkitiliä tai vastaavaa      tarkistaminen siten, että ulosoton kiertäminen
45514: luotoilista tiliä voi yksityishenkilö tai toiminimi     tällaisten tilien avulla tehtäisiin selkeästi krimi-
45515: käyttää siten, että ulosotto ei pääse tällaisella       nalisoiduksi teoksi.
45516: tilillä liikuteltaviin huomattaviinkaan rahamää-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45517: riin käsiksi. Tällöin tilinomistaja ohjaa tilille va-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
45518: roja ja suorittaa siltä maksuja siten, että tilin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45519: saldo on jatkuvasti negatiivinen, mutta ei kuiten-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45520: kaan luottorajan yli.
45521:     Näyttäisi siltä, ettei luonnollinen henkilö tai               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
45522: edes toiminimi välttämättä tarvitsisi asioidensa               siin luonnollisten henkilöiden ja toimini-
45523: hoitamiseksi luotoilista tiliä. Tällaisten tilien              mien Juotollisten shekkitilien ja vastaa-
45524: suosiminen yksityishenkilöiden osalta saattaa                  vien Iuotoilisten tilien sellaisen käytön
45525: jopa edesauttaa sellaista elämänmuotoa, jota ei                estämiseksi, jolla ulosottoa kierretään
45526:  olisi perusteltua edistää.                                    velkojien vahingoksi?
45527: 
45528:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
45529:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
45530: 
45531: 
45532: 
45533: 
45534:  270136
45535: 2                                            KK 1090/1997 vp
45536: 
45537: 
45538: 
45539: 
45540:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
45541: 
45542:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Oikeusministeriössä on vireillä ulosottolain-
45543: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,            säädännön kokonaisuudistus. Parhaillaan val-
45544: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mistellaan ulosottolain 3luvun yleisiä menettelyä
45545: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi              koskevia säännöksiä. Tässä yhteydessä on tar-
45546: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-           koitus selvittää, voidaanko luotollisten tilien hy-
45547: myksen n:o 1090:                                        väksikäyttö ulosoton kiertämiseksi estää esimer-
45548:                                                         kiksi rajoittamalla ns. kuittauksen sallittavuutta
45549:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         ulosmittauksen jälkeen.
45550:         siin luonnollisten henkilöiden ja toimi-           Kysymyksen perusteluosassa yhtenä vaihto-
45551:         nimien luotollisten shekkitilien ja vastaa-     ehtona estää luotollisten shekkitilien väärinkäyt-
45552:         vien Iuotoilisten tilien sellaisen käytön es-   tö ehdotetaan myös, että kriminalisoidaan ulos-
45553:         tämiseksi, jolla ulosottoa kierretään vel-      oton kiertäminen tällaisten tilien avulla. Tällai-
45554:         kojien vahingoksi?                              seen rangaistussäännökseen liittyisi monta on-
45555:                                                         gelmaa. Voidaan esimerkiksi kysyä, olisiko ran-
45556:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            gaistussäännös hallitusmuodon 6 a §:stä johdet-
45557: vasti seuraavaa:                                        tavan suhteellisuusperiaatteen mukainen. Perus-
45558:                                                         tuslakivaliokunta on äskettäin todennut suhteel-
45559:    Käytännön ulosottotyössä ns. Iuotoiliset tilit       lisuusperiaatteen edellyttävän sen arvioimista,
45560: eivät aiheuta tuntuvaa haittaa yksittäistapauksia       onko kriminalisointi välttämätön sen taustalla
45561: lukuun ottamatta, koska ulosottomies voi estää          olevan oikeushyvän suojaamiseksi. Tämä vuo-
45562: varojen ohjautumisen tällaiselle tilille antamalla      rostaan riippuu siitä, onko tavoite saavutettavis-
45563: palkan, toimeentuloetuuden, palkkion tai muun           sa muulla perusoikeuteen vähemmän puuttuval-
45564: vastaavan saatavan suorittajalle maksukiellon.          la tavalla kuin kriminalisoimalla (PeVL 23/1997
45565: Maksukiellossa kielletään ulosmitattujen varo-          vp - HE 6/1997 vp s. 3). Näin ollen rangaistus-
45566: jen maksaminen muualle kuin ulosottomiehen              säännöksen tarpeellisuuteen ja hyväksyttävyy-
45567: virkavarain tilille. Ongelmallisia luotolliset tilit    teen voidaan ottaa kanta vasta edellä mainitun
45568: ovat ainoastaan niissä tapauksissa, joissa tulon        ulosottolain 3 luvun uudistuksen valmistelun yh-
45569: maksajaa ei tunneta tai pystytä tavoittamaan.           teydessä.
45570: 
45571:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
45572: 
45573:                                                                        Oikeusministeri Kari Häkämies
45574:                                           KK 1090/1997 vp                                              3
45575: 
45576: 
45577: 
45578: 
45579:                                        Tili Riksdagens Talman
45580: 
45581:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         En totalrevidering av utsökningslagstiftning-
45582: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-       en är anhängig vid justitieministeriet. För närva-
45583: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     rande bereds de allmänna bestämmelserna om
45584: man Toimi Kankaanniemi undertecknade skrift-         förfarandet i 3 kap. utsökningslagen. 1detta sam-
45585: liga spörsmål nr 1090:                               manhang har man för avsikt att utreda om man
45586:                                                      kan förhindra att konton med kredit används för
45587:           Har Regeringen för avsikt att vidta        kringgående av utsökning t.ex. genom att rätten
45588:        åtgärder för att förhindra att fysiska per-   till kvittning efter utmätning begränsas.
45589:        soners och firmors checkkonton med kre-           Som ett alternativ tili att förhindra missbruk
45590:        dit och motsvarande konton med kredit         av checkkonton med kredit föreslås också i moti-
45591:        används för att kringgå utsökning till        veringen tili spörsmålet att man kriminaliserar
45592:        skada för borgenärerna?                       kringgående av utsökning med hjälp av dylika
45593:                                                      konton. En sådan straffbestämmelse skulle vara
45594:    Som svar på frågan får jag vördsamt anföra        förknippad med många problem. Man kan t.ex.
45595: fö1jande:                                            ifrågasätta om straffbestämme1sen skulle över-
45596:                                                      ensstämma med den proportionalitetsprincip
45597:    Vid utsökning förorsakar konton med kredit i      som kan härledas från 6 a § regeringsformen.
45598: praktiken inte någon kännbar olägenhet, frånsett     Grundlagsutskottet har nyligen konstaterat att
45599: enstaka fall, eftersom utmätningsmännen kan          proportionalitetsprincipen förutsätter att man
45600: förhindra att medel styrs tili sådana konton ge-     gör en bedömning av om kriminaliseringen är
45601: nom att utfårda betalningsförbud för den som         nödvändig för att skydda det rättsgoda som lig-
45602: betalar lön, utkomstförmåner, arvoden och an-        ger tili grund för den. Detta beror i sin tur på om
45603: dra motsvarande fordringar. 1 beta1ningsförbu-       syftet kan nås med andra metoder som ingriper i
45604: det förbjuds beta1ning av utmätta medel tili något   grundrättigheterna i mindre utsträckning än en
45605: annat än utmätningsmannens konto för tjänste-        kriminalisering (GrUU 23/1997 rd- RP 6/1997
45606: medel. Konton med kredit förorsakar problem          rd s. 3). Man kan således ta ställning tili huruvida
45607: endast i de fall där man inte känner tili vem som    en straffbestämmelse behövs och är godtagbar
45608: betalar förmånen eller där denne inte kan anträf-    först i samband med den ovan nämnda bered-
45609: fas.                                                 ningen av 3 kap. utsöknings1agen.
45610:      Helsingforsden 21 november 1997
45611: 
45612:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
45613:                                           KK 1091/1997 vp
45614: 
45615: Kirjallinen kysymys 1091
45616: 
45617: 
45618: 
45619: 
45620:                                   Raimo Holopainen /sd: Mopoautojen merkitseruisestä hitaan ajo-
45621:                                      neuvon kolmiolla
45622: 
45623: 
45624:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45625: 
45626:     Mopoauto on yleistynyt vanhusten ja Iiikun-      ton ratissa, ovat usein liikuntarajoitteisia.
45627: tarajoitteisten ihmisten liikkumisvälineenä. Sitä    Heidän kuulonsa, näkönsä ja refleksinsä ovat
45628: ei tieliikenteestä annetun asetuksen määritelmän     heikentyneet. Heidän riskinsä joutua onnetto-
45629: mukaan lueta hitaisiin ajoneuvoihin, vaikka sen      muuteen on erittäin suuri.
45630: ajonopeus on enintään 40 kmlh. Yleensä sillä            Olisi toivottavaa, että liikenneministeriö ase-
45631: kuitenkin ajetaan alle 30 km/h. Mopoauto             tuksen muutoksella määrittelisi mopoauton hi-
45632: näyttää kaukaa katsoen ja etenkin pimeässä ai-       taisiin ajoneuvoihin, jolloin niihin olisi kiinni-
45633: van tavalliselta henkilöautolta, kuitenkin se kul-   tettävä kolmio varoittamaan muuta liikennettä
45634: kee muuta liikennettä hitaammin. Autoilija ei        hitaasti liikkuvasta ajoneuvosta.
45635: aina osaa ennalta varautua äkkijarrutuksiin eikä        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
45636: väistöihin estääkseen onnettomuuden. Mopoau-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45637: tojen kuljettajat ovat usein iäkkäitä henkilöitä,    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jä-
45638: joilla ei ole koskaan ollut ajokorttia. Heillä ei    senen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45639: siten ole kokemusta liikenteestä eikä liikenne-
45640: säännöistä. Karkea esimerkki väärästä liikenne-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mo-
45641: tuntemuksesta on kääntää mopoauto takaisin                  poauton merkitsemiseksi ko1miolla va-
45642: menosuuntaanjyrkän mäen alla tai kääntyminen                roittamaan muuta liikennettä hitaasti
45643: suoraan tien yli suuntamerkkiä näyttämättä ja               liikkuvasta ajoneuvosta?
45644: ryhmittymättä. Vanhukset, jotka ovat mopoau-
45645: 
45646:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
45647: 
45648:                                        Raimo Holopainen /sd
45649: 
45650: 
45651: 
45652: 
45653: 270136
45654: 2                                          KK 1091/1997 vp
45655: 
45656: 
45657: 
45658: 
45659:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45660: 
45661:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vyyden tulee vastata kyseistä direktiiviä. Muiden
45662: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kuin direktiivissä sallittujen valaisimien ja hei-
45663: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       jastimien käyttö on kielletty. Sallittujen heijasti-
45664: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            mien luettelossa ei ole kysyjän esittämän mukais-
45665: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         ta kolmiota hitaille ajoneuvoille. Mopoautojen
45666: sen n:o 1091:                                         takavalaisin ja -heijastinvaatimukset ovat pää-
45667:                                                       sääntöisesti samat kuin henkilöautoille, joten
45668:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin mo-         kysyjän esittämän mukainen muiden tien-
45669:        poauton merkitsemiseksi kolmiolla va-          käyttäjien virheellinen arvio ajoneuvon luokasta
45670:        roittamaan muuta liikennettä hitaasti          ja oletetusta nopeudesta on sinänsä mahdollinen.
45671:        liikkuvasta ajoneuvosta?                          Koska mopoautojen valaisimet ja heijastimet
45672:                                                       kuuluvat EY:n lainsäädännön piiriin ja niitä
45673:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koskevat omat direktiivinsä, ei kansallisten lisä-
45674: vasti seuraavaa:                                      vaatimusten asettaminen mopoautoille ole täten
45675:                                                       sallittua. Kansallisten vaatimusten katsotaan
45676:    Kysymyksen johdanto-osassa kysyjä toteaa,          muodostavan tavaroiden liikkuvuusperiaatteen
45677: että kolmipyöräisten ns. mopoautojen ajonopeus        vastaisen teknisen kaupan esteen. Suomi ei siis
45678: on 40 km/h ja että niillä todellisuudessa ajetaan     voi antaa asiassa omia kansallisia määräyksiä.
45679: tätä vieläkin hiljempaa. Lisäksi kysyjä toteaa,       Suomi voi vaikuttaa määräyksiin ainoastaan
45680: että mopoautojen käyttäjäkuntana on yleensä           osallistumalla direktiivien valmistelutyöhön
45681: vanhempia henkilöitä, joiden kyky reagoida            EY :ssä. Viimeisin kaksi- ja kolmipyöräisiä moot-
45682: ympäristöön on alentunut ja siten riski joutua        toriajoneuvoja koskeva yhteisölainsäädännön
45683: onnettomuuteen on erittäin suuri. Koska mopo-         kokonaisuus hyväksyttiin 17.6.1997, eikä toistai-
45684: auto lisäksi pimeässä näyttää aivan tavalliselta      seksi EY :ssä ole vireillä tarkistuksia mm. heijasti-
45685: henkilöautolta, eivät autoilijat osaa ennalta         mia koskevan sääntelyn osalta.
45686: varautua äkkijarrutuksiin tai väistöihin estääk-         Kysyjän esittämä huoli mopoautojen riskistä
45687: seen onnettomuuden. Tämän johdosta mopoau-            joutua onnettomuuteen on varsin ymmärrettä-
45688: to tulisi kysyjän mukaan lukea kuuluvaksi hitai-      vää. Kuolemaanjohtaneita onnettomuuksia mo-
45689: siin ajoneuvoihin ja merkitä kolmiolla varoitta-      poauton kuljettajille on kuitenkin sattunut noin
45690: maan muuta liikennettä hitaasti liikkuvasta ajo-      yksi vuodessa. Kuolemaanjohtaneiden onnetto-
45691: neuvosta.                                             muuksien määrä kaikilla mopoilla vuonna 1996
45692:    Ns. mopoauto eli tieliikenteessä käytettäväksi     oli kokonaisuudessaan 16 kappaletta. Onnetto-
45693: sallittu kolmipyöräinen ajoneuvo, jonka raken-        muuksien kokonaismäärä on laskenut koko
45694: teellinen nopeus on enintään 40 km/h, luokitel-        1990-luvun. Liikenneministeriö seuraa onnetto-
45695: laan meillä EY -lainsäädännön mukaisesti L2-          muusmäärien kehitystä ja tarpeen vaatiessa
45696: luokan ajoneuvoksi. L2-luokan ajoneuvo rinnas-        ryhtyy toimiin asian esille nostamiseksi EY:ssä.
45697: tetaan lainsäädännössä mopoiksi, joiden tekni-            Mitä tulee kysyjän perusteluina esittämille
45698: sistä ominaisuuksista on säädetty ajoneuvojen         kokemuksille mopoautojen liikkumisesta liiken-
45699: rakenteesta ja varusteista annetun asetuksen          teessä ja muiden autoilijoiden varautumisesta, on
45700: (1256/1992) 8 luvussa.                                muistettava, että tieliikenteessä ajoneuvon kul-
45701:    Ajoneuvot ja myös mopot kuuluvat Euroopan          jettaja on tieliikennelain (267/1981) 23 §:n mu-
45702: yhteisön harmonisointilainsäädännön piiriin.          kaan velvoitettu sovittamaan nopeutensa liiken-
45703: Suomi ei voi siis antaa kansallisia määräyksiä        neturvallisuus huomioon ottaen. Huomioon tu-
45704: alueella, joka on yhteisölainsäädännöllä harmo-       lee ottaa erityisesti tien kunto, sää, keli, näky-
45705: nisoitu. Mopoissa ja L2-luokan ajoneuvoissa           vyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu
45706: käytettävistä pakollisista ja sallituista heijasti-   sekä liikenneolosuhteet. Lisäksi ajoneuvo on
45707: mista on säädetty direktiivissä 93/92/ETY. Valai-     voitava pysäyttää edessä olevan ajoradan näky-
45708: simien ja heijastimien värin, lukumäärän ja näky-     vällä osalla ja kaikissa ennalta arvattavissa tilan-
45709:                                           KK 1091/1997 vp                                            3
45710: 
45711: teissa. Henkilöauton kuljettajan tulee siis sovit-   nen asetusmuutoksella hitaan ajoneuvon kolmi-
45712: taa ajonopeutensa muut tienkäyttäjät, kuten mo-      on saliimiseksi ole mahdollista nykyisin voimas-
45713: poautot, huomioon ottaen siten, ettei liikenne-      sa olevan EY-lainsäädännön nojalla. Suomi jat-
45714: turvallisuus vaarannu.                               kaa osallistumistaan direktiivien kehittämistyö-
45715:    Edellä sanotun perusteella hallitus katsoo, et-   hön ja sitä kautta pyrkii edistämään mopoauto-
45716: tei mopoautojen tunnistettavuuden parantami-         jen liikenneturvallisuutta.
45717: 
45718:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
45719: 
45720:                                                                       Liikenneministerin sijaisena
45721:                                                                            ministeri Anneli Taina
45722: 4                                           KK 1091/1997 vp
45723: 
45724: 
45725: 
45726: 
45727:                                          Tili Riksdagens Talman
45728: 
45729:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       direktivet. Bruk av övriga lyktor och reflektorer
45730: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         än de i direktivet nämnda är förbjudet. På listan
45731: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       över tillåtna reflektorer finns inte den triangel för
45732: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              långsamma fordon som frågeställaren nämner.
45733: mål nr 1091:                                           Kra ven på de trehjuliga mopedernas bakre ly ktor
45734:                                                        och reflektorer är i huvudsak desamma som för
45735:           Ämnar Regeringen agera för att tre-          personbilar, varför frågeställarens antagande att
45736:        hjuliga mopeder skall förses med triangel       övriga väganvändare kan göra en felbedömning
45737:        för att varna den övriga trafiken för ett       av fordonets klass och förmodade hastighet i och
45738:        fordon som rör sig långsamt?                    för sig är möjlig.
45739:                                                            Eftersom lyktor och reflektorer för trehjuliga
45740:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          mopeder faller inom EU-lagstiftningen, och ef-
45741: anföra följande:                                       tersom särskilda direktiv reglerar dem, är det inte
45742:                                                        tillåtet med nationella tilläggskrav på trehjuliga
45743:    1 spörsmålets ingress konstaterar frågeställa-      mopeder. De nationella kraven anses utgöra ett
45744: ren att de trehjuliga mopedernas körhastighet är       hinder för den tekniska handeln i strid med prin-
45745: 40 km/h och att man i praktiken kör ännu lång-         cipen om varornas fria rörlighet. Finland kan
45746: sammare med dem. Vidare konstaterar frågestäl-         alltså inte meddela egna nationella föreskrifter i
45747: laren att de trehjuliga mopedernas användare           ärendet. Finland kan påverka bestämmelserna
45748: vanligen är äldre personer, vars förmåga att rea-      endast genom att delta i beredningen av direktiv
45749: gera på omgivningen är nedsatt och att risken för      i EU. Den senaste helheten inom gemenskapslag-
45750: olyckor därför är mycket stor. Eftersom en tre-        stiftningen om två- och trehjuliga fordon god-
45751: hjulig moped dessutom i mörker ser ut som en           kändes 17.6.1997 och tills vidare har granskning-
45752: vanlig personbil, kan bilisterna inte på förhand       ar i EU inte varit aktuella t.ex. ifråga om regle-
45753: förbereda sig på en snabb inbromsning eller på en      ringen av reflektorer.
45754: väjning för att undvika en olycka. På grund av             Det bekymmer som frågeställaren framför om
45755: detta skulle en trehjulig moped enligt frågeställa-    risken för trehjuliga mopeder att råka ut för en
45756: ren räknas till de långsamma fordonen och ut-          olycka är ganska förståelig. Dödsolyckor för tre-
45757: märkas med en triangel som varnar övrig trafik         hjuliga mopeders förare har dock inträffat unge-
45758: för fordon som rör sig långsamt.                       får en gång i året. Dödsolyckornas antal var
45759:    Den trehjuliga mopeden, dvs. ett trehjuligt         inalles 16 för alla mopeder 1996. Det totala anta-
45760: fordon som det är tillåtet att använda i trafiken,     let olyckor har sjunkit under hela nittiotalet. Tra-
45761: vars konstruktionsmässiga hastighet är högst 40        fikministeriet följer upp utvecklingen av antalet
45762: km/h, klassas hos oss enligt EU -lagstiftningen till   olyckor och skrider vid behov till åtgärder för att
45763: ett fordon i klass L2. Fordon i klass L2jämställs      aktualisera frågan i EU.
45764: i lagstiftningen med mopeder. Stadganden om                Vad gäller frågeställarens motiveringar, där
45765: mopeders tekniska egenskaper finns i 8 kap. för-       det ingår erfarenheter av de trehjuliga mopeder-
45766: ordningen om fordons konstruktion och utrust-          nas framfart i trafiken varvid övriga bilister råkat
45767: ning (1256/1992).                                      i fara, måste man komma ihåg att ett fordons
45768:    Fordon och även mopeder faller inom Euro-           förare i trafiken enligt 23 § vägtrafiklagen (267/
45769: peiska unionens harmoniseringslagstiftning.            1981) är skyldig att anpassa sin hastighet med
45770: Finland kan alltså inte meddela nationella före-       beaktande av trafiksäkerheten. Särskilt bör man
45771: skrifter på ett område som är harmoniserat ge-         beakta vägens skick, vädret, föret, sikten, fordo-
45772: nom gemenskapslagstiftningen. Obligatoriskt            nets belastning och lastens art samt trafikförhål-
45773: bruk och tillåtet bruk av reflektorer på mopeder       landena. Vidare skall ett fordon kunna stannas
45774: och fordon i klass L2 är reglerade i direktiv 93/92/   på dendel av den framförvarande körbanan som
45775: EEG. Lyktornas och reflektorernas fårg, antal          föraren kan överblicka och i alla situationer som
45776: och synlighet skall motsvara det ifrågavarande         kan förutses. En personbils förare skall alltså
45777:                                            KK 1091/1997 vp                                             5
45778: 
45779: anpassa sin hastighet tili andra användare av         ringen av ett långsamt fordon genom att med
45780: vägen såsom trehjuliga mopeder och på så sätt         förordning tillåta bruk av triangel. Finland fort-
45781: iaktta att trafiksäkerheten inte äventyras.           sätter att delta i utvecklingen av direktiven och
45782:    På grund av det ovanstående anser regeringen       strävar efter att den vägen befrämja trafiksäker-
45783: att det inte är möjligt att på basis av den EU-       heten för trehjuliga mopeder.
45784: lagstiftning som nu är i kraft förbättra identifie-
45785:      Helsingfors den 26 november 1997
45786: 
45787:                                                                    Trafikministerns ställföreträdare
45788:                                                                               minister Anneli Taina
45789:                                             KK 1092/1997 vp
45790: 
45791: Kirjallinen kysymys 1092
45792: 
45793: 
45794: 
45795: 
45796:                                     Esko-Juhani Tennllä /va-r ym.: Sanomalehtien viikonloppujaketun
45797:                                        tukemisesta haja-asutusalueilla
45798: 
45799: 
45800:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
45801: 
45802:    Lapissa tunnetaan syvää huolta siitä, että sa-      "lukupimentoon" viikonlopuiksi, kiihdyttää se-
45803: nomalehtien viikonloppujako on uhattuna haja-          kin osaltaan muuttoa taajamiin ja lisää loppujen
45804: asutusalueilla. Tähän vaikuttaa kaksi tekijää:         lopuksi kokonaistalouden kustannuksia, koska
45805: postin saama sanomalehtien haja-asutusalueiden         eteen tulee tarve uusien asuntojen, koulujen, päi-
45806: kuljetustuki on poistettu ja samaan aikaan kylien      väkotien ja muiden palvelulaitosten rakentami-
45807: väki vähenee. Ellei valtio ryhdy kiireellisesti toi-   sesta keskuksiin.
45808: miin, lehtien kulut syrjäseuduilla kasvavat jake-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
45809: lussa niin suuriksi per yksikkö, että pelättävissä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
45810: on viikonloppujaon lopettaminen isosta osasta          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
45811: maakunnan harvaan asuttua osaa.                        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45812:    Tasa-arvoinen kohtelu voidaan turvata pa-
45813: lauttamalla valtion budjettiin sanomalehtien                      Aikooko Hallitus ottaa vastuun ihmis-
45814: haja-asutusalueiden kuljetustuki, joka vielä                  ten tasa-arvosta siten, että sanomalehtien
45815: muutama vuosi sitten oli yhteensä noin 400 mil-               jakelu turvataan myös haja-asutusalueil-
45816: joonaa markkaa, mutta pudotettiin viime vuon-                 la viikonloppuisinkin palauttamaila pos-
45817: na kesken budjettikauden 45 miljoonaan ja on                  tille lehtien jakeluun aiemmin myönnetty
45818: nyt lopetettu kokonaan. Rahasta puhuttaessa on                sanomalehtien haja-asutusalueiden kul-
45819: syytä muistaa se, että jos kylien väki pannaan                jetustuki?
45820: 
45821:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
45822: 
45823:                      Esko-Juhani Tennilä /va-r                  Maria Kaisa Aula /kesk
45824: 
45825: 
45826: 
45827: 
45828: 270136
45829: 2                                        KK 1092/1997 vp
45830: 
45831: 
45832: 
45833: 
45834:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45835: 
45836:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      messa varhaisjakelut kattavat kaikki taloudet,
45837: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       joten muilla jakotavoilla ei tällä alueella sanoma-
45838: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     lehtiä enää jaeta. Väli- ja Pohjois-Suomessa var-
45839: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-       haisjakelut kattavat taajamien tai niiden lähei-
45840: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen         syydessä sijaitsevat taloudet. Palvelutaso on sa-
45841: kysymyksen n:o 1092:                                nomalehtien itsensä määräämä.
45842:                                                        Varhaisjakelun piirissä olevia talouksia voi-
45843:            Aikooko Hallitus ottaa vastuun ihmis-    daan arvioida olevan noin 80 %. Loput jaetaan
45844:        ten tasa-arvosta siten, että sanomalehtien   postin päiväkannossa (ma-pe). Lehtien osta-
45845:        jakelu turvataan myös haja-asutusalueil-     mana Suomen Posti Oy huolehtii noin 15 %:n
45846:        la viikonloppuisinkin palauttamaHa pos-      osuuden jaosta lauantaisin ja sunnuntaisin. Arvi-
45847:        tille lehtien jakeluun aiemmin myönnetty     oidaan, että hieman yli 5 % talouksista ei saa
45848:        sanomalehtien haja-asutusalueiden kul-       lehteään viikonloppuisin, koska kuljetus- ja jake-
45849:        jetustuki?                                   lukustannukset muodostuvat näillä alueilla erit-
45850:                                                     täin korkeiksi.
45851:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Olemassa olevia viikonloppujakelukustan-
45852: vasti seuraavaa:                                    nuksia on pyritty eri keinoin alentamaan ja sa-
45853:                                                     manaikaisesti vielä ilmanjakelupalveluita olevia
45854:    Suomessa ilmestyy 26 sanomalehteä, joiden        talouksia saamaan lehtijakeluiden piiriin. Tämä
45855: ilmestymistiheys on seitsemän päivää/viikko.        on tapahtunut mm. sanomalehtien, kuntien ja
45856: Lehtien yhteinen ilmestymispäivän levikki on        Suomen Posti Oy:n kolmikantasopimuksilla,
45857: noin 1,67 miljoonaa kappaletta. Sanomalehtien       joissa paikallinen palvelutaso on pyritty määrit-
45858: jakotavat ovat varhaisjakelut (7 pv/viikko), Suo-   telemään yhdessä tilaajien kanssa sellaiseksi, että
45859: men Posti Oy:n perusjakelu (5 pv/viikko), viikon-   kustannustaso pysyisi kohtuullisena. Tietyn kun-
45860: loppujaketut (lauantai ja sunnuntai) ja kuljetus-   nan alueella toimivia viikonloppujakeluita-joi-
45861: ten yhteydessä jätettävät lehdet.                   ta ko. kunta tukee - on 45 kunnassa, lähinnä
45862:    Varhaisjakelua suorittavia organisaatioita       Väli-Suomen alueella.
45863: Suomessa on tällä hetkellä 16, joista Suomen           Sanomalehtien jakelu ei ole Suomessa luvan-
45864: Posti Oy noin 40 %:n markkinaosuudellaan on         varaista toimintaa, vaan kuuluu vapaan elinkei-
45865: suurin. Valtaosa varhaisjakelua suorittavista or-   notoiminnan piiriin. Valtiontaloudellisen tilan-
45866: ganisaatioista on jakeluissa jaettavien sanoma-     teen huomioon ottaen ei ole ollut mahdollista
45867: lehtien itse omistamia. Etelä- ja Lounais-Suo-      osoittaa valtion tukea lehtien jakeluun.
45868: 
45869:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
45870:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
45871:                                            KK 1092/1997 vp                                               3
45872: 
45873: 
45874: 
45875: 
45876:                                         Tili Riksdagens Talman
45877: 
45878:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      något annat sätt. I mellersta och norra Finland
45879: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        täcker den tidiga utdelningen tätorterna och de
45880: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hushåll som ligger i närheten av dem. Serviceni-
45881: man Esko-Juhani Tennilä m.fl. undertecknade           vån bestäms av tidningarna själva.
45882: spörsmål nr 1092:                                        De hushåll som omfattas av den tidiga utdel-
45883:                                                       ningen kan beräknas uppgå tili cirka 80 %. Res-
45884:           Ämnar Regeringen ta ansvar för män-         ten delas ut vid postens utdelning (måndag tili
45885:        niskors jämlikhet på så sätt att utdelning-    fredag). Posten Finland Ab sköter också om
45886:        en av tidningar tryggas även i glesbygden      15% av utdelningen på lördag och söndag om
45887:        på veckosluten genom att återinföra det        tjänsten köpts av tidningarna. Uppskattningsvis
45888:        stöd för glesbygden som tidigare bevilja-      drygt 5 % av hushållen får inte sin tidning under
45889:        des för transport av tidningar?                veckoslutet eftersom transport- och utdelnings-
45890:                                                       kostnaderna på dessa områden är synnerligen
45891:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         höga.
45892: anföra följande:                                         De utgifter för veckoslutsutdelning som finns
45893:                                                       har man på olika sätt försökt sänka och samtidigt
45894:    I Finland utkommer det 26 sjudagarstidning-        få de hushåll som står utanför utdelningstjänster-
45895: ar. Tidningarnas gemensamma upplaga per ut-           na att omfattas av tidningsutdelningen. Detta
45896: givningsdag är cirka 1,67 miljoner exemplar. Tid-     har skett bl.a. genom triangelavtal mellan tid-
45897: ningarna kan utdelas som tidig utdelning (7 da-       ningarna, kommunerna och Posten Finland Ab,
45898: gar/vecka), Posten Finland Ab:s utdelning (5 da-      där man tillsammans med prenumeranterna för-
45899: gar/vecka), veckoslutsutdelning (lördag och sön-      sökt fastställa den lokala servicenivån så att kost-
45900: dag) och avlämnande av tidningar i samband            nadsnivån skulle förbli rimlig. Veckoslutsutdel-
45901: med transport.                                        ning, som sker på en viss kommuns område med
45902:    Organisationer som utför tidig utdelning är        stöd av ifrågavarande kommun, finns i 45 kom-
45903: för närvarande tili sitt antall6 stycken i Finland,   muner, närmast i mellersta Finland.
45904: av vilka Posten Finland Ab är störst med en              Tidningsutdelningen är inte i Finland till-
45905: marknadsandel om 40 %. Största delen av de            ståndspliktig verksamhet, utan hör tili den fria
45906: organisationer som utför tidig utdelning är själva    näringsverksamheten. Med beaktande av den
45907: ägare av de tidningar som skall delas ut i utdel-     statsfinansiella situationen har det inte varit möj-
45908: ningarna. I södra och sydvästra Finland täcker        ligt att anvisa statligt stöd för tidningarnas utdel-
45909: den tidiga utdelningen alla hushåll, varför man       ning.
45910: inte längre delar ut tidningar i detta område på
45911: 
45912:      Helsingforsden 25 november 1997
45913: 
45914:                                                                            Trafikminister Matti Aura
45915:     1
45916: 
45917: 
45918:     1
45919: 
45920: 
45921: 
45922: 
45923: 1
45924: 
45925: 
45926: 1
45927:                                             KK 1093/1997 vp
45928: 
45929: Kirjallinen kysymys 1093
45930: 
45931: 
45932: 
45933: 
45934:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Omaishoidon tukijärjestelmän kehittä-
45935:                                         misestä
45936: 
45937: 
45938:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
45939: 
45940:    Sosiaalihuoltolakiin (710/1982) lisättiin 18.12.       Kiireellisintä on saattaa kuntakohtaiset sopi-
45941: 1992 tehdyllä muutoksella (1365/1992) säädökset        mukset nykyistä yhdenmukaisemmiksi asetusta
45942: omaishoidon tuesta. Tarkemmat määräykset an-           muuttamalla.
45943: nettiin asetuksella 2.4.1993/318.                         Omaishoidon tuen kehittäminen varsinaiseksi
45944:    Omaishoidon tuki on yhteiskunnalle edullinen        kotona vanhuksen, vammaisen, pitkäaikaissai-
45945: ja ennen kaikkea hoitoa tarvitsevalle ja hänen         raan tai muun vastaavan henkilön hoitopalkka-
45946: läheisilleen inhimillinen tuen muoto silloin, kun      järjestelmäksi olisi perusteltua. Järjestelmän ke-
45947: hoidettavalla on alentunut toimintakyky, sai-          hittäminen on kuitenkin pysähtynyt siihen tilan-
45948: raus, vamma tai muu vastaava tekijä.                   teeseen, kun järjestelmä luotiin vuonna 1993 lu-
45949:    Omaishoidon tukijärjestelmän toteuttamises-         kuun ottamatta nyt toteutettavaa vapaapäivä-
45950: sa näyttää olevan merkittäviä kuntakohtaisia           uudistusta.
45951: eroja. Eräissä kunnissa sitä ei toteuteta siten kuin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
45952: lainsäätäjä on tarkoittanut. Asetuksen 1 §:ssä         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
45953: tarkoitetuissa sopimuksissa ja niiden soveltami-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
45954: sessa on mm. hoitajan palkkion osalta yleensä ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
45955: hoidon keskeytymisen osalta erityisesti ilmennyt
45956:  ongelmia. Pian voimaan tuleva hoitajan vapaa-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45957:  päiväoikeus on tärkeä askel eteenpäin. Sen sijaan            ryhtyä omaishoidon tukijärjestelmän yh-
45958:  on kohtuutonta, että hoitajan palkkiota eräissä              tenäistämiseksi eri kunnissa, ja
45959:  kunnissa leikataan heti, kun hoidettava on muu-                 aikooko Hallitus kehittää omaishoi-
45960:  tamankin päivän esimerkiksi ns. intervallihoi-               don tukea varsinaiseksi hoitopalkkajär-
45961:  dossa. Hoitajalla ei ole työttömyys- tai muuta               jestelmäksi?
45962:  sosiaaliturvaa.
45963: 
45964:       Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
45965: 
45966:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
45967: 
45968: 
45969: 
45970: 
45971:  270136
45972: 2                                          KK 1093/1997 vp
45973: 
45974: 
45975: 
45976: 
45977:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45978: 
45979:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ainoastaan hoidon sitovuuden ja vaativuuden
45980: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mukaan.
45981: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Parannuksen omaishoitajien asemaan tuo
45982: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi            myös hallituksen esitys 166/1997 vp sosiaalihuol-
45983: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-         tolain 27 b §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdo-
45984: myksen n:o 1093:                                      tetaan pääasiassa lisättäväksi sosiaalihuoltola-
45985:                                                       kiin säännös omaishoitajan oikeudesta vapaa-
45986:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        seen. Omaishoitajalla olisi oikeus pitää vapaata
45987:        ryhtyä omaishoidon tukijärjestelmän            vähintään yksi vuorokausi sellaista kalenteri-
45988:        yhtenäistämiseksi eri kunnissa, ja             kuukautta kohti, jonka aikana hän on sidottu
45989:           aikooko Hallitus kehittää omaishoi-         hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti
45990:        don tukea varsinaiseksi hoitopalkkajär-        päivittäin. Ehdotettu säännös ei korvaa asetuk-
45991:        jestelmäksi?                                   sen 5 §:n suositusta vapaan järjestämisestä, vaan
45992:                                                       vapaa tulisi edelleen pyrkiä järjestämään suosi-
45993:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tuksen mukaisesti. Lakisääteisen vapaan pitämi-
45994: vasti seuraavaa:                                      nen ei vähentäisi hoitopalkkion määrää. Laki-
45995:                                                       sääteinen vapaa olisi siten omaishoitajalle palk-
45996:     Sosiaalihuoltolain (71011982) 17 §:n mukaan       kiollista samaan tapaan kuin vuosiloma on pai-
45997: kunnan on huolehdittava sosiaalipalveluiden jär-      kallista työsuhteessa oleville henkilöille.
45998: jestämisestä. Vuonna 1992 tehdyllä sosiaalihuol-          Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali-
45999: tolain muutoksella (136511992) lisättiin omais-       ja terveydenhuollon järjestämisestä vuosina
46000: hoidon tuki näihin kunnanjärjestettäviin sosiaa-      1998-2001 on huomiota kiinnitetty omaishoi-
46001: lipalveluihin.                                        don tukeen osana sosiaali- ja terveydenhuollon
46002:     Sosiaalihuoltolain 27 a §:ssä todetaan, että      rakennemuutokseen tähtääviä toimenpiteitä.
46003: omaishoidon tukea voidaan antaa, jos henkilö          Omaishoidon tuella voidaan vähentää painetta
46004: alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman           laitoshoitoon ja järjestää hoitoa tarvitsevien hoi-
46005: tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi tarvitsee        to sekä taloudellisesti että inhimillisesti mielek-
46006: hoitoa tai muuta huolenpitoa, joka on mahdollis-      käällä tavalla.
46007: ta järjestää hoidettavan kotona sopimaHa siitä            Omaishoitajan vapaan järjestämiseksi on so-
46008: hänen omaisensa tai läheisensä kanssa ja tarpeel-     siaali- ja terveysministeriössä parhaillaan käyn-
46009: listen palveluiden avulla. Omaishoidon tuesta         nissä     palvelusetelikokeilu, joka        päättyy
46010: laaditaan hoitajan ja kunnan välille sopimus,         31.12.1997. Ministeriön toimeksiannosta Sosiaa-
46011: jonka liitteenä on aina hoito- ja palvelusuunnitel-   li- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus
46012: ma. Omaishoidon tuesta sopimuksen tehnyt hen-         (Stakes) tekee kokeilusta seurantatutkimuksen.
46013: kilö ei ole työsopimuslain (32011970) tarkoitta-      Tämän lisäksi Stakes tekee valtakunnallisen kun-
46014: massa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kun-         takohtaisen selvityksen omaishoidosta vuoden
46015: taan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan.        1998 aikana. Setelikokeilun ja tutkimustulosten
46016: Omaishoitajalla on kuitenkin oikeus eläkkeeseen       pohjalta arvioidaan mahdolliset lainsäädännön
46017: kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläke-    muutostarpeet.
46018: lain (202/1964) mukaisesti.                               Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
46019:     Omaishoidon tuesta annetun asetuksen sään-        omaishoidon tukijärjestelmä on yksi vaihtoehto
46020: nöksiä omaishoidon hoitopalkkiosta on täs-            sosiaalihuollon palvelutarpeen toteuttamiseksi.
46021: mennetty 1.4.1997 lähtien. Hoitopalkkion por-         Kunnat vastaavat lakisääteisten velvoitteiden to-
46022: rastuksesta ei enää säädetä asetuksessa, vaan         teuttamisesta kuitenkin itsenäisesti, ja säädöstö
46023: kunnat voivat luokitella palkkioiden määrät           jättää tilaa kuntakohtaiselle harkinnalle. Ta-
46024: tarkoituksenmukaisimmaksi katsomaliaan ta-            pauskohtaisesti tuleekin harkita, onko omaishoi-
46025: valla. Alin hoitopalkkio on 1 135,14 markkaa          don tuki tarkoituksenmukaisin vaihtoehto muil-
46026: kuukaudessa vuonna 1997. Palkkio määräytyy            le palvelumuodoille.
46027:                                            KK 1093/1997 vp                                             3
46028: 
46029:    Asiaa koskevien säädösten keskeisenä tavoit-       lainsäädännön muutostarpeita. Omaishoidon
46030: teena on ollut omaishoitajan oikeudellisen ase-       tuki ei kuitenkaan luonteeltaan ja tarkoituksel-
46031: man selkeyttäminenja sosiaaliturvan parantami-        taan sovellu suoraan palkkausperusteisiin hoito-
46032: nen. Sosiaalihuoltolain mukaisen yleisen ohjaus-      suhteisiin, ja hoitopalkkajärjestelmä voisikin täs-
46033: ja valvontavelvoitteen mukaisesti sosiaali- ja ter-   sä vaiheessa perustua esimerkiksi virka- tai työ-
46034: veysministeriö ja lääninhallitukset seuraavat ti-     suhteeseen, jonka toteuttaminen ei sinällään vaa-
46035: lanteen kehittymistä ja mahdollisesti ilmeneviä       di uutta sääntelyä.
46036: 
46037:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
46038: 
46039:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
46040: 4                                          KK 1093/1997 vp
46041: 
46042: 
46043: 
46044: 
46045:                                         Tili Riksdagens Talman
46046: 
46047:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           1ägsta vårdarvodet uppgår år 1997 till 1 135,14
46048: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           mk per månad. Arvodets storlek påverkas endast
46049: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       av hur bindande och krävande vården är.
46050: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade                 Regeringens proposition med förs1ag till 1ag
46051: spörsmå1 nr 1093:                                     om ändring av 27 b § socia1vårds1agen (RP 166/
46052:                                                       1997 rd) medför ä ven en förbättring i närstående-
46053:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        vårdarnas ställning. I propositionen föres1ås i
46054:        ta för att förenhetliga systemet med stöd      huvudsak att en bestämme1se om närståendevår-
46055:        för närståendevård i olika kommuner,           dares rätt till1edighet skall fogas till socia1vårds-
46056:        och                                            1agen. En närståendevårdare skall ha rätt att ha
46057:           ämnar Regeringen utveck1a stödet för        1edigt åtminstone ett dygn per sådan ka1ender-
46058:        närståendevård så att det blir ett egentligt   månad under vilken han varit bunden vid vården
46059:        system med vård1ön?                            dygnet runt eller fortgående varje dag. Den före-
46060:                                                       s1agna bestämme1sen ersätter inte rekommenda-
46061:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         tionen i förordningens 5 § om anordnande av
46062: anföra fö1jande:                                      1edighet, utan man borde även i fortsättningen
46063:                                                       sträva efter att ordna 1edigt i en1ighet med rekom-
46064:    En1igt 17 § socia1vårds1agen (71 0/1982) skall     mendationen. Den 1agstadgade 1edigheten min-
46065: en kommun sköta anordnandet av o1ika former           skar inte arvodet till vårdaren. Närståendevårda-
46066: av socia1service. Genom en ändring (1365/1992)        ren skall så1edes få arvode för 1agstadgad 1edighet
46067: år 1992 av socia1vårds1agen fogades stödet för        på samma sätt som personer i arbetsförhållande
46068: närståendevård till de former av socia1service        får 1ön för semester.
46069: som en kommun skall anordna.                             I den riksomfattande p1anen för anordnande
46070:    I 27 a § socia1vårds1agen framhålls att stöd för   av socia1- och hä1sovården åren 1998-2001 har
46071: närståendevård kan ges om någon på grund av           uppmärksamhet fåsts vid stödet för närstående-
46072: nedsatt funktionsförmåga, sjukdom, handikapp          vård som en av de åtgärder som syftar till struk-
46073: eller någon annan motsvarande orsak behöver           turomvand1ing inom socia1- och hä1sovården.
46074: vård eller annan omsorg som kan ordnas hemma          Med hjä1p av stödet för närståendevård kan man
46075: hos den vårdbehövande genom avta1 med någon           minska trycket på institutionsvården och ordna
46076: anhörig eller närstående person och med hjä1p av      vården för de vårdbehövande på ett meningsfullt
46077: behöv1ig service. Ett avta1 om stöd för närståen-     sätt både ekonomiskt och mänsk1igt sett.
46078: devård skall ingås mellan vårdaren och kommu-            Vid socia1- och hä1sovårdsministeriet pågår
46079: nen och en vård- och servicep1an skall alltid bifo-   som bäst för ordnandet av 1edighet för närståen-
46080: gas avta1et. Den som ingått ett avta1 om stöd för     devårdare ett försök med vårdsed1ar, vilket av-
46081: närståendevård står inte i ett sådant arbetsförhå1-   s1utas den 31 december 1997. På uppdrag av
46082: 1ande en1igt arbetsavta1s1agen (320/1970) till den    ministeriet gör Forsknings- och utveck1ingscen-
46083: kommun, den vårdbehövande eller vårdbehö-             tra1en för socia1- och hä1sovården (Stakes) en
46084: vandens vårdnadshavare som har ingått avta1et.        uppfö1jande undersökning av försöket. Utöver
46085: En närståendevårdare har dock rätt till pension       detta gör Stakes en riksomfattande utredning av
46086: en1igt 1agen om pension för kommuna1a tjänste-        närståendevården under 1998 i varje kommun.
46087: innehavare och arbetstagare (202/1964).               Utgående från försöket med vårdsed1ar och un-
46088:    Bestämmelserna i förordningen om stöd för          dersökningsresultaten bedöms eventuella behov
46089: närståendevård i fråga om vårdarvodet för när-        av ändring av 1agstiftningen.
46090: ståendevård har preciserats fr.o.m. den 1 apri1          På grundva1 av det ovan anförda kan det fram-
46091: 1997. Nivåstruktureringen av vårdarvodet be-          hållas att systemet med stöd för närståendevård
46092: stäms inte 1ängre genom förordning, utan kom-         är ett a1ternativ för att tillfredsställa servicebeho-
46093: munerna kan k1assificera arvodesbe1oppen på           vet inom socia1vården. Kommunerna ansvarar
46094: det sätt som de anser vara ändamå1sen1igast. Det      emellertid sjä1vständigt för uppfyllandet av de
46095:                                             KK 1093/1997 vp                                             5
46096: 
46097: lagstadgade förpliktelserna och författningarna        iakttar social- och hälsovårdsministeriet och
46098: Iämnar rum för prövning i varje enskild kom-           Iänsstyrelserna hur situationen utvecklas och om
46099: mun. Det är skäl att från fall tiii fall överväga om   behov att ändra lagstiftningen eventuellt upp-
46100: stödet för närståendevård är det ändamålsenli-         står. Stödet för närståendevård kan emellertid
46101: gaste alternativet tiii andra serviceformer.           inte vad beträffar karaktär och syfte direkt till-
46102:    Det centrala målet för de författningar som         lämpas på lönebaserade vårdförhållanden, och
46103: avser detta ärende har varit att förtydliga den        systemet med vårdlön kunde i detta skede grunda
46104: rättsliga ställningen för närståendevårdare samt       sig på t.ex. ett tjänste- eller arbetsförhållande,
46105: att förbättra socialskyddet för dem. 1 enlighet        som i och för sig inte fordrar ny reglering för att
46106: med den allmänna skyldigheten i fråga om styr-         kunna genomföras.
46107: ning och övervakning enligt socialvårdslagen
46108:      Helsingforsden 21 november 1997
46109: 
46110:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
46111:                                           KK 1094/1997vp
46112: 
46113: Kirjallinen kysymys 1094
46114: 
46115: 
46116: 
46117: 
46118:                                   Kari Rajamäki /sd: Kansaneläkkeen lapsikorotuksen poistamisesta
46119: 
46120: 
46121: 
46122:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46123: 
46124:    Eläkemuutosten yhteydessä myös kansan-               Kansaneläke on perusturva, jonka varassa
46125: eläkkeeseen tehtiin muutoksia. Kansaneläkkeen        elävälle ei ole ehtinyt karttua työkyvyttömyys-
46126: pohjaosa muutettiin eläkevähenteiseksi, niin että    eläkettä ennen eläkkeelle siirtymistä. Kansan-
46127: tietyn työeläkkeen ylittävältä osalta kansaneläk-    eläkkeen lapsikorotus on tuki, joka kohdistuu
46128: keen pohjaosaa ei lainkaan makseta. Samalla          pienituloisimmille lapsiperheille, ja rahat tulevat
46129: sovittiin, että lapsikorotuksia ja puolisolisää ei   todelliseen tarpeeseen. Eläkeuudistuksen seu-
46130: enää makseta vuoden 1995 jälkeen alkaneisiin         rauksia on voitava analysoida ja tehtyjä ylilyön-
46131: kansaneläkkeisiin. Kansaneläkkeen lapsikoro-         tejä korjata.
46132: tusta maksetaan edelleen niille, joiden kansan-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46133: eläkkeeseen se on kuulunut ennen 1.1.1996 ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46134: joilla on huollettavanaan alle 16-vuotias oma tai    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46135: puolison lapsi. Myös puolisolisää maksetaan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46136: edelleen, jos oikeus siihen on alkanut ennen
46137:  1.1.1996. Lapsikorotukseen ja puolisoiisään ei                Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan-
46138: tule indeksikorotuksia ja niiden määrää pienen-             saneläkkeen lapsikorotuksen poistumi-
46139: netään vuosittain. Vuonna 1997lapsikorotus on               sesta aiheutuva pienituloisten aseman
46140: 262 markkaa kuukaudessa. Lapsikorotus on ve-                heikentyminen korjaantuu?
46141: rotonta tuloa.
46142:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
46143: 
46144:                                           Kari Rajamäki /sd
46145: 
46146: 
46147: 
46148: 
46149: 270136
46150: 2                                       KK 1094/1997 vp
46151: 
46152: 
46153: 
46154: 
46155:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
46156: 
46157:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Hallituksen esityksessä 119/1995 vp laiksi
46158: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      kansaneläkelain muuttamiseksi (1491/1995) eh-
46159: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    dotettiin kansaneläkejärjestelmän selkeyttämi-
46160: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-    seksi ja valtiontaloudellisista syistä, että kansan-
46161: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          eläkejärjestelmään kuuluvasta puolisoiisästä ja
46162: n:o 1094:                                          lapsikorotusjärjestelmästä luovutaan vuoden
46163:                                                    1996 alusta. Eduskunta hyväksyi hallituksen esi-
46164:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että kan-     tyksen kuitenkin siten, että se lykkäsi lapsikoro-
46165:        saneläkkeen lapsikorotuksen poistumi-       tuksen asteittaista poistamista.
46166:        sesta aiheutuva pienituloisten aseman          Jotta kansaneläkeuudistus ei olisi aiheuttanut
46167:        heikentyminen korjaantuu?                   kohtuuttomia tulonmenetyksiä lapsiperheille,
46168:                                                    eduskunta päätti, että lapsikorotus poistetaan
46169:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       kansaneläkejärjestelmästä maksussa olevien
46170: vasti seuraavaa:                                   etuuksien osalta vasta 1.1.1998 lukien. Alenema
46171:                                                    tapahtuu siten, että maksussa olevia lapsikoro-
46172:    Aikaisemman kansaneläkelain mukaan, jos         tuksia pienennetään ensi vuoden alusta lukien 20
46173: eläkkeensaajana on huollettavanaan 16 vuotta       prosentilla vuosittain etuuden alkuperäisestä
46174: nuorempi lapsi, eläkkeeseen on maksettu lapsi-     määrästä. Siten vuonna 1998 lapsikorotuksen
46175: korotus,jonka määrä vuonna 1997 on 262 mark-       määrä on 209 markkaa kuukaudessa. Puolisoli-
46176: kaa kuukaudessa lasta kohden. Perheeseen on        siä alettiin kuitenkin alentaa edellä mainitulla
46177: maksettu mainitun suuruista lapsikorotusta las-    tavalla 1.1.19971ukien. Vuonna 1998 puolisolisä
46178: ten lukumäärän mukaisesti. Myös puolison las-      on 243 markkaa kuukaudessa.
46179: ten perusteella on lapsikorotusta voitu maksaa.       Kansaneläkelaitoksen ilmoituksen mukaan
46180: Uusia lapsikorotuksia ei enää 1.1.1996lukien ole   noin 67 prosenttia lapsikorotuksen saajista,joita
46181: myönnetty. Jos eläkkeensaajan puoliso ei ole       yhteensä on noin 15 500, on yhden lapsen perhei-
46182: kyennyt pienten lasten hoidon tai muun sellaisen   tä. Perheitä, joilla on maksussa sekä puolisolisä
46183: syyn takia saamaan toimeentuloa, perheeseen on     että useampia lapsikorotuksia, on erittäin harva-
46184: lisäksi maksettu puolisolisää,jonka määrä vuon-    lukuinen määrä.
46185: na 1997 on 324 markkaa kuukaudessa.                   Lapsiperheiden asemaa on uudistuksen jäl-
46186:    Aikaisemman kansaneläkejärjestelmän mu-         keen kehitetty muu muassa lasten kotihoidon
46187: kaisesti kansaneläkkeen määrää on korotettu        tukijärjestelmällä,joka tuli voimaan 1.8.19971u-
46188: huoltosuhteen perusteella, vaikka muissa järjes-   kien. Sen vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista
46189: telmissä on jo luovuttu näistä. Ongelmana on       kansaneläkejärjestelmänkään osalta poiketa
46190: ollut etuuksien päällekkäisyys, koska ne korva-    eduskunnan vahvistamasta linjauksesta lapsi-
46191: taan muilla perhetukietuuksilla. Lapsikorotuk-     perheiden aseman tukemisesta sosiaaliturvassa,
46192: set on poistettu jo vuoden 1994 alusta kaikista    varsinkin kun uusille lapsiperheille ei ole enää
46193: sairausvakuutuslain mukaisista etuuksista, kun-    myönnetty lapsikorotuksia ja puoliso lisiä.
46194: toutusrahasta sekä opintotuesta.
46195: 
46196:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1997
46197: 
46198:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
46199:                                          KK 1094/1997 vp                                                3
46200: 
46201: 
46202: 
46203: 
46204:                                       Tili Riksdagens Talman
46205: 
46206:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          I regeringens proposition tili riksdagen 119/
46207: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        1995 rd med förslag tilllagstiftning om revidering
46208: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      av folkpensionssystemet föreslogs i syfte att göra
46209: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål              folkpensionssystemet klarare och av statsekono-
46210: nr 1094:                                              miska skäl en sådan ändring av folkpensionsla-
46211:                                                       gen (ändr. 1491/1995) att det maketillägg och
46212:          Vad ämnar Regeringen göra för att            barntiliägg som ingått i folkpensionssystemet
46213:        korrigera den försvagade ställning slo-        frångås från och med ingången av 1996. Riksda-
46214:        pandet av folkpensionens barntillägg för-      gen godkände regeringens förslag på det villkoret
46215:        orsakar låginkomsttagarna?                     att regeringen skulle skjuta upp den gradvisa
46216:                                                       indragningen av barntillägget.
46217:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             För att folkpensionsreformen inte skulle Ieda
46218: anföra följande:                                      tili ett oskäligt inkomstbortfall för barnfamiljer-
46219:                                                       na, beslöt riksdagen att de barntillägg som fortfa-
46220:     Enligt den tidigare folkpensionslagen fick en     rande utbetalas inom ramen för folkpensionssy-
46221: pensionstagare barntiliägg tili pensionen om han      stemet börjar minska först från och med den 1
46222: hade vårdnaden om ett barn yngre än 16 år.            januari 1998. Indragningen sker så att de barn-
46223: Barntiliäggets belopp uppgår år 1997 tili 262 mk      tillägg som fortfarande utbetalas minskas med
46224: i månaden för varje barn. En familj har erhållit      20 % årligen i förhållande tili det ursprungliga
46225: barntillägg tili det nämnda beloppet på basis av      beloppet. Från och med 1998 uppgår barntilläg-
46226: antalet barn. Utbetalningen av barntillägg har        get tili 209 mk i månaden. Maketiliägget började
46227: också kunnat grunda sig på att maken har barn.        man dock sänka på det sätt som nämns ovan
46228: Nya barntillägg har inte beviljats efter den 1        redan från och med den 1 januari 1997. År 1998
46229: januari 1996. Om pensionstagarens make på             utgör maketiliägget 243 mk i månaden.
46230: grund av vården av familjens små barn eller av            Enligt uppgift från folkpensionsanstalten är
46231: andra orsaker inte har kunnat förvärvsarbeta,         ca 67% av de som får barntillägg, sammanlagt ca
46232: har familjen kunnat få ett maketiliägg som 1997       15 500, enbarnsfamiljer. Antalet familjer tili vilka
46233: uppgår till 324 mk.                                   betalas såväl maketillägg som barntillägg för fle-
46234:     Enligt det tidigare folkpensionssystemet har      ra barn är synner1igen Iitet.
46235: folkpensionen höjts på grund av ett försörjnings-         Barnfamiljernas situation har efter reformen
46236: förhållande, även om man inom andra system            utvecklats bl.a. genom systemet för hemvårds-
46237: redan frångått sådana kriterier. Problemet har        stöd, som trädde i kraft från och med den 1
46238: varit att förmånerna överlappar varandra, efter-      augusti 1997. Därför är det inte ändamålsenligt
46239: som de ersätts med andra familjestödsförmåner.        att folkpensionssystemet avviker från de linjer
46240: Sedan ingången av 1994 ingår inte längre barn-        riksdagen fastslagit för att stöda barnfamiljernas
46241: tillägg i någon förmån enlig sjukförsäkringslagen     ställning inom socialskyddet, i synnerhet som
46242: och inte heller i rehabiliteringspenningen eller      barntillägget och maketillägget inte längre bevil-
46243: studiestödet.                                         jas nya barnfamiljer.
46244: 
46245:      Helsingforsden 24 november 1997
46246: 
46247:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
46248:                                              KK 1095/1997 vp
46249: 
46250: Kirjallinen kysymys 1095
46251: 
46252: 
46253: 
46254: 
46255:                                     Matti Saarinen /sd ym.: Olosuhteiden mukaan muuttuvien nopeus-
46256:                                        rajoitusten toteuttamisesta maantieliikenteessä
46257: 
46258: 
46259:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46260: 
46261:    Maantieliikenteen nopeusrajoitukset on kate-         olemassa olevan säähavaintotekniikan yms. an-
46262: gorisesti jaettu kesä- ja talviajan rajoituksiin. Il-   siosta helposti toteutettavissa.
46263: masto-olosuhteemme vaihtelevat kuitenkin voi-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46264: makkaasti vuodenajoista ja/tai maan eri osista          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
46265: riippumatta. Useissa eri käytännön tilanteissa          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
46266: liikenneolosuhteiden mukaan vaihtuvat nopeus-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46267: rajoitukset voisivat lisätä liikenneturvallisuutta
46268: sekä parantaa myös liikenteen sujuvuutta ja au-                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
46269: toilijoiden tyytyväisyyttä.                                    siin olosuhteiden mukaan muuttuvien
46270:    Saamieni tietojen perusteella olosuhteiden                  nopeusraJOitusten      aikaansaamiseksi
46271: mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset olisivat jo                 aluksi esim. pääteillemme?
46272: 
46273:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
46274:           Matti Saarinen /sd           Markku Pohjola /sd          Lauri Metsämäki /sd
46275:                     Reijo Laitinen /sd                    Jari Koskinen /kok
46276: 
46277: 
46278: 
46279: 
46280: 270136
46281: 2                                             KK 1095/1997 vp
46282: 
46283: 
46284: 
46285: 
46286:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
46287: 
46288:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           km. Koko maan päätiet kattavassa järjestelyssä
46289: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            yksikkökustannus jäisi todennäköisesti edellä
46290: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          mainittua pienemmäksi, mutta rakennuskustan-
46291: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti Saa-          nusten voidaan silti arvioida nousevan miljardin
46292: risen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ja vuosittaisen ylläpidon sadan miljoonan mar-
46293: n:o 1095:                                                kan tasolle.
46294:                                                              Käyttöajoista ja -olosuhteista saatujen koke-
46295:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          musten mukaan muuttuvien rajoitusten hyöty
46296:         siin olosuhteiden mukaan muuttuvien              liikenneturvallisuudelle on jäänyt pieneksi ja
46297:         nopeusraJOitusten      aikaansaamiseksi          huonoimmassa tapauksessa kokonaan saavutta-
46298:         aluksi esim. pääteillemme?                       matta. Nykyiseen talvirajoitukseen nähden uu-
46299:                                                          silla järjestelyillä on lähinnä korotettu liikenteen
46300:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             nopeustasoa parhailla talvikeleillä. Alle 80 km/h
46301: vasti seuraavaa:                                         rajoitusarvojen käyttö on ollut vähäistä. Olosuh-
46302:                                                          teiden mukaan ohjattavat rajoitukset ovat saa-
46303:    Tielaitos kokeilee sää- ja keliolojen mukaan          neet tienkäyttäjiltä kannatusta, joskin myös ny-
46304: muuttuvia nopeusrajoituksia alkavana talvena             kyisen kaltaiseen talviajan nopeusrajoitukseen
46305: noin sadalla tiekilometrillä. Kokeilu jakautuu           ollaan melko tyytyväisiä.
46306: kuudelle eri päätieosuudelle, joista huomatta-               Muuttuvien nopeusrajoitusten laaja käyttö ei
46307: vimmat ovat valtatie 7 (säätie) Pyhtään Siltaky-         ole vielä tarkoituksenmukaista. Niillä voitaisiin
46308: län ja Haminan välillä ja valtatie 9 noin 50 kilo-       ilmeisesti täydentää nykyistä talviajan nopeusra-
46309: metrin matkalla Jyväskylästä itään. Uusin kokei-         joitusten järjestelmää. Kalliit rakentamis- ja
46310: lujakso otetaan pian käyttöön valtatie 1:llä Salon       käyttökustannukset rajannevat niiden käytön
46311: ja Lohjanharjun välillä.                                 vain vilkkaimmille teille, kuten moottoriväylille,
46312:     Muuttuvien nopeusrajoitusten käytössä ei ole         joilla nopeustaso on talvellakin korkea. Rajoi-
46313: vielä muodostunut yhdenmukaista linjaa. Rajoi-           tusten ohjaus- ja merkitseruisperiaatteet tulisi
46314: tuksista on päätetty tiepiireissä. Muuttuvaa ra-         mahdollisimman pian yhdenmukaistaa, kun eri
46315: joitusarvoa on osoitettu eri tavoilla toimivilla         vaihtoehtojen käytöstä on saatu riittävästi koke-
46316: liikennemerkeillä käsin käännettävästä kilvestä          musta.
46317: kauko-ohjattuun merkkiin. Myös eri rajoitusar-               Tielaitos on tilannut Valtion teknilliseltä tut-
46318: vojen käyttöperiaatteet ovat vaihdelleet tiepii-         kimuskeskukselta selvityksen vaihtuvien no-
46319: reittäin. Rajoitusta on muutettu lähinnä talviai-        peusrajoitusten käytön edellytyksistä Suomen
46320: kana.                                                    teillä. Selvitys valmistuu vuoden 1998 keväällä.
46321:     Muuttuvien nopeusrajoitusten rakennuskus-            Selvityksen jälkeen on aiheellista tehdä uudel-
46322: tannuksiksi on arvioitu moottoritieoloissa rat-          leen arviointi vaihtuvien nopeusrajoitusten mah-
46323: kaisusta riippuen 0,1-0,3 miljoonaa markkaa              dollisesta nykyistä laajemmasta käyttöönotosta
46324: kilometrille. Ylläpidolle tulisi kustannuksia 10         maassamme.
46325: 000 markkaa kilometrille vuodessa. Uudenmaan                 Liikenneministeriö seuraa muuttuvien no-
46326: tiepiirin esille ottarnalle vaihtoehdolle, joka sisäl-   peusrajoitusten kokeiluja ja niistä saatuja koke-
46327: tää Helsinkiin suuntautuvat päätiet yhteensä 600         muksia. Myös liikenneturvallisuuden kehitystä
46328: tiekilometrin matkalla, saadaan näin laskien             seurataan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpitei-
46329: 60-200 miljoonan markan rakennuskustannus                siin liikenneturvallisuuden parantamiseksi siten,
46330: ja 6 miljoonan markan vuotuinen ylläpitokus-             että parlamentaarisen liikennekomitean ehdotta-
46331: tannus.                                                  rua ja valtioneuvoston hyväksymä liikennetur-
46332:     Suomen pääteiden pituus on kaikkiaan 12 800          vallisuustavoite saavutetaan.
46333: 
46334:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
46335: 
46336:                                                                           Liikenneministeri Matti Aura
46337:                                           KK 1095/1997 vp                                               3
46338: 
46339: 
46340: 
46341: 
46342:                                        Tili Riksdagens Talman
46343: 
46344:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     gar i Jandet skulle enhetskostnaden troligtvis bli
46345: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       mindre än ovan nämnda kostnader, men bygg-
46346: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nadskostnaderna kan ändå beräknas stiga tili en
46347: man Matti Saarinen m.fl. undertecknade spörs-        miljard och det årliga underhållet tili en nivå om
46348: mål nr 1095:                                         hundra miljoner mark.
46349:                                                         Enligt de erfarenheter man har av brukstider
46350:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder      och -förhällanden har trafiksäkerhetsnyttan av
46351:        för att införa hastighetsbegränsningar        de variabla begränsningarna förblivit liten och i
46352:        som ändras enligt förhållandena, tili en      värsta fall helt uteb1ivit. 1 förhållande tili de nu-
46353:        början t.ex. på våra huvudvägar?              varande vinterbegränsningarna har man med
46354:                                                      de nya arrangemangen snarast velat höja trafi-
46355:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt        kens hastighetsnivå vid gott vinterföre. Bruket av
46356: anföra följande:                                     begränsningsvärden under 80 km/h har varit säll-
46357:                                                      synt. Begränsningar som styrs enligt förhållande-
46358:    Vägverket testar i vinter hastighetsbegräns-      na har fått stöd av dem som utnyttjar vägarna,
46359: ningar som ändras enligt väderleksförhällande        även om de också varit ganska nöjda med de
46360: och före på en sträcka om hundra vägkilometer.       nuvarande vintertida hastighetsbegränsningar-
46361: Testet fördelar sig på sex olika huvudvägssträck-    na.
46362: or, av vilka de viktigaste är riksväg 7 (väg med        Ett omfattande bruk av de variab1a hastighets-
46363: väderstyrd trafikreglering) mellan Broby i Pyttis    begränsningarna är ännu inte ändamå1senligt.
46364: och Fredrikshamn, och riksväg 9 pä en sträcka        De kunde uppenbarligen komplettera det nuva-
46365: om 50 kilometer från Jyväskylä österut. Den          rande systemet med vintertida hastighetsbe-
46366: nyaste teststräckan tas snart i bruk på riksväg 1    gränsningar. De dyra byggnads- och brukskost-
46367: mellan Salo och Lojoåsen.                            naderna torde begränsa bruket av dem tili de
46368:    Ännu har ingen enhetlig linje utkristalliserat    livligast trafikerade vägarna, säsom motorleder-
46369: sig beträffande bruket av variabla hastighetsbe-     na, vars hastighetsnivå även vintertid är hög.
46370: gränsningar. Beslut om begränsningarna har fat-      Begränsningarnas styrnings- och angivnings-
46371: tats i vägdistrikten. Det variabla begränsnings-     principer borde så snart som möjligt förenhetli-
46372: värdet har visats med vägmärken som fungerar         gas, då man har tillräckligt med erfarenhet av
46373: på olika sätt, allt frän vägmär~en som vänds för     bruket av de olika alternativen.
46374: hand tili fjärrstyrda märken. A ven bruksprinci-        Vägverket har av Statens tekniska forsknings-
46375: perna för olika begränsningsvärden har växlat        central beställt en utredning om förutsättningar-
46376: mellan vägdistrikten. Begränsningen har ändrats      na för bruket av variabla hastighetsbegränsning-
46377: närmast vintertid.                                   ar på Finlands vägar. Utredningen blir klar pä
46378:    Byggnadskostnaderna för de variabla hastig-       våren 1998. Efter utredningen är det skäl att pä
46379: hetsbegränsningarna har beroende på viiken lös-      nytt utvärdera möjligheten tili ett utvidgat ibruk-
46380: ning som valts beräknats uppgå tili 0, 1-0,3 mil-    tagande av variabla hastighetsbegränsningar i
46381: joner mark per kilometer i motorvägsförhållan-       vårt land.
46382: den. Det skulle kosta 10 000 mark per kilometer         Trafikministeriet följer med testerna med de
46383: och är att underhälla systemet. Ett alternativ som   variabla hastighetsbegräns~ingarna och de erfa-
46384: lyfts fram av Nylands vägdistrikt som innehåller     renheter man får av dessa. A ven utvecklingen av
46385: 600 vägkilometer på huvudvägarna tili Helsing-       trafiksäkerheten följs upp och vid behov skrider
46386: fors, kostar enligt detta sätt att räkna 60-200      ministeriet tili åtgärder för att förbättra trafiksä-
46387: miljoner mark i byggnadskostnader och 6 miljo-       kerheten så att det trafiksäkerhetsmål som före-
46388: ner mark i ärliga underhållskostnader.               slagits av den parlamentariska trafikkommitten
46389:     De finländska huvudvägarnas totala längd är      och som godkänts av statsrådet uppnås.
46390:  12 800 km. 1ett system som täcker alla huvudvä-
46391: 
46392:      Helsingfors den 26 november 1997
46393: 
46394:                                                                          Trafikminister Matti Aura
46395:                                            KK 1096/1997 vp
46396: 
46397: Kirjallinen kysymys 1096
46398: 
46399: 
46400: 
46401: 
46402:                                    Annika Lapintie /vas: Boutique-alan vaateliikkeiden hintamerkin-
46403:                                       nöistä
46404: 
46405: 
46406:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
46407: 
46408:    Kulutushyödykkeiden hintamerkintävelvolli-         keiden kauppaan, jossa hintamerkinnäin osal-
46409: suutta säädellään asetuksessa kulutushyödyk-          taan vahvennetaan hintakilpailua ja jossa hyö-
46410: keiden hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa         dykkeiden hintamerkintävelvollisuus on kulutta-
46411: (9/1989). Asetuksen pääsääntö on, että kulutus-       jansuojan kannalta ehdottoman välttämätön.
46412: hyödykkeen hinta on markkinoinnissa ilmoitet-            Kuluttajansuojaviranomaiset ovat ainakin
46413: tava selkeällä ja yksiselitteisellä sekä kuluttajan   Länsi-Suomen lääninhallituksen toimialueella
46414: kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaitta-        pitäneet tiukasti kiinni siitä, että hinnan ilmoitta-
46415: valla tavalla (2 §). Vähittäismyyntipaikassa ja sen   misvelvollisuus koskee myös poikkeuksetta bou-
46416: näyteikkunassa olevat myytäväksi tarkoitetut          tique-alan liikkeiden tuotteita näyteikkunoilla.
46417: kulutustavarat on varustettava hintamerkinnällä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
46418: (4 §). Näitä säännöksiä sovelletaan kuluttajavi-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
46419: ranomaisten poikkeuslupakäytännössä (8 §)             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46420: myös ns. boutique-alan kauppaliikkeisiin.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46421:    Boutique-alan kaupoissa myydään useimmi-
46422: ten vaatteita, joissa tuotteelle ei löydy markki-                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46423: noilta kilpailevaa tuotetta ja joissa alan asiakas-           ryhtyä,jotta asetusta kulutushyödykkeen
46424: kunta maksaa tuotteiden korkeasta laadusta ja                 hinnan ilmoittamisesta voitaisiin sovel-
46425: tuotteiden yksilöllisyydestä. Samalla paikkakun-              taa riittävän joustavasti poikkeuslupien
46426: nalla saattaa toimia ainoastaan yksi alan yrittäjä,           myöntämiseksi boutique-alan vaateliik-
46427: eikä markkinatilannetta voida näistä syistä vält-             keiden hintamerkintävelvollisuuksista?
46428: tämättä rinnastaa normaalien kulutushyödyk-
46429:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
46430: 
46431:                                          Annika Lapintie /vas
46432: 
46433: 
46434: 
46435: 
46436: 270136
46437: 2                                          KK 1096/1997 vp
46438: 
46439: 
46440: 
46441: 
46442:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
46443: 
46444:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          seen. Elinkeinohallitus katsoi, ettei ollut olemas-
46445: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           sa erityisiä syitä vapauttaa boutique-alan liikkei-
46446: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tä näyteikkunoita koskevasta hintamerkintävel-
46447: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika             vollisuudesta. Myöskään poliisilta saatu lausun-
46448: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          to ei tukenut hakemuksen perusteena esitettyjä
46449: n:o 1096:                                               seikkoja.
46450:                                                             Kuluttajanäkökulmasta onkin vaikea perus-
46451:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          tella, miksi tuotteen kalleus tai se, ettei paikka-
46452:        ryhtyä,jotta asetusta kulutushyödykkeen          kunnalta löydy vastaavaa tuotetta, olisi peruste
46453:        hinnan ilmoittamisesta voitaisiin sovel-         poikkeuksen myöntämiselle hinnan ilmoittamis-
46454:        taa riittävän joustavasti poikkeuslupien         velvollisuudesta. Kallis hinta pikemminkin edel-
46455:        myöntämiseksi boutique-alan vaateliik-           lyttää hinnan ilmoittamista. Yleensähän osto-
46456:        keiden hintamerkintävelvollisuuksista?           päätöstä harkitaan sen tarkemmin, mitä enem-
46457:                                                         män tuote maksaa. Muotiliikkeet vetoavat myös
46458:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            siihen, että heille hinta on toisarvoinen kilpailu-
46459: vasti seuraavaa:                                        tekijä. Kuluttajat kuitenkin tarvitsevat ostopää-
46460:                                                         töksen harkintaan tiedon hinnasta, sillä muutoin
46461:     Selkeä hintainformaatio lisää kuluttajien hin-      ei yksilöllisen tai laadukkaaksi mainostetun tuot-
46462: tatietoisuutta ja markkinoiden läpinäkyvyyttä           teen hinta-laatusuhdetta pystytä arvioimaan.
46463: sekä edistää kilpailua. Asetus kulutushyödyk-           Liikkeiden hintatasoon tulee myös voida tutus-
46464: keen hinnan ilmoittamisesta markkinoinnissa (9/         tua näyteikkunoiden kautta etukäteen, jotta ku-
46465: 1989) velvoittaa elinkeinonharjoittajan ilmoitta-       luttaja voi välttyä joutumasta ikävään tilantee-
46466: maan markkinoinnissa kulutushyödykkeen hin-             seen havaitessaan liikkeen tai esillä olleen tuot-
46467: nan selkeästi ja yksiselitteisesti sekä kuluttajan      teen hintatason ylittävän hänen maksukykynsä.
46468: kannalta helposti ymmärrettävällä ja havaitta-              Kaikki elinkeinonharjoittajat eivät ole nou-
46469: valla tavalla. Hinnan ilmoittamisvelvollisuus           dattaneet hintamerkintäasetuksen velvoitteita ja
46470: koskee kaikkia hyödykkeitä eikä siten esimerkik-        kuluttajaviranomaiset ovat saaneet sekä kulutta-
46471: si hyödykkeiden hintatasolla ole asiassa merki-         jilta että toisilta elinkeinonharjoittajilta valituk-
46472: tystä.                                                  sia näyteikkunoiden puuttuvista hintamerkin-
46473:     Poikkeuksen myöntäminen hinnan ilmoitta-            nöistä. Kuluttajavirasto onkin toteuttanut yh-
46474: misesta edellyttää erityisiä syitä. Näitä harkitta-     dessä hintamerkintöjä valvovien lääninhallitus-
46475: essa tulee asetuksen perustelumuistion mukaan           ten kanssa valvontakampanjoita. Muun muassa
46476: elinkeinonharjoittajan esittämien näkökohtien           Turun ja Porin läänissä lääninhallitus joutui
46477: lisäksi ottaa huomioon kuluttajanäkökohdat.             vuonna 1996 antamaan huomautuksenjoka kol-
46478: Useat Turussa sijaitsevat boutique-alan vaate-          mannelle tarkastuksen kohteelle. Myös muita
46479: liikkeet hakivat elinkeinohallitukselta poikkeus-       sanktiokeinoja on jouduttu käyttämään.
46480: lupaa lokakuussa 1989. Perusteluna esitettiin               Tuotteen korkea laatu ja yksilöllisyys sekä
46481: muun muassa, että boutique-alalla asiakkaat vie-        myymälässä saatu hyvä palvelu vaikuttanevat
46482: roksuvat julkipantuja hintoja, mikä aiheuttaa           boutique-tuotteissakin ostopäätöksen tekemi-
46483: alalla haittaa ja myynnin vähenemistä. Hake-            seen, jos hinta-laatusuhde asiakkaan mielestä
46484: muksissa vedottiin myös kalliiden tuotteiden hin-       muutoin on kunnossa.
46485: tamerkintöjen varkauksia lisäävään vaikutuk-
46486:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
46487: 
46488:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
46489:                                            KK 1096/1997 vp                                              3
46490: 
46491: 
46492: 
46493: 
46494:                                         Tili Riksdagens Talman
46495: 
46496:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           skäl tili att befria affårerna i boutique-branschen
46497: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            från skyldigheten att ha prisinformation i skylt-
46498: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        fönstren. Inte heller ett utlåtande från polisen
46499: dagsman Annika Lapintie undertecknade skrift-          stöder de fakta som togs upp som motivering tili
46500: liga spörsmål nr 1096:                                 ansökan.
46501:                                                           Ur konsumentsynvinkel är det följaktligen
46502:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-        svårt att motivera varför det att en produkt är dyr
46503:        sikt att vidta för att förordningen om          eller att motsvarande produkt inte finns på orten
46504:        prisinformation vid marknadsföring av           vore en grund för att bevilja undantag från prisin-
46505:        konsumtionsnyttigheter skall kunna till-        formationsskyldigheten. Det dyra priset snarare
46506:        lämpas tillräckligt flexibelt när det gäller    förutsätter prisinformation. I allmänhet över-
46507:        att bevilja undantag från prisinforma-          vägs ju ett inköpsbeslut noggrannare ju mera
46508:        tionsskyldigheten för klädafTårer i bouti-      produkten kostar. Modeaffårerna hänvisar ock-
46509:        que-branschen?                                  så tili att priset är en sekundär konkurrensfaktor
46510:                                                        för dem. Konsumenterna behöver emellertid
46511:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          uppgifter om priset för att kunna överväga sina
46512: anföra följande:                                       inköpsbeslut, eftersom man annars inte kan be-
46513:                                                        döma förhållandet mellan pris och kva1itet för en
46514:     En k1ar prisinformation ökar konsumenternas        individualiserad produkt eller för en produkt om
46515: prismedvetenhet och marknadernas genomsyn-             viiken det i reklamen sägs att den har hög kvali-
46516: lighet samt främjar konkurrensen. Förordningen         tet. Konsumenten bör också på förhand kunna
46517: om prisinformation vid marknadsföring av kon-          bekanta sig med afTårernas prisnivå via skylt-
46518: sumtionsnyttigheter (9/1989) förpliktar närings-       fönstren för att en sådan tråkig situation skall
46519: idkaren att vid marknadsföring på ett klart och        kunna undvikas där konsumenten upptäcker att
46520: entydigt sätt som konsumenten lätt kan se och          prisnivån i affåren eller på en produkt som ligger
46521: förstå uppge konsumtionsnyttighetens pris. Pris-       framme överskrider hans/hennes betalningsför-
46522: informationsskyldigheten gäller alla nyttigheter       måga.
46523: och därmed har t.ex. nyttigheternas prisnivå              Alla näringsidkare har inte följt skyldigheter-
46524: ingen betydelse i saken.                               na i prisinformationsförordningen och konsu-
46525:     För att undantag skall beviljas från prisinfor-    mentmyndigheterna har fått klagomål både från
46526: mationsskyldigheten förutsätts särskilda skäl.         konsumenterna och från andra näringsidkare
46527: När dessa övervägs bör, enligt motiveringspro-         över att prisinformation saknas i skyltfönstren.
46528: memorian tili förordningen, utöver de synpunk-         Konsumentverket har följaktligen i samarbete
46529: ter som näringsidkaren framför också konsu-            med länsstyrelserna, som övervakar prisinforma-
46530: mentsynpunkter beaktas. Flera klädafTårer i            tionen, genomfört övervakningskampanjer.
46531: boutique-branschen som är belägna i Åbo ansök-         Bland annat länsstyrelsen i Åbo och Björneborgs
46532:  te om undantag hos näringsstyrelsen i oktober         Iän var tvungen att ge en anmärkning åt vart
46533:  1989. Som motivering anfördes bl.a. att kunder-       tredje granskat objekt år 1996. Också andra
46534:  na i boutique-branschen skyr offentligt utsatta       sanktionsmedel har man varit tvungen att ta till.
46535:  priser, vilket förorsakar nackdelar för branschen        Hög kvalitet på en produkt och dess indi-
46536:  och en minskning av försäljningen. I ansökning-       vidualitet samt god betjäning i affåren torde ock-
46537:  arna hänvisades det också tili att prisinformatio-    så i fråga om boutique-produkter inverka på
46538:  nen om dyra produkter ökar stölderna. Närings-        inköpsbeslutet, om förhållandet mellan pris och
46539:  styrelsen ansåg att det inte fanns några särskilda    kvalitet enligt kundens åsikt i övrigt är i skick.
46540: 
46541:      Helsingforsden 21 november 1997
46542: 
46543:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
46544: 1
46545: 1
46546: 1
46547: 1
46548:     1
46549:     1
46550:     1
46551:     1
46552:         1
46553:         1
46554:         1
46555:         1
46556:             1
46557:             1
46558:             1
46559:                                           KK 1097/1997vp
46560: 
46561: Kirjallinen kysymys 1097
46562: 
46563: 
46564: 
46565: 
46566:                                   Pentti Tiusanen /vas: Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovit-
46567:                                       tamisesta ja kansaneläkkeen perusosan uudelleen leikkaami-
46568:                                       sesta
46569:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46570: 
46571:    Kymmenientuhansien ihmisten eläke on syn-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46572: tynyt yhteensovittamisen tuloksena. Tällöin on      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46573: yhdistetty työeläke ja kansaneläke. Yhteensovit-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46574: tamisen yhteydessä on poistettu kansaneläkkeen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46575: pohjaosa vähentämällä vastaava määrä saajalle
46576: kuuluvasta työeläkkeestä. Nyt tätä kertaalleen                Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-
46577: poistettua kansaneläkkeen pohjaosaa ollaan                 siin lopettaakseen nyt toteutettavan epä-
46578: leikkaamassa toiseen kertaan. Tämä ei vastaa               oikeudenmukaisen käytännön ja lopet-
46579: ihmisten käsitystä oikeasta. Samalla eläkkeen              taakseen yhteensovitettua eläkettä pie-
46580: kokonaismäärä laskee alle alun perin sovitun 66            nentävän leikkauksen, joka toteutetaan
46581: prosentin. Asiasta on tehty kansanedustajien toi-          poistamaliajo kerran poistettua?
46582: mesta lukuisia kirjallisia kysymyksiä ja mm.laki-
46583: aloite.
46584:      Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
46585: 
46586:                                         Pentti Tiusanen /vas
46587: 
46588: 
46589: 
46590: 
46591:  270136
46592: 2                                            KK 1097/1997 vp
46593: 
46594: 
46595: 
46596: 
46597:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46598: 
46599:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ta lisäosaan, pohjaosan määrä on ollut korkeim-
46600: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           millaankin noin 11 prosenttia työeläkkeestä.
46601: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Yhteensovituksella on työeläkejärjestelmässä
46602: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-        tietty merkitys. Eri eläkejärjestelmiä koordinoi
46603: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          niin sanottu yhteensovitus, joka asettaa työeläk-
46604: 1097:                                                   keiden yhteismäärälle ylärajan, jolla varmiste-
46605:                                                         taan se, että kokonaiseläke voi olla enintään 60-
46606:            Onko Hallitus ryhtynyt toimenpitei-          66 prosenttia työntekijän kokonaispalkasta.
46607:         siin lopettaakseen nyt toteutettavan epä-           Kansaneläkkeen pohjaosa oli aikaisemmin
46608:         oikeudenmukaisen käytännön ja lopet-            otettu täysimääräisesti huomioon työeläkkeen
46609:         taakseen yhteensovitettua eläkettä pie-         yhteensovituksessa, kun palkka oli ylittänyt
46610:         nentävän leikkauksen, joka toteutetaan          14 348 markkaa kuukaudessa. Tällöin kokonais-
46611:         poistamalla jo kerran poistettua?               eläkettä oli vähennetty pohjaosan määrällä. Poh-
46612:                                                         jaosa kuitenkin maksettiin tällöin erikseen kan-
46613:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            saneläkejärjestelmästä. Jos palkka oli ollut alle
46614: vasti seuraavaa:                                        7 065 markkaa kuukaudessa, pohjaosaa ei ole
46615:                                                         otettu yhteensovituksessa huomioon lainkaan, ja
46616:    Eduskunnan 18 päivänä joulukuuta 1995 hy-            se ei ole siten vähentänyt työeläkkeen määrää.
46617: väksymässä hallituksen esityksessä 119/1995 vp          Palkan ylittäessä edellä mainitun alemman tulo-
46618: laiksi kansaneläkelain muuttamiseksi (1491/             rajan työeläkettä vähentävänä oli otettu huo-
46619: 1995) kansaneläkkeen pohjaosa muutettiin elä-           mioon 6 prosenttia ylitteestä,joka on useimmiten
46620: kevähenteiseksi. Tämän mukaisesti kansaneläk-           pienempi kuin kansaneläkkeen pohjaosa.
46621: keen pohjaosan vaikutus myös työeläkkeen yh-               Työeläkkeen ja kansaneläkkeen yhteensovitus
46622: teensovituksessa poistui. Vuoden 1997 alusta            perustui siihen, että kansaneläkettä oli aikoinaan
46623: kansaneläkkeen pohjaosa ja lisäosa yhdistettiin         päätetty maksaa kaikille eläkkeensaajille ainakin
46624: kansaneläkkeeksi.                                       pohjaosan verran. Koska henkilö voi saada elä-
46625:    Kansaneläkkeen pohjaosan muuttaminen                 kettä usean järjestelmän piiristä, lakisääteiselle
46626: työeläkevähenteiseksi perustui valtiontalouden          eläkkeelle ei ole asetettu markkamääräistä kat-
46627: säästötarpeisiin. Uusille eläkkeen hakijoille, joi-     toa, vaan työeläkkeen enimmäistasoksi oli sää-
46628: den työeläketulot ylittävät puolisoilla 4 406 tai       detty 60 ja julkisen sektorin eläkkeissä 66 pro-
46629: 4 592 markkaa kuukaudessa ja yksinäisenä hen-           senttia palkasta. Jotta kokonaiseläke, joka muo-
46630: kilöllä 5 002 tai 5 220 markkaa kuukaudessa             dostui sekä kansaneläkkeestä että työeläkkeestä,
46631: kuntaryhmästä riippuen, ei myönnetä kansan-             ei olisi ylittänyt mainittua 60-66 prosentin tasoa
46632: eläkettä enää lainkaan.                                 työntekijän kaikista palkoista, piti työeläkettä
46633:    Jo maksussa oleviin kansaneläkkeisiin tehtiin        vastaavasti alentaa.
46634: myös muutos siten, että pelkkää aikaisempaa                 Kun kansaneläkkeen pohjaosaa ei vuoden
46635: kansaneläkkeen pohjaosaa saavien kansaneläke            1996 alusta lukien ole myönnetty enää kaikille,
46636: maksettiin 59 markalla vähennettynä, eli 386            niin eduskunta sääti työeläkkeen ja kansaneläk-
46637: markan suuruisena kuukaudessa vuonna 1996.              keen yhteensovitussäännön muuttamisesta
46638: Tämän jälkeen kansaneläke on pienentynyt ja             uusien eläkkeensaajien kohdalla. Siten vuoden
46639: tulee pienenemään 20 prosentilla vuosittain siten,      1996 alusta lukien kansaneläke ei ole enää vai-
46640: että se poistuu asteittain vuoteen 2001 mennessä        kuttanut työeläkkeen yhteensovitusrajaan.
46641: kokonaan.                                                   Kysymyksessä on väitetty, että kansaneläk-
46642:    Mainitussa hallituksen esityksessä todettiin,        keen kertaalleen poistettua pohjaosaa oltaisiin
46643: että eläkkeensaajien kannalta pohjaosan suhteel-        leikkaamassa toiseen kertaan. Näin ei kuiten-
46644: linen osuus kokonaiseläkkeestä on jatkuvasti            kaan ole, koska kansaneläkkeen pohjaosa on,
46645: pienentynyt. Henkilöillä, joilla ei ole ollut oikeut-   kuten edellä on todettu, aiemmin erikseen mak-
46646:                                             KK 1097/1997 vp                                            3
46647: 
46648: settu kaikille. Työeläkkeen yhteensovitukseen          kansaneläkkeen pohjaosaa maksettiin kaikille
46649: kuuluneella pohjaosan laskentatavalla on var-          eläkkeensaajille, niin todellisuudessa pohjaosan
46650: mistettu se, että maksettava työeläke ei tavoiteta-    verotuksen marginaalivaikutus pienensi suurta
46651: soltaan ylitä kaikkia työntekijän eri eläkejärjes-     työeläkettä enemmän kuin pohjaosan verran.
46652: telmien piiriin kuuluvia rinnakkaisten työsuhtei-         Kuten edellä on todettu, vuosien 1993 ja 1996
46653: den palkkoja.                                          alusta toteutuneet työeläkemuutokset merkitse-
46654:    On muistettava, että julkisella sektorilla          vät uusille eläkkeensaajille vanhoihin eläkkeen-
46655: uusien työsuhteiden eläketurva muutettiin yksi-        saajiin verrattuna eläketurvan alenemista niissä
46656: tyisen sektorin tavoitetasoiseksi eli 60 prosentiksi   tapauksissa,joissa eläkkeelle jäädään ennen van-
46657: l.l.l993lukien. Lisäksi vuoden 1996 alusta alen-       huuseläkeikää. Kansaneläkkeen pohjaosan pois-
46658: nettiin kaikkien uusien työeläkkeiden tasoa tule-      tamista työeläkkeen yhteensovituksessa ei ole
46659: van ajan ja eläkepalkan laskutavan johdosta.           tältäkään puolelta pidettävä kohtuuttomana.
46660:    Vuosittain toteutuvassa kansaneläkkeen ale-            Eduskunta otti kansaneläkkeen pohjaosan
46661: nemassa ei ole kyse uudesta eläkkeen vähentä-          vähenemisen julkisen sektorin työeläkkeissä
46662: mispäätöksestä, vaan eduskunnan hyväksymän             huomioon siten, että se lievensi valtion eläkelain
46663: lain toteuttamisesta, jolla kansaneläke poistuu        täydennysosan poistumaa. Täydennysosaa on
46664: asteittain suurta työeläkettä saavilta. Kun val-       maksettu ennen 65 vuoden ikää eläkkeelle jää-
46665: tiontaloudellisista syistä kansaneläkettä ei enää      neille kansaneläkkeen sijasta. Poistumassa nou-
46666: myönnetä kaikille eläkkeensaajille, ei ole tarkoi-     datetaan samaa toteuttamistapaa, millä maksus-
46667: tuksenmukaista, että edellä mainitut suurta työ-       sa olevat kansaneläkkeen pohjaosat vähenevät
46668: eläkettä saavat henkilöt saisivat säilyttää kan-       lainmuutoksen voimaantulovaiheessa.
46669: saneläkkeestä tulevan hyödyn. Kun aikaisemmin
46670: 
46671:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
46672:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
46673: 4                                           KK 1097/1997 vp
46674: 
46675: 
46676: 
46677: 
46678:                                          Tili Riksdagens Talman
46679: 
46680:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Samordningen har ett viss syfte inom arbets-
46681: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            pensionssystemet. De olika pensionssystemens
46682: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        arbetspensioner jämkas genom den s.k. samord-
46683: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-           ningen, som sätter en övre gräns för arbetspen-
46684: mål nr 1097:                                           sionernas sammanlagda belopp för att man skall
46685:                                                        kunna säkerställa att den totala pensionen är
46686:           Har Regeringen vidtagit åtgärder för         högst 60-66 procent av arbetstagarens sam-
46687:        att stoppa den orättvisa praxis som nu          manräknade löneinkomster.
46688:        råder och den nedskärning som minskar              Om 1önen översteg 14 348 mark i månaden
46689:        den samordnade pensionen genom att det          beaktades folkpensionens basdel tidigare tili sitt
46690:        som redan tagits bort tas bort en gång tili?    fulla belopp vid arbetspensionssamordningen. 1
46691:                                                        så fall minskades den sammanräknade pensionen
46692:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          med be1oppet av basdelen. Basdelen utbeta1ades
46693: anföra följande:                                       dock separat från folkpensionssystemet. Om 1ö-
46694:                                                        nen understeg 7 065 mark i månaden beaktades
46695:     Folkpensionens basdel ändrades så att den          basde1en inte vid samordningen och den verkade
46696: blev beroende av arbetspensionens storlek i och        alltså inte minskande på arbetspensionen. Om
46697: med den regeringsproposition 119/1995 rd med           lönen översteg minimigränsen beaktades 6 pro-
46698: förslag tili ändring av folkpensionslagen (1491/       cent av den överskjutande de1en som minskande,
46699: 1995) som riksdagen godkände den 18 december           vilket oftast var mindre än folkpensionens bas-
46700: 1995. Enligt ändringen s1opades också den inver-       del.
46701: kan beaktandet av fo1kpensionens basdel hade              Samordningen av arbetspensionen och fo1k-
46702: vid samordningen av arbetspensionen. Från och          pensionen grundade sig på att avsikten ursprung-
46703: med 1997 slogs fo1kpensionens basdel och till-         1igen var att alla pensionstagare skulle få åtmin-
46704: läggsdel ihop till en enda folkpension.                stone fo1kpensionens basdel. Eftersom en person
46705:     Att folkpensionen gjordes arbetspensionsav-        kan få pension från flera pensionssystem, fast-
46706: hängig grundade sig på statsekonomins behov av         ställdes inte en övre gräns i mark för den 1agstad-
46707: inbesparingar. Folkpension beviljas inte längre        gade pensionen, utan arbetspensionens maximi-
46708: nya pensionstagare vars arbetspensionsinkoms-          nivå fastställdes till60 procent av 1önen inom den
46709: ter beroende på kommungrupp överstiger 4 406           privata sektorn och 66 procent av 1önen inom den
46710: eller 4 592 mark i månaden när pensionstagaren         offentliga sektorn. För att den tota1a pensionen,
46711: är gift och 5 002 eller 5 220 mark i månaden när       dvs. arbetspensionen och fo1kpensionen, inte
46712: pensionstagaren är ensamstående.                       skulle överstiga nämnda 60--66 procent av ar-
46713:     Också de redan 1öpande fo1kpensionerna änd-        betstagarens samt1iga 1öner, måste arbetspensio-
46714: rades så att pensionstagare som endast fick folk-      nen sänkas i motsvarande grad.
46715: pensionens basdel fick en folkpension som var 59          Eftersom fo1kpensionens basde1 fr.o.m. 1996
46716: mark lägre, dvs. 386marki månaden 1996. Där-           inte 1ängre beta1as tili alla pensionstagare, ändra-
46717: efter har folkpensionen minskat och kommer att         de riksdagen reglerna för samordningen av nya
46718: minska med 20 procent om året tilis den inte           pensionstagares arbetspension och folkpension.
46719: längre betalas ut år 2001.                             Fr .o.m. 1996 har därför folkpensionen inte läng-
46720:     1 den ovan nämnda regeringspropositionen           re påverkat arbetspensionens samordningsgräns.
46721: konstaterades att basdelens proportionella andel          1 spörsmålet påstås att den redan slopade bas-
46722: av den totala pensionen hela tiden har minskat.        delen skall tas bort en gång tili. Påståendet är inte
46723: F ör de personer som inte har varit berättigade tili   riktigt eftersom folkpensionens basdel tidigare
46724: tilläggsde1en, har basdelen också då den varit         betalades separat tili alla pensionstagare. Att in-
46725: som störst utgjort ca 11 procent av arbetspensio-      kludera basbeloppet i arbetspensionssamord-
46726: nen.                                                   ningen var ett sätt att säkerställa att arbetspen-
46727:                                           KK 1097/1997 vp                                               5
46728: 
46729: sionens maximinivå inte skulle överstiga lönerna       basde1, innebar det i själva verket att en stor
46730: från arbetstagarens alla parallella anställnings-      arbetspension genom beskattningens marginal-
46731: förhållanden som omfattades av olika pensions-         effekt minskade med ett belopp som var större än
46732: system.                                                basdelen.
46733:    Det är skäl att komma ihåg att pensionsskyd-           Liksom ovan har framhållits, innebar de änd-
46734: det för nya anställningar inom den offentliga          ringar av arbetspensionen som ägde rum 1993
46735: sektorn ändrades så att det fr.o.m. 1993 är det-       och 1996 att nya pensionstagares pensionsskydd
46736: samma som inom den privata sektorn, dvs. 60            sänktes i jämförelse med gamla pensionstagares i
46737: procent. Dessutom sänktes nivån på alla nya            de fall där pensionstagaren går i pension före
46738: arbetspensioner fr.o.m. 1996 genom en ändring          pensionsåldern. Inte heller i detta avseende kan
46739: av beräkningsreg1erna för den återstående tiden        det anses vara oskäligt att beaktandet av basde-
46740: och den pensionsgrundande Iönen.                       len vid arbetspensionssamordningen slopades.
46741:    Den årliga sänkningen av folkpensionen grun-           Riksdagen har beaktat slopandet av folkpen-
46742: dar sig inte på ett nytt beslut om att minska          sionens basdel när det gäller den offentliga sek-
46743: pensionen, utan på den av rikedagen godkända           torns arbetspensioner genom att slopandet av
46744: 1agen, en1igt viiken fo1kpensionen successivt slo-     den kompletteringsdel som utbetalas enligt sta-
46745: pas i fråga om pensionstagare som har en stor          tens pensionslag sker successivt. Kompletterings-
46746: arbetspension. Då fo1kpensionen inte längre på         delen har betalts i stället för folkpensionens bas-
46747: grund av statsekonomiska skäl bevi1jas alla pen-       del tili pensionstagare som går i pension före
46748: sionstagare, är det inte ändamålsenligt att de         pensionsåldern. Minskningen sker enligt samma
46749: personer som har en stor arbetspension bevarar         förfarande som miskningen av de löpande folk-
46750: rätten att dra nytta av folkpensionen. Eftersom        pensionernas basdel i det skede när lagändringen
46751: alla pensionstagare tidigare fick folkpensionens       träder i kraft.
46752: 
46753:      Helsingforsden 25 november 1997
46754: 
46755:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
46756:                                               KK 1098/1997 vp
46757: 
46758: Kirjallinen kysymys 1098
46759: 
46760: 
46761: 
46762: 
46763:                                      Raimo Holopainen /sd: Natura-ohjelman valmistelua koskevista
46764:                                         kannanotoista
46765: 
46766:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
46767: 
46768:    Natura-ohjelman valmistelu on aiheuttanut             sijaan vieraillessaanjulkituonut kantaansa kysei-
46769: kansalaisten keskuudessa paljon epävarmuutta             seen asiaan, vaan virkamies vastasi hänen puo-
46770: ja ärtymystä. Muutama esimerkki Ilomantsista.            lestaan ympäripyöreästi.
46771: Nuorajärven Retulahden mökkialue kuuluu ko.                 Ilomantsissa ollaan kovasti huolissaan myös
46772: kunnan kaakkoisosan rantaosayleiskaavaan.                Natura-alueisiin liittyvien tonttien vuokralaisten
46773: Alue on kovaa maata,ja sieltä ovat monet kansa-          asemasta, joiden oikeuksista ei olejuurikaan kes-
46774: laiset ostaneet tontin rakentaakseen sinne mö-           kusteltu. "Ollaanko harvaan asuttua aluetta tyh-
46775: kin, ja osa on jo rakentanutkin. Nyt ollaan ky-          jentämässä täysin ja sysäämässä ongelmat kunta-
46776: seistä rantaosayleiskaavan aluetta yhdistämässä          laisille ja kunnille itselleen?" kysytään Ilomant-
46777: suojeluohjelmaan vedoten useiden kilometrien             sissa.
46778: päässä sijaitsevaan Puohtiinsuon alueeseen, jota            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46779: esitetään liitettäväksi Natura-ohjelmaan. Kun            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46780: ihmiset ovat työllä ja tuskalla pystyneet hankki-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46781: maan tontin ja mahdollisesti ovat onnistuneet            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46782:  rakentamaan mökin, on kalvava epävarmuus
46783:  Naturan vaikutuksista kohtuuton.                                  Onko Hallitus tietoinen siitä ristirii-
46784:     Maa- ja metsätalousministeri Hemilä vakuutti                dasta, joka vallitsee Naturan kannan-
46785:  elokuussa Ilomantsin vierailun yhteydessä, että                otoissa eri ministerien, ministeriöiden ja
46786:  kaava menee aina ohi Naturan. Ministeri Hemi-                  Metsähallituksen käytännön valmistelu-
46787:  län lausunnon ja käytännön toimien välillä on                  töiden kesken, ja
46788:  syvä ristiriita, sillä Metsähallitus neuvottelee kai-             onko kansalaisten yhdenvertaisuus
46789:  ken aikaa tonttien omistajien kanssa uusista jär-              lain edessä turvattu ja oikeusturva var-
46790: jestelyistä. Ympäristöministeri Haavistc ei sen                 mistettu?
46791: 
46792:       Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 1997
46793: 
46794:                                            Raimo Holopainen /sd
46795: 
46796: 
46797: 
46798: 
46799: 270136
46800: 2                                        KK 1098/1997 vp
46801: 
46802: 
46803: 
46804: 
46805:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46806: 
46807:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      tyyppien vuoksi. Mikäli valtioneuvosto päättää,
46808: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       että kyseinen alue ehdotetaan Natura 2000 -ver-
46809: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     kostoon, on alueen toteutustapana suoalueiden
46810: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          osalta luonnonsuojelualueen perustaminen.
46811: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       Alueen sisällä on eräitä kivennäismaan alueita,
46812: sen n:o 1098:                                       joilla on rantaosayleiskaavan mukaisia raken-
46813:                                                     nuksia tai rakennuspaikkoja. Kivennäismaalla
46814:           Onko Hallitus tietoinen siitä ristirii-   sijaitsevien alueiden käyttöön ei tule mitään ra-
46815:        dasta, joka vallitsee Naturan kannan-        joituksia, vaan alueella noudatetaan rantaosa-
46816:        otoissa eri ministerien, ministeriöiden ja   yleiskaavaa. Ympäristöministeriön ja maa- ja
46817:        Metsähallituksen käytännön valmistelu-       metsätalousministeriön näkemys alueen suoje-
46818:        töiden kesken, ja                            lun toteuttamisesta ei siten poikkea toisistaan.
46819:           onko kansalaisten yhdenvertaisuus             Metsähallitus on yhdessä Pohjois-Karjalan
46820:        lain edessä turvattu ja oikeusturva var-     alueellisen ympäristökeskuksen kanssa valmis-
46821:        mistettu?                                    tellut valtioneuvoston periaatepäätökseen kuu-
46822:                                                     luvan suoalueen suojelun toteuttamista. Metsä-
46823:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        hallitus on lähettänyt suoalueen maanomistajille
46824: vasti seuraavaa:                                    kirjeen, jossa on tiedusteltu heidän kiinnostus-
46825:                                                     taan eri toteuttamisvaihtoehtoihin, kuten luon-
46826:    Kysymyksessä viitataanNatura 2000 -verkos-       nonsuojelualueen perustamiseen, maanmyyn-
46827: toon ehdotettuun Ilomantsin Puohtiinsuon alu-       tiin, maanvaihtoon tai määräaikaiseen suojelu-
46828: eeseen ja alueella sijaitsevien Ilomantsin kaak-    sopimukseen. Tavoitteena on ollut saada aikaan
46829: koisosan rantaosayleiskaavan mukaisiin raken-       sopimus suoalueen suojelusta. Kivennäismaalla
46830: nuksiin ja rakennuspaikkoihin liittyviin kysy-      sijaitsevia kiinteistöjä ja niillä olevia rakennuksia
46831: myksiin. Kyseinen Puohtiinsuon alue kuuluu ete-     tai rakennuspaikkoja ei ole edes tarkoitettu ostet-
46832: läosiltaan valtioneuvoston 23 päivänä maalis-       tavan tai vaihdettavan, saati perustettavan suoje-
46833: kuuta 1981 hyväksymään valtakunnalliseen soi-       lualueeksi. Metsähallituksen toimet eivät ole ol-
46834: densuojelun perusohjelmaan. Alue on ehdolla         leet ristiriidassa alueellisen ympäristökeskuksen
46835: Natura 2000 -verkostoon sillä sijaitsevan Poh-      tai ympäristöministeriön suojelutavoitteiden
46836: jois-Karjalassa ainutlaatuisen aapasuon sekä        kanssa.
46837: vaihettumissuo-, pallesuo- ja keidassuoluonto-
46838: 
46839:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
46840: 
46841:                                                               Ympäristöministeri Pekka Haavisto
46842:                                            KK 1098/1997 vp                                               3
46843: 
46844: 
46845: 
46846: 
46847:                                         Tili Riksdagens Talman
46848: 
46849:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        beslutar införliva detta område i nätverket Natu-
46850: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      ra 2000, förverkligas beslutet i fråga om myrom-
46851: de medlem av statsrådet översänt följande av          rådena så att ett naturskyddsområde inrättas.
46852: riksdagsman Raimo Holopainen undertecknade            lnne i området Iigger vissa mineraljordar med
46853: spörsmål nr 1098:                                     byggnader eller byggnadsplatser enligt strand-
46854:                                                       delgeneralplanen. Det blir inga begränsningar i
46855:           Är Regeringen medveten om den kon-          fråga om markanvändningen där, utan strand-
46856:        flikt som föreligger i Natura- ställningsta-   delgeneralplanen skall efterlevas. Miljöministeri-
46857:        gandena mellan olika ministrar, ministe-       ets ochjord- och skogsbruksministeriets uppfatt-
46858:        rier och Forststyrelsen i fråga om praktis-    ningar om hur skyddet av området skall förverk-
46859:        ka forberedelser, och                          ligas avviker alltså inte från varandra.
46860:           är medborgarnas jämlikhet inför lagen          Forststyrelsen har i samråd med Norra Kare-
46861:        och deras rättsskydd tryggade?                 lens regionala miljöcentral berett förverkligandet
46862:                                                       av skyddet av det myrområde som faller inom
46863:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ramen för statsrådets principbeslut. Forststyrel-
46864: anföra följande:                                      sen har tili markägarna i området sänt ett brev
46865:                                                       med förfrågan om deras intresse för olika alter-
46866:     1 spörsmålet hänvisas tili Puohtinsuo-området     nativ att förverkliga skyddet, såsom att ett natur-
46867: i Ilomants, som föreslagits för nätverket Natura      skyddsområde inrättas, att mark försäljs eller
46868: 2000, och frågor i anslutning tili de byggnader       byts ut, eller att det ingås ett avtal om tidsbegrän-
46869: och byggnadsplatser som ingår i stranddelgene-        sad fridlysning. Målet har varit att nå en överens-
46870: ralplanen för sydöstra Ilomants och ligger i detta    kommelse om skyddet av myrarna. De fastighe-
46871: område. Puohtinsuo-områdets södra delar faller        ter jämte byggnader eller byggnadsplatser som
46872: inom det riksomfattande basprogrammet för             ligger på mineraljordarna har inte avsetts bli upp-
46873: myrskydd, som statsrådet godkände den 23 mars         handlade eller utbytta, än mindre inrättade som
46874: 1981. Området har föreslagits tili nätverket Na-      skyddsområden. Forststyrelsens åtgärder har
46875: tura 2000 på grund av det i norra Karelen unika       inte stått i strid med den regionala miljöcentra-
46876: aapamyrområdet och övergångszonerna mellan            lens eller miljöministeriets skyddsmål.
46877: olika randmossar och högmossar. Om statsrådet
46878: 
46879:      Helsingforsden 26 november 1997
46880: 
46881:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
46882: 1
46883: 
46884: 1
46885: 
46886: 
46887: 
46888: 
46889:     1
46890: 
46891:     1
46892: 
46893: 
46894: 
46895: 
46896:         1
46897: 
46898:         1
46899:                                             KK 1099/1997 vp
46900: 
46901: Kirjallinen kysymys 1099
46902: 
46903: 
46904: 
46905: 
46906:                                     Maria Kaisa Aula /kesk: Valtionapujen maksatuksesta eri pankkien
46907:                                        asiakkaille
46908: 
46909: 
46910:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46911: 
46912:     Valtion maksuliike ja sen hoito on perinteisesti   liittyvä asiakkaiden eriarvoinen kohtelu jäi edel-
46913: perustunut valtion omistajan Postipankin ja sen        leen ongelmaksi. Muiden pankkien asiakkaat
46914: koko maan kattavan konttoriverkoston käyt-             saavat valtionapunsa edelleen yhtä päivää myö-
46915: töön. Muut pankit ja niiden asiakkaat ovat val-        hemmin kuin Postipankin asiakkaat.
46916: tiolta tulevien rahavirtojen osalta olleet eriarvoi-       Kuntien taloudellisen tilanteen kiristyessä ne
46917: sessa asemassa. Esitettyjen arvioiden mukaan           joutuvat ennakoimaan maksuvalmiutensa entis-
46918: vuoden 1998loppuun mennessä 98 kunnasta kui-           tä tarkemmin, joten päivän viive ei ole yhdente-
46919: tenkin loppuvat Postipankin palvelut. Siitäkin         kevä ajatellen valtionapujen kokonaismäärää.
46920: syystä valtion tulisi sujuvoittaa maksuliikenteen      Kunnille ja kuntayhtymille rahavirta on vuosit-
46921: hoitamista myös muiden pankkien asiakkaana             tain noin 40 miljardia markkaa.
46922: oleville valtionosuuksia, avustuksia tai vastaavia         Valtionavut on mahdollista maksaa muiden
46923: saaville tahoille. Myös kilpailusyistä on perustel-    kuin Postipankin asiakkaille nykyistä nopeam-
46924: tua, että valtio kohtelee eri pankkien asiakkaita      min. Tästä esimerkkinä on menettely, jolla esi-
46925: tasa-arvoisesti.                                       merkiksi osuuspankkien asiakkaina oleville kun-
46926:     Suomen Kuntaliitto teki kuntien aloitteesta        nille on maksettu verotilityksiä jo vuodesta 1993
46927: esityksen valtioneuvostolle kunnille ja kuntayh-       lähtien keskuspankin postisiirtotilin kautta.
46928: tymille tulevien valtionosuuksien ohjaamiseksi             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
46929: myös muiden pankkien kuin Postipankin tilille.         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
46930: Esitys tehtiin sillä perusteella, että vaihtoehtoi-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
46931: nen menettelytapa olisi tasavertainen niin pank-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
46932: kiyhteyden kuin maksatusaikataulunkin osalta.
46933:     Valtioneuvosto teki 30.1.1997 päätöksen, että                 Aikooko Hallitus etsiä järjestelyt, joil-
46934: kunnalle, kuntayhtymälle tai luonnolliselle hen-              la valtionapujen ja vastaavien maksatus
46935:  kilölle myönnetty avustus maksetaan kunnan,                  kunnille, kuntayhtymille ja muille tahoil-
46936:  kuntayhtymän tai henkilön ilmoittamalle posti-               le, jotka eivät ole Postipankin asiakkaita,
46937:  siirtotilille tai muulle tilille.                            nopeutuu niin, että tasa-arvoisuus toteu-
46938:     Tällä päätöksellä mahdollistettiin tiliyhteys             tuu myös maksuaikataulussa?
46939:  myös muihin pankkeihin. Maksuaikatauluun
46940: 
46941:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
46942: 
46943:                                          Maria Kaisa Aula /kesk
46944: 
46945: 
46946: 
46947: 
46948: 270136
46949: 2                                            KK 1099/1997 vp
46950: 
46951: 
46952: 
46953: 
46954:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46955: 
46956:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          nan tai kuntayhtymän ilmoittamalle postisiirto-
46957: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tilille tai muulle pankki tilille.
46958: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Päätöksen muuttamisen jälkeen kunnat ja
46959: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria              kuntayhtymät ovat voineet valita niille soveltu-
46960: Kaisa Aulan näin kuuluvan kysymyksen n:o                van pankkiyhteyden. Tämä on ollut tarpeenjos-
46961: 1099:                                                   sain määrin myös sen vuoksi, että Postipankki
46962:                                                         Oy ja sen paikallisverkkona käyttämät postitoi-
46963:             Aikooko Hallitus etsiä järjestelyt, joil-   mipaikat ovat vähentäneet verkostoaan. Nyky-
46964:         la valtionapujen ja vastaavien maksatus         aikana asiakkaiden maksuliike ja muut pankki-
46965:         kunnille, kuntayhtymille ja muille tahoil-      asiat hoidetaan voittopuolisesti maksupäätteitä
46966:         le, jotka eivät ole Postipankin asiakkaita,     ja muita pankkien tarjoamia elektronisia palve-
46967:         nopeutuu niin, että tasa-arvoisuus toteu-       luja käyttäen, mikä vähentää Postipankin pai-
46968:         tuu myös maksuaikataulussa?                     kallisverkon heikentymisestä aiheutuvia ongel-
46969:                                                         mia.
46970:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Valtion tehtävänä on hoitaa maksettavat suo-
46971: vasti seuraavaa:                                        rituksensa ajallaan. Tämä koskee erityisesti val-
46972:                                                         tion lakisääteisiä menoja. Toisaalta talousarvion
46973:    Valtioneuvoston päätös valtionavustuksia             soveltamista koskevissa valtioneuvoston yleis-
46974: koskeviksi yleismääräyksiksi (490/1965) on ollut        määräyksissä on määrätty, että valtion menoa ei
46975: ja on edelleenkin tarpeen valtionapuvarojen val-        saa maksaa ennen maksun eräpäivää.
46976: vonnan kannalta. Kuntien ja kuntayhtymien                   Valtiovarainministeriön tiedossa on, että
46977: saarnat valtionosuudet ovat viime vuosina muut-         pankkien välisessä maksujen välitystoiminnassa
46978: tuneet valtion normaaleiksi lakisääteisiksi me-         on pankkien kesken sovittu tällä hetkellä siitä,
46979: noiksi, joihin ei sovelleta enää samanlaista tilivel-   että saajalle suoritettu maksu, jonka tili ei ole
46980: vollisuutta kuin kuntien saamiin valtionavustuk-        maksajan pankissa, saa yhden päivän. Näin pan-
46981: siin aikaisemmin.                                       kit menettelevät esimerkiksi välittäessään pank-
46982:    Eräiden kuntien ja Suomen Kuntaliiton teke-          keihin maksettuja verosuorituksia valtiolle.
46983: mien aloitteiden perusteella valtiovarainministe-           Hallituksen ja valtiovarainministeriön tarkoi-
46984: riö päätyi esittämään 30.1.1997 valtioneuvoston         tuksena ei ole puuttua pankkien sopimaan mak-
46985: yleisistunnalle edellä mainitun päätöksen muut-         sujenvälityskäytäntöön.         Valtiovarainministe-
46986: tamista siten, että kunnille ja kuntayhtymille suo-     riön tiedossa puolestaan ei ole, miksi nykyisin
46987: ritettavia valtionosuuksia ei katsottaisi enää em.      käytettävissä oleva tietotekniikan reaaliaikai-
46988: yleismääräyksissä tarkoitetuiksi valtionavustuk-        suus ei olisi siirrettävissä pankkien väliseen mak-
46989: siksi. Valtioneuvosto teki tätä tarkoittavan pää-       sujenvälitykseen. Hallitus seuraa kuitenkin tilan-
46990: töksen, jonka mukaan kunnalle tai kuntayhty-            teen kehittymistä.
46991: mälle myönnetty avustus voidaan maksaa kun-
46992: 
46993:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
46994: 
46995:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
46996:                                            KK 1099/1997 vp                                             3
46997: 
46998: 
46999: 
47000: 
47001:                                         Tili Riksdagens Talman
47002: 
47003:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mun inbetalas på det postgirokonto eller bank-
47004: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           konto av annat slag som kommunen eller sam-
47005: medlem av statsrädet översänt följande av riks-       kommunen har uppgivit.
47006: dagsman Maria Kaisa Aula undertecknade                   Efter ändringen av beslutet har kommunerna
47007: spörsmäl nr 1099:                                     och samkommunerna kunnat välja den bankför-
47008:                                                       bindelse som passar dem. Detta har varit nöd-
47009:           Ämnar Regeringen vidta sädana ar-           vändigt i viss mån på grund av att Postbanken Ab
47010:        rangemang som päskyndar utbetalningen          och de lokala postanstalter som utgjort dess nät-
47011:        av statsbidrag och dylikt till kommuner,       verk har minskat sin verksamhet. Nuförtiden
47012:        samkommuner och andra instanser som            sköts största delen av kundernas betalningsrörel-
47013:        inte är kunder hos Postbanken, så att          se och övriga bankärenden via betalterminaler
47014:        även tidtabellen för utbetalningarna vore      och andra elektroniska tjänster som bankerna
47015:        lika för alla?                                 erbjuder, vilket minskar de problem som uppstår
47016:                                                       på grund av Postbankens försämrade lokala nät-
47017:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt         verk.
47018: anföra följande:                                         Det är statens uppgift att sköta sina utbetal-
47019:                                                       ningar inom utsatt tid. Detta gäller i synnerhet
47020:     Statsrädets beslut om allmänna föreskrifter       statens lagstadgade utgifter. A andra sidan har
47021: angäende statsbidrag och -understöd (490/1965)        man i statsrådets allmänna föreskrifter som gäl-
47022: var och är fortfarande nödvändigt med tanke på        ler tillämpningen av budgeten bestämt att en
47023: tillsynen över statsbidragsmedel. Under de senas-     statlig utgift inte fär betalas före förfallodagen.
47024: te ären har statsandelarna till kommuner och             Finansministeriet känner tili att när det gäller
47025: samkommuner ändrats till normala lagstadgade          betalningsförmedling mellan bankerna har dessa
47026: utgifter för staten, och på dem tillämpas inte        sinsemellan nu kommit överens om att ge en dags
47027: längre samma redovisningsskyldighet som tidi-         behandlingstid åt sådana betalningar vars motta-
47028: gare på statsandelarna tili kommunerna.               gare inte har konto i samma bank som betalaren.
47029:     På vissa kommuners och Finlands Kommun-           Pä samma sätt gör bankerna t.ex. med skatter
47030: förbunds initiativ beslöt finansministeriet att vid   som betalas tili staten.
47031: statsrådets allmänna sammanträde den 30 janua-           Varken regeringen eller finansministeriet har
47032: ri 1997 föreslå en ändring av ovan nämnda beslut      för avsikt att ingripa i den betalningsförmed-
47033: så att statsandelarna till kommuner och sam-          lingspraxis som bankerna kommit överens om.
47034: kommuner inte längre skulle betraktas som säda-       Finansministeriet vet å andra sidan inte varför
47035: na statsbidrag och -understöd som avses i ovan        det vid betalningsförmedling mellan banker inte
47036: nämnda allmänna föreskrifter. Statsrådet fattade      skulle gå att utnyttja den nu tillgängliga datatek-
47037: ett beslut i saken, och enligt detta beslut kan       nikens möjligheter tili överföringar i realtid. Re-
47038: bidrag som beviljats en kommun eller samkom-          geringen följer dock utvecklingen.
47039: 
47040:      Helsingforsden 26 november 1997
47041: 
47042:                                                                             Minister Jouko Skinnari
47043:                                             KK 1100/1997 vp
47044: 
47045: 
47046: Kirjallinen kysymys 1100
47047: 
47048: 
47049: 
47050: 
47051:                                     Jaakko Laakso /vas: Verovapaan myynnin säilyttämisestä Euroo-
47052:                                         pan unionin jäsenmaiden välisessä liikenteessä
47053: 
47054: 
47055:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
47056: 
47057:     Euroopan unioni on kieltämässä verovapaan             Verovapaan myynnin loppumisella EU-mai-
47058: myynnin jäsenmaiden välisessä liikenteessä vuo-        den välisessä liikenteessä on haitallisia vaikutuk-
47059: den 1999 kesäkuun 30. päivän jälkeen. Taustalla        sia myös Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Sen
47060: on yritys yhtenäistää EU:njäsenmaiden verotus-         oman arvion mukaan myynnissä olisi odotetta-
47061: ta.                                                    vissa noin kahden kolmasosan pudotus verova-
47062:     EU ei ole kuitenkaan teettänyt selvitystä vero-    paan myynnin loppumisen myötä. Rahassa tämä
47063: vapaan myynnin lopettamisen taloudellisista ja         merkitsee noin 150 miljoonaa markkaa.
47064: työllisyysvaikutuksista. Eurooppalaisten vero-            EU-maiden välisen verovapaan myynnin lop-
47065: vapaata kauppaa käyvien yritysten etujärjestön         puminen johtaisi todennäköisesti lentolippujen
47066: mukaan EU:n sisäisen verovapaan myynnin lo-            hintojen korotuksiin. Joidenkin arvioiden mu-
47067: pettaminen uhkaa hävittää useita kymmeniä tu-          kaan Finnairin tulokseen on odotettavissa 100
47068: hansia työpaikkoja ympäri Eurooppaa. Euroop-           miljoonan markan pudotus. Lippujen hinnan
47069: palaiset lentokentät saavat tätä nykyä 20-60           korotus koskisi todennäköisesti ensi sijassa ti-
47070: prosenttia tuloistaan verovapaasta myynnistä.          lauslentoja. Näin muutoksella on myös haitalli-
47071:     Suomelle verovapaalla myynnillä on maantie-        sia vaikutuksia Euroopan turismille.
47072: teellisistä syistä erityisen suuri merkitys. Esimer-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
47073: kiksi suomalaisten laivayhtiöiden tuloista noin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
47074: 40 prosenttia tulee verovapaasta myynnistä.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
47075:  Eräiden laskelmien mukaan laivalippujen hinnat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
47076: nousisivat jopa 150 prosenttia, jos verovapaa
47077:  myynti lakkautetaan, vaikka matkustajamäärät                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47078:  säilyisivät entisellään. Todennäköisesti matkus-             Euroopan unionin päättävissä elimissä
47079:  tajamäärät kuitenkin vähenisivät tuntuvasti: on-             ryhtyä, jotta EU sallisi työllisyys- ja ta-
47080:  han verovapaa myynti yksi keskeinen syy mm.                  lousvaikutuksiltaan tärkeän verovapaan
47081:  laivaristeilyihin.                                           myynnin jatkamisen jäsenmaiden välillä
47082:                                                               myös vuoden 1999 kesäkuun jälkeen?
47083: 
47084:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
47085: 
47086:                                            Jaakko Laakso /vas
47087: 
47088: 
47089: 
47090: 
47091: 270136
47092: 2                                          KK 1100/1997 vp
47093: 
47094: 
47095: 
47096: 
47097:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
47098: 
47099:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        nut verotusoikeuttaan varustamoille ja lentolii-
47100: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kenteen harjoittajille. Normaalisti, kiinteissä toi-
47101: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mipaikoissa toimivilla kaupan sekä majoitus- ja
47102: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           ravitsemuspalvelualan yrittäjillä ei ole tällaista
47103: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          etua.- Kun Euroopan yhteisöjen neuvosto sääti
47104: n:o 1100:                                             voimassa olevat, harmonoitua verotusjärjestel-
47105:                                                       mää koskevat direktiivit, verottoman myynnin
47106:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lopettamisesta tätä toimintaa harjoittaville ai-
47107:         Euroopan unionin päättävissä elimissä         heutuvat vaikeudet otettiin huomioon säätämäl-
47108:         ryhtyä, jotta EU sallisi työllisyys- ja ta-   lä myynti päättyväksi vasta kuuden ja puolen
47109:         lousvaikutuksiltaan tärkeän verovapaan        vuoden siirtymäkauden jälkeen eli vuoden 1999
47110:         myynnin jatkamisen jäsenmaiden välillä        puolivälissä.
47111:         myös vuoden 1999 kesäkuun jälkeen?                Kun Suomi neuvotteli liittymisestä Euroopan
47112:                                                       unioniin, meille tärkeiden merikuljetusyhteyk-
47113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sien turvaamiseksi pyrittiin saamaan poikkeus,
47114: vasti seuraavaa:                                      joka olisi oikeuttanut Suomen jatkamaan vero-
47115:                                                       tonta myyntiä vielä mainitun määräajan jälkeen-
47116:     Vuoden 1993 alusta lukien Euroopan yhteisöt       kin. Unioni ei kuitenkaan suostunut siihen. Suo-
47117: ovat muodostaneet ns. sisämarkkina-alueen,jos-        men liittymisasiakirjaan liitettiin kuitenkin "yh-
47118: sa jäsenmaiden välisten rajojen muodostamat es-       teinen julistus", jossa tunnustettiin Suomen
47119: teet mm. tavaroiden liikkuvuudelle on pyritty         maantieteellisestä asemasta ja ilmasto-olosuh-
47120: poistamaan. Tämän vuoksi sekä kilpailuolosuh-         teista aiheutuva meriyhteyksien tärkeys ja sovit-
47121: teiden yhdenmukaistamiseksi myös keskeiset vä-        tiin, että Suomen meriyhteyksiin muun unionin
47122: lilliset verot, arvonlisä- ja tärkeimmät eli mine-    kanssa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota
47123: raalipolttoöljyjen, tupakan ja alkoholin valmis-      yhteisön asiaa koskevissa aloitteissa, muun
47124: teverot on harmonoitu, tietyssä määrin yhden-         muassa kehitettäessä Euroopan laajuisia liiken-
47125: mukaistettu, ja niiden kantaminen jäsenmaiden         nehankkeita Pohjois-Euroopassa.
47126: välisessä kaupassa siirretty "rajalta" kotimaan           Näin ollen Suomi hyväksyi unioniin liittyes-
47127: kaupan yhteyteen. Vaikka nämäkin verot ovat           sään myös veroUoman myynnin lakkaamista
47128: edelleen jäsenmaiden omia veroja ja poikkeavat        koskevat direktiivien säännökset. Niiden muut-
47129: jossain määrin toisistaan, yhteisö muodostaa          taminen vaatisi komission ehdotuksen ja sen pe-
47130: kuitenkin, jäsenmaiden veroalueiden lisäksi,          rusteella tehtävän neuvoston yksimielisen pää-
47131: omanlaisensa veroalueen,jolla kaikkien hyödyk-        töksen. Komissio on ilmoittanut, ettei se aio teh-
47132: keiden on tarkoitus tulla verotetuiksi pääpiirteis-   dä ehdotusta verottoman myynnin jatkamiseksi.
47133: sään samojen perusteiden ja aina jonkin jäsen-        Myöskään jäsenvaltioiden välillä ei näytä vallit-
47134: maan verojärjestelmän mukaan. Verottomuudet           sevan yksimielisyyttä siitä, että sitä tulisi voida
47135: esim. vain sillä perusteella, että tavara myydään     jatkaa.
47136: jäsenmaiden välillä meritse tai lentoteitse mat-          Edellä on jo viitattu verouoman myynnin yh-
47137: kustaville henkilöille, ei sovi järjestelmään, vaan   teensopimattomuuteen sisämarkkinajärjestel-
47138: vääristää kilpailua paitsi eri liikennemuotojen       män kanssa sekä sen kilpailua vääristäviin vaiku-
47139: myös niiden ja samanlaisia palveluja tarjoavien       tuksiin. Myynnin lakkaamisella on varmasti
47140: kaupan sekä majoitus- ja ravintolapalvelujen vä-      myös kielteisiä vaikutuksia Suomen ja unionin
47141: lillä. Veroton myynti merkitsee huomattavan           muiden jäsenmaiden väliseen meri- ja ilmateitse
47142: korkeaa valtion tukea mainituille liikennemuo-        tapahtuvan matkustajaliikenteen toimintaedel-
47143: doille, kun otetaan huomioon pohjoismaiden            lytyksiin ja muuhun tax-free-liiketoimintaan.
47144: erittäin korkeat arvonlisä- ja valmisteverotasot;     Viimeksi mainittu toiminta supistuu vain kol-
47145: kun verottomat hinnat kuitenkin ovat lähellä          mansien maiden liikenteen piiriin, ja myös ensin
47146: verollisia, voidaan sanoa, että valtio on luovutta-   mainittujen kannattavuus ja toiminnan taso yh-
47147:                                              KK 1100/1997 vp                                               3
47148: 
47149: teisön sisäliikenteessä laskee. On kuitenkin kiis-      suuntautua laajemmallekin, myös matkan koh-
47150: tatonta, että nyt verollisilla tuotteiiia kilpailevan   teisiin. Liikenteen ylläpitäminen pääasiallisesti
47151: myynti- ja tarjoilutoiminnan suhteellinen asema         verottoman myynnin vuoksi ei ole myöskään
47152: paranee huomattavasti ja kilpailun ehdot tasa-          energiataloudellisesti eikä ympäristöpoliittisesti
47153: puolistuvat. Ainakin suurin osa vapautuvasta            suotavaa.
47154: ostovoimasta suuntautunee jatkossakin vastaa-               Edellä sanottuun viitaten hallitus ei näe aiheel-
47155: viin, mutta verollisiin tuotteisiin, mikä lisää val-    liseksi ryhtyä aktiivisiin toimiin verovapaan
47156: tioiden verotuloja sekä työllisyyttä "normaali-         myynnin jatkumisen mahdollistamiseksi yhtei-
47157: sektorilla". Vaikkakin pelkästään verottomien           sön sisäliikenteessä. Myynnin loppumisen haital-
47158: ostosmahdollisuuksien aikaansaama matkusta-             lisia vaikutuksia on asianomaisten alojen pyrittä-
47159: minen jäsenvaltioiden väliiiä lakkaa, vapaa-ajan        vä ensisijaisesti torjumaan itse, omin sopeutu-
47160: matkustaminenkaan ei varmasti lopu kokonaan;            mistoimenpitein. Hallitus tulee kuitenkin seuraa-
47161: kiinnostus saattaa pelkän matkustamisen lisäksi         maan tilanteen kehittymistä.
47162: 
47163:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
47164: 
47165:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
47166: 4                                          KK 1100/1997 vp
47167: 
47168: 
47169: 
47170: 
47171:                                         Tili Riksdagens Talman
47172: 
47173:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           na ändå är nästan desamma som de skattebelag-
47174: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           da priserna, kan man säga att staten har överlåtit
47175: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sin beskattningsrätt till rederierna och dem som
47176: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-            idkar flygtrafik. Normalt har företagare som id-
47177: mål nr 1100:                                          kar handel eller som tillhandahåller inkvarte-
47178:                                                       rings- och restaurangservice på fasta driftställen
47179:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        inte dylika förmåner.- När Europeiska gemen-
47180:        ta inom Europeiska unionens beslutsfat-        skapernas råd beredde de gällande direktiven om
47181:        tande organ för att EU skall tillåta att den   ett harmoniserat beskattningssystem, beaktades
47182:        med tanke på sysselsättningseffekter och       de svårigheter som de som idkar sådan verksam-
47183:        ekonomiska verkningar viktiga skattefria       het orsakas när den skattefria försäljningen upp-
47184:        försäljningen skall fortsätta mellan med-      hör. Detta gjordes genom ett beslut om att den
47185:        lemsstaterna även efter juni 1999?             skattefria försäljningen upphör först efter en
47186:                                                       övergångstid på sex och ett halvt år, dvs. i mitten
47187:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av år 1999.
47188: anföra följande:                                          När Finland förhandlade om ett eventuellt
47189:                                                       medlemskap i Europeiska unionen försökte man
47190:     Europeiska gemenskaperna har från ingången        för att trygga de för oss så viktiga sjötransport-
47191: av 1993 bildat ett s.k. inre marknadsområde, där      förbindelserna få till stånd ett undantag, som
47192: man försökt avlägsna de hinder mellan medlems-        skulle ha berättigat Finland att fortsätta den
47193: staternas gränser som finns i fråga om bl.a. rör-     skattefria försäljningen även efter nämnda tids-
47194: ligheten för varor. På grund av detta och för att     frist. Detta gick unionen dock inte med på. Tili
47195: samordna konkurrensförhållandena har även de          Finlands anslutningsakt fogades dock en "ge-
47196: centrala indirekta skatterna, mervärdesskatten        mensam deklaration", där vikten av Finlands
47197: och de viktigaste acciserna, dvs. acciserna på        sjöförbindelser med tanke på vårt geografiska
47198: mineralbrännoljor, tobak och alkohol, harmoni-        läge och våra klimatförhållanden erkändes och
47199: serats, i viss utsträckning samordnats, och upp-      där det beslutades att Finlands sjöförbindelser
47200: börden av dessai handeln mellan med1emsstater-        till den övriga unionen skall tilldelas vederbörlig
47201: na har f!yttats "från gränsen" till handeln i hem-    uppmärksamhet i samband med initiativ som
47202: landet. Aven om också dessa skatter fortfarande       gäller gemenskapsärenden, t.ex. då det i norra
47203: är medlemsstaternas egna skatter och i viss mån       Europa utvecklas sådana trafikprojekt som om-
47204: avviker från varandra, bildar gemenskapen             spänner hela Europa.
47205: dock, utöver medlemsstaternas skatteområden,              Sålunda godkände Finland i samband med
47206: ett eget skatteområde inom vilket alla nyttigheter    anslutningen till unionen även bestämmelserna i
47207: avses bli beskattade huvudsakligen enligt samma       direktiven beträffande avvecklingen av den skat-
47208: grunder och alltid enligt något medlemslands          tefria försäljningen. En ändring av dessa skulle
47209: skattesystem. Skattefrihet t.ex. enbart på grund      kräva en framställning av kommissionen och ett
47210: av att en vara säljs till passagerare som reser       på grundval av denna fattat enhälligt beslut av
47211: mellan medlemsstaterna i sjö- eller lufttrafik läm-   rådet. Kommissionen har meddelat att den inte
47212: par sig inte för systemet, utan snedvrider konkur-    ämnar föreslå en fortsättning på den skattefria
47213: rensen förutom mellan olika trafikformer även i       försäljningen. Inte heller medlemsstaterna emel-
47214: fråga om företag som erbjuder liknande tjänster       lan verkar det råda enighet om att denna försälj-
47215: samt företag som tillhandahåller inkvarterings-       ning skulle kunna fortsätta.
47216: och restaurangservice. Den skattefria försälj-            Ovan har redan hänvisats till den skattefria
47217: ningen innebär även ett betydande statligt stöd       försäljningens oförenlighet med arrangemanget i
47218: till dessa trafikformer när man beaktar de mycket     fråga om den inre marknaden samt till dess sned-
47219: höga mervärdesskatte- och accisnivåerna i de          vridande verkningar på konkurrensen. Att för-
47220: nordiska länderna; eftersom de skattefria priser-     säljningen upphör har säkert också negativa
47221:                                            KK 1100/1997 vp                                            5
47222: 
47223: verkningar på verksamhetsbetingelserna för pas-       skattefria inköpsmöjligheter upphör, kommer
47224: sagerartrafiken tili sjöss och i luften och på den    nöjesresandet med säkerhet inte att upphöra helt
47225: övriga taxfreehandeln. Den sistnämnda verk-           och hållet, utan utöver själva resandet kan syftet
47226: samheten inskränks endast tili trafik till och från   bli allt mer omfattande och även gälla resemålet.
47227: tredje land samtidigt som även den förstnämnda        Det att trafiken huvudsakligen skulle upprätthål-
47228: trafikens lönsamhet och verksamhetsnivån inom         las med tanke på den skattefria försäljningen kan
47229: gemenskapens interna trafik kommer att sjunka.        inte heller rekommenderas med hänsyn till ener-
47230: Det är dock säkert att ställningen relativt sett      giekonomiska och miljöpolitiska aspekter.
47231: kommer att förbättras avsevärt med tanke på               Med hänvisning tili vad som anförts ovan fin-
47232: konkurrensen i fråga om sådana företag som            ner regeringen det inte motiverat att vidta några
47233: idkar försäljnings- och serveringsverksamhet          aktiva åtgärder för att möjliggöra en fortsatt
47234: med skattepliktiga produkter och att konkur-          skattefri försäljning inom gemenskapens interna
47235: rensvillkoren blir mer jämlika. Åtminstone en         trafik. Respektive branscher skall i första hand
47236: stor del av den köpkraft som frigörs torde även i     genom sina egna anpassningsåtgärder försöka
47237: fortsättningen riktas tili motsvarande, men skat-     förebygga de negativa verkningar som uppstår
47238: tepliktiga produkter, vilket ökar staternas skatte-   när försäljningen upphör. Regeringen håller sig
47239: intäkter samt förbät~rar sysselsättningen på den      dock hela tiden informerad om hur saken utveck-
47240: "normala" sektorn. Aven om sådant resande mel-        las.
47241: lan medlemsstaterna som enbart grundar sig på
47242: 
47243:      Helsingforsden 9 december 1997
47244: 
47245:                                                                             Minister Jouko Skinnari
47246:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025