<Hiski Haukkala> Valitettavasti puhelimessa muistinvaraisesti antamani tieto oli virheellinen. En ikävä kyllä muistanut, että tällainen sähköpostiyhteydenotto oli tapahtunut 8.2.2025. Oliver Stubb lähestyi minua tuolloin sähköpostilla tiedustellakseen yleisesti harjoittelumahdollisuuksista Ulkopoliittisessa instituutissa.
<Vanukoitsija> Ei, Tämä ei ole hupiveneilijöiden käymäläjätteen vastaanottopiste. Tämä on aito Kosher-hyväksytty vanukastehdas.
<Hanna-Maija Lahtinen> Valitettavasti nuori uros kuoli anestesiassa eli nukutuksessa. Se lähetettiin jatkotutkimuksiin patologin tutkittavaksi. Näin eläintarhoissa usein toimitaan, jos nuori eläin kuolee tuntemattomasta syystä. Tavoitteena on, että uros saapuu Korkeasaareen loppuvuodesta, mutta eläinten kohdalla asiat voi sanoa varmaksi vasta siinä vaiheessa, kun ne on saatu ulos kuljetuslaatikosta.
<Lidl> Tuemme myös wokea ja LGBT. Siksi myymme sateenkaarimunkkeja.
<Sergei Lavrov> Todistamme ennennäkemätöntä vastakkainasettelua maamme ja kollektiivisen lännen välillä, joka on päättänyt jälleen kerran sotia meitä vastaan ​​ja aiheuttaa Venäjälle strategisen tappion, käyttäen käytännössä Kiovan natsihallintoa muurinmurtajana. Länsi ei ole koskaan onnistunut tässä, eikä se onnistu tälläkään kertaa.
<Daijju> Mitä vitun vehkeitä nää on saatana tajuatteko te näistä mittään saatana, ketä sinne pitää hommata saatana?

Nimesi:

Lausahdus:

64 Käyttäjää paikalla! 0.021511077880859

Muista katsoa myös paikallaolijat!

Herra_Snellman

Digitoidut valtiopäiväasiakirjat

- Ladattu koneellisesti Amazonin pilvestä, jossa niitä säilytetään!! (Hyvä Suomi, itsenäisyys ja omavaraisuus!!)
- Convertoitu koneellisesti
- Tulossa haku, sanojen korostus, renderöinti kuviksi, alkuperäiset asiakirjat (14 gigaa)
- Lisätty rivinumerointi, pitää vielä kehittää kuinka viittaan URI:ssa tietylle riville - Rivinumeroiden eroitus itse tekstistä, mutta kekseliäitä ehdotuksia otetaan vastaan kuinka kaksi columnia saataisiin erilleen, ettei tekstinmaalauksessa tulisi molempien sarakkeiden tekstiä.

On jo korkea aika saada nämäkin hakukoneiden saataville!

1907 1908 1909 1910 1911 1912 1913 1914 1915 1916 1917 1918 1919 1920 1921 1922 1923 1924 1925 1926 1927 1928 1929 1930 1931 1932 1933 1934 1935 1936 1937 1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 1946 1947 1948 1949 1950 1951 1952 1953 1954 1955 1956 1957 1958 1959 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000
A_1997_1 | A_1997_2 | A_1997_3 | A_1997_4 | A_1997_5 | A_1997_6 | B_1997_1 | B_1997_2 | C_1997_1 | C_1997_2 | D_1997_1 | D_1997_2 | E_1997_1 | E_1997_2 | F_1997_1 | F_1997_2 | F_1997_3 | F_1997_4 | F_1997_5 | Hak_1997 | PTK_1997_1 | PTK_1997_2 | PTK_1997_3 | PTK_1997_4 | PTK_1997_5 | 
1: Vuoden 1997
2:                        ••           ••
3: VALTIOPAIVAT
4: 
5: 
6: 
7: 
8: Asiakirjat
9: F5
10: Kirjalliset kysymykset 1101-1357
11: Kysymykset valtioneuvostolle 1-98
12: Keskustelualoitteet 1-7
13: 
14: 
15: 
16: EDUSKUNTA
17: HELSINKI
18:  ISSN 0783-9820
19: 
20: OY EDITA AB, HELSINKI1998
21: SISÄLLYSLUETTELO
22: 
23: 
24: 
25: 
26: Kirjalliset kysymykset 1101-1357
27: 
28: 1101 Jukka Mikkola /sd: Tax-free-kaupan loppumi-       1116 Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok: Hidaskatujen
29:      sen vaikutuksista Suomessa                             rakentamista ohjaavien säädösten laatimisesta
30: 
31: 1102 Kaarina Dromberg /kok: Ammattikorkea-             1117 Pia Viitanen /sd ym.: Valtion opintolainarahas-
32:      koulujen arvonlisäverokohtelusta                       ton perustamisesta
33: 
34: 1103 Raimo Vistbacka /ps: Alikulkutunnelin raken-      1118 Eva Biaudet /sv m.fl.: Statens Iikviditet
35:      tamisesta valtatie 20:11e Kiimingin kunnanHan-
36:      nuskylässä                                        1118 Eva Biaudet /r ym.: Valtion maksuvalmiudesta
37: 
38: II 04 Esa Lahtela /sd ym.: Henkivakuutusyhtiö Kan-     1119 Ossi Korteniemi /kesk: Natura 2000 -lainsää-
39:       san konkurssipesän selvittämisestä                    dännön tarkistamisesta
40: 
41: 1105 Sulo Aittoniemi /kesk: Venäjän Suomelle olevan    1120 Markus Aaltonen /sd: Inflaatiokäsitteen uudel-
42:      velan kuittaamisesta                                   leen arvioimisesta
43: 
44: 1106 Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuutuksenottajien oi-    1121 Timo Ihamäki /kok: Tupakkatuotteita koske-
45:      keuksien turvaamisesta                                 vien verosäännösten kehittämisestä
46: 
47: 1107 Sulo Aittoniemi /kesk: Junaliikenteen palvelui-   1122 Mari Kiviniemi /kesk: Kotihoidon tuen lakkaut-
48:      den parantamisesta                                     tamista koskevista suunnitelmista
49: 
50: 1108 Sulo Aittoniemi /kesk: InkeriJäisten paluumuut-   1123 Jari Koskinen /kok ym.: Ympäristöministeriön
51:      toon liittyvien perusteiden selvittämisestä            Maan Ystävät -nimiselle järjestölle myöntämäs-
52:                                                             tä toiminta-avustuksesta
53: 1109 Sulo Aittoniemi /kesk: Diakonin tehtäviin kou-
54:      luttautumisesta oppisopimuksella                  1124 Liisa Hyssälä /kesk: Arvonlisäveron porrastuk-
55:                                                             sesta ympäristövaikutusten mukaan
56: 1110 Sulo Aittoniemi /kesk: Kotoutumistuen maksa-
57:      misesta pakolaisille                              1125 Risto Penttilä /nuors: Tietokonejärjestelmien
58:                                                             toimivuuden turvaamisesta vuosituhannen
59: 1111 Sulo Aittoniemi /kesk: Hampaiden oikomishoi-           vaihtuessa
60:      don kustantamisesta alle 19-vuotiaille
61:                                                        1126 Mikko Elo /sd: Pääomatulon verotuksesta suh-
62:                                                             teessa ansiotulojen verotukseen
63: 1112 Anu Vehviläinen /kesk: Toimeentulotukikokei-
64:      lun jatkamisesta                                  1127 Annika Lapintie /vas: Naisten aseman paranta-
65:                                                             misesta työmarkkinoilla
66: 1113 Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisisurmien vaikutuk-
67:      sesta poliisitoimen kehittämiseen                 1128 Anu Vehviläinen /kesk: Työllistämisvarojen
68:                                                             käyttämisestä koulujen rakennushankkeisiin
69: 1114 Riitta Korhonen /kok: Hallituksen suhtautumi-
70:      sestajumalanpalvelusten poistamiseen TV-Iähe-     1129 Janne Viitamies /sd: Mikkelin lentovuorojenjat-
71:      tyksistä                                               kumisen turvaamisesta vuonna 1998
72: 
73: 1115 Esa Lahtela /sd: Viittomakielen tulkkipalvelui-   1130 Pehr Löv /sv m.fl.: Anslutningen tili ordnad av-
74:      den saatavuuden parantamisesta                         fallstransport
75: 
76: 280295
77: 4                                              Sisällysluettelo
78: 
79: 1130 Pehr Löv /r ym.: Järjestettyyn jätteenkuljetuk-     1147 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Pitkäaikaistyöttö-
80:      seen liittymisestä                                       mien tilanteen parantamiseksi toteutetun Sykli-
81:                                                               selvityksen hyödyntämisestä
82: 1131 Toimi Kankaanniemi /skl: Valtatie 9:n paranta-
83:      misesta välillä Jämsä-Orivesi                       1148 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Kevitsan malmion
84:                                                               hyödyntämisestä
85: 1132 Toimi Kankaanniemi /skl: Luomutuotannon
86:      edistämisestä                                       1149 Päivi Räsänen /skl: Yleishyödyllisten yhdistys-
87:                                                               ten verotuskohtelusta
88: 1133 Toimi Kankaanniemi /skl: Työttömien vaiku-
89:      tusmahdollisuuksien lisäämisestä                    1150 Eila Rimmi /vas ym.: Eläinten pesimisrauhan
90:                                                               turvaamisesta Seitsemisen kansallispuistossa
91: 1134 Toimi Kankaanniemi /skl: Raittiiden elämänta-
92:      pojen edistämisestä valtion tukemassa urheilu-      1151 Esa Lahtela /sd ym.: Toimeentulotuen myöntä-
93:      ja nuorisotyössä                                         misestä Suomessa oleileville turisteille
94: 
95:                                                          1152 Esa Lahtela /sd ym.: Eläke-Tapion tekemistä
96: 1135 Matti Väistö /kesk: Maaseudun tieverkon kun-             leikkauksista lisäeläkkeisiin
97:      nossapidon tehostamisesta
98:                                                          1153 Toimi Kankaanniemi /skl: Virallisten liputus-
99: 1136 Pekka Saarnio /vas: Työttömyyskoulutuksesta              päivien lisäämisestä
100:      aiheutuvien kustannusten korvaamisesta
101:                                                          1154 Toimi Kankaanniemi /skl: Jyväskylän yliopis-
102: 1137 Esa Lahtela /sd ym.: Ammatinvalinnanohjauk-              ton Vammaistutkimuksen keskuksen kehittämi-
103:      sesta varuskunnissa                                      sestä
104: 
105: 1138 Esa Lahtela /sd ym.: Henkilöstön aseman ja etu-     1155 Toimi Kankaanniemi/skl: Keskituloisten henki-
106:      jen turvaamisesta yhtiöiden myydessä osan toi-           löiden oikeusturvan parantamisesta
107:      minnoistaan
108:                                                          1156 Raimo Holopainen /sd: Palvelujen keskittämi-
109: 1139 Marjatta Vehkaoja /sd: Sosiaali- ja terveyden-           sen seurauksista kihlakuntauudistuksessa
110:      huollon asiakasmaksujen määrittelystä
111:                                                          1157 Janne Viitamies /sd ym.: Ulkomaalaisiin kohdis-
112:                                                               tuvan väkivallan vähentämiseksi tarvittavista
113: 1140 Raimo Holopainen /sd: Nuorten ajamien                    toimenpiteistä
114:      kuolonkolarien estämiseksi tarvittavista toi-
115:      menpiteistä                                         1158 Sulo Aittoniemi /kesk: Matkatoimistoilta vaa-
116:                                                               dittavien vakuuksien riittävyydestä
117: 1141 Annika Lapintie /vas: Lähihoitajakoulutuksen
118:      kehittämisestä                                      1159 Sulo Aittoniemi /kesk: Varusmiesten päivära-
119:                                                               han ja kotiuttamisrahan korottamisesta
120: 1142 Pentti Tiusanen /vas: Kivihiilivoimalan rakenta-
121:      misesta Kotkan Mussaloon                            1160 Sulo Aittoniemi /kesk: Leikkausjonojen lyhen-
122:                                                               tämisestä sairaaloissa
123: 1143 Jaakko Laakso /vas: Suomalaisopiskelijoiden
124:      kohtelusta Helsingin yliopiston omistaman yh-       1161 SuloAittoniemi/kesk:Vuosina 1940--1941 syn-
125:      tiön Pietarissa järjestämässä koulutusohjelmas-          tyneiden oikeudesta vanhan eläkesäännön mu-
126:      sa                                                       kaisiin varhaiseläkkeisiin
127: 
128: 1144 Mikko Elo /sd: Opintotukihakemusten käsitte-        1162 Sulo Aittoniemi /kesk: Vankeinhoitolaitoksen
129:      lyaikojen lyhentämisestä                                 toiminnan kehittämisestä
130: 
131: 1145 Heikki Koskinen /kok: Lakkautettavien varus-        1163 Sulo Aittoniemi /kesk: Käräjäoikeuden istunto-
132:      kuntien henkilöstön aseman turvaamisesta                 jen jatkumisesta Someron kunnassa
133: 
134: 1146 Paula Kokkonen /kok ym.: Työttömyyskasso-           1164 Sulo Aittoniemi /kesk: Sotainvalidien oikeudes-
135:      jen riippumattomuuden turvaamisesta                      ta kuntoutukseen
136:                                               Sisällysluettelo                                                5
137: 
138: 1165 Sulo Aittoniemi /kesk: Sotaveteraanien oikeu-      1181 Säde Tahvanainen /sd ym.: Kohtuuhintaisten
139:      desta kuntoutukseen                                     vuokra-asuntojen saatavuuden turvaamisesta
140: 
141: 1166 Raimo Vistbacka /ps: Apteekkimaksun poista-        1182 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Hormonikieru-
142:      misen vaikutuksesta pienten apteekkien kannat-          kan korvaamisesta sairausvakuutuksesta
143:      tavuuteen
144:                                                         1183 Margareta Pietikäinen /sv m.tl.: Ersättning för
145: 1167 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Rovaniemellä toimi-          kostnaderna för antioxidanteri vården av cancer
146:      van Katajarannan ala-asteen peruskorjaamises-
147:      ta                                                 1183 Margareta Pietikäinen /r ym.: Syövän hoidossa
148:                                                              käytettävien antioksidanttien korvaamisesta
149: 1168 Antero Kekkonen /sd: Venäläisten autoilijoiden
150:      aiheuttamien tieliikenneriskien vähentämisestä     1184 Bjarne Kallis /skl: Arvonlisäveron perimisestä
151:      Kaakkois-Suomessa                                       Suomeen korjattavaksi tuoduista veneistä
152: 
153: 1169 Ulla-Maj Wideroos /sv m.tl.: En ny prövning av     1185 Liisa Hyssälä /kesk: Työnantajan maksamien
154:      fallet Kerstin Campoy                                   perhepoliittisten kulujen korvaamisesta
155: 
156: 1169 Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Kerstin Campoyn          1186 Ilja Tolonen /kok: Eläkeläisten korotetun sai-
157:      tapauksen uudelleen käsittelemisestä                    rausvakuutusmaksun alentamisesta
158: 
159: 1170 Timo Ihamäki /kok: Etelä-Savolle kuuluvien         1187 Pehr Löv /sv m.tl.: Kartläggning av miljöfarliga
160:      EU-tukien jakamisesta                                   föremål och ämnen som dumpats i våra vat-
161:                                                              tendrag
162: 1171 Timo Ihamäki /kok: Hallituksen suhtautumises-
163:                                                         1187 Pehr Löv /r ym.: Vesistöön upotettujen ympäris-
164:      ta Heinolan kaupungin ja Omaisuudenhoitoyh-
165:      tiö Arsenal-SSP Oy:n väliseen kiinteistökaupan          tölle vaarallisten esineiden ja aineiden kartoituk-
166:                                                              sesta
167:      esisopimukseen
168:                                                         1188 Reino Ojala /sd: Hirvieläinvahinkojen korvaa-
169: 1172 Timo Ihamäki /kok: Kymijoen supermyrkkyjen              misesta
170:      hävittämisestä
171:                                                         1189 Mikko Elo /sd: Valtion velan lisääntymisen ai-
172: 1173 Timo Ihamäki /kok: Muuttoilmoitusten tekemi-            heuttamista vai uuttariskeistä
173:      sestä taloyhtiön edustajan välityksellä
174:                                                         1190 Maija Rask /sd ym.: Näkövammaisten kirjaston
175: 1174 Jaakko Laakso /vas: Helsingin yliopistollisen           palautuspostin hintaluokituksesta
176:      keskussairaalan toiminnan tukemisesta
177:                                                         1191 Antero Kekkonen /sd ym.: Näkövammaisten
178: 1175 Anu Vehviläinen /kesk: Erityisopettajien eläke-         kirjaston toiminnan turvaamisesta
179:      iän määräytymisperusteiden laajentamisesta
180:                                                         1192 Håkan Malm /sv m.fl.: Ersättning av skador på
181: 1176 Heikki Rinne /sd: Palkkasoturipalvelusten käy-          odlingar som förorsakas av fåglar
182:      töstä ja aseiden maahantuonnista
183:                                                         1192 Håkan Malm lr ym.: Lintujen viljelmille aiheut-
184: 1177 Heikki Rinne /sd: Teloitettujen merkitsemisestä         tamien vahinkojen korvaamisesta
185:      taisteluissa kaatuneiden luetteloihin Suomen
186:      1uokkasodassa                                      1193 Armas Komi /kesk: Suomalaisten pienten huip-
187:                                                              puteknologiayritysten markkinoille pääsyn
188: 1178 Heikki Rinne /sd: Erityiskomitean asettamisesta         edistämisestä
189:      selvittämäänjuutalaisten toisen maailmansodan
190:      aikaista kohtelua                                  1194 Liisa Hyssälä/kesk: Ammatillisten oppilaitosten
191:                                                              harjoittaman liiketoiminnan vaikutuksesta kil-
192: 1179 Heikki Rinne /sd: Hallitusohjelman työllisyyttä         pailuun
193:      koskevien kohtien korjaamisesta
194:                                                         1195 Liisa Hyssälä /kesk: Hallituksen suhtautumises-
195: 1180 Heikki Rinne /sd: Työttömiin työnhakijoihin             ta Kauppatalo Hansel Oy:n erityisasemaan jul-
196:      kohdistuvista lausunnoista                              kisissa hankinnoissa
197: 6                                              Sisällysluettelo
198: 
199: 
200: 1196 Raimo Holopainen /sd: Henkisen ilmapiirin ki-       1214 Raimo Vistbacka /ps: Poliisipalveluiden saata-
201:      ristymisestä työpaikoilla                                vuuden parantamisesta
202: 
203: 1197 Kyösti Karjula /kesk: Keksijöiden tuloverotuk-      1215 Mikko Immonen /vas: Työttömän oikeudesta
204:      sen keventämisestä                                       saada kohdeapurahaa taiteen tekemiseen me-
205:                                                               nettämättä päivärahaoikeuttaan
206: 1198 Matti Väistö /kesk: Työvoimahallinnon palve-
207:      luiden turvaamisesta                                1216 Anu Vehviläinen /kesk: Alueellisten kokeilujen
208:                                                               toteuttamisesta
209: 1199 Juha Korkeaoja /kesk: Ennakonpidätyksen toi-
210:      mittamisvelvollisuudesta                            1217 Timo Ihamäki /kok: Insinöörinimikkeen säilyt-
211:                                                               tämisestä ammattikorkeakoulujen tutkintoni-
212: 1200 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Luontaiselinkeinoti-          mikkeenä
213:      lojen taloudellisen tilanteen helpottamisesta
214:                                                          1218 Timo Ihamäki /kok: Tupakkavalmisteveron
215: 1201 Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Valokuvien               tuoton käyttämisestä tupakoinnin vähentämi-
216:      tallentamisesta ja luetteloiunista                       seen
217:                                                          1219 Timo Ihamäki /kok: Tupakansavun ottamisesta
218: 1202 Irja Tulonen /kok: Sosiaali- ja terveydenhuolto-         syöpävaarallisten aineiden luetteloon
219:      henkilöstön eläkeiän alentumisesta
220:                                                          1220 Eero Lämsä /kesk ym.: Maataloudenharjoitta-
221: 1203 Sulo Aittoniemi /kesk: Tuomioistuinten uskot-            jien oikeusturvan parantamisesta tukihakemus-
222:      tavuuden parantamisesta                                  ten käsittelyssä
223: 1204 Sulo Aittoniemi /kesk: Liikennevalojen noudat-      1221 Tuija Nurmi /kok: Autoveron alentamisesta
224:      tamisen valvonnasta
225:                                                          1222 Pehr Löv /sv m.fl.: Jämlik behandling av reli-
226: 1205 Sulo Aittoniemi /kesk: Korjausavustusten                 gionssamfund i civiltjänstfrågor
227:      myöntämisestä tanssilavojen kunnossapitoon
228:                                                          1222 Pehr Löv /r ym.: Uskonnollisten yhdyskuntien
229: 1206 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisviraston               yhdenvertaisesta kohtelusta siviilipalvelus-
230:      menettelystä oleskelu- ja työlupaa koskevassa            asioissa
231:      asiassa
232:                                                          1223 Bjarne Kallis /skl: Vartiointitehtävissä työsken-
233: 1207 Sulo Aittoniemi /kesk: Helsingin käräjäoikeu-            televien henkilökohtaisen turvallisuuden paran-
234:      den menettelystä Uotin veljeksiä koskevassa              tamisesta
235:      asiassa
236:                                                          1224 Esko-Juhani Tennilä /va-r: Enontekiön lentolii-
237: 1208 Sulo Aittoniemi /kesk: Lapsen oikeudesta koko-           kenteen turvaamisesta
238:      päiväiseen päivähoitoon
239:                                                          1225 Jaakko Laakso /vas: Korjausavustusten myön-
240: 1209 Esa Lahtela /sd ym.: Työvoimahallinnon palve-            tämisestä asunto-osakeyhtiöille
241:      lupisteen säilyttämisestä Tuupovaarassa
242:                                                          1226 Jaakko Laakso /vas: Hyvinkään kaupunginteat-
243: 1210 Reijo Kallio /sd: Liikenneministeriön erikois-           terin lakkauttamisesta
244:      kuljetuksia koskevan päätösluonnoksen tarken-
245:      tamisesta                                           1227 Toimi Kankaanniemi /skl: Linja-auton ja ras-
246:                                                               kaan ajoneuvoyhdistelmän ajo-oikeuden voi-
247: 1211 Reijo Kallio /sd: Pienten kuntien lääkepalvelu-          massaolosta
248:      jen saatavuuden turvaamisesta
249:                                                          1228 Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaisessa laitoshoi-
250: 1212 Aulis Ranta-Muotio/kesk ym.: EU-tukien mak-              dossa olevan potilaan puolison taloudellisen
251:      satuksen nopeuttamisesta                                 aseman turvaamisesta
252: 
253: 1213 Jukka Mikkola /sd: Lausuntojen pyytämisestä         1229 Markku Pohjola /sd ym.: Rasismin vastaisen
254:      Maailman terveysjärjestön Terveyttä kaikille             asennekasvatuksen lisäämisestä kouluopetuk-
255:      -ohjelmaluonnoksesta                                     sessa
256:                                               Sisällysluettelo                                              7
257: 
258: 1230 Matti Väistö /kesk: Rajavartiolaitoksen henki-     1249 Päivi Räsänen /skl: Eläkevakuutusmaksujen
259:      löstön eläke-etuuksien parantamisesta                   poistamisesta pienimuotoista kotitaloustyötä
260:                                                              teettä viltä
261: 1231 Maria Kaisa Aula /kesk: Vanhempien tulojen
262:      huomioon ottamisesta opintorahaa myönnet-          1250 Satu Hassi /vihr ym.: Ympäristö- ja ihmisoikeus-
263:      täessä                                                  vaikutusten huomioon ottamisesta Valtionta-
264:                                                              kuukeskuksen toiminnassa kehitysmaissa
265: 1232 Timo Ihamäki /kok ym.: Tupakointikäytännös-
266:      tä Oulun lentoasemalla                             1251 Erkki Pulliainen /vihr: Geenimaissin maahan-
267:                                                              tuonnista
268: 1233 Matti Väistö /kesk: Yöpäivystyksen säilyttämi-
269:      sestä Joensuun poliisilaitoksella                  1252 Liisa Hyssälä /kesk: Sosiaali- ja terveysministe-
270:                                                              riön vakuutusosaston toiminnasta
271: 1234 Tuija Nurmi /kok: Työllisyysvarojen käytöstä
272:      nuoren metsän hoitotöihin
273:                                                         1253 Esa Lahtela /sd: Osakkaiden tasapuolisen koh-
274:                                                              telun turvaamisesta asunto-osakeyhtiöissä
275: 1235 Jarmo Wahlström /vas: Hallinnollisten rajojen
276:      vaikutuksesta elinkeinotukiin
277:                                                         1254 Timo Ihamäki /kok: Erikoisperintätyön jatka-
278: 1236 Anu Vehviläinen/kesk: Suvaitsevaisuuden lisää-          misesta harmaan talouden torjunnassa
279:      misestä ja rasismin ehkäisemisestä
280:                                                         1255 Kyösti Karjula /kesk: Valtionosuusjärjestelmän
281: 1237 Risto Kuisma/nuors ym.: Kulkuoikeuden osoit-            korjaamisesta
282:      tamisesta itsenäisille tiloille
283:                                                         1256 Jukka Vihriälä /kesk ym.: Ajoneuvoharrastajien
284: 1238 Risto Kuisma /nuors ym.: Kansalaisten oikeus-           toiminnan turvaamisesta
285:      turvan edistämisestä
286:                                                         1257 Esa Lahtela /sd ym.: Veronmaksukyvyn alentu-
287: 1239 Esko Helle /vas: Huumetestien ja geeniseulon-           misvähennyksen myöntämiskäytäntöjen yhden-
288:      nan käytöstä työhönotossa                               mukaistamisesta
289: 1240 Raimo Mähönen /sd ym.: Arvonlisäveron pa-          1258 Tero Mölsä /kesk ym.: Eläinsuojeluaktivistien
290:      lauttamisesta yksityisteiden hoitokunnille              iskuista turkistarhoille
291: 1241 Tuija Nurmi /kok: Palomiesten lakon aiheutta-      1259 Päivi Räsänen /skl: Synnytyksen takia töistä
292:      mien vaaratilanteiden torjumisesta                      poissa olleen oikeudesta vuorotteluvapaaseen
293: 1242 Antero Kekkonen /sd: Opintorahan määräyty-
294:      misen perusteista                                  1260 Heikki Rinne /sd: Käsitteiden isänmaallisuus ja
295:                                                              rasismi yhdistämisestä
296: 1243 Pentti Tiusanen /vas: Terveydenhoidon tietotek-
297:      niikan viennin lisäämisestä                        1261 Heikki Rinne /sd: Eläinaktivistien ja tarhaajien
298:                                                              yhteenottojen ehkäisemisestä. Kysymyksen
299: 1244 Raimo Vistbacka /ps: Vapaaehtoistyön sallimi-           1258 yhteydessä.
300:      sesta pitkäaikaistyöttömille
301:                                                         1262 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Mielenterveys-
302:  1245 Juha Karpio /kok: Rintamasotilastunnuksen              potilaan oikeusturvan parantamisesta
303:       myöntämisestä v. 1926 syntyneille
304:                                                         1263 Pia Viitanen /sd ym.: Eläinkokeiden vähentämi-
305:  1246 Raimo Holopainen /sd: Liikuntamäärärahojen             sestä sekä koe-eläinten elinolosuhteista
306:       lisäämisestä
307:                                                         1264 Jukka Mikkola /sd: Elinkeinoverotuksen kiris-
308:  1247 Raimo Holopainen /sd: Suomalaisten fyysisen ja         tämisen vaikutuksista varustamotoimintaan
309:       henkisen kunnon parantamisesta                         Suomessa
310: 
311:  1248 Pia Viitanen /sd: Nuorten suvaitsevaisuuden       1265 Päivi Räsänen /skl: Oikoradan rakentamisesta
312:       edistämisestä                                          Helsingistä Lahteen
313: 8                                               Sisällysluettelo
314: 
315: 1266 Jari Koskinen /kok: Ympäristöministeriön to-         1284 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Oppisopimus-
316:      teuttaman Natura-mainoskampanjan tarpeelli-               koulutuksen päivärahajärjestelmän korjaami-
317:      suudesta                                                  sesta
318: 
319: 1267 Mikko Elo /sd: Työvoimapoliittisen koulutuk-         1285 Anu Vehviläinen /kesk: Ammattikorkeakoulu-
320:      sen tehostamisesta                                        lain uudistamisesta
321: 
322: 1268 Mikko Kuoppa/va-rym.: Raskaassaammatissa             1286 Anu Vehviläinen /kesk: Terapiaan hakeutuvien
323:      toimivien eläkeiän alentamisesta                          oikeusturvan parantamisesta
324: 
325: 1269 Päivi Räsänen /skl: Elokuvien ennakkosensuu-         1287 Mikko Elo /sd ym.: Liikealan työskentelyolo-
326:      rin uudistamisesta                                        suhteiden parantamisesta
327: 
328: 1270 Sulo Aittoniemi /kesk: Kotona asuvan ja isänsä       1288 Irja Tulonen /kok: Ravinnon vaikutuksesta kan-
329:      yrityksessä työskennelleen oikeudesta työttö-             santerveyteen ja kansantalouteen
330:      myysturvaan
331:                                                           1289 Irja Tulonen /kok: Suomalaisten ja heidän omai-
332: 1271 Sulo Aittoniemi /kesk: Eräiden nimikkeiden                suutensa turvallisuuden parantamisesta ulko-
333:      käytön sallimisesta                                       mailla
334: 
335: 1272 Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeusapupalveluiden          1290 Arto Lapiolahti /sd: Pätkätyötä tekevän oikeu-
336:      turvaamisesta pienissä kunnissa                           desta työttömyys- ja sairauspäivärahaan
337: 
338: 1273 Sulo Aittoniemi /kesk: Turkistarhaajienja eläin-     1291 Esa Lahtela /sd ym.: Lääkkeiden hintojen alen-
339:      aktivistien välisten yhteenottojen ehkäisemises-          tamisesta
340:      tä
341:                                                           1292 Seppo Kanerva /kok ym.: Rajavartiolaitoksen
342: 1274 Sulo Aittoniemi /kesk: EMU-ratkaisun vaiku-               virkapukuhankinnoista
343:      tuksesta Euroopan unionin kehitykseen
344:                                                           1293 Sakari Smeds /skl: Ulkomaalaisviraston toimin-
345:                                                                nan tehostamisesta
346: 1275 Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen ja opposition
347:      välisestä vuoropuhelusta                             1294 Esa Lahtela /sd: Vastausten autojärjestyksestä
348:                                                                kirjallisiin kysymyksiin
349: 1276 Sulo Aittoniemi /kesk: Seksuaalirikoksiin koh-
350:      distettavista hoitotoimenpiteistä                    1295 Janne Viitamies /sd: Kolmannen sektorin työn-
351:                                                                antajien koulutuksesta
352: 1277 Sulo Aittoniemi /kesk: Eräästä Afrikansarven
353:      maasta oleville järjestetystä itsenäisyysjuhlasta    1296 Raimo Holopainen /sd: Kuntien lääkäritilan-
354:                                                                teen korjaamisesta
355: 1278 Sulo Aittoniemi /kesk: Hyväntekeväisyyteen
356:      lahjoitettujen varojen verotuksesta                  1297 Ossi Korteniemi /kesk: Ruotsissa rekisteröidyn
357:                                                                auton käyttämisestä Suomessa
358: 1279 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Velho-ooppera
359:      ry:n toiminnan tukemisesta                           1298 Klaus Heliberg /sd: Käytettyjen tavaroiden
360:                                                                kauppaa koskevan asetuksen soveltamisesta
361: 1280 Sakari Smeds/skl: Kameravalvontaa säätelevän
362:      lainsäädännön kehittämisestä                         1299 Liisa Hyssälä /kesk: Tilastokeskuksen pienyrit-
363:                                                                täjille lähettämien selvityspyyntöjen vähentämi-
364: 1281 Säde Tahvanainen /sd: Vajaakuntoisten työllis-            sestä
365:      tämisestä pysyviin työsuhteisiin
366:                                                           1300 Raimo Vistbacka /ps: Suomessa asuvien, Suo-
367: 1282 Säde Tahvanainen /sd: Todistajan oikeudesta               men kansalaisuutta vailla olevien heimoveteraa-
368:      suojeluun                                                 nien oikeudesta rintamalisään
369: 
370: 1283 Pekka Saarnio /vas ym.: Aravavuokra-asunto-          1301 Raimo Vistbacka /ps: Arvonlisäveron tilityspäi-
371:      jen vapauttamisesta aravasääntelystä                      vän siirtämisestä
372:                                                 Sisällysluettelo                                               9
373: 
374: 1302 Sakari Smeds /skl: Keinoalkuisen lisääntymisen       1320 Pentti Tiusanen /vas: Geenien muuntelua koske-
375:      sääntelystä                                               van lainsäädännön valmistelusta
376: 
377: 1303 Markus Aaltonen /sd: Itsenäisen avoimen yli-         1321 Markku Pohjola /sd: Arctia Oy:n liiketoiminnan
378:      opiston perustamisesta                                    ja käyttöomaisuuden myymisestä
379: 
380: 1304 Raimo Holopainen /sd: Työssäoloehdon täytty-         1322 Erkki Pulliainen /vihr: Sosiaali- ja terveysminis-
381:      misestä koulutusajalta                                    terin kirjalliseen kysymykseen antaman vas-
382:                                                                tauksen täsmentämisestä
383: 1305 Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen puolustuspolitii-
384:      kan johtamisesta                                     1323 Pentti Tiusanen /vas: Liikenneturvallisuuden
385:                                                                parantamisesta Itä-Suomen maantieliikenteessä
386: 1306 Sulo Aittoniemi /kesk: Lääkärikunnan palk-
387:      kauksesta Suomessa                                   1324 Erkki Pulliainen /vihr: Kananmunantuotannon
388:                                                                valvonnasta
389: 1307 Sulo Aittoniemi /kesk: Valtakunnansyyttäjän-
390:      viraston toimintaresurssien lisäämisestä             1325 Riitta Korhonen /kok: Omaishoitajien hoito-
391:                                                                työhön liittyvästä taloudellisesta vastuusta
392: 1308 Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisviraston toi-
393:      minnan parantamisesta                                1326 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Hallituksen suh-
394:                                                                tautumisesta Algeriassa tehtyihin surmatöihin
395: 1309 Anu Vehviläinen /kesk: Äitiysavustusjärjestel-
396:      män kehittämisestä                                   1327 Tuija Nurmi /kok: Toimeentulotuen saajan te-
397:                                                                kemien hankintojen arvonlisäverotuksesta
398: 1310 Anu Vehviläinen /kesk: Lastensuojelun kustan-
399:      nusten tasausjärjestelmästä                          1328 Riitta Korhonen /kok: Läänineläinlääkäreiden
400:                                                                työtehtävistä ja tarpeesta erikoistua
401: 1311 Kari Rajamäki /sd: Tieliikenteen polttoaineve-
402:      rotuksen keventämisestä                              1329 Riitta Korhonen /kok: Alzheimerin taudin hoi-
403:                                                                toon käytettävien lääkkeiden saamisesta korvat-
404: 1312 Mari Kiviniemi /kesk: Vilja-allergikkolasten              taviksi lääkkeiksi
405:      hoitotuen korottamisesta
406:                                                           1330 Riitta Korhonen /kok: Syytetyn tuomisesta oi-
407: 1313 Paula Kokkonen /kok ym.: Viittomakielisten                keuteen rikosasian käsittelyssä
408:      mielenterveyspalvelujen järjestämisestä kuuroil-
409:      le ja kuurosokeille                                  1331 Pirkko Peltomo /sd: Passin myöntämisestä ri-
410:                                                                koksesta epäiliylle
411: 1314 Pia Viitanen /sd: Opiskelijan oikeudesta sairaus-
412:      päivärahaan                                          1332 Ulla-Maj Wideroos /sv: Beskattningen av han-
413:                                                                dikappade personers bilar
414: 1315 Marjaana Koskinen /sd ym.: Tiehankkeiden tu-
415:      kemisesta                                            1332 Ulla-Maj Wideroos/r: Vammaisten henkilöiden
416:                                                                autojen verotuksesta
417: 1316 Riitta Korhonen /kok: Ilmavoimien lentojen
418:      vaikutuksesta turkistarhaukseen                      1333 Ulla-Maj Wideroos /sv: Rätten tili Iöneavtals-
419:                                                                utbildning för deltidsanställda
420: 1317 Satu Hassi /vihr ym.: Kansalaisjärjestöjen tie-
421:      dottamismahdollisuuksien turvaamisesta ar-           1333 Ulla-Maj Wideroos /r: Osa-aikatyöntekijöiden
422:      vioitaessa ratkaisumalleja ydinjätteiden loppu-           oikeudesta osallistua oppisopimuskoulutukseen
423:      sijoitusta varten
424:                                                           1334 Raimo Vistbacka /ps: Aatteellisessa yhdistyk-
425: 1318 Päivi Räsänen /skl: Asevelvollisuusikärajasta             sessä toimimisen vaikutuksesta työmarkkinatu-
426:                                                                keen
427: 1319 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Sosiaali- ja terveyden-
428:      huollon perustutkintoon tähtäävän koulutuk-          1335 Pentti Tiusanen /vas: Kuntien säästötoimenpi-
429:      sen kehittämisestä                                        teiden kohdistumisesta avoterveydenhoitoon
430: 
431: 
432: 2 280295
433: 10                                                            Sisällysluettelo
434: 
435: 
436: 1336 Henrik Lax /sv: Planerna på att beskatta boende                    1345 Mari Kiviniemi /kesk: Keliakiaa ja vilja-aller-
437:      i egen bostad                                                           giaa sairastavien lasten oikeudesta korotettuun
438:                                                                              hoitotukeen
439: 1336 Henrik Lax /r: Suunnitelmista verottaa omassa
440:      asunnossa asumista                                                 1346 Matti Väistö /kesk: Maaseudun apteekkipalve-
441:                                                                              lujen turvaamisesta
442: 1337 Henrik Lax /sv: Planerna på att inskränka skat-
443:      tefriheten för föreningen, partier och andra all-                  1347 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Suomen tavoit-
444:      männyttiga samfund                                                      teista ja reunaehdoista ns. MAJ-sopimusta kos-
445:                                                                              kevissa neuvotteluissa
446: 1337 Henrik Lax /r: Yhdistysten, puolueiden ja yleis-                   1348 Timo Ihamäki /kok: Kodinkoneiden paloturval-
447:      hyödyllisten yhteisöjen verovapauden rajoitta-                          lisuuden parantamisesta
448:      missuunnitelmista
449:                                                                         1349 Liisa Hyssälä /kesk: Yliopistojen professuurien
450: 1338 Riitta Korhonen /kok: Opintotukien takaisinpe-                          täyttämisestä
451:      rinnän korollisuudesta
452:                                                                         1350 Raimo Vistbacka /ps: Kansanedustajaan koh-
453: 1339 Riitta Korhonen /kok: Alkoholijuomaverotuk-                             distuvan lahjonnan rangaistavuudesta
454:      sen uudistamisen vaikutuksesta tilaviinien
455:      myyntihintoihin                                                    1351 Raimo Vistbacka /ps: Pakkohuutokaupassa
456:                                                                              myydyn kiinteistön jälleenmyynnistä
457: 1340 Riitta Korhonen /kok: Ryhmäkannelain haitta-
458:      vaikutuksista                                                      1352 Annika Lapintie /vas: Kirjastojen käyttöoikeu-
459:                                                                              den turvaamisesta
460: 1341 Arja Ojala /sd: Kroonisen unettomuuden ja uni-
461:      häiriöiden hoidon järjestämisestä                                  1353 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Lääninoikeuksien
462:                                                                              vähentämisestä
463: 1342 Timo Ihamäki /kok: Valtatie 5:n säilyttämisestä                    1354 Esa Lahtela /sd: Läheisyysperiaatteen toteutta-
464:      TEN -liikenneverkossa                                                   misesta hallinto-oikeuslain valmistelussa
465: 
466: 1343 Pehr Löv /sv: Bättre möjligheter tili rehabilite-                  1355 Raimo Mähönen /sd ym.: Rautatieasemien au-
467:      ring för psykiskt handikappade                                          kioloaikojen pidentämisestä
468: 
469: 1343 Pehr Löv /r: Psyykkisesti vammaisten kuntou-                       1356 Mikko Elo /sd: Muutettujen ajoneuvojen osien
470:      tusmahdollisuuksien parantamisesta                                      prosenttiosuuksien laskemisesta
471: 
472: 1344 Raimo Vistbacka /ps: Turkiseläinkasvattajien                       1357 Mikko Elo /sd: Väestön syrjäytymiskehityksestä
473:      liiton järjestämästä tukikeräyksestä                                    ja sen ennaltaehkäisystä
474: 
475: 
476: 
477: 
478: Kysymykset valtioneuvostolle 1-98
479:                                                                sivu                                                                        sivu
480:      Kari Rajamäki /sd ym.: Joukkoliikenteen                             4 Ulla Juurola /sd ym.: Työttömäksi tilas-
481:      palvelujen turvaamisesta ......................... .                  toitujen työkyvyn selvittämisestä ............ .                  4
482: 
483:  2 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kotitalouk-                              5 Annika Lapintie /vas ym.: Korkeimman
484:    sissa tehtävän palkkatyön tukemisesta .....                    2        oikeuden oikeusneuvosten sivutoimista ...                          5
485: 
486:  3 Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Eduskun-                                 6 Eva Biaudet sv m.fl.: Relationerna mellan
487:    nan päätösvallan turvaamisesta HVK- ja                                  statsorganen vid förnyandet av regerings-
488:    EM U -ratkaisuissa ................................... .       3        formen .................................................... .     6
489:                                                                        Sisällysluettelo                                                               11
490: 
491:                                                                         sivu                                                                         sivu
492: 6 Eva Biaudet /r ym.: Valtioelinten välisistä                                    22 Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Pienten jä-
493:   valtasuhteista hallitusmuotoa uudistet-                                           senmaiden vaikutusvallan turvaamisesta
494:   taessa ...................................................... .          7        EU:ssa .................................................... .     23
495: 
496: 7 Pentti Tiusanen /vas ym.: Geeniteknolo-                                        23 Marjaana Koskinen /sd ym.: Hallituksen
497:   gian kehityksen vaatimasta lainsäädän-                                            harjoittamasta eläkepolitiikasta .............. .                 24
498:   nöstä ....................................................... .          8
499:                                                                                  24 Kari Rajamäki /sd ym.: Joukkoliikenteen
500: 8 Raimo Holopainen /sd ym.: Postipalvelu-                                           palvelujen turvaamisesta ......................... .              25
501:     jen turvaamisesta koko maassa ............... .                        9
502:                                                                                  25 Markku Koski /kesk ym.: Maanomistajien
503: 9 Mauri Pekkarinen /kesk ym.: Pienten ja                                            oikeusturvan toteutumisesta Natura 2000
504:   työvaltaisten yritysten työllistämiskyn-                                          -verkostoa perustettaessa ........................ .              26
505:   nyksen madaltamisesta ........................... .                     JO
506:                                                                                  26 Päivi Räsänen /skl ym.: EMU-jäsenyyttä
507: JO Tarja Kautto /sd ym.: Valtion asuntora-                                          koskevasta päätöksenteosta .................... .                 27
508:     haston ja Postipankin yhdistämissuunni-
509:     telmasta .................................................. .         II     27 Tuija Pohjola /sd ym.: Koulukiusaamisen
510:                                                                                     estämiseksi tarvittavista toimenpiteistä ....                     28
511: 11 Kari Uotila vas ym.: Valtioneuvoston kan-
512:    nasta EMU-kriteereiden täyttämiseen .....                              12
513:                                                                                  28 Pentti Tiusanen /vas ym.: Kansanedusta-
514:                                                                                     jien avustajatarvetta koskevista valtiova-
515: 12 Arja Ojala /sd ym.: Tuomioistuinlaitoksen
516:                                                                           13        rainministerin kannanotoista ................. ..                 29
517:    nauttimasta luottamuksesta .................... .
518: 
519: 13 Erkki Pulliainen /vihr ym.: Eläinkuljetus-                                    29 Esa Lahtela /sd ym.: Kotona tapahtuvan
520:    ten valvonnan tehostamiseksi tarvittavista                                       hoitotyön tukemisesta ............................ ..             30
521:    toimenpiteistä ......................................... .             14
522:                                                                                  30 Jorma Vokkolainen /vas ym.: Suunnitel-
523: 14 Matti Ryhänen /kesk ym.: Eläinkuljetus-                                          mista muuttaa Tielaitos liikelaitokseksi ...                      31
524:    ten valvonnan tehostamiseksi tarvittavista
525:    toimenpiteistä ......................................... .             15     31 Matti Vähänäkki /sd ym.: Suomen ja Ve-
526:                                                                                     näjän välisten liikenneyhteyksien paranta-
527: 15 Satu Hassi /vihr ym.: Kasvihuoneilmiöistä                                        misesta ................................................... ..    32
528:    aiheutuvien päästöjen vähentämisestä .....                             16
529:                                                                                  32 Heikki Koskinen /kok ym.: Natura 2000
530: 16 Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Korkeim-                                          -ohjelman ehdotuksista .......................... ..              33
531:    man oikeuden nauttimasta luottamukses-
532:    ta ............................................................ .      17     33 Håkan Malm /sv m.fl.: Förslagen tili pro-
533:                                                                                     grammet Natura 2000 ............................ ..               34
534: 17 Ville Itälä /kok ym.: Hallituksen suhtautu-
535:    misesta pankinjohtajien optiolainoihin ....                            18     33 Håkan Malm /r ym.: Natura 2000 -ohjel-
536:                                                                                     man ehdotusten toteuttamisesta ............ ..                    35
537: 18 Liisa Hyssälä /kesk ym.: Päivähoitomak-
538:    sujen muutosten vaikutuksista ................ .                       19     34 Eva Biaudet /sv m.fl.: Behovet av en folk-
539:                                                                                     omröstning om presidentens maktbe-
540: 19 Tuula Haatainen /sd ym.: Nuorten syrjäy-                                         fogenheter ............................................... .      36
541:    tymisen estämiseksi tarvittavista toimen-
542:    piteistä .................................................... .        20     34 Eva Biaudet /r ym.: Presidentin valtaoi-
543:                                                                                     keuksia koskevan kansanäänestyksen tar-
544: 20 Raimo Holopainen /sd ym.: Kera Oy:n                                              peellisuudesta .......................................... .       37
545:    aseman turvaamisesta riskirahoittajana ...                             21
546:                                                                                  35 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Opinto-
547: 21 Mikko Kuoppa /va-r ym.: Päivähoitomak-                                           tuen osuudesta opiskelijoiden opintojen
548:    sujen muutosten vaikutuksista ................ .                       22        rahoituksessa .......................................... .        38
549: 12                                                                                               Sisällysluettelo
550: 
551: 
552:                                                                                                   sivu                                                                                                                        sivu
553: 36 Bjarne Kallis /skl ymo: Algeriaan isänsä                                                                52 Ulla Anttila /vihr ymo: Ihmisoikeusraport-
554:    mukana matkustaneen pikkutytön palaut-                                                                     tien antamisesta eduskunnalle vuosittain                                                                         55
555:    tamisesta Suomeen       oooooooooo ....
556:                                   0000 0000                             000000 000000               39
557:                                                                                                            53 Pauli Saapunki /kesk ymo: Maantieverkos-
558: 37 Jouko Jääskeläinen /skl ymo: Vankiloiden                                                                   ton parantamisesta liiikenneonnetto-
559:    turvallisuudesta ooo           ooo
560:                                 00000000 00 . . 0 00000000              0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0      40        muuksien vähentämiseksi oooooooooooooooooooooooo                                                                 56
561: 
562: 38 Jorma Kukkonen /sd ymo: Venäjän Karja-                                                                  54 Kimmo Kiljunen /sd ymo: Hallituksen suh-
563:    lan avustustoimien riittävyydestä .... ooooooooo                                                 41        tautumisesta jalkaväkimiinojen täyskiel-
564:                                                                                                               toon ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                   57
565: 39 Toimi Kankaanniemi /skl ymo: Hallituk-
566:    sen kannanotoista keskeisiin HVK-asioi-                                                                 55 Kari Uotila /vas ymo: Pääkaupunkiseudun
567:    hin oooooooooooooOOoooooOOooooOOooooooooooOOOoooooooooooooooooo                                  42        hallinnon uudistamisesta                                    0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0     58
568: 
569: 40 Reino Ojala /sd ymo: Vapaaehtoisessa                                                                    56 Toimi Kankaanniemi /skl ymo: Hiilidiok-
570:    maanpuolustustyössä järjestettävästä ase-                                                                  sidi- ymo päästöjen vähentämisestä                                                        0000000000             59
571:    koulutuksesta oooOOoooooooooooOooooooooooooooooooooooooo                                         43
572:                                                                                                            57 Anu Vehviläinen /kesk ymo: Turkistarhoi-
573: 41 Pertti Virtanen /evirymo: Kilpailutilanteen                                                                hin kohdistuneiden tihutöiden estäruisestä                                                                       60
574:    vaikutuksista Yleisradion asemaan ja oh-
575:    jelmapolitiikkaan ooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                          44     58 Raimo Holopainen /sd ymo: Pankkituen
576:                                                                                                               takaisinmaksun nopeuttamisesta ooooooooooooo                                                                     61
577: 42 Olavi Ala-Nissilä /kesk ymo: Työn vero-
578:    tuksen keventämisestä                0 0 00 0 0 0 0 00 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0      45     59 Eila Rimmi /vas ymo: Pankkituen takaisin-
579:                                                                                                               maksun nopeuttamisesta oooooooooooooooooooooooooo                                                                62
580: 43 Osmo Kurola /kok ymo: Natura 2000
581:    -ohjelman ehdotuksista ooooooOOOOoo oooooo                   000000 0000                         46    60 Paula Kokkonen /kok ymo: Lähihoitaja-
582:                                                                                                              koulutuksen ammattitaitovaatimusten yh-
583: 44 Markku Koski /kesk ymo: Natura 2000                                                                       tenäistämisestä               ooooo
584:                                                                                                                                           00 000000 0 000 00 . . 000000 0000                           000 0 0000 00           63
585:    -ohjelman ehdotuksista oooo .. oooooooooooooooo oooooo                                           47    61 Kirsti Ala-Harja /kok ymo: Natura 2000
586:                                                                                                              -ohjelmaa koskevien muistutusten käsitte-
587: 45 Tuula Haatainen /sd ymo: Julkisen talou-                                                                  lystä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                   64
588:    den   alijäämäehdon      lieventämisestä
589:    EMUsta päätettäessä               0000000000000000000000000000000                                48    62 Maija Rask /sd ymo: Lähihoitajakoulutuk-
590:                                                                                                              sen ammattitaitovaatimusten yhtenäistä-
591: 46 Jari Koskinen /kok ymo: EU:n nitraatti-                                                                   ruisestä ooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooooo                                                    65
592:    määräysten täytäntöönpanon merkityk-
593:    sestä Suomen maataloudelle                           000000000000 0000 0000                      49    63 Päivi Räsänen /skl ymo: Seksipuhelinpalve-
594:                                                                                                              luiden aiheuttamien haittavaikutusten
595: 47 Liisa Hyssälä /kesk ymo: Terveydenhuol-                                                                   torjunnasta         0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0     66
596:    lon palveluiden turvaamisesta                            000000000000000000                      50
597:                                                                                                           64 Pirjo-Riitta Antvuori /kok ymo: Suullisen
598: 48 Annika Lapintie /vas ymo: Suomessa tehty-                                                                 käsittelyn järjestämisestä käsiteltäessä
599:    jen pakkosterilointien perusteiden selvittä-                                                              Haagin sopimukseen perustuvaa lapsen
600:    misestä oooooooooooooOOOooOOOOoooOOOOooOOOOoOOOOOOOOOOOOooOOO                                    51       palauttamishakemusta                                 0 0 0 0 0 0 0 0 00 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0   0 0 0 00    67
601: 
602: 49 Sakari Smeds /skl ymo: Jalkaväkimiinojen                                                               65 Maija-Liisa Veteläinen /kesk ymo: Arvonli-
603:    kiellon vaikutuksesta Suomen puolustus-                                                                   säveron alentamisesta palvelualan yrityk-
604:    kyvylle oOOOooOOOOooOOOOooOOOOoooooooooooooooOOOOooOOOOOooOOO                                    52       siltä ooooooooooooooooooooooOOOOooooOOOooooOOooooooooooooooooooo                                                  68
605: 
606: 50 Päivi Räsänen /skl ymo: Seksipuhelinpalve-                                                             66 Toimi Kankaanniemi /skl ymo: Kasvihuo-
607:    luiden lapsiin kohdistuvien haittavaiku-                                                                  nekaasupäästöjen vähentämiseksi tarvit-
608:    tusten torjunnasta ooOOOOooOOOOooOOOOooOOOOooOOOOOOooOO                                          53       tavista toimenpiteistä OOOOOOOOOOOOooOOOOooOOOOOOOOOOO                                                            69
609: 
610: 51 Tarja Kautto /sd ymo: Pankkituen takai-                                                                67 Anne Huotari /vas ymo: Työn jakamista
611:    sinmaksun nopeuttamisesta     oooooo               000000                 0000 0000 0            54       koskevien kokeilujen tuloksista ooooooooooooooo                                                                   70
612:                                                                         Sisällysluettelo                                                                  13
613: 
614:                                                                          sivu                                                                            sivu
615: 68 Juha Karpio /kok ym.: Ulf Sundqvistin ja                                       82 Raimo Holopainen /sd ym.: Natura-ohjel-
616:    Arsenal-Silta Oy:n solmiman sopimuksen                                            maan liittyvistä lausunnoista Ilomantsin
617:    purkamisesta .......................................... .               71        Nuorajärvellä ......................................... .            87
618: 
619: 69 Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Naisia koske-                                       83 Mauri Pekkarinen /kesk ym.: Kuntien ta-
620:      vien syöpätutkimusten tehostamisesta .....                            72        lousvaikeuksien helpottamisesta ............. .                      88
621: 
622: 70 Pentti Tiusanen/vas ym.: Suomen mahdol-                                        84 Anne Knaapi /kok ym.: Väkivaltarikoksis-
623:    lisuuksista vaikuttaa Indonesian ja Kaak-                                         ta tuomittavien rangaistusten koventami-
624:    kois-Aasian metsäpolitiikkaan ................ .                        73        sesta ........................................................ .     89
625: 
626: 71 Marjaana Koskinen /sd ym.: Talletussuo-                                        85 Annika Lapintie /vas ym.: Työhönotossa
627:      jajärjestelmän uudistamisesta .................. .                    74        käytettävien huume- ja geenitestien sään-
628:                                                                                      telystä ..................................................... .      90
629: 72 Eva Biaudet /sv m.fl.: Kriminalisering av
630:    handlingar i anslutning tili prostitution ...                           75     86 Päivi Räsänen /skl ym.: Suomen liittymi-
631:                                                                                      sestä Euroopan talous- ja rahaliiton kol-
632: 72 Eva Biaudet /r ym.: Prostituutioon liitty-                                        manteen vaiheeseen ................................ .                91
633:    vien tekojen kriminalisoinnista ............... .                       76
634:                                                                                   87 Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Yritysten
635: 73 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Esiopetuksen                                           ulkomaille tekemien sijoitusten vaikutuk-
636:    toteuttamiseksi tarvittavista toimenpiteis-                                       sesta työllisyyteen .................................. ..            92
637:    tä ............................................................ .       77
638:                                                                                   88 Markku Koski /kesk ym.: Natura 2000
639: 74 Pentti Tiusanen /vas ym.: Suomen tavoit-                                          -ohjelman jatkovalmistelusta .................. .                    93
640:    teista Kioton ilmastokokouksessa .......... .                           78
641:                                                                                   89 Seppo Kääriäinen /kesk ym.: Pienyrittä-
642: 75 Päivi Räsänen /skl ym.: Nuorisotyöttö-                                            jien toimintaedellytysten parantamisesta                             94
643:    myyden lieventämiseksi tarvittavista eri-
644:    tyistoimenpiteistä .................................... .               79     90 Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Rasis-
645:                                                                                      min poistamiseksi tarvittavista toimenpi-
646: 76 Jorma Huuhtanen /kesk ym.: Toimeentu-                                             teistä ....................................................... .     95
647:    lotuen siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen
648:    hoidettavaksi .......................................... .              80     91 O.Ia Ro.sendah~ /sv m.fl.: Planerna på en ny
649:                                                                                      Fmansmspektwn .................................... .                 96
650:  77 Kimmo Kiljunen /sd ym.: Kuntien valtion-
651:       osu~sjärj~stelmän         laskentaperusteiden                               91 Ola Rosendahl /r ym.: Finanssitarkastuk-
652:       tark1stam1sesta ........................................ .           81        sen perustamista koskevista suunnitelmis-
653:                                                                                      ta ............................................................ .    97
654:  78 Eva Biaudet /sv m.fl.: Kriminalisering av
655:     handlingar i anslutning tili prostitution ...                          82     92 Anne Knaapi /kok ym.: Väkivaltarikoksis-
656:                                                                                      ta tuomittavien rangaistusten koventami-
657:  78 Eva Biaudet /r ym.: Prostituutioon liitty-                                       sesta ........................................................ .     98
658:     vien tekojen kriminalisoinnista ............... .                      83
659:                                                                                   93 Kari Rajamäki /sd ym.: Laitoshoidossa
660:  79 Kari Uotila /vas ym.: Työuupumuksen                                              olevan potilaan puolison taloudellisen ase-
661:     vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteis-                                       man turvaamisesta .................................. .               99
662:     tä ............................................................ .      84
663:                                                                                   94 Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Verotuksen
664:  80 Jukka Mikkola /sd ym.: Kuntien talouden                                          uudistamisesta työllisyyden parantami-
665:     ja palveluiden turvaamisesta ................... .                     85        seksi ........................................................ .    100
666: 
667:  81 Toimi Kankaanniemiiski ym.: Verohelpo-                                       95 Anu Vehviläinen /kesk ym.: Kansanäänes-
668:     tusten kohdentamisesta pieni- ja keskitu-                                       tyksen järjestämisestä EMUn kolmanteen
669:     loisille ..................................................... .       86       vaiheeseen osallistumisesta ..................... .                  101
670: 14                                                           Sisällysluettelo
671: 
672: 
673:                                                               sivu                                                                       sivu
674: 96 Tuula Haatainen /sd ym.: Lääkekustan-                               98 Vuokko Rehn /kesk ym.: Arvonlisäveron
675:    nusten omavastuuosuudesta ................... .             102        alentamisesta palvelualoilla .................... .            104
676: 
677: 97 Kari Uotila /vas ym.: Harmaan talouden
678:    torjumiseksi tarvittavista toimenpiteistä..                 103
679: 
680: 
681: 
682: Keskustelualoitteet 1-7
683: 
684:      Jukka Vihriälä /kesk ym.: Metsätalouden                            5 Hannes Manninen /kesk: Poliisin toimin-
685:      tulevaisuuden näkymistä ......................... .                  taedellytysten turvaamisesta ................... .               7
686: 
687:  2 Päivi Räsänen /skl ym.: Suomen harjoitta-                            6 Jukka Tarkka /nuors ym.: Pienyritysten
688:    masta ihmisoikeuspolitiikasta ................. .             2        toimintaedellytysten parantamisesta ....... .                    9
689: 
690:  3 Pertti Virtanen /evir: Oy Yleisradio Ab:n                            7 Jukka Mikkola /sd ym.: Oikeuslaitoksen
691:    ohjelmapolitiikasta ................................. .       4        uskottavuudesta sekä kansalaisten oikeus-
692:                                                                           turvasta....................................................    10
693:  4 Suvi Linden /kok ym.: Varhaiskasvatuk-
694:    sen ja esiopetuksen kehittämisestä ...........                5
695:                                            KK 1101/1997 vp
696: 
697: Kirjallinen kysymys 1101
698: 
699: 
700: 
701: 
702:                                    Jukka Mikkola /sd: Tax-free-kaupan loppumisen vaikutuksista
703:                                       Suomessa
704: 
705: 
706:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
707: 
708:    Euroopan unionin päätöksen mukaisesti tax-            Lauttaliikenne on paitsi hyöty- myös huvi-
709: free-kauppa unionin alueella loppuu 30.6.1999.        matkailua. Sellaisena se skandinaavisesta näkö-
710: Tämä koskee Suomea paitsi lentokenttien, myös         kulmasta on ollut koko kansan ulottuvilla edulli-
711: autolauttaliikenteen tax-free-kaupan loppumise-       suutensa vuoksi. Matkojen hintojen nousu eriar-
712: na. Etenkin lauttaliikenteessä tax-free-kaupan        voistaa kansalaisia ja vaikuttaa siihen, että mat-
713: loppumisella on suuret vaikutukset mm. työlli-        kailusta tulee harvojen etuoikeus.
714: syyteen. Välittömästi vaarassa on n. 3 000 työ-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
715: paikkaa. Yksi merimies työllistää välillisesti kak-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
716: si henkilöä maissa. Satamat, matkatoimistot, eri-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
717: laiset palveluyritykset ja kuljetusala menettävät     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
718: työpaikkoja, kun laivayhtiötjoutuvat suhteutta-
719: maan liikennekapasiteettinsa uudestaan tax-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
720: free-kaupan loppumisen jälkeen.                              ryhtyä, jotta kansalaisten eriarvoisuus
721:     Lauttaliikenne Pohjanlahden yli Ruotsiin on              matkustamisen suhteen ei lisääntyisi
722: ollut halpa tie Suomesta toiseen EU-maahan.                  tax-free-kaupan loppumisen seurauksena
723: Kun tax-free-kauppa lakkaa, matkustajalippu-                 ja että tax-free-kaupan loppuminen
724: jen hinnat laivoilla nousevat n. 150 %:lla. Myös             30.6.1999 ei lisäisi työttömyyttä maas-
725: rahdin kuljetushinnat nousevat ja tämä vaikut-               samme?
726: taa vientihintoihin.
727:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
728:                                           Jukka Mikkola /sd
729: 
730: 
731: 
732: 
733:  270136
734: 2                                         KK 1101/1997 vp
735: 
736: 
737: 
738: 
739:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
740: 
741:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       matkailu Tallinnaan tulee kasvamaan, koska Vi-
742: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ron liikenteessä tax-free-myyntiä voidaan jatkaa
743: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      normaalisti 30.6.1999 jälkeenkin. Myös ns. ete-
744: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka           länmatkojen kysyntä saattaa jonkin verran kas-
745: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vaa lauttamatkailun kustannuksella.
746: n:o 1101:                                               Tax-free-myynnin loppumisen vaikutukset
747:                                                      työllisyyteen on vakava kysymys. On selvää, että
748:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       mikäli lauttaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä
749:        ryhtyä, jotta kansalaisten eriarvoisuus       supistuu, tästä seuraa haitallisia työllisyysvaiku-
750:        matkustamisen suhteen ei lisääntyisi          tuksia. Työllisyysvaikutuksista ollaan huolis-
751:        tax-free-kaupan loppumisen seurauksena        saan muissakin yhteisömaissa. Mm. Irlannin
752:        ja että tax-free-kaupan loppuminen            pääministeri on äskettäin Luxemburgissa pide-
753:        30.6.1999 ei lisäisi työttömyyttä maas-       tyssä työllisyyttä käsitelleessä EU:n huippuko-
754:        samme?                                        kouksessa kiinnittänyt asiaan huomiota. Edellä
755:                                                      mainitussa LTT:n tutkimuksessa arvioitiin, että
756:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          mikäli puolet nykyisestä lauttaliikenteen kapasi-
757: taen seuraavaa:                                      teetistajoudutaan vähentämään, merkitsee tämä
758:                                                      noin 2 500-3 000 työpaikan menetystä. Muita
759:    Jos lähdetään siitä, että veroton myynti lop-     asiaa koskevia selvityksiä ei ole käytettävissä.
760: puu EU :n sisämarkkinoilla 1. 7.1999 lukien, niin    Ennalta on kuitenkin erittäin vaikeaa arvioida,
761: tämä tulee johtamaan Suomen ja Ruotsin välis-        miten varustamot ja kuluttajat muuttavat käyt-
762: ten laivaliikennevuorojen vähenemiseen ja mat-       täytymistään uudessa tilanteessa. On perusteltua
763: kalippujen hintojen kohoamiseen. Liiketalous-        olettaa, että ainakin osa Suomen ja Ruotsin väli-
764: tieteellisen tutkimuslaitoksen laatimassa selvi-     sen lauttakapasiteetin supistumisesta tultaisiin
765: tyksessä vuonna 1996 arvioitiin, että verottoman     kompensoimaan Tallinnan liikenteen lisäämisel-
766: myynnin loppumisen korvaava lippuhintojen            lä. Samoin on tässä vaiheessa vaikea esittää arvi-
767: korotus vaikuttaa lauttaliikenteen kysyntään ja      oita siitä, miten varustamot pystyvät käyttä-
768: volyymiin Suomessa siten, että noin puolet ny-       mään hyväkseen Ahvenanmaan saamaa vero-
769: kyisestä kapasiteetista joudutaan vähentämään.       tuksellista erityisasemaa. Lisäksi on huomatta-
770: Lisäksi arvioitiin, että matkalippujen hinnat lai-   va, että ainakin osa lauttaliikenteestä vapautu-
771: voilla nousevat jopa noin 150% nykyisestä. Ih-       vista työntekijöistä hakeutunee muihin tehtäviin.
772: misten matkustamismahdollisuuksia ei kuiten-             Tällä hetkellä selvästi näyttää siltä, että vero-
773: kaan tulla millään tavoin rajoittamaan. Jo tällä     ton myynti loppuu yhteisön sisäliikenteessä
774: hetkellä ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa laut-   1.7.1999 lukien. Jäsenmaista ainakin Irlanti ja
775: tamatkailun suhteen riippuen siitä, asuvatko he      Kreikka ovat ilmaisseet halunsajatkaa nykykäy-
776: rannikolla lauttasataman tuntumassa vaiko kau-       täntöä. Saksassa valtiovarainministeri on ilmoit-
777: empana Keski- tai Pohjois-Suomessa. Todennä-         tanut tulevansa ottamaan yhteyttä valtiovarain-
778: köisin seuraus verovapaan myynnin loppumises-        ministereihin muissa jäsenvaltioissa. Lisäksi on
779: ta on ihmisten matkustuskäyttäytymisen muut-         merkkejä siitä, että eräissä muissakin jäsenmais-
780: tuminen. Voidaan olettaa, että varsinkin laiva-      sa asiaa vielä harkitaan.
781: 
782:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1997
783: 
784:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
785:                                            KK 1101/1997 vp                                              3
786: 
787: 
788: 
789: 
790:                                         Tili Riksdagens Talman
791: 
792:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       malt sätt även efter 30.6.1999. Även efterfrågan
793: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        på de s.k. södernresorna kan stiga i någon mån på
794: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bekostnad av fårjturismen.
795: man Jukka Mikkola undertecknade spörsmål nr              Sysselsättningseffekterna tili följd av att tax
796: 1101:                                                 free-försäljningen upphör är en allvarlig fråga.
797:                                                       Det är klart att om fårjtrafiken mellan Finland
798:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        och Sverige mins~_ar, får detta negativa syssel-
799:        ta för att förhindra att medborgarnas          sättningseffekter. A ven i andra medlemsstater är
800:        ojämlikhet ifråga om resande skulle öka        man oroad över sysselsättningseffekterna. Bl.a.
801:        som ett resultat av att tax free-handeln       lrlands premiärminister har nyligen under EU:s
802:        upphör, och för att tax free-handelns          toppmöte i Luxemburg, som behandlade syssel-
803:        upphörande 30.6.1999 inte skulle öka ar-       sättningen, fåst uppmärksamhet vid saken. 1 den
804:        betslösheten i vårt Iand?                      tidigare nämnda utredningen gjord av Företags-
805:                                                       ekonomiska forskningsinstitutet uppskattar
806:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         man att om hälften av den nuvarande kapacite-
807: anföra följande:                                      ten inom fårjtrafiken måste bort, innebär detta en
808:                                                       förlust på 2 500-3 000 arbetsplatser. Andra ut-
809:     Om man utgår från att den skattefria försälj-     redningar om saken står inte tili förfogande. Det
810: ningen upphör inom gemenskapens (EG) inre             är dock mycket svårt att på förhand uppskatta
811: marknad fr.o.m. 1.7. 1999, kommer detta att leda      hur rederierna och konsumenterna ändrar sitt
812: tili en minskning av fårjförbindelserna mellan        beteende i den nya situationen. Det är befogat att
813: Finland och Sverige och tili en höjning av biljett-   anta att åtminstone en del av minskningen av
814: priserna. 1 en utredning från 1996 gjord av Före-     fårjkapaciteten mellan Sverige och Finland kom-
815: tagsekonomiska forskningsinstitutet uppskattas        penseras med en ökning av trafiken tili Tallinn.
816: att höjningen av biljettpriserna, som föranleds av    Likatedes är det svårt att i detta skede komma
817: att den skattefria försäljningen upphör, inverkar     med gissningar om hur rederierna klarar av att
818: på efterfrågan och volym i Finland så att den         dra nytta av den skattemässiga specialstatus som
819: nuvarande kapaciteten måste minskas med unge-         Åland har. Vidare är att märka att åtminstone en
820: får hälften. Vidare antogs att biljettpriserna på     del av arbetstagarna som frigörs från fårjtrafiken
821: fartygen stiger med så mycket som 150% jämfört        torde söka sig tili andra uppgifter.
822: med dagens priser. Människornas möjligheter att          1 detta skede ser det klart ut att den skattefria
823: resa kommer dock på intet sätt att begränsas.         försäljningen upphör inom gemenskapens inter-
824: Redan i detta skede är människor ojämlika ifråga      na trafik fr.o.m. 1.7.1999. Av medlemsstaterna
825: om fårjturismen, beroende på om de bor vid            har åtminstone lrland och Grekland meddelat
826: kusten i närheten av fårjhamnen eller längre bort     sin vilja att fortsätta enligt nuvarande praxis. 1
827: i mellersta eller norra Finland. Den mest sannoli-    Tyskland har finansministern meddelat att han
828: ka följden av att den skattefria försäljningen upp-   kommer att ta kontakt med finansministrarna i
829: hör är att människornas resebeteende ändras.          övriga medlemsstater. Vidare finns det teeken på
830: Man kan anta att särskilt fartygsturismen tili        att man ännu tänker på saken i vissa andra med-
831: Tallinn kommer att öka, eftersom tax free-för-        Iemsstater.
832: säljningen i estlandstrafiken kan fortsätta på nor-
833: 
834:      Helsingforsden 24 november 1997
835: 
836:                                                                           Trafikminister Matti Aura
837:                                           KK 1102/1997 vp
838: 
839: Kirjallinen kysymys 1102
840: 
841: 
842: 
843: 
844:                                   Kaarina Dromberg /kok: Ammattikorkeakoulujen arvonlisävero-
845:                                      kohtelusta
846: 
847: 
848:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
849: 
850:    Ammattikorkeakoulujen        rahoitusjärjestel-   seuraa ammattikorkeakoulujen välisen terveen
851: män perusperiaatteena on neutraalisuus omis-         kilpailutilanteen vääristymä,jossa osakeyhtiö- ja
852: tuspohjaan ja ylläpitojärjestelmään nähden.          säätiömuotoiset ammattikorkeakoulut ovat epä-
853: Tämä periaate ei toteudu arvonlisäveromenette-       edullisessa tilanteessa. Tämä näkyy osakeyhtiö-
854: lyn osalta.                                          ja säätiöpohjaisissa ammattikorkeakouluissa esi-
855:     Tällä hetkellä arvonlisäverokäsittely poik-      merkiksi laadun kohottamista tukevien hankkei-
856: keaa kunta-, kuntayhtymä-, osakeyhtiö- ja sää-       den vähenemisenä. Tällaisia hankkeita ovat op-
857: tiöomisteisten ammattikorkeakoulujen kohdal-         pimisympäristön vaatimat investoinnit ja lait-
858: la. Kunta- sekä kuntayhtymäpohjaisissa ammat-        teistojen toiminnallinen ajan tasalla pitäminen.
859: tikorkeakouluissa      takaisinperintäjärjestelmä    Kehittämistoiminnan hidastuminen vaikeuttaa
860: mahdollistaa arvonlisävero-osuuden käytön.           puolestaan opiskelija- ja opettajarekrytointia,
861: Käytäntö eri kunnissa ja kuntayhtymissä vaihte-      mistä voi seurata ammattikorkeakoulutoimin-
862: lee arvonlisävero-osuuden tulouttamisessa mer-       nan surkastuminen.
863: kittävästi. Osakeyhtiöissä ja säätiöissä tällaista      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
864: harkintamahdollisuutta ei ole, sillä ne eivät voi    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
865: vähentää arvonlisäveroa, vaan se on todellinen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
866: kustannuksia lisäävä tekijä.                         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
867:     Ammattikorkeakoulut rahoittavat toimintan-
868: sa yksikköhinnan mukaisilla tuloilla. Tällöin ar-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
869: vonlisäverokohtelusta aiheutuu vuosittain osa-              ryhtyä, että arvonlisäverolakia muutet-
870: keyhtiö- ja säätiöomisteisille ammattikorkea-               taisiin niin, että yksityisten ja kunnallis-
871: kouluille arviolta noin 4 %:n menetykset talous-            ten ammattikorkeakoulujen arvonlisäve-
872: arvion loppusummasta laskettuna verrattuna                  ron palautusjärjestelmä yhtenäistettäisiin
873: sellaisiin ammattikorkeakouluihin, jotka saavat             siten, että yksityiset ammattikorkeakou-
874: käyttöönsä arvonlisävero-osuuden.                           lut tulevat myös palautusjärjestelmän pii-
875:     Muutaman vuoden kuluttua näistä arvonlisä-              riin?
876: verotuksesta aiheutuvista lisäkustannuksista
877: 
878:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
879: 
880:                                        Kaarina Dromberg /kok
881: 
882: 
883: 
884: 
885: 270136
886: 2                                          KK 1102/1997 vp
887: 
888: 
889: 
890: 
891:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
892: 
893:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        rotonta toimintaa varten tapahtuviin hankintoi-
894: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         hin sisältyvät verot, mutta perii ne takaisin kun-
895: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nilta asukasluvun perusteella. Menettelyn tar-
896: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kaarina          koituksena on toteuttaa hankintaneutraalisuus
897: Drombergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         kuntien itse tuottamien ja ostettujen verollisten
898: sen n:o 1102:                                         palvelujen välillä. Ilman palautusoikeutta kun-
899:                                                       tien olisi edullisempaa tuottaa erilaisia toimin-
900:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       taansa varten tarvittavia tukipalveluja - esim.
901:        ryhtyä, että arvonlisäverolakia muutet-        siivous-, atk-ja suunnittelupalveluja - itse ve-
902:        taisiin niin, että yksityisten ja kunnallis-   rotta kuin ostaa vastaavia palveluja ulkopuolisil-
903:        ten ammattikorkeakoulujen arvonlisäve-         ta yrityksiltä verolliseen hintaan. Palautusoikeu-
904:        ron palautusjärjestelmä yhtenäistettäisiin     den johdosta ostettujen palvelujen hintaan sisäl-
905:        siten, että yksityiset ammattikorkeakou-       tyvä vero ei muodostu hankintahetkellä kunnalle
906:        lut tulevat myös palautusjärjestelmän pii-     kustannukseksi, joten se ei vaikuta hankinta-
907:        riin?                                          muodon valintaan. Kunnille maksetut palautuk-
908:                                                       set peritään erillislain nojalla niiltä yhteisesti ta-
909:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kaisin. Palautusoikeus ei siten ole kuntasektorille
910: vasti seuraavaa:                                      etu, vaan arvonlisävero muodostuu siitä huoli-
911:                                                       matta kunnille kustannukseksi.
912:    Arvonlisäverolain (1501/1993) 39 §:n mukaan            Palautusoikeudenjohdosta kunnan tai kunta-
913: koulutuspalvelut on vapautettu verosta. Lain          yhtymän ylläpitämän oppilaitoksen hankintoi-
914: 40 §:n mukaan verosta vapautetulla koulutuksel-       hin sisältyvä vero ei näy oppilaitoksen välittömä-
915: la tarkoitetaan yleissivistävää ja ammatillista       nä kustannuksena, vaikka se tosiasiassa koituu
916: koulutusta, korkeakouluopetusta sekä taiteen          kunnan kustannukseksi takaisinperintäjärjestel-
917: perusopetusta, jota lain nojalla järjestetään tai     män kautta. Jos koulutustoiminta järjestetään
918: jota lain nojalla avustetaan valtion varoin. Vero-    siten, että siitä huolehtii kokonaan yksityinen
919: vapaan koulutuksen järjestäjänä voi olla valtio,      yhteisö, hankintoihin sisältyvä vero näkyy välit-
920: kunta tai yksityinen yhteisö. Sekä kunnallisten       tömänä kustannuksena. Tämän vuoksi voi vai-
921: että yksityisten ammattikorkeakoulujen antama         kuttaa siltä, että on edullisempaajärjestää koulu-
922: lakisääteinen koulutus jää siten verotuksen ulko-     tustoimi kunnan tai kuntayhtymän ylläpitämäs-
923: puolelle.                                             sä oppilaitoksessa kuin yksityisessä oppilaitok-
924:    Koska lakisääteinen koulutus jää verotuksen        sessa, jos tarkastellaan pelkästään välittömiä
925: ulkopuolelle, ovat toimintaa varten hankittujen       kustannuksia.
926: tavaroiden ja palvelujen ostohintoihin sisältyvät         Esillä olevaa ongelmaa ei kuitenkaan muodos-
927: arvonlisäverot arvonlisäverotuksen yleisten peri-     tu, jos tarkastelussa otetaan huomioon myös vä-
928: aatteiden mukaan vähennyskelvottomia. Han-            lilliset kustannukset. Koska kunnallisen oppilai-
929: kintoihin sisältyvän veron tulee siten verojärjes-    toksen saarnat palautukset peritään kunnalta ta-
930: telmän mukaan jäädä oppilaitosten kustannuk-          kaisin takaisinperintäjärjestelmän kautta, rasit-
931: seksi. Tämä koskee periaatteessa sekä yksityisiä      taa palautuksia vastaava verokustannus tätä
932: oppilaitoksia että kuntien tai kuntayhtymien yl-      kautta kunnan taloutta. Tämän vuoksi kuntien
933: läpitämiä oppilaitoksia. Kuntien tai kuntayhty-       tulisi periä oppilaitoksiltaan tai kuntayhtymäitä
934: mien ylläpitämien oppilaitosten osalta tämä peri-     takaisinperittävää määrää vastaava osuus. Näin
935: aate on kuitenkin toteutettu erityismenettelyllä      kunnallisissa oppilaitoksissa voitaisiin päästä
936: eli ns. palautus- ja takaisinperintämenettelyn        pitkälti samaan kustannusvastaavuuteen kuin
937: avulla.                                               yksityisissä oppilaitoksissa.
938:    Palautus- ja takaisinperintämenettelyssä (ar-          Verotuksellisia käyttökelpoisia ratkaisuja
939: vonlisäverolain 130 §ja erillislaki 79/1994) valtio   edellä mainittuun ongelmaan ei tällä hetkellä ole
940: palauttaa kunnille tai kuntayhtymille kaikki ve-      olemassa:
941:                                               KK 1102/1997 vp                                             3
942: 
943:     - Kuntien palautusjärjestelmää ei voida              voimassa olevan yhteisölainsäädännön vastais-
944: poistaa. Se on välttämätön nyt puheena olevaa            ta. Euroopan yhteisössä tosin valmistellaan par-
945: ongelmaa taloudellisesti huomattavasti merkit-           haillaan uuteen arvonlisäverojärjestelmään liit-
946: tävämmän hankintaneutraalisuusongelman es-               tyen ehdotuksia julkisen toiminnan tulevasta ve-
947: tämiseksi kunnan itse tuottamien ja ostamien             ro kohtelusta. Mahdollisia direktiivimuutoksia ei
948: verollisten palvelujen välille. Palautusjärjestel-       kuitenkaan ole odotettavissa lähitulevaisuudes-
949: män tilalle ei myöskään ole hyvää vaihtoehtoista         sa.
950: järjestelmää. Arvonlisäverolain valmistelun yh-              Lisäksi on huomattava, että edellä mainittu
951: teydessä vaihtoehtona harkittiin kuntien itse            ongelma ei rajoitu vain koulutustoimintaan,
952: suorittamien palvelujen verottamista oman käy-           vaan koskee kaikkia kunnallisia hankintoja, esi-
953: tön verotusperiaatteiden mukaisesti. Tästä mal-          merkiksi terveyden- ja sairaanhoidon sekä sosi-
954: lista kuitenkin luovuttiin siihen liittyvien hallin-     aalihuollon hankintoja. Ongelmaa ei siten tulisi
955: nollisten vaikeuksien sekä kuntien huomattavan           ratkaista sektorikohtaisesti.
956: verorasituksen kasvun välttämiseksi.                         Yhteenvetona voidaan todeta, että esillä oleva
957:     - Muita kuin kunnallisia oppilaitoksia ei            ongelma liittyy suurelta osin kunnallistalouden
958:  voida liittää kuntiin sovellettavaan erityisjärjes-     ohjausjärjestelmän toimivuuteen. Kunnallisessa
959:  telmään, koska järjestelmä perustuu siihen, että        oppilaitostoiminnassa voidaan hankintoihin si-
960:  palautusten yhteismäärä peritään kunnilta yhtei-        sältyvän arvonlisäveron osalta päästä pitkälti
961:  sesti valtiolle takaisin. Kuntia ei voi velvoittaa      samaan kustannusvastaavuuteen kuin yksityisis-
962:  maksamaan takaisin niiden talouteen kuulumat-           sä oppilaitoksissa siten, että kunnat perivät oppi-
963:  tomien oppilaitosten saamia palautuksia. Kun-           laitoksiltaan tai kuntayhtymäitä takaisinperittä-
964:  tien kokonaan tai pääosin omistamat yhtiöt tai          vää määrää vastaavan osuuden. Ongelmaa ei
965:  säätiöt ovat oikeudellisesti itsenäisiä, kunnasta       voida ratkaista palautus- tai takaisinperintäjär-
966:  erillisiä taloudellisia yksiköitä. Tällaisia yhteisö-   jestelmää muuttamalla eikä muutoinkaan vero-
967: jä ei direktiivin, arvonlisäverolainsäädännön            tuksellisin toimenpitein lyhyellä aikavälillä. Val-
968:  eikä yleisten oikeudellisten periaatteiden mu-          tiovarainministeriön tarkoituksena on toimia
969:  kaan katsota kunnan osaksi.                             yhteistyössä opetusministeriön ja kunta-alanjär-
970:      - Yksi verotuksellinen ratkaisumalli olisi,         jestöjen kanssa tarkoituksenmukaisen ratkaisun
971:  että kaikkeen koulutustoimintaan sovellettaisiin        löytämiseksi.
972:  alennettua tai 0-verokantaa. Tämä on kuitenkin
973:       Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
974: 
975:                                                                                Ministeri Jouko Skinnari
976: 4                                          KK 1102/1997 vp
977: 
978: 
979: 
980: 
981:                                         Tili Riksdagens Talman
982: 
983:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      kräver dem i form av en summa som fastställs
984: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        utgående från kommunernas invånarantal. Syf-
985: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tet med förfarandet är att åstadkomma anskaff-
986: man Kaarina Dromberg undertecknade spörs-             ningsneutralitet mellan tjänster som kommuner-
987: mål nr 1102:                                          na själva producerar och skattepliktiga tjänster
988:                                                       som de köper. Om rätten tili återbäring inte
989:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        fanns, vore det fördelaktigare för kommunerna
990:        ta för att ändra mervärdesskattelagen så       att själva utan skatt producera o1ika stödtjänster
991:        att det system för återbäring av mervär-       som de behöver i sin verksamhet - t.ex. städ-
992:        desskatt som gäller privata och kommu-         ning, ADB och p1anering- än att köpa mot-
993:        nala yrkeshögskolor förenhetligas så att       svarande tjänster av utomstående företag tili ett
994:        även privata yrkeshögskolor börjar om-         skattebe1agt pris. Tack vare rätten tili återbäring
995:        fattas av systemet för återbäring?             blir den skatt som ingår i priset på köpta tjänster
996:                                                       inte en kostnad för kommunen vid tidpunkten
997:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för anskaffningen. Beskattningen påverkar så-
998: anföra följande:                                      ledes inte valet av upphand1ingsform. De åter-
999:                                                       bäringar som betalts tili kommunerna återkrävs
1000:    Enligt 39 § mervärdesskattelagen (1501/1993)       med stöd av en separat 1ag hos alla kommuner
1001: är utbildningstjänster befriade från skatt. Enligt    gemensamt. Rätten tili återbäring är således inte
1002: lagens 40 § avses med utbildning som är befriad       en förmån för den kommunala sektorn, utan
1003: från skatt sådan allmänbildande utbi1dning och        mervärdesskatten kommer trots allt att utgöra
1004: yrkesutbildning, högsko1eundervisning samt            en kostnad för kommunerna.
1005: grundundervisning i konst som ordnas med stöd            På grund av återbäringsrätten syns den skatt
1006: av lag eller som med stöd av lag understöds med       som ingår i anskaffningar tili kommuners och
1007: statens medel. Skattefri utbildning kan ordnas av     samkommuners läroanstalter inte som en direkt
1008: staten, kommuner eller privata samfund. Den           kostnad för läroansta1ten, även om den via åter-
1009: lagstadgade utbildning som både kommunala             kravssystemet faktiskt blir en kostnad för kom-
1010: och privata yrkeshögskolor ger beskattas således      munen. Om utbi1dningen ordnas helt och hållet
1011: inte.                                                 av ett privat samfund, syns den skatt som ingår i
1012:    Eftersom den lagstadgade utbildningen inte         anskaffningarna som en direkt kostnad. Därför
1013: beskattas, är den mervärdesskatt som ingår i          kan det verka som om det vore förmånligare att
1014: prisen på de varor och tjänster som anskaffats för    ordna utbildning vid 1äroanstalter som upprätt-
1015: verksamheten inte avdragsgill enligt de allmänna      hålls av kommuner och samkommuner än vid
1016: principerna för mervärdesbeskattningen. I enlig-      privata läroanstalter, om man bara ser till de
1017: het med vårt skattesystem kommer den skatt som        direkta kostnaderna.
1018: ingår i anskaffningarna sålunda att bli en kost-         Detta prob1em uppstår emellertid inte, om
1019: nad för läroanstalten. I princip gäller detta både    man vid granskningen även beaktar de indirekta
1020: privata läroanstalter och läroanstalter som upp-      kostnaderna. Eftersom staten återkräver de tili
1021: rätthålls av kommuner och samkommuner. När            en kommunalläroanstalt betalda återbäringarna
1022: det gäller kommuners och samkommuners läro-           av kommunen via återkravssystemet, belastar
1023: anstalter används emellertid ett särskilt förfaran-   den skattekostnad som motsvarar återbäringar-
1024: de, dvs. det s.k. återbärings- och återkravsförfa-    na på detta sätt kommunens ekonomi. Därför
1025: randet, vid tiliämpningen av denna princip.           borde kommunerna uppbära en andel som mot-
1026:    Vid förfarandet med återbäringar och åter-         svarar det återkrävda beloppet av sina läroan-
1027: krav (130 § mervärdesskatte1agen och en separat       stalter eller av samkommunen. På så sätt kunde
1028: lag 79/1994) återbär staten alla skatter på sådant    kommunala läroanstalter nå så gott som samma
1029: som anskaffats för skattefri verksamhet till          kostnadsmotsvarighet som de privata läroan-
1030: kommunerna och samkommunerna, men åter-               stalterna.
1031:                                             KK 1102/1997 vp                                            5
1032: 
1033:    Det finns för tillfållet inga skattemässigt gång-       - En skattemässig lösningsmodell vore att
1034: bara lösningar på problemet:                           tillämpa en sänkt skattesats eller 0-skattesats på
1035:    - Systemet med återbäringar tili kommuner-          all utbildningsverksamhet. Det skulle dock strida
1036: na kan inte avskaffas. Systemet behövs för att         mot den gällande samfundslagstiftningen. Inom
1037: man skall kunna hindra ekonomiskt mer bety-            Europeiska gemenskapen bereds som bäst i an-
1038: dande problem i anslutning till anskaffnings-          knytning till det nya mervärdesskattesystemet
1039: neutralitet mellan tjänster som kommunen själv         förslag tili den framtida skattemässiga behand-
1040: producerar och skattebelagda tjänster som den          lingen av offentlig verksamhet. Inga eventuella
1041: köper. Dessutom finns det inga bra alternativ tili     direktivändringar är dock att vänta inom den
1042: återbäringssystemet. I samband med beredning-          närmaste framtiden.
1043: en av mervärdesskattelagen övervägde man som               Dessutom bör man beakta att problemet inte
1044: ett alternativ att beskatta tjänster som kommu-        begränsar sig tili enbart utbildningsverksamhet,
1045: nerna själva utför i enlighet med beskattnings-        utan det gäller alla korumunala anskaffningar,
1046: principerna för eget bruk. Man avstod dock från        t.ex. hälso- och sjukvårdens samt socialvårdens
1047: denna modell, eftersom man ville undvika såda-         anskaffningar. Problemet borde således inte lö-
1048: na administrativa svårigheter som modellen             sas sektorvis.
1049: skulle medföra samt en avsevärt större skattebör-          Sammanfattningsvis kan det konstateras att
1050: da för kommunerna.                                     det omtalade problemet är tili stor del förknippat
1051:    - Andra än korumunala läroanstalter kan             med hur kommunalekonomins styrningssystem
1052: inte anslutas till det specialsystem som tillämpas     fungerar. Vad gäller den mervärdesskatt som in-
1053: på kommunerna, eftersom systemet grundar sig           går i anskaffningarna skulle korumunala läroan-
1054: på det faktum att staten återkräver det samman-        stalter kunna komma tili så gott som samma
1055: lagda beloppet av återbäringarna gemensamt hos         kostnadsmotsvarighet som privata läroanstalter,
1056: kommunerna. Kommunerna kan inte åläggas att            om kommunerna uppbar en andel som motsva-
1057: betala tilihaka återbäringarna för sådana läroan-      rar det återkrävda beloppet av sina läroanstalter
1058: stalter som inte omfattas av kommunernas eko-          eller samkommunen. Problemet kan inte lösas
1059: nomi. Bolag och stiftelser som helt eller delvis ägs   genom att återbärings- eller återkravssystemet
1060: av kommunerna är juridiskt sett självständiga          ändras eller andra kortsiktiga skatteåtgärder vid-
1061: ekonomiska enheter, separata från kommuner-            tas. Finansministeriet har för avsikt att samarbe-
1062: na. Sådana samfund betraktas inte som en del av        ta med undervisningsministeriet och den koru-
1063: en kommun varken enligt direktivet, mervärdes-         munala sektorns organisationer för att finna en
1064: skattelagstiftningen eller allmänna juridiska          ändamålsenlig lösning.
1065: principer.
1066:      Helsingforsden 26 november 1997
1067: 
1068:                                                                              Minister Jouko Skinnari
1069:                                              KK 1103/1997 vp
1070: 
1071: Kirjallinen kysymys 1103
1072: 
1073: 
1074: 
1075: 
1076:                                     Raimo Vistbacka /ps: Alikulkutunnelin rakentamisesta valtatie
1077:                                          20:1le Kiimingin kunnan Hannuskylässä
1078: 
1079: 
1080:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1081: 
1082:    Valtatie 20 kulkee Kiimingin kunnassa siten,         joitettu vasta vuoteen 2005 mennessä tehtäväksi.
1083: että se jakaa Hannuskylän. Kyseinen tienkohta           Alueen osayleiskaava valmistuu näinä aikoina,
1084: sijaitsee valtatie 20:llä 30 kilometriä Oulusta         ja kunta olisi halukas kiirehtimään alikulkutun-
1085: Kuusamon suuntaan. Tiellä on kylän kohdalla             nelin rakentamista ja on lupautunutjopa osallis-
1086: risteys, jonka välittömässä läheisyydessä sijaitse-     tumaan sen rakentamiseen. Näyttää kuitenkin
1087: vat Hannuksen koulu ja baari. Tiellä on kylän           siltä, että hanke ei tiepiirin suunnitelmissa pääse
1088: kohdalla muuttuva liikennenopeus, mutta run-            kiireellisyysjärjestyksessä eteenpäin ilman eri-
1089: saan raskaan liikenteen takia se ei riitä takaa-        tyistoimia. Mikäli rakentaminen sijoittuu vasta
1090: maan turvallisuutta.                                    5-7 vuoden päähän, on todennäköistä, että ris-
1091:     Hannuskylän risteyksen alueella on tapahtu-         teyksessä sattuu vielä useita onnettomuuksia ja
1092: nut lukuisia liikenneonnettomuuksia, joissa on          kylän pieniä koululaisia saattaa kuolla erityistoi-
1093: menettänyt henkensä kaksi kylän koululaista,            mista huolimatta lisää.
1094: muutama muu henkilö on joutunut auton tönäi-                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
1095: semäksi ja peltikolareita ja ns. läheltä piti -tilan-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1096: teita on ollut lukuisia. Myös poliisi on korosta-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1097: nut risteyksen vaarallisuutta, ja enemmiltä hen-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1098: kilövahingoilta on saatettu välttyä siksi, että ky-
1099: län koulun opettaja on saattanut kaikkein pie-                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
1100: nimmät koululaiset valtatien yli.                              jotta valtatie 20:lle rakennettaisiin Kii-
1101:     Kyläläiset ovat ponnekkaasti pyrkineet vauh-               mingin kuntaan Hannuskylän kohdalle
1102: dittamaan hanketta saada rakennetuksi alikul-                  alikulkutunneli mahdollisimman nopeas-
1103: kutunneli Hannuskylän kohdalle valtatie 20:n                   ti?
1104: alitse. Tielaitoksen suunnitelmissa hanke on si-
1105: 
1106:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
1107: 
1108:                                            Raimo Vistbacka /ps
1109: 
1110: 
1111: 
1112: 
1113: 270136
1114: 2                                         KK 1103/1997 vp
1115: 
1116: 
1117: 
1118: 
1119:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1120: 
1121:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       käytössä koululaisten kulkuaikoina. Järjestely
1122: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        on todettu liikenneturvallisuuden kannalta toi-
1123: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mivaksi ja autoilijat noudattavat rajoitusta var-
1124: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           sin tunnollisesti. Valtatie on kylän kohdalla va-
1125: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        laistu.
1126: sen n:o 1103:                                           Hannuksen koulun liittymässä ei ole tapahtu-
1127:                                                      nut viimeisten kymmenen vuoden aikana yhtään
1128:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,      poliisin tietoon tullutta kevyen liikenteen onnet-
1129:        jotta valtatie 20:lle rakennettaisiin Kii-    tomuutta. Aineellisiin vahinkoihin johtaneita
1130:        mingin kuntaan Hannuskylän kohdalle           muita onnettomuuksia on tapahtunut kolme,
1131:        alikulkutunneli mahdollisimman nopeas-        joista yksi oli eläinonnettomuus.
1132:        ti?                                              Valtatien pitkän aikavälin toimenpidetarpeis-
1133:                                                      ta on Tielaitoksessa laadittu selvitys. Liikenne-
1134:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         turvallisuustoimienjoukossa on myös kevyen lii-
1135: vasti seuraavaa:                                     kenteen alikulun rakentaminen Hannuksen ky-
1136:                                                      län kohdalle, mutta sitä ei ole määrärahasyistä
1137:    Valtatie 20:n liikennemäärä Hannuksen kylän       voitu sijoittaa lähivuosien ohjelmiin. Vastaavia
1138: kohdalla on noin 2 700 ajoneuvoa vuorokaudes-        tienkohtia on Oulun läänin alueella satoja. To-
1139: sa. Tien ylittää jalan tai polkupyörällä noin 80     teutettu nopeusrajoitusjärjestely Hannuksen ky-
1140: henkilöä vuorokaudessa.                              län kohdalla on toiminut hyvin, eikä kohde ole
1141:    Valtatie 20:n liikenneturvallisuuteen on viime    tällä hetkellä alueella kaikkein kiireellisimpiä.
1142: vuosina kiinnitetty erityistä huomiota. Kiimin-         Perustienpidon rahoitus on viime vuosina las-
1143: ginja Pudasjärven välillä oleva 100 km!h nopeus-     kenut noin neljänneksellä. Kun tiestön hoidon ja
1144: rajoitus on Hannuksen kylän kohdalla laskettu        ylläpidon tasosta ei voida juurikaan tinkiä, jou-
1145: 80 kilometriin tunnissa. Lisäksi koulun liittymäs-   dutaan tärkeäksikin koettuja liikenneturvalli-
1146: sä on muuttuva 60 km/h nopeusrajoitus, joka on       suuden parantamistoimenpiteitä lykkäämään.
1147: 
1148:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1997
1149:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
1150:                                          KK 1103/1997 vp                                               3
1151: 
1152: 
1153: 
1154: 
1155:                                       Tili Riksdagens Talman
1156: 
1157:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         synvinkel och bilisterna håller sig ganska sam-
1158: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         vetsgrant tili begränsningen. Riksvägen är upp-
1159: med1em av statsrådet översänt följande av riks-     lyst vid byn.
1160: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                   Vid anslutningen tili Hannus skola har det inte
1161: spörsmål nr 1103:                                   under de senaste tio åren inträffat en enda lättra-
1162:                                                     fikolycka som skulie ha kommit polisen tili kän-
1163:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-      nedom. Andra olyckor som lett tili materielia
1164:        ta för att man så fort som möjligt skulie    förluster har tili antalet varit tre, varav en var en
1165:        bygga en underfartstunne1 under riksväg      djurolycka.
1166:        20 vid Hannuskylä i Kiminge kommun?              En utredning om de långsiktiga åtgärdsbeho-
1167:                                                     ven för riksvägen har gjorts upp vid Vägverket.
1168:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       Bland trafiksäkerhetsåtgärderna finns även byg-
1169: anföra följande:                                    gandet av en underfartstunnel för Iätt trafik vid
1170:                                                     Hannus by, men p.g.a. anslagen har man inte fått
1171:    Trafikmängden på riksväg 20 vid Hannus by        in det i programmen för de närmaste åren. På
1172: utgörs av cirka 2 700 fordon per dygn. Vägen        Uleåborgs läns område finns det ett hundratal
1173: korsas dagligen av cirka 80 fotgängare eller cyk-   motsvarande vägavsnitt. Arrangemanget med
1174: Iister per dygn.                                    hastighetsbegränsning som införts vid Hannus
1175:    Under de senaste åren har man fåst speciell      by har fungerat väl och objektet är därför inte för
1176: uppmärksamhet vid trafiksäkerheten på riksväg       tilifållet en av regionens mest brådskande.
1177: 20. Hastighetsbegränsningen på 100 km/h mellan          Finansieringen av basväghållningen har under
1178: Kiminge och Pudasjärvi har vid Hannus by            de senaste åren sjunkit med en fjärdedel. Efter-
1179: sänkts tili 80 km/h. Dessutom finns det vid sko-    som man svår1igen kan pruta på vägnätets sköt-
1180: 1ans ans1utning en variabe1 hastighetsbegräns-      sel- och underhållsnivå, måste man skjuta på
1181: ning på 60 km/h, som är i bruk under de tider då    även sådana förbättringsåtgärder som upplevts
1182: eleverna rör sig på vägen. Arrangemanget har        vara viktiga för trafiksäkerheten.
1183: visat sig vara fungerande ur trafiksäkerhetens
1184: 
1185:      Helsingforsden 24 november 1997
1186: 
1187:                                                                         Trafikminister Matti Aura
1188:                                           KK 1104/1997 vp
1189: 
1190: Kirjallinen kysymys 1104
1191: 
1192: 
1193: 
1194: 
1195:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Henkivakuutusyhtiö Kansan konkurssipesän
1196:                                       selvittämisestä
1197: 
1198: 
1199:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1200: 
1201:    Henkivakuutusyhtiö Kansan konkurssipesän             Niin tai näin, joka tapauksessa vakuutuk-
1202: selvittely on kestänyt jo useita vuosia. Ministe-    senottajan kannalta asia on täysin kohtuuton.
1203: riön luvalla selvityspesä on voinut maksaa ennen     Sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden vas-
1204: lopullista selvitystä 80 prosenttia korvauksesta     tuuviranomaisten toimesta on kaikin tavoin kii-
1205: tai muusta suoritteesta. Mutta henkivakuutusten      rehdittävä asian selvittämistä siten, että koko
1206: takaisinostoa ei sen sijaan ole sallittu.            "revohka" olisi selvä mieluummin jo tämän vuo-
1207:    Tälläkään hetkellä asiakkaat, joilla on tällai-   den puolella.
1208: sia säästömuotoisia henkivakuutuksia, eivät vie-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1209: läkään tiedä, milloin he tulevat saamaan rahansa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
1210: tai edes osankaan niistä.                            kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
1211:    Jos kerran pesän varallisuusaste on suhteelli-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1212: sen hyvä, niin kuin välitiedoista on voinut lukea,
1213: ihmetystä onkin herättänyt, miksi näitä takaisin-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,
1214: ostoja ei ole mahdollistettu.                               jotta Henkivakuutusyhtiö Kansan asiak-
1215:     Jotenkin yhä aiheellisemmalta alkaakin tun-             kaat voisivat saada saatavansa pesästä
1216: tua se kysymys, mitä monet asiakkaat ovat esittä-           mahdollisimman pikaisesti?
1217: neet omana epäilynään, että asian vetkuttelu joh-
1218: tuukin pesänselvittäjien rahastushalusta.
1219:      Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 1997
1220: 
1221:           Esa Lahtela /sd                Jorma Kukkonen /sd            Klaus Heliberg /sd
1222: 
1223: 
1224: 
1225: 
1226: 270136
1227: 2                                          KK 1104/1997 vp
1228: 
1229: 
1230: 
1231: 
1232:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1233: 
1234:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesti ollut 80 prosenttia korvauksesta tai muusta
1235: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suorituksesta.
1236: olette 10 päivänä marraskuuta 1997 päivätyn               Henkivakuutusten takaisinostoja ei sen sijaan
1237: kirjeenne ohella toimittanut valtioneuvoston          ole sallittu. Takaisinostojen salliminen saattaisi
1238: asianomaiselle jäsenelle kansanedustaja Esa           johtaa siihen, että erityisen selvityspesän likvidit
1239: Lahtelanym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        varat loppuisivat nopeasti, mikä vaarantaisi jäl-
1240: sen n:o 1104:                                         jelle jäävän vakuutuskannan edut. Tämä tekisi
1241:                                                       käytännössä myös mahdottomaksi saada aikaan
1242:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy,      sopimusta erityiseen selvityspesään kuuluvien
1243:        jotta Henkivakuutusyhtiö Kansan asiak-         vakuutusten vakuutuskannan luovuttamisesta.
1244:        kaat voisivat saada saatavansa pesästä             Vakuutusyhtiölain 15 luvun 12 §:n mukaan
1245:        mahdollisimman pikaisesti?                     erityisen selvityspesän hallinnon eli toimitus-
1246:                                                       miesten tulee pyrkiä niin pian kuin mahdollista
1247:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yhden tai useamman vakuutusyhtiön kanssa ai-
1248: vasti seuraavaa:                                      kaansaamaan sopimus vakuutuskannan luovut-
1249:                                                       tamisesta vakuutusyhtiölain 16 a luvun säännös-
1250:    Henkivakuutusosakeyhtiö Kansa asetettiin           ten mukaisesti.
1251: konkurssiin Helsingin käräjäoikeuden päätök-              Ennen kuin neuvotteluihin vakuutuskannan
1252: sellä 30.12.1994. Sosiaali- ja terveysministeriö      luovuttamisesta voidaan ryhtyä, toimitusmiesten
1253: määräsi vakuutusyhtiölain 15 luvun 21 §:n mu-         on muun muassa arvioitava erityisen selvityspe-
1254: kaisesti 4.1.1995 tekemällään päätöksellä erityi-     sän varojen ja vastuiden määrä. Kun Henkiva-
1255: sen selvityspesän erotettavaksi konkurssihallin-      kuutusosakeyhtiö Kansan lisäksi konkurssissa
1256: nosta. Samalla ministeriö määräsi, että Henkiva-      on yhtiön emoyhtiö ja muun muassa kolme muu-
1257: kuutusosakeyhtiö Kansan vakuutusteknisen              ta samaan konserniin kuuluvaa vakuutusyhtiö-
1258: vastuuvelan katteena oleva ja yhtiön muu omai-        tä, ovat mainittujen yhtiöiden keskinäisten vel-
1259: suus on siirrettävä erityiseen selvityspesään. Sa-    kasuhteiden selvittely ja näistä johtuneet, osin
1260: malla ministeriö määräsi erityisen selvityspesän      vielä keskeneräiset oikeudenkäynnit olennaisesti
1261: toimitusmiehiksi yhtiön selvitystilan aikana sel-     pitkittäneet ja vaikeuttaneet selvitystehtävää.
1262: vitysmiehinä toimineet asianajajat.                       Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuutus-
1263:    Vakuutusyhtiölain 15luvun 10 §:n 3 momen-          kannan siirtoa koskevat neuvottelut on käynnis-
1264: tin mukaan erityisestä selvityspesästä saadaan        tetty keväällä 1996, jolloin yhtiön taloudellisesta
1265: ennen sen lopullista selvittämistä suorittaa mak-     asemasta oli saatavissa riittävät tiedot. Kannan-
1266: suja ainoastaan sosiaali- ja terveysministeriön       siirtoneuvottelut ovat pesän antaman tiedon
1267: luvalla. Antaessaan Henkivakuutusosakeyhtiö           mukaan edenneet pitkälle, ja tällä hetkellä on
1268: Kansan erityiselle selvityspesälle luvan suorittaa    jäljellä eräitä erityiskysymyksiä, joiden selvittä-
1269: pesästä maksuja on ministeriö noudattanut va-         mistä jatketaan. Edellyttäen, että mainitut kysy-
1270: kuutussopimuksiin perustuvien suoritusten osal-       mykset saadaan ratkaistuiksi, on pesän käsityk-
1271: ta periaatetta, jonka mukaan korvauksia ja mui-       sen mukaan mahdollista, että kannansiirrosta
1272: ta suorituksia voidaan maksaa silloin, kun ne         päästäisiin sopimukseen vielä tämän vuoden
1273: vakuutussopimusten mukaan erääntyvät mak-             puolella.
1274: settaviksi, ja siihen määrään, jonka ministeriö           Pesän taloudellisessa tilanteessa on myös kon-
1275: erityisen selvityspesän esityksestä harkitsee mah-    kurssiin asettamisen jälkeen tapahtunut myön-
1276: dolliseksi muiden selvityspesään kuuluvien va-        teistä kehitystä muun muassa kiinteistöjen ar-
1277: kuutuksenottajien ja edunsaajien oikeutta vaa-        vonnousun seurauksena, mikä on myös paranta-
1278: rantamatta. Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan            nut yhtiön vakuutuksenottajienja vakuutettujen
1279: erityisen selvityspesän osalta ennen sen lopullista   asemaa.
1280: selvittämistä maksettava määrä on pääsääntöi-             Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan erityinen
1281:                                             KK 1104/1997 vp                                            3
1282: 
1283: selvityspesä ja konkurssipesä ovat ilmoituksensa       Ministeriö pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen,
1284: mukaan informoineet vakuutusyhtiön asiakkai-           että Henkivakuutusosakeyhtiö Kansan vakuu-
1285: ta pesän selvityksen tilasta useilla asiakaskirjeil-   tuksenottajien ja vakuutettujen edut saadaan
1286: lä, minkä lisäksi vakuutuksenottajille on lähetet-     mahdollisimman hyvin turvatuiksi. Ministeriö
1287: ty laskutuksen yhteydessä erillistiedonantoja yh-      edellyttää, että lähiaikoina selviää, jatketaanko
1288: tiön sen hetkisestä tilanteesta.                       vakuutuskannan siirtoa koskevia neuvotteluja
1289:     Sosiaali- ja terveysministeriö on seurannut tii-   johonkin toiseen henkivakuutusyhtiöön vai
1290: viisti konkurssissa olevan Henkivakuutusosake-         onko ryhdyttävä muihin vakuutusyhtiölaissa
1291: yhtiö Kansan vakavaraisuuden kehittymistä.             säädettyihin toimenpiteisiin.
1292: 
1293:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1997
1294: 
1295:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
1296: 4                                           KK 1104/1997 vp
1297: 
1298: 
1299: 
1300: 
1301:                                          Tili Riksdagens Talman
1302: 
1303:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       utredningen i regel utgjort 80% av ersättningen
1304: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrive1se av den        eller av någon annan prestation.
1305: 10 november 1997 till vederbörande med1em av               Återköp av livförsäkringar är däremot inte
1306: statsrådet översänt fö1jande av riksdagsman Esa        tillåtna. Om återköp vore tillåtna kunde det leda
1307: Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål nr 1104:          till att det särskilda administrationsboets likvida
1308:                                                        medel snabbt tar slut, vilket skulle äventyra de
1309:            Vilka åtgärder vidtar Regeringen i syf-     förmåner som är förknippade med det återståen-
1310:         te att Livförsäkringsbolaget Kansas kun-       de försäkringsbeståndet. 1 praktiken skulle detta
1311:         der kunde få sina fordringar ur boet så        också omintetgöra möjligheten att få till stånd ett
1312:         snabbt som möjligt?                            avtal om överlåtelse av det försäkringsbestånd
1313:                                                        som hör till det särskilda administrationsboet.
1314:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Enligt 15 kap. 12 § 1agen om försäkringsbolag
1315: anföra följande:                                       skall förvaltningen för det särskilda administra-
1316:                                                        tionsboet, dvs. förrättningsmännen, sträva efter
1317:    Livförsäkringsaktiebolaget Kansa försattes i        att så fort som möjligt nå överenskommelse med
1318: konkurs genom Helsingfors tingsrätts beslut            ett eller flera försäkringsbolag om överlåtelse av
1319: 30.12.1994. Social- och hälsovårdsministeriet          försäkringsbeståndet i enlighet med stadgandena
1320: bestämde i enlighet med 15 kap. 21 § lagen om          i 16 a kap. lagen om försäkringsbolag.
1321: försäkringsbolag genom sitt beslut 4.1.1995 att            lnnan förhandlingar om överlåtelse av försäk-
1322: ett särskilt administrationsbo skall avskiljas från    ringsbeståndet kan inledas skall förrättnings-
1323: konkursförvaltningen. Samtidigt bestämde mi-           männen bl.a. uppskatta det särskilda administra-
1324: nisteriet att den egendom som täcker Livförsäk-        tionsboets medel och ansvarsbelopp. När utom
1325: ringsaktiebolaget Kansas försäkringstekniska           Livförsäkringsaktiebolaget Kansa även bolagets
1326: ansvarsskuld och bolagets övriga egendom skall         moderbolag och bl.a. tre andra försäkringsbolag
1327: överföras till det särskilda administrationsboet.      inom samma koncern har försatts i konkurs, har
1328: Samtidigt förordnade ministeriet de advokater          utredningen av de nämnda bolagens ömsesidiga
1329: som var utredningsmän under den tid bolaget var        skuldförhållanden och de rättegångar de lett till,
1330: i likvidation till administrationsboets förrätt-       av vilka en del fortfarande pågår, väsentligt för-
1331: ningsmän.                                              dröjt och försvårat utredningsuppdraget.
1332:    Enligt 15 kap. 10§ 3 mom. lagen om försäk-              Förhandlingarna om en överföring av Livför-
1333: ringsbolag får före den slutliga avvecklingen av       säkringsaktiebolaget Kansas försäkringsbestånd
1334: det särskilda administrationsboet utdelning ur         inleddes våren 1996, när tillräckliga uppgifter om
1335: detta äga rum endast med tillstånd av social- och      bolagets ekonomiska situation fanns tillgängliga.
1336: hälsovårdsministeriet. När ministeriet gav Liv-        Enligt boets uppgifter har förhandlingarna om
1337: försäkringsaktiebolaget Kansas särskilda admi-         överföringen av beståndet avancerat långt och
1338: nistrationsbo tillstånd till utdelning ur boet iakt-   för närvarande återstår vissa specialfrågor som
1339: tog ministeriet i fråga om prestationer som base-      man fortsätter utreda. Förutsatt att beslut kan
1340: rar sig på försäkringsavtal principen att ersätt-      fattas om nämnda frågor är det enligt boets upp-
1341: ningar och andra prestationer kan betalas när de       fattning möjligt att inom detta år nå en överens-
1342: enligt försäkringsavtalet förfaller till betalning     kommelse om överföringen av beståndet.
1343: och till ett belopp som ministeriet på förslag av          Boets ekonomiska situation har också utveck-
1344: det särskilda administrationsboet anser vara           lats positivt efter det bolaget försattes i konkurs,
1345: möjligt utan att andra till administrationsboet        bl.a. som en följd av fastigheternas värdestegring,
1346: hörande försäkringstagares och förmånstagares          vilket även förbättrat ställningen för bolagets
1347: rätt äventyras. 1 fråga om Livförsäkringsaktie-        försäkrinstagare och försäkrade.
1348: bolaget Kansas särskilda administrationsbo har             Livförsäkringsaktiebolaget Kansas särskilda
1349: det belopp som betalas före den slutliga               administrationsbo och konkursbo har enligt
1350:                                            KK 1104/1997 vp                                           5
1351: 
1352: uppgift informerat försäkringsbolagets kunder         Kansas försäkringstagares och försäkrades för-
1353: om boutredningssituationen med många kund-            måner blir så väl tryggade som möjligt. Ministe-
1354: brev. Dessutom har försäkringstagarna i sam-          riet förutsätter att det under den närmaste tiden
1355: band med faktureringen fått sig tillsända en sepa-    blir klart om förhandlingarna om överföringen
1356: rat information om bolagets aktuella situation.       av försäkringsbeståndet till något annat livför-
1357:    Social- och hälsovårdsministeriet har noga         säkringsbolag kommer att fortsätta eller om det
1358: följt med hur Livförsäkringsaktiebolaget Kansas       krävs andra åtgärder som bestäms i lagen om
1359: solvens utvecklar sig. Ministeriet försöker för sin   försäkringsbolag.
1360: del medverka till att Livförsäkringsaktiebolaget
1361:      Helsingforsden 1 december 1997
1362: 
1363:                                                                            Minister Jouko Skinnari
1364:                                           KK 1105/1997 vp
1365: 
1366: Kirjallinen kysymys 1105
1367: 
1368: 
1369: 
1370: 
1371:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Venäjän Suomelle olevan velan kuittaami-
1372:                                       sesta
1373: 
1374: 
1375:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1376: 
1377:    Venäjä on entiseltä neuvostoajalta Suomelle       syytä käyttää tilaisuutta hyväkseen, jos tarjotut
1378: velkaa useita miljardeja. Viimeksi päivä tai pari    kopterit olisivat kohtuuhintaisia. Mielestäni
1379: sitten tehtiin maiden välillä sopimus, että Venäjä   moni muukin materiaalinen maksusuoritus ve-
1380: maksaa velasta 3 miljardia markkaa vuosina           lasta olisi harkittava asia. Parempi pyy pivossa
1381: 2002-2020. Velan maksaminen siis siirtyy ha-         kuin koppelo oksalla, vai kuinka se nyt oli.
1382: maan tulevaisuuteen, ja monella meistä on jo niin       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1383: sanotusti peukalo pehmoisena, kun velat on           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1384: maksettu.                                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1385:     Suomalaiset näyttävät suhtautuvan jossain        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1386: määrin ynseästi venäläisten ehdotuksiin velan ly-
1387: hentämisestä tavaratoimituksin, joista on kyllä                Miksi Hallitus on niin torjuva venä-
1388: jo kokemustakin. Ymmärrän sen, että meille ei-              läisten tarjouksille maksaa velkaansa
1389: vät sovi MI-8-helikopterit ja niiden jälkeläiset            materiaalisin toimituksin, toimittamalla
1390: taistelutoimintaan. Olisihan häpeäkin osallistua            esimerkiksi helikoptereita - ei taistelu-
1391: venäläisillä koptereilla Naton taisteluharjoituk-           käyttöön- vaan esimerkiksi rajavartios-
1392: siin Pohjanmerellä. Mutta noille koptereille olisi          tolle rajavalvontaan sekä pelastuspalve~
1393: varmasti käyttöä Suomessa muun muassa raja-                 lun käyttöön, johon ne lienevät varsin
1394: valvonnassa ja pelastustoiminnassa, ja olisi ehkä           soveliaita?
1395: 
1396:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
1397: 
1398:                                         Sulo Aittaniemi /kesk
1399: 
1400: 
1401: 
1402: 
1403: 270136
1404: 2                                         KK 1105/1997 vp
1405: 
1406: 
1407: 
1408: 
1409:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1410: 
1411:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       voimien tarvitsemaa kalustoa noin miljardin
1412: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        markan arvosta. Sopimuksen perusteella Suomi
1413: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kuittasijulkista velkaa noin 600 miljoonaa mark-
1414: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kaa. Tätä velkajärjestelyä varten Suomi sai vuo-
1415: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        den 1994 Pariisin klubin kokouksessa erillisoi-
1416: n:o 1105:                                            keuden konvertoida entisen Neuvostoliiton vel-
1417:                                                      koja tavaratoimituksin, koska Suomi on ainoa
1418:           Miksi Hallitus on niin torjuva venä-       Pariisin klubin jäsen, joka harjoitti bilateraali-
1419:        läisten tarjouksille maksaa velkaansa         kauppaa ns. clearingtilin kautta entisen Neuvos-
1420:        materiaalisin toimituksin, toimittamalla      toliiton kanssa. Tehdyn velkajärjestelyn jälkeen
1421:        esimerkiksi helikoptereita - ei taistelu-     Suomen jäljellä oleva velkakonversiomahdolli-
1422:        käyttöön- vaan esimerkiksi rajavartios-       suus on noin 118 miljoonaa markkaa.
1423:        tolle rajavalvontaan sekä pelastuspalve-         Velkojen konvertointi on tämän jälkeenkin
1424:        lun käyttöön, johon ne lienevät varsin        ollut jatkuvasti esillä Suomalais-venäläisen ta-
1425:        soveliaita?                                   loudellisen yhteistyökomission tapaamisissa.
1426:                                                      Viime maaliskuussa pidetyssä tapaamisessa esi-
1427:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         timme listan tieteellisistä laitteista, joita Suomen
1428: vasti seuraavaa:                                     osapuoli haluaa velkakonversion puitteissa Ve-
1429:                                                      näjältä saada. Venäjän osapuoli ilmaisi valmiu-
1430:    Suomen hallitus on vuodesta 1991lähtien toi-      tensa neuvotella näistä toimituksista ja niiden
1431: minut aktiivisesti entisen Neuvostoliiton aikais-    ehdoista. Marraskuussa pidetyssä komission yh-
1432: ten bilateraalikauppaan liittyneiden julkisten       teiskokouksessa jatkoimme velkojen konver-
1433: velkojen lyhentämiseksi tavaratoimituksin länti-     tointikysymyksen käsittelyä. Suomen puolelta
1434: sistä velkojamaista koostuvan Pariisin klubin        tuotiin esille, että Pariisin klubin sääntöjen mu-
1435: sääntöjen edellyttämällä tavalla. Vuonna 1995        kainen velkakonversiomahdollisuus on jo lähes
1436: Suomen ja Venäjän välillä allekirjoitettiin halli-   kokonaan käytetty. Siksi velkakenversion piiriin
1437: tustenvälinen sopimus velkojen lyhentämisestä        ei enää ole mahdollista lisätä uusia kohteita.
1438: siten, että Venäjä toimittaa Suomelle puolustus-
1439: 
1440:      Helsingissä 1 päivänä joulukuuta 1997
1441: 
1442:                                                                              Ministeri Ole Norrback
1443:                                           KK 1105/1997 vp                                               3
1444: 
1445: 
1446: 
1447: 
1448:                                        Tili Riksdagens Talman
1449: 
1450:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ten behöver, tili ett värde av ca en miljard mark.
1451: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          Den offentliga skulden krediterades med ca 600
1452: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      miljoner mark genom avtalet. Vid Parisklubbens
1453: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         möte 1994 fick Finland ett särskilt tillstånd att för
1454: mål nr 1105:                                         denna skuldsanering konvertera det forna Sov-
1455:                                                      jetunionens skulder tili varuleveranser eftersom
1456:           Varför är Regeringen så avvisande i        Finland är den enda medlemmen av Parisklub-
1457:        fråga om de ryska erbjudandena att beta-      ben som bedrivit bilateral handel över ett s.k.
1458:        la av skulder med materiella leveranser,      clearingkonto med det forna Sovjetunionen. När
1459:        t.ex. helikoptrar- inte för strid - utan      arrangemanget genomförts återstår ca 118 miljo-
1460:        för att användas t.ex. av gränsbevak-         ner mark som Finland har möjlighet att konver-
1461:        ningsväsendet för gränsbevakning och av       tera tili varor.
1462:        räddningstjänsten, vilket de torde lämpa          En konvertering av skulderna har också sena-
1463:        sig mycket väl för?                           re ständigt varit uppe vid den finsk-ryska ekono-
1464:                                                      miska samarbetskommissionens möten. Under
1465:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        mötet i mars lade vi fram en lista över vetenskap-
1466: anföra följande:                                     lig apparatur som Finland önskar få av Ryssland
1467:                                                      inom ramen för konverteringen av skulderna.
1468:    Finska regeringen har sedan 1991 arbetat ak-      Den ryska parten uttryckte villighet att förhand-
1469: tivt för att avkorta de offentliga skulder som       la om dessa leveranser och om leveransvillkoren.
1470: härrör från den bilaterala handeln under sovjetti-   Vid kommissionens gemensamma möte i novem-
1471: den. Arrangemanget har gällt varuleveranser en-      ber fortsatte behandlingen av konverteringsfrå-
1472: ligt regler från Parisklubben, dvs. de fordringsä-   gan. Från finsk sida påpekades att den konverte-
1473: gande västländerna. År 1995 undertecknades ett       ring som Parisklubben tillåter redan har använts
1474: mellanstatligt avtal mellan Finland och Ryssland     så gott som helt. Därför är det inte längre möjligt
1475: om att avkorta skulderna så att Ryssland levere-     att ta med nya varor i arrangemanget.
1476: rar sådant materiel tili Finland som förvarsmak-
1477: 
1478:      Helsingforsden 1 december 1997
1479: 
1480:                                                                               Minister Ole Norrback
1481:                                                KK 1106/1997 vp
1482: 
1483: Kirjallinen kysymys 1106
1484: 
1485: 
1486: 
1487: 
1488:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Vakuutuksenottajien oikeuksien turvaami-
1489:                                           sesta
1490: 
1491: 
1492:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
1493: 
1494:    Vakuutus- ja pankkitoiminta olivat ennen                   Sosiaali- ja terveysministeriössä on oma osas-
1495: vanhaan hyvään aikaan luottamusta herättävää              tonsa yhteiskunnan etua valvomassa. Sinne vie-
1496: toimintaa. Sitten tulivat kasinoaika, KOP:t, Las-         tiin aikanaan Tampereen yliopistosta tiedemies
1497: siiat ja Kourit. Kaatuivat pankit ja vakuutusyh-          Pukkila asioita hoitamaan. Hyvä mies, mutta
1498: tiöt veronmaksajien syliin ja maksettaviksi. Suu-         pysyykö enää asioiden tasalla? Siksi kysyn ny-
1499: ret epäilykset tiettyjen suurien eläkevakuutusyh-         kyistenja tulevien eläkeläisten sekä veronmaksa-
1500: tiöiden todellisen tilanteen tiimoilta ovat edelleen      jien puolesta valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
1501: olemassa, mutta asioita todennäköisesti salataan          momenttiin viitaten:
1502: ja oletetaan, että huomenna kaikki on toisin.
1503:    Saattaa olla, että nyt tapahtuneessa Vakuu-                      Onko Hallitus ajan tasalla niiden suu-
1504: tusyhtiö Sammon ympärille kehittyneessä suu-                     rien järjestelyjen suhteen, joita nyt on ta-
1505: ressa järjestelyssä on niin sanotusti "puhalluk-                 pahtumassa vakuutusyhtiö Sammon ym-
1506: sen" piirteitä. Pelailiaan hurmoksen vallassa taas               pärillä,ja
1507: samaa noppapeliä, joka oli tuttua lamaa edeltä-                     takaako Hallitus sen, että vakuutuk-
1508: vältä ajalta, tai sittenjärjestelyillä peitellään eräi-          senottajien oikeudet pystytään luotetta-
1509: den, erityisesti eläkevakuutukseen erikoistunei-                 vasti säilyttämään niin, että niiden mak-
1510: den osapuolten vaikeuksia. Muuten asia ei ole                    samista ei taas jouduta sälyttämään ve-
1511: loogisesti ymmärrettävissä myöskään monen asi-                   ronmaksajien kannettavaksi?
1512: antuntijan mielestä.
1513: 
1514:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
1515:                                             Sulo Aittoniemi /kesk
1516: 
1517: 
1518: 
1519: 
1520: 270136
1521: 2                                          KK 1106/1997 vp
1522: 
1523: 
1524: 
1525: 
1526:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1527: 
1528:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        että Eläke-Varman omistus Eläke-Sammossa
1529: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         poistuu, jolloin voidaan toteuttaa myös se työ-
1530: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eläkevakuutusyhtiöistä annetun lain (354/1997)
1531: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        4 §:n vaatimus, ettei toinen työeläkevakuutusyh-
1532: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tiö yleensä voi omistaa toisen työeläkevakuutus-
1533: n:o 1106:                                             yhtiön osakkeita.Yhtiöiden tiedotteen mukaan
1534:                                                       rakennejärjestely koskee myös henkivakuutusta
1535:           Onko Hallitus ajan tasalla niiden suu-      siten, että Henkivakuutusyhtiö Novaja Vakuu-
1536:        rien järjestelyjen suhteen, joita nyt on ta-   tusosakeyhtiö Henki-Sampo sulautuvat. Lisäksi
1537:        pahtumassa vakuutusyhtiö Sammon ym-            Keskinäinen yhtiö Yrittäjäinvakuutus-Fennian
1538:        pärillä,ja                                     piiriin perustetaan uusi henkivakuutusyhtiö.
1539:           takaako Hallitus sen, että vakuutuk-           Edellä mainitun sopimuksen mukaan sopija-
1540:        senottajien oikeudet pystytään luotetta-       puolet noudattavat rakennejärjestelyyn liittyväs-
1541:        vasti säilyttämään niin, että niiden mak-      sä vakuutuskannanluovutuksessa seuraavia ylei-
1542:        samista ei taas jouduta sälyttämään ve-        siä periaatteita:
1543:        ronmaksajien kannettavaksi?                        1. Molemmat järjestelyn tuloksena muodostu-
1544:                                                       vat työeläkevakuutusyhtiöt ovat elinkelpoisia ja
1545:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kilpailukykyisiä.
1546: vasti seuraavaa:                                         2. Eläke-Varman kannanjaossa sekä siirtyviä
1547:                                                       että jääviä vakuutuksia kohdellaan oikeudenmu-
1548:    Vakuutusyhtiölain 14luvun 1 §:n 1 momentin         kaisesti ja tasapuolisesti siten, että jako ei louk-
1549: mukaan vakuutusyhtiöiden valvonta kuuluu so-          kaa vakuutettujen etuja.
1550: siaali- ja terveysministeriölle. Valvonnan tär-           3. Eläke-Varmasta siirtyvät ja Eläke-Sammos-
1551: keimpänä tavoitteena on vakuutuksenottajien ja        sa olevat vakuutukset eivät kumpikaan hyödy tai
1552: eläkkeen- ja korvauksensaajien etujen turvaami-       kärsi kannanluovutuksenjohdosta toistensa kus-
1553: nen, lisäksi valvotaan, että vakuutuksen ehdot ja     tannuksella.
1554: maksut ovat lain mukaiset ja että vakuutus- ja           4. Molempien yhtiöiden toimintaa voidaan
1555: eläkelaitokset noudattavat toiminnassaan lakia        jatkaa mahdollisimman suuressa määrin häiriöt-
1556: ja hyvää vakuutustapaa. Edelleen ministeriön          tä kannanluovutuksesta huolimatta.
1557: tehtävänä on valvoa vakuutustoiminnan terveen             5. Lakisääteisen työeläkevakuutuskannan
1558: kehityksen toteutumista sekä terveen kilpailun        siirrossa noudatetaan, mitä työeläkevakuutus-
1559: turvaamista.                                          yhtiöistä annetun lain 10 luvussa ja vakuutusyh-
1560:    Mikäli vakuutusyhtiö ei toimi mainittujen lain     tiölain 16 a luvussa säädetään vakuutuskannan
1561: säännösten mukaisesti, ministeriö voi ryhtyä toi-     luovutuksesta.
1562: menpiteisiin asiantilan korjaamiseksi.                   6. Siirtyvä vastuuvelka lasketaan sosiaali- ja
1563:    Eläke-Varma, keskinäisen vakuutusyhtiön            terveysministeriön vakuutuskannan luovutusso-
1564: Gäljempänä Eläke-Varma), Vakuutusosakeyhtiö           pimusta koskevan hakemuksen yhteydessä tätä
1565: Eläke-Sammon Gäljempänä Eläke-Sampo), Va-             varten vahvistamien perusteiden mukaan.
1566: kuutusosakeyhtiö Sammon Gäljempänä Sampo)                Vakuutusyhtiölain 16 a luvun mukaan vakuu-
1567: ja Keskinäinen yhtiö Yrittäjäinvakuutus-Fennia        tusyhtiö voi luovuttaa vakuutuskantansa tai sen
1568: Gäljempänä Yrittäjäin Fennia) välillä valmistel-      osan toiselle vakuutusyhtiölle. Vakuutuskannan
1569: lun rakennejärjestelyn johdosta sosiaali- ja ter-     luovuttamisestaja vakuutuskannan vastaanotta-
1570: veysministeriöön on toimitettu rakennejärjeste-       misesta päättävät vakuutusyhtiöt yhtiökokouk-
1571: lystä sopimus, jota yhtiöiden hallintoelimet vielä    sissaan. Yhtiöiden tulee laatia vakuuutuskannan
1572: käsittelevät. Sopimus sisältää rakennejärjestelys-    luovuttamisesta suunnitelma, jolle on saatava
1573: sä sovellettavat periaatteet sekä arvioidun aika-     sosiaali- ja terveysministeriön suostumus. Lisäk-
1574: taulun.                                               si yhtiöiden tulee saada ministeriön vahvistus
1575:    Järjestelyjen tavoitteena on muun muassa se,       vakuutuskannan luovuttamisen vaatimalle yh-
1576:                                              KK 1106/1997 vp                                             3
1577: 
1578: tiöjärjestyksen muu!okselle. Yhti~iden on myös          osakkeenomistajille tai takuuosuuksien omista-
1579: hankittava yhden tai useamman rnppumattoma-             jille osakkeita tai takuuosuuksia vastaava osuus
1580: na asiantuntijana toimivan, Keskuskauppaka-             yhtiön omaan pääomaan tehdyistä sijoituksista
1581: marin hyväksymän tilintarkastajan lausunto luo-         ja niille lasketusta kohtuullisesta tuotosta. Muu
1582: vuttamista koskevaan suunnitelmaan.                     osa varoista arvonkorotusrahasto mukaan lu-
1583:     Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain              kien kuuluu vakuutuksenottajille osana vakuu-
1584: 29 §:n nojalla ministeriön on annettava suostu-         tuskantaa.
1585: muksensa työeläkevakuutusyhtiön vakuutus-                   Rakennejärjestelyn piirissä olevat yhtiöt eivät
1586: kannan luovuttamiselle, jollei toimenpide louk-         ole vielä jättäneet ministeriölle vakuutuskannan
1587: kaa vakuutusten käsittämiä etuja, jollei sen kat-       luovutussopimuksen hyväksymistä koskevaa ha-
1588: sota vaarantavan vakuutustoiminnan tervettä             kemusta. Sen tultua vireille ministeriöön ministe-
1589: kehitystä ja jos ministeriö katsoo vakuutuskan-         riön vakuutusosasto tutkii hakemuksen lain mu-
1590: nan luovuttamisen olevan työeläkejärjestelmän           kaisten edellytysten täyttymisen. Hakemuksen
1591: toimeenpanon kannalta perusteltua. Ennen                käsittelyyn liittyy myös erityinen kuulutusmenet-
1592: suostumuksen antamista ministeriölle on toimi-          tely, jolla varataan vakuutuksenottajille, vakuu-
1593:  tettava luovuttavan yhtiön vastuuvelasta ja sen        tetuille ja muille, joiden saaminen perustuu va-
1594:  katteesta sekä toimintapääomasta laadittu las-         kuutussopimukseen, mahdollisuus muistutusten
1595:  kelma. Ministeriöllä on oikeus liittää suostu-         tekemiseen hakemusta vastaan. Kuten edellä on
1596:  muksensa antamiseen ehdot, joita ministeriö pi-        mainittu, ministeriö voi liittää suostumukseensa
1597:  tää tarpeellisina vakuutusten käsittämien etujen       ehtoja, jotka se katsoo tarpeellisiksi vakuutusten
1598:  tai vakuutustoiminnan terveen kehityksen tur-          käsittämien etujen tai vakuutustoiminnan ter-
1599:  vaamiseksi.                                            veen kehityksen turvaamiseksi.
1600:     Työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 29               Luovuttavalla ja vastaanottavana yhtiöllä
1601:  §:stä seuraa lisäksi, että siirron yhteydessä luovu-   sekä muistutuksen tekijällä, joka katsoo ministe-
1602:  tettavan vakuutuskannan mukana siirtyy vakuu-          riön päätöksen Ioukkaavan oikeuttaan, on oi-
1603:  tuksenottajille lain 21 §:ssä ilmaistun kohtuuspe-     keus valittaa ministeriön päätöksestä korkeim-
1604:  riaatteen mukaan määräytyvä osuus varallisuu-          paan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolain-
1605:  desta. Vakuutuskannanluovutuksen yhteydessä            käyttölaissa säädetään.
1606:  velat ylittävistä varoista lain mukaan kuuluu
1607: 
1608:       Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
1609:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
1610: 4                                            KK 1106/1997 vp
1611: 
1612: 
1613: 
1614: 
1615:                                           Tili Riksdagens Talman
1616: 
1617:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Avsikten med arrangemangen är bl.a. att Pen-
1618: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             sions-Varmas ägande av Pensions-Sampo av-
1619: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         lägsnas varvid man kan förverkliga även kravet i
1620: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-            4 § lagen om arbetspensionsförsäkringsbolag
1621: mål nr 1106:                                            (354/1997) om att ett arbetspensionsförsäkrings-
1622:                                                         bolag inte i allmänhet får äga aktier i ett annat
1623:            Är Regeringen a jour beträffande de          arbetspensionsförsäkringsbolag. Enligt ett med-
1624:         stora arrangemang som nu håller på att          delande från bolagen berör strukturarrange-
1625:         ske kring försäkringsbolaget Sampo, och         manget även livförsäkring så att Nova Livförsäk-
1626:            garanterar Regeringen att försäkrings-       ringsaktiebolaget och F örsäkringsaktiebolaget
1627:         tagarnas rättigheter på ett pålitligt sätt      Sampo- Li~. fusioneras. Dessutom grundas i sam-
1628:         kan bibehållas så att man inte igen måste       band med Omsesidiga bolaget Företagarnas För-
1629:         helasta skattebetalarna med betalningen         säkrings-Fennia ett nytt livförsäkringsbolag.
1630:         av dem?                                            Enligt det ovan nämnda avtalet följer avtals-
1631:                                                         parterna följande allmänna principer i överlåtel-
1632:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           sen av försäkringsbeståndet i samband med
1633: anföra följande:                                        strukturarrangemanget:
1634:                                                             1. De båda arbetspensionsförsäkringsbolagen
1635:     En1igt 14 kap. 1 § 1 mom. lagen om försäk-          som bildas som en följd av arrangemanget är
1636: ringsbolag ankommer tillsynen över försäkrings-         livsdugliga och konkurrenskraftiga.
1637: bolag på social- och hälsovårdsministeriet. Det            2. Vid delning av Pensions-Varmas försäk-
1638: viktigaste målet med tillsynen är att trygga för-       ringsbestånd behand1as både försäkringar som
1639: säkringstagarnas och pensions- och ersättnings-         överflyttas och som blir kvar rättvist och jämlikt
1640: tagarnas förmåner, dessutom övervakar man att           så att delningen inte kränker försäkringstagarnas
1641: försäkringsvillkoren och avgifterna är i överens-       förmåner.
1642: stämmelse med lagen samt att försäkrings- och              3. Varken de försäkringar som överflyttas från
1643: pensionsbolagen i sin verksamhet följer lag och         Pensions-Varma eller de som finns i Pensions-
1644: god försäkringssed. Vidare skall ministeriet över-      Sampo drar nytta eller lider på grund av överlå-
1645: vaka att en sund utveck1ing av försäkringsverk-         telsen av försäkringsbeståndet på varandras be-
1646: samheten förverkligas och att en sund konkur-           kostnad.
1647: rens tryggas.                                              4. Verksamheten i de båda bolagen kan fort-
1648:     Ifall ett försäkringsbolag inte fungerar i enlig-   sätta i möjligast stor utsträckning utan störning-
1649: het med de ovan nämnda bestämmelserna kan               ar trots överlåtelse av försäkringsbeståndet.
1650: ministeriet vidta åtgärder för att rätta till situa-       5. Vid överföring av det lagstadgade arbets-
1651: tionen.                                                 pensionsförsäkringsbeståndet tillämpas det som
1652:     På grund av det strukturarrangemang som             bestäms i 10 kap. lagen om arbetspensionsför-
1653: beretts mellan Pensions-Varma, ömsesidigt för-          säkringsbolag och 16 a kap. lagen om försäk-
1654: säkringsbolag (senare Pensions-Varma), Försäk-          ringsbolag angående överlåtelse av försäkrings-
1655: ringsbolaget Pensions-Sampo (senare Pensions-           beståndet.
1656: Sampo), Försä~ringsaktiebolaget Sampo (sena-               6. Den ansvarsskuld som överflyttas räknas
1657: re Sampo) och Omsesidiga bolaget Företagarnas           enligt de grunder som social- och hälsovårdsmi-
1658: Försäkrings-Fennia (senare Företagarnas Fen-            nisteriet fastställt för detta ändamål i samband
1659: nia) har ett avtal om strukturarrangemanget till-       med ansökan angående avtal om överlåtelse av
1660: ställts social- och hälsovårdsministeriet, som          försäkringsbeståndet.
1661: ännu är under behandling i bo1agens förvalt-               Enligt 16 a kap. lagen om försäkringsbolag
1662: ningsorgan. Avtalet innehåller de principer som         kan ett försäkringsbolag överlåta sitt försäk-
1663: tillämpas i strukturarrangemanget samt en upp-          ringsbestånd eller en del av detta till ett annat
1664: skattad tidtabell.                                      försäkringsbolag. Om överlåtelse och mottagan-
1665:                                           KK 1106/1997 vp                                                5
1666: 
1667: de a v försäkringsbestånd beslutar försäkringsbo-      enligt skälighetsprincipen som anges i 21 § i la-
1668: lagen i sina bolagsstämmor. Bolagen skall utar-        gen. Av de tillgångar som överstiger skulderna
1669: beta en pian angående överlåtelse av försäkrings-      hör, enligt lagen, tili aktieägarna eller innehavar-
1670: beståndet, för viiken bolagen skall få social- och     na av garantiandelar i samband med överlåtelse
1671: hälsovårdsministeriets samtycke. Dessutom              av försäkringsbeståndet en sådan andel av place-
1672: skall bolagen få ministeriets bekräftelse för den      ringarna i bolagets eget kapital och av en skälig
1673: ändring i bolagsordningen som överlåtelsen av          beräknad avkastning på dem som motsvarar ak-
1674: försäkringsbeståndet kräver. Bolagen skall även        tierna och garantiandelarna. Den övriga delen av
1675: skaffa utlåtande om planen angående överlåtelse        de tillgångar som överstiger skulderna, uppskriv-
1676: av en eller flera av Centralhandelskammaren            ningsfonden medräknad, tillhör försäkringsta-
1677: godkända revisorer som fungerar som oberoende          garna såsom ön del av försäkringsbeståndet.
1678: sakkunniga.                                               De bolag som omfattas av strukturarrange-
1679:      Med stöd av 29 § lagen om arbetspensionsför-      manget har ännu inte lämnat in ansökan om
1680: säkringsbolag skall ministeriet ge sitt samtycke       godkännande av avtalet angående överlåtelse av
1681: tili överlåtelse av arbetspensionsförsäkringsbo-       försäkringsbeståndet till ministeriet. Efter att
1682: lags försäkringsbestånd om åtgärden inte krän-         ansökan blivit anhängig vid ministeriet undersö-
1683:  ker de förmåner som försäkringen omfattar, om         ker ministeriets försäkringsavdelning om ansö-
1684:  den inte anses äventyra en sund utveckling av         kan uppfyller förutsättningarna i Iagen. Tili be-
1685:  försäkringsverksamheten och om ministeriet an-        handlingen av ansökan hör även ett särskilt kun-
1686:  ser att överlåtelsen av försäkringsbeståndet är       görelseförfarande med vilket man för försäk-
1687:  motiverad med tanke på verkställigheten av ar-        ringstagarna, de försäkrade och övriga, vars for-
1688:  betspensionssystemet. Innan samtycke ges skall        dran grundar sig på försäkringsavtalet reserverar
1689:  tili ministeriet lämnas in en beräkning över det      möjlighet att göra en anmärkning mot ansökan.
1690:  överlåtande bolagets ansvarsskuld och täckning        Såsom ovan nämnts kan ministeriet tili sitt sam-
1691:  av det samt över bolagets verksamhetskapital.         tycke foga vissa villkor, som det anser nödvändi-
1692:  Ministeriet har rätt att tili samtycket foga de       ga för att trygga de förmåner som omfattas av
1693:  villkor som ministeriet anser nödvändiga för att      försäkringarna eller en sund utveckling av för-
1694:  trygga de förmåner som försäkringarna omfattar        säkringsverksamheten.
1695:  eller en sund utveckling av försäkringsverksam-          Det överlåtande och mottagande bolaget samt
1696:  heten.                                                den som gjort anmärkning och som anser att
1697:      1 29 § Iagen om arbetspensionsförsäkringsbo-      ministeriets beslut kränker hans rättigheter, har
1698:  Iag anges vidare att i samband med det försäk-        rätt att anföra besvär över ministeriets beslut hos
1699:  ringsbestånd som överlåts övergår tili försäk-        högsta förvaltningsdomstolen såsom stadgas i
1700:  ringstagarna en del av tillgångarna som bestäms       förvaltningsprocesslagen.
1701: 
1702:       Helsingforsden 21 november 1997
1703:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
1704:                                           KK 1107/1997 vp
1705: 
1706: Kirjallinen kysymys 1107
1707: 
1708: 
1709: 
1710: 
1711:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Junaliikenteen palveluiden parantamisesta
1712: 
1713: 
1714: 
1715:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
1716: 
1717:    Junien pysyminen aikataulussa tuntuu olevan       osuuksilla. Junien toistuvasti myöhästyessä mat-
1718: vaikea asia. Myöhästyminen on enemmänkin             kustaja ei edes saa yhteyttä sinne mihin on me-
1719: sääntö kuin poikkeus. Viimeisin kokemani oli         nossa eikä siihen, joka odottaa.
1720: tänään 4.11.1997 InterCity-juna numero 90, jos-          Koska Valtionrautatiet on valtiojohtoinen
1721: sa matkustin Tampereelta Helsinkiin. Sen piti        liikelaitos, kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n
1722: olla Helsingissä 09.34, mutta se tuli varttitunnin   1 momenttiin viitaten:
1723: myöhässä. Konduktööri kyllä ystävällisesti il-
1724: moitti kahteenkin kertaan asiasta keskusradion                 Miksi suomalaiset kaukoliikenteen ju-
1725: kautta. Muutenkaan tämän kyselyn tarkoitukse-               nat toistuvasti vuodesta vuoteen myö-
1726: na ei ole mollatajunien henkilökuntaa, koska he             hästelevät, ja mistä johtuu, että yhteyden-
1727: ovat nykypäivänä ystävällisiä ja asiallisia. Kun            otot matkapuhelimella junasta ainakin
1728: tieto myöhästymisestä tuli, alkoivat matkustajat            Helsingin ja Tampereen välisellä rata-
1729: ilmoitella myöhästymisestään kännyköillä. Ne-               osuudella onnistuvat kovin sattuman-
1730: kään eivät kuitenkaanjunamatkalla Tampere-                  varaisesti?
1731: Helsinki kuulu kuin muutamilla valituilla rata-
1732:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
1733:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
1734: 
1735: 
1736: 
1737: 
1738:  270136
1739: 2                                           KK 1107/1997 vp
1740: 
1741: 
1742: 
1743: 
1744:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1745: 
1746:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Koska rataverkon kapasiteetti on tarkassa käy-
1747: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tössä, mahdollinen häiriötilanne jossakin osassa
1748: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        verkkoa säteilee helposti junakohtaamisten ja
1749: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         jatkoyhteysjunien takia eri puolille rataverkkoa.
1750: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Noin puolet Suomen rataverkon päällysra-
1751: n:o 1107:                                              kenteesta on jo yli 30 vuoden ikäistä ja lähes
1752:                                                        tuhannella kilometrillä on liikennerajoitus. Van-
1753:           Miksi suomalaiset kaukoliikenteen ju-        henneen verkon uusinta edellyttää ratatöitä, jot-
1754:        nat toistuvasti vuodesta vuoteen myö-           ka sitovat ennestäänkin kriittistä kapasiteettia ja
1755:        hästelevät, ja mistä johtuu, että yhteyden-     aiheuttavat häiriötilanteita lisääntyvässä mää-
1756:        otot matkapuhelimella junasta ainakin           rin. Tämän seurauksena syntyy joskus viivästyk-
1757:        Helsingin ja Tampereen välisellä rata-          siä.
1758:        osuudella onnistuvat kovin sattuman-                Matkapuhelinten kuuluvuus junissa riippuu
1759:        varaisesti?                                     siitä, miten hyvä tukiasemaverkko teleoperaatto-
1760:                                                        reilla on ja kuinka hyvin se on sijoitettu ja suun-
1761:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nattu kattamaan ratalinjoja. VR:nmukaan se on
1762: vasti seuraavaa:                                       omalta osaltaan pyrkinyt vaikuttamaan operaat-
1763:                                                        toreihin siten, että junassa matkustavia joukko-
1764:    Suomen junaliikennettä hoidetaan rataver-           liikennematkustajia pystyttäisiin palvelemaan
1765: kolla, joka on pääosin yksiraiteista. Tämä mer-        yhdenvertaisella palvelutasolla pääteiden autoi-
1766: kitsee sitä, että junaliikenne täytyy etukäteen        lijoiden kanssa. Kuuluvuuden parantamiseksi on
1767: tarkkaan suunnitella ja junien kohtaamiset sovit-      tehty erilaisia toimenpiteitä, ja VR käy edelleen
1768: taa yleensä suhteellisen harvassa sijaitseville use-   neuvotteluja, jotta matkapuhelinten kuuluvuus
1769: ampiraiteisille osuuksille tai kohtaamispaikoille.     junissa paranisi.
1770: 
1771:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
1772:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
1773:                                              KK 1107/1997 vp                                              3
1774: 
1775: 
1776: 
1777: 
1778:                                           Tili Riksdagens Talman
1779: 
1780:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        någonstans på nätet lätt sprider sig tili andra
1781: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-          delar av bannätet p.g.a. att tågen måste mötas
1782: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        och p.g.a. anslutningstågen.
1783: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål                 Ungefår hälften av det finländska bannätets
1784: nr 1107:                                                överbyggnad är redan över 30 år gammalt och
1785:                                                         nästan tusen kilometer är belagda med trafikbe-
1786:             Varför upprepar sig tågens förseningar      gränsning. Förnyandet av det föråldrade nätet
1787:         i fjärrtrafiken från år tili år och vad beror   förutsätter banarbeten som binder kapacitet,
1788:         det på att kontakt per mobiltelefon kan         som redan från förr är kritisk, och som förorsa-
1789:         fås endast slumpmässigt åtminstone på           kar störningssituationer i allt högre grad. P.g.a.
1790:         bansträckan mellan Helsingfors och              detta uppstår det ibland förseningar.
1791:         Tammerfors?                                        Hörbarheten med mobiltelefon i tågen beror
1792:                                                         på hur gott basstationsnät teleoperatören har
1793:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           och hur väl det är placerat och riktat för att täcka
1794: anföra följande:                                        banlinjerna. Enligt SJ har bolaget för egen del
1795:                                                         försökt påverka operatörerna så att tågresande
1796:   Den finländska tågtrafiken sköts på ett ban-          passagerare inom kollektivtrafiken skulle kunna
1797: nät, som tili största delen är enspårigt. Detta         betjänas på en jämlik servicenivå som bilisterna
1798: betyder att tågtrafiken noggrant måste planeras         på huvudvägarna. Det har vidtagits olika åtgär-
1799: på förhand och tågens möte placeras vanligen på         der för att förbättra hörbarheten och SJ förhand-
1800: de förhållandevis få flerspåriga sträckorna eller       lar ännu i syfte att förbättra hörbarheten för
1801: mötesplatserna. Eftersom bannätets kapacitet            mobiltelefoner i tågen.
1802: utnyttjas tili fullo leder detta tili att en störning
1803: 
1804:      Helsingfors den 28 november 1997
1805: 
1806:                                                                             Trafikminister Matti Aura
1807:                                            KK 1108/1997 vp
1808: 
1809: Kirjallinen kysymys 1108
1810: 
1811: 
1812: 
1813: 
1814:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Inkeriläisten paluumuuttoon liittyvien perus-
1815:                                        teiden selvittämisestä
1816: 
1817:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
1818: 
1819:     Inkeriläisten paluumuuttojonoa ylläpitää Pie-        Suomen turvallisuusviranomaisten tulisi sel-
1820: tarissa Inkerin liiton Pietarin osasto. Samoin Pet-   vittää edellä esitettyjen olettamien oikeellisuus,
1821: roskoissa ja Tartossa joootusjärjestelmän hoitaa      muun muassa kyseistä Valeri Koprista kuule-
1822: paikallinen inkeriläisjärjestö.                       maila. Hänellä ja hänen vaimonaan on osoite
1823:     Vaikka paluumuutosta Suomeen päättävät            Helsingissä ja se on myös tämän kysymyksen
1824: Suomen valtion viranomaiset, on paluumuutto-          allekirjoittajan tiedossa. Mielestäni Suomen vi-
1825: jonon ylläpito annettu vieraan valtion lainsää-       ranomaisten tehtäviä ei saisi edes paluumuutto-
1826: dännön alla oleville kansalaisjärjestöille. Kansa-    jonojenjärjestelyssä antaa vieraan valtion tiedus-
1827: laisjärjestötoimintaa esimerkiksi Venäjällä ei voi    telupalvelulle. Asiassa on menty liian pitkälle.
1828: mitenkään verrata suomalaiseen yhdistystoimin-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
1829: taan.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
1830:     Inkerin liitto Venäjällä lienee tällä hetkellä    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1831: tiukasti entisen KGB:n talutusnuorassa. Inkerin       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1832: liiton Pietarin osaston puheenjohtaja Eero Pelli-
1833: nen ja Pietarin pääkonsulinviraston työntekijä                  Onko Hallitus tietoinen, että inkeri-
1834: Ludmila Zaturina saavat todennäköisesti palk-                läisten paluumuuttajien Suomeen palaa-
1835: kaa Venäjän turvallisuuspalvelulta. Ludmila Za-              misen järjestystä ja mahdollisuuksia sää-
1836: turinaa edeltävä työntekijä Katja Posti Suomen               dellään Venäjällä Venäjän tiedustelupal-
1837: pääkonsulinvirastosta on siirtynyt Ruotsiin tiet-            veluun hyvin läheisissä suhteissa olevien
1838: tävästi samoissa tehtävissä.                                 Inkerin liiton Pietarin, Tarton ja Petros-
1839:     Entistä sotalaivaston insinööriä Valeri                  koin toimistojen toimesta niin, että maa-
1840:  Koprista ei otettu Pietarissa paluumuuttojonoon             hanmuuttokelpoisuus ja mahdollisuudet
1841: suomalaisesta syntyperästään huolimatta. Hän                 ratkaistaan monissa tapauksissa muilla
1842: oli ehkä mies, joka tiesi liikaa, vanhaa elokuva-            kuin Suomen viranomaisten tarkoitta-
1843:  termiä käyttääkseni. Hänen Suomeen pääsynsä                 milla perusteilla, ja
1844: onnistui, koska Pietarin Pyhän Marian kirkossa                  aikooko Hallitus selvittää asiaa sekä
1845: vierailulla ollut erittäin korkean tason suomalai-           jos näin havaitaan,
1846:  nen auttoi häntä Suomen viranomaisten puheil-                  minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus
1847: le.                                                          aikoo ryhtyä asian johdosta?
1848: 
1849:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
1850: 
1851:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
1852: 
1853: 
1854: 
1855: 
1856: 270136
1857: 2                                           KK 1108/1997 vp
1858: 
1859: 
1860: 
1861: 
1862:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1863: 
1864:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tus. Inkerinsuomalaisten paluumuuttojonoa on
1865: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          hoitanut Pietarissa toimiva Inkerin liitto. Pet-
1866: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        roiskoissa jonoa on hoitanut Suomen työminis-
1867: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         teriön palkkaama henkilö.
1868: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Paluumuuttoa haluava henkilö ottaa ensin
1869: n:o 1108:                                              yhteyttä paikalliseen inkerinsuomalaisten järjes-
1870:                                                        tön osastoon ja saa sieltäjonotusnumeron, hake-
1871:           Onko Hallitus tietoinen, että inkeri-        muslomakkeet ja alustavaa tietoa menettelystä.
1872:        läisten paluumuuttajien Suomeen palaa-          Järjestö ilmoittaa edustustolle jonossa olevat
1873:        misen järjestystä ja mahdollisuuksia sää-       henkilöt ja edustusto kutsuu määräajoin tietyn
1874:        dellään Venäjällä Venäjän tiedustelupal-        määrän ihmisiä haastatteluun, jonka suorittaa
1875:        veluun hyvin läheisissä suhteissa olevien       Suomesta saapuva ulkomaalaisviraston virka-
1876:        Inkerin liiton Pietarin, Tarton ja Petros-      mies. Haastattelun yhteydessä henkilö jättää
1877:        koin toimistojen toimesta niin, että maa-       oleskelulupahakemuksen edustustolle. Lausun-
1878:        hanmuuttokelpoisuus ja mahdollisuudet           non asiasta antaa ulkomaalaisviraston virkamies
1879:        ratkaistaan monissa tapauksissa muilla          ja lopullisen päätöksen oleskeluluvan myöntämi-
1880:        kuin Suomen viranomaisten tarkoitta-            sestä tekee edustusto. Inkerinsuomalaisia edus-
1881:        milla perusteilla, ja                           tavat järjestöt tai niissä toimivat henkilöt eivät
1882:           aikooko Hallitus selvittää asiaa sekä        miltään osin osallistu oleskeluluvan myöntä-
1883:        jos näin havaitaan,                             misedellytyksiä koskevaan harkintaan.
1884:           minkälaisiin toimenpiteisiin Hallitus            Sisäasiainministeriön tietoon ei ole tullut ky-
1885:        aikoo ryhtyä asian johdosta?                    symyksessä väitettyjä epäkohtia. Suojelupoliisi
1886:                                                        seuraa toimenkuvansa mukaisesti inkerinsuoma-
1887:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           laisten paluumuuttoprosessia. Kysymyksessä
1888: vasti seuraavaa:                                       esitettyihin väitteisiin Pietarin Inkerin liiton yh-
1889:                                                        teyksistä Venäjän entiseen turvallisuuspalveluun
1890:     Entisen Neuvostoliiton alueella olevien inke-      KGB:hen ei ole saatu todisteita. Jos väärinkäy-
1891: rinsuomalaisten oleskelulupahakemusten käsit-          töksiä havaitaan, niiden perusteella ryhdytään
1892: tely kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnonalal-       tarvittaviin toimiin. Myös ulkoasiainministeriäs-
1893: le Suomen ulkomaan edustustoille, joiden toimi-        sä selvitetään esitettyjä väitteitä.
1894: alaan kuuluu ulkomailla myönnettävä viisumi                Hakemusten suuren määrän johdosta edus-
1895: sekä oleskelu- ja työlupa. Hakemusten suuri            tustoilla ei ole ollut riittävästi resursseja paluu-
1896: määrä on pian paluumuuton alkamisen jälkeen            muuttojonojen kokonaisvaltaiseen hoitamiseen,
1897: johtanut siihen, että paikalliset inkerinsuoma-        mikä olisi tietysti sinänsä perusteltua, koska ky-
1898: laisten järjestöt ovat osallistuneet paluumuutto-      seessä on normaali hallinnollinen päätöksente-
1899: jonojen organisointiin menettelyn alkuvaiheessa.       ko. Asiaa on selvitetty sisäasiainministeriön ja
1900: Kysymys on ollut toisaalta Suomen edustustojen         ulkoasiainministeriön välillä ja sitä tullaan jat-
1901: käytettävissä olevista voimavaroista ja toisaalta      kossakin selvittämään taloudelliset voimavarat
1902: siitä, että järjestöillä on ollut omalla asiantunte-   huomioon ottaen.
1903: muksenaan viranomaistoimintoja tukeva vaiku-
1904: 
1905:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
1906: 
1907:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
1908:                                            KK 1108/1997 vp                                               3
1909: 
1910: 
1911: 
1912: 
1913:                                         Tili Riksdagens Ta/man
1914: 
1915:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           en person som anställts av Finlands arbetsminis-
1916: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           terium.
1917: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Den person som vill återflytta kontaktar först
1918: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-          den lokala avdelningen av ingermanländarnas
1919: mål nr 1108:                                          organisation och får där ett könummer, ansök-
1920:                                                       ningsblanketter och preliminär information om
1921:           Är Regeringen medveten om att or-           proceduren. Organisationen anmäler de perso-
1922:        ganiseringen och möjligheterna av inger-       ner som står i kö tili beskickningen och beskick-
1923:        manländska återflyttares återkomst reg-        ningen kallar vid bestämda tidpunkter ett visst
1924:        leras i Ryssland av kontoren i S:t Peters-     antal personer tili en intervju som utförs a v utlän-
1925:        burg, Dorpat och Petrosavodsk av Inke-         ningsverkets tjänsteman från Finland. I samband
1926:        rin liitto, som står i nära kontakt med den    med intervjun inlämnar personen i fråga beskick-
1927:        ryska informationstjänsten, så att deras       ningen sin ansökan om uppehållstillstånd. Ut-
1928:        duglighet och möjligheter tili invandring i    länningsverkets tjänsteman avger utlåtande om
1929:        många fall avgörs på andra grunder än de       ärendet och det slutliga beslutet om beviljande av
1930:        som de finska myndigheterna avser och          uppehållstillstånd fattas av beskickningen. Orga-
1931:           ämnar Regeringen utreda ärendet             nisationer som representerar ingermanländare
1932:        samt om så är fallet,                          eller personer som är verksamma i dessa deltar
1933:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       ingalunda i prövning av förutsättningar för bevil-
1934:        på grund av detta?                             jande av uppehållstillstånd.
1935:                                                          Sådana missförhållanden som enligt spörsmå-
1936:    Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt          let påstås förekomma har inte kommit tili inri-
1937: f6ljande:                                             kesministeriets kännedom. I enlighet med sin be-
1938:                                                       fattningsbeskrivning följer skyddspolisen inger-
1939:    Handläggningen av ansökningarna om uppe-           manländarnas återflyttningsprocess. Man har
1940: hållstillstånd som lämnats in av ingermanländare      inte fått bevis för de påståenden som framställs i
1941: i forna Sovjetunionens område hör tili de finska      spörsmålet om kontakter av Inkerin liitto i S:t
1942: beskickningarna i utlandet inom utrikesministe-       Petersburg med Rysslands före detta säkerhets-
1943: riets förvaltningsområde. Deras verksamhets-          tjänst KGB. Om man upptäcker missförhållan-
1944: område omfattar visum samt uppehålls- och ar-         den vidtar man nödvändiga åtgärder. De påstå-
1945: betstillstånd som beviljas i utlandet. Det stora      enden som framställts utreds också vid utrikes-
1946: antalet ansökningar har inom kort efter att åter-     ministeriet.
1947: flyttningen börjat lett tili att ingermanländarnas       Tili följd av det stora antalet ansökningar har
1948: Iokala organisationer har deltagit i organisering-    beskickningarna inte haft tillräckligt med resur-
1949: en av återflY.ttningsköer i inledningsskedet av       ser tili en heltäckande hantering av återflytt-
1950: förfarandet. Å ena sidan har det varit fråga om de    ningsköer, vilket naturligtvis skulle vara motive-
1951: resurser som finska beskickningar har tili sitt       rat i sig, eftersom det är fråga.. om ett normalt
1952: förfogande och å andra sidan om att organisatio-      administrativt beslutsfattande. Arendet har varit
1953: nerna med sin sakkunskap har kunnat stöda             under utredning mellan inrikesministeriet och
1954: myndigheternas verksamhet. Ingermanländar-            utrikesministeriet och det skall också i fortsätt-
1955: nas återflyttningskö har skötts av Inkerin liitto i   ningen utredas med beaktande av ekonomiska
1956: S:t Petersburg. I Petrosavodsk har kön skötts av      resurser.
1957: 
1958:      Helsingfors den 25 november 1997
1959: 
1960:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
1961:                                             KK 1109/1997 vp
1962: 
1963: Kirjallinen kysymys 1109
1964: 
1965: 
1966: 
1967: 
1968:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Diakonin tehtäviin kouluttautumisesta oppi-
1969:                                         sopimuksella
1970: 
1971: 
1972:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
1973:    Tampereen evankelis-luterilainen seurakunta-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
1974: keskus olisi ollut valmis sopimaan henkilön            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
1975: kanssa oppisopimuksesta diakonin tehtäviin
1976: kouluttautumiseksi. Kaikki oli muuten kunnos-                     Katsooko Hallitus, että seurakunnan
1977: sa, mutta opetushallituksen listoilla ei ole kyseis-          palkkaaman diakonin tehtäviin voidaan
1978: tä ammattia oppisopimuksen laatimisen pohjak-                 kiinnittyä ja valmistua oppisopimuksella,
1979: si. Tamperelaishenkilön aikomukset siis jäivät                ja jos niin on,
1980: pelkäksi haaveeksi.                                               aikooko Hallitus huolehtia, että tämä
1981:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           ammattinimike liitetään opetushallituk-
1982: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-               sen oppisopimuskoulutusta koskevaan
1983:                                                               luetteloon?
1984: 
1985:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
1986: 
1987:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
1988: 
1989: 
1990: 
1991: 
1992: 270136
1993: 2                                        KK 1109/1997 vp
1994: 
1995: 
1996: 
1997: 
1998:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
1999: 
2000:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      seuraava lausuma: "Oppisopimuskoulutus on
2001: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       työvaltainen koulutusmuoto, joka on sidottu
2002: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     työsuhteeseen yhteen työnantajaan. Oppisopi-
2003: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      muskoulutus ei täytä laillistamisen edellytyksenä
2004: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       olevaa valtakunnallista koulutuksen yhtenäisyy-
2005: n:o 1109:                                           den vaatimusta. Hallituksen tulee huolehtia siitä,
2006:                                                     että oppisopimuskoulutusta ei laajenneta opisto-
2007:            Katsooko Hallitus, että seurakunnan      asteen koulutuksessa." Lausuman perusteluina
2008:        palkkaaman diakonin tehtäviin voidaan        olivat oppisopimuskoulutuksen käytön vähäi-
2009:        kiinnittyä ja valmistua oppisopimuksella,    syys sosiaali- ja terveysalalla terveysalan koulu-
2010:        ja jos niin on,                              tuksessa, tavoite opistoasteen koulutuksen siirtä-
2011:            aikooko Hallitus huolehtia, että tämä    misestä ammattikorkeakouluun, terveydenhuol-
2012:        ammattinimike liitetään opetushallituk-      lon opistoasteen tutkintojen laillistaminen ter-
2013:        sen oppisopimuskoulutusta koskevaan          veydenhuollon ammattihenkilöitä koskevassa
2014:        luetteloon?                                  lainsäädännössä (559/1994)jaeräiden terveyden-
2015:                                                     huollon opistoasteisten tutkintojen säätely eri-
2016:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tyisdirektiiveillä ED-maissa.
2017: vasti seuraavaa:                                        Diakonin tutkinto on sosiaali- ja terveysalalle
2018:                                                     kuuluva tutkinto, johon sisältyy kirkon virkatut-
2019:    Oppisopimuskoulutuksesta annetun lain            kinto. Diakoni toimiijulkisenja yksityisen sekto-
2020: (1605/1992) mukaan oppisopimuskoulutusta jär-       rin sosiaali- ja terveydenhuollossa sosiaalialan
2021: jestetään nuorten ja aikuisten ammatillisena pe-    työntekijänä ja kirkossa diakonian viranhaltija-
2022: ruskoulutuksena sekä lisäkoulutuksena.              na. Terveydenhuollon opistoasteen tutkintoihin
2023:    Lain 5 §:n nojalla opetusministeriö päättää      ei ole sisältynyt kirkon virkatutkintoa, vaan sen
2024: oppisopimuskoulutuksen rakenteesta. Opetus-         on voinut suorittaa diakonia-alan oppilaitoksis-
2025: ministeriön 28.2.1995 tekemällä päätöksellä (1/     sa ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen.
2026: 400/95) oppisopimuskoulutusta voidaan järjes-       Sosiaali- ja terveysalan opistoasteen tutkintona
2027: tää tutkintoihin, jotka vastaavat opetusministe-    diakonin tutkintoa ei ole voinut suorittaa oppi-
2028: riön kulloinkin voimassa olevan aikuisten am-       sopimuskoulutuksena.
2029: matillisen peruskoulutuksen rakenteesta anta-           Diakoniakoulutus on siirtynyt kokonaisuu-
2030: man päätöksen mukaisia tutkintoja sekä ammat-       dessaan 1.8.1997 alkaen joko vakinaisiin tai väli-
2031: titutkintolaissa (304/1994) tarkoitetusta tutkin-   aikaisiin ammattikorkeakouluihin. Oppisopi-
2032: torakenteesta antaman päätöksen mukaisia am-        muskoulutus ei siitä annetun lain (1605/1992)
2033: matillisia perustutkintoja ja ammattitutkintoja,    perusteella koske ammattikorkeakoulututkinto-
2034: lukuun ottamatta sosiaali- ja terveysalan opisto-   ja.
2035: asteen tutkintoja.                                      Edellä olevan perusteella hallitus katsoo, ettei
2036:    Päätöksen perusteena oli eduskunnan tahto,       diakonin tutkintoa voida suorittaa voimassa ole-
2037: jonka eduskunta ilmaisi, kun oppisopimuslain        vien säädösten perusteella oppisopimuskoulu-
2038: säännökset vuoden 1995 alusta yhteensovitettiin     tuksena eikä tutkintoa voida siten liittää Opetus-
2039: vuonna 1994 voimaan tulleen ammattitutkinto-        hallituksen oppisopimuskoulutusta koskevaan
2040: lainsäädännön kanssa. Eduskunnan vastaukses-        luetteloon.
2041: sa hallituksen esitykseen (HE 216/1994 vp) on
2042: 
2043:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
2044: 
2045:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
2046:                                              KK 1109/1997 vp                                             3
2047: 
2048: 
2049: 
2050: 
2051:                                           Tili Riksdagens Talman
2052: 
2053:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         betsintensiv utbildningsform som är bunden vid
2054: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          ett arbetsförhållande och en enda arbetsgivare.
2055: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Läroavtalsutbildningen uppfyller inte kravet på
2056: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           en enhet1ig utbildning på riksnivå som är en för-
2057: 1109:                                                   utsättning för 1egitimering. Regeringen bör se till
2058:                                                         att läroavta1sutbildningen inte utvidgas inom
2059:           Anser Regeringen att det är möjligt att       hälso- och sjukvårdsutbildningen på institutni-
2060:        genom läroavtal utbildas för uppgifter           vå." Motiveringen tili detta yttrande var det fak-
2061:        som församlingsanställd diakon, och om           tum att läroavtalsutbildning utnyttjas i ringa ut-
2062:        så är fallet,                                    sträckning i hälsovårdsutbildningen inom social-
2063:           avser Regeringen sörja för att denna          och hälsovårdsbranschen, strävan att flytta över
2064:        yrkesbenämning tas med i utbildningssty-         institututbildningen tili yrkeshögskolorna, att
2065:        re1sens förteckning över 1äroavtalsutbi1d-       examina på institutnivå inom hälso- och sjukvår-
2066:        ning?                                            den legitimeras genom lagstiftningen om yrkes-
2067:                                                         utbildade personer inom hälso- och sjukvården
2068:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           (559/1994) och att vissa institutexamina inom
2069: anföra fö1jande:                                        hälso- och sjukvården regleras genom specialdi-
2070:                                                         rektiv i EU-1änderna.
2071:     Enligt 1agen om läroavtalsutbi1dning (1605/            Diakonexamen är en examen som hör tili soci-
2072: 1992) ordnas 1äroavtalsutbi1dning både som              al- och hälsovården och omfattar en kyrklig äm-
2073: grundutbi1dning och som tilläggsutbildning              betsexamen. Diakonerna arbetar i social- och
2074: inom yrkesutbildning på ungdomsstadiet och för          hälsovården inom den offentliga och privata sek-
2075: vuxna.                                                  torn som socialvårdsarbetare och som innehava-
2076:     Med stöd av 1agens 5 § beslutar undervisnings-      re av diakontjänster i kyrkan. Institutexamina
2077: ministeriet om läroavta1sutbi1dningens struktur.        inom hä1so- och sjukvården har inte inbegripit
2078: Enligt undervisningsministeriets bes1ut 28.2.1995       kyrklig ämbetsexamen, utan denna har kunnat
2079: (1/40011995) kan läroavta1sutbildning ordnas i          avläggas i diakoniläroanstalterna efter avlagd
2080: fråga om examina enligt undervisningsministeri-         yrkesinriktad examen. Som en examen på insti-
2081: ets gällande beslut om strukturen i grundläggan-        tutnivå inom socia1- och hä1sovården har diako-
2082: de yrkesutbildning för vuxna samt i fråga om            niexamen inte kunna avläggas i form av läroav-
2083: examina som motsvarar grund1äggande yrkes-              talsutbildning.
2084: examina och yrkesexamina i undervisningsminis-             Diakonutbildningen överfördes 1.8.1997 i sin
2085: teriets gällande bes1ut om den examensstruktur          helhet antingen tili ordinarie eller temporära yr-
2086: som avses i 1agen om yrkesexamina (306/1994),           keshögskolor. Enligt lagen om 1äroavta1sutbild-
2087: med undantag för institutexamina inom socia1-           ning (1605/1992) gäller läroavtalsutbildningen
2088: och hälsovård.                                          inte yrkeshögskoleexamina.
2089:     Beslutet bygger på den önskan som riksdagen            Med stöd av vad som anförts ovan anser reger-
2090:  uttryckte när bestämme1serna i lagen om läroav-        ingen att diakonexamen enligt gällande bestäm-
2091:  talsutbi1dning vid ingången av 1995 sammanjäm-         melser inte kan avläggas i form av läroavtalsut-
2092:  kades med lagstiftningen om yrkesexamina, som          bildning och att examen så1edes inte kan tas med
2093:  hade trätt i kraft 1994. 1 riksdagens svar på reger-   i Utbildningsstyrelsens förteckning över läroav-
2094:  ingens proposition (RP 21611994 rd) ingår följan-      talsutbildning.
2095:  de yttrande: "Läroavtalsutbildningen är en ar-
2096: 
2097:      Helsingforsden 2 december 1997
2098: 
2099:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
2100:                                            KK 1110/1997 vp
2101: 
2102: Kirjallinen kysymys 1110
2103: 
2104: 
2105: 
2106: 
2107:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kotoutumistuen maksamisesta pakolaisille
2108: 
2109: 
2110: 
2111:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2112: 
2113:     Suomessa suunnitellaan uutta toimintamuo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2114: toa pakolaisten sopeuttamisesta yhteiskuntaan.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2115: Sopeuttaminen tapahtuu siten, että pakolaiselle       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2116: annetaan runsaasti rahaa kolmen vuoden ajan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2117: siinä tarkoituksessa, että tämä osoittaisi haluja
2118: sopeutua suomalaiseen yhteiskuntaan, oppia                      Aikooko Hallitus asiaa harkittuaan
2119: kieltä ja tulla ahkeraksi työntekijäksi ja kunno!-           luopua julkisuuteen saatetusta suunnitel-
2120: liseksi veronmaksajaksi.                                     masta, jonka mukaan tänne yhteiskun-
2121:     Jokainen asiaa ymmärtävä havaitsee, että ky-             nan kustannuksella elämään saapuneille
2122: symyksessä on vain uusi tekosyy suoltaa rahaajo              pakolaisille ryhdyttäisiin kaikkien mui-
2123: ennestäänkin kohtuuttomien avustusten lisäksi                den etujen lisäksi maksamaan uutta tukea
2124: tänne yhteiskunnan kustannuksella elämään tul-               ns. kotoutumistuen nimellä sillä perus-
2125: leille henkilöille. Tämän aavistaa jo siitäkin, kun          teella, että he tätä tukea saatuaan osoit-
2126: tietää, ketkä suomalaiset virkamiehet ovat asian             taisivat haluja sopeutua suomalaiseen yh-
2127: valmistelun takana.                                          teiskuntaan, opiskella kieltä, tehdä työtä
2128:                                                              ja maksaa veroja?
2129:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
2130: 
2131:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
2132: 
2133: 
2134: 
2135: 
2136: 270136
2137: 2                                           KK 1110/1997 vp
2138: 
2139: 
2140: 
2141: 
2142:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
2143: 
2144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             1) maahanmuuttajat saavat perustiedot yh-
2145: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teiskunnan toiminnasta, perusoikeuksista ja vel-
2146: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vollisuuksista,
2147: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             2) maahanmuuttajat saavat kielitaidon, jotta
2148: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          he voivat työllistyä tai jatkaa opintojaan,
2149: n:o 1110:                                                  3) luku- ja kirjoitustaidottomat tai muutoin
2150:                                                        vähän peruskoulutusta saaneet saavat täydentä-
2151:           Aikooko Hallitus asiaa harkittuaan           vää opetusta tai luku- ja kirjoitustaidon opetus-
2152:        luopua julkisuuteen saatetusta suunnitel-       ta,
2153:        masta, jonka mukaan tänne yhteiskun-                4) maahanmuuttajilla on mahdollisuus saada
2154:        nan kustannuksella elämään saapuneille          kosketus maan asukkaisiin ja yhteiskuntaelä-
2155:        pakolaisille ryhdyttäisiin kaikkien mui-        mään,
2156:        den etujen lisäksi maksamaan uutta tukea            5) maahanmuuttajat osallistuvat tasavertai-
2157:        ns. kotoutumistuen nimellä sillä perus-         sina yhteiskunnan taloudelliseen, poliittiseen ja
2158:        teella, että he tätä tukea saatuaan osoit-      sosiaaliseen elämään.
2159:        taisivat haluja sopeutua suomalaiseen yh-           Yksilön ja perheiden kotoutumista edistäviä
2160:        teiskuntaan, opiskella kieltä, tehdä työtä      toimenpiteitä olisivat muun muassa maahan-
2161:        ja maksaa veroja?                               muuttajakoulutus, muu kielitaitoa ja yhteiskun-
2162:                                                        nallisia valmiuksia edistävä koulutus sekä har-
2163:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           joittelu, kansalaisjärjestöissä toimiminen ja las-
2164: vasti seuraavaa:                                       ten ja nuorten valmentavan opetuksen järjestä-
2165:                                                        minen. Maahanmuuttajan kotoutumista edistä-
2166:     Valtioneuvosto on 16.10.1997 tehnyt periaate-      vistä toimenpiteistä laadittaisiin kotoutumis-
2167: päätöksen hallituksen maahanmuutto-ja pako-            suunnitelma.
2168: laispoliittiseksi ohjelmaksi. Sen mukaan maa-              Työmarkkinatuesta ja sosiaalihuoltolain pe-
2169: hanmuuttajien kotouttamispolitiikka toteute-           rusteella annettujen toimeentulotukea koskevien
2170: taan kolmitasoisena. Hallituksen ohjelman lisäk-       säännösten ja määräysten mukaisesta toimeentu-
2171: si kunnat laativat maahanmuuttopoliittisen oh-         lotuesta muodostettaisiin kotoutumistuki, joka
2172: jelman: kotouttamisohjelman. Yksilö- ja perhe-         ei sinänsä olisi uusi etuusmuoto. Sen suuruus olisi
2173: tasolla tehtäisiin kotoutumissuunnitelma kotou-        sama kuin mitä suomalaiselle myönnetään sil-
2174: tumista edistävistä toimenpiteistä.                    loin, kun hänen toimeentulonsa muodostuu ky-
2175:     Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on            seessä olevista tuista.
2176: varsin korkea. Paras työllisyystilanne on länsieu-         Tuen saaminen edellyttäisi, että maahan-
2177: rooppalaisilla, yhdysvaltalaisilla ja kiinalaisilla.   muuHaja noudattaisi kotoutumissuunnitel-
2178: Huonoin tilanne on hosuialaisilla (työttömyys-         maansaja olisi taloudellisen tuen tarpeessa. Pyr-
2179: aste 92 %), irakilaisilla (89 %), vietnamilaisilla     kimyksenä on kannustaa maahanmuuttajaa ko-
2180: (76 %), somaleilla (75 %) ja iranilaisilla (72 %).     toutumaan.
2181: Työllisyystilanne on selvästi heikoin pakolaisina          Hallituksen periaatepäätöksen mukaan maa-
2182: maahan tulleilla. Maahanmuuttajien työttömyys          hanmuuttajalla on oikeus ja velvollisuus hankkia
2183: on suurin este kotoutumiselle.                         suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä
2184:     Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena on, että        tarvittavia valmiuksia, silloin kun yhteiskunta
2185: maahanmuuttajilla olisi tulevaisuudessa tasaver-       järjestää maahanmuuttajan toimeentulon.
2186: taiset mahdollisuudet kantaväestön kanssa työl-            Hallituksen tarkoituksena on tekemänsä peri-
2187: listyä, opiskella ja hankkia toimeentulonsa joko       aatepäätöksen mukaisesti antaa eduskunnalle
2188: työllä tai yrittäjyydellä.                             lakiesitys maahanmuuttajien kotoutumista edis-
2189:     Edellä mainitusta syystä kunnan kotouttamis-       tävistä toimenpiteistä.
2190: ohjelman tavoitteita olisivat muun muassa:
2191: 
2192:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1997
2193: 
2194:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
2195:                                            KK 1110/1997 vp                                              3
2196: 
2197: 
2198: 
2199:                                         Tili Riksdagens Talman
2200: 
2201:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1) ge invandrarna basuppgifter om hur sam-
2202: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        häliet fungerar samt om medborgarnas grund-
2203: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    läggande rättigheter och skyldigheter,
2204: damot Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål             2) ge invandrarna sådana spåkkunskaper att
2205: nr 1110:                                              de skali kunna få arbete eller fortsätta sina stu-
2206:                                                       dier,
2207:           Ämnar Regeringen efter att ha över-            3) ge de invandrare som är analfabeter elier
2208:        vägt saken frångå den pian som kommit          har låg grundutbildning kompletterande under-
2209:        ut i offentligheten, enligt viiken man skul-   visning elier undervisning i läs- och skivfårdighe-
2210:        le börja betala tili flyktingar som kommit     ter,
2211:        hit för att leva på samhäliets bekostnad,         4) ge invandrarna möjlighet tili kontakt med
2212:        utöver alla andra förmåner en ny stöd-         landets invånare och samhälisliv,
2213:        form, s.k. integrationspeng, med motive-          5) ge invandrarna möjlighet att delta i det
2214:        ring att de sedan de fått denna förmån         ekonomiska, politiska och sociala livet somjäm-
2215:        skulle visa att de vill anpassa sig tili det   bördiga medlemmar i samhället.
2216:        finländska samhäliet, studera dess språk,         Tili integrationsfrämjande åtgärder för indivi-
2217:        arbeta och betala skatter?                     der och familjer skulie bland annat höra invand-
2218:                                                       rarutbildning, språkstudier och annan utbild-
2219:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ning som främjar samhälleliga fårdigheter samt
2220: anföra följande:                                      praktik, verksamhet i medborgarorganisationer
2221:                                                       och ordnande av förberedande undervisning för
2222:     Statsrådet har 16.10.1997 fattat ett principbe-   barn och ungdomar. Om de åtgärder som främjar
2223: slut om regeringens invandrar- och flyktingpoli-      invandrarnas integration i samhället skulie man
2224: tiska program. Enligt det skali integrationspoliti-   göra upp särskilda integrationsplaner.
2225: ken för invandrare föras på tre olika pian. Vid          Arbetsmarknadsstödet och det utkomstsstöd
2226: sidan av regeringsprogrammet skali också kom-         som beviljas med stöd av bestämmelserna i so-
2227: munerna utarbeta sitt eget invandrarpolitiska         cialvårdslagen ombildas tili en integrationspeng,
2228: program, s.k. integrationssprogram. Vidare skali      som i och för sig inte är någon ny form av för-
2229: det göras upp individuelia och familjevisa inte-      mån. Tili sitt belopp skulle denna f6rmån vara
2230: grationsplaner om åtgärder som främjar integre-       lika stor som den förmån som betalas tili finlän-
2231: ringen.                                               dare vars utkomst består av samma stödformer.
2232:     Arbetslösheten bland invandrarna är rätt hög.        För att integrationspeng skall kunna beviljas
2233: Bäst är sysselsättningssituationen för västeuro-      krävs att invandraren följer sin integrationsplan
2234: peer, amerikanare och kineser. Sämst är läget för     och att han är i behov av ekonomiskt stöd. Syftet
2235: bosnier (arbetslöshetsgraden 92 °/.)), irakier        är att främja invandrarens integrering.
2236: (89 %), vietnameser (76 %), somalier (75 %) och          Enligt regeringens principbeslut har en in-
2237: iranier (72 %). A vgjort sämst är arbetsmarknads-     vandrare, för viiken samhäliet ordnar utkom-
2238: läget för flyktingar. Arbetslösheten är det största   sten, rättighet och skyldighet att skaffa de fårdig-
2239: hindret för invandrarnas integration i landet.        heter som behövs i det finländska samhäliet och
2240:     Syftet med invandrarpolitiken är att invand-      arbetslivet.
2241:  rarna i framtiden skulie ha likvärdiga möjligheter      Enligt sitt principbeslut har regeringen för av-
2242:  som stambefolkningen att få arbete, studera och      sikt att förelägga riksdagen en proposition med
2243:  skaffa sin utkomst genom arbete elier företagar-     förslag tili lag om åtgärder som främjar integre-
2244:  verksamhet.                                          ringen av invandrare.
2245:     På denna grund har de korumunala integra-
2246:  tionsprogrammen som mål att bland annat:
2247: 
2248:       Helsingfors den 4 december 1997
2249: 
2250:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
2251:                                          KK 1111/1997 vp
2252: 
2253: Kirjallinen kysymys 1111
2254: 
2255: 
2256: 
2257: 
2258:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: Hampaiden oikomishoidon kustantamisesta
2259:                                      alle 19-vuotiaille
2260: 
2261: 
2262:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
2263: 
2264:    Lain ja voimassa olevan asetuksen mukaan        nyt maksamasta kustannuksia, jotka saattavat
2265: alle 19-vuotiaiden hammashoidon tulisi olla        perheelle tulla maksamaan mittavan summan.
2266: maksutonta. Asiaa koskeva asetus tarkoittaa        Kyseisessä kuntayhtymässä ei todennäköisesti
2267: potilaan hampaiden kokonaishoitoa ja yleisen       ole kysymys asiaan varattujen määrärahojen
2268: tulkinnan mukaan siihen tulisi kuulua myös oi-     puutteesta vaan jostakin muusta.
2269: komishoito. Oikomishoidon osalta tilanne maas-        Kun ministeriön tulee seurata kunnissa ja
2270: sa on kuitenkin varsin epätasainen, jopa sekava.   kuntayhtymissä lain edellyttämän terveyden-
2271: Esimerkiksi Tampereen ympäristökunnissa oi-        huollon toteutumista, pitäisi sen nyt puuttua
2272: komishoitoa saa suurimmillaan kunnan 0-118-        asiaan, ja kysyn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1
2273: vuotiaista 19,7 prosenttia, kun se eräässä kun-    momenttiin viitaten:
2274: nassa on alimmillaan 5,5 prosenttia.
2275:    Asiasta on Pirkanmaalla entisen Hämeen lää-                Aikooko Hallitus selventää erityisesti
2276: nin alueella syntynyt vahvoja kiistakysymyksiä,            Mäntän seudun kansanterveystyön kun-
2277: joissa vanhemmat peräävät lastensa oikomishoi-             tayhtymälle, mutta myös muille kunnille,
2278: toa. Yksi sellainen on meneillään Mäntän seudun            mikä lain mukaan kuuluu alle 19-vuotiai-
2279: kansanterveystyön kuntayhtymän alueella, jossa             den ilmaisen hammashuollon piiriin niin,
2280: asia on siirretty lääninoikeuden ratkaistavaksi.           että kyseisellä Mäntän seudulla asuva 13-
2281: Kyseessä on 13-vuotiaan lapsen hampaiden oi-               vuotias saisi hampaansa hoidetuksi?
2282: komishoito, jossa kuntayhtymä on kieltäyty-
2283: 
2284:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
2285:                                       Sulo Aittoniemi /kesk
2286: 
2287: 
2288: 
2289: 
2290: 270136
2291: 2                                         KK 1111/1997 vp
2292: 
2293: 
2294: 
2295: 
2296:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2297: 
2298:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Hampaiden oikomishoito on osa lasten ja
2299: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nuorten normaalia suun perusterveydenhoitoa.
2300: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      Sitä annetaan kaikissa terveyskeskuksissa. Oiko-
2301: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       mishoidon indikaatiot ja hoitomenetelmät eivät
2302: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ole vielä vakiintuneet. Tämän vuoksi on huomat-
2303: n:o 1111:                                            tavaa vaihtelua terveyskeskusten välillä. Vallitse-
2304:                                                      va käsitys on, että purennan poikkeamien ja vir-
2305:           Aikooko Hallitus selventää erityisesti     heellisten toimintojen korjaaminen lapsen kas-
2306:        Mäntän seudun kansanterveystyön kun-          vun aikana on usein helpompaa ja edullisempaa
2307:        tayhtymälle, mutta myös muille kunnille,      kuin purennan korjaus hammaskirurgisinja pro-
2308:        mikä lain mukaan kuuluu alle 19-vuotiai-      teettisin toimenpitein myöhemmin. Hoitokäy-
2309:        den ilmaisen hammashuollon piiriin niin,      täntöihin on pyritty vaikuttamaan koulutuksen
2310:        että kyseisellä Mäntän seudulla asuva 13-     ja informaation keinoin.
2311:        vuotias saisi hampaansa hoidetuksi?              Terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun
2312:                                                      lain (734/1992) ja asetuksen (91211992) mukaan
2313:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         edellä mainittu hammashoito on alle 19-vuotiail-
2314: vasti seuraavaa:                                     le maksutonta.
2315:                                                         Terveyden- ja sairaaanhoitoonsa tai siihen liit-
2316:     Kansanterveyslain (66/1972) mukaan kunnan        tyvään kohteluunsa tyytymätön voi tehdä muis-
2317: tulee kansanterveystyöhön kuuluvina tehtävinä        tutuksen asianomaisen toimintayksikön vastaa-
2318: ylläpitää hammashuoltoa, johon luetaan valis-        valle johtajalle ja/tai kannella asiasta terveyden-
2319: tus- ja ehkäisytoiminta sekä kunnan asukkaiden       hoitoa valvoville viranomaisille. Terveydenhuol-
2320: hampaiden tutkimus ja hoito. Kansanterveysase-       lon toimintayksikön potilasasiamiehen tehtävä-
2321: tus (80211972) säätää järjestämisen ensisijaisesti   nä on antaa tarkempia neuvoja potilaalle. Näin
2322: vuonna 1956 ja sen jälkeen syntyneille henkilöil-    on tarkoituksenmukaista menetellä kirjallisessa
2323: le.                                                  kysymyksessä esitetyssä Mäntän esimerkkitapa-
2324:                                                      uksessa.
2325:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997
2326: 
2327:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2328:                                           KK 1111/1997 vp                                           3
2329: 
2330: 
2331: 
2332: 
2333:                                        Tili Riksdagens Talman
2334: 
2335:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    lndikationerna och vårdmetoderna i fråga om
2336: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      tandregleringar har ännu inte blivit vedertagna.
2337: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    Tili följd av detta förekommer det märkbara
2338: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          variationer mellan hälsovårdscentralerna. Den
2339: nr 1111:                                            rådande uppfattningen är att avvikelser och fel-
2340:                                                     aktiga funktioner i bettet ofta är enklare och
2341:           Ämnar Regeringen klarlägga för i syn-     billigare att korrigera under ett barns uppväxttid
2342:        nerhet samkommunen för folkhälsoarbe-        än det är att korrigera bettet med tandkirurgiska
2343:        tet i Mänttäregionen, men även för andra     och protetiska åtgärder senare. Man har strävat
2344:        kommuner, vad den avgiftsfria tandvår-       efter att påverka vårdpraxisen med hjälp avut-
2345:        den för barn under 19 år enligt lag omfat-   bildning och information.
2346:        tar så att en 13-åring som bor i Mänttäre-      Enligt lagen om klientavgifter inom social-
2347:        gionen skall få sina tänder skötta?          och hälsovården (734/1992) och förordningen
2348:                                                     om klientavgifter inom social- och hälsovården
2349:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       (912/1992) är ovan nämnda tandvård avgiftsfri
2350: anföra följande:                                    för personer under 19 år.
2351:                                                        Den som är missnöjd med sin hälso- eller sjuk-
2352:    Enligt folkhälsolagen (66/1972) skall en kom-    vård eller därtill anknytande behandling kan
2353: mun bland de uppgifter som hör tili folkhälsoar-    göra en anmärkning hos den ansvarige chefen vid
2354: betet svara för tandvården, tili viiken hänförs     verksamhetsenheten i fråga och/eller anföra kla-
2355: upplysningsverksamhet och förebyggande verk-        gomål i ärendet hos de myndigheter som överva-
2356: samhet samt undersökning och vård av kom-           kar hälsovården. Patientombudsmannen vid en
2357: muninvånarnas tänder. 1 folkhälsoförordningen       verksamhetsenhet inom social- och hälsovården
2358: (802/1972) föreskrivs att tandvård i första hand    har tili uppgift att ge närmare råd åt en patient.
2359: skall ordnas för personer födda 19 56 och senare.   Det är ändamålsenligast att förfara på detta sätt
2360:    Tandreglering är en del av den normala grund-    i det fall i Mänttä som nämndes som exempel i
2361: läggande mun- och tandvården för barn och ung-      spörsmålet.
2362: domar. Den utförs vid alla hälsovårdscentraler.
2363: 
2364:      Helsingforsden 27 november 1997
2365: 
2366:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
2367:                                            KK 1112/1997 vp
2368: 
2369: Kirjallinen kysymys 1112
2370: 
2371: 
2372: 
2373: 
2374:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Toimeentulotukikokeilun jatkamisesta
2375: 
2376: 
2377: 
2378:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2379: 
2380:     Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen         menomaan se, että tiedot toimeentulotukeen vai-
2381: liittyen käynnistettiin vuoden 1995 alkupuolella      kuttavista muista etuisuuksista on saatu suoraan
2382: toimeentulotukikokeilu, jossa Kelan paikallis-        Kelan omasta tietojärjestelmästä. Olisi järkevää,
2383: toimistot ovat hoitaneet kokeilukunnissa niin         että tehtävä jatkossakin hoidettaisiin siellä, mis-
2384: sanotun normitettavissa olevan osan toimeentu-        sä se on käytännöllisintä toteuttaa.
2385: lotuesta. Muusta toimeentulotuesta yli 30 kokei-         Lokakuun alussa hallituksen sosiaalipoliitti-
2386: lukunnassakin ovat huolehtineet kunnat.               nen ministerityöryhmä päätti kuitenkin lopettaa
2387:     Kokeilu on seurannan mukaan ollut toimiva         toimeentulotukikokeilun vuoden 1997 lopusta.
2388: ratkaisu: ihmisten juoksuttaminen luukulta toi-       Tällöin myös kokeilukunnissa pitää palata van-
2389: selle on vähentynyt, jonot ovat lyhentyneet, ha-      haan, huonommaksi todettuun toimeentulotuen
2390: kemusten käsittelyaika on lyhentynyt merkittä-        hallinnointimalliin. Nyt kokeilussa mukana ole-
2391: västija asiakkaat ja työntekijät ovat olleet tyyty-   vissa kunnissa ihmetellään, miksi näin toimitaan.
2392: väisiä.                                               Sen sijaan, että kokeilu aiotaan purkaa, olisi
2393:     Erityisen hyvää kokeilussa on ollut se, että      malli pitänyt ulottaa koskemaan kaikkia kuntia,
2394: kokeilukunnissa sosiaalitoimi on pystynyt kes-        kuten esim. selvitysmies Heikki Koski jo aika-
2395: kittymään muihin sille määriteltyihin tärkeisiin      naan esitti.
2396: tehtäviin. Esimerkiksi Somerolla tämä on tar-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2397: koittanut, että lastensuojelutyöhön käytettävissä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2398: olevien suurempien voimavarojen myötä on on-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2399: gelmiin päästy tarttumaan varhaisessa vaiheessa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2400: ja näin on säästetty myös lastensuojelumenoissa.
2401:     Neljä viidestä toimeentulotuen hakijasta saa                Onko Hallitus tietoinen toimeentulo-
2402: jotain Kelan maksamaa etuutta: työttömyyspäi-                tukikokeilun hyvistä tuloksista, ja jos on,
2403: värahaa, asumistukea, kotihoidon tukea tai                   niin
2404: muuta lapsiperheen tukea. Toimeentulohake-                      miksi Hallitus aikoo lopettaa kokei-
2405: musten käsittelynopeutta onkin vauhdittanut ni-              lun?
2406: 
2407:      Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1997
2408: 
2409:                                         Anu Vehviläinen /kesk
2410: 
2411: 
2412: 
2413: 
2414: 270136
2415: 2                                         KK 1112/1997 vp
2416: 
2417: 
2418: 
2419: 
2420:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2421: 
2422:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       säännösten voimassaolo päättyy vuoden 1997
2423: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lopussa.
2424: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Kokeilua on ohjannut sosiaali- ja terveysmi-
2425: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-        nisteriön asettama johtoryhmä, jossa ovat minis-
2426: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        teriön lisäksi edustettuina valtiovarainministe-
2427: n:o 1112:                                            riö, Kela, Suomen Kuntaliitto ja kokeilukunnat
2428:                                                      Kokeilun loppuraportti, joka sisältää tiedot ko-
2429:           Onko Hallitus tietoinen toimeentulo-       keilun tuloksista vuosilta 1995-1996, luovutet-
2430:        tukikokeilun hyvistä tuloksista, ja jos on,   tiin ministeriölle 6.5.1997 (STM:n selvityksiä
2431:        niin                                          1997:5).
2432:           miksi Hallitus aikoo lopettaa kokei-           Loppuraportin mukaan kokeilu on onnistu-
2433:        lun?                                          nut hyvin ja asiakkaat ovat olleet kokeiluun tyy-
2434:                                                      tyväisiä. Kokeilun tulosten perusteella johtoryh-
2435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mä katsoi, että hallinnonjärkiperäistämisen, toi-
2436: vasti seuraavaa:                                     meentuloturvan kokonaisuuden sujuvan hoidon
2437:                                                      sekä kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun ja yh-
2438:     Kansaneläkelaitokselle siirrettiin kunnilta      denmukaisen ratkaisukäytännön kannalta toi-
2439: vuosina 1993-1994 useiden tehtävien toimeen-         meentulotuen normitettavissa olevan osan siirtä-
2440: pano niin sanotun yhden luukun palveluperiaat-       minen Kelan hoidettavaksi on perusteltua.
2441: teen toteuttamiseksi. Tehtäviensiirto oli mahdol-        Kokeilun tuloksiin perustuen johtoryhmän
2442: lista, koska Kelan perinteisesti hoitamiin tehtä-    enemmistö katsoi, että toimeentulotuen normi-
2443: viin käytettävä työmäärä oli vuosien mittaan eri     tettavissa oleva osa tulisi siirtää selvitysmies
2444: syistä vähentynyt. Toisaalta uusien tehtävien        Heikki Kosken esittämässä muodossa Kelan hoi-
2445: hoito Kelassa on tapahtunut aiempaa rationaali-      dettavaksi.
2446: semmin, sillä etuusasioiden käsittelyssä on voitu        Toimeentulotuen kokonaisuutta selvittäneen
2447: käyttää hyväksi Kelan rekistereitä ja yhtenäistä     selvitysmies Pentti Arajärven ehdotusten mukai-
2448: ATK-järjestelmää. Lisäksi muun muassa tehtä-         sesti toimeentulotukitehtävien hoito tulisi kui-
2449: viensiirtoon liittyen Kelan keskus- ja aluehallin-   tenkin säilyttää kuntien vastuulla (STM:n työ-
2450: nosta on 1990-luvulla siirtynyt paikallistoimis-     ryhmämuistioita 1997: 18). Hänen ehdotuksiinsa
2451: toihin runsaasti toimihenkilöitä.                    pohjautuen on myös valmisteltu valtion vuoden
2452:     Valtion vuoden 1995 talousarvioesitykseen        1998 talousarvioesitys ja siihen liittyvä esitys
2453: liittyen käynnistettiin vuoden 1995 alkupuolella     laiksi toimeentulotuesta, joka on parhaillaan
2454: toimeentulotukikokeilu, missä Kelan paikallis-       eduskunnan käsiteltävänä ns. budjettilakina.
2455: toimistot ovat hoitaneet kokeilukunnissa osan            Koska toimeentulotukikokeilun jatkaminen
2456: toimeentulotukitehtävistä. Käytännössä paikal-       vuoden 1998 aikana olisi merkinnyt mm. ehdo-
2457: listoimistot ovat myöntäneet ja maksaneet toi-       tettujen säädösmuutostenjohdosta huomattavia
2458: meentulotuen perusosan, asumismenot ja tervey-       lisäkustannuksia Kelalle ja kun kokeilun jatka-
2459: denhuoltomenot eli niin sanotun normitettavissa      misesta ei ole arvioitu saatavan olennaista uutta
2460: olevan osan toimeentulotuesta. Muun osan toi-        tietoa tehtäviensiirron kannalta, katsoi sosiaali-
2461: meentulotuesta ja sosiaalityön ovat myös kokei-      poliittinen     ministeriryhmä    kokouksessaan
2462: lukunnissa hoitaneet kunnat. Kokeiluun on            1.10.1997, että kokeilua ei ole tarkoituksenmu-
2463: enimmillään osallistunut yhteensä 34 kuntaa.         kaistajatkaa vuodenvaihteen jälkeen. Tehtävien-
2464: Kokeilu on perustunut sosiaalihuoltolain väliai-     siirtoasia pidemmän aikavälin kysymyksenä on
2465: kaisesta muuttamisesta annettuun lakiin (1657/       sosiaalipoliittisen ministeriryhmän ehdotuksen
2466: 1992, muut. 1333/1994 ja 1230/1996). Väliaikais-     mukaisesti käsiteltävänä ministeri Backmanin
2467:                                         KK 1112/1997 vp                                            3
2468: 
2469: puheenjohdolla toimivassa kuntien peruspalve-     televan käsittelynjälkeen on toimeentulotukiteh-
2470: luiden turvaamista selvittävässä neuvotteluryh-   tävien siirtoasia perusteltua ottaa hallituksen kä-
2471: mässä. Vasta tässä ryhmässä tapahtuvan valmis-    siteltäväksi periaatepäätöstä varten.
2472: 
2473:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
2474: 
2475:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2476: 4                                           KK 1112/1997 vp
2477: 
2478: 
2479: 
2480: 
2481:                                          Tili Riksdagens Talman
2482: 
2483:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Försöket har övervakats av en ledningsgrupp
2484: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         som är tillsatt av social- och hälsovårdsministe-
2485: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       riet. 1 ledningsgruppen ingår förutom represen-
2486: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål             tanter för ministeriet också representanter för
2487: nr 1112:                                               finansministeriet, FPA, Finlands Kommunför-
2488:                                                        bund och försökskommunerna. Slutrapporten
2489:           Är Regeringen medveten om de goda            om försöket överläts tili ministeriet den 6 maj
2490:        resultaten av försöket med utkomststöd,         1997 (SHM:s utredningar 1997:5). 1 rapporten
2491:        och, om den är det,                             ingår uppgifter om resultaten av försöket under
2492:           varför ämnar Regeringen avsluta för-         perioden 1995-1996.
2493:        söket?                                              Enligt slutrapporten har försöket slagit väl ut
2494:                                                        och kunderna har varit nöjda. På basis av resulta-
2495:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ten av försöket ansåg ledningsgruppen att med
2496: anföra följande:                                       tanke på en rationalisering av förvaltningen, en
2497:                                                        fungerande skötsel av utkomstskyddet i sin hel-
2498:     Under åren 1993-1994 överfördes verkstäl-          het, en jämlik behandling av medborgarna och en
2499: ligheten av ett flertal uppgifter från kommunerna      enhetlig avgörandepraxis är det motiverat att
2500: tili F olkpensionsanstalten för att den s.k. princi-   överföra dendel av utkomststödet som kan stan-
2501: pen Oli].. en lucka för alla ärenden skulle genom-     dardiseras på FPA.
2502: föras. Overföringen av uppgifter var möjlig, ef-           På basis av resultaten av försöket ansåg majo-
2503: tersom den arbetsmängd som krävs för de upp-           riteten av ledningsgruppen att den del av ut-
2504: gifter som traditionellt har skötts av FPA av          komststödet som kan standardiseras borde över-
2505: olika orsaker hade minskat med tiden. Å andra          föras på FPA på det sätt som utredningsman
2506: sidan har nytilikomna uppgifter vid FPA kunnat         Heikki Koski har föreslagit.
2507: skötas mera rationellt än tidigare, eftersom det           Utredningsman Pentti Arajärvi, som har ut-
2508: vid behandlingen av förmånsärendena har varit          rett utkomststödet i dess helhet, föreslår att an-
2509: möjligt att utnyttja FPA:s register och enhetliga      svaret för skötseln av uppgifter som gäller ut-
2510: ADB-system. Dessutom har ett stort antal tjäns-        komststöd ändå skall innehas av kommunerna
2511: temän i samband med bl.a. överföringen av upp-         (SHM:s arbetsgruppspromemorior 1997:18).
2512: gifter flyttat från FP A:s central- och regionalför-   Aven budgetpropositionen för 1998 och den där-
2513: valtning tilllokalbyråerna under 1990-talet.           till anknytande propositionen med förslag tilllag
2514:     1 anslutning tili budgetpropositionen för 1995     om utkomststöd baserar sig på utredningsman
2515: inleddes i början av 1995 ett försök med utkomst-      Arajärvis förslag. Propositionen med förslag till
2516: stöd, där FPA:s lokalbyråer har skött en del av        lag om utkomststöd behandlas som bäst i riksda-
2517: uppgifterna som gäller utkomststödet i försöks-        gen som en s.k. budgetlag.
2518: kommunerna. 1 praktiken har lokalbyråerna be-              Eftersom en fortsättning på försöket med ut-
2519: viljat och betalt utkomststödets grunddel, samt        komststöd under 1998 bl.a. på grund av de före-
2520: utgifterna för bostad och hälsovård, dvs. den del      slagna ändringarna av författningarna skulle
2521: av utkomststödet som så att säga kan standardi-        innebära betydande tilläggskostnader för FPA
2522: seras. Kommunerna har skött den övriga delen           och då det beräknas att en fortsättning på försö-
2523: av utkomststödet och socialarbetet också i för-        ket inte kommer att ge någon väsentlig ny infor-
2524: sökskommunerna. Som mest har sammanlagt 34             mation i fråga om överföringen av uppgifter,
2525: kommuner deltagit i försöket. Försöket grundar         ansåg den socialpolitiska ministergruppen vid ett
2526: sig på lagen om temporär ändring av social-            möte den 1 oktober 1997 att det inte är ändamåls-
2527: vårdslagen (1657/1992, ändr. 1333/1994 och             enligt att fortsätta försöket efter årsskiftet. Över-
2528: 1230/1996). De temporära bestämmelserna upp-           föringen av uppgifter är en fråga på lång sikt som
2529: hör att gälla vid utgången av 1997.                    enligt den socialpolitiska ministergruppens för-
2530:                                        KK 1112/1997 vp                                          5
2531: 
2532: slag skall behandlas i en av minister Backman    rat att frågan om överföring av uppgifterna om
2533: ledd förhandlingsgrupp som utreder tryggandet    utkomststödet behandlas av regeringen för att ett
2534: av basservicen i kommunerna. Först efter denna   principbeslut skall kunna fattas.
2535: grupps förberedande behandling är det motive-
2536: 
2537:      Helsingfors den 5 december 1997
2538: 
2539:                                                               Minister Terttu Huttu-Juntunen
2540:                     j
2541:                    j
2542:                   j
2543:                  j
2544:                 j
2545:                j
2546:               j
2547:              j
2548:             j
2549:            j
2550:           j
2551:          j
2552:         j
2553:        j
2554:       j
2555:      j
2556:     j
2557:    j
2558:   j
2559:  j
2560: j
2561:                                            KK 1113/1997 vp
2562: 
2563: Kirjallinen kysymys 1113
2564: 
2565: 
2566: 
2567: 
2568:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Poliisisurmien vaikutuksesta poliisitoimen
2569:                                        kehittämiseen
2570: 
2571: 
2572:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2573: 
2574:     Kahden poliisin surmaamisesta alkanut polii-      na yönä Tehtaankadun ja Kapteeninkadun ris-
2575: situtkinta ja etsinnät Helsingissä sekä asian no-     teyksessä. Oliko kaikki ihan kohdallaan vai ei, se
2576: pea ratkaisu osoittivat kiistatta suomalaisen po-     herättää kysymyksiä nyt, kun pöly on laskeutu-
2577: liisi organisaation tehokkuuden. Traagiseen ta-       nut.
2578: pahtumaan liittyneet kansalaisten myötätunnon            Esittämättä näkemyksiä kysyn valtiopäiväjär-
2579: ilmaukset osoittivat taas selvemmin kuin kos-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
2580: kaan, että ihmiset luottavat suomalaiseen polii-
2581: siin ja ovat valmiita tukemaan sen toimia yhteis-               Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että
2582: kuntajärjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämi-              Tehtaankadun ja Kapteeninkadun ris-
2583: seksi. Tästä on tietyllä tavoin hyvä jatkaa, vaikka          teyksessä kahden poliisimiehen kuole-
2584: kahden poliisimiehen uhraus oli kohtuuttoman                 maan johtaneet tapahtumat tarkoin ana-
2585: kova. Rauha heidän muistolleen.                              lysoidaan ja tehdään niistä tarpeelliset
2586:     Poliisitoimen tulee kuitenkin oppia kaikesta ja          johtopäätökset poliisin koulutusta ja eri-
2587: ottaa kaikki oppi talteen. Tästä syystä tulee tar-           tyisesti vaarallisia tehtäviä koskevaa oh-
2588: koin analysoida tapahtumat tuona kohtalokkaa-                jeistusta varten?
2589: 
2590:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
2591: 
2592:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
2593: 
2594: 
2595: 
2596: 
2597: 270136
2598: 2                                         KK 1113/1997 vp
2599: 
2600: 
2601: 
2602: 
2603:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2604: 
2605:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nakkovalmiutta ylläpidetäänjatkuvana työpaik-
2606: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kakoulutuksella. Yhdessä poliisin hyvän perus-
2607: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      koulutuksen kanssa saadaan näin valmiudet ja
2608: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       toimintamallit selviytyä kriittisistä tilanteista.
2609: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        Ikävä kyllä poliisi joutuu työssään aika ajoin
2610: n:o 1113:                                            kohtaamaan tilanteita, joihin ei voi mitenkään
2611:                                                      koulutuksella eikä työturvallisuusvälineillä va-
2612:           Aikooko Hallitus huolehtia siitä, että     rautua.
2613:        Tehtaankadun ja Kapteeninkadun ris-              Sisäasiainministeriön 11.2.1981 asettaman py-
2614:        teyksessä kahden poliisimiehen kuole-         syvän tutkiotaryhmän tehtävänä on antaa tutki-
2615:        maanjohtaneet tapahtumat tarkoin ana-         muksiinsa perustuvia lausuntoja erityistä vaaraa
2616:        lysoidaan ja tehdään niistä tarpeelliset      aiheuttaneissa poliisitehtävissä ja toimintatilan-
2617:        johtopäätökset poliisin koulutusta ja eri-    teissa käytetystä toimintataktiikasta ja poliisin
2618:        tyisesti vaarallisia tehtäviä koskevaa oh-    työturvallisuustoimenpiteiden tarkoituksenmu-
2619:        jeistusta varten?                             kaisuudesta sekä niiden kehittämistarpeista. Li-
2620:                                                      säksi työryhmä arvioi tapahtuneita toimintati-
2621:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          lanteita koulutuksellisesta näkökulmasta sekä
2622: taen seuraavaa:                                      tuottaa tarpeen mukaan materiaalia koulutus-
2623:                                                      käyttöön.
2624:    Poliisi kohtaa työssään aika ajoin tilanteita,       Sisäasiainministeriö tulee määräämään polii-
2625: joissa työturvallisuus vaarantuu. Näiden tilantei-   sin pysyvän tutkiotaryhmän tutkimaan ja anta-
2626: den hoitaminen edellyttää samalla tietoista vaa-     maan lausuntonsa Helsingissä 22.10.1997 kah-
2627: raan antautumista kansalaisten hengen ja tervey-     den poliisimiehen kuolemaan johtaneesta tapah-
2628: den sekä yleisen edun turvaamiseksi. Näistä teh-     tumasta. Tapahtumat analysoidaan tarkkaan ja
2629: tävistä menestyksekkäästi selviytyminen sekä         niiden pohjalta tehdään tarpeellisetjohtopäätök-
2630: toiminnallisessa että työturvallisuusmielessä        set poliisin koulutusta ja poliisin voimankäyttö-
2631: edellyttää jatkuvaa ennakkovalmiutta. Tätä en-       strategiaa koskevaa ohjeistusta varten.
2632: 
2633:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1997
2634: 
2635:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
2636:                                               KK 1113/1997 vp                                            3
2637: 
2638: 
2639: 
2640: 
2641:                                           Till Riksdagens Talman
2642: 
2643:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         polisens utmärkta grundutbildning får man på
2644: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           detta sätt fårdigheter och handlingsmodeller för
2645: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         att klara sig ur kritiska situationer. lbland blir
2646: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr            polismännen tyvärr ändå tvungna att i sitt arbete
2647: 1113:                                                    konfronteras med situationer som de inte har
2648:                                                          kunnat förbereda sig på med någon som helst
2649:           Ämnar Regeringen se till att de händel-        utbildning eller några som helst arbetarskydds-
2650:        ser som ledde tili att två poliser skjöts ihjäl   redskap.
2651:        i korsningen av Fabriksgatan och Kap-                En permanent undersökningsgrupp, tillsatt av
2652:        tensgatan noggrant analyseras och att             inrikesministeriet den 11 februari 1981, har tili
2653:        nödvändiga slutsatser dras av dessa hän-          uppgift att ge utlåtanden som grundar sig på
2654:        delser med tanke på polisutbildningen             gruppens undersökningar i fråga om sådan tak-
2655:        och i synnerhet de anvisningar som ges            tik som använts i polisuppgifter och situationer
2656:        infår farliga uppdrag?                            som orsakat fara och i fråga om ändamålsenlig-
2657:                                                          heten hos polisens arbetarskyddsåtgärder samt
2658:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            behovet av att utveckla dessa åtgärder. Därtill
2659: anföra följande:                                         bedömer arbetsgruppen sådant som har inträffat
2660:                                                          ur utbildningssynvinkel samt producerar vid be-
2661:    Polisen konfronteras ibland i sitt arbete med         hov materia! som kan användas vid utbildning-
2662: situationer där skyddet i arbetet äventyras. 1           en.
2663: dessa situationer krävs det samtidigt att en polis-         lnrikesministeriet kommer att förordna poli-
2664: man medvetet utsätter sig för fara för att han           sens permanenta undersökningsgrupp att under-
2665: skall kunna trygga medborgarnas Iiv och hälsa            söka den händelse som ledde tili två polismäns
2666: samt det allmänna intresset. Det fordras ständig         död den 22 oktober 1997 i Helsingfors och ge sitt
2667: beredskap för att dessa uppgifter skall kunna            utlåtande om den. Händelserna analyseras nog-
2668: utföras framgångsrikt såväl i funktionellt avseen-       grant och utgående från dem kommer nödvändi-
2669: de som med a vseende på skyddet i arbetet. Denna         ga slutsatser att dras med tanke på polisutbild-
2670: beredskap upprätthålls med hjälp av fortgående           ningen och anvisningarna som gäller polisens
2671: utbildning på arbetsplatsen. Tillsammans med             strategi för bruk av maktmedel.
2672: 
2673:      Helsingfors den 24 november 1997
2674: 
2675:                                                                      lnrikesminister Jan-Erik Enestam
2676:                                            KK 1114/1997 vp
2677: 
2678: Kirjallinen kysymys 1114
2679: 
2680: 
2681: 
2682: 
2683:                                    Riitta Korhonen /kok: Hallituksen suhtautumisesta jumalanpalve-
2684:                                         lusten poistamiseen TV-lähetyksistä
2685: 
2686: 
2687:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2688: 
2689:     Aikaisemmin oli mahdollista seurata viikoit-      ihmisten kirkkoon pääsemistä. On ensiarvoisen
2690: tain sunnuntaiaamuisin televisiosta jumalanpal-       tärkeää, että kaikille turvataan paitsi radio-
2691: velusta. Nykyään tämä ei ole enää mahdollista,        myös kuvallinen yhteys hartaustilanteeseen. Ju-
2692: sillä Oy Yleisradio Ab on poistanut jumalanpal-       malanpalvelus tulee paljon kokonaisvaltaisem-
2693: velukset television viikoittaisesta ohjelmatarjon-    min kansalaisen kotiin television kuin radion vä-
2694: nastaan. Tällä hetkellä jumalanpalvelukset ai-        lityksellä.
2695: noastaan radioidaan.                                      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2696:     On olemassa suuri joukko kansalaisia, jotka       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2697: eivät pääse lähtemään sunnuntaisin kirkkoon.          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2698: Joukossamme on paljon vanhuksia, vammaisia,           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2699: dementikkoja sekä sairaita. Heille kirkkoon läh-
2700: teminen saattaa tuottaa kohtuuttomia vaikeuk-                   Mitä mieltä Hallitus on siitä, että ju-
2701: sia iästä ja terveydestä johtuvien rajoitteiden ta-          malanpalvelukset on poistettu television
2702: kia.                                                         ohjelmatarjonnasta, ja
2703:     Yhteiskunta on viime aikoina vähentänyt so-                 aikooko Hallitus omalta osaltaan vai-
2704: siaaliturvan leikkausten myötä kuljetus- ja avus-            kuttaa siihen, että jumalanpalvelusten
2705: tajapalveluitaan. Tämä on vaikeuttanut osaltaan              viikoittaiseen televisiointiin palattaisiin?
2706:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
2707: 
2708:                                          Riitta Korhonen /kok
2709: 
2710: 
2711: 
2712: 
2713: 270136
2714: 2                                          KK 1114/1997 vp
2715: 
2716: 
2717: 
2718: 
2719:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2720: 
2721:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Televisioitavia jumalanpalveluksia koskevan
2722: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kirjallisen eduskuntakyselynjohdosta Yleisradio
2723: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Oy on ilmoittanut, että niitä lähetetäänjokaviik-
2724: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta           koisia radiojumalanpalveluksia täydentäen kir-
2725: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kollisina juhlapyhinä, kuten viimeksi Pyhäinpäi-
2726: n:o1114:                                              vänä 1.11.1997. Vuonna 1998 on tarkoitus tarjo-
2727:                                                       ta kaikkina kirkollisinajuhlapäivinä suorana vä-
2728:           Mitä mieltä Halitus on siitä, ettäjuma-     litettävä televisiojumalanpalvelus. Näitä tulee
2729:        lanpalvelukset on poistettu television oh-     olemaan yhteensä 14 kappaletta. Sunnuntaiju-
2730:        jelmatarjonnasta, ja                           malanpalvelusten määrästä on neuvoteltu Kir-
2731:           aikooko Hallitus omalta osaltaan vai-       kon Tiedotuskeskuksen kanssa. Neuvotteluissa
2732:        kuttaa siihen, että jumalanpalvelusten         on myös tullut esiin näkökulma, jonka mukaan
2733:        viikoittaiseen televisiointiin palattaisiin?   suorat televisioinnit vähentävät väkeä kirkoista
2734:                                                       ja haittaavat niitä, jotka haluavat samanaikaises-
2735:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ti kuunnella radiosta jumalanpalvelusta. Todet-
2736: vasti seuraavaa:                                      takoon, että nykykäytäntö on hartausohjelmien
2737:                                                       valvontaelimen (HOVE) hyväksymä.
2738:     Yleisradio Oy:n ohjelmapolitiikasta vastaa            Yleisradio Oy esittää lisäksi TV 2:ssajokaviik-
2739: yhtiön hallintoneuvosto, jonka valitsee eduskun-      koisen hartausohjelman Credo -minä uskon.
2740: ta.
2741:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
2742: 
2743:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
2744:                                           KK 1114/1997 vp                                            3
2745: 
2746: 
2747: 
2748: 
2749:                                        Tili Riksdagens Talman
2750: 
2751:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Med an1edning a v det skriftliga spörsmå1et om
2752: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          televiserade gudstjänster har Rundradion Ab
2753: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      medde1at att man varje vecka sänder radioguds-
2754: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-         tjänster som kompletteras under kyrk1iga högti-
2755: målnrlll4:                                           der, t.ex. senast under Alla helgons dag
2756:                                                      1.1 1.1997. Avsikten är att 1998 erbjudaen direkt-
2757:            Vad anser Regeringen om att guds-         sänd tv-gudstjänst på alla kyrk1iga högtidsdagar.
2758:        tjänsterna har slopats i programutbudet       Dessa kommer tili sitt anta1 att vara inalles 14.
2759:        och                                           Man har förhandlat om anta1et söndagsguds-
2760:            ämnar Regeringen för egen del bidra       tjänster med Kyrkans informationscentral. 1 för-
2761:        tili att återinföra televiseringen av guds-   handlingarna har det även framkommit en syn-
2762:        tjänster varje vecka?                         punkt, en1igt viiken de direktsända te1evisering-
2763:                                                      arna minskar antalet kyrkobesökare och stör
2764:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dem som samtidigt villlyssna på radiogudstjäns-
2765: anföra följande:                                     ten. Det må nämnas att den nuvarande praxisen
2766:                                                      är godkänd av övervakningsorganet för andakts-
2767:   Ansvaret för Rundradion Ab:s politik ligger        program (HOVE).
2768: hos bolagets förvaltningsråd, som väljs av riks-        Dessutom visar Rundradion Abi TV 2 varje
2769: dagen.                                               vecka andaktsprogrammet Credo - jag tror.
2770: 
2771:      Helsingforsden 28 november 1997
2772: 
2773:                                                                         Trafikminister Matti Aura
2774:                                         j
2775:                                     j
2776:                                     j
2777:                                 j
2778:                                 j
2779:                             j
2780:                             j
2781:                         j
2782:                         j
2783:                     j
2784:                     j
2785:                 j
2786:                 j
2787:             j
2788:             j
2789:         j
2790:         j
2791:     j
2792:     j
2793: j
2794: j
2795:                                            KK 1115/1997 vp
2796: 
2797: Kirjallinen kysymys 1115
2798: 
2799: 
2800: 
2801: 
2802:                                    Esa Lahtela /sd: Viittomakielen tulkkipalveluiden saatavuuden pa-
2803:                                        rantamisesta
2804: 
2805: 
2806:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2807: 
2808:    Oikeusministeriön asettama viittomakielen             Tulkkipalvelujen suurin ongelma on erityisesti
2809: oikeudellista asemaa pohtinut työryhmä jätti          työssä käyvien henkilöiden kannalta riittämätön
2810: mietintönsä joulukuussa 1996. Työryhmän teh-          tuntimäärä. Työstä selviytyminen ei kuitenkaan
2811: tävänä oli selvittää, mitä toimenpiteitä hallitus-    merkitse kokoaikaista kommunikaatiotarvetta.
2812: muodon 14 §:n 3 momentin säännös, jonka mu-           Voidaan arvioida, että työssä tarvitsee tulkkipal-
2813: kaan viittomakieltä käyttävien asema turvataan        velua arviolta 500-700 henkilöä viitenä päivänä
2814: lailla, edellyttää, ja millä toimenpiteillä voidaan   viikossa kaksi tuntia päivässä. Tämä on noin 450
2815: varmistaa, että viittomakieltä käyttävät saavat       tuntia vuodessa. Vammaispalveluasetuksen mu-
2816: turvatuoja tasa-arvoisen aseman muiden kieli- ja      kaan vaikeasti kuulo- ja puhevammainen henki-
2817: kulttuurivähemmistöjen kanssa. Työryhmä piti          lö saa tulkkipalveluja vähintään 120 tuntia vuo-
2818: viittomakielen oikeusaseman turvaamisen kan-          dessa. Vaikeasti näkö- ja kuulovammaisella vas-
2819: nalta tärkeänä muun muassa tulkkipalveluiden          taava tuntimäärä on 240 tuntia vuodessa.
2820: riittävyyttä ja toimivuutta. Oikeusministeriön           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
2821: työryhmä, jonka jäseniä olivat Kuurojen Liiton        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2822: ja opetus- sekä sosiaali- ja terveysministeriön       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2823: edustajat, perehtyi perusteellisesti viittomakielen   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2824: olemukseen, perus- ja ihmisoikeusnormistoon ja
2825: nykyiseen lainsäädäntöön opetuksen, varhais-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-
2826: kasvatuksen, tulkkipalvelujen sekä tiedonsaan-                konut ryhtyä vaikeavammaisten henki-
2827: nin osalta. Myös viittomakielialan tutkimus ja                löiden viittomakielen tulkkipalveluiden
2828: koulutus oli tarkastelun kohteena.                            saatavuuden parantamiseksi niiden tar-
2829:                                                               vetta vastaavaksi?
2830:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
2831: 
2832:                                             Esa Lahtela /sd
2833: 
2834: 
2835: 
2836: 
2837: 270136
2838: 2                                         KK 1115/1997 vp
2839: 
2840: 
2841: 
2842: 
2843:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
2844: 
2845:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jen puute ei voi olla esteenä palvelujen myöntä-
2846: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouv51- Puhemies,      miselle. Asiakkaan oikeusturvaa on tehostettu
2847: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      turvaamalla valitusmahdollisuus myös korkeim-
2848: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      paan hallinto-oikeuteen.
2849: lan kirjallisen kysymyksen n:o 1115:                     Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toi-
2850:                                                      mii myös perusturvalautakunta, jonka tutkitta-
2851:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ai-      vaksi ministeriö voi saattaa palvelujärjestelmän
2852:        konut ryhtyä vaikeavammaisten henki-          asianmukaisuuden. Jos lautakunta toteaa, että
2853:        löiden viittomakielen tulkkipalveluiden       palvelujärjestelmässä on kunnasta johtuvasta
2854:        saatavuuden parantamiseksi niiden tar-        syystä vakavia puutteita, voi lautakunta antaa
2855:        vetta vastaavaksi?                            kunnalle suosituksen siitä, miten ja missä ajassa
2856:                                                      palvelujärjestelmässä olevat puutteet tulee korja-
2857:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ta.
2858: vasti seuraavaa:                                         Asetuksessa (759/1987) on tarkemmat sään-
2859:                                                      nökset tulkkipalvelujen järjestämisestä ja laajuu-
2860:    Suomen Hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin           desta. Tulkkipalveluihin kuuluu työssä käymi-
2861: perusteella viittomakieltä käyttävien oikeudet       sen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen
2862: tulee turvata lailla. Ydinryhmän muodostavat         osallistumisen, virkistyksen tai muun sellaisen
2863: kuurot ja vaikeasti kuulovammaiset henkilöt,         syyn vuoksi suoritettava viittomakielellä tai
2864: jotka käyttävät viittomakieltä äidinkielenään tai    muilla kommunikaatiota selventävillä menetel-
2865: ensikielenään. Heitä arvioidaan Suomessa ole-        millä tapahtuva tulkkaus. Tulkkipalveluja on
2866: van noin 5 000 henkilöä, joista noin 500-700         järjestettävä siten, että vaikeasti kuulo- ja näkö-
2867: käyttää viittomakieltä myös työelämässä.             vammaisella henkilöllä on mahdollisuus saada
2868:    Vammaisuuden perusteella järjestettävistä         vähintään 240 ja vaikeasti kuulovammaisella
2869: palveluista ja tukitoimista annetulla lailla (380/   sekä puhevammaisella henkilöllä vähintään 120
2870: 1987), jäljempänä vammaispalvelulaki, ja sen         tulkintatuntia kalenterivuoden aikana. Asetuk-
2871: nojalla annetulla asetuksella pyritään paranta-      sessa mainitut tuntimäärät ovat vähimmäismää-
2872: maan vammaisten asemaa ja mahdollisuuksia            riä ja kunnat voivat ja myöntävätkin asiakkaan
2873: elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena         tarpeen pohjalta ja käytettävien määrärahojen
2874: yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäisemään ja pois-      puitteissa enemmän tulkintatunteja. Lain 3 §:n
2875: tamaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja          mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että
2876: esteitä.                                             vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet
2877:    Lain tavoitteena on erityisesti vaikeavam-        järjestetään siinä laajuudessa kuin kunnassa
2878: maisten aseman parantaminen. Siksi kunnalle on       esiintyvä tarve edellyttää.
2879: säädetty erityinen velvollisuus järjestää eräitä         Sosiaali- ja terveysministeriön käsityksen mu-
2880: sellaisia palveluja, jotka ovat välttämättömiä,      kaan vammaisuuden perusteella järjestettävistä
2881: jotta vaikeavammaiset henkilöt voisivat suoriu-      palveluista ja tukitoimista annetussa laissa sää-
2882: tua itsenäisesti tavanomaisista elämäntoimin-        detyt ns. subjektiiviset oikeudet ovat turvanneet
2883: noistaan. Näitä ovat kohtuulliset kuljetuspalve-     vaikeavammaisten asemaa huolimatta kunnissa
2884: lut saattajapalveluineen, tulkkipalvelut, palvelu-   tapahtuneista säästötoimenpiteistä ja määrära-
2885: asuminen samoin kuin asunnon muutostöistä            haleikkauksista.
2886: sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden         Vammaispalveluja koskevan ohjauksen ja val-
2887: hankkimisesta aiheutuvien kohtuullisten kustan-      vonnan voidaan katsoa olevan säädettyjen oi-
2888: nusten korvaaminen.                                  keuksien kannalta riittävää ja laadukasta. Toi-
2889:    Kunnan erityinenjärjestämisvelvollisuus mer-      saalta ohjausta ja valvontaa tulee jatkuvasti ke-
2890: kitsee, että asiakkaalla on subjektiivinen oikeus    hittää ja varmistaa tehokkaasti muun ohella pal-
2891: palveluun, jos sen saannin lakisääteiset edelly-     velujen riittävä sisältö ja laajuus. Myös tapahtu-
2892: tykset täyttyvät. Kunnan varaamien määräraha-        nut lääninuudistus luo haasteita sosiaalihuoltoa
2893:                                             KK 1115/1997 vp                                             3
2894: 
2895: koskevalle ohjaukselle ja valvonnalle, jonka mer-         Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveys-
2896: kitystä tullaan painottamaan esimerkiksi sosiaa-       ministeriö katsoo, että Viittomakielisten henki-
2897: li- ja terveysministeriön ja lääninhallitusten väli-   löiden oikeusturva ja palvelujen saatavuus voi-
2898: sissä tulossopimuksissa.                               daan taata jo nyt olemassa olevilla keinoilla ja
2899:                                                        niiden mukaisella toiminnalla.
2900: 
2901:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997
2902: 
2903:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
2904: 4                                            KK 1115/1997 vp
2905: 
2906: 
2907: 
2908: 
2909:                                           Tili Riksdagens Talman
2910: 
2911:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             het att anföra besvär även hos högsta förvalt-
2912: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             ningsdomstolen.
2913: medlem av statsrådet översänt följande av riks-            1 anslutning till social- och hälsovårdsministe-
2914: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål              riet fungerar också grundskyddsnämnden. Mi-
2915: nrlll5:                                                 nisteriet kan låta grundskyddsnämnden undersö-
2916:                                                         ka servicesystemets ändamålsenlighet. Om
2917:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         nämnden konstaterar att servicesystemet har all-
2918:         ta för att förbättra tillgången på service i    varliga brister av orsaker som beror på kommu-
2919:         form av teckenspråkstolkning för gravt          nen, kan nämnden ge kommunen rekommenda-
2920:         handikappade personer?                          tioner om hur och inom viiken tid bristerna i
2921:                                                         systemet skall korrigeras.
2922:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              1 förordningen (759/1987) finns närmare be-
2923: anföra följande:                                        stämmelser om ordnande av tolktjänst och tolk-
2924:                                                         tjänstens omfattning. Till tolktjänst hör tolkning
2925:    Enligt 14 § 3 mom. Regeringsformen för Fin-          på teckenspråk eller med andra metoder avsedda
2926: land skall rättigheterna för dem som använder           att förtydliga kommuniceringen, då den behövs
2927: teckenspråk tryggas i lag. Kärngruppen består av        på grund av arbete, studier, uträttande av ären-
2928: döva och svårt hörselskadade personer som an-           den, deltagande i samhällelig verksamhet eller
2929: vänder teckenspråk som sitt modersmål eller för-        rekreation eller av annan sådan orsak. Tolktjänst
2930: sta språk. Deras antal i Finland uppskattas till ca     skall ordnas så att en svårt hörsel- och synskadad
2931: 5 000 personer, av vilka ca 500-700 använder            har möjlighet att få minst 240 och personer med
2932: teckenspråk även i arbetslivet.                         svår hörselskada och personer med talskada
2933:    Genom lagen om service och stöd på grund av          minst 120 tolkningstimmar under ett kalenderår.
2934: handikapp (380/1987) och den förordning som             Antalet timmar som nämns i förordningen är
2935: gavs med stöd av lagen försöker man förbättra de        minimiantalet och kommunerna kan utgående
2936: handikappades ställning och möjligheter att leva        från klientens behov och inom ramen för ansla-
2937: och vara verksamma som jämbördiga medlem-               gen bevilja fler tolkningstimmar och gör det ock-
2938: mar av samhället samt att förebygga och undan-          så. Enligt lagens 3 § skall kommunerna sörja för
2939: röja olägenheter och hinder som handikappet             att tjänster och stöd för handikappade ordnas så
2940: medför.                                                 att de till omfattningen är sådana som behovet i
2941:    Syftet med lagen är att förbättra särskilt de        kommunen påkallar.
2942: gravt handikappades ställning. Därför har kom-             Enligt social- och hälsovårdsministeriets upp-
2943: munerna föreskrivits en särskild skyldighet att         fattning har de s.k. subjektiva rättigheter som
2944: ordna sådan service som gravt handikappade              regleras av lagen om service och stöd på grund av
2945: nödvändigt behöver för att självständigt klara de       handikapp tryggat de gravt handikappades ställ-
2946: funktioner som hör till normallivsföring. Denna         ning trots kommunernas sparåtgärder och mins-
2947: service består av skälig fårdtjänst jämte följesla-     kade anslag.
2948: garservice, tolktjänst, serviceboende och likaså           Med tanke på de föreskrivna rättigheterna kan
2949: ersättning av skäliga kostnader för ändringsarbe-       ledningen och övervakningen av handikappser-
2950: ten i bostaden samt för anskaffning av redskap          vicen anses vara tillräcklig och ha hög standard.
2951: och anordningar i bostaden.                             Å andra sidan bör man ytterligare utveckla led-
2952:    En kommuns särskilda skyldighet att ordna            ningen och övervakningen och effektivt säker-
2953: service innebär att en klient har subjektiv rätt till   ställa bl.a. att ~~rvicens innehåll och omfattning
2954: service, ifall de lagstadgade villkoren för bevil-      är tillräckliga. Aven länsreformen innebär utma-
2955: jande av service uppfylls. Beviljandet av service       ningar för ledningen och övervakningen av soci-
2956: kan inte hindras av att de anslag som kommunen          alvården. Betydelsen av övervakningen kommer
2957: reserverat inte räcker till. Klienternas rättsskydd     att betonas i t.ex. resultatavtalen mellan social-
2958: har effektiverats genom att de garanteras möjlig-       och hälsovårdsministeriet och länsstyrelserna.
2959:                                          KK 1115/1997 vp                                          5
2960: 
2961:    Med hänvisning tili det ovan nämnda anser        gången på service kan garanteras med de metoder
2962: social- och hälsovårdsministeriet att rättskyddet   som redan existerar och en verksamhet som till-
2963: för personer som använder teckenspråk och tili-     lämpar dessa.
2964: 
2965:      Helsingfors den 27 november 1997
2966: 
2967:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
2968:                                            KK 1116/1997 vp
2969: 
2970: Kirjallinen kysymys 1116
2971: 
2972: 
2973: 
2974: 
2975:                                    Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok: Hidaskatujen rakentamista ohjaa-
2976:                                       vien säädösten laatimisesta
2977: 
2978: 
2979:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
2980: 
2981:     Hidaskadulla tarkoitetaan katua, johon on         vioida. Tämä puolestaan vaikuttaa kielteisesti
2982: rakennettu ajohidasteita kuten töyssyjä ja koro-      paitsi ajomukavuuteen myös joissain tapauksissa
2983: tettuja suojateitä liikenneturvallisuuden lisäämi-    ajoneuvojen hallittavuuteen ja siten liikennetur-
2984: seksi. Hidaskatuja käytetään erityisesti kaupun-      vallisuuteen. Mikäli hidasteiden suunnittelusta
2985: kien pientaloalueilla. Niiden avulla pyritään hil-    ja rakentamisesta olisi olemassa jonkinlaiset yh-
2986: litsemään moottoriajoneuvojen ajonopeutta ja          tenäiset normit, voitaisiin oikeaa ajotapaa ja
2987: parantamaan kevyen liikenteen ja jalankulkijoi-       -nopeutta hidaskaduilla edistää ja siten ehkäistä
2988: den turvallisuutta, ja tämän vuoksi hidaskatujen      vaaratilanteiden syntyä ja ajoneuvojen vahin-
2989: rakentaminen on usein perusteltu ja järkevä rat-      goittumista sekä lisätä turvallisuutta ja viihty-
2990: kaisu.                                                vyyttä niin autojen sisällä kuin itse katualueella-
2991:     Ajohidasteiden suunnittelussa ja rakentami-       kin.
2992: sessa tulisi ottaa huomioon sekä ajoneuvojen että        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
2993: ihmisten tarpeet. Samalla kun niiden tehtävä on       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
2994: hidastaa ajonopeuksia ja lisätä alueen turvalli-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
2995: suutta ja viihtyvyyttä, ne eivät saa aiheuttaa koh-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
2996: tuutonta haittaa välttämättömälle liikenteelle,
2997: puhumattakaan ajoneuvojen vahingoittamises-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
2998: ta.                                                          ryhtyä hidaskatujen rakentamiseen liitty-
2999:     Hidaskatujen rakentamisen kirjo on nykyisin              vien ongelmien poistamiseksi ja niiden
3000: kovin laaja. Töyssyjen ja muiden hidasteiden                 rakentamista ohjaavien säädösten laati-
3001: korkeus ja muoto vaihtelevat niin suuresti, että             miseksi?
3002: kunkin hidasteen edellyttämää ajonopeuden ja
3003: -tavan muutostarvetta on vaikea ennalta ar-
3004: 
3005:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
3006: 
3007:                                    Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok
3008: 
3009: 
3010: 
3011: 
3012: 270136
3013: 2                                          KK 1116/1997 vp
3014: 
3015: 
3016: 
3017: 
3018:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3019: 
3020:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyisesti taajamien keskustateiden suunnittelussa.
3021: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Suunnittelun lähtökohdat ja esimerkkisuunnitel-
3022: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mat on esitetty tielaitoksen ohjeissa. Nämä oh-
3023: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Hanna            jeet soveltuvat myös osittain kuntien katualuei-
3024: Markkuta-Kivisillan näin kuuluvan kirjallisen         den suunnitteluun. Yksityiskohtaisia esimerkke-
3025: kysymyksen n:o 1116:                                  jä hidastimien mitoituksesta on sisällytetty myös
3026:                                                       valmisteilla olevaan Tielaitoksen kevyen liiken-
3027:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        teen suunnitteluohjeeseen.
3028:        ryhtyä hidaskatujen rakentamiseen liitty-          Vuonna 1997 käynnistettiin Suomen Kuntalii-
3029:        vien ongelmien poistamiseksi ja niiden         ton ja ympäristöministeriön toimesta projekti,
3030:        rakentamista ohjaavien säädösten laati-        jonka tarkoituksena on selvittää Suomessa to-
3031:        miseksi?                                       teutettujen liikenteen rauhoittamistoimenpitei-
3032:                                                       den vaikutukset, kustannukset ja soveltuvuus eri
3033:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          liikenneympäristöihin. Työstä valmistuneen esi-
3034: vasti seuraavaa:                                      selvityksen mukaan rauhoittamistoimenpiteet
3035:                                                       ovat vähentäneet selvästi liikenteen haittavaiku-
3036:    Suomessa hidaskatujen rakentaminen alkoi           tuksia. Toteutettuja kohteita on nyt jo varsin
3037: 1980-luvun puolivälissä. Ympäristöministeriön         runsaasti. Yli puolet toimenpiteiden yleisöpa-
3038: käynnistämän hankkeen avulla pyrittiin valta-         lautteesta on ollut positiivista. Kokemusten pe-
3039: kunnallisten esimerkkisuunnitelmien avulla edis-      rusteella kuhunkin paikkaan parhaiten soveltu-
3040: tämään taajamien liikenneuudistukseen liitty-         vat hidasteet määräytyvät pitkälti paikallisten
3041: vien erikoiskatujen, kuten piha-, hidas- ja kävely-   olosuhteiden mukaan. Vuoropuhelu asukkaiden
3042: katujen suunnittelua ja toteuttamista. Kokei-         kanssa kannattaa aloittaa mahdollisimman ai-
3043: luun liittyvät suunnitelmat ja ohjeet katuverkon      kaisessa suunnitteluvaiheessa.
3044: jäsentelystäja hidastimien rakenteista on julkais-        Keväällä 1997 käynnistettiin liikennettä ja yh-
3045: tu vuosina 1986ja 1987. Ne on toimitettu tiedoksi     dyskuntarakennetta käsittelevä tutkimus- ja ke-
3046: kunnille. Asiasta on järjestetty myös koulutusti-     hittämisohjelma. Yhtenä osana tähän ohjelmaan
3047: laisuuksia.                                           sisältyy liikenteen rauhoittamistoimenpiteiden
3048:    Edellä mainituissa julkaisuissa esitetyt peri-     selvittäminen. Työn lopputuloksena syntyy käsi-
3049: aatteet ja esimerkit hidastimien mitoituksesta        kirja rauhoittamistoimenpiteiden valinnasta ja
3050: ovat osoittautuneet yleisesti toimiviksi. Hidasti-    suunnittelusta.
3051: mien nopeuksia alentava vaikutus perustuu pää-            Hidaskatujen rakentamista ohjaavia säädök-
3052: asiassa niiden aiheuttaman ajomukavuuden vä-          siä (lakeja, asetuksia tai normeja) ei ympäristö-
3053: henemiseen, kun ajoneuvon nopeus ylittää 30           ministeriön mielestä tarvita. Näiden voimak-
3054: km/h. Nopeuden ollessa tämän tason alapuolella        kaasti paikallisista olosuhteista riippuvien katu-
3055: ajo on suhteellisen sujuvaa. Ohjeista poikkeava       jen suunnittelu on hoitunut ja voidaan hoitaa
3056: mitoitus tai rakentamisessa tehdyt virheet voivat     edelleen ohjeilla, suosituksilla ja keräämällä esi-
3057: kuitenkin helposti aiheuttaa sen, että hidastimen     merkkejä hyvin toteutetuista kohteista. Aiem-
3058: ylittäminen on jo pienelläkin nopeudella epämu-       min käytössä olleita ohjeita tullaan edelleen tar-
3059: kavaa.                                                kentamaan meneillään olevien tutkimus- ja ke-
3060:    Myös yleisillä teillä on otettu käyttöön hidas-    hittämisohjelmien yhteydessä.
3061: katujen suunnittelua vastaavia periaatteita eri-
3062: 
3063:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
3064: 
3065:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
3066:                                            KK 1116/1997 vp                                              3
3067: 
3068: 
3069: 
3070: 
3071:                                         Tili Riksdagens Talman
3072: 
3073:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        ringen av lågfartsgator, särskilt i planeringen av
3074: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      vägarna i tätorternas centrala områden. Vägver-
3075: de medlem av statsrådet översänt följande av          kets anvisningar beskriver utgångspunkterna för
3076: riksdagsman Hanna Markkula-Kivisilta under-           planeringen och innehåller exempelplaner. Dessa
3077: tecknade spörsmål nr 1116:                            lämpar sig också delvis för planering av gatuom-
3078:                                                       råden i kommunerna. Detaljerade exempel på
3079:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        dimensioneringen av farthinder ingår också i
3080:        ta för att avlägsna de problem som vidlå-      vägverkets anvisningar om planering av den lätta
3081:        der byggandet av lågfartsgator och för att     trafiken, vilka som bäst utarbetas.
3082:        utarbeta bestämmelser som styr byggan-            År 1997 startade Finlands Kommunförbund
3083:        det?                                           och miljöministeriet ett projekt som syftar tili att
3084:                                                       undersöka hur åtgärderna för att stävja trafik-
3085:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         hastigheten verkar, vad de kostar och hur lämpli-
3086: anföra följande:                                      ga de är i olika trafikmiljöer. Enligt en förunder-
3087:                                                       sökning har dessa åtgärder tydligt minskat ska-
3088:    1 Finland inleddes byggandet av lågfartsgator      deverkningarna av trafiken. Farthinder har re-
3089: i medlet av 1980- talet. Miljöministeriet startade    dan byggts på många ställen. Över hälften av de
3090: ett projekt som gick ut på att, i anslutning tili     reaktioner som kommit från allmänheten är posi-
3091: trafikförnyelsen i tätorterna, med tilihjälp av na-   tiva. Erfarenheten visar att de farthinder som
3092: tionella exempelplaner främja planeringen och         lämpar sig för varje särskild plats i stor utsträck-
3093: anläggningen av specialgator: gårdsgator, låg-        ning bestäms av de lokala omständigheterna. Det
3094: fartsgator och gågator. Planer och anvisningar        lönar sig att i ett så tidigt skede av planeringen
3095: om hur gatunätet kan disponeras och farthinder        som möjligt inleda en dialog med dem som bor i
3096: byggas har i anslutning tili försöket publicerats     området.
3097: åren 1986 och 1987. De har sänts tili kommuner-          Våren 1997 inleddes ett försöks- och utveck-
3098: na för kännedom. Det har också ordnats utbild-        lingsprogram som gäller trafik och samhälls-
3099: ning kring temat.                                     struktur. 1 detta program ingår också en under-
3100:    De principer för och exempel på dimensione-        sökning av hurtrafiken kan stävjas. Slutresulta-
3101: ringen av farthinder som ingår i publikationerna      tet blir en handbok om vai av åtgärder och om
3102: har visat sig fungera väl. Den hastighetssänkande     planeringen.
3103: verkan bygger framför allt på att det blir mindre        Miljöministeriet anser inte att det behövs stad-
3104: bekvämt att köra över farthindren med en hastig-      ganden (lagar, förordningar eller normer) som
3105: het som är större än 30 km/h. Kör man långsam-        gäller byggandet av lågfartsgator. Planeringen
3106: mare än så, löper det rätt smidigt. Menen dimen-      av dessa gator, som är starkt beroende av omgiv-
3107: sionering som avviker från anvisningarna kan,         ningen, har hittills skötts och kan alltjämt skötas
3108: lika väl som fel vid byggandet, leda tili att det     genom anvisningar och rekommendationer och
3109: också i låg fart är obekvämt att köra över farthin-   bland annat genom exempel på välbyggda låg-
3110: dren.                                                 fartsgator. De anvisningar som redan varit i bruk
3111:    Också på allmänna vägar har man börjat till-       kommer ytterligare att preciseras i samband med
3112:  lämpa principer som motsvarar dem för plane-         försöks- och utvecklingsprogrammet.
3113: 
3114:      Helsingforsden 3 december 1997
3115: 
3116:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
3117:                                            KK 1117/1997 vp
3118: 
3119: Kirjallinen kysymys 1117
3120: 
3121: 
3122: 
3123: 
3124:                                    Pia Viitanen /sd ym.: Valtion opintolainarahaston perustamisesta
3125: 
3126: 
3127: 
3128:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3129: 
3130:    Opintotukijärjestelmän uudistamisen yhtey-         rustamiseen tarvittavat varat olisi mahdollista
3131: dessä 1990-luvun alussa opintotuen rakenne jä-        ottaa esimerkiksi työeläkekassoilta. Opintolai-
3132: tettiin lähes ennalleen niin, että opintotuen osina   narahasto voisi toimia myös hätäkassana tilan-
3133: säilyivät opintoraha, asumislisä ja opintolaina.      teessa, jossa opintorahaa maksava Kela ei kyke-
3134: Opintolaina säilyi valtion takaamal?a ja p~nk­        ne tekemään opintotukipäätöksiä ajallaan ja
3135: kien myöntämänä, mutta se muuttUI markkma-            opintorahan maksaminen viivästyy huomatta-
3136: korkoiseksi. Pankeille valtion takaamat markki-       vasti.
3137: nakorkoiset lainat ovat riskittömiä sijoituksia.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3138: Opiskelijoille opintolaina markkinakorkoineen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3139: ja tiukkoine takaisinmaksuehtoineen ei ole hou-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3140: kutteleva, joten opintolaina jää monelta nosta-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3141: matta, vaikka se on osa opintotukea. On koh-
3142: tuullista, että osa opintotuesta on lainaa, koska               Aikooko Hallitus perustaa opintolai-
3143: itse opiskelu on maksutonta.                                 narahaston, ja
3144:     Valtion opintolainarahastosta on puhuttu                    miten Hallitus aikoo toimia, jotta
3145: kauan. Suunnitelmat ovat toistaiseksi kaatuneet              opintotuen maksaminen tapahtuu ajal-
3146: varojen puutteeseen. Opintolainarahaston pe-                 laan?
3147: 
3148:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
3149:                      Pia Viitanen /sd                          Janne Viitamies /sd
3150:                      Säde Tahvanainen /sd                      Tarja Filatov /sd
3151: 
3152: 
3153: 
3154: 
3155:  ~70136
3156: 2                                          KK 1117/1997 vp
3157: 
3158: 
3159: 
3160: 
3161:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3162: 
3163:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        voi ainakin jossain opintojensa vaiheessa halu-
3164: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tessaanjärjestää toimeentulonsa ottamatta opin-
3165: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       to lainaa.
3166: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-           Hallituksen tarkoituksena ei ole perustaa
3167: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          opintolainarahastoa eikä rahaston perustami-
3168: n:o 1117:                                             seen olisi valtiontaloudellisia edellytyksiä, jos
3169:                                                       opintotukijärjestelmä muuten säilytettäisiin ny-
3170:           Aikooko Hallitus perustaa opintolai-        kyisenkaltaisena. Rahaston perustamista opin-
3171:        narahaston, ja                                 totuen ennakkojen maksamiseksi ei ole suunni-
3172:           miten Hallitus aikoo toimia, jotta          teltu. Tavoitteena on, että opintotuen myöntä-
3173:        opintotuen maksaminen tapahtuu ajal-           mistoiminta tulevina vuosina sujuu siten, ettei
3174:        laan?                                          tämän syksyn kaltainen tuen maksatuksen vii-
3175:                                                       västyminen toistu.
3176:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Opintotukihakemusten käsittelyaika on kulu-
3177: vasti seuraavaa:                                      van lukuvuoden opintotukihakemusten osalta
3178:                                                       ollut huomattavasti tavoitteena olevaa enintään
3179:    Opintotukiuudistuksessa, joka käynnistyi           kuukauden käsittelyaikaa pitempi. Tällä hetkellä
3180: 1992 korkeakouluopiskelijoista ja ulotettiin 1994     käsittelyaika on edelleen Kansaneläkelaitoksen
3181: muihin opiskelijoihin, lähtökohtana oli opinto-       opintotukikeskuksessa sekä Helsingin yliopiston
3182: rahamuotoisen tuen kehittäminen. Valtion opin-        ja Sibelius-Akatemian opintotukilautakunnissa
3183: tolainarahaston perustaminen ei ollut tämän rat-      yli kaksi kuukautta. Muiden yliopistojen opinto-
3184: kaisun yhteydessä mahdollista, koska rahasto          tukilautakunnissa käsittelystä tänäkin lukuvuo-
3185: olisi sitonut huomattavan pääomamäärän. Jos           tena suoriuduttiin pääosin hyvin eikä niissä enää
3186: lainaehdot olisi haluttu saada opiskelijan kan-       ole ruuhkaa. Käsittelemättömiä hakemuksia on
3187: nalta edullisiksi, pääoman kierto olisi ollut hyvin   tällä hetkellä 53 OOO,ja viikoittain ratkaisuja teh-
3188: hidasta ja rahaston vuosittainen lisämäärärahan       dään noin 12 000. Käsittelemättömistä hake-
3189: tarve suuri. Lainojen korkotason säilyttäminen        muksista osa on jo päätöksensä saaneiden olo-
3190: kohtuullisena olisi edellyttänyt mallia, jossa val-   suhteiden muuttumisen vuoksi tekemiä uusia
3191: tio olisi maksanut osan opintolainan koroista         hakemuksia. Voidaan arvioida, että Helsingin
3192: ainakin opiskeluaikana, mikä osaltaan olisi li-       yliopiston opintotukilautakunnassa koko luku-
3193: sännyt valtion menoja. Jos valtion varoja olisi       vuotta koskevat hakemukset on käsitelty joulu-
3194: sidottu opintolainarahastoon ja suoraa tukea          kuun alkuun mennessä ja Kansaneläkelaitokses-
3195: ohjattu opintolainajärjestelmään, opintorahan         sa jouluun mennessä.
3196: osuuden lisääminen ei olisi ollut mahdollista.            Opetusministeriö on pyytänyt Kansaneläke-
3197:     Nykyjärjestelmän etuna on tueusaajan kan-         laitokselta selvityksen pitkiin käsittelyaikoihin
3198: nalta se, että velkaantuminen pysyy kohtuullise-      johtaneista syistä. Kansaneläkelaitoksen selvi-
3199: na. Opintolainojen korot ovat asettuneet koh-         tyksen mukaan tämän syksyn tilanne on aiheutu-
3200: tuulliselle tasolle ja asiakas voi valita pankin,     nut uuden tietojenkäsittelyjärjestelmän käyt-
3201: joka tarjoaa opintolainan edullisimmin ehdoin.        töönottoon liittyvistä ongelmista, jotka eivät vai-
3202: Asiakas ja pankki voivat sopia opintolainan ta-       kuta enää käynnistymisvaiheen jälkeen. Uuden
3203: kaisinmaksuehdoista, ja takaisinmaksuaika on          tietojenkäsittelyjärjestelmän mahdollistama yh-
3204: yleensä sovittavissa lainansaajan maksukyvyn          den hakemuksen periaatteeseen siirtyminen vä-
3205: mukaan. Laina-aika voi olla enintään 30 vuotta.       hentää käsiteltävien hakemusten lukumäärää
3206: Opiskelijoiden suhtautumiseen opintolainoihin         noin kolmanneksella, mikä osaltaan keventää
3207: vaikuttaa vieläkin uudistuksen alkuvaiheen ti-        hakemusten käsittelypainetta tulevina vuosina.
3208: lanne, jolloin yleinen korkotaso oli poikkeuksel-     Ruuhkien syntymistä ehkäisee Kansaneläkelai-
3209: lisen korkea. Toisaalta opintorahan osuuden li-       toksen arvion mukaan myös se, että jo tänä syk-
3210: sääminen on mahdollistanut sen, että opiskelija       synä alkanutta opintotukihakemusten ratkaisu-
3211:                                           KK 1117/1997 vp                                          3
3212: 
3213: totmmnan siirtämistä paikallistoimistoille on          Opintotukihakemusten käsittelyn ongelmat
3214: tarkoitus jatkaa. Opetusministeriö tulee neuvot-    ovat aiheutuneet nimenomaan pitkistä käsittely-
3215: telemaan Kansaneläkelaitoksen kanssa erikseen       ajoista. Tuen maksatuksessa ei varsinaisesti ole
3216: toimenpiteistä, joilla opintotukihakemusten te-     ongelmia. Tämän syksyn tilannetta on helpotta-
3217: hokas käsittely voitaisiin turvata Kansaneläke-     nut myös se, että takautuvat opintorahaerät voi-
3218: laitoksessa ja niissä yliopistoissa, joissa hake-   daan maksaa heti päätöksenteon jälkeen eikä
3219: musten käsittelyajat nyt ovat olleet poikkeuksel-   vasta seuraavan kuukauden alussa, kuten aikai-
3220: lisen pitkiä.                                       semmin menetettiin.
3221: 
3222:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
3223: 
3224:                                                                        Ministeri Claes Andersson
3225: 4                                           KK 1117/1997 vp
3226: 
3227: 
3228: 
3229: 
3230:                                          Tili Riksdagens Talman
3231: 
3232:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            studerande att åtminstone i något skede av studi-
3233: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            erna, om hanlhon så vill, ordna sin utkomst utan
3234: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        att ta studielån.
3235: dagsman Pia Viitanen m.fl. undertecknade                  Regeringen har inte för avsikt att inrätta en
3236: spörsmål nr 1117:                                      studielånsfond och det skulle inte finnas stats-
3237:                                                        ekonomiska förutsättningar att inrätta en fond
3238:           Ämnar Regeringen inrätta en studie-          om studiestödssystemet i övrigt bevaras i sin nu-
3239:        lånsfond, och                                   varande form. Det finns inte planer på att inrätta
3240:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta        en fond för utbetalning av förskott på studiestöd.
3241:        för att studiestödet skall kunna betalas i      Avsikten är att funktionerna kring beviljandet av
3242:        tid?                                            studiestöd under kommande år skalllöpa så att
3243:                                                        höstens dröjsmål med utbetalningarna inte upp-
3244:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          repas.
3245: anföra fö1jande:                                          Tiden för behandling av studiestödsansök-
3246:                                                        ningar har i fråga om studiestödsansökningar för
3247:    Utgångspunkten för studiestödsreformen,             innevarande läsår varit betydligt längre än högst
3248: som 1992 inleddes med högskolestuderandena             en månad, vilket satts som mål. För närvarande
3249: och 1994 utsträcktes till övriga studerande, var       är behandlingstiden vid Folkpensionsanstaltens
3250: att utveckla stödet i form av studiepenning. Att       studiestödscentral och vid Helsingfors universi-
3251: inrätta en statlig studielånsfond var inte möj1igt i   tets studiestödsnämnd och Sibelius-Akademins
3252: samband med denna lösning, eftersom en fond            studiestödsnämnd över två månader. Vid de öv-
3253: skulle ha bundit en ansenlig mängd kapital. Med        riga universitetens studiestödsnämnder klarade
3254: förmånliga 1ånevillkor för den studerande, skulle      man även detta läsår i regel handläggningen bra
3255: kapitalomloppet ha varit väldigt långsamt och          och det förekommer ingen anhopning längre.
3256: det årliga behovet av extra anslag för fonden          Antalet obehandlade ansökningar är för närva-
3257: stort. Att behålla en skälig räntenivå skulle då ha    rande ca 53 000 och antalet beslut per vecka
3258: förutsatt en modell där staten hade betalt en del      uppgår till ca 12 000. En del av de obehandlade
3259: av räntorna på studielånen åtminstone under stu-       ansökningarna utgörs av nya ansökningar från
3260: dietiden, vilket för sin del skulle ha ökat statens    personer som redan fått studiestödsbeslut men
3261: utgifter. Hade statliga medel bundits till en stu-     vars förhållanden förändrats. Det kan uppskat-
3262: dielånsfond och direkt stöd getts till studiestöds-    tas att behandlingen av ansökningarna i Helsing-
3263: systemet, skulle det inte ha varit möjligt att öka     fors studiestödsnämnd för hela läsåret är slutförd
3264: studiepenningens andel.                                före decem ber och i F okpensionsanstalten till jul.
3265:    En fördel med det nuvarande systemet är ur             Undervisningsministeriet har bett Folkpen-
3266: stödtagarens synvinkel att skuldtagningen blir         sionsanstalten om en utredning av skälen till de
3267: skälig. Räntorna på studielånen har stannat på         långa behandlingstiderna. Enligt Folkpensions-
3268: en skälig nivå och kunderna kan välja den bank         anstaltens utredning har situationen denna höst
3269: som erbjuder de förmånligaste villkoren för stu-       förorsakats av problem i samband med ibrukta-
3270: dielån. Kunden och banken kan avtala om villko-        gandet av ett nytt databehandlingssystem. Dessa
3271: ren för hur studielånet skall betalas tillbaka och     problem försvinner efter initialskedet. Den över-
3272: återbetalningstiden kan vanligen avtalas enligt        gång till principen med en ansökan som det nya
3273: låntagarens betalningsförmåga. Lånetiden kan           databehandlingssystemet möjliggör minskar an-
3274: vara högst 30 år. De studerandes sätt att förhålla     talet ansökningar som skall behandlas med ca en
3275: sig till studielånen påverkas ännu av situationen i    tredjedel, vilket för sin del minskar pressen på
3276: början av reformen då pen allmänna räntenivån          behandlingen av ansökningarna under de kom-
3277: var exceptionellt hög. A andra sidan har studie-       mande åren. Något som enligt Folkpensionsan-
3278: penningens större andel gjort det möjligt för en       staltens bedömning också kommer att minska
3279:                                           KK 1117/1997 vp                                           5
3280: 
3281: pressen är att den överföring tilllokalbyråerna av      Problemen vid behandlingen av studiestöds-
3282: beslutsfattandet i samband med studiestödsan-        ansökningarna har uttryckligen förorsakats av
3283: sökningarna som inleddes denna höst skall fort-      de långa behandlingstiderna. Vid utbetalningen
3284: sättas. Undervisningsministeriet kommer sepa-        har det inte förekommit problem i egentlig me-
3285: rat att förhandla med Folkpensionsanstalten om       ning. 1 viss mån har situationen denna höst un-
3286: de åtgärder med vilka en effektiv behandling av      derlättats av att den första posten av studiepen-
3287: studiestödsansökningarna kan tryggas vid Folk-       ningen nu kan betalas genast efter beslutsfattan-
3288: pensionsanstalten och vid de universitet där be-     det och inte först vid ingången av följande må-
3289: handlingstiderna nu varit exceptionellt långa.       nad, vilket varit fallet tidigare.
3290: 
3291:      Helsingforsden 26 november 1997
3292: 
3293:                                                                          Minister Claes Andersson
3294:                                           KK 1118/1997 vp
3295: 
3296: Skriftligt spörsmål1118
3297: 
3298: 
3299: 
3300: 
3301:                                   Eva Biaudet /sv m.fl.: Statens Iikviditet
3302: 
3303: 
3304: 
3305:                                        Tili Riksdagens Talman
3306: 
3307:    Finansministern har i offentligheten svarat på    samband med balanseringen av den årliga bud-
3308: frågor som gäller det faktum att det i statens       geten.
3309: kassa för tilifållet finns närmare 10 mrd mk ut-        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
3310: över vad det normala likviditetsbehovet förutsät-    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
3311: ter. Tili stor del sammanhänger detta med fler-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
3312: åriga reservationsanslag.                            följande spörsmål:
3313:    Det finnsen risk för att statens kassasituation
3314: börjar sammanblandas med den ekonomiska                        Vilket är enligt Regeringen det riktiga
3315: politiken på såväl kortare som längre sikt. De               svaret och dess motiveringar på frågan
3316: frågor som redan ställts antyder att en överstor             om huruvida statens exceptionellt goda
3317: likviditet ses som något slags spelrum inom så-              kassasituation borde tillåtas påverka den
3318: väl social- som sysselsättningspolitik, och man              ekonomiska politiken i allmänhet, och
3319: frågar sig vilka ränteförluster staten gör genom             social- och sysselsättningspolitiken i syn-
3320: att samtidigt uppta nya Iän och förnya gamla i               nerhet?
3321: 
3322:      Helsingfors den 7 november 1997
3323: 
3324:                      Eva Biaudet /sv                          Håkan Malm /sv
3325: 
3326: 
3327: 
3328: 
3329:  270136
3330: 2                                           KK 1118/1997 vp
3331: 
3332: Kirjallinen kysymys 1118                                                                     Suomennos
3333: 
3334: 
3335: 
3336: 
3337:                                     Eva Biaudet /r ym.: Valtion maksuvalmiudesta
3338: 
3339: 
3340: 
3341:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3342: 
3343:    Valtiovarainministeri on vastannut julkisuu-        sia lainoja ja uusimalla vanhoja lainoja valtion
3344: dessa kysymyksiin koskien sitä tosiseikkaa, että       vuotuisen talousarvion tasapainottamisessa.
3345: valtion kassassa on tällä hetkellä lähes 10 miljar-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3346: dia markkaa yli sen, mitä normaali maksuval-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
3347: miustarve edellyttää. Suureksi osaksi tämä joh-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
3348: tuu useampivuotisista siirtomäärärahoista.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3349:    On olemassa vaara, että valtion kassatilannet-
3350: ta ryhdytään sotkemaan talouspolitiikkaan sekä                   Mikä on Hallituksen mielestä oikea
3351: lyhyemmällä että pidemmällä aikavälillä. Jo esiin             vastaus ja mitkä ovat perustelut vastauk-
3352: nostetut kysymykset viittaavat siihen, että yli-              selle kysymykseen, pitäisikö valtion poik-
3353: suurta maksuvalmiutta pidetään jonkinlaisena                  keuksellisen hyvän kassatilanteen antaa
3354: pelivarana sekä sosiaali- että työllisyyspolitiikas-          vaikuttaa talouspolitiikkaan yleensä ja
3355: sa. Joutuukin kysymään, minkälaisia korkotap-                 sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan erityi-
3356: pioita valtio tekee ottamalla samanaikaisesti uu-             sesti?
3357: 
3358:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
3359: 
3360:                      Eva Biaudet /r                             Håkan Malm /r
3361:                                              KK 1118/1997 vp                                             3
3362: 
3363: 
3364: 
3365: 
3366:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3367: 
3368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          määrää suhteessa kulloisiinkin valtion kassame-
3369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           noihin. Tällä tavoin tarkasteltuna valtion likvidi-
3370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         teettiasema on vuoden 1997 tammi-lokakuussa
3371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eva                ollut jonkin verran heikompi kuin vuoden 1996
3372: Biaudet'n ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-           vastaavana aikana. Valtion kassavarojen määrä
3373: myksen n:o 1118:                                        on tänä vuonna riittänyt keskimäärin 35 päivän
3374:                                                         kassastamaksuihin. Vuoden 1996 vastaavana ai-
3375:            Mikä on Hallituksen mielestä oikea           kana kassavarat riittivät keskimäärin 38 päivän
3376:         vastaus ja mitkä ovat perustelut vastauk-       kassastamaksuihin. Totean vielä, että esimerkik-
3377:         selle kysymykseen, pitäisikö valtion poik-      si vuonna 1993 valtion kassareservit riittivät 47
3378:         keuksellisen hyvän kassatilanteen antaa         päivän kassastamaksuihin.
3379:         vaikuttaa talouspolitiikkaan yleensä ja            Valtion kassatilanne ei siis ole tällä hetkellä
3380:         sosiaali- ja työllisyyspolitiikkaan erityi-     mitenkään poikkeuksellisen hyvä. Valtiovarain-
3381:         sesti?                                          ministeriössä on kuitenkin selvitelty tämän ja
3382:                                                         viime vuoden aikana toimia valtion kassan alen-
3383:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            tamiseksi.
3384: vasti seuraavaa:                                           Eräänä vaihtoehtona on selvitetty sitä, olisiko
3385:                                                         hallitusmuodon 67 §:ään vuonna 1991 tehty
3386:    Olen todennut, että valtion kassassa on ylijää-      muutos otettavissa käyttöön ja mitä siitä pitkäs-
3387: mää lähes 10 mrd mk. Valtion kassan niin sanot-         sä juoksussa seuraisi. Edellä todetulla hallitus-
3388: tu ylimääräinen likviditeetti aiheutuu vuosina          muodon muutoksella mahdollistettiin se, että ai-
3389: 1993-1995 syntyneistä valtion tilinpäätöksen            kaisempien vuosien yli- ja alijäämät voidaan ot-
3390: mukaisista ylijäämistä. Noina vuosina talousar-         taa huomioon siinä talousarvioesityksessä, jol-
3391: vion tulojen ja menojen arvioinnin epätarkkuus          loin viimeksi toteutuneen varainhoitovuoden tu-
3392: johti siihen, että valtio tuli viime kädessä otta-      los on tiedossa. Tätä muutosta ei kuitenkaan
3393: neeksi em. vuosina hieman liikaa lainaa talousar-       toistaiseksi ole sisällytetty budjettilakiin.
3394: vion todellista tasapainottamistarvetta varten.            Jos tämä hallitus päättäisi esittää em. lain-
3395: Vuoden 1996 lopussa tilinpäätöksen mukainen             muutosta, edustan sitä käsitystä, että syntynyt
3396: kumulatiivinen ylijäämä oli 7,9 mrd mk. Vuotta          ylijäämä voidaan käyttää vain nettolainanoton
3397: aiemmin sama ylijäämä oli 9,0 mrd mk. Vuoden            supistamiseen. Tällöin valtion varallisuusasema
3398:  1996 alijäämäinen tilinpäätös vähensi kumulatii-       ei muutu. Yhden tai useampien vuosien ylijää-
3399: vista ylijäämää. Valtion kassan kokoon vaikut-          mällä ei voida kattaa lisämenoja senkään vuoksi,
3400: taa ennen kaikkea se, että voimassa olevan lain-        että pidemmällä aikavälillä ylijäämiä ja alijäämiä
3401: säädännön mukaan siirtomäärät on katettava              esiintyy suurin piirtein yhtä paljon. Kassatilan-
3402:  budjetointivuonna. Tämänjohdosta kassassa oli          teen ei siten voi eikä pidä antaa vaikuttaa talous-
3403:  31.12.1996 rahaa 15,2 mrd mk.                          politiikkaan tai sosiaali- ja työllisyyspolitiik-
3404:     Valtion likviditeettitilannetta tulisi mielestäni   kaan.
3405:  tarkastella siten, että verrattaisiin kassareservien
3406: 
3407:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
3408: 
3409:                                                                   Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3410: 4                                           KK 1118/1997 vp
3411: 
3412: 
3413: 
3414: 
3415:                                          Tili Riksdagens Talman
3416: 
3417:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            granskas så att kassareservernas belopp jämförs
3418: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande            med statens kassautgifter vid respektive tidpunk-
3419: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        ter. En sådan granskning visar att statens likvidi-
3420: dagsman Eva Biaudet m.fl. undertecknade spörs-         tetsställning i januari-oktober 1997 var något
3421: mål nr 1118:                                           sämre än under motsvarande tid 1996. Beloppet
3422:                                                        av statens kassamedel har innevarande år räckt
3423:          Vilket är enligt Regeringen det riktiga       tili i genomsnitt 35 dagars kassautbetalningar.
3424:        svaret och dess motiveringar på frågan          Under motsvarande tid 1996 räckte kassamedlen
3425:        om huruvida statens exceptionellt goda          tili i genomsnitt 38 dagars kassautbetalningar.
3426:        kassasituation borde tillåtas påverka den       Jag kan ännu nämna att t.ex. 1993 räckte statens
3427:        ekonomiska poHtiken i allmänhet, och            kassareserver tili47 dagars kassautbetalningar.
3428:        social- och sysselsättningspolitiken i syn-         Statens kassasituation är således inte på något
3429:        nerhet?                                         sätt exceptionellt god för närvarande. Vid finans-
3430:                                                        ministeriet har emellertid åtgärder för att minska
3431:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          statens kassa utretts under innevarande år och i
3432: anföra följande:                                       fjol.
3433:                                                            Som ett alternativ har det utretts om den änd-
3434:    Jag har konstaterat att det finns ett överskott i   ring som gjordes i 67 § regeringsformen 1991
3435: statens kassa på närmare 10 mrd. mk. Den s.k.          kunde tas i bruk och vad detta skulle leda tili i det
3436: extra likviditeten i statens kassa föranleds av de     1ånga loppet. Genom ovan nämnda ändring av
3437: överskott enligt statsbokslutet som uppkommit          regeringsformen möjliggjordes att över- och un-
3438: 1993-1995. Nämnda år 1edde inexakta upp-               derskott från tidigare år kan beaktas i den bud-
3439: skattningar av inkomsterna och utgifterna i bud-       getproposition där resultatet av det senast avslu-
3440: geten tili att staten i sista hand kom att uppta       tade finansåret är känt. Denna ändring har dock
3441: något för mycket lån med tanke på det egentliga        ännu inte tagits in i budgetlagen.
3442: behovet av att balansera budgeten nämnda år.               Om denna regering bes1utar lägga fram ovan
3443: Vid utgången av 1996 var det kumulativa över-          nämnda lagändring, företräder jag den uppfatt-
3444: skottet enligt bokslutet 7,9 mrd. mk. Ett år tidiga-   ningen att det överskott som uppkommit endast
3445: re var samma överskott 9,0 mrd. mk. År 1996            kan användas tili att minska nettoupplåningen.
3446: uppvisade bokslutet underskott, vilket minskade        Då ändras inte statens ekonomiska ställning. Ett
3447: det kumu1ativa överskottet. När det gäller sta-        eller flera års överskott kan dessutom inte använ-
3448: tens kassa påverkas storleken framför allt av att      das tili att täcka extra utgifter av den anledningen
3449: de belopp som överförs skall täckas under budge-       att överskott och underskott uppkommer i stort
3450: teringsåret enligt den gällande lagstiftningen. Av     sett lika ofta på lång sikt. Kassasituationen kan
3451: denna anledning fanns det 15,2 mrd. mk i kassan        således inte påverka den ekonomiska politiken
3452: 31.12.1996.                                            eller social- och sysselsättningspolitiken, och bör
3453:    Jag anser att statens likviditetssituation bör      inte heller tiliåtas göra det.
3454: 
3455:      Helsingforsden 21 november 1997
3456: 
3457:                                                                          Finansminister Sauli Niinistö
3458:                                             KK 1119/1997 vp
3459: 
3460: Kirjallinen kysymys 1119
3461: 
3462: 
3463: 
3464: 
3465:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Natura 2000 -lainsäädännön tarkistamisesta
3466: 
3467: 
3468: 
3469:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3470: 
3471:    Koskiensuojelun ja Euroopan unionin Natura         ympäristön luonnonsuhteisiin tai vesiluontoon
3472: 2000 -suojeluohjelman suhde on monella tapaa          (VL 2:5, 3:3).
3473: ristiriitainen: Natura 2000:n ja sitä toteuttavan         Siitä, että vesivoiman käyttö evätään Natura
3474: vesilain (264/1961) nojalla vesivoimalan rakenta-     2000:n perusteella, ei korvauksia makseta (luon-
3475: minen voidaan estää ilman omistajalle maksetta-       nonsuojelulaki 53.4 §). Vesilain korvaussään-
3476: via korvauksia. Vielä muutama vuosi sitten, kos-      nökset koskevat nimittäin luvanhakijan velvolli-
3477: kiensuojelun aikaan, korvauksen maksamista pi-        suutta ulkopuoliselle aiheutetun vahingon kor-
3478: dettiin itsestään selvyytenä.                         vaamiseen; hakemuksen epääminen ei korvauk-
3479:    Vuoden 1987 koskiensuojelulaissa (35/1987)         seen oikeuta.
3480: luetellaan ne vesistöt, joissa vesilain mukaista          Natura 2000:n suhteen tilanne on koko lailla
3481: rakennuslupaa voimalaitoksen rakentamiseen ei         toinen: on pelättävissä, että pahimmissa tapauk-
3482: saa myöntää. Oikeudenomistajalle vesivoiman           sissa Natura 2000:n toteuttaminen vesilailla ro-
3483: käytön kieltämisen epäämisestä aiheutuneen me-        muttaa kansalaisen omaisuudensuojaa. Tältä
3484: netyksen laki säätää korvattavaksi niin sanotun       osin      viittaan    erityisesti  hallitusmuodon
3485: täyden korvauksen mukaisesti. Täysi korvaus            12.2 §:ään. On selvää, ettei vesilain korvausjär-
3486: arvioidaan vesivoiman luonnonmukaisen nimel-          jestelmä tässä muodossaan ole tarkoitettu Natu-
3487: listehon pohjalta.                                    ra 2000:n yhteydessä käytettäväksi.
3488:    Natura 2000 -luonnonsuojeluohjelman perus-             Keskeisen tärkeää on huomata, että vesilain
3489: ajatuksena on luvanmyöntämiskriteerien kiristä-       korvausjärjestelmä koskee kaikkia muitakin ve-
3490: minen. Lupakriteerien tiukkeneminen koskee            silain mukaisia lupia. Edellä mainitun kaltaiseen
3491: yhtäläisesti niin voimalaitoslupia kuin muitakin      tilanteeseen voidaan siten joutua esimerkiksi oji-
3492: ympäristölupia. Viimeksi mainituista voidaan          tus-, pengerrys-, ruoppaus- tai patoaruislupaa
3493: esimerkkeinä mainita maa-aines- tai rakennuslu-       haettaessa. Vaikka osoittautuisikin, että suurin
3494: vat.                                                  osa Natura 2000:een esitettävistä virtaavista ve-
3495:     Luonnonsuojelulain 66 §:n mukaan hakume-          sistä olisikin jo koskiensuojelun piirissä, ongelma
3496: nettelyn kohteena olevaa lupaa, kuten voimalai-       ei näin ollen poistu.
3497: toslupaa, ei saa myöntää, jos suunniteltu toimin-         Yhdenvertaisuuden ja omaisuudensuojan
3498: ta heikentää Natura 2000 -kohteen suojelun pe-        kannalta syntynyt tilanne on kuitenkin huomat-
3499: rusteena olevia luontoarvoja. Luvan epäämiseen        tavan ristiriitainen: miksi vesivoiman hyödyntä-
3500: raja vedetään huomattavan matalalle: Natura           misoikeuden menettäminen vielä muutama vuosi
3501: 2000 -kohteessa esiintyvän luontotyypin tai lajin     sitten, koskiensuojelulain aikaan katsottiin kor-
3502: elinolosuhteiden heikentäminen riittää luvan          vaamisen arvoiseksi etuudeksi, mutta Natura
3503: epäämisen perusteeksi. Vesivoimarakentamisen          2000:n myötä vesivoimaoikeus voidaan kor-
3504: suhteen on oletettavaa, että luvat tullaan suurelta   vauksetta evätä?
3505: osin epäämään Natura 2000 -kohteissa.                     Aivan erityiseen valoon asia joutuu maassam-
3506:     Natura 2000:n myötä tapahtuva luvanmyön-          me käytävän energiapulakeskustelun aikana. On
3507: tämiskriteerien ankaroituminen on todella mer-        selvää, että energiantarpeen lisääntyessä vesivoi-
3508: kittävä, kun epäämiskriteeriä verrataan nykyisen      man omistamisen arvon tulisi nousta, ei mitätöi-
3509: vesilain määräykseen. Voimassa olevan vesilain        tyä. Epäoikeudenmukaisten ja ristiriitaisten ti-
3510: mukaan voimalaitoslupa on evättävä, jos hanke         lanteiden välttämiseksi hallituksen tulisikin kii-
3511: aiheuttaa huomattavia vahingollisia muutoksia         reellisesti ryhtyä lainsäädännön korjaamiseen.
3512: 
3513: 270136
3514: 2                                         KK 1119/1997 vp
3515: 
3516: Poikkeuksellisen kiireelliseksi ja tärkeäksi asian             Onko Hallitus tietoinen vakavista Na-
3517: tekee se, että Natura 2000:sta johtuva lakien kor-          tura 2000:n toteuttamislainsäädännön
3518: jaustarve ei rajoitu yksin edellä mainitun ongel-           puutteellisuuksista, joista vesilain puut-
3519: man ratkaisemiseen.                                         teellinen korvaussäännöstö on esimerk-
3520:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             kinä,ja
3521: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän                  aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä
3522: kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen                puutteellisen Natura 2000 -lainsäädän-
3523: jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                 nön tarkistamiseen?
3524: 
3525:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
3526: 
3527:                                         Ossi Korteniemi /kesk
3528:                                             KK 1119/1997 vp                                              3
3529: 
3530: 
3531: 
3532: 
3533:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3534: 
3535:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         olisi saattanut johtaa siihen, että lupaa ei olisi
3536: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          myönnetty tai suunnitelmaa vahvistettu, jos han-
3537: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ke tai suunnitelma olisi vähääkään heikentänyt
3538: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-         Natura 2000 -alueen luonnonarvoja. Tämän joh-
3539: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          dosta lain 66 §:n 1 momentti muutettiin ympäris-
3540: n:o 1119:                                              tövaliokunnan esittämällä tavalla kuulumaan si-
3541:                                                        ten, että lupaa ei saa antaa tai suunnitelmaa hy-
3542:           Onko Hallitus tietoinen vakavista Na-        väksyä tai vahvistaa, jos 65 §:n 1 ja 2 momentissa
3543:        tura 2000:n toteuttamislainsäädännön            tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoit-
3544:        puutteellisuuksista, joista vesilain puut-      taa, että hanke tai suunnitelma heikentää Natura
3545:        teellinen korvaussäännöstö on esimerk-          2000 -alueen luonnonarvoja. Ennakkoarvioin-
3546:        kinä, ja                                        nin on siten osoitettava, että vaikutukset luonto-
3547:           aikooko Hallitus kiireellisesti ryhtyä       arvoihin olisivat merkityksellisiä.
3548:        puutteellisen Natura 2000 -lainsäädän-              Lupa hankkeen toteuttamiseen saadaan kui-
3549:        nön tarkistamiseen?                             tenkin myöntää taikka suunnitelma hyväksyä tai
3550:                                                        vahvistaa, jos valtioneuvosto yleisistunnossa to-
3551:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           teaa, että erittäin tärkeä yleinen etu edellyttää
3552: vasti seuraavaa:                                       hankkeen tai suunnitelman toteutumista. Lisä-
3553:                                                        edellytyksenä on, ettei hankkeelle tai suunnitel-
3554:     Luonnonsuojeluun liittyvien päätösten joh-         malle ole vaihtoehtoista ratkaisua. Tällainen
3555: dosta suoritettavista korvauksista ja siihen liitty-   erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava
3556: västä menettelystä samoin kuin Natura 2000             syy voi liittyä energian tuotantoon, työllisyyteen,
3557: -verkoston oikeusvaikutuksista on säädetty             yleiseen turvallisuuteen tai muuhun tärkeään
3558: 1.1.1997 voimaan tulleessa luonnonsuojelulaissa        kansalliseen intressiin. Eräissä tapauksissa on
3559: (1 096/1996). Säännösten soveltamisesta ei ole         luvan myöntämisen tai suunnitelman vahvista-
3560: vieläjuurikaan käytännön kokemusta.                    misen edellytyksistä pyydettävä lausunto komis-
3561:     Luonnonsuojelulain Natura 2000 -verkostoa          siolta. Mikään yleisen edun kannalta merkittävä
3562: koskevien säännösten mukaan valtioneuvoston            hanke, kuten energiantuotanto, ei siten esty Na-
3563: Natura 2000 -verkostoon ehdottarualla tai ver-         tura 2000 -verkoston johdosta. Suojelusta tinki-
3564: kostoon sisällytetyllä alueella tai sen ulkopuolel-    minen tällaisen hankkeen tai suunnitelman
3565: la vireiiiä olevan hankkeen tai suunnitelman vai-      vuoksi edellyttää kuitenkin korvaavia luonnon-
3566: kutukset Natura-alueeseen tulee arvioida, mikäli       suojelullisia toimenpiteitä, jotta Natura 2000
3567: hanke tai suunnitelma todennäköisesti merkityk-        -verkoston taso ei heikkene hankkeen tai suunni-
3568: sellisesti heikentää kyseisen alueen luonnonarvo-      telman sallimisen vuoksi.
3569: ja.                                                        Lainsäädännössämme on perinteisesti ollut
3570:     Mikäli mainittu arviointimenettely osoittaa        sellaisia tilanteita, joissa toimenpiteeseen tarvit-
3571: hankkeen tai suunnitelman heikentävän Naiura-          tavan luvan epäämisestä ei makseta korvausta,
3572: alueen luonnonarvoja, ei hankkeeseen saa myön-         koska toiminnalle asetettuja rajoituksia ja reuna-
3573: tää lupaa tai suunnitelmaa vahvistaa.                  ehtoja on pidetty yleisesti niin tärkeinä, ettei ke-
3574:     Ympäristövaliokunta on hallituksen esityk-         nelläkään ole oikeutta intressiä loukkaavaan toi-
3575: sestä luonnonsuojelulaiksi antamassaan mietin-         mintaan. Esimerkkinä tästä on vesilaissa säädet-
3576: nössä (Ym VM 8/1996 vp) todennut, että luonto-         ty vesien pilaamiskielto, maa-aineslain maise-
3577: direktiivin (92/43/ETY) mukaan luvan tai suun-         mankuvan ja arvokkaiden luonnonesiintymien
3578: nitelman epäämisharkinta ei lainkaan nouse esil-       turmelemiskielto sekä rakennuslain ja yksityis-
3579: le, jos hankkeen tai suunnitelman heikentävä vai-      tielain ympäristöön sopeutumisen ja erityisten
3580: kutus ei ole merkityksellinen eikä arviointia sen      luonnonarvojen huomioon ottamisen vaatimus.
3581: johdosta ole tehty. Hallituksen esityksen luon-        Huomattavasti pidemmälle menevä maanomis-
3582: nonsuojelulaiksi 66 §:n 1 momentin sanamuoto           tajan maankäyttöön puuttuva menettely on pe-
3583: 4                                         KK 1119/1997 vp
3584: 
3585: rinteisesti ollut metsälainsäädännössä, jossa yh-    Korvaus määräytyy vesivoiman luonnonmukai-
3586: teiskunnallinen intressi metsien säilyttämiseen      sen nimellistehon perusteella laskettavan käyvän
3587: on nähty niin vahvana, että maanomistaja on          hinnan mukaan. Korvauksen edellytyksenä oli
3588: voitu lailla velvoittaa jopa aktiivisiin toimenpi-   kuitenkin se, että korvausta koskeva hakemus on
3589: teisiin.                                             pantu vireille viiden vuoden kuluessa lain voi-
3590:    Natura-alueen suojelu ei ole korvauksetauta       maantulosta eli viimeistään 30 päivänä tammi-
3591: missään sellaisessa tapauksessa, jossa Natura        kuuta 1992. Valtion korvausvelvollisuus kos-
3592: 2000 -verkostoon kuulumattomalla alueella            kiensuojelulain säätämisen johdosta oli ilmeinen
3593: maksettaisiin luvan epäämisestä korvaus. Esi-        sen takia, että laki suoraan kielsi uuden voimalai-
3594: merkiksi maa-aineslain mukaan on kunta taival-       toksen rakentamisen laissa nimettyihin vesistöi-
3595: tio (jos alueella on luonnonsuojelun kannalta        hin tai vesistön osiin. Natura 2000 -verkosto sen
3596: valtakunnallista merkitystä) velvollinen omista-     sijaan ei suoraan estä mitään hanketta tai suunni-
3597: jan niin vaatiessa lunastamaan alueen, mikäli        telmaa. Hankkeen tai suunnitelman sallittavuus
3598: lupa ainesten ottamiseen on lainvoimaisesti evät-    riippuu toisaalta siitä, aiheutuuko Natura 2000
3599: ty eikä maanomistaja voi käyttää maataan maa-        -verkoston suojelemille luonnonarvoille merki-
3600: ja metsätalouteen, rakentamiseen tai muuhun          tyksellistä haittaa, ja toisaalta siitä, onko hanke
3601: vastaavaan kohtuullista hyötyä tuottavaan tar-       tai suunnitelma yhteiskunnallisesti niin merkittä-
3602: koitukseen (maa-ainelaki 8 §).Mikäli rakentami-      vä, että edellä esitetyllä tavalla sen on katsottava
3603: nen, metsätalous tai muu alueen taloudellinen        olevan tärkeämpi kuin Natura 2000 -verkostoon
3604: hyödyntäminen on mahdollista maa-aineksen            kuuluvan alueen suojelu.
3605: ottoluvan epäämisestä huolimatta, ei luvan epää-         Valtioneuvosto on yleisistunnossaan 15 päivä-
3606: misestä makseta korvausta.                           nä toukokuuta 1997 todennut, että luonnonsuo-
3607:    Kysymyksessä on viitattu koskiensuojelulain       jelulaki sisältää eräitä tarkistustarpeita, jotka
3608: (3511987) korvaussäännöksiin, joiden mukaan          koskevat ehdotettavaan Natura 2000 -suojelu-
3609: vesivoiman omistajalle tai käyttöoikeuden halti-     alueverkostoon liitettävien alueiden hoitoa ja
3610: jalle suoritetaan vesivoiman käyttöluvan, kuten      käyttöä. Natura-säännösten tarkistaruistarpeet
3611: voimalaitoksen perustamisen estymisestä hänen        arvioidaan erikseen Natura 2000 -kohteita kos-
3612: niin vaatiessaan valtion varoista täysi korvaus.     kevan päätöksenteon yhteydessä.
3613: 
3614:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
3615: 
3616:                                                                Ympäristöministeri Pekka Haavisto
3617:                                              KK 1119/1997 vp                                                5
3618: 
3619: 
3620: 
3621: 
3622:                                           Tili Riksdagens Talman
3623: 
3624:    I den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          hade beviijats eller att en pian inte hade fast-
3625: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-        ställts, om projektet eller pianen ens i ringa mån
3626: de medlem av statsrådet översänt fö1jande av            hade försvagat naturvärdena i ett Natura 2000
3627: riksdagsman Ossi Korteniemi undertecknade               -område. Av denna anledning ändrades Iagens
3628: spörsmåi nr 1119:                                       66 § 1 mom. på det sätt som miljöutskottet före-
3629:                                                         siagit så att detta Iagrum nu säger att ett tillstånd
3630:            Är Regeringen medveten om de allvar-         inte får beviijas eller en pian inte godkännas eller
3631:         liga bristerna i den lagstiftning som gäller    fastställas, om det i 65 § I och 2 mom. avsedda
3632:         förverkligandet av Natura 2000, på viika        bedömnings- och ut1ätandeförfarandet visar att
3633:         vatteniagens bristfålliga kompensations-        projektet eller pianen försvagar naturvärdena i
3634:         bestämmelser är ett exempei, och                ett Natura 2000-område. Förhandsbedömning-
3635:            ämnar Regeringen i brådskande ord-           en måste alltså visa att verkningarna på naturvär-
3636:         ning börja revidera den bristfålliga Natu-      dena är betydelsefulla.
3637:         ra 2000 -Iagstiftningen?                           Tillstånd tili att ett projekt genomförs fär dock
3638:                                                         beviljas, eller en p1an godkännas eller fastställas,
3639:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           om statsrådet vid sin allmänna session konstate-
3640: anföra fö1jande:                                        rar att ett ytterst viktigt allmänt intresse taiar för
3641:                                                         att projektet eller pianen förverkiigas. En ytterli-
3642:    Om de ersättningar som skall betalas på grund        gare f6rutsättning är att det inte finns nägot alter-
3643: av bes1ut i anslutning till naturvården och om          nativ för projektet eller pianen. Ett sådant med
3644: förfarandet i detta sammanhang samt om de juri-         hänsyn tili ett ytterst viktigt allmänt intresse
3645: diska verkningarna av nätverket Natura 2000             tvingande skäi kan ha att göra med energipro-
3646: stadgas i naturvårdslagen (1 069/1996), som träd-       duktion, sysse1sättning, den allmänna säkerheten
3647: de i kraft 1.1.1997. Tills vidare före1igger knap-      eller något annat viktigt nationellt intresse. I vis-
3648: past några erfarenheter av tillämpningen av             sa fall måste ett utiåtande inhämtas hos kommis-
3649: dessa bestämmelser.                                     sionen om under vilka förutsättningar ett till-
3650:     Enligt naturvårdsiagens bestämmeiser om             stånd kan beviijas eller en pian fastställas. Inget
3651: nätverket Natura 2000 bör verkningarna av ett           med tanke på det allmänna bästa betydeisefullt
3652: projekt eller en pian som är anhängig i ett område      projekt, såsom energiförsörjningen, förhindras
3653: som statsrådet föres1agit för införiivning i nätver-    därför med aniedning av nätverkekt Natura
3654: ket Natura 2000, eller som införiivats i det, eller     2000. Om man pä grund av ett sådant projekt
3655: som 1igger utanför det, bedömas, om projektet           eller en sådan pian måste ge avkall på skyddet,
3656: eller pianen sannoiikt i betydeisefull omfattning       förutsätter dettai alla fall ersättande naturvårds-
3657: försvagar naturvärdena i ifrågavarande område.          åtgärder, så att nivån på nätverket Natura 2000
3658:     Om bedömningsförfarandet ådagalägger att            inte går nedåt på grund av att projektet eller
3659: projektet eller pianen försvagar naturvärdena i         pianen tillåts.
3660: Naturaområdet, får tillstånd tili projektet inte           I vär Iagstiftning har det traditionellt förekom-
3661: beviijas, inte heller får pianen fastställas.           mit sådana situationer då ersättning inte betaias
3662:     Miijöutskottet har i sitt betänkande om reger-      för att ett tillstånd förvägras, eftersom de be-
3663: ingens proposition med försiag tili naturvårds1ag       gränsningar och marginella villkor som upp-
3664: (MiUB 8/1996 rd) konstaterat att en prövning av         ställts för verksambeten allmänt har ansetts så
3665: om ett tillstånd eller en pian skall förvägras eniigt   viktiga att ingen har rätt tili verksamhet som
3666: habitatdirektivet (92/43/EEG) över huvud taget          skadar intresset. Ett exempei på detta är det för-
3667:  inte biir aktuell, om projektets eller planens förs-   bud mot vattenförorening om vilket vatteniagen
3668: vagande verkan inte är betydeisefull och om nå-         stadgar, förbudet i marktäktsiagen mot att för-
3669:  gon bedömning därför inte har gjorts. Ordaiydei-       störa landskapsbiiden och viktiga naturförekom-
3670:  sen i 66 § 1 mom. regeringens försiag tili natur-      ster samt kravet i byggnadsiagen och i Iagen om
3671:  värds1ag hade kunnat 1eda tili att tillstånd inte      privata vägar om anpassning tili omgivningen
3672: 6                                          KK 1119/1997 vp
3673: 
3674: och om beaktande av särskilda värden. Av gam-         kraftverk. Ersättningen bestäms enligt gängse
3675: malt har skogslagstiftningen gått betydligt längre    pris beräknat enligt den naturliga nominelia ef-
3676: i fråga om ingrepp i markägarnas markanvänd-          fekten av vattenkraften. En förutsättning för er-
3677: ning: där har nämligen samhäliets intresse av att     sättning är dock att ansökan om ersättning har
3678: skogen bevaras ansetts vara så starkt att mark-       anhängiggjorts inom fem år från det lagen trädde
3679: ägaren genom lag rentav har kunnat förpliktas         i kraft, dvs. senast den 30 januari 1992. Statens
3680: till aktiva åtgärder.                                 skyldighet att betala ersättning på grund av att
3681:     Skyddet av ett Naturaområde förverkligas          forsskyddslagen stiftades är uppenbar på grund
3682: inte utan ersättning i något sådant fali där en       av att Iagen direkt förbjöd anläggning av nya
3683: ersättning för att tillstånd förvägras skulle beta-   kraftverk i stråtar eller delar av stråtar som
3684: las ut i ett område som inte hör tili nätverket       nämndes i lagen. Men nätverket Natura 2000
3685: Natura 2000. Tili exempel är kommunen elier           utgör däremot inte ett direkt hinder för något
3686: staten (om ett område har riksomfattande bety-        som helst projekt eller någon som helst pian. Om
3687: delse med tanke på naturvården) enligt mark-          ett projekt elier en pian tillåts beror å ena sidan på
3688: täktslagen skyldig att lösa in ett område då äga-     om de naturvärden som nätverket Natura 2000
3689: ren så kräver, om han lagligen har förvägrats         skali skydda åsamkas avsevärd olägenhet och å
3690: tillstånd till marktäkt och om han inte kan an-       andra sidan på om projektet elier planen har så
3691: vända sin mark för jord- och skogsbruk, byggan-       stor samhälielig betydelse att man på det sätt som
3692: de elier annat ändamål som ger honom skälig           ovan anförs måste anse detta viktigare än skyd-
3693: nytta (8 § marktäktslagen). Om det är möjligt att     det av ett område som hör tili nätverket Natura
3694: bygga, bedriva skogsbruk elier annars ekono-          2000.
3695: miskt nyttja området trots att maktäktstilistån-         Statsrådet har vid sitt allmänna sammanträde
3696: det förvägrats, betalas någon ersättning inte för     den 15 maj 1997 konstaterat att det finns vissa
3697: att tiliståndet inte beviljats.                       behov att revidera naturvårdslagen i fråga om
3698:     I spörsmålet hänvisas tili ersättningsstadgan-    skötseln och anvädningen av de områden som
3699: dena i forsskyddslagen (35/1987), enligt vilka        skali fogas tili det föreslagna nätverket av
3700: ägaren elier innehavaren av bruksrätten tili vat-     skyddsområden Natura 2000. Behovet att revide-
3701: tenkraft då han så kräver får fuli ersättning av      ra Natura-bestämmelserna bedöms separat i
3702: statens medel, om han förvägras tillstånd att         samband med att beslut fattas om Natura 2000
3703: nyttja vattenkraften t.ex. genom att anlägga ett      -områdena.
3704:      Helsingforsden 3 december 1997
3705: 
3706:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
3707:                                           KK 1120/1997 vp
3708: 
3709: Kirjallinen kysymys 1120
3710: 
3711: 
3712: 
3713: 
3714:                                   Markus Aaltonen /sd: Inflaatiokäsitteen uudelleen arvioimisesta
3715: 
3716: 
3717: 
3718:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3719: 
3720:    Suomen niin kuin monen läntisen teollisuus-       päätöksentekoa ja siihen käytettäviä tilastoja.
3721: maan taloudellinen toimintaympäristö on muut-        Ilmeisesti on edelleen niin, että inflaatiota viralli-
3722: tunut rajusti kuluneen runsaan kymmenen vuo-         sesti mittaavat indeksit eivät riittävästi ota huo-
3723: den aikana. Siirtyminen säännöstelytaloudesta        mioon reaaliomaisuuden hinnoissa tapahtuvia
3724: yhä avoimempaan ja kilpailullisempaan ympä-          muutoksia.
3725: ristöön on muuttanut myös talouspolitiikan kes-         Yleinen asennoitumisero näiden kahden välil-
3726: keisiä tavoitteita. Yksi näkyvin muutos on se,       lä on selkeä. Osin tämä selittyy Suomen pitkällä
3727: että kaikilla talouspolitiikan eli raha-, tulo- ja   inflaatiohistorialla ja kotitalouksien omaisuuden
3728: finanssipolitiikan aloilla tavoitellaan mahdolli-    keskittymisenä pitkälti omistusasuntoon. Asen-
3729: simman alhaista inflaatiota. Tästä tavoitteesta      noitumisessa vallitsevat käsitykset saattavat olla
3730: on pyritty tekemään kaikkia koskeva yhteinen         hyvä selitys esimerkiksi rahapolitiikan jatkuvaan
3731: tavoite.                                             epäonnistumiseen suhdanteiden tasaajana. 1980-
3732:    Käytännössä inflaation vastainen politiikka ei    luvun loppupuolella asuntojen hintojen nousun
3733: ole täysin tuottanut toivottua tulosta, koska jul-   sisältämään riskiin olisi pitänyt rahapolitiikalla
3734: kisuudessa jatkuvasti ehkä tarkoituksellisesti       reagoida huomattavasti aikaisemmin ja tehok-
3735: käytetään inflaatiosta eli rahan arvon laskusta      kaammin.
3736: myös arvonnousu-termiä. Usein, kun puhutaan             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3737: tavallisista kulutustavaroista ja niiden hintojen    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3738: noususta, tarkoitetaan myös rahan ostovoiman         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3739: heikkenemistä. Toisaalta kun puhutaan reaali-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3740: omaisuuden hintojen kehityksestä esimerkiksi
3741: asuntojen hintojen nousun myötä käytetään po-                    Katsooko Hallitus, että inflaation kä-
3742: sitiivisempaa ilmaisua eli arvonnousua. Kuiten-              sitteen uudelleenarviointi johtaisi talous-
3743: kin sekä kulutustavaroiden että asuntojen hinto-             politiikan tavoitteiden uudelleen arvioi-
3744: jen nousussa on yksinkertaisesti kyse rahan osto-            miseenja että pääomahyödykkeiden hin-
3745: voiman heikkenemisestä. Yleisen keskustelun li-              toja kuvaavat indeksit täytyisi korjata to-
3746: säksi suhtautumisharha koskee myös virallista                dellisuutta paremmin vastaaviksi?
3747: 
3748:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
3749: 
3750:                                         Markus Aaltonen /sd
3751: 
3752: 
3753: 
3754: 
3755: 270136
3756: 2                                         KK 1120/1997 vp
3757: 
3758: 
3759: 
3760: 
3761:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
3762: 
3763:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       dykesisältö uudistetaan viiden vuoden välein.
3764: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Uutta, vuoden 1995 kulutusrakenteeseen perus-
3765: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     tuvaa indeksiä aletaan laskea joulukuusta 1997
3766: le jäsenelle kansanedustaja Markus Aaltosen          lähtien. Kuluttajahintaindeksin jobdannaisina
3767: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1120:       lasketaan mm. Suomen Pankin käyttämää poh-
3768:                                                      jainflaatioindikaattoria sekä EUn jäsenmaiden
3769:            Katsooko Hallitus, että inflaation kä-    lähentymiskriteerien arviointiin käytettävää yh-
3770:        sitteen uudelleenarviointi johtaisi talous-   denmukaistettua kuluttajahintaindeksiä. Tavan-
3771:        politiikan tavoitteiden uudelleen arvioi-     omaisesta kuluttajahintaindeksistä poiketen
3772:        miseen ja että pääomahyödykkeiden hin-        kumpikaan mainituista indekseistä ei sisällä
3773:        toja kuvaavat indeksit täytyisi korjata to-   omistusasumisen pääomakustannuksia, joten
3774:        dellisuutta paremmin vastaaviksi?             asuntohintojen kehitys ei vaikuta mainittujen in-
3775:                                                      deksien kehitykseen. Pohjainflaatioindikaatto-
3776:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         rissa painorakenteesta on asuntohintojen lisäksi
3777: vasti seuraavaa:                                     poistettu myös asuntolainojen korot sekä välilli-
3778:                                                      set verot.
3779:    Kuten edustaja Aaltonen kirjallisessa kysy-          Suomen Pankki on asettanut tavoitteeksi, että
3780: myksessään toteaa, inflaatiolla tarkoitetaan         pohjainflaatioindikaattorin vuotuinen nousu ei
3781: yleistä hintojen nousua eli toisin päin katsottuna   ylitä kahta prosenttia. Myös Euroopan Keskus-
3782: rahan ostovoiman heikkenemistä. Inflaation           pankin inflaatiotavoitteeksi kuluttajahinnoilla
3783: mittaamiseen on lukuisia eri tapoja: meillä mita-    mitattuna on yleisesti arvioitu 2 %. Hallitus on
3784: taan mm. tuonti- ja vientihintoja, tuottajahin-      ohjelmassaan ilmoittanut tukevasa Suomen Pan-
3785: toja, rakennuskustannuksia, kuluttajahintoja,        kin tavoitetta.
3786: palkkoja, kantohintoja, osakekursseja, vuokria          Talouspolitiikan perimmäisenä tavoitteena
3787: ja asuntohintoja. Yksittäisten indeksien osalta      on talouden kestävän kasvun ja työllisyyden tur-
3788: tarkastelu voidaan hajottaa lukuisiin alaryhmiin,    vaaminen, ja matala inflaatio on yksi perusedel-
3789: ja monista inflaatiokehitystä kuvaavista indek-      lytys tämän tavoitteen saavuttamiselle. Tuotan-
3790: seistä lasketaan myös erilaisia johdannaisindek-     nonja työllisyystavoitteen kannalta on inflaation
3791: sejä.                                                hillinnässä mielekästä kiinnittää huomiota ni-
3792:    Ei ole olemassa yhtä ainoaa indeksiä, joka        menomaan kustannusaspektiin eikä niinkään
3793: yksiselitteisesti kuvaisi inflaatiokehitystä, vaan   varallisuushintoihin, jotka suurelta osin kuvaa-
3794: mittari on valittava kulloisenkin käyttötarkoi-      vat tuotannollisen toiminnan tuotto-odotuksia.
3795: tuksen mukaan. Yleisimmin inflaatiosta puhut-        Mikäli inflaation osalta tarkastelukulma painot-
3796: taessa mittarina käytetään kuluttajahintaindek-      tuisi varallisuushintojen nousun hillintään, täl-
3797: siä eli vanhalta nimeltään elinkustannusindeksiä.    löin jouduttaisiin työllisyystavoitteesta luopu-
3798: Mainittu indeksi kuvaa kotitalouksien tietyn pe-     maan, ja talouspolitiikan tavoitteet yleisestikin
3799: rusvuoden mukaisen kulutuskorin sisältämien          hämärtyisivät.
3800: hyödykkeiden hintakehitystä. Indeksin lasken-           Talouspolitiikan tavoitteet - kestävä kasvu
3801: nassa sekä kulutuskäsite että mittausmenetelmät      ja hyvä työllisyys - lienevät kaikkien hyväksy-
3802: perustuvat pitkälti kansainvälisiin suosituksiin.    miä. Pyrkiminen näihin päämääriin ei anna ai-
3803: Mainittakoon, että varallisuusarvojen hinnoista      hetta sen enempää inflaatiokäsitteen kuin inflaa-
3804: asuntohintojen muutokset heijastuvat suoraan         tiota mittaavien indeksienkään korjaamiseen.
3805: kuluttajahintaindeksiin, koska siinä omistusasu-     Välttämätöntä sen sijaan on, että matala inflaa-
3806: misen poistokustannuksia mitataan asuntohin-         tio otetaan tavoitteeksi talouden kaikilla tasoilla
3807: tojen muutosten perusteella.                         - niin hinnoittelussa, palkanmuodostuksessa
3808:    Kuluttajahintaindeksin painorakenne ja hyö-       kuin veroissa ja maksuissakin.
3809: 
3810:      Helsingissä II päivänä joulukuuta 1997
3811: 
3812:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
3813:                                            KK 1120/1997 vp                                              3
3814: 
3815: 
3816:                                         Tili Riksdagens Talman
3817: 
3818:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      december 1997. Ur konsumentprisindexet här-
3819: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        leds bl.a. den indikator för underliggande infla-
3820: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tion som Finlands Bank använder och det har-
3821: man Markus Aaltonen undertecknade spörsmål            moniserade konsumentprisindex som används
3822: nrll20:                                               för bedömning av EU-medlemsstaternas konver-
3823:                                                       genskriterier. Tili skillnad från det vanliga kon-
3824:           Anser Regeringen att en omprövning          sumentprisindexet innehåller ingetdera av de
3825:        av inflationsbegreppet skulle leda tili att    nämnda indexen några kapitalkostnader för bo-
3826:        målen för den ekonomiska politiken bor-        ende i ägarbostäder, vilket innebär att bostads-
3827:        de omprövas och att de index som beskri-       prisernas utveckling inte inverkar på hur dessa
3828:        ver kapitalvarupriserna borde justeras         index utvecklas. 1 indikatorn för underliggande
3829:        för att de bättre skulle matsvara verklig-     inflation har man från viktstrukturen förutom
3830:        heten?                                         bostadspriserna även slopat bostadslåneräntor-
3831:                                                       na och de indirekta skatterna.
3832:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Finlands Bank har uppställt som mål att den
3833: anföra följande:                                      årliga ökningen av indikatorn för underliggande
3834:                                                       inflation inte skall överstiga 2 %. En allmän be-
3835:    Såsom det framgår av riksdagsman Aaltonens         dömning av Europeiska centralbankens mål be-
3836: skriftliga spörsmål avses med inflation en allmän     träffande inflationen är också 2 % mätt enligt
3837: prisstegring, dvs. en försvagning av pengarnas        konsumentpriser. Regeringen uppger i sitt pro-
3838: köpkraft. lnflationen kan mätas på många olika        gram att den stöder Finlands Banks mål.
3839: sätt: hos oss mäter man bl.a. import- och export-         Det viktigaste syftet med den ekonomiska po-
3840: priser, producentpriser, byggkostnader, konsu-        litiken är att en bestående ekonomisk tiliväxt och
3841: mentpriser, löner, rotpriser, aktiekurser, hyror      sysselsättningen skall kunna tryggas, och en
3842: och bostadspriser. I fråga om enskilda index kan      grundförutsättning för att man skall kunna upp-
3843: jämförelsen göras i många undergrupper, och ur        nå detta mål är en låg inflation. När det gäller att
3844: många index som beskriver inflationsutveckling-       stävja inflationen är det med tanke på produktio-
3845: en härleds också olika index.                         nen och sysselsättningsmålet ändamålsenligt att
3846:    Det finns inte endast ett index som entydigt       fåsta särskild vikt vid kostnadsaspekten och inte
3847: kan beskriva inflationsutvecklingen utan mäta-        så mycket vid tiligångspriserna, som tili stor del
3848: ren skall väljas skilt för varje ändamål. När man     beskriver de förväntningar i fråga om avkastning
3849: talar om inflation rent allmänt använder man          som man har på produktionsverksamheten. Om
3850: som mätare konsumentprisindex eller levnads-          man i fråga om inflationen i granskningen lägger
3851: kostnadsindex, såsom det hette tidigare. Nämn-        tyngdpunkten vid att stävja stegringen av till-
3852:  da index beskriver prisutvecklingen för den korg     gångspriserna, blir det nödvändigt att avvika
3853:  av varor och tjänster som hushållen konsumerat       från sysselsättningsmålet, och dessutom kommer
3854:  under ett visst basår. När det gäller att räkna ut   målen för den ekonomiska politiken också gene-
3855:  indexet baserar sig både konsumtionsbegreppet        rellt att fördunklas.
3856:  och mätmetoderna i huvudsak på internationella           Målen för den ekonomiska politiken - en
3857:  rekommendationer. Det bör nämnas att i fråga         hållbar tillväxt och en god sysselsättning- torde
3858:  om tillgångspriser återspeglas de förändringar       vara allmänt accepterade. Det faktum att man
3859:  som sker i bostadspriserna direkt på konsument-      försöker nå dessa mål ger inte anledning att i
3860:  prisindexet, eftersom avskrivningskostnaderna        någon större utsträckning korrigera inflationsbe-
3861:  för boende i ägarbostäder i det mäts på basis av     greppet eller de index som mäter inflationen. En
3862:  förändringarna i bostadspriserna.                    låg inflation är däremot en nödvändig målsätt-
3863:     Viktstrukturen för konsumentprisindexet och       ning på alla ekonomiska nivåer- såväl i fråga
3864:  de nyttigheter som indexet omfattar ses över vart    om prissättning och lönebildning som i fråga om
3865:  femte år. Det nya indexet, som grundar sig på        skatter och avgifter.
3866:  konsumtionsstrukturen för 1995, tillämpas från
3867: 
3868:      Helsingforsden II december 1997
3869: 
3870:                                                                        Finansminister Sauli Niinistö
3871:                                            KK 1121/1997 vp
3872: 
3873: Kirjallinen kysymys 1121
3874: 
3875: 
3876: 
3877: 
3878:                                    Timo Ihamäki /kok: Tupakkatuotteita koskevien verosäännösten
3879:                                       kehittämisestä
3880: 
3881: 
3882:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
3883: 
3884:    Tupakkatuotteet aiheuttavat tänä päivänä              Valtiovarainministeriön tulisi valmistella yh-
3885: suomalaisten suurimman terveysriskin. Tupak-          dessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tu-
3886: katuotteiden hinnan ja ostovoiman vaikutukses-        pakkavalmisteverolain muutos, jolla tupakka-
3887: ta niiden kulutukseen on selkeä ja sitova näyttö:     tuotteiden verotaso nostettaisiin selkeästi EU:n
3888: tupakkatuotteiden kulutus on sitä yleisempää ja       määrittelemän vähimmäistason yli ja kaikkien
3889: vakavampaa, mitä suurempaan savukemäärään             tupakkatuotteiden vero säädettäisiin kulutusyk-
3890: käyttövarat riittävät. Hinnan arvioidaan vaikut-      sikköä kohden samansuuruiseksi kuin tehdasval-
3891: tavan enemmän lasten ja nuorten tupakointiin          misteisten savukkeiden.
3892: kuin aikuisten. Nikotiiniriippuvuuden vakiin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
3893: tuessa nikotiinia pyritään hankkimaan sen mu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
3894: kaan, mihin varat riittävät, esimerkiksi siirtymäl-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
3895: lä halpasavukkeisiin tai itsekäärittyihin savuk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
3896: keisiin. Itsekäärittävän savuketupakan nykyisel-
3897: lä pienellä verotuksella mahdollistetaan lasten                 Onko valtiovarainministeriön tarkoi-
3898: tupakkakokeilujen vakiintuminen riippuvuu-                   tus valmistella tupakkavalmisteverolain
3899: deksi silloinkin, kun ostovoiman niukkuus muu-               muutos sosiaali- ja terveysministeriön
3900: ten suojelisi lasta. Tupakan hinnan ja veron tar-            kanssa, ja
3901: peellisia korotuksia vaikeuttaa sen kuuluminen                  onko tupakka aikomus ottaa pois elin-
3902: elinkustannusindeksiin.                                      kustannusindeksistä?
3903: 
3904:      Helsingissä 7 päivänä marraskuuta 1997
3905:                                           Timo Ihamäki /kok
3906: 
3907: 
3908: 
3909: 
3910: 270136
3911: 2                                           KK 1121/1997 vp
3912: 
3913:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
3914: 
3915:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         naapuriimme. Tupakkaverotuksen yleiseksi on-
3916: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          gelmaksi onkin viime vuosina osoittautunut lail-
3917: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        listen ja laittomien Suomessa verottamattomien
3918: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         tuotteiden maahantuonti. Vaikka tupakkatuot-
3919: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          teiden veron ja hinnan korotuksen voitaisiinkin
3920:  1121:                                                 olettaa hillitsevän kulutusta, tämä koskisi toden-
3921:                                                        näköisesti vain Suomessa verotettuja tuotteita.
3922:            Onko valtiovarainministeriön tarkoi-        Sitä vastoin on oletettavaa, että veron korotus ja
3923:         tus valmistella tupakkaverolain muutos         samalla hintojen nostaminen siirtäisi veron koro-
3924:         sosiaali- ja terveysministeriön kanssa, ja     tuksen kohteeksi tulevien tupakkatuotteiden
3925:            onko tupakka aikomus ottaa pois elin-       hankintaa Suomen ulkopuolelle ja näin vain li-
3926:         kustannusindeksistä?                           säisi sanottujen tuotteiden tilastoimatonta ja ve-
3927:                                                        rottamatonta kulutusta maassamme. Nykyisessä
3928:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tilanteessa tupakkaveron tason yleistä korotta-
3929: vasti seuraavaa:                                       mista voidaankin pitää arveluttavana sekä val-
3930:                                                        tion verokertymän että terveyspoliittisten pää-
3931:    Tupakkaveron tarkoituksena on ensisijaisesti        määrien saavuttamisen kannalta. Tässä yhtey-
3932: kerätä valtiolle verotuloja ja toissijaisesti pyrkiä   dessä on huomautettava, että Ruotsissa kuluvan
3933: terveyspoliittisiin päämääriin tukeutuen edistä-       vuoden aikana toteutetut tupakkaveron koro-
3934: mään tupakoinnin vähentämistä vaikuttamalla            tukset ovat johtaneet mittavaan tilastoimatto-
3935: veron avulla tupakkatuotteiden hintaan. Viime          man kulutuksen kasvuun ja jopa verotulojen
3936: vuosina tupakkatuotteiden veroa on korotettu           menetykseen.
3937: varsin merkittävästi. Vuoden 1995 alusta savuk-            Mitä sitten tulee siihen, että kaikkien tupakka-
3938: keiden veroa korotettiin noin kolmeprosenttiyk-        tuotteiden vero nostettaisiin kulutusyksikköä
3939: sikköä osittain EU:n vähimmäisverotason saa-           kohden yhtä suureksi kuin tehdasvalmisteisten
3940: vuttamiseksi ja osittain fiskaalisista syistä. Sa-     savukkeiden, on huomattava, että voimassa ole-
3941: manaikaisesti piippu- ja savuketupakan veroa           van tupakkaverolain nojalla itsekäärittäväksi
3942: korotettiin noin neljä prosenttiyksikköä. Piippu-      tarkoitetun hienoksi leikatun savuketupakan ar-
3943: ja savuketupakan veron korotuksen syynä ei ol-         voperusteinen valmistevero tulee nousemaan
3944: lut tarve nostaa veroja vähimmäisverotason saa-        vuoden 1998 alusta 48 prosentista 50 prosenttiin
3945: vuttamiseksi, vaan veron korotuksen avulla ha-         tuotteen vähittäismyyntihinnasta. Veronkorotus
3946: luttiin lisätä näiden tuotteiden hintoja, koska oli    tulee lähentämään itsekäärittävien ja tehdasval-
3947: havaittu kulutuksen siirtymistä tehdasvalmistei-       misteisten savukkeiden verorasitusta. Muita ve-
3948: sista savukkeista halvempiin, itsekäärittäviin sa-     ron korottamiseen tähtääviä toimenpiteitä ei täl-
3949: vukkeisiin. Lisäksi savukepaperille jätettiin          lä hetkellä ole valmisteilla. Tupakoinnin haitta-
3950: muista EY -maista poiketen kansallinen valmis-         vaikutusten ja siitä aiheutuvien suurten kustan-
3951: tevero, mikä osaltaan lisää itsekäärittävien sa-       nusten vuoksi hallitus kuitenkin seuraa tupakka-
3952: vukkeiden verorasitusta. Veroja korotettiin            tuotteiden kulutuksen kehitystä kysymyksessä
3953: uudelleen vuoden 1996 alusta noin kolmella pro-        tarkoitetusta näkökulmasta. Tähän liittyen halli-
3954: senttiyksiköllä.                                       tus ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että itsekää-
3955:    Suomessa tupakkaverotuksen taso ylittää jo          rittävien savukkeiden verotuksen tasoa tultaisiin
3956: tällä hetkellä selkeästi EU :n määrittelemän vä-       muuttamaan terveyspoliittisten päämäärien
3957: himmäistason. Muihin EU-maihin verrattuna              edistämiseksi.
3958: Suomea korkeammat tupakkaverot ovat tällä                  Mitä lopuksi tulee elinkustannusindeksiin,
3959: hetkellä vain Tanskassa, Englannissa, Irlannissa       hallitus toteaa, ettei ole aikomuksia poistaa tu-
3960: ja Portugalissa. Tupakkatuotteiden hinnat ovat         pakkatuotteita indeksistä niiden kuuluessa sel-
3961: Suomea korkeammat vain Tanskassa ja nyttem-            keästi ja painoarvoltaan merkittävänä niihin
3962: min myös Ruotsissa. Tupakkatuotteiden vero- ja         kohteisiin, joilla kotitalouksien rahankulutusta
3963: hintatasot ovat Suomessa lisäksi huomattavasti         ja kustannuksia voidaan mitata.
3964: korkeammat verrattuna eteläiseen ja itäiseen
3965: 
3966:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
3967: 
3968:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
3969:                                              KK 1121/1997 vp                                             3
3970: 
3971:                                           Tili Riksdagens Talman
3972: 
3973:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             av tobaksprodukter har under de senaste åren
3974: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             visat sig vara införseln av lagliga och ..olagliga
3975: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         produkter som inte beskattas i Finland. Aven om
3976: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-               det kunde antas att en höjning av accisen och
3977: mål nr 1121:                                            priserna på tobaksprodukter minskar konsum-
3978:                                                         tionen, skulle det troligen bara gälla de produkter
3979:            Ämnar finansministeriet tillsammans          som beskattats i Finland. Däremot kan man för-
3980:         med social- och hälsovårdsministeriet           moda att en höjning av accisen och på samma
3981:         ändra lagen om tobaksaccis, och                 gång en höjning a v priserna flyttar anskaffningen
3982:            har man för avsikt att utesluta tobak ur     av sådana tobaksprodukter som drabbas av ac-
3983:         levnadskostnadsindexet?                         cishöjningen utanför Finlands gränser och på
3984:                                                         detta sätt bara ökar den icke-statistikförda och
3985:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           obeskattade konsumtionen av dessa produkter i
3986: anföra följande:                                        vårt land. En allmän höjning av nivån på tobaks-
3987:                                                         accisen kan i dagens läge dessutom anses vara
3988:    Syftet med tobaksaccisen är i första hand att        betänklig med tanke på både de skatter som
3989: samla skatteintäkter åt staten. 1 andra hand strä-      inflyter tili staten och de hälsopolitiska målen. 1
3990: var man efter att uppnå hälsopolitiska mål, dvs.        anslutning härtill bör påpekas att de höjningar av
3991: att främja minskad tobaksrökning genom att              tobaksaccisen som under detta år har genomförts
3992: med hjälp av accisen påverka priset på tobaks-          i Sverige har lett tili en omfattande ökning av den
3993: produkter. Accisen på tobaksprodukter har un-           icke-statistikförda konsumtionen och t.o.m. tili
3994: der de senaste åren höjts rätt avsevärt. Vid in-        förlorade skatteintäkter.
3995: gången av 1995 höjde man accisen på cigarretter             Vad gäller en höjning av accisen på alla to-
3996: med ca tre procentenheter delvis tur att nå EU:s        baksprodukter så att accisen för varje konsum-
3997: minimiskattenivå och delvis av fiskala skäl. Sam-       tionsenhet vore lika hög som för fabrikstillverka-
3998: tidigt höjdes accisen på piptobak och cigarretto-       de cigarretter bör man märka att den värderelate-
3999: bak med ca fyra procentenheter. Höjningen av            rade accisen på finskuren cigarrettobak som är
4000: accisen på piptobak och cigarrettobak orsakades         avsedd att rullas tili cigarretter kommer med stöd
4001: inte av behov av att nå minimiskattenivån, utan         av gällande lag om tobaksaccis att stiga vid in-
4002: med accishöjningen ville man höja priserna på           gången av 1998 från 48% tili 50% av produktens
4003: dessa produkter, eftersom man hade märkt en             detaljhandelspris. Accishöjningen kommer att
4004: övergång i konsumtionen från fabrikstillverkade         göra accisen på fabrikstillverkade cigarretter och
4005: cigarretter tili billigare cigarretter som man rullar   cigarretter som man rullar själv mer enhetlig. För
4006: själv. Tili skillnad från de övriga EG-länderna         tillfållet är inga andra åtgärder som avser accis-
4007: behöll man dessutom en nationell accis på cigar-        höjningar under beredning. På grund av tobaks-
4008: rettpapper, vilket för sin del ökar skatten på          rökningens skadliga effekter och de stora kostna-
4009: cigarretter som är avsedda att rullas. Vid ingång-      der som den orsakar följer regeringen med hur
4010: en av 1996 höjdes skatterna på nytt med ca tre          konsumtionen av tobaksprodukter utvecklas ur
4011: procentenheter.                                         den synvinkel som åsyftas i spörsmålet. Sålunda
4012:    1 Finland är nivån på beskattningen av tobaks-       utesluter regeringen inte den möjligheten att ni-
4013: produkter redan nu mycket högre än den minimi-          vån på beskattningen av cigarretter som man
4014: nivå som fastställts inom EU. Jämfört med de            rullar själv ändras för att främja strävan att upp-
4015: övriga EU-länderna är det bara Danmark, Eng-            nå de hälsopolitiska målen.
4016: land, Irland och Portugal som för tillfållet har en         Slutligen vad gäller levnadskostnadsindexet
4017:  högre tobaksaccis än Finland. Bara i Danmark           konstaterar regeringen att den inte har för avsikt
4018:  och numera också i Sverige är priserna på tobaks-      att utesluta tobaksprodukter ur indexet, efter-
4019:  produkter högre än Finland. 1 Finland är skatte-       som de klart hör tili de betydande objekt med
4020:  och prisnivån i fråga om tobaksprodukter dess-         vilka man kan mä ta hur hushållen förbrukar sina
4021:  utom märkbart högre än hos våra grannar i söder        pengar och vilka kostnader Je har.
4022:  och öster. Ett allmänt problem vid beskattningen
4023: 
4024:      Helsingfors den 19 december 1997
4025: 
4026:                                                                               Minister Jouko Skinnari
4027:                                           KK 1122/1997 vp
4028: 
4029: Kirjallinen kysymys 1122
4030: 
4031: 
4032: 
4033: 
4034:                                   Mari Kiviniemi /kesk: Kotihoidon tuen lakkauttamista koskevista
4035:                                      suunnitelmista
4036: 
4037: 
4038:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4039: 
4040:    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre        Kotihoidon tuen leikkaus on ollut myös epä-
4041: väläytti Demari-lehden (28.1 0.1997) haastatte-      sosiaalinen. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle an-
4042: lussa kotihoidon tuen mahdollista poistamista.       netussa ministeriön ja Kansaneläkelaitoksen sel-
4043: Mönkäreen mielestä kotihoidon tuen säätämi-          vityksessä todetaan yksiselitteisesti, että "koti-
4044: nen vuonna 1984 oli virhe. Onko Suomessa varaa       hoidon leikkauksen seurauksena ovat eniten me-
4045: ryhtyä romuttamaan järjestelmää, joka on yli         nettäneet pienituloiset ja monilapsiset perheet."
4046: kymmenen vuoden ajan tarjonnut lapsiperheille        Suurimmillaan menetykset ovat olleet yli 1 000
4047: suositun ja yhteiskunnalle edullisen tavan järjes-   markkaa kuukaudessa - muiden leikkausten
4048: tää pienten lasten hoitaminen?                       ohella.
4049:    Hallitus on leikannut vuoden 1996 alusta koti-       Tehdyt virheet on korjattava. Kotihoidon tu-
4050: hoidon tukea 22,5 prosentilla. Hallituksen linja     kea ei saa lakkauttaa, sillä kukin meistä tarvitsee
4051: suhteessa lasten kotihoidon tukeen on ollut kova,    muutamien vuosien kuluttua itseään nuorempia
4052: ja sen seuraukset ovat dramaattisia. Kotihoidon      veronmaksajia maksamaan eläkkeitä.
4053: tuen piirissä on noin 20 000 perhettä vähemmän          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4054: kuin edellisenä vuonna. Kotihoidon tuen määrä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4055: rahaa on säästymässä yli ennakon, mutta vastaa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4056: vasti kunnallisen päivähoidon ja toimeentulo-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4057: tuen sekä työttömyysturvan ja asumistuen menot
4058: ovat kasvaneet. Kaiken kaikkiaan yhteiskunnan                  Puhuttaessa kotihoidon tuen lakkaut-
4059: menot ovat vain lisääntyneet.                               tamisesta, onko kyseessä laajemmin halli-
4060:                                                             tuksen linja vai ministerin yksityisajatus?
4061: 
4062:      Helsingissä 10 päivänä marraskuuta 1997
4063: 
4064:                                         Mari Kiviniemi /kesk
4065: 
4066: 
4067: 
4068: 
4069: 270!36
4070: 2                                         KK 1122/1997 vp
4071: 
4072: 
4073: 
4074: 
4075:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4076: 
4077:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sesta ja yksityisen hoidon tukea 7 349 lapsesta.
4078: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Lasten kotihoidon tuen saajia on samana aikana
4079: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ollut 66 058 ja yksityisen hoidon tuen saajia 5 600.
4080: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-      Vuoden 1996 joulukuussa kotihoidon tuen saajia
4081: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          on ollut 72 975. Kotihoidon tukea voidaan mak-
4082: n:o 1122:                                            saa perheelle myös silloin, kun hoitajana on joku
4083:                                                      muu kuin toinen vanhemmista.
4084:           Puhuttaessa kotihoidon tuen lakkaut-          Lasten kotihoidon tuki, useissa kunnissa mak-
4085:        tamisesta, onko kyseessä laajemmin halli-     settavien kuntaiisien kanssa, on merkittävä pien-
4086:        tuksen linja vai ministerin yksityisajatus?   ten lasten kotona hoitamisen mahdollistaja. Sa-
4087:                                                      malla kun lasten kotihoidon tuki mahdollistaa
4088:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pienen lapsen vanhemman kotiin jäämisen,
4089: vasti seuraavaa:                                     avautuu työttömille työmahdollisuuksia. Paavo
4090:                                                      Lipposen hallituksen ohjelmassa työttömyyden
4091:     Laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon      alentaminen on keskeisenä tavoitteena. Lasten
4092: tuesta (1128/1996) on tullut voimaan 1.8.1997.       kotihoidon tuki on osa lapsiperheiden perustur-
4093: Koko järjestelmä on ollut hallituksen harkittava-    vaa myös niissä perheissä,joissa toinen puolisois-
4094: na tämän lainsäädäntöuudistuksen yhteydessä.         ta on jo ennen lapsen syntymää työelämän ulko-
4095: Uudistuksessa kotihoidontuki on säilytetty pe-       puolella.
4096: ruspiirteiltään entisenlaisena. Lasten kotihoidon       Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuen
4097: tuki on, vanhempainrahakauden jälkeen, alle          järjestelmällä kunnallisten päivähoitopalvelui-
4098: kolmivuotiaiden osalta vaihtoehtoinen kunnan         den rinnalla on haluttu korostaa perheiden valin-
4099: järjestämän päivähoidon kanssa. Kotihoidon tu-       nan mahdollisuuksia pienten lasten hoitamiseksi.
4100: keen oikeutetun lapsen alle kouluikäisistä sisa-     Monipuolinen järjestelmä mahdollistaa perheen
4101: ruksista maksetaan myös hoitorahaa, mikäli he        elämäntilanteeseen parhaiten soveltuvan hoito-
4102: eivät ole kunnallisessa päivähoidossa. Kotihoi-      vaihtoehdon käyttämisen.
4103: don tuen hoitolisä on tulosidonnainen etuus,jota        Sosiaali-ja terveysministeriössä ei ole suunnit-
4104: maksetaan vain yhdestä lapsesta.                     tella lainsäädännön muuttamista lasten kotihoi-
4105:     Lasten kotihoidon tukea on maksettu Kelan        don tuen osalta.
4106: tilastojen mukaan syyskuussa 1997 104 008 lap-
4107: 
4108:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
4109: 
4110:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
4111:                                            KK 1122/1997 vp                                              3
4112: 
4113: 
4114: 
4115: 
4116:                                         Tili Riksdagens Talman
4117: 
4118:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         1september 1997 har stöd för hemvård av barn
4119: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        enligt FPA:s statistik utbetalts för 104 008 barn
4120: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      och stöd för privat vård för 7 349 barn. Under
4121: man Mari Kiviniemi undertecknade spörsmål             samma period var antalet personer som fick stöd
4122: nr 1122:                                              för hemvård av barn 66 058 och stöd för privat
4123:                                                       vård 5 600. 1 december 1996 var antalet personer
4124:           Då det talas om en indragning av stö-       som fick hemvårdsstöd 72 975. Stöd för hemvård
4125:        det för hemvård av barn, är det fråga om       av barn kan beviljas en familj även då vårdaren
4126:        en mer omfattande linje inom regeringen        inte är en av föräldrarna.
4127:        eller ministerns privata åsikt?                   Stödet för hemvård av barn, tillsammans med
4128:                                                       det kommuntillägg som beviljas av de flesta kom-
4129:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         muner, möjliggör vård av små barn i hemmet.
4130: anföra följande:                                      Samtidigt som hemvårdsstödet gör det möjligt
4131:                                                       för småbarnsföräldrar att stanna hemma, ges
4132:    Lagen om stöd för hemvård och privat vård av       arbetslösa en möjlighet tili arbete. Att minska
4133: barn (1128/1996) trädde i kraft den 1 augusti         arbetslösheten är ett centralt tema i programmet
4134: 1997. 1 samband med reformen av lagstiftningen        för Paavo Lipponens regering. Stödet för hem-
4135: har regeringen sett över hela systemet. Vid refor-    vård av barn är en del av barnfamiljernas grund-
4136: men bibehölls stödet för hemvård av barn i stora      trygghet även i familjer där en av makarna har
4137: drag som förut. Efter föräldrapenningsperioden        varit ute ur arbetslivet redan före barnets födelse.
4138: kan föräldrarna välja mellan antingen stöd för           Genom systemet med stöd får hemvård och
4139: hemvård av barn eller kommunal dagvård när            privat vård av barn vid sidan av den kommunala
4140: det gäller barn under tre år. Om det barn som         dagvårdsservicen vill man betona familjernas
4141: berättigar tili hemvårdsstöd har syskon som inte      valmöjligheter i fråga om vården av små barn.
4142: nått skolåldern, betalas dessutom vårdpenning         Det mångsidiga systemet innebär att en familj
4143: för syskonen, ifall de inte får kommunal dagvård.     kan utnyttja det vårdalternativ som är lämpligast
4144: Vårdtillägget tili stödet för hemvård av barn är en   med tanke på familjens livssituation.
4145: inkomstbunden förmån som endast beviljas för             Social- och hälsovårdsministeriet har inga pla-
4146: ett barn.                                             ner på att ändra lagstiftningen om stöd för hem-
4147:                                                       vård av barn.
4148:      Helsingforsden 26 november 1997
4149: 
4150:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
4151:                                            KK 1123/1997 vp
4152: 
4153: Kirjallinen kysymys 1123
4154: 
4155: 
4156: 
4157: 
4158:                                    Jari Koskinen /kok ym.: Ympäristöministeriön Maan Ystävät
4159:                                        -nimiselle järjestölle myöntämästä toiminta-avustuksesta
4160: 
4161: 
4162:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4163:    Syksyn aikana on kettutarhoihin kohdistuva         alaisten järjestöjen toiminnassa- tavalla tai toi-
4164: terroritoiminta valitettavasti jatkunut. Kettutar-    sella. Lisäepäilyksiä herää, kun tarkastelee leh-
4165: hoilla on valvontaa lisätty rikollisen sabotaasi-     teen kirjoittajia, joista yksi on muun muassa kuu-
4166: toiminnan estämiseksi. Elinkeinon harjoittajille      luisa kettutyttö Miia Salli. Saman lehden mai-
4167: valvonnan lisääminen aiheuttaa tuntuviakin ta-        noksissa annetaan selkeitä ohjeita siitä, kuinka
4168: loudellisia panostuksia. Sekä tuotannon että          mahdollisimman huomaamattomasti ja vaikeas-
4169: myös turkiseläinten säästäminen näiltä raaoilta       ti tunnistettavasti lähetetään "kaikkea sitä uutis-
4170: suunnitelmallisilta iskuilta on kuitenkin nykyi-      materiaalia, mitä valtamedia kieltäytyy julkaise-
4171: sin jo välttämättömyys. Huolestuttavaa on, että       masta". Edelleen lehdessä mainostetaan turvalli-
4172: samalla laittomalla toimintaperiaatteella ollaan      suusvinkkejä vallankumouksellisille, ohjeita sivi-
4173: nyt selvästi laajentamassa "pelastusoperaatioi-       lisaation tuhoamiseen ja taktiikkaideoita turkis-
4174: ta" myös koe-eläimiin. Hyvin todennäköistä on,        tarhoille. Demokraattista! Samoin lehdessä lue-
4175: että iskujen taustalta löytyvät samat, toimintaa      tellaan 212 suomalaisen turkistarhan osoite, jot-
4176: jo pitkään harjoittaneet tahot.                       ta voidaan "objektiivisesti" todentaa, minkälai-
4177:    Viime vuosina on perustettu monia ympäris-         nen tilanne tarhoilla eläinten kohdalla on. Ovat-
4178: töjärjestöjä, jotka tekevät arvokasta työtä yh-       kohan nämä tarkastuskäynnit todella objektiivi-
4179: teiskunnassa huomion kiinnittämiseksi ympäris-        sia, etukäteen sovittuja vierailuja?
4180: tökysymyksiin. Näiden järjestöjen rinnalla toi-           Maan Ystävät perustettiin kesäkuussa 1996.
4181: mii kuitenkin muutamia epäilyttäviä ja jopa hä-       Vuonna 1997 Maan Ystävät, vain puoli vuotta
4182: lyttäviä toimintatapoja omaavia järjestöjä.           toimittuaan, sai ympäristöministeriöitä 150 000
4183: Hyvä esimerkki maailmaa syleilevin tavoittein         markkaa tukea toimintaansa. Tutkittiinko tukea
4184: rikollisuuteen yllyttävästä järjestöstä on Maan       myönnettäessäjärjestön toimintaaja toimintata-
4185: Ystävät. Järjestö pyrkii sääntöjensä mukaan tie-      poja? Miten rikolliseen toimintaan jäseniään yl-
4186: dottamaan, kouluttamaan, kampanjoimaan,               lyttävä järjestö ylipäätään voi saada yhteiskun-
4187: agitoimaan, järjestämään mielenosoituksia sekä        nan tuen toimintaansa?
4188: julkaisemaan erilaista materiaalia demokraatti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4189: sen ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan saa-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
4190: vuttamiseksi. Tavoitteet kuulostavat hyväksyt-        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
4191: täviltä. Kuinka näihin tavoitteisiin oikeasti pyri-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4192: tään, on jo kyseenalaisempaa.
4193:    Maan Ystävätjulkaisee lehteä nimeltä Muu-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4194: toksen kevät. Lehti ilmoittaa olevansa ympäris-              ryhtyä, että Maan Ystävät -järjestön saa-
4195: tövallankumouksellinen aikakausilehti, ja siltä              ma 150 000 markan toiminta-avustus pa-
4196: se totisesti vaikuttaakin. Lehdessä on niin paljon           lautetaan valtiolle, ja
4197: ALF:n (Animal Liberation Front) ja EVR:n                        miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei
4198: (Eläinten Vapautus Rintama) mainoksia ja jut-                ympäristöministeriön varoja myönnetä
4199: tuja, että tuntuu epätodennäköiseltä, etteikö                kyseenalaisilla toimintaperiaatteilla toi-
4200:  Maan Ystävät olisi mukana moisten kyseen-                   miville järjestöille?
4201: 
4202:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1997
4203: 
4204:           Jari Koskinen /kok              Kimmo Sasi /kok                Heikki Koskinen /kok
4205: 
4206: 270136
4207: 2                                             KK 1123/1997 vp
4208: 
4209: 
4210: 
4211: 
4212:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4213: 
4214:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           määrä oli yli miljoona markkaa. Maan ystävät
4215: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            ry. haki avustusta 210 000 markkaaja sitä myön-
4216: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          nettiin 150 000 markkaa.
4217: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski-             Määrärahaa myönnettäessä on otettu huo-
4218: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             mioon toiminnan yhteiskunnallinen merkitys.
4219: n:o 1123:                                                Maan ystävät toimii paikallisella, kansallisella,
4220:                                                          alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla kestä-
4221:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          vän kehityksen edistämiseksi. Valtakunnallisella
4222:         ryhtyä, että Maan Ystävät -järjestön saa-        tasolla järjestö tukee yhteistyötä muiden ympä-
4223:         ma 150 000 markan toiminta-avustus pa-           ristöjärjestöjen, mm. Suomen Luonnonsuojelu-
4224:         lautetaan valtiolle, ja                          liiton ja Luontoliiton kanssa. Maan ystävät ry:n
4225:            miten Hallitus aikoo varmistaa, ettei         vuoden 1997 määrärahan käyttösuunnitelmassa
4226:         ympäristöministeriön varoja myönnetä             avustusta esitetään käytettäväksi kansallisiin
4227:         kyseenalaisilla toimintaperiaatteilla toi-       kampanjoihinja hankkeisiin, joita ovat liikenne-
4228:         miville järjestöille?                            kampanja (kevyt- jajoukkoliikenne, automarke-
4229:                                                          tit, moottoritiehankkeet, autottomat keskustat
4230:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ym.), paikallisagendatyö, metsäkampanja (pape-
4231: vasti seuraavaa:                                         rinkulutuksen vähentäminen), Suomi 21 -kam-
4232:                                                          panja ("työtä kaikille ympäristöä tuhoamatta")
4233:    Ympäristöministeriö myöntää vuosittain                sekä hiilienergian käytön vastainen kampanja.
4234: eräille järjestöille ja projektiluonteisille hankkeil-   Vuoden 1997 tiedotussuunnitelmaan kuuluu pai-
4235: le avustuksia. Vuonna 1997 talousarvion mo-              kallistoiminnan opas, opintopiiriaineisto ja Ku-
4236: mentille 35.01.61 on varattu 6,6 miljoonaa mark-         luta harkiten -opas sekä jäsenlehti.
4237: kaa.                                                         Ympäristöministeriö on määrärahaa myöntä-
4238:    Vuoden 1997 talousarvioesityksen perustelu-           essään edellyttänyt, että Maan ystävät ry. toimit-
4239: jen mukaan määrärahaa saa käyttää avustuksien            taa 31. päivään maaliskuuta 1998 mennessä toi-
4240: maksamiseen valtakunnallisille luonnonsuojelu-           mintakertomuksen, tilinpäätöksen ja tilintarkas-
4241: ja ympäristöjärjestöille, valtakunnallisille asun-       tajien lausunnon tilikaudelta 1.1.-31.12.1997.
4242: toalanjärjestöille, saariston kehityksen edistämi-       Lisäksi ministeriö on päätöksessään edellyttä-
4243: sestä annetun lain 12 §:n tarkoittamien avustus-         nyt, että mikäli avustusta käytetään muuhun
4244: ten maksamiseen sekä avustusten maksamiseen              kuin päätöksessä mainittuun toimintaan tai
4245: Pidä Saaristo Siistinä ry:lle ja tunturialueiden         avustuksen ehtoja ei muutoin noudateta, on
4246: jätehuoltoa edistävään toimintaan. Määrärahaa            avustus tai jo maksettu osa avustuksesta välittö-
4247: saa käyttää myös kestävää kehitystä edistävään           mästi palautettava. Koska määrärahan tilikausi
4248: projektiluonteiseen toimintaan. Lisäksi määrä-           on kesken ja toimintakertomus on ministeriön
4249: rahasta on osa alueiden kehittämisestä annetun           käytössä vasta ensi vuoden maaliskuussa, on en-
4250: lain mukaista aluekehitysrahaa.                          nenaikaista arvioida avustusehtojen toteutumis-
4251:    Määrärahan käyttösuunnitelmassa on osoi-              ta.
4252: tettu 600 000 markkaa ns. muille järjestöille ja             Ympäristöministeriön näkemyksen mukaan
4253: avustuksille. "Muilla järjestöillä" tarkoitetaan         Maan ystävät ry:n hakemuksessa esitetty vuoden
4254: kaikkia muita kuin talousarvioesityksen peruste-         1997 käyttösuunnitelma tukee kestävän kehityk-
4255: luissa erikseen mainittuja tai käyttösuunnitel-          sen tavoitteiden toteuttamista ja esitetyt hank-
4256: massa muutoin nimettyjä valtakunnallisia järjes-         keet omalta osaltaan edistävät ympäristöasioi-
4257: töjä. Kuluvana vuonna luonnonsuojelu- ja ym-             den hoitoa erityisesti paikallisella tasolla.
4258: päristöjärjestöjen hakemien avustusten yhteis-
4259: 
4260:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
4261: 
4262:                                                                    Ympäristöministeri Pekka Haavisto
4263:                                            KK 1123/1997 vp                                              3
4264: 
4265: 
4266: 
4267: 
4268:                                         Tili Riksdagens Ta/man
4269: 
4270:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        vänner i Finland r.f. ansökte om 210 000 mark
4271: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      och beviljades 150 000 mark.
4272: de medlem av statsrådet översänt följande av              Då anslaget beviljas, beaktas verksamhetens
4273: riksdagsman Jari Koskinen m.fl. undertecknade         samhälleliga betydelse. Jordens vänner i Finland
4274: spörsmål nr 1123:                                     r.f. arbetar på lokalplanet, nationellt, regionalt
4275:                                                       och globalt för att främja en hållbar utveckling.
4276:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        På riksplanet stöder organisationen samarbetet
4277:        ta för att det verksamhetsbidrag som or-       med andra miljöorganisationer, bl.a. Finlands
4278:        ganisationen Jordens vänner i Finland          Naturskyddsförbund och Luontoliitto. Jordens
4279:        har fått skall återbetalas tili staten, och    vänner i Finland r.f. anför isin dispositionsplan
4280:           på vilket sätt ämnar Regeringen säker-      för 1997 års anslag att bidraget används för na-
4281:        ställa att miljöministeriets medel inte be-    tionella kampanjer och projekt, vilket innebär en
4282:        viljas organisationer med tvivelaktiva         trafikkampanj (lätt trafik och kollektiv trafik,
4283:        verksamhetsprinciper?                          bilmarketar, motorvägsprojekt, bilfria centrum-
4284:                                                       områden osv.), arbetet på lokala agendor, en
4285:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         skogskampanj (minskning av papperskonsum-
4286: anföra följande:                                      tionen), en Finland 21-kampanj ("arbete åt alla
4287:                                                       utan att miljön förstörs") samt en kampanj mot
4288:    Miljöministeriet beviljar årligen bidrag och       användningen av kolenergi. 1997 års informa-
4289: understöd tili vissa organisationer och vissa slags   tionsplan omfattar en handledning för lokal
4290: projekt. 1 1997 års budget har 6,6 miljoner mark      verksamhet, studiecirkelmaterial och handled-
4291: reserverats under moment 35.01.61.                    ningen Kuluta harkiten (Konsumera förnuftigt)
4292:    Enligt motiveringen tili budgetförslaget för år    samt ett medlemsblad.
4293: 1997 får anslaget användas tili utbetalning av            Miljöministeriet har då bidraget beviljades
4294: bidrag och understöd tili riksomfattande natur-       förutsatt att Jordens vänner i Finland r.f. före
4295: vårds- och miljöorganisationer, tili riksomfat-       den 31 mars 1998 tillställer ministerietsin verk-
4296: tande organisationer i bostadsbranschen, tili ut-     samhetsberättelse, bokslutet och revisorernas ut-
4297: betalning av bidrag som avses i 12 § lagen om         låtande för verksamhetsperioden              1.1.-
4298: skärgårdens utvecklande och tili betalning av         31.12.1997. Ministeriet har i sitt beslut också
4299: bidrag tili Häll Skärgården Ren r.f. och tili verk-   förutsatt att om bidraget används för andra än i
4300: samhet som främjar avfallshanteringen i fjällen.      beslutet nämnd verksamhet, eller om vilikoren
4301: Anslaget får också användas tili projektverksam-      för bidraget annars inte följs, skall bidraget eller
4302: het som främjar en hållbar utveckling. Dessutom       den redan utbetalda delen omedelbart återbeta-
4303: är en del av anslaget regionutvecklingsmedel en-      las. Eftersom redovisningsperioden för anslaget
4304: ligt lagen om regional utveckling.                    ännu inte gått ut och ministeriet inte får tillgång
4305:    1 dispositionsplanen för detta anslag har          tili verksamhetsberättelsen förrän i mars nästa
4306: 600 000 mark anvisats tili så kallade andra orga-     år, är det alltför tidigt att bedöma om bidragsvili-
4307: nisationer och bidrag. Med "andra organisatio-        koren har följts.
4308: ner" avses alla andra riksomfattande organisa-            Enligt miljöministeriets uppfattning stöder
4309: tioner än de som uttryckligen nämns i motive-         den dispositionsplan för år 1997 som anförts i
4310: ringen tili budgetförslaget eller annars i disposi-   ansökan från Jordens vänner i Finland r.f. en
4311: tionsplanen. Under detta år är det sammanlagda        hållbar utveckling, och de föreslagna projekten
4312: belopp om vilket naturvårds- och miljöorganisa-       bidrar tili bättre skötsel av miljöfrågorna särskilt
4313: tionerna har ansökt över en miljon mark. Jordens      på det lokala planet.
4314: 
4315:      Helsingforsden 3 december 1997
4316: 
4317:                                                                       Miljöminister Pekka Haavisto
4318:                                            KK 1124/1997 vp
4319: 
4320: Kirjallinen kysymys 1124
4321: 
4322: 
4323: 
4324: 
4325:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Arvonlisäveron porrastuksesta ympäristövai-
4326:                                        kutusten mukaan
4327: 
4328: 
4329:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4330: 
4331:    Veropolitiikalla voidaan monin tavoin vaikut-      joka voisi saada verotuksessa positiivisen erityis-
4332: taa kuluttajien käyttäytymiseen. Haittaverojen        kohtelun.
4333: lisäksi voitaisiin ajatella porkkanaa eli veroalen-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4334: nusta tuotteille, jotka ovat omiaan parantamaan       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4335: ympäristön tilaa.                                     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4336:    Kotitalouksia tulisi ainakin rivi- ja omakotita-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4337: loissa kannustaa talokohtaiseen kompostointiin.
4338: Se on ympäristöystävällisempää kuin kompos-                     Aikooko Hallitus ohjata kulutusta
4339: toitavien jätteiden kuljettaminen kunnan kom-                ympäristöä säästävään suuntaan ainoas-
4340: postointipisteisiin, joista puolestaan kuljetetaan           taan haittaveroin vai onko mahdollista,
4341: maatunut aines takaisin talojen pihoille maanpa-             että kuluttajien ostopäätöksiin pyrittäi-
4342: rannusaineksiksi.                                            siin vaikuttamaan myös alentamalla ym-
4343:    Kompostorien vapauttaminen arvonlisäve-                   päristöä säästävien tuotteiden arvonlisä-
4344: rosta on ainoastaan yksi esimerkki tuotteesta,               veroa?
4345: 
4346:      Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 1997
4347: 
4348:                                           Liisa Hyssälä /kesk
4349: 
4350: 
4351: 
4352: 
4353: 270136
4354: 2                                          KK 1124/1997 vp
4355: 
4356: 
4357: 
4358: 
4359:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4360: 
4361:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teessa on vaikeaa muun muassa sen vuoksi, että
4362: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         veropohjasta tehtävät poikkeukset sekä alennet-
4363: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tujen verokantojen soveltamisalan laajentami-
4364: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-       nen ovat vastoin yhteisön arvonlisäverotuksen
4365: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        yleisiä harmonisointipyrkimyksiä.
4366:  1124:                                                    Alennetun arvonlisäverokannan soveltami-
4367:                                                       nen ympäristön kannalta hyödyllisiin tuotteisiin
4368:           Aikooko Hallitus ohjata kulutusta           on ongelmallista myös muista syistä. Alennetun
4369:        ympäristöä säästävään suuntaan ainoas-         verokannan kohdistaminen ympäristön kannal-
4370:        taan haittaveroin vai onko mahdollista,        ta keskeisiin hyödykkeisiin on erittäin hankalaa,
4371:        että kuluttajien ostopäätöksiin pyrittäi-      koska ympäristönsuojelua edistävinä tai ympä-
4372:        siin vaikuttamaan myös alentamalla ym-         ristöystävällisinä voidaan markkinoida mitä eri-
4373:        päristöä säästävien tuotteiden arvonlisä-      laisempia tuotteita. Rajanvetovaikeuksiin liitty-
4374:        veroa?                                         vien neutraalisuusongelmien ja hallinnollisten
4375:                                                       vaikeuksien välttämiseksi alennetun verokannan
4376:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          alaisten hyödykkeiden piiri on perustelua pitää
4377: vasti seuraavaa:                                      mahdollisimman rajoitettuna. Tätä edellyttävät
4378:                                                       myös arvonlisäveron fiskaaliset tavoitteet.
4379:     Arvonlisäverolain (150111993) mukaan veroa            Ympäristötavoitteiden kannalta arvonlisäve-
4380: suoritetaan periaatteessa kaikesta liiketoimin-       roa tehokkaampana verotuksellisena keinona
4381: nan muodossa tapahtuvasta tavaran ja palvelun         voidaan pitää erillisiä pisteveroja, koska ne voi-
4382: myynnistä. Vain eräät laissa luetellut palvelut ja    daan kohdistaa tarkemmin haluttuihin hyödyk-
4383: tavarat on vapautettu verosta. Yleinen verokan-       keisiin. Lisäksi on huomattava, että alennetulla
4384: ta on 22 prosenttia. Tiettyihin hyödykkeisiin so-     arvonlisäverokannalla ei ole vaikutusta yritystoi-
4385: velletaan alennettuja 12 prosentin ja 6 prosentin     minnan tuotantopanosten käyttöön arvonlisä-
4386: verokantoja. Lisäksi elintarvikkeisiin sovelle-       verovelvollisilla yrityksillä olevien vähennysoi-
4387: taan erityistä 17 prosentin verokantaa. Hallitus      keuksien vuoksi. Ympäristön kannalta verotuk-
4388: on esittänyt, että vuoden 1998 alusta kaksi alinta    sellisten ohjauskeinojen käyttö voi kuitenkin olla
4389: verokantaa yhdistettäisiin uudeksi 8 prosentin        tehokkaampaa, jos ne voidaan kohdistaa nimen-
4390: verokannaksi (HE 111/1997 vp).                        omaan yritystoiminnan panoksiin. Tässäkin suh-
4391:     Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-         teessa erilliset vähennyskelvottomat pisteverot
4392: pohjan laajuus ja verokannat on säädelty Suo-         ovat arvonlisäveroa käyttökelpoisempia. Piste-
4393: mea sitovasti Euroopan yhteisön kuudennessa           verojen tehokkuutta ympäristöohjaavuuden
4394: arvonlisäverodirektiivissä (77/388/ETY). Direk-       kannalta ei kuitenkaan voida yleistää. Myös nii-
4395: tiivin H-liitteessä on lueteltu ne hyödykkeet, joi-   den käyttöönottoon liittyy yhteisöoikeudellisia
4396: hin jäsenvaltiot voivat soveltaa alennettua vero-     ongelmia.
4397: kantaa. H-liitteessä ei mainita ympäristöystäväl-         Hallitus pitää tärkeänä erilaisten ympäristön
4398: lisiä tuotteita, kuten kompostoreita.                 tilan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden
4399:     Suomi ei voi kansallisin päätöksin supistaa       kehittämistä. Edellä esitetyistä syistä arvonlisä-
4400: direktiivin mukaista veropohjaa tai soveltaa          verojärjestelmä ei kuitenkaan sovellu hyvin ym-
4401: alennettuja verokantoja muihin kuin direktiivis-      päristöpoliittiseksi tukijärjestelmäksi. Tämän
4402: sä mainittuihin tavaroihin ja palveluihin. Tämä       vuoksi hallitus katsoo, että ympäristötavoitteita
4403: edellyttäisi direktiivin muutosta, joka vaatii ko-    tukevat toimenpiteet voidaan toteuttaa tarkkaan
4404: mission esitystä ja kaikkien jäsenmaiden yksi-        harkittujen erillisten pisteverojen tai muiden
4405: mielisyyttä. Direktiivin muuttaminen tässä suh-       kuin verotuksellisten ohjauskeinojen avulla.
4406: 
4407:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
4408: 
4409:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
4410:                                            KK 1124/1997 vp                                             3
4411: 
4412: 
4413: 
4414: 
4415:                                         Tili Riksdagens Talman
4416: 
4417:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      direktivet är komplicerad bl.a. av den orsaken att
4418: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        undantag som gäller skattebasen samt utvidgade
4419: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      tillämpningsområden för sänkta skattesatser går
4420: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           emot gemenskapens allmänna strävan efter en
4421: 1124:                                                 harmonisering av mervärdesbeskattningen.
4422:                                                           En tillämpning av lägre mervärdesskattesats i
4423:           Ämnar Regeringen styra konsumtio-           fråga om miljövänliga produkter är problema-
4424:        nen i en mera miljövänlig riktning enbart      tisk också av andra orsaker. Att inrikta en sänk-
4425:        med hjälp av miljöskatter, eller vore det      ning av skattesatsen på nyttigheter som är cen-
4426:        möjligt att påverka konsumenternas köp-        trala ur miljövänlighetssynpunkt är synnerligen
4427:        beslut också genom en sänkning av mer-         svärt, eftersom de mest skiftande produkter kan
4428:        värdesskatten på miljövänliga produk-          marknadsföras som miljövårdsfrämjande eller
4429:        ter?                                           miljövänliga. För att undvika neutralitetspro-
4430:                                                       blem i anslutning tili gränsdragningen och admi-
4431:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nistrativa olägenheter är det motiverat att i så
4432: anföra följande:                                      stor utsträckning som möjligt begränsa mängden
4433:                                                       nyttigheter på vilka en lägre skattesats tillämpas.
4434:    Enligt mervärdesskattelagen ( 15011 1993) upp-     Detta förutsätts ocksä i de fiskala målen för mer-
4435: bärs skatt på i princip all rörelsemässig försälj-    värdesbeskattningen.
4436: ning av varor och tjänster. Endast vissa i lagen          Olika punktskatter kan anses vara en ur miljö-
4437: nämnda varor och tjänster är befriade från skatt.     vårdssynpunkt effektivare metod för beskattning
4438: Den allmänna skattesatsen är 22 %. I fråga om         än mervärdesskatt, eftersom de mera exakt kan
4439: vissa nyttigheter tillämpas lägre skattesatser på     inriktas på de önskade nyttigheterna. Det bör
4440: 12 respektive 6 %. Dessutom tillämpas en sär-         dessutom noteras att en sänkt mervärdesskatte-
4441: skild skattesats på 17% i fråga om livsmedel.         sats inte har någon effekt på användningen av
4442: Regeringen har föreslagit att de två lägsta skatte-   produktionsinsatser inom företagsverksamheten
4443: satserna skall slås ihop tili en skattesats pä 8 %    eftersom mervärdesskattepliktiga företagare har
4444: från och med ingängen av 1998 (RP 111/1997 rd).       rätt tili avdrag. Användningen av skattemässiga
4445:     Skattebasens omfattning och de skattesatser       styrmedel kan emellertid vara effektiv med tanke
4446: som skall tillämpas i mervärdesbeskattningen          på miljön,__om de kan inriktas just pä företagens
4447: anges i Europeiska gemenskapens sjätte mervär-        insatser. A ven i detta avseende är olika icke-
4448: desskattedirektiv (77/388/EEG), som är bindan-        avdragsgilla punktskatter mer användbara än
4449: de för Finland. I bilaga H tili direktivet finns en   mervärdesskatten. Deras effekt som styrmedel
4450: förteckning över de nyttigheter för vilka med-        kan dock inte generaliseras, då också ibrukta-
4451: lemsstaterna kan tillämpa en lägre skattesats.        gandet av dem är förknippade med gemenskaps-
4452: Några miljövänliga produkter, såsom kompost-          rättsliga problem.
4453: behållare, nämns inte i bilagan.                          Regeringen anser detvara viktigt att utveckla
4454:     Finland kan inte genom nationella beslut min-     åtgärder som syftar tili att förbättra miljön. Av
4455: ska den skattebas som anges i direktivet eller        de skäl som anförts ovan lämpar sig mervärdes-
4456: tillämpa lägre skattesatser i fråga om andra varor    skattesystemet illa som miljöpolitiskt stödsys-
4457: och tjänster än de som nämns i direktivet. Detta      tem. Därför anser regeringen att åtgärder i syfte
4458: skulle kräva en ändring av direktivet, som isin tur   att stöda miljömålen kan genomföras med hjälp
4459: kräver ett förslag från kommissionen och att alla     av noggrant övervägda punktskatter eller andra
4460: medlemsstater är enhälliga. En sådan ändring av       styrmedel än skatter.
4461: 
4462:      Helsingforsden 2 december 1997
4463: 
4464:                                                                             Minister Jouko Skinnari
4465:                                           KK 1125/1997 vp
4466: 
4467: Kirjallinen kysymys 1125
4468: 
4469: 
4470: 
4471: 
4472:                                   Risto Penttilä /nuors: Tietokonejärjestelmien toimivuuden turvaa-
4473:                                       misesta vuosituhannen vaihtuessa
4474: 
4475: 
4476:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4477: 
4478:    Vuosituhannen vaihde on tietokonealan                Helsingin Sanomat kertoi 24.10.1997, ettei
4479: asiantuntijoiden mukaan uhka tietoyhteiskun-         yksikään Euroopan sadasta suurimmasta yrityk-
4480: nan toimivuudelle. Uhka syntyy siitä, että nykyi-    sestä ole täysin valmistautunut vuosituhannen
4481: set tietokoneet eivät pysty tulkitsemaan uuden       vaihteen 00-ongelmaan. Tutkimuksen oli tehnyt
4482: vuosituhannen alun päiväystietoja oikealla ta-       Goldman Sachs -investointipankki.
4483: valla. Pahimmillaan päiväystietojen väärä tul-          Useat muutkin tutkimukset viittaavat siihen,
4484: kintajohtaa siihen, että suurijoukko yritystenja     että suurin osa maailman yrityksistä ja viran-
4485: viranomaisten tietojärjestelmistä niin sanotusti     omaisista ei ole ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin
4486: kaatuu eli menettää toimintakykynsä.                 varmistaakseen tietokonejärjestelmiensä toimi-
4487:    Asiantuntijoiden mukaan ongelma johtuu sii-       vuuden vielä uuden vuosituhannen alkuhetken
4488: tä, että kaksinumeroisin vuosiluvuin toimivat        jälkeen.
4489: tietokoneet tulkitsevat, että vuoden '99' jälkeen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4490: alkaa vuosi '00'. Siirtyminen vuodesta 1999 takai-   tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
4491: sin ajanlaskumme alkuun ymmärrettävästi häi-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4492: ritsee lineaariseen logiikkaan tottunutta tietoko-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4493: netta.
4494:     New York Times raportoi syyskuussa 1997                      Onko Hallitus tietoinen vuosituhan-
4495: laajasta amerikkalaistutkimuksesta, jonka mu-                nen vaihteessa uhkaavasta tietokoneon-
4496: kaan 30 prosenttia maailman yrityksistä ei ole               gelmasta, ja
4497: ryhtynyt mihinkään toimiin ja joutuu mahdolli-                   mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4498: sesti vaikeuksiin vuosituhannen vaihteessa. Sa-              ryhtyä uhkaavan ongelman välttämisek-
4499: man tutkimuksen mukaan myös julkiset laitok-                 si?
4500: set kuten sairaalat ja yliopistot ovat huonosti
4501: valmistautuneita tietokoneiden vaihdevuoteen.
4502: 
4503:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
4504: 
4505:                                          Risto Penttilä /nuors
4506: 
4507: 
4508: 
4509: 
4510:  270136
4511: 2                                         KK 1125/1997 vp
4512: 
4513: 
4514: 
4515: 
4516:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
4517: 
4518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tosten teon. Vuoteen 2000 liittyvät korjaukset on
4519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        usein yhdistetty kokonaisten tietojärjestelmien
4520: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      uudistamiseen. Esimerkkeinä tästä ovat väestö-
4521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto           kirjanpidon ja työvoimahallinnon laajat hank-
4522: Penttilän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       keet, joiden tuloksena uusitut järjestelmät ote-
4523: n:o 1125:                                            taan käyttöön hyvissä ajoin ennen vuosituhan-
4524:                                                      nen vaihdetta.Verotuksen tietojärjestelmien toi-
4525:            Onko Hallitus tietoinen vuosituhan-       mivuuden turvaamiseksi on päätetty perustaa
4526:        nen vaihteessa uhkaavasta tietokoneon-        erillinen yhtiö, Tietokarhu Oy. Valtion talous- ja
4527:        gelmasta, ja                                  henkilöstöhallinnon järjestelmät uusitaan, koska
4528:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      valtion kirjanpidossa siirrytään lähelle liikekir-
4529:        ryhtyä uhkaavan ongelman välttämisek-         janpitoa ja palkkausperusteet uusiutuvat. Valtio-
4530:        si?                                           varainministeriö seuraa kyselyillä virastojen ja
4531:                                                      laitosten valmistautumista ja vuosi 2000 on sään-
4532:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nöllisesti esillä valtion tietohallinnon johtoryh-
4533: vasti seuraavaa:                                     mässä.
4534:                                                          Yritysmaailmassa on käynnissä paljon tieto-
4535:     Monissa tietojärjestelmissä vuosiluku ilmais-    järjestelmäuusintoja, joiden syynä on vuosi
4536: taan kahdella numerolla. Syynä tähän ovat olleet     2000 ja yhteisvaluuttaa euro. Aktiivisimpia täs-
4537: tiedon tallentamisen kustannukset, joiden vuoksi     sä ovat suuret yritykset. Pienten ja keskisuurten
4538: on pyritty säästämään kapasiteettia tavalla, joka    yritysten tietotekninen osaaminen on heikom-
4539: aiheuttaa ongelmia siirryttäessä seuraavalle vuo-    paa eikä niillä useimmiten ole omia asiantunti-
4540: situhannelle. Kaksinumeroinen vuosiluku on ih-       joita. Toisaalta niillä ei yleensä myöskään ole
4541: miselle helposti tulkittava, mutta voi aiheuttaa     itse kehitettyjä ohjelmistoja, vaan ne käyttävät
4542: yllättäviä pulmia päivämäärien vertailua edellyt-    pääosin valmisohjelmistoja. Valmisohjelmiston
4543: tävissä operaatioissa.                               korvaaminen tarvittaessa uudella on yleensä
4544:     Vuoteen 2000 liittyviä tietojärjestelmäongel-    varsin helppoa.
4545: mia on käsitelty laajasti joukkoviestimissä. Suu-        Oman erityisen ongelmatiikkansa muodosta-
4546: relle yleisölle suunnatuissa julkaisuissa asia on    vat ns. sulautetut ohjelmistot. Hyvin monissa
4547: ollut esillä jo pari vuotta. Tietotekniikka-alan     erilaisissa koneissa, laitteissa ja säätöjärjestelmis-
4548: ammattilehdistössä vuoteen 2000 varautuminen         sä on paljon ohjelmistoa. Järjestelmissä voi olla
4549: on vakioaihe. Useimmat tietotekniikan valmista-      esimerkiksi ajastuksia,joiden yhteydessä käsitel-
4550: jat kertovat Internetin kotisivuillaan, miten nii-   lään vuosilukuja. Järjestelmistä voi myös olla
4551: den tarjoamat tuotteet selviävät vuodesta 2000.      tiedonsiirtoyhteyksiä muihin tietojärjestelmiin.
4552: Tietoa aiheesta on runsaasti ja helposti saatavil-       Asiakkaalla ei yleensä ole mahdollisuutta to-
4553: la.                                                  dentaa, onko laitteistossa tai säätöjärjestelmässä
4554:     Siitä, miten paljon yritykset ja yhteisöt ovat   sellaisia päivämääräkäsittelyjä, jotka voivat ai-
4555: panostaneet korjaaviin toimenpiteisiin, on vaih-     heuttaa häiriöitä siirryttäessä 2000-luvulle.
4556: televia käsityksiä. Tietotekniikka-alan yritykset    Asian voi todentaa vain valmistaja.
4557: arvioivat, että korjaaviin toimenpiteisiin on ryh-       Tietoja siirretään nyky-yhteiskunnassa run-
4558: dytty liian hitaasti. Tästä voi seurata vakavia      saasti organisaatioiden välillä. Suuri osa tästä
4559: kapasiteettiongelmia lähimpien kahden vuoden         tiedonsiirrosta tapahtuu kahden kesken sovitulla
4560: aikana. Kapasiteettipulmia lisää se, että yhteis-    tavalla. On tärkeää tarkastaa tiedonvaihtosano-
4561: valuutta euron käyttöönottoon liittyy huomatta-      matja tarvittaessa korjata ne niin, että vuosiluvut
4562: via tietoteknisiä muutostöitä, jotka on myös         esitetään neljällä numerolla. Tiedonsiirrossa tuli-
4563: käynnistettävä.                                      si siirtyä käyttämään standardisanomia ja vähin-
4564:     Valtionhallinnon virastot ja laitokset ovat      tään kansainvälisesti standardoituja esitysmuo-
4565: käynnistäneet omien tietojärjestelmiensä tarkas-     toja esimerkiksi päivämäärien ja valuutan ilmoit-
4566: tuksen sekä vuoden 2000 takia tarvittavien muu-      tamisessa.
4567:                                              KK 1125/1997 vp                                              3
4568: 
4569:     Hallitus pyrkii varmistamaan, että valtion vi-      teen 2000 liittyvien korjausten sisältyä ylläpi-
4570: rastot ja laitokset tarkastavatja tarvittaessa kor-     toon.
4571: jaavat tietojärjestelmänsä niin, että vuosi 2000 ei        Laitteisiin sisältyvien ohjelmistojen osalta
4572: aiheuta niille ongelmia. Muiden sektoreiden tek-        avainasemassa ovat laitteiden valmistajat ja
4573: nistenjärjestelmien toimivuuteen hallitus ei luon-      maahantuojat, jotka pystyvät selvittämään, ai-
4574: nollisesti pysty suoraan vaikuttamaan.                  heuttaako vuosituhannen vaihtuminen toimin-
4575:     Hallitus pitää tärkeänä, ettäjärjestöt ja toimi-    nallisia vaikeuksia. Laitevalmistajien ja maahan-
4576: alaliitot ottavat asian esille niin, että yritysjohto   tuojien tulee kertoa tietonsa asiakkailleen avoi-
4577: tulee tietoiseksi mahdollisesta ongelmasta ja tar-      mesti ja aktiivisesti ja tehdä ehdotuksia tarvitta-
4578: vittaessa käynnistää korjaavat toimenpiteet. Ti-        vista muutos- ja korvaustoimista.
4579: lintarkastuksessa tilintarkastajien tulee tehdä            Hallitus pitää tärkeänä, että yhteiskunnan eri
4580: huomautus, jos on ilmeistä, että yrityksen toi-         sektoreilla toimivat järjestöt ja yhteistoimintaeli-
4581:  minta voi häiriytyä siksi, että tietojärjestelmät      met huolehtivat siitä, että asianomaisen toimi-
4582:  eivät ole kunnossa seuraavaa vuosituhatta var-         alan yritykset ja yhteisöt ovat tietoisia vuoteen
4583:  ten.                                                   2000 liittyvistä tietojärjestelmäongelmista ja toi-
4584:     Tietotekniikan alan palveluyritykset ovat           mivat niiden estämiseksi. Valtionhallinnossa val-
4585:  avainasemassa pienten ja keskisuurten yritysten        tiovarainministeriön johdolla toimiva valtion
4586:  tilanteessa. Palveluyritysten tulee kertoa asiak-      tietohallinnon johtoryhmä käsittelee asiaa, ja
4587:  kailleen, mitkä käytössä olevat ohjelmistoversiot      vuoteen 2000 liittyvien tietojärjestelmäkorjaus-
4588:  eivät selviä vuodesta 2000 ja mitä korvaavia rat-      ten etenemistä seurataan.
4589:  kaisuja on tarjolla. Jos yrityksellä on ohjelmis-
4590:  tosta ylläpitosopimus, tulee mahdollisten vuo-
4591: 
4592:       Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
4593:                                                                               Ministeri Jouni Backman
4594: 4                                           KK 1125/1997 vp
4595: 
4596: 
4597: 
4598: 
4599:                                          Tili Riksdagens Talman
4600: 
4601:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Korrigeringarna i anslutning till år 2000 kombi-
4602: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            neras i många fall med förnyelse av hela datasys-
4603: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        tem. Som exempel kan nämnas de omfattande
4604: dagsman Risto Penttilä undertecknade spörsmål          projekt inom folkbokföringen och arbetskrafts-
4605: nr 1125:                                               förvaltningen som resulterat i att de förnyade
4606:                                                        systemen kommer att kunna tas i bruk i god tid
4607:           Är Regeringen medveten om det data-          före millennieskiftet. För att säkerställa att da-
4608:        prob1em som hotar vid millennieskiftet,         tasystemen för beskattningen fungerar har man
4609:        och                                             beslutat att bilda ett separat bolag, Tietokarhu
4610:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        Oy. Systemen för statens ekonomi- och personal-
4611:        för att undvika det hotande prob1emet?          förvaltning kommer att förnyas, eftersom den
4612:                                                        statliga bokföringen kommer att bli mer lik af-
4613:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          fårsbokföring och grunderna för avlöning kom-
4614: anföra följande:                                       mer att revideras. Finansministeriet bevakar med
4615:                                                        hjälp av förfrågningar ämbetsverkens och inrätt-
4616:     I många datasystem anges årtalen med två           ningarnas förberedelser och år 2000 tas regelbun-
4617: siffror. Orsaken är de kostnader som uppstår när       det upp i ledningsgruppen för informationstek-
4618: data lagras. Därför har man försökt spara kapa-        nik inom statsförvaltningen.
4619: citet på ett sätt som förorsakar problem vid över-        Inom företagsvärlden håller man aktivt på
4620: gången till nästa årtusende. Ett årtal med två         med att förnya datasystemen, vilket orsakas av år
4621: siffror är lätt att förstå för människor, men kan      2000 och den gemensamma valutan euro. Mest
4622: vara överraskande besvärligt vid operationer           aktiva är stora företag. Små och medelstora före-
4623: som förutsätter jämförelse av datum.                   tag har svagare kunskaper i datateknik och oftast
4624:     De problem som år 2000 orsakar i datasyste-        har de inga egna experter. Å andra sidan utveck-
4625: men har behandlats i stor omfattning i massmedi-       lar de sällan själv programmen, utan de använder
4626: erna. 1 två år har frågan varit aktuelli publikatio-   i huvudsak fårdig programvara. Att ersätta gam-
4627: ner som riktar sig till den stora allmänheten.         mal fårdig programvara med ny är för det mesta
4628: F örberedelserna inför år 2000 är ett ständigt åter-   mycket enkelt.
4629: kommande ämne i facktidskrifterna inom data-              Så kallad inbyggd programvara har sina egna
4630: teknikbranschen. De flesta tillverkare inom data-      särskilda problem. Många olika maskiner, an-
4631: teknikbranschen berättar på sina hemsidor i In-        läggningar och styrsystem innehåller ett stort
4632: ternet hur deras produkter klarar av år 2000. Det      antal program. Systemen kan innehålla t.ex. tids-
4633: finns rikligt med lättillgängligt material om äm-      anpassningar, som anknyter till behandlingen av
4634: net.                                                   årtal. 1 fråga om dataöverföring kan systemen
4635:     Uppfattningarna om i viiken utsträckning fö-       också vara i förbindelse med andra datasystem.
4636: retag och sammanslutningar satsar på korrige-             Kunden kan för det mesta inte känna till om
4637: rande åtgärder är varierande. Företag inom da-         anläggningarna eller styrsystemen omfattar så-
4638: tateknikbranschen bedömer att korrigerande åt-         dan datumbehandling som kan orsaka störning-
4639: gärder vidtas för långsamt, vilket kan ge upphov       ar vid övergången till 2000-talet. Endast tillver-
4640: till svåra kapacitetsproblem under de närmaste         karen kan bekräfta saken.
4641: två åren. Ännu mera kapacitetsproblem kom-                I det moderna samhället överförs mängder av
4642: mer att uppstå när man dessutom skall inleda           information mellan organisationerna. Största
4643: omfattande datatekniska ändringsarbeten i an-          delen av denna dataöverföring sker på ett sätt
4644: slutning till att den gemensamma valutan euro          som parterna kommit överens om sinsemellan.
4645: tas i bruk.                                            Det är viktigt att kontrollera meddelandena och
4646:     Statsförvaltningens ämbetsverk och inrätt-         vid behov korrigera dem så att årtalen anges med
4647: ningar har börjat granska sina egna datasystem         fyra siffror. Inom dataöverföringen borde man
4648: och göra ändringsarbeten som år 2000 kräver.           övergå till standardmeddelanden och åtminstone
4649:                                            KK 1125/1997 vp                                             5
4650: 
4651: tili internationell standard för framställningsfor-   ter det finns att ersätta dessa program. Om före-
4652: men när man anger datum och valuta.                   taget har ingått ett avtal om underhåll som gäller
4653:     Regeringens strävan är att se tili att statens    programvaran, skall eventuella korrigeringar
4654: ämbetsverk och inrättningar kontrollerar och vid      som orsakas av år 2000 ingå i underhållet.
4655: behov korrigerar sina datasystem så att år 2000          När det gäller programvara som ingår i an-
4656: inte medför några problem för dem. Av naturliga       läggningar är de som tillverkar och de som im-
4657: skäl har regeringen ingen direkt möjlighet att        porterar anläggningarna i nyckelposition. De
4658: påverka i fråga om tekniska system inom andra         kan ta reda på om millennieskiftet kommer att
4659: sektorer.                                             orsaka funktionella svårigheter. Tillverkarna
4660:     Regeringen anser att det är viktigt att organi-   och importörerna skall öppet och aktivt informe-
4661: sationer och branschförbund tar upp frågan så         ra kunderna och ge förslag tili behövliga änd-
4662: att företagsledningen blir medveten om det even-      rings- och korrigeringsåtgärder.
4663: tuella problemet och vid behov vidtar korrige-           Regeringen anser att det är viktigt att organi-
4664: rande åtgärder. När det gäller revision skall revi-   sationer och samarbetsorgan inom samhällets
4665: sorerna göra en anmärkning om det är uppenbart        olika sektorer ser tili att företag och sammanslut-
4666: att störningar i företagets verksamhet kan uppstå     ningarinom respektive sektor känner till datasys-
4667: på grund av att datasystemen inte är i skick med      temsproblemen i anslutning tili år 2000 och arbe-
4668: tanke på nästa årtusende.                             tar för att avhjälpa dem. Inom statsförvaltningen
4669:     Serviceföretagen inom datateknikbranschen         behandlas frågan av ledningsgruppen för infor-
4670: har en nyckelroll i fråga om situationen för små      mationsteknik inom statsförvaltningen, som ar-
4671: och medelstora företag. Serviceföretagen skall        betar under ledning av finansministeriet, och
4672: informera sina kunder om vilka programversio-         man följer med hur korrigeringarna i datasyste-
4673: ner som inte klarar av år 2000 och vilka möjlighe-    men i anslutning tili år 2000 framskrider.
4674: 
4675:      Helsingforsden 3 december 1997
4676: 
4677:                                                                             Minister Jouni Backman
4678:                                            KK 1126/1997 vp
4679: 
4680: Kirjallinen kysymys 1126
4681: 
4682: 
4683: 
4684: 
4685:                                    Mikko Elo /sd: Pääomatulon verotuksesta suhteessa ansiotulojen
4686:                                       verotukseen
4687: 
4688: 
4689:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4690: 
4691:    Vuoden 1996 verotietojen perusteella on jäl-       omatulo-osuus on korkea verrattuna muihin
4692: leen käynyt ilmi, että useat henkilöt ovat maksa-     Pohjoismaihin, joissa pääomatulona verotettava
4693: neet miljoonien tuloista vain noin 30 prosenttia      prosenttiosuus on sidoksissa yleiseen korkota-
4694: veroa samaan aikaan, kun moni keskituloinen           soonja laskenut korkotason laskemisen myötä."
4695: palkansaaja tai eläkeläinen maksaa veroa 10 pro-         Tämän lisäksi on syytä mainita, että mainittu
4696: senttia enemmän. Syynä tähän on luonnollisesti        prosenttiosuus on noussut 15:stä 18:aan tämän
4697: pääomaverotuksen keveys suhteessa ansiotuloi-         vuoden alusta muilla kuin osakeyhtiömuotoisilla
4698: hin.                                                  yrityksillä.
4699:    Nykytilanne on kestämätön, ja siihen on saa-          Yleinen kansalaismielipide tuomitsee nykyi-
4700: tava muutos. Eräs merkittävä ja yksinkertainen        sen suurituloisten ja varakkaiden ihmisten ve-
4701: tapa vähentää tulojen kanavoimista pääomatu-          ronkiertomahdollisuuden. Korkeasta verotuk-
4702: loksi on puuttua pääomatulolain 38 §:ään, jossa       sesta kärsivät palkansaajat ja eläkeläiset eivät voi
4703: määritellään jaettavan yritystulon pääomatulo-        ymmärtää, ettei hallitus ryhdy toimenpiteisiin,
4704: osuus. Nykyisin jaettava yritystulo katsotaan         joilla nykyinen kohtuuttomuus voitaisiin pois-
4705: pääomatuloksi siihen asti, kun se vastaa 15 pro-      taa.
4706: senttia verovuotta edeltäneen verovuoden päät-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
4707: tyessä yrityksessä olleesta nettovarallisuudesta.     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
4708: Yleisen korkotason laskettua vuoden 1993 jäl-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4709: keen,jolloin nyt voimassa oleva laki säädettiin, ja   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4710: myös inflaation hiipumisen myötä edellä mainit-
4711: tu 15 prosenttia on jäänyt kohtuuttoman kor-                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
4712: keaksi tasoksi.                                               siin verolain säännösten muuttamiseksi
4713:    Valtiovarainministeriö on myöntänyt edellä                 siten, ettei ansiotulojen keinotekoinen
4714: mainitun tosiasian vastauksessaan kirjalliseen                muuttaminen pääomaverokannalla vero-
4715: kysymykseen 71311996 vp, jossa todetaan seu-                  tettavaksi tuloksi olisi mahdollista?
4716: raavaa: "Korkotason alennuttua nykyinen pää-
4717: 
4718:      Helsingissä 14 päivänä marraskuuta 1997
4719: 
4720:                                              Mikko Elo /sd
4721: 
4722: 
4723: 
4724: 
4725: 270136
4726: 2                                           KK 1126/1997 vp
4727: 
4728: 
4729: 
4730: 
4731:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
4732: 
4733:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         pumatta verolle, mutta veroton osuus oli edel-
4734: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          leenkin suuri. Vasta viime uudistuksen myötä
4735: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        myyntivoitot ovat tulleet kattavasti verotettavik-
4736: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             si.
4737: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Verouudistuksen keskeisiä tavoitteita oli lisä-
4738: 1126:                                                  tä riskisijoituksia yrityksiin. Niinpä osinkotuloja
4739:                                                        haluttiin tavallaan suosia siten, että niitä verote-
4740:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        taan vain kertaalleen ja veron maksaa pääsään-
4741:         siin verolain säännösten muuttamiseksi         töisesti kokonaan osinkoa jakava yhteisö. Yh-
4742:         siten, ettei ansiotulojen keinotekoinen        denkertainen verotus turvataan yhtiöveron hyvi-
4743:         muuttaminen pääomaverokannalla vero-           tysjärjestelmään liittyvän täydennysveron avul-
4744:         tettavaksi olisi mahdollista?                  la.
4745:                                                            Uudistuksen yhteydessä pohdittiin paljon
4746:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          omistajayrittäjien verokohtelua. Päädyttiin sii-
4747: vasti seuraavaa:                                       hen, että myös yrittäjän yrityksestään saarnat
4748:                                                        tulot on jaettava ansiotulo-osuuteen ja pääoma-
4749:     Viime aikoina käydyssä julkisessa keskuste-        tulo-osuuteen. Jako koskee kaikkia yritysmuoto-
4750: lussa on kiinnitetty huomiota siihen, että monet       ja, myös muita osakeyhtiöitä kuin pörssiyhtiöitä
4751: omistajayrittäjät ovat viime vuosina nostaneet         sekä maatalouden- tai elinkeinonharjoittajaa.
4752: firmoistaan huomattavan vähän ansiotuloja,                 Yritystulon pääomatulo-osuuden tulisi peri-
4753: kun taas pääomatulot ovat olleet voimakkaassa          aatteessa vastata pääomalle kansantaloudessa
4754: kasvussa. Verotuksen tasapuolisuuden kannalta          yleensä kulloinkin vaadittavaa kohtuullista tuot-
4755: tilanne on herättänyt arvostelua varsinkin, kun        toa. Koska uudistuksen toivottiin piristävän ris-
4756: ansiotulojen ja pääomatulojen verokantaero on          kirahan sijoittamista varsinkin pieniin ja keski-
4757: niinkin suuri kuin meillä. Ilmiön selittäminen         suuriin perheyrityksiin, pääomatulo-osuus vah-
4758: edellyttää vuoden 1993 alusta toteutetun pää-          vistettiin tietoisesti jonkin verran todellisia tuot-
4759: omaverouudistuksen taustojen ja peruslähtö-            to-odotuksia korkeammaksi eli 15 prosentiksi
4760: kohtien kertaamista.                                   yritykseen sijoitetusta nettovarallisuudesta, jos-
4761:     Ennen verouudistusta pääomatulojen verotus         kin tuolloisella korkotasolla tuotto-oletus ei si-
4762: oli erittäin epäyhtenäistä. Verojärjestelmä suosi      sältänyt verotukea yhtä paljon kuin nykyisin.
4763: erityisesti korkotuloja, jotka olivat pitkälti vero-   Verotukea on tietoisesti lisättykin, sillä muilla
4764: vapaita. Sitä vastoin osinkojen verottaminen           kuin osakeyhtiömuodossa toimivilla yrityksillä
4765: marginaaliverona ei kannustanut osakesäästä-           pääomatulo-osuus nousi viime vuoden alussa 18
4766: miseen eikä houkutellut yrittäjiä kasvattamaan         prosenttiin.
4767: yritystensä omaa pääomaa. Verotuksellisesti oli            Pääomaverouudistus on toiminut tavoitellulla
4768: edullista turvautua velkarahoitukseen. Yritysten       tavalla: suomalaisten yritysten taseet ovat vah-
4769: pääomarakenne vinoutui.                                vistuneet ja sijoittaminen kotimaisiin yrityksiin
4770:     Näennäisesti yritystuloja ja pääomatuloja ve-      on käynyt kannattavaksi. Verotulot pääomatu-
4771: rotettiin korkeilla veroprosenteilla ansiotulojen      loistaja yhteisöiltä ovat moninkertaistuneet pää-
4772: tapaan. Totuus oli kuitenkin toisennäköinen, sil-      omaverouudistusta edeltäneisiin aikoihin verrat-
4773: lä erilaiset veronhuojennukset johtivat siihen,        tuna.
4774: että useimpien pääomatulojen samoin kuin yri-              Hyvän taloudellisen tilanteen vuoksi monet
4775: tystulojen todellinen veroprosentti jäi hyvin al-      omistajayrittäjät ovat viime vuosina saaneet si-
4776: haiseksi, keskimäärin runsaaseen kymmeneen             joituksistaan yrityksiinsä niin paljon osinkoja,
4777: prosenttiin. Takavuosina varsinkin myyntivoitot        että palkan maksaminen on käynyt tarpeetto-
4778: olivat laajasti kokonaan verovapaita tietyn omis-      maksi. Vaikka laittomasta veronkierrosta ei ole-
4779: tusajan jälkeen. Vasta 1980-luvun puolessavälis-       kaan kysymys, verotuksen tasapuolisuuden kan-
4780: sä suuret myyntivoitot tulivat omistusajasta riip-     nalta lopputulos ei ole ongelmaton. Silti on hyvä
4781:                                              KK 1126/1997 vp                                                3
4782: 
4783: muistaa, ettei pääomatuloja ole Suomessa mil-           nan nostaminen vielä parilla prosenttiyksiköllä ei
4784: loinkaan aikaisemmin tosiasiassa verotettu niin         sinänsä olisi radikaali muutos, mutta se koettai-
4785: ankarasti kuin nykyisin. Ennen uudistusta varat         siin helposti sijoittajapiireissä signaaliksi verojär-
4786: oli pitkälti sijoitettu verovapaisiin talletuksiin ja   jestelmän epävakaudesta. Sijoitusvirrat saattaisi-
4787: obligaatioihin taikka ulkomaille. Lisäksi myynti-       vat uudelleen kääntyä pois Suomesta.
4788: voitot olivat suurelta osin verovapaita. Tätä ei           Yksittäisiä muutoksia pääomatulojen vero-
4789: yleisesti pidetty ongelmana, koska julkiset vero-       tukseen voidaan toki jatkossa harkita. Lähinnä
4790: tiedot eivät asiaintilaa paljastaneet.                  olisi pohdittava, onko osakeyhtiöiden osakkai-
4791:     Tosiasiaksi tietenkin jää, että ansiotulojen ja     den veroetujajoiltakin osin syytä rajoittaa. Tässä
4792: pääomatulojen verokantaero on aivan liian suu-          yhteydessä tulee pohdittavaksi muun muassa
4793: ri. Tilannetta on korjattava alentamalla ansiotu-       osakaslainojen hyväksikäytön estäminen, myyn-
4794: lojen verotusta mahdollisuuksien mukaan, niin           tivoittoverotuksen tiukentaminen sekä tuotto-
4795: kuin tällä hallituskaudella on tehtykin. Pääoma-        oletuksen alentaminen. Asiaa koskevaa selvitys-
4796: tulojen verotuksen kiristämiseen tulee sitä vas-        työtä on jo tehty muun muassa verotuksen oi-
4797: toin suhtautua pidättyvästi senkin vuoksi, että         keusturvatyöryhmässä ja selvityksiä jatketaan
4798: verokantaa on uudistuksenjälkeen jo kertaalleen         edelleen valtiovarainministeriössä.
4799: korotettu kolmella prosenttiyksiköllä. Verokan-
4800: 
4801:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
4802: 
4803:                                                                                  Ministeri Sauli Niinistö
4804: 4                                            KK 1126/1997 vp
4805: 
4806: 
4807: 
4808: 
4809:                                           Tili Riksdagens Talman
4810: 
4811:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        viss ägotid. Först i mitten av 1980-talet belades
4812: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande rued-         stora försäljningsvinster med skatt oberoende av
4813: lero av statsrådet översänt följande av riksdags-       ägotid, men den skattefria andelen var alltjämt
4814: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr                 stor. Först i och med senaste reform har största
4815: 1126:                                                   delen av försäljningsvinsterna börjat beskattas.
4816:                                                             Centrala mål i skattereformen var att öka risk-
4817:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          placeringarna i företag. Man ville således på sätt
4818:         att ändra bestämmelserna i skattelagen så       och vis gynna dividendinkomster så att de be-
4819:         att en konstgjord beskattning av för-           skattas endast en gång och att skatten i regel
4820:         värvsinkomster enligt skattesatsen för          betalas helt av den sammanslutning som delar ut
4821:         kapitalinkomster inte skall vara möjlig?        dividend. Enkel beskattning tryggas med hjälp av
4822:                                                         kompletteringsskatten i systemet för gottgörelse
4823:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           av bolagsskatt.
4824: anföra följande:                                           1 samband med reformen dryftade man länge
4825:                                                         den skattemässiga behandlingen av egna företa-
4826:     1den offentliga debatt som förts under senaste      gare. Man kom fram till att även inkomster som
4827: tid har man fåst uppmärksamhet vid att många            en företagare får av sitt företag skall delas in i en
4828: egna företagare under de senaste åren har lyft          förvärvsinkomstandel och en kapitalinkomstan-
4829: anmärkningsvärt små förvärvsinkomster i sina            del. lndelningen gäller alla företagsformer, även
4830: firmor, medan kapitalinkomsterna däremot har            andra aktiebolag än börsbolag, samt lantbruks-
4831: ökat kraftigt. Med avseende på en rättvis be-           företagare eller näringsidkare.
4832: skattning har situationen väckt kritik i synnerhet          Kapitalinkomstandelen i företagsinkomst bör
4833: när skillnaden i skattesats mellan förvärvsin-          i princip motsvara den skäliga avkastning som
4834: komster och kapitalinkomster har varit så pass          inom samhällsekonomin i allmänhet krävs för
4835: stor som i Finland. För att fenomenet skall kun-        kapital. Eftersom man hoppades att reformen
4836: na förklaras krävs att man repeterar bakgrunden         skall stimulera placeringar av riskkapital i syn-
4837: till och de grundläggande utgångspunkterna för          nerhet i små och medelstora familjeföretag, fast-
4838: den kapitalskattereform som företogs i början av        ställdes kapitalinkomstandelen medvetet så att
4839: 1993.                                                   den i någon mån var högre än den faktiska för-
4840:     Före skattereformen var beskattningen av ka-        väntade avkastningen, dvs. 15 % av den nettoför-
4841: pitalinkomster ytterst oenhetlig. Skattesystemet        mögenhet som placerats i företaget, även om den
4842: gynnade i synnerhet ränteinkomster, som ganska          presumtiva avkastningen med dåvarande ränte-
4843: långt var skattefria. Däremot sporrade dividend-        nivå inte innehölllika mycket skattestöd som för
4844: beskattning med marginalskatt inte till aktiespa-       närvarande. Skattestödet har medvetet utökats,
4845: rande och den lockade inte heller företagare att        eftersom kapitalinkomstandelen i andra företag
4846: utöka det egna kapitalet i sina företag. 1 beskatt-     än företag i aktiebolagsform steg till 18 % i bör-
4847: ningshänseende var det förmånligt att ty sig till       jan av senaste år.
4848: skuldfinansiering. Kapitalstrukturen i företagen            Kapitalskattereformen har fungerat planen-
4849: blev snedvriden.                                        ligt: balanserna i finska företag har förstärkts och
4850:     Företagsinkomster och kapitalinkomster be-          det har blivit lönsamt att placera i inhemska
4851: skattades skenbart enligt höga skatteprocenter          företag. Skatteinkomsterna av kapitalinkomster
4852: på samma sätt som förvärvsinkomster. Sanning-           och sammanslutningar har mångdubblats jäm-
4853: en var dock en annan, eftersom olika skattelätt-        fört med situationen före kapitalskattereformen.
4854: nader ledde till att den faktiska skatteprocenten          På grund av det goda ekonomiska läget har
4855: för de flesta kapitalinkomster och för företagsin-      många egna företagare under de senaste åren fått
4856: komster blev mycket låg, i genomsnitt drygt             så stora dividender av placeringarna i sina före-
4857: 10 %. För några år sedan var i synnerhet försälj-       tag att det har blivit onödigt att betala ut lön.
4858: ningsvinsterna till stor del helt skattefria efter en   Även om det inte är fråga om olaglig skattesmit-
4859:                                              KK 1126/1997 vp                                              5
4860: 
4861: ning, är slutresultatet inte oproblematiskt med         att skattesatsen efter reformen redan en gång
4862: tanke på en rättvis beskattning. Det är dock bra        höjts med tre procentenheter. Att höja skattesat-
4863: att hålla i minnet att kapitalinkomster aldrig          sen med ytterligare ett par procentenheter är inte
4864: tidigare i Finland i praktiken beskattats så hårt       i och för sig en radikal förändring, men skulle i
4865: som för närvarande. Före reformen hade medlen           investeringskretsar lätt signalera att skattesyste-
4866: ganska långt placerats i skattefria depositioner        met inte är stabilt. Placeringsströmmarna kanske
4867: och obligationer eller utomlands. Dessutom var          än en gång skulle vändas bort från Finland.
4868: försäljningsvinsterna tili stor del skattefria. Detta      Enskilda ändringar i beskattningen av kapi-
4869: ansågs inte allmänt vara ett problem, eftersom de       talinskomster kan dock övervägas även i fortsätt-
4870: offentliga skatteuppgifterna inte röjde sakernas        ningen. Man bör främst diskutera om skatteför-
4871: tillstånd.                                              månerna för delägare i aktiebolag tili vissa delar
4872:     Det är dock fortfarande ett faktum att skillna-     bör begränsas. 1 detta sammanhang bör man
4873: den i skattesatsen mellan förvärvsinkomster och         bl.a. gå igenom hur utnyttjandet av deläagarlån
4874: kapitalinkomster är alldeles för stor. Situationen      kan förhindras, beskattningen av försäljnings-
4875: skall rättas till genom en sänkning av beskatt-         vinster skärpas och den presumtiva avkastningen
4876:  ningen av förvärvsinkomster i mån av möjlighet,        sänkas. Utredningsarbete i ärendet har redan
4877:  vilket också har gjorts under denna regeringspe-       utförts bl. i arbetsgruppen för rättskydd inom
4878:  riod. En åtstramning av beskattningen av kapi-         beskattningen och utredningarna fortsätter vid
4879:  talinkomster bör däremot undvikas också därför         finansministeriet.
4880: 
4881:      Helsingfors den 15 december 1997
4882: 
4883:                                                                                 Minister Sauli Niinistö
4884:                                               KK 1127/1997 vp
4885: 
4886: Kirjallinen kysymys 1127
4887: 
4888: 
4889: 
4890: 
4891:                                      Annika Lapintie /vas: Naisten aseman parantamisesta työmarkki-
4892:                                         noilla
4893: 
4894: 
4895:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
4896: 
4897:     Naisten palkat ovat tutkimusten mukaan 20            ti-kesäkuulta 1997 miesten keskiansio on vajaat
4898: prosenttia pienempiä kuin miesten. Tämäjohtuu             II 900 markkaa kuukaudessa, kun naisten keski-
4899: ensisijaisesti siitä, että naiset tekevät yleensä "vä-   ansio on runsaat 9 700 markkaa.
4900: häpätöisempiä" töitä kuin miehet. Tämä ei kui-               Alle nelikymppiset naiset ovatjopa paremmin
4901: tenkaan selitä kaikkea palkkaeroa.                       koulutettuja kuin samanikäiset miehet, mutta
4902:     On ollut ounasteltavissa, että monet työnanta-       jäävät työpaikoilla hierarkioiden alatasoille.
4903: jat pitävät naisten äitiyslomia rasitteena ja naisia     SAK-laisten naisten asemaa tutkittaessa on li-
4904: riski-investoiotinaja maksavat heille siksi miehiä       säksi havaittu, että palkansaajista SAK-laiset ja
4905: pienempää palkkaa. Näille epäilyille on nyt saatu        erityisesti naiset saavat kaikkein vähiten työnan-
4906: näyttöä.                                                 tajan järjestämää koulutusta.
4907:     Suomen yrittäjien työmarkkinavaltuuskun-                 EU:nja Suomen säännösten mukaan samasta
4908: nan puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen yrittä-            tai samanarvoisesta työstä tulee maksaa samaa
4909: jien varapuheenjohtaja Olavi Nieminen on valit-          palkkaa.
4910: tanut julkisuudessa (Turun Päivälehti 13.11.                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
4911:  1997), että nuoret naiset ja heidän äitiyslomansa       jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
4912: tulevat työnantajille liian kalliiksi. Nieminen sa-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
4913: noo naisten saavan matalampaa palkkaa sen ta-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
4914: kia, että he ovat jatkuvasti äitiyslomalla ja tule-
4915: vat siksi työnantajille kalliimmiksi. Naisvaltai-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
4916: sella työnantajalla on Niemisen mukaan aina                     ryhtyä taatakseen naisille samanarvoisen
4917: muutama työntekijä äitiyslomalla ja heidän si-                  aseman, palkan ja kohtelun työmarkki-
4918: jaistensakin koulutus maksaa työnantajalle. Nie-                noilla siitä huolimatta, että he voivat tulla
4919: minen valittaa lisäksi, että "miksi työnantajia                 raskaaksi, synnyttävät lapsia ja joutuvat
4920: rangaistaan sellaisesta, mihin ei ole ollut edes                lapsen synnytettyään jäämään äitiyslo-
4921: nautintaoikeutta".                                              malle lasta hoitamaan, ja
4922:     Lietotaisen piilolinssien hoitoaineita valmista-                miten Hallitus turvaa nuoret äidit
4923: van Finnsusp Oy:n toimitusjohtaja Nieminen sa-                  työnantajien taholta tulleilta vaatimuk-
4924: noo Helsingin Sanomissa 14.ll.l997 näkemyk-                     silta, että heillä tulisi olla myös nautinta-
4925:  siensä edustavan yrittäjien virallista tupo-linjaa.            oikeutta odottaviin alaisiinsa, koska he
4926: Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan huh-                    joutuvat maksamaan äitiyslomista?
4927: 
4928:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
4929: 
4930:                                             Annika Lapintie /vas
4931: 
4932: 
4933: 
4934: 
4935: 270136
4936: 2                                           KK 1127/1997 vp
4937: 
4938: 
4939: 
4940: 
4941:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
4942: 
4943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suuksia edetä työelämässä, poistaa mahdolliset
4944: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          palkkaerot ja kannustaa miehiä käyttämään
4945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vanhempainlomaa.
4946: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika                Euroopan unionin säännökset palkkasyrjin-
4947: Lapintien kirjalliseen kysymykseen n:o 1127:           nästä ovat suoraan käytettävissä suomalaisilla
4948:                                                        työpaikoilla. Suomen hallitus on saattanut voi-
4949:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        maan Euroopan unionin tasa-arvodirektiivit
4950:        ryhtyä taatakseen naisille samanarvoisen        pääasiassa tasa-arvolain muutoksella. Hallituk-
4951:        aseman, palkan ja kohtelun työmarkki-           sen keinot puuttua käytännön tilanteisiin työ-
4952:        noilla siitä huolimatta, että he voivat tulla   markkinoilla ovat rajatut. Työmarkkinaosa-
4953:        raskaaksi, synnyttävät lapsia ja joutuvat       puolten vastuulla on työehtosopimuksissa so-
4954:        lapsen synnytettyään jäämään äitiyslo-          piessaan työelämän laadullisista kysymyksistä
4955:        malle lasta hoitamaan, ja                       ottaa huomioon myös tasa-arvonäkökohdat
4956:            miten Hallitus turvaa nuoret äidit          Osoituksena tästä voidaan pitää mm työmarkki-
4957:        työnantajien taholta tulleilta vaatimuk-        naosapuolten tekemää työtä tehtävien vaativuu-
4958:        silta, että heillä tulisi olla myös nautinta-   teen perustuvien palkkausjärjestelmien kehittä-
4959:        oikeutta odottaviin alaisiinsa, koska he        misestä.
4960:        joutuvat maksamaan äitiyslomista?                   Markkinatalouden pelisäännöt toimivat myös
4961:                                                        työmarkkinoilla. Eri sektoreilla on varsin erilai-
4962:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            nen palkanmaksukyky. Hallituksen mahdolli-
4963: taen seuraavaa:                                        suudet puuttua työmarkkinoiden pelisääntöihin
4964:                                                        ovat hyvin rajalliset. Naisten ja miesten erilaiset
4965:    Naisten ja miesten työmarkkina-asema on eri-        valinnat koulutusalojen ja ammatin suhteen nä-
4966: lainen. Tähän vaikuttaa myös se, että naiset syn-      kyvät myös työelämässä. Työelämä on Suomessa
4967: nyttävätja ovat tästä syystä ajoittain pois työelä-    vahvasti kahtiajakautunut naisvaltaisiin ja mies-
4968: mästä. Suomen lainsäädännössä on turvattu              valtaisiin aloihin. Alojen sisällä työtehtävät ovat
4969: naisten asema työelämässä turvaamalla naisille         myös pitkälti eriytyneet naisvaltaisiin ja miesval-
4970: oikeus synnytyksen ja perheenhuoltovelvoittei-         taisiin tehtäviin. Tämä näkyy myös naisten ja
4971: den takia äitiyslomaan. Vanhemmat voivat va-           miesten välisissä eroissa työelämässä.
4972: paasti sopia vanhempainloman ja hoitovapaan               Raskaus ja perheenhuoltoon liittyvät velvolli-
4973: käytöstä. Työelämässä sukupuoleen perustuva            suudet jakautuvat epätasaisesti. Miehet käyttä-
4974: syrjintä on kielletty paitsi tasa-arvolain säännök-    vät varsin usein oikeuttaan lyhyeen isyyslomaan,
4975: sin myös rikoslaissa ja hallitusmuodossa.              kun taas naiset pitävät valtaosin koko vanhem-
4976:    Palkkauksen osalta keskeinen asema on työ-          painlomansa. Lapsen vanhemmat voivat vapaas-
4977: markkinaosapuolilla. Työ- ja virkaehtosopi-            ti sopia vanhempainloman jakamisesta, mutta
4978: muksin työmarkkinaosapuolet sopivat palkoista          todellisuudessa loman jakaminen on hyvin harvi-
4979: ja osin myös työelämän laadullisista kysymyksis-       naista. Tarvittaisiin lisää kannustimia, jotta ti-
4980: tä. Uutena elementtinä edistämään naisten ja           lanne muuttuisi. Sosiaali- ja terveysministeriö on
4981: miesten välistä tasa-arvoa on vuodesta 1995 ollut      osana hallituksen tasa-arvo-ohjelman toteutta-
4982: käytössä työpaikkakohtainen tasa-arvosuunnit-          mista asettamassa miesten asemaa isänä ja isoisä-
4983: telu. Kaikilla työpaikoilla, joissa on enemmän         nä selvittävän toimikunnan. Toimikunta tulee
4984: kuin 30 työntekijää, tulee vuosittain päättää          ottamaan kantaa tähänkin kysymykseen.
4985: tasa-arvoa edistävistä toimista- ja tehdä tasa-           Perhe-etuusjärjestelmää meillä on kehitetty si-
4986: arvosuunnitelma. Tasa-arvosuunnittelu on ni-           ten, että pienten lasten molemmilla vanhemmilla
4987: menomaan keino tehdä työpaikkatasolla tasa-            olisi mahdollisuus vanhemmuuteen ja työelä-
4988: arvoon liittyvät ongelmat näkyviksi ja miettiä         mään osallistumiseen. Parhaillaan on meneillään
4989: toimet ongelmien poistamiseksi. Suunnittelun           STAKESin tutkimushanke työ- ja perhe-elämän
4990: avulla voidaan edistää tasavertaisia mahdolli-         yhteensovittamisesta ja tästä tutkimuksesta tu-
4991:                                           KK 1127/1997 vp                                           3
4992: 
4993: lemme saamaan uutta tietoa siitä, mitenjärjestel-    työnantajakustannukset on otettu huomioon
4994: mä tosiasiassa tasa-arvonäkökulmasta toimii.         laissa vanhempainpäiväraha-ajalta suoritetta-
4995:    Työnantajat, erityisesti palvelusektorilla sekä   vien vuosilomakustannusten korvaamisesta
4996: myös pien- ja keskisuurissa yrityksissä, ovat        työnantajalle. Laki on tullut voimaan 1 päivänä
4997: usein kiinnittäneet huomiota epäkohtiin, joita       huhtikuuta 1994. Lain tarkoituksena on tasata
4998: äitiys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat ai-      naisvaltaisten alojen lisääntyneitä työnantaja-
4999: heuttavat. Ongelmia tulee sijaisjärjestelyistä ja    kohtaisia kustannuksia. Lain perusteella työn-
5000: sosiaalikustannusten kasautumisesta tämän sek-       antajalla on oikeus saada korvausta sairausva-
5001: torin työnantajille. Lainsäädännössä äitiys- ja      kuutusrahastosta erityisäitiys-, äitiys-, isyys-
5002: vanhempainlomaoikeus on turvattu samoin kuin         ja vanhempainrahakaudella kertyvien vuosilo-
5003: työhön palaamisoikeus. On kiistatonta, että si-      mien kustannuksista. Sairausvakuutusrahastos-
5004: jaisjärjestelyt aiheuttavat lisäkustannuksia nais-   ta maksettavat korvaukset, joilla tasataan tähän
5005: valtaisilla työpaikoilla. Tästä syystä olisi tär-    lakiin perustuvia vuosilomakustannuksia työn-
5006: keää, että vanhempainlomakäytäntö muuttuisi          antajien kesken, rahoitetaan yksityisiltä työnan-
5007: siten, että miehet käyttäisivät lomaoikeudesta       tajilta perittävällä sairausvakuutusmaksulla.
5008: oman osuutensa. Tällöin kustannukset jakautui-       Niitä on viimeksi korotettu vuonna 1995 0,15
5009: sivat molempien vanhempien työnantajien kes-         prosenttiyksiköllä ja maksua on peritty maini-
5010: ken. Vanhempainlomaoikeuden jakamista isän           tusta ajankohdasta lukien ja ehdotetaan perittä-
5011: ja äidin kesken on esitetty myös Euroopan unio-      väksi edelleen näin korotettuna vuodelle 1998.
5012: nin vanhempainlomadirektiivissä.                     Lakiin perustuvat etuudet koskevat yhtäläisesti
5013:     Naisvaltaisten alojen työnantajien välilliset    niin äitejä kuin isiäkin.
5014:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
5015: 
5016:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
5017: 4                                         KK 1127/1997 vp
5018: 
5019: 
5020: 
5021: 
5022:                                        Tili Riksdagens Talman
5023: 
5024:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     Jämställdhetsplaneringen är uttryckligen ett sätt
5025: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       att ta fram jämställdhetsproblem på arbetsplats-
5026: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     nivå och fundera på hur de skall elimineras. Med
5027: man Annika Lapintie undertecknade spörsmål           hjälp av planeringen kan man främja att kvinnor
5028: nr 1127:                                             och män har lika möjligheter till avancemang i
5029:                                                      arbetslivet, eliminiera eventuella löneskillnader
5030:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       och sporra män att utnyttja föräldraledigheten.
5031:        ta för att garantera att kvinnorna har            Europeiska unionens bestämmelser om löne-
5032:        samma ställning och får lika lön och be-      diskriminering kan tillämpas direkt på arbets-
5033:        handling på arbetsmarknaden som män-          platserna i Finland. Finlands regering har ge-
5034:        nen trots att kvinnor kan bli havande,        nomfört Europeiska unionens jämställdhetsdi-
5035:        föder barn och sedan barnet fötts blir        rektiv huvudsakligen genom en ändring av jäm-
5036:        tvungna att ta ut moderskapsledighet för      ställdhetslagen. Regeringen har endast begränsa-
5037:        att sköta det, och                            de möjligheter att ingripa i faktiska situationer på
5038:           hur skyddar Regeringen unga mödrar         arbetsmarknaden. Parterna på arbetsmarknaden
5039:        från arbetsgivares krav på att de även        är skyldiga att beakta ocksåjämställdhetsaspek-
5040:        skall ha nyttjanderätt till sådana underly-   ter när de kommer överens om kvaliterativa ar-
5041:        dande som är havande, eftersom de blir        betslivsfrågor i kollektivavtalen. Det arbete som
5042:        tvungna att betala för moderskapledighe-      arbetsmarknadsparterna har utfört för att ut-
5043:        ten?                                          veckla ett lönesystem som baserar sig på arbets-
5044:                                                      uppgifternas svårighetsgrad visar att de uppfyller
5045:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sin skyldighet.
5046: anföra följande:                                         Spelreglerna för marknadsekonomin fungerar
5047:                                                      också på arbetsmarknaderna. De olika sektorer-
5048:    K vinnorna och männen är i olika ställning på     na har synnerligen olika lönebetalningsförmåga.
5049: arbetsmarknaden. Orsaken till detta är bl.a. att     Regeringen har endast begränsade möjligheter
5050: kvinnor föder barn och därför tidvis är borta från   att ingripa i spelreglerna på arbetsmarknaden.
5051: arbetslivet. I finländsk lagstiftning har kvinnor-   K vinnor och män gör olika val beträffande ut-
5052: nas ställning på arbetsmarknaden tryggats ge-        bildning och yrke och följderna märks på arbets-
5053: nom att de ges rätt till moderskapsledighet med      marknaden. Arbetsmarknaden i Finland är syn-
5054: anledning av havandeskap och skyldighet att          nerligen tudelad i kvinnodominerade och mans-
5055: sköta familjen. Föräldrarna kan fritt välja hur de   dominerade branscher. Tudelningen i kvinnodo-
5056: utnyttjar föräldraledigheten och vårdledigheten.     minerade och mansdominerade arbetsuppgifter
5057: Diskriminering på grund av kön är förbjuden          fortsätter även inom de olika branscherna. Detta
5058: enligt både lagen om jämställdhet mellan kvinnor     framgår också av skillnaderna mellan kvinnor
5059: och män (nedanjämställdhetslagen) och straffla-      och män i arbetslivet.
5060: gen samt regeringsformen.                               De skyldigheter som gäller havandeskap och
5061:    Då det gäller lönerna har parterna på arbets-     familjevård fördelas ojämnt. Männen utnyttjar
5062: marknaden en avgörande ställning. Genom ar-          synnerligen ofta sin rätt tili kortvarig faderskaps-
5063: bets- och kollektivavtal kommer parterna på ar-      ledighet, medan största delen av kvinnorna tar ut
5064: betsmarknaden överens om löner och delvis ock-       hela sin föräldraledighet. Ett barns föräldrar kan
5065: så om kvalitativa frågor som gäller arbetslivet.     fritt komma överens om fördelningen av föräld-
5066: Ett nytt element för främjande av jämställdheten     raledigheten, men i praktiken är det mycket
5067: mellan kvinnor och män infördes år 1995 i form       ovanligt att föräldrarna delar på ledigheten. Det
5068: av jämställdhetsplanering på arbetsplatserna. På     krävs flera sporrar för att situationen skall änd-
5069: alla arbetsplatser med flera än 30 anställda skall   ras. Social- och hälsovårdsministeriet kommer
5070: årligen beslutas om åtgärder som främjar jäm-        som en led i genomförandet av regeringens jäm-
5071: ställdheten och göras upp en jämställdhetsplan.      ställdhetsprogram att tillsätta en kommission
5072:                                            KK 1127/1997 vp                                              5
5073: 
5074: med uppdrag att utreda männens ställning som          mellan vardera förälderns arbetsgivare. Även i
5075: far samt far- och morfar. Kommissionen kom-           Europeiska unionens direktiv om föräldraledig-
5076: mer även att beakta jämställdhetsfrägor.              het har föreslagits att rätten tili föräldraledighet
5077:    Familjeförmånssystemet har utvecklats så hos       fördelas mellan fadern och modern.
5078: oss att vardera föräldern till små barn skall har        De indirekta kostnader som åsamkas arbetsgi-
5079: rätt tili bäde föräldraskap och arbetsliv. Som bäst   varna i kvinnodominerade branscher har beak-
5080: pågår inom STAKES ett forskningsprojekt som           tats i lagen om ersättning tili arbetsgivare för
5081: gäller samordnande av arbets- och familjelive t       semesterkostnader för den tid föräldradagpen-
5082: och denna undersökning kommer att ge ny infor-        ning betalas. Lagen trädde i kraft den 1 april
5083: mation om hur systemet fungerar i verkligheten        1994. Syftet med lagen är att jämnare fördela de
5084: med tanke påjämställdheten.                           ökade kostnader som föranleds arbetsgivare
5085:    Arbetsgivarna, särskilt inom servicesektorn,       inom kvinnodominerade branscher. Enligt lagen
5086: men också i smä och medelstora företag, har ofta      har arbetsgivaren rätt att få ersättning från sjuk-
5087: fåst uppmärksamhet vid de olägenheter som mo-         försäkringsfonden för semesterkostnader som
5088: derskaps-, föräldra- och vårdledigheterna föran-      uppstår under den tid arbetstagaren får särskild
5089: leder. Arbetsgivare inom dessa sektorer har pro-      moderskapspenning eller moderskaps-, fader-
5090: blem med att skaffa vikarier och med anhopning-       skaps- eller föräldrapenning. De ersättningar
5091: en av sociala kostnader. Rätten tili moderskaps-      som betalas från sjukförsäkringsfonden och med
5092: och föräldraledighet liksom även rätten att åter-     vilka semesterkostnader som anges i denna lag
5093: vända tili arbetet garanteras genom lagstiftning-     fördelas jämnare mellan arbetsgivarna finansie-
5094: en. Det är ett obestridligt faktum att vikariear-     ras med en sjukförsäkringsavgift som uppbärs av
5095: rangemangen förorsakar merkostnader på kvin-          privata arbetsgivare. Den har senast höjts är 1995
5096: nodominerade arbetsplatser. Av den orsaken            med 0,15 procentenheter och avgiften har sedan
5097: vore det viktigt att ändra praxis beträffande för-    dess uppburits och föresläs bli uppburen tili för-
5098: äldreledighet så att männen utnyttjar sin rätt tili   höjt belopp fram tili är 1998. De förmåner som
5099: ledighet. Dä skulle kostnaderna fördelas jämnt        anges i lagen gäller lika mycket båda föräldrarna.
5100: 
5101:      Helsingforsden 9 december 1997
5102: 
5103:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
5104: 1
5105: 1
5106:  1
5107:  1
5108:   1
5109:   1
5110:    1
5111:    1
5112:     1
5113:     1
5114:      1
5115:      1
5116:       1
5117:       1
5118:        1
5119:        1
5120:         1
5121:         1
5122:          1
5123:          1
5124:           1
5125:           1
5126:            1
5127:            1
5128:             1
5129:             1
5130:              1
5131:              1
5132:               1
5133:                                            KK 1128/1997 vp
5134: 
5135: Kirjallinen kysymys 1128
5136: 
5137: 
5138: 
5139: 
5140:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Työllistämisvarojen käyttämisestä koulujen
5141:                                       rakennushankkeisiin
5142: 
5143: 
5144:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5145: 
5146:    Pohjois-Karjalassa on useita kouluja, jotka            Pohjois-Karjalan poikkeuksellisen heikko
5147: vaativat välittömästi perusparannusta tai laajen-     työllisyystilanne vaatii kuitenkin poikkeukselli-
5148: tamista opetustilojen heikon kunnon tai tilojen       sia toimia. Tämän on todennut myös hallitus
5149: ahtauden vuoksi. Esimerkiksi Pyhäselän Suhmu-         tekemällä helmikuussa 1997 periaatepäätöksen
5150: ran ala-asteella on jo vuosikausia sinnitelty eh-     Itä-Suomen kehittämisestä. Mahdollisuus käyt-
5151: dottomasti liian pienissä ja tarkoitukseen sopi-      tää työllistämisvaroja koulujen perusparannus-
5152: mattomissa koulutiloissa. Koulun 120 oppilaalla       hankkeissa Pohjois-Karjalassa toisi helpotusta
5153: on käytössä kaksi wc:tä. Viidennen luokan oppi-       koulujen tilantarpeeseen ja antaisi alueelle posi-
5154: laiden opetustilana on kellarissa sijaitseva enti-    tiivista tulevaisuuden uskoa. Rakennushankkei-
5155: nen halkovarasto. Kuudetta luokkaa opetetaan          ta päästäisiin toteuttamaan välittömästi, sillä
5156: maanpinnan alapuolella olevassa urheilusalissa,       hankkeiden suunnitelmat ovat pääsääntöisesti jo
5157: mikä tarkoittaa ympärivuotista ulkoliikuntaa          valmiina. Myös kunnat ovat varautuneet omaan
5158: koulun oppilaille. Vireällä seudulla sijaitsevan      rahoitusosuuteensa.
5159: koulun oppilasmäärien ennustetaan tulevaisuu-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5160: dessa olevan vähintään nykyisellään, ellei kasva-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5161: vankin.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5162:    Valtion budjettimäärärahojen niukkuuden            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5163: vuoksi monien välttämättömien hankkeiden to-
5164: teutuminen on lykkääntynyt. Apua ei ole ollut                    Miten Hallitus aikoo helpottaa koulu-
5165: myöskään rakennushankkeisiin varatuista työl-                jen peruskorjaus- ja laajennustarvetta
5166: listämisvaroista. Työministeriön linjan mukai-               Pohjois-Karjalassa, ja
5167: sesti työllistämisvarojen käytölle rakennushank-                 aikooko Hallitus käyttää työllistämis-
5168: keissa on pidetty perusteena sitä, että kohteena             varoja Pohjois-Karjalan koulujen tilan-
5169: pitää olla tuotannollisten ja uusia työpaikkoja              tarpeen ratkaisemiseen, ja ellei, niin mik-
5170: synnyttävien investointien toteuttaminen. Tällai-            si ei?
5171: siksi kohteiksi ei ole katsottu esimerkiksi kouluja
5172: ja oppilaitoksia.
5173:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
5174: 
5175:                                         Anu Vehviläinen /kesk
5176: 
5177: 
5178: 
5179: 
5180: 270136
5181: 2                                           KK 1128/1997 vp
5182: 
5183: 
5184: 
5185: 
5186:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5187: 
5188:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Valtiontaloudelliset edellytykset eivät mah-
5189: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          dollista määrärahan lisäämistä ja siten valtion-
5190: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        osuutta ei ole myönnettävissä läheskään kaikkiin
5191: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-          kuntien tarpeellisina pitämiin koulujen perusta-
5192: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mishankkeisiin sillä ajoituksella kuin hankkeet
5193: n:o 1128:                                              sisältyvät kuntien rahoitussuunnitelmiin. Rahoi-
5194:                                                        tussuunnitelman valmistelussa hankkeiden
5195:           Miten Hallitus aikoo helpottaa koulu-        alueellinen jako on tehty suhteessa alueen oppi-
5196:        jen peruskorjaus- ja laajennustarvetta          lasmäärään, mikä parhaiten kuvannee hankkei-
5197:        Pohjois-Karjalassa, ja                          den toteutustarvetta. Kaikilla alueilla hankkei-
5198:           aikooko Hallitus käyttää työllisyysva-       den toteutustarve on huomattavasti suurempi
5199:        roja Pohjois-Karjalan koulujen tilantar-        kuin mihin käytettävissä olevat määrärahat an-
5200:        peen ratkaisemiseen, ja ellei, niin miksi ei?   tavat mahdollisuuden, eikä ole perusteita min-
5201:                                                        kään alueen erityiseen painottamiseen hankkeita
5202:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rahoitettaessa. Siten myöskään Pohjois-Karja-
5203: vasti seuraavaa:                                       lan kaikkiin hankkeisiin ei valtionosuutta ole
5204:                                                        myönnettävissä kuntien esittämän ajoituksen
5205:     Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-       mukaisesti.
5206: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva                  Työllisyysperusteista valtionapua investoin-
5207: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Ra-        teihin voidaan myöntää valtion talousarvion mo-
5208: hoitussuunnitelma vuosille 1998-2001 on ope-           mentin 34.06.63 määrärahasta. Momentin perus-
5209: tusministeriössä vahvistettu 16.10.1997. Suunni-       telujen mukaan määrärahaa saa käyttää mm.
5210: telma perustuu oppilaitosten ylläpitäjien vuoden       kuntien investointeihin, joilla edistetään uusien
5211: 1996loppuun mennessä tekemiin lääninhallituk-          työpaikkojen syntymistä tai lievennetään työttö-
5212: sille toimitettuihin esityksiin. Lääninhallitukset     myysasteeltaan keskimääräistä vaikeampien
5213: laativat esitysten ja arvioimiensa hankkeiden kii-     alueiden työttömyyttä. Työministeriö on ottanut
5214: reellisyysjärjestyksen pohjalta esityksensä rahoi-     kannan, ettei tavanomaisiin kouluhankkeisiin
5215: tussuunnitelmaksi. Opetusministeriössä läänin-         tästä määrärahasta myönnetä avustusta, koska
5216: hallitusten esitysten ja aikaisemman rahoitus-         kouluhankkeiden lakisääteinen avustus on kor-
5217: suunnitelman pohjalta valmisteltiin lokakuussa         kea, yleensä vaikeimmilla työttömyysalueilla
5218: hyväksytty suunnitelma. Peruskoulu-, lukio- ja         50 %, hankkeet eivät tue uusien pysyvien työ-
5219: musiikkioppilaitoshankkeet käsittävään yleissi-        paikkojen syntymistä, sekä on olemassa toimi-
5220: vistävien oppilaitosten suunnitelmaan Pohjois-         valtainen valtion viranomainen, jolla valtion ta-
5221: Karjalasta voitiin ottaa 10 hanketta tai erillistä     lousarviossa kyseiseen tarkoitukseen on erillinen
5222: toteutusvaihetta lääninhallituksen laatiman            määräraha. Työministeriön ilmoituksen mukaan
5223: hankkeiden kiireellisyysjärjestyksen ja aikaisem-      työllisyysmäärärahoilla muita hankkeita avusta-
5224: man rahoitussuunnitelman perusteella. Perusta-         mana on saavutettavissa parempi pysyvä työlli-
5225: mishankkeiden rahoitussuunnitelma on vuoden            syysvaikutus.
5226: 1998 osalta valmisteltu valtion talousarvioesityk-
5227: sen pohjalta ja seuraavien vuosien osalta samaan
5228: tasoon.
5229: 
5230:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1997
5231: 
5232:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
5233:                                            KK 1128/1997 vp                                              3
5234: 
5235: 
5236: 
5237: 
5238:                                         Till Riksdagens Talman
5239: 
5240:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           fräga om de följande ären utgående från samma
5241: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           nivä.
5242: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           De statsekonomiska förutsättningarna möj-
5243: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-          liggör inte en ökning av anslagen. Statsandel kan
5244: mäl nr 1128:                                          därför inte beviljas längt när alla de anläggnings-
5245:                                                       projekt vid skolor som kommunerna anser nöd-
5246:           Pä vilket sätt avser Regeringen under-      vändiga och enligt den tidtabell som projekten
5247:        lätta behovet av totalrenovering och ut-       givits i kommunernas finansieringsplaner. Vid
5248:        byggnad vid skolorna i Norra Karelen           beredningen av fmansieringsplanen har den re-
5249:        och                                            gionala fördelningen av projekten gjorts i pro-
5250:           avser Regeringen utnyttja sysselsätt-       portion tili antalet elever i området, vilket bäst
5251:        ningsmedel för att tillfredsställa behovet     torde ange behovet när det gäller genomförandet
5252:        av lokaler vid skolorna i Norra Karelen,       av projekten. På alla områden är behovet att
5253:        och om inte, i så fall varför?                 genomföra projekten betydligt större än de dis-
5254:                                                       ponibla anslagen ger möjlighet tiii och det finns
5255:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt         inga skäl att särskilt lyfta fram ett visst omräde
5256: anföra följande:                                      vid finansieringen av projekten. Statsandel kan
5257:                                                       således inte beviljas alla projekt i N orra Karel en
5258:    Vid undervisningsministeriet uppgörs årligen       enligt den tidtabell kommunerna föreslagit.
5259: enplan som gäller finansieringen av anläggnings-          Statsbidrag för investeringar i sysselsättnings-
5260: projekt för de följande fyra ären. En                 främjande syfte kan beviljas av anslag under
5261: fmansieringsplan för ären 1998-2001 fastställ-        moment 34.06.63 i statsbudgeten. Enligt momen-
5262: des vid undervisningsministeriet 16.10.1997. Pla-     tets motivering fär anslaget användas bl.a. tili
5263: nen baserar sig på de framställningar som läroan-     kommuners investeringar med vilka tillkomsten
5264: stalternas huvudmän inlämnat tilllänsstyrelser-       av nya jobb främjas eller arbetslösheten lindras
5265: na före utgängen av 1996. Länsstyrelserna gör         inom de omräden där arbetslöshetsgraden över-
5266: upp sitt förslag tili fmansieringsplan utgäende       stiger den genomsnittliga nivån i landet. Arbets-
5267: från framställningarna och enligt den prioritets-     ministeriet har intagit ståndpunkten att normala
5268: ordning de ger projekten. Den i oktober godkän-       skolprojekt inte beviljas understöd av detta an-
5269: da planen utarbetades vid undervisningsministe-       slag, eftersom det lagstadgade understödet för
5270: riet pä basis av länsstyrelsernas förslag och den     skolprojekt är högt, vanligen 50 procent pä de
5271: tidigare finansieringsplanen. Med i planen för de     svåraste sysselsättningsområdena. Arbetsminis-
5272: allmänbildande Iäroanstalterna, viiken omfatta-       teriet anser vidare att projekten inte främjar till-
5273: de grundskole-, gymnasie- och musikläroanstal-        komsten av nya permanenta jobb och att det
5274: ter, kunde man i Norra Karel en ta 10 projekt eller   existerar en behörig statlig myndighet som i stats-
5275: separata realiseringsskeden pä basis av den prio-     budgeten har ett särskilt anslag för ändamålet.
5276: ritetsordning som länsstyrelsen angivit och den       Enligt ett meddelande frän arbetsministeriet
5277: tidigare fmansieringsplanen. Finansieringspla-        uppnås en bättre och mer bestäende sysselsätt-
5278: nen för anläggningsprojekten har i fråga om 1998      ningseffekt om sysselsättningsanslagen riktar sig
5279: beretts utgående från budgetpropositionen och i       tili andra projekt.
5280: 
5281:      Helsingfors den 10 december 1997
5282: 
5283:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
5284:                                               KK 1129/1997 vp
5285: 
5286: Kirjallinen kysymys 1129
5287: 
5288: 
5289: 
5290: 
5291:                                      Janne Viitamies /sd: Mikkelin lentovuorojen jatkumisen turvaami-
5292:                                         sesta vuonna 1998
5293: 
5294: 
5295:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
5296: 
5297:     Julkisuudessa esitettyjen tietojen mukaan lii-          Mikkelin seudun kansainvälisten yhteyksien
5298: kenneministeriö suunnittelee mahdollisesti lo-           kannalta lentoliikenteen jatkuminen on välttä-
5299: pettavansa Mikkelin lentovuorojen tukemisen              mätöntä: seudun yritystoiminta joutuu ennalta-
5300: valtion varoin jo vuonna 1998. Mikkelistä Hel-           arvaamattomiin vaikeuksiin, jos liikenne jopa
5301: sinkiin lennettäviä vuoroja tuetaan liikennöitsi-        lakkaisi tuen liian varhaisen lopettamisen vaiku-
5302: jälle suunnatulla tuella noin 400 000 markalla           tuksesta. Mikkelin ja Helsingin väliä liikennöivä
5303: vuosittain. Tuesta puolet maksaa Mikkelin kau-           lentoyhtiö on syksyllä 1997lisännyt vuoroja saa-
5304: punki ja puolet valtio. Lisäksi Mikkelin kaupun-         dakseen lisää liikennettä, matkustajia ja kannat-
5305: ki ylläpitää Mikkelin lentoasemaa.                       tavuutta laskien osin myös sen varaan, että jul-
5306:     Helsingin ja Mikkelin väliä liikennöidään nel-       kista tukea on saatavissa vakiinnuttamisvaihees-
5307: jällä edestakaisella lentovuorolla päivittäin. Vas-      sa vielä ensi vuonna. Markkamäärältään varsin
5308: taavalla tavalla tuettuja lentovuoroja on Mikke-         vähäistä tukea maksamalla julkinen valta voi
5309: lin lisäksi Helsingin ja Enontekiön välisessä lii-       turvata lentoliikenteen markkinaehtoisen kan-
5310: kenteessä. Tuki syntyi 1990-luvun alussa, jolloin        nattavuuden lähitulevaisuudessa. Pyrkimyksenä
5311: lentovuorot kävivät laman takia kannattamatto-           täytyy olla, että lentoliikenne Mikkelin ja Helsin-
5312: miksi. Tuen avulla julkinen valta on edistänyt           gin välillä toimii aikanaan ilman julkista tukea,
5313: erityisesti ulkomaankauppaan perustuvan yri-             mutta tuen liian varhainen lopettaminen synnyt-
5314: tystoiminnan säilymistä Etelä-Savossa, joka on           täisi tässä tilanteessa vakavan markkinahäiriön
5315:  maakuntana edelleen yksi heikoimmin kehitty-            ja uhkaisi pahasti seudun kehittämistä.
5316: neistä. Tuen tarve perustuu matkustajavirtojen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5317: vähäisyyteen. Sillä ei subventoida lentolippujen         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5318: hintaa, vaan se maksetaan suorana tukena liiken-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5319: nöitsijälle. Se ei siten ole ollut tukea lentoliiken-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5320: nettä käyttäville yrityksille, eikä sitä voitane mil-
5321: lään pitää markkinatalouden periaatteiden vas-                     Miten Hallitus aikoo turvata kansain-
5322: taisena. Julkinen valta - Mikkelin kaupunki ja                  välisesti toimivien lentoliikenneyritysten
5323:  valtio - ovat vain turvanneet yrittäjyyden ja                  toimintaedellytykset Mikkelin seudulla
5324: työnteon edellytykset seudulla, joka on osin kär-               vuonna 1998, ennen kuin Mikkelin ja
5325:  sinyt erittäin pahasti laman seurauksista tällä                Helsingin välinen lentoliikenne käy
5326:  vuosikymmenellä. Asiakasvirtojen vähenemisen                   markkinaehtoisesti kannattavaksi, kuten
5327:  takia lentoliikenne olisi loppunut, jos sitä ei olisi          on ennakoitu lähitulevaisuudessa tapah-
5328:  tuettu. Se olisi johtanut niidenkin seudun yritys-             tuvan?
5329:  ten toiminnan vaikeutumiseen, jotka ovat kyen-
5330:  neet toimintaansa jatkamaan ja ovat lentoliiken-
5331:  teestä riippuvaisia.
5332: 
5333:       Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
5334: 
5335:                                             Janne Viitamies /sd
5336: 
5337: 
5338: 
5339: 
5340: 270136
5341: 2                                        KK 1129/1997 vp
5342: 
5343: 
5344: 
5345: 
5346:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
5347: 
5348:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      korvaava maaliikenneyhteys. Mikkelin kaupun-
5349: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       gin valtionapua työryhmä esitti lopetettavaksi
5350: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vuoden 1998loppuun mennessä.
5351: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-        Työryhmän raportin mukaan Mikkeli-Hel-
5352: tamiehen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       sinki-reitin lentomatkustajat ovat pääsääntöi-
5353: n:o 1129:                                           sesti jatkomatkustajia. Tätä ja muuta Mikkelin
5354:                                                     seudun ja Helsingin välistä matkustustarvetta
5355:           Miten Hallitus aikoo turvata kansain-     palvelevat lentoliikenteen lisäksi myös hyvät lin-
5356:        välisesti toimivien lentoliikenneyritysten   ja-auto- ja junaliikenneyhteydet. Linja-autolii-
5357:        toimintaedellytykset Mikkelin seudulla       kenneyhteydet on lisäksi suunniteltu siten, että
5358:        vuonna 1998, ennen kuin Mikkelin ja          linja-autot poikkeavat Helsinki-Vantaan lento-
5359:        Helsingin välinen lentoliikenne käy          kentällä. Junaliikenteen osalta liityntäyhteyksiä
5360:        markkinaehtoisesti kannattavaksi, kuten      Helsinki-Vantaan lentokentälle ollaan paranta-
5361:        on ennakoitu lähitulevaisuudessa tapah-      massa lisäämällä kaukoliikenteen junien pysäh-
5362:        tuvan?                                       dyksiä Tikkurilassa.
5363:                                                        Näin ollen Mikkelin kaupungille myönnettä-
5364:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vä valtionapu kevytreittiliikenteenä hoidettaval-
5365: vasti seuraavaa:                                    le joukkoliikenteelle lopetetaan alkuperäisten
5366:                                                     suunnitelmien mukaan asteittain vuoden 1998
5367:    Liikenneministeriö ei pidä perusteltuna val-     loppuun mennessä. Pitempiaikainen rahoitus ei
5368: tionrahoitusta kevytreittiliikenteelle, joka sel-   komission lentoliikenteen valtionrahoitusta kos-
5369: keästi kilpailee muiden joukkoliikennemuotojen      kevan tiedonannonkaan (julkaistu Euroopan
5370: kanssa. Ilmailulaitoksen syksyllä 1996 asettaman    yhteisöjen virallisessa lehdessä N:o C 350,
5371: lentoliikenteen syöttöliikennetyöryhmän ehdo-       10.11.1994) mukaan olisi mahdollista ilman eri-
5372: tusten mukaan peruslähtökohtana tulisi olla,        tyisiä syitä ja toimenpiteitä.
5373: että valtio ei rahoita lentoyhteyksiä, joille on
5374: 
5375:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
5376: 
5377:                                                                     Liikenneministeri Matti Aura
5378:                                               KK 1129/1997 vp                                             3
5379: 
5380: 
5381: 
5382: 
5383:                                            Tili Riksdagens Talman
5384: 
5385:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         bindelse. Arbetsgruppen föreslog att statsstödet
5386: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           tili S:t Michels stad inte längre skall betalas ut
5387: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         efter 1998.
5388: man Janne Viitamies undertecknade spörsmål nr                Enligt arbetsgruppens rapport är flygpassage-
5389: 1129:                                                    rarna på rutten melian S:t Michel och Helsing-
5390:                                                          fors i huvudsak sådana som fortsätter med an-
5391:            Hur ämnar Regeringen trygga verk-             slutningsflyg. Detta trafikbehov och övrigt tra-
5392:         samhetsförutsättningarna för luftfartsfö-        fikbehov melian S:t Michelregionen och Helsing-
5393:         retag med internationeli trafik i S:t            fors betjänas förutom av flygtrafik även av goda
5394:         Michell998 innan flygtrafiken melian S:t         buss- och tågtrafikförbindelser. Busstrafikför-
5395:         Michel och Helsingfors marknadsmässigt           bindelserna är dessutom planerade så att bussar-
5396:         blir lönsam, vilket torde ske inom den           na går via Helsingfors-Vanda flygfålt. Vad tåg-
5397:         närmaste framtiden?                              trafiken beträffar är en förbättring i anslutnings-
5398:                                                          förbindelserna tili Helsingfors-Vanda flygfålt på
5399:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            gång genom att fjärrtågen oftare skall stanna i
5400: anföra följande:                                         Dickursby.
5401:                                                              Därför upphör det statliga stöd som beviljats
5402:    Trafikministeriet anser inte att det är motive-       S:t Michels stad för koliektivtrafik i form av lätt
5403: rat att finansiellt stöda lätt reguljär flygtrafik som   reguljär flygtrafik enligt planerna stegvis innan
5404: uppenbart konkurrerar med andra former av                utgången av 1998. En mer långvarig finansiering
5405: kollektivtrafik. Enligt de förslag som en matar-         är inte helier enligt kommissionens meddelande
5406: trafikarbetsgrupp för flygtrafiken tillsatt av Luft-     om statlig finansiering av flygtrafik (publicerad i
5407: fartsverket hösten 1996 gett, skali utgångspunk-         EU:s officielia tidning No C 350, 10.11.1994)
5408: ten vara att staten inte längre understöder flyg-        möjlig utan särskilda skäl och åtgärder.
5409: förbindelser som har en ersättande landtrafikför-
5410: 
5411:      Helsingforsden 5 december 1997
5412: 
5413:                                                                            Trafikminister Matti Aura
5414:                                             KK 1130/1997 vp
5415: 
5416: Skriftligt spörsmål1130
5417: 
5418: 
5419: 
5420: 
5421:                                     Pehr Löv /sv m.fl.: Anslutningen tili ordnad avfallstransport
5422: 
5423: 
5424: 
5425:                                          Tili Riksdagens Talman
5426: 
5427:     Enligt 11 § avfallslagen skall alla hushåll vara   läggas (VitesL 14§). Mot vite kan besvär anföras.
5428: anslutna tili ordnad avfallstransport. De som          Före verkställandet av beslutet skall sedan par-
5429: underlåter att uppfylla avfallslagens krav kan         ten igen höras. Mot verkställighetsbeslutet kan
5430: straffas (Av FL § 57). I många kommuqer sköts          givetvis besvär anföras.
5431: avfallshanteringen av privata bolag. Overvak-             Den myndighet som beslutat om tvångsutfö-
5432: ningen av de i avfallslagen krävda åtgärderna          randet svarar själv för utförandet. Vitesbeloppet
5433: sköts alltid av kommunal miljömyndighet                kommer inte kommunen tili godo.
5434: (AvFL§ 38).                                               Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
5435:     Problem uppstär då en del personer vägrar          ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
5436: ansluta sig tiii ordnad avfallstransport. Det pri-     ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
5437: vata bolaget kan uppmana personerna att anslu-         följande spörsmål:
5438: ta sig och vinner inte det gehör går ärendet vidare
5439: tili miljömyndigheterna. lnom de korumunala                      Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-
5440: miljömyndigheterna är proceduren lång och tids-               ta för att förenkla och förkorta den proce-
5441: krävande. Enligt viteslagens 22 § skall parten ges            dur som följer på att en person vägrar att
5442: tillfålle att lämna förklaring, för avgivande av              ansluta sig tiii ordnad avfallstransport?
5443: förklaring ges skälig frist. Därefter kan vite före-
5444: 
5445:      Helsingfors den 18 november 1997
5446: 
5447:                      Pehr Löv /sv                              Mats Nyby /sd
5448: 
5449: 
5450: 
5451: 
5452: 270136
5453: 2                                           KK 1130/1997 vp
5454: 
5455: Kirjallinen kysymys 1130                                                                     Suomennos
5456: 
5457: 
5458: 
5459: 
5460:                                     Pehr Löv ym.: Järjestettyyn jätteenkuljetukseen liittymisestä
5461: 
5462: 
5463: 
5464:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5465: 
5466:     Jätelain 11 §:n mukaan kaikkien talouksien on      asettaa uhkasakko (UhkasakkoL 14 §). Uhkasa-
5467: liityttävä järjestettyyn jätteenkuljetukseen. Jäte-    kosta voidaan valittaa. Ennen päätöksen täytän-
5468: lain vaatimusten noudattamatta jättämisestä            töönpanoa asianosaista on jälleen kuultava. Täy-
5469: voidaan rangaista (JäteL 57§). Monissa kunnis-         täntöönpanepäätöksestä voidaan tietysti valit-
5470: sa yksityiset yhtiöt hoitavat jätehuoltoa. Jätelais-   taa.
5471: sa vaadittujen toimenpiteiden valvontaa hoitaa            Teettämisestä päättänyt viranomainen vastaa
5472: aina kunnan ympäristöviranomainen (JäteL               itse teettämisestä. Uhkasakko ei tule kunnan hy-
5473: 38 §).                                                 väksi.
5474:     Ongelmia syntyy joidenkin henkilöiden kiel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5475: täytyessä liittymästä järjestettyyn jätteenkulje-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
5476: tukseen. Yksityinen yhtiö voi kehottaa henkilöi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
5477: tä liittymäänjätteenkuljetukseen. Jollei tämä saa      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5478: vastakaikua, asia menee edelleen ympäristövi-
5479: ranomaisille. Kuntien ympäristöviranomaisissa                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5480: menettely on pitkä ja aikaa vievä. Uhkasakko-                 ryhtyä yksinkertaistaakseen ja lyhen-
5481: lain 22 §:n mukaan asianosaiselle on varattava                tääkseen menettelyä sen johdosta, että
5482: tilaisuus selityksen antamiseen ja varattava sille            henkilö kieltäytyy liittymästä järjestet-
5483: kohtuullinen määräaika. Tämänjälkeen voidaan                  tyyn jätteenkuljetukseen?
5484: 
5485:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
5486: 
5487:                      Pehr Löv /r                                Mats Nyby /sd
5488:                                            KK 1130/1997 vp                                              3
5489: 
5490: 
5491: 
5492: 
5493:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
5494: 
5495:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n momentissa          tenkin periaatteessa antaa uhkasakkolaista poik-
5496: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies          keavia säännöksiä, jos se katsottaisiin tarpeelli-
5497: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       seksi.
5498: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-             Uhkasakkolaissa säädetyn menettelyn tarkoi-
5499: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tuksena on asianosaisen oikeusturvan takaami-
5500: n:o 1130:                                             nen. Menettely on moniportainen, koska asian-
5501:                                                       osaisen kuulemisten lisäksi siinä on mahdollista
5502:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        hakea muutosta sekä uhkasakon asettamisesta
5503:        ryhtyä yksinkertaistaakseen ja lyhen-          että sen määräämisestä. Liittymisvelvollisuuden
5504:        tääkseen menettelyä sen johdosta, että         toimeenpanemiseksi uhkasakko on käytännössä
5505:        henkilö kieltäytyy liittymästä järjestet-      ainoa hallinnollinen pakkokeino, koska teettä-
5506:        tyyn jätteenkuljetukseen?                      misuhka ei tule kysymykseen.
5507:                                                           Vaikka hallinnollisten pakkokeinojen käyttö
5508:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          laiminlyötäessä liittyä järjestettyyn jätteenk ulje-
5509: vasti seuraavaa:                                      tukseen on edellä todetulla tavalla hankalaa, ei
5510:                                                       kuitenkaan näyttäisi oikeusturvasyistä olevan
5511:    Tapauksiin, joissa henkilö kieltäytyy liitty-      riittäviä perusteita poiketa pakkokeinojen aset-
5512: mästä jätelaissa ( 1072/1993) tarkoitettuun järjes-   tamisessa ja määräämisessä noudatetta vista ylei-
5513: tettyyn jätteenkuljetukseen, sovelletaan uhka-        sistä periaatteista.
5514: sakkolakia (1113/1990). Jätelaissa voitaisiin kui-
5515: 
5516:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
5517: 
5518:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
5519: 4                                         KK 1130/1997 vp
5520: 
5521: 
5522: 
5523: 
5524:                                        Tili Riksdagens Talman
5525: 
5526:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       föra in bestämmelser som avviker från dem i
5527: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-     viteslagen, om det anses nödvändigt.
5528: de medlem av statsrådet översänt följande av            Det förfarande om vi1ket stadgas i viteslagen
5529: riksdagsman Pehr Löv m.fl. undertecknade             syftar till att garantera vederbörandes rätts-
5530: spörsmål nr 1130:                                    skydd. Förfarandet innehåller många steg, efter-
5531:                                                      som där utöver att vederbörande hörs också in-
5532:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       går att man kan söka ändring både då vite utfar-
5533:        ta för att förenkla och förkorta den proce-   das och då det bestäms. För att anslutningsskyl-
5534:        dur som följer på att en person vägrar att    digheten skall fullgöras är viteslagen i praktiken
5535:        ansluta sig till ordnad avfallstransport?     det enda administrativa tvångsmedlet, eftersom
5536:                                                      hot.. om tvångsutförande inte kommer i fråga.
5537:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           A ven om användningen av administrativa
5538: anföra fö1jande:                                     tvångsmedel, vid underlåtenhet att ansluta sig till
5539:                                                      ordnad avfallstransport, är besvärlig, så som
5540:     1 fall då någon vägrar ansluta sig till sådan    ovan konstaterats, verkar det dock av rätts-
5541: ordnad avfallstransport som avses i avfallslagen     skyddsskäl som om det inte fanns fog för att
5542: (l 072/1993) tillämpas viteslagen (1113/1990).       avvika från de allmänna principer som tillämpas
5543: Det vore dock i princip möjligt att i avfallslagen   då tvångsmede1 utfardas och bestäms.
5544: 
5545:      Helsingfors den 5 december 1997
5546: 
5547:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
5548:                                           KK 1131/1997 vp
5549: 
5550: Kirjallinen kysymys 1131
5551: 
5552: 
5553: 
5554: 
5555:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Valtatie 9:n parantamisesta välillä Jämsä
5556:                                      -Orivesi
5557: 
5558: 
5559:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5560: 
5561:    Valtatie 9 Turusta Tampereen kautta Jyväsky-      Kustannukset noussevat kokonaisuudessaan
5562: lään ja edelleen Itä-Suomeen kuuluu TEN-verk-        noin 200 Mmk:aan. Ohituskaistojen rakentamis-
5563: koon. Se on yksi maamme tärkeimmistä tieyhte-        työt on aloitettu Jämsässä, mutta parannustyön
5564: yksistä, koska se yhdistää useat suuret kaupungit    toteuttaminen kokonaisuudessaan ja eritasoliit-
5565: ja maakunnat toisiinsa. Turku on Länsi-Suomen        tymän rakentaminen on tärkeää.
5566: läänin pääkaupunki. Lääniin kuuluu myös Kes-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5567: ki-Suomen maakunta ja Jyväskylä.                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5568:    Liikennemäärä valtatie 9:1lä on noin 6 000 ajo-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5569: neuvoa/vrk. Tieosuus välillä Jämsä- Orivesi on       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5570: liikennevilkkauteen nähden heikkokuntoinen.
5571: Tie on kapea, mäkineo ja mutkainen. Tästä ai-                   Millaisella aikataululla Hallitus aikoo
5572: heutuu vakava turvallisuusriski.                            toteuttaa valtatie 9:n parantamisen välil-
5573:    Jämsä -       Orivesi-osuuden parantaminen               lä Jämsä -Ori vesi ja rakentaa eri taso lii t-
5574: mahdollisimman pian on perusteltua. Samalla on              tymän Jämsässä?
5575: tarpeen rakentaa myös eritasoliittymä Jämsässä.
5576: 
5577:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
5578: 
5579:                                       Toimi Kankaanniemi /skl
5580: 
5581: 
5582: 
5583: 
5584: 270136
5585: 2                                           KK 1131/1997 vp
5586: 
5587: 
5588: 
5589: 
5590:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5591: 
5592:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suuruinen kustannusarvio ovat kuitenkin tienpi-
5593: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          don rahoituksen vähentyessä toistuvasti lykän-
5594: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        neet hankkeen toteutusta. Koska hanketta ei ole
5595: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             voitu sijoittaa tienpidon toiminta- ja taloussuun-
5596: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          nitelman vuosien 1998-2001 kehysten mukai-
5597: myksen n:o 1131:                                       seen perusvaihtoehtoon, tarkistetaan tiesuunni-
5598:                                                        telmaa parhaillaan ja selvitetään myös mahdolli-
5599:            Millaisella aikataululla Hallitus aikoo     suuksia toteuttaa hanke vaiheittain. Hankkeen
5600:        toteuttaa valtatie 9:n parantamisen välil-      uusi kustannusarvio asettunee 200-230 miljoo-
5601:        lä Jämsä -Orivesi ja rakentaa eritasoliit-      nan markan välille.
5602:        tymän Jämsässä?                                    Eritasoliittymän rakentamisesta Jämsään val-
5603:                                                        tateiden 9 ja 24 liittymään on laadittu yleissuun-
5604:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nitelma, jonka kustannusarvio on 25 miljoonaa
5605: vasti seuraavaa:                                       markkaa. Tämäkään hanke ei ole mahtunut tien-
5606:                                                        pidon ohjelmiin. Tänä syksynä on kuitenkin ryh-
5607:     Kysyjän perusteluihin hankkeen tarpeellisuu-       dytty toimiin liittymän muuttamiseksi kiertoliit-
5608: desta voidaan yhtyä. Valtatie 9 kuuluu Suomen          tymäksi nopean, vaikkakin pienehkön paran-
5609: tärkeimpään päätieverkkoon. Se on nimetty sekä         nuksen aikaansaamiseksi. Tämän ratkaisun eli
5610: eurooppatieverkkoon (numerolla E 63) että              kiertoliittymän kustannukset ovat vain noin 3
5611: EU:n yleiseurooppalaiseen niin sanottuun TEN-          miljoonaa markkaa. Kiertoliittymä siirtää erita-
5612: päätieverkkoon. Tällaiselta tieltä on maaseutu-        soliittymän tarvetta tuonnemmaksi, mutta ei ole
5613: oloissa kohtuullista edellyttää turvallista ja suju-   esteenä eritasoliittymän rakentamiselle tulevai-
5614: vaa 100 km/h nopeus tasoa.                             suudessa.
5615:    Tiejakson Orivesi- Jämsä parantamiseksi on             Jämsän kunnan alueella on käynnistynyt pe-
5616: laadittu tiesuunnitelma jo kymmenisen vuotta           rustienpidon rahoituksella myös PartaJanmäen
5617: sitten. Päätieverkon muut kiireellisemmät koh-         kohdan parantaminen. Se valmistuu ensi vuon-
5618: teet ja hankkeen lähes 300 miljoonan markan            na.
5619: 
5620:      Helsingissä 5 päivänä joulukuu ta 1997
5621: 
5622:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
5623:                                           KK 1131/1997 vp                                              3
5624: 
5625: 
5626: 
5627: 
5628:                                        Tili Riksdagens Talman
5629: 
5630:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     dock i takt med minskningen av väganslagen
5631: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       ständigt skjutit realiseringen av projektet på
5632: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     framtiden. Eftersom projektet inte har kunnat
5633: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-          placeras bland basalternativ inom ramarna för
5634: mål nr 1131:                                         väghållningens verksamhets- och finansierings-
5635:                                                      plan för åren 1998-2001, är vägplanen för till-
5636:           Enligt viiken tidtabell ämnar Reger-       fållet under granskning och även möjligheter tili
5637:        ingen genomföra förbättringen av riks-        ett genomförande av projektet i etapper utreds.
5638:        väg 9 mellan Jämsä och Orivesi samt byg-      Den nya kostnadskalkylen för projektet torde
5639:        ga en planskild trafikplats i Jämsä?          röra sig mellan 200 och 230 miljoner mark.
5640:                                                          Det har gjorts upp en pian för byggandet av en
5641:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        planskild trafikplats i Jämsä där riksväg 9 och 24
5642: anföra följande:                                     korsas. Kostnadskalkylen för denna är 25 miljo-
5643:                                                      ner mark. lnte heller detta projekt har fått plats i
5644:     Man kan hålla med frågeställaren om projek-      väghållningens program. 1 höst har man dock
5645: tets nödvändighet. Riksväg 9 hör tili Finlands       skridit tili åtgärder för att bygga om korsningen
5646: viktigaste huvudvägnät. Den har anslutits såväl      till en cirkulationsplats för att få tili stånd en
5647: tili europavägnätet (med numret E 63) som tili       snabb om än ganska liten förbättring. Kostna-
5648: EU:s sameuropeiska s.k. TEN-huvudvägnät. 1           derna för denna lösning, d.v.s. cirkulationsplat-
5649: fråga om en sådan väg är det i landsbygdsförhål-     sen, är endast ca 3 miljoner mark. Cirkulations-
5650: landen skäligt att förutsätta en trygg och löpande   platsen skjuter på behovet av en planskild trafik-
5651: hastighetsnivå på 100 km/h.                          plats men utgör inte något hinder för att i framti-
5652:     För förbättringen av vägavsnittet mellan Ori-    den bygga en planskild trafikplats.
5653: vesi och Jämsä har det redan för ett tiotals år          På Jämsä kommuns område har även startats
5654: sedan gjorts upp en vägplan. Huvudvägnätets          ett förbättringsprojekt vid PartaJanmäki som fi-
5655: övriga, mer brådskande objekt och projektets         nansieras av basväghållningen. Projektet blir
5656: kostnadskalkyl på nästan 300 miljoner mark har       klart nästa år.
5657: 
5658:      Helsingfors den 5 december 1997
5659: 
5660:                                                                          Trafikminister Matti Aura
5661:                                             KK 1132/1997 vp
5662: 
5663: Kirjallinen kysymys 1132
5664: 
5665: 
5666: 
5667: 
5668:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Luomutuotannon edistämisestä
5669: 
5670: 
5671: 
5672:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5673: 
5674:    Maatalouden raju rakennemuutos vaatii yhä           tulisi käynnistää mittava luomutuotemarkki-
5675: kattavampaa panostusta uusiin haasteisiin. Yksi        nointiohjelma, jolla tähdättäisiin kunnianhimoi-
5676: kaikkein tärkeimmistä kohteista on luomutuo-           siin tavoitteisiin suomalaiseen puhtaaseen luon-
5677: tanto. Monipuolisen luonnonmukaisen maata-             toon ja laadukkaaseen jalostukseen perustuvien
5678: louden edistämiseksi tarvitaan toimenpiteitä           tuotteiden kansalliseen, eurooppalaiseen ja jopa
5679: sekä tuottajatasolla että markkinoinnin osalta.        maailmanlaajuiseen markkinavalloitukseen. Sa-
5680:    Maatalouden alasajo uhkaa yhä kiihtyä. Me-          malla voidaan suomalaista maaseutua pelastaa
5681: nestyvät tuottajat voivat varautua muutoksiin,         ja työllisyyttä parantaa. Aikaa ei näytä olevan
5682: mutta osa tuottajista joutuu perinteisen tuotan-       hukattavaksi.
5683: non supistumispaineissa heittäytymään liian ke-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5684: vyin perustein uuteen tilanteeseen. Osa valitsee       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5685: luomutuotannon harjoittamisen. Siihen on hyvät         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5686: ympäristö- ja terveys- ym. lähtökohdat. Riskejä        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5687: kuitenkin löytyy.
5688:    Luomutuotantoon siirtyvät ja sitä harjoitta-                  Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin
5689: vat tuottajat saavat asiantuntija-apua mm. neu-               toimenpiteisiin suomalaisen luomutuo-
5690: vontajärjestöiltä. Sen sijaan tuotteiden markki-              tannon lisäämiseksi, ja
5691: nointi kotimaahan ja varsinkin ulkomaille, mm.                   aikooko Hallitus käynnistää suoma-
5692: muualle Eurooppaan, ei onnistu yksittäiseltä                  laisten luoruutuotteiden markkinoinnin
5693: tuottajalta. Kansainvälistä markkinointia varten              edistämiseksi kansallisen, eurooppatai-
5694: tulisi valtiovallan olla erityisen aktiivinen. Laa-           senja maailmanlaajuisen luomutuoteval-
5695: jalla yhteistyöllä ja valtion taloudellisella tuella          loitusohjelman laatimisen?
5696: 
5697:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
5698: 
5699:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
5700: 
5701: 
5702: 
5703: 
5704: 270136
5705: 2                                         KK 1132/1997 vp
5706: 
5707: 
5708: 
5709: 
5710:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5711: 
5712:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Luomutuotteiden tarjonnan yhtenäistämisek-
5713: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        si maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut
5714: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vuosina 1995-1997 hanketta, jonka tavoitteena
5715: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           on luomutuottajien alueellisten markkinaorgani-
5716: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        saatioiden perustaminen. Luomutuotteiden ky-
5717: myksen n:o 1132:                                     synnän edistämiseen ja markkinoinnin kehittä-
5718:                                                      miseen hallitus on varannut kuluvan vuoden ta-
5719:           Aikooko Hallitus ryhtyä kiireellisiin      lousarviossa varoja, joita on käytetty valtakun-
5720:        toimenpiteisiin suomalaisen luomutuo-         nallisen luomutuotteiden menekinedistämis-
5721:        tannon lisäämiseksi, ja                       hankkeen käynnistämiseen.
5722:           aikooko Hallitus käynnistää suoma-             Luomutuotteiden       menekinedistämishank-
5723:        laisten luomutuotteiden markkinoinnin         keen toiminta-ajatuksena on edistää suomalai-
5724:        edistämiseksi kansallisen, eurooppatai-       sen luomutuotannon kysyntää ja luomujalostei-
5725:        senja maailmanlaajuisen luomutuoteval-        den kehittämistä ja parantaa luomutuotteiden
5726:        loitusohjelman laatimisen?                    laatua. Hanke organisoi luomutuotantoketjun
5727:                                                      yhteismarkkinointia sekä toteuttaa valtakunnal-
5728:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lista luomumainontaa ja tiedotusta. Lisäksi luo-
5729: vasti seuraavaa:                                     mutuotteiden myynti-, markkinointi- ja tuotteis-
5730:                                                      tamiskoulutus sekä markkinointitutkimus on si-
5731:     Luonnonmukaisen tuotannon harjoittamista         sällytetty suunnitelmiin.
5732: tuetaan osana maatalouden ympäristöohjelmaa,             On kuitenkin huomattava, että luonnonmu-
5733: joka on EU:n puoliksi osarahoittama tukijärjes-      kaiseen tuotantoon hyväksyttäviltä aloilta vaa-
5734: telmä. Viisivuotisia sopimuksia on tehty viljeli-    ditaan kahden vuoden siirtymäaika, ennen kuin
5735: jöiden kanssa vuosina 1995 ja 1996. Määrärahan       niiltä korjattuja maataloustuotteita voidaan
5736: niukkuuden vuoksi vuonna 1997 voitiin tehdä          myydä viittauksin luonnonmukaiseen tuotanto-
5737: sopimuksia vain niiden viljelijöiden kanssa, jotka   tapaan. Näin ollen luomutuotantoalojen kasvat-
5738: liittivät uusia peltoalueita jo olemassa olevaan     tamiseen liittyy teknisiä näkökohtia. Lisäksi luo-
5739: sopimukseen tai joilta päättyi aiemman, tasapai-     mutuotteet ovat, ripeästä kasvustaan riippumat-
5740: nottamislain mukaan tehdyn luomusopimuksen           ta, pieni tekijä koko elintarvikesektorilla. Pienen
5741: maksaminen.                                          markkinaosuuden johdosta yksittäisten tuottei-
5742:     Komissio teki heinäkuussa 1997 päätöksen 10      den kysynnän vaihtelu eri markkinatilanteissa
5743: miljoonan ecun lisäosarahoituksesta maatalou-        saattaa olla suuri.
5744: den ympäristöohjelmaan. Tämän lisärahoituk-              Luomutuotteiden vientiselvityksiä on viime
5745: sen sekä eduskunnan lokakuussa 1997 hyväksy-         aikoina tehty useita Suomen ulkomaankauppa-
5746: män lisätalousarvion turvin ensi vuonna voidaan      liiton toimesta. Markkinaselvitykset kattavat
5747: tehdä uusia luonnonmukaiseen tuotantoon liit-        Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian sekä jatkossa
5748: tyviä sopimuksia.                                    mahdollisesti myös Tanskan ja Itävallan. Luo-
5749:     Maatalouden ympäristöohjelmassa vuosille         muelintarvikesektorilla toimivien yrittäjien mah-
5750:  1995-1999 alun perin asetettu tavoite luonnon-      dollisuuksia avata vientimarkkinoita kansainvä-
5751: mukaisen tuotannon alasta oli noin 120 000 ha.       lisillä luomutuotemessuilla on tuettu maa- ja
5752: Tämä tavoite on jo saavutettu, kun luonnonmu-        metsätalousministeriön myöntämillä avustuksil-
5753: kaisen tuotannon tai siihen siirtymässä olevan       la.
5754: pellon ala on kasvanut kolmessa vuodessa viisin-
5755: kertaiseksi vuoden 1994 tasosta.
5756: 
5757:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
5758: 
5759:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
5760:                                            KK 1132/1997 vp                                            3
5761: 
5762: 
5763: 
5764: 
5765:                                         Tili Riksdagens Talman
5766: 
5767:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1995-1997 finansierat ett projekt, vars mål är
5768: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           regionala marknadsorganisationer för ekopro-
5769: medlem av statsrädet översänt följande av riks-       ducenter. Regeringen har i budgeten för det lö-
5770: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade              pande året reserverat medel för främjande av
5771: spörsmål nr 1132:                                     efterfrägan pä ekoprodukter och utveckling av
5772:                                                       marknadsföringen av ekoprodukter. Medlen har
5773:           Ämnar Regeringen vidta brådskande           använts för att starta ett landsomfattande pro-
5774:        åtgärder för att utöka ekoproduktionen i       jekt för främjande av efterfrågan på ekoproduk-
5775:        Finland, och                                   ter.
5776:           ämnar Regeringen göra upp ett natio-           Projektets verksamhetside är att främja ef-
5777:        nellt, europeiskt och globalt erövrings-       terfrågan på finländsk ekaproduktion och föräd-
5778:        program för ekoprodukter för att främja        lingen av ekologiska produkter samt att förbätt-
5779:        marknadsföringen av finländska ekopro-         ra ekoprodukternas kvalitet. Projektet organise-
5780:        dukter?                                        rar ekoproduktionskedjans gemensamma mark-
5781:                                                       nadsföring samt informerar och gör reklam för
5782:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ekoprodukter i hela landet. 1 planerna ingår dess-
5783: anföra följande:                                      utom utbildning i försäljning, marknadsföring
5784:                                                       och produktprofilering av ekoprodukter samt
5785:     Att stöda bedrivandet av ekologisk produk-        marknadsundersökningar.
5786: tion utgör en del av miljöprogrammet för jord-           Man bör dock beakta att det krävs en över-
5787: bruket. Miljöprogrammet är ett stödsystem som         gångstid på två år innan ett område kan godkän-
5788: tili hälften finansieras av EU. Under 1995 och        nas för ekologisk produktion och innan lant-
5789: 1996 ingicks femäriga avtal med jordbrukarna.         bruksprodukter som skördas på dessa områden
5790: På grund av begränsade anslag kunde man 1997          kan saluföras med uppgift om att de producerats
5791: ingå avtal endast med de jordbrukare som anslöt       ekologiskt. Sålunda finns det tekniska synpunk-
5792: nya åkerområden tili redan befintliga avtal eller     ter i anslutning tili utökandet av arealer med
5793: vilkas stöd enligt sådana tidigare avtal om ekolo-    ekologisk produktion. Dessutom utgör ekopro-
5794: gisk produktion, som ingåtts i enlighet med lagen     dukter endast en liten del av hela livsmedelssek-
5795: om balansering av lantbruksproduktionen, upp-         torn, trots att åtgången växer snabbt. På grund
5796: hörde.                                                av den relativt blygsamma marknadsandelen kan
5797:     1juli 1997 fattade kommissionen ett beslut om     efterfrågan på skilda produkter i olika mark-
5798: tilläggsfinansiering med 10 milj. ecu för miljöpro-   nadssituationer vara mycket varierande.
5799: grammet för jordbruket. Med stöd av denna till-          Under den senaste tiden har Suomen Ulko-
5800: läggsfinansiering och den tilläggsbudget som          maankauppaliitto - Finlands Utrikeshandels-
5801: riksdagen godkände i oktober 1997 kan man             förbund låtit göra flera undersökningar om ex-
5802:  nästa år ingå nya avtal om ekologisk produktion.     porten av ekoprodukter. Marknadsundersök-
5803:     1 miljöprogrammet för jordbruket var det          ningarna omfattar Tyskland, Frankrike och
5804:  ursprungliga målet för 1995-1999 att ekologisk       Storbritannien och kommer i fortsättningen
5805:  produktion skall bedrivas på ett område om ca        eventuelit att också omfatta Danmark och Öster-
5806:  120 000 ha. Detta mål har redan nåtts, eftersom      rike. Möjligheten för företagare som är verksam-
5807:  de åkerområden på vilka ekologisk produktion         ma inom sektorn förekologiskt producerade livs-
5808:  bedrivs eller på vilka man ämnar övergå tili eko-    medel att öppna exportmarknaden på internatio-
5809:  logisk produktion på tre år har vuxit femfaldigt     nelia mässor för ekoprodukter har stötts med
5810: jämfört med 1994 års nivå.                            understöd som jord- och skogsbruksministeriet
5811:      För att förenhetliga utbudet av ekoprodukter     beviljat.
5812:  har jord- och skogsbruksministeriet under
5813: 
5814:      Helsingforsden 5 december 1997
5815: 
5816:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
5817:                                              KK 1133/1997 vp
5818: 
5819: Kirjallinen kysymys 1133
5820: 
5821: 
5822: 
5823: 
5824:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Työttömien vaikutusmahdollisuuksien
5825:                                        lisäämisestä
5826: 
5827: 
5828:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5829: 
5830:     Tulopoliittisissa neuvotteluissa neuvotellaan          Työttömillä on valtakunnallinen yhdistys, jol-
5831: ja usein myös sovitaan monista sellaisista asiois-      le voitaisiin haluttaessa säätää oikeus olla yhtenä
5832: ta, jotka suoranaisesti tai ainakin välillisesti kos-   osapuolena työmarkkinaneuvotteluissa. Se toisi
5833: kettavat työttömänä olevia ihmisiä. Tällaisia           lisää vastuuntuntoa koko yhteiskuntaa syvästi
5834: asioita ovat mm. työttömyysturvaan ja muuhun            koskettavaan työmarkkinajärjestelmään, joka
5835: sosiaaliturvaan liittyvät asiat, eläkeasiat, vero-      nykyisellään voi kylmästi sivuuttaa työttömät.
5836: tus, koulutus ja osa-aikatyöhön sekä työn jaka-         Näin myös tapahtuu. Työttömien yhdistykselle
5837: miseen liittyvät kysymykset. Myös ajankohtaiset         voitaisiin antaa neuvotteluoikeus. Tämä olisi
5838: neuvottelut ns. EMU-puskurirahastoista ovat             hyvin tärkeää työttömille myös tiedonsaannin ja
5839: esimerkki työttömiä läheisesti koskettavista            mm. poliittiseen päätöksentekoon vaikuttamisen
5840: asioista. Varsinaiset palkkaratkaisut koskettavat       kannalta.
5841: osaltaan myös työttömiä. Esimerkiksi työn vas-             Suomalainen kahtiajakautunut yhteiskunta
5842: taanottaminen vieraalta paikkakunnalta riippuu          on liukumassa vaarallisella tavalla yhä välinpitä-
5843: tarjottavan työn palkkatasosta. Työttömällä ei          mättömämmäksi sosiaalisesta oikeudenmukai-
5844: useinkaan ole mahdollisuuksia muuttaa työhön            suudesta ja jopa rehellisyydestä. Työttömyyden
5845: vieraalle paikkakunnalle, jos tarjolla oleva työ on     vastainen taistelu jää usein muiden tavoitteiden
5846: heikosti palkattua.                                     jalkoihin. Työttömien edustuksen luominen työ-
5847:      Työttömillä ei ole nykyisin edustusta työ-         markkinaneuvotteluissa mitä ilmeisimmin lisäisi
5848:  markkinaneuvotteluissa. Tämä merkitsee sitä,           työttömien luottamusta yhteiskunnalliseen pää-
5849: että hyväosaiset jakavat yhä itsekkäämmin ta-           töksentekoon, mikä olisi omiaan nostattamaan
5850: louskasvun hedelmiä ja etuja keskenään unoh-            myös työttömien mielialaa ja aktiviteettia. Lisä-
5851:  taen yhä syrjempään ahdinkoon ajautuvat työt-          kustannuksia järjestelmä ei aiheuttaisi.
5852:  tömät. Kansan yleisillä vaaleilla valitsemat po-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
5853:  liittiset päättäjätkään eivät kykene toteuttamaan      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5854: esimerkiksi työllisyyttä parantavia ja sosiaalista      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5855:  oikeudenmukaisuutta edistäviä ratkaisuja sil-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5856:  loin, kun ne olisivat selkeästi yleisen edun ja
5857: erityisesti työttömien kannalta tärkeitä, mutta                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
5858:  työmarkkinaosapuolet eivät niitä kannata. Työt-               siin työttömien ja heidän järjestönsä yh-
5859:  tömien sana ei paina vahvojen etujärjestöjen pu-              teiskunnallisten vaikutusmahdo llisuuk-
5860:  ristuksessa.                                                  sien tehostamiseksi ja edustuksen luomi-
5861:                                                                seksi työmarkkinaneuvotteluissa?
5862:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
5863: 
5864:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
5865: 
5866: 
5867: 
5868: 
5869: 270136
5870: 2                                         KK 1133/1997 vp
5871: 
5872: 
5873: 
5874: 
5875:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
5876: 
5877:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       työelämän asioissa aivan samalla tavoin kuin se
5878: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ottaa huomioon muunkinjärjestäytyneen kansa-
5879: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      laismielipiteen. Työttömien järjestötoiminta on
5880: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           jo osoittautunut välttämättömäksi niin elämän-
5881: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        ilon säilyttämisen kuin toiminta- ja työelämäval-
5882: myksen n:o 1133:                                     miuksien kehittämisenkin kannalta, ja järjestö-
5883:                                                      toiminnan piiristä on myös löytynyt polkuja työ-
5884:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       elämään.
5885:        siin työttömien ja heidän järjestönsä yh-         Hallitus on tietoinen ja huolissaan siitä, että
5886:        teiskunnallisten vaikutusmahdollisuuk-        työttömyys voi johtaa syrjäytymiseen. Syrjäyty-
5887:        sien tehostamiseksi ja edustuksen luomi-      minen ei merkitse vain vaikutusmahdollisuuk-
5888:        seksi työmarkkinaneuvotteluissa?              sien vähenemistä, vaan myös sitä, että ihmiset
5889:                                                      itse lakkaavat käyttämästä vaikutusmahdolli-
5890:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suuksiaan. Työvoimapolitiikkaa aktivoidaan
5891: vasti seuraavaa:                                     parhaillaan aikaisempaa paremmin syrjäytymis-
5892:                                                      tä ehkäiseväksi. Lähtökohtana uudessa ajatte-
5893:    Niillä työttömillä, jotka ovat järjestäytyneet    lussa on, että työtön on suhteessaan valtioon
5894: neuvotteleviin työmarkkinajärjestöihin, on jär-      päätoiminen työn hakija. Se merkitsee myös
5895: jestödemokratian pelisääntöjen mukainen edus-        työttömien järjestöjen toiminta ympäristön
5896: tus työmarkkinaneuvotteluissa. Palkansaajien,        muutosta ja mahdollisuuksia uusiin aktivoiviin
5897: myös työttömien korkea järjestäytymisaste var-       toimintamuotoihin. Hallitus kuulee vastaisuu-
5898: mistaa hyvän edustavuuden myös käytännössä.          dessakin työttömien järjestöjen kantoja näihin
5899: Kun keskitetyt tuloneuvottelut vielä tehostavat      asioihin.
5900: järjestäytymisen vaikutusta, voidaan todeta, että       Työhallinto kuulee työttömiä paitsi järjestö-
5901: maailmasta tuskin löytyy maata, jossa työttö-        jen kautta, myös yksityisinä kansalaisina ja pal-
5902: mien vaikutusmahdollisuus työmarkkinaneu-            velun tarvitsijoina. Siten ne konkreettiset ajatuk-
5903: votteluihin olisi suurempi kuin Suomessa. Työlli-    set ja suunnitelmat, joita yksittäisillä työttömillä
5904: syystupot ottavat huomioon myös työttömät.           on elämänsä järjestämiseksi, voidaan ottaa työ-
5905:    Vaikka työmarkkinoiden sopimusjärjestel-          hallinnon palveluissa huomioon. On kuitenkin
5906: mää on laeilla säädelty työntekijän aseman tur-      ensiarvoisen tärkeää, että työttömät myös järjes-
5907: vaamiseksi ja työrauhan varmistamiseksi, perus-      tötoiminnan kautta ajavat asioitaan. Valtakun-
5908: tuslain mukaiset järjestäytymis- ja sopimusva-       nallinen päätöksenteko tarvitsee sen tiedon, joka
5909: paudet kuuluvat myös työmarkkinajärjestelmän         työttömien järjestöissä kiteytyy erilaisiksi tah-
5910: perusteisiin. Osapuolten on hyväksyttävä toisen-     donilmauksiksi ja ehdotuksiksi. Valtiovallalla ja
5911: sa neuvottelukumppaneiksi, valtiovalta ei voi sii-   työmarkkinaosapuolilla ei ole mitään syytä olla
5912: tä yksipuolisesti päättää.                           kuulematta työttömiä, ja vuoropuhelua näiltä
5913:    Valtiovalta kuulee työttömien etujärjestöä        osin voidaan varmasti tehostaa.
5914: 
5915:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
5916:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
5917:                                           KK 1133/1997vp                                               3
5918: 
5919: 
5920: 
5921: 
5922:                                        Tili Riksdagens Talman
5923: 
5924:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Statsmakten hör arbetslösas intresseorganisa-
5925: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          tioner i arbetslivsfrågor på alldeles samma sätt
5926: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      som den beaktar en annan organiserad medbor-
5927: dagsledamot Toimi Kankaanniemi underteckna-          garopinion. De arbetslösas organisationsverk-
5928: de spörsmål nr 1133:                                 samhet har redan befunnits nödvändig både med
5929:                                                      tanke på bevarandet av livsglädjen och utveck-
5930:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för        lingen av verksamhets- och arbetslivsfårdigheter-
5931:        att förstärka de arbetslösas och deras or-    na, och med hjälp av organisationsverksamheten
5932:        ganisationers samhälleliga påverkings-        har många funnit sig en väg tili arbetslivet.
5933:        möjligheter och låta dem få egna repre-           Regeringen är medveten och oroad över det
5934:        sentanter vid arbetsmarknadsförhand-          faktum att arbetslösheten kan leda tili utslag-
5935:        lingarna?                                     ning. Utslagning betyder inte bara minskade på-
5936:                                                      verkningsmöjligheter utan också att människor-
5937:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        na själva slutar utnyttja sina möjligheter. Som
5938: anföra följande:                                     bäst pågår en aktivering av arbetskraftspolitiken
5939:                                                      för att den bättre än hittills skall kunna förebygga
5940:     De arbets1ösa som är medlemmar i de arbets-      utslagning. Det nya tänkesättet utgår ifrån att
5941: marknadsorganisationer som deltar i förhand-         den arbets1öse är arbetssökande på heltid. Detta
5942: lingarna har enligt organisationsdemokratiska        innebär också en förändrad verksamhetsmiljö
5943: spelregler egna representanter vid förhandlingar-    för de arbetslösas organisationer med möjlighet
5944: na. Löntagarnas, arbetslösa medräknade, höga         tili nya aktiverande verksamhetsformer. Reger-
5945: organisationsgrad försäkrar att de också i prakti-   ingen kommer att även i framtiden höra de syn-
5946: ken är väl företrädda. Då de centrala inkomstpo-     punkter som arbetslösas organisationer har på
5947: litiska förhandlingarna ytterligare förstärker or-   dessa frågor.
5948: ganiseringens effekt, kan man konstatera att det         Arbetsförvaltningen hör arbets1ösa förutom
5949: knappast finns ett annat 1and i världen där de       via deras organisationer även som enskilda med-
5950: arbetslösas möjligheter att medverka vid arbets-     borgare och servicekonsumenter. De konkreta
5951: marknadsförhandlingarna är bättre än i Finland.      ideer och planer som enskilda arbetslösa har i
5952: 1 de sysselsättningsinriktade inkomstpolitiska       fråga om sitt Iiv kan därför beaktas i samband
5953: förhand1ingarna beaktas även arbets1ösa.             med arbetsförvaltningens tjänster. Trots detta är
5954:     Förutom att det arbetsmarknadspolitiska av-      det oerhört viktigt att de arbetslösa verkar för sin
5955: talssystemet regleras genom lagar för att trygga     sak också genom sin organisationsverksamhet.
5956: arbetstagarens ställning och tillförsäkra arbets-    Den kunskap som framstår som de viljeyttringar
5957: freden hör också de organisations- och avtalsfri-    och förslag vilka de arbetslösas organisationer
5958: heter som åsyftas i grundlagen tili arbetsmark-      framför behövs när riksomfattande bes1ut fattas.
5959: nadssystemets grunder. Parterna skall godkänna       Statsmakten och arbetsmarknadsorganisatio-
5960: varandra som förhandlingspart, statsmakten           nerna har ingen orsak att låta bli att höra arbets-
5961: kan inte ensidigt bestämma om den saken.             lösa och dialogen kan säkert utvecklas på denna
5962:                                                      punkt.
5963: 
5964:      Helsingforsden 7 januari 1998
5965: 
5966:                                                                   Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
5967:                                             KK 1134/1997 vp
5968: 
5969: Kirjallinen kysymys 1134
5970: 
5971: 
5972: 
5973: 
5974:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Raittiiden elämäntapojen edistämisestä
5975:                                        valtion tukemassa urheilu- ja nuorisotyössä
5976: 
5977: 
5978:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
5979: 
5980:     Valtio tukee urheilu- ja liikuntajärjestöjä sekä       Valtion viranomaisten tulisi erityisesti rahan-
5981: nuorisotyötä Veikkauksen ja raha-arpajaisten           jakopäätöksissä vakavasti kiinnittää huomiota
5982: voittovaroilla vuosittain useilla sadoilla miljoo-     tukea saavien järjestöjen vastuuseen lasten ja
5983: nilla markoilla. Ilman tätä tukea toiminta lähes       nuorten kasvatuksessa terveiksi ja raittiiksi yksi-
5984: loppuisi. Erityisesti urheilutapahtumien yhtey-        löiksi. Valtion tukea ei tulisi myöntää lainkaan
5985: dessä on alkoholipitoisten juomien myynti ja           niille järjestöille, jotka tai joiden alajärjestöt
5986: käyttö lisääntynyt erittäin suureksi viime vuosi-      hankkivat suoraan tai välillisesti tuloja alkoholi-
5987: na. Monet vanhemmat päästävät murhemielellä            pitoistenjuomien myynnillä tai sallivat alkoholin
5988: lapsiaan ja nuoriaan urheiluseuroihin ja -tapah-       käytön lapsille ja nuorille tarkoitetuissa tilai-
5989: tumiin, koska he niissä saavat ensi kosketuksen        suuksissa. Tuen epääminen on tehokas tapa ja
5990: usein hyvin nuorina päihdyttäviin aineisiin.           johtaa järjestöjä vakavasti pohtimaan toimintan-
5991: Vaikka pääosa urheilusta ja nuorisotyöstä on           sa perusteita ja elämän perusarvoja.
5992: yhä ihanteellista ja puhdasta, on epäterveiden            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
5993: ilmiöiden kasvu erittäin vakava ilmiö. Lasten ja       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
5994: nuorten alkoholinkäyttö ja varsinkin humala-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
5995: käyttö on tutkimusten mukaan Suomessa poik-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
5996: keuksellisen laajaa verrattuna kaikkiin muihin
5997: maihin. Ns. lapsijuoppojen määrä on huolestut-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
5998: tavan suuri ja kasvussa. Vaikka nämä lapset ja                ryhtyä alkoholipitoisten juomien myyn-
5999: nuoret tuskin ovat urheilu- ja nuorisojärjestöjen             nin ja käytön lopettamiseksi valtion tu-
6000: toiminnassa aktiivisesti mukana, on alkoholin ja              kea saavien urheilu-, liikunta- ja nuoriso-
6001: keskioluen myynnin ja käytönjatkuva kasvu seu-                järjestöjen tilaisuuksissa sekä raittiiden ja
6002: rojen tilaisuuksissa johtamassa yhä enemmän                   terveiden elämäntapojen edistämisen pa-
6003: nuorisoa epäterveisiin elämäntapoihin. Tällai-                lauttamiseksi näihin toimintoihin?
6004: nen kehitys johtaa kestämättömään tilanteeseen
6005:  tulevina vuosina.
6006:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
6007: 
6008:                                        Toimi Kankaanniemi /skl
6009: 
6010: 
6011: 
6012: 
6013: 270136
6014: 2                                             KK 1134/1997 vp
6015: 
6016: 
6017: 
6018: 
6019:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6020: 
6021:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           mintaa säätelevässä normistossa ei ole suoranai-
6022: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            sesti yleisön alkoholinkäyttöön liittyviä ohjeita
6023: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tai määräyksiä. Välillisesti kuitenkin on tarkoi-
6024: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi               tus ohjata nuoria terveiden elämäntapojen pii-
6025: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-            riin. Nuorisolain tarkoitus on kansalaisuuteen
6026: myksen n:o 1134:                                         kasvaminen, joka tarkoittaa elämänhallintaa.
6027:                                                          Tähän liittyy myös alkoholinkäytön hallinta.
6028:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Saatujen tietojen perusteella voi todeta, etteivät
6029:         ryhtyä alkoholipitoisten juomien myyn-           nuorisojärjestöt ole juuri harjoittaneet anniske-
6030:         nin ja käytön lopettamiseksi valtion tu-         lua tilaisuuksissaan.
6031:         kea saavien urheilu-, liikunta- ja nuoriso-          Urheilutilaisuuksissa on järjestetty anniske-
6032:         järjestöjen tilaisuuksissa sekä raittiiden ja    lua,jota säädellään edellä mainituilla säädöksillä
6033:         terveiden elämäntapojen edistämisen pa-          ja toimilla. Sosiaali- ja terveysministeriössä on
6034:         lauttamiseksi näihin toimintoihin?               valmisteilla normeja, joilla pyritään selkeyttä-
6035:                                                          määnja yhdenmukaistamaan anniskelulupakäy-
6036:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             täntöä.
6037: vasti seuraavaa:                                             Alkoholilain mukaan pitää tilojen ja toimin-
6038:                                                          nan olla asianmukaiset, kun anniskelulupia
6039:     Alkoholin anniskelua säädellään alkoholilais-        myönnetään. Tältä osin lakia on sovellettu mm.
6040: sa (1143/1994) ja asetuksessa (1344/1994). Näi-          urheilutilaisuuksiin. Mikäli ravintolatila on kiin-
6041: den perusteella sosiaali- ja terveysministeriön          teä ja ravintolatasoa on niillä joko Sosiaali- ja
6042: hallinnonalalla toimiva Sosiaali- ja terveyden-          terveydenhuollon tuotevalvontakeskuksen tai
6043: huollon tuotevalvontakeskus ja lääninhallitukset         läänin lupa. Erityisesti väkevien juomien annis-
6044: myöntävät anniskeluluvat; lääninhallitukset              kelutoimintaa hoitaa ravintola-alan yrittäjä,
6045: enintään 4, 7 tilavuusprosentin käymisteitse val-        vaikka tila olisi urheiluseuran omistuksessa.
6046: mistetuille alkoholijuomille, Tuotevalvontakes-              Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta-
6047: kus kaikki muut. Urheilu-, liikunta- ja nuoriso-         keskuksen linjana on ollut, ettei lupia myönnetä,
6048: järjestöjen tilaisuuksiin myönnetään luvat näi-          jos anniskelutilana on tilapäinen rakennelma,
6049: den säädösten mukaisesti.                                kuten teltta. Lääninhallitusten linja ei ole ollut
6050:     Suomi on allekirjoittanut Eurooppalaisen             aivan yhtä selväpiirteinen. Sosiaali- ja terveyden-
6051: yleissopimuksen katsojien väkivallasta ja sopi-          huollon tuotevalvontakeskuksella on oikeus oh-
6052: mattomasta käyttäytymisestä urheilutilaisuuk-            jata lääninhallituksia valvonnan toteutuksessa,
6053: sissa ja erityisesti jalkapallo-otteluissa. Sopimuk-     koska lääninhallitukset kuuluvat sisäasiainmi-
6054: sessa pyritään rajoittamaan päihtyneiden pääsyä          nisteriön hallinnonalaan. Sosiaali- ja terveyden-
6055: tilaisuuksiin, katsojia kielletään viemästä alko-        huollon tuotevalvontakeskus on kirjeillä ja opas-
6056: holia katsomoon, tavoitteena on alkoholijuomi-           tuksella pyrkinyt tiukentamaan läänien tilapäis-
6057: en myynnin rajoittaminen ja mieluummin kieltä-           ten lupien myöntämislinjaa. Sosiaali- ja tervey-
6058: minen urheilutilaisuuksissa.                             denhuollon tuotevalvontakeskuksen tilapäisistä
6059:     Pollisilla on oikeus ja velvollisuus valvoa tilai-   anniskeluluvista 80 prosenttia on myönnetty ra-
6060: suuksien järjestelyjä ja jopa keskeyttää tilaisuus,      vintola-alan ammattilaisille tai alan koulutuksen
6061: jos on järjestysongelmia. Yleisötilaisuuksien si-        saaneille, lääninhallitusten luvista 30 prosenttia.
6062: säänpääsyn ja lipun oston ehtona voidaan pitää           Korkeimman hallinto-oikeuden vuoden 1997
6063: esimerkiksi kassien tarkastusta, jolla kontrolloi-       päätösten mukaan ovat luvanmyöntäjäviran-
6064: daan kiellettyjen tavaroiden tuontia. Kuntalain          omaiset tarkistaneet linjaustaan, koska lupia ei
6065: mukaisesti voivat kunnat hyväksyä järjestys-             voi enää hylätä vetoamalla tilojen ja toiminnan
6066: säännön, jolla rajoitetaan alkoholinkäyttöä jul-         asianmukaisuuteen.
6067: kisilla paikoilla.                                          Muutamille urheiluseuroille on myönnetty
6068:     Liikuntaa, urheilua sekä nuorisotyötä ja -toi-       lupa anniskella tiloissaan järjestetyissä yksityisti-
6069:                                           KK 1134/1997 vp                                             3
6070: 
6071: laisuuksissa. Tällöin on toiminnasta vastuussa       lijuomien käytön haittojen vähentämiseksi. Ää-
6072: alan kokemusta tai koulutusta saanut henkilö.        rimmäiset rajoitukset, kuten kieltolaki, ovat
6073:    Poliisiviranomaisten kokemusten mukaan on         osoittautuneet alkoholinkäytön haittojen eh-
6074: helpompaa kontrolloida tilaisuuksia, joissa on       käisemisen kannalta huonoiksi ja kääntyneet tar-
6075: luvallinen anniskelukäytäntö. Tilaisuuksia, joi-     koitustaan vastaan. Kasvatus ja erityisesti ai-
6076: hin tuodaan mahdollisesti omia alkoholijuomia,       kuisten esimerkki ovat tärkeitä tekijöitä lasten ja
6077: on vaikeampi hallita, vaikka esimerkiksi tarkis-     nuorten terveiden elintapojen edistäjinä, mikä on
6078: tettaisiin kassit. Nuorison alkoholin väärinkäy-     otettu huomioon alkoholipolitiikkaan liittyvissä
6079: tön kannalta vakava haitta on täysi-ikäisten har-    kannanotoissa ja toimissa. Urheilu- ja vastaaviin
6080: joittama laiton välitys. Paikallinen viranomais-     tilaisuuksiin myönnettävien anniskelulupien eh-
6081: ten ja järjestöjen yhteistoiminta on todettu tär-    toja ja -käytäntöjä sekä ohjaavaa normistoa ke-
6082: keäksi ja tehokkaaksi keinoksi terveiden ja rait-    hitetään ottamalla huomioon edellä esitetyt vi-
6083: tiiden elintapojen edistämiseksi.                    ranomaiskannat, samalla kun urheilu-, liikunta-
6084:    Hallitus on tietoinen kysymyksessä esitetyistä    ja nuorisojärjestöjen kasvatustehtävää tuetaan.
6085: asioista ja se on ottanut vakavasti kantaa alkoho-
6086: 
6087:      Helsingissä 9 päivänäjoulukuuta 1997
6088: 
6089:                                                                          Ministeri Claes Andersson
6090: 4                                           KK 1134/1997 vp
6091: 
6092: 
6093: 
6094: 
6095:                                          Tili Riksdagens Talman
6096: 
6097:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               De normer som reglerar idrotts- och ung-
6098: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            domsarbetet och -verksamheten innehåller inga
6099: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        direkta anvisningar eller bestämmelser om publi-
6100: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade               kens alkoholbruk. Indirekt är det likväl mening-
6101: spörsmål nr 1134:                                      en att de unga skall styras mot sunda levnadsva-
6102:                                                        nor. Syftet med ungdomslagen är att fostra till
6103:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        medborgarskap, vilket innebär kontroll över li-
6104:         ta för att få slut på försäljningen och        vet. Hit hör också kontroll över alkoholanvänd-
6105:         användningen av alkoholhaltiga drycker         ningen. Enligt uppgift kan det konstateras att
6106:         på tillstäliningar som ordnas av statligt      ungdomsorganisationerna inte just har haft ser-
6107:         understödda idrotts- och ungdomsorga-          vering på sina tillställningar.
6108:         nisationer samt för att främja återinfö-          På idrottstillställningar har det ordnats serve-
6109:         randet av nyktra och sunda levnadsvanor        ring som regleras genom ovan nämnda bestäm-
6110:         i denna verksamhet?                            melser och åtgärder. Vid social- och hälsovårds-
6111:                                                        ministeriet pågår beredningen av normer genom
6112:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          vilka man strävar efter att klarlägga och fören-
6113: anföra följande:                                       hetliga praxisen kring serveringstillstånd.
6114:                                                           Enligt alkoholiagen skall stället och verksam-
6115:     Alkoholserveringen regleras i alkoholiagen         heten vara ändamålsenlig då serveringstillstånd
6116: (1143/1994) och alkoholförordningen (1344/             beviljas. Tili denna del har lagen tillämpats bl.a.
6117: 1994). Enligt dem beviljar Social- och hälsovår-       på idrottsevenemang. Om en restauranglokal är
6118: dens produkttillsynscentral, som är understälid        stadigvarande och av restaurangklass skall den
6119: social- och hälsovårdsministeriet, samt länssty-       ha tillstånd antingen av Social- och hälsovårdens
6120: relserna serveringstillstånd - länsstyrelsen för       produkttillsynscentral eller Iänet. 1 synnerhet ser-
6121: genom jäsning tillverkade alkoholdrycker med           vering av starka drycker skall skötas av företag
6122: en volymprocent på högst 4,7, produkttillsyns-         inom restaurangbranschen, även om Iokalen ägs
6123: centralen för alla övriga. För idrotts- och ung-       av en idrottsförening.
6124: domsorganisationernas tillstäliningar beviljas            Social- och hälsovårdens produkttillsynscen-
6125: tillstånd enligt dessa bestämmelser.                   tral har haft en sådan linje att tillstånd inte bevil-
6126:     Finland har undertecknat Europakonventio-          jas om serveringsstället är en tillfållig konstruk-
6127: nen om bekämpning av läktarvåld och Opassan-           tion, som ett tält. Länsstyrelsernas linje har inte
6128: de uppträdande på idrottsevenemang och sär-            varit riktigt lika klar. Produkttilisynscentralen
6129: skilt på fotbolismatcher. Konventionen syftar till     har rätt att styra länsstyrelserna vid genomföran-
6130: att begränsa tillträdet för herusade till tillställ-   det av tillsynen, eftersom länsstyrelserna lyder
6131: ningar, åskådare förbjuds medföra alkohoi tili         under inrikesministeriets fövaltningsområde.
6132: läktare, avsikten är att begränsa försäljningen av     Produkttillsynscentralen har genom brev och
6133: alkohoi och gärna förbjuda den på idrottsevene-        anvisningar strävat efter att skärpa länens linje
6134: mang.                                                  när de beviljar tillfålliga tillstånd. Av produkttill-
6135:     Polisen har rätt och skyldighet att övervaka       synscentralens tillfålliga serveringstillstånd har
6136: ordnandet av tiliställningar och t.o.m. avbryta        80 procent beviljats yrkesmässiga inom restau-
6137: ett evenemang om det förekommer ordningspro-           rangbranschen eller utbildade på området, av
6138: blem. Ett villkor för entn.~ och köp av biljett tili   länsstyrelsernas tillstånd 30 procent. Enligt
6139: publika tillställningar kan anses vara t. ex. kon-     högsta förvaltningsdomstolens beslut från 1997
6140: troll av väskor där man kontrollerar medtagning        har de myndigheter som beviljar tillstånden juste-
6141: av förbjudna varor. Enligt kommunallagen kan           rat sin linje, eftersom tillstånd inte längre kan
6142: kommunerna godkänna ordningsregler genom               förkastas med hänvisning tili en lokals eller verk-
6143: vilka användningen av alkohoi på offentliga plat-      samhets ändamålsenlighet.
6144: ser begränsas.                                            Några idrottsföreningar har beviljats serve-
6145:                                             KK 1134/1997 vp                                            5
6146: 
6147: ringstillstånd för privattillställningar i deras lo-   ståndpunkt för att minska de negativa sidorna av
6148: kaler. Verksamheten skall då handhas av någon          användning av alkoholdrycker. Extrema be-
6149: med erfarenhet och utbildning inom området.            gränsningar, som förbudslagen, har visat sig då-
6150:    Enligt polismyndigheternas erfarenheter är          liga vid förebyggande av alkoholbrukets negati-
6151: det lättare att övervaka evenemang som har till-       va verkningar och haft motsatt effekt. Uppfost-
6152: stånd för servering. Evenemang dit det eventuellt      ran och särskilt de vuxnas exempel är viktiga
6153: medförs egna alkoholdrycker är svårare att kon-        faktorer när det gäller att främja sunda livsvanor
6154: trollera, trots granskning av t. ex. väskor. Ett       hos barn och unga, vilket har uppmärksammats i
6155: allvarligt problem med tanke på de ungas alko-         ståndpunkter och åtgärder i samband med alko-
6156: holmissbruk är den olagliga förmedling som be-         holpolitiken. Villkor och praxis i fråga om bevil-
6157: drivs av fullvuxna. Samverkan på lokal nivå mel-       jande av serveringstillstånd för idrotts- och mot-
6158: lan myndigheter och föreningar har konstaterats        svarande evenemang samt de styrande normerna
6159: vara ett viktigt och effektivt medel då det gäller     utvecklas genom att ovan framförda myndig-
6160: att främja sunda och nyktra levnadsvanor.              hetsståndpunkter beaktas, samtidigt som den
6161:    Regeringen är medveten om de frågor som             fostrande uppgift idrotts- och ungdomsorganisa-
6162: förts fram i spörsmålet och har seriöst fattat         tionerna har understöds.
6163: 
6164:      Helsingforsden 9 december 1997
6165:                                                                             Minister Claes Andersson
6166: 1
6167: 
6168: 1
6169: 
6170: 
6171: 
6172: 
6173:     1
6174: 
6175:     1
6176: 
6177: 
6178: 
6179: 
6180:         1
6181: 
6182:         1
6183:                                                KK 1135/1997 vp
6184: 
6185: Kirjallinen kysymys 1135
6186: 
6187: 
6188: 
6189: 
6190:                                       Matti Väistö /kesk: Maaseudun tieverkon kunnossapidon tehosta-
6191:                                          misesta
6192: 
6193: 
6194:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
6195: 
6196:     Maakunnissa ja etenkin syrjäisen maaseudun            dun elinvoiman säilyttämisen ja elinkeinojen ke-
6197: alueilla tieverkon kunto rapistuu ja kunnossapi-          hittämisen osalta valuvat tyhjiin. Koetaan, että
6198: to kangertelee. Niinpä viime aikoina muun                 kylistä - tutusta elämänpiiristä ja omista asun-
6199: muassa toimenpiteet lumen poistamiseksi tai jäi-          noista - on pakko lähteä, kun liikenteelliset
6200: sen ja polanteisen tienpinnan vaarallisen liuk-           edellytykset heikkenevät. Osaltaanhan hallitus jo
6201: kauden estämiseksi ovat käynnistyneet entistä             lisäsi kustannuksia ja epävarmuutta yksityistei-
6202: hitaammin. Syyksi tähän ilmoitetaan kunnossa-             den valtionosuuksien leikkauksella.
6203: pitomäärärahan niukkuus.                                      Maaseudun tieverkon kunnossapidon heike-
6204:     Suurimmat haitat ja liikenteelliset riskit aiheu-     tessä tietä käyttävien ja sillä liikennöivien kulje-
6205: tuvat talvioloissa siitä, että lunta ei poisteta teiltä   tusyrittäjien kustannukset lisääntyvät. Näin käy
6206: runsaankaan sateen jälkeen. Tästä puolestaan              koululaiskuljetusten ja muun henkilöliikenteen
6207: seuraa polanteita ja uraisuutta sekä liukkautta           samoin kuin koko kansantaloudenkin kannalta
6208: sään lämmetessä. Näin on käynyt ainakin Poh-              tärkeiden maatalous-, metsätalous- ja muun yri-
6209: jois-Karjalassa, jossa merkittäviä vahinkoja on           tystoiminnan kuljetusten osalta. Taloudellinen
6210: lyhyen ajan sisällä aiheutunut muun muassa mai-           menetys kohdistuu suoranaisesti alempiasteisen
6211: toauton ja linja-auton tieltä luisumisen ja kaatu-        tieverkon piirissä asuviin maaseudun ihmisiin ja
6212: misen seurauksena.                                        kuljetusalan yrittäjiin, mutta sillä on myös kan-
6213:      Esille on noussut kysymyksiä siitä, mikä vas-        santaloudelliset ulottuvuutensa.
6214: tuu näissä tien heikosta kunnosta johtuneissa                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6215: vahinkotapauksissa on tien kunnossapidosta ja             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6216: hiekoituksesta vastaavalla tielaitoksella - vai           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6217:  onko tienpitäjällä enää lainkaan vastuuta maa-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6218:  seudun tiestön kunnosta.
6219:      Suomen oloissa maaseudun tieverkko ja sen                      Tietääkö Hallitus maaseudun tiever-
6220:  kunto on tärkeä kylissä asuvien ja maaseutualu-                 kon heikentyneen kunnossapidon ja kun-
6221:  eilla harjoitettavan maatalouden, metsätalouden                 non aiheuttamista vahingoista ja vaarati-
6222: ja muun yritystoiminnan sekä matkailun kannal-                   lanteista sekä liikenteen vaikeutumisesta
6223:  ta. Kysymys on paljolti tasa-arvoisten liikenteel-              ja taloudellisista menetyksistä, ja
6224:  listen edellytystenjärjestämisestä asuinpaikan tai                 mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
6225:  yritystoiminnan sijaintipaikasta riippumatta.                   litus aikoo ryhtyä nykyisen epävarmuut-
6226:      Tiestön kunnon heiketessä ja epävarmuuden                   ta ja epätasa-arvoa lisäävän tilanteen
6227:  lisääntyessä kipeästi tarvittavat toimet maaseu-                korjaamiseksi?
6228: 
6229:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
6230: 
6231:                                               Matti Väistö /kesk
6232: 
6233: 
6234: 
6235: 
6236: 270136
6237: 2                                          KK 1135/1997 vp
6238: 
6239: 
6240: 
6241: 
6242:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6243: 
6244:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ajokilometriä kohden. Esimerkiksi talvikunnos-
6245: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sapidon kustannukset ovat alimmalla tieverkolla
6246: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       5-10 kertaa korkeammat ajokilometriä kohden
6247: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            kuin vilkasliikenteisimmillä pääteillä siitä huoli-
6248: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          matta, että kunnossapitotaso on pääteillä korke-
6249: n:o 1135:                                             ampi.
6250:                                                            Perustienpidon rahoitus on viime vuosina vä-
6251:           Tietääkö Hallitus maaseudun tiever-         hentynyt noin neljänneksellä. Tielaitos on siksi
6252:        kon heikentyneen kunnossapidon ja kun-         supistanut ennen kaikkea investointiluonteista
6253:        non aiheuttamista vahingoista ja vaarati-      toimintaansa mutta on joutunut myös hieman
6254:        lanteista sekä liikenteen vaikeutumisesta      tinkimään alemman tiestön kunnossapidosta.
6255:        ja taloudellisista menetyksistä, ja            Vilkasliikenteisten teiden kunnossapidon tason
6256:            mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   huomattavallakaan heikentämisellä ei voida
6257:        litus aikoo ryhtyä nykyisen epävarmuut-        merkittävällä tavalla nostaa vähäliikenteisten
6258:        ta ja epätasa-arvoa lisäävän tilanteen         teiden kunnossapitotasoa.
6259:        korjaamiseksi?                                      Vaikka Tielaitos on tinkinyt alemman tiestön
6260:                                                       kunnossapidon tasosta vain vähän, on kunnossa-
6261:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          pitotasoon kohdistuva kritiikki lisääntynyt.
6262: vasti seuraavaa:                                      Tämä johtuu osaltaan siitä, että Tielaitoksen toi-
6263:                                                       mintaa tehostettaessa suhtautuminen tavoite-
6264:     Tienpidossa on tavoitteena tarjota yleisen tie-   vaatimuksiin on kiristynyt. Aikaisemmin teitä on
6265: verkon liikenteelle kokonaisuudessaan mahdol-         usein ho!dettu ohjeisiin kirjattua vaatimustasoa
6266: lisimman varmat ja turvalliset liikenneolot Tie-      paremmm.
6267: verkko on jaettu eriluokkaisiin teihin, joilla on          Tielaitos on jo kiinnittänyt asiaan huomiota ja
6268: erilaiset nopeus- ja liikennöitävyystavoitteet ja     ryhtynyt tarkistamaan ohjeistusta. Tehokkuus-
6269: myös erilaiset liikennemäärät. Tieverkosta on         näkökulman lisäksi Tielaitos ottaa vastakin huo-
6270: pääteitä vain runsaat kymmenen prosenttia,            mioon kaikkien tienkäyttäjien päivittäisen liik-
6271: mutta niillä kulkee yli puolet liikenteestä.          kumisen turvaamisen eduskunnan myöntämien
6272:     Vilkasliikenteisten teiden kustannukset tieki-    määrärahojen puitteissa koko yleisellä tieverkol-
6273: lometriä kohden liikennöitävyyden ja turvalli-        la, kuten tienpidon periaatteisiin on aina kuulu-
6274: suuden ylläpitämiseksi ovat korkeammat kuin           nut ja yleisiä teitä koskeva lainsäädäntökin vaa-
6275: vähäliikenteisten teiden. Asia on kuitenkin toisin    tii.
6276: 
6277:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
6278: 
6279:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
6280:                                            KK 1135/1997 vp                                            3
6281: 
6282: 
6283: 
6284: 
6285:                                         Tili Riksdagens Talman
6286: 
6287:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       räknar per körki1ometer är förhållandet dock det
6288: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        motsatta. T.ex. kostnaderna för vinterunderhåll
6289: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      pä de underordnade vägnäten är 5-10 gånger
6290: man Matti Väistö undertecknade spörsmäl nr            högre per körki1ometer än på de liv1igt trafikera-
6291: 1135:                                                 de vägarna trots att nivån på underhållet av hu-
6292:                                                       vudvägarna är högre.
6293:           Vet Regeringen om att landsbygdens             Finansieringen av basväghållningen har de se-
6294:        vägnät har försämrats p.g.a. skador och        naste ären minskat med ungefår en fjärdedel.
6295:        risksituationer samt försvärande av trafi-     Därför har Vägverket skurit ner framförallt på
6296:        ken och ekonomiska förluster tili följd av     sin investeringsinriktade verksamhet, men har
6297:        bristen på underhäll och det dåliga skick-     även varit tvungen att pruta en aning I?.å under-
6298:        et, och                                        hållet av de underordnade vägarna. A ven om
6299:            vilka brådskande åtgärder ämnar Re-        nivån på underhället av de liv1igt trafikerade vä-
6300:        geringen vidta för att rätta tili den nuva-    garna skulle försvagas avsevärt, kunde man inte
6301:        rande situationen som ökar osäkerheten         på något väsentligt sätt höja nivån på underhållet
6302:        och ojämlikheten?                              av g1est trafikerade vägar.
6303:                                                          A ven om Vägverket endast något prutat på
6304:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         underhållet av underordnade vägar, har kritiken
6305: anföra följande:                                      av nivån på underhållet ökat. Detta beror delvis
6306:                                                       på att attityden tili målkraven har skärpts då
6307:    Inom väghållningen är målet att erbjuda trafi-     Vägverkets verksamhet effektiverats. Tidigare
6308: ken på det allmänna vägnätet i sin helhet så säkra    har vägarna ofta skötts bättre än vad den nivå
6309: och trygga trafikförhållanden som möj1igt. Väg-       som skrivits in i instruktionerna kräver.
6310: nätet är inde1at i olika vägklasser som har olika        Vägverket har redan fåst uppmärksamhet vid
6311: hastighets- och framkomlighetsmä1sättningar           saken och in1ett en granskning av instruktioner-
6312: och även olika stor trafikmängd. Av vägnätet är       na. Förutom effektivitetssynvinke1n beaktar
6313: endast drygt tio procent huvudvägar men över          Vägverket även inom ramen för riksdagens an-
6314: hälften av trafiken rör sig pä dessa.                 slag tryggheten för dem som dag1igen använder
6315:    Kostnaderna per vägkilometer är för de liv1igt     vägen på hela det allmänna vägnätet, vi1ket alltid
6316: trafikerade vägarnas del högre än vad fallet är för   hört tili väghållningens principer och vilket även
6317: de glest trafikerade vägarna då man räknar utgå-      lagstiftningen om allmänna vägar kräver.
6318: ende från framkomlighet och säkerhet. Om man
6319: 
6320:      Helsingforsden 5 december 1997
6321: 
6322:                                                                          Trafikminister Matti Aura
6323:                                             KK 1136/1997 vp
6324: 
6325: Kirjallinen kysymys 1136
6326: 
6327: 
6328: 
6329: 
6330:                                     Pekka Saarnio /vas: Työttömyyskoulutuksesta aiheutuvien kustan-
6331:                                        nusten korvaamisesta
6332: 
6333: 
6334:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6335: 
6336:     Pääkaupunkiseudun ammatillinen aikuiskou-             Voidaan olettaa, että useilla koulutukseen oh-
6337: lutuskeskus, Ammatti-instituutti, on maan suu-         jatuilla työttömillä saattaa itsellään olla valmiina
6338: rin aikuiskouluttaja ja opetushallituksen alainen      ravintolasaliin soveltuvat tarjoilijan vaatteet.
6339: ammatillinen oppilaitos, Helsingin, Espoon,            Kaikilla näitä ei kuitenkaan ole. Sen sijaan on
6340: Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien perustama            erittäin epätodennäköistä, että kenelläkään työ-
6341: aikuiskoulutussäätiö. Se järjestää hotelli-, ravin-    voimapoliittisin perustein koulutukseen ohjatul-
6342: tola- ja matkailualan koulutusta mm. työvoima-         laolisi keittiövuoroon soveltuvia kokin vaatteita
6343: poliittisena koulutuksena, jolloin työvoimavi-         kengistä päähineeseen. Pelkästään kokin vaattei-
6344: ranomaiset valitsevat koulutettavat työttömistä        den hankinta merkitsee noin tuhannen markan
6345: ja maksavat koulutuksen kustannukset. Tämän            kuluja. Harvalla pitkäaikaistyöttömällä on to-
6346: lisäksi Ammatti-instituutti järjestää koulutusta       dellisia mahdollisuuksia näiden hankintaan var-
6347: omaehtoisena koulutuksena, oppisopimuskou-             sinkin, kun työvoimapoliittisen koulutuksen
6348: lutuksena sekä maksullisena palvelutoimintana.         käyminen ei takaa työpaikan saantia alalta.
6349:     Työvoimapoliittisen koulutuksen lähtökohta-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6350: na on, että koulutukseen määrätty on työtön.           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6351: Useat koulutukseen ohjatut ovat pitkäaikais-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6352: työttömiä, joiden taloudellinen tilanne on yleen-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6353: sä hyvin tiukka. Työvoimapoliittisesta koulutuk-
6354:  sesta ei voi kieltäytyä menettämättä työttömyys-                 Mitä Hallitus aikoo tehdä työvoima-
6355:  tukea.                                                        poliittisen koulutuksen toteuttamiseksi
6356:     Opiskeluun kuuluvat oleellisena osana lyhyet               siten, että siihen ohjatuille työttömille ei
6357:  harjoitusjaksot Ammatti-instituutin omissa ra-                koulutuksesta aiheudu sellaisia kustan-
6358:  vintoloissa sekä salissa että keittiössä.                     nuksia, joista selviytymiseen useiiia ei ole
6359:     Myös työvoimapoliittiseen koulutukseen oh-                 taloudellisia mahdollisuuksia, ja
6360: jatuilta työttömiltä ravintola-alan opiskelijoilta                aikooko Hallitus puuttua Ammatti-
6361:  on heti kurssin alkaessa vaadittu, että oppilaat              instituutin koulutukseen osallistuville esi-
6362:  hankkivat itse ja omalla kustannuksellaan sekä                tettyyn vaatimukseen harjoitteluun tar-
6363:  ravintolasaliin että keittiöön kuuluvat tarjoilijan           vittavan vaatetuksen hankkimisesta?
6364:  ja kokin vaatteet. Sama vaatimus on myös kirjal-
6365:  lisesti jaetussa opinto-oppaassa.
6366: 
6367:       Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
6368: 
6369:                                            Pekka Saarnio /vas
6370: 
6371: 
6372: 
6373: 
6374:  270136
6375: 2                                          KK 1136/1997 vp
6376: 
6377: 
6378: 
6379: 
6380:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6381: 
6382:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        hallinto maksaa koulutuksen sen hankitaan osoi-
6383: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tetuista määrärahoista ja koulutus on osallistujil-
6384: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       le maksutonta lukuun ottamatta henkilökohtai-
6385: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka            seen käyttöön tarkoitettua oppimateriaalia.
6386: Saarnion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Opiskelijoiden henkilökohtaiseen käyttöön tar-
6387: n:o 1136:                                             koitettua oppimateriaalia ei täten voida maksaa
6388:                                                       koulutuksen hankkimiseen osoitetuista määrä-
6389:           Mitä Hallitus aikoo tehdä työvoima-         rahoista. Tällaisena oppimateriaalina voidaan
6390:        poliittisen koulutuksen toteuttamiseksi        pitää lähinnä oppikirjoja ja henkilökohtaisia
6391:        siten, että siihen ohjatuille työttömille ei   opiskelutarvikkeita, jotka jäävät opiskelijoiden
6392:        koulutuksesta aiheudu sellaisia kustan-        käyttöön koulutuksen jälkeen.
6393:        nuksia, joista selviytymiseen useilla ei ole      Työministeriön Ammatti-instituutilta saaman
6394:        taloudellisia mahdollisuuksia, ja              selvityksen mukaan Ammatti-instituutti ei vel-
6395:           aikooko Hallitus puuttua Ammatti-           voita työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa
6396:        instituutin koulutukseen osallistuville esi-   ravintola-alalla opiskelevia hankkimaan harjoit-
6397:        tettyyn vaatimukseen harjoitteluun tar-        telussa tarvittavaa työvaatetusta, vaan katsoo
6398:        vittavan vaatetuksen hankkimisesta?            sen sisältyvän koulutuksen myyntihintaan.
6399:                                                          Kansanedustaja Saarnion esille nostama ra-
6400:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          vintola-alan opiskelijoiden harjoittelun aikana
6401: vasti seuraavaa:                                      tarvitsema työvaatetus on koulutuksen hankin-
6402:                                                       tamäärärahasta maksettavia kustannuksia, joten
6403:    Työvoimapoliittiseen      aikuiskoulutukseen       työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa opis-
6404: osallistuvat ovat pääosin työttömiä. Koulutusai-      kelevat eivätjoudu itse niitä kustantamaan. Työ-
6405: kana opiskelijoiden on mahdollista saada työttö-      voimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistu-
6406: myysturvan suuruista koulutustukea tai työ-           misesta ei edellä esitetyn perusteella voida katsoa
6407: markkinatukea sekä ylläpitokorvausta ja majoi-        aiheutuvan sellaisia kustannuksia, joista selviä-
6408: tuskorvausta. Työvoimapoliittisesta aikuiskou-        minen ei olisi taloudellisesti mahdollista.
6409: lutuksesta annetun lain (763/1990) mukaan työ-
6410: 
6411:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
6412: 
6413:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
6414:                                            KK 1136/1997 vp                                             3
6415: 
6416: 
6417: 
6418: 
6419:                                         Tili Riksdagens Talman
6420: 
6421:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ersättning för inkvartering. Enligt lagen om ar-
6422: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           betskraftspolitisk vuxenutbildning (763/1990)
6423: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       betalar arbetsförvaltningen k ostnaderna för den-
6424: dagsledamot Pekka Saarnio undertecknade               na utbildning med det anslag som anvisats för
6425: spörsmål nr 1136:                                     anskaffning av utbildning och utbildningen är
6426:                                                       avgiftsfri för studerandena med undantag för det
6427:           Vad ämnar Regeringen göra i syfte att       studiematerial som är avsett för studerandenas
6428:        ordna arbetskraftsutbildningen så att den      personliga bruk.
6429:        inte medför sådana kostnader vilka de             Enligt en utredning som arbetsministeriet har
6430:        tlesta arbetslösa som blivit anvisade den-     fått av yrkeskurscentralen för vuxna Ammatti-
6431:        na utbildning inte har ekonomiska möj-         instituutti, kräver Ammatti-instituutti inte att de
6432:        ligheter att klara av, samt                    som deltar i arbetskraftsutbildning inom restau-
6433:           ämnar Regeringen ingripa i att det av       rangbranschen skall skaffa sig de arbetskläder
6434:        deltagare i Ammatti-instituuttis utbild-       som behövs under arbetspraktiken, utan anser
6435:        ning har krävts att de själva skaffar sig de   att dessa ingår i priset för utbildningen.
6436:        kläder de behöver under arbetsprakti-             Arbetskläder som studerande i restaurang-
6437:        ken?                                           branschen behöver under arbetspraktiken och
6438:                                                       som riksdagsledamot Saarnio tagit upp i spörs-
6439:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         målet hör tili de kostnader vilka betalas med
6440: anföra följande:                                      anslaget för anskaffning av utbildning, varför
6441:                                                       deltagarna i arbetskraftsutbildning inte själva
6442:    De studerande som deltar i arbetskraftspoli-       behöver bekosta dem. Med stöd av det ovan
6443: tisk vuxenutbildning är huvudsakligen arbetslö-       anförda kan man inte anse att deltagandet i ar-
6444: sa. Under utbildningstiden har studerandena           betskraftspolitisk vuxenutbildning medför såda-
6445: möjlighet att få utbildningsstöd, som är lika stort   na kostnader som studerande inte skulle ha eko-
6446: som utkomstskyddet för arbetslösa, eller arbets-      nomiska möjligheter att klara av.
6447: marknadsstöd samt ersättning för uppehälle och
6448: 
6449:      Helsingforsden 5 december 1997
6450: 
6451:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
6452:                                            KK 1137/1997 vp
6453: 
6454: Kirjallinen kysymys 1137
6455: 
6456: 
6457: 
6458: 
6459:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Ammatinvalinnanohjauksesta varuskunnissa
6460: 
6461: 
6462: 
6463:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6464: 
6465:    Varusmiespalvelu katkaisee sitä suorittavien         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6466: miesten ja naisten yhteyksiä siviiliyhteiskuntaan.   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6467: Palvelusaikana jäävät esimerkiksi opintoihin ha-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6468: keutumista koskevat suunnitelmat unohduksiin.        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6469: Tästä seuraa jatkuvasti nuorten kannalta koh-
6470: tuuttomia tilanteita: opinnot lykkääntyvät, kun                 Mitä Hallitus aikoo tehdä tehostaak-
6471: hakeutuminen yhteisvalinnassa unohtuu. Asian-                seen opintoihin ohjaamista varusmies-
6472: tilaan tulisikin kiinnittää nykyistä enemmän                 palvelustaan suorittavien keskuudessa?
6473: huomiota: varuskuntien varusmiestoimikuntien
6474: ja kantahenkilökunnan vastuuta opinnoista tie-
6475: dottamisesta olisi lisättävä.
6476: 
6477:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
6478: 
6479:                      Esa Lahtela /sd                          Pia Viitanen /sd
6480:                      Raimo Holopainen /sd                     Kalevi Olin /sd
6481:                      Erkki Partanen /sd                       Seppo Kanerva /kok
6482:                      Tapio Karjalainen /sd                    Marjaana Koskinen /sd
6483:                                         Erkki Pulliainen /vihr
6484: 
6485: 
6486: 
6487: 
6488: 270136
6489: 2                                            KK 1137/1997 vp
6490: 
6491: 
6492: 
6493: 
6494:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
6495: 
6496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Puolustusvoimissa ja rajavartiolaitoksessa
6497: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           kuuluu jo kiinteästi tai melko kiinteästi n. 95 %
6498: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         varusmiehistä sosiaalikuraattorien palvelusten
6499: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-         piiriin. Kuraattorit pitävät omia oppituntejaan
6500: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            joukko-osastoissa, jolloin opinto- ja työvoima-
6501: n:o 1137:                                               kysymykset tulevat varsin seikkaperäisesti tiedo-
6502:                                                         tetuiksi. Kuraattorit antavat lisäksi varsin paljon
6503:            Mitä Hallitus aikoo tehdä tehostaak-         yksityiskohtaista neuvontaa. Sosiaalikuraatto-
6504:         seen opintoihin ohjaamista varusmies-           reita on tällä hetkellä 25. Keskussotilassairaalas-
6505:         palvelustaan suorittavien keskuudessa?          sa toimii sosiaalihoitaja.
6506:                                                            Työvoima- ja opintoasioista tiedottamiseen
6507:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           puolustusvoimissa kiinnitetään jatkuvasti voi-
6508: vasti seuraavaa:                                        makkaasti huomiota. Se alkaa jo ennen kutsun-
6509:                                                         toja lähetettävästä "Varusmieheksi" -kirjasesta
6510:     Puolustusvoimissa työvoima-asiat käsitetään         ja "Ruotuväki" -lehden alokaspainoksesta. Kut-
6511: laaja-alaisesti. Näihin kuuluvat opintoihin, am-        sunnoissa jaetaan kaikille "Sosiaali opas", jossa
6512: matinvalinnan ohjaukseen ja työnvälitykseen             on mm. luku "Työ- ja opiskelupaikan hankinta".
6513: liittyvät asiat.                                        Varuskunnissa tiedottaminen ja neuvonta jatkuu
6514:     Puolustusvoimissa on varusmiestoimikunta            edellä mainitulla tavalla.
6515: jokaisessa joukko-osastossa. Toimikuntien tär-             Puolustusvoimissa on kiinnitetty opinto- ja
6516: kein tehtävä on auttaa yksittäistä varusmiestä          työvoima-asioista tiedottamiseen ja yhteistoi-
6517: hänen ongelmissaan, erityisesti työvoima-asioi-         mintaan työvoimaviranomaisten kanssa erityistä
6518: hin liittyvissä erilaisissa kysymyksissä.               huomiota heti varusmiestoimikuntajärjestelmän
6519:     Varusmiestoimikuntien toimesta suoritetaan          alkuajoista lähtien. Jo vuonna 1972 annettiin
6520: jokaisessajoukko-osastossa tulokysely palveluk-         ohjeet varusmiestoimikuntien ja työvoimaviran-
6521: sensa aloittavien alokkaiden keskuudessa. Tällä         omaisten välisestä yhteistyöstä. Silloin sovitut
6522: tavalla selvitetään palveluksen alkaessa varus-         periaatteet ovat tälläkin hetkellä edelleen voi-
6523: miesten opintoihin ja ammatinvalintaan liittyvät        massa. Yhteistoiminta on nykyisin vakiintunutta
6524: tarpeet. Palveluksen edetessä varusmiestoimi-           ja kiinteää.
6525: kunnat jakavat perusyksiköittäin ilmoitustau-              Palaute on ollut myönteistä myös varusmies-
6526: luilla, käskynjaoilla sekä erillisissä tilaisuuksissa   ten taholta, eikä ongelmia ole tässä suhteessa
6527: tietoa työvoima- ja opintoasioista. Tätä tehtävää       tullut puolustusministeriön tietoon.
6528: varten varusmiestoimikunnat saavat ajan tasalla
6529: olevaa aineistoa ja välittävät sen varusmiesten
6530: tietoon.
6531: 
6532:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
6533: 
6534:                                                                       Puolustusministeri Anneli Taina
6535:                                            KK 1137/1997 vp                                               3
6536: 
6537: 
6538: 
6539: 
6540:                                         Tili Riksdagens Talman
6541: 
6542:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Inom försvarsmakten och gränsbevaknings-
6543: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           väsendet omfattas redan ca 95 % av beväringar-
6544: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       na fortgående eller i stort sett fortgående av de
6545: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-        tjänster som socialkuratorerna tillhandahåller.
6546: mål nr 1137:                                          Kuratorerna håller egna lektioner vid truppför-
6547:                                                       banden, varvid synnerligen ingående informa-
6548:           Vad ämnar Regeringen göra i syfte att       tion om studie- och arbetskraftsfrågorna ges.
6549:        effektivera studiehandledningen bland          Kuratorerna har dessutom i rätt stor utsträck-
6550:        dem som fullgör sin värnpliktstjänst?          ning rådgivning om enskilda frågor. För närva-
6551:                                                       rande finns det 25 socialkuratorer. Vid centralmi-
6552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         litärsjukhuset finnsen socialskötare.
6553: anföra följande:                                          Inom försvarsmakten fåsts fortgående i hög
6554:                                                       grad uppmärksamhet vid informationen om ar-
6555:    Inom försvarsmakten ges arbetskraftsfrågor-        betskrafts- och studiefrågor. Informationen in-
6556: na en vidsträckt innebörd. Tili dem hänförs frå-      leds med broschyren "Beväringstjänsten" och
6557: gor som gäller studier, yrkesvägledning och ar-       tidningen Ruotuväkis rekrytupplaga som sänds
6558: betsförmedling.                                       ut redan före uppbåden. Vid uppbåden delas
6559:    Inom försvarsmakten finns vid varje truppför-      broschyren "Beväringens socialguide" ut tili alla,
6560: band en beväringskommitte. Kommitteernas              och i den ingår bl.a. ett kapitel om hur man
6561: viktigaste uppgift är att hjälpa den enskilde bevä-   skaffar en arbets- eller studieplats. Fortsatt infor-
6562: ringen med hans problem, särskilt när det gäller      mation och rådgivning ges vid garnisonerna på
6563: olika slag av frågor som hänför sig tili arbets-      ovan nämnt sätt.
6564: kraftsärendena.                                           Inom försvarsmakten har särskild uppmärk-
6565:    På åtgärd av beväringskommitteerna utförs          samhet fåsts vid informationen om studie- och
6566: vid varje truppförband en ankomstintervju med         arbetskraftsfrågor och vid samarbetet med ar-
6567: de rekryter som inleder sin tjänstgöring. På detta    betskraftsmyndigheterna redan vid den tiden när
6568: sätt utreds i det skede när tjänstgöringen inleds     systemet med beväringskommitteer fick sin bör-
6569: beväringarnas behov med hänsyn tili studier och       jan. Redan år 1972 gavs anvisningar om samar-
6570: yrkesval. Under den fortsatta tjänstgöringen in-      bete mellan beväringskommitteerna och arbets-
6571: formerar beväringskommitteerna genom grund-           kraftsmyndigheterna. De principer som man då
6572: enhetens försorg på anslagstavlorna, genom or-        kom överens om är alltjämt i kraft. Samarbetet är
6573: dergivning samt vid särskilt anordnade samman-        numera inarbetat och kontinuerligt.
6574: komster om arbetskrafts- och studiefrågor. För           Responsen har varit positiv också bland bevä-
6575: denna uppgift erhåller beväringskommitteerna          ringarna, och några problem vad dessa frågor
6576: aktuellt materia) som delges beväringarna.            beträffar har inte kommit tili försvarsministeriets
6577:                                                       kännedom.
6578: 
6579:      Helsingfors den 11 december 1997
6580: 
6581:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
6582:                                              KK 1138/1997 vp
6583: 
6584: Kirjallinen kysymys 1138
6585: 
6586: 
6587: 
6588: 
6589:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Henkilöstön aseman ja etujen turvaamisesta
6590:                                         yhtiöiden myydessä osan toiminnoistaan
6591: 
6592: 
6593:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6594: 
6595:    Teollisuuslaitokset ovat yhä kiihtyvällä vauh-      aiheutuvia muutoksia ole tarpeeksi tiedostettu.
6596: dilla ulkoistamassa toimintojaan. Tällä termillä-      Ainakin se lisää henkilöstön turvattomuutta ja
6597: hän tarkoitetaan niissä yhteyksissä sitä toimin-       luo epävarmuutta työsuhteen pysyvyydelle. Työ-
6598: taa, että kiinteässäkin toimipisteessä olevasta lai-   paikan pilkkoutuessa se vaikuttaa koko yhteisön
6599: toksesta lohkaistaan osia myyden niiden toimin-        työsuojelun tasoon. Myöskään nykyinen yhteis-
6600: not jollekin ulkopuoliselle firmalle. Ja myynnin       toimintalaki ei enää ole ajan tasalla tällaisen uu-
6601: jälkeen palvelut ostetaan tältä uudelta firmalta       denlaisen yrityskulttuurin ja reppuritoiminnan
6602: ostopalveluina. Keskeisimpiä tällaisten siirtojen      yhä laajetessa.
6603: kohteita ovat olleet siivous-, vartiointi- sekä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6604: huolto- ja korjaustyöt ja -toiminnot.                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
6605:     Tarkoitus näillä yrityksen osien myynneillä ja     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6606: siirtymisellä ostopalveluihin on lisätä tehokkuut-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6607: ta ja keskittyä pelkästään päätuotteen valmistuk-
6608: seen.                                                             Onko Hallitus ollut tietoinen siitä pirs-
6609:     Lisäksi toisena pontimena lienee pilkkomi-                 taloitumisesta, mitä työpaikkojen osalta
6610: seen ollut joissakin tapauksissa verotuksen ja                 tapahtuu yhtiöiden myydessä osan toi-
6611: työn sivukulujen alentaminen, onhan monet                      minnoistaan, ja
6612: näistä veroista ja maksuista kytketty joko liike-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
6613: vaihtoon tai henkilökunnan määrään.                            että henkilöstön asema ja työturvallisuu-
6614:     Yrityksen siirtyvän henkilöstön kannalta täl-              den taso tulee säilymään näissäkin muut-
6615: lainen pirstalointi ei ole ongelmaton eikä siitä               tuneissa tilanteissa?
6616: 
6617:      Helsingissä 19 päivänä marraskuuta 1997
6618: 
6619:           Esa Lahtela /sd                 Raimo Mähönen /sd               Klaus Heliberg /sd
6620: 
6621: 
6622: 
6623: 
6624: 270136
6625: 2                                          KK 1138/1997 vp
6626: 
6627: 
6628: 
6629: 
6630:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6631: 
6632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Yhteistoimintalaissa on säädetty sekä liik-
6633: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         keen luovutuksesta että ulkopuolisen työvoiman
6634: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       käytöstä. Yritysten toimintojen lisääntyvä ul-
6635: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       koistaminen on aiheuttanut soveltamisongelmia.
6636: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Työturvallisuuslaki määrittelee työtä koske-
6637: n:o 1138:                                             vat vähimmäisvaatimukset, jotka ovat samat
6638:                                                       työpaikan koosta ja taloudellisesta tilanteesta
6639:           Onko Hallitus ollut tietoinen siitä pirs-   riippumatta. Laki velvoittaa pääsääntöisesti vain
6640:        taloitumisesta, mitä työpaikkojen osalta       työnantajaa. Jos yritys on pilkottu riittävän pie-
6641:        tapahtuu yhtiöiden myydessä osan toi-          niin osiin, voi työnantajan löytäminen olla vai-
6642:        minnoistaan, ja                                keaa,jos entisiä työntekijöitä pidetään yrittäjinä.
6643:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        Toisaalta työpaikkojen ulkoistaminen on myös
6644:        että henkilöstön asema ja työturvallisuu-      saattanut luoda positiivisella tavalla työn uudel-
6645:        den taso tulee säilymään näissäkin muut-       leen organisoitumista, joustavuutta ja tehok-
6646:        tuneissa tilanteissa?                          kuutta.
6647:                                                          Parhaillaan työsopimuslain kokonaisuudis-
6648:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tusta pohtiva komitea, jonka määräaika päättyy
6649: taen seuraavaa:                                       30.4.1998, joutuu ottamaan kantaa liikkeen luo-
6650:                                                       vutuksen eri muotoihin sekä niin sanottuun vas-
6651:    Kysymyksessä mainittu niin sanottu toimin-         tuun läpimurtoperiaatteeseen. Tällä tarkoitetaan
6652: tojen ulkoistuminen on osoittautunut monin ta-        sitä, että työnantajan velvollisuuuksista vastaa
6653: voin ongelmalliseksi. Työsopimuslain sovelta-         se, joka tosiasiassa hoitaa työnantajatehtäviä.
6654: misalan osalta toimintojen myynti täyttää liik-       Myös vuokratyöhön liittyviä ongelmia selvite-
6655: keen luovutuksen tunnusmerkit. Työsopimus-            tään parhaillaan työministeriön toimesta kolmi-
6656: lain mukaan työnantajan liikettä luovutettaessa       kantaisesti.
6657: siirtyvät hänen oikeutensa ja velvollisuutensa
6658: välittömästi liikkeen uudelle omistajalle.
6659: 
6660:     Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
6661: 
6662:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
6663:                                            KK 1138/1997 vp                                               3
6664: 
6665: 
6666: 
6667: 
6668:                                         Tili Riksdagens Talman
6669: 
6670:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              1 lagen om samarbete inom företag ingår be-
6671: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           stämmelser både om överlåtelse av rörelse och
6672: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       om anlitande av utomstående arbetskraft. Den
6673: dagsledamot Esa Lahtela m.fl. undertecknade           ökande externaliseringen av företagens verksam-
6674: spörsmål nr 1138:                                     het har förorsakat tillämpningsproblem.
6675:                                                          Lagen om skydd i arbete fastställer de minimi-
6676:           Har Regeringen varit medveten om            krav som gäller arbete och som är de samma
6677:        den splittring som sker beträffande ar-        oberoende av arbetsplatsens storlek och ekono-
6678:        betsplatser, då bolagen säljer en del av sin   miska situation. Lagen förpliktar i regel endast
6679:        verksamhet, och                                arbetsgivaren. Om företaget har spjälkts i till-
6680:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       räckligt små delar, kan det vara svårt att finna
6681:        för att de anställdas ställning och arbetar-   arbetsgivaren, ifall före detta arbetstagare anses
6682:        skyddsnivå skall bibehållas också under        som företagare. Å andra sidan kan det hända att
6683:        dessa förändrade förhållanden?                 externaliseringen av arbetsplatser på ett positivt
6684:                                                       sätt skapat omorganisering av arbetet samt flexi-
6685:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bilitet och effektivitet.
6686: anföra följande:                                         Den kommitte som för närvarande dryftar en
6687:                                                       totalreform av lagen om arbetsavtal och vars
6688:    Den i spörsmålet nämnda så kallade externali-      tidsfrist utlöper 30.4.1998 blir tvungen att ta
6689: seringen av verksamhet har på många sätt visat        ställning tili olika former av överlåtelse av rörelse
6690: sig vara problematisk. Vad gäller tillämpnings-       och tili den så kallade principen om genombrott
6691: området för lagen om arbetsavtal uppfyller för-       beträffande ansvar. Med denna avses att den
6692: säljningen av verksamhet kriterierna för överlå-      person som i verkligheten sköter om arbetsgiva-
6693: telse av röre1se. Enligt 1agen om arbetsavta1 över-   rens uppgifter är ansvarig för arbetsgivarens
6694: går arbetsgivarens rättigheter och skyldigheter       sky1digheter. Också problem i anslutning tili hyrt
6695: omedelbart tili rörelsens nya ägare, då arbetsgi-     arbete utreds som bäst enligt trepartsprincipen
6696: varen överlåter rörelsen.                             på uppdrag av arbetsministeriet.
6697: 
6698:      Helsingfors den 15 december 1997
6699: 
6700:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
6701:                        j
6702:                       j
6703:                      j
6704:                     j
6705:                    j
6706:                   j
6707:                  j
6708:                 j
6709:                j
6710:               j
6711:              j
6712:             j
6713:            j
6714:           j
6715:          j
6716:         j
6717:        j
6718:       j
6719:      j
6720:     j
6721:    j
6722:   j
6723:  j
6724: j
6725:                                             KK 1139/1997 vp
6726: 
6727: Kirjallinen kysymys 1139
6728: 
6729: 
6730: 
6731: 
6732:                                     Marjatta Vehkaoja /sd: Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
6733:                                        sujen määrittelystä
6734: 
6735: 
6736:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
6737: 
6738:    Kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista       tetty. Miksi näitä tukimuotoja kohdellaan mak-
6739: saadaan niiden käyttäjäitä periä asianomaisessa        sukyvyn määräytymisessä eri tavoilla? Eikö jo-
6740: asetuksessa tarkemmin määritelty asiakasmak-           kaisen hoitotuen tarkoitus ole kompensoida sai-
6741: su. Milloin asiakasmaksun määrässä huomioi-            raudesta tai vammasta johtuvia kustannuksia?
6742: daan maksukyky, huomioon otetaan henkilön                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
6743: ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän
6744: Jotta maksut olisivat määräytyneet oikeudenmu-         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
6745: kaisiksi, säädettiin maksuasetukseen alun perin        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6746: Iista tulonsiirroista,joita ei oteta huomioon mak-
6747: suvelvollisuutta arvioitaessa. Tähän pykälään                      Miten Hallitus perustelee perusteluissa
6748: tehtiin kuitenkin myöhemmin muutos, jonka                     ~errottua epäjohdonmukaista tilannetta,
6749: mukaan eläkkeensaajien hoitotuki katsottiinkin                Ja
6750: tuloksi. Tämä tarkoitti, että tällaiselta eläkkeen-              aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
6751: saajalta perityt asiakasmaksut nousivat.                      siin asiantilan korjaamiseksi siten, että
6752:     Perustetta sille, ettei lapsen hoitotuen ja vam-          eläkkeensaajien hoitotukea ei lueta tulok-
6753: maistuen saamista lasketa tuloksi maksuja mää-                si silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuol-
6754: riteltäessä, mutta eläkkeensaajan hoitotuki las-              lon asiakasmaksu määritellään henkilön
6755: ketaan, ei ole asetusmuutoksen perusteluissa esi-             maksukyvyn mukaan?
6756: 
6757:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
6758: 
6759:                                          Marjatta Vehkaoja /sd
6760: 
6761: 
6762: 
6763: 
6764: 270136
6765: 2                                          KK 1139/1997 vp
6766: 
6767: 
6768: 
6769: 
6770:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
6771: 
6772:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kasmaksuja korotettiin. Vuoden 1994 alusta to-
6773: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         teutetut maksujen korotukset kohdistuivat myös
6774: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eräisiin muihin asiakasmaksuihin. Lisäksi jo
6775: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjatta         vuonna 1993 oli toteutettu merkittäviä maksujen
6776: Vehkaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          korotuksia.
6777: sen n:o 1139:                                             Tilanteessa, jossa asiakasmaksuja oli välttä-
6778:                                                       mätöntä korottaa, päädyttiin muun ohella sii-
6779:            Miten Hallitus perustelee perusteluissa    hen, että eläkkeensaajan hoitotuki säädettiin uu-
6780:        kerrottua epäjohdonmukaista tilannetta,        delleen sellaiseksi tuloksi, joka otettaisiin tulona
6781:        ja                                             huomioon. Perusteluna tälle oli muun muassa se,
6782:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        että näiden tulojen ottaminen huomioon maksu-
6783:        siin asiantilan korjaamiseksi siten, että      ja määrättäessä ainoastaan palauttaisi aikaisem-
6784:        eläkkeensaajan hoitotukea ei lueta tulok-      man käytännön. Vaihtoehtona olisi ollut koro-
6785:        si silloin, kun sosiaali- ja terveydenhuol-    tusten, joiden maksukertymää lisäävä vaikutus
6786:        lon asiakasmaksu määritellään henkilön         arvioitiin 50 miljoonaksi markaksi, kohdentami-
6787:        maksukyvyn mukaan?                             nen maksuihin jollakin muulla tavalla, mitä pi-
6788:                                                       dettiin vielä huonompana vaihtoehtona.
6789:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Verrattaessa eläkkeensaajan hoitotukea vam-
6790: vasti seuraavaa:                                      maistukeen ja lasten hoitotukeen ovat näiden
6791:                                                       saamisen perusteet pitkälti yhtenäiset. Tukien
6792:     Kysymyksen perusteluissa todetaan, että so-       välillä on toisaalta myös merkittäviä eroja. Eläk-
6793: siaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista an-      keensaajan hoitotuki kohdistuu työelämän ulko-
6794: nettua asetusta säädettäessä määriteltiin eläk-       puolella oleville eläkeläisille, joiden saarnat pal-
6795: keensaajan asumistuki sellaiseksi tuloksi, jota ei    velut koostuvat usein suurelta osalta kunnallises-
6796: oteta huomioon määriteltäessä tulosidonnaisia         ta kotipalvelusta. Pitkäaikaisen kotipalvelun
6797: palvelumaksuja. Myöhemmin kyseiset tulot on           maksu määräytyy tulojen mukaan. Tällöin hoi-
6798: kuitenkin määritelty sellaisiksi, jotka voidaan       totuen kautta suoritettava tuki kohdistuu juuri
6799: ottaa tulona huomioon. Lisäksi perusteluissa on       niihin kustannuksiin, joiden kattamiseksi sitä
6800: todettu, että eläkkeensaajan hoitotuen asema ei       suoritetaan. Tämän vuoksi eläkkeensaajan hoi-
6801: ole oikea verrattaessa sitä vammaistukeenja lap-      totuen tulona huomioon ottamista maksuja
6802: sen hoitotukeen.                                      määrättäessä voidaan pitää hyväksyttävänä.
6803:     Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että        Vammaistuki sen sijaan suoritetaan vielä työ-
6804: eläkkeensaajan hoitotuki on vuotta 1993lukuun         elämässä, kotityössä tai opiskelemassa oleville
6805: ottamatta otettu aina tulona huomioon määritel-       henkilöille, joilla tuen perusteena oleva maksura-
6806: täessä tulosidonnaisia asiakasmaksuja. Vuotta         situs koostuu usein muista kuin tulosidonnaisista
6807: 1993 koskeva poikkeus tehtiin kysymyksen pe-          maksuista. Jos tuki otettaisiin tulona huomioon,
6808: rusteluissa todetullatavalla säädettäessä mainit-     vaikuttaisi se tällöin useimmiten muihin kuin
6809: tua vuonna 1993 voimaan tullutta uutta asiakas-       vammaisen itsensä käyttämiin palveluihin, esi-
6810: maksuasetusta. Perusteluna sille, että aikaisem-      merkiksi vammaisten lasten hoitopäivämak-
6811: paa käytäntöä muutettiin, oli juuri suhde vam-        suun, mitä ei voida pitää hyväksyttävänä. Sama
6812: maistukeen ja lapsen hoitotukeen, joiden katsot-      tilanne on lasten hoitotuessa. Tuen perusteena
6813: tiin olevan perusteiltaan pitkälti samanlaisia        oleva maksurasitus syntyy yleensä muualta kuin
6814: kuin eläkkeensaajan hoitotuen.                        tulosidonnaisista palvelumaksuista, ja tulon
6815:     Eläkkeensaajan hoitotuen osalta palattiin ai-     huomioon ottaminen vaikuttaisi ennen muuta
6816: kaisempaan käytäntöön kuitenkin jo vuoden             lasten päivähoitomaksuun.
6817: 1994 alusta lukien. Perusteena tälle oli tarve jul-       Edellä olevan perusteella totean, että eläk-
6818: kisen talouden tasapainottamiseen, jonka vuoksi       keensaajan hoitotuki otetaan tällä hetkellä vam-
6819: muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asia-       maistuesta ja lasten hoitotuesta poiketen tulona
6820:                                           KK 1139/1997 vp                                         3
6821: 
6822: huomioon ensisijaisesti julkisen talouden tarpei-   mahdolliseksi palata ainoastaan vuonna 1993
6823: den takia. Lisäksi perusteena on se, että näiden    sovellettuun käytäntöön, jonka mukaan eläk-
6824: tukien käyttö kohdistuu yleensä eri tavoin, min-    keensaajan hoitotukea ei otettu tulona huo-
6825: kä vuoksi niiden erilaista tarkastelua maksuja      mioon määriteltäessä tulosidonnaisten maksujen
6826: määrättäessä ei voida pitää perusteettomana.        suuruutta. Vastaavan maksukertymän kerää-
6827: Kun vielä otetaan huomioon kunnallistalouden        mistä muista maksuista en myöskään pidä tar-
6828: tila ja ennakoitu kehitys, en näe tällä hetkellä    koituksenmukaisena.
6829: 
6830:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
6831: 
6832:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
6833: 4                                            KK 1139/1997 vp
6834: 
6835: 
6836: 
6837: 
6838:                                           Tili Riksdagens Talman
6839: 
6840:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        socia1- och hä1sovården. Vid ingången av 1994
6841: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          höjdes också vissa andra k1ientavgifter. Dess-
6842: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        utom hade man redan 1993 genomfört betydande
6843: man Marjatta Vehkaoja undertecknade spörs-              höjningar av avgifterna.
6844: må1 nr 1139:                                               Eftersom det var nödvändigt att höja k1ientav-
6845:                                                         gifterna bes1öt man bl.a. att vårdbidraget för
6846:            Hur motiverar Regeringen den inkon-          pensionstagare igen skulle betraktas som in-
6847:         sekventa situation som nämns i motive-          komst. Detta motiverades av att beaktandet av
6848:         ringen, och                                     dessa inkomster då avgifterna fastställs endast
6849:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          innebär en återgång till tidigare praxis. Alternati-
6850:         att korrigera situationen så att vårdbidra-     vet var att 1åta höjningarna, vars ökande effekt
6851:         get för pensionstagare inte betraktas som       uppskattades tili 50 milj. mk, påverka avgifterna
6852:         inkomst när k1ientavgifter inom socia1-         på något annat sätt, vi1ket ansågs vara ännu
6853:         och hä1sovården fastställs en1igt k1ientens     sämre.
6854:         beta1ningsförmåga?                                 Om man jämför vårdbidraget för pensionsta-
6855:                                                         gare med handikappbidraget och vårdbidraget
6856:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           för barn, är grunderna för beviljandet så gott som
6857: anföra fö1jande:                                        enhetliga. Å andra sidan finns det också betydan-
6858:                                                         de skilinader mellan stöden. Vårdbidraget för
6859:     I motiveringen tili spörsmå1et konstateras att      pensionstagare riktar sig till pensionärer utanför
6860: när förordningen om k1ientavgifter inom socia1-         arbets1ivet, och den service som de får består tili
6861: och hä1sovården utfårdades, bestämdes det att           största de1en av kommuna1 hemservice. Avgiften
6862: bostadsbidraget för pensionstagare inte skall be-       för 1ångvarig hemservice bestäms utgående från
6863: aktas vid fastställandet av inkomstre1aterade ser-      inkomsterna. På så sätt riktas det stöd som bevi1-
6864: viceavgifter. Senare har man dock bestämt att           jas genom vårdbidraget uttryck1igen tili de kost-
6865: dessa inkomster skall betraktas som inkomst.            nader som det skall täcka. Därför kan det anses
6866: Dessutom konstateras i motiveringen att den             godtagbart att betrakta vårdbidraget för pen-
6867: ställning som vårdbidraget för pensionstagare           sionstagare som inkomst då avgifterna fastställs.
6868: befinner sig i är oriktig jämfört med handikapp-           Däremot beta1as handikappbidraget tili per-
6869: bidraget och vårdbidraget för barn.                     soner som ännu arbetar eller studerar. Deras
6870:     En1igt vad som anförs ovan kan man konstate-        avgiftsbörda består för det mesta av andra än
6871: ra att med undantag för 1993 har vårdbidraget           inkomstre1aterade avgifter. Om deras stöd be-
6872: för pensionstagare alltid betraktats som inkomst        traktades som inkomst, skulle det oftast påverka
6873: vid fastställandet av inkomstre1aterade k1ientav-       t.ex. den handikappades avgifter för barndag-
6874: gifter. Undantaget som gäller 1993 gjordes då           vård, vi1ket inte kan anses godtagbart. När det
6875: den nya förordningen om k1ientavgifter som              gäller vårdbidrag för barn är situationen den
6876: trädde i kraft 1993 utfårdades, vi1ket också kon-       samma. Avgiftsbördan uppstår för detmesta av
6877: stateras i motiveringen tili spörsmå1et. Orsaken        annat än inkomstre1aterade avgifter och om in-
6878: till att tidigare praxis ändrades var just förhållan-   komsten beaktades skulle framför allt avgifterna
6879: det tili handikappbidraget och vårdbidraget för         för barndagvård påverkas.
6880: barn. Grunderna för dessa bidrag ansågs vara så            På basis av vad som anförs ovan konstaterar
6881: gott som 1ikadana som för vårdbidraget för pen-         jag att tili skilinad från handikappbidraget och
6882: sionstagare.                                            vårdbidraget för barn betraktas vårdbidraget för
6883:     I fråga om vårdbidraget för pensionstagare          pensionstagare för tillfållet som inkomst, vi1ket i
6884: återgick man emellertid tili tidigare praxis redan      första hand beror på behoven inom den offent1i-
6885: fr.o.m. ingången av 1994. Detta motiverades av          ga ekonomin. Dessutom används dessa stöd of-
6886: behov av att få den offent1iga ekonomin i ba1ans,       tast på o1ika sätt, vi1ket innebär att det faktum att
6887: vi1ket bl.a. orsakade höjda k1ientavgifter inom         de betraktas på o1ika sätt då avgifterna fastställs
6888:                                              KK 1139/1997 vp                                              5
6889: 
6890: inte kan anses vara omotiverat. Då man dess-            för pensionstagare inte betraktades som inkomst
6891: utom beaktar kommunalekonomins situation                då beloppet av de inkomstrelaterade avgifterna
6892: och den förutspådda utvecklingen, ser jag för           fastställdes. Jag anser inte heller att det är ända-
6893: tillfållet ingen möjlighet att återgå tili den praxis   målsenligt att samla in motsvarande belopp från
6894: som tillämpades 1993 enligt viiken vårdbidraget         andra avgifter.
6895: 
6896:      Helsingforsden 5 december 1997
6897: 
6898:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
6899:                                           KK 1140/1997 vp
6900: 
6901: Kirjallinen kysymys 1140
6902: 
6903: 
6904: 
6905: 
6906:                                   Raimo Holopainen/sd: Nuorten ajamien kuolonkolarien estämisek-
6907:                                      si tarvittavista toimenpiteistä
6908: 
6909: 
6910:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
6911: 
6912:    Tieliikenteessä tapahtui 1990-luvulla selvää     kuskeiksi vai mikä on se tekijä, joka heidät joh-
6913: kuolleiden määrän laskua aina viime vuoden          dattaa vaaraan? Tieliikennekuolemat ovat aina
6914: marraskuuhun saakka. Sen jälkeen liikenteessä       ikävä asia. Erityisen syyn huolestumiseen antaa
6915: kuolleiden käyrä on lähtenyt jälleen nousuun.       se, että yhä useampi kuolonkolari on nuoren
6916: Liikenneturvan tutkijan mukaan ovat asenteet ja     ajama.
6917: käyttäytyminen viime vuosien aikana selvästi           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
6918: huonontuneet. Eniten liikenteessä ovat lisäänty-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
6919: neet alle 20-vuotiaiden kuolemat, ja syynä onnet-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
6920: tomuuksiin on yleensä ollut ulosajo tieltä. Tämä    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
6921: aiheuttaa paljon surua. Samalla menetämme pal-
6922: jon arvokasta henkistä pääomaa.                                Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin nuor-
6923:    Nuorten lisääntyneet tieliikennekuolemat                 ten tieliikennekäyttäytymisen tutkimi-
6924: ovat merkkinä piittaamattomuuden ja varomat-                seksi,ja
6925: tomuuden lisääntymisestä. Haluavatko nuoret                    mihin toimiin se aikoo ryhtyä kuolon-
6926: samaistaa itsensä ralliautoilijoiksi tai formula-           kolareiden vähentämiseksi?
6927: 
6928:      Helsingissä 18 päivänä marraskuuta 1997
6929: 
6930:                                        Raimo Holopainen /sd
6931: 
6932: 
6933: 
6934: 
6935: 270136
6936: 2                                         KK 1140/1997 vp
6937: 
6938: 
6939: 
6940: 
6941:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
6942: 
6943:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vien onnettomuuksien syistä. Tutkimus sai al-
6944: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kunsa kesällä 1996 sattuneista dramaattisista
6945: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      nuorten liikenneonnettomuuksista. Ennakkotie-
6946: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           tojen mukaan tavallisimpina onnettomuuden
6947: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        syinä ovat olleet virheellinen käsitys omasta ajo-
6948: sen n:o 1140:                                        taidosta ja virheellinen ohjausliike, ja näin olo-
6949:                                                      suhteisiin nähden liian suuri nopeus on koitunut
6950:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin nuor-      kohtalokkaaksi.
6951:        ten tieliikennekäyttäytymisen tutkimi-           Vuoden 1996 alusta voimaan tulleeseen uudis-
6952:        seksi, ja                                     tettuun liikennerikkomusten seuraamusjärjestel-
6953:           mihin toimiin se aikoo ryhtyä kuolon-      mään liittyy liikenneministeriön rahoittama tut-
6954:        kolareiden vähentämiseksi?                    kimushanke, jossa varsinaisen seuraamusjärjes-
6955:                                                      telmän kokonaisvaikutusten arvioinnin lisäksi
6956:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         selvitellään erityiskysymyksenä poliisin vastuul-
6957: vasti seuraavaa:                                     la olevan puhuttelumenettelyn kehittämistä, jot-
6958:                                                      ta nuorten liikennerikkomuksiin ja niiden syihin
6959:     Nuoret ovat yhtä pitävien tutkimustulosten       voitaisiin puuttua välittömästi positiivisen oh-
6960: mukaan riskiryhmä, jossa onnettomuusalttius          jaavasti.
6961: on olennaisesti vanhempia ikäluokkia suurempi.          Kuljettajaopetuksen antaminen kahdessa vai-
6962: Vuoden 1996 muuten suotuisassa liikenneonnet-        heessa on parantanut mahdollisuuksia hajauttaa
6963: tomuuskehityksessä nuorten osuus korostui eri-       koulutusta nuorten kannalta riskialttiiseen ai-
6964: tyisesti. Kuluvana vuonna liikenteessä kuollei-      kaan. Erityisesti kuljettajaopetuksen toista vai-
6965: den kokonaismäärä on viimevuotista suurempi,         hetta on kehitetty ja kehitetään edelleen anta-
6966: mutta liikenteessä kuolleiden nuorten kuljetta-      maan nuorelle kuljettajalle entistä paremmat val-
6967: jien määrä ei ole lisääntynyt. Siitä huolimatta      miudet ennakoivaan, vastuuntuntoiseen ja tur-
6968: nuorten liikenneturvallisuuden parantaminen on       valliseen liikennekäyttäytymiseen.
6969: liikenneturvallisuustutkimuksen keskeisiä ta-            Liikenneministeriössä valmistellaan monissa
6970: voitteita.                                           maissa jo käytössä olevaa opetusmallia, jossa
6971:     Viime vuosina on liikenneturvallisuustutki-      perhe osallistuisi voimakkaasti ajokortin saami-
6972: musta erityisesti suunnattu nuorten liikenne-        sen edellyttämään koulutukseen. Mallissa pyri-
6973: käyttäytymiseen mittaamalla heidän liikenne-         tään yhdistämään autokouluopetuksen ja perin-
6974: asenteitaan, selvittämällä ryhmän vaikutusta         teisen opetuslupaopetuksen parhaat puolet: am-
6975: kuljettajan toimintaan, etsimällä erityisiä riski-   mattitaitoinen opetus ja perheen mahdollisuus
6976: ryhmiä ja evaluoimalla nuorten koulutukseen          tarjota runsaammin ohjattua turvallisuushakuis-
6977: soveltuvia liikenneopetusmenetelmiä. Tutkimus-       ta harjoittelua.
6978: tuloksia on pystytty hyödyntämään suunnitel-             Nuoret ovat liikenneturvallisuustyön avain-
6979: taessa ja toteutettaessa ajokortin hankkimisen       ryhmä. Heidän turvallisuutensa parantuminen
6980: edellyttämää kuljettajaopetusta sekä muuta nuo-      heijastuu erityisesti pitemmällä aikavälillä voi-
6981: rille suunnattavaa liikenneturvallisuusviestintää.   makkaasti koko liikenneturvallisuustilantee-
6982:     Vuonna 1996 käynnistettiin pääosin liikenne-     seen. Liikenneministeriö seuraa nuorten liiken-
6983: ministeriön rahoittamana laaja liikenteessä liik-    neturvallisuustilannetta ja hankkii tietoa tarvit-
6984: kuvien eri ikäryhmien erityisriskejä selvittelevä    tavista uusista tehokkaammista toimenpiteistä jo
6985: tutkimushanke. Nuoria koskien on valmistu-           käynnistyneiden ja vuonna 1998 käynnistettä-
6986: massa tutkimus nuorten kovavauhtisten vaka-          vien tutkimushankkeiden avulla.
6987: 
6988:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
6989: 
6990:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
6991:                                             KK 1140/1997 vp                                             3
6992: 
6993: 
6994: 
6995: 
6996:                                          Tili Riksdagens Talman
6997: 
6998:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       olyckorna bland unga sommaren 1996. Enligt
6999: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         förhandsinformationen har de vanligaste orsa-
7000: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       kerna tili olyckorna varit en felaktig uppfattning
7001: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              om den egna körförmågan och en felaktig rattfö-
7002: mål nr 1140:                                           ring som i kombination med en alitför hög hastig-
7003:                                                        het har varit ödesdiger.
7004:            Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder          Tili det förnyade påföljdssystemet för trafik-
7005:         för att stöda de ungas beteende i trafiken,    förseelser som trädde i kraft 1996 hänför sig ett
7006:         och                                            forskningsprojekt finansierat av trafikministe-
7007:            tili vilka åtgärder ämnar den skrida för    riet. Projektet berör förutom en utvärdering av
7008:         att minska antalet dödskoliisioner?            helhetseffekten av påföljdssystemet även en ut-
7009:                                                        redning i en specialfråga, nämligen utvecklandet
7010:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          av tillrättavisningsförfarandet, som är på poli-
7011: anföra följande:                                       sens ansvar, i syfte att omedelbart kunna ingripa
7012:                                                        positivt handledande i de ungas trafikförseelser
7013:    De unga är enligt samstämmiga forskningsre-         och i orsakerna tili dessa.
7014: sultat en riskgrupp, vars benägenhet att råka ut          Förarutbildningens uppdelning i två skeden
7015: för olyckor är dubbelt större än bland äldre ål-       har förbättrat möjligheterna att sprida på utbild-
7016: dersgrupper. Under 1996 framhävdes de ungas            ningen under en tid som är riskfylld för de unga.
7017: andel i olyckorna specielit trots att utvecklingen     Särskilt förarutbildningens andra skede har ut-
7018: på området i övrigt var gynnsam. I år har det          vecklats och är fortfarande under utveckling för
7019: totala antalet förolyckade i trafiken varit större     att ge unga förare ännu bättre fårdigheter än förr
7020: än i fjol, men antalet förolyckade unga förare har     att i trafiken bete sig förutseende, ansvarsfulit
7021: inte ökat. Trots detta har en förbättring av trafik-   och tryggt.
7022: säkerheten bland unga varit en av de centrala             Vid trafikministeriet bereds en undervisnings-
7023: målsättningarna för trafiksäkerhetsforskningen.        modell som redan är i bruk i många länder. 1
7024:    De senaste åren har trafiksäkerhetsforskning-       denna deltar familjen intensivt i körkortsutbild-
7025: en särskilt inriktats på de ungas trafikbeteende       ningen. Enligt modelien försöker man kombine-
7026: genom att mäta deras trafikattityder, utreda           ra de bästa sidorna av bilskoleutbildningen och
7027: gruppens betydelse för förarens agerande, få           den traditionelia utbildningen med undervis-
7028: fram specielia riskgrupper och evaluera de trafik-     ningstillstånd. Utbildningen skali vara yrkeskun-
7029: undervisningsmetoder som lämpar sig för utbild-        nig och familjen skali ha möjlighet att erbjuda
7030: ning av unga. Forskningsresultaten har kunnat          mer styrd övning som strävar efter ökad säker-
7031: utnyttjas då förarutbildningen för körkort samt        het.
7032: övrig trafiksäkerhetsinformation för unga har             De ~!Jga är en nyckelgrupp i trafiksäkerhetsar-
7033: planerats och genomförts.                              betet. Okningen av säkerheten bland dem åter-
7034:    1996 körde ett forskningsprojekt som huvud-         speglas kraftigt i trafiksäkerhetssituationen som
7035: sakligen finansieras av trafikministeriet igång för    helhet, särskilt i ett längre perspektiv. Trafikmi-
7036: att utreda de speciella risker som olika ålders-       nisteriet ger akt på trafiksäkerhetssituationen
7037: grupper löper i trafiken. Vad gälier de unga, blir     bland unga och införskaffar uppgifter om behöv-
7038: en undersökning om orsakerna tili olyckor tili         liga nya effektiva åtgärder med hjälp av de forsk-
7039: följd av unga med överhastighet snart klar. Un-        ningsprojekt som redan startats och de som star-
7040: dersökningen började med de dramatiska trafik-         tas 1998.
7041: 
7042:      Helsingfors den 9 december 1997
7043: 
7044:                                                                           Trafikminister Matti Aura
7045:                                             KK 1141/1997 vp
7046: 
7047: KirjaiJinen kysymys 1141
7048: 
7049: 
7050: 
7051: 
7052:                                     Annika Lapintie /vas: Lähihoitajakoulutuksen kehittämisestä
7053: 
7054: 
7055: 
7056:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7057: 
7058:     Terveydenhuollon henkilöstörakenne on ke-          Join koulutuksen sisällöstä vastataan muutenkin
7059: hittymässä uudenlaiseen suuntaan. Sairaaloissa         kiireisiiiä työpaikoilla. Lähihoitajia kouluttavat
7060: keskitytään yhä enemmän takaamaan erikoista-           oppilaitokset laativat itse opintosuunnitelmansa
7061: son osaaminen erikoistason hoitoa vaativille po-       omien resurssiensa mukaisesti. Koulutus on siis
7062: tilaille. Perushoidon tehtävät ovat sairaaloissa       nykyisellään kirjavaa, ja Iähihoitajiksi valmistu-
7063: vähentymässä. Perushoitoa, tätä vaativaa ja ar-        vien tasoerot ovat tästä syystä suuret. Lähihoi-
7064: vokasta, pitkäkestoisissa hoitosuhteissa, lähellä      tajanimike ei ole nykyisellään suojattu, mikä on
7065: ihmistä tehtävää työtä tarvitaan myös tulevai-         myös omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä.
7066: suudessa, ja sen työn tekijöinä perusterveyden-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7067: huollossa tarvitaan hyvin koulutettuja, ammatti-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7068: taitoisia perus- ja lähihoitajia.                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7069:     Lähihoitajien koulutusta kehitettäessä on teh-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7070: ty monta koulutuksellisesti ja ammatillisesti ar-
7071: veluttavaa ratkaisua. Lähihoitajatutkintoon on                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7072: yhdistetty monta hyvinkin toisistaan poikkeavaa               ryhtyä, jotta lähihoitajakoulutukseen
7073: tutkintoa yhdeksi tutkinnoksi. Tällaista ratkai-              saadaan kansalliset Iaatukriteerit, selkeät
7074: sua ei voi kuvitella tehtävän millään ns. miesten             koulutuksen tavoitteet sekä valtakunnal-
7075: alalla. Voisikin puhua jopa yhteiskunnallisesta               linen, ammatin kannalta tarkoituksen-
7076: rikoksesta naisia kohtaan: näin voidaan käsitellä             mukainen opetussuunnitelma, ja
7077: vain naisten ammatteja. Lähihoitajakoulutusta                    mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7078: ei nykyisellään ole standardoitu. Niinpä lähihoi-             jotta lähihoitajakoulutusta autaviita op-
7079: tajia valmistuu nyt mm. sosiaalialan oppilaitok-              pilaitoksilta vaaditaan tietty, tarkoituk-
7080: sista, ammatillisista kurssikeskuksista, koti- ja             senmukainen resurssien taso, sekä
7081: laitostalouden oppilaitoksista ja terveydenhuol-                 mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
7082: lon oppilaitoksista. Edellisten lisäksi lähihoitajia          jotta lähihoitajanimike suojattaisiin?
7083: valmistuu myös oppisopimuskoulutuksella, joi-
7084: 
7085:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
7086: 
7087:                                           Annika Lapintie /vas
7088: 
7089: 
7090: 
7091: 
7092: 270136
7093: 2                                          KK 1141/1997 vp
7094: 
7095: 
7096: 
7097: 
7098:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7099: 
7100:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        taansa aloittelevia oppilaitoksia on kaikissa kou-
7101: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lutusta järjestäneissä oppilaitosmuodoissa.
7102: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Vuodesta 1995 lähihoitajakoulutuksen uudis-
7103: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika           tus kytkeytyi koko ammatillista koulutusta kos-
7104: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kevaan uudistukseen. Valtioneuvoston kehittä-
7105: n:o 1141:                                             missuunnitelmassa vuosille 1995-2000 on am-
7106:                                                       matillisen koulutuksen uudistuksen keskeisinä
7107:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tavoitteina koulutuksen laadun parantaminen ja
7108:        ryhtyä, jotta lähihoitajakoulutukseen          työelämävastaavuuden lisääminen. Tavoitteena
7109:        saadaan kansalliset laatukriteerit, selkeät    on tutkintojen laaja-alaistuminen, koulutus- ja
7110:        koulutuksen tavoitteet sekä valtakunnal-       tutkintorakenteiden joustavoittaminen ja yksi-
7111:        linen, ammatin kannalta tarkoituksen-          löllisen valinnaisuuden lisääminen. Samalla on
7112:        mukainen opetussuunnitelma, ja                 kevennetty ammatillisen koulutuksen säätelyjär-
7113:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        jestelmää. Opetussuunnitelmien valtakunnalliset
7114:        jotta lähihoitajakoulutusta antavilta op-      perusteet määrittelevät ammattikuvan ja opinto-
7115:        pilaitoksilta vaaditaan tietty, tarkoituk-     kokonaisuuksien tavoitteet. Oppilaitoskohtaisis-
7116:        senmukainen resurssien taso, sekä              sa opetussuunnitelmissa määritellään sisällölliset
7117:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        ja pedagogiset ratkaisut.
7118:        jotta lähihoitajanimike suojattaisiin?            Opetushallitus teetti vuonna 1996 vuoden ku-
7119:                                                       luttua uudistuksen alkamisesta kaikilla koulu-
7120:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tusaloilla opetussuunnitelmien seurantatutki-
7121: vasti seuraavaa:                                      muksen. Rehtorit, opettajat ja opiskelijat arvioi-
7122:                                                       vat koulutusta vuoden kokemuksen jälkeen. Sen
7123:    Sosiaali- ja terveysalalla käynnistyi työelämän    mukaan opetussuunnitelmiin liittynyt yhteistyö
7124: aloitteesta vuonna 1989 kouluasteisen koulutuk-       työelämän ja opiskelijoiden kanssa oli sosiaali- ja
7125: sen kehittämistyö. Tavoitteena oli saada työelä-      terveysalan lähihoitajakoulutuksessa lisääntynyt
7126: mään työntekijöitä, jotka pystyisivät vastaa-         muita aloja enemmän. Samoin oli eniten lisään-
7127: maan asiakkaiden tarpeisiin aiempaa kokonais-         tynyt opetussisältöjen ja opetusmenetelmien ke-
7128: valtaisemmin ja monipuolisemmin. Ammattitai-          hittäminen ja keskustelu opetuksen perustana
7129: toon haluttiin sisällyttää myös väestön ja palve-     olevista arvoista. Uudenlainen oppiruiskulttuuri
7130: lujärjestelmän tarpeiden mukaista erityisosaa-        oli niin ikäänjuurtumassa hyvin lähihoitajakou-
7131: mista. Kehittämistyössä päädyttiin yhteen laaja-      lutuksessa. Opetussuunnitelman valtakunnallis-
7132: alaiseen tutkintoon, joka sisälsi myös ammatti-       ten perusteiden tavoitetaso oli arvioinnin mu-
7133: taitoa syventävät opinnot. Tutkinto, jonka laa-       kaan oikea. Tutkimusten ja eri tahojen kannan-
7134: juus on kaksi ja puoli vuotta, korvasi aiemmat        ottojen perusteella työelämän edellyttämän riit-
7135: sosiaali- ja terveysalan kouluasteen tutkinnot        tävän ammattitaidon saavuttamiseen lähihoita-
7136: hammaslaborantin tutkintoa lukuun ottamatta.          jakoulutuksessa tarvitaan kuitenkin vielä tutkin-
7137:    Lähihoitajakoulutus käynnistyi kokeiluna           non laajuuden pidentämistä 20 opintoviikolla.
7138: vuonna 1993. Lupa koulutuksen aloittamiseen              Valtioneuvoston kehittämissuunnitelmassa
7139: annettiin 73 oppilaitokselle, jotka kuuluvat nel-     koulutuksen laatu varmistetaan arvioinnilla.
7140: jään eri oppilaitosmuotoon. Oppilaitokset ovat        Suunnitelman mukaan mm. toisen asteen koulu-
7141: toimineet varsin pitkään joko sosiaali- ja/tai ter-   tuksen laatu tullaan arvioimaan suunnitelma-
7142: veysalan koulututtajina. Suuntana on, että oppi-      kauden 1995-2000 aikana. Lisäksi kaikkien op-
7143: laitokset ovat osana monialaisissa ammatti-insti-     pilaitosten tehtävänä on oman toimintansa ar-
7144: tuuteissa. Arviointitulosten perusteella ei lähi-     viointi.
7145: hoitajakoulutuksen opetuksen tasossa voida               Lähihoitajakoulutuksen arvioinneissa esille
7146: osoittaa eroja oppilaitosmuodon perusteella.          tulleita kehittämiskohteita ja -tarpeita ollaan jo
7147: Hyvin toimivia oppilaitoksia ja vasta toimin-         työstämässä. Oppilaitoksissa on meneillään voi-
7148:                                          KK 1141/1997 vp                                          3
7149: 
7150: makas uudistamis- ja kehittämistyö. Opetushal-         - pidentää lähihoitajan tutkinnon laajuus
7151: lituksessa on 29.9.1997 asetettu työryhmä, jonka    (100 ov) kolmivuotiseksi vuodesta 1999 alkaen,
7152: tehtävänä on tehdä ehdotus lähihoitajakoulu-        jossa yhteydessä käynnistetään myös opetus-
7153: tuksen laatuvaatimuksista sekä muista määrälli-     suunnitelman valtakunnallisten perusteiden tar-
7154: sistä ja laadullisista kehittämistoimenpiteistä.    kistaminen työelämän edustajien, opettajien ja
7155: Työryhmän työn tulee olla valmis 31.5.1998          opiskelijoiden yhteistyönä,
7156: mennessä.                                              - jatkaa aloitettua lähihoitajakoulutuksen
7157:     Lähihoitajan ammattinimike sisällytettiin       arviointi- ja laadunvarmistusjärjestelmän kehit-
7158: vuonna 1994 terveydenhuollon ammattihenki-          tämistyötä,
7159: löistä annetun asetuksen (564/1994) 1 §:ään, jos-      - ennakoida lähihoitajakoulutuksen koulu-
7160: sa on lueteltu terveydenhuollon ammattihenki-       tustarjonta vuoteen 2010 saakka,
7161: löistä annetun lain (559/1994) 2 §:n 1 momentin 2      -laatia suunnitelma opettajien ja oppilaitos-
7162: kohdassa tarkoitettujen nimikesuojattujen am-       yhteisöjen kehittämisestä ja tukikoulutuksesta
7163: mattihenkilöiden ammattinimikkeet.                  sekä
7164:     Edellä olevan perusteella hallituksen tarkoi-      -käynnistää oppilaitosten yhteistoiminnalli-
7165: tuksena on lähihoitajakoulutuksen laadun tur-       nen työelämän informaatio- ja koulutusohjelma.
7166: vaamiseksi ja ammattitaidon varmistamiseksi
7167:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
7168:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
7169: 4                                             KK 1141/1997 vp
7170: 
7171: 
7172: 
7173: 
7174:                                           Tili Riksdagens Talman
7175: 
7176:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         de läroanstalter och läroanstalter som nyss inlett
7177: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           verksamheten förekommer i alla läroanstaltsfor-
7178: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-         mer som ordnar utbildningen.
7179: man Annika Lapintie undertecknade spörsmå1                   Sedan 1995 följer reformeringen av närvårdar-
7180: nr 1141:                                                 utbildningen den reform som gäller yrkesutbild-
7181:                                                          ningen över lag. 1 statsrådets utvecklingsplan för
7182:            Vi1ka åtgärder avser Regeringen vidta         1995-2000 är ett av de viktigaste målen för
7183:         för att vi skall få nationella kva1itetskrite-   reformeringen av yrkesutbildningen att förbättra
7184:         rier, klara mål samt en riksomfattande           kvaliteten och få den att bättre överensstämma
7185:         och med tanke på yrket ändamålsenlig             med arbetslivet. Målet är att bredda examina,
7186:         1äroplan för närvårdarutbildningen, och          göra utbildnings- och examensstrukturen smidi-
7187:            vilka åtgärder avser Regeringen vidta         gare och öka den individuella valfriheten. Samti-
7188:         för att man av de 1äroanstalter som till-        digt har man förenklat systemet för reglering av
7189:         handahåller närvårdarutbildning skall            yrkesutbildningen. 1 de riksomfattande grunder-
7190:         kunna kräva en viss ändamålsenlig nivå           na får läroplanen ges en yrkesprofil och målen för
7191:         på resurserna, samt                              studiehe1heterna. 1 de 1äroanstaltsvisa läropla-
7192:            vi1ka åtgärder avser Regeringen vidta         nerna ges de innehållsliga och pedagogiska lös-
7193:         för att skydda beteckningen närvårdare?          ningarna.
7194:                                                              Ett år efter att reformen hade in1etts, dvs.
7195:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            1996, Iät utbildningsstyre1sen göra en uppfö1j-
7196: anföra följande:                                         ning av 1äroplanerna på alla utbildningsområ-
7197:                                                          den. Rektorer, 1ärare och studerande utvärdera-
7198:    Arbetet med att utveckla utbildningen på skol-        de utbi1dningen efter ett års erfarenhet. Resulta-
7199: nivå inom socia1- och hä1sovården startades 1989         tet var att det tilllärop1anerna ans1utna samarbe-
7200: på arbetslivets initiativ. Målet var att få sådana       tet med arbets1ivet och studerandena hade ökat
7201: arbetstagare ut i arbetslivet som förmår svara på        mer i närvårdarutbi1dningen inom social- och
7202: klienternas behov på ett mera he1hetsbetonat och         hälsovården än inom andra branscher. Likaså
7203: mångsidigt sätt än tidigare. Man ville att yrkes-        hade utvecklandet av undervisningsstoffet och
7204: skick1igheten också skulle omfatta specialkun-           undervisningsmetoderna och diskussionen om
7205: nande som motsvarar befolkningens och service-           de värden som ligger tili grund för undervisning-
7206: systemets behov. Vid utveck1ingsarbetet stanna-          en ökat mest i denna utbildning. En ny inlär-
7207: de man för en enda bredbasig examen, som också           ningskultur hade också fått god grogrund i när-
7208: innehöll studier som fördjupar yrkesskicklighe-          vårdarutbildningen. Den målnivå som anges i de
7209: ten. Examen, vars omfattning är två och ett halvt        riksomfattande grunderna för läroplanerna var
7210: år, ersatte de tidigare examina på skolnivå inom         enligt utvärderingen riktig. På basis av undersök-
7211: hälsovården och det socia1a området, med un-             ningarna och ställningstaganden från olika in-
7212: dantag för tandlaborantexamen.                           stanser behövs det dock ytterligare en utvidgning
7213:    Närvårdarutbildningen startade som ett för-           av examen med 20 studieveckor för att de stude-
7214: sök 1993. Tillstånd att inleda utbildningen gavs         rande skall uppnå den yrkesskicklighet som ar-
7215: 73 läroanstalter som representerar fyra o1ika lä-        bets1ivet förutsätter.
7216: roanstaltsformer. Läroanstalterna har rätt länge            1 statsrådets utvecklingsplan säkras utbild-
7217: varit verksamma som utbildare inom antingen              ningens kvalitet med hjälp av utvärderingar. En-
7218: det sociala området och/eller hälsovården. Tren-         ligt planen kommer kvaliteten i fråga om utbild-
7219: den är att läroanstalterna utgör en del av mång-         ningen på andra stadiet att utvärderas under pla-
7220: sektoriella yrkesinstitut. Enligt utvärderingsre-        neringsperioden 1995-2000. Vidare skall alla
7221: sultaten är det inte möjligt att visa på skillnader i    läroanstalter utvärdera sin egen verksamhet.
7222: undervisningsnivån inom närvårdarutbildning-                Man håller redan på att bearbeta de utveck-
7223: en på basis av läroanstaltsformen. Välfungeran-          lingsobjekt och utvecklingsbehov som kommit
7224:                                             KK 1141/1997 vp                                          5
7225: 
7226: fram vid utvärderingen av närvårdarutbildning-         ga kvaliteten på närvårdarutbildningen och säk-
7227: en. Det pågår ett kraftigt reformerings- och ut-       ra yrkesskickligheten på området:
7228: vecklingsarbete i läroanstalterna. Vid utbild-            - förlänga närvårdarexamen (l 00 sv) så att
7229: ningsstyrelsen tillsattes 29.9.1997 en arbetsgrupp     den blir treårig från ingången av 1999. I detta
7230: med uppgift att lägga fram ett förslag tili kvali-     sammanhang inleds också en genomgång av de
7231: tetskrav på närvårdarutbildningen samt tili an-        riksomfattande grunderna för läroplanen i sam-
7232: dra kvantitativa och kvalitativa utvecklingsåt-        råd med företrädare för arbetslivet, lärare och
7233: gärder. Arbetsgruppen skall ha slutfört sitt arbe-     studerande,
7234: te 31.5.1998.                                             - fortsätta det redan påbörjade arbetet med
7235:    Yrkesbeteckningen närvårdare togs 1994 med          att utveckla ett utvärderings- och kvalitetssäk-
7236: i 1§ i förordningen om yrkesutbildade personer         ringssystem för närvårdarutbildningen,
7237: inom hälso- och sjukvården (564/1994). Här upp-           - förutse utbildningsbehovet i fråga om när-
7238: räknas de yrkesbeteckningar för yrkesutbildade         vårdarutbildningen fram till2010,
7239: personer med skyddad yrkesbeteckning som av-              - sammanställa en pian för utveckling av
7240: ses i 2 § 1 mom. 2 punkten lagen om yrkesutbilda-      lärarna och läroanstaltsgemenskaperna och för
7241: de personer inom hälso- och sjukvården (559/           stödutbildning samt
7242: 1994).                                                    - vid läroanstalterna starta ett samverkans-
7243:    På basis av det ovan anförda har regeringen         program för information och utbildning med av-
7244: för avsikt att vidta följande åtgärder för att tryg-   seende på arbetslivet.
7245: 
7246:      Helsingfors den II december 1997
7247: 
7248:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7249:                                              KK 1142/1997 vp
7250: 
7251: Kirjallinen kysymys 1142
7252: 
7253: 
7254: 
7255: 
7256:                                     Pentti Tiusanen /vas: Kivihiilivoimalan rakentamisesta Kotkan
7257:                                         Mussaloon
7258: 
7259: 
7260:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7261: 
7262:    Ihmisen t01mmta lisää kasvihuonekaasujen                Pohjolan Voima Oy on ilmoittanut todennä-
7263: määrää ilmakehässä. Fossiilisten polttoaineiden         köiseksi vaihtoehdoksi kombivoimalan. YV A-
7264: -erityisesti kivihiilen- käyttö ja metsien hävit-       selvityksen mukaan sen tehosta tuotetaan 60 %
7265: täminen kasvattavat hiilidioksidin määrää.              kivihiilellä ja 40 % maakaasulla. Tämäkin vaih-
7266:    Maapallon keskilämpötila on noussut 0,3-             toehto merkitsee 500 000 lisähiilitonnin poltta-
7267: 0,6 celsiusastetta viime vuosisadan lopulta. Halli-     mista nykytilanteeseen nähden eli yhteensä
7268: tusten välinen ilmastopaneeli (IPCC) arvioi il-         640 000 t/a.
7269: maston lämpiävän vuoteen 2100 mennessä vielä               Nyttemmin Pohjolan Voima Oy on muuttanut
7270: ihmisen toiminnan tuloksena noin kaksi celsius-         suunnitelmaansa siten, että kaasua ja kivihiiltä
7271: astetta. Maapallolla ei vastaavaa lämpenemistä          polttoainevaihtoehtoinaan käyttävä kombivoi-
7272: ole tapahtunut 10 000 vuoteen.                          malaitoksen teho olisi 650 MW ja maakaasun ja
7273:    Suomen päästöt ovat osa ns. EU:n kuplaa,             kivihiilen polttoaineosuus olisi sama, kummalla-
7274: jonka sisällä jäsenmaille on alustavasti jyvitetty      kin 50 prosenttia, täydellä teholla ajettaessa.
7275: erilliset päästätavoitteet vuodelle 2010. Myös             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7276: Suomen olisi EU:n tavoitteiden mukaisesti vä-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7277: hennettävä päästönsä vuoden 1990 tasolle vuo-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7278: teen 201 0 mennessä.                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7279:    Pohjolan Voima Osakeyhtiö on suunnittele-
7280: massa 550 MW:n lauhdevoimalaa Kotkan Mus-                          Onko Pohjolan Voima Osakeyhtiön
7281: saloon. Polttoainevaihtoehdot ovat maakaasun                   Kotkan Mussalon voimalasuunnitelma
7282: ja kivihiilen yhteiskäyttö tai kivihiili. Suoritetun           valtioneuvoston energiapoliittisen selon-
7283: YV A-selvityksen mukaan kombivaihtoehdossa                     teon tavoitteiden mukainen, ja
7284: hiilidioksidipäästöt kolmiokertaistuvat nykyi-                     miten hanke sopii Suomen kansainvä-
7285: sestä ja olisivat 2,8 miljoonaa t/a. Kivihiilivaihto-          lisiin sopimuksiin hiilidioksidipäästöjen
7286: ehdossa ne olisivat 3,3 miljoonaa t/a.                         vähentämiseksi?
7287: 
7288:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
7289: 
7290:                                            Pentti Tiusanen /vas
7291: 
7292: 
7293: 
7294: 
7295: 270136
7296: 2                                          KK 1142/1997 vp
7297: 
7298: 
7299: 
7300: 
7301:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7302: 
7303:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Edellä sanotun perusteella en katso hallituk-
7304: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sen asiaksi lähteä erikseen arvioimaan mainitun
7305: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        yksittäisen voimalaitossuunnitelman sopivuutta
7306: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-       valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon ta-
7307: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         voitteiden kannalta. Kysymyksen perustana on
7308:  1142:                                                 kuitenkin oikeutettu huoli siitä, voidaanko Suo-
7309:                                                        meen jatkossa rakentaa kivihiileen perustuvaa
7310:            Onko Pohjolan Voima Osakeyhtiön             sähköntuotantoaja silti huolehtia siitä, että täy-
7311:        Kotkan Mussalon voimalasuunnitelma              tämme tulevat kansainväliset kasvihuonekaasu-
7312:        valtioneuvoston energiapoliittisen selon-       päästöjen rajoitusvelvoitteemme. Tähän haluai-
7313:        teon tavoitteiden mukainen, ja                  sin todeta muutaman seikan:
7314:            miten hanke sopii Suomen kansainvä-             Energiastrategian pitkän tähtäimen tavoite
7315:        lisiin sopimuksiin hiilidioksidipäästöjen       on, että energian tuotannosta ja käytöstä aiheu-
7316:        vähentämiseksi?                                 tuvat coh-päästöt voitaisiin kääntää laskuun.
7317:                                                        Energian ankinnan osalta tämä pyritään saa-
7318:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuttamaan lisäämällä mm. maakaasun ja uusiu-
7319: vasti seuraavaa:                                       tuvien energialähteiden käyttöä ja pyrkimällä
7320:                                                        vähentämään muiden fossiilisten polttoaineiden
7321:     Valtioneuvosto on kesäkuussa eduskunnalle          kuin kaasun käyttöä. Tulokseen vaikuttavat
7322: antamassaan ja eduskunnan hyväksymässä ener-           luonnollisesti myös teknologian kehitys ja ener-
7323: giapoliittisessa selonteossa kiteyttänyt energia-      giankäytön tehokkuus ja energian säästö. Myös-
7324: poliittisen päämääränsä seuraavasti: Energiapo-        kään ydinvoiman lisärakentamista ei pidä sulkea
7325: litiikan päämäärä on taloudellisia ohjauskeinoja       tulevaisuuden vaihtoehtojen joukosta.
7326: ja markkinatalouden mekanismeja käyttäen luo-              Maakaasun lisäkäyttö on keskeinen osa sitä
7327: da talous- ja työllisyyspolitiikan tueksi olosuh-      energiastrategiaa, joka tähtää hiilidioksidipääs-
7328: teet, joissa energian saatavuus on turvattu, sen       töjen vähentämiseen. Kaasun käytön huomatta-
7329: hinta on kilpailukykyistä ja syntyvät ympäristö-       van lisäämisen edellytyksenä on kuitenkin, että
7330: päästöt Suomen kansainväliset sitoumukset täyt-        Suomeen on ensin aikaansaatu toimivat kaasu-
7331: täviä.                                                 markkinat ja niiden edellyttämät putkiyhteydet
7332:     Selonteossa esiin tuotu Suomen energiastrate-      eurooppalaiseen kaasuverkkoon. Ennen tätä ti-
7333: gia on pitkän aikavälin strategia kattaen koko         lannetta me emme voi rakentaa sähköntuotan-
7334: energiatalouden. On tietenkin selvää, että strate-     non lisäyksiä liiaksi maakaasun varaan vaaran-
7335: gian tavoitteiden toteutuminen tulee viime kä-         tamatta energiahuoltomme varmuutta. Erityi-
7336: dessä riippumaan niistä energian tuotantoon ja         sesti yritysnäkökulmasta on ymmärrettävää
7337: käyttöön liittyvistä investointi- ym. päätöksistä,     myös huoli maakaasun hintakehityksestä niin
7338: joita energiamarkkinoiden toimijat tekevät. Mi-        kauan kuin kilpailtuja markkinoita ei ole olemas-
7339: kään yksittäinen ratkaisu, edes suurehko voima-        sa.
7340: Jainvestointi, ei kuitenkaan yksinään ratkaise             Energiastrategiassa esitetyissä energian han-
7341: strategian tavoitteita.                                kintarakenteen ja päästöjen tavoitekehityksissä
7342:     Energiapolitiikan pyrkimyksenä on Juoda sel-       nämä seikat on otettu huomioon.
7343: laiset energiatalouden puitteet, joissa on mahdol-         Yhteenvetona toteaisin, että hallitus ei pitkäl-
7344: lista ja kannattavaa tehdä sellaisia energiaratkai-    lä tähtäimellä pidä kivihiiltä toivottavana vaih-
7345: suja ja valintoja, jotka johtavat asetettuihin ta-     toehtona energian lisätarpeen kattamiseksi sen
7346: voitteisiin. Näissä puitteissa investoijat tekevät     ympäristövaikutusten vuoksi.
7347: ratkaisunsa omien arvostustensa ja arviointiensa
7348: pohjalta.
7349: 
7350:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
7351: 
7352:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
7353:                                            KK 1142/1997 vp                                               3
7354: 
7355: 
7356: 
7357: 
7358:                                         Tili Riksdagens Talman
7359: 
7360:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       bedöma hur väl den nämnda enskilda kraftverks-
7361: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         planen lämpar sig med tanke på målen för stats-
7362: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       rådets energipolitiska redogörelse. Bakom spörs-
7363: man Pentti Tiusanen undertecknade skriftliga           målet ligger emellertid en berättigad oro för om vi
7364: spörsmål nr 1142:                                      i Finland i fortsättningen kan bygga elproduk-
7365:                                                        tion som grundar sig på stenkoi och ändå sörja
7366:          Stämmer aktiebolaget Pohjolan Voi-            för att vi uppfyller våra kommande internatio-
7367:        mas kraftverksplaner i Mussalö i Kotka          nella skyldigheter att begränsa utsläppen av växt-
7368:        överens med målen för statsrådets energi-       husgaser. 1 fråga om detta vill jag konstatera
7369:        politiska redogörelse och                       några fakta:
7370:          hur lämpligt är projektet med tanke på            Målet på lång sikt för energistrategin är att
7371:        Finlands internationella avtal om att           C0 2-utsläppen från produktionen och använd-
7372:        minska koldioxidutsläppen?                      ningen av energi skall fås att minska. 1 fråga om
7373:                                                        energianskaffningen eftersträvas detta genom att
7374:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          användningen av bl.a. naturgas och förnybara
7375: anföra följande:                                       energikällor utökas och genom att användningen
7376:                                                        av andra fossila bränslen än gas i mån av möjlig-
7377:     Statsrådet har isin energipolitiska redogörelse    het minskas. På resultatet inverkar naturligtvis
7378: tili riksdagen i juni, som antogs av riksdagen,        också utvecklingen inom tekniken, hur effektiv
7379: koncentrerat sitt energipolitiska mål enligt föl-      energianvändningen är och energisparandet. Inte
7380: jande: Målet för energipolitiken är att med hjälp      heller byggandet av mera kärnkraft bör uteslutas
7381: av ekonomiska styrmedel och marknadsekono-             ur de framtida alternativen.
7382: mins mekanismer, som stöd för den ekonomiska               En utökad användning av naturgas utgör en
7383: politiken och sysselsättningspolitiken, skapa för-     viktig del av den energistrategi som syftar tili att
7384: hållanden där energitillgången är tryggad, dess        minska koldioxidutsläppen. En förutsättning för
7385: pris konkurrenskraftigt och miljöutsläppen så-         att användningen av gas skall kunna utökas i
7386: dana att de uppfyller Finlands internationella         betydande grad är dock att Jandet först får en
7387: förpliktelser.                                         fungerande gasmarknad och de rörförbindelser
7388:     Den finländska energistrategi som tas upp i        tili det europeiska gasnätet som denna marknad
7389:  redogörelsen är en strategi på lång sikt och den      kräver. Innan denna situation har uppnåtts kan
7390: täcker hela energiekonomin. Det är naturligtvis        vi inte bygga utökningen av elproduktionen i for
7391:  klart att realiserandet av strategins mål i sista     hög grad enbart på naturgas utan att äventyra
7392:  hand beror på de investeringsbeslut och andra         säkerheten i energiförsörjningen. Det är förståe-
7393:  beslut om produktionen och användningen av            ligt att det, i synnerhet på företagarhåll, också
7394:  energi som aktörerna på energimarknaden fat-          förekommer oro för prisutvecklingen i fråga om
7395:  tar. lnget enskilt avgörande, inte ens en större      naturgas så länge det inte finns någon konkur-
7396:  kraftverksinvestering, kan emellertid ensamt ut-      rensutsatt marknad.
7397:  göra en lösning i fråga om strategins mål.                1 den målinriktade utveckling i fråga om upp-
7398:     Energipolitiken syftar till att skapa sådana       byggnaden av energianskaffningen och utsläp-
7399:  ramar för energiekonomin inom vilka det är möj-       pen som har presenterats i energistrategin har
7400:  ligt och lönsamt att träffa sådana energiavgöran-     dessa faktorer beaktats.
7401:  den och vai som leder tili att de uppstälida målen        Som sammandrag kan jag konstatera att re-
7402:  nås. lnom dessa ramar träffar investerarna sina       geringen anser att stenkolen, på grund av dess
7403:  avgöranden utgående från sina egna värderingar        konsekvenser för miljön, på lång sikt inte är ett
7404:  och bedömningar.                                      önskvärt alternativ när det gäller att täcka beho-
7405:     Utgående från det som nämns ovan anser jag         vet av mera energi.
7406:  att det inte är regeringens sak att separat börja
7407: 
7408:      Helsingforsden 5 december 1997
7409: 
7410:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
7411:                                             KK 1143/1997 vp
7412: 
7413: Kirjallinen kysymys 1143
7414: 
7415: 
7416: 
7417: 
7418:                                     Jaakko Laakso /vas: Suomalaisopiskelijoiden kohtelusta Helsingin
7419:                                        yliopiston omistaman yhtiön Pietarissajärjestämässä koulutus-
7420:                                        ohjelmassa
7421: 
7422:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7423: 
7424:    Helsingin yliopiston omistama konsulttiyhtiö        tusohjelman vaikeuksien tultua julkisuuteen
7425: BMTI (Business Management Training Institu-            Helsingin yliopiston Tietopalvelun edustaja ke-
7426: te) on tämän vuoden syksylläjärjestänyt Pietaris-      hotti opiskelijoita vaikenemaan asiasta tai
7427: sa koulutushankkeen, jossa tarkoituksena oli           BMTI-konsulttiyhtiö asetettaisiin konkurssiin ja
7428: yhteistyössä Pietarin valtiollisen yliopiston kans-    he menettäisivät lopullisesti jo maksamansa syk-
7429: sa kouluttaa ekonomisteja idänkaupan tehtäviin.        syn lukukausimaksun. Suomalaisopiskelijat ovat
7430: Koulutusohjelmaan lähti yhteensä kahdeksan             haastaneet yhtiön oikeuteen.
7431: suomalaisopiskelijaa.                                     Suomalaisopiskelijat ovat pyytäneet vahin-
7432:    Konsulttiyhtiö lupasi kaikkiaan 176 000             gonkorvaukseksi korvaavia opiskelupaikkoja,
7433: markkaa maksavan koulutusohjelman vasti-               jotta heidän opiskelunsa voitaisiin turvata. Hel-
7434: neeksi Venäjän-kauppaan valmentavan englan-            singin yliopisto ei tähän aloitteeseen ole suostu-
7435: ninkielisen maisterintutkinnon, tasokkaat ope-         nut, vaikka BMTI-yhtiön omistaa Helsingin yli-
7436: tustilat ja -välineet sekä turvallisen asuntolan,      opiston Tietopalvelut Oy, jonka puolestaan
7437: jossa on maksuttomat Internet-yhteydet. Suu-           omistaa Helsingin yliopiston Hoiding Oy.
7438: rimman osan luennoitsijoista oli määrä olla ulko-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7439: maisia professoreita.                                  jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7440:     Pietariin saavuttuaan opiskelijat jätettiin il-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7441: man paluuviisumia,jolloin he joutuivatjäämään          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7442: useaksi viikoksi Pietariin ilman mahdollisuutta
7443: palata Suomeen. Asuntola osoittautui turvatto-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7444: maksija opettajat lähes täysin kielitaidottomiksi.            ryhtyä, jotta Pietarin koulutushankkees-
7445: Opiskelijoille ei myöskään tarjottu minkäänlais-              sa mukana olleiden suomalaisten opiske-
7446: ta opetussuunnitelmaa eikä oppimateriaalia.                   lijoiden opiskelumahdollisuudet voidaan
7447:     Pietarissa tapahtuvan opiskelun vuoksi useat              turvata, ja
7448: opiskelijoistajättivät työpaikkansa Suomessa tai                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
7449: ulkomailla. Lisäksi yksi opiskelijoista lopetti yri-          ryhtyä, jotta valtion rahoituksella toimi-
7450: tyksensä Pietarin opintojen takia.                            vat yliopistot kantaisivat paremmin vas-
7451:     Suomalaisopiskelijat olivat jo maksaneet syk-             tuun yhtiöitetystä toiminnastaan?
7452: syn lukukausimaksun 22 000 markkaa. Koulu-
7453: 
7454:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
7455: 
7456:                                            Jaakko Laakso /vas
7457: 
7458: 
7459: 
7460: 
7461: 270136
7462: 2                                        KK 1143/1997 vp
7463: 
7464: 
7465: 
7466: 
7467:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
7468: 
7469:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Opetusministeriö on tietoinen niistä epäkoh-
7470: mainitussa tarkoituksessaTe, Rouva Puhemies,        dista, jotka liittyvät Pietarin koulutushankkee-
7471: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     seen. Suomessa yliopistojen opiskelijavalinta on
7472: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko         kuitenkin yliopistojen omaan toimivaltaan kuu-
7473: Laakson näin kuuluvan kysymyksen n:o 1143:          luva asia, eikä opetusministeriö näin ollen voi
7474:                                                     edellyttää, että Pietarin koulutushankkeeseen
7475:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     osallistuneille tarjottaisiin opiskelupaikka Hel-
7476:        ryhtyä, jotta Pietarin koulutushankkees-     singin yliopistossa.
7477:        sa mukana olleiden suomalaisten opiske-         Helsingin yliopiston Hoiding Oy on kokonaan
7478:        lijoiden opiskelumahdollisuudet voidaan      Helsingin yliopiston rahastojen omistuksessa;
7479:        turvata, ja                                  sen toimintaan ei siis käytetä valtion rahoitusta.
7480:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     Tästä syystä opetusministeriö ei voi suoraan oh-
7481:        ryhtyä, jotta valtion rahoituksella toimi-   jata yhtiön toimintaa. Opetusministeriö voi vai-
7482:        vat yliopistot kantaisivat paremmin vas-     kuttaa yhtiöiden toimintaperiaatteisiin ainoas-
7483:        tuun yhtiöitetystä toiminnastaan?            taan yliopistoille suunnattavan informaatio-oh-
7484:                                                     jauksen keinoin.
7485:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
7486: vasti seuraavaa:
7487:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1997
7488: 
7489:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
7490:                                            KK 1143/1997 vp                                             3
7491: 
7492: 
7493: 
7494: 
7495:                                         Tili Riksdagens Talman
7496: 
7497:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Vid undervisningsministeriet är man medve-
7498: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ten om de missförhålianden som hänger samman
7499: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       med utbildningsprojoktet i S:t Petersburg. 1 Fin-
7500: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-            land är dock antagningen av studerande tili uni-
7501: mål nr 1143:                                          versiteten en sak som hör tili universitetens behö-
7502:                                                       righet och undervisningsministeriet kan således
7503:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta       inte förutsätta att de som deltog i utbildningspro-
7504:        för att studiemöjligheterna för de finländ-    jektet i S:t Petersburg skali erbjudas en studie-
7505:        ska studerande som deltog i utbildnings-       plats vid Helsingfors universitet.
7506:        projektet i S:t Petersburg skali tryggas          Hoiding Oy vid Helsingfors universitet ägs
7507:        och                                            helt av Helsingfors universitets fonder, vilket
7508:           vilka åtgärder avser Regeringen vidta       innebär att dess verksamhet inte finansieras av
7509:        för att de statligt finansierade universite-   staten. Av denna anledning kan undervisnings-
7510:        ten i större utsträckning skali bära ansva-    ministeriet inte styra bolagets verksamhet direkt.
7511:        ret för sin bolagiserade verksamhet?           Undervisningsministeriet kan påverka bolagens
7512:                                                       verksamhetsprinciper endast genom informa-
7513:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tionsstyrning som riktar sig tili universiteten.
7514: anföra följande:
7515: 
7516:      Helsingforsden 10 december 1997
7517: 
7518:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
7519:                                            KK 1144/1997 vp
7520: 
7521: Kirjallinen kysymys 1144
7522: 
7523: 
7524: 
7525: 
7526:                                   Mikko Elo /sd: Opintotukihakemusten käsittelyaikojen lyhentämi-
7527:                                      sestä
7528: 
7529: 
7530:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7531: 
7532:    Valtion opintotukikeskuksen atk-ongelmien            Opintotukipäätösten viivästyminen on todella
7533: vuoksi kymmenettuhannet opiskelijat ovat jou-        vakava asia. Opintotukibao on lakiin perustuva
7534: tuneet odottamaan opintotukipäätöksiään jo           etuus, ja opiskelijoilla on täysi syy odottaa, että
7535: useiden kuukausien ajan. Suomessa on ennenkin        opintotuki maksetaan lain mukaisesti ajallaan.
7536: esiintynyt ongelmia atk-järjestelmissä, mutta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
7537: opintotukikeskuksen aiheuttamia vaikeuksia           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7538: opiskelijoille voidaan pitää kohtuuttomuuden         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7539: huippuna.                                            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7540:    Rahatta jääneet opiskelijat joutuvat turvautu-
7541: maan tilapäistöihin ja tuttaviensa sekä vanhem-                 Aikooko Hallitus selvittää yksityis-
7542: piensa apuun, jos sitä on saatavissa. Kuten tiede-           kohtaisesti ne syyt, jotka ovat johtaneet
7543: tään, opintolainaakaan ei voi saada ennen opin-              opintotukipäätösten         viivästymiseen
7544: totukea, koska takaus- ja tukipäätökset tehdään              useilla kuukausilla, ja
7545: samanaikaisesti.                                                huolehtiiko Hallitus siitä, ettei tällaisia
7546:                                                              viivästymisiä voi tapahtua enää tulevai-
7547:                                                              suudessa?
7548:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
7549: 
7550:                                             Mikko Elo /sd
7551: 
7552: 
7553: 
7554: 
7555: 270136
7556: 2                                            KK 1144/1997 vp
7557: 
7558: 
7559: 
7560: 
7561:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
7562: 
7563:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden opinto-
7564: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tukihakemukset, keskimääräinen käsittelyaika
7565: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         on tällä hetkellä lähes kolme kuukautta. Joulu-
7566: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko              kuun alkuun mennessä jätetyt hakemukset arvi-
7567: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           oidaan ratkaistavan siellä vuoden loppuun men-
7568: 1144:                                                   nessä. Helsingin yliopiston opintotukilautakun-
7569:                                                         nassa käsittelyaika on keskimäärin kaksi kuu-
7570:           Aikooko Hallitus selvittää yksityis-          kautta. Siellä koko lukuvuotta koskevat hake-
7571:        kohtaisesti ne syyt, jotka ovat johtaneet        mukset on nyt pääsääntöisesti ratkaistu.
7572:        opintotukipäätösten         viivästymiseen          Opetusministeriö on pyytänyt Kansaneläke-
7573:        useilla kuukausilla, ja                          laitokselta selvityksen pitkiin käsittelyaikoihin
7574:           huolehtiiko Hallitus siitä, ettei tällaisia   johtaneista syistä. Kansaneläkelaitoksen selvi-
7575:        viivästymisiä voi tapahtua enää tulevai-         tyksen mukaan tämän syksyn tilanne on aiheutu-
7576:        suudessa?                                        nut uuden tietojenkäsittelyjärjestelmän käyt-
7577:                                                         töönottoon liittyvistä ongelmista, jotka eivät vai-
7578:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kuta enää käynnistymisvaiheen jälkeen. Uuden
7579: vasti seuraavaa:                                        tietojenkäsittelyjärjestelmän mahdollistama yh-
7580:                                                         den hakemuksen periaatteeseen siirtyminen vä-
7581:    Opintotukihakemusten käsittelyaika on kulu-          hentää käsiteltävien hakemusten lukumäärää
7582: van lukuvuoden opintotukihakemusten osalta              noin kolmanneksella, mikä osaltaan vähentää
7583: ollut huomattavasti tavoitteena olevaa enintään         hakemusten ruuhkautumista tulevina vuosina.
7584: kuukauden käsittelyaikaa pitempi. Pisimmät, yli         Opintotuen maksuunpanoa on joustavoitettu li-
7585: kahden kuukauden käsittelyajat ovat tänä syksy-         säksi siten, että takautuvat opintorahat voidaan
7586: nä olleet Kansaneläkelaitoksen opintotukikes-           nykyisin maksaa heti päätöksenteon jälkeen,
7587: kuksessa sekä Helsingin yliopiston ja Sibelius-         eikä vasta tiettyinä kuukausittaisina maksu päivi-
7588: Akatemian opintotukilautakunnissa. Muissa               nä, kuten aikaisemmin meneteltiin. Kansanelä-
7589: opintotukilautakunnissa hakemusten käsittelys-          kelaitoksen arvion mukaan ruuhkautumista vä-
7590: tä on suoriuduttu kohtuullisessa ajassa. Kansan-        hentää myös se, että jo tänä syksynä alkanutta
7591: eläkelaitoksen paikallistoimistoissa, joille tästä      opintotukihakemusten ratkaisutoiminnan siirtä-
7592: syksystä lukien on siirretty lukiolaisten hake-         mistä paikallistoimistoille on tarkoitus jatkaa.
7593: musten käsittely, käsittelyaika on ollut keski-            Opetusministeriö tulee neuvottelemaan Kan-
7594: määrin kaksi viikkoa.                                   saneläkelaitoksen kanssa erikseen toimenpiteis-
7595:    Käsittelemättömien hakemusten määrä tällä            tä,joilla opintotukihakemusten tehokas käsittely
7596: hetkellä on noin 40 000, kun vastaava luku kuu-         voitaisiin turvata Kansaneläkelaitoksessa ja niis-
7597: kausi sitten oli peräti 77 000. Kelan opintotuki-       sä yliopistoissa, joissa hakemusten käsittelyajat
7598: keskuksessa, jossa ratkaistaan toisen asteen ja         nyt ovat olleet poikkeuksellisen pitkiä.
7599: 
7600:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
7601: 
7602:                                                                             Ministeri Claes Andersson
7603:                                           KK 1144/1997 vp                                             3
7604: 
7605: 
7606: 
7607: 
7608:                                        Tili Riksdagens Talman
7609: 
7610:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          genomsnittliga behandlingstiden för närvarande
7611: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          nästan tre månader. Ansökningar som inlämnats
7612: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      före början av december beräknas kunna be-
7613: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr          handlas där före ärets slut. Vid Helsingfors uni-
7614: 1144:                                                versitets studiestödsnämnd är behandlingstiden i
7615:                                                      genomsnitt två månader. De ansökningar som
7616:          A vser Regeringen att i detalj utreda       gälier hela läsåret är i regel nu avklarade där.
7617:        orsakerna tili att studiestödsbesluten för-       Undervisningsministeriet har bett Folkpen-
7618:        dröjts med flera månader och                  sionsanstalten om en utredning av skälen tili de
7619:          kommer Regeringen att sörja för att         långa behandlingstiderna. Enligt Folkpensions-
7620:        sådana dröjsmål inte uppstår i framtiden?     anstaltens utredning har situationen denna höst
7621:                                                      förorsakats av problem i samband med ibrukta-
7622:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gandet av ett nytt databehandlingssystem. Dessa
7623: anföra följande:                                     problem försvinner efter initialskedet. Den över-
7624:                                                      gång till principen med en ansökan som det nya
7625:    Tiden för behandling av studiestödsansök-         databehandlingssystemet möjliggör minskar an-
7626: ningar har i fråga om studiestödsansökningarna       talet ansökningar som skall behandlas med ca en
7627: för innevarande läsår varit betydligt längre än      tredjedel, vilket för sin del minskar pressen på
7628: högst en månad, vilket satts som mål. De längsta     behandlingen av ansökningarna under de kom-
7629: behandlingstiderna, över två mänader, har den-       mande åren. Utbetalningen av studiestödet har
7630: na höst förekommit vid Folkpensionsanstaltens        gjorts smidigare på så sätt att retroaktiva studie-
7631: studiestödscentral, Helsingfors universitets stu-    penningar nu kan betalas genast efter beslutsfat-
7632: diestödsnämnd och Sibelius-Akademins studie-         tandet och inte först på en viss betalningsdag i
7633: stödsnämnd. 1 de övriga studiestödsnämnderna         månaden, vilket varit fallet tidigare. Något som
7634: har ansökningarna behandlats inom skälig tid.        enligt Folkpensionsanstaltens bedömning också
7635: Vid Folkpensionsanstaltens lokalbyräer, till vil-    kommer att minska pressen är att den överföring
7636: ka behandlingen av gymnasieelevers ansökning-        tilllokalbyråerna av beslutsfattandet i samband
7637: ar överförts frän och med denna höst, är behand-     med studiestödsansökningarna som inleddes
7638: lingstiden i genomsnitt två veckor.                  denna höst skall fortsättas.
7639:    Antalet obehandlade ansökningar är för när-           Undervisningsministeriet kommer separat att
7640: varande ca 40 000 medan motsvarande antal för        förhandla med Folkpensionsanstalten om de åt-
7641: en månad sedan uppgick tili 77 000. Vid Folk-        gärder med vilka en effektiv behandling av stu-
7642: pensionsanstaltens studiestödscentral, där stu-      diestödsansökningarna kan tryggas vid F olkpen-
7643: diestödsansökningarna för studerande på andra        sionsanstalten och vid de universitet där behand-
7644: stadiet och vid yrkeshögskolor avgörs, är den        Iingstiderna nu varit exceptionellt långa.
7645: 
7646:      Helsingfors den II december 1997
7647: 
7648:                                                                           Minister Claes Andersson
7649:                j
7650:               j
7651:              j
7652:             j
7653:            j
7654:           j
7655:          j
7656:         j
7657:        j
7658:       j
7659:      j
7660:     j
7661:    j
7662:   j
7663:  j
7664: j
7665:                                           KK 1145/1997 vp
7666: 
7667: Kirjallinen kysymys 1145
7668: 
7669: 
7670: 
7671: 
7672:                                   Heikki Koskinen /kok: Lakkautettavien varuskuntien henkilöstön
7673:                                      as~man turvaamisesta
7674: 
7675: 
7676: 
7677:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7678: 
7679:     Juuri hyvään kuntoon saneerattu ja tunnetusti       Tiedotustilaisuudessa 20.10.1997 olivat mu-
7680: hyviä koulutustuloksia saavuttanut Vaasan va-        kana mm. kenraalimajuri Simola ja everstiluut-
7681: ruskunta on päätetty lakkauttaa vuoden 1998          nantti Otranen. Tilaisuudessa annettiin ymmär-
7682: loppuun mennessä. Katkera loppu Vaasan va-           tää, että palkka ja etuisuudet seuraavat työpaik-
7683: ruskunnan kunniakkaille perinteille ja saavu-        kaa muuttavaa. Henkilökuntaa on kehotettu va-
7684: tuksille.                                            paaehtoisesti hakeutumaan puolustusvoimissa
7685:     Päätös on tehty. Sotilaat, muu henkilökunta ja   vapaiksi tuleviin paikkoihin. Niinpä varuskun-
7686: kaupunki luottavat, että valtiovalta eri instans-    nan aseasentaja haki Saaristomeren laivaston
7687: seineen lunastaa lupauksensa työpaikkojen jär-       Pansion korjaamoon tykkiasentajan paikkaa.
7688: jestämisestä ja kompensaatiotoimenpiteistä.          Merivoimien esikunta on nyt kuitenkin ilmoitta-
7689:      Erityistä katkeruutta varuskunnan henkilö-      nut, että siirto onnistuu vain ns. uutena työnteki-
7690: kunnan ja yleensä pohjalaisten keskuudessa on        jänä. Aseasentaja menettäisi siis kaikki ansaitse-
7691: herättänyt pääesikunnan kömpelö ja henkilös-         mansa palkka- ja muut etuudet.
7692: töstään piittaamaton toiminta, tappioksi koko           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7693: puolustuslaitokselle.                                jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
7694:      Koko prosessin aikana päätöksenteko on jou-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
7695:  duttu perustamaan puutteellisiin tietoihin ja ti-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
7696:  lanteeseen nähden älyttömään kiireeseen. Tie-
7697:  dottaminen asian eri vaiheissa on ollut aiokas-               Onko Hallitus tietoinen varuskuntien
7698:  maista ja tökeröä. Varuskunta sai ensimmäiset              lakkauttamisten seurauksena tehtyjen
7699:  tietonsa uusien työpaikkojen sijainnista sanoma-           henkilöstön siirtosuunnitelmien tekemi-
7700:  lehden sivuilta ja teksti-TV:stä. Vieläkään työ-           sessä tapahtuneista epäasiallisista toi-
7701:  paikoista ei ole varuskunnassa henkilökohtaisia            menpiteistä, ja
7702:  tietoja. Ennakkotietojen mukaan yhtään uutta                  miten Hallitus aikoo varmistaa, että
7703:  sijoituspaikkaa ei ole osoitettu merivoimien ja            siirrettävälle henkilöstölle luvatut etui-
7704:  rannikkotykistön yhdistyviin joukkoihin. Luuli-            suudet ja oikeudet turvataan sekä yksilön
7705:  si, että Vaasan rannikkopatteriston henkilökun-            että puolustusvoimien kannalta toimi-
7706:  nan osaamisesta olisi hyötyä ja käyttöäjatkossa-           vasti, joustavasti ja tuloksekkaasti?
7707:  kin omalla alallaan.
7708: 
7709:       Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
7710: 
7711:                                         Heikki Koskinen /kok
7712: 
7713: 
7714: 
7715: 
7716:  270136
7717: 2                                          KK 1145/1997 vp
7718: 
7719: 
7720: 
7721: 
7722:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
7723: 
7724:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ruskunnan henkilöstö sai ensimmäiset tietonsa
7725: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         uusien työpaikkojen sijainnista sanomalehdestä
7726: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ja televisiosta 13.11.1997 eli siis ennen puolustus-
7727: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           ministeriön päätöstä. Asian tiedottaminen hen-
7728: Koskisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kilöstölle oli suunniteltu toteutettavaksi välittö-
7729: n:o 1145:                                             mästi puolustusministeriön 13.11.1997 tekemän
7730:                                                       päätöksen jälkeen ja vasta seuraavana päivänä
7731:           Onko Hallitus tietoinen varuskuntien        julkiselle sanalle. Kuitenkin asia tuli julkiseksi
7732:        lakkauttamisen seurauksena tehtyjen            ennen puolustusministeriön päätöksen tekemistä
7733:        henkilöstön siirtosuunnitelmien tekemi-        pääesikunnan esityksen pohjalta. Vaikka pääesi-
7734:        sessä tapahtuneista epäasiallisista toi-       kunta oli tiedottanut esityksestään myös lak-
7735:        menpiteistä, ja                                kautettavienjoukko-osastojen henkilöstölle, tie-
7736:           miten Hallitus aikoo varmistaa, että        dotteet eivät kuitenkaan ehtineet henkilöstölle
7737:        siirrettävälle henkilöstölle luvatut etui-     riittävän ajoissa.
7738:        suudetja oikeudet turvataan sekä yksilön           Kysymyksessä on tuotu esiin myös huoli siitä,
7739:        että puolustusvoimien kannalta toimi-          miten siirtyvän henkilöstön oikeudet ja edut tur-
7740:        vasti, joustavasti ja tuloksekkaasti?          vataan sekä yksilön että puolustusvoimien kan-
7741:                                                       nalta toimivasti, joustavasti ja tuloksekkaasti.
7742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Henkilöstön siirtymisessä noudatettavat periaat-
7743: vasti seuraavaa:                                      teet ovat vakiintuneet puolustusvoimissa. Peri-
7744:                                                       aatteena on, että henkilöt siirtyvät virkoineen ja
7745:     Puolustusministeriö on 13.11.1997 tehnyt          työsuhteisine tehtävineen siihen puolustusvoi-
7746: päätökset, joiden mukaan mm. Vaasan Rannik-           mien joukko-osastoon tai muuhun hallintoyk-
7747: kopatterista lakkautetaan vuoden 1998 loppuun         sikköön, johon kyseessä olevat toiminnot siirre-
7748: mennessä. Rannikkopatteristan koulutustehtä-          tään. Henkilöiden virka- ja tehtävänimikkeet
7749: vät siirretään pääosin Tammisaaressa sijaitseval-     sekä palkkaus säilyvät entisellään. Henkilöt jat-
7750: le Uudenmaan Prikaatille. Puolustusvoimien ra-        kavat palvelustaan uudessa sijoituskohteessa sa-
7751: kennemuutoksen yhteydessä kohdennetaan uu-            manlaatuisissa tehtävissä entisin eduin.
7752: delleen noin 1 000 henkilöä. Lakkautettavien              Jos sen sijaan organisaatiomuutoksen yhtey-
7753: joukko-osastojen henkilöstö on tarkoitus siirtää      dessä jotkut tehtävät lakkaavat kokonaan, koh-
7754: muihin joukko-osastoihin vakansseineen. Ran-          dennetaan virat ja tehtävät puolustusvoimien
7755: nikkopatteristan osalta siirrot koskevat noin 100     tarpeiden mukaisesti eri joukko-osastoihin. Sen
7756: vakanssia. Perhe- ja muista henkilökohtaisista        sijaan henkilö, joka itse hakeutuu puolustusvoi-
7757: syistä kaikilla ei ole mahdollisuutta siirtyä työ-    missa uuteen tehtävään kokonaan eri toimialalle
7758: paikkansa mukana.                                     ja toisenlaisiin tehtäviin, palkataan pääsääntöi-
7759:     Puolustusvoimat on edennyt suunnitelmis-          sesti näihin tehtäviin kuuluvalla palkalla, ja myös
7760: saan Vaasan RannikkopaHeriston henkilöstön            palkkaetuudet pyritään turvaamaan edellä ku-
7761: sijoittamisessa siihen vaiheeseen, että virkojen ja   vattuja periaatteita noudattaen. Kaikille osoite-
7762: työsopimussuhteisten tehtävien uudet sijainti-        taan uusi työpaikka puolustusvoimista. Myös
7763: paikat ovat tiedossa. Parhaillaan yhteistoiminta-     mahdollisuuksia sijoittaa henkilöstöä muualle
7764: menettelyin selvitetään kunkin siirtyvän henki-       yhteiskuntaan selvitetään.
7765: lön osalta hänen uusi sijoituspaikkansa ja tehtä-         Mitä tulee esille otetun aseasentajan palkkaa-
7766: vänsä. Nämä neuvottelut on tarkoitus saada pää-       miseen Saaristomeren laivaston Pansion korjaa-
7767: tökseen pääosin tämän vuoden loppuun mennes-          mon tykkiasentajaksi, voidaan todeta, että ko.
7768: sä.                                                   asentajan vakanssi oli suunniteltu alun perin
7769:     Kysymyksessä on kiinnitetty erityisesti huo-      muualle kuin merivoimiin. Pansion korjaamon
7770: miota epäasialliseen tiedottamiseen, koska va-        antamien tietojen mukaan korjaamo oli esittä-
7771:                                            KK 1145/1997 vp                                           3
7772: 
7773: nyt, että asentaja siirrettäisiin vakansseineen       taja irtisanoutui puolustusvoimien palvelukses-
7774: Vaasan varuskunnasta. Tähän liittyviä toimen-         ta.
7775: piteitä valmisteltiin siihen asti, kunnes ko. asen-
7776: 
7777:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
7778: 
7779:                                                                    Puolustusministeri Anneli Taina
7780: 4                                          KK 1145/1997 vp
7781: 
7782: 
7783: 
7784: 
7785:                                         Tili Riksdagens Talman
7786: 
7787:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tidningaroa och televisioneo 13.11.1997, dvs.
7788: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        före försvarsministeriets beslut. Enligt pianeroa
7789: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      skulle personalen informeras om saken omedel-
7790: man Heikki Koskinen undertecknade spörsmål            bart efter att försvarsministeriet fattat sitt beslut
7791: nr1145:                                               13.11.1997 medan massmedieroa skulle informe-
7792:                                                       ras först dagen därpå. Saken kom dock ut i of-
7793:           Är Regeringen medveten om de osakli-        fentligheten innan försvarsministeriet fattat sitt
7794:        ga åtgärder som har vidtagits i samband        beslut, som baserade sig på huvudstabens fram-
7795:        med att planer för förflyttning av perso-      ställning. Trots att huvudstaben hade informerat
7796:        nalen har utarbetats till följd av att vissa   också personalen vid de truppförband som skulle
7797:        garoisoner läggs ner, och                      läggas ner om sitt förslag hade beskedet inte nått
7798:           hur ämnar Regeringen säkerställa att        personalen i tid.
7799:        de förmåner och rättigheter som utlovats           1 spörsmålet bekymrar man sig även för hur
7800:        den personai som skall flyttas tryggas på      den förflyttade personalens rättigheter och för-
7801:        ett sätt som både ur individens och för-       måner kan tryggas pä ett sätt som både ur indivi-
7802:        svarsmaktens synpunkt är fungerande,           dens och försvarsmaktens synpunkt är fungeran-
7803:        smidigt och resultatrikt?                      de, smidigt och resultatrikt. lnom försvarsmak-
7804:                                                       ten iakttas vedertagna principer när det gäller
7805:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt         förflyttning av personal. Principen är att perso-
7806: anföra följande:                                      neroa jämte tjänster och uppgifter i arbetsförhål-
7807:                                                       lande överförs till det truppförband eller den
7808:    Försvarsministeriet fattade 13.11.1997 beslut      andra förvaltningsenhet inom försvarsmakten
7809: enligt vilka bl.a. Vasa Kustsektion läggs ner före    till viiken verksamheten i fråga överförs. Perso-
7810: utgången av år 1998. Kustsektionens utbild-           neroas tjänste- och uppgiftsbenämning samt av-
7811: ningsuppgifter överförs i huvuddrag till Nylands      löning förblir den samma som förut. Personeroa
7812: Brigad i Ekenäs. 1 samband med strukturom-            fortsätter sin tjänstgöring på den nya statione-
7813: vandlingen inom försvarsmakten omplaceras ca          ringsorten i uppgifter av samma slag och med
7814: 1 000 personer. Avsikten är att personalen jämte      samma förmåner som förut.
7815: vakanseroa vid de truppförband som läggs ner              Om däremot vissa uppgifter i samband med en
7816: skall överföras till andra truppförband. För          organisationsförändring helt dras in placeras
7817: Kustsektionens del gäller överföringaroa ca 100       tjänsteroa och uppgifteroa enligt försvarsmak-
7818: vakanser. På grund av familje- och andra person-      tens behov vid olika truppförband. En person
7819: liga orsaker är det inte möjligt för alla att bli     som själv söker sig till en ny uppgift på ett helt
7820: förflyttade tillsammans med arbetsplatsen.            annat verksamhetsomräde och till andra slag av
7821:    Försvarsmakten har vad pianeroa för place-         uppgifter inom försvarsmakten avlönas däremot
7822: ring av personalen vid Vasa Kustsektion beträf-       i regel med den lön som hör till uppgifteroa i fråga
7823: far hunnit fram till det skedet att de nya förlägg-   och man försöker garantera också löneförmåne-
7824: ningsorteroa för tjänsteroa och uppgifteroa i ar-     roa med iakttagande av de ovan beskrivna princi-
7825: betsavtalsförhållande är kända. För närvarande        peroa. Alla anvisas en ny arbetsplats inom för-
7826: utreds med hjälp av samarbetsförfarande place-        svarsmakten. Också möjligheteroa att placera
7827: ringsorten och uppgiften för varje person som         personalen på andra håll inom samhället utreds.
7828: skall förflyttas. Avsikten är att dessa förhand-          Vad beträffar det ovan relaterade fallet angå-
7829: lingar i huvuddrag skall slutföras före årets ut-     ende avlöning av en vapenmontör som pjäsmon-
7830: gång.                                                 tör vid den verkstad i Pansio som är underställd
7831:    1 spörsmålet har särskild uppmärksamhet            Skärgårdshavets Marinkommando kan konsta-
7832: fåsts vid den osakliga informationen, med tanke       teras att montörsvakansen i fråga enligt de ur-
7833: på att garoisonens personai fick de första uppgif-    sprungliga pianeroa skulle placeras på annat håll
7834: teroa om de nya arbetsplatseroas läge från dags-      än vid sjöstridskrafteroa. Enligt uppgift från
7835:                                          KK 1145/1997 vp                                          5
7836: 
7837: verkstaden i Pansia hade verkstaden föreslagit     med bereddes ända tili dess att montören i fråga
7838: att montören jämte vakans skulle förflyttas från   sade upp sig från anställningen vid försvarsmak-
7839: garnisonen i Vasa. Åtgärderna i samband här-       ten.
7840: 
7841:      Helsingforsden 12 december 1997
7842: 
7843:                                                                   Försvarsminister Anneli Taina
7844:                                           KK 1146/1997 vp
7845: 
7846: Kirjallinen kysymys 1146
7847: 
7848: 
7849: 
7850: 
7851:                                   Paula Kokkonen /kok ym.: Työttömyyskassojen riippumattomuu-
7852:                                      den turvaamisesta
7853: 
7854: 
7855:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7856: 
7857:     Työttömyyskassalain mukaan työttömyys-            hallitus ja ammattiliiton työttömyyskassan halli-
7858: kassojen tulisi olla kassan jäsenten keskinäiseen     tus ovat identtisiä.
7859: vastuuseen perustuvia itsenäisiä yhteisöjä. Kas-          Kassan hallituksen jäsenen tulisi lain mukaan
7860: soilla on kuitenkin eräin edellytyksin oikeus saa-    olla myös kassan jäsen. Kassan jäsenkelpoisuu-
7861: da valtionosuutta.                                    den ehdot määritellään sosiaali- ja terveysminis-
7862:     Valtionosuudella katetaan merkittävä osa          teriön vahvistamissa säännöissä. Kuitenkin esi-
7863: sekä kassojen maksamista päivärahoista että hal-      merkiksi Hotelli- ja ravintolatyöntekijöiden lii-
7864: lintokuluista. Näin ollen, ja varsinkin työttö-       ton työttömyyskassan hallituksen puheenjohta-
7865: myydestä johtuvien kulujen pysytellessä korkeal-     jana toimii liiton toimitusjohtaja. Kyseisen kas-
7866: la tasolla, valtiovallan on syytä kiinnittää huo-     san sääntöjen mukaan "kassan jäseneksi pääsee
7867: miota sekä työttömyysturvapäätösten lainmu-          jokainen Suomessa asuva palkkatyöntekijä,
7868: kaisuuteen että kassojen hallintokulujen tasoon.     joka ei ole täyttänyt 65 vuotta ja työskentelee
7869: Kassojen valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveys-     majoitus- ja ravitsemisalalla tai siihen läheisesti
7870: ministeriö.                                           liittyvissä matkailun ja vapaa-ajan palveluissa
7871:     Eri työttömyyskassojen maksatuskäytännös-         työntekijänä tai esimiehenä". Sosiaali- ja ter-
7872: tä ja hallinnon kustannustehokkuudesta tehdyn         veysministeriö ei tiettävästi ole hallinnosta huo-
7873: Työttömyyskassojen yhteisjärjestön Gulk. 1995)        mauttanut.
7874: tutkimuksen mukaan ei-ammattiliittosidonnai-              Metallityöväen liiton ja Hotelli- ja ravintola-
7875: set kassat toimivat huomattavasti kustannuste-        työntekijäin liiton liittokokoukset on pidetty sa-
7876: hokkaammin kuin ammattiliittojen yhteydessä           massa paikassa, samoina päivinä vastaavien kas-
7877: toimivat kassat.                                      sojen kokousten kanssa. Metallin liittokokous
7878:     On esitetty epäilyjä, että valtionosuuksia        on lisäksi käsitellyt suvereenisti työttömyyskas-
7879: valuu kassoista ammattiliittojen toimintaan.          san sääntöjen muuttamista ja ammattiosastot
7880: On olemassa viitteitä siitä, että tämäjohtuisi am-    ovat nimissään tehneet esityksiä työttömyyskas-
7881: mattiliittojen puuttumisesta kassojen toimin-         salle, jonka jäseninä voivat olla vain henkilöjä-
7882: taan.                                                 senet. Aloitteet ja sääntömuutosehdotukset on
7883:     Mikäli näin on, rikotaan työttömyyskassala-      tältä pohjalta otettu käsiteltäväksi ja ratkaistu.
7884: kia, jonka mukaan kassojen itsenäisyyttä ei saa       Sosiaali- ja terveysministeriö ei ole hallinnosta
7885: vaarantaa. Itsenäisyyttä vaarantavana tekijänä       huomauttanut.
7886: saattaa olla se, että kassan hallinnon ja ammatti-        Edellä mainitussa tutkimuksessa valtaosa eli
7887: liiton johdon välillä vallitsee personaaliunioni.     59 % vastaajista on muun muassa katsonut, että
7888: Tämän kaltainen yhdistelmä voitaneen luokitella       "työttömyyskassan toiminta on osa ammattilii-
7889: ns. vaaralliseksi yhdistelmäksi. Tällaista termiä-   ton edunvalvontaa, jonka tarkoituksena on jä-
7890: hän käytetään vakiintuneesti tilintarkastuskäy-      senten etujen maksimointi". On esitetty epäily,
7891: tännössä tietynlaisen toimihenkilöaseman ja työ-     että lainmukaisten ratkaisujen sijaan ammatti-
7892: tehtävien yhdistelmästä.                             liittojen kassoissa pyritään laissa määritellyt edut
7893:     Esimerkkinä voidaan mainita, että Metallilii-    ylittävien etujen myöntämiseen kassojenjäsenille
7894: ton talousjohtaja toimi Metalliliiton työttömyys-    valtionosuuksia veloittaen. Tällainen menettely
7895: kassan johtajana. Tämän kaltainen henkilöyh-         ei ole sopusoinnussa oikeudenmukaisuusvaati-
7896: teys näyttää yleisemminkin olevan enemmänkin         muksen kanssa.
7897: sääntö kuin poikkeus kassojen ja ammattiliiton            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
7898: välisenä kytkentänä. Usein myös ammattiliiton        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitäm-
7899: 270136
7900: 2                                        KK 1146/1997 vp
7901: 
7902: me kunnioittavasti valtioneuvoston asianomai-              ta nimenomaista määräystä kassan itse-
7903: sen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyk-               näisyyden korostetusta asemasta, ja
7904: sen:                                                          miten Hallitus aikoo turvata työt-
7905:                                                            tömyyskassojen ammattiliitoista riippu-
7906:          Onko voimassa olevien säännösten ja               mattoman aseman valvoessaan valtion-
7907:       niiden noudattamisen valvonnan perus-                osuuksien käyttöä, sekä
7908:       teella riittävästi turvattu eri työttömyys-             valvooko Hallitus valtionosuuksien
7909:       kassoissa olevien jäsenten yhdenvertai-              käyttöä vai maksetaanko hallintotuet
7910:       nen kohtelu ja vastaako työttömyyskas-               täysimääräisinä     työttömyyskassojen
7911:       salain 1 §:n 3 momentin nykyinen tulkin-             oman ilmoituksen mukaan?
7912: 
7913:     Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
7914: 
7915:         Paula Kokkonen /kok            Hannes Manninen /kesk         Ola Rosendahl /r
7916:         Timo Ihamäki /kok              Kirsti Ala-Harja /kok         Martti Tiuri /kok
7917:         Riitta Korhonen /kok           Pekka Kuosmanen /kok          Anne Knaapi /kok
7918:                                        Kaarina Dromberg /kok
7919:                                           KK 1146/1997 vp                                            3
7920: 
7921: 
7922: 
7923: 
7924:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
7925: 
7926:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tiliiton ja työttömyyskassan kokouksiin sekä sa-
7927: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        man henkilön toimimiseen ammattiliiton ja työt-
7928: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tömyyskassan hallituksissa, sosiaali- ja terveys-
7929: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula           ministeriö viittaa kirjalliseen kysymykseen 738/
7930: Kokkosen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         1997 vp antamaansa vastaukseen.
7931: myksen n:o 1146:                                         Sosiaali- ja terveysministeriö on työttömyys-
7932:                                                      kassojen taloudellisessa valvonnassa kiinnittänyt
7933:           Onko voimassa olevien säännösten ja        erityistä huomiota tähänkin saakka sen seikan
7934:        niiden noudattamisen valvonnan perus-         varmistamiseen, ettei kassan varoja käytetä
7935:        teella riittävästi turvattu eri työttömyys-   muuhun kuin työttömyys- ja muiden kassan vas-
7936:        kassoissa olevien jäsenten yhdenvertai-       tuulla olevien etuuksien maksamiseen ja tarpeel-
7937:        nen kohtelu ja vastaako työttömyyskas-        lisiin hallintokustannuksiin. Taloudellisen ja so-
7938:        salain 1 §:n 3 momentin nykyinen tulkin-      veltamiskäytännön valvonnan mahdollisuudet
7939:        ta nimenomaista määräystä kassan itse-        paranevat ensi vuoden alussa oleellisesti, kun so-
7940:        näisyyden korostetusta asemasta, ja           siaali- ja terveysministeriö palkkaa lisää tarkas-
7941:           miten Hallitus aikoo turvata työt-         tajia ja aloittaa säännönmukaiset kassatarkas-
7942:        tömyyskassojen ammattiliitoista riippu-       tukset.
7943:        mattoman aseman valvoessaan valtion-              Valtionosuus ja Keskuskassan osuus työttö-
7944:        osuuksien käyttöä, sekä                       myyskassojen hallintomenoista määräytyy käy-
7945:           valvooko Hallitus valtionosuuksien         tännössä työttömyyskassan jäsenmäärän ja kas-
7946:        käyttöä vai maksetaanko hallintotuet          san maksamien päivärahojen perusteella (työttö-
7947:        täysimääräisinä        työttömyyskassojen     myyskassalain 26 ja 31 §).Osuudet on mitoitettu
7948:        oman ilmoituksen mukaan?                      siten, että työttömyyskassoilla on taloudellinen
7949:                                                      intressi hoitaa hallintonsa tehokkaasti. Työttö-
7950:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myyskassalain 26 §:ssä oleva säännös, jonka mu-
7951: vasti seuraavaa:                                     kaan valtionosuus ja Keskuskassan osuus eivät
7952:                                                      saa yhteenlaskien olla enempää kuin neljä viides-
7953:    Niiltä osin kuin kysymyksen perusteluissa on      osaa kassan maksamista kohtuullisista hallinto-
7954: viitattu valvonta tarpeeseen, joka liittyy samoina   kuluista, ei ole tullut sovellettavaksi nykyisen
7955: päivinä ja samoissa paikoissa pidettyihin ammat-     työttömyyskassalain voimassaolon aikana.
7956: 
7957:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
7958: 
7959:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
7960: 4                                           KK 1146/1997 vp
7961: 
7962: 
7963: 
7964: 
7965:                                          Tili Riksdagens Talman
7966: 
7967:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              hänför sig tili ett fackförbunds och en arbetslös-
7968: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              hetskassas möten som håliits samma dag och på
7969: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          samma plats samt till frågan om att en och sam-
7970: dagsman Paula Kokkonen m.fl. undertecknade               ma person är aktiv i såväl ett fackförbunds som
7971: spörsmål nr 1146:                                        en arbetslöshetskassas styrelse.
7972:                                                              Social- och hälsovårdsministeriet har i fråga
7973:           Har gällande bestämmelser och                  om den ekonomiska övervakningen av arbetslös-
7974:        övervakningen av att dessa bestämmelser           hetskassorna såsom hittilis fast särskild upp-
7975:        iakttas i tillräcklig utsträckning tryggat        märksamhet vid att garantera att en kassas medel
7976:        en jämlik behandling av medlemmarna i             inte används för annat än för betalning av arbets-
7977:        olika arbetslöshetskassor och motsvarar           löshetsförmåner och andra förmåner som kassan
7978:        den nuvarande tolkningen av 1 § 3 mom.            ansvarar för samt för nödvändiga förvaltnings-
7979:        lagen om arbets1öshetskassor den ut-              kostnader. Möjligheterna att övervaka ekono-
7980:        tryckliga bestämmelsen om kassornas               min och tillämpningspraxisen förbättras väsent-
7981:        accentuerat självständiga ställning, och          ligt i början av nästa år, då social- och hälso-
7982:           på vilket sätt ämnar Regeringen trygga         vårdsministeriet anställer flera inspektörer och
7983:        arbetslöshetskassornas oberoende stäli-           inleder regelrätta kassainspektioner.
7984:        ning i förhåliande tili fackförbunden då              Statsandelen och Centralkassans andel av ar-
7985:        den övervakar användningen av stats-              betslöshetskassornas förvaltningskostnader fast-
7986:        andelarna, samt                                   ställs i praktiken på basis av arbetslöshetskassans
7987:           övervakar Regeringen användningen              medlemsantal och de dagpenningar som kassan
7988:        av statsandelarna elier betalas stöden för        betalar ut (26 och 31 § lagen om arbetslöshetskas-
7989:        förvaltningskostnaderna till fulia belopp         sor). Andelarna har dimensionerats så att arbets-
7990:        enligt arbetslöshetskassornas egoa upp-           löshetskassorna har ett ekonomiskt intresse av
7991:        gifter?                                           att sköta sin förvaltning effektivt. Bestämmelsen
7992:                                                          i 26 § lagen om arbetslöshetskassor, enligt viiken
7993:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            statsandelen och centra1kassans andel inte sam-
7994: anföra följande:                                         manlagt får uppgå tili mera än fyra femtedelar av
7995:                                                          de av kassan betalda skäliga förvaltningskost-
7996:     Social- och hälsovårdsministeriet hänvisar tili      naderna, har inte blivit tillämpad under den tid
7997: sitt svar på det skriftliga spörsmålet 738/1997 rd       den nuvarande lagen om arbetslöshetskassor va-
7998: tilJ de delar som det i motiveringen till spörsmålet     rit i kraft.
7999: har hänvisats till behovet av övervakning, vilket
8000: 
8001:      Helsingfors den 11 december 1997
8002: 
8003:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
8004:                                             KK 1147/1997 vp
8005: 
8006: Kirjallinen kysymys 1147
8007: 
8008: 
8009: 
8010: 
8011:                                     Esko-Juhani Tennilä /va-r: Pitkäaikaistyöttömien tilanteen paran-
8012:                                        tamiseksi toteutetun Sykli-selvityksen hyödyntämisestä
8013: 
8014: 
8015:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8016: 
8017:    Ranuan kunnan ja työvoimapiirin toimesta            tää yhteistyötä työvoimaviranomaisten, kunnan,
8018: on tehty arvokas ns. Sykli-selvitys,jossa on käyty     Kelan ja tutkijoiden (Stakes) kesken.
8019: läpi 48-55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien ti-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8020: lannetta. Selvitys toi esille erittäin pahan syrjäy-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8021: tymisen, joka toivottomuuden vuoksi on monis-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8022: sa tapauksissa jo päätynyt lopulliseen ratkai-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8023: suun. Raportin laatija on etsinyt myös keinoja,
8024: joilla syrjäytyneen olisi mahdollista palata asteit-              Onko työministeriö valmis tukemaan
8025: tain ns. normaaliin elämään. Tämä edellyttää                  taloudellisesti Ranuan kunnassa liikkeel-
8026: kokonaisvaltaisia toimia fyysisen ja psyykkisen               le saatettua erittäin arvokasta pyrkimystä
8027: kunnon parantamiseksi, itsetunnon palauttami-                 toteuttaa projekti 30-40 pitkäaikais-
8028: seksi, oppimisen kyvyn ja halun uudelleen herät-              työttömän syrjäytymisen poistamisesta
8029: tämiseksi ja sopivan työpaikan järjestämiseksi.               siten, että kokeilusta saadut tutkimustu-
8030: Suunniteltu 30-40 syrjäytyneen pitkäaikais-                   lokset hyödyttävät muitakin pitkäaikais-
8031: työttömän kanssa toteutettava projekti edellyt-               työttömyydestä kärsiviä alueita?
8032: 
8033:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
8034:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
8035: 
8036: 
8037: 
8038: 
8039: 270136
8040: 2                                         KK 1147/1997 vp
8041: 
8042: 
8043: 
8044: 
8045:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8046: 
8047:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       rantatutkimus. Hankkeeseen liittyvä koko haas-
8048: tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies, olette toi-       tatteluaineiston raportti julkaistaan helmi-
8049: mittanut valtioneuvoston asianomaiselle jäsenel-     maaliskuussa 1998. Osatutkimuksina on tällä
8050: le kansanedustaja Esko-Juhani Tennilän näin          hetkellä julkaistu:
8051: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1147:               - Rajavaara M., Viitanen M. Pitkästä päivä-
8052:                                                      työstä pitkäaikaistyöttömäksi; rekisterikartoi-
8053:            Onko työministeriö valmis tukemaan        tus, Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömien palve-
8054:        taloudellisesti Ranuan kunnassa liikkeel-     lutarveselvityksen seurantatutkimuksen osara-
8055:        le saatettua erittäin arvokasta pyrkimystä    portti 1. Kansaneläkelaitos. Helsinki 1997.
8056:        toteuttaa projekti 30-40 pitkäaikais-            - Lind J. Pitkäaikaistyöttömyys ja vajaatyö-
8057:        työttömän syrjäytymisen poistamisesta         kykyisyys: rekisterikartoitus. Ikääntyneiden pit-
8058:        siten, että kokeilusta saadut tutkimustu-     käaikaistyöttömien palvelutarveselvityksen seu-
8059:        lokset hyödyttävät muitakin pitkäaikais-      rantatutkimuksen osaraportti 2. Kansaneläke-
8060:        työttömyydestä kärsiviä alueita?              laitos. Helsinki 1997.
8061:                                                         Valtioneuvosto hyväksyi 6.2.1997 Kansallisen
8062:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Ikäohjelman ajalle 1997-2001. Kansallisen Ikä-
8063: vasti seuraavaa:                                     ohjelman puitteissa järjestetään ikääntyvien
8064:                                                      työllistämisedellytysten parantamiseksi koulu-
8065:    Suomen työllisyysohjelmassa on työttömyy-         tus-, tiedotus- ja tutkimushankkeita sekä toimen-
8066: den vaikeimpien epäkohtien lieventämiseksi ase-      piteiden vaikutusten seurantaa. Vuoden 1998
8067: tettu tavoitteeksi etenkin pitkäaikaistyöttömille    talousarviossa osoitetuilla lisäresursseilla ikään-
8068: suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpitei-       tyneiden pitkäaikaistyöttömien palvelutarvesel-
8069: den ja työvoimapalveluiden kehittäminen.             vitykset laajenevat koko maahan osana Kansalli-
8070:    Työllisyysohjelman edellyttämien toimenpi-        sen Ikäohjelman toimenpiteitä.
8071: teiden mukaisesti työministeriö, sosiaali- ja ter-      Pitkäaikaistyöttömien ja muiden työmarkki-
8072: veysministeriö, Kansaneläkelaitos, Työeläkelai-      noilta syrjäytymässä olevien työnhakijoiden työ-
8073: tosten Liitto ja Suomen Kuntaliitto valmistelivat    voimapalveluiden parantaminen edellyttää luon-
8074: vuoden 1996 keväällä toiminta- ja tutkimusohjel-     nollisesti laajaa yhteistyötä eri viranomaistaho-
8075: man yli 50-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien          jen kesken. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä
8076: työllistymisedellytysten, koulutus- ja kuntoutus-    työministeriö ovat käynnistäneet 2-vuotisen yh-
8077: t~rpeiden sekä eläkevaihtoehtojen selvittämisek-     teishankkeen, jonka puitteissa on tarkoitus kar-
8078: SI.                                                  toittaa työnhakijoihin kohdistuvat uudet toimin-
8079:     Palvelutarveselvityksen toteuttamiseen on        tamallit sosiaalitoimen piirissä sekä sosiaalitoi-
8080: saatu 1. 7.1996 lukien määrärahat 50 työvoima-       men ja työhallinnon yhteiset hankkeet ja niiden
8081: virkailijan palkkaukseen sekä lisämäärärahaa         vaikuttavuus. Projektin tavoitteena on luoda va-
8082: työhallinnon ja Kansaneläkelaitoksen kuntou-         kiintuneet yhteistoimintamallit sosiaalitoimen ja
8083: tukseen. Palvelutarveselvitys käynnistyi heinä-      työhallinnon yhteisten asiakkaiden palvelemi-
8084: kuussa 1996 niillä kymmenellä paikkakunnalla,        seksi. Projektissa on mukana myös Stakesin
8085: joilla pitkäaikaistyöttömiä oli eniten, yhteensä     edustajia.
8086:  15 263 henkilöä. Tämä hanke jatkuu kuluvan             Työministeriö pitää erittäin tärkeänä, että pit-
8087: vuoden loppuun asti, jolloin edellä mainitun ryh-    käaikaistyöttömyyden vähentämiseksi ja pitkä-
8088: män palvelutarpeet on selvitetty henkilökohtais-     aikaistyöttömyydestä aiheutuvan syrjäytymiske-
8089: ten haastattelujen ja erilaisten kuntoutustarve-     hityksen estämiseksi tehdään yhteistyötä eri vi-
8090: selvitysten avulla. Haastateltuja asiakkaita on      ranomaisten kanssa sekä alue- että paikallista-
8091: yhteensä noin 13 000 henkilöä, joista yksi kol-      solla. Kuten edelläkerrotusta käy ilmi, työminis-
8092: masosa on ohjattu erilaisiin työkyvyn ja kuntou-     teriö on ollut mukana käynnistämässä varsin laa-
8093: tustarpeen selvittelyihin.                           joja valtakunnalliseen toimintamalliin tähtääviä
8094:     Hankkeeseen liittyy laaja Kelan vetämä seu-      palvelu- ja toimintamalleja. Työministeriö kat-
8095:                                             KK 1147/1997 vp                                            3
8096: 
8097: soo, että tässä vaiheessa on tarkoituksenmukais-       siin,joiden avullajärjestetään uusia työmahdolli-
8098: ta jatkaa jo nyt käynnistettyjä hankkeita pitkä-       suuksia ja työllistymistä edistäviä toimenpiteitä
8099: aikaistyöttömyydestä aiheutuvan syrjäytymis-           työttömille työnhakijoille. Tavoitteena on, että
8100: kehityksen ehkäisemiseksi koko valtakunnan             projektituen avulla käynnistettäisiin useita pro-
8101: alueella sekä analysoida käynnistetyistä projek-       jekteja, joiden avulla voidaan järjestää aktivoin-
8102: teista saatuja tuloksia.                               titoimenpiteitä pitkäaikaistyöttömille.
8103:     Työvoimapolitiikan kokonaisuudistukseen               Koska työllisyyspoliittista projektitukea kos-
8104: liittyen on ensi vuoden alusta lukien tarkoitus        kevia työllisyysasetuksen säännöksiä ei ole vielä
8105: muuttaa työllisyysasetusta siten, että työllisyys-     vahvistettu, projektitukijärjestelmä on vielä täs-
8106: poliittinen rakennetuki korvataan työllisyyspo-        sä vaiheessa avoin. Tarkoituksena kuitenkin on,
8107: liittisella projektituella. Projektitukea voitaisiin   että projektituen myöntäisi se työvoima- ja elin-
8108: myöntää työllisyyden edistämiseksi ja nimen-           keinokeskus,jonka alueella itse hanke on tarkoi-
8109: omaan myös syrjäytymisen estämiseksi hankkei-          tus toteuttaa.
8110: 
8111:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
8112: 
8113:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
8114: 4                                           KK 1147/1997 vp
8115: 
8116: 
8117: 
8118: 
8119:                                          Tili Riksdagens Talman
8120: 
8121:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sammanlagt 13 000 personer, av vilka en tredje-
8122: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            del har hänvisats till olika bedömningar av ar-
8123: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        betsförmågan och rehabiliteringsbehoven.
8124: dagsledamot Esko-Juhani Tennilä underteckna-              Tili projektet ansluter sig en omfattande upp-
8125: de spörsmål nr 1147:                                   följningsundersökning som folkpensionsanstal-
8126:                                                        ten har utfört. En rapport som baserar sig på hela
8127:           Är Regeringen beredd att ge ekono-           intervjumaterialet kommer att ges ut i februari-
8128:        miskt stöd åt den mycket värdefulla in-         mars 1998. Av delrapporterna har hittills publi-
8129:        tention som Ranua korumun kommit                cerats:
8130:        med om att ett projekt med syfte att före-         - Rajavaara M., Viitanen M. Pitkästä päi-
8131:        bygga utslagning i fråga om 30-40 lång-         vätyöstä pitkäaikaistyöttömäksi; rekisterikartoi-
8132:        tidsarbetslösa skall genomföras så att de       tus, Delrapport 1 av uppföljningsundersökning-
8133:        forskningsresultat som försöket ger sam-        en om servicebehoven för äldre långtidsarbets-
8134:        tidigt gagnar andra omräden som ocksä           lösa. Folkpensionsanstalten. Helsingfors 1997.
8135:        lider av längtidsarbetslöshet?                     - Lind J. Pitkäaikaistyöttömyys ja vajaatyö-
8136:                                                        kykyisyys: rekisterikartoitus. Delrapport 2 av
8137:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          uppföljningsundersökningen om servicebehoven
8138: anföra följande:                                       för äldre långtidsarbetslösa. F olkpensionsanstal-
8139:                                                        ten. Helsingfors 1997.
8140:     1 syfte att lindra de allra svåraste konsekven-       Statsrädet godkände 6.2.1997 ett nationellt
8141: serna av arbetslösheten ställer Sysselsättnings-       program för 1997-2001, inriktat på äldre ar-
8142: programmet för Finland som mäl att man ut-             betstagare. lnom ramen för det nationella ålders-
8143: vecklar speciellt sädana arbetskraftspolitiska åt-     programmet, vilket har som mål att förbättra
8144: gärder och sädan arbetskraftsservice som inrik-        äldre arbetstagares sysselsättningsförutsättning-
8145: tas pä långtidsarbetslösa.                             ar, ordnas utbildnings-, informations- och forsk-
8146:     1 enlighet med de ätgärder som ingär i syssel-     ningsprojekt samt uppföljning av åtgärdernas ef-
8147: sättningsprogrammet bereddes våren 1996 ett            fekter. Med hjälp av de tilläggsresurser som anvi-
8148: verksamhets- och forskningsprogram för utred-          sats i budgetpropositionen 1998 utvidgas utred-
8149: ning av sysselsättningsförutsättningarna, utbild-      ningarna av äldre arbetstagares servicebehov tili
8150: nings- och rehabiliteringsbehoven och pensions-        att omfatta hela landet, som ett led i det nationel-
8151: möjligheterna bland längtidsarbetslösa över 50-        la åldersprogrammet.
8152: äringar. Programmet bereddes genom samarbete              För att man skall kunna förbättra arbets-
8153: mellan arbetsministeriet, social- och hälsovårds-      kraftsservicen för långtidsarbetslösa och andra
8154: ministeriet, Folkpensionsanstalten, Arbetspen-         som hotas av utslagning frän arbetsmarknaden
8155: sionsanstalternas förbund och Suomen Kunta-            krävs naturligtvis ett omfattande samarbete mel-
8156: liitto - Finlands Kommunförbund.                       lan olika myndigheter. Social- och hälsovärdsmi-
8157:     För genomförande av denna utredning av ser-        nisteriet och arbetsministeriet har startat ett två-
8158: vicebehoven har man fått ett anslag för att kunna      ärigt samprojekt som omfattar dels en kartlägg-
8159: avlöna 50 tjänstemän vid arbetskraftsbyräer från       ning av nya verksamhetsmodeller som socialför-
8160: 1. 7.1996 samt ett tilläggsanslag för rehabilitering   valtningen riktar tili arbetssökande samt social-
8161: som ordnas av arbetsförvaltningen och Folkpen-         förvaltningens och arbetsförvaltningens gemen-
8162: sionsanstalten. Utredningen inleddes i juli 1996       samma projekt och dessas verkningar. Projektet
8163: pä tio orter där antalet långtidsarbetslösa var        har som mäl att bygga upp stabiliserade samar-
8164: störst, sammanlagt 15 263. Projektet fortgår tili      betsmodeller för betjäning av socialförvaltning-
8165: slutet av det här året, då denna grupps servicebe-     ens och arbetsförvaltningens gemensamma kun-
8166: hov skall ha blivit utredda genom individuella         der. 1 projektet medverkar även representanter
8167: intervjuer och olika bedömningar av rehabilite-        för forsknings- och utvecklingscentralen för so-
8168: ringsbehoven. Antalet intervjuade uppgår tili          cial- och hälsovården (Stakes).
8169:                                             KK 1147/1997 vp                                             5
8170: 
8171:    För att minska långtidsarbetslösheten och fö-       det sysselsättningspolitiska strukturstödet slopas
8172: rebygga eventuell utslagning som följd av den          och ersätts med ett sysselsättningspolitiskt pro-
8173: anser arbetsministeriet detvara synnerligen vik-       jektstöd. För att främja sysselsättningen och sär-
8174: tigt att olika myndigheter samarbetar både på          skilt för förebyggande av uts1agning kunde pro-
8175: regionalt och på lokalt pian. Som det framgår av       jektstöd beviljas för sådana projekt som ger möj-
8176: det ovan anförda har arbetsministeriet varit med       lighet att ordna nya jobb och sysselsättnings-
8177: om att starta rätt omfattande service- och verk-       främjande åtgärder för arbetslösa arbetssökan-
8178: samhetsmodeller med en riksomfattande verk-            de. Syftet är att med hjälp av projektstödet inleda
8179: samhetsmodell som mål. Enligt arbetsministeriet        nya projekt genom vilka man kan ordna aktive-
8180: är det i det här skedet ändamålsenligt att fortsätta   ringsåtgärder för långtidsarbetslösa.
8181: med de projekt som redan inletts för att på riks-         Eftersom de bestämmelser i sysselsättnings-
8182: plan kunna förebygga den utslagning som följer         förordningen som gäller sysselsättningspolitiskt
8183: av Iångtidsarbetslöshet samt analysera de resul-       projektstöd ännu inte har blivit fastslagna, är
8184: tat som man fått av projekten.                         systemet med projektstöd vid det här laget ännu
8185:    A vsikten är att i samband med den arbets-          öppet. A vsikten är i varje fall att projektstödet
8186: kraftspolitiska totalreformen ändra sysselsätt-        beviljas av den arbetskrafts- och näringscentral
8187: ningsförordningen från början av nästa år så att       inom vars område projektet avses bli utfört.
8188: 
8189:      Helsingfors den 15 december 1997
8190: 
8191:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
8192:                                             KK 1148/1997 vp
8193: 
8194: Kirjallinen kysymys 1148
8195: 
8196: 
8197: 
8198: 
8199:                                     Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Kevitsan malmion hyödyntämisestä
8200: 
8201: 
8202: 
8203:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8204: 
8205:     Lapissa on herättänyt laajaa tyytymättömyyt-       sen on pantava vauhtia Outokumpu Oy:n toi-
8206: tä Outokumpu Oy:n taholta julkituodut kannan-          miin ja suuntauduttava siihen, että jos mitään ei
8207: otot siitä, että ei ole löytymässä perusteita Sodan-   ala hyvin pian tapahtua, kaivosalueen haltijaaja
8208: kylän kunnassa sijaitsevalle Kevitsan malmion          avaajaa vaihdetaan.
8209: pikaiselle hyödyntämiselle. Näin siitä huolimat-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8210: ta, että Kevitsan malmio tiedetään erittäin laa-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8211: jaksi. Lapissa ollaankin päätymässä arvioon sii-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8212: tä, ettei voimakkaasti ulkomaille suuntautuneen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8213: Outokumpu Oy:n tarkoituksenakaan ole avata
8214: Kevitsan kaivosta välittömästi vaan makuuttaa                    Hyväksyykö Hallitus kaivostoimin-
8215: malmiota ja avata se vasta sitten, kun se kansain-            nassa ulkomaille yhä voimakkaammin
8216:  välisen yhtiön omiin, pelkästään liiketaloudelli-            suuntautuneen Outokumpu Oy:n lähtö-
8217:  siin tarkoitusperiin sopii. Lapissa jatkuva suur-            kohdan Kevitsan malmion makuutukses-
8218:  työttömyys on kuitenkin tekijä, jonka vuoksi                 ta, ja jollei hyväksy,
8219:  tätä malmion makuotusajatusta ei voida hyväk-                   aikooko Hallitus vauhdittaa yhtiön
8220:  syä. Lapin ihmiset ja nyt viimeksi Lapin yrittäjien          toimia kaivosalueella tai vaihtaa Kevit-
8221: järjestö ovatkin tuoneet esille sen, että hallituk-           san kaivoksen toteuttajaa?
8222: 
8223:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
8224:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
8225: 
8226: 
8227: 
8228: 
8229:  270136
8230: 2                                          KK 1148/1997 vp
8231: 
8232: 
8233: 
8234:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8235: 
8236:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Tuolloin mahdollisesti tehtävä myönteinen pää-
8237: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tös edellyttää, että projekti muuttuisi varsinai-
8238: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        seksi kaivoshankkeeksi ja kaivostoiminta tulisi
8239: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-          aloittaa vuoden 2004 aikana.
8240: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Tunnetun Kevitsan kaltainen matalapitoinen
8241: myksen n:o 1148:                                       nikkeli-kuparimalmi aiheuttaa huomattavasti
8242:                                                        enemmän malmigeologista ja malmin rikastami-
8243:            Hyväksyykö Hallitus kaivostoimin-           seen sekä rikasteen jatkojalostukseen liittyvää
8244:        nassa ulkomaille yhä voimakkaammin              tutkimusta, kuin jos kysymyksessä olisi nikkeli-
8245:        suuntautuneen Outokumpu Oy:n lähtö-             ja kuparipitoisuudeltaan hyvälaatuinen esiinty-
8246:        kohdan Kevitsan malmion makuutukses-            mä. Mainitut tutkimukset etenevät tietyssä jär-
8247:        ta, ja jo Hei hyväksy,                          jestyksessä lähtien maastossa suoritettavista
8248:           aikooko Hallitus vauhdittaa yhtiön           uusien malmiesiintymien löytämiseksi ja löydet-
8249:        toimia kaivosalueella tai vaihtaa Kevit-        tyjen esiintymien määrän ja laadun selvittämi-
8250:        san kaivoksen toteuttajaa?                      seksi vaadittavista toimenpiteistä ja laboratorio-
8251:                                                        mittakaavaisista teknologisista testauksista ede-
8252:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ten- jos syytä on- viime vaiheessa suoritetta-
8253: vasti seuraavaa:                                       vaan koelouhintaan ja sitä seuraavaan koeteh-
8254:                                                        dasmittakaavaiseen rikastamiseen ja jatkojalos-
8255:    Kauppa- ja teollisuusministeriö järjesti vuo-       tamiseen sekä ympäristöasioihin liittyviin tutki-
8256: den 1995 aikana käydyn Geologian tutkimuskes-          muksiin ja selvityksiin, ennen kuin lopullinen
8257: kuksen löytämää ja alustavasti tutkimaa Kevit-         kaivospäätös voidaan tehdä. Kaikkiaan kyseis-
8258: san nikkeli-kupariesiintymää koskevan kansain-         ten osavaiheiden toteuttaminen vaatii vuosien
8259: välisen tarjouskilpailun, jossa ministeriön neu-       työn. Näin menetellään myös Kevitsan tapauk-
8260: vonantajana toimi englantilainen investointi-          sessa, eikä asioiden etenemistä voida kiirehtiä.
8261: pankki Kleinwort Benson Ltd. Tarjouskilpailun              Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Outokum-
8262: viimeisessä vaiheessa olivat edustettuina Outo-        pu Base Metals Oy:n välisen sopimuksen mu-
8263: kumpu Metals & Resources Oy (nykyisin Outo-            kaan yhtiön tulee raportoida ministeriötä tutki-
8264: kumpu Base Metals Oy)ja kanadalainen Falcon-           musten edistymisestä. Näin on tapahtunut, ja
8265: bridge Nickel Ltd. Kummankin yhtiön tarjouk-           ministeriö on voinut todeta yhtiön täyttäneen
8266: sessa todettiin, että itse Kevitsan esiintymä ei       sopimusvelvoitteensa. Yhtiö on mm. suorittanut
8267: vaikuta liiketaloudellisesti kannattavalta, mutta      tunnetun Kevitsan jalometallipitoisen nikkeli-
8268: laaja-alainen (n. 90 km 2 ) Kevitsa-Satovaaran         kupariesiintymän alustavan kannattavuusarvi-
8269: muodostuma on malminetsinnällisesti mielen-            oinnin, joka on osoittanut, että sen hyödyntämi-
8270: kiintoinen ja tarjoaa mahdollisuuden uusien en-        nen olemassa olevien tiedoin ei vaikuta liiketa-
8271: tistä parempien malmiesiintymien löytämiselle.         loudellisesti kannattavalta. Liiketaloudellinen
8272: Yhtiöistä Outokumpu Base Metals Oy antoi pa-           kannattavuus on aina ehdoton edellytys suuria
8273: remman tarjouksen, jonka valtioneuvoston ta-           investointeja vaativien kaivoshankkeiden toteu-
8274: louspoliittinen ministerivaliokunta hyväksyi           tumiselle.
8275:  19.12.1995.                                               Kevitsan sopimus antaa Outokumpu Base
8276:    Kauppa- ja teollisuusministeriö ja Outokum-         Metals Oy:lle mahdollisuuden luopua hankkees-
8277: pu Base Metals Oy:n välisen sopimuksen mukai-          ta jo vuoden 1998 lopussa. Tällöin tutkimusoi-
8278: sesti tutkimukset ja niitä seuraavat päätökset ete-    keudet ja tutkimustulokset palautuisivat valtiol-
8279: nevät kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen tutki-           le. Jos näin käy, niin kauppa- ja teollisuusminis-
8280: musvaihe kestää vuoden 1998 loppuun, jonka             teriö ryhtyy toimenpiteisiin uuden yrittäjän löy-
8281: jälkeen yhtiöllä on mahdollisuus lopettaa tutki-       tämiseksi jatkamaan Kevitsa-Satovaara-alueen
8282: mukset tai jatkaa niitä vuoden 2001 loppuun.           tutkimuksia.
8283:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
8284: 
8285:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
8286:                                           KK 1148/1997 vp                                                3
8287: 
8288: 
8289:                                        Tili Riksdagens Talman
8290: 
8291:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      tili ett egentligt gruvprojekt och att gruvdriften
8292: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        inleds under 2004.
8293: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Nickel-kopparmalm med låg hait, av det slag
8294: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade skrift-         som man känner tili i Kevitsa, förorsakar avse-
8295: liga spörsmål nr 1148:                                värt mycket mera malmgeologiska undersök-
8296:                                                       ningar och undersökningar i anslutning tili anrik-
8297:           Godkänner Regeringen att Outokum-           ningen av malmen samt den fortsatta förädlingen
8298:        pu Oy, som allt starkare har inriktat sig      av anrikningskoncentratet än om det vore fråga
8299:        på gruvdrift utomlands, som utgångs-           om en fyndighet som tili sin nickel- och koppar-
8300:        punkt avser att låta malmkroppen i Ke-         halt vore av god kvalitet. De nämnda undersök-
8301:        vitsa ligga och                                ningarna framskrider i en viss ordning med bör-
8302:           om Regeringen inte godkänner detta,         jan i de åtgärder i terrängen och teknologiska
8303:        ämnar den skynda på bolagets verksam-          provningar i laboratorieskala som krävs för att
8304:        het på gruvområdet eller byta den part         nya malmfyndigheter skall hittas och deras
8305:        som förverkligar gruvan i Kevitsa?             mängd och kvalitet kunna utredas. Från detta
8306:                                                       går man vidare- ifall det finns skä1 tili det-tili
8307:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att i det sista skedet utföra provbrytning och, som
8308: anföra följande:                                      en följd av den, anrikning och fortsatt förädling i
8309:                                                       provfabriksskala samt undersökningar och ut-
8310:    Handels- och industriministeriet arrangerade       redningar som gäller miljöfrågor och efter detta
8311: under år 1995 en internationell offerttävling om      kan det s1utliga beslutet om gruvdrift fattas. Allt
8312: nickel-kopparfyndigheten i Kevitsa, som Geolo-        som allt kräver genomförandet av dessa deletap-
8313: giska forskningscentralen hade hittat och preli-      per arbete under flera år. På detta sätt går man tili
8314: minärt undersökt. Vid denna tävling var den           väga också i fallet Kevitsa, och sakernas gång
8315: engelska investeringsbanken Kleinwort Benson          kan inte påskyndas.
8316: Ltd ministeriets rådgivare. 1 det sista skedet av         Enligt avtalet mellan handels- och industrimi-
8317: offerttävlingen var endast Outokumpu Metals &         nisteriet och Outokumpu Base Metals Oy skall
8318: Resources Oy (numera Outokumpu Base Metals            bolaget rapportera tili ministeriet om hur under-
8319: Oy) och det kanadensiska bolaget Falconbridge         sökningarna framskrider. Så har också skett och
8320: Nickel Ltd representerade. 1 båda bolagens offert     ministeriet har kunnat konstatera att bolaget har
8321: konstaterades det att sjä1va Kevitsa-fyndigheten      uppfyllt sina skyldigheter enligt avtalet. Bolaget
8322: inte verkar företagsekonomiskt lönsam, men att        har bl.a. utf6rt en pre1iminär lönsamhetsbedöm-
8323: den vidsträckta formationen Kevitsa-Satovaara         ning av den ädelmetallhaltiga nickel-kopparfyn-
8324: (ca 90 km 2) är intressant med tanke på malm-         dighet man känner tili i Kevitsa, och denna be-
8325: prospektering och erbjuder en möjlighet att hitta     dömning har visat att utnyttjandet av fyndighe-
8326: nya malmfyndigheter som är bättre än de tidiga-       ten, enligt de kunskaper man har om den, inte
8327: re. Av bo1agen gav Outokumpu Base Metals Oy           verkar företagsekonomiskt lönsamt. Företags-
8328: ett bättre anbud, som godkändes av statsrådets        ekonomisk lönsamhet är alltid en ovillkorlig för-
8329: finanspolitiska ministerutskott den 19 december       utsättning för att gruvprojekt, som kräver stora
8330:  1995.                                                investeringar, skall kunna realiseras.
8331:    1 enlighet med avtalet mellan handels- och             A vtalet om Kevitsa ger Outokumpu Base Me-
8332: industriministeriet och Outokumpu Base Metals         tals Oy en möjlighet att avstå från projektet redan
8333: Oy framskrider undersökningarna och de beslut         vid utgången av 1998. Då återgår undersöknings-
8334: som följer på dem i tre skeden. Det första under-     rättigheterna och undersökningsresultaten tili
8335: sökningsskedet räcker tili utgången a v 1998, var-    staten. Om så blir fallet vidtar handels- och indu-
8336: efter bolaget har möjlighet att upphöra med un-       striministeriet åtgärder för att hitta en ny f6reta-
8337: dersökningarna eller att fortsätta med dem tili       gare som kan fortsätta med undersökningarna i
8338: utgången av 2001. Ett eventuellt positivt beslut      området Kevitsa-Satovaara.
8339: som fattas då förutsätter att projektet omvandlas
8340: 
8341:      Helsingforsden 3 december 1997
8342: 
8343:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
8344:                                           KK 1149/1997 vp
8345: 
8346: Kirjallinen kysymys 1149
8347: 
8348: 
8349:                                   Päivi Räsänen /skl: Yleishyödyllisten yhdistysten verotuskohtelusta
8350: 
8351: 
8352:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
8353: 
8354:     Uudenmaan lääninverovirasto rekisteröi 23.       oikea. Vastoin ministeri Alhon kantaa yhteis-
8355: helmikuuta 1996 päätöksellään verotuksessa           kunnan on jatkossakin tarjottava verotuskäy-
8356: yleishyödylliseksi yhdistykseksi luokitellun Uu-     tännössä erityiskohtelu yleishyödyllisille yhdis-
8357: den kasvun yhdistys ry:n takautuvasti liikevaih-     tyksille. Puhe kansalaisyhteiskunnasta jää muu-
8358: toverovelvollisten rekisteriin vuoden 1993 alusta    ten erittäin ontoksi.
8359: ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kesäkuun       On myös selvää, että Uudenmaan lääninvero-
8360: 1994 alusta. Päätöksellään verovirasto muutti        viraston toiminta tapauksessa oli kaikin puolin
8361: lakiin perustuvaa, vakiintunutta käytäntöä, jon-     hyvän hallintomenettelyn vastaista. Varoitta-
8362: ka mukaan yleishyödylliset yhdistykset eivät ole     matta tehtävä uusi tulkinta laista (tässä tapauk-
8363: liikevaihto- tai arvonlisäverovelvollisia tavara-    sessa vielä myöhemmin lainvastaiseksi todettu),
8364: keräykseen perustuvasta tulosta, jota ei myös-       jota sovelletaan takautuvasti useiden vuosien
8365: kään pidetä elinkeinotulona.                         ajalta, ja vailla lainvoimaa olevien päätösten pe-
8366:     Uuden kasvun yhdistys ry:n tapauksessa ve-       rusteella toteutettu konkurssiin haku ja kohtuut-
8367: rottajan päätös johti useiden vuosien takautu-       toman suuren taloudellisen vahingon aiheutta-
8368: vien verojen maksuunpanon lisäksi myös nor-          minen ovat yhteiskunnan kokonaisedun kannal-
8369: maalin tuloveron määräämiseen. Yhdistysjoutui        ta täysin käsittämättömiä toimia.
8370: supistamaan toimintaansa voimakkaasti ja irti-          Hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin verot-
8371: sanomaan henkilöstöään. Verottajan toimetjoh-        tajan ja virkamiesten vastuun selvittämiseksi. On
8372: tivat myös yhdistykselle keskeisen vapaaehtoisen     kohtuutonta, että verottaja pystyy lainvastaisilla
8373: työvoiman motivaation loppumiseen. Prosessin         päätöksillä aiheuttamaan verotettavalle erittäin
8374: aikana yhdistys joutui lopettamaan 6 kirpputoria     suuria haittoja joutumatta minkäänlaiseen kor-
8375: ja irtisanomaan 7 vakinaista työntekijää. Luotto-    vausvastuuseen. Näyttää siltä, että verohallin-
8376:  rekisteriin merkityt verovelat tekivät myös elin-   non toiminnan seurantaa on lisättävä ja ryhdyt-
8377:  tärkeät investoinnit mahdottomiksi.                 tävä lainsäädännöllisiin toimenpiteisiin edes
8378:     Uudenmaan lääninveroviraston toimissa on         kohtuullisten korvausten mahdollistamiseksi.
8379:  omituista myös se, että virasto haki Uuden kas-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8380:  vun yhdistys ry:tä konkurssiin jo ennen kuin        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
8381:  edellä mainitut veropäätökset saivat lain voiman.   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
8382:  Mikäli verottaja olisi onnistunut pyrkimyksis-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8383:  sään, yhteiskunnan hyöty olisi ollut 2 000 tonnia
8384:  yhdistyksen keräämää tekstiilijätettä ja 21 työ-              Onko Hallitus tietoinen Uuden kasvun
8385:  paikan menetys.                                            yhdistys ry:n verotuskohtelusta ja verot-
8386:     Verottajan pyrkimykset kaatuivat, kaikeksi              tajan ongelmista yleishyödyllisten yhdis-
8387:  onneksi, korkeimman hallinto-oikeuden päätök-              tysten verotuskohtelussa, ja
8388:  seen kuluvan vuoden lokakuussa. Päätöksessään                 näkeekö Hallitus tarpeelliseksi muut-
8389:  KHO katsoi lääninveroviraston kannan lainvas-              taa virkamiesten vastuullisuussäännök-
8390:  taiseksi.                                                  siä tai muulla tavoin estää mainitun kal-
8391:     Uuden kasvun yhdistys ry:hyn kohdistuneet               taisia tapauksia, sekä
8392:  verottajan toimet herättävät kysymyksen yhteis-               aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
8393:  kunnan suhtautumisesta yleishyödylliseen toi-              siin,jotta verottajan toiminnasta kohtuu-
8394:  mintaan. Silloinen veroministeri Arja Alho oli             tonta vahinkoa kärsinyt osapuoli voisi
8395:  vuonna 1996, eli edellä kuvatun prosessin alku-            saada korvauksia?
8396:  vaiheessa, sitä mieltä, että verottajan linja oli
8397: 
8398:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
8399: 
8400:                                           Päivi Räsänen /skl
8401: 270136
8402: 2                                             KK 1149/1997 vp
8403: 
8404: 
8405: 
8406: 
8407:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
8408: 
8409:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Arvonlisäverolain 4 §:ään sisältyy yleishyödyl-
8410: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            lisiä yhteisöjä koskeva erityissäännös, jonka mu-
8411: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          kaan ne ovat verovelvollisia vain, jos toiminnasta
8412: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-           saatua tuloa pidetään tuloverolain mukaan yh-
8413: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           teisön veronalaisena elinkeinotulona. Käytän-
8414: 1149:                                                    nössä myös yleishyödyllisten yhteisöjen kohdalla
8415:                                                          on kiinnitetty erityistä huomiota kilpailuneut-
8416:            Onko Hallitus tietoinen Uuden kasvun          raalisuuteen. Kilpailuolosuhteissa tapahtuva
8417:         yhdistys ry:n verotuskohtelusta ja verot-        myynti on yleensä katsottu verolliseksi elinkeino-
8418:         tajan ongelmista yleishyödyllisten yhdis-        tuloksi ja siten myös arvonlisäveroniseksi toi-
8419:         tysten verotuskohtelussa, ja                     minnaksi.
8420:            näkeekö Hallitus tarpeelliseksi muut-             Yleishyödyllisten yhteisöjen toiminnan verol-
8421:         taa virkamiesten vastuullisuussäännök-           lisuuden arviointi on osoittautunut käytännössä
8422:         siä tai muulla tavoin estää mainitun kal-        hankalaksi, koska olosuhteet poikkeavat kussa-
8423:         taisia tapauksia, sekä                           kin yksittäistapauksessa toisistaan ja ratkaisu
8424:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          tehdään olosuhteiden kokonaisarvioinnin perus-
8425:         siin, jotta verottajan toiminnasta kohtuu-       teella.
8426:         tonta vahinkoa kärsinyt osapuoli voisi               Laajamittainen ja jatkuvaluonteinen kirppu-
8427:         saada korvauksia?                                toritoiminta on aikaisemmassa verotuskäytän-
8428:                                                          nössä katsottu verolliseksi myös yleishyödyllis-
8429:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ten yhteisöjen harjoittamana. Tämä on ollut pe-
8430: vasti seuraavaa:                                         rusteltua, koska laajamittainen kirpputoritoi-
8431:                                                          minta kilpailee käytettyjen tavaroiden kauppaa
8432:     Salassapitosäännösten johdosta yksittäisen           harjoittavien yritysten kanssa. Aikaisemmassa
8433: verovelvollisen verokohtelua koskeviin kysy-             verotuskäytännössä merkitystä ei ole annettu sil-
8434: myksiin ei voida tässä yhteydessä ottaa kantaa,          le, onko tällaista toimintaa varten hankitut tava-
8435: joten seuraavassa esitetään näkökohtia, jotka            rat saatu vastikkeetta.
8436: liittyvät yleishyödyllisten yhteisöjen verokohte-            Myös laajamittainen ja jatkuvaluonteinen jä-
8437: luun yleensä.                                            teaineiden keräys, käsittely ja myynti edelleen
8438:     Arvonlisäverolain 1 §:n mukaan arvonlisäve-          teollisuuden raaka-aineena käytettäväksi on ai-
8439: roa suoritetaan liiketoiminnan muodossa tapah-           kaisemmin katsottu arvonlisäverolliseksi toimin-
8440: tuvasta tavaran ja palvelun myynnistä. Koska             naksi. On huomattava, että verovelvollisuus on
8441: arvonlisävero on kulutusvero, liiketoiminnan             tällaista toimintaa harjoittavan yrityksen tai yh-
8442: muoto -käsitettä tulkitaan laajasti. Jos myydyt          teisön edun mukaista, koska näin se pystyy vä-
8443: tavarat tai palvelut kilpailevat muiden vastaa-          hentämään toiminnassa käytettäviin tuotanto-
8444: vien yleisillä markkinoilla esiintyvien hyödykkei-       panoksiin sisältyvän veron, jolloin vero ei ker-
8445: den kanssa, myynnin katsotaan pääsääntöisesti            taannu.
8446: tapahtuvan liiketoiminnan muodossa. Merkitys-                Korkein hallinto-oikeus on 22.10.1997 anta-
8447: tä ei ole sillä, mihin toiminnasta saatu voitto          manaan ratkaisulla T 2642 (ATK) muuttanut
8448: käytetään. Toiminta voi siten kuulua verotuksen          aikaisempaa verotuskäytäntöä. Korkein hallin-
8449: piiriin myös silloin, kun sillä ei tavoitella liiketa-   to-oikeus katsoi, että pysyvistä liiketoimipai-
8450: loudellista hyötyä. Myös omakustannushintaan             koista harjoitettu laajamittainen (liikevaihto yli 4
8451: tapahtuva toiminta voi kuulua verotuksen pii-            miljoonaa markkaa) ja jatkuvaluonteinen, osak-
8452: riin. Keskeisenä tunnusmerkkinä liiketoiminta-           si palkattua työvoimaa hyväksi käyttäen (20 pal-
8453: käsitteen arvioinnissa on kilpailuneutraalisuus.         kattua työntekijää) tapahtuva kirpputori- ja
8454: Arvonlisäverolain soveltamisala vastaa laajuu-           tekstiilijätteenkäsittelytoiminta ei ole verollista,
8455: deltaan Euroopan yhteisön kuudennen arvon-               koska myytävät ja käsiteltävät tekstiilit oli saatu
8456: lisäverodirektiivin (77/388/ETY) mukaista vero-          vastikkeetta kotitalouksilta. Toiminnasta saadut
8457: tuksen soveltamisalaa.                                   tulot katsottiin tuloverolain 23 §:n 3 momentin 1
8458:                                             KK 1149/1997 vp                                              3
8459: 
8460: kohdassa tarkoitetuiksi tavarankeräyksestä saa-            Yleishyödyllisten yhteisöjen verokohteluun
8461: duiksi tuloiksija tällä perusteella arvonlisäverot-    liittyviä tulkintaongelmia on pyritty selkeyttä-
8462: tomiksi.                                               mään verohallinnon ohjaus- ja tiedotustoimin-
8463:     Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on           nalla. Yleishyödyllisillä yhteisöillä on mahdolli-
8464: ATK -päätös, joten se on tarkoitettu uudeksi lin-      suus saada pyynnöstä verovirastoilta kirjallinen
8465: jaukseksi,jota tulee noudattaa myös muissa vas-        sitova ennakkoratkaisu toimintansa verollisuu-
8466: taavantyyppisissä tilanteissa. Korkeimman hal-         desta ja muuta kirjallista ohjausta. Verohallitus
8467: linto-oikeuden omaksuma tulkinta tavaranke-            on lisäksi antanut suosituksen, jonka mukaan
8468: räystoiminnan verovapaudesta on varsin laaja           yleishyödyllisten yhteisöjen verotusta ei pää-
8469: eikä vastanne niitä olosuhteita, joita silmällä pi-    sääntöisesti tulisi toteuttaa taannehtivasti. Yleis-
8470: täen tavarankeräystoiminnan verovapaus alun            hyödyllisten yhteisöjen verokohteluun liittyviä
8471: perin säädettiin. Tulkinta saattaajohtaa kilpailu-     ongelmia selvitellään parhaillaan urheilutoimin-
8472: vääristymiin suhteessa vastaavanlaista toimintaa       nan osalta valtiovarainministeriön asettamassa
8473: kaupallisin perustein harjoittaviin yrityksiin.        työryhmässä.
8474: Mikäli tällaisia vääristymiä ilmenee, paineet ny-          Hallituksen käsityksen mukaan yleishyödylli-
8475: kyisen verovapauden kaventamiseen kasvavat.            sen toiminnan edistäminen on yhteiskunnan ko-
8476:     On selvää, että ne verovirastojen virkamiehet,     konaisedun mukaista. Tämän vuoksi yleishyö-
8477: jotka ovat ennen mainitun korkeimman hallinto-         dyllinen toiminta on vapautettu verosta. Yleis-
8478: oikeuden päätöksen antamista tekemissään ve-           hyödyllisten yhteisöjen verovapaussäännökset
8479: rotusratkaisuissa soveltaneet aikaisemmin nou-         eivät kuitenkaan saa aiheuttaa käytännössä mer-
8480: datetun verotuskäytännön mukaista tulkintaa,           kittäviä kilpailuvääristymiä suhteessa vastaavaa
8481: eivät tämän johdosta ole syyllistyneet moititta-       toimintaa harjoittaviin kaupallisiin yrityksiin.
8482: vaan menettelyyn. Yleishyödyllisten yhteisöjen         Tällainen verovapaus ei ole myöskään Euroopan
8483: toiminnan verollisuuteen liittyvät kysymykset          yhteisön arvonlisäverolainsäädännön mukaan
8484:  ovat tulkinnanvaraisia. Lisäksi laajamittaisen ja     sallittua. Yleishyödyllisten yhteisöjen verokohte-
8485: jatkuvaluonteisen myyntitoiminnan katsominen           lun tulisi lisäksi olla mahdollisimman selkeää ja
8486:  veroniseksi on ollut perusteltua lain yleisten tul-   ennakoitavissa. Verollisenja verottoman toimin-
8487:  kintasääntöjen ja kilpailuneutraalisuustavoit-        nan välinen rajanveto tulee kuitenkin aina ole-
8488: teen mukaisesti. Tämän osoittaa myös se, että          maanjossain määrin tulkinnallinen. Tulkintaon-
8489:  lääninoikeus oli mainitussa tapauksessa verolli-      gelmien minimoimiseksi ja verotuskäytännön
8490:  suuden kannalla ja korkeimman hallinto-oikeu-         yhdenmukaistamiseksi verohallinnon tulee jat-
8491:  den päätös tehtiin äänestyksen jälkeen (5-2).         kaa sekä ulkoista että hallinnon sisäistä tiedotus-
8492:     Nykyisiä virkamiesten vastuullisuus- ja vahin-     ja ohjaustoimintaa ja ottaa siinä huomioon kor-
8493:  gonkorvaussäännöksiä ei myöskään ole tarpeen          keimman hallinto-oikeuden uusimmat linjauk-
8494:  muuttaa, vaan mahdollisesti esiintyviin väärin-       set.
8495:  käytöksiin voidaan puuttua nykyisten säännös-
8496:  ten puitteissa.
8497: 
8498:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
8499: 
8500:                                                                              Ministeri Jouko Skinnari
8501: 4                                         KK 1149/1997 vp
8502: 
8503: 
8504: 
8505: 
8506:                                        Tili Riksdagens Talman
8507: 
8508:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         rar tili omfattningen det tillämpningsomräde för
8509: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          beskattningen som avses i Europeiska gemenska-
8510: med1em av statsrädet översänt följande av riks-      pernas råds sjätte direktiv om harmonisering av
8511: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmä1         medlemsstaternas lagstiftning om omsättnings-
8512: nr 1149:                                             skatter (77/388/EEG).
8513:                                                          1 4 § mervärdesskattelagen ingär en särskild
8514:           Är Regeringen medveten om den skat-        bestämmelse om allmännyttiga samfund, enligt
8515:        temässiga behand1ingen av Uuden kas-          viiken de är skattskyldiga endast om den inkomst
8516:        vun yhdistys ry. och om skattemyndighe-       som har erhållits frän en sädan verksamhet som
8517:        ternas problem i samband med den skat-        de har bedrivit enligt inkomstskattelagen anses
8518:        temässiga behand1ingen av allmännyttiga       som skattepliktig näringsinkomst för samfundet.
8519:        samfund, och                                  1 praktiken har särskild uppmärksamhet fåsts vid
8520:           anser Regeringen att det är nödvändigt     konkurrensneutraliteten i fråga om allmännytti-
8521:        att ändra bestämmelserna om tjänste-          ga samfund. Försäljning under konkurrensför-
8522:        männens ansvar eller pä nägot annat sätt      hällanden har i allmänhet ansetts vara skatteplik-
8523:        förhindra 1ikadana fall som det nämnda,       tig inkomst av näringsverksamhet och säledes
8524:        samt                                          ocksä mervärdesskattepliktig verksamhet.
8525:           ämnar Regeringen vidta ätgärder för            1 praktiken har det visat sig vara besvärligt att
8526:        att den part som har lidit oskälig skada pä   bedöma skattepliktigheten i fräga om allmännyt-
8527:        grund av skattemyndigheternas agerande        tiga samfunds verksamhet, eftersom förhållande-
8528:        kunde fä ersättningar?                        na i varje enskilt fall avviker från varandra och
8529:                                                      beslutet fattas pä grundval av en helhetsbedöm-
8530:   Som svar pä detta spörsmäl fär jag vördsamt        ning av förhällandena.
8531: anföra följande:                                         En omfattande och fortlöpande loppmark-
8532:                                                      nadsverksamhet har i den tidigare beskattnings-
8533:     Pä grund av sekretessbestämmelserna är det       praxisen ansetts vara skattepliktig ocksä dä den
8534: inte möjligt att i detta sammanhang ta ställning     bedrivs av allmännyttiga samfund. Detta harva-
8535: tili frägor om den skattemässiga behandlingen av     rit motiverat, eftersom en omfattande loppmark-
8536: en enskild skattskyldig, och därför förs i det       nadsverksamhet konkurrerar med företag som
8537: följande fram sådana synpunkter som allmänt          bedriver handel med begagnade varor. 1 den tidi-
8538: anknyter tili den skattemässiga behandlingen av      gare beskattningspraxisen har man inte ansett
8539: allmännyttiga samfund.                               det vara viktigt huruvida de varor som har skaf-
8540:     Enligt 1 § mervärdesskattelagen skall mervär-    fats för denna verksamhet har erhällits utan ve-
8541: desskatt betalas pä rörelsemässig försäljning av     derlag.
8542: varor och tjänster. Eftersom mervärdesskatten är         Ocksä omfattande och fortlöpande uppsam-
8543: en konsumtionsskatt toikas begreppet rörelse-        ling, behandling och försäljning av avfall för att
8544: mässig omfattande. Om de sälda varorna eller         detta skall användas som råvara inom industrin
8545: tjänsterna konkurrerar med övriga motsvarande        har tidigare ansetts vara mervärdesskattepliktig
8546: förnödenheter pä den allmänna marknaden an-          verksamhet. Det bör märkas att skattskyldighet
8547: ses försäljningen i regel vara rörelsemässig. Det    ligger i sådana företags eller samfunds intresse
8548: har inte nägon betydelse vad vinsten av verksam-     som bedriver en dylik verksamhet, eftersom de pä
8549: heten används tili. Verksamheten kan säledes         detta sätt kan minska skatten på de insatsvaror
8550: beskattas även då man inte eftersträvar någon        som används i verksamheten, varvid skatten inte
8551: företagsekonomisk nytta med den. Ocksä verk-         kumuleras.
8552: samhet tili självkostnadspris kan beskattas. Det         Högsta förvaltningsdomstolen har genom sitt
8553: centrala kännetecknet vid bedömningen av be-         avgörande L 2642 (ADB) av den 22 oktober 1997
8554: greppet rörelse är konkurrensneutralitet. Mer-       ändrat tidigare beskattningspraxis. Högsta för-
8555: värdesskattelagens tillämpningsomräde motsva-        valtningsdomstolen ansäg att omfattande (om-
8556:                                             KK 1149/1997 vp                                               5
8557: 
8558: sättningen över 4 milj. mk) och fortlöpande verk-          Det är inte heller nödvändigt att ändra de
8559: samhet i form av loppmarknader och textilav-           nuvarande bestämmelserna om tjänstemäns an-
8560: fallsbehandling, som bedrivs på permanenta af-         svar och skadeståndsskyldighet, utan det är möj-
8561: fårsplatser och som delvis använder avlönad ar-        ligt att ingripa i eventuella oegentligheter inom
8562: betskraft (20 avlönade arbetstagare) inte är skat-     ramen för de nuvarande bestämmelserna.
8563: tepliktig, eftersom de textilier som säljs och be-         Man har försökt göra de tolkningsproblem
8564: handlas har erhållits utan vederlag av hushållen.      som anknyter tili den skattemässiga behandling-
8565: Inkomsterna av verksamheten ansågs vara in-            en av allmännyttiga samfund tydligare med hjälp
8566: komster av sådan varuinsamling som avses i 23 §        av styrning och information inom skatteförvalt-
8567: 3 mom. 1 punkten inkomstskattelagen och på             ningen. Allmännyttiga samfund har möjlighet att
8568: denna grund ansågs de vara mervärdesskattefria.        på begäran få ett skriftligt bindande förhandsbe-
8569:     Högsta förvaltningsdomstolens avgörande är         slut av skatteverken i fråga om huruvida deras
8570: ett ADB-beslut, och därför är det avsett att utgö-     verksamhet är skattepliktig samt annan skriftlig
8571: ra en ny linjedragning, som skall följas också i       handledning. Skattestyrelsen har därtill utfårdat
8572: andra liknande situationer. Högsta förvaltnings-       en rekommendation, enligt viiken beskattningen
8573: domstolens tolkning av skattefriheten för varuin-      av allmännyttiga samfund inte i regel skall verk-
8574: samlingsverksamhet är rätt omfattande och tor-         ställas retroaktivt. Problem som anknyter tili den
8575: de inte motsvara de förhållanden som beaktades         skattemässiga behandlingen av allmännyttiga
8576: då bestämmelserna om skattefrihet för varuin-          samfund utreds som bäst vad beträffar idrotts-
8577: samlingsverksamhet ursprungligen utfårdades.           verksamhet av en arbetsgrupp som är tillsatt av
8578: Tolkningen kan eventuellt leda tili snedvridning-      finansministeriet.
8579: ar inom konkurrensen i förhållande tili företag            Enligt regeringens uppfattning ligger det i
8580: som bedriver liknande verksamhet på kommersi-          samhällets helhetsintresse att främja allmännyt-
8581: ella grunder. Om dylika snedvridningar uppstår         tig verksamhet. Därför har allmännyttig verk-
8582: ökar trycket på inskränkningar i den nuvarande         samhet befriats från skatt. Bestämmelserna om
8583: skattefriheten.                                        skattefrihet för allmännyttiga samfund får dock
8584:     Det är klart att de tjänstemän vid skatteverken    inte i praktiken medföra avsevärda snedvrid-
8585: som i sådana beskattningsbeslut som de har fat-        ningar inom konkurrensen i förhållande tili kom-
8586: tat före nämnda avgörande av högsta förvalt-           mersiella företag som bedriver liknande verk-
8587: ningsdomstolen har tillämpat en tolkning som           samhet. En dylik skattefrihet är inte heller tillåten
8588:  överensstämmer med den beskattningspraxis             enligt Europeiska gemenskapens lagstiftning i
8589:  som iakttogs tidigare, och därför har de inte gjort   fråga om mervärdesskatt. Den skattemässiga be-
8590:  sig skyldiga tili något klandervärt förfarande. De    handlingen av allmännyttiga samfund borde
8591: frågor som hör ihop med beskattningen av all-          dessutom vara så tydlig som möjligt och förut-
8592: männyttiga samfunds verksamhet är mångtydi-            sägbar. Gränsdragningen mellan skattepliktig
8593:  ga. Dessutom har det varit motiverat att anse         och skattefri verksamhet kommer emellertid all-
8594:  omfattande och fortlöpande försäljningsverk-          tid att i viss mån ge rum för tolkning. 1 syfte att
8595:  samhet vara skattepliktig i enlighet med lagens       minimera tolkningsproblemen och förenhetliga
8596:  allmänna tolkningsbestämmelser och målet med          beskattningspraxisen skall skatteförvaltningen
8597:  konkurrensneutralitet. Detta bevisas också ge-        fortsätta såväl den externa informationen och
8598:  nom att länsrätten i nämnda fall höll på skatte-      styrningen som informationen och styrningen
8599:  pliktighet och att högsta förvaltningsdomstolens      inom förvaltningen och där tai betraktande hög-
8600:  beslut fattades efter omröstning (5-2).               sta förvaltningsdomstolens nyaste linjedragning-
8601:                                                        ar.
8602: 
8603:      Helsingforsden 9 december 1997
8604: 
8605:                                                                               Minister Jouko Skinnari
8606:                                             KK 1150/1997 vp
8607: 
8608: Kirjallinen kysymys 1150
8609: 
8610: 
8611: 
8612: 
8613:                                     Eila Rimmi /vas ym.: Eläinten pesiruisrauhan turvaamisesta Seitse-
8614:                                         misen kansallispuistossa
8615: 
8616: 
8617:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8618: 
8619:    Kansallispuistot ovat erityisiä alueita, joiden     paljon melua, ettei ympäristö ole riittävän rau-
8620: tarkoituksena on taata suomalaisille lajeille nii-     hallinen eläimille. Melusaasteesta häiriintyvät
8621: den alkuperäisiä elinolosuhteita vastaava ympä-        erityisesti linnut.
8622: ristö. Kansallispuisto on monikerroksinen koko-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
8623: naisuus, johon kuuluu ensinnäkin laadukas ym-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8624: päristö eläimille ja toiseksi mahdollisuus toteut-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8625: taa lajityypillisiä toimia. Useimmille lajeille puh-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8626: das ja tietyntyyppinen fyysinen ympäristö ei riitä,
8627: vaan ne tarvitsevat myös rauhaa.                                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
8628:    Seitsemisen kansallispuiston osalta ovat useat               jotta eläimien, erityisesti lintujen pesiruis-
8629: seudun asukkaat sekä muut luonnon tarkkailijat                  rauha ja poikasten kehittyminen olisi tur-
8630: tehneet huomioita siitä, että kansallispuiston il-              vattu edes kansallispuistojen alueella?
8631: matilassa harjoittelevat hävittäjät tuovat niin
8632: 
8633:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
8634: 
8635:                      Eila Rimmi /vas                             Pentti Tiusanen /vas
8636:                      Arja Ojala /sd                              Ulla-Maj Wideroos /r
8637:                                              Virpa Puisto /sd
8638: 
8639: 
8640: 
8641: 
8642: 270136
8643: 2                                           KK 1150/1997 vp
8644: 
8645: 
8646: 
8647: 
8648:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8649: 
8650:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tolle. Erityisesti suuret petolinnut pelästyvät ko-
8651: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          neiden lentoa ja melua. Pesintäaikaan tämä joh-
8652: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        taa haudonnan keskeytymisiin, mikä voi vaaran-
8653: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eila Rim-         taa poikasten kehittymisen.
8654: min ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              Myös Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallis-
8655: n:o 1150:                                              puistojen kävijät ovat olleet harmissaan retkeilyä
8656:                                                        häiritsevästä koneiden melusta.
8657:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,            Yleensä puolustusvoimat ovat huomioineet
8658:        jotta eläimien, erityisesti lintujen pesimis-   kiitettävästi luonnonsuojelulliset näkökohdat
8659:        rauhaja poikasten kehittyminen olisi tur-       suurien maastoharjoitusten yhteydessä. On täysi
8660:        vattu edes kansallispuistojen alueella?         syy luottaa siihen, että harjoituslennot voidaan
8661:                                                        järjestää siten, että ne eivät aiheuta haittaa luon-
8662:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nonsuojelualueille.
8663: vasti seuraavaa:                                          Ympäristöministeriö ottaa yhteyttä puolus-
8664:                                                        tusministeriöönja pyrkii käynnistämään neuvot-
8665:    Ympäristöministeriö on saanut tietoonsa ti-         telut tilanteen parantamiseksi. Ongelman laajuus
8666: lanteita, joissa ilmavoimien koneet harjoituslen-      koko suojelualueverkostoa ajatellen pitäisi sel-
8667: noillaan ovat lentäneet matalalla kansallispuis-       vittää ja sopia menettelyistä ja toiminta tavoista,
8668: tojen ilmatilassa ja aiheuttaneet häiriötä linnus-     joilla häiriöt voidaan välttää.
8669: 
8670:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
8671: 
8672:                                                                   Ympäristöministeri Pekka Haavisto
8673:                                           KK 1150/1997 vp                                              3
8674: 
8675: 
8676: 
8677: 
8678:                                        Tili Riksdagens Talman
8679: 
8680:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen       leda tili att ruvningen avbryts, vilket äventyrar
8681: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-     ungarnas utveckling.
8682: de medlem av statsrådet översänt följande av            Också de som besöker Seitseminen och Hel-
8683: riksdagsman Eila Rimmi m.fl. undertecknade           vetinjärvi nationalparker har varit förargade
8684: spörsmål nr 1150:                                    över flygplanebullret, som stör när man är på
8685:                                                      utfård.
8686:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen till-         1 allmänhet har försvarsmakten på ett beröm-
8687:        gripa för att djuren skall kunna föröka sig   värt sätt beaktat naturvårdssynpunkter vid sina
8688:        i lugn och ro och särskilt fåglarna få        stora terrängövningar. Vi kan med fog förlita oss
8689:        häcka och deras ungar utvecklas i fred        på att det är möjligt att jämka övningsflygning-
8690:        åtminstone inom nationalparkerna?             arna på motsvarande sätt och därigenom minska
8691:                                                      de olägenheter de åsamkar i naturskyddsområ-
8692:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        dena.
8693: anföra följande:                                        Miljöministeriet kommer att kontakta för-
8694:                                                      svarsministeriet för att få tili stånd en diskussion
8695:    Miljöministeriet har fått höra om situationer     om hur situationen skall kunna avhjälpas. Det
8696: där luftstridskrafternas flygplan på sina övnings-   behövs en undersökning av hur omfattande pro-
8697: flygningar har flugit lågt över nationalparkernas    blemet är med tanke på nätverket av skydds-
8698: luftrum och orsakat störningar för fågellivet.       områden, och en överenskommelse om hur man
8699: Särskilt stora rovfåglar förskräcks av flygplanens   skall gå tili väga för att undvika störningar.
8700: flyg och buller. Under häckningstiden kan detta
8701: 
8702:      Helsingforsden 12 december 1997
8703: 
8704:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
8705:                                             KK 1151/1997 vp
8706: 
8707: Kirjallinen kysymys 1151
8708: 
8709: 
8710: 
8711: 
8712:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Toimeentulotuen myöntämisestä Suomessa
8713:                                         oleileviiie turisteiiie
8714: 
8715: 
8716:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
8717: 
8718:    Itärajan kunnissa on törmätty tilanteeseen,         rajan toisella puolella leviää. Turistit eivät ole
8719: että toimeentulotukea on myönnettävä Suomes-           myöskään minkään kunnan asukkaita eikä hei-
8720: sa turistiviisumma oleskeleviiie henkilöiile, vaik-    dän osaltaan kunnille tule valtionosuutta, joten
8721: ka heiiiä ei ole oleskelulupaa Suomessa. Asiasta       koko kustannus jää asianomaisen kunnan veron-
8722: on saatu lääninoikeuden ratkaisu, joka vahvis-         maksajien varaan.
8723: taa, että Suomen hallitusmuodon 15 a §:n 1 mo-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8724: mentissa ja sosiaalihuoltolain 30 §:ssä säädettyä      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8725: oikeutta toimeentulon turvaan ei ole rajoitettu        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8726: koskemaan maassa luvallisesti oleskelevia henki-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8727: löitä.
8728:    Suomen lainsäädäntö johtaa siihen, että kun-                  Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
8729: nat joutuvat myöntämään toimeentulotukea pe-                  tarkoitetusta epäkohdasta toimeentulo-
8730: riaatteessa kaikiiie ulkomaalaisille ja heille vielä          tukilainsäädännössä, ja
8731: löysemmin perustein kuin suomalaisille, koska                    aikooko Hallitus ryhtyä toimeentulo-
8732: tilannetta ei pystytä tarkistamaan muilta viran-              tukilainsäädännön muuttamiseen niissä
8733: omaisilta eikä kotikunnan viranomaisilta. Ulko-               tapauksissa, joissa toimeentulotukea tu-
8734: maalaisten kohdalla on uskottava heidän anta-                 lee nykyisen lain mukaan myöntää Suo-
8735: maansa tietoa. Tilanne on muodostumassa var-                  messa oleileville turisteille?
8736: sinkin rajakunnille kestämättömäksi, kun tieto
8737: 
8738:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
8739: 
8740:           Esa Lahtela /sd                 Tapio Karjalainen /sd          Raimo Holopainen /sd
8741:           Matti Vähänäkki /sd             Säde Tahvanainen /sd           Jorma Kukkonen /sd
8742: 
8743: 
8744: 
8745: 
8746: 270136
8747: 2                                        KK 1151/1997 vp
8748: 
8749: 
8750: 
8751: 
8752:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8753: 
8754:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      sisältyvät valtioneuvoston päätökseen toimeen-
8755: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tulotuen yleisistä perusteista (988/1993).
8756: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Perusedellytyksenä toimeentulotuen saannille
8757: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     on, että hakija on tuen tarpeessa. Lähtökohtai-
8758: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sesti on oletettava, että Suomeen saapuneella tu-
8759: n:o 1151:                                           ristilla on mukanaan tarvittavat varat täällä oles-
8760:                                                     keluaan ja kotimatkaansa varten. Näiden varo-
8761:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa     jen puuttuessa ulkomaalainen voidaan käännyt-
8762:        tarkoitetusta epäkohdasta toimeentulo-       tää ulkomaalaislain 37 §:n nojalla.
8763:        tukilainsäädännössä, ja                          Tuen tarpeessa olevalla henkilöllä on oikeus
8764:           aikooko Hallitus ryhtyä toimeentulo-      toimeentulotukeen vain silloin, kun hän ei voi
8765:        tukilainsäädännön muuttamiseen niissä        saada tarpeenmukaista toimeentuloaan millään
8766:        tapauksissa, joissa toimeentulotukea tu-     muulla tavalla. Jos ulkomaalainen turisti on jou-
8767:        lee nykyisen lain mukaan myöntää Suo-        tunut rahapulaan Suomessa, hänen tulee ensisi-
8768:        messa oleileville turisteille?               jaisesti hakea apua oman maansa edustustosta.
8769:                                                     Joissakin tapauksissa joku Suomessa asuva hen-
8770:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kilö on saattanut sitoutua vastaamaan turistin
8771: vasti seuraavaa:                                    oleskelu- ja matkakustannuksista. Tällainen si-
8772:                                                     toumus velvoittaa antajaansa oikeudellisesti, jo-
8773:    Ulkomaalaislain (37811991) 8 §:n mukaan ul-      ten hänen tulee toimia sen mukaisesti. Toimeen-
8774: komaalaisella on maahan saapuessaan oltava vii-     tulotuen myöntäminen tulee kysymykseen vasta
8775: sumi tai oleskelulupa,jollei Suomea veivoittavas-   viimesijaisesti, jos välttämätöntä avun tarvetta ei
8776: ta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.       voida millään muulla keinoin tyydyttää.
8777: Viisumilla tarkoitetaan matkailua tai siihen ver-       Toimeentulotuen tarkoituksena ei ole, että tu-
8778: rattavaa lyhytaikaista, yleensä enintään kolmen     risti voisi sen turvin jatkaa oleskeluaan Suomes-
8779: kuukauden oleskelua varten myönnettävää lu-         sa. Rahapulaanjoutuneen turistin tulee mahdol-
8780: paa,jonka perusteella ulkomaalainen voi saapua      lisimman pikaisesti palata asuinmaahansa, vaik-
8781: Suomeen ja oleskella täällä. Oleskeluluvalla taas   ka hänen viisuminsa olisi vielä voimassa. Näin
8782: tarkoitetaan muuta kuin matkailua tai vastaavaa     ollen on katsottava, että toimeentulotuen tarve
8783: lyhytaikaista oleskelua varten myönnettävää lu-     laajimmillaankin rajoittuu vain kotimatkakus-
8784: paa. Viisumi ja oleskelulupa on pääsääntöisesti     tannuksiin sekä niihin ruokailu- ja muihin välttä-
8785: hankittava Suomen edustustosta ennen maahan         mättömiin kustannuksiin, jotka syntyvät ennen
8786: saapumista, mutta poikkeuksellisesti ne voidaan     kuin turisti kohtuudella ennättää palata asuin-
8787: myöntää myös Suomessa.                              maahansa.
8788:    Turistina voidaan pitää ulkomaalaista, joka          Sosiaali- ja terveysministeriön tietoon ei ole
8789: saapuu Suomeen oleskellakseen täällä lyhyen         tullut, että turistit olisivat viime aikoina juuri-
8790: ajan matkailu- tai muussa vastaavassa tarkoituk-    kaan hakeneet toimeentulotukea Suomessa. Sen
8791: sessa. Ulkomaalaisen turistin mahdollisuus saa-     sijaan on esiintynyt yksittäisiä tapauksia, joissa
8792: da toimeentulotukea Suomesta tulee arvioita-        toimeentulotukea hakenut ulkomaalainen on
8793: vaksi toimeentulotukea koskevien yleisten sään-     saapunut Suomeen turistiviisumilla, vaikka hä-
8794: nösten perusteella.                                 nen maassa oleskelunsa tosiasiallinen luonne oli-
8795:    Oikeudesta toimeentulotukeen säädetään so-       si edellyttänyt oleskeluluvan hankkimista.
8796: siaalihuoltolain (710/1982) 30 §:ssä.                  Tällainen tilanne oli käsillä esimerkiksi siinä
8797:    Sosiaalihuoltolain 13 §:n mukaan toimeentu-      Pohjois-Karjalan lääninoikeuden tuoreessa rat-
8798: lotuen myöntämisestä päättää sen kunnan so-         kaisussa, jota kysymyksen johdanto-osassa il-
8799: siaaliviranomainen,jonka alueella hakija oleske-    meisesti tarkoitetaan. Kyseisessä tapauksessa
8800: lee. Tarkemmat säännökset tuen myöntämisestä        toimeentulotukea haki Venäjältä Suomeen
8801:                                             KK 1151/1997 vp                                             3
8802: 
8803: muuttanut perhe. Siihen kuuluivat suomalainen          lotuen myöntää sen kunnan toimielin, jonka
8804: mies sekä hänen aviopuolisonsa ja tämän alaikäi-       alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee.
8805: nen lapsi, jotka olivat Venäjän kansalaisia. So-       Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että
8806: siaali- ja terveyslautakunta myönsi toimeentulo-       hyvin lyhytaikainen tai satunnainen oleskelu
8807: tukea miehelle, mutta eväsi sen hänen puolisol-        muussa kuin vakinaisessa asuinkunnassa ei
8808: taan ja tämän lapselta, koska näillä ei ollut oles-    yleensä perusta tälle kunnalle vastuuta toimeen-
8809: kelulupaa Suomessa. Lääninoikeus katsoi, ettei         tulotuen myöntämisestä. Vastuu kuuluisi haki-
8810: tuen myöntämisen edellytykseksi voitu asettaa          jan vakinaiselle oleskelukunnalle. Tästä seuraa,
8811: voimassa olevaa oleskelulupaa ja ettei lautakun-       että toimeentulotukea ei pääsäännön mukaan
8812: nan siten olisi mainitsemailaan perusteella tullut     myönnettäisi, jos henkilöllä ei ole vakinaista
8813: hylätä hakemusta. Lääninoikeus ei sen sijaan           oleskelukuntaa Suomessa. Pääsäännöstä poike-
8814: ottanut kantaa siihen, olisiko hakemus voitu hy-       ten toimeentulotuen myöntäisi kiireeilisessä ta-
8815: lätä jollakin muulla perusteella. Ratkaisu ei liioin   pauksessa sen kunnan toimielin, jossa perhe tai
8816: sisältänyt kannanottoa siihen, missä laajuudessa       henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Hallituk-
8817: toimeentulotukea mahdollisesti oli myönnettä-          sen esityksen perustelujen mukaan toimeentulo-
8818: vä. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä,     tuesta olisi tällöin myönnettävä vain välttämätön
8819: että toimeentulotuen tarve ja myöntämisedelly-         osuus, esimerkiksi matkalippu kotimatkaa var-
8820: tykset arvioidaan kaikissa tapauksissa kokonais-       ten ja välttämättömät terveydenhuoltomenot
8821: valtaisesti ottaen huomioon asiakkaan elämänti-           Lakiuudistuksen on tarkoitus tulla voimaan
8822: lanne ja hänen tosiasialliset mahdollisuutensa         maaliskuun alusta 1998. Tässä yhteydessä so-
8823: saada elatuksensa muulla tavoin.                       siaali- ja terveysministeriön on tarkoitus uudis-
8824:    Eduskunnan käsiteltävänä on parhaillaan hal-        taa keväällä 1997 antamansa suositusluontoinen
8825: lituksen esitys laiksi toimeentulotuesta sekä laik-    opas toimeentulotuesta. Uudistettavaan oppaa-
8826: si sosiaalihuoltolain ja -asetuksen eräiden sään-      seen on tarpeen sisällyttää nykyistä yksityiskoh-
8827: nösten kumoamisesta (HE 217/1997 vp). Oikeus           taisemmat suositukset Suomessa oleskelevien ul-
8828: toimeentulotukeen määräytyisi lähtökohtaisesti         komaalaisten oikeudesta toimeentulotukeen.
8829: samoja periaatteita noudattaen kuin nykyisin-          Asia on viime aikoina noussutjulkisuudessa esiin
8830: kin. Kunnan järjestämisvastuun osalta ehdotus          tavalla, joka saattaa antaa virheellisen kuvan toi-
8831: sisältää kuitenkin nykyistä yksityiskohtaisem-         meentulotukea koskevan lainsäädäntömme si-
8832: mat säännökset, joilla tulisi olemaan merkitystä       sällöstä. Tämän vuoksi ministeriö on päättänyt
8833: myös arvioitaessa Suomessa oleskelevien ulko-          jo ennen uuden oppaan valmistumista lähettää
8834: maalaisten oikeutta toimeentulotukeen. Voimas-         kunnille kirjeen, joka sisältää alustavat suosituk-
8835: sa olevan lain mukaan toimeentulotuen antami-          set menettelystä ulkomaalaisten asiakkaiden toi-
8836: sesta huolehtii hakijan oleskelukunta. Ehdotuk-        meentulotukihakemusten käsittelyssä.
8837: seen sisältyvän pääsäännön mukaan toimeentu-
8838: 
8839:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
8840: 
8841:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
8842: 4                                          KK 1151/1997 vp
8843: 
8844: 
8845: 
8846: 
8847:                                         Tili Riksdagens Talman
8848: 
8849:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Iänder tili Finland har med sig behövliga tillgång-
8850: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ar för sin vistelse här och hemresan. Om en utlän-
8851: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ning saknar dessa tillgångar får han avvisas med
8852: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-        stöd av 37 § utlänningslagen.
8853: mål nr 1151:                                              En person som är i behov av stöd är berättigad
8854:                                                       tili utkomststöd endast om han inte kan få sin
8855:           Är Regeringen medveten om det miss-         utkomst på något annat sätt. Om en utländsk
8856:        förhållande i lagstiftningen om utkomst-       turist blir utan pengar i Finland, skall han i första
8857:        stöd som nämns i motiveringen, och             hand söka hjälp hos sitt eget lands beskickning. I
8858:           ämnar Regeringen ändra lagstiftning-        vissa fall kanenperson som är bosatt i Finland ha
8859:        en om utkomststöd i de fall där utkomst-       förbundit sig att stå för turistens uppehålls- och
8860:        stöd enligt gällande lag skall beviljas tu-    resekostnader. En sådan förbindelse förpliktar
8861:        rister som uppehåller sig i Finland?           den som ingått förbindelsen rättsligt, och därmed
8862:                                                       bör han handla i enlighet med den. Utkomststöd
8863:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kommer i fråga först som sista utväg, ifall det
8864: anföra följande:                                      omedelbara behovet av hjälp inte kan tillfreds-
8865:                                                       ställas på något annat sätt.
8866:    Enligt 8 § utlänningslagen (378/1991) skall en         A vsikten med utkomststödet är inte att turis-
8867: utlänning som kommer tili Finland ha visum eller      ten med hjälp av stödet skall kunna fortsätta sin
8868: uppehållstillstånd, om inte något annat följer av     vistelse i Finland. En turist utan pengar skall så
8869: de internationella avtal som binder Finland. Med      fort som möjligt återvända tili det land där han är
8870: visering avses ett tilistånd som ges en utlänning     bosatt, även om hans visum ännu skulle vara i
8871: för turism eller någon därmed jämförbar kortva-       kraft. Sålunda kan man anse att behovet av ut-
8872: rig vistelse, oftast högst tre månader, och som       komstskydd, också när det är som störst, begrän-
8873: berättigar honom att resa in i Finland och vistas     sas endast tili kostnader för hemresan samt såda-
8874: här. Med uppehållstillstånd avses däremot till-       na matkostnader och andra nödvändiga kostna-
8875: stånd att vistas i Jandet i något annat syfte än      der som uppstår innan turisten, enligt vad som
8876: turism eller motsvarande kortvarig vistelse. I re-    kan anses skäligt, hinner återvända till det Iand
8877: gel skall visum och uppehållstilistånd skaffas        där han är bosatt.
8878: från en finsk beskickning före inresan, men i             Social- och hälsovårdsministeriet känner inte
8879: undantagsfall kan de beviljas även i Finland.         tili att turister under senare tid i nämnvärd grad
8880:    Som turist betraktas en utlänning som anlän-       skulle ha ansökt om utkomststöd i Finland. Där-
8881: der tili Finland för att vistas här en kort tid som   emot har det förekommit enskilda fall där utlän-
8882: turist eller i annat motsvarande syfte. En ut-        ningar som ansökt om utkomststöd har anlänt
8883: ländsk turists möjlighet att få utkomststöd i Fin-    tili Finland på turistvisum, fastän vistelsen tili sin
8884: land skall bedömas på basis av de allmänna be-        faktiska natur skulle förutsätta uppehållstili-
8885: stämmelserna om utkomststöd.                          stånd.
8886:    I 30 § socialvårdslagen (71 0/1982) finns be-          Ett sådant fall gällde t.ex. det avgörande som
8887: stämmelser om rätten tili utkomststöd.                nyligen meddelades av Norra Karelens länsrätt
8888:    Enligt 13 § socialvårdslagen beslutar den soci-    och som uppenbarligen avses i inledningen till
8889: ala myndigheten i den korumun där sökanden            spörsmålet. I detta fall var det fråga om en familj
8890: vistas om utkomststöd skall beviljas. Närmare         som hade flyttat från Ryssland till Finland och
8891: föreskrifter om beviljande av stödet ingår i stats-   som ansökte om utkomststöd i Finland. Tili fa-
8892: rådets beslut om de allmänna grunderna för ut-        miljen hör en finländsk man samt hans maka och
8893: komststöd (988/1993).                                 dennas minderåriga barn som är ryska medbor-
8894:    En grundläggande förutsättning för att en sö-      gare. Social- och hälsovårdsnämnden beviljade
8895: kande skall få utkomststöd är att han är i behov      mannen utkomststöd men förvägrade hans maka
8896: av stöd. Man kan utgå från att turister soman-        och dennas barn stödet, eftersom de inte hade
8897:                                            KK 1151/1997 vp                                               5
8898: 
8899: uppehållstillstånd i Finland. Länsrätten ansåg        motiveringen tili propositionen framgår att en
8900: att ett giltigt uppehållstillstånd inte kan anses     mycket kortvarig eller tillfållig vistelse i en annan
8901: vara en förutsättning för beviljandet av stöd och     kommun än den där den sökande är stadigvaran-
8902: att nämnden således inte av det skälet borde ha       de bosatt inte etablerar något ansvar för den
8903: avslagit ansökan. Däremot tog länsrätten inte         andra kommunen när det gäller att bevilja ut-
8904: ställning tili om ansökan kunde ha avslagits på       komststöd. Ansvaret ligger hos den kommun där
8905: någon annan grund. A vgörandet innehöll inte          den sökande är stadigvarande bosatt. Av detta
8906: heller någon ståndpunkt om i viiken utsträckning      följer att enligt huvudregeln kan utkomststöd
8907: utkomststöd eventuellt skulle beviljas. Social-       inte beviljas en person som inte är stadigvarande
8908: och hälsovårdsministeriet anser att det är viktigt    bosatt i en kommun i Finland. I brådskande fall
8909: att behovet av utkomststöd och förutsättningar-       kan huvudregeln frångås på så sätt att utkomst-
8910: na för beviljandet i samtliga fall bedöms med         stöd beviljas av organet i den kommun där famil-
8911: beaktande av helheten och klientens livssituation     jen eller personen vistas då ansökan görs. Enligt
8912: och faktiska möjligheter att få sitt uppehälle ord-   motiveringen tili propositionen skall i sådana fall
8913: nat på annat sätt.                                    beviljas endast en oundgänglig andel, t.ex. biljett
8914:    Riksdagen behandlar som bäst regeringens           för hemresan och oundgängliga hälso- och sjuk-
8915: proposition med förslag tilllag om utkomststöd        vårdsutgifter.
8916: och tilllag om upphävande av vissa bestämmel-             Lagreformen avses träda i kraft vid ingången
8917: ser i socialvårdslagen och socialvårdsförordning-     av mars 1998. Social- och hälsovårdsministeriet
8918: en (RP 21711997 rd). Utgångspunkten är att rät-       har för avsikt att i samband med ikraftträdandet
8919: ten tili utkomststöd kommer att bestämmas på          revidera den vägledande handbok om utkomst-
8920: basis av samma principer som nu följs. När det        stöd som utkom våren 1997. Då handboken revi-
8921: gäller kommunernas ansvar för ordnandet av            deras är det nödvändigt att tillfoga mer detaljera-
8922: utkomststöd innehåller förslaget dock bestäm-         de rekommendationer angående rätten tili ut-
8923: melser som är betydligt mer detaljerade än de         komststöd för utlänningar som vistas i Finland.
8924: nuvarande bestämmelserna och som även har             Under den sista tiden har denna fråga fått sådan
8925: betydelse för hur man bedömer rätten tili ut-         publicitet som kan ge en felaktig bild av innehål-
8926: komststöd för utlänningar som vistas i Finland.       let i vår lagstiftning om utkomststöd. Därför har
8927: Enligt gällande lag sköts beviljandet av utkomst-     ministeriet beslutat att innan den nya handboken
8928: stöd av den kommun där den sökande vistas.            blir fårdig sända kommunerna ett brev med pre-
8929: Enligt huvudregeln i förslaget skall utkomststöd      liminära rekommendationer om förfarandet vid
8930: beviljas av organet i den kommun inom viiken          behandlingen av utländska klienters ansökning-
8931: personen eller familjen stadigvarande vistas. Av      ar om utkomststöd.
8932: 
8933:      Helsingforsden 12 december 1997
8934: 
8935:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
8936:                                           KK 1152/1997 vp
8937: 
8938: Kirjallinen kysymys 1152
8939: 
8940: 
8941: 
8942: 
8943:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Eläke-Tapion tekemistä leikkauksista Iisäeläk-
8944:                                       keisiin
8945: 
8946: 
8947:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
8948: 
8949:    Eläke-Tapion lisäeläkkeitä on leikattu syksyn    että eläkesäätiön hallinnossa on myös edunsaa-
8950: kuluessa kymmenellä prosentilla. Leikkaus on        jien edustus. Eläke-Tapion päätöksenteossa näin
8951: tehty kaikista Iisäeläkkeistä. Toimenpide tehtiin   ei ole. Tästä syystä eläkesäätiölain määräenem-
8952: yksipuolisesti sopimatta siitä työntekijöiden       mistösäädöstä ei voi soveltaa.
8953: kanssa. Kuitenkin käsitykseni mukaan näistä li-         Ihmetyttääkin, kuinka ministeriö osaltaan on
8954: säeläkkeistäkin on tullut yksi palvelussuhteen      hyväksynyt tällaisen ratkaisun, koska käsitykse-
8955: osa, joka on ollut työehtosopimuksia solmittaes-    ni mukaan muitakaan sellaisia erityisperusteluja
8956: sakin neuvotteluissa mukana. Tämä tarkoittaa        ei ole osoitettu, mikä oikeuttaisi tällaisen yksi-
8957: myös sitä, että sitä on molempien osapuolten        puolisen toimenpiteen toteuttamiseen. Onko täs-
8958: laskelmissa noteerattu samoin kuin muutakin         tä tulossa uusi Engel-yhtymän kaltainen proses-
8959: palkan osaa.                                        si?
8960:    Perusteluiksi leikkaukselle eivät tässä Eläke-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
8961: Tapion tapauksessa käy eläkesäätiön säännök-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
8962: setkään. Eläkesäätiölaki antaa leikkausmahdol-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
8963: lisuuden siinä tapauksessa, että leikkauksen toi-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
8964: meenpano on toiminnan jatkamisen kannalta
8965: välttämätön ja että leikkauspäätös eläkesäätiön                Onko Hallitus ennen Eläke-Tapion
8966: hallituksessa on tehty neljän viidesosan enem-              lisäeläkkeiden leikkausten hyväksymistä
8967: mistöllä. Nämä kummatkaan ehdot eivät tässä                 varmistanut, että tällainen 10 prosentin
8968: asiassa täyty. Toteutettu leikkaus merkitsee noin           leikkaus on aukottomasti lakiemme mu-
8969: neljän miljoonan markan menetystä vuositasol-               kaisesti toteutettu, ja
8970: la. Eläke-Tapion työnantajien henkilöstöme-                    halutaanko tällä teolla viestittää muil-
8971: noista se on vain vähän yli prosentin. Tämän                lekin työnantajille, että tällaiset yksipuo-
8972: tasoinen säästö ei ole välttämätön toiminnanjat-            liset leikkaukset ovat näin vain toteutet-
8973: kamisen kannalta. Eläkesäätiölaki lähtee siitä,             tavissa?
8974: 
8975:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
8976: 
8977:                     Esa Lahtela /sd                          Tapio Karjalainen /sd
8978:                     Jorma Kukkonen /sd                       Tuija Pohjola /sd
8979: 
8980: 
8981: 
8982: 
8983: 270136
8984: 2                                          KK 1152/1997 vp
8985: 
8986: 
8987: 
8988: 
8989:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
8990: 
8991:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Eläkesäätiölain 11 §:ssä on säännökset siitä, mi-
8992: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ten eläkesäätiöissä menetellään etuja huononnet-
8993: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       taessa ja millaisten edellytysten on täytyttävä,
8994: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       jotta etuja ylipäätänsä voitaisiin huonontaa.
8995: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Näissä tapauksissa sääntömuutoksen vahvista-
8996: n:o 1152:                                             misen edellytyksenä on, että muutosta kannattaa
8997:                                                       vähintään neljä viidesosaa eläkesäätiön hallituk-
8998:           Onko Hallitus ennen Eläke-Tapion            sen jäsenistä ja että muutos on eläkesäätiön toi-
8999:        lisäeläkkeiden leikkausten hyväksymistä        minnan kannalta välttämätön.
9000:        varmistanut, että tällainen 10 prosentin          Päätös eläkkeiden leikkauksestajouduttiin te-
9001:        leikkaus on aukottomasti lakiemme mu-          kemään taloudellisin perustein. Työnantajien
9002:        kaisesti toteutettu, ja                        palkkasumma, josta vuosimaksut lisäeläkeme-
9003:           halutaanko tällä teolla viestittää muil-    nojen peittämiseksi katetaan, olivat 385,4 milj.
9004:        lekin työnantajille, että tällaiset yksipuo-   mk vuonna 1990 ja 333,5 milj. mk vuonna 1996.
9005:        liset leikkaukset ovat näin vain toteutet-     Lisäeläkemenot kasvoivat samana aikana 18,3
9006:        tavissa?                                       prosenttia. Palkkasumman pienentymiseen on
9007:                                                       vaikuttanut merkittävästi metsäkeskusten ja
9008:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion toimin-
9009: vasti seuraavaa:                                      taan tarkoitettujen määrärahojen väheneminen.
9010:                                                       Vuosina 1992-1996 määrärahat ovat vähenty-
9011:    Kysymyksessä tarkoitettu lisäeläkejärjestel-       neet nimellisesti 34 prosenttia. Valtionapulaitos-
9012: mä pohjautuu vuonna 1949 tehtyyn sopimuk-             ten palkkasumman väheneminen aiheutti painei-
9013: seen, jonka yksityismetsätalouden työnantajat         ta nostaa kaikkien eläkejärjestelmän piiriin kuu-
9014: ovat yksipuolisesti tehneet toimihenkilöidensä        luvien työnantajien vuosimaksuprosenttia. Ko-
9015: eläke-eduista. Sopimuksen 6. kohdan mukaan            rotus olisi aiheuttanut sen, että osa työnantajista
9016: sopimusta voidaan muuttaa tai se voidaan pur-         olisi mitä ilmeisimmin irtautunut eläkejärjestel-
9017: kaa työnantajien kahden kolmasosan enemmis-           mästä. Eläkejärjestelmän romuttuminen olisi
9018: töllä tehdyllä päätöksellä. Saman kohdan mu-          realisoinut yli 500 milj. markan eläkevastuut.
9019: kaan eläkesäännön muutoksista päättää työn-           Korotuksen vaihtoehtona olisi ollut Eläke-Ta-
9020: antajien kokous. Eläke-Tapion eläkesäännön            pion ensi vaiheessa esittämä lisäeläkkeiden leik-
9021: 25 §:n 4 momentin mukaan eläkesääntöä voi-            kaaminen keskimäärin 30 %:1la.
9022: daan muuttaa työnantajien kokouksessa kah-               Talouspoliittinen ministerivaliokunta teki
9023: den kolmasosan enemmistöllä tehdyllä päätök-          19.6.1997 periaatepäätöksen 10,2 milj. mk:n
9024: sellä.                                                määrärahan ottamisesta kuluvan vuoden lisäta-
9025:    Lisäeläkejärjestelmän piiriin ovat kuuluneet       lousarvioon käytettäväksi Eläke-Tapion lisäelä-
9026: metsäkeskukset, Metsätalouden kehittämiskes-          kemenojen kattamiseen. Päätös perustui järjeste-
9027: kus Tapio, metsänhoitoyhdistykset ja eräät muut       lyyn, jossa kaikkiin eläke-etuihin tehdään tasa-
9028: yksityismetsätalouden piirissä toimivat organi-       suuruinen 10 prosentin leikkaus ja työnantajien
9029: saatiot.                                              vuosimaksuprosentti alennettaisiin nykyisestä
9030:    Eläke-Tapion tyyppisiä työnantajien keski-         12,5 prosentista 9 prosenttiin. Sittemmin lisäta-
9031: näiseen sopimukseen perustuvia lisäeläkejärjes-       lousarvioon otettiin 10 milj. mk:n määräraha li-
9032: telyjä varten ei ole säädetty omaa erityislakia.      säeläkejärjestelmästä aiheutuvien menojen kat-
9033: Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelyssä on noudatet-      tamiseen valtionapulaitosten osalta.
9034: tu soveltuvin osin eläkesäätiölain periaatteita,         Näiden järjestelyjen seurauksena Eläke-Ta-
9035: vaikkei Eläke-Tapio olekaan eläkesäätiölain           pion työnantajakokous teki 29.8.1997 yksimieli-
9036: (177411995) 1 §:ssä tarkoitettu eläkesäätiö. Elä-     sen päätöksen eläkesäännön muuttamisesta si-
9037: ke-Tapion toiminnan tarkoitus on kuitenkin hy-        ten, että eläke-etuja leikataan 10% 1.9.1997 al-
9038: vin lähellä eläkesäätiöiden toimintaperiaatteita.     kaen.
9039:                                           KK 1152/1997 vp                                           3
9040: 
9041:    Maa- ja metsätalousministeriö katsoi, että        mukaan etuuksia vähennettäessä tai poistettaes-
9042: yksityismetsätalouden edistämisjärjestöjen hen-      sa on kohtuullisella tavalla otettava huomioon se
9043: kilökunnan eläke-eduista tehdyn sopimuksen ja        etuoikeusjärjestys, joka eläkesäätiön säännöissä
9044: Eläke-Tapion eläkesäännön mukaiset edellytyk-        on määrätty eläkesäätiön omaisuuden jakami-
9045: set etujen vähentämiselle olivat olemassa, ja vah-   sesta edunsaajien kesken eläkesäätiötä purettaes-
9046: visti muutoksen metsäkeskusten ja Metsätalou-        sa. Etuuksia vähennettäessä on huolehdittava sii-
9047: den kehittämiskeskus Tapion eläke-etujen perus-      tä, että edunsaajaryhmien asema suhteessa toi-
9048: teiksi. Tällä tavalla ministeriö pyrki varmista-     siinsa säilyy kohtuullisessa määrin samana eläk-
9049: maan olemassa olevan lisäeläkejärjestelmän jat-      keiden heikennysten jälkeen.
9050: kumisen.                                                Mitä Eläke-Tapiota koskevan ratkaisun en-
9051:    Eläke-Tapion lisäeläkejärjestelmän kaltaisis-     nakkoluonteeseen tulee, voidaan todeta, että elä-
9052: sa eläkesääntötyyppisissä tapauksissa etuuksien      kejärjestelmissä etujen alentaminen tapahtuu
9053: vähentämis- tai poistamistavasta ei ole tarkkoja     kutakin järjestelmää koskevan lainsäädännön
9054: säännöksiä, vaan se on määriteltävä kussakin         perusteella.
9055: tapauksessa erikseen. Eläkesäätiölain II §:n 5          Hallitus katsoo, ettei kysymys anna hallituk-
9056: momentissa on kuitenkin yleissäännös, jonka          sen taholta aihetta enempiin toimenpiteisiin.
9057: 
9058:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
9059: 
9060:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
9061: 4                                          KK 1152/1997 vp
9062: 
9063: 
9064: 
9065: 
9066:                                         Tili Riksdagens Talman
9067: 
9068:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Tapios verksamhet ligger dock mycket nära pen-
9069: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        sionsstiftelsernas verksamhetsprinciper. I 11 § la-
9070: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gen om pensionsstiftelser ingår bestämmelser om
9071: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål          hur man förfar i pensionsstiftelser när förmåner
9072: nr 1152:                                              försämras och hurudana villkor som måste upp-
9073:                                                       fyllas för att förmånerna överhuvudtaget skall
9074:          Har Regeringen innan den godkände            kunna försämras. I dessa fall är en förutsättning
9075:        Eläke-Tapios nedskärningar av tilläggs-        för fastställelse av en stadgeändring att ändring-
9076:        pensionerna försäkrat sig om att en sådan      en understöds av minst fyra femtedelar av med-
9077:        nedskärning med 10% fullständigt över-         lemmarna i pensionsstiftelsens styrelse och att
9078:        ensstämmer med våra lagar, och                 ändringen är nödvändig med tanke på pensions-
9079:          vill man med detta förfarande låta           stiftelsens verksamhet.
9080:        även andra arbetsgivare förstå att dylika          Av ekonomiska skäl var man tvungen a tt fa tta
9081:        ensidiga nedskärningar utan vidare kan         beslutet om att skära ned pensionerna. Den löne-
9082:        genomföras på samma sätt?                      summa för arbetsgivarna som årspremierna för
9083:                                                       täckandet av tilläggspensionsutgifterna baserar
9084:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sig på var 385,4 milj. mk 1990 och 333,5 milj. mk
9085: anföra följande:                                      1996. Under samma period ökade utgifterna för
9086:                                                       tilläggspensioner med 18,3 %. En betydande or-
9087:     Det i spörsmålet avsedda tilläggspensionssys-     sak till att lönesumman minskat har varit att
9088: temet grundar sig på ett avtal från 1949, som         skogscentralernas och Skogsbrukets utvecklings-
9089: privatskogsbrukets arbetsgivare ensidigt har in-      central Tapios anslag har minskat. Under perio-
9090: gått om sina tjänstemäns pensionsförmåner. En-        den 1992-1996 minskade anslagen nominellt
9091: ligt punkt 1 i avtalet ingår noggrannare villkor      med 34 %. Då lönesumman för de statsunder-
9092: för pensionerna i Eläke-Tapios pensionsstadga.        stödda institutionerna minskade uppstod ett
9093: Enligt punkt 6 i avtalet kan avtalet ändras eller     tryck på att höja årspremieprocenten för alla
9094: upphävas genom ett beslut som arbetsgivarna           arbetstagare som omfattas av pensionssystemet.
9095: fattar med två tredjedels majoritet. Enligt samma     En höjning skulle ha medfört att en del av arbets-
9096: punkt bestämmer arbetsgivarnas sammanträde            givarna uppenbar1igen skulle ha frigjort sig från
9097: om ändringar i pensionsstadgan. Enligt 25 §           pensionssystemet. Om pensionssystemet hade
9098: 4 mom. i Eläke-Tapios pensionsstadga kan pen-         skrotats ned, skulle pensionsansvar om över
9099: sionsstadgan ändras vid arbetsgivarnas samman-        500 milj. mk ha realiserats. Ett alternativ tili höj-
9100: träde genom ett beslut som fattas med två tredje-     ningen var en nedskärning av tilläggspension-
9101: dels majoritet.                                       erna med i genomsnitt 30 %, vilket också före-
9102:     Skogscentralerna, Skogsbrukets utvecklings-       slogs av Eläke-Tapio i första hand.
9103: central Tapio, skogsvårdsföreningarna och vissa           Finanspolitiska ministerutskottet fattade den
9104: andra organisationer verksamma inom privat-           19 juni 1997 ett principbeslut om att inkludera ett
9105: skogsbruket har omfattats av tilläggspensions-        anslag om 10,2 milj. mk i tilläggsbudgeten för
9106: systemet.                                             detta år. Anslaget skall användas tili att täcka de
9107:     Någon egen speciallag har inte stiftats för så-   utgifter som tilläggspensionerna orsakar Eläke-
9108: dana tilläggspensionsarrangemang av samma             Tapio. Beslutet baserar sig på ett arrangemang,
9109: typ som Eläke-Tapios arrangemang som grundar          enligt vilket alla pensionsförmåner omfattas av en
9110: sig på ett ömsesidigt avtal mellan arbetsgivarna. I   lika stor nedskärning på 10 % och årspremiepro-
9111: Eläke-Tapios tilläggspensionsarrangemang har i        centen för arbetsgivarna sänks från nuvarande
9112: tillämpliga delar iakttagits principerna i lagen om   12,5 % till9 %. Senare upptogs i tilläggsbudgeten
9113: pensionsstiftelser, fastän Eläke-Tapio inte är en     ett anslag om 10 milj. mk, vilket var a vsett att för
9114: sådan pensionsstiftelse som avses i 1 § lagen om      de statsunderstödda institutionernas del täcka de
9115: pensionsstiftelser (1774/1995). Syftet med Eläke-     utgifter som tilläggspensionssystemet orsakar.
9116:                                           KK 1152/1997 vp                                            5
9117: 
9118:    Som en följd av dessa arrangemang fattade         att minska eller slopa förmåner, utan det skall
9119: Eläke-Tapios arbetsgivarsammanträde den 29           fastställas separat i varje enskilt fall. 1 II §
9120: augusti 1997 ett enhälligt beslut om att ändra       5 mom.lagen om pensionsstiftelser ingår docken
9121: pensionsstadgan så att pensionsförmånerna            allmän bestämmelse, enligt viiken man när för-
9122: skärs ned med 10 % fr.o.m. den 1 september 1997.     måner minskas eller slopas enligt vad som är
9123:    Jord- och skogsbruksministeriet ansåg att det     skäligt skall beakta den prioritetsordning som i
9124: förelåg sådana förutsättningar för en minskning      pensionsstiftelsens stadgar har bestämts för för-
9125: av förmånerna som avses i avtalet om pensions-       delningen av pensionsstiftelsens tillgångar mel-
9126: förmånerna för personalen vid de organisationer      lan förmånstagarna när pensionsstiftelsen upplö-
9127: som främjar privatskogsbruket och i Eläke-Ta-        ses. När förmåner minskas skall man se tili att
9128: pios pensionsstadga och fastställde ändringen        förmånstagargrupperna i förhållande tili varan-
9129: som grund för pensionsförmånerna vid skogs-          dra i rimlig mån kan bevara sin ställning oföränd-
9130: centralerna och Skogsbrukets utvecklingscentral      rad efter försämringarna av pensionerna.
9131: Tapio. På så sätt försöker ministeriet säkerställa      Vad beträffar det aktuella beslutets karaktär
9132: det befintliga tilläggspensionssystemets fortbe-     av prejudikat kan det framhållas att i pensions-
9133: stånd.                                               systemen minskas förmånerna på grundval av
9134:    1fall som gäller pensionsstadgor av samma typ     den lagstiftning som gäller varje enskilt system.
9135: som Eläke-Tapios tilläggspensionssystem finns           Regeringen anser att spörsmålet inte föranle-
9136: det inte några noggranna bestämmelser om sättet      der några ytterligare åtgärder av regeringen.
9137: 
9138:      Helsingforsden 5 december 1997
9139:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
9140:                                              KK 1153/1997 vp
9141: 
9142: Kirjallinen kysymys 1153
9143: 
9144: 
9145: 
9146: 
9147:                                     Toimi Kankaanniemi /skl: Virallisten liputuspäivien lisäämisestä
9148: 
9149: 
9150: 
9151:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9152: 
9153:     Liputuksesta Suomen lipulla annetun asetuk-         toteuta tältäkään osin yhteiskunnallista tasa-ar-
9154: sen (383/ 1978) 2 §:ssä säädetään viralliset liputus-   voa. Asetusta tulisi muuttaa. Poikamiehille voi-
9155: päivät. Niitä on kuusi sekä lisäksi kansanedusta-       taisiin osoittaa viralliseksi nimikko- ja liputus-
9156: jain vaalien toimituspäivä ja tasavallan presiden-      päiväksi tammikuun 28. päivä, joka on Kaarlor.
9157: tin toimeenastumispäivä.                                ja Kallen, aiemmin myös Miehen nimipäivä.
9158:     Asetuksella säädettyjen virallisten liputuspäi-     Tammikuussa ei virallisia liputuspäiviä ole lain-
9159: vien joukossa on äitienpäivä toukokuun toisena          kaan. Neiti-ihmisten nimikko- ja liputuspäiväksi
9160: sunnuntaina. Sen sijaan isänpäivä,jota vietetään        olisi vahvin ehdokas 11.6., joka on Impin nimi-
9161: vakiintuneesti marraskuun toisena sunnuntaina,          päivä. Molempien päivien kalenteroimisesta voi-
9162: ei ole virallinen liputuspäivä, vaikkakin sen koh-      taisiin tietysti harkita neuvoa-antavan osittais-
9163: dalle kalentereihin o~ merkitty lipun kuva suosit-      kansanäänestyksen järjestämistä siten, että nei-
9164: telemaan liputusta. Aidit ja isät eivät näin ollen      tien päivästä saisivat äänestää vain naimattomat
9165: ole lainsäädännössämme, asetuksessa, tasa-ar-           naiset ja poikamiesten päivästä vain poikamie-
9166: voisia, kuten hallitusmuoto edellyttää. On huo-         het.
9167: mattava, että marraskuussa ei ole yhtään virallis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
9168: ta liputuspäivää,joten isänpäivä sopisi hyvin täl-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9169: laiseksi.                                               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9170:     Neiti-ihmisillä ja poikamiehillä ei ole lainkaan    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9171: äitien- tai isänpäivän kaltaista omaa nimikkopäi-
9172: vää,jolloin heidän kunniakseen voitaisiin nostaa                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9173:  lippu salkoon. Vaikka vanhanpojan ja vanhan-                  siin yhteiskunnallisen tasa-arvon edistä-
9174:  piian verosta on jo taannoin luovuttu, ovat nämä              miseksi siten, että isänpäivä määrättäisiin
9175:  ihmiset tärkeitä yhteiskunnassa. Heillä ei ole esi-           viralliseksi liputuspäiväksi, ja että
9176:  merkiksi työstä poissaoloja perhesyistä, joten                   myös poikamiehille ja neiti-ihmisille
9177:  heidän panoksensa kansantaloudessa on hyvin                   määrättäisiin erikseen nimikkopäivät ja
9178:  keskeinen. Heille tulisi osoittaa myös arvostusta.            nämä säädettäisiin asetuksella virallisiksi
9179:  Nykyinen nimikkopäivä- ja liputuskäytäntö ei                  liputuspäiviksi?
9180: 
9181:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
9182: 
9183:                                         Toimi Kankaanniemi /skl
9184: 
9185: 
9186: 
9187: 
9188: 270136
9189: 2                                           KK 1153/1997 vp
9190: 
9191: 
9192: 
9193: 
9194:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9195: 
9196:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Yleisenä periaatteena on pidetty sitä, että lipu-
9197: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuspäiviä ei saisi olla liian monia mm. liputus-
9198: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        väsymyksen ja liputuksesta aiheutuvien kustan-
9199: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             nusten kohoamisen välttämiseksi. Tämän vuoksi
9200: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          esim. merkkihenkilöihin liittyviä liputuspäiviä ei
9201: myksen n:o 1153:                                       ole lisätty. Esityksiä on viime aikoina tehty mm.
9202:                                                        Jean Sibeliuksen ja Minna Canthin syntymäpäi-
9203:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-         vän julistamisesta viralliseksi liputuspäiväksi.
9204:        siin yhteiskunnallisen tasa-arvon edistä-           Kun käytäntö on jo se, että sekä äitienpäivänä
9205:        miseksi siten, että isänpäivä määrättäisiin     että isänpäivänä liputetaan yleisesti, sisäasiain-
9206:        viralliseksi liputuspäiväksi, ja että           ministeriö katsoo, ettei liputuksen osalta ole eri-
9207:           myös poikamiehille ja neiti-ihmisille        tyisiä syitä miesten yhteiskunnallisen tasa-arvon
9208:        määrättäisiin erikseen nimikkopäivät ja         korostamiseen määräämällä myös isänpäivä vi-
9209:        nämä säädettäisiin asetuksella virallisiksi     ralliseksi liputuspäiväksi. Kaikki merkkihenki-
9210:        liputuspäiviksi?                                löihin liittyvät liputuspäivät koskevat esimerkik-
9211:                                                        si tällä hetkellä miehiä.
9212:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Sisäasiainministeriön käsityksen mukaan
9213: vasti seuraavaa:                                       liputuksen Suomen lipulla tulee olla mahdol-
9214:                                                        lisimman vapaata. Maassamme jo varsin hyvin
9215:    Maassamme omaksuttu käytäntö virallisista           vakiintuneet liputustavat antavat perustellun
9216: liputuspäivistä ja tavaksi muodostuneista lipu-        pohjan tälle näkökannalle. Yksityisillä kansalai-
9217: tuspäivistä on osoittautunut hyväksi. Asetus           silla, yhteisöilläja yrityksillä on Suomessa oikeus
9218: liputtamisesta Suomen lipulla sisältää luettelon       liputtaa muinakin päivinä kuin liputuspäivinä.
9219: virallisista liputuspäivistä, joista jokavuotisia on   Tällä tavoin tietyt päivät voivat vakiintua uusiksi
9220: kuusi. Virallisten liputuspäivien lisäksi on va-       yleisiksi liputuspäiviksi. Suomalaiseen liputus-
9221: kiintunut kymmenen ns. tavanomaista liputus-           kulttuuriin kuuluukin, että ehdotuksia voidaan
9222: päivää.                                                tehdä ja kilpailua uusien liputuspäivien aiheista
9223:    Liputtamisesta Suomen lipulla annettua ase-         käydä. Tältä osin käytäntö sopii hyvin myös hal-
9224: tusta on viimeksi muutettu keväällä 1996, jolloin      linnossa nykyisin noudatettaviin periaatteisiin.
9225: liputus laajennettiin koskemaan kaikkia koko               Sisäasiainministeriö katsoo edellä esitettyyn
9226: maassa toimitettavia yleisiä vaaleja. Useista esi-     viitaten, ettei tässä kysymykse~sä e~ite1tyjen päi-
9227: tyksistä huolimatta virallisten liputuspäivien         vien osalta ole aihetta virallisten liputuspäivien
9228: määrää ei muuten lisätty.                              lisäämiseen.
9229: 
9230:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
9231: 
9232:                                                                              Ministeri Jouni Backman
9233:                                            KK 1153/1997 vp                                              3
9234: 
9235: 
9236: 
9237: 
9238:                                         Tili Riksdagens Talman
9239: 
9240:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       undvika flaggningströtthet och en höjning av
9241: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        kostnaderna för flaggningen. Därför har flagg-
9242: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ningsdagarna inte utökats tili att gälla tili exem-
9243: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           pel bemärkta personer. U nder den senaste tiden
9244: må1 nr 1153:                                          har det kommit förslag om att förklara bl.a. Jean
9245:                                                       Sibelius och Minna Canths födelsedagar som of-
9246:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         ficiella flaggningsdagar.
9247:        att främja den samhälleliga jämlikheten            När praxis redan i dag är den att det flaggas
9248:        så att farsdagen bestäms som officiell         allmänt både på morsdag och farsdag, anser inri-
9249:        flaggningsdag och att                          kesministeriet, att det inte finns någon särskild
9250:           egna dagar fastställs också för ungkar-     orsak att betona männens samhälleligajämlikhet
9251:        lar och fröken-personer och att dessa da-      genom att bestämma att också farsdagen är en
9252:        gar genom förordning bestäms som of-           officiell flaggdag. Alla flaggningsdagar för be-
9253:        fentliga flaggningsdagar?                      märkta personer gäller tili exempel män för när-
9254:                                                       varande.
9255:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Enligt inrikesministeriets uppfattning skall det
9256: anföra följande:                                      vara så fritt som möjligt att flagga med Finlands
9257:                                                       flagga. Flaggningsvanorna i vårt 1and, som redan
9258:    Den praxis som råder i vårt land med officiella    är mycket väletablerade, ger en motiverad grund
9259: flaggningsdagar och flaggningsdagar som blivit        för denna ståndpunkt. Privata medborgare, sam-
9260: allmänt vedertagna har visat sig vara bra. För-       manslutningar och företag har i Finland rätt att
9261: ordningen om flaggning med Finlands flagga            flagga också andra dagar än flaggningsdagarna.
9262: innehåller en förteckning över de officiella flagg-   På detta sätt kan vissa dagar bli allmänt veder-
9263: ningsdagarna, av vilka sex är årligen återkom-        tagna som nya allmänna flaggningsdagar. Tili
9264: mande. Utöver de officiella flaggningsdagarna         den finska flaggningskulturen hör att förslag kan
9265: har tio s.k. vedertagna flaggningsdagar blivit all-   framläggas och att det kan tävlas om motiv för
9266: mänt gällande.                                        nya flaggningsdagar. Tili denna del passar praxis
9267:    Förordningen om flaggning med Finlands             väl in på de principer som för närvarande iakttas
9268: flagga har senast ändrats våren 1996, då flagg-       i förvaltningen.
9269: ningen utvidgades tili att gälla alla allmänna vai        Inrikesministeriet anser, med hänvisning tili
9270: som förrättas i hela landet. Trots många förslag      ov~n anförda, att det inte finns någon orsak att
9271: ökade inte antalet officieffa flaggdagar i övrigt.    utöka de officiella flaggningsdagarna vad gäller
9272:    Den allmänna principen är att det inte får         de dagar som lagts fram i detta spörsmål.
9273: finnas för många flaggningsdagar bl.a. för att
9274: 
9275:      Helsingfors den 12 december 1997
9276: 
9277:                                                                             Minister Jouni Backman
9278:                                           KK 1154/1997 vp
9279: 
9280: Kirjallinen kysymys 1154
9281: 
9282: 
9283: 
9284: 
9285:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Jyväskylän yliopiston Vammaistutki-
9286:                                      muksen keskuksen kehittämisestä
9287: 
9288: 
9289:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9290: 
9291:    Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja       Vammaistutkimuksen keskus on osoittautu-
9292: filosofian laitoksen yhteydessä toimii Vammais-     nut tärkeäksi yksiköksi. Sen toiminta ei kuiten-
9293: tutkimuksen keskus. Sen ylläpitäjinä ovat yli-      kaan ole nykyisellä rahoituspohjalla riittävän
9294: opiston lisäksi Jyväskylän kaupunki, Kehitys-       kestävällä tavalla turvattu. Se tulisi vakiinnuttaa
9295: vammaliitto, Näkövammaisten Keskusliitto ja         Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteellisen tie-
9296: Suomen Reumaliitto.                                 dekunnan yhteydessä.
9297:    Vammaistutkimuksen keskus edistää moni-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9298: puolista, poikkitieteellistä tutkimustoimintaa      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9299: vammaisuuteen liittyvistä kysymyksistä. Tieteel-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9300: lisen perustutkimuksen lisäksi toteutetaan sovel-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9301: tavaa tutkimusta sekä ammatillista jatko- ja täy-
9302: dennyskoulutusta. Lisäksi keskus ylläpitää alan                Aikooko Hallitus vakiinnuttaa Vam-
9303: tieto- ja neuvontapalvelua nykyaikaisin menetel-            maistutkimuksen keskuksen toiminnan
9304: min ja tekee kansainvälistä yhteistyötä mm. ED-             ja kehittää sitä osoittamalla riittävät voi-
9305: ohjelmien ja yhteistyötahojen kautta.                       mavarat Jyväskylän yliopiston yhteis-
9306:                                                             kuntatieteelliselle tiedekunnalle?
9307: 
9308:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
9309: 
9310:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
9311: 
9312: 
9313: 
9314: 
9315: 270136
9316: 2                                           KK 1154/1997 vp
9317: 
9318: 
9319: 
9320: 
9321:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9322: 
9323:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lisäksi osallistuvat eri vammaisjärjestöt ja Jyväs-
9324: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kylän kaupunki. Nykytilanne mahdollistaa toi-
9325: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        minnan kehittymisen, ja erityisen keskuksen pe-
9326: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi             rustamista voidaan toiminnan arviointiin perus-
9327: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-          tuen harkita tarpeen mukaan myöhemmin.
9328: myksen n:o 1154:                                           Voidaankin todeta, että vammaistutkimuksen
9329:                                                        vahvistaminen ja vakiinnuttaminen ovat sinänsä
9330:           Aikooko Hallitus vakiinnuttaa Vam-           perusteltavissa myönteisesti. Toiminnalle on ole-
9331:        maistutkimuksen keskuksen toiminnan             massa myös henkiset edellytykset juuri Jyväsky-
9332:        ja kehittää sitä osoittamalla riittävät voi-    län yliopiston yhteydessä, jossa on myös alaan
9333:        mavarat Jyväskylän yliopiston yhteis-           liittyvää traditiota. Tilanne keskuksen rahoitus-
9334:        kuntatieteelliselle tiedekunnalle?              mahdollisuuksien osalta sen sijaan ei ole ratkais-
9335:                                                        tavissa helposti Jyväskylän yliopiston tai opetus-
9336:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ministeriön käytettävissä olevin resurssein.
9337: vasti seuraavaa:                                           Keskuksen rahoituspohjan harkinnan tulee
9338:                                                        perustua nykytilanteen mukaisesti edelleenkin
9339:    Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja       monen rahoittajan mukanaoloon hankkeessa.
9340: filosofian laitoksen toiminnassa vammaistutki-         Vammaisjärjestöt ja Vammaistutkimuksen tuki-
9341: mus on otettu yhdeksi painoalueeksi. Opetusmi-         säätiö ovat muutoinkin tärkeitä yhteistyötahoja
9342: nisteriö toteaa, että vammaistutkimus soveltuu         toimintaa kehitettäessä.
9343: nykyisiltä tavoitteiltaan hyvin Jyväskylän yli-            Jyväskylän yliopiston rahoitusosuuden osalta
9344: opistossa vallitsevaan monialaiseen toimintaym-        tilanne liittyy yleiseen yliopistolaitoksen rahoi-
9345: päristöön sekä vahvistamaan yliopiston profiilia       tuspotentiaaliin lähivuosina. Rahoitusmahdolli-
9346: ihmisen elinkaarta ja kehityksen riskitekijöitä        suudet ovat olemassa vain, jos uuteen hankkee-
9347: koskevassa tutkimuksessa ja opetuksessa. Ny-           seen on osoitettavissa uutta rahaa lisäyksenä
9348: kyisellään vammaistutkimus Jyväskylän yliopis-         opetusministeriön kehykseen valtion budjetissa.
9349: tossa perustuu projektitoimintaan, eikä sillä ole      Muussa tapauksessa rahoituserä tulisi kohden-
9350: omia pysyviä resursseja. Eri tieteenalojen piirissä    taa keskuksen kehittämiseen yliopistobudjetin
9351: syntyneiden uusien tutkimusprojektien rahoi-           hankerahoitusosuudesta. Tämä edellyttää Jyväs-
9352: tukseen on osin saatu ulkopuolista tutkimusra-         kylän yliopiston esitystä ja sitoutumista vam-
9353: hoitusta. Vammaistutkimuksen ohella on kehi-           maistutkimustoiminnan kehittämiseen erityise-
9354: tetty alaan liittyvää koulutustoimintaa.               nä alan keskuksena. Hanke joudutaan lisäksi
9355:    Yliopisto ei ole asettanut toiminta- ja talous-     arvioimaan osana koko yliopistolaitoksen han-
9356: suunnitelmassaan tavoitteeksi keskuksen perus-         ke-esitysten kokonaisuutta. Rahoituksen saami-
9357: tamista, vaan on katsonut toiminnan tulevan tur-       nen edellyttää korkeaa prioriteettiasemaa ja kil-
9358: vatuksi nykyisillä järjestelyillä, joihin yliopiston   pailukykyä verrattuna muihin hankkeisiin.
9359: 
9360:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
9361: 
9362:                                                                Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
9363:                                           KK 1154/1997 vp                                             3
9364: 
9365: 
9366: 
9367: 
9368:                                        Tili Riksdagens Talman
9369: 
9370:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ner och Jyväskylä stad deltar. Situationen sådan
9371: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          den är nu gör det möjligt att utveckla versamhe-
9372: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      ten och frågan om att inrätta ett särskilt centrum
9373: dagsman Toimi Kankaanniemi undertecknade             kan vid behov senare övervägas utgående från en
9374: spörsmål nr 1154:                                    utvärdering av verksamheten.
9375:                                                          Det kan konstateras att det i och för sig är
9376:           Ämnar Regeringen konsolidera verk-         motiverat att stärka och konsolidera handikapp-
9377:        samheten vid Centret för handikapp-           forskningen. Det finns också intellektuella förut-
9378:        forskning och utveck1a den genom att till-    sättningar för verksamheten just i samband med
9379:        dela den tiiiräckliga resurser inom sam-      Jyväskylä universitet som också har traditioner
9380:        hällsvetenskapliga fakulteten vid Jyväs-      inom området. Situationen beträffande möjlig-
9381:        kylä universitet?                             heterna att finansiera ett centrum kan däremot
9382:                                                      inte på ett enkelt sätt klaras av med de resurser
9383:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som finns tiligängliga för universitetet eller un-
9384: anföra följande:                                     dervisningsministeriet.
9385:                                                          Övervägandet av finansieringsbasen för ett
9386:    Verksamheten vid Jyväskylä universitets sam-      centrum bör enligt nu1äget alltjämt grunda <>ig på
9387: hällsvetenskapliga och filosofiska institution har   att det finns många finansiärer i projektet. Han-
9388: gjort handikappforskningen tili ett insatsområ-      dikapporganisationerna och stiftelsen för stöd
9389: de. Undervisningsministeriet konstaterar att         tili handikappforskningen är annars också vikti-
9390: handikappforskningen med sina nuvarande mål          ga samarbetspartner då verksamheten utvecklas.
9391: passar bra i den mångsektoriella miljö som finns         Beträffande Jyväskylä universitets finansie-
9392: vid Jyväskylä universitet och som stärkare av        ringsandel hänger situationen ihop med den all-
9393: universitetets profil i forskning och undervisning   männa finansieringspotentialen för universitets-
9394: kring människans Ievnadslopp och kring riskfak-      väsendet de närmaste åren. Finansieringsmöjlig-
9395: torer i människans utveckling. För närvarande        heter finns bara om ett nytt projekt kan anvisas
9396: baserar sig handikappforskningen vid Jyväskylä       nya pengar utöver den ram undervisningsminis-
9397: universitet på projektverksamhet och den har         teriet har i statsbudgeten. I annat fall bör finan-
9398: inte egna permanenta resurser. Inom olika veten-     sieringen riktas på att utveckla centralen inom
9399: skapsområden har nya forskningsprojekt som           projektfinansieringsandelen i universitetets bud-
9400: uppkommit kunnat finansieras med forsknings-         get. Detta kräver en framställan av Jyväskylä
9401: pengar av utomstående. Vid sidan av handikapp-       universitet och en förbindelse att utveckla verk-
9402: forskningen har utbildningsverksamhet med an-        samheten kring handikappforskning som ett sär-
9403: knytning tili detta omräde utvecklats.               skilt centrum på området. Projektet måste dess-
9404:    Universitetet har inte i sin verksamhets- och     utom utvärderas som en del av den helhet som
9405: ekonomipian satt som mål att inrätta ett forsk-      hela univesitetsväsendets projektframställningar
9406: ningscentrum, utan ansett verksamheten tryggad       utgör. För att få pengar krävs hög prioritet och
9407: genom de nuvarande arrangemangen i vilka             konkurrenskraft jämfört med de övriga projek-
9408: utom universitetet olika handikapporganisatio-       ten.
9409: 
9410:      Helsingforsden 15 december 1997
9411: 
9412:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
9413:                                          KK 1155/1997 vp
9414: 
9415: Kirjallinen kysymys 1155
9416: 
9417: 
9418: 
9419: 
9420:                                  Toimi Kankaanniemi /skl: Keskituloisten henkilöiden oikeusturvan
9421:                                     parantamisesta
9422: 
9423: 
9424:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
9425: 
9426:    Kaikkein pienituloisimmat ja vähävaraisim-          Oikeusapulainsäädännön eduskunnassa kä-
9427: mat saavat maksuttoman oikeudenkäynnin ny-         sittelyssä oleva uudistus ei näytä tuovan korjaus-
9428: kyisinja myös tulevaisuudessa uuden oikeusapu-     ta keskituloisten kansalaisten oikeusturvaa va-
9429: lainsäädännön perusteella. Kaikkein varakkaim-     kavasti heikentävään epäkohtaan. Syynä lienee
9430: milla ja hyvätuloisimmilla on varaa käydä oi-      lähinnä valtiontalouden tila. Se ei kuitenkaan saa
9431: keutta huolimatta siitä, että oikeudenkäyntikus-   olla perusteena perustavaa laatua olevan ongel-
9432: tannukset ovat kohonneet korkeiksi. Viimeksi       man pikaiselle poistamiselle.
9433: mainituilla on lisäksi varaa hankkia parhaat           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9434: asianajajat, jolloin riski joutua maksamaan vas-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9435: tapuolen oikeudenkäyntikustannukset entises-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9436: tään pienenee. Sen sijaan väliin jäävä suuri       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9437: kansanosa, ns. keskituloiset, ovat kohtuuttoman
9438: huonossa asemassa. Kun vakuutusyhtiötkin                      Mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau-
9439: ovat kiristäneet oikeusturvavakuutusten ehtoja,            lulla Hallitus aikoo ryhtyä ns. keskitu-
9440: on suuri joukko ihmisiä tosiasiassa vailla mah-            loisten oikeusturvan palauttamiseksi oi-
9441: dollisuutta hakea oikeutta oikeudenkäyntien                keudenkäyntikustannuksia kohtuullis-
9442: kautta, jos jutussa on hiemankin epävarmuutta.             tuttamalla?
9443: 
9444:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
9445: 
9446:                                     Toimi Kankaanniemi /skl
9447: 
9448: 
9449: 
9450: 
9451: 270136
9452: 2                                         KK 1155/1997 vp
9453: 
9454: 
9455: 
9456: 
9457:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9458: 
9459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kia. Tällaisia suuria kuluja saattaa syntyä esimer-
9460: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kiksi laajoissa vahingonkorvausasioissa. Tällai-
9461: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sissa asioissa voitaisiin poikkeuksellisesti myön-
9462: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           tää oikeusapu, vaikka oikeusavun hakijan tulot
9463: Kankaanniemen kirjallisen kysymyksen n:o             ylittäisivät tulorajat, jotka normaalisti oikeutta-
9464: 1155:                                                vat oikeusapuun. Oikeusapuun oikeutettujen pii-
9465:                                                      riä laajennettaisiin näin ollen siten, että aikaisem-
9466:           Mihin toimenpiteisiin ja millä aikatau-    paa väljemmin taloudellisin perustein olisi mah-
9467:        lulla Hallitus aikoo ryhtyä ns. keskitu-      dollista saada oikeusapua osittaista korvausta
9468:        loisten oikeusturvan palauttamiseksi oi-      vastaan asioissa, joissa syntyy hakijalle huomat-
9469:        keudenkäyntikustannuksia kohtuullis-          tavia oikeudenkäyntikuluja.
9470:        tuttamalla?                                      Oikeusministeriö on 10.9.1997 asettanut toi-
9471:                                                      mikunnan, jonka tehtävänä on valmistella halli-
9472:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuksen esityksen muotoon laadittu ehdotus oi-
9473: vasti seuraavaa:                                     keudenkäymiskaaren 21 luvun oikeudenkäynti-
9474:                                                      kulujen korvaamista koskevien säännösten tar-
9475:    Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-      kistamiseksi sekä lisäksi selvittää, mitkä eri teki-
9476: tys oikeusapulaiksi ja siihen liittyväksi lainsää-   jät vaikuttavat oikeudenkäyntikulujen määrään,
9477: dännöksi (HE 132/1997 vp). Hallituksen esityk-       ja ehdottaa lainsäädännöllisiä tai muita keinoja
9478: sen mukaan aikaisempaa useammilla olisi tietyin      alentaa asianosaisille oikeudenkäynneistä aiheu-
9479: edellytyksin mahdollisuus saada julkisia oikeus-     tuvia kustannuksia. Toimikunnan on määrä saa-
9480: apupalveluja osittain yhteiskunnan varoilla. Oi-     da työnsä valmiiksi oikeudenkäymiskaaren 21
9481: keusavun hakijan taloudellisen tilanteen selvitte-   luvun tarkistamisen osalta 31.12.1997 mennessä
9482: lyssä voitaisiin ottaa huomioon myös poikkeuk-       ja kulurakenteen selvittämisen sekä asianosais-
9483: sellisen suuret kulut, joita asian hoitamisesta      kustannusten alentamista koskevien ehdotusten
9484: saattaa aiheutua sen laajuuden tai vaikeuden ta-     osalta 31.5.1998 mennessä.
9485: 
9486:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
9487: 
9488:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
9489:                                            KK 1155/1997 vp                                               3
9490: 
9491: 
9492: 
9493: 
9494:                                         Tili Riksdagens Ta!man
9495: 
9496:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ärende är mycket omfattande eller invecklat. Så-
9497: ger har Ni, Fru Talman, tiii vederbörande med-        dana höga kostnader kan uppkomma t.ex. i om-
9498: Jem av statsrådet översänt följande av riksdags-      fattande skadeståndsmål. 1 sådana ärenden skall
9499: man Toimi Kankaanniemi undertecknade skrift-          man undantagsvis kunna bevilja rättshjälp fastän
9500: liga spörsmål nr 1155:                                inkomsterna för den som ansöker om rättshjälp
9501:                                                       överskrider de inkomstgränser som normalt be-
9502:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       rättigar tili rättshjälp. Kretsen för dem som är
9503:        sikt att vidta för att återställa rättsskyd-   berättigade tiii rättshjälp skall således utvidgas så
9504:        det för s.k. medelinkomsttagare genom          att det på ekonomiska grunder i större omfatt-
9505:        att göra rättegångskostnaderna mer skä-        ning än förut skall vara möjligt att mot partiell
9506:        liga och inom viiken tid kommer dessa          ersättning få rättshjälp i sådana ärenden där sö-
9507:        åtgärder att vidtas?                           kanden förorsakas avsevärda rättegångskostna-
9508:                                                       der.
9509:    Som svar på frågan får jag vördsamt anföra             Justitieministeriet har den 10 september 1997
9510: följande:                                             tiiisatt en kommission som har tiii uppgift att
9511:                                                       förbereda en regeringsproposition med förslag
9512:    Regeringens proposition med förslag tili rätts-    tiii Jag om ändring av bestämmelserna om ersätt-
9513: skyddslag och lagstiftning som har samband med        ning a v rättegångskostnader i 21 ka p. rä tte gångs-
9514: den (RP 132/J 997 rd) är för närvarande under         balken och att utreda vilka olika omständigheter
9515: behandling vid riksdagen. Enligt regeringspro-        som inverkar på rättegångskostnadernas belopp,
9516: positionen skall flera personer än tidigare under     samt att föreslå Jagändringar eller andra metoder
9517: vissa förutsättningar ha möjlighet att delvis på      för att sänka de kostnader som parterna förorsa-
9518: samhällets bekostnad erhålla offentliga rätts-        kas av en rättegång. Kommissionen skall i fråga
9519: hjälpstjänster. Vid utredning av den ekonomiska       om översynen av 21 kap. strafflagen vara klar
9520: situationen för den som ansöker om rättshjälp         med sitt arbete senast den 31 december 1997 och
9521: skall man också kunna beakta de exceptionellt         i fråga om sänkningen av partskostnaderna se-
9522: höga kostnader som kan förorsakas av att ett          nast den 31 maj 1998.
9523: 
9524:      Helsingfors den II december 1997
9525: 
9526:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
9527:                                             KK 1156/1997 vp
9528: 
9529: Kirjallinen kysymys 1156
9530: 
9531: 
9532: 
9533: 
9534:                                     Raimo Holopainen /sd: Palvelujen keskittämisen seurauksista kihla-
9535:                                        kuntauudistuksessa
9536: 
9537: 
9538:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9539: 
9540:     Kihlakuntauudistuksella pyrittiin tehosta-         lä saavuteta merkittäviä säästöjä, mutta olen-
9541: maan ja selkeyttämään poliisi-, ulosotto-ja syyt-      naista on se, että asiakkaiden matkat käräjäoi-
9542: täjäpuolen palveluja niin, etteivät kansalaiset sii-   keuteen pidentyvät ja kulut lisääntyvät. Tämä on
9543: tä kärsisi. Palvelujen vakuutettiin päinvastoin        hälyttävä tieto, silläjulkinen liikenne on sivuky-
9544: paranevan ja noudattavan läheisyysperiaatetta.         liltä todella vähäistä. Tässä tapauksessa olisi erit-
9545: Tehostumista on varmasti tapahtunutkin. Se ta-         täin helppoa säilyttää käräjäoikeuden istunnot
9546: voite, että kansalaiset saisivat palvelunsa lähei-     Juuassa. Helpompi on asianomaisten virkamies-
9547: syysperiaatteella, ei täysin ole toteutunut. Palve-    ten tulla pitämään istuntoja Juukaan omilla kyy-
9548: lut keskittyvät enenevässä määrin kihlakunta-          deillään kuin vaatia asiakkaita tulemaan vaikei-
9549: keskuksiin. Tästä seuraa, että pitkien välimatko-      den kulkuyhteyksien päästä Nurmekseen. Tämä
9550: jen ja harvaan asuttujen alueiden ihmiset kärsivät     on vain yksi esimerkki. Pelkäänkin, että vastaa-
9551: tilanteesta. On ollut havaittavissa aivan selviä       vanlaista keskittymistä tapahtuu runsaasti muu-
9552: ongelmia sekä poliisi-, ulosotto- että syyttäjä-       allakin. Kihlakuntauudistuksen seurannaisvai-
9553: puolella. Malliesimerkkinä voidaan käyttää             kutuksia on tietenkin tarkoitus seurata käytän-
9554: esim. Juukaa. Poliisilla ja ulosotolla on palvelu-     nön kokemuksien karttuessa. On tärkeää, että
9555: toimistonsa Juuassa: tosin typistettynä. Ulos-         havaittuja ongelmia korjataan. Mielestäni ei ole
9556: oton päällikkö on Pielisen takana Lieksassa. Po-       kuitenkaan pakko tehdä esittämiäni esimerkin
9557: liisipäällikön asemapaikka on Nurmeksessa, jos-        tapaisia tietoisia virheratkaisuja, kun niihin ei ole
9558: ta hän käy Juuassa silloin tällöin. Juuan virasto-     perusteltuja syitä.
9559: talon pitkään suunnitteilla ollut peruskorjaus on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9560: juuri toteutunut. Siihen liittyen myös käräjäoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
9561: keuden istuntosali peruskorjattiin vaatimusten         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
9562: mukaisesti. Nyt, kun tilat ovat asianmukaiset,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
9563: ovat suunnitelmat muuttuneet. Uusien suunni-
9564: telmien mukaan Juuassa ei enää pidettäisikään                    Onko Hallitus tietoinen kihlakuntauu-
9565: käräjäoikeuden istuntoja, vaan ne keskitettäisiin             distuksen aiheuttamista vääristymistä, ja
9566: pääpaikalle Nurmekseen. Tämä on täysin ristirii-                 mitä Hallitus aikoo tehdä, että Juuan
9567: dassa sekä läheisyysperiaatteen että peruskor-                esimerkkitapauksen tyyppiset virherat-
9568: jauksen toteutuksen kanssa. Jos käräjäoikeuden                kaisut käräjäoikeuksien kokoontumis-
9569: istunnot siirretään kokonaan pois Juuasta, ei sil-            paikoista estetään?
9570: 
9571:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
9572: 
9573:                                          Raimo Holopainen /sd
9574: 
9575: 
9576: 
9577: 
9578: 270136
9579: 2                                         KK 1156/1997 vp
9580: 
9581: 
9582: 
9583: 
9584:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9585: 
9586:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nassa on noin 120 yhteispalvelupistettä, joiden
9587: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        määrää ja palveluvalikoimaa pyritään lisää-
9588: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mään.
9589: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo               Poliisin palveluverkosto on säilytetty kihla-
9590: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        kuntauudistuksessa entisellään. Poliisin omia
9591: sen n:o 1156:                                        toimipisteitä on yli 400, minkä lisäksi poliisi on
9592:                                                      mukana liki 70 yhteispalvelupisteessä. Juuassa
9593:           Onko Hallitus tietoinen kihlakuntauu-      on poliisin täyden palvelun palvelu toimisto, jos-
9594:        distuksen aiheuttamista vääristymistä, ja     sa hoidetaan sekä lupa-asioita että varsinaisia
9595:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että Juuan      poliisitehtäviä. Poliisipäällikkö käy säännöllises-
9596:        esimerkkitapauksen tyyppiset virherat-        ti myös Juuan palvelutoimistossa. Palveluiden
9597:        kaisut käräjäoikeuksien kokoontumis-          keskittäminen ei ole koskenut poliisia, vaikka
9598:        paikoista estetään?                           poliisi etsii jatkuvasti tarkoituksenmukaisempia
9599:                                                      ja taloudellisempia keinoja palveluiden antami-
9600:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         seen.
9601: vasti seuraavaa:                                         Käräjäoikeuslain 18 §:n mukaan käräjäoikeu-
9602:                                                      den istuntopaikan sijainnista määrää oikeusmi-
9603:    Kihlakuntauudistuksen toteutumista ja vai-        nisteriö. Voimassa olevan päätöksen mukaan
9604: kutuksia selvitetään parhaillaan Tampereen yli-      Nurmeksen käräjäoikeudella on istuntopaikat
9605: opiston tekemän arviointitutkimuksen avulla.         Nurmeksessa, Lieksassa ja Juuassa. Istuntojen
9606: Tutkimuksen ensimmäinen väliraportti valmis-         käytännön järjestämisestä päättää laamanni.
9607: tuu maaliskuun 1998loppuun mennessä, ja koko         Juuan istuntopaikalla on 1.12.1993 toteutetun
9608: tutkimuksen on tarkoitus valmistua vuoden 1998       alioikeusuudistuksen ja samanaikaisesti voi-
9609: syyskuun loppuun mennessä. Tutkimuksen yksi          maan tulleen riita-asiain oikeudenkäymismenet-
9610: keskeisimmistä selvityskohteista on kihlakun-        telyä koskeneen uudistuksen jälkeen pidetty ai-
9611: nanvirastojen tuottamien palvelujen saatavuus.       noastaan Juuan rikosasiain istuntoja. Riita-
9612: Ennen arviointitutkimuksen valmistumista ei          asiain kanslia- ja istuntokäsittelyt on hoidettu
9613: palveluiden saatavuudesta voida antaa kovin          Nurmeksen toimitiloissa. Juuan virastotalon pe-
9614: tarkkoja arvioita. Tutkimuksesta saatavien tu-       ruskorjauksen ja muutostöiden johdosta käräjä-
9615: loksien perusteella voidaan vetää tarkempia joh-     oikeuden istuntoja ei kuluvana vuonna ole lain-
9616: topäätöksiä palveluiden saatavuuden kehityk-         kaan pidetty Juuassa.
9617: sestä ja niiden turvaamisesta tulevaisuudessa.           Käräjäoikeuden laamanni on 1.12.1997 päivä-
9618:    Kihlakunnanvirastojen palveluverkko perus-        tyssä kirjeessään oikeusministeriölle tehnyt pe-
9619: tuu, paitsi virastojen keskuspaikkoihin, myös        rustellun esityksen siitä, että Juuan istuntopai-
9620: palvelutoimistoihin ja -pisteisiin sekä yhteispal-   kasta luovuttaisiin kokonaan. Tehty esitys on
9621: velupisteisiin. Kihlakuntauudistuksen yhteydes-      niin tuore, että sitä ei ole ehditty enempää käsitel-
9622: sä pyrittiin säilyttämään kaikki olemassa olevat     lä. Asiasta tullaan pyytämään lausunnot keskei-
9623: palvelupisteet ja laajentamaan niiden palvelu va-    siltä asianosaistahoilta. Päätös Juuan istuntopai-
9624: likoimaa. Erityisesti yhteispalvelupisteverkkoa      kan pysyttämisestä taikka lakkauttamisesta teh-
9625: kehittämällä pyritään säilyttämään palveluita        dään saatavien selvitysten ja lausuntojen perus-
9626: paikkakunnilla, joissa kysyntä ei riitä eri viran-   teella aikaisintaan vuonna 1998. Toistaiseksi
9627: omaisten omien virastojen, toimistojen tai palve-    Nurmeksen käräjäoikeudella on istuntopaikka
9628: lupisteiden ylläpitämiseen. Tällä hetkellä toimin-   myös Juuassa.
9629: 
9630:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
9631: 
9632:                                                                            Ministeri Jouni Backman
9633:                                               KK 1156/1997 vp                                               3
9634: 
9635: 
9636: 
9637: 
9638:                                           Tili Riksdagens Talman
9639: 
9640:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              kontor, och man strävar efter att öka deras antal
9641: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande              och urvalet av tjänster vid dem.
9642: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-              Polisens nätverk av tjänster har bibehållits
9643: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                   oförändrat vid häradsreformen. Polisen har över
9644: spörsmål nr 1156:                                        400 egna verksamhetsställen, och därtill deltar
9645:                                                          polisen i verksamheten i nästan 70 medborgar-
9646:            Är Regeringen medveten om de sned-            kontor. 1 Juuka finns ett servicekontor som till-
9647:         vridningar som häradsreformen orsakat,           handahåller full polisservice och vid vilket såväl
9648:         och                                              tillståndsärenden som egentliga polisuppgifter
9649:            vad ämnar Regeringen göra för att för-        sköts. Polischefen besöker också regelbundet ser-
9650:         hindra felaktiga lösningar i stil med exem-      vicekontoret i Juuka. Centraliseringen av servi-
9651:         pelfallet i Juuka, när det gäller platsen för    cen har inte berört polisen, också om polisen
9652:         var tingsrätten skall sammanträda?               fortlöpande söker mera ändamålsenliga och eko-
9653:                                                          nomiska medel för tillhandahållande av service.
9654:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Enligt 18 § tingsrättslagen bestämmer justitie-
9655: anföra följande:                                         ministeriet platsen för tingsrättens sammanträ-
9656:                                                          den. Enligt det gällande beslutet har Nurmes
9657:    H ur häradsreformen har genomförts och dess           tingsrätt sammanträdesplatser i Nurmes, Lieksa
9658: verkningar utreds som bäst med hjälp av en ut-           och Juuka. Lagmannen beslutar om det praktis-
9659: värdering som görs av Tammerfors universitet.            ka organiserandet av sammanträdena. På sam-
9660: Den första mellanrapporten tili följd av under-          manträdesplatsen i Juuka har efter den under-
9661: sökningen blir klar före utgången av mars 1998,          rättsreform som genomfördes den 1 december
9662: och avsikten är att undersökningen i sin helhet          1993 och den reform som gäller rättegångsförfa-
9663: skall vara klar före utgängen av september 1998.         randet i fråga om tvistemål som trädde i kraft
9664: En av de viktigaste frågorna som utreds är till-         samtidigt endast hållits sammanträden som gällt
9665: gången tili de tjänster som häradsämbetena pro-          brottmål i Juuka. Behandlingen av tvistemål har
9666: ducerar. Beträffande detta kan inga exakta be-           ägt rum i kansliet och vid sammanträden i loka-
9667: dömningar göras förrän utvärderingen blir klar.          lerna i Nurmes. På grund av renoveringen av
9668: På basis av resultaten av undersökningen kan             ämbetshuset i Juuka och de ändringsarbeten som
9669: närmare slutsatser dras om utvecklingen när det          utförs där har under innevarande år inga tings-
9670: gäller tillgången tili tjänsterna och om tryggandet      rättssammanträden alls hållits i Juuka.
9671: av tjänsterna i framtiden.                                   Tingsrättens lagman har i ett brev tili justitie-
9672:    Häradämbetenas nätverk av tjänster grundar            ministeriet, daterat den 1 december 1997, gjort en
9673: sig förutom på ämbetenas centralorter också på           motiverad framställning om att sammanträdes-
9674: servicebyråer och serviceställen samt medbor-            platsen i Juuka helt dras in. Förslaget är så fårskt
9675: garkontor. Vid häradsreformen strävade man ef-           att det ännu inte har hunnit behandlas i någon
9676: ter att bibehålla alla de befintliga serviceställena     större utsträckning. Utlåtanden i saken kommer
9677: och att utvidga urvalet av tjänster vid dem. Sär-        att begäras av de centrala parterna. Beslutet om
9678: skilt genom att utveckla nätverket av medborgar-         huruvida sammanträdesplatsen i Juuka skall fin-
9679: kontor strävar man efter att hålla kvar servicen         nas kvar eller inte fattas tidigast år 1998 på basis
9680: på orter där efterfrågan inte är tillräckligt stor för   av de erhållna utredningarna och utlåtandena.
9681: att myndigheternas egna ämbetsverk, byråer el-           Tills vidare har Nurmes tingsrätt en sammanträ-
9682: ler serviceställen skall upprätthållas. För närva-       desplats också i Juuka.
9683: rande finns det ca 120 verksamma medborgar-
9684: 
9685:      Helsingforsden 12 december 1997
9686: 
9687:                                                                                 Minister Jouni Backman
9688:                                             KK 1157/1997 vp
9689: 
9690: Kirjallinen kysymys 1157
9691: 
9692: 
9693: 
9694: 
9695:                                     Janne Viitamies /sd ym.: Ulkomaalaisiin kohdistuvan väkivallan
9696:                                        vähentämiseksi tarvittavista toimenpiteistä
9697: 
9698: 
9699:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
9700: 
9701:     Ulkomaalaisiin kohdistuva väkivalta ryöp-          distavaa. Toivottavaa olisikin, että rasistisesta ja
9702: sähtää esiin aika ajoin Suomessakin. Ongelmia          muusta väkivallasta käytäisiin julkista keskuste-
9703: on viimeksi ollut pääkaupunkiseudulla, Tampe-          lua, johon antaisivat panoksensa asiaa analyytti-
9704: reella, Joensuussa ja Mikkelissä. Kansainvälisen       sesti lähestyvät tahot mukaan lukien valtionjoh-
9705: vuorovaikutuksen lisääntyminen on Suomessa             to.
9706: osunut vaiheeseen, jossa omien kansalaisten syr-           Asiallisen keskustelun avulla voidaan lisätä
9707: jäytyminen laman seurauksena on kierteen ta-           ymmärrystä siitä, miksi Suomen kannalta on
9708: voin kasvanut. On syntynyt nuorison alakulttuu-        välttämätöntä, että tänne muuttaa ulkomaalai-
9709: ri,joka esiintyy avoimen rasistisesti,jota saatujen    sia ihmisiä. Samoin paikallistasen osaaminen
9710: tietojen mukaan johdetaan keski-ikäisten suo-          ongelmien ratkaisemisessa kasvaisi.
9711: malaisten toimesta ja joka toimii törkeää väki-            Väkivallan torjunta on osin myös poliisitoi-
9712: valtaa käyttäen. Viimeksi erään mikkeliläisper-        men resurssikysymys. Koska poliisien vakansse-
9713: heen kotirauhaa rikottiin ampumalla räjähtävä          ja on täyttämättä, väkivaltarikosten selvittämi-
9714: ilotulite olohuoneen ikkunasta sisälle. Asian po-      nen on monissa tapauksissa ylivoimaisen vai-
9715: liisitutkinta on kesken, muttajulkisuudessa ollei-     keaa. Oletettavaa on, että nykyistä suurempi
9716: den tietojen perusteella silminnäkijähavainnot         kiinnijäämisen pelko ainakin hillitsisi kaduilla
9717: viittaavat, että syylliset lukeutuvat em. nuorison     tapahtuvaa väkivaltaa.
9718: alakulttuuriin, ns. skinheadeihin. Väkivallan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
9719: kohteeksijoutuneen perheen isä on kotoisin Afri-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
9720:  kasta. Skinheadien väkivallan kohteeksi on toi-       kunnioittavasti ministeri Anderssonin vastatta-
9721:  saalta joutunut viimeksi kuluneen parin vuoden        vaksi seuraavan kysymyksen:
9722:  aikana myös muita kuin ulkomaalaisia.
9723:     Kuntien päättäjien ja toimijoiden keskuudes-                  Kuinka Hallitus suhtautuu tietoihin
9724:  sa vallitsee väkivaltaongelman takia epävarmuus               ulkomaalaisiin kohdistuvan väkivallan
9725:  tarvittavista toimenpiteistä ja noudatettavasta               kasvusta Suomessa,
9726:  tiedotuslinjasta, koska ongelma on tässä muo-                    mitä Hallitus aikoo tehdä lisätäkseen
9727:  dossaan monille uusi. Ongelmien avoimen julki-                kansalaisten suvaitsevaisuutta ulkomaa-
9728:  sen käsittelyn katsotaan usein lietsovan lisää pel-           laisia kohtaan, ja
9729:  koa ja väkivaltaa, mikä saattaa olla perusteltu                  aikooko Hallitus lisätä poliisitoimen
9730:  huoli. Asioiden näyttävä uutisointi on jopa                   resursseja, jotta väkivaltarikosten selvit-
9731:  omiaan lisäämään väkivallantekoja. Vaikenemi-                 täminen nopeutuisi?
9732:  nen on kuitenkin väkivallan uhrien kannalta ah-
9733: 
9734:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
9735: 
9736:           Janne Viitamies /sd             Riitta Prusti /sd               Marjaana Koskinen /sd
9737:           Satu Hassi /vihr                Erkki Partanen /sd              Paavo Nikula /vihr
9738:           Sakari Smeds /skl               Mari Kiviniemi /kesk            Vuokko Rehn /kesk
9739:           Seppo Kääriäinen /kesk          Paula Kokkonen /kok             Raimo Holopainen /sd
9740:           Riitta Korhonen /kok            Pekka Kuosmanen /kok            Ola Rosendahl/r
9741:           Martti Korhonen /vas            Mikko Immonen /vas              Leena Luhtanen /sd
9742:           Juhani Sjöblom /kok             Pia Viitanen /sd                Säde Tahvanainen /sd
9743: 270136
9744: 2                                     KK 1157/1997 vp
9745: 
9746:     Hannu Takkula /kesk             Reino Ojala /sd              Raimo Mähönen /sd
9747:     Matti Saarinen /sd              Pirkko Peltomo /sd           Reijo Kallio /sd
9748:     Erkki Tuomioja /sd              Kimmo Kiljunen /sd           Ulla Anttila /vihr
9749:     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Raimo Vistbacka /ps            Jorma Kukkonen /sd
9750:     Klaus Heliberg /sd             Johannes Koskinen /sd         Arto Lapiolahti /sd
9751:     Pekka Saarnio /vas              Anne Huotari /vas            Mikko Kuoppa /va-r
9752:     Kari Uotila /vas               Jaakko Laakso /vas            Arja Ojala /sd
9753:     Eila Rimmi /vas                 Maija Rask /sd               Mikko Elo /sd
9754:     Matti Ryhänen /kesk            Juha RehuJa /kesk             Aulis Ranta-Muotio /kesk
9755:     Tauno Pehkonen /skl             Kalevi Olin /sd              Toimi Kankaanniemi /skl
9756:     Anu Vehviläinen /kesk           Esa Lahtela /sd              Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok
9757:     Minna Karhunen /kok             Reijo Lindroos /sd           Mats Nyby /sd
9758:     Reino Laine /vas                Timo Laaksonen /vas          Juhani Alaranta /kesk
9759:     Olavi Ala-Nissilä /kesk        Jouko Jääskeläinen /skl       Osmo Kurola /kok
9760:     Ville Itälä /kok                Maria Kaisa Aula /kesk       Tarja Filatov /sd
9761:     Tuija Pohjola /sd               Eero Lämsä /kesk             Jorma Vokkolainen /vas
9762:     Kari Rajamäki /sd               Juha Korkeaoja /kesk         Matti Väistö /kesk
9763:     Kaarina Dromberg /kok           Markku Pohjola /sd           Sirpa Pietikäinen /kok
9764:     Tapio Karjalainen /sd           Raimo Tiilikainen /r         Arto Bryggare /sd
9765:     Martti Tiuri /kok               Päivi Räsänen /skl           Janina Andersson /vihr
9766:     Helena Vartiainen /sd          Vaito Koski /sd               Esko-Juhani Tennilä /va-r
9767:     Virpa Puisto /sd               Tuulikki Hämäläinen /sd       Suvi Linden /kok
9768:     Heikki Koskinen /kok            Marjatta Vehkaoja /sd        Timo Ihamäki /kok
9769:     Osmo Soininvaara /vihr          Maija-Liisa Veteläinen /kesk Sinikka Hurskainen /sd
9770:     Tuija Nurmi /kok                Pehr Löv /r                  Markku Lehtosaari /kesk
9771:     Tuija Brax /vihr                Pentti Tiusanen /vas         Heikki Rinne /sd
9772:                    Veijo Puhjo /va-r                       Pekka Leppänen /vas
9773:                                            KK 1157/1997 vp                                               3
9774: 
9775: 
9776: 
9777: 
9778:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9779: 
9780:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § l momentissa              Rikollisuuden, myös ulkomaalaisiin kohdis-
9781: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuvan väkivallan, ennalta estämiseksi poliisi toi-
9782: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       mii yhdessä muiden paikallisten viranomaisten
9783: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Janne Vii-       kanssa yhteistyössä. Poliisin ylijohto on antanut
9784: tamiehen ym. kirjallisen kysymyksen n:o l 157:        hallinnonalalleen valtioneuvoston periaatepää-
9785:                                                       töksen soveltamista koskevan ohjeen 30.6.1997.
9786:           Kuinka Hallitus suhtautuu tietoihin         Poliisin yksiköt ovat raportoineet ylijohdolle pe-
9787:        ulkomaalaisiin kohdistuvan väkivallan          riaatepäätöksen toteutumisesta ohjeen mukai-
9788:        kasvusta Suomessa,                             sesti.
9789:           mitä Hallitus aikoo tehdä lisätäkseen           Esimerkiksi kysymyksen johdannossa maini-
9790:        kansalaisten suvaitsevaisuutta ulkomaa-        tussa Mikkelissä poliisi on jo vuodesta 1995 yh-
9791:        laisia kohtaan, ja                             dessä koulu-, sosiaali- ja kunnallisen nuorisotoi-
9792:           aikooko Hallitus lisätä poliisitoimen       men sekä seurakuntien edustajien kanssa suunni-
9793:        resursseja, jotta väkivaltarikosten selvit-    tellut ja toteuttanut toimenpiteitä rasistisia piir-
9794:        täminen nopeutuisi?                            teitä sisältävän nuorisoväkivallan torjumiseksi.
9795:                                                       Tässä oli jo onnistuttukin varsin tuloksekkaasti
9796:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          aina tämän vuoden syksyyn asti.
9797: vasti seuraavaa:                                         Poliisin rikosilmoitusjärjestelmään kirjataan
9798:                                                       aina muun ohella merkintä siitä, onko kysymyk-
9799:    Hallitus suhtautuu ulkomaalaisiin kohdistu-        sessä oleva rikos, esimerkiksi kotirauhan häirintä
9800: vaan väkivaltaan vakavasti. Hallitus on 7.2.1997      tai pahoinpitely, Juokiteltavissa ulkomaalaisvi-
9801: hyväksynyt periaatepäätöksen hallinnon toi-           hamieliseksi. Tällä tavoin saadaan reaaliaikaista
9802: menpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja ra-     tietoa ulkomaalaisiin kohdistuvasta rikollisuu-
9803: sismin ehkäisemiseksi.                                desta tarvittavien johtopäätösten tekemistä var-
9804:    Ohjelmassa on määritelty kaikkia ministeriöi-      ten.
9805: tä ja niiden alaista hallintoa koskevat toimenpi-         Mikäli poliisin tietoon tulee odotettavissa ole-
9806: teet. Keskeisiä toimintalinjauksia ovat rasistisiin   va ulkomaalaisiin kohdistuva väkivaltainen toi-
9807: tekoihin puuttumisen kynnyksen madaltaminen,          minta, se varautuu käytettävissä olevin resurs-
9808: asianosaisen kuulemisesta ja päätösten peruste-       sein sen estämiseen lisäämällä toimintavalmiut-
9809: lujen asianmukaisuudesta huolehtiminen ulko-          taan. Tällaisiin järjestelyihin ovat osallistuneet
9810: maalaisia koskevissa asioissa, viranomaisten          paikallispoliisin ohella liikkuvan poliisin alueelli-
9811: henkilöstön koulutus syrjinnän estämiseen liitty-     set yksiköt.
9812: vissä toimenpiteissä, etnisten vähemmistöjen              Poliisin toimintalinja on selvä: rasistisiin il-
9813: edustajien ottaminen viranomaisten palveluk-          miöihin puututaan välittömästi yhteistyössä
9814: seen ja tämän huomioon ottaminen henkilöstö-          muiden viranomaisten kanssa. Väkivalta- tai
9815: suunnitelmissa, etnisten kysymysten käsittelemi-      muiden rikosten tapahtuessa niiden tutkinta hoi-
9816: nen viranomaisten julkaisutoiminnassa sekä            detaan kaikella sillä kapasiteetilla, joka on käy-
9817: maahanmuuttajiin liittyvä tilastointija tutkimus.     tettävissä, riippumatta rikoksen uhrin kansalli-
9818:     Lisäksi periaatepäätöksessä on lueteltu minis-    suudesta tai etnisestä alkuperästä.
9819: teriökohtaiset toimenpiteet ulkoasiainministe-           On selvää, että noin 500 poliisin viran ollessa
9820: riön, sisäasiainministeriön, opetusministeriön,       säästösyistä täyttämättä poliisille kuuluvien teh-
9821: kauppa- ja teollisuusministeriön, sosiaali- ja ter-   tävien hoitaminen vaikeutuu. Esimerkiksi kysy-
9822: veysministeriön, työministeriön ja ympäristömi-       myksen johdannossa mainitun Joensuun osalta
9823:  nisteriön osalta.                                    tilanne on melko vaikea sen johdosta, että kihla-
9824:     Periaatepäätöksen mukaan kukin ministeriö         kunnan poliisilaitoksen 13 poliisin virkaa on
9825: vastaa yhdessä hallinnonalansa kanssa päätök-         täyttämättä.       Kuitenkin       viikonvaihteessa
9826: sen toteuttamisesta, jota valvoo rasismin eh-         28.11.-30.1 1.1997 poliisi oli pidättänyt yhteen-
9827:  käisemiseksi perustettu ministeriryhmä.              sä kymmenen mm. ulkomaalaisiin kohdistuvasta
9828: 4                                         KK 1157/1997 vp
9829: 
9830: väkivallasta epäiltyä henkilöä, joista sittemmin        Mitä tulee julkisuudessakin esitettyihin epäi-
9831: käräjäoikeus on vanginnut viisi.                     lyihin poliisin toiminnan epäasianmukaisuudes-
9832:     Hallitus tutkii parhaillaankin vuoden 1998 ta-   ta Joensuussa, on asian selvittämiseksi ryhdytty
9833: lousarvion ollessa eduskunnan käsiteltävänä          toimiin.
9834: mahdollisuuksia ainakin jonkin verran lisämää-
9835: rärahoja osoittamalla helpottaa poliisin resurssi-
9836: tilannetta.
9837: 
9838:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
9839: 
9840:                                                              Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
9841:                                             KK 1157/1997 vp                                                5
9842: 
9843: 
9844: 
9845: 
9846:                                          Tili Riksdagens Talman
9847: 
9848:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            arna inom förvaltningsområdet ansvara för verk-
9849: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            ställandet av beslutet. Detta övervakas av den
9850: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ministergrupp som bildats för att motarbeta ra-
9851: dagsman Janne Viitamies m.fl. undertecknade            sism.
9852: spörsmål nr 1157:                                          För att förebygga kriminalitet, även våld som
9853:                                                        riktar sig mot utlänningar, samarbetar polisen
9854:           Hur förhåller sig Regeringen tili upp-       med andra lokala myndigheter. Polisens högsta
9855:        gifterna om att våld som riktar sig mot         ledning har den 30 juni 1997 meddelat anvisning-
9856:        utlänningar ökat i vårt land,                   ar om tillämpningen av statsrådets principbeslut.
9857:           vad ämnar Regeringen göra för att öka        Polisenheterna har rapporterat tili högsta led-
9858:        medborgarnas tolerans gentemot utlän-           ningen om verkställandet av principbeslutet i en-
9859:        ningar, och                                     lighet med anvisningarna.
9860:           ämnar Regeringen öka polisväsendets              1 S:t Michel, som nämns i motiveringen tili
9861:        resurer så att utredningen av våldsbrott        spörsmålet, har polisen t.ex. allt sedan år 1995
9862:        kan ske snabbare än för närvarande?             tillsammans med skol- och socialväsendet samt
9863:                                                        det kommunala ungdomsväsendet och represen-
9864:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt          tanter för församlingarna planerat och vidtagit
9865: anföra följande:                                       ätgärder för att bekämpa ungdoseväld med ra-
9866:                                                        sistiska tendenser. Dessa åtgärder har varit för-
9867:    Regeringen förhåller sig allvarligt tili våld som   hållandevis framgängsrika ända fram tili i höst.
9868: riktar sig mot utlänningar. Regeringen har den 7           1 polisens brottsanmälningssystem görs bl.a.
9869: februari 1997 godkänt statsrädets principbeslut        en anteckning om det aktuella brottet, t.ex. hem-
9870: om åtgärder från förvaltningens sida för att           fridsbrott eller misshandel, skall klassas som ut-
9871: åstadkomma ökad tolerans och motarbeta ra-             länningsfientligt. På så sätt fär man uppgifter i
9872: sism.                                                  realtid om kriminalitet som riktar sig mot utlän-
9873:    1 programmet fastställs åtgärder som gäller         ningar, och kan sedan utnyttja dem som underlag
9874: alla ministerier och den förvaltning som lyder         för att dra nödvändiga slutsatser.
9875: under dem. Centrala riktlinjer för åtgärderna är           Om det tili polisens kännedom kommer upp-
9876: att tröskeln för att ingripa i rasistiska handlingar   gifter om verksamhet där våld kan komma att
9877: skall bli lägre, att de berörda skall höras och        rikta sig mot utlänningar, reserveras genom ökad
9878: beslut fattas på behörigt sätt i ärenden som gäller    beredskap alla tillgängliga resurser för att förhin-
9879: utlänningar, att anställda vid olika myndigheter       dra att så sker. 1 sådana arrangemang har utöver
9880: skall utbildas då det gäller åtgärder med anknyt-      lokalpolisen också rörliga polisens regionala en-
9881: ning till förhindrandet av diskriminering, att fö-     heter deltagit.
9882: reträdare för etniska minoriteter skall anställas          Polisens linje är klar: Polisen skall, i samarbete
9883: av myndigheterna och beaktas i de personalpoli-        med övriga myndigheter, omedelbart ingripa i
9884: tiska programmen och att etniska frågor skall tas      rasistiska företeelser. Då våldsbrott och andra
9885: upp i myndigheternas publikationsverksamhet            brott inträffar sköts utredningen av dessa med all
9886: samt i statistikföring och forskning som gäller        den kapacitet som finns tillgänglig, oberoende av
9887: invandrare.                                            offrets nationalitet eller etniska ursprung.
9888:     Dessutom räknas i principbeslutet upp ätgär-           Det är naturligtvis svårt för polisen att klara
9889: der som gäller enskilda ministerier, dvs. utrikes-     av de uppgifter som skulle ha skötts av de ca 500
9890: ministeriet, inrikesministeriet, undervisningsmi-      poliser vars tjänster av sparsamhetsskäl inte är
9891: nisteriet, handels- och industriministeriet, social-   besatta. Då det gäller t.ex. Joensuu, som nämns i
9892: och hälsovårdsministeriet, arbetsministeriet och       motiveringen tili spörsmålet, är situationen för-
9893: miljöministeriet.                                      hållandevis svår av den anledningen att 13 av
9894:     Enligt principbeslutet skall varje ministerium     polistjänsterna vid polisinrättningen i häradet är
9895: tillsammans med ämbetsverken och inrättning-           obesatta. Under veckoslutet 28.11-30.11.1997
9896: 6                                        KK 1157/1997 vp
9897: 
9898: anhöll polisen trots detta sammanlagt tio perso-    anvisa tilläggsanslag för att underlätta polisens
9899: ner misstänkta för bl.a. våld som riktade sig mot   situation.
9900: utlänningar, och tingsrätten har senare häktat         Vad beträffar de misstankar som även före-
9901: fem av de anhållna.                                 kommit i massmedier om polisens inkorrekta
9902:    Budgeten för 1998 behandlas för närvarande i     verksamhet i Joensuu, har åtgärder vidtagits för
9903: riksdagen, och samtidigt undersöker regeringen      att reda ut ärendet.
9904: möjligheterna att åtminstone i viss utsträckning
9905: 
9906:      Helsingforsden 12 december 1997
9907: 
9908:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
9909:                                            KK 1158/1997 vp
9910: 
9911: Kirjallinen kysymys 1158
9912: 
9913: 
9914: 
9915: 
9916:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Matkatoimistoilta vaadittavien vakuuksien
9917:                                        riittävyydestä
9918: 
9919: 
9920:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
9921: 
9922:    Matkatoimistoilta vaaditaan toiminnan edel-        tai jonkin hotellin aulassa matkalaukkujensa
9923: lytyksenä vakuudet, jotka kattavat muun muas-         päällä istuen.
9924: sa sen, että matkatoimiston joutuessa maksuky-           On syytä tarkastella tilannetta ja vaadittavien
9925: vyttömyyden vuoksi toimintakyvyttömään ti-            vakuuksien riittävyyttä. Siksi kysyn valtiopäivä-
9926: laan ulkomailla olevat matkansa maksaneet ja          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
9927: aloittaneet voidaan vakuussumman suorituksin
9928: kuljettaa takaisin kotimaahan ja että maksetuis-                Ovatko lomamatkoja järjestäviltä
9929: ta mutta osin tai kokonaan toteutumattajääneis-              matkatoimistoilta taloudellisten häiriöti-
9930: tä matkoista maksuosuus pystytään palautta-                  lanteiden varalta vaadittavat vakuudet,
9931: maan.                                                        erityisesti niiden määrä, kaikissa tapauk-
9932:    Vaikuttaa kuitenkin siltä, erityisesti esimer-            sissa ajan tasalla niin, että matkustajien
9933: kiksi hiljattain tapahtuneessa Kymppimatkojen                kotiinkuljetus matkalta ja matkustajille
9934: häiriötilanteessa, että vakuudet riittävät niin              aiheutuneiden menetysten maksaminen
9935: kuin sanotaan nippa nappa tai eivät sitten riitä ja          on kaikissa oloissa turvattu, ja jos eivät,
9936: kaukomailla olevat matkustajatjoutuvat odotta-                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
9937: maan sydän kurkussa kohtaloaan lentoasemalla                 siin asian saamiseksi säälliselle tasolle?
9938:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
9939: 
9940:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
9941: 
9942: 
9943: 
9944: 
9945: 270136
9946: 2                                         KK 1158/1997 vp
9947: 
9948: 
9949: 
9950: 
9951:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
9952: 
9953:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tynyttä matkan osaa vastaava hinta. Paluukulje-
9954: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tuksen ja majoituksen korvaamisen edellytykse-
9955: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nä on kuljetuksen ja majoituksen sisältyminen
9956: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tehtyyn valmismatkasopimukseen. Kuluttajavi-
9957: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         raston arvioima matkan keskeytymis-, majoitus-
9958: n:o 1158:                                             korvaus- ja paluukuljetusvakuus määrätään val-
9959:                                                       mismatkaliikkeen harjoittajan toiminnan laadun
9960:           Ovatko lomamatkoja järjestäviltä            ja laajuuden perusteella sellaiseksi, että se turvaa
9961:        matkatoimistoilta taloudellisten häiriöti-     täysimääräisesti lain 8 §:ssä mainitut kulut. Hy-
9962:        lanteiden varalta vaadittavat vakuudet,        väksyttävältä vakuudelta edellytetään lisäksi,
9963:        erityisesti niiden määrä, kaikissa tapauk-     että sen sisältämä maksuvelvoite on välittömästi
9964:        sissa ajan tasalla niin, että matkustajien     Kuluttajaviraston täytäntöönpantavassa mak-
9965:        kotiinkuljetus matkalta ja matkustajille       sukyvyttömyystilanteessa.
9966:        aiheutuneiden menetysten maksaminen                Vakuuden laskentaperusteiden tavoitteena on
9967:        on kaikissa oloissa turvattu, ja jos eivät,    määrätä matkustajien kannalta turvaava ja elin-
9968:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        keinonharjoittajien kannalta kohtuullinen va-
9969:        siin asian saamiseksi säälliselle tasolle?     kuus. Vakuus voidaan asettaa myös kausittain
9970:                                                       suuruudeltaan vaihtelevaksi. Elinkeinonharjoit-
9971:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tajien on kuitenkin toistaiseksi ollut vaikea saada
9972: vasti seuraavaa:                                      solmittua luotto- ja vakuutuslaitosten kanssa
9973:                                                       yhtä kausittain vaihtelevaa vakuussitoumusta,
9974:     Valmismatkaliikkeistä annetun lain (1 080/        koska luotto- ja vakuutuslaitokset eivät ole olleet
9975: 1994) 3 luvun mukaan kuluttajaviraston pitä-          muun muassa rajallisten markkinoiden vuoksi
9976: mään valmismatkaliikerekisteriin matkanjärjes-        halukkaita muuttamaan vallitsevaa vakuuskäy-
9977: täjäksi rekisteröitävä elinkeinonharjoittaja on       täntöä. Kauppa- ja teollisuusministeriön ja Ku-
9978: velvollinen asettamaan Kuluttajaviraston hy-          luttaja viraston johdolla käydyt neuvottelut sekä
9979: väksymän vakuuden maksukyvyttömyytensä va-            Suomen matkatoimistoalan liiton yritykset alan
9980: ralta. Myös matkanvälittäjä asettaa vakuuden,         sisäisen takuurenkaan muodostamiseksi eivät
9981: jos välittäjä toimii sellaisen ulkomaisen matkan-     ole toistaiseksi johtaneet haluttuun lopputulok-
9982: järjestäjän lukuun, joka ei ole asettanut vakuutta    seen. Myöskään useilla toimialoilla käytetty kan-
9983: Kuluttaja virastolle. Vakuudenasettamisvelvolli-      sainvälisluonteinen vakuuttaminen ei ole matka-
9984: suuden sisältämän valmismatkalainsäädännön            toimistoalalla yleistynyt.
9985: soveltamisala on laaja.                                   Nykyisiä valmismatkalainsäädännön vakuus-
9986:     Valmismatkaliikkeistä annetun lain 8 §:n mu-      säännöksiä ja niiden mukaisia vakuuden lasken-
9987: kaan vakuudella turvataan elinkeinonharjoitta-        taperusteita voidaan pitää matkustajien talou-
9988: jan maksukyvyttömyystilanteessa matkustajien          dellisen turvan kannalta riittävinä. Hallituksen
9989: saatavat siltä osin kuin valmismatka ei vastaa        mielestä sekä valmismatkan ostajien että elinkei-
9990: tehtyä valmismatkasopimusta, turvaamalla vä-          nonharjoittajien kannalta olisi kuitenkin toivot-
9991: littömästi valmismatkan keskeytymisestä tai pe-       tavaa, että vallitsevaa vakuuskäytäntöä saatai-
9992: ruuntumisesta aiheutuneet kulut eli matkustajien      siin vakuuden antajatahojen, vakuusmuotojenja
9993: paluukuljetus, majoitus matkakohteessa paluu-         vakuusehtojen osalta viranomaisten, luottolai-
9994: kuljetukseen asti sekä matkan peruuntuessa en-        tosten ja matkatoimistoalan välisin neuvotteluin
9995: nakkomaksun tai matkan keskeytyessä keskey-           vielä nykyistä joustavammaksi.
9996: 
9997:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
9998: 
9999:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
10000:                                            KK 1158/1997 vp                                               3
10001: 
10002: 
10003: 
10004: 
10005:                                         Tili Riksdagens Talman
10006: 
10007:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            delen av resan då resan avbryts. Förutsättningen
10008: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            för att returtransporten och inkvarteringen skall
10009: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ersättas är att transporten och inkvarteringen
10010: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           ingår i paketreseavtalet. Den av konsumentver-
10011: mål nr 1158:                                           ket uppskattade säkerheten för den händelse att
10012:                                                        resan avbryts, för ersättning av inkvarteringen
10013:           Är de säkerheter som för händelse av         och för returtransporten fastställs utgående från
10014:        ekonomiska störningar skall krävas av           arten och omfattningen av paketreserörelseid-
10015:        resebyråer som arrangerar semesterresor,        karens verksamhet så att den till fullt belopp
10016:        och i synnerhet säkerheternas belopp, i         tryggar de i 8 § nämnda kostnaderna. Av en
10017:        samtliga fall i takt med tiden så att hem-      godtagbar säkerhet förutsätts dessutom att den
10018:        transporten av resenärerna från en resa         betalningsskyldighet som ingår i den omedelbart
10019:        och betalningen av de förluster som rese-       kan verkställas av Konsumentverket i en situa-
10020:        närerna åsamkas i alla förhållanden är          tion där insolvens har uppkommit.
10021:        garanterade, och om inte,                          Målet med grunderna för beräkningen av sä-
10022:           har Regeringen för avsikt att vidta åt-      kerheten är att fastställa en säkerhet som ger
10023:        gärder för att få saken på rimlig nivå?         resenärerna trygghet och är rimlig för näringsid-
10024:                                                        karna. Säkerheten kan också ställas så att dess
10025:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          storlek varierar med säsongen. Näringsidkarna
10026: anföra följande:                                       har dock hittills haft svårigheter att med kredit-
10027:                                                        och försäkringsbolagen ingå en säkerhetsförbin-
10028:    Enligt 3 kap. lagen om paketreserörelser            delse som varierar med säsongen, eftersom kredit
10029: (1 080/1 994) är en näringsidkare, som skall regi-     och försäkringsbolagen bl.a. tili följd av den be-
10030: streras som researrangör i det register över paket-    gränsade marknaden inte har varit villiga att
10031: reserörelser som Konsumentverket upprätthål-           ändra rådande säkerhetspraxis. Förhandlingar
10032: ler, skyldig att ställa av konsumentverket god-        under ledning av handels- och industriministeriet
10033: känd säkerhet för den händelse att han blir insol-     och Konsumentverket samt med de företag som
10034: vent. Också en reseförmedlare skall ställa säker-      hör tili Resebyråbranschens förbund i Finland rf
10035: het, om förmedlaren agerar för en sådan utländsk       för bildande av en intern säkerhetsring inom
10036: researrangörs räkning som inte själv har ställt        branschen har hittills inte lett tili önskat slutre-
10037: säkerhet hos Konsumentverket. Tillämpnings-            sultat. Inte heller det försäkrande av internatio-
10038: området för den paketreselagstiftning som inne-        nell art som används inom flera branscher har
10039: håller skyldigheten att ställa säkerhet är omfat-      blivit allmännare inom resebyråbranschen.
10040: tande.                                                    De nuvarande bestämmelserna om säkerheter
10041:     Enligt 8 § lagen om paketreserörelser tryggar      i paketreselagstiftningen och grunderna enligt
10042: säkerheten, för den händelse att näringsidkaren        dem för beräkning av säkerheten kan anses till-
10043: blir insolvent, resenärernas fordringar tilidendel     räckliga med tanke på resenärernas ekonomiska
10044: som paketresan inte motsvarar det ingångna pa-         trygghet. Enligt regeringens åsikt är det dock
10045: ketreseavtalet. Säkerheten tryggar de kostnader        både ur paketreseköparnas och näringsidkarnas
10046:  som direkt förorsakats av att paketresan har av-      synvinkel önskvärt att rådande säkerhetspraxis i
10047:  brutits eller inhiberats, d.v.s. returtransport av    fråga om de parter som ställer säkerhet, säker-
10048:  resenärerna, inkvartering av resenärerna på res-      hetsformer och säkerhetsvillkor kan fås ännu
10049:  målet fram tili returtransporten samt ersättning      flexiblare än i dagens läge genom förhandlingar
10050:  för förskottsavgiften då resan inhiberas eller för    mellan myndigheterna, kreditinstituten och rese-
10051:  den del av priset som motsvarar den avbrutna          byråbranschen.
10052: 
10053:      Helsingfors den 15 december 1997
10054: 
10055:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
10056: •
10057:                                            KK 1159/1997 vp
10058: 
10059: Kirjallinen kysymys 1159
10060: 
10061: 
10062: 
10063: 
10064:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Varusmiesten päivärahan ja kotiuttamisra-
10065:                                        han korottamisesta
10066: 
10067: 
10068:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10069: 
10070:    Televisiouutisissa esitettiin 20.11.1997 vertai-   ollut puolustusvoimat,jotka ovat pystyneet maa-
10071: lu varusmiesten päivärahoista Pohjoismaiden           ta puolustamaan. Tanskan ja Norjan puolustus-
10072: kesken. Vertailu toi esille sen surkean tilanteen,    voimat ovat vain seuranneet tienvarsilla, kun
10073: että suomalaisten asevelvollisten päivärahat ovat     hyökkääjä on vallannut maan. Ruotsista nyt ei
10074: suhteettoman pieniä verrattuna muiden Pohjois-        kannata puhua mitään. Suomihan on historian
10075: maiden asevelvollisten vastaaviin etuihin. Hä-        saatossa sotinut sodat sen selän takana piilotel-
10076: peäksemme on todettava myös se, että muissa           leen maan puolesta.
10077: Pohjoismaissa maksetaan merkittävä summa ns.             Kysymys on valtiovarainministerin. Siksi ky-
10078: kotiuttamisrahana asevelvollisuuden tultua suo-       syn valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin
10079: ritetuksi. Suomessa ei makseta mitään sen jäl-        viitaten:
10080: keen, kun edellinen hallitus oli pelastanut Suo-
10081: men taloudelliselta katastrofilta poistamalla sii-               Aikooko Hallitus saattaa valtiova-
10082: hen saakka maksetun minimaalisen 300 markan                  rainministeriön kuriin ja nuhteeseen niin,
10083: kotiuttamisrahan. Suomessa ei siis anneta mi-                että Suomessa asevelvollisten päivärahat
10084: tään kunnialla asevelvollisuutensa suorittaneel-             korotetaan muiden Pohjoismaiden tasol-
10085: le, työttömän ankeuteen kotiutettavalle, vaikka              le ja että vapautuville asevelvollisille ryh-
10086: muissa Pohjoismaissa maksetaan siitä huolimat-               dytään maksamaan muiden Pohjoismai-
10087: ta, että työmahdollisuudet ovat niissä vapautu-              den tavalla kunnollista kotiuttamisrahaa,
10088: valle asevelvolliselle kokonaan toista luokkaa               joka Ahon-Viinasen hallituksen aikana
10089:  kuin Suomessa. Kaiken lisäksi Suomessa on aina              poistettiin?
10090: 
10091:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
10092:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
10093: 
10094: 
10095: 
10096: 
10097: 270136
10098: 2                                           KK 1159/1997 vp
10099: 
10100: 
10101: 
10102: 
10103:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10104: 
10105:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nassa tapahtuneeseen elintason nousuun näh-
10106: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den. Asevelvollisuuden arvostus on siitä huoli-
10107: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        matta erilaisten mittausten mukaan korkea.
10108: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             Vertailu muihin Pohjoismaihin asevelvollisten
10109: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          asemasta ei ole ollut meillä kehittämisen lähtö-
10110: n:o 1159:                                              kohtana. Tanskassa on mahdollista vapautua
10111:                                                        arvalla asevelvollisuuden suorittamisesta. Myös-
10112:            Aikooko Hallitus saattaa valtiova-          kään Ruotsissa ei kouluteta koko asevelvolli-
10113:        rainministeriön kuriin ja nuhteeseen niin,      suusikäluokkaa. Suomessa koulutetaan kaikki
10114:        että Suomessa asevelvollisten päivärahat        koulutettaviksi kelpaavat. Suomessa asevelvol-
10115:        korotetaan muiden Pohjoismaiden tasol-          listen päivärahan korottaminen muiden Pohjois-
10116:        le ja että vapautuville asevelvollisille ryh-   maiden tasolle ei ole ollut taloudellisten tekijöi-
10117:        dytään maksamaan muiden Pohjoismai-             den johdosta mahdollista. Valtiontaloutemme
10118:        den tavalla kunnollista kotiuttamisrahaa,       velkaantumisen johdosta tehtiin vuosina 1992-
10119:        joka Ahon-Viinasen hallituksen aikana           1993 useita kansalaisten sosiaalisia etuuksia kos-
10120:        poistettiin?                                    kevia supistuksia. Varusmiehille aiemmin mak-
10121:                                                        settu kotiuttamisraha poistettiin vuoden 1993
10122:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           alusta lukien.
10123: vasti seuraavaa:                                           Puolustusministeriössä on viime vuosina laa-
10124:                                                        dittu useita selvityksiä varusmiesten taloudelli-
10125:    Tarkasteltaessa asevelvollisten taloudellisessa     sesta tilanteesta ja tehty kehittämisvaihtoehtoja.
10126: asemassa ja toimeentulossa tapahtunutta kehi-          Eduskunnan käsiteltävänä olevan asevelvolli-
10127: tystä voidaan todeta, että vapaa-ajan ja lomien        suuslain muutosesityksen mukaan varusmiesten
10128: lisääntyminen sekä toisaalta kulutustason ja hin-      uudet palvelusajat tulisivat olemaan 180, 270 ja
10129: tatason nousu tekivät varusmiehille maksetun           362 päivää. Samalla on tarkoituksena puolustus-
10130: päivärahan riittämättömäksi vähitellen jo 1970-        ministeriön päätöksellä uudistaa varusmiesten
10131: luvulla. Viimeisten vuosikymmenten aikana jäl-         päivärahajärjestelmä.
10132: keenjääneisyys on vielä korostunut yhteiskun-
10133: 
10134:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
10135: 
10136:                                                                      Puolustusministeri Anneli Taina
10137:                                           KK 1159/1997 vp                                               3
10138: 
10139: 
10140: 
10141: 
10142:                                        Tili Riksdagens Talman
10143: 
10144:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          levnadsstandarden som ägt rum i samhället.
10145: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          Värnplikten uppskattas oavsett detta högt enligt
10146: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      olika mätningar som utförts.
10147: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-             En jämförelse med värnplikten i de övriga
10148: mål nr 1159:                                         nordiska länderna har inte hos oss utgjort ut-
10149:                                                      gångspunkten vad utvecklingen beträffar. 1 Dan-
10150:            Ämnar Regeringen ta finansministe-        mark är det möjligt att genom lottning bli befriad
10151:        riet i upptuktelse och se till att dagspen-   från fullgörande a v värnplikt. Inte heller i Sverige
10152:        ningen för de värnpliktiga i Finland höjs     utbildas hela värnpliktsåldersklassen. 1 Finland
10153:        tili de övriga nordiska ländernas nivå och    utbildas alla som är dugliga för utbildning. 1
10154:        att man följer praxis i de övriga nordiska    Finland har det på grund av ekonomiska om-
10155:        länderna och utbetalar en ordentlig hem-      ständigheter inte varit möjligt att höja de värn-
10156:        förlovningspenning tili de värnpliktiga       pliktigas dagspenning tili de övriga nordiska län-
10157:        som hemförlovas, motsvarande den som          dernas nivå. På grund av skuldsättningen inom
10158:        togs ur bruk under regeringen Aho-Vii-        vår statsekonomi företogs åren 1992-1993 ett
10159:        nanen?                                        flertal nedskärningar som gällde medborgarnas
10160:                                                      sociala förmåner. Den hemförlovningspenning
10161:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        som tidigare utbetalts tili beväringarna togs ur
10162: anföra följande:                                     bruk vid ingången av år 1993.
10163:                                                         Vid försvarsministeriet har under de senaste
10164:    En granskning av den utveckling som skett i       åren gjorts ett flertal utredningar om beväringar-
10165: fråga om de värnpliktigas ekonomiska ställning       nas ekonomiska situation, och utvecklingsalter-
10166: och utkomst utvisar, att den dagspenning som         nativ har utarbetats. Enligt det förslag tili änd-
10167: utbetalas tili beväringarna småningom tili följd     ring av värnpliktslagen vilket som bäst behandlas
10168: av ökad fritid och ökade permissioner samt även      i riksdagen är de nya tjänstgöringstiderna 180,
10169: på grund av stegringen av konsumtions- och pris-     270 och 362 dagar. A vsikten är samtidigt att
10170: nivån blev otillräcklig redan pä 1970-talet. Under   genom försvarsministeriets beslut reformera sys-
10171: de senaste årtiondena har eftersläpningen ytterli-   temet för beväringarnas dagspenning.
10172: gare accentuerats med hänsyn till den höjning av
10173:      Helsingfors den 11 december 1997
10174: 
10175:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
10176:                                            KK 1160/1997 vp
10177: 
10178: Kirjallinen kysymys 1160
10179: 
10180: 
10181: 
10182: 
10183:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Leikkausjonojen lyhentämisestä sairaaloissa
10184: 
10185: 
10186: 
10187:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10188: 
10189:     Niin keskussairaaloissa kuin terveyskeskuk-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
10190: sissakin osastoja suljetaan ja työntekijöitä lo-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10191: mautetaan. Samanaikaisesti leikkaukseen pää-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10192: syä odottavienjonot kasvavat ja tuska lisääntyy.      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10193: Hiljattain esille tulleessa tapauksessa lonkkaleik-
10194: kaukseen toista vuotta jooottanut henkilö tie-                  Tietääkö Hallitus, että kuntien ja kun-
10195: dusteli, milloin odottaminen loppuu, ja vastauk-             tayhtymien taloudellisten vaikeuksien
10196: sena oli, että noin vuoden kuluttua saattaisi olla           vuoksi sairaaloiden toimintaa supiste-
10197: mahdollista päästä operoinoin kohteeksi. Tämä                taan ja muun muassa leikkausjonot ovat
10198: ei ole enää sosiaalivaltion menettelyn mukaista,             venähtämässä kohtuuttoman pitkiksi ja
10199: ja tilanne sen kun pahenee.                                  odotusaika vuosia kestäväksi piinaksi, ja
10200:     Toisaalta on leikkausjonoissa olevien osalta                mitä Hallitus aikoo tehdä asiassa, sekä
10201: ihmetelty sitä, miksi sairaanhoitajille kannattaa               mitä mieltä Hallitus on siitä, kannat-
10202: maksaa kotiin ansiosidonnaista päivärahaa kun                taako esimerkiksi sairaanhoitajalle mak-
10203: siihen noin kolmannes lisäämällä pystyttäisiin               saa ansiosidonnaista työttömyyskor-
10204: sairaanhoitaja palkkaamaan varsinaiseen työ-                 vausta kotiin, kun siihen suunnilleen kol-
10205: hönsä sairaalassa. Kyseinen niin sanotusti kan-              mannes lisäämällä alan henkilö voitaisiin
10206: sanmiehen taholta esitetty esimerkki saattaa ve-             palkata työpaikalleen omiin tehtäviinsä?
10207: tää hienon virkamiehen suun virneeseen, mutta
10208:  siinä on kuitenkin rutosti kansanmiehen viisaut-
10209: ta.
10210:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
10211: 
10212:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
10213: 
10214: 
10215: 
10216: 
10217:  270136
10218: 2                                           KK 1160/1997 vp
10219: 
10220: 
10221: 
10222: 
10223:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10224: 
10225:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 § 1 momentissa           teiskunnassa tärkeinä sosiaalisen turvallisuuden
10226: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          rakentajina. Kokonaisuutena arvioiden somaat-
10227: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tisen erikoissairaanhoidon toimivuus on paran-
10228: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         tunut huomattavasti 1990-luvulla. Samoin sai-
10229: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          raaloiden tuottavuuserot ovat hieman vähenty-
10230: n:o 1160:                                              neet, vaikka erikoissairaanhoidossa on vieläkin
10231:                                                        tehostamisen varaa. Kun tarkastellaan koko
10232:            Tietääkö Hallitus, että kuntien ja kun-     maan tilannetta, voidaan todeta, että leikkauk-
10233:         tayhtymien taloudellisten vaikeuksien          siin odottavien määrät ovat tällä hetkellä kasvus-
10234:         vuoksi sairaaloiden toimintaa supiste-         sa. Toinen leikkaustoimintaa kuvaava piirre on
10235:         taan ja muun muassa leikkausjonot ovat         suuret erot leikkausjonojen pituuksissa sairaaloi-
10236:         venähtämässä kohtuuttoman pitkiksi ja          den välillä. Tutkimukset osoittavat, että erot
10237:         odotusaika vuosia kestäväksi piinaksi, ja      leikkausten määrissä eri sairaaloiden välillä eivät
10238:            mitä Hallitus aikoo tehdä asiassa, sekä     selity pelkästään ikä- ja sairastavuustekijöillä tai
10239:            mitä mieltä Hallitus on siitä, kannat-      voimavarojen määrillä. Monissa sairaaloissa
10240:         taako esimerkiksi sairaanhoitajalle mak-       odotusajat ovat pitkät erityisesti sepelvaltimoi-
10241:         saa ansiosidonnaista työttömyyskor-            den ohitusleikkauksiin, kaihileikkauksiin, risa-
10242:         vausta kotiin, kun siihen suunnilleen kol-     leikkauksiin, ortopedisiin leikkauksiin ja sterili-
10243:         mannes lisäämällä alan henkilö voitaisiin      saatioihin. Kokemukset ovat osoittaneet myös,
10244:         palkata työpaikalleen omiin tehtäviinsä?       että keskittyminen tiettyihin terveyspalveluihin
10245:                                                        mahdollistaa potilaille nopean tai kohtuullisen
10246:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nopean toimenpiteisiin pääsyn.
10247: vasti seuraavaa:                                          Jos oma sairaanhoitopiiri ei tarjoa palveluja
10248:                                                        kohtuullisessa ajassa, kunnilla ei tälläkään het-
10249:    Suomessa terveyspalveluiden tarjoaminen on          kellä ole lainsäädännöllistä estettä järjestää leik-
10250: annettu lainsäädännöllä kuntien tehtäväksi.            kaustoimintaa tarkoituksenmukaisesti ja tehok-
10251: Kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain           kaasti. Kunnat voivat hankkia erikoissairaan-
10252: mukaan kunnan velvollisuus on järjestää asuk-          hoidon palveluita oman sairaanhoitopiirin ulko-
10253: kailleen perusterveydenhuollon ja erikoissai-          puolelta ja yksityiseltä sektorilta. Myös sairaan-
10254: raanhoidon palvelut sellaisina kuin alueella esiin-    hoitopiirit voivat tehdä yhteistyötä erikoissai-
10255: tyvä tarve vaatii. Lisäksi kunnan tulee järjestää      raanhoidon palveluiden järjestämisessä. Näin ta-
10256: kiireelliset terveyspalvelut kaikille kunnassa oles-   pahtuu kuitenkin melko harvoin. Näin ollen pit-
10257: keleville. Perustuslain perusoikeussäännösten          kissä odotusajoissa ei ole aina kyse resurssi ongel-
10258: mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle        masta, vaan kunnallisen päätöksenteon ongel-
10259: riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut asuinpaikas-    masta.
10260: ta tai taloudellisesta tilanteesta riippumatta.           Maassamme on parhaillaan meneillään useita
10261: Myös potilaan asemaa ja oikeuksia koskevan             laajoja kehittämishankkeita, joissa pyritään pa-
10262: lain mukaan jokaiselle Suomessa asuvalle on jär-       rantamaan terveyspalveluiden toimivuutta, pois-
10263: jestettävä hänen terveydentilansa edellyttämät         tamaan päällekkäisiä palveluita ja Juomaan uu-
10264: palvelut kulloinkin käytettävissä olevien voima-       sia ratkaisumalleja terveyspalveluiden yhtäläisen
10265: varojen puitteissa. Jos kunnanjärjestämät välttä-      saatavuuden takaamiseksi. Sosiaali- ja terveys-
10266: mättömät peruspalvelut eivät vastaa maassa ylei-       ministeriön viime keväänä yhdessä Suomen
10267: sesti hyväksyttyä tasoa, sosiaali- ja terveysminis-    Kuntaliiton kanssa käynnistämän Terveyden-
10268: teriö voi saattaa kunnan terveyspalvelujärjestel-      huollon kehittämisprojektin alustavien tulosten
10269: män asianmukaisuuden perusturvalautakunnan             mukaan sairaanhoitopiirien ja kuntien tulisi so-
10270: arvioitavaksi.                                         pia terveyspalveluiden määrästä, laadusta ja kus-
10271:    Selvitysten mukaan julkiset sosiaali- ja ter-       tannuksista. Samoin tulisi alueellisesti sopia hoi-
10272: veyspalvelut ovat säilyttäneet suomalaisessa yh-       toon lähettämis- ja ottamiskäytännöistä sekä
10273:                                              KK 1160/1997 vp                                              3
10274: 
10275: hoito-ohjelmista. Terveydenhuollon kehittämis-             Kirjallisen kysymyksen toinen osa koskee sai-
10276: projektissa selvitetään myös potilaan valinnan-         raanhoitajien työllistymistä. Terveydenhuollon
10277: mahdollisuuksia hoitavan lääkärin, hoitopaikan          työllisen työvoiman määrä on vähentynyt vuo-
10278: ja -ajankohdan suhteen. Toisessa sosiaali- ja ter-      den 1990-luvun alun jälkeen. Tilanne on jonkin
10279: veysministeriön laajassa kehittämishankkeessa           verran parantunut vaikkakaan ei yhtä selvästi
10280: paneudutaan sosiaali- ja terveydenhuollon tieto-        kuin muilla aloilla. Erityisesti osa-aikaisesti pal-
10281: teknologian hyödyntämismahdollisuuksiin ter-            katun henkilöstön ja työllistettyjen osuus on ol-
10282: veydenhuollon toimivuuden sekä potilaan hoi-            lut nousussa. Myös erikoissairaanhoitoon on
10283: toa koskevan tiedonkulun parantamiseksi. Suo-           palkattu jonkin verran lisää väkeä ja määräai-
10284: malainen Lääkäriseura Duodecim on käynnistä-            kaista henkilöstöä on vakinaistettu.
10285: nyt yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa               Työministeriö toteuttaa yhdessä sosiaali- ja
10286: Käypä hoito -projektin, jossa on tarkoituksena          terveysministeriön kanssa työaikakokeiluja eri
10287: saada aikaan valtakunnalliset hoitosuositukset          puolilla maata. Kuntia kannustetaan palkkaa-
10288: Niiden perusteella laaditaan alueelliset hoito-oh-      maan uusia työntekijöitä ja samalla helpotetaan
10289: jelmat yhtenäisten hoitokäytäntöjen pohjaksi.           nyt työssä olevien työpaineita. Näin tarjotaan
10290: Näissä kehittämishankkeissa on tärkeää ottaa            terveydenhuollon työttömälle työvoimalle mah-
10291: huomioon myös se, potilaat saavat riittävästi tie-      dollisuus työhön ja ammattitaidon ylläpitoon.
10292: toa hoitosuosituksista ja erilaisista hoitovaihto-      Vuorotteluvapaa, osa-aikalisäjärjestelmän hy-
10293: ehdoista samoin kuin terveydenhuollon toimin-           väksikäyttö sekä työajan lyhentämiskokeilut
10294: tayksiköiden toiminnasta.                               ovat olleet suosittuja sosiaali- ja terveydenhuol-
10295:     Edellä esitetyn perusteella totean, että erikois-   lossa. Työaikakokeilujen alustavat tulokset
10296: sairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteis-          osoittavat, että asiakkaat saavat palvelutjousta-
10297: työn tehostaminen sekä uusien toimintamallien           vammin kuin aikaisemmin ja työntekijöiden sai-
10298:  käyttöön ottaminen on kuntien ja sairaanhoito-         rauspoissaolot vähenevät. Hallituksen työlli-
10299:  piirien tehtävä. Sosiaali- ja terveysministeriö tu-    syysohjelmassa todetaan, että työaikakokeiluja
10300:  kee kuntia tässä kehittämistyössä tuottamalla          voidaan laajentaa, mikäli tulokset ovat hyviä ja
10301:  uutta tietoa terveydenhuollon toimivuudesta ja         kunnissa on mielenkiintoa niitä kohtaan.
10302:  ratkaisumalleista. Kehittämistyön tuloksia seu-
10303:  rataan ja tarvittaessa arvioidaan lainsäädännön
10304:  muutostarpeet.
10305: 
10306:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
10307: 
10308:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
10309: 4                                            KK 1160/1997 vp
10310: 
10311: 
10312: 
10313: 
10314:                                           Tili Riksdagens Talman
10315: 
10316:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 Enligt utredningar utgör den offentliga social-
10317: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             och hälsovårdsservicen fortfarande en viktig bas
10318: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         för den sociala tryggheten i det finländska sam-
10319: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            hället. Med tanke på helheten har den somatiska
10320: mål nr 1160:                                            specialiserade sjukvården fungerat betydligt
10321:                                                         bättre under 1990-talet. Samtidigt har skillnader-
10322:            Är Regeringen medveten om att sjuk-          na i fråga om sjukhusens produktivitet minskat
10323:         husens verksamhet dras ner och att bl.a.        något, men det finns fortfarande orsak att för-
10324:         operationsköerna håller på att bli oskä-        bättra den specialiserade sjukvården. Vid en
10325:         ligt långa och väntetiden en flera års pina     överblick av hela Jandet kan man konstatera att
10326:         på grund av kommunernas och samkom-             operationsköerna för närvarande växer. Ett an-
10327:         munernas ekonomiska svårigheter, och            nat drag hos operationsverksamheten är de stora
10328:             vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        skillnaderna mellan operationsköerna tili de oli-
10329:         ta i denna fråga samt                           ka sjukhusen. Undersökningar visar att skillna-
10330:            är Regeringen av den åsikten att det         derna i antalet operationer vid de olika sjukhusen
10331:         lönar sig att betala t.ex. sjuksköterskor       inte kan förklaras enbart med åldersfaktorer eller
10332:         inkomstrelaterad arbetslöshetsersättning        sjukfrekvens eller resurser. På många sjukhus är
10333:         hem, när man genom att lägga till en            väntetiderna långa i synnerhet då det gäller by-
10334:         tredjedel kunde anställa yrkesutbildade         pass-, starr- och tonsilloperationer samt ortope-
10335:         personer i egna uppgifter på arbetsplat-        diska operationer och sterilisering. Erfarenheten
10336:         serna?                                          visar också att koncentrering tili vissa former av
10337:                                                         hälso- och sjukvårdsservice skapar förutsätt-
10338:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ningar för att patienterna skall få vård snabbt
10339: anföra följande:                                        eller relativt snabbt.
10340:                                                             Om det egna sjukvårdsdistriktet inte kan er-
10341:     1 Finland bestäms det i lagstiftningen att det är   bjuda service inom en skälig tid finns det inte för
10342: kommunernas uppgift att erbjuda hälso- och              tillfållet något lagligt hinder för kommunerna att
10343: sjukvårdstjänster. Enligt folkhälsolagen och la-        ordna operationsverksamheten på ett ändamåls-
10344: gen om specialiserad sjukvård ankommer det på           enligt och effektivt sätt. Kommunerna kan skaffa
10345: kommunerna att erbjuda tjänster inom primär-            service inom den specialiserade sjukvården utan-
10346: vården och den specialiserade sjukvården för sina       för sitt eget sjukvårdsdistrikt och från den privata
10347: invånare på det sätt som behovet i området krä-         sektorn. Likaså kan sjukvårdsdistrikten i samar-
10348: ver. Dessutom skall kommunerna ordna akuta              bete med varandra ordna service inom den spe-
10349: hälso- och sjukvårdstjänster för alla som vistas i      cialiserade sjukvården. Detta sker dock mycket
10350: kommunen. Enligt grundlagens bestämmelser               sällan. Således beror de långa väntetiderna inte
10351: om medborgarnas grundläggande fri- och rättig-          alltid på bristen på resurser utan på brister inom
10352: heter skall det allmänna se tili att var och en har     det korumunala beslutsfattandet.
10353: tillgång tili tillräckliga social- och hälsovårds-          För närvarande pågår i vårt land flera stora
10354: tjänster ob~roende av boningsort och ekonomisk          utvecklingsprojekt i avsikt att förbättra hälso-
10355: situation. Aven enligt lagen om patientens ställ-       och sjukvårdsservicens funktionsduglighet, av-
10356: ning och rättigheter har var och en som bor i           lägsna överlappande service och skapa nya mo-
10357: Finland inom gränserna för de resurser som står         deller för hur man skall trygga att alla medborga-
10358: till förfogande rätt tili sådan hälso- och sjukvård     re har lika tillgång tili hälso- och sjukvårdsservi-
10359: som hans hälsotillstånd förutsätter. Om den nöd-        ce. Enligt de preliminära resultaten av det projekt
10360: vändiga basservice som kommunerna ordnar                för utveckling av hälso- och sjukvården som soci-
10361: inte motsvarar allmänt godkänd nivå i Jandet kan        al- och hälsovårdsministeriet startade i våras till-
10362: social- och hälsovårdsministeriet låta grund-           sammans med Finlands Kommunförbund borde
10363: skyddsnämnden pröva om kommunens hälso-                 sjukvårdsdistrikten och kommunerna komma
10364: och sjukvårdssystem är ändamålsenligt.                  överens om hälso- och sjukvårdsservicens om-
10365:                                            KK 1160/1997 vp                                            5
10366: 
10367: fång, kvalitet och kostnader. Likaså borde man        Resultatet av utvecklingsarbetet följs upp och vid
10368: regionalt komma överens om praxis då det gäller       behov övervägs huruvida lagstiftningen bör änd-
10369: att remittera en patient eller ta emot honom för      ras.
10370: vård och om vårdprogram. Inom projektet för              Den andra delen av det skriftliga spörsmålet
10371: utveckling av hälso- och sjukvården utreds även       gäller sjuksköterskornas sysselsättning. Den ar-
10372: vilka möjligheter patienten har att välja läkare,     betskraft inom hälso- och sjukvården som har
10373: vårdplats och vårdtidpunkt. Inom ett annat om-        sysselsättning har minskat efter början av 1990-
10374: fattande utvecklingsprojekt som social- och häl-      talet. Situationen har förbättrats något fast inte
10375: sovårdsministeriet har startat utreds hur datatek-    lika tydligt som inom andra branscher. Särskilt
10376: nologin kunde utnyttjas inom social- och hälso-       har antalet deltidsanställda och sådana som an-
10377: vården så att hälso- och sjukvården samt den          ställts med sysselsättningsmedel ökat. Inom den
10378: information som gäller patientens vård förbätt-       specialiserade sjukvården har också anställ-
10379: ras. Läkaresällskapet Duodecim har i samarbete        ningarna ökat något och visstidsanställda har
10380: med olika specialistföreningar startat ett projekt,   fått permanent anställning.
10381: Aktuell vårdpraxis, i syfte att utarbeta landsom-        På olika håll i Jandet genomför social- och
10382: fattande riktlinjer för klinisk praxis. Meningen är   hälsovårdsministeriet i samarbete med arbetsmi-
10383: att riktlinjerna för aktuell vårdpraxis skall stå     nisteriet flera försök som gäller arbetstiden.
10384: som utgångspunkt vid utvecklandet av vårdprax-        Kommunerna sporras att anställa ny personai
10385: is på loka! nivå. I dessa utvecklingsprojekt är det   och samtidigt lättar det ökade arbetstrycket för
10386: viktigt att också beakta att patienterna får till-    den nuvarande personalen. På det här sättet kan
10387: räcklig information om vårdrekommendationer-          arbetslösa inom hälso- och sjukvården erbjudas
10388: na och olika vårdalternativ och även om den           möjligheter att arbeta och att upprätthålla yrkes-
10389: verksamhet som de olika enheterna inom hälso-         skickligheten. Alterneringsledighet, utnyttjande
10390: och sjukvården bedriver.                              av systemet med deltidstillägg samt försök med
10391:     På grundval av det ovan nämnda konstaterar        förkortad arbetstid har varit populära inom so-
10392: jag att det är kommunernas och sjukvårdsdi-           cial-och hälsovården. Det preliminära resultatet
10393: striktens uppgift att effektivera sammarbetet         av försöken visar att klienterna får smidigare
10394: mellan den specialiserade sjukvården och pri-         service och att de anställdas sjukfrånvaro mins-
10395: märvården samt att införa nya verksamhetsmo-          kar. I regeringens sysselsättningsprogram kon-
10396: deller. Social- och hälsovårdsministeriet stöder      stateras att försöken med alternativa arbetstider
10397: kommunerna i detta utvecklingsarbete genom att        kan utvidgas om resultaten är goda och det finns
10398: producera ny information om och lösningsmo-           intresse för försöken i kommunerna.
10399: deller för hur hälso- och sjukvården fungerar.
10400:      Helsingfors den 12 december 1997
10401: 
10402:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
10403:                                            KK 1161/1997 vp
10404: 
10405: Kirjallinen kysymys 1161
10406: 
10407: 
10408: 
10409: 
10410:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Vuosina 1940-1941 syntyneiden oikeudesta
10411:                                        vanhan eläkesäännön mukaisiin varhaiseläkkeisiin
10412: 
10413: 
10414:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10415: 
10416:    Eduskunnan kesäkuussa 1994 tekemän kun-            tämä on perusteettoman epäoikeudenmukaista,
10417: nallista eläkelakia koskevan päätöksen mukaan         ei eduskunta ole voinut tällaista tarkoittaa.
10418: vuonna 1939 tai aikaisemmin syntyneet säilytti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10419: vät eläke-etuutensa ja samoin vuosina 1940 ja         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10420: 1941 syntyneet säilyttävät entisen eläkeikänsä.       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10421: Tähän eduskunnan päätökseen liittyen 1940 ja          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10422: 1941 syntyneet menettivät kuitenkin oikeutensa
10423: vanhan eläkesäännön mukaisiin varhaiseläkkei-                   Onko Hallitus tietoinen, että kunnal-
10424: siin, jossa ikäraja nostettiin 55 vuodesta 58 vuo-           lista eläkelakia vuonna 1994 muutettaes-
10425: teen. Lisäksi eduskunta hyväksyi, että ennen                 sa vuosina 1940ja 1941 syntyneet kunnal-
10426: vuotta 1947 syntyneille lasketaan painotettu elä-            lisen eläkelain alaiset työntekijät joutui-
10427: keikä siinä eläkeiässä, missä he olivat 31.12.1994,          vat kohtuuttoman epäoikeudenmukai-
10428: ja että pidennys sai olla enintään kaksi vuotta.             seen asemaan siltä osin kuin heidän oi-
10429:    Tämä päätös on johtanut tulkinnan kautta                  keutensa varhaiseläkkeisiin on riippuvai-
10430: sellaiseen lopputulokseen, että esimerkiksi 1940             nen ns. painotetun eläkeiän laskemisen
10431: syntyneellä tämän eläkelain alaisella ei oteta huo-          perusteista, ja
10432: mioon 2 vuoden enimmäispituuden rajausta ja                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
10433: painotus voi olla enimmillään 6 vuotta. Koska                siin asian korjaamiseksi?
10434: 
10435:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
10436: 
10437:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
10438: 
10439: 
10440: 
10441: 
10442: 270136
10443: 2                                         KK 1161/1997 vp
10444: 
10445: 
10446: 
10447: 
10448:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10449: 
10450:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       noin 56 000 henkilöä, jotka vielä ovat kunnalli-
10451: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sessa palvelussuhteessa.
10452: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Kunnallisen eläketurvan eläke-etuudet ovat
10453: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       muuttuneet 1.1.1993 ja 1.1.1995lukien. Muutos-
10454: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ten pääperiaate on, että kunnallisen eläkejärjes-
10455: n:o 1161:                                            telmän eläketaso muuttuu asteittain vastaamaan
10456:                                                      yksityisen sektorin eläketasoa eli siis työntekijäin
10457:            Onko Hallitus tietoinen, että kunnal-     eläkelain mukaista eläketurvaa.
10458:        lista eläkelakia vuonna 1994 muutettaes-         Muutokset on toteutettu kahdessa vaiheessa.
10459:        sa vuosina 1940 ja 1941 syntyneet kunnal-     Vuoden 1993 alusta voimaan tulleet muutokset
10460:        lisen eläkelain alaiset työntekijät joutui-   koskivat uusia palvelussuhteita, joilla tarkoite-
10461:        vat kohtuuttoman epäoikeudenmukai-            taan niitä palvelussuhteita, jotka alkoivat
10462:        seen asemaan siltä osin kuin heidän oi-       1.1.1993 tai sen jälkeen. Jatkuvassa kunnallisessa
10463:        keutensa varhaiseläkkeisiin on riippuvai-     palvelussuhteessa olevien työntekijöiden eläke-
10464:        nen ns. painotetun eläkeiän laskemisen        turva muuttui vuoden 1995 alusta lukien.
10465:        perusteista, ja                                  Kuntien eläkevakuutuksen jäsenyhteisön pal-
10466:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      velukseen 1.1.1993 tai sen jälkeen tuleva, vuoden
10467:        siin asian korjaamiseksi?                     1939 jälkeen syntynyt viranhaltija tai työntekijä
10468:                                                      ei voi päästä entisen lisäeläkejärjestelmän piiriin.
10469:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Hänellä on oikeus peruseläketurvan mukaiseen
10470: vasti seuraavaa:                                     eläkkeeseen, joka tasoltaan vastaa TEL:n perus-
10471:                                                      eläketurvaa. Vanhuuseläkeikä on 65 vuotta.
10472:     Varhaiseläkejärjestelmään siirryttiin kunnal-    Eläkkeen karttuma on 1,5% vuodessa eli 1/8%
10473: lisessa eläketurvassa 1. 7.19891ukien. Varhaiselä-   kuukaudessa. Eläkkeen tavoitetaso eli kaikkien
10474: kejärjestelmään kuuluu oikeus yksilölliseen var-     eläkkeiden yhteismäärän katto on 60 % eläkepal-
10475: haiseläkkeeseen, varhennettuun vanhuuseläk-          kasta.
10476: keeseenja osa-aikaeläkkeeseen. Ennen siirtymis-         Jatkuvassa kunnallisessa palvelussuhteessa
10477: tä varhaiseläkejärjestelmään oli käytössä lisäelä-   olevien viranhaltijoiden ja työntekijöiden eläke-
10478: keturvana ammatillinen eläkeikäjärjestelmä.          turvaa muutettiin vuoden 1995 alusta lukien.
10479: Kunnallisessa järjestelmässä käytettiin ns. pai-     Muiden kuin ennen vuotta 1940 syntyneiden
10480: notettua eläkeikää, joka laskettiin siinä suhtees-   henkilöiden eläkkeen karttuma muuttui 1.1.1995
10481: sa, jossa henkilö oli palvellut alempaan eläkeikä-   lukien 1,5 %:ksi vuodessa. Aikaisempi karttuma
10482: ryhmään kuuluvassa ammatissa. Tässä suhteessa        turvattiin siten, että jos palvelussuhde jatkuu yh-
10483: järjestelmä poikkesi valtion eläkeikäjärjestel-      denjaksoisesti eläketapahtumaan saakka, kart-
10484: mästä, jossa eläkeikä määräytyi tietyin ehdoin       tuma on 31.12.1994 saakka 2,2 % vuodessa eli
10485: viimeisen tehtävän mukaan.                           lisäeläketurvan mukainen karttuma.
10486:    Vanha ammatillinen eläkeikäjärjestelmä ei ot-        Myös eläkeikä muuttui jatkuvassa kunnalli-
10487: tanut tarpeeksi huomioon yksilöllisiä tekijöitä ja   sessa palvelussuhteessa olevilla henkilöillä. Vuo-
10488: joustava varhaiseläkejärjestelmä säädettiin ajan     den 1959 jälkeen syntyneiden, ei ammatillisen
10489: myötä korvaamaan vanha järjestelmä. Jotta uu-        eläkeiän piiriin kuuluvien, eläkeikä on 65 vuotta.
10490: distuksella ei olisi taannehtivaa vaikutusta nii-       Jos henkilö on syntynyt vuosina 1940-1959,
10491: hin, jotka olivat uudistuksen voimaan tullessa       yleinen eläkeikä lasketaan painotettuna keskiar-
10492: alennettujen eläkeikien piirissä, annettiin näille   vona 63 ja 65 vuodesta. Edellytyksenä on, että
10493: henkilöille valintaoikeus vanhan ja uuden järjes-    palvelussuhde jatkuu yhdenjaksoisesti eläketa-
10494: telmän välillä. Jos henkilö valitsi ammatillisen     pahtumaan saakka.
10495: eläkeiän, hän ei voi kuulua varhaiseläkejärjestel-      Myös niiden henkilöiden,joilla on ollut oikeus
10496: män piiriin. Ammatillisen eläkeiän on valinnut       63 vuotta alempaan ammatilliseen eläkeikään,
10497:                                             KK 1161/1997 vp                                               3
10498: 
10499: eläkeikä muuttui. Eläkeikä muuttui 1.1.1995 lu-        oikeusturvasyistä asianmukaista, että eläkejär-
10500: kien 65 vuodeksi ja eläkeikä lasketaan painotet-       jestelmään sisällytettiin määräys, joka pehmensi
10501: tuna keskiarvona.                                      eläkeiän nousua tietyillä ikäryhmillä.
10502:     Näiltä eläketurvan muutoksilta ovat koko-              Yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja oli
10503: naan suojatut ennen vuotta 1940 syntyneet viran-       varhaiseläkejärjestelmän säätäruisvaiheessa 55
10504: haltijat ja työntekijät. Heidän eläketurvansa          vuotta. Ikärajaa muutettiin vuoden 1994 alusta
10505: määräytyy entisten lisäeläkettä koskevien mää-         voimaan tulleella muutoksella, jolloin se nostet-
10506: räysten mukaan. Yleinen eläkeikä on 63 vuotta.         tiin 58 vuoteen. Muutos toteutettiin samalla ta-
10507: Tietyissä ammateissa eläkeikä on tätä alhaisem-        valla kaikissa työeläkelaeissa siten, että jos hen-
10508: pi. Alennettuja eläkeikiä on 53 vuodesta 62 vuo-       kilö on syntynyt ennen vuotta 1940, hän säilytti
10509: teen.                                                  edelleen oikeuden 55 vuoden alaikärajaan.
10510:     Kun alennettuja eläkeikiä koskevaa kunnal-             Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että
10511: listen viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain        vuosina 1940 ja 1941 syntyneiden erityiskohtelu
10512: 16 a §:ää (51811994) muutettiin, eduskuntakäsit-       koskee vain vuoden 1995 alussa 53 tai 55 vuoden
10513: telyn aikana voimaantulosäännöksiin lisättiin          eläkeiän piiriin kuuluneita viranhaltijoita ja
10514: erityinen suojaus,joka koskee ennen vuotta 1942        työntekijöitä. Heitä koskevan erityissäännöksen
10515: syntyneitä viranhaltijoita ja työntekijöitä. Jos       mukaan heihin ei sovelleta eläkeiän muutosta
10516: henkilö oli lain voimaan tullessa 1.1.1995 sellai-     vuoden 1995 alusta 65 vuodeksi vaan he säilyttä-
10517: sessa ammatissa, jonka eläkeikä on alle 57 vuotta      vät alkuperäisen oikeuden alennettuun eläke-
10518: (joko 53 tai 55 vuotta), hänen eläkeikänsä ei          ikään vielä vuoden 1994 jälkeenkin. Jos henkilö
10519: muutoksen johdosta nouse lainkaan, eli se laske-       on valinnut ammatillisen eläkeiän, ei hänellä ole
10520: taan entisen eläkesäännön 16 §:n 2 ja 3 momentin       oikeutta varhaiseläkkeisiin. Jos valintaa ei ole
10521: mukaisesti, ja eläkeikä on vuoden 1995 jälkeen-        tehty, yksilöllisen varhaiseläkkeen alaikäraja on
10522: kin ammatillinen eläkeikä.                             vuoden 1939 jälkeen syntyneillä 58 vuotta.
10523:     Myös ennen vuotta 1947 syntyneillä, ammatil-           Säädettäessä siirtymisestä varhaiseläkejärjes-
10524: lisen eläkeiän valinneilla viranhaltijoilla ja työn-   telmään lisättiin kunnallisten viranhaltijain ja
10525: tekijöillä eläkeiän nousua suojattiin. Heidän elä-     työntekijäin eläkelain 3 §:ään 3 momentiksi sään-
10526: keikänsä saa muutoksen johdosta nousta kor-            nös (155511992), jonka mukaan jäsenyhteisö voi
10527: keintaan kaksi vuotta siitä eläkeiästä, jonka pii-     ottaa viranhaltijalle tai työntekijälle lisäeläketur-
10528: rissä he ovat vuoden 1994lopussa. Jos esimerkik-       van. Kuntien eläkevakuutuksen hallituksen ni-
10529: si vuonna 1946 syntynyt henkilö oli vuoden 1994        meämä työryhmä selvittää lisäeläkejärjestelyn
10530: lopussa työssä, jonka eläkeikä oli 58 vuotta, ja       tarpeellisuutta ja mahdollisia esityksiä lisäeläk-
10531: hänellä oli kunnallista palvelua vuoden 1995 al-       keen perusteista kunnallisessa eläketurvassa.
10532: kuun mennessä tässä eläkeiässä yhteensä 15                 Eläkeiän nousua on edellä selostetulla tavalla
10533: vuotta, olisi hänen eläkeikänsä noussut 61,5 vuo-      pehmennetty eduskunnan perustuslakivaliokun-
10534: teen. Suojauksenjohdosta hänen eläkeikänsä on          nan ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan kannanot-
10535: 60 vuotta. Suojaus lisättiin eläkesäännön muu-         tojen mukaisesti vuosina 1940 ja 1941 syntynei-
10536: tosten voimaantulomääräyksiin kunnallisten vi-         den osalta, ja erityiskohtelu on ulotettu kaikkiin
10537:  ranhaltijain ja työntekijäin eläkelain 16 a §:n       ennen vuotta 1947 syntyneisiin, ammatillisen elä-
10538:  muutoksen eduskuntakäsittelyn jälkeen. Edus-          keiän valinneisiin viranhaitijoihin ja työntekijöi-
10539:  kunnan perustuslakivaliokunta ja sosiaali- ja ter-    hin. Kun on siirrytty joustavaan varhaiseläkejär-
10540:  veysvaliokunta katsoivat, että kaavamaiseen las-      jestelmäänja toisaalta kehitetään työkykyä yllä-
10541:  ku tapaan liittyvä eläkeiän määrääminen voi yk-       pitävää toimintaa, koulutusta ja kuntoutusta, ei
10542:  sittäistapauksessa johtaa eläkeiän tuntuvaan          ole tarvetta yleisesti parantaa kunnallista eläke-
10543:  nousuun niilläkin henkilöillä, jotka jo ovat suh-     turvaa.
10544:  teellisen lähellä eläkeikäänsä. Tästä syystä oli
10545: 
10546:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
10547: 
10548:                                                                              Ministeri Jouni Backman
10549: 4                                          KK 1161/1997 vp
10550: 
10551: 
10552: 
10553: 
10554:                                         Tili Riksdagens Talman
10555: 
10556:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Pensionsförmånerna enligt det kommunala
10557: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        pensiossystemet har ändrats från 1.1.1993 och
10558: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      1.1.1995. Huvudprincipen för ändringarna är att
10559: man Sulo Aittaniemi undertecknade spörsmål nr         nivån på pensionerna ändras gradvis så att de
10560: 1161:                                                 motsvarar den privata sektorns pensioner, dvs.
10561:                                                       pensionsskyddet enligt lagen om pension för ar-
10562:           Är Regeringen medveten om att 1940          betstagare.
10563:        och 1941 födda arbetstagare som omfat-             Ändringarna har genomförts i två etapper. De
10564:        tas av 1agen om pension för kommuna1a          ändringar som trädde i kraft vid ingången av
10565:        tjänsteinnehavare och arbetstagare vid         1993 gälier nya anställningar, dvs. anstäliningar
10566:        ändringen av nämnda lag 1994 hamnade i         som började 1.1.1993 eller senare. Pensionsskyd-
10567:        en orimligt orättvis situation tili den del    det för personeri fortlöpande kommunal anstäli-
10568:        deras rätt tili förtida pensioner är beroen-   ning ändrades från och med ingången av 1995.
10569:        de av grunderna för beräkningen av den             Tjänsteinnehavare elier arbetstagare i Kom-
10570:        s.k. vägda pensionså1dern, och                 munernas pensionsförsäkrings medlemssamfund
10571:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för         som är födda efter 1939 och vars anställning har
10572:        att korrigera detta förhåliande?               börjat 1.1.1993 eller senare kan inte höra tili det
10573:                                                       gam1a tilläggspensionssystemet. De har rätt tili
10574:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         pension enligt grundpensionsskyddet som mot-
10575: anföra följande:                                      svarar grundpensionsskyddet enligt APL. Pen-
10576:                                                       sionsåldern är 65 år. lntjäningsprocenten är
10577:    Förtidspensionering infördes i det kommu-          1,5 % om året, dvs. 1/8 % i månaden. Pensionens
10578: na1a pensionssystemet från och med 1. 7.1989.         maximinivå, dvs. pensionstaket för den samman-
10579: Tili förtidspensionssystemet hör rätt tili indi-      1agda intjänade pensionen är 60 % av den pen-
10580: vidueli förtidspension, förtida å1derspension och     sionsgrundande 1önen.
10581: deltidspension. Före övergången tili förtids-             Pensionsskyddet för tjänsteinnehavare och ar-
10582: pensionssystemet tillämpades en form av till-         betstagare i fortlöpande kommuna1 anstälining
10583: läggspensionsskydd med yrkesbestämda pen-             ändrades från och med ingågnen av 1995. Intjä-
10584: sionså1drar. lnom det kommuna1a pensionssys-          ningsprocenten för personer födda före 1940
10585: temet tillämpades en s.k. vägd pensionsålder,         ändrades 1.1.1995 tili 1,5% om året. För perso-
10586: som räknades ut på grundval av arbetstagarens         ner vars anställningsförhållande fortsätter utan
10587: tid i ett yrke som hade lägre pensionsålder. 1 det    avbrott fram tili pensionsfallet är intjäningspro-
10588: avseendet ski1jde sig systemet från statens pen-      centen lika stor som intjäningsprocenten enligt
10589: sionsålderssystem, en1igt vilket den sista an-        tiliäggspensionsskyddet, dvs. 2,2 % om året fram
10590: ställningen avgjorde pensionsåldern enligt vissa      tili 31.12.1994.
10591: villkor.                                                  Också pensionsåldern för personer i fort1ö-
10592:    Det gamla systemet med yrkesbestämda pen-          pande kommunal anstälining ändrades. Pen-
10593: sionsåldrar beaktade inte tiliräckligt individuelia   sionsåldern är 65 år för personer födda efter 1959
10594: faktorer och systemet med flexibel förtidspensio-     som inte hör tili systemet med yrkesbaserad pen-
10595: nering infördes för att ersätta det gamla systemet.   sionsålder. Pensionså1dern ändrades tili 65 år
10596: För att reformen inte skulie ha en retroaktiv         1.1.1995 och pensionsåldern räknas ut som vägt
10597: verkan på dem som hade en lägre pensionsålder,        medeltal.
10598: gavs dessa personer rätt att vä1ja mellan det gam-        Tjänsteinnehavare och arbetstagare födda
10599: la och det nya systemet. En person som valde den      före 1940 omfattas inte av dessa ändringar. Deras
10600: yrkesbaserade pensionsåldern, kan inte omfattas       pensionsskydd bestäms enligt de gam1a tilläggs-
10601: av förtidspensionssystemet. Ca 56 000 personer        pensionsbestämmelserna. Den allmänna pen-
10602: som fortfarande är kommunalt anstälida har va1t       sionsåldern är 63 år. 1 vissa yrken är pensionsål-
10603: den yrkesbaserade pensionsåldern.                     dern 1ägre än den alimänna pensionsåldern. De
10604:                                             KK 1161/1997 vp                                              5
10605: 
10606: lägre pensionsåldrarna varierar mellan 53 och 62       fördes 55 år. Åldersgränsen höjdes tili 58 år ge-
10607: år.                                                    nom en ä~dring som trädde i kraft vid ingången
10608:     När bestämmelserna om lägre pensionsåldrar         av 1994. Andringen genomfördes pä samma sätt
10609: i 16 a § lagen om pension för kommunala tjänste-       i alla arbetspensionslagar så att en person som är
10610: innehavare och arbetstagare (51811994) ändra-          född före 1940 fortfarande bevarade sin rätt tili
10611: des, fogades under riksdagsbehandlingen tili           individuell förtidspension vid 55 års ålder.
10612: ikraftträdelsebestämmelserna en särskild be-               Pä grundval av det ovan anförda kan man
10613: stämmelse som skyddar tjänsteinnehavare och            konstatera att specialbehandlingen av personer
10614: arbetstagare födda före 1942. Om en person när         födda 1940 och 1941 endast gäller tjänsteinneha-
10615: lagen trädde i kraft 1.1.1995 hade en anställning      vare och arbetstagare vars pensionsälder var 53
10616: med pensionsålder under 57 år (antingen 53 eller       eller 55 år i början av år 1995. Enligt den special-
10617: 55 är), höjs inte pensionsäldern pä grund av änd-      bestämmelse som gäller dessa personer omfattas
10618: ringarna, utan den räknas ut enligt de gamla           de inte av höjningen av pensionsåldern tili 65 är
10619: reglerna för pensionen i 16 § 2 och 3 mom. och         vid ingången av 1995, utan de bevarar sin ur-
10620: pensionsåldern är också efter 1995 den yrkesba-        sprungliga rätt tilllägre pensionsälder också efter
10621: serade pensionsåldern.                                 1994. Om en person har valt den yrkesbaserade
10622:     Också pensionsäldern för sädana före 1947          pensionsåldern, har han inte rätt till de förtida
10623: födda tjänsteinnehavare och arbetstagare som           pensionerna. Om valet inte har gjorts, är den
10624: valt den yrkesbaserade pensionsäldern skydda-          nedre åldersgränsen för individuell förtidspen-
10625: des. Den pensionsälder de hade enligt gällande         sion 58 år för personer födda efter 1939.
10626: bestämmelser 1994 får pä grund av ändringarna              När förtidspensionssystemet infördes fogades
10627: höjasmedhögsttväår. T.ex. omenperson somär             en bestämmelse enligt viiken ett med1emssam-
10628: född 1946 vid utgängen av 1994 hade en anställ-        fund kan teckna en tilläggspensionsförsäkring
10629: ning och pensionsåldern i denna anställning var        för sina tjänsteinnehavare och arbetstagare tili
10630: 58 är och anställningen hade fortgått i samman-        3 § 3 mom. 1agen om pension för kommunala
10631: lagt 15 är före ingängen av 1995, skulle hans          tjänsteinnehavare och arbetstagare (155511992).
10632: pensionsålder ha stigit till 61,5 är. Tack vare        En arbetsgrupp som utsetts av styre1sen för Kom-
10633: specialbestämmelsen blir hans pensionsålder 60         munernas pensionsförsäkring utreder behovet av
10634: är. Specialbestämmelsen fogades till ikraftträdel-     ett tilläggspensionssystem och eventuella förs1ag
10635: sebestämmelserna efter det att riksdagen hade          tili grunder för tilläggspension i anslutning till
10636: behandlat ändringen av 16 a § lagen om pension         kommunal pension.
10637: för kommunala tjänsteinnehavare och arbetsta-              När det gäller personer födda 1940 och 1941
10638: gare. Riksdagens grundlagsutskott och social-          har höjningen av pensionsåldern gjorts 1indrigare
10639: och hälsovårdsutskott ansäg att ett schematiskt        pä ovan anfört sätt i enlighet med riksdagens
10640:  räknesätt i anslutning tili bestämmandet av pen-      grund1agsutskotts och socia1- och hälsovårdsut-
10641: sionsåldern i enskilda fall kan leda tili en kännbar   skotts ställningstaganden, och specialbehand-
10642: höjning av pensionsåldern också för sådana per-        lingen har utvidgats att omfatta alla före 1947
10643: soner som redan är relativt nära sin pensionsål-       födda tjänsteinnehavare och arbetstagare som
10644: der. Av den anledningen var det ändamålsenligt         har valt den yrkesbestämda pensionsåldern. Ef-
10645:  med tanke på rättsskyddet att en bestämmelse          tersom det har skett en övergång tili ett flexibelt
10646:  som gjorde höjningen av pensionsåldern lindri-        förtidspensionssystem och eftersom verksamhet
10647:  gare för vissa åldersgrupper skulle ingä i pen-       som syftar till upprätthållande av arbetsförmå-
10648:  sionssystemet.                                        gan, utbildning och rehabilitering å andra sidan
10649:     Den nedre åldersgränsen för individuell för-       utveck1as, finns det inget behov att allmänt för-
10650:  tidspension var när förtidspensionssystemet in-       bättra den kommunala pensionsförsäkringen.
10651:      Helsingforsden 12 december 1997
10652: 
10653:                                                                              Minister Jouni Backman
10654:                                           KK 1162/1997 vp
10655: 
10656: Kirjallinen kysymys 1162
10657: 
10658: 
10659: 
10660: 
10661:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Vankeinhoitolaitoksen toiminnan kehittämi-
10662:                                       sestä
10663: 
10664: 
10665:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10666: 
10667:    Suomalainen vankilajärjestelmä on kurjassa        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10668: kunnossa. Niistä on muodostunut rikollisen toi-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10669: minnan komentokeskuksia, niissä rehottavat
10670: väkivalta ja huumeet ja joka viikko joku vanki                  Aikooko Hallitus yhdessä vankeinhoi-
10671: karkaa jostakin vankilasta tai ollessaan ilman              tolaitoksen tulevan uuden johtajan kans-
10672: vartiointia naistentansseissa.                              sa ryhtyä heti tosi toimiin vankeinhoito-
10673:    Nyt vankeinhoidon ylin johto vaihtuu ja olisi            laitoksemme alennustilan korjaamiseksi,
10674: samalla aika tehdä perusteellinen kurssin muutos            ja
10675: onnettoman vankeinhoitolaitoksen toiminnassa.                   minkälaisia suunnitelmia Hallituksella
10676:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             on vankeinhoitolaitoksen kehittämisek-
10677: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-          si?
10678: 
10679:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
10680: 
10681:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
10682: 
10683: 
10684: 
10685: 
10686: 270136
10687: 2                                          KK 1162/1997 vp
10688: 
10689: 
10690: 
10691: 
10692:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10693: 
10694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        salakuljetuksen estämiseksi laajennettiin ja täs-
10695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mennettiin vuonna 1995 toteutetuilla säädös-
10696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       muutoksilla vankeinhoitoviranomaisten valvon-
10697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        ta- ja tarkastustoimenpiteitä koskevia valtuuk-
10698: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         sia. Käytännön kokemusten perusteella viran-
10699: n:o 1162:                                             omaisten käytettävissä olevat keinot eivät ole
10700:                                                       kaikilta osin riittäviä. Tämän vuoksi hallituksen
10701:            Aikooko Hallitus yhdessä vankeinhoi-       tarkoituksena on antaa eduskunnalle lähiaikoi-
10702:        tolaitoksen tulevan uuden johtajan kans-       na rangaistusten täytäntöönpanoa ja pakkokei-
10703:        sa ryhtyä heti tosi toimiin vankeinhoito-      noja koskevan lainsäädännön muuttamista kos-
10704:        laitoksemme alennustilan korjaamiseksi,        keva esitys. Uudet säännökset mahdollistaisivat
10705:        ja                                             entistä tehokkaampien valvontakeinojen käytön
10706:            minkälaisia suunnitelmia Hallituksella     huumeiden torjumiseksi ja rikollisen toiminnan
10707:        on vankeinhoitolaitoksen kehittämisek-         estämiseksi vankiloissa. Esitettävät muutokset
10708:        si?                                            koskevat mm. henkilönkatsastuksia ja -tarkas-
10709:                                                       tuksia, vangin lyhytaikaista eristämistä, teknistä
10710:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarkkailua sekä normaalia valvotummalle var-
10711: vasti seuraavaa:                                      muusosastolle sijoittamista.
10712:                                                          Meneillään olevien ja lähivuosina toteutetta-
10713:     Erityisesti huumausainerikoksista tuomittu-       vien vanhojen laitosten perusparannusten yhtey-
10714: jen ja toisaalta organisoituun rikolliseen toimin-    dessä vankiloiden suuria asunto-osastojajaetaan
10715: taan osallistuneiden vankien määrän kasvu on          pienemmiksi paremmin hallittavissa ja val-
10716: viime vuosina vaikeuttanut monin tavoin van-          vottavissa oleviksi osastoiksi sekä perustetaan
10717: keinhoitolaitoksen toimintaa. Esimerkiksi van-        laitoksen muista tiloista erillään olevia, tehok-
10718: kiloiden huumetilanne, joka vielä 1990-luvun          kaasti valvottuja vankipaikkoja (varmuusosas-
10719: alussa oli Suomessa paljon parempi kuin muissa        tot). Pääkaupunkiseudulle rakennetaan asian-
10720: pohjoismaissa, on viime vuosina pahentunut. Li-       mukainen, korkeat turvallisuusvaatimukset
10721: säksi monet vangit yrittävät jatkaa rikollista toi-   täyttävä uusi lääninvankila, jonka rakennus-
10722: mintaa vankilassa. Ongelmat Suomessa ovat pit-        töiden aloittamiseen on varattu määräraha vuo-
10723: kälti samanlaisia kuin useimpien muidenkin Eu-        den 1998 talousarviossa.
10724: roopan maiden vankiloissa.                               Vankiloiden henkilökunnan taitoja ja val-
10725:     Vankien rikostaustan muuttumisesta huoli-         miuksia parannetaan ammatillista koulutusta
10726: matta on suljetuista laitoksista karkuteillä ollei-   kehittämällä. Valvontahenkilöstölie järjestet-
10727: den tai poistumisluvalta palaamatta jääneiden         tävää turvallisuutta ja tarkastustoimintaa koske-
10728: määrä ollut viime vuosina selvästi pienempi kuin      vaa erikoiskoulutusta jatketaan ja sen sisältöä
10729: esimerkiksi 1970- ja 1980-luvulla. Myöskään           tarkistetaan muuttuvia tarpeita vastaavasti.
10730: henkilökuntaan kohdistuneiden tai vankien vä-            Sekä Suomessa että muissa maissa saatujen
10731: listen väkivaltatapausten lukumäärissä ei ole ta-     kokemusten mukaisesti vankien sijoittaminen
10732: pahtunut sanottavia muutoksia. Tästä huolimat-        ohjattuun ja valvottuun toimintaan edistää
10733: ta erityisesti maamme suurimmissa vankiloissa         tehokkaasti laitosturvallisuutta.
10734: tarvitaan tehokkaita toimia laitosturvallisuuden         Keskeisenä tavoitteena onkin mahdollisim-
10735: parantamiseksi sekä vankeinhoidon tavoitteiden        man monen vangin saaminen täysipainoiseen
10736: mukaisen toiminnan turvaamiseksi.                     mielekkääseen toimintaan. Oikeusministeriössä
10737:     Oikeusministeriössä on valmisteltu tai jo         kiinnitetään erityistä huomiota vankeinhoito-
10738: käynnistetty useita vankilaturvallisuutta ja van-     laitoksen henkilökunnan työpanoksen kohdista-
10739: keinhoitolaitoksen toimintaa koskevia kehittä-        miseen niin, että henkilökunta on riittävässä
10740: mistoimia.                                            määrin mukana toimintaa ohjaamassa ja valvo-
10741:     Huumausaineiden ja luvattomien esineiden          massa. Lähiajan tärkeänä kehittämiskohteena
10742:                                          KK 1162/1997 vp                                        3
10743: 
10744: on myös entistä systemaattisemman riski- ja tar-   ta uusintarikollisuuden todennäköisyyden sekä
10745: vearvioinnin toteuttaminen vankien sijoittami-     päihteiden käytön vähentämiseen tähtäävien toi-
10746: sen sekä toiminnan järjestämisen pohjaksi.         mintaohjelmien kehittäminen ja käyttöönotto.
10747:    Jo aloitetuista vankeinhoitolaitoksen toimin-   Niiden vaikuttavuudesta on jo saatu joissakin
10748: nan sisällön kehittämiskohteista voidaan maini-    maissa varsin myönteisiä kokemuksia.
10749: 
10750:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
10751: 
10752:                                                                 Oikeusministeri Kari Häkämies
10753: 4                                          KK 1162/1997 vp
10754: 
10755: 
10756: 
10757: 
10758:                                         Tili Riksdagens Talman
10759: 
10760:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      vårdsmyndigheternas befogenheter berörande
10761: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        övervaknings- och kontrollåtgärder. Praktisk er-
10762: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      farenhet har emellertid visat att de medel som
10763: man Sulo Aittoniemi undertecknade skriftliga          står tili myndigheternas förfogaude inte tili alla
10764: spörsmål nr 1162 som lyder:                           delar är tillräckliga. Därför har regeringen för
10765:                                                       avsikt att inom kort överlämna en proposition tili
10766:           Har Regeringen för avsikt att i samråd      riksdagen om ändring av lagstiftningen om verk-
10767:        med den blivande nya direktören för            ställighet av straff och tvångsmedel. De nya
10768:        fångvårdsväsendet omedelbart vidta             bestämmelserna gör det möjligt att vidta effekti-
10769:        verkliga åtgärder i syfte att avhjälpa vårt    vare övervakningsåtgärder än tidigare i syfte att
10770:        fångvårdsväsens förnedringstillstånd och       bekämpa narkotika och förebygga krimineli
10771:           vilka planer har Regeringen för att ut-     verksamhet i fångelserna. De föreslagna ändring-
10772:        veckla fångvårdsväsendet?                      arna berör bl.a. kroppsbesiktning och -visitation,
10773:                                                       kortvarig isolering av fånge, teknisk observation
10774:    Som svar på spörsmålet framför jag vördsamt        och placering av fånge vid en säkerhetsavdelning,
10775: följande:                                             som skall vara noggrannare övervakad än nor-
10776:                                                       malt.
10777:    1 synnerhet ökningen av antalet fångar som            1 samband med att man idag och under de
10778: dömts för narkotikabrott och å andra sidan anta-      närmaste åren genomför grundliga saneringar av
10779: let fångar som deltagit i organiserad krimineli       gamla anstalter indelas fångelsernas stora bo-
10780: verksamhet har under de senare åren på många          stadsavdelningar i mindre avdelningar som lätta-
10781: sätt försvårat fångvårdsväsendets verksamhet.         re kan behärskas och övervakas och man grun-
10782: T.ex. narkotikasituationen i fångelserna som          dar effektivt övervakade platser för fångar
10783: ännu i början av 1990-talet var betydligt gynn-       (säkerhetsavdelningar), som är avskilda från an-
10784: sammare i Finland än i de övriga nordiska län-        staltens övriga lokaler. 1 huvudstadsregionen
10785: derna har under de senaste åren försämrats.           skall man bygga ett ändamålsenligt nytt läns-
10786: Dessutom försöker många fångar fortsätta den          fångelse som fyller höga säkerhetskrav. För inle-
10787: brottsliga verksamheten i fångelset. Problemen i      dandet av byggarbetena har anslag reserverats i
10788: Finland är i stor utsträckning likartade som i        budgeten för år 1998.
10789: fångelserna i de flesta övriga europeiska länder.        Fängelsepersonalens kunskaper och fårdighe-
10790:    Trots fångarnas förändrade brottsbakgrund          ter förbättras genom vidareutveckling av yrkes-
10791: har antalet förrymda fångar från slutna anstalter     utbildningen. Specialutbildningen för den över-
10792: eller fångar som inte återvänt från permission        vakande personalen berörande säkerhet och
10793: under de senaste åren varit klart lägre än t.ex. på   granskningsverksamhet fortsätts och utbildning-
10794: 1970- och 1980-talen. lnte heller antalet fall av     ens innehåll korrigeras i enlighet med förändrade
10795: våldsdåd riktade mot personalen eller andra           behov.
10796: fångar påvisar nämnvärda förändringar. Det               Enligt erfarenheter från både Finland och
10797: oaktat är speciellt i de största fångelserna i vårt   andra Iänder främjas säkerheten i anstalten på ett
10798: land effektiva åtgärder av nöden i syfte att för-     effektivt sätt av att man placerar fångar i ledd och
10799: bättra anstaltssäkerheten och trygga en verksam-      övervakad verksamhet.
10800: het i enlighet med fångvårdens mål.                      Ett viktigt mål är sålunda att indra så många
10801:    Vid justitieministeriet har man berett eller re-   fångar som möjligt i fullödig meningsfull verk-
10802: dan startat flera utvecklingsåtgärder som berör       samhet. Vid justitieministeriet fåster man speciell
10803: säkerheten i fångelserna och fångvårdsväsendets       uppmärksamhet vid att inrikta fångelsepersona-
10804: verksamhet.                                           lens arbetsinsats på så sätt att personalen i till-
10805:    1 syfte att förebygga smuggling av narkotika       räcklig utsträckning deltar i ledandet och överva-
10806: och otillåtna föremål utvidgades och precisera-       kandet av verksamheten. Ett viktigt utvecklings-
10807: des genom föreskriftsförändringarna 1995 fång-        objekt i den närmaste framtiden är också att
10808:                                         KK 1162/1997 vp                                          5
10809: 
10810: åstadkomma mera systematisk värdering av ris-     kan nämnas utarbetandet och startandet av verk-
10811: ker och behov som grund för placeringen av        samhetsprogram inriktade på reducering av
10812: fångar och organiseringen av verksamhet för       sannolikheten för återfallsbrottslighet och be-
10813: dem.                                              gränsning av rusmedelsbruk. 1 några Iänder har
10814:    Av redan inledda projekt vid utvecklandet av   man redan fått högst positiva erfarenheter av
10815: innehållet för fångvårdsväsendets verksamhet      effektiviteten av dylika program.
10816: 
10817:      Helsingfors den 11 december 1997
10818: 
10819:                                                                 Justitieminister Kari Häkämies
10820:                                            KK 1163/1997 vp
10821: 
10822: Kirjallinen kysymys 1163
10823: 
10824: 
10825: 
10826: 
10827:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Käräjäoikeuden istuntojen jatkumisesta So-
10828:                                        meron kunnassa
10829: 
10830: 
10831:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10832: 
10833:    Alioikeusuudistusta koskeneen lainsäädäntö-        innokas ottamaan lautamiesten palkkiokustan-
10834: työn yhteydessä annettiin ymmärtää, että uudis-       nukset omikseen vähentäen täysimääräisesti kus-
10835: tus ei tuo muutoksia tuomioistuinlaitoksen ns.        tannukset kuntien valtionosuuksista.
10836: alueellisiin palveluihin käräjäkuntien alueella.         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10837: Nyt on tullut tieto Halikon käräjäkunnan oi-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10838: keusministeriölle tekemästä ehdotuksesta, että        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10839: käräjäkunnan alueella luovutaan käräjien istu-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10840: misesta Somerolla. Asia tuntuu kummalliselta,
10841: koska Somero on ollut perinteinen käräjäpaikka                  Aikooko Hallitus hyväksyä Halikon
10842: miesmuistiin, ja käräjien istuminen siellä tuntuisi          käräjäkunnan jo jättämän tai piakkoin
10843: alueen laajuus huomioon ottaen perustellulta                 jätettävän ehdotuksen siitä, että käräjäoi-
10844: edelleenkin.                                                 keuden istunnot Someron kunnassa 1ope-
10845:    Nyt on esitetty näkemyksiä siitä, että hallituk-          tetaan,ja
10846: sella olisi Iaajempikin tarkoitus karsia käräjä-                onko tämäntyyppinen oikeuslaitoksen
10847: paikkoja nykyisestään. Tätä taustaa vasten tun-              karsiminen mahdollisesti Hallituksen tu-
10848: tuu ymmärrettäväitä myös se, että valtio on ollut            levaisuuden suunnitelmissa?
10849: 
10850:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
10851: 
10852:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
10853: 
10854: 
10855: 
10856: 
10857: 270136
10858: 2                                         KK 1163/1997 vp
10859: 
10860: 
10861: 
10862: 
10863:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
10864: 
10865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       edullisuusvertailun perusteella. Mikäli istunto-
10866: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        paikan lakkauttamisesta saatavat hyödyt arvioi-
10867: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      daan lakkauttamisesta aiheutuvia haittoja suu-
10868: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       remmiksi, istuntopaikka tullaan lakkauttamaan.
10869: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1163:            Mikäli taas lakkauttamisesta aiheutuvat haitat
10870:                                                      ovat hyötyjä suurempia, istuntopaikka pysyte-
10871:           Aikooko Hallitus hyväksyä Halikon          tään. Asia pyritään käsittelemään ja siinä teke-
10872:        käräjäkunnan jo jättämän tai piakkoin         mään päätös vielä kuluvan vuoden puolella.
10873:        jätettävän ehdotuksen siitä, että käräjäoi-       Käräjäoikeuksilla (68) on pääkanslian ulko-
10874:        keuden istunnot Someron kunnassa lope-        puolisia istuntopaikkoja vielä 66 kunnassa.
10875:        tetaan, ja                                    Nämä istuntopaikat ovat vanhaa perua ajalta,
10876:           onko tämäntyyppinen oikeuslaitoksen        jolloin oikeudenkäyntimenettely alioikeudessa ja
10877:        karsiminen mahdollisesti Hallituksen tu-      kulkuyhteydet olivat aivan muuta kuin nykyään.
10878:        levaisuuden suunnitelmissa?                   Oikeusministeriöllä ei ole mitään varsinaista
10879:                                                      suunnitelmaa istuntopaikkojen vähentämiseksi.
10880:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Istuntopaikkojen lakkauttamiset ovat tulleet vi-
10881: vasti seuraavaa:                                     reille asianomaisten käräjäoikeuksien aloittees-
10882:                                                      ta. Alioikeusuudistuksen jälkeen erillisiä istun-
10883:    Kysymyksessä mainittu Halikon käräjäkunta         topaikkoja on lakkautettu yhteensä 16. Kaikkia
10884: on alioikeusuudistuksesta 1.12.1993 lähtien ollut    lakkauttamisesityksiä ei ole hyväksytty.
10885: nimeltään Salon käräjäoikeus. Käräjäoikeuden             On arvioitavissa, että erillisiä istuntopaikkoja
10886: kanslia sijaitsee Salossa ja istuntopaikat Salossa   tullaan lähitulevaisuudessa vielä jonkin verran
10887: ja Somerolla.                                        lakkauttamaan. Erillisiä istuntopaikkoja tulee
10888:    Salon käräjäoikeuden laamanni on tehnyt           jäämään maan harvaan asutuille alueille, joissa
10889: oikeusministeriölle 9.10.1997 päivätyn aloitteen     etäisyydet ovat pitkiä. Erillisten istuntopaikko-
10890: Someron istuntopaikan lopettamisesta. Asiassa        jen tarvetta ja mahdollisuutta niiden käyttämi-
10891: on pyydetty ja saatu lausunnot Turun hovioikeu-      seen vähentäviä tekijöitä ovat mm. parantuneet
10892: delta, Salon kihlakunnanviraston syyttäjäosas-       liikenneyhteydet, muutokset oikeudenkäyntime-
10893: tolta sekä Someron kaupungilta. Käräjäoikeus-        nettelyssä, toimitila- ja varusteluvaatimukset,
10894: lain 18 §:n mukaan käräjäoikeuden istuntopai-        asiakaspalvelun parantaminen sekä vaatimukset
10895: kan sijainnista määrää oikeusministeriö. Some-       tehokkuuden, tuottavuuden ja taloudellisuuden
10896: ron istuntopaikan kohtalo tullaan ratkaisemaan       parantamiseksi.
10897: 
10898:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
10899: 
10900:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
10901:                                           KK 1163/1997 vp                                              3
10902: 
10903: 
10904: 
10905: 
10906:                                        Tili Riksdagens Talman
10907: 
10908:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att fattas efter att fördelarna vägts mot nackde-
10909: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          Iarna. Ifall de fördelar som fås av att sammanträ-
10910: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      desplatsen läggs ner uppskattas vara större än
10911: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-         nackdelarna med det, kommer sammanträdes-
10912: mål nr 1163:                                         platsen att dras in. Ifall nackdelarna igen är stör-
10913:                                                      re än fördelarna bibehålls sammanträdesplatsen.
10914:           Ämnar Regeringen godkänna det för-         A vsikten är att ärendet skall behandlas och be-
10915:        slag som Halikko härad redan lämnat           slut fattas ännu under det pågående året.
10916:        eller snart kommer att lämna in om att            Tingsrätterna (68) har sammanträdesplatser
10917:        tingsrättssammanträden inte längre skall      utanför huvudkansliet ännu i 66 kommuner.
10918:        hållas i Somero kommun, och                   Dessa sammanträdesplatser har sina rötter i
10919:           finns en dylik nedskärning av dom-         gamla tider då rättegångsförfarandet och förbin-
10920:        stolsväsendet eventuellt med i Regering-      delserna var helt annorlunda än nuförtiden. Jus-
10921:        ens planer för framtiden?                     titieministeriet har inga egentliga planer på att
10922:                                                      minska antalet sammanträdesplatser. Ifall en
10923:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        plats har 1agts ner har initiativet kommit från
10924: anföra följande:                                     ifrågavarande tingsrätt. Efter underrättsrefor-
10925:                                                      men har tillsammans 16 fristående sammanträ-
10926:    Sedan underrättsreformen den 1 december           desplatser dragits in. Alla förs1ag att 1ägga ner en
10927: 1993 har Halikko härad som nämns i spörsmålet        plats har inte godkänts.
10928: gått under namnet Salo tingsrätt. Tingsrättens           Det kan uppskattas att ännu några fristående
10929: kansli är belägen i Salo och sammanträdesplat-       sammanträdesplatser kommer att dras in i fram-
10930: serna i Salo och Somero.                             tiden. Fristående sammanträdesplatser kommer
10931:    Med en motion daterad den 9 oktober 1997          fortsättningsvis att finnas i de glest bebodda delar
10932: föreslog lagmannen vid Salo tingsrätt justitiemi-    av Jandet där avstånden är långa. Faktorer som
10933: nisteriet att Somero sammanträdesplats skall         minskar på behovet av och möjligheten tili att
10934: dras in. 1ärendet har utlåtanden begärts och fåtts   använda fristående sammanträdesplatser är bl.a.
10935: av Åbo hovrätt, åklagaravdelningen vid Salo hä-      de bättre förbindelserna, ändringarna i rätte-
10936: radsämbete samt Somero stad. Enligt 18 § tings-      gångsförfarandet, kraven på lokaliteterna och
10937: rättslagen är det justitieministeriet som bestäm-    utrustningen, förbättringen av kundservicen
10938: mer platsen för tingsrättens sammanträden. Be-       samt kraven på att effektiviteten, produktiviteten
10939: slutet om Somero sammanträdesplats kommer            och lönsamheten skall förbättras.
10940: 
10941:      Helsingforsden 15 december 1997
10942: 
10943:                                                                     Justitieminister Kari Häkämies
10944:                                            KK 1164/1997 vp
10945: 
10946: Kirjallinen kysymys 1164
10947: 
10948: 
10949: 
10950: 
10951:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Sotainvalidien oikeudesta kuntoutukseen
10952: 
10953: 
10954: 
10955:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
10956: 
10957:    Sotiemme aika sisältää monenlaisia kohtaloi-          Asiat eivät ole aivan kohdallaan.
10958: ta. Toinen sotilas, nykyisin veteraani, saattoi          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
10959: taistella kaikki sodat alusta loppuun kaikkein        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
10960: vaikeimmissa paikoissa saamatta naarmun naar-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
10961: mua. Toinen taas saattoi haavoittuajo matkalla        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
10962: rintamalle siten, että pysyväksi jäi lopulta suh-
10963: teellisen pieni vamma, esimerkiksi invalidiastee-                Katsooko Hallitus, että ilman invalidi-
10964: na 10 prosenttia. Näiden kahden esimerkin väliin             teettiä selvinneellä mutta kaikki sotavuo-
10965: sijoittui satojatuhansia enemmän tai vähemmän                det ankarissa taisteluissa mukana olleella
10966: erilaisia kohtaloita.                                        veteraanilla on samanlaiset oikeudet
10967:    Kuntoutuksen suhteen lievänkin invaliditee-               kuntoutukseen kuin sellaisella veteraanil-
10968: tin omaava on suotuisassa asemassa ja pääsee                 la, joka jopa ennen rintamalle pääsyä tai
10969: kuntoutukseen säännöllisesti lyhyin aikavälein.              päivän pari siellä oltuaan haavoittui ja
10970: Kaveri, joka koki kaiken sodan ankaruuden ja                 vapautui rintamapalveluksesta ja jolla on
10971: tuskat ilman haavoittumista ja invaliditeettia,              nyt esimerkiksi 10 prosentin invaliditeet-
10972: painii painajaistensa ja kehonsa särkyjen kanssa             ti, ja
10973: yöstä toiseen, mutta pääsee kuntoutukseen jos-                   jos Hallitus katsoo, että asiaan sisältyy
10974: kus harvoin, jos on päästäkseen, ja riippuen siitä,          epäoikeudenmukaisuutta, mitä se aikoo
10975: onko asuinkunnalla osoittaa varoja kuntoutuk-                tehdä asian korjaamiseksi?
10976: seen vai ei.
10977:      Helsingissä 20 päivänä marraskuuta 1997
10978:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
10979: 
10980: 
10981: 
10982: 
10983: 270136
10984: 2                                            KK 1164/1997 vp
10985: 
10986: 
10987: 
10988: 
10989:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
10990: 
10991:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Rintamaveteraanien kuntoutustyöryhmän mie-
10992: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tintö (STM 7/1976). Työryhmän tehtävänä oli
10993: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         selvittää, onko lääketieteellisiä tai sosiaalisia pe-
10994: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          rusteita erityisesti rintamaveteraaneille tarkoitet-
10995: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tujen terveydenhuolto- ja kuntoutuspalvelujen
10996: n:o 1164:                                               järjestämiseksi. Työnsä aikana työryhmä tarkas-
10997:                                                         teli kuntoutustarpeen selvittämiseksi tehtyjä tut-
10998:             Katsooko Hallitus, että ilman invalidi-     kimuksia ja totesi, että niitä on suoritettu vähän
10999:         teettiä selvinneellä mutta kaikki sotavuo-      ja että ne perustuvat useimmiten veteraanien sub-
11000:         det ankarissa taisteluissa mukana olleella      jektiivisiin tuntemuksiin. Tutkimusten vähäisyy-
11001:         veteraanilla on samanlaiset oikeudet            den syynä on ollut vaikeus löytää Suomesta sel-
11002:         kuntoutukseen kuin sellaisella veteraanil-      laista vertailuryhmää, jonka jäsenet eivät olisi
11003:         la, joka jopa ennen rintamalle pääsyä tai       suorittaneet rintamapalvelusta ja joka muuten
11004:         päivän pari siellä oltuaan haavoittui ja        vastaisi tutkimuskohteeksi valittua rintamasoti-
11005:         vapautui rintamapalveluksesta ja jolla on       lasjoukkoa.
11006:         nyt esimerkiksi 10 prosentin invaliditeet-          Kunnissa käynnistyneiden kansanterveysla-
11007:         ti, ja                                          kiin perustuneiden terveystarkastusten tulosten
11008:             jos Hallitus katsoo, että asiaan sisältyy   pohjalta voitiin kuitenkin päätyä johtopäätök-
11009:         epäoikeudenmukaisuutta, mitä se aikoo           seen, että yhteiskunnalla on erityisiä velvolli-
11010:         tehdä asian korjaamiseksi?                      suuksia veteraaneja kohtaan. Vaikka sodan rasi-
11011:                                                         tus on kohdistunut koko yhteiskuntaan, se on
11012:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            erityisen voimakkaasti kohdistunut rintamalla
11013: vasti seuraavaa:                                        olleisiin miehiin. Rintamaveteraanien keskimää-
11014:                                                         räinen palveluaika puolustusvoimissa vuosina
11015:    Sotien 1939-1945 aikana osallistuivat lähes          1939-1945 oli kolme vuotta kahdeksan kuu-
11016: kaikki alle 30-vuotiaat miehet maan puolustami-         kautta ja varsinaisessa rintamapalvelussa noin
11017: seen. Vuonna 1925 syntyneet olivat viimeinen            kolme vuotta, nuorimmat rintamaveteraanit oli-
11018: sotaan joutunut ikäluokka. Myös osa vuonna              vat rintamalla keskimäärin kymmenen kuukaut-
11019:  1926 syntyneistä ehti osallistua varsinaisiin sota-    ta.
11020: toimiin.                                                    Laki rintamaveteraanien kuntoutuksesta sää-
11021:    Valtion korvausvelvollisuudeksi rintamapal-          dettiin 14.1.1983 (60/1983), mutta rintamavete-
11022: velukseen osallistuneiden kohdalla on katsottu          raaneja on kuntoutettu vuodesta 1977 alkaen
11023: ensisijaisesti sotatoimissa haavoittuneiden tai         valtion tulo- ja menoarviossa olleella määrära-
11024: kuolleiden lähiomaisten huollon ja kuntoutuk-           halla. Kuntoutustoiminnan käynnistyessä vete-
11025: sen järjestäminen. Sotainvalidien huolto perus-         raanien keski-ikä oli 63 vuotta ja sodan päätty-
11026: tuu sotilasvammalakiin, joka säädettiin vuonna          misestä oli kulunut yli 30 vuotta. Säädetty kun-
11027: 1948 ja jota on täydennetty useita kertoja sen          toutuslaki perustuu sotainvalidien kuntouttami-
11028: jälkeen. Pysyvästi sodissa vammautui noin               sesta saatuihin toimintamalleihin sekä seitsemän
11029: 90 000 henkilöä. Yhteensä vuosien 1939-1945             vuoden ajan budjettivaroin tapahtuneesta rinta-
11030: sodissa kuoli ja haavoittui 290 000 henkilöä. Val-      maveteraanikuntoutuksesta saatuihin kokemuk-
11031: tion ensisijaisesta korvausvelvollisuudesta on          siin. Säädetyn lain 2 §:n mukaan kuntoutuksen
11032: vallinnut kansalaisten yksimielisyys koko sotien        tarkoituksena on rintamaveteraanin työ- ja toi-
11033: jälkeisen ajan.                                         mintakyvyn edistäminen.
11034:    Taloudellisten olojen parantuessa varattiin              Rintamaveteraanien keski-iän kasvaessa tuli
11035: rintamaveteraanien kuntoutusta varten vuonna            tarpeelliseksi uudistaa rintamaveteraanien kun-
11036:  1977 viiden miljoonan markan suuruinen mää-            toutuksesta annettu laki. Uudistettu laki tuli voi-
11037: räraha valtion tulo- ja menoarvioon. Sosiaali- ja       maan 23. joulukuuta 1988 ja sitä täydensi asetus
11038: terveysministeriön esitystä määrärahasta edelsi         rintamaveteraanien kuntouttamisesta 29. joulu-
11039:                                            KK 1164/1997 vp                                            3
11040: 
11041: kuuta 1988. Tämän lain antamat perusteet vete-        liajoin tapahtuvaa pääsyä ole katsottava subjek-
11042: raanin kuntoutukseen valinnasta ja kuntoutuk-         tiiviseksi oikeudeksi vaan kuntoutukseen valinta
11043: seen hyväksymisestä ja korvausten maksami-            perustuu tarve- ja kiireellisyysharkintaan. Kes-
11044: sesta eivät ole muuttuneet siitä huolimatta, että     keisenä valinnassa on veteraanin terveydentilas-
11045: rintamaveteraanien kuntoutuksesta annettua la-        ta ja sairauksista sekä niiden hoidosta annettu
11046: kia muutettiin 17.12.1993 (122711993). Muutos         lääkärintodistus sekä tieto hänen elämäntilan-
11047: koski rintamaveteraanin puolison mahdollisuut-        teestaanjaarvio kuntoutuksen hyödystä veteraa-
11048: ta osallistua kuntoutukseen sekä kuntoutuspal-        nille.
11049: velujen tuottajien laajentamista yksityisiin am-          Rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun
11050: matinharjoittajiin.                                   asetuksen 7 §:n mukaan lääninhallituksen tehtä-
11051:    Sosiaali- ja terveysministeriö antoi määräys-      vänä on alueellaan valvoa, että kuntoutusta an-
11052: kokoelmassaan ohjeet rintamaveteraanien kun-          netaan sosiaali- ja terveysministeriön ja Valtio-
11053: toutukseen kuuluvasta tutkimuksesta ja hoidos-        konttorin sota vamma- ja veteraaniasiat -yksikön
11054: ta (Määräyskokoelma 1994:44 ). Sosiaali- ja ter-      antamien ohjeiden mukaisesti. Lääninhallitukset
11055: veysministeriön määräyksen keskeisinä sisältöi-       ovat avukseen perustaneet läänien veteraani-
11056: nä oli painottaa veteraanikuntoutuksen hinta- ja      asiain neuvottelukuntia. Kevään 1997 aikana
11057: laatukilpailua, antaa ohjeet kuntoutustarpeen         järjestivät lääninhallitukset yhdessä veteraani-
11058: arvioinnista, toimintakykyluokkien määrittelys-       asiain neuvottelukuntien kanssa sosiaali- ja ter-
11059: tä sekä niiden suhteesta kuntoutuksen laatuun,        veysministeriön rahoittamana veteraanikuntou-
11060: toteuttamistapoihin ja sisältöön. Sosiaali- ja ter-   tuksen kehittämis- ja koulutuspäivän kaikissa 11
11061: veysministeriön ohjeet laajensivat veteraanikun-      läänissä. Tilaisuuksiin osallistui 801 kuntien so-
11062: toutuksen toiminta-aluetta vastaamaan veteraa-        siaali- ja terveystoimen, sairaanhoitopiirien ja
11063: nien ikääntymisen mukana tulleita tarpeita geri-      niiden alaisten sairaaloiden, läänin alueella toi-
11064: atrisesta kuntoutuksesta.                             mivien veteraanikuntoutusta antavien laitosten
11065:    Veteraanikuntoutuksesta annetun lainsää-           ja avohoitoyksiköiden, veteraanijärjestöjen ja
11066:  dännön mukaan ei kuntoutukseen tietyin vä-           seurakuntien edustajaa.
11067:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
11068:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11069: 4                                            KK 1164/1997 vp
11070: 
11071: 
11072: 
11073: 
11074:                                          Tili Riksdagens Talman
11075: 
11076:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        sitt anslagsförslag. Arbetsgruppens uppgift var
11077: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          att utreda om det finns medicinska eller sociala
11078: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        grunder för att ordna tjänster som omfattar häl-
11079: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr           so- och sjukvård samt rehabilitering särskilt för
11080: 1164:                                                   frontveteraner. Under arbetets gång granskade
11081:                                                         arbetsgruppen sådana utredningar som gjorts i
11082:           Anser Regeringen att de veteraner som         syfte att utreda rehabiliteringsbehovet. Den kom
11083:        har klarat sig utan att bli invalidiserade       fram till att endast få sådana har gjorts och att de
11084:        men som deltagit i hårda strider under           oftast grundar sig på veteranernas subjektiva
11085:        alla krigsår har likadana rättigheter tili       uppfattningar. Orsaken tili att så få utredningar
11086:        rehabilitering som sådana veteraner, som         har gjorts är att det har varit svårt att hitta någon
11087:        skadades innan de ens hann tili fronten          sådan jämförelsegrupp i Finland vars medlem-
11088:        eller efter att de hade varit där en dag eller   mar inte skulle ha utfört fronttjänst och som i
11089:        två, och som befriades från fronttjänst          övrigt skulle motsvara den grupp av frontmän
11090:        och nu är invalidiserade tili 10 %, och          som valts som undersökningsobjekt.
11091:           om Regeringen anser att orättvisa fö-             Utgående från resultaten av de hälsokontrol-
11092:        religger, vad ämnar den göra för att korri-      ler som inleddes i kommunerna på grundval av
11093:        gera saken?                                      folkhälsolagen kunde man dock dra den slutsat-
11094:                                                         sen att samhället har ..särskilda skyldigheter i frå-
11095:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ga om veteranerna. A ven om kriget var betung-
11096: anföra följande:                                        ande för hela samhället var det särskilt betungan-
11097:                                                         de för de män som utförde fronttjänst. Frontvete-
11098:    Under krigsåren 1939-1945 deltog närapå              ranernas genomsnittliga tjänstgöringstid i för-
11099: alla män som fyllt 30 år i försvaret av vårt land.      svarsmakten mellan 1939 och 1945 var tre år och
11100: De som var födda 1925 var den sista åldersklas-         åtta månader och den egentliga tjänstgöringsti-
11101: sen som deltog i kriget. Även en del av de män          den vid fronten ca tre år. De yngsta frontvete-
11102: som var födda 1926 hann delta i de egentliga            ranerna tjänstgjorde i genomsnitt tio månader
11103: krigsoperationerna.                                     vid fronten.
11104:    Statens ersättningsskyldighet i fråga om de             Lagen om rehabilitering av frontveteraner
11105: som deltog i fronttjänst har i främsta hand an-         stiftades den 14 januari 1983 (60/1983), men
11106: setts omfatta ordnande av omsorg om och reha-           frontveteranerna har fått rehabilitering med
11107: bilitering för sådana som har skadats i krigs-          statsanslag sedan 1977. Då rehabiliteringsverk-
11108: operationer eller för nära anhöriga tili stupade.       samheten inleddes var den genomsnittliga åldern
11109: Omsorgen om krigsinvaliderna grundar sig på             för veteranerna 63 år och då hade det gått drygt
11110: lagen om skada, ådragen i militärtjänst, som stif-      30 år sedan krigss1utet. Rehabiliteringslagen
11111: tades 1948 och har kompletterats många gånger.          grundar sig på de verksamhetsmodeller som er-
11112: Under krigen invalidiserades ca 90 000 personer         hållits av rehabiliteringen av krigsinvalider samt
11113: varaktigt. Sammanlagt 290 000 personer stupade          erfarenheterna av den frontmannarehabilitering
11114: och sårades under krigsåren 1939-1945. Det har          som utförts med budgetmedel under sju år. Enligt
11115: rått enighet bland medborgarna om statens pri-          2 § i nämnda lag är syftet med rehabiliteringen att
11116: mära ersättningsskyldighet under hela efterkrigs-       främja frontveteranernas arbets- eller funktions-
11117: tiden.                                                  förmåga.
11118:    Då de ekonomiska förhållandena blev bättre              Då frontveteranernas medelålder steg blev det
11119: reserverades 1977 för rehabiliteringen av frontve-      nödvändigt att se över lagen om rehabilitering av
11120: teraner ett anslag om 5 milj. mk i statsbudgeten.       frontveteraner. Den reviderade lagen trädde i
11121: En arbetsgrupp som utredde rehabiliteringen av          kraft den 23 december 1988 och den komplettera-
11122: frontveteraner avgav ett betänkande (SHM 7/             des av förordningen om rehabilitering av front-
11123: 1976) innan social- och hälsovårdsministeriet gav       veteraner den 29 december 1988. De i denna lag
11124:                                            KK 1164/1997 vp                                            5
11125: 
11126: angivna grunderna för hur veteranerna skall ut-       stämda intervall inte anses som en subjektiv rätt
11127: ses och godkännas för rehabilitering samt ersätt-     utan personerna skall utses för rehabilitering en-
11128: ningar betalas har inte ändrats även om lagen om      ligt prövning med hänsyn tili behovet och hur
11129: rehabilitering av frontveteraner ändrades den 17      brådskande det är. Viktiga faktorer utgör ett
11130: december 1993 (1227/1993). Andringen gjorde           läkarintyg om veteranens hälsotillstånd, hans
11131: det möjligt för en frontveterans maka att ta del av   sjukdomar och behandlingen av dem samt upp-
11132: rehabilitering. Vidare blev det även möjligt för      gifter om hans livssituation och en bedömning av
11133: privata yrkesutövare att prodcuera rehabilite-        viiken nytta han kommer att ha av rehabilitering-
11134: ringstjänster.                                        en.
11135:    1 social- och hälsovårdsministeriets före-             Enligt 7 § förordningen om rehabilitering av
11136: skriftssamling ingår anvisningar om viiken typ av     frontveteraner är det länsstyrelsens uppgift att
11137: undersökningar och vård som hör tili rehabilite-      övervaka att rehabiliteringen ges enligt de anvis-
11138: ringen av frontveteranerna (Föreskriftssamling        ningar som social- och hälsovårdsministeriet och
11139: 1994:44). Det centrala innehållet i social- och       enheten för militärskade- och veteranärenden vid
11140: hälsovårdsministeriets föreskrifter var att vikten    statskontoret meddelar. Länsstyrelserna har tili
11141: skall läggas vid pris- och kvalitetskonkurrensen      sin hjälp inrättat delegationer för frontveteran-
11142: för rehabiliteringen av veteraner, att ge anvis-      frågor på länsnivå. Våren 1997 ordnade länssty-
11143: ningar om bedömningen av rehabiliteringsbeho-         relserna tillsammans med nämnda delegationer
11144: vet, om bestämmande av klassificeringen av            en utvecklings- och utbildningsdag angående re-
11145: funktionsförmågan samt om deras relation tili         habilitering av veteraner, viiken finansierades av
11146: typen av rehabilitering, metoderna för genom-         social- och hälsovårdsministeriet i alla 11 Iän. I
11147: förandet och innehållet. Social- och hälsovårds-      dessa evenemang deltog 801 representanter för
11148: ministeriets anvisningar utvidgade verksamhets-       det kommunala social- och hälsovårdsväsendet,
11149: området för rehabiliteringen av veteraner så att      sjukvårdsdistrikten och sjukhus underställda
11150: det motsvarar de behov av geriatrisk rehabilite-      dem, anstalter och enheter inom den öppna vår-
11151: ring som föranleds av veteranernas äldrande.          den som ger rehabilitering för veteraner inom
11152:    Enligt lagstiftningen om rehabilitering av vete-   länet, veteranorganisationer och församlingar.
11153: raner skall erhällande av rehabilitering med be-
11154: 
11155:      Helsingfors den 12 december 1997
11156: 
11157:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
11158:                                           KK 1165/1997 vp
11159: 
11160: Kirjallinen kysymys 1165
11161: 
11162: 
11163: 
11164: 
11165:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Sotaveteraanien oikeudesta kuntoutukseen
11166: 
11167: 
11168: 
11169:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11170: 
11171:    Sotaveteraanien kuntouttaminen tapahtuu           lueeseen sattui kuulumaan. Kun tästä on jonkin
11172: Suomessa osin valtion, osin kuntien kustannuk-       verran päästy eroon, esteenä on kuntien erilainen
11173: sella. Valtio varaa talousarviossaan kuntoutuk-      varallisuus. Aina on siis jokin este tasapuolisen
11174: seen tietyn summan ja kunta osallistuu toimin-       kohtelun aikaansaamiseksi, ja on edelleen ole-
11175: taan, jos sillä on varaa ja haluja.                  massa veteraaneja, jotka eivät ole päässeet kun-
11176:    Haluja luultavasti kunnilla on, mutta talou-      toutukseen yhtään kertaa.
11177: dellisten vaikeuksien vuoksi muutamissa kunnis-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11178: sa on jouduttu kokonaan luopumaan varojen            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11179: osoittamisesta veteraanien kuntoutukseen. Va-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11180: rakkaissa kunnissa taas määrärahat tähän ovat        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11181: melkoisia. Näin joissakin kunnissa veteraanit
11182: saavat kuntoutusta säännöllisin välein, joissakin               Huolehtiiko Hallitus millään tavoin
11183: kunnissa on veteraaneja, jotka eivät ole päässeet           siitä, että sotiemme veteraanien pääsemi-
11184: kuntoutukseen koskaan. He ovat hakeneet kyllä               nen kuntoutukseen on edes jossakin mää-
11185: muutaman kerran, mutta kun eivät ole päässeet,              rin tasapuolista riippumatta siitä, onko
11186: niin ovat kyllästyneet. Taipaleenjoella ja Vuosal-          veteraanin asuinkunta varakas tai vara-
11187: mella ei kyselty, mistä kunnasta kukin on. Sotien           ton, ja että jokainen veteraani edes yhden
11188: jälkeen kun kuntoutusta aloiteltiin, sitä jaettiin          kerran pääsisi kuntoutukseen elinkaaren-
11189: pärstän, suhteiden ja sen perusteella, mihin puo-           sa aikana?
11190: 
11191:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
11192: 
11193:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
11194: 
11195: 
11196: 
11197: 
11198: 270136
11199: 2                                         KK 1165/1997 vp
11200: 
11201: 
11202: 
11203: 
11204:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11205: 
11206:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       suhteessa. Kaikki sotainvalidien kuntoutuksesta
11207: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        aiheutuvat kulut maksetaan sotilasvammalain
11208: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      perusteella.
11209: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Kuntien talousarviossa olevat määrärahat
11210: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        ovat useissa tapauksissa poikenneet lakisäätei-
11211: n:o 1165:                                            sestä veteraanikuntoutuksesta siinä, että ne ovat
11212:                                                      mahdollistaneet myös ulkomaille suuntautuneet
11213:            Huolehtiiko Hallitus millään tavoin       kylpylämatkat, joten vertailtavuus kuntoutus-
11214:        siitä, että sotiemme veteraanien pääsemi-     toiminnan välillä on vaikeaa. Veteraanikuntou-
11215:        nen kuntoutukseen on edes jossain mää-        tusta voidaan rintamaveteraanien kuntoutukses-
11216:        rin tasapuolista riippumatta siitä, onko      ta annetun lain mukaan antaa henkilölle, jolle on
11217:        veteraanin asuinkunta varakas tai vara-       annettu rintamasotilas-, rintama palvelus- tai rin-
11218:        ton,ja ettäjokainen veteraani edes yhden      tamatunnus, ja hänen aviopuolisolleen.
11219:        kerran pääsisi kuntoutukseen elinkaaren-         Kuntoutuksen tarkoituksena on lain 2 §:n
11220:        sa aikana?                                    mukaan rintamaveteraanin toimintakyvyn edis-
11221:                                                      täminen ja säilyttäminen. Kuntoutukseen voi-
11222:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         daan valita veteraani, jolle kuntoutuksen anta-
11223: vasti seuraavaa:                                     minen toimintakyvyn edistämiseksi, säilyttämi-
11224:                                                      seksi tai muusta syystä on tarpeellista. Rintama-
11225:     Rintamaveteraanien kuntoutus perustuu ny-        veteraaneja kuntoutukseen valittaessa tulee ot-
11226: kymuotoisena rintamaveteraanien kuntoutuk-           taa huomioon kuntoutuksen tarve ja kiireelli-
11227: sesta annettuun lakiin ja asetukseen (1184/1988,     syys.
11228: muutettu 1227 /1993) ja sosiaali- ja terveysminis-      Rintamaveteraanikuntoutuksesta             annetun
11229: teriön määräyskokoelmassa 1994:44 annettuihin        lain säätämisen ajankohtana suurin osa veteraa-
11230: ohjeisiin.                                           neista oli työelämässä, jolloin kuntoutukseen kii-
11231:     Rintamaveteraanien kuntoutusta on tosiasial-     reellisinä valituilla veteraaneilla oli selvästi todet-
11232: lisesti toteutettu vuodesta 1977 alkaen ennen en-    tavia sairauksia ja toimintaesteitä. Vuoden 1996
11233: simmäistä rintamaveteraanien kuntoutusta an-         lopussa alle 75-vuotiaita on enää n. 80 000 ja
11234: nettua lakia, joka tuli voimaan tammikuussa          vuosituhannen vaihteessa enää alle 30 000. 75-
11235:  1983 (60/1983). Veteraanikuntoutus on tapahtu-      79-vuotiaiden veteraanien ryhmä kasvaa erityi-
11236: nut valtion tulo- ja menoarvioissa hyväksyttyjen     sen voimakkaasti.
11237: määrärahojen puitteissa. Määrärahat kasvoivat           Veteraanien ikääntyminen ja siihen liittyvät
11238: tasaisesti vuoteen 1995 saakka, jonka jälkeen ne     normaalin vanhenemisen tuomat toimintakyvyn
11239: ovat pysyneet muuten ennallaan, mutta vuosina        muutokset sekä vanhenemiseen liittyvät sairaus-
11240: 1997 veteraanikuntoutuksen kehittämishankkei-        ryhmät ovat lisääntyvässä määrin siirtäneet vete-
11241: siin lisättiin Raha-automaattiyhdistyksen tuo-       raanikuntoutuksen osaksi ikääntyneen väestön
11242: tosta 10 miljoonaa ja vuonna 1998 20 miljoonaa       saamia kokonaispalveluja. Veteraanien kuntou-
11243: markkaa. Vuodesta 1993 on veteraanikuntou-           tustarpeen muutoksesta on sosiaali- ja terveysmi-
11244: tuksen määrärahoista suurin osa maksettu             nisteriön tukemana tehty useita tutkimuksia.
11245: Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta valtionta-       Näistä laajamittaisin oli Suomalaisen rintamave-
11246: loudellisten syiden takia.                           teraanin muotokuva, jonka postikyselyn palautti
11247:     Kunnat ovat paikallisten rintamaveteraani-       177 989 miesveteraania ja 48 745 naisveteraania.
11248: järjestöjen esityksestä ottaneet talousarvioonsa     Veteraaneista 78% ilmoitti tarvitsevansa palve-
11249: määrärahan veteraanien kuntoutustoimintaan.          luja. Kaikista palvelutarpeista kuntoutuspalve-
11250: Tämä määräraha ei ole millään tavoin vaikutta-       lujen osuus oli 42 %, sosiaalipalvelujen 21 %,
11251: nut lakisääteisen rintamaveteraanikuntoutuksen       terveyspalvelujen 17 %, taloudellisen tilanteen
11252: toteuttamiseen, vaan valtion budjetissa oleva        parantamistarpeen 4% ja virkistystarpeen 10 %.
11253: määräraha jaetaan kunnille veteraanien määrän        Koska kunnalla on palvelujen järjestämisvelvol-
11254:                                            KK 1165/1997 vp                                              3
11255: 
11256: lisuus väestölleen, on suuri osa ikääntyneistä ve-    kykyluokkien ja kuntoutustarpeen arviointiin ja
11257: teraaneista muiden palvelujen piirissä kuin vete-     sellaisen kuntoutuksen laadun, toteuttamistapo-
11258: raanikuntoutuksen. Veteraanikuntoutus on pai-         jenja sisällön määrittelyyn, jotka mahdollistavat
11259: nottunut lain säätämisen jälkeen useimmassa           entistä paremmin yksilön tarvitseman kuntoo-
11260: kuntoutusyksikössä fyysisen toimintakyvyn pa-         tusohjelman toteuttamisen.
11261: rantamiseen. Oulun yliopiston kansanterveys-             Koska rintamaveteraaneilla on sama oikeus
11262: tieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus ja väi-   kuin muillakin kuntalaisilla saada terveydenti-
11263: töskirja, Rintamaveteraanien kuntoutustarve ja        lansa edellyttämät terveydenhuollon ja sairaan-
11264: kuntoutuksen kehittäminen, on antanut näyttöä         hoidon palvelut normaaleina sosiaali- ja tervey-
11265: veteraanikuntoutuksen muutostarpeesta.                denhuollon palveluina, toimivat veteraanikun-
11266:    Veteraanikuntoutusta tulee muuttaa geriatri-       toutuksen uudet muodot iäkkään väestön kun-
11267: sen kuntoutuksen suuntaan,jotta se edelleen pal-      tootusmahdollisuuksia täydentävänä toiminta-
11268: velee suurta osaa ikääntyvästä veteraanijoukos-       na.
11269: ta. Muutoksen yhteydessä häviää myös perintei-           Kuntien taloudellisilla eroilla ei ole merkitystä
11270: sen veteraanikuntoutuksen tunnistettavuus.            lakisääteisen kuntoutustoiminnan toteuttami-
11271: Esim. veteraani, joka on saanut kuntoutusjak-         sessa, vaan kunnan saama veteraanikuntoutuk-
11272: sonsa sopeutumisvalmennuskurssilla, voi miel-         sen määräraha perustuu kunnassa asuvien vete-
11273: tää saamansa palvelun muuna kuin kuntoutuk-           raanien määrään. Koska laki veteraanikuntou-
11274: sena. Veteraaniryhmässä on myös muistihäiri-          tuksesta ei anna veteraanille subjektiivista oi-
11275: öistä (dementia) kärsiviä, joiden hoidon toteutta-    keutta kuntoutuspalveluihin, vaan sisältää tarve-
11276: minen ja toimintakykyisyyden säilyttäminen            ja kiireellisyysharkinnan, ei veteraanien korkean
11277: vaatii erillistoimenpiteitä.                          keski-iän ja palvelutarpeen vuoksi ole tarkoituk-
11278:     Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet mää-       senmukaista muuttaa lain säännöksiä.
11279: räyskokoelmassa 1994:44 perustuvat toiminta-
11280: 
11281:      Helsingissä 12 päivänäjoulukuuta 1997
11282: 
11283:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11284: 4                                         KK 1165/1997 vp
11285: 
11286: 
11287: 
11288: 
11289:                                        Tili Riksdagens Talman
11290: 
11291:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          krigsinvalider betalas med stöd av lagen om ska-
11292: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          da, ådragen i militärtjänst.
11293: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         De anslag som finns upptagna i kommunernas
11294: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         budget har i många fall avvikit från den lagstad-
11295: mål nr 1165:                                         gade rehabiliteringen av veteraner i det avseendet
11296:                                                      att de också har möjliggjort resor tili badinrätt-
11297:           Sörjer Regeringen på något sätt för att    ningar utomlands. Därför är det i vissa fall svårt
11298:        våra krigsveteraner åtminstone i någon        att göra jämförelser vad gäller rehabiliterings-
11299:        mån vore jämställda i fråga om möjlighe-      verksamheten. Rehabilitering kan enligt lagen
11300:        ten tili rehabilitering oberoende av om       om rehabilitering ges en person som har front-
11301:        veteranens hemkommun har medel eller          manna-, fronttjänst- eller fronttecken och hans
11302:        inte, och för att varje veteran kunde få      maka.
11303:        rehabilitering åtminstone en gång under          Enligt lagens 2 § är syftet med rehabiliteringen
11304:        sin livstid?                                  att främja och upprätthålla frontveteranernas
11305:                                                      funktionsförmåga. För rehabilitering kan utses
11306:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        sådana veteraner för vilka rehabilitering är nöd-
11307: anföra följande:                                     vändig för att funktionsförmågan skall kunna
11308:                                                      främjas eller bevaras eller av någon annan orsak.
11309:    Rehabiliteringen av frontveteraner i dess nu-     Då frontveteraner utses för rehabilitering skall
11310: varande form grundar sig på lagen och förord-        man beakta rehabiliteringsbehovet och hur bråd-
11311: ningen om rehabilitering av frontveteraner           skande det är.
11312: (1184/1988, reviderad 1227/1993) och på de an-          Vid den tidpunkt då lagen om rehabilitering av
11313: visningar som ingår social- och hälsovårdsminis-     frontveteraner stiftades var största delen av vete-
11314: teriets föreskriftssamling 1994:44.                  ranerna aktiva i arbetslivet, och då var de vetera-
11315:    Rehabiliteringen av frontveteraner har de fac-    ner som utsågs för rehabilitering med brådskan-
11316: to genomförts från och med 1977 innan den för-       de behov sådana som hade sjukdomar och funk-
11317: sta lagen om rehabilitering av frontveteraner        tionella hinder som klart kunde fastställas. 1 slu-
11318: trädde i kraft i januari 1983 (6011983). Rehabili-   tet av 1996 fanns det endast ca 80 000 som inte
11319: teringen av veteraner har genomförts inom ra-        hade fyllt 75 år och vid miliiennieskiftet är de
11320: men för de anslag som godkänts i statsbudgeten.      fårre än 30 000. Gruppen av veteraner i åldern
11321: Anslagen ökade i jämn takt tili 1995, varefter de    75-79 år växer särskilt snabbt.
11322: har varit lika stora, förutom år 1997, då olika         Veteranernas åldrande och därtill hörande
11323: projekt för utveckling av rehabiliteringen fick 10   förändringar i funktionsförmågan vilka hör tili
11324: milj. mk och år 1998 20 milj. mk av Penningauto-     det normala åldrandet samt grupper av sjukdo-
11325: matföreningens avkastning. Sedan 1993 har            mar som hör tili åldrandet har alltmer överfört
11326: största delen av anslagen för rehabilitering av      rehabiliteringen av veteraner tili sådana tjänster
11327: veteraner betalts från Penningautomatförening-       som den åldrande befolkningen får. Det har
11328: ens avkastning på grund av statsekonomiska or-       gjorts många undersökningar om förändringen i
11329: saker.                                               veteranernas rehabiliteringsbehov med stöd från
11330:    Kommunerna har i sin budget på förslag av         social- och hälsovårdsministeriet. Den mest om-
11331: lokala frontveteranorganisationer upptagit ett       fattande av dessa är en enkät "Suomalaisen rin-
11332: anslag för rehabilitering av veteraner. Detta an-    tamaveteraanin muotokuva", som 177 989 man-
11333: slag har inte på något sätt inverkat på genomfö-     liga veteraner och 48 745 kvinnliga veteraner
11334: randet av den lagstadgade rehabiliteringen av        deltog i. Av veteranerna uppgav 78 % att de
11335: veteraner, utan det anslag som ingår i statsbudge-   behöver tjänsterna. Av alla servicebehov utgjor-
11336: ten fördelas tili kommunerna enligt det antal        de rehabiliteringstjänsterna 42 %, socialservicen
11337: veteraner som bor i kommunen. Alla kostnader         21 %, hälsovårdstjänsterna 17%, behovet av att
11338: som uppkommer på grund av rehabilitering av          förbättra den ekonomiska situationen 4 % och
11339:                                            KK 1165/1997 vp                                            5
11340: 
11341: rekreationsbehovet 10 % . Eftersom kommuner-              Social- och hälsovårdsministeriets anvisning-
11342: na är skyldiga att ordna tjänster för sin befolk-     ar i föreskriftssamlingen 1994:44 baserar sig på
11343: ning, omfattas en stor del av de åldrande vete-       en bedömning av klassificeringen av funktions-
11344: ranerna av andra tjänster än av rehabilitering av     förmågan och rehabiliteringsbehovet samt på
11345: veteraner. Efter det att lagen stiftades har man      bestämmande av kvalitet, metoder och innehåll
11346: vid de flesta enheter för rehabilitering koncentre-   för sådan rehabilitering med hjälp av viiken man
11347: rat sig på att förbättra den fysiska funktionsför-    bättre än förut kan genomföra ett sådant rehabi-
11348: mågan hos veteranerna. Den utredning om den           literingsprogram som individen behöver.
11349: finländska veteranrehabiliteringen som utförts            Eftersom frontveteranerna har samma rätt
11350: vid institutionen för folkhälsovetenskap och all-     som övriga medborgare att få sådan hälso- och
11351: män medicin vid Uleåborgs universitet och so-         sjukvård som deras hälsotillstånd förutsätter i
11352: cial- och hälsovårdsministeriets publikation          form av normal social- och hälsovårdsservice,
11353: "Rintamaveteraanien kuntoutustarve ja kun-            kommer de nya formerna för veteranrehabilite-
11354: toutuksen kehittäminen" har bevisat att det finns     ringen att fungera som en kompletterande verk-
11355: ett behov att ändra på rehabiliteringen av vetera-    samhet för den åldrande befolkningens möjlighe-
11356: ner.                                                  ter tili rehabilitering.
11357:    Rehabiliteringen av veteranerna bör ändras i           Skillnader i kommunernas ekonomiska situa-
11358: riktning mot geriatrisk rehabilitering för att en     tion har ingen betydelse när det gäller att genom-
11359: stor del av de åldrande veteranerna fortfarande       föra den lagstadgade rehabiliteringsverksamhe-
11360: skall kunna ha nytta av den. I samband med            ten utan det anslag som kommunen får för reha-
11361: ändringen kommer också möjligheten att känna          bilitering av veteraner grundar sig på det antal
11362: igen den traditionella rehabiliteringen av vetera-    veteraner som bor i kommunen. Eftersom lagen
11363: ner att försvinna. En veteran som har fått rehabi-    om rehabilitering av frontveteraner inte ger vete-
11364: litering på en kurs för anpassningsträning kan        ranerna någon subjektiv rätt till rehabilitering,
11365: t.ex. uppfatta denna service som något annat än       utan prövning enligt behov och brådskande na-
11366: rehabilitering. Bland veteranerna fmns också så-      tur är nödvändig, är det inte ändamålsenligt att
11367: dana som lider av minnesrubbningar (demens), i        ändra på lagen på grund av veteranernas höga
11368: fråga om vilka det krävs särskilda åtgärder för att   medelålder och deras servicebehov.
11369: man skall kunna behandla dem och bevara vete-
11370: ranernas funktionsförmåga.
11371: 
11372:      Helsingfors den 12 december 1997
11373: 
11374:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
11375:                                            KK 1166/1997 vp
11376: 
11377: Kirjallinen kysymys 1166
11378: 
11379: 
11380: 
11381: 
11382:                                    Raimo Vistbacka /ps: Apteekkimaksun poistamisen vaikutuksesta
11383:                                       pienten apteekkien kannattavuuteen
11384: 
11385: 
11386:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11387: 
11388:    Lääkekustannustyöryhmä estttl sosiaali- ja         Ia, suuremmalla paikkakunnalla tai turvautu-
11389: terveysministeriölle tämän vuoden kesällä jättä-      maan valikoimiltaan huomattavasti suppearu-
11390: mässään muistiossa, että apteekeilta perittävästä     man lääkevaraston sisältöön. Mainittakoon yh-
11391: apteekkimaksusta luovuttaisiin. Kyseinen mak-         tenä esimerkkinä Keski-Pohjanmaalla sijaitseva
11392: su sisällytetään tällä hetkellä lääkkeiden hintoi-    Halsuan kunta, josta kyseinen toimenpide veisi
11393: hin ja sitä peritään apteekkien myynnin määrän        sivuapteekin jo menetettyjen postikonttorin ja
11394: perusteella porrastetusti niin, että pienimmiltä      -pankin lisäksi. Kun vielä lisäksi ympäristökun-
11395: maksua ei peritä lainkaan ja suurimmilta aptee-       tienkin monet apteekit olisivat vaarassa, tulisi
11396: keilta puolestaan peritään maksua kymmenen            alueen asukkaille asioiminen apteekissa todella
11397: prosenttia niiden liikevaihdosta. Maksun tuo-         hankalaksi. Samanlaisia paikkakuntia ja seutuja
11398: toksi on arvioitu vuodelle 1998 yhteensä 440 mil-     on maassamme lukuisia.
11399: joonaa markkaa.                                          Hallituksen tulisikin vakavasti miettiä sitä,
11400:    Apteekkimaksun poistaminen saattaisi, mikä-        onko suunniteltu uudistus järkevä vai viekö se
11401: li maksun kustannuksia säästävä vaikutus siirtyi-     "ojasta allikkoon", koska se riistää suurten paik-
11402: si suoraan hintoihin, alentaa lääkkeiden hintoja      kakuntien apteekkien mahdollisten pienten hin-
11403: jonkin verran, mutta toisaalta toimenpiteen on        nanalennusten varjolla kymmeniltä paikkakun-
11404: pelätty aiheuttavan myös tuntuvia haittoja. Va-       nilta ja niiden asukkailta mahdollisuuden saada
11405: kavin kielteisistä seurauksista olisi se, että työ-   apteekkipalveluja omalla paikkakunnallaan.
11406: ryhmänkin mukaan noin 40-60 maamme pie-               Tämä on sekä aluepoliittinen että myös kansan-
11407: nimmistä apteekeista tulisi toiminnaltaan kan-        terveydellinen kysymys.
11408: nattamattomiksi. Apteekkariliitto puolestaan on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11409: arvioinut jopa sadan apteekin kannattavuuden          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11410: vaarantuvan apteekkimaksun poistamisen seu-           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11411: rauksena. Lisäksi muissakin apteekeissa toimen-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11412: pide aiheuttaisi henkilökunnan vähentämistar-
11413: vetta.                                                          Suunnitteleeko Hallitus ns. apteekki-
11414:     Mikäli esitetyt tiedot pitävät paikkansa, joh-           maksun poistamista, ja jos suunnittelee,
11415: taisi apteekkimaksun poistaminen useilla pienillä               kuinka Hallitus aikoo sen jälkeen tur-
11416:  paikkakunnilla siihen, että apteekkipalvelut me-            vata apteekkipalvelujen säilymisen pie-
11417: netettäisiin ja asukkaat joutuisivat sen jälkeen             nillä paikkakunnilla?
11418: asioimaan kymmenien kilometrien päässä toisel-
11419: 
11420:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
11421: 
11422:                                          Raimo Vistbacka /ps
11423: 
11424: 
11425: 
11426: 
11427: 270136
11428: 2                                         KK 1166/1997 vp
11429: 
11430: 
11431: 
11432: 
11433:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11434: 
11435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Apteekkimaksu on erityisvero, jollaista ei ole
11436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        käytössä missään muussa EU-maassa. Maksun
11437: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vaikutus lääkekustannuksiin on yli 400 miljoo-
11438: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           naa markkaa vuodessa. Poistamalla maksu voi-
11439: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        taisiin lääkkeiden hintoja alentaa keskimäärin
11440: sen n:o 1166:                                        noin 7 prosenttia. Hintojen alennus kohdistuisi
11441:                                                      välittömästi lääkkeitä ostavien henkilöiden hy-
11442:           Suunnitteleeko Hallitus ns. apteekki-      väksi. Samalla myös sairausvakuutuksen menot
11443:        maksun poistamista, ja jos suunnittelee,      pienenisivät. Koska apteekkimaksun poistami-
11444:           kuinka Hallitus aikoo sen jälkeen tur-     nen vähentäisi lääkekustannuksia kuvatulla ta-
11445:        vata apteekkipalvelujen säilymisen pie-       valla, on tehtyä ehdotusta pidettävä perusteil-
11446:        nillä paikkakunnilla?                         taan oikeana.
11447:                                                          Lääkekustannustyöryhmä ei esittänyt yksi-
11448:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tyiskohtaista mallia apteekkimaksun poistami-
11449: vasti seuraavaa:                                     seksija tähän liittyväksi lääketaksan muutoksek-
11450:                                                      si sekä kattavan lääkejakelun turvaamiseksi. Tä-
11451:     Kysymyksessä viitataan kesäkuussa työnsä         män vuoksi hallituksen sosiaalipoliittinen minis-
11452: päättäneen lääkekustannustyöryhmän muis-             teriryhmä päätti 17.9.1997 pitämässään kokouk-
11453: tioon, jossa osana laajaa toimenpideohjelmaa         sessa, että apteekkimaksun poisto siihen liittyvi-
11454: lääkekustannusten alentamiseksi esitettiin yhte-     ne toimenpiteineen annetaan Lääkelaitoksen
11455: nä keinona apteekkimaksun poistamista ja tähän       valmisteltavaksi.
11456: liittyvää lääketaksan alentamista viimeistään            Ministeriryhmän kannanoton perusteella so-
11457: vuoden 1999 alusta lukien. Työryhmä esitti li-       siaali- ja terveysministeriö määräsi 2.10.1997
11458: säksi, että ennen apteekkimaksun poistamista         Lääkelaitoksen selvittämään, millä edellytyksillä
11459: turvataan muilla järjestelyillä kattava lääkejake-   apteekkimaksu voitaisiin poistaa ja samalla
11460: lu ja valtion verotulojen kompensointi.              muuttaa lääketaksaa vuoden 2000 alusta lukien
11461:     Mainittuun apteekkimaksun poistoa koske-         niin, että lääkkeiden hinnat alenisivat. Selvityk-
11462: vaan lääkekustannustyöryhmän ehdotukseen             seen perustuva ehdotus tulee laatia siten, että
11463: liittyen olen aikaisemmin vastannut edustaja         lääkejakelun alueellinen kattavuus ei olennaises-
11464: Tennilän kirjalliseen kysymykseen 766/1997 vp        ti huonone. Lääkelaitoksen tulee tehdä selvitys
11465: sekä edustaja Maria Kaisa Aulan ym. kirjalliseen     30.6.1998 mennessä.
11466: kysymykseen 826/1997 vp. Näihin kysymyksiin              Vasta Lääkelaitoksen selvityksen valmistut-
11467: antamissani vastauksissa olen selvittänyt apteek-    tua voidaan lopullisesti arvioida se, onko apteek-
11468: kimaksun merkitystä ja sen mahdollisen poista-       kimaksu poistettavissa ja miten tässä yhteydessä
11469: misen vaikutuksia lääkekustannuksiin ja lääk-        turvataan apteekkipalvelut myös pienillä paik-
11470: keiden jakeluun sekä niitä jatkotoimenpiteitä,       kakunnilla. Näiden tietojen perusteella tehdään
11471: joita apteekkimaksun mahdollinen poistaminen         päätös siitä, alennetaanko lääkkeiden hintoja
11472: edellyttäisi.                                        poistamalla veronluonteinen apteekkimaksu.
11473: 
11474:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
11475: 
11476:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
11477:                                           KK 1166/1997 vp                                            3
11478: 
11479: 
11480: 
11481: 
11482:                                        Tili Riksdagens Talman
11483: 
11484:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     förekommer i något annat EU-Iand. Avgiftens
11485: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       inverkan på läkemedelskostnaderna överstiger
11486: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-     400 milj. mk årligen. Om avgiften slopas kan
11487: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål           läkemedelspriserna sänkas med ca 7 % i genom-
11488: nrl166:                                              snitt. En sänkning av priserna kommer omedel-
11489:                                                      bart de personer tili godo som köper läkemedel.
11490:          Planerar Regeringen att slopa den s.k.      Samtidigt minskar också utgifterna för sjukför-
11491:        apoteksavgiften, och om den planerar att      säkringen. Eftersom ett slopande av apoteksav-
11492:        göra så,                                      giften minskar läkemedelskostnaderna på ovan
11493:          hur ämnar Regeringen därefter trygga        beskrivet sätt bör förslaget anses vara baserat på
11494:        apoteksservicen på små orter?                 saklig grund.
11495:                                                         Arbetsgruppen för läkemedelskostnader lade
11496:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        inte fram någon detaljerad modell för s1opande
11497: anföra följande:                                     av apoteksavgiften och motsvarande förändring
11498:                                                      av medicinaltaxan eller för tryggande av en hel-
11499:    I spörsmålet hänvisas tili promemorian av ar-     täckande läkemedelsdistribution. Därför beslöt
11500: betsgruppen för läkemedelskostnader, viiken av-      regeringens socialpolitiska ministergrupp vid sitt
11501: slutade sitt arbete i juni. 1 promemorian föreslås   möte 17.9.1997 att slopandet av apoteksavgiften
11502: det som ett led i ett omfattande åtgärdsprogram      och därtill anknytande åtgärder skall beredas av
11503: som syftar tili att sänka läkemedelskostnaderna      Läkemedelsverket.
11504: att apoteksavgiften slopas och att den därtill hö-      Utgående från ministergruppens ställningsta-
11505: rande medicinaltaxan sänks senast vid ingången       gande förordnade social- och hälsovårdsmini-
11506: av 1999. Arbetsgruppen föreslog dessutom att en      steriet 2.10.1997 Läkemedelsverket att utreda
11507: heltäckande läkemedelsdistribution och en kom-       under vilka förutsättningar apoteksavgiften kun-
11508: pensering av statens skatteinkomster skall tryg-     de slopas och medicinaltaxan ändras på samma
11509: gas genom andra arrangemang innan apoteksav-         gång vid ingången av år 2000 så att priserna på
11510: giften slopas.                                       läkemedel går ner. Ett förslag som grundar sig på
11511:    1 anknytning tili arbetsgruppens nämnda för-      utredningen skall uppgöras så att läkemedels-
11512: slag angående slopandet av apoteksavgiften har       distributionen inte regionalt försämras i väsent-
11513: jag tidigare svarat på riksdagsman Tenniläs          lig utsträckning. Läkemedelsverket skall göra
11514: skriftliga spörsmål 76611997 rd och riksdagsman      utredningen före 30.6.1998.
11515: Maria Kaisa Aulas m.fl. skriftliga spörsmål 826/        Först efter det att Läkemedelsverkets utred-
11516:  1997 rd. I svaren på nämnda spörsmå1 utredde        ning har blivit klar kan man slutligt bedöma
11517: jag apoteksavgiftens betydelse och inverkningar-     huruvida apoteksavgiften kan slopas och hur
11518: na på läkemedelskostnaderna och läkemedels-          apoteksservicen i det sammanhanget kan tryggas
11519: distributionen om den eventuellt slopas samt de      även på små orter. På basis av dessa uppgifter
11520: fortsatta åtgärder som krävs om apoteksavgiften      fattas sedan beslut om huruvida priserna på läke-
11521: slopas.                                              medel sänks genom att den skattemässiga apo-
11522:    Apoteksavgiften är en särskild skatt som inte     teksavgiften slopas.
11523: 
11524:      Helsingforsden 9 december 1997
11525: 
11526:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
11527:                                            KK 1167/1997 vp
11528: 
11529: Kirjallinen kysymys 1167
11530: 
11531: 
11532: 
11533: 
11534:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r: Rovaniemellä toimivan Katajarannan
11535:                                       ala-asteen peruskorjaamisesta
11536: 
11537: 
11538:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
11539: 
11540:    Rovaniemellä toimivan, nyt 314 oppilaan Ka-        mattava, että koulutyömaa on joka tapauksessa
11541: tajarannan ala-asteen peruskorjaus ja laajennus       saatava käynnistetyksi, kyse on vain siitä, miten
11542: on odottanut ja odottanut vuoroaan; ensimmäi-         pitkälle tulevaisuuteen väestöltään kasvavan
11543: sen kerran se oli esillä jo vuonna 1978. Näin siitä   kaupungin välttämätöntä hanketta vitkutellaan.
11544: huolimatta, että vuonna 1950 valmistuneen kou-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11545: lun peruskorjauksen ja laajentamisen tarve on         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11546: täysin selvä. Myös korjaus- ja rakentamissuunni-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11547: telma on valmiina ja Rovaniemen kaupunki on           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11548: puolestaan, talousvaikeuksistaan huolimatta,
11549: valmis hoitamaan oman rahoitusosuutensa, yh-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
11550: teensä noin 4 miljoonaa markkaa kolmen vuoden                ryhtyä Rovaniemen kaupungissa toimi-
11551: aikana. Peruskorjauksen ja laajennuksen käyn-                van Katajarannan ala-asteen peruskor-
11552: nistäminen on siis kiinni vain valtionosuudesta,             jaamisen ja laajennuksen mahdollistami-
11553: joka on alle puolet siitä, mitä Rovaniemen kau-              seksi myöntämällä hankkeelle asiaan-
11554: punki tulee peruskorjaukseen ja lisärakennuslii-             kuuluva valtionapu?
11555: kuntasalin rakentamiseen käyttämään. On huo-
11556: 
11557:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
11558: 
11559:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
11560: 
11561: 
11562: 
11563: 
11564: 270136
11565: 2                                         KK 1167/1997 vp
11566: 
11567: 
11568: 
11569: 
11570:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11571: 
11572:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vistävien oppilaitosten suunnitelmaan Lapin lää-
11573: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nin hanke-esityksistä voitiin rahoitussuunnitel-
11574: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maan ottaa 14 hanketta tai erillistä toteutusvai-
11575: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        hetta lääninhallituksen laatiman hankkeiden kii-
11576: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-        reellisyysjärjestyksen ja aikaisemman rahoitus-
11577: myksen n:o 1167:                                     suunnitelman perusteella. Tällöin otettiin huo-
11578:                                                      mioon myös se, että hankkeen eri toteutusvaiheet
11579:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       voidaan toteuttaa joustavasti peräkkäisinä vuo-
11580:        ryhtyä Rovaniemen kaupungissa toimi-          sina. Perustaruishankkeiden rahoitussuunnitel-
11581:        van Katajarannan ala-asteen peruskor-         ma on vuoden 1998 osalta valmisteltu valtion
11582:        jaamisen ja laajennuksen mahdollistami-       talousarvioesityksen pohjalta ja seuraavien vuo-
11583:        seksi myöntämällä hankkeelle asiaan-          sien osalta samaan tasoon.
11584:        kuuluva valtionapu?                              Kysymyksessä esitetyn Rovaniemen kaupun-
11585:                                                      gin Katajarannan ala-asteen peruskorjaus- ja
11586:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laajennushankkeen kustannuksiksi kaupunki on
11587: vasti seuraavaa:                                     esittänyt 7 200 000 markkaa, johon valtionosuus
11588:                                                      on noin 3 200 000 markkaa. Kustannusarviosta
11589:     Opetusministeriössä laaditaan vuosittain pe-     hankkeen 1 vaiheen osuus on 5 200 000 markkaa
11590: rustamishankkeiden rahoittamista koskeva             ja 11 vaiheen osuus 2 000 000 mk. Katajarannan
11591: suunnitelma seuraavia neljää vuotta varten. Ra-      ala-asteen hanke oli lääninhallituksen laatiman
11592: hoitussuunnitelma vuosille 1998-2001 on ope-         kiireellisyysjärjestyksen perusteella ensimmäi-
11593: tusministeriössä vahvistettu 16.10.1997. Suunni-     nen hanke, joka ei mahtunut laadittuun rahoitus-
11594: telma perustuu oppilaitosten ylläpitäjien vuoden     suunnitelmaan. Siten on ilmeistä, että hanke tu-
11595: 1996loppuun mennessä tekemiin lääninhallituk-        lee sisältymään vuonna 1998laadittavaan rahoi-
11596: sille toimitettuihin esityksiin. Lääninhallitukset   tussuunnitelmaan.
11597: laativat esitysten ja arvioimansa hankkeiden kii-       Valtiontaloudelliset edellytykset eivät mah-
11598: reellisyysjärjestyksen pohjalta esityksensä rahoi-   dollista määrärahan lisäämistä ja siten valtion-
11599: tussuunnitelmaksi. Opetusministeriössä läänin-       osuutta ei ole myönnettävissä läheskään kaikkiin
11600: hallitusten esitysten ja aikaisemman rahoitus-       kuntien tarpeellisina pitämiin koulujen perusta-
11601: suunnitelman pohjalta valmisteltiin lokakuussa       ruishankkeisiin sillä ajoituksella kuin hankkeet
11602: hyväksytty suunnitelma. Peruskoulu-, lukio- ja       sisältyvät kuntien rahoitussuunnitelmiin.
11603: musiikkioppilaitoshankkeet käsittävään yleissi-
11604: 
11605:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
11606:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
11607:                                           KK 1167/1997 vp                                               3
11608: 
11609: 
11610: 
11611: 
11612:                                        Tili Riksdagens Malman
11613: 
11614:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     grundskole-, gymnasie- och musikläroanstalter,
11615: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       kunde man av de projekt som Lapplands Iän
11616: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     föreslagit ta 14 projekt eller separata realiserings-
11617: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-         skeden på basis av den prioritetsordning som
11618: mål nr 1167:                                         länsstyrelsen angivit och den tidigare finansie-
11619:                                                      ringsplanen. Härvid tog man också i betraktande
11620:           Vilka åtgärder avser Regeringen vidta      att projektets olika realiseringsskeden kan ge-
11621:        för att möjliggöra en totalrenovering och     nomföras smidigt under flera på varandra följan-
11622:        utbyggnad av Katajarannan ala-aste i          de år. Finansieringsplanen för anläggningspro-
11623:        Rovaniemi stad genom att bevilja projek-      jekten har i fråga om 1998 beretts utgående från
11624:        tet befogat statsbidrag?                      budgetpropositionen och i fråga om de följande
11625:                                                      åren utgående från samma nivå.
11626:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           Rovaniemi stad har föreslagit 7 200 000 mark
11627: anföra följande:                                     för en totalrenovering och utbyggnad av det i
11628:                                                      spörsmålet nämnda lågstadiet Katajarannan
11629:    Vid undervisningsministeriet uppgörs årligen      ala-aste i Rovaniemi stad. Statsandelen för detta
11630: en pian som gäller finansieringen av anläggnings-    ärca 3 200 OOOmark. Skede I av projektet stårför
11631: projekt för de följande fyra åren. En finansie-      5 200 000 mark av kostnadskalkylen och skede II
11632: ringsplan för åren 1998-2001 fastställdes vid        står för 2 000 000 mark. Katajarannan ala-aste
11633: undervisningsministeriet 16.10. 1997. Pian en ba-    var på basis a v den prioritetsordning som länssty-
11634: serar sig på de framställningar som läroanstalter-   relsen sammanställt det första projektet som inte
11635: nas huvudmän hade inlämnat tilllänsstyrelserna       rymdes med i finansieringsplanen. Det är således
11636: före utgången av 1996. Länsstyrelserna gör upp       uppenbart att projektet kommer att ingå i den
11637: sitt förslag till finansieringsp1an utgående från    finansieringsplan som görs 1998.
11638: framställningarna och enligt den prioritetsord-         De statsekonomiska förutsättningarna möj-
11639: ning de ger projekten. Den i oktober godkända        liggör inte en ökning av anslagen och statsandel
11640: planen utarbetades vid undervisningsministeriet      kan därför inte beviljas långt när alla de anlägg-
11641: på basis av länsstyrelsernas förslag och den tidi-   ningsprojekt vid skolor som kommunerna anser
11642: gare finansieringsplanen. Med i planen för de        nödvändiga och enligt den tidtabell som projek-
11643: allmänbildande läroanstalterna, viiken omfattar      ten givits i kommunernas finansieringsplaner.
11644: 
11645:      Helsingforsden 15 december 1997
11646: 
11647:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
11648:                                           KK 1168/1997 vp
11649: 
11650: Kirjallinen kysymys 1168
11651: 
11652: 
11653: 
11654: 
11655:                                   Antero Kekkonen /sd: Venäläisten autoilijoiden aiheuttamien tielii-
11656:                                      kenneriskien vähentämisestä Kaakkois-Suomessa
11657: 
11658: 
11659:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11660: 
11661:    Ulkomaalaisten kuljettajien määrä on 1990-       nen, joskus jopa ajaminen ajokortitta. Myös rat-
11662: luvulla kasvanut huomattavasti kaakkoisessa         tijuopot ovat aiheuttaneet vaarallisia tilanteita
11663: Suomessa. Esimerkiksi vuonna 1994 näkyi ra-         rajalle johtavina teillä. Tiellä liikkujien lisäänty-
11664: janylityksen helpottuminen niin, että pelkästään    vää huomiota ja huolestumista on herättänyt
11665: kuorma-autoliikenne kasvoi Vaalimaan ja Nui-        myös ulkomaisessa rekisterissä olevien autojen
11666: jamaan rajanylityspaikoilla noin 70 %.              suomalaisista liikennesäännöistä piittaamaton
11667:    Kaakkoisen Suomen raja-asemien liikenteessä      ajotapa.
11668: on suomalaisia 65 %, venäläisiä 33 % ja muita          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
11669: 2 %. Ulkomaalaisista rajanylittäjistä venäläisiä    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11670: on noin 90%.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11671:    Ulkomaalaisten kuljettajien onnettomuusas-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11672: teet ovat huomattavasti suomalaisia korkeam-
11673: mat. Poliisin mukaan ulkomaalainen kuljettaja                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
11674: on lähes aina syyllinen suomalaisen ja ulkomaa-             venäläisten autoilijoiden aiheuttamien
11675: laisen kesken tapahtuneessa onnettomuudessa.                tieliikenneriskien vähentämiseksi Venä-
11676: Syitä selvitettäessä ongelmiksi ovat osoittautu-            jältä tulevan liikenteen kasvaessa erityi-
11677: neet mm. vialliset jarrut, ajopiirturin puuttumi-           sesti Kaakkois-Suomessa?
11678: 
11679:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1997
11680: 
11681:                                        Antero Kekkonen /sd
11682: 
11683: 
11684: 
11685: 
11686: 270136
11687: 2                                           KK 1168/1997 vp
11688: 
11689: 
11690: 
11691: 
11692:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11693: 
11694:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kuntoiset renkaat. Näihin seikkoihin on viime
11695: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vuosina kiinnitetty erityistä huomiota sekä ulko-
11696: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        maalaisille kuljettajille suunnatussa liikennetur-
11697: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero            vallisuustiedotuksessa että liikenteen valvonnas-
11698: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sa.
11699: n:o 1168:                                                  Liikenneministeriö on yhdessä muiden viran-
11700:                                                        omaisten ja alan järjestöjen kanssa valmistanut
11701:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä          venäjänkielisiä esitteitä Suomen liikennesään-
11702:        venäläisten autoilijoiden aiheuttamien          nöistä ja ajoneuvojen teknisistä vaatimuksista.
11703:        tieliikenneriskien vähentämiseksi Venä-         Niitä on jaettu mm. raja-asemilla venäläisille kul-
11704:        jältä tulevan liikenteen kasvaessa erityi-      jettajille.
11705:        sesti Kaakkois-Suomessa?                            Poliisi on yhdessä tullilaitoksen ja rajavartio-
11706:                                                        laitoksen kanssa tehostanut valvontaa erityisesti
11707:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          itärajan rajanylityspaikoilla ja sinne johtavilla
11708: vasti seuraavaa:                                       teillä. Valvontaan on osallistunut myös katsas-
11709:                                                        tusmiehiä ajoneuvohallintokeskuksen tarkoi-
11710:     Suomen ja Venäjän rajan ylittävä tieliikenne       tukseen varaaman määrärahan puitteissa.
11711: on viime vuosina kasvanut nopeasti. Raskaan                Vaalimaan ja Nuijamaan raja-asemilla suori-
11712: liikenteen lisääntymisen ohella myös henkilöau-        tettu raskaan kaluston jarrujen tarkastaminen
11713: tomatkailu on voimakkaasti lisääntynyt.                dynamometrillä on vähentänyt jarruvikojen
11714:     Nopeasti kasvava liikenne lisää yleensä myös       esiintymistä. Poliisin mukaan ajopiirturit on nyt
11715: liikenneonnettomuuksia. Erityisesti näin on, kun       jo lähes kaikissa Suomeen tulevissa raskaan lii-
11716: kysymyksessä on liikenne, jonka lähtöpiste tai         kenteen ajoneuvoissa ja renkaiden kuntokin on
11717: määränpää on liikennekulttuuriltaan selvästi eri-      vähitellen parantunut.
11718: lainen maa, niin kuin Venäjä on.                           Tämän hetken vakavin turvallisuusongelma
11719:     Kymenlaaksossa viime vuonna tehdyn selvi-          on venäläisten henkilöauton kuljettajien piittaa-
11720: tyksen mukaan ulkomaalaisten kuljettajien on-          maton ajotapa. Myös siihen voidaan parhaiten
11721: nettomuusriski verrattuna suomalaisiin oli hen-        vaikuttaa riittävän tehokkaalla valvonnalla. Po-
11722: kilöautonkuljettajien osalta noin kymmenkertai-        liisin toimesta on vakaviin piittaamattomuusta-
11723: nen ja kuorma-autonkuljettajien osalta noin            pauksiin puututtu tiukasti ja määrätty rangais-
11724: kaksinkertainen. Selvityksen perusteella ei voi        tusseuraamusten lisäksi yhä useammin välittö-
11725: tehdä sellaista johtopäätöstä, että ulkomaalai-        mästi voimaan tuleva ajokielto.
11726: nen kuljettaja olisi lähes aina ollut syyllinen suo-       Pitkällä aikavälillä liikennekäyttäytymisen
11727: malaisen ja ulkomaalaisen välisessä liikenneon-        erilaisuudesta aiheutuvia ongelmia voidaan par-
11728: nettomuudessa, vaikka he suomalaisia useam-            haiten torjua lisäämällä liikenneturvallisuusalan
11729: min aiheuttivatkin onnettomuuden.                      yhteistyötä Venäjän lähialueiden kanssa tavoit-
11730:     Venäjän liikenteen ongelmia ovat raskaan lii-      teena liikennekulttuuriin liittyvien erojen pienen-
11731: kenteen osalta olleet erityisesti ajoneuvojen heik-    täminen. Tämänsuuntaista yhteistyötä voidaan
11732: ko kunto tai väärä kuormaus. Onnettomuuksien           harjoittaa mm. Pohjoista ulottuvuutta koskevan
11733: syistä korostuvat epäkuntoiset jarrut ja huono-        liikenneministeriön toimintaohjelman puitteissa.
11734: 
11735:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
11736: 
11737:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
11738:                                              KK 1168/1997 vp                                                3
11739: 
11740: 
11741: 
11742: 
11743:                                           Tili Riksdagens Talman
11744: 
11745:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             i fråga om trafiksäkerhetsinformation tili utländ-
11746: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ska förare som i fråga om trafikövervakning.
11747: medlem av statsrådet översänt följande av riks-             Trafikministeriet har i samarbete med övriga
11748: dagsman Antero Kekkonen undertecknade                   myndigheter och med organisationer på området
11749: spörsmål nr 1168:                                       gjort upp ryskspråkiga broschyrer om trafikreg-
11750:                                                         lerna och de tekniska fordringarna på fordon i
11751:            Tili vilka åtgärder ämnar Regeringen         Finland. Broschyrerna har delats ut tili ryska
11752:         skrida får att minska den trafikrisk som        förare bl.a. vid gränsstationerna.
11753:         trafiken från Ryssland utgör då denna               Polisen har i samarbete med tullverket och
11754:         ökar särskilt i sydöstra Finland?               gränsbevakningsväsendet effektiverat övervak-
11755:                                                         ningen särskilt vid gränsövergångarna vid öst-
11756:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           gränsen och på vägarna som leder tili dessa. Ä ven
11757: anföra följande:                                        fordonsförvaltningscentralens besiktningsmän
11758:                                                         har deltagit i övervakningen inom ramarna för de
11759:      Vägtrafiken över gränsen mellan Finland och        anslag som beviljats för ändamålet.
11760: Ryssland har under de senaste åren ökat snabbt.             Granskningen av de tunga fordonens bromsar
11761: Förutom en ökning inom den tunga trafiken har           med dynamometer vid gränsstationerna i Vaali-
11762: även bilturismen kraftigt ökat.                         maa och Nuijamaa har minskat förekomsten av
11763:      En snabbt växande trafik ökar vanligen också       fel på bromsar. Enligt polisen finns det nu fård-
11764: risken för trafikolyckor. Detta är fallet särskilt då   skrivare i nästan alla fordon inom den tunga
11765: det är fråga om trafik vars startpunkt och mål          trafiken som kommer tili Finland och även däck-
11766: Iigger i ett land som Ryssland med en klart annor-      ens skick har så småningom blivit bättre.
11767: lunda trafikkultur.                                         För tillfållet utgörs det allvarligaste säkerhets-
11768:      Enligt en utredning som gjordes i fjol i Kym-      problemet av de ryska personbilisternas ansvars-
11769: menedalen är olycksrisken för utländska förare i        lösa körsätt. Ä ven detta kan lämpligast åtgärdas
11770: jämförelse med finländska fårare cirka tiofaldig        genom en tillräckligt effektiv övervakning. De
11771: för personbilsförarna och ungefår dubbel för            värsta fallen av ansvarslöshet har med hjälp av
11772: Iastbilsförarna. På basis av utredningen kan man        stränga polisiära åtgärder avhjälpts. Förutom att
11773: inte dra slutsatsen att en utländsk förare nästan       straffpåföljder har förelagts har även körförbud
11774: alltid skulle vara skyldig tili en trafikolycka där     som omede!bart träder i kraft allt oftare tillgri-
11775: en finländare och en utlänning är inblandad,            pits.
11776: även om utlänningar oftare än finländare föror-             På sikt kan problem som uppstår p.g.a. olikhe-
11777: sakar olyckor.                                          ter i trafikbeteendet bäst åtgärdas genom att öka
11778:      Problemet med trafiken från Ryssland har för       samarbetet på trafiksäkerhetsområdet i samar-
11779: den tunga trafikens del särskilt varit fordonens        bete med de ryska närområdena i syfte att minska
11780: dåliga skick eller felaktiga Iastning. Av orsakerna     skillnaderna inom trafikkulturerna. Ett sådant
11781:  tili olyckor märks särskilt bromsar som är i           samarbete kan idkas t.ex. inom ramarna för tra-
11782:  oskick och dåliga däck. Under de senaste åren          fikministeriets åtgärdsprogram för den Nordiska
11783:  har särskild uppmärksamhet fåsts vid detta såväl       dimensionen.
11784: 
11785:      Helsingforsden 16 december 1997
11786: 
11787:                                                                              Trafikminister Matti Aura
11788:                                           KK 1169/1997 vp
11789: 
11790: Skriftligt spörsmåll169
11791: 
11792: 
11793: 
11794: 
11795:                                   Ulla-Maj Wideroos /sv m.fl.: En ny prövning av fallet Kerstin
11796:                                       Campoy
11797: 
11798: 
11799:                                        Tili Riksdagens Talman
11800: 
11801:     Högsta Domstolens rätlinjiga tolkning av         tigheter totalt glömdes bort när Högsta Domsto-
11802: Haag-konventionen om kidnappning av barn i           len fattade sitt beslut.
11803: fallet Kerstin Campoy fortsätter att uppröra. Se-       Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
11804: dan ca 10 veckor befinner sig modern med de två      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
11805: minderåriga barnen på flykt undan ett verkstä1-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
11806: lande av beslutet, dvs. en utelämning av barnen      följande spörsmål:
11807: tili fadern i U.S.A. 1 offentligheten har inte en
11808: enda röst hörts, som skulle anse detvara förenligt              Vilka möjligheter anser Regeringen att
11809: med barnens bästa att bli utelämnade.                       det ännu finns att, t.ex. med hänvisning
11810:     Finland är bundet av Haag-konventionen,                 tili ovanstående konflikt mellan Haag-
11811: men har år 1991 också ratificerat FN:s konven-              konventionen och FN:s konvention om
11812: tion om barnens rättigheter, vars utgångspunkt              barnens rättigheter, få tili stånd en ny
11813: är att barnets fördel går framom allt annat. Osökt          prövning i fallet Kerstin Campoy?
11814: väcks frågan, om konventionen om barnets rät-
11815: 
11816:      Helsingforsden 21 november 1997
11817: 
11818:                     Ulla-Maj Wideroos /sv                    Ola Rosendahl /sv
11819: 
11820: 
11821: 
11822: 
11823: 270136
11824: 2                                           KK 1169/1997 vp
11825: 
11826: Kirjallinen kysymys 1169                                                                     Suomennos
11827: 
11828: 
11829: 
11830: 
11831:                                     Ulla-Maj Wideroos /r ym.: Kerstin Campoyn tapauksen uudelleen
11832:                                         käsittelemisestä
11833: 
11834: 
11835:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11836: 
11837:    Korkeimman oikeuden suoraviivainen tulkin-          unohdettiinko lasten oikeudet kokonaan kor-
11838: ta lapsikaappausta koskevasta Haagin yleissopi-        keimman oikeuden päätöksenteossa.
11839: muksesta Kerstin Campoyn tapauksessa kuo-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11840: huttaa mieliä edelleen. Noin l 0 viikon ajan äiti on   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
11841: ollut paossa kahden alaikäisen lapsen kanssa           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
11842: päätöksen täytäntöönpanoa eli lasten luovutta-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11843: mista Yhdysvalloissa asuvalle isälle. Julkisuudes-
11844: sa kukaan ei ole pitänyt luovuttamista lasten                     Millaisia mahdollisuuksia Hallitus
11845: edun mukaisena.                                               katsoo vielä olevan, esim. edellä mainit-
11846:    Haagin sopimus sitoo Suomea, mutta Suomi                   tuun Haagin sopimuksen ja YK:n lapsen
11847: on vuonna 1991 ratifioinut myös YK:n lapsen                   oikeuksia koskevan sopimuksen väliseen
11848: oikeuksia koskevan yleissopimuksen, jonka läh-                ristiriitaan viittaamalla, saada tapaus
11849: tökohtana on lapsen edpn asettaminen kaiken                   Kerstin Campoy uudelleen käsiteltäväk-
11850: muun edelle. Luonnostaan herääkin kysymys,                    si?
11851: 
11852:      Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 1997
11853: 
11854:                      Ulla-Maj Wideroos /r                       Ola Rosendahl /r
11855:                                           KK 1169/1997 vp                                             3
11856: 
11857: 
11858: 
11859: 
11860:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
11861: 
11862:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       asianosainen voi turvautua vielä senkin jälkeen,
11863: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kun asia on jo Iainvoimaisesti ratkaistu. Näiden
11864: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      muutoksenhakukeinojen nimitykset ovat lain-
11865: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj        voiman saaneen tuomion purkaminen ja kantelu
11866: Wideroosin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-       tuomiovirheen perusteella.
11867: myksen n:o 1169:                                        Koska oikeusvarmuus ja oikeusrauha edellyt-
11868:                                                      tävät, että oikeusriidoille määrätäänjokin pää te-
11869:            Millaisia mahdollisuuksia Hallitus        piste, ei tuomion Iainvoimaisuudenjälkeen voida
11870:        katsoo vielä olevan, esim. edellä mainit-     ainakaan periaatteessa sallia yhtä avointa muu-
11871:        tuun Haagin sopimuksen ja YK:nlapsen          toksenhakumahdollisuutta kuin ennen sitä. Siksi
11872:        oikeuksia koskevan sopimuksen väliseen        ylimääräisiin muutoksenhakukeinoihin voidaan
11873:        ristiriitaan viittaamalla, saada tapaus       turvautua vain laissa erikseen säädetyillä ja poik-
11874:        Kerstin Campoy uudelleen käsiteltäväk-        keuksellisen tärkeiksi katsotuilla perusteilla.
11875:        si?                                              Kysymyksessä viitatussa tapauksessa korkein
11876:                                                      oikeus on päätöksellään jo ratkaissut asian lain-
11877:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         voimaisesti. Mikäli asianosainen katsoo, että
11878: vasti seuraavaa:                                     tehty ratkaisu on siten virheellinen, että laissa
11879:                                                      säädetyt edellytykset joko lainvoiman saaneen
11880:     Suomalaiseen tuomioistuinjärjestelmään kuu-      tuomion purkamiselle ja kantelulle tuomiovir-
11881: luu erilaisia muutoksenhakukeinoja, ja näihin        heen perusteella ovat olemassa, hän voi määrä-
11882: turvautumalla tuomioistuimen ratkaisuun tyyty-       ajassa hakea siihen muutosta turvautuen ylimää-
11883: mätön asianosainen voi saattaa asian uudelleen       räisiin muutoksenhakukeinoihin.
11884: ja tavallisesti ylemmän oikeusasteen tutkittavak-       Lisäksi asianomaisen korkeimman oikeuden
11885: si. Normaali, varsinainen muutoksenhaku tar-         ratkaisun täytäntöönpanosta on vireillä asian-
11886: koittaa sitä, että käräjäoikeuden ratkaisusta voi-   osaisten välillä täytäntöönpanoriita, jonka asian
11887: daan valittaa hovioikeuteen ja hovioikeuden rat-     käsittely on kesken Vaasan hovioikeudessa. Vaa-
11888: kaisusta voidaan valittaa korkeimpaan oikeu-         san hovioikeus on antamanaan päätöksellä kes-
11889: teen. Sen jälkeen kun asiasta on olemassa kor-       keyttänyt väliaikaisesti asiaan liittyvän täytän-
11890: keimman oikeuden ratkaisu, tämä varsinainen          töönpanon lasten palauttamiseksi.
11891: muutoksenhakureitti on käyty loppuun ja tuo-            Yksittäisen oikeudellisen tapauksen ratkaise-
11892: mioistuimen ratkaisu tulee lainvoimaiseksi.          minen kuuluu yksinomaan asianomaiselle tuo-
11893:     Normaalin valitusmahdollisuuden lisäksi oi-      mioistuimelle, eikä hallitus tai oikeusministeriö
11894: keusjärjestykseemme sisältyy myös niin sanottu-      voi ottaa kantaa sellaiseen asiaan, joka kuuluu
11895: ja ylimääräisiä muutoksenhakukeinoja, joihin         tuomioistuimen tehtäviin.
11896: 
11897:      Helsingissä 11 päivänä joulukuuta 1997
11898: 
11899:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
11900: 4                                          KK 1169/1997 vp
11901: 
11902: 
11903: 
11904: 
11905:                                         Tili Riksdagens Talman
11906: 
11907:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    utnyttja ännu efter att det givits ett laga kraft
11908: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      vunnet avgörande i ärendet. Benämningarna på
11909: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    dessa metoder för ändringssökande är återbry-
11910: man Ulla-Maj Wideroos m.fl. undertecknade           tande av laga kraft vunnen dom och klagan på
11911: spörsmå1 nr 1169:                                   grund av domvilla.
11912:                                                         Eftersom rättssäkerheten och -friden förutsät-
11913:              Vi1ka möj1igheter anser Regeringen att ter att det fastställs någon slutpunkt för rättsliga
11914:          det ännu finns att, t.ex. med hänvisning tvister, kan man i princip inte tillåta en lika flexi-
11915:          till ovanstående konflikt mellan Haag- bel möjlighet att söka ändring efter att en dom
11916:          konventionen och FN:s konvention om \ vunnit laga kraft som före detta. Därför kan de
11917:          barnets rättigheter, få till stånd en ny extraordinära metoderna för ändringssökande
11918:          prövning i fallet Kerstin Campoy?          utnyttjas endast på de grunder som särskilt anges
11919:                                                     i lag och som ansetts exceptionellt viktiga.
11920:     Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         I det fall som avses i spörsmålet har högsta
11921: anföra följande:                                    domstolen redan givit ett laga kraft vunnet avgö-
11922:                                                     rande. Om en part anser att avgörandet är behäf-
11923:     Till det finska domstolssystemet hör olika tat med ett sådant fel som uppfyller de förutsätt-
11924: metoder för ändringssökande och genom att ut- ningar som anges i lag antingen för återbrytande
11925: nyttja dessa kan den part som är missnöjd med ett av laga kraft vunnen dom eller för klagan på
11926: domstolsavgörande bringa ärendet tili ny pröv- grund av domvilla, får han eller hon inom utsatt
11927: ning, vanligtvis vid en högre rättsinstans. Det tid söka ändring i ärendet med hjälp av extraordi-
11928: normala, ordinära ändringssökandet innebär att närt ändringssökande.
11929: man kan besvära sig över tingsrättens avgörande         Dessutom är mellan parterna vid Vasa hovrätt
11930: tili hovrätten och över hovrättens avgörande tili anhängig en tvist i fråga om verkställigheten av
11931: högsta domstolen. Efter att högsta domstolen högsta domstolens ovan nämnda avgörande.
11932: givit sitt avgörande i ärendet, har det ordinära Vasa hovrätt har interrimistiskt avbrutit verk-
11933: sättet för ändringssökande utnyttjats tili fullo ställigheten av beslutet att återställa barnen.
11934: och domstolsavgörandet vinner laga kraft.               Avgörandet av ett enstaka rättsfall hör uteslu-
11935:     Utöver den normala besvärsmöjligheten inne- tande tili den berörda domstolen, och regeringen
11936: håller vårt rättssystem också s.k. extraordinära eller justitieministeriet kan inte ta ställning till ett
11937: metoder för ändringssökande, vilka en part kan sådant ärende som skall avgöras av en domstol.
11938: 
11939:      Helsingfors den 11 december 1997
11940: 
11941:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
11942:                                             KK 1170/1997 vp
11943: 
11944: Kirjallinen kysymys 1170
11945: 
11946: 
11947: 
11948: 
11949:                                     Timo Ihamäki /kok: Etelä-Savolle kuuluvien EU-tukien jakami-
11950:                                         sesta
11951: 
11952: 
11953:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
11954: 
11955:    Etelä-Savon ollessa maan köyhintä aluetta ja        na omia yritystukiaan. Näin alueellisia kiintiöitä
11956: hallituksen perustettua Itä-Suomi-työryhmän ti-        ei pääse muodostumaan. On ristiriitaista, että
11957: lannetta korjaamaan on huolestuttavaa, jos Ete-        KTM tekee aluetukirahoilla toisin, vaikka pai-
11958: lä-Savon alueella on vaara jäädä saamatta 60           nottaa vastuun alueiden kehityksestä olevan
11959: miljoonaa EU-yritystukimarkkaa kauppa- ja              maakunnilla. Lisäksi KTM:n kiinnostus painot-
11960: teollisuusministeriöitä vuonna 1999 päättyvän          tuu suurteollisuuteen. Eli mitä suurempi tukiha-
11961: ohjelmakauden loppuun mennessä. Tällainen              kemus on, sitä suuremmat mahdollisuudet on
11962: uhkakuva esitettiin Etelä-Savon maakuntaval-           saada tukea.
11963: tuuston kokouksessa vastikään.                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
11964:    Maakuntavaltuuston mukaan yritystuet ovat           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
11965: tältä vuodelta jo poikki. On epäilty, että suuri osa   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
11966: Etelä-Savolle kuuluvista yritystuista menee muu-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
11967: alle maahan. Tämä on mahdollista, koska EU
11968: maksaa tukensa Suomessa yhtenä könttänä kai-                    Pitävätkö perusteluissa kerrotut asiat
11969: kille 6-tukialueeseen kuuluville. Suomessa tuki-              paikkansa Etelä-Savon osalta, ja
11970: rahaa jakaa eteenpäin kauppa- ja teollisuusmi-                  mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
11971: nisteriö. KTM puolestaan ohjaa EU-rahoja Osa-                 korjaamiseksi?
11972:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
11973: 
11974:                                            Timo Ihamäki /kok
11975: 
11976: 
11977: 
11978: 
11979: 270136
11980: 2                                        KK 1170/1997 vp
11981: 
11982: 
11983: 
11984: 
11985:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
11986: 
11987:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       siin,joista on pyydetty maakunnan yhteistyöryh-
11988: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        män lausunto. Kiintiöinnissä on otettu huo-
11989: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mioon myös alueen väestöosuus, työttömyysaste
11990: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       ja teollisuuden työpaikat.
11991: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Kauppa- ja teollisuusministeriö on kiintiöinyt
11992:  1170:                                               Etelä-Savolle vuosina 1995-1997 tavoiteohjel-
11993:                                                      ma 6 -varoja alueen tarve-esitysten mukaisesti.
11994:          Pitävätkö perusteluissa kerrotut asiat      Koska tässä vaiheessa ollaan vasta tavoite 6
11995:        paikkansa Etelä-Savon osalta, ja              -ohjelmakauden puolivälissä, ei alueohjelman
11996:          mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan        kehyksen toteuttamisastetta koko ohjelmakau-
11997:        korjaamiseksi?                                della voida vielä ennustaa. KTM:n pk-yritys-
11998:                                                      hankkeiden osalta rahoitustarpeen arvioidaan
11999:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kasvavan ko. alueella ohjelmakauden loppupuo-
12000: vasti seuraavaa:                                     lella. Tutkimuslaitosten selvitysten mukaan on
12001:                                                      nähtävissä, että ko. alueella investointien kasvu
12002:    Tavoite 6 -ohjelman mukaisiin yritystuki-         lähivuosina eli ohjelmakauden loppupuolella on
12003: hankkeisiin on kauppa- ja teollisuusministeriön      todennäköistä sen johdosta, että pitkään jatku-
12004: hallinnonalalla käytettävissä yritystuesta anne-     neen noussuhdanteen johdosta pk-yrityksistä
12005: tun lain (1136/1993) mukaiset yritystuet, kan-       joka kuudennella on tuotantokapasiteetti ylikäy-
12006: sainvälistymistuki, Tekesin tuotekehitystuki ja      tössä.
12007: soveltavan teknisen tutkimuksen tuki sekä ener-          Vuosien 1998 ja 1999 tavoite 6 -varojen alueel-
12008: giatuki. Tavoite 6 -ohjelman KTM:n hallinnon-        lista kiintiöintiä varten on kultakin tavoite 6
12009: alaa koskevat alueelliset kehykset kattavat siten    -alueelta pyydetty tulostavoiteneuvotteluja var-
12010: ko. tukimuotojen mukaisen rahoituksen.               ten selvitys KTM:n kehyksen toteutumisesta alu-
12011:    Sisäasiainministeriön irrotettua KTM:lle ta-      eellisessa ohjelmassa. Tarkoitus on, että vuosien
12012: voite 6 -ohjelmaa koskevat vuosittaiset EU:n         1998-1999 tavoite 6 -varojen alueellisen kiin-
12013: aluekehitysrahaston EAKR-määrärahat tekee            tiöinnin yhteydessä tullaan korjaamaan mahdol-
12014: KTM tämän jälkeen momenttikohtaiset irrotus-         liset jälkeenjääneisyydet alueellisessa kehyksessä
12015: päätökset hallinnonalansa osalta. KTM:n hal-         KTM:n hallinnonalan osalta.
12016: linnonalalla tavoite 6 -ohjelman EAKR-osara-             Kauppa- ja teollisuusministeriön yritystuet
12017: hoituksen kansallinen rahoitus on jakaantunut        kohdistuvat pääsääntöisesti pk-yrityksiin. Ta-
12018: viidelle eri momentille. Tästä yritystuesta anne-    voite 6 -ohjelmassa on kuitenkin mahdollista ra-
12019: tun lain mukaisiin hankkeisiin käytettävä osuus      hoittaa suuryritysten investointeja silloin, kun
12020: on noin 70 %. Kauppa- ja teollisuusministeriö        suuren yrityksen hanke kohdistuu teknologian
12021: kiintiöi alueellisesti yritystuesta annetun lain     siirtoon pk-yrityksille tai lisää verkottumista pk-
12022: mukaisiin hankkeisiin tavoite 6 -alueella käytet-    yritysten kanssa tai lisää pk-yritysten alihankin-
12023: tävissä olevan EAKR-osuuden ja kansallisen           tatoimintaa, tai silloin, kun hanke on tärkeä
12024: osuuden. Alueellinen kiintiöinti tehdään myös        alueen kehittymisen tai työllisyyden kannalta.
12025: kansainvälistymistuen osalta. Sen sijaan Tekesin     Suuryrityksille tukea on myönnetty Etelä-Savos-
12026: tuotekehityshankkeita koskevat päätökset teh-        sa viime vuosina vain muutamaan sellaiseen
12027: dään teknologialinjoittain keskushallintotasolla.    hankkeeseen, joilla on ollut merkittäviä työlli-
12028: Samoin energiatukea koskevat päätökset on teh-       syysvaikutuksia.
12029: ty keskushallintotasolla.                                Edellä mainitun johdosta ei hallitus näe ai-
12030:    Alueellinen kiintiöinti perustuu alueiden tu-     heelliseksi ryhtyä muihin erityisiin toimenpitei-
12031: lostavoiteneuvottelujen yhteydessä esittämiin ta-    siin ko. asioissa.
12032: voitealueittaisiin myöntämisvaltuustarve-esityk-
12033: 
12034:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
12035: 
12036:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
12037:                                            KK 1170/1997 vp                                              3
12038: 
12039: 
12040: 
12041: 
12042:                                         Tili Riksdagens Talman
12043: 
12044:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Iogilinje på centralförvaltningsnivå. Likaledes
12045: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        har besluten om energibidrag fattats av central-
12046: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      förvaltningen.
12047: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr               Kvotering av medel för de olika regionerna
12048: 1170:                                                 sker på basis av de behovsframstäliningar angå-
12049:                                                       ende bevillningsfulimakter som regionerna har
12050:           Stämmer de omständigheter beträf-           gjort i samband med förhandlingarna om resul-
12051:        fande Södra Savolax som nämns i motive-        tatmål och om vilka ett utlåtande av landskapets
12052:        ringen och                                     samarbetsgrupp har begärts. Vid kvotering har
12053:           vad ämnar Regeringen göra för att av-       hänsyn tagits också tili regionens invånarandel,
12054:        hjälpa situationen?                            arbetslöshetsgrad och antalet arbetsplatser inom
12055:                                                       industrin.
12056:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            För åren 1995-1997 har handels- och indu-
12057: anföra följande:                                      striministeriet för Södra Savolax kvoterat medel
12058:                                                       för programmet för mål 6 i enlighet med de be-
12059:     Inom handels- och industriministeriets för-       hovsframställningar som gjorts av regionen. Ef-
12060: valtningsområde kan för företagsstödsprojekt          tersom i detta skede endast halva programperio-
12061: enligt programmet för mål 6 användas de före-         den för mål6 har gått, kan man ännu inte förut-
12062: tagsstöd som beviljas enligt lagen om företags-       säga i hur stor utsträckning ramen för det regio-
12063: stöd (1136/1993), stöd för företagens internatio-     nala programmets genomförande kommer att
12064: nalisering, Teknologiska utvecklingscentralen         förverkligas under hela programperioden. När
12065: TEKES produktutvecklingsunderstöd och stöd            det gäller handels- och industriministeriets sm-
12066: för tillämpad teknisk forskning samt energibi-        företagsprojekt beräknas finansieringsbehovet i
12067: drag. De regionala ramar för programmet för           regionen ifråga öka mot slutet av programperio-
12068: mål 6 som gäller för handels- och industriminis-      den. De utredningar som forskningsanstalterna
12069: teriets förvaltningsområde omfattar sålunda den       har gjort visar att investeringarna i regionen ifrå-
12070: finansiering som beviljas enligt nämnda stödfor-      ga med all sannolikhet kommer att öka inom de
12071: mer.                                                  närmaste åren, dvs. mot slutet av programperio-
12072:      Efter att inrikesministeriet ställt de årliga    den, på grund av att produktionskapaciteten hos
12073: ERDF-anslagen ur EU:s regionala utvecklings-          var sjätte sm-företag är överbelastad tili följd av
12074: fond för programmet för mål 6 tili handels- och       en långvarig högkonjunktur.
12075: industriministeriets förfogande fattar handels-          För kvoteringen av medel för mål 6 för åren
12076: och industriministeriet momentvis beslut om Iös-      1998 och 1999 har man av var och en av de
12077: görande av anslagen för sitt eget förvaltningsom-     regioner som omfattas av programmet för mål6
12078:  råde. Inom handels- och industriministeriets för-    med tanke på förhandlingarna om resultatmål
12079:  valtningsområde fördelar sig den nationella fi-      begärt en utredning av hur de ramar som han-
12080:  nansieringen i anslutning tili ERDF:s delfinan-      dels- och industriministeriet gett har förverkli-
12081:  siering av programmet för mål 6 på fem olika         gats i det regionala programmet. När det gälier
12082:  moment. Av denna utgör den andel som används         handels- och industriministeriets förvaltnings-
12083:  tili projekt enligt lagen om företagsstöd ca 70 %.   område är avsikten att rätta tili eventuell efter-
12084:  Handels- och industriministeriet kvoterar re-        släpning i den regionala utvecklingen i samband
12085:  gionvis den ERDF-andel och den andel av den          med att medel för mål 6 för åren 1998-1999
12086:  nationella finansieringen som i mål 6-regionen       kvoteras regionvis.
12087:  står till förfogande för projekt enligt lagen om        De företagsstöd som beviljas av handels- och
12088:  företagsstöd. Regional kvoteringtiliämpas också      industriministeriet riktar sig huvudsakligen tili
12089:  i fråga om stödet för företagens internationalise-   sm-företag. Inom ramen för programmet för mål
12090:  ring. Däremot fattas besluten angående TEKES         6 är det dock möjligt att finansiera investeringar
12091:  produktutvecklingsprojekt skilt för varje tekno-     som görs av stora företag då deras projekt gäller
12092: 4                                         KK 1170/1997 vp
12093: 
12094: överföring av teknologi till sm-företag eller ökad    Södra Savolax endast för några projekt som har
12095: bildning av nätverk med sm-företag eller ökad         haft betydande effekter på sysse1sättningen.
12096: underleverantörsverksamhet vid sm-företag eller          Med an1edning av vad som ovan har anförts
12097: då projektet är viktigt med tanke på utvecklingen     anser regeringen det inte motiverat att i detta fall
12098: av eller sysselsättningen i regionen. Under de        vidta andra särski1da åtgärder.
12099: senaste åren har stöd beviljats till storföretag i
12100: 
12101:      Helsingforsden 17 december 1997
12102: 
12103:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
12104:                                            KK 1171/1997 vp
12105: 
12106: Kirjallinen kysymys 1171
12107: 
12108: 
12109: 
12110: 
12111:                                    Timo Ihamäki /kok: Hallituksen suhtautumisesta Heinolan kau-
12112:                                        pungin ja Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n väliseen
12113:                                        kiinteistökaupan esisopimukseen
12114: 
12115: 
12116:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12117: 
12118:     Heinolan kaupunki ja Omaisuudenhoitoyhtiö         kauppaa ei tehdä viimeistään 31.3.1998, elleivät
12119: Arsenal-SSP Oy allekirjoittivat esisopimuksen         sopijapuolet yhteisesti toisin sovi. Korjaukset
12120: siitä, että Heinolan kaupunki ostaa Arsenalilta       ovat kaupungin kannalta lopullisen kauppakir-
12121: entisestä pankkikiinteistöstä tarvittavat tilat       jan edellytys.
12122: kaupunginkirjaston sijoittamiseksi kyseisiin ti-         Kaupungin käsityksen mukaan Arsenal ei ole
12123: loihin.                                               noudattanut esisopimuksen ehtoja. Tästä voi ai-
12124:     Koska ko. kiinteistössä on ollut kosteusvau-      heutua kaupungille vahinkoa mm. kirjastohank-
12125: rioita, Arsenal on esisopimuksessaan sitoutunut       keen viivästymisen vuoksi ja siksi, että hankkee-
12126: siihen, että se toteuttaa kustannuksellaan Insi-      seen on jo käytetty kaupungin varoja.
12127: nööritoimisto Mikko Vanhanen Oy:n tekemässä              Arsenalin tulisi sitoutua toisaalta toteutta-
12128: kuntotutkimuksessa mainitut korjaukset. Kor-          maan korjaukset ja toisaalta huolehtimaan kor-
12129: jaukset piti sopimuksen mukaan toteuttaa kesäl-       vaussitoumuksin siitä, että kaupungille koituva
12130: lä 1997.                                              haitta viivästyksenjohdosta koituu mahdollisim-
12131:     Sittemmin Arsenal on esittänyt palkkaamansa       man vähäiseksi.
12132: suunnittelijan laatimat korjausehdotukset.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12133: Nämä korjaussuunnitelmat eivät kaupungin              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12134: mielestä kata läheskään korjaustarvetta, joka         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12135:  Mikko Vanhanen Oy:n tutkimuksessa todettiin.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12136: Asiasta on neuvoteltu ja todettiin, että kaupun-
12137: gin ja Arsenalin näkemykset poikkesivat toisis-                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
12138:  taan.                                                       siin Heinolan kaupungin ja Omaisuuden-
12139:     Arsenal on ilmoittanut, ettei se tee korjauksia          hoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n välisen kiis-
12140: enää vuoden 1997 puolella. Ongelmana on se,                  tan ratkaisemiseksi?
12141: että koko esisopimus purkautuu, jos lopullista
12142: 
12143:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
12144: 
12145:                                           Timo Ihamäki /kok
12146: 
12147: 
12148: 
12149: 
12150: 270136
12151: 2                                        KK 1171/1997 vp
12152: 
12153: 
12154: 
12155: 
12156:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12157: 
12158:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      toja. Osapuolten yhteisesti valitsemat asiantunti-
12159: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       jat ovat 27.11.1997 tehneet toteuttamissuunnitel-
12160: olette 6 päivänä lokakuuta 1997 päivätyn kir-       man,jonka Arsenal on hyväksynyt. Suunnitelma
12161: jeenne ohella toimittanut valtioneuvoston asian-    on jätetty Heinolan kaupungille hyväksyttäväk-
12162: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja        si.
12163: Timo Ihamäen näin kuuluvan kirjallisen kysy-            -kirjaston rakentamiseksi ja kiinteistöyhtiön
12164: myksen n:o 1171:                                    rasitteiden järjestämiseksi välttämätön kaava-
12165:                                                     muutos ei ole esisopimuksen mukaisesti vielä
12166:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      lainvoimainen.
12167:        siin Heinolan kaupungin ja Omaisuuden-           Osapuolet ovat neuvotelleet viimeksi
12168:        hoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy:n välisen kiis-    3.12.1997. Neuvottelussa on sovittu, että Arsenal
12169:        tan ratkaisemiseksi?                         esittää Heinolan kaupungille esisopimuksen jat-
12170:                                                     kamista 30.6.1998 saakka. Muutosesityksessä
12171:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-         Arsenal sitoutuu tekemään tulevan kirjastora-
12172: taen seuraavaa:                                     kennuksen pihakannen korjaamisen yhteisesti
12173:                                                     hyväksytyn korjaussuunnitelman mukaisesti
12174:    Omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal-SSP Oy ja           30.6.1998 mennessä. Lisäksi Arsenal sitoutuu
12175: Heinolan kaupunki ovat 13.8.1997 allekirjoitta-     korvaamaan mahdollisen Heinolan kaupungin
12176: neet Kiinteistöosakeyhtiö Heinolan Tietokes-        kirjaston suunnittelukustannuksen, jos esisopi-
12177: kuksen osakkeita koskevan esisopimuksen. Esi-       mus raukeaa Arsenalista johtuvasta syystä. Osa-
12178: sopimus purkautuu 31.3.1998, elleivät sopija-       puolet ovat neuvottelussa lisäksi sopineet, että
12179: puolet yhteisesti toisin sovi. Esisopimuksen mu-    Heinolan kaupunki pyrkii hyväksymään esi-
12180: kaan eräs lopullisen kaupan ehto on, että Arsenal   kauppakirjan muutoksen 22.12.1997 kokoontu-
12181: avaa ja korjaa tulevan kirjastorakennuksen piha-    vassa Heinolan kaupunginvaltuuston kokouk-
12182: kannen kesällä 1997.                                sessa.
12183:    Esisopimuksen ehdot eivät toteudu 31.3.1998          Pihakannen korjaustyö kesällä 1998 ei aiheuta
12184: mennessä, koska:                                    selvitysten mukaan minkäänlaista haittaa tai va-
12185:    - esisopimus on kaupungin päätöksenteko-         hinkoa Heinolan kaupungin kirjaston toteutta-
12186: prosessin takia allekirjoitettu vasta 13.8.1997.    miselle. Kirjaston rakentaminen ja pihakannen
12187: Urakoitsijat eivät ole voineet toteuttaa laajaa     korjaustyö voidaan toteuttaa samanaikaisesti.
12188: ulkoalueiden korjaustyötä syksyllä 1997. Talvel-        Arsenalista saatujen tietojen mukaan kirjas-
12189: la 1997-1998 korjaustyön toteuttaminen on           ton rakentamisesta ei ole vielä yksityiskohtaisia
12190: mahdotonta. Pihakannen korjaustyö tehdään           suunnitelmia, joten esitys kirjastohankkeen vii-
12191: 1.4.-15.6.1998 välisenä aikana viimeistään          västymisestä on ennenaikainen. Esikauppakirjan
12192: 30.6.1998 mennessä.                                 muutos ei näin ollen aiheuta Heinolan kaupun-
12193:    - Heinolan kaupunki ei ole esisopimuksen         gille minkäänlaista viivästystä tai vahinkoa kir-
12194: mukaisesti hyväksynyt Arsenalin esittämiä piha-     jaston toteuttamisen suhteen.
12195: kannen korjaamisen toteuttamistapavaihtoeh-
12196: 
12197:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
12198: 
12199:                                                                          Ministeri Jouko Skinnari
12200:                                              KK 1171/1997 vp                                              3
12201: 
12202: 
12203: 
12204: 
12205:                                           Tili Riksdagens Talman
12206: 
12207:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        som parterna utsett gemensamt har den 27 no-
12208: ger har Ni, Fru Ta1man, med Er skrivelse av den         vember 1997 gjort upp en pian för genomföran-
12209: 6 oktober 1997 tili vederbörande med1em av              det, som Arsenal har godkänt. Planen har över-
12210: statsrådet översänt följande av riksdagsman             lämnats tili Heinola stad för godkännande.
12211: Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr 1171:                - den planändring som krävs för biblioteks-
12212:                                                         bygget och arrangemangen kring det servitut
12213:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          som belastar fastighetsbolaget ännu inte har vun-
12214:         att lösa konflikten mellan Heinola stad         nit Iaga kraft i enlighet med föravtalet.
12215:         och Egendomsförvaltningsbolaget Arse-               Parterna har senast fört underhandlingar den
12216:         na1-SSP Ab?                                     3 december 1997. Under förhandlingarna har
12217:                                                         man kommit överens om att Arsenal föreslår
12218:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Heinola stad en förlängning av föravtalet fram
12219: anföra följande:                                        till den 30 juni 1998. Enligt förslaget tili ändring
12220:                                                         förbinder sig Arsenal att genomföra reparatio-
12221:    Egendomsförvaltningsbolaget Arsenal-SBF              nerna av gårdsplansdäcket i anslutning tili den
12222: Ab och Heinola stad undertecknade den 13 au-            blivande biblioteksbyggnaden enligt en gemen-
12223: gusti 1997 ett föravtal som gäller aktier i Kiinteis-   samt godkänd pian före den 30 juni 1998. Dess-
12224: töosakeyhtiö Heinolan Tietokeskus. Föravtalet           utom förbinder sig Arsenal att ersätta eventuella
12225: upphör att gälla den 31 mars 1998 om inte parter-       kostnader för planeringen av Heinola stads bib-
12226: na gemensamt beslutar något annat. Enligt för-          Iiotek om föravtalet förfalier av orsaker som be-
12227: avtalet är ett av villkoren för en slutlig affår att    ror på Arsenal. Parterna har vid förhandlingarna
12228: Arsenal under sommaren 1997 öppnar och repa-            också kommit överens om att Heinola stad skall
12229: rerar gårdsp1ansdäcket i anslutning tili den bli-       försöka godkänna ändringen av det preliminära
12230: vande biblioteksbyggnaden.                              köpebrevet vid Heinola stads styrelsemöte den 22
12231:    Föravtalets villkor kommer inte att uppfyllas        december 1997.
12232: före den 31 mars 1998 därför att                            Reparationerna av gårdsplansdäcket under
12233:    - föravtalet p.g.a stadens beslutsprocess har        sommaren 1998 kommer enligt utredningar inte
12234: undertecknats först den 13 augusti 1997. Entre-         att orsaka olägenhet eller skada för uppförandet
12235: prenörerna har inte haft möjlighet att slutföra de      av Heinola stads bibliotek. Biblioteksbygget och
12236: omfattande reparationerna utomhus under hös-            gårdsreparationerna kan utföras samtidigt.
12237: ten 1997. Undervintern 1997-1998ärdetomöj-                  Enligt uppgifter som erhåliits från Arsenal
12238: ligt att utföra arbetet. Reparationerna av gårds-       finns det ännu inte några detaljerade planer för
12239: plansdäcket utförs under tiden 1.4-15.6.1998,           biblioteksbygget, varför vad som framförts om
12240: dock före den 30 juni 1998.                             (~>rseningar i biblioteksprojektet är förhastat.
12241:    - Heinola stad inte på det sätt som förutsätts       Andringen i det preliminära köpebrevet ger där-
12242: i föravtalet har godkänt de alternativ Arsenal          med inte upphov tili någon försening elier skada
12243: framlagt då det gäller hur reparationerna av            för Heinola stads vidkommande då det gäller
12244:  gårdsplansdäcket skall utföras. De sakkunniga          uppförandet av biblioteket.
12245: 
12246:      Helsingfors den 16 december 1997
12247: 
12248:                                                                                Minister Jouko Skinnari
12249:                                           KK 1172/1997 vp
12250: 
12251: Kirjallinen kysymys 1172
12252: 
12253: 
12254: 
12255: 
12256:                                   Timo Ihamäki /kok: Kymijoen supermyrkkyjen hävittämisestä
12257: 
12258: 
12259: 
12260:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12261: 
12262:    Kymijoen alajuoksulta Kuusankoskelta Kot-         Siksi tarvitaan toimenpiteitä myrkkyjen hävittä-
12263: kaan on löydetty pohjasedimentistä siihen sitou-     miseksi. Myrkkyjen saastuttamat sedimentit pi-
12264: tuneita myrkky-yhdisteitä, mm. dioksiinia ja fu-     täisi imeä joen pohjasta ja polttaa niin kovassa
12265: raania, jotka ovat molemmat supermyrkkyjä.           kuumuudessa, että myrkyt tuhoutuisivat. Kymi-
12266: Kymijoen dioksiinit ovat maailman tunnetuista        joen pohjamyrkkyjen hävittäminen näyttäisi ole-
12267: tapauksista vakavin. Sedimenttinäytteistä löyde-     van teknisesti mahdollista.
12268: tyt myrkkypitoisuudet ylittävät 100-kertaisesti         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12269: saastuneen maan raja-arvot. Sedimenttejä on va-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12270: lunut aikaa myöten alajuoksulle aina Suomen-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12271: lahteen saakka. Siten mereen on kulkeutunut          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12272: myös dioksiineja. Tästä on ollut seurauksena
12273: mm. se, että esimerkiksi rasvaisen merilohen                     Missä määrin ympäristöministeriön
12274: myrkkypitoisuus on niin suuri, että sen päivittäi-          mielestä kansalaisten kannattaa olla huo-
12275: nen syöminen vie riskirajoille.                             lestuneita Kymijoen tilanteesta, ja
12276:    Näiden myrkkyjen hankaluus on siinä, että ne                  mitä kyseisille myrkyille aiotaan teh-
12277: eivät häviä normaalisti luonnon kiertokulussa.                .. ?
12278:                                                             da.
12279: 
12280:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
12281: 
12282:                                          Timo Ihamäki /kok
12283: 
12284: 
12285: 
12286: 
12287: 270136
12288: 2                                         KK 1172/1997 vp
12289: 
12290: 
12291: 
12292: 
12293:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12294: 
12295:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       osallistuvat Kaakkois-Suomen ympäristökes·
12296: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kus, Kymen maaseutuelinkeinopiiri, Kymijoer
12297: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vesiensuojeluyhdistys, Jyväskylän ja Joensuur
12298: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       yliopistot, Kansanterveyslaitos, UPM-Kymme·
12299: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ne Oy ja ympäristöministeriö. Tutkimuksen en·
12300: 1172:                                                simmäiset välitulokset julkistettiin 15.1.1997
12301:                                                      Niiden perusteella voitiin havaita, että sediment·
12302:             Missä määrin ympäristöministeriön        tiä on kertynyt erityisesti ranta-alueille ja akan·
12303:        mielestä kansalaisten kannattaa olla huo-     virtoihin,joissa lietteen dioksiini- ja furaanipitoi·
12304:        lestuneita Kymijoen tilanteesta, ja           suudet ylittivät 10---1 00-kertaisesti saastuneer
12305:             mitä kyseisille myrkyille aiotaan teh-   maan arviointiin käytettävän raja-arvon. Kor·
12306:          .. ?
12307:        d a.                                          keimmat pitoisuudet on mitattu Kymijoen ylä·
12308:                                                      juoksulla välillä Keitti-Anjalankoski. Syvem
12309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mällä sedimentissä pitoisuudet ovat korkeampi~
12310: vasti seuraavaa:                                     kuin pintasedimentissä. Alueille, joissa veden vir·
12311:                                                      tausnopeus on suuri, kuten syvän jokiuomar
12312:     Kymijoen ja sen suistoalueen pohjasedimen-       pohjaan, sedimenttiä ei kerry.
12313: tissä havaittiin kohonneita dioksiini- ja [uraani-      Uusimpien, juurijulkistettujen tutkimustulos
12314: pitoisuuksia ensimmäisen kerran 1990-luvun           ten mukaan voidaan alustavasti arvioida ihmisil
12315: alussa ja saastuneisuuden laajuus varmistui vii-     le ja ympäristölle aiheutuvia riskejä. Kymijoer
12316: me vuonna. Kymijoen sedimentin dioksiinit ja         sedimentin eliöstössä on havaittu myrkkyvaiku
12317: furaanit ovat pääosin peräisin Kuusankoskella        tuksia sekä epämuodostumia. Dioksiinien ja fu
12318: sijainneesta KY 5 -sinistymänsuoja-ainetta val-      raanien pitoisuudet Kymijoen ja sen edustar
12319: mistaneesta Kymin Osakeyhtiön tehtaasta.             merialueen kaloissa eivät oleellisesti poikkel
12320: Dioksiinit ja furaanit sisältyivät valmistettuun     muualla Suomessa mitatuista pitoisuuksista. Itä
12321: kloorifenolipitoiseen suojausaineeseen epäpuh-       meren lohen ja vanhojen silakoiden pitoisuude
12322: tautena, ja niitä on päässyt Kymijokeen tiettä-      ovat huomattavasti Kymijoen kalojen pitoisuuk
12323: västi tulvavesien mukana lammesta, johon kerät-      sia korkeampia. Kymijoen kalojen maksassa jl
12324: tiin tuotantolaitteiston puhdistusvesiä. Myös        mädissä on kuitenkin mitattu kohonneita pitoi
12325: 1960-luvulla tapahtuneen tulipalon seurauksena       suuksia. Alueellisia pitoisuuseroja ei Kymijoet
12326: näitä yhdisteitä kulkeutui vesistöön sammutus-       kalastossa havaittu huolimatta pohjasedimentit
12327: vesien mukana. KY 5 -tuotetta valmistettiin          selvistä alueellisista eroista. Muita epäpuhtauk
12328: 1940-luvulta alkaen vuoteen 1984 asti yhteensä       sia, erityisesti difenyylieettereitä, näyttäisi kui
12329: noin 23 000 tonnia.                                  tenkin Kuusankosken alapuolisella alueelh
12330:     Kymijoen sedimentissä esiintyy lisäksi kohon-    esiintyvän kaloissa kohonneita pitoisuuksia.
12331: neita pitoisuuksia elohopeaa, joka on pääosin           Dioksiini- ja furaanipitoisuudet äidinmaidos
12332: peräisin kloorialkaliteollisuudesta sekä massa- ja   sa ovat Kymijoen alueella matalat: samaa taso:
12333: paperiteollisuudesta, jossa elohopeaa käytettiin     tai alhaisemmat kuin muualla Suomessa. Sen si
12334: 1960-lopulle asti liman- ja homeentorjuntaan.        jaan runsaasti kalaa käyttävällä alueen väestölli
12335:     Sedimentin myrkyllisten yhdisteiden esiinty-     on ilmeisesti varsin korkea dioksiini- ja furaani
12336: mistä sekä niiden vaikutuksia ihmisen terveyteen     altistustaso, mikä ei kuitenkaan aiheutune Ky
12337: ja luonnon eliöihin selvitetään parhaillaan viime    mijoen saastumisesta, koska pitoisuudet kaloiss;
12338: vuonna käynnistyneessä monivuotisessa tutki-         ovat alhaiset. Näin ollen ei ole katsottu peruste!
12339: mushankkeessa "Organoklooriyhdisteet ja ras-         luksi rajoittaa kalan käyttöä ravintona Kymi
12340: kasruetallit Kymijoen sedimentissä; esiintymi-       joen alueella. Vain kalan maksan ja mädin run
12341: nen, kulkeutuminen, vaikutukset ja terveysris-       sasta käyttöä saattaisi olla syytä välttää. Mah
12342: kit". Tutkimus toteutetaan yhteistyöhankkeena        dollinen dioksiinialtistuksen lähde on Itämere1
12343: Suomen ympäristökeskuksen johdolla, ja siihen        rasvaiset kalat, mutta kalansyöntiä kokonaisuu
12344:                                                KK 1172/1997 vp                                              3
12345: 
12346: dessaan ei ole nykytiedon valossa syytä rajoittaa.         Hollannissa. Dioksiinienja furaanien käsittelylle
12347: Kalaa suositellaan syötävän viikoittain, mutta            on vain eräitä käyttökelpoisia vaihtoehtoja, jois-
12348: eri kalalajeja vaihdellen. Edellä mainittujen tut-        ta edustaja Ihamäen kysymyksessä mainittiin
12349: kimusten lisäksi on käynnissä Kymijoen varrella           poltto. Polttoa arvioitaessa on kuitenkin otetta-
12350: asuvan väestön epidemiologinen syöpä tutkimus.            va huomioon, että Kymijoen saastunut sedi-
12351:    Kaakkois-Suomen ympäristökeskus on ym-                 mentti sisältää myös elohopeaa, joka polton yh-
12352: päristöministeriön rahoituksella selvittämässä            teydessä höyrystyisija voisi ilman asianmukaista
12353: Kymijoen ja sen edustan merialueen pohjaliet-             puhdistusta vapautua ilmakehään. Poltto voi-
12354: teen saastuneisuudesta aiheutuvien joen ja sen            daan toteuttaa ainoastaan ongelmajätteiden
12355: rantojen käyttöön kohdistuvia vaikutuksia ja              polttolaitoksella, jossa poltto-olosuhteet ja pääs-
12356: mahdollisia rajoituksia. Samalla ympäristökes-            töjenpuhdistus täyttävät jätelaissa ja jätteenpolt-
12357: kus laatii toimenpideohjelmaa ympäristöhaitto-            tolaitoksia koskevan valtioneuvoston päätökses-
12358: jen vähentämiseksi ja menettelytapojen kehittä-           sä asetetut vaatimukset.
12359: miseksi käytännön tilanteita, kuten vesi- ja ran-            Koska dioksiinit ja furaanit sitoutuvat varsin
12360: tarakentamishankkeita ja niihin liittyvää saastu-         tiukasti pohjasedimenttiin, toistaiseksi on paras-
12361: neen sedimentin käsittelyä varten. Kaakkois-              ta välttää mahdollisimman paljon sedimenttiä
12362: Suomen ympäristökeskus on tekemiensä tutki-               sekoittavaa toimintaa. Kymijokea ei voitane kui-
12363: musten perusteella antanut viime kesänä paikal-           tenkaanjättää täysin rauhaan. Esimerkiksi silto-
12364: lisia suosituksia lasten leikkimisen rajoittamises-       jen rakentaminen ja kunnostusruoppaukset ovat
12365: ta eräillä uimarannoilla, koska niillä lapset voisi-      hankkeita, joissa Kymijoen sedimenttiä joudu-
12366: vat altistua haitailisille aineille niellessään saastu-   taan käsittelemään. Tällä hetkellä saastuneen se-
12367: nutta sedimenttiä sisältävää rantavettä.                  dimentin käsittelymenetelmänä on polton lisäksi
12368:     Myös Kymijoen pohjasedimentin kunnostus-              mahdollinen vain läjitys ongelmajätteen kaato-
12369: tapoja arvioidaan. Ennen laajoista kunnostustoi-          paikalle, joka täyttää jätelain nojalla kaatopai-
12370: menpiteistä päättämistä on kuitenkin vielä saata-         koista annetun valtioneuvoston päätöksen aset-
12371: va tarkempi käsitys saastuneen sedimentin sijain-         tamat vaatimukset.
12372: nista ja määrästä sekä poistettavan sedimentin               Käynnissä olevat tutkimukset ovat laajoja, ja
12373: asianmukaisen jätehuollon järjestämisestä.                niiden tulosten perusteella arvioidaan Kymijoen
12374:  Muista maista saatujen kokemusten perusteella            sedimentissä esiintyvistä haitallisista aineista ih-
12375:  näin laaja kunnostus on useiden vuosien työ,             misen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia ris-
12376: jonka kustannukset voivat olla jopa satoja mil-           kejä. Uusista tuloksista tiedotetaan niiden val-
12377: joonia. Näin ollen työn edellytykset ja toteutus          mistuttua. Samanaikaisesti arvioidaan tarvetta
12378:  on suunniteltava erittäin tarkasti.                      mahdollisiin suosituksiin tai rajoituksiin, samoin
12379:     Saastuneiden sedimenttien käsittelystä ja kun-        kuin kunnostustoimenpiteiden edellytyksiä ja
12380:  nostuksesta on kokemusta erityisesti Saksassa ja         käytännön toteutustapoja.
12381:       Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1998
12382: 
12383:                                                                     Ympäristöministeri Pekka Haavisto
12384: 4                                          KK 1172/1997 vp
12385: 
12386: 
12387: 
12388: 
12389:                                         Tili Riksdagens Talman
12390: 
12391:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        av Fin1ands miljöcentral som ett samarbetspro-
12392: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-      jekt där Sydöstra Fin1ands miljöcentral, Kymme-
12393: de medlem av statsrådet översänt följande av          ne landsbygdsnäringsdistrikt, vattenvårdsför-
12394: riksdagsman Timo Ihamäki undertecknade                eningen i Kymmenedalen, universiteten i Jyväs-
12395: spörsmå1 nr 1172:                                     kylä och Joensuu, Fo1khälsoinstitutet, bolaget
12396:                                                       UPM-Kymmene och miljöministeriet är med.
12397:           1 viiken utsträckning lönar det sig en-     De första mellantidsresultaten publicerades
12398:        ligt miljöministeriets åsikt för medbor-       15.1.1997. På basis därav kunde man konstatera
12399:        garna att bekymra sig om tillståndet i         att sediment särskilt anhopats utmed stränderna
12400:        Kymmene älv, och                               och där det är motström; där översteg halterna av
12401:           vad avser man att göra beträffande de       dioxiner och furaner med mellan tio och hundra
12402:        ifrågavarande gifterna?                        gånger det gränsvärde som ställts upp för förore-
12403:                                                       nad mark. De högsta halterna har mätts upp i
12404:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         övre loppet av Kymmene älv mellan Keitti och
12405: anföra följande:                                      Anjalankoski. Halterna i de djupt liggande sedi-
12406:                                                       menten är högre än i ytsedimenten. Där vattnets
12407:     Förhöjda halter av dioxin och furan noterades     strömningshastighet är hög, såsom i bottnen av
12408: första gången i början av 1990-talet i bottensedi-    huvudströmfåran, anhopas knappast några sedi-
12409: ment från Kymmene älv och från dess delta, och        ment.
12410: i fjol fastställdes hur omfattande föroreningen är.      Enligt de fårskaste, nyss publicerade under-
12411: Dioxinerna och furanerna i bottensedimenten           sökningsresultaten kan riskerna för människan
12412: härstammar huvudsakligen från en av Kym-              och miljön preliminärt utvärderas. Giftverkning-
12413: menebolagets fabriker som låg i Kuusankoski           ar och missbildningar har kunnat observeras i
12414: och tillverkade skyddsmedlet K Y 5 mot blåfårg-       organismer i sedimenten från Kymmene älv. Hal-
12415: ning i trä. Dioxinerna och furanerna ingick som       terna av dioxiner och furaner i fisk från Kymme-
12416: en förorening i det k1orfenolhaltiga skyddsmed-       ne älv och havet utanför mynningsområdet avvi-
12417: let, och de har veterligen kommit ut i Kymmene        ker inte nämnvärt från de halter ~om mätts upp
12418: älv genom en damm där reningsvattnen från pro-        annorstädes i Finland. Halterna i Ostersjölax och
12419: duktionsanläggningen samlades. Dessa förore-          i gammal Strömming är avsevärt högre än i fisken
12420: ningar spreds också till vattendraget tillsammans     från K ymmene älv. Men förhöjda halter har i alla
12421: med släckningsvattnen vid en eldsvåda under           fall uppmätts i levern och rommen av fisk från
12422: 1960-talet. Medlet KY 5 tillverkades från 1940-       Kymmene älv. Oavsett klara regionala skillnader
12423: talet ända fram tili 1984 till en sammanlagd          i bottensedimenten har några regionala haltskill-
12424: mängd av ca 23 000 ton.                               nader inte kunnat observeras i fisken. Men det
12425:     1 sedimenten från Kymmene älv påträffas           verkar i alla fall som om det i synnerhet i fisk från
12426: dessutom förhöjda kvicksilverhalter, som hu-          området nedanför Kuusankoski skulle förekom-
12427: vudsakligen kommer från kloralkaliindustrin           ma förhöjda halter av andra föroreningar, hu-
12428: och massa- och pappersindustrin, som fram till        vudsakligen difenyletrar.
12429: slutet av 1960-talet använde kvicksilver för slem-       1 Kymmene älvdalligger dioxin- och furanhal-
12430: och mögelbekämpning.                                  ten i modersmjölk på en mycket låg nivå, lika låg
12431:     Som bäst pågår en undersökning av förekom-        eller lägre än annorstädes i Finland. Men där-
12432: sten av giftiga föreningar i sedimenten och av        emot har den befolkning som äter mycket fisk
12433: deras verkningar på människans hälsa och orga-        uppenbarligen en hög exponeringsnivå för dioxi-
12434: nismerna i naturen. Det mångåriga forsknings-         ner och furaner. Detta beror emellertid inte på
12435: projektet gäller organiska klorföreningar och         föroreningen av Kymmene älv, eftersom halter-
12436: tungmetaller i sedimenten från Kymmene älv in-        na i fisken där är låga. Därför har det inte ansetts
12437: klusive förekomst, transport, verkningar och          motiverat att begränsa användningen av fisk som
12438: hälsorisker. Undersökningen görs under ledning        föda i Kymmenedalen. Men det kan nog vara
12439:                                                KK 1172/1997 vp                                             5
12440: 
12441: skäl att undvika riklig användning av fisklever               Speciellt Tyskland och Holland har erfarenhet
12442: och rom. En eventuell källa för dioxinexpone-              av behandling och iståndsättning av fororenade
12443: ringen är de feta fiskarna från Östersjön, men i           sediment. Det finns bara ett fåtal användbara
12444: Ijuset av den kunskap vi nu besitter finns det             alternativ för behandlingen av dioxiner och fura-
12445: ingen anledning att över lag begränsa använd-              ner, och av dem nämns förbränning i riksdags-
12446: ningen av fisk tili föda. Det rekommenderas att            man Ihamäkis spörsmål. Vid utvärderingen av
12447: man äter fisk varje vecka, men då olika slag av            eventuell förbränning är det i alla fall skäl att
12448: fisk. Utöver de ovan nämnda undersökningarna               beakta att de förorenade sedimenten i Kymmene
12449: pågår en epidemiologisk cancerundersökning av              älv också innehåller kvicksilver, som vid förbrän-
12450: befolkningen utmed Kymmene älv.                            ning skulle förångas och utan vederbörlig rening
12451:     Sydöstra Finlands miljöcentral håller på att,          komma ut i atmosfåren. Förbränningen kan en-
12452: med finansiering från miljöministeriet, undersö-           bart göras vid förbränningsanläggningen för
12453: ka de verkningar som föroreningen av botten-               problemavfall, där omständigheterna och ut-
12454: sedimenten i Kymmene älv och havet utanför                 släppsreningen uppfyller de krav som avfallsla-
12455: kan ha på användningen av stränderna och de                gen och statsrådets beslut ställer på anläggningar
12456: begränsningar som de eventuellt kan föranleda.             för avfallsförbränning.
12457: Samtidigt utarbetar miljöcentralen ett åtgärds-               Eftersom dioxiner och furaner binds mycket
12458: program för att minska miljöolägenheterna och              hårt vid bottensedimenten är det tills vidare bäst
12459: för att ta fram förfaringssätt för praktiska situa-        att så mycket som möjligt undvika att röra upp
12460: tioner, såsom för behandling av förorenade bot-            bottensedimenten. Men Kymmene älv kan dock
12461:  tensediment i samband med vatten- och strand-             knappast helt bli åsidosatt. Tili exempel brobyg-
12462:  byggnadsprojekt. Sydöstra Finlands miljöcen-              gen och muddringsarbeten för iståndsättningen
12463:  tral har på basis av sina undersökningar i somras         är sådana projekt där sedimenten måste behand-
12464:  gett lokala rekommendationer om att barnen på             las. 1 detta nu omfattar behandlingsmetoderna
12465:  vissa badstränder inte skall få !eka fritt för att inte   utöver förbränning endast deponering på av-
12466:  exponeras för skadliga ämnen, om de råkar svälja          stjälpningsplatser för problemavfall som uppfyl-
12467:  strandvatten som kan innehålla förorenade sedi-           ler kraven i det beslut som statsrådet utfårdat
12468:  ment.                                                     enligt avfallslagen.
12469:      Också olika sätt att sätta bottensedimenten i            De undersökningar som nu pågår är mycket
12470:  stånd bedöms. Men innan beslut om mer omfat-              omfattande, och på basis av dem bedöms de
12471:  tande restaureringsåtgärder kan fattas behövs en          risker som människans hälsa och miljön utsätts
12472:  klarare uppfattning om var de förorenade sedi-            för på grund av de skadliga ämnena i sedimenten
12473:  menten finns, viiken mängd det är fråga om och            i Kymmene älv. Information om de nyaste rönen
12474:  hur avfallshanteringen av sedimenten vederbörli-          ges då sådana föreligger. Samtidigt bedöms be-
12475:  gen kan ordnas. På basis av erfarenheterna i              hovet av eventuella rekommendationer eller be-
12476:  andra Iänder är en så här omfattande iståndsätt-          gränsningar, likaså förutsättningarna för restau-
12477:   ning ett mångårigt arbete, och kostnaderna kan           reringsåtgärder och för hur arbetet i praktiken
12478:   belöpa sig tili hundratals miljoner. Detta betyder       kan utföras.
12479:   att förutsättningarna för arbetet och utförandet
12480:   måste planeras mycket noggrant.
12481:       Helsingfors den 9 januari 1998
12482: 
12483:                                                                            Miljöminister Pekka Haavisto
12484:                         j
12485:                        j
12486:                       j
12487:                      j
12488:                     j
12489:                    j
12490:                   j
12491:                  j
12492:                 j
12493:                j
12494:               j
12495:              j
12496:             j
12497:            j
12498:           j
12499:          j
12500:         j
12501:        j
12502:       j
12503:      j
12504:     j
12505:    j
12506:   j
12507:  j
12508: j
12509:                                             KK 1173/1997 vp
12510: 
12511: Kirjallinen kysymys 1173
12512: 
12513: 
12514: 
12515: 
12516:                                     Timo Ihamäki /kok: Muuttoilmoitusten tekemisestä taloyhtiön
12517:                                        edustajan välityksellä
12518: 
12519: 
12520:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
12521: 
12522:    Nykyisin voimassa oleva muuttoilmoitusme-           ja väestötietolain muuttamista siten, että niissä
12523: nettely on johtanut siihen, etteivät asunto-osa-       otetaan huomioon sosiaaliturvalainsäädännön
12524: keyhtiöiden isännöitsijät ole enää pystyneet luo-      tarpeet. Ehdotukset eivät kuitenkaan toistaiseksi
12525: tettavasti selvittämään talossa asuvia henkilöitä,     ole johtaneet konkreettisiin toimenpiteisiin.
12526: koska muuttoilmoituksia ei enää tehdä heidän               Kotikuntalain muutos siten, että muuttoil-
12527: välityksellään. Tämä on vaikeuttanut myös Ke-          moitukset tehtäisiin taloyhtiön edustajan väli-
12528: lan paikallistoimistojen mahdollisuutta selvittää      tyksellä, selkiyttäisi myös Kelan maksamien asu-
12529: todellisia asumisolosuhteita asumistuki-ja lapsi-      mistuen ja lapsilisän yksinhuoltajakriteereihin
12530: lisähakemuksia käsiteltäessä.                          liittyviä tulkintavaikeuksia. Tällöin voitaisiin
12531:    Väestörekisterin tietoja ei myöskään voi pitää      nykyistä paremmin luottaa talon asukasluette-
12532: kaikissa tapauksissa luotettavina, koska on            loihin eikä hakijoilta tarvitsisi enää pyytää kuin
12533: osoittautunut, että muuttoilmoituksia on jätetty       poikkeustapauksissa selvitystä asunnosta muut-
12534: tekemättä väestörekisteri viranomaiselle. Muut-        taneista henkilöistä. Nykyisin lisäselvityksiä jou-
12535: tailmoitusten tekemistä ei valvota, ja tämä voi        dutaan hakijoilta pyytämään silloin, kun on ai-
12536: johtaa rekisterin tietojen virheellisyyteen.           hetta olettaa, etteivät väestörekisterin tai talon
12537:    Epäkohtaan ovat kiinnittäneet huomiota asu-         asukasluettelon tiedot ole ajan tasalla.
12538: mistukitoimikunta 11.1.1995 antamassaan mie-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12539: tinnössä (Komiteanmietintö 1995: 1) ja toimeen-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12540: tuloturvalainsäädännön selkeyttämistä selvittä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12541: nyt selvitysmies Pentti Arajärvi 27.8.1997 anta-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12542: massaan muistiossa "Selkeämpään toimeentu-
12543: loon". Asumistukitoimikunta esitti mietinnös-                   Onko Hallitus tietoinen nykyisen koti-
12544: sään, että väestökirjamenettelyä kehitettäisiin si-           kuntalain epäkohdista, jotka koskevat
12545: ten, että asunnosta pois muuttava olisi velvolli-             muuttoilmoitusten tekemistä ja talon
12546: nen ilmoittamaan muutostaan suoraan taloyh-                   asukasluetteloiden luotettavuutta, ja
12547: tiön edustajalle. Selvitysmies Arajärvi totesi, että            mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan
12548: ongelmat liittyvät pääosin yhdessä ja erillään                korjaamiseksi?
12549: asumiseen ja esitti selvitettäväksi kotikuntalain
12550: 
12551:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
12552: 
12553:                                            Timo Ihamäki /kok
12554: 
12555: 
12556: 
12557: 
12558: 270136
12559: 2                                          KK 1173/1997 vp
12560: 
12561: 
12562: 
12563: 
12564:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12565: 
12566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        salaisille tiedotettu monin eri tavoin. Tietojen
12567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         saanti väestötietojärjestelmään on huomattavas-
12568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ti nopeutunut, mikä on yhteiskunnan tietohuol-
12569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        lon kannalta tärkeää.
12570: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            Taloyhtiöillä on mahdollisuus saada tarvitse-
12571: 1173:                                                 miaan tietoja talon asukkaista nykyisin monin eri
12572:                                                       tavoin. Tietoja voidaan kerätä muun muassa
12573:          Onko Hallitus tietoinen nykyisen koti-       asunto-osakkeiden kauppojen yhteydessä, asuk-
12574:        kuntalain epäkohdista, jotka koskevat          kaiden asioidessa muuttovaiheessa talon edusta-
12575:        muuttoilmoitusten tekemistä ja talon           jan kanssa ja antamalla taloyhtiön sisäisiä mää-
12576:        asukasluetteloiden luotettavuutta, ja          räyksiä asukkaiden ilmoitusvelvollisuudesta.
12577:          mitä Hallitus aikoo tehdä asiantilan            Väestötietojärjestelmä tarjoaa jo tällä hetkellä
12578:        korjaamiseksi?                                 useita vaihtoehtoisia palvelumuotoja,joista talo-
12579:                                                       yhtiöt voivat valita itselleen sopivimman ja tar-
12580:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           koituksenmukaisimman tietopalvelumuodon.
12581: taen seuraavaa:                                       Väestörekisterikeskus käy parhaillaan neuvotte-
12582:                                                       luja kiinteistöalan järjestöjen (Suomen Kiinteis-
12583:     Väestötietojärjestelmän osoitetietojen ylläpi-    töliitto ry., Suomen Isännöitsijäliitto ry. ja Isän-
12584: to perustuu kansalaisille säädettyyn ilmoitusvel-     nöintiyritysten Liitto ry.) kanssa taloyhtiöiden ja
12585: vollisuuteen. Kotikuntalakia säädettäessä on          rekisteriviranomaisten välisten yhteistyömuoto-
12586: asetettu tavoitteeksi muuttoilmoitusvelvollisuu-      jen kehittämiseksi. Tavoitteena on, että talon
12587: den keventäminen ja yksinkertaistaminen.              edustajat ja paikalliset rekisteriviranomaiset tar-
12588: Uudistuksella on pyritty tehostamaan ja nopeut-       kistavat osoitetietoja yhteistyössä ja taloyhtiöille
12589: tamaan rekisteriviranomaisten tiedonsaantia ja        kehitetään entistä parempia uuden tekniikan
12590: parantamaan näin osoitetietojen tasoa väestötie-      mahdollistamia palvelumuotoja. Järjestöjen
12591: tojärjestelmässä. Tiedon tason parantaminen te-       edustajien kanssa on sovittu yhteisen työryhmän
12592: hostaa väestötietojärjestelmästä koko yhteis-         perustamisesta hankkeen toteuttamista varten.
12593: kunnalle annettavaa tietohuoltoa.                         Paluu aiemmin käytössä olleeseen ilmoitus-
12594:     Lakisääteisen muuttoilmoitusvelvollisuuden        menettelyyn, jossa muuttoilmoitus toimitettiin
12595: täyttäminen on tehty mahdollisimman helpoksi          kiinteistön edustajan kautta, olisi monelta kan-
12596: ja joustavaksi nimenomaan kansalaisen kannal-         nalta ongelmallista. Menettely hidastaisi uusien
12597: ta, joka vastaa itse ilmoitusvelvollisuutensa täyt-   osoitteiden saamista väestötietojärjestelmään ja
12598: tämisestä. Tässä yhteydessä on luovuttu, osittain     siten koko yhteiskunnan tietohuoltoa sekä estäisi
12599: myös tietosuojasyistä, velvollisuudesta toimittaa     kansalaisten kannalta helpot ja joustavat ilmoi-
12600: kirjallinen muuttoilmoitus rakennuksen omista-        tustavat, kuten muuttoilmoituksen tekemisen
12601: jan tai tämän edustajan kautta rekisteriviran-        puhelimitse. Mahdollisuus tehdä muuttoilmoi-
12602: omaiselle. Nykyisin muutosta voi ilmoittaa            tus jo ennen muuttopäivää voisi jäädä käyttä-
12603: maistraatille kirjallisesti, puhelimitse, sähköisen   mättä, koska muuttoilmoituslomake pitäisi toi-
12604: viestinnän avulla tai asiakaskäynnin yhteydessä       mittaa uuden asuintalon edustajalle, jonka luona
12605: suullisesti. Ilmoituksen voi tehdä jo ennen muut-     asioidaan useimmiten vasta muuton jälkeen.
12606: topäivää.                                             Väestökirjanpitoa varten tarkoitetun muuttoil-
12607:     Vuonna 1995 käyttöön otettu valtakunnalli-        moituslomakkeen kierrättäminen yksityisen yh-
12608: nen muuttoilmoitusten palvelupuhelin, johon           teisön kautta olisi ongelmallista myös yksilön
12609: voi maksutta ilmoittaa muutosta, on otettu kan-       tietosuojan kannalta.
12610: salaisten keskuudessa hyvin vastaan. Nykyisin jo         Muuttoilmoituksen tekeminen on laissa sää-
12611: yli 40 % kaikista muuttoilmoituksista tehdään         detty velvollisuus, jonka laiminlyönnistä on seu-
12612: puhelimitse. Muuttoilmoitusvelvollisuudesta ja        raamuksena ilmoitusrikemaksu. Tapauksiin,
12613: muuttoilmoitusten palvelupuhelimesta on kan-          joissa harhauttamismielessä jätetään muuttoil-
12614:                                              KK 1173/1997 vp                                            3
12615: 
12616: moitus tekemättä tai tehdään väärä ilmoitus, il-           Yhteiskunnan tietohuollon kannalta on tär-
12617: moitusmenettelyllä ei ole merkitystä, vaan täl-         keää, että väestötietojärjestelmässä olevat osoi-
12618: laisten tapausten torjumiseksi tarvitaan muun-          tetiedot ovat virheettömiä. Rekisterihallinnossa
12619: laisia toimenpiteitä. Väärinkäytöksiin voidaan          kiinnitetään erityistä huomiota väestötietojärjes-
12620: vaikuttaa esimerkiksi eri viranomaisten ja mui-         telmän osoitetietojen oikeellisuuden varmistami-
12621: den henkilön asumisesta tietävien tahojen yhteis-       seen ja tietojen tason seurannan järjestämiseen.
12622: työllä.                                                 Tehostamalla yhteistyötä eri viranomaisten ja
12623:    Taloyhtiöiden kanssa valmisteltavan yhteis-          muiden osoitetietoja keräävien ja käyttävien ta-
12624: työhankkeen lisäksi Väestörekisterikeskus selvit-       hojen välillä pyritään estämään muuttoilmoitus-
12625: tää parhaillaan Suomen Posti Oy:n kanssa yh-            ten laiminlyöntejä, kehittämään tiedonkeruume-
12626: teistyömahdollisuuksia yhteisen tiedonkeruume-          netelmiä ja parantamaan väestötietojärjestelmän
12627: netelmän luomiseksi ja postiosoitteiden lisäämi-        palvelukykyä. Nyt vireillä olevilla toimenpiteillä
12628: seksi väestötietojärjestelmään. Hankkeen toteut-        pyritään varmistamaan niin Kansaneläkelaitok-
12629: tamista varten on sovittu perustettavaksi yhtei-        sen kuin muidenkin väestötietojärjestelmän osoi-
12630: nen työryhmä. Osoitetietojen laadun jatkuvaa            tetietoja hyväksikäyttävien viranomaisten, ku-
12631: seurantaa varten on tehty valinta tutkimusmene-         ten esimerkiksi oikeushallinnon, poliisihallin-
12632: telmästä, jolla osoitetietojen taso tullaan selvittä-   non, verohallinnon ja kuntien palvelua.
12633: mään säännöllisesti joka vuosi.
12634: 
12635:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
12636: 
12637:                                                                              Ministeri Jouni Backman
12638: 4                                           KK 1173/1997 vp
12639: 
12640: 
12641: 
12642: 
12643:                                          Tili Riksdagens Talman
12644: 
12645:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            över 40% av alla flyttningsanmälningar per tele-
12646: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            fon. Medborgarna har på många olika sätt infor-
12647: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        merats om flyttningsanmälningssky ldigheten
12648: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-              och servicetelefonen för flyttningsanmälningar.
12649: målnrll73:                                             Det går nu betydligt snabbare att föra in uppgif-
12650:                                                        ter i befolkningsdatasystemet, vilket är viktigt
12651:           Är Regeringen medveten om de miss-           med tanke på samhällets informationsförsörj-
12652:        förhållanden som den gällande lagen om          ning.
12653:        hemkommun medför när det gäller läm-               Numera kan fastighetsbolagen på många oli-
12654:        nande av flyttningsanmälan och tillförlit-      ka sätt få de uppgifter de behöver om dem som
12655:        ligheten hos fastigheternas boendeför-          bor i huset. Uppgifter kan samlas in bl.a. när
12656:        teckningar, och                                 bostadsaktier köps och säljs och när de boende
12657:           vad ämnar Regeringen göra åt situa-          besöker fastighetens företrädare vid flyttningen
12658:        tionen?                                         samt genom att interna bestämmelser utfårdas
12659:                                                        om de anmälningar som de som bor i fastigheten
12660:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          är skyldiga att göra.
12661: anföra följande:                                          Befolkningsdatasystemet erbjuder redan nu
12662:                                                        många alternativa serviceformer, av vilka fastig-
12663:     Upprätthållandet av befolkningsdatasyste-          hetsbolagen kan välja den form av informations-
12664: mets adressuppgifter baserar sig på den anmäl-         tjänst som är lämpligast och ändamålsenligast
12665: ningsskyldighet som bestämts för medborgarna.          för dem. Befolkningsregistercentralen för som
12666: När lagen om hemkommun stiftades var målet             bäst förhandlingar med organisationer inom
12667: att underlätta och förenkla flyttningsanmäl-           fastighetsbranschen (Finlands Fastighetsför-
12668: ningsskyldigheten. Därigenom skulle regis-             bund r.f., Suomen Isännöitsijäliitto ry och
12669: termydigheterna få uppgifterna effektivare och         lsännöintiyritysten Liitto ry) om hur samarbetet
12670: snabbare och standarden på adressuppgifterna i         mellan fastighetsbolagen och registermyndighe-
12671: befolkningsdatasystemet förbättras. När stan-          terna kan utvecklas. Målet är att företrädarna för
12672: darden förbättras effektiveras den informations-       fastigheterna och de lokala registermyndigheter-
12673: försörjning ur befolkningsdatasystemet som till-       na skall samarbeta i fråga om kontrollen av
12674: handahålls hela samhället.                             adressuppgifterna och att det för fastighetsbola-
12675:     Den lagstadgade flyttningsanmälningsskyl-          gen skall utvecklas bättre serviceformer baserade
12676: digheten har utformats så att den uttryckligen         på ny teknik. Tilisammans med företrädare för
12677: från medborgarens synpunkt skall vara så enkel         organisationerna har man kommit överens om
12678: och smidig som möjligt, eftersom medborgaren           att tilisätta en gemensam arbetsgrupp för genom-
12679: själv svarar för att anmälningsskyldigheten full-      förandet av projektet.
12680: görs. 1 detta sammanhang har man, delvis också            En återgång tili det tidigare anmälningsförfa-
12681: på grund av datasekretessen, frångått skyldighe-       randet, enligt vilket flyttningsanmälan skulle till-
12682: ten att tillställa registermyndigheten en skriftlig    ställas befolkningsregistermyndigheterna via
12683: flyttningsanmälan via byggnadens ägare eller           fastighetsägarens företrädare, vore problematisk
12684: dennes ombud. Numera kan en flyttning anmälas          på många sätt. Förfarandet skulle leda tili att det
12685: tili magistraten skriftligen, per telefon, med hjälp   tar längre tid att föra in uppgifterna om nya
12686: av elektronisk kommunikation eller muntligen i         adresser i befolkningsdatasystemet och därige-
12687: samband med kundbesök. Anmälan kan göras               nom tili att hela samhällets informationsförsörj-
12688: redan före flyttningsdagen.                            ning fördröjs och att användningen av de anmäl-
12689:     År 1995 togs en riksomfattande servicetelefon      ningssätt, exempelvis flyttningsanmälningar per
12690: för flyttningsanmälningar i bruk. Tili denna kan       telefon, som är enkla och smidiga för medborgar-
12691: en flyttning anmälas avgiftsfritt. Den nya servi-      na förhindras. Möjligheten att göra flyttningsan-
12692: cen har mottagits väl av medborgarna. 1dag görs        mälan redan före flyttningsdagen kunde bli out·
12693:                                           KK 1173/1997 vp                                            5
12694: 
12695: nyttjad, eftersom man skulle bli tvungen att föra    överens om att tillsätta en gemensam arbets-
12696: flyttningsanmälningsblanketten tili företrädaren     grupp för genomförandet av projektet. För att
12697: för ägaren tili den fastighet där den nya bostaden   standarden på adressuppgifterna skall kunna föl-
12698: finns. Företrädaren besöker man ju oftast först      jas kontinuerligt har man valt ut en undersök-
12699: efter flyttningen. Att låta den för folkbokföring-   ningsmetod som kommer att användas vid en
12700: en avsedda flyttningsanmälningsblanketten gå         regelbunden, årligen återkommande utredning
12701: via en privat sammanslutning skulle också vara       av standarden på adressuppgifterna.
12702: problematiskt med tanke på de enskildas integri-        Med tanke på samhällets informationsförsörj-
12703: tetsskydd.                                           ning är det viktigt att befolkningsdatasystemets
12704:     Att göra flyttningsanmälan är en lagstadgad      adressuppgifter är korrekta. Inom registerför-
12705: skyldighet. Om den försummas påförs en för-          valtningen fåsts särskild vikt vid kontroll av att
12706: summelseavgift. Om flyttningsanmälan lämnas          befolkningsdatasystemets adressuppgifter är
12707: ogjord eller om felaktiga uppgifter lämnas i av-     korrekta och vid uppföljning av uppgifternas
12708: sikt att vilseleda, saknar anmälningsförfarandet     standard. Genom effektivare samarbete mellan
12709: betydelse. Det behövs andra åtgärder för att för-    olika myndigheter och andra som samlar in och
12710: hindra sådana fall. Oegentligheter kan åtgärdas      använder adressuppgifter försöker man hindra
12711: t.ex. genom samarbete mellan olika myndigheter       att flyttningsanmälningarna försummas, utveck-
12712: och andra som känner till var personen i fråga       la metoderna för insamling av uppgifter och för-
12713: faktiskt bor.                                        bättra befolkningsdatasystemets serviceförmå-
12714:     Utöver det projekt som bereds i samarbete        ga. Syftet med de åtgärder som nu är aktuella är
12715: med fastighetsbolagen utreder Befolkningsregis-      att säkerställa den service som tillhandahålls av
12716:  tercentralen som bäst tillsammans med Posten        folkpensionsanstalten och andra myndigheter
12717:  Finland Ab möjligheterna tili samarbete i syfte     som utnyttjar befolkningsdatasystemets adress-
12718:  att skapa en gemensam metod för insamling av        uppgifter, t.ex. justitieförvaltningen, polisför-
12719:  uppgifter och att komplettera befolkningsdata-      valtningen, skatteförvaltningen och kommuner-
12720:  systemet med postadresser. Man har kommit           na.
12721: 
12722:      Helsingforsden 12 december 1997
12723: 
12724:                                                                            Minister Jouni Backman
12725:                                           KK 1174/1997 vp
12726: 
12727: Kirjallinen kysymys 1174
12728: 
12729: 
12730: 
12731: 
12732:                                   Jaakko Laakso /vas: Helsingin yliopistollisen keskussairaalan toi-
12733:                                      minnan tukemisesta
12734: 
12735: 
12736:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
12737: 
12738:    Helsingin yliopistollisen keskussairaalan sai-       Vaikka vakinaisen henkilökunnan työpaikat
12739: raalapalveluja käyttävät kunnat ovat ensi vuon-     eivät ainakaan näillä näkymin ole uhattuina,joh-
12740: na ostamassa HYKSin palveluja runsaalla sadal-      taa määräaikaisen henkilökunnan vähennys
12741: la miljoonalla markalla vähemmän kuin mitä          myös vakituisen henkilökunnan ylikuormittami-
12742: keskussairaala on niitä tarjonnut. Kunnat aiko-     seen. Samalla palvelutaso laskee. Myös kuntien
12743: vat ostaa HYKSin palveluja sekä vuonna 1998         omissa sairaaloissa työpaine lisääntyy.
12744: että myös muina lähivuosina huomattavasti tätä          On todennäköistä, että kokonaisten osastojen
12745: vuotta vähemmän. Tästä syystä HYKS joutuu           sulkeminen ja määräaikaisen henkilöstön työ-
12746: ensi vuonna supistamaan tuntuvasti sekä palve-      suhteiden katkaiseminen johtaa potilasjonojen
12747: lujaan että henkilökuntaansa.                       kasvuun. Mm. kaihileikkaukseen odottavien jo-
12748:    Supistukset kohdistuvat mitä ilmeisimmin         not ovat jo loppuvuodesta pidentyneet, koska
12749: eniten kirurgiaan kuntien siirtäessä alan toimin-   Helsingin kaupungin säästötoimien vuoksi
12750: toja aluesairaaloihinsa. Suurista kunnista Hel-     HYKS ei enää anna tälle vuodelle leikkausaikoja
12751: sinki supistaa erikoissairaanhoidon palvelujen      kuin pikaista leikkausta vaativille helsinkiläispo-
12752: ostamista HYKSiltä 38 miljoonalla markalla,         tilaille. Ensi vuonna kaihileikkauksia on tarkoi-
12753: Espoo ja Vantaa kumpikin 13 miljoonalla mar-        tus tehdä HYKSissä huomattavasti tätä vuotta
12754: kalla. Myös muut HYKSiltä palveluja ostavat         vähemmän. Myös muut leikkausjonot pitenevät.
12755: ovat supistamassa keskussairaalan käyttöä. Osin         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
12756: kuntien ostot HYKSiltä kaventuvat siksi, että       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12757: kuntien taloudellinen tilanne on vaikeutumassa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12758: mm. valtiovallan kuntatalooksiin kohdistamien       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12759: uusien säästötoimien vuoksi.
12760:     HYKSin koko henkilökunnasta määräaikai-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
12761: sia on 42 prosenttia. Hoitohenkilökunnasta heitä            ryhtyä tukeakseen Helsingin yliopistolli-
12762: on 38 prosenttia. HYKSin palvelujen ostoon                  sen keskussairaalan toimintaa taloudelli-
12763: kohdistetut supistuksetjohtavat ensi vuonna ko-             sesti siten, että sairaalan toiminnan kan-
12764: konaisten vuodeosastojen sulkemiseen, leikkaus-             nalta välttämättömät määräaikaiset
12765: ten määrän vähenemiseen ja määräaikaisen hoi-               työntekijät voivat säilyttää työpaikkan-
12766: tohenkilökunnan työsuhteiden lopettamiseen.                 sa, ja
12767: Tänä vuonna HYKSissä on aloittanut 600 mää-                    aikooko Hallitus kohdistaa lisäresurs-
12768:  räaikaista työntekijää, joiden työmääräyksiä ei            seja pääkaupunkiseudun terveydenhoi-
12769: enää uusi ta. Kaiken kaikkiaan noin 700 määräai-            don kehittämiseen, jotta mm. kohtuutto-
12770:  kaiselta työntekijäitä loppuu työ HYKSissä.                man pitkät odotusajat eräisiin leikkauk-
12771:                                                             siin lyhenisivät?
12772: 
12773:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
12774: 
12775:                                         Jaakko Laakso /vas
12776: 
12777: 
12778: 
12779: 
12780: 270136
12781: 2                                         KK 1174/1997 vp
12782: 
12783: 
12784: 
12785: 
12786:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
12787: 
12788:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nuksista vuoden 200lloppuun mennessä. Tämä
12789: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tarkoittaisi sitä, että erikoissairaanhoidon kus-
12790: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tannukset olisivat silloin noin 20 % pienemmät
12791: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko          kuin ne olivat vuonna 1993.
12792: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Toimenpideohjelman mukaan mm. rinnak-
12793: n:o 1174:                                            kaisia ja päällekkäisiä toimintoja yhdistetään tai
12794:                                                      lopetetaan ja toimintakäytäntöjä uudistetaan
12795:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      Helsingin yliopistollisessa keskussairaalassa
12796:        ryhtyä tukeakseen Helsingin yliopistolli-     sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopii-
12797:        sen keskussairaalan toimintaa taloudelli-     reissä.
12798:        sesti siten, että sairaalan toiminnan kan-        Toimenpideohjelman toteuttamiseksi Helsin-
12799:        nalta välttämättömät määräaikaiset            gin sairaanhoitopiiri ja Uudenmaan sairaanhoi-
12800:        työntekijät voivat säilyttää työpaikkan-      topiiri tekivät vuosi sitten Helsingin yliopistolli-
12801:        sa, ja                                        sesta keskussairaalasta annetun lain 2 §:n 2 mo-
12802:           aikooko Hallitus kohdistaa lisäresurs-     mentissa tarkoitetun sopimuksen keskinäisestä
12803:        seja pääkaupunkiseudun terveydenhoi-          työnjaosta. Työnjakosopimuksen pohjalta kun-
12804:        don kehittämiseen, jotta mm. kohtuutto-       nat, HYKS ja Helsingin ja Uudenmaan sairaan-
12805:        man pitkät odotusajat eräisiin leikkauk-      hoitopiirit tekevät vuosittain sopimukset erikois-
12806:        siin lyhenisivät?                             sairaanhoidon käytöstä. Vuodelle 1997 tehtyjen
12807:                                                      sopimusten toteutumisessa on ollut vaikeuksia
12808:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         päivystyspotilaiden ja eräiden suurten erikois-
12809: vasti seuraavaa:                                     alojen potilaiden hoitoon ohjautumisessa. Myös
12810:                                                      HYKSin menot ovat olleet arvioitua suuremmat.
12811:    Kuntien järjestämän terveydenhuollon val-         Huolimatta HYKSin päättävien elinten päätök-
12812: tionosuudet muuttuivat menoperusteisista las-        sistä sekä kustannukset että henkilöstö ovat tänä
12813: kennallisiksi vuoden 1993 alusta alkaen. Perusta-    vuonna kasvaneet.
12814: mishankkeiden valtionosuudet maksetaan sai-              Stakesin tekemän selvityksen mukaan vuonna
12815: raaloille ja terveyskeskuksille, mutta käyttöme-     1995 julkiset kansanterveystyön ja erikoissai-
12816: nojen valtionosuudet maksetaan niiden omista-        raanhoidon tarvevakioidut menot asukasta koh-
12817: jakunnille. Sairaalat saavat tulonsa myymistään      ti olivat Helsingissä 32 %ja Uudenmaan sairaan-
12818: palveluista. Lääkärikoulutukseen ja terveystie-      hoitopiirin kunnissa 9 % muuta maata suurem-
12819: teelliseen tutkimustoimintaan sairaalat saavat       mat. Näistä luvuista puuttuvat työterveyden-
12820: lain nojalla korvamerkittyä laskennallista kor-      huollon kustannukset, joista yli 40% kohdentuu
12821: vausta valtiolta. Tästä HYKSin osuus on tänä         Uudenmaan kuntiin. Vaikka julkisuudessa esite-
12822: vuonna 230 Mmk muiden yliopistollisten sairaa-       tyt ensi vuoden erikoissairaanhoidon päällek-
12823: loiden osuuksien ollessa 98-112 Mmk.                 käisten toimintojen rationalisointisuunnitelmat
12824:    Uudenmaanjaerityisesti Helsingin terveyden-       toteutuisivat, pääkaupunkiseudun terveyden-
12825: huollossa on eri selvityksissä kiistatta osoitettu   huollon kustannukset ovat edelleenkin muuta
12826: olevan ylikapasiteettia erikoissairaanhoidossa.      maata korkeammat, vaikka palvelutarve ei sitä
12827: Selvitysmiesraportissa "Kohti sopimusaikaa ja        edellytä.
12828: yhteistyötä" (STM:n työryhmämuistio 1996:4)              Edellä olevan perusteella sosiaali- ja terveys-
12829: osoitetaan, että erikoissairaanhoidon ylikapasi-     ministeriö katsoo, että ei ole perusteita muuttaa
12830: teettia voidaan Uudellamaalla purkaa palveluja       kuntien terveydenhuollon valtionosuuksien
12831: heikentämättä toteuttamalla raportissa esitetyt      määräytymisperusteita lisäresurssien kohdenta-
12832: toimenpiteet ja samalla saada aikaan 800 Mmk:n       miseksi pääkaupunkiseudun terveydenhuoltoon
12833: säästöt vuodessa erikoissairaanhoidon kustan-        tai HYKSin toimintaan.
12834: 
12835:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
12836: 
12837:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
12838:                                             KK 1174/1997 vp                                               3
12839: 
12840: 
12841: 
12842: 
12843:                                          Tili Riksdagens Talman
12844: 
12845:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-       kostnader fram tili slutet av 2001. Detta innebär
12846: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         att kostnaderna för den specialiserade sjukvär-
12847: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       den då kommer att vara 20% lägre än 1993.
12848: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr               Enligt åtgärdsprogrammet skall bl.a. parallel-
12849: 1174:                                                  la och överlappande funktioner sammanslås eller
12850:                                                        läggas ner och praxis för verksamheten läggas
12851:              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-      om vid Helsingfors universitetscentralsjukhus
12852:          ta för att ekonomiskt stöda verksamheten      och inom Helsingfors och Nylands sjukvårdsdi-
12853:          vid Helsingfors universitetscentralsjuk-      strikt.
12854:          hus på ett sådant sätt att de visstids-          1 syfte att fullfölja åtgärdsprogrammet ingick
12855:          anställda, som är nödvändiga med tanke        Helsingfors sjukvårdsdistrikt och Nylands sjuk-
12856:          på sjukhusets verksamhet, kan behålla         vårdsdistrikt för ett år sedan ett i 2 § 2 mom. lagen
12857:          sitt arbete, och                              om Helsingfors universitetscentralsjukhus avsett
12858:             ämnar Regeringen kanalisera tilläggs-      avtal om arbetsfördelningen mellan distrikten.
12859:          resurser för en utveckling av hälsovården     Utifrån avtalet skall kommunerna, HUCS, Hel-
12860:          inom huvudstadsregionen, sä att bl.a. de      singfors sjukvårdsdistrikt och Nylands sjuk-
12861:          oskäligt länga väntetiderna tiii vissa ope-   vårdsdistrikt årligen avtala om användningen av
12862:          rationer kan förkortas?                       specialiserad sjukvård. Det har varit problema-
12863:                                                        tiskt att verkställa avtalen för 1997 när det gällt
12864:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt          att anvisa vård för akutfall och patienter inom
12865: anföra följande:                                       vissa stora specialområden. Ocksä HUCS har
12866:                                                        haft större utgifter än beräknat. Trots de beslut
12867:     Sedan ingängen av 1993 bestäms de tidigare         som fattats av HUCS beslutande organ har såväl
12868: utgiftsbaserade statsandelarna för den hälso- och      kostnaderna som antalet anställda ökat i år.
12869: sjukvård som kommunerna ordnar på kalkylera-              En utredning gjord av Stakes visar att de of-
12870: de grunder. Statsandelar för anläggningsprojekt        fentliga behovsstandardiserade utgifterna per
12871: betalas tiii sjukhusen och hälsovårdscentralerna,      person för folkhälsoarbetet och den specialisera-
12872: medan statsandelar för driftsutgifterna betalas        de sjukvården i Helsingfors var 32 % högre och i
12873: tiii de kommuner som äger sjukhusen och                kommunerna inom Nylands sjukvårdsdistrikt
12874: hälsovårdscentralerna. Sjukhusen får sina in-          9% högre än i resten avlandet 1995. Dessa siffror
12875: komster frän de tjänster de säljer. För läkarut-       inkluderar inte kostnaderna för företagshälso-
12876: bildning och hälsovetenskaplig forskning får           vården, där de nyländska kommunerna stär för
12877: sjukhusen med stöd av lagen en öronmärkt kal-          över 40 %. 1 offentligheten har det framförts pla-
12878: kylerad ersättning av staten. HUCS andel av            ner på att nästa år rationalisera överlappande
12879: denna ersättning uppgår i år till 230 milj. mk,        (~nktioner inom den specialiserade sjukvården.
12880: medan de övriga universitetssjukhusen får en an-       Aven om dessa planer realiseras kommer kostna-
12881: del på 98-112 milj. mk.                                derna för hälso- och sjukvården i huvudstadsre-
12882:     Olika utredningar visar att det obestridligen      gionen alltjämt att vara högre än i resten av
12883: råder överkapacitet inom den specialiserade            landet, fastän servicebehovet inte förutsätter det.
12884: sjukvärden i Nyland och i synnerhet i Helsing-            Med stöd av vad som anförts ovan anser so-
12885: fors. Utredningsmannarapporten "Kohti sopi-            cial- och hälsovårdsministeriet att det inte finns
12886: musaikaa ja yhteistyötä" (SHM:s arbetsgrupps-          någon anledning att ändra grunderna för be-
12887: PM 1996:4) visar att överkapaciteten inom den          stämmande av de statsandelar som kommunerna
12888: specialiserade sjukvården i Nyland kan åtgärdas        beviljas för hälso- och sjukvård pä ett sädant sätt
12889: utan att servicen försämras, om man vidtar de          att tiiiäggsresurser kanaliseras tiii hälso- och
12890: åtgärder som föresläs i rapporten. Samtidigt spa-      sjukvård inom huvudstadsregionen eller tiii verk-
12891: rar man 800 milj. mk om året i specialsjukvårds-       samhet vid HUCS.
12892: 
12893:         Helsingfors den 16 december 1997
12894: 
12895:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
12896:                                            KK 1175/1997 vp
12897: 
12898: Kirjallinen kysymys 1175
12899: 
12900: 
12901: 
12902: 
12903:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Erityisopettajien eläkeiän määräytymispe-
12904:                                       rusteiden laajentamisesta
12905: 
12906: 
12907:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12908: 
12909:    Erityisopettajien eläke-edut vaihtelevat riip-        Oikeuden ulkopuolelle jäävät vammaisten
12910: puen opetettavasta erityisluokasta, virkanimik-       opetussuunnitelman (ns. evy-opetus) ja kuulo-
12911: keestä sekä mahdollisesta alemman eläkeiän va-        vammaisten opetussuunnitelman (ns. eku-ope-
12912: lintaoikeudesta. Peruskouluasetuksen 125 §:n          tus) parissa opetusta antaneet erityisopettajat.
12913: mukaan erityisluokanopettajan viranhaltijan,          Vammaisten ja kuulovammaisten opetus saattaa
12914: joka on toiminut peruskoulun viranhaltijan            kuitenkin sisältää myös ns. emu-opetusta eli mu-
12915: palkkauksesta, eläkkeestä ja perhe-eläkkeestä         kautetun opetussuunnitelman mukaista opetus-
12916: annetun asetuksen (16511972) 25 §:n tarkoitta-        ta. Alemman eläkeoikeuden ulkopuolella olevien
12917: mana apukoulun ja tarkkailuluokan opettajana          evy- ja eku-opetusta antavien erityisopettajien
12918: tai tämän asetuksen mukaisen vastaavan erityis-       työ voi olla yhtä vaativaaja rankkaa kuin emu- ja
12919: luokan opettajana, eläkeikä on 55 vuotta edellyt-     esy-opetusta antavien erityisopettajien työ on.
12920: täen, että hänellä on vähintään 30 vuotta eläkeai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
12921: kaa ja että hän on toiminut mainittujen erityis-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
12922: luokkien opettajana vähintään 15 vuotta. Perus-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
12923: kouluasetuksen 125 § on kumottu näiltä osin           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
12924: vuonna 1989, mutta sen sisältö vaikuttaa valinta-
12925: oikeuden kautta edelleen.                                       Aikooko Hallitus muuttaa erityisopet-
12926:     Edellä mainittu 55 vuoden eläkeoikeus koskee             tajien eläkeikää koskevia säädöksiä niin,
12927: erityisopettajista vain niitä, jotka ovat toimineet          että ne koskisivat myös vammaisten ja
12928: mukautetun opetussuunnitelman (ns. emu-ope-                  kuulovammaisten opetussuunnitelmien
12929: tus) tai sopeutumattomien opetussuunnitelman                 parissa säädetyn ajan työskennelleitä eri-
12930: (ns. esy-opetus) opettajina.                                 tyisopettajia?
12931: 
12932:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1997
12933: 
12934:                                         Anu Vehviläinen /kesk
12935: 
12936: 
12937: 
12938: 
12939: 270136
12940: 2                                          KK 1175/1997 vp
12941: 
12942: 
12943: 
12944: 
12945:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
12946: 
12947:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        neiden aineenopettajan virassa sekä sellaisessa
12948: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         erityisluokanopettajan tai erityiskoulun rehtorin
12949: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       virassa, jonka haltija on toiminut peruskoulun
12950: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         viranhaltijain palkkauksesta, eläkkeestä ja per-
12951: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         he-eläkkeestä annetun asetuksen (162/1972)
12952: n:o 1175:                                             25 §:ssä tarkoitettuna apukoulun tai tarkkailu-
12953:                                                       luokan opettajana tai peruskouluasetuksen mu-
12954:            Aikooko Hallitus muuttaa erityisopet-      kaisen vastaavan erityisluokan opettajana, elä-
12955:         tajien eläkeikää koskevia säädöksiä niin,     keikä on 55 vuotta, mikäli henkilöllä on palvelu-
12956:         että ne koskisivat myös vammaisten ja         aikaa säädetty vähimmäismäärä.
12957:         kuulovammaisten opetussuunnitelmien               Kysymys siitä, tulisiko 55 vuoden erityinen
12958:         parissa säädetyn ajan työskennelleitä eri-    eläkeikä ulottaa koskemaan kaikkia erityisluo-
12959:         tyisopettajia?                                kanopettajia, oli esillä, kun nykyistä peruskoulu-
12960:                                                       lakia (476/1983) ja -asetusta (718/1984) valmistel-
12961:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiin. Peruskoululakiehdotuksen sisältäneen halli-
12962: vasti seuraavaa:                                      tuksen esityksen (HE 30/1982 vp) perusteluiden
12963:                                                       mukaan lain nojalla annettavana asetuksella on
12964:     Valtion eläkejärjestelmässä siirryttiin vuonna    tarkoitus samoin palvelusaikaa koskevin edelly-
12965: 1989 yksityisen sektorin tapaan joustavaan elä-       tyksin säätää erityisluokanopettajien eläke- ja
12966: keikäjärjestelyyn. Käyttöön otettiin uudet eläke-     eroamisikä 55 vuodeksi. Asetusta valmisteltaessa
12967: muodot eli yksilöllinen varhaiseläke, varhennet-      tavoitteesta jouduttiin kuitenkin kustannussyis-
12968: tu vanhuuseläke ja osa-aikaeläke. Mainitut elä-       tä luopumaan, ja alempi eläkeikä säädettiin ai-
12969: kemuodot mahdollistavat joustavan eläkkeelle          kaisemman lainsäädännön tapaan edelleen kos-
12970: siirtymisen kunkin yksilöllisten olosuhteiden         kemaan vain apukouluoja tarkkailuluokan sekä
12971: mukaan. Uudistuksen yhteydessä kumottiin eri          niitä vastaavien asetuksen mukaisten luokkien
12972: ammattialoja ja ammatteja koskevat erityiset          opettajia.
12973: eläkeiät ja otettiin käyttöön kaikkia valtion elä-        Vaikeimmin kehitysvammaisten lasten opetus
12974: kejärjestelmän piirissä olevia koskeva yleinen        siirrettiin peruskoulun piiriin 1.8.1997 voimaan
12975: eläkeikä 63 vuotta. Yleistä eläkeikää on sittem-      tulleella lainsäädännöllä (1368-70/1996). U u-
12976: min nostettu 65 vuoteen. Eläkejärjestelmän muu-       distuksen yhteydessä peruskoulun virkoihin siir-
12977: tokseen liittyy vuoden 1999 kesäkuun loppuun          tyneitä opettajia ei otettu valtion eläkejärjestel-
12978: saakka kestävä siirtymäkausi, jonka aikana val-       mään, vaan he pysyivät aikaisemman eläkejärjes-
12979: tion eläkejärjestelmän piirissä uudistuksen voi-      telmänsä piirissä. Näiden opettajien eläkeikä on
12980: maan tullessa olevat ja valtion eläkejärjestelmän     yleensä 63 vuotta.
12981: piiriin ennen siirtymäkauden päättymistä tulevat          Edellä olevan perusteella ottaen huomioon,
12982: viranhaltijat ja työntekijät voivat valita aikai-     että erityisiä eläkeikiä sovelletaan ainoastaan
12983: semman eläkejärjestelmän.                             siirtymäkauden ajan ja ettäjoustavaan eläkeikä-
12984:     Kunnan peruskoulun, lukion ja aikuislukion        järjestelmään sisältyy mahdollisuus jäädä yksi-
12985: sekä eräiden yksityisten koulujen palveluksessa       löllisten edellytysten perusteella eläkkeelle ennen
12986: olevat rehtorit ja opettajat kuuluvat valtion elä-    yleistä vanhuuseläkeikää sekä viime vuosina
12987: kejärjestelmään. Edellä todettu eläkejärjestel-       uusien erityisopettajaryhmien kohdalla tehdyt
12988: män uudistus koskee näin ollen myös rehtoreita        ratkaisut, hallitus ei aio ryhtyä toimenpiteisiin
12989: ja opettajia.                                         eläkesäännösten muuttamiseksi niin, että erityis-
12990:     Ennen mainittua uudistusta peruskoulun            luokanopettajien oikeutta jäädä eläkkeelle ennen
12991: opettajien yleinen eläkeikä oli 60 vuotta. Yleisai-   yleistä eläkeikää laajennettaisiin nykyisestään.
12992: 
12993:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
12994: 
12995:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
12996:                                              KK 1175/1997 vp                                             3
12997: 
12998: 
12999: 
13000: 
13001:                                           Tili Riksdagens Talman
13002: 
13003:    1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen an-        cialskola är pensionsåldern 55 år när innehava-
13004: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          ren har varit lärare i en hjälpskola eller observa-
13005: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        tionsklass enligt 25 § i fårordningen om tjänste-
13006: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål              innehavarnas vid grundskolan avlöning och pen-
13007: nr 1175:                                                sion samt om familjepension efter dem (162/
13008:                                                         1972) eller motsvarande specialklasslärare enligt
13009:           A vser Regeringen ändra bestämmel-            grundskoleförordningen, om personen i fråga
13010:        serna om pensionsåldern för speciallärare        har den föreskrivna minimimängden anställ-
13011:        så att de gäller också speciallärare som         ningstid.
13012:        den föreskrivna tiden arbetat med läro-             Frågan om huruvida den särskilda pensionsål-
13013:        planer för handikappade och hörselska-           dern på 55 år skall utsträckas tili att gälla alla
13014:        dade?                                            specialklasslärare behandlades i samband med
13015:                                                         beredningen av den nuvarande grundskolelagen
13016:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           (476/1983) och förordningen (718/1984). Enligt
13017: anföra följande:                                        motiveringarna i regeringens proposition med
13018:                                                         förslag tili grundskolelag (RP 30/1982 rd) skulle
13019:     Statens pensionssystem ändrades 1989 på             det med stöd av lagen utfårdas en förordning
13020: samma sätt som den privata sektorn tili ett flexi-      genom viiken pensions- och avgångsåldern för
13021: belt pensionssystem. Nya pensionsformer inför-          specialklasslärare under samma villkor i fråga
13022: des, dvs. individuell förtidspension, förtida ål-       om anställningstiden, skulle bestämmas tili 55 år.
13023: derspension och deltidspension. Dessa pensions-         Dä förordningen bereddes blev man likväl av
13024: former gör det möjligt att på ett flexibelt sätt gå i   kostnadsskäl tvungen att avstå från detta mål
13025: pension en1igt vars och ens personliga situation. I     och den lägre pensionsåldern fastslogs liksom i
13026: samband med reformen upphävdes de särskilda             den tidigare lagstiftningen tili att gälla enbart
13027: pensionsåldrarna för olika yrkesområden och             lärare i hjälpskolor och observationsklasser samt
13028: yrken och en allmän pensionsålder på 63 år inför-       motsvarande klasser enligt förordningen.
13029: des får alla som hör tili statens pensionssystem.          Undervisningen av de gravast utvecklingsstör-
13030: Den allmänna pensionsåldern har senare höjts            da barnen överfördes genom en lagstiftning som
13031: till65 år. Tili ändringen av pensionssystemet hän-      trädde i kraft den 1 augusti 1997 (1368-70/1996)
13032: för sig en övergångsperiod som varar tili slutet av     hör tili grundskolan. De lärare som i samband
13033: juni 1999. Under denna period kan de som om-            med reformen överfördes tili tjänster i grundsko-
13034: fattades av statens pensionssystem då det trädde        lan togs inte in i statens pensionssystem, utan de
13035: i kraft och tjänsteinnehavare och arbetstagare          blev kvar i det tidigare pensionssystemet. Pen-
13036: som börjar omfattas av statens pensionssystem           sionsåldern för dessa lärare är vanligen 63 år.
13037: före utgången av övergångsperioden välja det               På grundval av det som framförts här och med
13038: tidigare systemet.                                      beaktande av att en särskild pensionsålder tilläm-
13039:     Rektorer och lärare som är anställda i de koru-     pas endast under övergångsperioden och att det
13040: munala grundskolorna, gymnasierna och vuxen-            flexibla pensionssystemet innehåller en möjlighet
13041:  gymnasierna samt i vissa privata skolor hör tili       att under individuella villkor gå i pension före
13042:  statens pensionssystem. Den ovan nämnda refor-         den allmänna ålderspensionsäldern samt de av-
13043:  men av pensionssystemet gäller således också           göranden som träffats i fråga om de nya special-
13044:  dem.                                                   lärargrupperna de senaste åren, avser regeringen
13045:     Före reformen var den allmänna pensionsål-          inte vidta några åtgärder för att ändra pensions-
13046:  dern för lärare i grundskolan 60 år. 1 en tjänst       bestämmelserna så att specialklasslärarnas rätt
13047:  som ämneslärare i allmänna ämnen och i en              att gå i pension före den allmänna pensionsåldern
13048:  tjänst som specialklasslärare eller rektor för spe-    skulle utsträckas från det nuvarande.
13049: 
13050:       Helsingforsden 16 december 1997
13051: 
13052:                                                          Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13053:                                              KK 1176/1997 vp
13054: 
13055: Kirjallinen kysymys 1176
13056: 
13057: 
13058: 
13059: 
13060:                                     Heikki Rinne /sd: Palkkasoturipalvelusten käytöstä ja aseiden maa-
13061:                                        hantuonnista
13062: 
13063: 
13064:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13065: 
13066:     Toistaiseksi Suomen kansan maanpuolustus-            ku hiljaa lopu, niin määrärahat otetaan pois".
13067: tahto on yhtenäisempi kuin koskaan aikaisem-             Mitä hän "puuhastelulla" tarkoitti, ei haastat-
13068: min, mutta kahtiajakoa, joka jo on tapahtunut           telusta selvinnyt, mutta jotain turhaa varmaan-
13069: sosiaalisessa kentässä, on edessä myös maanpuo-          kin.
13070: lustuksen alueella. Innostuneimmat eivät kykene             Niin sanotun vapaaehtoisen maanpuolustuk-
13071: tai halua pitää mielessään yli-intoilun demorali-       sen määrärahat ovat poissa kertausharjoituksis-
13072: soivaa kääntöpuolta kansakunnan pitkässä                ta ja armeijan maastoharjoituksista. Jokainen
13073: juoksussa:                                              maanpuolustukseen vähänkin perehtynyt tietää,
13074:     "Pitäkää maanpuolustuksenne!"                       että puolisotilaallisten "pussihousukaartien"
13075:     Maanpuolustus on kansakunnan yhtenäisyyt-           merkitys tositilanteessa kuluttaa, evakuointiteh-
13076: tä. Leipäjonojen piteneminenja laivueitten sake-        tävänä, enemmän kuin antaa lisäarvoa maan-
13077: neminen on huono yhdistelmä. Rintamattomas-             puolustukselle. Reserviläisten muodostamaan
13078: sa sodankäynnissä se voi olla kohtalokasta. To-         hyväosaisten luokka-armeijaan meillä ei ole va-
13079: dellinen maanpuolustus (myös maan puolustus             raa.
13080: ja ulkoisen uhan torjunta) kertausharjoituksi-              Kansakunnan yhtenäisyydestä ja yleisestä tur-
13081: neen ei näytä riittävän pyssyuskoisille, joiden         vallisuudesta huolta kantavat ovat pitemmän ai-
13082: henki on kohisemassa suoranaiseksi militaris-           kaa ihmetelleet nostoväki-ikään ehtineiden into-
13083: miksi. Viimeisenä esimerkkinä tästä on palkka-          himoista rakastumista tappoaseisiin. Ymmärret-
13084: soturipalvelusten yli-innokas käyttö siviilikaar-       tävää on, että puolustusvaliokunnan kokoomus-
13085: teissa/kodinturvajoukoissa/suojeluskuntien jat-         lainen puheenjohtaja hivelee Hornetin kylkeä
13086: keissa. Julkisuudessa esiintynyt palkkasoturi,          hurmioituneena, mutta työväenliikkeen, perin-
13087: jonka syyllisyyttä ihmisoikeusloukkauksiin ei ole       teisen rauhanliikkeen, ei pitäisi innostua aseista
13088: osoitettu (myöskään ihmisoikeusaktivisti Elisa-         ja aseviennistä. Jotain todella ratkaisevaa on ta-
13089: beth Rehn ei ole nähnyt syytä tutkimuksiin) on          pahtunut, kun kenraalit joutuvat lähes raahaa-
13090: laajasti kertonut, miten erinomaisen hyvin yh-          maan pääministeriä, joka parikymmentä vuotta
13091: teistyö Suomen armeijan, mutta erityisesti va-          sitten oli syytettynä yllytyksestä aseistakieltäyty-
13092: paaehtoisen maanpuolustustyön kanssa on suju-           miseen, pois raskaan singon tähtäinkiikarin sil-
13093: nut ja miten halukkaasti nämä ovat käyttäneet           mästä. Tätäkin huolestuttavampaa on tapahtu-
13094: hänen palveluksiaan. Suoranaisesta tappamises-          nut ulkoministerille, entiselle rauhanaktivistille,
13095: ta, haavoittuneiden tulituksesta omien sanojensa        joka sallii asetoimitukset Indonesian armeijalle,
13096: mukaan nautintoa ja tyydytystä kokenut palkka-          joka miehittää Itä-Timoria ja syyllistyy siellä ras-
13097:  soturi on kuvannut yhteistyötä ylistävin sanan-        kaampiin ihmisoikeusrikoksiin kuin missään
13098: kääntein. Erityisen huolestuttavaa on hallituk-         muualla maailmassa tällä hetkellä. Tykistön mit-
13099:  sen tavaton innostus siviilimilitarismin viljely-      tausteknologian vienti on perusteltua vain yhdes-
13100:  alan lisäämiseen, josta meillä ja muualla on vain      tä syystä: Tulitus osuu tarkemmin vapaustaisteli-
13101: murheellisia kokemuksia.                                joihin ja partisaaneihin. Vanhanaikaiset aseet
13102:     Vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrära-             haavoittivat viidakon apinoita summittaisella
13103:  hojen ennätyksellinen kasvu valtion budjetissa         tavalla.
13104: johtunee entisen valtiovarainministeri Iiro Tah-            Saksan tulliviranomaiset pidättivät kesällä
13105:  vo Juhani Viinasen "kodinturvajoukkojen" yli-          1994 aselastin Hampurin satamassa. Tulli uskoi
13106:  päällikkyydestä. Viinanen on tosin itsekin Re-         iskeneensä merkittävän kansainvälisen rikollis-
13107:  serviläisessä epäillyt, että "jos puuhastelu ei pik-   järjestön asekuljetukseen. Saksan sotilasviran-
13108: 270136
13109: 2                                             KK 1176/1997 vp
13110: 
13111: omaiset määrittelivät aseet sotilasaseiksi. Kiinni                  Aikooko Hallitus siirtää niin sanotun
13112: jäi Norinco 56 S -itselataavien kertatulikiväärien               vapaaehtoisen maanpuolustuksen mää-
13113: 700 aseen lasti. Aseet olivat Kiinan kansanarmei-                rärahat armeijan kertausharjoituksiin ja
13114: jan asetehtaan valmistamia sota-aseita, joiden                   armeijan maastoharjoituksiin ja puhdis-
13115: teho myös sotilaskäytössä luokiteltiin korkealle.                taa toiminnan militaristisista ja maan-
13116: Aseen hinta oli noin 3 000 markkaa kappale, ja                   puolustustahtoa demoralisoivista ainek-
13117: mikä tahansa suomalainen nyrkkipaja kykenee                      sista,
13118: muuttamaan sen sarjatuliaseeksi. Kohtalon ivaa                      jatkuuko Norinco 56 S -itselataavien
13119: oli, että takavarikko tapahtui Saksassa. Liittou-                kertatulikiväärien tai vastaavien aseiden
13120: tuneet voimat päättivät toisen maailmansodan                     maahantuonti edelleen ja paljonko näitä
13121: päätyttyä, että silloiset asekaartit oli riisuttava              aseita ja niihin kuuluvia ampumatarvik-
13122: aseista. Yllättäen selvisi, että aselasti oli tulossa,           keita tällä hetkellä Suomessa on,
13123: ja tietojen mukaan tulikin, silloisen sisäasiainmi-                 ovatko kyseiset aseet armeijan vartioi-
13124: nisteri Mauri Pekkarisen suojeluksessa suoma-                    missa asevarastoissa vai reserviläisten ve-
13125: laisten reserviläisten käyttöön.                                 sipatjojen alla lähes kenen tahansa anas-
13126:     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-              tettavissa, sekä
13127: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-                     pitääkö paikkansa, että osa aseista ja
13128: nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-                  niihin kuuluvista ampumatarvikkeista on
13129: nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:                          tietymättömissä?
13130: 
13131:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
13132: 
13133:                                               Heikki Rinne /sd
13134:                                             KK 1176/1997 vp                                               3
13135: 
13136: 
13137: 
13138: 
13139:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13140: 
13141:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         minnantukemiseen osoitetun määrärahan lopet-
13142: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tamisesta.
13143: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Suomen puolustuksessa ei käytetä palkkasoti-
13144: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki            laita eikä palkka-armeijaa. Sellaista ei ole myös-
13145: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kään suunnitteilla edes osanakaan maanpuolus-
13146: n:o 1176:                                              tusta. Suomi ei käytä yhdenkään ulkopuolisen
13147:                                                        palkkasoturin taikka palkka-armeijan palveluk-
13148:           Aikooko Hallitus siirtää niin sanotun        sia oman maanpuolustuksen suunnittelussa taik-
13149:        vapaaehtoisen maanpuolustuksen mää-             ka toteutuksessa.
13150:        rärahat armeijan kertausharjoituksiin ja           Suomi suhtautuu kielteisesti kaikkeen yhteis-
13151:        armeijan maastoharjoituksiin ja puhdis-         työhön palkkasotilaiden kanssa, jotka edustavat
13152:        taa toiminnan militaristisista ja maan-         muuta kuin oman maansa poliittisen johdon ja
13153:        puolustustahtoa demoralisoivista ainek-         hallinnon alaista virallista armeijaa. Suomi suh-
13154:        sista,                                          tautuu myös kielteisesti kaikkeen yhteistyöhön
13155:           jatkuuko Norinco 56 S -itselataavien         yksittäisten palkkasotilaiden kanssa, jotka mah-
13156:        kertatulikiväärien tai vastaavien aseiden       dollisesti yrittävät tarjota palveluksiaan tavalla
13157:        maahantuonti edelleen ja paljonko näitä         taikka toisella puolustushallinnon käyttöön.
13158:        aseita ja niihin kuuluvia ampumatarvik-         Puolustushallinto ei ole käyttänyt kysymyksessä
13159:        keita tällä hetkellä Suomessa on,               tarkoitetun palkkasoturin palveluksia.
13160:           ovatko kyseiset aseet armeijan vartioi-         Norinco 56 S on itselataavalla kertatulella toi-
13161:        missa asevarastoissa vai reserviläisten ve-     miva rynnäkkökiväärin muunnos. Sisäasiainmi-
13162:        sipatjojen alla lähes kenen tahansa anas-       nisteriöstä saadun tiedon mukaan lupien antami-
13163:        tettavissa, sekä                                selle Norincon ja vastaavan mallisten, sotilas-
13164:           pitääkö paikkansa, että osa aseista ja       aseisiin pohjautuvien aseiden maahantuonnille
13165:        niihin kuuluvista ampumatarvikkeista on         on kasvavaa tarvetta.
13166:        tietymättömissä?                                   Sisäasiainministeriö on kaupallisen maahan-
13167:                                                        tuonnin lupaviranomaisena noudattanut viime
13168:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           aikoina melko pidättyväistä linjaa lupien anta-
13169: vasti seuraavaa:                                       miselle em. aseille. Kyseessä olevat aseet ovat
13170:                                                        sarjatulitoiminnan puuttumisesta huolimatta te-
13171:    Suomen puolustusvoimien toiminta perustuu           hokkaita sotilasaseita, jotka yleensä soveltuvat
13172: lainsäädäntöön, jonka mukaan jokainen suoma-           huonosti muuhun toimintaan kuin esim. taistelu-
13173: lainen mies on velvollinen suorittamaan asevel-        ammuntatyyppisiin lajeihin.
13174: vollisuutensa.                                            Hallituksen esitys 183/1997 vp ampuma-ase-
13175:    Vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen              laiksija laiksi poliisilain 23 §:n sekä poliisin hen-
13176: tukeminen on yksi puolustusvoimien lakisäätei-         kilörekisteristä annetun lain 19 ja 20 §:n muutta-
13177: sistä tehtävistä. Puolustusvoimien kertausharjoi-      misesta on parhaillaan eduskunnan käsiteltävä-
13178: tuksiinja muuhun koulutukseen käyttämät mää-           nä. Ehdotetun ampuma-aselain mukaan ampu-
13179: rärahat ovat kuitenkin täysin eri suuruusluokkaa       ma-aseasioita käsittelevä ministeriö voisi tarvit-
13180: kuin valtion talousarviossa maanpuolustusjär-          taessa vaatia loppukäyttäjätodistuksen esittä-
13181: jestöjen toiminnan tukemiseen osoitettu määrä-         mistä edellytyksenä em. tyyppisten aseiden maa-
13182: raha. Vapaaehtoistoimintaan käytetyillä yhteis-        hantuonnille. Lisäksi lailla pyrittäisiin ohjamaan
13183: kunnallisilla voimavaroilla on merkitystä lähin-       lupaviranomaista antamaan lupa em. aseiden
13184: nä vapaaehtoisten oman rahallisen panostuksen          hankintaan vain silloin, kun hakijana on riittävä
13185: ja muun osallistumisen yhteydessä. Kertaus- tai        selvitys sellaisen ampumaurheilun lajin harrasta-
13186: maastoharjoitusten toteuttamiseen niillä ei tosi-      misesta, jossa näin tulivoimaisen ja tehokkaan
13187: asiallisesti ole merkitystä. Hallituksen piirissä ei   aseen hallussapito on perusteltua. Voidaan siis
13188: ole keskusteltu maanpuolustusjärjestöjen toi-          sanoa, että lupakäytäntö on tiukkenemassa.
13189: 4                                        KK 1176/1997 vp
13190: 
13191:    Maassa olevien Norinco 56 S -mallisten asei-     sempina. Tällä hetkellä Norincon malliset aseet
13192: den lukumäärästä ei sisäasiainministeriöllä ole     ovat yksityisten henkilöiden kodeissa säilytettä-
13193: tietoa valtakunnallisen ampuma-aserekisterin        vinä. Uudistuksen toisessa vaiheessa on tarkoi-
13194: puuttuessa. Rekisteri tullaan perustamaan ja ot-    tus ottaa käyttöön ns. yhteisö lupa, joka mahdol-
13195: tamaan käyttöön ampuma-aselain kokonais-            listaisi aseiden säilyttämisen keskitetysti esim.
13196: uudistuksen yhteydessä.                             jonkin yhdistyksen tiloissa.
13197:    Ehdotetuna ampuma-aselailla kiristetään              Käytettävissä olevan tiedon mukaan em. asei-
13198: aseiden säilytystä koskevia säädöksiä. Uudistuk-    ta ei ole Suomessa anastettu tai kadonnut suh-
13199: sen toisessa vaiheessa säännöksiä on tarkoitus      teellisesti enemmän kuin muita ampuma-aseita.
13200: edelleen täsmentää erityisesti sellaisten aseiden   Suomessa anastetaan vuodessa noin 1 000 asetta.
13201: osalta, joita on pidettävä tavanomaista vaaralli-   Näistä saadaan takaisin noin 200.
13202: 
13203:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
13204: 
13205:                                                                  Puolustusministeri Anneli Taina
13206:                                            KK 1176/1997 vp                                               5
13207: 
13208: 
13209: 
13210: 
13211:                                         Tili Riksdagens Talman
13212: 
13213:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Finlands försvar utnyttjar varken Iegosoldater
13214: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        eller yrkesarmeer. Inte heller planeras några så-
13215: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dana utgöra ens en del av försvaret. Finland
13216: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr            begagnar sig inte av en enda utomstående lego-
13217: 1176:                                                 soldats eller yrkesarmes tjänster vid planeringen
13218:                                                       eller förverkligandet av landets försvar.
13219:           Ämnar Regeringen överföra anslagen              Finland förhåller sig negativt till allt samarbe-
13220:        för det såkallade frivilliga försvaret tili    te med legosoldater, vilka representerar något
13221:        armens repetitionsövningar och armens          annat än en officiell arme som är underställd det
13222:        terrängövningar och befria verksamheten        egna landets politiska ledning och förvaltning.
13223:        från element som är militaristiska och         Finland förhåller sig också negativt tili allt sam-
13224:        demoraliserar försvarsviljan,                  arbete med enskilda legosoldater, som eventuellt
13225:           fortgår importen av Norinco 56 S            på ett eller annat sätt försöker ställa sina tjänster
13226:        självladdande halvautomatiska gevär el-        till försvarsförvaltningens förfogande. Försvars-
13227:        ler motsvarande vapen alltjämt och hur         förvaltningen har inte använt sig av den i spörs-
13228:        många sådana gevär jämte ammunition            målet åsyftade legosoldatens tjänster.
13229:        finns det för närvarande i Finland,                Norinco 56 S-geväret är en version av ett
13230:           finns vapnen i fråga i vapenupplag som      självladdande halvautomatiskt stormgevär. Vid
13231:        övervakas av armen eller är de placerade       inrikesministeriet har man gjort den iakttagel-
13232:        under reservisternas vattenmadrasser där       sen, att efterfrågan på tillstånd för import av
13233:        praktiskt taget vem som helst kan lägga        Norinco-gevär och andra motsvarande modeller
13234:        beslag på dem, samt                            som baserar sig på militära vapen fortgående
13235:           stämmer det att en del av vapnen och        ökar.
13236:        den ammunition som är avsedd för dem               Inrikesministeriet har på grund av att den
13237:        är försvunna?                                  kommersiella importen är beroende av tillstånd
13238:                                                       den senaste tiden följt en rätt återhållsam linje
13239:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         när det gällt att bevilja tillstånd för vapnen i
13240: anföra följande:                                      fråga. Dessa vapen är, trots att de saknar auto-
13241:                                                       mateldfunktionen, effektiva militära vapen som i
13242:    Verksamheten inom Finlands försvarsmakt            allmänhet lämpar sig dåligt för aktiviteter inom
13243: baserar sig på lagstiftning, enligt viiken varje      andra skyttegrenar än t.ex. stridsskjutning.
13244: finsk man är skyldig att fullgöra sin värnplikt.          Regeringens proposition 183/1997 rd med för-
13245:    Understödjandet av den frivilliga försvarsut-      slag tili skjutvapenlag och lagar om ändring av
13246: bildningen är en av försvarsmaktens lagstadgade       23 § polislagen samt av 19 och 20 § lagen om
13247: uppgifter. De anslag som används för försvars-        polisens personregister behandlas som bäst i riks-
13248: maktens repetitionsövningar och övriga utbild-        dagen. Enligt den föreslagna skjutvapenlagen
13249: ning är dock a v en helt annan storleksklass än det   kan det ministerium som behandlar skjutvapen-
13250: anslag som i statsbudgeten anvisas för under-         frågor vid behov kräva företeende av slutanvän-
13251: stödjande av försvarsorganisationernas verk-          darintyg som förutsättning för import av vapen
13252: samhet. De samhälleliga resurser som använts          av ovan nämnt slag. Med hjälp av lagen försöker
13253: för den frivilliga verksamheten är av betydelse       man dessutom ge den tillståndsbeviljande myn-
13254: närmast i samband med de frivilligas egna finan-      digheten anvisningar om att bevilja tillstånd för
13255: siella insats och övriga deltagande. För genom-       upphandling av vapnen i fråga endast i det fall att
13256: förandet av repetitions- eller terrängövningar        sökanden kan förete tillräcklig utredning om ut-
13257: saknar de i realiteten betydelse. Inom regeringen     övande av en sådan gren av sportskytte för viiken
13258: har man inte fört någon diskussion om att dra in      innehav av ett såpass eldkraftigt och effektivt
13259: de anslag som anvisasts för understödjandet av        vapen är motiverat. Man kan alltså säga att prax-
13260: försvarsorganisationernas verksamhet.                 is för beviljande av tillstånd håller på att skärpas.
13261: 6                                          KK 1176/1997 vp
13262: 
13263:    Inrikesministeriet har på grund av att det inte    vad som är vedertaget. F ör närvarande förvaras
13264: finns något riksomfattande register över skjutva-     vapen av modell Norinco i enskilda personers
13265: pen inte kännedom om hur många vapen av               hem. A vsikten är att i reformens andra skede tai
13266: modell Norinco 56 S det finns i landet. Ett regis-    bruk ett s.k. grupptillstånd, som skulle göra det
13267: ter kommer att byggas upp och tas i bruk i sam-       möjligt att uppbevara vapen centralt tili exempel
13268: band med totalreformen av vapenlagen.                 i någon förenings utrymmen.
13269:    Med stöd av den föreslagna vapenlagen skärps          Enligt tillgängliga uppgifter har vapen av ovan
13270: bestämmelserna om uppbevaring av vapen. Av-           nämnt slag inte vare sig stulits eller försvunnit i
13271: sikten är att bestämmelserna ytterligare skall pre-   Finland i relativt sett större mängd än andra
13272: ciseras i reformens andra skede, särskilt i fråga     skjutvapen. 1 Finland stjäls ca 1 000 vapen om
13273: om sådana vapen som bör anses vara farligare än       året. Av dem fås ca 200 tillbaka.
13274: 
13275:      Helsingfors den 18 december 1997
13276: 
13277:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
13278:                                             KK 1177/1997 vp
13279: 
13280: Kirjallinen kysymys 1177
13281: 
13282: 
13283: 
13284: 
13285:                                     Heikki Rinne /sd: Teloitettujen merkitsemisestä taisteluissa kaatu-
13286:                                        neiden luetteloihin Suomen luokkasodassa
13287: 
13288: 
13289:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13290: 
13291:    Suomen kansalaissodassa toimeenpantujen             vään asti. Jaakko Eteläaho Raumalta kirjoittaa
13292: teloitusten selvittämistä koskevaan kirjalliseen       20.3.1994 seuraavaa: "Eräs sairaalassa tapahtu-
13293: kysymykseen 325/1994 vp annetussa vastaukses-          neen joukkomurhan uhreista on Paavo Arvid
13294: sa silloinen hallitus väitti, että professori Heikki   Kahila, joka oli siviilipotilaana samassa sairaa-
13295: Ylikankaan tiedot eivät pidä paikkaansa, mutta         lassa, jossa punaisten haavoittuneiden joukkote-
13296: ei kyennyt esittämään ainuttakaan vastaväitettä        loitus tapahtui." Ylikankaan kirjassa tapahtu-
13297: tai kumoamaan kirjassa olleita tietoja.                maakuvataan näin: "Sairaalaan tulijoukko suo-
13298:    Vastaus kysymykseen lausuttiin kovalla ää-          jeluskuntalaisia. Potilaat, jotka eivät päässeet
13299: nellä: "On syytä jyrkästi torjua kaikilta osin täy-    liikkumaan, teloitettiin sänkyihinsä ja kaikki
13300: sin perusteettomana se kysymykseen sisältyvä           muut sairaalan pihalle."
13301: väite, että Suomi olisi Euroopan ainoa histo-              Virallinen Suomi on syytänyt verovaroja mil-
13302: riaansa vääristelevä sivistysvaltio."                  joonan toisensa jälkeen suojeluskuntien histo-
13303:    Sivistysvaltio ei vääristä historiaansa. Valtio,    rian kirjoittamiseen, joissa ei edellä kuvatuista
13304: joka ei kykene rehelliseen historiansa kirjoituk-      tapahtumista hiiskuta sanallakaan.
13305: seen sen kaikilta osin, ei ansaitse tulla mainituksi       Opetusministeriöllä (valtioneuvostolla) ei ole
13306: sivistysvaltioiden joukossa. Väite, että Suomi ei      ollut mitään vaikeuksia tehdä periaatepäätöksiä
13307: salaisi historiansa kysymyksessä olevaa kohtaa,        suojeluskuntahistorian uudelleenkirjoittamisis-
13308: on perätön. Olemme yhä ainut maa Euroopassa,           ta. Aihe on äärimmäisen herkkä ja arka seuraa-
13309: joka edelleen salaa teloitettujen todellisen mää-      vista syistä: Suomelle ei ole kunniaksi, että eu-
13310: rän sekä sen, että ensimmäisenä teloitettiin nais-     rooppalainen keskitysleirijärjestelmä sai alkunsa
13311: vangit. Teloitettujen joukossa oli myös lapsia,        Suomesta. Teloituksia johtivat jääkäriupseerit.
13312: toisin kuin entisen Jugoslavian alueen joukkote-       Mannerheim, jonka arvovalta olisi riittänyt
13313: loituksissa.                                           joukkoteloitusten estämiseenja keskitysleirikuo-
13314:    Esimerkiksi Espanja on kyennyt selvittämään         lemien lopettamiseen, ei sitä tehnyt. Jos vastaava
13315: ja julkisuuteen saattamaan sisällissotansa uhrit       sotarikos olisi tapahtunut entisen Jugoslavian
13316: todellisina. Myös Venäjä on käymässä läpi histo-       alueella nyt, niin metsästettävien listalla olisi
13317: riansa pimeimmät kohdat.                               Mannerheim ja kiinniottoa saattaisi vaatia Elisa-
13318:    Professori Heikki Ylikankaan kirjassa "Tie          beth Rehn.
13319: Tampereelle" osoitetaan, että tuhansia teloitet-           (Tässäkin yhteydessä on välttämätöntä samal-
13320: tuja on merkitty taisteluissa kaatuneiden luette-      la todeta, että Mannerheim ehkä pelasti Suomen
13321: loihin. Ylikangas esitti, että menneisyyttä kaive-     itsenäisyyden. Hän oli tehnyt retken halki Aasian
13322: lematta ja haavan lopulliseksi parantamiseksi          ja ymmärsi, että Venäjä alkaa Uralilta toisin kuin
13323: totuus asiassa, joka ilmeisesti on viimeinen kan-      arvostelukykynsä täydellisesti menettäneet val-
13324: sallisen murhenäytelmän vääristelty osa, tulisi        koiset kenraalit ja suojeluskuntapomot. Mikäli
13325: avata ja puhdistaa. Amerikkalaiset My Lain veri-       Laatokan "Elämäntie" ja liittoutuneiden pohjoi-
13326: löylyä tutkineet M. Bilton ja K. Sim edustavat         set rautatieyhteydet olisi katkaistu, niin kahta
13327: samaa kantaa kuin H. Ylikangas. Heidän mu-             suomalaista tuskin tällä hetkellä tavattaisiin sa-
13328: kaansa sotarikosten käsittely ehkäisee "sivistyk-      dan kilometrin säteellä Siperiassa. Sankarikau-
13329: sestä" poikkeamista.                                   pungin ilmeinen pelastaminen merkitsi samalla
13330:    Ylikankaan kirjan jälkeen on tullut esiin usei-     sitä, että Neuvostoliiton johto käsitteli suurella
13331: ta uusia tapauksia, jotka osoittavat, että teloitet-   pieteetillä Mannerheimia eikä vaatinut håntä ti-
13332: tujen määrää on vääristelty tietoisesti tähän päi-     lille osallisuudesta sotaan kuten monia muita.
13333: 270136
13334: 2                                           KK 1177/1997 vp
13335: 
13336: Syynä saattoi olla myös se, että hän oli uskollisis-   näisyyttämme. Tästäkään syystä vaatimus teloi-
13337: ta uskollisin kavaljeerikaartin upseeri, joka ei       tettujen ja kaatuneiden totuudenmukaisesta ti-
13338: Suomen itsenäisyyttä Pietarin ratsuväen hevos-         lastoinnista ei ole kohtuuton vaatimus, ainakaan
13339: talleilla koskaan hyväksynyt.) Upseeri, joka           työväenpuolueiden puheenjohtajille esitettynä.
13340: palkkaa ja ruhtinaallisia luontaisetuja nauttien          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13341: palvelee vieraan sortovallan sotaväessä, ei voissa     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13342: paistettunakaan maistu hyvältä.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13343:    Teloitusten hyväksyminen ja niiden jatkami-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13344: nen, kunnes ulkovallat puuttuivat asioihin, ei
13345: vapauta Mannerheimia moraalisesta vastuusta.                      Onko Hallituksella halua vaikuttaa
13346: Ei ainakaan historiaa vääristelevään kirjanpi-                 tutkimushankkeen rahoitukseen, jossa
13347: toon teloitetuista.                                            selvitetään teloitettujen ja taisteluissa
13348:    Sosialistien isänmaallisuudesta kertoo Talvi-               kaatuneiden todelliset määrät, ja
13349: sodan ihme. Punaorvot käänsivät aseensa puna-                     tekeekö Hallitus (opetusministeriö)
13350: armeijaa vastaan. Jos he olisivat tehneet toisin,              periaatepäätöksen tästä asiasta kuten
13351: suunnaten aseensa isiensä teloittajia vastaan tal-             teki suojeluskuntien historiankirjoituk-
13352: visodan rintamilla, emme olisi säilyttäneet itse-              senkin rahoittamisesta?
13353: 
13354:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
13355: 
13356:                                             Heikki Rinne /sd
13357:                                            KK 1177/1997 vp                                            3
13358: 
13359: 
13360: 
13361: 
13362:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13363: 
13364:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Kysymyksessä mainittua suojeluskuntien histo-
13365: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         rian kirjoittamista opetusministeriö on tukenut
13366: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      vuodesta 1994lähtien vuosittain 330 000 markal-
13367: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Rinteen näin       la. Tutkimus on edelleen käynnissä ja teos val-
13368: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1177:             mistunee vuoden 19981opulla. Edellä luetelluista
13369:                                                       historian kirjoitushankkeista opetusministeriö
13370:           Onko Hallituksella halua vaikuttaa          on tehnyt päätökset käytettävissä olevien määrä-
13371:        tutkimushankkeen rahoitukseen, jossa           rahojen, lähinnä veikkauksen ja raha -arpajaisten
13372:        selvitetään teloitettujen ja taisteluissa      voittovarojen puitteissa.
13373:        kaatuneiden todelliset määrät, ja                 Jokainen sukupolvi arvioi maansa historiaa
13374:           tekeekö Hallitus (opetusministeriö)         uudelleen ja pyrkii selvittämään parhaan taiton-
13375:        periaatepäätöksen tästä asiasta kuten          sa mukaan tutkimuksessa olevia aukkoja. Histo-
13376:        teki suojeluskuntien historiankirjoituk-       riantutkimuksen tehtävänä on tuoda esille uusia
13377:        senkin rahoittamisesta?                        tietoja ja luoda mahdollisuuksia uusiin näkökul-
13378:                                                       miinja historian kulun ymmärtämiseen. Mennei-
13379:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          syyden tapahtumien tulkinnat eivät välttämättä
13380: vasti seuraavaa:                                      ole historiankirjoituksen tietoista vääristelyä.
13381:                                                       Sotien tapahtumien kulun todentaminen on eri-
13382:    Suomen itsenäisyyden aikaista historiaa on         tyisen vaikeaa. Kysymyksessä mainittu tilastoin-
13383: tutkittu ja sen vaiheita pyritty vaiottamaan eri      tiasiakirjojen tahallinen vääristely lienee lähes
13384: näkökulmista. Opetusministeriö on osallistunut        mahdotonta luotettavasti kaikilta osin selvittää.
13385: tähän työhön 1970-luvulta lähtien rahoittamana           Tutkimushankkeesta, jossa selvitettäisiin
13386: sellaisia historian kirjoitushankkeita, joiden lop-   Suomen kansalaissodassa teloitettujen ja taiste-
13387: putuloksena on ollut asiantuntijoiden arvioi maa,     lussa kaatuneiden todelliset määrät, ei ole ope-
13388: tosiasioita salaamatonta, tieteelliseen tutkimuk-     tusministeriölle tähän mennessä esitystä tehty.
13389: seen perustuvaa, maamme eturivin tutkijoiden          On todettava, että hallitus ei tee periaatepäätök-
13390: historiankirjoitusta. Mainittakoon näistä Puna-       siä yksittäisistä tutkimushankkeista. Opetus-
13391: kaartien historia, Lenin ja Suomi, Itsenäisyyden      ministeriön hallinnonalalla pääasiallinen tutki-
13392: alku ja toista maailmansotaa monipuolisesti va-       muksen rahoittaja on Suomen Akatemia. Akate-
13393: Iottava Kansakunta sodassa. Myös eräiden              mia voi määrärahojensa puitteissa harkita edellä
13394: maamme presidenttien, kuten Risto Rytin ja            mainitun tutkimuksen rahoitusta, mikäli sitä
13395: J. K. Paasikiven elämäkertojen kirjoittamista on      koskeva esitys tehdään.
13396: tuettu opetusministeriön kautta valtion varoilla.
13397: 
13398:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
13399: 
13400:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
13401: 4                                          KK 1177/1997 vp
13402: 
13403: 
13404: 
13405: 
13406:                                         Tili Riksdagens Talman
13407: 
13408:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      riet understötts med statliga medel. Skrivningen
13409: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        av skyddskårernas historia, som nämns i spörs-
13410: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      målet, har undervisningsministeriet årligen sedan
13411: man Heikki Rinne undertecknade spörsmål nr            1994 understött med 330 000 mark. Forskningen
13412: 1177:                                                 pågår alltjämt och verket torde bli klart mot
13413:                                                       slutet av 1998. Besluten om de ovan uppräknade
13414:           Finns det hos Regeringen vilja att in-      historieskrivningsprojekten har undervisnings-
13415:        verka på finansieringen av ett forsknings-     ministeriet fattat inom ramarna för tillbudsstå-
13416:        projekt där det faktiska antalet avrättade     ende anslag, närmast vinstmedel av tippning och
13417:        och i strid stupade klarläggs, och             penninglotterier.
13418:           kommer Regeringen (undervisnings-               Varje generation bedömer sitt lands historia
13419:        ministeriet) att fatta ett principbeslut i     på nytt och försöker enligt bästa förmåga klar-
13420:        frågan som den gjorde också om finansie-       lägga luckori forskningen. Det är historieforsk-
13421:        ringen av historieskrivningen om skydds-       ningens uppgift att föra fram nya kunskaper och
13422:        kårerna?                                       skapa möjligheter för nya synvinklar och för
13423:                                                       förståelse av historiens förlopp. Tolkningarna av
13424:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         det förflutna är inte nödvändigtvis medveten för-
13425: anföra följande:                                      falskning av historieskrivningen. Att påvisa san-
13426:                                                       ningen när det gäller krigshändelser är särskilt
13427:    Det har forskats i Finlands historia under         svårt. 1 spörsmålet nämns att statistikdokument
13428: självständighetstiden och man har strävat efter       avsiktligen skulle ha förfalskats, vilket är nästan
13429: att belysa dess skeden i olika perspektiv. Under-     omöjligt att till alla delar klarlägga.
13430: visningsministeriet har deltagit i detta arbete se-       Någon framställan om ett forskningsprojekt
13431: dan 1970-talet genom att finansiera sådana histo-     där det faktiska antalet avrättade i medborgar-
13432: rieskrivningsprojekt vars slutresultat varit histo-   kriget och de i strid stupade har inte hittills gjorts
13433: rieskrivning av vårt lands främsta forskare utan      till undervisningsministeriet. Det kan påpekas att
13434: att dölja fakta, bedömd av sakkunniga, grundad        regeringen inte fattar principbeslut om enskilda
13435: på vetenskaplig forskning. Här må nämnas ver-         forskningsprojekt. Den huvudsakliga forsk-
13436: ken Punakaartien historia, Lenin ja Suomi, Itse-      ningsfinansiären inom undervisningsministeriets
13437: näisyyden alku och den mångsidiga skildringen         förvaltningsområde är Finlands Akademi. Aka-
13438: av andra världskriget Kansakunta sodassa. Ock-        demin kan inom ramen för sina anslag överväga
13439: så arbetet med att skriva bibliografierna över        att finansiera den aktuella forskningen om en
13440: några av vårt lands presidenter, som Risto Ryti       framställan görs därom.
13441: och J. K. Paasikivi, har via undervisningsministe-
13442: 
13443:      Helsingforsden 16 december 1997
13444: 
13445:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
13446:                                               KK 1178/1997 vp
13447: 
13448: Kirjallinen kysymys 1178
13449: 
13450: 
13451: 
13452: 
13453:                                      Heikki Rinne /sd: Erityiskomitean asettamisesta selvittämään juu-
13454:                                         talaisten toisen maailmansodan aikaista kohtelua
13455: 
13456: 
13457:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13458: 
13459:     Euroopassa on alkanut selvitystyö, joka tulee        aina jälkeenpäin, että liittoutumisen tarkoitus
13460: paljastamaan natsien ja natsien kanssa yhteis-            olikin vain auttaa omia, tässä tapauksessa vai-
13461: työssä olleiden juutalaisia kohtaan tekemät ta-           nottuja juutalaisia, ja Suomen kansan vaurastu-
13462: loudelliset rikokset. Selvitys kullasta, pankkiti-        mista. Samaa makua on markkinavoimien ja
13463: leistä, taideaarteista ja teetetystä orjatyöstä tulee    työväenliikkeen eliitin liitossa, jossa leikataan
13464: koskemaan myös Suomea. Euroopan puolueet-                vaikeimmassa asemassa olevilta ihmisiltä heidän
13465: tomat maat, kuten Ruotsi ja Sveitsi, ovat näissä         niukkaa toimeentuloaan. Norjan hallitus, jonka
13466: tutkimuksissa joutuneet outoon valoon, mutta              ulkoinen kuva lienee Euroopan puhtain, asetti
13467: virallinen Suomi, joka oli natsi-Saksan liittolai-       erityiskomitean selvittämään, mitä Norjan juu-
13468: nen, antaa edelleen ymmärtää, että Suomella on           talaisten omaisuudelle ennen sotaa, sodan aika-
13469: täysin puhtaat paperit.                                  na ja senjälkeen tapahtui.
13470:     Ensimmäiset paljastukset on julkaistu Helsin-            Vedoten siihen, että olen yli kahden vuosi-
13471: gin Sanomissa (9.11.1997) Boris Salomonin ar-            kymmenen aikana tukenut Neuvostoliitossa vai-
13472: tikkelissa otsikolla: "Suomikin ahdisteli juutalai-       nottujajuutalaisia ja setäni kieltäytyi natsien kes-
13473: sia."                                                    kitysleirissä, haavoittuneena, allekirjoittamasta
13474:     Suomi oli kaikissa suhteissa erikoisista erikoi-     uskollisuudenvalaa Hitlerin Saksalle ja Saksan
13475: sin tapaus toisessa maailmansodassa. Suomalai-           (natsi-Saksan) lipulle, esitän, että Suomi selvittää
13476: set kommunistit (paitsi käpykaartilaiset), Hitle-        itse rikkeensä.
13477: rinjoukotjajuutalaisethyökkäsivätvanhanrajan                 1. Onko Suomessa teetetty pakkotyötä, kuten
13478: yli rinta rinnan Neuvostoliittoa (Liittoutuneita          Boris Salomonin artikkelissa viitataan?
13479: voimia) vastaan. Syvärille, kenraali Engelbrech-             2. Missä määrin heidän omaisuuttaan on hä-
13480: tin 136. saksalaisen divisioonan lohkolle, raken-        vinnyt yhteyksissä, joita Suomella ja Saksalla
13481: nettiin yhteisymmärryksessä kenttäsynagoga.              tuolloin oli? Tutkija Boris Salomonin todisteet
13482:      Hitlerinjoukkojen rinnalla taistelleille suoma-     ruotsalaisyhteyksistä vaikuttavat raskauttavilta.
13483:  laisille ja juutalaisille rivisotilaille asetelma oli       3. Onko Suomen Pankin tiedossa tai hallussa
13484:  kauhistus, mutta eliitit sopeutuivai vallitsevaan       asiakirjoja, jotka koskevat juutalaisten pankkiti-
13485:  tilanteeseen erinomaisesti. Natsi-Saksan sotilas-       lejä tai takavarikoitua omaisuutta muualla Eu-
13486:  yksiköiden korkeissa upseerinviroissa palveli 22        roopassa?
13487: juutalaista kenraalia. Korkeimmalle, suoraan                 4. Onko hallituksella valtuudet selvittää natsi-
13488:  Herman Göringin alaisuuteen, nousi kenttämar-           Saksan kanssa liikesuhteissa olleiden suomalais-
13489:  salkka Erhard Milch. Nämä herrat eivät pakko-           ten suuryritysten tai rahalaitosten kirjanpitoa
13490:  työtä tehneet ja tiesivät hyvin, mitä keskityslei-      näiltä osin?
13491:  reillä tapahtui. Itä-Karjalan metsävarat kiinnos-           Tiedot tulevat joka tapauksessa ilmi ja kan-
13492:  tivat suomalaista kapitaalia enemmän kuin kaa-          sainväliseen levitykseen siitä huolimatta, että
13493:  tuneet suomalaiset nuoret miehet.                       Suomen juutalaisten virallisilla yhteisöillä ei olisi
13494:      Sosiologi C. Wright Mills toteaa: "Valtaeliitil-    Suomen suhteen mitään vaatimuksia.
13495:  lä on usein erilaisia eturistiriitoja, mutta kun            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
13496:  koko valtaeliitin yhteisiä, elintärkeitä etuja uha-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13497:  taan, se liittoutuu ja ratkaisee asian hyväkseen        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13498:  pelkällä painollaan." Liittoutunut eliitti selittää     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13499: 
13500: 270136
13501: 2                                     KK 1178/1997 vp
13502: 
13503:          Aikooko Hallitus tutkia Boris Salo-                aikooko Suomen hallitus Norjan halli-
13504:       monin Helsingin Sanomissa 9.11.1997                tuksen tapaan asettaa erityiskomitean
13505:       esittämät väitteet pakkotyöstä, ja                 selvittämään mahdollisesti tapahtuneita
13506:                                                          taloudellisia loukkauksia?
13507: 
13508:     Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
13509: 
13510:                                       Heikki Rinne /sd
13511:                                              KK 1178/1997 vp                                              3
13512: 
13513: 
13514: 
13515: 
13516:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
13517: 
13518:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          lisuutena rinnastettavissa miespuolisten kansa-
13519: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           laisten asevelvollisuuteen.
13520: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Muun sellaisen pakkotyön esiintymistä,johon
13521: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki             viitataan edustaja Rinteen kysymyksessä ja siinä
13522: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            viitatussa Boris Salomonin artikkelissa, ei ole
13523: n:o 1178:                                               Suomessa tutkittu. Lähinnä sodanaikaisia vanki-
13524:                                                         leirejä Itä-Karjalassa sekä suomalaisten sodan-
13525:            Aikooko Hallitus tutkia Boris Salo-          vastustajien kohtaloita on selvitelty. Juutalaisten
13526:         monin Helsingin Sanomissa 9.11.1997             osalta on kirjoitettu Saksaan luovuttamisesta
13527:         esittämät väitteet pakkotyöstä, ja              (suunnitelmista ja toteutuneista) sekä viime ai-
13528:            aikooko Suomen hallitus Norjan halli-        koina heidän osallistumisestaan sotaan.
13529:         tuksen tapaan asettaa erityiskomitean               Suojelupoliisin arkistossa ei ole asiaan liitty-
13530:         selvittämään mahdollisesti tapahtuneita         vää aineistoa. Salomon on käyttänyt Valtiollisen
13531:         taloudellisia loukkauksia?                      poliisin arkistoja Kansallisarkistossa ja niiden
13532:                                                         perusteella esittänyt näkemyksiään.
13533:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Ulkoasiainministeriön puoleen ei ole käännyt-
13534: vasti seuraavaa:                                        ty viime vuosina kysymyksissä, jotka koskisivat
13535:                                                         toisen maailmansodan aikaistajuutalaisten koh-
13536:     Suomessa oli jatkosodan aikana voimassa             telua ja asemaa Suomessa tai heidän Suomessa
13537: työvelvollisuuslaki, jossa säädettiin, että työvel-     olevaa omaisuuttaan eikä muissakaan ministe-
13538: vollisuutta oli sovellettava maanpuolustukselle         riön toimivaltaan kuuluvissa kysymyksissä, jot-
13539: tai väestön toimeentulolle tärkeään tai maan ta-        ka vaatisivat selvittämistä.
13540: louselämän ylläpitämiseksi välttämättömään                 Suomen Pankki on ilmoittanut, että sen tie-
13541: työhön. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti            dossa tai hallussa ei ole asiakirjoja, jotka koske-
13542: jokainen Suomen kansalainen ja Suomessa asuva           vat juutalaisten pankkitilejä tai takavarikoitua
13543: ulkomaalainen, joka oli täyttänyt 18 mutta ei 55        omaisuutta muualla Euroopassa.
13544: vuotta, oli yleisen työvelvollisuuden alainen.             Todettakoon vielä, että Lontoossa pidettiin
13545:     Suomessa olijatkosodan aikanajoukko juuta-          2.--4.12.1997 natsien takavarikoimaa kultaa kä-
13546: laispakolaisia, jotka olivat peräisin Itävallasta ja    sitellyt kansainvälinen konferenssi. Konferens-
13547: siis silloisen Saksan valtakunnan kansalaisia.          siin osallistui kutsuttuina 40 maata. Suomi ei
13548: Heidät oli jatkosodan alkaessa määrätty asettu-         saanut kutsua konferenssiin. Kultavarojen osal-
13549: maan pääasiassa Kanta-Hämeen alueelle tai yli-          ta Suomen Pankissa tehdyssä selvityksessä ei ole
13550: päätään maaseudulle, jotta he eivätjoutuisi teke-       löytynyt todisteita siitä, että Suomen Pankki olisi
13551: misiin saksalaisten kanssa.                             osallistunut saksalaisen kullan uudelleensijoitte-
13552:     Suomessa voimassa olleen yleisen työvelvolli-       luun toisen maailmansodan aikana.
13553: suuden perusteella määrättiin 43 miespuolista              Eri ministeriöiltäja Suomen Pankilta saatujen
13554: juutalaispakolaista keväällä 1942 työvelvollisiksi      selvitysten perusteella erityiskomitean asettami-
13555: Päämajan linnoitusosaston alaisiin töihin, kuten        nen yleisesti selvittämään mahdollisia juutalai-
13556: suuri joukko suomalaisiakin. Juutalaisia oli työ-       siin kohdistuneita taloudellisia loukkauksia ei
13557:  leireillä Kemijärvellä ja Suursaarella. Mikäli työ-    ole tässä yhteydessä aiheellista. Mahdolliset juu-
13558:  velvollisuuden perusteella teetetty työ katsotaan      talaisten, lähinnä muualta tulleiden pakolaisten,
13559:  pakkotyöksi, on juutalaisilla teetetty pakkotyö-       ongelmat ovat yksittäistapauksia, joita varten
13560:  tä, mutta pakkotyötä on silloin teetetty myös          komitea tuntuu ylimitoitetulta. Tarvittavat selvi-
13561:  kaikilla niillä suomalaisilla, jotka työvelvollisuu-   tykset voidaan hoitaa virkatyönä,jos vaatimuk-
13562:  den nojalla määrättiin töihin. Yleinen työvelvol-      sia valtiolle asiassa esitetään.
13563:  lisuus oli sota-ajan poikkeussäädöksiä ja velvol-
13564: 
13565:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
13566: 
13567:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
13568: 4                                           KK 1178/1997 vp
13569: 
13570: 
13571: 
13572: 
13573:                                          Tili Riksdagens Talman
13574: 
13575:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               1 Finland har det inte undersökts om något
13576: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            annat tvångsarbete av den typ som hänvisas till i
13577: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        riksdagsman Rinnes spörsmå1 och i den i spörs-
13578: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål            målet nämnda artikeln av Boris Salomon har
13579: nr 1178:                                               förekommit. Det är främst de krigstida fångläg-
13580:                                                        ren i Östra Karelen och de finländska krigsmot-
13581:            Ämnar Regeringen undersöka de på-           ståndarnas öden som har utretts. För judarnas
13582:         ståenden om tvångsarbete som Boris Sa-         del har det skrivits om utlämningen till Tyskland
13583:         lomon framför i Helsingin Sanomatden 9         (den som planerades och den som genomfördes)
13584:         november 1997, och                             samt under den senaste tiden om judarnas med-
13585:            ämnar Regeringen i Finland på samma         verkan i kriget.
13586:         sätt som den norska regeringen tillsätta           1 skyddspolisens arkiv finns inget materia!
13587:         en särskild kommitte för att utreda om         som anknyter tili detta. Salomon har använt
13588:         ekonomiska rättigheter har kränkts?            statspolisens arkiv i riksarkivet och framfört sina
13589:                                                        synpunkter utifrån de uppgifterna.
13590:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt              Utrikesministeriet har under de senaste åren
13591: anföra följande:                                       inte fått några förfrågningar om hur judarna
13592:                                                        behandlades och viiken ställning de hade i Fin-
13593:     Under fortsättningskriget gällde i Finland en      land under andra världskriget. lnte heller har det
13594: lag om arbetsplikt, enligt viiken arbetsplikt skulle   kommit förfrågningar om judarnas egendom i
13595: tillämpas i fråga om arbeten som var viktiga för       Finland eller om några andra ärenden som hör
13596: försvaret eller för att befolkningen skulle klara      till ministeriets behörighetsområde och som skul-
13597: sig eller nödvändiga för att upprätthålla det fin-     le kräva en utredning.
13598: ländska näringslivet. Enligt statsrådets beslut var        Finlands Bank har meddelat att den inte kän-
13599: varje finsk medborgare och i Finland bosatt ut-        ner tili eller innehar dokument över judiska
13600: länning som hade fyllt 18 men inte 55 år under-        bankkonton eller egendom som har beslagtagits
13601: ställd allmän arbetsplikt.                             någon annanstans i Europa.
13602:     Under fortsättningskriget fa~ps det i Finland          Det mä ytterligare påpekas att en internatio-
13603: en grupp judiska flyktingar från Osterrike, och de     nell konferens om det guld som nazisterna be-
13604: var således medborgare i det dåvarande tyska           slagtog hölls i Londonden 2--4 december 1997. 1
13605: riket. När fortsättningskriget bröt ut hade de fått    konferensen deltog 40 inbjudna länder. Finland
13606: order att söka sig huvudsakligen till centrala Ta-     fick ingen inbjudan tili konferensen. 1 fråga om
13607: vastland eller tilllandsbygden i allmänhet, för att    guldförrådet har det vid en utredning i Finlands
13608: inte stöta på tyskar.                                  Bank inte framkommit några bevis på att Fin-
13609:     Med stöd av den allmänna arbetsplikt som           lands Bank skulle ha deltagit i omplaceringen av
13610: rådde i Finland beordrades 43 manliga judiska          det tyska guldet under andra världskriget.
13611: flyktingar, liksom även en stor grupp finländare,          Enligt utredningar gjorda av olika ministerier
13612: våren 1942 att som arbetspliktiga arbeta för hög-      och Finlands Bank är det inte i detta samman-
13613: kvarterets fortifikationsavdelning. Det fanns ju-      hang motiverat att tillsätta en särskild kommitte
13614: dar på arbetsläger i Kemijärvi och på Hogland.         med uppgift att utreda om judarnas ekonomiska
13615: Om det arbete som man har låtit utföra med stöd        rättigheter har kränkts. De eventuella problem
13616: av arbets plikten anses vara tvångsarbete, har         som judarna, främst flyktingar från andra Iän-
13617: judarna satts i tvångsarbete, men i så fall har        der, hade utgör enskilda fall och det verkar över-
13618: också alla de finländare som beordrades i arbete       dimensionerat att tillsätta en kommitte för att
13619: med stöd av arbetsplikten satts att utföra tvångs-     utreda dem. Behövliga utredningar kan skötas
13620: arbete. Den allmänna arbetsplikten ingick i de         som tjänsteuppdrag, om yrkanden i frågan fram-
13621: krigstida undantagsförfattningarna och denna           ställs till staten.
13622: skyldighet kunde jämställas med värnplikten för
13623: de manliga medborgarna.
13624:      Helsingfors den 15 december 1997
13625: 
13626:                                                                              Minister Jouko Skinnari
13627:                                            KK 1179/1997 vp
13628: 
13629: Kirjallinen kysymys 1179
13630: 
13631: 
13632: 
13633: 
13634:                                    Heikki Rinne /sd: Hallitusohjelman työllisyyttä koskevien kohtien
13635:                                        korjaamisesta
13636: 
13637: 
13638:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
13639: 
13640:    Hallitusohjelman ideologinen isä, valtiova-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
13641: rainministeri Iiro Tahvo Juhani Viinanen ei kos-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13642: kaan luvannut, että hänen valmistelemansa halli-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13643: tusohjelma puolittaisi työttömyyden vaalikau-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13644: den aikana. Hän tiesi, yhdessä hallitusohjelman
13645: teknisesti valmistelleiden ylimpien virkamiesten-                Korjaako Hallitus työllisyyttä koske-
13646: sä kanssa, että näin ei tulisi tapahtumaan. Halli-            vat ohjelmakohtansa muotoon, jolla
13647: tusohjelman läpikulku ja vähäinenkin kokemus                  työttömyys voitaisiin puolittaa vuoden
13648: työllisyyskysymysten parissa pakotti samaan                   1999 maaliskuuhun mennessä (tuolloin
13649: johtopäätökseen keväällä 1995.                                työttömiä olisi työministeriön tilaston
13650:    Työväenliikkeen eliitin ylitse muiden kunni-               mukaan 247 650 henkilöä ja työttömyys-
13651: oittaman henkilön lähdöstä on nyt kulunut niin                aste 9,15 prosenttia)?
13652: pitkä aika, että hallitusohjelma voitaisiin korjata
13653: ohjelman poliittisen isän muistoa loukkaamatta.
13654: 
13655:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
13656: 
13657:                                            Heikki Rinne /sd
13658: 
13659: 
13660: 
13661: 
13662:  270136
13663: 2                                          KK 1179/1997 vp
13664: 
13665: 
13666: 
13667: 
13668:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13669: 
13670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ta, 2) inflaation torjuminen hallituksen, Suomen
13671: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Pankin ja työmarkkinajärjestöjen yhteisin pon-
13672: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nistuksin, 3) valtionvelan bruttokansantuote-
13673: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           osuuden kääntäminen laskuun ja 4) työntekoa ja
13674: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          yritteliäisyyttä kannustava veropolitiikka. Halli-
13675: n:o 1179:                                             tuksen linja työllisyyden edistämisessä ja työttö-
13676:                                                       myyden puolittamistavoitteen saavuttamisessa
13677:           Korjaako Hallitus työllisyyttä koske-       nojautuu em. perusteille. Hallitusohjelma ja syk-
13678:        vat ohjelmakohtansa muotoon, jolla             syllä 1995 hyväksytty työllisyysohjelma vuosille
13679:        työttömyys voitaisiin puolittaa vuoden         1996-1999 sisältävät lukuisia yksilöityjä toi-
13680:        1999 maaliskuuhun mennessä (tuolloin           menpiteitä työllisyyden kohentamiseksi ja työt-
13681:        työttömiä olisi työministeriön tilaston        tömyyden alentamiseksi. Näiden toimenpiteiden
13682:        mukaan 247 650 henkilöä ja työttömyys-         vaikutukset alkavat nyt näkyä ja niiden odote-
13683:        aste 9,15 prosenttia)?                         taan edelleen voimistuvan. Työllisyysohjelman
13684:                                                       kokonaisvaikutuksiksi vuonna 1999 arvioidaan
13685:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           95 000-120 000 henkilötyövuotta. Seurantaryh-
13686: taen seuraavaa:                                       män laskelmien mukaan ohjelmasta oli lokakuun
13687:                                                       loppuun 1997 mennessä toteutunut 52 000 henki-
13688:    Hallitusohjelmassa talouspolitiikan pääta-         lötyövuotta.
13689: voitteeksi asetetaan työttömyyden puolittami-             Kun hallitus aloitti toimintansa syvän talous-
13690: nen vaalikauden aikana. Hallituksen linjauksissa      laman synnyttämissä vaikeissa olosuhteissa ja
13691: keskeinen ehto tavoitteen saavuttamiseksi on,         asetti tavoitteekseen työttömyyden puolittami-
13692: että taloudellinen kasvu jatkuu koko vaalikau-        sen vaalikauden loppuun mennessä, se oli hyvin
13693: den ajan nopeana. Työllisyyttä parantavan, kes-       tietoinen tehtävän vaativuudesta. Työttömyyden
13694: tävän talouskasvun edellytyksenä puolestaan on        merkittävä alentaminen oli silloin ja on yhä edel-
13695: hyvä kilpailukyky ja alhainen reaalikorko. Täl-       leenkin kansallinen välttämättömyys. Korkea
13696: löin viennin kehitys voi jatkua voimakkaana ja        työttömyys on yhteiskunnan hätätila. Se aiheut-
13697: myös investoinnit ja kulutus lisääntyvät ripeästi.    taa kansalaisille kärsimyksiä, merkitsee voima-
13698:    Talouskasvun ohella työllisyyden kohentumi-        varojen tuhlausta ja hyvinvointitappiota ja tulee
13699: seen tarvitaan elinkeinopoliittisia toimia tuotan-    yhteiskunnalle kalliiksi. Kuluvan vuosikymme-
13700: torakenteen monipuolistamiseksi ja yritystoi-         nen vaikeissa oloissa työttömyyden pysyvä alen-
13701: minnan edistämiseksi, työpanoksen käyttöä li-         tamisen tulee Suomessa olla jokaisen hallituksen
13702: sääviä veroratkaisuja, innovaatioiden hyödyntä-       politiikan päätavoite.
13703: mistä sekä aktiivista työvoimapolitiikkaa työ-           Vahvan talouskasvun vauhdittamana työlli-
13704: markkinoiden toiminnan parantamiseksi. Työ-           syys on Suomessa kohentunut yhtäjaksoisesti jo
13705: voimapoliittisten toimien avulla lievennetään eri-    kolmen vuoden ajan. Vuosina 1995-1996 työ-
13706: tyisesti nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja es-   paikkojen määrä lisääntyi yhteensä yli 70 OOO:lla.
13707: tetään työmarkkinoilta syrjäytymistä.                 Tammi-syyskuussa 1997 työllisiä oli keskimää-
13708:    Työttömyyden puolittamistavoitteen saavut-         rin 2 172 000 henkilöä, mikä on noin 40 000
13709: tamisen kannalta tärkeitä ovat myös maltilliset       enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koko tar-
13710: tuloratkaisut, joilla hillitään työvoimakustan-       kastelujaksolla eli nykyisen hallituskauden aika-
13711: nusten nousua ja luodaan perustaa työllisyyden        na työllisyys on tähän mennessä kohentunut yli
13712: vahvistumiselle. Hallitus rakentaa kasvua edistä-     110 000 henkilöllä.
13713: vän ja työttömyyttä alentavan talouspolitiikkan-         Vahvan talouskasvun ja hallituksen määrätie-
13714: sa neljän peruspilarin varaan. Ne ovat 1) kasvun      toisen politiikan seurauksena työttömyys on hal-
13715: työllisyysvaikutusten lisääminen ja pitkäaikais-      lituskaudella saatu selvään laskusuuntaan. Ajan-
13716: työttömyyden vähentäminen tehostamalla työ-           jaksona 1995-1996 työttömien määrä väheni
13717: voimapolitiikkaaja työmarkkinoiden toimivuut-         sekä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen
13718:                                            KK 1179/1997 vp                                             3
13719: 
13720: että työministeriön työnvälitystilaston mukaan        459 300 henkilöä ja vastaava osuus työvoimasta
13721: lähes 50 000 henkilöä. Työministeriön tilaston         18,3 %. Nämä puolittamalla päädytään kuiten-
13722: mukaan työttömiä työnhakijoita oli tammi-              kin lukuihin 229 650 ja 9,15 %. Näistä ensimmäi-
13723: syyskuussa 1997 keskimäärin 416 000 eli liki           nen poikkeaa edustaja Rinteen laskemista lu-
13724: 35 000 vähemmän kuin vastaavaan aikaan edel-          vuista. Tarkemmin katsoen näyttääkin siltä, että
13725: lisenä vuonna. Työttömyyden lasku on vuoden           edustaja Rinteen laskelmissa työttömien määrää
13726: loppua kohden yhä nopeutunut. Esimerkiksi             kuvaavan luvun 459 300 puolikasta laskettaessa
13727: kolmannella neljänneksellä 1997 työttömiä työn-       numerot 5 ja 9 ovat lipsahtaneet väärään järjes-
13728: hakijoita oli 43 000 vähemmän kuin vuotta aikai-      tykseen. Alkuperäisen luvun 459 300 sijasta olet-
13729: semmin.                                               te käyttänyt lukua 495 300, siilä tämän puolikas
13730:     Työministeriön tilastojen mukaan työttömyys       on mainitsemanne 247 650. Edustaja Rinne ha-
13731: on vuoden 1997 aikana alentunut lähes puolitta-       luaa näin tarjota pientä helpotusta puolittamis-
13732: misuran suuntaisesti. Kuitenkin aiempina vuosi-       tavoitteeseen. Hallitus kuitenkin pitäytyy alku-
13733: na puolittamisuralta jäätiin niin paljon jälkeen,     peräisissä luvuissa.
13734: että tavoitteen toteutuminen aikataulun mukai-            Keskeistä työttömyyden torjunnassa on pit-
13735: sesti tuottaa vaikeuksia. Tilanne on kuitenkin        käjänteinen toiminta. Toimenpiteiden tulokset
13736: edelleen paranemassa. Talouden fundamentit            ilmenevät yleensä pitemmällä, jopa usean vuo-
13737: ovat kunnossa ja talouskasvun lähiajan näkymät        den aikavälillä. Hallituksen valitseman toiminta-
13738: suotuisat. On myös saatu aikaan maltillinen tulo-     linjan suotuisat vaikutukset ovat viime aikoina
13739: poliittinen ratkaisu, joten jatkossa on entistä pa-   tulleet entistä selvemmin näkyviin. Nyt voidaan
13740: remmat mahdollisuudet panostaa työvoiman              perustellusti arvioida, että edellytykset kohtuul-
13741: kysynnän vahvistamiseen, mm. verokiilan lie-          lisen hyvään tulokseen työttömyyden puolitta-
13742: vennyksiilä. Myös työvoimapoliittiset toimet on       misessa ovat olemassa. Vahva ja kestävä talou-
13743: viritetty korkealle tasolle. Ne ovat olleet jo pari   dellinen kasvu ja sen laajeneminen työvaltaisille
13744: vuotta maailmanennätystasoa, noin 5 % työvoi-         aloille on välttämätön perusta työllisyyden pysy-
13745: masta.                                                väisluonteiselle paranemiselle. Viimeaikaisen
13746:     Edustaja Rinteen laskelmien mukaan puolit-        työllisyyskehityksen pohjalta ei ole näyttöä sille,
13747:  tamistavoite työttömien työnhakijoiden määräl-       että lipsuminen hallitusohjelman periaatteista
13748:  le maaliskuussa 1999 on 247 650 henkilöä ja          tuottaisi työllisyyden osalta nopeampaa ja kestä-
13749:  työttömyysasteelle 9,15 %. Laskelmien lähtö-         vämpää paranemista kuin nykyinen toimintalin-
13750:  kohtana ilmeisesti ovat työministeriön tilastot      ja. Toki aina toimenpiteitä voidaan tehostaa, jo-
13751:  vuoden 1995 huhtikuulta, jolloin nykyisen hal-       ten edustaja Rinteen ajatuksia työttömyyden
13752:  lituksen taival alkoi. Tuolloin työministeriön       alentamiseksi vastaanottavaisesti kuunnellaan.
13753:  tilastojen mukaan työttömiä työnhakijoita oli
13754: 
13755:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
13756: 
13757:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
13758: 4                                          KK 1179/1997 vp
13759: 
13760: 
13761: 
13762: 
13763:                                         Tili Riksdagens Talman
13764: 
13765:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           långtidsarbetslösheten genom åtgärder som ef-
13766: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           fektiverar arbetskraftspolitiken och arbetsmark-
13767: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       nadens funktion, 2) inflationsbekämpande an-
13768: dagsledamot Heikki Rinne undertecknade spörs-         strängningar, gemensamma för regeringen, Fin-
13769: mål nr 1179:                                          lands Bank och arbetsmarknadsorganisationer-
13770:                                                       na, 3) statsskuldens andel av bruttonationalpro-
13771:            Kommer Regeringen att korrigera de         dukten skall fås att minska och 4) en skattepolitik
13772:        punkter i sitt program som gälier syssel-      som uppmuntrar tili arbete och företagsamhet.
13773:        sättning så att arbetslösheten kan halve-      Regeringens linje om att främja sysselsättningen
13774:        ras fram tili mars 1999 (då antalet arbets-    och nå målet om halvering av arbetslösheten
13775:        lösa enligt arbetsministeriet skulie uppgå     bygger på ovan nämnda grunder. Regeringspro-
13776:        tili 247 650 personer och arbetslöshets-       grammet och det sysselsättningsprogram för
13777:        graden vara 9,15 procent)?                     1996-1999 som godkändes hösten 1995 innefat-
13778:                                                       tar flera specificerade åtgärder för att förbättra
13779:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sysselsättningen och minska arbetslösheten. Nu
13780: anföra följande:                                      börjar dessa åtgärders effekter synas och man
13781:                                                       räknar med att effekterna förstärks ytterligare.
13782:     1 regeringsprogrammet stälis som huvudmålet       Sysselsättningsprogrammets totaleffekter beräk-
13783: för den ekonomiska politiken att halvera arbets-      nas tili 95 000-120 000 årsverken år 1999. Enligt
13784: lösheten under valperioden. Ett centralt villkor      uppföljningsgruppens beräkningar hade av det
13785: för att detta skall lyckas är enligt regeringens      programenliga må1et verkstälits 52 000 årsverken
13786: målsättning att den ekonomiska tillväxten under       fram tili slutet av oktober 1997.
13787: hela valperioden fortsätter i snabb takt. En förut-      När regeringen inledde sitt arbete under den
13788: sättning för en hållbar ekonomisk tillväxt som        djupa ekonomiska nedgångens svåra förhållan-
13789: förbättrar sysselsättningen är isin tur att konkur-   den och stälide som sitt mål att ha1vera arbetslös-
13790: renskraften är god och realräntan låg. Då kan         heten fram tili slutet av valperioden, var den vä1
13791: exporten fortsätta att växa kraftigt och också        medveten om att uppgiften var krävande. En
13792: investeringarna och konsumtionen tilltar raskt.       betydande sänkning av arbetslösheten var då och
13793:     En förbättrad sysselsättning förutsätter utom     är fortfarande en nationell nödvändighet. Den
13794: ekonomisk tillväxt även näringspolitiska åtgär-       höga arbetslösheten är ett samhälleligt nödläge.
13795: der som breddar produktionsstrukturen och             Den åsamkar medborgarna lidande, innebär slö-
13796: främjar företagsverksamheten, skattepolitiska         seri med resurser, välfårdsförluster och den är
13797: lösningar med ökad arbetsinsats som mål, ut-          dyr för samhäliet. 1 det här årtiondets svåra för-
13798: nyttjande av innovationer samt aktiv arbets-          hållanden måste en bestående minskning i arbets-
13799: kraftspolitik för att arbetsmarknaden skali kun-      lösheten vara huvudmålet för varje finländsk re-
13800: na fungera bättre. De arbetskraftspolitiska åt-       gerings po1itik.
13801: gärderna inriktas specielit på att lindra ungdoms-       Den kraftiga ekonomiska tillväxten satte fart
13802: och långtidsarbetslösheten och förhindra utslag-      på sysselsättningen som i Finland har kontinuer-
13803: ning från arbetsmarknaden.                            ligt ökat redan i tre års tid. Under 1995-1996
13804:     För att målet om halverad arbetslöshet skali      ökade antalet arbetsplatser med sammanlagt
13805: kunna uppnås är det också viktigt med återhåll-       över 70 000. Under januari-september 1997
13806: samma inkomstuppgörelser som uppbromsar en            uppgick antalet sysselsatta tili i genomsnitt
13807: ökning av arbetskraftskostnaderna och skapar          2 172 000 personer, vilket är ca 40 000 fler än ett
13808: en grund för förbättrad sysselsättning. Regering-     år tidigare. Under hela granskningsperioden,
13809: ens ekonomiska politik som går ut på att stöda        dvs. under den nuvarande regeringens tid, har
13810: tiliväxten och minska arbetslösheten vilar på fyra    sysselsättningen hittills förbättrats med över
13811: grundpelare. Dessa är 1) en ökning av tillväxtens     11 0 000 personer.
13812: sysselsättande effekt och en snabb minskning av          Tack vare den kraftiga ekonomiska tillväxten
13813:                                              KK 1179/1997 vp                                              5
13814: 
13815: och regeringens målmedvetna politik har arbets-         den tidpunkt då den nuvarande regeringen inled-
13816: lösheten under regeringsperioden tydligt fåtts att      de sitt arbete. Enligt arbetsministeriets statistik
13817: börja gå ner. Under perioden 1995-1996 har              uppgick antalet arbetslösa arbetssökande då till
13818: arbetslösheten sjunkit med närmare 50 000 per-          459 300 personer och motsvarande andel av ar-
13819: soner, både när den mäts enligt Statistikcentral-       betskraften var 18,3 %. En halvering av dessa tai
13820: ens arbetskraftsundersökning och enligt arbets-         ger dock 229 650 och 9, 15%. Det första talet
13821: ministeriets arbetsförmedlingsstatistik. Enligt         avviker från de tai som ledamot Rinne har räknat
13822: arbetsministeriets statistik var antalet arbetslösa     ut. En närmare betraktelse ger vid handen att när
13823: arbetssökande under januari-september 1997 i            Iedamot Rinne halverat talet för arbetslösa ar-
13824: genomsnitt 416 000, dvs. nästan 35 000 fårre än         betssökande, dvs. 459 300, har siffrorna 5 och 9
13825: vid motsvarande tidpunkt i fjol. Mot slutet av          kommit i fel ordning. 1 stället för det ursprudliga
13826: året har minskningen i arbetslösheten blivit ännu       459 300 har ni använt talet 495 300, eftersom
13827: snabbare. Tili exempel under tredje kvartalet           hälften av detta gör 247 650, dettai som ni nämnt.
13828: fanns det 43 000 fårre arbetslösa arbetssökande         Ledamot Rinne vill alltså erbjuda en liten lättnad
13829: än året innan.                                          för halveringsmålet. Regeringen håller sig i varje
13830:     Enligt arbetsministeriets statistik har arbets-     fali till de ursprungliga talen.
13831: lösheten under 1997 sjunkit nästan i linje med              När man bekämpar arbetslöshet är det viktigt
13832: halveringsmålet. Under de tidigare åren blev man        att arbeta på lång sikt. Åtgärderna ger resultat i
13833: ändå så mycket efter att det är svårt att kunna nå      alimänhet på längre sikt, tili och med tlera år
13834:  målet enligt tidtabelien. Läget håller dock på att     senare. De positiva verkningarna av regeringens
13835:  förbättras hela tiden. Ekonomins fundament är i        policy har på senare tid börjat märkas allt tydli-
13836:  skick och tiliväxtutsikterna för den närmaste          gare. Nu kan det på goda grunder hävdas att det
13837:  framtiden är goda. Man har också fått tili stånd       finns förutsättningar för ett relativt gott resultat
13838:  en återhålisam inkomstpolitisk uppgörelse, vil-        när det gäller halvering av arbetslösheten. En
13839:  ket ger i fortsättningen ännu bättre möjligheter       kraftig och bestående ekonomisk tillväxt och att
13840:  att satsa på att öka efterfrågan på arbetskraft,       den också utsträcks tili de arbetsintensiva bran-
13841:  bl.a. genom Iindringar i skattekilen. Också de         scherna är en nödvändig grund för en bestående
13842:  arbetskraftspolitiska åtgärderna har satts på en       förbättring i sysselsättningen. De senaste tider-
13843:  hög nivå. Redan i ett par års tid har de Iegat på en   nas sysselsättningsutveckling ger inget bevis för
13844:  världsrekordisnivå, ungefår 5 % av arbetskraf-         att avkall på regeringsprogrammets principer
13845:  ten.                                                   skulle innebära en snabbare och mer bestående
13846:     Enligt riksdagsledamot Rinnes beräkningar           förbättring i sysselsättningen än den nuvarande
13847:  innebär halveringsmålet att det i mars 1999 kom-       policyn. Visst är det alltid möjligt att effektivera
13848:  mer att finnas 247 650 arbetslösa arbetssökande        åtgärderna, varför man är lyhörd för riksdagsle-
13849:  och att arbetslöshetsgraden då är 9,15 %. Ut-          damot Rinnes ideer om hur man minskar arbets-
13850:  gångspunkten för beräkningarna har då tydligen         lösheten.
13851:  varit arbetsministeriets statistik för april 1995,
13852: 
13853:       Helsingforsden 12 december 1997
13854: 
13855:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
13856:                                               KK 1180/1997 vp
13857: 
13858: Kirjallinen kysymys 1180
13859: 
13860: 
13861: 
13862: 
13863:                                      Heikki Rinne /sd: Työttömiin työnhakijoihin kohdistuvista lausun-
13864:                                         noista
13865: 
13866: 
13867:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
13868: 
13869:     "Koskaan aikaisemmin Suomi ei ole ollut näin             Tietoa työpakon yhteiskunnista on jo satojen
13870: vauras eikä koskaan aikaisemmin maassamme                vuosien takaa. Ne vastaavat ideologialtaan ai-
13871: ole suhtauduttu vähäosaisiin niin suvaitsematto-         kamme kannanottoja:
13872: masti ja vihamielisesti kuin nyt" (Christer Kihl-            "Työ- ja ojennuslaitokset perustettiin työttö-
13873: man).                                                    miä ja köyhiä varten. Työtaloihin määrättiin
13874:     "Rasismi on sosiaaliaristokratiaa, joka uskoo        henkilöitä, jotka kieltäytyivät tarjotusta työstä.
13875: 'alempien' kansanluokkien huonommuuteen"                 Jos palkka ei miellyttänyt, ja kieltäytyi työstä,
13876: (Werner Röhr).                                           saattoi joutua ojennuslaitokseen hallinnollisella
13877:     Työttömistä työnhakijoista esitetyt halventa-        päätöksellä" (Tapio Onnelan kirjoittama histo-
13878: vat lausunnot ovat Suomessa lisääntyneet huo-            riikki Kakolanmäelle vuonna 1839 perustetusta
13879: lestuttavalla tavalla. Hyvällä syyllä voidaan pu-        ojennuslaitoksesta sekä Dario Melossa and Mas-
13880: hua sosiaalisen rasismin esiasteesta. Työnanta-          simo Pavarini, The Prison and Factory. Origins
13881: jien ylin johto puhuu epäkurantista (kelvoton            ofthe Penitentiary System. London 1981).
13882: tavara) aineksesta, joka tulisi siivota pois työttö-         Toistaiseksi meiilä haaveillaan jonkinlaisesta
13883:  myyskortistoista, työnhakuun oikeutettujen jou-         "avotyöpakosta", mutta makuun päästyämme
13884: kosta. Lausuntojen mukaan osaa työttömistä ei            tuskin malttaisimme tyytyä alkuherkkuihin.
13885: tultaisi työllistämään korkeimmankaan suhdan-                Alussa on aina Sana. Sana avaa tien ajatuksel-
13886:  nehuipun aikana. Esko Ahon porvarihallitus              le. Ajatus raivaa tien teoiiie. Syrjinnälle ja sosiaa-
13887:  poisti työllisyyslaista yhteiskunnan viimesijaisen      liselle rasismille.
13888:  velvoitteen järjestää edes tilapäinen työ yhteis-           Suomen vaikutusvaltaisin poliitikko, kansalli-
13889:  kunnasta lopullisesti syrjäytyneille, erityisesti       sen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjoh-
13890:  nuoriiie. Julkisen vallan vetäytyminen vastuusta        taja Ben Zyskowicz, sanoi kokoomuksen puolue-
13891:  merkitsi sitä, että vastuuta ei enää ole millään        kokouksessa, että työttömien työnvieroksuntaa
13892:  taholla, ja tulokset Iieveilmiöineen ovat nähtävis-     voidaan verrata ehola-virukseen. Hän sai ko-
13893:  sä.                                                     kousväeltä lähes mylvivät suosionosoitukset.
13894:      Työn perusoikeuden vaatimus on unohdettu,           Työttömissä olisi lausunnon mukaan paljain sil-
13895:  mutta vaatimukset työpakosta/työvelvollisuu-            min näkymättömiä eliöitä,joista olisi puhdistau-
13896:  desta/pakkotyöstä kaikuvat yhä vaativampina.            duttava.
13897:  Työpakosta puhuttaessa on syytä muistaa, että               Yleiseen mielipiteeseen eniten vaikuttavan Il-
13898:  natsi-Saksassavallitsi työpakko, joka aluksi kos-       talehden (22.1.1997) kolumnisti kirjoittaa, että
13899:  ki saksalaisia työttömiä, mutta laajeni myöhem-         hänen asumassaan lähiössä elää paskalauma.
13900:  min käsittämään myös muita kansalaisryhmiä.             Kolumnisti kirjoittaa lisäksi, että hän toivoo,
13901:  Työleirit olivat keskitysleirien esiaste, joissa työ-   "ettei kukaan tekisi mitään heidän työllistämi-
13902:  velvollisuuteen määrätyn pakkotyöläisen ihmis-          sekseen". Sana "paskalauma" ja "pummi" toistu-
13903:  arvo määräytyi hänen työkykynsä perusteella.            vasti useaan kertaan paraatisivulle sijoitetussa
13904:  Vähäinen työkyky tai kyvyttömyys työhön mer-            kirjoituksessa.
13905:  kitsi loppua.                                               Vapaassa maassa tietysti jokaisella on oikeus
13906:      Myös Stalinin ajan Neuvostoliitossa vallitsi        tuoda esiin sisäinen ihmisensä ja poliittiset ideo-
13907:  yleinen työvelvollisuus, työpasseineen. Neuvos-         logiansa, mutta virallisen Suomen on myös tuo-
13908:   toliitossa passi kuului kaikille, mutta Suomen         tava esiin näkemyksensä. "Viruksen saastutta-
13909:   työministeriö kaavailee passia vain työttömille.       maa" ja "paskalaumaa" voi seurata sana "rotta",
13910: 
13911:  270136
13912: 2                                           KK 1180/1997 vp
13913: 
13914: jos asiaan ei puututa. Perättömiä tietoja, joiden          Myös viralliset tilastotiedot työnvieroksun-
13915: ilmiselvä tarkoitus on nuorten työnhakijoiden          nasta osoittavat, että olemme työmoraaliltamme
13916: leimaaminen lintsareiksi, levitetään asiantuntija-     maailman huippuluokkaa. Pysyvästi työstä ja
13917: lausuntoina myös ylimpien virkamiesten toimes-         koulutuksesta kieltäytyneitä "ansioturvalaisia"
13918: ta. Valtiosihteeri Raimo Sailas, ylivoimaisesti        oli vuonna 1996 vain 102 henkilöä (sosiaali- ja
13919: vaikutusvaltaisin virkamies, kertoi Ilta-Sanomis-      terveysministeriö 21.1 0.1997). Näistä vieroksu-
13920: sa, että nuoret eivät halua ottaa vastaan tarjottua    jista, joilla ei ollut mitään järkeen käypää syytä
13921: työtä laivasiivoojina. Lehden toimitus otti yh-        työtarjouksesta pysyvästi kieltäytymiseen, oli
13922: teyttä laiva yhtiöihin, joista työhönottajat vasta-    muutama hajatapaus koko valtakunnassa.
13923: sivat, että kaikki laivasiivoojan paikat ja muut-          Työllinen työvoimamme on noin 2,1 miljoo-
13924: kin työpaikat on täytetty ja heistä tuntuu todella     naa henkeä. Tätäkin arveluttavampi on jatkuva-
13925: pahalta käännyttää työhaluisia nuoriajatkuvasti        na todisteena käytetty esimerkki, jonka mukaan
13926: pois tyhjin toimin.                                    toisen puolison on nelihenkisessä perheessä kan-
13927:     Presidentti Ahtisaari on, tietämättään ja tah-     nattavaa ottaa vastaan työtä vasta siinä tapauk-
13928: tomattaan, ryhtynyt toistamaan korkean sosiaa-         sessa, että palkka ylittää 16 000 markkaa kuu-
13929: liturvamme passivaivaa vaikutusta työttömyys-          kaudessa. Esimerkkiperheitä, joiden perusteella
13930: ongelman selittäjänä, mikä antaa vapaata potku-        kotitaloudet leimataan ylimitoitetun sosiaalitur-
13931: tilaatyöttömiä monottaville ja kaunaa kantaville       van passivoimiksi työnvieroksujiksi, on Suomes-
13932: päättäjille. Ylirasitetut ja leikkausten kohteena      sa yhteensä neljä (4) kappaletta, kaksi Helsingis-
13933: olevat työlliset ovat otollinen maaperä: Me mak-       sä ja kaksi muualla maassa (sosiaali- ja terveys-
13934: samme liikaa sosiaaliturvaa laiskoille työttömil-      ministeriön 11.4.1997 antama tieto). Kotita1ouk-
13935: le.                                                    sia Suomessa on yhteensä noin 2,2 miljoonaa.
13936:     Ennen kuin natsi-Saksassa, Neuvostoliitossa        Tilanne elää koko ajan, jolloin suuressa osassa
13937: ja satoja vuosia sitten taantumuksellisimmissa         vuotta esimerkkejä ei ole koko maassa yhtään.
13938: Euroopan maissa voitiin ryhtyä tositoimiin, koh-       Työnvieroksujia näissä neljässäkään tapaukses-
13939: teet leimattiin työnvieroksujiksi, yhteiskunnan        sa ei ollut.
13940: kustannuksella eläjiksi, loisiksi ja syöpäläisiksi.        Edellä kuvatut esimerkit osoittavat tylyllä ta-
13941:     Hallituksen esittämä yhdistelmätukijärjestel-      valla, että menossa on ajojahti, joka on tuttu
13942: mä on vihankylvön ensimmäinen sato, jossa pit-          1930-luvun propagandaoppaan ensimmäiseltä
13943: käaikaistyöttömiä kohdellaan tavalla, jota aikai-      sivulta. Vainon kohteeksi valitusta ryhmästä
13944: semmin ei ole tehty. Muut työsuhteen ehdot täyt-       otettiin yksi teoreettinen esimerkkitapaus, nos-
13945: tyvät, mutta ansioon sidottu työttömyysturvan          tettiin se kepin nokkaan ja väitettiin kaikkien
13946: työssäoloehto ei kerrykuten kaikilla muilla työl-      olevan samanlaisia.
13947: listetyillä. Hallituksen esitys on perustuslain vas-       Voimistuvat äänenpainot vaativat, että työt-
13948: tainen. Usko työttömien työhaluttomuuteen on           tömän lapselta (ei muiden lapsilta) vaaditaan
13949: kasvanut tasolle, jossa ollaan valmiita rikko-         pois päivähoitopalvelut. Vaatimus on suoraan
13950: maan yhdenvertaisuusperiaatetta.                       Neuvostoliiton salaisen poliisin entisen päällikön
13951:     Ilman palkkaa, ansioihin sidottua sosiaalitur-     Lavrenti Berian käsikirjasta. Hän valmisteli lain,
13952: vaa ja työsuhdetta tapahtuvaa työharjoittelua          jonka perusteella lasta voitiin kiduttaa, täysin
13953: halutaan voimakkaasti lisätä. Tavoitteena on           laillisesti, vanhempiensa rankaisukeinona. Tässä
13954: mahdollisimman monen työttömän ajaminen                tapauksessa työtöntä rangaistaisiin kaikille kuu-
13955: palkattomaan työskentelyyn, jossa ei ole min-          luvan subjektiivisen oikeuden epäämisellä. Ran-
13956: käänlaista työsuhteen turvaa. Palkatta ja työsuh-      kaisutapa, jossa lasta lyödään vanhempien tuka-
13957: teetta työskentelevän ylläpitokorvaus on 30            lan tilanteen perusteella, on tehokas mutta epäin-
13958: markkaa. Vähääkään liioittelematta voidaan sa-         himillinen rankaisutapa.
13959: noa, että monet nuoret ja pitkäaikaistyöttömät             Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttö-
13960: ovat puolen askeleen päässä tilanteesta, jossa         myysprosentti on noin 50 prosenttia, suurimpien
13961: sorrettu luokka eli ennen Punakapinaa. Suoran          etnisten ryhmien yli 90 prosenttia. Suomalaisiin
13962: työllistämistuen projektin aikana työllistimme         työttömiin kohdistettujen halventavien mielipi-
13963: 4 000 pitkäaikaistyötöntä. Kaikki halusivat jat-       teiden esittäminen on salakavalaa piiloviestintää
13964: kaa työtä. Kukaan ei halunnut lähteä korvauk-          ulkomaalaisista, jotka ilman omaa syytään ovat
13965: selle. Suomalainen ihminen tuskin on runsaassa         työttöminä. Etniset ryhmät, jotka ovat satapro-
13966: kymmenessä vuodessa muuttunut sataprosentti-           senttisesti työttöminä, tulevat leimatuiksi. Syr-
13967: sesti työtä halua vasta sataprosenttiseksi työnvie-    jäytyneisiin suomalaisiin halventavat lausunton-
13968: roksujaksi.                                            sa kohdistavat eivät tietenkään puhu mitään ul-
13969:                                           KK 1180/1997 vp                                           3
13970: 
13971: komaalaisista työttömistä, mutta viesti on selvä.    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
13972: Sosiaaliturvamme ylimitoituksesta kertovat pe-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
13973: rusteettomat puheet terästävät samaa asiaa.
13974: Täällä asuvat ulkomaalaiset kertovat kokevansa                  Onko Hallitus tietoinen lisääntyvistä
13975: kasvavaa turvattomuutta. Helsingin Sanomien                  ja yhä loukkaavammiksi käyvistä, työttö-
13976: raportti Mikkelistä 16.11.1997,jossa haastatellut            miin kohdistuvista lausunnoista, ja
13977: ulkomaalaiset kertoivat "joutuvansa paniikkiin                  aikooko Hallitus puuttua sosiaaliseen
13978: suomenkieltä kuullessaan", on leviämässä koko                rasismiin, joka on askel rasismin ras-
13979: maahan. Se, mitä he kertovat kotimaissaan Suo-               kaimpiin muotoihin, sekä
13980: men oloista, pilaa maineemme lopullisellatavalla                näkeekö Hallitus työttömyyden ja
13981: vuosikymmeniksi eteenpäin.                                   työttömiin kohdistettujen halventavien
13982:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-           lausuntojen lisäävän ulkomaalaisvihaa?
13983: tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
13984: 
13985:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
13986: 
13987:                                           Heikki Rinne /sd
13988: 4                                          KK 1180/1997 vp
13989: 
13990: 
13991: 
13992: 
13993:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
13994: 
13995:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Samalla on päästävä lama-ajan toivattomuu-
13996: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         desta ja asenteesta työvoimapolitiikkaan, joka
13997: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tarjoaa työttömille uusia mahdollisuuksia ja es-
13998: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Heikki           tää vaikeimmassa asemassa olevien työttömien
13999: Rinteen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          syrjäytymistä. Erityisen suuri haaste on laajamit-
14000: n:o 1180:                                             taisen pitkäaikaistyöttömyyden lieventäminen ja
14001:                                                       torjuminen. Hallituksen esittämällä työvoima-
14002:           Onko Hallitus tietoinen lisääntyvistä       politiikan uudistuksella etsitään nyt uusia, voi-
14003:        ja yhä loukkaavaromiksi käyvistä, työttö-      makkaita keinoja näiden ongelmien poistami-
14004:        miin kohdistuvista lausunnoista, ja            seen.
14005:           aikooko Hallitus puuttua sosiaaliseen          Uudistuksessa määritellään työttömien oi-
14006:        rasismiin, joka on askel rasismin ras-         keudet ja velvollisuudet. Työttömyys määritel-
14007:        kaimpiin muotoihin, sekä                       lään yksilön ja valtion välisenä suhteena päätoi-
14008:           näkeekö Hallitus työttömyyden ja            miseksi työnhauksi. Samalla työnhakijoiden pal-
14009:        työttömiin kohdistettujen halventavien         veluprosessi uudistetaan kokonaisuudessaan ja
14010:        lausuntojen lisäävän ulkomaalaisvihaa?         erittäin pitkään työttömänä olleille turvataan
14011:                                                       uusi aktiivikausi syrjäytymistä estävillä toimen-
14012:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          piteillä. Työn perusoikeuden vaatimusta ei ole
14013: vasti seuraavaa:                                      unohdettu. Päinvastoin hallituksen esittämät toi-
14014:                                                       menpiteet yli 500 päivää työttömänä oleville työ-
14015:     Kansanedustaja Heikki Rinne on kirjallisessa      markkinatuen saajille ovat hallitusmuodon
14016: kysymyksessään kiinnittänyt huomiota työttö-          15 §:n tavoitteen mukaisia.
14017: mistä työnhakijoista esitettyihin lausuntoihin,          Hallitusmuodon mukaan julkisen vallan on
14018: työttömien työhön pakottamisvaatimuksiin, so-         edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan
14019: siaaliseen rasismiin, ulkomaalaisten kohteluun        jokaiselle oikeus työhön. Työllisyyden edistäruis-
14020: sekä eräisiin hallituksen esittämiin työvoimapo-      velvoite tarkoittaa muun muassa sitä, että on
14021: liittisiin toimenpiteisiin.                           pyrittävä estämään pysyvästi työtä vailla olevien
14022:     Hallitus on asettanut keskeiseksi tavoitteek-     ryhmien syntymistä yhteiskuntaan. Tällä hetkel-
14023: seen työttömyyden voimakkaan alentamisen hal-         lä noin 100 000 erittäin pitkään työttömänä ollut-
14024: lituskauden aikana. Talouden kasvun myötä             ta työnhakijaa on pysyvästi syrjäytymässä työ-
14025: työttömyys onkin kääntynyt voimakkaaseen las-         elämästä ajallisesti rajattoman työmarkkinatuen
14026: kuun. Samalla on toteutettu lukuisia toimenpi-        piiriin. Ilman nyt esitettyjä uusia toimenpiteitä,
14027: teitä, Suomen työllisyysohjelma sekä muita työt-      muun muassa yhdistelmätukea, tilanteen jatku-
14028: tömyyden vaikeaan rakenteelliseen ytimeen vai-        minen nykyisellään tarkoittaisi sitä, että hiljaises-
14029: kuttavia uudistuksia.                                 ti hyväksyttäisiin laajamittainen syrjäytymiske-
14030:     Hallitus ja työministeriö ovat yhtä lailla huo-   hitys. Näillä toimenpiteillä parannetaan myös
14031: lestuneita äänenpainoista, joissa pyritään lei-       ulkomaalaisten mahdollisuuksia ja edellytyksiä
14032: maamaan työttömiä työhaluttomiksija syyllistä-        sijoittua työelämään ja yhteiskuntaan.
14033: mään työttömiä tilanteesta, johon he ovat laman          Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan pi-
14034: seurauksena joutuneet. Laman aikana Suomesta          tänyt ehdotusta yhdistelmätuesta ja muista toi-
14035: hävisi satojatuhansia työpaikkoja, mihin tilan-       menpiteistä hallitusmuodon 15 §:n perusteella
14036: teesta kärsineet eivät ole syyllisiä. Työvoimapoli-   tärkeän yhteiskunnallisen intressin vaatimana.
14037: tiikassa hallitus onkin ottanut selkeäksi lähtö-      Yhdistelmätuki on tarkoitettu vaihtoehdoksi il-
14038: kohdakseen uskon palauttamisen ja mahdolli-           man työsuhdetta tapahtuvalle työharjoittelulle.
14039: suuksien luomisen työttömille takaisin työelä-        Työsuhteessa tapahtuvalla yhdistelmätukityöllä
14040: mään. Tämä on paras tapa välttää ja estää kysy-       etsitään kolmannelta sektorilta, kunnista ja mui-
14041: myksessä esitettyjen leimaavien lausuntojen li-       den toimijoiden avulla paluumahdollisuuksia
14042: sääntymistä yhteiskunnassa.                           työmarkkinoille ja sosiaaliseen kanssakäymi-
14043:                                            KK 1180/1997 vp                                             5
14044: 
14045: seen. Kysymys on 600 miljoonan markan määrä-          työttömän toimeentuloetuus asetettaisiin yleises-
14046: rahasta, jonka avulla voidaan perehdyttää, kun-       ti vastikkeelliseksi, olisi jo perusoikeuksien kan-
14047: touttaa ja muutoin aktivoida vähintään 10 000 yli     nalta ongelmallista. Uudistukseen ei sisälly mi-
14048: kaksi vuotta työttömänä ollutta työmarkkina-          tään työpakon elementtejä eikä uusia sanktioita.
14049: tuen saajaa, joilla ei ole viime vuosina ollut juu-      Todettakoon vielä, että ensi vuoden alusta
14050: rikaan kosketusta työelämään.                         käynnistyvän uudistuksen valmistelussa on kiin-
14051:    Kysymys on siis kokonaan uudesta mahdolli-         nitetty myös huomiota työvoimapolitiikan eetti-
14052: suudesta ryhmälle, johon ei työmarkkinoiden           siin perusteisiin. Näillä on yhtymäkohtia kan-
14053: kysyntä eivätkä edes työvoimapoliittiset toimen-      sanedustaja Rinteen kysymykseen. Työvoima-
14054: piteet ole kohdistuneet. Uusilla toimilla pyritään    politiikan eettiset perusteet lähtevät yksilöstä ja
14055: siihen, että pitkään työttömänä ollut voisi palata    työn arvon tunnustamisesta inhimillistä toimin-
14056: takaisin työelämään eikä takaisin sosiaaliturvan,     taa jäsentävänä tekijänä. Ihmisen arvo ei riipu
14057: työttömyyspäivärahan ja muiden sosiaalietuuk-         hänen asemastaan työmarkkinoilla.
14058: sien piiriin. Tämä on kokonaisuudistuksen joh-            Yksilön työmarkkina-asemalla on kuitenkin
14059: donmukainen tavoite kautta linjan.                    monenlaisia arvosisältöjä, erityisesti henkiset,
14060:    Työttömien oikeudet ja velvollisuudet merkit-      sosiaaliset ja taloudelliset arvot. Samalla kunjul-
14061: sevät myös työttömän oman osuuden lisäämistä          kinen työvoimapolitiikka tunnustaa yksilöiden
14062: ja vuorovaikutuksen tehostumista palvelupro-          erilaiset arvostukset työmarkkinoilla toimimi-
14063: sessiin tehtävillä uudistuksilla. Tätä periaatetta    seen, työvoimapolitiikan etiikan mukaista on
14064: tuetaan työnhakuvalmiuksia parantavilla toi-          suosia omatoimisuutta ja aktiivisuutta sekä toi-
14065: menpiteillä. Kysymys ei siis ole pakkotyöllistä-      saalta tukea niitä, jotka eivät omin avuin suoriu-
14066: misestä vaan mahdollisuuksien lisäämisestä sa-        du. Voidaan sanoa, että työvoimapolitiikan ar-
14067: malla, kun onnistuneita tuloksia voi syntyä vain      vopäämääränä on pyrkiä ratkaisuun, joka on
14068: työttömän omalla aktiivisella myötävaikutuksel-       yksilön kannalta paras yhteiskunnassa vallitse-
14069: la. Työvoimapolitiikan uudistuksen valmistelu-        vien valintamahdollisuuksien rajoissa.
14070: työssä on selkeästi todettu, että menettely, jossa
14071: 
14072:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
14073: 
14074:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
14075: 6                                           KK 1180/1997 vp
14076: 
14077: 
14078: 
14079: 
14080:                                          Tili Riksdagens Talman
14081: 
14082:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Samtidigt måste man komma ifrån depressio-
14083: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         nens hopplöshet och ställning till arbetskrafts-
14084: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags1e-     politiken, som erbjuder de arbetslösa nya möjlig-
14085: damot Heikki Rinne undertecknade spörsmå1 nr           heter och förhindrar utslagning av de arbetslösa
14086: 1180:                                                  som befinner sig i den svåraste situationen. Lind-
14087:                                                        ring och bekämpning av den omfattande lång-
14088:            Är Regeringen medveten om det ökan-         tidsarbetslösheten utgör en speciellt stor utma-
14089:         de anta1et uttalanden som blir allt mera       ning. Genom den arbetskraftspolitiska reform
14090:         sårande och som riktar sig mot de arbets-      som regeringen framlägger söks nu nya kraftiga
14091:         lösa, och                                      åtgärder för att avlägsna dessa problem.
14092:            ämnar Regeringen ingripa i den sociala          1 reformen definieras de arbetslösas rättighe-
14093:         rasismen, som är ett steg mot de svåraste      ter och skyldigheter. Arbetslöshet definieras som
14094:         formerna av rasism, samt                       ett förhållande mellan individen och staten där
14095:            anser Regeringen att de nedsättande         man söker arbete på heltid. Samtidigt förnyas
14096:         uttalandena om arbetslöshet och arbets-        serviceprocessen för arbetssökande i sin helhet,
14097:         lösa ökar utlänningshatet?                     och för personer som varit arbetslösa mycket
14098:                                                        länge säkras en ny aktiv period genom åtgärder
14099:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som förhindrar utslagning. Kravet på grundläg-
14100: anföra följande:                                       gande rätt tili arbete har inte glömts bort. Tvärt-
14101:                                                        om är de åtgärder som regeringen framfört för
14102:     Riksdagsledamot Heikki Rinne har i sitt            mottagare av arbetsmarknadsstöd, vilka varit
14103: spörsmål fåst uppmärksamhet vid de uttalanden          arbetslösa i över 500 dagar, förenliga med 15 §
14104: som framförts om arbetslösa arbetstagare, kra-         regeringsformen.
14105: ven att tvinga de arbetslösa i arbete, social ra-          Enligt regeringsformen skall statsmakten
14106: sism, behandlingen av utlänningar och vissa ar-        främja sysselsättningen och försöka trygga rätten
14107: betskraftspolitiska åtgärder som regeringen            tili arbete för var och en. Skyldigheten att främja
14108: framfört.                                              sysselsättningen innebär bl.a. att man bör försö-
14109:     Regeringen har satt som sitt centrala mål att      ka hindra att det i samhället uppstår grupper som
14110: kraftigt sänka arbetslösheten under sin mandat-        är permanent utan arbete. För närvarande håller
14111: period. 1 och med den ekonomiska tillväxten har        ca 100 000 arbetssökande som varit arbetslösa
14112: arbetslösheten vänts i en kraftig nedgång. Samti-      mycket länge på att bli permanent utslagna från
14113: digt har det verkställts talrika åtgärder, Finlands    arbetslivet och komma att omfattas av det tids-
14114: sysselsättningsprogram och andra reformer, som         mässigt gränslösa arbetsmarknadsstödet. Utan
14115: påverkar det centrala i arbetslöshetens svåra          de nu framförda nya åtgärderna, bl.a. samman-
14116: struktur.                                              satt stöd, skulle situationen fortgå som hittilis,
14117:     Regeringen ocn arbetsministeriet är lika oroli-    vilket skulle betyda att man stilla godkände en
14118: ga över tongångarna genom vilka man försöker           utslagningstrend i stor skala. Genom dessa åtgär-
14119: stämpla de arbetslösa som arbetsskygga och             der förbättrar man också utlänningars möjlighe-
14120: skuldbelägga de arbetslösa för den situation i         ter och förutsättningar att placera sig i arbetslivet
14121: viiken de hamnat tili följd av depressionen. Un-       och i samhället.
14122: der depressionen försvann hundratusentals ar-              Grundlagsutskottet har i sitt utlåtande ansett
14123: betsplatser i Finland, vilket de som lidit av situa-   på basis av 15 § regeringsformen att förslaget om
14124: tionen inte är skyldiga tili. Inom arbetskraftspo-     ett sammansatt stöd och andra åtgärder är något
14125: litiken har regeringen därför tagit som sin klara      som krävts med tanke på det viktiga samhälleliga
14126: utgångspunkt att tili de arbetslösa återbörda tron     intresset. Det sammansatta stödet är avsett som
14127: och skapa dem möjligheter att återvända till ar-       ett alternativ tili arbetspraktik som sker utan
14128: betslivet. Detta är det bästa sättet att undvika och   arbetsförhållande. Genom arbete med samman-
14129: förhindra att de stämplande uttalanden som             satt stöd, vilket sker i arbetsförhållande, söker
14130: framförts i spörsmålet ökar i samhället.               man i tredje sektorn, i kommunerna och med
14131:                                             KK 1180/1997 vp                                              7
14132: 
14133: hjälp a v andra aktörer möjligheter tili återinträde   rats att ett förfarande där den arbetslöses ut-
14134: på arbetsmarknaden och tili en återgång tili soci-     komstförmån skulle beviljas mot vederlag redan
14135: alt umgänge. Det är fråga om ett anslag på 600         med tanke på de grund1äggande rättigheterna
14136: miljoner mark, genom vilket man kan instruera,         skulle vara problematiskt. I reformen ingår inga
14137: rehabilitera och på annat sätt aktivera minst          element av arbetstvång eller nya sanktioner.
14138: 10 100 mottagare a v arbetsmarknadsstöd, vilka             Det må ytterligare konstateras att man vid
14139: varit arbetslösa minst över två år och vilka under     beredning en av reformen, som inleds i början av
14140: de senaste åren knappt haft någon beröring med         nästa år, också fåst uppmärksamhet vid arbets-
14141: arbetslivet.                                           kraftspolitikens etiska grunder. Dessa har berö-
14142:     Det är således fråga om en helt ny möjlighet       ringspunkter med riksdagsledamot Rinnes
14143: för en grupp, på viiken varken efterfrågan på          spörsmål. Arbetskraftspolitikens etiska grunder
14144: arbetsmarknaden eller ens arbetskraftspolitiska        utgår från individen och från att arbetets värde
14145: åtgärder inriktats. Genom de nya åtgärderna            erkänns som en faktor som strukturerar den
14146: strävar man efter att en långtidsarbetslös skall       mänskliga verksamheten. Människans värde be-
14147: kunna återgå tili arbetslivet och inte tili social     ror inte på hennes ställning på arbetsmarknaden.
14148: trygghet, arbetslöshetsdagpenning eller andra              Individens ställning på arbetsmarknaden
14149: sociala förmåner. Detta är totalreformens konse-       innehåller emellertid många slags värden, speci-
14150: kventa mål över hela linjen.                           ellt intellektuella, sociala och ekonomiska vär-
14151:     De arbetslösas rättigheter och skyldigheter        den. Samtidigt som den offentliga arbetskrafts-
14152: innebär också en utökning av de arbetslösas egen       politiken erkänner olika uppskattning av indivi-
14153: andel och en effektivering av interaktionen ge-        derna på arbetsmarknaden, är det förenligt med
14154: nom förnyelser i serviceprocessen. Denna princip       den arbetskraftspolitiska etiken att gynna egna
14155: stöds genom åtgärder som förbättrar jobbsökar-         initiativ och aktivitet samt å andra sidan att stöda
14156: fårdigheterna. Det är således inte fråga om            dem som inte klarar sig med egna krafter. Man
14157: tvångssysselsättning, utan om att öka möjlighe-        kan säga att den arbetskraftspolitiska värdesmål-
14158: terna samtidigt som det kan uppstå lyckade resul-      sättningen är att sträva efter en lösning, som med
14159:  tat endast genom den arbetslöses egen aktiva          tanke på individen är den bästa inom gränserna
14160:  medverkan. Vid beredningen av den arbets-             för de valmöjligheter som råder i samhället.
14161:  kraftspolitiska reformen har det klart konstate-
14162: 
14163:      Helsingforsden 12 december 1997
14164: 
14165:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
14166:                   j
14167:                  j
14168:                 j
14169:                j
14170:               j
14171:              j
14172:             j
14173:            j
14174:           j
14175:          j
14176:         j
14177:        j
14178:       j
14179:      j
14180:     j
14181:    j
14182:   j
14183:  j
14184: j
14185:                                           KK 1181/1997 vp
14186: 
14187: Kirjallinen kysymys 1181
14188: 
14189: 
14190: 
14191: 
14192:                                   Säde Tahvanainen /sd ym.: Kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen saa-
14193:                                      tavuuden turvaamisesta
14194: 
14195: 
14196:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14197: 
14198:    Suomessa vapautettiin vuokrasääntely 1990-        voida kompensoida kansalaisille, ja sen vuoksi
14199: luvun alkupuolella ja tuolloin uskottiin vapaut-     useimmille onkin tullut kannattavammaksi
14200: tamisen tuovan lisää kohtuuhintaisia vuokra-         hankkia oma asunto vuokra-asunnon sijaan.
14201: asuntoja markkinoille. Asuntoministeri Rusa-         Kaikilla kansalaisilla ei kuitenkaan ole mahdolli-
14202: nen vakuutteli, ettei vuokrasäännöstelyn purka-      suutta hankkia omistusasuntoa esim. työttömyy-
14203: minen johda holtiHomaan vuokrien nousuun,            den, opiskelun tai määräaikaisten työsuhteiden
14204: koska kilpailu markkinoilla pitää vuokratason        vuoksi. Siksi valtion tulisikin taata kohtuuhin-
14205: kohtuullisena.                                       taisten vuokra-asuntojen saatavuus sekä omalla
14206:    Nyt vuonna 1997 voimme nähdä vuokrasään-          tuotannolla että vuokratason hillitsemisellä.
14207: telyn purkamisen seuraukset. Markkinoille on            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14208: tullut runsaasti uusia vuokra-asuntoja, mikä si-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14209: nänsä on hyvä, mutta vuokrataso ei ole pysynyt       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14210: kohtuullisena. Varsinkin suurimpien kaupunki-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14211: en, pääkaupunkiseudun ja opiskelijavaltaisten
14212: kaupunkien vuokra-asuntojen hintataso on                        Mitä Hallitus aikoo tehdä, että maam-
14213: noussut hyvin korkealle. Myös vuokran välityk-              me yleinen vuokrataso saataisiin koh-
14214: sestä on tullut vuokra-asuntojen välittäjille kan-          tuulliseksi ja vuokra-asuminen omistus-
14215: nattava bisnes, koska vuokra-asuntoa etsiväliä ei           asuntoa edullisemmaksi asumismuodok-
14216: useinkaan ole muita vaihtoehtoja kuin maksaa                si, ja
14217: välityspalkkio saadakseen itselleen asunnon. Vä-                aikooko Hallitus palauttaa vuokra-
14218: lityspalkkiot takuuvuokrineen lähentelevät jopa             sääntelyn keinoksi hillitä vuokrien ko-
14219: kymmentätuhatta markkaa, eli tätä suuruus-                  hoamista, tai
14220: luokkaa oleva summa rahaa tulee vuokralaisella                  millä Hallitus muuten takaa kansalai-
14221: olla mennessään tekemään vuokrasopimusta.                   sille kohtuuhintaisen vuokra-asumisen
14222:    Asumistuella ei korkeaa vuokratasoa enää                 mahdollisuuden?
14223: 
14224:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
14225: 
14226:          Säde Tahvanainen /sd           Riitta Prusti /sd           Marjaana Koskinen /sd
14227:          Janne Viitamies /sd            Pia Viitanen /sd            Esa Lahtela /sd
14228:          Reino Ojala /sd                Jorma Kukkonen /sd          Klaus Heliberg /sd
14229:          Matti Vähänäkki /sd            Pentti Tiusanen /vas        Tuija Pohjola /sd
14230:          Raimo Mähönen /sd              Erkki Partanen /sd          Raimo Holopainen /sd
14231:          Tuula Haatainen /sd            Veijo Puhjo /va-r           Mikko Kuoppa Iva-r
14232:          Arto Bryggare /sd              Pirkko Peltomo /sd          Kimmo Kiljunen /sd
14233:          Marja-Leena Viljamaa /sd       Marja-Liisa Tykkyläinen /sd Kari Uotila /vas
14234:          Annika Lapintie /vas           Anne Huotari /vas           Tarja Kautto /sd
14235:          Reijo Laitinen /sd             Mikko Immonen /vas          Reino Laine /vas
14236:          Helena Vartiainen /sd          Janina Andersson /vihr      Maija Rask /sd
14237:          Tarja Filatov /sd              Marjatta Vehkaoja /sd       Valto Koski/sd
14238: 
14239: 
14240: 
14241: 270136
14242: 2                                         KK 1181/1997 vp
14243: 
14244: 
14245: 
14246: 
14247:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14248: 
14249:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       vien ruokakuntien vuokrat olivat vuoden aikana
14250: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nousseet aravissa keskimäärin 2,2 prosenttia ja
14251: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vapaarahoitteisissa keskimäärin 3 prosenttia.
14252: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-       Vuokratason nousu kohdistui siis ensisijaisesti
14253: vanaisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      näihin, jotka eivät saa yhteiskunnan tukea asu-
14254: sen n:o 1181:                                        mismenojensa maksamiseen ja jotka saanevat
14255:                                                      myös vastinetta suoritukselleen laadun ja sijain-
14256:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että maam-     nin muodossa. Niinpä seikkaa, että vuokra-asu-
14257:        me yleinen vuokrataso saataisiin koh-         minenjonkin ruokakunnan kohdalla voi olla kal-
14258:        tuulliseksi ja vuokra-asuminen omistus-       liimpaa kuin omistusasunnossa asuminen, ei si-
14259:        asuntoa edullisemmaksi asumismuodok-          nällään ole pidettävä epäsuotuisana ilmiönä. Pi-
14260:        si, ja                                        kemminkin on hyvä, jos erilaisia asumisen
14261:            aikooko Hallitus palauttaa vuokra-        omistus- ja hallintamuotoja on saatavilla ja ruo-
14262:        sääntelyn keinoksi hillitä vuokrien ko-       kakunnat voivat valita omien arvostustensa mu-
14263:        hoamista, tai                                 kaan.
14264:            millä Hallitus muuten takaa kansalai-        Joka tapauksessa hallitus on tiedostanut
14265:        sille kohtuuhintaisen vuokra-asumisen         vuokrien määrää ja kehitystä koskevien tietojen
14266:        mahdollisuuden?                               edustavuuteen ja saatavuuteen liittyvän uudista-
14267:                                                      mistarpeen. Esityksessään valtion talousarvioksi
14268:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vuodelle 1998 se on luvannut pääluokassa 35.01
14269: vasti seuraavaa:                                     (Asuinolojen kehittäminen), että "Vuokrakehi-
14270:                                                      tyksen seuranta uudistetaan vastaamaan vuok-
14271:    Kysymys liittyy vuonna 1991 Pohjois-Suo-          ramarkkinoiden monipuolistumista".
14272: mesta alkaneeseen, helmikuussa 1992 koko maa-           Vuokrasääntelyn purun jälkeen vuokra-asun-
14273: han uusiin sopimusuhteisiin laajentuneeseen ja       tojen tarjonta on kasvanut. Vuokra-asuntokanta
14274: vuoden 1995 toukokuussa koko vuokra-asunto-          on nyt jo yli 700 000, josta noin puolet on arava-
14275: kantaa koskevaan vuokrien sääntelyn purkami-         vuokra-asuntoja. Sääntelyn purun jälkeinen va-
14276: seen. Sääntelyn purun vaikutuksia on koko ajan       paarahoitteisten vuokra-asuntojen nettolisäys
14277: seurattu yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa.       on useita kymmeniä tuhansia asuntoja, joten
14278: Viimeisimmät tiedot ovat kuluvalta vuodelta,         sääntelyn palauttamiseen ei ole syytä.
14279: huhtikuussa maksetuista vuokrista. Lisäksi on           Vuokra-asumisen arvostus on myös muuttu-
14280: erityisesti seurattu asumistuen saajien vuokrien     nut. Kysynnän kasvuun on myös muita syitä
14281: kehitystä. Huhtikuun 1997 vuokratiedot perus-        kuten työttömyys ja taloudelliset vaikeudet. Ky-
14282: tuvat otokseen, joskin laajempaan kuin aikai-        syntä kohdistuu yhä enemmän pienasuntoihin,
14283: semmin. Ympäristöministeriön asumistukiai-           joita monilla paikkakunnilla asuntokannassa on
14284: neiston seurannassa ovat kaikki asumistukea          valitettavan vähän. Kysyntä näyttää myös kes-
14285: saavien ruokakuntien vuokrat.                        kittyvän erityisesti kasvukeskuksiin. Niinpä
14286:    Kun vuokran määrästä on voitujo useamman          myös kuntien tulisi kiinnittää enemmän huomio-
14287: vuoden ajan sopia vapaasti, on markkinoille          ta muun muassa kaavoitukseensa ja rakennus-
14288: myös tullut uutta ja laadukkaampaa asunto kan-       kelpoisten tonttien saatavuuteen vuokra-asunto-
14289: taa. Se näkyy vuosittaisessa seurannassa keski-      kysynnän tyydyttämiseksi.
14290: vuokran nousuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita            Niin näissä kuin muissakin olosuhteissa asun-
14291: sitä, että kaikki olemassa olevat vuokrat olisivat   tomarkkinoiden tasapainosta on huolehdittava.
14292: nousseet vuosikeskiarvon verran.                     Hallitus kantaa erityistä huolta tästä asiasta.
14293:    Ympäristöministeriö tutkitutti asumistukire-      Hallitus pyrkii omalla toiminnallaan edistämään
14294: kisterien avulla vuokrien muutoksen ja totesi,       kohtuuhintaisen asuntotarjonnan kasvua juuri
14295: että vuokrat eivät ole kohonneet niin paljon kuin    kysyntäalueilla. Ensi vuoden talousarvioon on
14296: vuosikeskiarvomuutos näytti. Asumistukea saa-        esitetty varat noin 16 000 valtion tukeman asun-
14297:                                          KK 1181/1997 vp                                           3
14298: 
14299: non rakentamiseen. Näistä enin osa tulee ole-      osa vuokra-asuntomarkkinoiden tasapainoisena
14300: maan vuokra- tai asumisoikeusasuntoja. Tätä        pysymisessä.
14301: tuotantoa tullaan jatkossa suuntaamaan entistä         Kaikissa asumisen omistus- ja hallintamuo-
14302: enemmän pääkaupunkiseudulle ja muille sellai-      doissa on mahdollista saada asumistukea, jos
14303: sille kasvupaikkakunnille, joissa on voimakasta    asukkaan ruokakunnan tulot eivät riitä kohtuul-
14304: vuokra-asuntojen kysyntää.                         listen asumiskustannusten maksamiseen.
14305:     Mutta myös vapaarahoitteista asuntotarjon-         Toimeentulouudistusta koskevalla esityksel-
14306: taa kaivataan lisää. Esityksellään kiinteistöra-   lään hallitus lisää asumistukeen käytettäviä va-
14307: hastolaiksi hallitus haluaa edelleen kehittää      roja vuositasolla 600 000 000 markkaa. Tämä
14308: vuokra-asuntomarkkinoita ja tehdä mahdolli-        antaa mahdollisuuden asettaa asumistuen saami-
14309: seksi jatkuvaan kiinteistönpitoon ammattimai-      sen perusteet siten, että asumistukia voidaan pa-
14310: sesti suhtautuvien uusien vuokranantajiksi ryh-    rantaa kaikkien ja erityisesti pienituloisten saa-
14311: tyvien yhteisöjen syntymisen. Monipuolisella,      jien kohdalla.
14312: kysyntää vastaavalla tarjonnalla on keskeinen
14313:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
14314: 
14315:                                                                       Ministeri Sinikka Mönkäre
14316: 4                                          KK 1181/1997 vp
14317: 
14318: 
14319: 
14320: 
14321:                                         Tili Riksdagens Talman
14322: 
14323:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen        let anger. Hyrorna för de hushåll som lyfter bo-
14324: föreskriver har Ni, Fru Ta1man, till vederböran-      stadsbidrag hade under året stigit med i genom-
14325: de med1em av statsrådet översänt följande av          snitt 2,2 procent för aravabostäder och med i
14326: riksdagsman Säde Tahvanainen m.fl. underteck-         genomsnitt 3 procent i fritt finansierade hyresbo-
14327: nade spörsmål nr 1181:                                städer. Stegringen i hyresnivån gällde alltså pri-
14328:                                                       märt dem som inte åtnjuter samhälleligt stöd för
14329:           Vad ämnar Regeringen göra för att           betalningen av boendeutgifterna, och som också
14330:        den allmänna hyresnivån i Finland skall        genom kvalitet och läge torde få vederlag för sina
14331:        bli skälig och för att det skall bli förmån-   prestationer. Då kan alltså det faktum att hyres-
14332:        ligare att bo på hyra än att bo i en ägarbo-   boendet för vissa hushåll kan vara dyrare än
14333:        stad, och                                      ägarboende inte som sådant anses som ett ogynn-
14334:           ämnar Regeringen återinföra hyres-          samt fenomen. Snarare är det bra att det finns
14335:        reglering som ett medel att stävja hyres-      olika slag av ägande och besittning av bostäder
14336:        höjningen, eller                               och att hushållen kan välja enligt sina egna prio-
14337:           hur ämnar Regeringen annars garante-        riteringar.
14338:        ra medborgarna möjligheten att bo på              1 varje fall har regeringen blivit medveten om
14339:        hyra till skäliga kostnader?                   behovet att göra uppgifterna om hyresbeloppen
14340:                                                       och hyresutvecklingen mer representativa och
14341:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1ättare tillgängliga. 1 sin budgetproposition för år
14342: anföra följande:                                      1998 har regeringen under huvudklass 35.01 (ut-
14343:                                                       veckling av boendet) utlovat att uppföljningen av
14344:     Spörmålet anknyter tili den avveckling av hy-     hur hyrorna utvecklas kommer att förnyas så att
14345: resregleringen som inleddes år 1991 i norra Fin-      den motsvarar mångsidigheten på hyresmarkna-
14346: land, som i februari 1992 utvidgades tili nya         den.
14347: hyresförhållanden i hela landet och som sedan             Efter avvecklingen av hyresregleringen har ut-
14348: maj 1995 gäller hela hyresbostadsbeståndet.           budet på hyresbostäder ökat. Redan nu är anta-
14349: Verkningarna av denna avveckling studeras kon-        let hyresbostäder över 700 000, av vilka ungefår
14350: tinuerligt i samråd med statistikcentralen. De        hälften är aravahyresbostäder. Nettoökningen i
14351: senaste uppgifterna gäller de hyror som betalts i     fritt finansierade hyresbostäder efter avveckling-
14352: april i år. Dessutom pågår en speciell uppföljning    en av hyresregleringen uppgår tili åtskilliga tio-
14353: av hyresutvecklingen för dem som lyfter bostads-      ta1s tusen bostäder, vilket innebär att det inte
14354: bidrag. Hyresuppgifterna för april 1997 bygger        finns någon anledning att återgå till hyresregle-
14355: på ett sampel, som nog är bredare än tidigare.        ring.
14356: Miljöministeriets uppfö1jning av bostadsbidrags-         Också värderingen av hyresboendet har för-
14357: materialet täcker hyrorna för alla hushåll som        ändrats. Den ökade efterfrågan har också andra
14358: lyfter bostadsbidrag.                                 orsaker, såsom arbetslöshet och ekonomiska
14359:     Då det redan under tlera år varit möjligt att     svårigheter. Efterfrågan gäller i ökad utsträck-
14360: fritt komma överens om hyresbeloppet, har ock-        ning små bostäder, a v vilka det finns beklagligt få
14361: så nya och kvalitativt mer högtstående bostäder       på ett antal orter och i bostadsbeståndet över lag.
14362: kommit ut på marknaden. Detta kommer tili             Efterfrågan verkar också att alltmer koncentre-
14363: synes som en höjning av medelhyran i den årliga       ras tili tillväxtcentra. Således borde också kom-
14364: uppföljningen. Men det innebär i alla fall inte att   munerna ägna större uppmärksamhet bl.a. åt
14365: alla betalda hyror skulle ha stigit lika mycket som   planläggningen och tillgången tili byggnadsdug-
14366: årsmedeltalet.                                        liga tomter för att kunna tillfredsställa efterfrå-
14367:    Miljöministeriet Iät undersöka förändringar-       gan på hyresbostäder.
14368: na i hyrorna enligt registren över bostadsbidra-         Under dessa omständigheter, liksom under
14369: gen och kunde konstatera att hyrorna inte har         andra, bör vi se tili att bostadsmarknaden befin-
14370: stigit lika mycket som förändringen i årsmedelta-     ner sig i balans. Regeringen har särskilt vinnlagt
14371:                                             KK 1181/1997 vp                                           5
14372: 
14373: sig om detta. Regeringen strävar att genom sin         möjligt att sätta upp nya hyresvärdssamfund för
14374: verksamhet främja en ökning av utbudet på bo-          professionell fastighetsskötsel. Ett mångsidigt
14375: städer tili skäligt pris, uttryckligen i de områden    utbud som motsvarar efterfrågan är en viktigt
14376: där det finns efterfrågan. 1 nästa års budget före-    inslag i att hyresbostadsmarknaden befinner sig i
14377: slås anslag för statsstöd tili byggande av ca 16 000   balans.
14378: bostäder. Största delen av dessa kommer att vara          Det är möjligt att få bostadsbidrag inom alla
14379: hyresbostäder eller bostadsrättsbostäder. Fram-        former av ägande och innehav av bostäder, om
14380: gent kommer produktioneo i allt högre grad att         hushållets inkomster inte förslår tili att betala
14381: koncentreras tili huvudstadsregionen och andra         skäliga boendekostnader.
14382: sådana tillväxtorter där det råder stor efterfrågan       Regeringen ökar medels sin proposition om
14383: på hyresbostäder.                                      förnyelse av utkomststödet anslagen för bostads-
14384:    Men det behövs också utbud på fritt finansie-       bidrag med 600 000 000 mark på årsnivå. Detta
14385: rade hyresbostäder. Genom sin proposition om           gör det möjligt att ställa upp sådana grunder för
14386: en Iag om fastighetsfonder vill regeringen vidare-     bostadsbidraget att bostadsbidraget kan förbätt-
14387: utveckla hyresbostadsmarknaden och göra det            ras för alla och särskilt för låginkomsttagare.
14388:      Helsingfors den 12 december 1997
14389: 
14390:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
14391:                                           KK 1182/1997 vp
14392: 
14393: Kirjallinen kysymys 1182
14394: 
14395: 
14396: 
14397: 
14398:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Hormonikierukan korvaamisesta
14399:                                       sairausvakuutuksesta
14400: 
14401: 
14402:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14403: 
14404:    Suomessa tehdään vuosittain noin 9 000 koh-       kimääräinen sairausloman pituus on 2-6 viik-
14405: dunpoistoa. Tämä merkitsee vuositasolla 390          koa) sekä kontrollikäynneistä aiheutuvat kus-
14406: poistoa 100 000 naista kohden. Verrattuna mui-       tannukset. Potilas maksaa operaatiosta vain sai-
14407: hin Pohjoismaihin kohdunpoistoja tehdään Suo-        raalavuorokauden hinnan, 125 markkaa/vrk.
14408: messa eniten. Lukujen alueelliset erot ovat tutki-       Kohdunpoistoleikkaus voi aiheuttaa naiselle
14409: musten mukaan olleet maassamme yli kolmin-           myös ongelmia. Leikkaus ei koskaan ole vaara-
14410: kertaisia - joissakin sairaanhoitopiireissä sel-     ton. Sen lisäksi kohdunpoisto voi vaikuttaa nai-
14411: västi suositaan kohdunpoistoa muiden hoito-          sen psyykeen, hänen omaan kuvaansa itsestään
14412: muotojen kustannuksella.                             naisena ja seksuaalisena olentona. Rikalan väi-
14413:    90% kohdunpoistoista tehdään muista syistä        töskirjan "Kohdunpoisto, psyyke ja seksuaali-
14414: kuin välittömän kuolemanvaaran takia Goksi           suus" mukaan masentuneisuus kohdunpoisto-
14415: luetaan esim. syöpäkasvaimet). Suuri osa pois-       leikkauksen jälkeen on kolme kertaa yleisempää
14416: toista tehdään myoomien eli kohdun lihaskas-         kuin esim. sappileikkauksen jälkeen. Kohdun-
14417: vainten ja runsaiden kuukautisvuotojen takia.        poistoja tehdään runsaiden vuotojen takia myös
14418:     Suomalainen lääketehdas on kehittänyt hor-       naisille, jotka ikänsä puolesta ovat perheenpe-
14419: monikierukan, joka luovuttaa progestiinia pai-       rustamisvaiheessa. Lasta haluavan, kohdunpois-
14420: kallisesti. Kierukka soveltuu runsaiden vuotojen     toleikkauksen läpikäymään joutuvan naisen
14421: hoitoon sekä hedelmällisessä iässä että meno-        stressiä ja kärsimystä voi vain kuvitella.
14422: paussivaiheessa oleville naisille. Kyseinen hor-         Kansantaloudellisestijärkevää ja yksilön kan-
14423: monikierukka kuului sairausvakuutuslain perus-       nalta inhimillistä olisi, että yhteiskunta korvaisi
14424: teella korvattaviin lääkkeisiin, kunnes lääketeh-    kokonaan hormonikierukan asentamisesta ai-
14425: das veti sen pois korvauksen piiristä. Saamani       heutuvat kustannukset, kun kyseessä olisi sairau-
14426: selvityksen mukaan valmistaja halusi nostaa          den hoito. Kysymys on myös naisen oikeudesta
14427: tuotteen hintaa yleiseurooppalaiselle tasolle,       valita hoitomuoto silloin, kun toisena hoitovaih-
14428: mutta samalla tuotteen sv-korvattavuus ei enää       toehtona on ehkä suurestikin psyykeen, seksuaa-
14429: ollut mahdollinen.                                   lisuuteenja minäkuvaan vaikuttava kohdunpois-
14430:     Kyseisen kierukan hinta on apteekissa noin       to ja toisena, huomattavasti pehmeämpänä vaih-
14431:  1 100 markkaa. Kansaneläkelaitos ei tällä hetkel-   toehtona hormonikierukka.
14432: lä korvaa siitä mitään. Lisäksi tulevat gynekolo-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14433: gin vastaanotosta aiheutuvat kustannukset. On        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14434: selvää, että kierukasta aiheutuvat kustannukset      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14435: muodostuvat ylivoimaisiksi monelle naiselle.         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14436: Tutkimukset osoittavat, että kohdunpoistot vai-
14437: keiden vuotojen takia ovat alempiin sosioekono-                Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14438: misiin ryhmiin kuuluvilla naisilla yleisempiä kuin          siin, jotta hormonikierukka tulisi sai-
14439: paremmin ansaitsevien ja koulutettujen naisten              rausvakuutuslain mukaan kokonaan
14440: keskuudessa.                                                korvattavaksi silloin, kun kysymyksessä
14441:     Kohdunpoistoleikkauksen kustannukset ovat               on sairauden, kuten runsaiden kuukau-
14442: yhteiskunnalle vähintään 10 000-11 000 mark-                tisten, hoito?
14443: kaa. Lisäksi tulevat sairauslomistajohtuvat (kes-
14444: 
14445:      Helsingissä 24 päivänä marraskuuta 1997
14446: 
14447:                                    Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
14448: 270136
14449: 2                                         KK 1182/1997 vp
14450: 
14451: 
14452: 
14453: 
14454:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14455: 
14456:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sen tukkuhinnan vahvistaa sosiaali- ja terveysmi-
14457: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nisteriön yhteydessä toimiva lääkekorvauslauta-
14458: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kunta.
14459: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija              Lääkevalmisteen sairausvakuutuksesta kor-
14460: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-      vattavuuden ehtona on mm. hinnan kohtuulli-
14461: symyksen n:o 1182:                                   suus. ETA-sopimuksen tultua voimaan vuodesta
14462:                                                      1994 lukien lääkevalmisteen myyntiluvan haltija
14463:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       on voinut lääkekorvauslautakunnalle etukäteen
14464:        siin,jotta hormonikierukka tulisi sairaus-    ilmoitettuaan poistaa valmisteensa korvausjär-
14465:        vakuutuslain mukaan kokonaan korvat-          jestelmän piiristä. Tällöin myyntiluvan haltija on
14466:        tavaksi silloin, kun kysymyksessä on sai-     voinut vapaasti hinnoitella valmisteensa.
14467:        rauden, kuten runsaiden kuukautisten,            Kysymyksessä tarkoitettu suomalainen lääke-
14468:        hoito?                                        tehdas ilmoitettuaan asiasta lääkekorvauslauta-
14469:                                                      kunnalle poisti 1.4.1997 alkaen kehittämänsä
14470:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Levonova-hormonikierukan korvausjärjestel-
14471: vasti seuraavaa:                                     män piiristä. Hinnankorotusvaatimusta teke-
14472:                                                      mättä lääketehdas poisti tuotteen sairausvakuu-
14473:    Sairausvakuutuslain perusteella korvataan         tuskorvauksen piiristä, ja tämä merkitsi, että se
14474: sairaanhoitona lääkärin määräämät lääkkeet           pystyi hinnoittelemaan vapaasti lääkevalmis-
14475: sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeelliset, lää-    teensa. Tämän jälkeen lääketehdas teki uuden
14476: kärin määräämätja apteekista taikka sairaalasta      hakemuksen lääkevalmisteen saattamiseksi sai-
14477: hankitut kliiniset ravintovalmisteet ja niitä vas-   rausvakuutuskorvauksen piiriin korotetuna hin-
14478: taavat tuotteet. Korvattavalla lääkkeellä tarkoi-    nalla. Lääkekorvauslautakunta on kokoukses-
14479: tetaan mm. lääkelain mukaista lääkemääräystä         saan 21.11.1997 vahvistanut valmisteelle uuden
14480: edellyttävää lääkettä, joka on tarkoitettu sisäi-    kohtuullisen tukkuhinnan, joka tulee voimaan
14481: sesti tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai      1.1.1998. Siten Levonova-hormonikierukka tu-
14482: helpottamaan sairautta tai sen oireita ja jolle on   lee sairausvakuutuksesta korvattavaksi lääk-
14483: vahvistettu kohtuullinen, korvausperusteeksi hy-     keeksi.
14484: väksytty tukkuhinta. Korvattavilla lääkkeillä           Sairausvakuutuslain 9 §:n 1 momentin 1 koh-
14485: tarkoitetaan myös niitä sosiaali- ja terveysminis-   dan perusteella Levonova-hormonikierukka tu-
14486: teriön päätöksessä mainittuja lääkkeitä, joita       lee vuoden 1998 alusta lukien korvattavaksi. Se
14487: saadaan myydä ilman lääkemääräystä, jos niille       kuuluu ns. peruskorvattaviin lääkkeisiin eli hor-
14488: on vahvistettu korvausperusteeksi hyväksytty         monikierukan kustannuksista korvataan 50 pro-
14489: tukkuhinta.                                          senttia 50 markkaa ylittävästä osasta.
14490:    Korvausperusteeksi hyväksyttävän kohtuulli-
14491: 
14492:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
14493: 
14494:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14495:                                             KK 1182/1997 vp                                               3
14496: 
14497: 
14498: 
14499: 
14500:                                          Tili Riksdagens Talman
14501: 
14502:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                Ett villkor för att ett läkemedel skall kunna
14503: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande              ersättas ur sjukförsäkringen är bl.a. att priset är
14504: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          skäligt. Efter att EES- avtalet trädde i kraft vid
14505: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen underteckna-             ingången av 1994 har den som innehaft tillstånd
14506: de spörsmål nr 1182:                                     att sälja ett läkemedelspreparat kunnat avföra
14507:                                                          preparatet från ersättningssystemet när läkeme-
14508:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för            delsersättningsnämnden underrättats om saken
14509:        att man enligt sjukförsäkringslagen skall         på förhand. Efter detharhan fritt kunnat prissät-
14510:        kunna bevilja total ersättning för hor-           ta preparatet.
14511:        monspiraler när det är fråga om behand-              Efter att ha underrättat läkemedelsersätt-
14512:        ling av en sjukdom som t.ex. riklig men-          ningsnämnden avförde den i spörsmålet nämnda
14513:        struation?                                        finländska läkemedelsfabriken fr.o.m. den 1 apri1
14514:                                                          1997 Levonova-hormonspiralen från ersätt-
14515:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ningssystemet. Utan att ställa krav på höjda pri-
14516: anföra följande:                                         ser avförde läkemedelsfabriken produkten från
14517:                                                          sjukförsäkringsersättningen, vilket innebar att
14518:     Såsom sjukvård ersätts enligt sjukförsäkrings-       fabriken fritt kunde prissätta läkemedelsprepa-
14519: lagen av läkare ordinerade läkemedel samt klinis-        ratet. Därefter gjorde 1äkemedelsfabriken en ny
14520: ka näringspreparat och motsvarande produkter             ansökan om att 1äkemedelspreparatet, nu med ett
14521: som behövs vid behandling av svår sjukdom,               högre pris, skall omfattas av sjukförsäkringser-
14522: ordinerats av läkare och anskaffats på apotek            sättningen. Vid sitt möte den 21 november 1997
14523: eller sjukhus. Med läkemedel som skall ersättas          fastställde läkemedelsersättningsnämnden ett
14524: förstås bl.a. ett i läkemedelslagen avsett receptbe-     nytt skä1igt partipris för produkten. Detnya par-
14525: 1agt läkemedel vars ändamål är att vid invärtes          tipriset gäller fr.o.m. den 1 januari 1998. Så1edes
14526: eller utvärtes bruk bota eller lindra sjukdom eller      kommer Levonova-hormonspira1en att betrak-
14527: sjukdomssymptom och för vilket har fastställts           tas som ett läkemedel som ersätts ur sjukförsäk-
14528: ett skäligt partipris som kan godtas som ersätt-         ringen.
14529: ningsgrund. Med läkemede1 som skall ersättas                Fr.o.m. ingången av 1998 kan man med stöd
14530: förstås även ett sådant i social- och hä1sovårdsmi-      av 9 § 1 mom. 1 punkten sjukförsäkringslagen få
14531: nisteriets beslut nämnt läkemedel som får sä1jas         ersättning för en Levonovahormonspiral. Den
14532: utan recept och för vilket ett skä1igt partipris som     hör tili de 1äkemedel för vilka s.k. grundersätt-
14533: kan godtas som ersättningsgrund har fastställts.         ning beviljas, dvs. av kostnaderna för hormon-
14534:     Det skäliga partipris som skall godkännas som        spiralen ersätts 50 % av den del som överstiger
14535: ersättningsgrund fastställs av läkemedelsersätt-         50 mk.
14536:  ningsnämnden vid social- och hälsovårdsminis-
14537:  teriet.
14538:      Helsingfors den 15 december 1997
14539: 
14540:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14541:                                           KK 1183/1997 vp
14542: 
14543: Skriftligt spörsmåll183
14544: 
14545: 
14546: 
14547:                                   Margareta Pietikäinen /sv m.fl.: Ersättning för kostnaderna för
14548:                                      antioxidanter i vården av cancer
14549: 
14550: 
14551:                                        Tili Riksdagens Talman
14552: 
14553:     1 2 kap. 4 § lagen om sjukförsäkring stadgas     väv. Det kan göra att tumörer inte lika lätt spri-
14554: det att en försäkrad har rätt att vid sjukdom få     der sig i kroppen och bildar metastaser dvs. dot-
14555: ersättning för nödvändiga kostnader för              tertumörer. 1 jämförande undersökningar, där
14556: sjukvård. Vidare i 5 § stadgas det att såsom         manjämför konventioneli medicinsk behandling
14557: sjukvård ersätts 1) av 1äkare given vård 3) av       och antioxidantbehandling, har man kommit
14558: 1äkare ordinerade 1äkemede1 samt k1iniska nä-        fram tili att vid flera olika cancerformer lever
14559: ringspreparat och motsvarande produkter som          patienterna längre än förväntat. Vid metastase-
14560: behövs vid behandling av svår sjukdom, ordine-       rande småcellig lungcancer tili exempel lever
14561: rats av läkare och anskaffats på apotek elier        16% av patienterna i 5 år, mot normalt 0-1 %.
14562: sjukhus. Läkemedel som avses i 5 § 1 mom.            Vid icke metastaserande småceliig lungcancer le-
14563: 3 punkten ersätts med 100 procent av det belopp      ver hälften av patienterna i 5 år, vilket är 30
14564: som vid varje inköp överstiger 25 mk då det är       gånger längre än normalt.
14565: fråga om ett nödvändigt läkemedel med ersättan-          Denna typ av vård, som är betydligt billigare
14566: de elier korrigerande verkan som används vid         än strålning och celivård, stöds dock inte av sam-
14567: behandlingen av svåra elier långvariga sjukdo-       hället. Antioxidanter som ordinerats av läkare
14568: mar. Genom beslutav statsrådet bestämsdesjuk-        för vård av cancer ersätts inte, trots att det är en
14569: domar och ersättningsgilla läkemedel som avses i     viktig del av vården och medicinskt motiverat.
14570: 3 punkten. När ersättningsnivån bestäms skali        Kostnaderna för antioxidanter som kan uppgå
14571: sjukdomens art beaktas och därtill skali det beak-   tili 5 000 mk per månad måste patienten själv stå
14572: tas i viiken mån läkemed1et är nödvändigt och        för. Eftersom det i lagen om patientens ställning
14573: ekonomiskt fördelaktigt. Fram tili år 1987 ersat-    och rättigheter står att patienten skali vårdas på
14574: te Folkpensionsanstalten hälften av de registre-     ett sätt som kan anses vara förenligt med hans
14575: rade vitaminpreparaten som ordinerats av 1äka-       bästa, borde det inom ramen för lagen vara möj-
14576: re.                                                  ligt för patienten att få ersättning också för be-
14577:     1 vård av cancer använder man sig bl.a. av       handling med antioxidanter. Patienterna stälis i
14578: kirurgi, strålning och läkemedel. Under de senas-    en ojämlik situation och deras rätt att få ekono-
14579: te årtiondena har man också som stödvård börjat      misk ersättning för vården kränks.
14580: använda sig av stora doser av antioxidanter.             Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
14581: Uppskattningsvis en fjärdedel av läkarna ordine-     ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
14582: rar vitaminer och spårämnen i vård av sjukdo-        ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
14583: mar. Med antioxidanter avses betakaroten, C-         följande spörsmål:
14584: och E-vitamin samt selen. Denna typ av vård är
14585: viktig för patienten som stöd för den konventio-               Varför ersätts inte kostnaderna för an-
14586: nella vården. Kroppen behöver stora mängder                 tioxidanter i vård av cancer även om de
14587: vitaminer och spårämnen som hjälper att bygga               ordinerats av läkare för behandling av
14588: upp kroppens motståndskraft. A- och C-vitamin               svår sjukdom, och
14589: samt selen stärker immunförsvaret, vilket hjälper              vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta
14590: kroppen att ta hand om avvikande celier som                 för att patienterna behandlas rättvist och
14591: cancercelier. C-vitamin stärker kroppens bind-              jämlikt i dylika frågor?
14592: 
14593:      Helsingforsden 25 november 1997
14594: 
14595:                      Margareta Pietikäinen /sv            Pehr Löv /sv
14596:                      Henrik Lax /sv                       Ulla-Maj Wideroos /sv
14597:                                         Ola Rosendahl /sv
14598: 270136
14599: 2                                         KK 1183/1997 vp
14600: 
14601: Kirjallinen kysymys 1183                                                                     Suomennos
14602: 
14603: 
14604: 
14605:                                   Margareta Pietikäinen /r ym.: Syövän hoidossa käytettävien antiok-
14606:                                      sidanttien korvaamisesta
14607: 
14608: 
14609:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
14610: 
14611:    Sairausvakuutuslain 2 luvun 4 §:ssä sääde-        taasien eli etäpesäkkeiden muodostumista. Ver-
14612: tään, että vakuutetulla on oikeus saada sairau-      tailututkimuksissa, joissa on verrattu perinteistä
14613: den perusteella korvausta tarpeellisen sairaan-      lääketieteellistä hoitoa ja antioksidanttihoitoa,
14614: hoidon kustannuksista. Edelleen 5 §:ssä sääde-       on tultu tulokseen, että useiden eri syöpämuoto-
14615: tään, että sairaanhoitona korvataan 1) lääkärin      jen kohdalla potilaat elävät odotettua kauem-
14616: antama hoito, 3) lääkärin määräämät lääkkeet         min. Metastaaseja aiheuttavaa pienisoluista
14617: sekä vaikean sairauden hoitoon tarpeelliset, lää-    keuhkosyöpää sairastavista potilaista 16% elää
14618: kärin määräämät ja apteekista tai sairaalasta        viisi vuotta normaaliarvon ollessa 0-1 %. Ei-
14619: hankitut kliiniset ravintovalmisteet ja niitä vas-   metastaattista pienisoluista keuhkosyöpää sai-
14620: taavat tuotteet. Lain 5 §:n 1 momentin 3 kohdas-     rasta vista potilaista puolet elää viisi vuotta, mikä
14621: sa tarkoitetuista lääkkeistä korvataan 100 pro-      on 30 kertaa normaalia pidempään.
14622: senttia 25 markkaa ylittävästä määrästä kultakin        Yhteiskunta ei kuitenkaan tue tätä sädehoitoa
14623: ostokerralta, kun kysymyksessä on vaikean ja         ja soluhoitoa huomattavasti halvempaa hoito-
14624: pitkäaikaisen sairauden hoidossa tarvittava vai-     muotoa. Lääkärin syövän hoitoon määräämiä
14625: kutustavaltaan korvaava tai korjaava välttämä-       antioksidantteja ei korvata, vaikka se on tärkeä
14626: tön lääke. Valtioneuvoston päätöksellä määrä-        osa hoitoa ja lääketieteellisesti perusteltua. Poti-
14627: tään 3 kohdassa tarkoitetut sairaudet ja korvat-     las joutuu itse vastaamaan antioksidanteista koi-
14628: tavat lääkkeet. Korvauksen tasoa määrättäessä        tuvista kustannuksista, jotka voivat olla 5 000
14629: otetaan huomioon sairauden laatu sekä lääkkei-       mk/kk. Koska potilaan asemasta ja oikeuksista
14630: den tarpeellisuusja taloudellisuus. Vuoteen 1987     annetun lain mukaan potilasta on hoidettava ta-
14631: saakka Kansaneläkelaitos korvasi puolet lääkä-       valla, jota voidaan pitää hänelle parhaana, tulisi
14632: rin määräämistä rekisteröidyistä vitamiinival-       potilaan lain puitteissa voida saada korvausta
14633: misteista.                                           myös antioksidanttihoidosta. Potilaat joutuvat
14634:    Syövän hoidossa käytetään mm. kirurgiaa,          eri asemaan ja heidän oikeuttaan taloudelliseen
14635: sädehoitoa ja lääkkeitä. Viime vuosikymmeninä        korvaukseen hoidosta loukataan.
14636: on myös tukihoitona alettu käyttää suuria anti-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
14637: oksidanttiannoksia. Arviolta neljännes lääkä-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
14638: reistä määrää vitamiineja ja hivenaineita sai-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
14639: rauksien hoitoon. Antioksidanteilla tarkoitetaan     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14640: beetakaroteenia, C- ja E-vitamiineja sekä selee-
14641: niä. Tämä hoitomuoto on potilaalle tärkeä perin-                Miksei syövän hoidossa antioksidan-
14642: teisen hoidon tukena. Keho tarvitsee suuret mää-             teista aiheutuvia kustannuksia korvata,
14643: rät vitamiineja ja hivenaineita, jotka edistävät             vaikka lääkäri on määrännyt valmisteet
14644: kehon vastustuskyvyn muodostumista. A-ja C-                  vaikean sairauden hoitoon, ja
14645: vitamiini sekä seleeni vahvistavat immuunivas-                  mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
14646: tetta, joka auttaa kehoa huolehtimaan poikkea-               ryhtyä, jotta potilaita kohdeltaisiin oi-
14647: vista soluista kuten syöpäsoluista. C-vitamiini              keudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti
14648: vahvistaa kehon sidekudosta. Tämä saattaa hi-                näissä asioissa?
14649: dastaa kasvainten leviämistä kehossa ja metas-
14650: 
14651:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
14652: 
14653:                     Margareta Pietikäinen /r             Pehr Löv /r
14654:                     Henrik Lax /r                        Ulla-Maj Wideroos /r
14655:                                         Ola Rosendahl /r
14656:                                             KK 1183/1997 vp                                               3
14657: 
14658: 
14659: 
14660: 
14661:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
14662: 
14663:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         vitamiinivalmisteista sekä dialyysihoidonja eräi-
14664: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          den aineenvaihduntasairauksien yhteydessä py-
14665: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ridoksiinihoidosta. Hivenaineista maksetaan
14666: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Margareta         vastaavasti korvausta esimerkiksi acrodermatitis
14667: Pietikäisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        enteropathica -sairaudessa sinkkihoidosta.
14668: myksen n:o 1183:                                           Vaikean ja pitkäaikaisen sairauden hoidossa
14669:                                                        erityiskorvattavia vitamiinivalmisteita ovat esi-
14670:           Miksei syövän hoidossa antioksidan-          merkiksi B 12-vitamiinivalmisteet pernisiöösissä
14671:        teista aiheutuvia kustannuksia korvata,         anemiassa ja muissa Bl2-vitamiinin imeytymis-
14672:        vaikka lääkäri on määrännyt valmisteet          häiriöissä sekä D-vitamiini ja sen johdokset D-
14673:        vaikean sairauden hoitoon, ja                   vitamiinin kroonisissa aineenvaihduntahäiriöis-
14674:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         sä sekä lisäkilpirauhasen vajaatoiminnassa.
14675:        ryhtyä, jotta potilaita kohdeltaisiin oi-           Syövän ehkäisyssä ja hoidossa vitamiineihinja
14676:        keudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti            hivenaineisiin on ajoin asetettu suuriakin odo-
14677:        näissä asioissa?                                tuksia. Erityisesti eräiden vitamiinien ja hivenai-
14678:                                                        neiden antioksidanttiominaisuuksien takia on
14679:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toivottu niitä käyttämällä voitavan estää syövän
14680: vasti seuraavaa:                                       syntyä tai edistää sen paranemista. Asianmukai-
14681:                                                        sissa tieteellisissä tutkimuksissa ei ennakko-odo-
14682:     Vitamiinien ja hivenaineiden korvattavuus          tuksiin yleensä kuitenkaan ole saatu vahvistusta,
14683: sairausvakuutuksesta perustuu sairausvakuutus-         vaan toivottuun antioksidanttivaikutukseen on
14684: lakiin. Sairausvakuutuslain mukaan vakuutetul-         saattanut liittyä jopa tiettyjen syöpämuotojen
14685: la on oikeus saada sairauden perusteella kor-          esiintyvyyden lisääntyminen. Näin on toistuvasti
14686: vausta tarpeellisen sairaanhoidon kustannuksis-        käynyt esimerkiksi beetakaroteenia käytettäessä.
14687: ta.                                                        Eräs hoidollisesti ongelmallinen ja ennusteel-
14688:     Sairaanhoitona korvataan lääkärin määrää-          taan edelleen huono syöpämuoto on pienisolui-
14689: mät lääkkeet. Korvattavalla lääkkeellä tarkoite-       nen keuhkosyöpä, johon kysymyksessä viita-
14690: taan lääkelain mukaista lääkemääräystä edellyt-        taan. Pienisoluisen keuhkosyövän hoitoon on
14691: tävää lääkettä, joka on tarkoitettujoko sisäisesti     kokeiltu monia eri lääkehoitoja ja sädehoitoa.
14692: tai ulkoisesti käytettynä parantamaan tai helpot-      Hoidon tukena on kokeiltu kantasolusiirtoja ja
14693: tamaan sairautta tai sen oireita ja jolle on vahvis-   luuytimen kasvutekijöitä. Tehokkaimpiakin ny-
14694: tettu kohtuullinen korvausperusteeksi hyväksyt-        kyisiä hoitoja käytettäessä tätä syöpää sairasta-
14695: tävä tukkuhinta, ei kuitenkaan homeopaattisia          vista on yleensä vain noin 10% potilaista elossa
14696: tai antroposofisia valmisteita. Korvattavalla          viiden vuoden kuluttua.
14697: Iääkkeellä tarkoitetaan lisäksi niitä asianomai-           Sairausvakuutukseen liittyvien lääketieteellis-
14698: sen ministeriön päätöksessä mainittuja lääkkei-        ten kysymysten käsittelyä varten Kansaneläke-
14699: tä,joita saadaan myydä ilman lääkemääräystä ja         laitoksessa toimii sosiaalilääketieteellinen neu-
14700: joille on vahvistettu kohtuullinen, korvausperus-      vottelukunta, jossa ovat edustettuina sairausva-
14701: teeksi hyväksyttävä tukkuhinta.                        kuutuksen kannalta tärkeimmät erikoisalat. So-
14702:     Itsehoitolääkkeisiin kuuluvat valmisteet kor-      siaalilääketieteellinen neuvottelukunta käsittelee
14703:  vataan,jos ne mainitaan sosiaali-ja terveysminis-     muiden ohessa lääkkeiden korvaamiseen sai-
14704:  teriön päätöksessä. Lisäksi korvauksen edelly-        rausvakuutuksesta liittyviä kysymyksiä ja arvioi
14705:  tyksenä on, että valmisteelle on hyväksytty koh-      tarvittaessa vitamiinien ja hivenaineiden korvaa-
14706:  tuullinen tukkuhinta.                                 miseen liittyviä kysymyksiä. Kansaneläkelaitok-
14707:     Sairausvakuutuksen peruskorvausta makse-           sen antaman selvityksen mukaan neuvottelukun-
14708:  taan Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta        nan syöpätautien hoitoon perehtyneen asiantun-
14709:  erillisen selvityksen perusteella esimerkiksi ras-    tijan tiedossa ei ole, että vitamiinien tai hivenai-
14710:  valiukoisten vitamiinien imeytymishäiriöissä A-       neiden käytön olisi luotettavasti tieteellisin tutki-
14711: 4                                          KK 1183/1997 vp
14712: 
14713: muksin osoitettu parantavan pienisoluista keuh-       vakuutetusta riippumatta. Vitamiinien ja hiven-
14714: kosyöpää sairastavien ennustetta kysyjien ku-         aineiden korvaamisen edellytyksenä on, että nii-
14715: vaamalla tavalla. Sosiaalilääketieteellinen neu-      den merkitys sairauden hoidossa on luotettavasti
14716: vottelukunta ottaa kysyjien kuvaaman asian            tieteellisissä tutkimuksissa osoitettu. Kysyjien
14717: pohdittavakseen, jos sille toimitetaan tietoja ky-    kuvaamassa tilanteessa ei tällaista osoitusta sai-
14718: syjien kuvaamista luotettavista tieteellisistä tut-   rausvakuutusta hoitavan Kansaneläkelaitoksen
14719: kimuksista.                                           käytettävissä olevan tiedon mukaan ole. Mah-
14720:    Sairausvakuutuksen perusperiaatteisiin kuu-        dollisten uusien tutkimustulosten tullessa käyt-
14721: luu, että vakuutettuina olevia potilaita kohdel-      töön asiaa voidaan tarvittaessa milloin tahansa
14722: laan oikeudenmukaisesti ja yhdenvertaisesti.          arvioida uudelleen.
14723: Korvattavuutta tulee arvioida samoin kriteerein
14724: 
14725:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
14726: 
14727:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
14728:                                             KK 1183/1997 vp                                              5
14729: 
14730: 
14731: 
14732: 
14733:                                          Tili Riksdagens Talman
14734: 
14735:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        rande sätt, t.ex. för zinkbehandling vid sjukdo-
14736: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         men acrodermatitis enteropathica.
14737: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-           Specialersättningsgilla vitaminpreparat som
14738: man Margareta Pietikäinen m.fl. undertecknade          används vid behandling av svår och Iångvarig
14739: spörsmål nr 1183:                                      sjukdom är t.ex. Bl2-vitaminpreparat vid perni-
14740:                                                        ciös anemi och annan malabsorption av Bl2-
14741:           Varför ersätts inte kostnaderna för an-      vitamin samt 0-vitamin och derivat därav vid
14742:        tioxidanter i vård av cancer även om de         kroniska störningar 0-vitaminmetabolismen
14743:        ordinerats av läkare för behandling av          samt vid bristfållig bisköldkörtelfunktion.
14744:        svår sjukdom, och                                   Tidvis har man haft stora förväntningar på
14745:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        vitaminer och spårämnen vid förebyggande och
14746:        för att patienterna behandlas rättvist och      behandling av cancer. Särskilt på grund av anti-
14747:        jämlikt i dylika frågor?                        oxidantegenskaper hos vissa vitaminer och spår-
14748:                                                        ämnen har man haft förhoppningar om att kun-
14749:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na hindra uppkomst av cancer eller främja till-
14750: anföra följande:                                       frisknandet genom att använda dem. Emellertid
14751:                                                        har tillförlitliga vetenskapliga undersökningar
14752:    Ersättning för kostnader för vitaminer och          för detmesta inte kunnat infria förhandeförvänt-
14753: spårämnen betalas ur sjukförsäkringen på               ningarna, utan den önskade antioxidanteffekten
14754: grundval av sjukförsäkringslagen. Enligt sjuk-         har t.o.m. kunnat förknippas med ökad före-
14755: försäkringslagen har en försäkrad rätt att vid         komst av vissa cancerformer. Så har skett uppre-
14756: sjukdom få ersättning för nödvändiga kostnader         pade gånger t.ex. vid användning av betakaroten.
14757: för sjukvård.                                              En svårbehandlad form av cancer vars prog-
14758:    Såsom sjukvård ersätts av läkare ordinerade         nos alltjämt är dålig är småcellig Iungcancer, som
14759: läkemedel. Med läkemedel som skall ersättas för-       det hänvisas tili i spörsmålet. Vid behandling av
14760: stås ett i läkemedelslagen avsett receptbelagt Iä-     småcellig Iungcancer har man prövat många oli-
14761: kemedel vars ändamål är att vid invärtes eller         ka slag av medicinering samt radioterapi. Be-
14762: utvärtes bruk bota eller Iindra sjukdom eller sjuk-    handlingen har kompletterats genom försök med
14763: domssymptom och för vilket har fastställts ett         stamcellstransP.Iantation och benmärgens till-
14764: skäligt partipris som kan godtas som ersättnings-      växtfaktorer. Aven vid användning av de mest
14765: grund, dock inte homeopatiska och antroposofi-         effektiva nuvarande behandlingarna är oftast
14766: ska preparat. Med läkemedel som skall ersättas         endast ca 10% av de patienter som lider av denna
14767: förstås även ett sådant i beslut av vederbörande       cancer vid Iiv efter fem år.
14768: ministerium nämnt läkemedel som får säljas utan            För behandling av medicinska frågor i anslut-
14769: recept och för vilket ett skäligt partipris som kan    ning tili sjukförsäkringen finns en socialmedi-
14770: godtas som ersättningsgrund har fastställts.           cinsk delegation vid Folkpensionsanstalten. I
14771:    Preparat som räknas som egenvårdsläkemedel          delegationen finns representanter för de special-
14772: ersätts om de nämns i social- och hälsovårdsmi-        områden som är viktigast med tanke på tillämp-
14773: nisteriets beslut. För att ersättning skall beviljas   ningen av sjukförsäkringen. Socialmedicinska
14774: krävs dessutom att preparatet har ett godkänt          delegationen avgör bl.a. om läkemedel skall er-
14775: skäligt partipris.                                     sättas ur sjukförsäkringen och bedömer vid be-
14776:    Mot en särskild utredning kan Folkpensions-         hov om vitaminer och spårämnen skall ersättas.
14777: anstaltens lokalbyråer bevilja grundersättning ur      Enligt Folkpensionsanstaltens utredning känner
14778: sjukförsäkringen t.ex. för A-vitaminpreparat vid       den sakkunniga inom delegationen som är för-
14779: malabsorption av fettlösliga vitaminer samt för        trogen med behandling av cancersjukdomar, inte
14780: pyridoxinbehandling i samband med dialysbe-            tili några tillförlitliga vetenskapliga bevis på att
14781: handling och vissa ämnesomsättningssjukdo-             vitaminer eller spårämnen på det sätt som spörs-
14782: mar. För spårämnen ges ersättning på motsva-           målsställarna beskriver skulle kunna förbättra
14783: 6                                        KK 1183/1997 vp
14784: 
14785: prognosen för dem som lider av småcellig lung-        villkor för attersättning skall kunna ges för vita-
14786: cancer. Socialmedicinska delegationen tar upp         miner och spårämnen är att man på ett tillförlit-
14787: det ärende som spörsmålsställarna beskriver till      ligt vetenskapligt sätt kan bevisa deras betydelse
14788: prövning om delegationen tillställs uppgifter om      för behandlingen av sjukdomar. Enligt den infor-
14789: de tillförlitliga vetenskapliga undersökningar        mation som finns hos Folkpensionsanstalten,
14790: som spörsmårsställarna nämner.                        som har hand om sjukförsäkringen, har inget
14791:    En av de grundläggande principerna inom            sådant bevis kunnat anföras i den situation som
14792: sjukförsäkringen är att alla försäkrade patienter     nämns i spörsmålet. Om det eventuellt nås nya
14793: skall behandlas rättvist och jämlikt. Huruvida        forskningsresultat kan ärendet vid behov när
14794: ersättning skall beviljas bör övervägas med sam-      som helst tas upp till ny bedömning.
14795: ma kriterier oberoende av den försäkrade. Ett
14796: 
14797:      Helsingforsden 18 december 1997
14798: 
14799:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
14800:                                            KK 1184/1997 vp
14801: 
14802: Kirjallinen kysymys 1184
14803: 
14804: 
14805: 
14806: 
14807:                                    Bjarne Kallis /skl: Arvonlisäveron perimisestä Suomeen korjatta-
14808:                                        vaksi tuoduista veneistä
14809: 
14810: 
14811:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14812: 
14813:    Maassamme toimii eräitä suurien purjevenei-        nousee jo lähes miljoonaan markkaan. Vaikka-
14814: den huolto- ja korjaustyöhön erikoistuneita yri-      kin vero palautetaan, niin korkotappio pienyri-
14815: tyksiä. Asiakkaita on ympäri maailmaa ja huol-        tykselle on kohtuuttoman suuri. Todettakoon,
14816: to- ja korjaustyö on varsin työvaltaista. Maksut      että Suomen tulliviranomaisen kanta arvonlisä-
14817: tulevat ulkomailta, joten siinäkin mielessä tämä      veron perimisestä tällaisissa tapauksissa poik-
14818: yritystoiminta on maallemme tärkeä valuutta-          keaa muiden EU-maiden kannasta. Vain Ruotsi
14819: tulolähde. Korjaus- ja huoltotyöt vievät aikaa        noudattaa samaa käytäntöä kuin Suomi.
14820: muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
14821:    Yritystoimintaa haittaa suuresti Suomen tulli-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
14822: viranomaisen kanta periä näistä Suomeen kor-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
14823: jattaviksi tuoduista tullittomista veneistä väliai-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
14824: kaista arvonlisäveroa. Veneet toimitetaan asiak-
14825: kaalle takaisin niin pian kuin mahdollista. Tulli                  Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
14826: palauttaakin arvonlisäveron tai sen maksamisek-                 mainitusta yrittäjätoimintaa haittaavasta
14827: si asetetun vakuuden silloin, kun vene viedään                  epäkohdasta, ja
14828: pois maasta.                                                       aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
14829:     Pienyritykselle arvonlisäveron maksaminen                   siin niin, että Suomeen korjattavaksi tuo-
14830: tai vakuuden asettaminen tuottaa tietenkin on-                  tujen veneiden ja alusten suhteen sovellet-
14831: gelmia ja suoranaisesti estää ottamasta vastaan                 taisiin samaa verotuskäytäntöä kuin
14832: kalliimpia tullittornia veneitä huoltoon. Keski-                muissa EU-maissa?
14833: luokan Swan-mallisesta veneestä arvonlisävero
14834: 
14835:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
14836: 
14837:                                            Bjarne Kallis /skl
14838: 
14839: 
14840: 
14841: 
14842: 270136
14843: 2                                          KK 1184/1997 vp
14844: 
14845: 
14846: 
14847: 
14848:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
14849: 
14850:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ole, ja lupa annetaankin rutiininomaisesti. Lu-
14851: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vassa tuonti voidaan joko vapauttaa tulleista ja
14852: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       veroista jo tuotaessa tai palauttaa ne jälleenvie-
14853: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne           täessä. Jos tuoja ei ole tullilaitoksen rekisteröity
14854: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        asiakas (jolla tulee olla pysyvä niin sanottu yleis-
14855: n:o 1184:                                             vakuus), häneltä vaaditaan vapautusmenettelyä
14856:                                                       sovellettaessa erikseen vakuus maksettavista tul-
14857:           Onko Hallitus tietoinen perusteluissa       leista ja muista veroista, siltä varalta, että tavara
14858:        mainitusta yrittäjätoimintaa haittaavasta      jääkin yhteisöön. Suomi näet vastaa yhteisölle
14859:        epäkohdasta, ja                                suoritettavista tulleista joka tapauksessa. Tämä
14860:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        on yhteisölainsäädännön mukaan mahdollista ja
14861:        siin niin, että Suomeen korjattavaksi tuo-     tiettävästi yleistä myös muissa jäsenmaissa.
14862:        tujen veneiden ja alusten suhteen sovellet-        Suomessa ja ainakin myös Ruotsissa tullilai-
14863:        taisiin samaa verotuskäytäntöä kuin            tos on kuitenkin katsonut, ettei tavaraa, josta ei
14864:        muissa EU-maissa?                              ole suoritettava tullia, voida myöskään asettaa
14865:                                                       sisäisen jalostuksen menettelyyn. Menettelyn
14866:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tarkoitushan on jättää nimenomaan tulli kanta-
14867: vasti seuraavaa:                                      maHa tavarasta, joka jälleenviedään yhteisöstä,
14868:                                                       eikä menettelylle ole tarvetta, kun tavara on jo
14869:     Tavaroiden maahantuonnista Euroopan yh-           muutenkin tulliton. Yhteisön tullikoodeksin
14870: teisöön sen ulkopuolelta on yhteisön arvonlisä-       asianomaisten säännösten sanamuoto tukee täl-
14871: verodirektiivin ja sitä vastaavan Suomen arvon-       laista tulkintaa, jota myös yhteisön komissio on
14872: lisäverolainsäädännön mukaan suoritettava ar-         puoltanut,ja arvonlisäverottomuus on sidottu jo
14873: vonlisäveroa. Elinkeinonharjoittaja voi normaa-       arvonlisäverodirektiivissä siihen, että tavara on
14874: lein edellytyksin vähentää tuonnin yhteydessä         tosiasiallisesti asetettu mainittuun menettelyyn.
14875: suorittamansa veron vastaavan kuukauden               Nyt komissio on kuitenkin myöntänyt, että toi-
14876: myynneistä suoritettavasta arvonlisäverosta.          senlainenkin tulkinta on "sallittu", siis että tulli-
14877: Vähennys pienentää siten tuontikuukautta seu-         tonkin tavara voidaan asettaa sisäisen jalos-
14878: raavan toisen kuukauden 15. päivänä maksetta-         tuksen menettelyyn. Suomen tullilaitos onkin
14879: via veroja. Jos kyseisen kuukauden vähennettä-        muuttamassa tulkintaansa viimeksi mainitun
14880: vät verot ovat suuremmat kuin suoritettavat ve-       kannan mukaiseksi. - Kuten edellä on todettu,
14881: rot, vähentämättä jäänyt määrä voidaan siirtää        veroista voidaan silti vaatia, ja rekisteröimättö-
14882: seuraavien kuukausien vähennykseksi tai hakea         mäitä asiakkaalta yleensä vaaditaankin vakuus
14883: eräin edellytyksin ennakkopalautuksena takaisin       myös tätä menettelyä käytettäessä, eikä Suomen
14884: jo tilikauden aikana. Verolliseen liiketoimintaan     käytäntö liene tässä suhteessa ainakaan anka-
14885: liittyvä vienti, olipa kysymys jälleenviennistä tai   rampi kuin useimmissa muissa jäsenmaissa.
14886: muusta, on verotonta.                                     On huomattava, että tullilainsäädäntö on
14887:     Tuontitavara, joka on tarkoitettu vietäväksi      Euroopan yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan
14888: takaisin yhteisössä tapahtuvan käsittelyn, esi-       kuuluvaa, suoraan sovellettavaa, jäsenmaita ja
14889: merkiksi huollon tai korjauksen jälkeen, voidaan      erityisesti niiden tulliviranomaisia suoraan sito-
14890: eräin edellytyksin asettaa niin sanottuun sisäisen    vaa, eivätkä jäsenmaat voi säätää siitä poikkea-
14891: jalostuksen menettelyyn. Tällöin tuonnista ei tar-    via säännöksiä eivätkä hallinnollisesti velvoittaa
14892: vitse suorittaa tullia eikä myöskään arvonlisä ve-    viranomaisiaan toimimaan niiden vastaisesti.
14893: roa. Menettely tarvitsee etukäteisluvan, jonka        Yleensäkin Suomessa toimeenpanevat viran-
14894: edellytyksenä on muun muassa, ettei tullitto-         omaiset tulkitsevat ja soveltavat lakia itsenäises-
14895: muudesta ja verottomuudesta ole haittaa yhtei-        ti. Mitä tulee erityisesti vakuuksien vaatimiseen
14896: sön omalle vastaavalle tuotannolle. Tavaran kor-      edellä mainituissa tapauksissa, tulliviranomai-
14897: jausta koskevissa tapauksissa haittaa ei yleensä      set, joille asia yhteisösäännösten mukaan kuu-
14898:                                            KK 1184/1997 vp                                            3
14899: 
14900: luukin, ovat varmasti itse pätevimmät ja par-         muuttamassa tulkintansa tältä osin, eikä hallitus
14901: haassa asemassa arvioimaan vakuuksien tarpeel-        näe tarvetta eikä sillä ole juuri mahdolli-
14902: lisuutta. Verotuskäytäntö jäsenmaiden kesken          suuksiakaan puuttua asiaan kansallisella tasolla.
14903: on sinänsä melko yhtenäinen, edellä mainittu          Mainittakoon, että komission piirissä valmis-
14904: sisäisen jalostuksen mahdollisuutta koskeva tul-      tellaan tullilainsäädännön niin sanottujen talou-
14905: kintaero johtuu yhteisölainsäädännön epätark-         dellisesti vaikuttavien menettelyjen ja niistä en-
14906: kuudesta ja erityisesti siitä, ettei arvonlisävero-   simmäisinä sisäistä jalostusta koskevien sään-
14907: tusta liene otettu huomioon laadittaessa tulli-       nösten uudistamista ja yksinkertaistamista, mi-
14908: koodeksin asianomaisia säännöksiä. Kuten edel-        hin työhön myös Suomen tullilaitoksen ja valtio-
14909: lä on todettu, Suomen tulliviranomaiset ovat          varainministeriön virkamiehet osallistuvat.
14910: 
14911:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
14912: 
14913:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
14914: 4                                            KK 1184/1997 vp
14915: 
14916: 
14917: 
14918: 
14919:                                           Tili Riksdagens Talman
14920: 
14921:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        det är fråga om reparation av varor förekommer
14922: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          i alimänhet inte några olägenheter, och tillstånd
14923: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        beviljas därför helt rutinmässigt. 1 tiliståndet kan
14924: man Bjarne Kallis undertecknade spörsmål nr             importen antingen befrias från tullar och skatter
14925: 1184:                                                   redan vid införseln elier tullarna och skatterna
14926:                                                         kan återbetalas vid reexporten. Om importören
14927:            Är Regeringen medveten om den i mo-          inte är registrerad kund (som skali ha en per-
14928:         tiveringen nämnda olägenheten som för-          manent s.k. samlad säkerhet) hos tullverket krävs
14929:         svårar företagarverksamheten och                av honom då undantagandemetoden tiliämpas
14930:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för          en separat säkerhet för de tuliar och andra skatter
14931:         att samma beskattningspraxis tillämpas          som skali betalas, för den händelse att varan trots
14932:         på båtar och fartyg som förs i Finland för      allt stannar kvar inom gemenskapen. Finland
14933:         reparation?                                     ansvarar nämligen i vilket fali som helst för de
14934:                                                         tuliar som skall betalas tili gemenskapen. Detta
14935:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           är möjligt enligt gemenskapslagstiftningen och
14936: anföra följande:                                        av allt att döma är det alimänt även i övriga
14937:                                                         medlemsländer.
14938:    På import av varor tili Europeiska gemenska-            1 Finland och åtminstone också i Sverige har
14939: pen från ett område utanför gemenskapen skali           tuliverket emellertid ansett att också en vara för
14940: betalas mervärdesskatt enligt gemenskapens              viiken tuli inte skall betalas kan placeras tili in-
14941: mervärdesskattedirektiv och motsvarande finska          ternt förädlingsförfarande. Syftet med förfaran-
14942: lagstiftning om mervärdesskatt. En näringsidka-         det är givetvis att uttryckligen lämna tuli oupp-
14943: re kan under normala förutsättningar dra av den         buren för en vara som reexporteras från gemen-
14944: skatt som han har betalt i samband med importen         skapen, och det finns inget behov av ett dylikt
14945: från den mervärdesskatt som han betalar på för-         förfarande då varan redan i övrigt är tulifri. Or-
14946: säljningen för samma månad. Avdraget minskar            dalydelsen i respektive bestämmelser i gemen-
14947: således de skatter som skali betalas den 15 i den       skapens tulikodex stöder denna tolkning, som
14948: andra månaden som följer på importmånaden.              även gemenskapens kommission har förordat,
14949: Om de skatter som skall dras av för månaden i           och mervärdesskattefriheten har redan i mervär-
14950: fråga är större än de skatter som skall betalas,        desskattedirektivet bundits tili det faktum att
14951: kan det belopp som inte dras av överföras som           varan faktiskt har placerats tili nämnda förfaran-
14952: avdrag för de följande månaderna elier så är det        de. Nu har kommissionen emellertid medgett att
14953: möjligt att anhålia om att beloppet under vissa         en annorlunda tolkning är "tillåten", dvs. att
14954: förutsättningar betalas tilihaka som förskotts-         även en tullfri vara kan placeras tili internt
14955: återbäring redan under räkenskapsperioden. Ex-          förädlingsförfarande. Tuliverket i Finland står i
14956: port som anknyter tili skattepliktig affårsverk-        beråd att revidera sin tolkning så att den bättre
14957: samhet är skattefri, oberoende om det är fråga          stämmer överens med den sist nämnda stånd-
14958: om reexport elier något annat.                          punkten. Såsom ovan framhålls kan för skatter
14959:    En importvara som är avsedd att returneras           trots alit fordras säkerhet, och av en oregistrerad
14960: efter behandling inom gemenskapen, t.ex. service        kund fordras i alimänhet säkerhet även då detta
14961: elier reparation, kan under vissa förutsättningar       förfarande tillämpas, och den finska praxisen
14962: placeras tili s.k. internt förädlingsförfarande. l      torde åtminstone inte i detta avseende vara
14963: detta fali behöver tuli inte betalas för importen       strängare än i de flesta övriga medlemsländer.
14964: och inte heller mervärdesskatt. För förfarandet            Man bör märka att tullagstiftningen hör tili
14965: behövs ett förhandstillstånd, och villkoret för         Europeiska gemenskapens exklusiva behörighet,
14966: detta tillstånd är bl.a. att tulifriheten och skatte-   den är direkt tillämplig, den är direkt bindande
14967: friheten inte är tili förfång för gemenskapens          för medlemsländerna och särskilt för deras tull-
14968: egen motsvarande produktion. 1 sådana fall där          myndigheter, och medlemsländerna kan inte ut-
14969:                                           KK 1184/1997 vp                                            5
14970: 
14971: fårda avvikande bestämmelser eller admini-          ningen inte torde ha beaktats då de behöriga
14972: strativt å1ägga sina myndigheter att verka mot      bestämmelserna i tullkodexen bereddes. Såsom
14973: dem. 1 Finland tolkar och tillämpar de verkstäl-    ovan framhålls står de finska tullmyndigheterna i
14974: 1ande myndigheterna i allmänhet lagen sjä1vstän-    beredskap att revidera sin tolkning tili denna del,
14975: digt. Vad gäller speciellt kravet på säkerheter i   och regeringen ser inget behov av att ingripa i
14976: ovan nämnda fall är tullmyndigheterna, tili vilka   saken och den har knappast heller några möjlig-
14977: frågan enligt gemenskapsbestämmelserna hör,         heter att ingripa på nationell nivå. Det kan näm-
14978: he1t säkert sjä1va de mest kompetenta och i den     nas att kommissionen förbereder en revidering
14979: bästa ställningen att bedöma behovet av säkerhe-    och förenkling av de bestämmelser i tullagstift-
14980: ter. Beskattningsförfarandet mellan medlems-        ningen som rör s.k. ekonomiskt verkande förfa-
14981: länderna är i sig rätt enhetligt. Den ovan nämnda   randen, och bland dessa finns såsom de första
14982: skillnaden i tolkning av möjligheten tili intern    bestämmelserna om intern förädling. Tullverket i
14983: förädling beror på gemenskapslagstiftningens in-    Finland och tjänstemännen vid finansministeriet
14984: exakthet och speciellt på att mervärdesbeskatt-     deltar också i detta arbete.
14985: 
14986:      Helsingforsden 15 december 1997
14987: 
14988:                                                                           Minister Jouko Skinnari
14989:                                            KK 1185/1997 vp
14990: 
14991: Kirjallinen kysymys 1185
14992: 
14993: 
14994: 
14995: 
14996:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Työnantajan maksamien perhepoliittisten ku-
14997:                                        lujen korvaamisesta
14998: 
14999: 
15000:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15001: 
15002:     Palvelualoilla voisi syntyä merkittävä määrä          Palvelualat ovat naisvaltaisia, jolloin perhepo-
15003: uusia työpaikkoja, jollei työn teettämistä tehtäisi   liittisista vapaista aiheutuvat kustannukset koh-
15004: kohtuuttoman kalliiksi. Korkeat välilliset työ-       distuvat niihin erityisen raskaasti. Korvauksen
15005: voimakustannukset ja korkea työhön kohdistu-          nostaminen parantaisi naisten asemaa työmark-
15006: va arvonlisävero estävät uusien työntekijöiden        kinoiila ja mahdollistaisi sijaisten palkkaamisen
15007: palkkaamisen.                                         perhepoliittisten vapaiden ajaksi.
15008:     Työnantajatjoutuvat kustantamaan perhepo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15009: liittisia etuuksia, kuten äitiys- ja vanhempainlo-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15010: man aikana ansaitut vapaat. Työnantajalle kor-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15011: vataan ainoastaan työntekijän päivärahaa vas-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15012: taava määrä. Mikäli korvaus nostettaisiin päivä-
15013: rahan osalta 2,5-kertaiseksi, työnantajalle palau-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15014: tuisi noin 95 % äitiys-, isyys- tai vanhempain-               ryhtyä korottaakseen työnantajalle suo-
15015: lomalla olevan työntekijän aiheuttamista vuosi-               ritettavaa korvausta työntekijän perhe-
15016: lomakustannuksista.                                           poliittisista etuuksista aiheutuneista kus-
15017:                                                               tannuksista?
15018: 
15019:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
15020: 
15021:                                           Liisa Hyssälä /kesk
15022: 
15023: 
15024: 
15025: 
15026: 270136
15027: 2                                         KK 1185/1997 vp
15028: 
15029: 
15030: 
15031: 
15032:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15033: 
15034:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       maksamiselle on, että päivärahapäiviä on kalen-
15035: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        terikuukautena vähintään 14. Korvausta makse-
15036: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taan 2,5 päivältä kalenterikuukaudelta. Kansan-
15037: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      eläkelaitos maksaa korvauksen jälkikäteen, kun
15038: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       työnantaja on maksanut kokonaisuudessaan lo-
15039:  1185:                                               manmääräytymisvuotta koskevan vuosiloma-
15040:                                                      palkan tai lomakorvauksen.
15041:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Vuosilomakustannusten korvaus rahoitetaan
15042:        ryhtyä korottaakseen työnantajalle suo-       työnantajilta perittävillä sairausvakuutusmak-
15043:        ritettavaa korvausta työntekijän perhe-       suilla. Maksua peritään kaikilta työnantajilta sa-
15044:        poliittisista etuuksista aiheutuneista kus-   mansuuruisena. Tällä tasataan äitiys- ja vanhem-
15045:        tannuksista?                                  painraha-ajalta maksettavia vuosilomakustan-
15046:                                                      nuksia eri työnantajien kesken. Järjestelmä alen-
15047:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         taa kustannuksia naisvaltaisilla aloilla, joissa
15048: vasti seuraavaa:                                     perhepoliittisten vapaiden osuus on muita aloja
15049:                                                      suurempi.
15050:     Vuosilomalainsäädännön mukaan työnteki-             Korvausjärjestelmää käynnistettäessä sen
15051: jälle kertyy vuosilomaa myös hänen saadessaan        kustannuksiksi arvioitiin noin 365 miljoonaa
15052: sairausvakuutuslaissa (364/1963) tarkoitettua äi-    markkaa vuodessa. Maksettujen korvausten
15053: tiys-, isyys- tai vanhempainrahaa taikka erityis-    määrä on jäänyt huomattavasti pienemmäksi.
15054: äitiysrahaa. Sairausvakuutuksen perusteella          Vuonna 1998 korvauksia arvioidaan maksetta-
15055: korvataan työnantajalle päivärahan suuruinen         van noin 95 miljoonaa markkaa. Vanhempainra-
15056: osa äitiys- tai vanhempainraha-ajalta maksetus-      ha-ajat ovat jääneet arvioitua lyhyemmiksi, mikä
15057: ta palkasta. Sen sijaan äitiys- tai vanhempainra-    on työllisyystilanteen ohella ollut syynä makset-
15058: ha-ajalta kertyneiden loma-aikojen kustannuk-        tujen korvausten ennakoitua alhaisempaan mää-
15059: sia ei aikaisemmin korvattu työnantajalle.           rään.
15060:     Vanhempainraha-ajalta suoritettavien vuosi-         Kysymyksen perusteluissa on ehdotettu, että
15061: lomakustannusten korvaamisesta työnantajalle         vuosilomakustannusten korvaus nostettaisiin
15062: annettu laki (238/1994) tuli voimaan 1 päivänä       2,5-kertaiseksi. Vuosilomakustannusten kor-
15063: huhtikuuta 1994. Lain mukaan työnantaja saa          vaustaso on tällä hetkellä sama kuin äitiys- ja
15064: korvauksen äitiys- tai vanhempainraha-ajalta         vanhempainrahoissa sekä sairauspäivärahoissa.
15065: työntekijälle maksettavasta vuosilomapalkasta.       Korvaus on 70 prosenttia palkasta, kun työtulon
15066: Maksettavan korvauksen määrä päivää kohden           määrä on 5 000-130 000 markkaa vuodessa. Jos
15067: on työntekijälle vuosiloman kertymisajalta mak-      korvaus nostettaisiin nykyiseen verrattuna 2,5-
15068: setun äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan taikka     kertaiseksi, se ylittäisi huomattavasti työnanta-
15069: erityisäitiysrahan suuruinen. Vuosiloma-ajalta       jan maksaman vuosilomapalkan määrän. Tällai-
15070: maksetaan työnantajalle siten saman suuruinen        seen ylikompensaatioon ei vuosilomakustannus-
15071: korvaus kuin itse äitiys- tai vanhempainraha-        ten korvausjärjestelmässä ole tarvetta. Korvauk-
15072: ajalta.                                              sen määrä tulee jatkossakin sitoa äitiys- ja van-
15073:     Lain 2 §:n mukaan edellytyksenä korvauksen       hempainrahojen tasoon.
15074: 
15075:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
15076: 
15077:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka M önkäre
15078:                                              KK 1185/1997 vp                                                 3
15079: 
15080: 
15081: 
15082: 
15083:                                           Tili Riksdagens Talman
15084: 
15085:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  Enligt 2 § i lagen är en förutsättning för att
15086: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               ersättning betalas att antalet dagpenningdagar
15087: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           uppgår tili minst 14 under kalendermånaden.
15088: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål              Ersättning betalas för 2,5 dagarper kalendermå-
15089: nr 1185:                                                  nad. Folkpensionsanstalten betalar ersättningen
15090:                                                           i efterhand när arbetsgivaren har betalt hela den
15091:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          semesterlön elier semesterersättning som gälier
15092:         ta för att höja den ersättning som betalas        kvalifikationsåret.
15093:         till arbetsgivare för kostnader som orsa-            Semesterkostnadsersättningen           finansieras
15094:         kas av arbetstagares familjepolitiska för-        med de sjukförsäkringsavgifter som uppbärs av
15095:         måner?                                            arbetsgivare. A vgiften är lika stor för alla arbets-
15096:                                                           givare. På detta sätt jämnas de semesterkostna-
15097:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             der som betalas under moderskaps- och föräldra-
15098: anföra följande:                                          penningtiden ut mellan olika arbetsgivare. Syste-
15099:                                                           met sänker kostnaderna inom kvinnodominera-
15100:    Enligt semesterlagstiftningen intjänas semes-          de branscher, där andelen familjepolitisk ledighet
15101: ter även för de dagar arbetstagaren får sådan             är större än inom andra branscher.
15102: moderskaps-, faderskaps- eller föräldrapenning               Då ersättningssystemet startades beräknades
15103: eller särskild moderskapspenning som avses i              utgifterna för det vara ca 365 miljoner mark per
15104: sjukförsäkringslagen (364/1963). Med stöd av              år. Beloppet för betalda ersättningar har dock
15105: sjukförsäkringen får arbetsgivaren en ersättning          varit betydligt mindre. Man beräknar att ersätt-
15106: som motsvarar dagpenningens storlek för den               ningar betalas för ca 95 miljoner mark år 1998.
15107: Iön som betalas under moderskaps- elier föräld-           Föräldrapenningtiderna har varit kortare än be-
15108: rapenningtiden. De kostnader för semestertider-           räknat, vilket har vid sidan om sysselsättningslä-
15109: na som hänför sig till tiden då moderskaps- och           get varit en orsak tili att ersättningar betalts min-
15110: föräldrapenning betalas, har arbetsgivaren inte           dre än beräknat.
15111: tidigare fått ersättning för.                                 1 frågans motiveringar har föreslagits att se-
15112:     Lagen om ersättning tili arbetsgivaren för se-        mesterkostnadsersättningarna skulie höjas med
15113: mesterkostnader för den tid föräldradagpenning            2,5 gånger. Ersättningsnivån för semesterkostna-
15114: betalas (238/1994) trädde i kraft den 1 aprill994.        derna är för tillfåliet densamma som för moder-
15115: Enligt lagen får arbetsgivaren ersättning för den         skaps- och föräldrapenning samt för sjukdagpen-
15116: semesterlön som arbetsgivaren betalar tili arbets-        ning. Ersättningen är 70 procent av lönen, då
15117: tagaren för den tid för viiken arbetstagaren fått         arbetsinkomsten är 5 000--130 000 mark per år.
15118: moderskaps- och föräldrapenning. Ersättningen             I fali ersättningen höjs med 2,5 gånger jämfört
15119: motsvarar den moderskaps-, faderskaps- elier              med den nuvarande, skulie den betydligt översti-
15120: föräldrapenning elier särskild moderskapspen-             ga det belopp som arbetsgivaren betalar i semes-
15121: ning som betalts perdagtili arbetstagaren för den         terlön. Det finns inget behov av sådan överkom-
15122: tid under viiken semester intjänats. För semester-        pensation i systemet med semesterkostnadser-
15123: tiden betalas således tili arbetsgivaren en lika stor     sättningar. Ersättningens belopp skali även i
15124: ersättning som för själva moderskaps- elier för-          fortsättningen bindas tili moderskaps- och för-
15125:  äldrapenningtiden.                                       äldradagpenningens nivå.
15126: 
15127:      Helsingfors den 17 december 1997
15128: 
15129:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15130:                                            KK 1186/1997 vp
15131: 
15132: Kirjallinen kysymys 1186
15133: 
15134: 
15135: 
15136: 
15137:                                    Irja Tuloneo /kok: Eläkeläisten korotetun sairausvakuutusmaksun
15138:                                         alentamisesta
15139: 
15140: 
15141:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15142: 
15143:    Vuoden 1994 alusta valtion talouden tasapai-       yli 65-vuotiailla. Tämä päätös loukkaa tasapuo-
15144: nottamiseksi eläkkeensaajien sairausvakuutus-         lisuuden ajattelua ja voidaan katsoa ikäsyrjin-
15145: maksua korotettiin kolmella pennillä, ja sitä peri-   näksi. Se on myös vastoin Euroopan unionin
15146: tään edelleen samansuuruisena, ellei eduskunta        huippukokouksen päätöspöytäkirjan ns. Ams-
15147: helpota eläkkeensaajien tilannetta tältä osin vuo-    terdamin sopimusta, joka allekirjoitettiin
15148: den 1998 budjetissa.                                  2.10.1997. Sopimuksen mukaan syrjintä iän pe-
15149:    Eläkeindeksin määräytymisperusteet ovat ai-        rusteella on kielletty.
15150: heuttaneet ikäsyrjintää. Sosiaali- ja terveysminis-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15151: teriön lokakuussa 1997 tekemän päätöksen mu-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15152: kaan työttömyyseläkkeetja TEL-indeksiin sido-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15153: tut nousevat vuoden 1998 alusta noin 1,9 %ja yli      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15154: 65-vuotiaiden eläkkeet nousevat vain noin 1, 7 %.
15155: Alle 65-vuotiaiden TEL-indeksi määräytyy puo-                     Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-
15156: liksi ansiotason ja puoliksi hintatason muutosten              taulussa Hallitus aikoo ryhtyä eläkeläis-
15157: mukaan. Yli 65-vuotiaiden TEL-indeksin lasku-                  ten korotetun sairausvakuutusmaksun
15158: tapa muuttui vuoden 1996 alusta. Se määräytyy                  alentamiseksi, ja
15159: nyt 80-prosenttisesti hintatason ja 20-prosentti-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15160: sesti palkkatason muutosten mukaan.                            ryhtyä ikäsyrjintään viittaavan eläkein-
15161:    Tämä muutos johtaa väistämättä siihen, että                 deksin määräytymisperusteiden muutta-
15162: vuonna 1998 eläkeindeksi, jolla eläkkeiden suu-                miseksi?
15163: ruutta lasketaan, on erilainen alle 65-vuotiaillaja
15164: 
15165:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
15166: 
15167:                                            Irja Tulonen /kok
15168: 
15169: 
15170: 
15171: 
15172: 170136
15173: 2                                          KK 1186/1997 vp
15174: 
15175: 
15176: 
15177: 
15178:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15179: 
15180:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       äyriltä nykyisestä 4,9 pennistä 4,2 penniin äyril·
15181: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tä. Vuonna 1999 eläkeläisten sairausvakuutus·
15182: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maksu alenee edelleen 0,3 penniä äyriltä. Sen
15183: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-      lisäksi poistetaan 80 000 äyrin ylittävien tulojen
15184: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         osalta perittävä 0,45 pennin suuruinen sairausva·
15185: 1186:                                                kuutusmaksun korotus vuoden 1999 alusta lu·
15186:                                                      kien.
15187:           Mihin toimenpiteisiin ja missä aika-          Edellä esitetyn mukaisesti sosiaali- ja terveys·
15188:        taulussa Hallitus aikoo ryhtyä eläkeläis-     ministeriö on saattanut hallituksen ratkaisun
15189:        ten korotetun sairausvakuutusmaksun           eduskunnan tietoon 27.11.1997 päivätyllä kir·
15190:        alentamiseksi, ja                             jeellä.
15191:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo          Kansaneläke-etuuksia korotetaan vuosittair
15192:        ryhtyä ikäsyrjintään viittaavan eläkein-      elinkustannusindeksillä. KansaneläkeindeksiT
15193:        deksin määräytymisperusteiden muutta-         korotus on saman suuruinen kaikille kansan·
15194:        miseksi?                                      eläkkeen saajille heidän iästään riippumatta
15195:                                                      Kansaneläkejärjestelmän tarkoituksena on tur·
15196:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         vata kansaneläkettä saavien vähimmäistoimeen·
15197: vasti seuraavaa:                                     tulo.
15198:                                                         Työeläkejärjestelmässä siirryttiin vuoder
15199:     Eläkkeensaajilta on vuodesta 1993 osana val-      1996 alusta indeksiturvan osalta niin sanottuur
15200: tiontalouden tasapainottamistoimia peritty ko-       taitetun indeksin järjestelmään. Muutoksess~
15201: rotettua sairausvakuutusmaksua. Eläkkeensaa-         alle 65-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden elä
15202: jilta perittiin myös korotettua kansaneläkeva-       keindeksit eriytettiin siten, että työikäisten in
15203: kuutusmaksua vuosina 1993-1995. Eläketulon           deksin määräytymisperusteet pysytettiin entisel
15204: perusteella perittävän korotetun sairausvakuu-       lään ja eläkeikäisten indeksin määräytymispe
15205: tusmaksun määrä on tällä hetkellä kolme penniä       rusteita muutettiin. Molempien indeksien mu
15206: veroäyriltä. Korotetun sairausvakuutusmaksun         kaan eläkkeisiin tehdään vuosittain tarkistus, jo
15207: periminen on ollut perusteltua, koska palkkatu-      hon sisältyy hintojen muutoksen lisäksi osa pal
15208: lon perusteella on peritty työntekijäin eläkemak-    kansaajien ansiotason reaalimuutoksesta. Työ
15209: sua ja palkansaajan työttömyysvakuutusmak-           ikäisten indeksitarkistus määräytyy puoliksi ku
15210: sua, joita ei peritä eläkkeensaajilta. Mainittujen   luttajahintaindeksin ja puoliksi ansiotasoindek
15211: palkan perusteella perittävien maksujen yhteis-      sin muutosten perusteella. Eläkeikäisten indeksi
15212: määrä on vuonna 1997 kuusi prosenttia.               tarkistus määräytyy 80-prosenttisesti kuluttaja
15213:     Vastauksessaan hallituksen esitykseen vuon-      hintaindeksin ja 20-prosenttisesti ansiotasain
15214: na 1997 perittäviä sosiaaliturvamaksuja ja kan-      deksin muutosten perusteella.
15215: saneläkelaitoksen rahoitusta koskevaksi lainsää-        Työeläkkeiden indeksiturvaan tehty muuto
15216: dännöksi (HE 170/1996 vp) eduskunta edellytti,       on osa laajempaa työeläkejärjestelmän udistus
15217: että vuonna 1998 voidaan alentaa eläkkeensaa-        hanketta, jolla pyritään turvaamaan työeläkejär
15218: jien ylimääräistä sairausvakuutusmaksua vähin-       jestelmän taloudellinen vakaus tinkimättäjärjes
15219: tään yhdellä pennillä veroäyriltä.                   telmän päätavoitteista. Tämä tavoite on työssä
15220:     Kannanotossaan 26.11.1997 saavutettuun tu-       oloaikaisen toimeentulotason jatkuvuuden tur
15221: lopoliittista sopimusta vuosille 1998-1999 kos-      vaaminen, kun työansiot vanhuuden, työkyvyt
15222: kevaan      neuvottelutulokseen      hallitus   on   tömyyden tai ikääntyneen työntekijän pitkäai
15223: 27.11.1997 ilmoittanut, että eläkeläisten sairaus-   kaistyöttömyyden vuoksi ovat lakanneet.
15224: vakuutusmaksu alenee kahden vuoden aikana               Suurtyöttömyyden ja väestömme ikääntymi
15225: yhteensä yhden pennin veroäyriltä. Tämä toteu-       sen myötä kaventunut vakuutusmaksupohj.
15226: tetaan siten, että vuoden 1998 alusta eläkeläisten   edellytti nimenomaan välittömiä säästöjä työelä
15227: sairausvakuutusmaksua alennetaan 0,7 pennillä        kemenojen nousupaineiden vaimentamiseksi. In
15228:                                            KK 1186/1997 vp                                            3
15229: 
15230: deksiturvaan tehty muutos mahdollisti välittö-        maan tullutta taitetun indeksin järjestelmää pi-
15231: mät työeläkekustannusten säästöt. Taitetussa in-      täisi ryhtyä muuttamaan.
15232: deksijärjestelmässä otettiin huomioon työikäisen         Kysyjän mukaan taitetun indeksijärjestelmän
15233: ja eläkeikäisen väestönosan taloudellisia olosuh-     mukainen menettely on ikäsyrjintää, loukkaa ta-
15234: teita ja kulutustottumuksia koskevat erot. Lisäk-     sapuolista ajattelua ja on myös vastoin Euroo-
15235: si otettiin huomioon, että työikäisten indeksiä       pan unionin huippukokouksen päätöspöytäkir-
15236: käytetään eläkkeiden tarkistamisen lisäksi myös       jan niin sanottua Amsterdamin sopimusta. Sama
15237: työssäoloaikaisten eläkkeen perusteena olevien        kysymys on ollut Euroopan ihmisoikeustoimi-
15238: työansioiden tarkistamiseen ja että vuoden 1996       kunnan tutkittavana. Toimikunta on päätökses-
15239: eläkeuudistuksessa tulevien eläkkeiden tasoa          sään katsonut, ettei asiassa ole ilmennyt mitään
15240: madallettiin muun muassa eläkepalkan lasku-           sellaista, joka viittaisi, että Euroopan neuvoston
15241: sääntöäja eläkkeeseen oikeuttavantulevan ajan         ihmisoikeussopimuksessa tai sen pöytäkirjoissa
15242: sääntöä muuttamalla. Tämän vuoksi työikäisten         taattuja vapauksia tai oikeuksia olisi loukattu.
15243: indeksiturvaan kajoaminen ei ollut mahdollista.       Amsterdamin sopimukseen, jota ei ole vielä rati-
15244:     Nykyinen työeläkejärjestelmän mukainen elä-       fioitu, on sisällytetty vastaavanlaisia Euroopan
15245:  keikäisten indeksiturva vastaa aikaisempaa           neuvoston ihmisoikeussopimuksen syrjintää
15246: enemmän kansainvälistä käytäntöä, sillä van-          koskevia kieltoja.
15247:  huuseläkeiän saavuttaneiden eläkkeet nousevat           Jos työikäisten indeksi otettaisiin käyttöön
15248:  lähes kaikissa maissa vain elinkustannusindeksin     myös eläkeikäisten kohdalla, tästä aiheutuisi
15249:  verran. Työeläkkeiden indeksiturva Suomessa          työeläkejärjestelmälle lisäkustannuksia, jotka
15250:  on kuitenkin edelleen myös 65 vuotta täyttänei-      jouduttaisiin perimään vastaavilla työeläkemak-
15251:  den osalta elinkustannuksiin sidottua indeksitur-    sujen korotuksilla. Eläketurvakeskuksen laskel-
15252:  vaa korkeampi.                                       mien mukaan lisäkustannukset olisivat vuonna
15253:     Taitettu indeksijärjestelmä on eduskunnan         2005 yli miljardi markkaa, vuonna 2020 noin 5
15254:  hyväksymä ja ehdotetut indeksimuutokset olivat       miljardia markkaaja vuonna 2030 noin 7,5 mil-
15255:  myös perustuslakivaliokunnan arvioitavina. Pe-       jardia markkaa.
15256:  rustuslakivaliokunta katsoi, että indeksimuutok-        Vuoden 1998 alusta työeläkkeisiin tulee alle
15257:  set voidaan tehdä tavallisessa lainsäätämisjärjes-   65-vuotiaille vajaan 1,9 prosentin suuruinen in-
15258:  tyksessä. Eduskunta kuitenkin edellytti, että hal-   deksikorotus ja 65 vuotta täyttäneille 1,65 pro-
15259:  litus seuraa kahdesta erillisestä indeksistä mah-    sentin suuruinen indeksikorotus. Hintojen kehi-
15260:  dollisesti aiheutuvia ongelmia ja ryhtyy tarvitta-   tystä hyvittävä kansaneläkeindeksi nousee 1,75
15261:  essa toimenpiteisiin ongelmien ratkaisemiseksi.      prosenttia. Luvut osoittavat, että indeksikehi-
15262:   Ainakaan toistaiseksi ei ole ilmennyt sellaisia     tyksen eläkkeensaajia hyvittävä vaikutus on riit-
15263:  näkökohtia, joiden perusteella vastikään Voi-        tävästi turvattu myös hintojen noustessa.
15264:       Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
15265:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
15266: 4                                           KK 1186/1997 vp
15267: 
15268: 
15269: 
15270: 
15271:                                          Tili Riksdagens Talman
15272: 
15273:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           med 0,7 penni per skatteöre från nuvarande 4,9
15274: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            penni til14,2 penni per skatteöre. År 1999 sjunker
15275: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        pensionärernas sjukforsäkringspremie ännu med
15276: dagsman Irja Tulonen undertecknade spörsmål            0,3 penni per skatteöre. Från början av år 1999
15277: nr 1186:                                               slopas dessutom den förhöjning av sjukförsäk-
15278:                                                        ringspremien om 0,45 penni som påförts de in-
15279:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         komster som överstiger 80 000 skatteören.
15280:        ta för att sänka pensionärernas förhöjda            1 enlighet med det ovan nämnda har social-
15281:        sjukförsäkringspremie och enligt viiken         och hälsovårdsministeriet meddelat riksdagen
15282:        tid tabell, och                                 regeringens beslut med ett brev daterat
15283:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta        27.11.1997.
15284:        för att ändra på grunderna för pensions-            Folkpensionsförmånerna höjs årligen med
15285:        indexet som nu tyder på åldersdiskrimi-         levnadskostnadsindex. F olkpensionsindexet höjs
15286:        nering?                                         lika mycket för alla som lyfter folkpension obero-
15287:                                                        ende av ålder. Syftet med folkpensionssystemet
15288:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          är att trygga minimiutkomsten för dem som lyf-
15289: anföra följande:                                       ter folkpension.
15290:                                                            Inom arbetspensionssystemet övergick man i
15291:    Av pensionstagare har från år 1993, som en del      fråga om indexskyddet vid ingången av år 1996
15292: av statsekonomins stabiliseringsåtgärder, upp-         tili ett system med s.k. brutet index. Genom änd-
15293: burits en förhöjd sjukförsäkringspremie. Av pen-       ringen differentierades pensionsindexen för dem
15294: sionstagarna uppbars även en förhöjd folkpen-          som är under 65 år och dem som fyllt 65 år på så
15295: sionspremie åren 1993-1995. Den förhöjda               sätt att indexet för personer i arbetsför ålder
15296: sjukförsäkringspremien som uppbärs på basis av         fastställs enligt samma grunder som tidigare
15297: pensionsinkomsten är för närvarande tre penni          medan indexet för personeri pensionsåldern fast-
15298: per skatteöre. Det har varit motiverat att uppbä-      ställs enligt nya grunder. Enligt vartdera indexet
15299: ra en förhöjd sjukförsäkringspremie eftersom           justeras pensionerna årligen, och i justeringen
15300: man på basis av löneinkomsten uppburit pen-            ingår vid sidan av prisändringar en del av den
15301: sionsavgift för arbetstagare och arbetslöshetsför-     reella förändringen i löntagarnas inkomstnivå.
15302: säkringspremie för löntagare vilka inte uppbärs        Indexjusteringen för personer i arbetsför ålder
15303: av pensionstagare. Dessa nämnda avgifter som           bestäms tili hälften utgående från ändringarna i
15304: uppbärs på basis av lönen är år 1997 sammanlagt        konsumentprisindexet och tili hälften utgående
15305: sex procent.                                           från ändringarna i förtjänstnivåindexet. In-
15306:    1 sitt svar tili regeringens proposition tilllag-   dexjusteringen för personer i pensionsåldern be-
15307: stiftning om de socialskyddsavgifter som upp-          stäms tili 80 % utgående från ändringarna i kon-
15308: bärs år 1997 och folkpensionsanstaltens finansie-      sumentprisindexet och tili 20 % utgående från
15309: ring (RB 170/1996 rd) förutsatte riksdagen att         ändringarna i förtjänstnivåindexet.
15310: man år 1998 kan sänka tilläggssjukförsäkrings-             Ändringen av indexskyddet för arbetspensio-
15311: premien för pensionstagare med minst en penni          ner är en del av ett större reformprojekt som
15312: per skatteöre.                                         gäller arbetspensionssystemet, och med vilket
15313:    1 sitt ställningstagande tili det förhandlingsre-   avsikten är att trygga den ekonomiska stabilite-
15314: sultat som uppnåddes 26.11.1997 angående det           ten inom arbetspensionssystemet utan att pruta
15315: inkomstpolitiska avtalet för åren 1998-1999 har        på det huvudsakliga syftet med systemet. Detta
15316: regeringen meddelat 27.11.1997 att pensionärer-        syfte är att trygga att den inkomstnivå en person
15317: nas sjukförsäkringspremie sjunker sammanlagt           hade under sin tid i arbetslivet består när arbets-
15318: med en penni per skatteöre under två års tid.          inkomsterna upphör på grund av ålder, invalidi-
15319: Detta genomförs så att pensionärernas sjukför-         tet eller långtidsarbetslöshet för äldre arbetstaga-
15320: säkringspremie sjunker från början av år 1998          re.
15321:                                              KK 1186/1997 vp                                                  5
15322: 
15323:     Eftersom basen för forsäkringspremierna och           med de problem som eventuellt uppstår med två
15324: försäkringsavgifterna har krympt i och med                separata index och vid behov vidtar åtgärder för
15325: massarbetslösheten och den åldrande befolk-               att lösa dessa problem. Hittills har det åtminsto-
15326: ningen, krävdes uttryckligen omedelbara bespa-            ne inte framkommit några aspekter som skulle
15327: ringar för att dämpi); trycket på en ökning av            kräva ändringar i systemet med brutet index.
15328: pensionsutgifterna. Andringen i indexskyddet                  Enligt spörsmålsställaren innebär ett förfa-
15329: möjliggjorde omedelbara besparingar i arbets-             rande som motsvarar systemet med brutet index
15330: pensionskostnaderna. 1 systemet med brutet in-            åldersdiskriminering, det kränker även ett jäm-
15331: dex beaktades skillnaderna i den ekonomiska               likt tänkande och strider mot det s.k. Amster-
15332: situationen och konsumtionsvanorna hos dendel             damfördraget i Europeiska unionens slutdoku-
15333: av befolkningen som är i arbetsför ålder och den          ment för toppmötet. Samma fråga har under-
15334: del av befolkningen som är i pensionsåldern. Vi-          sökts av Europeiska kommissionen för de
15335: dare beaktades att indexet för personer i arbets-         mänskliga rättigheterna. Kommissionen har i sitt
15336: för ålder, förutom tili justering av pensionerna,         beslut ansett att det i ärendet inte har kommit
15337: även används tilljustering av de inkomster under          fram något sådant som skulle tyda på att man har
15338: tiden i arbetslivet som ligger tili grund för pensio-     brutit mot de fri- och rättigheter som garanterats
15339: nen, och att nivån på framtida pensioner vid              i Europarådets konvention om de mänsk1iga rät-
15340: pensionsreformen 1996 sänktes bl.a. genom en              tigheterna och därtill hörande protokoll. 1 Am-
15341: ändring av reglerna för beräkning av pensionslö-          sterdamfördraget, som ännu inte har ratificerats,
15342: nen och grunderna för beräkning av den återstå-           ingår motsvarande förbud mot diskriminering
15343: ende tid som berättigar tili pension. Därför var          som anges i Europarådets konvention om de
15344: det inte möjligt att röra indexskyddet för perso-         mänskliga rättigheterna.
15345: neri arbetsför ålder.                                         lfall indexet för personer i arbetsför å1der till-
15346:     Det nuvarande indexskyddet enligt arbetspen-          lämpas även på personeri pensionsåldern föror-
15347:  sionssystemet för dem som är i pensionsåldern            sakar detta arbetspensionssystemet merkostna-
15348:  motsvarar internationell praxis i större utsträck-       der, som man skulle bli tvungen att uppbära i
15349:  ning än det tidigare, eftersom pensionerna för           form av motsvarande höjning av arbetspensions-
15350:  dem som uppnått ålderspensionsåldern i så gott           avgiften. Enligt Pensionsskyddscentralens be-
15351:  som alla Iänder stiger endast i samman mån som           räkningar skulle merkostnaderna år 2005 uppgå
15352:  Ievnadskostnadsindexet. lndexskyddet för ar-             tili över 1 miljard mark, år 2020 tili ca 5 miljarder
15353:  betspensionerna i Finland är dock också när det          mark och år 2030 tili 7,5 miljarder mark.
15354:  gäller dem som fyllt 65 år fortfarande högre än              Från början av år 1998 stiger indexet beträf-
15355:  det indexskydd som är bundet tilllevnadskostna-          fande arbetspensionerna med nästan 1,9 procent
15356:  derna.                                                   för personer under 65 år och med 1,65 procent för
15357:     Systemet med brutet index har godkänts av             personer som fyllt 65 år. Folkpensionsindexet
15358:  riksdagen, och de föreslagna indexändringarna            som kompenserar prisutvecklingen stiger med
15359:  var också uppe för utvärdering i grundlagsut-            1,75 procent. Siffrorna visar att den kompense-
15360:  skottet. Grundlagsutskottet ansåg att indexänd-          rande verkan som indexet har för pensionstagar-
15361:  ringarna kan göras i vanlig lagstiftningsordning.        na är tillräckligt tryggad även vid prisförhöjning-
15362:  Riksdagen förutsatte dock att regeringen följer          ar.
15363: 
15364:       Helsingforsden 17 december 1997
15365: 
15366:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
15367:                                           KK 1187/1997 vp
15368: 
15369: Skriftligt spörsmå11187
15370: 
15371: 
15372: 
15373: 
15374:                                   Pehr Löv /sv m.fl.: Kartläggning av miljöfarliga föremål och ämnen
15375:                                      som dumpats i våra vattendrag
15376: 
15377: 
15378:                                        Tili Riksdagens Talman
15379: 
15380:    1 samband med muddringsarbetena i Karleby         roll i såväl planerande som verkställande miljö-
15381: farled hittades överraskande dumpad ammuni-          myndigheters arbete.
15382: tion, som utgör fara för människor och miljö och        Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
15383: förorsakar kostnader. Fyndet väcker frågor om i      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
15384: viiken mån våra miljömyndigheter vid sin an-         ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
15385: slagsanvändning satsar på att leta efter och kart-   följande spörsmål:
15386: lägga motsvarande förem~l och ämnen som
15387: dumpats på andra håll i Ostersjön och i våra                   Har Regeringen för avsikt att intensi-
15388: vattendrag i allmänhet.                                     fiera letning efter och kartläggning av
15389:    Överhuvudtaget borde åtgärder som riktar sig             miljöfarliga föremål och ämnen som
15390: mot redan förorsakade miljöfaror få en större               dumpats i våra vattendrag?
15391: 
15392:      Helsingforsden 25 november 1997
15393: 
15394:                     Pehr Löv /sv                             Ulla-Maj Wideroos /sv
15395:                     Klaus Bremer /sv                         Margareta Pietikäinen /sv
15396: 
15397: 
15398: 
15399: 
15400: 270136
15401: 2                                        KK 1187/1997 vp
15402: 
15403: Kirjallinen kysymys 1187                                                                  Suomennos
15404: 
15405: 
15406: 
15407: 
15408:                                   Pehr Löv /r ym.: Vesistöön upotettujen ympäristölle vaarallisten
15409:                                      esineiden ja aineiden kartoituksesta
15410: 
15411: 
15412:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15413: 
15414:     Kokkolan väylän ruoppaustöissä löydettiin       meenpanostakin vastaavien ympäristöviran-
15415: yllättäen vesistöön upotettuja ammuksia, jotka      omaisten työssä.
15416: aiheuttavat vaaraa ihmisille ja ympäristölle sekä      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15417: kustannuksia. Löytö herättääkin kysymyksen          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15418: siitä, missä määrin ympäristöviranomaiset pa-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15419: nostavat määrärahoja käyttäessään vastaavien        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15420: vesistöön upotettujen esineiden ja aineiden etsi-
15421: miseen ja kartoittamiseen muualla Itämeressä ja               Aikooko Hallitus tehostaa vesistöön
15422: vesistöissämme yleensä.                                    upotettujen ympäristölle vaarallisten esi-
15423:     Ylipäänsäkin jo aiheutettuihin ympäristövaa-           neiden ja aineiden etsintää ja kartoitusta
15424: roihin kohdistuvien toimenpiteiden tulisi saada            vesistöissämme?
15425: suurempi merkitys niin suunnittelusta kuin toi-
15426: 
15427:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
15428: 
15429:                     Pehr Löv /r                              Ulla-Maj Wideroos /r
15430:                     Klaus Bremer /r                          Margareta Pietikäinen /r
15431:                                               KK 1187/1997 vp                                             3
15432: 
15433: 
15434: 
15435: 
15436:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
15437: 
15438:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tujen ammusten esiintymisen yksityiskohtainen
15439: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            kartoittaminen on käytännössä mahdotonta, eri-
15440: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tyisesti hienokaliiperisten ammusten kohdalla.
15441: jäsenen vas~attavaksi kan~~ne~ustaja Pehr Lö-            Toiminnassa pitää varoa, etteivät pohjasedi-
15442: vin ym. näm kuuluvan kirJallisen kysymyksen              menttiin mahdollisesti levinneet haitalliset aineet
15443: n:o 1187:                                                pääse sekoittumaan vesimassaan. Siksi ammus-
15444:                                                          ten paikalle jättäminen on useimmissa tapauksis-
15445:           Aikooko Hallitus tehostaa vesistöön            sa suositeltavaa edellyttäen, että ammukset eivät
15446:         upotettujen ympäristölle vaarallisten esi-       muodosta turvallisuusriskiä.
15447:         neiden ja aineiden etsintää ja kartoitusta          Ympäristöministeriö pitää Kokkolan satama-
15448:         vesistöissämme?                                  väylästä ja sen läheisyydestä löydettyjen upotet-
15449:                                                          tujen ammusten synnyttämää ongelmaa vakava-
15450:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             na sekä ympäristön että työsuojelun kannalta.
15451: vasti seuraavaa:                                         Aloitetut ruoppaustyöt jouduttiinkin keskeyttä-
15452:                                                          mään näistä syistä. Upotetut ammukset ovat
15453:     Meriympäristön suojelua koskevassa kan-              suhteellisen matalassa vedessä ja muodostavat
15454: sainvälisessä yhteistyössä Suomi on johdonmu-            mahdollisesti riskin myös aluksia ankkuroitaessa
15455: kaisesti työskennellyt jätteiden mereen laskemis-        sekä kalastukselle väylän lähialueella. Ympäris-
15456: ta (upottamista) koskevan kiellon hyväksi. Täl-          töministeriön käsityksen mukaan upotetut am-
15457: lainen kielto sisältyy sekä Itämeren alueen merel-       mukset pitää tällaisissa tapauksissa nostaaja sen
15458: lisen ympäristön suojelua koskevaan yleissopi-           jälkeen hävittää tai sijoittaa sekä ihmisen että
15459: mukseen (Helsingin sopimus) että Suomen kan-             ympäristön kannalta turvallisella tavalla.
15460: salliseen lainsäädäntöön. Helsingin sopimus alle-           Kun upotettuja ammuksia löytyy aikaisem-
15461: kirjoitettiin vuonna 1974 ja tuli voimaan vuonna         min tuntemattomilta upotuspaikoilta, nämä pi-
15462: 1980. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan             tää merkitä merikortteihin. Vastuuviranomaiset
15463: kielto on oHut tehokas.                                  päättävät tapauskohtaisesti, pitääkö ryhtyä mui-
15464:     Helsingin komissiossa on perusteellisesti selvi-     hin toimenpiteisiin.
15465: tetty mihin ja millaisia kemiallisia ammuksia on            Ympäristöministeriön tietoon ei ole tullut,
15466: Itämereen upotettu. Kemiallisia ammuksia ei ole          että muita ympäristön kannalta vaarallisia esi-
15467: havaittu Suomen vesillä. Helsingin komission             neitä kuin erilaisia ammuksia olisi upotettu Suo-
15468: käsityksen mukaan Itämereen upotetut kemiaiii-           men aluevesiin tai niiden läheisyydessä oleviin
15469: set ammukset eivät muodosta erityisen suurta             merialueisiin.
15470: ympäristöriskiä. Komission työryhmä päätteli,               Vaarallisten aineiden laiton upottamistapaus
15471: että ammusten nostamiseen liittyvät riskit ovat          Dragsfjärdissä 1980-luvun alussa herätti paljon
15472:  suuret ja suositteli, ettei ryhdyttäisi nostotoimiin.   huomiota ja johti laajamittaisiin etsintöihin väi-
15473:  Kemialliset ammukset voivat olla erityisen vaa-         tetyllä upottamisalueella. Upotetuiksi arvioi-
15474:  rallisia, jos ne tarttuvat pyydyksiin esim. trooli-     duista tynnyreistä löytyi kuitenkin vain pieni osa.
15475:  kalastuksen yhteydessä. KalastajiJle on jaettu          Parannettu etsintä- ja nostotekniikka johti sii-
15476:  ohjeet siitä, miten pitää menetellä tällaisissa ta-     hen, että vuosina 1993-1995 suoritetut uudet
15477:  pauksissa.                                              etsinnät ja nostotyöt olivat huomattavasti tulok-
15478:     Ympäristöministeriön käsityksen mukaan               sekkaampia kuin noin kymmenen vuotta aikai-
15479:  upotettujen tavanomaisten ammusten kohdalla             semmat operaatiot. Myönteiseen tulokseen vai-
15480:  tilanne on samankaltainen. Sekä ympäristö- että         kutti myös uusien alueiden tutkiminen. Suomen
15481:  terveysriskit ovat pienimmät kun ammukset jäte-         ympäristökeskuksen arvion mukaan noin puolet
15482:  tään pohjasedimenttiin. Mahdollisesti upotettu-         upotetuista tynnyreistä on löydetty ja nostettu.
15483:  jen ammusten etsiminen on teknisesti hyvin vai-            Aikaisemmin on ollut tapana heittää erilaista
15484:  keasti toteutettavissa ja tulee myös hyvin kaiJiiksi    romua sekä järviin että mereen. Suurimmaksi
15485:  jos pyritään tyydyttäviin tuloksiin. Usein upotet-      osaksi upotettu materiaali on ympäristön kan-
15486: 4                                           KK 1187/1997 vp
15487: 
15488: nalta melko vaaraton ta, joskin siitä voi olla hait-      Tässä yhteydessä voidaan vertailun vuoksi
15489: taa esim. kalastukselle. Merenpohjan tarkastelu        mainita, että Suomea ympäröiväliä merialueella
15490: väyläalueilla osoittaa, että esim. pulloja ja olut-    on noin 450 laivan hylkyä, jotka sisältävät öljyä
15491: tölkkejä vielä heitetään mereen aluksista ja ve-       vaihtelevin määrin. Kahdessakymmenessä hy-
15492: neistä.                                                lyssä on mitä todennäköisimmin yli 100 t öljyä.
15493:    Ympäristöviranomaiset eivät väheksy upotet-         Suomen ympäristökeskuksessa on laadittu hyl-
15494: tuihin ammuksiin liittyviä ongelmia. Kuitenkaan        kyrekisterissä oleville hylyille riskiluokitus. On
15495: upotettujen ammusten etsintöjä ei voida tehos-         myös laadittu kiireellisyysjärjestys hylkyjen tar-
15496: taa, koska riittävän tehokas etsintätekniikka          kemmille tutkimuksille, jotta voitaisiin selvittää
15497: puuttuu ja koska tarvittavat kustannukset ovat         sisältävätkö ne öljyä tai muita haitallisia aineita.
15498: epäsuhteessa odotettavissa oleviin tuloksiin.          Tutkimusten tulosten perusteella voidaan päät-
15499:                                                        tää mahdollisista tyhjennystöistä.
15500: 
15501:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
15502: 
15503:                                                                 Ympäristöministeri Pekka Haavisto
15504:                                              KK 1187/1997 vp                                               5
15505: 
15506: 
15507: 
15508: 
15509:                                           Tili Riksdagens Talman
15510: 
15511:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen          dumpad ammunition i praktiken ogenomförbar.
15512: föreskriver har Ni, Fru Talman, tili vederböran-        Sökandet bör ske så att skadliga ämnen som
15513: de medlem av statsrådet översänt följande av            eventuellt spritt sig i sedimenten inte blandas med
15514: riksdagsman Pehr Löv m.fl. undertecknade                vattenmassan. Det är därför i de flesta fall tillråd-
15515: spörsmål nr 1187:                                       ligt att låta ammunitionen ligga orörd, så länge
15516:                                                         den inte utgör en säkerhetsrisk.
15517:           Har Regeringen för avsikt att intensi-           Miljöministeriet anser att problemet med den
15518:        fiera letning efter och kartläggning av          dumpade ammunition som man funnit i och in-
15519:        miljöfarliga föremål och ämnen som               vid farleden tili Karleby är- allvarligt både med
15520:        dumpats i våra vattendrag?                       hänsyn tili miljön och ur arbetarskyddssyn-
15521:                                                         punkt. De muddringsarbeten som redan inletts
15522:  Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            måste avbrytas av dessa orsaker. Den dumpade
15523: mföra följande:                                         ammunitionen ligger på relativt grunt vatten och
15524:                                                         utgör en potentieli risk också vid ankring och
15525:      1 det internationelia samarbetet kring skyddet     fiske i närheten av farleden. Enligt miljöministe-
15526: 1v den marina miljön har Finland konsekvent             riets uppfattning bör dumpad ammunition i så-
15527: 1rbetat för ett totalförbud mot dumpning av av-         dana fall bärgas och därefter förintas eller slutde-
15528: '"ali tili sjöss. Ett sådant förb.!.Id ingår såväl i    poneras på ett sätt som är ofarligt för människan
15529: conventionen om skydd av Ostersjöområdets               och för miljön.
15530: narina miljö (Helsingforskonventionen) som i               Då dumpad ammunition hittas på tidigare
15531:  Finlands nationelia lagstiftning. Helsingforskon-      okända dumpningsplatser, skali dessa märkas ut
15532:  rentionen undertecknades 1974 och trädde i             på sjökorten. De ansvariga myndigheterna avgör
15533:  craft 1980. Förbudet har enligt miljöministeriets      från fali tili fall, om ytterligare ätgärder krävs.
15534:  1ppfattning varit effektivt.                              Det har inte kommit tili miljöministeriets kän-
15535:      Helsingforskommissionen har grundJ.igt utrett      nedom att andra miljöfarliga föremål än olika
15536:  rar kemisk ammunition har dumpats i Ostersjön          typer av ammunition skulle ha dumpats i finländ-
15537:  >ch av viiken typ ammunitionen varit. Kemisk           ska territorialvatten elieri angränsande havsom-
15538:  tmmunition har inte observerats i finländska           råden.
15539:  ratten. Enligt Helsingforskommissionens upp-              Ett uppmärksammat fall av olaglig dumpning
15540:  ·attning ut_gör den kemiska ammunition som             av miljöfarliga ämnen i Dragsfjärd i början 1980-
15541:  lumpats i Ostersjön inte någon större miljörisk.       talet ledde tili intensiva undersökningar av havs-
15542:   ~n arbetsgrupp i kommissionen kom tili slutsat-       bottnen i det utpekade dumpningsområdet. Av
15543:   en att riskerna vid bärgning av ammunitionen är       de tunnor som man räknade med att hade dum-
15544:   tora och rekommenderade att den skulie få ligga       pats påträffades emellertid bara en bräkdel. För-
15545:   :var. Kemisk ammunition kan vara oerhört far-         bättrad undersöknings- och bärgningsteknik led-
15546:   ig, om den fastnar i fiskeredskapen t.ex. vid         de tili att man vid nya undersökningar och bärg-
15547:   rålning. Myndigheterna har distribuerat råd tili      ning åren 1993-1995 var mer framgängsrik än
15548:   iskarna om hur man skali förfara i sådana fali.       tio är tidigare. Det faktum att också nya områden
15549:      Enligt miljöministeriets uppfattning är situa-     undersöktes bidrog också tili det positiva slutre-
15550:   ionen beträffande dumpad konventionell am-            sultatet. På Finlands miljöcentral uppskattar
15551:    rmnition likartad. Både miljö- och säkerhets-        man att ungefår hälften av de dumpade tunnorna
15552:    iskerna är minst, om ammunitionen får ligga          har hittats och bärgats.
15553:    var i bottensedimentet. Sökande efter eventuelit        Under gängna tider har det varit vanligt att
15554:     umpad ammunition är tekniskt mycket svårge-         dumpa olika typer av skrot och bråte bäde i
15555:    omförbart och blir också mycket dyrt, om tili-       sjöarna och i havet. Det mesta av det dumpade
15556:    redsstäliande resultat förväntas. Ofta, och speci-   materialet är frän miljösynpunkt sett tämligen
15557:    llt i fråga om ammunition för finkalibriga va-       harmlöst, även om det kan vara tili bekymmer
15558:    en, är en detaljerad kartläggning av eventueli       t.ex vid fiske. Undersökningar av havsbottnen
15559: 6                                         KK 1187/1997 vp
15560: 
15561: längs farlederna ger vid handen att t.ex. buteljer   skull konstatera att det i havet kring Finlan<
15562: och ölburkar fortfarande slängs i sjön från fartyg   ligger ca 450 vrak som innehåller varierand'
15563: och båtar.                                           mängder olja. 1 tjugo av dem finns det med störs
15564:     Miljömyndigheterna underskattar inte pro-        ta sannolikhet mer än 100 ton olja. Finland
15565: blemen med den dumpade ammunitionen. Men             miljöcentral har gjort en riskklassificering av far
15566: sökandet efter eventuellt dumpad ammunition          tygsvraken i vrakregistret. Vidare har en priori
15567: kan inte effektiveras, eftersom tekniken inte är     tetsordning utarbetats för närmare undersök
15568: tillräckligt effektiv och eftersom kostnaderna       ning av vraken i syfte att ta reda på om de inne
15569: inte står i proportion tili de förväntade resulta-   håller olja eller andra skadliga ämnen. På basis a·
15570: ten.                                                 undersökningarna kan beslut om eventuell olje
15571:     1 detta sammanhang kan vi för jämförelsens       länsning eller bärgning fattas.
15572: 
15573:      Helsingfors den 19 december 1997
15574: 
15575:                                                                      Miljöminister Pekka Haavisto
15576:                                           KK 1188/1997 vp
15577: 
15578: Kirjallinen kysymys 1188
15579: 
15580: 
15581: 
15582: 
15583:                                   Reino Ojala /sd: Hirvieläinvahinkojen korvaamisesta
15584: 
15585: 
15586: 
15587:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
15588: 
15589:    Valtioneuvoston päätöksen (VNp 319/1982,         denmukaiseen lopputulokseen: autonomistajat,
15590: muut. VNp 852/1991) perusteella valtion varois-     jotka sijoittavat enemmän rahaa omaisuutensa
15591: ta korvataan vain sellaiset hirvieläinten ajoneu-   vakuuttamiseen, ovat huonomman korvausme-
15592: voille aiheuttamat vahingot,joiden määrä ylittää    nettelyn piirissä.
15593: 1 000 markkaa. Päätöksen mukainen menettely            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
15594: on johtanut siihen, että kattavan vahinkovakuu-     jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15595: tuksen ottaneet autonomistajat eivät alhaisen       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15596: omavastuun-tavanomaisesti 750 markkaa-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15597: vuoksi saa korvauksia. Edullisemman ja ehdoil-
15598: taan heikomman vakuutuksen ottaneet tai au-                    Mitä Hallitus aikoo tehdä muuttaak-
15599: tonsa vapaaehtoisen vakuutuksen ottamatta jät-              seen hirvieläinvahinkojen korvausmenet-
15600: täneet autonomistajat puolestaan saavat kor-                telyä tarkoituksenmukaisemmaksi ja oi-
15601: vauksen valtion varoista. Valtioneuvoston pää-              keudenmukaisemmaksi siten, että vakuu-
15602: töksen mukainen menettely on omiaan johta-                  tusturvastaan hyvin huolehtineet auton-
15603: maan epätarkoituksenmukaiseen ja epäoikeu-                  omistajat eivät jäisi väliinputoajiksi?
15604: 
15605:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
15606: 
15607:                                           Reino Ojala /sd
15608: 
15609: 
15610: 
15611: 
15612: 270136
15613: 2                                         KK 1188/1997 vp
15614: 
15615: 
15616: 
15617: 
15618:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15619: 
15620:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       valtioneuvoston päätöksen (319/1982, muut.
15621: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        852/1991) mukaisen korvausmenettelyn tarkoi-
15622: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tuksena on sellaisen perusturvan järjestäminen,
15623: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reino Oja-      ettei kukaan joudu hirvieläinvahinkojen johdos-
15624: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         ta kärsimään kohtuuttoman suuria menetyksiä.
15625: 1188:                                                Vähäisiä vahinkoja, joissa korvaushakemuksen
15626:                                                      käsittelyn ja korvauksen maksatuksen menot
15627:           Mitä Hallitus aikoo tehdä muuttaak-        saattavat olla jopa korvausta suuremmat, ei ole
15628:        seen hirvieläinvahinkojen korvausmenet-       tarkoitustakaan korvata. Suoritettavan kor-
15629:        telyä tarkoituksenmukaisemmaksi ja oi-        vauksen alarajaksi on kysymyksessä mainitun
15630:        keudenmukaisemmaksi siten, että vakuu-        liikenteelle aiheutuneen vahingon samoin kuin
15631:        tusturvastaan hyvin huolehtineet auton-       maataloudelle ja metsätaloudelle aiheutuneen
15632:        omistajat eivät jäisi väliinputoajiksi?       vahingon kohdalla säädetty 1 000 markkaa. Mi-
15633:                                                      käli vahingon määrä on tätä alarajaa suurempi,
15634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         suoritetaan korvaus lyhentämättömänä koko-
15635: vasti seuraavaa:                                     naan.
15636:                                                          Mikälijoku haluaa saada omaisuudelleen val-
15637:    Luonnonvaraisten eläinten aiheuttamia va-         tion järjestämää perusturvaa paremman suojan,
15638: hinkoja ei valtion varoista yleensä korvata. Poik-   on hänellä mahdollisuus ottaa vakuutus. Vaikka
15639: keuksena ovat luonnonsuojelulain piiriin kuulu-      vakuutuksen omavastuu ainakin liikennevahin-
15640: vien rauhoitettujen harvinaisten eläinten aiheut-    goissa jää yleensä korvauksen alarajaa pienem-
15641: tamat vahingot sekä metsästyslain piiriin kuulu-     mäksi, on vakuutuksen kautta saatava korvaus
15642: vien petoeläinten ja hirvieläinten aiheuttamat       valtion suorittamaa korvausta kattavampi eikä
15643: vahingot. Hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen      vakuutuksenottaja käytännössä jää muita huo-
15644: ehkäisemisestä ja korvaamisesta aiheutuvia me-       nompaan asemaan.
15645: noja vastaava määräraha kerätään hirvieläinten           Korvausmenettelyyn ei ole suunnitteilla muu-
15646: metsästäjiltä pyyntilupamaksuina valtiolle.          toksia.
15647:    Hirvieläinvahinkojen korvaamisesta annetun
15648: 
15649:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1997
15650: 
15651:                                                       Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
15652:                                            KK 1188/1997 vp                                             3
15653: 
15654: 
15655: 
15656: 
15657:                                         Tili Riksdagens Talman
15658: 
15659:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rådets beslut om ersättning för skador orsakade
15660: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        av hjortdjur (319/1982, ändr. 852/1991) är att
15661: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ordna ett sådant grundskydd, att ingen på grund
15662: man Reino Ojala undertecknade spörsmål nr             av hjortdjursskador behöver lida oskäligt stora
15663: 1188:                                                 förluster. Mindre skador, för vilkas del kostna-
15664:                                                       derna för behandlingen av ersättningsansökan
15665:           Vilka åtgärder har Regeringen för av-       och utanordningen av ersättningen ibland rentav
15666:        sikt att vidta för att få förfarandet vid      kan bli större än själva ersättningen, är det inte
15667:        ersättning av hjortdjursskador ändamåls-       ens meningen att ersätta. Den nedre gränsen för
15668:        enligare och rättvisare så att de bilägare     ersättningsbeloppet för i spörsmålet nämnd ska-
15669:        som skött sitt försäkringsskydd på ett fö-     da som drabbat trafik ävensom för skada på
15670:        redömligt sätt inte blir förlorare?            jordbruk eller skogsbruk har fastställts tili 1 000
15671:                                                       mark. Om skadebeloppet är högre än denna ned-
15672:   Såsom svar på detta spörsmål får jag vördsamt       re gräns erläggs ersättningen oavkortad isin hel-
15673: anföra följande:                                      het.
15674:                                                          Om någon önskar ett bättre skydd för sin
15675:    Av vilda djur förorsakade skador ersätts i re-     egendom än det av staten ordnade grundskyddet
15676: gel inte av statens medel. Undantag utgör skador      har denna person möjlighet att teckna en försäk-
15677: som förorsakats av fredade sällsynta djur som         ring. Trots att försäkringens självriskandel, åt-
15678: omfattas av naturskyddslagen samt skador som          minstone vid trafikolyckor, i regel är lägre än den
15679: förorsakats av rovdjur och hjortdjur som omfat-       nedre gränsen för ersättningsbeloppet är den er-
15680: tas av jaktlagen. Ett anslag som motsvarar de         sättning som erhålls via en försäkring mera täck-
15681: kostnader som uppstår vid förebyggande och            ande än den av staten betalade ersättningen och
15682: ersättning av hjortdjursskador inflyter tili staten   försäkringstagaren blir därför i praktiken inte
15683: i form av jaktlicensavgifter som betalas av hjort-    försatt i en sämre situation än andra.
15684: djursjägarna.                                            Någon ändring av ersättningsförfarandet är
15685:     Syftet med ersättningsförfarandet enligt stats-   inte under planering.
15686: 
15687:      Helsingforsden 10 december 1997
15688: 
15689:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
15690:                                             KK 1189/1997 vp
15691: 
15692: Kirjallinen kysymys 1189
15693: 
15694: 
15695: 
15696: 
15697:                                     Mikko Elo /sd: Valtion velan lisääntymisen aiheuttamista valuutta-
15698:                                        riskeistä
15699: 
15700: 
15701:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15702: 
15703:    Valtiovarainministeriön julkaiseman raportin           Automaattisesti herääkin kysymys, onko val-
15704: "Talouden tila" (lokakuu 1997) mukaan valtion-         tion valuuttakurssiriskien hallinta ajan tasalla.
15705: talouden velka oli tämän vuoden syyskuun lo-           Joka tapauksessa on kysymys niin valtavasta ra-
15706: pussa 426 mrd. mk, eli 31 mrd. mk suurempi kuin        hamäärästä, että asiasta on syytä käydä perus-
15707: viime vuoden lopussa. Hätkähdyttävintä rapor-          teellinen keskustelu.
15708: tissa on se, että velan kasvusta yli puolet aiheutui      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15709: valuuttakurssimuutoksista.                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
15710:    Laman aikana valtio on joutunut ottamaan            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
15711: paljon sekä koti- että ulkomaista lainaa. Vaikka       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15712: pääpaino viime vuosien lainanotossa on ollut
15713: kotimaassa, on valtiolla valuuttavelkaa edelleen                 Onko Hallitus huolestunut siitä, että
15714: noin 180 mrd. mk. Valtion ulkomaisen velan                    valuuttakurssimuutokset ovat lisänneet
15715: määrän alentaminen onkin eräs parhaita keinoja                merkittävästi valtion velkaa tänä vuon-
15716: suojautua valuuttakurssiriskeiltä. Toisaalta kui-             na, ja jos on,
15717: tenkin se, että yli puolet tänä vuonna lisäänty-                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
15718: neestä valtion velkamäärästä johtuu valuutta-                 ryhtyä valuuttakurssiriskin pienentämi-
15719: kurssimuutoksista, pakottaa miettimään myös                   seksi?
15720: pikaisia toimenpiteitä valuuttakurssiriskeiltä
15721: suojautumiseen.
15722:      Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 1997
15723:                                               Mikko Elo /sd
15724: 
15725: 
15726: 
15727: 
15728: 270136
15729: 2                                          KK 1189/1997 vp
15730: 
15731: 
15732: 
15733: 
15734:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
15735: 
15736:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Vuosina 1991-94 valtion oli räjähdysmaisesti
15737: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kasvavien alijäämien kattamiseksi pakko lainata
15738: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      huomattavia summia ulkomaisissa valuutoissa.
15739: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Elon näin           Valtion nettolainanotto kasvoi vuoden 1990
15740: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1189:             4 mrd. markasta huippuvuonna 1993 84 mrd.
15741:                                                       markkaan. Bruttorahoitustarve puolestaan nou-
15742:           Onko Hallitus huolestunut siitä, että       si vuoden 1990 12 mrd. markasta huippuvuonna
15743:        valuuttakurssimuutokset ovat lisänneet         1995 185 mrd. markkaan. Valtaisan rahoitustar-
15744:        merkittävästi valtion velkaa tänä vuon-        peen tyydyttäminen edellytti lainaamista kaikis-
15745:        na, ja jos on,                                 sa valuutoissa. Valtio lainasi tällöin huomattavia
15746:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        summia myös dollari- ja jenimarkkinoilta, jotka
15747:        ryhtyä valuuttakurssiriskin pienentämi-        ovat maailman suurimpia ja likvidimpiä rahoi-
15748:        seksi?                                         tusmarkkinoita.
15749:                                                           Valtion valuuttalainanoton noustua aiempaa
15750:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          korkeammalle tasolle valtio on aktiivisesti vä-
15751: vasti seuraavaa:                                      hentänyt valuuttakurssimuutoksista aiheutuvaa
15752:                                                       riskiä. Valuuttariskiä on hallittu hajauttamalla
15753:    Kansanedustaja Elon viittaamassa raportissa        ulkomaiset lainat eri valuuttoihin valuuttake-
15754: oli valitettava teknisluonteinen virhe. Valuutta-     hyksen mukaisesti. Valuuttakehyksessä kullekin
15755: kurssien muutosten vaikutus velan markka-ar-          valuutalle on määrätty enimmäis- ja vähimmäis-
15756: von kasvuun tammi-syyskuussa oli vajaa nel-           osuus koko valuuttalainasalkusta. Suurin osuus
15757: jännes eikä yli puolet kuten raportissa todettiin.    valuuttakehyksessä on Saksan markalla, jonka
15758: Valtion velka kasvoi valuuttakurssimuutosten          osuuden koko valuuttasalkusta tulee olla noin 30
15759: vuoksi syyskuun loppuun mennessä 7,6 mrd. mk.         prosenttia. Seuraavaksi suurimmat osuudet ovat
15760: Vastaava kasvu marraskuun loppuun mennessä            Ranskan frangilla ja Englannin punnalla. Euroo-
15761: oli 9,4 mrd. mk, josta Englannin punnan reval-        pan ulkopuolisten valuuttojen, dollarin ja jenin,
15762: voituminen Suomen markkaan nähden aiheutti            yhteenlaskettu osuus on rajattu enintään 25 pro-
15763: 3,2 mrd. markan, Yhdysvaltain dollari 3,1 mrd.        senttiin valuuttasalkusta. Valtio on siten suun-
15764: markan, Sveitsin frangi 0,8 mrd. markan ja Japa-      nannut valuuttalainanottoa valuuttakehyksen
15765: nin jeni 0,8 mrd. markan velan markka-arvon           avulla ERM:iin kuuluvien valuuttojen suuntaan.
15766: kasvun. Täten velan markka-arvon kasvu johtuu             Valuuttakurssimuutosten aiheuttamaa volati-
15767: suurimmaksi osaksi ERM:in ulkopuolisten va-           liteettia eli markkavasta-arvon heilahteluita on
15768: luuttojen revalvoitumisesta.                          vähennetty aktiivisella swap-politiikalla. Valtio
15769:    Kansanedustaja Elon esittämä huoli on siis         on vaihtanut muun muassa dollari- ja jenimää-
15770: aiheellinen. Valtion lainanottopolitiikassa on vii-   räisiä lainoja eurooppalaisiin valuuttoihin.
15771: me vuosina painotettu kotimaista lainanottoa              On myös syytä todeta, että nyt tarkastellaan
15772: juuri valuuttakurssiriskien pienentämiseksi.          valtionvelan kirjanpidollisen markka-arvon
15773: Vuosina 1995 ja 1996 valuuttamääräinen netto-         nousua. Valuuttojen revalvoitumisesta aiheutu-
15774: lainanotto ei kasvanut lainkaan, ts. uusien luot-     nut velan kasvu realisoituu korkomenoja lukuun
15775: tojen nostot olivat yhtä suuret kuin velan kuole-     ottamatta vasta silloin, kun laina erääntyy ja sen
15776: tukset. Tänä vuonna valuuttavelkoja kuole-            tilalle ei oteta uutta saman valuutan määräistä
15777: tetaan lähes 20 mrd. markkaa enemmän kuin             lainaa. Esimerkiksi vuonna 1994 valtion valuut-
15778: uusia nostetaan ja valuuttakurssimuutoksista          tavelan markkavasta-arvo pieneni 18,6 mrd.
15779: huolimatta ulkomainen velka supistuu selvästi.        markkaa valuuttakurssimuutosten takia.
15780: Valuuttamääräinen velka on tällä hetkellä                 Monet ulkomaiset lainat on nostettu vuosina
15781: (30.11.1997) pienempi kuin vuoden 1994lopussa         1992-93,jolloin markka oli hyvin heikko. Ulko-
15782: suurista valtion alijäämistä huolimatta.              maisista lainoista saatiin verraten suuri määrä
15783:                                          KK 1189/1997 vp                                            3
15784: 
15785: markkoja kotimaisten budjettialijäämien katta-     liikkeelle euroissa eli ilman valuuttakurssiriskiä.
15786: miseen. Samaten pelkän velkakannan markka-         Lopuksi on syytä todeta, että valtion velkaantu-
15787: arvon kasvun tarkastelu ei kerro lainojen koko     misongelman pienentämiseksi yleensä ja samalla
15788: kustannusta. Esimerkiksi Sveitsin frangeissa ja    valuuttakurssiriskien vähentämiseksi kurinalai-
15789: Japanin jeneissä otetuissa tainoissa korot ovat    nen finanssipolitiikka myös tulevina vuosina on
15790: yleisesti olleet hyvin alhaiset, mikä kompensoi    ensiarvoisen tärkeää. Jotta velkaantuneisuutta
15791: niiden revalvoitumista.                            pystyttäisiin merkittävästi vähentämään, val-
15792:    On myös syytä huomioida, että mikäli EMU :n     tiontalouden tulee olla vähintäänkin tasapai-
15793: kolmas vaihe toteutuu ja Suomi päättää liittyä     nossa, mieluummin ylijäämäinen.
15794: siihen, kaikki julkiset lainat tullaan laskemaan
15795: 
15796:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
15797:                                                              Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
15798: 4                                           KK 1189/1997 vp
15799: 
15800: 
15801: 
15802: 
15803:                                          Tili Riksdagens Talman
15804: 
15805:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       täcka de explosionsartat ökande underskotten.
15806: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Statens nettoupplåning ökade från 4 mrd. mk
15807: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       1990 ti1184 mrd. mark toppåret 1993. Behovet av
15808: man Mikko Elo undertecknade spörsmå1 nr                bruttofinansiering steg från 12 mrd. mark 1990
15809: 1189:                                                  till 185 mrd. mark toppåret 1995. Det enorma
15810:                                                        finansieringsbehovet förutsatte upplåning i alla
15811:            Är Regeringen oroad över att ändring-       valutor. Staten lånade då betydande summor
15812:         arna i valutakurserna har ökat statskul-       också från dollar- och yenmarknaderna, som hör
15813:         den betyd1ig under innevarande år, och         till världens största och mest likvida finansmark-
15814:         om så är fallet,                               nader.
15815:            vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vidta           Sedan statens valutaupplåning ökat till en
15816:         för att minska valutarisken?                   högre nivå än tidigare har staten aktivt minskat
15817:                                                        den risk som orsakas av ändringar i valutakurser-
15818:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          na. Valutarisken har hanterats genom att de ut-
15819: anföra fö1jande:                                       ländska lånen har fördelats mellan olika valutor
15820:                                                        enligt en valutaram. Inom valutaramen har en
15821:     1 den rapport som riksdagsman Elo hänvisar         minimiandel och en maximiandel av hela valuta-
15822: tili finns ett beklag1igt fel av teknisk karaktär.     låneportföljen fastställts för varje valuta. F ör den
15823: Valutakursförändringarnas inverkan på ökning-          största andelen av valutaramen står D-marken,
15824: en av skuldens värde i mark under perioden             vars andel av valutaportföljen skall uppgå tili ca
15825: januari-september var mindre än en fjärdedel           30 procent. De i storleksordning följande valu-
15826: och inte över hälften som angavs i rapporten.          torna är den franska francen och det brittiska
15827: Statssku1den ökade med 7,6 mrd. mk fram till           pundet. De utomeuroopeiska valutornas, dol-
15828: slutet av september till fö1jd av ändringar i valu-    1arns och yenens, samman1agda ande1 har be-
15829: takurserna. Motsvarande ökning fram till ut-           gränsats till högst 25 procent av valutaportföljen.
15830: gången av november var 9,4 mrd. mk. Av denna           Staten har med andra ord med hjälp av valutara-
15831: ökning orsakades 3,2 mrd. mk av att det brittiska      men riktat upplåningen främst tili ERM-valutor.
15832: pundet, 3,1 mrd. mk av att USA-dollarn,                    Volatiliteten, dvs. växlingarna i motvärdet i
15833: 0,8 mrd. mk av att den schweiziska francen och         finska mark, som orsakas av ändringarna i va1u-
15834: 0, 8 mrd. mk a v att yenen reyalverades i förhållan-   takurserna, har motverkats med en aktiv swap-
15835: de till den finska marken. Okningen av skuldens        politik. Staten har bland annat växlat dollar- och
15836: värde i mark berodde alltså till största delen på      yenlån tili europeiska valutor.
15837: revalvering av va1utor utanför ERM.                        Det är också skä1 att konstatera att den aktu-
15838:     Riksdagsman E1os oro är så1edes befogad.           ella granskningen gäller statsskuldens bokfö-
15839: U nder de senaste åren har tyngdpunkten i statens      ringsmässiga ökning i mark. Den ökning av stats-
15840: upplåningspo1itik legat på den inhemska upplå-         skulden som orsakas av revalveringen av va1utor
15841: ningen i uttrycklig avsikt att minska valutarisker-    realiseras med undantag för ränteutgifterna först
15842: na. Under 1995 och 1996 ökade upplåningen i            när lånet förfaller tili beta1ning och det inte upp-
15843: va1uta inte alls, dvs. de nya krediterna var lika      tas ett nytt lån i samma valutai stället. Tili exem-
15844: stora som amorteringarna av skulden. I år amor-        pel 1994 minskade valutaskuldens motvärde i
15845: teras nästan 20 mrd. mk mer av valutaskulderna         finska mark med 18,6 mrd. mark på grund av
15846: än det upptas nya krediter, och den utländska          ändringar i valutakurserna.
15847: sku1den minskar märkbart trots ändringarna i               Många utländska lån togs under perioden
15848: valutakurserna. Valutaskutden är för närvaran-         1992-1993 då markens värde var mycket lågt.
15849: de (30.11.1997) mindre än vid utgången av 1994         Genom lånen erhölls jämförelsevis storabeloppi
15850: trots statens stora underskott.                        finska mark som kunde användas för att täcka
15851:     U nder perioden 1991-1994 var staten tvung-        budgetunderskotten. På samma sätt ger inte en
15852: en att låna stora summor i utländsk valu ta för att    granskning som endast gäller skuldbeloppets ök-
15853:                                             KK 1189/1997 vp                                             5
15854: 
15855: ning i mark en riktig bild av de totala kostnader-     Slutligen är det skäl att konstatera att en behärs-
15856: na för lånen. Tili exempel har räntan på lån i         kad finanspolitik kommer att ha högsta prioritet
15857: schweziska franc och yen i allmänhet varit myck-       också under de närmaste åren när det gäller att
15858: et låg, vilket kompenserar revalveringen av valu-      minska problemet med statens skuldsättning och
15859: torna.                                                 samtidigt minska valutariskerna. För att en bety-
15860:     Det är också skäl att uppmärksamma det fak-        dande minskning av skuldsättningen skall var
15861: tum att om EMU:s tredje etapp genomförs och            möjlig är minimikravet att statsekonomin är i
15862: Finland ansluter sig tili den, kommer alla offent-     balans, och helst att den uppvisar överskott.
15863: liga lån att emitteras i euro, dvs. utan valutarisk.
15864: 
15865:      Helsingforsden 19 december 1997
15866: 
15867:                                                                         Finansminister Sauli Niinistö
15868:                                           KK 1190/1997 vp
15869: 
15870: Kirjallinen kysymys 1190
15871: 
15872: 
15873: 
15874: 
15875:                                   Maija Rask /sd ym.: Näkövammaisten kirjaston palautuspostin
15876:                                      hintaluokituksesta
15877: 
15878: 
15879:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
15880: 
15881:    Näkövammaisten kirjaston tehtävä on tarjota       honneet lainausmäärien kasvun ja Postin hin-
15882: näkövammaisille ja muille lukemisesteisille mah-     nankorotusten vuoksi kahdessa vuodessa yli vii-
15883: dollisuus tiedonsaantiin, opiskeluun, kirjallisuu-   sikymmentä prosenttia.
15884: den ja taiteen harrastukseen sekä virkistykseen.        Kirjalainat lähtevät Näkövammaisten kirjas-
15885: Se hoitaa koko maan näkövammaisten kirjalai-         tosta edullisinajoukkokirjeinä. Kun kirja palau-
15886: nat. Helsingissä toimivan kirjaston vuosibudje-      tetaan kirjastolle, se tapahtuu kalliimpana !.luo-
15887: tista kolmasosa eli runsas kuusi miljoonaa mark-     kan postina vaikka asiakas on sama: Näkövam-
15888: kaa kuluu postimaksuihin. Riittämättömän pos-        maisten kirjasto.
15889: timaksumäärärahan vuoksi kirjasto joutuu kes-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
15890: keyttämään postilainauksen tänä vuonna kah-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
15891: deksi viikoksi.                                      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
15892:    Näkövammaisten kirjaston lainauspalvelut          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
15893: ovat kirjastonkäyttäjille maksuttomia. Suomen
15894: Posti Oy:n myöntämät alennukset kirjastolle                   Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Näkö-
15895: ovat vuosi vuodelta pienentyneet. Näkövam-                  vammaisten kirjaston vastauslähetysten
15896: maisten kirjaston postikustannukset ovat ko-                edullisuus turvataan?
15897:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
15898: 
15899:          Maija Rask /sd                  Arja Ojala /sd               Arto Lapiolahti /sd
15900:                   Virpa Puisto /sd                            Antero Kekkonen /sd
15901: 
15902: 
15903: 
15904: 
15905: 270136
15906: 2                                           KK 1190/1997 vp
15907: 
15908: 
15909: 
15910: 
15911:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
15912: 
15913:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Palautuvien lähetysten postimaksu on 2,00 mk/
15914: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kpl + 20,00 mk/kg. 300 grammaa painavan lähe-
15915: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tyksen arvonlisäveroHornaksi hinnaksi muodos-
15916: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maija             tuu 7,52 mk.
15917: Raskin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-             Suomen Posti Oy rahoittaa toimintansa asiak-
15918: sen n:o 1190:                                          kailtaan saatavilla maksuillaja Postin hinnoitte-
15919:                                                        lu perustuu kustannusvastaavuuteen. Jos Posti
15920:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta Näkö-       pystyy tuottamaan palvelunsa edullisesti, on hin-
15921:         vammaisten kirjaston vastauslähetysten         takin edullinen asiakkaalle ja päinvastoin. Postil-
15922:         edullisuus turvataan?                          Ja on kirjeliikenteessä määräävä markkina-ase-
15923:                                                        ma. Tämän vuoksi Postin hinnoittelun pitää olla
15924:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tasapuolista ja kohdella kaikkia asiakasryhmiä
15925: vasti seuraavaa:                                       samalla tavalla.
15926:                                                           On valitettavaa, jos Näkövammaisten kirjas-
15927:    Näkövammaisten kirjaston kirjalainat posti-         ton toimintaedellytykset ovat kärsineet posti-
15928: tetaan 2. luokan PMM-kirjeinä (postimaksu              maksujen korotusten vuoksi. Postimaksut mää-
15929: maksettu). Kirjalainat lähtevät Näkövammais-           räytyvät kustannusten mukaan ja maksujen pi-
15930: ten kirjastosta edullisina joukkokirjeinä. Kerral-     tää olla tasapuolisia kaikille Postin asiakkaille.
15931: la postitettavan määrän pitää olla vähintään 20        Yhteiskunnalliset tukijärjestelmät ovat viime
15932: kappaletta. PMM -kirjeet jätetään yhdessä erässä       vuosina siirtyneet entistä enemmän suoran tuen
15933: postin kuljetettavaksi, tällöin posti säästää mm.      suuntaan. Yhteiskunnallisesti tärkeiden palve-
15934: keräily- ja lajittelukustannuksissa. Tämän sääs-       luiden tukeminen tapahtuu suorilla budjettiavus-
15935: tön Posti siirtää Näkövammaisten kirjastolle           tuksilla tai muilla suorilla tukimuodoilla. Näin
15936: halvempana postimaksuna. Postimaksu on 1,60            mm. nyt tarkoitetun näkövammaisten palvelu-
15937: mk/kpl + 16,50 mk/kg. 300 grammaa painavan             toiminnan osalta.
15938: lähetyksen arvonlisä verottomaksi hinnaksi muo-           On tärkeää, että Näkövammaisten kirjaston
15939: dostuu 6,55 mk.                                        toimintaedellytykset eivät heikkene. Näkövam-
15940:    Vastauslähetykset jätetään Postin kuljetetta-       maisten toimintaan osoitettuja määrärahoja voi-
15941: vaksi yksittäisinä kappaleina, siis 1. luokan kir-     daan kohdistaa vastaamaan kirjaston lisäänty-
15942: jeinä. PostilJa on 1 631 kiinteää toimipaikkaa ja      neitä menoja. Tällaista tukea Näkövammaisten
15943: lisäksi noin 14 000 kirjelaatikkoa, joihin palautu-    kirjaston on mahdollista hakea budjettirahoituk-
15944: vat lähetykset voi jättää. Posti kerää päivittäin      sesta tai esim. Raha-automaattiyhdistykseltä.
15945: lähetykset näistä pisteistä, suorittaa Jajittelun ja      Näkövammaisten itsensä lähettämät pistekir-
15946: jakaa lähetykset. Tästä toiminnasta aiheutuu           joitusta sisältävät lähetykset Posti kuljettaa mak-
15947: enemmän kustannuksia kuin joukkokirjeestä.             sutta.
15948: 
15949:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
15950: 
15951:                                                                         Liikenneministeri Matti Aura
15952:                                           KK 1190/1997 vp                                               3
15953: 
15954: 
15955: 
15956: 
15957:                                        Tili Riksdagens Talman
15958: 
15959:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     sändelser är 2,00 mk/st + 20,00 mk/kg. En försän-
15960: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       delse pä 300 gram kostar före moms 7,52 mk.
15961: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Posten Finland Ab finansierar sin verksamhet
15962: man Maija Rask m.fl. undertecknade spörsmål          med kundavgifter och Postens prissättning grun-
15963: nrll90:                                              dar sig pä kostnadsmotsvarighet. Om Posten
15964:                                                      lyckas producera billiga tjänster är även priset för
15965:           Vad ämnar Regeringen göra för att          kunderna lågt och tvärtom. Posten har inom
15966:        trygga det läga priset pä returförsändel-     brevtrafiken en betydande marknadsställning.
15967:        serna tili Biblioteket för synskadade?        Därför måste Postens prissättning vara rättvis
15968:                                                      och behandla alla kundgrupper jämlikt.
15969:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Det är beklagligt om verksamhetsförutsätt-
15970: anföra följande:                                     ningarna för Biblioteket för synskadade har lidit
15971:                                                      av portohöjningarna. Portona fastställs utgåen-
15972:    Boklån från Biblioteket för synskadade postas     de frän kostnaderna och alla Postens kunder
15973: som 2 klass PB-brev (portot betalt). Boklånen        skall vara jämlika i fräga om avgifterna. De sam-
15974: avgär frän Biblioteket för synskadade som för-       hälleliga stödsystemen har under de senaste åren
15975: månliga massbrev. Det minimiantal som skall          övergätt allt mer tili ett direkt stöd. Stödjandet av
15976: postas samtidigt är 20 stycken. PB-brev inlämnas     samhälleligt viktiga tjänster sker med direkta
15977: i en omgång för befordran av posten. På så sätt      budgetbidrag eller med övriga direkta stödfor-
15978: gör posten inbesparingar i t.ex. uppsamlings- och    mer. Så är fallet bl.a. med den serviceverksamhet
15979: sorteringskostnaderna. Denna inbesparing för         för synskadade som det i detta fall är fråga om.
15980: Posten över på ett lägre porto för Biblioteket för      Det är viktigt att verksamhetsförutsättningar-
15981: synskadade. Portot är 1,60 mk/st + 16,50 mk/kg.      na för Biblioteket för synskadade inte försäm-
15982: En försändelse på 300 gram kostar före moms          ras. Anslagen som anvisats för verksamhet för
15983: 6,55 mk.                                             synskadade kan ändras så de motsvarar bibliote-
15984:    Returförsändelserna inlämnas en i sänder tili     kets ökade utgifter. Ett sådant stöd har Bibliote-
15985: Posten för befordran, m.a.o. som 1 klass brev.       ket för synskadade möjlighet att ansöka om från
15986: Posten har 1 631 fasta anstalter och utöver detta    budgetfinansieringen eller t.ex. Penningautomat-
15987: ungefår 14 000 brevlådor, i vilka man kan lämna      föreningen.
15988: returförsändelser. Posten samlar dagligen upp           Försändelser som de synskadade själva pos-
15989: försändelser från dessa ställen, sorterar försän-    tar, och som innehåller punktskrift, befordrar
15990: delserna och delar ut dem. Denna verksamhet          Posten utan avgift.
15991: kostar mer än massbreven. Portot på returför-
15992: 
15993:      Helsingfors den 17 december 1997
15994: 
15995:                                                                          Trafikminister Matti Aura
15996:                                          KK 1191/1997 vp
15997: 
15998: 
15999: Kirjallinen kysymys 1191
16000: 
16001: 
16002: 
16003: 
16004:                                   Antero Kekkonen /sd ym.: Näkövammaisten kirjaston toiminnan
16005:                                       turvaamisesta
16006: 
16007: 
16008:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16009: 
16010:    Näkövammaisten kirjaston tehtävänä on an-          mentä prosenttia. Aikaisemmin valtio on myön-
16011: taa näkövammaisille ja muille lukemisesteisille       tänyt lisämäärärahaa postimaksujen kasvun tah-
16012: mahdollisuus tiedonsaantiin, opiskeluun, kirjal-      dissa. Tänä vuonna lisämäärärahaa ei ole myön-
16013: lisuuden ja taiteen harrastukseen sekä virkistyk-     netty.
16014: seen. Se hoitaa koko Suomen näkövammaisten               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16015: kirjalainat Kirjaston budjetista kolmasosa eli        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16016: kuusi miljoonaa markkaa kuluu postimaksuihin.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16017: Postimaksuihin riittämättömien varojen vuoksi         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16018: kirjasto joutuu lakkauttamaan toimintansa kah-
16019: deksi viikoksi tänä vuonna.                                     Mitä Hallitus aikoo tehdä taatakseen
16020:    Näkövammaisten kirjaston postimaksukus-                   Näkövammaisten kirjaston toiminta- ja
16021: tannukset ovat kohonneet lainausmäärien kas-                 kehittämismahdollisuudet tulevaisuudes-
16022: vun ja Suomen Posti Oy:n hinnankorotuksen                    sa?
16023: vuoksi vuodesta 1995 vuoteen 1997 yli viisikym-
16024: 
16025:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
16026: 
16027:                     Antero Kekkonen /sd                       Maija Rask /sd
16028:                     Arja Ojala /sd                            Arto Lapiolahti /sd
16029: 
16030: 
16031: 
16032: 
16033: 270136
16034: 2                                         KK 1191/1997 vp
16035: 
16036: 
16037: 
16038: 
16039:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16040: 
16041:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Iinpäätöksen noin 16,2 miljoonasta markasta
16042: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vuoden 1998 talousarvioesitykseen noin 24,3 mil-
16043: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    joonaan markkaan, missä on valtiontaloudellis-
16044: le jäsenelle kansanedustaja Antero Kekkosen         ten mahdollisuuksien puitteissa pyritty huomioi-
16045: ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        maan myös postituskustannusten kasvu.
16046: 1191:                                                   Postituskustannukset muodostavat nykyisin
16047:                                                     noin kolmanneksen kirjaston budjetista. Opetus-
16048:           Mitä Hallitus aikoo tehdä taatakseen      ministeriön ja Näkövammaisten kirjaston väli-
16049:        Näkövammaisten kirjaston toiminta- ja        sessä tulossopimuksessa sovittu ja talousarvio-
16050:        kehittämismahdollisuudet tulevaisuudes-      määrärahan perusteena käytetty vuoden 1997
16051:        sa?                                          tulostavoite lainauksen määrän kasvussa ylittyy
16052:                                                     ja kirjasto tarvitsee sen takia lisämäärärahaa.
16053:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        Tulostavoitteen ylityksestä aiheutuviin lisäme-
16054: vasti seuraavaa:                                    noihin ei kuitenkaan ole myönnettävissä lisäre-
16055:                                                     sursseja.
16056:     Opetusministeriö esitti vuoden 1997 lisäta-        Toimintamenobudjetoinnin periaatteena on
16057: lousarvioehdotuksessaan valtiovarainministe-        se, että viraston tai laitoksen on toimittava val-
16058: riölle otettavaksi yhteensä 350 000 markkaa Nä-     tion talousarviossa myönnettyjen määrärahojen
16059: kövammaisten kirjaston toimintamenomomen-           puitteissa. Tulosohjauksena pyritään suunnitel-
16060: tille, mistä 150 000 markkaa aiheutui lainauksen    malliseen toimintaan ja rahankäyttöön. Näkö-
16061: kasvun vuoksi lisääntyneistä postikuluista ja       vammaisten kirjaston tulee omalla toiminnal-
16062:  150 000 markkaa lisääntyneestä oppikirjojen        laan varmistaa määrärahojen riittävyys. Kirjasto
16063: valmistuksesta.                                     voi itse päättää aukioloajoistaan, mutta kysy-
16064:     Lisätalousarvioneuvottelujen jälkeen Näkö-      myksessä tarkoitettu kirjaston sulkeminen ei ole
16065: vammaisten kirjaston määrärahalisäystä ei kui-      suotavaa. Toisaalta sulkemisesta ei aiheutune
16066: tenkaan sisällytetty hallituksen lisätalousarvio-   toivottuja säästöjä, koska se vain siirtää lainauk-
16067: esitykseen.                                         sia toiseen ajankohtaan. Näkövammaisten kir-
16068:     Opetusministeriö on tietoinen Näkövammais-      jastolla on vuonna 1996 jäänyt käyttämättä ja
16069: ten kirjastonjatkuvasti kasvavista postimaksuis-    siirtynyt seuraavalle vuodelle tilinpäätöksen mu-
16070: ta. Kirjasto on saanut vuosina 1993-1995lisäta-     kaan noin 821 500 markkaa. Säästyneellä sum-
16071: lousarvioissa lisämäärärahaa juuri postimaksu-      malla kirjaston on ollut tarkoitus tehdä mm. lai-
16072: jen kasvun takia. Lisätalousarviomenettely lai-     tehankintoja. Kirjaston tulisikin kohdentaa käy-
16073: toksen toimintamäärärahojen lisäämiseksi tulee      tettävissä olevat määrärahansa mahdollisuuk-
16074: kuitenkin kyseeseen vain poikkeustapauksissa.       sien mukaan niin, että kirjaston toiminta jatkuisi
16075: Näkövammaisten kirjaston toimintamenomää-           häiriöttä.
16076: räraha on kasvanut vastaavasti vuoden 1993 ti-
16077: 
16078:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
16079: 
16080:                                                                         Ministeri Claes Andersson
16081:                                              KK 1191/1997 vp                                               3
16082: 
16083: 
16084: 
16085: 
16086:                                           Tili Riksdagens Talman
16087: 
16088:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        bokslutet 1993 tili ca 24,3 milj. mk i 1998 års
16089: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          budgetförslag där man inom ramen för de stats-
16090: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        ekonomiska möjligheterna strävat efter att också
16091: man Antero Kekkonen m.fl. undertecknade                 beakta de ökade postningskostnaderna.
16092: spörsmål nr 1191:                                          Postningskostnaderna utgör i dag ca en tredje-
16093:                                                         del av bibliotekets budget. Det resultatmål som
16094:            Vad tänker Regeringen göra för att           man beträffande ökningen av lånevolymen kom
16095:         garantera Biblioteket för synskadade            överens om i resultatavtalet mellan undervis-
16096:         möjligheter att verka och utvecklas i           ningsministeriet och Biblioteket för synskadade
16097:         framtiden?                                      och som har använts som grund för budgetansla-
16098:                                                         get kommer att överskridas och biblioteket behö-
16099:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           ver därför tilläggsanslag. För extra utgifter som
16100: anföra följande:                                        föranleds av överskridningen av resultatmålet
16101:                                                         kan dock inte beviljas tilläggsresurser.
16102:    U ndervisningsministeriet framställde i sitt för-       Principen med omkostnadsbudgetering är att
16103: slag tili tilläggsbudget för 1997 för finansministe-    myndigheten eller institutionen skall arbeta inom
16104: riet att sammanlagt 350 000 mark skulle upptas          ramarna för de anslag som beviljats i statsbudge-
16105: på omkostnadsmomentet för Biblioteket för syn-          ten. Genom resultatstyrningen eftersträvas plan-
16106: skadade. Av denna summa föranleddes !50 000             mässighet i verksamheten och penningsanvänd-
16107: mark av ökade postningsutgifter på grund av             ningen. Biblioteket för synskadade bör genom
16108: ökad utlåning och !50 000 mark av ökad läro-            sin egen verksamhet se tili att anslagen räcker tili.
16109: medelsproduktion.                                       Biblioteket kan själv besluta om sina öppettider,
16110:     Efter förhandlingarna om tilläggsbudgeten in-       menen stängning såsom avses i spörsmålet är inte
16111: går anslagstillägget för Biblioteket för synskada-      att rekommendera. Å andra sidan torde en stäng-
16112: de Iikväl inte i statens förslag tili tilläggsbudget.   ning inte heller ge de önskade inbesparingarna,
16113:     Undervisningsministeriet är medvetet om de          eftersom utlåningarna då bara flyttas tili en an-
16114: ständigt växande postavgifterna på Biblioteket          nan tidpunkt. Biblioteket för synskadade hade
16115: för synskadade. Biblioteket har åren 1993-1995          1996 oanvända medel som transporterades tili
16116: i respektive tilläggsbudget fått extra anslag just      följande år och enligt redovisningen uppgår tili ca
16117: på grund av större postavgifter. Förfarandet med        821 500 mk. Den inbesparade summan har bib-
16118: tilläggsbudget i syfte att ge biblioteket ökade         Iioteket tänkt använda bl.a. för inköp av appara-
16119: omkostnadsanslag kommer emellertid i fråga              tur. Biblioteket bör också i mån av möj1igheter
16120: bara i undantagsfall. Anslaget för bibliotekets         rikta de anslag det förfogar över så att verksam-
16121: omkostnader har ökat från ca 16,2 milj. mk enligt       heten kan fortsätta utan störningar.
16122: 
16123:      Helsingforsden 19 december 1997
16124: 
16125:                                                                               Minister Claes Andersson
16126:                     j
16127:                    j
16128:                   j
16129:                  j
16130:                 j
16131:                j
16132:               j
16133:              j
16134:             j
16135:            j
16136:           j
16137:          j
16138:         j
16139:        j
16140:       j
16141:      j
16142:     j
16143:    j
16144:   j
16145:  j
16146: j
16147:                                            KK 1192/1997 vp
16148: 
16149: Skriftligt spörsmålll92
16150: 
16151: 
16152: 
16153: 
16154:                                    Håkan Malm /sv m.fl.: Ersättning av skador på odlingar som
16155:                                        förorsakas av fåglar
16156: 
16157: 
16158:                                         Tili Riksdagens Talman
16159: 
16160:    Skador på odlingar som förorsakas av fridlys-      sten av fridlysta fåglar inte utgöra hinder för
16161: ta fåglar, tili exempel tranor, ersätts inom ramen    användning av privatägd mark för odlingsända-
16162: för statsbudgeten. Anslagen fördelas av miljömi-      mål. Fridlysta fåglar utgör ett ekonomiskt hinder
16163: nisteriet tili miljöcentralerna som på basen av       för verksamheten om de skador som fåglarna
16164: inkomna ansökningar fördelar anslagen i form          åstadkommer ej ersätts tili fullo.
16165: av ersättningar. Kommunens/stadens lantbruks-            Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
16166: sekreterare fungerar, i enlighet med jord- och        ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
16167: skogsbruksministeriets regler, som opartisk vär-      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
16168: derare av skadorna i det skede somjordbrukaren        följande spörsmål:
16169: ansöker om ersättningen av miljöcentralen. Mil-
16170: jöministeriets anslag tili miljöcentralerna möjlig-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
16171: gör dock ej en 100 % ersättning tili den enstaka              ta för att höja anslagen tili miljöcentraler-
16172: jordbrukaren. Ersättningarna täcker högst 60%                 na, så att skadorna kan ersättas tilli 00 %
16173: av de ansökta beloppen. Enligt lag får förekom-               och när kommer dessa åtgärder att ske?
16174: 
16175:      Helsingfors den 26 november 1997
16176: 
16177:                      Håkan Malm /sv                                   Ulla-Maj Wideroos /sv
16178: 
16179: 
16180: 
16181: 
16182: 270136
16183: 2                                           KK 1192/1997 vp
16184: 
16185: Kirjallinen kysymys 1192                                                                      Suomennos
16186: 
16187: 
16188: 
16189: 
16190:                                     Håkan Malm /r ym.: Lintujen viljelmille aiheuttamien vahinkojen
16191:                                        korvaamisesta
16192: 
16193: 
16194:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16195: 
16196:    Rauhoitettujen lintujen esim. kurkien viljel-       olevan maan käyttämiselle viljelytarkoituksiin.
16197: mille aiheuttamat vahingot korvataan valtion ta-       Rauhoitetut linnut muodostavat taloudellisen
16198: lousarviosta. Ympäristöministeriö jakaa määrä-         esteen toiminnalle, jollei lintujen aiheuttamia va-
16199: rahat ympäristökeskuksille, jotka jakavat mää-         hinkoja korvata täysimääräisesti.
16200: rärahat korvauksina tulleiden hakemusten pe-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16201: rusteella. Kunnan/kaupungin maataloussihteeri          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
16202: toimii maa- ja metsätalousministeriön ohjeiden         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
16203: mukaisesti vahinkojen puolueettomana arvioija-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16204: na siinä vaiheessa, jolloin viljelijä hakee korvaus-
16205: ta ympäristökeskukselta. Ympäristöministeriön                      Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
16206: ympäristökeskuksille myöntämät määrärahat ei-                  ryhtyä korottaakseen ympäristökeskuk-
16207: vät kuitenkaan mahdollista sataprosenttisen                    sille myönnettäviä määrärahoja siten,
16208: korvauksen maksamista yksittäisille viljelijöille.             että viljelmille aiheutuneet vahingot voi-
16209: Korvaukset kattavat enintään 60 % haetuista                    daan korvata täysimääräisesti, ja milloin
16210: määristä. Lain mukaan rauhoitetut linnut eivät                 näihin toimenpiteisiin ryhdytään?
16211: saa muodostaa estettä yksityisessä omistuksessa
16212: 
16213:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
16214: 
16215:                      Håkan Malm /r                              Ulla-Maj Wideroos /r
16216:                                             KK 1192/1997 vp                                              3
16217: 
16218: 
16219: 
16220: 
16221:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16222: 
16223:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nentymiseen, koska määräraha on jaettu vahin-
16224: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          gon suuruuden suhteessa.
16225: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Tyypillistä vahingoille on niiden paikkakoh-
16226: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Håkan             taisuus ja mutta myös ennalta arvaamattomuus.
16227: Malmin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          Kurjet kerääntyvät traditioosa mukaan vuosit-
16228: sen n:o 1192:                                          tain samoille peltoalueille. Toisaalla linnut eivät
16229:                                                        aiheuta vuosiin mitään ongelmia, mutta saatta-
16230:            Mihin toimenpiteisnn Hallitus aikoo         vat yhtäkkiä huomata jonkin ravintokohteen ja
16231:        ryhtyä korottaakseen ympäristökeskuk-           aiheuttaa suuria vahinkoja.
16232:        sille myönnettäviä määrärahoja siten,              Korvauksiin käytettävän määrärahan koro-
16233:        että viljelmille aiheutuneet vahingot voi-      tustarpeen ympäristöministeriö pyrkii huomioi-
16234:        daan korvata täysimääräisesti, ja milloin       maan valmistellessaan tulevien vuosien menoke-
16235:        näihin toimenpiteisiin ryhdytään?               hyksiä. Korvausjärjestelmän uusiminen saattaa
16236:                                                        tulla myös ajankohtaiseksi. Se olisi saatava ny-
16237:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kyistä käytäntöä joustavammaksi ja myös pa-
16238: vasti seuraavaa:                                       remmin ennalta aavistamattomiin tilanteisiin
16239:                                                        puuttuvaksi.
16240:    Ympäristöministeriö on maksanut päätök-                Vahinkojen ennalta ehkäisyyn tullaan kiinnit-
16241: sensä 1626/1991 mukaisesti avustuksia rauhoi-          tämään entistä enemmän huomiota. Ympäristö-
16242: tettujen eläinten tuottamien vahinkojen korvaa-        ministeriö pyrkii käynnistämään tutkimushank-
16243: miseksi. Vuosittain korvauksiin on ollut käyttä-       keen,jolla selvitetään meikäläisiin tilanteisiin so-
16244: vissä 450 000 markkaa. Maataloudelle, etupääs-         veltuvia keinoja. Ratkaisuja voi löytyä esimer-
16245: sä viljan ja perunan viljelylle aiheutuneista vahin-   kiksi riistapeltojen tapaisista kurkipelloista tai
16246: goista on voitu maksaa avustuksia, jotka ovat          niiden ensisijaisten ruokailualueiden kunnosta-
16247: noin 60 % arvioiduista vahingoista. Viime vuosi-       misesta. Viljelysten suojaamiseen pitää löytyä
16248: na ovat varsinkin herneen ja mansikan viljelijät       halpoja ratkaisuja tai lintujen käyttäytymisen
16249: kärsineet taloudellisesti varsin tuntuvista vahin-     manipulointiin perustuvia keinoja.
16250: goista. Tämä on johtanut korvausosuuksien pie-
16251: 
16252:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
16253: 
16254:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
16255: 4                                           KK 1192/1997 vp
16256: 
16257: 
16258: 
16259: 
16260:                                          Tili Riksdagens Talman
16261: 
16262:    1 den ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen         slaget har fördelats i relation tili skadans omfatt-
16263: föreskriver har Ni, Fru Talman, till vederböran-       ning.
16264: de medlem av statsrådet översänt följande av              Det typiska för dessa skador är att de är Joka-
16265: riksdagsman Håkan Malm m.fl. undertecknade             la, men också oförutsebara. Tranorna flockas
16266: spörsmål nr 1192:                                      traditionsenligt årligen på samma åkrar. Å ena
16267:                                                        sidan kan det på sina ställen gå år innan fåglarna
16268:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         orsakar någon skada, men de kan också plötsligt
16269:        ta för att höja anslagen till miljöcentraler-   upptäcka ett ställe med föda och då orsaka stora
16270:        na, så att skadorna på odlingar kan ersät-      skador.
16271:        tas tili 100 % och när kommer dessa åt-            Miljöministeriet strävar att i beredningen av
16272:        gärder att ske?                                 budgetarna för följande år beakta behovet av att
16273:                                                        höja anslaget. En revidering av ersättningssyste-
16274:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          met kan också bli aktuell. Systemet borde göras
16275: anföra följande:                                       smidigare än nuvarande praxis och också sådant
16276:                                                        att .9förutsebara situationer kan åtgärdas.
16277:     Miljöministeriet har i enlighet med sitt beslut       Okad uppmärksamhet kommer att riktas på
16278: 1626/1991 betalat understöd för ersättning av          hur skadorna kan förebyggas. Miljöministeriet
16279: skador orsakade av fridlysta djur. För dessa er-       avser att starta ett forskningsprojekt för att klar-
16280: sättningar har 450 000 mark årligen funnits att        lägga vilka hjälpmedel som passarin på situatio-
16281: tillgå. För skador som åsamkats jordbruket, hu-        nerna. Lösningarna kan omfatta tili exempel
16282: vudsakligen spannmålsodling och potatisodling,         tranåkrar i stil med viltåkrarna, eller iståndsätt-
16283: har understöd kunnat betalas tili ca 60 % av de        ning av de primära matplatserna. Det bör gå att
16284: uppskattade skadorna. Under de senaste åren            komma fram tili billiga lösningar eller att tillgri-
16285: har särskilt ärt- och jordgubbsodlarna lidit avse-     pa medel som bygger på manipulering av fåglar-
16286: värda ekonomiska avbräck. Detta har lett tili att      nas beteende.
16287: ersättningsandelarna har minskat, eftersom an-
16288: 
16289:      Helsingfors den 19 december 1997
16290: 
16291:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
16292:                                             KK 1193/1997 vp
16293: 
16294: Kirjallinen kysymys 1193
16295: 
16296: 
16297: 
16298: 
16299:                                     Armas Komi /kesk: Suomalaisten pienten huipputeknologiayritys-
16300:                                        ten markkinoille pääsyn edistämisestä
16301: 
16302: 
16303:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16304: 
16305:     Huipputeknologiayritysten taustalla on yrit-          Kun huipputeknologiayritys kohtaa asiak-
16306: täjän henkilökohtaisen osaamisen korkea taso.          kaana suuryrityksen kiireisen ja nykyisen tilan-
16307: Poikkeuksetta nämä pienetkin yritykset edus-           teen säilyttämään pyrkivän henkilöstön, ei yri-
16308: tavat maailman kärkeä osaamisalueellaan.               tykselle ole odotettavissa pitkää ikää saati mah-
16309: Huippuosaamisen kaupallistaminen ja tuotteis-          dollisuuksia markkinoille pääsyyn tai edes refe-
16310: taminen vaatii myös valtavan panostuksen ja            renssien hankkimiseen. Juhlapuheista huolimat-
16311: yritysosaamisen. Monesti yrittäjän henkilökoh-         ta suomalaisella huipputeknologialla on merkit-
16312: tainen talous on pohjana yrityksen rahoituk-           tävää vastarintaa omilla, luontaisilla markki-
16313: sessa, ja lisärahoitusta on saatu mm. TEKESiltä        noillaan.
16314: ja KERA!ta.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16315:     Pienten yritysten on kuitenkin vaikea lähestyä     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16316: suuryritysten hankintaa normaalin markkinoin-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16317: nin puitteissa. Esimerkiksi paperiteollisuudessa       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16318: laatujärjestelmien osalta huipputeknologiaa on
16319: vaikea saada esille, saati myydyksi, kun henkilö-                Onko Hallituksella keinoja edellyttää
16320: kunta ei ole kiinnostunut pienten yritysten tar-              valtionyritysten johdolta ja hankintahen-
16321: joamista mahdollisuuksista. Tilanne on ongel-                 kilöstöitä huomioivaa suhtautumista pie-
16322: mallinen näille pienille teknologiayrityksille, saa-          niä kotimaisia huipputeknologiayrityk-
16323: ti suomalaista suosivaa tai kannustavaa.                      siäja niiden tarjoamia tuotteita kohtaan?
16324: 
16325:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997
16326:                                            Armas Komi /kesk
16327: 
16328: 
16329: 
16330: 
16331: 270136
16332: 2                                           KK 1193/1997 vp
16333: 
16334: 
16335: 
16336: 
16337:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16338: 
16339:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          osakeyhtiölain sekä terveiden liiketaloudellisten
16340: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           periaatteiden mukaisesti, niin tästä johdonmu-
16341: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         kaisesti seuraa, että yhtiön tuloksesta on vastuus-
16342: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Armas              sa nimenomaan sen toimiva johto ja sen hallinto-
16343: Komin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          elimet, jotka osakeyhtiölain mukaan vastaavat
16344:  1193:                                                  yhtiön päätöksistä.
16345:                                                            Sellaisessa tapauksessa, että valtio tai jokin
16346:            Onko Hallituksella keinoja edellyttää        muu omistaja haluaa poikkeuksellisesti tehdä
16347:         valtionyritysten johdolta ja hankintahen-       yksittäisiä yhtiöitä koskevia, sen johdon ja hal-
16348:         kilöstöitä huomioivaa suhtautumista pie-        lintoelinten ratkaisuista poikkeavia päätöksiä,
16349:         niä kotimaisia huipputeknologiayrityk-          ne tulee pääsääntöisesti tehdä yhtiökokouksessa.
16350:         siäja niiden tarjoamia tuotteita kohtaan?       Päätökset eivät kuitenkaan saa loukata esimer-
16351:                                                         kiksi vähemmistöosakkaiden etua.
16352:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Valtionyhtiöiden osalta tietooni ei ole tullut
16353: vasti seuraavaa:                                        tapauksia, joissa valtionyhtiöt olisivat syrjineet
16354:                                                         hankintatoiminnassaan pienten yritysten tuot-
16355:    Valtionyhtiöille asetettu kannattavuusvaati-         teita. Päinvastoin monet valtionyhtiöt työllistä-
16356: mus on nähtävä vaatimuksena terveellä pohjalla          vät merkittävän määrän pienyrityksiä alihankin-
16357: tapahtuvasta liiketoiminnasta. Terveellä pohjal-        ta-ja yhteistyötoiminnallaan.
16358: la harjoitettava liiketoiminta edellyttää toisaalta,       Edellä todettuun viitaten totean, että ministe-
16359: että yhtiöt eivät ylläpidä tuotantoyksiköitä tai        riöiden roolin mukaista ei ole puuttua hallinnon-
16360: tuotelinjoja, jotka eivät pitkällä tähtäimellä          alalleen kuuluvien valtionyhtiöiden hankintatoi-
16361: muodostu kannattaviksi. Kannattavuuden to-              mintaan. Yhtiöiden hallinnossa toimivien val-
16362: teutuminen merkitsee samalla valtionyhtiöiden           tion edustajien välityksellä sen sijaan asiaan voi-
16363: tehokasta ja kilpailukykyistä toimintaa ja siten        daan kiinnittää huomiota ja pyrkiä siihen, että
16364: myös niiden laajentamismahdollisuuksien tur-            yhtiöiden toimiva johto ja hallintoelimet nor-
16365: vaamista. Tätä kautta toiminta turvaa terveesti         maalien liiketaloudellisten toimintaperiaatteiden
16366: ja pitkäjänteisesti työpaikat ja uusien työpaik-        puitteissa voisivat mahdollisuuksien mukaan
16367: kojen syntymisen.                                       pyrkiä edistämään pienten yritysten huipputek-
16368:    Koska valtionyhtiöiden edellytetään toimivan         nologiatuotteiden markkinoillepääsyä.
16369: 
16370:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
16371: 
16372:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16373:                                           KK 1193/1997 vp                                              3
16374: 
16375: 
16376: 
16377: 
16378:                                        Tili Riksdagens Talman
16379: 
16380:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       automatiskt att de som bär ansvaret för ett bo-
16381: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        lags resultat är uttryckligen dess verksamma led-
16382: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      ning och förvaltningsorgan, vilka enligt lagen om
16383: man Armas Komi undertecknade spörsmål nr              aktiebolag ansvarar för de beslut som fattas av
16384: 1193:                                                 bolaget.
16385:                                                          I ett fall där staten eller någon annan ägare
16386:           Förfogar Regeringen över medel att          undantagsvis vill fatta beslut som gäller ett en-
16387:        ställa krav på statsbolagens ledning och       skilt bolag vilka avviker från de avgöranden som
16388:        den personai som sköter upphandlingen          bolagets ledning och förvaltningsorgan har träf-
16389:        att dessa skall ta små inhemska högtekno-      fat, skall besluten i regel fattas vid bolagsstäm-
16390:        logiföretag och deras produkter i beak-        man. Besluten får dock inte förfördela t.ex.
16391:        tande?                                         minoritetsaktionärerna.
16392:                                                          När det gäller statsbolag har inte ett enda fall
16393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         där statsbolagen i sin upphandlingsverksamhet
16394: anföra följande:                                      skulle ha diskriminerat små företags produkter
16395:                                                       kommit tili min kännedom. Tvärtom sysselsätter
16396:    Det krav som gäller lönsamhet som ställs på        många statsbolag genom sin underleverantörs-
16397: statsbolag måste ses som ett krav på att affärs-      och samarbetsverksamhet en ansenlig mängd
16398: verksamheten skall vila på en sund bas. En affårs-    småföretag.
16399: verksamhet på en sund bas förutsätter å andra            Med hänvisning tili det som ovan har anfOrts
16400: sidan att bolagen inte upprätthåller produktions-     konstaterar jag att det inte är förenligt med mi-
16401: enheter eller produktlinjer som på lång sikt inte     nisteriernas roll att ingripa i den upphandling
16402: kommer att vara lönsamma. När målet för lön-          som företas av statsbolagen inom respektive mi-
16403: samhet nås betyder det samtidigt att statsbola-       nisteriums förvaltningsområde. Däremot är det
16404: gens verksamhet är effektiv och konkurrenskraf-       möjligt att genom de representanter för staten
16405: tig, och dessutom att deras expansionsmöjlighe-       som verkar i bolagens förvaltning fåsta upp-
16406: ter också kan säkerställas. Därigenom tryggar         märksamhet vid saken och sätta som mål att
16407: verksamheten på ett sunt sätt och på lång sikt de     bolagens verksamma ledning och förvaltningsor-
16408: befintliga arbetsplatserna och uppkomsten av          gan inom ramen för normala företagsekonomis-
16409: nya arbetsplatser.                                    ka handlingsprinciper i mån av möjlighet skall
16410:    Av kravet att statsbolagen i sin verksamhet        främja marknadsinträdet för småföretags hög-
16411: skall följa bestämmelserna i lagen om aktiebolag      teknologiprodukter.
16412: och sunda företagsekonomiska principer följer
16413: 
16414:      Helsingfors den 18 december 1997
16415: 
16416:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16417:                                           KK 1194/1997 vp
16418: 
16419: Kirjallinen kysymys 1194
16420: 
16421: 
16422: 
16423: 
16424:                                   Liisa Hyssälä /kesk: Ammatillisten oppilaitosten harjoittaman lii-
16425:                                       ketoiminnan vaikutuksesta kilpailuun
16426: 
16427: 
16428:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16429: 
16430:    Mm. kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämät         laitosten toiminnan kustannukset katetaan vero-
16431: ammatilliset oppilaitokset ovat viime aikoina       varoin.
16432: osoittaneet kiinnostusta myös liiketoimintamuo-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16433: dossa tapahtuvaan toimintaan. Tästä esimerkki-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16434: nä ovatkoulutuksen ylläpitäjän lupahakemukset       nioittavasti ministeri Kalliomäen vastattavaksi
16435: autokoulutoimintaa varten ja esimerkit erilaisis-   seuraavan kysymyksen:
16436: ta korjaamo- ja ravintolatoiminnoista. Ongel-
16437: mallista asiassa on, että oppilaitosten markki-                Onko ministeriö tietoinen perusteluis-
16438: noilletulo tapahtuu usein selvästi alle markkina-           sa kerrotusta kilpailuvääristymästä ja
16439: hintojen. Tämä aiheuttaa alan yrittäjille toimin-           onko tämä osaltaan valtiovallan periaa-
16440: nan kannattavuuden heikkenemistä ja jossain                 telinjausten kanssa ristiriidassa, ja tulisi-
16441: tapauksessa jopa toiminnan loppumista. Mark-                ko julkisen sektorin luopua kyseisenlai-
16442: kinoilletulo selvästi normaalia alemmilla hin-              sesta toiminnasta?
16443: noilla on mahdollista vain sen kautta, että oppi-
16444: 
16445:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
16446: 
16447:                                          Liisa Hyssälä /kesk
16448: 
16449: 
16450: 
16451: 
16452: 270136
16453: 2                                           KK 1194/1997 vp
16454: 
16455: 
16456: 
16457: 
16458:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
16459: 
16460:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mioon maksullisesta palvelutoiminnasta aiheu-
16461: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tuneita kustannuksia. Valtionosuus maksetaan
16462: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        oppilaitosten ylläpitäjille. Myönnetyn rahan
16463: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        käyttöä ei ole sidottu eikä opetushallinto myös-
16464: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kään määrittele sitä, miten ulkopuolisille myytä-
16465: 1194:                                                  vät tuotteet hinnoitellaan. Tämän vuoksi on peri-
16466:                                                        aatteessa mahdollista, että julkisella rahoituksel-
16467:           Onko ministeriö tietoinen perusteluis-       la subventoidaan myös maksullista palvelutoi-
16468:        sa kerrotusta kilpailuvääristymästä ja          mintaa. Maksullisen palvelutoiminnan käynnis-
16469:        onko tämä osaltaan valtiovallan periaa-         tämistä varten oppilaitoksille voidaan myöntää
16470:        telinjausten kanssa ristiriidassa, ja tulisi-   harkinnan varaista vaiti onavustusta.
16471:        ko julkisen sektorin luopua kyseisenlai-           Maksullista palvelutoimintaa harjoittavien
16472:        sesta toiminnasta?                              oppilaitosten tilannetta voidaan tarkastella eri
16473:                                                        näkökulmista: kilpailulainsäädännön ja elinkei-
16474:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           nonharjoittajien sekä yhteiskunta- ja koulutus-
16475: vasti seuraavaa:                                       poliittisesta näkökulmasta. Kilpailunrajoituksis-
16476:                                                        ta annettu laki lähtee siitä, että julkisen hallinnon
16477:     Ammatillisten oppilaitosten perustehtävänä         subventio palveluille ja tavaroille on kielletty, jos
16478: on järjestää niille määrättyä peruskoulutusta ja       se vääristää kilpailua markkinoilla. Siten oppilai-
16479: lisäkoulutusta sekä muuta koulutustoimintaa.           toksilla ei tulisi olla mahdollisuutta käyttää mak-
16480: Ammatillisissa oppilaitoksissa voidaan järjestää       sulliseen palvelutoimintaan valtion ja kuntien
16481: myös oppilaitoksessa annettavaa koulutusta tu-         tukea. Asiaa on kuitenkin tarkasteltava myös
16482: kevaa tai siihen läheisesti liittyvää palvelu- ja      yhteiskunta- ja koulutuspoliittisesta näkökul-
16483: tutkimustoimintaa.                                     masta. Opetustilanteissa syntyy erilaisia suorit-
16484:     Aiemmin lainsäädännössä oli oppilaitosten          teita ja palveluita, joita oppilaitokset myyvät
16485: ylläpitämisen ehdoksi määritelty se, ettei niitä       markkinoilla. Oppilaitosten maksullinen toimin-
16486: saanut ylläpitää voiton tavoittelemiseksi. Val-        ta kohdistuu myös sellaisille alueille, joilla varsi-
16487: tionosuusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä          naiset elinkeinonharjoittajat eivät toimi. Mak-
16488: vuonna 1993 säädöksissä ollut este tähän poistet-      sullisen palvelutoiminnan tarkoituksena on tu-
16489: tiin. Ammatilliset oppilaitokset voivat harjoittaa     keaja edistää oppilaitoksen opetuksellisia tavoit-
16490: maksullista palvelutoimintaa tällä hetkellä voi-       teita. Toiminnan tavoitteena on vahvistaa oppi-
16491: massa olevien säännösten mukaan. Eduskunnan            laitoksen työelämäyhteyksiä ja kehittää oppilai-
16492: käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä         toksia osana osaamiseen ja innovaatiojärjestel-
16493: koulutusta koskevaksi lainsäädännöksi (HE 86/          mään liittyvää infrastruktuuria. Lisäksi on otet-
16494: 1997 vp) esitetään kuitenkin jälleen, että koulu-      tava huomioon, että opetustapahtuman yhtey-
16495: tusta ei saisijärjestää taloudellisen voiton tavoit-   dessä syntynyt suorite ei aina vastaa elinkeinon-
16496: telemiseksi.                                           harjoittajan myymää täyttä suoritetta.
16497:     Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta an-          Opetusministeriö pitää yksityisten elinkeinon-
16498: netussa laissa (705/1992) säädetään kuntien,           harjoittajien kannalta tarkasteltuna ymmärret-
16499: kuntayhtymien, yksityisen yhteisön tai säätiön         tävänä näkemystä siitä, että maksullista palvelu-
16500: ylläpitämien oppilaitosten rahoituksesta. Lain         toimintaa harjoittavia oppilaitoksia tulisi tarkas-
16501: mukaan oppilaitoksille myönnetään valtionapua          tella kilpailunrajoituksista annetun lain lähtö-
16502: perustamis- ja käyttökustannuksiin. Valtion-           kohdista. Samanaikaisesti tarkastelussa on kui-
16503: osuus on laskennallista ja se määräytyy etukä-         tenkin otettava huomioon yhteiskunta- ja koulu-
16504: teen päätetyn yksikköhinnan ja suoritteiden mu-        tuspoliittiset näkökulmat, jotta elinkeinoelämäl-
16505: kaan. Yksikköhinta lasketaan joka toinen vuosi         le turvataan toimiva infrastruktuuri. Maksulli-
16506: todellisten koulutuksesta aiheutuneiden kustan-        sesta palvelutoiminnasta mahdollisesti aiheutu-
16507: nusten perusteella. Laskennassa ei oteta huo-          vien ongelmien syntymistä voidaan vähentää
16508:                                           KK 1194/1997 vp                                         3
16509: 
16510: noudattamalla oppilaitosten liiketoiminnassa        vielä, että ammatillisesti suuntautuneen koulu-
16511: avoimuuden periaatetta. Toimintaperiaatteista       tuksen toimintaan liittyviä kilpailukysymyksiä
16512: tulee käydä keskustelua yrittäjien ja oppilaitos-   käsitellään parhaillaan yhteistyössä opetusmi-
16513: ten edustajien kesken. Opetusministeriö toteaa      nisteriön ja kilpailuviranomaisten kesken.
16514: 
16515:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
16516: 
16517:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
16518: 4                                           KK 1194/1997 vp
16519: 
16520: 
16521: 
16522: 
16523:                                          Tili Riksdagens Talman
16524: 
16525:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tens huvudman. Användningen av de beviljade
16526: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         pengarna är inte bunden till och utbildningsför-
16527: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       valtningen definierar inte heller prissättningen av
16528: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr            produkter som säljs till utomstående. Därför är
16529: 1194:                                                  det i princip möjligt att avgiftsbelagd serviceverk-
16530:                                                        samhet subventioneras med offentlig finansie-
16531:            Är ministeriet medvetet om vilka effek-     ring. För att starta avgiftsbelagd serviceverkam-
16532:         ter affårsverksamheten vid yrkesläroan-        het kan en läroanstalt beviljas statsandel enligt
16533:         stalterna har på konkurrensen, och står        prövning.
16534:         detta för sin del i strid med statsmaktens         Situationen i läroanstalter som bedriver av-
16535:         principiella linje, och borde den offentliga   giftsbelagd serviceverksamhet kan granskas ur
16536:         sektorn avstå från den ifrågasatta verk-       olika synvinklar: i konkurrenslagstiftnings- och
16537:         samheten?                                      näringsidkarperspektiv samt samhällspolitiskt
16538:                                                        och utbildningspolitiskt perspektiv. Lagen om
16539:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          konkurrensbegränsningar utgår från att offentlig
16540: anföra följande:                                       subventionering av tjänster och varor är förbju-
16541:                                                        den om den snedvrider konkurrensen på markna-
16542:     Yrkesläroanstalternas grunduppgift är att an-      den. Således borde läroanstalterna inte ha möj-
16543: ordna för dem föreskriven grundutbildning och          lighet att använda statligt och kommunalt stöd
16544: påbyggnadssutbildning samt annan utbildnings-          för avgiftsbelagd serviceverksamhet. Saken mås-
16545: verksamhet. Vid yrkesläroanstalterna kan också         te likväl ses också ur ett samhällspolitiskt och
16546: ordnas service- och forskningsverksamhet som           u tbildningspolitiskt perspektiv. I undervisnings-
16547: stöder eller nära ansluter sig till den utbildning     situationerna uppstår olika prestationer och
16548: som ges i läroanstalten.                               tjänster som läroanstalterna säljer på markna-
16549:     Den tidigare lagstiftningen innehöll ett villkor   den. Läroanstalternas avgiftsbelagda verksam-
16550: för huvudmannen om att en läroanstalt inte fick        het omfattar också sådana områden där egentli-
16551: drivas i vinstgivande syfte. 1 samband med refor-      ga näringsidkare inte förekommer. Avsikten med
16552: men av statsandelssystemet 1993 slopades detta         den avgiftsbelagda serviceverksamheten är att
16553: hinder. Yrkesläroanstalterna kan bedriva av-           stöda och främja läroanstaltens pedagogiska
16554: giftsbelagd serviceverksamhet enligt de gällande       mål. Avsikten med verksamheten är att stärka
16555: bestämmelserna. I den regeringsproposition om          läroanstaltens kontakter med arbetslivet och ut-
16556: utbildningslagstiftningen, (RP 86/1997 rd), som        veckla läroanstalterna som en del av infrastruk-
16557: nu behandlas i riksdagen föreslås emellertid på        turen i anslutning till kompetensen och innova-
16558: nytt att utbildning inte skall få ordnas i syfte att   tionssystemet. Dessutom bör man observera att
16559: nå ekonomisk vinst.                                    en prestation som uppkommit i samband med
16560:     1 lagen om finansiering av undervisnings- och      undervisning inte alltid motsvarar den fullödiga
16561: kulturverksamhet (705/1992) bestäms om finan-          prestation som en näringsidkare säljer.
16562: sieringen av läroanstalter som drivs av en koru-          Undervisningsministeriet tycker att det sett ur
16563: mun, samkommun, privat sammanslutning eller            de privata näringsidkarnas synvinkel är förståe-
16564: stiftelse. Enligt lagen beviljas läroanstalterna       ligt att anse att sådana läroanstalter som bedriver
16565: statsunderstöd för anläggnings- och driftskost-        avgiftsbelagd serviceverksamhet borde granskas
16566: nader. Statsandelen är kalkylmässig och den be-        utgående från lagen om konkurrensbegränsning-
16567: stäms enligt ett på förhand avgjort pris per enhet     ar. På samma gång måste man likväl vid gransk-
16568: och enligt prestationer. Priset per enhet beräknas     ningen uppmärksamma de samhällspolitiska och
16569: vartannat år på basis av de faktiska kostnaderna       utbildningspoltitiska aspekterna så att näringsli-
16570: för utbildningen. Vid beräkningen beaktas inte         vet säkras en fungerande infrastruktur. Upp-
16571: kostnaderna för den avgiftsbelagda serviceverk-        komsten av eventuella problem i samband med
16572: samheten. Statsandelen betalas till läroanstal-        den avgiftsbelagda serviceverksamheten kan
16573:                                           KK 1194/1997 vp                                          5
16574: 
16575: minskas genom att man följer öppenhetsprinci-        konkurrensfrågor som ansluter sig tili verksam-
16576: pen inom läroanstalternas affårsverksamhet.          het inom den yrkesinriktade utbildningen som
16577: Verksamhetsprinciperna bör diskuteras med fö-        bäst behandlas i samråd mellan undervisnings-
16578: reträdare för företagare och läroanstalter. Un-      ministeriet och konkurrensmyndigheterna.
16579: dervisningsministeriet konstaterar ytterligare att
16580: 
16581:      Helsingforsden 18 december 1997
16582: 
16583:                                                       U ndervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
16584:                                            KK 1195/1997 vp
16585: 
16586: Kirjallinen kysymys 1195
16587: 
16588: 
16589: 
16590: 
16591:                                    Liisa Hyssälä/kesk: Hallituksen suhtautumisesta Kauppatalo Han-
16592:                                        sel Oy:n erityisasemaan julkisissa hankinnoissa
16593: 
16594: 
16595:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16596: 
16597:     Kauppatalo Hansel Oy on julkisista hankin-        kissektorin ostajatahon kannalta. Näkemyksem-
16598: noista annetun lain nojalla saanut erityisaseman      me on, että pienyrityksillä ei ole mahdollisuuksia
16599: hankinta yksikkönä, joka julkisen sektorin puo-       kilpailuttamiseen eikä toisaalta Hansel-kortti-
16600: lesta yhteishankinnoissa järjestää tarjouskilpai-     käytäntöön, mistä seuraa, että hankinnat keskit-
16601: lun yrityksille. Vaikka Kauppatalo Hansel Oy          tyvät ja johtavat mm. kaupan ketjuuntumisil-
16602: pyrkiikin valitsemaan kilpailukykyisimmät sopi-       miöön.
16603: jakumppanit, aina näin ei välttämättä tapahdu.           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
16604: Esimerkiksi kunnan kannalta kokonaistaloudel-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16605: lisesti edullisimman ratkaisun harkitsemiseen         nioittavasti ministeri Kalliomäen vastattavaksi
16606: liittyy varsin monia tekijöitä. Ei ole perusteltua,   seuraavan kysymyksen:
16607: että julkisyhteisöjen kilpailuttamisvelvollisuus
16608: poistuu, jos hankinta tehdään Kauppatalo Han-                   Onko ministeriö tietoinen Kauppatalo
16609: sel Oy:n kautta. Samalla Hansel Oy saa yksityis-             Hansel Oy:n erityisasemastaja suunnitel-
16610: oikeudellisena yhteisönä kilpailuetua muihin sa-             Iaanko erityisaseman poistoa, koska ny-
16611:  moilla markkinoilla toimiviin yrityksiin nähden.            kytilanteessa tehokkuus julkisissa han-
16612:     Osa Kauppatalo Hansel Oy:n yleissopimuk-                 kinnoissa kärsii, siitä aiheutuu kilpailu-
16613:  siin perustuvasta kaupasta tulee jatkossa tapah-            vääristymiä ja sitä kautta taloudellisen
16614:  tumaan Hansel-kortilla. Hansei-kortin käyttö                kilpailun heikentymistä?
16615:  tulee olemaan mahdollisimman vaivatonta jul-
16616: 
16617:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
16618: 
16619:                                           Liisa Hyssälä /kesk
16620: 
16621: 
16622: 
16623: 
16624:  70136
16625: 2                                           KK 1195/1997 vp
16626: 
16627: 
16628: 
16629: 
16630:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16631: 
16632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         nön noudattaminen. Mikä tahansa taho tai yritys
16633: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          voi toimia tällaisena ns. hankinta-agenttina toi-
16634: olette toimittaneet valtioneuvoston asianomai-         meksiannon perusteella. Kaikilla yrityksillä on
16635: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa         siten mahdollisuus järjestää tarjouskilpailuja
16636: Hyssälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          hankintayksiköiden puolesta.
16637: n:o 1195:                                                  Kauppatalo Hansel Oy perustettiin 1.1.1995
16638:                                                        muodostamaila Valtion hankintakeskuksesta
16639:           Onko ministeriö tietoinen Kauppatalo         valtion omistama osakeyhtiö. Kuten laissa Val-
16640:        Hansel Oy:n erityisasemasta ja suunnitel-       tion hankintakeskuksen muuttamisesta osake-
16641:        laanko erityisaseman poistoa, koska ny-         yhtiöksi (1508/1994) säädetään, yhtiö perustet-
16642:        kytilanteessa tehokkuus julkisissa han-         tiin julkishallinnon tarpeisiin erikoistuneeksi
16643:        kinnoissa kärsii, siitä aiheutuu kilpailu-      hankinta- ja jakeluorganisaatioksi, materiaali-
16644:        vääristymiä ja sitä kautta taloudellisen        hallinnon asiantuntijayksiköksi sekä muuta nii-
16645:        kilpailun heikentymistä?                        hin liittyvää toimintaa varten. Lain mukaan
16646:                                                        Kauppatalo Hansel Oy toimii hankintalain tar-
16647:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           koittamana hankintayksikkönä valtion virasto-
16648: vasti seuraavaa:                                       jenja laitosten osalta. Osakeyhtiötä perustettaes-
16649:                                                        sa ja lakia säädettäessä sovittiin eri sidosryhmien
16650:     Julkisista hankinnoista annetun lain (1505/        kesken, että Kauppatalo Hansel Oy ei myy yksi-
16651: 1992) 5 §:n 1 momentin mukaanjulkisen hankin-          tyiselle sektorille ja sen asiakkaina voivat olla
16652: tayksikön ei tarvitse järjestää tarjouskilpailua       vain julkisyhteisöt. Millään julkisen sektorin yk-
16653: yhteishankinnassa, kun hankinta tehdään sellai-        siköllä ei kuitenkaan ole pakkoa tai velvollisuut-
16654: selta hankintayksiköltä, joka on noudattanut           ta Hansel Oy:n palvelujen käyttämiseen.
16655: hankintalain säännöksiä hankinnan tekemisestä.             Kauppatalo Hansel Oy jatkaa Valtion han-
16656: Lain 5 §:n 2 momentissa säädetään, että hankin-        kintakeskuksen toimintaa omistajan, tehtävien,
16657: ta yksikön, joka antaa hankinnan toisen tehtä-         asiakaskunnan tai muiden sidosryhmien muuttu-
16658: väksi, on asetettava ehdoksi, että hankinnan te-       matta. Hansel Oy on edellä mainittujen lainsää-
16659: kijä noudattaa, mitä hankintalaissa säädetään.         dännöllisten puitteiden sisällä määrittänyt toi-
16660: Eduskunta on 24 päivänä marraskuuta hyväksy-           minta-ajatuksekseen mahdollistaa julkisen sek-
16661: nyt hallituksen esityksen, jossa esitettiin tämän      torin toiminnan tehostumisen tarjoamalla asiak-
16662: lainkohdan muuttamista siten, että kyseiset            kaille kannattavan vaihtoehdon materiaali- ja
16663: säännökset yhdistettiin samaan, 5 §:n 3 moment-        hankintatoimintojen ratkaisuksi. Hansel Oy:n
16664: tiin. Lisäksi esityksessä ehdotettiin lakiin otetta-   toiminnan perustana on, että julkinen yksikkö
16665: vaksi uusi termi "yhteishankintayksikkö". Muu-         voi keskittyä ydintoimintansa hoitamiseen ja so-
16666: tokset ovat teknisiä eivätkä vaikuta lain sisäl-       pia halutessaan tukitoimintoihin kuuluvan han-
16667: töön.                                                  kinta- ja materaalitoimintojen työnjaosta Hansel
16668:     Kyseessä olevat lainkohdat koskevat kaikkia        Oy:n kanssa. Hansel Oy:n on tuotettava omista-
16669: ns. yhteishankintoja, joissa toinen hankintayk-        jan vaatima kohtuullinen korko sidotulle pää-
16670: sikkö tai useiden hankintayksiköiden yhteenliit-       omalle, mutta sen tulos realisoituu kuitenkin
16671: tymä tekee hankinnan toisen hankintayksikön            pääosin julkishallinnon asiakkaille yhteishan-
16672: puolesta. Säännösten tarkoituksena on välttää          kintojen kautta ja erityisesti prosessikustannus-
16673: turhaa kaksinkertaista kilpailuttamista, ja ne         ten alenemisesta tulevina säästöinä.
16674: koskevat Kauppatalo Hansel Oy:n lisäksi myös               Julkisten hankintayksiköiden hankintatapah-
16675: useita muita tapauksia, kuten esimerkiksi kun-         tumista valtaosa (80%) on alle tuhannen markan
16676: tien yhteishankintojaan varten muodostamia             kertaostoja, joissa hankinnan prosessi- ja sivu-
16677: hankintarenkaita. Säännökset sallivat myös han-        kustannukset ylittävät hankinnan arvon monin-
16678: kinnan antamisen toisen yksikön tehtäväksi             kertaisesti. Näitä päivittäisiä pienhankintoja
16679: aina, jos ehdoksi asetetaan hankintalainsäädän-        varten Kauppatalo Hansel Oy on kehittänyt
16680:                                             KK 1195/1997 vp                                              3
16681: 
16682: Hansel-kortin,jonka avulla hankintayksikkö voi          lutessaan käyttää Hansel Oy:n palveluja hyväk-
16683: saada yhteishankintojen ostopotentiaalia vas-           seen suoraan ilman uuden tarjouskilpailunjärjes-
16684: taavat alennukset ja sekä hankintayksikkö että          tämistä, mutta kuntasektorille Hansel Oy tarjoaa
16685: toimittaja säästävät prosessikustannuksiaan.            tuotteitaan ja palvelujaan vain tarjouskilpailujen
16686: Hansel Oy tekee Hansei-korttisopimukset avoi-           perusteella.
16687: men tarjouskilpailun perusteella. Tämän jälkeen            Julkisten hankintojen lainsäädäntö edellyttää,
16688: kukin asiakasorganisaatio päättää, ottaako se           että julkisyhteisöt, kuten kunnat ja kuntayhty-
16689: käyttöönsä Hansel-kortit, ja sen jälkeen hankin-        mät, tekevät hankintansa lähtökohtaisesti tar-
16690: takohtaisesti, suorittaako se niillä hankintoja.        jouskilpailun perusteella. Tarjouskilpailussa tar-
16691:     Osa Hansei-korttisopimuksista on tehty valta-       jouksista on hyväksyttävä joko tarjouspyynnös-
16692: kunnallisten ketjujen kanssa, mutta Hansel Oy           sä määriteltyjen kriteerien mukaisesti kokonais-
16693: järjestää lisäksi jatkuvasti paikallisia, talous-       taloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.
16694: aluekohtaisia tarjouskilpailuja ja tekee sopimuk-       Hankintoja ei saa kytkeä esimerkiksi aluepolitii-
16695: sia paikallisten yrittäjien kanssa. Talousaluekoh-      kan tai paikallisen infrastruktuurin kehittämi-
16696: taisista tarjouskilpailuista ilmoitetaan mm. pai-       seen.
16697: kallisissa sanomalehdissä ja asiasta tiedotetaan           Kauppatalo Hansel Oy:n toiminnan voidaan
16698: myös aktiivisesti esimerkiksi yrittäjäjärjestöille.     katsoa tehostavanjulkisten varojen käyttöä jul-
16699: Tähän asti järjestettyjen tarjouskilpailujen pe-        kisissa hankinnoissa sekä prosessikustannuksis-
16700: rusteella on kullakin talousalueella tehty keski-       sa että itse hankintakustannuksissa saavutetta-
16701: määrin 30 sopimusta paikallisten yritysten kans-        vien säästöjen kautta. Tuomalla Hansei-kortti-
16702: sa. Valtaosa Hansei-korttitoimittajista on pieniä       järjestelmällä myös pienet päivittäishankinnat
16703: ja keskisuuria yrityksiä, ja esimerkiksi Hämeen-        kilpailun piiriin Hansel Oy on lisännyt hankinto-
16704: linnan alueella toimittajista on alle viiden työnte-    jen taloudellista tehokkuutta entisestään. Julkis-
16705:  kijän yrityksiä 54 %ja Kouvolan-Kuusankos-             ten hankintojen tehokkuuden ja niissä tapahtu-
16706:  ken alueella jopa 70 %.                                van kilpailun kannalta Hansel Oy:n asema ei ole
16707:     Kauppatalo Hansel Oy kilpailuttaa kaikki            ongelmallinen, päinvastoin. Kauppatalo Hansel
16708:  hankintansa hankintalain mukaisissa menette-           Oy:n asemaa tullaan tarkastelemaan sen toimin-
16709:  lyissäja ilmoittaa niistä hankintalain määräysten      nan ja tarkoituksen pohjalta laajemmassa yhtey-
16710:  mukaisesti. Kaikilla yrityksillä on mahdollisuus       dessä yhdessä muiden valtionyhtiöiden aseman
16711:  osallistua Hansel Oy:n järjestämiin tarjouskil-        kanssa.
16712:  pailuihin. Valtion virastot ja laitokset voivat ha-
16713:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
16714:                                                        Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
16715: 4                                        KK 1195/1997 vp
16716: 
16717: 
16718: 
16719: 
16720:                                       Tili Riksdagens Talman
16721: 
16722:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        upphandlingen åt dem. Enligt bestämmelserna är
16723: anger har Ni, Fru Talman, till verderbörande       det dessutom alltid tillåtet att ge en upphandling
16724: medlem av statsrådet översänt följande av riks-    i uppdrag åt en annan upphandlingsenhet, om
16725: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål       man ställer som villkor att den som företar upp-
16726: nrl195:                                            handlingen följer bestämmelserna i lagstiftning-
16727:                                                    en angående offentlig upphandling. Viiken in-
16728:           Är ministeriet medvetet om den sär-      stans eller vilket företag som helst kan på upp-
16729:        ställning som Handelshuset Hansel Ab        drag fungera som en s.k. upphandlingsagent.
16730:        har och finns det några planer på att av-   Alla företag har sålunda möjlighet att anordna
16731:        skaffa denna särställning, eftersom den     anbudstävlingar för upphandlingsenheternas
16732:        offentliga upphandlingens effektivitetet    räkning.
16733:        blir lidande i den nuvarande situationen       Handelshuset Hansel Ab grundades den 1 ja-
16734:        och eftersom den leder tili snedvridning    nuari 1995 så att Statens upphandlingscentral
16735:        av konkurrensen och därigenom tili mins-    ombildades tili ett statsägt aktiebolag. Så som det
16736:        kad ekonomisk konkurrens?                   stadgas i lagen om ombildande av Statens upp-
16737:                                                    handlingscentral tili aktiebolag (150811994) bil-
16738:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      dades bolaget som en specialiserad upphand-
16739: anföra följande:                                   lings- och distributionsorganisation för den of-
16740:                                                    fentliga förvaltningens behov och som sakkun-
16741:    Enligt 5 § 1 mom. lagen om offentlig upphand-   nigenhet på materialförvaltningens område samt
16742: ling (1505/1992) behöver en offentlig upphand-     för annan verksamhet i samband med dessa upp-
16743: lingsenhet inte anordna någon anbudstävlan vid     gifter. Enligt lagen skall Handelshuset Hansel Ab
16744: kollektiv upphandling, om upphandlingen före-      fungera som en i lagen om offentlig upphandling
16745: tas hos en sådan upphandlingsenhet som redan       avsedd upphandlingsenhet för statens ämbets-
16746: har iakttagit nämnda lags stadganden om upp-       verk och inrättningar. 1 samband med att aktie-
16747: handling. Paragrafens 2 mom. innehåller be-        bolaget bildades och lagen stiftades träffades en
16748: stämmelser om att en upphandlingsenhet som ger     överenskommelse mellan intressenterna om att
16749: en upphandling i uppdrag åt en annan enhet skall   Handelshuset Hansel Ab inte skall sälja tili den
16750: ställa som villkor att den som företar upphand-    privata sektorn och att endast offentliga samfund
16751: lingen iakttar vad som stadgas i nämnda lag.       kan vara dess kunder. lngen av enheterna inom
16752: Riksdagen har den 24 november godkänt reger-       den offentliga sektorn är dock skyldig eller
16753: ingens proposition med förslag tili ändring av     tvungen att anlita Hansel Ab:s tjänster.
16754: detta lagrum så att bestämmelserna i fråga sam-       Handelshuset Hansel Ab fortsätter Statens
16755: manförs tili ett moment, nämligen 5 § 3 mom.       upphandlingscentrals verksamhet utan att ägare,
16756: Dessutom föreslogs det att en ny term "enhet för   uppgifter, kundkrets eller andra intressentgrup-
16757: kollektiv upphandling" intas i lagen. Ändringar-   per har ändrats. lnom ovan nämnda lagstift-
16758: na är av teknisk natur och påverkar inte lagens    ningsmässiga ramar har Handelshuset Hansel
16759: innehåll.                                          Ab definierat sin verksamhetside så att bolagets
16760:    Lagrummen i fråga omfattar all s.k. kollektiv   verksamhet syftar tili att möjliggöra en effektive-
16761: upphandling vid viiken en upphandlingsenhet el-    ring av verksamheten inom den offentliga sek-
16762: ler en sammanslutning av upphandlingsenheter       torn genom att erbjuda kunderna ett lönsamt
16763: företar upphandlingen för någon annan upp-         alternativ för skötsel av materia!- och upphand-
16764: handlingsenhets räkning. Syftet med bestämmel-     lingsfunktionerna. Hansel Ab:s verksamhet
16765: serna är att undvika onödigt, dubbelt anbudsför-   grundar sig på iden att en enhet på den offentliga
16766: farande och bestämmelserna gäller utöver Han-      sektorn kan koncentrera sig på sina huvudupp-
16767: delshuset Hansel Ab också flera andra fall, tili   gifter och vid behov träffa en överenskommelse
16768: exempel sådana upphandlingsringar som kom-         med Handelshuset Hansel Ab om arbetsfördel-
16769: munerna har bildat för att sköta den kollektiva    ningen som gäller upphandlings- och materia!-
16770:                                               KK 1195/1997 vp                                              5
16771: 
16772: funktionerna, som hör tili stödfunktionerna.                 Vid all upphandling som Handelshuset Hansel
16773: Hansel Ab skali ge en sådan skälig ränta på               Ab företar låter bolaget leverantörerna konkur-
16774: bundet kapital som ägaren kräver men bolagets             rera enligt de förfaranden om vilka det bestäms i
16775: resultat realiseras dock huvudsakligen i de inbe-         lagen om offentlig upphandling och bolaget in-
16776: sparingar som kunderna inom den offentliga för-           formerar om dettai enlighet med bestämmelser-
16777: valtningen gör genom kollektiv upphandling och            na i nämnda lag. Alla företag har möjlighet att
16778: särskilt i form av nedsatta processkostnader.             deltaide anbudstävlingar som anordnas av Han-
16779:     Huvudparten (80 %) av den upphandling som             sel Ab. Statliga ämbetsverk och inrättningar kan
16780: de offentliga upphandlingsenheterna företar be-           vid behov utnyttja Hansel Ab:s tjänster direkt
16781: står av engångsköp vars värde understiger tusen           utan att någon ny anbudstävlan anordnas men
16782: mark och vid viiken process- och bikostnaderna            när det gäller den kommunala sektorn erbjuder
16783: tlerdubbelt överskrider upphandlingens värde.             Hansel Ab sina produkter och tjänster endast på
16784: För denna dagliga upphandling i mindre skala              basis av anbudstävlingar.
16785: har Hansel Ab utvecklat ett Hanselkort. Genom                1 lagstiftningen angående offentlig upphand-
16786: att använda detta kort kan en upphandlingsenhet           ling förutsätts att offentliga samfund, såsom
16787: få sådana rabatter som motsvarar köppotentia-             kommuner och samkommuner, i princip företar
16788: len vid koliektiv upphandling och både upphand-           sin upphandlingpå basis av anbudstävlingar. Vid
16789: lingsenheten och leverantören gör inbesparingar           en anbudstävlan skall bland anbuden antas det
16790: i sina processkostnader. Hansel Ab träffar samt-          som enligt de kriterier som har definierats på
16791: liga Hanselkortavtal på basis av en öppen anbud-          anbudsbegäran är som helhet ekonomiskt mest
16792: stävlan. Därefter fattar var och en av kundorga-          förmånligt eller som har det billigaste priset.
16793: nisationerna beslut om de skall ta Hansel-kort            Upphandlingen får inte kopplas tili t.ex. regio-
16794: ibruk eller inte och därefter, från fali tili fali, om    nalpolitisk utveckling eller tili utveckling av den
16795:  Hanselkort skali användas vid upphandlingen              lokala infrastrukturen.
16796: eller inte.                                                  Handelshuset Hansel Ab:s verksamhet kan
16797:     En del av Hanselkortavtalen har träffats med          anses resultera i en effektiverad användning av
16798:  riksomfattande kedjor men Hansel Ab anordnar             offentliga medel vid offentlig upphandling ge-
16799:  dessutom fortlöpande lokala anbudstävlingar              nom de inbesparingar som åstadkoms både i
16800:  inom olika ekonomiska regioner och träffar avtal         processkostnaderna och i själva anskaffnings-
16801:  med lokala leverantörer. Annonser om anbuds-             kostnaderna. Tili följd av att Hansel Ab med
16802:  tävlingar inom en viss ekonomisk region publice-         hjälp av Hanselkortsystemet har utvidgat an-
16803:  ras bl.a. i lokaltidningar och information ges           budsförfarandet tili att omfatta även daglig upp-
16804:  också annars aktivt ut tili bl.a. företagarorgan-        handling i mindre skala har upphandlingens eko-
16805:  isationer. På basis av de anbudstävlingar som            nomiska effektivitet ytterligare ökat. Med tanke
16806:  hittills har anordnats har i genomsnitt 30 avtal         på den offentliga upphandlingens effektivitet och
16807:  träffats med lokala företag i var och en av de           konkurrensen vid offentlig upphandling är Han-
16808:  ekonomiska regionerna. Huvudparten av de Ie-             delshuset Hansel Ab:s ställning inte problema-
16809:  verantörer som omfattas av systemet med Han-             tisk, utan tvärtom. Handelshuset Hansel Ab:s
16810:  selkort är små och medelstora företag, och tili          ställning kommer att granskas utgående från bo-
16811:  exempel i Tavastehusregionen är 54 % och i               lagets verksamhet och ändamål i ett större sam-
16812:  Kouvola-Kuusankoskiregionen upp tili 70 %                manhang i samband med att andra statsägda
16813:  av Ieverantörerna företag med fårre än 5 anställ-        bolags stälining skali granskas.
16814:  da.
16815: 
16816:       Helsingforsden 15 december 1997
16817: 
16818:                                                          Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
16819:                                           KK 1196/1997 vp
16820: 
16821: Kirjallinen kysymys 1196
16822: 
16823: 
16824: 
16825: 
16826:                                   Raimo Holopainen /sd: Henkisen ilmapiirin kiristymisestä työpai-
16827:                                      koilla
16828: 
16829: 
16830:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
16831: 
16832:    Henkinen hyvinvointi on ollut viime vuosien      taan eikä uskalla hakea tai saa apua mistään.
16833: aikana koetuksella, kun työttömyys on pysytellyt    Tällainen painostustoiminta ei ole oikein! Työn-
16834: korkealla tasolla. Hyvin monet työttömyydestä       tekijän henkisen alistamisen estämiseksi ei ole
16835: kärsivät ihmiset ovat kokeneet näköalattomuut-      tehty juuri mitään. Henkistä alistamista on ollut
16836: ta ja menettäneet uskonsa tulevaisuuteen sekä       aiemminkin, mutta laman seurauksena se on li-
16837: luottamuksensa päättäjiin. Toisaalta monilla        sääntynyt. Ei ole henkilöä, joka auttaisi väärin-
16838: työpaikoilla ovat työntekijät ylirasittuneita ja    kohdeitua työntekijää tai virkamiestä.
16839: loppuunpalamassa tai jo palaneet. Liekö syynä          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
16840: kilpailu työpaikoista ja oman aseman turvaami-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
16841: nen tai koventunut asenne työtovereita ja alaisia   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
16842: kohtaan, kun eri työyhteisöissä myös henkinen       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
16843: painostus on lisääntynyt? On tapauksia, joissa
16844: työntekijä on tullut väärinkohdelluksi. Häntä on               Onko Hallitus tietoinen henkisen ilma-
16845: pompoteltu työtehtävistä toiseen ja työnteko on             piirin kiristymisestä työpaikoilla, ja
16846: tehty lähes mahdottomaksi. Myös irtisanomisilla                mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
16847: on peloteltu. Tällaisissa tapauksissa työntekijä            jaamiseksi?
16848: murtuu ja voi luovuttaa kamppailun oikeuksis-
16849: 
16850:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997
16851: 
16852:                                        Raimo Holopainen /sd
16853: 
16854: 
16855: 
16856: 
16857: 270136
16858: 2                                          KK 1196/1997 vp
16859: 
16860: 
16861: 
16862: 
16863:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
16864: 
16865:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        sesta ei juuri puhuttu. Vuonna 1991 mietintönsä
16866: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         jättäneen Työolokomitean teettämissä selvityk-
16867: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sissä kiinnitettiin painokkaasti huomiota kiireen
16868: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            ja sosiaalisten suhteiden ongelmien kasvuun.
16869: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Verrattaessa esimiehiltä ja työtovereilta saatavaa
16870: sen n:o 1196:                                         tukea ja rohkaisua suomalaisilla työpaikoilla
16871:                                                       vastaavaan tilanteeseen Ruotsissa jouduttiin to-
16872:           Onko Hallitus tietoinen henkisen ilma-      teamaan, että tuki ja rohkaisu on vähäistä, risti-
16873:        piirin kiristymisestä työpaikoilla, ja         riidat sen sijaan hälyttävän yleisiä. Komitean eh-
16874:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-        dotus kehittää työturvallisuuslainsäädäntöä
16875:        jaamiseksi?                                    niin, että siinä otettaisiin huomioon työyhteisö-
16876:                                                       jen sosiaalinen toimivuus sekä työolojen fyysisen
16877:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ja henkisen terveyden tavoitteet, oli vastaus ha-
16878: taen seuraavaa:                                       vaittuihin psykososiaalisen toimivuuden ongel-
16879:                                                       miin. Kuluvan syksyn aikana eduskunnassa vah-
16880:     Työolojen kehittymistä Suomessa on aiemmin        vistettu työturvallisuuslain 9 §:n muutos, jossa
16881: seurattu tapaturmatilastojen ja ammattitautire-       työsuojelutoimista päätettäessä edellytetään
16882: kisterien avulla. Kuitenkin jo 1970-luvulla alet-     otettavan huomioon työntekijän ikääntyminen
16883: tiin ymmärtää, että tutkimalla ja tilastoimalla       ja työsuojelun toimintaohjelmiin sisällytetään
16884: vain työpaikkojen fyysisiä tekijöitä ei kuva siitä,   työkykyä ylläpitävä toiminta, on omalta osal-
16885: miten työtätekevä väestö kokee selviävänsä työs-      taan tukemassa tämänsuuntaista lainsäädännön
16886: sä, tule riittävän tarkaksi. Niinpä Tilastokeskuk-    kehittämistä.
16887: sen toimesta Suomessa on alettu systemaattisesti         Lainsäädännönisin keinoin kysyjän mainitse-
16888: seurata fyysisten työolojen lisäksi myös psyyk-       mat ongelmat voidaan korjata tai ehkäistä kui-
16889: kisten ja sosiaalisten työolojen kehittymistä jo      tenkin vain osittain. Ruotsissa tuli voimaan eri-
16890: vuodesta 1977. Sittemmin Tilastokeskus on teh-        tyinen säädös henkisestä väkivallasta vuonna
16891: nyt suuria, työolojen kehitystä laajasti kartoitta-    1993, mutta silti mobbauksen ongelmat ovat ol-
16892: via henkilökohtaisen haastattelun keinoin toteu-      leet siellä julkisuudessa esillä vähintään yhtä nä-
16893: tettavia tutkimuksia vuosina 1984, 1990 ja 1997.      kyvästi kuin ennen säädöstä. Lainsäädännöllis-
16894: Kuluvan vuosikymmenen alusta työministeriö            ten toimien lisäksi tarvitaan työpaikkakohtaisia
16895: on koonnut vuosittain työolotietoja ns. työolo-       tekoja. Niitä varten Suomessa on tehty lukuisia
16896: barometrin avulla. Sen lisäksi kunta-ala on ollut     sopimuksia, suosituksiaja oppaita sekä toteutet-
16897: ja on edelleen Kunta-Suomi 2004 -projektin an-        tu kehittämishankkeita. Työterveyshuollon neu-
16898: siosta varsin laajan seurannan ja kehittämistyön      vottelukunta on toimittanut Hyvä työterveys-
16899: kohteena. Kuluvan syksyn aikana julkistettu           huoltokäytäntö -oppaan, Työterveyslaitoksella
16900: Työterveyslaitoksen tutkimus "Työuupumus              jatketaan laajaa Terve ja tuottava työyhteisö
16901: Suomen työikäisellä väestöllä" on tuonut lisäva-      -ohjelmaa, Euroopan unionin sosiaalirahaston
16902: laisua työtätekevän väestön selviytyvyydestä          avustamana on eri puolilla Suomea käynnissä
16903: työuupumuksen näkökulmasta. Lukuisista tut-           lukuisia työkyvyn ylläpitämistä edistäviä ohjel-
16904: kimuksista saadut tiedot ovat paitsi selventäneet     mia, työsuojelupiirit yhdessä ammatti- ja työn-
16905: kuvaa työolojen kehittymisestä niin myös anta-        antajajärjestöjen kanssa ovat kuluvan vuoden
16906: neet aihetta huoleen henkisen ilmapiirin kiristy-     aikana kampanjoineet ja vuoden 1998 aikana
16907: misestä, kuten kysyjäkin toteaa.                      tulevat edelleen kampanjoimaan työpaikkakiu-
16908:    Jaksamisen, loppuunpalamisen ja työuupu-           saamisen vähentämiseksi. Voi siis perustellusti
16909: muksen ongelmista on Suomessa keskusteltu jo          sanoa, että henkisen väkivallan ehkäisemiseksi ja
16910: 1980-luvun puolivälistä saakka. Keskustelu tosin      työilmapiirin parantamiseksi on tehty paljonkin.
16911: näytti vaimenevan nousukauden viimeisinä vuo-         Silti noin 100 000 työssäkäyvää kokee vuosittain
16912: sina. Myöskään 1990-luvun alussa työuupumuk-          joutuvansa henkisen väkivallan kohteeksi,
16913:                                            KK 1196/1997 vp                                               3
16914: 
16915: 165 000 työskentelee vakavan työuupumuksen            laan lisätään ammattitaitoa valmentavalla kou-
16916: tilassa ja työmarkkinoiden ulkopuolelle uhkaa         lutuksella. Työpaikkojen oman työsuojeluhenki-
16917: pudota joka kymmenes työkyinen.                       löstön valmennusta, ammattitaitoa ja tehtäviä
16918:     Työelämä on vakavassa mutta myös haasteel-        henkisen hyvinvoinnin edistämisessä tulisi jat-
16919: lisessa murroksessa. Murros ei selity pelkästään      kossa tehostaa.
16920: taloudellisin tekijöin, ei myöskään voi sanoa, että      Kysyjän mainitsemista henkisenja sosiaalisen
16921: kyse on vain laman seurauksesta. Tutkijoiden          hyvinvoinnin tekijöistä on Tilastokeskuksen ku-
16922: näkemysten mukaan työpaikkojen, ammattien ja          luvana syksynä toteuttamassa Työolot 1997
16923: alojenkin välillä on tapahtunut eriarvoistumista,     -kyselyssä koottu ta vailista yksi tyisk oh taisempia
16924: polarisoitumista. Joidenkin työpaikkojen tilanne      tietoja. Työpaikat ja niiden henkistä hyvinvoin-
16925: on selvästi hyvä ja jopa entisestään parantunut       tia kehittävät työsuojelun ja työterveyshuollon
16926: niin toimintakyvyn kuin henkisen ilmapiirinkin        ammattilaiset tulevat saamaan näitä tietoja käyt-
16927: suhteen. Toiset taas ovat toiminnallisessa kaaok-     töönsä vuoden 1998 aikana. Sosiaali- ja terveys-
16928: sessa tai henkisessä lamassa. Suomen työterveys-      ministeriö on siis hyvin tietoinen henkisessä ilma-
16929: henkilöstö on ammatillisesti valmiimpi kuin kos-      piirissä ja työntekijöiden selviytymisessä olevista
16930: kaan aiemmin ottamaan toiminnassaan huo-              ongelmista ja tulee omalta osaltaan tekemään
16931: mioon apua tarvitsevat työpaikat, samoin työ-         parhaansa työpaikkojen ja niiden henkilöstön
16932:  suojeluviranomaiset, joiden osaamista parhail-       tukemiseksi.
16933: 
16934:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
16935: 
16936:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
16937: 4                                           KK 1196/1997 vp
16938: 
16939: 
16940: 
16941: 
16942:                                          Till Riksdagens Talman
16943: 
16944:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Diskussionen verkade dock att avta under hög-
16945: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         konjunkturens senaste år. Inte heller under bör-
16946: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       jan av 1.?90-talet talades det just alls om utbränd-
16947: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              heten. Aven i det år 1991 lämnade betänkandet
16948: mål nr 1196:                                           på basis av de utredningar som gjorts fåsts med
16949:                                                        eftertryck uppmärksamhet vid ökningen av pro-
16950:           Är Regeringen medveten om den hård-          blemen beroende av brådska och sociala för-
16951:         nade atmosfåren på arbetsplatserna och         hållanden. Då manjämförde stöd och uppmunt-
16952:           vad ämnar Regeringen göra för att åt-        rande av förmän och arbetskamrater på de fin-
16953:         gärda ärendet?                                 ländska arbetsplatserna med motsvarande situa-
16954:                                                        tion i Sverige var man nödd att konstatera att
16955:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stöd och uppmuntran var liten, konflikterna där-
16956: anföra följande:                                       emot alarmerande allmänna. Kommittens för-
16957:                                                        slag att utveckla arbetarskyddslagstiftningen så
16958:     Utvecklingen av arbetsförhållandena har tidi-      att den också skulle beakta arbetsgemenskapens
16959: gare i Finland följts med hjälp av olycksfallssta-     sociala funktioner samt målsättningen för ar-
16960: tistik och registret över arbetssjukdomar. Man         betsförhållandenas fysiska och psykiska hälsa,
16961: började dock redan på 1970-talet förstå att man        var svaret på den iakttagna psykosociala funk-
16962: genom att forska i och statistikföra enbart de         tionens problem. Den under innevarande höst i
16963: fysiska faktorerna på arbetsplatserna, inte får en     riksdagen stiftade ändringen av lagen om skydd i
16964: tillräckligt klar bild av hur den arbetande befolk-    arbete 9 §, i viiken man vid beslutande om arbe-
16965: ningen upplever att de klarar sig i arbetet. Därför    tarskyddsåtgärder förutsätts beakta arbetstaga-
16966: har man på Statistikcentralens försorg i Finland       rens åldrande och i arbetarskyddets verksam-
16967: systematiskt börjat följa upp förutom de fysiska       hetsprogram inlemmas en arbetsförmågan upp-
16968: arbetsförhållandena också utvecklingen av de           rätthållande verksamhet, stöder för sin del en
16969: psykiska och sociala arbetsförhållandena redan         utveckling av lagstiftningen i denna riktining.
16970: från år 1977. Statistikcentralen har sedermera            Med lagstiftande ruedel kan de problem som
16971: under åren 1984, 1990 och 1997 utfört stora            frågeställaren nämner dock endast till en viss del
16972: undersökningar som baserar sig på personliga           korrigeras och förebyggas. 1 Sverige trädde en
16973: intervjuer för en bred kartläggning av utveckling-     särskild bestämmelse om psykiskt våld i kraft år
16974: en av arbetsförhållandena. Under innevarande           1993, men trots detta har mobbningens problem
16975: decennium har arbetsministeriet årligen samlat         där varit i offentligheten minst lika synligt som
16976: uppgifter om arbetsförhållandena med hjälp av          förut. Förutom lagstiftande åtgärder krävs ar-
16977: den s.k. Arbetsförhållandebarometern. Dess-            betsplatsvisa handlingar. Om dessa har det i Fin-
16978: utom har kommunbranschen varit och är fortfa-          land gjorts ett flertal avtal, rekommendationer
16979: rande tack vare projektet Kunta-Suomi 2004 ett         och instruktioner samt förverkligats utvecklings-
16980: objekt för en mycket omfattande uppföljning och        projekt. Företagshälsovårdens delegation har
16981: utvecklingsarbete. Den under innevarande höst          utarbetat en God företagshälsovårdspraxis-gui-
16982: publicerade undersökningen av lnstitutet för ar-       de, Institutet för arbetshygien fortsätter Pro-
16983: betshygien "Utbrändhet bland Finlands befolk-          grammet God och produktiv arbetsgemenskap,
16984: ning i arbetsför ålder" har gett tilläggsljus om hur   med stöd av Europeiska Unionens Socialfond
16985: den arbetande befolkningen klarar sig ur ut-           finns på olika håll i Finland ett flertal program
16986: brändhetens synvinkel. Uppgifter erhållna från         som befrämjar upprätthållandet av arbetsförmå-
16987: ett flertal undersökningar har gett orsak tili be-     gan, arbetarskyddsdistrikten har under inneva-
16988: kymmer över den hårdnade psykiska atmosfå-             rande år tillsammans med fack- och arbetsgivar-
16989: ren, såsom frågeställaren också konstaterar.           organisationerna fört en kampanj och fortsätter
16990:     Om orkandets och utbrändhetens problem             denna år 1998 för att minska arbetsplatsmobb-
16991: har diskuterats redan från mitten av 1980-talet.       ningen. Man kan alltså med fog säga att det gjorts
16992:                                             KK 1196/1997 vp                                             5
16993: 
16994: mycket för att förhindra psykiskt våld och för-        ser som är i behov av hjälp, likaså arbetarskydds-
16995: bättra atmosfåren på arbetsplatserna. Trots det-       myndigheterna vilkas kunnande som bäst för-
16996: ta upplever årligen l 00 000 arbetande att de rå-      bättras med utbildning som bygger upp yrkes-
16997: kar ut för psykiskt våld, 165 000 arbetar under ett    kunskapen. Träning, yrkeskunskap och uppgif-
16998: tillstånd av utbrändhet och var tionde hotas att       ter som befrämjar den psykiska välmågan borde
16999: slås ut från arbetsmarknaden.                          i fortsättningen effektiveras hos arbetsplatsernas
17000:     Arbetslivet befinner sig i en allvarlig men ock-   egna arbetsskyddspersonal.
17001: så utmanande brytningstid. Omvälvningen för-               De faktorer som gäller den psykiska och so-
17002: klaras inte enbart med ekonomiska faktorer,            ciala välmågan som frågeställaren nämner har i
17003: man kan heller inte säga att det enbart är fråga       den av Statistikcentralen denna höst verkställda
17004: om depressionens följder. Enligt forskarnas syn        Arbetsmiljöundersökningen 1997-intervjun sam-
17005: har det mellan arbetsplatserna, yrkena och bran-       manställts mer detaljerade uppgifter än tidigare.
17006: scherna skett en utveckling mot ojämlikhet och         Det yrkesfolk som utvecklar arbetsplatserna och
17007: polarisering. Situationen på en del arbetsplatser      deras psykiska välmåga kommer få dessa uppgif-
17008: är klart god och har till och med förbättrats från     ter tili sitt förfogande under år 1998. Social- och
17009: tidigare med hänsyn till såväl verksamhetsförmå-       hälsovårdsministeriet är således mycket medve-
17010: gan som den psykiska atmosfåren. Andra åter            tet om problemen i den psykiska atmosfåren och
17011: befinner sig i ett funktionellt kaos eller psykisk     arbetstagarnas förmåga att klara sig och kommer
17012: recession. Personalen inom företagshälsovården         för egen del att göra sitt bästa för att stöda
17013: i Finland är yrkesmässigt mer redo än någonsin         arbetsplatserna och deras personal.
17014: tidigare att isin verksamhet beakta de arbetsplat-
17015: 
17016:      Helsingfors den 18 december 1997
17017: 
17018:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
17019:                                           KK 1197/1997 vp
17020: 
17021: Kirjallinen kysymys 1197
17022: 
17023: 
17024: 
17025: 
17026:                                   Kyösti Karjula /kesk: Keksijöiden tuloverotuksen keventämisestä
17027: 
17028: 
17029: 
17030:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17031: 
17032:    Valtiovalta pyrkii monin eri tavoin rohkaise-        Edellä esitetyn kaltainen keksijöille myönnet-
17033: maan ihmisiä etsimään uusia keksintöjä, joista       tävä verovapaus kannustaisi kekseliäisyyteen-
17034: voitaisiin tehdä kaupallisia tuotteita. Vuonna       aineettoman luonnonvaramme käyttöön -ehkä
17035:  1994 käynnistettiin Inno-Suomi-projekti, joka       vähän samalla tavalla kuin luonnontieteiden ke-
17036: on myös yksi Suomen itsenäisyyden 80-vuotis-         räämisestä saatujen tulojen verovapaus kannus-
17037: juhlavuoden hankkeista. Projektin keskeinen ta-      taa poimimaan sieniä ja marjoja. Siten verova-
17038: voite on edistää työllisyyttä luovuuden ja uuden     paus olisi omiaan edistämään uuden yritystoi-
17039: yritystoiminnan kautta. Kansalaisia pyritään         minnanja sitä kautta uusien työpaikkojen synty-
17040: kannustamaan luovuuteen mm. Tasavallan Pre-          mistä.
17041: sidentin vuosittain jakamien Inno-Suomi-pal-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17042: kintojen kautta.                                     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17043:    Verotusratkaisuilla voitaisiin kuitenkin satun-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17044: naisia palkintoja tehokkaammin rohkaista kan-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17045: salaisia käyttämään luovuuttaan kaupallisesti
17046: hyödynnettävällä ja työllisyyttä edistäväliä ta-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
17047: valla. Keksijät pitäisikin vapauttaa tuloverosta            siin keksijöiden vapauttamiseksi tulove-
17048: keksinnön luovutuksesta ja käyttöluvista saatu-             rosta keksinnön luovutuksestaja käyttö-
17049: jen tavanomaisten tulojen osalta. Edellytyksenä             luvista saatujen tavanomaisten tulojen
17050: tälle verovapaudelle olisi se, että keksinnölle on          osalta, sekä
17051:  myönnetty patentti tai hyödyllisyysmallioikeus.               onko Hallituksella ylipäänsä aiko-
17052:  Tämänkaltainen verovapaus on EU-maista voi-                muksia aineettoman pääoman verotuk-
17053: massa ainakin Irlannissa.                                   sellisen aseman parantamiseksi?
17054: 
17055:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997
17056: 
17057:                                         Kyösti Karjula /kesk
17058: 
17059: 
17060: 
17061: 
17062: 270136
17063: 2                                         KK 1197/1997 vp
17064: 
17065: 
17066: 
17067: 
17068:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17069: 
17070:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      pautettaisiin tuloverosta keksinnön luovutukses-
17071: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ta ja käyttöluvista saatujen tavanomaisten tulo-
17072: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     jen osalta. Jos verotuksessa myönnettäisiin tiet-
17073: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti         tyihin ryhmiin kohdistuvia laajoja verovapauk-
17074: Karjulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       sia, verotusta monimutkaistettaisiin ja muren-
17075: n:o 1197:                                           nettaisiin veropohjaa. Tästä taas seuraisi, että
17076:                                                     toisten verovelvollisten verorasitusta jouduttai-
17077:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-      siin kiristämään entisestään. Jos keksijöiden ve-
17078:        siin keksijöiden vapauttamiseksi tulove-     rotusta olennaisesti lievennettäisiin, verovelvol-
17079:        rosta keksinnön luovutuksesta ja käyttö-     listen tasapuolinen kohtelu ei toteutuisi. Olisi
17080:        luvista saatujen tavanomaisten tulojen       myös vaikea perustella sitä, miksi juuri keksin-
17081:        osalta, sekä                                 nön luovutuksesta saatua tuloa olisi kohdeltava
17082:           onko Hallituksella ylipäänsä aiko-        eri tavoin kuin esimerkiksi yritystoiminnassa
17083:        muksia aineettoman pääoman verotuk-          syntyvää sellaista tuloa, joka suurelta osin perus-
17084:        sellisen aseman parantamiseksi?              tuu tuotekehitystoimintaan. Tällainen toiminta
17085:                                                     on luonteeltaan lähellä keksijäntoimintaa, vaik-
17086:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kei olekaan johtanut patenttiin. Tämän vuoksi
17087: vasti seuraavaa:                                    hallituksella ei ole tarkoitus lieventää yhden ryh-
17088:                                                     män, kuten tässä tapauksessa keksijöiden vero-
17089:    Tuloverolain 52 §:n mukaan verovelvollisen       tusta, kysymyksessä mainituilla tavoilla.
17090: saama korvaus patentista, tekijänoikeudesta tai         Veropohjan tulee olla mahdollisimman laaja
17091: muusta niihin verrattavasta oikeudesta on veron-    ja kattava, jolloin on edellytyksiä ryhtyä ansiotu-
17092: alaista pääomatuloa,jos oikeus on saatu perintö-    lojen verotuksen yleiseen keventämiseen, mikä
17093: nä tai testamentilla taikka hankittu vastiketta     on hallituksen veropoliittinen tavoite. Jos vero-
17094: vastaan, ja muutoin ansiotuloa. Siten keksijän      pohjan tiiviydestä ei huolehdita, ansiotulojen ve-
17095: itsensä keksinnöstä saarnat tulot ovat saajalleen   ronkevennyksiltä putoaa pohja, eikä niitä ole
17096: veronalaisia ansiotuloja. Tämä on luonnollista,     mahdollista toteuttaa. Hallitus kuitenkin seuraa
17097: koska ne perustuvat keksijän työpanokseen.          tilanteen kehittymistä kysyjän tarkoittamasta
17098:    Kysymyksessä on ehdotettu, että keksijät va-     näkökulmasta.
17099: 
17100:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
17101: 
17102:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
17103:                                           KK 1197/1997 vp                                             3
17104: 
17105: 
17106: 
17107: 
17108:                                        Tili Riksdagens Talman
17109: 
17110:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          från inkomstskatt på överlåtelse av en uppfin-
17111: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ning och på de sedvanliga inkomster som inflyter
17112: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      av användningstillstånd. Om vissa stora grupper
17113: dagsman Kyösti Karjula undertecknade spörs-          skulle beviljas omfattande skattelättnader i be-
17114: mål nr 1197:                                         skattningen, skulle beskattningen b1i mera kom-
17115:                                                      plicerad och skattebasen smu1as sönder. Av detta
17116:            Ämnar Regeringen vidta åtgärder för       skulle följa att skattebördan för andra skattskyl-
17117:        att befria uppfinnare från inkomstskatt       diga skulle bli ännu tyngre. Om beskattningen av
17118:        vid överlåtelse av en uppfinning och i        uppfinnare lindras avsevärt är inte beskattningen
17119:        fråga om sedvanliga inkomster som influ-      jämlik för alla. Det vore också svårt att motivera
17120:        tit för användningstillstånd, samt            varför just inkomst för överlåtelse av en uppfin-
17121:            har Regeringen över huvud taget för       ning skall behand1as på annat sätt än t.ex. sådan
17122:        avsikt att förbättra ställningen för sådana   inkomst som i företagsverksamhet tili största de-
17123:        skattskyldiga som har immateriellt kapi-      len baserar sig på produktutvecklingsverksam-
17124:        tal?                                          het. Denna verksamhet är av samma typ som
17125:                                                      uppfinningsverksamheten fastän den inte leder
17126:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tili patent. På grund härav ämnar regeringen inte
17127: anföra följande:                                     lindra beskattningen på det sätt som avses i
17128:                                                      spörsmålet bara för en grupp, i detta fall uppfin-
17129:    Enligt 52 § inkomstskattelagen är ersättning      narna.
17130: som en skattskyldig har fått på grund av patent,         Skattebasen skall vara så bred och omfattande
17131: upphovsrätt eller någon annan därmed jämför-         som möjligt för att det skall finnas förutsättning-
17132: bar rättighet skattepliktig kapitalinkomst, om       ar för en allmän lindring av beskattningen av
17133: rättigheten har förvärvats genom arv eller testa-    förvärvsinkomster, vilket är regeringens skatte-
17134: mente eller mot vederlag. De inkomster som en        politiska mål. Om man inte ser tili att skattebasen
17135: uppfinnare får på grund av en egen uppfinning är     är tillräckligt tät omintetgörs skattelindringen
17136: beskattningsbar förvärvsinkomst. Detta är na-        och det blir omöjligt att genomföra den. Reger-
17137: turligt eftersom de baserar sig på uppfinnarens      ingen följer dock med situationen ur den synvin-
17138: arbetsinsats.                                        kel som frågeställaren avser.
17139:    I spörsmålet föreslås att uppfinnare befrias
17140: 
17141:      Helsingfors den 18 december 1997
17142: 
17143:                                                                            Minister Jouko Skinnari
17144:                                      j
17145:                                      j
17146:                                  j
17147:                                  j
17148:                              j
17149:                              j
17150:                          j
17151:                          j
17152:                      j
17153:                      j
17154:                  j
17155:                  j
17156:              j
17157:              j
17158:          j
17159:          j
17160:         j
17161:     j
17162:     j
17163: j
17164: j
17165:                                            KK 1198/1997 vp
17166: 
17167: Kirjallinen kysymys 1198
17168: 
17169: 
17170: 
17171: 
17172:                                    Matti Väistö /kesk: Työvoimahallinnon palveluiden turvaamisesta
17173: 
17174: 
17175: 
17176:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17177: 
17178:    Eduskunnan hallintovaliokunta on eri yh-           työttömät joutuisivat liikkumaan ja hakemaan
17179: teyksissä ilmaissut huolensa julkisten palvelujen     palveluja naapurikunnasta. Ihmetellä sopii, mi-
17180: tasapuolisesta saatavuudesta. Nyttemmin valtio-       ten tässä toteutuu palvelujen tasapuolinen saata-
17181: neuvoston piirissä on myös kiinnitetty huomiota       vuus tai miten toteutetaan työvoimahallinnon
17182: palvelujen turvaamiseen. Yhdeksi keskeiseksi          tavoite lisääntyvästä henkilökohtaisesta ohjauk-
17183: keinoksi palvelujen saatavuuden turvaamisessa         sesta.
17184: on nostettu yhteispalvelu.                               Kireästä taloudellisesta tilanteesta huolimatta
17185:    Yhteispalvelua koskeva suosituskirje on an-        Tuupovaaran kunta on hoitanut hyvin oman
17186: nettu 1.1 0.1997, ja sen ovat allekirjoittaneet mi-   osuutensa työllistämisestä. Nyt kunnassa pe-
17187: nisterit Backman, Enestam, Alho ja Jaakonsaari        räänkuulutetaan työvoimahallinnon vastuuta.
17188: sekä Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Tuomisto         Tavoitteena tulee olla edellä mainittuun suosi-
17189: ja Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Alanen.         tuskirjeeseenkin viitaten, että nykyisen tasoiset
17190: Suosituskirjeessä katsotaan, että julkisten palve-    työvoimahallinnon palvelut Tuupovaarassa säi-
17191: lujen saatavuuden tulee vastata niiden kysyntää       lytetään ja niitä kehitetään muun muassa tieto-
17192: ja että palvelut tulee olla kansalaisten saatavissa   tekniikan antamien mahdollisuuksien mukaan.
17193: tasapuolisesti.                                          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17194:    Kirjeessä vedotaan, että palvelujen hyvän saa-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17195: tavuuden tulee olla kunkin palveluorganisaation       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17196: yksi tärkeimmistä tulostavoitteista. Organisaa-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17197: tioiden tulee huolehtia kirjeen mukaan siitä, että
17198: palvelut pysyvät vähintään nykyisen tasoisina.                   Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
17199:    Tuupovaaran kunnassa Pohjois-Karjalassa                   litus aikoo ryhtyä työvoimapalvelujen
17200: valtionhallinnon supistuminen ja palvelujen loit-            säilyttämiseksi Tuupovaarassa ja yleen-
17201: toneminen on arkipäivän todellisuutta. Viimei-               säkin kansalaisten tarvitsemien julkisten
17202: simpänä uhkana on, että kunnasta menetettäisiin              palvelujen tasapuolisen saatavuuden tur-
17203: työvoimahallinnon loputkin vähäiset palvelut.                vaamiseksi?
17204: Työvoimahallinnon viranhaltijan sijasta sadat
17205: 
17206:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997
17207: 
17208:                                            Matti Väistö /kesk
17209: 
17210: 
17211: 
17212: 
17213: 270136
17214: 2                                          KK 1198/1997 vp
17215: 
17216: 
17217: 
17218: 
17219:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17220: 
17221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        pieni osa asioi jo tällä hetkellä Ilomantsin toimis-
17222: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tossa. Asiakaskäyntejä Tuupovaaran työvoima-
17223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toimistossa on vuoden 1997 aikana ollut n. 6
17224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti            kappaletta päivää kohti. Ajanjaksolla 1.1.-
17225: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          30.11.1997 työnvälityksiä yksityisille työnanta-
17226: n:o 1198:                                             jille on tehty 48 kappaletta, työllistämistukipää-
17227:                                                       töksiä yhteensä 51 kappaletta ja koulutukseen
17228:            Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-   osoituksia 20 kappaletta. Alueen työnantajat
17229:        litus aikoo ryhtyä työvoimapalvelujen          ovat Pohjois-Karjalan TE-keskukselta saadun
17230:        säilyttämiseksi Tuupovaarassa ja yleen-        tiedon mukaan suhtautuneet myönteisesti kyse-
17231:        säkin kansalaisten tarvitsemien julkisten      lyyn koskien työhallinnon palvelujen saatavuut-
17232:        palvelujen tasapuolisen saatavuuden tur-       ta Ilomantsista, jossa työnantaja-asiakkaat
17233:        vaamiseksi?                                    asioivat paljolti jo tälläkin hetkellä.
17234:                                                           Työvoimatoimistojen perustamisesta ja lak-
17235:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          kauttamisesta sekä niiden toimialueista ja toimi-
17236: vasti seuraavaa:                                      paikoista määrää työvoima- ja elinkeinokeskuk-
17237:                                                       sista annetun lain 1 §:n mukaan keskus. Tuupo-
17238:    Sisäasiainministeriö asetti tammikuussa 1996       vaara kuuluu Pohjois-Karjalan TE-keskuksen
17239: Yhteispalveluhankkeen, jossa sisäasiainministe-       hallinnoiroaan alueeseen, jossa on muuta maata
17240: riön lisäksi ovat edustettuina valtiovarainminis-     keskimääräisesti tiheämpi palveluverkko, 12 työ-
17241: teriö, työministeriö, Verohallitus, Kansaneläke-      voimatoimistoa ja kuusi sivupistettä. Vuonna
17242: laitos ja Suomen Kuntaliitto. Hankkeen tarkoi-         1996 Pohjois-Karjalassa oli 2 501 työtöntä työn-
17243: tuksena on tukea viranomaisten yhteistyötä, yh-       hakijaa työvoimatoimistoa kohti, kun vastaava
17244: teisten palvelupisteiden perustamista sekä jo toi-    luku koko maassa oli 4 367. Pohjois-Karjalan
17245: mivien yhteispalvelupisteiden kehittämistä.           TE-keskuksen toimintamenomäärärahat ovat
17246: Hankkeen pyrkimyksenä on toimivan ja katta-           aikaisempien säästöpäätösten johdosta vuonna
17247: van julkisen palveluverkon ylläpitäminen ja pal-       1998 0,5 milj. mk pienemmät kuin vuonna 1997.
17248: velujen tasapuolinen saatavuus kansalaisille.             Pohjois-Karjalan TE-keskus on käynyt Tuu-
17249: Yhteispalvelujen toteuttaminen ja kehittäminen        povaaran kunnan kanssa alustavia neuvotteluja
17250: perustuvat paikallisiin olosuhteisiin. Palvelutar-    vuonna 1998 työllistämistukien avulla työllistet-
17251: peet ja palveluiden kysyntä ovat ratkaisevassa        tävien tasosta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että
17252: asemassa ja palvelujen taso voi siten vaihdella       työllistettävien määrä saattaa kunnassa pudota
17253: täydestä palvelusta hakemusten ja muiden lo-          puoleen viime vuoden tasosta.
17254: makkeiden jakeluun, joka viimeksi mainittu on             TE-keskus on katsonut, että ottaen huomioon
17255: tällä hetkellä yleisin yhteispalvelumuoto.            edellä mainitut seikat kokonaisuutena on työvoi-
17256:    Tuupovaaran kunnassa on tällä hetkellä Ilo-        maosaston tarkistettava palvelutarpeiden ja työ-
17257: mantsin työvoimatoimiston palvelupiste, joka          markkinoiden toiminnan vastaavuus Tuupo-
17258: on yhteinen poliisin kanssa siten, että työvoima-     vaarassa.
17259: neuvoja toimii puoli päivää työhallinnon ja puoli         Työministeriöllä ei ole työvoimaosaston ohja-
17260: päivää poliisin palveluksessa.                        us- ja valvontaviranomaisena huomautettavaa
17261:    Tuupovaaran kunnassa on vuonna 1997 ollut          Pohjois- Karjalan TE-keskuksen työvoimaosas-
17262: työttömiä työnhakijoita keskimäärin 237, joista       ton asiasta antaman selvityksen johdosta.
17263: 
17264:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
17265: 
17266:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
17267:                                               KK 1198/1997 vp                                               3
17268: 
17269: 
17270: 
17271: 
17272:                                            Tili Riksdagens Talman
17273: 
17274:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              vilka en liten del redan nu anlitar Ilomantsi ar-
17275: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              betskraftsbyrå. Tuupovaara arbetskraftsbyrå
17276: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          har under 1997 haft i medeltal 6 kundbesök per
17277: dagsledamot Matti Väistö undertecknade spörs-            dag. Under perioden 1.1-30.11.1997 har man
17278: mål nr 1198:                                             gjort 48 arbetsförmedlingar till arbete hos priva-
17279:                                                          ta arbetsgivare, fattat 51 beslut om sysselsätt-
17280:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-            ningsstöd och anvisat utbildning för 20 sökande.
17281:        geringen vidta för att bevara arbetskrafts-       Enligt uppgift från Norra Karelens T&E-central
17282:        servicen i Tuupovaara och för att allmänt         har arbetsgivarna i området ställt sig positiva tili
17283:        taget se till att medborgare jämbördigt           en förfrågan om tillgången på arbetsförvaltning-
17284:        har tillgång på sådan offentlig service de        ens tjänster i Ilomantsi där arbetsgivarkunderna
17285:        behöver?                                          redan nu tili stor del sköter sina ärenden.
17286:                                                             Enligt 1 § lagen om arbetskrafts- och närings-
17287:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            centraler grundas och indras arbetskraftsbyråer-
17288: anföra följande:                                         na av centralen, som också bestämmer om deras
17289:                                                          verksamhetsområden och verksamhetsställen.
17290:    lnrikesministeriet tilisatte i januari 1996 ett       Tuupovaara korumun hör till ett område som
17291: Samserviceprojekt i vilket utom inrikesministe-          administreras av Norra Karelens T&E-central,
17292: riet också finansministeriet, arbetsministeriet,         som har ett tätare servicenät än Jandet i snitt, dvs.
17293: Skattestyrelsen, Folkpensionsanstalten och Suo-          12 arbetskraftsbyråer och 6 filialer. 1 N orra
17294: men Kuntaliitto - Finlands Kommunförbund                 Karelen fanns 2 501 arbetslösa arbetssökande
17295: är företrädda. Syftet med projektet är att stöda         per arbetskraftsbyrå under 1996, då motsvaran-
17296: samarbete mellan myndigheterna, grundande av             de antal för hela landet var 4 367. På grund av
17297: en samservicedisk samt utveckling av redan verk-         tidigare sparbeslut minskar omkostnadsanslaget
17298: samma servicediskar. Projektet har som mål att           för Norra Karelens T &E-central år 1998 med 0,5
17299: upprätthälla ett fungerande och täckande nät-            milj. mk jämfört med år 1997.
17300: verk av offentliga tjänster och tiligång på service         Norra Karelens T &E-central har fört prelimi-
17301: för alla medborgare på lika grunder. Hur gemen-          nära förhandlingar med Tuupovaara korumun
17302: samma tjänster kan ordnas och utvecklas beror            om nivån för stödsysselsättning år 1998. För tili-
17303: på lokala förhållanden. Behoven av och efterfrå-         fållet ser det ut som om antalet stödsysselsatta i
17304: gan på tjänster är i nyckelställning och serviceni-      kommunen kommer att minska tili hälften av
17305: vån kan således variera från full service tili distri-   fjolårets nivå.
17306: buering av ansökningar och övriga blanketter, av            T&E-centralen har, med beaktande av ovan
17307: vilka den sistnämnda är den för tillfåliet allmän-       nämnda faktorer som helhet, ansett att arbets-
17308: naste samserviceformen.                                  kraftsavdelningen skali utreda att servicebeho-
17309:    1 Tuupovaara korumun finns för närvarande             ven och arbetsmarknadens funktion motsvarar
17310: Ilomantsi arbetskraftsbyrås serviceenhet som är          varandra 1 Tuupovaara kommun.
17311: gemensam med polisen, vilket betyder att arbets-            Arbetsministeriet har som den myndighet som
17312: kraftskonsulenten arbetar halva dagen i arbets-          styr och övervakar arbetskraftsavdelningen ing-
17313: förvaltningens och halva dagen i polisens tjänst.        enting att anmärka mot den utredning som Nor-
17314:     År 1997 har antalet arbetslösa arbetssökande i       ra Karelens T&E-centrals arbetskraftsavdelning
17315: Tuupovaara korumun varit i genomsnitt 237, av            har gett i ärendet.
17316: 
17317:       Helsingforsden 19 december 1997
17318: 
17319:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
17320:                                            KK 1199/1997 vp
17321: 
17322: Kirjallinen kysymys 1199
17323: 
17324: 
17325: 
17326: 
17327:                                    Juha Korkeaoja /kesk: Ennakonpidätyksen toimittamisvelvollisuu-
17328:                                       desta
17329: 
17330: 
17331:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17332: 
17333:    Ennakkoperintälain 25 §:n mukaan suorituk-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17334: sen maksajan on toimitettava työstä, tehtävästä       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17335: tai palveluksesta maksetusta korvauksesta enna-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17336: konpidätys,jos s1;1;ajaa ei ole merkitty ennakkope-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17337: rintärekisteriin. Askettäin on tullut ilmi tapauk-
17338: sia, joissa yksityishenkilö on tehnyt urakkasopi-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17339: muksen elinkeinotoimintaa harjoittavan henki-                ryhtyä, jotta vastuu verojen maksamises-
17340: lön kanssa, eikä ole erehdyksessä huomannut                  ta jää veropetokseen syyllistyneelle vero-
17341: vaatia yrittäjältä ennakkoperintärekisteriotetta             velvolliselle eikä työn teettäjälle, ja
17342: tai tarkistaa tietoja veroviranomaiselta. Vero-                 miksi yksityiset kansalaiset veivoite-
17343: tuksen valmistumisenjälkeen on käynyt ilmi, että             taan tarkistamaan suorituksen saajan ve-
17344: yrittäjä on jättänyt verot maksamatta. Tällöin               rotiedot, kun julkisella sektorilla tällaista
17345: verottaja on vaatinut työn teettäjää maksamaan               velvoitetta ei näytä olevan, ja
17346: maksamattomat verot, koska tämä oli laiminlyö-                  miten Hallitus aikoo lisätä kansalais-
17347: nyt tarkistamisvelvollisuutensa. Samaan aikaan               ten tietämystä ennakonpidätysvelvolli-
17348: oikeusministeriö on ostanut palveluja yrityksel-             suudesta?
17349: tä, jota ei ole verottajan rekisterissä. Oikeusmi-
17350: nisteriö ei käytäntönsä mukaan tarkista yhteis-
17351: työyritystensä taustoja.
17352: 
17353:      Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 1997
17354: 
17355:                                          Juha Korkeaoja /kesk
17356: 
17357: 
17358: 
17359: 
17360: 270136
17361: 2                                           KK 1199/1997 vp
17362: 
17363: 
17364: 
17365: 
17366:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17367: 
17368:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         ta saa myös tarvittaessa ohjeita, miten ennakon-
17369: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          pidätys maksetaan.
17370: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Kysymyksessä tiedustellaan, miksi vastuu ve-
17371: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kor-         rojen maksamisesta ei jää veropetokseen syyllis-
17372: keaojan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           tyneelle vaan työn teettäjälle. Jos ennakonpidä-
17373: n:o 1199:                                              tys on jäänyt toimittamatta, maksuunpannaan
17374:                                                        ennakkoperintälain 38 §:n mukaan pidättämättä
17375:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         jäänyt määrä suorituksen maksajalle. Saman lain
17376:        ryhtyä, jotta vastuu verojen maksamises-        39 §:n mukaan maksuunpano poistetaan, kun
17377:        ta jää veropetokseen syyllistyneelle eikä       suorituksen saajaa on siitä verotettu ja hän on
17378:        työn teettäjälle, ja                            veronsa maksanut tai kun todetaan, ettei suori-
17379:           miksi yksityiset kansalaiset veivoite-       tuksen saajaa veroteta. Maksuunpanosta voi-
17380:        taan tarkistamaan suorituksen saajan ve-        daan luopua tai se voidaan poistaa myös erityi-
17381:        rotiedot, kun julkisella sektorilla täl-        sestä syystä kuten silloin, kun olosuhteet huo-
17382:        laista velvoitetta ei näytä olevan, ja          mioon ottaen on todennäköistä, että maksuun-
17383:           miten Hallitus aikoo lisätä kansalais-       panoa ei veron turvaamiseksi tarvita. Suorituk-
17384:        ten tietämystä ennakonpidätysvelvolli-          sen maksajalle määrätty maksuunpano on siten
17385:        suudesta?                                       eräänlainen vakuus,jolla turvataan veronsaajien
17386:                                                        saatavat suorituksesta, josta ennakonpidätyksen
17387:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           toimittaminen on laiminlyöty.
17388: vasti seuraavaa:                                           Lisäksi kysytään, miksi yksityiset kansalaiset
17389:                                                        veivoitetaan tarkistamaan suorituksen saajan
17390:     Ennakkoperintälain 25 §:n mukaan suorituk-         verotiedot, kun julkisella sektorilla tällaista vel-
17391: sen maksajan on toimitettava ennakonpidätys            voitetta ei näytä olevan. Velvollisuus toimittaa
17392: työstä, tehtävästä tai palveluksesta maksettavas-      ennakonpidätys työkorvauksista koskee samalla
17393: ta korvauksesta (työkorvaus), jos saajaa ei ole        tavoin julkisyhteisöjä kuin yksityisiä kansalaisia,
17394: merkitty ennakkoperintärekisteriin. Ennakko-           edellä mainittua kotitalouksia koskevaa poik-
17395: perintälain 9 §:n 3 momentin mukaan luonnolli-         keusta lukuun ottamatta. Jos veroviranomaiset
17396: nen henkilö tai kuolinpesä (kotitalous) ei ole vel-    havaitsevat, että julkisyhteisö ei ole toimittanut
17397: vollinen toimittamaan ennakonpidätystä samal-          ennakonpidätystä työkorvauksesta saajalta,
17398: le saajalle kalenterivuonna maksetuista suorituk-      joka ei ole ennakkoperintärekisterissä, julkisyh-
17399: sista, jollei niiden määrä ylitä asetuksella säädet-   teisöön kohdistetaan luonnollisesti maksuunpa-
17400: tyä 8 000 markan määrää. Näin ollen pienistä           no. Eduskunnan oikeusasiamiehelle on erikseen
17401: työkorvauksista kotitalouden ei tarvitse toimit-       kanneltu siitä, että oikeusministeriö on ostanut
17402: taa ennakonpidätystä eikä tarkistaa, onko kor-         palveluja yritykseltä, jota ei ole merkitty ennak-
17403: vauksen saaja merkitty ennakkoperintärekiste-          koperintärekisteriin. Asiasta on pyydetty oikeus-
17404: riin. Tällaisesta suorituksesta kotitaloudella ei      ministeriön selvitystä 19.1.1998 mennessä, joten
17405: ole vastuuta. Silloin, kun on kyse merkittäväm-        asian selvittelyn ollessa vielä kesken oikeusminis-
17406: mistä summista, myös kotitalouksilta edellyte-         teriö ei vielä voi antaa asiasta lausuntoa.
17407: tään suurempaa huolellisuutta. Kotitalouden on             Kysymyksessä tiedusteliaan vielä, miten halli-
17408: yli 8 000 markan työsuorituksen maksamisen             tus aikoo lisätä kansalaisten tietämystä ennakon-
17409: yhteydessä tarkistettava, että korvauksen saaja        pidätysvelvollisuudesta. Ennakonpidätysvelvol-
17410: on merkitty ennakkoperintärekisteriin. Muiden          lisuus laajeni työkorvauksiin 1.3.1995 voimaan
17411: maksajien on tarkistettava ennakkoperintärekis-        tulleessa ennakkoperintälain muutoksessa.
17412: teröinti maksettavan työkorvauksen suuruudes-          Asiaa käsiteltiin yksityiskohtaisesti lain voi-
17413: ta riippumatta. Tarkistus voidaan tehdä esimer-        maantulon aikaan julkaistussa Verotiedote
17414: kiksi pyytämällä rekisteriote tai kopio siitä näh-      l/1995:ssä. Tiedote lähetettiin kaikille työnanta-
17415: täväksi tai soittamalla asiasta verovirastoon, jos-    jarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisiksi ilmoit-
17416:                                           KK 1199/1997 vp                                             3
17417: 
17418: tautuneille verohallinnon asiakkaille, myös val-     sittain. Verotoimistoista saa myös tietoa esimer-
17419: tion laitoksille. Tiedotetta sai myös verotoimis-    kiksi asiaa varten tehdyn tiedotteen muodossa.
17420: toista. Lisäksi uudistuksestajulkaistiin ilmoituk-   Rekisteröinnin merkitystä selvitetään lisäksi
17421: sia sanomalehdissä. Vuoden 1997 alussa tuli voi-     pienrakentajille tarkoitetussa oppaassa Pienra-
17422: maan uusi ennakkoperintälaki. Työkorvauksen          kennuttaja työnantajana. Ensi vuoden alussa il-
17423: ennakonpidätysvelvollisuus säilyi ennallaan.         mestyy muun muassa työnantajavelvoitteita kä-
17424: Työkorvauksen maksajan velvollisuudet toistet-       sittelevä kotitalouksille tarkoitettu opas, joka on
17425: tiin kuitenkin myös Verotiedotteessa 2/1996. Re-     suunniteltu yhteistyössä eri viranomaisten kes-
17426: kisteröinnin merkitys selvitetään myös ennakko-      ken. Oppaassa selvitetään myös ennakkoperintä-
17427: perintärekisteriotteessa. Uusi ote lähetetään kai-   rekisteröinnin merkitystä.
17428: kille ennakkoperintärekisteriin merkityille vuo-
17429: 
17430:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
17431: 
17432:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
17433: 4                                            KK 1199/1997 vp
17434: 
17435: 
17436: 
17437: 
17438:                                           Tili Riksdagens Talman
17439: 
17440:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             uppbördsregistret eller en kopia för påseende,
17441: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             eller ringer tili skattebyrån som vid behov också
17442: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ger anvisningar om hur förskottsinnehållningen
17443: dagsman Juha Korkeaoja undertecknade spörs-             betalas.
17444: mål nr 1199:                                                1 spörsmålet ställs också frågan varför ansva-
17445:                                                         ret för att skatt betalas inte faller på den som gör
17446:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sig skyldig tili skattebedrägeri utan på uppdrags-
17447:         ta för att ansvaret för att skatt betalas       givaren. Om den som betalat ersättningen inte
17448:         faller på den som gör sig skyldig tili skat-    har verkställt förskottsinnehållning skall läns-
17449:         tebedrägeri och inte på uppdragsgivaren,        skatteverket enligt 38 § lagen om förskottsupp-
17450:         och                                             börd hos honom debitera det belopp som inte
17451:            varför är enski1da medborgare skyldi-        innehållits. Enligt 39 § i samma lag upphävs debi-
17452:         ga att kontrollera betalningsmottagerens        teringen om betalningsmottagaren har beskat-
17453:         skatteuppgifter när en sådan skyldighet         tats för betalningen och han har betalat skatten,
17454:         inte tycks gälla den offentliga sektorn,        eller om det konstateras att betalningsmottaga-
17455:         och                                             ren inte beskattas. En förskottsinnehållning kan
17456:            hur ämnar Regeringen öka medbor-             lämnas odebiterad eller upphävas även av sär-
17457:         garnars kännedom om sky1digheten att            ski1da skäl, t.ex. när det med beaktande av om-
17458:         verkställa förskottsinnehållning?               ständigheterna är sannolikt att debitering inte
17459:                                                         behövs för att säkra skatten. Debiteringen av
17460:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           uppdragsgivaren är med andra ord en slags sä-
17461: anföra fö1jande:                                        kerhet för beskattarens fordran när verkställan-
17462:                                                         det av förskottsinnehållningen har försummats.
17463:     Enligt 25 § lagen om förskottsuppbörd skall             Vidare ställs frågan varför enskilda medbor-
17464: den som gör en betalning verkställa förskottsin-        gare åläggs att kontrollera betalningsmottaga-
17465: nehållning på ersättning som betalas för ett arbe-      rens skatteuppgifter, när denna skyldighet inte
17466: te, ett uppdrag eller en tjänst (ersättning för arbe-   tycks gälla den offentliga sektorn. Skyldigheten
17467: te) om mottagaren inte har införts i förskottsupp-      att verkställa förskottsinnehållning gäller offent-
17468: bördsregistret. Enligt 9 § 3 mom. lagen om för-         1iga samfund på samma sätt som enski1da med-
17469: skottsuppbörd är fysiska personer och dödsbon           borgare, med undantag av hushåll i ovan nämn-
17470: (hushåll) inte skyldiga att verkställa förskottsin-     da fall. Om skattemyndigheterna upptäcker att
17471: nehållnig på betalningar som under ka1enderåret         ett offentligt samfund inte harverkställt förskott-
17472: har gjorts tili samma mottagare, om betalningen         sinnehållning på en ersättning för arbete och
17473: inte överstiger det genom förordning fastställda        betalningsmottagaren inte är registrerad i skatte-
17474: beloppet 8 000 mark. Hushåll behöver alltså inte        uppbördsregistret, debiteras självfallet det of-
17475: verkställa förskottsinnehållning på små ersätt-         fentliga samfundet. Klagomål har anförts hos
17476: ningar och inte heller kontrollera om mottagaren        riksdagens justitieombudsman över att justitie-
17477: har införts i förskottsuppbördsregistret. Sådana        ministeriet har köpt tjänster av ett företag som
17478: beta1ningar faller alltså inte på hushållets ansvar.    inte är infört i förskottsuppbördsregistret. Justi-
17479: 1 fråga om större summor förutsätts större nog-         tieministeriet har ombetts att lämna in en utred-
17480: grannhet också av hushåll. Ett hushåll skall i          ning i ärendet före den 19 januari 1998. Eftersom
17481: samband med betalningen av en ersättning för            utredningen inte har slutförts kan justitieministe-
17482: arbete som överstiger 8 000 mark kontrollera att        riet ännu inte yttra sig om ärendet.
17483: mottag<~;ren har införts i förskottsuppbördsre-             1 spörsmålet ställs vidare frågan hur regering-
17484: gistret. Ovriga skall oberoende av ersättningens        en ämnar öka medborgarnas kännedom om sky1-
17485: storlek kontrollera om mottagaren har införts i         digheten att verkställa förskottsinnehållning.
17486: förskottsuppbördsregistret. Kontronen kan t.ex.         Förskottsinnehållningsskyldigheten utvidgades
17487: göras så att man ber om ett utdrag ur förskotts-        tili att omfatta ersättning för arbete genom en
17488:                                           KK 1199/1997 vp                                             5
17489: 
17490: ändring av lagen om förskol~suppbörd som träd-       registerutdrag skickas årligen tili alla som finns
17491: de i kraft den 1 mars 1995. Andringen behandla-      registrerade i förskottsuppbördsregistret. Skatte-
17492: des detaljerat i skattestyrelsens informationsblad   byråerna tillhandahåller också information i
17493: Skattemeddelande 1/1995 i samband med att Ia-        form av ett särski1t infoblad om förskottsinne-
17494: gen trädde i kraft. Informationsbladet sändes tili   hållningen. Registreringens betydelse förklaras
17495: skatteförvaltningens samtliga kunder som enligt      dessutom i en särskild broschyr som riktar sig till
17496: egen anmä1an införts i arbetsgivarregistret eller    egnahemsbyggare o.dyl., Småbyggare som ar-
17497: var mervärdesskattesky1diga, också tiii de statli-   betsgivare. 1 början av 1998 utkommer en bro-
17498: ga inrättningarna. Informationsbladet tillhanda-     schyr med information om arbetsgivarens sky1-
17499: hölls också på skattebyråerna. Vilka skyldigheter    digheter som riktar sig tili hushåll. Broschyren
17500: som åligger den som betalar ersättning för arbete    har utarbetats i samarbete med olika myndighe-
17501: upprepades också i Skattemeddelande 2/1996.          ter och i den redogörs också för förskottsupp-
17502: Registreringens betydelse förklaras dessutom i       bördsregistreringens betydelse.
17503: utdraget ur förskottsuppbördsregistret. Ett nytt
17504: 
17505:      Helsingfors den 18 december 1997
17506: 
17507:                                                                            Minister Jouko Skinnari
17508:                                            KK 1200/1997 vp
17509: 
17510: Kirjallinen kysymys 1200
17511: 
17512: 
17513: 
17514: 
17515:                                    Esko-Juhani Tennilä Iva-r: Luontaiselinkeinotilojen taloudellisen
17516:                                       tilanteen helpottamisesta
17517: 
17518: 
17519:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17520: 
17521:    Luontaiselinkeinotiloille on jaettu vuodesta           Useilla alueen luontaiselinkeinotiloilla on
17522: 1987 alkaen metsäpalstoja. Palstojen pinta-alat       huomattavia maksuvaikeuksia. Metsäpalstat
17523: ovat olleet keskimäärin 25-30 ha. Metsät on           ovat nykyisellä velkapääomalla tiloille vain rasi-
17524: tarkoitettu tilojen toimeentulon turvaamiseksi        te. Valtion tulee ryhtyä toimenpiteisiin luontais-
17525: antamalla työmahdollisuutta ja kotitarvepuuta.        elinkeinotilojen maksuvaikeuksien purkamisek-
17526:    Metsäalueiden hinnat olivat kaikkein kor-          si. Tilalliset eivät ole itse aiheuttaneet omaa tilan-
17527: keimmillaan juuri näiden palstojen jakoaikaan.        nettaan, sillä he ovat toimineet tilojen perustami-
17528: Metsämaan hinta on pudonnut. Tukin ja kuitu-          sessa ja investoinneissaan juuri lain mukaan.
17529: puun kantohinta on pudonnut erityisesti Suo-              Luontaiselinkeinotilojen ahdingon helpotta-
17530: men pohjoisilla alueilla. Tukkien laatuvaatimuk-      minen edellyttää, että tilojen metsien ostosta ai-
17531: set ovat muuttuneet tämän alueen puiden arvoa         heutunutta lainapääomaa alennetaan alkuperäi-
17532: heikentävään        suuntaan.   Hankintatyötulon      sestä kauppahintasaatavasta 40 %,jolloin tilojen
17533: osuus on laskenut, koska useimmat yhtiöt halua-       kohtuuton velkapääoma ja siitä aiheutuvat kor-
17534: vat teettää työt omilla työntekijöillään tai moni-    kokulut pienenevät.
17535: toimikoneilla.                                            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17536:    Metsäpalstojen arvo on laskenut muutamassa         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17537: vuodessa pysyvästi noin 40 %. Metsäpalstoista ei      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17538: saa hakata puuta, jos valtion kauppahintasaata-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17539: va vaarantuu, ja se on vaarantunut tiloilla varo-
17540: vaisillakin hakkuilla. Näin ollen on useita palsto-              Onko Hallitus valmis helpottamaan
17541: ja, joista ei olisi tarvinnut hakata yhtään puuta             luontaiselinkeinotiloilla asuvien vaikeaa
17542: koko aikana, ja niiden osalta valtion kauppahin-              tilannetta alentamalla tilojen kohtuuton-
17543: tasaatava on tänä päivänä vaarantunut. Tiloilla               ta velkapääomaa vastaamaan luontais-
17544: on metsäpalstoista velkaa keskimä~rin 100 000                 elinkeinotilojen metsien todellista arvoa?
17545: mk.
17546: 
17547:      Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997
17548: 
17549:                                        Esko-Juhani Tennilä /va-r
17550: 
17551: 
17552: 
17553: 
17554: 270136
17555: 2                                          KK 1200/1997 vp
17556: 
17557: 
17558: 
17559: 
17560:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17561: 
17562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Luontaiselinkeinolain mukaisten valtion
17563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         myyntihintasaamisten ja valtionlainojen lyhen-
17564: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nys- ja koronmaksuissa on edellä mainitun lisäk-
17565: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         si mahdollista saada lykkäystä yhteensä enintään
17566: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         viisi vuotta. Lykkäysajalta ei peritä korkoa lain-
17567: myksen n:o 1200:                                      kaan. Maatalousviranomaiset eivät voi myöntää
17568:                                                       lykkäystä erääntyneille maksuille. Valtion myyn-
17569:           Onko Hallitus valmis helpottamaan           tihintasaamisen osalta on kuitenkin mahdollista
17570:        luontaiselinkeinotiloilla asuvien vaikeaa      saada maksuhelpotus tai anteeksianto eräänty-
17571:        tilannetta alentamalla tilojen kohtuuton-      neiden saamisten ja korkojen osalta maksuva-
17572:        ta velkapääomaa vastaamaan luontais-           pautuslain (529/1980) mukaisesti Valtiokontto-
17573:        elinkeinotilojen metsien todellista arvoa?     rilta. Maksamatta olevaa pääomaa voidaan an-
17574:                                                       taa maksuvapautuslain nojalla anteeksi vain siltä
17575:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           osin, kuin se ylittää kiinteistön käyvän hinnan.
17576: taen seuraavaa:                                       Perusteita valtion kauppahintasaatavien pää-
17577:                                                       oman leikkaamiselle ei nykyisin juuri ole, koska
17578:     Valtio on myynyt enintään 30 hehtaarin suu-       tilojen arvo on kantohintatason kohoamisen
17579: ruisia luontaiselinkeinotiloja vuodesta 1984 al-      myötä noussut tilojen myyntiajankohdan arvoi-
17580: kaen kohtuullista käypää hintaa vastaan siten,        hin niillä tiloilla, joilla puutavaran hakkuita ei
17581: että kauppahinta jäi velaksi valtiolle. Valtion       ole sanottavasti tehty. Sen sijaan tiloilla, joilla
17582: kauppahintasaamisen takaisinmaksuaika on              tilan puusto on hakattu, tilaa rasittavan valtion
17583:  12-20 vuotta. Luontaiselinkeinotiloille oli          myyntihintasaamisen perimisestä on mahdollista
17584: yleensä rakennettava ainakin asuinrakennus ja         luopua maksuvapautuslain nojalla siltä osin,
17585: talousrakennus. Asuinrakennuksen rakentamis-          kuin maapohjan arvo ei riitä kattamaan saamis-
17586: kustannuksiin myönnettiin avustusta alueesta          ta. Valtion myyntihintasaamiset ja valtionlainat
17587: riippuen enintään 60 tai 40 prosenttia hyväksy-       eivät kuitenkaan ole luontaiselinkeinotilallisten
17588: tyn kustannusarvion määrästä ja valtionlainaa         pahin ongelma, vaan suurimmissa maksuvai-
17589: enintään 80 prosenttia hyväksyttävien rakenta-        keuksissa ovat ne tilalliset, jotka ovat velkaantu-
17590: miskustannusten määrästä. Talousrakennuksen           neet muiden luottojensa takia.
17591: rakentamiseen myönnettiin avustusta samoin pe-            Valtion saamisten ja valtionlainojen vapaaeh-
17592: rustein kuin asuinrakennuksen rakentamiseen ja        toinen velkajärjestely on tullut mahdolliseksi
17593: valtionlainaa enintään 75 prosenttia hyväksyttä-      luontaiselinkeinolain muutoksella (574/1997).
17594: vien rakentamiskustannusten määrästä.                 Vapaaehtoinen velkajärjestely suoritetaan ensisi-
17595:     Valtion myyntihintasaamisten sekä asuin- ja       jaisesti siten, että luottojen takaisinmaksuaikaa
17596: muuhun rakentamiseen myönnettyjen valtionlai-         pidennetään ja korkoa alennetaan. Velalliselle
17597: nojen lyhennysten ja korkojen periminen aloitet-      voidaan myös antaa maksuvapautusta koron tai
17598: tiin kahden vuoden kuluttua kauppakirjan alle-        lyhennyksen suorittamisessa enintään viisi vuot-
17599: kirjoittamisesta tai lainan myöntämisestä. Hei-       ta. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että velalli-
17600: kossa taloudellisessa asemassa oleville voitiin li-   nen saa anteeksi velkansa siltä osin kuin hänelle
17601: säksi antaa kauppakirjaa allekirjoitettaessa tai      on myönnetty maksuvapautusta velan lyhennys-
17602: edellä mainittuja lainoja myönnettäessä enintään      ten tai korkojen suorittamisessa.
17603: kolme vuotta lisälykkäystä lyhennysten maksa-             Hallitus katsoo, että valtion myyntihintasaa-
17604: misessa ja kolme vuotta korkovapautta. Luon-          misten ja valtionlainojen osalta luontaiselinkei-
17605: taiselinkeinolain muutoksella (574/1997) korko-       notilallisten velkarasitusta voidaan seuraavien
17606: ja tarkistettiin siten, että ennen 1.1.1996 synty-    viiden vuoden aikana riittävästi helpottaa edellä
17607: neen valtion saamisen ja valtionlainan korko on       selostetuin toimenpitein sekä yksityishenkilön
17608: 1.11.1996-31.12.2001 välisen ajan 2,5 prosent-        velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) ja yri-
17609: tia ja asuntolainan korko enintään 4 prosenttia.      tyksen saneerauksesta annetun lain (47/1993)
17610:                                          KK 1200/1997 vp                                           3
17611: 
17612: mukaisin toimenpitein. Hallitus tulee myös seu-    luontaiselinkeinotilallisia mahdollisuuksista täy-
17613: raamaan luontaiselinkeinotilallisten velkatilan-   simääräisten maksuhelpotusten saamiseen.
17614: teen kehittymistä ja tarvittaessa informoimaan
17615: 
17616:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
17617: 
17618:                                                     Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
17619: 4                                          KK 1200/1997 vp
17620: 
17621: 
17622: 
17623: 
17624:                                         Tili Riksdagens Talman
17625: 
17626:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Vid betalningen av amorteringar och räntor
17627: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        på statens försäljningsprisfordringar och statliga
17628: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      lån enligt naturnäringslagen är det utöver vad
17629: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          som nämns ovan möjligt att få uppskov i sam-
17630: mål nr 1200:                                          manlagt högst fem år. Under uppskovstiden upp-
17631:                                                       bärs ingen som helst ränta. Jordbruksmyndighe-
17632:           Är Regeringen redo att underlätta den       terna kan inte bevilja uppskov i fråga om sum-
17633:        svåra situationen för dem som bor på           mor som har förfaliit tili betalning. 1 fråga om
17634:        naturnäringslägenheter genom att sänka         statens försäljningsprisfordran är det dock möj-
17635:        lägenheternas oskäliga skuldkapital så         ligt att i enlighet med lagen om avgiftsbefrielse
17636:        att det motsvarar det faktiska värdet av       (529/1980) hos statskontoret fä betalningslättna-
17637:        naturnäringslägenheternas skog?                der elier efterskänkas fordringar och räntor som
17638:                                                       förfaliit tili betalning. Utestäende kapital kan
17639:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         enligt lagen om avgiftsbefrielse efterskänkas en-
17640: anföra följande:                                      dast till dendel det överskrider fastighetens gäng-
17641:                                                       se pris. Några grunder för en nedsättning av
17642:    Staten har allt sedan 1984 sålt högst 30 hektar    kapitalet i fråga om statens försäljningsprisford-
17643: stora naturnäringslägenheter till rim1igt gängse      ringar föreligger just inte för närvarande på de
17644: pris så att köpeskillingen utgjorde skuld till sta-   lägenheter där virke inte har avverkats i nämn-
17645: ten. Återbetalningstiden för statens köpeskil-        värd utsträckning, eftersom lägenheternas värde
17646: lingsfordran är 12-20 år. 1 allmänhet var det         i och med uppgången i rotprisnivån har nått de
17647: nödvändigt att uppföra åtminstone ett bostads-        värden som gälide vid den tid då lägenheterna
17648: hus och en ekonomibyggnad på naturnäringslä-          såldes. Pä sädana lägenheter där trädbeståndet
17649: genheterna. För kostnaderna för byggande av           har avverkats är det däremot möjligt att i enlighet
17650: bostadshus beviljades bidrag tili högst 60 elier 40   med lagen om avgiftsbefrielse avstå frän att indri-
17651: procent av det godkända kostnadsförslaget, be-        va en statlig försäljningsprisfordran som belastar
17652: roende pä området, och i statligt lån beviljades      lägenheten, till den del jordgrundens värde inte
17653: högst 80 procent av de godtagbara byggkostna-         täcker fordran. Statens försäljningsprisfordring-
17654: derna. För byggande av ekonomibyggnader be-           ar och de statliga lånen utgör dock inte det värsta
17655: viljades bidrag på samma grunder som för byg-         problemet för dem som innehar naturnäringslä-
17656: gande av bostadshus, och i statligt lån beviljades    genheter, utan de största betalningssvårigheterna
17657: högst 75 procent av de godtagbara byggkostna-         har drabbat de lägenhetsägare som har andra
17658: derna.                                                krediter.
17659:    Uppbörden av amorteringar och räntor på                Frivillig skuldsanering som gälier statens ford-
17660: statens försäljningsprisfordringar samt pä statli-    ringar och statliga lån har blivit möjlig genom en
17661: ga lån för bostads- och annat byggande inleddes       ändring av naturnäringslagen (574/1997). Frivil-
17662: två är efter att köpebrevet hade undertecknats        lig skuldsanering genomförs i första hand så att
17663: elier lånet hade beviljats. När köpebrevet under-     återbetalningstiden för krediterna förlängs och
17664: tecknades eller ovan nämnda Iän beviljades kun-       räntan sänks. Gäldenären kan också befrias från
17665: depersoneri svag ekonomisk ställning dessutom         att betala ränta elier amorteringar i högst fem år.
17666: beviljas högst tre års tiliäggsuppskov med amor-      1 praktiken innebär det att gäldenären efter-
17667: teringarna och tre års räntefrihet. Genom en änd-     skänks sin skuld tili den del befrielse har beviljats
17668: ring av naturnäringslagen (574/1997) justerades       i fråga om betalningen av amorteringar elier rän-
17669: räntorna så att räntan på statens fordran och         tor.
17670: statliga lån som har uppkommit före den 1 ja-             Regeringen anser att naturnäringslägenhets-
17671: nuari 1996 är 2,5 procent under tiden 1.11.1996-      ägarnas skuldbörda i fråga om statens försälj-
17672: 31.12.2001 och räntan på bostadslån är högst 4        ningsprisfordringar och statliga lån kan under-
17673: procent.                                              lättas tillräckligt under de fem följande åren ge-
17674:                                         KK 1200/1997 vp                                            5
17675: 
17676: nom de åtgärder som relateras ovan samt genom     ägarnas skuldsituation utvecklas och att vid be-
17677: de åtgärder som lagen om skuldsanering för pri-   hov informera naturnäringslägenhetsägarna om
17678: vatpersoner (57/1993) och lagen om företagssa-    möj1igheterna att beviljas betalningslättnader tili
17679: nering (47/1993) möjliggör. Regeringen kommer     fullt belopp.
17680: också att ge akt på hur naturnäringslägenhets-
17681: 
17682:      Helsingforsden 16 december 1997
17683: 
17684:                                                    Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
17685:                                           KK 1201/1997 vp
17686: 
17687: Kirjallinen kysymys 1201
17688: 
17689: 
17690: 
17691: 
17692:                                   Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk: Valokuvien tallentamisesta ja
17693:                                       luetteloiunista
17694: 
17695: 
17696:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
17697: 
17698:    Valokuvat muodostavat tärkeän osan tämän              Työnjako arkistojen ja museolaitosten välillä
17699: vuosisadan historiaa. Uutisvalokuva kertoo kat-      on yhä selkiyttämättä. Nyt kuvia on muun muas-
17700: sojalleen paljon vielä vuosikymmentenkin jäl-        sa sekä maakunta-arkistoissa että monissa erilai-
17701: keen. Kuvilla on keskeinen merkitys nykyajan         sissa museoissa. Mutta selkeää arkistointilogiik-
17702: viestinnässä. Kuitenkin järjestelmällinen ajan       kaa kaivataan. Dokumenteiksi kelpaavat valo-
17703: kuvaus, kuvien keräys, tallentaminen ja luette-      kuvat tulisikin kiireesti Iuetteloida, ja työhön tu-
17704: lointityö on toistaiseksi Suomessa vielä varsin      lisi luoda selkeät standardit.
17705: hajanaista.                                              Museovirasto ja Valokuvataiteen museo ovat
17706:    Samuli Onnelan johtama valokuvatallennus-         tehneet arvokasta työtä 1800-luvun lopun ja tä-
17707: työryhmä herätteli ansiokkaasti aiheesta keskus-     män vuosisadan alun kuvien tallentamisessa ja
17708: telua ja teki ehdotuksia olemassa olevien ongel-     luetteloimisessa. Mutta siitä on vielä pitkä matka
17709: mien ratkomiseksi. Komiteanmietintö valmistui        nykypäivän tilanteen selkiyttämiseen.
17710: vuonna 1993. Se sisälsi paljon hyviä toimintaeh-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17711: dotuksia. Mutta kovin suuri osa niistä odottaa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17712: vielä toteutumistaan.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17713:    Dokumentaarisesti katsottuna valokuvan ase-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17714: ma on Suomen akilleenkantapää. Tällä hetkellä
17715: kulttuurivastuu oman aikamme historiasta ker-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17716: tavien valokuvien tallentamisesta on lähinnä leh-           ryhtyä oman aikamme historian kannalta
17717: tikuvaajien vapaaehtoisen intressin varassa. Eikä           keskeisten valokuvien dokumentoinnin
17718: tilannetta paranna se, että Suomen Lehtikuvaa-              järjestämiseksi?
17719: jat ry:n kuva-arkistoa uhkaa tuho, sillä yhdistyk-
17720: sellä ei ole enää rahaa ylläpitää arkistoa.
17721: 
17722:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
17723: 
17724:                                   Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk
17725: 
17726: 
17727: 
17728: 
17729: 270136
17730: 2                                         KK 1201/1997 vp
17731: 
17732: 
17733: 
17734: 
17735:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17736: 
17737:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Juodaan arkistokohtaiset suunnitelmat ja tär-
17738: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       keysjärjestys aineistojen luetteloimiseksi. Tässä
17739: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-    yhteydessä tullaan selvittämään myös yksityisten
17740: le jäsenelle kansanedustaja Tytti lsohookana-       valokuvaajien arkistojen tilanne. Kaikkiaan va-
17741: Asunmaan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         Jokuva-arkistoja on Suomessa tiettävästi yli
17742: sen n:o 1201:                                       1 000 ja tämän lisäksi on satoja yksityisten valo-
17743:                                                     kuvaajien arkistoja. Valokuvia näissä arkistoissa
17744:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     on varovaisestikin arvioiden satoja miljoonia
17745:        ryhtyä oman aikamme historian kannalta       kappaleita. Kaikkien eri arkistoissa olevien ja
17746:        keskeisten valokuvien dokumentoinnin         vuosittain valmistuvien noin 150 miljoonan ku-
17747:        järjestämiseksi?                             van säilytys tai tallentaminen on mahdotonta ja
17748:                                                     tarpeetontakin. Tärkeäta on seuloa esiin se ai-
17749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        neisto, joka on olennaista erilaisen käytön ja
17750: vasti seuraavaa:                                    tutkimuksen näkökulmasta.
17751:                                                         Lehtikuvaajien ry:n arkiston osalta keskeinen
17752:    Valtakunnallisena valokuvataiteen erikois-       osa tämän arkiston tärkeästä aineistosta on so-
17753: museona maassamme toimii Suomen Valokuva-           vittu siirrettäväksi Valokuvataiteen museoon.
17754: taiteen museo. Valtakunnallisten vastuidensa        M useossahan on jo peruspääomaksi vuonna
17755: mukaisesti Valokuvataiteen museo on yhteis-         1970 Juetteloitu lehtikuvaajien kokoelma. Lehti-
17756: työssä muiden valokuvaa hallitsevien museoiden      kuvaajien muun aineiston selvitystyö on tärkeätä
17757: ja yhteisöjen kuten Museoviraston, erikoismu-       ja se tehdään edelJä mainitun valokuvien pelas-
17758: seoiden, Valtion taidemuseon, maakunta- ja          tusprojektin yhteydessä.
17759: aluetaidemuseoiden sekä paikallismuseoiden             Valokuvien Juettelointia, arkistointia ja kon-
17760: kanssa selvittämässä valokuvan Juetteloinnin,       servointia varten on tarpeen kouluttaa luetteloi-
17761: käytön ja arkistoinnin tilaa. Valokuvataiteen       jia ja konservaattoreita. Valokuvataiteen museo
17762: museo on ottanut vastuun tästä projektista, jon-    on tekemässä tästä suunnitelman. Museo on ha-
17763: ka tarpeellisuus tuotiin esille jo Valokuvatal-     kenut yksityistä rahoitusta pelastusprojektin
17764: lennus-työryhmän muistiossa (OPM:n muistiot         henkilökunnan kouluttamiseksi ja käynnistämi-
17765: 1933:30). Kyseisen muistion esityksen mukaan        seksi. Kun projektissa on selvitetty valokuva-
17766: erityinen vastuu valokuvakentän koordinoijana       aineistojen tila ja määrä, niin silloin voidaan teh-
17767: ja toimeenpanijana asetettiin Valokuvataiteen       dä suunnitelma valokuvien massa-arkistoista
17768: museolle. Muistion esityksen mukaisesti museo       sekä niissä olevan tärkeän aineiston saamiseksi
17769: tätä varten nimettiin valtakunnalJiseksi erikois-   tutkimuksen ja julkaisutoiminnan käyttöön
17770: museoksi vuonna 1995.                                  Valokuvataiteen museon vuotuisen toimin-
17771:    Vuoden 1998 aikana Valokuvataiteen museo         nan päärahoittajana on opetusministeriö. Val-
17772: aloittaa valtakunnallisen valokuvien pelastus-      tionavustusten puitteissa hallitus tulee osoitta-
17773: projektin. Projektin pohjaksi selvitetään valoku-   maan Valokuvataiteen museolle resursseja valo-
17774: va-aineistojen tila ja määrät. Tämän perusteella    kuvan pelastusprojektin toteuttamiseen.
17775: 
17776:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
17777: 
17778:                                                                          Ministeri Claes Andersson
17779:                                           KK 1201/1997 vp                                             3
17780: 
17781: 
17782: 
17783: 
17784:                                        Tili Riksdagens Talman
17785: 
17786:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         det beträffande privata fotografers arkiv. Totalt
17787: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          finns det i Finland så vitt man vet över 1 000
17788: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      fotoarkiv och dessutom hundratals arkiv hos pri-
17789: dagsman Tytti lsohookana-Asunmaa under-              vatfotografer. Antalet fotografier i dessa arkiv
17790: tecknade spörsmå1 nr 1201:                           uppgår enligt en försiktig uppskattning tili
17791:                                                      hundratals miljoner. Att bevara eller dokumente-
17792:           Vi1ka åtgärder tänker Regeringen vid-      ra alla de fotografier som finns i de olika arkiven
17793:        ta för att ordna dokumenteringen av de        och de ca 150 miljoner bilder som årligen produ-
17794:        viktigaste fotografierna från vår egen tids   ceras är inte bara omöjligt utan också onödigt.
17795:        historia?                                     Det som är viktigt är att sålla fram sådant mate-
17796:                                                      ria! som är väsentligt med tanke på olika använd-
17797:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        ning och forskning.
17798: anföra fö1jande:                                        1 fråga om Pressfotograferoa rf:s arkiv har
17799:                                                      överenskommelse träffats om att den centrala
17800:     Landets riksomfattande specia1museum för         delen av det viktiga materialet i detta arkiv över-
17801: fotokonst är Finlands fotografiska museum. 1         förs tili Fotografiska museet. 1 museet finns ju
17802: enlighet med sitt riksomfattande ansvar samar-       redan pressfotografernas år 1970 katalogiserade
17803: betar museet för att utreda 1äget beträffande ka-    samling som grundkapital. Arbetet med att reda
17804: ta1ogisering, användning och arkivering av foto-     ut pressfotografernas övriga materia! är viktigt
17805: grafier med andra museer och sammanslutningar        och det görs i samband med det ovan nämnda
17806: som förfogar över fotografier, såsom Museiver-       fotoräddningsprojektet.
17807: ket, specialmuseer, Statens konstmuseum,                För katalogiseringen, arkiveringen och kon-
17808: landskapsmuseer och regionala konstmuseer            serveringen av fotografierna är det nödvändigt
17809: samt lokala museer. Fotografiska museet har          att utbilda konservatorer och personai som kan
17810: tagit ansvaret för detta projekt, vars nödvän-       utföra katalogiseringen. Fotografiska museet
17811: dighet framfördes i ett PM av arbetsgruppen för      håller på att göra upp en pian för detta. Museet
17812: dokumentering av fotografier (UVM:s prome-           har ansökt om privat finansiering för utbildning
17813: morior 1993:30). Enligt ett förslag i rapporten      av personai för räddningsprojektet och för att
17814: sattes ett särskilt ansvar som samordnare och        sätta igång det. Sedan projektet har kartlagt foto-
17815: verkställare inom området pä Fotografiska mu-        beståndens tillständ och omfattning kan man
17816: seet. Som det föreslogs i rapporten utsågs museet    göra upp en pian över fotografiska massarkiv
17817: därför till riksomfattande specialmuseum år          och över hur det viktiga materialet i dem kan
17818:  1995.                                               göras tillgängligt för forskning och publikations-
17819:     Under 1998 inleder Fotografiska museet ett       verksambet.
17820:  riksomfattande projekt för att rädda fotografier.      Fotografiska museets årliga verksamhet fi-
17821:  Som utgångspunkt för räddningsprojektet utreds      nansieras huvudsakligen av undervisningsmini-
17822:  fotobeståndens tillstånd och omfattning. Utifrån    steriet. lnom ramen för statsunderstöden kom-
17823:  detta görs arkivvisa planer och en rangordning      mer regeringen att tilldela museet resurser för
17824:  för kata1ogiseringen av materialen. 1 detta sam-    genomförandet av det fotografiska räddnings-
17825:  manhang kommer man också att utreda tillstån-       projektet.
17826: 
17827:      Helsingforsden 22 december 1997
17828: 
17829:                                                                           Minister Claes Andersson
17830:                                            KK 1202/1997 vp
17831: 
17832: Kirjallinen kysymys 1202
17833: 
17834: 
17835: 
17836: 
17837:                                    Irja Tuloneo /kok: Sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön eläkeiän
17838:                                         alentumisesta
17839: 
17840: 
17841:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
17842: 
17843:     Suomen Palomiesliitto uhkaa työtaistelulla        neet. Samanaikaisesti kun useat uupuvat, toi-
17844: alhaisemman eläkeiän saamiseksi liittonsa jäse-       saalta nuorten koulutettujen terveydenhuollon
17845: nille. He vetoavat asiassaan siihen, että palo- ja    työntekijöiden osaaminen ja ammattitaito jäävät
17846: pelastusalalla työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaa-   käyttämättä. Kansantaloudellisesti ja terveyden-
17847: liset vaatimukset ovat erityisen korkeat. Julkisel-   huollon työn tuottavuuden kannalta sillä on ne-
17848: la sektorilla käytössä ollut ammatillinen eläke-      gatiivinen vaikutus. Jotta terveyden- ja sosiaali-
17849: ikäjärjestelmä kumottiin l. 7.1989. Sen tilalle       huollossa työskentelevät pääsisivät vanhuus-
17850: otettiin käyttöön ns. joustava eläkeikäjärjestel-     eläkkeelle vähän terveempinä ja alalle valmistu-
17851: mä. Ammatillisten eläkeikien uudistuksen jäl-         neille nyt työttömänä oleville nuorille saataisiin
17852: keen on yksilöllisen varhaiseläkkeen ikärajaa         ensimmäinen työpaikka, olisi ensiarvoisen tär-
17853: nostettu 58 vuoteen. Vuoden 1995 alusta voi-          keää, että alemmat eläkeiät palautettaisiin niille
17854: maan tulleella kunnallisten viranhaltijain ja         henkilöstöryhmille, jotka olivat em. järjestelmän
17855: työntekijän eläkelain 16 a §:n muutoksella valin-     piirissä. Myös muille kuin Suomen Palomieslii-
17856: taoikeutta on muutettu siten, että valinta-aika       ton jäsenille.
17857: päättyi vuoden 1996 lopussa ja samalla useim-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
17858: pien vanhan eläkeikäjärjestelmän valinneiden          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
17859: eläkeikä nousi huomattavasti ammatillisen elä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
17860: kejärjestelmän mukaisesta tasosta. Eläkeikä on        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
17861: nykyisin 65 vuotta.
17862:     Terveyden- ja sosiaalihuollossa työskentele-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
17863: vien viranhaltijoiden ja työntekijöiden työ on                 ryhtyä tasa-arvoisen kohtelun noudatta-
17864: muuttunut voimakkaasti viimeisten vuosien ai-                  miseksi eri ammattiryhmien kohdalla ja
17865: kana yhä raskaammaksi, kiireisemmäksi ja ku-                   ottaen myös terveydenhuoltoalalla työs-
17866:  luttavammaksi, samalla kun vastuuta on lisätty.               kentelevät huomioon tilanteessa, kun
17867: Työn kuormitus on ajoittain kasvanut sietämät-                 Suomen Palomiesliitto vaatii oikeuk-
17868:  tömäksi, joten pitkät sairauslomat ovat lisäänty-             siaan alempaan eläkeikään palaamisesta?
17869: 
17870:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
17871:                                            Irja Tulonen /kok
17872: 
17873: 
17874: 
17875: 
17876: 270136
17877: 2                                           KK 1202/1997 vp
17878: 
17879: 
17880: 
17881: 
17882:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
17883: 
17884:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         notettuna keskiarvona 63 ja 65 vuodesta, jolloin
17885: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          eläkeikään vaikuttaa palvelun pituus ennen
17886: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        vuotta 1995. Ammatillisen eläkeiän valintaoi-
17887: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irma Tulo-        keuden piiriin kuuluvilla eläkeikä lasketaan ai-
17888: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           kaisemmasta alennetusta eläkeiästä ja 65 vuoden
17889: 1202:                                                  eläkeiästä. Erityissuojauksen myötä ennen vuot-
17890:                                                        ta 1947 syntyneiden eläkeikä ei nouse enempää
17891:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kuin kaksi vuotta siitä ammatillisesta eläkeiästä,
17892:         ryhtyä tasa-arvoisen kohtelun noudatta-        missä henkilö oli vuoden 1994 lopussa. Tervey-
17893:         miseksi eri ammattiryhmien kohdalla ja         denhuoltoalalla alennettu eläkeikä oli monessa
17894:         ottaen myös terveydenhuoltoalalla työs-        ammatissa 58 vuotta, joten tähän eläkeikäryh-
17895:         kentelevät huomioon tilanteessa, kun           mään ennen muutosta kuuluneiden, ennen vuot-
17896:         Suomen Palomiesliitto vaatii oikeuk-           ta 1947 syntyneiden eläkeikä on korkeintaan 60
17897:         siaan alempaan eläkeikään palaamisesta?        vuotta. Nuorimmat suojaukseen piiriin kuuluvat
17898:                                                        täyttävät tämän eläkeiän vuonna 2006.
17899:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Jos henkilö valitsi ammatillisen eläkeiän, hä-
17900: vasti seuraavaa:                                       nellä ei ole oikeutta varhaiseläkejärjestelmään
17901:                                                        kuuluvaan yksilölliseen varhaiseläkkeeseen, var-
17902:     Hallitus noudattaa tarkoin periaatetta kansa-      hennettuun vanhuuseläkkeeseen eikä osa-aika-
17903: laisten tasa-arvoisesta kohtelusta mukaan lukien       eläkkeeseen. Yksilöllisen varhaiseläkkeen ala-
17904: eri ammattiryhmien kohtelu eläketurvasta sää-          ikäraja oli säätämisvaiheessa 55 vuotta. Ikäraja
17905: dettäessä. Kunnallisen eläkejärjestelmän eläke-        muutettiin vuoden 1994 alusta voimaan tulleella
17906: taso on mukautettu työntekijäin eläkelain mu-          muutoksella 58 vuoteen. Muutos toteutettiin sa-
17907: kaiseen eläketurvaan asteittain.                       malla tavalla kaikissa työeläkelaeissa siten, että
17908:     Aikaisemmin lisäeläkejärjestelmään kuulu-          jos henkilö on syntynyt ennen vuotta 1940, hän
17909: neesta ammatillisten alempien eläkeikien järjes-       säilytti edelleen oikeuden 55 vuoden alaikära-
17910: telmästä luovuttiin 1. 7.1989 lukien. Uudistusta       jaan.
17911: oli valmisteltu julkishallinnon eläkeikäkomiteas-         Kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin elä-
17912: sa, ja tuolloin oli katsottu, ettei vanha ammatilli-   kelain 3 §:ään on lisätty uusi 3 momentti (1555/
17913: nen eläkeikäjärjestelmä ottanut tarpeeksi huo-          1992), jonka mukaan jäsenyhteisö voi ottaa vi-
17914: mioon yksilöllisiä tekijöitä ja joustava eläkejär-     ranhaltijalle tai työntekijälle lisäeläketurvan.
17915: jestelmä säädettiin ajan myötä korvaamaan tämä         Kuntien eläkevakuutuksen hallituksen asettama
17916: järjestelmä.                                           työryhmä selvittää lisäeläkejärjestelyn tarpeelli-
17917:     Uudistuksen voimaan tullessa niille, jotka oli-    suutta ja mahdollisia esityksiä lisäeläkkeen pe-
17918: vat alennettujen eläkeikien piirissä, annettiin va-    rusteista kunnallisessa eläketurvassa. Tarkoitus
17919: lintaoikeus vanhan ja uuden järjestelmän välillä.      ei ole palata lakisääteisiin ammattikohtaisiin
17920:     Vuosien 1993 ja 1995 alusta toteutetussa kun-      alempiin eläkeikiin.
17921: nallisen eläkejärjestelmän muutoksessa suojat-            Kun on siirrytty joustavaan varhaiseläkejär-
17922: tiin vanhan lisäeläkkeen karttumat muutosta            jestelmään ja toisaalta kehitetään työkykyä yllä-
17923: edeltävältä ajalta. Eläkeikä nostettiin 65 vuoteen     pitää toimintaa, koulutusta ja kuntoutusta, ei ole
17924: vain vuoden 1959 jälkeen syntyneillä yleisen elä-      tarvetta yleisesti parantaa kunnallista eläketur-
17925: keiän piiriin kuuluvilla henkilöillä. Vuosina          vaa.
17926: 1940-1959 syntyneillä eläkeikä lasketaan pai-
17927: 
17928:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
17929: 
17930:                                                                             Ministeri Jouni Backman
17931:                                            KK 1202/1997 vp                                                3
17932: 
17933: 
17934: 
17935: 
17936:                                         Tili Riksdagens Talman
17937: 
17938:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          medeltal från 63 och 65 års ålder, varvid anställ-
17939: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ningstidens längd före 1995 inverkar på pen-
17940: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       sionsåldern. Pensionsåldern för personer som
17941: dagsman Irma Tulonen undertecknade spörsmål           har rätt att välja den yrkesbaserade pensionsål-
17942: nr 1202:                                              dern beräknas på grundval av den tidigare lägre
17943:                                                       pensionsåldern och pensionsåldern 65 år. På
17944:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        grund av en särskild bestämmelse som gäller per-
17945:        ta för att en jämlik behandling av olika       soner födda före 1947 höjs inte den yrkesbasera-
17946:        yrkesgrupper skall iakttas och för att ock-    de pensionsålder de hade enligt gällande bestäm-
17947:        så arbetstagare inom hälsovården skall         melser vid utgången av 1994 med mer än två år.
17948:        beaktas i en situation då brandmännens         Inom hälsovården var den Iägre pensionsåldern i
17949:        fackförbund Suomen Palomiesliitto krä-         många yrken 58 år, varför pensionsåldern för de
17950:        ver tilihaka sin rätt tili lägre pensionsål-   personer som hörde tili denna grupp före änd-
17951:        der?                                           ringen nu är högst 60 år. De yngsta personer som
17952:                                                       omfattas av specialbestämmelsen uppnår denna
17953:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         pensionsålder år 2006.
17954: anföra följande:                                          De som valde den yrkesbaserade pensionsål-
17955:                                                       dern har inte rätt tili förtidspension enligt förtids-
17956:     Regeringen iakttar strikt principen om likabe-    pensionsystemet, dvs. individuell förtidspension,
17957: handling av medborgarna inbegripet behand-            förtida ålderspension och deltidspension. Den
17958: lingen av olika yrkesgrupper när det stiftas Iagar    nedre gränsen för individuell förtidspension var
17959: om pensionsskyddet. Det kommunala pensions-           55 år när lagen stiftades. Genom en ändring som
17960: systemets pensionsnivå har stegvis ändrats så att     trädde i kraft vid ingå~gen av 1994 ändrades
17961: det motsvarar pensionsskyddet enligt lagen om         åldersgränsen tili 58 år. Andringen genomfördes
17962: pension för arbetstagare.                             på samma sätt i alla arbetspensionslagar så att
17963:     Systemet med yrkesbaserade lägre pensions-        arbetstagare som är födda före 1940 bevarade sin
17964: åldrar, vilket hörde tili det tidigare tiliäggspen-   rätt tili den nedre åldersgränsen 55 år.
17965: sionssystemet, frångicks 1.7.1989. Reformen               Till3 § lagen om pension för kommunala tjäns-
17966: hade beretts av pensionskommitten för den of-         teinnehavare och arbetstagare (1555/1992) har
17967: fentliga förvaltningen, och det ansågs då att det     fogats ett nytt 3 mom., enligt vilket ett medlems-
17968: gamla yrkesbaserade pensionsålderssystemet            samfund kan teckna tilläggsspensionsförsäkring
17969: inte tillräckligt beaktade individuella faktorer.     för tjänsteinnehavare eller arbetstagare. En ar-
17970: Systemet med flexibel pensionering infördes där-      betsgrupp som tillsatts av styrelsen för Kommu-
17971: för för att ersätta det gamla systemet.               nernas pensionsförsäkring utreder behovet av ett
17972:     När reformen trädde i kraft fick de som hade      tilläggspensionssystem och eventuella förslag tili
17973:  rätt tili en lägre pensionsålder välja mellan det    grunder för tilläggspension i anslutning tili kom-
17974: gamla och det nya systemet.                           munal pension. A vsikten är inte att återgå tili
17975:     Vid de ändringar av det kommunala pensions-       lagstadgade yrkesbaserade lägre pensionsåldrar.
17976:  systemet som trädde i kraft vid ingången av 1993         Eftersom det har skett en övergång tili ett
17977:  och 1995 tryggades redan intjänad tilläggspen-       flexibelt förtidspensionssystem och eftersom
17978:  sion från tiden före ändringarna. Höjningen av       verksamhet som syftar tili upprätthållande av
17979:  pensionsåldern tili 65 år gällde endast personer     arbetsförmågan, utbildning och rehabilitering å
17980:  födda efter 1959 som omfattas av bestämmelser-       andra sidan utvecklas, finns det inget behov att
17981:  na om allmän pensionsålder. För personer födda       allmänt förbättra den kommunala pensionsför-
17982:  1940-1959 beräknas pensionen som ett vägt            säkringen.
17983: 
17984:      Helsingforsden 17 december 1997
17985: 
17986:                                                                              Minister Jouni Backman
17987:                                           KK 1203/1997 vp
17988: 
17989: Kirjallinen kysymys 1203
17990: 
17991: 
17992: 
17993: 
17994:                                   Sulo Aitioniemi /kesk: Tuomioistuinten uskottavuuden parantami-
17995:                                       sesta
17996: 
17997: 
17998:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
17999: 
18000:    Niin sanottu Eeva Vuoren tapaus nostatti me-     tuomioistuimen Jasenen erottamattomuuden
18001: dian johdattamana myrskyisän keskustelun suo-       suhteen ja oikeudesta sivutoimien hoitamiseen.
18002: malaisesta tuomioistuinlaitoksesta ja sen uskot-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18003: tavuudesta. Keskustelu sai myös ministerit otta-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18004: maan kantaa ja lupailemaan niitä sun näitä.         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18005:    Sitten tuli muita mediaa kiinnostavia asioita,   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18006: kuten tapaus Sundqvist ja poliisisurmat. Tapaus
18007: Eeva Vuori jäi unohduksiin. Mediakaan kun ei                  Minkälaisia lainsäädäntö- ym. toimia
18008: pysty huolehtimaan monesta asiasta yhtaikaa.                Hallituksessa on meneillään tapaus Eeva
18009: Herää kuitenkin kysymys,jäikö asia myös yhteis-             Vuoren ja sen oheisena esimerkiksi kor-
18010: kunnallisesti unohduksiin, toisin sanoen, pohdi-            keimmasta oikeudesta ilmenneiden seik-
18011: taanko hallituksen taholla, minkälaisia toimia              kojen vuoksi, vai onko asiat unohdettu
18012: asia aiheuttaa lainsäädäntöpuolella esimerkiksi             mediajulkisuuden laannuttua?
18013: 
18014:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
18015: 
18016:                                        Sulo Aittaniemi /kesk
18017: 
18018: 
18019: 
18020: 
18021: 270136
18022: 2                                        KK 1203/1997 vp
18023: 
18024: 
18025: 
18026: 
18027:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
18028: 
18029:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      edellytyksiä sekä aiempaa tehokkaammin seura-
18030: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       ta ja valvoa tuomareiden osallistumista välimies-
18031: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     oikeuksiin. Lupaharkinnan ja seurannan tehos-
18032: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      tamiseksi toimikunta esitti, että tuomarin tulee
18033: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       jättää kustakin välimiestehtävästä erillinen sivu-
18034: n:o 1203:                                           toimilupahakemus, josta ilmenee välimiesriidan
18035:                                                     asianosaiset ja heidän avustajansa, riidan kohde
18036:           Minkälaisia lainsäädäntö- ym. toimia      ja arvio työmäärästä. Myös välimiesriidan päät-
18037:        Hallituksessa on meneillään tapaus Eeva      tyminen ja tuomarin saama palkkio tulee ilmoit-
18038:        Vuoren ja sen oheisena esimerkiksi kor-      taa.
18039:        keimmasta oikeudesta ilmenneiden seik-           Mietinnöstä antoi lausunnon kaikkiaan 45 eri
18040:        kojen vuoksi, vai onko asiat unohdettu       viranomaista ja yhteisöä. Lausuntoyhteenveto
18041:        mediajulkisuuden laannuttua?                 valmistui oikeusministeriössä marraskuussa
18042:                                                     1997.
18043:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Toimikunnan esityksen mukaan tuomareiden
18044: vasti seuraavaa:                                    sivutoimista säädettäisiin valtion virkamieslais-
18045:                                                     sa. Virkamieslain valmistelu kuuluu valtiova-
18046:    Oikeusministeriö on 4.1.1996 asettanut toimi-    rainministeriölle. Oikeusministeriö ja valtiova-
18047: kunnan,jonka tehtävänä on muun muassa laatia        rainministeriö ovat sopineet, että asian jatkoval-
18048: ehdotukset tuomareiden nimitysjärjestelmän ja       mistelu tapahtuu valtiovarainministeriössä toi-
18049: kelpoisuusvaatimusten uudistamisesta. Lisäksi       mikunnan esityksen ja lausuntopalautteen poh-
18050: toimikunnan tulee laatia ehdotukset tuomarei-       jalta. Tavoitteena on, että hallituksen esitys vir-
18051: den koulutusjärjestelmästä ja selvittää tuomarei-   kamieslain muuttamisesta annettaisiin eduskun-
18052: den virkamiesoikeudellista asemaa.                  nalle vuoden 1998 aikana ja saatettaisiin voi-
18053:    Toimikunta sai 3.1.1997 lisätoimeksiannon        maan mahdollisimman pian.
18054: selvittää tuomareiden toimimista välimiestehtä-         Käytännössä useat tuomioistuimet ovat jo
18055: vissä ja sitä, onko asiasta säädettävä laissa.      ryhtyneet vaatimaan aiempaa yksilöidympiä si-
18056:    Toimikunta luovutti välimietintönsä (Komi-       vutoimi-ilmoituksia ja tiukentaneet sivutoimilu-
18057: teanmietintö 1997: 12) Tuomarit välimiehinä oi-     pakäytäntöä. Esimerkiksi korkein oikeus on laa-
18058: keusministeriölle kuluvan vuoden kesäkuussa.        tinut sisäiset ohjeet sivutoimilupamenettelystä.
18059:     Mietinnössään toimikunta katsoi, että tuoma-        Tuomaritoimikunnan määräaika päättyy
18060: reiden mahdollisuutta hoitaa sivutoimia,jollaisia   31.12.1997. Toimikunta tulee toimeksiautonsa
18061: myös välimiestehtävät ovat, tulee harkita aiem-     mukaisesti mietinnössään käsittelemään myös
18062: paa yksityiskohtaisemmin. Toimikunta esitti,        tuomareiden virkamiesoikeudellista asemaa ja
18063: että tuomareiden osallistuminen välimiesoikeuk-     siihen liittyviä kysymyksiä.
18064: siin säädettäisiin mahdolliseksi ainoastaan luvan       Edellä esitettyjen seikkojen perusteella voi-
18065: perusteella. Toimikunta esitti myös, että tuoma-    daan todeta, että hallitus ei ole unohtanut kysy-
18066: reiden kaikki sivutoimet säädettäisiin luvanva-     myksessä esitettyjä asioita, vaikka mediajulki-
18067: raisiksi. Sen mielestä tuomioistuimien tulee        suus näiden kysymysten tiimoilta on hieman
18068: aiempaa ilmoitusmenettelykäytäntöä huolelli-        laantunut.
18069: semmin harkita sivutoimiluvan myöntämisen
18070: 
18071:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
18072: 
18073:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
18074:                                            KK 1203/1997 vp                                             3
18075: 
18076: 
18077: 
18078: 
18079:                                         Tili Riksdagens Talman
18080: 
18081:   J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ningarna för att bevilja ett bisysslotillstånd och
18082: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           effektivare följa och övervaka domare som deltar
18083: medlem av statsrädet översänt följande av riks-       i skiljedomstolar. För att effektivera övervägan-
18084: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          det och uppföljningen föreslog kommissionen att
18085: mäl nr 1203:                                          domaren skalllämna in en särskild ansökan om
18086:                                                       bisysslotillständ för varje skiljemannauppdrag.
18087:           Vilka pägående lagstiftnings- och an-       Av ansökan skall framgå parterna i tvisten samt
18088:        dra projekt har Regeringen tili följd av       deras biträden, mälet för tvisten och en uppskatt-
18089:        fallet Eeva Vuori och till exempel de upp-     ning av arbetsmängden. Domaren skall även
18090:        gifter som framkommit om högsta dom-           meddela att tvisten avslutats och arvodet.
18091:        stolen i detta sammanhang, eller har pro-         Sammanlagt 45 myndigheter och samfund av-
18092:        blemen sopats under mattan efter att me-       gav ett utlätande om rapporten. Ett sammandrag
18093:        diaintresset avtagit?                          av dem blev fårdigt vid justitieministeriet i no-
18094:                                                       vember 1997.
18095:   Som svar pä detta spörsmål fär jag vördsamt            Enligt förslaget av kommissionen skall do-
18096: anföra följande:                                      marnas bisysslor reg1eras i statstjänstemannala-
18097:                                                       gen. Beredningen av tjänstemannalagen hör tili
18098:    Den 4 januari 1996 tillsatte justitieministeriet   finansministeriet. Justitieministeriet och finans-
18099: en korumissi on för att bland annat utarbeta förs-    ministeriet har kommit överens att den fortsatta
18100: lag tili en revision av utnämningen av och behö-      beredningen av ärendet skali göras vid finansmi-
18101: righetskraven för domare. Dessutom skall kom-         nisteriet utgående från förs1aget av kommissio-
18102: missionen uppgöra förslag tili ett utbildningssy-     nen och den respons som framkom av utlätande-
18103: stem för domare och utreda domarnas tjänste-          na. Målet är att regeringens proposition med
18104: mannarättsliga stälining.                             förs1ag till ändring av statstjänstemannalagen
18105:    Den 3 januari 1997 gavs kommissionen ett           skali ges tili riksdagen under är 1998 och bringas
18106: ytterligare uppdrag att klargöra domarnas verk-       i kraft snarast.
18107: samhet som skiljemän och ifall frågan bör regle-         I praktiken har flera domsto1ar redan börjat
18108: ras i lag.                                            kräva en mer detaljerad bisyss1oanmälan och
18109:    Kommissionen överlämnade sin melianrap-            skärpt tillståndspraxisen för bisysslor. Högsta
18110: port (komm.bet. 1997:12) "Domare som skilje-          domstolen har tili exempel uppgjort interna an-
18111: män" tili justitieministeriet i juni.                 visningar för förfarandet då tillständ ges för bi-
18112:    J rapporten ansäg kommissionen att möjlighe-       sysslor.
18113: terna för domare att sköta bisysslor, inklusive          Domarkommissionen skall ha slutfört sitt ar-
18114: skiljemannauppdrag, bör noggrannare tänkas            bete senast den 31 december 1997. Enligt uppdra-
18115: igenom. Kommissionen föreslog att ett tillstånd       get kommer kommissionen även att ta upp do-
18116: alitid skall krävas för att en domare skall kunna     marnas tjänstemannarättsliga ställning och frå-
18117: delta i en skiljedomstol. Kommissionen anförde        gor i detta sammanhang i betänkandet.
18118: ocksä att tillstånd skall krävas för alla bisysslor      Med stöd av det som nämnts ovan kan det
18119: för domare. Den ansåg att domstolarna skall           konstateras att regeringen inte 1åtit de frågor som
18120: noggrannare än vad fallet var med det tidigare        tas upp i spörsmälet falla i g1ömska fastän media-
18121: anmälningsförfarandet tänka igenom förutsätt-         intresset för dessa svalnat nägot.
18122: 
18123:      Helsingforsden 19 december 1997
18124: 
18125:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
18126:                                              KK 1204/1997 vp
18127: 
18128: Kirjallinen kysymys 1204
18129: 
18130: 
18131: 
18132: 
18133:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Liikennevalojen noudattamisen valvonnasta
18134: 
18135: 
18136: 
18137:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18138: 
18139:    Liikennevalot on asetettu turvaamaan liiken-         liisoja tarvittaisiin enemmän katujen risteyksessä
18140: nettä ja sen sujuvuutta. Punaista valoa vasten          kuin etsimässä väärin pysäköityjä autoja. Ne
18141: ajaminen tai käveleminen on kielletty, koska se         harvoin aiheuttavat vaaraa.
18142: vaarantaa liikenteen sekä oman ja toisten turval-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
18143: lisuuden. Punaista valoa vasten kävelemisestä on        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18144: säädetty rangaistus. Poliisin tehtävänä on val-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18145: voa, että kansalaiset noudattavat myös jalankul-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18146: kuvaloja koskevia lain säännöksiä.
18147:    Kun menee kadun risteykseen erityisesti Hel-                    Onko Hallituksessa havaintoja siitä,
18148: singissä, huomaa heti, että jalankulkijoita koske-             että jalankulkijoiden käyttäytyminen lii-
18149: vat säännöt vastoin punaista valoa kävelemisestä               kennevaloin varustetuissa risteyksissä on
18150: ovat kuin toisesta valtakunnasta. Runsaasti                    ryöstäytynyt esimerkiksi Helsingissä täy-
18151: enemmän kuin puolet jättää säännön noudatta-                   sin hallinnasta ja että jalankulkijoista
18152: matta. Kukaan ei valvo asioita, ja ongelma on jo               pian vain pieni osa noudattaa liikenneva-
18153: nyt luisunut käsistä.                                          loja koskevia säännöksiä, ja
18154:    Asian valvonta on siis sisäasiainministeriön ja                 mitä Hallitus aikoo tehdä tälle liiken-
18155: poliisin kontolla. Tiedän hyvin, ettei poliisilla ole          neturvallisuutta vaarantavalle ongelmal-
18156: tähän aikaa, mutta se ei poista ongelmaa. Lappu-               le?
18157: 
18158:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
18159: 
18160:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
18161: 
18162: 
18163: 
18164: 
18165: 270136
18166: 2                                          KK 1204/1997 vp
18167: 
18168: 
18169: 
18170: 
18171:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18172: 
18173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lankulkijaa. Kevyen liikenteen kuolanuhrien
18174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         määrän kehitys Suomessa 1990-luvulla on ollut
18175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       suotuisa. Jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja mo-
18176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        poilijoiden tieliikennekunolemat ovat lähes puo-
18177: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         littuneet vuodesta 1989.
18178: n:o 1204:                                                 Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen lii-
18179:                                                       kennevalvonnan valvontaiskuista v. 1997 oli
18180:            Onko Hallituksessa havaintoja siitä,       7,7% suunnattu liikennevalojen noudattami-
18181:        että jalankulkijoiden käyttäytyminen lii-      seen. Jalankulkuliikenteen valvontaa suoritetaan
18182:        kennevaloin varustetuissa risteyksissä on      Helsingissä myös muun valvonnan ohella.
18183:        ryöstäytynyt esimerkiksi Helsingissä täy-          Poliisi valvoo koko maassa muun liikenneval-
18184:        sin hallinnasta ja että jalankulkijoista       vonnan yhteydessä myös kevyttä liikennettä ja
18185:        pian vain pieni osa noudattaa liikenneva-      jalankulkijoiden liikennesääntöjen noudattamis-
18186:        loja koskevia säännöksiä, ja                   ta. Usein tämä tapahtuu erityisinä kevyen liiken-
18187:            mitä Hallitus aikoo tehdä tälle liiken-    teen valvontakampanjoina, joihin osallistuu po-
18188:        neturvallisuutta vaarantavalle ongelmal-       liisin ohella sidosryhmiä, esim. Liikenneturva ja
18189:        le?                                            kuntien koulutoimi. Poliisin liikenneturvalli-
18190:                                                       suustyöhön on perinteisesti kuulunut eri tien-
18191:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          käyttäjäryhmien neuvonta ja ohjaus liikenneval-
18192: vasti seuraavaa:                                      vonnan yhteydessä, mm. erilaisissa yleisötilai-
18193:                                                       suuksissa, kouluissa ja päiväkodeissa. Poliisi
18194:     Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen v. 1994    myös tuottaa ja jakaa erilaista liikenneturvalli-
18195: tekemän tutkimuksen mukaan 25-30% jalan-              suuteen liittyvää tiedotusmateriaalia yleisölle yh-
18196: kulkijoista ylitti kadun liikennevalojen punaisen     teistyössä tiedotusvälineiden ja liikenneturvalli-
18197: vaiheen aikana Helsingin ydinkeskustan vilk-          suustyöltä tekevien sidosryhmiensä kanssa.
18198: kaimmissa risteyksissä. Toteutetun jalankulku-            Voimavarojensa rajallisuuden vuoksi poliisi
18199: valvontakampanjan avulla saatiin rikkojien            joutuu priorisoimaan tehtäviään, jotta se voisi
18200: määrä alenemaan viikoksi 16 %:iin, minkä jäl-         suoriutua sille yleisen järjestyksen ja turvallisuu-
18201: keen tilanne palasi kampanjaa edeltäneelle tasol-     den ylläpitämiseksi sekä rikosten torjumiseksi ja
18202: le. Tulos osoittaa, että valvonnan tilapäisellä li-   selvittämiseksi asetetuista keskeisistä velvoitteis-
18203: säämisellä ei saada aikaan pysyviä muutoksia          ta. Poliisin suorittamassa liikennevalvonnassa
18204: jalankulkijoiden käyttäytymisessä.                    tämä merkitsee sitä, että valvonnan painopis-
18205:     Liikenneturvan liikennevalojen noudattamis-       teeksi on asetettu liikenneturvallisuutta eniten
18206: tutkimuksen (76/1997) mukaan 1996 punaisen            vaarantava käyttäytyminen, jota ovat mm. ratti-
18207: vaiheen aikana liikennevaloihin saapuneista ja-       juopumus ja moottoriajoneuvon kuljettajien lii-
18208: lankulkijoista 83 % (1995: 81 %) odotti valon         kennettä vaarantava ajotapa. Poliisi pyrkii yh-
18209: vaihtumista vihreäksi.                                teistyössä muiden liikenneturvallisuustahojen
18210:     Helsingin kaupungissa sai surmansa liikenne-      kanssa vaikuttamaan tiedottamisen ja valvon-
18211: onnettomuuksissa vuonna 1992 neljätoista jalan-       nan keinoin eri tienkäyttäjäryhmiin turvallisen
18212: kulkijaa, vuonna 1996 seitsemän ja kuluvana           liikennekäyttäytymisen lisäämiseksi.
18213: vuonna marraskuun loppuun mennessä neljä ja-
18214: 
18215:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
18216: 
18217:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
18218:                                              KK 1204/1997 vp                                              3
18219: 
18220: 
18221: 
18222: 
18223:                                          Tili Riksdagens Talman
18224: 
18225:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             talet. Antalet dödsoffer i vägtrafiken bland fot-
18226: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             gängare, cyklister och mopedister har minskat tili
18227: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         nästan hälften sedan 1989.
18228: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-               Av de trafikövervakningspunktinsatser som
18229: mål nr 1204:                                            polisinrättningen i Helsingfors härad utförde
18230:                                                         1997 gällde 7,7% beteendet vid trafikljus. 1 Hel-
18231:           Har Regeringen upptäckt att man t.ex.         singfors övervakas fotgängarna även i samband
18232:        i Helsingfors fullständigt har förlorat          med den övriga övervakningen.
18233:        kontrollen över fotgängarnas beteende i             I hela Jandet övervakar polisen i samband med
18234:        korsningar som är försedda med trafik-           den övriga trafikövervakningen även den lätta
18235:        ljus och att det snart bara är en liten del av   trafiken och fotgängarna. Det här sker ofta i
18236:        fotgängarna som följer de regler som gäl-        form av särskilda kampanjer för övervakning av
18237:        ler i fråga om trafikljus, och                   den Iätta trafiken. I dessa kampanjer deltar ut-
18238:           vad ämnar Regeringen göra för att             över polisen även olika referensgrupper, t.ex.
18239:        råda bot på detta problem som äventyrar          Trafikskyddet och det kommunala skolväsendet.
18240:        trafiksäkerheten?                                Polisens trafiksäkerhetsarbete har traditionellt
18241:                                                         omfattat rådgivning och handledning för dem
18242:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           som rör sig på vägarna. Denna informations-
18243: anföra följande:                                        verksamhet har bedrivits i anslutning till trafik-
18244:                                                         övervakningen, bl.a vid olika sammankomster
18245:    Enligt en undersökning som polisinrättningen         för allmänheten, i skolor och i daghem. Därtili
18246: i Helsingfors härad utförde 1994 gick 25-30%            producerar polisen i samarbete med medierna
18247: av fotgängarna över gatan vid rött ljus i de mest       och de referensgrupper som utför trafiksäker-
18248: trafikerade korsningarna i centrum av Helsing-          hetsarbete olika slag av informationsmaterial i
18249: fors. Med hjälp av en fotgängarövervaknings-            anknytning tili trafiksäkerheten. Materialet de-
18250: kampanj minskade denna siffra tili16% under en          las ut till allmänheten.
18251: vecka, varefter läget återgick tili det som det var        Eftersom resurserna är begränsade måste poli-
18252: före kampanjen. Resultatet visar att en tillfållig      sen prioritera sina uppgifter för att den skall
18253: effektivering av övervakningen inte förmår änd-         kunna sköta sina viktigaste skyldigheter beträf-
18254: ra på fotgängarnas beteende på ett bestående            fande upprätthållandet av allmän ordning och
18255: sätt.                                                   säkerhet samt förebyggandet och utredandet av
18256:    Enligt en undersökning som Trafikskyddet             brott. För den trafikövervakning som polisen
18257: utförde 1996 om hur människor följer trafikljus-        utför innebär detta att tyngdpunkten läggs vid de
18258: reglerna (76/1997) stannade 83% av de fotgänga-         fenomen som mest äventyrar trafiksäkerheten,
18259: re som kom tili trafikljus då det var rött ljus och     bl.a. rattfylleri och farligt körsätt. Polisen avser
18260: väntade på att ljuset skulle växla tili grönt           att i samarbete med övriga påverkare inom tra-
18261: (1995:81 %).                                            fiksäkerhetssektorn med hjälp av information
18262:    I Helsingfors stad omkom i trafiken 14 fot-          och övervakning inverka på utvecklingen så att
18263: gängare 1992 och 7 fotgängare 1996. Fram tili           beteendemönstret bland alla de olika kategorier
18264: utgången av november i år är siffran 4. Utveck-         som rör sig på vägarna främjar en ökad trygghet
18265: lingen vad gäller antalet dödsoffer i den lätta         och säkerhet inom trafiken.
18266: trafiken har varit gynnsam i Finland på 1990-
18267: 
18268:      Helsingfors den 17 december 1997
18269: 
18270:                                                                     Inrikesminister Jan-Erik Enestam
18271:                                             KK 1205/1997 vp
18272: 
18273: Kirjallinen kysymys 1205
18274: 
18275: 
18276: 
18277: 
18278:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Korjausavustusten myöntämisestä tanssila-
18279:                                         vojen kunnossapitoon
18280: 
18281: 
18282:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18283: 
18284:    Suomessa on parhaimmillaan ollut noin 1 500         meniä tilaisuuksia vuoden, käytännössä siis ke-
18285: erilaista tanssilavaa. Suomalainen tanssilava-         sän, mittaan.
18286: kulttuuri onkin ainutlaatuinen koko maailmas-             Olen kysynyt asiaa aikaisemminkin, mutta
18287: sa, sillä vastaavaa ei tiettävästi ole muualla. Vuo-   kysyn taas valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 mo-
18288: sien saatossa tanssilavojen määrä on romahta-          menttiin viitaten ja tarkistaakseni, onko asiassa
18289: nut, vaikka itse asiassa lavakulttuuri on viime        tapahtunut mitään järkevää kehitystä:
18290: vuosina elänyt elpymisen aikaa. Tällä hetkellä
18291: maassamme lienee vain noin 150 kunnossa ja                        Miksi pian sukupuuttoon kuolemassa
18292: käytössä olevaa tanssilavaa. Määrä todennäköi-                oleville tanssilavoille ei seurantalojen ta-
18293: sesti laskee koko ajan. Laji on siis uhanalainen.             voin myönnetä minkäänlaisia korjaus-
18294:    Seurantalojen kunnostamiseen valtio myön-                  avustuksia, vaikka niiden käyttö useassa-
18295: tää avustuksia. Moni sellainen seurantalo on                  kin tapauksessa on suurempaa kuin mo-
18296: vuosien saatossa kunnostettu, jota käytetään                  nen avustusta saaneen seuran talon, ja
18297: vain kerran tai kaksi vuodessa. Tanssilavoille ei                aikooko Hallitus osoittaa asiassa en-
18298: avustuksia myönnetä sillä perusteella, että niitä             nakkoluulottomuutta ja sijoittaa tanssi-
18299: ei ole tarkoitettu ympärivuotiseen käyttöön.                  tavat avustuskelpoisien kohteiden pii-
18300: Kuitenkin tanssilavalla saatetaanjärjestää kym-               riin?
18301: 
18302:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
18303: 
18304:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
18305: 
18306: 
18307: 
18308: 
18309: 270136
18310: 2                                          KK 1205/1997 vp
18311: 
18312: 
18313: 
18314: 
18315:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18316: 
18317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        seen myönnettävien avustusten hakemisesta)
18318: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         mukaan seurantalojen korjausavustuksilla on
18319: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      tarkoitus säilyttää, ylläpitää ja parantaa seuran-
18320: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen          talojen kulttuurihistoriallista arvoa, rakennus-
18321: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1205:        teknistä kuntoaja toimivuutta. Avustuksilla tue-
18322:                                                       taan toimivien yhdistysten omistamien kokoon-
18323:            Miksi pian sukupuuttoon kuolemassa         tumis- ja toimintatilojen korjausta ja entistämis-
18324:        oleville tanssilavoille ei seurantalojen ta-   tä. Avustusta myönnettäessä kiinnitetään erityis-
18325:        voin myönnetä minkäänlaisia korjaus-           tä huomiota kokoontumistilojen tarpeellisuu-
18326:        avustuksia, vaikka niiden käyttö useassa-      teen alueen väestön sivistys-, harrastus- ym. va-
18327:        kin tapauksessa on suurempaa kuin mo-          paa-ajan kansalaistoiminnan kannalta.
18328:        nen avustusta saaneen seuranta! on, ja            Tunnusomaista avustuskohteille on se, että ne
18329:            aikooko Hallitus osoittaa asiassa en-      ovat perinteisiä seurantaloja, joissa muiden ko-
18330:        nakkoluulottomuutta ja sijoittaa tanssi-       koontumistilojen lisäksi on pääsääntöisesti juh-
18331:        tavat avustuskelpoisten kohteiden pii-         lasali näyttämöineen. Tilat ovat kaikkien paik-
18332:        riin?                                          kakunnalla toimivien yhteisöjen ja yksityisten
18333:                                                       käytettävissä kulttuuri-, liikunta-, perhejuhla-
18334:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           yms. tilaisuuksia varten. Taloja omistavat yhdis-
18335: taen seuraavaa:                                       tykset ovat myös monin paikoin yhteistyössä
18336:                                                       kuntien kanssa: talot toimivat sijaintipaikkakun-
18337:    Maamme seurantaloja uhkasi rappeutuminen           nilla mm. yleisinä kokoustiloina, äänestyspaik-
18338: ja häviäminen tilapäisen toiminnallisen laman ja      koina, kansalais- ja työväenopistojen tiloina,
18339: yhdistysten rahavaikeuksien vuoksi 1960-70-           päiväkoteina sekä nuorison ja eläkeläisten tiloi-
18340: luvuilla. Eduskunnassa tehdyn raha-asia-aloit-        na- sananmukaisesti monitoimitiloina.
18341: teen johdosta tuli valtion tulo- ja menoarvioon          Tanssitavat eivät edusta edellä kuvattuja yh-
18342: ensimmäisen kerran 100 000 markan määräraha           distysten kokoontumis- ja harrastustiloina toi-
18343: työväentalojen korjaamista varten vuonna 1978.        mivia perinteisiä seurantaloja. Näin ollen ne ei-
18344: Seuraavana vuonna avustuksen piiriin tulivat          vät kuulu seurantalojen korjaamiseen tarkoite-
18345: nuorisoseurantalot ja vuonna 1981 maamiesseu-         tun avustuksen piiriin. Mikäli kysymys on kui-
18346: rantalot ja eräät muut seuran talot.                  tenkin kulttuurihistoriallisesti arvokkaasta tans-
18347:    Seurantalojen korjauksiin on jaettu valtion-       silavasta, omistajayhdistys voi saada avustusta
18348: avustuksia vuodesta 1978lähtien kaikkiaan noin        museovirastolta rakennusten entistämismäärä-
18349: 150 000 000 markkaa. Tällä määrärahalla on            rahasta. Nämä avustukset on tarkoitettu restau-
18350: vuosien mittaan korjattu yli puolet maamme            rointi- ja korjaustöihin, joilla turvataan raken-
18351: noin 2 600:sta seurantalosta.                         nusten kulttuuri- ja rakennushistoriallisten arvo-
18352:    Opetusministeriön yleiskirjeen n:o 19/011/97       jen säilyminen.
18353: (Opetusministeriön ohje seurantalojen korjaami-
18354: 
18355:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
18356: 
18357:                                                                           Ministeri Claes Andersson
18358:                                            KK 1205/1997 vp                                            3
18359: 
18360: 
18361: 
18362: 
18363:                                         Tili Riksdagens Talman
18364: 
18365:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           om ansökan om bidrag som beviljas för renove-
18366: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande           ring av föreningshus) är meningen med renove-
18367: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-       ringsunderstöden att ta till vara, underhålla och
18368: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          förbättra föreningshusens ku1turhistoriska vär-
18369: mål nr 1205:                                          de, byggnadstekniska skick och användbarhet.
18370:                                                       Med understöden stöds reparation och renove-
18371:           Varför beviljas det inte för dansbanor-     ring av samlings- och verksamhetslokaliteter
18372:        na, som snart hålier på att dö ut, några       som ägs av aktiva föreningar. Då understöd be-
18373:        som helst reparationsunderstöd på sam-         vi1jas lägger man särskilt vikt vid hur behövliga
18374:        ma sätt som för föreningshus, fast de ofta     samlingslokalerna är för den lokala befolkning-
18375:        används mer än månget föreningshus             ens bildnings-, hobby- o.a. medborgarverksam-
18376:        som fått understöd, och                        het på fritiden.
18377:           tänker Regeringen visa fördomsfrihet i         Karaktäristiskt för understödsobjekten är att
18378:        frågan och placera in dansbanorna b1and        de är traditionella föreningshus där det förutom
18379:        de objekt som kvalificerar för understöd?      de övriga samlingslokaliteterna i regel finns en
18380:                                                       festsal med scen. Rummen kan användas av alla
18381:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         sammanslutningar på orten och av privata för
18382: anföra följande:                                      ku1tur- och idrottsevenemang och familjefester
18383:                                                       m.m. De föreningar som äger husen samverkar
18384:    Landets föreninghus hotades av förfali och         också på många ställen med kommunerna, loka-
18385: undergång på grund av den tillfålliga nedgången       lerna är bl.a. ortens allmänna mötesplats, röstlo-
18386: i verksamheten och föreningarnas penningsvå-          kal, de hyser medborgar- och arbetarinstitut och
18387: righeter på 1960 och -70-talet. Tili följd av en      daghem, ungdomar och pensionärer- aliaktivi-
18388: finansmotion i riksdagen togs för första gången i     tetshus i ordets verkliga betydelse.
18389: statsbudgeten in ett ans1ag på 100 000 mk för            Dansbanorna representerar inte de ovan be-
18390: reparation av folkets hus-loka1er år 1978. Året       skrivna traditionelia föreningshusen som utgör
18391: därpå omfattades också ungdomsföreningslo-            samlingsplatser och ställen för fritidsverksam-
18392: kalerna och 1981 lantmannagillenas lokaler och        het. Således omfattas de inte av de understöd som
18393: vissa andra föreningshus av understödet.              är avsedda för renovering av föreningshus. Är det
18394:    För renovering av föreningshus har statsun-        likväl frågan om en kulturhistoriskt värdefull
18395: derstöd sedan 1978 de1ats ut tili totalt ca           dansbana, kan ägarföreningen få understöd av
18396:  150 000 000 mk. Med denna summa har genom            museiverket av ans1agen för byggnadsrenove-
18397: åren över hälften av vårt lands ca 2 600 förenings-   ring. Dessa understöd är avsedda för restaure-
18398: hus reparerats.                                       rings- och reparationsarbeten genom vilka man
18399:    En1igt undervisningsministeriets cirku1är nr       tryggar tilivaratagandet av byggnadsbeståndets
18400:  19/011/97 (Undervisningsministeriets anvisning       kultur- och arkitekturhistoriska värden.
18401: 
18402:      Helsingforsden 19 december 1997
18403: 
18404:                                                                           Minister Claes Andersson
18405:                                             KK 1206/1997 vp
18406: 
18407: Kirjallinen kysymys 1206
18408: 
18409: 
18410: 
18411: 
18412:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Ulkomaalaisviraston menettelystä oleskelu-
18413:                                         ja työlupaa koskevassa asiassa
18414: 
18415: 
18416:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
18417: 
18418:    Ulkomaalaisasioita käsitteleviä viranomaisia        komaalaisvirastosta asianomaisia lupia ja Tele
18419: on moitittu muun muassa hitaudesta päätöksen-          lähetti asiaa koskien kiirehtimispyynnön.
18420: teossa ja huonosta palvelusta. Etupäässä moit-            Asiassa ei ole saatu päätöstä suuntaan tai toi-
18421: teet todennäköisesti ovat perusteettomia, ja syy-      seen useista kyselyistä huolimatta. Kun kuiten-
18422: nä on useimmiten ankara työruuhka sekä pää-            kin arvostan sellaisia ulkomaalaisia, jotka tänne
18423: töksenteon perusteiden monimutkainen selvittä-         tultuaan haluavat vastoin kuin jotkut Afrikan
18424: minen. Yksi asia minua on kuitenkin jäänyt vai-        sarvesta saapuneet, työllään elättää itsensä ja
18425: vaamaan, vaikka sen tiimoilta allekirjoittanee-        perheensä, esitän edellä olevan perusteella ja val-
18426: seen nähden ei asianosaisten taholta ole otettu        tiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten
18427: yhteyttä.                                              kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18428:    Yhdysvaltain kansalainen Samuel Paul Kielek         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18429: tuli Suomeen 12.7.1997 viisumilla. Hän ei ollut
18430: täyttänyt oleskelulupahakemusta kotimaassaan                     Tietääkö Hallituksemme, mistä kii-
18431: Yhdysvalloissa. Hän meni avioliittoon suomalai-               kastaa Samuel Paul Kielekin asioiden kä-
18432: sen naisen kanssa 6.8.1997, ja heille syntyi lapsi            sittely Ulkomaalaisvirastossa diaarinu-
18433: seuraavana päivänä, joten on oletettavissa, että              merolla 594851 ja milloin asiasta mahdol-
18434: he olivat tavanneet jo aikaisemminjoko Suomes-                lisesti saadaan aikaan päätös, koska ei
18435: sa, Yhdysvalloissa tai jossakin muussa maassa.                Telecom Finlandkaan voi pitää iankaik-
18436:    Vastuuntuotoisena perheenisänä Samuel Paul                 kisesti työpaikkaa varattuna mainitulle
18437: Kielek alkoi etsiä töitä ja saikin sellaisen Telecom          henkilölle, joka mahdollisesti sen jälkeen
18438:  Finland -yhtiöstä. Samuel Paul Kielek haki UI-               joutuu elättämään itsensä, vaimonsa ja
18439:                                                               lapsensa toimeentulotuella?
18440: 
18441:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
18442: 
18443:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
18444: 
18445: 
18446: 
18447: 
18448: 270136
18449: 2                                        KK 1206/1997 vp
18450: 
18451: 
18452: 
18453: 
18454:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
18455: 
18456:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Telecom Finlandkaan voi pitää iankaik-
18457: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,              kisesti työpaikkaa varattuna mainitulle
18458: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            henkilölle, joka mahdollisesti sen jälkeen
18459: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-             joutuu elättämään itsensä, vaimonsa ja
18460: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen              lapsensa toimeentulotuella?
18461: n:o 1206:
18462:                                                      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
18463:            Tietääkö Hallituksemme, mistä kii-      vasti seuraavaa:
18464:        kastaa Samuel Paul Kielekin asioiden kä-
18465:        sittely Ulkomaalaisvirastossa diaarinu-       Kysymyksessä tarkoitettu oleskelulupahake-
18466:        merolla 594851 ja milloin asiasta mahdol-   mus on ratkaistu Ulkomaalaisvirastossa.
18467:        lisesti saadaan aikaan päätös, koska ei
18468: 
18469:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
18470: 
18471:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
18472:                                         KK 1206/1997 vp                                              3
18473: 
18474: 
18475: 
18476: 
18477:                                      Tili Riksdagens Talman
18478: 
18479:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               inte i all evighet kan hålla en arbetsplats i
18480: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande               reserv för personen i fråga som därefter
18481: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           möjligen blir tvungen att försörja sig, sin
18482: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-              hustru och barn med hjälp av utkomst-
18483: mål nr 1206:                                              stöd?
18484: 
18485:           Vet vår Regering vad det är som hakar      Som svar på spörsmålet anför jag vördsamt
18486:        upp sig när det gäller behandlingen av     följande:
18487:        Samuel Paul Kieleks ärenden med diarie-
18488:        nummer 594851 vid utlänningsverket och        Den ansökan om uppehållstillstånd som avses
18489:        när man eventuellt kommer att fatta be-    i spörsmålet har avgjorts vid utlänningsverket.
18490:        slut i ärendet, eftersom Telecom Finland
18491: 
18492:      Helsingforsden 12 december 1997
18493: 
18494:                                                                Inrikesminister Jan-Erik Enestam
18495: 1
18496: 
18497: 
18498: 1
18499:                                                 KK 1207/1997 vp
18500: 
18501: Kirjallinen kysymys 1207
18502: 
18503: 
18504: 
18505: 
18506:                                        Sulo Aittoniemi /kesk: Helsingin käräjäoikeuden menettelystä Uo-
18507:                                            tin veljeksiä koskevassa asiassa
18508: 
18509: 
18510:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
18511: 
18512:     Niin sanotussa Uotin veljesten jutussa yhteis-         mää matkustuskieltoa. Hakiko ja saiko Jussi
18513: kunnallinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo                 Uoti maksuttoman oikeudenkäynnin, siitä mi-
18514: ovat jälleen puhjenneet todelliseen kukoistuk-             nulla ei ole tietoa.
18515: seen. Ensin myönnettiin kymmenien ehkä sato-                  Suomessa on riippumaton tuomioistuin ja il-
18516: jen miljoonien peijauksesta ja rahojen maasta-             man sitä tällainen menettely tuskin olisi ollut
18517: viennistä epäillylle Kari Uotille maksuton oikeu-          mahdollista.
18518: denkäynti, josta ilosta kyseinen henkilö nauraa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18519: hornotteli käräjäoikeuden penkillä, ja valtakun-           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18520: nallinen televisio välitti kuvan kansalaisille.            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18521:      Nyt saapui rakkaaseen kotimaahansaja kärä-            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18522: jille Jussi Uoti, jota monin eri tavoin oli pyritty
18523: saamaan leivättämän pöydän ääreen ja viimein                         Mitä mieltä Hallitus on siitä, toteutui-
18524: etsin täku ui u tettu kansainvälisellä etsin täk uul u-           ko Helsingin käräjäoikeudessa Uotin vel-
18525: tuksella. Jussi Uotin saapuessa Suomeen paikalla                  jesten osalta yleinen oikeudenmukaisuus
18526:  oli media kuin valtiovierailun yhteydessä ja hä-                 ja tasa-arvo suhteessa muihin vastaaviin
18527:  neltä saatiin myös kaikkien aikojen ensimmäinen                  tapauksiin verrattuna esimerkiksi mak-
18528: televisiohaastattelu. Hetki oli historiallinen. Jus-              sutonta oikeudenkäyntiä ja oikeuden-
18529:  si Uoti selitti, ettei kivi ole kivi vaan Kari. Poliisi          käynnin sujuvuuden varmistamista kos-
18530:  toimi aivan oikein, otti etsintäkuulutetun huos-                 kevan, eli vangitsemista tai ainakin maas-
18531:  taansa ja vei käräjäsalille.                                     tapoistumiskieltoa koskevan päätöksen
18532:      Normaalissa tapauksessa Jussi Uotin sijassa                  osalta, ja
18533: joku muu olisi määrätty vangittavaksi, koska oli                     katsooko Hallitus, että päätökset nou-
18534:  näyttöä, että hän välttelee oikeudenkäyntiä, ja                  dattivat kansalaisten keskuudessa yleistä
18535:  on ilmeistä, että hänjälleen matkustaa ulkomail-                 oikeuskäsitystä, ja jos ei,
18536:  le. Myös syytelista oli pitkä ja raskas. Mutta mitä                 mihin lainsäädäntötoimiin Hallitus ai-
18537:  vielä. Oikeus ei hyväksynyt edes syyttäjän esittä-               koo ryhtyä?
18538: 
18539:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
18540: 
18541:                                              Sulo Aittaniemi /kesk
18542: 
18543: 
18544: 
18545: 
18546: 270136
18547: 2                                         KK 1207/1997 vp
18548: 
18549: 
18550: 
18551: 
18552:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18553: 
18554:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Vastauksena esitän kunnioittavasti seuraa-
18555: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,         vaa:
18556: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
18557: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          Niin kuin kysymyksen perusteluissa aivan oi-
18558: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kein todetaan, Suomessa tuomiovaltaa käyttävät
18559: n:o 1207:                                            riippumattomat tuomioistuimet eikä hallituksen
18560:                                                      tehtäviin kuulu sen arvioiminen, vastaako tuo-
18561:           Mitä mieltä Hallitus on siitä, toteutui-   mioistuimen yksittäistapauksessa tekemä ratkai-
18562:        ko Helsingin käräjäoikeudessa Uotin vel-      su kansalaisten oikeuskäsityksiä.
18563:        jesten osalta yleinen oikeudenmukaisuus          Muilta osin voidaan todeta, että eduskunnan
18564:        ja tasa-arvo suhteessa muihin vastaaviin      käsiteltävänä on ollut hallituksen esitys oikeus-
18565:        tapauksiin verrattuna esimerkiksi mak-        apulaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi
18566:        sutonta oikeudenkäyntiä ja oikeuden-          (13211997 vp). Oikeusministeriön aikomuksena
18567:        käynnin sujuvuuden varmistamista kos-         on edellä mainitun hallituksen esityksen edus-
18568:        kevan, eli vangitsemista tai ainakin maas-    kuntakäsittelyyn liittyen ryhtyä valmistelemaan
18569:        tapoistumiskieltoa koskevan päätöksen         uutta ehdotusta oikeusapua koskevaksi lainsää-
18570:        osalta, ja                                    dännöksi. Mitä kysymyksen vangitsemista ja
18571:           katsooko Hallitus, että päätökset nou-     matkustuskieltoa koskevaan osaan tulee, niin
18572:        dattivat kansalaisten keskuudessa yleistä     voidaan todeta, että oikeusministeriössä valmis-
18573:        oikeuskäsitystä, ja jos ei,                   tellaan yhdessä sisäasiainministeriön kanssa
18574:           mihin lainsäädäntötoimiin Hallitus ai-     pakkokeinolain muutosehdotusta. Esitys on tar-
18575:        koo ryhtyä?                                   koitus antaa viimeistään ensi vuoden syyskuussa.
18576: 
18577:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
18578: 
18579:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
18580:                                            KK 1207/1997 vp                                               3
18581: 
18582: 
18583: 
18584: 
18585:                                         Tili Riksdagens Ta!man
18586: 
18587:   J det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
18588: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           anföra följande:
18589: medlem av statsrådet översänt följande av riks-
18590: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade skriftli-           Såsom det i motiveringen tili spörsmålet aHde-
18591: ga spörsmål nr 1207:                                  Ies riktigt konstateras, utövas den dömande mak-
18592:                                                       ten i Finland av oberoende domstolar och tili
18593:           Anser Regeringen att allmän rättvisa        regeringens uppgifter hör inte att bedöma om ett
18594:        och jämlikhet iakttogs vid Helsingfors         domstolsavgörande i ett enskilt fall motsvarar
18595:        tingsrätt beträffande bröderna Uoti i för-     medborgarnas rättsuppfattning.
18596:        hållande till andra motsvarande fall t.ex. i       Tili övriga delar kan man konstatera att riks-
18597:        fråga om beslutet om fri rättegång och om      dagen har behandlat regeringens proposition tili
18598:        säkerställandet av rättegångens fortgång,      rätthjälpslag och lagstiftning i samband med den
18599:        dvs. i fråga om häktningsbeslutet och åt-      (132/1997 rd). Justitieministeriet har för avsikt
18600:        minstone i fråga om beslutet om förbud         att med anledning av riksdagsbehandlingen av
18601:        mot att lämna Jandet och                       nämnda proposition börja bereda ett nytt förslag
18602:            anser Regeringen att besluten överens-     tilllagstiftning om rättshjälp. Beträffande frågan
18603:        stämmer med medborgarnas allmänna              om häktning och reseförbud kan man konstatera
18604:        rättsuppfattning, och om inte,                 attjustitieministeriet tillsammans med inrikesmi-
18605:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      nisteriet bereder ett förslag tili ändring av tvångs-
18606:        i fråga om lagstiftningen?                     medelslagen. A vsikten är att en proposition gäl-
18607:                                                       lande detta skall avlåtas senasti september nästa
18608:                                                       år.
18609: 
18610:      Helsingforsden 19 december 1997
18611: 
18612:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
18613:                                                KK 1208/1997 vp
18614: 
18615: Kirjallinen kysymys 1208
18616: 
18617: 
18618: 
18619: 
18620:                                       Sulo Aittoniemi /kesk: Lapsen oikeudesta kokopäiväiseen päivähoi-
18621:                                           toon
18622: 
18623: 
18624:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
18625: 
18626:    Voimassa olevan lain mukaan alle kouluikäi-               Asia on mielenkiintoinen ja jossain maann
18627: senä lapsella on oikeus kokoaikaiseen päivähoi-           myös perusteltu. Kun maassa on viisas hallitus,
18628: toon siitä riippumatta, onko lapsen vanhempi/             päätään ei asialla kannata alustavasti kovin pal-
18629: vanhemmat työssä tai eri syistä täysipäiväisesti          jon vaivata, vaan kysytään valtiopäivä-
18630: kotona. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi työttö-          järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
18631: myys, hoitovapaa tai äitiysloma.
18632:    Useat kunnat ovat tuskastuneet ylettömänä                        Minkälaisen kannan Hallitus ottaa eh-
18633: pitämäänsä rasitteeseen. Tämän vuoksi on tullut                  dotuksiin,joiden mukaan alle kouluikäis-
18634: kasvavassa määrin ehdotuksia siitä, että päivä-                  ten päivähoidossa luovuttaisiin subjektii-
18635: hoito myönnettäisiin ainakin kokopäiväisenä                      visesta oikeudesta ja kokopäiväinen hoi-
18636: vain työssä käyvien tai opiskelevien vanhempien                  to yleensä tulisi vain työssä käyvien tai
18637: lapsille tai silloin, kun erityiset sosiaaliset ja kas-          opiskelevien vanhempien lapsille ja mui-
18638: vatukselliset syyt sitä muuten edellyttävät. Ehdo-               den, kuten työttömien hoitovapaalla tai
18639: tusten mukaan työttömänä, hoitovapaalla tai äi-                  äitiyslomalla olevien vanhempien lasten
18640: tiyslomalla olevien vanhempien lapsille voisi tul-               oikeus päivähoitoon olisi enintään puoli-
18641: la kysymykseen myös puolipäiväinen tai vastaa-                   päiväinen hoito tai vastaava, elleivät so-
18642: va hoitopaikka.                                                  siaaliset ja kasvatukselliset tekijät muuta
18643:                                                                  vaadi?
18644: 
18645:       Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
18646: 
18647:                                             Sulo Aittoniemi /kesk
18648: 
18649: 
18650: 
18651: 
18652:  270136
18653: 2                                         KK 1208/1997 vp
18654: 
18655: 
18656: 
18657: 
18658:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18659: 
18660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Päivähoidon tavoitteena on lain 2 a §:n mu-
18661: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        kaan tukea päivähoidossa olevien lasten koteja
18662: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      näiden kasvatustehtävässä ja yhdessä kotien
18663: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       kanssa edistää lapsen persoonallisuuden tasapai-
18664: ioniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        noista kehitystä. Lainkohdan mukaan päivähoi-
18665: n:o 1208:                                            don tulee omalta osaltaan tarjota lapselle jatku-
18666:                                                      vat, turvalliset ja lämpimät ihmissuhteet, lapsen
18667:           Minkälaisen kannan Hallitus ottaa eh-      kehitystä monipuolisesti tukevaa toimintaa sekä
18668:        dotuksiin,joiden mukaan alle kouluikäis-      lapsen lähtökohdat huomioon ottaen suotuisa
18669:        ten päivähoidossa luovuttaisiin subjektii-    kasvuympäristö.
18670:        visesta oikeudesta ja kokopäiväinen hoi-          Päivähoito-oikeuden tulkinta siten, että lap-
18671:        to yleensä tulisi vain työssä käyvien tai     sella on oikeus varhaiskasvatukseen, perustuu
18672:        opiskelevien vanhempien lapsille ja mui-      mainittuun lakiin. Lapsella on oikeus myös päi-
18673:        den, kuten työttömien hoitovapaalla tai       vähoidossa jatkuviin ja turvallisiin ihmissuhtei-
18674:        äitiyslomalla olevien vanhempien lasten       siin riippumatta vanhempien elämäntilanteen
18675:        oikeus päivähoitoon olisi enintään puoli-     muutoksista. Jatkuvien muutosten aikana ja ns.
18676:        päiväinen hoito tai vastaava, elleivät so-    epätyypillisten työsuhteiden kaiken aikaa lisään-
18677:        siaaliset ja kasvatukselliset tekijät muuta   tyessä päivähoito voi merkittäväitä osaltaan olla
18678:        vaadi?                                        turvaamassa lapselle suotuisan kasvuympäristön
18679:                                                      ja turvalliset ihmissuhteet sekä tukea kasvatuk-
18680:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          sessa, joita vertaisryhmä päivähoidossa osaltaan
18681: taen seuraavaa:                                      edustaa.
18682:                                                          Oikeus kokopäiväiseen päivähoitoon ei tar-
18683:    Laki lasten päivähoidosta (36/1973) säätää,       koita velvollisuutta käyttää päivähoitoa tässä
18684: että kunnan on huolehdittava siitä, että lasten      muodossa. Lasten hoidon tarve ei aina ole koko-
18685: päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä        päiväinen silloin kun vanhemmat eivät työsken-
18686: tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toi-    tele tai opiskele kokopäiväisesti kodin ulkopuo-
18687: mintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve           lella. Muun kuin kokopäiväisen hoidon käyttö
18688: edellyttää (11 §). Lakiin on myöhemmin (630/         edellyttää kuitenkin, että kunnassa on vaihtoeh-
18689: 1991) lisätty 11 a §,joka säätää, että lapsen van-   toisia palvelumuotoja tarjolla.
18690: hemmat tai muut huoltajat voivat saada lapselle          Kuluvana syksynä kuntiin tehdyn seurannan
18691: kunnan järjestämän päivähoitopaikan vanhem-          mukaan näyttää siltä, että kunnat ovat monipuo-
18692: painrahakauden jälkeen ja että lapsi voi olla päi-   listaneet jossakin määrin päivähoidon palveluva-
18693: vähoidossa siihen saakka kunnes hän siirtyy op-      likoimaa verrattuna aikaan ennen lain täysimää-
18694: pivelvollisena peruskouluun tai sitä vastaavaan      räisiä voimaantuloa. Mainitussa seurannassa
18695: kouluun. Viimeksi mainitun säädöksen voi-            kunnat arvioivat päivähoidon kysynnän kasva-
18696: maantulopäivä oli 1.1.1996.                          neen huomattavasti taijonkin verran 1) vanhem-
18697:    Kunnilla on ollut vuodesta 1973 velvollisuus      pien työllistymisen vuoksi (92 % kunnista), 2)
18698: huolehtia lasten päivähoidon järjestämisestä.        vanhempien koulutukseen tai opiskeluun osallis-
18699: Lasten päivähoidon kysyntä ja tarjonta on muut-      tumisen vuoksi (93% kunnista) ja subjektiivisen
18700: tunut 1990-luvun aikana. Pienimmillään päivä-        oikeuden laajentumisen vuoksi (92% kunnista).
18701: hoitopaikkojen lukumäärä oli 1994,jolloin paik-      Näiden lisäksi arvioitiin päivähoidon kysynnän
18702: koja oli laajan työttömyyden seurauksena käy-        lisääntyneen lastensuojelullisten syiden vuoksi
18703: tössä 180 000. Kuluvana syksynä päivähoito-          (65 %kunnista). Tuloksen perusteella on arvioi-
18704: paikkoja alle kouluikäisille on 203 000, kun mää-    tavissa, että päivähoidon kysyntä on lisääntynyt
18705: rä vuonna 1990 oli 214 000. Vuoden 1990 luvussa      siksi, että taloudellinen toimeliaisuus on lisäänty-
18706: ovat mukana myös koululaisten päivähoitopai-         nyt ja työllisyystilanne kohentunut. Laman seu-
18707: kat.                                                 rauksena kunnissa on myös aiempaa enemmän
18708:                                           KK 1208/1997 vp                                            3
18709: 
18710: lastensuojelutyötä,joka, kuten oli odotettavissa,    hemmista on kotona, on seurannan perusteella
18711: näkyy lukuina muutaman vuoden viiveellä eli          vajaat 7 000 lasta koko maassa. Näistä lapsista
18712: syvimmän laman jo ollessa ohitettu.                  osa on lastensuojelullisten syiden vuoksi päivä-
18713:    Mainitun seurannan mukaan alle kolmevuoti-        hoitoon sijoitettuja tai muutoin erityistä hoitoa
18714: aista lapsista kunnallisessa päivähoidossa on        ja kasvatusta tarvitsevia lapsia.
18715: 25 % ja kolme vuotta täyttäneistä, mutta alle           Pienten lasten päivähoidon järjestämismah-
18716: kouluikäisistä lapsista 64 %. Sosiaalitoimen tai     dollisuutta tukemassa on myös 1.8.1997 voimaan
18717: koulutoimen järjestämään esiopetukseen osallis-      tullut laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon
18718: tuu 74% kuusivuotiaista. Niiden lasten määrä         tuesta (1128/1996). Tukea on lokakuussa 1997
18719: päivähoidossa, joiden vanhemmista ainakin toi-       maksettu 100 918 lapsesta kotihoidon tukena ja
18720: nen on kokopäiväisesti kotona, on seurannan          8 54llapsesta yksityisen hoidon tukena.
18721: perusteella 9-10% kuntien päivähoidossa ole-            Vastuu lasten päivähoidon monimuotoisesta
18722: vista lapsista, noin 20 000 lasta. Näistä lapsista   järjestämisestä on kunnilla. Muutoksia päivä-
18723: 2/3 on esiopetuksessa olevia tai muutoin käyttä-     hoitolakiin tai perheiden oikeuteen päivähoito-
18724: vät osapäiväistä hoitopaikkaa. Kokopäiväisesti       paikkaan ei ministeriössä ole valmisteilla.
18725: hoidossa olevia lapsia, joilla ainakin toinen van-
18726:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
18727:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
18728: 4                                          KK 1208/1997 vp
18729: 
18730: 
18731: 
18732: 
18733:                                         Tili Riksdagens Talman
18734: 
18735:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Enligt lagens 2 a § är syftet med dagvården att
18736: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           stöda dagvårdsbarnens hem i deras uppgift att
18737: med1em av statsrådet översänt följande av riks-       fostra barnen samt tillsammans med hemmen
18738: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          främja en balanserad utveckling av barnets per-
18739: mål nr 1208:                                          sonlighet. Enligt lagrummet skall dagvården för
18740:                                                       sin del erbjuda barnet fortgående, trygga och
18741:            Vilken uppfattning har Regeringen om       varma människorelationer, en verksamhet som
18742:        de förslag enligt vilka man inom barndag-      på ett mångsidigt sätt stöder barnets utveckling
18743:        vården för barn under skolåldern skall         samt en med tanke på barnets utgångssituation
18744:        avstå från den subjektiva rätten och att       gynnsam uppväxtmiljö.
18745:        vård på heltid generellt taget skall bli en        En tolkning av rätten till dagvård på ett sådant
18746:        rättighet för barn till sådana föräldrar       sätt att ett barn har rätt till förskoleverksamhet
18747:        som arbetar eller studerar, och att andra      grundar sig på nämnda lag. Ett barn har i dagvår-
18748:        barns rätt till barndagvård, såsom barn        den också rätt till fortgående och trygga männis-
18749:        till föräldrar som är arbetslösa, vårdledi-    korelationer oberoende av förändringar i föräld-
18750:        ga eller moderskapslediga, skall utgöras       rarnas livssituation. I en tid av ständiga föränd-
18751:        av högst halvdagsvård eller något mot-         ringar och en allt snabbare ökning av s.k. atypi-
18752:        svarande, om inte faktorer som avser det       ska arbetsförhållanden kan dagvården på ett
18753:        sociala och den fostrande uppgiften krä-       märkbart sätt garantera barnet en gynnsam upp-
18754:        ver något annat?                               växtmiljö och trygga människorelationer samt
18755:                                                       stöd i uppfostran, vilket en grupp av likställda i
18756:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         dagvården för sin del representerar.
18757: anföra följande:                                          Rätten till dagvård på heltid innebär inte att
18758:                                                       föräldrarna är skyldiga att utnyttja dagvården i
18759:    I lagen om barndagvård (36/1973) ingår be-         denna form. Behovet av vård av barn är inte alltid
18760: stämmelser om att en kommun skall sörja för att       ett heldagsbehov i sådana fall då föräldrarna inte
18761: av kommunen anordnad och övervakad barn-              arbetar eller studerar på heltid utanför hemmet.
18762: dagvård står till buds i den omfattning och med       Om föräldrarna vill använda någon annan form
18763: sådana verksamhetsformer som behovet därav            av vård än barndagvård på heltid förutsätts dock
18764: inom kommunen förrutsätter (11 §). Till lagen         att kommunen kan erbjuda alternativa service-
18765: har senare fogats en 11 a § (630/1991), som före-     former.
18766: skriver att ett barns föräldrar eller andra vård-         Enligt en uppföljning som gjorts i höst ser det
18767: nadshavare, efter utgången av den tid för vilken      ut som om kommunerna i någon mån har gjort
18768: föräldrapenning får betalas, kan få en av kom-        sitt serviceutbud i fråga om dagvård mångsidiga-
18769: munen anordnad dagvårdsplats för barnet och           re i järnförelse med tiden innan lagen till alla
18770: att barnet kan få dagvård tills det såsom läroplik-   delar trädde i kraft. Inom ramen för uppföljning-
18771: tigt börjar i grundskolan eller motsvarande sko-      en uppskattade kommunerna att efterfrågan på
18772: la. Den sist nämnda författningen trädde i kraft      dagvård hade ökat avsevärt eller i någon mån
18773: 1.1.1996.                                             p.g.a. att 1) föräldrarna hade sysselsatts (92% av
18774:     Kommunerna har sedan år 1973 varit skyldiga       kommunerna), 2) föräldrarna hade deltagit i ut-
18775: att se till att barndagvård ordnas. Efterfrågan       bildning eller studier (93% av kommunerna) och
18776: och utbudet på barndagvård har förändrats un-         den subjektiva rätten hade utvidgats (92 % av
18777: der 1990-talet. Antalet barndagvårdsplatser var       kommunerna). Utöver dessa uppskattades att
18778: som allra lägst år 1994, då det till följd av den     efterfrågan på dagvård hade ökat p.g.a. faktorer
18779: omfattande arbetslösheten fanns 180 000 platser.      som anknyter till barnskyddet (65% av kommu-
18780: 1 höst är antalet dagvårdsplatser för barn under      nerna). Utgående från resultatet är det möjligt att
18781: skolåldern 203 000, då antalet 1990 uppgick till      bedöma att efterfrågan på dagvård har ökat för
18782: 214 000. I antalet för 1990 ingår också dagvårds-     att den ekonomiska aktiviteten har ökat och sys-
18783: platserna för skolbarn.                               selsättningssituationen har förbättrats. Till följd
18784:                                          KK 1208/1997 vp                                           5
18785: 
18786: av lågkonjunkturen förekommer i kommunerna         uppföljningen finns det knappt 7 000 barn i hela
18787: mer barnskyddsarbete än tidigare, vilket, såsom    Jandet som är i vård på heltid och som har åtmin-
18788: väntat, syns i siffrorna med några års dröjsmål,   stone den ena föräldern hemma. Av dessa barn är
18789: dvs. när den allra djupaste lågkonjunkturen re-    en del placerade i dagvård av barnskyddsorsaker
18790: dan är passerad.                                   eller i övrigt barn som behöver särskild vård och
18791:    Enligt den ovan nämnda uppföljningen är         upJ?.fostran.
18792: 25 % av alla barn under tre år i kommunal dag-        A ven lagen om stöd för hemvård och privat
18793: vård, liksom också 64% av de barn som har fyllt    vård av barn (1128/1996), viiken trädde i kraft
18794: tre år men är under skolåldern. Av sexåringarna    1.8.1997, stöder möjligheten att ordna dagvård
18795: deltar 74% i den fOrundervisning som ordnas av     för små barn. Stöd betalades i oktober 1997 för
18796: socialväsendet eller skolväsendet. Antalet såda-   100 918 barn i form av stöd för hemvård av barn
18797: na barn i dagvård som har åtminstone den ena       och för 8 541 barn i form av stöd för privat vård.
18798: föräldern hemma på heltid, uppgår utgående            Kommunerna har ansvar för att barndagvår-
18799: från uppföljningen tili 9-10 % av alla barn i      den ordnas på ett så mångsidigt sätt som möjligt.
18800: kommunal dagvård, dvs. ungefår 20 000 barn.        Ministeriet håller inte på att bereda några änd-
18801: Av dessa barn får 2/3 förundervisning eller an-    ringar av lagen om barndagvård eller familjers
18802: vänder i övrigt en vårdplats på deltid. Enligt     rätt tili dagvårdsplats.
18803: 
18804:      Helsingforsden 18 december 1997
18805: 
18806:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
18807:                                            KK 1209/1997 vp
18808: 
18809: Kirjallinen kysymys 1209
18810: 
18811: 
18812: 
18813: 
18814:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Työvoimahallinnon palvelupisteen säilyttämi-
18815:                                        sestä Tuupovaarassa
18816: 
18817: 
18818:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18819: 
18820:    Pohjois-Karjalan työvoima- ja elinkeinokes-            Perusteettomalta tuntuu se, että työvoimahal-
18821: kus suunnittelee Ilomantsin työvoimatoimiston         linnon loputkin vähäiset palvelut vietäisiin Ilo-
18822: Tuupovaaran palvelujen lakkauttamista. Suun-          mantsiin, jolloin työvoimahallinnon viranhalti-
18823: nitelma on alueen pitkät etäisyydet, palvelujen       jan sijasta sadat työttömät joutuisivat liikku-
18824: nykyinen määrä, työttömien määrä ja palvelujen        maan ja hakemaan palveluja. Kun työvoimahal-
18825: saatavuus huomioon ottaen kohtuuton ja perus-         linnon ilmeisenä tavoitteena on lisätä henkilö-
18826: teeton.                                               kohtaista ohjausta ja työn seurantaa, tuntuu
18827:    Ministerit Backman, Enestam, Alho ja Jaa-          suunniteltu kehitys palvelujen saatavuudessa ou-
18828: konsaari sekä pääjohtaja Tuomisto sekä toimi-         dolta.
18829: tusjohtaja Alanen ovat yhteisellä kirjeellä              Tuupovaara on kireästä taloudellisesta tilan-
18830: 1.10.1997 suosittaneet yhteispalvelua yhdeksi         teesta huolimatta kantanut oman osuutensa työl-
18831: keskeiseksi keinoksi turvata palvelujen saata-        listämisestä Tuupovaarassa, jossa valtio ei juuri
18832: vuus. Kirjeessä todetaan mm. seuraavaa:               lainkaan työllistä. Samaan aikaan tuupovaara-
18833:    "Julkisten palveluiden saatavuuden tulee vas-      laiset yritykset ovat kehittäneet toimintaansa ja
18834: tata niiden kysyntää. Keskeisenä pyrkimyksenä         pystyneet lisäämään työpaikkoja niin, että kehi-
18835: on toimivan ja kattavan julkisen palveluverkos-       tys tässä suhteessa lienee eräs Pohjois-Karjalan
18836: ton ylläpitäminen siten, että palvelut ovat kansa-    myönteisimpiä. Kiristynyt talous vaikeuttaa
18837: laisten saatavissa tasapuolisesti.                    työllisyyden hoitamista. Nyt tehtävät muutokset
18838:    Palvelujen hyvän saatavuuden tulee olla kun-       työvoimahallinnon palvelujen tarjontaan olisi-
18839: kin palveluorganisaation yksi tärkeimmistä tu-        vat kipeä isku Tuupovaaran kunnalle ja kunta-
18840: lostavoitteista. Päätösvalta palvelujen järjestä-     laisille ja ennen kaikkea työttömille.
18841: misestä on kullakin organisaatiolla itsellään. Nii-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18842: den tulee huolehtia siitä, että palvelut pysyvät      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
18843: vähintään nykyisen tasoisina."                        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
18844:    Tuupovaarassa valtion hallinto on vuosi vuo-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18845: delta supistunut. Oma työvoimatoimisto on lak-
18846: kautettu ja nimismiespiiri on lakkautettu. Yh-                  Koska mitään lopullisia päätöksiä
18847: teispalvelua toteuttamalla Tuupovaarassa on                  Tuupovaaran työvoimahallinnon palve-
18848: kuitenkin tiettyjä perusasioita saatu pidettyä               lupisteen lopettamisen osalta ei ole tehty,
18849: yllä. Valtio ei ole omien laitostensa kautta Tuu-            niin aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että
18850: povaarassa juuri merkittävästi työllistänyt.                 em. palvelupiste tulisi säilymään Tuupo-
18851:                                                              vaarassa?
18852: 
18853:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
18854: 
18855:                      Esa Lahtela /sd                           Erkki Partanen /sd
18856: 
18857: 
18858: 
18859: 
18860: 270136
18861: 2                                         KK 1209/1997 vp
18862: 
18863: 
18864: 
18865: 
18866:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
18867: 
18868:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tuneet myönteisesti kyselyyn koskien työhallin-
18869: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        non palvelujen saatavuutta Ilomantsista, jossa
18870: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      työnantaja-asiakkaat asioivat paljolti jo tälläkin
18871: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      hetkellä.
18872: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            Työvoimatoimistojen perustamisesta ja lak-
18873: n:o 1209:                                            kauttamisesta sekä niiden toimialueista ja toimi-
18874:                                                      paikoista määrää työvoima- ja elinkeinokeskuk-
18875:           Koska mitään lopullisia päätöksiä          sista annetun lain 1 §:n mukaan keskus. Tuupo-
18876:        Tuupovaaran työvoimahallinnon palve-          vaara kuuluu Pohjois-Karjalan TE-keskuksen
18877:        lupisteen lopettamisen osalta ei ole tehty,   hallinnoiroaan alueeseen, jossa on muuta maata
18878:        niin aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, että    keskimääräisesti tiheämpi palveluverkko, 12 työ-
18879:        em. palvelupiste tulisi säilymään Tuupo-      voimatoimistoa ja kuusi sivupistettä. Vuonna
18880:        vaarassa?                                      1996 Pohjois-Karjalassa oli 2 501 työtöntä työn-
18881:                                                      hakijaa työvoimatoimistoa kohti, kun vastaava
18882:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         luku koko maassa oli 4 367. Pohjois-Karjalan
18883: vasti seuraavaa:                                     TE-keskuksen toimintamenomäärärahat ovat
18884:                                                      aikaisempien säästöpäätösten johdosta vuonna
18885:    Tuupovaaran kunnassa on tällä hetkellä Ilo-       1998 0,5 milj. mk pienemmät kuin vuonna 1997.
18886: mantsin työvoimatoimiston palvelupiste, joka            Pohjois-Karjalan TE-keskus on käynyt Tuu-
18887: on yhteinen poliisin kanssa siten, että työvoima-    povaaran kunnan kanssa alustavia neuvotteluja
18888: neuvoja toimii puoli päivää työhallinnon ja puoli    vuonna 1998 työllistämistukien avulla työllistet-
18889: päivää poliisin palveluksessa. Tuupovaaran kun-      tävien tasosta. Tällä hetkellä näyttää siltä, että
18890: nassa on vuonna 1997 ollut työttömiä työnhaki-       työllistettävien määrä saattaa kunnassa pudota
18891: joita keskimäärin 237, joista pieni osa asioi jo     puoleen viime vuoden tasosta.
18892: tällä hetkellä Ilomantsin toimistossa. Asiakas-         TE-keskus on katsonut, että ottaen huomioon
18893: käyntejä Tuupovaaran työvoimatoimistossa on          edellä mainitut seikat kokonaisuutena, on työ-
18894: vuoden 1997 aikana ollut n. 6 kappaletta päivää      voimaosaston tarkistettava palvelutarpeiden ja
18895: kohti. Ajanjaksolla 1.1.-30.11.1997 työnväli-        työmarkkinoiden toiminnan vastaavuus Tuupo-
18896: tyksiä yksityisille työnantajille on tehty 48 kap-   vaarassa. Työministeriöllä ei ole työvoimaosas-
18897: paletta, työllistämistukipäätöksiä yhteensä 51       ton ohjaus- ja valvontaviranomaisena huo-
18898: kappaletta ja koulutukseen osoituksia 20 kappa-      mautettavaa Pohjois-Karjalan TE-keskuksen
18899: letta. Alueen työnantajat ovat Pohjois-Karjalan      työvoimaosaston asiasta antaman selvityksen
18900: TE-keskukselta saadun tiedon mukaan suhtau-          johdosta.
18901: 
18902:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
18903: 
18904:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
18905:                                             KK 1209/1997 vp                                               3
18906: 
18907: 
18908: 
18909: 
18910:                                          Tili Riksdagens Talman
18911: 
18912:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ens tjänster i Ilomantsi där arbetsgivarkunderna
18913: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            redan nu tili stor del sköter sina ärenden.
18914: medlem av statsrådet översänt följande av riks-           Enligt 1 § lagen om arbetskrafts- och närings-
18915: dagsledamot Esa Lahtela m.fl. undertecknade            centraler grundas och indras arbetskraftsbyråer-
18916: spörsmål nr 1209:                                      na av centralen, som också bestämmer om deras
18917:                                                        verksamhetsområden och verksamhetsställen.
18918:           Eftersom det inte har fattats några          Tuupovaara kommun hör tili ett område som
18919:        slutliga beslut om indragning av arbets-        administreras av Norra Karelens T&E-central,
18920:        förvaltningens serviceenhet i Tuupovaa-         som har ett tätare servicenät än landet i snitt, dvs.
18921:        ra, så ämnar Regeringen vidta åtgärder          12 arbetskraftsbyråer och 6 filialer. 1 Norra
18922:        för att nämnda serviceenhet skall kunna         Karelen fanns 2 501 arbetslösa arbetssökande
18923:        bevaras i Tuupovaara?                           per arbetskraftsbyrå under 1996, då motsvaran-
18924:                                                        de antal för hela landet var 4 367. På grund av
18925:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tidigare sparbeslut minskar omkostnadsanslaget
18926: anföra följande:                                       för N orra Karelens T &E-central år 1998 med 0,5
18927:                                                        milj. mkjämfört med år 1997.
18928:    1 Tuupovaara kommun finns för närvarande               Norra Karelens T &E-central har fört prelimi-
18929: Ilomantsi arbetskraftsbyrås serviceenhet som är        nära förhandlingar med Tuupovaara kommun
18930: gemensam med polisen, vilket betyder att arbets-       om nivån för stödsysselsättning år 1998. F ör tili-
18931: kraftskonsulenten arbetar halva dagen i arbets-        fållet ser det ut som om antalet stödsysselsatta i
18932: förvaltningens och halva dagen i polisens tjänst.      kommunen kommer att minska tili hälften av
18933: År 1997 har antalet arbetslösa arbetssökande i         fjolårets nivå.
18934: Tuupovaara kommun varit i genomsnitt 237, av              T&E-centralen har, med beaktande av ovan
18935: vilka en liten del redan nu anlitar Ilomantsi ar-      nämnda faktorer som helhet, ansett att arbets-
18936: betskraftsbyrå. Tuupovaara arbetskraftsbyrå            kraftsavdelningen skall utreda att servicebeho-
18937: har under 1997 haft i medeltal 6 kundbesök per         ven och arbetsmarknadens funktion motsvarar
18938: dag. Under perioden 1.1-30.11.1997 har man             varandra i Tuupovaara kommun. Arbetsministe-
18939: gjort 48 arbetsförmedlingar tili arbete hos priva-     riet har som den myndighet som styr och överva-
18940: ta arbetsgivare, fattat 51 beslut om sysselsätt-       kar arbetskraftsavdelningen ingenting att an-
18941: ningsstöd och anvisat utbildning för 20 sökande.       märka mot den utredning som Norra Karelens
18942: Enligt uppgift från Norra Karelens T&E-central         T&E-centrals arbetskraftsavdelning har gett i
18943: har arbetsgivarna i området ställt sig positiva tili   ärendet.
18944: en förfrågan om tillgången på arbetsförvaltning-
18945: 
18946:      Helsingfors den 19 december 1997
18947: 
18948:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
18949:                                            KK 1210/1997 vp
18950: 
18951: Kirjallinen kysymys 1210
18952: 
18953: 
18954: 
18955: 
18956:                                    Reijo Kallio /sd: Liikenneministeriön erikoiskuljetuksia koskevan
18957:                                        päätösluonnoksen tarkentamisesta
18958: 
18959: 
18960:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
18961: 
18962:     Liikenneministeriö on valmistelemassa pää-        vaunu ei kääntyisi ahtaista liittymistä kapealle
18963: töstä, jolla muutettaisiin erikoiskuljetuksista ja    metsäautotielle. Seurauksena olisivat myös la-
18964: erikoiskuljetusajoneuvoista annettua ministe-         vettiperävaunujen kohtaamiset puurekkojen
18965: riön päätöstä. Tärkeänä tavoitteena tuleekin          kanssa ahtailla metsäautoteillä. Lisäksi on muis-
18966: olla, että erilaisessa toiminnassa käytettävät työ-   tettava, että kaivukonetta ei ole rakennettu ajoa
18967: koneet voidaan tarkoituksenmukaisella ja tur-         varten ja sillä ajaminen vaurioittaa teiden pin-
18968: vallisella tavalla siirtää paikasta toiseen.          toja.
18969:     Liikenneministeriön päätösluonnos sisältää           Seurauksena siis saattaisikin olla liikennetur-
18970: selkeitä parannusehdotuksia, mutta osittain kyl-      vallisuuden huononeminen, vaikka tavoite on
18971: läkin kaipaisi uudelleenarviointia. Metsätöiden       päinvastainen.
18972: vaatimien työkoneiden kuljetus ei ole käytännös-         Jotta metsätalouden ja metsäteollisuuden sekä
18973: sä mahdollista kuorma-autoon kytketyllä lavet-        niitä palvelevan yritystoiminnan toimintaedelly-
18974: tiperävaunulla, koska metsäautotiet ovat useim-       tyksiä ei tarpeettomasti heikennettäisi, pitäisi lii-
18975: miten varsin kapeita ja niiltä puuttuvat soveliaat    kenneministeriön päätösehdotuksen 4 §:ää kor-
18976: kääntöpaikat. Toimivin ratkaisu onkin metsässä        jata seuraavasti: 1. Erikoiskuljetusajoneuvo on:
18977: käytettävän työkoneen kuljetukseen rakennettu         a) puunkorjuussa, metsänparannus-tai metsän-
18978: kuorma-auto.                                          hoitotyössä taikka puuenergian talteenotossa
18979:     Metsässä käytettävä työkonekalusto muodos-        käytettävän työkoneen tai traktorin kuljetukseen
18980: tuu tällä hetkellä puunkorjuuseen käytettävistä       rakennettu, erityisellä kuljetusritilällä tai vastaa-
18981: hakkuukoneista, puun ja hakkuutähteiden met-          valla rakenteella varustettu N3-luokan ajoneu-
18982: säkuljetukseen käytettävistä metsätraktoreista,       vo.
18983: puuenergian talteenotossa käytettävistä hake-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
18984: harvestereista sekä metsänhoitotöissä käytettä-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
18985: vistä muokkausyksiköistä. Tämän lisäksi metsä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
18986: töissä käytetään metsien muokkaustöissä, uudis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
18987: ja kunnostusojituksessa sekä metsäteiden kun-
18988: nostuksessa ja teossa keskiraskaita 14---16 ton-                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
18989: nin telekaivukoneita.                                          siin, jotta liikenneministeriön erikoiskul-
18990:     Liikenneministeriön ehdotus rajaisi pois kul-              jetuksia koskevassa päätöksessä ei pää-
18991: jetusauton käyttömahdollisuuden näiden met-                    dytä metsätöissä käytettävien koneiden
18992: sässä käytettävien tela-alustaisten työkoneiden                osalta sellaiseen liian ahtaaseen ja rajoi-
18993: osalta. Tämä johtaisi siihen, että metsätien ja                tettuun sanamuotoon, jolla vaikeutetaan
18994: metsäojien kunnostuksessa käytettävä tele-alus-                metsätalouden ja metsäteollisuuden ja
18995: tainen kaivukone jouduttaisiin ajamaan viimei-                 niitä palvelevan yritystoiminnan toimin-
18996:  set kilometrit metsäautotietä omalla konevoi-                 taedellytyksiä?
18997: malla, koska useinkaan varsinainen lavettiperä-
18998: 
18999:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
19000: 
19001:                                             Reijo Kallio /sd
19002: 
19003: 
19004: 
19005: 270136
19006: 2                                         KK 1210/1997 vp
19007: 
19008: 
19009: 
19010: 
19011:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19012: 
19013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kan-
19014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja
19015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suurimmista kansainvälisessä liikenteessä salli-
19016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-      tuista painoista. Tämän moduulipäätöksen yh-
19017: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        teydessä muutettiin myös tieliikenteessä sallittua
19018: 1210:                                                korkeutta 4,00 metristä 4,20 metriin ja puoliperä-
19019:                                                      vaunuyhdistelmälle sallittua kokonaismassaa 44
19020:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       tonnista 48 tonniin. Muiden muassa näihin muu-
19021:        siin, jotta liikenneministeriön erikoiskul-   toksiin liittyen katsottiin tarpeelliseksi tarkistaa
19022:        jetuksia koskevassa päätöksessä ei pää-       liikenneministeriön 17 päivänä joulukuuta 1992
19023:        dytä metsätöissä käytettävien koneiden        antamaa päätöstä erikoiskuljetuksista ja erikois-
19024:        osalta sellaiseen liian ahtaaseen ja rajoi-   kuljetusajoneuvoista (171511992). Muutosehdo-
19025:        tettuun sanamuotoon, jolla vaikeutetaan       tus lähti lausunnolle lokakuun lopulla, ja lausun-
19026:        metsätalouden ja metsäteollisuuden ja         toja on tullut joulukuun alkuun asti.
19027:        niitä palvelevan yritystoiminnan toimin-          Lopullista päätöstä ei ole vielä tehty, vaan
19028:        taedellytyksiä?                               erikoiskuljetuspäätöksen muutos annetaan ensi
19029:                                                      vuoden alkupuolella. Lausuntojen saamisen jäl-
19030:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         keen ministeriö on tutustunut metsäkoneiden
19031: vasti seuraavaa:                                     kuljetuskalustoon, minkä johdosta tarkistettu
19032:                                                      muutosesitys tullaan lähettämään vielä uudelle
19033:    Suomessa sallittiin viime elokuun alusta al-      lausuntokierrokselle.
19034: kaen II päivänä heinäkuuta 1997 annetulla ajo-           Edellä sanottuun viitaten hallitus tulee huo-
19035: neuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muu-      lehtimaan siitä, että metsäkoneiden kuljetuseh-
19036: toksella (670/1997) 25,25 metriä pitkät moduuli-     toihin ei tulla tekemään alan toimintaedellytyk-
19037: yhdistelmät. Päätös perustui EU:n ministerineu-      siä vaikeuttavia muutoksia liikenneturvallisuut-
19038: voston 25.7.1996 antamaan direktiiviin 96/53/        ta kuitenkaan unohtamatta.
19039: EY tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen
19040: 
19041:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
19042: 
19043:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
19044:                                             KK 1210/1997 vp                                            3
19045: 
19046: 
19047: 
19048: 
19049:                                          Tili Riksdagens Talman
19050: 
19051:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       nationell trafik för vissa vägfordon som framförs
19052: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         inom gemenskapen. 1 samband med detta modul-
19053: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-       beslut ändrades även den högsta tillåtna höjden i
19054: man Reijo Kallio undertecknade spörsmål nr             vägtrafiken från 4,00 meter tili 4,20 meter och
19055: 1210:                                                  den största tillåtna totalmassan för kombination
19056:                                                        med påhängsvagn från 44 ton till 48 ton. BI.a. i
19057:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder        anslutning tili dessa ändringar ansågs det befogat
19058:        för att förhindra att trafikministeriets be-    att granska trafikministeriets beslut om Special-
19059:        slut om Specialtransporter leder tili att       transporter och specialtransportf~rdon (1715/
19060:        beslutet tiii den del det gäller maskiner i     1992), givet den 17 december 1992. Andringsför-
19061:        skogsarbete formuleras så snävt och be-         slaget har gått på remiss i slutet av oktober och
19062:        gränsat, att verksamhetsförutsättningar-        utlåtanden har inkommit ända till ingången av
19063:        na för skogsbruket och skogsindustrin           december.
19064:        samt de företag som betjänar dessa för-            Något slutgiltigt beslut har ännu inte fattats
19065:        svåras?                                         utan ändringen av beslutet om Specialtransporter
19066:                                                        ges i början av nästa år. Efter remissbehandling-
19067:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en har ministeriet bekantat sig med transportut-
19068: anföra följande:                                       rustningen för skogsmaskiner. Med anledning av
19069:                                                        detta kommer ändringsförslaget att ånyo gå på
19070:    1 Finland tiiläts fr.o.m. augusti genom en för-     remiss.
19071: ordning om ändring av förordningen om an-                 Med hänvisning tili det ovan sagda kommer
19072: vändning av fordon på väg (670/ 1997), given den       regeringen att ombesörja att det inte görs änd-
19073: II juli 1997, 25,25 meter långa modulkombina-          ringar som försvårar verksamhetsförutsättning-
19074: tioner. Beslutet grundade sig på EU:s minister-        arna inom branschen då det gäller villkoren för
19075: råds direktiv 96/53/EG av den 25 juli 1996 om          transport av skogsmaskiner, dock utan att glöm-
19076: största tillåtna dimensioner i nationell och inter-    ma trafiksäkerhetsaspekten.
19077: nationell trafik och högsta tillåtna vikter i inter-
19078: 
19079:      Helsingfors den 18 december 1997
19080: 
19081:                                                                           Trafikminister Matti Aura
19082:                                           KK 1211/1997 vp
19083: 
19084: Kirjallinen kysymys 1211
19085: 
19086: 
19087: 
19088: 
19089:                                   Reijo Kallio /sd: Pienten kuntien lääkepalvelujen saatavuuden tur-
19090:                                       vaamisesta
19091: 
19092: 
19093:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
19094: 
19095:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama lääke-   palveluihin. Haettaessa apteekkipalveluja isom-
19096: kustannustyöryhmä esittää apteekkimaksujen           mista keskuksista sieltä helposti hankitaan myös
19097: poistamista ja lääketaksan muuttamista. Mo-          muut palvelut. Näin oman kuntakeskuksen yri-
19098: lemmat em. esitykset uhkaavat erityisesti pienten    tystoiminnan kannattavuus heikkenee ja joutuu
19099: apteekkien toimintaa.                                mahdollisesti joiltakin osin kokonaan uhatuksi.
19100:    Suomessa apteekkipalvelut ovat tällä hetkellä     Eli palveluja vähentävä negatiivinen kierre voi
19101: hyvin saavutettavissa. Korkeatasoiset apteekki-      käynnistyä yhden tärkeän palvelun poistumises-
19102: palvelut ovatkin eräänlainen kuntakohtainen          ta.
19103: peruspalvelu. Erityisesti maatalousvaltaisissa           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19104: pienissä kunnissa, joissa vanhusväestön osuus on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19105: suuri, apteekki on elintärkeä toiminto.              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19106:    Pienten kuntien palvelutason ylläpitämiseksi      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19107: onkin kaikin tavoin pyrittävä säilyttämään niissä
19108: vielä olevat palvelut. Pienten apteekkien ja sivu-               Millä tavalla Hallitus aikoo turvata
19109: apteekkien lopettaminen voi vaikuttaa myös ap-                pienten kuntien lääkepalvelujen saata-
19110: teekkia vaille jäävien kuntakeskusten muihin                  vuuden?
19111: 
19112:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
19113: 
19114:                                            Reijo Kallio /sd
19115: 
19116: 
19117: 
19118: 
19119: 270136
19120: 2                                          KK 1211/1997 vp
19121: 
19122: 
19123: 
19124: 
19125:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19126: 
19127:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        valla, on tehtyä ehdotusta pidettävä perusteil-
19128: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taan oikeana.
19129: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Lääkekustannustyöryhmä ei esittänyt yksi-
19130: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Reijo Kal-       tyiskohtaista mallia apteekkimaksun poistami-
19131: lion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         seksija tähän liittyväksi lääketaksan muutoksek-
19132: 1211:                                                 si sekä kattavan lääkejakelun turvamiseksi. Tä-
19133:                                                       män vuoksi hallituksen sosiaalipoliittinen minis-
19134:           Millä tavalla Hallitus aikoo turvata        teriryhmä päätti 17.9.1997 pitämässään kokouk-
19135:        pienten kuntien lääkepalvelujen saata-         sessa, että apteekkimaksun poisto siihen liittyvi-
19136:        vuuden?                                        ne toimenpiteineen annetaan Lääkelaitoksen
19137:                                                       valmisteltavaksi.
19138:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Ministeriryhmän kannanoton perusteella so-
19139: vasti seuraavaa:                                      siaali- ja terveysministeriö määräsi 2.1 0. 1997
19140:                                                       Lääkelaitoksen selvittämään, millä edellytyksillä
19141:     Kysymyksessä viitataan kesäkuussa työnsä          apteekkimaksu voitaisiin poistaa ja samalla
19142: päättäneen lääkekustannustyöryhmän muis-              muuttaa lääketaksaa vuoden 2000 alusta lukien
19143: tioon, jossa osana laajaa toimenpideohjelmaa          niin, että lääkkeiden hinnat alenisivat. Selvityk-
19144: lääkekustannusten alentamiseksi esitettiin lääke-     seen perustuva ehdotus tulee laatia siten, että
19145: taksan muutosta vuoden 1998 kuluessa sekä erik-       lääkejakelun alueellinen kattavuus ei olennaises-
19146: seen apteekkimaksun poistamista ja tähän liitty-      ti huonone. Lääkelaitoksen tulee tehdä selvitys
19147: vää lääketaksan alentamista viimeistään vuoden        30.6.1998 mennessä.
19148:  1999 alusta lukien. Työryhmä esitti lisäksi, että       Vasta Lääkelaitoksen selvityksen valmistut-
19149: ennen apteekkimaksun poistamista turvataan            tua voidaan lopullisesti arvioida se, onko apteek-
19150: muillajärjestelyillä kattava lääkejakelu ja valtion   kimaksu poistettavissa ja miten tässä yhteydessä
19151: verotulojen kompensointi.                             turvataan apteekkipalvelut myös pienillä paik-
19152:     Mainittuun apteekkimaksun poistoa koske-          kakunnilla. Näiden tietojen perusteella tehdään
19153: vaan lääkekustannustyöryhmän ehdotukseen              päätös siitä, alennetaanko lääkkeiden hintoja
19154: liittyen olen aikaisemmin vastannut edustaja          poistamalla veronluonteinen apteekkimaksu.
19155: Tennilän kirjalliseen kysymykseen 766/1997 vp,           Vuonna 1998 voimaan tulevan erillisen lääke-
19156: edustaja Maria Kaisa Aulan ym. kirjalliseen ky-       taksan muutoksen perusteena on nykyisen tak-
19157: symykseen 826/1997 vp ja edustaja Vistbackan          san monimutkaisuus, lääkkeiden hintakehitys
19158: kysymykseen 1166/1997 vp. Näihin kysymyksiin          huomioon ottaen vanhentunut rakenne ja ap-
19159: antamissani vastauksissa olen selvittänyt apteek-     teekkien nopeasti kasvanut myyntikate. Lääke-
19160: kimaksun merkitystä ja sen mahdollisen poista-        taksan monimutkaisuuteen ja vanhentuneeseen
19161: misen vaikutuksia lääkekustannuksiin ja lääk-         rakenteeseen on kiinnitetty huomiota myös
19162: keiden jakeluun sekä niitä jatkotoimenpiteitä,        muissa yhteyksissä, muun muassa Suomen Ap-
19163: joita apteekkimaksun mahdollinen poistaminen          teekkariliitto on esittänyt, että lääketaksan ra-
19164: edellyttäisi.                                         kenne tulisi uudistaa.
19165:     Apteekkimaksu on erityisvero, jollaista ei ole       Lääketaksa on nyt tarkoitus uudistaa siten,
19166: käytössä missään muussa EU-maassa. Maksun             että se yksinkertaistuu samalla kun lääkkeiden
19167: vaikutus lääkekustannuksiin on yli 400 miljoo-        prosentuaalinen myyntikate pienenee lääkkeen
19168: naa markkaa vuodessa. Poistamalla maksu voi-          hinnan kasvaessa. Lisäksi apteekissa valmistetta-
19169: taisiin lääkkeiden hintoja alentaa keskimäärin        vien lääkkeiden hinnoittelu on tarkoitus uudis-
19170: noin 7 prosenttia. Hintojen alennus kohdistuisi       taa vastaamaan nykyistä paremmin valmistuk-
19171: välittömästi lääkkeitä ostavien henkilöiden hy-       sen aiheuttamia kustannuksia.
19172: väksi. Samalla myös sairausvakuutuksen menot             Valmisteilla oleva uusi lääketaksa pienentäisi
19173: pienenisivät. Koska apteekkimaksun poistami-          lääkkeiden vuotuisesta myynnistä aiheutuvia
19174: nen vähentäisi lääkekustannuksia kuvatulla ta-        kustannuksia vuoden 1996 lääkemyynnin perus-
19175:                                           KK 1211/1997 vp                                             3
19176: 
19177: teella laskettuna noin 136 miljoonalla markalla.    tulos ennen verotusta alenisi tasolle, jolla se oli
19178: Tästä vajaat 40 miljoonaa markkaa kohdistuisi       2-3 vuotta ennen muutosta. Sosiaali- ja terveys-
19179: kuluttajien lääkemenojen vähennykseksi ja va-       ministeriön käsityksen mukaan tämän suuruinen
19180: jaat 100 miljoonaa markkaa sairausvakuutusme-       muutos ei heikentäisi apteekkien kannattavuutta
19181: nojen vähennykseksi.                                siten, että se johtaisi missään apteekkien tai sivu-
19182:    Lääkkeiden markkamääräisen myynnin kas-          apteekkien toiminnan lopettamiseen. Taksan
19183: vettua viimeisten vuosien aikana noin 10 pro-       muutos toisi kuitenkin merkittäviä säästöjä niin
19184: senttia vuodessa merkitsisi valmisteltu muutos      lääkkeiden kuluttajille kuin yhteiskunnalle.
19185: kokonaisuutena tarkastellen sitä, että apteekkien
19186: 
19187:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
19188: 
19189:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19190: 4                                         KK 1211/1997 vp
19191: 
19192: 
19193: 
19194: 
19195:                                        Tili Riksdagens Talman
19196: 
19197:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            Arbetsgruppen för 1äkemede1skostnader 1ade
19198: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          inte fram någon deta1jerad modell för s1opande
19199: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      av apoteksavgiften och motsvarande förändring
19200: dagsman Reijo Kallio undertecknade spörsmål          av medicinaltaxan eller för tryggande av en hel-
19201: nr 1211:                                             täckande läkemedelsdistribution. Därför beslöt
19202:                                                      regeringens socialpolitiska ministergrupp vid sitt
19203:            På vilket sätt ämnar Regeringen trygga    möte 17.9.1997 att slopandet av apoteksavgiften
19204:        tillgången på apotekstjänster i små kom-      och därtill anknytande åtgärder skall beredas av
19205:        muner?                                        Läkemedelsverket.
19206:                                                         Utgående från ministergruppens ställningsta-
19207:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gande förordnade social- och hälsovärdsministe-
19208: anföra följande:                                     riet 2.10.1997 Läkemede1sverket att utreda under
19209:                                                      vilka förutsättningar apoteksavgiften kunde slo-
19210:    1 spörsmälet hänvisas till promemorian av ar-     pas och medicinaltaxan ändras pä samma gäng
19211: betsgruppen för läkemedelskostnader, viiken av-      vid ingängen av år 2000 så att priserna pä läkeme-
19212: slutade sitt arbete i juni. 1 promemorian föreslås   de1 går ner. Ett förslag som grundar sig på utred-
19213: det som ett led i ett omfattande åtgärdsprogram      ningen skall uppgöras så att läkemedelsdistribu-
19214: som syftar till att sänka läkemedelskostnaderna      tionen inte regionalt försämras i väsentlig ut-
19215: att medicinaltaxan ändras under 1998 och, som        sträckning. Läkemedelsverket skall göra utred-
19216: en särskild åtgärd, att apoteksavgiften slopas och   ningen före 30.6.1998.
19217: den därtill anslutna medicinaltaxan sänks senast        Först efter det att Läkemede1sverkets utred-
19218: vid ingången av 1999. Arbetsgruppen föreslog         ning har blivit klar kan man slutligt bedöma
19219: dessutom att en heltäckande läkemedelsdistribu-      huruvida apoteksavgiften kan slopas och hur
19220: tion och en kompensering av statens skattein-        apoteksservicen i det sammanhanget kan tryggas
19221: komster skall tryggas genom andra arrangemang        även på små orter. Pä basis av dessa uppgifter
19222: innan apoteksavgiften slopas.                        fattas sedan beslut om huruvida priserna pä läke-
19223:    1 anknytning till arbetsgruppens nämnda för-      medel sänks genom att den skattemässiga apo-
19224: slag angående slopandet av apoteksavgiften har       teksavgiften slopas.
19225: jag tidigare svarat på riksdagsman Tenniläs             Den separata ändringen av medicinaltaxan,
19226: skriftliga spörsmål 766/1997 rd, riksdagsman         som träder i kraft 1998, grundar sig pä att den
19227: Maria Kaisa Au1as m.fl. skrift1iga spörsmå1826/      nuvarande taxan är komplicerad till sin upp-
19228: 1997 rd och riksdagsman Vistbackas skrift1iga        byggnad och att taxans struktur är förå1drad med
19229: spörsmål 1166/1997 rd. 1 svaren på nämnda            hänsyn till prisutvecklingen i fråga om läkeme-
19230: spörsmå1 utredde jag apoteksavgiftens betyde1se      del, samt på den snabba ökningen i apotekens
19231: och verkningarna pä 1äkemede1skostnaderna och        försä1jningsbidrag. Taxans invecklade uppbygg-
19232: 1äkemede1sdistributionen om den eventuellt s1o-      nad och dess föräldrade struktur har päpekats
19233: pas samt de fortsatta åtgärder som krävs om          också i andra sammanhang, bl.a. Fin1ands Apo-
19234: apoteksavgiften s1opas.                              tekareförbund har framfört att medicinaltaxans
19235:    Apoteksavgiften är en särski1d skatt som inte     struktur borde revideras.
19236: förekommer i något annat EU-1and. Avgiftens             Syftet är att medicinaltaxan nu skall revideras
19237: inverkan på 1äkemedelskostnaderna överstiger         så att den blir mindre inveck1ad samtidigt som
19238: 400 mi1j. mk ärligen. Om avgiften s1opas kan         det procentuella försäljningsbidraget på läkeme-
19239: 1äkemede1spriserna sänkas med ca 7 % i genom-        delsförsäljningen minskar då läkemedlens pris
19240: snitt. En sänkning av priserna kommer omede1-        ökar. Dessutom skall prissättningen då det gäller
19241: bart de personer till godo som köper 1äkemedel.      läkemedel som apoteken framställer revideras så
19242: Samtidigt minskar också utgifterna för sjukför-      att de bättre än för närvarande motsvarar de
19243: säkringen. Eftersom ett s1opande av apoteksav-       faktiska framställningskostnaderna.
19244: giften minskar 1äkemede1skostnaderna på ovan            Den nya medicinaltaxan, som nu är under
19245: beskrivet sätt bör förs1aget anses vara baserat pä   beredning, minskar beräknat enligt 1996 års lä-
19246: sak1ig grund.                                        kemedelsförsäljning de ärliga kostnaderna för
19247:                                           KK 1211/1997 vp                                          5
19248: 
19249: försäljningen av läkemedel med ca 136 milj. mk.     komma att sjunka tili samma nivå som de låg på
19250: Avdenna summa skulleknappt40 milj. mk utgö-         2-3 år före ändringen. Enligt social- och hälso-
19251: ra minskning i konsumenternas läkemedelsutgif-      vårdsministeriets uppfattning skulle en ändring
19252: ter och knappt IOO milj. mk minskning i utgifter-   av den storleksordningen inte försvaga apote-
19253: na för sjukförsäkringen.                            kens lönsamhet i en sådan utsträckning att det
19254:    Då värdet på försäljningen av läkemedel un-      skulle leda til~_indragning av något apotek eller
19255: der de senaste ären har ökat med ca l 0% årligen,   filialapotek. Andringen av taxan skulle dock
19256: skulle den ändring som nu har beretts totalt sett   medföra betydande inbesparingar för såvälläke-
19257: innebära att apotekens resultat före skatt skulle   medelskonsumenterna som samhället.
19258: 
19259:      Helsingfors den 17 december 1997
19260: 
19261:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
19262:                                            KK 1212/1997 vp
19263: 
19264: Kirjallinen kysymys 1212
19265: 
19266: 
19267: 
19268: 
19269:                                    Aulis Ranta-Muotio /kesk ym.: EU-tukien maksatuksen nopeutta-
19270:                                        misesta
19271: 
19272: 
19273:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19274: 
19275:    Suomen liityttyä Euroopan unionin jäseneksi        markkaakaan heille kuuluvia EU-tukia. Syyksi
19276: maatalouden tuottajahinnat alenivat keskimää-         ministeriö on ilmoittanut vielä tässä vaiheessa
19277: rin 40%. Alennusta kompensoidaan sekä EU:lta          toimeenpantavat ns. ristiintarkistukset
19278: saatavilla että kansallisista varoista maksettavil-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19279: la tuilla. Merkittävimmät tukierät, jotka perus-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitämme
19280: tuvat viljelyaloihin ja kotieläinmääriin, maata-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
19281: loushallinto on ilmoittanut maksavansa vuosit-        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19282: tain lokakuun lopulla tai marraskuun alussa. Vil-
19283: jelijältä edellytetään tämänkin vuoksi kevään vil-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19284: jelytietojen ilmoittamista tarkasti määräpäivään             ryhtyä, että maatalouden EU-tukien val-
19285: mennessä. Ilmoituksen myöhästyminen aiheut-                  vonta voitaisiin tehdä niin, ettei se aiheu-
19286: taa heti tuen alentamisen.                                   ta maksatuksiin kohtuutonta viivästy-
19287:     Kuluvana vuonna monet maatalousyrittäjät                 mistä?
19288: eivät ole saaneet tähän päivään mennessä vielä
19289: 
19290:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
19291:           Aulis Ranta-Muotio /kesk   Jukka Vihriälä /kesk         Eero Lämsä /kesk
19292:           Tauno Pehkonen /skl        Markku Vuorensola /kesk      Juha Korkeaoja /kesk
19293:                     Johannes Leppänen /kesk               Mari Kiviniemi /kesk
19294: 
19295: 
19296: 
19297: 
19298: 270136
19299: 2                                           KK 1212/1997 vp
19300: 
19301: 
19302: 
19303: 
19304:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19305: 
19306:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         myöhäisempi. Koska valvontavelvoitteet on täy-
19307: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tettävä ennen maksatusten käynnistämistä ja ha-
19308: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kuaika on ED-näkökulmasta myöhäinen, aika-
19309: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Aulis Ran-        taulu tukijärjestelmien eri toimeenpanovaihei-
19310: ta-Muotion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-         den toteuttamiseen on Suomessa varsin tiivis.
19311: myksen n:o 1212:                                           Myös hallinnolliset ristiintarkistukset on teh-
19312:                                                        tävä ennen maksatuksen käynnistämistä. Mikä-
19313:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        li valvonta on yksittäisen tilan osalta kesken
19314:         ryhtyä, että maatalouden EU-tukien val-        maksatuksen käynnistämisvaiheessa, ao. tila
19315:         vonta voitaisiin tehdä niin, ettei se aiheu-   merkitään tilapäiseen maksukieltoon. Asetukset
19316:         ta maksatuksiin kohtuutonta viivästy-          määräävät maksatusten mahdolliset alkamis-
19317:         mistä?                                         ajat ja takarajat, joihin valvonnat on sovitetta-
19318:                                                        va ja joihin asti EU :n rahoitusta on mahdollista
19319:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           käyttää.
19320: vasti seuraavaa:                                           Peltokasvien tuen ja luonnonhaittakorvauk-
19321:                                                        sen maksuaikataulu ajoittuu lokakuun puolen-
19322:    Suomi toteuttaa EU:n jäsenenä sen yhteistä          välinjajoulukuun lopun väliin. Ympäristötuessa
19323: maatalouspolitiikkaa. Kansalliset säädökset ei-        pääosa on valvottu ja maksettu ennen lokakuun
19324: vät voi olla ristiriidassa EU:n asetusten kanssa.      puoltaväliä, mutta yksittäistapauksissa maksa-
19325: Yhdennetystä hallinto- ja valvontajärjestelmästä       tuksia on satelliittivalvonnan ja ristiintarkistus-
19326: (IACS) säädetään neuvoston asetuksessa (ETY)           ten keskeneräisyyden vuoksi jouduttu siirtämään
19327: N:o 3508/92ja komission asetuksessa (ETY) N:o          16.10. alkavaan seuraavaan rahastokauteen.
19328: 3887/92. Em. asetuksissa on annettu toimintalin-       EU:n sonni- ja emolehmäpalkkioiden ennakoita
19329: jat mm. tukien haun, tukihakemusten käsittelyn         ei säädösten mukaan voi maksaa ennen marras-
19330: ja valvonnan osalta.                                   kuuta. Lopulliset eläintukien maksatukset suori-
19331:    Asetuksen (ETY) N:o 3887/92 mukaan hallin-          tetaan mahdollisimman pian valvontojen lop-
19332: nolliset ja paikan päällä tehtävät tarkastukset on     puun saattamisen jälkeen ja viimeistään 30.6.
19333: suoritettava siten, että varmistetaan tukien ja        palkkion hakua seuraavana vuonna.
19334: palkkioiden myöntämistä koskevien edellytysten            Käytännössä maksatukset etenevät sitä mu-
19335: noudattaminen. Hallinnollinen valvonta muo-            kaa kuin valvonnat valmistuvat sellaisella aika-
19336: dostuu erityisesti ilmoitettuja lohkoja ja eläimiä     taululla, että EU:n rahoitusosuus voidaan var-
19337: koskevista ristiintarkistuksista,jotta vältettäisiin   mistaa. Maa- ja metsätalousministeriö on anta-
19338: perusteeton tukien myöntäminen kahteen ker-            nut maksuluvat heti valtakunnallisen valvonta-
19339: taan saman kalenterivuoden aikana.                     velvoitteen täytyttyä EU:n maksuaikataulun al-
19340:    Vuoteen 1997 asti neuvoston asetus (ETY)            kuvaiheessa, mutta normaali maksuaika on
19341: N:o 3508/92 edellytti, etä tehokkaan valvonnan         koko säädösten mukainen aikaväli.
19342: takaamiseksi pinta-alatukea koskeva hakemus               Maa- ja metsätalousministeriö ja TE-keskuk-
19343: tuli jättää vuoden ensimmäisen neljänneksen ai-        set ovat syystalven aikana käyneet keskusteluja
19344: kana. Jäsenvaltiolla oli kuitenkin mahdollisuus        mm. aluehallinnon resurssien mitoittamiseksi.
19345: perustelemissaan tapauksissa saada lupa myö-           Käytettävissä olevat resurssit pyritäänjakamaan
19346: hemmän ajankohdan soveltamiseen. Suomi sai             siten, että kaikilla viljelijöillä eri puolilla Suomea
19347: vuosina 1995-1996luvan soveltaa myöhäisem-             säilyy tasapuolinen mahdollisuus saada heille
19348: pää ajankohtaa, jotta hakemuksissa voitaisiin          kuuluvat tuet riittävän ajoissa.
19349: ilmoittaa todelliset kylvöalat Vuonna 1997 ase-           Pakollisia ristiintarkistuksia pyritään edelleen
19350: tusta muutettiin siten, että pinta-alatukihakemus      kehittämään ja selkeyttämään ensi vuoden aika-
19351: on jätettävä jäsenvaltion vahvistamana määrä-          na EU:n vaatimusten mukaisesti, kun käyttöön
19352: päivänä, joka ei saa olla viimeistä, koko jäsenval-    saadaan digitoituihin pinta-aloihin perustuva
19353: tiota koskevaa kylvöilmoitusten jättöpäivää            peltolohkorekisteri. Eläintukien ristiintarkistus-
19354:                                           KK 1212/1997 vp                                            3
19355: 
19356: ten kehitystyö ja nautaeläintunnisterekisterin      tukihallinnon työvaiheiden osalta sekä keskus-
19357: parantaminen on myös käynnissä.                     hallinnossa että alue- ja paikallishallinnossa eri
19358:    Tukien valvonta on yksi tukihallinnon toi-       puolilla Suomea. Viljelijöiltä tämä edellyttää
19359: meenpanovaiheista, jonka avulla voidaan var-        huolellisesti ja virheettömästi täytettyjä ED-tuki-
19360: mistaa Suomelle kuuluva EU:n rahoitusosuus ja       hakemuksia.
19361: se, että viljelijät saavat heille kuuluvat oikeat      Maaseutuelinkeinohallinto pyrkii omalta
19362: tuet. Tukien nopea maksuaikataulu yhdistettynä      osaltaan tiedotuksen ja koulutuksen keinoin li-
19363: myöhäiseen pinta-alatukien hakuaikaan edellyt-      säämään viljelijöiden valmiuksia tukihakemus-
19364: tää sujuvaa ja nopeaa toimeenpanoa kaikkien         ten täyttämisessä.
19365: 
19366:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
19367: 
19368:                                                      Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
19369: 4                                            KK 1212/1997 vp
19370: 
19371: 
19372: 
19373: 
19374:                                           Tili Riksdagens Talman
19375: 
19376:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             hela medlemsstaten. Eftersom kontrollskyldig-
19377: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             heterna skall uppfyllas innan utbetalningarna in-
19378: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         leds och ansökningstiden ur EU:s synvinkel är
19379: dagsman Aulis Ranta-Muotio m.fl. underteck-             sen, är tidtabellen för genomförandet av olika
19380: nade spörsmål nr 1212:                                  skeden i verkställandet av stödsystemen rätt
19381:                                                         stram i Finland.
19382:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-             Också de administrativa dubbelkontrollerna
19383:         ta för att kontrollen av EU-stöd för jord-      skall utföras innan utbetalningarna inleds. lfall
19384:         bruket skall kunna genomföras så att den        kontrollen av en enskild lägenhet inte är slut-
19385:         inte medför några oskäliga dröjsmål i ut-       förd i det skedet då utbetalningarna skall inle-
19386:         betalningarna?                                  das antecknas tillfålligt betalningsförbud för lä-
19387:                                                         genheten i fråga. 1 förordningarna ingår be-
19388:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           stämmelser om eventuella tidpunkter då utbe-
19389: anföra följande:                                        talningarna börjar och slutar. Kontrollen skall
19390:                                                         anpassas tili dessa tidpunkter och inom dessa
19391:     Finland driver i egenskap av medlem i EU            tidpunkter är det möjligt att använda EU-fi-
19392: unionens gemensamma jordbrukspolitik. De na-            nansiering.
19393: tionella författningarna kan inte stå i konflikt            Betalningstidtabellen i fråga om stödet för
19394: med EU-förordningarna. 1 rådets förordning              jordbruksgrödor och kompensationsbidrag lö-
19395: (EEG) nr 3508/92 och kommissionens förord-              per från mitten av oktober till utgången av de-
19396: ning (EEG) nr 3887/92 ingår bestämmelser om             cember. 1 fråga om miljöstödet har den största
19397: det integrerade administrations- och kontrollsy-        delen kontrollerats och utbetalts före mitten av
19398: stemet (IACS). Nämnda förordningar ger rikt-            oktober, men i enskilda fall har det till följd av
19399: linjer för bl.a. ansökningen om stöd, behandling-       ofullbordad satellitkontroll och dubbelkontroll
19400: en av stödansökningar och kontrollen.                   varit nödvändigt att flytta fram utbetalningarna
19401:     Enligt förordning (EEG) nr 3887/92 skall de         tili följande fondperiod som börjar den 16 okto-
19402: administrativa kontrollerna och kontrollerna på         ber. Förskott på EU:s tjurbidrag och dikobidrag
19403: plats genomföras på ett sådant sätt att det säker-      kan enligt rättsakterna inte betalas förrän i no-
19404: ställs att villkoren för att stöd och bidrag skall      vember. De slutliga betalningarna av djurbidra-
19405: beviljas är uppfyllda. Den administrativa kon-          gen görs så snabbt som möjligt efter att kontrol-
19406: trollen skall inbegripa dubbelkontroller av de          len är slutförd och senast den 30 juni det år som
19407: skiften och djur som anmälts för att säkerställa        följer efter ansökan om bidrag.
19408: att stöd inte oberättigat beviljas två gånger under         1 praktiken framskrider utbetalningarna i den
19409: samma kalenderår.                                       takt som kontrollen slutförs och enligt en sådan
19410:     Fram tili år 1997 förutsatte rådets förordning      tidtabell att EU:s medfinansiering kan säkerstäl-
19411: (EEG) nr 3508/92 att ansökningarna om areal-            las. Jord- och skogsbruksministeriet har gett till-
19412: stöd skall inlämnas före utgången av årets första       stånd till utbetalning genast då den riksomfattan-
19413: kvartal för att säkerställa möjligheten tili effektiv   de kontrollskyldigheten har fullgjorts i det första
19414: kontroll. En medlemsstat fick dock i behörigt           skedet av EU:s betalningstidtabell, men den nor-
19415: motiverade fall bemyndigas att tillämpa en sena-        mala betalningstiden är hela den tidsperiod som
19416: re tidpunkt. Finland fick under åren 1995-1996          avses i rättsakterna.
19417: tillstånd att tillämpa en senare tidpunkt för att de        Jord- och skogsbruksministeriet samt arbets-
19418: verkliga brukade arealerna skulle kunna uppges i        krafts- och näringscentralerna har under senhös-
19419: ansökningarna. Förordningen ändrades 1997 så            ten fört diskussioner som syftar till bl.a. dimen-
19420: att ansökan om arealstöd skall lämnas in det            sionering av regionalförvaltningens resurser.
19421: datum en medlemsstat har fastställt. Detta da-          Man strävar efter att fördela de till buds stående
19422: tum får inte vara ett senare datum än den sista         resurserna så att alla odlare på olika håll i Fin-
19423: dagen för inlämnande av uppgifter om sådden i           land även i fortsättningen skall ha en likvärdig
19424:                                           KK 1212/1997 vp                                           5
19425: 
19426: möjlighet att i tid erhålla de stöd som de är       de stöd som de är berättigade tili. Den snabba
19427: berättigade tili.                                   tidtabellen för utbetalning av stöden i kombina-
19428:    Man forsöker ytterligare utveckla och göra de    tion med den sena tidpunkten för ansökan om
19429: obligatoriska dubbelkontrollerna klarare under      arealstöd förutsätter ett smidigt och snabbt verk-
19430: nästa år i enlighet med EU-kraven, då man kanta     ställande av alla arbetsskeden i stödförvaltning-
19431: i bruk ett åkerskiftesregister som baserar sig på   en inom såväl centralförvaltningen som regional-
19432: digiterade arealer. Arbete med att utveckla dub-    och lokalförvaltningen på olika håll i Finland.
19433: belkontrollerna av djurbidrag och förbättra djur-   Detta förutsätter av odlarna fyller i ansökningar-
19434: identifikationsregistret pågår också för närva-     na om EU-stöd noggrant och korrekt.
19435: rande.                                                  Landsbygdsnäringsförvaltningen strävar för
19436:    Kontrollen av stöden är ett av skedena i verk-   sin egen del efter att med hjälp av information
19437: ställandet av stödf6rvaltningen, med vars hjälp     och utbildning öka odlarnas fårdigheter att fylla
19438: man kan säkerställa den medfinansiering från        i stödansökningarna.
19439: EU som tillkommer Finland samt att odlarna får
19440: 
19441:      Helsingforsden 22 december 1997
19442: 
19443:                                                      Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
19444:                                            KK 1213/1997 vp
19445: 
19446: Kirjallinen kysymys 1213
19447: 
19448: 
19449: 
19450: 
19451:                                    Jukka Mikkola /sd: Lausuntojen pyytämisestä Maailman terveys-
19452:                                       järjestön Terveyttä kaikille -ohjelmaluonnoksesta
19453: 
19454: 
19455:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19456: 
19457:     Maailman terveysjärjestön (WHO) Terveyttä         pyytänyt ministeriöitä hankkimaan myös paikal-
19458: kaikille vuoteen 2000 mennessä -ohjelma on            listasolla, käytännössä ainakin Euroopan Ter-
19459: maailmanlaajuinen ponnistus kansojen tervey-          veet kaupungit -ohjelmaa noudattavilta paikka-
19460: den edistämiseksi. Ohjelman lähtökohtana on,          kunnilta, lausunnot ohjelmasta. Tällaisia Suo-
19461: että terveys kuuluu kaikille ihmisille. Tavoitteet    messa ovat Turku, joka on virallinen projekti-
19462: voidaan saavuttaa keskittämällä ponnistukset          kaupunki, sekä Tampere, Pori, Kajaani, Kerava,
19463: perusterveydenhuollon takaamiseksi kaikille, te-      Heinola, Lapinlahti, Larsmo, Dragsfjärd, Some-
19464: kemällä terveyden säilyttämiseksi ja lisäämiseksi     ro ja Helsinki. Tähän mennessä lausuntoa ei ole
19465: työtä yli sektorirajojen ja ottamalla kansalaiset     pyydetty yhdeltäkään näistä kunnista.
19466: mukaan terveyttä koskevaan keskusteluun ja                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
19467: päätöksentekoon. Suomi on ollut alusta asti mu-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19468: kana ohjelman toteuttamisessa.                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19469:     Suomi oli myös yksi niistä maista, jotka antoi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19470: vat suostumuksensa WHO:lle arvioida, miten
19471: maa on ohjelmansa rakentanut ja menestynyt sen                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19472: toteuttamisessa. Arvioinnin tulos oli hyvä, mutta            ryhtyä, että Maailman terveysjärjestö sai-
19473: ohjelman toteuttaminen paikallistasolla, kau-                si paikallistason lausunnot ohjelmaluon-
19474:  pungeissa, ei ollut onnistunut yhtä hyvin.                  noksesta Terveyttä kaikille 21-vuosisa-
19475:     Maailman terveysjärjestö on uudistamassa                 dalla, kuten se on toivonut, vielä syksyn
19476:  ::>hjelmaansa nimellä Terveyttä kaikille 21-vuosi-          1997 aikana, varsinkin kunjuuri Terveyt-
19477:  ;adalla. Uudistettu Euroopan terveyspolitiikan              tä kaikille 2000 -ohjelman toteutuksen
19478:  ;trategia on lähetetty valtioiden ministeriöille            heikkoutena Suomessa oli, että se ei nä-
19479:   ausuntoa varten. Maailman terveysjärjestö on               kynyt paikallistasolla?
19480: 
19481:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
19482: 
19483:                                           Jukka Mikkola /sd
19484: 
19485: 
19486: 
19487: 
19488:   70136
19489: 2                                           KK 1213/1997 vp
19490: 
19491: 
19492: 
19493: 
19494:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19495: 
19496:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mailta. Tämä tarkoittaa sitä, että jäsenmailla on
19497: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ollut mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiakir-
19498: olette toimittanut valkoneuvoston asianomaisen         jaluonnoksesta joko hallintoneuvoston jäsenenä
19499: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka             tai yleiskokouksissa edellyttäen, että asia on esi-
19500: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          tyslistalla. WHO:n sihteeristö järjesti erillisen in-
19501: n:o 1213:                                              formaatiotilaisuuden Terveyttä Kaikille asiakir-
19502:                                                        jan valmistumisprosessista WHO:n 50. yleisko-
19503:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kouksessa toukokuussa 1997. Suomen valtuus-
19504:         ryhtyä, että Maailman terveysjärjestö sai-     kunnassa paikallistasoa edusti Suomen Kuntalii-
19505:         si paikallistason lausunnot ohjelmaluon-       ton edustaja. Raportti on seuraavan kerran esillä
19506:         noksesta Terveyttä kaikille 21-vuosisa-        WHO:n hallintoneuvoston kokouksessa tammi-
19507:         dalla, kuten se on toivonut, vielä syksyn      kuussa 1998. Se on tarkoitus hyväksyä järjestön
19508:         1997 aikana, varsinkin kunjuuri Terveyt-       50-vuotisjuhlaistunnossa toukokuussa 1998.
19509:         tä kaikille 2000 -ohjelman toteutuksen            Osana WHO:n reformiprosesseja myös järjes-
19510:         heikkoutuna Suomessa oli, että se ei nä-       tön kuuden alueen tulee uudistaa ja yhdenmu-
19511:         kynyt paikallistasolla?                        kaistaa alueelliset Terveyttä Kaikille -strategian-
19512:                                                        sa maailmanlaajuisen politiikan linjausten suun-
19513:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            taisesti sekä vastaamaan paremmin alueidensa
19514: taen seuraavaa:                                        haasteisiin ensi vuosituhannella. Tätä tarkoitus-
19515:                                                        ta varten on WHO:n Euroopan aluetoimisto val-
19516:     Maailman terveysjärjestön 46. yleiskokous          mistanut Euroopan alueen Terveyttä Kaikille 21.
19517: päätti vuonna 1993 ( WHA46.16 ) uudistaa jär-          vuosituhannelle, Terveyspolitiikka Euroopalle
19518: jestön toimintaa ja työskentelyä vastaamaan pa-        -asiakirjaluonnoksen.
19519: remmin ensi vuosituhannen haasteita. Samalla               Euroopan alueen aluejohtaja Asvall on lähet-
19520: yleiskokous valtuutti järjestön hallintoneuvos-        tänyt 4.8.1997 päivätyn kirjeen alueen 51 jäsen-
19521: ton yhdessä pääjohtajan kanssa toimeenpane-            maan terveysministereille ja pyytänyt jäsenmaita
19522: maan hallintoneuvoston asettaman työryhmän             antamaan kansallisesti koordinoidun lausunnon
19523: laatiman reformiohjelman vuoteen 2000 mennes-          Euroopan alueen asiakirjaluonnoksesta. Euroo-
19524: sä. Hallintoneuvostoa velvoitettiin raportoi-          pan alueen jäsenmaat keskustelivat sekä globaa-
19525: maan yleiskokoukselle reformien toteuttamises-         lista että Euroopan alueen uudistetuista terveys-
19526: ta.                                                    politiikka-asiakirjaluonnoksista         Istanbulissa
19527:     Keskeinen osa reformiprosessia on Maailman          15.-19.9.1997 pidetyssä 48. aluekomitean istun-
19528: terveysjärjestönTerveyttä Kaikille vuoteen 2000        nossa. Aluekomitea teki luonnoksiin omat ehdo-
19529: mennessä -ohjelman uudistaminen. WHO:n sih-            tuksensa ja muutoksensa.
19530: teeristö koordinoi maailmanlaajuisen Terveyttä            Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lau·
19531: Kaikille 2l.vuosituhannella asiakirjan uudista-        suntoa Euroopan alueen Terveyttä Kaikille 21
19532: mista. Uudistettu maailmanlaajuinen terveyspo-         vuosituhannelle, Terveyspolitiikka Euroopan(
19533: litiikka-asiakirja tulee sisältämään globaalin ter-    -raportin luonnoksesta 18.8.1997 päivätyllä kir·
19534: veyspolitiikan suuntaviivat vuoteen 2020 asti, ei      jeellä seuraavilta tahoilta: sosiaali- ja terveysalar
19535: ainostaan Maailman terveysjärjestölle vaan kai-        tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Stakes.
19536: kille terveysalalla työskenteleville globaaleille ja   Hedec, Työterveyslaitos, Kansanterveyslaitos
19537: alueellisille toimijoille. Ensimmäiset luonnokset      Terveydenhuollon oikeusturvakeskus, Lääkelai
19538: ovat olleet jo WHO:n hallintoneuvoston keskus-         tos, Tuotevalvontakeskus, Säteilyturvakeskus
19539: teltavana keväällä 1997. Suomi on ollut aktiivi-       Suomen Kuntaliitto, kansanterveyden neuvotte
19540: sesti valmisteluprosesissa mukana WHO:n hal-           lukunta, opetusministeriö ja ympäristöministe
19541: lintoneuvoston jäsenenä v. 1994-97.                    riö. Ministeriö lähetti samalla edellä mainituill<
19542:     Terveyttä Kaikille 2l.vuosituhannella asiakir-     tahoille myös maailmanlaajuisen Terveyttä Kai
19543: jaluonnoksesta ei ole pyydetty lausuntoa jäsen-        kille 21. vuosituhannella asiakirjaluonnoksen.
19544:                                              KK 1213/1997 vp                                           3
19545: 
19546:    Paikallistasan ja kansalaisjärjestöjen näke-            Euroopan alueen Terveyttä Kaikille 21. vuosi-
19547: mysten koordinoiduksi saamiseksi mukaan Suo-            tuhannelle, Terveyspolitiikka Euroopalle asia-
19548: men lausuntoon Euroopan aluetoimistolle so-             kirja on tarkoitus hyväksyä lopullisesti Euroo-
19549: siaali- ja terveysministeriö pyysi lausuntoa kan-       pan alueen seuraavassa aluekomitean istunnossa
19550: santerveyden neuvottelukunnalta, joka on laaja-         syyskuussa 1998 Kööpenhaminassa. Euroopan
19551: pohjainen, sektoreidenvälisesti ja monitieteelli-       alueen tavoitteiden toimeenpano tulee edellyttä-
19552: sesti kokoonpantu 20-jäseninen elin ja jossa pai-       mään myös kansallisten ja paikallisten Terveyttä
19553: kallistason ja kansalaisjärjestöjen edustustajat        Kaikille -strategioiden uudistamista ja toimeen-
19554: ovat mukana. Paikallitasoa edustavat Suomen             panoa, ei ainoastaan Suomessa vaan kaikissa
19555: Kuntaliitto ja Kajaanin kaupunki. Lisäksi minis-        Euroopan alueen 51 jäsenmaassa. Tässä proses-
19556: teriö pyysi erikseen Suomen Kuntaliiton lausun-         sissa paikallistasolla on merkittävä vastuu.
19557: toa asiakirjaluonnoksesta. Lausuntoa pyytäes-              Paikallistason näkymyksiä tullaan ottamaan
19558: sään sosiaali- ja terveysministeriö lähti siitä, että   laajasti huomioon Suomen omaa kansallista ter-
19559: Suomen Kuntaliiton lausunto edustaajäsentensä           veyspoliittista ohjelmaa uudistettaessa. Valmis-
19560: koordinoitua näkemystä asiakirjaluonnoksesta.           telutyö on tältä osin käynnistynyt kansantervey-
19561: Suomen Kuntaliitto on antanut ministeriölle lau-        den neuvottelukunnassa ja tulee ajoittumaan
19562: suntonsa 28.10.1997 päivätyllä kirjeellä.               vuosille 1998-99.
19563:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
19564:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
19565: 4                                         KK 1213/1997 vp
19566: 
19567: 
19568: 
19569: 
19570:                                        Tili Riksdagens Talman
19571: 
19572:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          haft möjlighet att yttra sig angående utkastet
19573: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          antingen som styrelsemedlem eller i generalför-
19574: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      samlingarna förrutsatt att ärendet finns på dag-
19575: dagsman Jukka Mikkola undertecknade spörs-           ordningen. WHO:s sekretariat ordnade ett skilt
19576: mål nr 1213:                                         informationstillfålle vid WHO:s 50 generalför-
19577:                                                      samling i maj 1997 om utarbetningsprocessen för
19578:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       dokumentet Hälsa för alla. 1 Finlands delegation
19579:        ta för att Världshälsoorganisationen skall    representerades lokalnivån av en representant
19580:        få lokalnivåns utlåtanden om programut-       från Finlands Kommunförbund. Rapporten be-
19581:        kastet Hälsa för alla på 2000-talet ännu      handlas nästa gång vid WHO:s styrelses möte i
19582:        under hösten 1997, såsom den har önskat,      januari 1998. Det är meningen att den skall god-
19583:        i synnerhet då just en svaghet i genomfö-     kännas vid organisationens 50 årsjubileumsses-
19584:        randet av programmet Hälsa för alla år        sion i maj 1998.
19585:        2000 i Finland var att det inte märktes på       Som en del av WHO:s reformprocesser skall
19586:        lokalnivå?                                    även organisationens sex områden förnya och
19587:                                                      förenhetliga sina regionala Hälsa för alla-strate-
19588:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        gier i enlighet med den globala politikens linjer
19589: anföra följande:                                     och så att de bättre motsvarar de olika område-
19590:                                                      nas utmaningar för nästa årtusende. För detta
19591:    Världshälsoorganisationens 46. generalför-        ändamål har WHO:s regionalbyrå för Europa
19592: samling beslöt år 1993 (WHA46.16) att reforme-       berett för Europaregionen ett dokumentutkast
19593: ra organisationens verksamhet och arbete så att      Hälsa för alla på 2000-talet, Hälsopolitik för
19594: dessa bättre motsvarar utmaningarna för nästa        Europa.
19595: årtusende. Samtidigt befullmäktigade general-           Regionalchef Asvall, chef för Europaregio-
19596: församlingen organisationens styrelse att tillsam-   nen, har skickat ett brev daterat 4.8.1997 till
19597: mans med generalsekreteraren senast år 2000          hälsovårdsministrarna i områdets 51 medlems-
19598: verkställa det reformprogram som utarbetats av       stater och bett medlemsstaterna avge ett natio-
19599: den arbetsgrupp som styrelsen tillsatt. Styrelsen    nellt koordinerat utlåtande om dokumentutkas-
19600: förpliktades att rapportera om reformens för-        tet för Europaregionen. Medlemsstaterna i Euro-
19601: verkligande för generalförsamlingen.                 paregionen diskuterade vid den 48 regionalkom-
19602:    En central del av reformprocessen är en refor-    mittens session i lstanbul15-19.9.1997 både de
19603: mering av Världshälsoorganisationens program         förnyade globala dokumentutkasten för hälso-
19604: Hälsa för alla år 2000. WHO:s sekretariat koor-      politiken och de som gäller Europaregionen. Re-
19605: dinerar reformeringen av det globala dokumen-        gionalkommitten gjorde sina egna förslag och
19606: tet Hälsa för alla på 2000-talet. Det förnyade       ändringar i utkasten.
19607: globala dokumentet för hälsopolitik kommer att          Social- och hälsovårdsministeriet har med ett
19608: innehålla riktlinjer för en global hälsopolitik      brev daterat 18.8.1997 bett om utlåtande om ut-
19609: ända till år 2020 för inte endast Världshälsoorga-   kastet tili rapporten för Europaregionen, Hälsa
19610: nisationen utan även för alla globala och regio-     för alla på 2000-talet, Hälsopolitik för Europa av
19611: nala aktörer som arbetar inom hälsobranschen.        följande instanser: forsknings- och utvecklings-
19612: WHO:s styrelse har redan våren 1997 diskuterat       centralen för social- och hälsovården (Stakes),
19613: de första utkasten. Finland har aktivt deltagit i    Stakes/Hedec, lnstitutet för arbetshygien, Folk-
19614: beredningsprocessen åren 1994-97 som medlem i        hälsoinstitutet, Rättsskyddscentralen för hälso-
19615: WHO:s styrelse.                                      vården, Läkemedelsverket, social- och hälsovår-
19616:    Utlåtande om dokumentutkastet för Hälsa för       dens produkttillsynscentral, Strålsäkerhetscen-
19617: alla på 2000-talet har inte inbegärts av medlems-    tralen, Finlands Kommunförbund, folkhälsode-
19618: staterna. Detta betyder att medlemsstaterna har      legationen, undervisningsministeriet och miljö-
19619:                                           KK 1213/1997 vp                                          5
19620: 
19621: ministeriet. Samtidigt skickade ministeriet även    tande tili mmtsteriet med ett brev daterat
19622: det globala dokumentutkastet för Hälsa för alla     28.10.1997.
19623: på 2000-talet tili de ovan nämnda instanserna.         Det är meningen att Europaregionens doku-
19624:    För att få med lokalnivåns och medborgaror-      ment Hälsa för alla på 2000-talet, Hälsopolitik i
19625: ganisationernas koordinerade syn i Finlands ut-     Europa skall godkännas slutligt vid Europare-
19626: Iåtande tili regionbyrån för Europa bad social-     gionens regionalkommittes nästa session i sep-
19627: och hälsovårdsministeriet om ett utlåtande av       tember 1998 i Köpenhamn. Verkställandet av
19628: folkhälsodelegationen som är ett organ på bred      målen för Europaregionen kommer att förutsät-
19629: bas och som är tvärvetenskapligt sammansatt         ta att även nationella och lokala Hälsa för alla-
19630: med 20 medlemmar från olika sektorer och där        strategier reformeras och verkställs inte bara i
19631: representanter från lokalnivån och medborgar-       Finland utan i alla Europaregionens 51 medlems-
19632: organisationerna är med. Lokalnivån represente-     stater. I denna process har Iokalnivån ett stort
19633: ras av Finlands Kommunförbund och Kajana            ansvar.
19634: stad. Dessutom bad ministeriet skilt om ett utlå-      Lokalnivåns åsikter kommer att beaktas i stor
19635: tande om dokumentutkastet av Finlands Kom-          utsträckning då man förnyar det egna nationella
19636: munförbund. Då social- och hälsovårdsministe-       programmet för hälsopolitiken i Finland. Tili
19637: riet bad om utlåtandet utgick det ifrån att Fin-    denna del har beredningsarbetet startat i folk-
19638: lands Kommunförbunds utlåtande representerar        hälsodelegationen och kommer att infalla under
19639: dess medlemmars koordinerade syn på utkastet.       åren 1998-1999.
19640: Finlands Kommunförbund har avgett sitt utlå-
19641:      Helsingfors den 18 december 1997
19642: 
19643:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
19644:                                             KK 1214/1997 vp
19645: 
19646: Kirjallinen kysymys 1214
19647: 
19648: 
19649: 
19650: 
19651:                                     Raimo Vistbacka /ps: Poliisipalveluiden saatavuuden parantami-
19652:                                        sesta
19653: 
19654: 
19655:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19656: 
19657:     Kansalaiset ovat Suomen perustuslain mu-           rärahojen toistuvista leikkauksista- muodosta-
19658: kaan tasavertaisia. Tämän tulisi toteutua kaikilla     vathan palkkausmenot yli 80 prosenttia poliisin
19659: elämän eri alueilla, joissa yhteiskunta on vaikut-     kokonaismenoista. Todellisuudessa välitön mää-
19660: tavana tekijänä. Valitettavasti näyttää siltä, ettei   rärahavaje,josta poliisin avointen virkojen täyt-
19661: valtiovalta enää pysty takaamaan mainittua ta-         tämättä jättäminen johtuu, on vuositasolla noin
19662: savertaisuutta. Näin on käymässä varsinkin si-         200 miljoonaa markkaa. Tämä on siis hinta kan-
19663: säisen turvallisuuden eli poliisipalvelujen käy-       salaisten turvallisuudesta ja tasa-arvoisesta koh-
19664: tännön saatavuuden osalta. Tilanne on seurausta        telusta tässä asiassa. Tilanteeseen tulisikin saada
19665: poliisin miehityksen vajaalukuisuudesta ja toteu-      pikainen muutos ja osoittaa riittävät määrärahat
19666: tetusta, toiminta-alueet laajentaneesta kihlakun-      poliisille.
19667: tauudistuksesta. Pitempään jatkuessaan kehitys            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19668: johtaa siihen, että turvallisuutta saavat vain ne,     tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
19669: joilla on varaa sitä itse yksityisiltä palvelujen      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19670: tuottajilta hankkia.                                   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19671:     Vallitseva tilanne johtuu kentällä olevien po-
19672: liisien liian pienestä määrästä. Suomessahan on                   Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-
19673: yhteensä noin 8 300 poliisia, mutta näistä viroista           liisivahvuudesta puuttuu jatkuvasti noin
19674: on määrärahojen puutteen takia jatkuvasti täyt-               2 000 henkilöä täyttämättömien virko-
19675: tämättä noin 500 sekä lisäksi sairaslomalla tai               jen, sairaslomien ja koulutuksen takia ja
19676: koulutuksessa noin l 500 poliisia. Käytännössä                että siitä aiheutuu poliisipalvelujen saata-
19677: aktiivityössä on vain runsaat 6 000 poliisia. Kun             vuuden merkittävä heikentyminen var-
19678: tiedetään, että Suomessa on jo nimellisen virka-              sinkin alueellisesti laajoissa kihlakunnis-
19679: määränkin mukaan laskettuna Euroopan harvin                   sa, mistä puolestaan seuraa eriarvoisuut-
19680: poliisitiheys, merkitsee nykyinen tilanne todellis-           ta kansalaisten välille sisäisen turvallisuu-
19681: ta hätätilaa kansalaisten turvallisuuden suhteen,             den osalta, sekä
19682:  tiedetäänhän vielä voimakkaasti kasvava huu-                     aikooko Hallitus pikaisesti osoittaa
19683:  mausainerikollisuus lieveilmiöineen sekä itäri-              tarpeelliset määrärahat poliisihallinnolle
19684:  kollisuuden laajentumispaineet maahamme.                     avointen virkojen täyttämiseen ja ylityö-
19685:     Poliisivaje on pitkälti seurausta toimintamää-            korvausruuhkan purkamiseen?
19686: 
19687:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
19688: 
19689:                                           Raimo Vistbacka /ps
19690: 
19691: 
19692: 
19693: 
19694: 270136
19695: 2                                           KK 1214/1997 vp
19696: 
19697: 
19698: 
19699: 
19700:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
19701: 
19702:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuu lomien, virkavapauksien, työaikapankkiva-
19703: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          paiden, lomarahavapaiden ym. muodossa. Vuo-
19704: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        den 1996 työvoimakustannustutkimuksen mu-
19705: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             kaan ns. ei tehty työaika on poliisitoimessa noin
19706: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          19 % kaikista paikallisista työtunneista. Tällöin
19707: sen n:o 1214:                                          tehokkaaksi työajaksi jää 81% palkatuista työ-
19708:                                                        tunneista. Näin laskettuna edellä mainittujen
19709:            Onko Hallitus tietoinen siitä, että po-     paikallisten poistumien määrä on vuositasolla
19710:        liisivahvuudesta puuttuu jatkuvasti noin        vajaat 2 000 henkilötyövuotta. Viimeksi mainit-
19711:        2 000 henkilöä täyttämättömien virko-           tujen luonnollisten poistumien ei voida kuiten-
19712:        jen, sairaslomien ja koulutuksen takia ja       kaan katsoa johtuvan ainakaan täydeltä mää-
19713:        että siitä aiheutuu poliisipalvelujen saata-    rältään määrärahojen puutteesta, vaan tilanne
19714:        vuuden merkittävä heikentyminen var-            on jokseenkin samankaltainen koko valtionhal-
19715:        sinkin alueellisesti laajoissa kihlakunnis-     linnossa, joskin poliisitoimen poistumien osuus
19716:        sa, mistä puolestaan seuraa eriarvoisuut-       on jonkin verran keskimääräistä suurempi. Ensi
19717:        ta kansalaisten välille sisäisen turvallisuu-   sijassa poliisitoimen resurssivajaus muodostuu
19718:        den osalta, sekä                                siten avoinna olevista viroista.
19719:            aikooko Hallitus pikaisesti osoittaa            Poliisin määrärahatilanteen kireys koskee täl-
19720:        tarpeelliset määrärahat poliisihallinnolle      lä hetkellä lähes kaikkia poliisin yksiköitä, ja
19721:        avointen virkojen täyttämiseen ja ylityö-       vaikutukset näkyvät kaikissa toiminnoissa. Po-
19722:        korvausruuhkan purkamiseen?                     liisitoimen määrärahoihin on vuoden 1997 lisä-
19723:                                                        budjetissa esitetty 49 miljoonan markan lisäystä
19724:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            ja vuoden 1998 talousarvioesitykseen sisältyy 60
19725: taen seuraavaa:                                        miljoonan markan tasokorotus. Lisäksi edus-
19726:                                                        kunnan valtiovarainvaliokunta on esittänyt po-
19727:   Avoimia virkoja on poliisitoimessa vuonna            liisitoimen vuoden 1998 määrärahoihin 30 mil-
19728: 1997 noin 500 henkilötyövuotta vastaava määrä.         joonan markan korotusta. Näillä lisämäärära-
19729: Sairauslomia on niin ikään noin 500 henkilötyö-        hoilla voidaan osin vähentää poliisitoimen re-
19730: vuoden verran. Tämän lisäksi poistumia aiheu-          surssivajetta.
19731: 
19732:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
19733: 
19734:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
19735:                                            KK 1214/1997 vp                                              3
19736: 
19737: 
19738: 
19739: 
19740:                                         Tili Riksdagens Talman
19741: 
19742:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      paciteten minskar dessutom av semestrar, tjänst-
19743: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        ledigheter, arbetstidsbankledigheter, utbytesle-
19744: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      digheter o. dyl. En1igt en undersökning av arbets-
19745: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål            kraftskostnaderna 1996 utgör den s.k. icke utför-
19746: nr 1214:                                              da arbetstiden ca 19 % av alla arbetstimmar med
19747:                                                       1ön inom po1isväsendet. Den effektiva arbetsti-
19748:           Är Regeringen medveten om att det           den utgör således 81 % av alla arbetstimmar med
19749:        finns ett ständigt underskott på 2 000 per-    lön. Enligt detta sätt att räkna utgör den ovan
19750:        soneri polisstyrkan på grund av obesatta       nämnda minuskapaciteten med lön knappt 2 000
19751:        tjänster, sjukledigheter och nedskärning-      årsverken årligen. De sistnämnda naturliga ka-
19752:        ar i utbi1dningen och att detta förorsakar     pacitetsminskningarna kan dock inte, åtminsto-
19753:        en avsevärt sämre tillgång till po1istjäns-    ne inte helt, anses bero på otiliräckliga anslag.
19754:        ter särski1t i sådana härad som är storatili   Läget är ungefår likadant inom hela statsförvalt-
19755:        ytan, varav följer att medborgarna inte är     ningen, även om minskningarna inom po1isvä-
19756:        jämställda i fråga om den inre säkerheten,     sendet utgör en något större ande1 än genomsnit-
19757:        samt                                           tet. Resursunderskottet inom polisväsendet be-
19758:           ämnar Regeringen med det snaraste           står således i främsta hand av obesatta tjänster.
19759:        bevi1ja anslag för besättande av de lediga         Det ansträngda läget vad gäller polisväsendets
19760:        tjänsterna inom polisförvaltningen och         anslag berör för tillfållet nästan alla enheter vid
19761:        åtgärdande av den svåra övertidsersätt-        polisen och verkningarna kan skönjas i alla funk-
19762:        ningssituationen?                              tioner. 1 en tilläggsbudget för 1997 föreslås en
19763:                                                       ökning om 49 milj. mk och i budgetpropositionen
19764:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         för 1998 ingår en nivåhöjning om 60 milj. mk.
19765: anföra följande:                                      Dessutom har riksdagens statsutskott föreslagit
19766:                                                       att polisväsendets ans1ag höjs med 30 milj. mk
19767:    År 1997 motsvarar antalet obesatta tjänster        1998. Med hjälp av dessa tilläggsanslag kan man
19768: inom po1isväsendet ca 500 årsverken. Sjukledig-       tili en del minska underskottet i polisens resurser.
19769: heterna motsvarar också ca 500 årsverken. Ka-
19770: 
19771:      Helsingforsden 17 december 1997
19772: 
19773:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
19774:                                             KK 1215/1997 vp
19775: 
19776: Kirjallinen kysymys 1215
19777: 
19778: 
19779: 
19780: 
19781:                                     Mikko Immonen /vas: Työttömän oikeudesta saada kohdeapurahaa
19782:                                        taiteen tekemiseen menettämättä päivärahaoikeuttaan
19783: 
19784: 
19785:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19786: 
19787:    Työttömyysturvalain soveltaminen, erityisesti       kaisemiselle. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että eri
19788: työttömyysturvan saamisen yleiset edellytykset,        puolilla maata paikallinen työvoimahallinto ei
19789: aiheuttavat alituisesti elävän elämän moninaisis-      sovella lakia tällä tavoin. Kansalaisten yhdenver-
19790: sa tilanteissa suuria tulkintavaikeuksia. Työttö-      taisen kohtelun kannalta on tarpeen, että minis-
19791: myysturvan tarkoitus oli alun perin taata työttö-      teriön taholta annetaan tarkemmat ohjeet siitä,
19792: mälle väliaikaiseksi ajatelluo työttömyysjakson        miten kohdeapurahan saajiin tulee suhtautua.
19793: ajalle toimeentulon turva. Tiukka soveltamislin-       Työttömän saama kohdeapuraha, esimerkiksi
19794: ja sen suhteen, mitkä tekijät osoittavat, ettei työ-   musiikin äänityskustannuksiin, ei ole tarkoitettu
19795: tön ole enää työmarkkinoiden käytettävissä, la-        työttömänä olevan henkilökohtaisiin elinkustan-
19796: mauttaa helposti kuitenkin kaikki työttömien           nuksiin, eikä taiteellisen projektin toteuttaminen
19797: omaehtoiset pyrkimykset luoda edellytyksiä uu-         työttömän vapaa-ajalla voi olla laillinen oletta-
19798: delleen työllistymiseen (vrt. koulutukseen hakeu-      ma siitä, ettei päivärahan saaja enää olisi työ-
19799: tuminen, taikootyö jne.).                              markkinoiden käytettävissä tai että olisi jokin
19800:    Eräissä työvoimapiireissä, kuten Varsinais-         muu lainmukainen peruste päivärahan maksa-
19801: Suomessa, on omaksuttu sellainen työttömyys-           tuksen katkaisemiseen.
19802: turvalain tulkinta, että mikäli henkilö hakee tai-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19803: detoimikunnalta kohdeapurahaa taiteellisen             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19804: projektin kulujen peittämiseen, se johtaa työttö-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19805: myyspäivärahan maksatuksen keskeyttämiseen,            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19806: vaikka apurahaa ei olisikaan myönnetty hakijal-
19807: le palkkaan verrannollisena palkkiona taiteelli-                 Onko Hallitus tietoinen työttömyys-
19808: sesta työstä.                                                 turvalain kireästä soveltamisesta taide-
19809:    Kansaneläkelaitokselta saadun tiedon mu-                   toimikuntien myöntämien kohdeapura-
19810: kaan työttömyysturvan saamisen yleisiä edelly-                hojen saajien osalta, ja
19811: tyksiä tulisi tällaisessa tapauksessa tulkita siten,             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
19812: että menotositteita vastaan maksettavan kulujen               ryhtyä, että lain soveltamisessa otettaisiin
19813: korvaukseen tarkoitetun kohdeapurahan saami-                  huomioon hallitusmuodon työllisyyden
19814: nen ei sellaisenaan oikeuta päättelemään hakijan              edistämistä koskeva säännös ja perusoi-
19815: olevan työmarkkinoiden ulkopuolella ja että se ei             keussäännökset?
19816: muodostaisi perustetta työttömyysturvan kat-
19817: 
19818:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
19819: 
19820:                                           Mikko Immonen /vas
19821: 
19822: 
19823: 
19824: 
19825: 270136
19826: 2                                            KK 1215/1997 vp
19827: 
19828:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
19829: 
19830:     Valtiopäivärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           työskentelyä ja sitoutumista, jolloin työn määrä
19831: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           voi muodostaa esteen työttömyysturvan saami-
19832: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-        selle.
19833: le jäsenelle kansanedustaja Mikko Immosen näin             Henkilön työllistymisen arvioinnin suorittaa
19834: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1215:               yksittäistapauksessa paikallinen työvoimatoimi-
19835:                                                         kunta, jossa ratkaisu tehdään lähinnä hakijan
19836:            Onko Hallitus tietoinen työttömyys-          itsensä toimittamien selvitysten perusteella. Ar-
19837:         turvalain kireästä soveltamisesta taide-        vion tekeminen voi olla poikkeuksellisen vai-
19838:         toimikuntien myöntämien kohdeapura-             keaa, mikäli kyseessä on taiteilija tai vapaa am-
19839:         hojen saajien osalta, ja                        matinharjoittaja. Ylensä se, työllistyykö taiteilija
19840:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         tietyn, esim. apurahatyönsä aikana pää- vai sivu-
19841:         ryhtyä, että lain soveltamisessa otettaisiin    toimisesti, on suhteellisen helppoa selvittää. Vai-
19842:         huomioon hallitusmuodon työllisyyden            keammin arviohavan ryhmän muodostavat sen
19843:         edistämistä koskeva säännös ja perusoi-         sijaan tapaukset, joissa tulee harkittavaksi, voi-
19844:         keussäännökset?                                 daanko aiemmin harjoitetun päätoimisen yritys-
19845:                                                         toiminnan tai siihen rinnastettavan oman työn
19846:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            katsoa päättyneen tai keskeytyneen. Toiminnan
19847: vasti seuraavaa:                                        todisteeilinen päättyminen tai keskeyttäminen
19848:                                                         on työttömyysturvaoikeuden syntymisen edelly-
19849:     Työttömyysturvaa maksetaan työnhaun ai-             tys.
19850: kaisen toimeentulon turvaamiseksi ja työttömyy-            Kuluvan vuoden syyskuussa muutettiin työt-
19851: destä aiheutuvien taloudellisten menetysten kor-        tömyysturvan saamisen työvoimapoliittisista
19852: vaamiseksi. Työttömyysturvaa ei sen sijaan voi-         edellytyksistä annettua asetusta. Asetukseen kir-
19853: da maksaa esimerkiksi päätoimisen yritystoimin-         jattiin se, millä edellytyksin yritystoiminta tai
19854: nan ajalta.                                             siihen rinnastettava oma työ voidaan katsoa kes-
19855:     Yritystoiminnan tai siihen rinnastettavan           keytetyn tai päätetyn. Samoin säädetään siitä,
19856: oman työn katsotaan työttömyysturvajärjestel-           milloin yritystoiminta on katsottava aloitetuksi.
19857: mässä olevan päätoimista silloin, kun sen vaati-           Siitä huolimatta, että mainitulla asetuksella
19858: ma työmäärä on niin suuri, että se muodostaa            on voitu suuresti selkeyttää työttömyysturvan ja
19859: esteen kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Jos        yritystoiminnan välistä rajanvetoa, on selvää, et-
19860: toiminnan vaatima työmäärä arvioidaan niin vä-          tei se voi antaa selvää ratkaisumallia kaikkiin
19861: häiseksi, ettei se olisi esteenä työn vastaan ottami-   esiin tuleviin yksittäis- ja erityistapauksiin. Täl-
19862: selle, kyseessä on sivutoiminen yritystoiminta,         laisia työttömyysturvan kannalta suhteellisen
19863: joka ei puolestaan ole esteenä työttömyysturvan         selkeästä yhtiömuotoisesta yritystoiminnasta
19864: saamiselle.                                             poikkeavia tapauksia ovatjuuri taiteen harjoitta-
19865:     Kuten edellä totesin, yritystoiminnan pää- tai      minen sekä muu yksityinen ammatinharjoittami-
19866: sivutoimisuutta arvioitaessa ensisijainen kriteeri      nen.
19867: on toiminnan työllistävyys. Saako henkilö toi-             Edellä mainittuihin erityisryhmiin liittyvät
19868: minnasta toimeentulonsa, ei sekään ole vailla           ongelmat ovat työministeriön tiedossa. Ministe-
19869: merkitystä, mutta työttömyysturvaoikeuden               riössä on harkittu erityisen työryhmän perusta-
19870: syntymisen ja säilymisen kannalta ratkaisevaa on        mista asian johdosta. Työryhmän tehtävänä olisi
19871: aina toiminnan työllistävyys ja sitovuus.               sen selvittäminen, miten työttömyysturvajärjes-
19872:     Esimerkiksi kuvataiteilijoiden saarnat apura-       telmää voitaisiin kehittää siihen suuntaan, että
19873: hat sinänsä eivät siis johda työttömyysturvaoi-         myös taiteilijoiden ja muiden vapaiden ammatin-
19874: keuden menettämiseen. Jos apurahan saajan oi-           harjoittajien osalta työttömyysturvan ja työttö-
19875: keus työttömyysturvaan evätään, on kyse silloin         myysaikana harjoitetun toiminnan välistä rajan-
19876: siitä, että häneltä, niin kuin yleensä on laita,        vetoa voitaisiin vielä nykyisestä huomattavasti
19877: edellytetään apurahan saamiseksi tietyn asteista        selkeyttää.
19878: 
19879:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
19880: 
19881:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
19882:                                            KK 1215/1997 vp                                               3
19883: 
19884:                                         Tili Riksdagens Talman
19885: 
19886:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           frånkänns, är det fråga om att det av honom,
19887: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           såsom faliet i alimänhet är, förutsätts en viss grad
19888: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       av arbete och förbindelse för erhåliande av sti-
19889: dagsledamot Mikko Immonen undertecknade               pendium, varvid arbetsmängden kan utgöra ett
19890: spörsmål nr 1215:                                     hinder för mottagandet av utkomstskydd.
19891:                                                           Bedömningen av en persons sysselsättning
19892:           Är Regeringen medveten om den               görs i enskilda fali av den lokala arbetskrafts-
19893:        stränga tiliämpningen av lagen om ut-          kommissionen, där avgörandet fattas främst på
19894:        komstskydd för arbetslösa, då det gälier       basis av de utredningar som sökanden själv in-
19895:        mottagarna av projektstipendier bevilja-       lämnat. Bedömandet kan vara exceptionellt
19896:        de av konstkommissioner, och                   svårt, ifall det är fråga om en konstnär eller en fri
19897:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       yrkesutövare. 1 allmänhet är det relativt lätt att få
19898:        för att man vid tiliämpningen av lagen         reda på huruvida en konstnär får arbete som
19899:        skali beakta den i regeringsformen ingå-       anses som huvud- eller bisyssla, medan ett visst
19900:        ende bestämmelsen om främjande av sys-         arbete, t.ex. stipendiearbete, pågår. En grupp
19901:        selsättningen samt bestämmelserna om           som däremot är svårare att bedöma är de fall där
19902:        de grundläggande rättigheterna?                man måste överväga huruvida företagsverksam-
19903:                                                       het som tidigare bedrivits som huvudsyssla eller
19904:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         därmed jämförbart eget arbete kan anses som
19905: anföra följande:                                      slutfört eller avbrutet. Bevisligt slutförande eller
19906:                                                       avbrott av verksamhet är en förutsättning för
19907:     Utkomstskydd för arbetslösa betalas för att       uppkomsten av rätt tili utkomstskydd för arbets-
19908: trygga utkomsten medan arbete söks och för att        lösa.
19909: ersätta de ekonomiska förluster som förorsakas           1 september i år ändrades förordningen om de
19910: av arbetslöshet. Däremot kan utkomstskydd inte        arbetskraftspolitiska förutsättningarna för mot-
19911: betalas t.ex. under den tid företagsverksamhet        tagande av utkomstskydd för arbetslösa. 1 för-
19912: bedrivs som huvudsyssla.                              ordningen inskrevs under vilka förutsättningar
19913:     Företagsverksamhet elier därmed jämförbart        företagsverksamhet eller därmed jämförbart eget
19914: eget arbete anses enligt utkomstskyddssystemet        arbete kan anses avbrutet eller slutfört. Likaså
19915: som huvudsyssla, då den arbetsmängd som krävs         finns bestämmelser om när företagsverksamhet
19916: är så stor att den utgör ett hinder för mottagande    skall anses som påbörjad.
19917: av arbete på heltid. Ifali den arbetsmängd som           Trots att man genom ovan nämnda förord-
19918: verksamheten kräver bedöms vara så obetydlig          ning i stor utsträckning kunnat klarlägga gräns-
19919: att den inte utgör ett hinder för mottagande av       dragningen melian utkomstskydd och företags-
19920: arbete på heltid, är det fråga om företagsverk-       verksamhet, är det klart att förordningen inte
19921: samhet som bisyssla, viiken å sin sida inte är ett    kan ge en tydlig lösningsmodell för alla enskilda
19922: hinder för mottagande av utkomstskydd för ar-         fali och specialfali som kommer fram. Oy lika fall
19923: betslösa.                                             som avviker från företagsverksamhet i relativt
19924:     Såsom jag ovan konstaterade, är det främsta       klar bolagsform är just idkandet av konst samt
19925: kriteriet vid bedömningen av huruvida företags-       annan privat yrkesutövning.
19926: verksamheten är en huvud- elier bisyssla verk-           Arbetsministeriet känner tili problemen i an-
19927:  samhetens sysselsättande effekt. Huruvida en         slutning tili ovan nämnda specialgrupper. Minis-
19928: person får sin utkomst genom verksamheten är          teriet har därför övervägt tillsättandet av en spe-
19929:  inte heller utan betydelse, men med tanke på         ciell arbetsgrupp. Arbetsgruppen skulle ha tili
19930:  erhållandet och bibehållandet av rätten tili ut-     uppgift att utreda på vilket sätt utkomstskydds-
19931:  komstskydd är verksamhetens sysselsättande ef-       systemet kunde utvecklas så att gränsdragningen
19932:  fekt och bindande karaktär det avgörande.            mellan utkomstskydd och verksamhet bedriven
19933:     Tili exempel de stipendier som beviljas bild-     under en period av arbetslöshet också för konst-
19934:  konstnärer leder således i sig inte tili att dessa   närers och andra fria yrkesutövares vidkomman-
19935:  mister rätten till utkomstskydd för arbetslösa.      de kunde klarläggas i en ännu avsevärdare grad
19936:  Ifall stipendiemottagarens rätt tili utkomstskydd    än vad som nu är fallet.
19937: 
19938:      Helsingforsden 12 december 1997
19939: 
19940:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
19941:                                              KK 1216/1997 vp
19942: 
19943: Kirjallinen kysymys 1216
19944: 
19945: 
19946: 
19947: 
19948:                                     Anu Vehviläinen /kesk ym.: Alueellisten kokeilujen toteuttamisesta
19949: 
19950: 
19951: 
19952:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
19953: 
19954:     Suomessa on vahva kokeilujen perinne. Tut-          tuspulmat. Kyseessä oli ratkaisu, jonka takana
19955: tuja ovat mm. vapaakuntakokeilu, nuorisokou-            oli kokonaistaloudellinen arviointi ja Oslon seu-
19956: lukokeilu sekä toimeentulotukikokeilu. Erilaiset        dulle suuntautuvan muuttoliikkeen hillitsemi-
19957: kokeilut ovatkin usein välttämättömiä, kun har-         nen.
19958: kitaan rakenteiden uusimista tai uusien järjestel-         Finnmarkin ja Pohjois-Tromsin erityisalueel-
19959: mien käyttöönottoa. Kokeilut rajataan yleensä           la asuu vajaat 100 000 asukasta. Lista alueella
19960: erityisillä perusteilla. Tapoja rajata kokeiluja on     toteutetuista toimenpiteistä on pitkä: työnanta-
19961: mm. niiden kohdistaminen tiettyyn ryhmään tai           jamaksut pois, sähkömaksujen alennus, alenne-
19962: tietylle alueelle. Alueellisista kokeiluista esimerk-   tut puheluiden hinnat, helpotuksia henkilövero-
19963: kejä ovat mm. meneillään olevat kotitalouksien          tukseen, korotetut lapsilisät, opintolainojen an-
19964: työllistämiskokeilut,joissa kokeillaan eri alueilla     teeksianto, kuntien valtionavuissa oma raami-
19965: Suomessa kahta eri työllistämismallia.                  avustus ym.
19966:     Hallitus on helmikuussa 1997 periaatepäätök-           Norjan valtiolle erityisaluepaketti maksoi 750
19967: sessään Itä-Suomen kehittämisestä todennut              miljoonaa markkaa. Hinta osoittaa, että Norjan
19968: mm., että "alueelliset työllisyys- ja muut kokeilut     valtiovalta katsoi välttämättömäksi ottaa kysei-
19969: käynnistetään Itä-Suomessa". Itä-Suomi-työ-             nen alue erityistoimenpiteiden piiriin. Kysymys
19970: ryhmän keskeisimpiin esityksiin eli esityksiin va-      oli ennen kaikkea poliittisesta tahdosta. Erityis-
19971: paan poisto-oikeuden kokeilusta sekä ulkomais-          alueen perustamisen jälkeen alueen väestömäärä
19972: ten investointien veronhuojennuksista määrä-            kääntyi kasvuun. Vuodesta 1990 työllisyys on
19973: ajaksi, valtiovarainministeriö on kuitenkin suh-        alueella parantunut kuusi prosenttiyksikköä.
19974: tautunut jyrkän kielteisesti.                           Tänä vuonna valmistuneen tutkimuksen mu-
19975:     Työministeriö puolestaan totesi vastaukses-         kaan suurin yksittäinen vaikutus oli työnantaja-
19976: saan kirjalliseen kysymykseen Valtimon kansa-           maksulla. Tutkimuksen mukaan alueen aikuisis-
19977: laistyökokeilusta 20. lokakuuta, että "Kokeilun         ta merkittävä osa pitää yksityishenkilöille suun-
19978: toteuttaminen vain osassa maata loukkaamatta            nattuja erityistoimia erittäin merkityksellisinä
19979: kokeilualueen ulkopuolella asuvien kansalaisten         asuin- ja työpaikkansa valinnassa.
19980: yhdenvertaisuutta, ei työministeriön käsityksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
19981:  mukaan ole mahdollista."                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
19982:      Esimerkkejä onnistuneista valtiovallan eri-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
19983:  tyistoimista löytyy kuitenkin mm. Norjasta, mis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
19984:  sä Finnmarkista ja Pohjois-Tromsin alueista teh-
19985:  tiin valtiovallan päätöksellä 1980-luvun lopulla                 Mikä on Hallituksen linja alueellisiin
19986:  erityisalue. Alueelle luotiin laaja toimenpidepa-             kokeiluihin, ja mihin se perustuu, sekä
19987:  ketti ihmisten elämisen helpottamiseksi ja yritys-               mitä Hallitus tarkoittaa helmikuisella
19988:  ten toimintaedellytysten parantamiseksi. Norjan               periaatepäätöksellään, että alueelliset ja
19989:  talous ei tuolloin ollut hyvässä kunnossa eli kysy-           muut työllisyyskokeilut käynnistetään
19990:  myksessä eivät olleet rikkaan maan rahansijoi-                Itä-Suomessa?
19991: 
19992:      Helsingissä 1 päivänäjoulukuuta 1997
19993: 
19994:                                           Anu Vehviläinen /kesk
19995: 
19996: 
19997: 270136
19998: 2                                          KK 1216/1997 vp
19999: 
20000: 
20001: 
20002: 
20003:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20004:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        lukkuutta tietylle alueelle. Poistojärjestelmä suo-
20005: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sii pääomavaltaisia aloja ja poisto-oikeuksien li-
20006: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sääminen voimistaisi tätä vaikutusta entisestään,
20007: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         mikä ei taas työllisyyden kannalta ole perustel-
20008: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tua. Valtiolle menevien verojen alueellinen eriyt-
20009: n:o 1216:                                             täminen sopisi huonosti yhteen verojärjestel-
20010:                                                       mämme ja verotuksen neutraliteettivaatimuksen
20011:           Mikä on Hallituksen linja alueellisiin      kanssa ja vaatisi tuekseen erityisen vahvoja pe-
20012:        kokeiluihin, ja mihin se perustuu, sekä        rusteluja. Yleinen työvoiman käyttöön kohdistu-
20013:           mitä Hallitus tarkoittaa helmikuisella      vien verojen ja maksujen alentaminen parantaa
20014:        periaatepäätöksellään, että alueelliset ja     yritysten asemaa kaikkialla maassa paremmin
20015:        muut työllisyyskokeilut käynnistetään          kuin tietylle alueelle suunnattu poisto-oikeuden
20016:        Itä-Suomessa?                                  laajentaminen. Lisäksi on huomioitava, että ke-
20017:                                                       hitysalueelle tehtävien investointien korotetuista
20018:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          poistoista annetun lain (1262/1993) voimassa-
20019: vasti seuraavaa:                                      oloa on esitetty jatkettavaksi siten, että pienet ja
20020:                                                       keskisuuret yritykset voisivat tehdä korotetut
20021:    Kehityksessä jälkeenjääneiden alueiden ta-         poistot myös vuonna 1998 tekemiensä käyttö-
20022: lous- ja työllisyystilanteen edistäminen edellyttää   omaisuushankintojen perusteella.
20023: ennakkoluulottomia uusia toimenpiteitä, jotka             Itä-Suomeen sijoittuville ulkomaisille yrityk-
20024: ovat riittävän voimakkaita merkittävien kasvu-        sille kaavailtu alempi verokanta on ristiriidassa
20025: vaikutuksien aikaansaamiseksi. Toisaalta ne ei-       Suomen nykyisen veropolitiikan kanssa ja rik-
20026: vät kuitenkaan saa asettaa yksittäisiä kansalai-      koisi yritysverotuksen neutraliteettia. Suomessa
20027: sia, yrityksiä ym. kohderyhmiään kohtuuttoman         on EU-maiden alhaisin yleinen yhteisöveropro-
20028: eriarvoiseen asemaan ainoastaan niiden sijaintiin     sentti ja yhteisöveron taso ei ole merkittävä yri-
20029: perustuen. Näiden keskenään usein ristiriitaisten     tysten toimintaa haittaava tekijä. Alempi vero-
20030: näkökulmien yhteensovittamisen on tapahdutta-         kanta olisi myös ristiriidassa Suomen EU :ssa ja
20031: va olemassa olevan lainsäädännön puitteissa.          OECD:ssa ajaman politiikan kanssa, jolla vero-
20032: Kaikkien alueellisten kokeilujen toteuttamis-         kilpailua pyritään eliminoimaan. EU :ssa on
20033: mahdollisuudet onkin aina arvioitava tapaus-          1.12.1997 hyväksytty yritysverotusta koskevat
20034: kohtaisesti.                                          menettelysäännöt, joissa jäsenvaltiot sitoutuvat
20035:    Kansanedustaja Vehviläisen kysymyksessä            poliittisesti pidättäytymään haitallisesta verokil-
20036: viitataan erityisesti Itä-Suomi-työryhmän esityk-     pailusta. Yhtenä keskeisistä raskauttavista
20037: siin, erikseen mainitaan esitykset vapaan poisto-     asianhaaroista pidetään veroetujen kohdistamis-
20038: oikeuden sekä ulkomaisten investointien veron-        ta ulkomaisille investoijille. OECD:ssä on val-
20039: huojennuksien kokeilusta Itä-Suomessa. Näiden         misteilla vastaavat ohjesäännöt.
20040: esityksien toteutumattajääminen ei merkitse Itä-          Hallitus pyrkii suosimaan aluekehitystä edis-
20041: Suomi-työryhmän kaikkien (58 kpl) esityksien          täviä alueellisia kokeiluja. Edes lyhytaikaiset ko-
20042: mitätöimistä. Em. kahden esityksen toteuttamis-       keilut eivät kuitenkaan voi olla ristiriidassa Suo-
20043: kelpoisuutta selvitettäessä on myös niitä vastaan     men hallitusmuodossa olevien, kansalaisten yh-
20044: esitetty vahvoja perusteluja:                         denvertaista kohtelua koskevien säädöksien
20045:    Verolainsäädännön sallimat enimmäispoistot         kanssa. Kokeilualueiden ulkopuolella asuvien
20046: ovat taloudellista kulumista vastaavia poistoja       kansalaisten peruoikeuksien loukkaamattomuus
20047: nopeammat. Tehtyjen tutkimusten mukaan in-            on varmistettava kaikkien kokeilujen yhteydessä
20048: vestointikannustimien tuoma hyöty on yleensä          ja asian tulkinta on mm. eduskunnan perustusla-
20049: vähäinen menetettyihin verotuloihin verrattuna.       kivaliokunnan kannanottojen valossa ollut var-
20050: On epätodennäköistä, että poisto-oikeuksien           sin tiukka. Suomen hallitusmuodossa mainituis-
20051: laajentaminen lisäisi olennaisesti investointiha-     ta perusoikeuksista poikkeamisen ei katsota ole-
20052:                                            KK 1216/1997 vp                                            3
20053: 
20054: van mahdollista edes vaikeutetussa lainsäätämis-      sitä, että kaikki aluetasolta nousevat esitykset
20055: järjestyksessä.                                       olisivat automaattisesti välittömästi toteuttamis-
20056:     Kotitalouksien työllistämismallien kokeilun       kelpoisia. Kirjallisessa kysymyksessä mainittu
20057: käynnistymisvaihe on esimerkki käynnistettyjen        Valtimon kansalaistyökokeilu on esimerkki si-
20058: kokeilujen lisäksi myös alueellisiin kokeiluihin      nänsä perustellusta esityksestä, jonka toteutta-
20059: liittyvistä ongelmista. Ensimmäisessä vaiheessa       minen nykylainsäädännön puitteissa ei kuiten-
20060: työllistämismalleja oli tarkoitus kokeilla ainoas-    kaan näytä mahdolliselta.
20061: taan rajatussa määrissä kuntia. Eduskunnan pe-           Itä-Suomi-periaatepäätöksen            mammta
20062: rustuslakivaliokunta katsoi tämän kuitenkin ole-      alueellisten ja muiden työllisyyskokeilujen käyn-
20063: van ristiriidassa kansalaisten yhdenvertaista         nistämisestä Itä-Suomesta tarkoittaa käytännös-
20064: kohtelua koskevien säädöksien kanssa, minkä           sä sitä, että tapauksissa, joissa useamman maa-
20065: johdosta kokeiluja laajennettiin siten, että kaikki   kunnan tasoisten alueyksiköiden tasolla tapah-
20066:  kansalaiset ovat nyt jomman kumman kokeilun          tuva alueellinen kokeilu on mahdollista ja kokei-
20067:  piirissä.                                            lun onnistumiseen ja tarkoitukseen vaikuttavat
20068:     Hallitus korostaa alueiden omaehtoisen kehit-     tekijät eivät merkittävästi poikkea toisistaan eri
20069:  tämisenja aluetason aloitteellisuuden merkitystä     alueilla, pyritään kokeilualueiden valinnassa
20070:  aluekehitykselle. Tämä ei kuitenkaan merkitse        suosimaan Itä-Suomea.
20071:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
20072: 
20073:                                                                   Hallintoministeri Jouni Backman
20074: 4                                            KK 1216/1997 vp
20075: 
20076: 
20077: 
20078: 
20079:                                           Tili Riksdagens Talman
20080: 
20081:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        nar kapitalintensiva branscher och en utökning
20082: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          av avskrivningsrätten förstärker ytterligare den-
20083: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-        na verkan, något som inte är motiverat med tan-
20084: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål              ke på sysselsättningen. En regional differentie-
20085: nr 1216:                                                ring av statens skatteintäkter passar dåligt ihop
20086:                                                         med vårt skattesystem och beskattningens neu-
20087:            Vilken är Regeringens linje när det gäl-     tralitetskrav och kräver därför särskilt välgrun-
20088:         ler regionala försök och vad grundar den        dade motiveringar. En allmän sänkning av skat-
20089:         sig på, samt                                    ter och avgifter i anslutning till användning av
20090:            vad avser Regeringen med konstate-           arbetskraft är ett bättre sätt att förbättra företa-
20091:         randet i principbeslutet i februari att regi-   gens ställning i hela landet än en utvidgning av
20092:         onala och an.9ra sysselsättningsförsök          avskrivningsrätten i en viss region. Dessutom bör
20093:         skall inledas i Ostra Finland?                  beaktas att giltighetstiden för lagen om höjda
20094:                                                         avskrivningar på investering inom utvecklings-
20095:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           området (1263/1993) enligt förslag skall för-
20096: anföra följande:                                        längas så att små och medelstora företag kan
20097:                                                         göra höjda avskrivningar på anskaffningsutgif-
20098:     Främjandet av ekonomin och sysselsättningen         ter för anläggningstillgångar när anskaffningen
20099: i regioner som släpar efter i utvecklingen förut-       görs 1998.
20100: sätter fördomsfria nya åtgärder som är tillräck-            Den planerade lägre skatte~atsen för utländ-
20101: ligt genomgripande för att ha en betydande ver-         ska företag som etablerar sig i Ostra Finland står
20102: kan på tillväxten. Å andra sidan får de inte ställa     i konflikt med Finlands nuvarande skattepolitik
20103: enskilda medborgare, företag m.fl. målgrupper i         och bryter mot företagsbeskattningens neutrali-
20104: en orimligt ojämlik ställning enbart på grund av        tet. Bland EU-länderna har Finland den lägsta
20105: deras geografiska läge. Samordningen av dessa           allmänna samfundsskatteprocenten och sam-
20106: ofta sinsemellan motstridiga synpunkter måste           fundsskatten är inte en faktor som medför någon
20107: ske inom ramen för gällande lagstiftning. De            större olägenhet för företagen. En lägre skatte-
20108: regionala försökens möjligheter att genomföras          sats strider också mot Finlands politik i EU och
20109: skall också alltid bedömas från fall till fall.         OECD, som går ut på att eliminera skattekon-
20110:    1 riksdagsman Vehviläir.-ens spörsmål hänvi-         kurrensen. lnom EU godkändes den 1 december
20111: sas till arbetsgruppens för Ostra Finland förslag,      1997 procedurbestämmelser för samfundsbe-
20112: särskilt nämns förslagen om försök som gäller fri       skattningen, i vilka medlemsstaterna politiskt
20113: rätt till avskrivningar samt skattelättnader för        förbinder sig att avstå från störande skattekon-
20114: utländska investeringar i Östra Finland. Att            kurrens. Skattefördelar som riktas till utländska
20115: dessa förslag inte genomförs betyder inte att ar-       investerare anses vara en försvårande omständig-
20116: betsgruppens samtliga förslag (58 st.) ogiltigför-      het. OECD planerar att införa motsvarande reg-
20117: klaras. Under utredandet av de två ovan nämnda          ler.
20118: förslagens lämplighet har också vägande motar-             Regeringens avsikt är att gynna regionala för-
20119: gument framförts:                                       sök som främjar den regionala utvecklingen.
20120:    De maximiavskrivningar som är möjliga enligt         Men inte ens kortvariga försök får strida mot
20121: skattelagstiftningen är snabbare än avskrivning-        regeringsformens bestämmelser om jämlikt be-
20122: ar som motsvarar det ekonomiska slitaget. Enligt        mötande av medborgarna. 1samband med samt-
20123: olika undersökningar är nyttan av investerings-         liga försök måste man försäkra sig om att de
20124: stöd i allmänhet liten ijämförelse med de utebliv-      medborgares grundläggande fri- och rättigheter
20125: na skatteintäkterna. Det är osannolikt att en           som är bosatta utanför försöksregionen inte
20126: utvidgning av rätten att göra avskrivningar i vä-       kränks och bl.a. riksdagens grundlagsutskotts
20127: sentlig grad skulle öka intresset för att investera i   ställningstaganden visar att tolkningen av denna
20128: vissa regioner. Systemet med avskrivningar gyn-         fråga har varit ganska sträng. Avvikelser från
20129:                                            KK 1216/1997 vp                                              5
20130: 
20131: regeringsformens grundläggande fri- och rättig-       inte att alla förslag som görs på regional nivå
20132: heter anses inte vara möjliga ens genom kvalifice-    automatiskt med detsamma kan genomföras.
20133: rad lagstiftningsordning.                             Det i spörsmålet nämnda sysselsättningsförsöket
20134:    De inledande fasen av försöket med sysselsätt-     i Vaitimo är ett exempel på ett i sig motiverat
20135: ningsmodeller för hushållen är ett exempel, för-      förslag, vars genomförande inom ramen för gäl-
20136: utom på försök som inletts, också på problemen        lande lagstiftning dock inte tycks vara möjl.~gt.
20137: i anslutning tili de regionala försöken. 1 den för-      Det omnämnande i principbeslutet om Ostra
20138: sta fasen var avsikten att prova sysselsättnings-     Finland som gäller inledande.. av regiona1a och
20139: modellerna i ett begränsat antal kommuner.            andra sysselsättningsförsök i Ostr~. Finland, be-
20140: Riksdagens grundlagsutskott ansåg dock att det-       tyder i praktiken att avsikten är att Ostra Finland
20141: ta stred mot bestämmelserna om jämlikt bemö-          gynnas vid vai av område i fall där det är möjligt
20142: tande av medborgarna, varför försöken utvidga-        att genomföra ett regionalt försök i en regional
20143: des så att alla medborgare nu omfattas av något-      enhet som består av tlera landskap och när de
20144: dera försöket.                                        faktorer som inverkar på försökets utfall och
20145:    Regeringen betonar betydelsen av frivilligt ut-    syfte inte i större grad skiljer sig från varandra i
20146: vecklande och intiativtagande på regional nivå        olika områden.
20147: för den regionala utvecklingen. Det betyder dock
20148: 
20149:      Helsingforsden 19 december 1997
20150: 
20151:                                                                Förvaltningsminister Jouni Backman
20152:                                            KK 1217/1997 vp
20153: 
20154: Kirjallinen kysymys 1217
20155: 
20156: 
20157: 
20158: 
20159:                                    Timo Ihamäki /kok: Insinöörinimikkeen säilyttämisestä ammatti-
20160:                                       korkeakoulujen tutkintonimikkeenä
20161: 
20162: 
20163:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
20164: 
20165:    Opetusministeriö valmistelee asetusta korkea-         Tutkinnon rakenne ja tutkintonimike ovat
20166: koulututkintojen järjestelmästä ja siihen sisälty-    tärkeä asia kaikille nykyisille ja tuleville insinöö-
20167: vistä ammattikorkeakoulujen tutkintonimik-            reille, sillä kyseessä on myös tutkintonimikkeen
20168: keistä. Vaarana on, että uudistuksessa ammatti-       kansainvälisen aseman ja arvostuksen säilymi-
20169: korkeakouluissa insinööritutkintonimike häipyy        nen. Auktorisoidulla nimikkeellä on huomattava
20170: tai siirtyy ainakin taka-alalle.                      merkitys insinöörien rekrytoituessa tehtäviin
20171:    Ammattikorkeakoulusta tekniikan alalta val-        kansallisten rajojen ulkopuolelle.
20172: mistuvilla tulisi olla vain yksi tehtävänimike, in-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20173: sinööri. Kaikkien insinööritutkintojen peruske-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20174: hyksen olisi oltava opintoviikkojaaltaan saman-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20175: lainen ja perustuttava kokonaisuudessaan sa-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20176: mantasoiselle matemaattis-luonnontieteelliselle
20177: teoriapohjalle. Näiden opintojen päälle voidaan                  Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin in-
20178: rakentaa erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja ja                sinöörinimikkeen säilyttämiseksi?
20179: erilaisia painotuksia. Insinöörin AMK-tutkin-
20180: non tulee edelleen olla 140 opintoviikkoa.
20181: 
20182:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
20183: 
20184:                                           Timo Ihamäki /kok
20185: 
20186: 
20187: 
20188: 
20189: 270136
20190: 2                                        KK 1217/1997 vp
20191: 
20192: 
20193: 
20194: 
20195:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20196: 
20197:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vistettu tradenomi, tekniikan ammattikorkea-
20198: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       koulututkintoon liittyväksi nimikkeeksi insinöö-
20199: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     ri (AMK) ja terveysalan ammattikorkeakoulu-
20200: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-      tutkintoon liittyviksi nimikkeiksi alan ammatin-
20201: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       harjoittamissäännöksiin liittyvät nimikkeet.
20202: 1217:                                                  Opetusministeriö katsoo, että insinöörinimike
20203:                                                     on hyvä ja yksiselitteinen. Tästä syystä opetus-
20204:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin in-       ministeriö onkin vuodesta 1994 lähtien säilyttä-
20205:        sinöörinimikkeen säilyttämiseksi?            nyt tekniikan alan tutkintorakenteen ammatti-
20206:                                                     korkeakouluissa ennallaan siten, että tekniikan
20207:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet voi-
20208: vasti seuraavaa:                                    vat käyttää tutkintonimikettä insinööri (AMK).
20209:                                                     Insinööri (AMK) -tutkintonimike ei siten ole
20210:    Opetusministeriö päättää ammattikorkea-          missään mielessä häipymässä tai siirtymässä
20211: kouluopinnoista annetun lain (255/1995) ja ase-     taka-alalle.lnsinööri (AMK) -tutkintonimikkee-
20212: tuksen (256/1995) nojalla ammattikorkeakoulu-       seen johtavan koulutuksen laajuus on ollut ja
20213: tutkinnoista.                                       tulee jatkossakin olevaan kysymyksessä esitetyn
20214:    Kuten edellä mainitussa asetuksessa sääde-       140 opintoviikon asemasta 160 opintoviikkoa.
20215: tään, näiden ammattikorkeakoulututkintojen             Lausuntokierroksella olleeseen luonnokseen
20216: asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä      korkeakoulututkintojen järjestelmästä annetta-
20217: säädetään erikseen. Tämä opetusministeriön          vaksi asetukseksi, sen 8 §:ään on koottu opetus-
20218: päättämien        ammattikorkeakoulututkintojen     ministeriön päätösten mukaiset ammattikorkea-
20219: aseman määrittäminen tapahtuu kysymyksessä          koulututkinnot. Siihen ei ole koottu, eikä siihen
20220: mainitussa korkeakoulututkintojenjärjestelmäs-      ole tarvetta koota, näihin tutkintoihin liittyviä
20221: tä annetussa asetuksessa. Siinä on määritetty       tutkintonimikkeitä. Luonnosta ei siten ole tar-
20222: kaikkien nykyisten ja aiempien säännösten mu-       peen muuttaa kysymyksessä esitetyllä tavalla.
20223: kaisesti suoritettujen korkeakoulututkintojen          Mikäli tekniikan ammattikorkeakoulututkin-
20224: asema.                                              to muutettaisiin insinöörin ammattikorkeakou-
20225:    Opetusministeriö päättää ammattikorkea-          lututkinnoksi, niin tällöin muillakin aloilla olisi
20226: kouluopinnoista annetun asetuksen nojalla myös      tarkoituksenmukaista yhdistää tutkinto ja tut-
20227: edellä mainittuihin ammattikorkeakoulututkin-       kintonimike. Tällöin käyttöön tulisi ammattini-
20228: toihin liittyvistä tutkintonimikkeistä. Tutkinto-   mikkeisiin pohjautuva tutkintorakenne,joka ha-
20229: nimikkeellä tarkoitetaan nimikettä, jota ammat-     jottaisi lisää nykyistä tutkintorakennetta. Aina-
20230: tikorkeakoulututkinnon suorittanut henkilö voi      kaan tässä yhteydessä ei ole tarvetta tällaiseen
20231: käyttää. Esimerkiksi liikealan ammattikorkea-       linjan muutokseen.
20232: koulututkintoon liittyväksi nimikkeeksi on vah-
20233: 
20234:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
20235: 
20236:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
20237:                                           KK 1217/1997 vp                                             3
20238: 
20239: 
20240: 
20241: 
20242:                                        Till Riksdagens Talman
20243: 
20244:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    hänför sig tili yrkeshögskoleexamen för hälso-
20245: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-      vårdsbranschen tili de benämningar som ansluter
20246: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    sig tili bestämmelserna om respektive yrkesutöv-
20247: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr          ning inom branschen.
20248: 1217:                                                   Undervisningsministeriet anser att benäm-
20249:                                                     ningen ingenjör är bra och entydig. Detta är
20250:           A vser Regeringen vidta åtgärder för      också anledningen till att ministeriet sedan 1994
20251:        att bibehålla benämningen ingenjör?          inte har ändrat examensstrukturen inom det tek-
20252:                                                     niska området i yrkeshögskolorna och de som
20253:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       har avlagt yrkeshögskoleexamen i teknik kan
20254: anföra följande:                                    använda examensbenämningen ingenjör (YH).
20255:                                                     Examensbenämningen ingenjör (YH) håller såle-
20256:    Undervisningsministeriet beslutar om yrkes-      des inte på något sätt på att försvinna eller åsido-
20257: högskoleexamina med stöd av lagen (255/1995)        sättas. Den utbildning som leder fram tili denna
20258: och förordningen (256/1995) om yrkeshögskole-       examensbenämning har varit och kommer också
20259: studier.                                            i framtiden att vara 160 studieveckor och inte 140
20260:    Som det föreskrivs i förordningen, finns sär-    som det sägs i spörsmålet.
20261: skilda bestämmelser om yrkeshögskoleexaminas            1 utkastet tili förordning om högskolornas
20262: ställning i högskoleexamenssystemet. Ställning-     examenssystem, som nu genomgått remissbe-
20263: en för de yrkeshögskoleexamina som undervis-        handling, har i 8 § samlats alla yrkeshögskole-
20264: ningsministeriet fattar beslut om kommer att slås   examina enligt undervisningsministeriets beslut.
20265: fast i den förordning om högskolornas examens-      Paragrafen innehåller inte, och det finns heller
20266: system som nämns i spörsmålet. Där fastslås         inget behov av det, alla de examensbenämningar
20267: ställningen för alla högskoleexamina som har        som hänför sig tili dessa examina. Det finns såle-
20268: avlagts enligt gällande eller tidigare bestämmel-   des inget behov av att ändra utkastet så som
20269: ser.                                                föreslås i spörsmålet.
20270:    Undervisningsministeriet fastställer med stöd        Ifall yrkeshögskoleexamen i teknik skulle änd-
20271: av förordningen om yrkeshögskolestudier också       ras tili yrkeshögskoleexamen för ingenjör, skulle
20272: de examensbenämningar som hänför sig tili re-       det också på andra områden vara ändamålsenligt
20273: spektive yrkeshögskoleexamen. Med examens-          att slå ihop examen och examensbenämning.
20274: benämning avses den titel de som har avlagt en      Man skulle då få en examensstruktur som bygger
20275: viss yrkeshögskoleexamen får använda. T.ex.         på yrkesbenämningar och som ytterligare skulle
20276: den titel som hänför sig tili yrkeshögskoleexamen   splittra den nuvarande examensstrukturen. Det
20277: i företagsekonomi har fastställts tili tradenom,    är åtminstone inte i detta sammanhang nödvän-
20278: den titel som hänför sig tili yrkeshögskoleexamen   digt med en sådan ändring av den rådande linjen.
20279: för teknik tili ingenjör (YH) och de titlar som
20280: 
20281:      Helsingforsden 18 december 1997
20282: 
20283:                                                      Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
20284:                                           KK 1218/1997 vp
20285: 
20286: Kirjallinen kysymys 1218
20287: 
20288: 
20289: 
20290: 
20291:                                   Timo Ihamäki /kok: Tupakkavalmisteveron tuoton käyttämisestä
20292:                                      tupakoinnin vähentämiseen
20293: 
20294: 
20295:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20296: 
20297:     Hyväksyessään lakiehdotukset toimenpiteistä     eduskunnan hyväksymän ponnen mukaisesti,
20298: tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain ja          että tupakkaveron tuotosta käytetään WHO:n
20299: markkinatuomioistuimesta annetun lain muut-         suosittelema vähintään yksi prosentti tupakoin-
20300: tamisesta eduskunta edellytti hallituksen toimi-    nin vähentämiseen tähtäävään työhön ja tutki-
20301: van niin, että tupakkavalmisteveron arvioidusta     mustoimintaan. Toimenpideohjelma suosittelee
20302: tuotosta nykyinen 0,45 prosentin osuus noste-       myös, että tupakoinnin vähentämiseen tähtää-
20303: taan Maailman terveysjärjestön suosittelemaan       vän tutkimustyön tulee kattaa myös tupakoinnin
20304: yhteen prosenttiin. Samalla eduskunta edellytti,    aloittamiseen liittyvien ja tupakointia ylläpitä-
20305: että tästä summasta vähintään puolet on käytet-     vien psykologisten ja sosiaalisten ulottuvuuksien
20306: tävä tupakointia koskevaan ehkäisy-, tutkimus-,     tutkimista.
20307: seuranta- ja valistustoimintaan.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20308:     Voimassa olevan lain mukaan prosenttiosuus      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20309: on tällä hetkellä 0,75, mutta talousarvion mu-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20310: kaan sitä voidaan ja tulee käyttää myös muuhun      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20311: terveyskasvatukseen. Käytännössä tupakkaan
20312: liittyvään ehkäisytoimintaan ja tutkimukseen                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
20313: käytetään vain noin 0,35 prosenttia tupakka-                jotta tupakkavalmisteveron arvioidusta
20314: veron tuotosta.                                             nykyisestä tuotosta yksi prosentti käyte-
20315:     Vastikään Helsingissä pidetyssä suuressa kon-           tään terveyttä edistävään työhön ja että
20316: sensuskokouksessa hyväksyttiin toimenpideoh-                tästä summasta vähintään puolet käytet-
20317: jelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden             täisiin tupakointia vähentävään työhön?
20318: edistämiseksi. Toimenpideohjelma suosittelee
20319: 
20320:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
20321: 
20322:                                         Timo Ihamäki /kok
20323: 
20324: 
20325: 
20326: 
20327: 270136
20328: 2                                        KK 1218/1997 vp
20329: 
20330: 
20331: 
20332: 
20333:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
20334: 
20335:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     hallituksen toimivan niin, että määräraha noste-
20336: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      taan Maailman Terveysjärjestön suosittelemaan
20337: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    yhteen prosenttiin.
20338: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-         Tupakkalain nykyinen 0,45 %:n säädös mää-
20339: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      rittelee määrärahan vähimmäistason ja mahdol-
20340: 1218:                                              listaa määrärahan kasvattamisen Maailman ter-
20341:                                                    veysjärjestön suosittelemalle 1 %:n tasolle.
20342:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         Eduskunta päättää valtion talousarviosta
20343:        jotta tupakkavalmisteveron arvioidusta      vuosittain. Vuosina 1995-1997 määräraha vas-
20344:        nykyisestä tuotosta yksi prosentti käyte-   tasi 0,75% arvioidusta tupakkavalmisteveron
20345:        tään terveyttä edistävään työhön ja että    tuotosta. Hallituksen talousarvioesityksessä
20346:        tästä summasta vähintään puolet käytet-     vuodelle 1998 määrärahaa ehdotetaan edelleen
20347:        täisiin tupakointia vähentävään työhön?     saman tasaisena, koska valtiontaloudellisista
20348:                                                    syistä tasokorotusta ei nähty mahdolliseksi.
20349:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa tupak-
20350: vasti seuraavaa:                                   kalain mukaisen käyttösuunnitelman. Tupa-
20351:                                                    koinnin vähentämiseen ja terveyskasvatukseen
20352:    Tupakkalain mukaan valtion tulo- ja menoar-     varatulla määrärahalla tuetaan vuosittain 150-
20353: vioon on vuosittain otettava määräraha, joka       180 erilaista terveyden edistämistä tukevaa han-
20354: vastaa vähintäin 0,45% tupakkaveron arvioi-        ketta. Määrärahanjaon lähtökohtana on ollut ja
20355: dusta vuotuisesta tuotosta. Vastauksessaan hal-    on, että puolet varatusta määrärahasta käyte-
20356: lituksen esitykseen tupakkalain muuttamisesta      tään eduskuntaponnen mukaisesti tupakoinnin
20357: (HE 116/1993 vp) eduskunta 23.6.1994 edellytti     vähentämiseen.
20358: 
20359:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
20360: 
20361:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20362:                                             KK 1218/1997 vp                                                3
20363: 
20364: 
20365: 
20366: 
20367:                                          Tili Riksdagens Talman
20368: 
20369:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       att regeringen skall arbeta för att anslaget höjs tili
20370: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         en procent, såsom rekommenderats av Världs-
20371: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     hälsoorganisationen.
20372: damot Timo Ihamäki undertecknade skriftliga               Tobakslagens nuvarande stadgande om
20373: spörsmål nr 1218:                                      0,45 % definierar anslagets miniminivå och möj-
20374:                                                        liggör att anslaget enligt Världshälsoorganisatio-
20375:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         nens rekommendation höjs tili en procents nivå.
20376:        ta för att en procent av tobaksaccisens            Riksdagen beslutar om statsbudgeten årligen.
20377:        nuvarande avkastning skall användas för         Under åren 1995-1997 motsvarade anslaget
20378:        arbete som främjar hälsan och att minst         0,75 procent av tobaksaccisens beräknade av-
20379:        hälften av beloppet skall användas för          kastning. 1 budgetpropositionen för 1998 före-
20380:        arbete som minskar tobaksrökningen?             slås att anslaget skall fortfarande vara på samma
20381:                                                        nivå, eftersom en nivåförhöjning av statsekono-
20382:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          miska skäl inte har ansetts vara möjlig.
20383: anföra följande:                                          Social- och hälsovårdsministeriet fastställer
20384:                                                        den dispositionsplan som avses i tobakslagen.
20385:    Enligt lagen om åtgärder för inskränkande av        Genom det anslag som reserveras för att minska
20386: tobaksrökning (tobakslagen) skall i statsbudge-        tobaksrökningen och för hälsofostran stöds årli-
20387: ten årligen upptas ett anslag som motsvarar            gen 150-180 olika projekt som stöder främjan-
20388: minst 0,45% av tobaksaccisens beräknade årliga         det av hälsan. Utgångspunkten för fördelningen
20389: avkastning. 1 sitt svar tili regeringens proposition   av anslaget har varit att hälften av det reservera-
20390: med förslag tili lag om ändring av tobakslagen         de anslaget enligt riksdagens kläm används för
20391: (RP 116/1993 rd) förutsatte riksdagen 23.6.1994        att minska tobaksrökningen.
20392: 
20393:      Helsingforsden 18 december 1997
20394: 
20395:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
20396:                                               KK 1219/1997 vp
20397: 
20398: Kirjallinen kysymys 1219
20399: 
20400: 
20401: 
20402: 
20403:                                      Timo Ihamäki /kok: Tupakansavun ottamisesta syöpävaarallisten
20404:                                         aineiden luetteloon
20405: 
20406: 
20407:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20408: 
20409:    Vuonna 1992 ilmestyneessä laajassa raportis-          pitkittyminen ihmisten hengen ja terveyden kus-
20410: saan Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto               tannuksella on täysin tarpeetonta.
20411: (EPA) totesi painavan tieteellisen tutkimusai-               Hyväksyessään uudet lakiehdotukset toimen-
20412: neiston perusteella, että altistumisella ympäris-        piteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun
20413: tölliselle tupakansa vulle on vakavia ja h uomatta-      lain ja markkinatuomioistuimesta annetun lain
20414: via kansanterveydellisiä vaikutuksia. Raportissa         muuttamisesta eduskunta edellytti sen seikan sel-
20415: pakkotupakoinnin eli vastentahtoisen altistumi-          ventämistä, voidaanko tupakansavu määritellä
20416: sen tupakansavulle todettiin olevan kausaaliyh-          syöpävaaralliseksi aineeksi.
20417: teydessä keuhkosyöpään. Tällä perusteella tupa-              Vastikään Helsingissä pidetyssä suuressa kon-
20418: kansavun katsottiin kuuluvan syöpää aiheutta-            sensuskokouksessa hyväksyttiin toimenpideoh-
20419: vien aineiden luetteloon.                                jelma suomalaisten sydän- ja verisuoniterveyden
20420:     Ympäristöön tuleva tupakansavu tulee lähes           edistämiseksi. Toimenpideohjelmassa suositel-
20421: kokonaan sivusavusta, jossa useiden syöpää ai-           tiin eduskunnan ponnen mukaisesti selvitystä tu-
20422: heuttavien aineiden pitoisuudet sivuvirrassa             pakansavun ottamisesta syöpävaarallisten ainei-
20423: saattavat ylittää päävirran pitoisuudet yli sata-        den luetteloon.
20424: kertaisesti. Tupakansavussa on mm. typen oksi-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20425: deja, bentseeniä, styreeniä, formaldehydejä ja           tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20426: akroleiiniä. Sivullisten altistumista ympäristölli-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20427: selle tupakansavulle ei voida täysin estää tupa-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20428: kointirajoituksin ja -kielloin.
20429:     Koska kyseessä on vakavasti terveyttä vahin-                    Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt
20430: goittava aineyhdistelmä ja siitä on käytettävissä               ympäristöllisen tupakansavun saamisek-
20431: riittävästi tieteellistä todistusaineistoa, lisätutki-          si syöpävaarallisten aineiden luetteloon?
20432: musten odottaminen tai selvityksen laadinnan
20433: 
20434:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
20435: 
20436:                                             Timo Ihamäki /kok
20437: 
20438: 
20439: 
20440: 
20441: 270136
20442: 2                                            KK 1219/1997 vp
20443: 
20444: 
20445: 
20446: 
20447:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20448: 
20449:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kään, etteikö tupakansavu olisi syöpäsairauden
20450: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vaaraa aiheuttava kemiallisten yhdisteiden seos
20451: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         samoin kuin muutkin orgaanisen materiaalin
20452: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-          palamisessa syntyvät savut. Esimerkiksi kemial-
20453: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           listen aineiden terveysvaaran arviointineuvosto
20454:  1219:                                                  (KATA) on jo 12.5.1987 lääkintöhallitukselle
20455:                                                         antamassaan lausunnossa todennut seuraavasti:
20456:             Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt          "Näyttö tupakansavun karsinogeenisuudesta sil-
20457:         ympäristöllisen tupakansavun saamisek-          le aktiivisesti ja passiivisesti altistuvien osalta on
20458:         si syöpävaarallisten aineiden luetteloon?       riittävä ja luotettava. Riskiero aktiivisesti ja pas-
20459:                                                         siivisesti tupakoivien välillä selittyy erisuuruises-
20460:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             ta altistumisesta."
20461: taen seuraavaa:                                             Kysymys siitä, pitäisikö tupakansavu lisätä
20462:                                                         syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien aineiden
20463:    Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöis-        luetteloon, on monimutkainen. Vaikka monet
20464: tä annetussa työministeriön päätöksessä (838/           ihmiset altistuvat työssään tupakansavulle, ei tu-
20465: 1993) on lueteltu sellaisia syöpäsairauden vaaraa       pakansavulle altistuminen yleensä tiettyjä poik-
20466: aiheuttavia työmenetelmiä ja aineita, joiden osal-      keuksia kuten ravintolatyötä lukuun ottamatta
20467: ta on noudatettava työhön liittyvän syöpävaaran         liity olennaisesti työhön, eikä altistuminen rajoi-
20468: torjunnasta annetun valtioneuvoston päätöksen           tu työtilanteeseen. Tällaisessa tapauksessa työn-
20469: (1182/1992) määräyksiä. Päätöksen velvoitteet           antajalle tulevat uudet velvoitteet voisivat olla
20470: kohdistuvat lähinnä työnantajaan. Monet pää-            kohtuuttomia.
20471: töksen määräykset sopivat huonosti työtilantee-             Sosiaali- ja terveysministeriö selvittää parhail-
20472: seen, jossa altistutaan tupakansavulle. Tällaisia       laan, miten ravintolatyöntekijöiden altistuminen
20473: määräyksiä on esim. päätöksen 7 (tekijän kor-           tupakansavulle voitaisiin parhaiten ehkäistä.
20474: vaaminen), 11 (odottamaton altistuminen), 13            T oimeenpanon varmistaisi parhaiten sellainen
20475: (pääsy vaara-alueelle), 14 (hygienia ja henkilö-        ratkaisu, jonka alan työmarkkinaosapuolet voi-
20476: kohtainen suojaus), 15 (opetus ja ohjeet) ja 16         sivat hyväksyä. Mitään ratkaisumallia ei ole tois-
20477: (työntekijöille tiedottaminen) pykälissä. Myös-         taiseksi poissuljettu.
20478: kään tupakansavulle altistuneita työntekijöitä ei           Työntekijän kannalta ei-tahallista tupakansa-
20479: kannata Iuetteloida ammatissaan syöpäsairau-            vulle altistumista ei ehkäistä ja torjuta niinkään
20480: den vaaraa aiheuttaville aineille altistuvia työnte-    työsuojelulainsäädännön kuin tupakkalainsää-
20481: kijöitä koskevaan tiedosteon (ASA-tiedosto)             dännön avulla. Eduskunta onkin 23.6.1994 hy-
20482: valtioneuvoston päätöksen 19 §:n mukaisesti,            väksynyt lain toimenpiteistä tupakoinnin vähen-
20483: koska toisaalta altistumisen määrästä saatavat          tämiseksi annetun lain muuttamisesta (765/
20484: tiedot olisivat arvionvaraisia ja toisaalta tupa-       1994). Tällä lailla on rajoitettu tupakointia voi-
20485: kansavulle altistuvat ammattiryhmät ovat muu-           makkaasti. Tupakointi on kokonaan kielletty
20486: toinkin verrattain hyvin tiedossa.                      työyhteisöjen yhteisissä ja yleisissä tiloissa sekä
20487:    Tupakansavu sisältää yli 3 800 eri yhdistettä,       asiakkaille tarkoitetuissa sisätiloissa. Lisäksi
20488: jotka ovat pääasiassa samoja kuin muunkin or-           työnantaja on velvollinen kieltämään tupakoin-
20489: gaanisen materiaalin palamisessa syntyvät ai-           nin tai rajoittamaan sitä työpaikan muissa tilois-
20490: neet. Pääosa tupakansavun aineosista on biolo-          sa siten, etteivät työntekijät tahattomasti altistu
20491: gisesti aktiivisia ja osa niistä on todettu syöpäsai-   tupakansavulle. Ravintoloiden asiakastilat on
20492: rauden vaaraa aiheuttaviksi. Työministeriön             kuitenkin rajattu lain soveltamisalueen ulkopuo-
20493: päätöksessä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavis-          lelle.
20494: ta tekijöistä (838/1993) on tupakansavun syöpä-             Valtion eri viranomaisia ja työmarkkinaosa-
20495: sairauden vaaraa aiheuttavista aineosista mainit-       puolia edustava kemian työsuojeluneuvottelu-
20496: tu parikymmentä. Näin ollen ei ole epäilystä-           kunta on 8.11.1994 työministeriölle antamassaan
20497:                                           KK 1219/1997 vp                                             3
20498: 
20499: lausunnossa edellä mainittuja perusteluita käyt-     ministeriö ei pidä ainakaan toistaiseksi tarkoi-
20500: täen todennut seuraavasti: "Edellä sanotun pe-       tuksenmukaisena lisätä nimikettä "tupakansa-
20501: rusteella kemian työsuojeluneuvottelukunta           vu" syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista teki-
20502: katsoo, että nimikettä "tupakansavu" ei tulisi       jöistä annettuun työministeriön päätökseen (838/
20503: lisätä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavien ainei-      1993). Sen sijaan ministeriö pyrkii tupakkalain ja
20504: den luetteloon."                                     sen valvonnan avulla siihen, että työelämässä ei
20505:    Viitaten edellä sanottuun sosiaali- ja terveys-   altistuttaisi vaarallisessa määrin tupakansavulle.
20506: 
20507:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
20508: 
20509:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
20510: 4                                           KK 1219/1997 vp
20511: 
20512: 
20513: 
20514: 
20515:                                          Tili Riksdagens Talman
20516: 
20517:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       cancerframkallande kemiska föreningar liksom
20518: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         också annan rök som uppstår vid förbränning av
20519: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       organiskt materia!. T .ex. rådet för bedömning av
20520: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             hälsorisken hos kemiska ämnen (KATA) har i ett
20521: 1219:                                                  u tlåtande till medicinalstyrelsen 12.5.1987 kon-
20522:                                                        staterat följande: "Bevisningen om tobaksrökens
20523:            Vilka åtgärder har Regeringen vidtagit      carcinogenitet för dem som aktivt och passivt
20524:         för att få tobaksröken i omgivningen in-       utsätts för denna är tillräcklig och tillförlitlig.
20525:         förd i förteckningen över carcinogena          Riskskillnaden mellan aktivt och passivt rökan-
20526:         ämnen?                                         de får sin förklaring avolika stor exponering."
20527:                                                            Frågan om huruvida tobaksröken bör inklu-
20528:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          deras i förteckningen över ämnen so~. medför
20529: anföra följande:                                       risk för cancersjukdom är komplicerad. Aven om
20530:                                                        många människor i sitt arbete utsätts för tobaks-
20531:    1 arbetsministeriets beslut om cancerframkal-       rök, hänför sig exponering för tobaksrök, med
20532: lande agenser (838/1993) uppräknas sådana can-         vissa undantag såsom restaurangarbete, i all-
20533: cerframkallande arbetsmetoder och ämnen för            mänhet inte väsentligen till arbetet, inte heller
20534: vilkas del man skall iaktta de föreskrifter som        begränsar sig exponeringen tili arbetssituatio-
20535: ingår i statsrådets beslut om avvärjande av can-       nen. 1 ett dylikt fall kunde de nya skyldigheterna
20536: cerrisk i anslutning till arbete (1182/1992). De       som åläggs arbetsgivaren vara orimliga.
20537: skyldigheter som anges i beslutet gäller främst            Social- och hälsovårdsministeriet utreder för
20538: arbetsgivaren. Många av föreskrifterna i beslutet      tilifållet hur man kunde bäst förebygga restau-
20539: lämpar sig dåligt för en arbetssituation där man       rangarbetares exponering för tobaksrök. Med
20540: är utsatt för tobaksrök. Sådana föreskrifter finns     tanke på verkställandet skulle det vara bra att
20541: t.ex. i 7 § (ersättande av agens), 11 § (oväntad       åstadkomma en lösning som arbetsmarknads-
20542: exponering), 13 § (tillträde tili riskområde), 14 §    parterna i branschen kunde godkänna. Ingen lös-
20543: (hygien och personlig skyddsutrustning), 15 §          ningsmodell har tillsvidare uteslutits.
20544: (utbildning och anvisningar) och 16 § (informa-            Med tanke på arbetsgivaren förhindras eller
20545: tion tili arbetstagarna). Inte heller lönar det sig    bekämpas oavsiktlig exponering för tobaksrök
20546: att enligt 19 § i beslutet katalogisera arbetstagare   varken genom arbetarskyddslagstiftning eller to-
20547: som är exponerade för tobaksrök i det register         bakslagstiftning. Riksdagen har därför 23.6.1994
20548: (ASA-register) som gäller arbetstagare som i sitt      antagit en lag om ändring av lagen om åtgärder
20549: yrke exponeras för ämnen som medför risk för           för inskränkande av tobaksrökning (76511994).
20550: cancersjukdom, eftersom uppgifterna om expo-           Genom denna lag begränsas tobaksrökningen
20551: neringsmängden vore grundade på uppskattning           kraftigt. Tobaksrökning är helt förbjuden i ar-
20552: och de yrkesgrupper som exponeras för tobaks-          betsgemenskapers gemensamma och allmänna
20553: rök även annars är tämligen välkända.                  lokaler och i inomhusutrymmen avsedda för
20554:    Tobaksröken innehåller över 3 800 olika för-        kunder. Därtill är arbetsgivaren skyldig att för-
20555: eningar, som huvudsakligen är desamma som de           bjuda tobaksrökning eller begränsa denna i an-
20556: ämnen som också uppstår vid förbränning av             dra lokaler på arbetsplatsen så att arbetstagarna
20557: annat organiskt materia!. Största delen av to-         inte oavsiktligt utsätts för tobaksrök. Restau-
20558: baksrökens beståndsdelar är biologiskt aktiva          ranglokalerna avsedda för kunder har emellertid
20559: och en del av dem har konstaterats vara cancer-        begränsats utanför lagens tillämpningsområde.
20560: framkallande. 1 arbetsministeriets beslut om can-          Delegationen för arbetarskydd beträffande
20561: cerframkallande agenser (838/1993) nämns ett           kemiska ämnen, viiken representerar olika statli-
20562: tjugotal av tobaksrökens cancerframkallande be-        ga myndigheter och arbetsmarknadsparterna,
20563: ståndsdelar. Sålunda råder det inget tvivel om att     har 8.11.1994 i ett utlåtande till arbetsministeriet
20564: tobaksröken inte skulle vara en blandning av           på basis av ovan nämnda motivering konstaterat
20565:                                           KK 1219/1997 vp                                           5
20566: 
20567: följande: "På basis av det ovan nämnda anser        stone tillsvidare vara ändamålsenligt att inklude-
20568: delegationen för arbetarskydd beträffande ke-       ra benämningen "tobaksrök" i arbetsministeriets
20569: miska ämnen att benämningen "tobaksrök" inte        beslut om cancerframkallande agenser (838/
20570: bör inkluderas i förteckningen över ämnen som       1993). Däremot eftersträvar ministeriet genom
20571: medför risk för cancersjukdom."                     tobakslagen och genom bevakningdärav att man
20572:    Med hänvisning tili det ovan nämnda anser        i arbetslivet inte skall utsättas för tobaksrök i
20573: social- och hälsovårdsministeriet det inte åtmin-   farlig utsträckning.
20574: 
20575:      Helsingforsden 18 december 1997
20576: 
20577:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
20578:                        j
20579:                       j
20580:                      j
20581:                     j
20582:                    j
20583:                   j
20584:                  j
20585:                 j
20586:                j
20587:               j
20588:              j
20589:             j
20590:            j
20591:           j
20592:          j
20593:         j
20594:        j
20595:       j
20596:      j
20597:     j
20598:    j
20599:   j
20600:  j
20601: j
20602:                                             KK 1220/1997 vp
20603: 
20604: Kirjallinen kysymys 1220
20605: 
20606: 
20607: 
20608: 
20609:                                     Eero Lämsä /kesk ym.: Maataloudenharjoittajien oikeusturvan pa-
20610:                                        rantamisesta tukihakemusten käsittelyssä
20611: 
20612: 
20613:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20614: 
20615:     Tukihakemusten ja ohjeiden monimutkaisuu-          5 000 mk:n CAP-tuet 6 ha:n alalta ja kesanto-
20616: den, vaikeaselkoisuuden ja muuttuvien tulkinto-        palkkio.
20617: jen johdosta viljelijöiden on hyvin vaikea tietää         -Tilalla oli peltoa n. 27 ha rehuviljalla. CAP-
20618: tai ennakoida, miten on meneteltävä, jos hake-         tuessa valittiin yleinen järjestelmä. Kesannolla
20619: muksiin on tullut edellä mainituista syistä tai        oli 1,8 ha. Ilmeni, että kesannoksi ilmoitettu alue
20620: inhimillisestä erehdyksestä virhe. Hakijalla ei        ei kuitenkaan ollut kesantokelpoista, koska se oli
20621: nykykäytännön mukaan olejuurikaan mahdolli-            v. 1996 ilmoitettu muuksi kesannoksi. Tämän
20622: suutta virheen korjaamiseen tai hakemuksen täy-        seurauksena tila menetti tukea noin 32 000 mk.
20623: dentämiseen.                                              - Viljelijä oli hakenut CAP-sonnipalkkioita
20624:     Maataloushallinto toteuttaa tukitarkastuksis-      30 eläimestä ja hallinnon ohjeen mukaisesti tar-
20625: sa käytäntöä, jossa viljelijä voi tehdä omaksi         kistanut huolellisesti, että kaikilla eläimillä oli
20626: vahingokseen virheitä. Maataloushallinnon toi-         syntymätunnukset paikoillaan hakuhetkellä. Ti-
20627: mesta näitä virheitä ei oikaista. Mikäli virhe ta-     latarkastuksessa havaittiin viiden eläimen pudot-
20628: pahtuu viljelijän omaksi hyödyksi, on seuraukse-       taneen korvamerkkinsä, mitä ei ollut tilalla ha-
20629: na tahattomista ja pienistäkin virheistä rajut         vaittu. Tilan nautaeläinluettelo, eläinten rekiste-
20630: sanktiot ja tuki en menetykset, mikä johtaa enti-      röinti, ikä ja sukupuoli oli tarkastettu. Asiat oli-
20631: sestäänkin vaikeutuvaan taloudelliseen tilantee-       vat tältä osin kunnossa eikä mitään väärinkäy-
20632: seen.                                                  töstä ollut tapahtunut. Sonnipalkkioita sanktioi-
20633:     Esimerkkejä:                                       daan 40 %ja tuki en menetys on noin 13 000 mk.
20634:     - Viljelijä oli unohtanut rastittaa kohdan            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
20635:  LF A:n hakemisessa. Virhe havaittiin vasta hei-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
20636:  näkuussa, joten koko LF A-tuki (noin 50 000 mk)       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
20637: menetettiin.                                           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20638:     - Luopumistuelle jääneen naapurin pelto
20639:  vuokrattiin kesäkuun alussa, eli hakuajan jäl-                  Perusteluissa mainittujen esimerkkien
20640:  keen. Luopumistuelle jäänyt ei tehnyt tukihake-              nojalla viljelijöiden oikeusturva ei toteu-
20641:  musta. Pääosa vuokrapeliosta oli ilmoitettu re-              du tukihakemusten ja tukien monimut-
20642:  hualaksi. Rehualaan ei kuitenkaan voi lisätä uu-             kaisuudesta johtuvien virheiden sank-
20643:  sia lohkoja hakuajan päättymisen jälkeen. Tä-                tioinnissa ja tukien leikkauksissa, joten
20644:  män seurauksena menetettiin peltotuet ja sonni-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-
20645:  palkkion laajaperäisyyslisät.                                tyä pelisääntöjen selventämiseksi, ja
20646:     - CAP-tuessa valittiin yleinen järjestelmä.                  menetteleekö maataloushallinto hal-
20647:  Kesannoitava ala (1 ha) oli raivatulla, ei-tukikel-          lintomenettelylain mukaisesti tapauksis-
20648:  poisella 2,2 ha:n lohkolla, josta toinen puoli oli           sa, joissa tukien hakijalta inhimillisen
20649:  nurmella. Lohkolie siirrettiin tukikelpoisuus toi-           erehdyksen, hakemuslomakkeiden täyt-
20650:  selta 1 ha:n lohkolta. Tukikelpoisuus olisikin pi-           tövirheen, ohjeiden vaikeaselkoisuuden
20651:  tänyt siirtää vähintään 2 ha:n lohkolta. Koska               tai muutostenjohdosta leikataan tukia, ja
20652:  näin ei ollut arvattu menetellä, menetettiin noin            ovatko sanktiot kohtuullisia, sekä
20653: 
20654: 
20655: 270136
20656: 2                                       KK 1220/1997 vp
20657: 
20658:          tulisiko hallintomenettelylain nojalla           denkorjaamiseen ennen tukien leikkauk-
20659:       varata hakijalle mahdollisuus hakemus-              sia?
20660:       ten täydentämiseen ja havaittujen virhei-
20661: 
20662:     Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
20663: 
20664:         Eero Lämsä /kesk              Aulis Ranta-Muotio /kesk     Tero Mölsä /kesk
20665:         Jukka Vihriälä /kesk          Markku Koski /kesk           Timo Kalli /kesk
20666:                                       Armas Komi /kesk
20667:                                               KK 1220/1997 vp                                              3
20668: 
20669: 
20670: 
20671: 
20672:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
20673: 
20674:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           tukea voida hänelle myöntää, koska tuen myön-
20675: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            täminen edellyttää aina hakijan allekirjoittamaa
20676: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          nimenomaista hakemusta. Viranomainen ei
20677: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Eero Läm-           myöskään ole velvollinen täyttämään tukihake-
20678: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             muksia hakijoiden puolesta, vaan hakijat vastaa-
20679: n:o 1220:                                                vat itse hakemustensa sisällöstä. Maatalousvi-
20680:                                                          ranomaiset opastavat mahdollisuuksien mukaan
20681:            Perusteluissa mainittujen esimerkkien         viljelijöitä EY-tukihakemusten teossa.
20682:         nojalla viljelijöiden oikeusturva ei toteu-          Viljelijöiden oikeudet on tukien saamisen
20683:         du tukihakemusten ja tukien monimut-             osalta pyritty turvaamaan siten, että heille lähe-
20684:         kaisuudesta johtuvien virheiden sank-            tetään vuosittain maa- ja metsätalousministeriön
20685:         tioinnissa ja tukien leikkauksissa, joten        laatimia tuen hakuoppaita, joissa selostetaan
20686:         mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo ryh-        mahdollisimman yksityiskohtaisesti tukien
20687:         tyä pelisääntöjen selventämiseksi, ja            myöntämisen perusteet, tukihakemuksen täyttä-
20688:            menetteleekö maataloushallinto hal-           minenja virheellisesti haetun tuenjohdosta mää-
20689:         lintomenettelylain mukaisesti tapauksis-         rättävät seuraamukset. Oppaita on pyritty sel-
20690:         sa, joissa tukien hakijalta inhimillisen         keyttämään sitä mukaa kuin niissä on havaittu
20691:         erehdyksen, hakemuslomakkeiden täyt-             vaikeaselkoisuutta. Oppaat sisältävät myös luet-
20692:         tövirheen, ohjeiden vaikeaselkoisuuden           telon niistä viranomaisista ja neuvontajärjestöis-
20693:         tai muutostenjohdosta leikataan tukia, ja        tä, joilta tuen hakija voi pyytää neuvoja tukiha-
20694:         ovatko sanktiot kohtuullisia, sekä               kemuksen täyttämisessä. Viljelijä voi lisäksi
20695:             tulisiko hallintomenettelylain nojalla       käyttää apunaan koulutettuja ED-avustajia.
20696:         varata hakijalle mahdollisuus hakemus-           Maa- ja metsätalousministeriö on lisäksi koulut-
20697:         ten täydentämiseen ja havaittujen virhei-        tanut maatalousviranomaisia ja neuvontajärjes-
20698:         den korjaamiseen ennen tukien leikkauk-          töjä sekä yhdessä neuvontajärjestöjen kanssa vil-
20699:         sia?                                             jelijöitä EY-tukia koskevissa asioissa koko ED-
20700:                                                          jäsenyyden ajan. Koulutus ja tuista tiedottami-
20701:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-              nenjatkuu edelleen. Muun muassa kuntien maa-
20702: taen seuraavaa:                                          seutuelinkeinoviranomaisten koulutusprojektia
20703:                                                          on vuonna 1997 rahoitettu maataloushallinnosta
20704:     Maataloudelle myönnettäviä tukia koskevat            600 000 markalla.
20705: järjestelmät sisältyvät EY:n yhteiseen maata-               Tukien leikkaukset ja tukien takaisin perinnän
20706: louspolitiikkaan. EY:n tukien myöntämisen pe-            perusteet on EY :n asetuksissa säännelty tukikoh-
20707: rusteista, hakemusten käsittelystä, valvonnasta          taisesti. Näistä seikoista ei voida säätää toisin
20708: ja muista menettelyistä säädetään jäsenvaltioita         kansallisilla säännöksillä. EY:n asetukset ovat
20709: sitovasti lukuisissa EY:n asetuksissa tukikohtai-        ensisijaisesti sovellettavia ja ne syrjäyttävät nii-
20710:  sesti. Maataloustukien osalta EY:n asetukset            den kanssa ristiriidassa olevat kansalliset sään-
20711: ovat hyvinkin yksityiskohtaiset, eräiltä osin kui-       nökset. EY:n asetuksissa säädetyt seuraamukset
20712: tenkin tulkinnanvaraiset. Kun myös noudatetta-           ovat ehdottomat ja tavanomaisia kansallisia seu-
20713:  vat menettelyt eroavat toisistaan, on tukijärjes-       raamuksia ankarammat. Tukipäätöksen tekijäl-
20714:  telmä kokonaisuudessaan kieltämättä vaikeasti           lä tai valvonnan suorittajalla ei juurikaan ole
20715:  hallittavissa.                                          harkintavaltaa virheellisen hakemuksen käsitte-
20716:     Tukien myöntämisessä on lähtökohtana se,             lyssä ja virheiden johdosta määrättävien seuraa-
20717:  että viranomainen tekee tukipäätöksen hakijan           musten huomioon ottamisessa. Esimerkiksi koti-
20718:  vaatimusten ja hänen esittämiensä asiakirjojen          eläintukia koskevassa hakemuksessa todettu vir-
20719:  pohjalta. EY-tukia koskevaa hakemusta on                heellisen eläinmäärän perusteella haettu tuki on
20720:  mahdollistajälkikäteen korjata vain hyvin rajoi-        virheen suuruudesta riippuen alennettava tai tuki
20721:  tetusti. Jos hakija ei jotain tukea hae, ei tällaista   evättävä kokonaan. Jos hakemus koskee useam-
20722: 4                                             KK 1220/1997 vp
20723: 
20724: paa kuin 20 eläintä ja hakemuksessa ilmoitetun ja        set säännökset. EY:n tukia myönnettäessä hal-
20725: tarkastuksessa todetun eläinmäärän välinen vir-          lintomenettelylaki tulee sovellettavaksi ainoas-
20726: he on yli 20 prosenttia, tukea ei myönnetä. Ai-          taan poikkeuksellisesti. Hallintomenettelylain
20727: noastaan ylivoimainen este eli hakijan vaikutus-         mukaisia menettelytapoja noudatetaan kuiten-
20728: mahdollisuuksien ulkopuolisesta syystä johtuva           kin kansallisista varoista myönnettäviä tukia
20729: seikka voidaan ottaa tukea myönnettäessä huo-            koskevien hakemusten käsittelyssä. Niinpä tuen
20730: mioon hakijan eduksi. Hakijan erehdys tai hake-          myöntävä viranomainen voi viimeksi mainittu-
20731: muksen täyttövirhe ovat kuitenkin hakijasta riip-        jen tuki en osalta ennen päätöksen antamista pyy-
20732: puvia seikkoja, ja niistä seuraa EY:n asetusten          tää hakijaa täydentämään tai korjaamaan tuki-
20733: mukainen tuen vähentäminen tai sen epääminen.            hakemusta, mikäli hakemuksessa havaitaan
20734: Jäsenvaltio vastaa tukien oikeasta myöntämises-          puutteita.
20735: tä sekä virheellisesti saatujen tuki en takaisin peri-      Hallitus tulee jatkuvasti seuraamaan EY -tu-
20736: ruisestä ja EY:lle tilittämisestä, vaikka tukia ei       kien hakemisessa ilmeneviä vaikeuksia sekä jat-
20737: saataisi perityksi takaisin viljelijältä.                kamaan viljelijöiden ja neuvojien koulutusta ja
20738:    EY:n säännöksissä määrätään myös tukiha-              tiedottamista sen seikan varmistamiseksi, että
20739: kemusten korjaamisesta ja täydentämisestä.               kaikki tukeen oikeutetut saisivat tukensa täysi-
20740: EY:n säännökset ja EY:n tuomioistuimen anka-             määräisinä.
20741: ra tulkinta syrjäyttävät myös tältä osin kansalli-
20742: 
20743:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
20744: 
20745:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
20746:                                           KK 1220/1997 vp                                             5
20747: 
20748: 
20749: 
20750: 
20751:                                        Tili Riksdagens Talman
20752: 
20753:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     mån. Om sökanden inte ansöker om ett visst
20754: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       stöd, kan detta stöd inte bevi1jas honom, efter-
20755: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-     som beviljandet av stöd alltid förutsätter en ut-
20756: man Eero Lämsä m.fl. undertecknade spörsmå1          trycklig ansökan som sökanden har underteck-
20757: nr 1220:                                             nat. Myndigheten är inte heller skyldig att fylla i
20758:                                                      stödansökningarna för sökandenas räkning,
20759:           Med stöd av de exempel som nämns i         utan sökandena svarar själva för innehållet i sina
20760:        motiveringen förverkligas odlarnas rätts-     ansökningar. Jordbruksmyndigheterna ger i mån
20761:        skydd inte när det gäller sanktioner för      av möjlighet odlarna handledning vid uppgöran-
20762:        sådana fel samt sådana nedskärningar i        det av EG-stödansökningarna.
20763:        stöden som beror på att stödansökning-            Strävan har varit att trygga odlarnas rättighe-
20764:        arna och stöden är så komp1icerade, och       ter när det gäller erhållandet av stöd genom att
20765:        vi1ka åtgärder ämnar Regeringen så1edes       tili dem år1igen skickas handböcker som gäller
20766:        vidta för att förtydliga spelreglerna, och    sökandet av stöd och somjord- och skogsbruks-
20767:           handlar lantbruksförvaltningen i en-       ministeriet har utarbetat. 1 dem redogörs så de-
20768:        1ighet med lagen om förvaltningsförfa-        taljerat som möjligt för grunderna för beviljande
20769:        rande i sådana fall då stöden tili den som    av stöd, ifyllandet av stödansökningarna och
20770:        ansöker om stöd skärs ned på grund av ett     följderna av att stöd har sökts på fe1aktiga grun-
20771:        mänskligt misstag, ett fel i den ifyllda      der. Strävan har varit att förtydliga dessa hand-
20772:        ansökningsblanketten, svartolkade an-         böcker i takt med att något som är svårförståeligt
20773:        visningar eller förändringar, och är sank-    konstateras i dem. Handböckerna innehåller
20774:        tionerna skäliga, samt                        också en förteckning över de myndigheter och
20775:           borde sökanden med stöd av lagen om        rådgivningsorganisationer av vilka den som an-
20776:        förvaltningsförfarande beredas möj1ighet      söker om stöd kan begära råd när det gäller att
20777:        att komplettera ansökningarna och rätta       fylla i stödansökan. Dessutom kan odlarna anlita
20778:        konstaterade stöd innan stöden skärs          utbildade EU-assistenter. Jord- och skogsbruks-
20779:        ned?                                          ministeriet har dessutom gett jordbruksmyndig-
20780:                                                      heterna och rådgivningsorganisationerna samt
20781:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt        tillsammans med rådgivningsorganisationerna
20782: anföra följande:                                     od1arna utbi1dning i frågor som gäller EG-stöd
20783:                                                      under hela den tid Finland har varit med1em i
20784:    De system som gäller stöden tili jordbruket       EU. Utbildningen och informationen om stöden
20785: ingår i EG:s gemensamma jordbrukspolitik. Be-        fortgår alltjämt. Lantbruksförvaltningen har
20786: stämmelser som gäller grunderna för beviljande       bl.a. finansierat kommunernas utbi1dningspro-
20787: av EG-stöd, behandlingen av ansökningarna,           jekt för 1andsbygdsnäringsmyndigheterna med
20788: övervakningen och andra förfaranden och som          600 000 mk år 1997.
20789: binder medlemsstaterna ingår i ett flertal EG-           Nedskärningarna av stöden och grunderna för
20790: förordningar stödvis. När det gäller jordbruks-      återkrav av stöd regleras i EG-förordningarna
20791: stöden är EG-förordningarna mycket detaljera-        stödvis. Dessa frågor kan inte regleras på något
20792: de, men tili vissa delar ger de emellertid rum för   annat sätt genom nationella bestämmelser. EG-
20793: tolkning. Då också de förfaranden som tillämpas      förordningarna skall tillämpas i första hand och
20794: avviker från varandra, är stödsystemet i sin hel-    de utesluter nationella bestämmelser som strider
20795: het onekligen svårt att bemästra.                    mot dem. De påföljder som fastställs i EG-för-
20796:    När stöd beviljas är utgångspunkten den att       ordningarna är ovillkorliga och strängare än or-
20797: myndigheten fattar stödbeslutet utgående från de     dinarie nationella påfö1jder. Den som fattar stöd-
20798: krav sökanden framför och de handlingar han          beslutet och den som utövar tillsynen har knap-
20799: förelägger. En ansökan som gäller EG-stöd kan        past någon prövningsrätt vid behandlingen av
20800: rättas i efterhand endast i mycket begränsad         felaktiga ansökningar och beaktandet av de på-
20801: 6                                            KK 1220/1997 vp
20802: 
20803: följder som skall fastställas på grund av felen.           1 EG-bestämmelserna föreskrivs också om
20804: Om det t.ex. i en ansökan om husdjursstöd kon-          rättelse och komplettering av stödansökningar-
20805: stateras att stödet har sökts på basis av felaktigt     na. EG-bestämmelserna och EG-domstolens
20806: antal djur, måste stödet, beroende på felets stor-      stränga tolkning utesluter också tili denna del
20807: lek, sänkas eller helt förvägras. Om ansökan gäl-       nationella bestämmelser. Vid beviljande av EG-
20808: ler flera än 20 djur och felet när det gäller det i     stöd blir lagen om förvaltningsförfarande till-
20809: ansökan angivna och det vid kontrollen konsta-          lämplig endast i undantagsfall. Procedurerna en-
20810: terade antalet djur överstiger 20 %, beviljas inget     ligt lagen om förvaltningsförfarande iakttas
20811: stöd. Endast ett oöverstigligt hinder, dvs. en om-      emellertid då ansökningar om stöd som beviljas
20812: ständighet som beror på orsaker som står utanför        av nationella medel behandlas. Sålunda kan den
20813: sökandens påverkningsmöjligheter, kan beaktas           myndighet som beviljar sistnämnda stöd be sö-
20814: tili sökandens fördel då stöd beviljas. Ett misstag     kanden komplettera eller rätta stödansökan
20815: som sökanden begått eller ett fel i den ifyllda         innan beslutet meddelas, om det konstateras att
20816: blanketten är emellertid omständigheter som är          ansökan är bristfållig.
20817: beroende av sökanden och de leder tili att stödet          Regeringen kommer oavbrutet att ge akt på de
20818: sänks eller till att stöd förvägras enligt EG-för-      svårigheter som uppkommer vid ansökan om
20819: ordningarna. Medlemsstaterna svarar för att stö-        EG-stöd samt att fortsätta med utbildning av och
20820: den beviljas rätt och för att felaktigt erhållna stöd   information tili odlarna och rådgivarna för att
20821: återindrivs och redovisas tili EG, även om stöden       säkerställa att alla som är berättigade tili stöd får
20822: inte kan återindrivas hos odlaren.                      sina stöd tili fullt belopp.
20823: 
20824:      Helsingfors den 16 december 1997
20825: 
20826:                                                          Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
20827:                                              KK 1221/1997 vp
20828: 
20829: Kirjallinen kysymys 1221
20830: 
20831: 
20832: 
20833: 
20834:                                     Tuija Nurmi /kok: Autoveron alentamisesta
20835: 
20836: 
20837: 
20838:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20839: 
20840:     Huhtikuussa 1988 silloinen hallitus antoi           toiile. Tämän veron keskiarvo on nyt 536 mk/
20841: eduskunnalle selonteon liikennepolitiikasta. Sii-       auto.
20842: nä todettiin, että henkilöautojen hankintahin-             Jos verotuksen toteutunutta muutossuuntaa
20843: taan sisältyvää kiinteää autoveroa olisi liikenne-      osoittamaan laaditaan teoreettiset laskelmat,
20844: poliittisesti perusteltua asteittain laskea ja korva-   joiiia keskimääräinen auton koko 16 vuoden
20845: ta se vastaavasti käyttöön kohdistuvien verojen         käyttöiän ja 290 000 ajokilometrin verokuorma
20846: korotuksella. Muutos tulisi toteuttaa pitkän siir-      lasketaan toisaalta vuoden 1988 tilanteen ja toi-
20847: tymäajan kuluessa.                                      saalta vuoden 1997 tilanteen mukaisesti, saadaan
20848:     Toinen parlamentaarinen liikennekomitea             seuraavia tuloksia:
20849: katsoi vuonna 1991, että verotuksen rakennetta              1. Autoveron, polttoaineveron, niistä lasket-
20850: on meillä muutettava siirtämällä painopistettä          tujen arvonlisäverojen ja ajoneuvoveron yhteis-
20851: ajoneuvojen hankinnasta niiden käytön verotta-          määrä on noussut 99 %.
20852: miseen. Tämän periaatteen mukaisesti komitea               2. Veron yhteismäärästä oli v. 1988 autoveron
20853: katsoi, että henkilöauton hankinnan yhteydessä          ja siihen liittyvän alv:n osuus 52 %. Tämä osuus
20854: perittävän autoveron tulisi asteittain oleellisesti     on alentunut 35 %:iin vuonna 1997.
20855: laskea.                                                    3. Autoveron ja siitä maksettavan alv:n määrä
20856:     Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-         on noussut 34 %.
20857: jelmassa mainitaan, että yhdyskuntasuunnitte-              4. Polttoaineveron, siitä maksettavan alv:n ja
20858: lulla, tietoisuuden lisäämisellä ja taloudellisilla     ajoneuvoveron yhteismäärä on noussut 169%.
20859: ohjauskeinoilla vähennetään liikenteen aiheutta-           Laskelma osoittaa, että selvä verotuksen pai-
20860: mia ympäristöhaittoja ja parannetaan liikenne-          nopisteen siirtymä auton hankinnan verotukses-
20861: turvallisuutta.                                         ta käytön verotuksen suuntaan on tapahtunut,
20862:     Hallitusohjelmassa mainittu taloudellinen oh-       niin kuin selonteossa ja parlamentaarisen liiken-
20863: jaus voi verojen tavoitteiden vastaiseen toimin-        nekomitean mietinnössä edellytettiin. Kun ote-
20864: taan liittyvien verojen kiristämisen vastapainoksi      taan huomioon, että palkkataso on vuodesta
20865: tarkoittaa myös taloudellisten etujen myöntä-           1988 vuoteen 1997 noussut n. 43 %ja elinkustan-
20866: mistä tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. Au-          nukset noin 32 %, on selvää, että painopisteen
20867: tokantamme uudistaminen on kiistatta todettu            muutos on tapahtunut yksipuolisesti. Auton
20868: keinoksi, jolla voidaan vähentää liikenteen ai-         hankinnan veron reaaliarvo on lähes ennallaan ja
20869: heuttamia ympäristöhaittoja ja parantaa liiken-         auton käytöstä maksettavien verojen reaaliarvo
20870: neturvallisuutta.                                       on suuruusluokaltaan kaksinkertaistunut. Se-
20871:     Vuodesta 1988 lähtien on henkilöautojen ve-         lonteossaja toisen parlamentaarisen liikenneko-
20872:  rotusta muutettu. Autoveron laskentakaavaa on          mitean mietinnössä edellytetty tasapuolisuus au-
20873:  korjattu niin, että mukaan on tullut vähäpääs-         toilun verotuksen painopisteen siirrossa ei ole
20874: töisten autojen verotusarvon alennus 4 500              osittainkaan toteutunut. Hallituksen ensi vuo-
20875:  mk:lla ja verotusarvoon suhteellisen osuuden           delle esittämät polttoaineveron korotukset ilman
20876:  alennus 132 %:sta 100 %:n.                             autoveron vastaavia alennuksia vahvistavat
20877:      Samaan aikaan bensiinin polttoainevero litraa      edellä olevaa päätelmää.
20878:  kohti on noussut 136% ja tämän veron määrä                Korkea hankinnan vero on auton käyttäjän
20879:  siitä laskettuine arvonlisäveroineen on noussut        kannalta vielä siltä osin haitallinen, että veron
20880:  142 %. Lisäksi on otettu käyttöön vuotuinen ajo-       maksaminen kokonaisuudessaan ennen auton
20881:  neuvovero myös bensiinikäyttöisille henkilöau-         käyttöä lisää auton pidosta koituvia rahoitus-
20882: 270136
20883: 2                                             KK 1221/1997 vp
20884: 
20885: kustannuksia, jotka veron osalta voidaan koko-               Autokannan hidas uudistuminen on luomassa
20886: naan välttää, jos vero ajoittuu käytön mukaan.           maahamme erittäin vanhojen autojen ongelmaa.
20887:     Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-          Ellei mitään tehdä, tulee vuonna 2005 yli 15 vuo-
20888: jelmassa mainitun taloudellisen ohjauksen lii-           den ikäisten henkilöautojen määrä olemaan ny-
20889: kenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi ja             kyiseen nähden kolminkertainen. Nämä autot
20890: liikenneturvallisuuden parantamiseksi ei voida           edustavat silloin päästöjensä ja turvallisuusva-
20891: katsoa toteutuneen tarkoituksenmukaisesti. Ai-           rustuksensa osalta heikkoa tasoa. Lisäksi kansa-
20892: noat toimet ovat olleet polttoaineveron korotuk-         laisten mahdollisuudet hoitaa liikennetarpeensa
20893: set, joilla on ollut ensisijaisesti valtiontaloudelli-   luotettavasti niiden avulla tulevat olemaan ky-
20894: set perusteet. Taloudellisen ohjauksen keinoina          seenalaiset. Nykyisellä autoilun verotuksellam-
20895: ne ovat toimineet huonosti. Vaikka polttoaineve-         ille on liikennepalvelusten tasapuolista saata-
20896: rona on oma vähentävä vaikutuksensa liikenteen           vuutta vaarantavia ominaisuuksia, ja ne tulevat
20897: määrään ja sitä kautta ympäristövaikutuksiin ja          kärjistymään, ellei asiaa korjata.
20898: turvallisuusriskeihin, on verotuksella vaikutusta            Tarkoituksenmukainen tapa soveltaa talou-
20899: myös liikenteen laatuun. Henkilöautojen han-             dellista ohjausta liikenteen ympäristövaikutus-
20900: kinnan korkea verotus on erityisesti tällä vuosi-        ten vähentämiseen ja liikenneturvallisuuden pa-
20901: kymmenellä hidastanut autokantamme uusiutu-              rantamiseen olisi tässä tilanteessa uusien autojen
20902: mista ja samalla uusissa autoissa yleistyneiden          hankinnan veron asteittainen alentaminen auto-
20903: turvallisuusvarusteiden ja aikaisempaa selvästi          kannan uudistumisen nopeuttamiseksi. Uusien
20904: paremman           pakokaasunpuhdistustekniikan          autojen määrän lisääntyessä lisääntyisivät myös
20905: käyttöön ottoa.                                          vanhimpien autojen poistumat, mikä osaltaan
20906:     Turvallisuuden osalta on Oulun yliopistossa          hidastaisi autokantamme vanhenemista. Tämä
20907: arvioitu, että vuotuinen liikennekuolemien mää-          toteuttaisi edellä mainituissa selonteoissa ja toi-
20908: rä olisi nyt n. 5 % alempi, jos henkilöautokan-          sen parlamentaarisen liikennekomitean mietin-
20909: tamille uudistuminen olisi voinut jatkua viime           nössä esitettyä periaatetta nyt puuttuvaksi jää-
20910: vuosikymmenen lopun intensiteetillä.                     neeitä osalta samalla kun se edistäisi pääministeri
20911:     Pakokaasupäästöjen osalta viime vuosikym-            Paavo Lipposen hallitusohjelmassa mainittua
20912: menen vaihteessa markkinoillemme tulleet kol-            tarkoitusta.
20913: mitoimikatalysaattorit merkitsivät huomattavaa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
20914: parannusta, jolla autokohtaiset päästöt saatiin          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
20915: alenemaan noin viidesosaan aikaisemmasta.                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
20916: Näiden autojen yleistyminen on riittänyt vähen-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
20917: tämään koko liikenteen päästöjä liikenteen sa-
20918: manaikaisesta kasvusta huolimatta. Suomessa                        Mitä Hallitus tulee tekemään henkilö-
20919: katalysaattoriautojen osuus oli v. 1996 n. 30%,                 autojen hankinnan verotuksen alentami-
20920: kun se Ruotsissa oli 51%, Alankomaissa 58 %ja                   seksi?
20921: Itävallassa 60 %. Suomi on jäänyt olennaisella
20922: tavalla jälkeen tämän tekniikan hyödyntämises-
20923: sä.
20924: 
20925:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
20926: 
20927:                                              Tuija Nurmi /kok
20928:                                              KK 1221/1997 vp                                             3
20929: 
20930: 
20931: 
20932: 
20933:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
20934: 
20935:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          verotusta eli polttoaineverotusta on kiristetty
20936: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           huomattavasti. Suurelta osin kehitys on johtunut
20937: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         valtiontaloudellisista syistä.
20938: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-            Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen oh-
20939: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o            jelman mukaan verotusta kehitetään työn teke-
20940:  1221:                                                  mistä ja teettämistä suosivaksi. Verotuksen pai-
20941:                                                         nopistettä siirretään välillisen verotuksen suun-
20942:            Mitä Hallitus tulee tekemään henkilö-        taan. Ottaen huomioon ohjelmansa ja taloudelli-
20943:         autojen verotuksen alentamiseksi?               set mahdollisuudet hallitus on toteuttanut tielii-
20944:                                                         kenneverotuksessa muun muassa toisen parla-
20945:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mentaarisen      liikennekomitean      suosittamia
20946: vasti seuraavaa:                                        uudelleen järjestelyjä painopisteen siirtämiseksi
20947:                                                         entistä enemmän ajoneuvon käytön verotuksen
20948:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan,             suuntaan. Mahdollisuuksia tieliikenteen vero-
20949: monissa yhteyksissä on toivottu henkilöauton            tuksen kokonaistuoton alentamiseen ei ole ollut
20950: hankinnan verotuksen alentamista ja auton käy-          eikä tällaista mahdollisuutta ole nytkään näky-
20951: tön verotuksen lisäämistä. Näin on 1990-luvulla         villä. Lähtökohtana on siten, että tieliikenneve-
20952: henkilöauton verotuksessa toimittukin. Vuodes-          rotuksessakin veron alennukset rahoitetaanjota-
20953: ta 1989, eli siitä vaiheesta, jolloin niin sanottujen   kin muuta veroa korottamalla. Valmisteilla ei ole
20954: vähäpäästöisten autojen vähennys tuli käyttöön,         autoveron alentamista koskevia hankkeita, joi-
20955: henkilöauton hankinnan verotusta on alennettu           hin edellä sanotun mukaisesti olisi samalla liitet-
20956: noin 36 prosentilla. Tähän lukuun päädytään,            tävä verotuottojen kertymän varmistamiseksi
20957: kun verrataan hankinnan verotusta samalla hin-          myös veron korotuksia tarkoittavia esityksiä.
20958: taa vuoden 1988 veroperustein ja nyt voimassa           Hallitus seuraa kehitysmahdollisuuksia verotuk-
20959: olevin perustein, eikä niin kuin kysymyksen             selle jatkossakin asetettavien kokonaistuotto-
20960: perusteluissa on ilmeisesti tehty, vertaillen auto-     vaatimusten näkökulmasta mm. kysyjän edellyt-
20961: veron markkamääriä vuoden 1988 hinnoin ja               tämällä tavalla.
20962: nykyhinnoin. Samaan aikaan ajoneuvon käytön
20963: 
20964:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
20965: 
20966:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
20967: 4                                          KK 1221/1997 vp
20968: 
20969: 
20970: 
20971: 
20972:                                         Tili Riksdagens Talman
20973: 
20974:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         Enligt statsminister Paavo Lipponens reger-
20975: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        ingsprogram skall beskattningen utvecklas så att
20976: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      den uppmuntrar till arbete och företagsamhet.
20977: man Tuija Nurmi undertecknade spörsmål nr             Tyngdpunkten i beskattningen förflyttas mot in-
20978: 1221:                                                 direkt beskattning. Med beaktande av sitt pro-
20979:                                                       gram och de ekonomiska förutsättningarna har
20980:            Vad kommer Regeringen att göra för         regeringen inom vägtrafikbeskattningen bl.a. ge-
20981:         att sänka beskattningen av personbi1ar?       nomfört de omorganiseringar som Andra parla-
20982:                                                       mentariska trafikkommitten rekommenderat för
20983:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att tyngdpunkten alltmer skulle kunna förflyttas
20984: anföra fö1jande:                                      mot en beskattning av fordonsanvändningen.
20985:                                                       Det har inte funnits några möjligheter att sänka
20986:    Liksom konstateras i motiveringen tili spörs-      tota1avkastningen av vägtrafikbeskattningen
20987: målet, har det i många sammanhang framförts           och sådana möjligheter är inte i sikte nu heller.
20988: önskemål om lägre skatt på anskaffning av per-        Utgångspunkten är sålunda att även skattesänk-
20989: sonbil och högre skatt på användningen av bil.        ningar inom vägtrafikbeskattningen måste finan-
20990: Detta har också varit trenden i beskattningen av      sieras genom höjning av någon annan skatt. Någ-
20991: personbilar på 1990-talet. Sedan 1989, dvs. sedan     ra sådana projekt för att sänka bilskatten som i
20992: avdraget för s.k. lågemissionsbilar infördes, har     en1ighet med det ovan sagda skulle kunna
20993: beskattningen av personbilsanskaffningar sänkts       kombineras med förslag tili skattehöjningar i syf-
20994: med ca 36 %. Denna siffra får man om man              te att säkerställa skatteintäkterna är inte under
20995: jämför beskattningen av anskaffningen enligt          beredning. Regeringen följer utvecklingsmöjlig-
20996: beskattningsgrunderna för 1988 och en1igt gäl-        heterna med beaktande av de krav på totalav-
20997: lande grunder, och inte som man uppenbarligen         kastningen som även i fortsättningen kommer att
20998: gjort i motiveringen, jämför bilskattens markbe-      ställas på beskattningen bl.a. från den synpunkt
20999: lopp 1988 och nu. Samtidigt har beskattningen         som riksdagsmannen förutsätter.
21000: av fordonsanvändning, dvs. bränsleskatten,
21001: skärpts betydligt. Trenden har tili stor del stats-
21002: ekonomiska orsaker.
21003: 
21004:      Helsingforsden 22 december 1997
21005: 
21006:                                                                             Minister Jouko Skinnari
21007:                                              KK 1222/1997 vp
21008: 
21009: Skriftligt spörsmål 1222
21010: 
21011: 
21012: 
21013: 
21014:                                      Pehr Löv /sv m.fl.: Jämlik behandling av religionssamfund i civil-
21015:                                          tjänstfrågor
21016: 
21017: 
21018:                                           Tili Riksdagens Talman
21019: 
21020:    Innan den nya civiltjänstlagen (1723/1991)           särskilt nämns i lagen samt att i 15 § 1 mom.
21021: trädde i kraft den 1 januari 1992 var det möjligt       3 punkten civiltjänstgöringslagen endast stats-
21022: att fullgöra civiltjänst endast i statliga och kom-     kyrkorna nämns. Enligt riksdagens justitieom-
21023: munala uppgifter. Enligt 15 § 1 mom. 3 punkten i        budsmans beslut av den 31.12.1996 var arbetsmi-
21024: den nya lagen är det möjligt att fullgöra civil-        nisteriets brev misslyckat formulerat. För det för-
21025: tjänst ocksä hos den evangelisk-lutherska kyrkan        sta för att det är omotiverat att tala om "statskyr-
21026: i Finland eller det ortodoxa kyrkosamfundet och         kor", eftersom en sådan benämning inte före-
21027: enligt 4 punkten dessutom hos en finsk privat-          kommer i lagen och ifrägavarande samfund inte
21028: rättslig sammanslutning eller en finsk privat-          kan ses som statliga inrättningar. För det andra
21029: rättslig stiftelse som bedriver allmännyttig verk-      för att civiltjänstgöringens funktion inte är att
21030: samhet och om viiken det stadgas genom förord-          "stödja" samfunden. Om ett samfund i övriga
21031: ning. Enligt regeringens proposition 149/1991 rd        avseenden uppfyller de funktionella kriterier som
21032: är det inte motiverat att begränsa civiltjänsten        lagstiftaren har uppställt för civiltjänstgöringsin-
21033: enbart tili uppgifter inom offentliga samfund,          rättningar, fär det inte diskrimineras pä grund av
21034: eftersom privaträttsliga samfund kan sköta sam-         sin religiösa bakgrund.
21035: ma uppgifter, t.ex. inom den sociala sektorn.              Hänvisande tili det ovan anförda får vi i den
21036:    1 och med ändringen (917/1994) av 6 § civil-         ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
21037: tjänstförordningen (1725/1991) beviljades 9 all-        ver tili vederbörande medlem av statsrädet ställa
21038: männyttiga privaträttsliga samfund rätten att           följande spörsmäl:
21039: fungera som tjänstgöringsställen för civiltjänst-
21040: görare. Finlands svenska frikyrkoräd r.f. hörde                   Vilka ätgärder ämnar Regeringen vid-
21041: inte tili dem trots att det anhällit om det hos                ta för att ändra civiltjänstförordningen sä
21042: arbetsministeriet den 2 juni 1993. Enligt arbets-              att den bättre motsvarar regeringsfor-
21043: ministeriets 11.11.1994 daterade brev till fören-              mens stadganden om religionsfriheten
21044: ingen var motiveringen till avslaget att civiltjänst-          och inte skapar orättvisa mellan reli-
21045: göringen inte bör innebära stödjande av en en-                 gionssamfunden?
21046: skild religion med undantag för de kyrkor som
21047: 
21048:      Helsingforsden 2 december 1997
21049: 
21050:           Pehr Löv /sv                     Håkan Malm /sv                  Ulla-Maj Wideroos /sv
21051: 
21052: 
21053: 
21054: 
21055: 270136
21056: 2                                          KK 1222/1997 vp
21057: 
21058: 
21059: Kirjallinen kysymys 1222                                                                       Suomennos
21060: 
21061: 
21062: 
21063: 
21064:                                    Pehr Löv /r ym.: Uskonnollisten yhdyskuntien yhdenvertaisesta
21065:                                        kohtelusta siviilipalvelusasioissa
21066: 
21067: 
21068:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21069: 
21070:     Ennen uuden siviilipalveluslain (1723/1991)       mista niitä kirkkoja lukuun ottamatta, jotka
21071: voimaantuloa 1.1.1992 siviilipalveluksen suorit-      mainitaan erikseen laissa, ja että siviilipalvelus-
21072: taminen oli mahdollista ainoastaan valtion ja         lain 15 §:n 1 momentin 3 kohdassa mainitaan
21073: kuntien tehtävissä. Uuden lain 15 §:n 1 momen-        ainoastaan valtionkirkot Eduskunnan oikeus-
21074: tin 3 kohdan mukaan siviilipalveluksen suoritta-      asiamiehen 31.12.1996 antaman päätöksen mu-
21075: minen on mahdollista myös Suomen evankelis-           kaan työministeriön kirjeen muotoilu oli epäon-
21076: luterilaisen kirkon tai ortodoksisen kirkkokun-       nistunut. Ensinnäkin siksi, että ei ole perusteltua
21077: nan palveluksessa ja 4 kohdan mukaan asetuk-          puhua "valtiokirkoista", koska tällaista nimiket-
21078: sella säädettävän suomalaisen yleishyödyllistä        tä ei ole laissa eikä kyseisiä yhteisöjä voida pitää
21079: toimintaa harjoittavan yksityisoikeudellisen yh-      valtion laitoksina. Toiseksi siksi, että siviilipalve-
21080: teisön tai säätiön palveluksessa. Hallituksen esi-    luksen tehtävänä ei ole yhteisöjen "tukeminen".
21081: tyksen 149/1991 vp mukaan siviilipalveluksen          Jos yhteisö täyttää muutoin lainsäätäjän siviili-
21082: suorittamisen rajoittaminen ainoastaan julkis-        palveluslaitoksille asettamat toiminnalliset kri-
21083: yhteisön tehtäviin ei ole perusteltua, koska yksi-    teerit, yhteisöä ei saa syrjiä sen uskonnollisen
21084: tyisoikeudelliset yhteisöt voivat hoitaa samoja       taustan perusteella.
21085: tehtäviä esim. sosiaalisektorilla.                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21086:     Siviilipalvelusasetuksen (1725/1991) 6 §:n        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
21087: muutoksella (917/1994) yhdeksälle yleishyödylli-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
21088: selle yksityisoikeudelliselle yhteisölle myönnet-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21089: tiin oikeus toimia siviilipalvelusmiesten palvelus-
21090: paikkoina. Finlands svenska frikyrkoråd r.f. ei                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21091: ollut näiden joukossa, vaikka se oli tehnyt asiasta           ryhtyä siviilipalvelusasetuksen muutta-
21092: hakemuksen työministeriölle 2. päivänä kesä-                  miseksi siten, että se vastaa paremmin
21093: kuuta 1993. Työministeriön yhdistykselle osoit-               hallitusmuodon uskonnonvapaussään-
21094: taman 11.11.1994 päivätyn kirjeen mukaan hyl-                 nöksiä ja että se ei luo epäoikeudenmu-
21095: käämisen perusteluna oli, että siviilipalveluksen             kaisuutta uskonnollisten yhdyskuntien
21096: ei tule merkitä yksittäisen uskontokunnan tuke-               välille?
21097: 
21098:      Helsingissä 2 päivänäjoulukuuta 1997
21099: 
21100:          Pehr Löv /r                     Håkan Malm /r                    Ulla-Maj Wideroos /r
21101:                                            KK 1222/1997 vp                                               3
21102: 
21103: 
21104: 
21105: 
21106:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21107: 
21108:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Siviilipalvelusasetuksen 6 §:ssä on tällä hetkel-
21109: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lä mainittuna 28 suomalaista yleishyödyllistä yk-
21110: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sityisoikeudellista yhteisöä tai säätiötä, jotka
21111: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-         voivat toimia siviilipalveluspaikkana. Mainittua
21112: vin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          asetuskohtaa on viimeksi muutettu vuonna 1994
21113: n:o 1222:                                             (91711 994), jolloin asetukseen lisättiin yksitoista
21114:                                                       yksityisoikeudellista yhteisöä tai säätiötä.
21115:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Siviilipalveluslain 2 §:n mukaan siviilipalve-
21116:        ryhtyä siviilipalvelusasetuksen muutta-        luksen sisältönä on yhteiskunnalle hyödyllinen
21117:        miseksi siten, että se vastaa paremmin         työ, ja työpalvelu suoritetaan lähinnä sosiaali-
21118:        hallitusmuodon uskonnonvapaussään-             huolto- tai terveydenhuoltoalalla, opetus- tai
21119:        nöksiä ja että se ei luo epäoikeudenmu-        kulttuurialalla taikka ympäristönsuojeluun tai
21120:        kaisuutta uskonnollisten yhdyskuntien          pelastusalaan liittyvissä tehtävissä. Lain sana-
21121:        välille?                                       muoto on suuntaa antava ja yleisluonteinen eikä
21122:                                                       sitä voida tulkita siten, että hakijana olisi subjek-
21123:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          tiivinen oikeus päästä palveluspaikaksi tiettyjen
21124: vasti seuraavaa:                                      edellytysten täyttyessä. Lain sanamuodon puit-
21125:                                                       teissa voidaan siten myös vapaasti päättää ase-
21126:     Siviilipalveluslain 15 §:n 1 momentin 4 koh-      tukseen hyväksyttävien palveluspaikkojen luku-
21127: dan mukaan siviilipalveluspaikkana voi toimia         määrästä.
21128: asetuksella säädettävä suomalainen yleishyödyl-           Hakijoiden kesken on noudatettava tasapuo-
21129: linen yksityisoikeudellinen yhteisö tai säätiö. Sa-   lisuutta ja objektiivisuutta. Toimintatavoiltaan,
21130: man pykälän 2 momentissa säädetään, että mai-         tehtäviltään, laajuudeltaan ym. ominaisuuksil-
21131: nittuna yhteisönä ei pidetä puoluerekisteriin         taan keskenään vertailukelpoisia hakijoita tulee
21132: merkittyjä puolueita eikä työnantaja- tai työnte-     kohdella asetukseen hyväksymisen suhteen sa-
21133: kijäetuja ajavia yhteisöjä, eikä yhteisöjä, joiden    malla tavoin.
21134: pääasiallisena tarkoituksena on voiton tai muun           Harkittaessa asetukseen hyväksymistä on
21135: välittömän taloudellisen ansion hankkiminen           huomiota kiinnitetty etenkin siviilipalvelusmie-
21136: yhteisölle tai sen toimintaan osallisille.            helle tarjottaviin työtehtäviin, joiden tulee olla
21137:     Siviilipalveluslain 15 §:n 1 momentin 3 koh-      sopusoinnussa siviilipalveluksen yleisten periaat-
21138: dan mukaan palveluspaikkana voi toimia Suo-           teiden kanssa. Työtehtäviin, jotka sisältävät tie-
21139: men evankelis-Iuterilainen kirkko tai ortodoksi-      tyn aatteen tai uskonnon levittämistä taijoiden ei
21140: nen kirkkokunta tai niiden seurakunta tai yhteis-     ole katsottu täyttävän yhteiskunnalle hyödylli-
21141: toimintaelin. Suomen evankelis-luterilaisen kir-      sen työn käsitettä, on taustayhteisöstä huolimat-
21142: kon toiminnasta säädetään Suomen Hallitus-            ta suhtauduttu kielteisesti. Toisaalta esim. us-
21143: muodon 93 §:n mukaisesti kirkkolailla (1 054/         konnolliset yhdyskunnat voivat osoittaa siviili-
21144:  1993). Ortodoksisen kirkkokunnan toimintaa           palvelusvelvolliselle yksinomaan sosiaalityötä
21145: koskee laki ortodoksisesta kirkkokunnasta (5211       tms. koskevia tehtäviä, ja niiden tasavertaiseen
21146:  1969). Mainitut kirkkokunnat ja niiden seura-        kohteluun muiden vastaavaa toimintaa harjoit-
21147: kunnat samoin kuin kunnan, kuntainliittojen ja        tavien yhteisöjen kanssa on kiinnitettävä huo-
21148: valtion laitokset voivat julkisoikeudellisen ja       miota. Työtehtävien lisäksi huomiota on kiinni-
21149: juridisesti säännellyn asemansa johdosta toimia       tetty mm. toiminnan laajuuteen ja vakiintunei-
21150: siviilipalveluspaikkana ilman asetusmuutosta          suuteen, palkatun henkilöstön olemassaoloon ja
21151: työministeriön hyväksymän hakemuksen perus-           yhteisön kykyyn hoitaa taloudelliset velvoitteen-
21152:  teella. Muut uskonnolliset yhdyskunnat on sää-       sa. Subjektiivisia kriteerejä ei tule käyttää hake-
21153: detty kuuluviksi 4 kohdan soveltamisalaanja siis      musten ratkaisuperusteina eikä esim. yhteisön
21154:  vastaavaan harkintaan kuin yksityisoikeudelliset     uskonnollista taustaa voida jo syrjintäkielion-
21155:  yhteisöt ja säätiöt.                                 kaan perusteella pitää itsenäisenä, muista riippu-
21156: 4                                          KK 1222/1997 vp
21157: 
21158: mattomana kriteerinä harkittaessa hakemuksen          sen kirkkokunnan yhteisöjen toimiminen palve-
21159: hyväksymistä siviilipalveluspaikaksi.                 luspaikkoina taas perustuu niiden lakisääteiseen
21160:    Siviilipalvelusasetuksessa ei ole tällä hetkellä   asemaan. Työministeriö toteaa, että uskonnollis-
21161: mainittuna yhtään uskonnollista yhdyskuntaa.          ten yhdyskuntien hakemusten käsittelyssä ja ase-
21162: Toisaalta siviilipalvelusasetuksessa on muuten-       tusmuutosten valmistelussa pyritään jatkossa
21163: kin mainittuna vain 28 yhteisöä tai säätiötä. Suo-    yhä parempaan objektiivisuuteen ja yhdenmu-
21164: men evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksi-       kaisuuteen.
21165: 
21166:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
21167: 
21168:                                                                     Työministeri Liisa Jaakonsaari
21169:                                              KK 1222/1997 vp                                              5
21170: 
21171: 
21172: 
21173: 
21174:                                           Tili Riksdagens Talman
21175: 
21176:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           1 6 § civiltjänstförordningen nämns för närva-
21177: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          rande 28 finländska allmännyttiga privaträttsli-
21178: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      ga sammanslutningar eller stiftelser vilka kan
21179: damot Pehr Löv m.fl. undertecknade spörsmål nr          vara civiltjänstgöringsinrättningar. Förordning-
21180: 1222:                                                   en har senast ändrats år 1994 (91711994), dä elva
21181:                                                         nya privaträttsliga sammanslutningar och stiftel-
21182:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          ser togs med i förordningen.
21183:        ta för att ändra civiltjänstförordningen så         Enligt 2 § civiltjänstlagen består civiltjänsten
21184:        att den bättre motsvarar regeringsfor-           av arbete som är nyttigt för samhället, och arbets-
21185:        mens stadganden om religionsfriheten             tjänsten fullgörs närmast inom social- eller hälso-
21186:        och inte skapar orättvisa mellan reli-           vårdsområdet, undervisnings- eller kulturområ-
21187:        gionssamfunden?                                  det eller i uppgifter som hör tili miljövården eller
21188:                                                         räddningsbranschen. Formuleringen i lagen är
21189:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt           allmänt hällen och anger endast riktlinjerna. Den
21190: anföra följande:                                        kan inte toikas ge sökanden subjektiv rätt att bli
21191:                                                         godkänd som tjänstgöringsställe, även om vissa
21192:     Enligt 15 § 1 mom. 4 punkten civiltjänstlagen       förutsättningar uppfylls. lnom ramen för lagens
21193: kan civiltjänst fullgöras i tjänst hos en sådan finsk   ordalydelse kan man således fritt besluta om an-
21194: privaträttslig sammanslutning eller stiftelse som       talet tjänstgöringsställen som skall godtas i för-
21195: bedriver allmännyttig verksamhet och om viiken          ordningen.
21196: stadgas genom förordning. Som ovan nämnda                  Man skall iaktta opartiskhet och objektivitet
21197: sammanslutning anses dock enligt 2 mom. inte i          då man väljer mellan sökande. Sökande som är
21198: partiregistret antecknade partier eller samman-         jämförbara med varandra i fråga om arbetssätt,
21199: slutningar som driver arbetstagar- eller arbetsgi-      arbetsuppgifter, verksamhetens omfattning o.d.
21200: varintressen, inte heller sammanslutningar vilkas       egenskaper skall behandlas på samma sätt när
21201: huvudsakliga syfte är att skaffa sammanslutning-        man överväger vilka som godtas i förordningen.
21202: en eller dem som deltar i dess verksamhet vinst            När man överväger vilka samfund som skall
21203: eller annan omedelbar ekonomisk fördel.                 godtas i förordningen har man fåst uppmärk-
21204:     Enligt 15 § 1 mom. 3 punkten civiltjänstlagen       samhet särskilt vid de arbetsuppgifter som de
21205: kan civiltjänst fullgöras i tjänst hos den evange-      erbjuder civiltjänstgörare och att dessa står i sam-
21206: lisk-lutherska kyrkan i Finland eller ortodoxa          klang med de allmänna principer som gäller civil-
21207: kyrkosamfundet eller en kyrklig församling eller        tjänst. Oavsett vilket samfund det är frågan om
21208: ett kyrkligt samarbetsorgan. Om den evangelisk-         har man förhållit sig negativt tili arbetsuppgifter
21209: lutherska kyrkans verksamhet stadgas i enlighet         som omfattar spridande av en viss ideologi eller
21210: med 93 § Regeringsformen för Finland i kyrkola-         religion. Å andra sidan kan bl.a. religionssam-
21211: gen (1054/1993). Om ortodoxa kyrkosamfundets            fund anvisa civiltjänstepliktiga uppgifter som
21212: verksamhet föreskrivs i lagen om ortodoxa kyr-          enbart gäller socialt arbete e.d. och då skall man
21213: kosamfundet (52111969). Nämnda kyrkosam-                fåsta uppmärksamhet vid att dessa behandlas
21214: fund och församlingar som hör tili dem samt             jämlikt med andra samfund som bedriver mot-
21215: kommuner, kommunalförbund och statliga in-              svarande verksamhet. Utom arbetsuppgifterna
21216: rättningar kan på grund av sin privaträttsliga          har man fåst uppmärksamhet vid hur omfattan-
21217: eller rättsliga ställning, om arbetsministeriet god-    de och etablerad verksamheten är, att det finns
21218: känner deras ansökning verka som tjäl}stgörings-        avlönad personai samt vid samfundets förmåga
21219: ställen utan att förordningen ändras. Ovriga reli-      att sköta sina ekonomiska förpliktelser. Subjek-
21220: gionssamfund hör tili 4 punktens tillämpnings-          tiva kriterier skall inte användas som grund vid
21221: omräde och är således underställda samma pröv-          avgörande av ansökningar, varför till exempel
21222: ning som privaträttsliga sammanslutningar och           samfundets religiösa bakgrund, redan på grund
21223:  stiftelser.                                            av diskrimineringsförbudet, inte kan anses som
21224: 6                                          KK 1222/1997 vp
21225: 
21226: något självständigt, från andra kriterier oav-        fullgöras i tjänst hos den evangelisk-lutherska
21227: hängigt kriterium, när man överväger om sam-          kyrkan och ortodoxa kyrkosamfundet grundar
21228: fundets ansökan skall godkännas.                      sig igen på dessas lagstadgade ställning. Arbets-
21229:    1 civiltjänstförordningen nämns för närvaran-      ministeriet konstaterar att man i fortsättningen
21230: de inte ett enda religionssamfund. Å andra sidan      strävar efter allt större objektivitet och enhetlig-
21231: nämns där överhuvudtaget inte mer än 28 sam-          het när man behandlar religionssamfundens an-
21232: manslutningar eller stiftelser. Att civiltjänst kan   sökningar och bereder förordningsändringar.
21233: 
21234:      Helsingfors den 12 januari 1998
21235: 
21236:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
21237:                                              KK 1223/1997 vp
21238: 
21239: Kirjallinen kysymys 1223
21240: 
21241: 
21242: 
21243: 
21244:                                     Bjarne Kallis /skl: Vartiointitehtävissä työskentelevien henkilökoh-
21245:                                         taisen turvallisuuden parantamisesta
21246: 
21247: 
21248:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21249: 
21250:    Väkivaltarikokset ovat lisääntyneet ja raaistu-      suuruusluokkaa, joten sekään ei voi olla esteenä
21251: neet yhteiskunnassa. Murhat, tapot ja kuole-            niiden hankkimiselle. Vartijoiden turvallisuus on
21252: maan johtaneet pahoinpitelyt herättävät voima-          muutenkin uhattuna. Nykyisen lainsäädännön
21253: kasta pahoittelua kansalaisten keskuudessa. Sel-        mukaan vartijan täytyy kantaa voimankäyttövä-
21254: vää selvempää on, että ennalta ehkäisevä kasva-         lineet asunsa alla. Välineiden nopea esille saami-
21255: tustyö on tehokkain lääke tämän ikävän kehitys-         nen saattaa olla mahdotonta, jos välineet ovat
21256: suunnan muuttamiseksi. Tähän olisi syytä kiin-          piilossa asun alla. Tämä vaikeuttaa puolustautu-
21257: nittää vakavaa huomiota.                                mista äkillisissä tilanteissa.
21258:    Väkivaltaa tulee yhteiskunnassa kuitenkin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21259: esiintymään enemmän tai vähemmän, ja sen ai-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21260: heuttamia vahinkoja tulee pyrkiä minimoimaan.           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21261:    Vaarallista työtä tekeville on säädetty erään-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21262: laiset suojeluvälineet pakollisiksi. Vartiointityö
21263: kuuluu kiistatta vaarallisiin töihin, mutta mitään                   Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21264: suojeluvälineitä ei liene pakko siinä työssä käyt-                siin, jotta suojaliivien käyttäminen tulisi
21265: tää. Hiljattain eräs markettimyymälän vartija                     pakolliseksi vartiointitehtävissä työsken-
21266: puukotettiin kuoliaaksi. Vartijan henki olisi pe-                 televille, ja
21267: lastunut,jos hän olisi käyttänyt suojaliivejä. Jos-                  aikooko Hallitus muilla tavoin paran-
21268: takin syystä suojaliivejä ei ole säädetty vartijoille             taa edellä mainitussa työssä työskentele-
21269: pakollisiksi. Niiden hinta lienee 8 000 markan                    vien turvallisuutta?
21270: 
21271:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
21272:                                              Bjarne Kallis /skl
21273: 
21274: 
21275: 
21276: 
21277: 270136
21278: 2                                           KK 1223/1997 vp
21279: 
21280: 
21281: 
21282: 
21283:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21284: 
21285:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         luotiliivit. Niitäkin käytetään vain niissä tehtä-
21286: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          vissä, joissa on tarjolla vaara joutua aseellisen
21287: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        väkivallan kohteeksi. Sen sijaan liivejä ei käytetä
21288: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Bjarne            kuulustelutehtävissä.
21289: Kalliksen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             Henkilökohtaiset luotiliivit suojaavat tietty-
21290: n:o 1223:                                              jen asetyyppien luodeilta, mutta eivät sellaise-
21291:                                                        naan suojaa täysin teräaseelta. Teräaseen iskua
21292:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-        tai viiltoa vastaan suojaavia liivejä on joissakin
21293:         siin, jotta suojaliivien käyttäminen tulisi    Euroopan maissa käytössä. Ne ovat vielä jäyk-
21294:         pakolliseksi vartiointitehtävissä työsken-     kyydeltään ja painoltaan niin hankalia, ettei nii-
21295:         televille, ja                                  den pitäminen yllä koko työvuoron ajan ole mah-
21296:            aikooko Hallitus muilla tavoin paran-       dollista. Suojaliivien käyttö vartiointitehtävissä
21297:         taa edellä mainitussa työssä työskentele-      ja muissa sen kaltaisissa vaarallisissa tehtävissä
21298:         vien turvallisuutta?                           on ensisijaisesti ammattitaitokysymys, jota voi-
21299:                                                        daan edistää tehokkaalla koulutuksella ja työ-
21300:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           ympäristönja olosuhteidenjatkuvana seurannal-
21301: vasti seuraavaa:                                       la.
21302:                                                            Vartijalla on pakkokeinolainsäädännön pe-
21303:    Vartiointitehtävää suorittavien henkilöiden         rusteella oikeus ottaa kiinni verekseltä tai pake-
21304: työturvallisuudessa noudatetaan työturvalli-           nemasta tavattu rikoksentekijä, jos rikoksesta
21305: suuslain säännöksiä. Samoja säännöksiä sovelle-        saattaa seurata vankeutta tai rikos on lievä pa-
21306: taan myös poliisin sekä pelastustoimen tehtävis-       hoinpitely, näpistys, lievä kavallus, lievä luvaton
21307: sä. Edellä mainittuihin tehtäviin sisältyy riski       käyttö, lievä vahingonteko tai lievä petos. Kiin-
21308: joutua työssä tilanteeseen, jossa on tarjolla hen-     niotettu on viivytyksettä luovutettava poliisille.
21309: gen tai terveyden vaara. Työturvallisuuslaki sallii    Vartioimisliikelain perusteella vartijalla on oi-
21310: vaarallisten töiden teettämisen sillä edellytyksel-    keus edellytysten täyttyessä jopa voimakeinoin
21311: lä, että työstä, josta saattaa aiheutua erityistä      poistaa vartiointialueelta siellä luvatta oleskele-
21312: tapaturman tai sairastumisen vaaraa, saa suorit-       va henkilö. Edellä mainituissa tilanteissa vartija
21313: taa vain huolellinen ja siihen tehtävään pätevä        saattaa kohdata voimakastakin vastarintaa ja
21314: henkilö tai tällaisen henkilön välittömän valvon-      väkivaltaa.
21315: nan alaisena muu työntekijä. Työturvallisuus-              Vartijan työturvallisuuden kannalta suurim-
21316: säännöstö korostaa ensisijaisesti työmenetel-          pana lainsäädännöllisenä puutteena voidaan pi-
21317: mien ja työn suorittamiseen liittyvän koulutuk-        tää sitä, ettei vartijalla ole laissa säädettyä oikeut-
21318: sen, ammattitaidon ja kokemuksen merkitystä.           ta suorittaa kiinniottamalleen henkilölle turva-
21319:    Suojavälineiden osalta työturvallisuuslaki          tarkastusta. Ongelmalliseksi tilanteen tekee se,
21320: edellyttää, että työnantajan on annettava työnte-      että tällainen toimenpide on merkittävää julkisen
21321: kijän käyttöön tarkoituksenmukaisia suojaväli-         vallan käyttöä. Perustuslaki 2000 -komitean sekä
21322: neitä tapaturman tai sairastumisen vaaran torju-       perustuslakivaliokunnan viimeaikaisten kan-
21323: miseksi. Tästä huolimatta ei yksiselitteisesti ole     nanottojen mukaan julkista valtaa voitaisiin ra-
21324: mahdollista lain säännöksissä luetella tyhjentä-       joitetusti ja tarkoin säännellyissä tapauksissa an-
21325: västi tehtäviä tai työolosuhteita, joissa olisi käy-   taa myös muille kuin virkamiehille. Edellä ole-
21326: tettävä esimerkiksi suojaliivejä. Tehtävissä, jois-    viin kannanottoihin perustuen sisäasiainministe-
21327: sa kysymyksessä ei ole jatkuva hengen tai tervey-      riön asettaman turva-alatoimikunnan mietinnön
21328: den vaara, ratkaisu jää viime kädessä työnanta-        pohjalta vartioimisliikelainsäädäntö tullaan uu-
21329: jan ja työn tekijän yhteisen harkinnan varaan.         distamaan. Uudistuksen yhteydessä selvitetään,
21330: Esimerkkinä voidaan mainita poliisi. Poliisilla        onko vartijalle säädettävä tarkoin määritellyissä
21331: on käytössään henkilökohtaisina suojavälineinä         tilanteissa oikeus suorittaa turvallisuustarkastus
21332:                                           KK 1223/1997 vp                                            3
21333: 
21334: kiinniottamalleen henkilölle sekä mitä muita työ-   dukkaalla koulutuksella sekä suojavälineiden
21335: turvallisuutta parantavia toimenpiteitä tarvi-      taktisen käytön merkitystä korostavilla toimen-
21336: taan.                                               piteillä vartijoiden työturvallisuutta pyritään pa-
21337:    Edellä olevan perusteella lainsäädäntöön eh-     rantumaan.
21338: dotettavilla muutoksilla yhdessä riittävän Jaa-
21339: 
21340:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
21341: 
21342:                                                             Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
21343: 4                                           KK 1223/1997 vp
21344: 
21345: 
21346: 
21347: 
21348:                                          Tili Riksdagens Talman
21349: 
21350:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           na uppdrag där det föreligger fara för att polisen
21351: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            kan råka ut för väpnat våld. Under förhör an-
21352: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        vänds däremot inte västar.
21353: dagsman Bjarne Kallis undertecknade spörsmå1               Personliga skottsäkra västar skyddar mot ku-
21354: nr 1223:                                               Ior från vissa typer av vapen, men de skyddar inte
21355:                                                        i sig fullständigt mot eggvapen. I en del europeis-
21356:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för          ka Iänder används sådana västar som skyddar
21357:        att göra det ob1igatoriskt att använda          mot hugg eller snitt med eggvapen. De är tills
21358:        skyddsvästar för personer som utför be-         vidare så styva och tunga att det är omöjligt att
21359:        vakningsuppdrag, och                            hålla dem på under ett helt arbetsskift. Det är i
21360:           ämnar Regeringen förbättra säkerhe-          främsta hand fråga om yrkeskunskap när det
21361:        ten på något annat sätt för sådana som          gäller att bedöma användningen av skyddsvästar
21362:        arbetar med ovan nämnda uppdrag?                under bevakningsuppdrag och andra likartade
21363:                                                        farliga uppdrag, vilket kan främjas med effektiv
21364:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          utbildning och ständig uppföljning av arbetsmil-
21365: anföra följande:                                       jön och förhållandena.
21366:                                                            Väktare har med stöd av lagstiftningen om
21367:     I fråga om arbetssäkerheten för personer som       tvångsmedelsförfarande rätt att gripa personer
21368: utför bevakningsuppdrag iakttas bestämmelser-          som har begått brott ifall de anträffas på bar
21369: na i lagen om skydd i arbete. Samma bestämmel-         gärning eller på flyende fot, om fångelse kan följa
21370: ser tillämpas också på polisiära uppgifter och         på brottet eller om brottet är lindrig misshandel,
21371: uppgifter som hör tili räddningsväsendet. Då dy-       snatteri, lindrig förskingring, lindrigt olovligt
21372: lika uppgifter utförs finns det risk för att man kan   brukande, lindrig skadegörelse eller lindrigt be-
21373: råka i situationer där Iiv eller hälsa står på spel.   drägeri. Den gripne skall utan dröjsmål överläm-
21374: Enligt lagen om skydd i arbete får farliga upp-        nas tili polisen. Då villkoren har uppfyllts har en
21375: drag utföras under förutsättning att sådant arbe-      väktare med stöd av lagen om bevakningsföretag
21376: te som kan förorsaka särskild fara för olycksfall      rätt att även använda maktmedel för att avlägsna
21377: eller ohälsa endast får utföras av en omsorgsfull      personer som vistas på ett bevakningsområde
21378: och behörig person eller av någon annan arbets-        utan tillstånd. I ovan nämnda situationer kan
21379: tagare som står under direkt övervakning av en         väktaren möta starkt motstånd och våld.
21380: dylik person. I bestämmelserna om skydd i arbete           Med tanke på väktarnas arbetssäkerhet kan
21381: läggs huvudvikten vid arbetsmetoderna och vid          den största bristen i lagstiftningen anses vara att
21382: sådan utbildning, yrkeskunskap och erfarenhet          de inte har någon i lag angiven rätt att utföra
21383: som har betydelse för hur arbetet utförs.              säkerhetsvisitation på sådana personer som de
21384:     I fråga om skyddsutrustning förutsätts det i       har gripit. Situationen är problematisk eftersom
21385: Iagen om skydd i arbete att arbetsgivaren tillhan-     en dylik åtgärd innebär betydande utövande av
21386: dahåller arbetstagaren ändamålsenlig skyddsut-         offentlig makt. Enligt de uttalanden som Grund-
21387: rustning för att olycksfall eller ohälsa skall kunna   lag 2000-kommitten samt grundlagsutskottet har
21388: förebyggas. Det oaktat är det inte entydigt möj-       gett på senare tid kan offentlig makt ges i begrän-
21389: ligt att i lagen räkna upp samtliga uppgifter eller    sad mån och i noggrant bestämda fall även till
21390: arbetsförhållanden för vilka man t.ex. borde an-       andra än tjänstemän. På grundval av ovan nämn-
21391: vända skyddsvästar. I fråga om sådana uppgifter        da uttalanden kommer man att revidera lagstift-
21392: där det inte föreligger ständig fara för Iiv eller     ningen om bevakningsföretag utgående från be-
21393: hälsa avgörs saken i sista hand gemensamt av           tänkandet av den av inrikesministeriet tillsatta
21394: arbetsgivaren och den som utför arbetet. Polisen       kommissionen för säkerhetsfrågor. I samband
21395: kan nämnas som ett exempel. Polisen förfogar           med denna reform kommer man att utreda om
21396: över personlig skyddsutrustning i form av skott-       det är nödvändigt att i lag noggrant ange i vilka
21397: säkra västar. Men de används endast under såda-        situationer väktare skall ha rätt att utföra säker·
21398:                                           KK 1223/1997 vp                                           5
21399: 
21400: hetsvisitation på personer som de har gripit samt   av föreslagna lagändringar och en tillräckligt hög
21401: vilka andra åtgärder som är nödvändiga för att      nivå på deras utbildning samt med sådana åtgär-
21402: man skall kunna förbättra arbetssäkerheten.         der som betonar vikten av taktisk användning av
21403:    Med stöd av det som nämnts ovan är avsikten      skyddsutrustning.
21404: att förbättra väktarnas arbetssäkerhet med hjälp
21405: 
21406:      Helsingfors den 17 december 1997
21407: 
21408:                                                                 Inrikesminister Jan-Erik Enestam
21409:                                                KK 1224/1997 vp
21410: 
21411: Kirjallinen kysymys 1224
21412: 
21413: 
21414: 
21415:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r: Enontekiön lentoliikenteen turvaamises-
21416:                                           ta
21417: 
21418: 
21419:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
21420: 
21421:     Enontekiön lentokenttä on vuoden 1997 ajan            nen päätös tarkoittaa sitä, että myös Finnair
21422: ollut ympärivuotisessa reittiliikenteessä. Vuoro-        joutuu lopettamaan Enontekiö-lentonsa, koska
21423: tiheys on vaihdellut 2-5 viikkovuoron välillä            yhden tai kahden viikkovuoron ylläpitäminen
21424: ajankohdasta ja matkailusesongeista riippuen.             ilman mitään tukivuoroja katsotaan siellä hyö-
21425:     Liikennettä ovat hoitaneet Finnair pääasiassa         dyttömäksi.
21426: Saab-kalustolla ja Air Botnia Oy kevytreitti-                Yhteiskunta on tehnyt Enontekiön lentolii-
21427: liikennekalustolla siten, että vuorot ovat täyden-       kenteen perusedellytysten ja sen kehittämisen
21428: täneet toisiaan ja kevytreittivuorot ovat toimi-         eteen Enontekiön näkökulmasta katsoen erittäin
21429: neet Finnairin Helsinki - Rovaniemi-vuorojen             merkittäviä     satsauksia.   Työvoimahallinto,
21430: syöttöliikenteenä.                                       kauppa- ja teollisuusministeriö ja Ilmailulaitos
21431:     Liikenne on rakennettu Ilmailulaitoksen aset-        sekä Enontekiön kunta ovat eri muodoissa sijoit-
21432: taman syöttöliikennetyöryhmän mietinnössä                taneet siihen 60-70 miljoonaa markkaa. Kun
21433: esittämien periaatteiden ja aikataulutusten mu-          summaan lisätään alueen yrittäjien ja mm. Fin-
21434: kaisesti. Tarkoituksena on ollut, että liikennettä       nairin sijoitukset, nousee summa siitäkin. Nämä
21435: ko. järjestelyllä hoidettaisiin kolmen vuoden            sijoitukset ovat liikenneministeriön äkillisen lin-
21436: ajan, jonka jälkeen voitaisiin tehdä lopullinen          jamuutoksen seurauksena nyt jäämässä tyhjän
21437: arvio tilanteesta. Finnairin liikenne on hoidettu        pantiksija odottelemaan uusiaja parempia aiko-
21438: yhtiön omalla riskillä ja Air Botnian kevytreitti-       ja.
21439: liikenne on ollut liikenneministeriön rahoitta-              Tällä hetkellä, kun matkailun kehittämisen
21440: maa palveluostoa.                                        uudet kuviot ovat monilta kohdiltaan loksahta-
21441:     Kokemukset vuoden 1997 aikana toteutuneis-           massa kohdalleen ja jonkinlaista kehittymisen
21442: ta lennoista ovat olleet varsin myönteisiä ja roh-       valoa on näkyvissä, tulee yllätys aivan odotta-
21443: kaisevia. Liikennemäärien kasvu vuoteen 1996             mattomalta suunnalta. Alueen saavutettavuus,
21444: verrattuna on ollut huomattava ja Ilmailu-               jonka eteen on vuosikausia työskennelty ja jota
21445:  laitoksen ja Enontekiön lentokentän arvioiden           on määrätietoisesti tehty tunnetuksi, vaaranne-
21446: perusteella kasvuprosentti vuonna 1997 tulee             taan tehtyihin investointeihin verrattuna hyvin
21447:  olemaan 35-40 %.                                        vähäisen säästön saavuttamiseksi.
21448:     Alkuperäisenä tarkoituksena liikenneministe-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21449:  riöllä oli, että Lapin kevytreittiliikenne/syöttölii-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21450:  kenne olisi kilpailutettu kansainvälisellä tarjous-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21451:  kilpailulla Ilmailulaitoksen asettaman lentolii-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21452:  kenteen syöttöliikennetyöryhmän mietinnön
21453:  pohjalta.                                                          Pyrkiikö liikenneministeriö tietoisesti
21454:     Kuluvan syksyn aikana liikenneministeriössä                  estämään Enontekiön mahdollisuuksia
21455:  on kuitenkin perusteellisesti muutettu suhtautu-                kehittää matkailutoimintaa Iakkautta-
21456:  mista asiaan ja valtion ostopalveluliikenne lope-               malla valtion lentoliikenteen ostopalve-
21457:  tetaan saatujen tietojen mukaan jo maaliskuussa                 lut, ja jollei pyri,
21458:   1998. Ministeriön päätösvalmistelu tältä osin on                  onko liikenneministeriö valmis jatka-
21459:  tullut täytenä yllätyksenä niin Enontekiön kun-                 maan valtion ostopalveluliikennettä
21460:  nalle kuin Jlmailulaitokselle ja Finnairillekin.                Enontekiön lentokentälle vielä ainakin
21461:      Käytännössä liikenneministeriön yksipuoli-                  muutaman vuoden ajan?
21462: 
21463:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
21464: 
21465:                                          Esko-Juhani Tennilä /va-r
21466: 270136
21467: 2                                          KK 1224/1997 vp
21468: 
21469: 
21470: 
21471: 
21472:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21473: 
21474:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        edelleen asiakastulojen vähäisyys. Tämä on joh-
21475: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tanut siihen, että liikenneministeriön rahoitus-
21476: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       osuus liikenteen kustannuksista on tänä vuonna
21477: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         ollut noin 80% eli yli 600 mk/matkustaja. Keski-
21478: hani Tennilän näin kuuluvan kirjallisen kysy-         määräinen asiakastulo on ollut alle 190 mk/mat-
21479: myksen n:o 1224:                                      kustaja. Kevytreittilentoa kohti Enontekiöön
21480:                                                       saapuu keskimäärin seitsemän matkustajaa ja
21481:           Pyrkiikö liikenneministeriö tietoisesti     lähteviä matkustajia on keskimäärin myös seitse-
21482:        estämään Enontekiön mahdollisuuksia            män. Suuri osa lentomatkustajista on matkaili-
21483:        kehittää matkailutoimintaa Iakkautta-          joita.
21484:        malla valtion lentoliikenteen ostopalve-          Valtionostaman kevytreittiliikenteen matkus-
21485:        lut, ja jollei pyri,                           tajamäärä edustaa vuositasolla tänä vuonna alle
21486:           onko liikenneministeriö valmis jatka-       puolta Enontekiön lentoaseman lentomatkusta-
21487:        maan valtion ostopalveluliikennettä            jamäärästä. Kevytreittiyhteyden lisäksi Enonte-
21488:        Enontekiön lentokentälle vielä ainakin         kiön matkailua palvelevat Finnair Oy:n lentämät
21489:        muutaman vuoden ajan?                          sesonkiaikaiset lennot Enontekiöön. Finnair Oy
21490:                                                       lentää myös Kittilään, josta on liityntäyhteyksiä
21491:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          Enontekiöön. Lisäksi Pohjois-Suomen junalii-
21492: vasti seuraavaa:                                      kenteen jatkoyhteyksiä ajetaan linja-autoilla
21493:                                                       myös Enontekiön kuntaan.
21494:    Talouspoliittinen ministerivaliokunta sopi            Matkailuliikenteen kehittämisessä Enonte-
21495: 9.12.1997, että kevytreittiliikenteen valtion ra-     kiön kunnan rooli on matkailuyrittäjien, matka-
21496: hoitusta jatketaan vielä vuonna 1998. Liikenne-       toimistojen ja lento-, linja-auto- sekä junaliiken-
21497: ministeriön tarkoituksena on ostaa nykyisen           neoperaattoreiden ohella keskeinen. Liikenne-
21498: mallin mukaisesti kevytreittiliikennettä reitillä     ministeriön näkemys on, että suuntaamalla käy-
21499: Oulu- Rovaniemi- Enontekiö- Rovaniemi                 tettävissä olevia voimavaroja matkailuliikenteen
21500: - Oulu kahdesti viikossa ensi vuoden loppuun.         kysynnän kasvattamiseen siten, että Enontekiön
21501: Vuonna 1999 rahoitusta ei enää jatketa.               matkailua kehitetään ja markkinoidaan entistä
21502:     Liikenneministeriö on rahoittanut kevytreitti-    tehokkaammin, voidaan päästä taloudellisesti
21503: liikennettä vuodesta 1992 asti. Kun edellisen hal-    pysyviin ratkaisuihin, jotka turvaavat Enonte-
21504: lituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta        kiön matkailutoimintaa palvelevan joukkolii-
21505: 7.2.1992 käsitteli kevytreittiliikenteelle myönnet-   kenteen toimintaedellytykset. Enontekiön ta-
21506: tävää tukea, se totesi muun muassa seuraavaa:         pauksessa sesonkiaikainen Finnair Oy:n lentolii-
21507: "Tukea myönnetään vain 2-3 vuoden aikana              kenne ja vielä vuoden jatkuva kevytreittiliiken-
21508: siten, että toiminta voidaan tänä aikana saada        nepalvelujen osto antavat hyvät edellytykset ke-
21509: kannattavaksi."                                       hittämistoimenpiteille. Joukkoliikenteen kehit-
21510:    Vaikka Pohjois-Suomen kevytreittiliikenteen        tämishankkeisiin Enontekiön kunnalla on mah-
21511: vuoden 1997 matkustajamäärät ovat aiempia             dollisuus saada myös valtionapua.
21512: vuosia suuremmat, on liikenteen ongelmana
21513: 
21514:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
21515: 
21516:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
21517:                                            KK 1224/1997 vp                                               3
21518: 
21519: 
21520: 
21521: 
21522:                                         Tili Riksdagens Talman
21523: 
21524:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      varit de ringa inkomsterna från kunderna. Detta
21525: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        har lett tili att trafikministeriets finansieringsan-
21526: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-      del av trafikens utgifter i år har varit cirka 80 %,
21527: man Esko-Juhani Tennilä undertecknade spörs-          d.v.s. över 600 mk/passagerare. 1 medeltal har
21528: mål nr 1224:                                          inkomsten per passagerare varit under 190 mk. 1
21529:                                                       medeltal anländer sju passagerare tili Enontekis
21530:            Strävar trafikministeriet medvetet ef-     med lättlinjeflyg och passagerarna från Enonte-
21531:        ter att hindra Enontekis möjligheter att       kis är även de sju i medeltal. En stor del av
21532:        utveckla turismen genom att upphöra            flygpassagerarna är turister.
21533:        med den statliga upphandlingen av flyg-           Passagerarmängden inom den lättlinjefart
21534:        trafiktjänster, och om inte,                   som staten köper representerar på årsnivå i är
21535:            är trafikministeriet redo att fortsätta    under hälften av flygpassagerarmängden på
21536:        statens upphandling av trafiktjänster tili     Enontekis flygplats. Utöver lättlinjeförbindelser-
21537:        Enontekis flygplats åtminstone nägra är        na betjänas turismen i Enontekis av Finnair Ab:s
21538:        tili?                                          säsongflyg tili orten. Finnair Ab flyger även tili
21539:                                                       Kittilä, varifrån det finns anslutningsf6rbindel-
21540:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ser tili Enontekis. Därutöver har även järnvägs-
21541: anföra följande:                                      trafiken i norra Finland anslutningsförbindelser
21542:                                                       med bussar även tili Enontekis kommun.
21543:   Finanspolitiska      ministerutskottet      kom        Då det gäller utvecklandet av turismen spelar
21544: 9.12.1997 överens om att fortsätta den statliga       Enontekis kommun vid sidan av turismföreta-
21545: finansieringen av lättlinjetrafik ännu 1998. Tra-     garna, resebyråerna och flyg-, buss- samt tågtra-
21546: fikministeriets avsikt är att enligt den nuvarande    fikoperatörerna en central roll. Trafikministeriet
21547: modelien upphandla lättlinjetrafik på rutten Ule-     är av den åsikten att det genom styrning av be-
21548: åborg- Rovaniemi- Enontekis- Rovaniemi                fintliga resurser f6r att öka efterfrägan på turism-
21549: - Uleåborg tvä gänger i veckantili slutet av nästa    trafik genom att turismen i Enontekis utvecklas
21550: år. Finansieringen fortsätter inte längre 1999.       och marknadsförs allt effektivare, kan åstad-
21551:    Trafikministeriet har finansierat lättlinjefart    kommas ekonomiskt stabila lösningar som tryg-
21552: sedan 1992. Då den förra regeringens finanspoli-      gar verksamhetsförutsättningarna f6r koliektiv-
21553: tiska ministerutskott 7.2.1992 behandlade stödet      trafiken som betjänar turismverksamheten. 1
21554: för lättlinjefart, konstaterade det bland annat att   Enontekis fali ger Finnair Ab:s säsongflyg och
21555: stödet beviljas endast under 2-3 år i syfte att       upphandling av tjänster inom lättlinjefarten
21556: verksamheten under den tiden kan göras lönsam.        ännu nästa år goda förutsättningar för utveck-
21557:    Även om passagerarmängden för lättlinjefart i      lingsåtgärder. Det är möjligt för Enontekis kom-
21558: norra Finland 1997 har varit större än under          mun att få även statsstöd för utvecklandet av
21559: tidigare år, har trafikens problem fortfarande        koliektivtrafiken.
21560: 
21561:      Helsingforsden 19 december 1997
21562: 
21563:                                                                           Trafikminister Matti Aura
21564: 1
21565: 1
21566:  1
21567:  1
21568:   1
21569:   1
21570:    1
21571:    1
21572:     1
21573:     1
21574:      1
21575:      1
21576:       1
21577:       1
21578:        1
21579:        1
21580:         1
21581:         1
21582:          1
21583:          1
21584:           1
21585:                                           KK 1225/1997 vp
21586: 
21587: Kirjallinen kysymys 1225
21588: 
21589: 
21590: 
21591: 
21592:                                   Jaakko Laakso /vas: Korjausavustusten myöntämisestä asunto-
21593:                                      osakeyhtiöille
21594: 
21595: 
21596:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21597: 
21598:    Hallitus on hyväksynyt työllisyysohjelmas-       korjausavustuksiin tarkoitetut määrärahat vä-
21599: saan erityisen asunto-osakeyhtiöiden korjaus-       henevät lähes puoleen eli 250 miljoonaan mark-
21600: avustusjärjestelmän. Taloyhtiöt voivat saada        kaan.
21601: valtion avustusta kymmenen prosenttia talon             Korjausavustusjärjestelmän       lopettaminen
21602: kunnostamiseksi tehtävän remontin urakkahin-        siirtäisi huonokuntoisten talojen remontteja
21603: nasta. Talot voivat hakea avustusta myös kunto-     vuosilla. Suomessa tehdään vuosittain asuntore-
21604: arvioiden ja korjaussuunnitelmien tekoon.           montteja 30 000-40 000, vaikka Valtion teknil-
21605:    Nyt kuntien kautta myönnettävät avustukset       lisen tutkimuskeskuksen arvion mukaan 70 000
21606: uhkaavat loppua, koska avustusten suosio talo-      asuntoa vaatisi perusteellista kunnostusta.
21607: yhtiöiden keskuudessa on ylittänyt kaikki odo-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21608: tukset. Esimerkiksi Helsingissä avustuksia on       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21609: haettu 40 miljoonan markan edestä, mutta rahaa      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21610: on jäljellä vain kahdeksan miljoonaa markkaa.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21611: Muualla maassa taloyhtiöt ovat jättäneet avus-
21612: tushakemuksia yhteensä 160 miljoonan markan                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21613: edestä.                                                     ryhtyä, jotta asunto-osakeyhtiöiden kor-
21614:    Uusia hakemuksia tulee jatkuvasti, mutta Val-            jausavustusjärjestelmän rahoitus turva-
21615: tion asuntorahasto ei tiedä, haluaako valtio jat-           taan myös jatkossa?
21616: kaa avustusten jakoa tulevaisuudessa. Samalla
21617: 
21618:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
21619: 
21620:                                         Jaakko Laakso /vas
21621: 
21622: 
21623: 
21624: 
21625: 270136
21626: 2                                           KK 1225/1997 vp
21627: 
21628: 
21629: 
21630: 
21631:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
21632: 
21633:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         kokeiluluonteisesti laitosrakennusten käyttötar-
21634: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          koituksen muuttamiseen asumiskäyttöön sovel-
21635: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        tuvaksi. Eniten avustusvaroja on käytetty van-
21636: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko            husväestön ja vammaisten asuinrakennusten
21637: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           korjaamiseen sekä asunto-osakeyhtiöille myön-
21638: n:o 1225:                                              nettäviin avustuksiin. Vuonna 1996 myönnettiin
21639:                                                        vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaami-
21640:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         seen avustuksia 230 milj. markkaa ja asunto-
21641:        ryhtyä, jotta asunto-osakeyhtiöiden kor-        osakeyhtiöavustuksia 196 milj. markkaa.
21642:        jausavustusjärjestelmän rahoitus turva-            Valtioneuvosto on periaatepäätöksessään
21643:        taan myös jatkossa?                             19.10.1995 Suomen työllisyysohjelman edellyt-
21644:                                                        tämistä toimenpiteistä päättänyt, että korjaus-
21645:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           avustuksiin varataan määrärahoja lähtökohta-
21646: vasti seuraavaa:                                       na, että kaikki avustuskelpoiset hankkeet voi-
21647:                                                        daan rahoittaa. Määrärahoja onkin tarvittaessa
21648:    Asuntojen ja asuinrakennusten korjaustoi-           osoitettu lisää lisätalousarvioissa.
21649: mintaan on vuosittain varattu määrärahoja val-             Asunto-osakeyhtiöille myönnettävä avustus
21650: tion talousarviossa ja lisätalousarvioissa. Vuon-      on asuntopoliittisten tavoitteiden lisäksi ollut
21651: na 1995 tarkoitukseen varattiin 330 milj. mark-        tarkoitettu parantamaan rakennusalan heikkoa
21652: kaa, vuonna 1996 530 milj. markkaa ja vuonna           työllisyystilannetta. Työllisyyden parannuttua
21653:  1997 450 milj. markkaa. Vuonna 1998 on valtion        tulee harkittavaksi, missä laajuudessa asunto-
21654: talousarvioesityksessä ehdotettu, että korjaus-        osakeyhtiöavustuksia on tarkoituksenmukaista
21655: avustukset siirrettäisiin maksettavaksi valtion        vuonna 1998 myöntää. Avustukset ovat edelleen
21656: asuntorahaston varoista. Esityksen mukaan saa-         kuitenkin tarpeen erityisesti lähiöalueilla, jotta
21657: daan vuonna 1998 myöntää valtioneuvoston hy-           vuokratalojen lisäksi myös asunto-osakeyhtiö-
21658: väksymin perustein uusia avustuksia enintään           talot saataisiin asianmukaisesti korjattua. Kuten
21659: 250 milj. markkaa.                                     edellä jo mainittiin, korjausavustusten tarkem-
21660:    Talousarvioesityksessä ei ole otettu tarkem-        mat myöntämisperusteet määrää valtioneuvos-
21661: min kantaa siihen, mihin käyttötarkoituksiin           to. Päätös annetaan valtion talousarvion hyväk-
21662: avustukset myönnetään. Vuonna 1997 korjaus-            symisen jälkeen.
21663: avustuksia myönnettiin seuraaviin käyttötarkoi-            Budjetoinnissa tapahtuneen muutoksen vuok-
21664: tuksiin: asunto-osakeyhtiöille eräisiin korjaus-       si vuoden 1997 avustusten määrärahat eivät siir-
21665: toimenpiteisiin, vanhusväestön ja vammaisten           ry vuodelle 1998. Näin ollen budjettiteknisistä
21666: asuntojen korjaustoimintaan sosiaalisin perus-         syistä ei määrärahaan ole ollut tarkoituksenmu-
21667: tein, kuntoarvioitten laatimiseen, terveyshaitto-      kaista esittää lisäystä loppuvuodesta. Ennen
21668: jen poistamisen edellyttämiin korjaustoimenpi-         vuodenvaihdetta jätettyjen hakemusten, joihin
21669: teisiin, hissi en rakentamiseen ja liikuntaesteitten   käytettävissä oleva myöntämisvaltuus ei riitä,
21670: poistamiseen, tilojen käyttötarkoituksen muut-         yhteismäärä tullaan selvittämään, minkä jälkeen
21671: tamiseen palvelutilan toteuttamiseksi, nuorten         harkitaan tarpeelliset toimenpiteet.
21672: asuntojen omatoimiseen korjaustoimintaan sekä
21673: 
21674:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
21675: 
21676:                                                                           Ministeri Sinikka Mönkäre
21677:                                            KK 1225/1997 vp                                              3
21678: 
21679: 
21680: 
21681: 
21682:                                         Tili Riksdagens Talman
21683: 
21684:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       målet för inrättningar så att de lämpar sig för
21685: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        bostadsbruk. Mest understödsmedel har använts
21686: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      för reparation av bostäder för åldringar och han-
21687: man Jaakko Laakso undertecknade spörsmål nr           dikappade samt för understöd som beviljas bo-
21688: 1225:                                                 stadsaktiebolag. År 1996 beviljades 230 milj. mk
21689:                                                       i understöd för reparation av bostäder för åld-
21690:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        ringar och handikappade och 196 milj. mk i un-
21691:        ta för att finansieringen av systemet med      derstöd tili bostadsaktiebolag.
21692:        renoveringsunderstöd för bostadsaktie-            Statsrådet har i sitt principbeslut av den 19
21693:        bolag tryggas även i fortsättningen?           oktober 1995 i fråga om de åtgärder som förut-
21694:                                                       sätts i Finlands sysselsättningsprogram beslutat
21695:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         att anslag för reparationsunderstöd reserveras
21696: anföra följande:                                      med den utgångspunkten att alla projekt som är
21697:                                                       värda att understödas kan finansieras. Tilläggs-
21698:     För renovering av bostäder och bostadsbygg-       anslag har vid behov anvisats i tilläggsbudgeter.
21699: nader har årligen reserverats anslag i statsbudge-       Det understöd som beviljas bostadsaktiebolag
21700: ten och tilläggsbudgeten. År 1995 reserverades        har varit avsett inte bara för de bostadspolitiska
21701: för detta ändamål inalles 330 milj. mk, år 1996       målen utan också för att förbättra den svaga
21702: inalles 530 milj. mk och år 1997 inalles 450 milj.    sysselsättningen inom byggnadsbranschen. När
21703: mk. 1 budgetpropositionen för 1998 har föresla-       sysselsättningen har förbättrats bör det övervä-
21704: gits att renoveringsunderstöden överförs så att       gas i viiken omfattning det är ändamålsenligt att
21705: de betalas med medel ur statens bostadsfond.          bevilja bostadsaktiebolag understöd år 1998.
21706: Enligt propositionen får nya understöd beviljas       Understöden är emellertid fortfarande nödvän-
21707: till ett belopp av högst 250 milj. mk år 1998 på de   diga speciellt inom förortsområdena för att även
21708: grunder som statsrådet har godkänt.                   bostadsaktiebolagshusen utöver hyreshusen
21709:     1 budgetpropositionen har man inte tagit när-     skall kunna repareras på ett behörigt sätt. Såsom
21710: mare ställning till vilka användningsändamål un-      ovan redan nämndes fastställer statsrådet när-
21711: derstöden skall beviljas för. År 1997 beviljades      mare grunder för beviljandet av reparationsun-
21712: renoveringsunderstöd för följande användnings-        derstöd. Beslutet utfårdas efter det att statsbud-
21713: ändamål: för vissa renoveringsåtgärder i bo-          geten har godkänts.
21714: stadsaktiebolag, för reparation av bostäder för          Till följd av förändringar i budgeteringen
21715: åldringar och handikappade på sociala grunder,        överförs anslagen för understöd för 1997 inte till
21716: för bedömning av bostadsbyggnaders skick, för         år 1998. Således är det av budgettekniska skäl
21717: reparationer som är nödvändiga för att undanrö-       inte ändamålsenligt att föreslå ett tillägg i ansla-
21718: ja sanitära olägenheter, för installerande av his-    get i slutet av året. Det sammanlagda antalet
21719: sar och avlägsnande av rörelsehinder, för änd-        ansökningar som har inlämnats före årsskiftet
21720:  ring av lokaliteters användningsändamål för in-      och för vilka den till buds stående bevillningsfull-
21721:  rättande av servicelokaliteter, för reparations-     makten inte räcker till skall utredas, varefter nöd-
21722:  verksamhet på eget initiativ i bostäder för unga     vändiga åtgärder kommer att övervägas.
21723: samt för ändring på försök av användningsända-
21724: 
21725:      Helsingforsden 19 december 1997
21726: 
21727:                                                                           Minister Sinikka Mönkäre
21728:                                           KK 1226/1997 vp
21729: 
21730: Kirjallinen kysymys 1226
21731: 
21732: 
21733: 
21734: 
21735:                                   Jaakko Laakso /vas: Hyvinkään kaupunginteatterin lakkauttami-
21736:                                        sesta
21737: 
21738: 
21739:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21740: 
21741:    Hyvinkään teatterin toiminta on todennäköi-       tamana harrastajateatterina se on toiminut vuo-
21742: sesti päättymässä vuodenvaihteessa. Hyvinkään        desta 1936 lähtien.
21743: kaupunginvaltuusto on päättänyt puolittaa teat-         Pienistä resursseista huolimatta teatterin oh-
21744: terin ensi vuoden määrärahat. Näin määrärahat        jelmisto on ollut korkeatasoista ja toiminta aktii-
21745: riittävät vain kolmen vakituisen työntekijän irti-   vista. Lakkautusuhasta huolimatta Hyvinkään
21746: sanomisajan palkkoihin, mutta eivät toiminnan        teatterilla on vielä yksi ensi-ilta joulukuun alku-
21747: ylläpitämiseen koko vuoden ajan.                     puolella.
21748:    Teatteria ylläpitävän kannatusyhdistyksen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
21749: hallituksessa uskotaan, että teatterin toiminnas-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21750: sa joudutaan pitämään ainakin tauko, koska           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21751: kannatusyhdistys ei voi ottaa vastuuta henkilös-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21752: tön palkkauksesta, ellei varmaa tulonlähdettä
21753: ole.                                                           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
21754:     Hyvinkään teatteriin liittyy korvaamattomia             ryhtyä, jotta Hyvinkään teatterin toimin-
21755: kulttuuriarvoja, koska se on yksi Suomen van-               ta voidaan taloudellisesti turvata jatkos-
21756: himmista teattereista. Teatterin harrastajat pe-            sakin?
21757: rustivat sen jo vuonna 1901. Ammattilaisten joh-
21758: 
21759:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
21760: 
21761:                                          Jaakko Laakso /vas
21762: 
21763: 
21764: 
21765: 
21766: 270136
21767: 2                                          KK 1226/1997 vp
21768: 
21769: 
21770: 
21771: 
21772:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
21773: 
21774:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Esimerkiksi vuonna 1990 Uudenmaan läänin
21775: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         taidetoimikunta myönsi 440 000 markkaa tukea
21776: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       yhteensä 21 harrastajateatterille. Tästä summas-
21777: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jaakko           ta Hyvinkään teatterin kannatusyhdistys sai
21778: Laakson näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          75 000 mk. Vuonna 1997 toimikunta myönsi
21779: n:o 1226:                                             276 000 markkaa tukea yhteensä 14 teatterille.
21780:                                                       Tästä summasta Hyvinkään teatterin kannatus-
21781:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        yhdistys sai 30 000 mk. Samanlainen kehitys on
21782:        ryhtyä, jotta Hyvinkään teatterin toimin-      esim. Valkeakosken kaupunginteatterilla. Se sai
21783:        ta voidaan taloudellisesti turvata jatkos-     vuonna 1990 Hämeen läänin taidetoimikunnalta
21784:        sakin?                                         yhteensä 90 000 mk, viime vuonna se ei saanut
21785:                                                       tukea lainkaan ja tänä vuonna 25 000 mk. Paino-
21786:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           tus eri taiteiden alueella on muuttunut ja läänien
21787: taen seuraavaa:                                       taidetoimikuntien määrärahat ovat suhteellisen
21788:                                                       pieniä, ja lamavuosien saatossa taiteen perustoi-
21789:     Maamme eräissä kaupungeissa (mm. Hyvin-           mien rahoitus on pienentynyt.
21790: kää, Lohja, Valkeakoski, Uusikaupunki) toimii             Kun kaikkien suomalaisten ammattiteatterei-
21791: suurimmalta osalta kunnallisen tuen varassa ns.       den saama kunnanavustus puheteattereiden koh-
21792: puoliammatillisia teattereita, joilla on pitkät pe-   dalla oli myytyä lippua kohden vuonna 1996
21793: rinteet mm. entisinä työväen teattereina. Sijainti-   keskimäärin 78 mk ja valtionavustus 82 mk, oli-
21794: kuntansa väestöpohjan pienuus asettaa rajoituk-       vat vastaavat luvut Hyvinkään, Valkeakosken ja
21795: sia teatterin kehittymiselle ammatillisiksi teatte-   Uudenkaupungin teattereiden kohdalla keski-
21796: reiksi. Teattereilla on päätoimisena taiteellisena    määrin 70 markkaa ja 1,7 markkaa. Puoliamma-
21797: henkilökuntana yleensä vain teatterin johtaja.        tillisten teattereiden kotikunnat ovat siis huoleh-
21798: Johtajan lisäksi teattereilla voi sen sijaan olla     tineet verrattain hyvin ja vertailukelpoisin pa-
21799: myynti- ja teknistä henkilökuntaa samoin kuin         nostuksin teattereistaan siinä missä ammatillis-
21800: puvustonhoitaja. Ammatillisia vierailijoita, jot-     ten teattereiden kotikunnat.
21801: ka palkataan produktiokohtaisesti, ovat ohjaa-            Teatteri- ja orkesterilain (730/1993) mukaan
21802: jat, lavastajat ja muusikot. Sen sijaan näyttelijät   valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että
21803: ovat harrastajanäyttelijöitä. Näillä teattereilla     teatteri harjoittaa vakinaista ja ammatillista esi-
21804: on usein hyvin varustetut teatteri- ja toimitilat.    tystoimintaa. Ammatillisen toiminnan vaatimus
21805:    Näitä teattereita kutsutaan ammattijobtoisik-      on selkeä. Vuonna 1998 lain piirissä oleville 55
21806: si harrastajateattereiksi, mikä nimitys ei kuiten-    teatterille on valtion talousarviossa varattu yh-
21807: kaan, ainakaan kaikissa tapauksissa, anna oi-         teensä 163,7 milj. markkaa.
21808: keaa kuvaa kyseisten teattereiden toiminnan ta-           Opetusministeriö osoittaa vuosittain veik-
21809: voitteista, tasosta ja volyymistä. Toimintatavoil-    kaus- ja raha-arpajaisten voittovaroista harkin-
21810: taan nämä teatterit ovat ammattiteattereiden          nanvaraista avustusta ammatillisille teattereille
21811: lailla tyypillisiä repertuaariteattereita, joiden     ja tanssiteattereille ja -ryhmille. Jo usean vuoden
21812: katsojakunta on ammatillisten teattereiden kans-      ajan tämä määräraha on ollut suhteellisen pieni
21813: sa yhteinen, ja katsojia tulee linja-autoilla lähi-   1,3 milj. mk ja sitä on saanut n. 20 teatteria,
21814: maakunnasta ja kauempaakin.                           jolloin kunkin osaksi on tullut alle 100 000 mk.
21815:     1980-luvun loppuun asti nämä teatterit, kuten         On syytä harkita, miten puoliammatillisten
21816: muutkin harrastajateatterit, saivat harkinnanva-      teatterien asema ja valtiontuki tulisi järjestää
21817: raista tukea opetusministeriöltä veikkaus- ja         uudelleen. Puoliammatillisten teatterien, kuten
21818: raha-arpajaisten voittovaroista. Jako ja määrä-       Hyvinkään teatterin, merkitys kulttuurielämys-
21819: rahat siirrettiin vuosikymmenen vaihteessa suo-       ten tarjoajina on huomattava.
21820: ritettavaksi läänien taidetoimikuntiin, koska lää-        Tulevaisuudessa olisi varmaan mahdollista
21821: nien taidetoimikunnilla oli harrastajateattereista    nähdä puoliammatilliset teatterit oman perintei-
21822: paikallisesti läheisempi tuntemus.                    sen toimintansa ohella nuorien, työtä etsivien
21823:                                           KK 1226/1997 vp                                              3
21824: 
21825: ammatillisten ryhmien, kuten kiertävien lasten-          Ammatillisuus, joka on vaatimuksena teatte-
21826: teattereiden tai tanssiryhmien yhteistyökumppa-      ri- ja orkesterilain piiriin pääsemiseksi ja opetus-
21827: neina ja mahdollisina kotipaikkoina. Perinteik-      ministeriön harkinnanvaraisen tuen saamiseksi,
21828: käät vanhat teatterit, joilla on jo valmiina koh-    on jättänyt puoliammatilliset teatterit väliinpu-
21829: tuulliset tilat ja palkattua ammattiväkeä sekä       toajiksi. Niiden asema ei kohene ilman erityistoi-
21830: kunnallinen tuki ja vakaa katsojakunta, pitäisi      menpiteitä.
21831: voida pelastaa lopetusuhalta ja löytää niille myös
21832: uudenlaisia virikkeitä paikallisen taide-elämän
21833: rikastuttamiseksi.
21834:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
21835: 
21836:                                                                           Ministeri Claes Andersson
21837: 4                                            KK 1226/1997 vp
21838: 
21839: 
21840: 
21841: 
21842:                                           Tili Riksdagens Talman
21843: 
21844:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             lagt 21 amatörteatrar. Av denna summa fick
21845: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             ljyvinge teaters understödsförening 75 000 mk.
21846: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         Ar 1997 beviljade kommissionen 276 000 mk i
21847: dagsman Jaakko Laakso undertecknade spörs-              stöd tili sammanlagt 14 tea trar. Av denna summa
21848: mål nr 1226:                                            fick Hyvinge teaters understödsförening 30 000
21849:                                                         mk. En liknande utveckling har skett exempelvis
21850:            Vi1ka åtgärder tänker Regeringen vid-        vid Valkeakoski stadsteater. Den fick 1990 av
21851:         ta så att verksamheten vid Hyvinge teater       länskonstkommissionen i Tavastehus Iän sam-
21852:         är ekonomiskt tryggad även i framtiden?         manlagt 90 000 mk, ifjol fick den inget stöd alls
21853:                                                         och i år 25 000 mk. Prioriteringen inom olika
21854:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           konstområden har ändrats och länskonstkom-
21855: anföra följande:                                        missionernas anslag är relativt små, och i och
21856:                                                         med recessionsåren har finansieringen av de
21857:    Med hjälp av till största del en kommunalt stöd      konstnärliga basfunktionerna minskat.
21858: arbetar i vissa städer i vårt 1and (bl.a. Hyvinge,         Medan det korumunala bidrag som alla fin-
21859: Lojo, Valkeakoski, Nystad) s.k. halvprofessio-          ländska professionella teatrar får i fråga om tal-
21860: nella teatrar med långa traditioner, bl.a. som          teatrarna år 1996 i genomsnitt var 78 mk per såld
21861: forna arbetarteatrar. Befo1kningsunder1aget i de        biljett och statsunderstödet 82 mk, var motsva-
21862: kommuner där de finns sätter en gräns för att           rande siffror beträffande Hyvinge, Valkeakoski
21863: teatrarna skall utvecklas till professionella teat-     respektive Nystads teater i genomsnitt 70 mk och
21864: rar. Teatrarnas enda heltidssysselsatta konstnär-       1,7 mk. De halvprofessionella teatrarnas hem-
21865: liga personai är vanligen teaterns direktör. Utö-       kommuner har alltså relativt väl sett tili och på ett
21866: ver direktören kan teatrarna ha försä1jnings- och       jämförbart sätt prioriterat sina teatrar liksom
21867: teknisk personal1iksom en föreståndare for kos-         hemkommunerna för de professionella teatrar-
21868: tymate1jen. Regissörerna, scenograferna och             na.
21869: musikerna är yrkesmässiga gästspelare som av1ö-            Enligt teater- och orkesterlagen (730/1993)
21870: nas per produktion. Däremot är skådespe1arna            krävs det för att en teater skall få statsandel att
21871: amatörskådespelare. Dessa teatrar har ofta väl-         teatern uppträder regelbundet och yrkesmässigt.
21872: utrustade teaterlokaler och arbetsrum.                  Kravet på professionell verksamhet är tydligt och
21873:    Dessa teatrar kallas professionellt 1edda ama-       klart. Ar 1998 har det för de 55 teatrar som
21874: törteatrar, en benämning som emellertid inte,           omfattas av lagen reserverats sammanlagt 163,7
21875: åtminstone inte alltid, ger en riktig bild av syftet,   milj. mk i statsbudgeten.
21876: nivån och omfattningen i fråga om teatrarnas               Undervisningsministeriet anvisar år1igen av
21877: verksamhet. Till sitt verksamhetssätt är de på          tippnings- och penning1otterivinstmedlen under-
21878: samma sätt som de professionella teatrarna ty-          stöd enligt prövning till professionella teatrar och
21879: piska repertoarteatrar med en publik som är ge-         dansteatrar och dansgrupper. Redan i flera år har
21880: mensam med de professionella teatrarnas, och            detta anslag varit re1ativt 1itet, 1,3 milj mk, och
21881: det kommer åskådare med buss från närliggande           det har gått till ca 20 teatrar så respektive ande1
21882: landskommuner och även längre ifrån.                    har varit under 100 000 mk.
21883:    Fram tili slutet av 1980-talet fick dessa teatrar       Det finns anledning att överväga hur de halv-
21884: liksom andra amatörteatrar understöd enligt             professionella teatrarnas ställning och statsun-
21885: prövning från undervisningsministeriet av tipp-         derstöd borde omorganiseras. De halvprofessio-
21886: nings- och penninglotterivinstmedel. Vid decen-         nella teatrarnas, som Hyvinge teaters, betydelse
21887: nieskiftet övertog länskonstkommissionerna ut-          som tillhandahållare av kulturupplevelser är an-
21888: delningen och anslagen eftersom de har närmare          märkningsvärd.
21889: lokalkännedom om amatörteatrarna.                          l framtiden kunde det säkert vara möjligt att
21890:    T.ex. år 1990 beviljade länskonstkommissio-          betrakta de halvprofessionella teatrarna inte
21891: nen i Nylands Iän 440 000 mk i stöd till samman-        bara som utövare av sin egen traditionella verk-
21892:                                           KK 1226/1997 vp                                           5
21893: 
21894: samhet utan också som samarbetspartner och             Yrkesmässigheten, som är ett villkor för att
21895: eventuell hemvist för unga, arbetssökande pro-      kunna omfattas av teater- och orkesterlagen och
21896: fessionella grupper, såsom ambulerande barnte-      för att kunna få undervisningsministeriets under-
21897: atrar och dansgrupper. De traditionsrika gamla      stöd enligt prövning, har gjort att de halvprofes-
21898: teatrarna som redan fårdigt har skäliga Iokalite-   sionella teatrarna kommit i kläm. Deras ställning
21899: ter och avlönat yrkesfolk samt kommunalt un-        blir inte bättre utan särskilda åtgärder.
21900: derstöd och en stabil publik, borde kunna räddas
21901: från indragningshotet och också kunna ges nya
21902: impulser ägnade att berika det lokala konstlivet.
21903: 
21904:      Helsingforsden 22 december 1997
21905: 
21906:                                                                         Minister Claes Andersson
21907:                                           KK 1227/1997 vp
21908: 
21909: Kirjallinen kysymys 1227
21910: 
21911: 
21912: 
21913: 
21914:                                   Toimi Kankaanniemi /skl: Linja-autonja raskaan ajoneuvoyhdistel-
21915:                                      män ajo-oikeuden voimassaolosta
21916: 
21917: 
21918:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
21919: 
21920:    Tieliikennelain 72 §:n 3 momentin mukaan         jotka olisivat erittäin tarpeellisia aktiivi-iässä ole-
21921: linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän ajo-     ville suuren työttömyyden takia. Yhteiskunnan
21922: oikeus päättyy aina ajo-oikeuden haltijan täyt-     etu on saada työttömänä olevat työhön ja eläke-
21923: täessä 70 vuotta. Ajo-oikeuden haltija, jolle on    läiset elämään eläkkeensä varassa.
21924: myönnetty työkyvyttömyyseläke, voi myös säi-           Jos tieliikennelakia muutettaisiin siten, että
21925: lyttää linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistel-     linja-auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän ajo-
21926: män ajo-oikeuden 70-vuotiaaksi asti. Lääkärin-      oikeus säädettäisiin päättymään ajo-oikeuden
21927: lausunnon perusteella ajo-oikeus voidaan jättää     haltijan täyttäessä 65 vuotta tai silloin, kun työ-
21928: myöntämättä jo aiemmin.                             kyvyttömyyseläke on myönnetty, eläkeläisten
21929:    Vanhuus- tai työkyvyttömyyseläkkeellä ole-       käyttö loppuisi ja työpaikat tulisivat työttömien
21930: vat entiset linja-auton ammattikuljettajat ajavat   käyttöön ja liikenneturvallisuusongelma tältä
21931: melko usein mm. tilausajoja linja-autoilla. Vaik-   osin vähenisi.
21932: ka ajoluvan voimassa pysyminen edellyttää edus-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
21933: kunnan käsittelyssä olevan lainmuutosesityksen      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
21934: voimaantulon jälkeenkin määräaikaisia lääkä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
21935: rintarkastuksia, sisältyy 65-70-vuotiaiden ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
21936: työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorempien-
21937: kin usein pitkiin ajoihin normaalia suurempi on-               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
21938: nettomuusriski. Kun autossa voi olla jopa yli 50            siin tieliikennelain muuttamiseksi siten,
21939: matkustajaa, on kysymys vakava. Eräät linja-                että linja-auton ja raskaan ajoneuvoyh-
21940: autoyritykset käyttävät melko runsaastikin elä-             distelmän ajo-oikeus säädettäisiin aina
21941: keläiskuljettajia.                                          päättymään silloin, kun ajo-oikeuden
21942:    Eläkeläisten käyttäminen linja-auto- ja osin             haltija täyttää 65 vuotta tai tämä saa työ-
21943: myös raskaan liikenteen ajossa vie työpaikkoja,             kyvyttömyyseläkkeen?
21944: 
21945:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
21946: 
21947:                                      Toimi Kankaanniemi /skl
21948: 
21949: 
21950: 
21951: 
21952: 270136
21953: 2                                         KK 1227/1997 vp
21954: 
21955: 
21956: 
21957: 
21958:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
21959: 
21960:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       1972 luovuttiin ajokorttien jakamisesta yksityis-
21961: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja ammattiajokortteihin. Nykyisen käytännön
21962: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mukaan ajokortit oikeuttavat säädetyt edelly-
21963: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi           tykset täyttävän ajo-oikeuden haltijan kuljetta-
21964: Kankaanniemen näin kuuluvan kirjallisen kysy-        maan ajokortista ilmenevään luokkaan kuulu-
21965: myksen n:o 1227:                                     vaa ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää sekä yk-
21966:                                                      sityis- että ammattiajossa. Mikäli ajo-oikeuden
21967:           Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       haltija ei enää terveydentilansa puolesta täytä
21968:        siin tieliikennelain muuttamiseksi siten,     ajokorttiluvan saamisen edellytyksiä, hän menet-
21969:        että linja-auton ja raskaan ajoneuvoyh-       tää ajo-oikeutensa ja samalla oikeuden sekä yk-
21970:        distelmän ajo-oikeus säädettäisiin aina       sityiseen että ammattimaiseen ajoon.
21971:        päättymään silloin, kun ajo-oikeuden              Ajo-oikeuden voimassaolon kytkeminen ylei-
21972:        haltija täyttää 65 vuotta tai tämä saa työ-   seen eläkeikään tai muihin eläkejärjestelyihin ei
21973:        kyvyttömyyseläkkeen?                          olisi ongelmatonta, koska eläkeiät vaihtelevat ja
21974:                                                      samoin syyt eläkkeelle jäämiseen. Työkyvyttö-
21975:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         myyseläkkeelle jääminen ei kaikissa tapauksissa
21976: vasti seuraavaa:                                     merkitse ajokyvyn menetystä. Edellä sanottu
21977:                                                      koskee myös Suomea laajemmin Euroopan unio-
21978:    Tieliikennelain 72 §:n 1 momentin mukaan          nin aluetta. Nykyisen käytännön mukaan yhdes-
21979: ajo-oikeus on normaalisti voimassa siihen saak-      säjäsenvaltiossa myönnetty ajokortti on voimas-
21980: ka kunnes ajo-oikeuden haltija täyttää 70 vuotta.    sa myös muissajäsenvaltioissa jaETA-valtioissa.
21981: Mainitun pykälän 3 momentin mukaan linja-            Ajokortin voimassaolon rajoittaminen kysy-
21982: auton ja raskaan ajoneuvoyhdistelmän kuljetta-       myksessä tarkoitetun mukaisesti olisi vaikeasti
21983: jan ajo-oikeus päättyy kuitenkin aina ajo-oikeu-     toteutettavissa jo pelkästään jäsenvaltioiden vä-
21984: den haltijan täyttäessä 70 vuotta. Tämän iän saa-    lisen tiedonkulun puutteiden vuoksi. Mikäli työ-
21985: vuttamisen jälkeen voidaan ajo-oikeutta jatkaa       kyky on menetetty sellaisin terveydenisin syin,
21986: muiden kuin kuin 3 momentissa tarkoitettujen         että ajo-oikeuden luokkaa vastaavat terveysvaa-
21987: ajoneuvojen tai ajoneuvoyhdistelmien kuljetta-       timukset eivät enää täyty,johtaa tämä automaat-
21988: miseen oikeuttavana.                                 tisesti ajo-oikeuden menettämiseen. Luovuttaes-
21989:     Tieliikennelaissa ja ajokorttiasetuksessa sää-   sa yksityis- ja ammattiajokorteista vuoden 1972
21990: detään ajo-oikeuden saamisen edellytyksistä.         ajokorttilainsäädännön uudistuksen yhteydessä
21991: Lain 70 §:n 1 momentin mukaan voidaan ajo-           omaksuttiin periaate, että ajokortti on normaa-
21992: korttilupa ajo-oikeuden saamiseksi myöntää ha-       listi voimassa siihen saakka, kunnes sen haltija
21993: kijalle, joka täyttää säädetyt terveysvaatimukset    täyttää 70 vuotta. Ajo-oikeuden haltijan tervey-
21994: ja jota ei alkoholin tai muun huumaavan aineen       dentilan seuranta järjestettiin tuolloin samassa
21995: jatkuvan väärinkäytön vuoksi ole katsottava          laajuudessa kuin se oli aiemmin järjestetty ajo-
21996: kuljettajana liikenteelle vaaralliseksi.             kortin uudistamisen yhteydessä. Tieliikennela-
21997:    Terveydentilaa koskevien vaatimusten täytty-      kiin 19.12.1997 hyväksytyn muutoksen mukaan
21998: minen on edellytyksenä ajo-oikeudenjatkamisel-       raskaan ajoneuvon kuljettajan terveydentilan
21999: le ja voimassaololle. Ellei ajo-oikeuden haltija     seuranta säilyy edelleen viiden vuoden välein 45
22000: täytä enää terveydentilansa puolesta ajo-oikeu-      ikävuodesta alkaen. Edellä olevan johdosta lii-
22001: den saamisen edellytyksiä, merkitsee tämä ajo-       kenneministeriö ei pidä aiheellisena kytkeä ajo-
22002: oikeuden menettämistä.                               oikeuden voimassaoloaikaa yleiseen eläkeikään
22003:     Uudistettaessa ajokorttisäännöksiä vuonna        tai muihin eläkejärjestelyihin.
22004: 
22005:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
22006: 
22007:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
22008:                                            KK 1227/1997 vp                                             3
22009: 
22010: 
22011: 
22012: 
22013:                                         Tili Riksdagens Talman
22014: 
22015:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      fordon som hör tili den fordonsklass som fram-
22016: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        går av körbrtet såväl privat som i tjänsten. Ifali
22017: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      innehavaren av körrätt inte på grund av sitt häl-
22018: man Toimi Kankaanniemi undertecknade spörs-           sotillstånd uppfylier kraven för erhåliande av
22019: mål nr 1227:                                          körkortstillstånd, förlorar han sin körrätt och
22020:                                                       därmed även rätten att köra såväl privat som i
22021:           Ämnar Regeringen skrida tili åtgärder       tjänsten.
22022:        för att ändra vägtrafiklagen så att det            En koppling av den tid körkort är i kraft till
22023:        bestäms att körrätten för buss och tung        den alimänna pensionsåldern elier tili andra pen-
22024:        fordonskombination alitid upphör då            sionsarrangemang skulle inte vara problemfri
22025:        innehavaren av körrätten fylier 65 år elier    eftersom pensionsåldern varierar liksom även
22026:        får invaliditetspension?                       orsakerna tili pensionering. Invaliditetspensio-
22027:                                                       nering innebär inte i samtliga fali en förlust av
22028:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         körförmågan. Ovan sagda gäller förutom Fin-
22029: anföra följande:                                      land även en stor del av Europeiska unionens
22030:                                                       område. Enligt nuvarande praxis är ett körkort
22031:     Enligt 72 § 1 mom. vägtrafiklagen är körrätten    som beviljats i en medlemsstat även i kraft i
22032: normalt i kraft tili dess innehavaren fyller 70 år.   övriga medlemsstater och i EES-staterna. En be-
22033: Enligt nämnda paragrafs 3 mom. upphör dock            gränsning av tiden som körkort är i kraft på det
22034: körrätt som gäller buss eller tung fordonskombi-      sätt som spörsmålet avser skulle vara svårt att
22035: nation alitid när innehavaren fyller 70 år. Efter     förverkliga redan på grund av bristerna i infor-
22036: att ha uppnått denna ålder kan körrätt beviljas       mationen melian medlemsstaterna. Ifali arbets-
22037: för framförande av andra än i 3 mom. avsedda          förmågan förlorats på grund av hälsoskäl som
22038: fordon elier fordonskombinationer.                    innebär att hälsokraven inte längre uppfylis, Ie-
22039:     1 vägtrafiklagen och körkortsförordningen         der detta automatiskt tili att körrätten förloras.
22040: bestäms förutsättningarna för erhåliande av kör-      Då man 1972 avstod från privat- och yrkeskör-
22041: rätt. Enligt 70 § 1 mom. kan körkortstillstånd        kort i samband med en reform av körkortslag-
22042: beviljas en sökande som uppfyller genom förord-       stiftningen, började man tillämpa principen att
22043: ning stadgade krav som gäller hälsan och inte på      ett körkort normalt är i kraft till dess körkortets
22044: grund av fortgående missbruk av alkohoi elier         innehavare fyllt 70 år. Uppföljningen av kör-
22045: annat rusmedel skali anses vara farlig som förare     rättsinnehavarens hälsotillstånd organiserades
22046: i trafiken.                                           då att till sin omfattning motsvara den uppfölj-
22047:     Uppfyliandet av kraven beträffande hälsotill-     ning som tidigare organiserats i samband med
22048: ståndet är en förutsättning för att körtiliståndet    förnyande av körkort. Enligt en ändring i vägtra-
22049: skall kunna förnyas och vara i kraft. Ifali inneha-   fiklagen som godkändes den 19 december 1997
22050: varen av körtillstånd inte längre på grund av sitt    kvarstår även i fortsättningen en uppföljning av
22051: hälsotillstånd har förutsättningar att få körrätt,    hälsotillståndet beträffande tunga fordons förare
22052: innebär detta att han förlorar körrätten.             vart femte år fr.o.m. det att personeo fylit 45 år.
22053:     Då bestämmelserna om körkort förnyades            På grund av ovanstående anser trafikministeriet
22054: 1972 avstod man från en indelning av körkorten        det inte vara befogat att koppla den tid körkort är
22055: i privat- och yrkeskörkort. Enligt nuvarande          i kraft tili den alimänna pensionsåldern elier till
22056: praxis ger körkorten innehavare, som uppfylier        andra pensionsarrangemang.
22057: de stadgade förutsättningarna, rätt att framföra
22058: 
22059:      Helsingfors den 30 december 1997
22060: 
22061:                                                                           Trafikminister Matti Aura
22062:                                          KK 1228/1997 vp
22063: 
22064: Kirjallinen kysymys 1228
22065: 
22066: 
22067: 
22068: 
22069:                                  Kari Rajamäki /sd: Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan potilaan
22070:                                      puolison taloudellisen aseman turvaamisesta
22071: 
22072: 
22073:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22074: 
22075:    Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan poti-     neen omaisten taloudellista asemaa. Puolison
22076: laan hoitomaksut määräytyvät tulojen mukaan        aseman turvaamiseksi on hoitomaksuihin saata-
22077: niin, että häneltä voidaan veiottaa maksuna 80     va jonkin asteinen turvalauseke.
22078: prosenttia nettotuloista. Ongelma syntyy ta-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22079: pauksessa, jossa perheen pääasiallinen tulon-      jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
22080: saaja joutuu pitkäaikaishoitoon. Tällaisessa ta-   nioittavasti    valtioneuvoston     asianomaisen
22081: pauksessa kotiinjäänyt, pienempituloinen puoli-    jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22082: so voi joutua syvään taloudelliseen ahdinkoon.
22083: Pahimmassa tapauksessa hän voi jopa menettää                  Miten Hallitus aikoo parantaa pitkäai-
22084: asuntonsa. Pitkäaikaisen laitoshoidon hoito-               kaisessa laitoshoidossa olevan potilaan
22085: maksut eivät saa romuttaa laitoshoitoon joutu-             omaisten taloudellista turvaa?
22086: 
22087:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
22088: 
22089:                                         Kari Rajamäki /sd
22090: 
22091: 
22092: 
22093: 
22094: 270136
22095: 2                                           KK 1228/1997 vp
22096: 
22097: 
22098: 
22099: 
22100:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22101: 
22102:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         suus, toimeentuloedellytykset tai huollolliset nä-
22103: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          kökohdat huomioon ottaen siihen on syytä.
22104: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Mainitun säännöksen perusteella kunnat ja
22105: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-        kuntayhtymät ottavat maksua määrättäessä
22106: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          yleensä automaattisesti huomioon kotiin jäävän
22107: 1228:                                                  puolison tai perheen taloudellisen tilanteen ja
22108:                                                        alentavat maksua siten, että laitoshoidosta ai-
22109:            Miten Hallitus aikoo parantaa pitkäai-      heutuva taloudellinen rasitus ei ole perheen kan-
22110:         kaisessa laitoshoidossa olevan potilaan        nalta ylivoimainen. Sosiaali- ja terveysministe-
22111:         omaisten taloudellista turvaa?                 riön keväällä 1997 tekemän selvityksen mukaan
22112:                                                        maksujen alentamista oli viimeisen puolen vuo-
22113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           den aikana soveltanut 83 prosenttia kunnista.
22114: vasti seuraavaa:                                       Syynä maksujen alentamiseen olivat usein huol-
22115:                                                        lolliset syyt.
22116:     Kunnallisten sosiaali- ja terveyspalvelujen            On kuitenkin tilanteita, joissa maksua mää-
22117: maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuol-         räävä taho ei ole tietoinen niistä ongelmista, joita
22118: lon asiakasmaksuista annetun lain ja asetuksen         pääsäännön mukainen maksu aiheuttaisi. Tällai-
22119: perusteella. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa mak-       sissa tilanteissa asianomaisen henkilön itsensä tai
22120: su on kysymyksessä kuvatulla tavalla 80 prosent-       hänen omaistensa tulee olla yhteydessä maksun
22121: tia nettotuloista. Hoidossa olevalle jää siten käyt-   määränneeseen viranomaiseen, jotta tilanne voi-
22122: tövaraksi 20 prosenttia nettotuloista, kuitenkin       daan selvittää. Käsitykseni mukaan kuntien
22123: vähintään 450 markkaa kuukaudessa.                     viranomaiset ovat yleensä alentaneet maksua
22124:    Tilanteessa, jossa hoitoonjoutuva on suurem-        hoidettavan tai omaisten yhteydenoton jälkeen
22125: pituloinen, aiheuttaa hoitomaksu ymmärret-             silloin, kun siihen on perusteltua syytä. Jos mak-
22126: tävästi ison rasituksen perheen taloudelle. Aivan      sun alentamisesta ei päästä yhteiseen näkemyk-
22127: sama tilanne on myös silloin, kun omassa kodis-        seen, voi maksun suuruudesta tarvittaessa valit-
22128: saan asuvalla henkilöllä on paljon kustannuksia        taa lääninoikeuteen.
22129: sosiaali- ja terveyspalvelujen käytöstä. Tältä osin        Edellä olevan perusteella maksusäännökset
22130: pitkäaikainen laitoshoito ei ole poikkeus hoidon       antavat riittävät mahdollisuudet pitkäaikaisessa
22131: tarpeen aiheuttamiin kustannuksiin ja sen ai-          laitoshoidossa olevan henkilön omaisten talou-
22132: heuttamaan taloudelliseen rasitukseen.                 dellisen tilanteen huomioon ottamiseen. Maksu-
22133:    Siltä osin kuin perheen elatus on ollut riippu-     jen alentamista myös sovelletaan varsin laajasti.
22134: vaista hoitoon joutuneen tuloista, tulee tämä ot-      Käytännössä on kuitenkin tilanteita, joissa sään-
22135: taa huomioon maksun suuruutta määrättäessä.            nöksiä ei aina tunneta riittävän hyvin esimerkiksi
22136: Tätä koskeva säännös on sosiaali- ja terveyden-        henkilökunnan vaihtumisen vuoksi. Tämän
22137: huollon asiakasmaksuista annetun lain 11 §:ssä.        vuoksi asiaa on mahdollisuuksien mukaan pyrit-
22138: Lainkohdan mukaan sosiaali- ja terveydenhuol-          ty tuomaan esille erilaisissa koulutustilaisuuksis-
22139: lon palvelumaksu voidaan jättää perimättä tai          sa, tiedotteissa ja neuvonnassa, jota sosiaali- ja
22140: sitä voidaan alentaa, jos henkilön elatusvelvolli-     terveysministeriöstä on annettu.
22141: 
22142:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
22143: 
22144:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
22145:                                           KK 1228/1997 vp                                             3
22146: 
22147: 
22148: 
22149: 
22150:                                        Tili Riksdagens Talman
22151: 
22152:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      de av den betalningsskyldiges försörjningsplikt
22153: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       eller utkomstmöjligheten eller vårdsynpunkter.
22154: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-         Med stöd av den nämnda bestämmelsen beak-
22155: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmål nr          tar kommunerna vid bestämmandet av avgiftens
22156: 1228:                                                beloppi allmänhet automatiskt den ekonomiska
22157:                                                      situationen för den make eller maka som stannar
22158:          Hur ämnar Regeringen förbättra den          kvar i hemmet eller familjens ekonomiska situa-
22159:        ekonomiska tryggheten för anhöriga tili       tion på så sätt att den ekonomiska belastningen
22160:        patienter i långvarig anstaltsvård?           av anstaltsvården inte blir oöverkomlig för famil-
22161:                                                      jen. Enligt en utredning som social- och hälso-
22162:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        vårdsministeriet gjorde våren 1997 hade 83 % av
22163: anföra följande:                                     kommunerna tillämpat nedsatta avgifter under
22164:                                                      det senaste halvåret. De nedsatta avgifterna för-
22165:    A vgifterna för korumunala social- och hälso-     anleddes ofta av vårdmässiga skäl.
22166: vårdstjänster bestäms på basis av lagen och för-         I vissa fall är dock den instans som bestämmer
22167: ordningen om klientavgifter inom social- och         avgiften inte medveten om de problem som en
22168: hälsovården. För långvarig anstaltsvård kan av-      regelmässig avgift medför. 1 sådana situationer
22169: giften, så som beskrivs i spörsmålet, uppgå tili     måste personen själv eller hans anhöriga kontak-
22170: 80% av nettoinkomsterna. Den som får vård har        ta den myndighet som fastställt avgiften för att
22171: alltså 20% av nettoinkomsterna kvar tili sitt för-   situationen skall kunna utredas. Så vitt jag för-
22172: fogande, dock minst 450 mk i månaden.                står har de korumunala myndigheterna i allmän-
22173:     1 en situation där den som får vård har högre    het sänkt avgiften efter att den som får vård eller
22174: inkomster är det helt förståeligt att vårdavgiften   de anhöriga har tagit kontakt, förutsatt att det
22175: innebär en stor belastning för familjens ekonomi.    funnits motiverad anledning tili detta. Om man
22176: Samma situation föreligger när en person som         inte kan enas om en nedsättning av avgiften, kan
22177: bor i sitt eget hem har stora utgifter på grund av   avgiftens belopp överklagas hos länsrätten.
22178: att han använder social- och hälsovårdstjänster.         Enligt vad som anförts ovan ger bestämmel-
22179: Tili denna del utgör långvarig anstaltsvård inget    serna om avgifterna tillräckliga möjligheter att
22180: undantag i fråga om de kostnader och den ekono-      beakta den ekonomiska situationen för anhöriga
22181: miska belastning som behovet av vård medför.         tili en patient i långvarig anstaltsvård. Nedsätt-
22182:     Tili den del uppehället för familjen har varit   ning av avgifterna tillämpas också tämligen all-
22183: beroende av de inkomster som den som får vård        mänt. 1 praktiken förekommer dock situationer
22184: har haft skall det här beaktas när avgiftens be-     där man inte känner tili bestämmelserna tillräck-
22185: Iopp bestäms. En bestämmelse om detta ingår i        ligt väl, t.ex. på grund av personalombyten. 1
22186:  II § lagen om klientavgifter inom social- och       mån av möjlighet har man därför försökt ta upp
22187: hälsovården. Enligt lagrummet kan en avgift för      frågan på olika kurser, i meddelanden och i den
22188: social- och hälsovårdsservice efterskänkas eller     rådgivning som social- och hälsovårdsministeriet
22189: nedsättas, om det finns skäl därtill med beaktan-    har gett.
22190: 
22191:      Helsingfors den 17 december 1997
22192: 
22193:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
22194:                                            KK 1229/1997 vp
22195: 
22196: Kirjallinen kysymys 1229
22197: 
22198: 
22199: 
22200: 
22201:                                    Markku Pohjola /sd ym.: Rasismin vastaisen asennekasvatuksen
22202:                                        lisäämisestä kouluopetuksessa
22203: 
22204: 
22205:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22206: 
22207:     Sekä Euroopan neuvosto että Euroopan unio-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22208: ni ovat hiljattain pitäneet laajat rasismin vastai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22209: set Euroopan laajuiset kampanjat. Suomen halli-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22210: tus on omalta osaltaan sitoutunut niihin.             jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22211:     Edellä mainituista kampanjoista huolimatta
22212: Turun yliopiston suorittaman tutkimuksen mu-                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22213: kaanjoka viidennen suomalaisen yläasteen oppi-               ryhtyä rasismin vastaisen asennekasva-
22214: laan mielestä rasismi ja rotuviha on isänmaallis-            tuksen ja opetuksen tason nostamiseksi
22215: ta.                                                          sekä asianmukaisen tiedon lisäämiseksi
22216:     Mitä nuoriso tänään, sitä kansakunta huo-                monikulttuurisista yhteiskunnista?
22217: menna. Tutkimuksessa ilmenneet asenteet anta-
22218: vat aihetta syvään huoleen. Myös opetuksen laa-
22219: tu huolestuttaa.
22220:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
22221: 
22222:                      Markku Pohjola /sd                        Arja Ojala /sd
22223: 
22224: 
22225: 
22226: 
22227: 270136
22228: 2                                          KK 1229/1997 vp
22229: 
22230: 
22231: 
22232: 
22233:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22234: 
22235:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        misten välistä tasa-arvoa sukupuolesta, rodusta,
22236: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         terveydentilasta tai varallisuudesta riippumatta
22237: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       korostetaan koulun arvoperustassa. A voimuu-
22238: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markku           den koulutovereiden kulttuuritaustoja, katso-
22239: Pohjolan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          muksia ja kieliä kohtaan sekä kiinnostuksen eri
22240: myksen n:o 1229:                                      kulttuureihin todetaan luovan edellytyksiä nuor-
22241:                                                       ten väliselle vuorovaikutukselle. Tähän koululla
22242:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        on hyvät mahdollisuudet, koska kouluihin tulee
22243:        ryhtyä rasismin vastaisen asennekasva-         yhä enemmän kieli- ja kulttuuritaustaltaan erilai-
22244:        tuksen ja opetuksen tason nostamiseksi         sia oppilaita, jotka muuttavat koulua entistä
22245:        sekä asianmukaisen tiedon lisäämiseksi         monikulttuurisemmaksi. Peruskoulun osalta
22246:        monikulttuurisista yhteiskunnista?             mainitaan, että vähemmistöihin kuuluvilla lap-
22247:                                                       silla on oikeus kasvaa sekä oman kulttuuriyhtei-
22248:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sönsä että suomalaisen yhteiskunnan aktiivisiksi
22249: vasti seuraavaa:                                      jäseniksi.
22250:                                                           Yleisten opetussuunnitelmallisten lähtökoh-
22251:     Suvaitsevaisuuden lisääminen ja rasismin eh-      tien ohella useiden aineiden ainekohtaisiin ope-
22252: käisy ovat Suomessa keskeisiä kasvatustavoittei-      tussuunnitelman perusteisiin on kirjattu tavoit-
22253: ta, jotka säätelevät kaikkea opetustoimintaa.         teitaja sisältöjä,joilla edistetään suvaitsevaisuut-
22254: Euroopan rasismin vastaisena vuonna 1997 Ope-         ta ja kasvatetaan oppilaita tuntemaan vieraita
22255: tushallitus on tiedotuskampanjalla pyrkinyt te-       kansoja, maita ja kulttuureita sekä hyväksymään
22256: hostamaan tavoitteiden toteuttamista. Lisäksi         erilaisuutta. Tällaisia määräyksiä sisältyy perus-
22257: on teemavuonna toteutettu toimenpideohjel-            koulun osalta lähes kaikkien aineiden ja lukioi-
22258: maa, johon on sisällytetty ne opetusta koskevat       den osalta muun muassa kielten, maantiedon,
22259: velvoitteet, jotka on kirjattu valtioneuvoston pe-    uskonnon, elämänkatsomustiedon, psykologi-
22260: riaatepäätökseen toimenpiteistä suvaitsevaisuu-       an, historian ja yhteiskuntaopin sekä musiikin
22261: den lisäämiseksi ja rasismin ehkäisemiseksi. Tee-     ainekohtaisiin opetussuunnitelman perusteisiin.
22262: mavuoden toiminta on kohdistunut kaikkiin op-             Opetushallitus on otannalla käynyt läpi luki-
22263: pilaitoksiin ja sillä on pyritty aikaansaamaan pit-   oiden opetussuunnitelmia. Selvityksen perusteel-
22264: käjänteistä useille vuosille ulottuvaa rasismia eh-   la koulujen opetussuunnitelmissa on yleensä
22265: käisevää toimintaa. Erityisesti on pyritty lisää-     otettu hyvin huomioon suvaitsevaisuutta, ihmis-
22266: mään rasismia koskevaa tietoisuutta ja kannus-        ten erilaisuutta, ihmisarvon kunnioittamista, lä-
22267: tamaan toimintaa niissä oppilaitoksissa, joissa ei    himmäisten huomioon ottamista ja kansainvälis-
22268: vielä korostetusti pyritä auttamaan opiskelijoita     tymistä koskevat asiat. Lisäksi oppilaiden kan-
22269: kohtaamaan muita kulttuureja avoimin mielin ja        sainväliset yhteydet tukevat suvaitsevaisuuskas-
22270: suhtautumaan erilaisuuteen myönteisellä taval-        vatusta. Rasismia tukevaa ainesta opetussuunni-
22271: la.                                                   telmissa ei ole.
22272:     Kasvattaminen suvaitsevaisuuteen, erilaisuu-          Toisen asteen ammatillisen koulutuksen ope-
22273: den hyväksymiseen, ihmisarvon kunnioittami-           tussuunnitelmien perusteet korostavat samoin
22274: seen ja tasa-arvoon on otettu monissa kohdissa        kansainvälisyyskasvatuksen merkitystä ja su-
22275: huomioon peruskoulun ja lukion vuonna 1994            vaitsevaisuuden lisääntymistä. Ammatillisen
22276: uudistetuissa opetussuunnitelman perusteissa.         koulutuksen nyt uudistettavissa perusteissa tul-
22277: Perusteissa todetaan muun muassa, että toimin-        laan nykyistä enemmän korostamaan suvaitse-
22278: taympäristöjen yleinen kansainvälistyminen ja         vaisuutta, rasismin ehkäisyä ja kulttuurien koh-
22279: Suomen monikulttuuristuminen edellyttävät pe-         taamista sekä ihmisoikeuksia.
22280: ruskoululta ja lukiolta uusia sisällöllisiä paino-        Asennekasvatuksessa tarvitaan paljon kes-
22281: tuksia, kielten opiskelun monipuolistamista sekä      kustelua nuorten kanssa. Kouluja ja opettajia
22282: kansainvälisyyskasvatuksen tehostamista. Ih-          tukemaan opetus- ja kasvatustyössä on tarkoi-
22283:                                         KK 1229/1997 vp                                         3
22284: 
22285: tuksena tuottaa Euroopan rasismin vastaisen          Edellä olevan huomioon ottaen opetusminis-
22286: teemavuoden projekteista ja muiden koulujen       teriö pitää rasismin vastaisen toiminnan ja su-
22287: käytännöistä julkaisu hyvistä esimerkeistä.       vaitsevaisuuden kehitystä oppilaitoksissamme
22288:    Opetushenkilöstön täydennyskoulutus kan-       hyvänä. Monikulttuuristuvassa maassamme ih-
22289: sainvälistymisen ja suvaitsevaisuuden edistämi-   misoikeusopetus ja -kasvatus saa vastaisuudessa
22290: seksi on valtion kuluvan vuoden talousarviossa    entistä merkittävämmän sijan oppilaitoksissam-
22291: ja ensi vuoden talousarvioesityksessä opetusmi-   me.
22292: nisteriön painopistealueena (29.69.22). Opetus-
22293: ministeriö korostaa kansainvälisyyskasvatuksen
22294: merkitystä myös opettajien peruskoulutuksessa.
22295: 
22296:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
22297: 
22298:                                                           Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
22299: 4                                             KK 1229/1997 vp
22300: 
22301: 
22302: 
22303: 
22304:                                           Tili Riksdagens Talman
22305: 
22306:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              grund. Öppenhet i fråga om skolkamraternas
22307: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              kulturella bakgrund, åskådning och språk samt
22308: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          intresse för olika kulturer konstateras skapa för-
22309: dagsman Markku Pohjola m.fl. undertecknade               utsättningar för interaktion mellan de unga. Tili
22310: spörsmål nr 1229:                                        detta har skolan goda möjligheter eftersom sko-
22311:                                                          lorna tar emot allt fler elever med annorlunda
22312:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          språk- och kulturbakgrund. Dessa elever ökar
22313:         ta för att höja nivån på attitydfostran och      den kulturella variationen i skolan. För grund-
22314:         undervisning mot rasism samt för att öka         skolans del nämns att även barn som hör tili en
22315:         den relevanta kunskapen om mångkultu-            minoritet har rätt att växa upp tili aktiva med-
22316:         rella samhällen?                                 lemmar både isin egen kulturgemenskap och i det
22317:                                                          finländska samhället.
22318:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt                Inte bara i de allmänna utgångspunkterna för
22319: anföra följande:                                         läroplanerna utan även i de ämnesvisa läroplans-
22320:                                                          grunderna för många ämnen har det skrivits in
22321:     Ökad tolerans och förebyggande av rasism är i        mål och innehåll med vilka toleransen främjas
22322: Finland centrala fostringsmål som styr all under-        och eleverna fostras tili att känna främmande
22323: visningsverksamhet. Under Europaåret mot ra-             folk, Iänder och kulturer samt acceptera olikhet.
22324: sim 1997 har utbildningsstyrelsen genom en in-           Sådana bestämmelser ingår för grundskolans del
22325: formationskampanj strävat efter att effektivera          i de ämnesvisa grunderna för läroplanerna i näs-
22326: uppnåendet av målen. Dessutom har det under              tan alla ämnen och för gymnasiernas del bl.a. i
22327: temaåret genomförts ett handlingsprogram som             språk, geografi, religion, livsåskådningskun-
22328: omfattar de förpliktelser som gäller undervis-           skap, psykologi, historia och samhällslära samt
22329: ningen som skrivits in i statsrådets principbeslut       musik.
22330: om åtgärder för ökad tolerans och förebyggande               Utbildningsstyrelsen har med hjälp av ett ur-
22331: av rasim. Verksamheten under temaåret har rik-           val gått igenom gymnasiernas läroplaner. Enligt
22332: tat sig tili alla läroanstalter och man har med den      utredningen har frågor som rör tolerans, männis-
22333: velat få tili stånd ett långsiktigt arbete mot rasism    kors olikhet, respekt för männniskovärdet, tan-
22334: som sträcker sig över flera år. I synnerhet har          ken på nästan och internationalisering vanligen
22335: man velat öka kännedomen om rasism och un-               blivit väl uppmärksammade i skolornas läropla-
22336: derstöda verksamheten i de läroanstalter som             ner. Dessutom stöder elevernas internationella
22337: ännu inte i någon större utsträckning strävar            kontakter fostran tili tolerans. Stoff som stöder
22338: efter att hjälpa de studerande att möta andra            rasism finns inte i läroplanerna.
22339: kulturer med öppet sinne och att förhålla sig tili           Läroplansgrunderna för utbildningen på an-
22340: olikhet på ett positivt sätt.                            dra stadiet understryker likaså ökad tolerans och
22341:     Fostran tili tolerans, tili att acceptera olikhet,   vikten av fostran tili internationalism. I läro-
22342: tili respekt för människovärdet och tili jämlikhet       plansgrunderna för den yrkesinriktade utbild-
22343: har uppmärksammats på många ställen i de nya             ningen, vilka nu håller på att revideras, kommer
22344: läroplansgrunderna för grundskolan och gymna-            man ytterligare att framhäva tolerans, förebyg-
22345: siet från 1994. I läroplansgrunderna konstateras         gande av rasism, kulturmöten samt mänskliga
22346: bl.a. att grundskolan och gymnasiet tili följd av        rättigheter.
22347: att omvärlden blir allmänt internationaliserad               Vid attitydfostran behövs mycket diskussion
22348: och Finland alltmer mångkulturellt måste kunna           med de unga. Avsikten är att tili stöd för skolorna
22349: sörja för nya innehållsmässiga prioriteringar,           och lärarna i deras undervisnings- och fostrings-
22350: mångsidigare språkstudier och effektivare fost-          arbete producera en bok med goda exempel häm-
22351: ran tili internationalism. Jämlikheten mellan            tade ur projekt i samband med det europeiska
22352: människor oberoende av kön, ras, hälsotilistånd          temaåret mot rasism och ur skolornas egen prax-
22353: eller förmögenhet understryks i skolans värde-           is.
22354:                                           KK 1229/1997 vp                                             5
22355: 
22356:    Fortbildning av undervisningspersonalen i            Med beaktande av det ovanstående anser un-
22357: syfte att främja internationalism och tolerans är    dervisningsministeriet att arbetet mot rasism och
22358: ett a v undervisningsministeriets prioriterade om-   utvecklingen mot ökad tolerans är god i våra
22359: råden i årets statsbudget och i nästa års budget-    läroanstalter. Då landet blir mer mångkulturellt
22360: förslag (29.69.22). Undervisningsministeriet be-     kommer undervisningen och fostran i mänskliga
22361: tonar betydelsen av fostran tili internationalism    rättigheter i framtiden att inta en än mer betydel-
22362: också i grundutbildningen av lärare.                 sefull plats i våra läroanstalter.
22363: 
22364:      Helsingforsden 5 januari 1998
22365: 
22366:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
22367:                     1
22368: 
22369: 
22370: 
22371: 
22372:                 1
22373: 
22374:                 1
22375: 
22376: 
22377: 
22378: 
22379:             1
22380: 
22381: 
22382:             1
22383: 
22384: 
22385: 
22386: 
22387:         1
22388: 
22389:         1
22390: 
22391: 
22392: 
22393: 
22394:     1
22395: 
22396:     1
22397: 
22398: 
22399: 
22400: 
22401: 1
22402: 
22403: 1
22404:                                             KK 1230/1997 vp
22405: 
22406: Kirjallinen kysymys 1230
22407: 
22408: 
22409: 
22410: 
22411:                                     Matti Väistö /kesk: Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläke-etuuk-
22412:                                        sien parantamisesta
22413: 
22414: 
22415:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22416: 
22417:    Vuonna 1992 aloitetun valtion eläkelainsää-         toksen erikoisupseerien tarve toiminnan muut-
22418: dännön uudistuksissa rajavartiolaitoksen henki-        tuessa entistä teknistyneemmäksi. Vaativiin teh-
22419: löstön eläke-etuihin on jäänyt useita korjausta        täviin soveltuvia rajavartijoita olisi oltava mah-
22420: edellyttäviä ongelmia. Todettakoon yleisesti,          dollisuus nimetä erikoisupseereiksi, jotta heille
22421: että monilta osin rajavartiolaitoksen virkamies-       voitaisiin maksaa myös erityistehtävien edellyt-
22422: ten eläke-etuudet ovat puolustusvoimien vastaa-        tämää nykyistä korkeampaa palkkaa. Tämäkin
22423: via etuuksia huonommat.                                edellyttäisi tarvittavan muutoksen tekemistä val-
22424:    Eräänä ajankohtaisena kysymyksenä on                tion eläkelakiin.
22425: noussut esiin niiden rajavartijoiden tilanne, joille      Rajavartiolaitoksen henkilöstön eläkeongel-
22426: ei uudistetussa järjestelmässä ehdi karttua riittä-    mien korjaamiseksi tarvittaisiin edellä olevan pe-
22427: västi palvelusaikaa. Näin ollen eläkkeen määrä         rusteella tarkennuksia ainakin valtion eläkela-
22428: jää alhaiseksi. Rajavartijat odottavat tähän ri-       kiin. Korjausesitysten tekeminen kävisi parhai-
22429: peää korjausta, jotta eläkkeellä voisi myös per-       ten päinsä virkamiesvalmisteluna yhteistyössä
22430: heellinen taloudellisesti selviytyä ilman uusiin       eri osapuolten kanssa.
22431: työtehtäviin hakeutumista.                                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22432:    Rajavartiolaitoksen kannalta ongelmalliseksi        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22433: on muodostumassa myös lentäjien eläkeikä suh-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22434: teessa puolustusvoimiin. Lentäjien eroamis- ja         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22435: eläkeikä on puolustusvoimissa 10 vuotta alhai-
22436: sempi kuin rajavartiolaitoksessa ja eläkeaika                    Tietääkö Hallitus rajavartijoiden ja
22437: karttuu puolitoistakertaisena. Tässä tilanteessa              rajavartiolaitoksen muun henkilöstön
22438: rajavartiolaitos ei voi mitenkään kilpailla lentä-            eläkeongelmista, ja
22439: jistä puolustusvoimien kanssa, kun palkkausta-                   mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-
22440: sot on kuitenkin säilytettävä suunnilleen samoi-              litus aikoo ryhtyä näiden ongelmien kor-
22441: na.                                                           jaamiseksi?
22442:    Pulmaksi on muodostunut myös rajavartiolai-
22443: 
22444:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
22445: 
22446:                                            Matti Väistö /kesk
22447: 
22448: 
22449: 
22450: 
22451: 270136
22452: 2                                           KK 1230/1997 vp
22453: 
22454: 
22455: 
22456: 
22457:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22458: 
22459:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         lopussa oli rajavartijana palveltua aikaa vähin-
22460: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tään 16 vuotta, jäivät kokonaan vanhojen sään-
22461: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nösten piiriin.
22462: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti                 Juuri syntyneen tulopoliittisen kokonaisrat-
22463: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           kaisun yhteydessä rajavartiolaitoksen tarkenta-
22464: n:o 1230:                                              vien virkaehtosopimusneuvottelujen yhteydessä
22465:                                                        rajavartiolaitos ja henkilöstöjärjestöt ovat to-
22466:           Tietääkö Hallitus rajavartijoiden ja         denneet erään koko eläkejärjestelmän kannalta
22467:        rajavartiolaitoksen muun henkilöstön            pienen mutta yksittäisen rajavartijan kannalta
22468:        eläkeongelmista, ja                             kohtuuttomaan lopputulokseen eläkeiän karttu-
22469:           mihin kiireellisiin toimenpiteisiin Hal-     misen suhteen johtavan asian. Voimassa olevan
22470:        litus aikoo ryhtyä näiden ongelmien kor-        valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin mukaan raja-
22471:        jaamiseksi?                                     vartijalle luetaan palveluksen päättyessä hyväksi
22472:                                                        vain rajavartijana palvelusaika. Kuitenkin jois-
22473:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sakin tapauksissa rajavartija on palvelusaika-
22474: vasti seuraavaa:                                       naan toiminut myös muussa sotilasvirassa joko
22475:                                                        puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen palve-
22476:     Vuosien 1993 ja 1995 alusta toteutetuilla elä-     luksessa. Muiden kuin rajavartijoiden osalta
22477: keuudistuksilla valtion eläke-edut muutettiin          kaikki sotilasviroissa palveltu aika otetaan huo-
22478: vastaamaan yksityisen sektorin eläketurvan ta-         mioon eläkeiän karttumisessa. Valtiovarainmi-
22479: soa. Uudistukset tulivat voimaan ns. uusilla           nisteriön näkemyksen mukaan asiaa on syytä
22480: työntekijöillä välittömästi ja ns. vanhoilla työn-     selvittää ja ryhtyätarvittaviin toimenpiteisiin, jos
22481: tekijöillä asteittain. Uudistus koski myös ns. soti-   siihen on aihetta.
22482: laseläkejärjestelmän piirissä olevia sekä muita            Alhaisen eläkkeellesiirtymisiän johdosta raja-
22483: puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen henki-         vartijan eläke karttuu nopeammin kuin tavallisil-
22484: löstöryhmiä, joiden eläke-etujen muutokset so-         la virkamiehillä. Vuoden 1994 loppuun saakka
22485: peutettiin yleiseen eläkeuudistukseen.                 karttuma oli vanhojen säännösten mukaan 2,54
22486:     Uudistukset merkitsivät kaikkien valtion elä-      prosenttia vuodessa, joka antoi täysin palvelleel-
22487: kejärjestelmän piirissä olevien virkamiesten ja        le (27 vuotta) rajavartijalle 66 prosentin enim-
22488: työntekijöiden eläke-etujen asteittaista heikenty-     mäiseläkkeen. Vuoden 1995 alusta lukien eläke
22489: mistä lukuun ottamatta lähellä eläkeikää olevia,       karttuu 2,0 prosenttia vuodessa, joka on sama
22490: joita uudistus ei koskenut. Uudistuksella muutet-      kuin muilla sotilasryhmillä. Tälläkin karttumalla
22491: tiin mm. eläkeikää, eläkkeen karttumisvauhtia          ns. vanhat rajavartijat saavuttavat täysillä eläke-
22492: sekä eläkkeen enimmäismäärää koskevia sään-            vuosilla kaikissa tapauksissa selvästi yli 60 pro-
22493: nöksiä. Puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen        sentin eläketason. Esimerkkinä mainittakoon,
22494: henkilöstöryhmien osalta muutokset toteutettiin        että sellainen ns. vanha rajavartija, jolla uudis-
22495: näiden laitosten erityispiirteet huomioon ottaen.      tuksen voimaan tullessa 1995 oli rajavartijapal-
22496:     Rajavartijoiden eroamisikä on ollut varsin al-     velusta 15 vuotta, saavuttaa täysillä palvelusvuo-
22497: hainen eli 50 vuotta. Vuoden 1993 jälkeen palve-       silla 64,1 prosentin enimmäiseläkkeen alhaisesta
22498: lukseen tulleilla uusilla rajavartijoilla eroamisikä   eroaruisiästään huolimatta. Vastaavasti sellainen
22499: on 55 vuotta eli sama kuin upseereilla ja opisto-      rajavartija, jolla vuonna 1995 oli palvelusvuosia
22500: upseereilla. Ns. vanhojen rajavartijoiden eroa-        10, saavuttaa täysillä vuosilla 63,4 prosentin
22501: misikä nousee asteittain siirtymäkauden kulues-        enimmäiseläkkeen. Mitään erityistä ongelmaa ei
22502: sa 50 vuodesta 55 vuoteen. Siirtymäkausi on var-       siten näyttäisi karttumisen suhteen olevan ja voi-
22503: sin pitkä ja siirtymäjärjestelyt koskevat kaikkia      daankin sanoa, että rajavartijoiden eläkekarttu-
22504: niitä rajavartijoita,joilla vuoden 1994lopussa oli     ma vastaa hyvin eläkeuudistuksen yleistä linjaa.
22505: vähintään 3 vuotta rajavartijan tehtävässä pal-            Kirjallisessa kysymyksessä on viitattu myös
22506: veltua aikaa. Ne rajavartijat, joilla vuoden 1994      rajavartiolaitoksen lentävän henkilöstön eläke-
22507:                                            KK 1230/1997 vp                                               3
22508: 
22509: ikään suhteessa puolustusvoimiin. Rajavartiolai-          Kirjallisessa kysymyksessä on vielä viitattu
22510: toksen lentävän henkilöstön muodostavat ohjaa-        rajavartiolaitoksen erikoisupseerien tarpeeseen.
22511: jan tehtävässä toimivat upseerit ja opistoupseerit    Kysyjän mukaan erikoisupseerin 60 vuoden elä-
22512: sekä ilma-aluksen päälliköt. Upseerien ja opisto-     keikää tulisi korjata, jotta rajavartijoita olisi
22513: upseerien eläkeikä on 55 vuotta ja ilma-aluksen       mahdollista nimittää erikoisupseereiksi. Tämän
22514: päällikön 50 vuotta. Vastaavasti ilmavoimien          johdosta todettakoon, että rajavartiolaitoksen
22515: lentäjäntutkintoa edellyttävissä sotilasviroissa      erikoisupseerien tilannetta on tarkasteltu edellä
22516: eläkeikä on 45 vuotta. Alhaisen eläkeiänjohdos-       viitatussa Rajavartiolaitoksen eläketyöryhmän
22517: ta viimeksi mainituilla on oikeus lukea lentäjänä     mietinnössä. Siinä on todettu, että "erikoisupsee-
22518: palvelemansa aika eläkeajaksi puolitoistakertai-      rien viroista puhtaasti sotilaallisiin tehtäviin tar-
22519: sena.                                                 koitetut virat on suunniteltu muuttaajoko upsee-
22520:     Vanhastaan ollut ero ilmavoimien ja rajavar-      rin, opistoupseerin tai rajavartijan viroiksi. Ny-
22521: tiolaitoksen lentävän henkilöstön välillä on säily-   kyisin LVI-, rakennus- ja näihin toimintoihin
22522: nyt nykyisessäkin lainsäädännössä. Valtiova-          liittyviin sähköalan tehtäviin kohdennetut eri-
22523: rainministeriön käsityksen mukaan erot ilmavoi-       koisupseerien virat on suunniteltu muuttaa sivii-
22524: mien ja rajavartiolaitoksen lentävän henkilöstön      liviroiksi. Muuttaminen on tarkoitus toteuttaa
22525: eläke-eduissa perustuvat ensisijaisesti maanpuo-      täytettyjen virkojen osalta luonnollisen poistu-
22526: lustuksellisiin seikkoihin, jotka puolustushallin-    man myötä." Mietintö ei sisältänyt ehdotusta
22527: to ja rajavartiolaitos itse määrittävät. Rajavar-     rajavartiolaitoksen erikoisupseerien eläkeiän
22528: tiolaitoksen eläketyöryhmän 31.5.1993 jättämä         muuttamisesta. Puolustusvoimien erikoisupsee-
22529: mietintö ei sisältänyt esitystä nykytilanteen         reiden osalta eläkejärjestelmää muutettiin vuon-
22530: muuttamisesta. Puolustusvoimien suunniteltu-          na 1996. Valtiovarainministeriön näkemyksen
22531: jen helikopterihankintojen toteutuessa olosuh-        mukaan puolustusvoimien puolella toteutetun
22532:  teet kuitenkin muuttuvat niin oleellisesti, että     muutoksen johdosta on syytä erikseen selvittää,
22533: valtiovarainministeriön mukaan tuossa yhtey-          onko rajavartiolaitoksen palveluksessa olevien
22534:  dessä on myös rajavartiolaitoksen lentävän hen-      erikoisupseereiden eläkejärjestelmän muuttami-
22535:  kilöstön ja puolustusvoimien lentävän henkilös-      seen tarvetta.
22536:  tön eläkejärjestelmien yhdenmukaistaminen syy-           Näyttäisi siltä, että kysymys ei tässä vaiheessa
22537:  tä selvittää.                                        antaisi aihetta enempiin toimenpiteisiin.
22538:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
22539: 
22540:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
22541: 4                                        KK 1230/1997 vp
22542: 
22543: 
22544: 
22545: 
22546:                                       Tili Riksdagens Talman
22547: 
22548:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-   perioden är tämligen lång och övergångsarrange-
22549: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-     mangen gäller alla gränsbevakare som vid ut-
22550: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   gången av 1994 hade tjänstgjort minst 3 år i
22551: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr         gränsbevakares uppgifter. Sådana gränsbevaka-
22552: 1230:                                              re som vid utgången av 1994 hade tjänstgjort
22553:                                                    minst 16 år som gränsbevakare blev helt och
22554:           Känner Regeringen till de pensions-      hållet kvar inom det gamla systemet.
22555:        problem som gränsbevakarna och den             Gränsbevakningsväsendet och personalor-
22556:        övriga personalen vid gränsbevaknings-      ganisationerna har i samband med de preciseran-
22557:        väsendet har, och                           de tjänstekollektivavtalsförhandlingar som gäl-
22558:           vilka skyndsamma åtgärder ämnar          ler gränsbevakningsväsendet som fördes i sam-
22559:        Regeringen vidta för att avhjälpa dessa     band med den nyligen uppnådda inkomstpolitis-
22560:        prob1em?                                    ka helhetslösningen fåst uppmärksamhet vid en
22561:                                                    faktor som med tanke på hela pensionssystemet
22562:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      är av föga betydelse, men som dock i fråga om
22563: anföra följande:                                   enskilda gränsbevakare kan leda till ett orimligt
22564:                                                    slutresultat vad gäller intjänandet av pension.
22565:     Genom de pensionsreformer som genomför-        Enligt 8 § 4 mom. i den gällande lagen om statens
22566: des från och med början av 1993 och 1995 ändra-    pensioner räknas i fråga om gränsbevakarna en-
22567: des statens pensionsförmåner så att de motsvarar   dast anställningstiden som grä.r;tsbevakare till
22568: nivån på pensionsskyddet inom den privata sek-     godo när anställningen upphör. Andå har en del
22569: torn. Reformerna trädde i kraft omedelbart för     av gränsbevakarna under sin anställning även
22570: s.k. nya arbetstagare och gradvis för s.k. gamla   tjänstgjort inom någon annan militär tjänst an-
22571: arbetstagare. Reformen gällde även personer        tingen inom försvarsmakten eller gränsbevak-
22572: inom pensionssystemet för militärer samt övriga    ningsväsendet. 1fråga om andra yrkesgrupper än
22573: personalgrupper inom försvarsmakten och            gränsbevakare beaktas vid intjänandet av pen-
22574: gränsbevakningsväsendet i fråga om vilka änd-      sion all anställningstid i militär tjänst. En1igt fi-
22575: ringarna i pensionsförmånerna anpassades till      nansministeriets uppfattning bör saken utredas
22576: den allmänna pensionsreformen.                     och, om det anses nödvändigt, behövliga åtgär-
22577:     Ändringarna innebar en gradvis försämring      der vidtas.
22578: av pensionsförmånerna för alla tjänstemän och          På grund av att gränsbevakarna går i pension
22579: arbetstagare inom statens pensionssystem, med      vid låg ålder tjänar de in sin pension snabbare än
22580: undantag för dem som befann sig nära pensions-     vanliga tjänstemän. Enligt de gamla bestämme1-
22581: åldern och som reformen inte gällde. Genom         serna utgjorde den intjänade pensionen 2,54 %
22582: reformen ändrades bestämmelserna om bl.a.          om året ända till utgången av 1994, vilket gav en
22583: pensionsåldern, den takt i viiken pensionen tjä-   gränsbevakare som hade tjänstgjort fulla 27 år en
22584: nas in samt pensionens maximibelopp. De änd-       maximal pension på 66%. Från och med 1995
22585: ringar som gällde personalgrupperna inom för-      intjänades i pension 2,0% om året, vilket är sam-
22586: svarsmakten och gränsbevakningsväsendet ge-        tpa procent som för övriga militära grupper.
22587: nomfördes med beaktande av de särdrag som          Aven med en sådan procent uppnår s.k. gamla
22588: dessa inrättningar har.                            gränsbevakare med fulla pensionsår i samtliga
22589:     Gränsbevakarnas avgångsålder har varit gan-    fall en pensionsnivå som klart överstiger 60 %.
22590: ska låg, dvs. 50 år. För sådana gränsbevakare      Som exempel kan nämnas att en sådan s.k. gam-
22591: som harträtti tjänst efter 1993 är avgångsåldern   ma! gränsbevakare som då reformen trädde i
22592: 55 år, dvs. densamma som för officerare och        kraft 1995 hade tjänstgjort 15 år som gränsbeva-
22593: institutofficerare. Avgångsåldern för s.k. gamla   kare får en maximipension på 64,1 % vid fulla
22594: gränsbevakare kommer att stiga graqyis från 50     tjänstgöringsår trots sin låga avgångsålder. Lika-
22595: till 55 år under en övergångsperiod. Overgångs-    så får en gränsbevakare som 1995 hade tjänst-
22596:                                           KK 1230/1997 vp                                                 5
22597: 
22598: gjort 10 år en maximipension på 63,4 % när han       kommer situationen dock att förändras så vä-
22599: har tjänstgjort full tid. Så1unda verkar det inte    sentligt att det enligt finansministeriets uppfatt-
22600: finnas något särski1t prob1em då det gäller intjä-   ning vore skäl att i detta sammanhang även utre-
22601: nandet av pensionen och man kan också konsta-        da hur pensionssystemet för flygpersonalen inom
22602: tera att gränsbevakares intjänande av pension        gränsbevakningsväsendet och flygpersonalen
22603: mycket vä1 motsvarar pensionsreformens all-          inom försvarsmakten kunde samordnas.
22604: männa linje.                                            1det skriftliga spörsmålet har dessutom hänvi-
22605:    1 det skriftliga spörsmå1et hänvisas också till   sats tili behovet av specialofficerare inom gräns-
22606: fOrhållandet mellan pensionså1dern för flygper-      bevakningsväsendet. Enligt spörsmålsställaren
22607: sonalen inom gränsbevakningsväsendet och flyg-       borde specialofficerarnas pensionsålder, som är
22608: personalen inom försvarsmakten. Flygpersona-         60 år, ändras för att man skall kunna utnämna
22609: len inom gränsbevakningsväsendet består av of-       gränsbevakare till specialofficerare. 1 fråga om
22610: ficerare och institutofficerare som tjänstgör som    detta kan det konstateras att situationen då det
22611: piloter samt luftfartygens befålhavare. Officerar-   gäller specialofficerarna vid gränsbevakningsvä-
22612: nas och institutofficerarnas pensionsålder är 55     sendet har undersökts i ovan nämnda betänkan-
22613: år och pensionsåldern för luftfartygs befålhavare    de av gränsbevakningsväsendets pensionsarbets-
22614: 50 år. Motsvarande är pensionsåldern för perso-      grupp. 1 betänkandet har konstaterats att man
22615: ner i militära tjänster som kräver flygarexamen      planerar ändra de av specialofficerarnas tjänster
22616: 45 år. På grund av den låga pensionsåldern har de    som avser rent militära uppgifter antingen tili
22617: sistnämnda rätt att som pensionsberättigande tid     officers-, institutofficers- eller gränsbevakar-
22618: räkna den tid som de har tjänstgjort som flygare,    tjänster. De specialofficerstjänster som inrättats
22619: multiplicerad med ett och ett halvt.                 för WS- och byggnadsuppgifter samt eluppgifter
22620:     Den skillnad som sedan gammalt har funnits       i anslutning tili dessa skall ändras till civila tjäns-
22621: mellan flygpersonalen vid luftstridskrafterna och    ter. A vsikten är att ändringen av de tjänster som
22622: flygpersonalen vid gränsbevakningsväsendet har       är besatta får ske i takt med den naturliga av-
22623: bevarats i den nuvarande lagstiftningen. Enligt      gången. 1 betänkandet ingick inte något förslag
22624: finansministeriets uppfattning baserar sig skill-    om ändring av pensionsåldern för gränsbevak-
22625:  naderna i pensionsförmånerna för flygpersona-       ningsväsendets specialofficerare. Pensionssyste-
22626: len vid luftstridskrafterna och flygpersonalern      met i fråga om försvarsmaktens specialofficerare
22627:  vid gränsbevakningsväsendet i första hand på        ändrades år 1996. En1igt finansministeriets upp-
22628: försvarsfaktorer som försvarsförvaltningen och       fattning vore det tili följd av den ändring som
22629: gränsbevakningsväsendet själva bestämmer. 1          genomförts inom försvarsmakten skäl att separat
22630:  det betänkande som arbetsgruppen för utredan-       utreda huruvida det finns ett behov att ändra
22631:  de av gränsbevakningväsendets pensioner avgav       pensionssystemet för gränsbevakningsväsendets
22632:  den 31 maj 1993 föreslogs inte någon ändring av     special officerare.
22633:  den rådande situationen. Om försvarsmaktens            Det förefaller som om spörsmålet i detta skede
22634:  planerade helikopteranskaffningar verkställs,       inte ger anledning till vidare åtgarder.
22635: 
22636:      Helsingfors den 22 december 1997
22637: 
22638:                                                                              Minister Jouko Skinnari
22639: 1
22640: 1
22641:                                           KK 1231/1997 vp
22642: 
22643: Kirjallinen kysymys 1231
22644: 
22645: 
22646: 
22647: 
22648:                                   Maria Kaisa Aula /kesk: Vanhempien tulojen huomioon ottamises-
22649:                                      ta opintorahaa myönnettäessä
22650: 
22651: 
22652:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22653: 
22654:    Opintorahaa myönnettäessä otetaan huo-            toimitetun verotuksen eli kahden vuoden takai-
22655: mioon opiskelijan vanhempien tulot, kun kyse         sen tilanteen perusteella.
22656: on alle 20-vuotiaasta keskiasteen tai alle 19-vuo-      Opintotuen kehittämisessä vanhempien tulo-
22657: tiaasta korkeakouluopiskelijasta. Vanhempien         rajojen jälkeenjääneisyyteen tulee kiinnittää
22658: tulot vaikuttavat myös silloin, kun opiskelija       enemmän huomiota. Rajoja tulee pikaisesti lie-
22659: iästään riippumatta asuu vanhempiensa luona.         ventää tai mieluummin poistaa ne kokonaan yli
22660:    Vanhempien tulorajat ovat matalat. Esimer-        18-vuotiaiden opiskelijoiden osalta.
22661: kiksi itsenäisesti asuvan 19-vuotiaan keskiasteen       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22662: opiskelijan opintoraha alkaa pienentyä jo silloin,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22663: jos molemmat vanhemmat ansaitsevat 7 083             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22664: markkaa kuukaudessa. Kokonaan opintoraha             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22665: evätään, kun molemmat vanhemmat ansaitsevat
22666:  10 083 markkaa kuukaudessa. Opintoraha siis                   Aikooko Hallitus tulevaisuudessa
22667: voidaan evätä opiskelijalta vanhempien tulojen              poistaa opintorahaa myönnettäessä van-
22668: perusteeliajo silloin, kun vanhempien palkka on             hempien tuloihin liittyvän harkinnan tai
22669: alle suomalaisten keskipalkan. Tukirajat ovat               lieventää tulorajoja niin, että ne eivät
22670: olleet nykyiset lukuvuoden 1993-1994 alusta                 haittaa jo keskituloisten perheiden lasten
22671: alkaen. Vanhempien tulot arvioidaan viimeksi                opiskelumahdollisuuksia?
22672: 
22673:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
22674: 
22675:                                        Maria Kaisa Aula /kesk
22676: 
22677: 
22678: 
22679: 
22680: 270136
22681: 2                                        KK 1231/1997 vp
22682: 
22683: 
22684: 
22685: 
22686:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
22687: 
22688:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      van opintotukea myönnettäessä ei vanhempien
22689: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tuloja oteta huomioon lainkaan.
22690: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        Vanhempien tulojen huomioonottamismenet-
22691: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Maria          tely muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan
22692: Kaisa Aulan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-      opintotuessa johtuu valtiontaloudellisista syistä.
22693: sen n:o 1231:                                       Siitä ei toistaiseksi näytä olevan mahdollista luo-
22694:                                                     pua kokonaan. Koska vanhempien tuloihin pe-
22695:           Aikooko Hallitus tulevaisuudessa          rustuva tarveharkinta on nykyisellään kohtuut-
22696:        poistaa opintorahaa myönnettäessä van-       toman tiukka, olisi tarkoituksenmukaista ensisi-
22697:        hempien tuloihin liittyvän harkinnan tai     jaisesti korottaa opintotuessa huomioon otetta-
22698:        lieventää tulorajoja niin, että ne eivät     vaa vanhempien tulorajaa yleisen tulotason kehi-
22699:        haittaa jo keskituloisten perheiden lasten   tyksen mukaan. Valtion veronalaiset tulot vero-
22700:        opiskelumahdollisuuksia?                     velvollista kohden ovat kasvaneet vuodesta 1992
22701:                                                     vuoteen 1995 viisi prosenttia, mikä edellyttäisi
22702:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        8 000 markan korotusta vanhempien tulorajaan.
22703: vasti seuraavaa:                                    Korotus merkitsisi vähintään 10 miljoonan mar-
22704:                                                     kan lisämäärärahan tarvetta. Korotuksen jäl-
22705:    Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan           keen täyteen tukeen olisi oikeutettu opiskelija,
22706: vanhempien tulot otetaan huomioon opintora-         jonka vanhempien yhteenlasketut puhtaat ansio-
22707: haa myönnettäessä, kun opiskelija on alle 20-       ja pääomatulot viimeksi toimitetussa valtionve-
22708: vuotias ja asumislisää myönnettäessä, kun opis-     rotuksessa olisivat enintään 170 000 markkaa.
22709: kelija on alle 18-vuotias. Vanhempien puhtaiden     Kokonaan tuen ulkopuolelle jäisi edelleen, jos
22710: yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen ylit-     tulot olisivat vähintään 250 000 markkaa.
22711: täessä vuodessa 162 000 markkaa opintorahaa             Jos vanhempien tulojen huomioonottamisme-
22712: alennetaan viisi prosenttia jokaista täyttä 4 000   nettelystä haluttaisiin luopua kokonaan 18-19-
22713: markan tulorajan ylitystä kohti. Opintorahaa ei     vuotiaiden osalta, olisivat kustannukset yhteensä
22714: makseta lainkaan, kun vanhempien yhteenlaske-       noin 100 miljoonaa markkaa. Tällöin täysimää-
22715: tut tulot ovat vuodessa 242 000 markkaa tai         räisen tuen piiriin siirtyisi arviolta 26 000 uutta
22716: enemmän. Nykyinen vanhempien tulojen huo-           opiskelijaa. Ratkaisulla saattaisi olla vaikutusta
22717: mioonottamismenettely vaikuttaa noin 25 000         myös 18-19-vuotiaiden opiskelijoiden haluk-
22718: opiskelijan opintorahaan alentavasti.               kuuteen muuttaa pois vanhempiensa luota, mikä
22719:    Vanhempien tuloraja on ollut sama opintotu-      lisäisi edelleen opintoraha-ja asumislisämenoja.
22720: kiuudistuksesta saakka. Tämä on merkinnyt tar-      Jokaisen 1 000 uuden muulla kuin vanhempiensa
22721: veharkinnan kiristymistä, mikä näkyy alle 20-       luona asuvan opiskelijan kustannukset vuosita-
22722: vuotiaiden tuensaajien keskimääräisen opintora-     solla olisivat noin 13 miljoonaa markkaa.
22723: han pienenemisenä ja vuosittaisena tuensaajien          Hallitus katsoo, että vanhempien tulojen huo-
22724: määrän vähentymisenä. Vanhempien tulojen            mioonottamisesta luopuminen olisi pitemmällä
22725: huomioonottamismenettely on ongelmallinen           tähtäimellä koulutuspoliittisesti perusteltua,
22726: myös eri kouluasteilla opiskelevien tasa-arvon      mutta siihen ei ole toistaiseksi valtiontaloudelli-
22727: näkökulmasta, koska korkeakoulussa opiskele-        sia edellytyksiä.
22728: 
22729:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
22730: 
22731:                                                                         Ministeri Claes Andersson
22732:                                           KK 1231/1997 vp                                               3
22733: 
22734: 
22735: 
22736: 
22737:                                        Tili Riksdagens Talman
22738: 
22739:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      dier, eftersom föräldrarnas inkomster inte beak-
22740: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       tas alls vid beviljande av studiestöd tili högskole-
22741: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     studerande.
22742: man Maria Kaisa Aula undertecknade spörsmål             Att föräldrarnas inkomster beaktas i studie-
22743: nr 1231:                                             stödet när det gäller andra studerande än hög-
22744:                                                      skolestuderande har statsekonomiska skäl. Det
22745:           Avser Regeringen i framtiden slopa         tycks för närvarande inte vara möjligt att helt
22746:        beaktandet av fåräldrarnas inkomster vid      frångå detta förfarande. Eftersom den behovs-
22747:        beviljande av studiepenning eller mjuka       prövning som baserar sig på föräldrarnas inkom-
22748:        upp inkomstgränserna så att de inte in-       ster för närvarande är oskäligt sträng, vore det
22749:        verkar menligt på studiemöjligheterna för     ändamålsenligt att i första hand höja den in-
22750:        barn i familjer med medelhöga inkom-          komstgräns som beaktas i studiestödet så att den
22751:        ster?                                         fåljer den allmänna utvecklingen i inkomstnivån.
22752:                                                      Statens skattepliktiga inkomster per skatteplik-
22753:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        tig har vuxit med fem procent från 1992 till1995,
22754: anföra följande:                                     vilket skulle förutsätta en 8 000 marks höjning av
22755:                                                      inkomstgränsen. En sådan höjning skulle medfö-
22756:     Föräldrarnas inkomster i fråga om andra stu-     ra ett behov av extra anslag på minst 10 miljoner
22757: derande än högskolestuderande beaktas vid be-        mark. Berättigad tili fullt stöd skulle efter höj-
22758: viljande av studiepenning om den studerande är       ningen vara en studerande vars föräldrars sam-
22759: yngre än 20 år och vid beviljande av bostadstill-    manlagda nettoförvärvs- och nettokapitalin-
22760: lägg om den studerande är yngre än 18 år. Om         komster vid senast verkställda statsbeskattning
22761: föräldrarnas sammanlagda nettoförvärvs- och          var högst 170 000 mark. Något stöd skulle inte
22762: nettokapitalinkomster överstiger 162 000 mark        beviljas om inkomsterna är minst 250 000 mark.
22763: per år minskas studiepenningen med fem procent          Om man helt frångick beaktandet av föräld-
22764: för varje helt belopp av 4 000 mark som överskri-    rarnas inkomster i fråga om studerande i åldern
22765: der inkomstgränsen. Studiepenning betalas inte       18-19 år skulle kostnaderna bli sammanlagt
22766: alls om föräldrarnas sammanlagda inkomster är        omkring 100 miljoner mark. Uppskattningsvis
22767: 242 000 mark eller mer per år. Det nuvarande         26 000 nya studerande skulle då börja få stöd tili
22768: förfarandet att beakta föräldrarnas inkomster        fullt belopp. En sådan lösning skulle också kunna
22769: inverkar sänkande på studiepenningen för ca          öka 18-19-åriga studerandes benägenhet att
22770: 25 000 studerande.                                   flytta hemifrån, vilket ytterligare skulle öka utgif-
22771:     Inkomstgränsen i fråga om föräldrarnas in-       terna för studiepenningen och bostadstillägget.
22772: komster har varit densamma alltsedan studie-         För varje grupp av 1 000 nya studerande som bor
22773: stödsreformen genomfördes. Detta har inneburit       någon annanstans än hos föräldrarna skulle
22774:  att behovsprövningen blivit strängare, vilket kan   kostnaderna på årsnivå vara ca 13 miljoner
22775:  observeras som en sänkning av den genomsnittli-     mark.
22776:  ga studiepenningen för stödtagare under 20 år          Regeringen anser att det på lång sikt vore
22777:  och som en minskning av antalet stödtagare per      utbildningspolitiskt motiverat att frångå fårfa-
22778:  år. Förfarandet att beakta föräldrarnas inkom-      randet med att beakta föräldrarnas inkomster,
22779:  ster är problematiskt också med tanke påjämlik-     men att det tills vidare inte finns statsekonomiska
22780:  heten bland studerande på olika utbildningssta-     förutsättningar tili detta.
22781: 
22782:      Helsingfors den 7 januari 1998
22783:                                                                            Minister Claes Andersson
22784:                                             KK 1232/1997 vp
22785: 
22786: Kirjallinen kysymys 1232
22787: 
22788: 
22789: 
22790: 
22791:                                     Timo Ihamäki /kok ym.: Tupakointikäytännöstä Oulun lentoase-
22792:                                         malla
22793: 
22794: 
22795:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22796: 
22797:     Suomen voimassa oleva tupakkalaki kieltää          van tupakkalain vastainen ja tekee oleskelun
22798: tupakoinnin yleisissä kulkuneuvoissa ja velvoit-       suurimmalle osalle yleisöä epämiellyttäväksi
22799: taa työnantajan kieltämään tupakoinnin tai ra-         sekä vaarantaa siellä työskentelevien terveyden.
22800: joittamaan sitä työyhteisössä niin, etteivät työn-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
22801: tekijät tahattomasti altistu työssään ympäristön       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
22802: tupakansa vulle. Voimassa oleva tupakkalaki sal-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
22803: lii tupakoinnin sille varatussa huoneessa ja tilassa   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22804: sillä edellytyksellä, ettei tupakansavu pääse kul-
22805: keutumaan savuttomana pidettäviin tiloihin.                      Onko Hallitus tietoinen, että Oulun
22806:      Oulun lentoaseman odotustila on yhtenäinen               lentoasemalla rikotaan Suomen voimas-
22807: ja kahvila-ravintolasta kulkeutuu tupakansavua                sa olevaa tupakkalakia, ja
22808: esteettä odotustilassa odottavien ja työtään teke-               mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
22809: vien hengitettäväksi. Järjestely on voimassa ole-             ryhtyä?
22810: 
22811:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
22812: 
22813:                      Timo Ihamäki /kok                                 Maija Rask /sd
22814: 
22815: 
22816: 
22817: 
22818: 270136
22819: 2                                         KK 1232/1997 vp
22820: 
22821: 
22822: 
22823: 
22824:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
22825: 
22826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tupakointi on ollut mahdollista vain ulkotilois-
22827: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sa.
22828: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          Tupakointikiellosta lentoaseman tiloissa on
22829: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-       kuitenkin ollut kaksi poikkeusta.
22830: mäen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            1. Tupakointi on sallittu matkustaja-asemara-
22831: n:o 1232:                                            kennuksen toisessa kerroksessa sijaitsevan ravin-
22832:                                                      tolan tiloissa silloin, kun se on erotettu yksin-
22833:           Onko Hallitus tietoinen, että Oulun        omaan ulkomaan liikenteen tilauslentomatkus-
22834:        lentoasemalla rikotaan Suomen voimas-         tajien käyttöön. Koska mainittu ravintolatila on
22835:        sa olevaa tupakkalakia, ja                    lasiseinillä erotettu erillinen tila ja siellä on teho-
22836:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       kas ilmastointi, ei tupakansavu kantaudu savut-
22837:        ryhtyä?                                       torniin tiloihin.
22838:                                                          2. Tupakointi on myös ollut poikkeuksellisesti
22839:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ja erikseen annetulla luvalla sallittu matkustaja-
22840: vasti seuraavaa:                                     asemarakennuksen 1. kerroksen ravintolatilassa
22841:                                                      viikonloppuiltoina järjestettyjen tilaisuuksien ai-
22842:    Ilmailulaitoksen antaman selvityksen mu-          kana. Tällaisia tilaisuuksia on tämän syksyn ai-
22843: kaan Oulun lentoaseman matkustaja-asemara-           kana ollut kaksi kappaletta.
22844: kennuksen kaikissa tiloissa, ravintolatilat mu-          Ilmailulaitos on suhtautunut hyvin vakavasti
22845: kaan lukien, on ollut voimassa tupakointikielto      tupakkalain noudattamiseen, ja se tekee vastai-
22846: heti tupakkalain muutoksen voimaan tultua.           suudessakin parhaansa, että lain mukaisia tupa-
22847: Tupakointikieltomerkein osoitettua kieltoa on        koinnin rajoituksia noudatetaan kaikissa sen
22848: valvottu aktiivisesti ja sitä on noudatettu hyvin.   hallinnassa olevissa tiloissa.
22849: Tästä kertoo sekin, ettei lentoasema ole saanut          Ilmailulaitoksen selvitykseen nojautuen lii-
22850: negatiivista asiakaspalautetta tupakointikiellon     kenneministeriö toteaa, ettei asia anna aihetta
22851: rikkomisen vuoksi, vaan lähinnä sen takia, että      enempiin toimenpiteisiin ministeriön taholta.
22852: 
22853:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
22854: 
22855:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
22856:                                          KK 1232/1997 vp                                                 3
22857: 
22858: 
22859: 
22860: 
22861:                                       Tili Riksdagens Talman
22862: 
22863:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Det finns dock två undantag från rökförbudet
22864: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     i flygplatsens utrymmen:
22865: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       1. Rökning är tillåten i restaurangutrymmet
22866: man Timo Ihamäki m.fl. undertecknade spörs-        på andra våningen i passagerarterminalen då ut-
22867: mål nr 1232:                                       rymmet är avskilt och avsett uttryckligen för
22868:                                                    charterresenärer som reser utomlands. Eftersom
22869:          Är Regeringen medveten om att man         det nämnda restaurangutrymmet är avskilt med
22870:        på flygplatsen i Uleåborg bryter mot den    hjälp av glasväggar och eftersom luftkonditione-
22871:        tobakslag som är i kraft i Finland, och     ringen där är effektiv, kan tobaksröken inte söka
22872:           tili vilka åtgärder ämnar Regeringen     sig till de rökfria utrymmena.
22873:        skrida?                                         2. Rökning har även undantagsvis varit till-
22874:                                                    låten med särskilt tillstånd i restaurangutrymmet
22875:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      på första våningen i passagerarterminalen under
22876: anföra följande:                                   veckosluten då särskilda evenemang arrangerats.
22877:                                                    Under hösten har det förekommit två sådana
22878:     En1igt en utredning som Luftfartsverket in-    evenemang.
22879: kommit med har rökförbudet i alla utrymmen i           Luftfartsverket har förhållit sig mycket seriöst
22880: passagerarterminalen på flygplatsen i Uleåborg,    tili efterlevnaden av tobaks1agen och kommer
22881: ink1usive restaurangutrymmena, varit i kraft se-   även i framtiden att göra sitt bästa för att se tili att
22882: dan ändringen av tobakslagen trädde i kraft.       begränsningarna av rökning efterlevs i alla ut-
22883: Förbudet anges med anslag som förbjuder rök-       rymmen som är i verkets ägo.
22884: ning. Följden av förbudet har aktivt övervakats        Med stöd av Luftfartsverkets utredning kon-
22885: och det har efterlevts väl. Detta styrks av det    staterar trafikministeriet att ärendet inte föranle-
22886: faktum att flygplatsen inte fått någon negativ     der vidare åtgärder från ministeriets sida.
22887: kundrespons beträffande brott mot rökförbudet,
22888: utan kritiken har snarare gällt att rökning är
22889: tillåten endast utomhus.
22890: 
22891:      Helsingfors den 16 december 1997
22892: 
22893:                                                                          Trafikminister Matti Aura
22894:                                            KK 1233/1997 vp
22895: 
22896: Kirjallinen kysymys 1233
22897: 
22898: 
22899: 
22900: 
22901:                                    Matti Väistö /kesk: Y öpäivystyksen säilyttämisestä Joensuun polii-
22902:                                       silaitoksella
22903: 
22904: 
22905:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
22906: 
22907:     Joensuun kihlakunnan poliisilaitos on itsenäi-    merkki huolestuttavasta kehityksestä suuressa
22908: syyspäivänjälkeisellä viikolla luopumassa ympä-       kihlakunnassa pienten kihlakuntien tilanteesta
22909: rivuorokautisesta päivystyksestä. Poliisilaitok-      puhumattakaan. Tämänsuuntaisen kehityksen
22910: sen apulaispoliisipäällikkö Yrjö Makkosen mu-         myötä koko kihlakuntauudistus koetaan petty-
22911: kaan ratkaisu ei ole mieluinen. Siihen on kuiten-     myksenä.
22912: kin jouduttu hälyttävän henkilöstövajeen vuok-           Keskeisenä syynä Joensuun poliisilaitoksen ti-
22913: si.                                                   lanteeseen on henkilöstövaje. Laitoksen 126:sta
22914:     Yöpäivystyksestä luopumalla Joensuun polii-       poliisin virasta on täyttämättä 13 ja sairaustapa-
22915: silaitos arvioi kykenevänsä säilyttämään kenttä-      uksien ja muiden syiden johdosta henkilöstöva-
22916: toiminnan tason nykyisellään. Mahdollisuutta          jaus on kokonaisuudessaan peräti 19. Pelättävis-
22917: toiminnan tehostamiseen ei kuitenkaan ole, vaik-      sä on, että työpaineen kasvaessa sairastumiset
22918: ka rikollisuuden torjunta ja kansalaisten turvalli-   tulevat lisääntymään ja henkilöstövajaus pahe-
22919: suuden varmistaminen sitä kiireesti edellyttäisi-     nee entisestään.
22920: vätkin muun muassa viimeaikaisten tietojen pe-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
22921: rusteella.                                            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
22922:     Kihlakuntauudistuksen yhteydessä yhtenä           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
22923: keskeisenä tavoitteena oli palvelutason paranta-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
22924: minen. Tähän uskottiin päästävän henkilöstön ja
22925: muiden voimavarojen tehokkaamman käytön ja                       Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-
22926: toimintojen kokoamisen kautta. Uudistuksen ta-               koo ryhtyä Joensuun kihlakunnan polii-
22927: voitteena ei ollut säästöjen tavoittelu, vaan pa-            silaitoksen henkilöstövajauksen täyttä-
22928: rempi palveluja tuloksekkaampi toiminta yleen-               miseksija yöpäivystyksen palauttamisek-
22929: säkin.                                                       si sekä yleensäkin kihlakuntauudistuksen
22930:     Joensuun kihlakunnan poliisilaitos on esi-               tavoitteiden toteuttamiseksi?
22931: 
22932:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
22933: 
22934:                                           Matti Väistö /kesk
22935: 
22936: 
22937: 
22938: 
22939: 270136
22940: 2                                            KK 1233/1997 vp
22941: 
22942: 
22943:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
22944: 
22945:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tehtävän partiolle, joka saapuu poliisiasemalle ja
22946: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           hoitaa tehtävän.
22947: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Vastaavasti pääkaupunkiseudulla olevassa
22948: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti              Järvenpään kihlakunnassa, jonka alueella on
22949: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            asukkaita lähes 95 000 henkeä, ei ole minkään-
22950: n:o 1233:                                               laista poliisin palvelupäivystystä kello 18.00 jäl-
22951:                                                         keen. Järvenpään kihlakunnan alueen hälytys-
22952:             Mihin kiireellisiin toimiin Hallitus ai-    keskuksena toimii Vantaan kihlakunnassa oleva
22953:         koo ryhtyä Joensuun kihlakunnan polii-          Itä-Uudenmaan hälytyskeskus, joka vastaa po-
22954:         silaitoksen henkilöstövajauksen täyttä-         liisin toimialaan kuuluvien tehtävien vastaanot-
22955:         miseksija yöpäivystyksen palauttamisek-         tamisesta ja välittämisestä aluevastuisille parti-
22956:         si sekä yleensäkin kihlakuntauudistuksen        oille. Henkilökohtainen asiointi poliisin kanssa
22957:         tavoitteiden toteuttamiseksi?                   suoritetaan samalla tavoin kuin Vaasan kihla-
22958:                                                         kunnan poliisilaitoksella.
22959:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-                Kihlakuntauudistuksessa lähtökohtana oli se,
22960: vasti seuraavaa:                                        etteivät asukkaiden yhteiskunnalta saatavat pal-
22961:                                                         velut heikkene. Poliisin osalta palvelutason yllä-
22962:    Poliisi on mukana Joensuussa toteutettavassa         pitäminen merkitsee sitä, että entisten poliisipii-
22963: kokeiluhätäkeskuksessa,joka ottaa vastaan ylei-         rien tai yhteistoiminta-alueiden alueilla partioi
22964: söltä tulevat poliisin, palo- ja pelastustoimen         edelleen sama määrä partioita kuin ennen kihla-
22965: sekä sairaankuljetuksen toimialaan kuuluvat             kuntauudistusta. Tämä tavoite on pääsääntöi-
22966: tehtävät, arvioi tehtävään tarkoituksenmukaisen         sesti pystytty täyttämään. Poliisin suorittamaan
22967: vasteen sekä välittää ne asianomaisille suoritus-       rikostutkintaan kihlakuntauudistus ei ole vai-
22968: yksiköille. Poliisilla ei ole ollut tarvetta hälytys-   kuttanut heikentävästi. Lupa- ja muut poliisin
22969: tehtävien vuoksi pitää enää omaa päivystystä.           palvelut on ylläpidetty palvelupisteinä toimivissa
22970: Muuallakin maassa tällaisista päivystyksistä on         entisissä poliisipiireissä.
22971: luovuttu, kun poliisin uusimuotoiset hälytyskes-            Poliisihallinnossa oli vuonna 1996 avoinna
22972: kukset ovat aloittaneet toimintansa. Hälytystoi-        330 virkaa ja tänä vuonna noin 500 virkaa. Osa
22973: minnan järjestämisestä huolimatta Joensuussa            viroista on täyttämättä sen vuoksi, ettei kuluvan
22974: on poliisilla ollut ympärivuorokautinen rinnak-         vuoden talousarviossa ole myönnetty määrära-
22975: kainen palvelupäivystys,josta nyttemmin on luo-         haa virkoja vastaavaa määrää. Tästä syystä useat
22976: vuttu. Poliisilaitokset arvioivat itse yöpäivystyk-     kihlakuntien poliisilaitokset ovat joutuneet
22977: sen tarpeen sekä ne keinot, joilla tarvittavat pal-     Joensuun kihlakunnan poliisilaitoksen tavoin
22978: velut turvataan.                                        jättämään virkoja täyttämättä. Poliisikoulutusta
22979:    Arvioitaessa ympärivuorokautisen päivystyk-          on vähennetty lamavuosien aikana poliisille
22980: sen ylläpidon tarvetta voidaan vertailukohteeksi        määrättyjen virkojen vähennysvelvoitteiden
22981: ottaa Joensuuta väkirikkaamman Vaasan kihla-            vuoksi. Sittemmin noista vähennysvelvoitteista
22982: kunnan poliisilaitos. Viimeksi mainitun kihla-          on luovuttu, minkä johdosta poliiseja valmistuu
22983: kunnan poliisilaitoksella toimii poliisin hälytys-      vuosittain vain sen verran kuin on luonnollinen
22984: keskus, joka ei hoida muita poliisin toimialaan         eläkepoistuma.
22985: kuuluvia tehtäviä kuin yleisöltä tulleiden tehtä-           Sisäasiainministeriössä on asetettu työryhmä
22986: väilmoitusten vastaanottamisen, tarkoituksen-           arvioimaan keinoja, joilla poliisin peruskoulu-
22987: mukaisen vasteen määrittämisen ja tehtävän an-          tukseen otettavien määrää voitaisiin lisätä. Ensi
22988: tamisen suoritusyksiköille. Vaasassa ei tämän li-       vuodelle poliisille osoitettua määrärahaa on tar-
22989: säksi yöaikana ole lainkaan muunlaista poliisin         koitus lisätä 30 miljoonalla markalla. Lisäkoulu-
22990: päivystystä tai palvelutoimintaa. Milloin joku          tuksella ja edellä mainitulla summalla on tarkoi-
22991: haluaa yöllä tehdä henkilökohtaisesti rikosilmoi-       tus täyttää niitä virkoja, joita säästösyistä on
22992: tuksen poliisille taikka saada muuta poliisin toi-      jouduttu toistaiseksi pitämään avoinna.
22993: mialaan kuuluvaa palvelua, hälytyskeskus antaa
22994: 
22995:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
22996: 
22997:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
22998:                                            KK 1233/1997 vp                                               3
22999: 
23000: 
23001:                                         Tili Riksdagens Talman
23002: 
23003:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          centralen uppgiften tili en patrull som anländer
23004: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande           tili polisstationen och sköter uppgiften.
23005: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-           På motsvarande sätt har Träskända härad i
23006: dagsman Matti Väistö undertecknade spörsmål           huvudstadsregionen med sina inemot 95 000 in-
23007: nr 1233:                                              vånare inte någon slags polisjour efter kloekan
23008:                                                       18.00. Som alarmeringscentral fö_r det område
23009:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         som omfattar Träskända härad är Ostra Nylands
23010:        geringen vidta för att täcka personalun-       alarmeringscentral, som hör till Vanda härad och
23011:        derskottet vid polisinrättningen i Joensuu     som svarar för mottagandet av de uppgifter som
23012:        härad och återställa nattjouren samt för       hör tili polisens verksamhetsområde och förmed-
23013:        att även i övrigt genomföra de mål som         lingen av uppgifterna tili de patruller som har
23014:        uppställts i samband med häradsrefor-          områdesansvar. Den personliga skötseln av ären-
23015:        men?                                           den hos polisen sker på samma sätt som vid
23016:                                                       polisinrättningen i Vasa härad.
23017:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Utgångspunkten i häradsreformen var att den
23018: anföra följande:                                      samhälleliga servicen till invånarna inte försäm-
23019:                                                       ras. För polisens del innebär upprätthållandet av
23020:     Polisen medverkar i det försök med nödcen-        servicenivån att det inom de tidigare polisdistrik-
23021: traler som genomförs i Joensuu och som går ut på      ten eller samarbetsområdena fortfarande finns
23022: att nödcentralen tar emot uppgifter som gäller        ett lika stort antal patruller som före häradsrefor-
23023: polisens, brand- och räddningsväsendets samt          men. Detta mål har i regel kunnat uppnås. Hä-
23024: sjuktransportens verksamhetsområden från all-         radsreformen har inte försvagat polisens möjlig-
23025: mänheten, bedömer viiken respons som är ända-         het att göra brottsutredningar. Polisens service i
23026: målsenlig samt förmedlar uppgifterna tili respek-     fråga om tillstånd och övriga ärenden har upp-
23027: tive enhet. Polisen har inte längre haft behov av     rätthållits inom de tidigare polisdistrikt som nu-
23028: någon egen jour med tanke på alarmeringsupp-          mera fungerar som serviceställen.
23029: gifterna. Också på andra håll i Jandet har man            År 1996 fanns inom polisförvaltningen 330
23030: frångått dylika jourer i och med att polisens nya     och i år ca 500 lediga tjänster. En del av tjänsterna
23031: alarmeringscentraler har inlett sin verksamhet.       har lämnats obesatta på grund av att det anslag
23032: Trots den ordnade alarmeringsverksamheten har         som anvisats i statsbudgeten för i år inte motsva-
23033: polisen i Joensuu parallellt haft jour dygnet runt,   rar antalet tjänster. På grund av detta har polisin-
23034: men denna har numera frångåtts. Polisinrätt-          rättningarna i många härad, i likhet med polisin-
23035: ningarna bedömer själva sitt behov av nattjour        rättningen i Joensuu härad, Yarit tvungna att
23036: samt de medel med vilka den behövliga servicen        lämna tjänster obesatta. Polisutbildningen har
23037: kan tryggas.                                          minskat tili följd av de krav på nedskärningar i
23038:     Vid bedömningen av behovet av att upprätt-        antalet tjänster inom polisen som det beslöts om
23039: hålla jour dygnet runt kan man som jämförelse-        under depressionen. Senare hardylika krav från-
23040:  objekt ta polisinrättningen i Vasa härad, som har    gåtts och därför motsvarar det antal poliser som
23041: ett större invånarantal än Joensuu. Vid polisin-      utexamineras årligen endast det antal poliser som
23042:  rättningen i Vasa härad finns en polisalarme-        avgår genom pensionering.
23043:  ringscentral, som inte sköter andra tili polisens        Vid inrikesministeriet har tilisatts en arbets-
23044:  verksamhetsområde hörande uppgifter än mot-          grupp för att utvärdera hur antalet studerande
23045:  tagandet av anmälningar om uppdrag, bestäm-          som tas tili polisens grundutbildning kunde ökas.
23046:  mandet av ändamålsenliga åtgärder och förmed-        Det är meningen att det anslag som anvisas poli-
23047:  lingen av uppdrag till enheterna. Förutom denna      sen för nästa år skall ökas med 30 milj. mk.
23048:  har Vasa nattetid inte någon annan polisjour eller   Genom tilläggsutbildning och med ovan nämnda
23049:  serviceverksamhet. Om någon personligen öns-         summa har man tänkt besätta de tjänster som
23050:  kar anmäla ett brott tili polisen eller få någon     man på grund av inbesparingarna tills vidare har
23051:  annan till polisens verksamhetsområde hörande        tvingats hålla obesatta.
23052:  service på natten vidareförmedlar alarmerings-
23053: 
23054:      Helsingfors den 18 december 1997
23055: 
23056:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
23057:                                          KK 1234/1997 vp
23058: 
23059: Kirjallinen kysymys 1234
23060: 
23061: 
23062: 
23063: 
23064:                                  Tuija Nurmi /kok: Työllisyysvarojen käytöstä nuoren metsän hoito-
23065:                                      töihin
23066: 
23067: 
23068:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23069: 
23070:    Kestävän metsätalouden rahoituslain (1094/      misellä vaikeimmilla työllisyysalueilla olisi mitä
23071: 1996) 11 §:n mukaan nuoren metsän hoitoon          suurin merkitys.
23072: voitaisiin käyttää työministeriön maa- ja metsä-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23073: talousministeriölle osoittamia työllisyysvaroja,   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23074: jos työ toteutetaan työministeriön käyttöä kos-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23075: kevien ohjeiden mukaisena. Huolimatta metsä-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23076: talouden yhä heikkenevästä työllisyystilanteesta
23077: kestävän metsätalouden rahoituslaissa tarkoitet-              Miksi työministeriö ei ole osoittanut
23078: tuihin nuoren metsän hoitotöihin ei ole kuiten-            työllisyysvaroja kestävän metsätalouden
23079: kaan ollut käytettävissä työministeriön osoitta-           rahoituslain 11 §:ssä tarkoitettuihin nuo-
23080: mia työllisyysvaroja, vaikka näiden töiden teke-           ren metsän hoitotöihin?
23081: 
23082:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
23083: 
23084:                                         Tuija Nurmi /kok
23085: 
23086: 
23087: 
23088: 
23089: 270136
23090: 2                                         KK 1234/1997 vp
23091: 
23092: 
23093: 
23094: 
23095:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23096: 
23097:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       syystöinä tehtävien nuoren metsän hoitotöiden
23098: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja energiapuun korjuun rahoittamiseen voitaisiin
23099: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      työllisyysvarojen tavoin käyttää myös maa- ja
23100: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-      metsätalousministeriön pääluokkaan budjetoi-
23101: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         tuja puuntuotannon kestävyyden turvaamiseen
23102:  1234:                                               osoitettuja määrärahoja. Hallituksen esityksen
23103:                                                      perusteluissakin on todettu se tosiseikka, ettei
23104:           Miksi työministeriö ei ole osoittanut      työministeriön ole ollut nykyisen talousarvio-
23105:        työllisyysvaroja kestävän metsätalouden       käytännön johdosta tarkoituksenmukaista
23106:        rahoituslain 11 §:ssä tarkoitettuihin nuo-    osoittaa erillisiä määrärahoja toisen ministeriön
23107:        ren metsän hoitotöihin?                       käyttöön. Kuitenkin metsänhoidolliset työt, ku-
23108:                                                      ten nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu,
23109:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tarjoavat varsinkin syrjäseuduilla huomattavia
23110: vasti seuraavaa:                                     työllistämismahdollisuuksia, ja metsätalouden
23111:                                                      organisaatiolla on valmiuksia sekä tietoa näiden
23112:    Kestävän metsätalouden rahoituksesta anne-        töiden käynnistämiseksi heti, kun resursseja on
23113: tun lain (1 094/1996), jäljempänä rahoituslaki,      riittävästi käytettävissä.
23114: 11 §:n mukaan työministeriö voi osoittaa maa- ja         Metsänhoidollisten töiden rahoittamiseen
23115: metsätalousministeriölle määrärahoja, jotka vii-     voidaan lisäksi käyttää myös ns. palkkaperus-
23116: meksi mainittu ministeriö käyttää valtionavus-       teista työllistämistukea, jonka myöntämisestä
23117: tuksen myöntämiseen metsänomistajille nuoren         päättää paikallinen työvoimatoimisto. Metsäta-
23118: metsän hoitotöihin tai energiapuun korjuuseen.       lous on yritystoimintaa, jossa työnantajalle voi-
23119: Mainitun lainkohdan mukaan avustuksen määrä          daan myöntää palkkaperusteista työllistämistu-
23120: olisi enintään 80 prosenttia hankkeen toteutta-      kea pääsääntöisesti vain toistaiseksi voimassa
23121: miskustannuksista. Se on huomattavan korkea          olevaksi tehtävän työsopimuksen perusteella.
23122: tuki-intensiteetti verrattuna työllisyysmäärära-     Tämän vuoksi on työllisyysasetuksen 19 §:n
23123: hoista myönnettyjen investointiavustusten keski-     2 momenttiin otettu metsänhoidollisia töitä kos-
23124: määräiseen 20-30 prosentin tuki-intensiteettiin.     keva poikkeussäännös. Tämän poikkeussään-
23125: Keskimääräisellä tuki-intensiteetillä voidaan        nöksen mukaan työnantajalle voidaan myöntää
23126: saavuttaa ne kunkin hankkeen investointivai-         palkkaperusteista työllistämistukea muista työ-
23127: heen aikaiset työllisyysvaikutukset, joita talous-   aloista poiketen metsänhoidollisiin töihin myös
23128: arvion perusteluissa edellytetään.                   määräaikaisen työsopimuksen perusteella.
23129:    Sen perusteella työministeriö pitääkin oi-            Näin on haluttu tehdä mahdolliseksi järjestää
23130: keampana sellaista rahoitusratkaisumallia, jossa     metsänhoidollisia töitä myös työllisyysperustein.
23131: nuoren metsän hoitoon ja energiapuun korjuu-         Tätä mahdollisuutta on jossain määrin myös
23132: seen tarkoitetut avustusmäärärahat budjetoi-         käytetty, mutta ilmeisesti liian alhaiseksi koettu
23133: daan suoraan maa- ja metsätalousministeriön          tuki-intensiteetti on vähentänyt metsänomista-
23134: pääluokkaan, jolloin tuki-intensiteetti on hel-      jien ja metsänhoidollisia töitä toteuttavien orga-
23135: pompi mitoittaa juuri metsänhoitotöihin sovel-       nisaatioiden halukkuutta palkkaperusteisen
23136: tuvalle tasolle ilman, että muiden kuin metsän-      työllistämistuen käyttämiseen. Tämä on päätel-
23137: hoidollisiin töihin myönnettävien työllisyyspe-      tävissä muun muassa niistä eri tahoilta tulleista
23138: rusteisten investointiavustusten intensiteettita-    muutosehdotuksista,joiden tarkoituksena on ol-
23139: soa jouduttaisiin laskemaan talousarvion perus-      lut tuki-intensiteetin korottaminen nimenomaan
23140: teluissa edellytettyjen työllisyysvaikutusten saa-   erilaisissa metsänhoidollisissa töissä. Näihin eh-
23141: vuttamiseksi.                                        dotuksiin ei kuitenkaan ole katsottu voitavan
23142:    Tällaisen rahoitusjärjestelyn mahdollistavasta    suostua, koska yhtäältä metsänhoidollisten töi-
23143: rahoituslain muutoksesta on annettu hallituksen      den palkkatason ei voida katsoa olevan olennai-
23144: esitys eduskunnalle. Esityksen mukaan työlli-        sesti muiden työalojen palkkatasoa korkeam-
23145:                                          KK 1234/1997 vp                                          3
23146: 
23147: manja toisaalta, koska myös palkkaperusteiselle    löin jollakin työalalla keskimääräistä korkeam-
23148: työllistämistuelle on talousarvion perusteluissa   pana maksettava palkkaperusteinen työllistä-
23149: asetettu henkilömääräiset tulostavoitteet. Nämä    mistukijohtaisi automaattisesti muilla työaloilla
23150: tavoitteet perustuvat tiettyyn keskimääräiseen     maksettavan työllistämistuen alenemiseen.
23151: työllistämistukeen henkilöä kohti päivässä. Täl-
23152: 
23153:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
23154: 
23155:                                                                  Työministeri Liisa Jaakonsaari
23156: 4                                            KK 1234/1997 vp
23157: 
23158: 
23159: 
23160: 
23161:                                           Tili Riksdagens Talman
23162: 
23163:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             vård av ungskog och tillvaratagande av energi-
23164: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande             skog kunna användas förutom sysselsättnings-
23165: medlem av statsrådet översänt fö1jande av riks-         medel även det tili jord- och skogsbruksministe-
23166: dags1edamot Tuija Nurmi undertecknade spörs-            riet budgeterade ans1aget för tryggande av vir-
23167: må1 nr 1234:                                            kesproduktionens uthållighet. Också i motive-
23168:                                                         ringen till regeringspropositionen konstateras
23169:            Varför har arbetsministeriet inte anvi-      det att det på grund av nuvarande budgetpraxis
23170:         sat sysselsättningsmedel för sådana arbe-       inte har varit ändamålsenligt för arbetsministe-
23171:         ten som gäller vård av ungskog och som          riet att anvisa ett särskilt ans1ag för ett annat
23172:         avses i 11 § lagen om finansiering av håll-     ministeriuros bruk. Trots detta erbjuder skogs-
23173:         bart skogsbruk?                                 förbättringsarbeten, såsom vård av ungskog och
23174:                                                         tillvaratangande av energiskog, betydande sys-
23175:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           selsättningsmöjligheter speciellt i glesbygderna
23176: anföra fö1jande:                                        och organisationen för skogsbruket har både får-
23177:                                                         dighet och kunskap att sätta i gång sådana arbe-
23178:     Enligt 11 § lagen om finansiering av hållbart       ten genast när det finns tillräckliga resurser.
23179: skogsbruk (1 094/1996), nedan finansierings1a-              Till finansiering av skogsförbättringsarbeten
23180: gen, kan arbetsministeriet anvisa jord- och skogs-      kan dessutom användas s.k. 1önebaserat syssel-
23181: bruksministeriet ans1ag vi1ka detta ministerium         sättningsstöd. Om beviljande av detta stöd be-
23182: skall använda till att bevi1ja skogsägare statsun-      stämmer den loka1a arbetskraftsbyrän. Skogs-
23183: derstöd för arbeten som gäller vård av ungskog          bruk är företagsverksamhet, där arbetsgivare
23184: eller tillvaratagande av energivirke. En1igt sam-       kan beviljas sysselsättningsstöd huvudsakligen
23185: ma 1agrum skall stödbeloppet vara högst 80 pro-         bara i de fall där arbetsavtal ingås att gälla tills
23186: cent av verkställighetskostnaderna. Detta är en         vidare. Därför har det i 19 § 2 mom. sysse1sätt-
23187: mycket hög stödnivå jämfört med den genom-              ningsförordningen tagits in en avvikande be-
23188: snittliga stödnivån på 20-30 procent för de in-         stämmelse i fråga om skogsförbättringsarbeten.
23189: vesteringsunderstöd som beviljas av sysselsätt-         Enligt den kan arbetsgivare bevi1jas sysse1sätt-
23190: ningsans1ag. Med denna stödnivå kan uppnås              ningsstöd för skogsförbättringsarbeten också i
23191: sådana sysselsättande verkningar under pro-             de fall då arbetsavta1 ingås för viss tid, detta med
23192: jektens investeringsskede som förutsätts i bud-         avvikelse från övriga branscher.
23193: getmotiveringen.                                            På detta sätt har man önskat ge möjlighet till
23194:     På grund härav anser arbetsministeriet att en       ordnande av skogsförbättringsarbeten också på
23195: sådan finansieringsmodell, en1igt viiken det för        sysselsättningsgrunder. Denna möjlighet har nog
23196: vård av ungskog och tillvaratagande av energi-          utnyttjats i viss män, men det att man tydligen
23197: skog avsedda anslaget skulle budgeteras direkt          upplevt stödnivån som för låg har minskat skogs-
23198: till jord- och skogsbruksministeriet, vore riktiga-     ägarnas och skogsvårdsorganisationernas vilja
23199: re. Då vore det, med tanke pä uppnäende av de           att använda sig av 1önebaserat sysse1sättnings-
23200: sysselsättningsverkningar som avses i budgetmo-         stöd. Denna s1utsats kan man dra av bl.a. de
23201: tiveringen, lättare att dimensionera stödet på en       ändringsförs1ag som o1ika instanser har kommit
23202: för skogsvärdsarbeten lämp1ig nivä utan att be-         med och som syftar till att höja stödnivån särskilt
23203: höva sänka nivån för andra investeringsunder-           för o1ika skogsförbättringsarbeten. Man har
23204: stöd än de som beviljas för skogsförbättringsar-        dock inte ansett sig kunna gå med pä dessa för-
23205: beten.                                                  s1ag, de1s för att man inte har kunnat anse att
23206:     Till riksdagen har överlämnats en proposition       1önenivån för skogsförbättringsarbetena skulle
23207: med förslag till en ändring av finansieringslagen       vara väsentligt högre än för andra branscher, de1s
23208: varmed ovan nämnda finansieringsarrangemang             för att det i budgetmotiveringen också har ställts
23209: möjliggörs. En1igt förslaget skall till finansiering-   personmässiga resultatmå1 för de sysse1sättnings-
23210: en av sädana sysselsättningsarbeten som gäller          stöd som beta1as till arbetsgivare. Dessa mål byg-
23211:                                            KK 1234/1997 vp                                          5
23212: 
23213: ger pä ett visst genomsnittligt sysselsättningsstöd   vare inom en given bransch är högre än det ge-
23214: per person och dag. Detta betyder alltså att om       nomsnittliga, blir motsvarande stöd för andra
23215: det sysselsättningsstöd som betalas tili arbetsgi-    branscher automatiskt lägre.
23216: 
23217:      Helsingforsden 22 december 1997
23218: 
23219:                                                                  Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
23220:                                            KK 1235/1997 vp
23221: 
23222: Kirjallinen kysymys 1235
23223: 
23224: 
23225: 
23226: 
23227:                                    Jarmo Wahlström /vas: Hallinnollisten rajojen vaikutuksesta elin-
23228:                                       keinotukiin
23229: 
23230: 
23231:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23232: 
23233:    Julkisuuteen on viime aikoina noussut useita       tai viemästä anomuksia eteenpäin. Asuinpaikan
23234: tapauksia, joissa maaseutuyrittäjän elinkeinolle      mukainen kunta, maakunnallinen liitto ja TE-
23235: on aiheutunut kohtuutonta haittaa siitä, että hä-     keskus vetoavat siihen, että pääosa yritystoimin-
23236: nen yrityksensä toimii kahden tai useamman            nasta sijaitsee toisen hallinnollisen yksikön
23237: kunnan, kahden maakunnallisen liiton tai kah-         alueella, ja taas yrityspaikkakunnan viranomai-
23238: den työvoima- ja elinkeinokeskuksen alueella.         set vaativat asioimaan asuinpaikkakunnan vi-
23239: Varsinkin maan länsiosissa, missä maakuntaja-         ranomaisten kanssa.
23240: ko on hajanainen, tällaisia tapauksia on huomat-         Maaseutuyrittäjän kannalta on kohtuutonta,
23241: tavasti.                                              että hänen yritystoimintansa kehittämistavoit-
23242:    Maatilamatkailua sekä kalastus-, retkeily- ja      teet ja investoinnit hidastuvat viranomaisten kes-
23243: muita vapaa-ajanpalveluja tuottavien maaseutu-        kinäisten hallinnollisten rajojen epäselvyyden
23244: yrittäjien keskuudessa on monia sellaisia yrityk-     vuoksi ja että häneen ei sovelleta hyvää hallinto-
23245: siä, joiden kotipaikka on yhden kunnan alueella,      menettelylakia. TE-keskusten toiminta on tois-
23246: kun taas mökkikylä, kalastusalueet tai muut in-       taiseksi suhteellisen uutta ja sen toimintaa ollaan
23247: vestointeja vaativat kohteet sijaitsevat toisen       vielä kehittämässä, joten alueellisissa rajankäyn-
23248: kunnan tai useiden eri kuntien alueella. Toimin-      neissä saattaa toistaiseksi olla ongelmia. Sen si-
23249: not saattavat sijaita myös kahden maakunnalli-        jaan maakunnallisten liittojen ja peruskuntien
23250: sen liiton ja kahden työvoima- ja elinkeinokes-       välinen toiminta on jo vakiintunutta, eikä siinä
23251: kuksen alueella. Asianomainen yrittäjä joutuu         pitäisi olla hallinnollisia ongelmia.
23252: tällöin tekemään veroilmoituksensa useaan kun-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23253: taan ja vastaavasti myös erilaisia hakemuksia         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23254: tehdessään pyytämään verotietonsa useasta kun-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23255: nasta.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23256:    Suurin hankaluus yrittäjälle kuitenkin aiheu-
23257: tuu siitä, että kehittäessään yritystoimintaansa ja             Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-
23258: hakiessaan julkisia investointi- ja kehittämistu-            tyä kuntien ja maakunnallisten liittojen ja
23259: kia hän joutuu asioimaan usean kunnan ja kah-                toisaalta valtion työvoima- ja elinkeino-
23260: den maakunnallisen liiton ja kahden TE-keskuk-               piirien hallinnollisten rajojen maaseutu-
23261: sensa kanssa. Useassa tapauksessa näyttää käy-               yrittäjien yritystoiminnan kehittämiselle
23262: vän myös niin, että edellä mainituissa julkishal-            ja investointien rahoitukselle aiheutta-
23263: linnon yksiköissä kieltäydytään käsittelemästä               mien haittojen poistamiseksi?
23264: 
23265:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
23266: 
23267:                                         Jarmo Wahlström /vas
23268: 
23269: 
23270: 
23271: 
23272: 270136
23273: 2                                         KK 1235/1997 vp
23274: 
23275: 
23276: 
23277: 
23278:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23279: 
23280:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tyspalveluita tarjoava Yrityspalvelupiste. Yritys-
23281: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         palvelupisteestä yritysasiakas saa ensi käden tie-
23282: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       toa ja neuvontaa alueellisista ja valtakunnallisis-
23283: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jarmo            ta yritysrahoitus-, kehittämis- ja koulutuspalve-
23284: Wahlströmin näin kuuluvan kirjallisen kysy-           luista.
23285: myksen n:o 1235:                                         Hakiessaan julkista yritysrahoitusta yrittäjäk-
23286:                                                       si aikovan tai jo toimintansa aloittaneen yrityk-
23287:           Millaisiin toimiin Hallitus aikoo ryh-      sen tulee jättää yritystukihakemuksensa siihen
23288:        tyä kuntien ja maakunnallisten liittojen ja    TE-keskukseen, jossa toteutettava hanke sijait-
23289:        toisaalta valtion työvoima- ja elinkeino-      see. TE-keskuksessa hakemus toimitetaan asian-
23290:        piirien hallinnollisten rajojen maaseutu-      omaiseen TE-keskuksen osastoon. TE-keskuk-
23291:        yrittäjien yritystoiminnan kehittämiselle      sessa esittelijät huolehtivat siitä, että hallintome-
23292:        ja investointien rahoitukselle aiheutta-       nettely on kussakin tapauksessa oikea.
23293:        mien haittojen poistamiseksi?                     Vallitsevaa työnjakoa maaseudulla toimivan
23294:                                                       ja perustettavan uuden yritystoiminnan julkisen
23295:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          rahoitustuen, erityisrahoituksen ja kehittämis-
23296: vasti seuraavaa:                                      palveluiden järjestämisessä on esitetty edelleen
23297:                                                       selkeytettäväksi maaseutuelinkeinolainsäädän-
23298:    Syyskuun 1. päivänä aloittivat toimintansa         nön uudistamistyöryhmän mietinnössä. Maa-
23299: alueellisten elinkeino- ja työvoimapalvelujen yh-     seutuelinkeinolainsäädännön uudistamista val-
23300: teisenä organisaationa työvoima- ja elinkeino-        mistellaan maa- ja metsätalousministeriössä.
23301: keskukset. TE-keskusten toiminta-alueet muo-          Uudistuksen yhtenä tavoitteena on yhdenmu-
23302: dostuvat yhden tai useamman maakunnan liiton          kaistaa eri tukimuotojen hakumenettelyä. Val-
23303: alueesta. TE-keskusten perustamisella luotiin         mistelussa on lähdetty siitä, että tukihakemus
23304: edellytykset alueellisen yritysasiakaspalvelun pa-    voidaan jättää joko TE-keskukselle tai vaihtoeh-
23305: rantamiselle. TE-keskuksissa toimivat yritys-         toisesti kunnalliselle maaseutuelinkeinoviran-
23306: osasto, maaseutuosasto ja työvoimaosasto. Li-         omaiselle.
23307: säksi TE-keskuksissa toimii erityisesti kauppa-           Edellä mainitun johdosta ei hallitus näe ai-
23308: ja teollisuusministeriön, maa- ja metsätalousmi-      heelliseksi ryhtyä muihin erityisiin toimenpitei-
23309: nisteriön sekä työministeriön hallinnonalan yri-      siin ko. asioissa.
23310: 
23311:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
23312: 
23313:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
23314:                                           KK 1235/1997 vp                                              3
23315: 
23316: 
23317: 
23318: 
23319:                                        Tili Riksdagens Talman
23320: 
23321:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ningsområden. Hos Företagsinfo kan f6retags-
23322: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kunder få förstahandsuppgifter om och råd an-
23323: Iem av statsrådet översänt följande av riksdags-      gående finansierings-, utvecklings- och utbild-
23324: man Jarmo Wahlström undertecknade spörsmål            ningstjänster både i ifrågavarande region och i
23325: nr 1235:                                              hela Iandet.
23326:                                                           När en blivande företagare elier ett redan eta-
23327:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-       blerat företag ansöker om offentlig företagsfi-
23328:        ta för att undanröja de hinder som kom-        nansiering, skall ansökan om företagsstöd inläm-
23329:        munernas och landskapsförbundens och           nas tili den arbetskrafts- och näringscentral inom
23330:        å andra sidan de statliga arbetskrafts- och    vars verksamhetsområde projektet skall genom-
23331:        näringscentralernas administrativa grän-       föras. På T &E-centralerna vidarebefordras an-
23332:        ser lägger i vägen för utvecklingen av         sökningshandlingarna sedan till ifrågavarande
23333:        Iandsbygdsföretagarnas verksamhet och          avdelning. Föredragandena vid T &E-centralen
23334:        finansieringen av investeringar?               ser tili att det förvaltningsförfarande som tilläm-
23335:                                                       pas i varje enskilt fali är riktigt.
23336:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1 ett betänkande som avlämnats av en arbets-
23337: anföra följande:                                      grupp för reformering av landsbygdsnäringslag-
23338:                                                       stiftningen föreslås att den nuvarande arbetsför-
23339:    Den 1 september inledde arbetskrafts- och nä-      delningen vid organiserandet av det offentliga
23340: ringscentralerna sin verksamhet som en gemen-         finansiella stödet f6r, specialfinansieringen av
23341: sam organisation som tillhandahåller regionala        och utvecklingstjänsterna för befintlig eller ny
23342: tjänster för näringslivet och arbetskraftsservice.    företagsverksamhet på Iandsbygden skaiJ göras
23343: Det geografiska verksamhetsområdet för var och        ännu klarare. Beredning av !agstiftningsrefor-
23344: en av dessa T &E-centraler täcker området för ett     men pågår som bäst ijord- och skogsbruksmini-
23345: eller flera landskapsförbund. 1 och med att T &E-     steriet. Ett av målen för reformen är att förenhet-
23346: centralerna grundades skapades förutsättningar        liga ansökningsförfarandet i samband med olika
23347: för en förbättrad regional service åt företagskun-    stödformer. Vid beredningen har man utgått från
23348: der. T&E-centralerna har en företagsavdelning,        att en ansökan om stöd skall kunna inlämnas
23349: en landsbygdsavdelning och en arbetskraftsav-         antingen tili T &E-centralen elJer alternativt tili
23350: delning. Vid T &E-centralerna finns det dessutom      kommunens landsbygdsnäringsmyndighet.
23351: ett servicestälie, Företagsinfo, som tilihandahål-        Med anledning av vad som ovan har anförts
23352: ler företagstjänster inom speciellt handels- och      anser regeringen det inte motiverat att i nämnda
23353: industriministeriets, jord- och skogsbruksmini-       fali vidta andra särskilda åtgärder.
23354: steriets samt arbetskraftsministeriets förvalt-
23355: 
23356:      Helsingforsden 19 december 1997
23357: 
23358:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
23359:                                           KK 1236/1997 vp
23360: 
23361: Kirjallinen kysymys 1236
23362: 
23363: 
23364: 
23365: 
23366:                                   Anu Vehviläinen /kesk: Suvaitsevaisuuden lisäämisestä ja rasismin
23367:                                      ehkäisemisestä
23368: 
23369: 
23370:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
23371: 
23372:    Vuotta 1997 vietetään Euroopan maissa eri-           Väkivallan osoitukset erilaisuutta ja poikkea-
23373: tyisesti rasismin ja muukalaisvihan vastaisena       vuutta kohtaan ovat monelta kannalta vakavia
23374: vuotena. Tutkija Mari Kallialan mukaan muu-          ja vaikeita. Suvaitsemattomuus ja rasismi ovat
23375: kalaisiin kohdistuneet erilaiset iskut ja häirintä   kiinni asenteista, joita voi olla vaikea muuttaa tai
23376: ovat lisääntyneet 1980-luvun lopulta lähtien lä-     ne muuttuvat hitaasti. Valtiovallan taholta asen-
23377: hes kaikkialla Euroopassa. Erilaisten välikoh-       teisiin on pyritty vaikuttamaan useammallakin
23378: tausten määrä, väkivalta ja jopa kova väkivalta      tavalla. Valtioneuvosto on muun muassa
23379: ovat olleet nousussa. Myös Suomessa on ihmisiä       6.2.1997 tehnyt periaatepäätöksen hallinnon toi-
23380: joutunut ulkomaalaisuutensa vuoksi väkivallan        menpiteistä suvaitsevaisuuden lisäämiseksi ja ra-
23381: tekojen kohteeksi. Viime aikoina välikohtauksia      sismin ehkäisemiseksi,jossa on mm. esitelty kaik-
23382: on sattunut mm. Joensuussa, Mikkelissä ja Vaa-       kia ministeriöitä ja niiden alaista hallintoa koske-
23383: sassa.                                               vat toimenpiteet. Niin ikään eduskuntaryhmät
23384:    Väkivallantekoihin altistavan ilmapiirin mah-     ovat ottaneet yhteisen kannan suvaitsevaisuuden
23385: dollistavat ihmisten asenteet. Tutkija Kallialan     edistämisestä.
23386: mukaan asenteet muukalaisia kohtaan ovatko-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23387: ventuneet Länsi-Euroopassa 1980-luvun alku-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23388: puolelta lähtien, erityisen jyrkästi viime vuosina   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23389: pakolaismäärien noustua. "Torjuvissa asenteis-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23390: sa, epäluuloisuudessa ja vihamielisyydessä muu-
23391: kalaisia kohtaan näkyy myös epävarmuus, jota                    Mitä keinoja Hallitus katsoo olevan
23392: Länsi-Euroopan taloudelliset, kulttuuriset yms.              asenteiden muuttamiseksi suvaitsevam-
23393: muutokset ovat aiheuttaneet; tulokkaiden ajatel-             paan suuntaan, ja
23394: laan lisäävän työttömyyttä, väkivaltaaja rikolli-               katsooko Hallitus, että rasismia voitai-
23395: suutta; heidän ajatellaan hyväksikäyttävän de-               siin hillitä lainsäädännöllisin keinoin?
23396: mokraattista oikeusvaltiota ja sosiaaliturvaa",
23397: toteaa Kalliala.
23398: 
23399:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
23400: 
23401:                                        Anu Vehviläinen /kesk
23402: 
23403: 
23404: 
23405: 
23406: 270136
23407: 2                                          KK 1236/1997 vp
23408: 
23409: 
23410: 
23411: 
23412:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
23413: 
23414:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           1. Väkivaltaa ja muita suvaitsemattomuuden
23415: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         avoimia ilmauksia vastaan toimitaan rikosten
23416: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      ehkäisyn ja niiden selvittämisen sekä rikollista
23417: le jäsenelle kansanedustaja Anu Vehviläisen näin      rasistisista teoista rankaisemisen keinoin. Valtio-
23418: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1236:             neuvoston 2.6.1997 tekemän periaatepäätöksen
23419:                                                       mukaisesti eri ministeriöt ovat pyrkineet huoleh-
23420:           Mitä keinoja Hallitus katsoo olevan         timaan siitä, että rasistisia ilmiöitä havaittaessa
23421:        asenteiden muuttamiseksi suvaitsevam-          puuttumiskynnys on matala.
23422:        paan suuntaan, ja                                  Näiden toimenpiteiden tavoitteena on antaa
23423:           katsooko Hallitus, että rasismia voitai-    kaikille Suomessa asuville ja täällä käyville suoja
23424:        siin hillitä lainsäädännöllisin keinoin?       väkivaltaa vastaan heidän etnisestä, kulttuurises-
23425:                                                       ta, uskonnollisesta taustastaan tai kansallisuu-
23426:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          destaan riippumatta.
23427: vasti seuraavaa:                                          2. Kantaväestön asenteisiin vaikutetaan eri-
23428:                                                       tyisesti opetuksen ja kasvatuksen sekä nuoriso-,
23429:    Rasistinen väkivalta ja muut suvaitsematto-        liikunta- ja kulttuuritoiminnan tarjoamin kei-
23430: muuden ilmaukset näyttävät olleen viime aikoina       noin. Opetussuunnitelmien perusteita uudistet-
23431: nousussa. Maamme on moniportaisen prosessin           taessaja vahvistettaessa suvaitsevaisuuden lisää-
23432: kautta muuttumassa monikultuuriseksi yhteis-          mistä, rasismin ehkäisyä ja uusien kulttuurien
23433: kunnaksi. Osassa kantaväestöämme keskimää-            kohtaamista korostetaan nykyistä enemmän.
23434: räisestä voimakkaasti poikkeava ihonväri ja pu-       Tavoitteena on, että maahanmuuttajia kohtaan
23435: keutuminen herättävät kielteistä käyttäytymistä.      muodostuu myönteinen ilmapiiri jo koulussa.
23436:    Kuinka yleisiä kielteiset asenteet ovat nuorten        Opetusministeriö on ottanut suvaitsevaisuu-
23437: keskuudessa? Opetusministeriön ja Nuoriso-            den edistämisen yhdeksi kriteerikseen myöntäes-
23438: asiain neuvottelukunnan julkaisemassa nuorten         sään valtionavustuksia nuorisotoimen, liikun-
23439: asenteita ja arvoja mittaavassa Nuorisobaro-          nan ja kulttuurin aloilla. Erillisiä suvaitsevai-
23440: metri-tutkimuksessa esitettiin väite: "Hyväksyn       suutta edistäviä hankkeita tuetaan myös erillis-
23441: työtoverikseni toista rotua olevan henkilön siinä     avustuksin.
23442: kuin suomalaisenkin". Väitteen kanssa täysin tai          Suomen perustuslakiin on vuoden 1995 elo-
23443: jokseenkin samaa mieltä haastatelluista oli 95 %      kuun alusta sisältynyt nimenomainen syrjintä-
23444: ja ainoastaan prosentti vastanneista oli täysin eri   kielto (Hallitusmuodon 5 §). Lisäksi rikoslain
23445: mieltä. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan ns.        11 luvun 9 §:ssä syrjintä on säädetty rangaista-
23446: skinhead-nuorten toimintaan suhtautuminen on          vaksi. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja
23447: muuttunut entistäkin kielteisemmäksi.                 osallisuus tällaiseen rikokseen on kriminalisoitu
23448:    Nuorisobarometrin rohkaisevista tuloksista         rikoslain 11 luvun 8 §:ssä.
23449: huolimatta on tärkeää, että esiin nousseisiin su-        Viranomaiset puuttuvat rasistisiin tekoihin te-
23450: vaitsemattomuuden ilmiöihin puututaan riittä-         hostamalla mainitun lainsäädännön toimeenpa-
23451: vällä voimakkuudella. Vaikka rasistinen ideolo-       noa. Vaikka rasistista motiivia ei ole lakiin kirjat-
23452: gia ei olisikaan väestön keskuudessa yleistä, se      tu tuomion koventamisen perusteeksi tällä het-
23453: voisi hiljaisen hyväksynnän tai välinpitämättö-       kellä,joissain tapauksissa tuomioistuimet ovat jo
23454: myyden ilmapiirissä leimahtaa roihuksi.               rangaistusta mitatessaan käyttäneet tuomin ko-
23455:    Hallituksen käsityksen mukaan asenteet ovat        ventamisen perusteena todettua rasistista motii-
23456: muuttuvia ja niihin voidaan vaikuttaa. Ajankoh-       via.
23457: taisiin ilmiöihin puuttumisella ja pitkäjänteisellä      Hallitus pitää hyvin myönteisenä eduskunta-
23458: asenteisiin vaikuttavalla toiminnalla on kum-         ryhmien 30.10.1997 antamaa julistusta rasismin
23459: mallakin tässä työssä oma tärkeä tehtävänsä.          ehkäisemisestä ja erilaisuuden hyväksymisen
23460:    Asenteisiin pyritään vaikuttamaan kahdella         puolustamisesta.
23461: tavalla:
23462: 
23463:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
23464: 
23465:                                                                            Ministeri Claes Andersson
23466:                                           KK 1236/1997 vp                                               3
23467: 
23468: 
23469: 
23470:                                         Tili Riksdagens Talman
23471: 
23472:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Man försöker påverka attityderna på två sätt:
23473: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           1. I förebyggandet av våld och andra öppna
23474: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     uttryck för intolerans använder man brottspre-
23475: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål           ventiva och brottsutredande metoder samt vid
23476: nr 1236:                                             brottsliga rasistiska handlingar straffmetoder.
23477:                                                      Enligt statsrådets principbeslut 2.6.1997 om åt-
23478:           Vilka medel anser Regeringen att det       gärder från förvaltningens sida för att åstadkom-
23479:        finns för att ändra attityderna i en tole-    ma ökad tolerans och motarbeta rasism skall de
23480:        rantare riktning, och                         olika ministerierna sörja för att tröskeln att ingri-
23481:           anser Regeringen att rasismen kunde        pa då rasistiska fenomen upptäcks är låg.
23482:        stävjas genom lagstiftningsåtgärder?             Syftet med dessa åtgärder är att ge alla som
23483:                                                      bor i Finland och besöker landet skydd mot våld
23484:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        oberoende av etnisk, kulturell och religiös bak-
23485: anföra följande:                                     grund eller nationalitet.
23486:                                                         2. Påverkan av den ursprungliga befolkning-
23487:    Rasistiskt våld och andra uttryck för intole-     ens attityder sker särskilt genom de ruedel som
23488: rans förefaller den senaste tiden ha ökat. Vårt      utbildning och fostran samt ungdoms-, idrotts-
23489: land håller genom en månggradig process på att       och kulturverksamheten erbjuder. När läro-
23490: ändras tili ett mångkulturellt samhälle. Hos en      plansgrunderna reformeras och stärks under-
23491: del av urbefolkningen föder hudfårg och klädsel      stryks ökad tolerans, förebyggande av rasism och
23492: som kraftigt avviker från genomsnittet negativt      möten med nya kulturer mer än nu. Målet är att
23493: beteende.                                            det redan i skolorna uppstår ett positivt klimat
23494:    Hur allmänna är de negativa attityderna bland     gentemot invandrare.
23495: unga? Ungdomsbarometern, en undersökning                Undervisningsministeriet har tagit främjande
23496: som mäter attityder och värderingar bland unga       av tolerans som ett kriterium för att statsunder-
23497: och som publicerats av undervisningsministeriet      stöd skall beviljas inom ungdomsverksamhet,
23498: och delegationen för ungdomsärenden, innehöll        idrott och kultur. Separata toleransfrämjande
23499: påståendet "Jag accepterar en kamrat av annan        projekt stöds också genom särskilda understöd.
23500: ras lika väl som en finländare". Av de intervjuade      Finlands grundlag har sedan augusti 1995
23501: var 95 procent helt eller nästan av samma åsikt      innehållit ett uttryckligt diskrimineringsförbud
23502: som påståendet och endast en procent var helt av     (5 § regeringsformen). Dessutom bestäms det i
23503: annan åsikt. Enligt samma undersökning har           II kap. 9 § i strafflagen att diskriminering är
23504: ungdomens inställning tili de s.k. skinheadsens      straffbart. Hets mot folkgrupp och medverkan i
23505: verksamhet blivit allt mer negativ.                  ett sådant brott har kriminaliserats i 11 kap 8 § i
23506:     Trots de uppmuntrande resultaten av ung-         strafflagen.
23507: domsbarometern är det viktigt att ingripa i de          Myndigheterna ingriper i rasistiska handling-
23508: intoleranta fenomen som förekommit med till-         ar genom att eff.ektivera verkställigheten av den-
23509: räcklig kraft. Ä ven om en rasistisk ideologi inte   na lagstitning. A ven om rasistiska motiv inte för
23510: är allmän bland befolkningen kan den i ett klimat    närvarande har inskrivits i lagen som en straff-
23511: av tyst godkännande eller nonchalans flamma          skärpande grund, har domstolarna då de utmätt
23512: upp.                                                 straffredan i vissa fall använt påvisade rasistiska
23513:     Enligt regeringens uppfattning är attityder      motiv som en grund för skärpt dom.
23514:  föränderliga och de kan påverkas. Både det att         Regeringen anser riksdagsgruppernas dekla-
23515:  man ingriper i aktuella rasistiska fenomen och      ration den 30 oktober 1997 om förebyggande av
23516:  har Iångsiktig verksamhet som påverkar attity-      rasism och försvar av accepterande av olikhet
23517:  der är viktiga uppgifter i detta arbete.            mycket positiv.
23518: 
23519:      Helsingforsden 19 december 1997
23520: 
23521:                                                                            Minister Claes Andersson
23522:                                                KK 1237/1997 vp
23523: 
23524: Kirjallinen kysymys 1237
23525: 
23526: 
23527: 
23528: 
23529:                                       Risto Kuisma /nuors ym.: Kulkuoikeuden osoittamisesta itsenäisille
23530:                                           tiloille
23531: 
23532: 
23533:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
23534: 
23535:     Kansalaisten taholta on tuotu esille, että            ta maanvuokraajaa tai vuokraaja on vaatinut
23536: maassamme on suuri määrä itsenäisiä tiloja, joil-         kohtuuttoman suurta korvausta. Eräissä ta-
23537: le ei ole laillista kulkuyhteyttä. Tämä asiantila on      pauksissa puuttuvasta vene- ja autopaikkarasit-
23538: vastoin lainsäädännön periaatetta siitä, että jo-         teesta on syntynyt sitkeitä oikeusprosesseja. Näi-
23539: kaiselle itsenäiselle tilalle täytyy osoittaa kulku-      den pitkien ja kalliiden oikeusprosessien tulos on
23540: oikeus. Tämä periaate ei kuitenkaan ole toteutu-          usein osaltaan vain lisännyt tyytymättömyyttä.
23541: nut. On muodostettu lukuisia tiloja, joiiia tätä          Monissa tällaisissa riidoissa kansalaiset ovat il-
23542: kulkuyhteyttä ei ole.                                     maisseet syvää epäluottamusta viranomaisia ja
23543:     Erityisen vaikeita ongelmia asiantila on tuot-        oikeuslaitosta kohtaan.
23544: tanut vesistöjen, erityisesti järvien, saarissa sijait-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23545: seville saaritiloille. Näille tiloiiie ei useissa ta-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23546: pauksissa ole osoitettu vene- eikä autopaikkaoi-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23547: keutta mantereelta, vaikka saari ei ole tieverkon         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23548: yhteydessä. Käytännössä useimmissa tapauksis-
23549: sa kulku on järjestynyt yksityisiltä maanomista-                    Tunteeko Hallitus perusteluissa maini-
23550: jilta vuokratulla vene- tai autopaikkavuokrauk-                  tun ongelman, joka koskee kulkuyhteyk-
23551: sella.                                                           sien puuttumista itsenäisille tiloille, ja
23552:     Kaikissa tapauksissa tämä ei kuitenkaan ole                     aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
23553: ollut käyttökelpoinen keino. Ei ole ollut halukas-               siin asian korjaamiseksi?
23554: 
23555:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
23556: 
23557:                        Risto Kuisma /nuors                         Jukka Tarkka /nuors
23558:                        Raimo Vistbacka /ps                         Risto Penttilä /nuors
23559: 
23560: 
23561: 
23562: 
23563: 270136
23564: 2                                             KK 1237/1997 vp
23565: 
23566: 
23567: 
23568: 
23569:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
23570: 
23571:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           muassa yksityistielain 13 §:ssä tarkoitettu oikeus
23572: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            autopaikkaa varten sekä venevaikamaa ja laitu-
23573: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          ria varten tarpeelliseen maa- ja vesialueeseen.
23574: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto               Oikeuksien perustamiseen sovelletaan yksityis-
23575: Kuisman ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              tielain säännöksiä. Uuden kiinteistönmuodosta-
23576: myksen n:o 1237:                                         ruislain mukaan kiinteistötoimituksen toimitus-
23577:                                                          miehet ovat kiinteistötoimituksessa velvollisia jo
23578:            Tunteeko Hallitus perusteluissa maini-        viran puolesta järjestämään kullekin kiinteistölle
23579:         tun ongelman, joka koskee kulkuyhteyk-           ja palstalle tarpeellisen kulkuyhteyden.
23580:         sien puuttumista itsenäisille tiloille, ja          Mikäli kiinteistön omistaja muutoin kuin
23581:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-          kiinteistötoimituksen yhteydessä toteaa, ettei hä-
23582:         siin asian korjaamiseksi?                        nen kiinteistölleen tai palstalleen ole olemassa
23583:                                                          kysymyksessä mainittua laillista kulkuyhteyttä,
23584:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             on hänellä mahdollisuus hakea yksityistielain
23585: vasti seuraavaa:                                         mukaista tietoimitusta kulkuyhteyden järjestä-
23586:                                                          miseksi. Yksityistielain 8 §:n perusteella, jos kiin-
23587:    Vuosisatojen kuluessa on maahamme todella-            teistön tarkoituksenmukaista käyttöä varten on
23588: kin syntynyt myös sellaisia kiinteistöjä ja erillisiä    tärkeätä saada kulkuyhteys toisen kiinteistön
23589: palstoja, joille ei ole aikanaan järjestetty kiinteis-   kautta eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa
23590: tötoimituksissa sellaista kulkuyhteyttä, joka olisi      viimeksi tarkoitetulle kiinteistölle, on tästä luo-
23591: merkitty kiinteistörekisteriin tai toimituspöytä-        vutettava alue käytettäväksi tietarkoituksiin.
23592: kirjaan. Kulkuyhteys on esimerkiksi jätetty pel-         Yksityistietoimituksessa voidaan perustaa myös
23593: kästään maanomistajien sopimuksen varaan.                edellä mainitut yksityistielain 13 §:n mukaiset oi-
23594:    Tilanne muuttui oleellisesti tämän vuoden             keudet.
23595: alusta lukien. Uuteen kiinteistönmuodostamisla-              Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että
23596: kiin (554/1995),joka tuli voimaan 1.1.1997, sisäl-       se on tietoinen kysymyksen perusteluissa esite-
23597: lytettiin lain 156 §:n 3 momenttiin nimenomainen         tyistä ongelmista ja katsoo, että nykyiset kiinteis-
23598: säännös siitä, että kiinteistötoimituksessa on kul-      tönmuodostamislain ja yksityistielain säännök-
23599: lekin kiinteistölle ja palstalle järjestettävä tar-      set mahdollistavat kiinteistön tarkoituksenmu-
23600: peellinen kulkuyhteys perustamalla yksityisistä          kaisen kulkuyhteyden järjestämisen kaikissa
23601: teistä annetussa laissa (358/1962) tarkoitettu tie-      niissä tilanteissa, joissa kulkuyhteyden saaminen
23602: oikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen         on tarpeen, ja voimassa olevat lain säännökset
23603: oikeus. Tällainen muu oikeus voi olla muun               vastaavat nykyajan vaatimuksia.
23604: 
23605:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
23606: 
23607:                                                           Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
23608:                                             KK 1237/1997 vp                                               3
23609: 
23610: 
23611: 
23612: 
23613:                                          Tili Riksdagens Talman
23614: 
23615:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        13 § lagen om enskilda vägar avsedda rätten tili
23616: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         jord- eller vattenområde som behövs för bilplats
23617: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       samt för båtplats och -brygga. Vid stiftande av
23618: man Risto Kuisma m.fl. undertecknade spörsmål          rätter tiliämpas bestämmelserna i lagen om en-
23619: nr 1237:                                               skilda vägar. Enligt den nya fastighetsbildnings-
23620:                                                        lagen är förrättningsmännen redan å tjänstens
23621:           Känner Regeringen tili det problem           vägnar skyldiga att vid fastighetsförrättningen
23622:        som nämns i motiveringen och som gälier         ordna en behövlig vägförbindelse för varje fastig-
23623:        avsaknaden av vägförbindelser tili själv-       het och skifte.
23624:        ständiga lägenheter, och                            Ifall fastighetsägaren i något annat samman-
23625:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för          hang än vid fastighetsförrättning konstaterar att
23626:        att rätta tili saken?                           en sådan laglig vägförbindelse som nämns i
23627:                                                        spörsmålet inte finns för hans fastighet eller skif-
23628:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          te, kan han ansöka om vägförrättning enligt la-
23629: anföra följande:                                       gen om enskilda vägar för att få en vägförbindel-
23630:                                                        se ordnad. Om det för ett ändamålsenligt nyttjan-
23631:    1 vårt land har det under århundradenas lopp        de av en fastighet är av vikt att få en vägförbindel-
23632: faktiskt uppstått även sådana fastigheter och en-      se över en annan fastighets område och om detta
23633: skilda skiften för vilka det inte vid fastighetsför-   inte leder tili betydande förfång för den senare
23634: rättning i tiderna ordnats någon sådan vägför-         fastigheten, skall enligt 8 § 1agen om enskilda
23635: bindelse som skulie ha antecknats i fastighetsre-      vägar av denna upplåtas ett område att användas
23636: gistret eller förrättningsprotokoliet. Vägförbin-      för vägändamål. Vid förrättning som gäller en-
23637: delsen kan t.ex. endast ha lämnats beroende av         skild väg kan även ovan nämnda rätter enligt 13 §
23638: markägarnas avtal.                                     lagen om enskilda vägar stiftas.
23639:    Situationen förändrades väsentligt vid ingång-          Med stöd av vad som ovan anförs konstaterar
23640: en av detta år. Tili 156 § 3 mom. i den nya fastig-    regeringen att den är medveten om de problem
23641: hetsbildningslagen (554/1995), som trädde i kraft      som nämns i motiveringen tili spörsmå1et och
23642: den 1 januari 1997, fogades en uttrycklig bestäm-      anser att de nuvarande bestämmelserna i fastig-
23643: me1se, enligt viiken man vid en fastighetsförrätt-     hetsbildningslagen och lagen om enski1da vägar
23644: ning skall ordna en behövlig vägförbinde1se för        gör det möjligt att ordna ändamålsen1iga vägför-
23645: varje fastighet och skifte genom stiftande av en       bindelser i alla de situationer där en vägförbin-
23646: vägrätt enligt 1agen om enski1da vägar (358/1962)      delse behövs och att de gällande lagbestäm-
23647: eller någon annan rätt som behövs för vägförbin-       melserna motsvarar nutida krav.
23648: delsen. En sådan annan rätt kan bl.a. vara den i
23649: 
23650:      Helsingforsden 16 december 1997
23651: 
23652:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
23653:                                          KK 1238/1997 vp
23654: 
23655: Kirjallinen kysymys 1238
23656: 
23657: 
23658: 
23659: 
23660:                                   Risto Kuisma /nuors ym.: Kansalaisten oikeusturvan edistämisestä
23661: 
23662: 
23663: 
23664:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
23665: 
23666:    Kansalaisten luottamus siihen, että laki on      miestä ja oikeuskanslerin virastoa. Vastauksena
23667: kaikille sama, on heikentynyt. Epäluottamus vir-    kansalaisten tyytymättömyyteen ei riitä se, että
23668: kamiehiä kohtaan on oire siitä, että jotain on      kansalaisilla on väärä käsitys. Vastaukseksi ei
23669: vialla. Epäluulo on ulottunut myös oikeuslaitok-    riitä myöskään se, että esimerkiksi Lauri Lehti-
23670: seen saakka, kuten eräät voimakkaasti julkisuu-     maja saijatkoajan oikeusasiamieheksi lähes yksi-
23671: dessa olleet tapahtumat osaltaan kertovat.          mielisesti eduskunnassa suoritetussa vaalissa.
23672:    Eräänä oireena epäluottamuksesta ovat olleet         Ihmetystä herättää myös se, etteivät laillisuus-
23673: voimakkaasti lisääntyneet kirjelmät eduskunnan      valvontaa suorittavat viranomaiset näytä olevan
23674: oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille. Myös       yhteistyössä kansalaisten muodostamien oikeus-
23675: kansanedustajien saarnat kansalaisten kirjeet       turvayhdistysten kanssa. Tällaiset oikeusturva-
23676: väitetyistä oikeudenloukkauksista ovat lisäänty-    yhdistykset tulisi arvostaa korkealle kansanval-
23677: neet. Yleisiksi ovat tulleet myös kansalaisten      lassa. Odottaisi, että esimerkiksi oikeusministe-
23678: kansanedustajille lähettämät kirjeet, joissa il-    riö tekisi yhteistyötä näiden yhdistyksien kanssa.
23679: maistaan epäluottamus oikeusasiamiestä ja oi-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
23680: keuskansleria kohtaan. Yksittäisten kansalaisten    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
23681: tyytymättömyys kohdistuu näiden virastojen          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
23682: johtoa ja itse viranomaisia kohtaan.                jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23683:     Kansalaiset ovat myös perustaneet oikeustur-
23684: vayhdistyksiä tai vastaavia. Kansa ja kansalaiset              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23685: eivät demokratiassa voi olla väärässä siinä mää-            ryhtyä patauttaakseen kansalaisten luot-
23686: rin kuin nykyinen oikeusturvatilanne ilmentää.              tamuksen viranomaisiin ja erityisesti
23687:    Yhden oikeusasiamiehen viran lisääminen tai              luottamuksen oikeusasiamiehen ja oi-
23688: valtion syyttäjän viraston perustaminen eivät ole           keuskanslerinviraston toimintaan,
23689: riittäviä toimia kansalaisten perustellun tyyty-               aikooko Hallitus ryhtyä yhteistyöhön
23690: mättömyyden poistamiseen. Kansalaisten tyyty-               kansalaisten perustamien oikeusturvaa
23691: mättömyyden taustalla on oikeudenloukkausten                edistävien yhdistysten kanssa, ja
23692: ohella myös viranomaisten ylimielinen asenne                   pitääkö Hallitus kansalaisten luotta-
23693: kantelijoita ja muita valittajia kohtaan. Tämä              musta oikeuslaitokseen riittävänä?
23694: ylimielinen tapa vastata koskee myös oikeusasia-
23695: 
23696:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
23697: 
23698:          Risto Kuisma /nuors            Jukka Tarkka /nuors            Risto Penttilä /nuors
23699: 
23700: 
23701: 
23702: 
23703: 270136
23704: 2                                              KK 1238/1997 vp
23705: 
23706: 
23707: 
23708: 
23709:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
23710: 
23711:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            oikeuksien toteutumisen turvaavalla tavalla ja
23712: mainitussa tarkoitetussa Te, Rouva Puhemies,              että kukin saa osakseen tuomioistuimissa oikeu-
23713: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           denmukaisen oikeudenkäynnin ja tulee hallin-
23714: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Risto                nossa kohdelluksi hyvän hallintomenettelyn
23715: Kuisman ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-               edellyttämällä tavalla. Hallitus ei voi, eikä sen
23716: myksen n:o 1238:                                          pidä puuttua ylimpien laillisuusvalvojien toimin-
23717:                                                           taan.
23718:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo               Viimeaikaisin lainsäädäntötoimin kumman-
23719:         ryhtyä patauttaakseen kansalaisten luot-          kin ylimmän laillisuusvalvojan mahdollisuuksia
23720:         tamuksen viranomaisiin ja erityisesti             valvonnan tehostamiseen on parannettu. Oi-
23721:         luottamuksen oikeusasiamiehen ja oi-              keusasiamiesinstituutiota on vahvistettu perus-
23722:         keuskanslerinviraston toimintaan,                 tamalla toinen apulaisoikeusasiamiehen virka,
23723:            aikooko Hallitus ryhtyä yhteistyöhön           joka on tarkoitus täyttää ensi vuoden syyskuun
23724:         kansalaisten perustamien oikeusturvaa             alusta lukien, ja oikeuskanslerin asemaa on sel-
23725:         edistävien yhdistysten kanssa, ja                 kiinnytetty siirtämällä kuluvanjoulukuun alusta
23726:            pitääkö Hallitus kansalaisten luotta-          lukien Valtakunnansyyttäjälie ylimmän syyttäjän
23727:         musta oikeuslaitokseen riittävänä?                tehtävät. Näiden toimenpiteiden konkreettista
23728:                                                           vaikutusta ylimpään laillisuusvalvontaan on vie-
23729:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              lä liian aikaista arvioida, mutta yleisesti ottaen
23730: vasti seuraavaa:                                          niiden voidaan olettaa vaikuttavan myönteisesti
23731:                                                           yksilön oikeusturvan toteutumiseen.
23732:    Viime aikoina ennen kaikkea lehdistön yleisö-              Mitä yhteistyöhön kansalaisjärjestöjen kanssa
23733: kirjoittelussa ilmennyt huoli siitä, että laki ei olisi   tulee, on todettava, että kaikkeen hyvään hallin-
23734: sama kaikille, johtuu mitä ilmeisimmin eräistä            toon ja etenkin lainvalmistelutyöhön kuuluu
23735: epätyypillisistä yksityistapauksista, joita tiedo-        olennaisena osana vuoropuhelu sen kentän kans-
23736: tusvälineet ovat pitäneet näkyvästi esillä. Ylei-         sa, jota hallintotoimenpiteet tai lainsäädäntö
23737: sesti ottaen hallinto ja tuomioistuinlaitos toimi-        koskevat. Tällöin ollaan yhteydessä myös niihin
23738: vat oikeusvaltioperiaatetta noudattaen yhteis-            kansalaisjärjestöihin, joiden myötävaikutusta
23739: kunnan jäsenten parhaaksi. Lisäksi on otettava            hankkeen toteuttamiseen pidetään tarpeellisena.
23740: huomioon, että kun Suomessa tuomiovaltaa                  Tässä suhteessa oikeusturvaa edistämään tarkoi-
23741: käyttävät riippumattomat tuomioistuimet, halli-           tetut yhdistykset eivät ole erityisasemassa.
23742: tuksen tehtäviin ei kuulu sen arvioiminen, vas-               Koko yhteiskunnan intressissä on, että kansa-
23743: taako tuomioistuimen yksittäistapauksessa teke-           laiset luottavat oikeuslaitokseen. Oikeusministe-
23744: mä ratkaisu kansalaisten oikeuskäsityksiä. Silti          riössä on lähdetty siitä, että luottamusta voidaan
23745: väitteeseenkin siitä, etteivät kansalaiset tunne          parantaa kehittämällä tasapuolisesti ja luotetta-
23746: luottamusta viranomaisiin ja oikeuslaitokseen,            vasti toimivan tuomioistuinlaitoksen toiminta-
23747: on aina suhtauduttava vakavuudella.                       edellytyksiä. Useita tähän tähtääviä hankkeita
23748:    Eduskunnan oikeusasiamies ja valtioneuvos-             onkin jo toteutettu. Oikeudenkäyntimenettelyjä
23749: ton oikeuskansleri valvovat, että tuomioistuimet          on uudistettu ja oikeusapusääntelyn uudistami-
23750: ja muut viranomaiset sekä virkamiehet tehtävis-           nen on eduskunnan käsiteltävänä. Uudistuksiin
23751: sään samoin kuin julkisyhteisön työntekijät ja            liittyy tuomioistuimien henkilökuntaan kohdis-
23752: muutkinjulkista tehtävää hoitaessaan noudatta-            tettu laaja koulutus. Lisäksi kansalaisten tarpeita
23753: vat lakia ja täyttävät velvollisuutensa. He valvo-        varten on julkaistu kansantajuiseksi laadittu Oi-
23754: vat tehtäväänsä hoitaessaan myös perusoikeuk-             keusturvaopas. Kaikilla näillä toimenpiteillä us-
23755: sien ja ihmisoikeuksien toteutumista, mukaan              kotaan olevan vaikutusta kansalaisten oikeuslai-
23756: lukien sen valvonnan, että julkinen valta yksit-          tokseen tuntemaan luottamukseen.
23757: täistapauksissa toimii perusoikeuksien ja ihmis-
23758:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
23759: 
23760:                                                                         Oikeusministeri Kari Häkämies
23761:                                            KK 1238/1997 vp                                               3
23762: 
23763: 
23764: 
23765: 
23766:                                         Tili Riksdagens Talman
23767: 
23768:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           förverkligade, inklusive kontrollen av att det all-
23769: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           männna i enskilda fall handlar på ett sätt som
23770: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       säkrar att dessa rättigheter förverkligas och att
23771: dagsman Risto Kuisma m.fl. undertecknade              var och en tillförsäkras en rättvis rättegång vid
23772: spörsmål nr 1238:                                     domstolarna och blir bemött inom förvaltningen
23773:                                                       på det sätt som god förvaltningssed kräver. Re-
23774:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        geringen varken kan eller bör ingripa i de högsta
23775:        ta för att återställa medborgarnas förtro-     laglighetsövervakarnas verksamhet.
23776:        ende för myndigheterna och särskilt för            Genom lagstiftningsåtgärder på senaste tid
23777:        verksamheten vid justitieombudsman-            har de båda högsta laglighetsövervakarnas möj-
23778:        nens kansli och justitiekanslersämbetet,       ligheter att effektivisera övervakningen förbätt-
23779:           ämnar Regeringen inleda samarbete           rats. Justitieombudsmannainstitutionen har för-
23780:        med de av medborgare grundade fören-           stärkts genom att en andra tjänst som biträdande
23781:        ingarna för främjande av rättsskyddet,         justitieombudsman har inrättats, en tjänst som
23782:        och                                            skall besättas från ingången av september nästa
23783:           finner Regeringen medborgarnas för-         år, och justitiekanslers ställning har förtydligats
23784:        troende för rättsväsendet vara tillräck-       genom att uppgifterna som högsta åklagare från
23785:        ligt?                                          början av innevarande december har överförts
23786:                                                       tili riksåklagaren. Det är ännu för tidigt att bedö-
23787:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ma den konkreta effekten av dessa åtgärder, men
23788: anföra följande:                                      allmänt taget bör de förmodas inverka positivt på
23789:                                                       förverkligandet av individens rättsskydd.
23790:    Den oro över att lagen inte skulle vara den-           Vad samarbetet med medborgarorganisatio-
23791: samma för alla, som under den senaste tiden har       nerna beträffar bör det framhållas att ett väsent-
23792: framkommit i synnerhet i pressens insändarspal-       ligt inslag i all god förvaltning och särskilt lagbe-
23793: ter, beror helt uppenbart på vissa otypiska enskil-   redningen är dialog med det fålt som förvalt-
23794: da fall, som massmedierna på ett ostentativt sätt     ningsåtgärderna eller lagstiftningen berör. Här-
23795: har hållit aktuella. Allmänt taget fungerar för-      vid hålls kontakt även med de medborgarorgani-
23796: valtningen och domstolsväsendet i enlighet med        sationer, vilkas medverkan i genomförandet av
23797: rättsstatsprincipen för samhällsmedlemmarnas          ett projekt anses behövlig. 1 detta avseende står
23798: bästa. Vidare bör det beaktas att eftersom den        de föreningar som är avsedda att främja rätt-
23799: dömande makten i Finland utövas av oavhängi-          skyddet inte i någon särställning.
23800: ga domstolar, så hör det inte tili regeringens upp-       Det ligger i hela samhällets intresse att med-
23801: gifter att värdera huruvida ett avgörande som en      borgarna litar på rättsväsendet. Justitieministe-
23802: domstol har fattat ..svarar mot medborgarnas          riet har utgått från att förtroendet kan förbättras
23803: rättsuppfattningar. Andå bör den hävdade upp-         genom att utveckla verksamhetsvillkoren för ett
23804: fattningen att medborgarna inte hyser förtroende      domstolsväsen som fungerar opartiskt och pålit-
23805: för myndigheterna och rättsväsendet alltid be-        ligt. Flera projekt med detta syfte har faktiskt
23806: mötas med tillbörligt allvar.                         redan genomförts. Rättegångsförfarandena har
23807:    Riksdagens justitieombudsman och justitie-         reformerats och en förnyelse av rättshjälpsregle-
23808: kanslern i statsrådet övervakar att domstolarna       ringen behandlas av riksdagen. Med reformerna
23809: och de övriga myndigheterna samt tjänstemän-          är en omfattande utbildning som riktar sig till
23810: nen, liksom offentligt anställda och andra sköter     domstolspersonalen sammankopplad. Vidare
23811: offentliga uppdrag, följer lag och fullgör sina       har för medborgarnas behov publicerats en po-
23812: skyldigheter. De övervakar vid utförandet av sin      pulärt hållen rättsskyddshandledning. Alla dessa
23813: uppgift också att de grundläggande fri- och rät-      åtgärder antas ha effekt när det gäller förtroende
23814: tigheterna och de mänskliga rättigheterna blir        för rättsväsendet bland medborgarna.
23815:      Helsingfors den 19 december 1997
23816: 
23817:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
23818:                                               KK 1239/1997 vp
23819: 
23820: Kirjallinen kysymys 1239
23821: 
23822: 
23823: 
23824: 
23825:                                      Esko Helle /vas: Huumetestien ja geeniseulonnan käytöstä työ-
23826:                                         hönotossa
23827: 
23828: 
23829:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
23830: 
23831:    Tiedotusvälineissä on vmnnyt keskustelu               jintään, tulee kieltää ja sanktioida. Siksi tulee
23832: huume- ja geenitestien käytöstä työntekijävalin-         selvittää, minkälaiset testit voidaan sallia työ-
23833: noissa. Asiaan tulee puuttua ajoissa. On päätet-         hönotossa ja työsuhteen aikana.
23834: tävä, sallitaanko em. testien käyttö, ja jos salli-         Ihminen muuttaa omaa tajuntaansa ja käyt-
23835: taan, on määrättävä rajat mahdollisten huume-            täytymistään lääkkeiden oikealla ja väärällä käy-
23836: testien tai geeniteknologian avulla saadun tiedon        töllä, alkoholilla, vähän riippuvuutta aiheutta-
23837: käyttöön.                                                villa ja voimakkaasti riippuvuutta aiheuttavilla
23838:    Testeihin liittyy hyvin vahva yksityisyyden           huumaavilla aineilla. Osassa tapauksista tällais-
23839: suojan ja yritysintressien ristiriita: työnantajalle     ten aineiden käyttö estää työtehtävien kunnolli-
23840: olisi taloudellista etua, jos ne voisivat valita työn-   sen suorittamisen ja saattaa aiheuttaa myös vaa-
23841: tekijät sairastumisalttiuden perusteella. Tämä ai-       ratilanteita työssä. Joissakin ammateissa puoles-
23842: heuttaisi uuden syrjäytyjäluokan, josta poispää-         taan edellytetään poikkeuksellista luotettavuut-
23843: syyn yksilö ei edes itse voi vaikuttaa. Geenitekno-      ta, tai lailla kiellettyjen aineiden käyttö asettaa
23844: logian muuttuminen yhä edullisemmaksi lisää              asianomaisen luotettavuuden kyseenalaiseksi,
23845: kiinnostusta sen hyödyntämiseen yhä laajem-              vaikka ammatin erityinen luonne sitä nimen-
23846: malti.                                                   omaan edellyttäisi. Kaikkien aineiden ja kaik-
23847:    Erityisesti nyt korkean työttömyyden aikana           kien ammattien kohdalla tilanne ei kuitenkaan
23848: tulee työnhakijan yksityisyyden suoja varmistaa          ole tämä. Edelleen eroa on siinä, miten vapaa-
23849: lailla. Ennen työsuhteen solmimista tapahtuva            aikana tapahtunut käyttö vaikuttaa työtehtävän
23850: lääkärintutkimus tulee rajoittaa vain siihen, että       hoitoon. On lisäksi huomattava, että kaksi arvo-
23851: tutkitaan hakijan kyky suoriutua tehtävästä.             valtaista lääketieteen aikakausjulkaisua Lancet
23852: Kun yhä useampi työsuhde solmitaan toistuvasti           ja British Medical Journal ovat pääkirjoituksis-
23853: määräaikaiseksi, työntekijän yksityisyys on suo-         saan kyseenalaistaneet kannabistuotteiden kri-
23854: jattava myös työsuhteen kestäessä tehtävien tar-         minalisoinnin. Olisikin perusteltua määritellä,
23855: kastusten yhteydessä. Esimerkiksi Tanska on ra-          milloin testit ovat sallittuja ja milloin ne ovat
23856: joittanut työnantajien oikeutta selvittää palkat-        kiellettyjä.
23857: tavan sairastumisen todennäköisyyttä. Työnan-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
23858: tajilla on oikeus saada tietoa työntekijän työhön-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
23859: ottohetkellä kärsimästä sairaudesta tai oireista.        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
23860: Samoin työnantajana on oikeus sellaisiin tervey-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
23861: dentilaa koskeviin tietoihin, joilla on asianmu-
23862: kainen yhteys työympäristöön.                                        Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
23863:    Työnantajana ei tule olla oikeutta saada työn-                ryhtyä huumetestien ja mahdollisen gee-
23864: hakijasta muita terveydentilaa tai muuta yksityi-                niseulonnan rajoittamiseksi työhönotos-
23865: syyttä koskevaa tietoa kuin sellaista, joka vaikut-              sa,ja
23866: taa työnhakijan välittömään kykyyn suoriutua                        miten Hallitus aikoo rajata ne erikois-
23867: tehtävästään. Työnantajan muuta kautta tietoon                   tilanteet, jolloin testejä voidaan käyttää?
23868: tullut tieto, jota käytetään geeniperusteiseen syr-
23869: 
23870:      Helsingissä 3 päivänäjoulukuuta 1997
23871: 
23872:                                                Esko Helle /vas
23873: 
23874: 270136
23875: 2                                            KK 1239/1997 vp
23876: 
23877: 
23878: 
23879: 
23880:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
23881: 
23882:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          siis yleinen työhönoton yhteydessä tapahtuva
23883: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           lääketieteellistä tarkastustoimintaa ja testaustoi-
23884: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mintaa koskeva lainsäädäntö ja terveydenhuol-
23885: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko Hel-          lon tietosuojaa koskeva lainsäädänto. Runsas
23886: teen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           keskustelu on kuitenkin osoittanut, että tarvetta
23887: 1239:                                                   testaustoiminnan sääntelyyn nykyistä yksityis-
23888:                                                         kohtaisemmin on olemassa. Työnhakijan yksi-
23889:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        tyisyyden suoja ja sekä työntekijän että työnan-
23890:         ryhtyä huumetestien ja mahdollisen gee-         tajan oikeuksien turvaaminen edellyttävät selkei-
23891:         niseulonnan rajoittamiseksi työhönotos-         tä määräyksiä testaustoiminnasta. (Asian suu-
23892:         sa,ja                                           ruusluokkaa kuvastaa suoritettavien terveystar-
23893:             miten Hallitus aikoo rajata ne erikois-     kastusten määrä.) Terveystarkastuksia työter-
23894:         tilanteet, jolloin testejä voidaan käyttää?     veyshuollossa tehdään vuodessa n. 500 000 kpl ja
23895:                                                         tämän lisäksi muualla terveyspalvelujärjestel-
23896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            mässä suuri määrä.
23897: vasti seuraavaa:                                            Työministeriö on asettanut työryhmän selvit-
23898:                                                         tämään työhöntulon yhteydessä tapahtuvaa tes-
23899:    Työhönoton yhteydessä tapahtuviin tarkas-            taustoimintaa työlainsäädännön näkökulmasta.
23900: tuksiin ja testauksiin on julkisuudessa kiinnitetty     Tämä ryhmä selvittää erityisesti työntekijöiden
23901: runsaasti huomiota viime aikoina. Erityisen huo-        tietosuojaan työelämässä liittyvät työoikeudelli-
23902: mion kohteena ovat olleet tarttuvien tautien tar-       set kysymykset henkilöstön valinnan, testauksen
23903: kastukset (HIV), geenitestaus ja muista syistä          ja valvonnan kannalta. Sosiaali- ja terveysminis-
23904: työhön sopivuuden arvioimiseksi tehdyt terveys-         teriö on valmistellut työryhmän asettamista sel-
23905: tarkastukset. Niinikään työntekijöiden psykolo-         vittämään terveydenhuollon suorittamia työ-
23906: gisten testien tarpeellisuudesta on käyty vilkasta      höntulotarkastuksia sekä muita terveystarkas-
23907: keskustelua.                                            tuksia työelämän yhteydessä. Ryhmä selvittää
23908:    Erillislainsäädännössä on eräillä aloilla sää-       terveystarkastusten tarvetta työelämän yhtey-
23909: detty terveydellisiä vaatimuksia työntekijöille.        dessä sekä tarkastuksiin liittyvät tietosuojakysy-
23910: Näihin liittyen työhön tulijalle tehdään terveys-       mykset. Ryhmä tekee selvityksen eri aloilla vallit-
23911: tarkastus, jossa selvitetään työntekijän työhön         sevasta testauskäytännöstä, lääketieteellisestä
23912: sopivuus. Tämän tyyppistä erillislainsäädäntöä          tietämyksestä, testien ja tarkastusten tarpeelli-
23913: on olemassa mm. poliiseille, sotilaille, eräille van-   suudesta, niihin liittyvistä tietosuojakysymyksis-
23914: keinhoidossa työskenteleville sekä liikenteen pa-       tä sekä tarpeesta luovuttaa testeihin saatua tietoa
23915: rissa työskenteleville.                                 tai testien perusteella tehtyjä johtopäätöstietoja
23916:    Työterveyshuoltolaki määrittelee työhöntulo-         potilaan/asiakkaan lisäksi kolmannelle osapuo-
23917: tarkastukset tarpeellisiksi lähtien siitä, että työn-   lelle (työnantaja).
23918: tekijän terveydentilan tulee olla sellainen, ettei          Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö on käyn-
23919: työstä aiheudu terveyden vaaraa tai haittoja            nistänyt laajan hankkeen tietoteknologian hyö-
23920: työntekijälle tai hänen kanssatyöntekijöilleen.         dyntämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
23921: Erillislainsäädännön säädöksin on haluttu turva-        Myös tämän hankkeen eräänä osa-alueena ovat
23922: ta paitsi työntekijöiden myös yleisen turvallisuu-      tietosuojakysymykset.
23923: den tarpeet.                                                Ryhmä tulee tekemään tarpeelliset ehdotukset
23924:    Suomessa ei ole erillistä lainsäädäntöä, jolla       lainsäädännön kehittämiseksi siten, että työelä-
23925: säädettäisiin huumetesteistä tai geneettisestä tes-     män tarpeet ja työnhakijan oikeudet tulevat tur-
23926: tauksesta. Tällä hetkellä näitä testejä säätelevät      vatuiksi.
23927: 
23928:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
23929: 
23930:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
23931:                                             KK 1239/1997 vp                                              3
23932: 
23933: 
23934: 
23935: 
23936:                                          Tili Riksdagens Talman
23937: 
23938:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ningsverksamheten och testningsverksamheten i
23939: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         samband med anställning samt lagstiftningen om
23940: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       datasekretessen inom hälsovården. Den livliga
23941: man Esko Helle undertecknade spörsmål nr               diskussionen har dock visat att det finns ett be-
23942: 1239:                                                  hov av att reglera testningsverksamheten mera
23943:                                                        detaljerat än vad den är idag. lntimitetsskyddet
23944:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         för den arbetssökande och tryggandet av både
23945:        ta för att begränsa narkotikatester och         arbetstagarens och arbetsgivarens rättigheter
23946:        eventuell genscreening vid anställning,         förutsätter klara bestämmelser om testnings-
23947:        och                                             verksamheten. (Antalet utförda hälsoundersök-
23948:           hur ämnar Regeringen avgränsa de             ningar återspeglar frågans storleksordning). År-
23949:        specialtillfållen, då tester kan användas?      ligen utförs ca 500 000 hälsoundersökningar
23950:                                                        inom företagshälsovården och dessutom ett stort
23951:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          antal på annat håll inom systemet för hälsovärds-
23952: anföra följande:                                       tjänster.
23953:                                                            Arbetsministeriet har tillsatt en arbetsgrupp
23954:    1offentligheten har man på sista tiden fåst stor    för att, ur arbetslagstiftningens synvinkel, utreda
23955: uppmärksamhet vid de undersökningar och test-          den testningsverksamhet som sker i samband
23956: ningar som utförs i samband med anställning.           med anställning. Denna grupp utreder speciellt
23957: Speciell uppmärksamhet har fåsts vid undersök-         de arbetsrättsliga frågor som ansluter sig tili ar-
23958: ning av smittsamma sjukdomar (HIV), gentest-           betstagarnas datasekretess i arbetslivet med tan-
23959: ning och hälsoundersökningar som utförts av            ke på vai av personal, testning och övervakning.
23960: andra orsaker för att uppskatta om personen är         Social- och hälsovårdsministeriet har berett till-
23961: lämplig för arbetet. Dessutom har man livligt          sättandet av en arbetsgrupp för att utreda de
23962: diskuterar huruvida psykologiska tester för ar-        nyanställningsundersökningar som utförts av fö-
23963: betstagare är nödvändiga.                              retagshälsovården samt andra hälsoundersök-
23964:    1 speciallagstiftningen har inom vissa bran-        ningar i samband med arbetslivet. Gruppen utre-
23965: scher föreskrivits hälsokrav för arbetstagare. 1       der behovet av hälsoundersökningar i samband
23966: anslutning tili dessa utförs en hälsoundersökning      med arbetslivet samt datasekretessfrågor i an-
23967: för den som antagits tili arbetet, där man utreder     slutning tili undersökningarna. Gruppen gör en
23968: om arbetstagaren är lämplig för arbetet. En dylik      utredning om den testningspraxis som förekom-
23969: speciallagstiftning finns bl.a. för poliser, solda-    mer inom olika branscher, den medicinska kun-
23970: ter, vissa anställda inom fångvården samt för          skapen, testernas och undersökningarnas nöd-
23971: anställda inom trafiken.                               vändighet, datasekretessfrågorna i anslutning tili
23972:     Lagen om företagshälsovård definierar nyan-        dem samt behovet av att överlåta uppgifter man
23973: ställningsundersökningarna som nödvändiga ut-          fått för testerna eller uppgifter om de slutsatser
23974: gående från det att arbetstagarens hälsotilistånd      man gjort på basis av testerna förutom åt patien-
23975: skall vara sådant att arbetet inte medför risk eller   ten/klienten även åt tredje part (arbetsgivaren).
23976: men för hälsan för arbetstagaren eller hans med-           Dessutom har social- och hälsovårdsministe-
23977: arbetare. Med författningarna i speciallagstift-       riet startat ett omfattande projekt om utnyttjan-
23978: ningen har man velat trygga förutom arbetsta-          de av:. datateknologi inom social- och hälsovår-
23979: garnas även den allmänna säkerhetens behov.            den. Aven i detta projekt utgör datasekretessfrå-
23980:     1 Finland finns ingen skild lagstiftning som       gorna ett delområde.
23981:  reglerar narkotikatester och genetiska tester. För        Gruppen kommer att göra nödvändiga förslag
23982:  närvarande regleras dessa tester av den allmänna      tili att utveckla lagstiftningen så att arbetslivets
23983:  lagstiftningen om den medicinska undersök-            behov och arbetssökandens rättigheter tryggas.
23984: 
23985:      Helsingforsden 18 december 1997
23986: 
23987:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
23988:                                            KK 1240/1997 vp
23989: 
23990: Kirjallinen kysymys 1240
23991: 
23992: 
23993: 
23994: 
23995:                                    Raimo Mähönen /sd ym.: Arvonlisäveron palauttamisesta yksityis-
23996:                                       teiden hoitokunnille
23997: 
23998: 
23999:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24000: 
24001:    Paavo Lipposen hallituksen ohjelman keskei-           Yksityisteiden ylläpidon kohtuulliseksi tuke-
24002: siä lähtökohtia oli valtiontalouden tasapainotta-     miseksi eduskunnan budjettiin palauttaman
24003: minen. Tämän välttämättömän tavoitteen saa-           määrärahan lisäksi voitaisiin käyttää arvonlisä-
24004: vuttamiseksi jouduttiin valtion menoja vähentä-       verojärjestelmää. Teiden kunnossapitopalvelut
24005: mään määrätietoisesti. Eräs hallitusohjelman Ii-      voitaisiin vapauttaa arvonlisäverosta, tai muut-
24006: säpöytäkirjaan merkityn sopimuksen mukaisesti         taa arvonlisäverotusta siten, että maksetut verot
24007: tehty menojen vähennys koski yksityisteiden val-      palautettaisiin.
24008: tionapuja.                                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24009:    Yksityisteiden ylläpito aiheuttaa edelleen syr-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
24010: jäseutujen asukkaille varsin huomattavia Iisäme-      kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
24011: noja, joita vastaavia elinkustannuksia ei yleisesti   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24012: yleisten teiden varsilla asuvilla ole. Yksityistei-
24013: den osakkaiden eriarvoisuus muihin kansalaisiin                 Onko Hallitus tietoinen yksityistiejär-
24014: nähden korostuu, kun otetaan huomioon se, että               jestelmän hoitamiseen liittyvistä ongel-
24015: yksityisteitä käytetään mm. kansantalouden                   mista,ja
24016: kannalta välttämättömän puuhuollon turvaami-                    onko Hallitus tarkastellut mahdolli-
24017: seen.                                                        suuksia tukea yksityisteiden ylläpitoa ar-
24018:                                                              vonlisä verojärjestelmän kautta?
24019:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
24020: 
24021:           Raimo Mähönen /sd              Kari Rajamäki /sd          Jorma Kukkonen /sd
24022:           Jorma Vokkolainen /vas         Mikko Immonen /vas         Esa Lahtela /sd
24023:           Pertti Virtanen /evir          Raimo Vistbacka /ps        Raimo Holopainen /sd
24024:                      Janne Viitamies /sd                    Tapio Karjalainen /sd
24025: 
24026: 
24027: 
24028: 
24029: 270136
24030: 2                                         KK 1240/1997 vp
24031: 
24032: 
24033: 
24034: 
24035:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24036: 
24037:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       pohjaa suoralla verottomuudella tai veron palau-
24038: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tuksella.
24039: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         Koska yksityistien ylläpitäjä rinnastetaan ar-
24040: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           vonlisäverotuksessa lopulliseen kuluttajaan, tien
24041: Mähösen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-          ylläpitäjä joutuu hankkimaan toiminnassaan
24042: myksen n:o 1240:                                     käyttämänsä hyödykkeet verollisina ilman pa-
24043:                                                      lautusoikeutta.
24044:           Onko Hallitus tietoinen yksityistiejär-       Tiekuntien arvonlisäverokohtelu on arvonli-
24045:        jestelmän hoitamiseen liittyvistä ongel-      säverotuksen yleisten periaatteiden mukainen ja
24046:        mista, ja                                     vastaa edellä mainitun arvonlisäverodirektiivin
24047:           onko Hallitus tarkastellut mahdolli-       mukaista käytäntöä. Tämän vuoksi yksityistei-
24048:        suuksia tukea yksityisteiden ylläpitoa ar-    den ylläpidon tukeminen arvonlisäverojärjestel-
24049:        vonlisä verojärjestelmän kautta?              män kautta säätämällä teiden kunnossapitopal-
24050:                                                      velut verottomiksi tai niihin sisältyvät verot pa-
24051:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lautuskelpoisiksi ei ole perusteltua.
24052: vasti seuraavaa:                                        Mitä tulee yksityisteiden hoitamisen muuhun
24053:                                                      tukemiseen valtiovarainministeriö toteaa, että
24054:    Arvonlisäverotuksessa sovellettavan vero-         eduskunta on myöntänyt sekä vuoden 1997 että
24055: pohjan laajuudesta on säädetty Suomea sitovasti      vuoden 1998 talousarviossa (mom. 31.99.50) yk-
24056: Euroopan yhteisön kuudennessa arvonlisävero-         sityisteiden harkinnanvaraista valtionavustusta
24057: direktiivissä (77 /388/ETY). Suomi ei voi kansani-   30 miljoonaa markkaa. Hallitus seuraa yksityis-
24058: sin päätöksin supistaa direktiivin mukaista vero-    teiden hoitamiseen liittyviä ongelmia.
24059: 
24060:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
24061: 
24062:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
24063:                                          KK 1240/1997 vp                                             3
24064: 
24065: 
24066: 
24067: 
24068:                                       Tili Riksdagens Talman
24069: 
24070:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Eftersom den som underhåller en enskild väg
24071: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-      likställs med en slutlig konsument i mervärdesbe-
24072: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    skattningen, måste han skaffa de skattepliktiga
24073: man Raimo Mähönen m.fl. undertecknade               nyttigheter som behövs för verksamheten utan
24074: spörsmål nr 1240:                                   rätt tili återbäring.
24075:                                                        Behandlingen i mervärdesskattehänseende av
24076:           Är Regeringen medveten om de pro-         väglag följer de allmänna principerna för mervär-
24077:        blem som gäller skötseln av systemet med     desbeskattningen och motsvarar den praxis som
24078:        enskilda vägar och                           förutsätts enligt ovan nämnda mervärdesskatte-
24079:           har Regeringen undersökt möjlighe-        direktiv. Därför är det inte motiverat att med
24080:        terna att genom mervärdesskattesystemet      hjälp av mervärdesskattesystemet stöda under-
24081:        stöda underhållet av enskilda vägar?         håll av enskilda vägar genom bestämmelser om
24082:                                                     att vägunderhållstjänster skall vara skattefria el-
24083:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ler att skatter som ingår i dem skall vara återbä-
24084: anföra följande:                                    ringsgilla.
24085:                                                        Vad gäller övrigt stöd för skötsel av enskilda
24086:    Omfattningen av den skattebas som skall till-    vägar konstaterar finansministeriet att riksdagen
24087: lämpas vid mervärdesbeskattning har bestämts        för underhåll av enskilda vägar har beviljat stats-
24088: på ett för Finland bindande sätt i Europeiska       understöd enligt prövning om 30 milj. mk i stats-
24089: gemenskapens sjätte mervärdesskattedirektiv         budgeten för både 1997 och 1998 (mom.
24090: (77/388/EEG). Finland kan inte genom nationel-      31.99.50). Regeringen håller sig dock hela tiden
24091: la beslut inskränka den skattebas som avses i       informerad om de problem som gäller skötseln av
24092: direktivet genom att tillämpa direkt skattefrihet   enskilda vägar.
24093: eller skatteåterbäring.
24094: 
24095:      Helsingfors den 22 december 1997
24096: 
24097:                                                                           Minister Jouko Skinnari
24098:                                           KK 1241/1997 vp
24099: 
24100: Kirjallinen kysymys 1241
24101: 
24102: 
24103: 
24104: 
24105:                                   Tuija Nurmi /kok: Palomiesten lakon aiheuttamien vaaratilanteiden
24106:                                       torjumisesta
24107: 
24108: 
24109:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24110: 
24111:    Palomiehet ovat ryhtyneet lakkoon ajaakseen       set palo- ja pelastustoimen työntekijöillä ovat
24112: läpi tärkeäksi näkemiään asioita (mm. eläkeikä-      ajankohtaisia ja tärkeitä, mutta kuitenkaan sen
24113: kysymys ja palkat). Palo- ja pelastustoimen lak-     vuoksi ei tulisi uhrata ihmishenkiä.
24114: ko on aiheuttanut jo kahden ihmishengen mene-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24115: tyksen. Kyseessä ovat olleet n. 50-vuotiaat mie-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24116: het, jotka menehtyivät sydämen rytmihäiriöihin.      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24117: Syynä kuolemantapauksiin on ollut ko. lakko,         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24118: apua ei ole saatu paikalle riittävän nopeasti. Ih-
24119: mishenkien menetys lakon vuoksi on yhteiskun-                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24120: tarauhaa ja ihmisten turvallisuutta heikentävä               ryhtyä palomiesten yhteiskuntavaaralli-
24121: tosiasia. Mielestäni palkkaus- ja eläkekysymyk-              sen lakon lopettamiseksi?
24122: 
24123:      Helsingissä 3 päivänä joulukuuta 1997
24124:                                           Tuija Nurmi /kok
24125: 
24126: 
24127: 
24128: 
24129: 270136
24130: 2                                          KK 1241/1997 vp
24131: 
24132: 
24133: 
24134: 
24135:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24136: 
24137:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Nyt esillä olevassa työtaistelussa työntekijä-
24138: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         järjestö ei ole suostunut rajaamaan lakkoa virka-
24139: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       riitalautakunnan suositusten mukaan. Myös-
24140: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-       kään suojelutyön tekemisestä ei ole päästy yksi-
24141: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          mielisyyteen.
24142: 1241:                                                     Hallitusmuodon yhdistymisvapautta koske-
24143:                                                       vassa 10 a §:n 2 momentissa mainitaan ammatil-
24144:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       linen yhdistymisvapaus. Lakko-oikeutta ei mai-
24145:         ryhtyä palomiesten yhteiskuntavaaralli-       nita, mutta sen voidaan katsoa jossakin suhtees-
24146:         sen lakon lopettamiseksi?                     sa nauttivan perustuslain suojaa. Suomessa ei ole
24147:                                                       käytetty lakia lakon kieltämiseksi tai rajoittami-
24148:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           seksi. Valmiuslainsäädännön tai väestönsuojelu-
24149: taen seuraavaa:                                       lain käyttäminen lakon kieltämiseen tai rajoitta-
24150:                                                       miseen ei ole mahdollista. Niissä säädetyt toimi-
24151:     Palo- ja pelastustointa koskeva Suomen Eri-       valtuudet voidaan ottaa käyttöön tapauskohtai-
24152: tyisteknisten Liitto SETELI ry:n toimeenpane-         sesti vasta, jos sattuisi sellainen suuronnetto-
24153: roa Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n jäseniä           muus, josta selviytyminen ei olisi mahdollista
24154: koskeva työtaistelu alkoi 27.11.1997. Työtaiste-      viranomaisten normaalein toimivaltuuksin.
24155: lun toimeenpanevien liittojen ilmoituksen mu-             Sisäasiainministeriö on pyrkinyt huolehti-
24156: kaan työtaistelu koski kaikkia kunnallisten pe-       maan siitä, että ne voimavarat, jotka kunnissa
24157: lastuslaitosten ja aluehälytyskeskusten palveluk-     tällä hetkellä on, pystyisivät parhaalla mahdolli-
24158: sessa olevia Suomen Palomiesliitto SPAL ry:n          sella tavalla, tarvittaessa yhteistoiminnassa kes-
24159: jäseniä. Työtaistelussa on kyse kunnallisen sek-      kenään, huolehtimaan kansalaisten turvallisuu-
24160: torin palvelussuhteista. Ratkaisuun pääseminen        desta. Selvää on, ettei pelastustointen taso voi
24161: on työtaistelun toimeenpanevanjärjestön ja kun-       olla yhtä hyvä kuin normaalisti. Sisäasiainminis-
24162: nallisen työmarkkinalaitoksen asia. Hallitus ei       teriö on kolmesti vedonnut työtaistelun osapuo-
24163: voi puuttua näiden kysymysten ratkaisemiseen.         liin, että lakko rajattaisiin virkariitalautakunnan
24164:     Kunnallisten virkamiesten työtaisteluoikeu-       suositusten mukaan ja että suojelutyöstä huoleh-
24165: desta ja menettelytavoista työtaistelun sattuessa     dittaisiin, kuten Suomen Erityisteknisten Liitto
24166: säädetään kunnallisessa virkaehtosopimuslaissa.       SETELI ry ja Suomen Palomiesliitto SPAL ry
24167: Laissa on säännökset myös suojelutyöstä sekä          työtaisteluilmoituksessaan lupasivat. Vetoo-
24168: menettelystä, jolla työtaistelu todetaan yhteis-      mukset eivät ole johtaneet käytännöllisesti kat-
24169: kunnalle vaaralliseksi. Jos virkariitalautakunta      soen lainkaan tuloksiin.
24170: on todennut työtaistelutoimenpiteen sellaiseksi,          Lakon rajaaminen ja suojelutyöstä huolehti-
24171: että se saattaa yhteiskunnan tärkeät toiminnot        minen on Suomessa jätetty työtaistelun toimeen-
24172: vakavaan häiriötilaan, lautakunnan on kehotet-        panijan harkittavaksi. Viime vuosiin saakka työ-
24173: tava asianomaisia luopumaan työtaistelutoi-           taistelun toimeenpanija on noudattanut virkarii-
24174: menpiteestä osaksi tai kokonaan. Virkariitalau-       talautakunnan suosituksia lakon rajaamisesta si-
24175: takunnan päätöksellä ei ole osapuolia oikeudelli-     ten, että lakko ei muodostu yhteiskuntavaaralli-
24176: sesti sitovaa vaikutusta, vaan se on luonteeltaan     seksi.
24177: suositus. Jos työtaistelussa oleva osapuoli ei nou-       Hallitus seuraa työtaistelun aiheuttamaa ti-
24178: data virkariitalautakunnan suositusta, ei virka-      lannetta tarkoin. Tässä vaiheessa ei ole harkittu
24179: ehtosopimusjärjestelmän puitteissa ole oikeudel-      muihin toimenpiteisiin ryhtymistä.
24180: lisia keinoja siihen pakottamiseksi.
24181: 
24182:      Helsingissä 15 päivänäjoulukuuta 1997
24183: 
24184:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
24185:                                           KK 1241/1997 vp                                              3
24186: 
24187: 
24188: 
24189: 
24190:                                        Tili Riksdagens Talman
24191: 
24192:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            1 fråga om den nu aktuella stridsåtgärden har
24193: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          arbetstagarorganisationen inte gått med på att
24194: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      begränsa strejken i enlighet med tjänstetvists-
24195: dagsman Tuija Nurmi undertecknade spörsmål           nämndens rekommendationer. Om skyddsarbe-
24196: nr 1241:                                             tet har man inte heller kunnat nå enighet.
24197:                                                         1 regeringsformens 10 a § 2 mom., som gäller
24198:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       föreningsfrihet, nämns facklig föreningsfrihet.
24199:        ta för att stoppa brandmännens samhälls-      Strejkrätten nämns inte, men den kan i något
24200:        farliga strejk?                               avseende anses vara tryggad i grundlagen. 1 Fin-
24201:                                                      land har man inte i lag förbjudit eller begränsat
24202:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        strejker. Man kan inte använda sig av bered-
24203: anföra följande:                                     skapslagstiftningen eller lagen om befolknings-
24204:                                                      skydd för att förbjuda eller begränsa strejker. De
24205:    Den stridsåtgärd inom brand- och räddnings-       befogenheter som nämns i dessa lagar kan utnytt-
24206: väsendet som gäller Suomen Palomiesliitto            jas i enskilda fall först när det inträffar en sådan
24207: SPAL ry:s medlemmar inleddes den 27 november         storolycka som inte kan skötas med myndighe-
24208: 1997 av Suomen Erityisteknisten Liitto SETELI        ternas normala befogenheter.
24209: ry. Enligt vad som meddelats av de förbund som          lnrikesministeriets strävan är att se tili att de
24210: inledde stridsåtgärden omfattar den alla med-        resurser som för tillfållet finns i kommunerna
24211: lemmar i Suomen Palomiesliitto SPAL ry som är        kan trygga medborgarnas säkerhet på bästa möj-
24212: anställda vid korumunala räddningsverk och           liga sätt, vid behov i samarbete med varandra.
24213: kretsalarmeringscentraler. Stridsåtgärden gäller     Det är klart att nivån inom räddningsväsendet
24214: anställningsförhållandena inom den korumunala        inte är lika hög som normalt. lnrikesministeriet
24215: sektorn. Det ankommer på den organisation som        har tre gånger vädjat tili parterna i stridsåtgärden
24216: inledde stridsåtgärden och Korumunala arbets-        att begränsa strejken i enlighet med tjänstetvists-
24217: marknadsverket att nå en lösning. Regeringen         nämndens rekommendationer och att sköta
24218: har ingen möjlighet att avgöra saken.                skyddsarbetet, vilket Suomen Erityisteknisten
24219:    Om korumunala tjänstemäns rätt tili stridsåt-     Liitto SETELI ry och Suomen Palomiesliitto
24220: gärder och om förfarandesätten vid stridsåtgär-      SPAL ry lovade i sitt stridsåtgärdsmeddelande. 1
24221: der bestäms i lagen om korumunala tjänstekol-        praktiken har vädjan inte lett till några som helst
24222: lektivavtal. Lagen innehåller också bestämmel-       resultat.
24223: ser om skyddsarbete samt det förfarande genom           1 Finland skall den som har inlett en stridsåt-
24224: vilket stridsåtgärdens samhällsfarlighet konsta-     gärd överväga om strejken skall begränsas och
24225: teras. Om tjänstetvistsnämnden konstaterar att       skyddsarbetet skötas. Fram till de senaste åren
24226: stridsåtgärden kan åstadkomma allvarliga stör-       har den som inlett en stridsåtgärd iakttagit tjäns-
24227: ningar i viktiga samhällsfunktioner, skall nämn-     tetvistsnämndens rekommendationer om hur
24228: den uppmana parterna att helt eller tili någon del   strejken kan begränsas för att inte vara samhälls-
24229: avstå från stridsåtgärden. Tjänstetvistsnämn-        farlig.
24230: dens beslut är inte juridiskt bindande för parter-      Regeringen följer noggrant med den situation
24231: na utan en rekommendation tili sin karaktär. Om      som uppstått på grund av stridsåtgärden. 1 detta
24232: en part som är delaktig i en stridsåtgärd inte       skede har man inte övervägt några andra åtgär-
24233: iakttar tjänstetvistsnämndens rekommendation         der.
24234: finns det inom kollektivavtalssystemet inga rätts-
24235: liga medel att tvinga parten därtill.
24236: 
24237:      Helsingforsden 15 december 1997
24238: 
24239:                                                                  lnrikesminister Jan-Erik Enestam
24240:                                            KK 1242/1997 vp
24241: 
24242: Kirjallinen kysymys 1242
24243: 
24244: 
24245: 
24246: 
24247:                                   Antero Kekkonen /sd: Opintorahan määräytymisen perusteista
24248: 
24249: 
24250: 
24251:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24252: 
24253:     Maksettavan opintorahan suuruuteen vaikut-       kaa kohti. Vanhempien tulorajat ovat kohtuut-
24254: taa opiskelijan iän, tulojen, vanhempien tulojen     toman alhaiset. Näillä tulorajoilla keskivertoi-
24255: ja asumismuodon lisäksi se, opiskeleeko opiske-      nen palkansaajaperhe voi joutua todellisiin ta-
24256: lija korkeakoulussa, vakinaisessa ammattikor-        loudellisiin vaikeuksiin, koska opiskelevan lap-
24257: keakoulussa, väliaikaisessa ammattikorkeakou-        sen tukeminen jää vanhempien tehtäväksi.
24258: lussa vai keskiasteella.                                Epäselvyyttä on myös aiheuttanut vakinaisten
24259:     Opiskelijan omien tulojen ja vanhempien luo-     ja väliaikaisten ammattikorkeakoulujen erottelu
24260: na asumisen vaikutus opintorahan suuruuteen          opintorahaa jaettaessa. Opiskelija tarvitsee riit-
24261: ovat ymmärrettäviä perusteita. Elokuussa 1997        tävästi tukea opintoihinsa molemmissa ammatti-
24262: alettiin 19-vuotiaille maksaa täyttä opintorahaa     korkeakoulutyypeissä. Opintorahan pienem-
24263: ja vuoden 1998 elokuussa myös 18-vuotiaat voi-       mälle määrälle väliaikaisessa ammattikorkea-
24264: vat saada täyden opintorahan. Tämä on oikean-        koulussa ei ole perusteita.
24265: suuntainen uudistus, sillä alle 20-vuotiaiden           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24266: alennetulle opintorahalle ei ole ollut koulutuspo-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24267: liittisia perusteita.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24268:     Uudistuksen yhteydessä on huomiotta jäänyt       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24269: se tosiasia, että vanhempien tulot vaikuttavat
24270: edelleen alle 20-vuotiaiden opintorahan määrään                 Aikooko Hallitus muuttaa vanhem-
24271:  muilla kuin korkeakouluopiskelijoilla. Opinto-              pien tulojen vaikutusta alle 20-vuotiaiden
24272:  raha maksetaan alle 20-vuotiaalle muualla kuin              opiskelijoiden opintorahan määrään, ja
24273:  korkeakoulussa opiskelevalle täytenä, jos van-                 aikooko Hallitus muuttaa väliaikaisiin
24274:  hempien puhtaiden ansio- ja pääomatulojen                   ammattikorkeakouluihin myönnettävää
24275:  määrä on enintään 162 000 markkaa vuodessa.                 opintorahaa vakinaisten ammattikor-
24276:  Opintorahan määrästä vähennetään viisi pro-                 keakoulujen opintorahaa vastaavaksi?
24277:  senttia jokaista tulorajan ylittävää 4 000 mark-
24278: 
24279:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1997
24280: 
24281:                                         Antero Kekkonen /sd
24282: 
24283: 
24284: 
24285: 
24286: 270136
24287: 2                                          KK 1242/1997 vp
24288: 
24289: 
24290: 
24291: 
24292:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24293: 
24294:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        velvollista kohden ovat kasvaneet vuodesta 1992
24295: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vuoteen 1995 viisi prosenttia, mikä edellyttäisi
24296: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       8 000 markan korotusta vanhempien tulorajaan.
24297: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Antero           Korotus merkitsisi vähintään 10 miljoonan mar-
24298: Kekkosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         kan lisämäärärahan tarvetta.
24299: n:o 1242:                                                Jos vanhempien tulojen huomioonottamisme-
24300:                                                       nettelystä haluttaisiin luopua kokonaan 18-19-
24301:            Aikooko Hallitus muuttaa vanhem-           vuotiaiden osalta, olisivat kustannukset yhteensä
24302:         pien tulojen vaikutusta alle 20-vuotiaiden    noin 100 miljoonaa markkaa. Tällöin täysimää-
24303:         opiskelijoiden opintorahan määrään, ja        räisen tuen piiriin siirtyisi arviolta 26 000 uutta
24304:            aikooko Hallitus muuttaa väliaikaisiin     opiskelijaa. Ratkaisulla saattaisi olla vaikutusta
24305:         ammattikorkeakouluihin myönnettävää           myös 18-19-vuotiaiden opiskelijoiden haluk-
24306:         opintorahaa vakinaisten ammattikor-           kuuteen muuttaa pois vanhempiensa luota, mikä
24307:         keakoulujen opintorahaa vastaavaksi?          lisäisi edelleen opintoraha-ja asumislisämenoja.
24308:                                                       Jokaisen 1 000 uuden muulla kuin vanhempiensa
24309:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          luona asuvan opiskelijan kustannukset vuosita-
24310: vasti seuraavaa:                                      solla olisivat noin 13 miljoonaa markkaa.
24311:                                                           Hallitus katsoo, että vanhempien tulojen huo-
24312:     Muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan            mioon ottamisesta luopuminen olisi pitemmällä
24313: vanhempien tulot otetaan huomioon opintora-           tähtäimellä täysi-ikäisten opiskelijoiden kohdal-
24314: haa myönnettäessä, kun opiskelija on alle 20-         la koulutuspoliittisesti perusteltua, mutta siihen
24315: vuotias, ja asumislisää myönnettäessä, kun opis-      ei ole toistaiseksi valtiontaloudellisia edellytyk-
24316: kelija on alle 18-vuotias. Vanhempien puhtaiden       siä.
24317: yhteenlaskettujen ansio- ja pääomatulojen ylit-           Kun ammattikorkeakoulujärjestelmä vaki-
24318: täessä vuodessa 162 000 markkaa opintorahaa           naistettiin lailla ammattikorkeakouluopinnois-
24319: alennetaan viisi prosenttia jokaista täyttä 4 000     ta, opintotukilainsäädäntöä muutettiin samalla
24320: markan tulorajan ylitystä kohti. Opintorahaa ei       siten, että vakinaisten ammattikorkeakoulujen
24321: makseta lainkaan, kun vanhempien yhteenlaske-         opiskelijat katsotaan korkeakouluopiskelijoiksi.
24322: tut tulot ovat vuodessa 242 000 markkaa tai           Väliaikaisten ammattikorkeakoulujen opiskeli-
24323: enemmän. Nykyinen vanhempien tulojen huo-             joiden opintorahan taso määräytyy edelleen mui-
24324: mioonottamismenettely vaikuttaa noin 25 000           ta oppilaitoksia kuin korkeakouluja koskevien
24325: opiskelijan opintorahaan alentavasti. Vanhem-         säännösten mukaisesti. Korkeakouluopiskelijan
24326: pien tuloraja on ollut sama opintotukiuudistuk-       täysimääräinen opintoraha on 1 540 markkaa
24327: sesta saakka. Tämä on merkinnyt tarveharkin-          kuukaudessa ja muun oppilaitoksen opiskelijan
24328: nan kiristymistä, mikä näkyy alle 20-vuotiaiden       opintoraha l 270 markkaa kuukaudessa. Opin-
24329: tuensaajien keskimääräisen opintorahan pie-           torahojen tasossa oleva ero aiheutuu siitä, että
24330: nenemisenä ja vuosittaisena tuensaajien määrän        ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijat ovat
24331: vähentymisenä.                                        opintososiaalisena etuna oikeutettuja maksut-
24332:    Vanhempien tulojen huomioonottamismenet-           tomaan ateriaan opiskelupäivinä. Kun tämä etu
24333: tely muussa kuin korkeakoulussa opiskelevan           otetaan huomioon, korkeakouluopiskelijan ja
24334: opintotuessa johtuu valtiontaloudellisista syistä.    ammatillisen oppilaitoksen opiskelijan yhteis-
24335: Siitä ei toistaiseksi näytä olevan mahdollista luo-   kunnalta saama tuki on suunnilleen saman ta-
24336: pua kokonaan. Koska vanhempien tuloihin pe-           soinen. Opiskelijoitten kannalta merkittävämpi
24337: rustuva tarveharkinta on nykyisellään kohtuut-        ero on se, että vanhempien taloudellinen asema
24338: toman tiukka, olisi tarkoituksenmukaista ensisi-      otetaan huomioon 20 vuoden ikään asti väliai-
24339: jaisesti korottaa opintotuessa huomioon otetta-       kaisen ammattikorkeakoulun opiskelijan koh-
24340: vaa vanhempien tulorajaa yleisen tulotason kehi-      dalla opintorahaa myönnettäessä. Se, että väliai-
24341: tyksen mukaan. Valtion veronalaiset tulot vero-       kaisen ammattikorkeakoulun opiskelija katso-
24342:                                              KK 1242/1997 vp                                           3
24343: 
24344:   taan opintotukea myönnettäessä muuksi kuin            ta eduista aiheutuvat kustannukset. Kokeilulain-
24345:   korkeakouluopiskelijaksi, johtuu siitä, että ko-      säädännön lähtökohtana oli, että opiskelijan ase-
24346:   keilulainsäädännön mukainen väliaikainen am-          ma, oikeudet, velvollisuudet ja edut määräytyvät
24347:   mattikorkeakoulu on usean ammatillisen oppi-          hänen ensisijaisen oppilaitoksensa ja sitä koske-
24348:   laitoksen yhteenliittymä ja opiskelijat ovat pe-      vien määräysten mukaan.
24349:   rusoppilaitosten opiskelijoita, joita koskevat sa-       Vanhempien taloudellisen aseman perusteella
24350:   mat opintososiaaliset edut kuin muita saman op-       tapahtuvan tarveharkinnan perusteena ovat val-
24351:   pilaitoksen opiskelijoita. Jos väliaikaisten am-      tiontaloudelliset syyt. Väliaikaisen ammattikor-
24352:   mattikorkeakoulujen opiskelijoiden opintoraha         keakoulun opiskelijoitten saattaminen samaan
24353:   korotettaisiin samalle tasolle korkeakouluopis-       asemaan korkeakouluopiskelijoitten kanssa joh-
24354: . kelijoiden kanssa, tulisi samalla muuttaa amma-       taisi siihen, että samassa perusoppilaitoksessa
24355:   tillisten oppilaitosten opintososiaalisista eduista   olisi opiskelijoita, joilla vanhempien tulot ote-
24356:   annettua lainsäädäntöä siten, että opiskelijoilta     taan huomioon, ja opiskelijoita, joilla vanhem-
24357:   poistettaisiin oikeus maksuttomaan päivittäiseen      pien tuloja ei oteta huomioon.
24358:   ateriaan. Tämä muutos olisi hallinnollisesti vai-        Ammattikorkeakoulu-uudistus on tarkoitus
24359:   kea toteuttaa, koska samoissa oppilaitoksissa         viedä loppuun tämän vuosikymmenen aikana.
24360:   osalla opiskelijoista olisi oikeus maksuttomaan       Siirtymävaihe on enää kaksi kolme vuotta. Väli-
24361:   ateriaan ja osalta perittäisiin maksu. Samalla ra-    aikaisten ja vakinaisten ammattikorkeakoulujen
24362:   hoituslainsäädäntöä tulisi muuttaa siten, että vä-    opiskelijoiden aseman yhtenäistäminen kaikilta
24363:   liaikaisen ammatillisen oppilaitoksen yksikkö-        osin jo tätä aiemmin edellyttäisi monenlaisia
24364:   hinnasta vähennettäisiin oppilaitoksen ammatti-       lainsäädäntötoimia ja monimutkaisia järjeste-
24365:   korkeakoulututkintoon johtavassa koulutukses-         lyjä, joita hallitus ei pidä perusteltuina.
24366:   sa olevien opiskelijoiden osalta opintososiaalisis-
24367:       Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
24368: 
24369:                                                                            Ministeri Claes Andersson
24370: 4                                         KK 1242/1997 vp
24371: 
24372: 
24373: 
24374: 
24375:                                        Till Riksdagens Talman
24376: 
24377:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    komstgräns som beaktas i studiestödet så att den
24378: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-      fö1jer den allmänna utveck1ingen i inkomstnivån.
24379: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-    Statens skattep1iktiga inkomster per skatteplik-
24380: man Antero Kekkonen undertecknade spörsmå1          tig har vuxit med fem procent från 1992 tili1995,
24381: nr 1242:                                            vilket skulle förutsätta en 8 000 marks höjning a v
24382:                                                     inkomstgränsen. En sådan höjning skulle medfö-
24383:           A vser Regeringen ändra det system        ra ett behov av extra ans1ag på minst 10 mi1joner
24384:        en1igt vi1ket förä1drarnas inkomster in-     mark.
24385:        verkar på studiepenningen för studeran-          Om man helt frångick beaktandet av förä1d-
24386:        de som är yngre än 20 år, och                rarnas inkomster i fråga om studerande i å1dern
24387:           avser Regeringen ändra studiepen-         18-19 år skulle kostnaderna b1i samman1agt
24388:        ningen vid de temporära yrkeshögsko1or-      omkring 100 mi1joner mark. Uppskattningsvis
24389:        na så att den motsvarar studiepenningen      26 000 nya studerande skulle då börja få stöd tili
24390:        vid de ordinarie yrkeshögsko1orna?           fullt be1opp. En sådan 1ösning skulle också kunna
24391:                                                     öka 18-19-åriga studerandes benägenhet att
24392:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt       flytta hemifrån, vi1ket ytter1igare skulle öka utgif-
24393: anföra fö1jande:                                    terna för studiepenningen och bostadstiliägget.
24394:                                                     För varje grupp av 1 000 nya studerande som bor
24395:    Förä1drarnas inkomster i fråga om andra stu-     någon annanstans än hos förä1drarna skulle
24396: derande än högsko1estuderande beaktas vid be-       kostnaderna på årsnivå vara ca 13 mi1joner
24397: viljande av studiepenning om den studerande är      mark.
24398: yngre än 20 år och vid bevi1jande av bostadstill-       Regeringen anser att det på 1ång sikt vore
24399: 1ägg om den studerande är yngre än 18 år. Om        utbi1dningspo1itiskt motiverat att frångå förfa-
24400: förä1drarnas samman1agda nettoförvärvs- och         randet med att beakta förä1drarnas inkomster i
24401: nettokapita1inkomster överstiger 162 000 mark       fråga om myndiga studerande, men att det tills
24402: per år minskas studiepenningen med fem procent      vidare inte finns statsekonomiska förutsättning-
24403: för varje he1t be1opp av 4 000 mark som överskri-   ar tili detta.
24404: der inkomstgränsen. Studiepenning beta1as inte          När yrkeshögsko1esystemet befåstes genom
24405: alls om förä1drarnas samman1agda inkomster är       1agen om yrkeshögsko1estudier ändrades studie-
24406: 242 000 mark eller mer per år. Det nuvarande        stöds1agstiftningen samtidigt så att studerande
24407: förfarandet att beakta förä1drarnas inkomster       vid ordinarie yrkeshögsko1or betraktas som hög-
24408: inverkar sänkande på studiepenningen för ca         sko1estuderande. Nivån på studiepenningen för
24409: 25 000 studerande. Inkomstgränsen i fråga om        studerande vid temporära yrkeshögsko1or be-
24410: förä1drarnas inkomster har varit densamma allt-     stäms fortfarande en1igt de bestämme1ser som
24411: sedan studiestödsreformen genomfördes. Detta        gäller andra 1äroanstalter än högsko1or. Studie-
24412: har inneburit att behovsprövningen b1ivit sträng-   penningen för högsko1estuderande är 1 540 mark
24413: are, vi1ket kan observeras som en sänkning av       per månad och studiepenningen för studerande
24414: den genomsnitt1iga studiepenningen för stödta-      vid andra 1äroansta1ter är 1 270 mark per månad.
24415: gare under 20 år och som en minskning av anta1et    Skillnaden i nivån på studiepenningen beror på
24416: stödtagare per år.                                  att studerande vid yrkes1äroansta1ter är berätti-
24417:    Att förä1drarnas inkomster beaktas i studie-     gade tili en studiesocia1 förmån i form av en
24418: stödet när det gäller andra studerande än hög-      avgiftsfri må1tid under studiedagarna. När denna
24419: sko1estuderande har statsekonomiska skäl. Det       förmån beaktas är samhällets stöd tili en högsko-
24420: tycks för närvarande inte vara möj1igt att he1t     1estuderande och en studerande vid en yrkes1äro-
24421: frångå detta förfarande. Eftersom den behovs-       anstalt ungefår av samma stor1ek. En mer bety-
24422: prövning som baserar sig på förä1drarnas inkom-     dande skillnad ur studerandenas synvinke1 är att
24423: ster för närvarande är oskäligt sträng, vore det    förä1drarnas ekonomiska ställning beaktas fram
24424: ändamå1senligt att i första hand höja den in-       till20 års å1der när det gäller bevi1jande av studie-
24425:                                              KK 1242/1997 vp                                            5
24426: 
24427: penning tili en studerande vid en temporär yrkes-       studerande som deltar i utbildning som leder till
24428: högskola. Att en studerande vid en temporär             yrkeshögskoleexamen vid läroanstalten. Ut-
24429: yrkeshögskola inte betraktas som högskolestu-           gångspunkten för försökslagstiftningen var att
24430: derande när studiestöd beviljas beror på att de         studerandens ställning, rättigheter, skyldigheter
24431: temporära yrkeshögskolorna, som lyder under             och förmåner bestäms enligt den primära läroan-
24432: försökslagstiftningen, består av en sammanslut-         stalten och de bestämmelser som gäller den.
24433: ning av flera yrkesläroanstalter och att stude-             Den behovsprövning som sker på basis av
24434: randena är studerande vid basläroanstalterna            föräldrarnas ekonomiska ställning har statseko-
24435: och berörs av samma studiesociala förmåner som          nomiska skäl. Om man åstadkom samma ställ-
24436: de övriga studerandena vid samma läroanstalt.           ning för studerande vid temporära yrkeshögsko-
24437: Om studiepenningen för studerandena vid de              lor som för högskolestuderande skulle detta leda
24438: temporära yrkeshögskolorna höjdes tili samma            tili att det vid samma basläroanstalt fanns sådana
24439: nivå som studiepenningen för högskolestuder-            studerande vars föräldrars inkomster beaktas
24440: andena borde lagstiftningen om studiesociala            och även sådana studerande vars föräldrars in-
24441: förmåner för yrkesläroanstalternas elever samti-        komster inte beaktas.
24442: digt ändras så att de studerande fråntas rätten tili        A vsikten är att yrkeshögskolereformen skall
24443: en avgiftsfri måltid per dag. En sådan ändring          slutföras under detta årtionde. Det återstår en-
24444: vore svår att genomföra förvaltningsmässigt, ef-        dast två- tre år av övergångsskedet. Att tili alla
24445: tersom det i samma läroanstalt skulle finnas stu-       delar åstadkomma samma ställning för studeran-
24446: derande med rätt tili avgiftsfri måltid medan en        de vid temporära yrkeshögskolor och ordinarie
24447: del skulle vara tvungen att betala för den. Samti-      yrkeshögskolor innan dess skulle förutsätta
24448: digt skulle det vara nödvändigt att ändra finan-        många slags lagstiftningsåtgärder och komplice-
24449: sieringslagstiftningen så att priset per enhet för en   rade arrangemang, vilka regeringen inte finner
24450: temporär yrkesläroanstalt minskas med kostna-           motiverade.
24451: derna för de studiesociala förmånerna för de
24452:      Helsingfors den 7 januari 1998
24453: 
24454:                                                                             Minister Claes Andersson
24455:                                          KK 1243/1997 vp
24456: 
24457: Kirjallinen kysymys 1243
24458: 
24459: 
24460: 
24461: 
24462:                                  Pentti Tiusanen /vas: Terveydenhoidon tietotekniikan viennin lisää-
24463:                                     misestä
24464: 
24465: 
24466:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
24467: 
24468:    Terveydenhoidon tietotekniikan kehittämi-       Suomen osaaminen ja valmiudet antavat mah-
24469: nen on Suomessa maailman nopeinta. Suomen          dollisuudet. Tähän kiinnitti huomiota myös
24470: korkea tietotekniikkataso, laaja Internet-verkko   Euroopan unionin telematiikkaohjelmanjohtaja
24471: ja kehittynyt digitaalitekniikka tarjoavat tähän   Jan-Claude Helau vieraillessaan Suomessa.
24472: mahdollisuudet. Suomi kehittyneenä pohjois-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24473: maisena hyvinvointivaltiona kattavine sosiaali-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24474: turvan ja terveydenhoidon järjestelmineen mah-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24475: dollistaa terveydenhoidon tietotekniikkatuot-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24476: teille korkeatasoisen sisällön.
24477:     Terveydenhuollon tekniikka on myös nopeim-                Onko Hallituksen käsityksen mukaan
24478: min kehittyvä teollisuudenala Euroopan unio-               Suomi ollut kyllin aloitteellinen ja aktiivi-
24479: nissa. Vastaava kehitys on nähtävissä myös Yh-             nen Euroopan unionin terveydenhoidon
24480: dysvalloissa. Suomelle on tarjolla merkittävä              tietotekniikkaohjelmien kehittämisessä,
24481: mahdollisuus kehittää terveydenhoidon tietotek-            ja
24482: niikkaa entisestään ja asemaansa nimenomaan                   mitkä ovat Hallituksen näkökulmasta
24483: terveydenhoidon tietotekniikan viejänä.                    ne mahdollisuudet, joiden avulla Suomi
24484:     Kuitenkaan Suomen aktiivisuus Euroopan                 pystyy lisäämään terveydenhoidon tieto-
24485: unionissa terveydenhoidon tietotekniikkaohjel-             tekniikan vientiään?
24486: miin panostamisessa ei ole sitä luokkaa, mihin
24487: 
24488:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1997
24489:                                        Pentti Tiusanen /vas
24490: 
24491: 
24492: 
24493: 
24494: 270136
24495: 2                                            KK 1243/1997 vp
24496: 
24497:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24498: 
24499:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nologian hyödyntämisstrategian, joka tarjoaa
24500: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            myös yrityksille hyvän mahdollisuuden kehittää
24501: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          palvelujaan. Tähän liittyviä alueellisia pilotti-
24502: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         hankkeita tuetaan sosiaali- ja terveysministeriön
24503: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           varoin. Tavoitteena on myös tukea yritysten
24504: 1243:                                                    vientivalmiuksien kehittämistä ja tarjota hyviä
24505:                                                          kokeilumahdollisuuksia. Alueellisten tai paikal-
24506:            Onko Hallituksen käsityksen mukaan            listen ratkaisujen räätälöinnin sijasta tulee pääs-
24507:         Suomi ollut kyllin aloitteellinen ja aktiivi-    tä pitkäjänteiseen tuotteistamiseen. Tässä suh-
24508:         nen Euroopan unionin terveydenhoidon             teessa on varaa parantaa viranomaisten keskeis-
24509:         tietotekniikkaohjelmien kehittämisessä,          tä ja viranomaisten ja yritysten välistä yhteistyö-
24510:         ja                                               tä.
24511:            mitkä ovat Hallituksen näkökulmasta               Euroopan unionin terveydenhoidon tietotek-
24512:         ne mahdollisuudet, joiden avulla Suomi           niikkaohjelmiin osallistuminen on eräs kansain-
24513:         pystyy lisäämään terveydenhoidon tieto-          välisen yhteistyön muoto, joka voi tarjota yrityk-
24514:         tekniikan vientiään?                             sille ja muille tahoille mahdollisuuksia kehittää
24515:                                                          kansainvälistä asiantuntemustaan ja luoda kon-
24516:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             takteja. Tämäntyyppisten ohjelmien varsinaiset
24517: vasti seuraavaa:                                         kaupalliset tulokset näkyvät kuitenkin vasta joi-
24518:                                                          denkin vuosien kuluttua. Yritysten suoranaiset
24519:     Terveydenhoidon tietotekniikan vienti on             vientiponnistelut jo valmiiden tuotteiden viennin
24520: merkittävä potentiaalinen kasvualue suomalai-            kehittämiseksi tuovat yleensä nopeampia tulok-
24521: sille yrityksille. Suomeen on myös syntynytjoita-        sia.
24522: kin kymmeniä alan yrityksiä, jotka ovat kehitys-             Suomalaisten yritysten ja laitosten osallistu-
24523: vaiheessaan vielä alkumetreillä, mutta joiden            minen täydessä mitassa EU:n telematiikan ohjel-
24524: osaaminen on huippuluokkaa.                              miin on varsinaisesti käynnistynyt vuonna 1995.
24525:     Hallituksen vahva teknologiapanostus luo hy-         Ensimmäisellä hakukierroksella eivät yritysten
24526: vät edellytykset alan kehittymiselle. Teknologian        kiinnostus ja valmiudet vielä olleet huipussaan,
24527: kehittämiskeskus Tekes on käynnistänyt joulu-            mutta täydennyshauissa osallistujapohja on kas-
24528: kuussa 1996 Terveydenhuollon Digitaalinen Me-            vanut tuntuvasti. Tällä hetkellä tilanne on jo
24529: dia -nimisen teknologiaohjelman, joka tähtää             hyvä. Suomi osallistuu 15 hankkeeseen yhteensä
24530: juuri tämän alan osaamisen kehittämiseen. Jo sen         84 telematiikan hankkeesta.
24531: talousarvio on 90 mmk. Tiede- ja teknologianeu-              Erään ongelman on muodostanut se, että suo-
24532: vosto on puolestaan päättänyt lisäpanostuksesta          malaisyritysten teknologia on niin edistyksellis-
24533: kahdeksan lupaavan yritysklusterin alueella.             tä, että yhteistyöpartnereiden löytäminen on ol-
24534: Hyvinvointiklusteri on yksi näistä. Sosiaali- ja         lut paikoin vaikeaa.
24535: terveysministeriölle osoitetulla kolmivuotisella             Tutkimuksen 5. puiteohjelmassa tietoyhteis-
24536: lisärahoituksella on tarkoitus parantaa yritysten        kunnan mahdollisuuksien hyödyntäminen on
24537: toimintaedellytyksiä Suomessa ja kehittää viran-         eräs keskeisistä läpikäyvistä teemoista. Se tulee
24538: omaisyhteistyötä alalla, jossa viranomaisten roo-        takaamaan sen, että terveydenhoidon tietotek-
24539: li on merkittävä.                                        niikkahankkeet saavat huomattavan roolin
24540:     Alan kehitykseen on kiinnitetty runsaasti huo-       myös vuoden 1999 jälkeisessä EU:n tutkimustoi-
24541: miota myös kauppa- ja teollisuusministeriön ja           minnassa.
24542: sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointikluste-           Suomen Ulkomaankauppaliitto ja koko kau-
24543: riyhteistyössä. Eräänä merkittävänä kysymykse-           pallisten sihteerien verkosto seuraa terveyden-
24544: nä tässä työssä on noussut esiin kehittyvän tek-         hoidon markkinoiden kehittymistä vientimaissa.
24545: nologian parempi hyödyntäminen terveydenhoi-             Yritysten aktiivisuus on lisääntynyt merkittäväs-
24546: don kentällä Suomessa. Sosiaali- ja terveysminis-        ti viime aikoina, ja monia markkinoita pidetään
24547: teriö on laatinut vuonna 1996 erityisen tietotek-        lupaavina.
24548: 
24549:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
24550: 
24551:                                                         Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
24552:                                            KK 1243/1997 vp                                             3
24553: 
24554: 
24555: 
24556:                                         Tili Riksdagens Talman
24557: 
24558:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av-       fåltet. Social- och hälsovårdsministeriet utarbe-
24559: ser har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tade år 1996 en särskild strategi för utnyttjandet
24560: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       av informationstekno1ogin, som erbjuder också
24561: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr          företagen goda möjligheter att utveckla sina
24562: 1243:                                                  tjänster. Regionala pilotprojekt i anslutning tili
24563:                                                        detta stöds med social- och hälsovårdsministeri-
24564:           Har Finland, enligt Regeringens åsikt,       ets medel. Målet är att också stöda utvecklandet
24565:        varit tillräckligt initiativrikt och aktivt     av företagens exportberedskaper och erbjuda
24566:        när det gäller att utveckla Europeiska          goda försöksmöjligheter. I stället för att skräd-
24567:        unionens program som gäller informa-            darsy regionala eller lokala lösningar bör man nå
24568:        tionsteknik för hälsovården och                 fram tili en långtgående tillverkning av fårdiga
24569:           vi1ka är, ur Regeringens synvinkel, de       produkter. 1 detta hänseende kan samarbetet
24570:        möjligheter med hjälp av vilka Finland          mellan de olika myndigheterna och mellan myn-
24571:        kan öka exporten av informationsteknik          digheterna och företagen förbättras.
24572:        för hälsovården?                                   Europeiska unionens deltagande i program-
24573:                                                        men om informationsteknik för hälsovården är
24574:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          en form av internationellt samarbete som kan
24575: anföra fö1jande:                                       erbjuda företagen och andra parter möj1igheter
24576:                                                        att utveckla sin internationella sakkunskap och
24577:     Exporten av informationsteknik för hälsovår-       skapa kontakter. De egentliga kommersiella re-
24578: den är ett betydande potentiellt tillväxtområde        sultaten av program av denna typ kan dock ses
24579: för finska företag. 1 Finland har i branschen          först om några år. Företagens direkta export-
24580: uppstått några tiotal företag, som än så länge         ansträngningar för att utveckla exporten av re-
24581: bara står i början av sin utveckling men som har       dan fårdiga produkter ger i allmänhet snabbare
24582: ett kunnande av toppklass.                             resultat.
24583:     Regeringens starka satsning på teknologi ska-         Finska företags och inrättningars deltagande i
24584: par goda förutsättningar för utvecklingen i bran-      full skala i EU:s telematiska program inleddes
24585: schen. Tekno1ogiska utvecklingscentralen Tekes         egentligen år 1995. Under den första ansöknings-
24586: inledde i december 1996 ett teknologiprogram           perioden var företagens intresse och beredskap
24587: med namnet Hälsovårdens Digitala Media, som            ännu inte på topp, men i de kompletterande an-
24588: siktar tili att utveckla kunnandet i just denna        sökningarna har deltagarbasen ökat kännbart. 1
24589: bransch. Budgeten för programmet uppgår re-            dagsläget är situationen redan god. Finland del-
24590: dan den till90 milj. mk. Statens råd för vetenskap     tar i 15 av totalt 84 telematiska projekt.
24591: och teknologi har för sin del beslutat om en              Ett problem har det utgjort att de finska före-
24592: tilläggssatsning på åtta lovande företagskluster.      tagens teknologi är så avancerad att det ställvis
24593: Ett av dem är ett välfårdskluster. Med en tilläggs-    har varit svårt att hitta samarbetsparter.
24594: finansiering under tre år, som har anvisats social-       1 det 5 ramprogrammet för forskningen är
24595: och hälsovårdsministeriet, är avsikten att för-        utnyttjandet av informationssamhällets möjlig-
24596: bättra företagens verksamhetsbetingelser i Fin-        heter ett viktigt genomgående tema. Det kommer
24597: land och utveckla myndighetsarbetet på detta           att garantera att de projekt som gäller informa-
24598: område, där myndigheternas roll är betydande.          tionsteknik för hälsovården får en betydande roll
24599:     Utvecklingen i branschen har i stor utsträck-      i EU :s forskningsverksamhet också efter år 1999.
24600: ning beaktats också i handels- och industrimini-          Finlands Utrikeshandelsförbund och hela
24601: steriets och social- och hälsovårdsministeriets        nätverket av handelssekreterare följer hur mark-
24602: samarbete som gäller välfårdsklustret. En bety-        naden för hälsovården utvecklas i exportländer-
24603: dande fråga som har kommit fram i detta arbete         na. Företagen har blivit märkbart aktivare under
24604: är hur denna teknologi, som är stadd i utveckling,     de senaste tiderna och många marknader anses
24605: bättre kunde utvecklas på det finska hälsovårds-       lovande.
24606: 
24607:      Helsingfors den 19 december 1997
24608: 
24609:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
24610:                                              KK 1244/1997 vp
24611: 
24612: Kirjallinen kysymys 1244
24613: 
24614: 
24615: 
24616: 
24617:                                     Raimo Vistbacka /ps: Vapaaehtoistyön sallimisesta pitkäaikaistyöt-
24618:                                        tömille
24619: 
24620: 
24621:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24622: 
24623:     Pitkäaikaistyöttömyys on jatkuvasti kärjisty-       siin kuitenkin työn teettäjän puolelta pitää pi-
24624: vä ongelma Suomessa, sillä työttömien keskuu-           dempään, hän siirtyisi "normaalien" työehtojen
24625: dessa on selkeästi erottumassa tietty kymmenien-        piiriin ehkäpä vielä työllistämistukiajan turvin.
24626: tuhansien suuruinen ryhmä, jolla työttömyys on          Tämän vapaaehtoistyön tekemisen ja teettämi-
24627: jo kestänyt vuosia ja sen loppumisesta ei ole nä-       sen tulisi olla mahdollisimman keveän byrokra-
24628: kyvissä perusteltua toivetta. Tästä on jo puoles-       tian turvin toimivaa, ettei siitä muodostuisi estet-
24629: taan ollut seurauksena näiden ihmisten syrjäyty-        tä järjestelmän käytölle. Yhteiskunnan kannalta
24630: minen työmarkkinoilta ja jopa normaalista elä-          tämä "kolmannen sektorin" työllistäminen olisi
24631: mänmenosta. Ongelma on jatkuvasti lisääntyvä            kannattavaa, sillä sen avulla pienenisivät pitkäai-
24632: ja yhteiskunnan sekä ennen kaikkea näiden ih-           kaistyöttömyyden haitat ja sosiaaliturvakulut
24633: misten ja heidän perheenjäsentensä kannalta             laskisivat. Osa työttömistä voisi vieläpä löytää ja
24634: merkittävä.                                             hankkia itselleen uuden ammatin järjestelmän
24635:     Julkisuudessa on ollut myös runsaasti tietoja       avulla. Vapaaehtoistyöjärjestelmä sopisi myös
24636: siitä, että työssään loppuunpalaneiden määrä            hyvin hallituksen valitsemaan linjaan, jossa työn
24637: kasvaa koko ajan, mikä johtuu työssä käyvien            tekemisen tulisi olla aina toimettomuutta kan-
24638: kuormituksen lisääntymisestä. Lisääntyvä työ-           nattavampaa. Järjestelmän vaatiman rekisterin
24639: määrä teetetään aina vain pienemmällä työnte-           liittäminen työvoimahallinnon muun tietokan-
24640:  kijämäärällä. Tilanne on siis nurinkurinen: osa        nan yhteyteen ei voisi tuottaa ylivoimaisia ongel-
24641:  kansasta turhautuu, syrjäytyy ja kärsii loppu-         mia.
24642:  mattomasta pitkäaikaistyöttömyydestä ja osa                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24643:  nääntyy työtaakkaosa alle. Tässä tilanteessa tun-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
24644:  tuisi järkevältä luoda järjestelmä, jossa sallittai-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24645:  siin joidenkin tehtävien vapaaehtoispohjainen          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24646:  l10itaminen työttömyydestä kärsivien voimin
24647:  niin, että he saisivat normaalin työttömyyskor-                   Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
24648:  vauksensa lisäksi työssäkäynnistä aiheutuvat                  jotta pitkäaikaistyöttömien mahdolli-
24649:  <.ulut ja pienen bonuksen aktiivisuudestaan.                  suuksia ja edellytyksiä tehdä vapaaeh-
24650:     Luonnollisesti tämä vapaaehtoistyö ei saisi                toistyötä ilman kielteisiä taloudellisia
24651:  nuodostua pysyväisluonteiseksi tilanteeksi,                   seuraamuksia parannettaisiin esimerkik-
24652:  vaan sillä tulisi olla määräaikansa kutakin kertaa            si luomalla ns. kolmas sektori työmarkki-
24653:   cohden. Mikäli vapaaehtoistyöntekijä haluttai-               noille?
24654: 
24655:       Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1997
24656: 
24657:                                            Raimo Vistbacka /ps
24658: 
24659: 
24660: 
24661: 
24662:  ~70136
24663: 2                                           KK 1244/1997 vp
24664: 
24665:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
24666: 
24667:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tuella työharjoitteluun Osallistuvalle pitkäaikais-
24668: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          työttomälle on tarkoitus maksaa myös työhar-
24669: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       joittelun ajalta ylläpitokorvausta ylimääräisiin
24670: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan           matka- ja ruokailukustannuksiin.
24671: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1244:             Työvoimapolitiikan uudistuksen tavoitteena
24672:                                                        on saada käyttöön voimakas toimenpidekoko-
24673:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,        naisuus, jolla tuetaan työllistymistä myös kol-
24674:        jotta pitkäaikaistyöttömien mahdolli-           mannelle sektorille. Yhtenä konkreettisena esi-
24675:        suuksia ja edellytyksiä tehdä vapaaeh-          merkkinä on niin sanottu yhdistelmätuki, joka
24676:        toistyötä ilman kielteisiä taloudellisia        on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta
24677:        seuraamuksia parannettaisiin esimerkik-         lukien. Yhdistelmätuessa työntekijälle maksetta-
24678:        si luomalla ns. kolmas sektori työmarkki-       va työmarkkinatuki aktivoidaan siten, että tuki
24679:        noille?                                         voidaan yhdessä normaalin työllistämistuen
24680:                                                        kanssa maksaa työnantajalle, joka palkkaa yli
24681:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           500 päivää työttömänä olleen työnhakijan palve-
24682: vasti seuraavaa:                                       lukseensa. Tällöin pitkäaikaistyöttömän työ-
24683:                                                        markkinavalmiuksien kehittämiseen ja saman
24684:    Kuluvan vuoden elokuusta lukien muutettiin          henkilön työllistämisen edistämiseen voidaan
24685: työttömyysturvalain 4 a §:ää siten, että henkilön      maksaa enintään 12 kuukauden ajalta työmark-
24686: osallistuessa pääsääntöisesti yleishyödyllisten        kinatukea 2 500 markkaa kuukaudessa ja työllis-
24687: yhteisöjen organisoimaan vapaaehtoistoimin-            tämistukena enintään 2 500 markkaa kuukau-
24688: taan taikka tavanomaisena naapuriapuna tai             dessa.
24689: vastaavana tehtävään taikootyöhön henkilön                 Uuden yhdistelmätuen tarkoituksena on edis-
24690: oikeus työttömyyspäivärahaan säilyy edellyt-           tää etenkin pitkäaikaistyöttömien työllistymis-
24691: täen, että hän muutoin täyttää työttömyysturvan        edellytyksiä sekä tukea kolmannella sektorilla
24692: saamisen edellytykset. Henkilöä, joka työskente-       tapahtuvaa työskentelyä. Yhdistelmätukea voi-
24693: lee palkatta yrityksessä tai sellaisissa tehtävissä,   daan maksaa myös yksityisellä ja kuntasektoril-
24694: jotka yleisesti tehdään työsopimuslain 1 §:ssä tar-    la.
24695: koitetussa työsuhteessa tai yritystoimintana, ei           Etenkin kolmannella sektorilla toimivien yh-
24696: pidetä sellaisena työnhakijana, joka olisi oikeu-      distysten toiminta- ja työllistymisedellytyksiä
24697: tettu työttömyysturvaan ko. töiden ajalta.             parantaa lisäksi huomattavasti se, että työttö-
24698:    Vuoden 1998 alusta toteutettavan työvoima-          mien aloitteellisuuden tukemiseksi omatoimi-
24699: politiikan uudistuksen keskeinen painopistealue        suusavustuksen määrärahaa lisätään ja että
24700: on työmahdollisuuksien ja aktivointitoimenpi-          myös paikallisiin työllisyyshankkeisiin myönnet-
24701: teiden löytäminen syrjäytymisvaarassa oleville         tävää projektitukea lisätään muun muassa kol-
24702: työnhakijoille. Erityisenä kohderyhmänä tulevat        mannella sektorilla järjestettäviin työllistämis-
24703: olemaan vähintään 500 päivää työttömänä olleet         projekteihin.
24704: työmarkkinatuen saajat. Tehtyjen selvitysten               Työvoimapolitiikan uudistuksen yhtenä ta-
24705: perusteella kyseiseen ryhmään kuuluu lähes             voitteena on siis luoda kolmannelle sektorille
24706: 100 000 pitkäaikaistyötöntä, joita uhkaa laaja-        puitteet ja keinot myös todellisten työpaikkojen
24707: mittainen syrjäytyminen sekä työmarkkinoilta           synnyttämiseksi. Kuten jo aiemmin mainitsin,
24708: että yhteiskunnasta.                                   varsinaisen vapaaehtoistyön eli työn, jota ei työn
24709:    Pitkäaikaistyöttömien osalta on tarkoitus ensi      luonteen vuoksi pidetä varsinaisena palkkatyö-
24710: vuoden alusta lukien uudistaa itse työhallinnon        nä, tekeminen työttömyysturvana on voimassa
24711: palveluprosessia siten, että käyttöön otetaan niin     olevien säännösten mukaan mahdollista ilman
24712: sanottu uusi aktiivikausi, jonka aikana pitkäai-       kielteisiä seuraamuksia henkilön työttömyystur-
24713: kaistyöttömän työnhakusuunnitelma yksilöityi-          vaan.
24714: ne toimenpiteineen uudistetaan. Työmarkkina-
24715: 
24716:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
24717: 
24718:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
24719:                                             KK 1244/1997 vp                                              3
24720: 
24721:                                          Tili Riksdagens Talman
24722: 
24723:   1 det syfte 37 § l mom. riksdagsordningen            långtidsarbetslösa som deltar i arbetspraktik
24724: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            med arbetsmarknadsstöd skall betalas en ersätt-
24725: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        ning för uppehälle för att täcka extra rese- och
24726: dagsledamot Raimo Vistbacka undertecknade              måltidskostnader också under arbetspraktiken.
24727: spörsmål nr 1244:                                         Syftet med den arbetskraftspolitiska reformen
24728:                                                        är att få tili stånd en verksam åtgärdshelhet som
24729:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         också stöder sysselsättning inom den tredje sek-
24730:        ta för att tili exempel skapa en s.k. tredje    torn. Ett konkret exempel är s.k. sammansatt
24731:        sektor på arbetsmarknaden för att på så         stöd som avses bli infört från början av nästa år.
24732:        sätt förbättra långtidsarbetslösas möjlig-      Det sammansatta stödet innebär att det arbets-
24733:        heter tili och förutsättningar för att utföra   marknadsstöd som betalas tili arbetstagaren blir
24734:        frivilligarbete utan negativa ekonomiska        aktiverat så att stödet, i kombination med nor-
24735:        konsekvenser?                                   malt sysselsättningsstöd, kan betalas tili en ar-
24736:                                                        betsgivare som anställer en arbetssökande som
24737:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          varit arbetslös i mer än 500 dagar. 1 dessa fall kan
24738: anföra följande:                                       man för högst 12 månader betala ett arbetsmark-
24739:                                                        nadsstöd på 2 500 mark och ett sysselsättnings-
24740:    1 början av augusti i år ändrades 4 a § lagen om    stöd på högst 2 500 mark per månad för att
24741: utkomstskydd för arbetslösa så att en person           utveckla den långtidsarbetslösas arbetsmark-
24742: som i övrigt uppfyller förutsättningarna för er-       nadsfårdigheter och främja hans sysselsättning.
24743: hållande av utkomstskydd bevarar sin rätt tili            Syftet med det nya sammansatta stödet är att
24744: arbetslöshetsdagpenning också för den tid då           främja speciellt långtidsarbetslösas sysselsätt-
24745: han deltar i frivilligt arbete som huvudsakligen       ningsförutsättningar samt stöda sysselsättningen
24746: organiseras av allmännyttiga samfund eller i           inom den tredje sektorn. Sammansatt stöd kan
24747: talkoarbete som utförs som sedvanlig grannhjälp        också beviljas för den privata och den kommuna-
24748: eller motsvarande. En person som utan lön arbe-        la sektorn.
24749: tar i ett företag eller i sådana uppgifter som all-       Verksamhets- och sysselsättningsförutsätt-
24750: mänt utförs i ett i l § lagen om arbetsavtal avsett    ningarna för speciellt de samfund som verkar
24751: arbetsförhållande eller i företagsverksamhet, an-      inom den tredje sektorn förbättras dessutom be-
24752: ses inte som en sådan arbetssökande som är be-         tydligt av att anslaget för företagssamhetsunder-
24753: rättigad tili arbetslöshetsskydd medan han utför       stöd, avsett för främjande av de arbetslösas före-
24754: nämnda arbeten.                                        tagsamhet och initiativförmåga utökas och också
24755:     Ett centralt mål för den arbetskraftspolitiska     av att ett särskilt projektstöd som beviljas för
24756: reform som verkställs i början av 1998 är att finna    lokala sysselsättningsprojekt förstärks och utvid-
24757: arbetsmöjligheter och aktiveringsåtgärder för så-      gas bl.a. tili projekt som ordnas inom den tredje
24758: dana arbetssökande som riskerar utslagning. En         sektorn.
24759: särskild målgrupp kommer att vara de mottagare            Ett mål för den arbetskraftspolitiska reformen
24760: av arbetsmarknadsstöd som varit arbetslösa i           är således att ge den tredje sektorn möjligheter
24761:  minst 500 dagar. Enligt gjorda utredningar om-        och även medel för att också kunna skapa nor-
24762:  fattar denna grupp närmare 100 000 långtidsar-        mala arbetsplatser. Såsom jag redan tidigare
24763:  betslösa, som hotas av utbredd utslagning från        nämnde är det enligt gällande bestämmelser möj-
24764:  arbetsmarknaden och samhället i övrigt.               ligt att utföra sedvanligt frivilligarbete, m.a.o.
24765:     Med tanke på de långtidsarbetslösa har man         arbete som på grund av sin karaktär inte betrak-
24766:  för avsikt att från början av nästa år lägga om       tas som normalt lönearbete, med arbetslöshets-
24767:  arbetsförvaltningens serviceprocess genom att         dagpenning utan att detta innebär negativa kon-
24768:  införa en s.k. ny aktiv period, under viiken den      sekvenser i fråga om personens arbetslöshetsför-
24769:  långtidsarbetslösasjobbsökarplan med specifice-       måner.
24770:  rade åtgärder förnyas. Det är meningen att tili de
24771: 
24772:       Helsingforsden 16 december 1997
24773: 
24774:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
24775:                                            KK 1245/1997 vp
24776: 
24777: Kirjallinen kysymys 1245
24778: 
24779: 
24780: 
24781: 
24782:                                   Juha Karpio/kok: Rintamasotilastunnuksen myöntämisestä v. 1926
24783:                                      syntyneille
24784: 
24785: 
24786:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24787: 
24788:    Rintamasotilaseläkelain mukaan rintamasoti-       suuslain edellyttämiin linnoitustöihin ja/tai sota-
24789: laalla ja rintamapalvelukseen osallistuneella hen-   toimiin verrattaviin rintamantakaisiin operaati-
24790: kilöllä on oikeus rintamasotilaseläkkeeseen, rin-    oihin. Kun sama ikäluokka v. 1946 kutsuttiin
24791: tamalisään ja ylimääräiseen rintamalisään. Lain      suorittamaan vakinaista palvelusta, he joutuivat
24792: mukaan rintamasotilaana tarkoitetaan henkilöä,       palvelemaan asevelvollisuuden täysimääräisenä
24793: jolle on annettu rintamasotilastunnus, ja rinta-     eli pääsääntöisesti 259 päivää. Kyseinen ikäluok-
24794: mapalvelukseen osallistuneella henkilöllä tarkoi-    ka on käytännössä suorittanut asevelvollisuuten-
24795: tetaan sellaista henkilöä, jolle on annettu rinta-   sa kahteen kertaan tilanteessa, joka useissa ta-
24796: mapalvelustunnus tai rintamatunnus siten, kuin       pauksissa voidaan rinnastaa mm. työvelvolli-
24797: niistä on erikseen säädetty. Rintamapalvelustun-     suuslain mukaiseksi linnoitustyöksi.
24798: nuksesta ja rintamatunnuksesta on annettu ase-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
24799: tukset (772/1969 ja 256/1988), joissa rintamasoti-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24800: lastunnuksen antaminen on sidottu varsinaisiin       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24801: sotatoimiin osallistumiseen (rintamatunnus) ja       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24802: työvelvollisuuslain nojalla palveluun linnoitus-
24803: rakentajana puolustusvoimien linnoitusraken-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
24804: nusjoukoissa rintamavastuussa olleen sotatoimi-              ryhtyä rintamasotilastunnuksen myöntä-
24805: yhtymän alueella (rintamatunnus). Toisen maail-              miseksi myös v. 1926 syntyneille jatko-
24806: mansodan aikana v. 1944 kutsuttiin armeijaan                 sodan loppuvaiheissa rintamaolosuhtei-
24807: joukko v. 1926 syntyneitä, jotkajoutuivat asevel-            siin verrattavissa sotatehtävissä palvel-
24808: vollisuuslain nojalla mm. rintamatunnuksesta                 leille veteraaneille?
24809: annetussa asetuksessa mainittuihin työvelvolli-
24810: 
24811:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1997
24812: 
24813:                                           Juha Karpio /kok
24814: 
24815: 
24816: 
24817: 
24818: 270136
24819: 2                                         KK 1245/1997 vp
24820: 
24821: 
24822: 
24823: 
24824:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
24825: 
24826:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       miseen ja toisaalta tunnusten myöntämisen lo-
24827: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        pettamiseen. Huolimatta siitä, että työryhmä
24828: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      katsoi useiden henkilöryhmien panoksen olleen
24829: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Juha Kar-       olennainen Suomen puolustustaistelussa, se ha-
24830: pion näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        lusi kuitenkin tunnustaa rintamalla taistelleille
24831: 1245:                                                veteraaneille erityisaseman. Näillä henkilöillä on
24832:                                                      jo oikeus tunnuksiin. Sen vuoksi työryhmä pää-
24833:             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     tyi esittämään, ettei tunnusten myöntämistä enää
24834:         ryhtyä rintamasotilastunnuksen myöntä-       laajenneta. Poikkeuksena olivat vain ne ulko-
24835:         miseksi myös v. 1926 syntyneille jatko-      maalaiset vapaaehtoiset, jotka todistettavasti
24836:         sodan loppuvaiheessa rintamaolosuhtei-       ovat osallistuneet taisteluihin. Viimeksi maini-
24837:         siin verrattavissa sotatehtävissä palvel-    tuille henkilöille on voitu myöntää ulkomaalai-
24838:         leille veteraaneille?                        sen rintamasotilastunnuksesta annetun asetuk-
24839:                                                      sen mukaisesti rintamasotilastunnus (418/1992)
24840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         sekä oikeus kuntoutukseen ja rintamarahaan.
24841: vasti seuraavaa:                                     Lisäksi työryhmä esitti, että rintamasotilas-, rin-
24842:                                                      tamapalvelus- ja rintamatunnuksen myöntämi-
24843:     Rintamasotilastunnusta koskevan asetuksen        nen lopetetaan. Tämän mukaisesti on rintamave-
24844: (772/1969) mukaan rintamasotilaana tarkoite-         teraani tunnusasetuksia muutettu siten, että tun-
24845: taan henkilöä, joka on vuosien 1939-1945 so-         nusten myöntämisperusteita laajentamatta nii-
24846: tien aikana osallistunut puolustusvoimien jou-       den myöntäminen on lopetettu vuoden 1994 lo-
24847: koissa varsinaisiin sotatoimiin reserviläisenä,      pussa.
24848: nostomiehenä, vapaaehtoisena tai vakinaisessa            Kuten työryhmä totesi, Suomen sodat vuosina
24849: palveluksessa olevana. Varsinaisiin sotatoimiin      1939-1945 olivat ns. totaalista sotaa, joka anka-
24850: katsotaan osallistuneeksi henkilö, joka todistet-    rasti koetteli koko kansaa. Monilla väestöryh-
24851: tavasti on osallistunut taisteluihin rintamavas-     millä on kiistatta ollut rintamaveteraanien ohella
24852: tuussa olleen sotatoimiyhtymän joukoissa tai sen     olennainen merkitys siihen, että Suomi selvisi
24853: alueella taikka ilmatorjunta- tai rannikkojou-       sodista itsenäisenä valtakuntana. Tästä huoli-
24854: koissa, merivoimien alueyksiköissä tahi ilmavoi-     matta työryhmä katsoi, ettei muita ryhmiä tulisi
24855: mien lentoyksiköissä. Muissa tehtävissä sotatoi-     rinnastaa rintamaveteraaneihin ja että olisi sel-
24856: miyhtymän ulkopuolella palvelleita ei ole pidetty    västi tunnustettava rintamaveteraanien kanta-
24857: sellaisina henkilöinä, jotka olisivat tunnukseen     neen raskainta taakkaa maan puolustamisesta.
24858: oikeutettuja edellä lueteltujen sotatoimiyhty-           Sosiaali- ja terveysministeriö maaras1
24859: mien joukko-osastoissa palvelleiden tapaan.          20.9.1995 apulaisosastopäällikkö Pekka Pitsin-
24860:    Ratkaisuissaan sotilasläänien esikunnat ovat      gin laatimaan selvitykset ja niihin liittyvät ehdo-
24861: seuranneet esikunnan teettämää sotahistorian         tukset tarpeellisiksi katsottaviksi toimenpiteiksi
24862: laitoksen laatimaa luetteloa niistä joukko-osas-     erityisen tunnuksen myöntämisestä ja kuntou-
24863: toista,joissa palvelleet katsotaan edellä mainitun   tuspalvelujen järjestämisestä eräille lähinnä rin-
24864: asetuksen mukaisiksi rintamasotilaiksi. Sillä sei-   tamaolosuhteisiin rinnastettavissa sodan ajan ja
24865: kalla, minä vuonna henkilö on syntynyt, ei ole       välittömästi sotaan liittyneissä erityisen raskais-
24866: rintamaveteraanitunnusten myöntämisen kan-           sa ja vaarallisissa tehtävissä palvelleille kansa-
24867: nalta merkitystä. Ratkaisevaa on vain se, onko       laisryhmille.
24868: henkilöllä edellä mainituissa asetuksissa tarkoi-        Selvitysten perusteella sosiaali- ja terveysmi-
24869: tettua rintamapalvelusta vai ei.                     nisteriö laati hallituksen esityksen asiaa koske-
24870:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rinta-   vaksi lainsäädännöksi, ja niinpä vuoden 1998
24871: maveteraanitunnusten selvitystyöryhmä selvitti       alusta tulee voimaan laki eräissä Suomen sotiin
24872: muistiossaan (STM 1990/19) mahdollisuudet rin-       liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutukses-
24873: tamaveteraanitunnusten myöntämisen laajenta-         ta ( 1039/1997). Lain tarkoituksena on mahdollis-
24874:                                            KK 1245/1997 vp                                            3
24875: 
24876: taa kuntoutuspalvelujen järjestäminen niille          seen rinnastettavaa kuntoutusta voidaan antaa
24877: eräissä vuosien 1939-1945 sotiin liittyneissä teh-    muun muassa niille, jotka ovat palvelleet sotien
24878: tävissä palvelleille, joilla ei ole rintamaveteraa-   aikana puolustusvoimien koulutuskeskuksissa
24879: nien kuntoutuksesta annetussa laissa edellytet-       asevelvollisuuslain nojalla määrättyinä. Valta-
24880: tyjä rintamaveteraanitunnuksia. Heille ei myön-       osa lain soveltamisalaan lainkohdan nojalla tule-
24881: netä erillisiä tunnuksia vaan todistus laissa tar-    vista on vuonna 1926 syntyneitä koulutuskes-
24882: koitettuun palvelukseen osallistumisesta.             kuksissa suurhyökkäyksen aikana vuonna 1944
24883:    Lain mukaan rintamaveteraanien kuntoutuk-          palvelleita.
24884: 
24885:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
24886: 
24887:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
24888: 4                                           KK 1245/1997 vp
24889: 
24890: 
24891: 
24892: 
24893:                                          Tili Riksdagens Talman
24894: 
24895:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           tivet att inte längre bevilja förtjänsttecken. Trots
24896: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            att arbetsgruppen ansåg att många grupper hade
24897: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        gjort en betydande insats i försvaret av vårt land
24898: dagsman Juha Karpio undertecknade spörsmå1             ville den dock placera de veteraner som kämpat
24899: nr 1245:                                               vid fronten i en särställning. Dessa personer har
24900:                                                        redan rätt till tecken. Därför beslöt arbetsgrup-
24901:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         pen att föreslå att beviljandet inte utvidgas. Un-
24902:        ta för att frontmannatecken skall bevi1jas      dantag utgjorde endast de utlänningar som frivil-
24903:        även veteraner som är födda 1926 och            ligt och bevisligen har deltagit i striderna. Dessa
24904:        som i s1utskedet av fortsättningskriget         har enligt förordningen om frontmannatecken
24905:        de1tagit i krigsuppdrag jämförbara med          för utlänningar (41811992) kunnat beviljas front-
24906:        frontförhållanden?                              mannatecken samt rätt till rehabilitering och
24907:                                                        frontpenning. Vidare föreslog arbetsgruppen att
24908:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt          bevi1jandet av frontmannatecken, fronttjänst-
24909: anföra fö1jande:                                       tecken och fronttecken upphör. Enligt detta har
24910:                                                        förordningarna om frontmannatecken ändrats
24911:     Enligt förordningen om frontmannatecken            så att beviljandet upphörde i slutet av år 1994
24912: (77211969) avses med frontman en person som            utan att bevillningsgrunderna utvidgades.
24913: under krigen 1939-1945 de1tagit i de egent1iga             Såsom arbetsgruppen konstaterade var de fin-
24914: krigshand1ingarna inom försvarsväsendets trup-         ska krigen under åren 1939-1945 s.k. totala
24915: per såsom reservist, 1antvärnsman, frivillig eller i   krig, som innebar en stor prövning för hela fol-
24916: aktiv tjänst. 1 de egentliga krigshandlingarna an-     ket. Förutom frontveteranerna har många be-
24917: ses den ha deltagit som bevisligen tagit del i stri-   folkningsgrupper utan tvekan på ett avgörande
24918: der inom trupper hörande till operativ enhet med       sätt bidragit till att Finland klarade sig ur krigen
24919: frontansvar eller inom dess område eller också i       som en självständig stat. Trots det ansåg arbets-
24920: luftvärns- eller kusttrupper, inom sjöstridskraf-      gruppen att andra grupper inte skall jämställas
24921: ternas fartygsenheter eller inom luftstridskrafter-    med frontveteranerna och att det tydligt bör
24922: nas flygenheter. Personer som har deltagit i andra     medges att frontveteranerna har burit den tyngs-
24923: uppdrag utanför en operativ enhet har inte an-         ta bördan i försvaret av vårt land.
24924: setts vara sådana personer som har rätt tili front-        Social- och hälsovårdsministeriet förordnade
24925: mannatecken på samma sätt som de som har               den 20 september 1995 biträdande avdelnings-
24926: deltagit i truppförband inom ovan nämnda ope-          chef Pekka Pitsinki att utreda och ge förslag till
24927: rativa enheter.                                        åtgärder som behövs för beviljandet av ett sär-
24928:     I sina avgöranden har militärlänens staber         skilt teeken och rehabiliteringstjänster till vissa
24929: följt den förteckning som respektive stab har låtit    befolkningsgrupper som under krigstid och i di-
24930: anstalten för krigshistorisk forskning göra upp        rekt anslutning till kriget tjänstgjort i särskilt
24931: över de truppförband i fråga om vilka de som har       tunga och farliga uppdrag närmast jämförbara
24932: tjänat i förbanden anses som frontmän enligt           med frontförhållanden.
24933: förordningen. Vilket år personen i fråga är född          På grundval av utredningarna utarbetade so-
24934: har ingen betydelse med tanke på beviljandet av        cial- och hälsovårdsministeriet en regeringspro-
24935: frontmannatecken. Det avgörande är om han har          position med ett lagförslag, vilket resulterade i en
24936: eller inte har haft sådan tjänstgöring vid fronten     lag om rehabilitering för personer som tjänstgjort
24937: som avses i ovan nämnda förordning.                    i vissa uppdrag under Finlands krig (103911997)
24938:     Den arbetsgrupp för utredande av frontman-         som träder i kraft från och med ingången av 1998.
24939: natecken som social- och hälsovårdsministeriet         Avsikten med lagen är att göra det möjligt att
24940: tillsatt utredde isin promemoria (STM 1990/19)         ordna rehabiliteringstjänster för de personer som
24941: å ena sidan möjligheterna att utvidga beviljandet      tjänstgjorde i vissa uppdrag i anslutning tili kri-
24942: av frontmannatecken och å andra sidan alterna-         gen 1939-1945 och som inte har de frontmanna-
24943:                                           KK 1245/1997 vp                                            5
24944: 
24945: teeken som förutsättes i lagen om rehabilitering      soner som under krigen med stöd av värnpliktsla-
24946: av frontveteraner. Dessa personer kommer inte         gen beordats tili tjänstgöring vid någon av fOr-
24947: att beviljas särskilda teeken utan ett intyg om       svarsmaktens skolningscentraler. Den största
24948: deltagandet i sådan tjänstgöring som avses i la-      del en av de personer som kommer att omfattas av
24949: gen.                                                  detta lagrum är 1926 födda personer som tjänst-
24950:    Enligt lagen kan rehabilitering som motsvarar      gjorde vid skolningscentralerna under storoffen-
24951: rehabliteringen för frontveteraner ges bl.a. per-     siven 1944.
24952: 
24953:      Helsingforsden 19 december 1997
24954: 
24955:                                                     Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
24956:                                            KK 1246/1997 vp
24957: 
24958: Kirjallinen kysymys 1246
24959: 
24960: 
24961: 
24962: 
24963:                                    Raimo Holopainen /sd: Liikuntamäärärahojen lisäämisestä
24964: 
24965: 
24966: 
24967:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
24968: 
24969:    Suomessa tehtävä mittava työ liikuntakult-         si olla 36,6 %, kun se tänä päivänä on enää 23,8 %
24970: tuurin parissa on poikkeuksellista koko liikuntaa     ja ensi vuonna 22,0 %. Lisääntyneen Veikkauk-
24971: harrastavassa maailmassa. Lamavuosien vaiku-          sen tuoton seurauksena liikunta saa toki ensi
24972: tukset ovat koskettaneet myös tätä sektoria. Lii-     vuonna 19 miljoonaa markkaa enemmän kuin
24973: kuntapaikkarakentamiseen ja urheiluseurojen           tänä vuonna. Se ei tosin muuta miksikään sitä
24974: avustamiseen käytettävät varat ovat pienenty-         tosiasiaa, että liikunta jää osuuksissaan koko
24975: neet. Ihmettelen suuresti sitä, että samanaikaises-   ajan jälkeen.
24976: ti kun fyysinen ja henkinen pahoinvointi on li-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
24977: sääntynyt, on vähennetty urheiluseurojen toi-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
24978: minta-avustuksia. Lasten liikuntatottumuksilla        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
24979: on erittäin suuri merkitys nuoruus- ja aikuisiän      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
24980: elämäntapojen muovaajana. Määrärahojen vä-
24981: heneminen on aiheuttanut sen, että yhä useampi                  Onko Hallitus tietoinen liikunnan po-
24982: urheiluseuran taikootyöläinen joutuu käyttä-                 sitiivisista vaikutuksista ja sen laajasta
24983: mään isomman osan ajastaan varojen hankin-                   kansantaloudellisesta merkityksestä, ja
24984: taan sen sijaan, että hän olisi ohjaamassa nuoria.               millä aikataululla Hallitus aikoo lisätä
24985:    Liikunnan prosentuaalinen osuus veikkaus-                 liikuntamäärärahojen jako-osuutta veik-
24986: voittovarojen jaossa on jo pitkän aikaa alentu-              kausvoittovaroja jaettaessa?
24987: nut. Asetuksen mukaan liikunnan osuuden pitäi-
24988: 
24989:      Helsingissä 4 päivänäjoulukuuta 1997
24990: 
24991:                                         Raimo Holopainen /sd
24992: 
24993: 
24994: 
24995: 
24996: 270136
24997: 2                                            KK 1246/1997 vp
24998: 
24999: 
25000: 
25001: 
25002:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25003: 
25004:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          vaikutuksista ja sen laajasta kansantaloudellises-
25005: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           ta merkityksestä ja viittaa kysymyksen osalta
25006: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         juuri annettuun liikuntalakiesitykseen ja sen pe-
25007: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              rusteluihin.                                 //
25008: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-              Liikunnan osuus veikkaus- ja r~rpajais­
25009: sen n:o 1246:                                           pelien voittovarojen tuotosta valtion talousar-
25010:                                                         viossa on 1990-luvun alun taloudellisen laman
25011:             Onko Hallitus tietoinen liikunnan po-       seurauksena vähentynyt. Tällöin liikuntamäärä-
25012:         sitiivisista vaikutuksista ja sen laajasta      rahoja leikattiin noin 100 mmk. Viime vuosina
25013:         kansantaloudellisesta merkityksestä, ja         liikuntamäärärahat on voitu palauttaa kasvu-
25014:             millä aikataululla Hallitus aikoo lisätä    uralle. Kun vuonna 1995 talousarviossa veik-
25015:         liikuntamäärärahojen jako-osuutta veik-         kausvoittovaroja käytettiin liikuntaan 395 mmk,
25016:         kausvoittovaroja jaettaessa?                    niin vastaava summa on vuonna 1997 420 mmk.
25017:                                                         Syksyn lisätalousarviossa ohjattiin vielä 21 mmk
25018:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             liikunnan tukemiseen. Vuoden 1998 talousarvio-
25019: taen seuraavaa:                                         esityksessä liikuntaan ehdotettiin 440 mmk veik-
25020:                                                         kausvoittovaroja. Eduskuntakäsittelyssä näyt-
25021:    Hallitus on valmistellut liikuntalain uudista-       tää käyvän niin, että eduskunta siirtää liikunnan
25022: mista ja esitys uudeksi liikuntalaiksi annettiin        ammatillisen koulutuksen rahoitusta 20 mmk
25023: eduskunnalle 11.12.1997.                                yleisistä verovaroista rahoitettavaksi ja siten lii-
25024:    Liikuntalain uudistamisesityksessä on keskei-        kunnan osuudeksi veikkausvoittovaroista on
25025: senä lähtökohtana se, että liikuntatoiminnan            muodostumassa 420 mmk. Liikuntamääräraho-
25026: edistämisen ohella lain toiseksi peruspilariksi         jen suhteellinen osuus veikkausvoittovaroista on
25027: nostetaan yhteiskunnan kehittäminen liikunnan           kuitenkin pienentynyt edelleen ja on vuoden
25028: avulla. Tällä tarkoitetaan väestön terveyden ja         1998 talousarviossa 20,9 %.
25029: hyvinvoinnin lisäämistä sekä lasten ja nuorten             Vuoden 1998 talousarviokäsittelyn yhteydes-
25030: kasvun ja kehityksen tukemista liikunnan avulla.        sä eduskunnan sivistysvaliokunta on edellyttä-
25031:    Lakiesityksen perusteluissa tuodaan selkeästi        nyt, että liikunnan osuutta veikkausvoittovarois-
25032: esille liikunnan terveydelliset, sosiaaliset ja kan-    ta on kasvatettava vuoden 1999 talousarviossa ja
25033: santaloudelliset vaikutukset. Perusteluissa on          että lisämäärärahoja kohdennetaan erityisesti
25034: painotettu sitä, että liikunnan ja urheilun vaiku-      lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen tukemi-
25035: tukset lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen         seen.
25036: ovat lähes korvaamattomat. Lisäksi on korostet-            Parhaillaan on valmisteltavana arpajaislain
25037: tu paikallistason, siis liikunta- ja urheiluseurojen,   uudistaminen, jonka yhteydessä otetaan kantaa
25038: keskeistä merkitystä liikunnan järjestäjänä sekä        veikkausvoittovarojen jako-osuuksiin ja perus-
25039: tarvetta virittää nykyisiä avustusjärjestelmiä ny-      teisiin. Lisäksi hallitus valmistelee valtion talous-
25040: kyistä tehokkaammin paikallistason liikuntatoi-         arviokehyksiä vuosille 1999-2002. Siten kevään
25041: mintaa tukevaksi.                                       1998 aikana otetaan kantaa liikuntamääräraho-
25042:    Hallitus on tietoinen liikunnan positiivisista       jen osuuteen veikkausvoittovaroista.
25043: 
25044:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
25045: 
25046:                                                                              Ministeri Claes Andersson
25047:                                               KK 1246/1997 vp                                               3
25048: 
25049: 
25050: 
25051: 
25052:                                            Tili Riksdagens Talman
25053: 
25054:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              verkningar och dess stora nationalekonomiska
25055: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              betydelse och hänvisar för denna frågas del tili
25056: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          detjust avgivna idrottslagförslaget och dess mo-
25057: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                   tiveringar.
25058: spörsmål nr 1246:                                             Idrottens andel av de intäkter vinstmedlen av
25059:                                                          tippnings- och penninglotterispel ger i statsbud-
25060:            Är Regeringen medveten om idrottens           geten har tili följd av den ekonomiska recessio-
25061:         positiva verkningar och dess stora natio-        nen i början av 1990-talet minskat. Idrottsansla-
25062:         nalekonomiska betydelse, och                     gen skars då ner med ca 100 milj. mk. De senaste
25063:            enligt viiken tidtabeli tänker Regering-      åren har anslagen kunnat återföras tili ett tili-
25064:         en öka den andel idrottsanslagen får vid         växtspår. Medan det i budgeten 1995 användes
25065:         utdelningen av tippningsvinstmedel?              395 milj. mk av tippningsvinstmedlen för idrot-
25066:                                                          ten, så är motsvarande summa 420 milj. mk år
25067:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             1997. I höstens tiliäggsbudget anvisades ytterli-
25068: anföra följande:                                         gare 21 milj. mk tili stöd för idrotten. I budget-
25069:                                                          propositionen 1998 föreslogs för idrotten 440
25070:    Regeringen har berett en reform av idrottsla-         milj. mk i tippningsvinstmedel. Vid riksdagsbe-
25071: gen och förslaget tili ny idrottslag avläts tili riks-   handlingen förefalier det gå så att riksdagen för
25072: dagen den 11 decem ber 1997.                             över 20 milj. mk av pengarna för den idrottsinrik-
25073:    En viktig utgångspunkt i förslaget tili ny            tade yrkesutbildningen så att finansieringen tas
25074: idrottslag är att man vid sidan av främjandet av         av de alimänna skattemedlen och idrottens andel
25075: motions- och idrottsverksamhet som en annan              av tippningsvinstmedlen blir då 420 milj. mk.
25076: grundpelare i lagen lyfter fram möjligheten att          Idrottsanslagens relativa andel av tippnings-
25077: med idrottens hjälp utveckla samhället. Med det-         vinstmedlen har likväl alltjämt minskat och utgör
25078: ta avses bättre hälsa och ökat välmående hos             i 1998 års budget 20,9 % .
25079: befolkningen samt stöd med hjälp av idrott tili              1 samband med behandlingen av budgeten för
25080: barn och unga när de växer och utvecklas.                 1998 har riksdagens kulturutskott krävt att
25081:    I motiveringen tililagförslaget förs de hälso-        idrottens andel av tippningsvinstmedlen i budge-
25082: mässiga, sociala och nationalekonomiska effek-           ten för 1999 ökas och att tiliäggsanslagen alloke-
25083: terna av idrotten klart och tydligt fram. I motive-      ras särskilt tili stöd för barns och ungas idrottsin-
25084: ringen betonas att verkningarna av sport och             riktade hobbyn.
25085: idrott på barn och unga när de växer och utveck-             Som bäst pågår beredningen av en reform av
25086: las är nästan oersättliga. Dessutom understryks          lotterilagen och i samband med den tas ställning
25087: den centrala betydelse den lokala nivån, alltså          tili hur vinstmedlen av tippningen skall fördelas
25088: sport- och idrottsföreningar, har som idrottsar-         och enligt vilka grunder. Dessutom bereder re-
25089: rangör samt behovet att omorganisera de nuva-            geringen statens budgetramar för åren 1999-
25090: rande bidragssystemen så att de mer effektivt            2002. Således fattas under våren 1998 ståndpunkt
25091: stöder idrottsverksamheten på det lokala planet.         tili idrottsanslagens andel av tippningsvinstmed-
25092:    Regeringen är medveten om idrottens positiva          len.
25093: 
25094:      Helsingfors den 22 december 1997
25095: 
25096:                                                                                Minister Claes Andersson
25097:                                           KK 1247/1997 vp
25098: 
25099: Kirjallinen kysymys 1247
25100: 
25101: 
25102: 
25103: 
25104:                                   Raimo Holopainen /sd: Suomalaisten fyysisen ja henkisen kunnon
25105:                                      parantamisesta
25106: 
25107: 
25108:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
25109: 
25110:    Suomalaisten fyysisen ja henkisen kunnon ra-     dyn mittavan vapaaehtoistyön arvoa ei yhteis-
25111: pautumista on tapahtunut viime vuosien aikana       kunnassamme riittävässä määrin tiedosteta. Se
25112: erityisen voimakkaasti. Liekö osasyynä laman-       katsotaan itsestäänselvyydeksi. Kuitenkin sillä
25113: ajan vaikutukset vai yleiset elämäotavoissa ta-     on erittäin suuret säästövaikutukset yhteiskun-
25114: pahtuneet muutokset. Huomattava osa kansaa          tataloudessa; ennen kaikkea sosiaali- ja terveys-
25115: on ylipainoista ja huonokuntoista. Tämä johtuu      sektorilla.
25116: lisääntyneestä alkoholin ja tupakan käytöstä           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25117: sekä liikunnan puutteesta.                          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25118:    Näistä asioista puhuttaessa kääntyy katse        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25119: väistämättä lapsiin ja nuoriin. Aikuisten ihmis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25120: ten asenteisiin voidaan tietysti vaikuttaa, mutta
25121: tehokkain tapa on vaikuttaajuuri lasten ja nuor-               Onko Hallitus tietoinen suomalaisten
25122: ten käyttäytymiseen. Hälyttävää on se, että yhä             fyysisen ja henkisen kunnon rapautumi-
25123: useampi varusmies ei osaa murtomaahiihtoa.                  sesta, ja
25124: Varusmiestenjoukossa on myös niitä, jotka eivät                mitä Hallitus aikoo tehdä tämän kan-
25125: osaa uida tai ajaa polkupyörällä. Lapsenaja nuo-            santaloudellisesti kalliin kehityksen
25126: rena opitut liikuntatottumukset ovat arvokasta              kääntämiseksi terveempään suuntaan?
25127: pääomaa. Tässä mielessä urheiluseuroissa teh-
25128: 
25129:      Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 1997
25130: 
25131:                                        Raimo Holopainen /sd
25132: 
25133: 
25134: 
25135: 
25136: 270136
25137: 2                                           KK 1247/1997 vp
25138: 
25139: 
25140: 
25141: 
25142:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25143: 
25144:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         painotettu sitä, että liikunnan ja urheilun vaiku-
25145: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tukset lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen
25146: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        ovat lähes korvaamattomat. Lisäksi on korostet-
25147: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             tu paikallistason, siis liikunta- ja urheiluseurojen,
25148: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          keskeistä merkitystä liikunnan järjestäjänä sekä
25149: sen n:o 1247:                                          tarvetta virittää nykyisiä avustusjärjestelmiä ny-
25150:                                                        kyistä tehokkaammin paikallistason liikuntatoi-
25151:            Onko Hallitus tietoinen suomalaisten        mintaa tukevaksi.
25152:         fyysisen ja henkisen kunnon rapautumi-             Hallitus on tietoinen siitä, että aikuisväestös-
25153:         sesta,ja                                       tämme vain yksi kolmasosa harrastaa riittävästi
25154:            mitä Hallitus aikoo tehdä tämän kan-        liikuntaa terveyden ja toimintakykyisyyden kan-
25155:         santaloudellisesti kalliin kehityksen          nalta ja että myös lasten ja nuorten fyysinen
25156:         kääntämiseksi terveempään suuntaan?            kunto on polarisoitunut siten, että osa lapsista ja
25157:                                                        nuorista on aikaisempaa huonokuntoisempia.
25158:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            Myös mielenterveydelliset häiriöt ovat lisäänty-
25159: taen seuraavaa:                                        neet koko väestössä. Hallitus on halunnut kiin-
25160:                                                        nittää huomiota juuri näihin asioihin valmistel-
25161:    Väestön fyysisestä ja henkisestä kunnosta           lessaan eduskunnalle esitystä liikuntalain uudis-
25162: huolehtiminen on laaja kokonaisuus. Hyvin-             tamiseksi. Nykyisistä toimenpiteistä esimerkki-
25163: vointiin vaikuttaa elinympäristö kokonaisuudes-        nä opetusministeriö on käynnistänyt yhteistyös-
25164: saan, asuin- ja työolosuhteet, toimeentulomah-         sä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa vuonna
25165: dollisuudet sekä henkilökohtainen elämäntapa.          1995 Kunnossa Kaiken Ikää -terveysohjelman,
25166: Kansalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen on           jonka tavoitteena on saada vuoteen 2000 men-
25167: hallituksen päätehtäviä.                               nessä 150 000 uutta liikunnanharrastajaa 40-
25168:    Kun kysymyksen perusteluissa on korostettu          60-vuotiaiden ikäryhmässä. Opetusministeriö
25169: asiaa liikunnan kannalta, niin myös vastauksessa       viittaa vastauksessajuuri annettuun liikuntalaki-
25170: keskitytään tarkastelemaan kysymystä liikun-           esitykseen ja sen perusteluihin.
25171: nan kannalta.                                              Vuoden 1998 talousarviokäsittelyn yhteydes-
25172:    Hallitus on valmistellut liikuntalain uudista-      sä eduskunnan sivistysvaliokunta on edellyttä-
25173: mista ja esitys uudeksi liikuntalaiksi annettiin       nyt, että liikunnan osuutta veikkausvoittovarois-
25174: eduskunnalle 11.12.1997.                               ta lisätään vuoden 1999 talousarviossa ja että
25175:    Liikuntalain uudistamisesityksessä on keskei-       lisämäärärahat kohdennetaan erityisesti lasten ja
25176: senä lähtökohtana se, että liikuntatoiminnan           nuorten liikuntaharrastuksen tukemiseen. Ope-
25177: edistämisen ohella lain toiseksi peruspilariksi        tusministeriön avustuspolitiikkaa on kehitetty
25178: nostetaan yhteiskunnan kehittäminen liikunnan          viime vuosina tulosperusteiseksi ja esimerkiksi
25179: avulla. Tällä tarkoitetaan väestön terveyden ja        liikuntajärjestöjen avustamisessa lasten ja nuor-
25180: hyvinvoinnin lisäämistä sekä lasten ja nuorten         ten liikuntaa ja urheilua painotetaan 50 %:lla,
25181: kasvun ja kehityksen tukemista liikunnan avulla.       aikuisten kunto- ja terveysliikuntaa 25 %:lla ja
25182:    Lakiesityksen perusteluissa tuodaan selkeästi       huippu-urheilua 25 %:lla. Siten tuki kohdentuu
25183: esille liikunnan terveydelliset, sosiaaliset ja kan-   pääosin lasten ja nuorten toimintaan.
25184: santaloudelliset vaikutukset. Perusteluissa on
25185: 
25186:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
25187: 
25188:                                                                             Ministeri Claes Andersson
25189:                                            KK 1247/1997 vp                                               3
25190: 
25191: 
25192: 
25193: 
25194:                                         Tili Riksdagens Talman
25195: 
25196:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      veringen betonas att verkningarna av sport och
25197: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        idrott på barn och unga när de växer och utveck-
25198: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      las är nästan oersättliga. Dessutom understryks
25199: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-             den centrala betydelse den lokala nivån, alltså
25200: mål nr 1247:                                          sport- och idrottsföreningar, har som idrottsar-
25201:                                                       rangör samt behovet att omorganisera de nuva-
25202:           Är Regeringen medveten om hur fin-          rande bidragssystemen så att de mer effektivt
25203:        ländarnas fysiska och psykiska kondition       stöder idrottsverksamheten på det lokala planet.
25204:        vittrar bort, och                                 Regeringen är medveten om att bara en tredje-
25205:           vad tänker Regeringen göra för att          del av vuxenbefolkningen utövar idrott i tiliräck-
25206:        vända denna nationalekonomiskt dyra            lig grad med tanke på hälsa och funktionsför-
25207:        utveckling i en sundare riktning?              måga och att även barnens och de ungas fysiska
25208:                                                       kondition har polariserats så att en del av barnen
25209:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och de unga har sämre kondition än förr. Ä ven de
25210: anföra följande:                                      mentala störningarna har ökat bland hela befolk-
25211:                                                       ningen. Regeringen har velat fåsta uppmärksam-
25212:    Att sörja för befolkningens fysiska och psykis-    het just på dessa frågor i beredningen av sin
25213: ka kondition är en omfattande helhet. Välmåen-        proposition till riksdagen med förslag tili ny
25214: det påverkas av livsmiljön i dess helhet, boende-     idrottslag. Av de nuvarande åtgärderna har un-
25215: och arbetsförhållanden, utkomstmöjligheter och        dervisningsministeriet, för att ta ett exempel, i
25216: den individuella livsstilen. Att se tili medborgar-   samverkan med social- och hälsovårdsministe-
25217: nas välfård är en av regeringens huvuduppgifter.      riet 1995 inlett hälsoprogrammet 1 form för livet,
25218:    Då denna fråga i motiveringen tili spörsmålet      vars avsikt är att fram tili år 2000 få 150 000 nya
25219: betonats utgående från motion och idrott, foku-       idrottsutövare bland 40-60 åringarna. Under-
25220: seras även granskningen i svaret tili detta per-      visningsministeriet hänvisar tili det just avgivna
25221: spektiv.                                              förslaget tili idrottslag och tili dess motiveringar.
25222:    Regeringen har berett en reform av idrottsla-         1 samband med behandlingen av budgeten för
25223: gen och ett förslag tili ny idrottslag avläts tili    1998 har riksdagens kulturutskott förutsatt att
25224: riksdagen den 11 december 1997.                       idrottens andel av tippningsvinstmedlen ökas i
25225:    En viktig utgångspunkt i förslaget tili ny         budgeten för 1999 och att tilläggsanslagen riktas
25226: idrottslag är att man vid sidan av främjandet av      särskilt på stöd till barns och ungas idrottsinrik-
25227: motions- och idrottsverksamhet som en annan           tade hobbyn. Undervisningsministeriets under-
25228: grundpelare i lagen lyfter fram möjligheten att       stödspolitik har de senaste åren utvecklats så att
25229: med idrottens hjälp utveckla samhället. Med det-      den är resultatbaserad, och exempelvis i under-
25230: ta avses bättre hälsa och ökat välmående hos          stöden tili idrottsorganisationer viktas idrott och
25231: befolkningen samt stöd med hjälp av idrott tili       sport för barn och unga med 50 %, motions- och
25232: barn och unga när de växer och utvecklas.             hälsoidrott för vuxna med 25 % och elitidrotten
25233:    1 motiveringen tili lagförslaget förs de hälso-    med 25 %. På det sättet riktar sig understödet i
25234: mässiga, sociala och nationalekonomiska effek-        huvudsak på verksamhet för barn och unga.
25235: terna av idrotten klart och tydligt fram. 1 moti-
25236: 
25237:      Helsingfors den 22 december 1997
25238: 
25239:                                                                             Minister Claes Andersson
25240:                                           KK 1248/1997 vp
25241: 
25242: Kirjallinen kysymys 1248
25243: 
25244: 
25245: 
25246: 
25247:                                   Pia Viitanen /sd: Nuorten suvaitsevaisuuden edistämisestä
25248: 
25249: 
25250: 
25251:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25252: 
25253:    Itsenäisen Suomen 80-vuotisjuhlan alla ilmes-     on kaikenlainen suvaitsevaisuus äärimmäisen
25254: tyi kasvatustieteen tohtori Osmo Virrankosken        tärkeää. Solidaarisuus ja erilaisten ihmisten väli-
25255: tutkimus peruskoulun päättäneiden nuorten            nen tasa-arvo ovat niitä arvoja, joita sivistyneen
25256: isänmaallisuudesta.                                  yhteiskunnan on edistettävä kaikin tavoin.
25257:    Vaikka suurin osa nuorista on isänmaaliisiaja        Varsinkin nuorten suhtautuminen näihin
25258: suvaitsevaisia, on peräti viidesosa suvaitsematto-   asioihin on tärkeää, sillä tulevaisuuden arvomme
25259: miaja rasistisia. Nuoret, joiden mielestä "rasismi   kulkeutuvat eteenpäin tämän päivän nuortemme
25260: on isänmaallista", kannattavat mm. rotuvihaa,        kautta. Yhteiskunnan on omalla esimerkillään
25261: ulkomaalaistyövoiman kieltoa ja vain suoma-          kannustettava nuoria omaksumaan suvaitsevai-
25262: laisten etujen ajamista. He vastustavat suvaitse-    suuden arvon.
25263: vaisuutta sekä rotujen ja sukupuolten tasa-ar-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25264: voa.                                                 tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25265:    Tutkijan mukaan rasistisesti ajattelevien         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25266: nuorten määrä on jo nyt hälyttävän korkea. Hän       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25267: katsoo mm., että vahva populistinenjohtaja saisi
25268: itselleen kannattajia näistä nuorista Norjan ja                  Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten su-
25269: Tanskan tapaan.                                               vaitsevaisuuden edistämiseksi ja rasistis-
25270:     Nykypäivän kansainvälistyvässä maailmassa                 ten mielipiteiden vähentämiseksi?
25271: 
25272:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
25273: 
25274:                                            Pia Viitanen /sd
25275: 
25276: 
25277: 
25278: 
25279: 270136
25280: 2                                          KK 1248/1997 vp
25281: 
25282: 
25283: 
25284: 
25285:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25286: 
25287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           - Nuorten asenteisiin vaikutetaan erityisesti
25288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         opetuksen ja kasvatuksen sekä nuoriso-, liikun-
25289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      ta- ja kulttuuritoiminnan tarjoamin keinoin.
25290: le jäsenelle kansanedustaja Pia Viitasen näin            - Opetussuunnitelmien perusteita uudistet-
25291: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1248:             taessa ja vahvistettaessa suvaitsevaisuuden lisää-
25292:                                                       mistä, rasismin ehkäisyä ja uusien kulttuurien
25293:           Mitä Hallitus aikoo tehdä nuorten su-       kohtaamista korostetaan nykyistä enemmän.
25294:        vaitsevaisuuden edistämiseksi ja rasistis-     Teema tullaan huomioimaan aikaisempaa pa-
25295:        ten mielipiteiden vähentämiseksi?              remmin osana opetushenkilöstön perus- ja täy-
25296:                                                       dennyskoulutusta. Tavoitteena on, että kouluis-
25297:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sa muodostuu maahanmuuttajia kohtaan myön-
25298: vasti seuraavaa:                                      teinen ilmapiiri.
25299:                                                          - Opetusministeriö on ottanut suvaitsevai-
25300:    Hallitus pitää tärkeänä, että esiin nousseisiin    suuden edistämisen yhdeksi kriteerikseen myön-
25301: suvaitsemattomuuden ilmiöihin puututaan riit-         täessään valtionavustuksia nuorisotoimen, lii-
25302: tävällä voimakkuudella. Asenteet ovat muuttu-         kunnanja kulttuurin aloilla. Erillisiä suvaitsevai-
25303: via ja niihin voidaan vaikuttaa. Yhtäältä pitkä-      suutta edistäviä hankkeita tuetaan myös erillis-
25304: jänteisellä nuorten suvaitsevaisuusasenteisiin        avustuksin.
25305: vaikuttavana toiminnalla ja toisaalta puuttumi-          - Väkivaltaaja muita suvaitsemattomuuden
25306: sella ajankohtaisiin rasistisiin ilmiöihin on kum-    avoimia ilmauksia vastaan toimitaan rikosten
25307: mallakin tässä työssä oma tärkeä tehtävänsä.          ehkäisyn ja niiden selvittämisen sekä rikollisista
25308:    Opetusministeriön ja Nuorisoasiain neuvotte-       rasistisista teoista rankaisemisen keinoin. Valtio-
25309: lukunnan julkaisemassa nuorten asenteita ja ar-       neuvoston 2.6.1997 tekemän periaatepäätöksen
25310: voja mittaavassa Nuorisobarometri-tutkimuk-           hallinnon toimenpiteistä suvaitsevaisuuden li-
25311: sessa, johon vastasi 1 563 15-29-vuotiasta suo-       säämiseksija rasismin ehkäisemiseksi mukaisesti
25312: menkielistä nuorta, esitettiin väite: "Hyväksyn       eri ministeriöt huolehtivat siitä, että rasistisia il-
25313: työtoverikseni toista rotua olevan henkilön siinä     miöitä havaittaessa puuttumiskynnys on matala.
25314: kuin suomalaisenkin". Väitteen kanssa täysin tai         -Suomen perustuslakiin on vuoden 1995 elo-
25315: jokseenkin samaa mieltä haastatelluista oli 95 %      kuun alusta sisältynyt nimenomainen syrjintä-
25316: ja ainoastaan prosentti vastanneista oli täysin eri   kielto (hallitusmuodon 5 §). Lisäksi rikoslain 11
25317: mieltä. Edellä mainitun tutkimuksen mukaan            luvun 9 §:ssä syrjintä on säädetty rangaistavaksi.
25318: nuorison suhtautuminen ns. skinhead-nuorten           Kiihottaminen kansanryhmää vastaan ja osalli-
25319: toimintaan on muuttunut entistäkin kielteisem-        suus tällaiseen rikokseen on kriminalisoitu rikos-
25320: mäksi.                                                lain llluvun 8 §:ssä. Viranomaiset puuttuvat ra-
25321:    Nuorten suvaitsevaisuuden edistämiseksi ja         sistisiin tekoihin tehostamalla mainitun lainsää-
25322: rasististen asenteiden vähentämiseksi toteute-        dännön toimeenpanoa.
25323: taan muun muassa seuraavia toimenpiteitä:
25324: 
25325:      Helsingissä 19 päivänäjoulukuuta 1997
25326: 
25327:                                                                             Ministeri Claes Andersson
25328:                                             KK 1248/1997 vp                                               3
25329: 
25330: 
25331: 
25332: 
25333:                                          Tili Riksdagens Talman
25334: 
25335:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           - Påverkan av de ungas attityder sker särskilt
25336: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         genom de ruedel som utbildning och fostran samt
25337: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-       ungdoms-, idrotts- och kulturverksamheten er-
25338: man Pia Viitanen undertecknade spörsmå1 nr             bjuder.
25339: 1248:                                                     - När läroplansgrunderna reformeras och
25340:                                                        stärks understryks ökad tolerans, förebyggande
25341:             Vad tänker Regeringen göra för att         av rasism och möten med nya kulturer mer än nu.
25342:          främja to1eransen b1and unga och minska       Temat kommer bättre än tidigare att uppmärk-
25343:          de rasistiska åsikterna?                      sammas som en del av grundutbildningen och
25344:                                                        fortbildningen av undervisningspersonalen. Må-
25345:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt          let är att det i skolorna uppstår ett positivt klimat
25346: anföra fö1jande:                                       gentemot invandrare.
25347:                                                           - Undervisningsministeriet har tagit främ-
25348:     Regeringern anser det viktig att man reagerar      jande av tolerans som ett kriterium för att stats-
25349: på de into1eranta fenomen som förekommit med           understöd skall beviljas inom ungdomsverksam-
25350: ti11räck1ig kraft. Attityder är föränderliga och de    het, idrott och kultur. Separata toleransfrämjan-
25351: kan påverkas. Både det att man å ena sidan             de projekt stöds också genom särskilda under-
25352: ingriper med 1ångsiktig verksamhet som påver-          stöd.
25353: kar de ungas attityder i fråga om tolerans och ä          - I arbetet mot våld och andra öppna uttryck
25354: andra sidan att man ingriper i aktuella rasistiska     för intolerans använder man brottspreventiva
25355: fenomen är viktiga uppgifter i detta arbete.           och brottsutredande metoder samt vid brottsliga
25356:     Ungdomsbarometern, en undersökning som             rasistiska handlingar straffmetoder. Enligt stats-
25357: mäter attityder och värderingar b1and unga och         rådets principbeslut 2.6.1997 om åtgärder frän
25358: som publicerats av undervisningsministeriet och        förvaltningens sida för att åstadkomma ökad
25359: delegationen för ungdomsärenden, besvarades            tolerans och motarbeta rasism skall de olika mi-
25360: av 1 563 finskspråkiga unga i åldern 15-29 år.         nisterierna sörja för att tröskeln att ingripa då
25361:  U ndersökningen innehöll påståendet "Jag accep-       rasistiska fenomen upptäcks är låg.
25362: terar en kamrat av annan ras lika väl som en              - Finlands grundlag har sedan augusti 1995
25363: finländare". Av de intervjuade var 95 procent          innehållit ett uttryckligt diskrimineringsförbud
25364: helt eller nästan av samma åsikt som påståendet        (5 § regeringsformen). Dessutom bestäms det i 11
25365: och endast en procent var helt av annan åsikt.         kap. 9 § i strafflagen att diskriminering är straff-
25366:  Enligt samma undersökning har ungdomens in-           bar. Hets mot folkgrupp och medverkan i ett
25367:  ställning tili de s.k. skinheadsens verksamhet bli-   sådant brott har kriminaliserats i II kap. 8 § i
25368:  vit allt mer negativ.                                 strafflagen. Myndigheterna ingriper i rasistiska
25369:     För att främja tolerans och minska rasistiska      handlingar genom att effektivera verkställighe-
25370:  attityder genomförs bl.a. följande åtgärder:          ten av denna lagstitning.
25371: 
25372:         Helsingfors den 19 december 1997
25373: 
25374:                                                                              Minister Claes Andersson
25375:                                            KK 1249/1997 vp
25376: 
25377: Kirjallinen kysymys 1249
25378: 
25379: 
25380: 
25381: 
25382:                                    Päivi Räsänen /skl: Eläkevakuutusmaksujen poistamisesta pieni-
25383:                                        muotoista kotitaloustyötä teettäviltä
25384: 
25385: 
25386:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25387: 
25388:     Hallitus heikensi äskettäin kotitalouksien       konpidätysvelvollisuus puuttuu alle 8 000 mar-
25389: työllistämismahdollisuuksia merkittävästi laa-       kan vuosipalkkasummista. Tämä yhdenmukais-
25390: jentaessaan niiden eläkevakuutusmaksuvelvoit-        taisi kotitalouksien työllistämistä tukevia käy-
25391: teen koskemaan jokaista maksettua markkaa.           täntöjä, yksinkertaistaisi byrokratiaa ja lisäisi
25392: Tämä tulee painamaan suuren osan kotitalouk-         alueellista tasa-arvoisuutta. Hallitus on useaan
25393: sissa tehdystä työstä pimeäksi. Jo nykyisten         otteeseen todennut pyrkivänsä kotitalouksien
25394: säännösten aikana merkittävä osa kotitalous-         työllistämispotentiaalin hyödyntämiseen.
25395: työstä on kuulunut ns. harmaaseen talouteen.            Mikäli kotitalouksien eläkemaksusäännöstö
25396:     Jatkossa pienistäkin maksetuista palkoista,      pysytetään nykyisellään, on hyvän hallintotavan
25397: muutaman kymmenen markan lastenhoitopal-             mukaista tiedottaa säännöksistäja valvoa niiden
25398: kat mukaan lukien, kotitalouksien tulee ensi vuo-    toimeenpanoa ja noudattamista. Hallituksen tu-
25399: den alusta pidättää ja suorittaa vakuutusmaksut      leekin tiedottaa kotitalouksille niihin kohdistu-
25400: kuukausittain. Nämä vakuutusmaksut voi sitten        vasta uudesta rasitteesta. Valvonta onoistunee
25401: pidättää verotuksessa Etelä- ja Pohjois-Suomen       parhaiten vuosi-ilmoitusten perusteella. Niistä
25402: kokeilualueilla. Muissa osissa maata tämä ei kui-    ilmenevien palkkatietojen mukaan on mahdollis-
25403: tenkaan ole mahdollista.                             ta takautuvasti periä eläkevakuutusmaksut niis-
25404:     Hallituksen tulisi ryhtyä toimenpiteisiin kor-   tä palkoista, joista maksuja ei ole maksettu.
25405: jatakseen uuden säännöstön synnyttämät epä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25406: tarkoituksenmukaiset velvoitteet. Vuodenvaih-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25407:  teesta voimaan tuleva järjestelmä on byrokraatti-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25408: nen, alueellisesti epätasa-arvoinen ja veronkier-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25409: toon houkutteleva järjestelmä. Mikäli uudesta
25410: säännöstöstä ei edes ole tarkoitus tiedottaa koti-              Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin elä-
25411:  talouksille, herää kysymys koko säännöstön                  kevakuutusmaksujen suorittamisvelvoit-
25412:  merkityksestä ja vaikutuksesta yleiselle Iainkuu-           teen poistamiseksi pienimuotoista kotita-
25413: Iiaisuudelle.                                                loustyötä teettäviltä, ja
25414:     Tarkoituksenmukaisinta olisi siirtää eläke-                 miten Hallitus aikoo tiedottaa kotita-
25415:  maksut suoraan verovaroista eläkekassoihin ko-              louksiile muuttuvista eläkemaksusään-
25416:  titalouksien tekemän vuosi-ilmoituksen perus-               nöksistä?
25417:  teella samalla periaatteella, jonka mukaan enna-
25418: 
25419:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
25420: 
25421:                                           Päivi Räsänen /skl
25422: 
25423: 
25424: 
25425: 
25426: 270136
25427: 2                                            KK 1249/1997 vp
25428: 
25429: 
25430: 
25431: 
25432:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
25433: 
25434:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa              Työllistämiseen liittyen hallitus on käynnistä-
25435: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           nyt kaksi erilaista kokeilua, joilla pyritään lisää-
25436: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mään kotitalouksien yhteyteen syntyviä työpaik-
25437: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-          koja. Erilaisilla kotitaloustyön tukijärjestelmillä
25438: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          kerätään kokemuksia kummankin järjestelmän
25439: 1249:                                                   hyvistä ja huonoista puolista. Tukijärjestelmillä
25440:                                                         pyritään myös vähentämään kotitalouksien teet-
25441:            Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin elä-         tämän harmaan työn määrää. Kummassakinjär-
25442:         kevakuutusmaksujen suorittamisvelvoit-          jestelmässä tuen saaminen on sidottu siihen, että
25443:         teen poistamiseksi pienimuotoista kotita-       lakisääteiset työnantajamaksut suoritetaan. Ete-
25444:         loustyötä teettäviltä, ja                       lä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä toteutetta-
25445:            miten Hallitus aikoo tiedottaa kotita-       vassa kokeilussa kotitaloustyönantaja saa vä-
25446:         louksille muuttuvista eläkemaksusään-           hentää maksamansa työnantajan eläkemaksut
25447:         nöksistä?                                       sekä muut työnantajamaksut valtion tuloveros-
25448:                                                         ta. Verovähennyksen määrä on enintään 5 000
25449:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            markkaa vuodessa. Länsi-Suomen ja Itä-Suo-
25450: vasti seuraavaa:                                        men läänin alueella kokeillaan järjestelmää, jossa
25451:                                                         työn tekevä yritys saa tukea enintään 40 prosent-
25452:     Eduskunnan päätöksen mukaisesti vuoden              tia työstä maksetun palkkion määrästä.
25453: 1998 alusta työntekijäin eläkelain (39511961)               Kysymyksessä ehdotetaan, että kotitalous-
25454: mukaisten työalojen lyhytaikaiset, alle kuukau-         työnantajat vapautettaisiin eläkemaksuista si-
25455: den pituiset työsuhteet vakuutetaan uuden taitei-       ten, että maksut maksettaisiin kotitalouden teke-
25456: lijoiden ja eräiden erityisryhmiin kuuluvien työn-      män vuosi-ilmoituksen perusteella verovaroista
25457: tekijöiden eläkelain (662/1985) mukaisesti. Työ-        eläkekassoihin. Ehdotus olisi ristiriidassa nykyi-
25458: eläkeuudistuksen tarkoituksena on taata eläke-          sen työeläkejärjestelmän perusperiaatteen kans-
25459: turvan karttuminen yleistyvien lyhytaikaisten           sa, että työeläkkeet rahoitetaan vakuutusperi-
25460: työsuhteiden perusteella siten, että työnantaja         aatteen mukaisesti työnantajilta ja työntekijöiltä
25461: maksaa eläkevakuutusmaksun jokaisesta mak-              perittävillä maksuilla. Ehdotettu järjestelmä ei
25462: samastaan palkkamarkasta. Tämä koskee myös              myöskään kohtelisi eri työnantajia tasapuolises-
25463: kotitaloustyönantajia.       Kotitaloustyönantajat      ti. Kotitaloustyönantajien maksuvelvollisuus
25464: ovat tähänkin saakka olleet velvollisia järjestä-       siirtyisi verotuksen kautta kaikkien maksetta-
25465: mään eläketurvan palkkaamilleen kotiapulaisil-          vaksi.
25466: le. Eläkeuudistuksella helpotetaan vakuuttamis-             Hallituksen talouspoliittinen ministerivalio-
25467: velvollisuutta siten, ettei kotitalouden enää tar-      kunta päätti 9.12.1997 toimenpiteistä, joilla vä-
25468: vitse tehdä vakuutussopimusta. Kotitalouksien           hennetään työnantajamaksuihin liittyviä ongel-
25469: vakuuttamisvelvollisuus yksinkertaistuu tältä           mia. Päätöksen mukaan työnantajavelvoitteita
25470: osin huomattavasti.                                     ja niihin liittyviä menettelyjä koskeva tiedotus
25471:     Kotitaloudet ovat tähänkin asti olleet vapau-       pyritään keskittämään uusiin työvoima- ja elin-
25472: tettuja veron ennakonpidätyksestä, jos samalle          keinokeskuksiin. Kouvolassa toimiva Pientyön-
25473: työntekijälle maksettavan palkan määrä ei ka-           antajien Palvelukeskus antaa puhelinneuvontaa
25474: lenterivuoden aikana ylitä 8 000 markkaa. Niin          ja lomakepalvelua myös kotitaloustyönantajille.
25475: sanottujen pätkätöiden vakuuttamista koskeva            Se ottaa maksua vastaan hoitaakseen kaikki ko-
25476: uusi menettely ei tuo tähän mitään muutosta.            titalouksien ja pientyönantajien työnantajamak-
25477: Ennakonpidätyksestä vapauttaminen ei merkit-            sut. Palvelukeskuksen toimintaa tullaan ministe-
25478: se sitä, että sanotun palkan perusteella ei tarvitsi-   rivaliokunnan päätöksen mukaan laajentamaan
25479: si lainkaan maksaa veroa. Veron maksaa työnte-          vuoden 1999 alusta. Lisäksi on tarkoitus neuvo-
25480: kijä itse ja kotitalous on velvollinen ilmoitta-        tella kolmikantaperiaatteella siitä, että satunnai-
25481: maan teettämänsä työt.                                  sesti ja lyhytaikaisesti työntekijöitä palkkaaville
25482:                                          KK 1249/1997 vp                                            3
25483: 
25484: työnantajille luodaan vuoden 1999 alusta yksin-     misesta. Opas on valmistumassa helmikuun lop-
25485: kertaistettu maksu- ja ilmoitusmenettely työelä-    puun 1998 mennessä. Opasta tulevat jakamaan
25486: ke-ja tapaturmavakuutukseen.                        muun muassa tapaturma- ja työeläkelaitokset,
25487:    Sosiaali- ja terveysministeriön asettama Työ-    verohallitus ja Kansaneläkelaitos.
25488: maa-työryhmä selvitti muun muassa kotitalous-          Jos talouspoliittisen ministerivaliokunnan
25489: työntekijöiden työnantajamaksujen maksume-          päätösten toteuttamisen yhteydessä ilmenee elä-
25490: nettelyyn liittyviä ongelmia. Työryhmän ehdo-       kevakuutusmaksun maksumenettelyyn liittyviä
25491: tusten pohjalta laaditaan kotitaloustyönantajille   lisäongelmia, ne tullaan korjaamaan.
25492: oma erillinen opas työnantajamaksujen suoritta-
25493:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
25494: 
25495:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
25496: 4                                          KK 1249/1997 vp
25497: 
25498: 
25499: 
25500: 
25501:                                         Tili Riksdagens Talman
25502: 
25503:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Regeringen har startat två olikartade försök i
25504: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        anslutning tili sysselsättning, med vilka man strä-
25505: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      var efter att öka antalet arbetsplatser som upp-
25506: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmå1 nr           står i samband med hushållen. Med olika stöd-
25507: 1249:                                                 system för hushållsarbete samlar man erfarenhe-
25508:                                                       ter om goda och dåliga sidor hos de båda syste-
25509:           Ämnar Regeringen vidta åtgärder för         men. Med stödsystemen strävar man även efter
25510:        att av1ägsna sky1digheten att beta1a pen-      att minska på mängden grått arbete som hushål-
25511:        sionsförsäkringsavgift för dem som 1åter       len låter utföra. 1 båda systemen är erhållandet av
25512:        utföra hushållsarbete i 1iten ska1a, samt      stöd bundet tili att de lagstadgade arbetsgivarav-
25513:           hur ämnar Regeringen informera hus-         gifterna betalas. 1 det försök som genomförs i
25514:        hållen om ändrade bestämme1ser om pen-         Södra Finlands, Uleåborgs och Lapplands Iän
25515:        sionsavgifterna?                               får hushållsarbetsgivaren minska de pensionsav-
25516:                                                       gifter för arbetsgivare som han betalt samt övriga
25517:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt         arbetsgivaravgifter från inkomstskatten i stats-
25518: anföra fö1jande:                                      beskattningen. Skatteavdraget uppgår till l}ögst
25519:                                                       5 000 mark per år. 1 Västra Finlands och Ostra
25520:     1 en1ighet med riksdagens bes1ut i början av år   Finlands Iän prövar man ett system där företaget
25521: 1998 försäkras de kortvariga arbetsförhållanden,      som utför arbetet får i stöd högst 40 procent av
25522: som varar under en månad, och som omfattas av         den lön som betalts för arbetet.
25523: 1agen om pension för arbetstagare (395/1961 ),           1 frågan föreslås att hushållsarbetsgivare be-
25524: en1igt den nya 1agen om pension för konstnärer        frias från pensionsavgifterna på så sätt att av-
25525: och särski1da grupper av arbetstagare (662/           gifterna betalas ur skattemedel till pensionskas-
25526: 1985). Syftet med arbetspensionsreformen är att       sorna på basis av den årsanmälan som hushållet
25527: garantera tillväxten av pensionsskyddet på basis      gör. Förslaget skulle strida mot grundprinciper-
25528: av kortvariga arbetsförhållanden som b1ir allt        na i det nuvarande arbetspensionssystemet att
25529: allmännare, så att arbetsgivaren beta1ar pen-         arbetspensionerna finansieras i enlighet med för-
25530: sionsförsäkringsavgift för varje lönemark som         säkringsprincipen med de avgifter som uppbärs
25531: han beta1ar. Detta gäller även hushållsarbetsgi-      av arbetsgivare och arbetstagare. Det föreslagna
25532: vare. Hushållsarbetsgivare har även hittills varit    systemet skulle inte heller behandla olika arbets-
25533: sky1diga att ordna pensionsskydd för hembiträ-        givare lika. Betalningsskyldigheten för hushålls-
25534: den som de anställt. Med pensionsreformen un-         arbetsgivare skulle överflyttas på alla via beskatt-
25535: der1ättar man försäkringssky1digheten så att hus-     ningen.
25536: hållen inte 1ängre behöver göra upp ett försäk-          Regeringens finanspolitiska ministerutskott
25537: ringsavtal. Hushållens försäkringssky1dighet blir     beslöt 9.12.1997 om åtgärder med vilka proble-
25538: tili denna del betydligt enklare.                     men i anslutning tili arbetsgivaravgifterna mins-
25539:     Hushållen har även hittills varit befriade från   kas. Enligt beslutet strävar man efter att koncen-
25540: förskottsinnehållning av skatt, om den lön som        trera informationen om arbetsgivarförpliktelser
25541: betalas tili en och samma arbetstagare inte över-     och förfarandet i anslutning tili dem till de nya
25542: stiger 8 000 mk under ett kalenderår. Det nya         arbetskrafts- och näringscentralerna. Småar-
25543: förfaringssättet angående s.k. kortjobb medför        betsgivares servicecentral i Kouvola ger telefon-
25544: inga förändringar i detta. Befrielse från för-        rådgivning och blankettservice även till hushålls-
25545: skottsinnehållningen betyder inte att man inte        arbetsgivare. Den sköter mot avgift alla arbetsgi-
25546: alls behöver betala skatt på basis av nämnda lön.     varavgifter för hushåll och småarbetsgivare. En-
25547: Arbetstagaren betalar själv sin skatt och hushål-     ligt ministerutskottets beslut kommer man att
25548: let är skyldigt att anmäla det arbete som hushållet   utvidga servicecentralens verksamhet från bör-
25549: låtit utföra.                                         jan av år 1999. Dessutom är det meningen att
25550:                                            KK 1249/1997 vp                                             5
25551: 
25552: enligt trekvotsprincipen diskutera om att för ar-       förslag utarbetas en skild guide för hushållsar-
25553: betsgivare som sporadiskt och kortvarigt anstäl-        betsgivare om hur arbetsgivaravgifter betalas.
25554: ler arbetstagare skapa från början av år 1999 ett       Guiden blir fårdig senast i slutet av år 1998.
25555: förenklat betalnings- och anmälningsförfarande          Guiden kommer att delas ut av bl.a. olycksfalls-
25556: i arbetspensions- och olycksfallsförsäkringen.          och arbetspensionsanstalterna, skattestyrelsen
25557:     En arbetsgrupp (Työmaa-arbetsgruppen) som           och Folkpensionsanstalten.
25558: tillsattes av social- och hälsovårdsministeriet ut-        Om det uppstår ytterliga problem som hänför
25559: redde bl.a. problem som ansluter sig tili betal-        sig tili genomförandet av finanspolitiska minis-
25560: ningsförfarandet för hushållsarbetstagares ar-          terutskottets beslut, kommer de att korrigeras.
25561: betsgivaravgifter. Utgående från arbetsgruppens
25562: 
25563:      Helsingforsden 19 december 1997
25564: 
25565:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
25566:                                            KK 1250/1997 vp
25567: 
25568: Kirjallinen kysymys 1250
25569: 
25570:                                    Satu Hassi /vihr ym.: Ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutusten huo-
25571:                                        mioon ottamisesta Valtiontakuukeskuksen toiminnassa kehi-
25572:                                        tysmaissa
25573: 
25574:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25575: 
25576:     Valtiontakuukeskuksesta on 1990-luvulla tul-      yleisesti kulottavat avohakattuja alueita. Tästä
25577: lut merkittävä osa Suomen kehitysmaasuhteita,         syystä peruttiin väliaikaisesti myös Riaupulpin
25578: sillä perinteiset takuumaat Yhdysvallat, entinen      hakkuuluvat
25579: Neuvostoliitto ja Länsi-Euroopan maat ovat                Valtiontakuukeskus toimii maissa, joissa ym-
25580: vaihtuneet Kiinaan, Intiaan, Thaimaaseen ja In-       päristönsuojelun ja ihmisoikeuksien kunnioitta-
25581: donesiaan.                                            misen taso on heikko. Esimerkiksi Indonesiaa
25582:      Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnoima     pidetään erittäin korruptoituneena maana, jossa
25583: Valtiontakuukeskus myöntää takuita vientipro-         työläisten ja alkuperäisasukkaiden oikeudet ovat
25584: jekteihin. Takuukeskuksella ei ole julkisia ympä-     heikot. Takuukeskuksen tulisikin kantaa vas-
25585: ristö- ja ihmisoikeuskriteeristöjä siitä, mitä se     tuunsa niiden suomalaisten projektien vaikutuk-
25586: vaatii yrityksiltä ja projekteilta taloudellisten     sista näissä maissa.
25587: edellytysten lisäksi.                                     UPM-Kymmenen Indonesian hankkeesta
25588:      Suomen biologista monimuotoisuutta koske-        ovat kärsineet paikalliset asukkaat. He eivät ole
25589: van kansallisen toimintaohjelman 1997-2205            saaneet menettämästään maasta kunnon kor-
25590: kohdassa 112. maailmanlaajuisesta yhteistyöstä        vauksia, mutta ovat kärsineet ympäristövahin-
25591: todetaan ympäristövaikutuksia koskevista peri-        goista, kuten jokien saastumisesta. He ovat esit-
25592: aatteista: "Suomen valtion rahoituksella tai tuel-    täneet oikeudessa vaateita. Ammattiyhdistyksen
25593: la toteutetuissa hankkeissa, joilla on merkittävä     toimintakyky on Indonesiassa huono. Parhail-
25594: vaikutus toisen valtion monimuotoisuuteen,            laan ammattiyhdistyksen johtaja istuu vankilas-
25595: noudatetaan oman lainsäädäntömme ja vahvis-           sa.
25596: tettujen ympäristöohjelmien toimintaperiaattei-           Koska Takuukeskuksella ei ole julkista kritee-
25597: ta ottaen huomioon maakohtaiset olosuhteet."          ristöä niille muille kuin taloudellisille perusteille,
25598:      Valtiontakuukeskuksen Aasian projekteista        joilla he takuita myöntävät, on hyvin vaikea ar-
25599:  suurin osa on voimalaitos- tai metsäteollisuus-      vioida, kuinka päteviä ja perusteellisia ympäris-
25600:  hankkeita, joilla on luonteensa johdosta ympä-       tövaikutusten arvioinnista annetun lain mukai-
25601:  ristövaikutuksia. Takuukeskus on ollut valmis        sia tutkimuksia he tekevät esimerkiksi ympäris-
25602:  tukemaan muun muassa UPM-Kymmenen Ap-                tövaikutuksista.
25603:  ril Fine Paperin projektia Indonesian Riaussa ja         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
25604:  Pohjois-Sumatralla. Alueiden biodiversiteetti on     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
25605:  harvinaisen suuri. Alueilla on runsaasti uhan-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
25606:  alaisia puu- ja nisäkäslajeja, kuten Sumatran tii-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25607:  keri.
25608:      UPM-Kymmene on ensimmäisenä ja toistai-                     Miten Valtiontakuukeskus varmistaa
25609:  seksi ainoana Iänsirnaisena yrityksenä perusta-              toimiessaan kehitysmaissa, että se nou-
25610:  nut toimintansa Indonesiassa luonnonmetsän tai               dattaa lakia ympäristövaikutusten ar-
25611:  poimintahakatuo metsän avohakkuisiin. UPM-                   vioinnista, Suomen biologista monimuo-
25612:  Kymmene ostaa näin hankitun selluloosan Apri-                toisuutta koskevaa kansallista toiminta-
25613:  lin Riaupulpin tehtaalta.                                    ohjelmaa sekä Suomen ratifioimia kan-
25614:      Heinäkuusta 1997 asti ovat Indonesiassa rai-             sainvälisiä ympäris~önsuojeluun, ihmis-
25615:  vonneet metsäpalot. Ensimmäistä kertaa tänä                  oikeuksien kunnioittamiseen ja sosiaali-
25616:  vuonna metsäpaloibio syyllisiksi on todettu met-             seen kehitykseen liittyviä sopimuksia?
25617:  säteollisuus pienviljelijöiden sijaan. Metsäyhtiöt
25618:      Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 1997
25619: 
25620:           Satu Hassi /vihr               Erkki Tuomioja /sd               Esko Helle /vas
25621:           Sirpa Pietikäinen /kok         Eva Biaudet /r                   Matti Vanhanen /kesk
25622: 270136
25623: 2                                          KK 1250/1997 vp
25624: 
25625: 
25626: 
25627: 
25628:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
25629: 
25630:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kisesti tuettua rahoitusta investoinneille. Myös
25631: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         OECD:n ja Euroopan unionin piirissä on käyn-
25632: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       nissä asiaan liittyvä valmistelutyö. Mitään pää-
25633: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-        töksiä asiassa ei ole kuitenkaan toistaiseksi tehty.
25634: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Myös Valtiontakuukeskuksessa kiinnitetään
25635: 1250:                                                 takuupäätöksiä tehtäessä huomiota ympäristö-
25636:                                                       näkökohtiin. Takuukeskuksen hallintoneuvosto
25637:            Miten Valtiontakuukeskus varmistaa         on vahvistanut vientitakuita koskevat yleiset pe-
25638:         toimiessaan kehitysmaissa, että se nou-       riaatteet. Niiden kohta 4 kuuluu seuraavasti:
25639:         dattaa lakia ympäristövaikutusten ar-         "Taattavaksi esitettyihin investointeihin ja vien-
25640:         vioinnista, Suomen biologista monimuo-        tikauppoihin tai niiden rahoitus- ja vakuusjärjes-
25641:         toisuutta koskevaa kansallista toiminta-      telyihin liittyvät riskit on selvitettävä ja arvioita-
25642:         ohjelmaa sekä Suomen ratifioimia kan-         va kaupan kokoon ja ehtoihin nähden riittävän
25643:         sainvälisiä ympäristönsuojeluun, ihmis-       laajasti ja huolellisesti. Takuukeskus laatii tai
25644:         oikeuksien kunnioittamiseen ja sosiaali-      hankkii tapauskohtaisesti tarpeelliseksi katso-
25645:         seen kehitykseen liittyviä sopimuksia?        mansa selvitykset kohdemaan osapuolista, hank-
25646:                                                       keesta ja muista olennaisiksi katsotuista seikois-
25647:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           ta, jollaisia voivat olla esimerkiksi hankkeen ym-
25648: taen seuraavaa:                                       päristövaikutukset." Hallintoneuvoston hyväk-
25649:                                                       symien yleisten periaatteiden lisäksi Valtionta-
25650:    Kansainvälisiä investointeja suoritettaessa        kuukeskuksen johtokunta on päättänyt, että kä-
25651: johtavana periaatteena on, että investointiin so-     sitellessään kehitysmaissa toteutettavia merkit-
25652: velletaan investointimaan kansallista lainsää-        täviä projektirahoitushankkeita esittelymuis-
25653: däntöä ja vastaavasti investointimaan voimaan-        tiossa on oltava arvio hankkeen ympäristövaiku-
25654: saattamia kansainvälisiä sopimuksia. Mikäli in-       tuksista.
25655: vestointiin sovellettaisiin isäntävaltion lainsää-        Valtiontakuukeskuksen takuita koskevassa
25656: dännön ohella myös lähtömaan lainsäädäntöä,           päätöksenteossa lähtökohtana taattavien inves-
25657: jouduttaisiin oikeudellisesti ongelmallisiin tilan-   tointien ja vientikauppojen ympäristövaikutus-
25658: teisiin, kun investoija joutuisi ottamaan huo-        ten selvittämiselle ovat ensisijaisesti riskinäkö-
25659: mioon mahdollisesti ristiriitaisia oikeudellisia      kohdat. Erityisesti metsäteollisuuden investoin-
25660: velvoitteita. Muun muassaOECD:npiirissä par-          tiprojektien käsittelyssä ympäristönsuojeluun
25661: haillaan neuvoteltava monenkeskinen investoin-        liittyvät selvitykset ovat osa hankkeen kokonais-
25662: tisopimus (MAJ-sopimus, Multilateral Agree-           kannattavuuden arviointia. Ensisijaisena tavoit-
25663: ment on Investment) perustuu tähän niin sanot-        teena on ympäristöriskien analysoinnilla varmis-
25664: tuun lainsäädäntöjen extraterritoriaalisen sovel-     taa projektiyhtiön toimintaedellytykset ja siten
25665: tamisen kieltoperiaatteeseen.                         myös myönnettyjen luottojen takaisinmaksu.
25666:    Tästä peruslähtökohdasta huolimatta kan-           Muiden rahoittajien tapaan takuukeskuksen
25667: sainvälisellä tasolla on käyty keskustelua erityi-    mielenkiinto kohdistuu lähinnä rahoitettavaan
25668: sesti ympäristönäkökohtien huomioon otta-             projektiyhtiöön ja siihen välittömästi liittyviin
25669: misesta investointeihin liittyvissä julkisten taho-   sidosryhmiin, kuten raaka-aineiden toimittajiin.
25670: jen takuu- ja rahoituspäätöksissä. Muun muassa        Esimerkiksi yhtiön omistajien muun liiketoimin-
25671: kesäkuussa pidetyssä Denverin G 8:n huippu-           nan ympäristövaikutukset kiinnostavat rahoitta-
25672: kokouksessa hyväksyttiin julkilausuma, jossa          jia lähinnä vain omistajien antamien takaussi-
25673: kiinnitetään huomiota siihen, että yksityisen sek-    toumusten pitävyyden kannalta.
25674: torin suorittamilla investoinneilla voi olla mer-         Pääperiaatteena projektiyhtiön ja sen sidos-
25675: kittäviä vaikutuksia kestävään kehitykseen maa-       ryhmien ympäristövaikutusten osalta on edellyt-
25676: ilmanlaajuisesti. Tämän vuoksi hallitusten tulisi     tää, että kyseisen maan ympäristölainsäädäntöä
25677: ottaa ympäristötekijät huomioon antaessaanjul-        ja määräyksiä noudatetaan. Rahoittajien tehtä-
25678:                                            KK 1250/1997 vp                                              3
25679: 
25680: vänä ei ole osoittaa uusia ympäristönsuojeluun         takuukeskuksen hallintoneuvoston vahvista-
25681: liittyviä tavoitteita tai tulkita voimassa olevaa      mien yleisten periaatteiden ja johtokunnan hy-
25682: lainsäädäntöä. Merkittävissä puuraaka-ainetta          väksymän käytännön nojalla ympäristövaiku-
25683: hyödyntävissä hankkeissa Valtiontakuukeskus            tuksiin kiinnitetään merkittävissä kehitysmaissa
25684: on edellyttänyt puunhankintasuunnitelmaa,              toteutettavissa projektirahoitushankkeissa eri-
25685: joka sisältää muun muassa selvityksen hyödyn-          tyistä huomiota. Lähtökohtana on kuitenkin pi-
25686: nettyjen alueiden uudelleenistutuksesta ja puun        dettävä sitä kansainvälisessä oikeudessa hyväk-
25687: hankinnassa noudatettavista yleisistä periaat-         syttyä periaatetta, jonka mukaan ympäristösuo-
25688: teista. Kyseiset selvitykset pyritään pääsääntöi-      jelunäkökohdat perustuvat ensisijaisesti kussa-
25689: sesti saamaan kansainvälisesti tunnetulta, Juotet-     kin investoinnin kohdemaassa olevaan kansalli-
25690: tavalta ja riippumattomalta metsäteollisuuskon-        seen lainsäädäntöön. Valtiontakuukeskuksella ei
25691: sultilta.                                              ole käytännössä mahdollisuuksia eikä ole myös-
25692:     Ihmisoikeuksien kunniottamiseen ja sosiaali-       kään kansainvälisen käytännön mukaista sovel-
25693: seen kehitykseen liittyviä näkökohtia Valtionta-       taa Suomessa voimassa olevaan lainsäädäntöä
25694: kuukeskuksen päätöksenteossa ei ole voitu ottaa        ympäristövaikutusten arviointiin kohdemaissa.
25695: huomioon. Milloin kysymyksessä on esimerkiksi          Jotta suomalaisilla yrityksiiiä olisi tasavertaiset
25696: puolustusvälineteollisuuteen liittyvien tavaroi-       kilpailuedellytykset verrattuna kilpailijamaiden
25697: den vienti kehitysmaihin, Valtiontakuukeskuk-          yrityksiin, tulisi julkisiin takuisiin ja rahoituk-
25698: sen päätöksenteossa on lähdetty siitä, että valtio-    seen liittyvät ehdot pyrkiä harmonisoimaan
25699: neuvoston piirissä harkitaan asevientilupame-          OECD- ja ED-tasolla. EU:ssa tullaankin lähiai-
25700:  nettelyä sovellettaessa myös ihmisoikeusnäkö-         koina hyväksymään direktiivi vientitakuuehto-
25701: kohtien huomioon ottaminen.                            jen harmonisoinnista. Direktiiviin ei vielä tässä
25702:     Edellä olevan perusteella hallitus toteaa, että    vaiheessa sisälly ympäristönäkökohtien harmo-
25703:  myönnettäessä valtiontakuita kehitysmaihin            nisointia koskevia määräyksiä. Mikäli kansain-
25704:  Valtiontakuukeskus soveltaa eduskunnan hy-            välisellä tasolla esimerkiksi OECD:ssäja Euroo-
25705:  väksymää vientitakuulakia, jonka mukaan ta-           pan unionin piirissä päästään Suomen tavoittei-
25706:  kuun myöntämisessä tulee harkita erityisesti sii-     den mukaisesti yhteisesti sovittuun käytäntöön
25707:  hen liittyviä taloudellisia riskinäkökohtia. Esi-     ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta
25708:  merkiksi ympäristönsuojeluun liittyvät näkö-          julkisten tahojen takuu- ja rahoituspäätöksissä,
25709:  kohdat voivat olla tapauksesta riippuen näitä         tullaan Suomessakin luonnollisesti toimimaan
25710:  vientitakuulain nojalla suoritettavassa harkin-       näiden päätösten edellyttämällä tavalla.
25711:  nassa huomioon otettavia riskitekijöitä. Valtion-
25712: 
25713:      Helsingissä 23 päivänäjoulukuuta 1997
25714:                                                       Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
25715: 4                                            KK 1250/1997 vp
25716: 
25717: 
25718: 
25719: 
25720:                                           Tili Riksdagens Talman
25721: 
25722:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        stöd för investeringar. Frågan håller på att bere-
25723: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          das också inom OECD och Europeiska unionen.
25724: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Tills vidare har dock inga beslut fattats.
25725: man Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmål nr             Också Statsgaranticentralen (nedan garanti-
25726: 1250:                                                   centralen) fåster uppmärksamhet vid miljö-
25727:                                                         aspekter när den fattar beslut om garantier. Ga-
25728:            Hur försäkrar sig Statsgaranticentra-        ranticentralens förvaltningsråd har fastställt all-
25729:         len om att den vid sina operationer i ut-       männa principer för exportgaranti. Under
25730:         vecklingsländerna iakttar lagen om förfa-       punkt 4 sägs det bl.a. att de risker som är fören-
25731:         randet vid miljökonsekvensbedömning,            ade med de investeringar och den exporthandel
25732:         den nationella aktionsplanen för beva-          för vilka exportgaranti enligt förslag skall bevil-
25733:         rande av den biologiska mångfalden i            jas eller med finansierings- och försäkringsar-
25734:         Finland samt de internationella avtal om        rangemang i samband med dessa, skall utredas
25735:         miljöskydd, mänskliga rättigheter och           och bedömas tiliräckligt utförligt och noggrant
25736:         social utveckling som Finland har ratifi-       med hänsyn tili transaktionens storlek och vill-
25737:         cerat?                                          kor. Från fall tili fall utför eller skaffar garanti-
25738:                                                         centralen de utredningar rörande parterna i
25739:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           målstaten, projektet och andra väsentliga om-
25740: anföra följande:                                        ständigheter, t.ex. om projektets miljökonse-
25741:                                                         kvenser, som den betraktar som nödvändiga.
25742:     Vid internationella investeringar har man som       Utöver de allmänna principer som godkänts av
25743: huvudprincip att på investeringen tillämpas lag-        förvaltningsrådet har Statsgaranticentralens di-
25744: stiftningen i det land där investeringen görs och       rektion dessutom beslutat att vid behandling av
25745: vidare de internationella fördrag som landet i          ärenden rörande betydande finansieringspro-
25746: fråga har bragt i kraft. Om man på investeringar        jekt i utvecklingsländerna skall föredragnings-
25747: tiliämpade utöver värdlandets lagstiftning också        memorialet innehålla en bedömning av projek-
25748: det investerande landets lagstiftning skulle man        tets miljökonsekvenser.
25749: hamna i rättsligt sett problematiska situationer           Vid de beslut som Statsgaranticentralen fattar
25750: när investeraren skulle vara tvungen att ta hän-        om garantier utgör riskfaktorerna den viktigaste
25751: syn till eventuellt motstridiga rättsliga förpliktel-   utgångspunkten vid utredning av miljökonse-
25752: ser. Bl.a. det multilaterala investeringsavtal          kvenserna av de investeringar och exportaktivite-
25753: (MAI-avtalet, M ultilateral Agreement on lnvest-        ter för vilka garanti skall beviljas. Särskilt vid
25754: ment) vilket som bäst förhandlas fram inom              behandling av skogsindustrins investeringspro-
25755: OECD grundar sig på denna princip om förbud             jekt utgör utredningar kring miljöskyddet en del
25756: mot s.k. extraterritorial tiliämpning av lagstift-      av bedömningen av projektets totala lönsamhet.
25757: ningen.                                                 Målet är först och främst att genom en analys av
25758:     Trots denna grundprincip har det på interna-        miljöriskerna trygga projektbolagets verksam-
25759: tionell nivå förts diskussioner särskilt om beak-       hetsbetingelser och därigenom också återbetal-
25760: tande av miljöaspekter i samband med de beslut          ning av beviljade krediter. 1 likhet med de övriga
25761: om garantier för och finansiering av investering-       finansiärerna riktar sig också garanticentralens
25762: ar vilka fattas av offentliga instanser. Bl.a. vid      intresse närmast mot det projektbolag tili vilket
25763: G8-toppmötet i Denver i juni antogs en resolu-          finansiering skall beviljas och de intressentgrup-
25764: tion där man fåster uppmärksamhet vid att de            per som har en direkt anknytning därtili, såsom
25765: investeringar som den privata sektorn gör kan ha        råvaruleverantörer. Miljökonsekvenserna av an-
25766: betydelsefulla verkningar på den hållbara ut-           nan affårsverksamhet som bolagets ägare bedri-
25767: vecklingen i hela världen. Av denna anledning           ver intresserar finansiärerna endast då det gäller
25768: borde regeringarna ta hänsyn tili miljöfaktorer         hållbarheten hos de borgensförbindelser som
25769: när de beviljar finansiering med offentligt under-      ägarna ingått.
25770:                                            KK 1250/1997 vp                                               5
25771: 
25772:     När det gäller miljökonsekvenserna av den          skall beaktas vid den bedömning som görs med
25773: verksamhet som ett projektbolag och dess intres-       stöd av lagen om exportgaranti. Enligt de all-
25774: sentgrupper bedriver är huvudprincipen att det         männa principer som Statsgaranticentralens för-
25775: förutsätts att de följer bestämmelserna i ifrågava-    valtningsråd har fastställt och den praxis som
25776: rande lands miljölagstiftning och övriga före-         garanticentralens direktion har godkänt skall
25777: skrifter. Det ankommer inte på finansiärerna att       särskild uppmärksamhet fåstas vid miljökonse-
25778: sätta nya mål för miljöskyddet eller att tolka den     kvenserna i anslutning tili betydande finansie-
25779: gällande lagstiftningen. Vid betydande projekt         ringsprojekt i utvecklingsländerna. Som ut-
25780: som utnyttjar träråvara har Statsgaranticentra-        gångspunkt skall man dock betrakta den princip
25781: len ställt som krav att detfinnsen virkesanskaff-      som godkänts inom den internationella rätten
25782: ningsplan, som innehåller bl.a. en pian för plan-      och enligt viiken bedömningen av miljöskydds-
25783: tering av avverkade områden och en utredning av        aspekterna i första hand skall basera sig på den
25784: de allmänna principer som skall följas vid virkes-     nationella lagstiftningen i det land där investe-
25785: anskaffning. Målet är att dylika utredningar           ringen görs. Statsgaranticentralen har inga prak-
25786: beställs av en skogsindustrikonsult som är inter-      tiska möjligheter, och det är inte heller förenligt
25787: nationellt känd, pålitlig och oberoende.               med internationell praxis, att tillämpa den lag-
25788:     Vid de beslut som fattats av Statsgaranticen-      stiftning som gäller i Finland vid bedömning av
25789: tralen har man inte kunnat ta hänsyn tili sådana       miljökonsekvenserna i målstaterna. För att fin-
25790: omständigheter som rör de mänskliga rättighe-          ländska företag skall ha lika konkurrensmöjlig-
25791: terna eller den sociala utvecklingen i Jandet i        heter jämfört med företagen i konkurrentländer-
25792: fråga. Då det gäller t.ex. export av varor av typ      na bör man ha som mål att villkoren för offentli-
25793: försvarsmateriel tili utvecklingsländerna, har ut-     ga garantier och offentlig finansiering harmoni-
25794: gångspunkten vid Statsgaranticentralens be-            seras på OECD- och EU-nivå. EU kommer ju
25795: slutsfattande varit att man inom statsrådet vid        också inom den närmaste framtiden att godkän-
25796: tillämpningen av tillståndsförfarandet vid vapen-      na ett direktiv angående harmonisering av villko-
25797: export också bedömer de aspekter som rör beak-         ren för exportgaranti. På detta stadium skall
25798: tande av de mänskliga rättigheterna.                   dock inga bestämmelser om harmonisering av
25799:     På basis av vad som ovan har anförts konsta-       villkoren rörande miljöaspekterna ingå i direkti-
25800: terar regeringen att Statsgaranticentralen vid be-     vet. Om man på internationell nivå, t.ex. inom
25801: viljande av exportgarantier tili utvecklingsländer     OECD och EU, i enlighet med Finlands målsätt-
25802: tillämpar lagen om exportgaranti som godkänts          ning når en överenskommelse om gemensam
25803: av riksdagen och enligt viiken man i samband           praxis i samband med beaktande av miljöaspek-
25804: med att garanti beviljas skall bedöma särskilt de      ter vid beslut om garantier och finansiering som
25805: ekonomiska risker som är förenade därmed. Be-          beviljas av offentliga instanser, skall vi i Finland
25806: roende på fallet kan tili exempel miljöaskydds-        också naturligtvis handla i enlighet med dessa
25807: aspekter betraktas som sådana riksfaktorer som         beslut.
25808: 
25809:      Helsingfors den 23 december 1997
25810: 
25811:                                                       Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
25812:                                           KK 1251/1997 vp
25813: 
25814: Kirjallinen kysymys 1251
25815: 
25816: 
25817: 
25818: 
25819:                                   Erkki Pulliainen /vihr: Geenimaissin maahantuonnista
25820: 
25821: 
25822: 
25823:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
25824: 
25825:    Siirtogeenitekniikka on parhaillaan intensiivi-       Maissin viljelyehtojen muotoutumisella luo-
25826: sen keskustelun kohteena läntisissä teollisuusval-   daan myös yleisemmin käytäntöä siirtogeenipo-
25827: tioissa. Tätä kehittämistyötä ei kuitenkaan pide-    litiikkaan. Siirtogeenikasveja on tulossa markki-
25828: tä ongelmattomana. Tästä maissi sopii hyvin esi-     noille lisää. Et-teknologia taas vanhenee sitä var-
25829: merkiksi. Siinä olennaisia ongelmia sisältyy         memmin ja nopeammin, mitä useampia kasvila-
25830: muun muassa riskeihin resistenssikehityksessä.       jejaja mitä laajemmin niitä viljellään. Väljät vilje-
25831: Merkittäviä tekijöitä ovat silloin geenivirrat eri   lyehdot osaltaan nopeuttavat kehitystä. Asian-
25832: populaatioiden välillä, resistenssialleelien ylei-   tuntijat pitävät Et-teknologiaa sinänsä arvok-
25833: syys maissikasvustoja tuhoavien hyönteisten po-      kaana, mutta rajallisena luonnonvarana,joka on
25834: pulaatioissa, resistenssin kattavuus erityyppisiä    vaihtoehto kemialliselle tuholaistorjunnalle. Sen
25835: toksiineja vastaan ja vihdoin kasvustoissa liikku-   käytön tulee kuitenkin perustua tarkasti suunni-
25836: vien hyönteisten käyttäytyminen.                     teltuun ja toteutettavaan ohjelmaan. Jollei kestä-
25837:    Resistenssigeenien yleisyys on osoittautumas-     vää käyttöä turvata, ympäristön kannalta haital-
25838: sa satoja, jopa tuhansia kertoja yleisemmäksi        listen torjunta-aineiden laajamittainen käyttö tu-
25839: kuin on luultu. Toinen yllätys on, että sama geeni   lee jatkumaan. Onhan pyrkimys vähentää tor-
25840: voi tuottaa resistenssin yhden sijasta jopa neljää   junta-aineiden käyttöä yleisesti hyväksytty ta-
25841: eri Et-toksiinia vastaan. Tästä seuraa se käytän-    voite.
25842: nön johtopäätös, ettei toksiinien kierrätyksessä         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
25843: tai niiden yhtäaikaisessa käytössä ole mieltä.       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
25844:    Jollei resistenssikehitystä pystytä estämään,     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
25845: maissinviljelyssä on palattava kemialliseen tor-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
25846: juntaan, sillä perinteinen biologinen torjuota-
25847: kaan ei ole levinnyt laajamittaiseen käyttöön.                  Aikooko Hallitus pysyä kannassaan,
25848:    Lisää tutkimustietoa kaivataan edelleen muun              että EU:njäsenvaltio ei voi kieltää geeni-
25849: muassa maissikoisan parittelukäyttäytymisestä,               maissin tuontia alueellaan, kun se pitää
25850: toukkien mahdollisesta liikkumisesta kasviyksi-              geenimaissin tuotantoon liittyviä riskite-
25851: löiden ja kasvinosien välillä sekä geenivirroista            kijöitä liian suurina ja muun muassa eri-
25852: populaatioiden ja osapopulaatioiden välillä.                 laisia ympäristövaikutuksia puutteelli-
25853:                                                              sesti tutkittuina?
25854:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1997
25855: 
25856:                                         Erkki Pulliainen /vihr
25857: 
25858: 
25859: 
25860: 
25861: 270136
25862: 2                                           KK 1251/1997 vp
25863: 
25864: 
25865: 
25866: 
25867:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
25868: 
25869:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tuskykyä Bt-toksiinille. Mikäli maissikoisalle
25870: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ajan mittaan lopulta kehittyisi vastustuskykyä
25871: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        käytetyille Bt-toksiinityypeille, on maissin osalta
25872: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-        palattava takaisin tavanomaisiin lajikkeisiin ja
25873: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       nykyiseen vallitsevaan, kemialliseen torjuntata-
25874: 1251:                                                  paan.
25875:                                                            Maissikoisan vastustuskyvyn kehittymisen
25876:            Aikooko Hallitus pysyä kannassaan,          ennakoimiseksi ja hallitsemiseksi komissio on
25877:         että EU:njäsenvaltio ei voi kieltää geeni-     koonnut tieteellisen asiantuntijatyöryhmän, jon-
25878:         maissin tuontia alueellaan, kun se pitää       ka tehtävänä on laatia ennen kevään 1998 kylvö-
25879:         geenimaissin tuotantoon liittyviä riskite-     aikaa ED-tasoinen tutkimusohjelma Et-vastus-
25880:         kijoitä liian suurina ja muun muassa eri-      tuskyvyn kehittymisen ennakoimiseksi, seuraa-
25881:         laisia ympäristövaikutuksia puutteelli-        miseksi ja hallitsemiseksi käytännön maissinvil-
25882:         sesti tutkittuina?                             jelyssä. Ohjelma toteutetaan ainakin kaikissa
25883:                                                        peltomaissia viljelevissä EU-maissa.
25884:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-               Geneettisesti muunnettujen organismien tar-
25885: vasti seuraavaa:                                       koituksellisesta levittämisestä ympäristöön an-
25886:                                                        netun neuvoston direktiivin (90/220/ETY) 16 ar-
25887:     Maissi on eräs maailman tärkeimmistä vilja-        tiklan 1 kohdassa säädetään jäsenvaltion mah-
25888: kasveista; EU:ssa sen tärkeimmät tuotantomaat          dollisuudesta mm. väliaikaisesti kieltää kyseisen
25889: ovat Ranska ja Italia. Maissin viljelyssä käyte-       tuotteen myynti alueellaan, mikälijäsenmaa kat-
25890: tään runsaasti lannoitteita sekä torjunta-aineita.     soo kiellon perustelluksi ympäristö- ja terveys-
25891: Euroopassa maissin ainoa merkittävä tuholainen         syistä. Jäsenmaan on esitettävä perustelu pää-
25892: on maissikoisa (eräs perhoslaji), joka aiheuttaa       tökselleen.
25893: 7-10 %:n satotappiot sekä alentaa sadon laatua             Komissio on 23.1.1997 antamanaan päätök-
25894: tähkävioitusten ja tästä johtuvien ihmisen ter-        sellä 97/98/EY valtuuttanut Ranskan hyväksy-
25895: veydelle haitallisten homemyrkkyjen muodostu-          mään Bt-maissin markkinoille saattamisen.
25896: misen vuoksi.                                          Ranskan viranomaiset antoivat 5.2.1997 ko. lu-
25897:     Novartis C.A. (ent. Ciba-Geigy) on kehittänyt      van, jonka mukaan tuotetta saa yhteisölainsää-
25898: geenitekniikkaa käyttäen maissilajikkeen (ns. Bt-      dännön mukaisesti käyttää koko yhteisön alueel-
25899: maissi), joka on vastustuskykyinen maissikoisol-       la.
25900: le. Maissiin on siirretty mikrobiperäinen ( Bacil-         Itävalta on kieltänyt 14.2.1997 ja Luxemburg
25901: lus thuringiensis) geeni, joka aikaansaa maississa     7.2.1997 direktiivin 90/220/ETY artiklan 16 no-
25902: Bt-toksiinin muodostumisen. Bt-toksiini on bak-        jalla väliaikaisesti kyseisen tuotteen myynnin ja
25903: teeriproteiini,jota käytetään myös luomutuotan-        esittänyt päätöksilleen perustelut. Komissio on
25904: nossa torjunta-aineena. Maissikoisaa ei voida te-      pyytänyt lausunnot Itävallan esittämistä tiedois-
25905: hokkaasti käytännössä torjua ruiskutuksilla, sil-      ta komission eläinten ravitsemusta käsittelevältä
25906: lä koisantoukat kaivautuvat nopeasti maissivar-        tiedekomitealta, elintarvikealan tiedekomitealta
25907: ren sisään. Tämän vuoksi Bt-ruiskutuksia ei            sekä torjunta-aineita käsittelevältä tiedekomite-
25908: maissilla käytetä EU-maissa lukuun ottamatta           alta. Tiedekomiteat eivät katsoneet Itävallan
25909: vähäistä käyttöä Itävallassa.                          esittämien tietojen sisältävän sellaista uutta ja
25910:     Torjuttaessa tuhohyönteisiä Bt-toksiinilla on      olennaista tieteellistä todistusaineistoa, jota ei
25911: hyönteisten vastustuskyvyn kehittyminen toksii-        olisi otettu huomioon asiaa alun perin arvioitaes-
25912: nille periaatteessa aina mahdollista riippumatta       sa ja joka edellyttäisi komiteoiden kyseisestä
25913: Bt-toksiinin käyttötavasta. Kuitenkaan ei olejul-      tuotteesta antamien alkuperäisten lausuntojen
25914: kaistu yhtään sellaista tieteellistä tutkimusta,       tarkistamista.
25915: joka viittaisi siihen, että maissikoisalla olisi ta-       Direktiivin 90/220/ETY 16 artiklan 2 kohdan
25916: vanomaista herkempi taipumus kehittää vastus-          mukaisesti komission on tehtävä päätös Bt-
25917:                                             KK 1251/1997 vp                                                3
25918: 
25919: maissin myynnin väliaikaisesta kieltämisestä Itä-          Kuten edellä on todettu, jäsenvaltiolla on di-
25920: vallassaja Luxemburgissa direktiivin 21 artiklas-      rektiivin 90/220/ETY 16 artiklan 1 kohdan mu-
25921: sa säädettyä menettelyä käyttäen. Komissio on          kaisesti mahdollisuus väliaikaisesti kieltää toisen
25922: tehnyt asiassa päätösehdotukset, joissa esitetään      jäsenmaan hyväksymän tuotteen tuonti alueel-
25923: Itävallan ja Luxemburgin toteuttamat kieltotoi-        leen edellyttäen, että se voi esittää päätökselle
25924: menpiteet kumottaviksi sen vuoksi, etteivät Itä-       riittävät perustelut. Bt-maissin tapauksessa ED-
25925: valta ja Luxemburg ole kyenneet esittämään riit-       ministerivaliokunta, joka käsitteli kokoukses-
25926: täviä tieteellisiä perusteluja kieltopäätöksilleen.    saan 4.11.1997 Itävallan ja Luxemburgin kielto-
25927:    Geenitekniikan lautakunta, joka on direktii-        päätösten asiallisia ja tieteellisiä perusteluja, ei
25928: vin mukainen Suomen toimivaltainen viran-              pitänyt kieltopäätösten perusteluja riittävinä.
25929: omainen, oli, asiantuntijoita kuultuaan, kokouk-           Edellä esitetyn perusteella hallitus ei katso täs-
25930: sessaan 27.10.1997 sitä mieltä, etteivät Itävalta ja   sä tapauksessa olevan aihetta muuttaa Suomen
25931: Luxemburg ole esittäneet mitään sellaista uutta        kannanottoa komission päätösehdotuksiin Itä-
25932: tieteellistä näyttöä, jonka perusteeella lautakun-     vallan ja Luxemburgin kieltopäätösten kumoa-
25933: nan olisi muutettava aikaisempaa kannanot-             miseksi.
25934: toaan (3 .4.1996) tuotteen hyväksyttä vyydestä si-
25935: sämarkkinoille.
25936:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
25937: 
25938:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
25939: 4                                            KK 1251/1997 vp
25940: 
25941: 
25942: 
25943: 
25944:                                           Tili Riksdagens Talman
25945: 
25946:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        mot Bt-toxinet än de andra skadeinsekterna. Om
25947: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          majsmottet med tiden skulle utveckla motstånds-
25948: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      kraft mot de använda Bt-toxintyperna, bör man i
25949: damot Erkki Pulliainen undertecknade skriftliga         fråga om majs återgå till att odla de sedvanliga
25950: spörsmål nr 1251:                                       sorterna och använda det kemiska bekämpnings-
25951:                                                         sättet, som är rådande praxis i detta nu.
25952:            Ämnar Regeringen hålla fast vid sin              Kommisionen har tillsatt en vetenskaplig sak-
25953:         ståndpunkt att en EU-medlemsstat inte           kunnigarbetsgrupp för att kunna förutse om
25954:         kan förbjuda import av genmajs inom sitt        majsmottet utvecklar motståndskraft och för att
25955:         område, om den anser att riskerna i sam-        kontrollera denna utveckling. Arbetsgruppen
25956:         band med produktionen av genmajs är             har till uppgift att före såningstiden på våren
25957:         för stora och att bl.a. olika miljöverk-        1998 uppgöra ett forskningsprogram på EU-nivå
25958:         ningar inte har undersökts tillräckligt         i syfte att förutse om det utvecklas Bt-motstånds-
25959:         noggrannt?                                      kraft samt för att uppfölja och kontrollera den
25960:                                                         vid majsodlingen. Programmet skall genomföras
25961:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           åtminstone i samtliga EU-länder som odlar åker-
25962: anföra följande:                                        majs.
25963:                                                             1 artikel 16 punkt 1 i rådets direktiv om avsikt-
25964:     Majs är en av de viktigaste sädesväxterna i         lig utsättning av genetiskt modifierade organis-
25965: världen. De viktigaste produktionsländerna              mer i miljön (90/220/EEG) bestäms om medlems-
25966: inom EU är Frankrike och Italien. 1 majsodling-         staternas möjlighet att bl.a. temporärt förbjuda
25967: en används rikligt med gödslings- och bekämp-           försäljning av produkten i fråga inom sitt områ-
25968: ningsmedel. Den enda betydande skadeinsekten i          de, om medlemslandet anser att detta är befogat
25969: fråga om majs är i Europa majsmott (en fjärilart),      av miljö- och hälsoskäl. Medlemslandet skall
25970: som förorsakar 7-10 procents skördeförluster            motivera sitt beslut.
25971: samt försämrar skördens kvalitet till följd av              Kommissionen har genom sitt beslut 97/98/
25972: skadorna i majskolvar och bildning av mögelgif-         EEG av 23.1.1997 befullmäktigat Frankrike att
25973: ter som är hälsovådliga för människan.                  godkänna utsläppandet av Bt-majs på markna-
25974:     Novartis C.A. (f.d. Ciba-Geigy) har med hjälp       den. De franska myndigheterna gav 5.2.1997 till-
25975: av gentekniken utvecklat en majssort (s.k. Bt-          ståndet i fråga, enligt vilket produkten får enligt
25976: majs), som är motståndskraftig mot majsmott.            gemenskapslagstiftningen användas inom hela
25977: Till majsen har överförts en mikrobbaserad ( Ba-        ge~enskapens område.
25978: cillus thuringiensis) gen som verkar så att Bt-             Osterrike och Luxemburg har temporärt med
25979: toxin bildas i majs. Bt-toxinet är en bakteriepro-      stöd av 16 artikel i direktiv 90/220/EEG förbjudit
25980: tein som används som bekämpningsmedel även i            (14.2.1997 respektive 7.2.1997) försäljningen av
25981: naturenlig produktion. Majsmotten kan inte be-          produkten samt motiverat sina beslut. Kommis-
25982: kämpas effektivt med besprutningar, eftersom            sionen begän~~ utlåtanden om de uppgifter som
25983: mottlarverna snabbt gräver sig in i majsstammar-        framförts av Osterrike av kommissionens veten-
25984: na. 1 fråga om majs använder man därför inte Bt-        skapliga komrnitteer för djurföda, livsmedel och
25985: besprutningar i EU-länd~rna, med undantag för           bekämpningsmedel. De vetenskapliga kommit-
25986: begränsad användning i Osterrike.                       teerna ansåg att det inte ingår sådant ny~~ och
25987:     När man bekämpar skadeinsekter med Bt-              väsentligt bevismaterial i de uppgifter som Oster-
25988: toxinet är det i princip alltid möjligt att insekter-   rike framfört som inte hade beaktats då saken
25989: na utvecklar motståndskraft mot toxinet obero-          ursprungligen bedömdes och som skulle förut-
25990: ende av Bt-toxinets användningssätt. Det har            sätta att de ursprungliga utlåtanden som kom-
25991: dock inte publicerats en enda vetenskaplig under-       mitten givit om produkten behöver revideras.
25992: sökning som skulle tyda på att majsmottet skulle            Enligt artikell6 punkt 2 i direktiv 90/220/EEG
25993: ha större benägenhet att utveckla motståndskraft        skall kommissionen fatta ett beslut om det tem-
25994:                                            KK 1251/1997 vp                                              5
25995: 
25996: P.Orära förbudet mot försäljning av genmajs i             Såsom det konstaterats ovan, har en medlems-
25997: Osterrike och Luxemburg genom att använda             stat enligt artikel 16 punkt 1 i direktiv 90/220/
25998: förfarandet enligt artikel 21 i direktivet. Kom-      EEG möjlighet att temporärt förbjuda import av
25999: missionen har gjort förslag på beslut i sa~~n, där    en sådan produkt tili sitt område som ett annat
26000: man föreslår att de förbudsåtgärder som Osterri-      medlemsland godkänt under förutsättning att
26001: ke och Luxemburg vidtagit skall upphävas där-         den kan anföra tillräckliga grunder för sitt beslut.
26002: för att Österrike och Luxemburg inte har kunnat       EU-ministerutskottet, som vid sitt möte
26003: ge tillräcklig vetenskaplig motivering för sina be-   4.11.1997 behandlade der. sakliga och vetenskap-
26004: slut.                                                 liga motiveringen för Osterrikes och Luxem-
26005:    Gentekniknämnden, som är den behöriga              burgs förbudsbeslut i fråga om Bt-majs, har an-
26006: myndigheten enligt direktivet i Finland, ansåg        sett att grunderna för förbudsbeslutet inte är
26007: efter att ha hört sakkunniga vid sitt möte            tillräckliga.
26008: 27.10.1997 att Österrike och Luxemburg inte har           På grund av vad som anförts ovan anser reger-
26009: anfört sådant nytt vetenskapligt bevis på basis av    ingen att det inte finns anledning att ändra Fin-
26010: vilket nämnden skulle behöva ändra sin tidigare       lands ståndpunkt beträffande ~pmmissionens
26011: ståndpunkt (3.4.1996) om godtagbarheten av            beslutsförslag om att upphäva Osterrikes och
26012: produkten för den inte marknaden.                     Luxemburgs förbudsbeslut.
26013:      Helsingforsden 18 december 1997
26014: 
26015:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
26016:                                           KK 1252/1997 vp
26017: 
26018: Kirjallinen kysymys 1252
26019: 
26020: 
26021: 
26022: 
26023:                                   Liisa Hyssälä Jkesk: Sosiaali- ja terveysministeriön vakuutusosas-
26024:                                       ton toiminnasta
26025: 
26026: 
26027:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26028: 
26029:     Valtiovarainministeriön nimeämä selvitys-       tilanteessa, jossa samat henkilöt osallistuvat pää-
26030: mies Björn Wahlroos on vaatinut rahoitus- ja        töksentekoon sekä Suomi-yhtiössä että Pohjola-
26031: vakuutusvalvonnan pikaista yhdistämistä. So-        ryhmän muissa yhtiöissä.
26032: siaali- ja terveysministeriön vakuutusosaston tu-       STM:n vakuutusosaston tulisi ryhtyä välittö-
26033: lisi henkivakuutusyhtiö Suomen tapauksessa          mästi toimenpiteisiin, ettei Keskinäisen Henki-
26034: osoittaa, että se pystyy hoitamaan sille annetut    vakuutusyhtiö Suomen omistusta Pohjolassa
26035: valvontatehtävät. Suomi-yhtiötä koskevan pää-       myydä ennen Suomi-yhtiön yhtiökokousta 14.
26036: töksenteon tulisi tapahtua Suomi-yhtiön vakuu-      tammikuuta 1998.
26037: tuksenottajien edun ja hyvän vakuutustavan              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26038: mukaisesti.                                         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26039:     Suomen Pohjola-omistus ei ole normaalia si-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26040: joitusomaisuutta, vaan koko Pohjola-ryhmää          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26041: koossa pitävä strateginen sidos, jolla omistaja-
26042: valta on tuotu ryhmän muihin yhtiöihin. Vakuu-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26043: tusvalvonnan on kiinnitettävä erityistä huomiota            ryhtyä varmistaakseen Keskinäinen Hen-
26044: siihen, että vakuutuksenottajille kuuluva Suomi-            kivakuutusyhtiö Suomen vakuutuksen-
26045: yhtiön varallisuus koituujatkossakin pelkästään             ottajien edut Pohjola-yhtymän mahdolli-
26046: näiden vakuutuksenottajien hyväksi. Maalais-                sen rakennemuutoksen yhteydessä?
26047: järjen mukaan eturistiriidoilta ei voida välttyä
26048: 
26049:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1997
26050:                                         Liisa Hyssälä /kesk
26051: 
26052: 
26053: 
26054: 
26055: 270136
26056: 2                                         KK 1252/1997 vp
26057: 
26058: 
26059: 
26060: 
26061:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26062: 
26063:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Vakuutusyhtiön johto päättää yhtiön liiketoi-
26064: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        minnasta. Liiketoimintaa koskevat päätökset ei-
26065: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vät lähtökohtaisesti kuulu yhtiökokoukselle.
26066: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-      Niistä asioista, jotka osakeyhtiölain tai vakuu-
26067: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tusyhtiölain mukaan kuuluvat yhtiökokoukselle,
26068: 1252:                                                on otettu edellä mainittuihin lakeihin nimen-
26069:                                                      omainen säännös joko niin, että laissa säädetään
26070:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      asian kuuluvan yhtiökokoukselle tai niin, että
26071:         ryhtyä varmistaakseen Keskinäinen Hen-       laissa säädetään asiasta voitavan tehdä päätös
26072:         kivakuutusyhtiö Suomen vakuutuksen-          yhtiökokouksessa, jos yhtiöjärjestykseen sisältyy
26073:         ottajien edut Pohjola-yhtymän mahdolli-      tätä koskeva määräys. Yhtiökokous voi yleensä
26074:         sen rakennemuutoksen yhteydessä?             ottaa päätettäväkseen asian, joka muutoin kuu-
26075:                                                      luisi hallitukselle tai hallintoneuvostolle, ellei
26076:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asia lain pakottavien säännösten mukaan kuulu
26077: vasti seuraavaa:                                     hallituksen tai hallintoneuvoston yksinomaiseen
26078:                                                      toimivaltaan. Yhtiökokous voi myös antaa näis-
26079:    Ylin päätäntävalta vakuutusyhtiössä on sen        tä asioista ohjeita tai määräyksiä yhtiön johdolle.
26080: omistajilla eli osakkailla, jotka käyttävät yhtiö-       Jos vakuutusyhtiöllä on hallintoneuvosto, sil-
26081: kokouksessa päätösvaltaansa, esimerkiksi valit-      le kuuluvat vain laissa tai yhtiöjärjestyksessä
26082: semalla hallintoneuvoston jäsenet.                   mainitut tehtävät. Keskinäinen Henkivakuutus-
26083:    Sosiaali- ja terveysministeriön suorittamasta     yhtiö Suomen yhtiöjärjestyksen 8 §:n mukaan
26084: julkisesta vakuutusvalvonnasta säädetään va-         hallintoneuvoston tulee valvoa hallituksen ja toi-
26085: kuutusyhtiölainsäädännössä. Vakuutusvalvon-          mitusjohtajan hoitamaa yhtiön hallintoa sekä
26086: nan tehtävänä ei ole johtaa vakuutusyhtiöitä.        muun muassa antaa suostumuksensa hallituksen
26087: Vastuu vakuutusyhtiön vakavaraisuudesta ja           päätöksiin asioissa, jotka koskevat yhtiön toi-
26088: toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä on         minnan huomattavaa supistamista tai laajenta-
26089: yhtiön johdolla. Sosiaali- ja terveysministeriöllä   mista taikka yhtiön organisaation olennaista
26090: ei ole toimivaltaa hyväksyä tai hylätä vakuutus-     muuttamista. Hallintoneuvosto voi antaa halli-
26091: yhtiön toimielinten tekemiä päätöksiä, ellei va-     tukselle ohjeita asioissa, jotka ovat laajakantoi-
26092: kuutusyhtiölaissa nimenomaisesti toisin säädetä.     sia tai periaatteellisesti tärkeitä.
26093: Esimerkkinä tilanteesta, jossa vakuutusyhtiön            Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomen
26094: on haettava toimenpiteelleen ministeriön suostu-     hallituksen oikeus myydä yhtiön omistamia Va-
26095: mus, voidaan mainita vakuutuskannan luovutta-        kuutusosakeyhtiö Pohjolan osakkeita riippuu
26096: minen toiselle vakuutusyhtiölle. Ministeriön on      siitä, minkälaisen valtuutuksen hallintoneuvosto
26097: annettava suostumuksensa, jollei vakuutuskan-        on antanut sille tässä asiassa. Harkitessaan osak-
26098: nan luovutus loukkaa vakuutusten käsittämiä          keiden myyntiä hallituksen on otettava huo-
26099: etuja eikä vaaranna vakuutustoiminnan tervettä       mioon yhtiöoikeudelliset periaatteet, jotka liitty-
26100: kehitystä. Vakuutusyhtiölain 14luvun 5 §:n mu-       vät ylimääräisen yhtiökokouksen järjestämiseen
26101: kaan ministeriö voi puuttua vakuutusyhtiön lii-      asiassa.
26102: ketoiminnan harjoittamiseen liittyviin päätök-           Sosiaali-ja terveysministeriö on pyytänyt Kes-
26103: siin vain, jos vakuutusyhtiö on menetellyt lain,     kinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomelta lausun-
26104: toimilupansa, yhtiöjärjestyksensä tai sosiaali- ja   toa aikeistaan osakkeiden myynnin suhteen.
26105: terveysministeriön vakuutusyhtiölain nojalla an-     Vastauksessaan yhtiö toteaa: "Suomi-yhtiön
26106: tamien määräysten vastaisesti taikka että yhtiö      hallitus ei ole myynyt merkittäviä osake-eriä sal-
26107: on käyttänyt hyvän vakuutustavanvastaisia me-        kustaan hallintoneuvoston kokouksen jälkeen.
26108: nettelytapoja tai että yhtiön toiminnassa on il-     Siltä osin kuin sijoitussalkun riskikeskittymien
26109: mennyt väärinkäytöksiä.                              tasapainottaminen edellyttää merkittävää osa-
26110:                                            KK 1252/1997 vp                                            3
26111: 
26112: kesalkun keskittymien realisointia, kyseessä on       tavoin meneteltynä aikaansaadaan arvojen huk-
26113: arvopaperimarkkinoilla merkittävä transaktio,         kaamista, jota ei voida mitenkään puolustella.
26114: jonka suunnittell:l ja tot~utus on te~tävä huolell~   Näistä syistä Suomi-yhtiö pitää epärealistisena,
26115: ja luottamukselhsena, JOtta varmistetaan, ettei       että mitään toteutusta tapahtuisi ennen tammi-
26116: tulos heikkene ja vältetään hankkeen tiedossa-        kuussa pidettävää yhtiökokousta."
26117: olon vaikutus alentavasti noteerauksiin. Muulla
26118: 
26119:      Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 1997
26120: 
26121:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
26122: 4                                          KK 1252/1997 vp
26123: 
26124: 
26125: 
26126: 
26127:                                         Tili Riksdagens Talman
26128: 
26129:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      rit i strid med god försäkringssed eller om det i
26130: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        bolagets verksamhet har uppdagats missbruk.
26131: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-          Försäkringsbolagets ledning beslutar om bo-
26132: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr           lagets affårsverksamhet. Utgångspunkten är att
26133: 1252:                                                 beslut som gäller affårsverksamheten inte an-
26134:                                                       kommer på bolagsstämman. När det gäller frå-
26135:            Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       gor som enligt lagen om aktiebolag eller lagen om
26136:         ta för att säkerställa förmånerna för för-    försäkringsbolag hör tili bolagsstämman har en
26137:         säkringstagarna i Ömsesidiga Livförsäk-       uttrycklig bestämmelse om detta tagits in i de
26138:         ringsbolaget Suomi i samband med en           ovan nämnda lagarna, antingen så att frågan
26139:         eventuell omstrukturering av Pohjola-         enligt lagen ankommer på bolagsstämman eller
26140:         bolagen?                                      så att man enligt lagen kan besluta om frågan vid
26141:                                                       bolagsstämman, ifall en bestämmelse om detta
26142:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ingår i bolagsordningen. Bolagsstämman kan i
26143: anföra följande:                                      allmänhet överta beslutanderätten i en fråga som
26144:                                                       annars ankommer på styrelsen eller förvaltnings-
26145:    1 ett försäkringsbolag innehas högsta beslu-       rådet, om ärendet inte enligt tvingande bestäm-
26146: tanderätten av ägarna, dvs. delägarna, som utö-       melser i lagen hör tili styrelsens eller förvaltnings-
26147: var sin beslutanderätt vid bolagsstämman, t.ex.       rådets uteslutande behörighet. Bolagsstämman
26148: genom att välja medlemmarna i förvaltningsrå-         kan också meddela bolagets ledning anvisningar
26149: det.                                                  eller föreskrifter i dessa frågor.
26150:    Bestämmelser om den offentliga tillsyn över            Om försäkringsbolaget har ett förvaltnings-
26151: försäkringsbolag som social- och hälsovårdsmi-        råd, skall förvaltningsrådet sköta enbart de upp-
26152: nisteriet utövar finns i lagstiftningen om försäk-    gifter som nämns i lagen eller b<?,lagsordningen.
26153: ringsbolag. Syftet med tillsynen är inte att leda     Enligt 8 § i bolagsordningen för Omsesidiga Liv-
26154: försäkringsbolagen. Bolagets ledning ansvarar         försäkringsbolaget Suomi skall förvaltningsrå-
26155: för att försäkringsbolaget är solvent och att verk-   det övervaka styrelsens och verkställande direk-
26156: samheten ordnas på ett tillbörligt sätt. Social-      törens förvaltning av bolagets angelägenheter
26157: och hälsovårdsministeriet har inte behörighet att     samt bl.a. bifalla styrelsens beslut i frågor som
26158: godkänna eller förkasta beslut som fattats av         gäller betydande inskränkning eller utvidgning
26159: försäkringsbolagets organ, om inte något annat        av verksamheten eller väsentlig ändring av bola-
26160: uttryckligen bestäms i lagen om försäkringsbo-        gets organisation. Förvaltningsrådet kan ge sty-
26161: lag. Som ett exempel på en situation där ett för-     relsen anvisningar i frågor som är av stor betydel-
26162: säkringsbolag skall ansöka om ministeriets sam-       se eller principjellt viktiga.
26163: tycke tili sina åtgärder kan nämnas överlåtelse av        Rätten för Omsesidiga Livförsäkringsbolaget
26164: försäkringsbeståndet till ett annat försäkringsbo-    Suomis styrelse att sälja de aktier som bolaget
26165: lag. Ministeriet skall ge sitt samtycke, om överlå-   äger i Försäkringsaktiebolaget Pohjola beror på
26166: telsen av försäkringsbeståndet inte kränker de        viiken fullmakt förvaltningsrådet har gett styrel-
26167: förmåner som försäkringarna omfattar och om           sen i denna fråga. När styrelsen överväger aktie-
26168: den inte anses äventyra en sund utveckling av         försäljningen skall den beakta de bolagsrättsliga
26169: försäkringsväsendet. Enligt 14 kap. 5 § lagen om      principer som hänför sig till ordnandet av en
26170: försäkringsbolag kan ministeriet ingripa i beslut     extra bolagsstämma med anledning av frågan.
26171: som gäller ett försäkringsbolags affårsverksam-          Social- och.. hälsovårdsministeriet har begärt
26172: het bara om försäkringsbolaget har underlåtit att     utlåtande av Omsesidiga Livförsäkringsbolaget
26173: iaktta lag, bolaget beviljad koncession, bolags-      Suomi om dess avsikter när det gäller försäljning-
26174: ordningen eller föreskrifter som social- och häl-     en av aktierna. 1 svaret konstaterar bolaget att
26175: sovårdsministeriet har meddelat med stöd av la-       "Suomi-bolagets styrelse inte har sålt några bety-
26176: gen om försäkringsbolag, eller om bolaget förfa-      dande aktiepartier ur sin portfölj efter förvalt-
26177:                                           KK 1252/1997 vp                                             5
26178: 
26179: ningsrådets sammanträde. Tili den del balanser-        resultatet inte försämras och undvika att känne-
26180: ingen av placeringsportföljens riskkoncentratio-       domen om projektet har en sänkande effekt på
26181: ner förutsätter en betydande realisering av aktie-     noteringarna. Om man förfar på annorlunda
26182: portföljens koncentrationer är det fråga om en         sätt, åstadkommer man värdeförluster som inte
26183: betydande transaktion på värdepappersmarkna-           kan försvaras på något sätt. Suomi-bolaget anser
26184: den, viiken måste planeras och genomföras nog-         därför att det är orealistiskt att någonting ge-
26185: grant och konfidentiellt för att säkerställa att       nomförs innan bolagsstämman hålls i januari."
26186: 
26187:      Helsingfors den 29 december 1997
26188: 
26189:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
26190:                                           KK 1253/1997 vp
26191: 
26192: Kirjallinen kysymys 1253
26193: 
26194: 
26195: 
26196: 
26197:                                   Esa Lahtela /sd: Osakkaiden tasapuolisen kohtelun turvaamisesta
26198:                                       asunto-osakeyhtiöissä
26199: 
26200: 
26201:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
26202: 
26203:     Nykyinen asunto-osakeyhtiöstä annettu laki,         Yhtiökokouksessa asukkaat ovat yrittäneet
26204: asetukset ja ohjeistukset eivät vieläkään näytä     saada muutosta kuitenkaan siinä onnistumatta,
26205: turvaavan käytännön elämässä osakkaiden tasa-       koska heillä ei ole mitään lakiin perustuvaa koh-
26206: puolista kohtelua.                                  taa, jolla asia voitaisiin saada oikeudenmukaisel-
26207:     Otan yhden todellisen esimerkin. Asunto-osa-    le tasolle.
26208: keyhtiössä on samassa talossa kolme rappua, A,          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26209: B ja C. A-ja B-rapuissa on hissi, mutta C-rapussa   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26210: ei ole. Kuitenkin kaikilta peritään samansuuruis-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26211: ta neliömääräistä yhtiövastiketta. Eli C-rapun      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26212: asukkaatjoutuvat maksamaanA-ja B-rappujen
26213: hissikulut.                                                    Onko Hallitus ollut tietoinen peruste-
26214:     Esimerkkitapauksessa vuosittaiset huolto- ja            luissa kerrottujen ongelmien olemassa-
26215: korjaustyöt ovat lähes 8 000 markkaa. Lisäksi               olosta asunto-osakeyhtiöissä, ja
26216: silloin tällöinjoudutaan tekemään peruskorjaus-                onko tarkoitus uudistaa lakia oikeu-
26217: huoltoja, jotka yleensä maksavat useita kymme-              denmukaisemmaksi siten, etteivät osak-
26218: niä tuhansia markkoja.                                      kaat joutuisi maksamaan sellaisista pal-
26219:                                                             veluista, joita heillä ei ole?
26220:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1997
26221: 
26222:                                           Esa Lahtela /sd
26223: 
26224: 
26225: 
26226: 
26227: 270136
26228: 2                                         KK 1253/1997 vp
26229: 
26230: 
26231: 
26232: 
26233:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26234: 
26235:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kaikki asiaan vaikuttavat seikat, muun muassa
26236: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        yhtiövastikkeen määräytymisperuste. Yhtiövas-
26237: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tikkeella jokainen asukas väistämättä osallistuu
26238: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      myös sellaisiin kustannuksiin, joilla saavutetta-
26239: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         via hyötyjä asukas ei osuutensa mukaisesti käytä.
26240: 1253:                                                Asunto-osakeyhtiölain avulla ei voida päästä sii-
26241:                                                      hen, että jokainen asukas osallistuisi täsmällisesti
26242:           Onko Hallitus ollut tietoinen peruste-     vain niihin kuluihin, joita hän on aiheuttamassa,
26243:        luissa kerrottujen ongelmien olemassa-        eikä tähän tule pyrkiäkään.
26244:        olosta asunto-osakeyhtiöissä, ja                 Vuonna 1992 voimaan tulleessa asunto-osake-
26245:           onko tarkoitus uudistaa lakia oikeu-       yhtiölaissa säädetään niistä määräenemmistöistä
26246:        denmukaisemmaksi siten, etteivät osak-        ja menettelyistä,jotka ovat edellytyksenä merkit-
26247:        kaat joutuisi maksamaan sellaisista pal-      täviin uudistus- ja perusparannustöihin ryhtymi-
26248:        veluista, joita heillä ei ole?                selle. Lain 39 §:n mukaan asunto-osakeyhtiössä
26249:                                                      ei tavallisesti voida määräenemmistöpäätöksel-
26250:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          läkään ryhtyä kaikkien kustannettavaksi tule-
26251: taen seuraavaa:                                      vaan, yksinomaan huoneistojen asumistasoa ko-
26252:                                                      hottavaan toimenpiteeseen. Yksinomaan huo-
26253:    Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen sisältö,     neiston asumistasoa kohottavien toimien käsite
26254: mukaan lukien esimerkiksi vastikeperusteet, on       on hallituksen esityksessä aikanaan määritelty
26255: pitkälti osakkaiden itsensä ratkaistavissa. Yksit-   laajaksi. Säännöksellä suojeliaan osakkaan ase-
26256: täisiä osakkaita suojataan laissa kuitenkin eri      maa hyvin. Yksittäisen osakkaan suojassa ei kui-
26257: tavoin, muun muassa määräenemmistösäännök-           tenkaan saa mennä niin pitkälle, ettei asunto-
26258: sin. Asunto-osakeyhtiöiden erilaisuuden vuoksi       osakeyhtiöissä voida toteuttaa tarpeellisia ja jär-
26259: ei ole mahdollista lainsäädännön keinoin etukä-      keviä muutostöitä. Asunto-osakeyhtiölain tulee
26260: teen määritellä osakkaiden keskinäisiä suhteita      turvata se, että asunnot voidaan myös seuraavien
26261: juurikaan nykyistä pidemmälle.                       kymmenien vuosien ajan pitää asukkaiden muut-
26262:    Asunto-osakeyhtiön osaketta hankittaessa ja       tuvien tarpeiden ja tekniikan kehityksen tasalla.
26263: sen hintaa määriteltäessä otetaan huomioon
26264: 
26265:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
26266: 
26267:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
26268:                                               KK 1253/1997 vp                                             3
26269: 
26270: 
26271: 
26272: 
26273:                                            Tili Riksdagens Talman
26274: 
26275:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         annat grunden för bestämmandet av bolagsve-
26276: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           derlaget. Genom bolagsvederlaget deltar varje
26277: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         invånare ofrånkomligen även i täckandet av
26278: man Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr                kostnaderna för sådana nyttigheter, som invåna-
26279: 1253:                                                    ren inte använder i den utsträckning som hans
26280:                                                          andel berättigar tili. Det är inte möjligt att med
26281:             Är Regeringen medveten om existen-           bostadsaktiebolagslagens hjälp uppnå att varje
26282:          sen av de i motiveringen omtalade proble-       invånare exakt skulle delta endast i de kostnader
26283:          men i bostadsaktiebolagen, och                  som han medverkar till att åstadkomma, och
26284:             är avsikten att revidera Iagen i syfte att   detta bör inte heller eftersträvas.
26285:          göra den rättvisare, så att aktieägarna             1 lagen om bostadsaktiebolag, som trädde i
26286:          inte blir tvungna att betala för tjänster,      kraft 1992, ingår bestämmelser om kvalificerad
26287:          som de inte får?                                majoritet och förfaranden, som är ett villkor för
26288:                                                          inledande av större reparationer och renovering-
26289:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            ar. Enligt lagens 39 § kan man i ett bostadsaktie-
26290: anföra följande:                                         bolag vanligen inte ens genom beslut med kvali-
26291:                                                          ficerad majoritet vidta en åtgärd som skall bekos-
26292:    lnnehållet i bolagsordningen för ett bostads-         tas av alla enbart för att höja boendestandarden
26293: aktiebolag, inklusive till exempel vederlagsgrun-        i lägenheterna. Begreppet åtgärd som enbart syf-
26294: derna, kan i stor utsträckning avgöras av aktie-         tar tili att höja boendestandarden i Iägenheterna
26295: ägarna själva. De enskilda aktieägarna skyddas           var på sin tid i regeringens proposition vidsträckt
26296: dock i lagen på olika sätt, bland annat genom            definierat. Denna bestämmelse skyddar aktie-
26297: bestämmelser om kvalificerad majoritet. På               ägarens ställning väl. Skyddet för den enskilde
26298: grund av bostadsaktiebolagens särart är det inte         aktionären får dock inte gå så långt, att nödvän-
26299: möjligt att lagstiftningsvägen i förväg definiera        diga och förnuftiga ändringsarbeten inte kan ge-
26300: aktieägarnas inbördes relationer mycket längre           nomföras i ett bostadsaktiebolag. Lagen om bo-
26301: än vad som nu är fallet.                                 stadsaktiebolag bör garantera att bostäderna
26302:    Då man skaffar en aktie i ett bostadsaktiebo-         även under kommande decennier kan hålla en
26303: lag och då priset på denna fastställs beaktas samt-      standard som svarar mot invånarnas förändrade
26304: liga på saken inverkande omständigheter, bland           behov och den tekniska utvecklingen.
26305: 
26306:         Helsingforsden 30 december 1997
26307:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
26308:                                              KK 1254/1997 vp
26309: 
26310: Kirjallinen kysymys 1254
26311: 
26312: 
26313: 
26314: 
26315:                                     Timo Ihamäki /kok: Erikoisperintätyön jatkamisesta harmaan ta-
26316:                                        louden torjunnassa
26317: 
26318: 
26319:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26320: 
26321:    Harmaa talous on Suomessa todellinen ongel-             Erikoisryhmän perustaminen ja ylläpitäminen
26322: ma. Sen torjumiseksi on syytä käyttää kaikkia           tarvitsee samaisessa virastossa rahaa noin
26323: mahdollisia käytettävissä olevia keinoja. Eräs          400 000 markkaa vuodessa. Tätä rahoitusta ei
26324: hyvin toimivaksi ja käyttökelpoiseksi osoittautu-       kuitenkaan ole ulosottolaitoksen budjetissa vuo-
26325: nut keino on perustaa ns. erikoisperintäryhmiä          delle 1998. Erikoisperintätyön käynnistäminen
26326: ainakin uusien läänien pääkaupunkeihin.                 koko valtion alueella tarvitsisi valtiolta noin 3,5
26327:    Erikoisperintäryhmän vastuulle on määrätty           miljoonan markan panostuksen.
26328: ulosottoviraston ongelma-asiakkaat, joihin lue-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26329: taan isovelkaiset luonnolliset ja juridiset henki-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26330: löt, joilla on useampia kytkentöjä velallisyrityk-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26331: siin, sekä poliisin ja verottajan ulosotolle osoitta-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26332: mat velalliset. Erikoisperintäryhmät tekevät yh-
26333: teistyötä keskusrikospoliisin jäljittäjien kanssa.                Mitä suunnitelmia Hallituksella on
26334:    Erikoisperintätyön tehokkuudesta kertoo                     erikoisperintätyön jatkamisen suhteen, ja
26335: mm. se, että pelkästään Helsingin kihlakunnan                     miksi ulosottolaitoksen budjetista ei
26336: ulosottovirastossa toimiva ryhmä on saanut va-                 löydy määrärahoja valtiolle taloudellises-
26337: jaan vuoden kuluessa (1.2.1996--7.1.1997) ke-                  ti edulliseen harmaata taloutta vähentä-
26338: rättyä valtiolle noin 25 miljoonaa markkaa. Il-                vään toimintaan?
26339: man erikoisperintäryhmää tästä summasta olisi
26340: saatu perittyä vain murto-osa, jos lainkaan.
26341: 
26342:      Helsingissä 8 päivänä joulukuuta 1997
26343: 
26344:                                             Timo Ihamäki /kok
26345: 
26346: 
26347: 
26348: 
26349: 270136
26350: 2                                          KK 1254/1997 vp
26351: 
26352: 
26353: 
26354: 
26355:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26356: 
26357:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Helsingin kihlakunnan ulosottoviraston ja
26358: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         oikeusministeriön välillä viime marraskuussa
26359: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       käydyissä vuotta 1998 koskevissa tulosneuvotte-
26360: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        luissa sovittiin, että ulosoton erikoisperintää voi-
26361: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         daan jatkaa entisessä laajuudessaan. Määrära-
26362:  1254:                                                hoja tähän ja rikoshyödyn jäljittämistoimintaan
26363:                                                       annettiin yhteensä 565 000 markkaa virastolle
26364:            Mitä suunnitelmia Hallituksella on         toiminnasta aiheutuviin palkkausmenoihin.
26365:        erikoisperintätyön jatkamisen suhteen, ja         Ulosoton erikoisperintäryhmän resurssien
26366:           miksi ulosottolaitoksen budjetista ei       mahdollisesta vahvistamisesta Helsingin kihla-
26367:        löydy määrärahoja valtiolle taloudellises-     kunnan ulosottovirastossa samoin kuin toimin-
26368:        ti edulliseen harmaata taloutta vähentä-       nan laajentamisesta joihinkin muihin suurimpiin
26369:        vään toimintaan?                               kaupunkeihin, esim. Turkuun, tullaan oikeusmi-
26370:                                                       nisteriössä päättämään erikseen. Tätä ennen on
26371:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           syytä tarkoin arvioida ko. erikoisperintäkokei-
26372: taen seuraavaa:                                       lusta saadut kokemukset ja verrata erikoisperin-
26373:                                                       täryhmän toiminnasta saatua nettohyötyä muun
26374:    Ulosottotoimi on mukana useissa viranomais-        ulosottoperinnän tuloksiin tarkoituksenmukai-
26375: ten välisissä yhteistyöryhmissä, joita on perustet-   simman toimintatavan löytämiseksi. Oikeusmi-
26376: tu talousrikollisuuden ja harmaan talouden vä-        nisteriössä on suunnitteilla avustavien ulosotto-
26377: hentämiseksi sekä rikoshyödyn takaisinsaami-          miesten työn uudelleenorganisointi ja erikoistu-
26378: seksi. KRP:n paikallisten yksiköiden sijaintikau-     misen kehittäminen. Ulosottoon saapuvien
26379: pungeista operoivissa rikoshyödyn jäljittämis-        asioiden määrän tasaannuttua vapautuu resurs-
26380: ryhmissä toimii tällä hetkellä 10 avustavaa ulos-     seja,joita voidaan virastojen päätöksillä kohden-
26381: ottomiestä yhteistyössä poliisin ja verohallinnon     taa suorittamaan erikoisperinnällä tarkoitetta-
26382: edustajien kanssa. Samaten ulosotto on kiinteäs-      vaa työtä. Valmisteilla olevalla palkkausjärjes-
26383: ti mukana Uudenmaan veroviraston yhteydessä           telmän uudistuksella on myös vaikutuksensa tä-
26384: toimivassa ns. verotarkastusiskuprojektissa.          män asian arviointiin.
26385: Oikeusministeriön ja asianomaisten ulosottovi-           Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vä-
26386: rastojen välisissä tulosneuvotteluissa on annettu     hentämiseksi         tähtäävän      valtioneuvoston
26387: näihin toimintoihin ulosoton osalta määrärahat        1.2.1996 hyväksymän toimintaohjelman mukai-
26388: vuodelle 1998. Lisäksi rikoshyödyn jäljittämistä      set hankkeet, joista rikoshyödyn jäljittäminen on
26389: harjoitetaan paikallistasolla poliisilaitoksen,       osa, toteutetaan vuoden 1998loppuun mennessä.
26390: ulosottoviraston ja veroviranomaisen välisissä        Mikäli rikoshyödyn jäljittämisen viranomaisyh-
26391: yhteistyöryhmissä. Kaiken kaikkiaan varsinai-         teistyötä päätetään jatkaa senkin jälkeen nykyi-
26392: sessa rikoshyödyn jäljittämistoiminnassa työs-        sen kaltaisena, siinä yhteydessä viime kädessä
26393: kentelee tällä hetkellä joko päätoimisesti tai        tulevat myös ulosoton osalta ratkaistaviksi pai-
26394: muun työn ohella noin 20 avustavaa ulosotto-          nopistealueet eri jäljittämis- ja erikoisperintätoi-
26395: miestä koko valtakunnassa.                            minnoissa ja samalla näiden toimintojen koordi-
26396:    Edellä mainittujen yhteistoimintojen lisäksi       nointi sekä alueellisesti että virastokohtaisesti
26397: oikeusministeriö on kokeilunluonteisesti anta-        päällekkäisyyksien välttämiseksi. Esimerkiksi
26398: nut määrärahan siihen, että Helsingin kihlakun-       pääkaupunkiseudulla toimii tällä hetkellä eri-
26399: nan ulosottoviraston yhdelle osastolle on voitu       koisperintäryhmän lisäksi neljä jäljittämisryh-
26400: vuodeksi 1997 perustaa erikoisperintää suoritta-      mää sekä edellä mainittu veroviraston yhteydes-
26401: va ryhmä. Ryhmän toiminta-ajatuksena on kes-          sä toimiva projektiyksikkö, joissa kaikissa myös
26402: kittyä lähinnä harmaan talouden piirissä toimi-       on ulosoton edustus.
26403: viin ulosoton ongelma-asiakkaisiin yhteistyössä          Hallituksen toimintaohjelman toteuttamisek-
26404: poliisin, veroviranomaisen ja tullin kanssa.          si on ulosottotoimen osalle ohjattu rikoshyödyn
26405:                                            KK 1254/1997 vp                                            3
26406: 
26407: jäljittämiseen varoja vuodelle 1996 2 milj. mark-     talouden torjumiseksi syyttäjä- ja ulosottolaitok-
26408: kaa sekä vuosille 1997-98 kummallekin 3 milj.         seen suunnataan vuosina 1997-98lisäresursseja
26409: markkaa. Ulosottolaitoksen talousarviossa vuo-        talousrikostutkintaan ja rikoshyödyn jäljittämi-
26410: delle 1998 ei ole erikseen osoitettua määrärahaa      seen. Vuodelle 1998 arvioidut rikoshyödynjäljit-
26411: harmaata taloutta vähentävään toimintaan eikä         tämiseenja ulosoton erikoisperintään tarvittavat
26412: määrärahoja ole talousarviossa tätä tarkoitusta       määrärahat palkkausmenoihin, atk-toimintaan
26413: varten lisätty. Talousarvion syyttäjä- ja ulosotto-   ja koulutukseen ovat noin 3 milj. markkaa, mikä
26414: laitosta koskevan menomomentin selvitysosassa         on jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuote-
26415: todetaan, että talousrikollisuuden ja harmaan         na.
26416: 
26417:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
26418: 
26419:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
26420: 4                                           KK 1254/1997 vp
26421: 
26422: 
26423: 
26424: 
26425:                                          Tili Riksdagens Talman
26426: 
26427:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          1 november under resultatförhandlingarna för
26428: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         år 1998 mellan exekutionsverket i Helsingfors
26429: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-       härad och justitieministeriet kom man överens
26430: man Timo Ihamäki undertecknade spörsmål nr             om att specialindrivningen kan fortsättas i sam-
26431: 1254:                                                  ma omfattning som förr. Anslagen tili specialin-
26432:                                                        drivningen och tili att spåra upp nyttan av brott
26433:            Vilka planer har Regeringen på att          är tilisammans 565 000 mark som täcker de löne-
26434:         fortsätta arbetet med specialindrivning,       kostnader som verksamheten orsakar ämbets-
26435:         och                                            verket.
26436:            varför finns i utsökningsväsendets             Justitieministeriet kommer särskilt att besluta
26437:         budget inte anslag till den för staten eko-    om en eventuell ökning av resurserna för special-
26438:         nomiskt förmånliga verksamhet som              indrivningsgruppen vid exekutionsverket i Hel-
26439:         skall minska den svarta ekonomin?              singfors härad samt om att utvidga verksamhe-
26440:                                                        ten att omfatta vissa andra stora städer, t.ex.
26441:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Åbo. Innan ett beslut fattas är det dock på sin
26442: anföra följande:                                       plats att noggrant gå igenom erfarenheterna från
26443:                                                        ifrågavarande specialindrivningsexperiment och
26444:    Utsökningsväsendet deltar i flera sådana sam-       jämföra nettonyttan av verksamheten vid spe-
26445: arbetsgrupper mellan myndigheter som grundats          cialindrivningsgruppen med resultaten för den
26446: för att minska den ekonomiska brottsligheten           övriga utmätningsindrivningen för att finna det
26447: och svarta ekonomin samt för att återta nyttan av      ändamålsenligaste arbetssättet. Vid justitiemi-
26448: brott. 1 de grupper som spårar upp nyttan av           nisteriet planeras en omorganisering av de biträ-
26449: brott och som är belägna i de städer där Central-      dande utmätningsmännens arbete och en utveck-
26450: kriminalpolisen har lokalenheter verkar för till-      ling av specialiseringen. Efter att antalet nya må1
26451: fållet tio biträdande utmätningsmän i samarbete        inom utsökningen stabiliserat sig frigörs resurser
26452: med representanter för polisen och skatteförvalt-      som kan anvisas för specialindrivning med beslut
26453: ningen. Utsökningsväsendet deltar även inten-          av ämbetsverken. Den reform av lönesystemet
26454: sivt i projektet med s.k. skatteinspektionsstötar      som förbereds inverkar även på denna fråga.
26455: vid Nylands skatteverk. Under resultatförhand-            Projekten enligt det verksamhetsprogram för
26456: lingarna mellan justitieministeriet och ifrågava-      minskning av ekonomisk brottslighet och svart
26457: rande exekutionsverk har denna verksamhet be-          ekonomi som statsrådet godkände den 1 februari
26458: viljats anslag för utsökningens del för år 1998.       1996, varav uppspårning av nyttan av brott är en
26459: Nyttan av brott uppspåras även på lokalnivå av         del, skall genomföras före slutet av år 1998. Ifall
26460: samarbetsgrupper mellan polisinrättningen, exe-        det besluts att myndighetssamarbetet för att spå-
26461: kutionsverket och skattemyndigheten. Allt som          ra upp nyttan av brott skall fortsättas i nuvaran-
26462: allt sysslar cirka 20 biträdande utmätningsmän i       de form även efter det, måste i detta sammanhang
26463: hela riket med att spåra upp nyttan av brott           även för utsökningsväsendets del i sista hand
26464: antingen som sin huvudsyssla eller vid sidan om        bestämmas tyngdpunkten för uppspårningen
26465: det övriga arbetet.                                    och specialindrivningen samt också koordinatio-
26466:    Förutom det ovan nämnda samarbetet bevil-           nen av dessa verksamheter såväl territoriellt som
26467: jade justitieministeriet på prov anslag till att det   enligt ämbetsverk för att undvika överlappning.
26468: vid en av avdelningarna vid exekutionsverket i         För tillfållet verkar inom huvudstadsregionen tili
26469: Helsingfors härad för år 1997 grundades en grupp       exempel förutom specialindrivningsgruppen
26470: som verkar för specialindrivning. Verksamhets-         även fyra spårningsgrupper samt ovan nämnda
26471: iden för gruppen är att koncentrera sig närmast        projektenhet vid skatteverket. Utsökningsväsen-
26472: på de problemkunder inom utsökningen som ver-          det är representerat i alla dessa.
26473: kar inom den svarta ekonomin och att samarbeta            För att genomföra regeringens verksamhets-
26474: med polisen, skattemyndigheterna och tullen.           program har tili utsökningsväsendet anvisats två
26475:                                             KK 1254/1997 vp                                            5
26476: 
26477: mi1joner mark för år 1996 och tre miljoner för         brotts1ighet och den svarta ekonomin anvisas
26478: såvä1 år 1997 som år 1998 för uppspårningen av         åk1agar- och utsökningsväsendet under 1997-
26479: nyttan av brott. 1 budgeten för utsökningsväsen-       1998 tilläggsresurser för undersökning av ekono-
26480: det för år 1998 finns inte ett särskilt ans1ag tili    misk brotts1ighet och nyttan av brott. De ans1ag
26481: verksamheten för att minska den svarta ekono-          som behövs tili löneutgifterna, adb-verksamhe-
26482: min och ans1ag tili detta arbete har inte 1agts tili   ten och utbildningen inom uppspårningen av
26483: budgeten. 1 förk1aringsde1en tili utgiftsmomentet      nyttan av brott och specia1indrivningen har upp-
26484: för åk1agar- och utsökningsväsendet i budgeten         skattats tili cirka tre mi1joner mark för år 1998,
26485: konstateras att för bekämpning av ekonomisk            vi1ket är något mer än föregående år.
26486: 
26487:      Helsingfors den 30 december 1997
26488: 
26489:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
26490:                                            KK 1255/1997 vp
26491: 
26492: Kirjallinen kysymys 1255
26493: 
26494: 
26495: 
26496: 
26497:                                    Kyösti Karjula /kesk: Valtionosuusjärjestelmän korjaamisesta
26498: 
26499: 
26500: 
26501:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26502: 
26503:    Uudistettu valtionosuusjärjestelmä sisältää        alhaisemmat, joissa on myös yläaste. Lisäksi on
26504: selviä epäkohtia. Valtion ja kuntien velvollisuuk-    valtion taholta vastuullisesti otettava huomioon
26505: sien ja vastuiden selkeyttäminen edellyttää näi-      nykyinen lainsäädäntö, joka velvoittaa kunta-
26506: den epäkohtien uudelleenarviointia ja korjaa-         koosta riippumatta samanlaiseen hallinto-orga-
26507: mista.                                                nisaatioon.
26508:    Käytännön esimerkkeinä voi mainita päivä-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
26509: hoitoon tulevan valtionosuuden, joka maata-           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26510: lousvaltaisissa kunnissa on muita alhaisempi,         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26511: sekä ala-asteen oppilaskohtaisen valtionosuu-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26512: den, joka on pienempi niissä kunnissa, joissa on
26513: vain ala-aste. Mikäli palvelujen keskittämisellä                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26514: pyritään saavuttamaan kokonaistaloudellisia                  ryhtyä perusteluissa mainittujen epäkoh-
26515: etuja, tulisi valtionosuuksien olla niissä kunnissa          tien korjaamiseksi?
26516: 
26517:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
26518: 
26519:                                          Kyösti Karjula /kesk
26520: 
26521: 
26522: 
26523: 
26524: 270136
26525: 2                                         KK 1255/1997 vp
26526: 
26527: 
26528: 
26529: 
26530:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26531: 
26532:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       teella kunnallistalouden ja -hallinnon neuvotte-
26533: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        lukunta on kehottanut valtionosuusjaostoa sel-
26534: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vittämään valtionosuusperusteiden oikeellisuut-
26535: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kyösti          ta. Tarkoituksena on arvoida, ovatko ikäryhmit-
26536: KarjuJan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        täiset valtionosuuskriteerit erityisesti päivähoi-
26537: n:o 1255:                                            don osalta oikeat. Tätä varten on käynnistetty
26538:                                                      sosiaali- ja terveysministeriön toimesta tutkimus,
26539:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       jonka toteuttaa Stakes. Tutkimustulosten perus-
26540:        ryhtyä perusteluissa mainittujen epäkoh-      teella tehdään tarvittaessa muutokset valtion-
26541:        tien korjaamiseen?                            osuusperusteisiin jo vuodelle 1999.
26542:                                                          Kunnissa, joissa on vain ala-aste, tulee ollakin
26543:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pienempi valtionosuus kuin kunnissa, joissa yllä-
26544: vasti seuraavaa:                                     pidetään myös yläastetta. Yläasteen ylläpitämi-
26545:                                                      nen on oppilasta kohden kalliimpaa kuin ala-
26546:     Kysymyksen perusteluissa mainittuja asioita      asteen. Tämän vuoksi laissa opetus- ja kulttuuri-
26547: ei voida pitää valtionosuusjärjestelmän epäkoh-      toimen rahoituksesta (12 §)ja vastaavassa ase-
26548: tina.                                                tuksessa (2 §) on oppilaskohtaiset yksikköhinnat
26549:     Maatalousvaltaisissa kunnissa päivähoidon        määritetty lukiota ylläpitävissä kunnissa kor-
26550: tarve on valtionosuusuudistuksen yhteydessä          keammiksi kuin kunnissa, joissa on pelkkä ala-
26551: tehtyjen selvitysten ja tutkimusten mukaan pie-      aste.
26552: nempi kuin kunnissa, joissa palvelu- ja jalostus-        Kysymyksen perusteluiden mukaan koko-
26553: aloilla toimivan väestön määrä on suuri. Sosiaa-     naistaloudellisten etujen saavuttamiseksi tulisi
26554: li- ja terveydenhuollon valtionosuudet muodos-       valtionosuuksien olla alhaisemmat kunnissa,
26555: tavat kokonaisuuden, jossa valtionosuuden pe-        joissa on myös ylä-aste. Tosiasiassa opetuksen
26556: rusteena ovat eri ikäryhmille määritellyt yksik-     keskittämisen kautta saatavat kokonaistaloudel-
26557: kökustannukset. Suurin paino on vanhusväestöl-       liset edut saavutetaan juuri sillä, että yläasteen
26558: lä, jonka yhteenlasketut kustannukset sosiaali-      ylläpitämisen korkeammat kustannukset hyvite-
26559: ja terveydenhuollossa ovat selvästi muita ikäryh-    tään. Tällöin kuntien halukkuus pitää yllä järke-
26560: miä suuremmat. Näin ollen useissa maatalous-         vän kokoisia yläasteeilisia oppilaitoksia säilyy
26561: valtaisissa kunnissa nimenomaan sosiaali- ja ter-    kunnilla, jotka joutuvat vastaamaan myös mui-
26562: veydenhuollon valtionosuudet ovat keskimää-          den kuin oman kunnan oppilaiden opetuksesta.
26563: räistä suuremmat vanhusväestön määrän joh-              Kuntia koskevassa lainsäädännössä on viime
26564: dosta.                                               vuosina laajennettu kuntien vapautta järjestää
26565:     Toistaiseksi julkisuudessa esitetyssä valtion-   hallintonsa ja palvelunsa kuntakoon ja muiden
26566: osuusjärjestelmän kritiikissä on pikemminkin         kuntakohtaisien tarpeiden mukaan. Kuntalakia
26567: arvioitu, että nimenomaan eräät suuret palvelu-      on viimeksi uudistettu muun muassa siten, että
26568: valtaiset ja lapsirikkaat kunnat saavat valtion-     kunnat voivat aiempaa vapaamminjärjestää toi-
26569: osuutta liian vähän. Muun muassa tämän perus-        mintojaan kuntayhtymien kautta.
26570: 
26571:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
26572: 
26573:                                                                            Ministeri Jouni Backman
26574:                                             KK 1255/1997 vp                                               3
26575: 
26576: 
26577: 
26578: 
26579:                                          Tili Riksdagens Talman
26580: 
26581:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        tionen i uppgift att utreda huruvida grunderna
26582: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         för statsandelarna är korrekta. A vsikten är att
26583: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       bedöma om de på äldersstrukturen grundade kri-
26584: man Kyösti Karju1a undertecknade spörsmå1 nr           terierna för statsandelen är korrekta i synnerhet
26585: 1255:                                                  när det gäller dagvården. För detta ändamål har
26586:                                                        social- och hälsovårdsministeriet startat en ut-
26587:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         redning som verkställs av Stakes. Utgående från
26588:        ta för att avhjälpa de missförhällanden         resultaten ändras vid behov grunderna för stats-
26589:        som nämns i motiveringen till spörsmå-          andelen redan för år 1999.
26590:        let?                                               Kommuner som enbart har ett lågstadium
26591:                                                        skall beviljas en mindre statsandel än kommuner
26592:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          som också upprätthåller ett högstadium. Räknat
26593: anföra följande:                                       per elev är det dyrare att upprätthålla ett hög-
26594:                                                        stadium än ett lågstadium. Därför är det pris per
26595:    De saker som nämns i motiveringen till spörs-       enhet per elev som fastställs i lagen om finansie-
26596: målet kan inte betraktas som missförhållanden          ring av undervisnings- och kulturverksamhet
26597: inom statsandelssystemet.                              (12 §) och motsvarande förordning (2 §) högre i
26598:    ljordbruksbetonade kommuner är behovet av           kommuner som upprätthäller ett gymnasium än i
26599: dagvård enligt de utredningar och undersökning-        kommuner som endast har ett lågstadium.
26600: ar som gjorts i samband med statsandelsrefor-             Enligt motiveringen tili spörsmålet bör kom-
26601: men mindre än i sådana kommuner där en stor            muner som också har ett högstadium beviljas
26602: del av befolkningen arbetar inom service- och          lägre statsandel med tanke på uppnåendet av
26603: förädlingsbranschen. Statsandelarna inom so-           totalekonomiska förmåner. 1 själva verket er-
26604: cial- och hälsovården bildar en helhet, där grun-      hålls tota1ekonomiska förmåner tili följd av en
26605: den för statsandelarna utgörs av styckkostnader        centraliserad undervisning just genom att de
26606: som fastställs för de olika åldersgrupperna. Den       högre kostnader som föranleds av upprätthållan-
26607: största tyngdpunkten ligger på den äldre befolk-       det av ett högstadium gottgörs. Då är de kommu-
26608: ningen, för vars del de sammanlagda kostnader-         ner på vilkas lott det faller att svara för undervis-
26609: na inom social- och hälsovärden är betydligt stör-     ning även för andra än den egna kommunens
26610: re än i fråga om övriga åldersgrupper. 1 många         elever villiga att fortstätta att upprätthålla såda-
26611: jordbruksbetonade kommuner är statsandelarna           na läroanstalter som har ett högstadium och är av
26612: sålunda uttryckligen inom social- och hälsovår-        rimlig storlek.
26613: den större än medeltalet på grund av det stora            Genom den lagstiftning som gäller kommu-
26614: antalet åldringar.                                     nerna har kommunerna under de senaste åren
26615:    Hittills har den kritik som i offentligheten rik-   getts större frihet att ordna sin förvaltning och
26616: tats mot statsandelssystemet snarare gått ut på        service så att den överensstämmer med kommu-
26617: att vissa stora servicebetonade och barnrika           nens storlek och andra korumunvisa behov. Se-
26618: kommuner får för litet i statsandel. Bland annat       nast reviderades kommunlagen bl.a. så att kom-
26619: därför har delegationen för kommunal ekonomi           munerna gavs större frihet än tidigare att ordna
26620:  och kommunalförvaltning gett statsandelssek-          sina funktioner via samkommuner.
26621: 
26622:      Helsingforsden 30 december 1997
26623: 
26624:                                                                               Minister Jouni Backman
26625:                                             KK 1256/1997 vp
26626: 
26627: Kirjallinen kysymys 1256
26628: 
26629: 
26630: 
26631: 
26632:                                     Jukka Vihriälä /kesk ym.: Ajoneuvoharrastajien toiminnan turvaa-
26633:                                        misesta
26634: 
26635: 
26636:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
26637: 
26638:     Ajoneuvohallintokeskus on tehnyt uuden tul-        pyörän arvosta. Tämän jälkeen pyörään ei käy-
26639: kinnan liikenneministeriön päätöksestä (1625 a/        tännössä voi vaihtaa edes ketjuja tai iskunvai-
26640: 0094) vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta          mentimia ilman uusintaverotusta.
26641: ja ajoneuvon kokoamisesta. Tämä tulkinta mer-             Ajoneuvohallintokeskuksen mukaan syynä
26642: kitsee käytännössä sitä, että harrasteajoneuvoja       uuteen tulkintaan on muutamien autojobbarien
26643: ei jatkossa voi käyttää liikenteessä, koska niitä ei   laiton toiminta. Viranomaisilla lienee käytettä-
26644: voi määräyksiä rikkomatta korjata ja huoltaa.          vissään jobbarien toiminnan estämiseksi riittä-
26645:     Aikaisempien tulkintojen mukaan rakennet-          västi keinoja, ettei kymmenien tuhansien kansa-
26646: tujen harraste- ja museoajoneuvojen korjaami-          laisten harrastusta tarvitse estää.
26647: nen muuttuu kannattamattomaksi maksettavak-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26648: si tulevan veron vuoksi. Ajoneuvohallintokeskus        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26649: on pyytänyt ajoneuvon uudelleen verottamista,          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26650: mikäli sen osia vaihdetaan vähintään 25 prosent-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26651: tia. Mikäli muuttotavarana maahan tuodun lä-
26652: hes uuden moottoripyörän kone rikkoutuu ja                       Aikooko Hallitus turvata harrasteena
26653: tehdastakuun nojalla siihen vaihdetaan uusi                   ajoneuvoja korjaavien ja rakentavien
26654:  moottori, niin sen arvo on noin 24 prosenttia                kansalaisten toiminnan?
26655: 
26656:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
26657: 
26658:                      Jukka Vihriälä /kesk                       Juha RehuJa /kesk
26659: 
26660: 
26661: 
26662: 
26663: 270136
26664: 2                                         KK 1256/1997 vp
26665: 
26666: 
26667: 
26668: 
26669:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26670: 
26671:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       neuvojaan katsastukseen ja sitä kautta uudelleen
26672: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        verotettavaksi. Tältä osin autoverotuksen val-
26673: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vontamahdollisuuden selventämiseksi ja paran-
26674: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka Vih-      tamiseksi muutettiin liikenneministeriön päätös-
26675: riälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      tä vaurioituneen ajoneuvon kunnostamisesta ja
26676: n:o 1256:                                            ajoneuvojen kokoamisesta osista 14päivänä hel-
26677:                                                      mikuuta 1997 annetulla asetuksella (16711997).
26678:           Aikooko Hallitus turvata harrasteena       Päätöksen soveltamisala laajennettiin koske-
26679:        ajoneuvoja korjaavien ja rakentavien          maan käytettyjen ajoneuvojen kohdalla ajoneu-
26680:        kansalaisten toiminnan?                       voja, joiden osista vaihdetaan 25 prosenttia tai
26681:                                                      enemmän. Tämän parannuksen seurauksena
26682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         käytettynä maahantuodut ajoneuvot,joiden osia
26683: vasti seuraavaa:                                     vaihdetaan 25 prosenttia tai enemmän, tulivat
26684:                                                      mainitun liikenneministeriön päätöksen sovelta-
26685:     Kirjallisessa kysymyksessä todetaan, että Ajo-   misalan piirin ja kyseisen laajuisen osien vaihdon
26686: neuvohallintokeskus on tehnyt uuden tulkinnan        yhteydessä esitysvelvollisiksi katsastukseen.
26687: liikenneministeriön päätöksestä vaurioituneen        Muutoksen seurauksena katsastustoimi pystyy
26688: ajoneuvon kunnostamisesta ja ajoneuvon ko-           nyt käytännössä valvomaan aiemmin vaikeasti
26689: koamisesta ja että tämän tulkinnan seurauksena       valvottavissa ollutta autoverolain 3 §:n 1 mo-
26690: ajoneuvoja on ryhdytty uudelleen verottamaan,        mentin noudattamista.
26691: jos osia vaihdetaan vähintään 25 prosenttia.            Kirjallisessa kysymyksessä ongelmana pidetty
26692:     Vaatimus ajoneuvojen uudelleen verottami-        osiltaan vaihdettujen ajoneuvojen uudelleen ve-
26693: sesta, jos käytettynä maahantuotavan ajoneuvon       rotus ei johdu siitä, että Ajoneuvohallintokeskus
26694: osista vaihdetaan 25 prosenttia tai enemmän, on      olisi ryhtynyt säännösten vastaisiin soveltamis-
26695: yksiselitteisesti säädettynä autoverolain (1482/     toimiin, vaan siitä, että Ajoneuvohallintokes-
26696: 1994) 3 §:n 1 momentissa. Näin ollen käytettynä      kukselle on muodostunut entistä tehokkaampi
26697: maahantuotujen ajoneuvojen uudelleen verotta-        mahdollisuus valvoa eduskunnan säätämän au-
26698: minen sen johdosta, että ajoneuvosta on vaihdet-     toverolain 3 §:n 1 momentin vaatimuksen nou-
26699: tu 25 prosenttia tai enemmän osia, ei johdu Ajo-     dattamista.
26700: neuvohallintokeskuksen tehostuneista toimista           Hallitus ei näe uhkaa harrasteena ajoneuvoja
26701: vaan eduskunnan säätämän autoverolain 3 §:n 1        korjaavien ja rakentavien kansalaisten toimin-
26702: momentin vaatimuksen noudattamisen valvon-           nalle, joka tapahtuu voimassa olevien lakien ja
26703: nan parantumisesta.                                  muiden säännösten puitteissa. Hallitus pyrkii
26704:     Aiemmin autoverolain 3 §:n 1 momentin vaa-       jatkossakin turvaamaan niin harrasteena ajoneu-
26705: timusta oli käytännössä Ajoneuvohallintokes-         voja korjaavien ja rakentavien kansalaisten kuin
26706: kuksen lähes mahdoton valvoa, koska käytetty-        muidenkin kansalaisten säännösten puitteissa
26707: nä maahantuotuja ajoneuvoja 25 prosenttia            harjoitettavan toiminnan toimintamahdollisuu-
26708: muuttaneet eivät oma-aloitteisesti esittäneet ajo-   det.
26709: 
26710:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1997
26711: 
26712:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
26713:                                            KK 1256/1997 vp                                             3
26714: 
26715: 
26716: 
26717: 
26718:                                         Tili Riksdagens Talman
26719: 
26720:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      undvek beskattning. Tili denna del ändrades tra-
26721: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        fikministeriets beslut om iståndsättning av ska-
26722: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      dade fordon och hopmontering av fordon av
26723: man Jukka Vihriälä m.fl. undertecknade spörs-         komponenter genom förordning den 14 februari
26724: mål nr 1256:                                          1997 (167/1997) i syfte att skapa klarhet i över-
26725:                                                       vakningsmöjligheterna och förbättra dessa. Be-
26726:           Ämnar Regeringen trygga verksamhe-          slutets tillämpningsområde utvidgades att be-
26727:        ten för de medborgare som har som hob-         träffande begagnade fordon gälia fordon, vars
26728:        by att reparera och bygga fordon?              delar bytts ut tili 25 procent eller mera. Som en
26729:                                                       följd av denna förbättring underkastades begag-
26730:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nade importerade bilar, vars delar bytts ut tili 25
26731: anföra följande:                                      procent eller mer, tillämpningsområdet i nämnda
26732:                                                       trafikministeriets beslut. Därmed blev besiktning
26733:    1 det skriftliga spörsmålet konstateras att For-   obligatorisk om delar bytts ut i denna omfatt-
26734: donsförvaltningscentralen har gjort en nytolk-        ning. Tili följd av ändringen kan besiktnings-
26735: ning av trafikministeriets beslut om iståndsätt-      kontoren nu i praktiken övervaka efterlevnaden
26736: ning av skadade fordon och hopmontering av            av 3 § 1 mom. bilskattelagen, vilket tidigare var
26737: fordon av komponenter och att fordon tili följd       besvärligt.
26738: av denna tolkning beskattas på nytt ifali minst 25       En ny beskattning av fordon vars delar delvis
26739: procent av delarna byts ut.                           bytts ut, vilket framhålls som ett problem i det
26740:    Om kravet på att beskatta fordon på nytt, ifali    skriftliga spörsmålet, beror inte på att Fordons-
26741: ett begagnat importerat fordons delar byts ut tili    förvaltningscentralen skulie ha skridit tili till-
26742: 25 procent elier mer, finns entydigt stadgat i 3 §    lämpningsåtgärder som strider mot bestämmel-
26743: 1 mom. bilskattelagen (1482/1994). Därför är en       serna, utan på att Fordonsförvaltningscentralen
26744: ny beskattning av begagnade importerade bilar,        har fått större möjligheter än förr att övervaka
26745: då 25 procent elier mer av fordonets delar bytts      efterlevnaden av 3 § 1 mom. bilskattelagen, som
26746: ut, inte en följd av Fordonsförvaltningscentral-      riksdagen stadgat.
26747: ens effektiverade verksamhet, utan en följd av en        Regeringen ser inget hot mot hobbyverksam-
26748: effektiverad övervakning av efterlevnaden av          heten för medborgare som reparerar och monte-
26749: kraven i 3 § 1 mom. bilskattelagen som riksdagen      rar fordon såvitt den följer ikraftvarande lagar
26750: stadgat.                                              och bestämmelser. Regeringen strävar även i
26751:    Tidigare var det nästan omöjligt för Fordons-      fortsättningen efter att trygga hobbyn för dem
26752: förvaltningscentralen att övervaka efterlevnaden      som reparerar och monterar fordon likaväl som
26753: av kraven i 3 § 1 mom. bilskattelagen eftersom de     den strävar efter att trygga verksamhetsmöjlighe-
26754: som bytt ut 25 procent av delarna i begagnade         ter för övrig verksamhet bland medborgarna,
26755: importerade fordon inte på eget initiativ under-      såvitt den följer stadgandena.
26756: kastade sina fordon besiktning, varvid de även
26757: 
26758:      Helsingforsden 23 december 1997
26759: 
26760:                                                                           Trafikminister Matti Aura
26761:                                            KK 1257/1997 vp
26762: 
26763: Kirjallinen kysymys 1257
26764: 
26765: 
26766: 
26767: 
26768:                                    Esa Lahtela /sd ym.: Veronmaksukyvyn alentumisvähennyksen
26769:                                       myöntämiskäytäntöjen yhdenmukaistamisesta
26770: 
26771: 
26772:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26773: 
26774:    Jos verovuonna Suomessa asuneen henkilön           mennyt verotoimistojen välillä erilaisia tulkin-
26775: veronmaksukyky hänen ja hänen perheensä käy-          toja. Kuitenkin kansalaisten yhdenvertaisuuden
26776: tettävissä olevat tulot ja varallisuus huomioon       nimissä olisi kohtuullista, jos ohjeistus olisi näis-
26777: ottaen on erityisistä syistä, kuten elatusvelvolli-   sä verovähennyskysymyksissä asuinpaikasta
26778: suuden, työttömyyden tai sairauden johdosta           riippumatta samanlainen.
26779: olennaisesti alentunut, vähennetään hänen puh-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26780: taasta ansiotulostaan kohtuullinen määrä, ei kui-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26781: tenkaan enempää kuin 8 000 markkaa.                   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26782:    Yksinomaan sairaudesta johtuneiden kustan-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26783: nusten perusteella verovelvollisen veronmaksu-
26784: kyvyn voidaan katsoa olennaisesti alentuneen                     Onko Hallitus tietoinen niistä kirja-
26785: vain, jos hänen ja hänen perheenjäsenensä yh-                 vista tulkinnoista, joita veronmaksuky-
26786: teenlaskettujen sairauskustannusten määrä ve-                 vyn alentumisvähennyksen myöntämisen
26787: rovuonna on vähintään 4 000 markkaa ja samal-                 johdosta on syntynyt, ja
26788: la vähintään 10 prosenttia verovelvollisen pää-                  onko tarkoitus vähentää harkintaa ja
26789: oma- ja ansiotulojen yhteismäärästä. Näin tode-               antaa tarkennettuja ohjeistuksia, jotta
26790: taan laissa.                                                  vähennykset myönnettäisiin samoin pe-
26791:    Veronmaksukyvyn         alentumisvähennyksen               rustein asuinpaikasta riippumatta?
26792: myöntämisessä esim. sairauden johdosta on il-
26793: 
26794:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
26795: 
26796:           Esa Lahtela /sd                Erkki Partanen /sd              Pertti Virtanen /evir
26797:           Marjaana Koskinen /sd          Reijo Lindroos /sd              Raimo Holopainen /sd
26798:           Raimo Vistbacka /ps            Pia Viitanen /sd                Janne Viitamies /sd
26799: 
26800: 
26801: 
26802: 
26803: 270136
26804: 2                                         KK 1257/1997 vp
26805: 
26806: 
26807: 
26808: 
26809:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
26810: 
26811:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       nusten määrä verovuonna on vähintään 4 000
26812: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        markkaa ja samalla vähintään 10 prosenttia ve-
26813: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rovelvollisen puhtaiden pääomatulojen ja ansio-
26814: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-      tulojen yhteismäärästä. Perheenjäseninä pide-
26815: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         tään verovelvollisenpuolisoaja alaikäisiä lapsia.
26816: n:o 1257:                                               Se, onko veronmaksukyky olennaisesti alen-
26817:                                                      tunut, on harkittava kussakin tapauksessa erik-
26818:           Onko Hallitus tietoinen niistä kirja-      seen. Veronmaksukyvyn alentuminen riippuu
26819:        vista tulkinnoista, joita veronmaksuky-       erityisen syyn lisäksi ensisijaisesti verovelvollisen
26820:        vyn alentumisvähennyksen myöntämisen          ja hänen perheensä käytettävissä olevista tuloista
26821:        johdosta on syntynyt, ja                      ja varallisuudesta. Tällöin otetaan huomioon
26822:           onko tarkoitus vähentää harkintaa ja       myös verovapaat tulot ja erilaiset sosiaaliavus-
26823:        antaa tarkennettuja ohjeistuksia, jotta       tukset sekä verovelvollisen kokonaistilanne. Ve-
26824:        vähennykset myönnettäisiin samoin pe-         ronmaksukyvyn alentumisvähennys on lainsää-
26825:        rustein asuinpaikasta riippumatta?            dännössä oleva, verotuksen toimittavalle viran-
26826:                                                      omaiselle myönnetty mahdollisuus käyttää har-
26827:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kintaa, jotta vältettäisiin kohtuuton verotus.
26828: vasti seuraavaa:                                     Asian luonteesta johtuu, että veronmaksukyvyn
26829:                                                      alentumisvähennys vaihtelee muun muassa vero-
26830:    Tuloverolain 98 §:n mukaan, jos verovuonna        velvollisen yksilöllisisten olosuhteiden johdosta.
26831: Suomessa asuneen henkilön veronmaksukyky                Kysymyksessä tiedustellaan, onko tarkoitus
26832: hänen ja hänen perheensä käytettävissä olevat        vähentää harkintaa. Hallituksella ei ole tarkoitus
26833: tulot ja varallisuus huomioon ottaen on erityisis-   kehittää veronmaksukyvyn alentamisvähennys-
26834: tä syistä, kuten elatusvelvollisuuden, työttömyy-    tä siihen suuntaan, että vähennyksen myöntämi-
26835: den tai sairauden johdosta olennaisesti alentu-      sen edellytyksiä kavennettaisiin. Myöskään ve-
26836: nut, vähennetään hänen puhtaasta ansiotulos-         rotuksen yhtenäistämisohjeilla ei voi sulkea har-
26837: taan kohtuullinen määrä, ei kuitenkaan enempää       kintavaltaa pois. Verohallitus on antanut Henki-
26838: kuin 8 000 markkaa. Yksinomaan sairaudesta           löverotuksen käsikirjassa (verohallituksen jul-
26839: johtuneiden kustannusten perusteella verovel-        kaisu 618) ohjeita veronmaksukyvyn alentumis-
26840: vollisen veronmaksukyvyn voidaan katsoa olen-        vähennyksestä. Hallitus tulee seuraamaan asiaa
26841: naisesti alentuneen vain, jos hänen ja hänen per-    ottaen erityisesti huomioon kysymyksessä tar-
26842: heenjäsentensä yhteenlaskettujen sairauskustan-      koitetun näkökulman.
26843: 
26844:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
26845: 
26846:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
26847:                                           KK 1257/1997 vp                                              3
26848: 
26849: 
26850: 
26851: 
26852:                                        Tili Riksdagens Talman
26853: 
26854:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     skyldiges sammanlagda nettokapital- och netto-
26855: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       förvärvsinkomster. Som familjemedlemmar be-
26856: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     traktas den skattskyldiges make och minderåriga
26857: man Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörsmål         barn.
26858: nr 1257:                                                 Det, huruvida skattebetalningsförmågan har
26859:                                                      sjunkit väsentligt, skall övervägas separat i varje
26860:           Är Regeringen medveten om den bro-         enskilt fa11. Utöver de särskilda orsakerna är den
26861:        kiga tolkning som har uppstått till följd     nedsatta skattebetalningsförmågan framför allt
26862:        av beviljandet av avdrag för nedsatt skat-    beroende av de inkomster och den förmögenhet
26863:        tebetalningsförmåga, och                      som står tili den skattsky1diges och hans familjs
26864:           har man för avsikt att minska pröv-        förfogande. Då beaktas också skattefria inkom-
26865:        ningen och utfårda noggrannare anvis-         ster och o1ika socialbidrag samt den skattskyldi-
26866:        ningar så att avdragen beviljas enligt sam-   ges he1hetssituation. A vdraget för nedsatt skatte-
26867:        ma grunder oberoende av boningsort?           betalningsförmåga ger beskattningsmyndighe-
26868:                                                      terna möjlighet att på basis av lagstiftningen till-
26869:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1ämpa prövning för att undvika orimlig beskatt-
26870: anföra följande:                                     ning. Av ärendets natur följer att avdraget för
26871:                                                      nedsatt skattebetalningsförmåga varierar bl.a.
26872:    1 98 § inkomstskattelagen föreskrivs att om en    tili följd av den skattskyldiges individuella situa-
26873: under skatteåret i Finland bosatt persons skatte-    tion.
26874: betalningsförmåga med beaktande av de inkom-             1 spörsmålet ställs frågan huruvida använd-
26875: ster och den förmögenhet som står tili hans och      ningen av prövning kommer att inskränkas. Re-
26876: hans familjs förfogande, av någon särskild orsak,    geringen ämnar inte styra utveck1ingen i den rikt-
26877: såsom försörjningsplikt, arbetslöshet eller sjuk-    ning att förutsättningarna för beviljande av av-
26878: dom, har nedgått väsentligt, avdras från netto-      drag för nedsatt skattebeta1ningsförmåga stra-
26879: förvärvsinkomsten ett skäligt belopp, dock inte      mas åt. Anvisningar för förenhet1igande av be-
26880: mera än 8 000 mark. På basis av kostnader som        skattningen kan inte heller åsidosätta prövnings-
26881: enbart beror på sjukdom kan den skattskyldiges       rätten. Skattestyrelsen har i sin Handbok om
26882: skattebetalningsförmåga anses ha blivit väsent-      personbeskattning (skattestyrelsens publikatien
26883: ligt nedsatt endast om det totala beloppet av den    618) meddelat anvisningar om avdrag för nedsatt
26884: skattskyldiges och hans familjs sjukdomskostna-      skattebetalningsförmåga. Regeringen kommer
26885: der under skatteåret uppgår tili minst 4 000 mark    att följa ärendet och fåsta särski1d uppmärksam-
26886: och samtidigt utgör minst 10% av den skatt-          het vid den synpunkt som avses i spörsmå1et.
26887: 
26888:      Helsingforsden 22 december 1997
26889: 
26890:                                                                             Minister Jouko Skinnari
26891:                                         KK 1258, 1261/1997 vp
26892: 
26893: Kirjallinen kysymys 1258, 1261
26894: 
26895: N:o 1258
26896: 
26897: 
26898: 
26899:                                    Tero Mölsä /kesk ym.: Eläinsuojeluaktivistien iskuista turkistar-
26900:                                        hoille
26901: 
26902: 
26903:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26904: 
26905:    Viime vuosien aikana on tehty huomattava              Onko oikein, että poliisikin osin resurssien
26906: määrä iskuja turkistarhoille ja aiheutettu suuria     puutteessa joutuu toteamaan, että aktivistit ovat
26907: taloudellisia vahinkoja yrittäjille. Suurin osa       hyvin valmistautuneita ja tuntevat poliisin toi-
26908: näistä iskuista on jäänyt selvittämättä, ja vahin-    mintatavat ja taktiikan?
26909: kojen maksajiksi ovat joutuneet laillista elinkei-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26910: notoimintaa harjoittavat yrittäjät.                   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
26911:    Iskujen kohteena eivät ole olleet ainoastaan       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
26912: turkistarhat, sillä myös teuraiden kuljetuskalus-     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26913: toa on joutunut ilkivallan kohteeksi.
26914:     Eläinrääkkäyksen tunnusmerkit täyttävän                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
26915: aktivistien anarkistisen toiminnan takia ovat lail-          ryhtyä, että laillista elinkeinotoimintaa
26916: lista ja asianmukaisesti hoidettua elinkeinotoi-             harjoittavat yrittäjät voivat toimia ilman
26917: mintaa harjoittavat yrittäjät joutuneet suurten              massiivisia suojautumiskeinoja, ja
26918: lisälaskujen maksajiksi. Suojatakseen yritystään                miten aktivistien anarkistinen toimin-
26919: ja useimmiten myös kotirauhaansa yrittäjät ovat              ta voidaan pysäyttää, sekä
26920: perustaneet vartiointirenkaita, joutuneet hank-                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla
26921: kimaan kalliita hälytyslaitteita tai turvautuneet            vahinkoa kärsineet tarhaajat voivat saa-
26922: vartiointiliikkeiden palveluihin.                            da viime kädessä korvauksen vahingon-
26923:                                                              teosta valtion varoista?
26924:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
26925: 
26926:            Tero Mölsä /kesk              Jukka Vihriälä /kesk           Kyösti Karjula /kesk
26927:            Armas Komi /kesk              Liisa Hyssälä /kesk            Kari Myllyniemi /kesk
26928:            Tauno Pehkonen /skl           Toimi Kankaanniemi /skl        Esa Lahtela /sd
26929:                                          Maija-Liisa Lindqvist /kesk
26930: 
26931: 
26932: 
26933: 
26934: 270136
26935: 2                                       KK 1258, 1261/1997 vp
26936: 
26937: N:o 1261
26938: 
26939: 
26940: 
26941:                                    Heikki Rinne/sd: Eläinaktivistien ja tarhaajien yhteenottojen ehkäi-
26942:                                       semisestä
26943: 
26944: 
26945:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26946: 
26947:     Eläinaktivistien ja tarhaajien yhteenotot ovat       Jos ja kun tarvitaan lainsäädäntötoimia itse
26948: ajautuneet asteelle, jossa ihmishenkien menetys       asiassa, ne on viipymättä käynnistettävä. Yhteis-
26949: on vain ajan kysymys. Sisäasiainministeri "ym-        kunnallinen tapahtuminen on prosessi, jota voi-
26950: märsi" (TV l:n haastattelu 7.12.1997) molem-          daan verrata dominopeliin. Yksi palikka kaataa
26951: pien osapuolten, myös aseenkäyttäjän, tunteita.       toisen ja pahimmassa tapauksessa koko kentän,
26952:    Järjestysvalta ei voi jättää kahta kansalaisosa-   jolloin tilanne voi muuttua hallitsemattomaksi
26953: puolta ymmärryksen saattelemana ottamaan              sissisodaksi.
26954: mittaa toisistaan. Kostonkierre, puolin ja toisin,       Eläinaktivistien käsitys eläinten kurjista olois-
26955: on helppo aloittaa, mutta mahdotonta lopettaa.        ta on oikea. Ongelma on ratkaistavissa eläininhi-
26956: Varmaa ainakin on se, että otteet tulevat kovene-     millisenä tavalla, mutta se vaatii kustannuksia.
26957: maan, jos itse ongelmaan ei rivakasti tartuta.        Turkisten ostajilla on varaa maksaa kustannuk-
26958: Suomi on eräs asekyllästetyin maa maailmassa ja       set, joilla lajeille tyypilliset oikeudet voidaan
26959: liipasinsormi on herkkä. Suuri osa aseen omista-      kohtuullisella tavalla järjestää. Nuoret ymmärtä-
26960: vista on sen käytön kannalla. Tilanne on uskot-       vät, että kysymys on ylellisyystarvikkeen ale-
26961: tua vakavampi. Kovan linjan pyssymiehet, joita        myynnistä, jonka maksavat eläimet.
26962: asenteiden kovenemisen myötä on yhä useampia,            Kansainvälistyneelle nuorisolle on turha yrit-
26963: voivat "ymmärryksen antaman valtuutuksen"             tää syöttää tarinaa, jonka mukaan meillä ei voida
26964: perusteella kernaasti ryhtyä tulittamaan maali-       vapaan maailmanlaajuisen kilpailun takia ryhtyä
26965: purkkia kantavaa pikkupoikaa pälkkiaidan läpi.        eläinten oikeuksien turvaamiseen. Lainsäätäjän
26966:     Ministeri ei haastattelussaan hyväksynyt am-      tehtävä on hoitaa asia niin, että markkinameka-
26967: pumista. Hän tuomitsi tulituksen, mutta sanoi         nismi murretaan ja ostajat maksavat eläinrääk-
26968: ymmärtävänsä myös aseeseen tarttunutta tar-           käyksen ja hyvän elintilan välisen kustannus-
26969: haajaa. On kuitenkin syytä pitää tulikirjaimin        erän. Eläinten suojelijat eivät lopeta (he ovat
26970: mielessä, että läheskään kaikilla ei ole arvostelu-   pääosin nuoria), ennen kuin eläinten oloihin lain-
26971: kykyä, mielen tasapainoa eikä muitakaan edelly-       säädännöllä puututaan. Ongelma poistuu vain
26972: tyksiä tilanteen arviointiin.                         siten, että ongelma ratkaistaan säällisellä tavalla.
26973:    Tarhaajilla on usein kysymys toimeentulosta           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
26974: ja aktivisteilla aito huoli eläimistä.                tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
26975:    Demokraattisen yhteiskunnan on aina ja kai-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
26976: kissa olosuhteissa turvattava järjestys, ennen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
26977: kuin aseistetut yksittäiset kansalaiset, kodintur-
26978: vajoukot, "suojeluskunnat" ja muut puolisoti-                    Tuomitseeko       Hallitus "siviilien"
26979: laalliset aseintoilijat ottavat oikeuden tuliaseen            aseenkäytön yksiselitteisesti ja julkisesti,
26980: piipusta.                                                        ryhtyykö Hallitus kiireellisiin lainval-
26981:    Jos kysymys on poliisiresurssien puutteesta,               misteluihin, joilla kohennetaan tarha-
26982: on vaje täytettävä kyselemättä ja selittelemättä              eläinten elin olosuhteita, ja
26983: asiaa esimerkiksi valtiontalouden säästö toimilla.               mitä Hallitus aikoo tehdä poliisire-
26984: Myös valtiovarainministeriöllä tulisi joskus olla             surssien lisäämiseksi?
26985: vastuu leikkauspäätöksistään. "Yksityistämisel-
26986: lä" on rajansa. "Vartiotulivaltion" kaikista teh-
26987: tävistä ei voi luopua.
26988: 
26989:      Helsingissä 7 päivänä joulukuuta 1997
26990: 
26991:                                            Heikki Rinne /sd
26992:                                         KK 1258, 1261/1997 vp                                           3
26993: 
26994: 
26995: 
26996: 
26997:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
26998: 
26999:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        Sisäasiainministeriö seuraa puolestaan eläinten
27000: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suojeluun liittyvän lainsäädännön ja hallinnollis-
27001: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ten säädösten kehittymistä. Mahdolliset muu-
27002: jäsenen vastattavaksi kansanedustajaTero Möl-         tokset otetaan viipymättä huomioon toiminnas-
27003: sän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          sa.
27004: n:o 1258:                                                 Myös kansalaiset osallistuvat aktiivisesti
27005:                                                       eläinten suojeluun. Merkittävä osa heistä nou-
27006:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        dattaa lainsäädäntöä ja käyttää tärkeäksi koke-
27007:        ryhtyä, että laillista elinkeinotoimintaa      mansa asian edistämiseen yksinomaan perusoi-
27008:        harjoittavat yrittäjät voivat toimia ilman     keuksia,jotka ilmenevät hallitusmuodosta. Vuo-
27009:        massiivisia suojautumiskeinoja, ja             desta 1995lähtien on vähäinen osa eläinsuojelu-
27010:           miten aktivistien anarkistinen toimin-      aktivisteista kuitenkin ottanut käyttöönsä lain
27011:        ta voidaan pysäyttää, sekä                     vastaisia keinoja, jotka ovat suuntautuneet pää-
27012:           aikooko Hallitus ryhtyä toimiin, joilla     asiallisesti turkis- ja lihanjalostusalalla toimivia
27013:        vahinkoa kärsineet tarhaajat voivat saa-       yrityksiä vastaan. Kyseisiin rikoksiin syyllisty-
27014:        da viime kädessä korvauksen vahingon-          neet henkilöt ovat omaksuneet toimintamallinsa
27015:        teosta valtion varoista?                       ilmeisesti kansainvälisten yhteyksiensä perus-
27016:                                                       teella. Elinkeinonharjoittajille on aiheutettu mer-
27017:   sekä kansanedustaja Heikki Rinteen näin             kittäviä taloudellisia vahinkoja etupäässä vahin-
27018: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1261:             gonteko-, varkaus- ja tuhotyörikosten tunnus-
27019:                                                       merkistöt täyttävillä teoilla. Lain vastaiset keinot
27020:                                                       loukkaavat muutenkin suuren yrittäjä- sekä
27021:           Tuomitseeko Hallitus          "siviilien"   työntekijäpiirin oikeuksia.
27022:        aseenkäytön yksiselitteisesti ja julkisesti,       Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskunta-
27023:           ryhtyykö Hallitus kiireellisiin lainval-    järjestyksen turvaaminen, minkä vuoksi sen on
27024:        misteluihin, joilla kohennetaan tarha-         huolehdittava myös siitä, ettäjokaisella on mah-
27025:        eläinten elin olosuhteita, ja                  dollisuus käyttää perustuslaillisia oikeuksiaan.
27026:           mitä Hallitus aikoo tehdä poliisire-        Ympäristön suojelu on asiakokonaisuus, joka
27027:        surssien lisäämiseksi?                         edellyttää laaja-alaista yhteistyötä. Poliisin ja
27028:                                                       myös muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien on-
27029:   Vastauksena kysymyksiin esitän kunnioitta-          kin pyrittävä toiminnallaan edistämään sovin-
27030: vasti seuraavaa:                                      nollisuuttaeri henkilöryhmien välillä, jolloin voi-
27031:                                                       taisiin myös parhaiten turvata hallitusmuodossa
27032:    Eläinten suojelua pidetään maassamme ylei-         jokaiselle osoitettu oikeus hankkia toimeentu-
27033: sesti hyväksyttävänä toimintana. Suomen lain-         lonsa valitsemaliaan laillisella elinkeinolla, oi-
27034: säädäntö, viranomaisvalvonta, tutkimustoimin-         keus terveelliseen ympäristöön ja vaikutusmah-
27035: taja tuotantomenetelmät ovatkin tältä osin kan-       dollisuus elinympäristöään koskevaan päätök-
27036: sainvälisesti tarkastellen korkealla tasolla. Eu-     sentekoon. Poliisi on tämän vuoksi tehostanut
27037: roopan neuvosto on vuonna 1992 hyväksynyt             turkiselinkeinoon kohdistuneiden rikosten osal-
27038: tuotantoeläinten suojelua koskevan yleissopi-         ta ennalta estävää toimintaa. Se on tapahtunut
27039: muksen, jonka osana ovat turkiseläimiä koske-         lisäämällä tarhausalueille suunnattua partiointia
27040: vat eläinsuojelumääräykset Suomi on sopimus-          sekä antamalla elinkeinonharjoittajille suojaus-
27041: osapuolena allekirjoittanut kyseiset asiakirjat.      neuvontaa. Toimenpiteiden tarkoituksena on
27042: Euroopan neuvosto on parhaillaan uudistamas-          erityisesti pyrkiä ehkäisemään vakavat ristiriitai-
27043: sa mainittua yleissopimusta, minkä vuoksi myös        suudet eri henkilöryhmien välillä.
27044: maa- ja metsätalousministeriö on valmistautu-             Poliisin tehtävänä on myös selvittää ja saattaa
27045: nut muuttamaan määräystään turkiseläinten             syyteharkintaan tapahtuneet rikokset. Kyseisen
27046: pidolle asetettavista eläinsuojelumääräyksistä.       tavoitteen saavuttamiseksi on vuodesta 1995läh-
27047: 4                                         KK 1258, 1261/1997 vp
27048: 
27049: tien kerätty valtakunnallisesti tiedot kaikista lain    seksi epäillyn omaisuuteen kohdistaa turvaamis-
27050: vastaisista teoista, joita on syytä epäillä eläinsuo-   toimia, joiden avulla on mahdollista turvata
27051: jeluaktivistien tekemiksi. Esitutkintatoimenpi-         muun muassa yksityisoikeudellisten saatavien
27052: teitä on muutenkin tehostettu, minkä vuoksi po-         täytäntöönpano. Edellä mainittujen toimival-
27053: liisin lääninjohdot ja valtakunnalliset yksiköt         tuuksien avulla poliisi pyrkii huolehtimaan siitä,
27054: ovat tiivistäneet yhteistyötään, ongelmallisim-         että asianomistajan yksityisoikeudelliset vaati-
27055: milla alueilla sijaitsevat poliisilaitokset ovat jou-   mukset otetaan esitutkinnan aikana riittävästi
27056: tuneet antamaan selvityksiä asian johdosta suo-         huomioon. Rikoksella aiheutettu vahinko kor-
27057: rittamistaan toimenpiteistä, vihjetietojen kerää-       vataan puolestaan valtion varoista siten, kuin
27058: miseen on kiinnitetty entistä enemmän huomiota          laissa rikosvahinkojen korvaamisesta valtion va-
27059: ja lisäksi on perustettu erityisiä valtakunnallisia     roista säädetään.
27060: tutkintaryhmiä. Ilmeisen suppean eläinsuojelu-              Jokaisella on oikeus ottaa kiinni rikokseen,
27061: aktivistien ryhmän tekemiksi epäiltyjen rikosten        muun muassa vahingontekoon syyllistyvä henki-
27062: tutkinta on ollut erittäin vaativaa. Tapahtuma-         lö sekä käyttää kiinnioton yhteydessä sellaisia
27063: sarjoja on kuitenkin selvitetty ja tuomioistuimet       voimakeinoja, jotka ovat välttämättömiä teon
27064: ovat antaneet ratkaisuja, joiden perusteella hen-       torjumiseksi. Voimassa olevan rikoslain mukaan
27065: kilöitä on tuomittu sakko- ja vankeusrangaistuk-        tällainen hätävarjelu on mahdollista uhkaavan
27066: siin. Esitutkinta on myös eräiden tekojen osalta        tai jo aloitetun hyökkäyksen torjumiseksi vain
27067: edelleen kesken. Poliisi tulee suorittamaan tarvit-     tarkasti rajatuissa tilanteissa. Henkilö,jonka toi-
27068: tavat toimenpiteet näissäkin tapauksissa tehok-         minta ei pysy säännöksen osoittamissa puitteis-
27069: kaimmalla mahdollisella tavalla, jotta rikokset         sa, syyllistyy itse lainvastaiseen tekoon, josta hä-
27070: selvitettäisiin.                                        net voidaan tuomita rangaistukseen. Hätävarje-
27071:     Esitutkinnassa on ensisijaisesti selvitettävä,      lun liioittelu on siis aina tuomittavaa.
27072: onko riittävää aihetta syytteen nostamiseen. Tä-            Poliisille on asetettu lainsäädännössä lukuisia
27073: män lisäksi on muun muassa kiinnitettävä huo-           tehtäviä. Valtiontalouden nykytila on kuitenkin
27074: miota asiassa esitettyihin yksityisoikeudellisiin       johtanut siihen, että myös kyseisen hallinnon-
27075: vaatimuksiin. Ne on selvitettävä myös silloin,          alan voimavaroja on jouduttu rajoittamaan. Po-
27076: kun niillä ei ole vaikutusta teon rikosoikeudelli-      liisin resurssit pyritään kuitenkin myös varain-
27077: seen arviointiin. Poliisin tehtävänä on tämän           hoitovuonna 1998 turvaamaan parhaalla mah-
27078: vuoksi tutkia asianomistajan vaatimuksen perus-         dollisella tavalla valtion talousarviossa.
27079: te ja määrä. Esitutkinnan aikana voidaan syylli-
27080: 
27081:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1997
27082: 
27083:                                                                  Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
27084:                                        KK 1258, 1261/1997 vp                                           5
27085: 
27086: 
27087: 
27088: 
27089:                                        Tili Riksdagens Talman
27090: 
27091:   1 det syfte 37 § 1 momo riksdagsordningen an-      som skall ställas på pälsdjursuppfödningeno Inri-
27092: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       kesministeriet följer för sin del utvecklingen av
27093: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     den lagstiftning och de administrativa bestäm-
27094: man Tero Mölsä motlo undertecknade spörsmål          melser som berör djurskyddet. Eventuella för-
27095: nr 1258:                                             änqoringar beaktas omedelbart i verksamheteno
27096:                                                         Aven medborgarna deltar aktivt i djurskyd-
27097:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       det. De flesta iakttar lagstiftningen och använder
27098:        ta för att företagare som bedriver laglig     sig endast av regeringformens fri- och rättigheter
27099:        näringsverksamhet skall kunna upprätt-        för att främja dessa frågor, som de upplever som
27100:        hålla sin verksamhet utan massiva             viktigao Frooomo 1995 har dock en liten del av
27101:        skyddsåtgärder och                            djurskyddsaktivisterna använt sig av illegala me-
27102:           hur kan man stoppa aktivisternas           toder som i huvudsak riktats mot företag inom
27103:        anarkistiska verksamhet samt                  päls- och köttförädlingsbranscheno De personer
27104:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        som gjort sig skyldiga tili dessa brott har uppen-
27105:        att de pälsdjursuppfödare som lidit för-      barligen tillägnat sig verksamhetsmodellen ge-
27106:        luster skall kunna få ersättning för skade-   nom internationella kontaktero Näringsidkarna
27107:        görelsen i sista hand av statliga medel?      har förorsakats betydande ekonomiska förluster
27108:                                                      på grund av handlingar som närmast uppfyller
27109:   samt av riksdagsman Heikki Rinne underteck-        brottsrekvisiten för skadegörelse, stöld och sabo-
27110: nade spörsmål nr 1261:                               tageo De illegala metoderna kränker även i övrigt
27111:                                                      många fåretagares och arbetstagares rättighetero
27112:                                                         Polisens uppgift är att trygga rätts- och sam-
27113:           Fördömer Regeringen entydigt och of-       hällsordningen, varför den också skall se tili att
27114:        fentligt den omständigheten att "civila"      var och en har möjlighet att använda sig av de
27115:        tar tili vapen,                               grundläggande fri- och rättigheter som anges i
27116:           ämnar Regeringen i brådskande ord-         grundlageno Miljövården är en helhet som förut-
27117:        ning bereda lagar genom vilka levnads-        sätter ett omfattande samarbeteo Polisen och
27118:        förhållandena för djur på farmer förbätt-     även andra påverkare i samhället skall verka för
27119:        ras och                                       försonlighet mellan olika gruppero På detta sätt
27120:           vad ämnar Regeringen göra för att ut-      kan man bäst trygga vars och ens i regeringsfor-
27121:        öka polisens resurser?                        men faststlagna rätt att skaffa ~ig sin utkomst
27122:                                                      genom en självvald, laglig näring, rätt tili en sund
27123:   Som svar på dessa spörsmål får jag vördsamt        miljö och möjlighet att påverka beslutsfattandet i
27124: anföra följande:                                     frågor som gäller den egna livsmiljöno Därför ha   0
27125: 
27126: 
27127: 
27128: 
27129:                                                      polisen effektiverat den förebyggande verksam.
27130:    1 vårt land anses djurskyddet vara en allmänt     heten i fråga om brott som inriktas på pälsnäring-
27131: accepterad verksamhet. Internationellt sett står     eno Patrulleringen vid farmområdena har utökats
27132: finsk lagstiftning, myndighetsövervakning och        och näringsidkarna har fått råd om hur de skall
27133: forskning samt finska produktionsmetoder på en       skydda sigo A vsikten med åtgärderna är i synner-
27134: hög nivå i fråga om djurskyddeto Europarådet         het att hindra allvarliga konflikter mellan olika
27135: godkände 1992 en konvention gällande skydd av        medborgargrupper    0
27136: 
27137: 
27138: 
27139: 
27140: animalieproduktionsdjur. 1 den ingår djur-              Polisens uppgift är också att utreda brott och
27141: skyddsbestämmelser som gäller pälsdjur. 1 egen-      göra dem till föremål för åtalsprövningo För att
27142: skap av avtalspart har Finland undertecknat de       nå målet i fråga har man fr.oomo 1995 i hela Jandet
27143: ifrågavarande dokumenteno Som bäst håller Eu-        samlat in uppgifter om alla illegala gärningar
27144: roparådet på att revidera konventionen, varför       som det finns skäl att misstänka djurskyddsak-
27145: också jord- och skogsbruksministeriet är berett      tivister för. Förundersökningsåtgärderna har
27146: att ändra sina föreskrifter om de djurskyddskrav     också i övrigt effektiverats, varför polisens läns-
27147: 6                                       KK 1258, 1261/1997 vp
27148: 
27149: ledningar och riksomfattande enheter har inten-       privaträttsliga fordringar kan tryggas. Med hjälp
27150: sifierat sitt samarbete, polisinrättningarna på de    av ovan nämnda befogenheter försöker polisen
27151: mest utsatta områdena har inkommit med utred-         se till att målsägandens privaträttsliga anspråk
27152: ningar över de åtgärder som de har vidtagit i         beaktas i tillräcklig utsträckning under förunder-
27153: saken, ännu större uppmärksamhet än tidigare          sökningen. En skada som vållats genom brott
27154: har fåsts vid insamlingen av tips och särskilda       ersätts för sin del av statsmedel enligt vad som
27155: riksomfattande undersökningsgrupper har satts         föreskrivs i lagen om ersättning för brottsskador
27156: upp. Undersökningen av de aktuella brotten,           av statsmedel.
27157: som misstänks vara utförda av en uppenbarligen           Varochen har rätt att gripa en person som gör
27158: mycket liten grupp djurskyddsaktivister, harva-       sig skyldig till brott, bl.a. skadegörelse, samt att
27159: rit mycket krävande. Händelsekedjorna har dock        vid gripandet använda sådana kraftåtgärder som
27160: utretts och domstolarna har utdömt ett antal          krävs för att avvärja gärningen. Enligt gällande
27161: bötes- och fångelsestraff. Förundersökningen är       strafflag är dylikt nödvärn möjligt för avvärjande
27162: fortfarande på hälft i fråga om vissa gärningar.      av förestående eller påbörjade angrepp endast i
27163: Polisen kommer även i dessa fall att vidta behöv-     noggrant angivna situationer. Den som inte i sin
27164: liga åtgärder på ett sätt som är så effektivt som     verksamhet iakttar denna bestämmelse gör sig
27165: möjligt för att brotten skall kunna klaras upp.       själv skyldig tili en lagst_ridig handling för viiken
27166:     Under förundersökningen skall man i första        straff kan dömas ut. Overdrivet nödvärn bör
27167: hand utreda om det finns tillräckliga skäl att        således alltid fördömas.
27168: väcka åtal. Dessutom bör man bl.a. fåsta upp-            Genom lagstiftningen har polisen ålagts
27169: märksamhet vid de privaträttsliga anspråk som         många uppgifter. Den nuvarande situationen
27170: framställts i ärendet. De skall utredas även när de   inom statsekonomin har emellertid lett till att
27171: inte påverkar den straffrättsliga bedömningen av      man har varit tvungen att begränsa resurserna
27172: gärningen. Därför är det polisens uppgift att un-     även inom detta förvaltningsområde. Man strä-
27173: dersöka grunden för och beloppet av målsägan-         var dock efter att också under finansåret 1998
27174: dens yrkande. Under förundersökningen kan             trygga polisens resurser på bästa möjliga sätt i
27175: den misstänktes egendom bli föremål för säk-          statsbudgeten.
27176: ringsåtgärder, med vilka bl.a. verkställigheten av
27177:      Helsingfors den 23 december 1997
27178: 
27179:                                                                    Inrikesminister Jan-Erik Enestam
27180:                                            KK 1259/1997 vp
27181: 
27182: Kirjallinen kysymys 1259
27183: 
27184: 
27185: 
27186: 
27187:                                    Päivi Räsänen /skl: Synnytyksen takia töistä poissa olleen oikeudes-
27188:                                        ta vuorotteluvapaaseen
27189: 
27190: 
27191:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27192: 
27193:    Eduskunta päätti äskettäin tulevaa vuotta          markkina-aseman tasa-arvoisuuteen säännösten
27194: koskevasta vuorotteluvapaasäännöstöstä. Kä-           muuttaminen ei vaikuttaisi, koska pienten lasten
27195: sittelyn yhteydessä korotettiin korvaustasoa ja       vanhemmilla on jo tällä hetkellä mahdollisuus
27196: uudistettiin vuorotteluvapaajärjestelmää useilla      hoitovapaaseen.
27197: muillakin tavoilla. Eduskunta ei kuitenkaan hy-           Lapsiperheiden ja koko yhteiskunnan etu vaa-
27198: väksynyt esitystä, jonka mukaan vuorotteluva-         tii vuorotteluvapaasäännöstön muuttamista. On
27199: paan työssäoloehtoa olisi tarkistettu äitiys- ja      kummallista, että pienten lasten vanhemmilla on
27200: vanhempainlomien osalta.                              mahdollisuus jakaa työtään ainoastaan palkat-
27201:     Suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän perus-      tomalla hoitovapaalla pienen kotihoidontuen
27202: periaatteisiin on lukeutunut se, että sairaus- ja     turvin, kun taas muut työntekijät voivat jakaa
27203: äitiysloma rinnastetaan mahdollisuuksien mu-          työtään kohtuullisen hyvää korvausta vastaan.
27204: kaan toisiinsa. Tasa-arvonäkökulmasta näyttäisi       Hallituksen tulisikin antaa esitys vuorotteluva-
27205: luonnolliselta, että synnytyksen takia töistä pois-   paasäännöstön tasa-arvoistamisesta siten, että
27206: sa olleella äidillä olisi vastaavat mahdollisuudet    äitiys- ja vanhempainlomat rinnastettaisiin mui-
27207: vuorotteluvapaaseen kuin esimerkiksi sairauden        hin poissaolon perusteisiin.
27208: vuoksi poissa olleella työntekijällä.                     Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27209:     Kotihoidontuen olemassaolon on ajateltu ole-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27210: van peruste äitiys- ja vanhempainlomien jättä-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27211: miselle vuorotteluvapaaehtojen ulkopuolelle.          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27212: Tämä ei kuitenkaan ole asiallisesti riittävä perus-
27213: te. Ensinnäkin kotihoidontuen korvaustaso on                     Näkeekö Hallitus tasa-arvosäännös-
27214: lähes aina selvästi pienempi kuin vuorotteluva-              tön valossa ongelmattomaksi sen, ettei
27215: paakorvaus. Lisäksi jo nykyinen lainsäädäntö                 vuorotteluvapaan työssäoloehdossa rin-
27216: mahdollistaa vuorotteluvapaalle jäämisen aika-               nasteta lähinnä naisia koskevia äitiys- ja
27217: na, jolloin on oikeus kotihoidon tukeen.                     vanhempainlomia muihin vastaavanlaa-
27218:     Vuorotteluvapaan joustavoittaminen äitiys-               tuisiin poissaoloihin, ja
27219: ja vanhempainlomien suhteen ei toisi näin ollen                 aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
27220: mitään ongelmia kotihoidontukijärjestelmään.                 siin työssäoloehdon tarkistamiseksi?
27221: Myöskään työnantajien asemaan tai naisten työ-
27222: 
27223:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
27224: 
27225:                                           Päivi Räsänen /skl
27226: 
27227: 
27228: 
27229: 
27230: 270136
27231: 2                                         KK 1259/1997 vp
27232: 
27233: 
27234: 
27235: 
27236:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27237: 
27238:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tulla tavalla. Tältä pohjalta hallitus päätti vuo-
27239: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        rotteluvapaalainsäädännön tarkistuksista, joi-
27240: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     hin em. eduskunnan vastaus liittyy.
27241: le jäsenelle kansanedustaja Päivi Räsäsen näin           Vuorotteluvapaan edellytyksistä ja ehdoista
27242: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1259:            säädetään vuorotteluvapaakokeilusta annetun
27243:                                                      lain 2 §:ssä. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on,
27244:           Näkeekö Hallitus tasa-arvosäännös-         että työntekijän työssäolo ja palvelussuhde sa-
27245:        tön valossa ongelmattomaksi sen, ettei        maan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt
27246:        vuorotteluvapaan työssäoloehdossa rin-        vähintään vuoden välittömästi ennen vuorottelu-
27247:        nasteta lähinnä naisia koskevia äitiys- ja    vapaan alkamista. Edellä mainittuun vuoden
27248:        vanhempainlomia muihin vastaavanlaa-          ajanjaksoon voi sisältyä enintään 30 päivän pal-
27249:        tuisiin poissaoloihin, ja                     katon poissaolo edellyttäen, että henkilö viimeis-
27250:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       ten kolmentoista kuukauden aikana on ollut
27251:        siin työssäoloehdon tarkistamiseksi?          työssä saman työnantajan palveluksessa vähin-
27252:                                                      tään kaksitoista kuukautta. Lakia on tulkittu
27253:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         niin, että sellainen sairausaika, jolta työntekijä
27254: vasti seuraavaa:                                     on saanut kokoaikaisen sairausajan palkan, voi-
27255:                                                      daan rinnastaa em. työssäoloaikaan. Vuoden
27256:     Laki vuorotteluvapaakokeilusta tuli voimaan      työssäoloehtoa on edellä esitetyllä tavalla sovel-
27257: 1.1.1996. Valtion ensi vuoden talousarvioesityk-     lettu kaikkeen työmarkkinoilta poissaoloon riip-
27258: sessä päätettiin, että vuorotteluvapaakokeilua       pumatta poissaolon aiheuttaneesta syystä. Vuo-
27259: jatketaan vuodella työmarkkinajärjestöjen sopi-      rotteluvapaaseen liittyviä ehtoja ja edellytyksiä
27260: malla tavalla. Tältä pohjalta annettiin 24.10.1997   arvioitaessa on otettava toisaalta huomioon ko-
27261: hallituksen esitys eduskunnalle vuorotteluva-        keilunluonteisen järjestelmän työvoimapoliitti-
27262: paakokeilun jatkamiseksi siten, että laki olisi      set perusteet ja tavoitteet. Kokeilusta säädettäes-
27263: voimassa 31.12.1998 saakka. Eduskunnan               sä lähtökohtana oli vuorotteluvapaamahdolli-
27264: 10.12.1997 antamassa vastauksessa em. hallituk-      suuden tarjoaminen nimenomaan työssä oleville.
27265: sen esitykseen on otettu huomioon tulopoliittisen    Vuorotteluvapaata voidaan täten luonnehtia
27266: ratkaisun yhteydessä työmarkkinajärjestöjen so-      myös "sapattivapaaksi". Kokeilun työvoimapo-
27267: pimat muutokset.                                     liittisena tarkoituksena on antaa mahdollisuus
27268:     Vuorotteluvapaakokeilu rakentuu yhdessä          toisaalta työssä oleville ylläpitää työkuntoaan tai
27269: työmarkkinajärjestöjen kanssa muotoilluille pe-      hankkia lisäkoulutusta ja toisaalta työttömille
27270: riaatteille. Kokeilun kehittämistarpeita on käsi-    kartuttaa työkokemusta. Työssäoloedellytyksel-
27271: telty työministeriön johdolla kolmikantaisessa       lä on rajoitettu mahdollisuutta siirtyä vuorotte-
27272: työvuorottelukokeilun seurantaryhmässä, jossa        luvapaalle välittömästi muiden työntekijöiden
27273: on myös opetusministeriön sekä sosiaali- ja ter-     käytettävissä olevien vapaajärjestelmien piiristä,
27274: veysministeriön edustus. Työssäoloehtoa koske-       koska kokeilun yhtenä tarkoituksena on tarjota
27275: neissa keskusteluissa ovat olleet esillä myös per-   nimenomaan työssä oleville mahdollisuus pitem-
27276: hepoliittiset vapaat ja niiden asema. Työssäolo-     piaikaiseen vapaaseen ja sen myötä työkyvystä
27277: ehdon tarkistamisesta tältä osin ei ole kuitenkaan   huolehtimiseen.
27278: päästy yksimielisyyteen.                                 Tasa-arvovaltuutettu on ottanut 17.12.1996
27279:     Kokeilun kehittämistarpeet olivat esillä myös    antamassaan lausunnossa kantaa osa-aikalisän
27280: tulopoliittisissa keskusteluissa. Suomen Ammat-      suhteesta tasa-arvolakiin. Lausunnossa todetaan
27281: tiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Teollisuuden      muun muassa, että naisten ja miesten tasa-arvos-
27282: ja Työnantajain Keskusliitto, Palvelutyönanta-       ta annetun lain mukaan välitön ja välillinen su-
27283: jat ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK sopivat       kupuoleen perustuva syrjintä on kielletty. Lau-
27284: 24.11.1997 vuorotteluvapaalainsäädännön muu-         sunnosta käy toisaalta ilmi, että työvoimapoliit-
27285: toksista valtion talousarvioesityksessä tarkoite-    tiset perusteet voivat tietyin edellytyksin oikeut-
27286:                                            KK 1259/1997 vp                                            3
27287: 
27288: taa poikkeamaan syrjintäsäännöksestä. Vuorot-         Vuorotteluvapaa on tarkoitettu nimenomaan
27289: teluvapaakokeilun kohdalla on katsottu vallitse-      työstä johtuvan levon ja koulutuksen edistämi-
27290: van erityisiä, painavia perusteita, joiden vuoksi     seen, vaikka vapaan käyttötarkoitusta ei olekaan
27291: perhepoliittisilta vapailta ei voi siirtyä välittö-   laissa mitenkään rajoitettu. Perhepoliittisten va-
27292: mästi vuorotteluvapaalle.                             paiden yhdistäminen vuorotteluvapaaseen joh-
27293:     Vuorotteluvapaajärjestelmän         muutokset,    taisi toisaalta tällaisten vapaiden "kertautumi-
27294: joista eduskunta on päättänyt työmarkkinajär-         seen" tavalla, joka ei ole ollut vuorotteluvapaa-
27295: jestöjen sopimaita pohjalta, joustavoittavat jär-     kokeilun tarkoituksena ottaen huomioon erityi-
27296: jestelmää muun muassa siten, että sairaudesta tai     sesti kokeilun rahoituspohja. Vuorotteluvapaa-
27297: tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan           järjestelmällä on toisaalta hyvin vahva yhteys
27298: vuorotteluvapaan työssäoloehtoa sovellettaessa        työllisyyden hoitoon, mikä ilmenee myös järjes-
27299: työssäoloon. Muutoksista perhepoliittisten va-        telmän työttömyysturvaperusteisesta rahoitus-
27300: paiden osalta ei neuvotteluissa saavutettu yksi-      muodosta.
27301: mielisyyttä.                                             Vuorotteluvapaakokeilun kehittämiseen liit-
27302:     Vuorotteluvapaasta saatuja kokemuksia on          tyviin kysymyksiin voidaan tarvittaessa palata
27303: kartoitettu myös erityisenä, työministeriön ra-       kokeilun aikana. Mahdolliset muutokset järjes-
27304: hoittamana tutkimushankkeena. Vuorotteluva-           telmään edellyttävät työmarkkinajärjestöjen yh-
27305: paakokeilun seurantatutkimuksen loppurapor-           teisymmärrystä. Keskeiset työmarkkinajärjestöt
27306: tin mukaan palkansaajien yleisimmät motiivit          eivät ole katsoneet missään vaiheessa, että kysy-
27307: vuorotteluvapaalle jäämiseen ovat olleet opiske-      myksessä esitetty muutos vapaan ehtoihin olisi
27308: lu (18 %), lisäajan tarve perheelle tai hoivatyölle   tarpeen. Vuoden 1998 talousarvion käsittelyn
27309: (15 %), stressi ja työpaikan huono ilmapiiri          yhteydessä hallitus totesi, että järjestelmää uu-
27310: (15 %), kuntoutuksenja levon tarve (13 %) sekä        distetaan työmarkkinajärjestöjen sopimalla ta-
27311:  harrastukset (9 %). Merkittäviä ongelmia järjes-     valla.
27312:  telmässä ei ole tutkimusten mukaan ilmennyt.
27313:      Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 1997
27314: 
27315:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
27316: 4                                             KK 1259/1997 vp
27317: 
27318: 
27319: 
27320: 
27321:                                            Tili Riksdagens Talman
27322: 
27323:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tralförbund TT, Servicearbetsgivarna och
27324: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           Tjänstemannacentralorganisationen FTFC har
27325: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-       24.11.1997 kommit överens om vissa ändringar i
27326: damot Päivi Räsänen undertecknade spörsmål               lagstiftningen om arbetsalternering enligt linjer-
27327: nr 1259:                                                 na i budgetpropositionen. På grund av detta be-
27328:                                                          slöt regeringen om sådana revideringar i lagen,
27329:            Ser Regeringen, i ljuset av jämstälid-        tili vilka ovan nämnda svar av riksdagen ankny-
27330:         hetsbestämmelserna, inget problem med            ter.
27331:         att alterneringsledighetens villkor om tid i         Om förutsättningar och vilikor för alterne-
27332:         arbete inte jämstälier moderskaps- och           ringsledighet stadgas i 2 § lagen om försök med
27333:         föräldraledigheter, vilka främst gälier          alterneringsledighet. En förutsättning för al-
27334:         kvinnor, med andra motsvarande tider av          terneringsledighet är att arbetstagaren omedel-
27335:         frånvaro, samt                                   bart innan alterneringsledigheten börjar har
27336:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för           varit i arbete och stått i anstäliningsförhåliande
27337:         att se över nämnda vilikor?                      tili samma arbetsgivare i minst ett år utan av-
27338:                                                          brott. Den ovan nämnda tidsperioden om ett år
27339:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            kan omfatta en oavlönad frånvaro om sam-
27340: anföra följande:                                         manlagt högst 30 dagar, förutsatt att personen
27341:                                                          under de tretton senaste månaderna har arbetat
27342:    Lagen om försök med alterneringsledighet              hos samma arbetsgivare i minst tolv månader.
27343: trädde i kraft 1.1.1996. 1 budgetpropositionen för       Lagen har tolkats så, att en sådan sjukdomstid,
27344: nästa år beslöts att tiden för försöket skali för-       för viiken arbetstagaren har erhållit fulilön för
27345: längas med ett år i enlighet med vad arbetsmark-         sjuktid, kan jämstälias med ovan nämnda tid i
27346: nadsorganisationerna har avtalat om. På grund            arbete. Villkoret om minst ett års tid i arbete har
27347: av detta har riksdagen 24.10.1997 förelagts en           på ovan nämnda sätt tillämpats på all frånvaro
27348: regeringsproposition om att fortsätta försöket           från arbetsmarknaden oavsett orsaken tili från-
27349: med alterneringsledighet så, att lagen är i kraft tili   varon. Vid bedömning av villkoren och förut-
27350: och med 31.12.1998. 1 riksdagens svar 10.12.1997         sättningarna för alterneringsledighet bör man å
27351: med anledning av propositionen har beaktats de           andra sidan beakta de arbetskraftspolitiska
27352: ändringar som arbetsmarknadsorganisationerna             grunderna och målen för detta system. Då be-
27353: har kommit överens om i samband med den in-              stämmelserna om försöket utfårdades hade man
27354: komstpolitiska uppgörelsen.                              som utgångspunkt att uttryckligen personer som
27355:    F örsöket med alterneringsledighet grundar sig        har arbete skali erbjudas denna möjlighet. Alter-
27356: på principer som formulerats tillsammans med             neringsledighet kan därför också karakteriseras
27357: arbetsmarknadsorganisationerna. Behovet att              som "sabbatsledighet". Ur arbetskraftspo1itisk
27358: utveckla försöket har behandlats i den treparts-         synpunkt syftar försöket å ena sidan tili att er-
27359: sammansatta uppföljningsgruppen, där också               bjuda personer som har arbete möjlighet att
27360: undervisningsministeriet och social- och hälso-          upprätthålia sin arbetsförmåga eller skaffa till-
27361: vårdsministeriet är företrädda. 1 de diskussioner        läggsutbildning och å andra sidan ge arbetslösa
27362: som berörde vilikoret om tid i arbete har också          möjlighet att få mera arbetserfarenhet. Villkoret
27363: familjepolitiska ledigheter och deras status be-         om tid i arbete innebär en begränsning av möj-
27364: handlats. Man har emellertid inte nått enighet           ligheten att övergå tili alterneringsledighet ome-
27365: om att se över villkoret om tid i arbete i detta         delbart efter sådana andra ledigheter som ar-
27366: hänseende.                                               betstagaren har tili sitt förfogande, detta därför
27367:    Behoven att utveckla försöket diskuterades            att målen för försöket enkom är att specielit
27368: också vid de inkomstpolitiska förhandlingarna.           personer som har arbete skall få möjlighet tili en
27369: Finlands Fackförbunds Centralorganisation                längre ledighet och därigenom tili att sköta sin
27370: FFC r.f., lndustrins och Arbetsgivarnas Cen-             arbetsförmåga.
27371:                                               KK 1259/1997 vp                                             5
27372: 
27373:    Jämställdhetsombudsmannen har i sitt utlå-            på arbetsplatsen (15 %), behov av rehabi1itering
27374: tande 17.12.1996 tagit ställning till deltidstillägg i   och vila (13 %) samt fritidsintressen (9 %). Några
27375: relation tili jämställdhetslagen. 1 utlåtandet kon-      större problem har det enligt undersökningen
27376: stateras bl.a. att såväl direkt som indirekt diskri-     inte förekommit. Alterneringsledigheten är spe-
27377: minering på grund av kön är förbjudet enligt             ciellt avsedd för sådan vila och utbildning som
27378: 1agen om jämställdhet mellan kvinnor och män.            förvärvsarbetande personer behöver, även om
27379: Å andra sidan framgår det av utlåtandet att ar-          användningsändamålet inte pä något sätt har
27380: betskraftspolitiska grunder kan under vissa för-         begränsats i lagen. Om familjepolitiska ledighe-
27381: utsättningar berättiga tili avvikelse från diskrimi-     ter binds samman med alterneringsledigheten,
27382: neringsbestämme1sen. 1 fräga om alterneringsle-          skulle det lätt bli så att dessa ledigheter "uppre-
27383: dighet har det ansetts finnas sådana särskilda,          pas" på ett sätt som inte går i linje med det
27384: tvingande grunder, vilka gör att man inte kan            ursprungliga syftet, särskilt om man tänker på
27385: övergå tili alterneringsledighet omedelbart efter        försökets finansieringsunderlag. Å andra sidan
27386: familjepo1itiska 1edigheter.                             har systemet med alterneringsledighet ett mycket
27387:     De ändringar i alterneringsledighetssystemet         starkt samband med skötseln av sysselsättning-
27388: som riksdagen har beslutat om en1igt vad arbets-         en, något som också systemets utkomstskyddsre-
27389: marknadsparterna avta1at, gör systemet mer               laterade finansieringsmodell visar.
27390: flexibelt bl.a. på så sätt, att frånvaro på grund av        Frägor kring utveckling av försöket med alter-
27391: sjukdom eller olycksfall jämställs med arbete vid        neringsledighet kan vid behov tas upp på nytt i ett
27392: tillämpning av alterneringsledighetens villkor           senare skede. Eventuella ändringar i systemet
27393: om tid i arbete. Däremot kunde vid förhandling-          förutsätter att arbetsmarknadsorganisationerna
27394: arna inte nås enighet om några ändringar i fräga         når samförstånd i saken. De centrala arbets-
27395: om fami1jepolitiska ledigheter.                          marknadsorganisationerna har inte i något skede
27396:     De erfarenheter som man fått av försöket har         ansett en sädan ändring i ledighetens villkor vara
27397: följts genom en särskild uppföljningsundersök-           behövlig som föreslagits i spörsmålet. 1 samband
27398: ning som finansierats av arbetsministeriet. Enligt       med behandlingen av budgetförslaget för 1998
27399: undersökningens s1utrapport har löntagarnas              konstaterade regeringen att systemet förnyas i
27400:  vanligaste motiv för a1terneringsledighet varit         enlighet med vad arbetsmarknadsorganisation-
27401:  studier (18 %), behov av mera tid för familjen          erna kommit överens om.
27402: eller vårdarbete (15 %), stress och dålig atmosfår
27403: 
27404:       Helsingforsden 21 december 1997
27405: 
27406:                                                                       Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
27407:                                           KK 1260/1997 vp
27408: 
27409: Kirjallinen kysymys 1260
27410: 
27411: 
27412: 
27413:                                   Heikki Rinne /sd: Käsitteiden isänmaallisuus ja rasismi yhdistä-
27414:                                      misestä
27415: 
27416: 
27417:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27418: 
27419:    Nuorimpiin ikäluokkiin kohdistetun kysely-           Hornetit "myytiin" eduskunnalle kymmenellä
27420: tutkimuksen tuloksista ilmeni, että peräti joka      miljardilla markalla, mutta lasku asejärjestel-
27421: viides nuori yhdisti rasismin ja isänmaallisuuden.   mineenja muine herkkuineen on tähän mennessä
27422: Rasismi on heidän mukaansa isänmaallisuutta.         19 miljardia markkaa. Todellinen hinta on yli
27423: Hämmästyttävää oli, että Mannerheim, entinen         kaksinkertainen esitettyyn verrattuna. Taistelu-
27424: tsaarin Venäjän upseeri, nimettiin samassa tutki-    helikoptereiden "hintaesitys" on 5 miljardia
27425: muksessa isänmaallisimmaksi suomalaiseksi.           markkaa, todellinen ainakin 10 miljardia mark-
27426: Isänmaallisuus, rasismi ja sotamarsalkka ovat        kaa. Miehittämättömien tiedusteluliidokkien
27427: sulautuneet yhdeksi ja samaksi arvoperustaksi        "esitetty hinta" on 5 miljardia markkaa, todelli-
27428: nuorten tunnoissa.                                   nen ainakin 10 miljardia markkaa. Haa veissa
27429:    Rasismin ja isänmaallisuuden (isänmaalli-         kangastelee sukellusvenelaivasto,jonka hintaa ei
27430: suutta pidettiin ylimpänä arvona) yhdistäminen       ole rohjettu edes esittää, mutta joka toteutuu,
27431: tarkoittaa muukalaisvihan räjähdystä lähivuosi-      mikäli työväenliike, entinen rauhanliike, jatkaa
27432: na. Täällä asuvien ulkomaalaisten elämä tulee        seuraavassa hallituksessa ja sen puolustusminis-
27433: sietämättömäksi. Jos valtaapitävät eivät vielä-      teriksi saadaan kolmas nainen.
27434: kään halua tunnustaa vihan syitä, ei tilanteen          Työväenliike on tilassa, jossa se on valmis
27435: korjaamisestakaan voi tulla mitään.                  vaihtamaan viimeisenkin käytetyn kroonikko-
27436:     Myös Iukiotaisten ulkomaalaisvastaisuus on       sairaalan vaipan taisteluhelikopterin lapaan.
27437: lisääntynyt selvästi. Viimeisten tutkimusten mu-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27438: kaan nuorimpien ikäluokkien ulkomaalaisvas-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27439: taisuus on ylittänyt vanhimpien ikäluokkien su-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27440: vaitsemattomuuden. 1990-luvun työttömyys,            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27441: syrjäytyneisyys ja sosiaaliturvan leikkaukset
27442: ovat "siivilöityneet ja suodattuneet" vanhem-                    Aikooko Hallitus tunnustaa rasismin
27443: pien, huoltajien, omaisten ja muiden aikuisten                syyt ja samalla ryhtyä todellisiin toimen-
27444: läpi lapsiin ja nuoriin. Eikä ihme, sillä tehdyt              piteisiin huolestuttavan kehityksen py-
27445: leikkaukset ovat kohdistuneet raskaimmin juuri                säyttämiseksi esimerkiksi niin, että siviili-
27446: lapsiperheisiin. Sosiaalidemokraatit ovat käy-                militarisointiin (ei koske todellista maan-
27447: neet kiinni suoriin tulonsiirtoihin, Suomen Kes-              puolustusta kuten armeijan maastohar-
27448: kusta lapsiperheiden verovähennyksiin ja Kan-                 joituksiaja kertausharjoituksia) ohjautu-
27449: sallinen Kokoomus molempiin.                                  vat varat siirretään työpaikkojen luomi-
27450:     Työttömyydestä huolta kantavia on vähätelty               seen erityisesti ulkomaalaisille, ja
27451:  Holkerin, Ahon ja Lipposen hallitusten aikana                   voitaisiinko vakavalla mielellä harki-
27452:  ymmärtämättä tai haluamatta ymmärtää, että                   ta, että sotakalustoa vuokrattaisiin pa-
27453: työttömyyden välilliset vaikutukset ovat monin                raatikäyttöön, jolloin näyttömieli saisi
27454:  verroin syvemmät ja laajemmat kuin reaaliaikai-              tarpeen vaatiman täyttymyksenja valtion
27455:  nen työttömyys.                                              rahat säästyisivät työllisyyteen ja sosiaa-
27456:     Kaikesta päätellen tilanne tulee vakavalla ta-            liturvan leikkausten eliminointiin?
27457:  valla pahenemaan. Laskuja tulevaisuuteen on
27458:  tehty ja tehdään.
27459: 
27460:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
27461: 
27462:                                            Heikki Rinne /sd
27463: 270136
27464: 2                                           KK 1260/1997 vp
27465: 
27466: 
27467: 
27468: 
27469:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27470: 
27471:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Nuorisobarometrin tulokset ovat rohkaisevia.
27472: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että esiin
27473: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       nousseisiin suvaitsemattomuuden ilmiöihin puu-
27474: le jäsenelle kansanedustaja Heikki Rinteen näin        tutaan asian vaatimalla voimakkuudella. Vaikka
27475: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1260:              rasistiset asenteet eivät olisikaan väestön keskuu-
27476:                                                        dessa yleisiä, rasismi voisi hiljaisen hyväksynnän
27477:           Aikooko Hallitus tunnustaa rasismin          tai välinpitämättömyyden ilmapiirissä kasvaa.
27478:        syyt ja samalla ryhtyä todellisiin toimen-         Hallituksen käsityksen mukaan asenteet ovat
27479:        piteisiin huolestuttavan kehityksen py-         muuttuvia ja niihin voidaan vaikuttaa. Ajankoh-
27480:        säyttämiseksi esimerkiksi niin, että siviili-   taisiin ilmiöihin puuttumisella ja pitkäjänteisellä
27481:        militarisointiin (ei koske todellista maan-     asenteisiin vaikuttavana kasvatustyöllä on kum-
27482:        puolustusta kuten armeijan maastohar-           mallakin tässä oma tärkeä tehtävänsä.
27483:        joituksia ja kertausharjoituksia) ohjautu-         Suomen itsenäisyyden 80-vuotisjuhlavuoden
27484:        vat varat siirretään työpaikkojen luomi-        aikana on vietetty myös Euroopan unionin rasis-
27485:        seen erityisesti ulkomaalaisille, ja            min vastaista teemavuotta. Teemavuoden tavoit-
27486:           voitaisiinko vakavalla mielellä harki-       teisiin on kuulunut se, että eurooppalaiset saa-
27487:        ta, että sotakalustoa vuokrattaisiin pa-        daan sitoutumaan hyvien etnisten suhteiden edis-
27488:        raatikäyttöön, jolloin näyttömieli saisi        tämiseen. Suvaitsevan yhteiskunnan rakentami-
27489:        tarpeen vaatiman täyttymyksenja valtion         nen ja elintilan luominen eri kulttuureille on pro-
27490:        rahat säästyisivät työllisyyteen ja sosiaa-     sessi, johon on sitouduttava niin hallinnon ra-
27491:        liturvan leikkausten eliminointiin?             kenteissa kuin kansalaisyhteiskunnassakin.
27492:                                                           Valtioneuvosto on sitoutunut vahvasti suvait-
27493:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sevaisuuden lisäämiseen ja rasismin ehkäisemi-
27494: vasti seuraavaa:                                       seen. Helmikuun 6. päivänä valtioneuvosto teki
27495:                                                        periaatepäätöksen hallinnon toimenpiteistä su-
27496:    Hallituksen mielestä suhtautumista vähem-           vaitsevaisuuden lisäämiseksi ja rasismin ehkäise-
27497: mistöihin, esimerkiksi maahanmuuttajiin, voi-          miseksi, joka on ensimmäinen hallituksen asiaa
27498: daan pitää yhtenä tärkeänä yhteiskuntien demo-         koskeva toimintaohjelma. Periaatepäätöksen ta-
27499: kraattisuuden, ihmisoikeuksien ja hyvinvoinnin         voitteena on käynnistää ministeriöhallinnossa
27500: mittarina.                                             pysyvä prosessi, jonka tuloksena maahanmuut-
27501:    Opetusministeriön ja Nuorisoasiain neuvotte-        tajiin sekä etnisiin vähemmistöihin kohdistuva
27502: lukunnan julkaisemassa nuorten asenteita ja ar-        syrjintä tunnistetaan, sen ehkäisemiseen sitoudu-
27503: voja mittaavassa Nuorisobarometri-tutkimuk-            taan sekä kielteisiin ilmiöihin puututaan riittä-
27504: sessa esitettiin 1 563 suomalaiselle 15-29-vuo-        vällä voimakkuudella.
27505: tiaalle nuorelle väite: "Hyväksyn työtoverikseni          Todellinen isänmaallisuus on myönteistä,
27506: toista rotua olevan henkilön siinä kuin suomalai-      avointa ja kansainvälisen vastuunsa tuntevaa.
27507: senkin". Väitteen kanssa täysin tai jokseenkin         Siihen ei saa kuulua syntipukkien etsiminen, it-
27508: samaa mieltä haastatelluista oli 95 %ja ainoas-        seensä käpertyminen ja synkkä yksinpuhelu.
27509: taan prosentti vastanneista oli täysin eri mieltä.        Hallitus ei pidä sitoutumista rasismin torjun-
27510: Edellä mainitun tutkimuksen mukaan ns. skin-           taan ja riittävän maanpuolustuksen turvaamista
27511: head-nuorten toimintaan suhtautuminen on               keskenään ristiriitaisina tavoitteina.
27512: muuttunut entistäkin kielteisemmäksi.
27513: 
27514:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
27515: 
27516:                                                                            Ministeri Claes Andersson
27517:                                             KK 1260/1997 vp                                               3
27518: 
27519: 
27520: 
27521: 
27522:                                          Tili Riksdagens Talman
27523: 
27524:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           muntrande. Det är samtidigt viktigt att se till att
27525: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            man ingriper i de intoleranta fenomen som f.öre-
27526: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        kommit med den kraft som ärendet kräver. Aven
27527: dagsman Heikki Rinne undertecknade spörsmål            om de rasistiska attityderna inte är allmänna
27528: nr 1260:                                               bland befolkningen, kan det i ett klimat av tyst
27529:                                                        godkännande eller nonchalans hända att rasis-
27530:             Tänker Regeringen erkänna rasismens        men ökar.
27531:          orsaker och samtidigt vidta verkliga åt-          Enligt regeringens uppfattning är attityder
27532:         gärder för att stoppa den oroväckande          föränderliga och de kan påverkas. Både det att
27533:          utvecklingen, t.ex. så att de ruedel som      man ingriper i aktuella fenomen och har långsik-
27534:         tilidelas civilmilitariseringen (gäller inte   tig attitydpåverkande verksamhet är viktiga upp-
27535:         det egentliga försvaret som armens ter-        gifter i detta arbete.
27536:          rängövningar och repetitionsövningar-             1 år då det självständiga Finland firar 80-års-
27537:         na) överflyttas till åtgärder som skapar       jubileum har också Europeiska unionens temaår
27538:         arbetsplatser särskilt för utlänningar, och    mot rasism infallit. Tili temaårets syften har hört
27539:             kunde man allvarligt överväga att hyra     att få europeerna att engagera sig för främjande
27540:          krigsmateriel för paradanvändningar           av goda etniska relationer. Att bygga upp ett
27541:          varvid man som behovet kräver tillfreds-      tolerant samhälle och att skapa livsrum för olika
27542:          ställer uppvisningsviljan och statens         kulturer är en process där engagemanget måste
27543:          pengar sparas för sysselsättning och eli-     finnas såväl i förvaltningsstrukturerna som i
27544:          minering av nedskärningar i socialskyd-       medborgarsamhället.
27545:          det?                                              Statsrådet har engagerat sig starkt för ökad
27546:    Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         tolerans och förebyggande av rasism. Den 6 feb-
27547: anföra följande:                                       ruari fattade statsrådet ett principbeslut om åt-
27548:    Regeringen anser att inställningen till minori-     gärder från förvaltningens sida för att åstadkom-
27549: teter, exempelvis invandrare, kan betraktas som        ma ökad tolerans och motarbeta rasism, vilket är
27550: en viktig måttstock på demokrati, mänskliga rät-       det första handlingsprogrammet i denna fråga
27551: tigheter och välfård i ett samhälle.                   som getts av en regering. Syftet med principbeslu-
27552:    1 en undersökning som mäter attityder och           tet är att inom ministerieförvaltningen inleda en
27553: värderingar bland unga, Ungdomsbarometern,             permanent process som skall resultera i att diskri-
27554: som publicerats av undervisningsministeriet och        minering av invandrare och etniska minoriteter
27555: delegationen för ungdomsärenden, ställdes 1 563        känns igen, att man engagerar sig för att förebyg-
27556: finskspråkiga unga i åldern 15-29 år inför på-         ga sådan diskriminering samt att man ingriper i
27557: ståendet "Jag accepterar en kamrat av annan ras        negativa fenomen med tillräcklig kraft.
27558: lika väl som en finländare". Av de intervjuade var         Den sanoa fosterländskheten är positiv, öppen
27559: 95 procent helt eller nästan av samma åsikt som        och internationellt ansvarskännande. Att söka
27560: påståendet och endast en procent var helt av           syndabockar hör inte hit, inte heller att sluta sig i
27561: annan åsikt. Enligt samma undersökning har             sitt skal och att föra dystra monologer.
27562: ungdomens inställning tili de s.k. skinnskallarnas         Regeringen anser inte att ett engagemang för
27563: verksamhet blivit allt mer negativ.                    förebyggande av rasism och tryggande av ett
27564:    Resultaten av ungdomsbarometern är upp-             tillräckligt försvar är motstridiga mål.
27565: 
27566:      Helsingfors den 22 december 1997
27567: 
27568:                                                                              Minister Claes Andersson
27569:                                    KK 1261/1997 vp
27570: 
27571: Kirjallinen kysymys 1261
27572: 
27573: 
27574: 
27575: 
27576:                            Heikki Rinne /sd: Eläinaktivistien ja tarhaajien yhteenottojen ehkäi-
27577:                               semisestä
27578: 
27579: 
27580: 
27581: 
27582:                            (Kysymyksen 1258 yhteydessä)
27583: 
27584: 
27585: 
27586: 
27587:  280255
27588:                                            KK 1262/1997 vp
27589: 
27590: Kirjallinen kysymys 1262
27591: 
27592: 
27593: 
27594: 
27595:                                    Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Mielenterveyspotilaan oikeustur-
27596:                                       van parantamisesta
27597: 
27598: 
27599:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27600: 
27601:    Tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoi-        laan yhteydenpitoa pakkohoitopäätöksestä vali-
27602: toon määrätyn henkilön oikeutta pitää yhteyttä        tusta valmistelevaan avustajaan ei saisi kieltää.
27603: sairaalan ulkopuolelle, soittaa ja ottaa vastaan      Tulisi pikemminkin miettiä sitä, että potilaalle
27604: puheluita ja vieraita on käytännössä rajoitettu.      määrättäisiin avustaja viran puolesta. Näin poti-
27605: On tullut ilmi, että joissakin mielisairaaloissa on   laan oikeusturva tulisi nykyistä paremmin turva-
27606: potilaan yhteydenpito ystäviin, tukihenkilöihin       tuksi.
27607: ja myös lakimieheen on estetty.                          Mielenterveysongelmista kärsivän ihmisen on
27608:    Mielenterveyslain 28 §:ssä säädetään hoidon-       vaikea pitää puoliaan. Hänen ihmisoikeuksis-
27609: aikaisen itsemääräämisoikeuden rajoista. Rajoi-       taan on tämän vuoksi huolehdittava erityisen
27610: tuksia ja pakkoa saa käyttää vain siinä määrin        tarkoin.
27611: kuin sairauden hoito ja potilaan turvallisuus tai        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27612: toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii.      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27613:    Mielenterveyslain mukaan tahdosta riippu-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27614: mattomaan hoitoon määräämistä tai tällaisen           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27615: hoidon jatkamista koskevaan päätökseen saa
27616: hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen 14                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27617: vuorokaudessa päätöksen tiedoksi saamisesta.                 ryhtyä turvatakseen tahdosta riippumat-
27618:  Määräaika on poikkeuksellisen lyhyt.                        tomaan hoitoon määrätyn potilaan oi-
27619:    Muutoksenhakumahdollisuutta            raJOittaa          keusturvan ja oikeuden pitää yhteyttä
27620: olennaisesti se, jos potilas ei voi pitää yhteyttä           sairaalan ulkopuolella oleviin ystäviin ja
27621: omaisiinsa tai pyytää oikeudellista apua. Poti-              tukihenkilöihin?
27622: 
27623:      Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1997
27624: 
27625:           Anneli Jäätteenmäki /kesk      Jorma Huuhtanen /kesk          Matti Väistö /kesk
27626:           Hannu Kemppainen /kesk         Marjatta Vehkaoja /sd          Liisa Hyssälä /kesk
27627:                                          Jorma Kukkonen /sd
27628: 
27629: 
27630: 
27631: 
27632: 270136
27633: 2                                          KK 1262/1997 vp
27634: 
27635: 
27636: 
27637: 
27638:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
27639: 
27640:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        sia rajoittaa puhelimen käyttöä on tarkasteltava
27641: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         lain 28 §:n 1 momentin yleissäännöksen pohjalta.
27642: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       Puhelimen käyttöä voidaan joissakin tilanteissa
27643: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anneli           joutua rajoittamaan hoidollisista syistä. Sosiaali-
27644: Jäätteenmäen ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-        ja terveysministeriön näkemyksen mukaan sään-
27645: symyksen n:o 1262:                                    nökset eivät kuitenkaan missään tilanteissa oi-
27646:                                                       keuta rajoittamaan tahdostaan riippumatta hoi-
27647:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        dettavan oikeuttaa ottaa ja pitää yhteyttä oikeus-
27648:        ryhtyä turvatakseen tahdosta riippumat-        avustajaan. Tämä ajatus ilmenee epäsuorasti
27649:        tomaan hoitoon määrätyn potilaan oi-           myös edellä mainituista mielenterveyslain sään-
27650:        keusturvan ja oikeuden pitää yhteyttä          nöksistä, jotka eivät oikeuta millään perusteella
27651:        sairaalan ulkopuolella oleviin ystäviin ja     rajoittamaan oikeusavustajan lähettämien kirjei-
27652:        tukihenkilöihin?                               den tai muiden lähetysten vastaanottamista.
27653:                                                           Mielenterveyslain 27 §:n 1 momentin mukaan
27654:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lääninoikeus voi määrätä tahdostaan riippumat-
27655: vasti seuraavaa:                                      ta hoitoon määrätylle avustajan läänin oikeudes-
27656:                                                       sa, jos tämä ilmoittaa haluavansa avustajan, eikä
27657:     Mielenterveyslaissa (1116/1990) tarkoitetussa     voi sitä sairautensa vuoksi itse hankkia, tai jos
27658: tarkkailussa tai tahdosta riippumatta annetta-        lääninoikeus harkitsee avustajan määräämisen
27659: vassa hoidossa olevan itsemääräämisoikeuden           muutoin tarpeelliseksi.
27660: raJOittamisesta säädetään mielenterveyslain               Hallitusmuodon 1.8.1995 voimaan tulleet pe-
27661: 28 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan tarkkailuun           rusoikeussäännökset ovat vahvistaneet ja laajen-
27662: otetun tai hoitoon määrätyn itsemääräämisoi-          taneet yksilön oikeuksien perustuslaintasoista
27663: keutta saa rajoittaa ja häneen kohdistaa pakkoa       suojaa. Perusoikeuksien rajoitusedellytyksiä on
27664: vain siinä määrin kuin sairauden hoito tai hänen      täsmennetty ja tiukennettu. Rajoitusten tulee
27665: turvallisuutensa tai toisen henkilön turvallisuus     aina perustua lakiin, ja rajoitussäännöksiltä edel-
27666: välttämättä vaatii. Pykälän 2 ja 3 momentin mu-       lytetään muun muassa täsmällisyyttä ja tarkka-
27667: kaan sairaalan ylilääkärillä tai muulla vastaaval-    rajaisuutta.
27668: la lääkärillä on oikeus tarkastaa tai tarkastuttaa        Itsemääräämisoikeuden rajoituksista hoidon
27669: sekä pidättää tarkkailuun otetulle tai hoitoon        aikana on säännöksiä mielenterveyslain lisäksi
27670: määrätylle saapuva kirje tai muu lähetys, jos         myös muussa sosiaali- ja terveydenhuoltoa kos-
27671: järjestys tai turvallisuus sitä välttämättä vaatii    kevassa lainsäädännössä, esimerkiksi päihde-
27672: taikka jos on perusteltua aihetta epäillä lähetyk-    huoltolaissa, lastensuojelulaissa ja kehitysvam-
27673: sen sisältävän päihteitä tai huumausaineita. Sai-     maisten erityishuollosta annetussa laissa. Sosiaa-
27674: raalan toimintaa valvovien viranomaisten, lain-       li- ja terveysministeriössä on meneillään koko
27675: käyttöviranomaisten ja oikeusavustajan lähetyk-       sosiaali- ja terveydenhuollon palvelulainsäädän-
27676: set on kuitenkin toimitettava perille tarkastamat-    töä koskeva kehittämistarpeiden arviointi- ja sel-
27677: tomina.                                               vitystyö. Tässä yhteydessä arvioidaan myös hal-
27678:    Mielenterveyslain edellä kerrotut säännökset       litusmuodon uusien perusoikeussäännöksien
27679: lähtevät siitä, että tarkkailuun otetun tai hoitoon   merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa käytet-
27680: määrätyn kirjeiden lähettämisoikeutta ei tule ra-     tävien pakkotoimenpiteiden ja muiden itsemää-
27681: joittaa. Puhelimen käytöstä mielenterveyslaissa       räämisoikeuden rajoituksia koskevien toimenpi-
27682: ei ole nimenomaisia säännöksiä. Mahdollisuuk-         teiden kannalta.
27683: 
27684:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
27685: 
27686:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
27687:                                            KK 1262/1997 vp                                                3
27688: 
27689: 
27690: 
27691: 
27692:                                         Tili Riksdagens Talman
27693: 
27694:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           från de allmänna bestämmelserna i 28 § 1 mo-
27695: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           mentet i lagen. Man kan i vissa fall vara tvungen
27696: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       att begränsa användandet av telefon på grund av
27697: dagsman Anneli Jäätteenmäki m.fl. underteck-          vårdorsaker. Enligt social- och hälsovårdsmini-
27698: nade spörsmål nr 1262:                                steriet berättigar bestämmelserna dock inte i nå-
27699:                                                       gon situation tili att begränsa rätten för den som
27700:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        är intagen för vård oberoende av sin vilja att ta
27701:        ta för att trygga rättsskyddet för patient     och hålla kontakt med sitt rättsbiträde. Denna
27702:        som är intagen för vård oberoende av sin       tanke framgår indirekt även ur de ovannämnda
27703:        vilja samt rätten att hålla kontakt med        bestämmelserna i mentalvårdslagen, som inte på
27704:        vänner och stödpersoner utanför sjukhu-        någon grund berättigar tili att begränsa motta-
27705:        set?                                           gandet av brev och andra försändelser som rätts-
27706:                                                       biträdet skickat.
27707:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            Enligt 27 § 1 momentet mentalvårdslagen får
27708: anföra följande:                                      länsrätten utse ett rättsbiträde i länsrätten tili den
27709:                                                       som skall tas in för vård oberoende av sin vilja,
27710:    Om begränsning av självbestämmanderätten           om denne meddelar att han vill ha ett biträde och
27711: för patient som är under sådan observation som        han på grund av sin sjukdom inte själv kan skaffa
27712: avses i mentalvårdslagen (1116/1990) eller i vård     sig ett sådant, eller om länsrätten annars anser att
27713: som ges oberoende av patientens vilja bestäms i       biträde behövs.
27714: 28 § mentalvårdslagen. När någon tagits in för           De bestämmelser i regeringsformen om grund-
27715: observation eller vård får enligt 1 momentet i        läggande rättigheter som trädde i kraft 1.8.1995
27716: paragrafen hans självbestämmanderätt begrän-          har förstärkt och utvidgat skyddet för individens
27717: sas och tvångsåtgärder riktas mot honom endast        rättigheter på grundlagsnivå. Förutsättningarna
27718: i den mån vården eller hans egen eller någon          för begränsning av de grundläggande rättigheter-
27719: annans säkerhet oundgängligen kräver det. En-         na har preciserats och stramats åt. Begränsning-
27720: ligt paragrafens 2 och 3 moment har överläkare        arna skall alltid grunda sig på Iag och av bestäm-
27721: eller annan ansvarig läkare vid sjukhuset rätt att    melserna om begränsning förutsätts bland annat
27722: granska eller låta granska samt stoppa brev och       att de är exakta och skarpt avgränsade.
27723: andra försändelser tili den som intagits för obser-      Bestämmelser om begränsningar i självbe-
27724: vation eller vård, om ordningen eller säkerheten      stämmanderätten under vård finns förutom i
27725: oundgängligen kräver det eller om det finns grun-     mentalvårdslagen även i annan lagstiftning som
27726: dad anledning att misstänka att försändelsen          berör social- och hälsovården, t.ex. i lagen om
27727: innehåller rusmedel eller narkotika. F örsändel-      missbrukarvård, barnskyddslagen och lagen an-
27728: ser som de myndigheter som övervakar sjuk-            gående specialomsorger om utvecklingsstörda. 1
27729: husets verksamhet, rättskipningsmyndigheterna         social- och hälsovårdsministeriet håller man som
27730: och patientens rättsbiträde har skickat skall utan    bäst på med ett bedömnings- och utredningsar-
27731: dröjsmål tillställas patienten ogranskade.            bete om utvecklingsbehoven för hela lagstift-
27732:    De ovannämnda bestämmelserna i mental-             ningen om social- och hälsovårdstjänster. I detta
27733: vårdslagen utgår från att man inte skall begränsa     sammanhang bedöms även betydelsen av de nya
27734: rätten att skicka brev för den som intagits för       bestämmelserna i regeringsformen om de grund-
27735: observation eller vård. 1 mentalvårdslagen finns      läggande rättigheterna med tanke på detvångsåt-
27736: inte uttryckliga bestämmelser angående använ-         gärder och andra åtgärder som har att göra med
27737: dande av telefon. Möjligheterna att begränsa an-      begränsningar i självbestämmanderätten som
27738: vändandet av telefon måste granskas utgående          används inom social- och hälsovården.
27739: 
27740:      Helsingforsden 19 december 1997
27741: 
27742:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
27743:                     j
27744:                     j
27745:                 j
27746:                 j
27747:             j
27748:             j
27749:         j
27750:         j
27751:     j
27752:     j
27753: j
27754: j
27755:                                             KK 1263/1997 vp
27756: 
27757: Kirjallinen kysymys 1263
27758: 
27759:                                     Pia Viitanen /sd ym.: Eläinkokeiden vähentämisestä sekä koe-eläin-
27760:                                         ten elinolosuhteista
27761: 
27762:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27763: 
27764:    Eläinkokeen saa Suomessa tehdä, mikäli se on             Näiden toimenpiteiden lisäksi huomiota olisi
27765: "tieteellisesti tarpeellinen". Tämänkaltaisen          kiinnitettävä siihen, että kokeet tehdään mahdol-
27766: määritelmän alle on helppo sovittaa sellaisiakin        lisimman pienellä eläinmäärällä ja torjumalla
27767: kokeita,joista ei ole lääketieteellistä hyötyä. Suo-    kaikin keinoin eläimille aiheutuvat kivut. Tämän
27768: messa ei myöskään tarvitse arvioida eläinkokeita       varmistamiseksi olisi lisättävä itse kokeiden val-
27769: erikseen eettiseltä kannalta, toisin kuin esimer-      vontaa.
27770: kiksi Ruotsissa. Epäkohtana on mm. se, että                 Myös koe-eläinten elinolosuhteisiin on kiinni-
27771: eläinkokeisiin luvat myöntäviin elimiin, koe-          tettävä huomiota nykyistä enemmän ja eläintilo-
27772: eläintoimikuntiin, kuuluu pääsääntöisesti vain         ja tulee uudistaa niin, että eläinten käyttäytymis-
27773: eläinkokeita tekeviä tutkijoita. Käytännössä siis      tarpeet on otettu huomioon. Esimerkiksi jokin
27774: samat henkilöt tekevät eläinkokeita ja päättävät       aika sitten esitetty dokumentti Karttulan koe-
27775: niistä.                                                eläinkasvattamolta antoi kuvan laitoksesta, jos-
27776:     Lainsäädäntömme edellyttää, että eläinkoe          sa beagleja kasvatetaan koe-eläimiksi pienissä
27777: korvataan vaihtoehtoisella menetelmällä, mikäli        betonikopeissa, ilman virikkeitä, paljailla latti-
27778: se on kokeen tarkoituksen tai tuloksen saavutta-       oilla.
27779: miseksi käytännössä mahdollista. Suomi on                  Näiden asioiden pikaiseksi korjaamiseksi tuli-
27780: myös allekirjoittanut EN:n sopimuksen koe-             si Suomeen laatia kansallinen kokonaissuunni-
27781: eläinten suojelusta, jolla se on sitoutunut rajoit-    telma. Tämän suunnitelman tarkoituksena tulee
27782: tamaan koe-eläinten käyttöä "etsimällä vaihto-         olla toimenpiteiden etsiminen eläinkokeiden kor-
27783: ehtoisia menetelmiä ja edistämällä niiden käyt-        vaamiseksi, vähentämiseksi ja inhimillistämisek-
27784: töä". EU:n komissio on asettanut tavoitteen vä-        si. Myös tulevassa koe-eläinasetuksen uudista-
27785: hentää eläinkokeita 50 prosentilla vuoteen 2000        misessa tulisi näihin seikkoihin kiinnittää huo-
27786: mennessä.                                              miota.
27787:     Suomen tähänastiset panostukset vaihtoeh-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
27788: toisten menetelmien tutkimiseen ovat olleet vaa-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
27789: timattomia. Rahaa tähän on budjetoitu maa- ja          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
27790: metsätalousministeriön budjetissa keskimäärin          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27791: 50 000 markkaa vuosittain. Kuluvana vuonna
27792: summa on 100 000 markkaa.                                        Miten Hallitus aikoo saavuttaa EU:n
27793:     Esimerkiksi Ruotsissajaetaan vuosittain usei-             tavoitteen eläinkokeiden määrän puolit-
27794: ta miljoonia kruunuja vaihtoehtojen tutkimiseen               tamisesta vuoteen 2000 mennessä, ja
27795: (aikavälillä 1988-1994 2-4 milj. SEK/v.). Hol-                   mitä Hallitus aikoo tehdä eläinkokei-
27796: lannissa apurahoja jaetaan vuodessa noin 1,6                  den vähentämiseksi, vaihtoehtoisten tut-
27797: milj. US-dollarin edestä.                                     kimusmenetelmien edistämiseksi ja koe-
27798:     Mikäli koe-eläinten käyttöä halutaan tosi-                eläinten olosuhteiden parantamiseksi,
27799: asiassa merkittävästi vähentää ja vastata mm.                 sekä
27800: kansainvälisiin haasteisiin, on vaihtoehtoisten                  aikooko Hallitus laatia kansallisen ko-
27801: menetelmien tutkimukseen satsattava riittävästi.              konaissuunnitelman kyseisten tavoittei-
27802: Tavoitteena tulee olla kaikkien ns. turhien eläin-            den saavuttamiseksi?
27803: kokeiden pikainen kieltäminen ja nopea vaihto-
27804: ehtojen etsiminen niille lääketieteellisille kokeil-
27805: le, joilla vaihtoehtoa vielä ei suoranaisesti ole.
27806: 
27807:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1997
27808: 
27809:                      Pia Viitanen /sd                       Tarja Filatov /sd
27810:                      Janne Viitamies /sd                    Marjaana Koskinen /sd
27811:                                         Säde Tahvanainen /sd
27812: 270136
27813: 2                                           KK 1263/1997 vp
27814: 
27815:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
27816: 
27817:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa            Tavoite puolittaa eläinkokeissa käytettävien
27818: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          eläinten määrä vuoteen 2000 mennessä on sisäl-
27819: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        lytetty vuonna 1993 julkaistuun Euroopan yhtei-
27820: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-        sön viidenteen ympäristöohjelmaan. Euroopan
27821: sen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           yhteisön taholta ei ole toistaiseksi selkeästi mää-
27822: n:o 1263:                                              ritelty, onko tavoite jäsenmaiden yhteinen vai
27823:                                                        koskeeko se erikseen joka jäsenmaata. Tavoit-
27824:            Miten Hallitus aikoo saavuttaa EU:n         teen määrittelemistä hankaloittaa se, etteivät eri
27825:         tavoitteen eläinkokeiden määrän puolit-        jäsenmaista saadut tiedot ole suoraan toisiinsa
27826:         tamisesta vuoteen 2000 mennessä, ja            verrattavia ja joistakin jäsenmaista ei ole saata-
27827:            mitä Hallitus aikoo tehdä eläinkokei-       vissa mitään luotettavia tietoja ajalta ennen vuot-
27828:         den vähentämiseksi, vaihtoehtoisten tut-       ta 1991.
27829:         kimusmenetelmien edistämiseksi ja koe-            Euroopan yhteisöllä on oma tutkimuskeskuk-
27830:         eläinten olosuhteiden parantamiseksi,          sensa European Centre for Validitation of Alter-
27831:         sekä                                           native Methods (ECV AM), jossa kehitellään ja
27832:            aikooko Hallitus laatia kansallisen ko-     arvioidaan tieteellisesti vaihtoehtomenetelmiä
27833:         konaissuunnitelman kyseisten tavoittei-        eläinkokeiden korvaamiseksi. ECV AM:issa on
27834:         den saavuttamiseksi?                           hiljattain saatu päätökseen ensimmäisen vaihto-
27835:                                                        ehtomenetelmän tieteellinen validointija hyväk-
27836:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           syntä ja useita muita menetelmiä kehitellään ja
27837: vasti seuraavaa:                                       arvioidaan parhaillaan. Eräänä keinona koe-
27838:                                                        eläinten määrän vähentämiseksi Euroopan yh-
27839:    Koe-eläintoimintaa koskevista eläinsuojelu-         teisössä pyritään kehittämään vaihtoehtoisia
27840: vaatimuksista on säädetty eläinsuojelulaissa           eläinten käytön korvaavia menetelmiä nimen-
27841: (247 /1996) sekä koe-eläintoiminnasta annetussa        omaan lakisääteisille testeille. Koe-eläinten käy-
27842: asetuksessa (1076/1985). Euroopan yhteisössä           tön määrää pyritään pienentämään myös pyrki-
27843: koe-eläintoimintaa säätelee neuvoston direktiivi       mällä jäsenmaiden väliseen testitulosten hyväk-
27844: kokeellisiin ja muihin tieteellisiin tarkoituksiin     symiseen.
27845: käytettävien eläinten suojelua koskevien jäsen-           Suomessa eläinkokeissa käytettyjen eläinten
27846: valtioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten        määrä on viime vuosina vähentynyt ja muihin
27847: määräysten lähentämisestä (86/609/ETY). Koe-           Euroopan yhteisön jäsenmaiden koe-eläinten
27848: eläintoimintaa sääteleviä määräyksiä on myös           käyttöön verrattuna Suomen käyttömäärät ovat
27849: Euroopan neuvoston koe-eläinten suojelua kos-          alhaisia. Jos vuoden 1996 aikana käytettyjen
27850: kevassa yleissopimuksessa, jossa Suomi on yhte-        eläinten määrää verrataan esimerkiksi vuonna
27851: nä sopimusosapuolena.                                  1993 käytettyjen eläinten määrään, on eläinten
27852:    Maa- ja metsätalousministeriössä valmistel-         käyttö Suomessa vähentynyt 30,5 %:lla. Suomes-
27853: laan parhaillaan uutta koe-eläintoimintaa koske-       sa valtion tuki vaihtoehtoisten menetelmien ke-
27854: vaa asetusta, jolla on tarkoituksena asettaa entis-    hittämiselle on lisääntynyt viime vuosina. Val-
27855: tä selkeämpiä ja yksityiskohtaisempia vaatimuk-        tion talousarviosta on vuosittain osoitettu tutki-
27856: sia koe-eläintoiminnan harjoittamiselle. Tarkoi-       musmääräraha eläinkokeille vaihtoehtoisten tut-
27857: tuksena on myös, että laitosten koe-eläintoimi-        kimusmenetelmien kehittämiselle, jonka suuruus
27858: kuntiin kuuluu vähintään yksi vapaaehtoista            vuonna 1995 oli 50 000 markkaa, vuonna 1996
27859: eläinsuojelutyötä edustava henkilö. Asetuksen          70 000 markkaa ja kuluvana vuonna 100 000
27860: lisäksi tarkoituksena on antaa ministeriön pää-        markkaa.
27861: töksellä yksityiskohtaiset säännökset mm. eläin-          Edellä olevan perusteella voidaan todeta, että
27862: ten pitopaikalle ja hoidolle asetettavista vaati-      Suomessa koe-eläintoiminta tulee olemaan entis-
27863: muksista, eläinkokeisiin ja koe-eläinten hoitoon       tä tarkemmin säänneltyä ja että koe-eläinten
27864: osallistuvien henkilöiden pätevyysvaatimuksista        käytön määrän suuntaus on ollut aleneva. Erilli-
27865: sekä vuosittain kerättävistä tilastoista, jotka kos-   sen kansallisen kokonaissuunnitelman laatimista
27866: kevat eläinkokeisiin käytettäviä eläimiä.              ei ole ainakaan toistaiseksi pidetty tarpeellisena.
27867: 
27868:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
27869: 
27870:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
27871:                                             KK 1263/1997 vp                                             3
27872: 
27873:                                          Tili Riksdagens Talman
27874: 
27875:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            djurförsök före utgången av år 2000 ingår i Euro-
27876: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            peiska gemenskapens femte handlingsprogram
27877: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        för miljön, som publicerades 1993. lnom Euro-
27878: dagsman Pia Viitanen m.fl. undertecknade               peiska gemenskapen har man inte hittills klart
27879: spörsmål nr 1263:                                      bestämt om målet skall vara gemensamt för med-
27880:                                                        lemsländerna eller om det skall gälla varje med-
27881:           Hur ämnar Regeringen nå EU:s mäl             lemsland separat. Fastställandet av målet kom-
27882:        om halvering av antalet djurförsök före         pliceras av att de uppgifter som fås från olika
27883:        utgången av är 2000 och                         medlemsländer inte är direkt jämförbara och att
27884:           vad ämnar Regeringen göra för att            i fråga om några medlemsländer inga tillförlitliga
27885:        minska på djurförsöken, främja alternati-       uppgifter kan fås från tiden före 1991.
27886:        va forskningsmetoder och förbättra för-             Europeiska gemenskapen har ett eget forsk-
27887:        söksdjurens förhällanden samt                   ningscentrum, European Centre for Validitation
27888:           ämnar Regeringen göra upp en natio-          of Alternative Methods (ECV AM), där man på
27889:        nell helhetsplan för att nå dessa mål?          vetenskaplig väg utvecklar och bedömer alterna-
27890:                                                        tiva metoder som kan ersätta djurförsök. Nyligen
27891:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          har man vid ECV AM vetenskapligt validerat och
27892: anföra följande:                                       godtagit en första alternativ metod och flera an-
27893:                                                        dra metoder utvecklas och bedöms som bäst. För
27894:     Bestämmelser om de krav på djurskydd som           att minska antalet försöksdjur speciellt när det
27895: gäller försöksdjursverksamhet finns i djur-            gäller lagstadgade tester strävar man inom Euro-
27896: skyddslagen (247/1996) och förordningen om             peiska gemenskapen efter att utveckla alternati-
27897: försöksdjursverksamhet (1076/1985). lnom Eu-           va metoder som kan ersätta användningen av
27898: ropeiska gemenskapen regleras försöksdjurs-            djur. Man försöker också minska antalet för-
27899: verksamhet av rådets direktiv 86/609/EEG om            söksdjur genom att sträva efter att alla medlems-
27900: tillnärmning av medlemsstaternas lagar och and-        länder skall godkänna sådana testresultat som
27901: ra författningar om skydd av djur som används          uppnåtts i något av medlemsländerna.
27902: för försök och andra vetenskapliga ändamål.                1 Finland har antalet djur som används vid
27903: Bestämmelser som reglerar försöksdjursverk-            djurförsök minskat under de senaste åren och
27904: samhet finns också i Europarådets konvention           jämfört med användningen av försöksdjur i de
27905: som gäller skydd av försöksdjur, viiken konven-        andra medlemsländerna inom Europeiska ge-
27906: tion också Finland undertecknat.                       menskapen är mängden djur som används i Fin-
27907:     Vid jord- och skogsbruksministeriet bereds         land liten. Om man jämför antalet djur som an-
27908: som bäst en ny förordning som gäller djurför-          vändes 1996 med t.ex. antalet djur som användes
27909: söksverksamhet genom viiken man har för avsikt         1993 framgår det att användningen av djur har
27910: att ställa ännu klarare och mera detaljerade krav      minskat med 30,5% i Finland. Det statliga stödet
27911: på bedrivandet av djurförsöksverksamhet. Det           för utveckling av alternativa metoder har vuxit
27912: är också meningen att minst en representant för        under de senaste åren. Årligen har i statsbudge-
27913: det frivilliga djurskyddsarbetet skall ingå i forsk-   ten anvisats forskningsanslag för utveckling av
27914: ningsanstalternas försöksdjurskommissioner.            alternativa forskningsmetoder som kan ersätta
27915: Avsikten är att förutom genom förordning också         djurförsök. Beloppet var 50 000 mk 1995, 70 000
27916: genom ministeriebeslut utfårda detaljerade be-         mk 1996 och 100 000 mk under innevarande år.
27917: stämmelser om bl.a. de krav som skall ställas på           På basis av vad som anförts ovan kan det
27918: förvaringsutrymmen för djur och skötsel av djur,       konstateras att försöksdjursverksamheten i Fin-
27919: behörighetskraven för dem som utför försök och         land kommer att regleras ännu mera noggrant är
27920: sköter försöksdjur samt om den statistik som           tidigare och att antalet försöksdjur minskar. Hit-
27921: årligen skall sammanställas och som gäller djur        tills har det inte ansetts vara nödvändigt att göra
27922: som används vid djurförsök.                            upp en särskild nationell helhetsplan.
27923:     Målet att halvera antalet djur som används vid
27924: 
27925:      Helsingforsden 19 december 1997
27926: 
27927:                                                         Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
27928:                                           KK 1264/1997 vp
27929: 
27930: Kirjallinen kysymys 1264
27931: 
27932: 
27933: 
27934: 
27935:                                   Jukka Mikkola /sd: Elinkeinoverotuksen kiristämisen vaikutuksis-
27936:                                      ta varustamotoimintaan Suomessa
27937: 
27938: 
27939:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27940: 
27941:    Valtiovarainministeriö on suunnittelemassa        kaisesti siten, että otettaisiin käyttöön alushan-
27942: elinkeinoverotuksen kiristämistä siten, että käyt-   kintavaraukset, tilauspoistot, täysimittaiset jää-
27943: töomaisuuden poistojärjestelmää muutetaan.           maksuluokat ja luokitusvähennykset.
27944: Poistojärjestelmän kiristäminen ja verotuksessa         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
27945: hyväksyttyjen poistoprosenttien alentaminen te-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
27946: kisi varustamotoiminnan harjoittamisen Suo-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
27947: messa pääasiassa mahdottomaksi. Varustamo-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
27948: ala on pääomavaltaista ja tonnistoa on jatkuvasti
27949: uusittava, jotta Suomen kauppalaivasto pysyisi                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
27950: mukana kovassa kansainvälisessä kilpailussa.                ryhtyä, jotta Suomen lipun alla säilyisi
27951: Varustamoala on myös suhdanneherkkää, joten                 vahva kilpailukykyinen kauppalaivasto,
27952: joustavien poistomahdollisuuksien merkitys on               joka pystyy hoitamaan kuljetukset vai-
27953: oleellinen osa varustamotoiminnan kannatta-                 keissakin olosuhteissa sekä työllistämään
27954: vuutta.                                                     ammattitaitoisia suomalaisia merenkul-
27955:    Nykyistä poistojärjestelmää saattaisi olla syy-          kijoita?
27956: tä kehittää EU:n komission suuntaviivojen mu-
27957: 
27958:      Helsingissä l 0 päivänä joulukuuta 1997
27959:                                          Jukka Mikkola /sd
27960: 
27961: 
27962: 
27963: 
27964: 270136
27965: 2                                         KK 1264/1997 vp
27966: 
27967: 
27968: 
27969: 
27970:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
27971: 
27972:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       riön työryhmämuistiossa (varaus- ja poistojär-
27973: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jestelmän       uudistamistyöryhmän         muistio
27974: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      1995: 17) ehdotettua siirtymistä verotuksessa kir-
27975: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jukka           janpidon mukaisiin poistoihin. Hallitus ei kui-
27976: Mikkolan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tenkaan ole tehnyt päätöstä, jonka mukaan yri-
27977: n:o 1264:                                            tysverotuksen poistojärjestelmää muutettaisiin
27978:                                                      työryhmän esittämällä tavalla tai millään muul-
27979:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       lakaan tavoin siten, että verotuksen poistot teh-
27980:        ryhtyä, jotta Suomen lipun alla säilyisi      täisiin käyttöomaisuuden taloudellisen käyttö-
27981:        vahva kilpailukykyinen kauppalaivasto,        iän mukaisesti. Keskitettyyn tulosopimukseen
27982:        joka pystyy hoitamaan kuljetukset vai-        liittyen hallitus on kuitenkin päättänyt, että irtai-
27983:        keissakin olosuhteissa sekä työllistämään     men käyttöomaisuuden enimmäispoistoprosent-
27984:        ammattitaitoisia suomalaisia merenkul-        ti alennetaan kaiken irtaimen käyttöomaisuuden
27985:        kijoita?                                      osalta nykyisestä 30 prosentista 25 prosenttiin.
27986:                                                      Enimmäispoistoprosentin lievästä alentamisesta
27987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huolimatta laivanvarustustoiminnalla säilyy
27988: vasti seuraavaa:                                     näin ollen verotuksen ylipoistojen muodossa an-
27989:                                                      nettava huomattava verotuki.
27990:    Kirjallisessa kysymyksessä ollaan huolestu-           Käsitellessään liikenneministeriön merenkul-
27991: neita käyttöomaisuuden poistojärjestelmän            kupoliittista ohjelmaa vuosille 1997-1999 halli-
27992: muuttamisesta siten, että varustamotoiminnan         tuksen talouspoliittinen ministerivaliokunta
27993: harjoittaminen kävisi Suomessa lähes mahdotto-       päätti 9.12.1997, että valtiovarainministeriö ja
27994: maksi. Ratkaisuna ongelmaan ehdotetaan alus-         liikenneministeriö selvittävät yhteistyössä me-
27995: hankintavarauksen, tilauspoiston, täysimittai-       renkulun verotuksen mahdollisia kehittämistar-
27996: sen jäämaksuluokan ja luokitusvähennyksen            peita. Selvityksen valmistuttua arvioidaan, onko
27997: käyttöön ottamista.                                  tarvetta ryhtyä toimenpiteisiin merenkulkualan
27998:    Suunnitellulla poistojärjestelmän uudistami-      verotuksen kehittämiseksi.
27999: sella tarkoitetaan ilmeisesti valtiovarainministe-
28000: 
28001:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
28002: 
28003:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
28004:                                            KK 1264/1997 vp                                             3
28005: 
28006: 
28007: 
28008: 
28009:                                         Tili Riksdagens Talman
28010: 
28011:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           inom finansministeriet som hade i uppgift att
28012: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           utreda en revidering av reserverings- och avskriv-
28013: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       ningssystemet (PM 1995:17). Regeringen har
28014: dagsman Jukka Mikkola undertecknade spörs-            dock inte fattat något beslut om att avskrivnings-
28015: mål nr 1264:                                          systemet inom företagsbeskattningen skulle änd-
28016:                                                       ras enligt arbetsgruppens förslag och inte heller i
28017:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        övrigt så att avskrivningarna i beskattningen
28018:        ta för att under finsk flagg bibehålla en      skulle göras enligt anläggningstillgångarnas eko-
28019:        stark och konkurrenskraftig handelsflot-       nomiska brukstid. 1 samband med det centrala
28020:        ta som klarar av att sköta transporter         inkomstavtalet har regeringen dock beslutat att
28021:        även under svåra förhållanden samt sys-        maximiavskrivningsprocenten för lösa anlägg-
28022:        selsätta yrkesskickliga finska sjöfarare?      ningstillgängar sänks frän nuvarande 30 % till
28023:                                                       25% i fräga omalla slag av lösa anläggningstill-
28024:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gängar. Trots den lindriga sänkningen av maxi-
28025: anföra följande:                                      miavskrivningsprocenten kommer rederirörel-
28026:                                                       sen sälunda att kunna fortsätta tillgodogöra sig
28027:    Spörsmälsställaren oroar sig över att systemet     det betydande skattestöd som ges i form av över-
28028: med avskrivning av anläggningstillgängar even-        avskrivningar i beskattningen.
28029: tuellt ändras sä att det blir sä gott som omöjligt       1 samband med behandlingen av trafikminis-
28030: att idka rederirörelse i Finland. Som en lösning      teriets sjöfartspolitiska program för åren 1997-
28031: på problemet föresläs att ett system med fartygs-     1999 har regeringens finanspolitiska ministerut-
28032: anskaffningsreservering,       beställningsavskriv-   skott den 9 december 1997 beslutat att finansmi-
28033: ning, maximala isavgiftsklasser och klassifice-       nisteriet och trafikministeriet tillsammans skall
28034: ringsavdrag tas i bruk.                               utreda de eventuella utvecklingsbehov som finns
28035:    Med den planerade reformen av avskrivnings-        när det gäller beskattningen av sjöfarten. När
28036: systemet avses uppenbarligen det förslag att i        utredningen slutförts kommer man att bedöma
28037: beskattningen övergä tili avskrivningar enligt        behovet av att vidta ätgärder för utvecklande av
28038: bokföringen som lades fram av den arbetsgrupp         beskattningen av sjöfartsbranschen.
28039: 
28040:      Helsingforsden 8 januari 1998
28041: 
28042:                                                                             Minister Jouko Skinnari
28043:                                             KK 1265/1997 vp
28044: 
28045: Kirjallinen kysymys 1265
28046: 
28047: 
28048: 
28049: 
28050:                                     Päivi Räsänen /skl: Oikoradan rakentamisesta Helsingistä Lahteen
28051: 
28052: 
28053: 
28054:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28055: 
28056:    Oikoradan rakentaminen Helsingistä Lahteen          nen ja Riihimäki-Lahti-radan alasajo olisivat
28057: on jo pitkän aikaa esiintynyt erilaisissa yhteyksis-   erittäin voimakas isku Riihimäen alueen kilpai-
28058: sä osana joukkoliikenteen ja aluekehityksen tule-      lukyvylle.
28059: vaisuutta. Viimeisimpänä esimerkkinä on oiko-              Suomen rautatieverkko on kuluneen vuoden
28060: ratahankkeen kirjaaminen osaksi ns. TEN-verk-          aikanajoutunut voimakkaan kritiikin kohteeksi.
28061: koa eli Transeuropean Transport Networkia.             Näyttää siltä, ettei nykyistäkään rataverkkoa
28062:    Käydyssä keskustelussa ei ole millään tapaa         kyetä pitämään kunnossa olemassa olevin voi-
28063: otettu huomioon aluepoliittisia kokonaisvaiku-         mavaroin. Lisäksi on kysyttävä, löytyisikö julki-
28064: tuksia tai vaikutuksia rautatieverkon kokonai-         sille investoinneille muilta sektoreilta huomatta-
28065: suuteen. Jopa Hämeen Liitto on jätetty täysin          vasti kiireellisempiä tarpeita.
28066: suunnitelmien ulkopuolelle. Hämeen Liiton mu-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28067: kaan näyttää siltä, että oikorata tahdotaan aika-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28068: naan tuoda julkisuuteen tapahtuneena tosiasia-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28069: na.                                                    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28070:    Mahdollisella oikoradalla olisi erittäin kauas-
28071: kantoisia alue- ja liikennepoliittisia vaikutuksia.              Onko Hallitus tietoinen Lahden oiko-
28072: Läntisen Suomen yhteydet itään hankaloituisivat               radan suunnittelusta käydystä keskuste-
28073: Riihimäki-Lahti-radan alasajon myötä, kun                     lusta, ja
28074: kiertäminen Helsingin kautta tulisi välttämättö-                 miten Hallitus aikoo turvata valmiste-
28075: mäksi.                                                        lun avoimuuden ja aluepoliittisten intres-
28076:    Riihimäen seutu on ollut kilpailukykyinen lii-             sien tasapuolisen huomioimisen sekä ko-
28077: ke- ja asuinpaikka juuri hyvien liikenneyhteyk-               konaistaloudellisesti edullisimman vaih-
28078: siensä takia. Pääradan junavuorojen harvenemi-                toehdon toteutumisen?
28079:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1997
28080: 
28081:                                            Päivi Räsänen /skl
28082: 
28083: 
28084: 
28085: 
28086: 270136
28087: 2                                          KK 1265/1997 vp
28088: 
28089: 
28090: 
28091: 
28092:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
28093: 
28094:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        meen liitto on antanut lausunnon tarveselvityk-
28095: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sestä.
28096: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Rataoikaisun Kerava/Järvenpää-Lahti yleis-
28097: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        suunnittelu on ympäristövaikutusten arvioinnis-
28098: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        ta annetun lain mukainen YV A -hanke. Y mpäris-
28099: 1265:                                                 tövaikutusten arviointi alkoi vuonna 1995 ja
28100:                                                       päättyi vuonna 1996. Tässä yhteydessä onhan-
28101:           Onko Hallitus tietoinen Lahden oiko-        ketta käsitelty avoimesti ja siitä on tiedotettu
28102:        radan suunnittelusta käydystä keskuste-        laajasti. Hankkeen yhteysviranomaisen lausun-
28103:        lusta, ja                                      nossa mainitaan: "Kokonaisuudessaan ympäris-
28104:           miten Hallitus aikoo turvata valmiste-      tövaikutusten arviointi on palautteen perusteella
28105:        lun avoimuuden ja aluepoliittisten intres-     onnistunut. Laaja tiedottaminen, vuorovaikut-
28106:        sien tasapuolisen huomioimisen sekä ko-        teisuus ja runsas esittelyaineisto ovat lisänneet
28107:        konaistaloudellisesti edullisimman vaih-       kansalaisten tiedonsaanti- ja osallistumismah-
28108:        toehdon toteutumisen?                          dollisuuksia." Hämeen liitto on ollut mukana
28109:                                                       tässä suunnitteluvaiheessa ja antanut myös lau-
28110:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          sunnon YV A-selostuksesta.
28111: vasti seuraavaa:                                         Rataoikaisun ympäristövaikutusten arvioin-
28112:                                                       nin yhteydessä on laadittu selvitys "Ratavaihto-
28113:    Liikenneministeriö ja Valtionrautatiet ovat        ehtojen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen". Täs-
28114: yhteistyössä vuonna 19921aatineet tarveselvityk-      sä raportissa on käsitelty rataoikaisun ja Riihi-
28115: sen Helsingistä itään suuntautuvien rautatieyh-       mäen kautta kulkevan nykyisen radan (R-vaih-
28116: teyksien kehittämisestä. Sen perusteella liikenne-    toehto) vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen.
28117: ministeriö teki vuonna 1994 hankepäätöksen,           Selvitys ulottui pääradan suunnassa Seinäjoelle
28118: jossa ratayhteyden kehittäminen itäiseen Suo-         ja itäisten ratojen suunnassa Kuopioon ja Joen-
28119: meenja Pietariin todetaan yhteiskuntataloudelli-      suuhun. Raportissa mainitaan: "Oikorata ei vai-
28120: sesti kannattavaksi ja rautatieliikenteen kilpailu-   kuta pääradan kuntien kehittämismahdollisuuk-
28121: kyvyn kannalta välttämättömäksi. Hankepää-            siin merkittävästi. Erot vaihtoehtojen välillä ei-
28122: töksen perusteella alkoi v. 1994 yleissuunittelu      vät näy voimakkaana yhdyskuntarakenteen
28123: Kerava!Järvenpää-Lahti-oikoradasta. Hanke             muutoksena. Tähän vaikuttaa se, että parannet-
28124: on kuulunut vuodesta 1996lähtien yleiseuroop-         tu päärata säilyy vilkkaasti liikennöitynä ja elin-
28125: palaiseen liikenneverkkoon (TEN) osana nk.            keinoelämän kannalta olennaiset yhteydet pysy-
28126: pohjolan kolmiota,joka on EU:n 14 tärkeimmän          vät hyvinä."
28127: liikennehankkeen joukossa.                               Edellä esitetyn perusteella liikenneministeriö
28128:    Tarveselvityksen yhteydessä on laadittu erilli-    toteaa, että Lahden oikoradan suunnittelussa on
28129: nen selvitys myös alue- ja yhdyskuntarakenteelli-     otettu huomioon ministeriön edellyttämä laaja-
28130: sista vaikutuksista. Siinä on selvitetty yhteiskun-   pohjainen keskustelu ja että YV A-prosessin si-
28131: nan ja aluerakenteen kehitysvaihtoehdot, uusien       sältäneessä rataoikaisun suunnittelussa sekä sitä
28132: ratavaihtoehtojen potentiaaliset ja ennustetut        tukevissa selvityksissä on otettu huomioon val-
28133: vaikutukset aluerakenteeseen ja väestöön sekä         mistelun avoimuus ja aluepoliittisten intressien
28134: ratojen pitkän aikavälin vaikutukset liikentee-       tasapuolinen huomioiminen. Hankkeen edisty-
28135: seen ja yhdyskuntakustannuksiin. Tarkastelu oli       essä periaatteena on edelleen pyrkiä kokonaista-
28136: valtakunnallinen ja kansainvälinen. Selvitykses-      loudellisesti edullisimpaan vaihtoehtoon.
28137: tä järjestettiin laaja lausuntokierros. Myös Hä-
28138: 
28139:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
28140: 
28141:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
28142:                                             KK 1265/1997 vp                                              3
28143: 
28144: 
28145: 
28146:                                          Tili Riksdagens Talman
28147: 
28148:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Kervo/Träskända-Lahtis är ett projekt som en-
28149: anger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande            ligt lag skall underkastas miljökonsekvenshe-
28150: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        dömning. Miljökonsekvenshedömningen inled-
28151: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål           des 1995 och avslutades 1996. 1 samhand med
28152: nr 1265:                                               denna har projektet hehandlats öppet och en
28153:                                                        omfattande information har gått ut. 1 kontakt-
28154:           Är Regeringen medveten om de dis-            myndighetens utlåtande om projektet konstate-
28155:        kussioner som förts angående planering-         ras att miljökonsekvenshedömningen i sin helhet
28156:        en av den järnväg som skulle gena tili          har lyckats av responsen att döma. En omfattan-
28157:        Lahtis, och                                     de information, växelverkan och ett rikt presen-
28158:           hur ämnar Regeringen trygga öppen-           tationsmaterial har ökat medhorgarnas möjlig-
28159:        heten i heredningen och på ett jämlikt sätt     heter att få information och kunna delta. Tavast-
28160:        uppmärksamma de regionpolitiska in-             lands förhund har deltagit i detta planeringsske-
28161:        tressena samt förverkliga det alternativ        de och även avgett ett utlåtande om miljökonse-
28162:        som tili sin totalfinansiering är mest för-     kvensbedömningen.
28163:        delaktigt?                                         1 samband med miljökonsekvenshedömning-
28164:                                                        en av hanuträtningen gjordes en utredning som
28165:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          henämnts "Ratavaihtoehtojen vaikutus yhdys-
28166: anföra följande:                                       kuntarakenteeseen" om hanalternativens konse-
28167:                                                        kvenser på samhällsstrukturen. 1 denna rapport
28168:     Trafikministeriet och Statsjärnvägarna upp-        behandlas banuträtningens effekter på samhälls-
28169: gjorde 1992 en hehovsutredning om utvecklande          strukturen, vilket vägs mot motsvarande effekter
28170: av järnvägskommunikationerna från Helsing-             av den nuvarande hanan som går via Riihimäki
28171: fors österut. På hasis av denna fattade trafikmi-      (R-alternativet). Utredningen sträckte sig längs
28172: nisteriet 1994 ett projektbeslut där utvecklandet      huvudbanan till Seinäjoki och längs de östra ba-
28173: av järnvägsförbindelserna tili Östra Finland och       norna tili Kuopio och Joensuu. 1 rapporten
28174: S:t Petershurg konstateras vara samhällsekono-         nämns att en genbana inte i någon hetydande
28175: miskt lönsamt samt nödvändigt med tanke på             grad skulle päverka utvecklingsmöjligheterna för
28176: järnvägstrafikens konkurrenskraft. På basis av         kommunerna vid huvudhanan. Skillnaderna
28177: projektheslutet inleddes 1994 generalplaneringen       mellan alternativen manifesteras inte som krafti-
28178: av den järnväg som skulle gena från Kervo/             ga samhällsstrukturella förändringar. Detta un-
28179: Träskända tili Lahtis. Projektet har sedan 1996        derstryks av det faktum att en förbättrad huvud-
28180: utgjort en del av det transeuropeiska transport-       hana ändå skulle vara livligt trafikerad och av att
28181: nätet (TEN) som ingår i den s.k. nordiska triang-      de kommunikationer som är väsentliga för nä-
28182: eln. Detta projekt hör tili EU:s 14 mest prioritera-   ringslivet skulle förhli goda.
28183: de trafikprojekt.                                         Med anledning av det ovanstående konstate-
28184:     1 samhand med behovsutredningen uppgjor-           rar trafikministeriet att en bred diskussion har
28185: des även en separat utredning om effekterna på         beaktats vid planeringen av enjärnväg som skulle
28186: de regionala och samhälleliga strukturerna. Den-       gena tili Lahtis, vilket även förutsattes av minis-
28187:  na utredning klarlägger samhällets och regional-      teriet. Vidare konstaterar trafikministeriet att det
28188:  strukturens utvecklingsalternativ, potentiella        vid planeringen av hanuträtningen, viiken ingick
28189:  och förutsedda effekter av banalternativen på         i miljökonsekvensbedömningen samt de utred-
28190:  regionstrukturen och på befolkningen samt ba-         ningar som stöder sig på denna, har fåsts avseen-
28191:  nornas långsiktiga effekter på trafiken och sam-      de vid att heredningen varit öppen och att de
28192:  hällsutgifterna. Granskningen var nationell och       regionpolitiska intressena pä ett jämlikt sätt upp-
28193:  internationell. Utredningen gick på remiss på         märksammats. Om projektet framskrider är
28194:  bred bas. Ä ven Tavastlands förbund har avgett        principen fortfarande att sträva efter det alterna-
28195:  ett utlåtande om utredningen.                         tiv som tili sin totalfinansiering är mest lönsamt.
28196:     Generalplaneringen av uträtningen av hanan
28197:      Helsingfors den 30 decemher 1997
28198: 
28199:                                                                            Trafikminister Matti Aura
28200:                     j
28201:                     j
28202:                 j
28203:                 j
28204:             j
28205:             j
28206:         j
28207:         j
28208:     j
28209:     j
28210: j
28211: j
28212:                                             KK 1266/1997 vp
28213: 
28214: Kirjallinen kysymys 1266
28215: 
28216: 
28217: 
28218: 
28219:                                     Jari Koskinen /kok: Ympäristöministeriön toteuttaman Natura-
28220:                                         mainoskampanjan tarpeellisuudesta
28221: 
28222: 
28223:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28224: 
28225:    Natura 2000 -verkoston valmistelun aikana           harmiHornuutta maanomistajalle. Viime huhti-
28226: ympäristöviranomaiset ovat tehneet vähintään-          kuun 5. päivänä Maaseudun Tulevaisuudessa ol-
28227: kin kaikki epäluottamusta aiheuttavat virheet,         lut ilmoitus Natura-kuulemisesta oli huomatta-
28228: mitä hallinto ylipäänsä kykenee tekemään. Koh-         vasti pienempi ja informatiivisuudessaan hyvin-
28229: teiden tiedot perustuivat osin vanhoihin, jopa 40      kin puutteellinen.
28230: vuotta sitten laadittuihin karttoihin. Käytössä           Mainoskampanjanaan ympäristöministeriö
28231: olleet kartat olivat paikoitellen hävyttömän pie-      pyrkii nyt osoittamaan kaiken Naturaan kohdis-
28232: niä mittakaavaltaan, jopa 1:60 000. Aluerajauk-        tuvan kritiikin pohjattomaksi. Tehtyjä virheitä ei
28233: set oli tehty epämääräisesti ilmeisen kiireessä.       imagoa ehostamalla korjata. Olisikin ollut järke-
28234: Pitäviä perusteluja ja tarkkoja lajien esiintymis-     vämpää käyttää nyt mainoksiin uponneet rahat
28235: paikkoja ei maanomistajille kyetty kertomaan,          oikein kohdennettuun tiedottamiseen, silloin
28236: vaan kohteiden suojeluarvot jäivät epäselviksi.        kun sille oli todellinen sosiaalinen tilaus.
28237: Maanomistajia ei lähestytty yksityiskohtaisilla           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28238: kirjeillä, ja kuulemisestakin ilmoitettiin vainjois-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28239: sakin lehdissä.                                        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28240:    Maanomistajien piti tehdä muistutuksensa jo         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28241: kesäkuussa. Puolen vuoden jälkeen he eivät ole
28242: saaneet minkäänlaisia vastauksia muistutuksiin-                   Edustaako Hallituksen nyt aloittama
28243: sa lukuisista pyynnöistä huolimatta. Ympäristö-               Natura-mainoskampanja uutta poliittis-
28244: ministeriön vitkuttelu asiassa lisää maanomista-              ta kulttuuria, jolla kansalaisille myydään
28245: jien epätietoisuutta.                                         vielä päätöksenteossa keskeneräisiä
28246:    Nyt ympäristöministeriö paikkaa hallintome-                asioita, ja
28247: nettelynsä puutteita erityisellä mainoskampan-                    miten Hallitus aikoo muuttaa epäon-
28248: jalla. Hämeen Sanomissa kuin myös Helsingin                   nistunutta hallintokulttuuriaan edes sie-
28249: Sanomissa oli viikolla 48 huomattavan suuret                  dettävän lopputuloksen aikaansaamisek-
28250: mainosilmoitukset,joissa kerrottiin, missä Natu-              si?
28251: ra tällä hetkellä menee, ja vakuuteltiin Naturan
28252: 
28253:      Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 1997
28254: 
28255:                                            Jari Koskinen /kok
28256: 
28257: 
28258: 
28259: 
28260: 270136
28261: 2                                           KK 1266/1997 vp
28262: 
28263: 
28264: 
28265: 
28266:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28267: 
28268:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Varsinaista tiedotuskampanjaa Natura 2000
28269: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          -verkostosta ei ole ollut. Maaseudun tulevaisuu-
28270: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        den numerossa 16.4. oli koko sivun ilmoitus ym-
28271: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jari Koski-       päristöministeriön alustavasta Natura-ehdotuk-
28272: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           sesta ja ehdotuksen kuulemisajasta.
28273: 1266:                                                      Ensimmäinen ympäristöministeriön laatima
28274:                                                        Natura 2000 -ohjelmasta kertova esite oli jaossa
28275:             Edustaako Hallituksen nyt aloittama        koko maassa jo vuonna 1996. Kuulemista varten
28276:         Natura-mainoskampanja uutta poliittis-         valmisteltu tiedotusaineisto sisälsi Natura 2000
28277:         ta kulttuuria, jolla kansalaisille myydään     -esitettä tarkentavan lisälehden suomen, ruotsin
28278:         vielä päätöksenteossa keskeneräisiä            ja saamen kielellä. Paikallisradioihin lähetettiin
28279:         asioita, ja                                    tietoisku. Lisäksi Natura 2000 -verkostosta on
28280:             miten Hallitus aikoo muuttaa epäon-        ollut tietoa internetissä ympäristöministeriön si-
28281:         nistunutta hallintokulttuuriaan edes sie-      vuilla. Jaossa oli myös oikeusvaikutuksista ker-
28282:         dettävän lopputuloksen aikaansaamisek-         tova muistio. Tiedotusvälineille järjestettiin
28283:         si?                                            alueellisia taustatilaisuuksia.
28284:                                                            Päättäjiä varten on valmistettu tietopaketti
28285:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kesällä kuulemisen päätyttyä ja joulukuussa mi-
28286: vasti seuraavaa:                                       nisterityöryhmän työn aikana.
28287:                                                            Natura-ilmoituksia oli kesällä neljässä lehdes-
28288:    Natura 2000 -verkoston valmisteluprosessiin         sä ja joulukuussa 14lehdessä. Ilmoitusten tavoit-
28289: kuuluva maanomistajien kuuleruismenettely jär-         teena oli välittää tietoa Naturasta alueilla, joilta
28290: jestettiin vuoden 1997 alusta voimaan tulleen          on tullut paljon muistutuksia ja joilla keskustelu
28291: luonnonsuojelulain mukaisesti. Tieto ympäristö-        on ollut kiivasta. Joulukuun ilmoituksessa ker-
28292: ministeriön alustavasta ehdotuksesta Suomen            rottiin myös muuttuneesta aikataulusta. Minis-
28293: Natura 2000 -verkostoksi ja kuuleruisajasta saa-       terityöryhmä, johon kuuluvat ympäristöministe-
28294: tettiin tiedoksi virallisin kuulutuksin. Alustava      ri Pekka Haavisto, oikeusministeri Kari Häkä-
28295: ehdotus karttoineen oli nähtävänä kunnissa ja          mies, sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam, maa-
28296: alueellisissa ympäristökeskuksissa. Aineistoon         ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä, sosiaali-
28297: sisältyi myös ympäristöministeriön laatima             ja terveysministeri Sinikka Mönkäre ja ministeri
28298: muistio Natura 2000 -verkoston tavoitteista, oi-       Terttu Huttu-Juntunen, on kokoontunut 10 ker-
28299: keusvaikutuksista ja toteuttamisesta. Kuulutus-        taa. Vastine 14 000 muistuuajalle lähetetään, kun
28300: ilmoitus oli 40 lehdessä 4.4.1997 tai 5.4.1997 il-     ministerityöryhmä on käsitellyt Natura-ehdo-
28301: mestymispäivästä riippuen.                             tuksen. Tieto vastineiden aikataulusta haluttiin
28302:    Ympäristöministeriön ehdotus Natura 2000            myös välittää ilmoituksessa.
28303: -ohjelmaksi julkistettiin 4.4.1997 tiedotustilai-          Muistutuksia ja kannanottoja kertyi kuule-
28304: suudessa. Tiedotusvälineet saivat kattavan tieto-      ruisaikana yhteensä 14 000. Niiden sisältämät tie-
28305: paketin Natura-ohjelmasta ja ehdotuksesta sekä         dot ovat olleet ministerityöryhmän käytössä.
28306: valmisteluprosessista. Lisäksi muun muassa             Muistutukset käsitellään alueellisissa ympäristö-
28307: Länsi-Suomen ympäristökeskus ja Etelä-Savon            keskuksissa. Ministerityöryhmän käsittelyn jäl-
28308: ympäristökeskus lähettivät maanomistajille kir-        keen muistuttajat saavat vastineen. Valtakunnal-
28309: jeen. Kuuleruisaikana alueelliset ympäristökes-        lisia lausuntoja annettiin 90 kappaletta. Yhteen-
28310: kukset sekä järjestivät että olivat mukana lukui-      veto on saatavana julkaisuna Editasta.
28311: sissa paikallisissa ja alueellisissa maanomistajille       Päätösvaiheen viestintätoimet ovat työn alla.
28312: ja asianasaisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa        Tarkoituksena on, että tieto päätöksen sisällöstä
28313: (noin 200 tilaisuutta).                                välittyy mahdollisimman kattavasti ja demo-
28314:                                                        kraattinen päätöksentekoprosessi toteutuu.
28315:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
28316: 
28317:                                                                  Ympäristöministeri Pekka Haavisto
28318:                                             KK 1266/1997 vp                                             3
28319: 
28320:                                          Tili Riksdagens Talman
28321: 
28322:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Miljöministeriets första broschyr om pro-
28323: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            grammet Natura 2000 spreds över hela landet
28324: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        redan 1996. Det informationsmaterial som sam-
28325: dagsman Jari Koskinen undertecknade spörsmål           manställdes inför hörandet innehöll ett tiliäggs-
28326: nr 1266:                                               blad på finska, svenska och samiska som precise-
28327:                                                        rade Natura 2000-broschyren. En informations-
28328:           Representerar den reklamkampanj för          blänkare skickades tili lokalradiostationerna.
28329:        Natura som Regeringen nu har inlett en          Dessutom har information om nätverket Natura
28330:        ny politisk kultur genom viiken man tili        2000 funnits på miljöministeriets sidor i Internet.
28331:        medborgarna säljer sådant som ännu inte         Också en promemoria om rättsverkan delades ut.
28332:        har slagits fast slutligt, och                  Regionala evenemang som bjöd på bakgrundsin-
28333:           hur ämnar Regeringen ändra sin miss-         formation ordnades för massmedierna.
28334:        lyckade förvaltningskultur för att slutre-         Med tanke på beslutsfattarna har ett informa-
28335:        sultatet skall bli åtminstone drägligt?         tionspaket sammanställts i somras, efter att hö-
28336:                                                        randet hade avslutats, och i december, medan
28337:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ministergruppens arbete pågått.
28338: anföra följande:                                          Annonser om Natura publicerades i fyra tid-
28339:                                                        ningar under sommaren och i 14 tidningar i de-
28340:    Det hörande av markägarna som ingår i be-           cember. Syftet med annonserna var att förmedla
28341: redningsprocessen i samband med nätverket Na-          information om Natura i områden därifrån det
28342: tura 2000 ordnades i enlighet med naturvårdsla-        har sänts in många anmärkningar och där dis-
28343: gen, som trädde i kraft vid ingången av 1997.          kussionen har varit intensiv. 1 december månads
28344: Miljöministeriets preliminära förslag tili Fin-        annons ingick också information om den nya
28345: landsandel av nätverket Natura 2000 och tiden          tidtabellen. Ministerarbetsgruppen, som bestod
28346: för hörande tillkännagavs genom offentlig kun-         av miljöminister Pekka Haavisto,justitieminister
28347: görelse. Det preliminära förslaget inklusive kar-      Kari Häkämies, inrikesminister Jan-Erik Ene-
28348: tor fanns till påseende i kommunerna och vid de        stam, jord- och skogsbruksminister Kalevi
28349: regionala miljöcentralerna. 1 materialet ingick        Hemilä, social- och hälsovårdsminister Sinikka
28350: också en promemoria som miljöministeriet hade          Mönkäre och minister Terttu Huttu-Juntunen,
28351: författat och som gällde Natura 2000 -nätverkets       har sammanträtt tio gånger. Ett genmäle tili de
28352: mål och rättsverkan samt genomförandet. Kun-           14 000 som har inkommit med anmärkningar
28353: görelseannonsen ingick i 40 tidningar den 4 eller      kommer att skickas när ministerarbetsgruppen
28354: den 5 aprill997, beroende på utgivningsdagen.          har behandlat Natura-förslaget. Man ville också
28355:    Miljöministeriets förslag tili programmet Na-       sprida information om tidsschemat för genmäle-
28356: tura 2000 offentliggjordes vid en presskonferens       na genom annonsen.
28357: den 4 april 1997. Massmedierna fick ett brett             Sammanlagt 14 000 anmärkningar och ställ-
28358: upplagt informationspaket om Naturaprogram-            ningstaganden inkom medan hörandet pågick.
28359: met och om förslaget samt om beredningsproces-         Ministerarbetsgruppen har haft tillgång tili inne-
28360: sen. Dessutom skickade bl.a. Västra Finlands           hållet i dem. Anmärkningarna behandlas av de
28361: miljöcentral och Södra Savolax miljöcentral ett        regionala miljöcentralerna. Efter behandlingen i
28362: brev tili markägarna. Under tiden för hörande          ministerarbetsgruppen får de som har framställt
28363: hölls ett stort antallokala och regionala tillställ-   anmärkningar ett genmäle. De riksomfattande
28364: ningar (ca 200 stycken) för markägare och övriga       utlåtandena var 90 stycken. Ett sammandrag i
28365: som de regionala miljöcentralerna arrangerade          form av en publikation kan beställas hos Edita.
28366: eller deltog i.                                           De informationsåtgärder som gäller besluts-
28367:    Det har inte förekommit någon egentlig infor-       skedet planeras som bäst. Det är meningen att
28368: mationskampanj i anslutning tili nätverket Natu-       informationen om innehållet i beslutet skall för-
28369: ra 2000. 1 Maaseudun Tulevaisuus ingick den 16         medlas så heltäckande som möjligt och att be-
28370: april en helsidesannons om miljöministeriets pre-      slutsprocessen skall vara demokratisk.
28371: liminära nätverksförslag och om tiden för höran-
28372: de i samband med det.
28373:      Helsingfors den 22 december 1997
28374: 
28375:                                                                        Miljöminister Pekka Haavisto
28376: 1
28377: 1
28378:                                             KK 1267/1997 vp
28379: 
28380: Kirjallinen kysymys 1267
28381: 
28382: 
28383: 
28384: 
28385:                                     Mikko Elo /sd: Työvoimapoliittisen koulutuksen tehostamisesta
28386: 
28387: 
28388: 
28389:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28390: 
28391:     Koulutus on eräs työvoimapolitiikan tärkeim-          Nykyinen työvoimapoliittinen koulutus tur-
28392: mistä keinoista ammattitaidon ja osaamisen li-         hauttaa monet työnhakijat. Useat henkilöt käy-
28393: säämiseksi. Kuitenkin monet tekijät viittaavat         vät kurssin toisensa jälkeen ilman minkäänlaista
28394: siihen, että maamme koulutuspolitiikassa on pal-       toivoa työpaikasta.
28395: jonkin tehostamisen varaa. Suomen koulutusme-             Onkin syytä edellyttää, että työvoimapoliitti-
28396: not ovat OECD-maiden huipputasoa, mutta se ei          sesta koulutuksesta tehdään entistä korkeatasoi-
28397: heijastu riittävästi esim. työllisyyden parantami-     sempaa. Väitetään usein, ettei työvoimapoliitti-
28398: sessa.                                                 sen koulutuksen laatuun kiinnitetä nykyään riit-
28399:     Yleinen käsitys on myös, ettei maamme kou-         tävästi huomiota. Koulutus ostetaan yleensä lai-
28400: lutuspolitiikka ota riittävästi huomioon työ-          tokselta tai yritykseltä, joka antaa edullisimman
28401: markkinoiden tarpeita. Toisaalta maassamme             tarjouksen. Kuitenkin kokonaisuuden kannalta
28402: on pulaa erityisesti tietotekniikan, tietoliikenne-    on edellytettävä, ettei työvoimapoliittisen koulu-
28403: tekniikan ja elektroniikka-alan ammattilaisista,       tuksen järjestäjää valita pelkästään hinnan pe-
28404: mutta koulutusta annetaan kuitenkin paljon             rusteella, vaan kiinnitetään entistä suurempaa
28405: aloilla, joilla työllistyminen on vaikeata.            huomiota myös kouluttajien tasoon ja omaan
28406:     Erityisen voimakasta kritiikkiä on kohdistettu     osaamiseen.
28407: työvoimapoliittiseen koulutukseen. Työvoima-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
28408:  poliittiseen aikuiskoulutukseen käytetään vuosi-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28409:  tasolla noin 2,5 miljardia markkaa, mutta kuiten-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28410:  kin vain noin kolmannes koulutetuista on ansio-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28411:  työssä vuoden kuluttua koulutuksesta. Tähän
28412:  sisältyvät myös erilaisten tukien avulla työpai-                Onko Hallitus tietoinen siitä arvoste-
28413:  kan saaneet. Esim. EU:n piirissä on keskusteltu              lusta, jota kohdistetaan työvoimapoliitti-
28414:  siitä, että kaikki työvoimapoliittisen koulutuk-             sen koulutuksen tehokkuuteen, ja jos on,
28415:  sen saaneet henkilöt olisi työllistettävä vähintään             mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28416:  vuodeksi kurssin päätyttyä.                                  ryhtyä työvoimapoliittisen koulutuksen
28417:                                                               tehokkuuden ja laadun parantamiseksi?
28418:      Helsingissä II päivänäjoulukuuta 1997
28419:                                               Mikko Elo /sd
28420: 
28421: 
28422: 
28423: 
28424: 270136
28425: 2                                         KK 1267/1997 vp
28426: 
28427: 
28428: 
28429: 
28430:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28431: 
28432:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       lomautettuna koulutukseen tullessaan, voidaan
28433: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        arvioida, että jopa puolet koulutukseen käyte-
28434: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tyistä julkistalouden nettokuluista maksettaisiin
28435: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko           kuitenkin työttömyysturvana, jos koulutusta ei
28436: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        järjestettäisi.
28437:  1267:                                                   Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtö-
28438:                                                      kohtana työhallinnossa on työmarkkinoiden tar-
28439:           Onko Hallitus tietoinen siitä arvoste-     peet: työnantajilta kysytyt työvoima- ja ammatti-
28440:        lusta, jota kohdistetaan työvoimapoliitti-    taitotarpeet, työnhakijoiden koulutustarpeet
28441:        sen koulutuksen tehokkuuteen, ja jos on,      sekä muu tutkimus- ja selvitystieto. Työhallinto
28442:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       selvittää paikallistasolla työnantajien näkemyk-
28443:        ryhtyä työvoimapoliittisen koulutuksen        siä koulutuksen kohdentamisesta, koulutusmää-
28444:        tehokkuuden ja laadun parantamiseksi?         ristä sekä rekrytointiin liittyvistä vaikeuksista ja
28445:                                                      niiden syistä. Työhallinnolla on käytössään sekä
28446:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         työnantajien että työnhakijoiden koulutustar-
28447: vasti seuraavaa:                                     peiden kokoamiseen toimivat alueelliset ja pai-
28448:                                                      kalliset menettelytavat.
28449:    Työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta             Uudet työvoima- ja elinkeinokeskukset ovat
28450: annetun lain (763/1990) mukaan työvoimakou-          vastaisuudessa oman alueensa työmarkkinoiden
28451: lutuksen tarkoituksena on aikuisväestölle koulu-     tarpeita ennakoiva asiantuntijaorganisaatio.
28452: tusta hankkimalla edistää ja ylläpitää työvoiman     Osana keskusten toimintaa vakiinnutetaan ja li-
28453: kysynnän ja tarjonnan tasapainoa työmarkki-          sätään alueellista ennakointiyhteistyötä elinkei-
28454: noilla sekä torjua työttömyyttä ja poistaa työvoi-   noelämän, alueellisten työmarkkinajärjestöjen,
28455: mapulaa. Koulutushankinnoilla tulee edistää          koulutuspalvelujen tuottajien ja eri viranomais-
28456: työttömien pysyväisluonteista työllistymistä ja      ten kesken. Tämä tieto muodostaa jatkossa hy-
28457: vähentää työttömäksi joutumisen uhkaa sekä           vän pohjan kaiken aikuiskoulutuksen suunnitte-
28458: edistää työvoimapoliittisesti tarkoituksenmu-        luun aluetasolla.
28459: kaista liikkuvuutta.                                     Koulutuksen jälkeinen työllistyminen ei ole
28460:    Työllisyystilanteen huomattavasti vaikeu-         kuitenkaan pelkästään riippuvaista koulutuksen
28461: tuessa työvoimakoulutuksen keskeinen tavoite         suuntaamisesta ja kohdentamisesta, vaan työllis-
28462: työvoiman saatavuuden turvaamisen lisäksi on         tymiseen vaikuttaa voimakkaasti yleinen työlli-
28463: työmarkkinoilta syrjäytymisen ja pitkäaikais-        syystilanne. Myös opiskelijoiden henkilökohtai-
28464: työttömyyden ehkäisy. Tällöin tavoitteena ei ole     silla ominaisuuksilla ja annetun koulutuksen laa-
28465: pelkästään koulutuksenjälkeinen välitön työllis-     dulla on merkitystä. On selvää, että kun nostet-
28466: tyminen, vaan myös työttömien ammattitaidon          tiin voimakkaasti koulutuksen määrää tilantees-
28467: ylläpitäminen ja työmarkkinavalmiuksien pa-          sa, jossa avoimien työpaikkojen määrä vielä voi-
28468: rantaminen syrjäytymisen ehkäisemiseksi.             makkaammin laski, myös koulutuksen jälkeiset
28469:    Työvoimakoulutuksen volyymitaso on määri-         työllistymismahdollisuudet heikkenivät. Koska
28470: telty valtioneuvoston vuonna 1995 hyväksymäs-        vaikeasti työllistyvien ryhmien (pitkäaikaistyöt-
28471: sä työllisyysohjelmassa. Tavoitteena on ollut,       tömät, vajaakuntoiset, ikääntyneet) osuutta on
28472: että työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin osallis-   lisätty, ovat koulutuksen jälkeiset työllistymislu-
28473: tuisi vuosittain keskimäärin 125 000 henkilöä, eli   vut myös tästä syystä heikentyneet. Esimerkiksi
28474: noin 5 prosenttia työvoimasta. Työvoimakoulu-        pitkäaikaistyöttömiä oli 17 prosenttia koulutuk-
28475: tuksen osuus tästä on ollut 36 500 henkilöä.         sen aloittaneista vuonna 1996, kun heitä vuonna
28476: Vuonna 1997 on käytettävissä yhteensä vajaat          1991 oli vain prosentti. Opiskelijoiden työllisyys-
28477: 2,4 miljardia markkaa, josta koulutuksen han-        ja työhistoria tausta heijastuu voimakkaasti kou-
28478: kintaan on varattu noin miljardi markkaa. Kos-       lutuksen jälkeiseenkin tilanteeseen.
28479: ka suurin osa opiskelijoista on työttömänä tai           Koulutuksen jälkeinen välitön työllistyminen
28480:                                              KK 1267/1997 vp                                             3
28481: 
28482: heikkeni 1990-luvun alkuvuosina, mutta tilanne          koulutuksen laatu on hyvä ja että oppilaitokset
28483: on parantunut viime vuosina. Vuoden 1997 alku-          itse huolehtivat tarjoamansa koulutuksen riittä-
28484: puoliskolla kaikista koulutuksen suorittaneista         västä laatutasosta.
28485: oli jo 55 prosenttia työssä kaksi kuukautta kou-           Työhallinnossa on nähty kuitenkin välttämät-
28486: lutuksen päättymisen jälkeen. Työttömänä kou-           tömäksi kehittää myös omia toimintatapoja kou-
28487: lutuksen aloittaneiden työhönsijoittuminen on           lutuksen laadun parantamiseksi. Vuonna 1996
28488: ollut jonkin verran heikompi. Osa työhönsijoit-         työministeriö käynnisti työvoimakoulutuksen
28489: tuneista on ennalta laaditun työllistymissuunni-        valtakunnallisen Iaatuhankkeen, joka jatkuu
28490: telman mukaisesti tuella työllistettyinä,joten hei-     edelleen vuonna 1998. Hankkeen yhtenä keskei-
28491: dän kohdaltaan lopullinen työhön sijoittuminen          senä tavoitteena on tarjouspyyntöjen ja hankin-
28492: ei ole tiedossa.                                        tatoiminnan kehittäminen niin, että pystytään
28493:     Kansanedustaja Elo nostaa kysymyksessään            entistä paremmin ennakoimaan koulutuksen
28494: esille myös sen, että useat henkilöt käyvät monia       laatuun vaikuttavia tekijöitä päätöksenteon
28495: kursseja peräkkäin. Niin sanottua moninkertais-         pohjaksi. Tässä tarkoituksessa on kehitetty uu-
28496: ta koulutusta on tarkasteltava ja tulkittava tilas-     det tarjouspyyntöasiakirjat,jotka on otettu käyt-
28497: tolukujen taustalla olevien tekijöiden valossa.         töön koko maassa vuotta 1998 koskevissa han-
28498: Esimerkiksi vuonna 1996 koulutuksen aloitta-            kinnoissa. Niissä painotetaan koulutuksen to-
28499: neista noin kolmannes oli ollut aikaisemmin työ-        teutuksen laadun osalta erityisesti opiskelijoille
28500: voimakoulutuksessa. Näistä puolestaan kolman-           laadittavia henkilökohtaisia opiskelusuunnitel-
28501: neksella aikaisempi koulutus oli ns. ohjaavaa           mia, koulutuksen työpaikkaläheisyyttä ja työ-
28502: koulutusta, jonka tarkoitus on antaa yleisiä työ-       hönsijoittumisen edistämistä, tutkintotavoittei-
28503: markkinavalmiuksia tai valmentaa hakeutu-               suutta sekä opettajien pätevyyttä ja työkokemus-
28504: maan ammatilliseen koulutukseen. Uudelleen              ta. Vuonna 1998 aloitetaan lisäksi kouluttajien
28505: ammatilliseen koulutukseen osallistuneista noin         luo tehtävät laatukäynnit,joiden kautta on mah-
28506: 40 prosentilla oli kyseessä oman alan lisäkoulu-        dollista saada syvällisempää tietoa kouluttajien
28507: tus. On huomattava se, että suuri osa työvoima-         toiminnan laadusta kuin mitä saadaan tarjousten
28508: koulutuksesta on modulirakenteista, jolloin             ja hankintaneuvottelujen avulla.
28509:  opiskelija voi aloittaa koulutuksen oman am-              Lisäksi laatuhankkeessa pyritään löytämään
28510: mattitaitonsa mukaiselta tasolta. Tämä antaa            toimivia malleja opiskelijoiden lähtötason selvit-
28511:  opiskelijoille joustavan mahdollisuuden suorit-        tämiseksi, jotta koulutuksen yksilöllisyyttä, te-
28512:  taa opintoja myös pienissä osissa.                     hokkuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa.
28513:     Työvoimapoliittista aikuiskoulutusta koske-         Hankkeessa kehitetään myös työvoimakoulu-
28514:  vien säädösten mukaisesti koulutushankintojen          tuksen seuranta- ja evaluaatiojärjestelmää siten,
28515:  perusteena käytetään kokonaistaloudellista             että asiakaspalautetta voidaan hyödyntää entistä
28516:  edullisuutta, ei halvinta hintaa. Tällöin tarjouk-     tehokkaammin koulutuksenjatkuvassa paranta-
28517:  sista valitaan se, joka vastaa parhaiten tarjouk-      misessa. Vuonna 1998 otetaan mm. käyttöön
28518:  sen pyytäjän tarpeita ja joka on hinta-laatusuh-       koko maassa koulutuksenaikaisen välipalaut-
28519:  teeltaan optimaalisin. Muita arviointiin vaikut-       teen kerääminen. Välipalautetietoihin tukeutuen
28520:  tavia tekijöitä ovat mm. toimitusvarmuus ja toi-       työhallinto koulutuksen ostajana voi puuttua
28521:  mitusajankohta.                                        välittömästi koulutuksen toteuttamisessa ilme-
28522:     Työhallinto hankkii koulutuksen noin 90-pro-        neviin mahdollisiin epäkohtiin.
28523:  senttisesti julkisen tarkastuksen alaisilta oppilai-      Työvoimakoulutuksen kehittämistyössä työ-
28524:  toksilta ja yliopistoilta. Oppilaitosten toiminnas-    hallinto pitää tärkeänä sitä, että koulutuksen laa-
28525:  ta vastaa opetusministeriö. Työhallinnon tehdes-       tua vastaisi entistä paremmin yritys- ja työnhaki-
28526:  sä hankintoja oppilaitoksilta tulee sen ostajana       ja-asiakkaiden tarpeita.
28527:  voida lähteä siitä, että oppilaitosten tarjoaman
28528:       Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
28529: 
28530:                                                                        Työministeri Liisa Jaakonsaari
28531: 4                                         KK 1267/1997 vp
28532: 
28533: 
28534: 
28535: 
28536:                                        Tili Riksdagens Talman
28537: 
28538:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          de inleder sin utbildning, kan man beräkna att till
28539: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          och med hälften av de nettoutgifter som den
28540: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      offentliga ekonomin använt för utbildning ändå
28541: dagsledamot Mikko Elo undertecknade spörs-           skulle ha gått åt till betalning av utkomstskydd
28542: mål nr 1267:                                         för arbetslösa, om de inte använts för att ordna
28543:                                                      utbildning.
28544:           Är Regeringen medveten om den kritik          Vid planering av arbetskraftsutbildningen ut-
28545:        som riktas till den arbetskraftspolitiska     går arbetsförvaltningen från arbetsmarknadens
28546:        utbildningens effektivitet, och ifall detta   behov: sådana arbetskrafts- och yrkeskunskaps-
28547:        är fallet,                                    behov som arbetsgivarna frågar efter, arbetssö-
28548:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      kandenas behov av utbildning samt andra forsk-
28549:        för att förbättra arbetskraftsutbildning-     nings- och utredningsrön. Arbetsförvaltningen
28550:        ens effektivitet och kvalitet?                utreder på lokal nivå arbetsgivarnas synpunkter
28551:                                                      på inriktandet av utbildningen, utbildningsvoly-
28552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        men samt rekryteringssvårigheter och orsaker till
28553: anföra följande:                                     dessa. Arbetsförvaltningen har till sitt förfogan-
28554:                                                      de fungerande regionala och lokala arbetssätt för
28555:    Enligt lagen om arbetskraftspolitisk vuxenut-     insamling av både arbetsgivarnas och arbets-
28556: bildning (763/1990) är syftet med denna utbild-      sökandenas utbildningsbehov.
28557: ning att anskaffa utbildning för vuxenbefolk-           De nya arbetskrafts- och näringscentralerna
28558: ningen och att därigenom på arbetsmarknaden          kommer att vara en sakkunnigorganisation som
28559: främja och upprätthålla balansen mellan efter-       skall förutse det egna områdets behov. Som ett
28560: frågan och utbudet på arbetskraft samt bekämpa       led i centralernas verksamhet utvecklas och eta-
28561: arbetslösheten och avhjälpa bristen på arbets-       bleras lokalt samarbete mellan näringslivet,
28562: kraft. Utbildningsanskaffningar bör främja en        regionala arbetsmarknadsorganisationer, ut-
28563: sådan sysselsättning av arbetslösa personer som      bildningsproducenter och olika myndigheter.
28564: är av varaktig karaktär, minska risken för arbets-   Dessa fakta utgör i fortsättningen en god grund
28565: löshet samt främja sådan rörlighet som är ända-      för planering av all vuxenutbildning på regional
28566: målsenlig ur arbetskraftspolitisk synpunkt.          nivå.
28567:    När sysselsättningsläget försämras betydligt         Sysselsättningsgraden efter utbildning beror
28568: blir ett centralt mål för arbetskraftsutbildningen   dock inte enbart på utbildningens inriktning och
28569: utöver tryggandet av tillgången på arbetskraft att   målgrupper utan i stor utsträckning på det all-
28570: förebygga långtidsarbetslöshet och utslagning        männa sysselsättningsläget. Också studeran-
28571: från arbetsmarknaden. Målet är då inte endast att    denas personliga egenskaper och utbildningens
28572: arbetslösa skall sysselsättas omedelbart efter ut-   kvalitet har betydelse. Att utbildningens volym
28573: bildningen utan även att de skall upprätthålla sin   kraftigt ökades samtidigt som antalet lediga ar-
28574: yrkeskunnighet och sina arbetsmarknadsfårdig-        betsplatser ännu kraftigare skars ner försämrade
28575: heter för att utslagning skall kunna förebyggas.     ytterligare möjligheterna att få arbete efter ut-
28576:    Nivån för arbetskraftsutbildningens volym         bildningen. Antalet arbetsplaceringar efter ut-
28577: definieras i det av statsrådet 1995 godkända sys-    bildningen har minskat också därför att andelen
28578: selsättningsprogrammet. Syftet har varit att i de    svårsysselsätta grupper (långtidsarbetslösa, han-
28579: arbetskraftspolitiska åtgärderna årligen deltar i    dikappade, äldre) har ökats. Tili exempel av per-
28580: genomsnitt 125 000 personer, dvs. ca 5 % av          soner som inledde utbildning år 1996 var 17 pro-
28581: arbetskraften. Arbetskraftsutbildningens andel       cent långtidsarbetslösa mot endast en procent år
28582: har varit 36 500 personer. För år 1997 har för       1991. Studerandenas sysselsättningsbakgrund
28583: ändamålet reserverats närmare 2,4 miljarder          och arbetshistoria avspeglas tydligt i arbetsmark-
28584: mark, varav cirka en miljard mark för anskaff-       nadsläget efter utbildningen.
28585: ning av utbildning. Eftersom största delen av           Arbetsplaceringen efter utbildningen försäm-
28586: studerandena är arbetslösa eller permitterade när    rades under de första åren av 1990-talet, men
28587:                                            KK 1267/1997 vp                                               5
28588: 
28589: situationen har förbättrats på senare år. Under       som erbjuds är god och att läroanstalterna själva
28590: första halvåret 1997 hade redan 55 procent av         ser tili att kvalitetsnivån är tillräckligt hög.
28591: studerandena fått arbete inom två månader från           Arbetsförvaltningen har dock ansett det vara
28592: utbildningens slut. De som varit arbetslösa när de    nödvändigt att utveckla också egna verksamhets-
28593: inledde sin utbildning hade något svårare att         modeller för att höja utbildningens kvalitet. År
28594: placera sig på arbetsmarknaden. En del av dem         1996 startade arbetsministeriet inom arbets-
28595: som hade fått arbete var sysselsatta med stöd av      kraftsutbildningen ett riksomfattande kvalitets-
28596: en på förhand uppgjord sysselsättningsplan, var-      projekt som fortgår ännu under 1998. Ett av de
28597: för det är svårt att säga hur de slutligen placerat   centrala målen för projektet är att utveckla
28598: sig.                                                  offertanbuden och anskaffningsverksamheten så
28599:    Riksdagsledamot Elo lyfter också fram det          att man när beslut fattas bättre än hittills skall
28600: faktum att många personer deltar i flera kurser       kunna förutsäga vilka faktorer som inverkar på
28601: efter varandra. Så kallad mångfaldig utbildning       utbildningens kvalitet. Därför har man utvecklat
28602: skall betraktas och toikas i ljuset av de faktorer    och tagit i bruk nya offertanbudshandlingar som
28603: som ligger bakom siffrorna i statistiken. Tili ex-    används i hela Jandet för anskaffningar under
28604: empel år 1996 hade ungefår en tredjedel av dem        1998. I fråga om utbildningens kvalitet betonas
28605: som inledde utbildning tidigare deltagit i arbets-    här särskilt individuella utbildningsplaner för
28606: kraftsutbildning. Och en tredjedel av dessa hade i    studerande, utbildningens nära anknytning tili
28607: sin tur s.k. vägledande utbildning som skall ge       arbetsplatsen och främjande av sysselsättnings-
28608: allmänna arbetsmarknadsfårdigheter eller väg-         möjligheterna, examensinriktning samt lärarnas
28609: Iedning för att kunna söka yrkesutbildning. För       kompetens och arbetserfarenhet. Under 1998 in-
28610: 40 procent av dem som på nytt deltog i yrkesut-       förs dessutom särskilda kvalitetsbesök hos utbil-
28611: bildning var det fråga om tilläggsutbildning inom     dare genom vilka man får mer djupgående infor-
28612: den egna branschen. Man bör lägga märke tili att      mation om utbildningens kvalitet än vad anbu-
28613: en stor del a v arbetskraftsutbildningen bygger på    den och anskaffningsförhandlingarna gett.
28614: moduler, vilket betyder att studeranden får starta       Genom kvalitetsprojektet försöker man dess-
28615: från den nivå som motsvarar hans yrkeskunnig-         utom finna fungerande modeller för utredning av
28616: het. Studerande har då en flexibel möjlighet att      studerandenas utgångsnivå med syfte att förbätt-
28617: avlägga studier också som mindre kursavsnitt.         ra utbildningens individuella natur, effektivitet
28618:    Enligt bestämmelserna om arbetskraftspoli-         och resultat. Projektet skall också utveckla ar-
28619: tisk vuxenutbildning skall grunden för utbild-        betskraftsutbildningens uppföljnings- och evalu-
28620: ningsanskaffningar vara samhällsekonomisk             eringssystem så att kundresponsen skall kunna
28621: förmånlighet, inte det billigaste priset. Då väljer   utnyttjas effektivare än hittills för en fortsatt
28622: man av erbjudandena det som är optimalt tili sitt     utveckling av utbildningen. Under 1998 börjar
28623: pris-kvalitetsförhållande och som bäst motsva-        man i hela Jandet samla in "mellanrespons" på
28624: rar offertbegärarens behov. Andra faktorer som        utbildning som ännu pågår. Med stöd av dessa
28625: inverkar på bedömningen är leveranssäkerhet           fakta kan arbetsförvaltningen som utbildnings-
28626: och Ieveranstidpunkt.                                 köpare omedelbart ingripa i eventuella olägenhe-
28627:    1 90 procent av fallen anskaffar arbetsförvalt-    ter i utbildningen.
28628: ningen utbildningen från sådana läroanstalter            1 samband med utvecklandet av arbetskrafts-
28629: och universitet som lyder under offentlig kon-        utbildningen anser arbetsförvaltningen det vara
28630: troll. U ndervisningsministeriet ansvarar för läro-   viktigt att utbildningens kvalitet bättre än hittills
28631: anstalternas verksamhet. När arbetsförvaltning-       motsvarar företags- och arbetssökandekunder-
28632: en gör sina anskaffningar, skall den som köpare       nas behov.
28633: kunna utgå ifrån att kvaliteten på den utbildning
28634:      Helsingfors den 8 januari 1998
28635: 
28636:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
28637: 1
28638: 1
28639:  1
28640:   1
28641:   1
28642:    1
28643:     1
28644:     1
28645:      1
28646:       1
28647:       1
28648:        1
28649:         1
28650:         1
28651:          1
28652:           1
28653:           1
28654:            1
28655:             1
28656:             1
28657:              1
28658:               1
28659:               1
28660:                1
28661:                 1
28662:                 1
28663:                                           KK 1268/1997 vp
28664: 
28665: Kirjallinen kysymys 1268
28666: 
28667: 
28668: 
28669: 
28670:                                   Mikko Kuoppa /va-r ym.: Raskaassa ammatissa toimivien eläkeiän
28671:                                      alentamisesta
28672: 
28673: 
28674:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
28675: 
28676:    Työterveyslaitokselta on valmistunut laaja        tallituoteteollisuuden työntekijä selviää van-
28677: epidemiologinen seurantatutkimus, jossa on sel-      huuseläkkeelle. Yksilöllinen varhaiseläkejärjes-
28678: vitetty lähes 18 000 metallityöntekijän kuollei-     telmä ei nykyisenkaltaisena ota riittävästi huo-
28679: suutta, työkyvyttömyyttä, sairastavuutta ja ter-     mioon tutkimuksessa tutkittujen ammattien eri-
28680: veydellistä valikoituvuutta vuodesta 1950 läh-       tyisvaatimuksia. Työn rasittavuus, suuri sairas-
28681: tien.                                                tuvuusriski ja pitkä työssäoloaika eivät käytän-
28682:    Tutkimuksesta käy kiistatta ilmi, että kuollei-   nössä tule riittävästi huomioon otetuiksi.
28683: suuden ja työkyvyttömyyden aiheuttama työ-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28684: ikäisen työvoiman menetys oli suurin raskaassa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
28685: valimotyössä, ero keskiraskaaseen metalliteolli-     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
28686: suuden työhön ja kevyeen sähkötekniseen työ-         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28687: hön oli tilastollisesti merkittävä. Työkyvyn me-
28688: netys keski-iänjälkeen oli kuitenkin huomattava                Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
28689: myös keskiraskaassa työssä. Monia vakavia sai-              ryhtyä Työterveyslaitoksen tutkimuksen
28690: rauksia todettiin tutkimuksessa valimotyönteki-             johdosta, joka osoittaa, että raskaassa ja
28691: jöillä huomattavasti enemmän kuin muilla hen-               keskiraskaassa metallityössä työntekijöi-
28692: kilöryhmillä keskimäärin, siitä huolimatta, että            den terveys kuluu loppuun huomattavas-
28693: monet hakeutuivat kevyempiin töihin.                        ti ennen yleistä eläkeikää ja etteivät nyt
28694:    Tutkimus osoittaa, että vain poikkeustapauk-             käytössä olevat eläkejärjestelmät ota riit-
28695: sissa raskasta altistumistasaa edustava valimo-             tävästi huomioon raskaiden ammattien
28696: työntekijä tai keskiraskasta tasoa edustava me-             erikoispiirteitä?
28697: 
28698:      Helsingissä II päivänäjoulukuuta 1997
28699: 
28700:                     Mikko Kuoppa /va-r                       Jorma Vokkolainen /vas
28701: 
28702: 
28703: 
28704: 
28705: 270136
28706: 2                                           KK 1268/1997 vp
28707: 
28708: 
28709: 
28710: 
28711:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28712: 
28713:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         maa ja tuettiin terveyttä edistävien toimien to-
28714: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          teuttamista. Nämä niin sanotut terveysinvestoin-
28715: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        nit näkyvät selvemmin vasta pidemmällä aikavä-
28716: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             lillä. Eräänä keskeisenä tavoitteena on edelleen-
28717: Kuopan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          kin lisätä ammatillista koulutusta ja asenteita
28718: sen n:o 1268:                                          muuttamalla tähdentää työkyvyn ylläpidon mer-
28719:                                                        kitystä.
28720:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo             Nykyiset kansaneläkelain ja työeläkelakien
28721:        ryhtyä Työterveyslaitoksen tutkimuksen          mukaiset varhaiseläkejärjestelmät saivat alkunsa
28722:        johdosta, joka osoittaa, että raskaassa ja      vuoden 1986 alusta lukien asteittain toteutetusta
28723:        keskiraskaassa metallityössä työntekijöi-       niin sanotusta joustavasta eläkeikäjärjestelystä.
28724:        den terveys kuluu loppuun huomattavas-          Tämä järjestely toteutettiin työmarkkinaosa-
28725:        ti ennen yleistä eläkeikää ja etteivät nyt      puolten sopimuksen pohjalta ammatillisten elä-
28726:        käytössä olevat eläkejärjestelmät ota riit-     keikien sijaan. Julkisella sektorilla oli eri amma-
28727:        tävästi huomioon raskaiden ammattien            teissa kaavamaiset eläkeiät ja paine samantapai-
28728:        erikoispiirteitä?                               sen järjestelmän ulottamiseksi myös yksityiselle
28729:                                                        sektorille oli kasvanut. Joustavan eläkeikäjärjes-
28730:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           telyn tavoitteeksi asetettiin, että eläkkeelle siirty-
28731: vasti seuraavaa:                                       misessä otettaisiin työn laadun lisäksi entistä
28732:                                                        enemmän huomioon työntekijän terveydentila ja
28733:    Kysymys pohjautuu Työterveyslaitoksen tänä          muut henkilökohtaiset ominaisuudet ja työolo-
28734: vuonna julkaisemaan tutkimusraporttiin. Tämä           suhteet.
28735: raportti perustuu metallityöntekijöiden tervey-            Joustavaan eläkeikäjärjestelyyn kuuluvat työ-
28736: dentilasta vuosina 1950-1978 tehtyyn perustut-         kyvyttömyyseläkkeen lisäksi vuoden 1986 alusta
28737: kimukseen sekä seurantatutkimukseen, joka              uusina eläkemuotoina voimaan tulleet yksilölli-
28738: ulottuu vuoteen 1987 ja eräiltä tarkentavilta osin     nen varhaiseläke ja varhennettu vanhuuseläke
28739: vuoteen 1992 saakka. Näin ollen perustutkimus          sekä vuoden 1987 alusta voimaan tullut osa-aika-
28740: ja pääosin myös seurantatutkimus kohdistuvat           eläke. Myös julkisella sektorilla siirryttiin vuo-
28741: aikaan, jolloin kansaneläkelain ja työeläkelakien      den 1989 alusta ammatillisten eläkeikien sijasta
28742: mukaisiin eläke-etuuksiin ei vielä sisältynyt niin     yksilölliseen joustavaan eläkeikäjärjestelyyn.
28743: sanottuja varhaiseläkkeitä.                                Vuoden 1991 lokakuussa voimaan tulleella
28744:    Työterveyshuoltolaki tuli voimaan juuri pe-         kuntoutuslainsäädäntöuudistuksella pyrittiin
28745: rustutkimuksen lopussa ja työturvallisuuslaki          tukemaan työntekijän mahdollisuuksia säilyttää
28746: uudistettiin seurantatutkimuksen päättymisvai-         työkykynsä entistä pidempään. Työkykyä ylläpi-
28747: heessa vuonna 1987. Molemmatlainsäädäntöuu-            tävä toiminta tuli samalla osaksi lakisääteistä
28748: distukset painottavat työympäristön ja työyhtei-       työterveyshuoltoa. Vuoden 1996 alusta eläkela-
28749: sön kehittämistä siten, että työntekijälle ei aiheu-   keja muutettiin edelleen siten, että kuntoutustoi-
28750: du työstä terveyden vaaraa ja terveyshaittoja.         menpiteiden ensisijaisuus korostuu pysyviin elä-
28751:    Myös eläkeikää ajatellen ihmisen terveyden          keratkaisuihin nähden. Kuntoutuslainsäädän-
28752: keskeiset vaikuttajat ovat perimä, ympäristö työ-      nön uudistuksilla on pyritty myös tehostamaan
28753: ympäristöineen sekä elämäntavat. Terveyttä tue-        kuntoutusta toteuttavien tahojen yhteistyötä ja
28754: taan järjestämällä tarvittavia terveyspalveluja ja     toisaalta selkeyttämään niiden välistä työnjakoa,
28755: tuottamalla terveyttä edistävää tietoa työnanta-       jotta kuntoutusjärjestelmä toimisi kattavasti ja
28756: jien ja työntekijöiden käyttöön. Lainsäädäntöta-       tehokkaasti.
28757: solla samoin kuin kunnallisten palvelujenkin pii-          Sosiaali- ja terveysministeriön toukokuussa
28758: rissä vahvistettiin 1990-luvun alussa voimaan          1995 asettama niin sanotun LETKA-työryhmän
28759: tulleen terveydenhuollon hallinnon uudistuksen         tehtävänä on ollut selvittää työkyvyttömyyseläk-
28760: myötä ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ase-         keeseen liittyviä ongelmia. Työryhmä on hake-
28761:                                           KK 1268/1997 vp                                           3
28762: 
28763: nut vaiheittaisen hallinnon kehittämisprosessin     ta on tullut pysyvä osa eläkelaitosten toimintaa.
28764: seurauksena mahdollisuutta siirtyä yhtenäiseen      Kuntoutustoiminnan on todettu onnistuvan par-
28765: työkyvyttömyyskäytäntöön. Tämän prosessin           haiten silloin, kun se voidaan aloittaa jo hyvissä
28766: aikana on päästy sopimukseen kuntoutuksen toi-      ajoin, ennen kuin työkyvyn menettämisen uhka
28767: meenpanon keskeisistä linjauksista. Työryhmä        on ilmeinen.
28768: on myös selvittänyt eläkkeen karttumista työn-         Kysymyksessä viitatuo Työterveyslaitoksen
28769: teon ohella sekä työterveydenhuollon toimivuut-     tutkimuksen suorittamisajankohdan jälkeen elä-
28770: ta sairausvakuutuksen ja työkyvyttömyyseläk-        kejärjestelmiin on siten jo tehty lukuisia muutok-
28771: keiden rinnalla. LETKA-työryhmään kuuluvat          sia, jotka vastaavat kysymyksessä esitettyihin
28772: työmarkkinaosapuolet ovat todenneet saavutta-       ongelmiin.
28773: neensa laajan periaatteellisen yksimielisyyden         Hallitus on lisäksi 27 .1l.l997 päättänyt to-
28774: monista työryhmän työhön kuuluvista asioista.       teuttaa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
28775:     Työterveyshuollon rooli työntekijöiden työ-     26.ll.l997 saavuttamaan tulopoliittiseen sopi-
28776: kyvyn ylläpitämisessä on korostunut. Kansan-        mukseen sisältyneet osa-aikatyötä ja osa-aika-
28777: eläkelaitoksen vuonna 1992 aloittaman työky-        eläkettä koskevat parannukset. Muun muassa
28778: kyä ylläpitävän kuntoutustoiminnan keskeisenä       osa-aikaeläkkeen alaraja on tarkoitus alentaa
28779: elementtinä on kuntoutuksenaikainen yhteyden-       määräajaksi 1.7.1998-3l.l2.2000 nykyisestä 58
28780: pito työpaikalle ja työterveyshuoltoon. Myös        vuoden iästä 56 vuoden ikään ja osa-aikaeläk-
28781: työeläkelaitokset ovat yhteistyössä työtervey-      keen rinnalla tehtävän osa-aikatyönjärjestämis-
28782: denhuollonja työnantajien kanssa. Periaatteessa     tä tehostaa. Myös yksityisen puolen työeläkela-
28783: voidaan sanoa, että päävastuu työssä olevien        kien mukaiselta osa-aikaeläkkeeltä työkyvyttö-
28784:  ammatillisesta kuntoutuksesta kuuluu työeläke-     myyseläkkeelle siirtyvän tulevan ajan karttumaa
28785: järjestelmälle. Kansaneläkelaitoksen, työeläke-     on tarkoitus parantaa 1.4.1998lukien. Lisäksi eri
28786:  laitosten ja työterveydenhuollon välinen yhteis-   varhaiseläkemuotojen käyttöön liittyviä muu-
28787:  työ on vilkastunut etenkin vuoden 1996 alusta      tostarpeita selvitetään vuoden 1998 loppuun
28788:  voimaan tulleiden uudistusten myötä, ja työky-     mennessä.
28789:  kyä ylläpitävän kuntoutustoiminnan tukemises-
28790: 
28791:      Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1997
28792:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
28793: 4                                           KK 1268/1997 vp
28794: 
28795: 
28796: 
28797: 
28798:                                          Tili Riksdagens Talman
28799: 
28800:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sjukvården som trädde i kraft i början av 1990-
28801: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            talet förstärktes såväl på lagstiftningsnivå som
28802: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-        även inom ramen för den kommunala servicen
28803: dagsman Mikko Kuoppa m.fl. undertecknade               ställningen för den förebyggande hälso-och sjuk-
28804: spörsmå1 nr 1268:                                      vården och understöddes vidtagandet av hälso-
28805:                                                        främjande åtgärder. Resultaten av dessa s.k. häl-
28806:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         soinvesteringar märks tydligare först på lång
28807:        ta till fö1jd av den undersökning som ln-       sikt. Ett centra1t mål är att även framöver öka
28808:        stitutet för arbetshygien gjort och som         den yrkesinriktade utbildningen och att genom
28809:        visaratti tungt och medeltungt metallar-        attitydförändringar betona innebörden av att
28810:        bete s1its arbetstagarnas hä1sa ut 1ångt        bevara arbetsförmågan.
28811:        före den allmänna pensionså1dern och att            De nuvarande förtidspensionssystemen enligt
28812:        de pensionssystem som tillämpas för när-        folkpensionslagen och arbetspensionslagarna
28813:        varande inte i tillräcklig grad beaktar sär-    fick sin början i samband med det s.k. flexibla
28814:        dragen hos fysiskt tunga yrken?                 pensionsåldersarrangemang som genomfördes
28815:                                                        gradvis fr.o.m. början av 1986. Med stöd av ett
28816:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          avtal mellan arbetsmarknadsverken började man
28817: anföra följande:                                       tillämpa detta arrangemang i stället för de yrkes-
28818:                                                        bundna pensionsåldrarna. Inom den offentliga
28819:     Spörsmålet baserar sig på en undersöknings-        sektorn tillämpades schablonmässiga pensions-
28820: rapport som lnstitutet för arbetshygien publice-       åldrar för olika yrken och trycket på att ett lik-
28821: rat i år. Rapporten bygger på en grundläggande         nande system skulle tas i bruk också inom den
28822: undersökning om metallarbetarnas hälsotill-            privata sektorn hade ökat. För det flexibla pen-
28823: stånd som genomfördes åren 1950-1978 samt              sionså1dersarrangemanget uppställdes som må1
28824: på en uppföljningsundersökning som sträcker sig        att utöver arbetets natur skall i samband med
28825: tili 1987 och till vissa specifika delar till 1992.    pensioneringen allt större vikt läggas vid arbets-
28826: Sålunda har den grundläggande undersökningen           tagarens hälsotilistånd och andra personliga
28827: och tili stora de1ar även uppföljningsundersök-        egenskaper samt arbetsförhållandena.
28828: ningen infallit under en sådan tidsperiod då pen-          Tili det flexibla pensionsåldersarrangemanget
28829: sionsförmånerna enligt folkpensionslagen och           hör förutom invalidpension även individuell för-
28830: arbetspensionslagarna ännu inte omfattade s.k.         tidspension och förtida ålderspension, vilka togs
28831: förtidspensioner.                                      i bruk såsom nya pensionsformer fr.o.m. ingång-
28832:     Lagen om företagshälsovård trädde i kraftjust      en av 1986, samt deltidspension, som togs i bruk
28833: i slutskedet av den grundläggande undersökning-        från ingången av 1987. Aven inom den offentliga
28834: en och lagen om skydd i arbete reviderades i           sektorn övergick man vid ingången a v 1989 tili ett
28835: samband med att uppföljningsundersökningen             flexibelt system med individuell pensionsålder i
28836: höll på att slutföras år 1987. 1 båda lagstiftnings-   stället för yrkesbundna pensionsåldrar.
28837: reformerna betonas vikten av att utveckla arbets-          Genom den reform av rehabiliteringslagstift-
28838: miljön och arbetsgemenskapen så, att arbetsta-         ningen som trädde i kraft i oktober 1991 har man
28839: garen inte utsätts för hälsorisker eller men för       försökt stöda arbetstagarnas möjligheter att upp-
28840: hälsan i arbetet.                                      rätthålla sin arbetsförmåga längre än tidigare.
28841:     Även med tanke på pensionsåldern hör arvs-         Samtidigt blev verksamhet som avser att bevara
28842: anlagen, miljön och arbetsmiljön samt livsföring-      arbetsförmågan en del av den lagstadgade före-
28843: en tili de faktorer som mest påverkar hälsan. 1        tagshälsovården. Från ingången av 1996 revide-
28844: hälsobevarande syfte ordnas behövlig hälsoservi-       rades pensionslagarna ytterligare så, att man har
28845: ce och produceras hälsofrämjande kunskaper för         börjat prioritera rehabiliteringsåtgärder framom
28846: arbetsgivarna och arbetstagarna. 1 samband med         bestående pensionsbeslut. Genom reformerna av
28847: den reform gällande förvaltningen av hälso- och        rehabiliteringslagstiftningen har man också ef-
28848:                                            KK 1268/1997 vp                                              5
28849: 
28850: tersträvat ett effektivare samarbete mellan de          de rehabiliteringen av dem som arbetar hör tili
28851: instanser som ger rehabilitering samt att förtydli-     arbetspensionssystemet. Samarbetet mellan folk-
28852: ga arbetsfördelningen mellan dessa så att rehabi-       pensionsanstalten,       arbetspensionsanstalterna
28853: literingssystemet skall vara heltäckande och ef-        och företagshälsovården har ökat i synnerhet i
28854: fektivt.                                                och med de reformer som trädde i kraft vid in-
28855:      Den s.k. LETKA-arbetsgruppen, som social-          gången av 1996 och samtidigt har stödjandet av
28856: och hälsovårdsministeriet tillsatte i maj 1995, har     sådan rehabiliteringsverksamhet som avser att
28857: haft som uppgift att utreda problemen i samband         bevara arbetsförmågan blivit en bestående del av
28858: med invalidpensioner. Arbetsgruppen har tili            pensionsanstalternas verksamhet. Det har kon-
28859: följd av den utvecklingsprocess som skett etapp-        staterats att rehabiliteringsverksamheten är mest
28860: vis i förvaltningen försökt övergå tili en enhetlig     framgångsrik om den kan inledas i god tid innan
28861: praxis när det gäller arbetsoförmåga. Under den-        hotet om förlorad arbetsförmåga är uppenbart.
28862: na process har man nått en överenskommelse om              Efter den av institutet för arbetshygien utför-
28863: de centrala linjedragningarna i fråga om verk-          da undersökningen som det hänvisas tili i spörs-
28864: ställandet av rehabilitering. Arbetsgruppen har         målet har i pensionssystemen sålunda redan
28865: utrett inte bara hur arbetet utan också hur pen-        gjorts flera ändringar för att lösa de problem som
28866: sion intjänas samt hur företagshälsovården fun-         påtalas i spörsmålet.
28867: gerar parallellt med sjukförsäkringen och inva-            Regeringen har därtill den 27 november 1997
28868: lidpensionerna. Enligt de arbetsmarknadsparter          bes1utat att göra de förbättringar gällande del-
28869: som medverkar i LETKA-arbetsgruppen har                 tidsarbete och de1tidspensioner som ingick i den
28870:  man uppnått en bred principiell enighet beträf-        inkomstpolitiska 1ösning som arbetsmarknadens
28871:  fande många av de frågor som arbetsgruppen             centra1organisationer nådde den 26 november
28872:  skall behandla.                                        1997. Avsikten är bl.a. att för tiden 1.7.1998-
28873:      När det gäller sådan verksamhet som avser att      31.12.2000 sänka den nedre gränsen för deltids-
28874:  bevara arbetstagarnas arbetsförmåga har före-          pension från nuvarande 58 år tili 56 år och att
28875:  tagshälsovårdens roll accentuerats. Ett centralt       effektivera arrangemangen i samband med så-
28876:  element i den rehabiliteringsverksamhet för upp-       dant deltidsarbete som görs vid sidan av deltids-
28877:  rätthållande av arbetsförmågan som folkpen-            pension. Meningen är att också fr.o.m. den 1
28878:  sionsanstalten inledde 1992 utgörs av kontakten        apri1 1998 förbättra intjänandet av återstående
28879:  tili arbetsplatsen och företagshälsovården under       tid i fräga om personer som övergår tili invalid-
28880:  den tid då rehabiliteringen pågår. Också arbets-       pension från deltidspension enligt den privata
28881:  pensionsanstalterna samarbetar med företags-           sektorns arbetspensionslagar. Dessutom skall
28882:  hälsovården och arbetsgivarna. I princip kan           behovet av ändringar i fråga om olika förtidspen-
28883:  man säga att huvudansvaret för den yrkesinrikta-       sionsformer utredas före utgången av 1998.
28884: 
28885:      Helsingforsden 31 december 1997
28886: 
28887:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
28888:                                             KK 1269/1997 vp
28889: 
28890: Kirjallinen kysymys 1269
28891: 
28892: 
28893: 
28894: 
28895:                                     Päivi Räsänen /skl: Elokuvien ennakkosensuurin uudistamisesta
28896: 
28897: 
28898: 
28899:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28900: 
28901:    Opetusministeriön alainen elokuvien ennak-          mykset ovat vaikeita. Vapaasti levitettynä esim.
28902: kotarkastustoimikunta valmistelee lakiuudistus-        äärimmäisen raakaa väkivaltaa tai kovaa pornoa
28903: ta, joka tulee ilmeisesti sisältämään varsin laaja-    sisältävät kasetit tulevat varmasti vielä paljon
28904: mittaisia muutoksia nykykäytäntöihin verrattu-         nykyistä useammin jo utumaan myös alaikäisten
28905: na. Keskustelua on käyty jopa kaikesta ennakko-        käsiin. Useimmat tutkijat ovat yksimielisiä väki-
28906: tarkastuksesta luopumisesta. Tarkoituksena on          vallan haitallisesta vaikutuksesta nuoriin katseli-
28907: tiettävästi myös muuttaa nykyistä säännöstä,           joihin. Mikäli elokuva todettaisiin myöhemmin
28908: joka kieltää alle 18-vuotiailta kiellettyjen eloku-    laittomaksi, mahdolliset jälkikäteiset rikosoi-
28909: vien videolevityksen.                                  keudelliset seuraamukset eivät luonnollisesti mil-
28910:     Eräät tahot ovat myös esittäneet elokuvien         lään muotoa poista tapahtunutta vahinkoa.
28911: ennakkotarkastuksen siirtämistä yksityisille ins-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
28912: tansseille. Tämä olisi kuitenkin kyseenalaista.        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
28913: Ennakkotarkastuksessa on kysymys yhteiskun-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
28914: nallisesta arvo valinnasta, jonka tulee olla valtio-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
28915: vallan toimenpide.
28916:     Elokuvalevityksen vapauttaminen tulee myös                   Miten Hallitus aikoo turvata lasten
28917: mahdollisesti toteutuessaan aiheuttamaan vaka-                aseman elokuvien ennakkotarkastuksen
28918: via ongelmia. Etenkin lastensuojelulliset kysy-               uudistamisen yhteydessä?
28919: 
28920:      Helsingissä 11 päivänäjoulukuuta 1997
28921: 
28922:                                            Päivi Räsänen /skl
28923: 
28924: 
28925: 
28926: 
28927: 270136
28928: 2                                           KK 1269/1997 vp
28929: 
28930: 
28931: 
28932: 
28933:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
28934: 
28935:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Edellä olevan perusteella opetusministeriö
28936: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          asetti elokuussa 1996 toimikunnan tehtävänään
28937: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       valmistella esitys elokuvien ennakkotarkastusta
28938: le jäsenelle kansanedustaja Päivi Räsäsen näin         sekä video- ja muita kuvaohjelmia koskevan lain-
28939: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1269:              säädännön kokonaisuudistukseksi. Toimikun-
28940:                                                        nan tehtävänä on arvioida elokuvien ennakko-
28941:            Miten Hallitus aikoo turvata lasten         tarkastuksen uudelleenjärjestämistarve ottamal-
28942:         aseman elokuvien ennakkotarkastuksen           la huomioon hallitusmuodon sananvapaussään-
28943:         uudistamisen yhteydessä?                       nöksen vaatimukset ja oikeusministeriön asetta-
28944:                                                        man sananvapaustoimikunnan työ sekä kuvalli-
28945:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           sen viestinnän tarjonnan ja teknologian kehitys
28946: vasti seuraavaa:                                       erityisesti lasten suojelun kannalta. Toimikun-
28947:                                                        nan työn määräaika on 31.3.1998.
28948:    Vuonna 1995 uudistetun Suomen Hallitus-                Toimikunnan työn päätyttyä asiasta seuraa
28949: muodon sananvapaussäännöksen (HM 10 § 1                normaali lausuntokierros. Tämän jälkeen asia
28950: mom.) mukaan jokaisella on sananvapaus. Sa-            jatkovalmistellaan opetusministeriössä, jonka
28951: nanvapauteen sisältyy oikeus ilmaista, julkistaa       jälkeen, mikäli uudistusta lähdetään viemään
28952: ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja muita vies-   eteenpäin, asia käsitellään myös maan hallituk-
28953: tejä kenenkään ennalta estämättä. Tarkempia            sessa. Näissä käsittelyissä, ottaen huomioon
28954: säännöksiä sananvapauden käyttämisestä anne-           edellä mainittu hallitusmuodon säännös, lasten
28955: taan lailla: lailla voidaan säätää kuvaohjelmia        suojeleminen nousee erityisesti esille.
28956: koskevia lasten suojelemiseksi välttämättömiä
28957: rajoituksia.
28958: 
28959:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
28960: 
28961:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
28962:                                          KK 1269/1997 vp                                            3
28963: 
28964: 
28965: 
28966: 
28967:                                       Tili Riksdagens Talman
28968: 
28969:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      På basis av det ovanstående tillsatte undervis-
28970: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-     ningsministeriet i augusti 1996 en kommission
28971: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-   med uppgift att bereda en proposition med för-
28972: man Päivi Räsänen undertecknade spörsmål nr        slag tili en totalreform av lagstiftningen om för-
28973: 1269:                                              handsgranskning av fi1m samt video- och andra
28974:                                                    bildprogram. Kommissionen har tili uppgift att
28975:           Hur avser Regeringen trygga barnens      utvärdera behovet av en omorganisering av för-
28976:        stälining i samband med att förhands-       handsgranskningen av film med beaktande av
28977:        granskningen av film reformeras?            kraven i regeringsformens bestämmelse om ytt-
28978:                                                    randefrihet och det arbete som den av justitiemi-
28979:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      nisteriet tillsatta kommissionen för yttrandefri-
28980: anföra följande:                                   het utfört samt utvecklingen i fråga om utbudet
28981:                                                    på visueli kommunikation och den teknologiska
28982:    Enligt bestämmelsen om yttrandefrihet i den     utvecklingen på området i synnerhet med tanke
28983: reviderade regeringsformen för Finland av 1995     på skydd av barn. Kommissionens mandattid
28984: (RF 10 § 1 mom.) har var och en yttrandefrihet.    utgår 31.3.1998.
28985: Tili yttrandefriheten hör rätten att framföra,        Efter det att kommissionen slutfört sitt arbete
28986: sprida och ta emot uppgifter, åsikter och andra    följer normal remissbehandling. Vidarebered-
28987: meddelanden utan att hinder läggs i förväg. När-   ningen av ärendet sker sedan vid undervisnings-
28988: mare bestämmelser om yttrandefriheten utfårdas     ministeriet, varefter ärendet även behandlas i lan-
28989: genom lag. I lag kan föreskrivas sådana begräns-   dets regering, förutsatt att reformen förs vidare.
28990: ningar i fråga om bildprogram som är nödvändi-     Med beaktande av nämnda bestämmelse i reger-
28991: ga för skydd av barn.                              ingsformen kommer skyddet av barn särskilt att
28992:                                                    lyftas fram i dessa behandlingar.
28993: 
28994:      Helsingforsden 30 december 1997
28995: 
28996:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
28997:                  j
28998:                 j
28999:                j
29000:               j
29001:              j
29002:             j
29003:            j
29004:           j
29005:          j
29006:         j
29007:        j
29008:       j
29009:      j
29010:     j
29011:    j
29012:   j
29013:  j
29014: j
29015:                                            KK 1270/1997 vp
29016: 
29017: Kirjallinen kysymys 1270
29018: 
29019: 
29020: 
29021: 
29022:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Kotona asuvan ja isänsä yrityksessä työsken-
29023:                                        nelleen oikeudesta työttömyysturvaan
29024: 
29025: 
29026:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29027: 
29028:    Oikeudesta työttömyysturvaan on jatkuvaa              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29029: hankausta. Nyt esille tulleessa esimerkissä 31-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29030: vuotias henkilö on työskennellyt vuoden isänsä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29031: omistamassa yrityksessä ja maksanut sekä liiton       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29032: jäsenmaksun että asianomaiset työttömyystur-
29033: vamaksut.                                                       Onko vanhempien luona asunut ja
29034:    Isän omistamasta yrityksestä jouduttiin työn-             vanhempiensa yrityksessä työskennellyt
29035: tekijöitä lomauttamaan, mukana myös mainittu                 henkilö oikeutettu työttömyysturvaan
29036: 31-vuotias perheenjäsen. Työttömyysturvaa kä-                hänen jouduttuaan lomautetuksi kysei-
29037: sittelevien viranomaisten toimesta on kuitenkin              sestä työstä, ja jos ei ole,
29038: ilmoitettu, että kyseinen henkilö ei ole oikeutettu             katsooko Hallitus, että asiaan pitää
29039: työttömyysturvaan perheenjäsenenä tehdyn                     saada korjaus?
29040: työn johdosta sekä siitä syystä, että hän asuu
29041: kotona.
29042:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
29043: 
29044:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
29045: 
29046: 
29047: 
29048: 
29049: 270136
29050: 2                                           KK 1270/1997 vp
29051: 
29052: 
29053: 
29054: 
29055:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29056: 
29057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Kun yritystoimintaa harjoittaneet henkilöt
29058: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          otettiin työttömyysturvajärjestelmän piiriin vuo-
29059: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       den 1995 alusta, samanaikaisesti ns. yrittäjäriski
29060: le jäsenelle kansanedustaja Sulo Aittoniemen           ulotettiin täysimääräisesti koskemaan myös yri-
29061: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1270:         tystoiminnassa päätoimisesti työllistyviä per-
29062:                                                        heenjäseniä. Vaatimus yritystoiminnan lopetta-
29063:           Onko vanhempien luona asunut ja              misesta tai keskeyttämisestä työttömyysturvan
29064:        vanhempiensa yrityksessä työskennellyt          piiriin pääsemiseksi koskee siis myös heitä.
29065:        henkilö oikeutettu työttömyysturvaan                Edellä mainitun johdosta ns. hiipuvan yritys-
29066:        hänen jouduttuaan lomautetuksi kysei-           toiminnan tilanteissa toiminnassa päätoimisesti
29067:        sestä työstä, ja jos ei ole,                    työllistynyt, samassa taloudessa asuva perheen-
29068:           katsooko Hallitus, että asiaan pitää         jäsen ei siis voi päästä työttömyysturvan piiriin
29069:        saada korjaus?                                  esittämällä työvoimatoimistossa todistuksen,
29070:                                                        jonka mukaan hänet on työn vähentymisen
29071:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vuoksi 1omautettu yrityksestä.
29072: vasti seuraavaa:                                           Yrittäjien työttömyysturvamenot rahoitetaan
29073:                                                        palkansaajista poikkeavasti. Yrittäjät vastaavat
29074:    Työttömyysturvaa maksetaan työnhaun ai-             valtaosin itse työttömyysturvansa rahoittamises-
29075: kaisen toimeentulon turvaamiseksi. Sitä ei sen         ta. Tätä taustaa vasten on kilpailullisista näkö-
29076: sijaan voida maksaa esim. henkilölle, jota on          kohdista ymmärrettävää, että yritystoiminnan
29077: pidettävä päätoimisena yrittäjänä.                     hiipuessa kilpailevan yrityksen kysynnän vaihte-
29078:    Päätoimisena yrittäjänä pidetään työttömyys-        luja ei haluta tasata yrittäjien yhteisesti maksa-
29079: turvalaissa ensinnäkin tietyn osakeomistuksen          mista työttömyysturvamaksuista. Tilanne on toi-
29080: tai muun vastaavan määräysvallan omaavaa yri-          nen, jos yritystoiminta lopetetaan tai keskeyte-
29081: tyksessä työskentelevää henkilöä. Yrittäjäksi          tään kokonaan.
29082: katsotaan lisäksi esim. perheyrityksessä päätoi-           Yrittäjien työttömyysturvajärjestelmä tuli
29083: misesti työllistyvä, samassa taloudessa asuva          voimaan 1.1.1995. Työttömyyspäivärahan saa-
29084: perheenjäsen.                                          misedellytyksenä olevan työssäoloehdon johdos-
29085:    Henkilö, joka on aiemmin työllistynyt päätoi-       ta päivärahaa on maksettu yrittäjille laajemmin
29086: misesti yritystoiminnassa, on oikeutettu työttö-       vasta kuluvan vuoden alusta lukien. Näin ollen
29087: myysturvaan vasta, kun yritystoiminta on koko-         yritystoimintaa harjoittaneiden henkilöiden
29088: naan lopetettu tai se on ollut todisteellisesti kes-   osalta järjestelmästä saadut kokemukset ovat
29089: keytyneenä neljän kuukauden ajan. Säännöstä ei         toistaiseksi melko vähäiset. Järjestelmää tullaan
29090: kuitenkaan sovelleta kausiluonteiseen tai sivu-        kuitenkin edelleen tarkasti seuraamaan ja mikäli
29091: toimiseen yritystoimintaan, ei myöskään palkan-        epäkohtia havaitaan, niihin tullaan luonnollises-
29092: saajaan rinnastettavaan yrittäjään.                    ti puuttumaan.
29093: 
29094:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
29095: 
29096:                                                                       Työministeri Liisa Jaakonsaari
29097:                                            KK 1270/1997 vp                                              3
29098: 
29099: 
29100: 
29101: 
29102:                                         Tili Riksdagens Talman
29103: 
29104:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Sedan början av 1995 omfattar systemet för
29105: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        utkomstskydd för arbetslösa också personer som
29106: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    idkar företagsverksamhet. Samtidigt utvidgades
29107: damot Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål          den s.k. företagarrisken tili att gälla också alla
29108: nr 1270:                                              familjemedlemmar vilka som huvudsyssla varit
29109:                                                       sysselsatta i företagsverksamheten. Kravet om
29110:            Är en person som bott hos sina föräld-     att företagsverksamheten måste ha varit nedlagd
29111:        rar och arbetat i deras företag berättigad     eller avbruten innan man har rätt tili arbetslös-
29112:        tili utkomstskydd för arbetslösa, sedan        hetsdagpenning gäller således också dem.
29113:        han blivit permitterad från sitt arbete, och       Vid situationer av s.k. tynande företagsverk-
29114:        om detta inte är fallet,                       samhet kan därför en familjemedlem som bor i
29115:            anser Regeringen att saken skall korri-    gemensamt hushåll med den i vars företagsverk-
29116:        geras?                                         samhet han har haft sitt huvudsakliga arbete inte
29117:                                                       få arbetslöshetsdagpenning genom att vid arbets-
29118:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         kraftsbyrån visa ett intyg över att ha blivit per-
29119: anföra följande:                                      mitterad på grund av att arbetet i företaget har
29120:                                                       minskat.
29121:     Utkomstskydd för arbetslösa betalas för att           När det gäller företagare skiljer sig finansie-
29122: trygga utkomsten medan en arbetslös söker arbe-       ringen av utgifterna för arbetslöshetsskyddet
29123: te. Däremot kan arbetslöshetsdagpenning t.ex.         från den för löntagare. Företagarna finansierar
29124: inte betalas tili en person som bör anses som         tili största del en själva sitt utkomstskydd. Därför
29125: företagare i huvudsyssla.                             är det av konkurrensskäl förståeligt att man i en
29126:     Som företagare i huvudsyssla betraktas enligt     situation där företagsverksamheten falnar inte
29127: lagen om utkomstskydd för arbetslösa för det          vili jämna ut det konkurrerande företagets efter-
29128: första en person som äger en viss andel av företa-    frågeväxlingar med gemensamt betalda utkomst-
29129: gets aktiekapital eller som annars har motsvaran-     skyddsavgifter. Situationen är en annan, om fö-
29130: de bestämmanderätt i företaget. Som företagare        retagsverksamheten nedläggs eller avbryts helt
29131: betraktas dessutom bl.a. en familjemedlem som         och hållet.
29132: arbetar som huvudsyssla i familjeföretaget och            Utkomstskyddssystemet för företagare trädde
29133: bor i gemensamt hushåll med företagaren.              i kraft 1.1.1995. På grund av ett särskilt arbets-
29134:     En person som tidigare såsom huvudsyssla har      villkor för erhållande av arbetslöshetsdagpen-
29135: varit sysselsatt i företagsverksamhet är berätti-     ning har tili företagare i själva verket först under
29136: gad tili arbetslöshetsdagpenning först sedan          qet här året betalts arbetslöshetsdagpenning.
29137: verksamheten helt och hållet blivit nedlagd eller     An så länge har man därför relativt Iiten erfaren-
29138: sedan den bevisligen har varit avbruten under         het av detta system i fråga om personer som idkar
29139: fyra månader. Denna bestämmelse tillämpas             företagsverksamhet. Man följer dock fortfaran-
29140: dock inte på sådan företagsverksamhet som är          de noggrant systemet och, om olägenheter upp-
29141: säsongbetonad eller en bisyssla och inte heller på    täcks, kommer man naturligtvis att ingripa.
29142: en företagare som kanjämställas med en löntaga-
29143: re.
29144: 
29145:      Helsingfors den 30 december 1997
29146: 
29147:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
29148:                                            KK 1271/1997 vp
29149: 
29150: Kirjallinen kysymys 1271
29151: 
29152: 
29153: 
29154: 
29155:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Eräiden nimikkeiden käytön sallimisesta
29156: 
29157: 
29158: 
29159:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29160: 
29161:    Niin sanotussa rasismin vastustamisessa on            Koska asiaan olisi hyvä totutella jo nyt, kysyn
29162: taas päästy askel eteenpäin. Julkisuudessa on         valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momenttiin vii-
29163: todettu, että viranomaisten, muun muassa polii-       taten:
29164: sin, kielenkäytössä ja rekisteröinnissä kielletään
29165: sanojen neekeri, somali, romani jne. edelleen                   Millä nimillä pitää kutsua esimerkiksi
29166: käyttäminen. Huhut ovat menneetjopa niin pit-                neekeriä, somalia tai romania eli musta-
29167: källe, että tunnettu elintarvike Tapolan musta               laista välttyäkseen joutumasta lailliseen
29168: makkara kiellettäisiin nimikkeenä ja tilalle tulisi          edesvastuuseen, ja
29169: monivärimakkara taijokin muu. Kyseinen kielto                   milloin tällainen kielto on esimerkiksi
29170: ilmeisesti tulisi myöhemmin koskemaan sallitta-              poliisin toiminnassa tullut voimaan?
29171: vuutta niin sanotusti yleisessä kielenkäytössä.
29172:      Helsingissä 12 päivänäjoulukuuta 1997
29173:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
29174: 
29175: 
29176: 
29177: 
29178: 270136
29179: 2                                         KK 1271/1997 vp
29180: 
29181: 
29182: 
29183: 
29184:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29185: 
29186:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mihin kielelliseen, kansalliseen, kulttuuriseen,
29187: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        uskonnolliseen tai muuhun ryhmään he kuulu-
29188: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vat. Silloin kun esimerkiksi henkilön kansalai-
29189: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       suuden mainitseminen on tarpeen, tulisi luonnol-
29190: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        lisesti käyttää sen kansalaisuuden nimeä, jonka
29191: n:o 1271:                                            asianomainen henkilö omaa. Hyvien etnisten
29192:                                                      suhteiden vaalimiseksi on tärkeää, että henkilön
29193:           Millä nimillä pitää kutsua esimerkiksi     etniseen tai muuhun taustaan ei viitata sellaisin
29194:        neekeriä, somalia tai romania eli musta-      nimikkein, jotka henkilö itse kokee leimaaviksi,
29195:        laista välttyäkseen joutumasta lailliseen     halventaviksi tai muutoin ihmisarvoaan alenta-
29196:        edesvastuuseen, ja                            viksi.
29197:           milloin tällainen kielto on esimerkiksi        Poliisiviranomaisille ei ole annettu yleistä kiel-
29198:        poliisin toiminnassa tullut voimaan?          toa käyttääjoitakin tiettyjä sanoja tai sanontoja.
29199:                                                      Eri asia on, että ensi vuoden syksyllä voimaan
29200:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tuleva Euroopan unionin tietosuojaa koskeva di-
29201: vasti seuraavaa:                                     rektiivi aiheuttaa myös poliisin henkilörekisterei-
29202:                                                      den sanastoon tiettyjä rajoituksia. Nämä rajoi-
29203:   Hallitus toteaa, että vakiintuneen käytännön       tukset koskevat muun muassa henkilön rodun,
29204: mukaisesti henkilöitä tulisi ensisijaisesti kutsua   etnisen alkuperän ja poliittisten mielipiteiden kir-
29205: heidän etu- ja sukunimellään riippumatta siitä,      jaamista henkilörekisteriin.
29206: 
29207:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
29208: 
29209:                                                                            Ministeri Claes Andersson
29210:                                              KK 1271/1997 vp                                              3
29211: 
29212: 
29213: 
29214: 
29215:                                          Tili Riksdagens Talman
29216: 
29217:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             han tilihör. När det exempelvis är nödvändigt att
29218: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ange en persons medborgarskap bör man natur-
29219: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ligtvis använda namnet på det medborgarskap
29220: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-            som personen i fråga har. För att värna om goda
29221: mål nr 1271:                                            etniska relationer är det viktigt att man inte hän-
29222:                                                         visar till personens etniska bakgrund eller annan
29223:           Vilket namn borde man använda t.ex.           bakgrund med sådana benämningar som perso-
29224:        för en neger, somalier eller zigenare för att    nen själv upplever som stämplande, nedvärde-
29225:        undvika att få stå tili svars inför lagen och    rande eller i övrigt kränkande för människovär-
29226:           har ett sådant förbud trätt i kraft t.ex. i   det.
29227:        polisernas verksamhet?                              Polismyndigheterna har inte givits något all-
29228:                                                         mänt förbud att använda vissa ord eller uttryck.
29229:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Det är sedan en annan sak att Europeiska unio-
29230: anföra följande:                                        nens direktiv om datasekretess, som träder i kraft
29231:                                                         hösten 1998, leder till vissa begränsningar i termi-
29232:    Regeringen konstaterar att en person enligt          nologin också när det gäller polisens personregis-
29233: allmän praxis i första hand skall kallas vid sitt       ter. Dessa begränsningar gäller bl.a. anteckning
29234: för- och tilinamn oberoende av viiken språklig,         av en persons ras, etniska ursprung eller politiska
29235: nationell, kulturell, religiös eller annan grupp        åsikter i personregister.
29236: 
29237:      Helsingfors den 7 januari 1998
29238: 
29239:                                                                              Minister Claes Andersson
29240:                                             KK 1272/1997 vp
29241: 
29242: Kirjallinen kysymys 1272
29243: 
29244: 
29245: 
29246: 
29247:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Oikeusapupalveluiden turvaamisesta pienis-
29248:                                        sä kunnissa
29249: 
29250: 
29251:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29252: 
29253:    Eduskunnanjuuri hyväksymän uuden oikeus-              Hallituksen suunnitelmat ovat kovin epämää-
29254: apulain mukaan oikeusaputoimistojen määrä             räisiäja siksi on syytä kysyä valtiopäiväjärjestyk-
29255: vähenee 160:sta 70:een. Tämä merkitsee palvelu-       sen 37 §:n 1 momenttiin viitaten:
29256: verkoston merkittävää harventumista sekä pal-
29257: velujen saannin vaikeutumista. Kaikki jää nyt                    Minkälaiset ovat Hallituksen suunni-
29258: sen varaan, miten paljon sivutoimistoja ja sivu-              telmat sen varmistamiseksi, että uuden
29259: vastaanottoja järjestelmään perustetaan. Oi-                  oikeusapujärjestelmän palvelut ovat ta-
29260: keusministeri on eräällä kyselytunnilla antanut               saisesti ja riittävästi saatavissa myös sel-
29261: ymmärtää, että palveluiden saatavuudesta pyrit-               laisissa kunnissa, joissa ei uudenjärjestel-
29262: täisiin huolehtimaan esimerkiksi sillä tavoin, että           män oikeusaputoimistoa ole?
29263: oikeusavustajat matkustavat kuntiin pitämään
29264: sivuvastaanottoja tarpeen mukaan.
29265: 
29266:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
29267: 
29268:                                          Sulo Aittaniemi /kesk
29269: 
29270: 
29271: 
29272: 
29273:  270136
29274: 2                                            KK 1272/1997 vp
29275: 
29276: 
29277: 
29278: 
29279:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29280: 
29281:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuksella tasapainottamaan. Nykyisten yleisten
29282: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           oikeusaputoimistojen henkilöstöä ei vähennetä,
29283: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         vaan jokaiselle vakinaisessa virka- tai työsuh-
29284: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          teessa vuoden 1996 lopussa olleelle tarjotaan
29285: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1272:               mahdollisuus tulla nimitetyksi saman hovioi-
29286:                                                         keuspiirin alueelle perustettavaan virkaan. Oi-
29287:            Minkälaiset ovat Hallituksen suunni-         keusaputoimistoissa olisi pääsääntöisesti 2-4
29288:         telmat sen varmistamiseksi, että uuden          oikeusavustajaa. Suurissa keskuksissa oikeus-
29289:         oikeusapujärjestelmän palvelut ovat ta-         avustajia olisi enemmän. Vähintään kahden oi-
29290:         saisesti ja riittävästi saatavissa myös sel-    keusavustajan toimistolla pyritään turvaamaan
29291:         laisissa kunnissa, joissa ei uuden järjestel-   toiminnan palvelu- ja laatutaso.
29292:         män oikeusaputoimistoa ole?                         Oikeusaputoimistoille ei vahvisteta toimialu-
29293:                                                         eita, vaan asiakkaat saavat kääntyä haluamansa
29294:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            oikeusaputoimiston puoleen. Näin ollen asiak-
29295: vasti seuraavaa:                                        kaat voivat käyttää itselleen sopivimpia toimis-
29296:                                                         toja oikeusapupalveluja hakiessaan, esimerkiksi
29297:    Eduskunta on 13.12.1997 hyväksynyt lain val-         työskentely- tai opiskelupaikkakunnan mukaan.
29298: tion oikeusaputoimistoista (HE 132/1997 vp ja           Näin myös valinnanvapaus yleisen oikeusavusta-
29299: lakivaliokunnan mietintö 17/1997 vp), jolla ny-         jan henkilöstä lisääntyy.
29300: kyinen kunnallinen yleinen oikeusaputoiminta                Hallituksen esityksen perustelujen mukaan
29301: siirretään valtiolle. Lain 1 §:n mukaan valtio yllä-    maahan perustetaan noin 70 valtion oikeusapu-
29302: pitää oikeusaputoimistoja yleisen oikeusavun            toimistoa, jotka sijoitetaan pääsääntöisesti paik-
29303: antamista varten. Oikeusaputoimistolla voi olla         kakunnille, joissa on käräjäoikeuden kanslia.
29304: sivutoimisto tai sivuvastaanotto. Sivutoimistos-        Oikeusministeriössä on laadittu alustava suunni-
29305: sa työskentelee kokopäivätoiminen oikeusavus-           telma uusiksi oikeusaputoimistoiksi ja niiden si-
29306: taja ja sivuvastaanotolla otetaan vastaan asiak-        vutoimistoiksi. Suunnitelmaa laadittaessa on
29307: kaita sovittuina aikoina. Lain 2 §:n mukaan oi-         otettu huomioon muun muassa paikalliset olo-
29308: keusaputoimistojen sekä sivutoimistojen ja sivu-        suhteet, välimatkat, yleiset asioimissuunnat ja
29309: vastaanottojen sijaintikunnista päättää oikeus-         yleisten oikeusaputoimistojen painotetun työ-
29310: ministeriö. Kuntia kuullaan ennen päätöksen te-         määrän ilmentämä palvelujen kysyntä. Suunni-
29311: kemistä. Lain 4 §:ssä säädetään, että jokaisen          telmasta on pyydetty lausunnot kaikilta kunnil-
29312: hovioikeuspiirin tuomiopiirin alueella on oikeus-       ta, maakuntien liito ilta, käräjäoikeuksilta ja ylei-
29313: aputoimen johtaja, joka vastaa palvelujen tasa-         siltä oikeusaputoimistoilta.
29314: puolisesta tarjonnasta alueellaan.                          Palvelujen riittävä alueellinen saatavuus tur-
29315:    Lakia valmisteltaessa on selvitetty, että yleis-     vataan perustamalla oikeusaputoimistoille sivu-
29316: ten oikeusaputoimistojen resurssit ovat jakautu-        toimistoja ja sivuvastaanottoja erityisesti sellai-
29317: neet epätasaisesti. Joillakin pienillä paikkakun-       sille seuduille, joissa etäisyydet oikeusaputoimis-
29318: nilla ei ole tarvetta kokopäiväisen yleisen oikeus-     tojen välillä ovat pitkät tai kulkuyhteydet hanka-
29319: avustajan palveluksille, ja suurimmilla paikka-         lat. Sivuvastaanottojen järjestämisestä pääte-
29320: kunnilla kysyntä on jatkuvasti suurempi kuin            tään myöhemmin keväällä sen jälkeen, kun kun-
29321: palvelujen tarjonta. Tilannetta pyritään uudis-         tia on erikseen niidenkin osalta kuultu.
29322: 
29323:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
29324: 
29325:                                                                        Oikeusministeri Kari Häkämies
29326:                                             KK 1272/1997 vp                                              3
29327: 
29328: 
29329: 
29330: 
29331:                                          Tili Riksdagens Talman
29332: 
29333:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            formen. Personalen vid de nuvarande allmänna
29334: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            rättshjälpsbyråerna minskar inte, utan varenda
29335: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        en som var i ordinarie tjänste- eller arbetsförhål-
29336: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-           lande i slutet av år 1996 erbjuds en möjlighet att
29337: mål nr 1272:                                           bli utnämnd tili en tjänst som inrättas inom sam-
29338:                                                        ma hovrättsdistrikt. I regel kommer mellan två
29339:           Vilka planer har Regeringen på att ga-       och fyra rättsbiträden att finnas vid en rätts-
29340:        rantera att servicen inom det nya rätts-        hjälpsbyrå. I stora befolkningscentra finns fler
29341:        hjälpssystemet är jämnt fördelat samt tili-     rättsbiträden. Med rättshjälpsbyråer med åt-
29342:        räckligt tili buds även i de kommuner där       minstone två rättsbiträden försöker man garan-
29343:        det inte finnsen rättshjälpsbyrå enligt det     tera service- och kvalitetsstandarden på verk-
29344:        nya systemet?                                   samheten.
29345:                                                            Verksamhetsområden fastställs inte för rätts-
29346:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          hjälpsbyråerna, utan klienterna kan vända sig tili
29347: anföra följande:                                       viiken som helst rättshjälpsbyrå. Därmed kan
29348:                                                        klienterna använda den byrå som passar dem
29349:     Den 13 december 1997 godkände riksdagen en         bäst när de söker rättshjälpstjänster, tili exempel
29350: Iag om statens rättshjälpsbyråer (RP 132/1997 rd       enligt arbets- eller studieorten. Därmed ökar
29351: och lagutskottets betänkande 17/1997 rd), vilket       även valfriheten beträffande det allmänna rätts-
29352: innebär att den korumunala allmänna rätts-             biträdets person.
29353: hjälpsverksamheten överförs tili staten. Enligt 1 §        Enligt motiveringen tili regeringens proposi-
29354: i lagen upprätthåller staten rättshjälpsbyråer för     tion inrättas cirka 70 statliga rättshjälpsbyråer i
29355: att ge allmän rättshjälp. En rättshjälpsbyrå kan       landet. 1 regel placeras dessa på orter med ett
29356: ha en filialbyrå eller filialmottagning. Vid filial-   tingsrättskansli. Justitieministeriet har upprättat
29357: byrån arbetar ett heltidsanställt rättsbiträde och     en preliminär pian för nya rättshjälpsbyråer och
29358: vid filialmottagningen tas klienter mot enligt         deras filialbyråer. När planen utarbetats har
29359: överenskommelse. Enligt 2 § beslutar justitiemi-       bland annat följande faktorer beaktats: de Jo kala
29360: nisteriet vilka kommuner som skall vara place-         förhållandena, avstånden, vart personer vanligt-
29361: ringskommuner för rättshjälpsbyråerna samt fi-         vis går för att uträtta ärenden och efterfrågan av
29362: lialbyråerna och filialmottagningarna. Kommu-          service vid allmänna rättshjälpsbyråer enligt den
29363: nerna hörs innan beslutet fattas. 1 4 § bestäms att    viktade arbetsmängden. Planen har gått på re-
29364: en direktör för rättshjälpsverksamheten skall fin-     miss till varje kommun, landskapsförbund, tings-
29365: nas inom varje hovrätts domkrets. Direktören           rätt och allmänna rättshjälpsbyrå.
29366: svarar för att utbudet av tjänsterna är jämnt              Det garanteras att tjänsterna är regionalt till-
29367: fördelat inom området.                                 räckligt tillgängliga genom att filialbyråer och
29368:     När lagen förbereddes kom det fram att resur-      filialmottagningar för rättshjälpsbyråerna grun-
29369: serna för de allmänna rättshjälpsbyråerna är           das speciellt på sådana trakter där avstånden
29370:  ojämnt fördelade. På vissa mindre orter behövs        mellan rättshjälpsbyråerna är långa och sam-
29371: inte tjänsterna av ett allmänt rättsbiträde som        fårdseln besvärlig. Ett beslut om filialmottag-
29372: arbetar på heltid. På de största orterna överskri-     ningar fattas senare i vår efter att kommunerna
29373: der efterfrågan konstant utbudet av tjänster.          hörts särskilt på denna fråga.
29374:  Denna situation försöker man korrigera med re-
29375: 
29376:      Helsingforsden 30 december 1997
29377: 
29378:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
29379: 1
29380: 
29381: 
29382: 
29383: 1
29384:                                             KK 1273/1997 vp
29385: 
29386: Kirjallinen kysymys 1273
29387: 
29388: 
29389: 
29390: 
29391:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Turkistarhaajien ja eläinaktivistien välisten
29392:                                         yhteenottojen ehkäisemisestä
29393: 
29394: 
29395:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29396: 
29397:    Orimattilassa turkistarhaajan ja ns. eläinakti-     tynyttä valmiutta. Jos se ei tuo tulosta, kovatkin
29398: vistien välillä on tapahtunut ensimmäinen aseel-       vastatoimet ovat silloin helpommin hyväksyttä-
29399: linen yhteenotto. Tilanne vaikuttaa pulmallisel-       viä tässä asiassa, jossa näkemyksiä on varmasti
29400: ta, sillä jos tilannetta ei saada rauhoittumaan,       puolesta ja vastaan nimenomaan eläinten asiaa
29401: vastaavat tilanteet tulevat mahdolJisesti toistu-      ajatellen. Terrorismia sen sijaan kai harva ym-
29402: maan. On esitetty näkemyksiä siitä, että asiaan        märtää.
29403: saadaan kuri ja järjestys EU-direktiivin kautta.          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29404: Olen kuitenkin toista mieltä, koska tietynasteisen     jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
29405: terrorismiksi luokitellun toiminnan kuriinsaami-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29406: nen lainsäädännön ja poliisitoiminnan keinoin          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29407: on toistuvasti epäonnistunut eri maissa.
29408:    Asiassa voisi olla aiheellista ottaa niin sano-               Minkälaisia toimenpiteitä Hallitus
29409: tusti järki käteen ja lähestyä asiaa ensin toisella           suunnittelee väkivallan asteelle kehitty-
29410: tavalla ja mahdollisesti pyrkiä rauhoittamaan ti-             neiden turkistarhaajien ja ns. eläinakti-
29411: lanne esimerkiksi keskinäisin neuvotteluihin, mi-             vistien välisten yhteenottojen suhteen?
29412: käli noiden aktivistien taholla on siihen järjestäy-
29413: 
29414:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
29415: 
29416:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
29417: 
29418: 
29419: 
29420: 
29421: 270136
29422: 2                                             KK 1273/1997 vp
29423: 
29424: 
29425: 
29426: 
29427:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29428: 
29429:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           nattu normaalia enemmän partiointiaja yrittäjil-
29430: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            le on annettu suojausneuvontaa.
29431: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Poliisin tehtävänä on myös selvittää ja saattaa
29432: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-           syyteharkintaan tapahtuneet rikokset. Kyseisen
29433: taniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1273:                tavoitteen saavuttamiseksi on valtakunnallisesti
29434:                                                          kerätty tietoja lain vastaisista teoista, joita on
29435:            Minkälaisia toimenpiteitä Hallitus            syytä epäillä eläinsuojeluaktivistien tekemiksi.
29436:         suunnittelee väkivallan asteelle kehitty-        Esitutkintatoimenpiteitä on muutenkin tehostet-
29437:         neiden turkistarhaajien ja ns. eläinakti-        tu, minkä vuoksi poliisin lääninjohdot ja valta-
29438:         vistien välisten yhteenottojen suhteen?          kunnalliset yksiköt ovat tiivistäneet yhteistyö-
29439:                                                          tään, ongelmallisimmilla alueilla sijaitsevat polii-
29440:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             silaitokset ovat joutuneet antamaan selvityksiä
29441: vasti seuraavaa:                                         asian johdosta suorittamistaan toimenpiteistä,
29442:                                                          vihjetietojen keräämiseen on kiinnitetty entistä
29443:     Kansalaiset osallistuvat aktiivisesti eläinten       enemmän huomiota ja lisäksi on perustettu eri-
29444: suojeluun. Merkittävä osa heistä sopeuttaa toi-          tyisiä valtakunnallisia tutkintaryhmiä. Tapahtu-
29445: mintansa lainsäädännön asettamiin puitteisiin,           masarjoja onkin saatu selvitettyä ja henkilöitä on
29446: mutta eräät eläinsuojeluaktivistit ovat ottaneet         tuomittu rangaistuksiin. Esitutkinta on myös
29447: käyttöönsä myös lain vastaisia keinoja. Heidän           eräiden tekojen osalta edelleen kesken. Poliisi
29448: toimensa ovat kohdistuneet pääasiallisesti tur-          tulee suorittamaan tarvittavat toimenpiteet näis-
29449: kis- ja lihanjalostuselinkeinoa harjoittaviin yrit-      säkin tapauksissa tehokkaimmalla mahdollisella
29450: täjiin, joille on aiheutettu taloudellista vahinkoa      tavalla, jotta rikokset selvitettäisiin.
29451: etupäässä vahingonteko-, varkaus- ja tuhotyöri-             Tuotantoeläinten suojelua pidetään maas-
29452: kosten tunnusmerkistöt täyttävillä teoilla. Omai-        samme yleisesti hyväksyttävänä toimintana, ja
29453: suusvahinkojen lisäksi aktivistien tekemät rikok-        Suomi onkin ratifioinut asiaa koskevan yleisso-
29454: set ovat loukanneet myös muita oikeushyviä.              pimuksen,joka on laadittu Euroopan neuvostos-
29455:     Poliisin tehtävänä on oikeus- ja yhteiskunta-        sa. Kansainvälisesti tarkastellen voidaan todeta,
29456: järjestyksen turvaaminen. Tämän vuoksi kysei-            että lainsäädäntömme sekä tutkimus- ja tuotan-
29457: sen viranomaisen on huolehdittava myös siitä,            totoimintamme ovat tältä osin korkealla tasolla.
29458: että jokaisella on mahdollisuus perustuslain edel-       Viranomaisten tuleekin pyrkiä varmistamaan,
29459: lyttämällä tavalla hankkia toimeentulonsa valit-         että turkisalalla toimivat elinkeinonharjoittajat
29460: semaliaan laillisella elin keinolla, oikeus terveelli-   voivat harjoittaa laillista elinkeinoaan. Eri hen-
29461: seen ympäristöön ja vaikutusmahdollisuus elin-           kilöryhmien välisen sovinnollisuuden aikaan
29462: ympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Po-              saaminen on nykyisessä tilanteessa myös tärkeä
29463: liisi pyrkii turvaamaan kyseisten oikeuksien             päämäärä, jonka saavuttaminen edellyttää kaik-
29464: käyttämisen ensisijaisesti ennalta estäväliä toi-        kien yhteiskunnallisten vaikuttajien yhteistoi-
29465: minnalla. Tarhausalueille on tämän vuoksi suun-          mintaa.
29466: 
29467:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1998
29468: 
29469:                                                                   Sisäasiainministeri Jan- Erik Enestam
29470:                                            KK 1273/1997 vp                                             3
29471: 
29472: 
29473: 
29474: 
29475:                                         Tili Riksdagens Talman
29476: 
29477:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           dena har därför utökats och näringsidkarna har
29478: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           fått råd om hur de bäst skall skydda sig.
29479: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Polisen har också tiii uppgift att utreda brott
29480: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-          och göra dem till föremål för åtalsprövning. För
29481: mål nr 1273:                                          att uppnå detta mål har uppgifter samlats in i hela
29482:                                                       Jandet om sådana illegala handlingar som det är
29483:           Hurudana åtgärder planerar Reger-           skäl att misstänka djurskyddsaktivister för. För-
29484:        ingen då det gäller kontakterna mellan         undersökningsåtgärderna har även i övrigt effek-
29485:        pälsfarmarna, som numera t.o.m. tillgri-       tiverats, varför polisens länsledningar och riks-
29486:        per våld, och de s.k. djurskyddsaktivister-    omfattande enheter har intensifierat sitt samar-
29487:        na?                                            bete, polisinrättningarna inom de mest utsatta
29488:                                                       problemområdena har inkommit med utredning-
29489:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ar över de åtgärder de vidtagit i ärendet, ännu
29490: anföra följande:                                      större uppmärksamhet har fåsts vid insamlandet
29491:                                                       av tips från allmänheten och särskilda, riksom-
29492:     Medborgarna deltar aktivt i djurskyddet. En       fattande undersökningsgrupper har dessutom
29493: betydande del av dem anpassar sin verksamhet          inrättats. De olika händelseförloppen har dock
29494: till de ramar som lagstiftningen ger, men vissa av    utretts och personer har dömts tili straff. Förun-
29495: djurskyddsaktivisterna har även tillgripit lagstri-   dersökningarna är emellertid på hälft i fråga om
29496: diga medel. Sådana åtgärder har i huvudsak            vissa gärningar. Polisen kommer även i dessa fall
29497: drabbat näringsidkare inom pälsnäringen som           att vidta behövliga åtgärder på effektivast möjli-
29498: har förorsakats ekonomiska förluster genom            ga sätt för att brotten skall kunna klaras upp.
29499: handlingar som närmast uppfyller brottsrekvisi-          Att skydda djur i animalieproduktionen anses
29500: ten for skadegörelse, stöld och sabotage. För-        i vårt land allmänt vara en godtagbar verksam-
29501: utom att de förorsakat skador på egendom, ha:r        het, och Finland har ratificerat en av Europarå-
29502: aktivisternas brottsliga handlingar också drab-       det utarbetad konvention i ärendet. Internatio-
29503: bat andra rättsobjekt.                                nellt sett kan man konstatera att vår lagstiftning
29504:     Polisens uppgift är att trygga rätts- och sam-    samt vår forsknings- och produktionsverksam-
29505: hällsordningen. Av denna anledning skall denna        het i detta avseende är högtstående. Det är me-
29506: myndighet också se till att var och en har möjlig-    ningen att myndigheterna skall sträva efter att
29507: het att på det sätt som anges i grundlagen skaffa     säkerställa att de näringsidkare som är verksam-
29508: sin utkomst genom en självvald, laglig näring,        ma inom pälsproduktionen kan utöva sin lagliga
29509: rätt till en sund miljö och möjlighet att påverka     näring. Att åstadkomma en förlikning mellan
29510: beslutsfattandet i frågor som gäller den egna livs-   olika medborgargrupper är i nuläget också ett
29511:  miljön. Polisen strävar efter att trygga användan-   viktigt mål som förutsätter samarbete mellan alla
29512:  det av dessa rättigheter i första hand genom pre-    opinionsbildare på riksplanet.
29513:  ventiva åtgärder. Patrulleringen vid farmområ-
29514: 
29515:      Helsingforsden 2 januari 1998
29516: 
29517:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
29518: 1
29519: 
29520: 
29521: 1
29522:                                          KK 1274/1997 vp
29523: 
29524: Kirjallinen kysymys 1274
29525: 
29526: 
29527: 
29528: 
29529:                                  Sulo Aittoniemi /kesk: EMO-ratkaisun vaikutuksesta Euroopan
29530:                                      unionin kehitykseen
29531: 
29532: 
29533:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
29534: 
29535:     Vastikään Suomen Pankkiin valittu Matti           Kun hallitus on toistuvasti kiistänyt - tosin
29536: Korhonen lausui julkisuuteen antamassaan           yhä hiljaisemmalla äänellä -liittovaltion synty-
29537: haastattelussa, että EMO-ratkaisu on pitkä askel   misen mahdollisuuden, täytyy kysyä valtiopäivä-
29538: siirryttäessä Euroopan integraatiossa liittoval-   järjestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten valtio-
29539: tion suuntaan. En muista Korhosen sanoja tark-     neuvoston asianomaiselta jäseneltä:
29540: kaan, mutta ajatus oli selkeästi tämä.
29541:     Matti Korhosen täytyy olla viisas mies, kun               Mitä mieltä Hallitus on Suomen Pan-
29542: hänet on valittu Suomen Pankin johtajistoon.               kin johtajistoon valitun Matti Korhosen
29543: Hänen puheisiinsa täytyy suhtautua arvostuksel-            näkemyksestä, että EMO-ratkaisu on
29544: la.                                                        pitkä askelliittovaltion suuntaan Euroo-
29545:                                                            pan integraatiossa?
29546: 
29547:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
29548: 
29549:                                       Sulo Aittaniemi /kesk
29550: 
29551: 
29552: 
29553: 
29554: 270136
29555: 2                                            KK 1274/1997 vp
29556: 
29557: 
29558: 
29559: 
29560:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29561: 
29562:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Tätäjohtopäätöstä ei kuitenkaan voida kään-
29563: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           tää toisin päin. Talous- ja rahaliitto ei tarvitse
29564: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         tuekseen liittovaltiota. Yhdentymistä voidaan
29565: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-          jatkaa ja unionin toimintaa tehostaa nykyisten
29566: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           organisaatioiden voimin. Osoituksena tästä on,
29567: n:o 1274:                                               että se talous- ja finanssipolitiikan yhteensovitta-
29568:                                                         misen tehostaminen, jota EMU-maat jatkossa
29569:            Mitä mieltä Hallitus on Suomen Pan-          tarvitsevat, hoidetaan epävirallisen kokoontumi-
29570:         kin johtajistoon valitun Matti Korhosen         sen avulla.
29571:         näkemyksestä, että EMU-ratkaisu on                 Ajatus liittovaltiosta "Euroopan Yhdysval-
29572:         pitkä askelliittovaltion suuntaan Euroo-        loista" oli voimakkaimmillaan 1940- ja 1950-lu-
29573:         pan integraatiossa?                             vulla. Sen jälkeen kansallisvaltioiden asema on
29574:                                                         vahvistunut ja tukea tämänsuuntaiselle hank-
29575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            keelle on.. vaikea löytää mistään unionin jäsen-
29576: vasti seuraavaa:                                        maasta. Askeisessä työllisyyskokouksessa valta-
29577:                                                         osa jäsenmaista piti työllisyyden hoitoa kansalli-
29578:     Talous- ja rahaliiton käynnistyminen on tär-        sena tehtävänä ja katsoi, ettei työllistämisestä
29579: keä vaihe unionin yhdentymiskehityksessä. Sii-          päättäminen ole yhteisön toimivaltaan kuuluva
29580: hen osallistuvat maat luovuttavat rahapoliittisen       asia. Halua säilyttää kansallinen päätösvalta ku-
29581: päätöksenteon yhteiselle keskuspankille, ja saa-        vastaa myös se, ettei ole tahtoa kasvattaa eri
29582: vat sen vastapainona vakaan rahataloudellisen           maiden maksuosuutta yhteisön budjetissa. Osa
29583: ympäristön, tehokkaammat markkinat, pienem-             jäsenmaista pitää jo nykyisiä jäsenmaksuosuuk-
29584: män valuuttariskin ja nopearuman talouskasvun.          siaan kohtuuttoman suurina.
29585: Yritysten, etenkin pienten yritysten, mahdolli-            Verotusta koskevat päätökset edellyttävät pe-
29586: suudet markkinoida tuotteitaan unionin alueella         rustamissopimuksen mukaan yksimielisyyttä.
29587: paranevat, kun valuutanvaihtoon liittyvät kus-          Kunjäsenvaltiot eivät ole osoittaneet halukkuut-
29588: tannukset ja tarve suojautua kurssimuutoksilta          ta muuttaa tätä asiantilaa, on epätodennäköistä,
29589: rahaliiton maiden välillä poistuu.                      että tälläkään alueella voidaan kovin nopeasti
29590:     Talous- ja rahaliitto tarjoaa mahdollisuuden        edetä kohti yhteistä politiikkaa.
29591: ja lisää paineita tehostaa siihen osallistuvien mai-       Talous- ja rahaliiton ohella muut yhteisön
29592: den välistä yhteistyötä. Paineet syvempään integ-       kannalta tärkeät hankkeet liittyvät laajenemi-
29593: raatioon kasvavat etenkin tarpeena kehittää             seen ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostami-
29594: budjetti-instrumentteja, tehostaa alue- ja raken-       seen. Kaikilla näillä on vaikutusta siihen, mihin
29595: nepolitiikkaa, yhdenmukaistaa verotusta ja ke-          suuntaan unioni tulevaisuudessa alkaa kehittyä.
29596: hittää työllisyyspolitiikkaa.                           Kun yhteisön kehittäminen perustuu poliittisiin
29597:     Hankkeen merkityksen ja tarkastelijan omien         päätöksiin ja kun poliittiset esteet ohjata unionin
29598: odotusten johdosta talous- ja rahaliiton käynnis-       kehitystä liittovaltion suuntaan näyttävät liki yli-
29599: tymiseen on liitetty sellaisia seurauksia ja vaiku-     pääsemättömiltä, tuntuu siltä, että pitkälle ensi
29600: tuksia, joita siihen ei itse asiassa kuulu. Jos asiaa   vuosituhannelle unionia tullaan kehittämään
29601: tarkasteleva uskoo tai näkee keskinäisen riippu-        pääosin hallitusten välisenä yhteistyönä.
29602: vuuden kasvun ja jatkuvan yhdentymiskehityk-               Amsterdamin sopimuksessa sovittu jousta-
29603: sen lopulta johtavan liittovaltioon, pitää hän          vuuden periaate mahdollistaa kuitenkin sellais-
29604: luonnollisesti talous- ja rahaliiton käynnisty-         ten ytimien perustamisen, jotka voivat edetä yh-
29605: mistä askeleena kohti tätä päämäärää. Onhan             dentymisessä nopeammin ja pidemmälle kuin
29606: niin, että liittovaltio toimiakseen tarvitsee yhtei-    kaikki jäsenmaat. Näin, varsinkin jos aikajän-
29607: sen rahan ja keskuspankin.                              nettä laajennetaan hyvin pitkäksi, ei voida pois-
29608:                                           KK 1274/1997 vp                                             3
29609: 
29610: sulkea sitä mahdollisuutta, etteikö osa yhteisön     teet ja yhteisön muu kehitys luovat siihen edelly-
29611: jäsenmaista voisi haluta kehittää yhteisöä tai sen   tykset ja tarpeen.
29612: osaa kohti liittovaltiota, jos ympäristö, olosuh-
29613: 
29614:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
29615: 
29616:                                                                Valtiovarainministeri Sauli Niinistö
29617: 4                                         KK 1274/1997 vp
29618: 
29619: 
29620: 
29621: 
29622:                                        Tili Riksdagens Talman
29623: 
29624:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     att en förbundsstat för att fungera behöver en
29625: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       gemensam valuta och centralbank.
29626: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        Denna slutledning är dock inte omvändbar.
29627: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr        Denekonomiska och monetära unionen behöver
29628: 1274:                                                inte en förbundsstat till stöd. Integrationen kan
29629:                                                      fortsätta och unionens verksamhet kan effektive-
29630:           Vad anser Regeringen om åsikten, som       ras med hjälp av de nuvarande organisationerna.
29631:        framförts av Matti Korhonen som nyli-         Ett exempel på detta är att den effektiva harmo-
29632:        gen invaldes i ledningen för Finlands         nisering av den ekonomiska och finansiella poH-
29633:        Bank, att EMU-beslutet är ett stort steg      tiken som EMU-länderna behöver i fortsättning-
29634:        mot en förbundsstat när det gäller den        en skall skötas genom inofficiella sammanträden.
29635:        europeiska integrationen?                        Tanken på en förbundsstat, ett "Europas
29636:                                                      Förenta Stater", var som starkast på 1940- och
29637:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        1950-talen. Sedan dess har nationalstaternas
29638: anföra följande:                                     ställning stärkts och det finns knappast längre
29639:                                                      stöd för en ide av detta slag i något av unionens
29640:     Införandet av den ekonomiska och monetära        medlemsländer. Vid det senaste sysselsättnings-
29641: unionen är en viktig fas i unionens integrations-    mötet ansåg den största delen av medlemsländer-
29642: utveckling. De Iänder som deltar i starten överlå-   na att sysselsättningen är en nationell fråga och
29643: ter beslutsfattandet i fråga om den monetära         att beslut som gäller sysselsättningen inte hör till
29644: politiken till en gemensam centralbank, och får i    gemenskapens behörighet. Ett uttryck för viljan
29645: utbyte en stabil monetär miljö, effektivare mark-    att bibehålla den nationella beslutsrätten är ock-
29646: nader, en mindre valutarisk och snabbare ekono-      så det faktum att det inte finns något intresse för
29647: misk tillväxt. Företagens och särskilt de små fö-    att utöka de olika ländernas finansiella bidrag i
29648: retagens möjligheter att marknadsföra sina pro-      gemenskapens budget. En del av medlemsländer-
29649: dukter inom uni on en förbättras när kostnaderna     na anser redan nu att deras finansiella bidrag är
29650: i anslutning till valutaväxlingen och behovet att    orimligt stora.
29651: skydda sig mot ändringar i valutakurserna faller        Beslut som gäller beskattningen förutsätter
29652: bort mellan de Iänder som deltar i den monetära      enighet enligt grundfördragen. Eftersom med-
29653: unionen.                                             lemsstaterna inte har visat intresse för att ändra
29654:     Den ekonomiska och monetära unionen er-          på situationen, är det troligt att man inte heller
29655: bjuder möjligheter och ökar trycket att effektive-   inom detta område kan avancera särskilt snabbt
29656: ra samarbetet mellan deltagarländerna. Trycket       mot en gemensam politik.
29657: mot en djupare integration ökar särskilt i form av      Andra viktiga projekt för gemenskapen för-
29658: behovet att utveckla budgetinstrumenten, inten-      utom den ekonomiska och monetära unionen
29659: sifiera region- och strukturpolitiken, harmonise-    ansluter sig till utvidgningen av unionen och ef-
29660: ra beskattningen och utveckla sysselsättningspo-     fektiveringen av utrikes- och säkerhetspolitiken.
29661: litiken.                                             Alla dessa inverkarpå unionens framtida utveck-
29662:     På grund av projektets betydelse och observa-    ling. Eftersom utvecklandet av gemenskapen
29663: törens egna förväntningar har den ekonomiska         grundar sig på politiska beslut och eftersom de
29664: och monetära unionens start förbundits med följ-     politiska hindren för att styra unionens utveck-
29665: der och verkningar som i själva verket inte hör      ling mot en förbundsstat tycks vara nästan
29666: ihop med den. Om den som granskar frågan tror        oöverstigliga, verkar det som om unionen långt
29667: eller anser att ökningen av det ömsesidiga bero-     in på följande årtusende i huvudsak kommer att
29668: endet och den fortgående integrationsprocessen       utvecklas genom samarbete mellan medlemslän-
29669: slutligen leder till en förbundsstat, tycker han     dernas regeringar.
29670: naturligtvis att den ekonomiska och monetära            Flexibilitetsprincipen som man kom överens
29671: uni onen är ett steg mot detta mål. Det stämmer ju   om i Amsterdamavtalet gör det dock möjligt att
29672:                                           KK 1274/1997 vp                                             5
29673: 
29674: grunda kärnor där integrationen kan framskrida       lemsländer kan önska att utveckla gemenskapen
29675: snabbare och längre än i alla medlemsländer. Det     eller delar av den i riktning mot en förbundsstat,
29676: betyder att man, särskilt om tidtabellen utsträcks   om omgivningen, omständigheterna och den öv-
29677: över en mycket lång tidsperiod, inte kan utesluta    riga utvecklingen inom gemenskapen skapar för-
29678: möjligheten att en del av gemenskapens med-          utsättningar och ett behov för detta.
29679: 
29680:      Helsingfors den 7 januari 1998
29681: 
29682:                                                                       Finansminister Sauli Niinistö
29683: 1
29684: 1
29685:  1
29686:  1
29687:   1
29688:   1
29689:    1
29690:    1
29691:     1
29692:     1
29693:      1
29694:      1
29695:       1
29696:       1
29697:        1
29698:        1
29699:         1
29700:         1
29701:          1
29702:          1
29703:           1
29704:           1
29705:            1
29706:            1
29707:             1
29708:             1
29709:              1
29710:                                             KK 1275/1997 vp
29711: 
29712: Kirjallinen kysymys 1275
29713: 
29714: 
29715: 
29716: 
29717:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Hallituksen ja opposition välisestä vuoropu-
29718:                                         helusta
29719: 
29720: 
29721:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29722: 
29723:    Parlamentaariseen enemmistöön nojaavan              myksistä. Tämä tuskin vähentäisi hallituksen ja
29724: hallituksen tehtävänä on hoitaa maan asioita.          sen puoluejohtajien arvovaltaa.
29725: Opposition tärkein tehtävä on käytännössä halli-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29726: tuksen toimien arvosteleminen sekä vaihtoehto-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29727: jen esittäminen hallituksen politiikalle. Käytän-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29728: nössä oppositio on nykyjärjestelmässä sivussa          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29729: päätöksenteosta lukuun ottamatta asioita, joissa
29730: tarvitaan tietynlainen määräenemmistö hallituk-                  Katsooko Hallitus, että ainakin suu-
29731: sen esityksen taakse. Enemmistöparlamentaris-                 rimpien hallitus- ja oppositioryhmien
29732: miin siirtymisen jälkeen tällaiset tapaukset ovat             johtohenkilöiden olisi hyödyllistä tavata
29733: jokseenkin harvinaisia.                                       toisensa säännöllisesti ja keskustella
29734:     Hallitus- ja oppositiopuolueiden johtajat ta-             maan asioiden hoitoon liittyvistä, erityi-
29735: paavat yleensä virallisesti vain televisio- tai ra-           sesti ajankohtaisista suunnitelmista ja esi-
29736: dioväittelyissä, joissa otetaan mittaa toisistaan.            tyksistä sen sijaan, että kyräilevät tapaa-
29737: Ei olisi haitallista, vaikka tapaaminen poliittisten          miset toteutuvat vain sattumanvaraisesti
29738: johtajien välillä olisi säännöllisempää ja näissä             ja yleensä televisioruudussa poliittisessa
29739:  tapaamisissa keskusteltaisiin eri asioista ja näke-          väittelyssä?
29740: 
29741:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
29742:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
29743: 
29744: 
29745: 
29746: 
29747: 270136
29748: 2                                          KK 1275/1997 vp
29749: 
29750: 
29751: 
29752: 
29753:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
29754: 
29755:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Eduskunta, sen täysistunnot ja erimuotoiset
29756: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kysely- ja keskusteluistunnot sekä normaali va-
29757: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liokuntien työ on ensisijainen hallitus- ja opposi-
29758: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-        tioryhmien edustajien keskustelujen tapahtuma-
29759: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         paikka.
29760: n:o 1275:                                                Eduskuntatyöhön liittyvää hallitus- ja opposi-
29761:                                                       tioryhmien näkemysten esittelyä ja arviointia on
29762:           Katsooko Hallitus, että ainakin suu-        pyritty eduskunnan asianomaisten johtoelinten
29763:        rimpien hallitus- ja oppositioryhmien          päätöksin edelleen monipuolistamaan ja ajan-
29764:        johtohenkilöiden olisi hyödyllistä tavata      kohtaistamaan. Hallitus puolestaan toimii niin,
29765:        toisensa säännöllisesti ja keskustella         että ministerit osallistuvat mahdollisimman run-
29766:        maan asioiden hoitoon liittyvistä, erityi-     saslukuisesti ja oikea-aikaisesti eduskuntatyö-
29767:        sesti ajankohtaisista suunnitelmista ja esi-   hön liittyviin hallitus- ja oppositioryhmien edus-
29768:        tyksistä sen sijaan, että kyräilevät tapaa-    tajien keskusteluihin.
29769:        miset toteutuvat vain sattumanvaraisesti          Poliittisen keskustelun kommentointi eri tie-
29770:        ja yleensä televisioruudussa poliittisessa     dotusvälineissä sekä niiden ohjelmatoiminnas-
29771:        väittelyssä?                                   saan harjoittama hallitus- ja oppositioryhmien
29772:                                                       kannanottojen esittely perustuvat tiedotusväli-
29773:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          neissä tehtyihinjournalistisiin ratkaisuihin. Niitä
29774: vasti seuraavaa:                                      hallitus ei arvioi.
29775: 
29776:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
29777: 
29778:                                                                        Pääministeri Paavo Lipponen
29779:                                          KK 1275/1997 vp                                            3
29780: 
29781: 
29782: 
29783: 
29784:                                       Tili Riksdagens Talman
29785: 
29786:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        Riksdagen, dess plenum jämte frågetimmar
29787: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      och diskussionssammanträden avolika slag samt
29788: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    det normala utskottsarbetet är regerings- och
29789: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       oppositionsgruppernas allra viktigaste diskus-
29790: 1275:                                               sionsforum.
29791:                                                        Genom beslut av de berörda ledande riksdags-
29792:           Anser Regeringen att det vore nyttigt     organen har man velat göra den presentation och
29793:        för åtminstone de största regerings- och     utvärdering av regerings- och oppositionsgrup-
29794:        oppositionsgruppernas ledande personer       pernas synsätt som hänför sig till riksdagsarbetet
29795:        att träffas regelbundet för att diskutera    ännu mångsidigare och aktuellare än förr. Reger-
29796:        särskilt aktuella planer och framställ-      ingen handlar för sin del så att ministrarna så
29797:        ningar som hänför sig till skötseln av ri-   mångtaligt som möjligt och vid rätt tidpunkt
29798:        kets angelägenheter i stället för att sam-   deltar i de diskussioner som representanter för
29799:        mankomster blir av bara slumpmässigt         regerings- och oppositionsgrupperna för i anslut-
29800:        och vanligen i samband med televisions-      ning tili riksdagsarbetet.
29801:        sända politiska debatter, där deltagarna        Massmediernas kommentering av den politis-
29802:        sitter och blänger på varandra?              ka debatten, liksom den presentation av reger-
29803:                                                     ings- och oppositionsgruppernas ställningsta-
29804:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       ganden som sker inom programverksamheten,
29805: anföra följande:                                    grundar sig på journalistiska avgöranden som
29806:                                                     massmedierna träffar. Dem tar regeringen inte
29807:                                                     ställning tili.
29808:      Helsingfors den 30 december 1997
29809: 
29810:                                                                     Statsminister Paavo Lipponen
29811:                                             KK 1276/1997 vp
29812: 
29813: Kirjallinen kysymys 1276
29814: 
29815: 
29816: 
29817: 
29818:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Seksuaalirikoksiin kohdistettavista hoitotoi-
29819:                                         menpiteistä
29820: 
29821: 
29822:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
29823: 
29824:    Seksuaalirikoksiin syyllistyneillä on alttius       alkua pitemmälle edes siinä, että tällaisia vaihto-
29825: uusia rikoksensa. Asia on sama, on kysymys sit-        ehtoja kunnolla tutkittaisiin.
29826: ten aikuisiin kohdistuvista rikoksista tai pedofili-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
29827: asta, jossa rikoksen kohteina ovat lapset. Näin        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29828: ollen on todennäköistä, että vankilasta vapautu-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29829: va syyllistyy useimmiten uuteen rikokseen.             nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29830:    Rikoslainsäädäntöä kehitettäessä on usein
29831: puhuttu hoitotoimenpiteiden kohdistamisesta                      Onko Hallituksella suunnitelmia sel-
29832: tällaisiin rikoksentekijöihin. Esimerkiksi edusta-            laisen lainsäädännön kehittämiseksi,
29833: ja Markku Pohjola ym. ovat tehneet tätä aluetta               joka edellyttäisi ns. seksirikoksiin toistu-
29834: koskevan lakialoitteen, jossa esitetään muun                  vasti syyllistyneisiin kohdistuvia hoito-
29835: muassa kemiallista kastraatiota vankilasta esi-               toimenpiteitä ja muun muassa kemiallista
29836: merkiksi ehdolliseen vapauteen pääsevälle hen-                kastraatiota ehdolliseen vapauteen pää-
29837: kilölle. Asioissa ei kuitenkaan tunnuta päästävän             semiseksi?
29838: 
29839:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
29840: 
29841:                                           Sulo Aittaniemi /kesk
29842: 
29843: 
29844: 
29845: 
29846: 270136
29847: 2                                            KK 1276/1997 vp
29848: 
29849: 
29850: 
29851: 
29852:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
29853: 
29854:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          ja raiskaajille on tarjolla muutakin lääkitystä,
29855: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           jolla yritetään hillitä ei-toivottua seksuaalikäyt-
29856: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         täytymistä. Sukupuolivietin lamaannuttamista
29857: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aitta-        lääkkeillä käytetään useimmiten osana koko-
29858: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         naisvaltaista hoito-ohjelmaa yhdessä muiden
29859: 1276:                                                   hoitomuotojen kanssa.
29860:                                                            Pedofilian hoitaminen sukupuolivietin la-
29861:            Onko Hallituksella suunnitelmia sellai-      maannuttavalla lääkkeellä on monin tavoin on-
29862:         sen lainsäädännön kehittämiseksi, joka          gelmallista. Vaikka kysymykseen tuleva lääkitys
29863:         edellyttäisi ns. seksirikoksiin toistuvasti     alentaa elimistön hormonituotantoa, se ei kui-
29864:         syyllistyneisiin kohdistuvia hoitotoimen-       tenkaan muuta henkilön seksuaalista suuntautu-
29865:         piteitä ja muun muassa kemiallista kast-        mista, pedofiliaa, joka ei ole hormonihäiriö. Su-
29866:         raatiota ehdolliseen vapauteen pääsemi-         kupuolisen halun pysyvän alenemisen aikaan-
29867:         seksi?                                          saaminen (kemiallinen kastroiminen) voi kestää
29868:                                                         vuosia, ja se edellyttää lääkkeen jatkuvaa käyt-
29869:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-             töä.
29870: taen seuraavaa:                                            Jos seksuaalirikoksesta syytetty henkilö, jon-
29871:                                                         ka mielentila tuomioistuimen pyynnöstä tutki-
29872:     Seksuaalirikoksiin syyllistyvillä henkilöillä voi   taan, tutkimuksen perusteella osoittautuu mieli-
29873: olla tekoihinsa hyvin erilaisia syitä. Käyttäytymi-     sairaaksi, hänet on määrättävä mielenterveyslain
29874: sen syinä saattavat sen toistuessa olla voimakas        säännösten nojalla tahdosta riippumattamaan
29875: aggressiivinen tai poikkeava seksuaalinen im-           psykiatriseen sairaalahoitoon. Jos seksuaaliri-
29876: pulssi yhdistettynä vaikeuteen säädellä käyttäy-        koksesta syytetty henkilö mielentilatutkimukses-
29877: tymistä. Jokaisen seksuaalirikokseen syyllistyvän       sa osoittautuu vain alentuneesti tai täysin syynta-
29878: henkilön kohdalla on jossain määrin perusoonal-         keiseksi ja hänet tuomitaan ehdottomaan van-
29879: lisuudenja/tai tunne-elämän häiriöitä. Vain osas-       keusrangaistukseen, voi hän vankilassa vapaaeh-
29880: sa seksuaalirikoksia on taustalla jokin seksuaali-      toisesti hakeutua psykiatriseen hoitoon. Samoin
29881: nen kohdehäiriö, kuten esimerkiksi pedofilia.           voi seksuaalisesta kohdehäiriöstä kärsivä vanki-
29882:     Seksuaaliset kohdehäiriöt ovat vaikeahoitoi-        lasta vapauduttuaan tai muuten avohoidossa ol-
29883: sia ongelmia,joita voidaan hoitaa psykoterapeut-        lessaan vapaaehtoisesti hakeutua ongelmansa
29884: tisilla, käyttäytymisterapeuttisilla sekä hormo-        takia hoitoon.
29885: naalisilla ja muilla farmakologisilla keinoilla.           Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä
29886: Millään näistä hoitomuodoista ei seksuaalisia           hallituksen esitys seksuaalirikoksia koskevan
29887: kohdehäiriöitä ole kyetty pysyvästi tai varmasti        lainsäädännön uudistamiseksi. Rikoslain koko-
29888: parantamaan eikä myöskään ole vakuuttavaa tie-          naisuudistuksen osana myös seuraamusjärjestel-
29889: teellistä näyttöä siitä, että mikään farmakologi-       män uudistaminen on oikeusministeriössä par-
29890: nen hoitomuoto yksinään estäisi pedofilisen             haillaan vireillä.
29891: käyttäytymisen uusiutumista.                               Oikeusministeriön vankeinhoito-osastossa on
29892:     Sukupuolivietin lamaannottaminen syprote-           aloitettu projekti seksuaalirikosten uusimista vä-
29893: roniasetaattia sisältäväliä lääkkeellä, joka vähen-     hentävän ohjelman käynnistämiseksi näistä ri-
29894: tää kiveshormonin määrää veressä, on yleisin            koksista tuomituille vangeille. Ohjelma sisältää
29895: hormonaalinen hoitomuoto seksuaalisista koh-            rikosten tarkastelun ja arvioinnin, jonka tavoit-
29896: dehäiriöistä kärsiville miehille. Kyseisen lääk-        teena on rikoksiin liittyvän vastuullisuuden vah-
29897: keen vaikutusmekanismi ei vielä ole täysin selvä.       vistaminen, uhrille aiheotetun vahingon ymmär-
29898: Hoidossa ei yleensä pyritä täydelliseen kemialli-       täminen ja uusiin rikoksiin syyllistymisen ehkäi-
29899: seen kastroimiseen, vaan lääkkeen taso pyritään         sy. Tämä toiminta pyritään käynnistämään vuo-
29900: sovittamaan niin, että ei-toivotut oireet häviävät.     den 1998 aikana.
29901: Seksuaalisista kohdehäiriöistä kärsiville miehille         Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että on
29902:                                            KK 1276/1997 vp                                          3
29903: 
29904: tarpeellista kehittää seksuaalirikoksiin syyllisty-   tai vapaaehtoista hoitoa hänen rangaistuksensa
29905: neiden hoitotoimenpiteitä ja niiden tarjoamista       täytäntöönpanoon. Tällainen kytkentä vaatisi
29906: myös vankeusrangaistuksen aikana tai rangais-         rikoslain muuttamista. Hoitotoimenpiteiden
29907: tuksen vaihtoehtona.                                  asema rikosoikeudellisessa seuraamusjärjestel-
29908:    Tällä hetkellä ei ole mahdollista sitoa tuomi-     mässä on tarkoitus selvittää erillään rikoslain
29909: tun seksuaalirikollisen tahdosta riippumatonta        kokonaisuudistuksesta.
29910: 
29911:      Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1998
29912: 
29913:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
29914: 4                                             KK 1276/1997 vp
29915: 
29916: 
29917: 
29918: 
29919:                                            Tili Riksdagens Talman
29920: 
29921:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              som lider av störningar i sexuell preferens eller
29922: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande              som gjort sig skyldiga tili våldtäkt erbjuds även
29923: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          annan läkemedelsbehandling, med vars hjälp
29924: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-             man försöker tygla det oönskade sexuella beteen-
29925: mål nr 1276:                                             det. Hämning av könsdriften med läkemedel an-
29926:                                                          vänds oftast tillsammans med andra behand-
29927:            Har Regeringen planer på att utveckla         lingsformer som ett led i ett helhetsinriktat vård-
29928:         en sådan lagstiftning som förutsätter be-        program.
29929:         handlingsåtgärder riktade tili dem som               Att behandla pedofili med läkemedel som
29930:         upprepade gånger gjort sig skyldiga tili         häm~!lr könsdriften är på många sätt problema-
29931:         sexualbrott och bl.a. kemisk kastration          tiskt. A ven om läkemedelsbehandlingen minskar
29932:         för att de skall kunna bli vilikorligt frigiv-   kroppens hormonproduktion, ändrar den inte
29933:         na?                                              personens sexuella inriktning, pedofilin, som inte
29934:                                                          är någon hormonrubbning. Att åstadkomma en
29935:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            bestående minskning av könsdriften (kemisk ka-
29936: anföra följande:                                         strering) kan ta flera år i anspråk och förutsätter
29937:                                                          att läkemedlet används kontinuerligt.
29938:     De som gör sig skyldiga till sexualbrott kan ha          Om den som åtalas för sexualbrott, och vars
29939: mycket olika orsaker till sina handlingar. När           sinnestilistånd undersöks på domstolsbegäran,
29940: beteendet upprepas kan orsakerna vara en stark           på basis av undersökningen konstateras vara
29941: aggressiv eller avvikande sexuell impuls kombi-          mentalsjuk, skall han med stöd av bestämmelser-
29942: nerad med svårigheter att reglera beteendet. Alla        na i mentalvårdslagen tas in för psykiatrisk sjuk-
29943: som gör sig skyldiga tili sexualbrott lider i viss       husvård oberoende av sin vilja. Om man vid
29944: mån av personlighetsstörningar och/eller emo-            sinnesundersökningen finner att tillräknelighe-
29945: tionella störningar. Endast en del av sexualbrot-        ten hos den åtalade enbart är nedsatt, eller om
29946: ten beror på störningar i sexuell preferens, t.ex.       han befinns vara helt tiliräknelig, och han döms
29947: pedofili.                                                tili ovillkorligt fångelsestraff, kan han friviliigt
29948:    Störningar i sexuell preferens är svårbehandla-       söka psykiatrisk vård i fångelset. Likaså kan den
29949: de problem, som kan behandlas med psykotera-             som lider av störningar i sexuell preferens efter
29950: peutiska, beteendeterapeutiska samthormonella            att han blivit frigiven eller när han annars får
29951: och andra farmakologiska metoder. lnte en enda           öppen vård frivilligt söka vård på grund av sina
29952: av dessa behandlingsformer har resulterat i att          problem.
29953: störningar i sexuell preferens har kunnat botas på           Riksdagen behandlar som bäst regeringens
29954: ett bestående eller säkert sätt. Det finns inte heller   proposition med förslag tili revidering av lagstift-
29955: några obestridliga vetenskapliga bevis för att nå-       ningen om sexualbrott. Som ett led i totalrefor-
29956: gon farmakologisk behandling som enda be-                men av straffiagen pågår som bäst en revidering
29957: handlingsform skulle kunna förhindra att det             av påföljdssystemet vid justitieministeriet.
29958: pedofila beteendet upprepas.                                 Vid justitieministeriets fångvårdsavdelning
29959:    Den vanligaste formen av hormonbehandling             har man startat ett projekt för att inleda ett pro-
29960: för män som lider av störningar i sexuell prefe-         gram som skall minska återfall hos fångar som
29961: rens är att hämma könsdriften genom ett läkeme-          dömts för sexualbrott. 1 programmet granskas
29962: del som innehåller cyproteronacetat och som              och bedöms brotten, vilket syftar tili att stärka
29963: minskar mängden manliga hormoner i blodet.               ansvarigheten i samband med brotten, förstå den
29964: Än så länge känner man inte helt tililäkemedlets         skada som åsamkats offret och förebygga att
29965: verkningsmekanism. Behandlingen syftar i all-            fångarna gör sig skyldiga tili nya brott. Avsikten
29966: mänhet inte till en fullständig kemisk kastrering,       är att verksamheten skall inledas under 1998.
29967: utan man försöker anpassa läkemedelsnivån så                 Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
29968: att de oönskade symptomen försvinner. Män                är nödvändigt att utveckla behandlingsåtgärder
29969:                                            KK 1276/1997 vp                                            5
29970: 
29971: för dem som gjort sig skyldiga tili sexualbrott och   förbrytare. En sådan koppling förutsätter att
29972: att erbjuda åtgärderna även under fångelsestraf-      strafflagen ändras. A vsikten är att behandlings-
29973: fet eller som ett alternativ tili straffet.           åtgärdernas ställning i det straffrättsliga på-
29974:    För närvarande är det inte möjligt att binda       följdssystemet skall utredas separat från totalre-
29975: frivillig vård eller vård oberoende av vilja tili     formen av strafflagen.
29976: verkställigheten av straffet för en dömd sexual-
29977: 
29978:      Helsingfors den 2 januari 1998
29979: 
29980:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
29981:                                           KK 1277/1997 vp
29982: 
29983: Kirjallinen kysymys 1277
29984: 
29985: 
29986: 
29987: 
29988:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Eräästä Afrikansarven maasta oleville järjes-
29989:                                       tetystä itsenäisyysjuhlasta
29990: 
29991: 
29992:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
29993: 
29994:    Eräälle Afrikansarven maasta tänne tulleelle         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
29995: ja yhä kasvavalle ihmisryhmälle pidettiin Helsin-    tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
29996: gin Säätytalolla itsenäisyysjuhla. Kyseisellä ryh-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
29997: mällä ei ole mitään tekemistä Suomen itsenäisyy-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
29998: den kanssa, ja he tuskin liiemmälti välittävät ko-
29999: timaansakaan itsenäisyydestä, koska ovat jättä-                 Millä perusteella perusteluissa mainit-
30000: neet sen oman onnensa nojaan.                               tu itsenäisyysjuhla Säätytalolla järjestet-
30001:    Kyseisessä juhlassa, joka todennäköisesti                tiin,
30002: maksoi valtiolle suhteellisen paljon, mainittu                  paljonko se valtiolle maksoi, ja
30003: Afrikansarven maasta oleva ryhmä jätti 22-koh-                  mitä toivomuksia kyseisessä juhlassa
30004: taisen listan siitä, miten heidän olojaan pitäisi           jätetty 22-kohtainen toivomuslista sisäl-
30005: Suomessa vielä parantaa.                                    si?
30006: 
30007:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
30008: 
30009:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
30010: 
30011: 
30012: 
30013: 
30014: 270136
30015: 2                                         KK 1277/1997 vp
30016: 
30017: 
30018: 
30019: 
30020:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30021: 
30022:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       yhdistää kulttuuriemme parhaat voimat, valmis-
30023: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tautua tulevaisuuteen yhdessä, tukea väkivallat-
30024: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tomuutta ja ymmärtämystä maailmassa, oikeut-
30025: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       ta elää rauhassa kaikkialla maapallollamme.
30026: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           Tilaisuuden järjestelyt perustuivat suurelta
30027: n:o 1277:                                            osin taikootyöhön ja tarjoiluna olivat muun
30028:                                                      muassa samaliyhteisön jäsenten valmistamat lei-
30029:            Millä perusteella perusteluissa mainit-   vonnaiset. Neljä eri ministeriötä on tukenut tilai-
30030:        tu itsenäisyysjuhla Säätytalolla järjestet-   suuden järjestelyjä muutaman tuhannen markan
30031:        tiin,                                         rahasummalla.
30032:            paljonko se valtiolle maksoi, ja             Tilaisuudessa julkistettiin suomalais-somalia-
30033:            mitä toivomuksia kyseisessä juhlassa      taisen kansalaistaimikunnan laatima toimenpi-
30034:        jätetty 22-kohtainen toivomuslista sisäl-     deohjelma "Kohti parempaa tulevaisuutta: 22
30035:        si?                                           ehdotusta". Ohjelmassa ehdotetaan muun muas-
30036:                                                      sa integraatio-ohjelmien perustamista somalia-
30037:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         laisille, tukiryhmien perustamista somalikoulu-
30038: vasti seuraavaa:                                     laisten kotiläksyjen tekemistä varten, somatien
30039:                                                      kouluttamista pienyritystoimintaan, kontaktien
30040:    Säätytalolla pidetyn itsenäisyyspäivän vas-       lisäämistä suomalaisten ja somalialaisten kesken,
30041: taanoton järjesti suomalais-somalialainen kan-       somalin kielen ja kulttuurin yliopisto-opetuksen
30042: salaistoimikunta. Kansalaistaimikuntaan kuu-         aloittamista,     suomi-somali-suomi-sanakirjan
30043: luu samaliyhteisön edustajia ja suomalaisia tut-     julkaisemista ja somaiinkielisen keskuskirjaston
30044: kijoita ja kansalaisaktivisteja. Itsenäisyyspäivän   perustamista.
30045: tilaisuuden tavoitteena oli kutsukirjeen mukaan
30046: 
30047:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
30048:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
30049:                                           KK 1277/1997 vp                                            3
30050: 
30051: 
30052: 
30053: 
30054:                                       Tili Riksdagens Talman
30055: 
30056:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    tillsammans göra förberedelser för framtiden
30057: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-      samt att stöda våldsfrihet och förståelse i världen
30058: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-    Iiksom även rätten att leva i fred överallt på
30059: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr       jorden.
30060: 1277:                                                   Festarrangemangen genomfördes till stora de-
30061:                                                     lar som talkoarbete och serveringen bestod bl.a.
30062:           Vilket var syftet med den i motivering-   av bakverk som de somaliska deltagarna bakat.
30063:        en till spörsmålet nämnda självständig-      Fyra olika ministerier har understött festarran-
30064:        hetsfesten i Ständerhuset,                   gemangen med en mindre penningsumma på
30065:           hur mycket kom den att kosta staten       några tusen mark.
30066:        och                                              På mottagningen offentliggjordes ett åtgärds-
30067:           hurudana önskemål innehöll den öns-       program ("Kohti parempaa tulevaisuutta: 22 eh-
30068:        kelista, omfattande 22 punkter, som över-    dotusta") som sammanfattats av den finsk-so-
30069:        läts i samband med nämnda fest?              maliska medborgarkommissionen. Programmet
30070:                                                     innehåller förslag om bl.a. startande av integra-
30071:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt       tionsprogram för somalierna, bildande av stöd-
30072: anföra följande:                                    grupper för somaliska skolelever där de kan få
30073:                                                     hjälp med sina hemläxor, ordnande a v utbildning
30074:    Självständighetsmottagningen i Ständerhuset      för småföretagarverksamhet för somalierna, ut-
30075: ordnades av den finsk-somaliska medborgar-          vidgande av kontakterna mellan finländare och
30076: kommissionen. Till medborgarkommissionen            somalier, ordnande av universitetsundervisning i
30077: hör företrädare för somalierna, finska forskare     det somaliska språket och kulturen, publicerande
30078: och medborgaraktivister. Syftet med självstän-      av en finsk-somalisk-finsk ordbok och inrättan-
30079: dighetsmottagningen var enligt inbjudan att föra    de av ett somaliskt centralbibliotek.
30080: samman de främsta styrkorna i våra kulturer, att
30081: 
30082:      Helsingfors den 7 januari 1998
30083: 
30084:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
30085:                                              KK 1278/1997 vp
30086: 
30087: Kirjallinen kysymys 1278
30088: 
30089: 
30090: 
30091: 
30092:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Hyväntekeväisyyteen lahjoitettujen varojen
30093:                                         verotuksesta
30094: 
30095: 
30096:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30097: 
30098:     Erityisestijoulun alla yksityiset esiintyjät sekä   kin vain, jos vastaanottaja on epämääräinen yh-
30099: esiintyjäryhmät lahjoittavat esiintymisestä mak-        distys, eikä Pelastusarmeija, Unicef tai muu sel-
30100: settavan palkkion hyväntekeväisyysjärjestöille.         lainen.
30101: Tällaisia ovat muun muassa Pelastusarmeija,                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30102: Punainen Risti, Unicef sekä eräät tiettyä tarkoi-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30103: tusta varten perustetut yhdistykset. Selkein tapa       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30104: Iahjoitukselle on se, että lahjoituksen antaja siir-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30105: tää sovitun summan hyväntekeväisyysjärjestön
30106: tilille. Esiintyjät eivät tällöin ole rahan kanssa                Aikooko Hallitus selkeennyttää vero-
30107: lainkaan tekemisissä.                                          tussäännöksiä sellaisissa tapauksissa, jol-
30108:     Epäluuloinen verottaja vaanii kuitenkin välis-             loin maksusta esiintyvä ryhmä tai henkilö
30109: sä. Se on tulkinnut, että esiintyjät saavat lahjoit-           lahjoittaa esiintymispalkkionsa suoraan
30110: taa vain nettosumman, joka jäisi veron jälkeen.                julkisesti valvotulle Juotetulie hyvänteke-
30111: Verottaja perustelee tätä väärinkäytösten mah-                 väisyysjärjestölle niin, että summasta ei
30112: dollisuudella. Sellainen mahdollisuus on kuiten-               lainkaan peritä veroa?
30113: 
30114:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
30115: 
30116:                                           Sulo Aittoniemi /kesk
30117: 
30118: 
30119: 
30120: 
30121: 270136
30122: 2                                         KK 1278/1997 vp
30123: 
30124: 
30125: 
30126: 
30127:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30128: 
30129:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       saaneen tulon, jos hän on määrännyt (disponoi-
30130: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nut) tästä tulosta. Palkansaaja ei voi määrätä
30131: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ennakonpidätyksen toimittamisesta, vaan hänen
30132: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       määräysvaltansa ulottuu vain pidätyksen jälkei-
30133: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        seen palkan osaan. Hän voi luopua palkasta pää-
30134: n:o 1278:                                            sääntöisesti vain niin sanotun nettopalkan osalta
30135:                                                      (esimerkiksi KHO 1983 II 602). Kuitenkin vero-
30136:           Aikooko Hallitus selkeennyttää vero-       tuskäytännössä on katsottu, että verovelvollinen
30137:        tussäännöksiä sellaisissa tapauksissa, jol-   voi luopua kokonaan satunnaisesta esiintymis-
30138:        loin maksusta esiintyvä ryhmä tai henkilö     palkkiosta, jos hän ei siitä disponoi esimerkiksi
30139:        lahjoittaa esiintymispalkkionsa suoraan       ilmoittamalla, että palkkiota vastaava määrä
30140:        julkisesti valvotulle luotetulle hyvänteke-   voidaan lahjoittaa hyväntekeväisyyteen. Tällöin
30141:        väisyysjärjestölle niin, että summasta ei     häntä ei voida verottaa siitä. Työnteettäjällä ei
30142:        lainkaan peritä veroa?                        ole velvollisuutta myöskään toimittaa ennakon-
30143:                                                      pidätystä, jos vastaava summa maksetaan en-
30144:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         nakkoperintärekisteriin merkitylle hyvänteke-
30145: vasti seuraavaa:                                     väisyysjärjestölle. Esimerkiksi esiintyminen il-
30146:                                                      maiseksi hyväntekeväisyyskonsertissa on katsot-
30147:    Varsinainen taikootyö tehdään täysin vastik-      tu tällaiseksi suoritukseksi.
30148: keetta. Se ei ole vastikkeellista työtä toisen lu-       Koska esiintymispalkkioiden lahjoittamisesta
30149: kuun. Ongelmalliseksi tilanne muuttuu silloin,       hyväntekeväisyysjärjestöille on muodostunut
30150: kun työn suorittaja ei halua vastiketta, mutta       edellä kuvattu verotuskäytäntö, ei ole tarkoituk-
30151: toivoo työnantajan suorittavan sitä vastaavan        senmukaista, että siitä vielä erikseen säädettäi-
30152: määrän esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestölle.      siin. Hallitus tulee kuitenkin seuraamaan asiaa
30153:    Palkkatulojen verotuksessa noudatetaan peri-      ottaen erityisesti huomioon kysymyksessä tar-
30154: aatetta, jonka mukaan palkansaajan katsotaan         koitetun näkökulman.
30155: 
30156:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1998
30157: 
30158:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
30159:                                            KK 1278/1997 vp                                                3
30160: 
30161: 
30162: 
30163: 
30164:                                         Tili Riksdagens Talman
30165: 
30166:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      (disponerat) den. Löntagaren kan inte bestämma
30167: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        att förskottsinnehållning skall verkställas, utan
30168: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      hans beslutanderätt gäller endast den del av Iö-
30169: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr         nen som återstår efter innehållningen. Han kan i
30170: 1278:                                                 regel avstå från sin lön endast beträffande den
30171:                                                       s.k. nettolönen (t.ex. HFD 198311 602). Trots det
30172:           Ämnar Regeringen göra beskattnings-         har det inom beskattningspraxis ansetts att en
30173:        bestämmelserna tydligare i sådana fall att     skattskyldig helt kan avstå från ett tillfålligt gage,
30174:        en grupp eller en person som uppträder         om han inte disponerar det, t.ex. genom att han
30175:        för betalning skänker sitt gage direkt tili    uppger att ett belopp motsvarande arvodet kan
30176:        en offentligt övervakad tillförlitlig välgö-   skänkas tili välgörenhet. 1 ett dylikt fall kan han
30177:        renhetsorganisation så att skatt inte alls     inte beskattas för detta. Den som har beställt
30178:        uppbärs på beloppet?                           arbetet har inte heller någon skyldighet att verk-
30179:                                                       ställa förskottsinnehållning, om det motsvaran-
30180:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         de beloppet betalas till en välgörenhetsorganisa-
30181: anföra följande:                                      tion som finns införd i förskottsuppbördsregist-
30182:                                                       ret. Om en person t.ex. uppträder gratis vid en
30183:     Egentligt talkoarbete utförs helt utan veder-     välgörenhetskonsert har detta betraktats som en
30184: lag. Arbete för en annan persons räkning mot          dylik prestation.
30185: vederlag är inte talkoarbete. Situationen blir pro-      Eftersom ovan beskrivna beskattningspraxis
30186: blematisk när den som utför arbetet inte vill ha      har blivit vedertagen i sådana fall där någon
30187: vederlag, men hoppas att arbetsgivaren skall be-      skänker sitt gage till en välgörenhetsorganisation
30188: tala ett belopp motsvarande detta vederlag t.ex.      är det inte ändamålsenligt att ytterligare utfårda
30189: till en välgörenhetsorganisation.                     separata bestämmelser i fråga om detta. Reger-
30190:     1 fråga om beskattningen av löneinkomster         ingen kommer emellertid att följa med frågan
30191: iakttas en princip, enligt viiken en löntagare an-    särskilt med beaktande av den synvinkel som
30192: ses ha erhållit inkomst ifall han har bestämt om      avses i spörsmålet.
30193: 
30194:      Helsingfors den 20 januari 1998
30195: 
30196:                                                                              Minister Jouko Skinnari
30197: 1
30198: 1
30199:  1
30200:  1
30201:   1
30202:   1
30203:    1
30204:    1
30205:     1
30206:     1
30207:      1
30208:      1
30209:       1
30210:       1
30211:        1
30212:        1
30213:         1
30214:         1
30215:          1
30216:          1
30217:           1
30218:           1
30219:            1
30220:            1
30221:             1
30222:             1
30223:                                              KK 1279/1997 vp
30224: 
30225: Kirjallinen kysymys 1279
30226: 
30227:                                      Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Velho-ooppera ry:n toiminnan tuke-
30228:                                         misesta
30229: 
30230: 
30231:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
30232: 
30233:     Velho-ooppera ry on toiminut Lapissa uuden-          omiaan lisäämään kulttuurin arvostusta ja ma-
30234: laisen kulttuurin päänavaajana alkaessaan vuon-          daltaneet kynnystä "oikeaan" oopperaan. Oop-
30235: na 1993 uhkarohkeasti tuottaa oopperatrilogiaa:         peraa on tehty ammattimaisin ottein, koska oh-
30236: ensin kolmen vuoden ajan 1993-95 Velho-oop-             jaajat ovat ammattilaisia ja vaativat tekijöiltä
30237: peraa,joka vaihtui 1996 Riekko-oopperaan. Työ            lähes ammattimaista tasoa.
30238: on tehty pääasiassa harrastajavoimin ja talkoilla.          Oopperaprojekti on nyt edennyt puoliväliin
30239: Trilogian viimeinen esitys Käärme-ooppera                suuren haaveen toteutumista. Yrityksistä ja ha-
30240: päättää projektin vuonna 200l,jolloin on tarkoi-         Juista huolimatta resurssit alkavat kuitenkin olla
30241: tus esittää kaikki kolme oopperaa samana syksy-         nyt lopussa. Taloudellinen tilanne on ajanut sii-
30242: nä.                                                     hen, että nyt on päätettävä projektinjatkamises-
30243:     Oopperae~!tysten näyttämönä on toiminut             ta tai lopettamisesta.
30244: kokonainen Akäslompolon kylän tunturilaakso                 Jatkamisen edellytys on tässä vaiheessa valtio-
30245: järvineen ja tuntureineen, johon nykyajan valo-         vallan rahallinen tuki. Erityisen tärkeää se on
30246: ja äänentoistotekniikka on esityssyksyisin sijoi-       vuonna 1998, jolloin projektin on määrä ottaa
30247: tettu. Puolen hehtaarin esitysaluetta varten on         työstettäväksi esityskuntoon oopperatrilogiasta
30248: rakennettu 1 500 hengen ulkoilmakatsomo.                sen kaksi ensimmäistä osaa. Alueen pienyrittäjät
30249:     Tavoitteeksi asetettiin alusta pitäen luoda La-      ovat myös tehneet sen, mihin heidän resurssinsa
30250:  pin omista lähtökohdista ponnistava tuote, joka,       yltävät, joten apua on nyt saatava alueen ulko-
30251: paitsi että se palvelee muuten hiljaisen ajankoh-       puolelta.
30252: dan matkailua, myös sisällöltään perustuu Lapin             Lapin läänin antama tuki on ollut merkittävä,
30253:  menneisyyteen ja omaperäisyyteen. Vahvuutena           mutta nyt koko Lapille tärkeän projektin jatka-
30254:  voidaan pitää sitä, että oopperoiden sanoittaja        minen riippuu valtiovallan rahallisesta tuesta.
30255:  on kotoisin samasta kylästä, missä esitykset ta-       Tähän saakka valtion apu on ollut mitättömän
30256:  pahtuvat.                                              vähäistä. Vuonna 1995 valtion apu oli 10 000 mk,
30257:     Syksyyn 1997 saakka tavoite onnistui hyvin:         vuonna 1996 se oli 40 000 mk ja tälle vuodelle se
30258:  kehitystrendi oli vuosittain nouseva. Vuonna           on 30 000 mk. Velho-oopperan vuotuisesta 1,9
30259:  1997 katsojaluvut laskivat siinä määrin paljon,        miljoonan budjetista se on kohtuuttoman vähän.
30260:  että sen taloudellinen tulos oli ajaa projektin met-   Jonkinlainen todellinen apu edellyttää ihan toi-
30261:  sään. Oopperoilla on viiden vuoden ajan ollut          senlaista avustussummaa, jonka senkään ei tar-
30262:  tärkeä alueellinen ja erityisesti paikallinen merki-   vitse olla "kuin murusia" vaikkapa siitä, mitä
30263:  tys: esityksissä on mukana paljon mm. työttö-          valtio jakaa esim. Savonlinnan oopperajuhlille.
30264:  miä,jotka tätä kautta ovat tunteneet kuuluvansa            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30265:  johonkin, eivätkä siten tunne itseään syrjäyty-        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30266:  neiksi. Vähäinen ei ole ollut myöskään oopperoi-       kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30267:  den positiivinen vaikutus nuoriin, jotka jo var-       jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30268:  haisessa iässään ovat tätä kautta saaneet tuntu-
30269:  man oopperataiteeseen ja omiinjuuriinsa (esityk-                  Arvostaako Hallitus Lapissa aikaan
30270:  sissä ollut nuoria mukana 60 lasta ja nuorta).                 saatua Velho-oopperaprojektia, ja jos ar-
30271:     Oopperoiden esittämiseen osallistuu kolmat-                 vostaa,
30272:  tasataa henkilöä lähinnä Tornionlaaksosta.                        tuleeko tämä näkymään Velho-ooppe-
30273:   Vuosien varrella on voinut myös havaita, kuinka               ra ry:lle vuodeksi 1998 myönnettävässä
30274:   oopperat ovat lisänneet kulttuurin ja taiteen har-            valtionavun määrässä?
30275:   rastusta paikallisen väestön keskuudessa ja olleet
30276:       Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
30277: 
30278:           Esko-Juhani Tennilä /va-r        Maria Kaisa Aula /kesk          Ossi Korteniemi /kesk
30279:  270136
30280: 2                                          KK 1279/1997 vp
30281: 
30282: 
30283: 
30284: 
30285:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30286: 
30287:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kulttuurin voimasta. Se on omaleimainen ja uut-
30288: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         ta luova oopperatapahtuma, jolla on tärkeä alu-
30289: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       eellinen ja paikallinen merkitys. Oopperatrilo-
30290: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-         gian toteuttamiseksi ja onnistumiseksi tehdään
30291: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-       arvokasta työtä. Opetusministeriö on myöntänyt
30292: symyksen n:o 1279:                                    oopperaprojektin tukemiseen avustuksia vuo-
30293:                                                       desta 1993 alkaen. Avustus myönnetään taiteen
30294:           Arvostaako Hallitus Lapissa aikaan          tukemiseen osoitetuista veikkauksen ja raha-ar-
30295:        saatua Velho-oopperaprojektia, ja jos ar-      pajaisten voittovaroista. Vuosina 1993-96
30296:        vostaa,                                        avustus myönnettiin opetusministeriön ns. käyt-
30297:           tuleeko tämä näkymään Velho-ooppe-          tövaroista. Vuonna 1997 tapahtuma otettiin val-
30298:        ra ry:lle vuodeksi 1998 myönnettävässä         takunnallisille kulttuuritapahtumille osoitetun
30299:        valtionavun määrässä?                          määrärahan piiriin.
30300:                                                          Vaikka maamme kulttuurielämän elinvoimai-
30301:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          suuden kannalta tärkeille valtakunnallisille kult-
30302: vasti seuraavaa:                                      tuuritapahtumille osoitettu määräraha on viime
30303:                                                       vuosien aikana hieman kasvanut, ei kasvu kui-
30304:    Yksi maamme kulttuurielämän keskeisiä piir-        tenkaan ole ollut riittävä kovin huomattavaan
30305: teitä on ollut erilaisten kulttuuritapahtumien        laajentumiseen uusien tapahtumien tukemisen
30306: voimakas kasvu ja laajentuminen. Kesäaikaan           suuntaan. Yhtenä keskeisenä näkökohtana on
30307: useimmiten sijoittuvat kulttuuritapahtumat jat-       ollut pyrkimys turvata korkeatasoisina taideta-
30308: kavat jo vakiintunutta kesäjuhlien perinnettä tai-    pahtumina jo vakiintuneiden tapahtumien val-
30309: teellisesti kunnianhimoisempaan suuntaan. Niis-       tionrahoituksen suuruusluokka. Vuonna 1997
30310: sä on myös nähtävissä uudelleen herännyttä ar-        tapahtumille osoitetun määrärahan suuruus oli
30311: vostusta kansallista ja kansanläheistä kulttuuri-     15 200 000 markkaa ja vuonna 1998 se on
30312: harrastusta kohtaan. Kulttuuritapahtumissa on         16 000 000 markkaa. Tuen piirissä on runsaat 70
30313: voitu toteuttaa pyrkimyksiä, jotka tähtäävät tai-     kulttuuritapahtumaa. Opetusministeriö myön-
30314: de-elämysten tasapuoliseen jakautumiseen eri          tää avustukset saatuaan määrärahan jaosta tai-
30315: puolille maata. Siten ne ovat merkittävällä taval-    teen keskustoimikunnan ehdotuksen. Tapahtu-
30316: la täydentämässä taidelaitosten toimintaa. Ta-        makohtaisesti avustusten suuruus harkitaan
30317: pahtumilla on myös elinkeinollista merkitystä         vuosittain. Tuen kasvua voidaan harkinnan ja
30318: matkailun kannalta. Kulttuuritapahtumat ovat          valinnan mukaan kohdentaa. Perusteet Velho-
30319: vetäneet taiteen pariin uutta yleisöä ja siten vah-   oopperaprojektin valtionavun lisäämiseen ovat
30320: vistaneet kulttuurielämämme perustaa.                 ilmeiset. On kuitenkin syytä todeta, että myös
30321:    Lapin omista lähtökohdista toteutettu Velho-       monen muun kulttuuritapahtuman valtionavun
30322: oopperaprojekti on vahva osoitus paikallisen          lisäämiseen olisi niin ikään painavat perusteet.
30323: 
30324:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
30325: 
30326:                                                                           Ministeri Claes Andersson
30327:                                              KK 1279/1997 vp                                              3
30328: 
30329: 
30330: 
30331: 
30332:                                           Tili Riksdagens Talman
30333: 
30334:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             starkt bevis på den lokala kulturens styrka. Det
30335: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             är en unik och nyskapande operatilldragelse som
30336: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         har en viktig regional och loka! betydelse. För att
30337: dagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. underteck-            operatrilogin skall kunna genomföras och lyckas
30338: nade spörsmål nr 1279:                                  utförs värdefullt arbete. Undervisningsministe-
30339:                                                         riet har i stöd för operaprojektet beviljat statsbi-
30340:            Värdesätter Regeringen projektet Vei-        drag sedan 1993. Understödet beviljas av de
30341:        bo-ooppera (Schamanoperan) som fåtts             vinstmedel från tippning och penninglotterier
30342:        tili stånd i Lappland, och i så fall,            som anvisats för konsten. Åren 1993-1996 bevil-
30343:            kommer detta att synas vid beviljandet       jades understödet av undervisningsministeriets
30344:        av statsunderstöd tili Velho-ooppera ry          s.k. disponibla medel. Sedan 1997 omfattas pro-
30345:        för 1998?                                        jektet av anslaget för riksomfattande kultureve-
30346:                                                         nemang.
30347:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Ä ven om det anslag som anvisats för de med
30348: anföra följande:                                        tanke på livskraften i landets kulturliv viktiga
30349:                                                         riksomfattande kulturevenemangen de senaste
30350:     Ett viktigt drag i vårt lands kulturliv har varit   åren har ökat något, är ökningen emellertid inte
30351: den kraftiga ökningen och utvidgningen avolika          tillräcklig för en särdeles betydande utvidgning i
30352: kulturevenemang. De kulturevenemang som of-             fråga om stöd tili nya evenemang. En viktig as-
30353: tast infaller sommartid för den redan etablerade        pekt har varit ambitionen att trygga storleksord-
30354: traditionen med sommarfester vidare i en konst-         ningen på statsfinansieringen av de evenemang
30355: närligt sett mer ambitiös riktning. Här kan man         som redan etablerats som högklassiga konsttill-
30356: även se den pånyttfödda uppskattningen av na-           dragelser. År 1997 var anslaget för kulturevene-
30357: tionella och folknära kulturintressen. 1 kultur-        mang 15 200 000 mk och år 1998 är det 16 000 000
30358: evenemangen har man kunnat förverkliga ambi-            mk. Stödet omfattar drygt 70 evenemang. Un-
30359: tioner som siktar på en jämlik fördelning av            dervisningsministeriet beviljar understöden efter
30360: konstupplevelser på olika håll i landet. Sålunda        att av centralkommissionen för konst ha fått ett
30361: kompletterar de på ett betydelsefullt sätt konstin-     förslag om fördelningen av anslaget. Storleken
30362: stitutionernas verksamhet. Evenemangen är med           på understöde~!. prövas årligen för alla evene-
30363: tanke på turismen av betydelse även för närings-        mang för sig. Okade stöd kan allokeras enligt
30364: livet. Kulturevenemangen har dragit ny publik           prövning och vai. Grunderna för ett ökat statsbi-
30365: tili konsten och på så sätt stärkt grunden för vårt     drag för schamanoperaprojektet är uppenbara.
30366: kulturliv.                                              Det är likväl skäl att konstatera att det också för
30367:     Schamanoperaprojektet, som har genomförts           många andra kulturevenemang finns goda grun-
30368: utgående från Lapplands egna premisser, är ett          der att öka statsbidraget.
30369: 
30370:      Helsingfors den 8 januari 1998
30371: 
30372:                                                                              Minister Claes Andersson
30373:                                           KK 1280/1997 vp
30374: 
30375: Kirjallinen kysymys 1280
30376: 
30377: 
30378: 
30379: 
30380:                                   Sakari Smeds /skl: Kameravalvontaa säätelevän lainsäädännön
30381:                                      kehittämisestä
30382: 
30383: 
30384:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30385: 
30386:    Teknologian nopea kehittyminen on mahdol-         tuskin haluavat olla jatkuvan valvonnan kohtee-
30387: listanut aiempaa paremmat mahdollisuudet ka-         na, vaikka kameravalvonta mahdollisesti lisäisi-
30388: meravalvonnan toteuttamiseksi. Kameravalvon-         kin turvallisuuden tunnetta. Kaikki kameraval-
30389: ta on jo nyt varsin laajaa mm.liikenteessä, kaup-    vonta tuskin on edes lisäämässä todellista turval-
30390: pakeskuksissa ja rahalaitoksissa. Käytössä ole-      lisuutta. Näistä syistä kameravalvonta tarvitsee
30391: via valvontakameroita on useita kymmeniä tu-         tämänhetkistä ajantasaisemmat pelisäännöt.
30392: hansia kappaleita. Valvontaan tarvittavien väli-     Kameravalvonnasta olisi mahdollisesti syytä
30393: neiden hintojen halpeneminen on lisäksi tuonut       tehdä kattavammin luvanvaraista tai vähintään-
30394: kameravalvonnan toteuttamisen mahdolliseksi          kin ilmoitusmenettelyä edellyttävää. Tallennet-
30395: myös pienille asuntoyhtiöille sekä yksittäisille     tujen kuva- ja äänitiedostojen käyttö vaatii sekin
30396: kansalaisille. Kameravalvonnan voidaankin            selkeän ohjeistuksen.
30397: olettaa yleistyvän yhä edelleen. Tässä kehitykses-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30398: sä on paljon myönteistä, sillä kameravalvonta        jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
30399: voi edistää rikostentorjuntaa ja auttaa rikosten     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30400: selvittelyssä. Kameravalvonta ei kuitenkaan ole      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30401: vailla ongelmia.
30402:    Laajeneva kameravalvonta voi johtaa tilan-                   Onko Hallitus tietoinen kameraval-
30403: teeseen, jossa yksittäiset kansalaiset kokevat ka-            vonnan ongelmista, ja
30404: meravalvonnan heidän yksityisyyttään loukkaa-                   katsooko Hallitus perustelluksi tar-
30405: vana. Tallennettujen kuvatiedostojen väärin-                  kentaa kameravalvontaa säätetevää lain-
30406: käyttö on myös hyvin mahdollista. Kansalaiset                 säädäntöä?
30407: 
30408:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
30409: 
30410:                                           Sakari Smeds /skl
30411: 
30412: 
30413: 
30414: 
30415: 270136
30416: 2                                         KK 1280/1997 vp
30417: 
30418: 
30419: 
30420: 
30421:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30422: 
30423:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      ravalvontaa eri tavalla sen mukaan, kuka val-
30424: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vontaa suorittaa, missä paikassa oleskelevaan
30425: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     henkilöön valvonta kohdistuu ja onko kysymyk-
30426: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari         sessä pelkkä katselu vai myös kuvan tallettami-
30427: Smedsin kirjallisen kysymyksen n:o 1280:            nen sekä kuunnellaanko samalla valvonnan koh-
30428:                                                     detta tai talletetaanko ääntä sekä kuinka salaista
30429:          Onko Hallitus tietoinen kameraval-         tai avointa valvonta on. Hajanaisen lainsäädän-
30430:        vonnan ongelmista, ja                        nön soveltamisessa kameravalvontaan on ollut
30431:          katsooko Hallitus perustelluksi tar-       jossain määrin tulkintavaikeuksia.
30432:        kentaa kameravalvontaa säätelevää lain-         Pahimpiin puutteisiin on kuitenkin tulossa
30433:        säädäntöä?                                   korjaus. Yksityisyyden kannalta ongelmalliseksi
30434:                                                     kameravalvonta on koettu etenkin kauppojen
30435:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        pukukopeissa ja muissa vastaavissa paikoissa.
30436: vasti seuraavaa:                                    Tällaisissa paikoissa tapahtuvan kameravalvon-
30437:                                                     nan kieltämistä koskeva ehdotus sisältyy halli-
30438:     Kameravalvonta etenkin julkisilla paikoilla,    tuksen 19.12.1997 eduskunnalle antamaan esi-
30439: liikkeissä, ravintoloissa, pankeissa ja rakennus-   tykseen yksityisyyden, rauhan ja kunnian louk-
30440: ten sisääntuloväylillä on viime aikoina lisäänty-   kaamista       koskevien    rangaistussäännösten
30441: nyt. Kameravalvonta voi monissa tapauksissa         uudistamiseksi (HE 239/1997 vp ). Tähän rikos-
30442: olla tehokas keino väkivaltarikosten, ryöstöjen,    lain kokonaisuudistukseen kuuluvaan rikoslain
30443: varkauksien ja vahingontekojen torjunnassa ja       24 ja 27 lukuja koskevaan uudistukseen sisältyy
30444: selvittämisessä. Samalla se voi kuitenkin muo-      ehdotus salakatselusäännöksen laajentamiseksi
30445: dostua ongelmalliseksi yksityisyyden suojan ja      muun muassa kotirauhan suojaamiin paikkoihin
30446: laajetessaan myös liikkumisvapauden kannalta.       rinnastettaviin, edellä mainittuihin paikkoihin.
30447:     Valvontakameroiden käyttöä ei ole Suomessa      Lisäksi salakatselun suoja ulotettaisiin määrä-
30448: nimenomaisesti säädelty. Silti useat säännökset     tyin edellytyksin muun muassa yleisöltä suljettui-
30449: asettavat rajoja kameravalvonnalle. Tällaisia       hin virastoihin, toimistoihin ja liikehuoneis-
30450: säännöksiä ovat lähinnä rikoslain salakatseluaja    toihin. Säännös ei estäisi mainittujen paikkojen
30451: -kuuntelua (RL 24: 3b) sekä viestintäsalaisuuden    sisääntuloväylien ja niihin verrattavien sisätilo-
30452: loukkausta (RL 38: 3 ja 4) koskevat säännökset.     jen videovalvontaa.
30453: Lisäksi kameravalvontaa sääntelee määrätyin            Edellä mainitussa hallituksen esityksessä ei
30454: edellytyksin henkilörekisterilainsäädäntö ja tä-    kuitenkaan ole pyritty sääntelemään valvonta-
30455: hän liittyen henkilörekisteririkosta (RL 38: 9)     kameroiden käyttöä koko laajuudessaan. Kysy-
30456: koskevat säännökset. Poliisin ja eräiden muiden     mys on niin laajasta ja monitahoisesta ongelmas-
30457: esitutkintaviranomaisten suorittama tekninen        ta, ettei sitä ole mahdollista säännellä yksin-
30458: valvonta on erikseen säännelty. Yksityiselämän      omaan rikoslain rangaistussäännöksillä. Oikeus-
30459: suojaamista edellyttävät myös perusoikeus-          ministeriön tarkoituksena onkin ryhtyä selvittä-
30460: säännökset ja kansainväliset ihmisoikeussopi-       mään, missä laajuudessa ja millä tavalla lailla
30461: mukset.                                             tulisi säännellä valvontakameroiden käyttöä.
30462:     Voimassa oleva lainsäädäntö kohtelee kame-
30463: 
30464:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
30465: 
30466:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
30467:                                             KK 1280/1997 vp                                               3
30468: 
30469: 
30470: 
30471: 
30472:                                          Tili Riksdagens Talman
30473: 
30474:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       övervakning på olika sätt beroende på vem som
30475: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         verkställer övervakningen, på vilket ställe den
30476: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       övervakade personen befinner sig, beroende på
30477: man Sakari Smeds undertecknade spörsmål nr             om det är fråga om enbart observation eller också
30478: 1280:                                                  om bildupptagning, om övervakningsobjektet
30479:                                                        samtidigt avlyssnas eller ljudupptagning sker
30480:           Är Regeringen medveten om proble-            samt hur dold eller öppen övervakningen är. 1
30481:         men med kameraövervakning, och                 viss mån har tolkningssvårigheter förekommit
30482:            anser Regeringen det motiverat att          när det gällt att tillämpa den disparata lagstift-
30483:         precisera den Iagstiftning som reglerar        ningen på kameraövervakningen.
30484:         kameraövervakningen?                               När det gäller de största bristerna är en korri-
30485:                                                        gering dock på väg. Mest problematisk från
30486:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          integritetssynpunkt har kameraövervakningen
30487: anföra följande:                                       upplevts speciellt i provhytter och andra liknande
30488:                                                        utrymmen i affårer. Ett förslag som innebär för-
30489:    Kameraövervakning särskilt på offentliga            bud mot kameraövervakning på sådana platser
30490: platser, i affårer, restauranger, banker och entre-    ingår i regeringens den 19. 12. 1997 tili riksdagen
30491: er tili byggnader har ökat på den senaste tiden.       avlåtna proposition om revision av straffbestäm-
30492: Kameraövervakning kan i många fall vara en             melserna om kränkning av integritet, frid och ära
30493: effektiv metod att förebygga och utreda vålds-         (RP 239/1997 rd). 1 denna revision av kap. 24 och
30494: brott, rån, stölder och skadegörelse. Samtidigt        27 i strafflagen som är en del av helhetsreformen
30495: kan den dock bli problematisk med tanke på             av strafflagen ingår ett förslag om utvidgning av
30496: integritetsskyddet och, om den blir mera ut-           stadgandet om hemlig observation bl.a. tili plat-
30497: bredd, också när det gäller rörelsefriheten.           ser som de ovan nämnda, som kan jämställas
30498:    Användningen av övervakn_jngskameror är             med dem som skyddas av hemfriden. Vidare före-
30499: inte explicit reglerad i Finland. Andå sätter flera    slås att skyddet mot hemlig observation under
30500: bestämmelser gränser för kameraövervakningen.          vissa förutsättningar skall utsträckas tili bl.a.
30501: Sådana bestämmelser är främst strafflagens stad-       ämbetsverk, kontor och affårslokaler som inte är
30502: ganden om olovlig observation och avlyssning           tillgängliga för allmänheten. Bestämmelsen avser
30503: (SL 24: 3b) samt om kränkning av kommunika-            inte att förhindra videoövervakning av sådana
30504: tionshemlighet (SL 38: 3 och 4). Vidare regleras       lokalers entreer och därmed jämförbara utrym-
30505: kameraövervakningen under vissa förutsättning-         men inomhus.
30506: ar av personregisterlagstiftningen och i anslut-           1 den nämnda regeringspropositionen har av-
30507: ning tili denna av stadgandena om personregis-         sikten dock inte varit att reglera användningen av
30508: terbrott (SL 38: 9). Den tekniska övervakning          övervakningskameror i hela dess utsträckning.
30509: som polisen och vissa andra förundersöknings-          Det är fråga om ett så omfattande och mångfa-
30510: myndigh~~er verkställer är reglerad i särskild         setterat problem, att det inte är möjligt att reglera
30511: ordning. A ven bestämmelserna om grundläggan-          enbart med straffbestämmelser i strafflagen. Jus-
30512: de fri- och rättigheter och de internationella över-   titieministeriet har därför för avsikt att inleda en
30513: enskommelserna om mänskliga rättigheter förut-         utredning om i vilket omfång och på vilket sätt
30514: sätter skydd av privatlivet.                           användningen av övervakningskameror borde
30515:    Den gällande lagstiftningen bemöter kamera-         regleras i lag.
30516: 
30517:      Helsingfors den 30 december 1997
30518: 
30519:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
30520:                                           KK 1281/1997 vp
30521: 
30522: Kirjallinen kysymys 1281
30523: 
30524: 
30525: 
30526: 
30527:                                   Säde Tahvanainen /sd: Vajaakuntoisten työllistämisestä pysyviin
30528:                                       työsuhteisiin
30529: 
30530: 
30531:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
30532: 
30533:    Vajaakuntoisten ja vammaisten henkilöiden          listettävä vammainen henkilö tai maksettava
30534: asema työmarkkinoilla on heikompi ns. tervei-         vastaavasti siitä, ettei suostu palkkaamaan vam-
30535: siin verrattuna. Usein käy niin, että pitkistä ja     maista työhön. Järjestelmää on pidetty hyvänä
30536: korkealaatuisista kuntoutusjaksoista huolimatta       työllistymisen kannalta, toisaalta arvosteltu Iei-
30537: vajaakuntoisia ei saada pysyvästi työllistymään       maavan maineensa vuoksi. Kuitenkin tällä tapaa
30538: työllistämisjakson jälkeen. Vammaisten asema          on saatu vammaisia työllistettyä pysyviin työ-
30539: työn saannissa on ollut perinteisesti heikko ja       suhteisiin.
30540: suuri osa vammaisia onkin sen vuoksi työttömä-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
30541: nä tai eläkkeellä. Nuoretkin vammaisetjoutuvat        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30542: usein tyytymään tähän kohtaloon.                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30543:    Vammaispoliittinen työryhmä on kiinnittänyt        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30544: huomiota vammaisten ja vajaakuntoisten työllis-
30545: tämiseen ja kuntouttamiseen. On käynnissä                       Mitä Hallitus aikoo tehdä, että vajaa-
30546: myös useita projekteja näiden ryhmien työllistä-             kuntoisia ja vammaisia henkilöitä saatai-
30547: miseen. Kuitenkin pysyvä työllistyminen on                   siin työllistettyä pysyvästi sen sijaan, että
30548: useimmiten vaikeaa. Saksassa on ollut käytössä               he ovat työssä vain lyhyitä työllistämis-
30549: järjestelmä, jonka mukaan työnantajan on työl-               jaksoja?
30550: 
30551:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
30552: 
30553:                                        Säde Tahvanainen /sd
30554: 
30555: 
30556: 
30557: 
30558: 270136
30559: 2                                           KK 1281/1997 vp
30560: 
30561: 
30562: 
30563: 
30564:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30565: 
30566:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         mapoliittisilla määrärahoilla asiakkaille tarpeel-
30567: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          lista perus- ja uudelleenkoulutusta, jatko- ja täy-
30568: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        dennyskoulutusta sekä ohjaavaa koulutusta.
30569: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-             Vajaakuntoisten ammatillisia valmiuksia voi-
30570: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          daan parantaa myös oppisopimuskoulutuksen
30571: n:o 1281:                                              avulla, jonka järjestämiseksi työhallinto myön-
30572:                                                        tää työnantajalle työllistämistukea. Oppisopi-
30573:            Mitä Hallitus aikoo tehdä, että vajaa-      muksen perus- ja lisäkoulutusta on tuntuvasti
30574:        kuntoisiaja vammaisia henkilöitä saatai-        lisätty Suomen työllisyysohjelman mukaisina
30575:        siin työllistettyä pysyvästi sen sijaan, että   toimenpiteinä sekä Euroopan sosiaalirahaston
30576:        he ovat työssä vain lyhyitä työllistämis-       tuella.
30577:        jaksoja?                                           Toissijaisesti työttömien vajaakuntoisten
30578:                                                        työllistymistä voidaan tukea työllistämistukien
30579:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           avulla enintään kahden vuoden ajan. Julkinen tai
30580: vasti seuraavaa:                                       yksityinen työnantaja voi hakemuksesta saada
30581:                                                        työllistämistukea. Työllisyysasetuksen mukai-
30582:    Työvoimapalvelulainsäädännön nojalla va-            sesti koulutusta, kuntoutusta ja tukityötä voi-
30583: jaakuntoiset asiakkaat pyritään ohjaamaan              daan 1.4.1995 lukien yhdistellä "palvelupaketik-
30584: avoimille työmarkkinoille työvoimapalvelujen,          si", joka suunnitellaan yhdessä asiakkaan kans-
30585: koulutuksen ja erilaisten tukitoimenpiteiden           sa. Vajaakuntoista varten laaditun palvelupake-
30586: avulla. Pääperiaate on, että myös vajaakuntoiset       tin kesto voi olla enintään kaksi vuotta. Tällaiset
30587: voivat käyttää kaikkia työvoimapalveluja. Li-          ohjelmat antavat joustavia ja yksilöllisiä mah-
30588: säksi on järjestetty erityispalveluja. Työ- ja kou-    dollisuuksia mm. vajaakuntoisille työttömille.
30589: lutussuunnitelmat tehdään asiakkaan omien                  Vammaisten työllistymistä avoimille työ-
30590: edellytysten, voimavarojen ja vahvuuksien poh-         markkinoille voidaan kehittää Euroopan sosiaa-
30591: jalta. Vamman tai sairauden rajoitukset otetaan        lirahaston (ESR) tuella mm. tavoite 3:n ohjel-
30592: aina huomioon työ- ja koulutussuunnitelmissa.          massaja EMPLOYMENT-HORIZON yhteisö-
30593:    Lisäksi asiakkaalle voidaan järjestää ohjauk-       aloitteessa.
30594: senja neuvonnan tueksi erilaisia kuntoutustutki-           Vajaakuntoisten ammattikoulutus- ja työlli-
30595: muksia, työkokeiluja työpaikoilla ja koulutusko-       syystavoitteet on otettu mukaan Suomen työlli-
30596: keiluja ammattioppilaitoksissa. Näiden toimen-         syysohjelmaan 1996-1999, josta valtioneuvosto
30597: piteiden avulla voidaan selvittää asiakkaan so-        teki periaatepäätöksen 19.10.1995. Mainitun pe-
30598: veltuvuutta työhön tai koulutukseen. Asiakas           riaatepäätöksen mukaan asetetaan tavoitteeksi,
30599: itse pääsee kokeilemaan suunnittelemaansa työ-         että ammattikoulutuksen aloittaa vuosittain vä-
30600: tai koulutusalaa ja saa varmuutta omille valin-        hintään 5 000 työtöntä vajaakuntoista työvoi-
30601: noilleen. Myös voidaan järjestää vajaakuntoisia        makoulutuksenaja 2 000 Kansaneläkelaitoksen
30602: varten aktivoivia ryhmäpalveluja, joihin sisältyy      kustantamana ammattikoulutuksena. Lisäksi ta-
30603: omien voimavarojen arviointia, ohjausta ja neu-        voitteeksi asetetaan, että tukitoimenpitein voi-
30604: vontaa työ- ja koulutusasioissa. Vuoden 1997           daan vuosittain työllistää keskimäärin 5 000 alle
30605: talousarviossa on varattu tällaisiin työvoimapal-      vuoden työttömänä ollutta vajaakuntoista.
30606: velujen tukitoimiin yli 48,8 milj. mk, jolla voi-          Vajaakuntoisten asema työmarkkinoilla on ti-
30607: daan järjestää yli 10 000 tuki toimenpidettä.          lastojen mukaan paranemassa. Vuonna 1996 kai-
30608:    Vajaakuntoisia voidaan ohjata heille soveltu-       kista vajaakuntoisista lähes 25 % eli 19 194 hen-
30609: vaan työvoimakoulutukseen kaikkiin ammatilli-          kilöä sijoittui avoimille työmarkkinoille, mikä on
30610: siin oppilaitoksiin ja muihin oppilaitoksiin,joista    18% enemmän kuin edellisenä vuonna. Työvoi-
30611: koulutusta hankitaan. Erikseen on Kiipulan am-         makoulutuksen aloitti 7 388 vajaakuntoista,
30612: matillinen aikuiskoulutuskeskus vajaakuntoisia         mikä on 47 % enemmän kuin edellisenä vuonna,
30613: asiakkaita varten. Työhallinto hankkii työvoi-         ja muun koulutuksen aloitti 1 345 vajaakuntoista
30614:                                            KK 1281/1997 vp                                              3
30615: 
30616: työnhakijaa. Työllisyysmäärärahoin tuettuun           tukitoimenpiteet koskevat myös vajaakuntoisia
30617: työhön sijoittui 11 039 vajaakuntoista. Kaikista      työnhakijoita. Näin uudistetussa työvoimapo-
30618: vajaakuntoisten päättyneistä työttömyysjaksois-       liittisessa palvelujärjestelmässä ei ole tarkoituk-
30619: ta yli 2/3 päättyi työhönsijoituksen tai koulutuk-    senmukaista luoda pysyviä tuen muotoja, jotka
30620: senjohdosta, mikä on varsin hyvä tulos kansain-       ovat käytettävissä ja kehitettävissä nykyisen suo-
30621: välisessäkin vertailussa. Ammatinvalinnanoh-          jatyöjärjestelmän piirissä sen sisällä sekä erilais-
30622: jauksen asiakkaista noin 2/3 päätyi ohjauksen         ten siirtymävaiheen valmennusohjelmien ja rää-
30623: tuloksena ensi sijassa koulutussuunnitelmaan.         tälöityjen siirtymätyöpaikkojen avulla. Pysy-
30624:     Valtioneuvoston asettama kuntoutusasiain          vät työllistämistuet vajaakuntoisille ja vammai-
30625: neuvottelukunta laati selvityksen vuonna 1996         sille arvioidaan vaikutuksiltaan epätarkoituk-
30626: ED-jäsenmaissa käytössä olevien vammaisten            senmukaisiksi ja jopa syrjäyttäviksi johtaessaan
30627: kiintiöjärjestelmien toimivuudesta. Selvityksen       vammaisten kykyjen, pätevyyksien ja osaamisen
30628:  mukaan parhaiten toimivat kiintiöt näyttävät         aliarvioimiseen. Pysyvä työllistämistuki avoimil-
30629: perustuvan kiintiöitä korvaaviin toteutustapoi-       la työmarkkinoilla ei ole myöskään Suomen
30630: hin: yrityksissä järjestettyyn valmennukseen ja       vammaispoliittisen ohjelman päätavoitteiden
30631:  koulutukseen tai vastaaviin toimintamuotoihin.       kannalta perusteltu. Vajaakuntoisten ja vam-
30632:  Kuntoutusasiain neuvottelukunta päätti selvi-        maisten pääsyä avoimille työmarkkinoille ja siel-
30633:  tyksen pohjalta, ettei Suomessa ainakaan tässä       lä selviytymistä on kuitenkin tarpeen edelleen
30634:  vaiheessa ryhdytä jatkotoimenpiteisiin kiintiö-      kehittää vammaispoliittisen ohjelman mukaises-
30635: järjestelmän käyttöön ottamiseksi. Myös valta-        ti. Toisaalta on tarpeen luoda uusia mahdollisim-
30636:  kunnallinen vammaisneuvosto, jossa vammaiset         man pysyvän työllistämisen mahdollisuuksia
30637:  itse ovat edustettuina, on ollut varsin selvästi     vaikeavammaisille suojatyöjärjestelmää ja tue-
30638:  kiintiöiden käyttöönottoa vastaan peläten Iei-       tuo työllistämisen menetelmiä kehittämällä.
30639:  maavia vaikutuksia.                                  Tämä kehitystyö on jo alkanut ja siihen on saatu
30640:      Työvoimapoliittinen palvelujärjestelmä uu-       menetelmiä Euroopan sosiaalirahaston EMP-
30641:  distetaan 1.1.1998 lukien. Tähän uudistukseen        LOYMENT-HORIZON- projektien toiminnan
30642:  liittyvät uudet palveluprosessit ja työllistämisen   tuloksina.
30643: 
30644:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
30645:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
30646: 4                                         KK 1281/1997 vp
30647: 
30648: 
30649: 
30650: 
30651:                                        Tili Riksdagens Talman
30652: 
30653:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     yrkesutbildningscentret Kiipulan ammatillinen
30654: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       aikuiskoulutuskeskus. Med arbetskraftspolitiskt
30655: lem av statsrådet översänt följande av riksdags1e-   anslag anskaffar arbetsförvaltningen sådan
30656: damot Säde Tahvanainen undertecknade spörs-          grundutbildning och omskolning, fort- och på-
30657: må1 nr 1281:                                         byggnadsutbildning samt orienterande utbild-
30658:                                                      ning som kunderna behöver.
30659:           Vad ämnar Regeringen göra för att             Handikappades yrkesfårdigheter kan också
30660:        begränsat arbetsföra och handikappade         förbättras med hjälp av läroavtalsutbilning, för
30661:        personer skall kunna ordnas permanent         viiken arbetsförvaltningen beviljar sysselsätt-
30662:        sysselsättning och inte bara korta syssel-    ningsstöd till arbetsgivare. Grund- och tilläggs-
30663:        sättningsperioder?                            utbildningen inom läroavtalsutbildningen har
30664:                                                      ökats betyd1igt såväl genom åtgärder som ord-
30665:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        nats enligt sysselsättningsprogrammet för Fin-
30666: anföra följande:                                     land som med stöd av Europeiska socialfonden.
30667:                                                         Som andrahandsåtgärd för att främja syssel-
30668:    Med stöd av lagstiftningen om arbetskrafts-       sättningen för handikappade arbetslösa kan an-
30669: service strävar man efter att med hjälp av arbets-   vändas sysselsättningsstöd som betalas under
30670: kraftsservice, utbildning och olika stödåtgärder     högst två år. Offentliga och enskilda arbetsgivare
30671: anvisa handikappade kunder tili den öppna ar-        kan på ansökan beviljas sysselsättningsstöd. En-
30672: betsmarknaden. Grundprincipen är att också           ligt sysselsättningsförordningen har man med
30673: handikappade skall kunna använda sig av alla         början från 1.4.1995 kunnat sammanslå utbild-
30674: arbetskraftsserviceformer. Därutöver har det         ning, rehabilitering och stödarbete till en "servi-
30675: ordnats specialtjänster. Arbets- och utbildnings-    cehelhet", som planeras tillsammans med kun-
30676: planer uppgörs utifrån kundens egna förutsätt-       den. Den servicehelhet som ordnas för en begrän-
30677: ningar, resurser och styrkor. De begränsningar       sat arbetsför kan vara högst två år. Dylika pro-
30678: som en skada eller sjukdom innebär beaktas all-      gram erbjuder flexibla och individuella möjlighe-
30679: tid i de arbets- och utbildningsplaner som görs      ter för bl.a. handikappade arbetslösa.
30680: upp.                                                    Handikappades sysselsättning på den öppna
30681:    Som stöd för handledning och rådgivning kan       arbetsmarknaden kan utvecklas med stöd av Eu-
30682: åt kunden dessutom ordnas rehabiliteringsun-         ropeiska socialfonden (ESF) bl.a. inom ramen
30683: dersökningar, arbetsprövning på arbetsplatsen        för må13-programmet och gemenskapsinitiativet
30684: och utbildningsprövning vid yrkesläroanstalter.      EMPLOYMENT-HORIZON.
30685: Med hjälp av dessa åtgärder kan kundens lämp-           Målsättningen i fråga om handikappades yr-
30686: lighet för arbete eller utbildning utredas. Kunden   kesutbildnings- och sysselsättningsåtgäder har
30687: får möjlighet att pröva på det planerade yrkes-      tagits med i sysselsättningsprogrammet för Fin-
30688: eller utbildningsområdet och testa sitt eget vai.    land 1996-1999, om vilket statsrådet fattade sitt
30689: F ör handikappade kan också ordnas aktiverande       principbeslut 19.10.1995. Enligt principbeslutet
30690: gruppservice, i viiken ingår bedöming av de egna     är målsättningen att minst 5 000 handikappade
30691: resurserna samt handledning och rådgivning i         arbetslösa personer årligen skall påbörja yrkes-
30692: arbets- och utbildningsfrågor. För dylika stödåt-    utbildning i form av arbetskraftsutbildning med-
30693: gärder inom arbetskraftsservicen var i budget-       an 2 000 påbörjar yrkesutbildning som bekostas
30694: propositionen för 1997 reserverat över 48,8 milj.    av Folkpensionsanstalten. Vidare ställs som mål
30695: mk, varmed kan ordnas över 10 000 stödåtgär-         att genom stödåtgärder årligen kunna sysselsätta
30696: der.                                                 i medeltal 5 000 handikappade som varit arbets-
30697:    Handikappade kan anvisas för dem lämpad           lösa kortare än ett år.
30698: arbetskraftsutbildning vid yrkesläroanstalterna         Enligt statistiken håller arbetsmarknadsläget
30699: och andra sådana läroanstalter från vilka utbild-    för handikappade på att förbättras. Av de handi-
30700: ning anskaffas. Särskilt för handikappade finns      kappade placerades under 1996 närmare 25 %,
30701:                                             KK 1281/1997 vp                                           5
30702: 
30703: dvs. 19 194 personer på den öppna arbetsmark-          processer och sysselsättande stödåtgärder som
30704: naden, vilket innebär en ökning med 18% från           anknyter tili denna reform gäller också handi-
30705: året innan. Arbetskraftsutbildning inleddes av         kappade arbetssökande. Därför är det inte ända-
30706: 7 388 handikappade, dvs. 47% fler än året innan,       målsenligt att skapa permanenta stödformer
30707: medan annan utbildning inleddes av 1 345 handi-        inom ramen för det nya servicesystemet. Sådana
30708: kappade arbetssökande. 1 arbeten som finansie-         finns och kan tas fram inom ramen för det nuva-
30709: ras med sysselsättningsanslag placerades II 039        rande systemet med skyddat arbete samt i form
30710: handikappade. Handikappades arbetslöshetspe-           av olika träningsprogram och skräddarsydda
30711: rioder upphörde i 2/3 av fallen på grund av place-     jobb avsedda för en övergångsperiod. Permaoen-
30712: ring i arbete eller utbildning, något som också i      ta sysselsättningsstöd för begränsat arbetsföra
30713: internationelljämförelse är ett relativt gott resul-   och handikappade bedöms vara oändamålsenli-
30714: tat. Cirka 2/3 av yrkesvägledningens kunder an-        ga och rentav diskriminerande i och med att de
30715: visades en utbildningsplan i det första skedet.        leder tili nedvärdering av handikappades förmå-
30716:    Den av statsrådet tillsatta delegationen för        ga, kompetens och kunnighet. Inte heller mot
30717: rehabiliteringsärenden utarbetade 1996 en utred-       bakgrunden av de huvudsakliga syften med Fin-
30718: ning av hur de kvotsystem för handikappade som         Iands handikappolitiska program kan man moti-
30719: används i EU-länderna fungerar. Utredningen            vera permanenta sysselsättningsstöd på den öpp-
30720: visar att andra system än de som baserar sig på        na arbetsmarknaden. Begränsat arbetsföra och
30721: kvoter fungerar bäst, t.ex. företagsinriktad trä-      handikappade personers möjligheter att komma
30722: ning och utbildning eller motsvarande aktivite-        ut och klara sig på den öppna arbetsmarknaden
30723: ter. På basis av utredningen beslöt delegationen       behöver dock utvecklas i enlighet med det handi-
30724: för rehabiliteringsärenden att man åtminstone          kappolitiska programmet. Å andra sidan behö-
30725: inte i det här skedet vidtar åtgärder för införande    ver man skapa nya möjligast permanenta syssel-
30726: av ett kvotsystem i Finland. Också det riksomfat-      sättningsmöjligheter för gravt handikappade
30727: tande handikapprådet, där handikappade själva          personer genom utveckling av systemet för skyd-
30728: är företrädda, har rätt klart tagit avstånd från       dat arbete och stödsysselsättning. Detta utveck-
30729: införande av kvoter i rädslan för en stämplande        Iingsarbete har redan börjat och metoder för dess
30730: effekt.                                                verkställande har man fått som resultat av Euro-
30731:     Det arbetskraftspolitiska servicesystemet          peiska socialfondens projekt EMPLOYMENT-
30732:  skall revideras fr.o.m. 1.1.1998. De nya service-     HORIZON.
30733: 
30734:       Helsingforsden 30 december 1997
30735: 
30736:                                                                    Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
30737: 1
30738: 1
30739: 1
30740:     1
30741:     1
30742:     1
30743: 
30744:         1
30745:         1
30746:         1
30747:             1
30748:             1
30749:             1
30750:                 1
30751:                 1
30752:                 1
30753:                     1
30754:                                               KK 1282/1997 vp
30755: 
30756: Kirjallinen kysymys 1282
30757: 
30758: 
30759: 
30760: 
30761:                                      Säde Tahvanainen /sd: Todistajan oikeudesta suojeluun
30762: 
30763: 
30764: 
30765:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
30766: 
30767:     Väkivalta ja rikollisuus ovat olleet lehtien otsi-      Oikeudenkäyntiasiakirjat sisältävät kaikkien
30768: koissa viime vuosina aikaisempaa enemmän.                osapuolten tarpeelliset henkilö- ja osoitetiedot.
30769: Moottoripyöräjengit ja skinheadit ovat saaneet           Asiakirjat on tähän saakka lähetetty kaikille
30770: Suomessa enemmän julkisuutta kuin varmasti               osallisille, eli syytettykin on saanut mm. todista-
30771: mitkään muut rikollista toimintaa harjoittavat           jien kotiosoitteet suoraan kotiinsa. Käytäntö on
30772: järjestöt sitten toisen maailmansodan. Rasismin          johtanut siihen, että todistajia on uhkailtu ja
30773: aate nostaa päätä yhä voimakkaammin, ja tutki-           painostettu vastaajan taholta. Todistajat ovat
30774: muksien mukaan teini-iässä oleva nuoriso pitää           tunteneet olonsa turvattomaksi niin oikeuden-
30775: rasismia isänmaallisena ilmiönä. Kehityssuunta           käynnin aikana kuin sen jälkeenkin. On koettu,
30776: on siis huolestuttava.                                   että todistajan suojelu ei tällä hetkellä ole riittä-
30777:     Suomessa tapahtuu vuosittain rikollisten jen-        vä.
30778: gien tekemiä pahoinpitelyjä ja rikoksia, jotka              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30779: kohdistuvat täysin syyttömiin henkilöihin. Ulko-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
30780: maalaiset ja poikkeavat henkilöt ovat olleet eri-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
30781: tyisesti tällaisen väkivallan kohteena ja jääneet        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30782: usein yksin jengin uhriksi.
30783:     Vaikka väkivalta monesti kohdistuu yksittäi-                    Onkotodistajan suojelu Suomessa riit-
30784: siin henkilöihin, on useimmilla tapauksilla sil-                 tävällä tasolla, ja
30785: minnäkijöitä. Tavallista kuitenkin on, että sil-                    mitä Hallitus aikoo tehdä rohkaistak-
30786: minnäkijöitä ei saada oikeudenkäyntiin todista-                  seen kansalaisia todistajiksi myös ns. jen-
30787: jiksi rikollisjengien uhkailun ja pelottelun vuok-               giväkivaltatapauksissa?
30788: si.
30789: 
30790:      Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 1997
30791: 
30792:                                            Säde Tahvanainen /sd
30793: 
30794: 
30795: 
30796: 
30797: 270136
30798: 2                                          KK 1282/1997 vp
30799: 
30800: 
30801: 
30802: 
30803:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
30804: 
30805:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        suaalirikoksia koskevien säännösten uudistami-
30806: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         seksi. Ehdotettuihin säännöksiin sisältyy nimen-
30807: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       omainen kriminalisointisäännös oikeudenkäy-
30808: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Säde Tah-        tössä kuultavan uhkaamisesta. Rangaistusuhka
30809: vanaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         olisi enintään kolme vuotta vankeutta. Säännök-
30810: n:o 1282:                                             sen piiriin kuuluisivat todistajien lisäksi asian-
30811:                                                       tuntijat, muut oikeudenkäynnissä kuultavat sekä
30812:           Onkotodistajan suojelu Suomessa riit-       asianosaiset itse. Säännöksen tarkoituksena on
30813:        tävällä tasolla, ja                            korostaa tällaisen menettelyn erityistä moititta-
30814:           mitä Hallitus aikoo tehdä rohkaistak-       vuutta siitä lainkäytölle aiheutuvan uhan vuoksi.
30815:        seen kansalaisia todistajiksi myös ns. jen-        Euroopan neuvoston ministerikomitea on
30816:        giväkivaltatapauksissa?                        tänä syksynä antanut suosituksen todistajien
30817:                                                       suojelusta ja puolustuksen oikeuksista. Suositus
30818:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          keskittyy todistajien suojeluun erityisesti järjes-
30819: vasti seuraavaa:                                      täytyneen rikollisuuden ja perheväkivallan tor-
30820:                                                       junnassa, mutta suositellut toimenpiteet voivat
30821:     Oikeudenkäynnissä todistajat ja muut siinä        tulla harkittavaksi myös muun vakavan rikolli-
30822: kuultavat henkilöt ovat tärkeässä asemassa, kun       suuden yhteydessä.
30823: pyritään selvittämään, mitä kussakin tapaukses-           Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisesti
30824: sa on todella tapahtunut. Todistajien tulee siksi     oikeudenmukaisessa oikeudenkäynnissä asian-
30825: voida kertoa tietonsa rauhassa, tarvitsematta pe-     osaisilla on oltava mahdollisuus kuulustuttaa
30826: lätä kertomuksestaan johtuvaa uhkaa kenen-            asiassa esiintyviä todistajia, tehdä näille kysy-
30827: kään taholta. Todistajien kertomuksiin tai kerto-     myksiä. Lähtökohtana siis myös on, että asian-
30828: matta jättämiseen ei saisi vaikuttaa pelko mah-       osaisten tulee jatkossakin saada tietoonsa todis-
30829: dollisista kostotoimenpiteistä. Todistajien uh-       tajan henkilöllisyys muun muassa voidakseen
30830: kailu on meillä Suomessa ollut harvinaista, mut-      esittää näkökohtia tämän luotettavuudesta.
30831: ta asiaan on syytä kiinnittää meilläkin tarkem-       Viitatussa suosituksessa tarkemmin esitetyissä
30832: paa huomiota.                                         tilanteissa tästä voitaisiin vakavien rikosten yh-
30833:     Voimassa olevat lait mahdollistavat todista-      teydessä tuomioistuimen päätöksellä joskus poi-
30834: jansuojelunäkökohtien huomioon ottamisen.             keta. Toisaalta mikäli todistaja saisi esiintyä
30835: Useassa kohdin päästään todistajan suojelunä-         anonyyminä, hänen kertomansa ei saisi suosituk-
30836: kökohtien kannalta parempaan tulokseen jo             sen mukaan olla jutussa ainoa tai ratkaiseva
30837: käytäntöjä muuttamalla. Esimerkiksi todistajien       näyttö syytetyn tuomitsemiselle. Todistajan mui-
30838: yhteystietoja ei äskettäin voimaan tulleen oikeu-     na suojelutoimenpiteinä voisivat tulla kysymyk-
30839: denkäynnistä rikosasioista annetun lain mukaan        seen esimerkiksi hänen kuulemisensa kasvot
30840: tarvitse ilmoittaa syytetylle tiedoksi annettavassa   peitettyinä tai ääni muuttaen.
30841: haastehakemuksessa, vaan ne voidaan ilmoittaa             Oikeusministeriön tarkoituksena on lähiai-
30842: tuomioistuimelle tilanteeseen soveltuvalla taval-     koina selvittää, mitä lainsäädäntömuutoksia
30843: la.                                                   edellä mainittu suositus edellyttää ja ryhtyä val-
30844:     Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-      mistelemaan tarvittavia tarkistuksia todistajanja
30845: tys oikeudenkäyttöä, viranomaisia ja yleistä jär-     muun oikeudenkäytössä kuultavan henkilön
30846: jestystä vastaan kohdistuvia rikoksia sekä sek-       suojelua koskevaan lainsäädäntöön.
30847: 
30848:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
30849: 
30850:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
30851:                                              KK 1282/1997 vp                                               3
30852: 
30853: 
30854: 
30855: 
30856:                                           Tili Riksdagens Talman
30857: 
30858:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         tryckligen ett kriminaliseringsstadgande om
30859: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          övergrepp i rättssak. Straffhotet föreslås bli
30860: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      högst tre års fångelse. Bestämmelsen föreslås gäl-
30861: damot Säde Tahvanainen undertecknade spörs-             la inte enbart vittnen, utan också sakkunniga,
30862: mål nr 1282:                                            andra som skall höras i rättegången och parterna
30863:                                                         själva. Syftet med stadgandet är att framhäva det
30864:           Är vittnesskyddet i Finland tillräckligt      klandervärda i ett sådant handlingssätt, på grund
30865:        väl genomfört, och                               av det hot mot lagskipningen som det innebär.
30866:           vad avser Regeringen att göra för att            Europarådets ministerkommitte har denna
30867:        uppmuntra medborgarna att fungera                höst givit en rekommendation om skydd för vitt-
30868:        som vittnen också i fall av s.k. gängvåld?       nen och om försvarets rättigheter. Rekommen-
30869:                                                         dationen är inriktad på skydd för vittnen speciellt
30870:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           när det gäller bekämpande av organiserad brotts-
30871: anföra följande:                                        lighet och familjevåld, men de rekommenderade
30872:                                                         åtgärderna kan komma att övervägas också i
30873:    Vid en rättegång befinner sig vittnena och de        samband med annan allvarlig brottslighet.
30874: övriga personer som hörs vid denna i en viktig             Enligt europeiska konventionen för mänskli-
30875: position när man försöker klarlägga, vad som            ga rättigheter skall parterna i en rättvis rättegång
30876: faktiskt har hänt i varje särskilt fall. Vittnena bör   ha möjlighet att låta höra vittnen som uppträder
30877: därför tryggt kunna berätta vad de vet, utan att        i målet, ställa frågor till dem. Utgångspunkten är
30878: behöva befara att deras vittnesbörd skall medfö-        således att parterna även i framtiden skall kunna
30879: ra hot från någons sida. Vad vittnena omtalar           få kännedom om ett vittnes identitet bland annat
30880: eller lämnar osagt bör inte få på verkas av fruktan     för att kunna framlägga synpunkter på vederbö-
30881: för eventuella repressalier. Hot mot vittnen har        randes tillförlitlighet. 1 situationer som finns när-
30882: hos oss i Finland varit sällsynt förekommande,          mare exemplifierade i den nämnda rekommenda-
30883: men det finns även hos oss skäl att ägna saken          tionen skall det vara möjligt att i samband med
30884: noggrannare uppmärksamhet.                              allvarliga brott ibland göra undantag från detta
30885:    De gällande lagarna gör det möjligt att beakta       genom beslut av domstolen. Om å andra sidan ett
30886: behovet av vittnesskydd. 1 många avseenden kan          vittne får framträda anonymt, skall hans utsaga
30887: bättre resultat uppnås i fråga om vittnesskyddet        inte få vara den enda eller avgörande bevisningen
30888: redan genom att ändra på praxis. Enligt den lag         i målet för en fållande dom mot den åtalade.
30889: om rättegång i brottmål som nyligen har trätt i         Andra skyddsåtgärder för vittnen som kan kom-
30890: kraft behöver kontaktuppgifter för vittnen inte         ma i fråga är tili exempel att han hörs med ansik-
30891: meddelas i stämningsansökan som skall ges den           tet täckt eller att rösten krypteras.
30892: åtalade tili kännedom, utan de kan meddelas                Justitieministeriet har för avsikt att inom en
30893: domstolen på lämpligt sätt.                             nära framtid utreda vilka ändringar i lagstift-
30894:     En regeringsproposition om en reform av be-         ningen som den nämnda rekommendationen
30895: stämmelserna om brott mot rättsskipningen,              kräver och att inleda beredning av behövliga
30896: myndigheterna och den allmänna ordningen                justeringar av !agstiftningen om skydd för vitt-
30897:  samt om sexualbrott behandlas som bäst i riksda-       nen och andra personer som hörs i rättsskipning-
30898:  gen. 1 de föreslagna bestämmelserna ingår ut-          en.
30899: 
30900:      Helsingfors den 30 december 1997
30901: 
30902:                                                                         Justitieminister Kari Häkämies
30903:                                                 KK 1283/1997 vp
30904: 
30905: Kirjallinen kysymys 1283
30906: 
30907: 
30908: 
30909:                                        Pekka Saarnio /vas ym.: Aravavuokra-asuntojen vapauttamisesta
30910:                                           aravasääntelystä
30911: 
30912: 
30913:                                            Eduskunnan Puhemiehelle
30914: 
30915:     Kansa-yhtymän konkurssiryppääseen kuulu-                jen arvoksi kerrotaan arvioidun noin 250 000 000
30916: van Henki-Kansan konkurssipesä/erityinen sel-               mk. Tällä summalla voitaneen julkisuudessa ol-
30917: vityspesä on hakenut asuntorahastolta omista-               leiden tietojen perusteella kattaa konkurssipesän
30918: miensa arava-asuntojen ja vuokratalojen käytös-             nekin vastuut,jotka muutoinjäisivät kattamatta.
30919: tä, luovutuksesta ja omaksilunastamisesta anne-             On vaikea ymmärtää, että konkurssiin täysin
30920: tusta laista poiketen oikeutta myydä omistukses-            syyttömät aravavuokratalojen asukkaat joutui-
30921: saan olevat vuokratalot ennen luovutusajan                  sivat asuntonsa menettämällä tai huomattavilla,
30922: päättymistä.                                                jopa kaksinkertaisiksi nousevilla vuokrilla vas-
30923:     Henki-Kansan konkurssipesällä on omistuk-               taamaan konkurssipesän veloista.
30924: sessaan yli kymmenen aravataloa, joista osa on                  Henki-Kansan vakuutuksenottajien eduilla
30925: itsenäisiä kiinteistöyhtiöitä, osa konkurssipesän           kiinteistöjen vapauttamista aravan sääntelystä
30926: suorassa omistuksessa. Aravataloissa on yhteen-             on vaikea perustella. Jos kiinteistöt luovutetaan
30927: sä noin 1 250 asuntoa. Valtaosa kiinteistöistä              vakuutukset vastaanottavalle vakuutusyhtiölle
30928: sijaitsee Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla.               luovutushinnalla, ne ovat vakuutusten katteena,
30929: Tällä alueella on yhteensä noin 1 000 asuntoa.              mutta realisoitavissa vasta aravasääntelyn päät-
30930:     Konkurssipesä on perustellut anomustaan                 tyessä. Kuitenkin myös henkivakuutusten vel-
30931: tarpeella realisoida konkurssipesän omaisuus ja             voitteet lankeavat pitkällä aikavälillä. Kiinteis-
30932: pyrkimyksellä maksaa velkojaan sekä kertomal-               töjen hankkiminen aravasta vapaina poikkeus-
30933: la realisoinnin olevan lisäksi vakuutuksenotta-             menettelyllä korkeampaan hintaan tosiasiallises-
30934: jien etu.                                                   ti heikentäisi vakuutuksenottajien etuja. Mah-
30935:     Eduskunta hyväksyi kuluvan vuoden keväällä              dolliset vastaanottavan vakuutusyhtiön tasejär-
30936: hallituksen lakiesityksen, jolla vanhojen aravien           jestelyt eivät voine olla sellainen syy ,jonka perus-
30937:  vapauttamista aravan sääntelystä pidennettiin              teella kiinteistöt voisi vapauttaa aravasääntelys-
30938: kymmenellä vuodella. Samalla tiukennettiin                  tä.
30939:  myös aravarajoituksista vapauttamisen poik-                    Konkurssipesä on ilmeisesti tehnyt hakemuk-
30940:  keusehtoja. Lain tavoitteena oli turvata asukkai-          sen omistamiensa talojen vapauttamisesta sään-
30941:  den mahdollisuus turvattuun ja kohtuuhintai-               telystä jo noin puoli vuotta sitten. Asiaa on val-
30942:  seen asumiseen myös aravalainoituksen päätty-              misteltu salaa ja julkisuutta erityisesti karttaen.
30943:  misen jälkeen.                                             Siitä ei ole pyydetty lausuntoja muilta kuin so-
30944:      Kansan konkurssipesän omistamien aravata-              siaali- ja terveysministeriöltä. Esimerkiksi Hel-
30945:  lojen aravasääntelyn purkamiselle ennenaikaises-           singin kaupungille ja muiiie kunniiie, joissa kiin-
30946:  ti ei ole asuntopoliittisia perusteita, päinvastoin.       teistöt sijaitsevat, anomus aravan sääntelyn va-
30947:  Vuokra-asuntojonot erityisesti Helsingissä ja              pauttamisesta näyttää tulleen täytenä yllätykse-
30948:  koko pääkaupunkiseudulla ovat vuosi vuodelta               nä. Myöskään asukkaille suunnitelmista ei ole
30949:  pidentyneet. Pelkästään Helsingissä kaupungin              kerrottu.
30950:  kohtuuhintaista vuokra-asuntoa jonottaa par-                   Sosiaali- ja terveysministeriö on tiettävästi
30951:  haiiiaan noin 13 000 perhettä. Samaan aikaan               suhtautunut anomukseen myönteisesti. Eräiden
30952:  vuokra-asumisen tarve on laman ja työelämän                julkisuuteen tulleiden tietojen mukaan se on jopa
30953:  muuttumisen takia lisääntynyt. Pääosassa kon-              toiminut aloitteellisesti.
30954:  kurssipesän aravataloista varsinaistaarava-aikaa               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
30955:  on vielä jäljellä huomattavan paljon. Vapautta-            jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
30956:  mista ei siis voi perustella asuntopoliittisiiia syiiiä.   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
30957:      Konkurssipesän omistamien ara vakiinteistö-            jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
30958: 
30959:  270136
30960: 2                                       KK 1283/1997 vp
30961: 
30962:          Miten Hallitus katsoo Henki-Kansan                  onko sosiaali- ja terveysministeriö an-
30963:       konkurssipesän aravavuokratalojen va-               tanut myönteisen lausunnon Henki-Kan-
30964:       pauttamisen aravan sääntelystä sopivan              san aravatalojen aravasääntelyn poik-
30965:       hallituksen ja eduskunnan omaksumaan                keuksellisesta purkamisesta ja jos on, niin
30966:       asuntopoliittiseen linjaan ja kuluvana              mitkä ovat lausunnon perusteet, sekä
30967:       vuonna säädetyn vanhojen aravien ara-                  katsooko Hallitus, että kyseisessä ta-
30968:       vasääntelyn pidentämisen periaatteisiin,            pauksessa on- asian ilmeisen tarkoituk-
30969:       ja                                                  sellisella salassa hoidetulla valmistelulla
30970:          miten Hallitus katsoo voitavan turvata           ja myös ilmeisellä pyrkimyksellä ratkais-
30971:       asukkaiden edut, mikäli Henki-Kansan                ta asia asuntorahastossa hiljaisuudessa
30972:       omistamien aravatalojen aravarajoituk-              -noudatettu hyvää hallintotapaa?
30973:       set puretaan kesken sääntelykauden,ja
30974: 
30975:     Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1997
30976: 
30977:                   Pekka Saarnio /vas                       Esko-Juhani Tennilä /va-r
30978:                   Reino Laine /vas                         Kari Uotila /vas
30979:                                           KK 1283/1997 vp                                             3
30980: 
30981: 
30982: 
30983: 
30984:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
30985: 
30986:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa       joitukset päättyvät 3l.l2.1998-30.9.2015 väli-
30987: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        senä aikana. Alkuperäisten rajoitusten päättymi-
30988: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      sen jälkeen mainitut talot ovat vielä l 0 vuoden
30989: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pekka           ajan ns. jatkorajoitusten alaisia.
30990: Saarnion ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-             Hakemuksen perusteluina on esitetty, että
30991: myksen n:o 1283:                                     Henkivakuutusyhtiö Kansan erityisen selvitys-
30992:                                                      pesän tulee niin pian kuin mahdollista pyrkiä
30993:           Miten Hallitus katsoo Henki-Kansan         aikaansaamaan sopimus vakuutuskannan luo-
30994:        konkurssipesän aravavuokratalojen va-         vuttamisesta. Omaisuus ei kata edes vakuutettui-
30995:        pauttamisen aravan sääntelystä sopivan        hin etuihin kohdistuvaa vastuuta, ja ilman omai-
30996:        hallituksen ja eduskunnan omaksumaan          suuden arvon nousua vakuutettujen etujen leik-
30997:        asuntopoliittiseen linjaan ja kuluvana        kaus jää lopulliseksi. Jos aravakohteiden arvos-
30998:        vuonna säädetyn vanhojen aravien ara-         tuksessa voitaisiin käyttää niiden käypää arvoa
30999:        vasääntelyn pidentämisen periaatteisiin,      luovutuskorvauksen sijasta, tämä pienentäisi
31000:        ja                                            Henkivakuutusyhtiö Kansan katevajausta mer-
31001:           miten Hallitus katsoo voitavan turvata     kittävästi. Vapautuksenjälkeen ei myöskään tar-
31002:        asukkaiden edut, mikäli Henki-Kansan          vitsisi leikata vakuutettujen etuja ja jo tehdyt
31003:        omistamien aravatalojen aravarajoituk-        leikkaukset voitaisiin palauttaa vakuutuksenot-
31004:        set puretaan kesken sääntelykauden,ja         tajille. Erityinen selvityspesä ja konkurssipesä
31005:           onko sosiaali- ja terveysministeriö an-    ovat käyneet vakuutuskantaa koskevia luovu-
31006:        tanut myönteisen lausunnon Henki-Kan-         tusneuvotteluja sellaisten henkivakuutustoimin-
31007:        san aravatalojen aravasääntelyn poik-         taa harjoittavien yhtiöiden kanssa, jotka harjoit-
31008:        keuksellisesta purkamisesta ja jos on, niin   tavat yleisesti myös asuntojen vuokraustoimin-
31009:        mitkä ovat lausunnon perusteet, sekä          taa. Neuvotteluissa on todettu tavoitteena ole-
31010:           katsooko Hallitus, että kyseisessä ta-     van, että aravakohteet säilyvät vuokra-asunto-
31011:        pauksessa on- asian ilmeisen tarkoituk-       käytössä.
31012:        sellisella salassa hoidetulla valmistelulla      Toimivalta aravarajoituksista vapauttami-
31013:        ja myös ilmeisellä pyrkimyksellä ratkais-     seen on Valtion asuntorahastolla. Aravavuokra-
31014:        ta asia asuntorahastossa hiljaisuudessa       asuntojen ja aravavuokratalojen käytöstä, luo-
31015:        -noudatettu hyvää hallintotapaa?              vutuksestaja omaksilunastamisesta annetun lain
31016:                                                      (1190/1993) 16 §:n l momentin mukaan Valtion
31017:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         asuntorahasto voi erityisestä syystä myöntää
31018: vasti seuraavaa:                                     asettamillaan ehdoilla osaksi tai kokonaan va-
31019:                                                      pautuksen mainitun lain mukaisista rajoituksista
31020:    Henkivakuutusyhtiö Kansan erityinen selvi-        edellyttäen, että valtion asuntolaina tai aravalai-
31021: tyspesäja konkurssipesä ovat 18.6.1997 päivätyl-     na maksetaan kokonaan takaisin vapautettavan
31022: lä kirjeellä pyytäneet, että Valtion asuntorahasto   asunnon tai talon osalta.
31023: myöntäisi vapautuksen aravavuokra-asuntojen             Asuntorahasto voi sopia uuden omistajan
31024: ja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuksestaja      kanssa asuntojen käyttöön liittyvistä mahdolli-
31025: omaksilunastamisesta annetun lain (ll90/l993)        sista ehdoista, jotka voivat olla esimerkiksi seu-
31026: mukaisista aravarajoituksista kolmelle osakeyh-      raavia:
31027: tiömuotoiselle aravavuokrataloyhtiölle, joiden          -asuntojen säilyminen vuokrauskäytössä
31028: koko osakekannan Henkivakuutusyhtiö Kansa               - asukkaiden aseman turvaaminen
31029: omistaa, sekä yhdeksälle sen suoraan omistamal-         -vuokran taso ja mahdollinen korotusaika-
31030: le aravavuokratalolle.                               taulu
31031:    Talot sijaitsevat Helsingissä, Hämeenlinnassa,       - kiinteistön korjaaminen
31032: Keravalla, Espoossa, Vantaalla, Tampereella ja          -muut mahdollisesti sovittavat ehdot.
31033: Hollolassa. Mainittujen talojen alkuperäiset ra-         Valtion asuntorahaston johtokunnassa on
31034: 4                                            KK 1283/1997 vp
31035: 
31036: asiaa käsitelty neljä kertaa. Käsittely on siirtynyt,       Jatkorajoitusaikana em. lain 3 §:n 1 momentin
31037: koska hakija on ilmoittanut toimittavaosa lisä-         nojalla Valtion asuntorahaston on myönnettävä
31038: selvityksiä ja asuntorahasto on pyytänyt sosiaali-      vapautus jäljelle jäävistä rajoituksista, jos niiden
31039: ja terveysministeriöitä lausunnon. Asuntorahas-         jatkuminen loukkaisi omistajan oikeutta varalli-
31040: tolla on tarkoitus pyytää myös hakemuksessa             suutensa normaaliin, kohtuulliseen ja järkevään
31041: tarkoitetuilta kunnilta lausunnot.                      käyttöön tai muodostuisi muutoin ilmeisen koh-
31042:     Valtion asuntorahasto on 28.10.1997 pyytä-          tuuttomaksi. Lisäksi myös muiden vapautuksen
31043: nyt sosiaali- ja terveysministeriön lausuntoa           saamisen edellytysten tulee täyttyä, mm. valtion
31044: Henkivakuutusyhtiö Kansan erityisen selvitys-           asuntolainat tai aravalainat tulee maksaa takai-
31045: pesän ja konkurssipesän hakemuksesta, joka              sin kokonaan.
31046: koskee yhtiön omistamien aravavuokratalojen                 Kuten edellä on jo todettu aravavuokra-asun-
31047: vapauttamista niitä koskevista aravarajoituksis-        tojenja aravavuokratalojen käytöstä, luovutuk-
31048: ta. Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut pyy-      sesta ja omaksilunastamisesta annetun lain 16 §:n
31049: detyn lausunnon 7.11.1997. Lausunnossaan mi-            nojalla Valtion asuntorahaston toimivaltaan
31050: nisteriö pitää hakemuksen myönteistä käsittelyä         kuuluu rajoituksistavapauttamishakemusten kä-
31051: erittäin tärkeänä. Mikäli aravarajoitukset pois-        sittely ja vapautuspyynnöistä päättäminen.
31052: tettaisiin, se mahdollistaisi Henkivakuutusyhtiö        Asian käsittely on asuntorahastossa vielä kes-
31053: Kansan vakuutuskannan siirron ja turvaisi va-           ken. Päätöksessään rahasto tulee arvioimaan
31054: kuutusten käsittämät edut. Lisäksi sosiaali- ja         kaikki asiaan vaikuttavat seikat ja ottamaan
31055: terveysministeriö katsoo, että asiassa sosiaalipo-      huomioon sekä asukkaiden että vakuutuksenot-
31056: liittiset syyt aravavuokratalojen vapauttamiseen        tajien edut.
31057: ovat vähintäänkin yhtä suuret kuin eräissä muis-            Tässä yhteydessä on syytä myös todeta, että
31058: sa aikaisemmissa tapauksissa, joissa Valtion            hallitus on hyvin tietoinen myös vakuutustoi-
31059: asuntorahasto on suhtautunut myönteisesti ara-          mintaan ja viime aikoina valitettavasti riskien-
31060: vavuokratalojen vapauttamiseen.                         hallintaan liittyvistä ongelmista. Valtiovarainmi-
31061:     Aravavuokra-asuntojen ja aravavuokratalo-           nisteriö asetti kesällä 1997 selvitysmiehen, jonka
31062: jen käytöstä, luovutuksestaja omaksilunastami-          tehtävänä oli tehdä esitys rahoitus- ja vakuutus-
31063: sesta annetun lain 2 ja 3 §:n muuttamisesta anne-       markkinoiden viranomaisvalvonnan uudistami-
31064: tulla lailla (682/1997) pidennettiin 10 vuodella        seksi. Selvitysmies on esittänyt marraskuussa
31065: muutoin alkuperäisen laina-ajan päätyttyä va-           antamassaan raportissa pankki-, sijoitus- ja va-
31066: pautuvien aravavuokra-asuntojen ja -talojen             kuutustoiminnan valvomisen keskittämistä yh-
31067: käyttö- ja luovutusrajoitusaikaa. Lain piiriin          delle viranomaiselle. Selvitysmiehen mukaan vi-
31068: kuuluvat ne talot ja asunnot, jotka on lainoitettu      ranomaisvalvonnalla voitaisiin estää esimerkiksi
31069: ennen vuotta 1980. Laki tuli voimaan 1.9.1997.          finanssijärjestelmän vakavuutta uhkaavien riski-
31070: Tänä ns. jatkorajoitusajan aikana pysyvät ennal-        keskittymien syntyminen. Selvitysmiehen rapor-
31071: laan vuokra-asuntokäyttö, asukasvalinta jonkin          tista pyydettyjen lausuntojen jälkeen hallitus tu-
31072: verran nykyistä väljempänä ja luovutuksensaa-           lee päättämään asian vaatimista jatkotoimista.
31073: jaa koskevat rajoitukset.
31074:      Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1997
31075: 
31076:                                                                              Ministeri Pekka Haavisto
31077:                                            KK 1283/1997 vp                                             5
31078: 
31079: 
31080: 
31081: 
31082:                                         Tili Riksdagens Talman
31083: 
31084:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           sprungliga begränsningarna gällande husen i frå-
31085: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           ga upphör mellan den 31 december 1998 och den
31086: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       30 september 2015. Efter att de ursprungliga be-
31087: dagsman Pekka Saarnio m.fl. undertecknade             gränsningarna har upphört berörs husen ytterli-
31088: spörsmål nr 1283:                                     gare 10 år av s.k. fortsatta begränsningar.
31089:                                                          Ansökan motiveras med att Livförsäkrings-
31090:           Hur anser Regeringen att befrielsen         bolaget Kansas särskilda administrationsbo så
31091:        från aravaregleringen i fråga om de ara-       snabbt som möjligt bör försöka få tili stånd ett
31092:        vahyreshus som ingår i Henki-Kansas            avtal om överlåtelse av försäkringsbeståndet.
31093:        konkursbo är förenlig med regeringens          Egendomen täcker inte ens det ansvar som riktar
31094:        och riksdagens bostadspolitiska linje och      sig tili de försäkrade förmånerna och om egendo-
31095:        principerna för den förlängning av arava-      mens värde inte stiger blir nedskärningen av de
31096:        regleringen i fråga om gamla aravahyres-       försäkrade förmånerna slutgiltig. Om man vid
31097:        bostäder och aravahyreshus som fast-           värderingen av aravahusen kunde använda deras
31098:        ställdes i år och                              gängse värde i stället för överlåtelseersättningen,
31099:           hur anser Regeringen sig kunna tillgo-      skulle detta minska Livförsäkringsbolaget Kan-
31100:        dose de boendes intressen, ifall aravabe-      sas bidragsunderskott betydligt. Efter befrielsen
31101:        gränsningarna i fråga om de aravahus           skulle man inte behöva företa några nedskär-
31102:        som Henki-Kansa äger upphävs mitt un-          ningar i de försäkrade förmånerna och de ned-
31103:        der regleringsperioden, och                    skärningar som redan företagits kunde återbör-
31104:           har social- och hälsovårdsministeriet       das tili försäkringstagarna. Det särskilda admi-
31105:        gett ett positivt utlåtande om det excep-      nistrationsboet och konkursboet har fört för-
31106:        tionella upphävande av aravaregleringen        handlingar om överlåtelse av försäkringsbestån-
31107:        i fråga om Henki-Kansas aravahus och           det med sådana bolag som både bedriver livför-
31108:        om så är fallet, hur motiveras detta utlå-     säkringsverksamhet och hyr ut bostäder. Under
31109:        tande, samt                                    förhandlingarna har det påpekats att målet är att
31110:           anser Regeringen att man i fallet i fråga   aravaobjekten skall förbli hyresbostäder.
31111:        - med den uppenbart avsiktligt hemligt            Statens bostadsfond har befogenheter att he-
31112:        skötta beredningen av saken och även           vilja befrielse från aravabegränsningar. Enligt
31113:        med den uppenbara avsikten att avgöra          16 § 1 mom. lagen om användning, överlåtelse
31114:        saken i all tysthet inom bostadsfonden-        och inlösen av aravahyresbostäder och aravahy-
31115:        har iakttagit god förvaltningssed?             reshus (1190/1993) kan Statens bostadsfond av
31116:                                                       särskilda skäl på ansökan och på villkor som den
31117:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         bestämmer helt eller delvis bevilja befrielse från
31118: anföra följande:                                      begränsningarna enligt denna lag, förutsatt att
31119:                                                       det statliga bostadslånet eller aravalånet i sin
31120:    Livförsäkringsbolaget Kansas särskilda admi-       helhet återbetalas i fråga om den bostad eller det
31121: nistrationsbo och konkursbo begärde genom ett         hus som befrielsen gäller.
31122: brev daterat 18.6.1997 att Statens bostadsfond           Bostadsfonden kan komma överens med den
31123: skulle bevilja befrielse från aravabegränsningar-     nye ägaren om eventuella villkor gällande bostä-
31124: na enligt lagen om användning, överlåtelse och        dernas användning. Villkoren kan vara t.ex. föl-
31125: inlösen av aravahyresbostäder och aravahyres-         jande:
31126: hus (1190/1993) för tre aravahyreshusbolag i ak-         - fortsatt uthyrning av bostäderna
31127: tiebolagsform, i vilka Livförsäkringsbolaget             - tryggande av de boendes ställning
31128: Kansa äger hela aktiestocken, samt för nio ara-          - hyresnivån och en eventuell tidtabell för
31129: vahyreshus som Kansa äger direkt.                     hyreshöjningar
31130:    Husen finns i Helsingfors, Tavastehus, Kervo,         - reparation av fastigheten
31131: Esbo, Vanda, Tammerfors och Hollola. De ur-              - andra eventuella villkor.
31132: 6                                           KK 1283/1997 vp
31133: 
31134:     Saken har behandlats fyra gånger i bostads-        medan de begränsningar som gäller överlåtelse-
31135: fondens direktion. Behandlingen har uppskju-           tagarna förblir oförändrade.
31136: tits, eftersom sökanden har meddelat att man              Under den förlängda begränsningstiden skall
31137: kommer att lämna in tilläggsutredningar och bo-        Statens bostadsfond med stöd av 3 § 1 mom. i
31138: stadsfonden har begärt utlåtande av social- och        ovan nämnda lag bevilja befrielse från begräns-
31139: hälsovårdsministeriet. Bostadsfonden har också         ningarna, om förlängningen av dem kränker äga-
31140: för avsikt att begära utlåtanden av de kommuner        rens rätt att använda sina tillgångar på ett nor-
31141: som avses i ansökan.                                   malt, skäligt och förnuftigt sätt eller i övrigt blir
31142:     Statens bostadsfond begärde den 28 oktober         uppenbart oskäligt. Dessutom skall de andra för-
31143: 1997 social- och hälsovårdsministeriets utlåtande      utsättningarna för befrielse föreligga, bl.a. skall
31144: om ansökan från Livförsäkringsbolaget Kansas           statliga lån eller aravalån betalas tillbaka helt.
31145: särskilda administrationsbo och konkursbo, vii-           Såsom ovan har framhållits hör det med stöd
31146: ken gäller befrielse från de aravabegränsningar        av 16 § lagen om användning, överlåtelse och
31147: som gäller bolagets aravahyreshus. Social- och         inlösen av aravahyresbostäder och aravahyres-
31148: hälsovårdsministeriet har avgett det begärda ut-       hus till Statens bostadsfonds befogenheter att
31149: låtandet den 7 november 1997. Enligt utlåtandet        behandla ansökningar om befrielse från begräns-
31150: anser ministeriet att en positiv behandling av         ningarna och att fatta beslut om befrielse. När
31151: ansökan är synnerligt viktig. Ifall aravabegräns-      fonden fattar beslut skall den pröva alla omstän-
31152: ningarna upphävs, kan Livförsäkringsbolaget            digheter som inverkar på saken samt beakta både
31153: Kansas försäkringsbestånd överföras och de för-        de boendes och försäkringstagarnas intressen.
31154: måner som försäkringarna omfattar tryggas.                1 detta sammanhang är det också skäl att på-
31155: Dessutom anser social- och hälsovårdsministe-          peka att regeringen är mycket medveten även om
31156: riet att de socialpolitiska skälen att befria arava-   de problem som ansluter sig till försäkringsverk-
31157: hyreshusen är minst lika stora som i vissa andra       samheten och på senare tid tyvärr även till risk-
31158: tidigare fall där Statens bostadsfond har förhållit    hanteringen. Finansministeriet utsåg sommaren
31159: sig positiv till befrielse av aravahyreshus.           1997 en utredningsman som skulle lägga fram ett
31160:     Genom lagen om ändring av 2 och 3 § lagen om       förslag om hur myndigheternas övervakning av
31161: användning, överlåtelse och inlösen av aravahy-        finans- och försäkringsmarknaden kunde refor-
31162: resbostäder och aravahyreshus (68211997) för-          meras. Utredningsmannen föreslog i sin rapport
31163: längdes tiden för användnings- och överlåtelse-        i november att övervakningen av bank-, place-
31164: begränsningar med 10 år i fråga om aravahyres-         rings- och försäkringsverksamheten koncentre-
31165: bostäder och -hus som annars skulle bli befriade       ras till en myndighet. Enligt utredningsmannen
31166: när den ursprungliga lånetiden går ut. Lagen           kunde man genom myndighetsövervakningen
31167: gäller hus och bostäder för vilka lån har beviljats    förhindra t.ex. uppkomsten av riskkoncentratio-
31168: före 1980. Lagen trädde i kraft den 1 september        ner som hotar finanssystemets stabilitet. Efter att
31169: 1997. U nder denna förlängda begränsningstid           man fått de utlåtanden som begärts om utred-
31170: skall bostäderna fortfarande hyras ut, bestäm-         ningsmannens rapport kommer regeringen att
31171: melserna om valet av boende luckras upp något          besluta vilka vidare åtgärder som saken kräver.
31172:      Helsingfors den 23 december 1997
31173: 
31174:                                                                              Minister Pekka Haavisto
31175:                                           KK 1284/1997 vp
31176: 
31177: Kirjallinen kysymys 1284
31178: 
31179: 
31180: 
31181: 
31182:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Oppisopimuskoulutuksen päivära-
31183:                                      hajärjestelmän korjaamisesta
31184: 
31185: 
31186:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31187: 
31188:    Oppisopimuskoulutuksesta annetun asetuk-         sältyy myös ammatillista koulutusta koskeva la-
31189: sen mukaan ( 1606/1992) opiskelijalle suoritetaan   kiehdotus, jonka 38 §:n mukaan oppisopimus-
31190: tietopuolisen opiskelun sekä ammattitutkinnon       koulutuksen oppilaille maksettavista päivära-
31191: suorittamiseen osallistumisen ajalta päivärahaa     hoista, perheavustuksista ja muista korvaoksista
31192: 75 mk opetuspäivältä. Lisäksi suoritetaan perhe-    päättäisi opetusministeriö. Hallituksen esityksen
31193: avustusta 90 mk päivältä, jos opiskelijalla on      perusteluissa ei selvitetä tarkemmin, miten näitä
31194: huollettavanaan 18 vuotta nuorempi lapsi, sekä      opintososiaalisia etuja tulisi kehittää. Yksityis-
31195: matka- ja majoittumiskorvauksia.                    kohtaisten perustelujen mukaan edut ja kor-
31196:    Opiskelijoiden keskuudessa on herättänyt         vaukset vastaisivat nykyisen lainsäädännön mu-
31197: kummastusta päivärahan ja perheavustuksen           kaisia etuja ja korvauksia.
31198: suhde. Lapsikorotukseksi mielletty perheavustus        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31199: on suurempi kuin varsinainen päiväraha. Jos         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31200: opiskelijalla on lapsi, päiväraha alenee 90 mar-    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31201: kalla lapsen täyttäessä 18 vuotta. Varsinainen      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31202: päiväraha koetaan vaatimattomaksi, sillä se alit-
31203: taa esimerkiksi työmarkkinatuen. Oppisopimus-                  Onko Hallituksella aikomus korjata
31204: päivärahoihin ei ole tehty indeksitarkistuksia              oppisopimuskoulutukseen osallistuvien
31205: moneen vuoteen.                                             opiskelijoiden päivärahojen rakennetta
31206:    Eduskunnan käsiteltävänä on hallituksen esi-             ja tasoa uusien koululakien voimaantu-
31207: tys uudeksi koululainsäädännöksi. Esitykseen si-            lon yhteydessä?
31208: 
31209:      Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 1997
31210: 
31211:          Esko-Juhani Tennilä Iva-r      Mikko Kuoppa /va-r            Veijo Puhjo /va-r
31212: 
31213: 
31214: 
31215: 
31216: 270!36
31217: 2                                         KK 1284/1997 vp
31218: 
31219:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
31220: 
31221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Lukuvuonna 1997-98 keskiasteen koulutuk-
31222: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sessa avioliitossa olevan tai elatusvelvollisen
31223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      taikka itsenäisesti asuvan 19 vuotta täyttäneen
31224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esko-Ju-        täysimääräinen opintoraha (brutto) on 1 270 mk
31225: hani Tennilän ym. näin kuuluvan kirjallisen ky-      kuukaudessa. Asumislisää maksetaan 67 %
31226: symyksen n:o 1284:                                   vuokrasta, ei kuitenkaan alle 200 markan kuu-
31227:                                                      kausivuokrasta eikä 1 275 markan kuukausi-
31228:           Onko Hallituksella aikomus korjata         vuokran ylittävästä osasta. Asumislisä on siten
31229:        oppisopimuskoulutukseen osallistuvien         134-854 markkaa kuukaudessa.
31230:        opiskelijoiden päivärahojen rakennetta           Oppisopimuskoulutuksessa ja oppilaitosmuo-
31231:        ja tasoa uusien koululakien voimaantu-        toisessa koulutuksessa olevien opintososiaalisia
31232:        lon yhteydessä?                               etuja on vaikea täsmällisesti vertailla keskenään
31233:                                                      erilaisten määräytymisperusteidenjohdosta. Op-
31234:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         pisopimuskoulutuksessa olevien päiväraha kuu-
31235: vasti seuraavaa:                                     kautta kohti laskettuna on kuitenkin tällä hetkel-
31236:                                                      lä ilman lapsikorotustakin jonkin verran korke-
31237:    Oppisopimuskoulutuksesta annetun asetuk-          ampi kuin oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa
31238: sen (1606/1992) mukaan oppisopimuskoulutuk-          olevien täysimääräinen opintoraha.
31239: sessa olevalle opiskelijalle myönnetään tietopuo-       Koululakiuudistuksen yhteydessä hallitus on
31240: liseen opetukseen sekä ammattitutkintolaissa         esittänyt, että oppisopimuskoulutukseen osallis-
31241: (306/1994) tarkoitetun tutkinnon suorittamiseen      tuvana olisi edelleen tietopuoliseen opiskeluun
31242: osallistumisen ajalta opintososiaalisia etuja seu-   osallistumisen ajalta oikeus saada päivärahaa,
31243: raavasti:                                            perheavustusta sekä korvausta matka- ja majoi-
31244:    - päivärahaa 75 markkaa opetuspäivältä            tuskustannuksista siten kuin opetusministeriö
31245:    - perheavustuksena päivärahaa 90 markkaa          päättää.
31246: opetuspäivältä, jos opiskelijana on huolletta-          Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan
31247: vanaan 18 vuotta nuorempi lapsi                      opiskelijoiden opintososiaaliset edut on tarkoi-
31248:    - matkakustannusten korvausta matkasta            tus säilyttää pääosin nykyisellään. Näin ollen
31249: opetuspaikkakunnalle ja takaisin halvimman           myös opintososiaaliset edut oppisopimuskoulu-
31250: matkustustavan mukaan, sekä                          tuksessa vastaisivat nykyisen lainsäädännön mu-
31251:    - majoittumiskorvausta 28 markkaa ope-            kaisia etuja ja korvauksia.
31252: tuspäivältä, jos tietopuolinen opetus järjestetään      Oppisopimuskoulutukseen osallistuvien opis-
31253: opiskelijan koti- tai oppisopimuskoulutuspaik-       kelijoiden päivärahojen rakennetta ja tasoa ei ole
31254: kakunnan ulkopuolella.                               tarkoitus korjata uusien koululakien voimaantu-
31255:     Pääosa oppisopimuskoulutuksesta, käytän-         lon yhteydessä.
31256: nössä 70-80 % opiskeluajasta, järjestetään kou-         Koululakiuudistuksen yhteydessä oppisopi-
31257: lutustyöpaikalla. Tältä ajalta opiskelija saa työ-   muskoulutus siirtyy säädeltäväksi yhdessä muun
31258: ehtosopimuksen mukaista palkkaa. Näin ollen          ammatillisen koulutuksen kanssa. Hallituksen
31259: opintososiaalisilla eduilla ja korvauksilla katet-   esityksen mukaan oppisopimuskoulutus tulee
31260: tavaksi jää noin neljännes opiskeluajasta.           olemaan yksi koulutuksen järjestämismuoto lä-
31261:    Opintotukilain (65/1994) ja -asetuksen (260/      hiopetuksen, etäopetuksen sekä työpaikalla käy-
31262: 1994) mukaan määräytyvä opintotuki koostuu           tännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän
31263: opintorahasta, asumislisästä sekä valtion takaa-     koulutuksen rinnalla. Tästä syystä on tarkoituk-
31264: masta opintolainasta. 30 vuotta täyttäneelle voi-    senmukaista oppisopimuskoulutukseen osallis-
31265: daan myöntää opintorahan sijaan aikuisopinto-        tuvien opiskelijoiden opintososiaalisia etuja uu-
31266: raha. Aikuisopintoraha on ansionmenetyskor-          distettaessa tarkastella niiden rakennetta ja tasoa
31267: vausta ja määräytyy niiden tulojen mukaan, jot-      yhdessä oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa
31268: ka opiskelijana on ollut ennen opintojensa aloit-    olevien opintososiaalisten etujen kanssa.
31269: tamista.
31270: 
31271:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
31272: 
31273:                                                                Kulttuuriministeri Claes Andersson
31274:                                           KK 1284/1997 vp                                               3
31275: 
31276:                                        Till Riksdagens Talman
31277: 
31278:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          penningen (brutto) inom mellanstadieutbild-
31279: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ningen tilli 270 mk i månaden för den som är gift
31280: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      eller underhållsskyldig eller har fyllt 19 år och bor
31281: dagsman Esko-Juhani Tennilä m.fl. underteck-         självständigt. I bostadstillägg betalas 67 % av
31282: nade spörsmål nr 1284:                               hyran, dock inte för en månadshyra under 200
31283:                                                      mk eller för dendel av månadshyran som översti-
31284:           Har Regeringen för avsikt att i sam-       ger 1 275 mk. Bostadstillägget är alltså 134-854
31285:        band med att de nya skollagarna träder i      mk i månaden.
31286:        kraft korrigera strukturen och nivån på          De studiesociala förmånerna för dem inom
31287:        dagtraktamentet till studerande som del-      läroavtalsutbildningen och dem i den skolbund-
31288:        tar i läroavtalsutbildning?                   na utbildningen är svåra att exakt jämföra sins-
31289:                                                      emellan på grund av de olika bestämningsgrun-
31290:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        derna. Dagtraktamentet för dem inom läroav-
31291: anföra följande:                                     talsutbildningen är dock per månad räknat för
31292:                                                      närvarande även utan barnförhöjning något
31293:    Enligt förordningen om läroavtalsutbildning       högre än den fulla studiepenningen för dem i den
31294: (1606/1992) beviljas studerande inom läroavtals-     skolformade utbildningen.
31295: utbildning under deltagande i teoretisk undervis-       1 samband med skollagsreformen har reger-
31296: ning samt under den tid då en i lagen om yrkes-      ingen föreslagit att de som deltar i läroavtalsut-
31297: examina (306/1994) avsedd examen avläggs stu-        bildningen fortfarande under deltagandet i den
31298: diesociala förmåner enligt följande:                 teoretiska undervisningen skall ha rätt att få dag-
31299:    - dagtraktamente 75 mk per utbildningsdag         traktamente, familjebidrag och ersättning för
31300:    - dagtraktamente som familjebidrag 90 mk          rese- och inkvarteringskostnader så som under-
31301: per utbildningsdag, om studeranden försörjer ett     visningsministeriet beslutar.
31302: barn under 18 år                                        Enligt motiveringarna i regeringens proposi-
31303:    - resekostnaderna från hemorten tili under-       tion är det meningen att studerandenas studieso-
31304: visningsplatsen och tillbaka enligt billigaste re-   ciala förmåner i huvudsak skall kvarstå som för-
31305: sesätt, samt                                         ut. Sålunda kommer också de studiesociala för-
31306:    - inkvarteringsersättning 28 mk per utbild-       månerna inom läroavtalsutbildningen att mot-
31307: ningsdag om den teoretiska undervisningen ord-       svara förmånerna och ersättningarna enligt den
31308: nas utanför studerandens hemort eller den ort        gällande lagstiftningen.
31309: där läroavtalsutbildningen sker.                        Det finns inte i samband med att de nya skol-
31310:    Största delen av läroavtalsutbildningen, i        lagarna träder i kraft avsikter att korrigera struk-
31311: praktiken 70-80 % av studietiden, ordnas på          turen och nivån beträffande dagtraktamentet för
31312: utbildningsarbetsplatsen. För denna tid får stu-     dem som deltar i läroavtalsutbildning.
31313: deranden lön enligt gällande kollektivavtal. Så-        Läroavtalsutbildningen kommer i samband
31314: lunda kommer de studiesociala förmånerna och         med skollagsreformen att börja regleras tillsam-
31315: ersättningarna att täcka ungefår en fjärdedel av     mans med den övriga yrkesutbildningen. Enligt
31316: studietiden.                                         regeringspropositionen kommer läroavtalsut-
31317:    Studiestödet som bestäms enligt lagen (65/        bildningen att vara en form av hur utbildningen
31318:  1994) och förordningen (26011994) om studie-        ordnas, vid sidan av närundervisning, distansun-
31319: stöd består av studiepenning, bostadstillägg och     dervisning samt utbildning som ordnas i sam-
31320: statsborgen för studielån. Den som fyllt 30 år kan   band med praktiska arbetsuppgifter på en arbets-
31321: i stället för studiepenning beviljas vuxenstudie-    plats. Av denna anledning är det då de studieso-
31322: penning. Vuxenstudiepenningen är en ersättning       ciala förmånerna för studerande inom läroav-
31323: för inkomstbortfall och bestäms enligt de inkom-     talsutbildningen reformeras ändamålsenligt att
31324: ster som studeranden hade innan studierna inled-     granska strukturen och nivån tillsammans med
31325: des.                                                 de studiesociala förmånerna för dem i skolfor-
31326:    Läsåret 1997-1998 uppgår den fulla studie-        mad utbildning.
31327: 
31328:      Helsingfors den 8 januari 1998
31329: 
31330:                                                                    Kulturminister Claes Andersson
31331:                                             KK 1285/1997 vp
31332: 
31333: Kirjallinen kysymys 1285
31334: 
31335: 
31336: 
31337: 
31338:                                     Anu Vehviläinen lkesk: Ammattikorkeakoululain uudistamisesta
31339: 
31340: 
31341: 
31342:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31343: 
31344:    Suomessa toimii ensi vuonna yhteensä 32 va-         säävä raamilaki. Nykyinen ammattikorkea-
31345: kinaista tai väliaikaista ammattikorkeakoulua.         koululaki puolestaan on selvästi instituutiolaki,
31346: Ammattikorkeakoulut elävät vielä eräänlaista           jossa säännellään yksityiskohtaisestikin ammat-
31347: kokeilukautta vuoden 1999 loppuun asti. Am-            tikorkeakoulujen toimintaa. Mikäli laki ammat-
31348: mattikorkeakoulujärjestelmä on tarkoitus va-           tikorkeakouluista pidetään nykyisellään, tulee se
31349: kiinnuttaa 2000-luvun alussa.                          uusien koululakien tultua voimaan poikkea-
31350:    Laki ammattikorkeakouluopinnoista (255/             maan muusta koululainsäädännöstä. Mm. Kun-
31351: 1995) tuli voimaan vuonna 1995. Muiden koulu-          taliiton mukaan laki ammattikorkeakouluista
31352: asteiden osalta koululainsäädäntöä uudistetaan         tulisi uudistaa muun koululainsäädännön hen-
31353: parhaillaan. Tällä hetkellä koululakipaketti on        gen mukaiseksi mahdollisimman pian.
31354: eduskunnan sivistysvaliokunnan käsiteltävänä.             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
31355: Tavoitteena on, että uudet koululait tulevat voi-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31356: maan syksyllä 1998.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31357:    Nykyinen oppilaitosmuotoihin perustuva ha-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31358: janainen lainsäädäntö korvataan uusissa koulu-
31359: laeissa koulutuksen tavoitteisiin ja sisältöihin pe-             Aikooko Hallitus käynnistää ammat-
31360: rustuvalla lainsäädännöllä. Tekeillä on koulu-                tikorkeakoululain uudistamisen,ja jos ai-
31361: tuksen järjestäjän toimivaltaa huomattavasti Ii-              koo, niin milloin?
31362: 
31363:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
31364: 
31365:                                          Anu Vehviläinen /kesk
31366: 
31367: 
31368: 
31369: 
31370: 270136
31371: 2                                        KK 1285/1997 vp
31372: 
31373: 
31374: 
31375: 
31376:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31377: 
31378:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      däntöä on uudistettu. Ammattikorkeakoulu-
31379: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       opinnoista annetun lain nimikin viittaa siihen,
31380: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     että kysymyksessä ei ole suinkaan puhdas insti-
31381: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-       tuutiolaki. Lainsäädännössä määrittyvät am-
31382: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen       mattikorkeakouluopintojen perusteet sekä am-
31383: n:o 1285:                                           mattikorkeakoulututkinnon tavoitteet.
31384:                                                        Ammattikorkeakoulu-uudistuksen tasapai-
31385:           Aikooko Hallitus käynnistää ammat-        noisen ja tasapuolisen toimeenpanon näkökul-
31386:        tikorkeakoululain uudistamisen, ja jos ai-   masta on perusteltua, että uudistus toteutetaan
31387:        koo, niin milloin?                           soveltaen yhtä ja samaa lainsäädäntöä. Saman
31388:                                                     lainsäädännön soveltaminen koko toimeenpano-
31389:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kauden ajan luo tasavertaisen pohjan mm. toimi-
31390: vasti seuraavaa:                                    lupahakemusten käsittelylle ja arvioinnille.
31391:                                                     Tämä huomioonottaen- ja kun lisäksi lainsää-
31392:     Valtioneuvoston tekemien päätösten perus-       däntö on muutoinkin varsin tuore - ei ole tar-
31393: teella toimii maassamme 1.8.1998 alkaen 20 vaki-    vetta tämän lainsäädännön välittömään uudista-
31394: naista ammattikorkeakoulua ja 12 väliaikaista       miseen.
31395: ammattikorkeakoulua. Väliaikaisten ammatti-            Ammattikorkeakoulu-uudistuksen toimeen-
31396: korkeakoulujen toimintaa säätelee laki nuoriso-     panovaiheen jälkeen on tarkoituksenmukaista
31397: asteen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen         arvioida ammattikorkeakouluopinnoista anne-
31398: kokeiluista (391/1991 ). Tämä laki on voimassa      tun lainsäädännön uudistamisen tarvetta. Täl-
31399: vuoden 1999 loppuun. Sen sijaan vakinaisiin         löin tulee arvioida uudistustarvetta uuden koulu-
31400: ammattikorkeakouluihin sovellettava laki am-        lainsäädännön ja erityisesti uuden yliopistolain-
31401: mattikorkeakouluopinnoista (255/1995) on var-       säädännön, mutta myös muun kehityksen valos-
31402: sin uusi ja tuli voimaan runsaat kaksi vuotta       sa. Tarpeellinen valmistelutyö on näin ollen tar-
31403: sitten. Näin ammattikorkeakouluopintoja kos-        koituksenmukaista käynnistää vuonna 1999 sen
31404: kevan lainsäädännön valmistelussa voitiin ottaa     jälkeen kun viimeiset ratkaisut ammattikorkea-
31405: huomioon monia niistä periaatteista, joita nou-     kouluverkosta on tehty.
31406: dattaen koululainsäädäntöä ja yliopistolainsää-
31407: 
31408:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
31409: 
31410:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
31411:                                            KK 1285/1997 vp                                             3
31412: 
31413: 
31414: 
31415: 
31416:                                        Tili Riksdagens Talman
31417: 
31418:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          ningen. Ä ven namnet på lagen om yrkeshögsko-
31419: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          lestudier anger att det ingalunda är fråga om en
31420: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      typisk institutionslag. 1 lagstiftningen bestäms
31421: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-         grunderna för yrkeshögskolestudierna samt må-
31422: mål nr 1285:                                         len för yrkeshögskoleexamina.
31423:                                                          Med tanke på ett balanserat ochjämlikt verk-
31424:           A vser Regeringen inleda en revidering     ställande av yrkeshögskolereformen är det moti-
31425:        av yrkeshögskolelagen, och om sä är fal-      verat att reformen genomförs med tillämpande
31426:        let, när?                                     a v en och samma lagstiftning. A tt samma lagstift-
31427:                                                      ning tillämpas under hela verkställighetsperio-
31428:   Som svar på detta spörsmål fär jag vördsamt        den skapar en jämlik grund bl.a. för behandling-
31429: anföra följande:                                     en och bedömningen av tillståndsansökningarna.
31430:                                                      Med beaktande av detta- och då lagstiftningen
31431:    På basis av de beslut som statsrädet fattat har   dessutom även annars är rätt ny- finns det inget
31432: vi fr.o.m. 1.8.1998 20 ordinarie yrkeshögskolor      behov att omedelbart revidera den.
31433: och 12 temporära yrkeshögskolor i vårt land. De          Efter det att yrkeshögskolereformen genom-
31434: temporära yrkeshögskolornas verksamhet regle-        förts är det ändamålsenligt att ta ställning tili om
31435: ras av lagen om försök med utbildning på ung-        det föreligger ett behov att revidera lagstiftning-
31436: domsstadiet och med yrkeshögskolor (391/l991 ).      en om yrkeshögskolestudier. Behovet av en re-
31437: Denna lag gäller tili utgängen av 1999. Lagen om     form mäste då bedömas mot bakgrund av den
31438: yrkeshögskolestudier (255/l995), som tillämpas       nya skollagstiftningen och i synnerhet den nya
31439: på de ordinarie yrkeshögskolorna, är däremot         universitetslagstiftningen, men även i ljuset av
31440: rätt ny och trädde i kraft för drygt två år sedan.   utvecklingen i övrigt. Det är således ändamålsen-
31441: Vid beredningen av lagstiftningen om yrkeshög-       ligt att beredningsarbetet startas år 1999 efter det
31442: skolestudier kunde man beakta många av de            att de sista besluten i fråga om yrkeshögskolenä-
31443: principer som senare iakttagits vid revideringen     tet har fattats.
31444: av skollagstiftningen och universitetslagstift-
31445: 
31446:      Helsingforsden 12januari 1998
31447: 
31448:                                                       Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
31449:                                             KK 1286/1997 vp
31450: 
31451: Kirjallinen kysymys 1286
31452: 
31453: 
31454: 
31455: 
31456:                                     Anu Vehviläinen /kesk: Terapiaan hakeutuvien oikeusturvan paran-
31457:                                        tamisesta
31458: 
31459: 
31460:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31461: 
31462:    Terapeutti-nimikkeiden käytöstä ja terapeut-        Join, kun hyväksikäyttö kohdistuu asiakkaan
31463: tien antaman hoidon valvonnasta on viime aikoi-        seksuaalisuuteen. Seurauksena voi olla, että asia-
31464: na käyty julkisuudessa keskustelua, mm. Mirja          kas ajautuu vielä huonompaan henkiseen tilaan
31465: Pyykön kahdessa ohjelmassa on käsitelty asiaa.         kuin mitä hän oli terapiaan hakeutuessaan.
31466: Ongelmana on, että terapeutti-nimikkeen käyt-             Terapiatoiminnan valvonta on myös vaihtele-
31467: täjien joukkoon mahtuu laaja kirjo erilaisia "te-      vaa. Osittain siihen vaikuttaa se, minkälaisen
31468: rapeutteja", joista osa on läpikäynyt pitkän,          koulutuksen terapeutti on saanut. Nykytilan-
31469: esim.lääketieteellisen koulutuksen ja saanut Ter-      teessa asiakkaan pitäisi ennen hoidon aloittamis-
31470: veydenhuollon oikeusturvakeskukselta oikeu-            ta ottaa selville, millä kriteereillä terapeutti käyt-
31471: den käyttää nimikettään. Osa terapiatoimintaa          tää nimikettäänja minkälainen koulutus hänellä
31472: harjoittavista on hankkinut pätevyytensä muu-          on taustalla. Näin asiakas tietäisi, mihin hän
31473: ten ja on itse ottanut terapeutti-nimikkeen käyt-      mahdollisten hoito-ongelmien sattuessa voisi ot-
31474: töönsä. Villi käytäntö ei välttämättä ole psyykki-     taa yhteyttä. Psyykkisistä ongelmista kärsivältä
31475: sistä ongelmista kärsivien asiakkaiden tiedossa,       asiakkaalta tällaisen etukäteisvarmistuksen vaa-
31476: vaan he olettavat, että terapeutit ovat asiallisesti   timinen on kuitenkin kohtuutonta.
31477: kouluttautuneita ja päteviä ammattilaisia.                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31478:     Julkisuudessa on ollut myös esillä terapeuttien    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31479:  väärinkäytöksiä. Terapiatoiminnassa tehdyt            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31480:  väärinkäytökset asiakkaita kohtaan ovat aina          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31481:  arveluttavia, siilä asiakkaalla on omat henkilö-
31482:  kohtaiset, mahdollisesti arkaJuontoisetkin syyn-                 Miten Hallitus aikoo tehostaa terapia-
31483:  sä hakeutua terapiaan. Hoidon lähtökohtana on                 toiminnan valvontaa, ja
31484:  oltava muutoinkin sen, että asiakkaan pitää voi-                 mitä Hallitus aikoo tehdä, että tera-
31485:  da luottaa terapeuttiinsa. Terapeutin toiminta                piaan hakeutuvien oikeusturva paranee?
31486:  voidaan katsoa erittäin tuomittavaksi etenkin sil-
31487: 
31488:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
31489:                                          Anu Vehviläinen /kesk
31490: 
31491: 
31492: 
31493: 
31494:  270136
31495: 2                                        KK 1286/1997 vp
31496: 
31497: 
31498: 
31499: 
31500:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
31501: 
31502:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     siten myös viranomaisvalvonnan piiriin tapah-
31503: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tuu lain perusteluissa mainittujen kriteerien ja
31504: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    perusteiden pohjalta. Peruslähtökohta on, että
31505: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-      ammattiin johtaa selkeästi määriteltävä, viran-
31506: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      omaisen hyväksymä koulutus.
31507: n:o 1286:                                             Koska ns. vaihtoehtolääkinnän ja erilaisten
31508:                                                    terapeuttien koulutus ei pääsääntöisesti täytä
31509:           Miten Hallitus aikoo tehostaa terapia-   mainittua kriteeriä, ei ole ollut mahdollista saat-
31510:        toiminnan valvontaa, ja                     taa heidän toimintaansa tai ammatteja sääntelyn
31511:           mitä Hallitus aikoo tehdä, että tera-    piiriin. Suomen toimintaperiaatteet eivät olen-
31512:        piaan hakeutuvien oikeusturva paranee?      naisesti poikkea kansainvälisistä käytännöistä.
31513:                                                       Terveydenhuollon ammattihenkilöistä anne-
31514:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       tussa laissa on säädetty luvattomasta terveyden-
31515: vasti seuraavaa:                                   huollon ammatinharjoittamisesta ja siitä seuraa-
31516:                                                    vista rangaistuksista. Tätä lain kohtaa sovelle-
31517:   Terveydenhuollon ammattihenkilöiden am-          taan mm. silloin, kun vaihtoehtolääkinnän edus-
31518: matinharjoittamisoikeutta ja valvontaa koske-      taja esiintyy ammattitoiminnassaan terveyden-
31519: vat säännökset sisältyvät terveydenhuollon am-     huollon ammattihenkilönä tai suorittaa toimen-
31520: mattihenkilöitä koskevaan lakiin (559/1994).       piteitä, jotka edellyttävät lain tarkoittamaa kou-
31521: Lain tarkoittamat laillistetut ja nimikesuojatut   lutusta ja ammatinharjoittamisoikeutta.
31522: ammattihenkilöt kuuluvat viranomaisvalvon-            Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
31523: nan piiriin. Lisäksi laissa mainitut ammattini-    hankkeita, joilla pyritään lisäämään virallisen
31524: mikkeet ovat suojattuja siten, että niitä voivat   lääketieteen ja vaihtoehtolääkinnän yhteistyötä
31525: käyttää ainoastaan asianomaisen koulutuksen        ja vuoropuhelua sekä edistämään vaihtoehtolää-
31526: suorittaneet henkilöt.                             kinnän palveluja käyttävien asiakkaiden oikeus-
31527:   Tietyn ammatin ottaminen lainsäädännön ja        turvaa.
31528: 
31529:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
31530: 
31531:                                                                  Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31532:                                            KK 1286/1997 vp                                             3
31533: 
31534: 
31535: 
31536: 
31537:                                         Tili Riksdagens Talman
31538: 
31539:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           det också omfattas av myndigheternas övervak-
31540: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande           ning, sker enligt de kriterier och grunder som
31541: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       nämns i motiveringen tilllagen. Utgångspunkten
31542: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-          är att en klart definierad, av myndigheterna god-
31543: mål nr 1286:                                          känd utbildning leder tili yrket.
31544:                                                          Eftersom utbildningen av företrädare för den
31545:            På vilket sätt ämnar Regeringen effek-     s.k. alternativa medicinen och utbildningen av
31546:        tivera övervakningen av terapiverksam-         olika terapeuter inte alltid uppfyller det nämnda
31547:        heten, och                                     kriteriet, har det inte varit möjligt att reglera
31548:            vad ämnar Regeringen göra för att          deras verksamhet och yrken. De verksamhets-
31549:        rättskyddet för personer som söker sig         principer som tiliämpas i Finland skiljer sig inte
31550:        tili terapi skall förbättras?                  väsentligt från internationell praxis.
31551:                                                          1 lagen om yrkesutbildade personer inom häl-
31552:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         so- och sjukvården finns bestämmelser om olov-
31553: anföra följande:                                      lig verksamhet som yrkesutbildad person inom
31554:                                                       hälso- och sjukvården, och om straff för sådan
31555:    Bestämmelser om hälsovårdsutbildade perso-         verksamhet. Bestämmelserna tillämpas bl.a. när
31556: ners rätt att utöva sitt yrke och om övervakning-     en företrädare för alternativ medicin i sin yrkes-
31557: en av dessa ingår i lagen om yrkesutbildade per-      verksamhet uppträder som om han var yrkesut-
31558: soner inom hälso- och sjukvården (559/1 994). De      bildad eller ger sådana behandlingar som förut-
31559: legitimerade yrkesutbildade personer och yrkes-       sätter i lagen avsedd utbildning och rätt att utöva
31560: utbildade personer med skyddad yrkesbeteck-           yrke.
31561: ning som avses i lagen omfattas av myndigheter-          Social- och hälsovårdsministeriet har inlett
31562: nas övervakning. Dessutom är yrkesbeteck-             projekt som har som syfte att öka samarbetet och
31563: ningarna som nämns i lagen skyddade så att de         dialogen mellan den officiella medicinen och den
31564: endast kan användas av personer som har ge-           alternativa medicinen samt att förbättra rätts-
31565: nomgått behörig utbildning.                           skyddet för personer som anlitar alternativa häl-
31566:    Upptagandet av ett yrke i lagstiftningen, så att   sovårdstjänster.
31567: 
31568:      Helsingfors den 5 januari 1998
31569: 
31570:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
31571:                                                                                                                 j
31572:                                                                                                             j
31573:                                                                                                         j
31574:                                                                                                     j
31575:                                                                                                 j
31576:                                                                                             j
31577:                                                                                         j
31578:                                                                                     j
31579:                                                                                 j
31580:                                                                             j
31581:                                                                         j
31582:                                                                     j
31583:                                                                 j
31584:                                                             j
31585:                                                         j
31586:                                                     j
31587:                                                 j
31588:                                             j
31589:                                         j
31590:                                     j
31591:                                 j
31592:                             j
31593:                         j
31594:                     j
31595:                 j
31596:             j
31597:         j
31598:     j
31599: j
31600:                                               KK 1287/1997 vp
31601: 
31602: Kirjallinen kysymys 1287
31603: 
31604: 
31605: 
31606: 
31607:                                       Mikko Elo /sd ym.: Liikealan työskentelyolosuhteiden parantami-
31608:                                            sesta
31609: 
31610: 
31611:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
31612: 
31613:     Liikkeiden aukioloaikojen laajennukset ovat           uusien sopimusten tekemistä siirretään tai niitä ei
31614: lisänneet yksin työskentelyä, lepoaikojen rikkeitä        solmita ollenkaan.
31615: ja työstä johtuvaa painetta. Myös liikealan työ-             Työpaikoilla oleva paine, pelko ja kiusaami-
31616: paikkojen työturvallisuuteen kohdistuneet rik-            nen johtavat usein myös työsuhteen päättämi-
31617: komukset ovat selvästi lisääntyneet ja muodostu-          seen. Usein pitkäänkin kestäneen työsuhteen
31618: neet entistä ongelmallisemmiksi. Samalla henki-           päättää työntekijä itse, kun hän ei enää yksinker-
31619: nen väkivalta ja työpaikkakiusaaminen ovat li-            taisestijaksa. Tämänjälkeen hän hakeutuu työn-
31620: sääntyneet, ryöstöt ja väkivaltatapaukset ovat            hakijaksi ja perustelee usein työsuhteen päättä-
31621: entistä raaempia ja ne ovat myös selvästi lisään-         misen syytä työvoimatoimiston virkailijalle joko
31622: tymässä.                                                  suullisesti tai kirjallisesti. Kierre ja työpaikan
31623:     Kauppaan ja kioskeihin kohdistuneiden ryös-           huono ilmapiirijatkuvat ja irtisanomiset laajene-
31624: töjen ja väkivaltatapauksien selvittelyssä tulisi-        vat.
31625: kin lisätä viranomaisten yhteistyötä. Poliisi ja             Viranomaisten velvollisuutta tulisi lisätä siten,
31626: vartioliikkeen henkilöt tulisi määrätä ilmoitta-          että vastaavissa tapauksissa työvoimaviran-
31627:  maan työpaikalla tapahtuvat ryöstöt ja väkival-          omaisiiia olisi velvoite ilmoittaa asiasta työsuoje-
31628:  tatilanteet työsuojelupiiriin. Työsuojelupiirin          lutarkastajalle, joka tekee työpaikalle asianmu-
31629:  tarkastajien velvollisuus olisi tämän jälkeen sel-       kaisen tarkastuksen ja kuultuaan työnantajan ja
31630:  vittää työpaikan toiminnan jatkaminen siten,             työntekijöiden edustajaa tekee työpaikalle ns.
31631:  että se on työntekijöille turvallista, ja valvoa, että   toimenpideohjelman, jossa yhteistyössä työter-
31632:  uhan ja väkivallan kohteeksijoutunut myyjä oh-           veyshuollon kanssa työpaikan ilmapiiri terveh-
31633: jataan ammattitaitoiseen jälkihoitoon.                    dytetään.
31634:     Liikealalla on sattunut myös useita tapauksia,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31635: joissa työnantaja on irtisanonut työterveyshuol-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
31636:  lon sopimuksen, kun työterveyshuollon henki-             kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
31637:  löstö on ollut aktiivinen huomattuaan työilma-           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31638:  piirin olevan sairauksienkin perustana. Näissä
31639:  tapauksissa työnantaja on vaihtanut työtervey-                      Onko Hallitus tietoinen perusteluissa
31640:  denhoitoa antavan yrityksen tai jättänyt yksin-                  mainituista kaupan alan työpaikkojen
31641:  kertaisesti työterveyshuollon hankkimatta.                       työturvallisuuteen kohdistuvista rikko-
31642:     Useilla työpaikoilla lainsäännöksistä riippu-                 muksista, ja jos on,
31643:  matta on työterveyshuolto myös järjestämättä.                       mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
31644:  Työsuojeluviranomaisille ei tule tietoa työter-                  ryhtyä liikealan työskentelyolosuhteiden
31645:  veyshuollon sopimusten irtisanomisista, ja usein                 parantamiseksi?
31646: 
31647:       Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
31648: 
31649:                        Mikko Elo /sd                               Arja Ojala /sd
31650: 
31651: 
31652: 
31653: 
31654:  270136
31655: 2                                           KK 1287/1997 vp
31656: 
31657: 
31658: 
31659: 
31660:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31661: 
31662:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         matillisiin valmiuksiin ja kykyyn hallita työme-
31663: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          netelmät mukaan lukien erilaiset turvallisuusjär-
31664: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        jestelyt riittävän hyvin. Samalla on käytettävä
31665: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko             apuna nykyaikaisen viestintätekniikan mahdolli-
31666: Elon ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          suuksia ja erilaisia hätä- ja muita hälytysjärjestel-
31667: n:o 1287:                                              miä. Toisinaan myös yksintyöskentelyn kestoon
31668:                                                        puututaan työjärjestelyjen kautta.
31669:            Onko Hallitus tietoinen perusteluissa           Kysymyksessä on viitattu myös poliisin ja var-
31670:         mainituista kaupan alan työpaikkojen           tioliikkeen tehostettuun yhteydenpitoon työ-
31671:         työturvallisuuteen kohdistuvista rikko-        suojeluviranomaisten kanssa. Tämä asia käytän-
31672:         muksista, ja jos on,                           nön tasolla toimii usein varsin joustavasti, mutta
31673:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        sen yleinen sovellettavuus vaatii erilaisia toimin-
31674:         ryhtyä liikealan työskentelyolosuhteiden       nallisia ja asenteellisia muutoksia. Sama koskee
31675:         parantamiseksi?                                väkivallan uhriksi joutuneiden jälkihoitoa, jo-
31676:                                                        hon työsuojeluviranomaisilla ei ole suoranaista
31677:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           valvonnallista toimivaltaa.
31678: vasti seuraavaa:                                           Työterveyshuollon kattavuus vaihtelee maas-
31679:                                                        samme sekä alueellisesti että toimialoittain. Kes-
31680:    Kirjallisessa kysymyksessä on käsitelty olen-       kimääräinen kattavuus työpaikkojen lukumää-
31681: naisia työntekijöiden henkiseen hyvinvointiin ja       rään suhteutettuna ylittää 85 %. Kuitenkin muu-
31682: työpaikkojen työsuojelun ja työterveyshuollon          tokset työterveyshuollon järjestelyissä voivat
31683: järjestämiseen liittyviä kysymyksiä. Vastikään         olla hyvinkin nopeita, mistä seuraa, että ajallisia
31684: julkaistujen Työterveyslaitoksen tutkimusten ja        työterveyshuollon kattavuusaukkoja voi syntyä.
31685: työsuojeluhallinnon omien selvitysten perusteel-       Toisaalta perusterveydenhuollon eli terveyskes-
31686: la työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin kysy-          kusten kyky tarjota riittävästi työterveyshuolto-
31687: mykset vaativat eniten korjausta ja toisaalta työ-     palveluja voi olla alueellisesti epätyydyttävä.
31688: paikkojen omat kyvyt hoitaa näitä asioita ovat         Tämä osaltaan saattaa johtaa käytännössä vai-
31689: usein erittäin vähäiset. Näistä seikoista myös joh-    keuksiin järjestää riittävänjoustavasti ja nopeas-
31690: tuu, että työsuojeluviranomaiset omien toimin-         ti työpaikkakohtaisesti työnantajan päätöksellä
31691: tojensa suuntaamisessa korostavat painoalueena         tarpeellinen lakisääteinen työterveyshuolto.
31692: henkisen hyvinvoinnin kysymyksiä.                      Työterveyshuollon puutteet ovat osaltaan yhtey-
31693:    Yksintyöskentelyyn liittyy tyypillisesti erilai-    dessä työntekijöiden kokemaan henkiseen ja ter-
31694: sia henkisiä ja toisinaan myös fyysisiä uhkia ja       veydelliseen tilaan.
31695: suoranaisia oikeuden loukkauksia. Yksintyös-               Viitattu työntekijöiden paineen kokeminen ja
31696: kentelyn turvallista järjestämistä varten työ-         mahdollinen kiusaaminen ovat myös työsuojelu-
31697: suojeluviranomaiset ovat laatineet erilaisia op-       viranomaisten työssään havaitsemia työpaikko-
31698: paita ja asiasta on järjestetty tiedotusta ja koulu-   jen epäkohtia. Näissä tilanteissa puuttuminen
31699: tusta. Näissä yhteyksissä on korostettu työjärjes-     työpaikan ihmissuhteisiin viranomaisten toimin
31700: telyjen, varajärjestelmien, erilaisten hälytysten ja   vaatii kuitenkin erityistä asiantuntemusta. Pää-
31701: myös rakenteellisten toimintojen hyvää suunnit-        sääntöisesti näistä asioista viranomaiset antavat
31702: telua. Tavoitteena on, että esimerkiksi työtiloja      yleisluonteista ohjausta ja kertovat toimivista
31703: muutettaessa tai uudelleen rakennettaessa yksin-       ongelmien ratkaisumalleista. Karkeimmissa ta-
31704: työskentelyyn liittyvät työsuojeluongelmat voi-        pauksissa voidaan harkita, onko kiusaaminen
31705: daan jo ennalta ratkaista.                             johtanut syrjintään tai loukkaamisrikokseen, esi-
31706:    Koska yksintyöskentelyssä työnjohdon osuus          merkiksi solvaukseen tai herjaukseen. Näissä ta-
31707: jää käytännössä johdon ja valvonnan toteutuk-          pauksissa voidaan harkita asian saattamista
31708: sessa etäiseksi ja vähäiseksi, on erityistä huomio-    myös tuomioistuinkäsittelyyn rikosasiana.
31709: ta kiinnitettävä yksintyöskentelijän omiin am-             Työvoimaviranomaisten ja työsuojeluviran-
31710:                                              KK 1287/1997 vp                                           3
31711: 
31712: omaisten yhteistyö on ollut vakiintunutta silloin,      ma, josta on säädetty työturvallisuuslain 9 §:n 3
31713: kun on voitu havaita, että asiat muutoin voivat         momentissa (144/1993), on erittäin hyvä menet-
31714: jäädä vaille asianmukaista viranomaiskäsittelyä.        telytapaohje työpaikan työolojen kehittämistar-
31715: Tällainen yhteydenpito on arvoitava tapauskoh-          peiden ja työympäristöön liittyvien tekijöiden
31716: taisesti.                                               vaikutusten hallintaan. Samalla ohjelma toimii
31717:     Lähes kaikki esille tulleet ongelmat, joihin kir-   myös turvallisuus- ja terveellisyystavoitteiden
31718: jallisessa kysymyksessä on puututtu, ovat luon-         suuntaajana. Työsuojeluviranomaiset omassa
31719: teeltaan sellaisia, että ne pitäisi voida ratkaista     valvontatoiminnassaan huolehtivat säännönmu-
31720: työpaikalla työnantajan omilla päätöksillä yh-          kaisesti työterveyshuollon kattavuuden selvittä-
31721: teistyössä työntekijöiden kanssa. Käytännössä           misestä ja myös työsuojelun toimintaohjelman
31722: hyvin toimiva ja asianmukaisesti laadittu sekä          olemassaolosta ja sen toimivuudesta.
31723: ajan tasalla pidetty työsuojelun toimintaohjel-
31724: 
31725:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
31726: 
31727:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31728: 4                                         KK 1287/1997 vp
31729: 
31730: 
31731: 
31732: 
31733:                                        Tili Riksdagens Talman
31734: 
31735:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          borde man också använda sig av den moderna
31736: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          teknikens möjligheter och olika larmsystem.
31737: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      lbland går det att påverka ensamarbetets längd
31738: dagsman Mikko Elo m.fl. undertecknade spörs-         genom olika arbetsarrangemang.
31739: mål nr 1287:                                             1 spörsmålet nämns också att polis och bevak-
31740:                                                      ningsföretag borde ha effektivare kontakt med
31741:           Är Regeringen medveten om de förse-        arbetarskyddsmyndigheterna. 1 praktiken funge-
31742:        elser mot arbetsssäkerheten på arbets-        rar dessa kontakter ofta mycket flexibelt, menen
31743:        platser i handelsbranschen som nämns i        allmän tiliämpning kräver ändringar, både när
31744:        motiveringen, och om så är fallet,            det gäller funktioner och attityder. Detsamma
31745:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      kan man säga om eftervården av våldsoffer, nå-
31746:        för att förbättra arbetsförhållandena i       got som arbetarskyddsmyndigheterna inte direkt
31747:        handelsbranschen?                             har behörighet att övervaka.
31748:                                                          Företagshälsovårdens täckningsgrad varierar
31749:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        både regionalt och branschvis. 1 genomsnitt är
31750: anföra följande:                                     täckningsgraden i relation tili antalet arbetsplat-
31751:                                                      ser över 85 %. Förändringarna i företagshälso-
31752:     Spörsmålet tar upp viktiga frågor som anslu-     vården kan emellertid vara mycket snabba, var-
31753: ter sig tili arbetstagarnas psykiska välmående       för det kan uppstå tidsmässiga luckor i företags-
31754: och ordnandet av arbetarskydd och företagshäl-       hälsovården. Vidare kan bashälsovården, dvs.
31755: sovård på arbetsplatserna. Enligt nyligen publi-     hälsocentralernas förmåga att erbjuda tiliräckli-
31756: cerade undersökningar som utförts av institutet      ga företagshälsovårdstjänster, vara regionalt
31757: för arbetshygien och enligt arbetarskyddsförvalt-    otilifredsställande. Dettakan för sin del i prakti-
31758: ningens egna utredningar är det frågor i anslut-     ken leda tili svårigheter att tillräckligt flexibelt
31759: ning tili arbetstagarnas psykiska välmående som      och snabbt genom arbetsgivarens beslut ordna
31760: kräver mest korrigering samtidigt som förmågan       nödvändig lagstadgad företagshälsovård. Före-
31761: att sköta dessa frågor på arbetplatsen ofta är       tagshälsovårdens brister sammanhänger med
31762: mycket begränsad. Detta är också anledningen         hur arbetstagarna uppfattar sin psykiska och fy-
31763: tili att arbetarskyddsmyndigheterna prioriterar      siska hälsa.
31764: frågor i anslutning tili det psykiska välmåendet.        Arbetstagarnas upplevelse av stress och even-
31765:     Tili ensamarbete ansluter sig olika psykiska     tuell mobbning som nämns i spörsmålet är även
31766: och ibland också fysiska hot och direkta kränk-      de missförhållanden på arbetsplatserna som ar-
31767: ningar av rättigheter. För att ensamarbete skall     betarskyddsmyndigheterna har observerat. 1
31768: vara tryggt har arbetarskyddsmyndigheterna ut-       dessa situationer kräver dock myndigheternas
31769: arbetat anvisningar och ordnat information och       inblandning i relationerna på arbetsplatsen sär-
31770: utbildning. 1 dessa sammanhang har man beto-         skild sakkunskap. 1 regel tillhandahåller myndig-
31771: nat vikten av att arbetet, reservsystemen, olika     heterna allmänt hållna anvisningar och informa-
31772: larm och också de strukturella funktionerna är       tion om problemlösningsmodeller. 1 de grövsta
31773: välplanerade. Målet är att det t.ex. när arbetslo-   fallen kan man utreda om mobbningen har lett
31774: kaler ändras eller byggs om redan på förhand går     tili utslagning eller kränkning, t.ex. förolämp-
31775: att lösa ensamarbetets arbetarskyddsfrågor.          ning eller smädelse. Då kan man också överväga
31776:     Eftersom arbetsledningens andel vid ensamar-     att föra ärendet tili domstol.
31777: bete på grund av arbetsledningen och övervak-            Samarbete mellan arbetskraftsmyndigheterna
31778: ningens praktiska genomförande blir avlägsen         och arbetarskyddsmyndigheterna är praxis då
31779: och liten, måste särskild upppmärksamhet fåstas      man upptäcker att en fråga i annat fall inte blir
31780: vid ensamarbetarens yrkeskunskap och förmåga         föremål för behörig myndighetsbehandling.
31781: att tiliräckligt väl behärska arbetsmetoderna in-    Kontakterna i dessa frågar bedöms separat från
31782: klusive olika säkerhetsarrangemang. Samtidigt        fall tili fall.
31783:                                           KK 1287/1997 vp                                          5
31784: 
31785:    Nästan alla de prob1em som behand1as i spörs-     dena på arbetsp1atsen och verkningarna av fak-
31786: må1et är tili karaktären sådana att de borde kun-    torer i anslutning tili arbetsmi1jön. Samtidigt
31787: na 1ösas på arbetsp1atsen genom bes1ut som fattas    drar verksamhetsprogrammet också upp rikt1in-
31788: av arbetsgivaren i samarbete med arbetstagarna.      jerna för säkerhets- och hä1somålsättningarna.
31789: 1 praktiken är ett vä1fungerande, på behörigt sätt   Arbetarskyddsmyndigheterna kartlägger regel-
31790: avfattat och uppdaterat verksamhetsprogram i         bundet företagshälsovårdens täckningsgrad i
31791: enlighet med 9 § 3 mom. lagen om skydd i arbete      samband med sin egen övervakningsverksamhet
31792: (14411993), en mycket bra instruktion för hante-     och kontrollerar också att det finns fungerande
31793: ringen av behoven att utveckla arbetsförhållan-      verksamhetsprogram för arbetarskyddet.
31794: 
31795:      Helsingfors den 5 januari 1998
31796: 
31797:                                                                   Minister Terttu Huttu-Juntunen
31798:                                             KK 1288/1997 vp
31799: 
31800: Kirjallinen kysymys 1288
31801: 
31802: 
31803: 
31804: 
31805:                                     Irja Tolonen /kok: Ravinnon vaikutuksesta kansanterveyteen ja
31806:                                         kansantalouteen
31807: 
31808: 
31809:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
31810: 
31811:     Ravinnon laadun merkitys ihmisen terveydel-             Kasvispitoinen ravinto ja elävä ravinto on to-
31812: le on tärkeä niin ihmisille itselleen kuin myös         dettu parantavaksi elementiksi monissa sairauk-
31813: kansantaloudellisesti. Erilaisia tutkimuksia seu-       sissa, esimerkiksi reumassa. Sillä on myös kan-
31814: ratessa ei voi välttyä ajatukselta, että tutkimuk-      santaloudellista merkitystä, koska sairauspäi-
31815: sen maksajanrooli korostuu ja näin tutkimusten          vien lukumäärä vähenee ja ihmisen hyvinvointi
31816: luotettavuus kärsii. Suomessa turvaudutaan liian        lisääntyy. Suomessa ei ole kuitenkaan selkeästi
31817: usein lääkkeisiin ja pillereihin, kun pitäisi laajem-   yleistä hyväksyntää siile työlle, mitä vapaaehtoi-
31818: min tutkia ja ajatella ruokavalion vaikutusta ih-       sesti esimerkiksi eri elävän ravinnon yhdistykset
31819: misen terveyteen.                                       tekevät. Heidän näkemyksensä perustuvat tie-
31820:     Kansanterveyslaitoksemme on osallistunut            teellisiin tutkimuksiin, joiden mukaan ruuan
31821: yhtenä johtavana instituuttina laajaan euroop-          kuumentaminenja paistaminen aiheuttaa selkei-
31822: palaiseen        Transfair-rasvankulutustutkimuk-       tä ravinto-opillisia ongelmia ihmisille. Yleensä-
31823: seen. Suomalaisten rasvankäyttötavat eivät enää         kin ravinnon vaikutusta ihmisen hyvinvointiin ja
31824: juurikaan poikkea eurooppalaisesta tasosta. Pi-         terveyteen käsitellään liian vähän kansantervey-
31825: kemminkin syömme vähiten rasvaa, saamme                 den kannalta. Vaihtoehtoisia malleja ei oteta va-
31826: niukasti tyydyttyneitä rasvahappoja ja kohtuul-         kavasti ihmisten terveyden edistämisen kan-
31827: lisesti kerta- ja monityydyttymättömiä rasvahap-        nalta. Kansantaloudellisesti kuitenkin kaikki ra-
31828: poja.                                                   vinnon ja terveyden yhteyksiä selittävät tutkitut
31829:      Rasvahappojen merkitys sydän- ja verisuoni-        tulokset tulisi ottaa vakavasti suunniteltaessa esi-
31830: taudeissa on moniselitteinen ja kiistanalainen.         merkiksi kouluruokailuaja työpaikkaruokailua.
31831:  Kansanterveyslaitoksemme ja Harvard Medical            Ravintoketjun alkupään eli ruuan tuottamisen ja
31832: Schoolin yhteinen Setti-tutkimuksen spin-off            elintarviketeollisuuden yhteyteen tulisi kiinnit-
31833:  osoittaa, että tyydyttyneillä rasvahapoilla ei ole     tää entistä enemmän huomiota. Luomutuotanto
31834:  yhteyttä sepelvaltimotautiin eikä kuolleisuuteen.      on Suomelle kilpailuvaltti Euroopan unionissa
31835:  Sen sijaan monityydyttymättömillä rasvahapoil-         ollessamme. Sitä asiaa tulisi hyödyntää muuten-
31836:  la tämä yhteys tutkimuksen mukaan on. Kuollei-         kin kuin sanomalla, että Suomessa on parhaat
31837:  suus on suurin ryhmässä, jossa ravitsemussuosi-        elintarvikkeet. Eräissä tautiryhmissä kuitenkin
31838:  tuksia noudattaen voi oli tarkimmin korvattu           sairastavuuden on todettu vähentyneen ja esi-
31839:  margariinilla. Viimeaikaiset tutkimukset ovat          merkiksi sairaala- ja lääkekulujen alentuneen
31840:  antaneet viitteitä siitä, että katalyyttikovetettuja   kasvispitoiseen ja elävään ravintoon siirryttäes-
31841:  rasvoja sisältävien kasvimargariinien käyttö on        sä. Kuitenkin lääketieteellisessä koulutuksessa
31842:  yhteydessä lisääntyneeseen sepelvaltimotautiin         asiasta ei puhuta eikä sitä opiskelijoille opeteta
31843: ja -kuolleisuuteen. Voin käytöllä tätä yhteyttä ei      vaihtoehtona. Täten lääkärikunta ei tiedosta po-
31844:  ollut.                                                 tilaita ja asiakkaita ohjatessaan, että esimerkiksi
31845:      Toisaalta tiedetään, että liian vähäinen rasvan    elävän ravinnon käyttämisellä saadaan aikaan
31846:  käyttö, esimerkiksi rasvattoman maidon käyttö          eräiltä osin terveydelle positiivisia asioita lääk-
31847:  kouluissa, heikentää kalsiumin imeytymistä.            keitä ja hoitoja samalla vähentäen.
31848:  Tällä taas on vaikutusta iho- ja allergiaoireiluun.        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
31849:  Kouluiiie on jopa annettu epämääräisiä suosi-          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
31850:  tuksia siitä, että rasvatonta maitoa käytettäessä      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
31851:  tulisi oppilaiden ruokailussa lisätä öljyn käyttöä,    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
31852:  jotta ongelmat vältetään.
31853: 
31854: 270136
31855: 2                                       KK 1288/1997 vp
31856: 
31857:          Katsooko Hallitus tärkeäksi seurata                   missä muodossa sosiaali- ja terveysmi-
31858:       tieteellisten tutkimusten tulosten käytän-            nisteriö on kyseisessä asiassa yhteistyössä
31859:       töön soveltamista esimerkiksi työpaikka-              muiden ministeriöiden kanssa, ja
31860:       ja kouluruokailussa, ja                                  katsooko Hallitus, että kasvis- ja elä-
31861:          kuinka tarkasti sosiaali- ja terveysmi-            vän ravinnon merkitystä tulisi korostaa
31862:       nisteriö seuraa suomalaisten terveyteen ja            yhteiskunnassa vedoten kansantalouteen
31863:       terveelliseen ravintoon vaikuttavia tutki-            ja ihmisten hyvän olon lisääntymiseen, ja
31864:       muksia ja missä määrin ministeriössä                      missä yhteyksissä ja miten asiaa voi-
31865:       käytetään tämänkaltaisten tutkimusten                 daan nostaa esille, sekä
31866:       tuloksia hyväksi lainsäädäntötyössä, ja                  onko luomutuotannolla tulevaisuutta
31867:                                                             Suomessa?
31868: 
31869:     Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
31870: 
31871:                                         Irja Tulonen /kok
31872:                                            KK 1288/1997 vp                                             3
31873: 
31874: 
31875: 
31876: 
31877:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
31878: 
31879:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        välisestikin erittäin arvostettua. Kansanterveys-
31880: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         laitoksen ravitsemustutkijat toimivat useissa
31881: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       kansainvälisissä yhteyksissä asiantuntijoina ja
31882: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-       osallistuvat monitieteiseen yhteistyöhön.
31883: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o              Kansanterveyslaitoksen ravitsemusosasto yl-
31884:  1288:                                                läpitää ravitsemuksen seurantajärjestelmää,jon-
31885:                                                       ka tuotoksena on julkaistu Ravitsemuskerto-
31886:           Katsooko Hallitus tärkeäksi seurata         mukset vuosilta 1995 ja 1996. Seurantajärjestel-
31887:        tieteellisten tutkimusten tulosten käytän-     mä toteutetaan sosiaali- ja terveysministeriön,
31888:        töön soveltamista esimerkiksi työpaikka-       maa- ja metsätalousministeriön ja kauppa- ja
31889:        ja kouluruokailussa, ja                        teollisuusministeriön yhteisellä rahoituksella ja
31890:           kuinka tarkasti sosiaali- ja terveysmi-     ohjauksella. Järjestelmän tarkoituksena on koo-
31891:        nisteriö seuraa suomalaisten terveyteen ja     ta, yhdistää ja välittää sellaista ravitsemustilan-
31892:        terveelliseen ravintoon vaikuttavia tutki-     netta ja ruokatottumuksia kuvaavaa tietoa, jolla
31893:        muksia ja missä määrin ministeriössä           voidaan edistää ravitsemus- ja terveyspoliittisia
31894:        käytetään tämänkaltaisten tutkimusten          ohjelmia ja päätöksentekoa. Kansanterveyslai-
31895:        tuloksia hyväksi Iainsäädäntötyössä, ja        toksen keväällä 1997 toteuttaman FINRISKI
31896:           missä muodossa sosiaali- ja terveysmi-      (FINRA VI) -tutkimuksen tulokset tulevat muo-
31897:        nisteriö on kyseisessä asiassa yhteistyössä    dostamaan syksyllä 1998 valmistuvan seuraavan
31898:        muiden ministeriöiden kanssa, ja               ravitsemuskertomuksen rungon.
31899:            katsooko Hallitus, että kasvis- ja elä-        Ministeriöiden välinen yhteistyö on jatkuvaa
31900:        vän ravinnon merkitystä tulisi korostaa        arkipäivän yhteydenpitoa. Valtioneuvoston
31901:        yhteiskunnassa vedoten kansantalouteen         asettama, maa- ja metsätalousministeriön alai-
31902:        ja ihmisten hyvän olon lisääntymiseen, ja      nen valtion ravitsemusneuvottelukunta (1956-)
31903:            missä yhteyksissä ja miten asiaa voi-      on kolmeksi vuodeksi kerrallaan asetettu yhteis-
31904:        daan nostaa esille, sekä                       työ- ja koordinaatiofoorumi, jossa on ministe-
31905:            onko luomutuotannolla tulevaisuutta        riöiden ohella edustettuna elintarvike- ja ravitse-
31906:        Suomessa?                                      musalan tutkimuslaitoksia, kuluttajaneuvonta,
31907:                                                       elintarviketeollisuus ja perustuotanto, myös luo-
31908:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mutuotanto. Terveyttä edistävän ravitsemuksen
31909: vasti seuraavaa:                                      toteuttaminen edellyttää laajaa yhteistyötä, jo-
31910:                                                       hon osallistuvat monet muutkin tahot kuin val-
31911:    Entinen lääkintöhallitus on vuonna 1987 an-        tionhallinto. Neuvottelukunta on mm. kuluvan
31912: tanut suositukset työpaikka-aterioiden ravinto-       syksyn aikana järjestänyt seminaarin suolakysy-
31913: sisällöstä ja opetushallitus puolestaan ohjeita       myksestä sekä valmistanut ja vienyt Brysselissä
31914: kouluaterioista. Nämä molemmat suositukset            toimiville ED-vaikuttajille aineiston ravitsemus-
31915: perustuvat valtion ravitsemusneuvottelukunnan         asioiden huomioon ottamisesta EU-politiikois-
31916: vuonna 1987 antamiin kansallisiin ravitsemus-         sa. Neuvottelukunta on perehtynyt myös luomu-
31917: suosituksiin, joiden perustana oli silloinen tutki-   tuotantoon 18.11.1997 pitämässään kokoukses-
31918: mustieto ravinnon ja terveyden välisistä suhteista    sa.
31919: ja väestön terveyden niille asettamat kehittämis-         Valtion ravitsemusneuvottelukunta valmiste-
31920: tarpeet. Kouluruokailusta opetushallitus valmis-      lee parhaillaan uusia kansallisia ravitsemussuosi-
31921: telee parhaillaan uutta opasta.                       tuksia, joiden arvioidaan valmistuvan kevään
31922:    Sosiaali- ja terveysministeriö tukeutuu kan-       1998 aikana. Työ pohjautuu 1996 annettuihin
31923: nanotoissaan ja suosituksissaan yliopistojen ja       pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin, joita val-
31924: korkeakoulujen sekä ennen kaikkea alaisensa           misteltaessa on huolella perehdytty ravintoai-
31925: Kansanterveyslaitoksen tieteelliseen tutkimus-        neittain viimeaikaisiin ravinnon ja terveyden vä-
31926: työhön ja asiantuntemukseen, joka on kansain-         lisiin tutkimuksiin. Kyseessä ovat nimenomaises-
31927: 4                                         KK 1288/1997 vp
31928: 
31929: ti tiedepohjaan perustuvat suositukset. Neuvot-      tää hyvää terveyttä samoin kuin monipuolinen
31930: telukunnan suositusluonnoksessa korostetaan          tavallinen ruokavalio voidaan tehdä vielä parem-
31931: monipuolisen, määrältään oikean ravinnon mer-        maksi lisäämällä kasviksia ja vähentämällä ras-
31932: kitystä, jossa elintarvikekohtaisena painotukse-     van ja suolan käyttöä. Elävän ravinnon erityise-
31933: na on viljavalmisteiden ja kasvisten määrän lisää-   nä ongelmana on ruoan hygieeninen laatu. Elin-
31934: minen. Näissä suosituksissa (luonnos) otetta-        tarvikevalvonta on varsin usein joutunut totea-
31935: neen kantaa myös kasvisruokavalioihin.               maan kaupasta ja ravitsemisliikkeistä otetuista
31936:     Elävästä ravinnosta on hiljattain valmistunut    elävän ravinnon ainesnäytteistä (idut) haitallisia
31937: kotimainen väitöskirja. Sen mukaan elävä ravin-      mikrobeja. Luoruutuotteiden ravintoarvon ei ole
31938: to sinällään ei ole optimaalinen hyvän ravitse-      todettu poikkeavan tavallisin menetelmin tuote-
31939: muksen ja terveyden turvaamiseksi. Sillä on mo-      tuista elintarvikkeista.
31940: nia myönteisiä ominaisuuksia, mm. runsas anti-          Suomalaiset ovat terveystietoisia ja pitävät
31941: oksidanttivitamiinien pitoisuus, mutta samalla       terveyttä ja turvallisuutta tärkeinä perusteina
31942: siihen liittyy selviä ravitsemuksellisia riskejä.    elintarvikkeita valitessaan. Terveellisen ruoan
31943: Vastaavasti sekaruokavalioissa on usein paran-       tuotanto, tuotantomenetelmistä riippumatta on
31944: tamisen varaa. Huolella täydennettynä ja asian-      kaikkien etu.
31945: tuntemuksella koottuna elävä ravinto voi ylläpi-
31946:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
31947: 
31948:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
31949:                                           KK 1288/1997 vp                                           5
31950: 
31951: 
31952: 
31953: 
31954:                                       Tili Riksdagens Talman
31955: 
31956:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen        kännedomen vid universiteten och högskolorna
31957: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande         samt framför allt vid Folkhälsoinstitutet, som
31958: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-     Iyder under ministeriet och vars verksamhet res-
31959: dagsman Irja Tu1onen undertecknade spörsmå1         pekteras mycket även internationellt. Närings-
31960: nr 1288:                                            forskarna vid Foikhälsoinstitutet verkar som
31961:                                                     sakkunniga i olika internationella sammanhang
31962:           Anser Regeringen det vara viktigt att     och deltar i tvärvetenskapligt samarbete.
31963:        fö1ja med hur vetenskap1iga resultat till-       Folkhälsoinstitutets avdelning för nutrition
31964:        lämpas i praktiken tili exempel i fråga om   upprätthåller ett uppföljningssystem för näring,
31965:        arbetsp1ats- och skoimåltider, och           vars resuitat har pubiicerats i nutritionsrappor-
31966:           hur noggrant följer social- och hälso-    terna för åren 1995 och 1996. Uppföljningssyste-
31967:        vårdsministeriet med sådan forskning         met genomförs med social- och hälsovårdsminis-
31968:        som har betydelse för den finländska häl-    teriets,jord- och skogsbruksministeriets och han-
31969:        san och hälsosam föda och i viiken mån       deis- och industriministeriets gemensamma fi-
31970:        använder sig ministeriet av resultaten av    nansiering och styrning. Syftet med systemet är
31971:        sådan forskning i lagstiftningsarbetet,      att sammanställa, förena och förmedla sådan
31972:        och                                          information som beskriver näringstillståndet och
31973:           på viiket sätt samarbetar sociai- och     matvanor och med viiken man kan främja nä-
31974:        häisovårdsministeriet med andra ministe-     rings- och hälsopolitiska program och besiut.
31975:        rieri ifrågavarande ärende, och              Resultaten av FINRISKI (FINRA VI)-under-
31976:           anser Regeringen att man borde beto-      sökningen, som genomfördes av Foikhälsoinsti-
31977:        na den vegetariska kostens och den levan-    tutet våren 1997, kommer att bilda stommen i
31978:        de födans betydeise i samhället genom att    nästa nutritionsrapport som blir fårdig hösten
31979:        vädja tili nationaiekonomin och en ök-       1998.
31980:        ning av människornas välmående, och              Ministeriernas samarbete består av fortgåen-
31981:           i vilka samband och på vilket sätt kan    de vardagliga kontakter. Den av statsrådet till-
31982:        man lyfta fram ärendet, samt                 satta Statens näringsdelegation ( 1956-), som ly-
31983:           har den ekologiska produktionen nå-       der under jord- och skogsbruksministeriet, är ett
31984:        gon framtid i Finland?                       samarbete- och koordineringsforum som tillsätts
31985:                                                     för 3 år i taget och där förutom ministerierna
31986:   Som svar på detta spörsmåi får jag vördsamt       även forskningsinstituten inom livsmedels- och
31987: anföra följande:                                    näringsbranschen,          konsumentrådgivningen,
31988:                                                     livsmedelsindustrin och primärproduktionen är
31989:    Före detta medicinalstyrelsen gav år 1987 re-    representerade samt även den ekologiska pro-
31990: kommendationer om arbetsplatsbespisningens          duktionen. Att genomföra en sådan näring som
31991: näringsinnehåll och utbildningsstyrelsen har för    främjar hälsan förutsätter ett omfattande samar-
31992: sin del gett anvisningar om skolmåltiderna.         bete, där även flera andra instanser än statsför-
31993: Dessa båda rekommendationer grundar sig på de       valtningen deltar. Under hösten har deiegationen
31994: nationella näringsrekommendationer som sta-         bl.a. ordnat ett seminarium om saltfrågan samt
31995: tens näringsdelegation gett år 1987, och som        utarbetat ett materia) om beaktande av närings-
31996: grundade sig på den dåvarande forskningskun-        frågor i EU-politiken och som givits tili de EU-
31997: skapen om förhållandet mellan näring och hälsa      påverkare som fungerar i Bryssel. Delegationen
31998: samt de utvecklingsbehov som befolkningens          har även satt sig in i den ekologiska produktionen
31999: hälsa ställde på dem. Utbildningsstyrelsen utar-    i sitt möte 18.11.1997.
32000: betar som bäst en ny handbok om skolmåltider.           Statens näringsdelegation bereder som bäst
32001:    Social- och hälsovårdsministeriet stöder sig i   nya nationella näringsrekommendationer, som
32002: sina ställningstaganden och rekommendationer        beräknas bli fårdiga under våren 1998. Arbetet
32003: på det vetenskapliga forskningsarbetet och sak-     grundar sig på de nordiska näringsrekommenda-
32004: 6                                           KK 1288/1997 vp
32005: 
32006: tionerna som gavs år 1996. Vid beredningen av          rande sätt finns det ofta skäl att förbättra en
32007: dem satte man sig med omsorg näringsämnesvis           blandkost. Om den levande kosten är med om-
32008: in i den senaste forskningen om sambandet mel-         sorg kompletterad och med sakkunskap sam-
32009: lan näring och hälsa. Det är uttryckligen fråga        manställd kan den upprätthålla en god hälsa på
32010: om rekommendationer som grundar sig på veten-          samma sätt som en mångsidig vanlig kost kan
32011: skap. 1 delegationens utkast tili rekommendation       göras ännu bättre genom att tillsätta grönsaker
32012: poängteras betydelsen av en mångsidig kost som         och minska på fettet och saltet. Ett speciellt pro-
32013: tili sin mängd är den rätta och där man livsme-        blem med den levande kosten är matens hygienis-
32014: delsvis betonar en ökning av mängden sädespro-         ka kvalitet. Livsmedelsövervakningen har rätt så
32015: dukter och grönsaker. 1 dessa rekommendatio-           ofta konstaterat skadliga mikrober i de prov på
32016: ner (utkast) torde man även ta ställning tili vege-    levande Edda (groddar) som tagits i butiker och
32017: tarisk diet.                                           restauranger. Näringsvärdet i ekologiska pro-
32018:     En inhemsk doktorsavhandling om den levan-         dukter har inte konstaterats avvika från livsme-
32019: de födan har nyligen blivit fårdig. Enligt den är      del som producerats enligt vanliga metoder.
32020: inte den levande födan i och för sig optimal för att      Finländarna är hälsomedvetna och anser att
32021: trygga en god näring och hälsa. Den har flera          hälsan och tryggheten är viktiga faktorer då de
32022: goda egenskaper, bl.a. en hög hait av antioxi-         väljer livsmedel. Produktioneo av hälsosam mat,
32023: dantvitaminer, men samtidigt är den förknippad         oberoende av produktionsmetoderna, är tili för-
32024: med tydliga näringsmässiga risker. På motsva-          del för alla.
32025: 
32026:      Helsingfors den 5 januari 1998
32027: 
32028:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
32029:                                           KK 1289/1997 vp
32030: 
32031: Kirjallinen kysymys 1289
32032: 
32033: 
32034: 
32035: 
32036:                                   Irja Tuloneo /kok: Suomalaisten ja heidän omaisuutensa turvalli-
32037:                                        suuden parantamisesta ulkomailla
32038: 
32039: 
32040:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32041: 
32042:    Suomalaiset joutuvat ulkomailla varsin usein      liikemiehet saavat vakuutusyhtiöltä korvauksen
32043: anastusrikosten kohteiksi. Suinkaan aina rikok-      anastetusta omaisuudesta. Euroopassa tilanne
32044: sen kohde ei ole humalainen matkailija, vaan         lienee pahin Espanjassa ja Portugalissa.
32045: rikosten kohteiksi joutuvat myös liikemiehet             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32046: työssä ollessaan. Liikemiehiin kohdistuvat ri-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32047: kokset ovat haitallisia myös koko Suomen kan-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32048: santalouden kannalta, koska suomalaisten yri-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32049: tysten liikesalaisuudet ja suomalainen taitotieto
32050: joutuvat rikollisten käsiin. Eräässä valtion osit-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32051: tain omistamassa yrityksessä yli puolet ulkomail-             ryhtyä, jotta suomalaisten ja heidän
32052: la työskennelleistä yrityksen edustajista on tänä             omaisuutensa turvallisuus ulkomailla
32053: vuonnajoutunut ryöstön tai varkauden kohteek-                 voitaisiin turvata, sekä voiko Suomi olla
32054: si. Usein paikallinen poliisi ei halua paneutua               aloitteellinen Euroopan unionissa anas-
32055: ulkomaalaisiin kohdistuneiden rikosten ehkäise-               tusrikosten selvittämisen tehostamiseksi
32056: miseen eikä selvittämiseen, koska matkailijat ja              varsinkin Espanjassa ja Portugalissa?
32057: 
32058:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
32059:                                           Irja Tulonen /kok
32060: 
32061: 
32062: 
32063: 
32064:  270136
32065: 2                                         KK 1289/1997 vp
32066: 
32067: 
32068: 
32069: 
32070:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32071:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       tystöön, Suomen Pietarin pääkonsulinvirastoon
32072: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ja Suomen Tallinnan suurlähetystöön sekä kuu-
32073: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kausittain yhden viikon ajaksi Pietarin pääkon-
32074: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Irja Tulo-      sulinviraston alaisiin Petroskoin ja Murmanskin
32075: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         sivukonsulinvirastoihin. Edellä mainittujen po-
32076: 1289:                                                liisin erityisasiantuntijoiden eräs keskeinen teh-
32077:                                                      tävä on suomalaisyritysten ja myös matkailijoi-
32078:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo      den konsultointi turvallisuusasioissa.
32079:         ryhtyä, jotta suomalaisten ja heidän             Matkailuturvallisuuden         neuvottelukunta,
32080:         omaisuutensa turvallisuus ulkomailla         joka koostuu viranomaisten ja matkailualan yh-
32081:         voitaisiin turvata, sekä voiko Suomi olla    teisöjen edustajista, seuraa jatkuvasti turvalli-
32082:         aloitteellinen Euroopan unionissa anas-      suuden kehitystä myös ulkomailla ja tekee siihen
32083:         tusrikosten selvittämisen tehostamiseksi     liittyviä toimenpide-ehdotuksia.
32084:         varsinkin Espanjassa ja Portugalissa?            Matkailijoille on myös laadittu yhdessä yritys-
32085:                                                      turvallisuuden neuvottelukunnan kanssa ohje-
32086:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-          kirjanen "Turvallisuus ulkomaanmatkoilla".
32087: taen seuraavaa:                                      Tässä ohjekirjasessa on erikseen osasto "Turva-
32088:                                                      ohjeet IVY-maissa ja Baltiassa". Matkailijatur-
32089:     Suomalaisia henkilöitä joutuu toisinaan vali-    vallisuuden neuvottelukunnalta on lisäksi tulos-
32090: tettavasti ulkomailla erilaisten rikosten, kuten     sa uusi turvallisuusesite matkailijoita varten.
32091: ryöstöjenja varkauksien kohteiksi. Suomalaisiin          Jos Suomen kansalainen joutuu rikoksen uh-
32092: kohdistuneet rikokset eivät määrällisesti ole mis-   riksi ulkomailla, ottaa hän yleensä yhteyden lä-
32093: sään suhteellisesti kuitenkaan suurempia kuin        himpään Suomen edustustoon. Edustusto ohjaa
32094: mihinkään toiseenkaan ulkomaalaiseen väestö-         henkilön tekemään rikosilmoituksen paikallisel-
32095: ryhmään kohdistuneiden rikosten määrä, jos ri-       le poliisille sekä avustaa tarvittaessa yhteydenpi-
32096: kosten määrä suhteutetaan suomalaisten taijon-       dossa kotimaahan ja avustaa mahdollisessa va-
32097: kin muunmaalaisen väestöryhmän paikalliseen          rojen välityksessä. Edustustosta voi myös hakea
32098: lukumäärään.                                         uutta passia, jos henkilöltä on se rikoksella viety
32099:     Suomalaisia joutuu rikosten kohteiksi suhteel-   tai hän on sen muuten kadottanut. Suomen
32100: lisen usein Suomen lähialueilla, Virossa ja Venä-    edustustot pyrkivät myös muissa maissa aikai-
32101: jällä. Tämä selittyy osaksi sillä, että kyseisissä   semmin mainittujen Venäjän ja Viron lisäksi en-
32102: maissa suomalaisten turistien tai liikemiesten tai   naltaehkäisemään rikoksia yhteistoiminnassa
32103: pysyvästi asuvien henkilöiden lukumäärä on           matkanjärjestäjien kanssa informoimaHa saapu-
32104: suuri verrattuna muihin vierasperäisiin väestö-      via matkustajia kohdemaan olosuhteista.
32105: ryhmiin. Koska suomalaisten turistimatkat suu-           Erityisen tärkeissä tai jatkuvissa tai useisiin
32106: ressa määrin suuntautuvat Espanjaan tai Portu-       suomalaisiin kohdistuvissa samantyyppisissä ri-
32107: galiin, joutuvat he myös näissä maissa rikosten      koksissa kohdemaassa oleva Suomen edustusto
32108: kohteiksi. Suomalaisten matkailuun liittyy myös      voi kiinnittää paikallisen viranomaisen huomio-
32109: toisinaan runsasta alkoholin käyttöä ja sitä kaut-   ta ongelmaan. Tätä on käytettykin erityisesti
32110: ta itse aiheutettua varomattomuutta.                 Suomen lähialueilla. Ulkoasiainministeriö on il-
32111:     Riski joutua rikoksen kohteeksi Venäjällä tai    moittanut selvittävänsä suomalaisiin kohdistu-
32112: Virossa on muita Euroopan maita suurempi.            van rikollisuusongelman laajuuden Madridissa
32113: Turvallisuuden lisäämiseksi on sisäasiainminis-      ja Lissabonissa olevien suurlähetystöjensä kaut-
32114: teriö eri yhteyksissä jatkuvasti muistuttanut mat-   ta.
32115: kailijoita kyseisiin maihin suuntautuvaan mat-           Euroopan unioinin konsuliyhteistyö, CO-
32116: kailuun liittyvistä turvallisuusnäkökohdista.        CON, ei toistaiseksi ole käsitellyt asiaa.
32117: Suomen poliisin erityisasiantuntijoita on pysy-      COCON'in toiminta painottuu EU-alueen ulko-
32118: västi sijoitettuina Suomen Moskovan suurlähe-        puolella tapahtuvaan yhteistyöhön.
32119:                                         KK 1289/1997 vp                                             3
32120: 
32121:    Suomi on mukana myös Interpolin ja EU:n        jäsemaassa kuten esimerkiksi Espanjassa ja Por-
32122: alaisessa Haagissa toimivassa Europol/EDU :ssa,   tugalissa, kuten kysymyksessä oli esitetty, ei liene
32123: joissa molemmissa Suomen poliisilla on edusta-    tarkoituksenmukaista kuin aikaisemmin esitetyl-
32124: jansa. Myös näitä kanavia käyttäen voidaan kan-   lä tavalla Suomen ulkomailla olevien edustusto-
32125: sainväliseen rikollisuuteen liittyviä ongelmia    jen kautta. Omatoiminen varautuminen rikosten
32126: pyrkiä tuomaan esille. Aloitteellisuus anastus-   varalta on käytännössä tehokkain keino ennalta
32127: rikosten selvittämisen tehostamiseksi jossakin    estää rikosten kohteeksi joutumista.
32128: 
32129:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
32130: 
32131:                                                            Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32132: 4                                            KK 1289/1997 vp
32133: 
32134: 
32135: 
32136: 
32137:                                           Tili Riksdagens Ta/man
32138: 
32139:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            S:t Petersburg. En viktig uppgift för de special-
32140: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande             sakkunniga är att ge finska företag och resenärer
32141: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         konsulthjälp i säkerhetsfrågor.
32142: dagsman Irja Tu1onen undertecknade spörsmå1                Delegationen för turistsäkerhet, som består av
32143: nr 1289:                                                representanter för myndigheterna och olika sam-
32144:                                                         fund inom turistbranschen, ger oavbrutet akt på
32145:            Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         hur säkerheten utvecklas också i utlandet och
32146:         ta för att garantera säkerheten utomlands       lägger fram åtgärdsförslag som ansluter sig tili
32147:         för finländare och för deras egendom, och       detta.
32148:         kan Finland väcka initiativ inom Europe-           F ör resenärer har det tilisammans med delega-
32149:         iska unionen för att effektivera utred-         tionen för företagssäkerhet också utarbetats en
32150:         ningen av tiligreppsbrott, särskilt i Spa-      skrift med anvisningar om säkerheten på ut-
32151:         nien och Portugal?                              landsresor. 1 skriften ingår ett kapitel som hand-
32152:                                                         lar om säkerheten i OSS-länderna och Baltikum.
32153:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           Dessutom kommer delegationen för turistsäker-
32154: anföra följande:                                        het att ge ut en ny säkerhetsbroschyr för resenä-
32155:                                                         rer.
32156:     Dethänder tyvärr ibland att finländare utom-           Om en finsk medborgare blir offer för brott
32157: lands blir föremål för olika brott, såsom rån och       utomlands kontaktar han i regel den närmaste
32158: stölder. De brott som riktar sig mot finländarna        finska beskickningen. Beskickningen dirigerar
32159: är dock ingenstans relativt sett fler än de brott       honom tili den lokala polisen för att göra en
32160: som drabbar andra utländska befolkningsgrup-            brottsanmälan och bistår vid behov med kontak-
32161: per, om antalet brott ställs i proportion tili anta-    terna tili hemlandet och vid en eventuell förmed-
32162: let personer avolika nationalitet på orten i fråga.     ling av pengar. Hos beskickningen kan man ock-
32163:     Finländare blir relativt ofta utsatta för brott i   så ansöka om ett nytt pass, om det gamla har
32164: våra närområden, Estland och Ryssland. Tili en          blivit stulet eller tappats bort. 1 samråd med rese-
32165: del förklaras detta av att antalet finländska turis-    arrangörerna försöker de finska beskickningarna
32166: ter och affårsmän samt stadigvarande bosatta            förebygga brott också i andra Iänder än R yssland
32167: finländare i dessa Iänder är stort i förhållande tili   och Estland genom att informera anländande
32168: andra befolkningsgrupper av utländsk här-               resenärer om förhållandena i landet.
32169: komst. Eftersom finländarnas turistresor i hög             Vid särskilt grova eller upprepade brott eller
32170: grad riktar sig tili Spanien eller Portugal drabbas     vid brott av någon viss typ som drabbar många
32171: finländarna också av brott i dessa länder. Dess-        finländare kan den finska beskickningen i landet
32172: utom är den finska turismen tyvärr ofta förknip-        göra de lokala myndigheterna uppmärksamma
32173: pad med en överdriven användning av alkohol,            på problemet. Metoden har tillämpats särskilt i
32174: vilket kan leda tili självförvållad oförsiktighet.      Finlands närområden. Utrikesministeriet har
32175:     Risken för att bli utsatt för brott är större i     meddelat att det avser att via sina ambassader i
32176: Ryssland och Estland än i de andra länderna i           Madrid och Lissabon utreda i viiken omfattning
32177: Europa. För att öka säkerheten har inrikesminis-        finländare utsätts för kriminelia handlingar.
32178: teriet i olika sammanhang gång på gång påmint              Europeiska unionens konsulärsamarbete,
32179: resenärerna om säkerhetsaspekterna i samband            COCON, har inte behandlat frågan tills vidare.
32180: med resor tili de ovan nämnda länderna. Special-        COCON inriktar sin verksamhet främst på sam-
32181: sakkunniga från finska polisen är varaktigt pla-        arbete utanför EU-området.
32182: cerade vid finska ambassaden i Moskva, finska              Finska polisen är representerad också i Euro-
32183: generalkonsulatet i S:t Petersburg och finska           pol/EDU i Haag, som lyder under Interpol och
32184: ambassaden i Tallinn och tjänstgör en vecka var-        EU. Också via dessa kanaler kan man försöka
32185: je månad vid bikonsulaten i Petrozavodsk och            lyfta fram problem som anknyter till den interna-
32186: Murmansk, vilka lyder under generalkonsulatet i         tionella brottsligheten. Det är sannolikt inte än-
32187:                                           KK 1289/1997 vp                                             5
32188: 
32189: damålsenligt att- såsom spörsmålsställaren fö-       annat sätt än det som anges ovan, alltså via Fin-
32190: reslagit - väcka initiativ för att effektivera ut-   lands beskickningar i utlandet. 1 praktiken är de
32191: redningen av tillgreppsbrott i något medlems-        egna förebyggande åtgärderna effektivast när det
32192: land, såsom Spanien eller Portugal, på något         gäller att förhindra att man blir utsatt för brott.
32193: 
32194:      Helsingfors den 5 januari 1998
32195: 
32196:                                                                  Inrikesminister Jan-Erik Enestam
32197: 1
32198: 1
32199:  1
32200:  1
32201:   1
32202:   1
32203:    1
32204:    1
32205:     1
32206:     1
32207:      1
32208:      1
32209:       1
32210:       1
32211:        1
32212:        1
32213:         1
32214:         1
32215:          1
32216:          1
32217:           1
32218:           1
32219:            1
32220:            1
32221:                                            KK 1290/1997 vp
32222: 
32223: Kirjallinen kysymys 1290
32224: 
32225: 
32226: 
32227: 
32228:                                    Arto Lapiolahti /sd: Pätkätyötä tekevän oikeudesta työttömyys- ja
32229:                                        sairauspäivärahaan
32230: 
32231: 
32232:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32233: 
32234:    Työsopimuslain mukaan alle kuukauden mit-          turvaa sairaustapauksissa, kuten sairausvakuu-
32235: taisissa työsuhteissa ei työntekijälle makseta sai-   tuksen päivärahan kohdalla voi käydä. Ns. pät-
32236: rausajan palkkaa. Ns. pätkätyötä tekevän työn-        kätöitä tekevien sosiaaliturva on pikaisesti saa-
32237: tekijän kohdalla myös sairausvakuutuspäivära-         tettava samalle tasolle kuin sosiaaliturva on ta-
32238: han saaminen saattaa vaikeutua, koska sairaus-        vallisissakin työsuhteissa joko yhtenäistämällä
32239: ajan omavastuuaika, yhdeksän päivää sairastu-         Kelan toimistojen ohjeistus tai täsmentämällä
32240: mispäivän lisäksi, voi olla työsuhteen mittainen.     lainsäädäntöä.
32241: Vaikka työttömäksi ilmoittautuneella on oikeus           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32242: sairauspäivärahaan, voi työmarkkinatuen piiriin       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32243: työttömyysjaksoinaan kuuluva pätkätyöntekijä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32244: jäädä sairastuessaan vaille sairausvakuutuksen        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32245: päivärahaa sekä työmarkkinatukea. Sairastunut
32246: pätkätyöntekijä jää pahimmassa tapauksessa                      Mitä Hallitus aikoo tehdä ns. pätkä-
32247: vaille mitään turvaa.                                        töitä tekevien sosiaaliturvan, erityisesti
32248:    Lyhyissä ja epätyypillisissä työsuhteissa työs-           sairausvakuutuksen parantamiseksi sekä
32249: kentelevät ovat valmiita tekemään työtä ja pa-               työttömyysturvan, erityisesti työmarkki-
32250: rantamaan omaa työmarkkina-asemaansa usein                   natuen ja sairauspäivärahan saamisen
32251: heikoillakin työsuhteen ehdoilla. Tämän ei kui-              selventämiseksi?
32252: tenkaan pidä heikentää työntekijän toimeentulo-
32253: 
32254:      Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 1997
32255:                                           Arto Lapiolahti /sd
32256: 
32257: 
32258: 
32259: 
32260: 270136
32261: 2                                          KK 1290/1997 vp
32262: 
32263: 
32264: 
32265: 
32266:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32267: 
32268:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        peen parantaa ns. pätkätyötä tekevien sosiaali-
32269: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         turvaa. Kesäkuun 1997 alusta voimaan tulleen
32270: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lain muutoksen jälkeen työntekijällä, jonka työ-
32271: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arto La-         suhde on kestänyt työkyvyttömyyden alkaessa
32272: piolahden näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        vähemmän kuin kuukauden, on oikeus osapalk-
32273: n:o 1290:                                             kana sairausajanpalkkaan. Samassa yhteydessä
32274:                                                       myös vuosilomalain säännöksiä tarkistettiin.
32275:            Mitä Hallitus aikoo tehdä ns. pätkä-       Näitä työntekijälle kuuluvia oikeuksia voidaan
32276:         töitä tekevien sosiaaliturvan, erityisesti    rajoittaa vain työehtosopimuksin.
32277:         sairausvakuutuksen parantamiseksi sekä            Mikäli henkilö ns. pätkätyötä tehdessään saa
32278:         työttömyysturvan, erityisesti työmarkki-      soviteltua työttömyyspäivärahaa tai soviteltua
32279:         natuen ja sairauspäivärahan saamisen          työmarkkinatukea, on hänellä oikeus sairauspäi-
32280:         selventämiseksi?                              värahan omavastuuajalta työttömyysturvalain
32281:                                                       5 §:n perusteella myös työttömyysturvaetuuteen.
32282:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Kuten edellä on todettu, sairauspäiväraha
32283: vasti seuraavaa:                                      määräytyy niin työssä kuin työelämän ulkopuo-
32284:                                                       lella olevien osalta ensisijaisesti verotuksessa to-
32285:    Sairausvakuutuslain mukaisella päivärahalla        detun työtulon perusteella. Vuonna 1997 työky-
32286: korvataan ansionmenetystä ja päiväraha mää-           vyttömäksi tulleen sairauspäiväraha määräytyy
32287: räytyy pääsääntöisesti työkyvyttömyyttä edeltä-       vuonna 1995 ansaittujen tulojen mukaan. Mikäli
32288: neenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettu-       henkilö on työkyvyttömyyden alkamista edeltä-
32289: jen työtulojen perusteella. Mikäli vakuutetun         vän kuukauden aikana saanut työttömyyspäivä-
32290: työtulot ovat välittömästi ennen päivärahakaut-       rahaa, työmarkkinatukea tai työvoimapoliittista
32291: ta olleet olennaisesti suuremmat kuin verotukses-     koulutustukea, hänelle suoritetaan sairauspäivä-
32292: sa todetut, voidaan sairausvakuutuslain 17 §:n        rahaa vähintään sen suuruisena kuin hänen saa-
32293: nojalla vakuutetun hakemuksesta päiväraha             mansa työttömyysturvaetuus on ollut. Tällöin
32294: vahvistaa näiden tulojen perusteella.                 sairausvakuutuslain 18 a §:n perusteella,joka on
32295:    Oikeus päivärahaan alkaa, kun sairaus on kes-      tullut voimaan 1.1.1996, henkilön toimeentulo
32296: tänyt omavastuuajan eli sairasturuispäivän lisäk-     säilyy vähintään samalla tasolla kuin se on ollut
32297: si yhdeksän arkipäivää. Omavastuuaika perus-          ennen työkyvyttömyysaikaa.
32298: tuu sairausvakuutuslain 19 §:n säännökseen, ja           Jos kuitenkin esimerkiksi työmarkkinatuella
32299: tällä perusteella Kansaneläkelaitos ei maksa ky-      ollut henkilö työnteon aloitettuaan sairastuu
32300: seiseltä ajalta sairauspäivärahaa. Omavastuu-         työsuhteen kestettyä yli kuukauden, ei hänellä
32301: ajan pituus on täysin riippumaton tilanteesta,        ole mainittua sairausvakuutuslain 18 a §:ään pe-
32302: jossa vakuutetun työkyvyttömyys on alkanut.           rustuvaa suojaa. Tällöin sairauspäiväraha mää-
32303: Työkyvyttömyyden alkaessa saman sairauden             räytyy joko pääsäännön mukaan eli verotuksessa
32304: perusteella uudelleen 30 päivän kuluessa siitä        todettujen työtulojen perusteella taikka sitten on
32305: päivästä, jolta viimeksi suoritettiin päivärahaa,     selvitettävä henkilön työtulot sairausvakuutus-
32306: päivärahaa suoritetaan sairauden alkamispäivää        lain 17 §:n ja sairausvakuutusasetuksen 10 §:n
32307: seuraavasta arkipäivästä. Mainitut omavastuu-         perusteella työkyvyttömyyttä välittömästi edel-
32308: ajat ovat kaikille vakuutetuilla yhtäläiset riippu-   täneen kuuden kuukauden ajalta. Koska sairaus-
32309: matta siitä, onko kyse vakinaisesta vai määräai-      päivärahalla korvataan todellista ansionmene-
32310: kaisesta työsuhteesta taikka ns. pätkätyönteki-       tystä, ei noin kuukaudelta kertyneet tulot anna
32311: jästä tai yrittäjästä.                                Kansaneläkelaitoksen käsityksen mukaan luo-
32312:    Työntekijällä on oikeus sairausajanpalkkaan        tettavaa kuvaa henkilön todellisesta ansionme-
32313: seitsemältä arkipäivältä työsopimuslain 28 §:n        netyksestä. Tällöin sairausvakuutusasetuksen
32314: perusteella, jos työsuhde on kestänyt vähintään       10 §:n perusteella tulot voidaan selvittää myös
32315: kuukauden. Hallitus on ottanut huomioon tar-          aikaisemmalta ajalta kuin sairastumista välittö-
32316:                                           KK 1290/1997 vp                                           3
32317: 
32318: mästi edeltäneeltä ajalta. Kansaneläkelaitoksen     että ensin seurataan, miten pätkätyöt alkavat
32319: näkemyksen mukaan työttömyys on katsottava          muodostua osaksi työmarkkinoita. Tämän jäl-
32320: mainitun lainkohdan tarkoittamaksi erityiseksi      keen on arvioitava yhdessä työmarkkinaosa-
32321: syyksi.                                             puolten kanssa mahdolliset lainsäädännön
32322:    Kuten edellä on todettu, hallitus on paranta-    uudistamistarpeet. Työmarkkinaosapuolet anta-
32323: nut ns. pätkätyössä olevien henkilöiden sosiaali-   vat selvityksen kahden vuoden kuluessa pätkä-
32324: turvaa kesäkuussa 1997 voimaan tulleilla lain       töiden eläketurvan osalta. Tänä aikana saadaan
32325: muutoksilla. Vuoden 1998 alusta lukien tulee        riittävästi tietoa tarvittavista lain muutostar-
32326: voimaan näitä henkilöitä koskeva työeläkelain-      peista.
32327: säädännön muutos. Tarkoituksenmukaista on,
32328: 
32329:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
32330: 
32331:                                                     Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
32332: 4                                           KK 1290/1997 vp
32333: 
32334: 
32335: 
32336: 
32337:                                          Tili Riksdagens Talman
32338: 
32339:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Arbetstagaren har med stöd av 28 § lagen om
32340: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         arbetsavtal rätt till lön för sjukdomstid för sju
32341: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       vardagar, om arbetsförhållandet har fortgått
32342: man Arto Lapiolahti undertecknade spörsmål nr          minst en mänad. Regeringen har beakta t behovet
32343: 1290:                                                  av att förbättra socialskyddet för personeri korta
32344:                                                        anställningsförhållanden. Enligt en ändring av
32345:           Vad ämnar Regeringen göra för att            nämnda 1ag, som trädde i kraft vid ingängen av
32346:        förbättra socialskyddet, och då i synner-       juni 1997, har arbetstagare, vars arbetsförhållan-
32347:        het sjukförsäkringen, för personeri korta       de har varat en kortare tid än en mänad då
32348:        anställningsförhållanden samt för att ut-       arbetsoförmägan inträder, rätt tili dellön för
32349:        reda utkomstskyddet för arbetslösa, sär-        sjukdomstiden. Samtidigt ändrades även vissa
32350:        skilt när det gäller erhållande av arbets-      bestämmelser i semesterlagen. Dessa rättigheter
32351:        marknadsstöd och sjukdagpenning?                för arbetstagarna kan endast begränsas genom
32352:                                                        kollektivavtal.
32353:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt             Om en person i ett kort anställningsförhållan-
32354: anföra följande:                                       de får jämkad arbetslöshetsdagpenning eller jäm-
32355:                                                        kat arbetsmarknadsstöd harhan med stöd av 5 §
32356:    Sjukdagpenning enligt sjukförsäkringslagen          lagen om utkomstskydd för arbetslösa för sjuk-
32357: betalas som ersättning för inkomstbortfall och         dagpenningens självrisktid även rätt tili förmån
32358: fastställs i regel på basis av de arbetsinkomster      som bevi1jas på basis av utkomstskyddet för ar-
32359: som har konstaterats vid beskattningen för det år      betslösa.
32360: som föregick arbetsoförmågan. Om den försäk-              Säsom ovan konstaterats fastställs sjukdag-
32361: rades arbetsinkomst omedelbart före dagpen-            penningen både i fräga om dem som arbetar och
32362: ningsperioden har varit väsentligt större än vad       personer utanför arbetslivet i första hand pä basis
32363: som konstaterats vid beskattningen, kan dagpen-        av den arbetsinkomst som konstaterats vid be-
32364: ningen med stöd av 17 § sjukförsäkringslagen på        skattningen. Sjukdagpenningen för en person
32365: ansökan av den försäkrade fastställas på basis av      som blivit arbetsoförmögen 1997 fastställs enligt
32366: dessa inkomster.                                       de inkomster han haft 1995. Om personen i fråga
32367:    Rätten till dagpenning uppkommer då den tid         har erhållit arbetslöshetsdagpenning, arbets-
32368: under viiken sjukdomen pågått överskrider själv-       marknadsstöd eller arbetskraftspolitiskt utbild-
32369: risktiden, dvs. nio vardagar utöver dagen för          ningsstöd under den mänad som föregått arbets-
32370: insjuknandet. Självrisktiden grundar sig på 19 §       oförmägan, skall den sjukdagpenning som utbe-
32371: sjukförsäkrings1agen och av denna anledning be-        talas vara minst lika stor som den förmän han
32372: talar folkpensionsansta1ten inte ut sjukdagpen-        erhällit med stöd av utkomstskyddet för arbets-
32373: ning för denna tid. Självrisktiden är tili sin längd   lösa. Dä bibehålls med stöd av 18 a § sjukförsäk-
32374: helt och hållet oberoende av den situation som         ringslagen, som trädde i kraft den 1 januari 1996,
32375: rådde när den försäkrades arbetsoförmåga in-           utkomsten pä minst samma nivå som den var
32376: trädde. Om arbetsoförmåga på grund av samma            innan arbetsoförmågan inträdde.
32377: sjukdom inträder på nytt inom 30 dagar frän den           Om dock t.ex. en person som erhällit arbets-
32378: dag då den försäkrade senast uppbar dagpen-            marknadsstöd efter att ha börjat arbeta insjuk-
32379: ning, utbetalas dagpenningen från och med den          nar och arbetsförhållandet har pägätt i över en
32380: första vardagen efter dagen för insjuknandet.          månad, omfattas han inte av det skydd som grun-
32381: Nämnda självrisktider är desamma för samtliga          dar sig på 18 a § sjukförsäkringslagen. Dä fast-
32382: försäkrade, oberoende av om det är fråga om            ställs sjukdagpenningen enligt huvudregeln, dvs.
32383: ordinarie eller tidsbundna arbetsförhållanden,         pä basis av de arbetsinkomster som konstaterats
32384: personer i korta anställningsförhållanden eller        vid beskattningen, eller också bör personens ar-
32385: företagare.                                            betsinkomster med stöd av 17 § sjukförsäkrings-
32386:                                             KK 1290/1997 vp                                              5
32387: 
32388: 1agen och 10 § sjukförsäkringsförordningen utre-         1997 förbättrat socialskyddet i fråga om personer
32389: das för de sex sista månaderna före arbetsoför-          i korta anställningsförhållanden. En ändring av
32390: mågans inträde. Eftersom sjukdagpenningen av-            arbetspensionslagstiftningen som gäller dessa
32391: ser ersätta det faktiska inkomstbortfallet, ger in-      personer träder i kraft vid ingången av 1998. Det
32392: komsterna för ca en månad enligt folkpensions-           är ändamålsenligt att först följa upp viiken roll
32393: anstaltens uppfattning inte en tillförlitlig bild av     kortjobben intar på arbetsmarknaden. Efter det-
32394: personens faktiska inkomstbortfall. Då kan med           ta kommer man att i samarbete med arbetsmark-
32395: stöd av 10 § sjukförsäkringsförordningen inkom-          nadsparterna bedöma eventuella behov av änd-
32396: sterna utredas även för en Iängre tid tilihaka än        ringar i lagstiftningen. Arbetsmarknadsparterna
32397: den tid som omedelbart föregått insjuknandet.            avger inom två år en utredning över pensions-
32398: Enligt folkpensionsanstaltens uppfattning bör            skyddet för personer i korta anställningsförhål-
32399: arbetslöshet betraktas som ett sådant särskilt           landen. Under denna tid får man tillräcklig infor-
32400: skäl som avses i nämnda lagrum.                          mation om de ändringar som behövs i lagstift-
32401:    Såsom det konstateras ovan har regeringen             ningen.
32402: genom de lagändringar som trädde i kraft i juni
32403: 
32404:      Helsingfors den 5 januari 1998
32405: 
32406:                                                        Social- och hä1sovårdsminister Sinikka Mönkäre
32407:                                              KK 1291/1997 vp
32408: 
32409: Kirjallinen kysymys 1291
32410: 
32411: 
32412: 
32413: 
32414:                                     Esa Lahtela /sd ym.: Lääkkeiden hintojen alentamisesta
32415: 
32416: 
32417: 
32418:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32419: 
32420:    Lääkkeiden arvonlisävero alenee 12 prosentis-        että yleensä paikkakunnalla on vain yksi apteek-
32421: ta 8 prosenttiin. Tarkoituksena tällä toimenpi-         ki, joka voi määrittää lääkkeiden hinnat vapaasti
32422: teellä on saada korkeita lääkkeiden hintoja alem-       mieleisekseen.
32423: malle tasolle. Jos näin kävisikin, se olisi tervetul-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32424: lut helpotus monille pienituloisille ihmisille, jot-    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32425: ka joutuvat vuosittain käyttämään lääkkeisiin           kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32426: huomattavia summia rahaa. Vaikka tarkoitus on           jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32427: hyvä, mikään ei kuitenkaan takaa, että hinnat
32428: välttämättä alentuisivat, koska meillä ei ole ole-                 Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tai
32429: massa mitään tätä koskevaa valvontajärjestel-                  aikoo ryhtyä, että lääkkeiden arvonlisä-
32430: mää.                                                           veron alennus tulisi täysimääräisesti asi-
32431:    Apteekkialalla ei myöskään suurimmassa                      akkaan hyödyksi eikä apteekkien voitok-
32432: osassa maatamme hintakilpailu toimi samalla                    si?
32433: tavalla kuin muussa kaupassa, mikäjohtuu siitä,
32434: 
32435:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
32436: 
32437:           Esa Lahtela /sd                  Erkki Partanen /sd             Tapio Karjalainen /sd
32438:           Kari Myllyniemi /kesk            Toimi Kankaanniemi /skl        Mikko Elo /sd
32439:                                            Matti Saarinen /sd
32440: 
32441: 
32442: 
32443: 
32444: 270136
32445: 2                                          KK 1291/1997 vp
32446: 
32447: 
32448: 
32449: 
32450:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
32451: 
32452:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        keiden arvonlisävero vuoden 1998 alusta 12 pro-
32453: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sentista 8 prosenttiin. Edellä kuvatun kaltaisessa
32454: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       järjestelmässä tämä merkitsee siten automaatti-
32455: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-       sesti sitä, että arvonlisäveron alennus alentaa
32456: lan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          vastaavasti lääkkeiden vähittäismyyntihintoja,
32457: n:o 1291:                                             koska myyntihinta on käytännöllisesti katsoen
32458:                                                       aina säännösten mukainen enimmäishinta. Ky-
32459:            Mihin toimiin Hallitus on ryhtynyt tai     symyksessä esitetty pelko arvonlisäveron alen-
32460:        aikoo ryhtyä, että lääkkeiden arvonlisä-       nuksen koitumisesta apteekkien voitoksi on näin
32461:        veron alennus tulisi täysimääräisesti asi-     ollen nykyisten säännösten mukaan mahdoton-
32462:        akkaan hyödyksi eikä apteekkien voitok-        ta. On kuitenkin periaatteessa mahdollista, että
32463:        si?                                            korvausjärjestelmän ulkopuolella olevien lääk-
32464:                                                       keiden hinnat eivät alene arvonlisäveron alene-
32465:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mista vastaavasti. Tällöin syynä on se, että lääk-
32466: vasti seuraavaa:                                      keen valmistaja tai maahantuoja on nostanut
32467:                                                       lääkkeen tukkuhintaa, ei sen sijaan apteekin te-
32468:     Myytäessä apteekista lääkkeitä määräytyy          kemä hinnankorotus.
32469: niiden korkein mahdollinen myyntihinta tukku-            Arvonlisäveron alennuksen lisäksi lääkkeiden
32470: hinnan, lääketaksanja arvonlisäveron perusteel-       hinnat tulevat jatkossa alenemaan myös eräiden
32471: la. Jos lääke on sairausvakuutusjärjestelmän pii-     muiden säädösmuutosten johdosta. Näitä uudis-
32472: rissä, määrää lääkkeiden hintalautakunta enim-        tuksia ovat lääkkeiden velvoitevarastoinnin kor-
32473: mäistukkuhinnan. Lääketaksan, joka määrittää          vausjärjestelmän uudistus sekä lääkkeiden tuk-
32474: apteekin myyntikatteen, vahvistaa valtioneuvos-       kuhintojen määräaikaistaminen, jotka tulevat
32475: to. Arvonlisäveron suuruus määräytyy arvon-           voimaan vuoden 1998 alusta lukien. Lisäksi so-
32476: lisäverolain perusteella. Edellä kuvattu merkit-      siaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan val-
32477: see sitä, että sairausvakuutusjärjestelmän piirissä   misteilla lääketaksan uudistus, joka sekin tulee
32478: olevien lääkkeiden enimmäishinta on kokonai-          osaltaan alentamaan useimpien lääkkeiden hin-
32479: suudessaan riippuvainen valtion viranomaisten         toja. Lääketaksan uudistuksen on tarkoitus tulla
32480: päätöksistä.                                          voimaan keväällä 1998.
32481:     Jos lääkkeen valmistaja tai maahantuoja ei           Edellä olevan perusteella voin todeta, että
32482: halua lääkettä sairausvakuutuksesta korvatta-         vuoden 1998 alusta ja myöhemmin saman vuo-
32483: vaksi, voidaan lääkkeen tukkuhinta määrittää          den aikana on tulossa voimaan useita lääkkeiden
32484: vapaasti. Kuitenkin myös tällöin lääkkeen enim-       hintoja alentavia uudistuksia. Kokonaisuudes-
32485: mäishinta apteekissa määräytyy tukkuhinnan,           saan nämä uudistukset merkitsevät niin kulutta-
32486: lääketaksan ja arvonlisäveroprosentin mukaan.         jien kuin yhteiskunnankin lääkelaskun pienene-
32487: Apteekki ei voi myydä lääkettä kalliimmalla kuin      mistä yhteensä sadoilla miljoonilla markoilla
32488: miksi hinta määräytyy ostohinnan ja lääketak-         verrattuna tilanteeseen, että uudistuksia ei olisi
32489: san sekä arvonlisäveron perusteella.                  lainkaan tehty.
32490:     Kuten kysymyksessä todetaan, alenee lääk-
32491: 
32492:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
32493: 
32494:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
32495:                                              KK 1291/1997 vp                                              3
32496: 
32497: 
32498: 
32499: 
32500:                                           Tili Riksdagens Talman
32501: 
32502:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             12% till8% vid ingången av 1998. lnom ramen
32503: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             för det system som beskrivs ovan innebär detta
32504: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         automatiskt att en sänkning av mervärdesskatten
32505: dagsman Esa Lahtela m.fl. undertecknade spörs-          sänker minutförsäljningspriset på läkemedel i
32506: mål nr 1291:                                            motsvarande grad eftersom försäljningspriset i
32507:                                                         praktiken alltid är detsamma som maximipriset
32508:             Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        enligt bestämmelserna. Spörsmålsställarens
32509:         ta för att nyttan av mervärdesskattesänk-       ängslan över att nyttan av mervärdesskattesänk-
32510:         ningen i fråga om läkemedel helt och hål-       ningen skulle tillfalla apoteken är med stöd av de
32511:         let skall tillfalla kunderna och inte apote-    nuvarande bestämmelserna sålunda obefogad.
32512:         ken?                                            Det är i praktiken dock möjligt att priserna på
32513:                                                         sådana läkemedel som står utanför ersättnings-
32514:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           systemet inte kommer att sjunka så att de mot-
32515: anföra följande:                                        svarar mervärdesskattesänkningen. Då beror
32516:                                                         den uteblivna prissänkningen på att den som
32517:    Vid försäljning av läkemedel på apotek fast-         tillverkar eller importerar läkemedlet har höjt
32518: ställs deras högsta tillåtna försäljningspris på        partipriset för läkemedlet och inte på att apoteket
32519: basis av partipriset, medicinaltaxan och mervär-        höjt priset.
32520: desskatten. Om läkemedlet faller inom ramen för             Vid sidan av mervärdesskattesänkningen
32521: sjukförsäkringssystemet, fastställs det högsta till-    kommer läkemedelspriserna framöver att sjunka
32522: låtna partipriset av läkemedelsprisnämnden.             även tili följd av vissa andra ändringar i lagstift-
32523: Medicinaltaxan, som bestämmer försäljningsbi-           ningen, bl.a. reformen av ersättningssystemet i
32524: draget för apoteken, fastställs av statsrådet. Mer-     fråga om obligatorisk upplagring av läkemedel
32525: värdesskattens storlek fastställs på basis av mer-      samt fastställandet av en tidsgräns för l!.ur länge
32526: värdesskattelagen. Det som beskrivs ovan inne-          partipriset för ett läkemedel är i kraft. Andring-
32527: bär att maximipriset på läkemedel som omfattas          arna träder i kraft vid ingången av 1998. Dess-
32528: av sjukförsäkringssystemet isin helhet är beroen-       utom håller man vid social- och hälsovårdsmini-
32529: de av de beslut som fattas av de statliga myndig-       steriet på att bereda en reform av läkemedelstax-
32530: heterna.                                                an, viikenisin tur också kommer att sänka priset
32531:    Om den som tillverkar eller importerar läke-         på de flesta läkemedel. Reformen avses träda i
32532: medel inte vill att ett läkemedel skall ersättas från   kraft våren 1998.
32533: sjukförsäkringen kan partipriset för läkemedlet             Med stöd av vad som anförts ovan kan jag
32534: fastställas fritt. Likväl fastställs maximipriset för   konstatera att vid ingången av 1998 och senare
32535: läkemedlet på apoteken även i detta fall enligt         under samma år kommer det att genomföras
32536: partipriset, medicinaltaxan och mervärdes-              flera reformer som sänker priserna på läkemedel.
32537: skatteprocenten. Apoteken kan inte sälja läke-          Som helhet betraktat innebär dessa reformer att
32538: medel tili ett dyrare pris än det pris som fastställs   läkemedelspriserna både för konsumenterna och
32539: på basis av inköpspriset, medicinaltaxan och            för samhället kommer att minska med samman-
32540: mervärdesskatten.                                       lagt flera hundra miljoner markjämfört med den
32541:    Såsom det konstateras i spörsmålet kommer            situation att reformerna inte alls hade genom-
32542: mervärdesskatten för läkemedel att sjunka från          förts.
32543: 
32544:      Helsingfors den 5 januari 1998
32545: 
32546:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
32547: 1
32548: 1
32549: 1
32550:     1
32551:     1
32552:     1
32553:         1
32554:         1
32555:         1
32556:             1
32557:             1
32558:             1
32559:                 1
32560:                 1
32561:                 1
32562:                     1
32563:                     1
32564:                     1
32565:                         1
32566:                         1
32567:                         1
32568:                             1
32569:                             1
32570:                             1
32571:                                            KK 1292/1997 vp
32572: 
32573: Kirjallinen kysymys 1292
32574: 
32575: 
32576: 
32577: 
32578:                                    Seppo Kanerva /kok ym.: Rajavartiolaitoksen virkapukuhankin-
32579:                                       noista
32580: 
32581: 
32582:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
32583: 
32584:    Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin on                Samaan aikaan puolustusvoimissa ei pystytä
32585: myönnetty 886 759 000 mk. Alkuperäisestä esi-         hankkimaan valmistuville upseereille ja toimiup-
32586: tyksestä on leikattu 25 miljoonaa. Laitoksen il-      seereille ns. perushankintana edes paraatiasuun
32587: moitettua, että tulossa olevat varat eivät riitä      kuuluvia miekkoja, vaikka upseerit itse maksaisi-
32588: laitoksen toimintamenoihin, on laitokselle luvas-     vatkin osan niistä. Herääkin kysymys, käyttääkö
32589: sa 3 miljoonaa lisää.                                 rajavartiolaitos momenttiaan oikein ja olisiko
32590:    Rajavartiolaitoksessa toteutettiin viimeisten      siitä jotenkin siirrettävissä varoja puolustusvoi-
32591: 2-3 vuoden aikana kallis- arviolta 30 miljoo-         mien tarpeellisiin virkapukuhankkeisiin.
32592: nan markan hintainen- "rättisulkeinen", jonka             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32593: yhteydessä merivartioväki pakotettiin siirty-         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
32594: mään kansainvälisessä käytössä olevista tum-          kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
32595: mansinisistä varusteistaan harmaisiin. Uudesta        jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32596: vaatekerrasta valtio maksoi 90% ja käyttäjä itse
32597: loput.                                                           Onko Hallitus tietoinen rajavartiolai-
32598:    Nyt ei vaatetuksesta enää näe, kenellä merellä            toksen huonosti harkitusta toimintavaro-
32599: liikkuvalla merivartijalla on tehtävään vaadittu             jen käytöstä "vaatetusseikkailuihin" ja
32600: merenkulullinen koulutus, mikä aiemmin selvisi               puolustusvoimissa olevista ongelmista
32601: tummansinisestä asusta ja arvomerkeistä. Ny-                 virkapuvuston paraatiasujen perushan-
32602: kyään merivartiostoihin on siirretty rajakoira-              kintatarpeista, ja
32603: yms. erikoiskoulutettuja miehiä, jotka joissakin                 mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
32604: tilanteissa saattavat tarttua myös ruoriin.                  ryhtyä em. laitosten virkapukujen säilyt-
32605:     Edellä mainittua puvuston yhtenäistämistä on             tämiseksi sellaisina, että sotilashenkilö
32606: nyt tarkoitus jatkaa myös vierailupukujen osalta             tunnistetaan edelleen sotilashenkilöksi ja
32607: - merimiestä ei siis mitenkään erottaisi enää                erotetaan eri puolustushaarojen ammat-
32608: maamiehestä. Uuden asun hinta hattuineen on                  tilaiseksi ja että henkilöstöllä olisi paraa-
32609: noin 2 000 mk, mikä merkitsee 3 000 hengen lai-              teihinkin asianmukainen varustus?
32610: toksessa kuutta miljoonaa hukkaan heitettyä
32611: markkaa, joista valtion osalle koituisi 5,4 miljoo-
32612: naa markkaa.
32613: 
32614:      Helsingissä 16 päivänä joulukuuta 1997
32615: 
32616:           Seppo Kanerva /kok             Juha Karpio /kok            Klaus Bremer /r
32617:           Ilkka Kanerva /kok             Sulo Aittoniemi /kesk       Tauno Pehkonen /skl
32618:           Kari Myllyniemi /kesk          Pekka Saarnio /vas          Pentti Tiusanen /vas
32619:                     Heikki Rinne /sd                         Jukka Vihriälä /kesk
32620: 
32621: 
32622: 
32623: 
32624: 270136
32625: 2                                           KK 1292/1997 vp
32626: 
32627: 
32628: 
32629: 
32630:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32631: 
32632:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa         palveleville virkamiehille osoitettiin valtion kus-
32633: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tannuksella puseron ja housut käsittävä lämpö-
32634: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        puku, jota käytettiin talviaikana.
32635: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Seppo Ka-             Kokeilukäytön jälkeen vahvistettiin rajavar-
32636: nervan ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          tiomiehen palvelusasuksi yhdenmukaiset, väril-
32637: sen n:o 1292:                                          tään vihreät partiopuku ja pakkaspuku. Uusi
32638:                                                        partiopuku ja pakkaspuku korvasivat rajavar-
32639:            Onko Hallitus tietoinen rajavartiolai-      tiostojen partioasun ja kaikki rajavartiolaitoksen
32640:        toksen huonosti harkitusta toimintavaro-        kenttäpuvut sekä lämpöpuvut. Virkamiehet
32641:        jen käytöstä "vaatetusseikkailuihin" ja         hankkivat nykyisin partiopuvun ja pakkaspuvun
32642:        puolustusvoimissa olevista ongelmista           perushankintana 10 %:n ja uudishankintana
32643:        virkapuvuston paraatiasujen perushan-           40 %:n hinnalla. Uusien partiopukujen ja pak-
32644:        kintatarpeista, ja                              kaspukujen käyttöön ottaminen aloitettiin hal-
32645:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        lintoyksiköittäin porrastettuna vuonna 1992.
32646:        ryhtyä em. laitosten virkapukujen säilyt-           Rajavartiolaitoksen virkamiesten yhtenäiseen
32647:        tämiseksi sellaisina, että sotilashenkilö       vaatetukseen siirtymistä on tarkoitus jatkaa. Ny-
32648:        tunnistetaan edelleen sotilashenkilöksi ja      kyinen puolustusvoimien malli-58-kuosinen vie-
32649:        erotetaan eri puolustushaarojen ammat-          railupuku, joka on rajavartiostoissa palvelevilla
32650:        tilaiseksi ja että henkilöstöllä olisi paraa-   väriltään harmaa ja vartiolentolaivueessa palve-
32651:        teihinkin asianmukainen varustus?               levilla sininen sekä merivartiostoissa palvelevilla
32652:                                                        merivoimien kavaijipuku malli-30-kuosinen, on
32653:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tarkoitus korvata väriltään ja kuosiltaan yh-
32654: vasti seuraavaa:                                       denmukaisella vierailupuvun asukokonaisuudel-
32655:                                                        la. Tässä tarkoituksessa on käynnistetty kokeilu,
32656:     Rajavartiolaitoksessa käynnistettiin vuonna        jota varten on valmistettu yhteensä 26 virkapu-
32657: 1989 vartioasemapalveluksessa olevan sotilas-          kukokonaisuutta. Kokeiltava vierailupuku on
32658: henkilöstön palvelusasuna käytettävien pukinei-        kuosiltaan pelkistetty kaksirivineo puku ilman
32659: den uudistamisen suunnittelu. Vartioasemapal-          olkapoletteja. Puku on väriltään niin tumman
32660: veluksessa rajavartiostoissa käytettiin tuolloin       vihreä, että se keinovalossa vaikuttaa mustalta.
32661: partioasuna kenttäpuvun mallista, maastokuvi-          Puvun takin hihansuissa on rajavartiolaitoksen
32662: oitetusta kankaasta valmistettua puseroa, hou-         tunnuskuva ja arvomerkit,jotka kiertävät hihan-
32663: suja ja partiolakkia. Partioasun lisäksi rajavar-      suunjoko kokonaan tai puoliympäritse kulkevi-
32664: tiostoissa käytettiin muussa palveluksessa raja-       na arvomerkkinauhoina. Puvun housut ovat yk-
32665: vartiolaitoksen ja rajavartiomiehen tunnuksin          siväriset ja lahkeistaan käänteelliset. Naispuoli-
32666: samanlaista kenttäpukua kuin puolustusvoimien          sen virkamiehen vierailupuvussa on polven ala-
32667: harmaa kenttäpuku ja vartiolentolaivueessa vä-         puolelle ulottuva hame. Puvun kanssa miehet
32668: riltään samanlaista sinistä kenttäpukua kuin il-       käyttävät valkoista paitaa ja naispuoliset val-
32669: mavoimien kenttäpuku. Merivartiostoissa käy-           koista paitapuseroa. Vierailupukuun kuuluu
32670: tettiin vartioasemapalveluksessa partioasuna           musta päällystakki ja virkalakki.
32671: mustaa kenttäpukua rajavartiolaitoksen ja raja-            Kokeiluun, jonka rajavartiolaitoksen henki-
32672: vartiomiehen tunnuksin. Samanlaista kenttäpu-          löstön edustajat ovat yksimielisesti rajavartiolai-
32673: kua käytettiin myös laivapalveluksessa.                toksen yhteistoimintalautakunnassa hyväksy-
32674:     Rajavartiostojen partioasu kuului rajavartio-      neet, osallistuvat 26 virkamiestä antavat yksityis-
32675: laitoksen erityisvaatetukseen, joka osoitettiin        kohtaisen arvion asukokonaisuudesta käyttäjän
32676: virkamiehelle valtion kustannuksella sen perus-        kannalta. Rajavartiolaitoksen asettama asustei-
32677: teella, että tällaista vaatetusta oli pidettävä suo-   den kehittämistä valmistellut työryhmä jättää
32678: javaatetuksen kaltaisena niissä olosuhteissa, jois-    ehdotuksensa vuoden 1998 helmikuussa arvioin-
32679: sasitä käytettiin. Partioasun lisäksi sotilasvirassa   tien ja hallintoyksikköjen sekä rajavartiolaitok-
32680:                                             KK 1292/1997 vp                                             3
32681: 
32682: sen yhteistoimintalautakunnan lausuntojen jäl-            Ennen vuoden 1992 talousarvion menojaotte-
32683: keen. Vasta tämän kokeilujakson ja työryhmän           lun uudistusta rajavartiolaitoksen vaatetus ja vir-
32684: ehdotusten jälkeen tehdään päätös vierailupu-          kapukuavustusmenot olivat vuonna 1989 yh-
32685: vun hankkimisesta.                                     teensä 5,24 Mmk, vuonna 1990 yhteensä 5,41
32686:    Uuteen vierailupukuun tähtäävän kokeilun            Mmk ja vuonna 1991 yhteensä 5,50 Mmk. Näi-
32687: tarkoituksena on päästä siihen, että rajavartio-       hin menoihin sisältyi myös varusmiesten vaate-
32688: laitoksen koko rajavalvontaan ja rajatarkastuk-        tusmenoja yhteensä n. 2 Mmk vuosittain. Raja-
32689: siin osallistuva henkilöstö, joka on näiden tehtä-     vartiostojen aikaisempi partiopuku oli koko-
32690: vien vuoksi jatkuvasti kosketuksissa sekä ulko-        naan valtion kustannettava samoin kuin koko
32691: maalaisten että kotimaan väestön kanssa yhden-         sotilashenkilöstön lämpöpuvustokin. Uudistus
32692: mukaisen vaatetuksensa perusteella, selkeästi          merkitsi valtion kustannusten siirtämistä virka-
32693: erottuisi puolustusvoimien sotilashenkilöstöstä,       miesten osittain kustannettavaksi. Uudistus
32694: poliisin ja tullilaitoksen virkamiehistä sekä varti-   tuotti samalla sen rationalisointihyödyn, että ra-
32695: ointiliikkeiden palveluksessa olevista vartijoista.    javartiolaitos saattoi vapauttaa huoltotehtävistä
32696: Tällaiseen päämäärään pyrkimiseen on selkeästi         noin 200 virkamiehen työpanoksen päätehtä-
32697: tarvetta erityisesti rajanylityspaikoiiia, joissa      vään eli rajavalvontaan ja rajatarkastukseen,
32698: maahantulevilla ja maastalähtevillä henkilöillä        kun aikaisemmin valtion ylläpitämien varustei-
32699: on käytännön kokemuksen perusteella vaikeuk-           den vaatetushuolto lakkautettiin.
32700: sia erottaa eri viranomaisia ja vartiointiliikkei-        Tulopoliittiseen sopimukseen liittyvän raja-
32701: den vartijoita toisistaan.                             vartiolaitoksen 11.12.1997 allekirjoitetun tar-
32702:     Kysymyksessä esitetty arvio siitä, että rajavar-   kentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöy-
32703: tiolaitoksen kehitteillä olevalla yhdenmukaisella      täkirjassa on sovittu, että vuoden 1998 kesäkuun
32704: virkapukujärjestelmällä olisi vaikutusta siihen,       alkuun mennessä selvitetään tarpeet ja mahdolli-
32705: käytetäänkö esimerkiksi merenkulkutehtäviin            suudet nykyisen partiopuvun ja pakkaspuvun
32706: virkamiehiä, joilla ei olisi näihin tehtäviin asian-   uudishankintaosuudesta virkamiesten maksetta-
32707: mukaista koulutusta, on virheellinen.                  van osuuden alentamiseen perushankintaosuu-
32708:     Rajavartiolaitoksessa on käytetty virkapuku-       den suuruiseksi niin, että virkamiehellä olisi oi-
32709: avustuksina, jotka siis tarkoittavat valtion va-       keus joka toinen vuosi hankkia 10 %:n maksu-
32710: roista virkapuvun perushankinnan eli ensim-            osuudella partioinoissa kokemuksen mukaan
32711: mäistä kertaa hankittaessa 90 %:n määräistä            erityisesti kuluvia asusteita.
32712: osuutta ja uudishankinnan yhteydessä 60 %:n
32713: määräistä osuutta puvun kokonaishinnasta, va-
32714: roja seuraavasti:
32715: 
32716:     1992             3,33 Mmk
32717:     1993             4,95 Mmk
32718:     1994             3,65 Mmk
32719:     1995             2,81 Mmk
32720:     1996             5,40 Mmk
32721:     1997             n. 3 Mmk
32722:     1998             suunniteltu 3,5 Mmk
32723:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
32724: 
32725:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32726: 4                                         KK 1292/1997 vp
32727: 
32728: 
32729: 
32730: 
32731:                                        Tili Riksdagens Talman
32732: 
32733:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Gräns bevakningssektionernas patrullklädsel
32734: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande          ingick i gränsbevakningsväsendets specialklädsel
32735: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      som anvisades tjänstemannen på statens bekost-
32736: dagsman Seppo Kanerva m.fl. undertecknade            nad på grundval av att en dylik klädsel måste
32737: spörsmå1 nr 1292:                                    anses ha karaktären av skyddsklädsel under de
32738:                                                      omständigheter som den användes vid. Förutom
32739:           Är Regeringen medveten om gränsbe-         patrullklädseln anvisades på statens bekostnad
32740:        vakningsväsendets illa övervägda an-          en tjänsteman som tjänstgjorde i en militär tjänst
32741:        vändning av verksamhetsmede1 för "be-         dessutom en värmedräkt bestående av en blus
32742:        k1ädnadsäventyr" och om problemen             och byxor, vilken användes vintertid.
32743:        inom försvarsmakten i anknytning till            Efter provanvändning fastställdes som tjäns-
32744:        behoven vid grundanskaffningen av             teuniform för en gränsbevakningsman en pa-
32745:        tjänstebeklädnadens      paraduniformer,      trulluniform och en kölduniform som vardera
32746:        och                                           var gröna och som 1iknade varandra. Den nya
32747:           vlka åtgärder ämnar Regeringen vidta       patrulluniformen och kölduniformen ersatte
32748:        för att ovan nämnda inrättningars tjäns-      gränsbevakningssektionernas patrullklädsel och
32749:        teuniformer skall bibehållas sådana att en    gränsbevakningsväsendets samtliga fåltunifor-
32750:        militärperson fortsättningsvis igenkänns      mer samt värmedräkter. Tjänstemännen anskaf-
32751:        som en militärperson och särskiljs såsom      far numera patrulluniformen och kölduniformen
32752:        professionella inom de olika försvarsgre-     såsom grundanskaffning till 10% och såsom ny-
32753:        narna och för att personalen skall ha en      anskaffning ti1140% av deras pris. lbruktagandet
32754:        behörig utrustning även för parader?          av de nya patrulluniformerna och köldunifor-
32755:                                                      merna inleddes 1992 stegvis vid de olika förvalt-
32756:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsenheterna.
32757: anföra följande:                                        Avsikten är att fortsätta gränsbevakningsvä-
32758:                                                      sendets tjänstemäns övergång till en enhetlig
32759:    Vid gränsbevakningsväsendet påbörjades år         klädsel. Avsikten är att den nuvarande besöks-
32760: 1989 planeringen av en ändring av den klädsel        uniformen av försvarsmaktens modell -58, som
32761: som den militära personalen i bevakningssta-         beträffande dem som tjänstgör vid gränsbevak-
32762: tionstjänstgöring använder som tjänsteuniform.       ningssektionerna är grå och beträffande dem
32763: Vid gränsbevakningssektionerna användes då           som tjänstgör vid bevakningsflygdivisionen blå
32764: som patrullklädsel vid bevakningsstationstjänst-     samt beträffande dem som tjänstgör vid sjöbe-
32765: göring blus, byxor och patrullmössa av fåltuni-      vakningssektionerna är av sjöstridskrafternas
32766: formmodell som var tillverkade av ett terräng-       kavajuniform modell -30, skall ersättas med en
32767: mönstrat tyg. Förutom patrullklädseln användes       besöksuniforms beklädnadshelhet med enhetlig
32768: vid gränsbevakningssektionerna i annan tjänst-       fårg och mönster. 1 detta syfte har man inlett ett
32769: göring en med gränsbevakningsväsendets och en        försök för vilket har tillverkats sammanlagt 26
32770: gränsbevakningsmans emblem försedd likadan           uniformshelheter. Den besöksuniform som ut-
32771: fåltuniform som försvarsmaktens gråa fåltuni-        provas är en enkelt mönstrad tvåraders uniform
32772: form och vid bevakningsflygdivisionen en lika-       utan axelpolletter. Uniformen är så mörkgrön att
32773: dan blå filtuniform som luftstridskrafternas fålt-   den i konstljus ser svart ut. 1 ändan av uniforms-
32774: uniform. Vid sjöbevakningssektionerna använ-         rockens ärmar finns gränsbevakningsväsendets
32775: des som patrullklädsel vid bevakningsstations-       emblem och gradbeteckningarna, som i form av
32776: tjänstgöring en svart fåltuniform med gränsbe-       gradbeteckningsband går runt ärmen antingen
32777: vakningsväsendets och en gränsbevakningsmans         helt och hållet eller till hälften. U niformsbyxorna
32778: emblem. En likadan fåltuniform användes också        är enfårgade med slag. Besöksuniformen för en
32779: under fartygstjänstgöring.                           kvinnlig tjänsteman har en kjol som går nedanför
32780:                                               KK 1292/1997 vp                                              5
32781: 
32782: knäet. Med uniformen använder männen en vit              totalpris vid nyanskaffning, använts medel som
32783: skjorta och kvinnorna en vit blus. Tili besöksuni-       följer:
32784: formen hör en svart ytterrock och en uniforms-
32785: mössa.                                                      1992          3,33 Mmk
32786:     I försöket, som personalens företrädare enhäl-          1993          4,95 Mmk
32787: ligt har godkänt i gränsbevakninsväsendets sam-             1994          3,65 Mmk
32788: arbetsnämnd, deltar 26 tjänstemän som kommer                1995          2,81 Mmk
32789: att ge en detaljerad bedömning om beklädnads-               1996          5,40 Mmk
32790: helheten ur användarens synvinkel. Den av                   1997          ca 3 Mmk
32791: gränsbevakningsväsendet tilisatta arbetsgrup-               1998          budgeterat 3,5 Mmk
32792: pen som har förberett utvecklandet av beklädna-
32793: den kommer att avge sitt förslag i februari 1998            Före 1992 års reform av budgetens utgiftsin-
32794: efter att bedömningarna har getts och efter att          delning var utgifterna för gränsbevakningsvä-
32795: förvaltningsenheterna samt gränsbevakningsvä-            sendets beklädnads- och tjänsteuniformsunder-
32796: sendets samarbetsnämnd har avgett sina utlåtan-          stöd år 1989 sammanlagt 5,24 Mmk, år 1990
32797: den. Först efter den här provperioden och arbets-        sammanlagt 5,41 Mmk och år 1991 sammanlagt
32798: gruppens förslag fattas beslut om anskaffning av         5,50 Mmk. I dessa utgifter ingick också årligen ca
32799: besöksuniformen.                                         2 Mmk för beväringarnas beklädnadsutgifter.
32800:     Syftet med försöket som har som mål en ny            Gränsbevakningssektionernas tidigare patrull-
32801: besöksuniform är att komma tili att hela den             klädsel bekostades helt och håliet av staten lik-
32802: personai inom gränsbevakningsväsendet som                som också hela den militära personalens värme-
32803: deltar i gränsövervakning och gränskontrolier            dräkter. Reformen innebar att en del av statens
32804: och viiken som en följd av dessa uppgifter fort-         kostnader överfördes på tjänstemännen. Refor-
32805: sättningsvis är i kontakt både med utlänningar           men förde samtidigt med sig den rationaliserings-
32806:  och med befolkningen i hemlandet på grundval            nyttan att gränsbevakningsväsendet kunde be-
32807: av sin enhetliga klädsel tydligt skali skilja sig från   fria ca 200 tjänstemäns arbetsinsats från under-
32808: försvarsmaktens militärpersonal, från polisens           hålisuppgifter tili huvuduppgiften, dvs. tili gräns-
32809: och tuliverkets tjänstemän samt från väktare i           övervakningen och gränskontrollerna, när klä-
32810:  bevakningsföretags tjänst. Det finns ett klart be-      desunderhåliet som tidigare upprätthölls av sta-
32811:  hov för detta särskilt på gränsövergångsstäliena        ten avskaffades.
32812:  där personer på väg in tili elier ut ur landet enligt      I underteckningsprotokoliet tili gränsbevak-
32813:  praktiska erfarenheter har svårigheter att skilja       ningsväsendets preciserande tjänstekollektivav-
32814:  melian de olika myndigheterna och bevaknings-           tal, som undertecknades 11.12.1997 och som har
32815:  företagens väktare.                                     samband med det inkomstpolitiska avtalet, över-
32816:     Den i spörsmålet framförda bedömningen om            enskoms att det före början av juni 1998 utreds
32817:  att gränsbevakningsväsendets under arbete va-           behoven för och möjligheterna tili en sänkning av
32818:  rande enhetliga uniformssystem skulie ha inver-         dendel av nyanskaffningsandelen i fråga om den
32819:  kan t. ex. på om man i sjöfartsuppgifter använder       nuvarande patruliklädseln och värmedräkten
32820:  tjänstemän som inte har behörig utbildning för          som betalas av tjänstemännen tili samma nivå
32821:  dessa uppgifter, är felaktig.                           som grundanskaffningsandelen så att en tjänste-
32822:     Inom gränsbevakningsväsendet har i form av           man skulie ha rätt att vartannat år med en 10 %:s
32823:  tjänsteuniformsunderstöd, som alitså innebär en         betalningsandel skaffa klädespersedlar som en-
32824:  90 %:s andel som betalas av statens medel vid           ligt erfarenhet slits specielit mycket vid patrulle-
32825:  grundanskaffning av en uniform, dvs. den första         ring.
32826:  uniformen, och en 60 %:s andel av uniformens
32827:       Helsingfors den 7 januari 1998
32828: 
32829:                                                                      Inrikesminister Jan-Erik Enestam
32830:                                           KK 1293/1997 vp
32831: 
32832: Kirjallinen kysymys 1293
32833: 
32834: 
32835: 
32836: 
32837:                                   Sakari Smeds /skl: Ulkomaalaisviraston toiminnan tehostamisesta
32838: 
32839: 
32840: 
32841:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32842: 
32843:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan      toimenpide-ehdotus oli, että Ulkomaalaisviras-
32844: Ulkomaalaisviraston toiminta on eri syistä kan-     tossa tehtäisiin ulkopuolisen konsultin kartoitus.
32845: gerrellut. Käsittelyajat ovat pitkiä, ja monen      Julki tihkuneiden tietojen mukaan näin olisi jo
32846: maahanmuuttajan, pakolaisen ja kansalaisuus-        tehty, mutta mitä selvitys sisältää ja mihin toi-
32847: hakemuksen jättäneen kokemuksen mukaan vi-          miin on aiottu ryhtyä?
32848: raston tekemien kyselyjen tarkoitusta on vaikea        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
32849: ymmärtää ja toiminnassa on havaittavissa asen-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32850: teellisuuttakin.                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32851:    Eri yhteyksissä on todettu, mm. eduskunnan       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32852: oikeusasiamiehen tarkastuslausunnossa viime
32853: kesältä, että viraston toiminta ei täytä hyvän                  Onko Hallitus tietoinen Ulkomaalais-
32854: hallinnon periaatteita. On syytä kysyä, ovatko               viraston ongelmista, ja
32855: kaikki sen asenteet ja toimenpiteet tarkoituksen-               onko tässä yhteydessä syytä tarkentaa
32856: mukaisia edes rikollisuuden torjunnan takia.                 Ulk omaalaisviraston toimin ta poli tiik-
32857: Vuosi sitten mietintönsä jättäneen Maahan-                   kaa ja mihin suuntaan?
32858: muutto- ja pakolaispoliittisen toimikunnan eräs
32859: 
32860:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
32861:                                          Sakari Smeds /skl
32862: 
32863: 
32864: 
32865: 
32866: 270136
32867: 2                                       KK 1293/1997 vp
32868: 
32869: 
32870: 
32871: 
32872:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
32873: 
32874:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
32875: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,     vasti seuraavaa:
32876: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen
32877: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sakari          Ulkopuolisen konsultin laatima ulkomaalais-
32878: Smedsin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen      viraston toimintaa ja tavoitteita koskeva selvitys
32879: n:o 1293:                                         on valmistunut joulukuussa. Ulkomaalaisvirasto
32880:                                                   järjesti selvitystä koskevan tiedotustilaisuuden
32881:           Onko Hallitus tietoinen Ulkomaalais-    19.12.1997. Selvityksessä tuodaan esille monia
32882:        viraston ongelmista, ja                    kehittämistarpeita, joita tullaan ottamaan esille
32883:           onko tässä yhteydessä syytä tarkentaa   virastoa koskevassa kehitystyössä, joka toteute-
32884:        Ulkomaalaisviraston toimintapolitiik-      taan yhteistyössä viraston ja sisäasiainministe-
32885:        kaa ja mihin suuntaan?                     riön kesken.
32886:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
32887: 
32888:                                                           Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
32889:                                          KK 1293/1997 vp                                          3
32890: 
32891: 
32892: 
32893: 
32894:                                       Tili Riksdagens Talman
32895: 
32896:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt
32897: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-     anföra följande:
32898: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-
32899: man Sakari Smeds undertecknade spörsmå1 nr            Den utredning om Utlänningsverkets verk-
32900: 1293:                                              samhet och må1 som gjordes av en utomstående
32901:                                                    konsult blev klar i december. Utlänningsverket
32902:           Är Regeringen medveten om Utlän-         ordnade ett informationsmöte om utredningen
32903:        ningsverkets problem och                    den 19 december 1997. 1 utredningen nämns
32904:           finns det i detta sammanhang skä1 att    många utveck1ingsbehov som kommer att tas
32905:        precisera Utlänningsverkets verksam-        upp inom det utvecklingsarbete som gäller verket
32906:        hetspo1itik och i viiken riktning?          som genomförs i samarbete mellan verket och
32907:                                                    inrikesministeriet.
32908: 
32909:      Helsingfors den 8 januari 1998
32910: 
32911:                                                                lnrikesminister Jan-Erik Enestam
32912:                                             KK 1294/1997 vp
32913: 
32914: Kirjallinen kysymys 1294
32915: 
32916: 
32917: 
32918: 
32919:                                     Esa Lahtela /sd: Vastausten antojärjestyksestä kirjallisiin kysymyk-
32920:                                         siin
32921: 
32922: 
32923:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
32924: 
32925:    Tein 20.11.1997 kirjallisen kysymyksen ongel-          Siitä huolimatta kansanedustaja Sasijo 13 päi-
32926: masta, joka koski toimeentulotuen myöntämi-            vänä joulukuuta yöllä pidetyssä täysistunnossa
32927: sestä annettujen ohjeiden puutteellisuutta kos-        siteerasi sanatarkasti kirjalliseen kysymykseeni
32928: kien Suomessa tilapäisesti oleskelevia ulkomaa-        saamastani vastauksesta pitkän kappaleen.
32929: laisia "turisteja". Tätä asiaa Tohmajärven ja          Aluksi hän mainitsi vielä, että "sosiaali- ja ter-
32930: Värtsilän sosiaalitoimistot olivat kirjeellään jo      veysministeriö on tänään antanut vastauksen
32931: syyskesästä ministeriöitä tiedustelleet saamatta       (tarkoittaen perjantaita) ed. Lahtelan kirjalliseen
32932: kuitenkaan vastausta.                                  kysymykseen."
32933:    Nyt tiistaina 16 päivänä joulukuuta iltapäiväl-        Jotenkin tällainen menettely tuntuu perin
32934: lä sainkin sosiaali- ja terveysministeriön vastauk-    omalaatuiselta, vai lieneekö tämä sitten hyvinkin
32935: sen eduskunnan postilaatikkooni. Kysymys oli           yleistä. Kohtuulliselta kuitenkin tuntuisi, että
32936: saanut numerokseen 1151. Vastaus kysymykseen           kysymyksen tehnyt saisi ensimmäisenä myös vas-
32937: oli suhteellisen hyvä ja siinä luvattiin ryhtyä heti   tauksen. Jos näin ei tapahdu, tästä lähin tällainen
32938: toimenpiteisiin ja kunnille luvattiin lähettää alus-   periaate tulisi ottaa käyttöön mahdollisimman
32939: tavat suositukset, miten ulkomaalaisten toi-           pikaisesti.
32940: meentulotukiasioissa tulisi menetellä.                    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
32941:     Asia, mitä aion kysyä, ei koskekaan vastauk-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
32942: sen sisältöä, vaan sitä, annetaanko ja jaetaanko       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
32943: kirjallisten kysymysten vastauksia ensin muille        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
32944: tahoille kuin kysymyksen tehneelle kansanedus-
32945: tajalle. Tapauksessa, joka koskee kysymystä n:o                   Onko ministeriöillä yleisenä tapana,
32946: 1151, näin ainakin näyttää käyneen. Väkisinkin                 että kansanedustajien kirjallisiin kysy-
32947: tulee mieleen epäilys, lähettävätkö ministeriön                myksiin tekemien kysymysten vastauksia
32948: virkamiehet asian johonkin puoluetoimistoon                    lähetellään ensin muille tahoille kuin ky-
32949: hyväksyttäväksi mahdollisestijopa ennen minis-                 symyksen tekijälle, ja
32950: terin allekirjoitusta. Kun soitin maanantaiaamu-                  onko Hallituksella tarkoitus selventää
32951: na 15 päivänä joulukuuta 1997 sosiaali- ja ter-                ohjeistusta siten, että vastaus aina lähe-
32952: veysministeriöön, silloin ministeri ei vielä ollut             tettäisiin ensin kysymyksen tehneelle
32953: vastausta allekirjoittanut.                                    edustajalle?
32954: 
32955:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
32956: 
32957:                                              Esa Lahtela /sd
32958: 
32959: 
32960: 
32961: 
32962: 270136
32963: 2                                        KK 1294/1997 vp
32964: 
32965: 
32966: 
32967: 
32968:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
32969: 
32970:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         "Eduskunnan puhemies lähettää kysymykset
32971: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       valtioneuvoston kanslialle ja kanslia edelleen
32972: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     asianomaiselle ministerille. Vastaus, jonka laati-
32973: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-     minen säännönmukaisesti kuuluu esittelijän teh-
32974: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        täviin, annetaan yleensä kirjallisena, joskin kysy-
32975:  1294:                                              mykseen voidaan vastata myös suullisesti.
32976:                                                        Vastauksen tulee olla eduskunnassa 21 päivän
32977:           Onko ministeriöillä yleisenä tapana,      kuluessa siitä, kun valtioneuvoston kanslia on
32978:        että kansanedustajien kirjallisiin kysy-     vastaanottanut kysymyksen. Kirjallisen vas-
32979:        myksiin tekemien kysymysten vastauksia       tauksen allekirjoittaa ministeri ilman esittelyä.
32980:        lähetellään ensin muille tahoille kuin ky-   Kun ministeri allekirjoittaa vastauksen sijaisena,
32981:        symyksen tekijälle, ja                       on mainittava, kenen ministerin sijaisena. Minis-
32982:           onko Hallituksella tarkoitus selventää    teriö lähettää vastauksen suoraan eduskunnalle.
32983:        ohjeistusta siten, että vastaus aina lähe-   Kopio vastauksesta lähetetään kysymyksen esit-
32984:        tettäisiin ensin kysymyksen tehneelle        täneelle kansanedustajalle. Ministeriön on huo-
32985:        edustajalle?                                 lehdittava määräajan noudattamisesta."
32986:                                                        Kirjalliseen kysymykseen 1151/1997 vp anne-
32987:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        tun vastauksen lähettämisessä tapahtuneista
32988: vasti seuraavaa:                                    epäselvyyksistä sosiaali- ja terveysministeriö on
32989:                                                     antanut selvityksen, jonka mukaan virkamies,
32990:    Valtioneuvoston kanslia on kirjallisia kysy-     joka valmisteli vastausta, toimitti vastausluon-
32991: myksiä koskevassa kirjeessään 6. 7.1994 antanut     noksen kokoomuksen eduskuntaryhmälle sen
32992: ministeriöille muun ohessa ohjeen, jonka mu-        pyynnöstä samana päivänä, jolloin vastaus tuli
32993: kaan eduskuntakysymysten vastausten lähettä-        antaa eduskunnalle. Myöhemmin kävi ilmi, että
32994: minen linjasiirtoina Painatuskeskukseen ei muu-     ministeri Huttu-Juntusella ei kuitenkaan ollut
32995: ta sitä käytäntöä, että alkuperäinen vastaus sekä   mahdollisuutta ko. päivänä allekirjoittaa jo ai-
32996: suomen- että ruotsinkielisenä lähetetään edus-      emmin hyväksymäänsä vastausta, vaan allekir-
32997: kunnalle allekirjoitettuna kuten ennenkin ja että   joitettu vastaus toimitettiin eduskunnalle seuraa-
32998: kopio vastauksesta lähetetään suoraan kysy-         van viikon alkupuolella.
32999: myksen esittäneelle kansanedustajalle.                 Varmistaakseen, että kirjallisen kysymyksen
33000:    Valtioneuvoston esittelijän oppaassa todetaan    tehnyt kansanedustaja saa vastauksen aina en-
33001: kirjallisista eduskuntakysymyksistä mm. seuraa-     nen sen julkaisemista, sosiaali- ja terveysministe-
33002: vaa:                                                riö on jo uusinut sisäiset menettelytapaohjeensa.
33003: 
33004:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
33005: 
33006:                                                                      Pääministeri Paavo Lipponen
33007:                                           KK 1294/1997 vp                                              3
33008: 
33009: 
33010: 
33011: 
33012:                                        Tili Riksdagens Talman
33013: 
33014:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         statsrådets kansli och kansliet vidarebefordrar
33015: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          dem tili vederbörande minister. Svaret, som i
33016: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      regel utformas av en föredragande, ges i allmän-
33017: dagsman Esa Lahtela undertecknade spörsmål           het i skriftlig form, men svaret kan också ges
33018: nr 1294:                                             muntligt.
33019:                                                         Svaret skall vara i riksdagen inom 21 dagar
33020:           Har ministerierna i allmänhet för vana     räknat från att statsrådets kansli har tagit emot
33021:        att först sända svaren på riksdagsmän-        spörsmålet. Skriftliga svar undertecknar minis-
33022:        nens skriftliga spörsmål tili andra instan-   tern utan föredragning. Om en minister under-
33023:        ser än tili den person som ställt spörsmå-    tecknar ett svar i egenskap av ställföreträdare,
33024:        let och                                       skall det framgå viiken minister ställföreträdar-
33025:           är det Regeringens avsikt att förtydliga   skapet gäller. Ministeriet sänder svaret direkt tili
33026:        anvisningarna så att svaren alltid först      riksdagen. En kopia av svaret sänds tili den riks-
33027:        sänds tili den riksdagsman som ställt         dagsman som ställt spörsmålet. Ministeriet skall
33028:        spörsmålet?                                   se tili att den föreskrivna tiden iakttas."
33029:                                                         Vad beträffar de oklarheter som uppstått i
33030:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        samband med svaret på spörsmål 115111997 rd
33031: anföra följande:                                     har social- och hälsovårdsministeriet avgett en
33032:                                                      förklaring, enligt viiken den tjänsteman, som be-
33033:    Statsrådets kansli har i en skrivelse av den 6    redde svaret, på samlingspartiets riksdagsgrupps
33034: juli 1994 om skriftliga spörsmål gett ministerier-   begäran hade sänt svarsutkastet tili nämnda riks-
33035: na bl.a. en anvisning, enligt viiken metoden att     dagsgrupp samma dag som svaret skulle tillstäl-
33036: sända spörsmålssvaren som linjeöverföring tili       las riksdagen. Senare visade det sig att minister
33037: Tryckericentralen inte ändrar den praxis som         Huttu-Juntunen dock inte hade möjlighet att da-
33038: innebär att det undertecknade originalsvaret allt-   gen i fråga underteckna svaret, som hon redan
33039: jämt sänds i finskspråkig och svenskspråkig ver-     tidigare godkänt, utan det undertecknade svaret
33040: sion tili riksdagen, och att en kopia av svaret      sändes tili riksdagen i början av veckan därpå.
33041: sänds direkt tili den riksdagsman som ställt            För att försäkra sig om att de riksdagsmän
33042:  spörsmålet.                                         som ställt spörsmål alltid får svaren innan dessa
33043:    1 statsrådets handbok för föredragande kon-       publiceras, har social- och hälsovårdsministeriet
33044: stateras i fråga om spörsmål bl.a. följande:         redan reviderat sina interna anvisningar.
33045:    "Riksdagens talman sänder spörsmålen tili
33046: 
33047:      Helsingfors den 7 januari 1998
33048: 
33049:                                                                       Statsminister Paavo Lipponen
33050:                                             KK 1295/1997 vp
33051: 
33052: Kirjallinen kysymys 1295
33053: 
33054: 
33055: 
33056: 
33057:                                     Janne Viitamies /sd: Kolmannen sektorin työnantajien koulutuk-
33058:                                         sesta
33059: 
33060: 
33061:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33062: 
33063:    Työvoimapolitiikan uudistamiseksi tulee vuo-        tehtävistä on monissa tapauksissa puutteellinen.
33064: den 1998 alussa voimaan uutta lainsäädäntöä,           Saattaa olla, että tästä aiheutuu tahattomia vel-
33065: joka merkitsee yhdistelmätuen käyttöönottoa            vollisuuksien laiminlyöntejä ja arkuutta ryhtyä
33066: pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllis-       työnantajaksi, mikä haittaa yhdistelmätuen tar-
33067: tämiseksi. Yhdistelmätukea maksetaan työnan-           koituksen eli uusien työpaikkojen syntymisen
33068: tajalle,joka voi olla yritys, kunta tai muu yhteisö.   toteutumista.
33069: Järjestöistä ja osuuskunnista muodostuu ns. kol-          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33070: mas sektori, jonka ennakoidaan kasvavan työl-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33071: listäjänä. Urheiluseuroissa, kierrätyskeskuksis-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33072: sa, harrastajateattereissa, eläinsuojeluyhdistyk-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33073: sissä, vapaapalokunnissa, työosuuskunnissa jne.
33074: onkin paljon hallinnollisia ja avustavia tehtäviä,               Kuinka Hallitus aikoo esimerkiksi
33075: joiden hoitamiseen on tarkoituksenmukaista                    maakunnallisten työvoima- ja elinkeino-
33076: palkata työntekijöitä yhdistelmätuella. Tuen                  keskusten avulla varmistaa sen, että ur-
33077: avulla rahoitetut työsuhteet ovat työnantajavel-              heiluseurat ja muut yhdistykset, joista
33078: voitteiden puolesta verrannollisia muihin työ-                muodostuu ns. kolmas sektori, pätevöity-
33079: suhteisiin. Palkasta on pidätettävä vero, työnan-             vät työnantajatehtäviin, jotta yhdistel-
33080: tajamaksut on huolehdittava ajallaan. Kolman-                 mätuen avulla saataisiin syntymään mak-
33081: nen sektorin toimijoiden kokemus työnantaja-                  simaalinen määrä uusia työpaikkoja?
33082: 
33083:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
33084: 
33085:                                            Janne Viitamies /sd
33086: 
33087: 
33088: 
33089: 
33090: 270136
33091: 2                                          KK 1295/1997 vp
33092: 
33093: 
33094: 
33095: 
33096:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33097: 
33098:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tiedon tarve etenkin paikallistasolla toimivissa
33099: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         yhdistyksissä. Pätevöityminen työnantajavel-
33100: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      voitteiden hoitamisessa edellyttää luonnollisesti
33101: le jäsenelle kansanedustaja Janne Viitamiehen         tiedon saamista ko. velvoitteiden laadusta ja nii-
33102: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1295:        den käytännön hoitamisesta.
33103:                                                           Työministeriössä on yhteistyössä työsuojelu-
33104:           Kuinka Hallitus aikoo esimerkiksi           piirin toimiston kanssa aloitettu erityisesti kol-
33105:        maakunnallisten työvoima- ja elinkeino-        mannelle sektorille tarkoitetun työllistämisop-
33106:        keskusten avulla varmistaa sen, että ur-       paan valmistelu. Oppaassa on tarkoitus kertoa
33107:        heiluseurat ja muut yhdistykset, joista        työhallinnon eri tukimuodoista sekä käsitellä
33108:        muodostuu ns. kolmas sektori, pätevöity-       myös työnantajavelvoitteiden hoitamiseen liitty-
33109:        vät työnantajatehtäviin, jotta yhdistel-       viä asioita.
33110:        mätuen avulla saataisiin syntymään mak-            Opas on tarkoitus saattaa valmiiksi heti alku-
33111:        simaalinen määrä uusia työpaikkoja?            vuoden aikana. Tarpeen mukaan tulee myös har-
33112:                                                       kittavaksi Kouvolassa toimivan Pientyönanta-
33113:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          jien palvelukeskuksen mahdollisuudet palvella
33114: vasti seuraavaa:                                      entistä laajemmin myös kolmannen sektorin
33115:                                                       työnantajia.
33116:    Työvoimapolitiikan perusuudistuksen keskei-            Sosiaali- ja terveysministeriön alaiset maa-
33117: senä tavoitteena on estää laajamittaista syrjäyty-    kunnallisesti toimivat työsuojelupiirien toimistot
33118: mistä työmarkkinoilta. Tähän perustuu myös            neuvovat ja opastavat työsopimuksiin, työehto-
33119: kuluvan vuoden alusta voimaan tullut, yli kaksi       sopimuksiin, palkkaukseen, työaikaan, vuosilo-
33120: vuotta työttömänä olleiden työmarkkinatuen            miin ja muihin työsuhteen ehtoihin liittyvissä
33121: saajien työllistymisen edistämiseksi työnantajal-     kysymyksissä niin työnantajia kuin työntekijöi-
33122: le maksettava, yhdistelmätuki. Yhdistelmätuen         tä.
33123: yhtenä tavoitteena on antaa etenkin niin sanotui-         Myös työministeriön tavoitteena on turvata,
33124: te kolmannelle sektorille uusi konkreettinen väli-    että kolmannen sektorin työnantajille pystytään
33125: ne työntekomahdollisuuksien luomiseksi.               tarjoamaan helposti asiantuntevaa ja riittävää
33126:    Työvoimapoliittisen uudistuksen valmiste-          informaatiota työnantajavelvoitteiden hoitami-
33127: luun liittyvän selvitysmiestyön yhteydessä toteu-     seksi. Edellä mainittu on ensisijaisen tärkeää,
33128: tettiin varsin laaja kolmannen sektorin kuulemis-     jotta työvoimapoliittiselle uudistukselle asetetut
33129: kierros, jonka yhteydessä tuli myös selkeästi esil-   tavoitteet täyttyisivät.
33130: le työnantajavelvoitteiden hoitamiseen liittyvä
33131: 
33132:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1998
33133: 
33134:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
33135:                                             KK 1295/1997 vp                                               3
33136: 
33137: 
33138: 
33139: 
33140:                                          Tili Riksdagens Talman
33141: 
33142:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       ken bland annat klart visade behovet av sådan
33143: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         kunskap som speciellt de föreningar som är verk-
33144: 1em av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     samma på lokalnivå behöver om hur man sköter
33145: damot Janne Viitamies undertecknade spörsmål           arbetsgivarens förpliktelser. En sådan kompe-
33146: nr 1295:                                               tens förutsätter naturligtvis kunskaper om vad
33147:                                                        dessa förpliktelser innebär och hur de sköts i
33148:           Hur ämnar Regeringen till exempel            praktiken.
33149:        med hjä1p av landskapens arbetskrafts-              Arbetsministeriet har i samarbete med arbe-
33150:        och näringscentraler försäkra att idrotts-      tarskyddsdistriktets arbetarskyddsbyrå inlett ett
33151:        föreningar och andra föreningar som bil-        arbete på en sysselsättningsguide, särskilt riktat
33152:        dar den s.k. tredje sektorn skall få kompe-     tili den tredje sektorn. A vsikten är att den skall
33153:        tens för uppgifter som hör tili arbetsgiva-     berätta om arbetsförvaltningens olika stödfor-
33154:        re så att det skall bli möjligt att med hjälp   mer och också behandla frågor som gäller sköt-
33155:        av sammansatt stöd få tili stånd ett maxi-      seln av arbetsgivarens förpliktelser.
33156:        malt antal nya arbetsplatser?                       Avsikten är att guiden blir fårdig genast i bör-
33157:                                                        jan av året. Om det visar sig behövligt bör man
33158:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          även överväga vilka möjligheter Servicecentralen
33159: anföra följande:                                       för små arbetsgivare, som är verksam i Kouvola,
33160:                                                        har att i större grad än hittills betjäna också den
33161:    Ett centralt mål för den grundläggande arbets-      tredje sektorns arbetsgivare.
33162: kraftspolitiska reformen är att förebygga omfat-           Arbetarskyddsdistriktens arbetarskyddsbyrå-
33163: tande utslagning från arbetsmarknaden. På detta        er som verkar landskapsvis och lyder under so-
33164: grundar sig sammansatt stöd tili arbetsgivare          cial- och hälsovårdsministeriet ger både arbets-
33165: som trädde i kraft i början av det här året och som    givare och arbetstagare råd och instruktioner i
33166: betalas för att främja sysselsättningen för sådana     frågor som gäller arbetsavtal, kollektivavtal, lön,
33167: mottagare av arbetsmarknadsstöd som varit ar-          arbetstid, semester och andra anställningsvill-
33168: betslösa i över två år. Det sammansatta stödet         kor.
33169: syftar bl.a. tili att ge i synnerhet den tredje sek-       Också arbetsministeriets syfte är att tillförsäk-
33170: torn ett nytt konkret medel för skapande av nya        ra arbetsgivare inom den tredje sektorn tillgång
33171: arbetstillfållen.                                      tili sådan sakkunnig och tillräcklig information
33172:    1 samband med det utredningsmannaarbete             som de behöver då de sköter förpliktelser som
33173: som förberedde den arbetskraftspolitiska refor-        arbetsgivare. Det här är oerhört viktigt för att de
33174: men ordnades en rätt omfattande höranderunda           mål som ställts för den arbetskraftspolitiska re-
33175: bland representanter för den tredje sektorn, vil-      formen skall uppnås.
33176: 
33177:      Helsingforsden 13 januari 1998
33178: 
33179:                                                                     Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
33180:                                             KK 1296/1997 vp
33181: 
33182: Kirjallinen kysymys 1296
33183: 
33184: 
33185: 
33186: 
33187:                                     Raimo Holopainen /sd: Kuntien lääkäritilanteen korjaamisesta
33188: 
33189: 
33190: 
33191:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33192: 
33193:    Pohjoiskarjalaisen Juuan kunnan lääkäriti-          Onko totta, että samanaikaisesti, kun lääkärin-
33194: lanne on käynyt kestämättömäksi. Kunnan vii-           virkoja on auki, on työttömänä 300 lääkäriä. Jos
33195: destä lääkärin virasta on täytettynä kaksi. Virat      on totta, niin kuinka se on mahdollista? Ellei
33196: ovat olleet haettavana jo useampaan kertaan.           lääkärinvirkoja saada täytetyksi, vaarantuu kun-
33197: Edellisellä kerralla hakijoita oli kolme, mutta        talaisten palvelujen saanti ja virassa olevat lääkä-
33198: kukaan ei halunnutkaan ottaa vastaan virkaan-          rit ylirasittuvatja palavat loppuun.
33199: sa. Myös kuluvan vuosikymmenen alussa tilanne              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33200: oli yhtä hälyttävä. Silloin lääkärin tehtäviä hoiti    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33201: vain yksi viranhaltija. Olen eri yhteyksissä yrittä-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33202: nyt selvittää sitä, miksi terveyskeskuksiin on niin    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33203: vaikea saada lääkäreitä. Vastaukset ovat poiken-
33204: neet toisistaan riippuen siitä, mikä taho on niin                 Onko Hallitus tietoinen kuntien ongel-
33205: vastannut. Onko lääkärikoulutus mitoitettu oi-                 mista lääkärinvirkoja täytettäessä, ja
33206: kein tarpeeseen nähden, vai eivätkö lääkärit ha-                  mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-
33207: lua työhön maataiskuntien terveyskeskuksiin.                   lanteen korjaamiseksi?
33208: 
33209:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
33210: 
33211:                                          Raimo Holopainen /sd
33212: 
33213: 
33214: 
33215: 
33216: 270136
33217: 2                                          KK 1296/1997 vp
33218: 
33219: 
33220: 
33221: 
33222:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33223: 
33224:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Viime vuosina lääketieteellisistä tiedekunnista
33225: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         on valmistunut vuosittain keskimäärin noin 300
33226: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lääkäriä enemmän kuin työelämästä on poistu-
33227: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            nut. Seuraavan viiden vuoden aikana valmistu-
33228: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         vien lukumäärä on vuosittain noin 200 suurempi
33229: sen n:o 1296:                                         kuin työelämästä poistuvien lääkärien määrä.
33230:                                                       Vuosituhannen alkupuoliskolla työelämästä
33231:           Onko Hallitus tietoinen kuntien ongel-      poistuvien lääkärien määrä ylittää vuosittain val-
33232:        mista lääkärinvirkoja täytettäessä, ja         mistuneiden määrän ellei koulutusmääriä noste-
33233:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä ti-     ta.
33234:        lanteen korjaamiseksi?                             Työttömien lääkärien lukumäärä on viime
33235:                                                       vuosina ollut noin 300. Heistä kolmasosa on
33236:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          yleensä lyhytaikaisesti työttömänä ja loput eri
33237: vasti seuraavaa:                                      syistä vaikeammin työllistettäviä.
33238:                                                           Edellä olevan perusteella työryhmä on esittä-
33239:    Vuoden 1997 alussa Suomessa oli 14 579 työ-        nyt, että lääkärikoulutuksen aloituspaikkamää-
33240: ikäistä työmarkkinoiden käytettävissä olevaa          riä lisättäisiin tuntuvasti ja asteittain vuodesta
33241: lääkäriä eli yksi lääkäri 351 asukasta kohden.        1997 alkaen siten, että ne vuodesta 1999 alkaen
33242: Määrä edustaa keskimääräistä läntisten teolli-        olisi 480. Opetusministeriö on käynnistänyt lää-
33243: suusmaiden tasoaja on sinällään riittävä turvaa-      ketieteellisten tiedekuntien kanssa neuvottelut
33244: maan väestön terveyspalvelut. Lääkäritiheydes-        koulutusmäärien lisäämisen käytännön toteutta-
33245: sä on kuitenkin alueellista vaihtelevuutta:           miseksi sekä niiden edellyttämien voimavarojen
33246: Uudenmaan läänissä on yksi työikäinen lääkäri         hankkimiseksi.
33247: 268 asukasta kohti ja Lapin läänissä 574 asukasta         Uudistettu lääkärikoulutuksen erityisvaltion-
33248: kohti.                                                osuusjärjestelmä antaa mahdollisuuden korvata
33249:    Lääkärityövoiman tarvetta on viime vuosi-          lääkärikoulutuksesta aiheutuneita kustannuksia
33250: kymmeninä selvitetty säännöllisin väliajoin. So-      myös yliopistosairaaloiden ulkopuoliselle ter-
33251: siaali- ja terveysministeriön asettaman lääkäri- ja   veydenhuollon toimintayksikölle. Uudistus lisää
33252: erikoislääkärikoulutusta pohtineen työryhmän          sairaaloiden ja terveyskeskusten mahdollisuuk-
33253: (Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmämuistio      sia palkata ja saada lääkärityövoimaa, mikäli
33254: 1997: 13) selvityksen mukaan tammikuussa 1997         yliopistot hyväksyvät ne koulutuspaikoiksi.
33255: oli sairaanhoitopiireissä on 500 erikoislääkärin          Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa ase-
33256: vaje ja terveyskeskuksissa noin 200 lääkärin vaje.    tuksessa erikoislääkärin tutkinnosta esitetään,
33257: Sairaanhoitopiireissä vaje oli pääosin täytetty       että lääkärikoulutuksessa tulisi yliopistosairaa-
33258: erikoistumiskoulutuksessa olevilla lääkäreillä.       loiden lisäksi käyttää kaikkia terveydenhuollon
33259:    Lääkärikoulutuksen tarvearviot pohjautuvat         tasoja sekä edellytetään perustettavaksi lääkäri-
33260: työryhmän suorittamiin kyselyihin, selvityksiin       koulutuksen tarvetta ja sisältöä arvioivat alueel-
33261: ja asiantuntijoiden kuulemiseen koskien lääkä-        liset neuvottelukunnat, jotta lääkäri- ja erikois-
33262: rien eläkkeelle siirtymistä, työsidonnaisuutta        lääkärikoulutus voi paremmin vastata alueen
33263: sekä sairaaloiden, terveyskeskusten ja yksityisen     lääkärityövoiman tarvetta.
33264: terveydenhuollon arvioita lääkäritarpeesta.
33265: 
33266:      Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
33267: 
33268:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
33269:                                            KK 1296/1997 vp                                              3
33270: 
33271: 
33272: 
33273: 
33274:                                         Tili Riksdagens Talman
33275: 
33276:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Under de senaste åren har antalet läkare som
33277: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           utexaminerats från de medicinska fakulteterna i
33278: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       genomsnitt överstigit antalet läkare som årligen
33279: dagsman Raimo Holopainen undertecknade                lämnat arbetslivet med 300. Under de följande
33280: spörsmål nr 1296:                                     fem åren kommer de utexaminerade läkarna att
33281:                                                       årligen vara 200 fler än de som lämnar arbetsli-
33282:           Är Regeringen medveten om kommu-            vet. Om inte antalet studieplatser ökas kommer
33283:        nernas problem vid tillsättandet av läkar-     de läkare som årligen lämnar arbetslivet att över-
33284:        tjänster, och                                  stiga de utexaminerade läkarna under 2000-talets
33285:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       första hälft.
33286:        för att korrigera situationen?                    Antalet arbetslösa läkare har under de senaste
33287:                                                       åren varit ca 300. Av dem är en tredjedel i allmän-
33288:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         het korttidsarbetslösa och resten har av olika
33289: anföra följande:                                      anledningar svårigheter att placera sig på arbets-
33290:                                                       marknaden.
33291:    1 början av 1997 fanns det 14 579 läkare i            På grundval av det ovan anförda har arbets-
33292: arbetsför ålder tillgängliga på arbetsmarknaden,      gruppen föreslagit att antalet nybörjarplatser
33293: dvs. en läkare per 351 invånare. Antalet motsva-      inom läkarutbildningen skall ökas betydligt och
33294: rar medelnivån i de västliga industriländerna och     gradvis från 1997 så att det i början a v 1999 finns
33295: är i och för sig tillräckligt för att säkerställa     480 nybörjarplatser. Undervisningsministeriet
33296: hälsovårdstjänsterna för befolkningen. Läkar-         har inlett förhandlingar med de medicinska fa-
33297: tätheten varierar dock regionalt: i Nylands Iän       kulteterna om det praktiska genomförandet av
33298: finns det en läkare i arbetsför ålder per 268 invå-   ökningen av studieplatserna samt anskaffningen
33299: nare och i Lapplands Iän en per 574 invånare.         av de resurser som ökningen förutsätter.
33300:     Behovet av läkare har utretts regelbundet un-        Den reformerade läkarutbildningens särskil-
33301: der de senaste årtiondena. Enligt en utredning        da statsandelssystem gör det möjligt att ersätta
33302: om läkar- och specialläkarutbildningen som            också verksamhetsenheter utanför universitets-
33303: gjordes av en arbetsgrupp som tillsatts av social-    sjukhusen för kostnader som orsakats av läkar-
33304: och hälsovårdsministeriet (Social- och hälso-         utbildningen. Reformen ökar sjukhusens och
33305: vårdsministeriets        arbetsgruppspromemoria       hälsovårdscentralernas möjligheter att anställa
33306: 1997:13) fanns det ijanuari 1997 ett underskott       och få läkare, om universiteten godkänner dem
33307: på 500 specialläkare i sjukvårdsdistrikten och ett    som utbildningsplatser.
33308: underskott på ca 200 läkare på hälsovårdsstatio-         1 den förordning om specialläkarexamen som
33309: nerna. 1 sjukvårdsdistrikten hade underskottet i      för närvarande är på remiss föreslås att man
33310: huvudsak uppfyllts med läkare som deltog i spe-       inom läkarutbildningen utöver universitetssjuk-
33311: cialläkarutbildning.                                  husen skall utnyttja alla nivåer inom hälso- och
33312:     Uppskattningen av behovet av läkarutbild-         sjukvården. Vidare föreslås att det grundas regio-
33313: ning grundar sig på arbetsgruppens enkäter, ut-       nala delegationer som bedömer utbildningsbeho-
33314: redningar och expertutlåtanden om läkarnas            vet och innehållet i läkarutbildningen så att lä-
33315: pensionering, arbetsbundenhet samt sjukhusens,        kar- och specialläkarutbildningen bättre skall
33316: hälsovårdsstationernas och den privata hälso-         kunna motsvara regionens behov av läkare.
33317: och sjukvårdens bedömning av behovet av läka-
33318: re.
33319:      Helsingforsden 5 januari 1998
33320: 
33321:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
33322:                                            KK 1297/1997 vp
33323: 
33324: Kirjallinen kysymys 1297
33325: 
33326: 
33327: 
33328: 
33329:                                    Ossi Korteniemi /kesk: Ruotsissa rekisteröidyn auton käyttämisestä
33330:                                        Suomessa
33331: 
33332: 
33333:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33334: 
33335:     Tornionlaaksossa on noussut kiista Ruotsissa      työntekijöistä kohtuuttomalta. Kyseinen koulu-
33336: rekisteröidyn auton käytöstä Suomessa. Laajaa         tuskeskus sijaitsee Ruotsissa Övertorneålla, mut-
33337: julkisuutta on saanut tapaus, jossa tulli puuttui     ta koulutuskeskuksen toimialue käsittää koko
33338: ruotsalaisen nuoren miehen Ruotsissa rekisteröi-      Pohjoiskalotin eli Suomen, Ruotsin ja Norjan
33339: dyn auton käyttöön Suomessa. Tulli oli toden-         pohjoisosat. Nytkö siis kyseisen laitoksen suo-
33340: nut, että kyseinen nuori mies oli ollut Suomessa      malainen työntekijä ei saisi käyttää Ruotsissa
33341: morsiamensa luona enemmän kuin 185 päivänä.           rekisteröityä työsuhdeautoaan Suomessa, ellei
33342: Tämän perusteella tulli huomautti asiasta hänel-      siitä ole maksettu autoveroa? Ei voi olla oikein
33343: le ja ilmoitti, että koska hän on yöpynyt Suomes-     tavallaan pakottaa Suomessa kotipaikkaa pitä-
33344: sa enemmän kuin 185 päivänä, hänellä on katsot-       vää muuttamaan Ruotsiin, jotta hän voi käyttää
33345: tava olevan asuinpaikka Suomessa. Tästä taas          työsuhdeautoaan työnsä edellyttämällä tavalla
33346: sanottiin seuraavan, että hänen tulee maksaa          kaikissa Pohjoismaissa.
33347: autostaan autovero Suomen valtiolle. Myöhem-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
33348:  min on ilmennyt, että vastaavia autoveron mak-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33349: sukehotuksia on annettu myös eräille muille           nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33350:  Ruotsin kansalaisille, jotka ovat tullin havainto-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33351: jen mukaan asuneet yli puoli vuotta Suomessa.
33352:     Toisen tyyppinen ongelma on aiheutunut niil-                Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-
33353:  le Suomen kansalaisille, joilla on työpaikka                mista,joita on syntynyt Ruotsissa rekiste-
33354:  Ruotsissa, mutka jotka asuvat Suomessa. Jos                 röityjen autojen käyttämisestä Suomen
33355:  heillä on työsuhdeauto Ruotsissa, heille on ilmoi-          Tornionjokilaaksossa, ja
33356:  tettu, että he saavat ajaa työsuhdeautollaan Suo-              mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
33357:  messa vain, jos autosta maksetaan Suomeen                   ryhtyä ilmenneiden epäkohtien korjaa-
33358:  autovero. Määräys tuntuu esimerkiksi Pohjois-               miseksi?
33359:  maiden yhteisen koulutuskeskuksen Nordin
33360: 
33361:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
33362: 
33363:                                          Ossi Korteniemi /kesk
33364: 
33365: 
33366: 
33367: 
33368: 270!36
33369: 2                                         KK 1297/1997 vp
33370: 
33371: 
33372: 
33373: 
33374:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
33375: 
33376:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       perusteella. Erityisesti kahdessa tai useammassa
33377: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        valtiossa sijaitsevissa paikoissa oleskelevia hen-
33378: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kilöitä koskien laissa säädetään, että vakinaisena
33379: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ossi Kor-       asuinpaikkana pidetään sitä, jonne henkilö hen-
33380: teniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        kilökohtaisten syiden johdosta palaa säännölli-
33381: n:o 1297:                                            sesti. Autoverolakia muutettiin 1.6.1997 voi-
33382:                                                      maan tulleella lailla (413/1997) siten, että henki-
33383:           Onko Hallitus tietoinen niistä ongel-      lökohtaisia syitä arvioitaessa voidaan ottaa huo-
33384:        mista,joita on syntynyt Ruotsissa rekiste-    mioon myös asianomaisen työskentelyn luonne
33385:        röityjen autojen käyttämisestä Suomen         ja pysyvyys muussa maassa kuin Suomessa sekä
33386:        Tornionjokilaaksossa, ja                      muut erityiset olosuhteet. Lain muutoksella oli
33387:           mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tarkoitus monipuolistaa harkinta perusteita, jot-
33388:        ryhtyä ilmenneiden epäkohtien korjaa-         ka eräiden oikeuskäytännössä syntyneiden rat-
33389:        miseksi?                                      kaisujen perusteella olivat kehittymässä jonkin
33390:                                                      verran yksipuolisesti siihen suuntaan, että henki-
33391:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         lön perheen sijainti olisi ollut pääasiallisesti rat-
33392: vasti seuraavaa:                                     kaiseva arviointiperuste. Samalla lakiin lisättiin
33393:                                                      oikeussuojan parantamiseksi tulliviranomaiselle
33394:    Autoverolain mukaan autoveroa kannetaan           mahdollisuus antaa vuodeksi kerrallaan sitova
33395: autoista, joita käytetään Suomessa tai jotka re-     päätös siitä, missä valtiossa henkilön asuinpai-
33396: kisteröidään Suomessa. Suomessa käytön perus-        kan on katsottava esitettyjen selvitysten mukaan
33397: teella voidaan siten verottaa myös sellaista ajo-    sijaitsevan.
33398: neuvoa, joka on rekisteröity muussa valtiossa            Autoverolain säännökset, jotka koskevat
33399: kuin Suomessa. Laissa säädetään eräistä poik-        muualla kuin Suomessa asuvan henkilön vero-
33400: keuksista tähän yleiseen ajoneuvojen veronalai-      tonta autonkäyttöä Suomessa, on laadittu vas-
33401: suuteen. Yksi keskeisimmistä poikkeuksista kos-      taamaan yhteisön alueella tiettyjen kulkuneuvo-
33402: kee muualla kuin Suomessa vakinaisesti asuvan        jen väliaikaisessa maahantuonnissa sovelletta-
33403: henkilön oikeutta käyttää täällä laissa säädetyn     vista verovapauksista annetun neuvoston direk-
33404: enimmäisajan verotta muualla kuin Suomessa           tiivin (83/182 ETY) periaatteita ja määräyksiä.
33405: rekisteröityjä ajoneuvoa. Verottoman käytön          Direktiivi edellyttää, muussajäsenvaltiossa vaki-
33406: enimmäisaika on kuusi kuukautta kahdentoista         naisesti asuvalla henkilöllä on oikeus vähintään
33407: kuukauden aikana. Käyttö voi olla keskeytyvää        kuuden kuukauden pituiseen ajoneuvon väliai-
33408: tai keskeytymätöntä. Piiritullikamari voi hake-      kaiseen verottomaan käyttöön toisessa jäsenval-
33409: muksesta jatkaa tätä määräaikaa enintään yh-         tiossa. Tämä määräaika voidaan haluttaessa sää-
33410: dellä vuodella.                                      tää maakohtaisesti kuutta kuukautta pitemmäk-
33411:    Edellä mainittu ajoneuvon veroton käyttöoi-       sikin. Direktiivin 7 artiklassa säädetään perus-
33412: keus koskee ainoastaan henkilöä, jonka katso-        teista, joiden mukaan arvioidaan, missä useam-
33413: taan vakinaisesti asuvan muussa valtiossa kuin       massa kuin yhdessä valtiossa oleskelevan henki-
33414: Suomessa. Suomessa vakinaisesti asuva henkilö        lön asuinpaikan on katsottava sijaitsevan. Artik-
33415: sen sijaan voi käyttää täällä ainoastaan sellaista   la on asiallisesti saman sisältöinen kuin Suomen
33416: henkilöautoa, josta on suoritettu autovero.          autoverolain 33 §. Artiklassa säädetään muun
33417:    Autoverolaissa on säännöksiä siitä, mitä hen-     muassa 185 päivän ajasta 12 kalenterikuukauden
33418: kilön vakinaisella asuinpaikalla tarkoitetaan.       aikana asuinpaikkaa määräävänä tekijänä. Tältä
33419: Lain 33 §:ssä säädetään muun muassa, että hen-       osin direktiivin määräyksistä ei ole mahdollista
33420: kilön vakinaisella asuinpaikalla tarkoitetaan        poiketa kansallisissa säännöksissä. Suomen
33421: paikkaa, jossa henkilö asuu vähintään 185 päi-       autoverolaissa ei siten olisi voitu säätää asuin-
33422: vää kalenterivuodessa arvioituna hänen henkilö-      maan ratkaiseruisperusteista muulla tavoin kuin
33423: kohtaisten, ammatillisten ja muiden siteidensä       lain 33 §:ssä tällä hetkellä säädetään. Yhtenä
33424:                                              KK 1297/1997 vp                                              3
33425: 
33426: perusteena direktiivin asuinpaikan määrittelyä           alaiseksi. Lähtökohtana kuitenkin on ja tuleekin
33427: koskevien määräysten pakottavuudelle on, että            olla, että laki on kaikille sama.
33428: usea jäsenvaltio voi joutua samalla kertaa mää-             Se, että ulkomailla rekisteröidystä ajoneuvos-
33429: rittämään henkilön asuinpaikkaa ajoneuvon ve-            ta joutuu maksamaan autoveron, jos Suomessa
33430: rotusta varten, jolloin on tarpeen, että eri maissa      vakinaisesti asuva henkilö käyttää ajoneuvoa, ei
33431: noudatetaan samanlaista säännöstöä.                      ole uusi asia. Sama sääntö on ollut voimassa jo
33432:     Soveltaessaan mainitulla tavoin neuvoston di-       pitkään ennen vuoden 1995 alusta voimaan tul-
33433: rektiiviin perustuvia autoverolain säännöksiä            lutta uutta autoverolakia. Myös Tornionjoki-
33434: tullitoimipaikat joutuvat arvioimaan tapauskoh-         laaksossa tämä periaate on säädellyt autonkäyt-
33435: taisesti, missä maassa henkilön vakinaisen asuin-        töä jo vuosikymmeniä. Asia ei lisäksi koske yk-
33436: paikan on katsottava sijaitsevan. Jos vakinaisek-        sinomaan Pohjois-Suomea, vaan koko maata.
33437: si asuinpaikaksi on katsottava Suomi, autovero-          Esimerkiksi Helsingin olosuhteissa joudutaan
33438: laki edellyttää yksiselitteisesti, että täällä asuvan    samojen säännösten varassa valvomaan Virossa
33439: henkilön Suomen alueella käyttämästä autosta             rekisteröityjen autojen käyttöä Suomen alueella.
33440: on suoritettava autovero.                               Verrattuna aikaisempaan tilanteeseen säännök-
33441:     Kysymyksessä tarkoitettaneen Ruotsissa re-          set ovat tulleet jonkin verran yksityiskohtaisem-
33442: kisteröityjen autojen käyttämisestä Tornionjoki-        miksi, mikä pääosin johtuu edellä mainitun di-
33443: laaksossa syntyneillä ongelmilla eräitä viime ai-       rektiivin vaikutuksesta ja siitä, että rajan ylittä-
33444: koina julkisuudessa esillä olleita tapauksia,joissa     vän toiminnan lisääntyessä myös asiakkaiden oi-
33445: autoveroa on maksuunpantu tai ajoneuvo on               keussuoja edellyttää entistä tarkempaa säätelyä,
33446: otettu veron suorittamatta olemisen johdosta            jotta eri osapuolet tietäisivät, mitä oikeuksia ja
33447: tullin haltuun veron maksuunpanoa varten. Ky-           velvollisuuksia heillä on.
33448: symyksen perusteluissa viitataan myös tapauk-               Verosäännösten vaikutuksen ohella voi tässä
33449: siin, joissa Suomessa vakinaisesti asuva henkilö        yhteydessä viitata myös tieliikennesäännöksiin.
33450: ei voi täällä käyttää verotta Ruotsissa rekisteröi-     Sielläkin on lähtökohtana, että maassa vakinai-
33451: tyä työsuhdeautoaan. Eräissä vuoden 1997 aika-          sesti asuva henkilö ei saa käyttää liikenteessä
33452: na esille tulleissa käytännön tapauksissa ajoneu-       muussa maassa rekisteröityä ajoneuvoa. Vero-
33453: vojen käyttäjät ovat itsekin myöntäneet, että hei-      tuksen valvontaan liittyvien syiden lisäksi tämä
33454: dän vakinaisena asuinpaikkanaan on pidettävä            perustuu muun muassa ajoneuvon katsastus- ja
33455: Suomea eikä esimerkiksi Ruotsia.                        vakuutusvelvoitteiden valvontaan. Tieliikenne-
33456:     Voimassa oleva lainsäädäntö on tarkoitettu          säännöksissä ei kuitenkaan ole tarkemmin sää-
33457: noudatettavaksi yhtä lailla koko maassa, myös           detty, mitä vakinaisella asuinpaikalla tässä yh-
33458: Tornionjokilaaksossa. Autoverotuksesta huo-             teydessä tarkoitetaan.
33459: lehtivan tullilaitoksen asiana on valvoa lain nou-          Näkyvissä ei ole mahdollisuuksia autovero-
33460: dattamista ja tarvittaessa tullin on kannettava         lain säännösten muuttamiseen rajanylittävässä
33461: autovero. Osassa tapauksia tutkinta on seuraus-         ajoneuvon väliaikaisessa käytössä. Verolainsää-
33462: ta ilmiannoista tai liikennevalvonnan yhteydes-         däntöä ei myöskään voida tehdä eritaiseksi Poh-
33463: sä, jolloin tullin on luonnollisesti selvitettävä,      jois-Suomen ja maan muiden osien välillä. Poh-
33464:  onko kyseisellä henkilöllä oikeutta verottomaan        jois-Suomenkin olosuhteissa tulisi edelleen nou-
33465: auton käyttöön. Yleensä tulli kuitenkin ennen           dattaa voimassa olevia säännöksiä, joita vastaa-
33466: mahdollista veron maksuunpanoa selvittää tilan-         vaa käytäntöä sielläkin on sovellettu jo pitkään
33467:  netta asiakkaan kanssa ja samalla asiakas tulee        ennen nykyistä autoverolakia. Tilanteen kehitys-
33468:  tietämään Suomen lainsäädännön sisällön, jotta         tä kuitenkin seurataan.
33469: hän ei joudu tietämättään veroseuraamusten
33470:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1998
33471: 
33472:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
33473: 4                                          KK 1297/1997 vp
33474: 
33475: 
33476: 
33477: 
33478:                                         Tili Riksdagens Talman
33479: 
33480:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           att som deras stadigvarande boningsort skall be-
33481: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           traktas den ort dit de av personliga orsaker åter-
33482: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       kommer regelbundet. Genom en lag (413/1997)
33483: dagsman Ossi Korteniemi undertecknade spörs-          som trädde i kraft den 1 juni 1997 ändrades
33484: mål nr 1297:                                          bilskattelagen så att även arbetets art och varak-
33485:                                                       tighet i ett annat land än Finland samt andra
33486:           Är Regeringen medveten om de pro-           särskilda omständigheter kan beaktas då de per-
33487:        blem som har uppstått då bilar som re-         sonliga orsakerna bedöms. Avsikten med lag-
33488:        gistrerats i Sverige används i Tornedalen i    ändringen var att göra prövningsgrunderna mer
33489:        Finland och                                    mångsidiga, då dessa på grund av vissa avgöran-
33490:           vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       den i rättspraxis höll på att utvecklas något ensi-
33491:        för att avhjälpa dessa missförhållanden?       digt tili att innebära att den ort där personens
33492:                                                       familj är bosatt i huvudsak skall vara avgörande
33493:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         grund för bedömningen. För att förbättra rätts-
33494: anföra följande:                                      skyddet fogades tilllagen samtidigt en möjlighet
33495:                                                       för tullmyndigheterna att för ett år åt gången
33496:    Enligt bilskattelagen uppbärs bilskatt för bilar   meddela ett bindande beslut om i viiken stat en
33497: som används i Finland eller som är registrerade i     persons bosättningsort enligt framlagda utred-
33498: Finland. På basis av användning i Finland kan         ningar skall anses vara belägen.
33499: man således beskatta även sådana fordon som               De bestämmelser i bilskattelagen som gäller
33500: registrerats i en annan stat än Finland. Genom        skattefri användning av bil i Finland för personer
33501: lag bestäms om vissa undantag i fråga om denna        som är bosatta i en annan stat än Finland har
33502: allmänna skatteplikt för fordon. Ett av de vikti-     utarbetats så att de skall motsvara principerna
33503: gaste undantagen gäller rätten för en person som      och bestämmelserna i rådets direktiv 83/182/
33504: är stadigvarande bosatt i en annan stat än Fin-       EEG om skattebefrielser inom gemenskapen för
33505: land att här skattefritt använda fordon som re-       vissa transportmedel som tillfålligt införs från en
33506: gistrerats i en annan stat än Finland under en tid    annan medlemsstat. Direktivet förutsätter att
33507: som fastställs genom lag. Tiden för skattefri an-     personer som är stadigvarande bosatta i en an-
33508: vändning är sex månader under en tid av tolv          nan medlemsstat har rätt tili tilifållig skattefri
33509: månader. Användningen kan vara samman-                användning av fordon i en annan medlemsstat
33510: hängande, men måste inte vara det. På ansökan         under en tid av åtminstone sex månader. Om ett
33511: kan distrikttullkammaren förlänga den nämnda          land så önskar kan det fastställa även en längre
33512: tiden med högst ett år.                               tid. 1artikel 7 i direktivet bestäms om de grunder
33513:    Ovan nämnda rätt tili skattefri användning av      på vilka man bedömer var boningsorten för en
33514: fordon gäller endast personer som anses vara          person som vistas i flera än en stat skall anses
33515: stadigvarande bosatta i en annan stat än Finland.     vara belägen. 1 sak har artikeln samma innehåll
33516: Personer som är stadigvarande bosatta i Finland       som 33 § bilskattelagen i Finland. Enligt artikeln
33517: kan däremot här endast använda sådana person-         skall bl.a. tiden om 185 dagar under en tid av tolv
33518: bilar för vilka bilskatt har erlagts.                 kalendermånader vara den faktor på basis av
33519:    1 bilskattelagen finns bestämmelser om vad         viiken boningsorten fastställs. Tili denna del kan
33520: som avses med en persons stadigvarande bo-            man inte avvika från direktivets bestämmelser i
33521: ningsort. Lagens 33 § föreskriver bl.a. att med en    de nationella bestämmelserna. 1 Finlands bil-
33522: persons stadigvarande boningsort avses den ort        skattelag skulle man sålunda inte ha kunnat be-
33523: där personen bor under minst 185 dagar per            stämma om grunderna för hur bosättningslandet
33524: kalenderår, beräknat enligt sådan personlig, yr-      skall avgöras på något annat sätt än det som för
33525: kesmässig och annan anknytning som han har tili       tillfållet är nämnt i lagens 33 §.En orsak tili att det
33526: orten. 1 synnerhet i fråga om personer som vistas     måste finnas bindande direktivbestämmelser om
33527: på orter i två eller flera stater bestäms genom lag   hur boningsorten skall fastställas är att flera
33528:                                              KK 1297/1997 vp                                              5
33529: 
33530: medlemsstater samtidigt kan vara tvungna att på             Det är ingen nyhet att man måste betala bil-
33531: grund av fordonsbeskattningen fastställa en per-        skatt för ett fordon som registrerats utomlands
33532: sons boningsort, varvid det är nödvändigt att           om det används av en person som är stadigvaran-
33533: olika Iänder iakttar likadana bestämmelser.             de bosatt i Finland. Samma regel hade redan gällt
33534:    Vid sådan tillämpning av de bestämmelser i           länge då den nya bilskattelagen trädde i kraft vid
33535: bilskattelagen som grundar sig på rådets direktiv       ingången av 1995. 1 årtionden har denna princip
33536: måste tullanstalterna i varje enskilt fall bedöma i     reglerat användningen av bilar även i Torneda-
33537: vilket land en persons stadigvarande boningsort         len. Principen gäller dessutom inte bara norra
33538: skall anses vara belägen. Om Finland anses vara         Finland utan hela landet. T.ex. i Helsingfors mås-
33539: det land där personeo är stadigvarande bosatt,          te man utgående från samma bestämmelser över-
33540: förutsätts entydigt i bilskattelagen att bilskatt       vaka användningen i Finland av bilar som regist-
33541: skall erläggas för sådan bil som används i Fin-         rerats i Estland. Jämfört med tidigare har be-
33542: land av en person som bor här.                          stämmelserna blivit något mer detaljerade, vilket
33543:    I spörsmålet torde med problem som har upp-          i huvudsak beror på inverkan av ovan nämnda
33544: stått då bilar som registrerats i Sverige används i     direktiv och kundernas rättsskydd, som i och
33545: Tornedalen avses vissa fall som under densenaste        med att verksamheten över gränserna tilltar för-
33546: tiden har varit aktuella i medierna. I dessa fall har   utsätter en noggrannare reglering än tidigare för
33547: bilskatt påförts eller har tullen beslagtagit fordo-    att olika parter skall känna sina rättigheter och
33548: net för påförande av skatt på grund av att sådan        skyldigheter.
33549: inte har erlagts. I motiveringen tili spörsmålet            I detta sammanhang kan man vid sidan av
33550: hänvisas också tili fall där personer som är sta-       skattebestämmelsernas inverkan också hänvisa
33551: digvarande bosatta i Finland inte här skattefritt       tili vägtrafikbestämmelserna. Även i dem utgår
33552: kan använda tjänstebilar som registrerats i             man från att en person som är stadigvarande
33553: Sverige. 1 vissa konkreta fall under 1997 har de        bosatt i landet inte i trafik får använda ett fordon
33554: som använder fordonen också själva medgett att          som är registrerat i ett annat land. Detta grundar
33555: som deras stadigvarande boningsort skall anses          sig förutom på de orsaker som anknyter tili över-
33556: Finland och inte t.ex. Sverige.                         vakningen av beskattningen bl.a. på övervak-
33557:    Gällande lagstiftning skall iakttas på samma         ningen av iakttagandet av besiktnings- och för-
33558: sätt i hela landet, även i Tornedalen. Tullverket,      säkringsskyldigheterna i fråga om fordon. 1 väg-
33559: som handhar bilbeskattningen, skall övervaka            trafikbestämmelserna finns det dock inga närma-
33560: iakttagandet av lagen och vid behov skall tullen        re bestämmelser om vad som i detta samman-
33561: uppbära bilskatt. I en del fall företas utredning       hang avses med stadigvarande boningsort.
33562: som en följd av angivelser eller i samband med              Inga möjligheter att ändra bestämmelserna i
33563: trafikövervakning, varvid tullen naturligtvis           bilskattelagen finns inom synhåll i fråga om till-
33564: måste ta reda på om personeo i fråga har rätt tili      fållig användning av fordon över gränserna. Inte
33565: skattefri användning av bilen. Före ett eventuellt      heller kan skattelagstiftningen vara olika för nor-
33566: påförande av skatt reder tullen i allmänhet ut          ra Finland och de andra delarna av landet. Också
33567: situationen med kunden, som då samtidigt får            i norra Finland bör man fortfarande iaktta gäl-
33568: kännedom om innehållet i finsk lagstiftning, så         lande bestämmelser. Motsvarande praxis har tili·
33569: att han inte ovetande blir utsatt för skattepåfölj-     lämpats där redan långt innan den nuvarand ~
33570: der. Utgångspunkten är dock, och bör vara, att          bilskattelagen trädde i kraft. Man följer dod:
33571: lagen är Iikadan för alla.                              situationens utveckling.
33572:      Helsingforsden 15 januari 1998
33573: 
33574:                                                                               Minister Jouko Skinnari
33575:                                             KK 1298/1997 vp
33576: 
33577: Kirjallinen kysymys 1298
33578: 
33579: 
33580: 
33581: 
33582:                                     Klaus Heliberg /sd: Käytettyjen tavaroiden kauppaa koskevan ase-
33583:                                         tuksen soveltamisesta
33584: 
33585: 
33586:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33587: 
33588:    Vuodelta 1941 peräisin oleva asetus käytetty-       kaloittaa suuresti tavaran välitys- eli realisointi-
33589: jen tavaroiden sekä romujenja lumppujen kaup-          toimintaa.
33590: paliikkeistä saattoi tuolloin olla kaikilta osiltaan      3) Liikekirjaa on pidettävä sidottuun kirjaan
33591: tarpeellinen ja perusteltu. Aikojen muuttuessa         muste- tai anilliinikynällä. Tietokonepohjainen
33592: muuttuvat myös tavat ja tarpeet, ja nyt on aika        ja muu nykyaikainen liikekirja ei ole mahdolli-
33593: ajanut ainakin erityisesti asetuksen seuraavien        nen.
33594: kohtien ohi.                                              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33595:    1) Käytettyä tavaraa ei asetuksen mukaan saa        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33596: ottaa vastaan henkilöltä, joka ei ole 18 vuotta        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33597: täyttänyt. Nykyisin nuoretkin henkilöt omista-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33598: vat tavaraa, ja on yhdenvertaisuusperiaatteen
33599: vastaista, etteivät he voisi sitä myydä tai vaihtaa              Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta asetus
33600: kauppaliikkeessä.                                              käytettyjen tavaroiden sekä romujen ja
33601:    2) Liikkeen on varastoitava kaikki tavarat 7                lumppujen kauppaliikkeistä saatetaan
33602: päivän ajan. Tämä on lähes mahdotonta ja han-                  vastaamaan tämän päivän tarpeita?
33603: 
33604:      Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 1997
33605: 
33606:                                            Klaus Hellberg /sd
33607: 
33608: 
33609: 
33610: 
33611: 270136
33612: 2                                             KK 1298/1997 vp
33613: 
33614: 
33615: 
33616: 
33617:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33618: 
33619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitä-
33620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,             misen kannalta ei ole tarpeellista säilyttää nykyi-
33621: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           senkaltaista erityissääntelyä. Esimerkiksi kysy-
33622: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Klaus                myksessä mainittua liikekirjan pitämisvelvoitet-
33623: Hellbergin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           ta ja tavaroiden merkitsemisvelvoitetta ei voida
33624: n:o 1298:                                                 katsoa riittävän perustelluksi menettelyllä saavu-
33625:                                                           tettavaan hyötyyn nähden. Liikkeenharjoittajan
33626:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta asetus         on myös mm. rikoslain kätkemisrikoksia koske-
33627:         käytettyjen tavaroiden sekä romujen ja            vien säännösten perusteella pyrittävä varmistu-
33628:         lumppujen kauppaliikkeistä saatetaan              maan hänelle tarjottavien tavaroiden oikeasta
33629:         vastaamaan tämän päivän tarpeita?                 omistajasta. Käytettyjen tavaroiden kauppaa
33630:                                                           koskevia säännöksiä on myös irtaimen kauppaa,
33631:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              kuluttajansuojaa ja tuoteturvallisuutta koske-
33632: vasti seuraavaa:                                          vassa lainsäädännössä.
33633:                                                              Valtioneuvoston vuonna 1994 tekemän peri-
33634:    Asetus käytettyjen tavaroiden sekä romujenja           aatepäätöksen mukaan hallinnon lupamenette-
33635: lumppujen kauppaliikkeistä (21811941) on peräi-           lyjä arvioidaan jatkuvasti. Kauppa- ja teollisuus-
33636: sin viime sotien väliseltä ajalta, jolloin vallinneis-    ministeriössä on selvitetty käytettyjen tavaroiden
33637: sa olosuhteissa kyseisen elinkeinon luvanvarai-           sekä romujen ja lumppujen kauppaliikkeistä an-
33638: suus oli valvonnallisista syistä perusteltua. Ku-         netun asetuksen tarpeellisuutta. Asiasta saadut
33639: ten kysymyksessä todetaan, asetuksen antamis-             lausunnot tukevat asetuksen ja elinkeinonhar-
33640: hetken mukaiset olosuhteet ovat olennaisesti              joittamisen oikeudesta annetun lain (122/1919)
33641: muuttuneet. Käytetyillä tavaroilla ei enää käydä          3 §:n 21 kohdan kumoamista. Tämän vuoksi
33642: kauppaa samassa tarkoituksessa kuin sodan ai-             kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoituksena
33643: kana tai heti senjälkeen,jolloin välttämättömistä         on keväällä 1998 ryhtyä toimenpiteisiin edellä
33644: kulutushyödykkeistä oli pulaa.                            mainittujen säännösten kumoamiseksi.
33645: 
33646:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
33647: 
33648:                                                          Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
33649:                                          KK 1298/1997 vp                                              3
33650: 
33651: 
33652: 
33653: 
33654:                                       Tili Riksdagens Talman
33655: 
33656:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     hålla särskild reglering av nuvarande typ för att
33657: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-       allmän ordning och säkerhet skall kunna upp-
33658: lem av statsrädet översänt följande av riksdags-     rätthällas. När det gäller t.ex. skyldigheten att
33659: man Klaus Heliberg undertecknade spörsmål nr         föra handelsbok och märka varorna som nämns
33660: 1298:                                                i spörsmålet, kan den inte anses tillräckligt moti-
33661:                                                      verad i förhållande tili den nytta som kan fås av
33662:           Vad ämnar Regeringen göra för att          förfarandet. En näringsidkare skallju bl.a. enligt
33663:        förordningen angäende handel i öppen          strafflagens bestämmelser som gäller häleriför-
33664:        butik med begagnade varor samt skrot          seelse försöka försäkra sig om vem som är den
33665:        och lump skall fås att motsvara nutida        ~~tta ägaren tili de varor som utbjuds tili honom.
33666:        krav?                                         Aven lagstiftningen angående köp av lös egen-
33667:                                                      dom, konsumentskyddslagstiftningen och pro-
33668:   Som svar på detta spörsmäl fär jag vördsamt        duktsäkerhetslagstiftningen innehåller bestäm-
33669: anf6ra följande:                                     melser om handel med begagnade varor.
33670:                                                         Enligt det principbeslut som statsrådet fattade
33671:    F örordningen angäende handel i öppen butik       1994 har olika tillståndsförfaranden inom för-
33672: med begagnade varor samt skrot och lump (218/        valtningen gjorts tili föremäl för ständig pröv-
33673: 1941) härrör från mellankrigstiden dä det under      ning. Handels- och industrimininsteriet har ut-
33674: dåvarande förhållanden av tillsynsskäl var moti-     rett huruvida förordningen angående handel i
33675: verat att näringen ifräga inte fick idkas utan       öppen butik med begagnade varor samt skrot
33676: myndighets tillstånd. Så som det konstateras i       och lump behövs. De utlåtanden som erhållits
33677: spörsmå1et har förhällandena väsentligt föränd-      stöder den uppfattningen att förordningen och
33678: rats efter det att förordningen utfårdades. Han-     3 § 21 punkten lagen angäende rättighet att idka
33679: del med begagnade varor idkas inte längre i sam-     näring (122/1919) bör upphävas. Med anledning
33680: ma syfte som under kriget eller omedelbart efter     härav har handels- och industriministeriet för
33681: det då det rådde brist på nödvändiga konsum-         avsikt att under våren 1998 vidta ätgärder i syfte
33682: tionsnyttigheter.                                    att upphäva de ovan nämnda bestämmelserna.
33683:    Det finns inte längre något behov av att bibe-
33684: 
33685:      He1singfors den 7 januari 1998
33686: 
33687:                                                     Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
33688:                                               KK 1299/1997 vp
33689: 
33690: 
33691: Kirjallinen kysymys 1299
33692: 
33693: 
33694: 
33695: 
33696:                                      Liisa Hyssälä /kesk: Tilastokeskuksen pienyrittäjille lähettämien
33697:                                           selvityspyyntöjen vähentämisestä
33698: 
33699: 
33700:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33701: 
33702:    Tilastokeskus kerää runsaasti tietoja yritysten          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33703: toiminnasta. Näiden tietojen avulla pyritään             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33704: yrittäjistä ja yrityksistä saamaan ajankohtaista ja      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33705: relevanttia tietoa, jota voidaan käyttää esimer-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33706: kiksi päätöksenteon tukena. Tilastokeskus lähet-
33707: tää kuitenkin yrityksille niin paljon erilaisia selvi-             Onko Hallitus tietoinen Tilastokes-
33708: tyspyyntöjä, että ne aiheuttavat yrityksissä koh-               kuksen jatkuvien selvityspyyntöjen ai-
33709: tuuttomasti työtä. Pienissä ja keskisuurissa yri-               heuttamasta työmäärästä pienille ja kes-
33710: tyksissä ei ole ylimääräistä henkilökuntaa, joilla              kisuuriile yrityksille, ja
33711: olisi mahdollisuus keskittyä vastaamaan hyvin                      olisiko tiedonkeruumenetelmiä mah-
33712: tiheästi toistuviin kyselyihin. Yrittäjä, joka on               dollista kehittää siten, ettei selvitysten
33713: muutenkin kovan työpaineen alla ,joutuu käyttä-                 antaminen työllistäisi yrittäjiä nykyisessä
33714: mään kohtuuttomasti työaikaansa erilaisiin ky-                  määrin?
33715: selyihin vastaamiseen.
33716: 
33717:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
33718: 
33719:                                              Liisa Hyssälä /kesk
33720: 
33721: 
33722: 
33723: 
33724: 270136
33725: 2                                             KK 1299/1997 vp
33726: 
33727: 
33728: 
33729: 
33730:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
33731: 
33732:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa               Talouden integraatiokehityksen myötä tuotet-
33733: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tavien ja kansainvälisesti vertailukelpoisten tilas-
33734: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          tojen merkitys on korostunut. Tilastotietoja tar-
33735: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-          vitaan yhä enenevässä määrin taloudellisen pää-
33736: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           töksenteon tueksi. Tilastotietoja käytetään
33737: 1299:                                                    muun muassa pieniä ja keskisuuria yrityksiä kos-
33738:                                                          kevan politiikan, alue- ja rakennepolitiikan sekä
33739:            Onko Hallitus tietoinen Tilastokes-           työllisyyspolitiikan suunnittelussa, toimeenpa-
33740:         kuksen jatkuvien selvityspyyntöjen ai-           nossa ja seurannassa. Euroopan unionin jäsen-
33741:         heuttamasta työmäärästä pienille ja kes-         maksujen laskenta sekä rakenne- ja aluepoliittis-
33742:         kisuurille yrityksille, ja                       ten tukien määräytyminen pohjautuvat tilasto-
33743:            olisiko tiedonkeruumenetelmiä mah-            tietoihin. Tilastoja tarvitaan myös kansallisen
33744:         dollista kehittää siten, ettei selvitysten       talous-, työllisyys- ja aluepolitiikan tueksi.
33745:         antaminen työllistäisi yrittäjiä nykyisessä          Valtion viranomaisten tiedonkeruuta on py-
33746:         määrin?                                          ritty usean vuoden ajan kehittämään ja karsi-
33747:                                                          maan. Työtä ohjaa valtion tietohallinnon johto-
33748:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             ryhmä, jolle ministeriöt vuosittain raportoivat
33749: vasti seuraavaa:                                         toimialallaan tapahtuneesta kehityksestä. Johto-
33750:                                                          ryhmä puolestaan raportoi asiasta hallinnon ke-
33751:     Kaikkiaan maassa toimii noin 190 000 yritys-         hittämisen ministerityöryhmälle. Valtiovarain-
33752: tä. Näistä alle 50 hengen yrityksiä on 187 000 ja        ministeriö on yhdessä sisäasiainministeriön ja ti-
33753: pienimpiä yrityksiä eli alle 10 henkilöä työllistä-      lastokeskuksen kanssa arvioinut eri hallinnon-
33754: viä noin 178 000. Maatilataloudesta edellä mai-          alojen tiedonkeruujärjestelmiä. Tilastokeskuk-
33755: nittuihin lukuihin sisältyvät vain työnantajina          sen oman toiminnan kehittämisen painopisteenä
33756: toimivat tilat.                                          ovat usean vuoden ajan olleet yritysten vastaus-
33757:     Tilastokeskuksen oikeus kerätä tietoa yrityk-        rasitteen seuranta ja erityisesti pienten ja keski-
33758: siltä perustuu tilastolakiin (62/1994), joka sisäl-      suurten yritysten tiedonantotaakan vähentämi-
33759: tää säädökset mm. tiedonkeruun yleisperiaatteis-         seen tähtäävät toimenpiteet.
33760: ta, tiedonantovelvollisuudesta ja sen laajuudesta            Tilastokeskus on viime vuosina korvannut
33761: sekä tietojen salassapidosta ja luovuttamisesta.         suoraan yrityksiltä tapahtuvaa tiedonkeruuta
33762: Tilastolain mukaan tilastokeskuksen tulee, en-           hallinnollisista rekistereistä ja aineistoista, ennen
33763: nen kuin se päättää tiedonantovelvollisuuden             kaikkea verohallinnon aineistoista (elinkeinove-
33764: perusteella kerättävästä tiedosta, niiden antami-        rotusrekisteristä, arvonlisäverotusrekisteristä ja
33765: seen sovellettavista määräajoista ja menettelyta-        työnantajasuoritusaineistosta) saatavilla tiedoil-
33766: voista sekä palautetiedosta, neuvotella tiedonan-        la sekä toimiala- ja muiden elinkeinoelämänjär-
33767: tajien tai heitä edustavien järjestöjen taikka mui-      jestöjen aineistoista. Tilastokeskus on kehittänyt
33768: den organisaatioiden kanssa. Tilastotiedosta on          suoran yritystiedonkeruun vähentämiseksi te-
33769: annettava palautetieto yrityksille ja muille tie-        hokkaampia otanta- ja estimointimenetelmiä
33770: donantovelvollisille.                                    sekä tiedonkeruun tasaamiseksi otoskoordinoin-
33771:     Euroopan yhteisön jäsenyyden myötä EY:n              tia. Myös tiedusteluissa käytettyjä lomakkeita on
33772: piirissä säädetyt tilastoasetukset ja -direktiivit si-   kehitetty vastaamaan paremmin yritysten käyt-
33773: tovat Suomen tilastoviranomaisia. Suomen tulee           tämiä käsitteitä ja näin helpottamaan tiedustelui-
33774: toimittaa Euroopan yhteisöjen komissiolle sään-          hin vastaamista. Sähköisten välineiden käyttöä
33775: nösten edellyttämät tilastotiedot määräaikoja            on myös helpotettu ja vastaamistaakan jakautu-
33776: noudattaen ja asetettujen kattavuusvaatimusten           miseen aiempaa tasaisemmin ympäri vuoden on
33777: mukaisina. Yhteisön jäsenyydestä on seurannut            kiinnitetty huomiota. Nopea tieto talouden kehi-
33778: yrityksiä koskevien tilastojen ja tilastotietojen        tyksestä on kuitenkin tärkeää, jotta talouspoliit-
33779: määrän kasvaminen.                                        tiset toimenpiteet voidaan ajoittaa oikein, ja siksi
33780:                                           KK 1299/1997 vp                                              3
33781: 
33782: erityisesti vuosikyselyt ruuhkautuvat alkuvuo-       musta varten. Lisäksi yrityksiltä keräävät tietoja
33783: teen.                                                myös yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä elinkei-
33784:    Tilastokeskus on myös vapauttanut yrityksiä       noelämän järjestöt.
33785: tiedonantovelvollisuudesta tapauksissa, joissa           Valtiovarainministeriön johdolla on käynnis-
33786: yrityksen kyky vastata tiedusteluun on heikenty-     sä Tietovirrat yrityksiltä viranomaisille (TYVI)
33787: nyt eikä vastauksen puuttuminen vaikuta tilas-       -hanke, jossa pyritään kehittämään hallinnollis-
33788: ton luotettavuuteen. Tästä syystä tilastokeskus      ten tietojen koneellista siirtoa ja lisäämään tieto-
33789: on lopettanut mm. teollisuuden hyödykkeittäiset      jen yhteiskäyttöä. TYVI-mallilla voi siirtää mm.
33790: tuotanto- ja raaka-ainekyselyt alle 10 hengen yri-   verohallinnon, eläkevakuutusyhtiöiden ja am-
33791: tyksiltä ja teollisuuden rakennetilastokyselyn       mattiliittojen edellyttämiä raportteja. Tilasto-
33792: alle 20 hengen yrityksiltä sekä supistanut merkit-   keskus on suunnitellut TYVIn käyttöä suhdan-
33793: tävästi yritys- ja toimipaikkarekisterin suoraa      netilaston perustietojen keruussa niin, että keruu
33794: tiedonkeruuta. Lisäksi se on suunnitellut uuden      yhdistettäisiin verohallinnon maksuvalvontara-
33795: yritysten suhdannetilastojärjestelmän siten, että    portointiin.
33796: suoran tiedonkeruun piiriin kuuluu noin 30 hen-          Yhtenä TYVI-hankkeena on käynnissä yritys-
33797: keä tai suuremmat yritykset otoskoon ollessa         ten tilinpäätöstietojen keruun kehittäminen. Ta-
33798: 2 100 yritystä. Samalla lakkautetaan noin 3 300      voitteena on luoda yhtenäinen tilinpäätöstie-
33799: kaupan       toimipaikalle    suunnattu     vanha    tomäärittely, jonka avulla yritys voi yhdellä ker-
33800: tiedustelu.Tilastokeskus on myös käynnistänyt        ralla siirtää kaupparekisteriin, tilastokeskukselle
33801: yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa hank-      ja verohallinnolle niiden edellyttämät tiedot tilin-
33802: keen yritysten vastausrasitteen mittaamiseksi ja     päätöksestä.
33803: tasaamiseksi.                                            Valtioneuvoston piirissä on käynnissä myös
33804:    Tilastokeskuksen lisäksi yritykset joutuvat       useita muita rationaaliseen tietojen keruuseen
33805: antamaan tietoja myös muille valtion ja kunnan       liittyviä hankkeita. Niissä tullaan seuraamaan ja
33806: viranomaisille mm. verotusta, erilaista viran-       arvioimaan tiedonkeruusta aiheutuvaa rasitusta
33807:  omaisvalvontaa, lupia, raha-anomuksia ja tutki-     ja kerättävän tiedon tarpeellisuutta.
33808: 
33809:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
33810: 
33811:                                       Hallintoasioita käsittelemään määrätyn ministerin sijaisena:
33812: 
33813:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
33814: 4                                          KK 1299/1997 vp
33815: 
33816: 
33817: 
33818: 
33819:                                         Tili Riksdagens Talman
33820: 
33821:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          täckning tillställa Europeiska gemenskapernas
33822: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           kommission de statistikuppgifter som anges i be-
33823: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       stämmelserna. Medlemskapet i EG har föranlett
33824: dagsman Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål          en ökning av statistiken som gäller företag och av
33825: nr 1299:                                              statistikmängden.
33826:                                                           1 och med den ekonomiska integrationsut-
33827:           Är Regeringen medveten om den ar-           vecklingen har man framhållit vikten av tillförlit-
33828:        betsmängd som statistikcentralen åsam-         lig och internationellt jämförbar statistik. Statis-
33829:        kar små och medelstora företag med sina        tikuppgifter behövs i allt större utsträckning som
33830:        återkommande anspråk på utredningar,           stöd för det ekonomiska beslutsfattandet. Statis-
33831:        och                                            tikuppgifter används bl.a. vid planeringen, verk-
33832:           vore det möjligt att utveckla datain-       ställandet och uppföljningen av politik som gäl-
33833:        samlingsmetoderna så att avgivandet av         ler små och medelstora företag, regional- och
33834:        utredningar inte sysselsätter företagarna i    strukturpolitiken samt sysselsättningspolitiken.
33835:        lika stor utsträckning som för närvaran-       Beräkningen av Europeiska unionens medlems-
33836:        de?                                            avgifter samt fastställandet av struktur- och re-
33837:                                                       gionalpolitiska stöd baserar sig på statistikupp-
33838:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         gifter. Statistik behövs också på nationell nivå tili
33839: anföra följande:                                      stöd för den ekonomiska politiken samt syssel-
33840:                                                       sättnings- och regionalpolitiken.
33841:    1 vårt land finns inalles ca 190 000 företag. Av       Man har i många år försökt utveckla och gall-
33842: dessa är 187 000 företag som sysselsätter mindre      ra den insamling av uppgifter som görs av de
33843: än 50 personer, varav 178 000 är små företag, dvs.    statliga myndigheterna. Arbetet styrs av led-
33844: företag som sysselsätter under 10 personer. 1         ningsgruppen för statens informationsförvalt-
33845: nämnda tai ingår i fråga om gårdsbruket endast        ning, tili viiken ministerierna årligen lämnar en
33846: sådana gårdar som fungerar som arbetsgivare.          rapport om den utveckling som skett inom det
33847:    Statistikcentralens rätt att samla in uppgifter    egna förvaltningsområdet. Ledningsgruppen i
33848: hos företag grundar sig på statistiklagen (62/        sin tur rapporterar om saken tili ministerarbets-
33849: 1994), som innehåller bestämmelser om bl.a. de        gruppen för utvecklande av förvaltningen. Fi-
33850: allmänna principerna för uppgiftsinsamlandet,         nansministeriet har tillsammans med inrikesmi-
33851: uppgiftsskyldigheten och dess omfattning samt         nisteriet och statistikcentralen utvärderat syste-
33852: hemlighållande och utlämnande av uppgifter.           men för uppgiftsinsamlandet inom de olika för-
33853: Enligt statistiklagen skall statistikcentralen,       valtningsområdena. När det gäller utvecklingen
33854: innan den fattar beslut om vilka uppgifter som        av statistikcentralens egen verksamhet har under
33855: skall samlasin på basis av uppgiftsskyldighet, om     flera år tyngdpunkten lagts på uppföljningen av
33856: vilka tidsfrister och procedurer som skall tilläm-    företagens svarsbörda och då i synnerhet på åt-
33857: pas vid lämnandet av uppgifterna samt om åter-        gärder som syftar tili att minska den belastning
33858: rapportering, samråda med uppgiftslämnarna el-        som följer av uppgiftsskyldigheten i fråga om
33859: ler de organisationer som företräder dem eller        små och medelstora företag.
33860: med andra organisationer. Företag och andra               Statistikcentralen har under de senaste åren
33861: uppgiftsskyldiga skall få återrapportering om de      ersatt insamlingen av uppgifter direkt från före-
33862: statistiska uppgifterna.                              tagen med sådana uppgifter som fås från admi-
33863:    1 och med vårt medlemskap i Europeiska ge-         nistrativa register och annat administrativt mate-
33864: menskapen är de statistikförordningar och -di-        ria!, framför allt skatteförvaltningens materia!
33865: rektiv som antas inom ramen för EG bindande           (register över näringsbeskattning och mervärdes-
33866: för statistikmyndigheterna i Finland. Finland         beskattning, materia! om arbetsgivarnas inbetal-
33867: skall med iakttagande av givna tidsfrister och i      ningar) samt från materia! som handhas av
33868: överensstämmelse med de uppställda kraven på          branschorganisationer och andra organisationer
33869:                                            KK 1299/1997 vp                                             5
33870: 
33871: inom näringslivet. Statistikcentralen har i syfte     väskylä universitet startat ett projekt i syfte att
33872: att minska den direkta insamlingen av uppgifter       mä ta och jämna ut företagens svarsbörda.
33873: från företagen utvecklat mer effektiva samplings-         Företagen måste, förutom till statistikcentra-
33874: och estimeringsmetoder samt tagit i bruk urvals-      len, lämna uppgifter även till andra statliga och
33875: koordinering för attjämna ut uppgiftsinsamling-       korumunala myndigheter för bl.a. beskattning,
33876: en. Även blanketterna som används vid uppgift-        olika slags myndighetsövervakning, tillstånd, fi-
33877: sinsamlingen har utvecklats så att de bättre skall    nansiella ansökningar och undersökningar.
33878: motsvara de begrepp som används av företagen          Dessutom samlar också universiteten och forsk-
33879: och på så sätt underlätta besvarandet. Använd-        ningsanstalterna samt organisationerna inom
33880: ningen av elektroniska medier har också gjorts        näringslivet in uppgifter om företagen.
33881: lättare samtidigt som man har fåst uppmärksam-            Under finansministeriets ledning har startats
33882: het vid en jämnare fördelning av svarsbördan          ett projekt som gäller informationsflödet från
33883: under året. Det är dock viktigt att informationen     företagen tili myndigheterna (Tietovirrat yrityk-
33884: om den ekonomiska utvecklingen erhålls snabbt         siltä viranomaisille, TYVI). A vsikten med pro-
33885: så att ekonomisk-politiska åtgärder kan utföras       jektet är att utveckla den maskinella överföring-
33886: vid rätt tidpunkt och därför tenderar särskilt        en av administrativa uppgifter och att öka sam-
33887: årsförfrågningarna att hopa sig i början av året.     användingen av uppgifter. TYVI-modellen möj-
33888:      Statistikcentralen har också befriat företag     liggör överföringen av rapporter som behövs
33889: från uppgiftsskyldighet i sådana fall då företagets   bl.a. av skatteförvaltningen, pensionsförsäk-
33890: förmåga att besvara förfrågningar har försäm-         ringsbolagen och fackförbunden. Statistikcen-
33891: rats och avsaknaden av uppgifter inte påverkar        tralen har för avsikt att tillämpa TYVI-modellen
33892: statistikens tillförlitlighet. Av denna anledning     vid insamlingen av basuppgifter för konjunktur-
33893: har statistikcentralen upphört med sådana pro-        statistiken så att insamlandet sammankopplas
33894: duktions- och råvaruförfrågningar som gäller          med skatteförvaltningens rapportering i fråga
33895: enskilda nyttigheter inom industrin i fråga om        om övervakningen av betalningar.
33896: företag med mindre än 10 anställda och förfråg-           Ett av de TYVI-projekt som startats går ut på
33897: ningar om statistiken som gäller industristruktu-     att utveckla insamlandet av företagens boksluts-
33898: ren i företag med mindre än 20 anställda samt         uppgifter. Målet är att förenhetliga bokslutsupp-
33899: avsevärt minskat på den direkta insamlingen av        gifterna så att ett företag på en gång kan överföra
33900:  uppgifter från registret över företag och verk-      uppgifterna om sitt bokslut till handelsregistret,
33901:  samhetsställen. Därtill har den planerat det nya     statistikcentralen och skatteförvaltningen.
33902:  systemet för konjunkturstatistik över företag så        lnom statsrådet pågår också många andra
33903:  att företag med 30 anställda eller mer faller inom   projekt som syftar tili en rationell insamling av
33904:  ramen för den direkta insamlingen av uppgifter       uppgifter. Inom ramen för dessa kommer man att
33905:  när urvalet består av 2 JOO företag. Samtidigt       följa upp och bedöma den belastning som upp-
33906:  slutar man med den gamla förfrågan som riktats       giftsinsamlandet innebär samt hur nödvändiga
33907:  tili ca 3 300 verksamhetsställen inom handeln.       dessa uppgifter är.
33908:  Statistikcentralen har också i samarbete med Jy-
33909: 
33910:      Helsingforsden 8 januari 1998
33911: 
33912:                    Ställföreträdare för den minister som förordnats att sköta förvaltningsärenden:
33913: 
33914:                                                                             Minister Jouko Skinnari
33915:                                              KK 1300/1997 vp
33916: 
33917: Kirjallinen kysymys 1300
33918: 
33919: 
33920: 
33921: 
33922:                                     Raimo Vistbacka /ps: Suomessa asuvien, Suomen kansalaisuutta
33923:                                        vailla olevien heimoveteraanien oikeudesta rintamalisään
33924: 
33925: 
33926:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
33927: 
33928:     Suomalaisille rintamaveteraaneille on makset-       epäoikeudenmukainen. Myös Suomen Sotavete-
33929: tujo pitkään rintamalisää tunnustuksena maam-           raaniliitto on kiinnittänyt asiaan huomiota jär-
33930: me vapauden puolesta tehdystä arvokkaasta pa-           jestäen keräyksen näiden neljänkymmenen vete-
33931: nostuksesta. Muutama vuosi sitten myös virolai-         raanin auttamiseksi. Asia kuuluisi kuitenkin rat-
33932: sille heimoveljille,joita taisteli sotien aikana Suo-   kaista rintamalisää koskevien säännösten tarkis-
33933: men joukoissa noin 6 700 miestä, myönnettiin            tuksella.
33934: vastaava lisä kertakorvauksena. Tämän jälkeen              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
33935: on osoittautunut, ettäjärjestelmien väliin on jää-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
33936: nyt "porsaanreikä", mikä aiheuttaa noin 40 hei-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
33937: moveteraanille sen, etteivät he saa rintamalisää.       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
33938: Tämä johtuu siitä, että he ovat tulleet asumaan
33939: Suomeen toisen maan kansalaisina. Tämä ai-                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
33940: heuttaa nykyisen lainsäädännön voimassa olles-                 että toisen maan kansalaisuuden omaa-
33941: sa sen, ettei heille voida myöntää lisää lainkaan.             vat, mutta Suomessa asuvat heimovete-
33942: Ongelma on valtiontaloudellisesti häviävän pie-                raanit saisivat heille kuuluvan rintamali-
33943: ni, mutta kyseisille heimoveteraaneille ikävä ja               sän?
33944: 
33945:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
33946: 
33947:                                            Raimo Vistbacka /ps
33948: 
33949: 
33950: 
33951: 
33952: 270136
33953: 2                                          KK 1300/1997 vp
33954: 
33955:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
33956: 
33957:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         saneläkkeeseen Suomessa asumisen perusteella
33958: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          ilmeisesti yleensä syntyisi, koska eläkettä ei kartu
33959: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        henkilölle, joka on täyttänyt 65 vuotta, siten yli-
33960: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             määräistä rintamalisää ei juuri tulisi maksetta-
33961: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          vaksi.
33962: sen n:o 1300:                                             Valtiokonttorista saadun selvityksen mukaan
33963:                                                        ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksia on
33964:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,       myönnetty yhteensä noin 1 900. Osa tunnuksen
33965:         että toisen maan kansalaisuuden omaa-          saaneista on saattanut kuolla, mutta kokonaislu-
33966:         vat, mutta Suomessa asuvat heimovete-         kumäärää toisaalta voi korottaa se, että rintama-
33967:         raanit saisivat heille kuuluvan rintamali-     avustusta on voitu myöntää myös ilman tunnus-
33968:         sän?                                          ta, jos henkilö on täyttänyt tunnuksen edellytyk-
33969:                                                        set. Rintama-avustuksia on vuonna 1996 myön-
33970:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         netty 621 :lle entisen Neuvostoliiton alueella asu-
33971: vasti seuraavaa:                                      valle henkilölle. Valtiokonttorin arvion mukaan
33972:                                                       Suomessa asuvia kysymyksessä tarkoitettuja lä-
33973:    Ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksen pe-          hinnä inkeriläisiä veteraaneja saattaisi olla noin
33974: rusteella Valtiokonttori on myöntänyt veteraa-        20 henkilöä.
33975: neille 1.1.1993-31.12.1996 välisenä aikana ha-            Suomeen muuttaneella ulkomaalaisen rinta-
33976: kijalle kahden viikon kuntoutusjakson ja rinta-       masotilastunnuksen omaavalla veteraanilla ei
33977: marahan 1 000 markkaa tai veteraanin niin vali-       ole oikeutta ulkomailla asuville tarkoitettuihin
33978: tessa pelkästään rintamarahan, joka oli tuolloin      veteraanietuuksiin.
33979: 2 000 markkaa. Vuosina 1995, 1996 ja 1997 on              Entisen Neuvostoliiton alueella asuville mak-
33980: myönnetty ja vuonna 1998 tullaan myöntämään           settavalla rintama-avustuksella on sosiaaliavus-
33981: sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä kerta-    tuksen luonne, koska avustusta suoritetaan so-
33982: suorituksena 2 500 markan rintama-avustus Vi-         siaali- ja terveysministeriön asiaa koskevan pää-
33983: rossa ja muualla entisen Neuvostoliiton alueella      töksen ( 1365/1996) mukaan vaikeissa taloudelli-
33984: pysyvästi asuvalle vaikeissa taloudellisissa olo-     sissa olosuhteissa elävälle. Avustusta ei myös-
33985: suhteissa elävälle ulkomaalaiselle rintamasoti-       kään makseta muualla ulkomailla asuville.
33986: laalle. Avustukset eivät ole toisiaan poissulkevia.       Jos ulkomaalaisen rintamasotilastunnuksen
33987: Tunnusten hakuaika päättyi, mutta rintama-            omaaville myönnettäisiin normaali kuukausit-
33988: avustukseen on oikeus tunnusten hakuajan pää-         tain maksettava rintamalisä, tulisi myös määri-
33989: tyttyä 31.12.1994 myös sellaisella, joka täyttää      tellä, maksettaisiinko rintamalisä kaikille ulko-
33990: tunnuksen saamisen edellytykset.                      maalaisen rintamasotilastunnuksen omaaville
33991:    Rintamasotilastunnuksen, rintamatunnuksen          vai onko etuuden piiriin rajattava vain Suomeen
33992: ja rintamapalvelustunnuksen perusteella myön-         muuttaneet veteraanit. Asiaa tarkasteltaessa tu-
33993: netään rintamalisä 221 mk/kk ja ylimääräinen          lee kiinnittää huomiota myös tasa-arvonäkö-
33994: rintamalisä. Jos saaja asuu ulkomailla eikä sa-       kohtiin. Osa Suomeen muuttaneista palaa myös
33995: manaikaisesti ole maksussa kansaneläkettä, rin-       takaisin kotimaahansa, jolloin myös muuton jäl-
33996: tamalisä maksetaan kaksi kertaa vuodessa kuu-         keistä tilannetta täytyisi tarkastella uudelleen.
33997: den kuukauden maksuerissä. Ylimääräinen rin-          Kysymyksessä tarkoitetuille Suomeen muutta-
33998: tamalisä on 25 % kansaneläkkeen entistä lisä-         neille veteraaneille maksetaan valtion varoista
33999: osaa vastaavan osan määrästä ja on enimmillään        toimeentulotukea viiden vuoden ajan. Koska toi-
34000: 430-534 mk/kk perhesuhteista ja kuntaryhmäs-          meentulotuki on toissijainen toimeentulon turva,
34001: tä riippuen. Ylimääräinen rintamalisä myönne-         toimeentulotuesta ilmeisesti vähennettäisiin saa-
34002: tään vain Suomessa asuvalle kansaneläkkeen            jalle mahdollisesti maksettava rintamalisä.
34003: saajalle. Ylimääräinen rintamalisä lasketaan              Kysymys paluumuuttajien asemasta on vireil-
34004: maksettavan kansaneläkkeen perusteeliaja mak-         lä valtioneuvostossa. Tässä yhteydessä on tarkoi-
34005: setaan kansaneläkkeen yhteydessä. Kysymyk-            tuksenmukaista tarkastella myös tämän ryhmän
34006: sessä tarkoitetussa tapauksessa ei oikeutta kan-      sosiaaliturvan tarvetta.
34007: 
34008:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
34009: 
34010:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
34011:                                            KK 1300/1997 vp                                                  3
34012: 
34013:                                         Tili Riksdagens Talman
34014: 
34015:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        folkpension, eftersom pension inte tjänas in efter
34016: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          att personen i fråga har fyllt 65 år, vilket betyder
34017: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        att det knappast heller blir aktuellt att betala ut
34018: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål              något extra fronttillägg.
34019: nr 1300:                                                    Enligt uppgift från statskontoret uppgår anta-
34020:                                                         let beviljade frontmannatecken för utlänningar
34021:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-          tili sammanlagt ca 1 900. En del av dem som
34022:        ta för att frändeveteraner som är bosatta        tilldelats tecknet har eventuellt avlidit, men det
34023:        i Finland, men är av någon annan natio-          totala antalet kan däremot stiga på grund av att
34024:        nalitet, skall få det fronttillägg de är be-     frontunderstöd även har kunnat beviljas utan att
34025:        rättigade tili?                                  en person tilidelats frontmannatecken, förutsatt
34026:                                                         att personen har uppfyllt de villkor som krävs för
34027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           erhållande av tecknet. År 1996 har frontunder-
34028: anföra följande:                                        stöd beviljats 621 personer som bor på det tidiga-
34029:                                                         re Sovjetunionens område. Enligt statskontorets
34030:    På grundvalen av frontmannatecken för ut-            uppskattning torde antalet sådana i Finland bo-
34031: länningar har statskontoret under tiden                 satta, främst ingermanländska veteraner som av-
34032: 1.1.1993-31.12.1996 på ansökan beviljat vetera-         ses i spörsmålet uppgå tili ca 20 personer.
34033: ner en rehabiliteringsperiod på två veckor samt             Veteraner som flyttat tili Finland och som har
34034: 1 000 mk i frontpenning, eller alternativt enbart       tilidelats frontmannatecken för utlänningar har
34035: frontpenning, som då uppgått till2 000 mk. Med          inte rätt tili de veteranförmåner som är avsedda
34036: stöd av social- och hälsovårdsministeriets beslut       för veteraner som är bosatta utomlands.
34037: har år 1995, 1996 och 1997 beviljats och kommer             Det frontunderstöd som betalas tili veteraner
34038: 1998 att beviljas ett frontunderstöd på 2 500 mk        som är bosatta på det tidigare Sovjetunionens
34039: som engångsbetalning tili sådana utländska              område har karaktären av socialbidrag eftersom
34040: frontmän i svåra ekonomiska omständigheter              understödet enligt social- och hälsovårdsministe-
34041: som är fast bosatta i Estland eller någon annan-        riets beslut (1365/1996) beträffande detta betalas
34042: stans på det tidigare Sovjetunionens område.            tili utländska frontmän i svåra ekonomiska om-
34043: Understöden utesluter inte varandra. Ansök-             ständigheter. Understödet betalas inte helier tili
34044: ningstiden för frontmannatecken har löpt ut,            veteraner som är bosatta annanstans i utlandet.
34045: men rätt tili frontunderstöd har, sedan ansök-              Om personer som tilldelats frontmannatecken
34046: ningstiden för frontmannatecken löpt ut den 31          för utlänningar skulle beviljas ett normalt månat-
34047: december 1994, ä ven den som uppfyller vilikoren        ligt fronttillägg, borde man också ta ställning tili
34048: för erhållande av tecknet.                              om fronttiliägg skall betalas tili alla som tilldelats
34049:     Pä basis av frontmannatecknet, fronttecknet         frontmannatecken för utlänningar eller om för-
34050: och fronttjänsttecknet beviljas i fronttillägg          månen enbart skall gälla veteraner som har flyt-
34051: 221 mk/månad samt ett extra fronttillägg. Om            tat tili Finland. 1 detta sammanhang borde även
34052: mottagaren bor utomlands och inte får folkpen-          jämställdhetsaspekterna beaktas. En del av dem
34053: sion, betalas fronttillägget två gånger om året i       som flyttat tili Finland återvänder dessutom tili
34054: betalningsrater som omfattar sex månader. Det           sitt hemland och då borde man även bedöma
34055: extra fronttiliägget är 25% av det belopp som           situationen på nytt efter flyttningen. Tili sådana i
34056:  motsvarar den före detta tiliäggsdelen tili folk-      spörsmålet avsedda veteraner som flyttat tili Fin-
34057:  pensionen och uppgär som högst tili 430-534            land betalas av statsmedel utkomststöd i fem års
34058:  mk/månad beroende på familjeförhålianden och           tid. Eftersom utkomststödet är en sekundär form
34059:  kommungrupp. Det extra fronttillägget beviijas         av utkomstskydd, skulle det fronttillägg som
34060:  endast folkpensionstagare som är bosatta i Fin-        eventuellt betalades uppenbarligen dras av från
34061:  land. Det extra fronttillägget räknas ut på basis      mottagarens utkomststöd.
34062:  av folkpensionen och betalas ut i samband med              Frågan om återflyttarnas ställning är under
34063:  den. 1 de fall som avses i spörsmålet skulie det       beredning i statsrådet. 1 detta sammanhang är det
34064:  faktum att en veteran är bosatt i Finland uppen-       ändamålsenligt att även bedöma behovet av so-
34065:  barligen inte räcka tili för att grunda rätt tili      cialskydd för denna grupp.
34066: 
34067:      Helsingfors den 12 januari 1998
34068: 
34069:                                                       Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
34070:                           j
34071:                          j
34072:                         j
34073:                        j
34074:                       j
34075:                      j
34076:                     j
34077:                    j
34078:                   j
34079:                  j
34080:                 j
34081:                j
34082:               j
34083:              j
34084:             j
34085:            j
34086:           j
34087:          j
34088:         j
34089:        j
34090:       j
34091:      j
34092:     j
34093:    j
34094:   j
34095:  j
34096: j
34097:                                            KK 1301/1997 vp
34098: 
34099: Kirjallinen kysymys 1301
34100: 
34101: 
34102: 
34103: 
34104:                                    Raimo Vistbacka /ps: Arvonlisäveron tilityspäivän siirtämisestä
34105: 
34106: 
34107: 
34108:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34109: 
34110:    Aikaisemmin, kun yritykset maksoivat val-          työntekijävaltaisessa pienyrityksessä. Tämän ta-
34111: tiolle liikevaihtoveroa, oli kuukausittaisen tili-    kia tulisi harkita arvonlisäverojen tilityspäivän
34112: tyksen maksupäivä kunkin kuukauden 25. päivä.         siirtämistä eteenpäin, esimerkiksi aikaisempaan
34113: Tämä rytmittyi hyvin kunkin kuukauden 10. päi-        liikevaihtoveron tilityspäivään eli kunkin kuu-
34114: vänä tilitettävien palkoista pidätettyjen verojen     kauden 25. päivään.
34115: ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen kanssa,              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34116: kun tilitysten väliinjäi kaksi viikkoa aikaa "kerä-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34117: tä rahaa kassaan" tilityksiä varten.                  nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34118:    Kun Suomessa siirryttiin liikevaihtoverosta        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34119: arvonlisäveroon, muuttui myös verojen kuukau-
34120: sittainen tilityspäivä kunkin kuukauden 15. päi-                 Onko Hallitus tietoinen, että yritysten
34121: väksi. Koska palkoista pidätettyjen verojen tili-            lakisääteisten maksujen eli palkoista pi-
34122: tys tapahtuu edelleenkin kunkin kuukauden 10.                dätettyjen verojen ja palkoista menevien
34123: päivänä, ovat tilitykset liian lähellä toisiaan,             sosiaaliturvamaksujen sekä liikevaihdon
34124: ovathan ne ääritapauksessa samalla viikolla.                 mukaan maksettavan arvonlisäveron tili-
34125: Vaikka kyseiset valtiolle tilitettävät varat eivät           tyksen kuukausittaiset maksupäivät ovat
34126: luonnollisesti olekaan yrittäjien omia rahoja, on            liian lähellä toisiaan ja siksi varsinkin työ-
34127: ne kuitenkin myynnin kautta kassaan hankitta-                voimavaltaiselle pienyritykselle ongel-
34128: va. Koska yrittäjä joutuu samoista kassaan tul-              mallisia, sekä
34129: leista rahoista maksamaan koko kuukauden ajan                    aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tilan-
34130: tasaisesti mm. raaka-aineita, tarvikkeita, myyn-             teen korjaamiseksi esimerkiksi myöhäis-
34131: titavaransa, palkat ja vuokrat, kahden lakisäätei-           tämällä arvonlisäverojen kuukausiHaista
34132: sen maksatuksen suorittaminen näin lyhyellä ai-              maksupäivää?
34133: kavälillä on monasti ongelmallista varsinkin
34134: 
34135:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
34136: 
34137:                                          Raimo Vistbacka /ps
34138: 
34139: 
34140: 
34141: 
34142: 270136
34143: 2                                            KK 1301/1997 vp
34144: 
34145: 
34146: 
34147: 
34148:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34149: 
34150:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          kanmaksukuukautta seuraavan kuukauden 10
34151: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           päivänä.
34152: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen            Pk-yritysten toimintaympäristöä kehitettäes-
34153: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo              sä yleisenä tavoitteena on hallintomenettelyjen
34154: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-           yksinkertaistaminen muun muassa siten, että yri-
34155: sen n:o 1301:                                           tysten eri verot ja muut vastaavat maksusuori-
34156:                                                         tukset ja niihin liittyvät ilmoitukset kootaan yh-
34157:            Onko Hallitus tietoinen, että yritysten      teen ja siirrytään nykyistä pidempiin tilitysjak-
34158:        lakisääteisten maksujen eli palkoista pi-        soihin. Toisaalta maksu- ja ilmoitusmenettelyjä
34159:        dätettyjen verojen ja palkoista menevien         kehitettäessä tulisi ottaa huomioon myös raha-
34160:        sosiaaliturvamaksujen sekä liikevaihdon          virtojen tasaisuus yrityksissä. Hallintomenettely-
34161:        mukaan maksettavan arvonlisäveron tili-          jen yksinkertaistamisen tarkoituksena on helpot-
34162:        tyksen kuukausittaiset maksupäivät ovat          taa yritysten toimintaa ja alentaa yrityksille ai-
34163:        liian lähellä toisiaan ja siksi varsinkin työ-   heutuvia kustannuksia. Pelkästään eri verojen
34164:        voimavaltaiselle pienyritykselle ongel-          maksupäivien siirtämisellä ei ole merkitystä tä-
34165:        mallisia, sekä                                   män tavoitteen saavuttamisessa.
34166:            aikooko Hallitus ryhtyä toimiin tilan-          Arvonlisäveron maksuaika on pidempi kuin
34167:        teen korjaamiseksi esimerkiksi myöhäis-          useimmissa muissa Euroopan yhteisöjen jäsen-
34168:        tämällä arvonlisäverojen kuukausiHaista          valtioissa, joissa vero yleensä suoritetaan kohde-
34169:        maksupäivää?                                     kuukautta seuraavana kuukautena. On kuiten-
34170:                                                         kin katsottu, että Suomessa sovellettava pitkäh-
34171:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kö maksuaika antaa paremmat edellytykset pe-
34172: vasti seuraavaa:                                        rustaa arvonlisäverotilitys kirjanpidon tietoihin.
34173:                                                         Vuonna 1995 arvonlisäveron maksuaikaa lyhen-
34174:     Arvonlisäverolain 162 §:n mukaan arvonlisä-         nettiin 10 päivällä, jotta jäsenvaltioiden välistä
34175: verovelvollisen verokausi on kalenterikuukausi.         yhteisökauppaa koskevien verovalvontatietojen
34176: Kultakin kuukaudelta on annettava veroilmoi-            välittäminen määräajassa jäsenvaltioiden välillä
34177: tus viimeistään kalenterikuukautta seuraavan            olisi mahdollista. Tämän vuoksi nykyisen mak-
34178: toisen kuukauden 15 päivänä, jolloin verovelvol-        suajan pidentämiseen ei ole perusteita. Hallitus
34179: lisen on myös lain 147 §:n 1 momentin nojalla           on selvittämässä työnantajamaksujen yksinker-
34180: maksettava kohdekuukaudelta tilitettävä vero.           taistamista. Myös alv-maksujen aikatauluja on
34181: Ennakkoperintäasetuksen 31 §:n mukaan työn-             selvitetty, mutta ne eivät ole ainakaan vieläjohta-
34182: antajasuoritukset maksetaan viimeistään pal-            neet muutosehdotuksiin.
34183: 
34184:     Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1998
34185: 
34186:                                                                               Ministeri Jouko Skinnari
34187:                                           KK 1301/1997 vp                                              3
34188: 
34189: 
34190: 
34191: 
34192:                                        Till Riksdagens Talman
34193: 
34194:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              När det gäller att utveckla verksamhetsmiljön
34195: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          för små och medelstora företag är det allmänna
34196: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      målet att förenkla förvaltningsförfarandet bl.a.
34197: dagsman Raimo Vistbacka undertecknade                så att företagens olika skatter och andra motsva-
34198: spörsmål nr 1301:                                    rande betalningar och därtill hörande deklaratio-
34199:                                                      ner sammanförs och att man övergår till 1ängre
34200:           Är Regeringen medveten om att de           redovisningsperioder. Vid utvecklandet av betal-
34201:        månatliga betalningsdagarna för företa-       nings- och deklarationsförfarandet bör man där-
34202:        gens lagstadgade betalningar, dvs. för re-    emot även beakta att penningströmmarna i före-
34203:        dovisningen av den skatt som arbetsgiva-      tagen är jämna. A vsikten med en förenkling av
34204:        ren innehåller från lönerna och den soci-     förvaltningsförfarandet är att underlätta företa-
34205:        alskyddsavgift som arbetsgivaren betalar      gens verksamhet och sänka företagens kostna-
34206:        på lönerna samt den mervärdesskatt som        der. Enbart en senareläggning av beta1ningsda-
34207:        betalas på basis av omsättningen, tids-       garna för de olika skatterna är inte av betydelse
34208:        mässigt infaller för nära varandra och        när man vill nå detta mål.
34209:        därför utgör ett problem i synnerhet för          Beta1ningstiden för mervärdesskatten är 1äng-
34210:        arbetskraftsintensiva småföretag, samt        re än i de tlesta andra med1emsstater i Europeiska
34211:           ämnar Regeringen vidta åtgärder för        gemenskaperna, där skatten i allmänhet betalas
34212:        att rätta tili missförhållandet t.ex. genom   under den månad som fö1jer på vederbörande
34213:        att senarelägga den månatliga betalnings-     månad. Det har emellertid ansetts att den re1ativt
34214:        dagen för mervärdesskatten?                   långa betalningstid som tillämpas i Finland ger
34215:                                                      bättre förutsättningar för att man ska kunna
34216:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        basera mervärdesskatteredovisningen på uppgif-
34217: anföra följande:                                     ter i bokföringen. År 1995 förkortades betal-
34218:                                                      ningstiden för mervärdesskatten med tio dagar
34219:    Enligt 162 § mervärdesskattelagen är skattepe-    för att förmedlingen av skattekontrolluppgifter-
34220: rioden en kalendermånad för den som är skyldig       na angående hande1n mellan medlemsstaterna
34221: att betala mervärdesskatt. För varje månad skall     skulle kunna ske inom utsatt tid. Med hänsyn till
34222: skattedek1arationen avges senast den 15 dagen i      detta finns det inga grunder för en förlängning av
34223: den andra månaden efter kalendermånaden. Vid         den nuvarande betalningstiden. Regeringen hål-
34224: samma tidpunkt skall den skattskyldige även          ler på att utreda en förenkling av arbetsgivarnas
34225: med stöd av lagens 147 § 1 mom. betala den skatt     betalningar. Tidtabellerna för momsavgifterna
34226: som skall redovisas för vederbörande månad.          har också utretts, men tills vidare har de inte lett
34227: Enligt 31 § förordningen om förskottsuppbörd         tili några ändringsförs1ag.
34228: skall arbetsgivarna erlägga sina betalningar se-
34229: nast den 1O:e dagen i den månad som följer på
34230: lönebetalningsmånaden.
34231: 
34232:      Helsingforsden 13 januari 1998
34233: 
34234:                                                                             Minister Jouko Skinnari
34235:                                               KK 1302/1997 vp
34236: 
34237: Kirjallinen kysymys 1302
34238: 
34239: 
34240: 
34241: 
34242:                                      Sakari Smeds /skl: Keinoalkuisen lisääntymisen sääntelystä
34243: 
34244: 
34245: 
34246:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
34247: 
34248:     Oikeusministeriön asettama työryhmä suku-            tomuuteen. Mielestäni tällaiset lausumat ovat
34249: solujen ja alkioiden käytöstä lääketieteellisessä        huolestuttavia ja murentavat sitä perhekäsitystä,
34250: hedelmöityshoidossa on saanut mietintönsä val-           joka vielä on suomalaisen yhteiskunnan perusta.
34251: miiksi. Siinä ehdotetaan mm., että hedelmöitys-          Lapsen oikeutta isään ei saa lähtökohtaisesti ja
34252: hoitoa saataisiin antaa vain avioparille tai avio-       tietoisesti riistää. Todettakoon, että Suomen
34253: liitonomaisissa olosuhteissa keskenään elävälle          evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitus on
34254: miehelle ja naiselle, jotka kärsivät tahattomasta        omassa kannanotossaan hyväksymässä hedel-
34255: lapsettomuudesta. Hedelmöityshoidossa saatai-            möityshoidot vain avioliitossa eläville pareille.
34256: siin käyttää sijaissynnyttäjää, jos naisella on lää-     Kirkkohallitus korostaa kannanotossaan lapsen
34257: ketieteellisesti todettu elimellinen syy, joka estää     oikeutta sekä isään että äitiin.
34258: synnyttämisen. Sijaissynnyttäjän käyttö ei ole              Lehtitietojen mukaan lapsettomuuden hoito
34259: sallittua muissa pohjoismaissa. Työryhmä eh-             on USA:ssa saamassa piirteitä, joissa lääketie-
34260: dottaa myös, että hedelmöityshoidossa ei saisi           teellistä osaamista käytetään eettisesti arvelutta-
34261: käyttää sukusoluja tai alkioita, joiden tuman            valla tavalla. USA:ssa eräät hedelmöityshoitoa
34262: geeniperimään on puututtu tai joita on käytetty          saavat pariskunnat ovat voineet valita klinikoi-
34263: tutkimustoiminnassa. Hoidossa ei saisi myös-             den valikoimista ominaisuuksiltaan sopivan al-
34264: kään käyttää toisintamalla saatuja alkioita. Lap-        kion. Lapsen hankinta alkaa muistuttaa mittati-
34265: sen ominaisuuksiin vaikuttaminen olisi mahdol-           laustyötä tai valintamyymälässä käyntiä, jolloin
34266: lista vain, jos siten turvataan syntyvän lapsen          hyllyiltä voi poimia sopivia tuotteita. Tästä syys-
34267: terveys tai se, että lapsi muistuttaa ulkonäöltään       tä ei mielestäni saisi muodostaa alkiopankkeja,
34268: vanhempia.                                               joista pariskunnatja yksittäiset kansalaiset voisi-
34269:     Lapsettomuuden ongelma on kipeä ja siksi on          vat valita mieltymystensä mukaisia alkioita. Syn-
34270: hyvä, että lääketieteen kehityksen myötä yhä             tyvän elämän valikoinnin tie on monin tavoin
34271: useammat parit ovat voineet saada apua. Lapsen           arveluttava ja eettisesti ongelmallinen.
34272: saamisesta ei kuitenkaan saisi tulla sellaista it-           Lainsäädännöllä tulee tukea aitoa perheyh-
34273: seisarvoa, johon pyritään keinoja kaihtamatta.           teyttä, lapsen oikeutta sekä isään että äitiin ja
34274: Elämä voi olla rikasta myös ilman omia lapsia.           lapsen turvallisuutta ja hyvinvointia. On kristilli-
34275: Tämä hyväksymällä saatetaan säästyä monilta              sen etiikan mukaista suojella heikomman osa-
34276: ongelmitta, joita nykylääketieteen keinoilla lap-        puolen, eli tässä tapauksessa lapsen etua.
34277: settomuuden hoidossa voi tulla ja väistämättä               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
34278: myös tulee. Kaikkeen, mihin lääketiede pystyy, ei        jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
34279: välttämättä ole perusteltua ryhtyä.                      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34280:     Julkisuuteen on kantautunut useita poliittisia       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34281: kannanottoja, jotka ovat työryhmän ainoan eriä-
34282: vän mielipiteen mukaisia, eli että hedelmöitys-                     Millä aikataululla Hallitus aikoo teh-
34283: hoito tulisi sallia myös yksinäisille naisille tai               dä keinoalkuista hedelmöitystä, luovu-
34284: kahden naisen parisuhteelle. Nämä kannanotot                     tettuja sukusoluja ja alkioita koskevaa
34285: asettavat oman lapsen saamisen eräänlaiseksi ih-                 lainsäädäntöä, ja
34286: misoikeudeksi ja pyrkivät tuomaan seksuaaliset                      aikooko Hallitus toimia niin, ettei lap-
34287: vähemmistöt hedelmöityshoitojen piiriin, vaikka                  sen oikeutta isään lähtökohtaisesti riiste-
34288: näillä ryhmillä ei ole lääketieteellistä syytä Iapset-           tä?
34289:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
34290: 
34291:                                              Sakari Smeds /skl
34292: 270136
34293: 2                                          KK 1302/1997 vp
34294: 
34295: 
34296: 
34297: 
34298:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34299: 
34300:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       sukusoluista syntyväliä lapsella olisi huomattava
34301: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vaara saada vakava sairaus. Parilla tarkoitetaan
34302: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-      ehdotuksen mukaan avioparia sekä naista ja
34303: le jäsenelle kansanedustaja Sakari Smedsin näin       miestä, jotka elävät keskenään avioliitonomai-
34304: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1302:             sissa olosuhteissa. Tahattoman lapsettomuuden
34305:                                                       hoitoa ja parivaatimusta koskeviita osin työryh-
34306:           Millä aikataululla Hallitus aikoo teh-      män ehdotus vastaa asiasta aikaisemmin annet-
34307:        dä keinoalkuista hedelmöitystä, luovu-         tuja ehdotuksia sekä muiden pohjoismaiden lain-
34308:        tettuja sukusoluja ja alkioita koskevaa        säädäntöä. Ehdotettua parivaatimusta on perus-
34309:        lainsäädäntöä, ja                              teltu keskeisesti sillä, että hoidon avulla syntyvät-
34310:           aikooko Hallitus toimia niin, ettei lap-    Ie lapselle tulee turvata molemmat vanhemmat,
34311:        sen oikeutta isään lähtökohtaisesti riiste-    isä ja äiti. Hoidon avulla syntyvä lapsi voi näet
34312:        tä?                                            jäädä lopullisesti isättömäksi, jos hedelmöitys-
34313:                                                       hoitoon perustuvaa lisääntymismenetelmää voi-
34314:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          daan käyttää naiselle, joka ei elä parisuhteessa.
34315: vasti seuraavaa:                                          Parisuhdevaatimuksesta eri mieltä olevan työ-
34316:                                                       ryhmän jäsenen mukaan myös sellaisen naisen,
34317:     Oikeusministeriö asetti 15.10.1996 työryh-        joka ei elä avioliitossa tai avioliitonomaisissa
34318: män, jonka tehtävänä oli valmistella ehdotus hal-     olosuhteissa, tulisi voida saada hedelmöityshoi-
34319: lituksen esitykseksi hedelmöityshoitoja koske-        toa. Tätä mielipidettä perusteltiin sillä, että yksin
34320: vaksi lainsäädännöksi. Työryhmän tuli ottaa           tai toisen naisen kanssa elävien lasten tunne-
34321: työnsä pohjaksi oikeusministeriössä vuonna            elämä tai fyysinen kehitys eivät ole tutkimusten
34322: 1993 valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi      mukaan muita lapsia heikompia ja että joka ta-
34323: ihmisen keinoalkuisesta lisääntymisestä sekä          pauksessa merkittävä osa lapsista kasvaa äitinsä
34324: isyyslain muuttamisesta.                              hoidossa. Eriävässä mielipiteessä viitattiin myös
34325:     Oikeusministeriön asettama työryhmä luo-          niihin terveydellisiin riskeihin, joita voi aiheutua
34326: vutti mietintönsä oikeusministerille 14.10.1997.      siitä, että lasta toivovat naiset joutuvat hake-
34327: Työryhmän ehdotus on ollut laajalla lausunto-         maan sukusolun luovuttajaa tilapäisistä suku-
34328: kierroksella, ja lausunnoista laaditaan parhail-      puolisuhteista.
34329: laan yhteenvetoa. Asia tulee lähiaikoina poliitti-       Työryhmän ehdotuksesta annetuissa lausun-
34330: seen harkintaan. Tavoitteena on, että hallituksen     noissa osa lausunnonantajista kannattaa työryh-
34331: esitys voitaisiin antaa eduskunnalle vielä kevätis-   män ehdottamaa parisuhdevaatimusta ja osa
34332: tuntokauden aikana.                                   vastustaa sitä.
34333:     Oikeusministeriön työryhmän ehdotukseen               Hedelmöityshoitoa koskevan lakiehdotuksen
34334: liittyvä ainoa eriävä mielipide koski parisuhde-      sisältöön tullaan ottamaan valtioneuvostossa
34335: vaatimusta. Työryhmän enemmistön mukaan               kantaa lähikuukausien aikana, kun lausuntome-
34336: hedelmöityshoitoa saadaan antaa, jos pari kärsii      nettelyn edellyttämä jatkovalmistelu on saatettu
34337: tahattomasta lapsettomuudesta tai parin omista        päätökseen.
34338: 
34339:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1998
34340: 
34341:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
34342:                                              KK 1302/1997 vp                                            3
34343: 
34344: 
34345: 
34346: 
34347:                                           Tili Riksdagens Talman
34348: 
34349:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            sjukdom. Med ett par avses enligt förslaget ett
34350: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             äkta par eller en kvinna och en man, som samle-
34351: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         ver under äktenskapsliknande förhålianden. Vad
34352: dagsman Sakari Smeds undertecknade spörsmål             gäller vård av ofrivillig barnlöshet och kravet på
34353: nr 1302:                                                parförhållande motsvarar arbetsgruppens för-
34354:                                                         slag de förslag som tidigare framlagts i frågan
34355:            Viiken tidsplan har Regeringen när det       samt lagstiftningen i de övriga nordiska länder-
34356:         gäller att införa lagstiftning om konst-        na. Förslaget om krav på parförhåliande har
34357:         gjord befruktning, donation av könscel-         huvudsakligen motiverats med att ett barn som
34358:         ler och embryon, och                            föds med hjälp av medicinsk befruktning bör
34359:            avser Regeringen att agera så att barn       tiliförsäkras bägge sina föräldrar, fadern och
34360:         inte från början berövas rätten tili sin far?   modern. Ett barn som föds med hjälp av medi-
34361:                                                         cinsk befruktning kan nämligen komma att defi-
34362:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           nitivt bli faderlöst, om en fortplantningsmetod
34363: anföra följande:                                        som bygger på medicinsk befruktning kan an-
34364:                                                         vändas på en kvinna som inte lever i ett parför-
34365:    Justitieministeriet tilisatte 15.10.1996 en ar-      håliande.
34366: betsgrupp med uppgift att bereda ett förslag tili           Den medlem av arbetsgruppen som anmält
34367: regeringsproposition om lagstiftning om medi-           avvikande mening anser att även en sådan kvin-
34368: cinsk befruktning. Arbetsgruppen tog som                na, som inte Iever i äktenskap elier i ett äkten-
34369: grundval för sitt arbete ett utkast tili regerings-     skapsliknande förhållande, bör kunna erhålia
34370: proposition, som fårdigställts vid justitieministe-     medicinsk befruktning. Denna åsikt motiverades
34371: riet 1993, som gäller konstgjord befruktning för        med att den känslomässiga och fysiska utveck-
34372: människor samt om ändring av lagen om fader-            lingen hos barn tili kvinnor som Iever ensamma
34373: skap.                                                   eller tilisammans med en annan kvinna enligt
34374:    Den av justitieministeret tilisatta arbetsgrup-      företagna undersökningar inte är sämre än hos
34375: pen överlämnade sitt betänkande tili justitiemi-        andra barn, och att en betydande del av barnen i
34376: nistern 14.1 0.1997. Arbetsgruppens förs1ag har         vilket fall som helst växer upp i moderns vård. I
34377: undergått en omfattande remissrond och ett sam-         reservationen åberopas även de hälsomässiga ris-
34378: mandrag av utlåtandena sammanstälis för när-            ker som kan föranledas av att kvinnor som vill ha
34379: varande. Frågan tas inom en nära framtid upp till       barn blir tvungna att söka en könscelisdonator
34380: po1itisk bedömning. A vsikten är att en regerings-      genom tillfålliga sexuelia förbindelser.
34381: proposition skall kunna avlåtas tili riksdagen              En del av de remissinstanser som har avgivit
34382: ännu under vårsessionen.                                yttrande om arbetsgruppens förslag tillstyrker
34383:    Den enda reservation som fogades till försla-        det av arbetsgruppen föreslagna kravet på par-
34384: get från den av justitieministeriet tillsatta arbets-   förhåliande, medan andra avstyrker detta.
34385: gruppen gällde kravet på parförhållande. Majo-              Statsrådet kommer att ta ståndpunkt tili inne-
34386: riteten i arbetsgruppen anser att konstgjord be-        håliet i lagförslaget om medicinsk befruktning
34387: fruktning bör få utföras om ett par lider av ofri-      inom de närmaste månaderna, efter att den fort-
34388: villig barnlöshet elier om ett barn som som kunde       satta beredning som remissförfarandet kräver
34389: födas av ett pars egna könsceller skulle löpa bety-     har slutförts.
34390: dande risk att komma att lida av en alivarlig
34391: 
34392:      Helsingfors den 9 januari 1998
34393: 
34394:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
34395:                                          KK 1303/1997 vp
34396: 
34397: Kirjallinen kysymys 1303
34398: 
34399: 
34400: 
34401: 
34402:                                  Markus Aaltonen /sd: Itsenäisen avoimen yliopiston perustamisesta
34403: 
34404: 
34405: 
34406:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34407: 
34408:    Yliopistojen rinnalle korkeakoululaitokseen     opetuksen laadun parantamiseksi. Suomen yli-
34409: syntynyt ammattikorkeakoulujen verkosto ha-        opistolaitos on rakennettu alueellisen kehittä-
34410: kee rooliaan koulutusjärjestelmässä, joka on va-   mispolitiikan perusteella ja sen antamat tutkin-
34411: pautunut tiukasta opetusministeriön ohjaukses-     not on säännöksin vahvistettu. Erillisen ja tut-
34412: ta. Informaatioteknologian sovellukset antavat     kintoja antavan valtakunnallisen avoimen yli-
34413: aivan uudenlaisia medioita opetuksen jakeluun.     opiston perustaminen merkitsisi oleellista muu-
34414: Opiskelun sidonnaisuus ajasta ja paikasta vähe-    tosta harjoitettuun korkeakoulupolitiikkaan.
34415: nee entisestään. Myös opettajan ja opiskelijan        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34416: vuorovaikutukselle tietoverkot antavat uuden-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34417: laisia ulottuvuuksia. Siirrymme avoimempaan,       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34418: joustavampaan ja yksilöllisempään koulutuk-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34419: seen.
34420:    Viimeaikaisessa korkeakoulukeskustelussa                   Vastaako ehdotus itsenäisen avoimen
34421: on tuotu esille näkemys, että maahamme pitäisi             yliopiston perustamisesta Hallituksen
34422: perustaa itsenäinen avoin yliopisto (HS                    korkeakoulupoliittisia linjauksia, ja
34423: 16.11.1997). Perusteluina käytetään muiden mai-               onko avoimen yliopiston kehittämisel-
34424: den esimerkkejä ja kilpailutilanteen luomista              le asetettu riittävän selkeät tavoitteet?
34425: 
34426:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
34427: 
34428:                                        Markus Aaltonen /sd
34429: 
34430: 
34431: 
34432: 
34433: 270136
34434: 2                                          KK 1303/1997 vp
34435: 
34436: 
34437: 
34438: 
34439:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34440: 
34441:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        opisto-opetuksen sidonnaisuutta aikaan tai paik-
34442: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kaan. Tällä hetkellä avoimena yliopisto-opetuk-
34443: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       sena voi opiskella useita 120 opintoviikon laajui-
34444: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Markus           sia kokonaisuuksia ja tämä tarjonta on yhä laaje-
34445: Aaltosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         nemassa. Väylä yliopistotutkinto avoimen yli-
34446: n:o 1303:                                             opiston suoritusten perusteella on taideyliopisto-
34447:                                                       ja lukuun ottamatta jo kaikissa yliopistoissa, ja
34448:           Vastaako ehdotus itsenäisen avoimen         yliopistot ovat vahvistaneet tämän tavoitteena
34449:        yliopiston perustamisesta Hallituksen          myös opetusministeriön kanssa tekemissään tu-
34450:        korkeakoulupoliittisia linjauksia, ja          lossopimuksissa. Vaaditut opinnot suoritettuaan
34451:           onko avoimen yliopiston kehittämisel-       opiskelija saa silloin suoraan oikeuden ylemmän
34452:        le asetettu riittävän selkeät tavoitteet?      korkeakoulututkinnon suorittamiseen. Perus-
34453:                                                       opiskelijaksi hyväksytty voi kuitenkin jatkaa
34454:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          opiskelua myös avoimen yliopiston järjestelmäs-
34455: vasti seuraavaa:                                      sä, mikäli se soveltuu hänelle paremmin kuin
34456:                                                       päiväopiskelu. Useat tutkintoon tähtäävät ai-
34457:     1980-luvun lopun koulutuspoliittisessa kes-       kuisopiskelijat valitsevat juuri tällaisen vaihtoeh-
34458: kustelussa esiintyi melko usein ajatus itsenäisen     don.
34459: avoimen yliopiston perustamisesta. Esikuvana              Edustaja Aaltosen kysymyksessäkin mainitut
34460: sille oli tuolloin kukoistuskauttaan elävä Iso-Bri-   tietoverkot, ennen kaikkea internetin käyttö,
34461: tannian Open University,joka on erillinen, auto-      ovat tuomassa kuluvan vuoden aikana suomalai-
34462: nominen yliopisto. Suomalaisen avoimen yli-           seen avoimeen yliopisto-opetukseen kokonaan
34463: opisto-opetuksen kehitystyössä otettiin mallia        uusia piirteitä. Rakentumassa on tietyssä mieles-
34464: useista OU:n toiminnoista, mutta perusperiaate        sä Suomen avoin yliopisto, mutta täysin eri näkö-
34465: pysyi täysin erilaisena. Suomalainen avoin yli-       kulmasta kuin edustaja Aaltosen mainitsemassa
34466: opisto-opetus on koko olemassaolonsa ajan to-         lehtikirjoituksessa ehdotettu erillinen oppilaitos
34467: teutunut oppilaitosyhteistyöhön perustuvana           olisi. Kuluvan tammikuun lopussa internetissä
34468: opintojärjestelmänä. Vastuu opetuksen ja suori-       avautuu opetusministeriön tietostrategia-ohjel-
34469: tusten laadusta ja tasosta kuuluu sille yliopistol-   man osana kehitetty palvelukokonaisuus, jossa
34470: le, jonka opetussuunnitelman mukaista avoin           yhden www-osoitteen kautta on saatavissa paitsi
34471: opetus on. Suomalainen avoin yliopisto-opetus         tiedot kaikesta maassamme tarjolla olevasta
34472: on aina vastannut perusopetusta ja suoritukset        avoimesta yliopisto-opetuksesta oppiaineineen,
34473: on voinut sellaisinaan liittää osaksi korkea-         paikkakuntineen jne., myös yhteydet valtakun-
34474: koulututkintoa. Opetuksen sama taso ja laatu ja       nalliseen opintoneuvontaan. Saman kotisivun
34475: samanarvoisuus perusopetuksen kanssa on toi-          kautta avautuvat linkit eri yliopistoihin ja sitä
34476: minutja toimii yhä suomalaisen avoimen yliopis-       kautta avautuu kasvavassa määrin mahdollisuus
34477: ton kivijalkana. Avoimen yliopisto-opetuksen          opiskella tietoverkossa avoimen yliopiston opin-
34478: "omien" arvosanojen tai tutkintojen luominen          tokokonaisuuksia. Kuluvan vuoden aikana koti-
34479: olisi todennäköisesti johtanut näiden arvostuk-       maiset yliopistot tulevat tarjoamaan kokonaan
34480: sen laskuun, mikä suuntaus on nyt nähtävissä          internetissä suoritettavia opintoja yhteensä noin
34481: Open Universityssä.                                   30 oppiaineessa, ja yhteyksiä rakennetaan myös
34482:     Avoimen yliopisto-opetuksen laajeneminen          kansainvälisesti mm. EuroStydyCentre-verkos-
34483: 1990-luvulla kaikkiin yliopistoihin, kaikille kou-    ton avulla. Tietoverkkopalvelut toteuttavat siten
34484: lutusaloille ja ylempiin aineopintoihin sekä etä-     tietyssä mielessä idean Suomen yliopistojen yh-
34485: opetuksen monet vaihtoehdot ovat tehneet mah-         destä, yhteisestä avoimesta yliopistosta, jonka
34486: dolliseksi aikaisempaa paremmin opiskella laajo-      palveluihin ja opintoihin opiskelijana on pääsy
34487: ja opintokokonaisuuksia ilman perinteisen yli-        missä tahansa ja milloin tahansa. Tämä mahdol-
34488:                                           KK 1303/1997 vp                                              3
34489: 
34490: lisuus tuo täysin uusia näkymiä myös esim. työ-      palveluissa ollaan kuitenkin samanaikaisesti ot-
34491: paikoilla opiskeluun tai vammaisille ja laitoksis-   tamassa suurta harppausta kohti virtuaalista
34492: sa eläville.                                         avointa yliopistoa ja sen kautta avautuvia mah-
34493:    Suomalaisen avoimen yliopiston kehityslinja-      dollisuuksia. Suomalaisessa yliopistolaitoksessa
34494: na on vahvistaa vuorovaikutusta perusopetuk-         itsenäiselle avoimelle yliopistolle ei ole koulutus-
34495: sen kanssa, osana yliopistojen tulosohjausjärjes-    poliittisia perusteita eikä yhteiskunnallista ti-
34496: telmää. Opetuksen toteuttamisessa ja sen oheis-      lausta.
34497: 
34498:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
34499: 
34500:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
34501: 4                                           KK 1303/1997 vp
34502: 
34503: 
34504: 
34505: 
34506:                                          Tili Riksdagens Talman
34507: 
34508:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ter att studera omfattande studiehelheter utan att
34509: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            vara bunden tiii tid eller plats som inom den
34510: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        traditionella universitetsundervisningen. För
34511: dagsman Markus Aaltonen undertecknade                  närvarande är det möjligt att studera flera helhe-
34512: spörsmål nr 1303:                                      ter omfattande 120 studieveckor inom ramen för
34513:                                                        den öppen universitetsundervisningen och utbu-
34514:            Motsvarar förslaget att inrätta ett         det breddas hela tiden. Möjligheten att gå vidare
34515:         självständigt öppet universitet Regering-      tili universitetsexamen på basis av prestationer
34516:         ens högskolepolitiska målsättningar och        vid öppet universitet existerar redan i alla univer-
34517:            har det givits tillräckligt klara mål för   sitet, med undantag för konstuniversiteten, och
34518:         utvecklingen av det öppna universitetet?       universiteten har fastställt detta som mål också i
34519:                                                        resultata vtalen med undervisningsministeriet.
34520:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          Efter att ha slutfört de studier som krävs får den
34521: anföra följande:                                       studerande då direkt rätt att avlägga högre hög-
34522:                                                        skoleexamen. En person som godkänts som
34523:    1 den utbildningspolitiska diskussionen under       grundexamensstuderande kan dock fortsätta
34524: slutet av 1980-talet uppträdde rätt ofta tanken på     studierna också inom systemet för öppet univer-
34525: att inrätta ett självständigt öppet universitet. Fö-   sitet om det passar honom eller henne bättre än
34526: rebilden för detta var det fristående autonoma         dagstudier. Många vuxenstuderande som siktar
34527: universitetet Open University som då upplevde          på examen väljer just detta alternativ.
34528: en blomstringsperiod i Storbritannien. Vid ut-             De nätverk som även nämns i riksdagsman
34529: vecklandet av den öppna universitetsundervis-          Aaltonens spörsmål, framförallt användningen
34530: ningen i Finland tog man modell av flera funktio-      av internet, kommer att tillföra den finländska
34531: ner vid OU, men den grundläggande principen            öppna universitetsundervisningen helt nya drag
34532: förblev en helt annan. Den öppna universitetsun-       under innevarande år. Ett öppet universitet håller
34533: dervisningen i Finland har under hela sin existens     i viss mening på att inrättas i Finland, men ur en
34534: genomförts som ett studiesystem som baserar sig        helt annan synvinkel än den fristående läroinrätt-
34535: på samarbete mellan läroanstalter. Ansvaret för        ning som föreslås i den tidningsartikel som riks-
34536: undervisningens och prestationernas kvalitet och       dagsman Aaltonen nämner. 1 slutet av januari
34537: nivå ankommer på det universitet vars undervis-        öppnas på internet en servicehelhet som utveck-
34538: ningsplan den öppna undervisningen följer. Den         lats som en del av undervisningsministeriets pro-
34539: finländska öppna universitetsundervisningen har        gram för kunskapsstrategi, där man via en www-
34540: alltid motsvarat grundundervisningen och pre-          adress förutom uppgifter om all öppen universi-
34541: stationerna har som sådana kunnat utgöra en del        tetsundervisning som finns tiiigänglig i Finland,
34542: av en högskoleexamen. Att undervisningen har           jämte läroämnen, studieorter osv. även kan an-
34543: samma nivå och kvalitet och är likvärdig med           slutas tiii en riksomfattande studierådgivning. På
34544: grundundervisningen har utgjort och utgör allt-        samma hemsida finns länkar tiii olika universitet
34545: jämt grundvalen för det öppna universitetet i          och därigenom i växande utsträckning möjlighet
34546: Finland. Om man hade skapat "egna" vitsord             att i nätet studera studiehelheter vid öppet uni-
34547: eller examina för den öppna universitetsunder-         versitet. Under innevarande år kommer de in-
34548: visningen hade detta sannolikt lett till sänkt sta-    hemska universiteten att erbjuda studier som helt
34549: tus för dem, en trend som nu kan ses hos Open          och hållet genomförs på internet i sammanlagt ca
34550: University.                                            30 läroämnen och anslutningar byggs också in-
34551:    Utvidgningen av den öppna universitetsun-           ternationellt bl.a. med hjälp av nätverket Euro-
34552: dervisningen på 1990-talet till alla universitet,      StudyCentre. Nätverksservicen förverkligar i
34553: alla utbildningsområden och de högre ämnesstu-         visst avseende tanken på ett gemensamt öppet
34554: dierna samt de många alternativa formerna av           universitet i Finland, vars tjänster och studier
34555: distansundervisning har skapat bättre möjlighe-        studeranden har tillgång till när som helst och var
34556:                                            KK 1303/1997 vp                                              5
34557: 
34558: som helst. Denna möjlighet öppnar helt nya vyer       stödtjänster håller man dock samtidigt på att ta
34559: också för studer t.ex. på arbetsplatserna eller för   ett stort kliv mot det virtuella öppna universitetet
34560: handikappade eller sådana som bor på anstalt.         och de möjligheter det för med sig. Inom det
34561:    Utvecklingslinjen i fråga om det öppna univer-     finländska universitetsväsendet finns det varken
34562: sitet är att stärka växelverkan med grundunder-       utbildningspolitiska skäl tili eller någon samhäl-
34563: visningen, som en del av universitetens resultat-     lelig beställning på ett självständigt öppet univer-
34564: styrningssystem. Inom undervisningen och dess         sitet.
34565: 
34566:      Helsingforsden 12 januari 1998
34567: 
34568:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
34569:                                                KK 1304/1997 vp
34570: 
34571: Kirjallinen kysymys 1304
34572: 
34573: 
34574: 
34575: 
34576:                                       Raimo Holopainen /sd: Työssäoloehdon täyttymisestä koulutus-
34577:                                           ajalta
34578: 
34579: 
34580:                                           Eduskunnan Puhemiehelle
34581: 
34582:     Kymmenen kuukauden työssäoloehdon täyt-                  Ammattiliitoilta toki tulee ilmoitus koulutus-
34583: tymisessä on havaittu monia ongelmia, esimer-             ajan laskemisesta työssäoloehtoon. Tässä sito-
34584: kiksi tapauksessa, jossa henkilö on saanut työtä          vassa ilmoituksessa kysytään: "Haluaako työ-
34585: 6 kuukaudeksi ja päässyt sen päälle kurssille 16          tön, että koulutusaika lasketaan työssäoloeh-
34586: opintoviikoksi, josta hyväksytään 4 kuukautta             toon?" Epähuomiossa ihmiset saattavat jättää
34587: työssäoloehtoon. Eli näin ollen 10 kk:n työssä-           kyseisen lomakkeen täyttämättä tai ymmärtävät
34588: oloehto täyttyisi, jolloin uusi 500 päivän jakso          väärin. Kun ilmoitus on sitova, ei siihen saa myö-
34589: ansiosidonnaiselle päivärahalle alkaisi. Käytän-          hemmin hakea muutosta, eli ihmiset saattavat
34590: nössä kuitenkin jää tuosta rajasta uupumaan               epähuomiossajäädä paitsi tästäkin 16 opintovii-
34591: 1 viikko, joksi ajaksi asianomaisen työttömän on          kon etuudesta.
34592: itsensä löydettävä työtä. Se on nykyisenkaltaisen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34593: työttömyyden aikana mahdottomuus, ja niinpä               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34594: KELAn päivärahalle tippuminen on lähes var-               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34595: maa, etenkin tilanteissa, joissa liitonpäiviä on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34596: vähän eikä töitä ehdi edes hakea ennen kuin 500
34597:  päivää täyttyy. Asia on ongelmainen siksikin,                     Onko Hallitus tietoinen työssäoloeh-
34598: etteivät monet työttömät edes tiedä tästä puuttu-                don täyttymisen tai täyttymättömyyden
34599:  vasta viikosta, vaan olettavat, että 10 kk:n työs-              ongelmista, ja
34600:  säoloehto täyttyy. Asiasta ei ole riittävän hyvin                 aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ohjei-
34601:  tiedotettu työttömille, ja se olisi pikaisesti ja sel-          den ja tiedotuksen selkeyttämiseksi mm.
34602:  keästi korjattava.                                              opintoviikkojen työssäoloehdon kerryt-
34603:                                                                  tämisessä?
34604:       Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
34605: 
34606:                                             Raimo Holopainen /sd
34607: 
34608: 
34609: 
34610: 
34611:  270136
34612: 2                                        KK 1304/1997 vp
34613: 
34614: 
34615: 
34616: 
34617:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
34618: 
34619:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Ennen uudistusta työttömyysturvajärjestel-
34620: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       mässä oli piirteitä, jotka ylläpitivät passiivisuutta
34621: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     työnhaussa ja rajoittivat mahdollisuutta paran-
34622: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo          taa työmarkkinakelpoisuutta. Vanhajärjestelmä
34623: Holopaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-       ylläpiti määräaikaisia, tasan kuuden kuukauden
34624: sen n:o 1304:                                       työsuhteita ja nosti työllistymisen, etenkin ly-
34625:                                                     hyen työllistymisen kynnystä. Työttömyystur-
34626:          Onko Hallitus tietoinen työssäoloeh-       vajärjestelmään liittyvä työllistämistukitöiden
34627:        don täyttymisen tai täyttymättömyyden        kohdentaminen vinoutti eri tavoin työmarkki-
34628:        ongelmista, ja                               noita. Työllistämistuista ja työnvälityspalveluis-
34629:          aikooko Hallitus ryhtyä toimiin ohjei-     ta suuri osa on ohjautunut palvelemaan työttö-
34630:        den ja tiedotuksen selkeyttämiseksi mm.      myyspäivärahan saantioikeuden jatkamista ai-
34631:        opintoviikkojen työssäoloehdon kerryt-       kaisemman ansiotason suuruisena. Näistä mai-
34632:        tämisessä?                                   nituista syistä oli lyhytaikaisiin töihin hakeutu-
34633:                                                     minen ja toisaalta määräaikaisten, yli kuusi kuu-
34634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        kautta jatkuvien työsuhteiden merkitys vähenty-
34635: vasti seuraavaa:                                    nyt.
34636:                                                        Työttömyysturvauudistuksella pyritään kan-
34637:    Työttömyysturvalain (602/1984) 13 §:n ja         nustamaan työnhakijoita aktiivisuuteen työn-
34638: 16 §:n 2 momentin mukaan työssäoloehto täyt-        haussa. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on
34639: tyy, kun henkilö on 24lähinnä edellisen kuukau-     työssäoloehdon ja tukityöllistämisen välisen yh-
34640: den aikana ollut 43 viikkoa sellaisessa vakuutuk-   teyden katkaiseminen. Tavoitteena on vähentää
34641: senalaisessa työssä, jossa työaika kunakin viik-    mahdollisuuksia käyttää työttömyysturvajärjes-
34642: kona on ollut vähintään 18 tuntia. Työttömyys-      telmää hyväksi ja kohdistaa työttömyysturvaa
34643: turvalain 13 §:n 5 momentin ja 16 §:n 8 momentin    niille, jotka ovat hakeutumassa työmarkkinoille.
34644: mukaan työssäoloaikaan voidaan rinnastaa            Lisäksi uudistuksella pyritään ottamaan huo-
34645: enintään 16 viikon ajalta myös ajanjakso, jolta     mioon työmarkkinoilla tapahtunut muutos py-
34646: henkilö on saanut työvoimapoliittisesta aikuis-     syvistä työsuhteista lyhytaikaisiin ja epätyypilli-
34647: koulutuksesta annetun lain mukaista koulutus-       siin.
34648: tukea.                                                 Työvoimapoliittisilla toimenpiteillä pyritään
34649:    Työssäoloehdon tarkoituksena on osoittaa,        edistämään työttömien työmarkkinoille palaa-
34650: että henkilö on vakiintuneesti työmarkkinoilla      mista ja työhön sijoittumista. Työllisyysasetuk-
34651: palkkatyöntekijänä. Työttömyysturvalain mu-         sen mukaan työllistämistukea voidaan myöntää
34652: kaan työssäoloehdon täyttymistä laskettaessa        työministeriön vuosittain vahvistamien työvoi-
34653: noudatetaan viikkokohtaista tarkastelutapaa.        mapoliittisten tavoitteiden mukaisesti sellaisten
34654: Viikkona pidetäänjoko kalenteriviikkoa tai seit-    työttömien työllistämiseen, joita ei voida työllis-
34655: semän peräkkäisen viikonpäivän jaksoa.              tää työvoimapalvelujen avulla tai muilla työllis-
34656:    Työttömyysturvalain työssäoloehtoa koske-        tymistä edistävillä toimenpiteillä. Työllistämis-
34657: via säännöksiä muutettiin vuoden 1997 alusta        tuella järjestettävän työn tarkoituksena on erityi-
34658: lukien. Työssäoloehdon laskemistapa on säily-       sesti edistää pitkään työttömänä olleiden työn-
34659: nyt uudistuksen myötä samana. Vaikka yleisesti      hakijoiden palaamista työmarkkinoille. Tuki-
34660: ennen lain muutosta puhuttiin kuuden kuukau-        työn rinnalla työtöntä tulee kannustaa ja auttaa
34661: den työssäoloehdosta ja nyt lain muutoksen jäl-     hakeutumaan myös yleisille työmarkkinoille. Jos
34662: keen 10 kuukauden työssäoloehdosta, on laissa       työtön ajautuu tilanteeseen, jossa työttömyys- ja
34663: ennen ja nyt ollut viikkokohtainen työssäoloeh-     tukityöjaksot vuorottelevat, hän tosiasiassa syr-
34664: don määrittely ja tarkastelutapa.                   jäytyy yleisiltä työmarkkinoilta.
34665:                                          KK 1304/1997 vp                                           3
34666: 
34667:   Kysymyksenä olevasta asiasta sosiaali- ja ter-   käytännön aikaansaamiseksi. Vastuu ohjeiden
34668: veysministeriö on antanut yleiset ohjeet työttö-   tiedottamisesta on päivärahan maksajina toimi-
34669: myysturvalain 33 §:n mukaisesti yhdenmukaisen      villa työttömyyskassoilla.
34670: 
34671:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
34672: 
34673:                                                    Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
34674: 4                                           KK 1304/1997 vp
34675: 
34676: 
34677: 
34678: 
34679:                                          Tili Riksdagens Talman
34680: 
34681:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Före reformen innehöll systemet med ut-
34682: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         komstskydd för arbetslösa drag som befordrade
34683: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       passivitet hos arbetstagaren då det gällde att söka
34684: man Raimo Holopainen undertecknade spörs-              arbete och begränsade vederbörandes möjlighe-
34685: mål nr 1304:                                           ter att förbättra sin kompetens på arbetsmarkna-
34686:                                                        den. Det gamla systemet upprätthöll visstids, -
34687:            Är Regeringen medveten om de pro-           exakt sex månader långa arbetsförhållanden och
34688:         blem som ansluter sig tili uppfyllandet av     höjde sysselsättningströskeln, särskilt i fråga om
34689:         arbetsvillkoret eller som uppkommer då         kortvarig sysselsättning. Fördelningen. av arbe-
34690:         arbetsvillkoret inte uppfylls, och             ten med hjälp av sysselsättningsstöd enligt syste-
34691:            ämnar Regeringen vidta åtgärder för         met med utkomstskydd för arbetslösa snedvred
34692:         att skapa klarhet i anvisningarna och in-      arbetsmarknaden på olika sätt. En stor del av det
34693:         formationen bl.a. då det gäller uppfyllan-     sysselsättningsstöd och den arbetsförmedlings-
34694:         det av arbetsvillkoret under studieveck-       service som gavs kom att inriktas på rätten att få
34695:         or?                                            en arbetslöshetsdagpenning i nivå med tidigare
34696:                                                        inkomster. Av nämnda orsaker minskade antalet
34697:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          personer som sökte sig tili kortvariga arbeten och
34698: anföra följande:                                       minskade betydelsen av över sex månader långa
34699:                                                        arbetsförhållanden på viss tid.
34700:    I enlighet med 13 § och 16 § 2 mom. lagen om             Syftet med reformen av utkomstskyddet för
34701: utkomstskydd för arbetslösa (60211984) blir ar-        arbetslösa är att sporra de arbetssökande att ak-
34702: betsvillkoret uppfyllt då personen i fråga under       tivt söka arbete. Det centrala syftet med refor-
34703: de närmast föregående 24 månaderna i 43 veckor         men är att bryta sambandet mellan arbetsvillkor
34704: har varit i arbete som omfattas av försäkring och      och sysselsättning med hjälp av sysselsättnings-
34705: där arbetstiden under varje vecka har uppgått tili     stöd. Ett syfte är att minska möjligheterna att
34706: minst 18 timmar. 1 enlighet med 13 § 5 mom. och        utnyttja systemet med utkomstskydd för arbets-
34707: 16 § 8 mom.lagen om utkomstskydd för arbetslö-         lösa och i stället fördela utkomstskyddet för ar-
34708: sa kan under en tid av högst 16 veckor med tid i       betslösa bland dem som söker sig tili arbetsmark-
34709: arbete jämställas också en tidsperiod för viiken       naden. Dessutom tas genom reformen hänsyn tili
34710: utbildningsstöd har betalts enligt lagen om ar-        att det skett en omsvängning på arbetsmarkna-
34711: betskraftspolitisk vuxenutbildning.                    den från fasta arbetsförhållanden mot kortvariga
34712:    Syftet med arbetsvillkoret är att visa att perso-   och atypiska arbetsförhållanden.
34713: nen i fråga är stadigvarande etablerad på arbets-           Genom de arbetskraftspolitiska åtgärderna
34714: marknaden som löntagare. Enligt lagen om ut-           främjas de arbetslösas återinträde på arbets-
34715: komstskydd för arbetslösa följs ett veckovis           marknaden och placering i arbete. I enlighet med
34716: fungerande granskningsförfarande då frågan om          sysselsättningsförordningen kan sysselsättnings-
34717: uppfyllandet av arbetsvillkoret prövas. Som            stöd utifrån de arbetskraftspolitiska mål som ar-
34718: vecka betraktas antingen en kalendervecka eller        betsministeriet år1igen fastställer beviljas för sys-
34719: en period av sju på varandra följande veckoda-         selsättning av sådana arbetslösa som inte kan
34720: gar.                                                   sysselsättas genom arbetskraftsservice eller an-
34721:    Bestämmelserna om arbetsvillkor i lagen om          dra sysselsättningsfrämjande åtgärder. Syftet
34722: utkomstskydd för arbetslösa ändrades i början          med det arbete som ordnas med hjälp av syssel-
34723: av 1997. Sättet att beräkna arbetsvillkoret bibe-      sättningsstöd är särskilt att göra det möjligt för
34724: hölls i reformen. Även om det före lagändringen        långtidsarbetslösa arbetssökande att återvända
34725: allmänt talades om sex månaders arbetsvillkor          tili arbetsmarknaden. Det är skäl att, förutom att
34726: och det nu efter lagändringen talas om 10 måna-        stödarbete ordnas, uppmuntra och hjälpa arbets-
34727: ders arbetsvillkor, definierar lagen arbetsvillko-     lösa att söka sig också tili den allmänna arbets-
34728: ret per vecka såsom förut.                             marknaden. Om en arbetslös person hamnar i en
34729:                                           KK 1304/1997 vp                                              5
34730: 
34731: situation där perioder av arbetslöshet och stödar-     syfte att åstadkomma en enhetlig praxis medde-
34732: bete avlöser varandra, slås han eller hon de facto     lat allmänna anvisningar i frågan. Det är arbets-
34733: ut på den allmänna arbetsmarknaden.                    löshetskassornas sak att som utbetalare av dag-
34734:    1 enlighet med 33 § lagen om utkomstskydd för       penningen informera om anvisningarna.
34735: arbetslösa har social- och hälsovårdsministeriet i
34736: 
34737:      Helsingforsden 12januari 1998
34738: 
34739:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
34740:                                             KK 1305/1997 vp
34741: 
34742: Kirjallinen kysymys 1305
34743: 
34744: 
34745: 
34746: 
34747:                                     Sulo Aittoniemi /kesk: Suomen puolustuspolitiikan johtamisesta
34748: 
34749: 
34750: 
34751:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34752: 
34753:    Maanpuolustukseen ja materiaalisiin hankin-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34754: toihin liittyvissä keskusteluissa on käynyt ilmisel-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34755: väksi, että suomalaista puolustuspolitiikkaa joh-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34756: taa suomalainen kenraalikunta ohi eduskunnan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34757: ja valtioneuvoston. Erityisesti tämä on käynyt
34758: esille nyt, kun toista kertaa peräkkäin puolustus-               Onko Hallitus huomannut kenraali-
34759: ministerin tonttia hoitelee nainen. Heillä ei -               kunnan kasvavan ylivallan puolustusmi-
34760: niin hyviä kuin ihmisinä ovatkin - ole juuri                  nisteriin ja tätä kautta valtioneuvostoon
34761: tietoa puolustukseen ja taistelutoimintaan liitty-            ja eduskuntaan nähden, ja
34762: vistä asioista. Kenraalikunta todennäköisesti on                 jos Hallitus on tämän nähnyt, pitääkö
34763: jopa mielissään siitä, että nainen on vakiinnutta-            se sitä negatiivisena piirteenä, ja
34764: nut paikkansa puolustusministeriön johdossa.                     mitä Hallitus aikoo tehdä tämän il-
34765:                                                               miön häivyttämiseksi?
34766:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
34767: 
34768:                                           Sulo Aittoniemi lkesk
34769: 
34770: 
34771: 
34772: 
34773: 270136
34774: 2                                        KK 1305/1997 vp
34775: 
34776: 
34777: 
34778: 
34779:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
34780: 
34781:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     tusvoimille asettaa puolustusministeriö. Puolus-
34782: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      tusbudjetista päättää eduskunta hallituksen esi-
34783: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    tyksestä. Puolustushallinnon osalta esityksen
34784: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-     puolustusbudjetiksi tekee puolustusministeriö.
34785: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          Suomen sotilaalliseen puolustamiseen liitty-
34786: n:o 1305:                                          vissä ns. sotilaskäskyasioissa puolustusvoimat
34787:                                                    on suoraan presidentin alainen.
34788:           Onko Hallitus huomannut kenraali-            Puolustusvoimien hallinnoimisen kaksijakoi-
34789:        kunnan kasvavan ylivallan puolustusmi-      suus on aiheuttanut ongelmia itsenäisen Suomen
34790:        nisteriin ja tätä kautta valtioneuvostoon   ensi vuosikymmeninä. Kuitenkin jo pitkään on
34791:        ja eduskuntaan nähden, ja                   parlamentaarisen ohjauksen ja presidentin yli-
34792:           jos Hallitus on tämän nähnyt, pitääkö    päällikkövallan välinen suhde ollut toimiva.
34793:        se sitä negatiivisena piirteenä, ja             Puolustusvoimien kenraalikunnan asema ei
34794:           mitä Hallitus aikoo tehdä tämän il-      ole muuttunut. Puolustusvoimat virastona ja
34795:        miön häivyttämiseksi?                       myös kenraalit puolustusvoimien virkamiehinä
34796:                                                    ovat hallinnollisissa asioissa puolustusministe-
34797:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-       riön alaisia. Sotilaskäskyasioissa puolustusvoi-
34798: vasti seuraavaa:                                   mat ja sen virkamiehet ovat tasavallan presiden-
34799:                                                    tin alaisia.
34800:    Historiallisten syitten johdosta Suomessa           Puolustusministeri on, eduskunnan luotta-
34801: puolustusvoimien ohjaaminen on tapahtunut          musta nauttivan valtioneuvoston jäsenenä, vas-
34802: kaksijakoisesti.                                   tuussa puolustusvoimien hallinnollisesta johta-
34803:    Hallinnollisesti puolustusvoimat on puolus-     misesta. Puolustusministeri edustaa kansan va-
34804: tusministeriön alainen. Puolustusvoimien rau-      litseman eduskunnan ilmaisemaa tahtoa puolus-
34805: han ajan kokoonpanosta ja johtosuhteista mää-      tushallinnossa.
34806: rää puolustusministeriö. Tulostavoitteet puolus-
34807: 
34808:      Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 1998
34809:                                                                 Puolustusministeri Anneli Taina
34810:                                             KK 1305/1997 vp                                           3
34811: 
34812: 
34813: 
34814: 
34815:                                           Tili Riksdagens Talman
34816: 
34817:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      slutar riksdagen på framställning av regeringen.
34818: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        1 fråga om försvarsförvaltningen görs förslaget
34819: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      tili försvarsbudget av försvarsministeriet.
34820: man Sulo Aittoniemi undertecknade spörsmål nr             1 frågor som hänför sig tili Finlands militära
34821: 1305:                                                 försvar, s.k. militära kommandomål, är försvars-
34822:                                                       makten direkt underställd presidenten.
34823:               Har Regeringen uppmärksammat ge-            Den tudelning som gälier administreringen av
34824:           neralitetets tilitagande dominans i rela-   försvarsmakten medförde problem under det
34825:           tion till försvarsministern och härigenom   självständiga Finlands första årtionden. Förhål-
34826:           till statsrådet och riksdagen, och          landet melian den parlamentariska styrningen
34827:               om Regeringen har lagt märke härtili,   och presidentens överbefålhavarmakt har dock
34828:           anser den det vara ett negativt drag, och   redan länge varit fungerande.
34829:               vad ämnar Regeringen göra i syfte att       Ställningen för försvarsmaktens generalitet
34830:           eliminera detta fenomen?                    har inte förändrats. Försvarsmakten som äm-
34831:                                                       betsverk och också generaleroa som försvars-
34832:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         maktens tjänstemän är i administrativa frågor
34833: anföra följande:                                      underställda försvarsministeriet. 1 militära kom-
34834:                                                       mandomål är försvarsmakten och dess tjänste-
34835:    Av historiska skäl har ledningen av försvars-      män underställda presidenten.
34836: makten i Finland varit tudelad.                           Försvarsministern är, i egenskap av medlem
34837:    1 administrativt avseende är försvarsmakten        av statsrådet, som åtnjuter riksdagens förtroen-
34838: underställd försvarsministeriet. Angående för-        de, ansvarig för den administrativa ledningen av
34839: svarsmaktens fredstida sammansättning och led-        försvarsmakten. Försvarsministern represente-
34840: ningsförhållanden bestämmer försvarsministe-          rar den av folket valda riksdagens vilja inom
34841: riet. Resultatmålet för försvarsmakten ställs upp     försvarsförvaltningen.
34842: av försvarsministeriet. Om försvarsbudgeten be-
34843: 
34844:         Helsingfors den 13 januari 1998
34845: 
34846:                                                                      Försvarsminister Anneli Taina
34847:                                            KK 1306/1997 vp
34848: 
34849: Kirjallinen kysymys 1306
34850: 
34851: 
34852: 
34853: 
34854:                                    Sulo Aittoniemi /kesk: Lääkärikunnan palkkauksesta Suomessa
34855: 
34856: 
34857: 
34858:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
34859: 
34860:    Suomalainen lääkäri on surkeasti palkattu.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
34861: Vähintään kuusivuotisen opiskelun jälkeen lää-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
34862: käri joutuu käymään vielä kaksivuotisen orien-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
34863: toivan ns. eurovaiheen ennen kuin saa laillistetun    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
34864: lääkärin aseman. Nuoren lääkärin palkka on
34865: vain noin II 000 markkaa kuukaudessa brutto,                    Onko valtiovalta havainnut lääkärien
34866: vaikka työ on raskas ja vastuunalainen. Ansioita             onnettoman palkkatilanteen, joka mitä
34867: lisätäkseen lääkärit joutuvatkin valvomaan yön-              todennäköisimmin lähiaikoina johtaa
34868: sä ylimääräisessä päivystyksessä.                            valtakunnalliseen lakkoon, ja
34869:    Lääkärit ovat ammattikuntana varsin huo-                     miten Hallitus tällaisen mahdollisen
34870: nosti valvoneet etuaan. Nyt on todennäköistä,                lakon aikana aikoo huolehtia maan ter-
34871: että lääkärit vielä tulevan kevään aikana ryhty-             veydenhuollosta ottaen huomioon jo nyt
34872: vät lakkoon onnettoman asemansa kohentami-                   olevat pitkät leikkaus- ja sairasjonot?
34873: seksi. Se saattaa olla hyvin tuhoisaa tässä pitkien
34874: leikkaus- ja sairasjonojen maassa.
34875: 
34876:      Helsingissä I8 päivänäjoulukuuta I997
34877:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
34878: 
34879: 
34880: 
34881: 
34882: 270136
34883: 2                                           KK 1306/1997 vp
34884: 
34885: 
34886: 
34887: 
34888:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
34889: 
34890:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         tayhtymien on huolehdittava sellaisten toiminto-
34891: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          jen järjestämisestä, jotka ovat kansalaisten hen-
34892: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        gen ja terveyden säilyttämisen kannalta välttä-
34893: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-         mättömiä. Nämä toiminnot kunta tai kuntayhty-
34894: taniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          mä voi toteuttaa joko lakon tai lakkorajojen ul-
34895: n:o 1306:                                              kopuolella olevan työvoiman avulla taikka suo-
34896:                                                        jelutyötä tekevien lakkolaisten avulla tai ostopal-
34897:            Onko valtiovalta havainnut lääkärien        veluina.
34898:         onnettoman palkkatilanteen, joka mitä             Työtaistelu ei myöskään vapauta terveyskes-
34899:         todennäköisimmin lähiaikoina johtaa            kuksissa ja sairaaloissa toimivia terveydenhuol-
34900:         valtakunnalliseen lakkoon, ja                  lon ammatinharjoittajia niistä velvollisuuksista
34901:            miten Hallitus tällaisen mahdollisen        ja vastuista,jotka näillä on voimassa olevan lain-
34902:         lakon aikana aikoo huolehtia maan ter-         säädännön mukaan. Mikäli työtaistelusta riip-
34903:         veydenhuollosta ottaen huomioon jo nyt         pumatta ylläpidettävissä toiminnoissa työsken-
34904:         olevat pitkät leikkaus- ja sairasjonot?        televien työntekijöiden ammatinharjoittamisessa
34905:                                                        ilmenee laiminlyöntejä tai virheitä, vastuu niistä
34906:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           määräytyy terveydenhuollon ammattihenkilöis-
34907: vasti seuraavaa:                                       tä annetun lain mukaisesti.
34908:                                                           Terveyskeskuksen ja sairaalan potilaalla on
34909:    Kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon           työtaistelusta huolimatta potilaan asemasta ja
34910: yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluu         oikeuksista annetun lain mukaisesti oikeus hy-
34911: sosiaali- ja terveysministeriölle. Kunnilla ja kun-    vään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liitty-
34912: tayhtymillä on lainsäädännön mukaan velvolli-          vään kohteluun. Jos potilas joutuu odottamaan
34913: suus järjestää terveyspalvelut asukkailleen ja vas-    hoitoon pääsyä lakon takia, on viivytyksen syy
34914: tuuväestölleen.                                        ilmoitettava potilaalle ja siitä on tehtävä merkin-
34915:    Lääkäreiden palkkauskysymykset kuuluvat             tä potilasasiakirjoihin.
34916: työmarkkinaosapuolten toimivaltaan.                       Sosiaali- ja terveysministeriö pitää terveyspal-
34917:    Työtaistelu ei vapauta terveyskeskuksia ja sai-     velujen järjestämisen kannalta välttämättömänä
34918: raaloita ylläpitäviä kuntia ja kuntayhtymiä niistä     mahdollisen työtaistelun rajoittamista siten, että
34919: velvollisuuksista ja vastuista, mitkä niillä on voi-   kansalaisten hengen ja terveyden vaarantumisen
34920: massa olevan lainsäädännön sekä sen nojalla an-        ehkäisemiseksi välttämättömät tehtävät hoide-
34921: nettujen määräysten ja ohjeiden perusteella toi-       taan asianmukaisesti ja että terveyskeskuksissa
34922: mintaa järjestettäessä. Mikäli työtaistelusta riip-    ja sairaaloissa on riittävä valmius huolehtia kii-
34923: pumatta ylläpidettävien toimintojen järjestämi-        reellistä hoitoa vaativista potilaista. Tämä on
34924: sessä ilmenee laiminlyöntejä tai virheitä, vastuu      toteutettavissa sopimalla paikallisesti lakkora-
34925: niistä määräytyy kansanterveyslain, erikoissai-        joista ja suojelu työstä.
34926: raanhoitolain ja sosiaalihuoltolain sekä sosiaali-        Mahdollisen työtaistelun aikana sosiaali- ja
34927: ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtion-         terveysministeriö ja lääninhallitukset seuraavat
34928: osuudesta annetun lain mukaisesti.                     terveyskeskusten, sairaaloiden ja terveydenhuol-
34929:    Mahdollisen työtaistelun aikana terveyskes-         lon ammattihenkilöiden toimintaa sekä ryhtyvät
34930: kuksia ja sairaaloita ylläpitävien kuntien ja kun-     tarvittaessa asian edellyttämiin toimenpiteisiin.
34931: 
34932:      Helsingissä 7 päivänä tammikuuta 1998
34933: 
34934:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
34935:                                             KK 1306/1997 vp                                              3
34936: 
34937: 
34938: 
34939: 
34940:                                          Tili Riksdagens Talman
34941: 
34942:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            dana funktioner ordnas som är nödvändiga för
34943: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande            bevarandet a v medborgarnas Iiv och hälsa. Dessa
34944: medlem av statsrådet översänt följande av riks-        funktioner kan kommunen elier samkommunen
34945: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-           sköta med hjälp av arbetskraft som antingen står
34946: mål nr 1306:                                           utanför strejken elier utanför gränserna för strej-
34947:                                                        ken, med hjälp av strejkande som utför skyddsar-
34948:           Har statsmakten noterat läkarnas             bete eller med hjälp av köpta tjänster.
34949:        ogynnsamma lönesituation, som med                  En arbetskonflikt befriar inte helier de yrkes-
34950:        största sannolikhet kommer att leda tili        utövare inom hälso- och sjukvården som är verk-
34951:        en riksomfattande strejk inom den när-          samma vid hälsovårdscentraler och sjukhus från
34952:        maste framtiden, och                            skyldigheter och ansvar som de har enligt gälian-
34953:           hur ämnar Regeringen under en even-          de Iagstiftning. Om det framgår att försummelser
34954:        tuell strejk sörja för hälso- och sjukvår-      eller felaktigheter har skett i fråga om de funktio-
34955:        den i Jandet med beaktande av de redan          ner som arbetstagarna i sin yrkesutövning skali
34956:        nu Iånga köerna tili operationer och sjuk-      upprätthålia oberoende av arbetskonflikten,
34957:        vård?                                           faststälis ansvaret för dessa enligt lagen om yr-
34958:                                                        kesutbildade personer inom social- och hälsovår-
34959:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          den.
34960: anföra följande:                                          Patienter vid hälsovårdscentraler och sjukhus
34961:                                                        har, en arbetskonflikt oaktat, enligt lagen om
34962:     Den allmänna planeringen, ledningen och till-      patientens stälining och rättigheter rätt tili god
34963: synen då det gäller folkhälsoarbetet och den spe-      hälso- och sjukvård samt till behandling som
34964: cialiserade sjukvården ankommer på social- och         ansluter sig till den. Om patienten tvingas vänta
34965: hälsovårdsministeriet. Kommuner och samkom-            på att få vård på grund av strejken, skali patien-
34966: muner är enligt lagstiftningen skyldiga att ordna      ten meddelas orsaken tili fördröjningen och en
34967: hälsovårdstjänster för invånarna och upptag-           anteckning om detta göras i patienthandlingar-
34968: ningsområdets befolkning.                              na.
34969:     Frågor i anslutning tillläkarnas löner hör tili       Social- och hälsovårdsministeriet anser att det
34970: arbetsmarknadsparternas befogenheter.                  med hänsyn till ordnandet av hälso- och sjuk-
34971:     En arbetskonflikt befriar inte kommuner och        vårdstjänster är nödvändigt att begränsa en even-
34972: samkommuner som upprätthålier hälsovårds-              tueli arbetskonflikt så att de uppgifter som måste
34973: centraler och sjukhus från de skyldigheter och det     skötas för att medborgarnas Iiv och hälsa inte
34974: ansvar de har då de ordnar verksamhet enligt           skali äventyras handhas på ett ändamålsenligt
34975: gäliande Iagstiftning samt föreskrifter och anvis-     sätt och att hälsovårdscentralerna och sjukhusen
34976: ningar som meddelats med stöd av den. Om det           har en tiliräcklig beredskap att sköta patienter
34977: framgår att försummelser elier felaktigheter skett     som är i trängande behov av vård. Detta kan
34978: vid organiserandet av de funktioner som skali          förverkligas genom lokala avtal om gränserna
34979: upprätthållas oberoende av arbetskonflikten,           för strejken och om skyddsarbete.
34980: faststälis ansvaret för dessa enligt folkhälsola-         Under en eventueli strejk följer social- och
34981: gen, lagen om specialiserad sjuk~ård och social-       hälsovårdsministeriet och länsstyrelserna den yr-
34982: vårdslagen samt lagen om planermg av och stats-        kesutbildade personalens verksamhet vid hälso-
34983:  andel för social- och hälsovården.                    vårdscentraler, sjukhus och inom hälsovården
34984:     Under en eventueli arbetskonflikt skali de         samt vidtar vid behov de åtgärder situationen
34985:  kommuner och samkommuner som upprätthål-              kräver.
34986:  Ier hälsovårdscentraler och sjukhus se till att så-
34987: 
34988:      Helsingfors den 7 januari 1998
34989: 
34990:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
34991:                         j
34992:                        j
34993:                       j
34994:                      j
34995:                     j
34996:                    j
34997:                   j
34998:                  j
34999:                 j
35000:                j
35001:               j
35002:              j
35003:             j
35004:            j
35005:           j
35006:          j
35007:         j
35008:        j
35009:       j
35010:      j
35011:     j
35012:    j
35013:   j
35014:  j
35015: j
35016:                                           KK 1307/1997 vp
35017: 
35018: Kirjallinen kysymys 1307
35019: 
35020: 
35021: 
35022: 
35023:                                   Sulo Aittoniemi /kesk: Valtakunnansyyttäjänviraston toimintare-
35024:                                       surssien lisäämisestä
35025: 
35026: 
35027:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35028:    Valtakunnansyyttäjänvirasto on aloittanut         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35029: toimintansa. Verrattuna muiden pohjoismaiden         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35030: syyttäjäjärjestelmiin mainitun viraston voimava-
35031: rat ovat varsin pienet. Kun samanaikaisesti ja                 Minkälaiset valmiudet Hallituksella
35032: tätä ennen on sekä alioikeuksissa että hovioikeu-           on ryhtyä toimenpiteisiin valtakunnan-
35033: dessa meneillään prosessiuudistus, joka saattaa             syyttäjänviraston toimintaresurssien li-
35034: vaatia entistä enemmän työtä, tietoa ja taitoa              säämiseen lyhyellä aikavälillä, koska jo
35035: yleensäkin syyttäjäkunnalta, valtakunnansyyt-               nyt näyttää ilmeiseltä, että sen syyttäjä-
35036: täjänviraston toimintaresurssit näyttävät todella           määrä ja muu henkilökunta ei tule al-
35037: ohuilta.                                                    kuunsakaan riittämään sille tarkoitettu-
35038:    Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-             jen tehtävien suorittamiseen?
35039: jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35040: 
35041:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
35042:                                         Sulo Aittoniemi /kesk
35043: 
35044: 
35045: 
35046: 
35047:  270136
35048: 2                                        KK 1307/1997 vp
35049: 
35050: 
35051: 
35052: 
35053:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
35054: 
35055:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         Eduskunta on hyväksynyt valtion talousar-
35056: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       vion vuodelle 1998. Siinä on vahvistettu myös
35057: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     syyttäjälaitoksen, mukaan lukien 1.12.1997 toi-
35058: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-      mintansa aloittaneen valtakunnansyyttäjänvi-
35059: toniemen kirjallisen kysymyksen n:o 1307:           raston, menot tälle vuodelle. Valtakunnansyyttä-
35060:                                                     jänviraston ja oikeusministeriön välinen tulos-
35061:           Minkälaiset valmiudet Hallituksella       neuvottelu pidetään 12.1.1998, jolloin sovitaan
35062:        on ryhtyä toimenpiteisiin valtakunnan-       vahvistetun valtion talousarvion puitteissa valta-
35063:        syyttäjänviraston toimintaresurssien li-     kunnansyyttäjänviraston toimintamenoista ja
35064:        säämiseen lyhyellä aikavälillä, koska jo     muista voimavaroista kuluvalle vuodelle. Seu-
35065:        nyt näyttää ilmeiseltä, että sen syyttäjä-   raavan talousarvion valmistelussa arvioidaan
35066:        määrä ja muu henkilökunta ei tule al-        valtakunnansyyttäjänviraston voimavarat siihen
35067:        kuunsakaan riittämään sille tarkoitettu-     mennessä saatujen kokemusten perusteella
35068:        jen tehtävien suorittamiseen?                uudestaan.
35069: 
35070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-
35071: vasti seuraavaa:
35072: 
35073:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
35074: 
35075:                                                                   Oikeusministeri Kari Häkämies
35076:                                         KK 1307/1997 vp                                           3
35077: 
35078: 
35079: 
35080: 
35081:                                       Tili Riksdagens Talman
35082: 
35083:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           Riksdagen har godkänt statsbudgeten för år
35084: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande        1998. 1 den har även fastställts utgifterna för
35085: med1em av statsrådet översänt följande av riks-    åklagarväsendet som också innefattar riksåkla-
35086: dagsman Sulo Aittaniemi undertecknade spörs-       garämbetet som började sin verksamhet den 1
35087: mål nr 1307:                                       december 1997. Resultatförhandlingarna mellan
35088:                                                    riksåklagarämbetet och justitieministeriet hålls
35089:           Viiken beredskap har Regeringen för      den 12 januari 1998, då parterna inom ramarna
35090:        att öka verksamhetsresurserna för riks-     för den fastställda statsbudgeten kommer över-
35091:        åklagarämbetet på kort sikt, då det redan   ens om verksamhetsutgifterna och de övriga re-
35092:        nu verkar helt klart att antalet åklagare   surserna för riksåklagarämbetet för det pågåen-
35093:        och övrig personai vid ämbetet inte alls    de året. Samtidigt med att den följande budgeten
35094:        kommer att räcka tili för att sköta de      förbereds ses över resurserna för riksåklagaräm-
35095:        uppgifter som ämbetet fått?                 betet i ljuset av de erfarenheter som fåtts.
35096:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt
35097: anföra följande:
35098:      Helsingforsden 12januari 1998
35099:                                                                  Justitieminister Kari Häkämies
35100:                                            KK 1308/1997 vp
35101: 
35102: Kirjallinen kysymys 1308
35103: 
35104: 
35105: 
35106: 
35107:                                    Sulo Aitioniemi /kesk: Ulkomaalaisviraston toiminnan parantami-
35108:                                        sesta
35109: 
35110: 
35111:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35112: 
35113:    Tein taannoin kirjallisen kysymyksen n:o           koska kyseiset henkilöt ovat kuvan kera välittä-
35114: 1206/1997 vp. Sen keskeinen sisältö koski kysy-       neetjouluterveiset ja kiitokset minullekin. Mutta
35115: myksenä sitä, miksi Samuel Paul Kielek -nimisen       minä kysyin myös sitä, mistä asiat Ulkomaalais-
35116: henkilön asioiden käsittelyyn ei mainitussa viras-    virastossa hankaavat, nihkaavatja kiikastavat.
35117: tossa saada vauhtia, vaikka kyseinen Yhdysval-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35118: loista tullut henkilö on avioitunut Suomessa, per-    tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35119: heellä on lapsi ja Tele on valmis antamaan työn,      nioittavasti uudelleen valtioneuvoston asian-
35120: jos vain Ulkomaalaisvirasto saa Kielekiä koske-       omaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysy-
35121: vat lupa-anomukset käsiteltyä. Käsittely oli sii-     myksen:
35122: hen saakka tapahtunut siten, että Kielekin tie-
35123: dusteluihin oli isketty niin sanotusti "Juuri kor-               Tietääkö Hallitus, mistä päätösten hi-
35124: vaan".                                                       taus Ulkomaalaisvirastossa johtuu ja
35125:    Samalla tavoin Juuri korvaan tyylillä vastasi             miksi asiakkaiden suuntaan tapahtuva
35126: ministeri Enestam. Vastaus oli rivin mittainen eli:          palvelu on väitteiden mukaan ala-arvois-
35127: "Kysymyksessä tarkoitettu oleskelulupahake-                  ta, ja
35128: mus on ratkaistu Ulkomaalaisvirastossa."                         miten tähän aiotaan saada korjaus, et-
35129:    Kyllä minä sen tiesin, että asia on ratkaistu,            tei Samuel Paul Kielekin tapaus toistuisi?
35130: 
35131:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
35132: 
35133:                                          Sulo Aittoniemi /kesk
35134: 
35135: 
35136: 
35137: 
35138: 270136
35139: 2                                         KK 1308/1997 vp
35140: 
35141: 
35142: 
35143: 
35144:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35145: 
35146:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       määräinen käsittelyaika on noin 4,5 kuukautta.
35147: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Suurimman osan ajasta hakemus odottaa pääsyä
35148: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käsittelyvuoroon. Koska hakemukset pyritään
35149: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Ait-       käsittelemään pääsääntöisesti saapumisjärjes-
35150: toniemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        tyksessä, myös asiallisesti selvät hakemukset voi-
35151: n:o 1308:                                            vat joutua odottamaan vuoroaan. Hakemuksen
35152:                                                      käsittelyä voidaan kiirehtiä, jos siihen on riittä-
35153:           Tietääkö Hallitus, mistä päätösten hi-     vät perusteet. Kiirehtimispyyntöjen käsittely
35154:        taus Ulkomaalaisvirastossa johtuu ja          kuitenkin hidastaa muiden hakemusten käsitte-
35155:        miksi asiakkaiden suuntaan tapahtuva          lyä. Kysymyksessä mainittu hakemus käsiteltiin
35156:        palvelu on väitteiden mukaan ala-arvois-      kiirehtimispyynnönjohdosta normaalia lyhyem-
35157:        ta, ja                                        mässä ajassa.
35158:            miten tähän aiotaan saada korjaus, et-       Vaikka viraston määrärahatasoa ei voidakaan
35159:        tei Samuel Paul Kielekin tapaus toistuisi?    taloudellisen tilanteen johdosta oleellisesti nos-
35160:                                                      taa, sen toimintaa pyritään muilla tavoin kehittä-
35161:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mään. Viraston toiminnasta on valmistunut jou-
35162: vasti seuraavaa:                                     lukuussa 1997 ulkopuolisen konsultin laatima
35163:                                                      selvitys. Selvityksessä esille tuotujen seikkojen ja
35164:   Ulkomaalaisviraston käytettävissä olevat voi-      muiden käytettävissä olevien tietojen pohjalta
35165: mavarat eivät vastaa käsiteltäviksi tulevien hake-   viraston toimintaa pyritään kehittämään siten,
35166: musten määrää. Tämän johdosta päätösten saa-         että tehtävät voidaan hoitaa tehokkaammin
35167: minen hakemuksiin kestää. Oleskeluluvan keski-       myös nykyisillä voimavaroilla.
35168: 
35169:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
35170: 
35171:                                                               Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
35172:                                           KK 1308/1997 vp                                            3
35173: 
35174: 
35175: 
35176: 
35177:                                        Tili Riksdagens Talman
35178: 
35179:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          av denna tid ligger ansökan och väntar på hand-
35180: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          läggningsturen. Eftersom man i regel försöker
35181: med1em av statsrådet översänt följande av riks-      hand1ägga ansökningar i den ordning de har
35182: dagsman Sulo Aittoniemi undertecknade spörs-         kommit in kan även de ansökningar som är tyd-
35183: mål nr 1308:                                         liga i sak tvingas att vänta på sin tur. Handlägg-
35184:                                                      ningen av en ansökan kan påskyndas om det
35185:           Vet vår Regering vad det beror på att      finns tillräckliga grunder för detta. Handlägg-
35186:        beslutsfattandet vid Utlänningsverket         ningen a v begärda påskyndningar fördröjer dock
35187:        går så trögt och varför betjäning av kun-     handläggningen av andra ansökningar. Hand-
35188:        der enligt påståenden är undermålig, och      läggningen av den ansökan som nämns i spörs-
35189:           vad ämnar man göra för att råda bot        målet tog kortare tid än normalt eftersom på-
35190:        på detta så att fallet Samuel Paul Kielek     sky_p.dning hade begärts.
35191:        inte skulle upprepas?                            Aven om nivån av verkets anslag på grund av
35192:                                                      den ekonomiska situationen inte väsentligt kan
35193:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        höjas, försöker man på andra sätt utveckla dess
35194: anföra följande:                                     verksamhet. 1 december 1997 utkom en utred-
35195:                                                      ning om verkets verksamhet som utarbetats av en
35196:    De resurser som Utlänningsverket förfogar         utomstående konsult. På basis av de omständig-
35197: över motsvarar inte anta1et ansökningar som          heter som framförts i utredningen och andra till-
35198: skall handläggas. Därför tar det tid innan man       gängliga uppgifter försöker man utveckla verkets
35199: får beslut på sin ansökan. Den genomsnittliga        verksamhet så att uppgifterna även med de nuva-
35200: handläggningstiden för en ansökan om uppe-           rande resurserna kan skötas mer effektivt.
35201: hållstillstånd är cirka 4,5 månader. Största delen
35202: 
35203:      Helsingforsden 8 januari 1998
35204: 
35205:                                                                  lnrikesminister Jan-Erik Enestam
35206:                                            KK 1309/1997 vp
35207: 
35208: Kirjallinen kysymys 1309
35209: 
35210: 
35211: 
35212: 
35213:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Äitiysavustusjärjestelmän kehittämisestä
35214: 
35215: 
35216: 
35217:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35218: 
35219:    Äitiysavustusasetuksen mukaan äitiysavustus        kuupussia tai ulkohaalaria, kun taas alus- tai
35220: suoritetaan avustuksen saajan hakemuksen mu-          potkuhousuille löytyy aina käyttöä puhumatta-
35221: kaan rahana tai avustuksen saajanja vastasynty-       kaan erikokoisista vaatteista. Järkevää olisikin,
35222: neen lapsen hoitoon sopivana luontoisavustuk-         että äitiyspakkauksia olisi kahdenlaisia, joista
35223: sena eli ns. äitiyspakkauksena. Samassa asetuk-       toinen olisi tarkoitettu ensimmäisen lapsen syn-
35224: sessa säädetään, että Sosiaali- ja terveysalan tut-   tymää ja toinen seuraavien lasten syntymää var-
35225: kimus- ja kehittämiskeskus määrää, mitä asustei-      ten. Kela-sanomissa (9/1 0) olleen tulkinnan mu-
35226: ta, varusteita ja muita tarvikkeita äidin ja vasta-   kaan vaihtoehtoisen ns. kakkospakkauksen luo-
35227: syntyneen lapsen tarve huomioon ottaen äitiys-        minen vaatisi lainmuutoksen.
35228: pa~_kaus sisältää.                                       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35229:    Aitiyspakkauksella on suuri suosio vanhem-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35230: pien keskuudessa. Kolmen neljästä vastasynty-         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35231: neen lapsen kohdalla äitiysavustus otetaan äi-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35232: tiyspakkauksena, mikä tarkoittaa hieman yli
35233: 40 000 pakkausta vuodessa.                                      Aikooko Hallitus muuttaa äitiysavus-
35234:    Kritiikkiä pakkausta kohtaan on kuitenkin                 tusasetusta niin, että se mahdollistaisi
35235: tullut siitä, että pakkauksia on vain yhdenlaisia.           ns. kakkospakkauksen äitiysavustuksen
35236: Perheessä, johon syntyy toinen tai useampi lapsi,            muotona?
35237: ei välttämättä tarvita uutta vastasyntyneen ma-
35238: 
35239:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
35240: 
35241:                                         Anu Vehviläinen /kesk
35242: 
35243: 
35244: 
35245: 
35246: 270136
35247: 2                                          KK 1309/1997 vp
35248: 
35249: 
35250: 
35251: 
35252:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35253: 
35254:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa        nen neljännen raskauskuukauden päättymistä
35255: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         sekä noudattamaan tarkastuksessa annettuja
35256: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       neuvoja. Tärkein tavoite oli tuohon aikaan seu-
35257: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-         l_9a kuppatautia, joka aiheuttaa sikiövaurioita.
35258: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         Aitiysavustusjärjestelmän käyttöönotto, ter-
35259: n:o 1309:                                             veystarkastukset ja vuonna 1944 lakisääteiseksi
35260:                                                       tullut kunnallinen äitiys- ja lastenneuvolatoimin-
35261:           Aikooko Hallitus muuttaa äitiysavus-        ta vaikuttivat merkittävästi äitien ja lasten ter-
35262:        tusasetusta niin, että se mahdollistaisi       veyteen ja vähensivät osaltaan lapsi- ja äitiys-
35263:        ns. kakkospakkauksen äitiysavustuksen          kuolleisuutta, jotka nykyisin ovat maailman al-
35264:        muotona?                                       haisimmat.
35265:                                                           Kuluneiden vuosikymmenien aikana äitiys-
35266:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           avustuksen maksaminen on siirtynyt kunnilta
35267: taen seuraavaa:                                       valtion talousarviosta maksettavaksi ja vahviste-
35268:                                                       taan valtioneuvoston päätöksellä vuosittain _91-
35269:     Vuoden 1998 alussa 60 vuotta täyttäneestä         len nyt 760 markkaa vuodesta 1993 alkaen. Ai-
35270: äitiyspakkauksesta on vuosien varrella kehitty-       tiysavustuslain velvoittamat tehtävät, avustuk-
35271: nyt suomalaisten lapsiperheiden keskuudessa ar-       sen hoitamisvastuu ja pakkauksen sisällöstä
35272: vostettu etuus, jonka lähes jokainen äiti ottaa       päättäminen on siirtynyt sosiaalihallitukselta So-
35273: ensimmäisen lapsen syntyessä. Nykyiset äitiys-        siaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskes-
35274: avustusta koskevat säännökset sisältyvät vuoden       kuksen kautta Kansaneläkelaitokselle 1.1.1994.
35275: 1994 alusta voimaan tulleeseen äitiysavustusla-       Avustuksen saantiehdot ovat vuosien varrella
35276: kiin (477/1993). Verrattuna moniin muihin mai-        myös jossain määrin muuttuneet. Oikeus äitiys-
35277: hin äitiysetuudet yleisesti ottaen ovat Suomessa      avustukseen on nykyisin Suomessa asuvalla
35278: kat!avat ja monipuoliset.                             odottavana äidillä, jonka raskaus on kestänyt
35279:     Aitiysa vustusjärjestelmä otettiin Suomessa       vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolas-
35280: käyttöön vuoden 1938 alusta. Lain antamisen           sa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen nel-
35281: taustalla oli huoli yhä alenevasta syntyvyydestä      jännen raskauskuukauden päättymistä. Etuus
35282: ja korkeista lapsikuolleisuusluvuista. Hallituk-      koskee myös alle yksivuotiaan lapsen ottovan-
35283: sen esityksen mukaan (HE 12/1937 vp) väestöpo-        hempaa. Kansaneläkelaitos voi kuitenkin erityi-
35284: liittisesta näkökulmasta katsottuna pidettiin tar-    sestä syystä myöntää avustuksen terveystarkas-
35285: peellisena ulottaa avustus palkansaajien lisäksi      tuksen laiminlyönnistä huolimatta.
35286: kaikille synnyttäjille, jotka eivät pystyneet hank-       Kun vastuu äitiysavustuspakkauksesta siirtyi
35287: kimaan itselleen tarkoituksen mukaista huoltoa        vuoden 1994 alusta Kelaan, suoritettiin ns.
35288: ja tarpeellista vaatetusta ja hoitovälineitä tule-    äitiysavustusraadin aloitteesta, johon kuuluu
35289: valle lapselleen.                                     asiantuntijoita mm. Stakesista, STM:stä, Väes-
35290:     Alusta alkaen avustus suoritettiin joko rahana    töliitosta ja Kelasta, tutkimus kakkosäitiyspak-
35291: tai tavarana, jonka myönsi synnyttäjän kotikun-       kauksen tarpeesta ja odotuksista. Tutkimus-
35292: nan huoltolautakunta. 1940-luvun alkupuolella         vuonna 1994 äitiyspakkauksia otettiin 43 586
35293: äitiysavustuslakia muutettiin suuruudeltaan kol-      kappaletta ja pakkaukselle vaihtoehtoista 760
35294: masti, kunnes vuonna 1949 jokainen synnyttäjä         markan suuruista äitiysavustusta 16 341 kappa-
35295: oikeutettiin saamaan äitiysavustusta tuloista         letta. Tilastojen mukaan pakkauksen ja rahan
35296: riippumatta. Tähän päädyttiin, koska avustuk-         valinta ei ole yhteydessä vanhempien tuloihin.
35297: sen evääminen tapahtui eri kunnissa kovin erilai-     Ensimmäiselle lapselle valitaan lähes poikkeuk-
35298: sin perustein. Lakiin lisättiin säännös, joka vel-    setta äitiyspakkaus. Toiselle ja kolmannelle lap-
35299: voitti äitiysavustusta haluavan odottavan naisen      selle pakkaus ja rahaetuus näyttäisivät olevan
35300: käymään terveystarkastuksessa lääkärin, kätilön       varsin tasaveroisia vaihtoehtoja. Tutkimuksen
35301: tai kunnallisen äitiysneuvolan vastaanotolla en-      mukaan pakkaus valitaan yleisemmin kuin raha
35302:                                              KK 1309/1997 vp                                             3
35303: 
35304: silloin, kun synnytysväli on lyhyt. Sen sijaan syn-     koko on suunniteltu palvelemaan sekä vastasyn-
35305: nytysvälin ollessa vuodesta kolmeen vuotta              tyneen että myöhemmin leikki-ikäisen lapsen ul-
35306: raha valitaan pakkausta yleisemmin. Vuonna              koilupukuna. Nykyisessä pakkauksissa tätä
35307: 1997 pakkauksen otti n. 80% perheistä. Toisen-          asustetta on neljää eri väriä. Myös kakkospak-
35308: laista pakkausta toiselle tai useammalle lapselle       kauksen tarpeen arviointi on ollut esillä. Sen
35309: pidettiin perheiden keskuudessa tarpeellisena ja        suunnittelua vaikeuttavat mm. seuraavat tekijät:
35310: kehittämisen arvoisena vaihtoehtona. Kuitenkin          Vanhemmat toivovat kakkospakkausta, mutta
35311: käsitykset siitä, millainen kakkospakkauksen tu-        mielipiteiden hajonta pakkauksen sisällön suh-
35312: lisi sisällöltään olla, vaihtelivat perheiden tarpei-   teen on huomattava. Myös hallintokustannusten
35313: den mukaan.                                             lisäystä on vaikea arvioida. Lisäksi äitiysavustus-
35314:     Nykyisen äitiysavustuslain mukaan äitiys-           laki velvoittaa pakkauksen sisällön palvelevan
35315: avustuksen tarkoituksena on äidin ja lapsen ter-        vastasyntyneen tarpeita (7 §),ja kakkospakkauk-
35316: veyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Avustus             sen käyttöönotto edellyttäisi sitä suuremman
35317: suoritetaan kutakin lasta kohti joko äitiyspak-         lapsen tarpeisiin liittyvänä lainmuutosta.
35318: kauksena tai rahana. Lain mukaan Kansanelä-                 Tarkoitus on edelleen pyrkiä kehittämään äi-
35319: kelaitos määrää avustuksen saajanja vastasynty-         tiysavustuspakkauksen sisältöä entistä parem-
35320: neen lapsen tarve huomioon ottaen äitiyspak-            min vastaamaan lapsiperheiden tarpeita. Samoin
35321: kauksen sisällöstä.                                     tunnusteliaan mahdollista kakkosäitiysavustus-
35322:     Pakkaus on ollutjatkuvasti kehittämisen koh-        pakkauksen tarvetta ja analysoidaan mahdolli-
35323: teena ja sen sisältöä on uusittu vuosittain mm.         suuksia kehittää sen sisältöä tarvetta vastaavak-
35324: vanhemmilta saadun palautteen pohjalta ja sen           si. Lisäksi arvioidaan tähän liittyvä hallintokus-
35325: sisällön laatuun ja tarkoituksenmukaisuuteen on         tannusten Iisätarve.
35326: kiinnitetty huomiota. Mm. makuupussi-haalarin
35327:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1998
35328: 
35329:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35330: 4                                           KK 1309/1997 vp
35331: 
35332: 
35333: 
35334: 
35335:                                          Tili Riksdagens Talman
35336: 
35337:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       olika kommunerna. Tilllagen fogades också en
35338: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-         bestämmelse som förpliktade en havande kvinna
35339: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-       som önskade motta moderskapsunderstöd att
35340: man Anu Vehviläinen undertecknade spörsmål             genomgå en hälsoundersökning hos en läkare
35341: nr 1309:                                               eller barnmorska eller vid en kommunal rådgiv-
35342:                                                        ningsanstalt för moderskapsvård före utgången
35343:          Ämnar Regeringen ändra förordning-            av den fjärde graviditetsmånaden samt att följa
35344:        en om moderskapsunderstöd så, att den           de råd som gavs vid undersökningen. Det vikti-
35345:        gör det möjligt att som en form av moder-       gaste ändamålet med detta var vid denna tid att få
35346:        skapsunderstöd få en s.k. andra moder-          fram dem som var smittade av syfilis, som leder
35347:        skapsförpackning?                               tili fosterskador. lbruktagandet av systemet för
35348:                                                        moderskapsunderstöd, hälsoundersökningarna
35349:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          och den mödra- och barnrådgivningsverksamhet
35350: anföra följande:                                       som 1944 blev lagstadgad hade en betydande
35351:                                                        inverkan på mödrarnas och barnens hälsa och
35352:     Moderskapsförpackningen, som i början av           minskade för sin del barn- och mödradödlighe-
35353: 1998 fyller 60 år, har under årens lopp blivit en      ten, som nuförtiden är lägst i världen.
35354: uppskattad förmån i de finländska barnfamiljer-            Under de gångna decennierna har utbetal-
35355: na, en förmån som nästan alla barnaföderskor           ningen av moderskapsunderstöden övergått från
35356: väljer att ta emot vid det första barnets födelse.     kommunerna till staten, att betalas ur statsbud-
35357: De nuvarande bestämmelserna gällande moder-            geten, och beloppet fastställs årligen genom be-
35358: skapsunderstöd finns i lagen om moderskapsun-          slut av statsrådet. För närvarande är moder-
35359: derstöd (477 /1993), som trädde i kraft vid ingång-    skapsunderstödet 760 mk, vilket det har varit
35360: en av år 1994. 1 jämförelse med många andra            fr.o.m. år 1993. De uppgifter som lagen om mo-
35361: Iänder är moderskapsförmånerna i Finland all-          derskapsunderstöd förpliktar tili, ansvaret för
35362: mänt sett täckande och mångsidiga.                     understödet och beslutandet om moderskapsför-
35363:     1 vårt land togs systemet för moderskapsun-        packningens innehåll, övergick i tiden frän soci-
35364: derstöd i bruk vid ingängen av år 1938. Bakgrun-       alstyrelsen till forsknings- och utvecklingscentra-
35365: den tilllagen var oron över den allt lägre nativite-   len för social- och hälsovården, för att 1 januari
35366: ten och den höga barndödligheten. Enligt reger-        1994 övertas av Folkpensionsanstalten. Viliko-
35367: ingens proposition (RP 12/1937 rd) med förslag         ren för erhållande av understödet har också i
35368: tilllagen ansågs det ur befolkningspolitisk syn-       någon mån ändrats under årens lopp. Berättiga-
35369: vinkel vara nödvändigt att utsträcka understödet       de tili moderskapsunderstöd är nuförtiden såda-
35370: tili att förutom löntagarna omfatta även sådana        na i Finland bosatta gravida kvinnor vars havan-
35371: andra barnaföderskor som inte förmådde skaffa          deskap har pågått minst 154 dagar och som före
35372: ändamålsenlig omvårdnad för egen räkning och           utgången av den fjärde havandeskapsmånaden
35373: oumbärliga klädespersedlar och vårdartiklar för        har genomgått en hälsoundersökning på en råd-
35374: det väntade barnet.                                    givning eller läkares mottagning. Förmånen gäl-
35375:     Ända från början utgick understödet antingen       ler också en adoptivförälder tili ett barn som är
35376: i form av pengar eller varor och beviljades av         under ett år. Folkpensionsanstalten kan dock av
35377: vårdnämnden i den nyblivna moderns hemkom-             särskilda skäl bevilja understöd trots underlåtel-
35378: mun. Under första hälften av 1940-talet ändrades       se att genomgå hälsoundersökning.
35379: omfattningen av understödet tre gånger genom               När ansvaret för moderskapsförpackningarna
35380: lagändringar, och år 1949 var slutligen varje bar-     vid ingången av 1994 övergick tili FPA, genom-
35381: naföderska berättigad tili moderskapsunderstöd         fördes på initiativ av en arbetsgrupp med repre-
35382: oberoende av inkomst. Denna lösning stannade           sentanter från bl.a. Stakes, SHM, Finska Befolk-
35383: man för därför att avslagen på ansökningar om          ningsförbundet och FPA en undersökning om
35384: understödet skedde på mycket olika grunder i de        behovet av och förväntningarna på en andra
35385:                                            KK 1309/1997 vp                                             5
35386: 
35387: moderskapsförpackning. Under det år under-               Förpackningen har varit föremål för en fort-
35388: sökningen pågick kvitterades 43 586 stycken           gående utveckling och dess innehåll har förnyats
35389: moderskapsförpackningar ut, och det moder-            årligen, bl.a. på basis av respons från föräldrar-
35390: skapsunderstöd som utgör alternativet tili för-       na, och man har fåst uppmärksamhet vid kvalite-
35391: packningen lyftes av 16 341 mödrar. Enligt sta-       ten på innehållet och dess ändamålsenlighet.
35392: tistiken råder det inte något samband mellan          Bl.a. har storleken på den kombinerade sovpåsen
35393: valet av förpackning eller understöd och föräld-      och overallen planerats så att den kan användas
35394: rarnas inkomster. För det första barnet väljs näs-    både av en nyfödd och av ett barn i lekåldern för
35395: tan utan undantag moderskapsförpackningen. I          utomhusbruk. 1 de nuvarande förpackningarna
35396: fråga om det andra och tredje barnet verkar för-      finns detta plagg i fyra olika fårger. Också be-
35397: packningen och penningförmånen vara ganska            dömningen av behovet av en andra moderskaps-
35398: jämbördiga alternativ. Enligt undersökningen          förpackning har behandlats. Planeringen av en
35399: väljs förpackningen framför .pengarna i sådana        sådan försvåras bl.a. av följande faktorer: För-
35400: fall då barnen kommer tätt. Ar åldersskillnaden       äldrarna vill haen andra förpackning, men åsik-
35401: däremot mellan ett och tre år, är det vanligare att   ~~rna om vad den bör innehålla varierar kraftigt.
35402: välja pengarna. År 1997 valde ca 80% av famil-        A ven ökningen i fråga om de administrativa
35403: jerna att ta förpackningen. En annan sorts för-       kostnaderna är svåra att bedöma. Dessutom
35404: packning för dem som redan har ett eller flera        skall moderskapsförpackningens innehåll enligt
35405: barn ansågs av familjerna vara ett behövligt och      lagen om moderskapsunderstöd fylla behoven
35406: utvecklingsbart alternativ. Uppfattningarna om        hos ett nyfött barn (7 §), och ibruktagandet av en
35407: vad en andra moderskapsförpackning skulle             andra förpackning förutsätter genom att den an-
35408: innehålla varierade enligt familjernas behov.         sluter sig tili ett äldre barns behov också en lag-
35409:     Enligt nu gällande lag om moderskapsunder-        ändring.
35410: stöd är syftet med moderskapsunderstödet att             Syftet är att även i fortsättningen sträva efter
35411: främja moderns och barnets hälsa och välmåga.         att utveckla moderskapsförpackningen så att den
35412: Understödet betalas för varje barn, antingen i        bättre motsvarar barnfamiljernas behov. Samti-
35413: form av moderskapsförpackning eller i pengar.         digt undersöks behovet av en eventuell andra
35414: Enligt Iagen bestämmer F olkpensionsanstalten         moderskapsförpackning samt möjligheterna att
35415: med hänsyn tili understödstagarens och det ny-        utveckla dess innehåll så att den motsvarar beho-
35416: födda barnets behov om innehållet i moder-            ven. Dessutom bedöms det ökade behovet av
35417:  skapsförpackningen.                                  medel för administrativa kostnader i anslutning
35418:                                                       därtill.
35419: 
35420:      Helsingfors den 9 januari 1998
35421: 
35422:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
35423:                                            KK 1310/1997 vp
35424: 
35425: Kirjallinen kysymys 1310
35426: 
35427: 
35428: 
35429: 
35430:                                    Anu Vehviläinen /kesk: Lastensuojelun kustannusten tasausjärjes-
35431:                                       telmästä
35432: 
35433: 
35434:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35435: 
35436:    Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä sel-      mansa erityispalvelut kotikunnan koosta ja ta-
35437: vitti sosiaalityön ja sosiaalihuollon erityisosaa-    loudellisesta asemasta riippumatta."
35438: misen varmistamiseksi tarvittavia toimenpiteitä          Lastensuojelutoimenpiteiden tarve on lisään-
35439: viime keväänä. Selvityksessä todettiin, että eri-     tynyt viime vuosina jyrkästi. Viidessä vuodessa
35440: tyispalvelujen, kuten lastenhuollon, päihdehuol-      lastensuojelun avohuollossa olevien lasten mää-
35441: lon ja vammaispalvelujen järjestäminen edellyt-       rä on noussut l 0 OOO:lla. Samana aikana kodin
35442: tää riittävän suurta väestöpohjaa, jotta palvelut     ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lisään-
35443: voitaisiin järjestää tarkoituksenmukaisesti ja ta-    tynyt 13 %. Yksi laitossijoitus maksaa kunnalle
35444: loudellisesti. Pienillä kunnilla onkin usein vaike-   useita satoja tuhansia markkoja vuodessa. Ny-
35445: uksia selvitä erityispalvelujen tuottamisesta eri-    kyisen maksujärjestelmän mukaan kustannukset
35446: tyisosaamisen puutteen sekä ennen kaikkea ra-         maksaa kokonaisuudessaan se kunta, jossa las-
35447: hapulan vuoksi. Työryhmä ehdotti, että lasten-        tensuojelun tarve on syntynyt. On todennäköis-
35448: suojelun suurten kustannusten tasausjärjestelmä       tä, että talousvaikeuksissa olevissa kunnissa kyn-
35449: toteutettaisiin mahdollisimman pian. Tarkoituk-       nys lastensuojelun toimenpiteisiin on korkeam-
35450: sena oli, että samalla voitaisiin selvittää edelly-   malla kuin maksukykyisissä kunnissa.
35451: tyksiä laajentaa tasausjärjestelmää muihin palve-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35452: luihin ja kustannusten tasauksen yhdistämistä         tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35453: erityispalvelujen turvaamiseen.                       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35454:    Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä halli-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35455: tuksen talousarvioesityksestä vuodelle 1998 to-
35456: detaan, että "suurten kustannusten tasausjärjes-                Aikooko Hallitus toteuttaa tasausra-
35457: telmän aikaansaaminen on välttämätöntä, jotta                hastojärjestelmän kohtuullistamaan las-
35458: voidaan turvata lapsen oikeus saada tarvitse-                tensuojelusta koituvia kustannuksia?
35459: 
35460:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
35461: 
35462:                                         Anu Vehviläinen /kesk
35463: 
35464: 
35465: 
35466: 
35467: 270136
35468: 2                                         KK 1310/1997 vp
35469: 
35470:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35471: 
35472:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       mään liittyvä ongelma. Tästä syystä ministeriös-
35473: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        sä on jatkuvasti pyritty selvittämään mahdolli-
35474: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      suuksia tilanteen korjaamiseksi.
35475: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-           Sosiaali- ja terveysministeriö muun muassa
35476: viläisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        sisällytti paitsi vuotta 1997 myös vuotta 1998
35477: n:o 1310:                                            koskeviin talousarvioesityksiinsä lastensuojelun
35478:                                                      tasausjärjestelmän edellyttämät määrärahajär-
35479:           Aikooko Hallitus toteuttaa tasausra-       jestelyt.
35480:        hastojärjestelmän kohtuullistamaan las-          Hallituksen käsitellessä vuotta 1997 koskevaa
35481:        tensuojelusta koituvia kustannuksia?          talousarvioesitystä tasausjärjestelmän toteutta-
35482:                                                      misesta vuoden 1997 talousarvion yhteydessä
35483:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         kuitenkin päätettiin luopua.
35484: vasti seuraavaa:                                        Vuoden 1998 talousarvioesitystä käsitelles-
35485:                                                      sään hallitus päätyi selvitysmies Heikki Kosken
35486:    Kysymyksessä viitataan sosiaali- ja terveysmi-    ehdotusten mukaisesti siihen, että tasausjärjes-
35487: nisteriön asettaman sosiaalihuollon erityisosaa-     telmää ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa so-
35488: misen turvaamista selvittäneen työryhmän muis-       siaali- ja terveysministeriön työryhmän ehdotuk-
35489: tioon (STM, Työryhmämuistiaita 1997:4), jossa        sen mukaisesti siten, että kuntien sosiaali- ja ter-
35490: uudistettiin työryhmän väliraportin sisältämä        veydenhuollon valtionosuuksista ohjattaisiin osa
35491: ehdotus kuntien ja valtion yhdessä rahoittaman,      tasausjärjestelmän toteuttamiseen. Tämän mu-
35492: kaikkia kuntia koskevan lastensuojelun suurten       kaisesti valtion vuoden 1998 talousarvioesityk-
35493: kustannusten tasausjärjestelmän toteuttamiseksi      seen on sisällytetty lastensuojelun suurten kus-
35494: (STM, Työryhmämuistiaita 1996:2). Jatkotyös-         tannusten tasauksen toteuttamisesta seuraava
35495: sään työryhmä teki lisäksi selvityksiä ja ehdotuk-   lausuma: "Lastensuojelun suurten kustannusten
35496: sia kuntien välisen toiminnallisen yhteistyön jär-   tasausjärjestelmä pyritään toteuttamaan kuntien
35497: jestämiseksi sosiaalihuollon alueella niin, että     yhteistoiminnan pohjalta." Sosiaali- ja terveys-
35498: erityisosaaminen ja erityispalvelut olisivat ny-     ministeriö on käynnistänyt valmistelun tällaisen
35499: kyistä paremmin turvattavissa koko maassa kun-       järjestelmän toteuttamiseksi. Kuntien yhteistoi-
35500: nan koosta ja sijainnista riippumatta. Työryhmä      mintaan perustuvan tasausjärjestelmän toteutta-
35501: teki myös ehdotuksia sosiaalihuollon tutkimus-       misvaihtoehdoista käydään parhaillaan keskus-
35502: ja kehittämistoiminnan tehostamiseksi sekä sosi-     teluja Suomen Kuntaliiton kanssa.
35503: aalityön ja sosiaalihuollon aseman vahvistami-          Sosiaali- ja terveysministeriö on lisäksi
35504: seksi kunnissa.                                      21.11.1997 tekemällään päätöksellä asettanut
35505:    Kysyttyyn lastensuojelukustannusten tasaus-       valtakunnallisen johtoryhmän edellä mainitun
35506: järjestelmän toteuttamiseen liittyen olen aikai-     ministeriön työryhmän ehdottaman verkostoitu-
35507: semmin vastannut ainakin edustaja Lövin ym.          vat erityispalvelut -hankkeen toteuttamiseksi.
35508: kirjallisiin kysymyksiin n:o 860 vuodelta 1996 ja       Verkostoituvat erityispalvelut -hankkeen ta-
35509: n:o 598 vuodelta 1997. Näihin kysymyksiin anta-      voitteena on kuntien ja kuntayhtymien sekä jär-
35510: missani vastauksissa olen vaiottanut tehtyjä sel-    jestöjen ja opetussosiaalikeskusten verkostoitu-
35511: vityksiä ja pyrkimyksiä lastensuojelun suurten       misella aikaansaada nykyistä paremmin toimivat
35512: kustannusten tasausjärjestelmän toteuttamiseksi      sosiaalihuollon erityispalvelut sekä turvata eri-
35513: ja erityispalvelujen ja osaamisen turvaamiseksi      tyisosaamisen saatavuus. Hankkeella käynniste-
35514: kunnissa.                                            tään koko sosiaalihuollon erityispalvelujärjestel-
35515:    Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen        mää koskeva kehitysprosessi erityisryhmien ase-
35516: mukaan lastensuojelutoimenpiteiden tarpeessa         man parantamiseksi ja alueellisten erityispalve-
35517: olevien lasten ja lapsiperheiden tilanne on eräs     lujen järjestämiseksi. Johtoryhmän määräaika
35518: keskeisimpiin kuuluva sosiaalipalvelujärjestel-      päättyy 31.12.1999.
35519: 
35520:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
35521: 
35522:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
35523:                                            KK 1310/1997 vp                                             3
35524: 
35525:                                         Tili Riksdagens Talman
35526: 
35527:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           mest centrala problemen inom socia1servicesyste-
35528: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           met. Därför strävar man inom ministeriet allt-
35529: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       jämt efter att utreda möjligheterna tili att korri-
35530: dagsman Anu Vehviläinen undertecknade spörs-          gera situationen.
35531: mål nr 1310:                                              Bl.a. inkluderade social- och hälsovårdsminis-
35532:                                                       teriet de anslagsregleringar som utjämningssyste-
35533:           Ämnar Regeringen införa ett system          met inom barnskyddet förutsätter i sina budget-
35534:        med utjämningsfonder för att göra de           förslag för 1997, men också för 1998.
35535:        kostnader som barnskyddet medför rim-              När regeringen behandlade budgetpropositio-
35536:        liga?                                          nen för 1997 beslöt den ändå att avstå från att
35537:                                                       införa utjämningssystemet i samband med 1997
35538:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         års budget.
35539: anföra följande:                                          Vid behandlingen av budgetpropositionen för
35540:                                                        1998 kom regeringen i enlighet med utrednings-
35541:    1 spörsmålet hänvisas tili den promemoria          man Heikki Koskis förslag fram tili att det inte är
35542: som utarbetats av den av social- och hälsovårds-      ändamålsenligt att införa utjämningssystemet
35543: ministeriet tillsatta arbetsgruppen för tryggande     enligt det förslag som lagts fram av social- och
35544: av specialkunnande inom socialvården (SHM,            hä1sovårdsministeriets arbetsgrupp och som gick
35545: arbetsgruppspromemorior 1997:4). 1 promemo-           ut på att en del av kommunernas statsandelar för
35546: rian upprepades det förslag till införande av ett     social- och hälsovården skulle styras tili utjäm-
35547: system för utjämning av stora kostnader inom          ningssystemet. Enligt detta intogs i budgetpropo-
35548: barnskyddet som ingår i arbetsgruppens mellan-        sitionen för 1998 följande uttalande om införan-
35549: rapport      (SHM, arbetsgruppspromemorior            det av ett system för utjämning av stora kostna-
35550: 1996:2). Systemet var avsett att gälla alla kom-      der inom barnskyddet: "Avsikten är att systemet
35551: muner och det skulle finansieras gemensamt av         för utjämning av stora kostnader inom barn-
35552: staten och kommunerna. 1 sitt fortsatta arbete        skyddet skall verkställas inom ramen för samver-
35553: gjorde arbetsgruppen dessutom utredningar om          kan mellan kommunerna." Social- och hälso-
35554: och gav den förs1ag till hur det funktionella sam-    vårdsministeriet har in1ett förberede1serna för att
35555: arbetet mellan kommunerna skall ordnas inom           införa ett sådant system. Som bäst förs diskussio-
35556: socialvården för att specialkunnande och special-     ner med Finlands Kommunförbund om alterna-
35557: service i hela landet skall vara bättre tryggade än   tiven för verkställande av ett utjämningssystem
35558: tidigare oberoende av kommunens storlek och           som baseras på samverkan mellan kommunerna.
35559: läge. Arbetsgruppen gjorde också förslag tili ef-         Dessutom har socia1- och hä1sovårdsministe-
35560: fektivering av forsknings- och utvecklingsverk-       riet genom sitt beslut av den 21 november 1997
35561: samheten inom socialvården samt till förstärk-        tillsatt en riksomfattande ledningsgrupp med
35562: ning av socialarbetets och socialvårdens ställning    uppgift att genomföra det projekt som gäller
35563: i kommunerna.                                         specialtjänster i nätverk som föreslagits av en
35564:    När det gäller införandet av ett system för        arbetsgrupp vid ovan nämnda ministerium.
35565: utjämning av kostnaderna för barnskyddet har              Målet med projektet är att få tili stånd bättre
35566: jag tidigare besvarat åtminstone riksdagsman          fungerande specialtjänster inom socialvården än
35567: Lövs m.fl. skriftliga spörsmål nr 860 från 1996       för närvarande samt att trygga tillgången tili spe-
35568: och nr 598 från 1997. 1 mina svar på dessa spörs-     cialkunnande genom att låta kommuner och
35569: mål har jag redogjort för utredningarna om och        samkommuner samt organisationer och under-
35570: strävan efter att införa ett system för utjämning     visningssocialcentraler bilda nätverk. Genom
35571: av stora kostnader inom barnskyddet och att           projektet inleds en utvecklingsprocess som gäller
35572: trygga specialtjänster och specialkunnande i          hela socialvårdens system med specialtjänster för
35573: kommunerna.                                           förbättrande av specialgruppernas ställning och
35574:    Enligt social- och hälsovårdsministeriets åsikt    ordnande av specialtjänster på regional nivå.
35575: är situationen för sådana barn och barnfamiljer       Ledningsgruppens tidsfrist går ut den 31 decem-
35576: som är i behov av barnskyddsåtgärder ett av de        ber 1999.
35577: 
35578:      Helsingforsden 8 januari 1998
35579: 
35580:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
35581:                                             KK 1311/1997 vp
35582: 
35583: Kirjallinen kysymys 1311
35584: 
35585: 
35586: 
35587: 
35588:                                     Kari Rajamäki /sd: Tieliikenteen polttoaineverotuksen keventämi-
35589:                                         sestä
35590: 
35591: 
35592:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35593: 
35594:    Tieliikenteen verotuksen taso on Suomessa           vyn kannalta välttämätöntä tarkastella ener-
35595: kansainvälisesti vertaillen korkea. Verokuorma         giahinnoittelua sekä laajempien yhteiskuntapo-
35596: on erityisesti 1990-luvulla kasvanut hyvin voi-        liittisten päätösten vaikutusta liikennesektoriin
35597: makkaasti. Viime vuosikymmenen lopulla ben-            aina verotuskysymyksiä myöten.
35598: siinin valmistevero oli vielä alle markan litralta,        Polttoaineverotuksen jatkuvan kiristämisen
35599: vuodenvaihteen jälkeen 3,32 markkaa litra (re-         sijaan tulisi selvittää koko tieliikenteen verotuk-
35600: formuloitu laatu). Veron määrä on siten yli kol-       sen oikeudenmukainen taso ja kohdentuminen
35601: minkertaistunut 1990-luvulla. Autonkäyttäjien          sekä oikea rakenteellinen jakautuminen auton
35602: maksamien polttoaineverojen määrä tulee vuon-          hankinnan, omistamisen ja polttoaineiden kes-
35603: na 1998 olemaan lähes 9 miljardia markkaa suu-         ken. Tieliikenteen verotuksen kehittämisessä tu-
35604: rempi kuin vuonna 1989.                                lisi lähtökohtana olla mm. seuraavat tavoitteet:
35605:     Vuodenvaihteen veronkorotuksen jälkeen                 -väestön liikkumismahdollisuuksien turvaa-
35606: keskimääräiseltä autonkäyttäjäitä kuluu yli            minen käyttäjien ja yhteiskunnan kannalta koh-
35607: 7 000 markkaa vuodessa pelkästään bensiinive-          tuullisin kustannuksin,
35608: rojen maksamiseen, mikä vastaa keskipaikkaisen             - päästöjen vähentäminen ja energiatehok-
35609: suomalaisen kuukauden nettopalkkaa. Erityises-         kuuden parantaminen,
35610: ti polttoaineverotus rasittaa maaseudulla asuvia           - liikenneturvallisuuden parantaminen,
35611: ja lapsiperheitä, jotka tarvitsevat autoa keski-           - tasapuolisuus alueiden ja väestöryhmien
35612: määräistä enemmän. Muita raskaammin poltto-            kesken,
35613: ainevero rasittaa pienituloisia.                           - kotimaisten elinkeinojen ja työllisyyden
35614:     Mielipidemittausten mukaan neljä viidestä          turvaaminen,
35615: suomalaisesta vastustaa bensiinin verotuksen li-           - joukkoliikenteen osuuden turvaaminen,
35616: säämistä. Eniten veronkorotuksia vastustetaan              - valtion verotulojen turvaaminen,
35617: pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa. Koro-               -valtion verotulojen säilyttäminen,
35618: tuksia vastustaa jopa valtaosa niistä, jotka eivät         - kansainvälinen yhtenäisyys verotuksen ra-
35619: itse aja lainkaan.                                     kenteessa ja
35620:     Suomi on pitkien etäisyyksien sekä harvan              - verojärjestelmän selkeys ja yksinkertaisuus.
35621: asutuksen ja tuotantorakenteen maana poik-                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
35622: keuksellisen riippuvainen toimivasta ja taloudel-      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
35623: lisesta tieliikennejärjestelmästä. Tästä syystä        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35624: korkea polttoaineverotus haittaa Suomen kan-           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35625: santaloutta ja kilpailukykyä selvästi enemmän
35626: kuin muita Euroopan maita. Kuitenkin polttoai-                    Onko Hallitus tietoinen liikennepolt-
35627: neverotus Suomessa on EU-maiden kärkitasoa,                    toaineiden kohtuuttoman verotuksen
35628:  kun se vielä vuoteen 1993 asti oli EU-maiden                  epätasa-arvoisesta kohdentumisesta ja
35629: keskiarvon alapuolella.                                        haittavaikutuksista erityisesti maaseu-
35630:     Liikennepoliittisten tavoitteiden kehittämis-              dulla, ja jos on,
35631:  tarpeiden valmistelua varten on myös perustel-                   mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-
35632:  tua koota parlamentaarinen edustus valmistelu-                jaamiseksi?
35633:  työhön. Tällöin on aluepoliittisesti ja kilpailuky-
35634: 
35635:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
35636: 
35637:                                            Kari Rajamäki /sd
35638: 270136
35639: 2                                         KK 1311/1997 vp
35640: 
35641: 
35642: 
35643: 
35644:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
35645: 
35646:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       na kilometriverotuksen tyyppisiä veroja, joita
35647: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nykyisin ei ole käytössä missään EU:n jäsen-
35648: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      maassa.
35649: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Kari Raja-          Valtiontaloudelliset syyt ovat niin ikään olleet
35650: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        voimakkaasti myötävaikuttamassa polttoaine-
35651:  1311:                                               verotuksen muutokseen kuluvan vuosikymme-
35652:                                                      nen aikana. Verotulojen aletessa laman aikana
35653:           Onko Hallitus tietoinen liikennepolt-      on ollut pakko hyödyntää niitä verotulolähteitä,
35654:        toaineiden kohtuuttoman verotuksen            joista verotuottoa on saatavilla. Polttoainevero-
35655:        epätasa-arvoisesta kohdentumisesta ja         tus on ollut tässä suhteessa yksi keskeisimpiä.
35656:        haittavaikutuksista erityisesti maaseu-       Viime vuosien aikana tässä ovat yhtyneet liiken-
35657:        dulla, ja jos on,                             teen verotuksen poliittiset kehitystavoitteet ja
35658:           mitä Hallitus aikoo tehdä asian kor-       valtiontaloudelliset näkökohdat. Auton hankin-
35659:        jaamiseksi?                                   nan verotusta on viimeisen kymmenen vuoden
35660:                                                      aikana alennettu runsaalla kolmanneksella.
35661:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         Matkakuluvähennyksen yläraja on nostettu
35662: vasti seuraavaa:                                     20 000 markkaan vuodessa.
35663:                                                          Hallitusohjelman mukaan verotuksen paino-
35664:    Liikennepohtoaineista kannettavaa polttoai-       pistettä siirretään välillisen verotuksen suuntaan
35665: neveroa on korotettu huomattavasti tällä vuosi-      ja työhön kohdistuvien verojen alentamista kom-
35666: kymmenellä, kuten kysymyksen perusteluissa to-       pensoidaan merkittävissä määrin ympäristöve-
35667: detaan. Tämä on entisestään korostanut huo-          roilla. Polttoaineveron lisäksi välillisen verotuk-
35668: mattavasti tieliikenteen verotuksessa jo pitkään     sen alueella ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä
35669: vallinnutta tilannetta, jossa tieliikenteeltä kan-   juuri muita valtiontaloudellisesti merkittäviä ve-
35670: nettujen erityisverojen painopiste on kulutuksen     rotulolähteitä. Viimeksi tehdyn työmarkkinarat-
35671: verotuksella. Yhteiskunnassa on selkeästi pidet-     kaisun yhteydessä hallitus lisäksi päätti, että
35672: ty tarkoituksenmukaisena kehittää liikenteen ve-     tuossa yhteydessä toteutettu tuloveron alennus
35673: rotusta edelleen juuri tähän suuntaan. Viimeksi      rahoitetaan osin ympäristö- ja energiaveroja ko-
35674: asiaa on laajalla poliittisella pohjalla käsitelty   rottamalla. Yksityiskohtaiset ratkaisut jäivät
35675: toisen parlamentaarisen liikennekomitean mie-        kuitenkin myöhemmin tehtäviksi, ja ne koskevat
35676: tinnössä Liikenne 2000 (Komiteanmietintö             muuta kuin liikenteen käyttämää energiaa.
35677: 1991:3). Komitea katsoi, että on tarkoituksen-           Liikennepolttoaineiden verotus on kieltämät-
35678: mukaista siirtää tieliikenteen verotuksen paino-     tä noussut korkeaksi edellä mainittujen tekijöi-
35679: pistettä ajoneuvon hankinnan verotuksesta ajo-       den johdosta. Vastaavien verotulojen kantami-
35680: neuvon käytön verotukseen. Käytön verotuksen         nen muusta liikenneverotuksesta olisi kuitenkin
35681: painottaminen tarkoittaa polttoaineverotuksen        ollut omiaan aiheuttamaan ongelmia sekin. Hal-
35682: tason korottamista. Muuta käytön verotusta           litus seuraa jatkossa tarkoin liikenneverotuksen
35683: kuin polttoaineverotus ei ole olemassa, ellei mu-    vaikutuksia kysyjän tarkoittamasta näkökul-
35684: kaan lueta lähinnä teoreettisena mahdollisuute-      masta.
35685: 
35686:      Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1998
35687: 
35688:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
35689:                                             KK 1311/1997 vp                                             3
35690: 
35691: 
35692: 
35693: 
35694:                                          Ti/1 Riksdagens Talman
35695: 
35696:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Statsekonomiska orsaker har ocksä starkt
35697: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-         medverkat tili ändringen av bränslebeskattning-
35698: 1em av statsrädet översänt fö1jande av riksdags-       en under det här ärtiondet. Då skatteintäkterna
35699: man Kari Rajamäki undertecknade spörsmä1 nr            minskade under recessionen blev man tvungen
35700: 1311:                                                  att utnyttja sädana skatteinkomstkällor som
35701:                                                        kunde ge skatteavkastning. Bränslebeskattning-
35702:           Är Regeringen medveten om att den            en har i det här avseendet varit en av de viktigas-
35703:        oskä1iga beskattningen av trafikbränslan        te. Under de senaste ären har de politiska rikt1in-
35704:        fördelar sig orättvist och har negativa         jerna i fråga om utvecklingen av trafikbeskatt-
35705:        verkningar särskilt pä landbygden, och,         ningen och de statsekonomiska synpunkterna
35706:           i sä fall vad ämnar Regeringen göra att      sammanfallit pä denna punkt. Beskattningen av
35707:        rätta tili missförhällandet?                    bilanskaffningar har under de senaste tio ären
35708:                                                        lindrats med drygt en tredjedel. Denövre gränsen
35709:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt          av resekostnadsavdraget har höjts tili 20 000
35710: anföra följande:                                       mark per är.
35711:                                                            Enligt regeringsprogrammet skall beskatt-
35712:    Den bränsleaccis som uppbärs pä trafikbräns-        ningstyngdpunkten flyttas i riktning mot indirekt
35713: len har höjts märkbart under det här årtiondet         beskattning och sänkningen av de skatter som
35714: såsom framgår av motiveringen tili spörsmälet.         hänför sig tili arbete kompenseras i betydande
35715: Detta har i hög grad ytterligare framhävt den          utsträckning genom miljöskatter. Inom den indi-
35716: situation som en längre tid varit rådande inom         rekta beskattningen har man emellertid inte haft
35717: vägtrafikbeskattningen, där tyngdpunkten för de        några andra statsekonomiskt betydande skatte-
35718: särskilda skatter som uppbärs inom vägtrafiken         inkomstkällor att tillgä förutom bränsleaccis. 1
35719: har legat pä beskattningen av konsumtionen.            samband med den senaste arbetsmarknadsupp-
35720: Inom samhället har man klart tyckt att det är          görelsen bes1öt regeringen dessutom att den
35721: ändamålsen1igt att utveckla trafikbeskattningen        sänkning av inkomstskatten som dä genomför-
35722: uttryckligen i denna riktning. Denna fråga utred-      des delvis skall finansieras genom en höjning av
35723: des senast på bred politisk bas i den andra parla-     miljö- och energiskatterna. De deta1jerade avgö-
35724: mentariska trafikkommittens betänkande, Tra-           randena träffas dock vid en senare tidpunkt och
35725: fik 2000 (Kommittebetänkande 1991:3). Kom-             de berör annan energi än den som används inom
35726: mitten ansåg att det är ändamälsenligt att tyngd-      trafiken.
35727: punkten inom vägtrafikbeskattningen överförs               Beskattningen av vägtrafikbränslen har onek-
35728: från anskaffningen av fordonen tili användning-        ligen blivit hög på grund av ovan nämnda fakto-
35729: en av fordonen. Som en följdav att tyngdpunkten        rer. Om man hade valt att ta ut motsvarande
35730: 1äggs vid beskattningen av användningen måste          skatteintäkter via den övriga trafikbeskattningen
35731: nivån på bränslebeskattningen höjas. Det finns         skulle också detta ha medfört prob1em. Reger-
35732: inget annat sätt att beskatta användningen än          ingen kommer noggrant att följa med vilka effek-
35733: bränslebeskattning, sävida man inte räknar med         ter trafikbeskattningen har i fortsättningen vid
35734: skatter av typen kilometerbeskattning som när-         den synpunkt som avses i spörsmålet.
35735: mast är teoretiska och som för tilifållet inte tili-
35736: lämpas i någon medlemsstat inom Europeiska
35737: unionen.
35738: 
35739:      Helsingforsden 21 januari 1998
35740: 
35741:                                                                              Minister Jouko Skinnari
35742:                                            KK 1312/1997 vp
35743: 
35744: Kirjallinen kysymys 1312
35745: 
35746: 
35747: 
35748: 
35749:                                    Mari Kiviniemi /kesk: Vilja-allergikkolasten hoitotuen korottami-
35750:                                       sesta
35751: 
35752: 
35753:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
35754: 
35755:    Vilja-allerginen on herkistynyt viljojen (veh-     matta vilja-allergian suuresta haitta-asteesta,
35756: nä, kaura, ruis, ohra) valkuaisille. Oireita voi      joka on siis vielä suurempi kuin keliaakikoilla, ei
35757: aiheuttaa jokin näistä viijoista tai ne kaikki yh-    viljojen osalta sellaista käsitettä kuin korotettu
35758: dessä. Vaikka vilja-allergiasta on vielä enemmän      lapsen hoitotuki enää tunneta. Painopiste on yhä
35759: haittaa ja rasitusta kuin keliakiasta, niin yhteis-   edelleen maitoallergioissa. Yhteiskunnan kan-
35760: kunnassamme vilja-allergikot usein rinnastetaan       nalta olisi tärkeää tukea vanhempia hoitamaan
35761: keliakiaa sairastaviin.                               lapsensa ruokavalion avulla kuntoon. Tällä ta-
35762:    Vilja-allergiset lapset eivät pysty syömään val-   voin estettäisiin tai ainakin siirrettäisiin uusien
35763: misruokia ja heidän on noudatettava tiukasti          sairauksien, esimerkiksi astman, puhkeaminen.
35764: heille sopivaa ruokavaliota. Näin perheeltä ku-       Myöhemmässä vaiheessa valtio saisi säästöä
35765: luu paljon aikaa ja vaivaa "tavallisen elämän         mm. lääke- ja sairaalakuluissa.
35766: rutiineihin", kuten ruokailun järjestämiseen.            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
35767: Myös vilja-allergikkoperheen muut lapset kärsi-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
35768: vät, sillä vanhemmilta ei riitä heille yhtä paljon    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
35769: aikaa kuin allergikkolapselle.                        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
35770:    Vilja-allergia on myös taloudellinen rasite.
35771: Vilja-allergikolle sopivat ruoka-aineet ovat huo-               Miksi vilja-allergikkolapsien vanhem-
35772: mattavasti tavallisia tuotteita kalliimpia. Keliaa-          mat jäävät ilman korotettua lapsen hoito-
35773: kikoiden tilanne on ruoka-aineiden saatavuuden               tukea?
35774: ja hintojen osalta huomattavasti parempi. Huoli-
35775: 
35776:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
35777: 
35778:                                          Mari Kiviniemi /kesk
35779: 
35780: 
35781: 
35782: 
35783: 270136
35784: 2                                           KK 1312/1997 vp
35785: 
35786: 
35787: 
35788: 
35789:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35790: 
35791:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         hinnä taloudellisen rasituksen vuoksi. Hoitotuen
35792: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          eri portaiden markkamäärät ovat kuitenkin in-
35793: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        deksitarkistusten johdosta nousseet aina viime
35794: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-        vuosiin saakka. Siten hoitotukena maksettava
35795: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            markkamäärä vastaa vilja-allergiaa ja keliakiaa
35796: n:o 1312:                                              sairastavien ruokavaliokustannuksia, eikä laissa
35797:                                                        edellytettyjä ylimääräisiä kustannuksia siten syn-
35798:            Miksi vilja-allergikkolapsien vanhem-       ny.
35799:         matjäävät ilman korotettualapsen hoito-            Ylimääräisten erityisravintovalmisteiden kor-
35800:         tukea?                                         vaaminen kuuluu harkinnanvaraisiin palvelui-
35801:                                                        hin, ja kunta toteuttaa sitä varaamiensa määrä-
35802:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           rahojen puitteissa. Tuen saaminen on vaihdellut
35803: vasti seuraavaa:                                       kunnittain. Kuntien säästöbudjeteilla määrära-
35804:                                                        hoihin sidottuja palveluja on karsittu. Nykyisin
35805:    Vilja-allergiaa sairastava lapsi ei voi ruokava-    hyvin harva kunta korvaa erityisravinnosta ai-
35806: liossaan käyttää vehnää, ruista, kauraa eikä oh-       heutuvia kustannuksia.
35807: raa, vaan ne on korvattava muilla ravintovalmis-           Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vam-
35808: teilla. Viljavalkuaisia sisältämättömien elintar-      maistyöryhmä,jossa oli edustajat sosiaali- ja ter-
35809: vikkeiden käyttö on vilja-allergian ainoa hoito.       veysministeriöstä,        valtiovarainministeriöstä,
35810: Käytännössä kyse on gluteenia sisältämättömien         työministeriöstä, Kansaneläkelaitoksesta, Suo-
35811: viljavalmisteiden (esim. riisi, maissi, tattari ja     men Kuntaliitosta ja vammaisjärjestöistä, luo-
35812: hirssi sekä gluteenittomat erityisvalmisteet) käy-     vutti mietintönsä 15.4.1997. Työryhmä käsitteli
35813: töstä tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan.          myös niiden henkilöiden asemaa, jotka joutuvat
35814: Ruokavaliohoito on elinikäinen, ellei sairaus pa-      noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota.
35815: rane. Asianmukaisella ruokavaliohoidolla vilja-            Vilja-allergia ja keliakia ovat hoidollisesti sa-
35816: allergikko on vilja-allergian suhteen täysin terve.    mankaltaisia sairauksia. Vammaistyöryhmässä
35817: Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon mukaan            käsiteltiin keliakiaan liittyviä ongelmia ja todet-
35818: myös vilja-allergiset lapset pysyvät oikealla ruo-     tiin, ettei vammaistuki ja eläkkeensaajien hoito-
35819: kavaliolla terveinä. Pahimmillaan vilja-allergia       tuki sovellu keliakiaa sairastavien ravintokus-
35820: voi muuttua keliakiaksi. Kyse on siis piilevästä       tannusten korvaamiseen. Tämän johdosta työ-
35821: toiminnanvajauksesta. Gluteenittoman leivän ja         ryhmä pohti erilaisia muita keinoja gluteenitto-
35822: muiden gluteenittomien viljavalmisteiden käyt-         mien erityisruokavaliokustannusten kattamisek-
35823: töön tulisi rohkaista. Hoidon esteenä voi olla         si.
35824: näiden korkea hinta. Kuluttajaviraston vuonna              Esillä oli muun muassa suora rahakorvaus,
35825: 1995 tekemän selvityksen mukaan gluteenitto-           osittainen kustannusten korvaus ostokuittien
35826: man ruokavalion noudattaminen aiheuttaa lisä-          mukaan ja ostosetelijärjestelmä. Yhteistä näille
35827: kustannuksia 318-377 mk/kk.                            malleille oli, että taloudellinen tuki gluteenitto-
35828:     Kansaneläkelaitos on muuttanut lapsen hoi-         maan erityisruokavalioon olisi katettava yleisistä
35829: totukea koskevia sisäisiä ohjeitaan siten, että        verovaroista. Kun tuen tarve esimerkiksi kelia-
35830: 1.9.1997 lukien keliakiaa ja vilja-allergiaa sairas-   kiaa sairastavalla noin 10 000 ihmisellä on keski-
35831: tavien lasten oikeus saada korotettua hoitotukea       määrin 200 markkaa kuukaudessa, ei työryhmä
35832: on muuttunut oikeudeksi hoitotukeen. Tämän             pitänyt monimutkaisten järjestelmien luomista
35833: hoitotuen määrä on 414 markkaa kuukaudessa.            pelkästään keliakiapotilaille järkevänä, koska
35834: Korotetun lapsen hoitotuen myöntämisedelly-            muitakin erityisruokavaliota tarvitsevia ryhmiä
35835: tyksenä on, että sairauden hoidosta aiheutuva          on. Työryhmä totesi, että muun muassa munu-
35836: erityinen taloudellinen tai muu rasitus on huo-        aistautipotilaat tarvitsevat erityisruokavaliota.
35837: mattavan suuri. Molempien sairauksien osalta           Myös diabetesta ja laktoosi-intoleranssia sairas-
35838: korotettua hoitotukea on aiemmin maksettu lä-          tavat tarvitsevat erityisruokavalion, vaikkakaan
35839:                                              KK 1312/1997 vp                                            3
35840: 
35841: näistä sairauksista ei nykykäsityksen mukaan ai-        korvausten piirissä, mikäli niiden toimintaky-
35842: heudu ylimääräisiä ruokavaliokustannuksia. Li-          kyynja kustannuksiin liittyvät saantiedellytykset
35843: säksi katsottiin, ettei suoralla tuella voida vaikut-   täyttyvät. Vilja-allergikot ja keliaakikot voivat
35844: taa tuotteiden hintoihin, vaan ne pysyisivät edel-      hakea myös vammaispalvelulain mukaista kor-
35845: leen tavallista ruokavaliota korkeammalla tasol-        vausta erityisravintokustannuksiin.
35846: la.                                                        Vammaistyöryhmän ehdotusten toteuttami-
35847:     Kun vilja-allergikkojen kohdalla kyseessä           seen liittyy suuria eläkkeensaajien toimeentulo-
35848: ovatjokapäiväiset elintarvikkeet eivätkä esimer-        turvaan ja eläkeoikeuteen vaikuttavia muutok-
35849: kiksi erityisravintovalmisteet tai lääkkeet, työ-       sia. Vammaistyöryhmän työ liittyi kiinteänä osa-
35850: ryhmä piti taloudellisimpanaja tarkoituksenmu-          na muun muassa työ- ja toimintakykyä ylläpitä-
35851: kaisimpana pyrkiä vaikuttamaan suoraan tuot-            vään sosiaali- ja terveysministeriönjohdolla suo-
35852: teiden hintoihin. Työryhmä katsoi, että tämä            ritettavana olevaan selvitykseen. Osa tästä koko-
35853: voisi tapahtua keskittämällä tuotteiden jakelua         naisselvityksestä on parhaillaan vireillä LETKA-
35854: ja hankintoja. Tässä toiminnassa tuen tarvitsijat       työryhmässä, jonka työlle annettua määräaikaa
35855: ja heidänjärjestönsä olisivat keskeisessä asemas-       jatkettiin 30.4.1998 saakka. Tämän vuoksi so-
35856: sa. Järjestelmän luomiseen ja ylläpitämiseen voisi      siaali- ja terveysministeriössä on tarkoituksena,
35857: hakea avustusta esimerkiksi Raha-automaatti-            että vilja-allergikkojen ja keliaakikkojen toi-
35858: yhdistykseltä. Lisäksi työryhmä totesi, että glu-       meentuloturvakysymykset ratkaistaan koko-
35859: teenitonta ruokavaliota noudattavat henkilöt            naisuudistuksen yhteydessä.
35860:  ovat normaalien vammaistukienja sairaanhoito-
35861: 
35862:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
35863: 
35864:                                                         Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
35865: 4                                            KK 1312/1997 vp
35866: 
35867: 
35868: 
35869: 
35870:                                           Tili Riksdagens Talman
35871: 
35872:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             hänsyn tili den ekonomiska belastning som upp-
35873: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande             står. Markbeloppen för det graderade vårdbidra-
35874: med1em av statsrådet översänt följande av riks-         get har emellertid höjts tili följd av indexjuste-
35875: dagsman Mari Kiviniemi undertecknade spörs-             ringarna ända tili de senaste åren. Det markbe-
35876: mål nr 1312:                                            lopp som betalas i form av vårdbidrag motsvarar
35877:                                                         således kostnaderna för specialkost för personer
35878:            Varför får föräldrarna tili barn som         som lider av spannmålsallergi och celiaki. Följ-
35879:         lider av spannmålsallergi inte något för-       aktligen uppkommer det inga sådana extra kost-
35880:         höjt vårdbidrag för barn?                       nader som förutsätts i lag.
35881:                                                             Ersättandet av extra specialkostprodukter hör
35882:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tili de tjänster som tillhandahålls enligt prövning,
35883: anföra följande:                                        och kommunen betalar ersättningen inom ramen
35884:                                                         för de anslag som har reserverats. Rätten tili
35885:     Barn som lider av spannmålsallergi kan inte         stödet har varierat kommunvis. Genom sparbud-
35886: äta vete, råg, havre eller korn utan dessa bör          geterna har kommunerna strukit en del av sina
35887: ersättas med andra näringspreparat. Att använ-          anslagsbundna tjänster. 1 dag ersätter endast ett
35888: da glutenfria livsmedel är det enda sättet att be-      fåtal kommuner kostnaderna för specialkost.
35889: handla spannmålsallergi. 1praktiken är det fråga            En handikapparbetsgrupp som tillsattes av
35890: om att glutenfria spannmålsprodukter (produk-           social- och hälsovårdsministeriet som bestod av
35891: ter av t. ex. ris, majs, bovete och hirs samt gluten-   representanter för social- och hälsovårdsministe-
35892: fria specialprodukter) används i stället för vanli-     riet, finansministeriet, arbetsministeriet, folk-
35893: ga spannmålsprodukter. Dietbehandlingen på-             pensionsanstalten, Finlands Kommunförbund rf
35894: går hela livet om patienten inte tilifrisknar. Om       och handikapporganisationerna överlämnade
35895: den som 1ider av spannmålsallergi får regelrätt         sitt betänkande 15.4.1997. Arbetsgruppen be-
35896: vård med dietbehandling, är han med avseende            handlade även situationen för sådana personer
35897: på spannmålsallergin helt frisk. Folkpensions-          som är tvungna att hålla glutenfri diet.
35898: anstaltens uppgifter ger vid handen att även barn           Spannmålsallergi och celiaki är vårdmässigt
35899: med spannmålsallergi hålls friska om de får rätt        likartade sjukdomar. 1 handikapparbetsgruppen
35900: diet. 1 sämsta fall kan spannmålsallergin övergå i      behandlades problem som hör samman med
35901: celiaki. Det handlar alltså om latent insufficiens.     celiaki och man framhävde att handikappbidrag
35902: Användningen av glutenfritt bröd och andra glu-         och vårdbidrag för pensionstagare lämpar sig illa
35903: tenfria spannmålsprodukter bör uppmuntras.              som ersättningssätt i fråga om matkostnader för
35904: Ett hinder kan vara att produkterna är dyra.            personer som lider av celiaki. Med anledning
35905: Enligt konsumentverkets utredning från år 1995          härav övervägde arbetsgruppen olika alternativa
35906: förorsakar glutenfri diet merkostnader på 318-          lösningar tili ersättningsförfaranden när det gäl-
35907: 377 mk per månad.                                       ler kostnader för glutenfri specialdiet.
35908:     Folkpensionsanstalten har ändrat sina interna           Andra alternativ som diskuterades var direkt
35909: anvisningar för vårdbidrag för barn så att rätten       penningersättning, ersättning tili en viss del mot
35910: tili förhöjt vårdbidrag för barn med celiaki och        kvitto och ett köpsedelsystem. Gemensamt för
35911: spannmålsallergi har omvandlats tili rätt tili          dessa modeller är att det ekonomiska stödet för
35912: vårdbidrag räknat från 1.9.1997. Beloppet av            glutenfri specialdiet skulle täckas med allmänna
35913: detta vårdbidrag utgör 414 mk per månad. En             skattemedel. Då bidragsbehovet t.ex. för de ca
35914: förutsättning för att förhöjt vårdbidrag för barn       10 000 personer som lider av celiaki i genomsnitt
35915: skall beviljas är att den särskilda ekonomiska          är 200 mk per månad ansåg arbetsgruppen att det
35916: belastning eller någon annan typ av belastning          inte är ändamålsenligt att skapa ett komplicerat
35917: som uppstår på grund av vård av sjukdom är              system enbart för celiakipatienterna eftersom det
35918: avsevärt stor. 1 fråga om vardera sjukdomen be-         också finns andra grupper som är tvungna att
35919: taldes förhöjt vårdbidrag tidigare närmast med          hålla specialdiet. Arbetsgruppen framhöll att
35920:                                           KK 1312/1997 vp                                               5
35921: 
35922: bl.a. patienter med njursjukdomar behöver speci-       diet omfattas av normala handikappbidrag och
35923: aldiet. Personer som lider av diabetes och laktos-     sjukvårdsersättningar under förutsättning att
35924: intolerans är också tvungna att hålla specialdiet      villkoren i fråga om funktionsförmåga och kost-
35925: även om det inte enligt rådande uppfattning upp-       nader uppfylls. Personer som lider av spannmåls-
35926: kommer några extra matkostnader tili följd av          allergi och celiaki kan även ansöka om ersätt-
35927: dessa sjukdomar. Dessutom ansåg man att direk-         ningar enligt lagen om service och stöd på grund
35928: ta stöd inte påverkar produktpriserna utan de          av handikapp för kostnader på grund av special-
35929: kommer fortfarande att vara högre än priserna          diet.
35930: för vanlig kost.                                          Genomförandet av handikapparbetsgruppens
35931:    Med hänsyn tili att det för personer med            förslag medför stora förändringar som inverkar
35932: spannmålsallergi är fråga om dagliga livsmedel         på pensionstagarnas utkomstskydd och pen-
35933: och inte t. ex. specialnäringspreparat eller läke-     sionsrätt. Handikapparbetsgruppens arbete hör-
35934: medel ansåg arbetsgruppen att det är mest eko-         de nära samman bl.a. med den utredning om
35935: nomiskt och ändamålsenligt att direkt försöka          bevarande av arbets- och funktionsförmåga som
35936: påverka produktpriserna. Arbetsgruppen ansåg           pågår under ledning av social- och hälsovårdsmi-
35937: att detta kan göras genom att man centraliserar        nisteriet. En del av denna helhetsutredning pågår
35938: distributionen och anskaffningen av produkter-         för tillfållet i LETKA-arbetsgruppen, som fick
35939: na. Här kunde de personer som behöver stödet           förlängd tidsfrist tili 30.4.1998. Därför har soci-
35940: och deras organisationer inneha en viktig posi-        al- och hälsovårdsministeriet för avsikt att avgö-
35941: tion. För att skapa och upprätthålla systemet          ra frågorna i anknytning tili utkomststöd för
35942: kunde man ansöka om understöd från t.ex. Pen-          personer med spannmålsallergi och celiaki i sam-
35943: ningautomatf6reningen. Arbetsgruppen fram-             band med helhetsreformen.
35944: höll vidare att de personer som håller glutenfri
35945:      Helsingfors den 12 januari 1998
35946: 
35947:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
35948:                                             KK 1313/1997 vp
35949: 
35950: Kirjallinen kysymys 1313
35951: 
35952: 
35953: 
35954: 
35955:                                     Paula Kokkonen /kok ym.: Viittomakielisten mielenterveyspalvelu-
35956:                                        jen järjestämisestä kuuroille ja kuurosokeille
35957: 
35958: 
35959:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
35960: 
35961:    Kuuroja on maailmassa noin 70 miljoonaa.            aivotulehdus, muut vammat) kuuroilla on liikun-
35962: Suomessa on kuulovammaisia noin 300 000 ja             nallisia ongelmia (puolihalvaukset, diplegia =
35963: heistä on viittomakieltä kommunikoidessaan             molempien alaraajojen jäykkähalvaukset, pak-
35964: käyttäviä kuuroja 8 000 ja tästä ryhmästä 5 000        koliikkeet). Neurologisista oireista tärkeimmät
35965: syntymästään kuuroja. Kuuroille on mielenter-          ovat temporaaliepilepsiat. Temporaaliepilepsia
35966: veyspalveluja ollut heidän omalla kielellään -         saattaa ilmetä käsittämättöminä kohtauksina.
35967: viittomakielellä- Amerikassa ja Englannissa yli        Niihin saattaa liittyä outoa käytöstä, joskus hil-
35968: 30 vuotta ja Skandinaviassa lähes 30 vuotta. Suo-      littömiä raivokohtauksia. Näitä kohtauksia
35969: messa viittomakielisiä mielenterveyspalveluja on       usein tulkitaan väärin käytöshäiriöiksija/tai psy-
35970: ollut vasta vuodesta 1990 Raha-automaattiyh-           kiatrisiksi häiriöiksi.
35971: distyksen tukemana. Virallisesti HYKSin Psyki-             Kuuro lapsi joutuu kuulevassa perheessä hy-
35972: atrian klinikan osana on toiminut viittomakieli-       vin usein perheyhteisön ulkopuolelle, jos perhe ei
35973: neo psykiatrineo poliklinikka 1.1.1996 alkaen          opettele viittomakieltä eikä lapselle opeteta var-
35974: palvellen koko maan viittomakieltä käyttäviä           hain viittomakieltä. Monet kuurot tuntevat lap-
35975: kuuroja ja kuurosokeita.                               suudesta lähtien olevansa perheensä ulkopuoli-
35976:     Viittomakielisten henkilöitten asema parani,       siajäseniä,joka ulkopuolisuus on vaikea taakka.
35977: kun 17.7.1995 Suomen Hallitusmuodon muutta-            Kuuro lapsi tulee usein ankarammin kohdelluk-
35978: misesta annetun lain 14 §:n 3 momentti takaa,          si, lasta esim. lyödään useammin. Lapselle ei ke-
35979: että "viittomakieltä käyttävien oikeudet on tur-       hity syy-seurausyhteyden tajua. Kuulon puuttu-
35980: vattava lailla". Kautta aikojen kuurot ovat käyt-      misen on katsottu johtavan impulssikontrollin
35981: täneet viittomakieltä keskenään. Läntisessä            häiriöihin. Kouluelämässä saattaa ilmetä oppi-
35982: maailmassa oli aina 1970-luvulle saakka vallalla       misen vaikeuksia lievän aivovaurion seuraukse-
35983: tilanne, että viittomakieli kiellettiin kouluissa ja   na. Kysymyksessä on dysfasia eli sanojen tai viit-
35984: siitä jopa rangaistiin. Opetus tapahtui puhumal-       tomamerkkien ymmärtämisen vaikeus.
35985: la. Ymmärrettävästi kuurojen tiedon taso jäi               Monelta kuurolta katkeaa ammattikoulutus.
35986: muita alhaisemmaksi. Nykyisin opetus tapahtuu          Tällöin saattaa alkaa alamäki sosiaalisessa elä-
35987: viittomalla ja käsittää myös vieraitten kielten        mässä. Nykytilanteessa kuurojen työttömyys on
35988: opetuksen. Riippuen siitä, minkä verran kuulon         korkea (yli 30 %). Epäonnistumisten seuraukse-
35989: jäänteitä lapsella on kielen oppimisen aikana          na kuuro nuori saattaa ajautua helposti alkoho-
35990: (syntymästä noin JO-vuotiaaksi), on osa lapsista       lismiin, huumekokeiluihin ja huumeidenkäyt-
35991: tehokkaan puheopetuksen tuloksena pystynyt             töön. Mainitut ongelmat ovatkin kuurojen kes-
35992: oppimaanjossain määrin ymmärrettävää puhet-            kuudessa parin viime vuoden aikana Suomessa-
35993: ta. Edelleen voidaan sanoa, että kuurojen käyttä-      kin kasvaneet räjähdysmäisesti.
35994: mä oma kieli on puutteellista samoin kuin luetuo           Kuurous sinänsä ei aiheuta mielen sairastu-
35995: ymmärtäminen. Tämän seurauksena kuurot tu-             mista. Välillisesti, kommunikaatiovaikeuden
35996: levat asioidessaan väärinymmärretyiksi.                seurauksena lapselle kehittyy häpeä- ja aggres-
35997:     Tehtyjen tutkimusten mukaan 30% kuuroista          sioproblematiikka, joka johtaa sopeutumishäiri-
35998: on monivammaisia. Geneettisesti kuuroilla ei ta-       öihin sekä kuurojen keskuudessa että kuulevien
35999: vallisesti ole lisävammoja. Kuurouden syystä           kanssa. Suicidaalisuus on monen kuuron ongel-
36000: riippuen (äidin vihurirokko raskauden aikana,          ma. Nuorilla kuuroilla on erityisen paljon vaikei-
36001: synnytyksen yhteydessä kehittyneet aivojen vau-        ta depressioita. Depressio ei ilmene aivan samalla
36002: riot, lapsen sairastamat aivokalvontulehdukset,        tavalla kuin kuulevilla,joten tätä on vaikea diag-
36003: 270136
36004: 2                                          KK 1313/1997 vp
36005: 
36006: nostisoida normaalipalveluissa ilman viittoma-           Kuurojen poliklinikan palvelujen kysyntä on
36007: kielen taitoista asiantuntijaa.                       noussut muutamassa vuodessa lähes kolminker-
36008:     Kuurot eivät käytä mielellään tulkkia psykiat-    taiseksi, silti sen voimavaroja ei ole lisätty.
36009: rille mennessään. Kuurojen psykiatriset ongel-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36010: mat eivät tule tiedostetuiksi tavallisissa palvelu-   jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36011: pisteissä, vaikka tulkkikin olisi käytössä. Esimer-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36012: kiksi kuurouden kohdalla paranoia ja masennus         jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36013: on käsiteltävä hieman toisin kuin kuulevien koh-
36014: dalla. Kuuro joutuu helposti diagnostisoiduksi                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36015: psykoottiseksi, kun kuulevalta lääkäriltä puut-              ryhtyä varmistaakseen viittomakielisille
36016: tuu kuurojen kulttuurin ymmärrys. Kuuron jou-                kansalaisille yhdenvertaiset mielenterve-
36017: tuessa kuulevien mielisairaalaan saattaa tapah-              yspalvelut muiden kansalaisten kanssa?
36018: tua entistä suurempi vahinko ja vammautumi-
36019: nen.
36020: 
36021:      Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 1997
36022: 
36023:          Paula Kokkonen /kok        Pirjo-Riitta Antvuori /kok   Ville Itälä /kok
36024:          Marjut Kaarilahti /kok     Timo Ihamäki /kok             Päivi Räsänen /skl
36025:                   Tuula Haatainen /sd                   Pentti Tiusanen /vas
36026:                                           KK 1313/1997 vp                                                3
36027: 
36028: 
36029: 
36030: 
36031:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36032: 
36033:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        ihmisten psykososiaalisen pahoinvoinuin lisään-
36034: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tyminen, palvelurakennemuutos ja lisääntynyt
36035: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      mielenterveyspalvelujen tarve.
36036: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula               Perheet ovat mielenterveyden edistämisen tär-
36037: Kokkosen ym. kirjallisen kysymyksen n:o 1313:        kein kohderyhmä. Olemassa olevia palveluja ja
36038:                                                      järjestelmiä tulee kehittää sellaisiksi, että ne tuke-
36039:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       vat perheitä entistä paremmin. Koulutuksella,
36040:        ryhtyä varmistaakseen viittomakielisille       ryhmätyöllä ja työnohjauksena parannetaan pe-
36041:        kansalaisille yhdenvertaiset mielenterve-      ruspalvelujen henkilöstön kykyä vastata ajan-
36042:        yspalvelut muiden kansalaisten kanssa?        kohtaisiin mielenterveystyön kehittämishaastei-
36043:                                                      siin.
36044:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Sosiaali- ja terveysministeriö on käynnistänyt
36045: vasti seuraavaa:                                     laajan Mielekäs Elämä! -ohjelman vuosille
36046:                                                       1998-2002. Ohjelman tarkoituksena on paran-
36047:     Suomen Hallitusmuodon 14 §:n 3 momentin          taa erityisesti mielenterveysongelmista kärsivien
36048: perusteella viittomakieltä käyttävien oikeudet       kansalaisten mahdollisuuksia elää mielekästä
36049: tulee turvata lailla. Potilaan asemaa ja oikeuksia   elämää. Keskeinen osa ohjelmaa on uudentyyp-
36050: koskevan lain (785/1992) 3 §:n 3 momentin mu-        pisten mielenterveyspalvelujen kehittäminen eri-
36051: kaan potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tar-    tyisesti lapsille ja nuorille. Ohjelma perustuu
36052: peensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mu-       määrätietoiseen yhteistyöhön hallinnonalojen
36053: kaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan       välillä. Mielenterveyspalveluja koskevia kehittä-
36054: huomioon. Viittomakielisten ydinryhmän muo-          mishankkeita käynnistetään yhdessä eri ministe-
36055: dostavat kuurot ja vaikeasti kuulovammaiset          riöiden, kuntien ja järjestöjen kanssa.
36056: henkilöt, jotka käyttävät viittomakieltä äidinkie-       Kunnille on säädetty erityinen velvollisuus
36057: lenään tai ensikielenään. Heitä arvioidaan Suo-      järjestää eräitä itsenäisen elämän edellyttämiä
36058: messa olevan noin 5 000 henkilöä.                    välttämättömiä palveluja ja tukimuotoja vaikea-
36059:     Oikeusministeriön asettama työryhmä selvitti     vammaisille henkilöille. Vammaisuuden perus-
36060: vuonna 1996 perusteellisesti viittomakielen oi-      teella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista
36061: keudellista asemaa. Kuultuaan laajasti asiantun-     annetun lain (380/ 1987) ja siihen liittyvän asetuk-
36062: tijoita työryhmä arvioi myös keskeiset ongelma-      sen (759/1987) nojalla vaikeasti kuulovammaisil-
36063: kohdat ja teki niiden poistamiseksi kehittämiseh-    le, kuuro-näkövammaisille ja vaikeasti puhe-
36064: dotukset. Kehittämistoimenpiteet liittyivät las-     vammaisille tuleejärjestää tulkkipalveluja. Tulk-
36065: ten varhaiskasvatukseen, opetukseen ja opettaja-     kipalveluihin kuuluu työssä käymisen, opiske-
36066: koulutukseen, viittomakielialan tutkimukseen ja      lun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumi-
36067: koulutukseen, tulkkipalvelujen järjestämiseen        sen, virkistyksen tai muun sellaisen syyn vuoksi
36068: sekä tiedonsaantiin ja kommunikaatioon. Viitto-      suoritettava viittomakielellä tai muilla kommu-
36069: makieltä käyttävien mielenterveyspalvelut eivät      nikaatiota selventävillä menetelmillä tapahtuva
36070: erikseen nousseet esille työryhmän työssä, mutta     tulkkaus.
36071: tarkoituksenmukaisten palvelujen järjestäminen          Tulkkipalveluja on järjestettävä siten, että vai-
36072: liittyy esimerkiksitiedonsaanti-ja kommunikaa-       keasti kuulo- ja näkövammaisella henkilöllä on
36073: tioaiheisiin.                                        mahdollisuus saada vähintään 240 tulkintatuntia
36074:     Valtakunnallisessa suunnitelmassa sosiaali- ja   ja vaikeasti kuulovammaisella sekä puhevam-
36075: terveydenhuollon        järjestämisestä    vuosina   maisella henkilöllä vähintään 120 tulkintatuntia
36076:  1998-2000 yhdeksi painopisteeksi on valittu         kalenterivuoden aikana. Asetuksessa mainitut
36077: mielenterveystyön kehittäminen. Taustalla on         tuntimäärät ovat vähimmäismääriä, ja kunnat
36078: 4                                             KK 1313/1997 vp
36079: 
36080: voivat ja myöntävätkin asiakkaan tarpeen poh-               Kunnan erityinen järjestämisvelvollisuus mer-
36081: jalta ja käytettävien määrärahojen puitteissa            kitsee, että asiakkaalla on subjektiivinen oikeus
36082: enemmän tulkintatunteja. Lain 3 §:n mukaan               palveluun, jos sen saannin lakisääteiset edelly-
36083: kunnan on huolehdittava siitä, että vammaiselle          tykset täyttyvät. Kunnan varaamien määräraho-
36084: tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sii-     jen puute ei voi olla esteenä palvelujen myöntä-
36085: nä laajuudessa kuin kunnassa esiintyvä tarve             miselle. Asiakkaan oikeusturvaa on tehostettu
36086: edellyttää.                                              turvaamalla valitusmahdollisuus myös korkeim-
36087:    Vammaisten henkilöiden palvelujen tarpeet             paan hallinto-oikeuteen.
36088: ovat hyvin erilaisia. Myös kuntien tarjoamat pal-           Edellä mainittuun viitaten sosiaali- ja terveys-
36089: velut vaihtelevat suuresti. Tämän vuoksi vam-            ministeriö katsoo, että Viittomakielisten oikeus-
36090: maisille henkilöille tulisi laatia yksilöllinen palve-   turva ja palvelujen saatavuus voidaan riittävästi
36091: lusuunnitelma, jossa selvitetään henkilön palve-         taata jo nyt olemassa olevilla keinoilla ja käyn-
36092: luntarve. Palvelusuunnitelmaa laadittaessa voi-          nistetyillä kehittämistoimenpiteillä.
36093: daan esiemerkiksi sopia, miten viittomakieliselle
36094: henkilölle parhaiten järjestetään mielenterveys-
36095: palvelut kunnassa.
36096:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
36097:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
36098:                                             KK 1313/1997 vp                                             5
36099: 
36100: 
36101: 
36102: 
36103:                                          Tili Riksdagens Talman
36104: 
36105:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            ringen av servicestrukturen och det ökade beho-
36106: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande            vet av mentalvårdstjänster.
36107: medlem av statsrådet översänt f6ljande av riks-            Familjerna är den viktigaste målgruppen när
36108: dagsman Paula Kokkonen m.fl. undertecknade             det gäller att främja den psykiska hälsan. De
36109: spörsmål nr 1313:                                      existerande tjänsterna och systemen bör utveck-
36110:                                                        las så att de stöder familjerna bättre än förut.
36111:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         Genom utbildning, teamarbete och handledning
36112:        ta för att garantera att medborgare som         skall personalens förmåga att svara på de aktuel-
36113:        använder teckenspråk får mentalvårds-           la utmaningar som den psykiska hälsovården
36114:        tjänster som är likvärdiga med dem som          ställs inför inom basservicen förbättras.
36115:        andra medborgare får?                               Social- och hälsovårdsministeriet har startat
36116:                                                        ett omfattande utvecklingsprojekt med namnet
36117:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          "Mielekäs Elämä!" (ett meningsfullt Iiv) som på-
36118: anföra följande:                                       går 1998-2000. Avsikten med projektet är att
36119:                                                        förbättra möjligheterna för särskilt medborgare
36120:     Enligt 14 § 3 mom. Regeringsformen för Fin-        med psykiska problem att leva ett meningsfullt
36121: land skall rättigheterna för dem som använder          Iiv. En viktig del av projektet är att utveckla nya
36122: teckenspråk tryggas i 1ag. Enligt 3 § 3 mom. lagen     typer av mentalvårdstjänster speciellt för barn
36123: om patientens ställning och rättigheter (785/          och unga. Projektet bygger på ett målmedvetet
36124: 1992) skall patientens modersmål och individuel-       samarbete mellan olika förvaltningsområden.
36125: la behov samt den kultur som han företräder i          Nya utvecklingsprojekt skall startas i samarbete
36126: mån av möjlighet beaktas i vården och bemötan-         mellan olika ministerier, kommuner och organi-
36127: det. Kärngruppen av de personer som använder           sationer.
36128: teckenspråk består av döva och svårt hörselska-            Kommunerna har enligt lagen en särskild
36129: dade som använder teckenspråk som sitt moders-         skyldighet att ordna vissa nödvändiga tjänster
36130: mål eller första språk. Deras antal i Finland upp-     och stödformer för gravt handikappade personer
36131: skattas tili ca 5 000 personer.                        för att de självständigt skall klara av de funktio-
36132:     En arbetsgrupp som tillsatts av justitieministe-   ner som hör tili normal livsföring. Enligt lagen
36133: riet gjorde en grundlig utredning om teckensprå-       om service och stöd på grund av handikapp (380/
36134: kets rättsliga ställning 1996. Efter att ha hört ett   1987) och den förordning som gavs med stöd av
36135: stort antal experter gjorde arbetsgruppen också        lagen (759/1987) skall tolktjänster ordnas för
36136: en utvärdering av de största problemen och gav         svårt hörselskadade, hörsel- och synskadade och
36137: förslag tili hur de kan avskaffas. De föreslagna       personer med talskada. Tili tolktjänst hör tolk-
36138: utvecklingsåtgärderna gällde förskolepedagogi-         ning på teckenspråk eller med andra metoder
36139: ken, undervisningen av barn och utbildningen av        avsedda att förtydliga kommuniceringen, då den
36140: lärare, forskning och utbildning i teckenspråk,        behövs på grund av arbete, studier, uträttande av
36141: ordnandet av tolktjänster samt informationstili-       ärende, deltagande i samhällelig verksamhet eller
36142: gänglighet och kommunikation. Mentalvårds-             rekreation eller av annan sådan orsak.
36143: tjänsterna för personer som använder tecken-               Tolktjänst skall ordnas så att en svårt hörsel-
36144:  språk togs inte särskilt upp av arbetsgruppen,        och synskadad har möjlighet att få minst 240 och
36145: men ordnandet av ändamålsenliga tjänster anslu-        personer med svår hörselskada och personer med
36146:  ter sig t.ex. till informationstillgänglighet och     talskada minst 120 tolkningstimmar under ett
36147:  kommunikation.                                        kalenderår. 1 förordningen nämns alltså minimi-
36148:     1 den riksomfattande planen för anordnande         antalet timmar, och kommunerna får utgående
36149:  av social- och hälsovården åren 1998-2000 är          från klientens behov och inom ramen för ansla-
36150:  den psykiska hälsovården ett av prioritetsområ-       gen bevilja fler tolkningstimmar och gör det
36151:  dena. Bakgrunden tili detta är att allt fler männi-   också. Enligt lagens 3 § skall kommunerna sörja
36152:  skors psykosociala hälsa har försämrats, änd-         för att tjänster och stöd för handikappade ordnas
36153: 6                                            KK 1313/1997 vp
36154: 
36155: så att de tili omfattningen är sådana som behovet       service, ifall de lagstadgade villkoren för bevil-
36156: i kommunen påkallar.                                    jande av service uppfylls. Beviljandet av service
36157:    Olika handikappade personers behov av tjäns-         kan inte hindras av att de anslag som kommunen
36158: ter varierar i hög grad. Den service som kommu-         reserverat inte räcker till. Klienternas rättsskydd
36159: nerna erbjuder varierar också från kommun till          har effektiverats genom att de garanteras möjlig-
36160: kommun. Därför borde det göras en individuell           het att anföra besvär även hos högsta förvalt-
36161: serviceplan som redogör för den handikappades           ningsdomstolen.
36162: behov av service. När serviceplanen görs upp kan           Med hänvisning till det ovan anförda anser
36163: man t.ex. komma överens om hur man på bästa             social- och hälsovårdsministeriet att rättskyddet
36164: sätt i kommunen kan ordna mentalvårdstjänster           för personer som använder teckenspråk och till-
36165: för en person som använder teckenspråk.                 gången på service kan garanteras med de metoder
36166:    En kommuns särskilda skyldighet att ordna            som redan existerar och de åtgärder som vidtagits
36167: service innebär att en klient har subjektiv rätt till   för att utveckla dessa.
36168: 
36169:      Helsingfors den 8 januari 1998
36170: 
36171:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
36172:                                            KK 1314/1997 vp
36173: 
36174: Kirjallinen kysymys 1314
36175: 
36176: 
36177: 
36178: 
36179:                                    Pia Viitanen /sd: Opiskelijan oikeudesta sairauspäivärahaan
36180: 
36181: 
36182: 
36183:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
36184: 
36185:     Sairausvakuutuksen päivärahaa ei makseta,         lija joutuu palauttamaan opintotukea, jonka on
36186: jos sen perusteena oleva vuosityötulo on alle         saanut työkyvyttömyyden alettua. Opiskelijan
36187: 5 000 markkaa. Jos työkyvyttömyysjatkuu yhtä-         tilannetta vaikeuttaa lisäksi sairauspäivärahan
36188: jaksoisesti yli 60 päivää, voi syntyä oikeus tarve-   säädös, jonka mukaan opiskelija voi saada 86
36189: harkintaiseen päivärahaan, joka on suuruudel-         prosenttia opintorahasta, jos on saanut edellise-
36190: taan enintään 60 markkaa/päivä. Tarveharkin-          nä kuukautena opintorahaa. Jos opiskelijan sai-
36191: taista päivärahaa ei makseta, jos tulot ylittävät     raus osuu opintojen alkuun, ei edellistä opintotu-
36192:  1 500 markkaa/kuukausi, jos puolison tulot ylit-     kikuukautta ole opintojen alkamisen johdosta.
36193: tävät 3 300 markkaa/kuukausi taijos verotettava           Hyväksyessään sairauspäivärahan muutok-
36194: varallisuus ylittää määrän, jonka perusteella on      sen vuonna 1995 eduskunta edellytti, että tarve-
36195: maksettava varallisuusveroa.                          harkintaista päivärahaa seurataan erityisen tar-
36196:     Opiskelijan kohdalla sairauspäivärahan mää-       kasti. Opiskelijoiden kohdalla tarveharkintainen
36197: räytymissäädös merkitsee sitä, että työkyvyttö-       päiväraha on osoittautunut köyhyysloukuksi.
36198:  myyden alettua hänen oikeutensa opintotukeen             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36199:  katkaistaan, koska oikeus sairauspäivärahaan         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36200:  on syntynyt. Opiskelijat ovat kuitenkin usein tu-    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36201:  lottomia ja varattomia, joten heille ei makseta      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36202:  sairauspäivärahaa, ennen kuin työkyvyttömyys
36203:  on jatkunut yhdenjaksoisesti yli 60 päivää. Sai-                 Miten Hallitus aikoo muuttaa tarve-
36204:  rastunut opiskelija joutuu elämään ilman mitään               harkintaisen sairauspäivärahan ja opin-
36205:  tuloja yli kaksi kuukautta. Pahimmillaan opiske-              totuen yhteensovitusta?
36206: 
36207:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
36208: 
36209:                                             Pia Viitanen /sd
36210: 
36211: 
36212: 
36213: 
36214: 270136
36215: 2                                         KK 1314/1997 vp
36216: 
36217: 
36218: 
36219: 
36220:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36221: 
36222:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       päiväraha jää alle 60 markkaa päivässä, opiskeli-
36223: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        jan on mahdollista saada toimeentulon turvaa-
36224: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      misen kannalta välttämätöntä sairausvakuutus-
36225: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pia Viita-      lain 18 b §:n mukaista tarveharkintaista päivära-
36226: sen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         haa. Tarveharkintainen päiväraha on enintään
36227:  1314:                                               60 markkaa päivässä ja sitä voi saada, kun työky-
36228:                                                      vyttömyys on kestänyt 60 päivää. Tämä työky-
36229:           Miten Hallitus aikoo muuttaa tarve-        vyttömyysaika voi kulua jo sinä aikana, jona
36230:        harkintaisen sairauspäivärahan ja opin-       opiskelija saa opintorahaa. Tarveharkintaisen
36231:        totuen yhteensovitusta?                       päivärahan suuruuteen vaikuttavat muutamia
36232:                                                      sosiaalietuuksia lukuun ottamatta kaikki vakuu-
36233:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         tetun ja hänen puolisonsa ansio- ja pääomatulot
36234: vasti seuraavaa:                                     mukaan lukien verovapaat tulot. Päivärahasta
36235:                                                      vähennetään vakuutetun omat tulot kokonaan ja
36236:    Sairausvakuutuslain mukaisella päivärahalla       puolet hänen puolisonsa 300 markkaa kuukau-
36237: korvataan ansionmenetystä, ja päiväraha mää-         dessa ylittävältä osalta. Tarveharkintaista päivä-
36238: räytyy pääsääntöisesti työkyvyttömyyttä edeltä-      rahaa ei jää maksettavaksi, jos vakuutetun tulot
36239: neenä vuonna toimitetussa verotuksessa todettu-      ovat 1 500 markkaa tai enemmän taijos puolison
36240: jen työtulojen perusteella. Mikäli vakuutetun        kuukausitulot ovat 3 300 markkaa tai enemmän.
36241: työtulot ovat välittömästi ennen päivärahakaut-          Sairausvakuutuslain tarveharkintaista päivä-
36242: ta olleet olennaisesti suuremmat kuin verotukses-    rahaa koskevat säännökset tarkistettiin hallitus-
36243: sa todetut, voidaan sairausvakuutuslain 17 §:n       ohjelman mukaisesti tukemaan sitä, että työstä
36244: nojalla vakuutetun hakemuksesta päiväraha            pitää tulla parempi toimeentuloturva kuin so-
36245: vahvistaa näiden tulojen perusteella.                siaaliturvan varassa elämisestä. Vakuutettujen
36246:    Sairausvakuutuslain 16 §:n perusteella päivä-     vähimmäistoimeentulon turvaamiseksi sairaus-
36247: rahaa ei makseta vakuutetun vuosityötulojen          vakuutuslakiin otettiin edellä esitetyt 18 a §:n ja
36248: jäädessä alle 5 080 markan. Jos sairausjatkuu yli     18 b §:n säännökset, jotta vakuutetun ja hänen
36249: 60 päivän ajan, vakuutetuilla on kuitenkin mah-      puolisonsa toimeentulo säilyy ennen työkyvyttö-
36250: dollisuus saada tarveharkintaista sairauspäivä-      myyden alkamista olleella tasolla. Jos vakuute-
36251: rahaa toimeentulonsa turvaamiseksi.                  tulla ei ole ennen sairastumistaan ollut oikeutta
36252:    Opiskelijan toimeentulo turvataan opinto-         opintorahaan tai jos hänen tai hänen puolisonsa
36253: tuella. Kun opiskelija sairastuu, hän saa yleensä    tulot muutenkin turvaavat heille vähintään 60
36254: opintorahaa vielä noin kahden kuukauden ajal-        markan päivärahaa vastaavan tulotason, sai-
36255: ta. Tältä ajalta opiskelijana ei ole tarvetta sai-   rauspäivärahaa ei makseta.
36256: rauspäivärahaan toimeentulonsa turvaamiseksi.            Kysymyksessä tarkoitetussa tilanteessa va-
36257: Opintorahan maksun lakattua opiskelijan toi-         kuutetun tulojen vähäisyys ei johdu työkyvyttö-
36258: meentulo turvataan sairauspäivärahalla edellä        myydestä, vaan ne ovat olleet jo muutenkin vä-
36259: esitetyn mukaisesti. Mikäli opiskelija on päivära-   häiset. Sairausvakuutuksen päivärahan tarkoi-
36260: hakauden alkamista edeltävän kuukauden aika-         tuksena on korvata työkyvyttömyydestä johtu-
36261: na ollut oikeutettu opintotukilain mukaiseen         vaa ansionmenetystä. Siten ei ole tarkoituksen-
36262: opintorahaan taikka aikuisopintorahaan, hänel-       mukaista, että vakuutetun tulotaso nousisi sai-
36263: le on sairausvakuutuslain 18 a §:n 2 momentin        rastumisen johdosta. Kansaneläkelaitos seuraa
36264: perusteella maksettava työkyvyttömyyden joh-         tarveharkintaisen päivärahan toteutumista ja jos
36265: dosta päivärahaa vähintään 86 o;,, opintorahan       aihetta ilmenee, sosiaali- ja terveysministeriö
36266: päivää kohti lasketusta määrästä. Jos työtulojen     ryhtyy asiassa tarvittaviin toimenpiteisiin.
36267: ja opintorahan perusteella määräytyvä sairaus-
36268: 
36269:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1998
36270: 
36271:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
36272:                                             KK 1314/1997 vp                                               3
36273: 
36274: 
36275: 
36276:                                          Tili Riksdagens Talman
36277: 
36278:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          penning understiger 60 mk om dagen, har den
36279: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-           studerande möjlighet att en!igt 18 b § sjukförsäk-
36280: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-         ringslagen få en sådan behovsprövad dagpenning
36281: man Pia Viitanen undertecknade spörsmål nr               som är nödvänding med tanke på tryggande av
36282: 1314:                                                    utkomsten. Den behovsprövade dagpenningen
36283:                                                          uppgår tili högst 60 mk om dagen, och den kan
36284:          På vilket sätt ämnar Regeringen ändra           fås när arbetsoförmågan har varat 60 dagar.
36285:        samordnandet av behovsprövad sjukdag-             Denna tid av arbetsoförmåga kan förtlyta redan
36286:        penning och studiestöd?                           under den tid för viiken den studerande får stu-
36287:                                                          diepenning. Den behovsprövade dagpenningens
36288:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            storlek påverkas med undantag för vissa sociala
36289: anföra följande:                                         förmåner av alla förvärvs- och kapitalinkomster,
36290:                                                          inklusive skattefria inkomster, som den försäkra-
36291:      Med den dagpenning som avses i sjukförsäk-          de och maken har. Dagpenningen minskas med
36292: ringslagen ersätts inkomstbortfall, och dagpen-          den försäkrades egna inkomster i hela deras om-
36293: ningen bestäms enligt huvudregeln utgående från          fattning samt med hälften av makens inkomster
36294: konstaterad arbetsinkomst i beskattningen för            tili den del de överstiger 300 mk i månaden.
36295: det år som föregår arbetsoförmågan. Om den               Behovsprövad dagpenning betalas inte ut om den
36296: försäkrades arbetsinkomst omedelbart innan               försäkrades inkomster uppgår tili 1 500 mk eller
36297: dagpenningen börjat löpa har varit väsentligt            mer, eller om makens månadsinkomst uppgår tili
36298: större än den som konstaterats i beskattningen,          3 300 mk eller mer.
36299: skall dagpenningen på den försäkrades ansökan                Bestämmelserna i sjukförsäkringslagen om
36300: med stöd av 17 § sjukförsäkringslagen fastställas        behovsprövad dagpenningjusterades i regerings-
36301: på basis av den större inkomsten.                        programmets anda så att den som arbetar får ett
36302:      På basis av 16 § sjukförsäkringslagen betalas       bättre utkomstskydd än den som enbart lever på
36303: inte dagpenning om inkomsterna understiger               socialskydd. För att trygga de försäkrades mini-
36304: 5 080 mk. Om sjukdomen varar längre än 60                miutkomst intogs i sjukförsäkringslagen de ovan
36305: dagar, har den försäkrade dock rätt att få be-           nämnda 18 a och 18 b §, så att den försäkrades
36306: hovsprövad dagpenning för sjukdomstiden för              och makens utkomst skall förbli på den nivå de
36307: att trygga sin utkomst.                                  befann sig innan arbetslösheten började. Om den
36308:      Studerandes utkomst tryggas genom studie-           försäkrade inte varit berättigad tili studiepenning
36309: stöd. När en studerande insjuknar får han i all-         före insjuknandet eller om den försäkrades eller
36310: mänhet studiepenning under ca två månader.               makens inkomster annars tryggar en inkomst-
36311: Under denna tid har den studerande inte behov            nivå som motsvarar en dagpenning på 60 mk,
36312: av sjukdagpenning för tryggande av sin utkomst.          utbetalas inte dagpenning för sjukdomstiden.
36313: Efter att utbetalningen av studiepenningen upp-              1 en sådan situation som avses i spörsmålet
36314: hört, tryggas den studerandes utkomst genom              beror den försäkrades små inkomster inte på
36315: sjukdagpenning på det sätt som anges ovan. Om            arbetsoförmåga, utan de har även annars varit
36316: den studerande under månaden innan dagpen-               knappa. Syftet med dagpenningen enligt sjukför-
36317: ningen börjat löpa har varit berättigad tili studie-     säkringslagen är att ersätta inkomstbortfall som
36318: penning eller vuxenstudiepenning enligt lagen            beror på arbetsoförmåga. Därmed är det inte
36319:  om studiestöd, utgör enligt 18 a § 2 mom. sjuk-         ändamålsenligt att den försäkrades inkomstnivå
36320:  försäkringslagen den dagpenning som utbetalas           stiger på grund av insjuknandet. Folkpensions-
36321:  tili honom med an!edning av arbetsoförmåga              anstalten följer verkställigheten av den behovs-
36322:  minst 86% av studiepenningens belopp per dag.           prövade dagpenningen, och social- och hälso-
36323:  Om den dagpenning för sjukdomstiden som fast-           vårdsministeriet vidtar vid behov nödvändiga åt-
36324:  ställs utgående från arbetsinkomst och studie-          gärder.
36325: 
36326:      Helsingforsden 9 januari 1998
36327: 
36328:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
36329:                                          KK 1315/1997 vp
36330: 
36331: Kirjallinen kysymys 1315
36332: 
36333: 
36334: 
36335: 
36336:                                   Marjaana Koskinen /sd ym.: Tiehankkeiden tukemisesta
36337: 
36338: 
36339: 
36340:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36341: 
36342:    Valtiovarainvaliokunnan mietinnössä halli-       nan liikennejaoston päätös ei ole mielestämme
36343: tuksen talousarvioesityksestä vuodelle 1998 käsi-   hyvin perusteltu.
36344: tellään valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston        Valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston tie-
36345: päätöstä, jossa esitetään tieverkon kehittämiseen   hankkeiden perustelut ovat ontuvia. Hankkeet
36346: (24.77) vuonna 1998 aloitettaviksi tiehankkeiksi    perustuvatkin ehkä enemmän jaoston jäsenten
36347: valtatietä 25 Hanko-Skogby sekä valtatietä 5        maantieteelliseen edustavuuteen (Varsinais-Suo-
36348: Vehmasmäki-Hiltulanlahti. Molemmille tie-           men ongelma on, ettei liikennejaoston 11 jäsenes-
36349: hankkeille esitetään vuonna 1998 5 miljoonaa        tä yksikään ole varsinaissuomalainen) kuin tie-
36350: markkaa eli yhteensä 10 milj. mk.                   hankkeiden preferenssijärjestykseen, hankkei-
36351:    Hanko-Skogby-tieosuutta perustellaan sillä,      den hyöty-kustannussuhteeseen tai liikenneinf-
36352: että liikennemäärä on vilkkaana kesämatkailuai-     rastruktuuri 2010 -mietintöön.
36353: kana 4 500 autoa/vrk. Tien rakentamiskustannus         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36354: on 90 milj. mk. Vehmasmäki-Hiltulanlahti-tie-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36355: osuuden liikennemäärä on 8 200-9 100 autoa/         kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36356: vrkja rakentamiskustannus n. 130 milj. mk. Va-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36357: liokunta on edellyttänyt myös valtatie 2:ta
36358: koskevan hankkeen jatkorahoituksen turvaami-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tie-
36359: sen. Mikäli nämä kaksi edellä mainittua tiehan-            hankkeet perustettaisiin hyöty-kustan-
36360: ketta toteutetaan, kuluvat mitä ilmeisimmin                nussuhteen, liikennemäärän ja tien vaa-
36361: kaikki tulevien vuosien määrärahat ko. hankkei-            rallisuuden mukaan ja että tiehankkeita
36362: siin. Koska esimerkiksi valtatie 8 (Raisio-Mar-            tuettaisiin tasapuolisesti ympäri Suomea,
36363: jamäki) on liikennemääriltään ihan eri luokkaa             niin ettei valtiovarainvaliokunnan liiken-
36364: kuin edellä mainitut tiehankkeet, liikennemäärä            nejaoston jäsenten alueellinen edusta-
36365: 20 000 autoa/vrk, ja se on myös kymmenen vaa-              vuus ratkaisisi tiehankkeiden preferenssi-
36366: rallisimman tien joukossa, valtiovarainvaliokun-           järjestystä?
36367: 
36368:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
36369: 
36370:          Marjaana Koskinen /sd          Helena Vartiainen /sd         Maija Perho /kok
36371:          Janina Andersson /vihr         Timo Järvilahti /kesk         Jukka Roos /sd
36372:          Annika Lapintie /vas           Mikko Immonen /vas            Olavi Ala-Nissilä /kesk
36373:          Jukka Mikkola /sd              Liisa Hyssälä /kesk           Marjut Kaarilahti /kok
36374: 
36375: 
36376: 
36377: 
36378: 270136
36379: 2                                        KK 1315/1997 vp
36380: 
36381: 
36382: 
36383: 
36384:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
36385: 
36386:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      kuitenkaan ole niin tarkkoja, että hyöty-kus-
36387: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       tannussuhde olisi nostettava tai edes voitaisiin
36388: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     nostaa ainoaksi hankkeiden toteutusjärjestyksen
36389: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Marjaana       kriteeriksi. Huomioonjoudutaan näin ollen otta-
36390: Koskisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        maan myös monia muita harkinnanvaraisia seik-
36391: myksen n:o 1315:                                    koja. Tällaisia ovat mm. suuri raskaan liikenteen
36392:                                                     osuus kapeilla ja mutkaisilla teillä sekä vielä eri-
36393:           Mitä Hallitus aikoo tehdä, että tie-      tyisesti erikseen tien vaarallisuus (= liikennetur-
36394:        hankkeet perusteltaisiin hyöty-kustan-       vallisuus). Todettakoon, että viimeisimmässä lii-
36395:        nussuhteen, liikennemäärän ja tien vaa-      kenneministeriön tiehankkeita koskevassa sel-
36396:        rallisuuden mukaan ja että tiehankkeita      vityksessä (Ehdotus tieinvestointien suuntaami-
36397:        tuettaisiin tasapuolisesti ympäri Suomea,    seksi ja valintamenettelyksi LM 10/97) todetaan
36398:        niin ettei valtiovarainvaliokunnan liiken-   Hanko-Skogby-hankkeen olevan kiireellisim-
36399:        nejaoston jäsenten alueellinen edusta-       piä valtatien 25laajennusinvestointeja. Vehmas-
36400:        vuus ratkaisisi tiehankkeiden preferens-     mäki-Hiltulanlahti on selvityksen mukaan lähi-
36401:        sijärjestystä?                               vuosien 25:n liikennetaloudellisesti kannatta-
36402:                                                     viruman tiehankkeen joukossa. Niiden joukossa
36403:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        on myös kysymyksessä mainittu Raision kohta
36404: vasti seuraavaa:                                    valtatiellä 8. Selvityksessä ei mitään näistä inves-
36405:                                                     toinneista ole asetettu toteuttamisjärjestykseen.
36406:    Tieverkon kehittämismomentilta (mom.                 Mainitut kaksi valtateiden 5 ja 25 tiehanketta
36407: 31.24. 77) valtion talousarviossa rahoitettavien    eivät sisältyneet hallituksen talousarvioesityk-
36408: tiehankkeiden hallituksen perusteluihin sisältyy    seen, vaan ne lisättiin siihen eduskunnassa. Kah-
36409: keskeisenä tekijänä hyöty-kustannussuhde. Sii-      den uuden tiehankkeen aloittaminen hallituksen
36410: hen sisältyvät mm. kysymyksessä mainitut lii-       esittämien kolmen hankkeen lisäksi vuonna 1998
36411: kennemäärä-ja vaarallisuustekijät. Eli tiehank-     merkitsee sitä, että vuonna 1999 ei voida aloittaa
36412: keet perustellaan hallituksen talousarvioesityk-    liikenneministeriön normaalien tulo- ja menoar-
36413: sessäjuuri niin kuin kysymyksessä on esitetty.      viokehyksien puitteissa yhtään uutta tiehanket-
36414:    Kaikki kysymyksen perusteluissa mainitut         ta. Kuinka näistä tiehankkeista päätettiin ja mil-
36415: hankkeet ovat kannattaviaja hyvin perusteltuja.     lä perusteilla eduskunnan valiokunnassa ja sen
36416: Hankkeita, joilla on vastaavan tasoiset hyöty-      jaostossa, on eduskunnan sisäinen asia, eikä ky-
36417: kustannussuhteet, on eri puolilla maata huomat-     symykseen vastaaminen tältä osin ole hallituksen
36418: tavasti enemmänkin. Laskentamenetelmät eivät        asia.
36419: 
36420:      Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1997
36421: 
36422:                                                                      Liikenneministeri Matti Aura
36423:                                           KK 1315/1997 vp                                              3
36424: 
36425: 
36426: 
36427: 
36428:                                        Tili Riksdagens Talman
36429: 
36430:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      nadsförhållandet borde lyftas fram som det enda
36431: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-       kriteriet för prioritetsordningen för projektens
36432: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     förver.kligande. Detta skulle inte ens vara möj-
36433: man Marjaana Koskinen m.fl. undertecknade            ligt. Ovriga kriterier är t.ex. en stor andel tung
36434: spörsmål nr 1315:                                    trafik på smala och kurviga vägar samt dessutom
36435:                                                      särskilt för sig vägens säkerhet (=trafiksäkerhet).
36436:           Vad ämnar Regeringen göra för att          Det kan nämnas att det i trafikministeriets senas-
36437:        vägprojekten skall grunda sig på nytto-       te utredning om vägprojekt (Ehdotus tieinves-
36438:        kostnadsförhållanden, trafikmängd och         tointien suuntaamiseksi ja valintamenettelyksi
36439:        vägens säkerhet på ett rättvist sätt i hela   TM 10/97) konstateras att projektet på sträckan
36440:        Finland utan att vägprojektens preferens-     Hangö-Skogby är en av de mest brådskande
36441:        ordning påverkas av den region där med-       utbyggnadsinvesteringar på riksväg 25. Sträckan
36442:        lemmarna i statsutskottets trafikdelega-      Vehmasmäki-Hiltulanlahti hör enligt utred-
36443:        tion är hemma?                                ningen tili de 25 vägprojekt som trafikekono-
36444:                                                      miskt är mest lönsamma under de närmaste åren.
36445:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Tili dessa hör även det objekt i Reso vid riksväg 8
36446: anföra fö1jande:                                     som nämns i spörsmålet. 1 utredningen har ingen
36447:                                                      av dessa investeringar placerats i preferensord-
36448:    1 regeringens förklaring tili vägprojekten un-    ning vad gäller tidtabellen.
36449: der momentet för utvecklande av vägnätet                 De nämnda vägprojekten på riksväg 5 och 25
36450: (mom. 31.24.77) i statens budgetproposition in-      ingick inte statens budgetproposition, utan foga-
36451: går nyttokostnadsförhållandet som en central         des tili denna i riksdagen. Eftersom två nya väg-
36452: faktor. 1 detta ingår bl.a. de trafikmängds- och     projekt inleds förutom de tre som regeringen
36453: säkerhetsfaktorer som nämns i spörsmålet. Med        föreslagit för 1998, innebär detta att det inte 1999
36454: andra ord motiveras vägprojektet i regeringens       kan inledas ett enda nytt vägprojekt inom trafik-
36455: budgetpropositionjust på det sätt som framhålls      ministeriets normala inkomst- och utgiftsramar.
36456: i spörsmålet.                                        Hur beslutet fattades ifråga om dessa vägprojekt
36457:    Alla de projekt som nämns i spörsmålets moti-     och på vilka grunder detta skedde i riksdagens
36458: vering är lönsamma och välgrundade. Det finns        utskott och dess delegation är riksdagens interna
36459: ännu fler projekt med motsvarande nyttokost-         angelägenhet och därför är det inte regeringens
36460: nadsförhållande runtom i landet. Beräknings-         sak att tili denna del besvara spörsmålet.
36461: metoderna är dock inte så exakta att nyttokost-
36462: 
36463:      Helsingforsden 30 december 1997
36464: 
36465:                                                                          Trafikminister Matti Aura
36466:                                             KK 1316/1997 vp
36467: 
36468: Kirjallinen kysymys 1316
36469: 
36470: 
36471: 
36472: 
36473:                                     Riitta Korhonen /kok: Ilmavoimien lentojen vaikutuksesta turkis-
36474:                                          tarhaukseen
36475: 
36476: 
36477:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
36478: 
36479:    Turkistarhaajat ja Ilmavoimat ovat tehneet          vaadittava niitä oikeusteitse. Oikeudenkäynti voi
36480: keskenään sopimuksia, jotka koskevat turkistar-        olla uskalias ja ainakin se on aikaa vievä. Jotta
36481: hojen ylilentoja. Saamieni tietojen mukaan Ilma-       oikeudessa menestyy, on pystyttävä esittämään
36482: voimien ei pitäisi lentää alle 300 metrin korkeu-      tarkkaa näyttöä siitä, mikä kone on suorittanut
36483: dessa minkkien pesintäaikana eikä muutenkaan           yli lennon, kuinka vahingot aiheutuivat juuri ky-
36484: maan päällä alle kymmenen kilometrin korkeu-           seisestä ylilennosta ja niin edelleen. Tämän näy-
36485: dessa yliääninopeudella. Turkistarhojen yli len-       tön hankkiminen saattaa käytännössä osoittau-
36486: tämistä olisi tarkoitus välttää viimeiseen asti, kun   tua vaikeaksi tai jopa mahdottomaksi.
36487: Ilmavoimilla on vielä tiedossaan turkistarhojen            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36488: sijainnit.                                             tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36489:    Käytännössä turkistarhojen yli on lennetty          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36490: säännöllisesti ja häiritsevästi siten, että turkis-    nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36491: eläimet ovat säikkyneet lentokoneista aiheutu-
36492: nutta melua. Säikkyneet minkit voivat tappaa                      Minkä vuoksi Ilmavoimien ja turkis-
36493: poikasiaan, mistä aiheutuu tarhaajille suuria va-             tarhaajien välisiä sopimuksia ei noudate-
36494: hinkoja.                                                      ta ja lentokonemelun sallitaan vaikeuttaa
36495:    Saadakseen valtiolta korvauksia ylilentojen                tärkeää elinkeinon harjoittamista?
36496: aiheuttamista vahingoista on turkistarhaajien
36497: 
36498:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
36499: 
36500:                                           Riitta Korhonen /kok
36501: 
36502: 
36503: 
36504: 
36505: 270136
36506: 2                                         KK 1316/1997 vp
36507: 
36508: 
36509: 
36510:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36511: 
36512:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           Puolustusvoimien ulkopuoliselle - kolman-
36513: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        nelle henkilölle -aiheuttamat vahingot käsitel-
36514: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      lään aina hallinnollisesti niiden toimivaltuuksien
36515: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta          puitteissa, jotka käsittelevälle viranomaiselle on
36516: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        annettu. Puolustusvoimien ja siten myös Ilma-
36517: n:o 1316:                                            voimien korvauskäytäntö perustuu yleiseen va-
36518:                                                      hingonkorvauslakiin. Lentotoiminnasta aiheu-
36519:            Minkä vuoksi Ilmavoimien ja turkis-       tuvien vahinkojen osalta sovelletaan lisäksi il-
36520:        tarhaajien välisiä sopimuksia ei noudate-     mailulakia ja sen vahingonkorvausvastuuta kos-
36521:        ta ja lentokonemelun sallitaan vaikeuttaa     kevaa 66 §:ää. Menettelyä korvausasioissa ohjaa
36522:        tärkeää elinkeinon harjoittamista?            hallintomenettelylaki sekä puolustusministeriön
36523:                                                      vahvistamat vahingonkorvausohjeet. Näiden
36524:   Vastauksena kysymyksen esitän kunnioitta-          säännösten perusteella Ilmavoimien esikunta on
36525: vasti seuraavaa:                                     toimivaltainen käsittelemään ulkopuoliselle ai-
36526:                                                      heutuneet lentotoimintavahingot, kun vahin-
36527:    Sotilasilmailu perustuu ilmailulakiin ja -ase-    gonmäärä on enintään 50 000 markkaa. Kun va-
36528: tukseen, yleisiin lentosääntöihin, sotilasilmailu-   hingonmäärä ylittää mainitun summan tulee asia
36529: asetukseen, ilmavoimien komentajan vahvista-         siirtää Pääesikunnan ratkaistavaksi.
36530: maan lentopalveluksen pysyväiskäskyyn (LPK)              Ilmavoimien esikunnan tai Pääesikunnan te-
36531: sekä lukuisiin muihin alemmanasteisiin mää-          kemä ratkaisu vahingonkorvausasiassa ei ole sel-
36532: räyksiin.                                            lainen pääasiaratkaisu, johon saisi valittamalla
36533:    LPK pitää sisällään määräyksiä korkeusmini-       hakea muutosta. Kielteiseen, tai osaksi kieltei-
36534: meistä,joissa on otettu erityisesti huomioon mm.     seen päätökseen tyytymättömän vahingonkor-
36535: turkistarhauksen vaatimukset. Pysyväiskäskyn         vausvaatijan täytyy riitauttaa asia toimivaltai-
36536: mukaan kaikessa Ilmavoimien lentotoiminnassa         sessa yleisessä alioikeudessa. Asia käsitellään täl-
36537: on turkistarhauseläinten yläpuolella alin lento-     löin normaalina vahingonkorvauskanteena, jos-
36538: korkeus 300 metriä. Käytännön harjoitustoimin-       sa kantajana on tarhaaja ja vastaajana Suomen
36539: nassa lentokorkeus on lähes poikkeuksetta pal-       valtio/puolustusvoimat.
36540: jon suurempi. Operatiivisten lentojen osalta             Prosessioikeudellisten sääntöjen mukaan
36541: LPK:ssa on luonnollisesti erityissäännöksiä.         kantajalla on näyttötaakka siitä, että juuri vas-
36542:    Ilmavoimien ja turkistarhaajien välillä ei siis   taajan menettely tai laiminlyönti on aiheuttanut
36543: ole olemassa mitään sopimuksia, vaan vahinko-        vahingon. Käytännössä vastuun sälyttäminen
36544: jen rajoittaminen perustuu suoraan annettuun         kokonaan vahingon kärsineelle turkistarhaajalle
36545: ohjeistukseen ja sitoviin määräyksiin. Lentotoi-     ei ole tarkoituksenmukaista, koska Ilmavoimilla
36546: minnassa pyritään kaikin mahdollisin tavoin          on parhaat tiedot omista lennoistaan. Tieto mah-
36547: kiertämään turkistarhat, olipa sitten kysymys        dollisesta lentotoimintavahingosta käynnistää-
36548: poikiruisajasta tai ei.                              kin välittömästi selvitystyöt Ilmavoimissa.
36549:    Ilmavoimien esikunta saa turkistarhaajien lii-        Vahingonkorvausvelvollisuuden syntymisen
36550: tolta vuosittain selvityksen toiminnassa olevista    edellytyksenä on, että voidaan osoittaa syy-yh-
36551: turkistarhoista. Joukko-osastot (lennostot) pitä-    teys vahingon ja väitetyn vahinkoa aiheuttaneen
36552: vät tahollaan yhteyttä tarhaajiin, joiden anta-      lentotoiminnan välillä. Turkistarhoihin liittyvien
36553: mien ilmoitusten perusteella tieto eri tarhojen      vahinkojen laajuus on hyvin ongelmallinen mää-
36554: sijainnista pyritään pitämään mahdollisimman         rittää. Tästä syystä sekä Ilmavoimien esikunta
36555: ajankohtaisena. Koska turkistarhaus on erityi-       että Pääesikunta noudattavat asiassa vakiintu-
36556: sen altis elinkeino lentomelulle, pääsee vahinkoja   nutta korvauskäytäntöä, joka puolestaan perus-
36557: kaikista varotoimista huolimatta kuitenkin sat-      tuu hovioikeuden ja korkeimman oikeuden vah-
36558: tumaan.                                              vistamiin vahinkojen arviointiperusteisiin.
36559: 
36560:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
36561: 
36562:                                                                   Puolustusministeri Anneli Taina
36563:                                              KK 1316/1997 vp                                           3
36564: 
36565: 
36566: 
36567: 
36568:                                           Tili Riksdagens Talman
36569: 
36570:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        de olika farmerna är belägna. Eftersom päls-
36571: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          djursuppfödningen är en näringsgren som är syn-
36572: Iem av statsrädet översänt följande av riksdags-        nerligen känslig för flygbuller kan skador trots
36573: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmäl              alla försiktighetsåtgärder ändå åsamkas farmer-
36574: nr 1316:                                                na.
36575:                                                            Skador som drabbar försvarsmakten utom-
36576:             Vad är orsaken tili att avtalen mellan      stående- tredje person - behandlas alltid på
36577:         luftstridskrafterna och pälsdjursuppfö-         administrativ väg inom ramen för de befogenhe-
36578:         darna inte iakttas och att flygplansbullret     ter som tilldelats den myndighet som behandlar
36579:         tilläts försvåra utövandet av en viktig nä-     ärendet. Förfarandet när det gäller försvars-
36580:         ring?                                           maktens och luftstridskrafternas ersättningsfrä-
36581:                                                         gor baserar sig på den allmänna skadeståndsla-
36582:   Som svar pä detta spörsmål får jag vördsamt           gen. 1 fråga om de skador som flygverksamheten
36583: anföra följande:                                        ger upphov tili tillämpas dessutom luftfartslagen
36584:                                                         och dess 66 § som gäller skadeståndsansvar. För-
36585:     Den militära luftfarten baserar sig på luftfarts-   farandet i ersättningsfrägor styrs av lagen om
36586: lagen och luftfartsförordningen, de allmänna            förvaltningsförfarande samt de av försvarsmini-
36587: luftfartsbestämmelserna, förordningen om mili-          steriet fastställda skadeståndsanvisningarna. På
36588: tär Iuftfart, den av kommendören för luftstrids-        grundval av dessa bestämmelser är staben för
36589: krafterna fastställda stående ordern för flygtjäns-     luftstridskrafterna behörig att behandla sådana
36590: ten (LPK) samt ett flertal andra föreskrifter på        skador tili följd av flygverksamheten som äsam-
36591: lägre nivå.                                             kats utomstäende, om beloppet av ersättningen
36592:     Den stående ordern innehåller bestämmelser          för skadan är högst 50 000 mk. När beloppet
36593: om minimihöjder, och där har särskilt beaktats          överstiger den ovan nämnda summan skall ären-
36594: bl.a. pälsdjursuppfödarnas krav. Enligt den stå-        det avgöras av huvudstaben.
36595: ende ordern är den lägsta flyghöjden i all flyg-           Ett avgörande som träffas av staben för luft-
36596: verksamhet som luftstridskrafterna bedriver             stridskrafterna eller huvudstaben i ett skade-
36597: ovanför pälsdjursfarmerna 300 meter. Vid öv-            ståndsärende är inte ett sädant avgörande i hu-
36598: ningsverksamheten är flyghöjden i praktiken             vudsaken i vilket ändring får sökas genom be-
36599: nästan utan undantag betydligt större. Vad de           svär. Den som gör anspräk pä skadeständ och
36600: operativa flygningarna beträffar ingår speciella        som är missnöjd med ett avvisande eller delvis
36601: stadganden om dem naturligt nog i den stäende           avvisande beslut mäste bestrida ärendet vid den
36602: ordern.                                                 behöriga allmänna underrätten. Ärendet be-
36603:     Nägra avtal mellan luftstridskrafterna och          handlas härvid som normal skadeständstalan,
36604:  pälsdjursuppfödarna förekommer säledes inte,           där pälsdjursuppfödaren är kärande och finska
36605:  utan begränsningen av skadorna baserar sig di-         staten/försvarsmakten svarande.
36606:  rekt på givna instruktioner och bindande före-            Enligt de processrättsliga bestämmelserna ävi-
36607:  skrifter. Vid flygverksamheten försöker man pä         lar käranden bevisbördan beträffande den om-
36608:  alla tänkbara sätt undvika att komma i närheten        ständigheten att det är just svarandens förfaran-
36609:  av pälsfarmerna, oavsett om valpningstiden pä-         de eller försumlighet som förorsakat skadan. 1
36610:  går.                                                   praktiken är det inte ändamålsenligt att vältra
36611:     Staben för luftstridskrafterna får årligen från     över ansvaret helt och hållet på den pälsdjurs-
36612:  pälsdjursuppfödarnas förbund en redogörelse            uppfödare som lidit skada, eftersom luftstrids-
36613:  för de pälsfarmer där verksamhet bedrivs.              krafterna har de bästa uppgifterna om de egna
36614:  Truppförbanden (flygflottiljerna) står för sin del     flygningarna. Uppgiften om en eventuell skada
36615:  i kontaktmed uppfödarna, och på grundval avde          som flygverksamheten förorsakat leder också
36616:  uppgifter som ges strävar man till att hålla sig       omedelbart till att utredningsarbeten inleds vid
36617:  med så aktuell information som möjligt om var          luftstridskrafterna.
36618: 4                                           KK 1316/1997 vp
36619: 
36620:    Förutsättningen för att skyldighet att ersätta      problematiskt. Av denna anledning iakttar såväl
36621: skadan skall uppstå är att det är möjligt att påvisa   luftstridskrafterna som huvudstaben i frågan
36622: ett orsakssammanhang mellan skadan och den             stadgad ersättningspraxis, vilken isin tur baserar
36623: flygverksamhet som hävdas ha orsakat skadan.           sig på de av hovrätten och högsta domstolen
36624: Att fastställa omfattningen av de skador som           fastställda skadebedömningsgrunderna.
36625: hänför sig till pälsdjursfarmerna är synnerligen
36626: 
36627:      Helsingforsden 12 januari 1998
36628: 
36629:                                                                       Försvarsminister Anneli Taina
36630:                                           KK 1317/1997 vp
36631: 
36632: Kirjallinen kysymys 1317
36633: 
36634: 
36635: 
36636: 
36637:                                   Satu Hassi /vihr ym.: Kansalaisjärjestöjen tiedottamismahdolli-
36638:                                       suuksien turvaamisesta arvioitaessa ratkaisumalleja ydinjättei-
36639:                                       den loppusijoitusta varten
36640: 
36641:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36642: 
36643:     Suomessa tuotetun korkea-aktiivisen ydinjät-     tähän tarkoitukseen käyttämät varat on kuiten-
36644: teen eli käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus-    kin koottu tavallisilta kansalaisilta sähkön hin-
36645: ta varten perustettu Posiva Oy on käynnistänyt       nassa.
36646: loppusijoitusta koskevan ympäristövaikutusten           Ilman erityisrahoitusta kansalaisjärjestöjen
36647: arviointimenettelyn. Posiva Oy:n osakkeenomis-       mahdollisuudet arvioida ydinjätteiden loppusi-
36648: tajia ovat ydinenergialla sähköä tuottavat voi-      joitusta koskevan tiedon pätevyyttä ovat hyvin
36649: mayhtiöt. Yhtiön tarkoitus on hakea vuonna           rajalliset, kuten myös järjestöjen mahdollisuudet
36650: 2000 lupaa ydinjätteiden loppusijoitukselle Suo-     vastata paikallisyhdistysten ja huolestuneiden
36651: men kallioperään. YVAn esiselvitys valmistuu         kansalaisten esittämiin kysymyksiin.
36652: joulukuussa 1997, varsinainen YVA-prosessi al-          Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus on
36653: kaa ensi vuonna.                                     kuitenkin äärimmäisen pitkävaikutteinen ratkai-
36654:     YVA-menettelyssä Posiva Oy teettää selvityk-     su. Pitkäikäisimmät ydinjätteet säilyvät aktiivisi-
36655: siä loppusijoituksen vaikutuksista. Yhtiö on il-     na pitkälti yli seuraavan todennäköisen jääkau-
36656: moittanut, että selvitysten sisältö määräytyy        den. Valtiovallan asia on turvata se, että tämän
36657: asiantuntijoiden näkemysten ja ehdotettujen si-      suuruusluokan asiasta voidaan käydä laaja ja
36658: joituspaikkakuntien asukkaiden kannanottojen         monipuolinen kansalaiskeskustelu.
36659: perusteella. Lisäksi yhtiö hyödyntää julkisin va-       Tilannetta, jossa vain ydinjätteiden loppusi-
36660: roin tuotettua tutkimustietoa.                       joitusta valmistelevalla yhtiöllä on käytettävis-
36661:     YVA-menettelyssä kootaan tietoa ydinjätteen      sään rahaa tiedottamiseen ja tutkimukseen, voisi
36662: loppusijoitusta koskevan kansalaiskeskustelun        verrata siihen, että Suomen ED-jäsenyydestä oli-
36663: ja päätöksenteon pohjaksi. YVA-lain yhtenä tär-      si käyty kansanäänestys ilman, että hallituksen
36664: keänä tavoitteena on parantaa kansalaisten           näkemyksestä poikkeavaa kansalaismielipidettä
36665: mahdollisuuksia osallistuaja vaikuttaa ympäris-      edustaville järjestöille olisi annettu rahaa tiedo-
36666: töön merkittävällä tavalla vaikuttavien hankkei-     tustoimintaa varten.
36667: den suunnitteluun ja päätöksentekoon.                   Mielestämme kauppa- ja teollisuusministe-
36668:     Kysymys ydinjätteiden loppusijoituksesta on      riön tulisi huolehtia siitä, että myös kansalaisjär-
36669: kuitenkin hyvin monimutkainen asia. Poliittisten     jestöillä on varoja teettää arvioita suunnitelluista
36670: päättäjien, loppusijoitukseen ehdolla olevien        ydinjätteiden loppusijoitusratkaisuista sekä
36671: paikkakuntien asukkaiden ja muiden tavallisten       asiaa koskevaan tiedotustoimintaan ja että kan-
36672: kansalaisten on vaikea hallita tällaista asiakoko-   salaisjärjestöjen tuottamaa aineistoa on käytet-
36673: naisuutta. Jos tietoa tuottaa ja jakaa pääasiassa    tävissä loppusijoitusta koskevan kansalaiskes-
36674: vain yksi taho, Posiva Oy, yhtiöllä tulee olemaan    kustelun ja päätöksenteon pohjaksi.
36675:  hyvät mahdollisuudet ohjaille keskustelua ja           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
36676: päätöksentekoa omien näkemystensä ja tavoit-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
36677: teidensa mukaisesti. Tällaisessa tilanteessa kaik-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
36678:  kien niiden tahojen, joita asia koskee, mahdolli-   jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36679: suudet osallistua keskusteluun eivät ole lähestul-
36680:  koonkaan samanarvoiset. Kansalaisjärjestöt                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
36681:  ovat huomattavasti heikommassa asemassa kuin                ryhtyä sen varmistamiseksi, että ydinvoi-
36682:  Posiva Oy, jolla on varaa käyttää huomattavia               man loppusijoituksesta käytävän kansa-
36683:  summia muun muassa näkemyksensä mukaisen                    laiskeskustelun ja asiaa koskevan pää-
36684:  loppusijoitusratkaisun mainontaan. Posiva Oy:n              töksenteon pohjaksi on saatavilla myös
36685: 270136
36686: 2                                       KK 1317/1997 vp
36687: 
36688:       kansalaisjärjestöjen tuottamaa aineistoa            tävissään varoja asiaa koskevaan tiedo-
36689:       sekä että kansalaisjärjestöillä on käytet-          tustoimintaan?
36690: 
36691:     Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
36692: 
36693:         Satu Hassi /vihr               Eva Biaudet /r               Esko Helle /vas
36694:         Pentti Tiusanen /vas           Markku Koski /kesk           Tarja Filatov /sd
36695:                                        Sirpa Pietikäinen /kok
36696:                                           KK 1317/1997 vp                                            3
36697: 
36698: 
36699: 
36700: 
36701:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36702: 
36703:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Imatran Voima Oy ovat perustaneet yhteisesti
36704: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        omistamansa Posiva Oy:n, jonka tehtävänä on
36705: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      käytetyn polttoaineen loppusijoituksen tutki-
36706: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Satu Has-       mus, suunnittelu ja toimeenpano. Vastuu ydin-
36707: sin ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     jätteistä on kuitenkin edelleen ydinvoimayh-
36708: 1317:                                                tiöillä.
36709:                                                         Valtioneuvoston energiapoliittisessa selon-
36710:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       teossa eduskunnalle 3.6.1997 todetaan: "Valtio-
36711:        ryhtyä sen varmistamiseksi, että ydinvoi-     neuvosto pitää tärkeänä, että valtioneuvoston
36712:        man loppusijoituksesta käytävän kansa-        vuonna 1983 tekemään periaatepäätökseen sisäl-
36713:        laiskeskustelun ja asiaa koskevan pää-        tyvä ydinjäteohjelma viedään läpi siltä osin kuin
36714:        töksenteon pohjaksi on saatavilla myös        se koskee ydinjätehuollon järjestämistä Suo-
36715:        kansalaisjärjestöjen tuottamaa aineistoa      messa. Tärkeänä osana ohjelmaa on käytetyn
36716:        sekä että kansalaisjärjestöillä on käytet-    ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan valinta
36717:        tävissään varoja asiaa koskevaan tiedo-       vuosikymmenen vaihteessa." Eduskunnan hy-
36718:        tustoimintaan?                                väksymässä talousvaliokunnan mietinnön mu-
36719:                                                      kaisessa selontekoa koskevassa lausunnossa ei
36720:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         ole esitetty ydinjätehuollon ohjelmaa koskevia
36721: vasti seuraavaa:                                     huomautuksia.
36722:                                                         Taloudellinen ja toiminnallinen vastuu ydinjä-
36723:     Suomen ydinvoimalaitosten käytetyn poltto-       tehuollosta, siis myös käytetyn polttoaineen
36724: aineen huollon ohjelma perustuu valtioneuvos-        huollosta, on ydinenergialain mukaan jätteen
36725: ton vuonna 1983 tekemään päätökseen ydinjäte-        tuottajilla. Ydinjätteiden loppusijoituslaitoksen
36726: huollossa noudatettavista periaatteista. Päätök-     rakentaminen vaatii valtioneuvoston periaate-
36727: sessä edellytettiin, että Teollisuuden Voima Oy      päätöksen, joka edellyttää mm. suunnitellun si-
36728: varautuu Suomen kallioperään tapahtuvaan             jaintikunnan puoltavaa lausuntoa ja joka aliste-
36729: käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen ja       taan myös eduskunnan hyväksyttäväksi. Periaa-
36730: laatii sitä koskevan tutkimusohjelman. Tavoit-       tepäätöksen valmisteluun kuuluu pyydettyjen
36731: teeksi asetettiin, että yhtiö voi tutkimusohjelman   lausuntojen lisäksi julkinen kuuleminen. Periaa-
36732: perusteella valita vuoden 2000 loppuun mennes-       tepäätöksenjälkeen laitos vaatii myös valtioneu-
36733: sä paikan, jonne loppusijoituslaitos on tarvit-      voston myöntämän rakentamisluvan ja käyttö-
36734: taessa rakennettavissa. Vuonna 1987 säädetyn         luvan. Lupakäsittelyn kaikissa vaiheissa Säteily-
36735: uuden ydinenergialain mukaan kauppa- ja teolli-      turvakeskus toimii turvallisuuskysymysten asi-
36736: suusministeriön tehtäviin kuuluu päättää niistä      antuntijana.
36737: periaatteista, joihin ydinjätehuollon tulee perus-      Ydinjätehuollon aikataulun mukaan periaate-
36738: tua, ja ministeriö on päätöksissään vahvistanut      päätöshakemus olisi ajankohtainen vuosikym-
36739: vuonna 1983 esitetyn aikataulun loppusijoituk-       menen lopussa. Mikäli hakemusjohtaa myöntei-
36740: sen osalta.                                          seen periaatepäätökseen, sen jälkeen alkavat yk-
36741:     Loppusijoitusohjelman aikataulu koski alun       sityiskohtaiset geologiset tutkimukset ja teknil-
36742: perin vain Teollisuuden Voima Oy:tä, sillä Imat-     nen suunnittelu siten, että Posiva Oy voisi hakea
36743: ran Voima Oy:llä oli sopimus Loviisan voimalai-      rakentamislupaa noin vuonna 2010. Tavoitteena
36744: toksen polttoaineen palauttamisesta Neuvosto-        on, että käyttölupa voitaisiin myöntää ja laitos
36745: liittoon ja myöhemmin Venäjälle. Vuonna 1994         voisi aloittaa toimintansa noin vuonna 2020.
36746: hyväksytyn ydinenergialain muutoksen jälkeen            Loppusijoituslaitokselle tulee myös suorittaa
36747: myös Loviisan käytetty polttoaine tulee loppusi-     ympäristövaikutusten arviointimenettelystä an-
36748: joittaa Suomeen, ja loppusijoitusohjelman vaati-     netun lain mukainen ympäristövaikutusten ar-
36749: mukset koskevat nykyisin myös Imatran Voima          viointi eli YVA. YV A:n tarkoituksena on mm.
36750: Oy:tä. Tämän takia Teollisuuden Voima Oy ja          selvittää hankkeen vaikutukset suunnittelun var-
36751: 4                                         KK 1317/1997 vp
36752: 
36753: haisessa vaiheessa niin, että mahdollisia haitta-    koskevassa tutkimuksessa, mutta viime vuosina
36754: vaikutuksia voidaan ehkäistä tai lieventää.          ohjelmaan on sisällytetty myös ympäristövaiku-
36755:     YV A-menettely on kaksivaiheinen. Ensim-         tusten arviointia ja loppusijoituksen yhteiskun-
36756: mäisessä vaiheessa hankkeesta vastaava, tässä        nallisia kysymyksiä käsitteleviä hankkeita. Tut-
36757: tapauksessa Posiva Oy, laatii ns. YV A-ohjelman,     kimushankkeisiin osallistuvat Valtion teknilli-
36758: jossa esitetään hankkeen kuvaus ja suunnitelma       nen tutkimuskeskus, Geologian tutkimuskeskus
36759: siitä, mitä ympäristövaikutuksia arvioinnissa        sekä useat korkeakoulujen ja yliopistojen tutki-
36760: tullaan käsittelemään. Hankkeesta vastaava luo-      jaryhmät.
36761: vuttaa ohjelman yhteysviranomaisena toimivalle           Valtion rahoittaman ydinjätetutkimuksen tu-
36762: kauppa- ja teollisuusministeriölle, joka järjestää   lokset ovat julkisia ja kaikkien käytettävissä, ja
36763: sitä koskevan kuulemisen. Yhteysviranomainen         myös Posiva Oy julkaisee oman tutkimusohjel-
36764: tulee pyytämään lausunnot mm. mahdollisilta          mansa tulokset pääosin yhtiön julkisessa raport-
36765: loppusijoituslaitoksen sijaintikunnilta ja niiden    tisarjassa.
36766: naapurikunnilta sekä lukuisilta keskus- ja alue-         Hallituksen energiapoliittisessa selonteossa
36767: hallinnon viranomaisilta. Lisäksi kansalaisilla ja   todetaan, että valtioneuvosto tulee tuottamaan
36768: kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus esittää mie-   mahdollisimman objektiivista tietoa mm. loppu-
36769: lipiteitä YVA-ohjelmasta. Saamiensa lausunto-        sijoituslaitoksen mahdollisten sijaintikuntien
36770: jen ja mielipiteiden perusteella yhteysviranomai-    päätöksenteon tueksi. Tutkimustietoa on kerty-
36771: nen laatii yhteenvetolausunnon, jossa esitetään      nyt jo pitkäänjatkuneissa julkishallinnon ydinjä-
36772: mahdolliset tarpeet ohjelman täydentämiseksi.        tetutkimusohjelmissa ja kysymys on enemmän-
36773:     YV A-menettelyn toisessa vaiheessa hankkees-     kin ei-asiantuntijoille helpommin omaksuttavas-
36774: ta vastaava toteuttaa YVA-ohjelmassa esitetyt        sa muodossa esitettyjen yhteenvetojen laatimi-
36775: selvitykset ja laatii yhteysviranomaiselle luovu-    sesta.
36776: tettavan YV A-selostuksen. Yhteysviranomainen            Säteilyturvakeskus on laatinut loppusijoituk-
36777: järjestää YVA-selostuksesta vastaavan kuulemi-       sen turvallisuuskysymyksiä koskevaa tiedotusai-
36778: sen kuin ohjelmasta ja laatii saamiensa lausunto-    neistoa ja selvittänyt turvallisuuskysymyksiä
36779: jen ja mielipiteiden perusteella yhteysviranomai-    koskevaa tiedontarvetta. Säteilyturvakeskuksen
36780: sen loppulausunnon. YVA-selostusta ei hyväk-         johtajat ja ydinjäteasiantuntijat ovat myös vie-
36781: sytä tai hylätä, vaan se toimitetaan yhteysviran-    railleet mahdollisissa loppusijoituskunnissa ja
36782: omaisen lausunnon kanssa lupaviranomaisille          osallistuneet niissä yleisötilaisuuksiin.
36783: otettavaksi huomioon lupakäsittelyssä. Y dinvoi-         Kauppa- ja teollisuusministeriön tarkoitukse-
36784: malaitoksen tapauksessa YVA-selostus tulee liit-     na on laatia loppusijoitusta ja päätöksentekome-
36785: tää periaatepäätöshakemukseen.                       nettelyä koskevaa tiedotusaineistoa erityisesti
36786:     Kysymyksen perusteluissa todetaan mm.:           niitä kunnallisia ja alueellisia virka- ja luottamus-
36787: "Jos tietoa tuottaa ja jakaa pääasiassa vain yksi    miehiä ajatellen, jotka saattavat joutua tekemi-
36788: taho, Posiva Oy, yhtiöllä tulee olemaan hyvät        siin loppusijoitushankkeen valmistelun kanssa.
36789: mahdollisuudet ohjailla keskustelua ja päätök-           Kysymys kansalaisjärjestöjen loppusijoitusta
36790: sentekoa omien näkemystensä ja tavoitteidensa        koskevan tiedotustoiminnan rahoittamisesta
36791: mukaisesti."                                         voidaan nähdä myös yleisempänä kysymyksenä
36792:     Loppusijoitusta koskevan tiedon tuottaminen      siitä, pitäisikö valtiovallan tukea järjestöjen osal-
36793: ja jakaminen ei kuitenkaan ole yksinomaan Posi-      listumista yksittäisten hankkeiden ympäristövai-
36794: va Oy:n käsissä. Kallioperään tapahtuvan loppu-      kutusten arviointiin. Mikäli valtio ryhtyy myön-
36795: sijoituksen edellytyksiä ja turvallisuuskysymyk-     tämään erityisrahoitusta yksilöityjä hankkeita
36796: siä koskevaa tutkimustyötä tehdään myös kaup-        koskevaan toimintaan, nousee esiin kysymys sii-
36797: pa- ja teollisuusministeriön sekä Säteilyturvakes-   tä, miten valitaan erityisrahoituksen kohteet
36798: kuksen rahoituksella ja ohjauksessa. Tavoitteena     sekä millä perusteilla ja kenelle rahoitusta myön-
36799: on tuottaa voimayhtiöistä riippumatonta loppu-       netään. Rahoituspäätökset saatettaisiin tällöin
36800: sijoitukseen liittyvää tietoa ja kehittää valmiuk-   nähdä kansalaisjärjestöjen toiminnan ohjailuna,
36801: sia arvioida Posiva Oy:n esittämiä suunnitelmia      erityisesti, jos rahoitusta järjestää sama ministe-
36802: ja selvityksiä.                                      riö, jonka toimialaan hanke kuuluu.
36803:     Julkishallinnon     ydinjätetutkimusohjelman         Hallitus pitää tärkeänä, että myös kansalais-
36804: painopiste on geologiaa, pohjaveden ominai-          järjestöt osallistuvat suurten hankkeiden, esi-
36805: suuksia, radioaktiivisten aineiden käyttäytymis-     merkiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoi-
36806: tä ja kokonaisvaltaista turvallisuusarviointia       tuksen, ympäristövaikutuksia koskevaan kes-
36807:                                           KK 1317/1997 vp                                              5
36808: 
36809: kusteluun. Kuitenkin voitaisun myös ajatella,        hankkeille, esimerkiksi tiedotusmateriaalin tuot-
36810: että ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn       tamiselle.
36811: osallistuminen on osa ympäristöjärjestöjen nor-         Kansalaisjärjestöjen lisäksi loppusijoituslai-
36812: maalia toimintaa, jonka tulisi tapahtua normaa-      toksen mahdolliset sijaintikunnat ovat tuoneet
36813: lin rahoituksen ja valtionavun turvin. Valtion       esiin valtion tuen tarpeen loppusijoitushanketta
36814: talousarviossa on ympäristöministeriön pääluo-       koskeville selvityksille. Kuntien mielenkiinnon
36815: kassa varattu määräraha valtakunnallisten luon-      kohteena ovat turvallisuuskysymysten lisäksi
36816: nonsuojelu- ja ympäristöjärjestöjen avustami-        paikalliset taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset
36817: seen.                                                sekä rakennushankkeeseen liittyvät tavanomai-
36818:    Erityisrahoituksen tarve on kuitenkin tullut      set ympäristövaikutukset. Mahdollisten loppusi-
36819: esiin mm. energiapoliittisen selonteon käsittelyn    joituskuntien edustajat on otettu mukaan suun-
36820: yhteydessä. Kauppa- ja teollisuusministeriön         nittelemaan ja ohjaamaan erityisesti julkishallin-
36821: käytettävissä ei ole suoranaisesti ympäristöjär-     non ydinjätetutkimusohjelman yhteiskunnallisia
36822: jestöjen avustamiseen tarkoitettuja määrära-         hankkeita, ja ohjelmaan sisällytetään eräitä kun-
36823: hoja, mutta kysymykseen saattaisi tulla rajoite-     tien aloitteisiin perustuvia projekteja.
36824: tussa määrin rahoitus järjestöjen konkreettisille
36825:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1998
36826:                                                     Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
36827: 6                                             KK 1317/1997 vp
36828: 
36829: 
36830: 
36831: 
36832:                                           Tili Riksdagens Talman
36833: 
36834:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen av-         detta har Industrins Kraft Ab och Imatran Voi-
36835: ser har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           ma Oy grundat Posiva Oy, som de äger tillsam-
36836: lem av statsrådet översänt följande av riksdags1e-       mans och som har i uppgift att undersöka, plane-
36837: damot Satu Hassi m.fl. undertecknade spörsmål            ra och verkställa slutförvaringen av använt
36838: nr 1317:                                                 bränsle. Ansvaret för kärnavfallet har dock fort-
36839:                                                          sättningsvis kärnkraftsbolagen.
36840:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-             1 statsrådets energipolitiska redogörelse till
36841:         sikt att vidta för att försäkra sig om att       riksdagen 3.6.1997 konstateras: "Statsrådet an-
36842:         som grund för medborgardebatten om               ser det viktigt att det kärnavfallsprogram som
36843:         s1utförvaringen av kärnkraft och för be-         ingår i det principbeslut som statsrådet fattade år
36844:         slutsfattandet i denna fråga också finns         1983 tas upp till avgörande till dendel som det
36845:         sådant material att tillgå som medborgar-        gäller ordnandet av kärnavfallsförsörjningen i
36846:         organisationerna har producerat samt att         Finland. En viktig del av programmet är att välja
36847:         medborgarorganisationerna till sitt för-         slutplaceringsplats för använt kärnbränsle vid
36848:         fogande har resurser för informerande i          decennieskiftet." Ett utlåtande över redogörel-
36849:         denna sak?                                       sen, som riksdagen har godkänt och som stäm-
36850:                                                          mer överens med ekonomiutskottets betänkan-
36851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            de, innehåller inga anmärkningar om program-
36852: anföra följande:                                         met för kärnavfallshanteringen.
36853:                                                              Det ekonomiska och driftsmässiga ansvaret
36854:    Programmet för hanteringen av använt bräns-           för kärnavfallshanteringen, och alltså också för
36855: le från kärnkraftsanläggningarna i landet grun-          hanteringen av använt bränsle, ankommer enligt
36856: dar sig på ett beslut som statsrådet fattade år 1983     kärnenergilagen på dem som producerar avfallet.
36857: om de principer som skall följas vid kärnavfalls-        För att en slutförvaringsanläggning för kärnav-
36858: hanteringen. 1 detta beslut förutsattes att Indu-        fall skall kunna byggas krävs ett principbeslut av
36859: strins Kraft Ab förbereder sig på att slutförvara        statsrådet, vilket förutsätter bl.a. ett tillstyrkande
36860: sitt använda kärnbränsle i den finska berggrun-          utlåtande från den tilltänkta förläggningskom-
36861: den och utarbetar ett undersökningsprogram för           munen. Detta beslut föreläggs även riksdagen för
36862: detta. Som mål ställdes att bolaget före slutet av       godkännande. 1 beredningen av principbeslutet
36863: år 2000 utgående från undersökningsprogram-              ingår utöver begärda utlåtanden också att höra
36864: met skall kunna välja den plats där en slutförva-        allmänheten. Sedan principbeslutet har erhållits
36865: ringsanläggning vid behov kan byggas. Enligt             krävs för anläggningen också byggnads- och
36866: den nya kärnenergilagen, som stiftades år 1987,          driftstillstånd av statsrådet. 1 alla skeden av till-
36867: hör det till handels- och industriministeriets upp-      ståndsbehandlingen är Strålsäkerhetscentralen
36868: gifter att besluta om de principer som kärnav-           sakkunnig i säkerhetsfrågor.
36869: fallshanteringen bör grunda sig på och ministe-              Enligt tidtabellen för kärnavfallshanteringen
36870: riet har i sina beslut bekräftat den tidtabell i fråga   infaller tidpunkten för ansökan om principbeslu-
36871: om slutförvaringen som presenterades år 1983.            tet vid utgången av decenniet. Ifall ansökan leder
36872:    Tidtabellen för slutförvaringsprogrammet              till ett positivt principbeslut, påbörjas efter detta
36873: gällde ursprungligen bara lndustrins Kraft Ab,           detaljerade geologiska undersökningar och tek-
36874: eftersom ImatranVoima Oy hade ett a vtal om att          nisk planering så att Posiva Oy kan ansöka om
36875: bränslet från kärnanläggningen i Lovisa skulle           byggnadstillstånd ca år 2010. Målet är att drifts-
36876: återsändas till Sovjetunionen och senare till            tillstånd skall kunna beviljas och anläggningen
36877: Ryssland. Efter den ändring av kärnenergilagen           inleda sin verksamhet ca år 2020.
36878: som antagits år 1994 skall också det använda                 För slutförvaringsanläggningen skall också
36879: bränslet från Lovisa slutförvaras i Finland och          utföras en bedömning av miljökonsekvenserna
36880: kraven i slutförvaringsprogrammet gäller i da-           enligt lagen om förfarandet vid miljökonsekvens-
36881: gens läge också Imatran Voima Oy. Till följd av          bedömning, s.k. MKB. Syftet med MKB är bl.a.
36882:                                              KK 1317/1997 vp                                              7
36883: 
36884: att utredda projektets effekter i ett tidigt skede av   Strålsäkerhetscentralen. Syftet är att producera
36885: planeringen så att eventuella negativa effekter         sådan information om slutförvaringen som inte
36886: kan förhindras eller lindras.                           är beroende av kraftbolagen och att utveckla
36887:     MKB-förfarandet består av två skeden. I det         fårdigheterna att utvärdera de planer och utred-
36888: första skedet utarbetar den projektansvarige, i         ningar som Posiva Oy har presenterat.
36889: det här fallet Posiva Oy, ett program för miljö-            I det allmännas program för kärnavfallsund-
36890: konsekvensbedömning (MKB-program) där                   ersökning prioriteras geologiska undersökningar
36891: projektet beskrivs och en pian presenteras över         och undersökningar som gäller grundvattnets
36892: vilka miljökonsekvenser som kommer att be-              egenskaper, hur radioaktiva ämnen beter sig och
36893: handlas vid bedömningen. Den projektansvarige           en helhetsbedömning av säkerheten, men under
36894: överlåter programmet tili handels- och industri-        de senaste åren har i programmet också inbegri-
36895: ministeriet, som är kontaktmyndighet och som            pits projekt som gäller bedömning av miljökon-
36896: arrangerar hörandet om det. Kontaktmyndighe-            sekvenserna och samhälleliga frågor i anslutning
36897: ten kommer att be om utlåtanden över slutförva-         tili slutförvaringen. I undersökningsprojekten
36898: ringsanläggningen bl.a. av de tilltänkta förlägg-       deltar Statens tekniska forskningscentral, Geo-
36899: ningskommunerna och deras grannkommuner                 logiska forskningscentralen samt flera forskar-
36900: samt av talrika myndigheter inom central- och           grupper från högskolor och universitet.
36901: regionförvaltningen. Dessutom har medborgar-                Resultaten av den kärnavfallsundersökning
36902: na och medborgarorganisationerna möjlighet att          som staten finansierar är offentliga och står tili
36903: framföra åsikter om MKB-programmet. Utgå-               allas förfogande och även Posiva Oy publicerar
36904: ende från erhållna utlåtanden och åsikter utarbe-       resultaten av sitt undersökningsprogram huvud-
36905: tar kontaktmyndigheten ett utlåtande i samman-          sakligen i bolagets offentliga rapportserie.
36906: drag där eventuella behov att komplettera pro-              1 regeringens energipolitiska redogörelse kon-
36907: grammet tas upp.                                        stateras att statsrådet kommer att producera in-
36908:     I det andra skedet av MKB-förfarandet ge-           formation som är så objektiv som möjligt bl.a.
36909: nomför den projektansvarige de utredningar som          som stöd för beslutsfattandet i slutförvaringsan-
36910: presenteras i MKB-programmet och utarbetar              läggningens tilltänkta förläggningskommuner.
36911: en miljökonsekvensbeskrivning (MKB-beskriv-             Information från undersökningarna har redan
36912: ning) som skall överlåtas tili kontaktmyndighe-         samlats in från det allmännas program för kärn-
36913: ten. Kontaktmyndigheten ordnar motsvarande              avfallsundersökning, som har pågått länge, och
36914:  hörande i fråga om MKB-beskrivningen som i             nu är det i högre grad frågan om att utarbeta
36915:  fråga om programmet och utarbetar utgående             sammandrag som det är lättare för icke-sakkun-
36916:  från de utlåtanden och åsikter den erhållit kon-       niga att tiliägna sig.
36917:  taktmyndighetens slutliga utlåtande. MKB-be-               Strålsäkerhetscentralen har utarbetat infor-
36918:  skrivningen varken godkänns eller förkastas            mationsmaterial som gäller säkerhetsfrågor i an-
36919:  utan den sänds tilisammans med kontaktmyn-             slutning tili slutförvaringen och utrett behovet
36920:  dighetens utlåtande tili tiliståndsmyndigheterna       att informera om säkerhetsfrågorna. Strålsäker-
36921:  för att beaktas vid behandlingen av tiliståndet. I     hetscentralens chefer och kärnavfallssakkunniga
36922:  fallet med kärnanläggningen skall MKB-be-              har också besökt de eventuella slutförvarings-
36923:  skrivningen fogas tili ansökan om principbeslu-        kommunerna och deltagit i evenemang för all-
36924:  tet.                                                   mänheten i dem.
36925:     I motiveringarna tili spörsmålet konstateras            Handels- och industriministeriet har för av-
36926:  bl.a. "Om informationen i huvudsak produceras          sikt att utarbeta informationsmaterial som gäller
36927:  och distribueras endast av en part, Posiva Oy,         slutförvaringen och förfarandet vid beslutsfat-
36928:  kommer bolaget att ha goda möjligheter att styra       tandet särskilt med tanke på de kommunala och
36929:  debatten och beslutsfattandet enligt sina egna         regionala tjänste- och förtroendemän som kan
36930:  synpunkter och mål."                                   bli tvungna att deltai beredningen av slutförva-
36931:      Producerandet och distribuerandet av infor-        ringsprojektet.
36932:  mation om slutförvaringen är emellertid inte en-           Frågan om finansieringen av medborgarorga-
36933:  bart i Posiva Oy:s händer. Det undersökningsar-        nisationernas informerande om slutförvaringen
36934:  bete som gäller förutsättningarna för och säker-       kan också ses som en mera generell fråga om ifall
36935:  hetsfrågorna i anslutning tili slutförvaring i berg-   statsmakten bör stöda organisationernas delta-
36936:  grunden utförs också med finansiering och styr-        gande i bedömningen av enskilda projekts miljö-
36937:  ning från handels- och industriministeriet samt        konsekvenser. Ifall staten börjar bevilja specialfi-
36938: 8                                         KK 1317/1997 vp
36939: 
36940: nansiering för verksamhet som gäller individua-       mit upp bl.a. vid behandlingen av den energipoli-
36941: liserade projekt, uppstår också frågan hur före-      tiska redogörelsen. Handels- och industriminis-
36942: målen för specialfinansieringen väljs samt på vil-    teriet har inte till sitt förfogande några anslag
36943: ka grunder och vem finansiering skall beviljas.       som direkt vore avsedda för understödande av
36944: Finansieringsbesluten kan härvid ses som en styr-     miljöorganisationer, men i begränsad usträck-
36945: ning av medborgarorganisationernas verksam-           ning kunde finansiering av organisationernas
36946: het, särskilt om finansieringen ordnas av det mi-     konkreta projekt, t.ex. produktion av informa-
36947: nisterium till vars verksamhetsområde projektet       tionsmaterial, komma i fråga.
36948: hör.                                                     Utöver medborgarorganisationerna har slut-
36949:    Regeringen anser det viktigt att också med-        förvaringsanläggningens tilltänkta förläggnings-
36950: borgarorganisationerna deltar i debatten om vil-      kommuner tagit upp behovet av statligt stöd för
36951: ka miljökonsekvenser stora projekt, t.ex. slutför-    utredningar som gäller slutförvaringsprojektet.
36952: varingen av använt kärnbränsle, har. Dock kan         Föremål för kommunernas intresse är utöver sä-
36953: man också tänka sig att deltagande i förfarandet      kerhetsfrågorna lokala ekonomiska och sociala
36954: för bedömning av miljökonsekvenserna utgör en         effekter samt sedvanliga miljökonsekvenser som
36955: del av miljöorganisationernas normala verksam-        sammanhänger med byggnadsprojekt. Repre-
36956: het, som bör ske med stöd av sedvanlig finansie-      sentanter för de eventuella slutförvaringskom-
36957: ring och sedvanliga statsunderstöd. Under miljö-      munerna har tagits med vid planeringen och styr-
36958: ministeriets huvudtitel i statsbudgeten har ett       ningen särskilt av samhälleliga projekt inom det
36959: anslag reserverats för understöd till riksomfat-      allmännas program för kärnavfallsundersökning
36960: tande naturskydds- och miljöorganisationer.           och i programmet inbegrips vissa projekt som
36961:    Behovet av specialfinansiering har dock kom-       baserar sig på initiativ från kommunerna.
36962:      Helsingfors den 9 januari 1998
36963: 
36964:                                                      Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
36965:                                           KK 1318/1997 vp
36966: 
36967: Kirjallinen kysymys 1318
36968: 
36969: 
36970: 
36971: 
36972:                                   Päivi Räsänen /skl: Asevelvollisuusikärajasta
36973: 
36974: 
36975: 
36976:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
36977: 
36978:    Asevelvollisuuslakia on viime vuosina uudis-         Nuorimpien varusmiesten sopeutuminen pal-
36979: tettu monin tavoin. Viimeisimmät uudistukset         velukseen tulisikin selvittää. Turvallisuuspoliitti-
36980: ovat liittyneet kansainväliseen toimintaan ja uu-    sesti 17-vuotiaiden palveluksella tuskin on mer-
36981: siin palvelusaikoihin.                               kitystä. Sitä paitsi yleisen koulutustason noustes-
36982:    Asevelvollisuuden ja palvelukseen astumisen       sa yhä harvempi on kyseisessä iässä muualla kuin
36983: ikärajoja ei kuitenkaan ole muutettu. Suomessa       opiskelemassa. Norjassa ja Tanskassa alaikäraja
36984: miesten nostoväki-ikä alkaa jo sen vuoden alus-      palvelukselle onkin 18 vuotta, Ruotsissa nor-
36985: ta, jolloin asianomainen täyttää 17 vuotta. Va-      maalioloissa 19 vuotta.
36986: paaehtoinen palvelukseen astuminen on mahdol-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
36987: lista 17 vuotta täyttäneelle.                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
36988:    Alaikäisten osallistuminen aseelliseen maan-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
36989: puolustukseen on jossain määrin ristiriidassa        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
36990: alaikäisyydestä johtuvan täysivaltaisuuden
36991: puutteen kanssa. Alaikäiselle ei yhteiskuntamme                 Onko nykyinen asevelvollisuuden ala-
36992: säännöstöjen mukaan esimerkiksi uskota nor-                  ikäraja Hallituksen näkemyksen mukaan
36993: maalia henkilöauton ajokorttia tai oikeutta os-              tarkoituksenmukainen, ja
36994: taa alkoholijuomia. Tästä huolimatta hänelle                    aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
36995: voidaan uskoa varsin suuri vastuu varusmiespal-              siin alaikärajan muuttamiseksi?
36996: veluksessa ja mahdollisissa kriisiajan tehtävissä.
36997: 
36998:      Helsingissä 19 päivänäjoulukuuta 1997
36999: 
37000:                                           Päivi Räsänen /skl
37001: 
37002: 
37003: 
37004: 
37005: 270136
37006: 2                                           KK 1318/1997 vp
37007: 
37008: 
37009: 
37010: 
37011:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37012: 
37013:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        Alaikäiseltä vaaditaan holhoojan suostumus.
37014: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         Vapaaehtoiseen palvelukseen on enemmän haki-
37015: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       joita kuin puolustusvoimat voi palvelukseen ot-
37016: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Päivi Rä-        taa.
37017: säsen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           Alle 18-vuotiaana astuu palvelukseen vuosit-
37018: 1318:                                                 tain noin 330 varusmiestä ja heistä alle 18-vuoti-
37019:                                                       aina kotiutuu noin 50. Varusmiespalveluksen
37020:            Onko nykyinen asevelvollisuuden ala-       suorittaminen 17-18-vuotiaana on heidän tapa-
37021:         ikäraja Hallituksen näkemyksen mukaan         uksissaan esimerkiksi opiskelun, työttömyyden
37022:         tarkoituksenmukainen, ja                      tai muun elämäntilanteen kannalta edullisin
37023:            aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       vaihtoehto. Kokemukset osoittavat myös, että
37024:         siin alaikärajan muuttamiseksi?               vapaaehtoisina palvelukseen hakeutuneiden
37025:                                                       miesten ja naisten palvelusmotivaatio on suuri.
37026:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Suomea velvoittavien Geneven 1949 sopimus-
37027: vasti seuraavaa:                                      ten vuoden 1977 I lisäpöytäkirjan 77 artikla kos-
37028:                                                       kee lasten suojelemista. Kyseisen artiklan 2 koh-
37029:     Asevelvollisuuslain 1 §:n mukaan "isänmaan        dan mukaan "selkkausten osapuolten on tehtävä
37030: ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustami-      voitavansa, jotta alle viisitoistavuotiaat lapset
37031: seksi on jokainen Suomen mies asevelvollinen".        eivät joutuisi välittömästi osallistumaan viholli-
37032: Tämä kansalaisvelvollisuus alkaa sen vuoden           suuksiin, ja erityisesti vältettävä ottamasta heitä
37033: alusta, jolloin asianomainen täyttää 17 vuotta ja     asevoimiinsa. Määrätessään asevoimiinsa viisi-
37034: jatkuu sen vuoden loppuun, jolloin hän täyttää        toista mutta ei kahdeksaatoista vuotta täyttänei-
37035: 60 vuotta. Varusmiespalvelus suoritetaan pää-         tä, selkkausten osapuolten tulee pyrkiä anta-
37036: sääntöisesti 19-20-vuotiaana. Tämä on osoit-          maan etusija heistä vanhemmille."
37037: tautunut paitsi puolustusvoimien, myös asevel-           Mainittu artikla koskee siis selkkauksen osa-
37038: vollisten itsensä kannalta yleisimmin sopivaksi       puolena olevia asevoimia. Siten artikla ei sisällä
37039: iäksi muun muassa opiskelua, ammatinvalintaa,         kieltoa esimerkiksi 17-vuotiaan määräämisestä
37040: kodista irtautumista tai perheen perustamista         asevoimiinsa valtion ollessa selkkauksen osa-
37041: ajatellen.                                            puolenakaan. Näissä rajoissa sodan oikeussään-
37042:     Kutsuntoihin asevelvolliset osallistuvat sen      nöt jättävät asevelvollisuusiän kansalliseen har-
37043: vuoden syksyllä, jona he täyttävät 18 vuotta.         kintaan.
37044: Kutsuntojen valmistelut, kutsunnanalaisille tie-         Suomi on 1991liittynyt lasten oikeuksia kos-
37045: dottaminen, terveyskeskusten ennakkotarkas-           kevaan yleissopimukseen (SopS 59-60/1991).
37046: tukset ja muut ennakkovalmistelut edellyttävät,       Sopimuksen 38 artikla sisältää määräykset lasten
37047: että kutsunnanalaiset rekisteröidään asevelvol-       värvääruisestä asevoimiin. Ehdoton värväyskiel-
37048: lisrekisteriin jo 17-vuotiaina. Jos asevelvollisuus   to koskee alle 15-vuotiaita lapsia. Kutsuttaessa
37049: alkaisi vasta 18-vuotiaana, jouduttaisiin kutsun-     palvelukseen 15-17-vuotiaita etusija on sopi-
37050: toihin osallistumista ja palvelukseen astumista       muksen mukaan annettava ikäryhmän vanhim-
37051: vastaavasti myöhentämään.                             mille.
37052:     Hakemuksestaan voi 17 vuotta täyttänyt               Suomen asevelvollisuusikärajaa koskevat
37053: päästä vapaaehtoiseen palvelukseen. Tällöin ha-       säännökset eivät siten ole kansainvälisten sopi-
37054: kijan soveltuvuus palvelukseen ratkaistaan hake-      musten vastaisia. Nykyinen asevelvollisuuden
37055: muksen liitteenä olevan lääkärinlausunnon sekä        alaikäraja on käytännössä osoittautunut tarkoi-
37056: palvelukseen astuttaessa suoritetun lääkärintar-      tuksenmukaiseksi eikä sen muuttamista ole näh-
37057: kastuksen ja psykologisten testien perusteella.       ty puolustushallinnossa tarpeelliseksi.
37058: 
37059:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
37060: 
37061:                                                                     Puolustusministeri Anneli Taina
37062:                                              KK 1318/1997 vp                                               3
37063: 
37064: 
37065: 
37066: 
37067:                                           Tili Riksdagens Talman
37068: 
37069:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Årligen träder ca 330 beväringar som är under
37070: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              18 år gamla i tjänst, och av dem hemförlovas ca
37071: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         50 innan de fyllt 18 år. Fullgörande av bevärings-
37072: dagsman Päivi Räsänen undertecknade spörsmål            tjänsten i åldern 17-18 år är i deras fall det
37073: nr 1318:                                                fördelaktigaste alternativet med tanke på t.ex.
37074:                                                         studier, arbets1öshet eller andra omständigheter
37075:            Är den nuvarande nedre åldersgränsen         som har att göra med livssituationen. Erfarenhe-
37076:         för värnplikten enligt Regeringens åsikt        terna visar också att tjänstgöringsmotivationen
37077:         ändamålsenlig, och                              är stor bland de män och kvinnor som ansökt om
37078:            ämnar Regeringen vidta åtgärder i syf-       frivillig tjänstgöring.
37079:         te att ändra den nedre åldersgränsen?               77 artike1n i 1977 års 1 tilläggsprotokoll tili
37080:                                                         Genevekonventionerna av år 1949 som är för-
37081:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           pliktande för Finland gäller skydd av barn. En-
37082: anföra följande:                                        ligt 2 punkten i artikeln i fråga skall parterna i
37083:                                                         konflikten "vidtaga alla tänkbara åtgärder så att
37084:     1 1 § värnpliktslagen föreskrivs att "varje finsk   barn som ej nått femton års ålder icke deltager
37085: man är värnpliktig för fåderneslandets och den          direkt i fientligheterna, och särskilt skall de avstå
37086: lagliga samhällsordningens försvar". Denna              från att rekrytera dem tili sina väpnade styrkor.
37087: medborgerliga plikt börjar vid ingången av det år       Då rekrytering sker bland personer som nått
37088: under vilket en person fyller 17 år och fortgår tili    femton års ålder men ännu icke aderton års ålder,
37089: utgången av det år då han fyller 60 år. Värnplikts-     skall de stridande parterna försöka ge förtur åt de
37090: tjänsten fullgörs i regel i åldern 19-20 år. Detta      äldsta bland dem".
37091: har visat sig vara den allmänt sett lämpligaste             Den nämnda artikeln gäller alltså väpnade
37092: åldern förutom ur försvarsmaktens också ur de           styrkor som är parter i en konflikt. Så1unda ingår
37093: värnpliktigas synpunkt, bl.a. med tanke på stu-         inte i artikeln något förbud t.ex. mot förordnan-
37094: dier, yrkesval, frigörelse från hemmet eller bil-       de av en 17-åring tili väpnade styrkor ens då
37095: dandet av familj.                                       staten är part i en konflikt. lnom dessa gränser
37096:     1 uppbåden deltar de värnpliktiga på hösten         överlåter krigets rättsregler värnpliktsåldern tili
37097: under det år då de fyller 18 år. Förberedelserna        den nationella prövningen.
37098: för uppbådet, informationen tili dem som är un-             Finland har år 1991 anslutit sig tili konventio-
37099: derkastade uppbåd, hälsoundersökningen på               nen om barnets rättigheter (FördrS 59-60/
37100: f6rhand vid hälsocentralerna och övriga förbere-        1991). Konventionens 38 artikel innehåller be-
37101: delser förutsätter att de som är underkastade           stämmelser om rekrytering av barn tili väpnade
37102: uppbåd registreras i värnpliktsregistret redan          styrkor. Ett ovillkorligt förbud gäller barn som är
37103: som 17-åringar. Om värnplikten skulle börja             under 15 år gamla. Då rekrytering sker bland
37104: först vid 18 års ålder skulle det vara nödvändigt       personer som fyllt 15 men inte 18 år, skall enligt
37105: att på motsvarande sätt senarelägga deltagandet         konventionen förtur ges åt dem som är äldst.
37106: i uppbådet och inträdet i tjänst.                          De bestämmelser som i Finland gäller gränsen
37107:     Det är möjligt för den som fyllt 17 år att på       för värnpliktsåldern strider sålunda inte mot de
37108: ansökan fullgöra värnpliktstjänsten som frivillig.      internationella konventionerna. Den nuvarande
37109:  Härvid avgörs sökandens lämplighet för tjänst-         nedre åldersgränsen för värnplikten har i prakti-
37110: göringen på grundval av ett läkarutlåtande som          ken visat sig vara ändamålsenlig och man har inte
37111: bifogas ansökan samt en läkarundersökning och           inom försvarsförvaltningen ansett det vara på-
37112:  psykologiska test som utförs när person en i fråga     kallat att ändra den.
37113: träder i tjänst. Av omyndiga krävs förmyndarens
37114:  samtycke. Det finns fler sökande tili frivillig
37115:  tjänstgöring än vad försvarsmakten kan anta.
37116:      Helsingfors den 12 januari 1998
37117: 
37118:                                                                         Försvarsminister Anneli Taina
37119:                                             KK 1319/1997 vp
37120: 
37121: Kirjallinen kysymys 1319
37122: 
37123: 
37124: 
37125: 
37126:                                     Liisa Hyssälä lkesk ym.: Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkin-
37127:                                         toon tähtäävän koulutuksen kehittämisestä
37128: 
37129: 
37130:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37131: 
37132:     Sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkinnon       osa-alueen puuttuminen koulutuksesta heiken-
37133: suorittaneiden työllistyminen on heikentynyt vii-      tää varmasti terveyskasvatuksen toteuttamista
37134: me aikoina. Kuitenkaan koulutuksen aloitus-            esimerkiksi päiväkodeissa, ja siitä osaltaan seu-
37135: paikkoja ei ole karsittu, eikä myöskään koulu-         rauksena on ollut se, että päiväkodeissa korvain-
37136: tuksen laatuun ole kiinnitetty riittävää huomio-       fektioihin sairastuneiden lasten määrä on 2,5-
37137: ta, vaan taso on edelleen erittäin kirjava. Keskus-    kertainen muualla hoidettaviin verrattuna.
37138: sairaalat eivät liioin ota kouluaikana harjoitteli-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37139: joiksi sosiaali- ja terveydenhuollon perustutkin-      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
37140: toa opiskelevia saati, että tarjoaisivat heidän val-   kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
37141: mistuttuaan työtä, vaan työllistyminen sairaaloi-      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37142: hin on mahdollista lähinnä erikoissairaanhoita-
37143: jan tutkinnon suorittaneille.                                    Onko ministeriössä tiedostettu sosiaa-
37144:     Koulutuksen kehittämisen eräänä painopiste-               li- ja terveydenhoitoalan perustutkinnon
37145:  alueena tulee olla koulutussuunnitelmien yhden-              määrä- ja laatuongelma ja mitä mahdolli-
37146:  mukaistaminen, jonka merkitys on ensisijaisesti              sesti aiotaan tilanteen korjaamiseksi teh-
37147:  ammattitaidon laadun takaaminen. Suorittaes-                 dä, sekä
37148:  saan sosiaali- ja terveydenhoitoalan perustutkin-               miten jo ammattinimikkeistöllä aio-
37149:  non valmistuvan ammattilaisen tulisi saada mo-               taan vastata kentällä olevaan tarpeeseen
37150:  nipuolinen ja samansisältöinen tieto- ja taito-              esimerkiksi lasten ja nuorten osalta, ja
37151:  pohja huolimatta siitä, mistä oppilaitoksesta hän               voidaanko koulutukseen perustaa las-
37152:  ammattiin valmistuu.                                         ten ja nuorten suuntautumisvaihtoehtoa,
37153:     Kentältä tulleet viestit kertovat myös pelosta,           johon sisältyisi enemmän lasten sairaan-
37154:  että koulutus- ja ammattinimistä ei turvaa riittä-           ja terveydenhoitoon liittyviä opintoko-
37155:  västi esimerkiksi lasten ja nuorten laaja-alaista            konaisuuksia?
37156:  hoitoa, jota lastenhoitajat ovat tehneet. Tämän
37157: 
37158:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
37159: 
37160:           Liisa Hyssälä /kesk             Eero Lämsä /kesk               Hannes Manninen /kesk
37161: 
37162: 
37163: 
37164: 
37165: 270136
37166: 2                                           KK 1319/1997 vp
37167: 
37168: 
37169: 
37170: 
37171:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37172: 
37173:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen koulutuksen pidentäminen kolmivuotiseksi.
37174: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          Suunnitelmakauden aikana arvioidaan myös toi-
37175: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        sen asteen koulutuksen laatu. Opetussuunnitel-
37176: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-        mien perusteet, joita kaikkien oppilaitosten tulee
37177: sälän ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         noudattaa, määrittelevät ammattikuvan sekä
37178: n:o 1319:                                              opintokokonaisuuksien tavoitteet ja pituudet
37179:                                                        sekä tutkinnon rakenteen. Oppilaitoksissa pääte-
37180:             Onko ministeriössä tiedostettu sosiaa-     tään sisällöistä ja pedagogisista ratkaisuista. Tut-
37181:         li- ja terveydenhoitoalan perustutkinnon       kintotodistuksista ilmenee suoritettu suuntautu-
37182:         määrä- ja laatuongelma ja mitä mahdolli-       misvaihtoehto.
37183:         sesti aiotaan tilanteen korjaamiseksi teh-        Toisen asteen ammattilliset perustutkinnot
37184:         dä, sekä                                       muodostuvatalan laajoista perusopinnoista, kai-
37185:             miten jo ammattinimikkeistöllä aio-        kille yhteisistä yleissivistävistä opinnoista, va-
37186:         taan vastata kentällä olevaan tarpeeseen       paasti valittavista opinnoista sekä suuntautumis-
37187:         esimerkiksi lasten ja nuorten osalta, ja       opinnoista esim.lastenja nuorten hoito ja kasva-
37188:             voidaanko koulutukseen perustaa las-       tus. Tutkintotodistuksen selkeyden varmistami-
37189:         ten ja nuorten suuntautumisvaihtoehtoa,        seksi on opetushallitus antanut keväällä 1997
37190:         johon sisältyisi enemmän lasten sairaan-       toimintaohjeen ja mallin tutkintotodistuksista
37191:         ja terveydenhoitoon liittyviä opintoko-        (Oph 2/536/97, 6.3.1997).
37192:         konaisuuksia?                                      Lähihoitajakoulutuksen laatua on seurattu
37193:                                                        koulutuksen käynnistysvaiheesta lähtien. Ensim-
37194:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           mäinen arviointi koski koulutuksen käynnistys-
37195: vasti seuraavaa:                                       vaihetta v. 1993-1995 (Lähihoitajat työelä-
37196:                                                        mään. Lähihoitajakoulutuksen käynnistysvai-
37197:     Sosiaali- ja terveysalalla käynnistyi työelämän    heen arviointia. Opetushallitus. Arviointi 1/
37198: aloitteesta vuonna 1989 kouluasteisen koulutuk-        1997).
37199: sen kehittämistyö. Kehittämistyössä päädyttiin             Vuonna 1995 lähihoitajakoulutuksen uudis-
37200: yhteen laaja-alaiseen tutkintoon, joka sisälsi         tus kytkeytyi koko ammatillista koulutusta kos-
37201: myös ammattitaitoa syventävät opinnot. Sosiaa-         kevaan uudistukseen. Tutkinnon rakennetta
37202: li- ja terveysalan perustutkinto, lähihoi taja, jon-   muutettiin siten, että syventäviä (nykyisin suun-
37203: ka laajuus on kaksi ja puoli vuotta (1 00 opinto-      taavia) opintoja (esim. lasten ja nuorten hoito ja
37204: viikkoa), korvasi aiemmat sosiaali- ja terveys-        kasvatus) kuului tutkintoon 20 ov. Uusituissa
37205: alan kouluasteen tutkinnot hammaslaborantin            opetussuunnitelmissa kiinnitettiin saatujen pa-
37206: tutkintoa lukuun ottamatta. Koulutus käynnis-          lautteiden perusteella erityistä huomiota tavoite-
37207: tyi kokeiluna vuonna 1993. Tutkintoon kuului 70        tasojen määrittämiseen ja tietoperustan selkeyt-
37208: ov alan perusopintoja, 10 ov valinnaisia opintoja      tämiseen. Vuonna 1996 tehtiin uudistusta koske-
37209: ja l 0-20 ov syventäviä opintoja opiskelijan va-       va seurantatutkimus kaikilla ammatillisen kou-
37210: linnan mukaan. Valintamahdollisuuksia oli seit-        lutuksen toisen asteen koulutusaloilla (Opetus-
37211: semän, joista lasten ja nuorten hoito oli yksi         suunnitelmauudistuksen seuranta. Toisen asteen
37212: vaihtoehto.                                            ammatillinen koulutus. Opetushallitus. Arvioin-
37213:     Valtioneuvoston kehittämissuunnitelmassa           ti 1997). Rehtorit, opettajat ja opiskelijat arvioi-
37214: vuosille 1995-2000 on ammatillisen koulutuk-           vat koulutusta vuoden kokemuksen jälkeen. Sen
37215: sen uudistuksen keskeisinä tavoitteina koulutuk-       mukaan opetussuunnitelmiin liittynyt yhteistyö
37216: sen laadun parantaminen ja työelämävastaavuu-          työelämän ja opiskelijoiden kanssa oli sosiaali- ja
37217: den lisääminen. Tavoitteena on tutkintojen laa-        terveysalan lähihoitajakoulutuksessa lisääntynyt
37218: ja-alaistaminen, koulutus- ja tutkintorakentei-        muita aloja enemmän. Samoin oli eniten lisään-
37219: den joustavoittaminen ja yksilöllisen valinnai-        tynyt opetussisältöjen ja opetusmenetelmien ke-
37220: suuden lisääminen sekä toisen asteen ammatilli-        hittäminen ja keskustelu opetuksen perustana
37221:                                           KK 1319/1997 vp                                            3
37222: 
37223: olevista arvoista. Uudenlainen oppimiskulttuuri      mukaan opetussuunnitelmallinen väljyys on mo-
37224: oli niin ikäänjuurtumassa hyvin lähihoitajakou-      tivoinut opettajia kehittämään koulutusta työ-
37225: lutuksessa. Opetussuunnitelman valtakunnallis-       elämän kanssa. Kehittämispaineet kohdistuvat
37226: ten perusteiden tavoitetaso oli arvioinnin mu-       opettajien perus- ja jatkokoulutukseen sekä työ-
37227: kaan oikea.                                          elämään perehtymiseen ja työelämän edustajien
37228:    Tutkimusten ja eri tahojen kannanottojen pe-      lähihoitajakoulutuksen tuntemuksen lisäämi-
37229: rusteella työelämän edellyttämän riittävän am-       seen.
37230: mattitaidon juurtumiseen tarvitaan lähihoitaja-         Edellä olevan perusteella hallituksen tarkoi-
37231: koulutuksessa kuitenkin vielä tutkinnon laajuu-      tuksena on lähihoitajakoulutuksen laadun tur-
37232: den pidentämistä 20 opintoviikolla. Ammattitai-      vaamiseksi ja ammattitaidon varmistamiseksi:
37233: don ja koulun laadunvarmistusta tulee vahvis-           - pidentää sosiaali- ja terveysalan perustut-
37234: taa.                                                 kinnon, lähihoitaja, tutkinnon laajuus (120 ov)
37235:    Arvioinnissa saadun palautteen mukaan opis-       kolmivuotiseksi vuodesta 1999 alkaen, missä yh-
37236: kelijamäärät lähihoitajakoulutuksessa vaikutta-      teydessä tarkistetaan opetussuunnitelman valta-
37237: vat suurilta viime vuosien työllistymiseen verrat-   kunnalliset perusteet ja erityisesti suuntautumis-
37238: tuna. Valmistuneiden sijoittuminen työelämään        vaihtoehdot työelämän edustajien, opettajien ja
37239: vaihtelee kuitenkin alueittain. Koulutustarjonta     opiskelijoiden yhteistyönä, siten, että koulutuk-
37240: tullaan ennakoimaan vuoteen 201 0 saakka.            sen aikana saavutetaan työelämän edellyttämä
37241:    Lähihoitajakoulutuksen arvioinneissa esille       ammattitaito myös lasten ja nuorten terveyden-
37242: tulleita kehittämiskohteita ja -tarpeita ollaan jo   ja sairaanhoidossa sekä kasvatuksessa,
37243: työstämässä. Oppilaitoksissa on meneillään voi-         - jatkaa aloitettua lähihoitajakoulutuksen
37244: makas uudistamis- ja kehittämistyö. Opetushal-       arviointi- ja laadunvarmistusjärjestelmän kehit-
37245: lituksessa on 29.9.1997 asetettu työryhmä, joka      tämistyötä,
37246: tekee ehdotuksen 31.5.1998 mennessä lähihoita-          - ennakoida lähihoitajakoulutuksen koulu-
37247: jakoulutuksen laatuvaatimuksista sekä muista         tustarjonta vuoteen 2010 saakka,
37248: määrällisistä ja laadullisista kehittämistoimenpi-      -laatia suunnitelma opettajien ja oppilaitos-
37249: teistä.                                              yhteisöjen kehittämisestä ja tukikoulutuksesta
37250:     Laaja-alaisten tutkintojen kehittäminen ilman    sekä käynnistää oppilaitosten yhteistoiminnalli-
37251: tiukasti ohjattuja opetussuunnitelmia vaatii pit-    nen työelämän informaatio- ja koulutusohjelma.
37252: käjänteistä työskentelyä. Arviointipalautteiden
37253: 
37254:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1998
37255: 
37256:                                                              Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
37257: 4                                          KK 1319/1997 vp
37258: 
37259: 
37260: 
37261: 
37262:                                         Tili Riksdagens Ta/man
37263: 
37264:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      utvärderas också kvaliteten på utbildningen på
37265: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        andra stadiet. 1 grunderna för läroplanen, som
37266: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      alla läroanstalter skall följa, ges en yrkesprofil
37267: man Liisa Hyssälä m.fl. undertecknade spörsmål        och målen för studiehelheterna och deras omfatt-
37268: nr 1319:                                              ning samt examensstrukturen. 1 läroanstalterna
37269:                                                       fattas beslut om de innehållsliga och pedagogiska
37270:           Är man på ministeriet medveten om           lösningarna. Av examensbetygen framgår vilket
37271:        omfattnings- och kvalitetsproblem i sam-       inriktningsalternativ som slutförts.
37272:        band med grundexamen i social- och häl-           De yrkesinriktade grundexamina på andra
37273:        sovård och vad ämnar man eventuellt            stadiet består av omfattande grundstudier inom
37274:        göra för att rätta tili situationen, samt      branschen, för alla gemensamma allmänbildan-
37275:           hur och med vilka yrkesbenämningar          de studier, valfria studier samt studier inom ett
37276:        ämnar man svara på behovet ute på fåltet       inriktningsalternativ, t.ex. vård och fostran av
37277:        exempelvis i fråga om barn och unga, och       barn och unga. F ör att säkerställa en klar utform-
37278:           är det möjligt att till utbildningen foga   ning av examensbetyget utfårdade utbildnings-
37279:        ett inriktningsalternativ för barn och         styrelsen våren 1997 anvisningar och en modell
37280:        unga som skulle innehålla mer studiehel-       för examensbetyg (Ubs 2/536/97, 6.3.1997).
37281:        heter med anknytning tili sjuk- och hälso-        K valiteten på närvårdarutbildningen har kon-
37282:        vård av barn?                                  trollerats allt sedan utbildningen inleddes. Den
37283:                                                       första utvärderingen gällde initialskedet åren
37284:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         1993-1995 (Lähihoitajat työelämään. Lähihoi-
37285: anföra följande:                                      tajakoulutuksen käynnistysvaiheen arviointia.
37286:                                                       Utbildningsstyrelsen. Utvärdering 111997).
37287:    Arbetet med att utveckla utbildningen på skol-        Reformen av närvårdarutbildningen 1995
37288: nivå inom social- och hälsovården startades 1989      hängde samman med reformen av hela yrkesut-
37289: på arbetslivets initiativ. Vid utvecklingsarbetet     bildningen. Examensstrukturen ändrades så att
37290: stannade man för en enda bredbasig examen,            de fördjupade (numera inriktade) studierna i exa-
37291: som också innehöll studier som fördjupar yrkes-       men (t.ex. vård och fostran av barn och unga)
37292: skickligheten. Grundexamen i social- och hälso-       omfattade 20 sv. Utgående från inkomna reak-
37293: vård, närvårdare, vars omfattning är två och ett      tioner och kommentarer ägnade man i de revide-
37294: halvt år (100 studieveckor), ersatte de tidigare      rade läroplanerna särskild uppmärksamhet åt att
37295: examina på skolnivå inom hälsovården och det          definiera målnivåerna och klarlägga kunskaps-
37296: sociala området, med undantag för tandlabo-           basen. År 1996 gjordes en uppföljningsundersök-
37297: rantexamen. Utbildningen inleddes som försök          ning av reformen på alla utbildningsområden
37298: 1993. Tili examen hörde 70 sv grundstudier inom       inom yrkesutbildningen på andra stadiet (Ope-
37299: branschen, 10 sv valfria studier och 10-20 sv         tussuunnitelmauudistuksen seuranta. Toisen as-
37300: fördjupade studier enligt den studerandes vai.        teen ammatillinen koulutus. Utbildningsstyrel-
37301: Det fanns sju valmöjligheter, av vilka vård av        sen. Utvärdering 1997). Rektorer, lärare och stu-
37302: barn och unga var ett.                                derande utvärderade utbildningen efter ett års
37303:    1 statsrådets utvecklingsplan för 1995-2000        erfarenhet. Resultatet var att det tillläroplanerna
37304: är ett av de viktigaste målen för reformeringen av    anslutna samarbetet med arbetslivet och stude-
37305: yrkesutbildningen att förbättra utbildningens         randena hade ökat mer i närvårdarutbildningen
37306: kvalitet och få den att bättre överensstämma med      inom social- och hälsovården än inom andra
37307: arbetslivet. Målet är att bredda examina, göra        branscher. Likaså hade utvecklandet av under-
37308: utbildnings- och examensstrukturen smidigare          visningsstoffet och undervisningsmetoderna och
37309: och öka den individuella valfriheten samt att         diskussionen om de värden som ligger tili grund
37310: förlänga yrkesutbildningen på andra stadiet så        för undervisningen ökat mest i denna utbildning.
37311: att den blir treårig. Under planeringsperioden        En ny inlärningskultur hade fått god grogrund i
37312:                                              KK 1319/1997 vp                                              5
37313: 
37314: närvårdarutbildningen. Den målnivå som anges i          bildningen tillsammans med arbetslivet. Kraven
37315: de riksomfattande grunderna för läroplanen var          på utveckling gäller grundutbildningen av lärare,
37316: enligt utvärderingen riktig.                            lärarnas fortbildning och arbetslivsorientering
37317:     På basis av undersökningarna och ställnings-        samt ökad kännedom om närvårdarutbildningen
37318: taganden från olika instanser behövs det dock           hos företrädarna för arbetslivet.
37319: ytterligare en utvidgning av examen med 20 stu-            På basis av det ovan anförda har regeringen
37320: dieveckor i närvårdarutbildningen för att de stu-       för avsikt att vidta följande åtgärder för att tryg-
37321: derande skall uppnå den yrkesskicklighet som            ga kvaliteten på närvårdarutbildningen och säk-
37322: arbetslivet förutsätter. Kvalitetssäkringen i fråga     ra yrkesskickligheten på området:
37323: om yrkesskickligheten och skolorna skall för-              - förlänga grundexamen i social- och hälso-
37324: stärkas.                                                vård, närvårdare, så att den blir treårig (120 sv)
37325:     Enligt utvärderingsresultaten förefaller anta-      från ingången av 1999. I detta sammanhangjus-
37326: let studerande inom närvårdarutbildningen stort         teras också de riksomfattande grunderna för lä-
37327: jämfört med sysselsättningen under de senaste           roplanen och i synnerhet inriktningsalternativen
37328: åren. Hur väl de utexaminerade placerar sig i           i samråd med företrädare för arbetslivet, lärare
37329: arbetslivet varierar dock områdesvis. Utbild-           och studerande så att de studerande under utbild-
37330: ningsutbudet kommer att förutses fram tili201 0.        ningen uppnår den yrkesskicklighet som arbetsli-
37331:     Man håller på att bearbeta de utvecklingsob-        vet förutsätter också inom hälso- och sjukvården
37332: jekt och -behov som kommit fram vid utvärde-            samt fostran av barn och unga,
37333: ringen av närvårdarutbildningen. Det pågår ett             - fortsätta det redan påbörjade arbetet med
37334: kraftigt reformerings- och utvecklingsarbete i lä-      att utveckla ett utvärderings- och kvalitetssäk-
37335: roanstalterna. Vid utbildningsstyrelsen tillsattes      ringssystem för närvårdarutbildningen,
37336: 29.9.1997 en arbetsgrupp med uppgift att före              - förutse utbildningsbehovet i fråga om när-
37337:  31.5.1998 lägga fram ett förslag tili kvalitetskra v   vårdarutbildningen fram till2010,
37338: på närvårdarutbildningen samt tili andra kvanti-           - sammanställa en pian för utveckling av
37339: tativa och kvalitativa utvecklingsåtgärder.             lärarna och läroanstaltsgemenskaperna och för
37340:     Att utveckla bredbasiga examina utan strikt         stödutbildning samt vid läroanstalterna starta ett
37341:  styrda läroplaner kräver tålmodigt arbete på lång      samverkansprogram för information och utbild-
37342:  sikt. Enligt utvärderingarna har spelrummet i          ning med avseende på arbetslivet.
37343:  läroplanerna motiverat lärarna att utveckla ut-
37344: 
37345:       Helsingforsden 23 januari 1998
37346: 
37347:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
37348:                  j
37349:                 j
37350:                j
37351:               j
37352:              j
37353:             j
37354:            j
37355:           j
37356:          j
37357:         j
37358:        j
37359:       j
37360:      j
37361:     j
37362:    j
37363:   j
37364:  j
37365: j
37366:                                             KK 1320/1997 vp
37367: 
37368: Kirjallinen kysymys 1320
37369: 
37370: 
37371: 
37372: 
37373:                                     Pentti Tiusanen /vas: Geenien muuntelua koskevan lainsäädännön
37374:                                        valmistelusta
37375: 
37376: 
37377:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37378: 
37379:    Dolly-lampaan kloonauksen jälkeen aktivoi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37380: tui laaja kansalaiskeskustelu kloonauksenja gee-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37381: nitekniikan oikeutuksesta ja siihen liittyvistä eet-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37382: tisistä kysymyksistä. Erityisesti pyrkimykset ih-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37383: miskloonien tuottamiseen tuomittiin, ja sosiaali-
37384: ja terveysministeri Terttu Huttu-Juntunen mm.                     Missä vaiheessa on geneettistä muun-
37385: eduskunnan kyselytunnilla antamassaan vas-                    telua säätelevän lainsäädännön valmiste-
37386: tauksessa kertoi ihmisen kloonauksen estävästä                lu ja miten erityisesti ihmisalkioiden kloo-
37387: lainsäädännön valmistelusta.                                  nauksen kieltävä lainsäädännön kehittä-
37388:    Tällä välin on käynyt selväksi, että ihmisen               minen etenee?
37389: kloonaukseen tarpeellinen tekninen valmius on
37390: käytössä, ja eri puolilla maailmaa sen toimivuut-
37391: ta on myös testattu.
37392: 
37393:      Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1997
37394: 
37395:                                           Pentti Tiusanen /vas
37396: 
37397: 
37398: 
37399: 
37400: 270136
37401: 2                                             KK 1320/1997 vp
37402: 
37403: 
37404: 
37405: 
37406:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37407: 
37408:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa           kloonausta mutta kieltää alkioiden tuottamisen
37409: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,            tutkimustarkoituksiin ja perimäitään muutettu-
37410: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen          jen alkioiden siirtämisen kehittymään kohtuun.
37411: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-         Sopimuksessa sallitaan ihmisen perimään puut-
37412: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o           tuminen ainoastaan ennalta ehkäisevässä, diag-
37413: 1320:                                                    nostisessa ja hoidollisessa tarkoituksessa, ja ai-
37414:                                                          noastaan, jos puuttumisen tarkoituksena ei ole
37415:             Missä vaiheessa on geneettistä muun-         periyttää muutoksia tuleviin sukupolviin.
37416:         telua säätelevän lainsäädännön valmiste-            Euroopan neuvoston ns. bioetiikkasopimuk-
37417:         lu ja miten erityisesti ihmisalkioiden kloo-     sen ihmisen kloonausta koskeva lisäpöytäkirja,
37418:         nauksen kieltävä lainsäädännön kehittä-          joka kieltää elävän tai kuolleen ihmisen kloo-
37419:         minen etenee?                                    nauksen, avataan allekirjoitettavaksi 12.1.1998.
37420:                                                          Suomen tarkoituksena on tällöin allekirjoittaa
37421:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             sopimus.
37422: vasti seuraavaa:                                            Oikeusministeriön 15.10.1996 asettama työ-
37423:                                                          ryhmä, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus halli-
37424:     Kysymyksessä viitataan Dolly-lampaan kloo-           tuksen esitykseksi hedelmöityshoitoja koskevak-
37425: naukseenja senjälkeen aktivoituneeseen keskus-           si lainsäädännöksi, jätti mietintönsä 30.9.1997.
37426: teluun kloonauksen ja geenitekniikan oikeutuk-           Ehdotuksen mukaan hedelmöityshoidossa ei saa
37427: sesta ja siihen liittyvistä eettisistä kysymyksistä.     käyttää sukusoluja ja alkioita, joiden tuman gee-
37428: Kysymyksessä esitetään, että ihmisen kloonauk-           niperimään on puututtu eikä alkioita, joita on
37429: seen tarpeellinen tekninen valmius on käytössä ja        saatu toisintamalla eikä sukusoluja ja alkioita,
37430: sen toimivuutta testataan eri puolilla maailmaa.         joita on käytetty tutkimustoiminnassa. Työryh-
37431:     Kuten kysymyksessä todetaan, Suomessa on             män ehdotus on parastaikaa lausuntokierrok-
37432: valmisteltu asiaa koskevaa lainsäädäntöä. Se, et-        sella.
37433: tei asiasta toistaiseksi ole erityislainsäädäntöä           Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työ-
37434: annettu, ei kuitenkaan merkitse, että Suomessa           ryhmä, jonka tehtävänä oli selvittää ihmiseen
37435: vallitsisi oikeudellinen tyhjiö, jossa mitkä tahan-      sekä ihmisen alkioonja sikiöön kohdistuvan lää-
37436: sa kokeet olisivat sallittuja.                           ketieteellisen tutkimuksen oikeudellisen säänte-
37437:     Perusoikeusuudistuksen yhteydessä Hallitus-          lyn tarve sekä tehdä tarpeelliset ehdotukset lain-
37438: muodon 1 §:ään kirjattiin ihmisarvon loukkaa-            säädännöllisiksi toimenpiteiksi, jätti mietintönsä
37439: mattomuuden turvaaminen. Hallituksen esityk-             vuonna 1995. Työryhmän ehdotuksen mukaan
37440: sessä (HE 309/1993 vp) todetaan, että esimerkiksi        alkiotutkimus, jonka tarkoituksena on kehittää
37441: sikiöön ja alkioon kohdistuvat ihmisarvoa look-          menetelmiä periytyvien ominaisuuksien muutta-
37442: kaavat lääketieteelliset ja tieteelliset kokeilut oli-   miseksi, on kielletty, ellei kysymyksessä ole tutki-
37443: sivat 1 §:n vastaisia. Terveydenhuollon ammatti-         mus periytyvän vaikean sairauden parantami-
37444: laisen osallistuessa tällaisen tutkimuksen suorit-       seksi tai ehkäisemiseksi. Ehdotuksen pohjalta
37445: tamiseen voitaisiin toimintaan puuttua tervey-           valmistellussa lakiluonnoksessa kielletään myös
37446: denhuollon ammattihenkilöistä annetun lain no-           ihmisen toisintaminen, ihmisen aikaansaaminen
37447: jalla.                                                   alkioita yhdistämällä sekä ihmisen aikaansaami-
37448:    Suomi allekirjoitti 4.4.1997 Euroopan neuvos-         nen yhdistämällä ihmisen sukusoluja ja eläimen
37449: ton ihmisoikeuksia ja biolääketiedettä koskevan          perintötekijöitä. Ministeriön tavoitteena on, että
37450: yleissopimuksen. Sopimuksen ratifiointiin liitty-        hallituksen esitys lääketieteellistä tutkimusta
37451: vä valmistelutyö on käynnissä.                           koskevaksi laiksi annettaisiin eduskunnalle vuo-
37452:    Sopimus ei nimenomaisesti kiellä ihmisen              den 1998 kevätistuntokauden aikana.
37453: 
37454:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
37455: 
37456:                                                                        Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37457:                                            KK 1320/1997 vp                                              3
37458: 
37459: 
37460: 
37461:                                         Tili Riksdagens Talman
37462: 
37463:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           duktion av embryon för forskningsändamål och
37464: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           överflyttning av embryon med ändrad genotyp
37465: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       tili en livmoder för att utvecklas där. Enligt kon-
37466: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-          ventionen tillåts ändringar i människors genotyp
37467: mål nr 1320:                                          endast i förebyggande, diagnostiskt och vårdan-
37468:                                                       de syfte och endast om avsikten med modifiering-
37469:           1 vilket skede är beredningen av den        en inte är att nedärva mutationerna tili komman-
37470:        lagstiftning som skall reglera genetisk        de generationer.
37471:        manipulation och hur framskrider ut-               Tilläggsprotokollet tili Europarådets s.k. bio-
37472:        vecklingen av särskilt den Iagstiftning        etikkonvention som gäller kloning av männi-
37473:        som skall förbjuda kloning av människo-        skor, som förbjuder kloning av levande och döda
37474:        embryon?                                       människor, öppnas för undertecknande den 12
37475:                                                       januari 1998. Finland har för avsikt att under-
37476:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt         teckna konventionen då.
37477: anföra följande:                                          Vidjustitieministeriet tillsattes den 15 oktober
37478:                                                       1996 en arbetsgrupp som hade i uppgift att utar-
37479:     1 spörsmålet hänvisas tili kloningen av fåret     beta ett förs1ag tili en regeringsproposition med
37480: Dolly och tili den därefter aktiverade diskussio-     förslag tili 1agstiftning angående fertilitetsvård.
37481: nen kring kloningens och genteknikens berätti-        Arbetsgruppen avgav sitt betänkande den 30 sep-
37482: gande och de etiska frågor som anknyter tili          tember 1997. F örslaget innehåller ett förbud mot
37483: detta. 1 spörsmålet sägs också att den tekniska       att inom fertilitetsvård använda sådana könscel-
37484: beredskap som behövs för kloning av människor         ler eller embryon i fråga om vilka cellkärnans
37485: redan existerar och att dess funktionsduglighet       genotyp har modifierats, embryon som har erhål-
37486: håller på att testas på olika håll i världen.         lits genom reproduktion eller könsceller eller
37487:     Sam det konstateras i spörsmålet har man i        embryon som har använts i forskning. Arbets-
37488: Finland berett lagstiftning som gäller denna frå-     gruppens förslag har sänts för utlåtande.
37489: ga. Det faktum att det tills vidare saknas special-       Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
37490: 1agstiftning om detta betyder ändå inte att det       satta arbetsgrupp som hade i uppgift att utreda
37491: finns ett juridiskt vakuum i Finland där vilka        behovet av rättslig reglering när det gäller medi-
37492: försök som helst är tillåtna.                         cinsk forskning beträffande människor samt
37493:     1 samband med reformen av de grundläggande        människoembryon och människofoster samt att
37494: fri- och rättigheterna fogades tili 1 § Regerings-    framställa behövliga förslag tili lagstiftningsåt-
37495: formen ett stadgande om skydd för människo-           gärder, avgav sitt betänkande år 1995. Enligt
37496: värdets okränkbarhet. 1 regeringens proposition       arbetsgruppens förslag är embryoforskning vars
37497: (RP 309/1993 rd) fastslogs att t.ex. sådana medi-     syfte är att utveckla metoder för modifiering av
37498: cinska och vetenskapliga experiment med foster        ärftliga egenskaper förbjuden, förutsatt att det
37499: och embryon som kränker människovärdet stri-          inte är fråga om forskning som har som mål att
37500: der mot 1 §. Om yrkesutbildade personer inom          bota eller förebygga svåra ärftliga sjukdomar. 1
37501: hälso- och sjukvården deltar i dylik forskning        det utkast tilllag som bereddes på basis av försla-
37502: skall det gå att ingripa i verksamheten med stöd      get förbjuds också reproduktion av människor,
37503: av Iagen om yrkesutbildade personer inom hälso-       alstring av människor genom sammanslagning
37504: och sjukvården.                                       av embryon samt alstring av människor genom
37505:     Finland undertecknade den 4 april 1997 Euro-      förening av könsceller från människor och arvs-
37506: parådets konvention om de mänskliga rättighe-         anslag från djur. Ministeriet har för avsikt att
37507: terna och biomedicin. Det beredningsarbete som        avlåta en regeringsproposition med förslag tili
37508: ratificeringen av konventionen förutsätter har        lag om medicinsk forskning tili riksdagen under
37509: inletts. Konventionen förbjuder inte uttryckligen     vårsessionen 1998.
37510: kloning av människor, men förbjuder likväl pro-
37511: 
37512:      Helsingforsden 8 januari 1998
37513: 
37514:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
37515:                                           KK 1321/1997 vp
37516: 
37517: Kirjallinen kysymys 1321
37518: 
37519: 
37520: 
37521: 
37522:                                   Markku Pohjola /sd: Arctia Oy:n liiketoiminnan ja käyttöomaisuu-
37523:                                      den myymisestä
37524: 
37525: 
37526:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37527: 
37528:    Valtion omistama Alko-Yhtiöt Oy on                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37529: 19.12.1997 allekirjoitetun aiesopimuksen mu-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37530: kaan myymässä ruotsalaiselle Scandie Hotelsille      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37531: tytäryhtiönsä Arctia Oy:n liiketoiminnan ja          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37532: käyttöomaisuuden. Kaupassa ruotsalaisten
37533: omistukseen siirtyvät kaikki Arctian 22 hotellia               Eikö Suomesta löytynyt Arctia Oy:lle
37534: ja 25 erillistä ravintolaa.                                 ostajia, jotta suomalaisuuden symbolit
37535:    Kun kaupassa ulkomaalaisomistukseen siirty-              olisivat pysyneet omissa käsissä, ja jos ei,
37536: vät mm. sellaiset suomalaisen ravintolakulttuu-                 eikö kauppaa olisi voinut esimerkiksi
37537: rin helmet ja kansalliset instituutiot kuin Kalas-          puolittaa jakamalla se kahteen yhtä ar-
37538: tajatorppa, Katajanokan Kasino, Imatran Val-                vokkaaseen osaan myymällä toinen puoli
37539: tionhotelli, Savoy, Elite ja Marski, on kysyttävä,          suomalaisille ja toinen ulos, jolloin olisi
37540: onko myyntipäätös loppuun asti harkittu. Miten              pidetty omissa käsissä merkittävin osa
37541: turvataan suomalaisen identiteetin ja ravintola-            kansallisaarteista?
37542: kulttuurin jatkuminen kyseisissä "kansallisra-
37543: vintoloissa"?
37544:      Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1997
37545: 
37546:                                          Markku Pohjola /sd
37547: 
37548: 
37549: 
37550: 
37551: 270136
37552: 2                                           KK 1321/1997 vp
37553: 
37554: 
37555: 
37556: 
37557:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
37558: 
37559:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         viin muutosvalmisteluihin on ollut tarpeen ryh-
37560: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          tyä. Samaan suuntaan ovat vaikuttaneet myös
37561: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       lähivuosien toimintaympäristön ja kapasiteetin
37562: le jäsenelle kansanedustaja Markku Pohjolan            muutokset. Tässä toimintaympäristössä Arctian
37563: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1321:         kokoisen yrityksen on vaikea olla kilpailukykyi-
37564:                                                        nen ilman vahvaa kansainvälistä liittolaista, mitä
37565:            Eikö Suomesta löytynyt Arctia Oy:lle        seikkaa esimerkiksi asiasta tehty kansainvälinen
37566:         ostajia, jotta suomalaisuuden symbolit         selvitys on painottanut. Arctian osuus koko
37567:         olisivat pysyneet omissa käsissä, ja jos ei,   maan anniskelupaikoista on noin 2 %ja huone-
37568:             eikö kauppaa olisi voinut esimerkiksi      kapasiteetista noin 9 %. Yhtiön taloudellinen tu-
37569:         puolittaa jakamalla se kahteen yhtä ar-        los vuodelta 1997 on voitollinen.
37570:         vokkaaseen osaan myymällä toinen puoli            Valmisteluprosessin aikana Alko-Yhtiöt Oy
37571:         suomalaisille ja toinen ulos, jolloin olisi    on selvittänyt erilaisia toimintavaihtoehtoja sekä
37572:         pidetty omissa käsissä merkittävin osa         kotimaisten että ulkomaisten yhteistyökumppa-
37573:         kansallisaarteista?                            neiden kanssa. Tässä yhteydessä on selvitetty
37574:                                                        sekä omistuksellisia että toiminnallisia yhteistyö-
37575:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           vaihtoehtoja. Tehtyjen selvitysten mukaan par-
37576: vasti seuraavaa:                                       haaksi vaihtoehdoksi osoittautui eteneminen si-
37577:                                                        ten, että Arctian liiketoimintoja ei myyntivai-
37578:     Haluaisin aluksi lyhyesti selvittää hotelli- ja    heessa pirstota. Selvityksistä ilmeni, että puh-
37579: ravintola-alan yleistä tilannetta maassamme.           taasti kotimainen ratkaisu ei ollut taloudellisesti
37580: Suomen hotellikapasiteettia lisäsi runsaasti           kilpailukykyinen, vaan parhaaksi vaihtoehdoksi
37581: 1980-luvun lopun ylikuumentunut taloussuh-             osoittautui ruotsalaisen Scandie Hotels Ab:n
37582: danne. Seuraavan vuosikymmenen alun talou-             kanssa tehtävä aiesopimus.
37583: dellinen lama vaikutti hotelli- ja ravintolaelinkei-      Aiesopimuksen pohjalta yritykset tutkivat yh-
37584: noon voimakkaasti. Kenkurssien määrä kasvoi            dessä maaliskuun 1998 loppuun mennessä, onko
37585: suuresti, mutta toisin kuin muilla aloilla ken-        lopulliselle kaupalle edellyksiä. Korostettakoon,
37586: kurssit eivät kuitenkaan vaikuttaneet kapasiteet-      että aiesopimuksen mukaan on tarkoitus myydä
37587: tia pienentävästi, koska uusi yrittäjä jatkoi välit-   vain Arctian liiketoiminnat, ei kiinteistöjä. Arc-
37588: tömästi kaatuneen yrityksen tiloissa. Lisäksi ra-      tian kiinteistöistä tehdään ostajan kanssa pitkä-
37589: vintolapuolella kapasiteetti on uuden, vuoden          aikaiset vuokrasopimukset. Suurin osa kysyjän
37590: 1995 alusta voimaan tulleen alkoholilain myötä         Iuettelemista liikepaikoista on muun kuin Arctia
37591: koko ajan kasvanut. Kilpailu alueella onkin jat-       Oy:n omistuksessa.
37592: kuvasti lisääntynyt, mikä on johtanut esimerkik-          Lopuksi on syytä korostaa, että edellä maini-
37593: si siihen, että Suomessa hotellien käyttöasteet ja     tun aiesopimuksen tarkoituksena ei ole kysyjän
37594: huonehinnat ovat Euroopan alhaisimpia.                 mainitsemien kansallisaarteiden tuhlaaminen,
37595:     Edellä mainituista syistä sekä Alko-Yhtiöt         vaan tarkoituksena on taata se, että valtio-omis-
37596: konsernin organisaatiota koskevien yleisten            tajan omistukselliset arvot turvataan.
37597: muutospaineiden johdosta Arctia Oy:tä koske-
37598: 
37599:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1998
37600: 
37601:                                                                      Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37602:                                             KK 1321/1997 vp                                              3
37603: 
37604: 
37605: 
37606: 
37607:                                          Tili Riksdagens Talman
37608: 
37609:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       tvungen att vidta åtgärder beträffande föränd-
37610: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         ringsförberedelserna angående Arctia Ab. 1 sam-
37611: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       ma riktning har även de närmaste årens föränd-
37612: man Markku Pohjola undertecknade spörsmål              ringar i verksamhetsmiljön och kapaciteten ver-
37613: nr 1321:                                               kat. 1 denna verksamhetsmiljö har ett företag av
37614:                                                        Arctias storlek svårt att vara konkurrenskraftigt
37615:           Fanns det inte i Finland köpare, så att      utan en stark internationell bundsförvant, vilket
37616:        symbolerna för finskheten stannat i egna        tili exempel den internationella utredning som
37617:        händer, och ifall inte,                         gjorts om saken betonat. Arctias andel av hela
37618:           kunde inte köpet t.ex. ha halverats ge-      landets serveringsställen är cirka 2 % och av
37619:        nom att dela det i två lika värdefulla delar    rumskapaciteten cirka 9 %. Bolagets ekonomis-
37620:        och sälja den ena delen tili finländare och     ka resultat för år 1997 uppvisar vinst.
37621:        den andra ut, varvid man hållit i egna              Under förberedelseprocessen har A1ko-Bo1a-
37622:        händer den mest betydande delen av na-          gen Ab utrett olika verksamhetsalternativ både
37623:        tionalskatterna?                                med inhemska och utländska samarbetspartner.
37624:                                                        1 detta sammanhang har man utrett samarbetsal-
37625:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          ternativ både vad gäller ägande och verksamhet.
37626: anföra fö1jande:                                       Enligt gjorda utredningar visade sig det bästa
37627:                                                        alternativet vara att framskrida på så sätt att man
37628:     Tili en början vill jag kort redogöra för den      inte i försäljningsskedet splittrar Arctias f6re-
37629: allmänna situationen inom hotell- och restau-          tagsfunktioner. Ur utredningen framgick att en
37630: rangbranschen i vårt land. Hotellkapaciteten i         rent inhemsk lösning inte var ekonomiskt kon-
37631: Finland ökade mycket som en följd av den över-         kurrenskraftig, utan det bästa alternativet visade
37632: hettade ekonomiska konjunkturen i slutet av            sig vara ett intentionsavtal som uppgörs med
37633: 1980-talet. Den ekonomiska lågkonjunkturen i           svenska Scandie Hotels Ab.
37634: början av fö1jande årtionde inverkade starkt på            Utgående från intentionsavtalet granskar bo-
37635: hotell- och restaurangnäringen. Antalet konkur-        lagen tilisammans före slutet av mars 1998 om det
37636: ser ökade stort, men konkurserna ledde dock inte       finns förutsättningar för den slutliga affåren. Det
37637: tili att kapaciteten minskade såsom inom andra         bör betonas att enligt intentionsavtalet är det
37638: branscher, eftersom den nya företagaren omedel-        meningen att endast Arctias affårsfunktioner
37639: bart fortsatte i det förra företagets utrymmen.        säljs, inte fastigheterna. Beträffande Arctias fas-
37640: Dessutom har kapaciteten på restaurangsidan            tigheter uppgörs långvariga hyresavtal med kö-
37641: hela tiden vuxit som en följd av den nya alkohol-      paren. Största de1en ,av de affårsplatser som
37642: lagen som trädde i kraft från början av år 1995.       spörsmålsställaren uppräknar ägs av annan än
37643: Konkurrensen inom området har hela tiden ökat,         Arctia Ab.
37644: vilket lett t.ex. tili att beläggningsgraden för ho-       Slutligen är det skäl att poängtera att avsikten
37645: tellen och priserna för rummen i Finland är bland      med det ovan nämnda intentionsavtalet inte är
37646: de lägsta i Europa.                                    att slösa med de nationalskatter som spörsmåls-
37647:     Av ovan nämnda orsaker och på grund av             ställaren nämner utan avsikten är att trygga sta-
37648: allmänna förändringstryck beträffande koncer-          ten- ägarens värden i fråga om ägande.
37649: nen Alko-Bolagens organisation har man varit
37650: 
37651:      Helsingfors den 9 januari 1998
37652: 
37653:                                                                       Minister Terttu Huttu-Juntunen
37654:                                               KK 1322/1997 vp
37655: 
37656: Kirjallinen kysymys 1322
37657: 
37658: 
37659: 
37660: 
37661:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Sosiaali- ja terveysministerin kirjalliseen ky-
37662:                                         symykseen antaman vastauksen täsmentämisestä
37663: 
37664: 
37665:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
37666: 
37667:     Aluksi kiitän ministeri Terttu Huttu-Juntusen        noille. 2) Koekaniinina voi toimia valtava ihmis-
37668: vastauksesta kirjalliseen kysymykseen n :o 1251/         joukko. Kun "koe" sitten antaakin kielteisen tu-
37669: 1997 vp,joka sisälsi muun ohella kansansivistys-         loksen, on kaikki vahinko jo tapahtunut. Kum-
37670: tä edistävää aineistoa, kuten tietoiskun siitä, että     paankin on sanottava, että se ei ole eettisesti eikä
37671: "maissi on eräs maailman tärkeimmistä viljakas-          liioin pragmaattisesti hyväksyttävissä.
37672: veista". Kun arvoisa ministeri hallituksen puoles-           Mitä geeniteknologian käyttöön ylipäätään
37673: ta siirsi todistustaakan vastauksen kaikissa muis-       tulee, niin esim. manipulointi ristikukkaisilla
37674: sa osissa toimijaneli tuotekehittäjän vastapuolel-       kasveilla on uhkarohkeaa toimintaa, kun sa-
37675: le eli kuluttajille tai heidän edustajilleen ja kun en   maan kasviheimoon kuuluu sekä hyöty- että rik-
37676: voi väittää edellä siteeratun tietoiskun oikeelli-       kakasveja. Maissi ei- onneksi- ole ristikuk-
37677: suutta vastaan, olen pahoillani siitä, ettei tällä       kainen, vaan heinälaji. Sen kohdalla merkittävää
37678: tiedolla ole ollut merkitystä arvoisan ministerin        on taas se, ettei tätä amerikkalaista alkuperää
37679: muussa vastauksessa.                                     olevaa kasvilajia liene enää missään luonnonva-
37680:     Kun näin on, niin tällaisen aseman saavutta-         raisena. Uuteen "viljelystarttiin" ei siten ole mah-
37681: neen viljelykasvin kohdalla pitää olla hyvin tark-       dollisuuksia.
37682: ka, mitä tuotannonedistämiskeinoja käytetään ja              Toistan, että uusin alkuperäisen kysymykseni
37683: kuinka uusiin innovaatioihin suhtaudutaan.               perusteluosan ja siihen liittyen myös kysymyk-
37684: Vastatessaan kysymykseeni arvoisa ministeri              sen, ja toivon, että saan tällä kertaa vastauksen,
37685: noudatti marxilaisen lehdistöteorian keskeistä           joka vastaa myös kirjallisen kysymyksen n:o
37686: oppia eli vaikeni siitä, mikä on ideologialle vie-        125111997 vp perusteluosassa esittämiini väittä-
37687: rasta. Toistan kysymykseni keskeisen sisällön sii-       miin/alakysymyksiin ja joka ottaa lisäksi huo-
37688: tä, että on olemassa suuri määrä kysymyksiä              mioon tässä kysymyksessä edellä esitetyn.
37689: Goita Iuetteiin edellisessä kysymyksessäni),jotka            Selvyyden vuoksi ilmoitan, että olen asian
37690: vaativat toimijan eli geenimaissin tuottajan puo-        merkittävyyden vuoksi valmis esittämään vuo-
37691: lelta ja myös tämän toiminnan hyväksyjän puo-            den 1998 valtiopäivillä saman kysymyksen niin
37692: lelta tieteellisesti pätevät vastaukset. Kun tästä       monta kertaa uudestaan, että saan eettisesti ja
37693: arvoisalle ministerille nyt huomautan, niin toi-         älyllisesti tyydyttävän vastauksen.
37694:  von, että hän vastatessaan tähän kirjalliseen ky-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37695:  symykseeni vastaa kohta kohdalta myös em.               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37696:  kysymykseni perusteluosan väittämiin/kysy-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37697:  myksiin.                                                nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37698:     Se tapa, jolla arvoisa ministeri vastasi kirjalli-
37699:  seen kysymykseen n:o 1251/1997 vp, tarkoittaa                     Aikooko Hallitus pysyä kannassaan,
37700:  nimittäin yleistäen mm. kahta periaatteellisesti               että EU:njäsenvaltio ei voi kieltää geeni-
37701:  tärkeää asiaa: 1) Minkä tahansa uuden, käytän-                 maissin tuontia alueelleen, kun se pitää
37702:  nössä koko ihmiskuntaa koskettavan innovaa-                    geenimaissin tuotantoon liittyviä riskite-
37703:  tion osalta muiden kuin kehittäjän itsensä, eli                kijöitä liian suurina ja muun muassa eri-
37704:  käyttäjien tai niiden yhteenliittymien eli valtioi-            laisia ympäristövaikutuksia puutteelli-
37705:  den ja näiden yhteenliittymien tulisi selvittää tie-           sesti tutkittuina?
37706:  teellisesti, ettei tällainen innovaatio sovi markki-
37707: 
37708:       Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1998
37709: 
37710:                                            Erkki Pulliainen /vihr
37711: 270136
37712: 2                                          KK 1322/1997 vp
37713: 
37714: 
37715: 
37716: 
37717:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37718: 
37719:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        jalla väliaikaisesti Bt-maissin myynnin ja ovat
37720: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         esittäneet päätöksilleen perustelut. Komissio on
37721: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       pyytänyt lausunnot Itävallan esittämistä tiedois-
37722: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-       ta komission eläinten ravitsemusta käsittelevältä
37723: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      tiedekomitealta, elintarvikealan tiedekomitealta
37724:  1322:                                                sekä torjunta-aineita käsittelevältä tiedekomi-
37725:                                                       tealta. Tiedekomiteat eivät katsoneet Itävallan
37726:           Aikooko Hallitus pysyä kannassaan,          esittämien tietojen sisältävän sellaista uutta ja
37727:        että EU :n jäsenvaltio ei voi kieltää geeni-   olennaista tieteellistä todistusaineistoa, jota ei
37728:        maissin tuontia alueelleen, kun se pitää       olisi otettu huomioon asiaa alun perin arvioitaes-
37729:        geenimaissin tuotantoon liittyviä riskite-     sa ja, joka edellyttäisi komiteoiden kyseisestä
37730:        kijöitä liian suurina ja muun muassa eri-      tuotteesta antamien alkuperäisten lausuntojen
37731:        laisia ympäristövaikutuksia puutteelli-        tarkistamista. Tällä perusteella komissio on teh-
37732:        sesti tutkittuina?                             nyt asiassa päätösehdotukset, joissa esitetään
37733:                                                       Itävallan ja Luxemburgin toteuttamat kieltotoi-
37734:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          menpiteet kumottaviksi sen vuoksi, etteivät Itä-
37735: vasti seuraavaa:                                      valta ja Luxemburg ole kyenneet esittämään riit-
37736:                                                       täviä tieteellisiä perusteluja kieltopäätöksilleen.
37737:    Tavaroiden vapaa liikkuvuus on yksi Euroo-            Geenitekniikan lautakunta, joka on direktii-
37738: pan yhteisön perusperiaatteista. Geenitekniikal-      vin mukainen Suomen toimivaltainen viran-
37739: la muunnettujen organismien (GMO:t) tarkoi-           omainen, oli, asiantuntijoita kuultuaan, kokouk-
37740: tuksellisesta levittämisestä ympäristöön on tä-       sessaan 27.10.1997 sitä mieltä, etteivät Itävalta ja
37741: män vuoksi annettu kansallisen lainsäädännön          Luxemburg ole esittäneet mitään sellaista uutta
37742: yhdenmukaistamiseksi direktiivi (90/220/ETY).         tieteellistä näyttöä, jonka perusteeella lautakun-
37743: Direktiivin tavoitteena on jäsenvaltioiden asiaa      nan olisi muutettava aikaisempaa kannanot-
37744: koskevan lainsäädännön yhdenmukaistaminen             toaan (3.4.1996) tuotteen hyväksyttävyydestä si-
37745: sekä ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemi-      sämarkkinoille.
37746: nen geenitekniikalla muunnettujen organismien            Suomen ED-ministerivaliokunta käsitteli
37747: mahdollisesti aiheuttamilta haitoilta.                asiaa kokouksessaan 4.11.1997 ympäristöminis-
37748:     Direktiivin (90/220/ETY) 16 artiklan 1 koh-       terin aloitteesta. Valiokunta ei, geenitekniikan
37749: dassa säädetäänjäsenvaltiolle mahdollisuus mm.        lautakunnan kantaan yhtyen, pitänyt Itävallan
37750: väliaikaisesti kieltää kyseisen tuotteen myynti       ja Luxemburgin kieltopäätösten asiallisia ja tie-
37751: alueellaan, mikälijäsenmaa katsoo kiellon perus-      teellisiä perusteluja riittävinä.
37752: telluksi ympäristö- ja terveyssyistä. Jäsenmaan          Vastauksena edustaja Pulliaisen kysymykseen
37753: on esitettävä perustelu päätökselleen.                hallitus toteaa, että jäsenvaltio voi kieltää geeni-
37754:     Direktiivin 90/220/ETY 16 artiklan 2 kohdan       maissin tuonnin väliaikaisesti alueelleen, mikäli
37755: mukaisesti komissiolla on oikeus kumota ko.           se katsoo siihen olevan riittävät perustelut. Kiel-
37756: tuotteen väliaikainen kielto direktiivin 21 artik-    to on kuitenkin, kuten edellä on todettu, perus-
37757: lassa säädettyä menettelyä käyttäen. Komissio         teltava komissiolle direktiivin (90/220/ETY) ar-
37758: voi esittää ko. kieltotoimenpiteet kumottaviksi       tiklan 16 edellyttämällä tavalla. Komissio voi
37759: jäsenvaltioiden muodostamaa komiteaa kuul-            kuitenkin direktiivin (90/220/ETY) artiklan 21
37760: tuaan, jos jäsenvaltio ei kykene esittämään riittä-   edellyttämällä tavalla puolestaan kumota jäsen-
37761: viä tieteellisiä perusteluja kieltopäätökselleen.     valtion päätöksen, mikäli se ei pidä kieltopäätök-
37762:    Itävalta on kieltänyt 14.2.1997 ja Luxemburg       sen perusteluja terveys- ja ympäristösyistä riittä-
37763: 7.2.1997 direktiivin 90/220/ETY artiklan 16 no-       vinä.
37764: 
37765:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1998
37766: 
37767:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
37768:                                            KK 1322/1997 vp                                               3
37769: 
37770: 
37771: 
37772: 
37773:                                         Tili Riksdagens Talman
37774: 
37775:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Österrike och Luxemburg har med stöd av
37776: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           artikel 16 i direktiv nr 90/220/EEG temporärt
37777: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       förbjudit (14.2.1997 respektive 7.2.1997) försälj-
37778: dagsledamot Erkki Pulliainen undertecknade            ningen av Bt-majs samt motiverat sina beslut.
37779: skriftliga spörsmål nr 1322:                          Kommissionen begärde ..utlåtanden om de upp-
37780:                                                       gifter som framförts av Osterrike av kommissio-
37781:           Ämnar Regeringen hålla fast vid sin         nens vetenskapliga kommitteer för djurföda,
37782:        ståndpunkt att en EU-medlemsstat inte          livsmedel och bekämpningsmedel. De vetenskap-
37783:        kan förbjuda import av genmajs tili sitt       liga kommitteerna ansåg att det inte ingår sådant
37784:        område, om den anser att riskerna i sam-       nytt 9.ch väsentligt bevismaterial i de uppgifter
37785:        band med produktionen av genmajs är            som Osterrike framfört som inte hade beaktats
37786:        för stora och att bl.a. olika miljöverk-       då saken ursprungligen bedömdes och som skulle
37787:        ningar inte har undersökts tillräckligt        förutsätta att kommittens ursprungliga utlåtan-
37788:        noggrannt?                                     den om produkten behöver revideras. Kommis-
37789:                                                       sionen har utgående från detta lagt fram förslag
37790:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         på beslut i saken, enligt vilka Osterrikes och
37791: anföra följande:                                      Luxemburgs förbudsåtgärder skall upphävas för
37792:                                                       att dessa Iänder inte har kunnat anföra tillräckli-
37793:    Fri rörlighet för varor är en av Europeiska        ga vetenskapliga grunder för sina förbudsbeslut.
37794: gemenskapens grundprinciper. Ett direktiv om              Gentekniknämnden, som är den behöriga
37795: avsiktlig utsättning av genetiskt modifierade or-     myndigheten enligt direktivet i Finland, ansåg
37796: ganismer (GMO) i miljön (90/220/EEG) har där-         efter att ha gört sakkunniga vid sitt möte
37797: för införts för att harmonisera de nationella lag-    27.10.1997 att Osterrike och Luxemburg inte har
37798: stiftningarna. A vsikten med direktivet är att för-   anfört sådant nytt vetenskapligt bevis på basis av
37799: enhetliga medlemsstaternas lagstiftningar beträf-     vilket nämnden skulle behöva ändra sin tidigare
37800: fande saken och att skydda människornas hälsa         ständpunkt (3.4.1996) om godtagbarheten a pro-
37801: och miljön för skador som eventuellt orsakas av       dukten för den inre marknaden.
37802: genetiskt modifierade organismer.                         Finlands EU-ministerutskott behandlade frä-
37803:    I artikel 16 punkt 1 i direktivet (90/220/EEG)     gan vid sitt möte 4.11.1997 pä initiativ av inrikes-
37804: bestäms om medlemsstaternas möjlighet att bl.a.       ministern. Utskottet ansäg, i överensstämmelse
37805: temporärt förbjuda försäljning av produkten i         med gentekniknämndens ståndpunkt, att Öster-
37806: fråga inom sitt område, om medlemsstaten anser        rikes och Luxemburgs sakliga och vetenskapliga
37807: att detta är befogat av miljö- och hälsoskäl. Med-    grunder inte är tillräckliga.
37808: lemsstaten skall motivera sitt beslut.                    Som svar på riksdagsledamot Pulliainens
37809:    Enligt artikel 16 punkt 2 i direktiv nr 90/220/    spörsmål konstaterar regeringen att en medlems-
37810: EEG har kommissionen rätt att upphäva det             stat kan temporärt förbjuda importen av gen-
37811: temporära förbudet mot försäljning av produk-         majs tili sitt område, om den anser att det finns
37812: ten i fråga genom förfarande varom bestäms i          tillräckliga grunder för detta. Förbudet skall
37813: artikel 21. Kommissionen kan föreslå att för-         dock, såsom det konstaterats ovan, motiveras på
37814: budsåtgärderna upphävs efter att har hört en          sätt som förutsätts i artikel16 i direktiv nr 90/220/
37815: kommitte som består av medlemsstaternas repre-        EEG. Kommissionen för sin del kan dock pä sätt
37816: sentanter, om medlemstaten inte kan anföra till-      varom bestäms i artikel 21 i direktivet upphäva
37817: räckliga vetenskapliga grunder för sitt förbuds-      medlemsstatens beslut, om den anser att de an-
37818: beslut.                                               förda grunderna beträffande hälso- och miljö-
37819:                                                       skälen inte är tillräckliga.
37820:      Helsingforsden 22 januari 1998
37821: 
37822:                                                                      Minister Terttu Huttu-Juntunen
37823:                                            KK 1323/1997 vp
37824: 
37825: Kirjallinen kysymys 1323
37826: 
37827: 
37828: 
37829: 
37830:                                    Pentti Tiusanen /vas: Liikenneturvallisuuden parantamisesta Itä-
37831:                                       Suomen maantieliikenteessä
37832: 
37833: 
37834:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
37835: 
37836:     Koko 1990-luvun ajan voimakkaasti kasva-             Liikenneturvallisuus ei kuitenkaan ole paran-
37837: neen itäliikenteen seurauksena on liikenneturval-     tunut. Talven 1997-1998 aikana on tapahtunut
37838: lisuus heikentynyt erityisesti valtateillä kuusi ja   valtatie seitsemällä useita kuolemaan johtaneita
37839: seitsemän. Voimakkaasti kasvanut raskas rekka-        onnettomuuksia. Syyksi on todettu mm. kulutus-
37840: liikenne huono- ja vajaakuntoisine itäajoneuvoi-      pinnaltaan olemattomiksi kuluneet renkaat tai
37841: neen vaarantaa päivittäin liikenneturvallisuu-        kesärenkaiden käyttö keskellä talven liukkaim-
37842: den. Raskaan itäliikenteen ympäristökuormitus         pia mahdollisia keliolosuhteita.
37843: on samoin jatkuvasti kasvanut.                           Virkamiesvastauksena erilaisiin kyselyihin ja
37844:     Erityisesti liikenneturvallisuutta vaarantavat    aloitteisiin on toistuvasti viitattu kansainväliseen
37845: itäajoneuvojen renkaat. Renkaiden olemattomat         liikennelainsäädäntöön. Saatujen selvitysten
37846: kulutuspinnat ja kesärenkaat keskellä liukkainta      mukaan Suomella ei olisi mahdollisuuksia sovel-
37847: talvikeHä ovat jokapäiväistä todellisuutta idän       taa omia, esimerkiksi talviliikennettä koskevia
37848: maantieliikenteessä.                                  määräyksiään maahamme saapuvaan liikentee-
37849:     Itäliikenteen arkipäivään kuuluvat ylinopeu-      seen, mikäli ajoneuvon rekisteröintimaassa ei ole
37850: det, ohitukset kaksoissulkuviivoista välittämät-      vastaavia määräyksiä.
37851: tä sekä Helsingistä Vaalimaalle ajavien ammat-           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
37852:  timaisten tuontiautojen kuljettajien keskinäinen     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
37853:  kilpailu. Tämä kaikki vaarantaa päivittäin tie-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
37854:  liikenteen turvallisuuden - erityisesti Vt7/         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
37855:  El8:lla.
37856:      Vuosien ajanjulkisuudessa on kiinnitetty huo-               Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
37857:  miota edellä mainittuihin liikenneturvallisuuden            kesärenkailla ajon talvella maamme teil-
37858:  vaarantamisiin. Liikennevaliokunta on vaatinut              lä, ja
37859:  asiasta selvitystä vuonna 1996 valtiopäiväjärjes-               aikooko Suomi toimia tämän päämää-
37860:  tyksen 57 §:n nojalla, asiaan on puututtu suures-           rän varmistamiseksi toimimalla kansain-
37861:  sa valiokunnassa liikenneministerin ollessa pai-            välisesti, esimerkiksi yhteistyössä EU:n
37862:  kalla, samoin asiasta on keskusteltu viimeksi tul-          komission ja liikenneministeriöneuvos-
37863:  lilaitoksen johdon kanssa joulukuussa 1997.                 ton kanssa?
37864: 
37865:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
37866: 
37867:                                           Pentti Tiusanen /vas
37868: 
37869: 
37870: 
37871: 
37872: 270136
37873: 2                                         KK 1323/1997 vp
37874: 
37875: 
37876: 
37877: 
37878:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
37879: 
37880:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          Itäliikenteeseen kohdistetaan sekä normaalia
37881: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        että kohdennettua valvontaa käytettävissä ole-
37882: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      vien resurssien puitteissa. Poliisi tulee tänä vuon-
37883: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-     na suuntaamaan voimavaroja valvonnan tehos-
37884: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tamiseen nykyisestäänkin. Poliisi lisää ajoneuvo-
37885: 1323:                                                jen kuntovalvontaa rajanylityspaikoilla yhteis-
37886:                                                      työssä tullin ja rajavartiolaitoksen kanssa sekä
37887:             Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen     ajotapavalvontaa itärajalle johtavilla teillä. Ta-
37888:         kesärenkailla ajon talvella maamme teil-     voitteena on estää epäkuntoisten ajoneuvojen
37889:         lä, ja                                       pääsy Suomeen. Vakavaa piittaamattomuutta
37890:             aikooko Suomi toimia tämän päämää-       osoittavien kuljettajien ajo tullaan keskeyttä-
37891:         rän varmistamiseksi toimimalla kansain-      mään määräämällä heidät välittömästi ajokiel-
37892:         välisesti, esimerkiksi yhteistyössä EU :n    toon.
37893:         komission ja liikenneministerineuvoston         Suomessa on voimassa henkilö- ja pakettiau-
37894:         kanssa?                                      toja koskeva talvirenkaiden (ei siis välttämättä
37895:                                                      nastarenkaiden) käyttöpakko joulu-, tammi- ja
37896:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         helmikuun ajan. Suomi ja Viro ovat ainoat val-
37897: vasti seuraavaa:                                     tiot maailmassa, joissa talvirenkaiden käyttö-
37898:                                                      pakko on voimassa.
37899:     Hallitus on kysyjän tavoin huolissaan itärajan      Talvi- ja nastarenkaiden käytön liikennetur-
37900: kautta tulevan liikenteen lisääntymisen aiheutta-    vallisuusvaikutuksista tehdyt tutkimukset ovat
37901: mista ongelmista. Liikenteen lisääntyessä myös       antaneet kovin erilaisia tuloksia. Suomalaiset
37902: onnettomuudet ovat lisääntyneet, eivät tosin sa-     tutkimukset, viimeksi Tielaitoksen strateginen
37903: massa suhteessa liikenteen lisääntymisen kanssa.     projekti "Talvi ja tieliikenne", ovat yleensä pää-
37904: Vaikka suhteellinen turvallisuus on täten paran-     tyneet siihen, että nastarenkaiden käyttö Suo-
37905: tunut, on absoluuttinen turvallisuus, erityisesti    messa omaksutussa laajuudessa on kustannus-
37906: Kaakkois-Suomen teillä, heikentynyt. Suurim-         hyödyllistä eli onnettomuuskustannusten säästö
37907: man turvallisuusriskin muodostavat jarruiltaan       on suurempi kuin päällysteen kulumisesta ja
37908: epäkuntoiset kuorma-autot ja joidenkin venä-         muista syistä autoilijoille ja yhteiskunnalle aiheu-
37909: läisten henkilöautonkuljettajien säännösten vas-     tuvat kustannukset.
37910: tainen ajotapa.                                         Suomessakin on muistettava, että nastaren-
37911:    Kun suuressa osassa itäliikenteestä on kysy-      kaat tai talvirenkaat eivät muuta Iiukasta keliä
37912: mys myös suomalaisen elinkeinoelämän, kulje-         kesäkeliksi. Nasta- tai talvirenkaat antavat usein
37913: tuselinkeino mukaan luettuna, kannalta tär-          katteettoman turvallisuuden tunteen, eikä no-
37914: keästä toiminnasta, hallitus ei ole halukas ryhty-   peutta alenneta tai turvaväliä pidennetä liuk-
37915: mään sellaisiin toimiin, jotka suoranaisesti jar-    kaalla kelillä useinkaan riittävästi kitkan heikke-
37916: ruttaisivat puheena olevaa liikennettä tai sen       nemiseen nähden.
37917: kasvua.                                                 Yksityiskohtaiset kuolemaan johtaneita on-
37918:    Hallitus on myös tietoinen kansainvälisten so-    nettomuuksia koskevat tilastot 1990-luvun alku-
37919: pimusten asettamista velvoitteista, jotka estä-      vuosilta eivät viittaa siihen, että kesärenkaiden
37920: vät äärimmäisiin toimenpiteisiin ryhtymisen.         käytöllä itäliikenteessä olisi ollut merkittävää ·
37921: Wienin tieliikennesopimuksen asettamien rajoi-       vaikutusta ainakaan vakavimpiin liikenneonnet-
37922: tusten lisäksi on otettava huomioon EU:n pe-         tomuuksiin. On kuitenkin mahdollista, että lii-
37923: rustamissopimuksen ihmisten ja tavaroiden va-        kenteen kasvun ja uusien kauttakulkutapojen
37924: paata liikkuvuutta koskevat periaatteet. Niiden      (lähinnä loistoautojen kuljetus ajamalla Suomen
37925: valossa talvirenkaiden käyttöpakkoa ei voida         läpi Keski-Euroopasta venäläisille ostajille) joh-
37926: ajatella ainakaan EU:n jäsenmaista tuleville au-     dosta onnettomuuskehitys on kääntynyt kas-
37927: toille.                                              vuun.
37928:                                            KK 1323/1997 vp                                            3
37929: 
37930:     Tuoreimmat tilastot saatuaan hallitus selvit-        Talvirengaskysymys on vain osa itäliikenteen
37931: tää mahdollisuudet kohdentaa talvirenkaiden           ongelmista. Liikenneministeriö ja poliisi tekevät
37932: käyttöpakko itäliikenteeseen. Jos tähän päädy-        muiltakin osin voitavansa, yhteistyössä Venäjän
37933: tään, on käyttöpakon ulkopuolelle kuitenkin           viranomaisten kanssa, itäliikenteen turvallisuu-
37934: alussa mainittuun EU:n perustaruissopimukseen         den parantamiseksi.
37935: viitatenjätettävä muussa EU:njäsenmaassa kuin            Hallitus katsoo, ettei asiassa voida edetä EU:n
37936: Suomessa rekisteröidyt autot eli pääosa venäläi-      komission tai ministerineuvoston tasolla, koska
37937: sille ostajille Suomen läpi kuljetettavista autois-   kummallakaan ei ole toimivaltaa perustamisso-
37938: ta.                                                   pimuksen tulkinnoissa.
37939:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1998
37940: 
37941:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
37942: 4                                           KK 1323/1997 vp
37943: 
37944: 
37945: 
37946: 
37947:                                          Tili Riksdagens Talman
37948: 
37949:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       för att effektivera övervakningen ytterligare.
37950: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         Polisen skärper övervakningen av fordonens
37951: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       skick vid gränsstationerna i samarbete med
37952: man Pentti Tiusanen undertecknade spörsmål nr          tullen och gränsbevakningsväsendet. Även över-
37953: 1323:                                                  vakningen av körsätten på vägar som leder tili
37954:                                                        östgränsen skärps. Målet är att hindra fordon
37955:            Vad ämnar Regeringen göra för att           i oskick att köra in i Finland. De förare som
37956:         förhindra vinterkörning med sommar-            uppvisar grov vårdslöshet genom sitt körsätt
37957:         däck på våra vägar, och                        skall stoppas genom körförbud som omedelbart
37958:            ämnar Finland göra något för att nå         träder i kraft.
37959:         detta mål genom att agera internationellt,         1 Finland är det obligatoriskt att använda vin-
37960:         t.ex. i samarbete med EU :s kommission         terdäck för person- och paketbilar i december,
37961:         och trafikministerråd?                         januari och februari. Dubbdäck är alltså inte
37962:                                                        obligatoriska. Finland och Estland är de enda
37963:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          staterna i världen med obligatoriskt bruk av vin-
37964: anföra följande:                                       terdäck.
37965:                                                            Forskning kring trafiksäkerhetseffekterna av
37966:     Regeringen är i likhet med frågeställaren be-      vinter- och dubbdäck har gett mycket olika resul-
37967: kymrad över de ökande problemen som orsakas            tat. Den finländska forskningen, nu senast Väg-
37968: av den trafik som kommer österifrån över grän-         verkets strategiska projekt "Vinter och vägtra-
37969: sen. 1 takt med att trafikmängden ökat har även        fik", har vanligen kommit tili slutsatsen att an-
37970: olyckornas antal ökat, dock inte i samma omfatt-       vändningen av dubbdäck i Finland i nuvarande
37971: ning i relation till trafikökningen. Trots att den     omfattning är lönande enligt kostnads-nyttoana-
37972: relativa säkerheten på så sätt förbättrats har den     lys, d.v.s. inbesparingen då olyckor uteblir är
37973: absoluta säkerheten, särskilt på vägarna i syd-        större än slitaget på vägbeläggningen och andra
37974: östra Finland, försämrats. Den största säkerhets-      kostnader för bilister och samhälle.
37975: risken utgörs av lastbilar med bromsar i oskick            Även i Finland är det skäl att minnas att dubb-
37976: samt av vissa ryska personbilsförares körbeteen-       däck eller vinterdäck inte förvandlar hait väglag
37977: de som strider mot reglerna.                           tili sommarväglag. Dubbdäck eller vinterdäck
37978:     Eftersom det i östtrafiken tili största delen      ger ofta en falsk känsla av säkerhet, varför has-
37979: även är frågan om verksamhet som är viktig för         tigheten inte sänks och säkerhetsavståndet inte
37980: näringslivet, inklusive transportnäringen, är re-      hålls i hait väglag i tilinärmelsevis så stor ut-
37981: geringen inte villig att skrida tili åtgärder som      sträckning som försämringen av friktionen skulle
37982: direkt skulle bromsa den aktuella trafiken eller       förutsätta.
37983: tiliväxten av denna trafik.                                Den statistik från början av 1990-talet som
37984:     Regeringen är även medveten om de förplik-         gäller enskilda dödsolyckor pekar inte på att
37985: telser i internationella avtal som hindrar att skri-   bruket av sommardäck i östtrafiken skulle ha
37986: da tili extrema åtgärder. Förutom de begräns-          haft någon betydande inverkan på de allvarligare
37987: ningar som finns i Wienavtalet för trafik skall        trafikolyckorna. Det är dock möjligt att trafik-
37988: principerna i EU :s grundfördrag om personers          ökningen och nya genomfartsvanor (närmast
37989: och varors fria rörlighet beaktas. 1 belysning av      transporten av lyxbilar från Centraleuropa via
37990: detta kan det inte komma i fråga att införa obli-      Finland tili ryska köpare) har lett tili att antalet
37991: gatoriskt bruk av vinterdäck, åtminstone inte för      olyckor åter är stigande.
37992: bilar som kommer från EU:s medlemsstater.                  Då den senaste statistiken är tillgänglig skall
37993:     Östtrafiken bevakas såväl med normala              regeringen utreda möjligheterna att införa obli-
37994: medel som med på östtrafiken speciellt inriktade       gatoriskt bruk av vinterdäck i östtrafiken. Om
37995: medel inom de resursramar som står tili förfo-         regeringen stannar för detta måste dock - med
37996: gande. Polisen kommer i år att anvisa resurser         hänvisning tili EU:s grundfördrag som nämndes
37997:                                          KK 1323/1997 vp                                            5
37998: 
37999: i början - bilar som registrerats i andra med-     gör ä ven tili andra delar i samarbete med de ryska
38000: lemsstater än Finland lämnas utanför. Detta        myndigheterna sitt yttersta för att förbättra sä-
38001: innebär även att huvuddelen av de för ryska        kerheten i östtrafiken.
38002: köpare avsedda bilarna som transporteras via          Regeringen anser att saken inte kan tas upp i
38003: Finland lämnas utanför.                            kommissionen eller i ministerrådet eftersom
38004:    Frågan om vinterdäck är bara ett av proble-     dessa inte har några befogenheter att tolka
38005: men i östtrafiken. Trafikministeriet och polisen   grundfördrag.
38006: 
38007:      Helsingforsden 29 januari 1998
38008: 
38009:                                                                        Trafikminister Matti Aura
38010:                                              KK 1324/1997 vp
38011: 
38012: Kirjallinen kysymys 1324
38013: 
38014: 
38015: 
38016:                                      Erkki Pulliainen /vihr: Kananmunantuotannon valvonnasta
38017: 
38018: 
38019:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38020: 
38021:    Suomen EU-jäsenyys on koetellut elinkeinois-            Ongelma on monella tavalla rakenteellinen.
38022: ta eniten maataloutemme pärjäämistä muuttu-             Munantuotantoa on helppo lisätä, kun vain on
38023: neissa markkinaoloissa. Toisin kuin esimerkiksi         hallitilaa käytettävissä, sillä häkit, kanat ja rehut
38024: Espanjan ja Portugalin liittyessä EY:n jäseniksi        saa helposti ostettua markkinoilta. Mitään lupaa
38025: nyt ei pitkällä siirtymäajalla varmistettu maata-       toiminnan käynnistämiseen ei tarvita ja eläinsuo-
38026: louselinkeinon kohtuullista sopeutumista uuteen         jelullinen valvonta on käytännössä mahdoton
38027: kulttuuriin. Kolmen jäsenyysvuoden jälkeen al-          toteuttaa tuotantovaiheessa, kun kanat ovat
38028: kavatkin kiristyvän talouden kielteiset vaikutuk-       häkkiyksiköissään kylki kyljessä kiinni. Tällöin
38029: set tulla vähitellen esiin. Valitettavasti niidenjou-   ei häkin ulkopuolelta voi todeta pelkällä katso-
38030: kossa on jo esiintynyt myös eläinsuojelullisia on-      misella kanan kuntoa, kun höyhenpeite kätkee
38031: gelmia, erityisesti nauta- ja kanataloudessa.           kanan todellisen tilan. Eläinten ottaminen hä-
38032:     Nautojen hoidossa esiintyneet eriasteiset lai-      keistään ulos kuntotutkimusta varten on taas
38033: minlyönnit ovat olleet julkisuudessa laajalti esil-     teknisesti mahdoton tehtävä ja aiheuttaisi jo toi-
38034: lä. Ne ovat olleet myös eduskunnan maa- ja met-         menpiteenä stressiä suuressa kanalassa.
38035: sätalousvaliokunnan seurannan kohteena. Sen                Kanatalouden nykyinen suuri ylituotanto-on-
38036: sijaan kanatalouden ongelmat ovat tulleet vä-           gelma voitaisiin jättää markkinakarsinnan va-
38037: hemmän julkisesti esiin. Niitä ei ole myöskään          raan,jollei asiaan liittyisi olennaisesti eläinsuoje-
38038: käsitelty eduskunnan em. valiokunnassa.                 lullista ulottuvuutta. Tämä tekee asiasta yhteis-
38039:     Maatalouden piirissä kanataloudessa liiketa-        kunnan kokonaisvastuulla olevan asian. Tehok-
38040: loudellisesti kannattamaton toimeliaisuus on            kain tapa saattaa tuotanto valvontaan on siirtyä
38041: saanut laajimmat mittasuhteet. Tuotantoa on             kokonaan käyttämään Iattiakanaloita. Silloin
38042: holtittomasti lisätty kolmen viimeisen vuoden ai-       voidaan nähdä eläin kokonaan, ja erityisesti voi-
38043: kana, ja ilmeisesti lähes kaikki tuotantoyksiköt        daan seurata sen liikkumista ja muuta käyttäyty-
38044: toimivatjuuri nyt tappiolla. Elinkeino ei ole pys-      mistä, jolloin ravinnon puutteestajohtuvat käyt-
38045: tynyt sisäisellä kurinalaisuudella rajoittamaan         täytymismuutokset paljastavat todellisen tilan-
38046: tuotantoa, eikä pakkaamoista ole ollut tuotan-          teen eikä kontrolli jää teurastamovaiheeseen.
38047: non järkevöittämisessä mitään apua.                     Nykyisinhän yksittäin kuolleet kanat luonnolli-
38048:     Munivista kanoista on vaikea todeta ulkoa-          sesti hävitetään vähin äänin.
38049:  päin, että yksilöt eivät ole saaneet kaikkia ravin-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38050: toaineita riittävässä määrin. Kanahan pystyy            tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38051: käyttämään kudostensa rakennusaineita munien            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38052:  tuottamiseen, mikä laihduttaa vähitellen yksilön       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38053: niin, että sen rintalihakset ovat "kuopalla" ja
38054:  rintalastao pää tuntuu kädessä pidettynä terävä-                  Onko Hallitus tietoinen, että kanan-
38055:  nä höyhenpeitteen läpi. Juuri tällaisia tapauksia              munien ylituotannosta johtuva alhainen
38056:  on alkanut tulla esiin, kun kanoja on muninta-                 hintataso ja sitä kautta tappiollinen tuo-
38057: jakson päätyttyä siirretty pois häkeistään teu-                 tanto ovat johtaneet laiminlyönteihin
38058:  rastusta varten. Tapaukset paljastuvat siis käy-               munivien kanojen ruokinnassa, ja
38059:  tännössä vasta teurastamossa, kun kanaerä vie-                    mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy
38060:  dään sinne "broilerisoitavaksi". Ääritapaukset                 näin syntyneiden eläinsuojelullisten epä-
38061:  käsitellään tietenkin aikanaan käräjäoikeudessa.               kohtien korjaamiseksi?
38062:      Helsingissä 8 päivänä tammikuuta 1998
38063: 
38064:                                           Erkki Pulliainen /vihr
38065: 270136
38066: 2                                         KK 1324/1997 vp
38067: 
38068: 
38069: 
38070: 
38071:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38072: 
38073:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       jöitä. Merkittävin syy on kanojen määrältään,
38074: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ravintoarvoltaan ja energiapitoisuudeltaan riit-
38075: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      tämätön ruokinta. Osittain tämä johtunee liian
38076: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pul-      niukasta rehun antamisesta tilalla ja riittävän
38077: liaisen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o     ruokinnan puutteesta. Rehutehtaiden kanan re-
38078:  1324:                                               huntarvetta koskevat laskelmat ja sekoitussuh-
38079:                                                      detaulukoiden arvot eivät ilmeisesti aina vastaa
38080:           Onko Hallitus tietoinen, että kanan-       munivien kanojen ravinnon tarvetta. Taulukko-
38081:        munien ylituotannosta johtuva alhainen        arvojen mukaisesta ruokinnasta huolimatta lin-
38082:        hintataso ja sitä kautta tappiollinen tuo-    nut eivät saa riittävästi rehua munien tuottami-
38083:        tanto ovat johtaneet laiminlyönteihin         seen, vaan munivat niin sanotusti lihoistaan ja
38084:        munivien kanojen ruokinnassa, ja              laihtuvat.
38085:           mihin toimenpiteisiin Hallitus ryhtyy         Vastuu eläinten riittävästä ruokinnasta sekä
38086:        näin syntyneiden eläinsuojelullisten epä-     hyvinvoinnin ja kunnon tarkkailusta on tuoHa-
38087:        kohtien korjaamiseksi?                        jalla ja sillä, joka on vastuussa eläinten päivittäi-
38088:                                                      sestä hoidosta ja hyvinvoinnista. Kanojen re-
38089:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         huun ja ruokintaan liittyvien syiden lisäksi laih-
38090: vasti seuraavaa:                                     tumiseen voivat vaikuttaa teurastamoiden kulje-
38091:                                                      tusjärjestelyt ja kuljetuskaluston varusteluun liit-
38092:     Eläinsuojelulain (247/1996) 5 §:n 1 momentis-    tyvät tekijät. Myös munintaan vaikuHavilla ja-
38093: sa säädetään, että eläimen on saatava riittävästi    lostustekijöillä saattaa olla jonkin verran välillis-
38094: sille sopivaa ravintoa, juotavaa ja muuta sen tar-   tä merkitystä.
38095: vitsemaa hoitoa. Eläimen sairastuessa sen on            Maa- ja metsätalousministeriö, läänineläin-
38096: saatava asianmukaista hoitoa. Eläimen hyvin-         lääkärit ja teurastamoiden tarkastuseläinlääkä-
38097: vointi ja olosuhteet on tarkastettava riittävän      rit ovat kiinnittäneet siipikarjan kasvattajien,
38098: usein.                                               Suomen Siipikarjaliiton ja rehutehtaiden vaka-
38099:     Eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 9 §:ssä sää-    vaa huomiota munantuotannosta poistettujen
38100: detään tarkemmin eläimen ruokinnasta ja              kanojen aliravitsemusongelmaan. Lisäksi minis-
38101: 10 §:ssä hyvinvoinnin seurannasta. Asetuksen         teriö on kiinnittänyt läänineläinlääkäreiden ja
38102: 9 §:n 1 momentin mukaan hoidossa olevalle eläi-      tarkastuseläinlääkäreiden huomiota eläinsuoje-
38103: melle on annettava sille sopivaa hyvälaatuista       lulain edellyttämiin toimenpiteisiin ryhtymiseen
38104: ruokaaja juomaa. Ruokinnassa on otettava huo-        sellaisissa tapauksissa, joissa eläinsuojelusään-
38105: mioon kunkin eläimen tarpeet ja varmistettava,       nöksiä on rikottu. Kunnaneläinlääkärit ovat
38106: että jokainen eläin saa ravintoa riittävästi. Ase-   myös ongelman yleiseksi selvittämiseksi käyneet
38107: tuksen 10 §:n mukaan sellaisen hoidossa olevan       munintakanatiloilla tarkastamassa kanojen ruo-
38108: eläimen, joka on ihmisen välittömässä valvon-        kintaa, kuntoa ja hyvinvointia.
38109: nassa tai tavoitettavissa, kunto ja terveydentila       Eläinsuojelulain hyväksymisen yhteydessä ny-
38110: sekä hyvinvointi on tarkastettava vähintään ker-     kyinen eduskunta hyväksyi ponnen, jossa edelly-
38111: ran päivässä ja tarvittaessa useammin.               tetään munivien kanojen häkeissä pitämisen kiel-
38112:     Viimeksi kuluneen vuoden aikana on voitu         tämistä munitustarkoituksessa 1 päivästä tam-
38113: havaita, että munantuotannosta poistetuissa teu-     mikuuta 2005 lukien, ellei EU :ssa tai pohjois-
38114: raaksi lähetetyissä kanaerissä merkittävä osa on     maissa vallitseva käytäntö puolla pitempää siir-
38115: teurastamolla hylätty elintarvikkeeksi kelpaa-       tymäaikaa. Mikäli ED-lainsäädäntö kieltää häk-
38116: mattomana. Kanat on jouduttu hylkäämään lai-         kikanaloiden käytön aikaisemmin, tulee näin
38117: huuden, nälkiintyneisyyden ja kuihtuneisuuden        menetellä Suomessakin. Lisäksi eduskunta edel-
38118: takia.                                               lytti investointitukien suuntaamista vaihtoehtoi-
38119:     Kanojen laihtumisen taustalla on useita teki-    sia tuotantomuotoja edistäväliä tavalla.
38120:                                             KK 1324/1997 vp                                           3
38121: 
38122:    Euroopan komissiossa valmistellaan parhail-            Kananmunien tuotannon ja erityisesti mark-
38123: laan uutta neuvoston direktiiviä kanojen hyvin-        kinahintojen hallinnolliseen ohjaukseen on kei-
38124: voinnista. Hankkeen edetessä asia tulee edus-          noja varsin vähän. Hallitus tukee kansallisen in-
38125: kunnan ponnen mukaisesti uudelleen tarkastel-          vestointitukijärjestelmän avulla vapaaehtoista
38126: tavaksi myös Suomessa.                                 siirtymistä lattiakanaloihin, sillä kananmuna-
38127:    Kuten kysymyksen esittäjä huomauttaa, on-           tuotannossa tukea myönnetään vain investoin-
38128: gelman perimmäinen aiheuttaja on kananmu-              teihin, joissa häkkikanala muutetaan kanamää-
38129: nien ja teuraskanojen erittäin alhainen markki-        rältään enintään yhtä suureksi lattiakanalaksi.
38130: nahinta. Teuraiden mahdollinen hylkääminen ei          Tällä pyritään erityisesti parantamaan eläinten
38131: siten aiheuta tuottajille merkittäviä lisätappioita.   hyvinvointia.
38132: 
38133:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1998
38134: 
38135:                                                         Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38136: 4                                          KK 1324/1997 vp
38137: 
38138: 
38139: 
38140: 
38141:                                         Tili Riksdagens Talman
38142: 
38143:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      näringsvärde och energiinnehåll. Delvis torde
38144: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        detta bero på alltför sparsamt tilitaget foder på
38145: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-    gårdarna och på otiliräcklig utfodring. Foderfa-
38146: damot Erkki Pulliainen undertecknade spörsmål         brikernas kalkyler för hönsens behov av foder
38147: nr 1324:                                              och värdena i tabellerna för blandningsförhål-
38148:                                                       landen motsvarar uppenbarligen inte alltid hön-
38149:            Är Regeringen medveten om att den          sens näringsbehov. Trots en utfodring enligt ta-
38150:        låga prisnivån på ägg, som beror på över-      bellvärdena får fåglarna inte tiliräckligt med fo-
38151:        produktionen av ägg, och därmed den            der för att producera ägg utan värper äggen ge-
38152:        förlustbringande produktionen har lett         nom att tära på kroppens näringsförråd och
38153:        tili försummelser i utfodringen av värp-       magrar.
38154:        höns och                                          Producenten och den som bär ansvar för dju-
38155:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta      rens dagliga vård och välbefinnande bär också
38156:        för att avhjälpa de missförhållanden i frå-    ansvaret för tillräcklig utfodring och djurens
38157:        ga om djurskydd som sålunda uppstått?          kondition. Utöver orsaker som har att göra med
38158:                                                       hönsfoder och utfodring kan faktorer i anknyt-
38159:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ning tili slakteriernas transportarrangemang och
38160: anföra följande:                                      transportutrustningen medverka tili att hönsen
38161:                                                       är magra. Också avelsfaktorer som har att göra
38162:     1 5 § 1 mom. djurskyddslagen (24711996) be-       med värpningen kan indirekt haen viss betydelse.
38163: stäms att djur skall få tiliräckligt med lämplig         Jord- och skogsbruksministeriet, länsveteri-
38164: föda, dryck och annan behövlig skötsel. Djur          närerna och slakteriernas besiktningsveterinärer
38165: som insjuknat skall få ändamålsenlig vård. Dju-       har fåst fjäderfåskötarnas, Finlands Fjäderfåför-
38166: rens välbefinnande och miljö skall kontrolleras       bunds och foderfabrikernas uppmärksamhet vid
38167: tiliräckligt ofta.                                    det allvarliga problemet med undernärda höns
38168:     1 9 § djurskyddsförordningen (39611996) ingår     som avlägsnats ur äggproduktionen. Vidare har
38169: närmare bestämmelser om utfodringen av djur           ministeriet fåst länsveterinärernas och besikt-
38170: och i l 0 § om uppföljningen av välbefinnandet.       ningsveterinärernas uppmärksamhet vid behovet
38171: Enligt förordningens 9 § 1 mom. skall ett djur i      av att vidta åtgärder enligt djurskyddslagen vid
38172: vård ges sådan föda och dryck av god kvalitet         brott mot djurskyddsbestämmelserna. F ör att
38173: som är lämplig för djuret. Vid utfodringen skall      reda ut hur allmänt problemet är har också kom-
38174: djurets behov beaktas och det skall säkerställas      munalveterinärerna besökt gårdar med värphöns
38175: att varje djur får tiliräckligt med näring. Enligt    för att inspektera utfodringen av höns samt deras
38176: förordningens 10 § skall konditionen, hälsotili-      kondition och välbefinnande.
38177: ståndet och välbefinnandet hos ett djur i vård           1 samband med att djurskyddslagen antogs,
38178: som står under omedelbar uppsikt eller omedel-        godkände den nuvarande riksdagen en kläm, där
38179: bart nås av en människa, inspekteras minst en         det förutsätts att värphöns i burar i värpningssyf-
38180: gång om dagen och vid behov oftare.                   te förbjuds från den l januari 2005, om praxis i
38181:     Under det gångna året har detkunnat observe-      EU eller de andra nordiska länderna inte talar för
38182: ras att av de hönspartier som avlägsnats ur ägg-      en längre övergångstid. Om EU-lagstiftningen
38183: produktionen och skickats tili slakterierna har en    förbjuder användningen av hönsgårdar med bu-
38184: betydande del kasserats såsom otjänligt som livs-     rar tidigare, skall detta ske också i Finland. Vida-
38185: medel. Hönsen har underkänts på grund av att de       re förutsatte riksdagen att investeringsstöden al-
38186: varit magra, utsvultna och utmärglade.                lokeras på ett sätt som främjar alternativa pro-
38187:     Det finns flera orsaker tili varför hönsen mag-   duktionsformer.
38188: rat. Den mest betydande orsaken är den otill-            Europeiska kommissionen bereder som bäst
38189: räckliga utfodringen med hänsyn tili kvantitet,       ett nytt direktiv av rådet om hönsens välbefin-
38190:                                            KK 1324/1997 vp                                          5
38191: 
38192: nande. 1 och med att projektet framskrider blir       nistrativa styrningen av marknadspriserna. Med
38193: det aktuellt med en översyn av frågan även i          hjälp av det nationella programmet för investe-
38194: Finland.                                              ringsstöd stöder regeringen den frivilliga över-
38195:   Såsom spörsmålsställaren anmärker, är det           gången tili gårdar med golvhöns, eftersom det
38196: bakomliggande problemet det ytterst låga mark-        inom äggproduktionen beviljas stöd endast för
38197: nadspriset på ägg och slakthöns. En eventuell         investeringar där gårdar med höns i burar byggs
38198: kassering av slakthöns leder därför inte tili bety-   om tili gårdar med golvhöns med högst lika stort
38199: dande extra förluster för producenterna.              hönsantal. Med detta eftersträvar man i synner-
38200:    Det finns få instrument för att styra äggpro-      het att förbättra djurens välbefinnande.
38201: duktionen och i synnerhet gäller detta den admi-
38202: 
38203:      Helsingforsden 26 januari 1998
38204: 
38205:                                                       Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38206: 1
38207: 1
38208:  1
38209:   1
38210:   1
38211:    1
38212:     1
38213:     1
38214:      1
38215:       1
38216:       1
38217:        1
38218:         1
38219:         1
38220:          1
38221:           1
38222:           1
38223:            1
38224:             1
38225:             1
38226:              1
38227:               1
38228:               1
38229:                1
38230:                 1
38231:                 1
38232:                  1
38233:                   1
38234:                   1
38235:                                           KK 1325/1997 vp
38236: 
38237: Kirjallinen kysymys 1325
38238: 
38239: 
38240: 
38241: 
38242:                                   Riitta Korhonen /kok: Omaishoitajien hoitotyöhön liittyvästä ta-
38243:                                        loudellisesta vastuusta
38244: 
38245: 
38246:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38247: 
38248:    Moni dementiaa sairastava saa sairastaa tau-         Kaupunki ja kunta myöntävät tietyissä ta-
38249: tiaan kotona tutussa ympäristössä ja tutun ihmi-     pauksissa hoitotukia,jotka tietääkseni olisi mah-
38250: sen hoitamana. Omaishoitajat tekevät arvokasta       dollista osoittaa hoitajalle. Mikäli potilas kuiten-
38251: työtä lähimmäistensä hyväksi. Sairaan lähim-         kin saa korvausta Kelasta, kumoaa tämä kor-
38252: mäisen hoitaminen on raskasta työtä sekä fyysi-      vaus mahdollisesti saatavan kunnallisen hoito-
38253: sesti että henkisesti. Hoito voi käydä raskaaksi     tuen. Omaishoidon mielekkyys kärsii, kun hoi-
38254: myös taloudellisesti.                                taja joutuu työpanoksensa lisäksi raskaaseen ta-
38255:    Kun ihmiset sairastavat, tilitetään Kelasta tu-   loudelliseen vastuuseen hoidettavastaan.
38256: leva korvaus luonnollisesti potilaan tilille. Näin      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38257: tapahtuu tietysti myös dementiapotilaiden suh-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38258: teen. Omaishoitaja on kuitenkin se henkilö, joka     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38259: käy esimerkiksi kaupassa ja apteekissa sekä hoi-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38260: taa laskut. Toisin sanoen viime kädessä
38261: omaishoitaja on se henkilö, joka vastaa elinkus-               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38262: tannuksista. Usein dementoitunut potilas on sai-            ryhtyä omaishoitajien taloudellisen vas-
38263:  raalloisen tarkka rahastaan. Tämän vuoksi mo-              tuun selkeyttämiseksi?
38264:  nikaan potilas ei ole halukas osallistumaan hoi-
38265:  tonsa kustannuksiin, vaan taloudelliset menetyk-
38266:  setjäävät lopulta omaishoitajan kannettaviksi.
38267: 
38268:      Helsingissä 9 päivänä tammikuuta 1997
38269:                                         Riitta Korhonen lkok
38270: 
38271: 
38272: 
38273: 
38274:  270136
38275: 2                                         KK 1325/1997 vp
38276: 
38277: 
38278: 
38279: 
38280:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
38281: 
38282:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       Sopimuksessa ja hoito- ja palvelusuunnitelmassa
38283: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        voidaan ja tulee ottaa huomioon asiakasta kos-
38284: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kevia erityisasioita kuten esim. taloudelliset asiat
38285: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta          ja asioiden hoitaminen. Kunnan vastuulla on
38286: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        huolehtia siitä, että hoito- ja palvelusuunnitelma
38287: n:o 1325:                                            on asiakkaan kokonaistilanne huomioon ottaen
38288:                                                      asianmukainen ja toimiva ja että se toteutuu käy-
38289:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       tännössä.
38290:        ryhtyä omaishoitajien taloudellisen vas-          Hoitajalle maksetaan ainoastaan omaishoi-
38291:        tuun selkeyttämiseksi?                        don tuki. Hoidettava saa sosiaalipalveluna
38292:                                                      omaishoidon tuen sekä hoito- ja palvelusuunni-
38293:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         telmassa määritellyt muut palvelut ja kunta voi
38294: vasti seuraavaa:                                     periä häneltä näistä korvausta siten kuin laki ja
38295:                                                      asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmak-
38296:    Kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen        suista säätävät (L 734/1992, A 912/1992).
38297: järjestämisestä asukkailleen kuten sosiaalihuol-         Sosiaali- ja terveysministeriö on tietoinen sii-
38298: tolaki (710/1982) säätää. Sosiaalipalvelut on        tä, että omaishoitajan ja hoidettavan taloudelli-
38299: määritelty sosiaalihuoltolaissa. Yksi sosiaalipal-   set velvollisuudet sekoittuvat helposti varsinkin
38300: velumuoto on omaishoidon tuki.                       silloin, kun on kysymys samassa taloudessa asu-
38301:    Heinäkuun 1. päivänä vuonna 1993 tulivat          vista ihmisistä tai kun omaishoitajanja hoidetta-
38302: voimaan sosiaalihuoltolain muutos (1365/1992)        van välinen suhde on muutoin läheinen. Hanka-
38303: ja asetus omaishoidon tuesta (318/1993), joilla      lissa omaishoidon tilanteissa on myös mahdol-
38304: luotiin omaishoidon tukea koskeva säädöstö.          lista määrätä henkilölle uskottu mies tai hoi-
38305: Kuntia velvoittavat säädökset koskevat hoito- ja     booja holhouslainsäädännön mukaisesti. Hoi-
38306: palvelusuunnitelmaa, omaishoidon tuesta kun-         bousasian voi panna alioikeudessa vireille esim.
38307: nan ja hoitajan välillä tehtävää sopimusta sekä      omainen. Holhouslain uudistamista pohtinut
38308: hoitopalkkion minimimäärää. Omaishoidon tu-          työryhmä on saanut työnsä valmiiksi marras-
38309: kea koskevaa asetusta on muutettu 1. päivänä         kuussa 1997, joten holhouslakia uudistettaneen
38310: huhtikuuta 1997 voimaan tulleella asetuksen          vastaamaan nykyistä paremmin tämän ajan ja
38311: muutoksella (166/1997), joka koskee hoitopalk-       tulevaisuuden tarpeisiin.
38312: kion suuruutta. Lisäksi vuoden 1998 alusta voi-          Omaishoidon tukea koskevien säädösten kes-
38313: maan tulleella lailla sosiaalihuoltolain muutta-     keisenä tavoitteena on ollut omaishoitajan oi-
38314: misesta (1109/1997) on säädetty omaishoitajan        keudellisen aseman selkiyttäminenja sosiaalitur-
38315: lakisääteinen oikeus vapaaseen.                      van parantaminen. Sosiaalihuoltolain mukaises-
38316:    Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio             ti omaishoidon tuen järjestäminen ja käytännön
38317: maksetaan kunnan ja hoitajan tekemän sopi-           toteuttaminen on kunnan vastuulla.
38318: muksen perusteella. Hoitopalkkion suuruutta              Omaishoidon tuen toteutumista koskeva kun-
38319: määriteltäessä otetaan huomioon ainoastaan           takohtainen, valtakunnallinen selvitys toteute-
38320: hoidon sitovuusja vaativuus. Omaishoidon tues-       taan vuoden 1998 aikana, jolloin saadaan ajan ta-
38321: ta tehtävän sopimuksen tulee perustua kunnan,        saista tietoa tilanteesta. Selvityksen perusteella
38322: asiakkaan ja hoitajan yhteistyössä tekemään          on mahdollista arvioida omaishoidon tuen kehit-
38323: hoito- ja palvelusuunnitelmaan, mistä ilmenee        tämistarpeet sekä nykyisen lainsäädännön riittä-
38324: asiakkaan hoidon ja palvelun tarve sekä hänelle      vyys ja valtiontaloudelliset edellytykset mahdol-
38325: annettavat palvelut omaishoito mukaan lukien.        lisiin muutostarpeisiin.
38326: 
38327:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1998
38328: 
38329:                                                                    Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
38330:                                            KK 1325/1997 vp                                            3
38331: 
38332: 
38333: 
38334: 
38335:                                         Tili Riksdagens Ta/man
38336: 
38337:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ekonomiska frågor och skötseln av ärenden.
38338: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        Kommunen ansvarar för att vård- och service-
38339: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags-      planen är ändamålsen1ig och fungerande med
38340: man Riitta Korhonen undertecknade spörsmål            beaktande av klientens hela livssituation och att
38341: nr 1325:                                              den genomförs i praktiken.
38342:                                                          Tili vårdaren betalas endast stöd för närståen-
38343:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        devård. Den person som vårdas får i form av
38344:        ta för att klarlägga närståendevårdarnas       socialservice stöd för närståendevård samt övrig
38345:        ekonomiska ansvar?                             service som definieras i vård- och serviceplanen
38346:                                                       och kommunen kan uppbära ersättning av ho-
38347:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         nom på det sätt som föreskrivs i lagen och förord-
38348: anföra följande:                                      ningen om klientavgifter inom social- och hälso-
38349:                                                       vården (lag 734/1992, förordning 912/1992).
38350:    Kommunen skall se tiii att det för invånarna          Social- och hälsovårdsministeriet är medvetet
38351: anordnas olika former av socialservice enligt so-     om att närståendevårdarens och klientens eko-
38352: cialvårdslagen (7 10/1982). Denna socialservice       nomiska skyldigheter lätt sammanblandas i syn-
38353: har definierats i socialvårdslagen. En form av        nerhet då det är fråga om människor som bor i
38354: socialservice är stödet för närståendevård.           samma hushåll eller då närståendevårdaren och
38355:    Den 1 juli 1993 trädde en ändring av social-       k1ienten annars har ett nära förhållande. 1 be-
38356: vårdslagen (1365/1992) samt förordningen om           svärliga fall av närståendevård är det även möj-
38357: stöd för närståendevård (318/1993) i kraft, ge-       1igt att åt klienten utse en god man eller en för-
38358: nom vilka stödet för närståendevård reglerades.       myndare i en1ighet med förmynderskapslagstift-
38359: Författningarna som är förpliktande för kom-          ningen. Ett förmynderskapsärende kan anhäng-
38360: munerna gäller vård- och serviceplanen, det avtal     iggöras i underrätten av t.ex. en anhörig. Den
38361: om stöd för närståendevård som skall ingås mel-       arbetsgrupp som har dryftat revideringen av för-
38362: lan kommunen och vårdaren samt minimibelop-           mynderskapslagen fick sitt arbete fårdigt i no-
38363: pet av vårdarvodet. Förordningen om stöd för          vember 1997, och förmynderskapslagen torde
38364: närståendevård har ändrats genom en ändring av        ändras så att den bättre än vad nu är fallet mot-
38365: förordningen som trädde i kraft den 1 april 1997      svarar behoven i dag och i framtiden.
38366: (166/1997), och som gäller vårdarvodets storlek.         Det centrala må1et i fråga om de författningar
38367: Därtiii har i en lag om ändring av socialvårdsla-     som gäller stöd för närståendevård har varit att
38368: gen (1 109/1997), viiken trädde i kraft vid ingång-   klarlägga närståendevårdarens rätts1iga ställning
38369: en av 1998, införts bestämmelser om en närstå-        och förbättra socialskyddet. En1igt socialvårds-
38370: endevårdares lagstadgade rätt tillledighet.           lagen är kommunen ansvarig för anordnandet
38371:    Det vårdarvode som betalas för närstående-         av stöd för närståendevård och för det praktiska
38372: vård betalas utgående från ett avtal mellan kom-      genomförandet.
38373: munen och vårdaren. När vårdarvodets storlek             En riksomfattande utredning om hur stödet
38374: fastställs beaktas endast hur bindande och krä-       för närståendevård genomförts kommunvis görs
38375: vande vården är. A vtalet om stöd för närstående-     under 1998, då fårsk information om situationen
38376: vård skall basera sig på en vård- och serviceplan     står tili förfogande. Utgående från utredningen
38377: som har ingåtts i samarbete mellan kommunen,          är det möjligt att bedöma behovet av att utveckla
38378: klienten och vårdaren och varav framgår klien-        stödet för närståendevård samt i viiken utsträck-
38379: tens behov av vård och service samt den service       ning den nuvarande lagstiftningen är tillräcklig
38380: som ges honom, närståendevården inberäknad. 1         och de statsekonomiska förutsättningarna för
38381: avtalet och i vård- och serviceplanen kan och bör     eventuella ändringar.
38382: beaktas speciella frågor som gäller klienten, t.ex.
38383: 
38384:     Helsingfors den 29 januari 1998
38385: 
38386:                                                                     Minister Terttu Huttu-Juntunen
38387:                                            KK 1326/1997 vp
38388: 
38389: Kirjallinen kysymys 1326
38390: 
38391: 
38392: 
38393: 
38394:                                    Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Hallituksen suhtautumisesta Algerias-
38395:                                       sa tehtyihin surmatöihin
38396: 
38397: 
38398:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
38399: 
38400:    Algeriassa on kuollut vuoden ensimmmsen               Lukuisat kansalaiset ja kansalaisjärjestöt ovat
38401: viikon aikana arviolta tuhatkunta ihmistä käsit-      erittäin huolestuneita ja kauhuissaan Algeriassa
38402: tämättömissä verilöylyissä. Silmittömiä murha-        siviiliväestöön kohdistuneista, käsittämättömis-
38403: iskuja tapahtui maassa kymmeniä myös viime            tä veriteoista. Onkin mahdoton käsittää, ettei
38404: vuoden aikana. Veristä, siviileihin kohdistunutta     muu maailma voisi puuttua tilanteeseen päättä-
38405: terrorismia on koettu vuodesta 1992 alkaen, kun       väisemmin ja rohkeammin. Myös Suomen halli-
38406: verikosto Algerian hallituksen ja islamilaisten       tukselta odotetaan aloitteellisuutta.
38407: ääriryhmien välillä alkoi.                               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38408:    Algerian terrorisodassa on kuollut kuuden          jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
38409: vuoden aikana arviolta 65 000-100 000 ihmistä.        kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
38410: Luotettavista tiedoista niin surmattujen määristä     jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38411: kuin surmatöiden tekijöistä ja hallituksen roolis-
38412: ta on kova pula. Moni asia Algerian sisäisen                    Aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-
38413: kriisin osalta tuntuu olevan hämärän peitossa.               tyä toimenpiteisiin Algerian kriisin rat-
38414:    Algerian hallitus ei ole sallinut kansainvälistä          kaisemiseksija siviilien hengen turvaami-
38415: väliintuloa ja on torjunut tähän saakka kaiken               seksi alueella?
38416: ulkomaisen avun. Nyt ilmeisesti EU olisi kuiten-
38417: kin lähettämässä valtuuskunnan maahan selvit-
38418: tämään tilannetta.
38419: 
38420:      Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 1998
38421: 
38422:                      Jouko Jääskeläinen /skl                   Sakari Smeds /skl
38423: 
38424: 
38425: 
38426: 
38427: 270136
38428: 2                                            KK 1326/1997 vp
38429: 
38430: 
38431: 
38432: 
38433:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38434: 
38435:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          mään Algerian poliittinen järjestelmä mahdolli-
38436: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           simman avoimeksi. EU on myös kehottanut Al-
38437: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         geriaa poliittisten instituutioiden jatkuvaan uu-
38438: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Jouko              distamiseen. Terrorismin vastaisessa toiminnas-
38439: Jääskeläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-        sa EU on edellyttänyt noudatettavan oikeusval-
38440: myksen n:o 1326:                                        tioperiaatteita. Algerian tilannetta käsiteltiin
38441:                                                         EU :n työryhmässä ja poliittisessa komiteassa vii-
38442:            Aikooko Hallitus omalta osaltaan ryh-        me syksynä. EU:n puheenjohtajamaan Luxem-
38443:         tyä toimenpiteisiin Algerian kriisin rat-       bourgin ulkoministeri saattoi unionimaiden nä-
38444:         kaisemiseksija siviilien hengen turvaami-       kemykset Algerian ulkoministerin tietoon tava-
38445:         seksi alueella?                                 tessaan tämän vuoden 1997 marraskuussa.
38446:                                                             Viimeisten viikkojen tapahtumien valossa Al-
38447:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            gerian tilannetta on jälleen käsitelty EU:n työ-
38448: vasti seuraavaa:                                        ryhmässä ja poliittisessa komiteassa. Niiden tu-
38449:                                                         loksena ns. EU-troikkaa edustava valtuuskunta
38450:     Algeriassa tammikuussa 1992 keskeytetyistä          päätettiin lähettää Algeriaan keskustelemaan
38451: parlamenttivaaleista lähtien jatkuneet väkival-         hälyttävästä tilanteesta maassa ja esittämään
38452: taisuudet kiihtyivät elo-syyskuussa 1997, jol-          EU-maiden näkemykset sen ratkaisemiseen liit-
38453: loin murhaiskuissa sai arvion mukaan surmansa           tyvistä seikoista. Troikan 19.-20.1.1998 toteu-
38454: yli 2 000 ihmistä. Ramadan-kauden alettua vuo-          tuneen Algerian vierailun raportti ja jatkotoi-
38455: denvaihteessa väkivaltaisuudet ovat edelleen li-        menpiteet olivat esillä EU:n yleisten asioiden
38456: sääntyneetja noin 1 000 ihmisen arvioidaan saa-         neuvostossa 26.1.1998.
38457: neen surmansa julmissa verilöylyissä vajaan kol-            Neuvoston päätelmissä todetaan mm. seuraa-
38458: men viikon aikana. Kaikkiaan 75 000-100 000             vaa:
38459: ihmisen arvioidaan menettäneen henkensä Alge-              - Tuomitaanjälleen kerran terroriteot ja mie-
38460: rian levottomuuksissa. Murhaiskujen tekijöistä,         livaltainen väkivalta.
38461: niiden kohteiksi valituista ihmisistä ja iskujen           -Toistetaan unionin sitoutuminen asiaan ja
38462: vaikuttimista ei ole saatavissa yksiselitteistä, vie-   todetaan troikan vierailun olleen askel kokonais-
38463: lä vähemmän puolueetonta selvitystä. Kansain-           valtaisempaan vuoropuheluun Algerian halli-
38464: välinen yhteisö, Euroopan unioni ja Suomen hal-         tuksen kanssa.
38465: litus ovat tuominneet terrori-iskut, jotka kohdis-         -Valitetaan, että Algerian hallitus ei halun-
38466: tuvat yhä enemmän tavalliseen siviiliväestöön           nut hyväksyä EU:n tarjoamaa humanitääristä
38467: naisia ja lapsia säästämättä. Kansainvälinen yh-        apua ja todetaan unionin valmius avun toimitta-
38468: teisö on myös tarjonnut humanitaarista apua             miseen myöhemmässäkin vaiheessa.
38469: murha-iskujen kohteiksi joutuneille perheille.             -Toivotaan Algerian hallitukselta suurem-
38470:     Algerian hallitus on toistaiseksi torjunut kaik-    paa avoimuutta. Valitetaan, ettei Algerian halli-
38471: ki esitykset riippumattoman selvityksen tekemi-         tus koe voivansa antaa esteetöntä pääsyä kan-
38472: seksi murhaiskuista. Se ei ole myöskään suostu-         sainvälisille järjestöille, kansalaisjärjestöille sekä
38473: nut ottamaan vastaan humanitaarista apua. Pe-           tiedotusvälineille. Toivotaan, että Algerian halli-
38474: rusteeksi on esitetty maan suvereenisuus, maan          tus voisi hyväksyäYK:nedustajien vierailun lä-
38475: hallituksen kyky huolehtia itse kansalaistensa          hitulevaisuudessa.
38476: turvallisuudesta ja uhriksi joutuneiden omaisten           -Demokraattisten instituutioiden ja oikeus-
38477: avustamisesta.                                          laitoksen aseman vahvistaminen edesauttaa vä-
38478:     EU on pyrkinyt rohkaisemaan Algerian halli-         kivalloin muutosta hakevien tahojen eristämistä
38479: tusta laajentamaan dialogia kaikkien väkivallan         ja heikentämistä. Neuvosto rohkaisee säännölli-
38480: hylkäävien poliittisten voimien kanssa sekä teke-       sempiin kontakteihin Algerian ja Euroopan par-
38481:                                           KK 1326/1997 vp                                             3
38482: 
38483: lamentaarikoiden välillä. Euroopan parlamentin       mahdollisuudet tehokkaaseen kansainväliseen
38484: edustajien tuleva vierailu Algeriaan on tärkeä       puuttumiseen vakavaan tilanteeseen Algeriassa.
38485: askel tällä saralla.                                 EU-troikan vierailulla sovittiinjatkuvasta yhtey-
38486:     Suomen hallitus yhtyy EU:n kantaan Algerian      denpidosta. Valitettavasti maan hallitus torjui
38487: tilanteen vaarallisuudesta ja siviiliväestöön koh-   riippumattoman selvityksen tekemisen Algerian
38488: distuvien murhaiskujen tuomittavuudesta. Eri-        tapahtumista.
38489: tyisesti on syytä todeta:                               Euroopan parlamentti hyväksyi 18.9.1997
38490:     - Ei voida pitää normaalina, että Algeriassa     päätöslauselman Algerian tilanteesta. Päätöslau-
38491: jatkuvasti tapetaan satamäärin ihmisiä maan          selmassaan Euroopan parlamentti mm. tuomitsi
38492: hallituksen voimatta sitä estää ja kansainvälisen    siviileihin kohdistuneet terroriteot, kehotti Alge-
38493: yhteisön voimatta tehokkaasti puuttua tilantee-      rian hallitusta vuoropuheluun kaikkien poliittis-
38494: seen.                                                ten voimien kanssa ja vaati parlamentaarisen de-
38495:     -Kansainväliset ihmisoikeussopimukset vel-       legaation perustamista ja lähettämistä Algeriaan
38496: voittavat hallitukset takaamaan kansalaistensa       tavoitteenaan vuoropuhelu maan parlamentin
38497: turvallisuuden ja oikeuden elämään.                  kanssa.
38498:     - Suomi on valmis tukemaan kansainvälisen           Hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin Algerian
38499: yhteisön sopimia toimenpiteitä Algerian väkival-     kriisin ratkaisemiseksi ja siviilien hengen turvaa-
38500: taisuuksien selvittämiseksi ja niiden saamiseksi     miseksi alueella tukemalla ennen muuta Euroo-
38501: loppumaan.                                           pan unionin yhteisiä toimenpiteitä. Tämä ei sulje
38502:     Suomi toivoi, että EU-troikan vierailu Alge-     pois myöskään kahdenvälisiä yhteyksiä, kuten
38503:  riaan olisi saanut maan hallituksen suostumaan      tapahtui syyskuussa 1997 Algerian ulkoministe-
38504:  yhteistoimintaan kansainvälisen yhteisön kanssa     rin Suomen vierailun yhteydessä. Myös yhteyk-
38505:  väkivallan kierteen katkaisemiseksi. Vain Alge-     siä kansalaisjärjestöjen ja parlamenttien välillä
38506:  rian hallituksen valmius yhteistyöhön antaa         on pyritty rohkaisemaan.
38507: 
38508:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1998
38509: 
38510:                                                                 Ulkoasiainministeri Tarja Halonen
38511: 4                                             KK 1326/1997 vp
38512: 
38513: 
38514: 
38515: 
38516:                                            Tili Riksdagens Talman
38517: 
38518:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             utforma det politiska systemet i Algeriet så att det
38519: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              är så öppet som möjligt. EU har även uppmanat
38520: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Algeriet till fortlöpande förnyelse av de politiska
38521: dagsman Jouko Jääskeläinen m.fl. underteckna-            institutionerna. EU har förutsatt att rättsstats-
38522: de spörsmål nr 1326:                                     principerna skali respekteras vid bekämpningen
38523:                                                          av terrorism. Senaste höst behandlades situatio-
38524:            Ämnar Regeringen för sin del vidta            nen i Algeriet i en EU-arbetsgrupp och i politiska
38525:         åtgärder för att lösa krisen i Algeriet och      kommitten. Utrikesministern i ordförandelandet
38526:         trygga civila liv i området?                     Luxemburg informerade den algeriske utrikes-
38527:                                                          ministern om unionsländernas synpunkter vid ett
38528:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            möte med denne i november 1997.
38529: anföra följande:                                            I ljuset av de senaste veckornas händelser har
38530:                                                          situationen i Algeriet igen behandlats i EU-ar-
38531:    Allt sedan det avbrutna parlamentsvalet i ja-         betsgruppen och politiska kommitten. Detta re-
38532: nuari 1992 har våldsamheter förekommit i Alge-           sulterade i beslutet att sända en delegation som
38533: riet. Våldet eskalerade i augusti-september              representerade den s.k. EU-trojkan till Algeriet
38534: 1997 då uppskattningsvis mer än 2 000 männis-            för att samtala om den alarmerande situationen i
38535: kor mördades under olika räder. Ramadan som              Jandet och lägga fram EU-ländernas synpunkter
38536: inleddes vid årets början har medfört en fortsatt        på omständigheter som har samband med en
38537: upptrappning av våldet och det beräknas att ca           lösning av situationen. Trojkan genomförde be-
38538: 1 000 människor har dödats i brutala massakrer           söket i Algeriet 19-20.1.1998 och deras rapport
38539: under en tid av knappt tre veckor. Sammanlagt            samt fortsatta åtgärder togs upp i rådet för all-
38540: beräknas 75 000-100 000 människor ha fått                männa ärenden 26.1.1998.
38541: sätta livet tili i oroligheterna i Algeriet. Det finns      Rådets slutsatser innehåller bl.a. följande:
38542: inte någon entydig, än mindre någon opartisk                - Terrorhandlingar och godtyckligt våld för-
38543: utredning om våldsverkarnas identitet elier om           döms än en gång.
38544: de människor som utsatts för våldet. De bakom-              - Konstateras att unionen fortsätter att vara
38545: liggande motiven är inte heller klara. Det interna-      engagerad i frågan och att trojkans besök var ett
38546: tionella samfundet, Europeiska unionen och Fin-          steg mot en mera övergripande dialog med den
38547: lands regering har fördömt terrordåden som i allt        algeriska regeringen.
38548: högre grad riktas mot vanlig civilbefolkning,               - Att den algeriska regeringen inte ville ta
38549: utan att spara kvinnor och barn. Det internatio-         emot den humanitära hjälp som EU erbjöd be-
38550: nella samfundet har även erbjudit humanitär              klagas och det konstateras att unionen är beredd
38551: hjälp till familjer som har blivit utsatta för mör-      att lämna bistånd också i ett senare skede.
38552: darnasräder.                                                - Framförs förhoppningen att den algeriska
38553:    Den algeriska regeringen har tills vidare avvi-       regeringen skall visa större öppenhet. Man bekla-
38554: sat alla framställningar om oberoende utredning-         gar att den algeriska regeringen inte anser sig
38555: ar om räderna. Den har inte heller samtyckt till         kunna medge fri passage för internationella orga-
38556: att ta emot humanitärt bistånd. Landets suverä-          nisationer, medborgarorganisationer och mass-
38557: nitet och den algeriska regeringens förmåga att          media och man hoppas att den algeriska reger-
38558: själv ta hand om medborgarnas säkerhet och               ingen kunde godkänna besök av FN-represen-
38559: sköta hjälpen till offrens anhöriga har angetts          tanter inom en nära framtid.
38560: som motiv.                                                  - Att demokratiska institutioners och rätts-
38561:    EU har försökt uppmuntra den algeriska re-            väsendets ställning stärks främjar isolering och
38562: geringen att utvidga dialogen med alla politiska         försvagning av element som söker ändring ge-
38563: krafter som tar avstånd från våldet, samt att            nom våld. Rådet uppmuntrar regelbundnare
38564:                                             KK 1326/1997 vp                                                 5
38565: 
38566: kontakter mellan algeriska och europeiska parla-       algeriska regeringen är redo för samarbete finns
38567: mentariker. Det kommande besöket i Algeriet av         möjligheter tili ett effektivt internationellt ingri-
38568: representanter for Europaparlamentet är ett vik-       pande i den allvarliga situationen i Algeriet. Un-
38569: tigt steg på denna väg.                                der EU-trojkans besök kom man överens om
38570:    Finlands regering omfattar EU :s ståndpunkt i       fortlöpande kontakt. Tyvärr tillbakavisade den
38571: fråga om situationens farlighet och fördömandet        algeriska regeringen en oberoende utredning om
38572: av mördandet av civilbefolkningen. Särskilt bör        händelserna i Algeriet.
38573: följande konstateras:                                     Europaparlamentet antog 18.9. 1997 en reso-
38574:    - Det kan inte anses normalt att hundratals         lution om situationen i Algeriet. 1 sin resolution
38575: människor hela tiden får sätta livet tili i Algeriet   fördömde Europaparlamentet bl.a. terrorn mot
38576: utan att landets regering kan förhindra det och        civilbefolkningen, uppmanade den algeriska re-
38577: utan att det internationella samfundet kan ingri-      geringen tili dialog med samtliga politiska krafter
38578: pa i situationen på ett effektivt sätt.                och krävde att en parlamentarisk delegation
38579:    - Internationella överenskommelser om de            skulle utses och skickas tili Algeriet i syfte att föra
38580: mänskliga rättigheterna ålägger regeringarna att       en dialog med landets parlament.
38581: garantera sina medborgares säkerhet och rätt tili         Regeringen har vidtagit åtgärder för att lösa
38582: livet.                                                 krisen i Algeriet och trygga civila Iiv i området,
38583:    - Finland är redo att stöda åtgärder som det        framför allt genom stöd tili gemensamma EU-
38584: internationella samfundet kommit överens om            åtgärder. Detta utesluter inte bilaterala kontak-
38585: för att utreda och stoppa våldet i Algeriet.           ter, såsom i samband med algeriske utrikesminis-
38586:    Finland hoppades att EU-trojkans besök i Al-        terns besök i Finland i september 1997. Man har
38587: geriet hade fått den algeriska regeringen att sam-     även försökt uppmuntra kontakter mellan med-
38588: tycka tili samarbete med det internationella sam-      borgarorganisationer och mellan parlamenten.
38589: fundet för att bryta våldsspiralen. Endast om den
38590: 
38591:      Helsingfors den 3 februari 1998
38592: 
38593:                                                                        Utrikesminister Tarja Halonen
38594:                                             KK 1327/1997 vp
38595: 
38596: Kirjallinen kysymys 1327
38597: 
38598: 
38599: 
38600:                                     Tuija Nurmi /kok: Toimeentulotuen saajantekemien hankintojen
38601:                                         arvonlisä verotuksesta
38602: 
38603: 
38604:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38605: 
38606:     Arvonlisäverolain 37 §:n mukaan veroa ei suo-          KHO on antanut toimeentulotukea koskevan
38607: riteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta palvelujen        arvonlisäveropäätöksen 24.5.1996 T 1628, jossa
38608: ja tavaroiden myynnistä. Hallituksen esityksessä       on katsottu, että kunnalla on oikeus saada myös
38609: arvonlisäverolaiksi (HE 88/1993 vp) on todettu,        maksusitoumusmenettelyä käyttäen hankittui-
38610: että verottomia sosiaalihuoltoon liittyviä palve-      hin tavaroihin ja palveluihin sisältyvä arvonlisä-
38611: luja ovat asumisen ja tukitoimien järjestäminen,       vero palautuksena (AL V 130 §). Maksusitou-
38612: kasvatus- sekä muu huolenpito ja ylläpito. Vero-       musmenettelystä tulee tällöin olla sovittu kun-
38613: vapaus koskee sekä laitoshuollon että avohuol-         nan ja tavaran tai palvelun toimittajan kesken.
38614: lon muodossa luovutettavia palveluita ja tavaroi-      Tällöin maksusitoumuksen tulee olla annettu
38615: ta.                                                    joko etuuden saajalle tai sen tulee olla lähetetty
38616:     Sosiaalihuoltoon kuuluvana tehtävänä kun-          suoraan tavaran tai palvelun myyjälle, joka aina
38617: nan on huolehdittava muun muassa toimeentu-            laskuttaa kuntaa tai kuntayhtymää.
38618: lotuen antamisesta kunnassa oleskelevalle henki-           Mikäli toimeentulotuen saaja on itse suoritta-
38619: lölle. Yleensä toimeentulotuki annetaan rahana         nut hankinnan ja tuo kunnalle tai kuntayhtymäl-
38620: tuen saajalle. Jos toimeentulotuen maksaminen          le laskun tai kuitin,joka sisältää arvonlisäveron,
38621: henkilölle on osoittautunut tai tulee ilmeisesti       on kunnan palautusoikeutta koskeva ongelma
38622:  olemaan tarkoitustaan vastaamaton ta hänen sai-       avoin. Kysymyksessä on jokapäiväistä elämää
38623:  rautensa, päihteiden ongelmakäytön tai muun           ajatellen toimeentulotuen antaminen. Ennen ti-
38624:  vastaavan erityisen syyn vuoksi, tuki voidaan         lanteen selkeytymistä tarvittaisiin lainmuutos,
38625:  maksaa hänestä huolehtivalle henkilölle hänen         joka antaisi kunnalle myös tässä tapauksessa eh-
38626:  huoltoonsa käytettäväksi tai muutoin käyttää          dottoman palautusoikeuden. Esimerkkinä tällai-
38627:  hänen toimeentulostaan aiheutuvien menojen            sesta tapauksesta on kunnan maksama sähkölas-
38628:  suorittamiseen. Toimeentulotukea annetaan             ku, jossa sähköntoimitussopimus on tehty toi-
38629:  myös tavaroina ja palveluina, ja tällöin kunnan       meentulon saajanja sähkölaitoksen kanssa. Las-
38630:  kannalta on tärkeää, että toimeentulotukena an-       ku on tällöin luonnollisesti kirjoitettu toimeentu-
38631:  nettavat tavarat ja palvelut hankitaan mahdolli-      lotuen saajalle.
38632:  simman edullisesti. Tämän vuoksi toimeentulo-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
38633:  tukea annetaan vakiintuneesti paitsi kunnan it-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38634:  sensä tuottamina tavaroina ja palveluina myös         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38635:  siten, että ta varat ja palvelut hankitaan maksusi-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38636:  toumusmenettelyä käyttäen. Molemmilla tavoil-
38637:  la annettu toimeentulotuki on arvonlisäverolain                   Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
38638:  37 §:ssä tarkoitettua sosiaalihuoltoaja siten kun-            ryhtyä, että arvonlisäverolakia muutet-
38639:  nan arvonlisäverotuksen ulkopuolelle jäävää toi-              taisiin niin, että toimeentulotuen saajan
38640:  mintaa.                                                       itse suorittamat hankinnat, joista toi-
38641:     Kunnilla on oikeus saada takaisin verotonta                meentulotuen saaja tuo kunnalle tai kun-
38642:  toimintaa varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä             tayhtymälle laskun tai kuitin, tulevat
38643:  arvonlisävero. Palautusoikeuden ja siihen liit-               myös kunnan palautusjärjestelmän pii-
38644:  tyen takaisinperintäjärjestelmän avulla on rat-               riin?
38645:  kaistu kuntien itse tuottamien ja ostamien palve-
38646:  lujen välinen kilpailuneutraliteettiongelma.
38647:       Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1998
38648: 
38649:                                             Tuija Nurmi /kok
38650: 270136
38651: 2                                        KK 1327/1997 vp
38652: 
38653: 
38654: 
38655: 
38656:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
38657: 
38658:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      verollisten palvelujen välillä. Ilman palautusoi-
38659: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       keutta kuntien olisi edullisempaa tuottaa erilaisia
38660: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     toimintaansa tarvittavia tukipalveluja itse kuin
38661: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija Nur-     ostaa vastaavia palveluja ulkopuolisilta yrityksil-
38662: men näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tä verolliseen hintaan. Palautusoikeudenjohdos-
38663: 1327:                                               ta ostettujen tavaroiden ja palvelujen hintaan
38664:                                                     sisältyvä vero ei muodostu hankintahetkellä
38665:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo     kunnalle kustannukseksi, joten se ei vaikuta han-
38666:        ryhtyä, että arvonlisäverolakia muutet-      kintamuodon valintaan. Vero koituu kuitenkin
38667:        taisiin niin, että toimeentulotuen saajan    lopulta kuntien kustannukseksi takaisinperintä-
38668:        itse suorittamat hankinnat, joista toi-      järjestelmän kautta.
38669:        meentulotuen saaja tuo kunnalle tai kun-        Kunnalla on oikeus saada arvonlisäverolain
38670:        tayhtymälle laskun tai kuitin, tulevat       130 §:ssä tarkoitettuna palautuksena arvonlisä-
38671:        myös kunnan palautusjärjestelmän pii-        vero, joka sisältyy kunnan itse toimeentulotuke-
38672:        riin?                                        na antamiin tavaroihin ja palveluihin sekä kun-
38673:                                                     nan maksusitoumusmenettelyä käyttäen hankki-
38674:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        miin tavaroihin ja palveluihin. Palautusjärjestel-
38675: vasti seuraavaa:                                    mä ei sitä vastoin koske rahana annetun toimeen-
38676:                                                     tulotuen saajan ostamiin tavaroihin ja palvelui-
38677:     Arvonlisäverolain (150111993) 37 §:n mukaan     hin sisältyvää veroa, koska ne eivät ole kunnan,
38678: veroa ei suoriteta sosiaalihuoltona tapahtuvasta    vaan tuen saajan hankkimia hyödykkeitä.
38679: palvelujen ja tavaroiden myynnistä. Sosiaali-          Palautusjärjestelmän tarkoituksena on turva-
38680: huoltoon kuuluvina tehtävinä kunnan on huo-         ta hankintaneutraalisuus kunnan hankkimien ja
38681: lehdittava muun muassa toimeentulotuen anta-        itse tuottaminen palvelujen ja tavaroiden välillä.
38682: misesta kunnassa oleskelevalle henkilölle. Yleen-   Sitä ei ole tarkoitettu koskemaan tilanteita,joissa
38683: sä toimeentulotuki annetaan rahana tuen saajal-     toimeentulotuki annetaan rahana ja tuen saaja
38684: le. Toimeentulotukea annetaan vakiintuneesti        ostaa saamaliaan tuella tarvitsemiaan hyödyk-
38685: myös kunnan itse tuottamina ta varoinaja palve-     keitä verolliseen hintaan. Palautusoikeuden ulot-
38686: luina sekä siten, että toimeentulotukena annetta-   taminen tuen saajien tekemiin ostoihin voisijoh-
38687: vat tavarat ja palvelut hankitaan maksusitou-       taa siihen, että yksittäinen kunta pyrkisi maksi-
38688: musmenettelyä käyttäen. Toimeentulotukea voi-       moimaan palautuksen määrän vaatimalla tuen-
38689: daan antaa myös siten, että tuen saaja suorittaa    saajilta kaikkia heidän hankintojaan koskevat
38690: itse hankinnan ja tuo laskun kunnalle.              laskut. Tämä aiheuttaisi turhia hallinnollisia
38691:     Arvonlisäverolain 130 §:n mukaan kunnalla       kustannuksia eikä olisi toimeentulotuelle asetet-
38692: on oikeus saada takaisin verotonta toimintaa        tujen sosiaalipoliittisten tavoitteiden mukaista.
38693: varten tehtyihin hankintoihin sisältyvä arvon-         Edellä esitetyn perusteella hallitus katsoo, että
38694: lisävero. Kuntien harjoittama veroton sosiaali-     toimeentulotuen saajan itse suorittamia hankin-
38695: huoltotoiminta kuuluu palautusjärjestelmän pii-     toja ei pääsääntöisesti tule sisällyttää palautus- ja
38696: riin. Palautus- ja takaisiiiperintämenettelyssä     takaisinperintäjärjestelmän piiriin. Saadun selvi-
38697: (arvonlisäverolain 130 § ja erillislaki 79/1994)    tyksen mukaan verotuskäytäntö on tällä hetkellä
38698: valtio palauttaa kunnille tai kuntayhtymille        epäyhtenäinen palautukseen oikeuttavien han-
38699: kaikki verotonta toimintaa varten tapahtuviin       kintojen suhteen. Verohallituksen tarkoituksena
38700: hankintoihin sisältyvät verot, mutta perii ne ta-   on selvittää, onko tästä pääsäännöstä syytä poi-
38701: kaisin kunnilta asukasluvun perusteella. Menet-     keta tilanteissa, joissa kunta maksaa verollisen
38702: telyn tarkoituksena on toteuttaa hankintaneut-      laskun tuen saajan puolesta, ja antaa tarpeelliset
38703: raalisuus kuntien itse tuottamien ja ostettujen     ohjeet verotuskäytännön yhtenäistämiseksi.
38704: 
38705:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
38706: 
38707:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
38708:                                           KK 1327/1997 vp                                                3
38709: 
38710: 
38711: 
38712:                                        Tili Riksdagens Talman
38713: 
38714:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         cera olika stödtjänster som de behöver isin verk-
38715: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          samhet än att köpa motsvarande tjänster av
38716: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-      utomstående företag tili ett skattebelagt pris.
38717: dagsman Tuija Nurmi undertecknade spörsmå1           Tack vare rätten tili återbäring blir den skatt som
38718: nr 1327:                                             ingår i priset på köpta varor och tjänster inte en
38719:                                                      kostnad för kommunen vid tidpunkten för an-
38720:           Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-       skaffningen. Beskattningen påverkar således inte
38721:        ta för att ändra mervärdesskattelagen så      valet av upphandlingsform. Genom systemet
38722:        att systemet med återbäring för kommu-        med återkrav blir skatten sist och slutligen ändå
38723:        nerna skulle komma att omfatta även an-       en kostnad för kommunerna.
38724:        skaffningar som en mottagare av ut-              Kommunerna har rätt tili i 130 § mervärdes-
38725:        komststöd sjä1v gör och på vilka räkning-     skattelagen avsedd äterbäring av den mervärdes-
38726:        en eller kvittensen lämnas tili kommunen      skatt som ingår i varor och tjänster som en kom-
38727:        eller samkommunen?                            mun själv ger som utkomststöd samt i varor och
38728:                                                      tjänster som en kommun skaffar genom betal-
38729:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        ningsförbinde1seförfarandet. Däremot gäller sys-
38730: anföra följande:                                     temet med äterbäring inte den skatt som ingår i
38731:                                                      varor och tjänster som köpts av dem som erhällit
38732:    Enligt 37 § mervärdesskattelagen (1501/1993)      utkomststöd i form av pengar, eftersom dessa
38733: betalas skatt inte på försäljning av tjänster och    nyttigheter har skaffats av stödtagaren och inte
38734: varor i form av socialvärd. En av kommunens          av kommunen.
38735: uppgifter inom socia1vården är bl.a. att ge ut-         Syftet med systemet med äterbäring är att
38736: komststöd tili personer som vistas i kommunen. 1     trygga anskaffningsneutraliteten mellan de tjäns-
38737: allmänhet ges utkomststödet tili stödtagaren i       ter och varor som kommunerna skaffar och de
38738: form av pengar. 1 praktiken ges utkomststöd          som de själva producerar. Det är inte meningen
38739: även i form av varor och tjänster som kommunen       att systemet skall gälla situationer där utkomst-
38740: producerar själv samt så att de varor och tjänster   stöd ges i form av pengar med vilka stödtagaren
38741: som skall ges som utkomststöd skaffas genom ett      köper de nyttigheter han behöver tili ett skattebe-
38742: betalningsförbindelseförfarande. Utkomststöd         lagt pris. Om rätten tili återbäring utvidgas tili att
38743: kan även ges så att stödtagaren själv gör anskaff-   gälla stödtagarnas inköp, kunde det 1eda tili att
38744: ningen och lämnar räkningen tili kommunen.           enskilda kommuner försökte maximera återbä-
38745:     Enligt 130 § mervärdesskattelagen har kom-       ringens belopp genom att av stödtagarna kräva
38746: munen rätt tili återbäring av mervärdesskatt som     räkningarna på alla deras anskaffningar. Detta
38747: ingär i anskaffningar som gjorts för skattefri       skulle medföra onödiga administrativa kostna-
38748: verksamhet. Kommunernas socialvård, som är           der och överensstämmer inte med de socialpoli-
38749: skattefri, omfattas av återbäringssystemet. Vid      tiska mä! som ställs på utkomststödet.
38750: förfarandet med äterbäringar och återkrav (130 §        Utgående från det ovan anförda anser reger-
38751: mervärdesskattelagen och en separat lag 79/          ingen att anskaffningar som en mottagare av
38752: 1994) äterbär staten alla skatter på sådant som      utkomststöd själv gör i regel inte skall omfattas
38753: anskaffats för skattefri verksamhet tili kommu-      av systemet med äterbäringar och återkrav. En-
38754: nerna och samkommunerna, men återkräver              ligt uppgift är beskattningspraxis för tillfållet
38755: dem i form av en summa som fastställs utgående       oenhetlig i fräga om anskaffningar som berätti-
38756: frän kommunernas invånarantal. Syftet med för-       gar tili återbäring. Skattestyrelsen har för avsikt
38757: farandet är att åstadkomma anskaffningsneutra-       att klarlägga om det är skäl att avvika frän denna
38758: litet mellan tjänster som kommunerna själva pro-     huvudregel i situationer där kommunen betalar
38759: ducerar och skattepliktiga tjänster som de köper.    en skattebelagd räkning för stödtagarens del
38760: Om rätten tili återbäring inte fanns, vore det       samt att meddela behövliga anvisningar för för-
38761: fördelaktigare för kommunerna att själva produ-      enhetligande av beskattningspraxis.
38762: 
38763:      Helsingfors den 6 februari 1998
38764: 
38765:                                                                             Minister Jouko Skinnari
38766:                                             KK 1328/1997 vp
38767: 
38768: Kirjallinen kysymys 1328
38769: 
38770: 
38771: 
38772: 
38773:                                     Riitta Korhonen /kok: Läänineläinlääkäreiden työtehtävistä ja tar-
38774:                                          peesta erikoistua
38775: 
38776: 
38777:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38778: 
38779:    Läänineläinlääkäreiden tehtäväkenttä on hy-         kin tietylle tehtäväkentän alueelle. Erikoistumi-
38780: vin monipuolinen. Erityisesti läänineläinlääkä-        sen myötä kaikki asiat hoidettaisiin paremmin,
38781: reitä työllistävät eläintautien vastustaminen,         eikä mikään osa-alue jäisi vähemmälle huomiol-
38782: eläinsuojeluasiat, hygienialain mukainen elintar-      le. Kun ihminen erikoistuu johonkin tiettyyn
38783: vikevalvonta sekä etenkin eläinlääkintähuollon         asiaan, hänen osaamisensa ko. asian suhteen pa-
38784: hallinnolliset tehtävät. Lisäksi aikaa kuluu valta-    ranee. Niinpä erikoistumalla läänineläinlääkä-
38785: vasti toimistorutiineiden hoitamiseen. Toimisto-       reiden käytännön tehtävien osaaminen paranisi
38786: rutiineihin ja hallintotehtäviin käytetty aika on      entisestään.
38787: poissa korkeasti itsensä kouluttaneen henkilön            Läänineläinlääkäreiden tehtäväkentän laa-
38788: substanssitehtävistä. Pätevistä toimistotyönteki-      juuden lisäksi myös heidän toiminta-alueensa on
38789: jöistä, jotka helpottaisivat läänineläinlääkärei-      hyvin laaja. Läänineläinlääkäreiden erikoistumi-
38790: den työtaakkaa, on huutava pula esimerkiksi            nen tarkoittaisi sitä, että olisi aiheellista vielä
38791: Mikkelin seudulla.                                     lisätä heidän lukumääräänsä, jottei pitkien väli-
38792:    Koska hallinnolliset asiat vievät paljon läänin-    matkojen takia tarvitsisi tinkiä paikan päällä ta-
38793: eläinlääkäreiden aikaa, ajan riittämättömyys           pahtuvista käynneistä.
38794: muodostuu ongelmaksi myös varsinaisten sub-               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
38795: stanssitehtävien osalta. Kun ei ehdi tehdä kaik-       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
38796: kea kunnolla, täytyy keskittyä johonkin. Tämä          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
38797: johtaa siihen, ettäjonkin toisen asian hoitaminen      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
38798: kärsii. "Lapsipuolen" asemaan joutuminen on
38799: uhannut erityisesti elintarvikehygienian valvon-                  Katsooko Hallitus, että läänineläin-
38800: taa ja eläinsuojeluasioita. Varsinkin jatkuvasti              lääkäreiden tulisi kohdentaa tehtäviään
38801: lisääntyneiden eläinsuojeluasioiden riittävä hoi-             erikoistumalla, ja
38802: taminen olisi ensiarvoisen tärkeää.                              katsooko Hallitus läänineläinlääkärei-
38803:    Läänineläinlääkäreiden työtaakkaa on juuri                 den tämänhetkisen määrän riittäväksi ot-
38804: helpotettu perustamalla neljä uutta virkaa. Tämä              taen huomioon tehtäväkentän monipuo-
38805: on erinomainen asia. Lisääntyneiden resurssien                lisuuden, pitkät välimatkat sekä mahdol-
38806: lisäksi olisi hyvä, jos läänineläinlääkärit voisivat          lisen erikoistumisen?
38807: jakaa tehtäviä keskenään ja siten erikoistua jolle-
38808: 
38809:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1998
38810: 
38811:                                           Riitta Korhonen /kok
38812: 
38813: 
38814: 
38815: 
38816: 270136
38817: 2                                           KK 1328/1997 vp
38818: 
38819: 
38820: 
38821: 
38822:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
38823: 
38824:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Erityisesti eläimistä saatavien elintarvikkei-
38825: tarkoitetussa tapauksessa Te, Rouva Puhemies,          den elintarvikehygieenisessä valvonnassa on tär-
38826: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        keää, että se kattaa koko tuotantoketjun maati-
38827: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta            lalta lähtien ja että tätä ketjua valvotaan koko-
38828: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen          naisuutena. Eläimistä saatavien elintarvikkeiden
38829: n:o 1328:                                              elintarvikehygieeninen valvonta on tiiviissä yh-
38830:                                                        teydessä eläintautien vastustamiseen ja tuotanto-
38831:             Katsooko Hallitus, että läänineläin-       tilalta lähtevään eläimistä saatavien elintarvik-
38832:         lääkäreiden tulisi kohdentaa tehtäviään        keiden alkutuotannon valvontaan. Näitä kolmea
38833:         erikoistumalla, ja                             ei voi erottaa toisistaan ilman, että valvonta huo-
38834:             katsooko Hallitus läänineläinlääkärei-     mattavasti vaikeutuu. Eläintaudit voivat levitä
38835:         den tämänhetkisen määrän riittäväksi ot-       elintarvikkeiden välityksellä ja toisaalta on huo-
38836:         taen huomioon tehtäväkentän monipuo-           lehdittava siitä, että eläimistä saatavien elintar-
38837:         lisuuden, pitkät välimatkat sekä mahdol-       vikkeiden raaka-aine on hyvälaatuista ja vapaa
38838:         lisen erikoistumisen?                          mm. vierasainejäämistä.
38839:                                                            Lääniuudistukseen liittyen maa- ja metsäta-
38840:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           lousministeriö asetti 29.1.1997 oman toimialansa
38841: vasti seuraavaa:                                       osalta valmisteluryhmän selvittämään lääniuu-
38842:                                                        distuksen aiheuttamia muutostarpeita läänin-
38843:     Eläinlääkintähuollon sektorilla lääninhalli-       eläinlääkäreiden työn organisointiin sekä teke-
38844: tusten tehtävät perustuvat eläinlääkintähuolto-        mään ehdotuksensa tarvittavista muutoksista.
38845: lakiin (685/1990), eläintautilakiin (55/1980),             Valmisteluryhmään kuuluivat maa- ja metsä-
38846: eläinsuojelulakiin (247/1996), eläinten lääkitse-      talousministeriön ja Eläinlääkintä- ja elintarvi-
38847: misestä annettuun lakiin (617/1997) sekä lakiin        kelaitoksen edustajat sekä kolme läänineläinlää-
38848: eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvike-      käriä silloisista Turun ja Porin, Mikkelin ja Vaa-
38849: hygieniasta (1195/1996) sekä näiden nojalla an-        san lääneistä. Valmisteluryhmä jätti mietintönsä
38850: nettuihin asetuksiinja maa- ja metsätalousminis-       30.4.1997 (MMM:n työryhmämuistio 1997:8).
38851: teriön ja sen eläinlääkintä- ja elintarvikeosaston         Muistiossaan valmisteluryhmä katsoi, että
38852: päätöksiin.                                            paikallisviranomaisten ohjaaminen ja tukeminen
38853:     Kyseisten säännösten mukaan lääninhallituk-        eläinlääkintöhuollon tehtävien toteuttamisessa
38854: set ja niissä erityisesti läänineläinlääkärit toimi-   edellyttää, että läänineläinlääkäri tuntee toimi-
38855: vat aluetason viranomaisina, jotka läänissä oh-        alueensa ja sen eläinlääkintähuollosta vastaavat
38856: jaavat ja valvovat paikallisviranomaisten toimin-      viranomaiset hyvin. Läänineläinlääkärillä tulee
38857: taa sekä eläinlääkintähuoltolain mukaan lisäksi        myös olla mahdollisuus suorittaa tarkastuskäyn-
38858: yksityisiä eläinlääkäripalvelujen tarjoajia.           tejä kuntiin ja yhdessä kunnan viranomaisten
38859:     Lääninhallitusten ja läänineläinlääkäreiden        kanssa muun muassa eläimistä saatavia elintar-
38860: asema paikallisviranomaisten toiminnan ohjaa-          vikkeita käsitteleviin tuotantolaitoksiin sekä ot-
38861: jana on ED-jäsenyyden vuoksi entisestään ko-           taa tarvittaessa huolehtiakseen tarttuvien eläin-
38862: rostunut. EY -säädökset saattavat toisaalta eläin-     tautien osalta sekä taudin vastustaruisorganisaa-
38863: tauti- ja eläinsuojeluvaatimukset ja toisaalta         tion aluetason johtoon liittyviä tehtäviä että
38864: eläintautivaatimukset ja eläimistä saatavien elin-     konkreettisia taudin vastustamistehtäviä. Myös
38865: tarvikkeiden elintarvikehygieeniset vaatimukset        eläinsuojelun osalta läänineläinlääkärin tulee
38866: keskenään kiinteään yhteyteen. Eläintauti- ja          tarvittaessa olla vaikeimmissa tapauksissa kun-
38867: eläinsuojeluasioissa sekä eläinten lääkitykseen        nan viranomaisten tukena.
38868: liittyvissä asioissa ei ole keskushallintoviran-          Tämä edellyttää, että läänineläinlääkäriorga-
38869: omaista toisin kuten elintarvikevalvonnassa.           nisaatio on siten järjestetty, että se on maantie-
38870: Lääninhallitusten tärkeänä tehtävänä on huo-           teellisesti tasaisesti koko maan kattava ja että
38871: lehtia siitä, että valvonnassa nämä eri vaatimuk-      läänineläinlääkäreillä on hyvä yleistuntemus kai-
38872: set yhteensovitetaan.                                  kista eläinlääkintäsektorin osa-alueista. Tarkas-
38873:                                            KK 1328/1997 vp                                            3
38874: 
38875: tuskäyntien organisoimiseksi tämä on myös ta-         sisäisellä työnjaolla. Maa- ja metsätalousminis-
38876: loudellisin vaihtoehto, koska käynnit on tällöin      teriö voi tarvittaessa vaikuttaa asiaan tehdessään
38877: mahdollista tehdä yhden päivän aikana. Paikal-        lääninhallitusten kanssa tulossopimukset. Muita
38878: listen olosuhteiden tuntemusta pidettiin vahvuu-      toimenpiteitä läänineläinlääkäreiden erikoistu-
38879: tena,joka olisi syytä säilyttää. Samoin tarkastus-    misessa tiettyjen tehtäväryhmien hoitamiseen ei
38880: matkojen pituuden kuntiin tulisi säilyä kohtuulli-    ainakaan toistaiseksi ole pidettävä tarkoituksen-
38881: sena.                                                 mukaisina. Lääninhallitukset voivat itse sisäisel-
38882:     Valmisteluryhmä katsoi, että jos läänineläin-     lä työnjaonaan huolehtia siitä, miten lääninhalli-
38883: lääkärit selvästi erikoistuisivat tiettyihin eläin-   tuksessa järjestetään sellaiset läänineläinlääkä-
38884: lääkintäsektorin osa-alueisiin, aiheuttaisi tämä      reiden tehtävät, jotka voidaan keskitetysti hoi-
38885: sen, että läänineläinlääkäri ei enää nykyiseen ta-    taa, kuten esimerkiksi tilastointi, raportointi
38886: paan tuntisi koko tuotantoketjua ja kaikkia           sekä läänikohtaisten rekistereiden pito.
38887: eläinlääkintähuollon osa-alueita. Tämä vaikeut-          Valmisteluryhmä arvioi muistiossaan myös
38888: taisi käytännön valvonnan ohjaamista ja aiheut-       läänineläinlääkäreiden resurssitarpeita ja päätyi
38889: taisi ongelmia sijaisuuksien hoitamisessa ja eri-     esittämään neljää lisä virkaa. Näihin virkoihin on
38890: tyisesti tarttuvien eläintautien vastustamisen ja     eduskunta vuoden 1998 talousarviossa osoitta-
38891: eläinsuojelun vaatimassa päivystysjärjestelmäs-       nut määrärahat. Näiden lisävirkojen saamisen
38892: sä, jotka vaativat eläinlääkintäsektorin yleistun-    jälkeen läänineläinlääkärivirkoja arvioidaan ai-
38893: temusta. Lisäksi tarkastusmatkat pitenisivät.         nakin toistaiseksi olevan riittävästi, kun samalla
38894:     Läänin erityisolosuhteiden vaatimia paino-        otetaan huomioon, että läänineläinlääkäreiden
38895: tuksia kyseisen läänin läänineläinlääkäreiden         pitkälle menevää erikoistumista tiettyihin tehtä-
38896: toimenkuviin voidaan hoitaa lääninhallituksen         väalueisiin ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena.
38897:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1998
38898: 
38899:                                                        Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä
38900: 4                                         KK 1328/1997 vp
38901: 
38902: 
38903: 
38904: 
38905:                                        Tili Riksdagens Talman
38906: 
38907:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          att se tili att de olika kraven samordnas i övervak-
38908: anger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande          ningen.
38909: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         1 synnerhet vid övervakning av livsmedelshy-
38910: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-         gien i fråga om animaliska livsmedel är det viktigt
38911: mål nr 1328:                                         att hela produktionskedjan fr.o.m. gårdsbruks-
38912:                                                      enheten övervakas ..och att denna kedja överva-
38913:            Anser Regeringen att länsveterinä-        kas som en helhet. Overvakningen av livsmedels-
38914:        rerna borde inrikta sig på vissa uppgifter    hygienen i fråga om anima1iska livsmedel har ett
38915:        genom specialisering och                      nära samband med bekämpningen av djursjuk-
38916:           anser Regeringen att det nuvarande         domar och den kontroll av primärproduktionen
38917:        antalet länsveterinärer är tillräckligt med   av animaliska livsmedel som inleds på produk-
38918:        tanke på de mångsidiga uppgifterna, de        tionsenheten. Dessa tre kan inte åtskiljas utan att
38919:        långa avstånden samt en eventuell specia-     övervakningen försvåras märkbart. Djursjukdo-
38920:        lisering?                                     mar kan spridas via livsmedel och dessutom skall
38921:                                                      man se tili att de animaliska livsmedlens råvaror
38922:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        är av god kvalitet och fria från bl.a. rester av
38923: anföra följande:                                     främmande ämnen.
38924:                                                         1 anslutning tili länsreformen tilisatte jord-
38925:    Länsstyrelsernas uppgifter inom veterinär-        och skogsbruksministeriet den 29 januari 1997
38926: vårdssektorn grundar sig på veterinärvårdslagen      för sin egen sektors del en beredningsgrupp med
38927: (685/1990), lagen om djursjukdomar (55/1980),        uppgift att klarlägga de behov av ändring som
38928: djurskyddslagen (247/1996), lagen om medicinsk       länsreformen orsakar när det gäller organisering-
38929: behandling av djur (61711997) samt lagen om          en av länsveterinärernas arbete samt att göra
38930: livsmedelshygien i fråga om animaliska livsmedel     förs1ag tili behövliga ändringar.
38931: (1195/1996) samt på de förordningar som givits          Beredningsgruppen bestod av representanter
38932: med stöd av dem och de beslut som jord- och          för jord- och skogsbruksministeriet och anstalten
38933: skogsbruksministeriet och dess veterinär- och        för veterinärmedicin och livsmedel samt tre läns-
38934: livsmedelsavdelning utfårdat med stöd av dem.        veterinärer från dåvarande Åbo och Björneborgs
38935:    Enligt bestämme1serna är länsstyre1serna och      Iän, S:t Michels Iän och Vasa Iän. Berednings-
38936: vid dessai synnerhet länsveterinärerna regionala     gruppen avlämnade sitt betänkande den 30 april
38937: myndigheter som inom länen styr och övervakar        1997 (JSM:s arbetsgruppspromemoria 1997:8).
38938: de lokala myndigheternas verksamhet samt en-            1 sin promemoria ansåg beredningsgruppen
38939: ligt veterinärvårdslagen även dem som tilihanda-     att länsveterinären för att kunna styra och stöda
38940: håller privat veterinärservice.                      de lokala myndigheterna i deras veterinärvårds-
38941:    På grund av medlemskapet i EU framhävs            uppgifter måste ha god kännedom om sitt verk-
38942: starkare än tidigare länsstyrelsernas och länsve-    samhetsområde och de myndigheter som där an-
38943: terinärernas ställning som ledare av de lokala       svarar för veterinärvården. Länsveterinären skall
38944: myndigheternas verksamhet. Genom EG:s regel-         också ha möjlighet att företa kontrollbesök i
38945: verk har det uppstått ett nära samband mellan å      kommunerna och att tillsammans med de kom-
38946: ena sidan kraven som gäller djursjukdomar och        munala myndigheterna företa kontrollbesök på
38947: djurskydd och å andra sidan kraven som gäller        bl.a. produktionsanläggningar som behandlar
38948: djursjukdomar och livsmedelshygien i fråga om        animaliska livsmedel. När det gäller smittsamma
38949: animaliska livsmedel. För frågor som gäller djur-    djursjukdomar skall länsveterinären vid behov
38950: sjukdomar och djurskydd samt medicinering av         också kunna ta sig an både uppgifter som hör tili
38951: djur finns det ingen sådan central förvaltnings-     den regionala ledningen för bekämpning av sjuk-
38952: myndighet som det finns för livsmedelsövervak-       domar och konkreta ~ppgifter inom bekämp-
38953: ningen. En viktig uppgift för länsstyrelserna är     ningen av sjukdomar. Aven när det gäller djur-
38954:                                            KK 1328/1997 vp                                               5
38955: 
38956: skydd skall länsveterinären vid behov stöda de            De krav på prioriteringar som de särski1da
38957: kommunala myndigheterna i de svåraste fallen.         förhållandena inom ett Iän ställer på 1änsveteri-
38958:    Detta förutsätter att länsveterinärerna organi-    närernas befattningsbeskrivningar kan åtgärdas
38959: seras så att de rent geografiskt täcker hela Jandet   genom 1änsstyrelsens interna arbetsförde1ning.
38960: och att de har en god allmän kännedom om alla         Vid behov kan jord- och skogsbruksministeriet
38961: delområden inom den veterinära sektorn. 1 fråga       påverka detta genom sina resultatavta1 med 1äns-
38962: om organiseringen av kontrollbesök är detta           styre1serna. Andra åtgärder i fråga om länsveteri-
38963: också det mest ekonomiska alternativet, efter-        närernas specia1isering på vissa grupper av upp-
38964: som det då är möjligt att göra besöken under en       gifter anses åtminstone tills vidare inte vara ända-
38965: enda dag. Kännedom om de lokala förhållande-          målsen1iga. Länsstyre1serna kan själva genom sin
38966: na ansågs vara en fördel som borde bevaras.           interna arbetsförde1ning se över hur man inom
38967: Dessutom borde längden på de kontrollresor            länsstyrelsen kan ordna de av 1änsveterinärernas
38968: som görs tili kommunerna hållas skälig.               uppgifter som kan skötas centrerat, som t.ex.
38969:    Beredningsgruppen ansåg att om länsveteri-         statistik, rapportering samt registerföring 1äns-
38970: närerna tydligt specialiserade sig på vissa delom-    vis.
38971: råden inom den veterinära sektorn skulle de inte          1 sin promemoria uppskattade berednings-
38972: längre ha samma kännedom om hela produk-              gruppen också behovet av resurser när det gäller
38973: tionskedjan och alla delområden inom veterinär-       länsveterinärer, och gruppen beslöt att föres1å att
38974: vården som nu. Detta skulle göra det svårare att      fyra nya tjänster skall inrättas. Riksdagen har i
38975: styra övervakningen i praktiken och orsaka            statsbudgeten för 1998 anvisat anslag för dessa
38976: problem när det gäller skötseln av vikariat och i     tjänster. Efter att dessa tjänster har inrättats upp-
38977: synnerhet det joursystem som behövs för djur-         skattas antalet 1änsveterinärtjänster åtminstone
38978: skyddet och bekämpningen av smittsamma djur-          tills vidare vara tillräckligt, då det samtidigt be-
38979: sjukdomar och som kräver allmän kännedom om           aktas att en långt gående specialisering av länsve-
38980: den veterinära sektorn. Dessutom skulle kon-          terinärerna på vissa uppgiftsområden inte anses
38981: trollresorna bli längre.                              ändamå1senlig.
38982: 
38983:      Helsingfors den 3 februari 1998
38984: 
38985:                                                        Jord- och skogsbruksminister Kalevi Hemilä
38986: 1
38987: 
38988: 1
38989: 
38990: 
38991: 
38992: 
38993:     1
38994: 
38995:     1
38996: 
38997: 
38998: 
38999: 
39000:         1
39001: 
39002:         1
39003:                                             KK 1329/1997 vp
39004: 
39005: Kirjallinen kysymys 1329
39006: 
39007: 
39008: 
39009: 
39010:                                     Riitta Korhonen /kok: Alzheimerin taudin hoitoon käytettävien
39011:                                          lääkkeiden saamisesta korvattaviksi lääkkeiksi
39012: 
39013: 
39014:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39015: 
39016:    Kansainvälisesti katsottuna Suomi on hyvin-             Moni käytetty lääke kuuluu ns. korvattaviin
39017: vointivaltio, oikea pohjoismainen kansankoti.          lääkkeisiin, mutta eivät suinkaan kaikki. Esimer-
39018: Terveyttä hoidetaan ja sosiaalipalveluita tarjo-       kiksi Alzheimerin taudin hoitoon on olemassa
39019: taan. Suomessa vastuu kansalaisten hyvinvoin-          mm. Cognex- ja Aricept-nimisiä lääkkeitä, joille
39020: nista on sälytetty aika pitkälti yhteiskunnan har-     lääkekorvauslautakunta ei ole vahvistanut tuk-
39021: teille.                                                kuhintaa. Niinpä lääkkeet eivät kuulu korvatta-
39022:     Hallitusmuotomme 5 §kieltää ilman hyväk-           viin lääkkeisiin. Hyvin kalliina tuotteina kyseiset
39023: syttävää perustetta aseHamasta ihmisiä eri ase-        lääkkeet eivät ole kaikkien ulottuvilla. Toimin-
39024: maan mm. iän ja terveydentilan perusteella. Sai-       nallaan lääkekorvauslautakunta asettaa ihmiset
39025: raan vanhuksen syrjiminen on siten perustusla-         eriarvoiseen asemaan, sillä vain osalla on käytän-
39026: kimme mukaan kiellettyä. Millaisia ovat sairai-        nössä mahdollisuuksia saada apua kohtuutto-
39027: den ja vanhusten perustuslailliset oikeudet käy-       man kalliista lääkkeistä. Sairaan vanhuksen pe-
39028: tännössä tänä päivänä? Mikä on yhteiskunnan            rustuslaillinen oikeus tasapuoliseen, oikeuden-
39029: vastuu kansalaisilleen?                                mukaiseen kohteluun ei toteudu, jos hänjää vail-
39030:     Tänä päivänä sairaiden ja vanhusten asema ei       le tarvitsemaansa hoitoa.
39031: ole niin hyvä kuin työikäisellä väestöllä. Koska           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39032: vanhus ei ole ansiotyössä, vaan elää eläkkeen          jestyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
39033: turvin, ei hänellä ole valtavia summia rahaa käy-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39034: tössään. Periaatteessa ketään ei jätetä kuole-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39035: maan hoidon puutteeseen, mutta sairastaminen
39036: on kuitenkin kallista. Erityisen kalliita ovat lääk-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39037: keet ja erityisesti silloin, jos joudutaan syömään            ryhtyä, jotta Alzheimerin taudin hoitoon
39038: useampaa lääkettä samaan aikaan. Tällainen ti-                tarkoitetuille lääkkeille määrättäisiin
39039: lanne on useilla vanhuksilla.                                 tukkuhinta, ja milloin lääkkeitä olisi tar-
39040:                                                               jolla kohtuulliseen hintaan?
39041: 
39042:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1998
39043: 
39044:                                           Riitta Korhonen /kok
39045: 
39046: 
39047: 
39048: 
39049: 270136
39050: 2                                          KK 1329/1997 vp
39051: 
39052: 
39053: 
39054: 
39055:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39056: 
39057:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkei-
39058: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         den hintalautakunta. Lääketieteellistä ja siihen
39059: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       liittyvää hoitovaihtoehtojen asiantuntemusta
39060: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta           edustavat lautakunnassa Stakes ja Lääkelaitos,
39061: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         taloudellista asiantuntemusta sosiaali- ja terveys-
39062: n:o 1329:                                             ministeriö ja valtiovarainministeriö sekä toi-
39063:                                                       meenpanoa kansaneläkelaitos.
39064:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Hinnan kohtuullisuuden tarkasteluperustee-
39065:        ryhtyä, jotta Alzheimerin taudin hoitoon       na on lääkehoidon kustannusten ja sillä saavutet-
39066:        tarkoitetuille lääkkeille määrättäisiin        tavien hyötyjen kokonaisarviointi. Huomioon
39067:        tukkuhinta, ja milloin lääkkeitä olisi tar-    otettavia tekijöitä ovat muun muassa hoitokus-
39068:        jolla kohtuulliseen hintaan?                   tannukset ja lääkehoidolla saavutettavat hyödyt
39069:                                                       potilaan sekä terveyden- ja sosiaalihuollon koko-
39070:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          naiskustannusten kannalta.
39071: vasti seuraavaa:                                          Lääkkeiden hintalautakunnan tehtävänä on
39072:                                                       siten arvioida valmisteen lääkkeellistäja kansan-
39073:    Terveydenhuollon palvelujärjestelmän tavoit-       terveydellistä merkitystä ja hintapäätöksen kus-
39074: teena on tarjota riittävät palvelut kohtuullisella    tannusvaikutuksia sekä lääkkeellä saavutettavia
39075: hinnalla tai maksutta kaikille kansalaisille asuin-   hyötyjä suhteessa sen käytöstä aiheutuviin kus-
39076: paikasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.       tannuksiin. Lautakunta voi tarvittaessa hankkia
39077: Keinoja ovat kuntien tuottamat terveydenhuol-         asiantuntijalausuntoja päätöksentekonsa tueksi.
39078: topalvelut ja muiden terveydenhuoltopalvelujen            Lääkkeiden hintalautakunnalla on itsenäinen
39079: hintojen alentaminen sairausvakuutuskorvaus-          yksinomainen toimivalta ratkaista lääkkeelle
39080: ten avulla.                                           korvausperusteeksi hyväksyttävä tukkuhinta.
39081:    Uudelta lääkkeeltä vaaditaan myyntilupa en-         Hinnan kohtuullisuus ratkaistaan lääkkeestä
39082: nen markkinoille tuloa. Vuodesta 1994 kysymys         käytettävissä olevien tietojen ja mahdollisesti
39083: lääkkeen tukkuhinnan kohtuullisuudesta on ero-        muista maista saatujen kokemusten perusteella.
39084: tettu myyntilupajärjestelmästä. Lääkettä voi-          Euroopan yhteisöjen neuvoston antama hintadi-
39085: daan pitää kaupan ja markkinoida ilman, että          rektiivi (89/1 05/ETY) edellyttää, että arviointi
39086: lääkkeellä on viranomaisen vahvistama hinta.          suoritetaan puolueettornin ja todennettavissa
39087:    Keskitetty eurooppalainen myyntilupamenet-         olevin arviointiperustein ja että kielteisessä ta-
39088: tely, jossa myyntilupa myönnetään keskitetysti        pauksessa annetaan hakijalle perusteltu päätös.
39089: koko Euroopan unionin alueelle on nopeuttanut         Lääkekorvauslautakunnan päätöksestä on mah-
39090: lääkevalmisteiden markkinoille tuloa. Tämä on         dollisuus valittaa KHO:een.
39091: merkinnyt, että lääkevalmisteilla on mahdolli-            Lääkkeiden hintalautakunnan arvioitaviksi
39092: suus saada myyntilupa aikaisempaa varhaisem-          on viime vuosina tullut lisääntyvästi lääkeval-
39093: massa kehityskaarensa vaiheessa. Nopeutumi-           misteita, joiden ominaisuuksista ja hoidollisesta
39094: sesta seuraa toisaalta, että yhä useamman on          arviosta on myyntilupaa myönnettäessä käytet-
39095: mahdollista kokeilla lääkettä aikaisessa vaihees-     tävissä vain rajallisesti tutkimustietoa. Vajavai-
39096: sa, ja toisaalta, että tiedot lääkettä käyttävien     sista tiedoista huolimatta lääkevalmisteelle on
39097: määristä, lääkkeen hoidollisesta tehosta ja sivu-     saatettu ehdottaa varsin korkeaa tukkuhintaa,
39098: vaikutuksista sekä annostuksesta ja sitä kautta       jolloin ehdotetuna hinnalla potilaskohtaiset lää-
39099: kustannuksista saattavat lääkkeen tullessa            kekustannukset olisivat olleet yli 10 000 mark-
39100: markkinoille olla hyvinkin niukat.                    kaa, jopa yIi 100 000 markkaa vuodessa.
39101:    Lääkkeen sairausvakuutuksesta korvaamisen              Tutkimusmenetelmien ja tietotekniikan kehit-
39102: edellytyksenä on, että hakijan lääkkeelle ehdot-      tymisen myötä on 1990-luvun kuluessa tullut
39103: tamaa tukkuhintaa voidaan pitää kohtuullisena.        käyttöön useita uusia lääkeaineita. Merkittävä
39104: Hinnan kohtuullisuuden vahvistaa sosiaali- ja         osa näistä lääkkeistä on tarkoitettu täysin uusille
39105:                                            KK 1329/1997 vp                                             3
39106: 
39107: käyttöalueille. Tällöin lääkehoidosta ei aiemmin      rantavat potilaan toimintakykyä laitoksen ulko-
39108: ole kokemuksia. Näistä ovat esimerkkejä kysy-         puolella, mutta eivät tutkimusten mukaan vaiku-
39109: myksessäkin mainitut Alzheimerin taudin hoi-          ta muistiin, jos aivojen muistirakenteissa on jo
39110: toon tarkoitetut uudet lääkkeet, ALS-taudin lää-      tapahtunut merkittävää rappeutumista. Do-
39111: ke rilutsoli ja muita mm. sairausvakuutuslain         nepetsiili ei syksyllä 1997 saanut arvostetun brit-
39112: 5 a §:n väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain     tiläisen Drugs and Therapeutics Bulletin -lehden
39113: (897/1996) perusteella valtioneuvoston päätök-        käyttösuositusta, koska näytön sen tehosta kat-
39114: sellä määrättävät, julkisen terveydenhuollon          sottiin lehden mukaan perustuvan vain yhteen
39115: kautta maksutta potilaalle ohjattavat MS-taudin       tutkimukseen, jossa ei saatu merkittävää vaiku-
39116: hoidossa käytettävä beeta-interferoni sekä kysti-     tusta muun muassa elämänlaatua ja päivittäistä
39117: sen fibroosin lääke domaasi alfa.                     toimintakykyä kuvaaviin mittareihin.
39118:     Uusien, vielä vakiintumattomien hoitojen ja           Uudet, vasta markkinoille tulevat lääkeval-
39119: sellaisten lääkkeiden kohdalla, joista ei vielä ole   misteet on olennaista hyväksyä korvausjärjestel-
39120: aiempia kliinisiä kokemuksia, on ensiarvoisen         mään vain tukkuhinnoilla, jotka vastaavat nii-
39121: tärkeää selvittää, ketkä potilaat lääkityksestä       den hoidollista tehoa. Tärkeänä vertailukohtee-
39122: hyötyvät. Tähän tarvitaan terveys-taloustieteel-      na tällöin on muun muassa kyseisen lääkkeen
39123: lisiä arvioita lääkityksen todellisesta käytöstä ja   hinta muissa ED-jäsenmaissa sekä monet muut
39124: siitä aiheutuvista hyödyistä ja haitoista. Kun        seikat. Lain mukaan kohtuutonta tukkuhintaa,
39125: uusi lääke tulee markkinoille, ei sille ole vielä     joka esimerkiksi ylittää muiden EU-maiden hin-
39126: kertynyt tällaisia kokemuksia.                        nan, ei voida hyväksyä. Valitettavaa vain on, että
39127:     Dementia ja muistihäiriöt ovat merkittävä,        EU-säännöstön mukaan kohtuuttoman hintais-
39128: tulevaisuudessa väestön ikääntyessä kasvava           takin lääkettä on lupa myydä, ja tällöin potilaat
39129: kansanterveysongelma. Alzheimerin tauti on            joutuvat itse maksamaan koko lääkkeen hinnan.
39130: merkittävin dementiaa aiheuttavista sairauksis-       Ratkaisu ongelmaan ei kuitenkaan voi olla se,
39131:  ta, eikä sille ole tähän mennessä ollut tarjolla     että lääkkeiden hintalautakunta alkaisi hyväk-
39132:  Iääkehoitoa. Lähes 80 000 henkilön on laskettu       syä kohtuuttomia tukkuhintoja, koska silloin
39133:  sairas tavan vuoteen 2000 mennessä keskivaikeaa      lääkekorvausmenot karkaisivat kokonaan hal-
39134: ja vaikeaa Alzheimerin tautia. Alzheimerin tau-       linnasta.
39135:  din diagnostiikka vaatii erityistä perehtymistä          Alzheimerin taudin hoitoon tarkoitetuille
39136:  varsinkin taudin alkuvaiheessa.                      Cognex- ja Aricept-nimisille lääkkeille lääkkei-
39137:     Viime vuosina käyttöön tulleiden uusien Alz-      den hintalautakunta ei ole vahvistanut kohtuul-
39138:  heimerin tautiin tarkoitettujen lääkevalmistei-      lista, hyväksyttävää tukkuhintaa, joten ne eivät
39139:  den käyttöalueena on ollut nimenomaan alkava,        tällä hetkellä ole sairausvakuutuslain nojalla
39140:  lievä tai keskivaikea dementia, joka siitä syystä    korvattavia. Jos uutta tutkimustuloksiin perus-
39141:  on usein vähäoireinen. Lievää tai keskivaikeaa       tuvaa näyttöä lääkkeiden tehosta saadaan, asia
39142:  dementiaa sairastavia on arvoitu Suomessa ole-       tulee uuteen valoon.
39143:  van 25 000-30 000 henkeä. Uusien Alzheimerin             Kansaneläkelaitoksen selvityksen mukaan
39144:  taudin lääkkeiden teho perustuu olemassa ole-        Alzheimerin taudin hoitoon kiinnitetään par-
39145:  vien hermosolujen toiminnan tehostamiseen ja         haillaan erityistä huomiota. Helmikuussa 1998
39146:  näin potilaan elämänlaadun parantamiseen,            kokoontuu Kelan korkein lääketieteellinen
39147:  mutta taudin etenemistä ne eivät lopeta. Niistä ei   asiantuntijaelin, sosiaalilääketieteen neuvottelu-
39148:  ole osoitettu olevan hyötyä vaikeassa Alzheime-      kunta, keskustelemaan dementian hoidosta
39149:  rin taudissa, joka edellyttää laitoshoitoa. Ne pa-   asiantuntija-alustuksen pohjalta.
39150: 
39151:       Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
39152: 
39153:                                                       Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
39154: 4                                             KK 1329/1997 vp
39155: 
39156: 
39157: 
39158: 
39159:                                            Tili Riksdagens Talman
39160: 
39161:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                  En förutsättning för att ett läkemedel skall
39162: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande              ersättas av sjukförsäkringen är att det partipris
39163: med1em av statsrådet översänt följande av riks-          som sökanden föreslår kan anses skäligt. Skälig-
39164: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-             heten i fråga om priset avgörs av den läkemedels-
39165: må1 nr 1329:                                             prisnämnd som finns i anslutning tili social- och
39166:                                                          hälsovärdsministeriet. Den medicinska experti-
39167:             Vi1ka åtgärder ämnar Regeringen vid-         sen och sakkunskapen om vårdalternativen re-
39168:         ta för att det skall fastställas ett partipris   presenteras i nämnden av Stakes och läkemedels-
39169:         för de 1äkemede1 som används i behand-           verket, den ekonomiska sakkunskapen av social-
39170:         1ingen av A1zheimers sjukdom, och när            och hälsovårdsministeriet och finansministeriet
39171:         kommer det att finnas läkemede1 att köpa         samt verkställigheten av folkpensionsanstalten.
39172:         till ett skä1igt pris?                              Granskningen av skäligheten i fråga om ett
39173:                                                          pris grundar sig pä en helhetsbedömning av kost-
39174:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt            naderna för medicineringen och den nytta man
39175: anföra fö1jande:                                         uppnår genom den. Faktorer som måste beaktas
39176:                                                          är bl.a. kostnaderna för behandlingen och den
39177:     Syftet med servicesystemet inom hä1so- och           nytta som medicineringen medför bäde urpatien-
39178: sjukvården är att erbjuda alla medborgare till-          tens synvinkel och med hänsyn tili de totala kost-
39179: räck1ig service till ett skä1igt pris eller kostnads-    naderna för social- och hälsovården.
39180: fritt oberoende av boningsort eller social ställ-           Läkemedelsprisnämndens uppgift är säledes
39181: ning. 1 detta syfte tillhandahåller kommunerna           att bedöma preparatets medicinska betydelse och
39182: hälso- och sjukvårdstjänster och ersätter sjukför-       dess betydelse för folkhälsan, prisbeslutets kost-
39183: säkringen en del av priserna för andra hälso- och        nadseffekter samt den nytta som läkemedlet har i
39184: sjukvårdstjänster.                                       förhållande tili de kostnader som dess använd-
39185:     För ett nytt läkemedel krävs försäljningstili-       ning medför. Nämnden kan vid behov skaffa
39186: stånd innan det kan släppas ut på marknaden.             expertutlätanden som stöd för sina beslut.
39187: Frågan om ett läkemedels partipris är skäligt               Läkemedelsprisnämnden har självständig och
39188: eller inte är sedan 1994 inte längre kopplad till        exklusiv behörighet att avgöra det partipris som
39189: dess försäljningstillstånd. Ett läkemedel kan sa-        skall godkännas som grund för ersättning. Pri-
39190: luföras och marknadsföras fastän det inte har ett        sets skälighet avgörs på basis av de uppgifter som
39191: pris som fastställts av myndigheterna.                   finns tillgängliga och de erfarenheter som man
39192:     Det centraliserade europeiska försäljningstill-      eventuellt har av läkemedlet i andra länder. Det
39193: ståndsförfarandet där försäljningstillstånd bevil-       prisdirektiv (89/105/EEG) som Europeiska ge-
39194: jas centraliserat för hela Europeiska unionen har        menskapernas råd utfårdat förutsätter att be-
39195: gjort att läkemedlen snabbare kommer ut på               dömningen görs opartiskt och på bedömnings-
39196: marknaden. Det här har inneburit att det varit           grunder som kan bekräftas och att sökanden ges
39197: möjligt att få försäljningstillstånd för ett läkeme-     ett motiverat beslut i det fallet att han får avslag.
39198: del i ett tidigare skede av dess utveckling än           Läkemedelsprisnämndens beslut kan överklagas
39199: tidigare. Den snabbare processen leder å ena si-         hos HFD genom besvär.
39200: dan tili att allt fler har en möjlighet att pröva           Läkemedelsprisnämnden har under de senaste
39201: läkemedlet i ett tidigt skede, men å andra sidan         åren fätt ta ställning tili ett växande antalläkeme-
39202: tili att uppgifterna om antalet personer som an-         delspreparat om vilka det, när försäljningstill-
39203: vänder läkemedlet, dess vårdeffekt och biverk-           stånd skall beviljas, finns endast begränsade
39204: ningar samt dosering och därigenom kostnader-            forskningsuppgifter att tillgå i fråga om egenska-
39205: na för det kan vara synnerligen knapphändiga             per och effekter inom vården. Trots de knappa
39206: när läkemedlet kommer ut på marknaden.                   uppgifterna har det hänt att man har föreslagit
39207:                                              KK 1329/1997 vp                                                  5
39208: 
39209: ett relativt högt partipris för ett läkemedelsprepa-      nya läkemedlen för Alzheimers sjukdom grundar
39210: rat, varvid läkemedelskostnaderna för den en-             sig på en effekti vering a v befintliga nervceller och
39211: skilda patienten med det föreslagna priset skulle         på så sätt en förbättring av patientens livskvali-
39212: ha stigit tili över 10 000 mk, eller t.o.m. över          tet, men de sätter inte stopp för sjukdomens
39213: 100 000 mk i året.                                        framskridande. Det har inte påvisats att de skulle
39214:    1 och med att forskningsmetoderna och data-            vara tilinyttai svåra fall av Alzheimers sjukdom,
39215: tekniken utvecklas har flera nya läkemedel tagits         som kräver institutionsvård. De förbättrar pa-
39216: i bruk under 1990-talet. En betydande del av              tientens funktionsförmåga utanför institutionen,
39217: dessa läkemedel är avsedda för helt nya använd-           men påverkar inte enligt undersökningarna min-
39218: ningsområden. 1 sådana fall finns inga tidigare           net, om en väsentlig del av de behövliga hjärn-
39219: erfarenheter av behandling med läkemedel.                 strukturerna redan har förstörts. Den erkända
39220: Exempel på sådana läkemedel är de också i spörs-          brittiska tidskriften Drugs and Therapeutics Bul-
39221: målet nämnda nya läkemedlen för behandling av             letin förordade inte hösten 1997 användningen
39222: Alzheimers sjukdom, rilutsol som används för              av Donepetsil, eftersom tidningen ansåg att bevi-
39223: behandling av sjukdomen ALS samt andra läke-              sen för dess verkan baserade sig på en enda un-
39224: medel som med stöd av lagen om temporär änd-              dersökning, i viiken man inte kunde påvisa någon
39225: ring av 5 a § sjukförsäkringslagen (897/1996) fö-         märkbar förbättring av t.ex. livskvaliteten eller
39226: reskrivs i beslut av statsrådet, bl.a. betainterferon     den dagliga funktionsförmågan.
39227: som används vid behandlingen av MS samt läke-                Det är skäl att godkänna nya läkemedelspre-
39228: medlet domase alfa som används mot cystisk                parat, som just kommit ut på marknaden, inom
39229: fibros, och som patienten får avgiftsfritt via den        ramen för ersättningssystemet endast tili parti-
39230: offentliga hälso- och sjukvården.                         priser som svarar mot deras verkan i vården. Det
39231:     1 fråga om nya vårdformer som ännu inte               är härvid viktigt att göra jämförelser med bl.a.
39232: befåst sin ställning och sådana läkemedel av vilka        med det ifrågavarande läkemedlets pris i andra
39233: det ännu inte finns klinisk erfarenhet är det av          EU-länder samt att jämföra andra omständighe-
39234: största vikt att utreda vilka patienter som kan ha        ter. Enligt lagen kan ett oskäligt partipris, som
39235: nytta av medicineringen. Här behövs hälsoveten-           t.ex. överstiger priset i andra EU-länder, inte
39236: skapliga och ekonomiska bedömningar om den                godkännas. Det är likväl beklagligt att EU:s re-
39237: faktiska användningen av läkemedlet och den               gelverk tillåter försäljning av t.o.m. ett oskäligt
39238: nytta och den skada som medicineringen medför.            dyrt läkemedel och då blir patienterna tvungna
39239: När ett nytt läkemedel kommer ut på marknaden             att själva betala hela läkemedlets pris. Det kan
39240: finns det ännu inga sådana erfarenheter i fråga           likväl inte vara någon lösning på problemet att
39241: om läkemedlet.                                            läkemedelsprisnämnden börjar godkänna oskä-
39242:     Demens och minnesrubbningar är ett väsent-            liga partipriser, för då skulle läkemedelsersätt-
39243: ligt folkhälsoproblem som kommer att öka i                ningarna lätt börja anta helt orimliga proportio-
39244: framtiden allteftersom befolkningen blir äldre.           ner.
39245: Alzheimers sjukdom är den mest betydande av de               För läkemedlen Cognex och Aricept som är
39246: sjukdomar som förorsakar demens och det har               avsedda för behandling av Alzheimers sjukdom
39247: hittills inte funnits någon läkemedelsbehandling          har läkemedelsprisnämnden inte fastställt något
39248: för sjukdomen. Man beräknar att närmare                   skäligt, godtagbart partipris och de ersätts såle-
39249: 80 000 personer har insjuknat i medelsvår eller           des inte i dag med stöd av sjukförsäkringslagen.
39250: svår Alzheimers sjukdom före år 2000. Diagnos-            Om man inom forskningen får fram nya bevis på
39251: ticeringen av Alzheimers sjukdom kräver särskil-          dessa läkemedels verkan kommer ersättningsfrå-
39252: da insikter i synnerhet i sjukdomens begynnelse-          gan att omprövas.
39253: skede.                                                       Enligt Folkpensionsanstaltens utredning fås-
39254:     Användningsområdet för de nya läkemedels-             ter man för närvarande särskild uppmärksamhet
39255: preparat som under de senaste åren tagits i bruk          vid behandlingen av Alzheimers sjukdom. 1 feb-
39256: i behandlingen av Alzheimers sjukdom har ut-              ruari 1998 samlas FPA:s högsta medicinska sak-
39257: tryckligen varit en begynnande, lindrig eller me-         kunnigorgan, den socialmedicinska delegatio-
39258: delsvår demens som därför ofta uppvisar endast            nen, för att debattera behandlingen av demens
39259: lindriga symtom. Man uppskattar att det i Fin-            utgående från ett inledningsanförande av en ex-
39260: land finns 25 000-30 000 personer som lider av            pert på området.
39261: lindrig eller medelsvår demens. Effekten hos de
39262:      Helsingfors den 4 februari 1998
39263: 
39264:                                                         Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
39265:                                               KK 1330/1997 vp
39266: 
39267: Kirjallinen kysymys 1330
39268: 
39269: 
39270: 
39271: 
39272:                                      Riitta Korhonen /kok: Syytetyn tuomisesta oikeuteen rikosasian
39273:                                           käsittelyssä
39274: 
39275: 
39276:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
39277: 
39278:    Vuonna 1993 tuli voimaan käräjäoikeusuudis-           reille maksetaan palkkaa, mutta he eivät pysty
39279: tus, jossa pyrittiin suulliseen ja tiiviiseen käsitte-   tekemään työtään, kun syytettyä ei saada paikal-
39280: lyyn. Ideana oli parantaa kaikkien oikeusturvaa          le. Lisäksi joudutaan maksamaan päivärahaaja
39281: pitämällä käsittelyt keskitetysti. Teoriassa uusi        ansionmenetystä todistajille, joita oikeuteen
39282: rikosprosessi näyttää toimivan erinomaisesti.            juoksutetaan odottamaan. Jos vain noin joka
39283:    Käytäntö on valitettavasti aivan toinen asia.         viides rikollinen saapuu käsittelyyn, voi karkeas-
39284: Rikollisia ei saada haastetuksi oikeuteen, sillä         ti todeta, ettäjopa 80% käräjäoikeuden kuluista
39285: heitä ei löydetä tai sitten he eivät vain vaivaudu       on turhia.
39286: paikalle. Oikeuslaitos käyttää valtavan määrän               Kansantaloudellisesti olisi järkevää, jos polii-
39287: aikaa ja energiaa, turhaan! Pääkäsittelyssä istu-        sien resursseja lisättäisiin sen verran, että syytetyt
39288: vat tuomari, sihteeri, kolme lautamiestä ja syyt-        löydettäisiin ja saataisiin oikeuden eteen tuomit-
39289: täjä. Lisäksi paikalla ovat asianosaiset ja todista-     taviksi.
39290: jat, joita olisi tarkoitus kuulla. Heidät kaikki on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39291: vaivattu oikeuteen turhan takia, silläjollei syytet-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39292: tyä saada oikeuden eteen edes yhtä kertaa, ei            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39293: häntä voida tuomitakaan. Asianosaisilie ja todis-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39294: tajille koituu taloudellisia menetyksiä ja ajan
39295: hukkaa, kun heidät kerran toisensa jälkeen vai-                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39296: vataan oikeuteen tyhjän takia. Ajatellaanko lain-                ryhtyä, jotta rikoksen tekijät saataisiin
39297: kaan rikoksen uhrin asemaa? Miltä hänestä tun-                   oikeuteen vastaamaan teoistaan ja kärä-
39298: tuu?                                                             jäoikeusuudistus toimimaan niin kuin
39299:    Tämänhetkisestä menettelystä koituu yhteis-                   alun perin oli tarkoitus?
39300: kunnalle suuria taloudellisia tappioita. Tuoma-
39301: 
39302:      Helsingissä 14 päivänä tammikuuta 1998
39303: 
39304:                                            Riitta Korhonen /kok
39305: 
39306: 
39307: 
39308: 
39309: 270136
39310: 2                                            KK 1330/1997 vp
39311: 
39312: 
39313: 
39314: 
39315:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39316: 
39317:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa             Aiemmin voimassa olleiden rikosoikeuden-
39318: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           käyntiä koskevien säännösten perusteella asia
39319: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         voitiin vain rajoitetusti ratkaista asianosaisen
39320: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta             poissaollessa. Uudessa rikosoikeudenkäyntilais-
39321: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           sa tätä mahdollisuutta on laajennettu.
39322: n:o 1330:                                                  Asiaa koskevat säännökset sisältyvät lain 8
39323:                                                         lukuun. Siten asia voidaan tutkia ja ratkaista
39324:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo         vastaajan poissaoloista huolimatta, jos hänen
39325:         ryhtyä, jotta rikoksen tekijät saataisiin       läsnäolonsa asian selvittämiseksi ei ole tarpeen ja
39326:         oikeuteen vastaamaan teoistaan ja kärä-         jos hänet on sellaisella uhalla kutsuttu tuomiois-
39327:         jäoikeusuudistus toimimaan niin kuin            tuimeen. Tällöin voidaan rangaistukseksi tuomi-
39328:         alun perin oli tarkoitus?                       ta sakkorangaistus tai enintään kolmen kuukau-
39329:                                                         den vankeusrangaistus.
39330:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-                Lisäksi asia voidaan tutkiaja ratkaista vastaa-
39331: taen seuraavaa:                                         jan suostumuksella hänen poissaolostaan huoli-
39332:                                                         matta, jos hänet on sellaisella uhalla kutsuttu ja
39333:    Joulukuun alussa vuonna 1993 tuli voimaan            jos hänen läsnäolonsa ei ole tarpeen. Rangaistuk-
39334: uusi riita-asioiden oikeudenkäyntimenettely, pe-        seksi voidaan tällöin tuomita enintään kuusi
39335: rustettiin käräjäoikeudet ja uudistettiin alioi-        kuukautta vankeutta.
39336: keuksien ratkaisukokoonpanot. Sen sijaan rikos-            Muina oikeudenkäynnin tehostamista koske-
39337: asioiden oikeudenkäyntimenettely, josta nyt on          vina toimenpiteinä voidaan pitää myös sitä, että
39338: kysymys, on uudistettu l.I O.I997 voimaan tul-          rikoksen uhrin eli asianomistajan asemaa on uu-
39339: leella lailla oikeudenkäynnistä rikosasioissa           dessa järjestelmässä pyritty parantamaan sisäl-
39340: (689/I997).                                             lyttämällä lakiin asiaomistajan avustamista kos-
39341:    Yleisenä ongelmana kansainvälisestikin tar-          kevat säännökset. Laki sisältää myös säännöksiä
39342: kasteltuna rikosoikeudenkäynneissä on se, että          yksityisoikeudellisen vaatimuksen esittämisestä
39343: rikoksesta epäillyt pyrkivät tietoisesti tai välinpi-   syyteasian yhteydessä. Laissa säädetään muun
39344: tämättömyyttään välttämään oikeuteen saapu-             muassa siitä, että asianomistajan pyynnöstä vi-
39345: mista.                                                  rallisen syyttäjän on vireille panemansa syyte-
39346:    Oikeudenkäynnin nopeus, varmuus ja hal-              asian yhteydessä ajettava rikokseen perustavaa
39347: puus sekä oikeudenkäynnin asianosaisten asema           asianomistajan yksityisoikeudellista vaatimusta
39348: ovat seikkoja, joihin tulee suhtautua vakavasti.        rikosasian vastaajaa vastaan, jos se voi tapahtua
39349: Uudella rikosoikeudenkäyntilailla on pyritty ni-        ilman olennaista haittaa eikä vaatimus ole ilmei-
39350: menomaisesti vaikuttamaan niihin epäkohtiin,            sen perusteeton.
39351: joihin edustaja Korhosen kirjallisessa kysymyk-            Vastaajan saamista tuomioistuimeen on pyrit-
39352: sessä on viitattu.                                      ty tehostamaan myös muuttamalla noutoa kos-
39353:    Hallituksen esityksessä (HE 82/I995 vp) rikos-       kevia säännöksiä. Oikeudenkäymiskaaren uu-
39354: asioiden oikeudenkäyntimenettelyn uudistamis-           den säännöksen mukaan tuomioistuimeen tuota-
39355: ta alioikeuksissa koskevaksi lainsäädännöksi on         vaksi määrätty rikosasian vastaaja saadaan ottaa
39356: todettu vanhassa rikosprosessissa oikeuden-             säilöön entistä aikaisemmin. Syytetyn osalta va-
39357: käynnin lykkäyksen syyt seuraavasti: rikosasian         paudenmenetys saa kuljetusaikoineen kestää
39358: vastaajajää pois haastettuna 25 %:ssa tapauksis-        enintään kolme päivää. Tuomioistuimeen tuota-
39359: ta, asianomistaja jää pois I4 %:ssa ja rikosasian       vaksi määrätty muu asianosainen tai kuultava
39360: vastaaja II %:ssa tapauksista sen vuoksi, että          saadaan ottaa säilöön aikaisintaan kuljetuksen
39361: häntä ei ole saatu haastettua, todistaja jää pois       aloittamista edeltävänä päivänä.
39362: 5 %:ssa tapauksista, uusi näyttö on lykkäyksen             Nyt toteutetuilla uudistuksilla pyritään ja il-
39363: peruste 19 %:ssaja muiden syiden vuoksi asiaa on        meisesti voidaan vaikuttaa suurimpaan osaan
39364: lykätty 26 %:ssa tapauksista.                           edellä mainituista lykkäysperusteista. Koke-
39365:                                          KK 1330/1997 vp                                        3
39366: 
39367: mukset uuden lainsäädännön soveltamisesta          denkäyntimenettelyuudistuksen tavoitteiden to-
39368: ovat kuitenkin vielä varsin lyhyeltä ajalta. Oi-   teutumista.
39369: keusministeriö seuraa hyvin tarkasti rikosoikeu-
39370: 
39371:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1998
39372: 
39373:                                                                 Oikeusministeri Kari Häkämies
39374: 4                                          KK 1330/1997 vp
39375: 
39376: 
39377: 
39378: 
39379:                                         Tili Riksdagens Talman
39380: 
39381:   l det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           part uteblivit. I den nya lagen om rättegång i
39382: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           brottmål har möjligheten tili denna del ökats.
39383: medlem av statsrådet översänt följande av riks-          Bestämmelserna om denna fråga ingår i 8 kap.
39384: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-          lagen. Enligt dem kan ett mål avgöras trots att
39385: mål nr 1330:                                          svaranden uteblivit ifall hans närvaro inte är
39386:                                                       nödvändig för att utreda målet och ifall han har
39387:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-        kallats tili domstolen vid äventyr av en dylik
39388:        ta för att se tili att gärningsmän ställs      påföljd. I så fall kan svaranden dömas tili böter
39389:        inför rätta för sina brott och att tings-      eller fångelse i högst tre månader.
39390:        rättsreformen fungerar på ursprungligen           Målet kan dessutom prövas och avgöras med
39391:        avsett sätt efter att den ändrats?             samtycke av svaranden trots hans utevaro ifall
39392:                                                       han har kallats vid äventyr av en dylik påföljd
39393:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         och ifall hans närvaro inte är nödvändig. Straffet
39394: anföra följande:                                      kai!. då vara fångelse i högst sex månader.
39395:                                                          Ovriga åtgärder som åsyftar att effektivera
39396:    I början av december 1993 trädde ett nytt          rättegången kan anses även vara att man försökt
39397: rättegångsförfarande i tvistemål i kraft, upprät-     förbättra offrets dvs. målsägandes ställning i det
39398: tades tingsrätterna och förnyades sammansätt-         nya systemet genom att i lagen inkludera bestäm-
39399: ningen av underrätterna när fall avgörs. Den          melser om biträde tili målsäganden. Lagen inne-
39400: straffprocess som det nu är fråga om förnyades        håller även bestämmelser om framställning av
39401: med lagen om rättegång i brottmål (689/1997)          privaträttsliga anspråk i samband med åtalet. I
39402: som trädde i kraft den 1 oktober 1997.                lagen bestäms bland annat att på begäran av
39403:    Ett allmänt prob1em även internationellt sett      målsäganden är allmänna åklagaren skyldig att i
39404: vid rättegång i brottmå1 är att de som är miss-       samband med åtalet som han anhängiggjort föra
39405: tänkta för ett brott försöker avsiktligt eller till   målsägandens talan beträffande dennes privat-
39406: fö1jd av 1ikgiltighet undvika att infinna sig tili    rättsliga anspråk mot svaranden på grund av
39407: domsto1en.                                            brottet, om detta kan ske utan väsentlig olägen-
39408:    Att rättegången är snabb, säker och billig samt    het och anspråket inte är uppenbart ogrundat.
39409: parternas ställning under rättegången är faktorer        Att svaranden fås till rättegången har man
39410: som skall tas på allvar. Med den nya lagen om         försökt effektivera ä ven genom att ändra bestäm-
39411: rättegång i brottmå1 har man uttryck1igen för-        melserna om hämtning. Enligt den nya bestäm-
39412: sökt påverka de missförhållanden som riksdags-        melsen i rättegångsbalken kan en person som
39413: man Korhonen hänvisar tili i sitt spörsmål.           domstolen bestämt att skall hämtas tas i förvar
39414:    I regeringens proposition (RP 82/1995 rd) med      tidigare än förr. F ör den åtalades del får förlusten
39415: förslag tilllagstiftning om revision av rättegångs-   av frihet tillsammans med transporttiderna räcka
39416: förfarandet i brottmå1 i underrätten konstatera-      högst tre dagar. Någon annan part eller person
39417: des att orsaken till uppskov i rättegången är som     som skall höras som domstolen bestämt att skall
39418: följer: svaranden i brottmål uteblir trots stäm-      hämtas får tas i förvar tidigast dagen innan trans-
39419: ning i 25% av fallen, målsäganden uteblir i 14%       porten skall börja.
39420: och svaranden i brottmål i II % då han inte              Med de reformer som nu genomförts har man
39421: kunnat stämmas, vittnet uteblir i 5% av fallen, ny    strävat efter att och kan även troligen påverka
39422: bevisning är orsaken tili uppskov i 19 % och          majoriteten av ovan nämnda orsaker tili upp-
39423: ärendet har uppskjutits av övriga orsaker i 26%       skov. Erfarenheter av den nya lagstiftningen
39424: av fallen.                                            finns dock ännu från en mycket kort tid. Justitie-
39425:    Enligt de bestämmelser om rättegången i            ministeriet följer noggrant med hur målen med
39426: brottmål som tidigare var i kraft kunde ett mål       revisionen av rättegångsförfarandet i brottmål
39427: endast i mycket begränsad mån avgöras ifall en        uppnås.
39428: 
39429:      Helsingfors den 4 februari 1998
39430: 
39431:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
39432:                                             KK 1331/1997 vp
39433: 
39434: Kirjallinen kysymys 1331
39435: 
39436: 
39437: 
39438: 
39439:                                     Pirkko Peltomo /sd: Passin myöntämisestä rikoksesta epäiliylle
39440: 
39441: 
39442: 
39443:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
39444: 
39445:    Hallitusmuodon perusoikeussäännökset ja             nan ja estämisen kannalta keskeistä on passilain-
39446: Suomea sitovat kansainväliset ihmisoikeussopi-         säädäntöön kirjattujen rajoitusten soveltaminen.
39447: mukset turvaavat vapaan liikkumisoikeuden.             Passi voidaan evätä passilain 9 §:n 1 momentin 1
39448: Liikkumisoikeuden keskeisintä sisältöä on oi-          kohdan mukaan henkilöltä, jonka voidaan to-
39449: keus vapaasti poistua kotimaastaan.                    dennäköisin syin epäillä syyllistyneen vakavaan
39450:    Vapaa liikkumis- ja maastapoistumisoikeus           rikokseen.
39451: eivät kuitenkaan ole täysin rajoittamattomia. On          Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan passi-
39452: katsottu, että valtioilla on oikeus painavista syis-   lain tarjoamaa harkintavaltaa on käytetty varsin
39453: tä rajoittaa kansalaistensa vapaata maastapois-        kyseenalaisella tavalla: Espoon poliisilaitos on
39454: tumisoikeutta. Tällaiset syyt voivat olla monen-       5.9.1997 myöntänyt 10 vuoden passin henkilölle,
39455: laisia: ne voivat liittyä perheoikeudellisten ja       joka oli syytteessä vakavasta talousrikoksesta.
39456: muiden siviilioikeudellisten velvoitteiden täyttä-     Syyte oli jälkeenpäin arvioiden perusteltu alioi-
39457: misen varmistamiseen tai asevelvollisuuden tai         keuden annettua langettavan tuomion asian-
39458: muun palvelusvelvollisuuden täyttämisen var-           omaiselle henkilölle.
39459: mistamiseen. On myös pidetty itsestään selvänä,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39460: ettei kansalaisten - tai muidenkaan Suomessa           jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39461: oleskelevien henkilöiden - oikeutta maasta             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39462: poistumiseen saa käyttää rikoksesta seuraavan          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39463: rangaistuksen välttämiseen.
39464:    Suomen kansalainen tarvitsee passin ylittäes-                 Katsooko Hallitus passilain 9 §:n har-
39465: sään jonkin muun kuin Pohjoismaan valtionra-                  kintavaltaa käytettävän yleisesti siten, et-
39466: jan. Rangaistusseuraamosten pakoilu on tehok-                 tei passeja myöntävien viranomaisten
39467: kaasti estettävissä passilainsäädännön avulla -               menettely loukkaa kansalaisten oikeusta-
39468: Pohjoismaat luovuttavat rikoksista epäillyt vii-              juaja tärkeää yleistä etua vakavan talous-
39469: pymättä Suomeen. Maasta poistumisen valvon-                   rikollisuuden estämisestä?
39470: 
39471:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1998
39472: 
39473:                                            Pirkko Peltomo /sd
39474: 
39475: 
39476: 
39477: 
39478: 270136
39479: 2                                          KK 1331/1997 vp
39480: 
39481: 
39482: 
39483: 
39484:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39485: 
39486:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        aina otettava huomioon, mikä merkitys matkus-
39487: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tusoikeudella on hakijan perhesuhteiden, tervey-
39488: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       dentilan, toimeentulon, ammatin ja muiden olo-
39489: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pirkko           suhteiden kannalta. Päätöksen tekemisen yhtey-
39490: Peltomon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         dessä passin myöntävällä viranomaisella on
39491: n:o 1331:                                             mahdollisuus hankkia edellä mainituista seikois-
39492:                                                       ta muiden viranomaisten, mm. syyttäjän lausun-
39493:           Katsooko Hallitus passilain 9 §:n har-      to. Jollei tällaisia syitä ole olemassa, on passi
39494:        kintavaltaa käytettävän yleisesti siten, et-   annettava henkilölle. Kyseinen seikka todetaan
39495:        tei passeja myöntävien viranomaisten           nimenomaisesti hallituksen esityksen peruste-
39496:        menettely loukkaa kansalaisten oikeusta-       luissa. Esteiden olemassaollessakin passin koko-
39497:        juaja tärkeää yleistä etua vakavan talous-     naan epäämisen vaihtoehtona olisi aina ensisijai-
39498:        rikollisuuden estämisessä?                     sesti harkittava mahdollisuutta antaa voimassa-
39499:                                                       oloajaltaan tai kelpoisuusalueeltaan rajoitettu
39500:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           passi.
39501: taen seuraavaa:                                          Kyseisestä menettelystä riippumatta myös
39502:                                                       tuomioistuimella on mahdollisuus tuomionjulis-
39503:     Hallitusmuodon 7 §:n 2 momentin mukaan            tamisen yhteydessä määrätä vähintään vuoden
39504: jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus lähteä      ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomittu
39505: maasta. Tähän oikeuteen voidaan säätää lailla         henkilö vangittavaksi, mikäli se katsoo todennä-
39506: välttämättömiä rajoituksia oikeudenkäynnin tai        köiseksi, että tuomittu lähtee pakoon tai muuten
39507: rangaistuksen täytäntöönpanon varmistamisek-          karttaa rangaistuksen täytäntöönpanoa.
39508: si taikka maanpuolustusvelvollisuuden täyttämi-          Passilain nojalla passia ei voida evätä rikosoi-
39509: sen turvaamiseksi. Lailla passilain muuttamises-      keudenkäynnissä yksityishenkilölle suoritetta-
39510: ta (14/1998) passin antamisen esteitä vähennet-       vaksi tuomittujen vahingonkorvausten turvaa-
39511: tiin ja lakiin jäävien esteiden soveltamisalaa su-    miseksi. Tälläisten saatavien turvaamiseksi ri-
39512: pistettiin siten, että ne vastaavat perusoikeusuu-    koksesta todennäköisin syin epäillyn henkilön
39513: distuksen johdosta muutettuja Hallitusmuodon          omaisuutta voidaan määrätä laitettavaksi huk-
39514: säännöksiä. Samassa yhteydessä todettiin, että        kaamiskieltoon ja vakuustakavarikkoon pakko-
39515: passin myöntämisen esteiden merkitys tulee tosi-      keinolain (450/1987) 3 luvun nojalla. Tällaisen
39516: asiallisesti vähenemään useiden valtioiden siir-      vaatimuksen voi syytteen vireille tultua tehdä
39517: tyessä soveltamaan Schengenin sopimusta.              myös rikosjutun asianomistaja. Kyseisiä menet-
39518: Useat Länsi-Euroopan valtiot ovat lisäksi hy-         telyjä on käytetty hyväksi erityisesti talousrikos-
39519: väksyneet passin rinnalla henkilökortin matkus-       tutkinnassa, joissa epäillyn omaisuutta on jo ri-
39520: tusasiakirjaksi.                                      kostutkinnan alkuvaiheessa määrätty laitetta-
39521:     Passilain 9 §:ssä säänneltyjen passin antami-     vaksi hukkaamiskieltoon tai vakuustakavarik-
39522: sen harkinnanvaraisten esteiden soveltamisessa        koon. Kyseinen toiminta on käytännössä osoit-
39523: on kysymys aina tapauskohtaisesta harkinnasta,        tautunut tehokkaaaksi keinoksi pyrittäessä tur-
39524: jonka yhteydessä on muistettava edellä mainittu       vaamaan asianomistajille ja valtiolle mahdolli-
39525: Hallitusmuodon säännös.                               sesti tuomittavien korvausten tosiasiallinen to-
39526:     Passi voidaan evätä oikeudenkäynnin ja ran-       teutuminen.
39527: gaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi,                Edellä mainitun perusteella hallitus katsoo
39528: mutta tällöin pelkkä rikosepäily tai tuomio vaka-     passilain harkinnanvaraisten esteperusteiden so-
39529: vastakaan rikoksesta ei yksin riitä passin antami-    veltamisen riittävästi turvaavan oikeudenkäyn-
39530: sen esteeksi. Tämän lisäksi on selvitettävä, onko     nin tai rangaistuksen täytäntöönpanon, eivätkä
39531: perusteltua syytä odottaa asianomaisen lähtevän       viranomaisten päätökset näiltä osin siten tule
39532: ulkomaille välttääkseen oikeudenkäynnin tai           loukkaamaan kansalaisten oikeustajua ja tär-
39533: rangaistuksen täytäntöönpanon toteutumisen.           keää yleistä etua.
39534: Passin antamisen esteiden harkinnassa on lisäksi
39535:      Helsingissä 28 päivänä tammikuuta 1998
39536: 
39537:                                                                Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
39538:                                              KK 1331/1997 vp                                               3
39539: 
39540: 
39541: 
39542: 
39543:                                           Tili Riksdagens Talman
39544: 
39545:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        pass. Det måste dessutom utredas huruvida det
39546: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          finns grundad anledning att anta att personen i
39547: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        fråga beger sig utomlands för att undgå rättegång
39548: man Pirkko Peltomo undertecknade spörsmål nr            eller verkställighet av straff. Vid prövningen av
39549: 1331:                                                   hindren för utfårdande av pass skall dessutom
39550:                                                         alltid beaktas den betydelse rätten att resa har
39551:           Anser Regeringen att prövningsrätten          med tanke på sökandens familjeförhållanden,
39552:        enligt 9 § passlagen allmänt taget används       hälsotillstånd, utkomst, yrke och andra omstän-
39553:        så att förfarandet inte hos de myndigheter       digheter. Den myndighet som beviljar pass har i
39554:        som beviljar pass kränker medborgarnas           samband med beslutsfattandet om beviljande av
39555:        rättskänsla och betydande allmänt intres-        pass möjlighet att få utlåtanden av andra myn-
39556:        se i arbetet för att förhindra allvarlig eko-    digheter, bl.a. av åklagaren, om ovan nämnda
39557:        nomisk brottslighet?                             frågor. Om inga sådana orsaker finns skall perso-
39558:                                                         nen i fråga beviljas pass. Detta sägs uttryckli_gen i
39559:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           motiveringen tili regeringens proposition. A ven
39560: anföra följande:                                        om det finns hinder skall myndigheten i första
39561:                                                         hand, som ett alternativ tili att pass förvägras helt
39562:     Enligt 7 § 2 mom. regeringsformen har varje         och hållet, överväga möjligheten att utfårda ett
39563: finsk medborgare rätt att lämna landet. 1 denna         pass med begränsad giltighetstid eller ett begrän-
39564: rättighet kan nödvändiga begränsningar stadgas          sat giltighetsområde.
39565: genom lag för att säkerställa rättegång eller verk-        Oberoende av detta förfarande kan också en
39566: ställighet av straff. Rättigheten kan också genom       domstol, i samband med att domen avkunnas,
39567: Iag begränsas för att säkerställa att skyldigheten      förordna att en person som dömts tili minst ett
39568: att försvara Jandet fullgörs. Genom lagen om            års ovillkorligt fångelsestraff skall häktas, om
39569: ändring av passlagen (14/1998) blev hindren för         domstolen betraktar det som sannolikt att den
39570: utfårdande av pass fårre och tiliämpningsområ-          dömde flyr eller på något annat sätt drar sig
39571: det för de hinder som kvarstår i lagen begränsa-        undan verkställighet av straffet.
39572: des så att de motsvarar de bestämmelser i reger-           Med stöd av passlagen kan ett pass inte för-
39573: ingsformen som ändrades tili följd av reformen          vägras för att trygga de skadestånd som en pri-
39574: angående de grundläggande rättigheterna. 1 det          vatperson i en straffprocess ådömts att betala.
39575: sammanhanget konstaterade man att betydelsen            För att trygga sådana fördringar kan personens
39576: av de hinder som finns för beviljande av pass i         egendom, om han på sannalika grunder miss-
39577: praktiken kommer att minska när ett flertal sta-        tänks för brott, ställas under skingringsförbud
39578: ter övergår tili att tillämpa Schengenavtalet. Fle-     och beläggas med kvarstad med stöd av 3 kap.
39579: ra stater i Västeuropa har dessutom godkänt att         tvångsmedelslagen (450/1987). Också målsägan-
39580: ett personkort i stället för pass duger som resedo-     den i ett brottmål kan framställa ett sådant yr-
39581:  kument.                                                kande när åtalet har väckts. Dylika förfaranden
39582:     När det gäller tiliämpningen av de av prövning      har tillämpats särskilt vid undersökningar av
39583:  beroende hinder för utfårdande av pass som             ekonomiska brott, varvid den misstänktes egen-
39584:  anges i 9 § passlagen är det alltid fråga om en        dom redan i ett tidigt skede av brottsundersök-
39585:  prövning i det enskilda fallet, och i det samman-      ningen har ställts under skingringsförbud eller
39586:  hanget skall också ovan nämnda bestämmelse i           belagts med kvarstad. Detta har i praktiken visat
39587:  regeringsformen beaktas.                               sig vara ett effektivt sätt när man har försökt
39588:     Ett pass kan förvägras för att en rättegång eller   säkerställa att de ersättningar som eventuellt till-
39589:  verkställigheten a v ett straff skall kunna tryggas,   döms målsäganden och staten faktiskt blir betal-
39590:  men i så fall är inte enbart en misstanke om brott     da.
39591:  eller en dom med anledning av t.o.m. ett grovt            Med stöd av det ovan anförda anser regering-
39592:  brott ett tillräckligt hinder för utfårdande av        en att tillämpningen av de av prövning beroende
39593: 4                                           KK 1331/1997 vp
39594: 
39595: hinder som anges i passlagen i tillräcklig grad        sa delar kränker medborgarnas rättskänsla och
39596: tryggar verkställigheten av en rättegång eller ett     betydande allmänt intresse.
39597: straff, och att myndigheternas beslut inte till des-
39598: 
39599:      Helsingfors den 28 januari 1998
39600: 
39601:                                                                   Inrikesminister Jan-Erik Enestam
39602:                                           KK 1332/1997 vp
39603: 
39604: Skriftligt spörsmål 1332
39605: 
39606: 
39607: 
39608: 
39609:                                   Ulla-Maj Wideroos /sv: Beskattningen av handikappade personers
39610:                                       bilar
39611: 
39612: 
39613:                                        Tili Riksdagens Talman
39614: 
39615:    Handikappade personer som använder sig av         dukter tili skolans elever utan moms, eftersom de
39616: bil, typ paketbil betalar 35 % skatt samt moms       antas användas tili studier.
39617: 22 %. A vdraget som får göras med max                   Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
39618: 29 000 mk är mycket nära paketbilsskatten.           ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
39619: Taxibilar av paketbilstyp som inreds och brukas      ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
39620: som personbilar beskattas med 35 %. Taxibilar        följande spörsmål:
39621: som byggs om tili invataxi beskattas inte alls.
39622: Förutsättningen för detta är att taxibolaget mås-              Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
39623: te hålla bilen i fyra år innan den kan säljas utan          ta för att slopa bilskatten och mervärdes-
39624: att betala skatt. Gällande momsen finns det t.ex.           skatten för paketbilar som byggs om för
39625: dataaffårer i högskolor som får sälja sina pro-             att kunna brukas av handikappade?
39626: 
39627:      Helsingforsden 15 januari 1998
39628: 
39629:                                        Ulla-Maj Wideroos /sv
39630: 
39631: 
39632: 
39633: 
39634: 270136
39635: 2                                        KK 1332/1997 vp
39636: 
39637: Kirjallinen kysymys 1332                                                                  Suomennos
39638: 
39639: 
39640: 
39641: 
39642:                                   Ulla-Maj Wideroos /r: Vammaisten henkilöiden autojen verotuk-
39643:                                       sesta
39644: 
39645: 
39646:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
39647: 
39648:    Pakettiauton tyyppistä autoa käyttävät vam-      myydä tuotteitaan koulun oppilaille ilman ar-
39649: maiset henkilöt maksavat autostaan 35% veroa        vonlisäveroa, koska tuotteita oletetaan käytettä-
39650: sekä 22% arvonlisä veroa. Enintään 29 000 mar-      vän opintoihin.
39651: kan sallittu vähennys on hyvin lähellä pakettiau-      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39652: ton veroa. Henkilöautoiksi sisustettavien ja hen-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39653: kilöautoina käytettävien pakettiauton tyyppis-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39654: ten taksien vero on 35 %. Invatakseiksi muutetta-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39655: via takseja ei veroteta ollenkaan. Tämän edelly-
39656: tyksenä on, että taksiyhtiön on pidettävä autoa               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
39657: neljän vuoden ajan, ennen kuin se voidaan myy-             ryhtyä poistaakseen autoveron ja arvon-
39658: dä verotta. Arvonlisäveron osalta esim. korkea-            lisäveron pakettiautoilta, jotka muute-
39659: kouluissa on tietokoneliikkeitä, jotka saavat              taan vammaisten käyttöön soveltuviksi?
39660: 
39661:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1998
39662:                                        Ulla-Maj Wideroos /r
39663:                                           KK 1332/1997 vp                                             3
39664: 
39665: 
39666: 
39667: 
39668:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
39669: 
39670:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       kilökuljetuksen perusteella veroa, jos pakettiau-
39671: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        ton tavaratila varustetaan laitteilla pyörätuolin
39672: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      kiinnittämistä varten ja näin varustetun paketti-
39673: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Ulla-Maj        auton tavaratilassa kuljetetaan pyörätuolia vaki-
39674: Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-        naisesti käyttävää henkilöä.
39675: sen n:o 1332:                                            Autoverotuksessa pakettiauto on siten invali-
39676:                                                      dipalautusten suhteen periaatteessa samassa ase-
39677:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       massa kuin henkilöauto, mutta pyörätuolin käy-
39678:        ryhtyä poistaakseen autoveron ja arvon-       tön kohdalla on säädetty lievennys henkilökulje-
39679:        lisäveron pakettiautoilta, jotka muute-       tusta pakettiautossa koskeviin muutoin hyvin
39680:        taan vammaisen käyttöön soveltuviksi?         rajoittaviin säännöksiin.
39681:                                                          Arvonlisäverotuksen osalta ei ole olemassa
39682:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         mitään poikkeusjärjestelyä, joka koskisi vam-
39683: vasti seuraavaa:                                     maisten käyttöön tulevia ajoneuvoja. Tällaisesta
39684:                                                      järjestelystä ei voitaisi arvonlisäverotusta koske-
39685:    Autoverolain 51 §:ssä säädetään autoveron         vat EU:n direktiivit huomioon ottaen säätää-
39686: palauttamisesta, kun auto tulee laissa määritel-     kään.
39687: lyn vammaisen omistukseen ja henkilökohtai-              Kysyjän tarkoittama palautusjärjestelmä
39688: seen käyttöön. Palautusta ei ole rajoitettu henki-   kohdistuu siten autoverotuksessa vammaisten
39689: löautoihin, vaan tämä mahdollisuus koskee yhtä       hankkimiin pakettiautoihin aivan samoin kuin
39690: lailla myös pakettiautoja. Samoin se koskee sitä     henkilöautoihin. Tarkoituksena ei ole asettaa
39691: veroa, joka on suoritettava, jos pakettiauto muu-    pakettiautoja tässä suhteessa henkilöautoista
39692: tetaan henkilöautoksi.                               poikkeavaan asemaan. Hallitus kuitenkin seuraa
39693:    Autoverolain 24 §:n 3 momentin säännöksistä       tilannetta kysyjän tarkoittamasta näkökulmas-
39694: seuraa, ettei pakettiautosta ole suoritettava hen-   ta.
39695: 
39696:   Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
39697: 
39698:                                                                           Ministeri Jouko Skinnari
39699: 4                                         KK 1332/1997 vp
39700: 
39701: 
39702: 
39703: 
39704:                                        Tili Riksdagens Talman
39705: 
39706:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          persontransport, om paketbilens lastutrymme
39707: anger har Ni, Fru Talman, till vederbörande          förses med anordningar för fastgörande av rull-
39708: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      stol och en person som varaktigt använder rull-
39709: dagsman Ulla-Maj Wideroos undertecknade              stol transporteras i den så utrustade paketbilens
39710: spörsmål nr 1332:                                    lastutrymme.
39711:                                                         1 bilbeskattningen jämställs således i princip
39712:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-       en paketbil med en personbil i fråga om återbä-
39713:        ta för att slopa bilskatten och mervärdes-    ringar på grund av invaliditet, men när det gäller
39714:        skatten för paketbilar som byggs om för       användning av rullstol föreskrivs en lättnad i de i
39715:        att kunna brukas av handikappade?             övrigt mycket snäva bestämmelserna om person-
39716:                                                      transport med paketbil.
39717:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           När det gäller mervärdesskatten finns det ing-
39718: anföra följande: ·                                   et undantagsarrangemang som skulle gälla for-
39719:                                                      don som används av handikappade. Det går inte
39720:     Enligt 51 § bilskattelagen återbärs bilskatten   heller att införa några regler om ett dylikt arran-
39721: när en i lagen definierad handikappad blir ägare     gemang på grund av EU:s direktiv om mervär-
39722: tili bilen och tar den i personligt bruk. Återbä-    desbeskattning.
39723: ringen är inte begränsad tili personbilar, utan         Vid bilbeskattningen gäller det återbärings-
39724: rätten till återbäring gäller också i fråga om pa-   system som spörsmålsställaren avser således pa-
39725: ketbilar. Detsamma gäller den skatt som skall        ketbilar som handikappade anskaffat precis på
39726: betalas om en paketbil byggs om.till personbil.      samma sätt som personbilar. Det är inte mening-
39727:     Av 24 § 3 mom. bilskattelagen följer att skatt   en att försätta paketbilarna i en annorlunda si-
39728: inte skall betalas för paketbil på grundval av       tuation än personbilarna i detta avseende.
39729: 
39730:      Helsingfors den 6 februari 1998
39731: 
39732:                                                                            Minister Jouko Skinnari
39733:                                               KK 1333/1997 vp
39734: 
39735: Skriftligt spörsmål 1333
39736: 
39737: 
39738: 
39739: 
39740:                                      Ulla-Maj Wideroos /sv: Rätten tili Iöneavtalsutbildning för deltids-
39741:                                           anställda
39742: 
39743: 
39744:                                            Tili Riksdagens Talman
39745: 
39746:    Personer som idag är anställda på deltid, an-            Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
39747: tingen på viss tid eller tilisvidare har inte rätt att   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
39748: delta i Iäroavtalsutbildning. Ledningsgruppen            ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
39749: för Iäroavtalsutbildning och arbetslivskontakter         följande spörsmål:
39750: har isin framställning 25.6.1997 rekommenderat
39751: en 1agändring för att upphäva hindren för delta-                  1 vilket skede är arbetet för att åstad-
39752: gandet i Iäroavtalsutbildning för ovan nämnda                   komma ovan nämnda ändring, samt när
39753: personer.                                                       beräknas den kunna träda ikraft?
39754: 
39755:      Helsingforsden 15 januari 1998
39756:                                            Ulla-Maj Wideroos /sv
39757: 
39758: 
39759: 
39760: 
39761: 270136
39762: 2                                             KK 1333/1997 vp
39763: 
39764: Kirjallinen kysymys 1333                                                                       Suomennos
39765: 
39766: 
39767: 
39768: 
39769:                                      Ulla-Maj Wideroos /r: Osa-aikatyöntekijöiden oikeudesta osallis-
39770:                                          tua oppisopimuskoulutukseen
39771: 
39772: 
39773:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
39774: 
39775:    Osa-aikatyösuhteessa, joko määräaikaisena                Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
39776: tai toistaiseksi, olevilla henkilöillä ei ole oikeutta   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39777: osallistua oppisopimuskoulutukseen. Oppisopi-            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39778: muskoulutuksen ja työelämäyhteyksien johto-              nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39779: ryhmä on esityksessään 25.6.1997 suositellut
39780: lainmuutosta, jotta kyseessä olevien henkilöiden                   Missä vaiheessa työ edellä mainitun
39781: esteet oppisopimuskoulutukseen osallistumiselle                 muutoksen aikaansaamiseksi on, ja mil-
39782: voitaisiin poistaa.                                             loin sen arvioidaan tulevan voimaan?
39783: 
39784:      Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1998
39785: 
39786:                                            Ulla-Maj Wideroos /r
39787:                                            KK 1333/1997 vp                                           3
39788: 
39789: 
39790: 
39791: 
39792:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39793: 
39794:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        matillista koulutusta koskevaksi laiksi (HE 86/
39795: tarkoitetussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhe-           1997 vp) oppisopimuskoulutusta pidetään yhte-
39796: mies, olette toimittanut valtioneuvoston asian-       nä tasavertaisena ammatillisen koulutuksen jär-
39797: omaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja          jestäruismuotona oppilaitoskeskeisen ammatti-
39798: Ulla-Maj Wideroosin näin kuuluvan kirjallisen         koulutuksen rinnalla. Esitykseen ei sisälly osa-
39799: kysymyksen n:o 1333:                                  aikaisessa työsuhteessa olevien oppisopimus-
39800:                                                       koulutusmahdollisuutta.
39801:           Missä vaiheessa työ edellä mainitun            Vuoden 1998 alussa valmistui oppisopimus-
39802:        muutoksen aikaansaamiseksi on, ja mil-         koulutuksen esteet työnantajan näkökulmasta
39803:        loin sen arvioidaan tulevan voimaan?           -tutkimus, jossa osa-aikaisten oppisopimusmah-
39804:                                                       dollisuutta vastaajista kannatti kolme neljäs-
39805:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          osaa, mutta vain harva piti sitä oppisopimuskou-
39806: vasti seuraavaa:                                      lutuksen laajentamisen tärkeimpänä esteenä.
39807:                                                          Opetusministeriö on asettanut vuosiksi
39808:     Ammatillisen koulutuksen keskeinen haaste          1996--2000 laaja-alaisen oppisopimuskoulutuk-
39809: on koulutuksen ja työelämän lähentäminen. Op-         sen ja työelämäyhteyksien johtoryhmän, jonka
39810: pisopimuskoulutus on hyvin työelämälähtöinen          yhtenä tehtävänä on tehdä esityksiä oppisopi-
39811: koulutusmuoto,joten sen asemaa ammatillisessa         muskoulutuksen määrän lisäämiseksi. Johtoryh-
39812: perus- ja lisäkoulutuksessa pyritään jatkuvasti       mä jätti 25.6.1997 väliraportin opetusministeri-
39813: edistämään. Oppisopimuskoulutuksen volyymi            ölle oppisopimuskoulutuksen esteiden purkami-
39814: on 1990-luvulla kolminkertaistunut ja koulutus-       seksi. Esitykseen sisältyi ehdotus osa-aikaisessa
39815: muodon suosio on jatkuvasti kasvava. Oppisopi-        työsuhteessa olevien oppisopimuskoulutusväy-
39816: muskoulutuksessa oli vuoden 1997 lopussa lähes        län avaamiseksi, mutta tältä osin johtoryhmässä
39817: 25 000 opiskelijaa, mikä on 37% enemmän kuin          mukana olevat palkansaajajärjestöt jättivät eriä-
39818: vastaavana ajankohtana edellisenä vuonna. Val-        vän mielipiteen.
39819: tioneuvoston vuonna 1995 hyväksymässä koulu-             Valtion ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
39820: tuksen ja korkeakouluissa harjoitettavan tutki-       21.1.1998 allekirjoittamassa suosituksessa nuor-
39821: muksen kehittämissuunnitelmassa vuosille              ten työssäoppimisen edistämisestä on muun
39822: 1995-2000 on asetettu tavoitteeksi nostaa oppi-       muassa sovittu, että opetusministeriö käynnistää
39823: sopimuskoulutuksen aloittavien nuorten osuus          yhteistyössä työmarkkinoiden keskusjärjestöjen
39824: noin 20 prosenttiin nuorten toisen asteen amma-       kanssa työssäoppimisen laajentamiseksi tarvitta-
39825: tillisista aloituspaikoista. Tällä hetkellä nuorten   vat lainsäädäntö- ja muut jatkotoimenpiteet.
39826: peruskoulutuksesta noin 5 % järjestetään oppi-        Tässä yhteydessä voidaan ottaa esille myös osa-
39827: sopimuskoulutuksena.                                  aikaisten oppisopimuskoulutuksen mahdollista-
39828:     Hallituksen esitykseen koulutusta koskevaksi      minen.
39829: lainsäädännöksi sisältyvässä ehdotuksessa am-
39830: 
39831:      Helsingissä 6 päivänä helmikuuta 1998
39832: 
39833:                                                               Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
39834: 4                                          KK 1333/1997 vp
39835: 
39836: 
39837: 
39838: 
39839:                                         Tili Riksdagens Talman
39840: 
39841:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      ses läroavtalsutbildningen som en likvärdig yr-
39842: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-        kesutbildningsform jämfört med den yrkesut-
39843: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      bildning som ordnas i läroanstalterna. 1 proposi-
39844: man Ulla-Maj Wideroos undertecknade spörs-            tionen ingår inte möjlighet till läroavtalsutbild-
39845: mål nr 1333:                                          ning för dem som är anställda på deltid.
39846:                                                          1 början av 1998 fårdigställdes en undersök-
39847:          1 vilket skede är arbetet för att åstad-     ning om hinder för läroavtalsutbildningen ur ar-
39848:        komma ovan nämnda förändring, samt             betsgivarens synvinkel. 1 den understödde tre
39849:        när beräknas den kunna träda i kraft?          fjärdedelar av de svarande möjligheten tillläro-
39850:                                                       avtal för deltidsanställda, medan endast få såg
39851:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         detta som ett allvarligt hinder för utvidgningen
39852: anföra följande:                                      av läroavtalsutbildningen.
39853:                                                          Undervisningsministeriet har för åren 1996---
39854:     En viktig utmaning för yrkesutbildningen är       2000 tillsatt en bredbasig ledningsgrupp för läro-
39855: att närma utbildningen och arbetslivet till varan-    avtalsutbildning och arbetslivskontakter. En av
39856: dra. Läroavtalsutbildningen är en utbildnings-        dess uppgifter är att lägga fram förslag till ökning
39857: form som står arbetslivet mycket nära och avsik-      av läroavtalsutbildningens volym. Lednings-
39858: ten är att kontinuerligt främja dess ställning inom   gruppen avgav 25.6.1997 en mellanrapport till
39859: den grundläggande yrkesutbildningen och den           undervisningsministeriet om undanröjande av
39860: yrkesinriktade tilläggsutbildningen. Läroavtals-      hindren för läroavtalsutbildningen. 1 rapporten
39861: utbildningens volym har tredubblats under 1990-       ingick ett förslag om att öppna läroavtalsutbild-
39862: talet och denna utbildningsform växer hela tiden      ningen för sådana som är anställda på deltid. Tili
39863: i popularitet. 1 slutet av 1997 fanns det inemot      denna del meddelade dock de löntagarorganisa-
39864: 25 000 studerande inom läroavtalsutbildningen,        tioner som deltog i ledningsgruppen avvikande
39865: vilket är 37 % mer än under motsvarande period        åsikt.
39866: föregående år. 1 den av statsrådet 1995 godkända         1 den rekommendation om att främja ungdo-
39867: planen för utveckling av ubildningen och av           mars inlärning i arbetet som undertecknades av
39868: forskningen vid högskolorna för åren 1995-            staten och arbetsmarknadens centralorganisa-
39869: 2000 anges målet att höja andelen unga som            tioner 21.1.1998 sägs bl.a. att undervisningsmi-
39870: inleder läroavtalsutbildning till ca 20 % av ut-      nisteriet tillsammans med arbetsmarknadens
39871: bildningsplatserna inom yrkesutbildningen för         centralorganisationer skall vidta de lagstiftnings-
39872: unga på andra stadiet. För närvarande ordnas ca       åtgärder och övriga fortsatta åtgärder som be-
39873: 5 % av den grundläggande utbildningen för unga        hövs för att utvidga inlärning i arbetet. 1 detta
39874: som läroavtalsutbildning.                             sammanhang kan också frågan om att göra läro-
39875:     I den föreslagna lagen om yrkesutbildning,        avtalsutbildning möjlig för deltidsanställda tas
39876: som ingår i regeringens proposition med förslag       fram.
39877: till lagstiftning om utbildning (RP 86/1997 rd),
39878: 
39879:      Helsingfors den 6 februari 1998
39880: 
39881:                                                        Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
39882:                                            KK 1334/1997 vp
39883: 
39884: Kirjallinen kysymys 1334
39885: 
39886: 
39887: 
39888: 
39889:                                    Raimo Vistbacka /ps: Aatteellisessa yhdistyksessä toimimisen vai-
39890:                                       kutuksesta työmarkkinatukeen
39891: 
39892: 
39893:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39894: 
39895:     Kajaanilainen yrittäjä Paavo Arffman jäi          lausunto on laadittu huhupuheiden ja perättö-
39896: työttömäksi yrityksensä kaaduttua vuonna 1996.        män ilmiannon ja ehkäpä poliittisten tarkoitus-
39897: Tämän jälkeen hän on ollut työttömänä työnha-         perien nojalla ilman näyttöjä ja ottamatta huo-
39898: kijana Kajaanin työvoimatoimistossa. Kansan-          mioon yhdistyksen puheenjohtajan kirjallista il-
39899: eläkelaitoksen Kajaanin toimisto lähetti 14.4.        moitusta.
39900: 1997 ko. henkilölle kirjeen, jossa ilmoitettiin hä-       Yleisesti merkittäväksi kyseisen tapauksen te-
39901: nen työmarkkinatukensa päätetyn lakkauttaa            kee se, että Arffmannin toiminta nimellä maini-
39902: 1.2.1997 alkaen. Syyksi päätökseen esitettiin Ka-     ten Perussuomalaiset rp:ssä vaaditaan lopetetta-
39903: jaanin työvoimatoimiston lausunto,jossa katsot-       vaksi ennen tuen myöntämistä. Onko niin, että
39904: tiin hänen työskentelynsä Kajaanin Perussuoma-        kaikkien Suomen työttömien on erottava puolu-
39905: laiset ry:n kirpputorilla estävän tuen maksami-       eistaan vai onko vain perussuomalaisuus kiellet-
39906: sen.                                                  tyä? Onko päätöstä tulkittava niin, että kaiken-
39907:     Tämän jälkeen Arffman on vielä hakenut toi-       lainen yleishyödyllinen taikootyö on työttömiltä
39908: meentulotukea Kajaanin sosiaalipalvelukeskuk-         kiellettyä huolimatta 1.8.1997 voimaan tulleesta
39909: sesta, mutta myös tämä tuki on evätty kyseiseen       työttömyysturvalain muutoksesta. Nämä peri-
39910: työvoimapoliittiseen lausuntoon viitaten, vaikka      aatteelliset kysymykset kaipaavat vastausta, tai
39911: henkilöllä on ollut mm. vuokrat, sähkölaskut ja       muutoin tuhannet työttömät ovat vaarassa me-
39912: puhelinlaskut rästissä. Lausunnossaan sosiaali-       nettää korvauksensa mm. työttömien yhdistys-
39913: toimisto vaatii henkilöä eroamaan yhdistyksestä       ten harjoittamaan arvokkaaseen toimintaan
39914: ja lopettamaan sen kirpputoritoiminnassa muka-        osallistumisensa takia. Kaikkia tulee kohdella
39915: na olemisen, jolloin tukea voitaisiin ryhtyä mak-     tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti asuinpaikka-
39916: samaan.                                               kunnastaja harrastuksensa kohteesta riippumat-
39917:     Kajaanin työvoimatoimiston ja sosiaaliviran-      ta perustuslain ja sen yhdistymisvapauden ja ta-
39918: omaisten päätös on erittäin omituinen, sillä mai-     sa vertaisu usmäärä ysten perusteella.
39919: nittu Kajaanin Perussuomalaiset ry. on aatteelli-         Kajaanin työvoimatoimiston työvoimapoliit-
39920: nen yhdistys, joka ylläpitää kirpputoritoimintaa      tinen lausunto on välittömästi otettava tarkkaan
39921: toimintansa rahoittamiseksi yleishyödyllisten         tutkintaan ja siitä Arffmannille aiheutuneet me-
39922:  yhteisöjen verovapauden turvin. Kyseisen kirp-       netykset ja haitat on korvattava sekä virheen
39923:  putorin vuosittainen liikevaihto on vain noin        tehnyt ja päätöksestä nimenomaisesti erikseen
39924:  20 000 mk, eikä siellä tehtävästä työstä makseta     vastuun ottanut työvoimatoimiston johtaja on
39925:  kenellekään korvausta. Näin ollen on omituista,      saatettava vastuuseen virheestään. Mikäli näin ei
39926: että kyseessä olevalta henkilöltä evätään työ-        menetellä, tulee vastaava päätös tehdä myös
39927:  markkinatuki ja toimeentulotuki sen takia, että      muiden työttömien kohdalla kautta Suomen.
39928:  hän avaa ja sulkee kirpputorin ovet ja pitää sen        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
39929:  kirjanpidon ilman rahallista korvausta. Kuinka       jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
39930:  on mahdollista, että hän saisi ko. toiminnasta       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
39931:  toimeentulonsa, kuten työvoimapoliittisessa lau-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
39932:  sunnossa todetaan, kun edes koko kirpputorin
39933:  liikevaihto ei ole kuin mainitut 20 000 mk vuo-                 Katsooko Hallitus, että Kajaanin työ-
39934:  dessa ja kaikki toimivat siellä korvauksetta?               voimatoimisto on menetellyt virheellises-
39935:  Tuntuu siltä, että henkilön työvoimapoliittinen             ti tässä kyselyssä esiin tuodussa asiassa, ja
39936: 
39937: 
39938: 270136
39939: 2                                      KK 1334/1997 vp
39940: 
39941:          aikooko Hallitus puuttua asiaan pää-            tai sitten kyseisen periaatteen ulottami-
39942:       töksen korjaamiseksi ja ko. henkilön ta-           seksi koskemaan kaikkia työttömiä tasa-
39943:       loudellisten menetysten korvaamiseksi              puolisesti?
39944: 
39945:     Helsingissä 15 päivänä tammikuuta 1998
39946: 
39947:                                      Raimo Vistbacka /ps
39948:                                             KK 1334/1997 vp                                            3
39949: 
39950: 
39951: 
39952:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
39953: 
39954:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         puuttuminen yksittäisen työvoimapoliittisen lau-
39955: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          sunnon sisältöön. Työvoimapoliittiseen lausun-
39956: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-       toon tyytymätön voi hakea kirjallisesti muutosta
39957: le jäsenelle kansanedustaja Raimo Vistbackan           lausunnon perusteella annettuun kansaneläke-
39958: näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1334:         laitoksen paikallistoimiston tai työttömyyskas-
39959:                                                        san päätökseen. Muutosta haetaan työttömyys-
39960:            Katsooko Hallitus, että Kajaanin työ-       turvalautakunnalta ja edelleen vakuutusoikeu-
39961:        voimatoimisto on menetellyt virheellises-       delta.
39962:        ti tässä kyselyssä esiin tuodussa asiassa, ja       Lausuntoon tyytymätön voi myös pyytää työ-
39963:            aikooko Hallitus puuttua asiaan pää-        voimaviranomaista oikaisemaan päätöksensä
39964:        töksen korjaamiseksi ja ko. henkilön ta-        hallintomenettelylain 26 §:n mukaisesti. Edelleen
39965:        loudellisten menetysten korvaamiseksi           hänen on mahdollista ottaa yhteyttä alueensa
39966:        tai sitten kyseisen periaatteen ulottami-       työvoima- ja elinkeinokeskuksen työvoimaosas-
39967:        seksi koskemaan kaikkia työttömiä tasa-         toon, jossa toimii työministeriön määräämä
39968:        puolisesti?                                     työttömyysturva-asiamies. Työttömyysturva-
39969:                                                        asiamiehen tehtävänä on valvoa työvoimapoliit-
39970:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           tisten lausuntojen yhden- ja lainmukaisuutta ja
39971: vasti seuraavaa:                                       hänellä on mahdollisuus hakea päätökseen muu-
39972:                                                        tosta myös työnhakijan eduksi.
39973:     Työttömällä työnhakijana on oikeus työttö-            Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen
39974: myysturvaoikeuttaan menettämättä osallistua            palvelee vain ja ainoastaan työvoimapoliittisia
39975: perinteiseen taikootyöhön tai yleishyödylliseen        tarkoitusperiä. Lausunnon sisältöön ei vaikuta
39976: vapaaehtoistyöhön. Vaikkakin asiaa koskeva             työnhakijan mahdollinen poliittinen tai muu
39977: säännös tuli työttömyysturvalakiin vasta 1.8.          suuntautuneisuus. Työttömyysturvalain sään-
39978: 1997, mainittua muutoksenhakuelinten ratkai-           nöksiä sovelletaan kansalaisten yhdenvertai-
39979: sukäytäntöön perustuvaa linjausta on sovellettu        suusperiaatteen mukaisesti.
39980: työvoimatoimistoissa jo pitkään.                           Työvoimapoliittisen lausunnon antaminen ei
39981:     Työttömyysturvan maksamisen mahdollista-           perustu huhu puheisiin, vaan asiassa hankittuihin
39982: vana vapaaehtoistyönä pidetään pääsääntöisesti         selvityksiin, joista keskeisessä asemassa on työn-
39983: yleishyödyllisten yhteisöjen organisoimaa va-          hakijan oma selvitys.
39984: paaehtoistoimintaa. Työttömyysturvan maksa-                Kuten kysymyksestä itsestäänkin käy ilmi,
39985: misen edellytyksenä on, ettei työstä makseta           työvoimahallinto ei ole myöskään millään taval-
39986: palkkaa tai siihen rinnastettavaa varallisuusar-       la vaatinut esiin tuodussa yksittäistapauksessa
39987: voista etuutta. Suoranainen kustannusten kor-          kyseessä olevaa henkilöä eroamaan Kajaanin
39988: vaus ei estä pitämästä työsuoritusta vastikkeetto-     Perussuomalaiset r.y.:stä, vaan on ainoastaan
39989: mana. Taloudellisen voiton tavoittelemiseen liit-      työvoimapoliittisessa lausunnossaan ottanut
39990: tyvässä toiminnassa suoritettu palkatonkaan työ        kantaa harjoitettavan toiminnan luonteeseen
39991: ei ole kuitenkaan mahdollista työttömyysturval-        työttömyysturvaoikeuden säilymisen kannalta.
39992: la.                                                    Sosiaaliviranomaisen toimiin työministeriö ei
39993:     Aatteellisen yhdistyksen lukuun suoritettu         ota kantaa.
39994: kirpputoritoiminta on lähtökohtaisesti juuri sel-         Työvoimatoimiston menettely on ollut esiin
39995: laista yleishyödyllistä vapaaehtoistyötä, joka ei      tuodussa tapauksessa asianmukainen. Kuten
39996: muodosta estettä työttömyysturvan saamiselle.          edellä totesin, kysymys työvoimapoliittisen lau-
39997: Saadun selvityksen perusteella näyttäisi, että         sunnon sisällön oikeellisuudesta saa lopullisen
39998: esiin tuodussa yksittäistapauksessa olisi ollut pe-    ratkaisunsa muutoksenhakuinstanssien, työttö-
39999: rusteita myönteisen työvoimapoliittisen lausun-        myysturvalautakunnan tai viime kädessä vakuu-
40000: non antamiseen.                                        tusoikeuden annettua asiassa päätöksensä.
40001:     Hallituksen toimivaltaan ei kuitenkaan kuulu
40002: 
40003:      Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 1998
40004: 
40005:                                                                      Työministeri Liisa Jaakonsaari
40006: 4                                            KK 1334/1997 vp
40007: 
40008: 
40009: 
40010: 
40011:                                           Tili Riksdagens Talman
40012: 
40013:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen            genheter att ingripa i innehållet i ett enskilt ar-
40014: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             betskraftspolitiskt utlätande. Den som är miss-
40015: med1em av statsrådet översänt fö1jande av riks-         nöjd med ett arbetskraftspolitiskt utlåtande kan
40016: dagsledamot Raimo Vistbacka undertecknade               skriftligen söka ändring i det beslut som folkpen-
40017: spörsmå1 nr 1334:                                       sionsanstaltens lokalbyrä eller ar~~tslöshetskas­
40018:                                                         san givit pä basis av utlåtandet. Andring sökes
40019:            Anser Regeringen att Kajana arbets-          hos arbetslöshetsnämnden och vidare hos för-
40020:         kraftsbyrå förfarit felaktigt i det ärende      säkringsdomstolen.
40021:         som framförs i detta spörsmäl, och                  Den som är missnöjd med utlätandet kan ock-
40022:            ämnar Regeringen ingripa i saken för         så be arbetskraftsmyndigheten att korrigera sitt
40023:         att beslutet skall korrigeras och för att de    beslut i enlighet med 26 § lagen om förvaltnings-
40024:         ekonomiska förlusterna för personen det         förfarande. Vidare är det möjligt för honom att ta
40025:         gäller skall ersättas eller för att principen   kontakt med arbetskraftsavdelningen i arbets-
40026:         i fräga skall utsträckas tili att opartiskt     krafts- och näringscentralen inom hans egen regi-
40027:         beröra samtliga arbetslösa?                     on, för där finns utkomstskyddsombudet som
40028:                                                         utnämnts av arbetsministeriet. Utkomstskydds-
40029:   Som svar på detta spörsmå1 får jag vördsamt           ombudet har i uppgift att övervaka att de arbets-
40030: anföra följande:                                        kraftspolitiska utlåtandena är överensstämman-
40031:                                                         de och lagenliga och han har möjlighet att söka
40032:     En arbetslös arbetssökande har utan att mista       ändring i beslutet ocksä tili förmän för arbetssö-
40033: sin rätt tili utkomstskydd för arbetslösa rätt att      kanden.
40034: delta ttalkoarbete eller allmännyttigt friviliigar-         Ett arbetskraftspolitiskt utlåtande betjänar
40035: bete. Aven om den relevanta bestämmelsen togs           endast och allenast arbetskraftspolitiska ända-
40036: med i lagen om utkomstskydd för arbetslösa först        mål. Arbetssökandens eventuella politiska eller
40037: 1.8.1997, har nämnda linje, som grundar sig pä          annan inriktning påverkar inte utlåtandets inne-
40038: besvärsorganens beslutspraxis, redan länge till-        häll. Bestämmelserna i lagen om utkomstskydd
40039: lämpats vid arbetskraftsbyråerna.                       för arbetslösa tillämpas i enlighet med principen
40040:     Friviliigverksamhet som organiserats av all-        om medborgarnas likställdhet.
40041: männyttiga sammanslutningar anses i regel som               Ett arbetskraftspolitiskt utlätande baserar sig
40042: sädant frivilligarbete som möjliggör utbetalning        inte på rykten, utan på utredningar av saken i
40043: av utkomstskydd för arbetslösa. Förutsättning-          fråga, av vilka arbetssökandens egen redogörelse
40044: en för att utkomstskydd skall utbetalas är att det      intar en central position.
40045: för arbetet inte betalas någon lön eller därmed             Såsom det framgär av spörsmälet självt, har
40046: jämförbar förmån som har förmögenhetsvärde.             arbetsförvaltningen inte heller på nägot sätt
40047: En direkt ersättning för kostnaderna utgör inget        krävt att personen i det framförda enskilda fallet
40048: hinder för att arbetsprestationen skall anses vara      skall utträda ur Kajaanin Perussuomalaiset r.y.,
40049: vederlagsfri. Inte ens oavlönat arbete i verksam-       utan har endast i sitt arbetskraftspolitiska utlä-
40050: het som hänför sig tili eftertraktande av ekono-        tande tagit ställning tili den bedrivna verksamhe-
40051: misk vinst är dock möjligt med utkomstskydd.            tens natur med tanke pä bibehållandet av rätten
40052:     Loppmarknadsverksamhet som utförts för en           tili utkomstskydd. Tili socialmyndigheternas ät-
40053: ideell förenings räkning är i regel just sådant         gärder tar arbetsministeriet inte ställning.
40054: allmännyttigt frivilligarbete som inte utgör nägot          Arbetskraftsbyräns förfarande har i det fram-
40055: hinder för mottagande av utkomstskydd. Pä ba-           förda fallet varit sakligt. Såsom jag ovan konsta-
40056: sis av den mottagna utredningen verkar det som          terade, fär frägan om lagligheten i det arbets-
40057: om det i det framförda enskilda fallet hade fun-        kraftspolitiska utlåtandets innehåll sitt slutliga
40058: nits grunder för att ge ett positivt arbetskraftspo-    avgörande efter det att besvärsinstanserna, ar-
40059: litiskt utlätande.                                      betslöshetsnämnden eller i sista hand försäk-
40060:     Det hör emellertid inte tili regeringens befo-      ringsdomstolen fattat sitt beslut i ärendet.
40061: 
40062:      Helsingfors den 29 januari 1998
40063: 
40064:                                                                      Arbetsminister Liisa Jaakonsaari
40065:                                           KK 1335/1997 vp
40066: 
40067: Kirjallinen kysymys 1335
40068: 
40069: 
40070: 
40071: 
40072:                                   Pentti Tiusanen /vas: Kuntien säästötoimenpiteiden kohdistumises-
40073:                                      ta avoterveydenhoitoon
40074: 
40075: 
40076:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40077: 
40078:    Eri puolilla maata ovat sosiaali- ja terveyden-   tä hoitoa vaativien kaupunkilaisten hoitaminen
40079: hoidon menot olleet säästämisen kohteena. Eri-       päivystyspisteessä, jättää 14 §:n 1 momentin 2
40080: tyisesti erikoissairaanhoidon menoista on sääs-      kohdasta jäljelle vain ensiavun. Muita lueteltuja
40081: tetty. Samanaikaisesti on todettu toimivan ja ta-    tehtäviä ei Kotkan kaupunki toteuta. Keskus-
40082: sokkaan avoterveydenhoidon vähentävän eri-           sairaalaan tai muihin sairaaloihin pääsy on vai-
40083: koissairaanhoidon kustannuksia.                      keutunut terveysasemien ollessa suljettuna. Voi-
40084:    Yllättäenjotkin kunnat leikkaavat myös avo-       daan myös katsoa, että kansanterveyslain mai-
40085: terveydenhoidon toiminnasta. Näin teki mm.           nitsema "lääkärin suorittama tutkimus ja hänen
40086: Kotkan kaupunki päättäessään vuoden 1998 ta-         antamansa tai valvomaosa hoito ja lääkinnälli-
40087: lousarviosta. Kaupunginvaltuusto päätti äänes-       nen kuntoutus" tarkoittavat muuta kuin erikois-
40088: tyksenjälkeen sulkea kaikki terveysasemansa sa-      sairaanhoitoa, jota keskussairaalan hoito mer-
40089: manaikaisesti kahtena kahden viikon jaksona.         kitsee.
40090: Säästöä tavoitellaan sijaismäärärahoista.               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
40091:    Sulkemisen, yhteensä neljän viikon aikana         jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40092: kaupunki huolehtii ainoastaan päivystystoimin-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40093: nasta.                                               nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40094:     Kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 2 koh-
40095: dassa todetaan: "Kansanterveystyöhön kuuluvi-                  Onko Kotkan kaupunginvaltuusto
40096: na tehtävinä kunnan tulee: (746/1992)                       Hallituksen käsityksen mukaan toiminut
40097:    2) järjestää kunnan asukkaille sairaanhoito,             kansanterveyslain mukaan päättäessään
40098: johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja               lopettaa vuoden 1998 aikana kaksi kertaa
40099: hänen antamansa tai valvomaosa hoito ja lääkin-             kahdeksi viikoksi terveysasemien toimin-
40100: nällinen kuntoutus, sekä ensiavun antaminen                 nan ja jättäessään 56 000 asukkaan kau-
40101: kunnan alueella".                                           punkiin ainoastaan yhden päivystyspis-
40102:     Mainittu talousarviopäätös, kaikkien terveys-           teen?
40103: asemien sulkeminen samanaikaisesti ja kiireellis-
40104: 
40105:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998
40106: 
40107:                                          Pentti Tiusanen /vas
40108: 
40109: 
40110: 
40111: 
40112: 270136
40113: 2                                          KK 1335/1997 vp
40114: 
40115: 
40116: 
40117: 
40118:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40119: 
40120:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        tämisessä ilmenee laiminlyöntejä tai puutteita,
40121: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         vastuu niistä määräytyy kansanterveyslain, eri-
40122: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       koissairaanhoitolain sekä sosiaali- ja terveyden-
40123: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pentti Tiu-      huollon suunnittelusta ja valtionosuudesta anne-
40124: sasen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        tun lain mukaisesti.
40125: 1335:                                                    Toisaalta eräät tutkimukset ja selvitykset ovat
40126:                                                       osoittaneet, että kansanterveystyön palvelujen
40127:           Onko Kotkan kaupunginvaltuusto              huomattava supistaminen yleensä lisää erikois-
40128:        Hallituksen käsityksen mukaan toiminut         sairaanhoidon palvelujen käyttöä ja kunnan ter-
40129:        kansanterveyslain mukaan päättäessään          veydenhuollon kokonaiskustannuksia.
40130:        lopettaa vuoden 1998 aikana kaksi kertaa          Terveyskeskuksen potilaalla on potilaan ase-
40131:        kahdeksi viikoksi terveysasemien toimin-       masta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti oi-
40132:        nan ja jättäessään 56 000 asukkaan kau-        keus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä
40133:        punkiin ainoastaan yhden päivystyspis-         siihen liittyvään kohteluun käytettävissä olevien
40134:        teen?                                          voimavarojen puitteissa. Lain mukaan, mikäli
40135:                                                       henkilölle ei voida heti antaa terveydenhuollon
40136:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          ammattihenkilön tarpeelliseksi katsomaa hoi-
40137: vasti seuraavaa:                                      toa, hänet on terveydentilasta riippuen joko oh-
40138:                                                       jattava odottamaan hoitoon pääsyä tai ohjattava
40139:    Kansanterveystyön yleinen suunnittelu, oh-         taikka toimitettava hoitoon muualle, jossa hoi-
40140: jaus ja valvonta kuuluu sosiaali- ja terveysminis-    toa voidaan antaa. Jos hän joutuu odottamaan
40141: teriölle. Kunnilla ja kuntayhtymillä on lainsää-      hoitoonpääsyä, hänelle on ilmoitettava viivytyk-
40142: dännön mukaan velvollisuus järjestää kansanter-       sen syy ja sen arvioitu kesto.
40143: veyspalvelut asukkailleen ja vastuuväestölleen           Jos kunta ei järjestä asukkailleen palveluja
40144: väestön palvelutarpeeseen perustuen.                  siten, että välttämättömät peruspalvelut vastaa-
40145:    Kuntien velvollisuudet järjestää kansanter-        vat maassa yleisesti hyväksyttyä tasoa, sosiaali-
40146: veystyön palvelut ovat säilyneet jokseenkin en-       ja terveysministeriö voi saattaa kunnan palvelu-
40147: nallaan kansanterveyslain voimassaolon ajan.          järjestelmän asianmukaisuuden perusturvalau-
40148: Kansanterveyslaissa on kunnan kansanterveys-          takunnan arvioitavaksi. Tarvittaessa tämä voi
40149: työn palvelujen järjestämisvelvollisuus suhteelli-    antaa kunnalle suosituksen siitä, miten ja missä
40150: sen yksityiskohtaisesti säännelty.                    ajassa puutteet tulee korjata. Lääninhallitusten
40151:    Mahdolliset kuntien kansanterveystyöhön            velvollisuus on alueellaan seurata sitä, että kun-
40152: suuntautuvat säästötoimet eivät vapauta ter-          nat huolehtivat velvoitteistaan.
40153: veyskeskuksia ylläpitäviä kuntia tai kuntayhty-          Sosiaali- ja terveysministeriö sekä lääninhalli-
40154: miä niistä velvollisuuksista ja vastuista, mitkä      tukset seuraavat ja arvioivat systemaattisesti
40155: niillä on voimassa olevan lainsäädännön sekä sen      kuntien terveydenhuollon palvelujen tarjontaa,
40156: nojalla annettujen määräysten ja ohjeiden perus-      järjestämistapaa, kustannuksia, palvelujen saa-
40157: teella toimintaa järjestettäessä. Mikäli säästötoi-   tavuutta ja laatua sekä mahdollisia alueellisia ja
40158: mista johtuen ylläpidettävien toimintojen järjes-     väestöryhmien välisiä eroja.
40159: 
40160:      Helsingissä 3 päivänä helmikuuta 1998
40161: 
40162:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40163:                                           KK 1335/1997 vp                                             3
40164: 
40165: 
40166: 
40167: 
40168:                                        Tili Riksdagens Talman
40169: 
40170:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          om specialiserad sjukvård samt lagen om plane-
40171: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          ring av och statsandel för social- och hälsovår-
40172: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      den.
40173: dagsman Pentti Tiusanen undertecknade spörs-             Å andra sidan har vissa undersökningar och
40174: mål nr 1335:                                         utredningar visat att betydande inskränkning av
40175:                                                      folkhälsoservicen i allmänhet ökar användning-
40176:           Anser Regeringen att Kotka stadsfull-      en av tjänster inom den specialiserade sjukvården
40177:        mäktige har handlat i enlighet med folk-      och kommunens totala kostnader för hälso- och
40178:        hälsolagen genom sitt beslut att två gång-    sjukvården.
40179:        er under 1998 stänga hälsostationerna för         Enligt lagen om patientens ställning och rät-
40180:        två veckor och att upprätthålla endast en     tigheter har en patient vid en hälsovårdscentral
40181:        jour i en stad med 56 000 invånare?           rätt tili god hälso- och sjukvård samt tili gott
40182:                                                      bemötande inom gränserna för de resurser som
40183:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        står tili förfogande. Om någon inte genast kan ges
40184: anföra följande:                                     sådan vård som en yrkesutbildad person inom
40185:                                                      hälso- och sjukvården anser nödvändig, skall han
40186:    Den allmänna planeringen, ledningen och           en1igt lagen beroende på hälsotillståndet anting-
40187: övervakningen av folkhälsoarbetet ankommer           en hänvisas att vänta på vård eller hänvisas tili
40188: på socia1- och hälsovårdsministeriet. Enligt lag-    eller sändas för att få vård någon annanstans där
40189: stiftningen är kommunerna och samkommuner-           sådan vård kan ges. Om han blir tvungen att
40190: na skyldiga att ordna fo1khälsoservice för sina      vänta på vård, skall ha underrättas om orsaken
40191: invånare och upptagningsområdets befolkning          tili dröjsmålet och den beräknade väntetiden.
40192: utgående från befolkningens behov.                       Om en kommun inte ordnar servicen för sina
40193:     Kommunernas skyldigheter att ordna folkhä1-      invånare så att den nödvändiga basservicen mot-
40194: soservice har under folkhälsolagens tid bevarats     svarar den allmänt godtagbara nivån i landet,
40195: någorlunda oförändrade. 1 folkhälsolagen finns       kan social- och hälsovårdsministeriet låta grund-
40196: relativt detaljerade bestämme1ser om en kom-         skyddsnämnden bedöma ändamålsenligheten
40197: muns skyldighet att ordna folkhälsoservice.          hos kommunens servicesystem. Vid behov kan
40198:     Eventuella sparåtgärder som gäller fo1khälso-    nämnden ge kommunen en rekommendation om
40199: arbetet i kommunerna befriar inte de kommuner        hur och inom viiken tid bristerna skall korrige-
40200: och samkommuner som upprätthåller hälso-             ras. Länsstyre1serna är skyldiga att inom sitt eget
40201: vårdscentraler från de skyldigheter och det an-      område kontrollera att kommunerna uppfyller
40202: svar som de har att ordna verksamheten i enlighet    sina plikter.
40203: med gällande Iagstiftning samt de föreskrifter           I fråga om den kommunala hä1so- och sjuk-
40204: och anvisningar som utfårdats med stöd av den.       vårdsservicen följer och bedömer social- och häl-
40205: Om det på grund av sparåtgärder uppstår för-         sovårdsministeriet samt 1änsstyrelserna systema-
40206: summelser eller brister i den verksamhet som         tiskt utbudet, ordnandet, kostnaderna, tiligång-
40207: skall upprätthållas, fastställs ansvaret för verk-   en och kvaliteten samt eventuella regionala skill-
40208: samheten i enlighet med folkhä1solagen, Iagen        nader och skilinader mellan befolkningsgrupper.
40209: 
40210:      Helsingfors den 3 februari 1998
40211: 
40212:                                                                    Minister Terttu Huttu-Juntunen
40213:                                                                                                         j
40214:                                                                                                     j
40215:                                                                                                 j
40216:                                                                                             j
40217:                                                                                         j
40218:                                                                                     j
40219:                                                                                 j
40220:                                                                             j
40221:                                                                         j
40222:                                                                     j
40223:                                                                 j
40224:                                                             j
40225:                                                         j
40226:                                                     j
40227:                                                 j
40228:                                             j
40229:                                         j
40230:                                     j
40231:                                 j
40232:                             j
40233:                         j
40234:                     j
40235:                 j
40236:             j
40237:         j
40238:     j
40239: j
40240:                                            KK 1336/1997 vp
40241: 
40242: Skriftligt spörsmåll336
40243: 
40244: 
40245: 
40246: 
40247:                                    Henrik Lax /sv: Planerna på att beskatta boende i egen bostad
40248: 
40249: 
40250: 
40251:                                         Tili Riksdagens Talman
40252: 
40253:    1 offentligheten har företrädare för olika         punkten för att slå fast statens budgetramar när-
40254: forskningsinstitut och Finlands Bank förordat         mar sig gör det särski1t viktigt att regeringen
40255: att personer som bor i egen bostad skall beskattas    agerar målmedvetet och ger k1ara besked som gör
40256: för denna "förmån". Tanken på en sådan skatt          s1ut pä alla spekulationer om ytter1igare skatte-
40257: skapar först och främst oro bland dem som bor i       på1agor på boendet.
40258: egen bostad. Att bo i egen bostad är ett mycket          Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
40259: vanligt sätt att bo i vårt 1and. Många har skaffat    ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
40260: sig sin ägobostad genom hårt arbete och genom         ver tili vederbörande med1em av statsrådet ställa
40261: att sku1dsätta sig för långa tider. En skatt av det   följande spörsmå1:
40262: slag som nu föreslås på boendet i egen bostad
40263: skulle slå ut i en sänkning av värdet på bostäder-              Hur bedömer Regeringen läget och vi1-
40264: na. Också återverkningarna på bostadsmarkna-                 ka åtgärder ämnar den vidta för att bort-
40265: den och byggnadsbranschen kan b1i negativa om                skaffa den oro som det nya beskattnings-
40266: inte regeringen snabbt avvisar denna tanke på en             förslaget skapat bland bostadsägare och
40267: ny tiliäggskatt på bostäder. Det faktum att tid-             övriga berörda?
40268: 
40269:      Helsingfors den 16 januari 1998
40270: 
40271:                                             Henrik Lax /sv
40272: 
40273: 
40274: 
40275: 
40276: 270136
40277: 2                                             KK 1336/1997 vp
40278: 
40279: Kirjallinen kysymys 1336                                                                       Suomennos
40280: 
40281: 
40282: 
40283: 
40284:                                      Henrik Lax /r: Suunnitelmista verottaa omassa asunnossa asumista
40285: 
40286: 
40287:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
40288: 
40289:    Julkisuudessa eri tutkimuslaitosten ja Suomen         kohdan lähestymisen vuoksi on enty1sen tär-
40290: Pankin edustajat ovat kannattaneet omassa                keää, että hallitus toimii määrätietoisesti ja il-
40291: asunnossa asuvien henkilöiden verottamista täs-          moittaa selkeästi kantansa, joka tekee lopun kai-
40292: tä "etuudesta". Ajatus tällaisesta verosta aiheut-       kista spekulaatioista asumisen verorasituksen li-
40293: taa ennen kaikkea huolta omassa asunnossa asu-           säämiseksi.
40294: vien joukossa. Omassa asunnossa asuminen on                 Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40295: hyvin tavallinen asumismuoto maassamme. Mo-              tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40296: net ovat hankkineet omistusasuntonsa kovalla             nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40297: työllä ja velkaantumalla pitkiksi ajoiksi. Nyt eh-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40298: dotettavan kaltainen vero omassa asunnossa
40299: asumisesta johtaisi asuntojen arvon alenemiseen.                   Miten Hallitus arvioi tilannetta, ja mi-
40300: Myös asuntomarkkinoille ja rakennusalalle ai-                   hin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä pois-
40301: heutuvat vaikutukset saattavat muodostua kiel-                  taakseen huolen, jonka uusi veroehdotus
40302: teisiksi, ellei hallitus nopeasti torju tällaista aja-          on aiheuttanut asunnonomistajien ja
40303: tusta asunnoille asetettavasta uudesta lisäveros-               muiden asianomaisten piirissä?
40304: ta. Valtion budjettikehysten vahvistamisen ajan-
40305: 
40306:      Helsingissä 16 päivänä tammikuuta 1998
40307: 
40308:                                                 Henrik Lax /r
40309:                                           KK 1336/1997 vp                                             3
40310: 
40311: 
40312: 
40313: 
40314:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40315: 
40316:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       misesta eräissä tapauksissa, 50511973). Vero-
40317: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        muoto oli vaikeasti ymmärrettävä ja sitä arvos-
40318: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      teltiin voimakkaasti. Asuntotulon verotuksesta
40319: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik          luovuttiinkin kiinteistöveron käyttöönoton yh-
40320: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       teydessä vuodesta 1993 alkaen.
40321: 1336:                                                    Julkisuudessa esitetyn kaltainen oman asun-
40322:                                                      non verotus ei olisi ongelmaton. Siihen liittyisi
40323:           Miten Hallitus arvioi tilannetta, ja mi-   monia hallinnollisia vaikeuksia ja se vaatisi lisä-
40324:        hin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä pois-     työtä myös verovelvollistaholla. Se soveltuisi li-
40325:        taakseen huolen, jonka uusi veroehdotus       säksi huonosti yhteen tuloverotuksen ilmoitta-
40326:        on aiheuttanut asunnonomistajien ja           mismenettelyä koskevan uudistuksen kanssa,
40327:        muiden asianomaisten piirissä?                jonka tarkoituksena on luopua veroilmoituksista
40328:                                                      mahdollisimman monissa tapauksissa.
40329:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-             Hallituksella ei ole tarkoitusta ottaa käyttöön
40330: vasti seuraavaa:                                     asuntotulon verotusta tai muitakaan tulovero-
40331:                                                      tuksen veroperustemuutoksia, joilla omassa
40332:    Omassa asunnossa asumiseen perustuvaa etua        asunnossa asuvien verorasitusta lisättäisiin. Hal-
40333: on Suomessa aiemmin verotettu. Veronalainen          litus ei katso olevan myöskään mitään syytä läh-
40334: asuntotulo määritettiin oman asunnon vero-           teä selvittämään asiaa.
40335: tusarvon perusteella (laki asuntotulon verotta-
40336: 
40337:      Helsingissä 10 päivänä tammikuuta 1998
40338: 
40339:                                                                            Ministeri Jouko Skinnari
40340: 4                                         KK 1336/1997 vp
40341: 
40342: 
40343: 
40344: 
40345:                                        Till Riksdagens Talman
40346: 
40347:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen         vissa fall, 505/1973). Denna skatteform var svår
40348: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande         att förstå och den blev hårt kritiserad. Beskatt-
40349: medlem av statsrådet översänt följande av riks-     ningen av bostadsinkomst avskaffades därför i
40350: dagsman Henrik Lax undertecknade spörsmål nr        samband med att fastighetsskatten infördes
40351: 1336:                                               fr.o.m. 1993.
40352:                                                        En sådan beskattning av egen bostad som fö-
40353:            Hur bedömer Regeringen läget och vil-    reslagits i offentligheten är inte oproblematisk.
40354:         ka åtgärder ämnar den vidta för att bort-   Den skulle medföra många administrativa svå-
40355:         skaffa den oro som det nya beskattnings-    righeter och ge också den skattskyldige extra
40356:         förslaget skapat bland bostadsägare och     arbete. Dessutom skulle den rimma illa med den
40357:         övriga berörda?                             reform av deklarationsförfarandet vid inkomst-
40358:                                                     beskattningen som syftar tili att avskaffa skatte-
40359:   Som svar på detta spörsmäl får jag vördsamt       deklarationerna i så många fall som möjligt
40360: anföra följande:                                       Regeringen ämnar inte införa beskattning av
40361:                                                     bostadsinkomst eller göra andra sådana ändring-
40362:    En förmån som grundar sig på boende i egen       ar i inkomstbeskattningens skattegrund som
40363: bostad har tidigare beskattats i Finland. Den       ökar skattebördan för dem som bor i egen bo-
40364: skattepliktiga bostadsinkomsten bestämdes på        stad. Regeringen anser inte heller att det finns
40365: grundval av den egna bostadens beskattnings-        någon an1edning att utreda saken närmare.
40366: värde (lagen om beskattning av bostadsinkomst i
40367: 
40368:     Helsingforsden 10 januari 1998
40369: 
40370:                                                                           Minister Jouko Skinnari
40371:                                             KK 1337/1997 vp
40372: 
40373: Skriftligt spörsmål1337
40374: 
40375: 
40376: 
40377: 
40378:                                     Henrik Lax /sv: Planerna på att inskränka skattefriheten för för-
40379:                                        eningen, partier och andra alimännyttiga samfund
40380: 
40381: 
40382:                                          Tili Riksdagens Talman
40383: 
40384:    Statens revisonsverk har uttalat sig om att            Det friviliiga arbete som görs inom alimännyt-
40385: föreningars, partiers och andra alimännyttiga          tiga samfund bör inte underskattas. Utöver att
40386: samfunds skattefrihet borde begränsas. Skatte-         det fylier den funktion som dessa organisationer
40387: frihet skulie enligt revisionsverket kvarstå för       enligt sina statuter är satta att fylia, har det en
40388: endast småskalig ideeli verksamhet som ansluter        mycket stor social och fostrande betydelse.
40389: sig tili samfundets verksamhet. Ali annan verk-           Som alternativ tili nuvarande skattefrihet har
40390: samhet skulie beskattas om inte skattefrihet spe-      föreslagits att samhäliets stöd för allmännyttig
40391: cielit beviljas.                                       verksamhet skali utökas. Detta vore absurt. Det
40392:    Det friviliiga arbete som görs i föreningar,        skulie leda till mera byråkrati och kostnader för
40393: partier och andra alimännyttiga samfund skulie         samhället och skulie dessutom skapa beroende-
40394: som en följd av ovan nämnda förslag radikalt           förhållanden som klart skulie minska intresset
40395: minska. Det bör beaktas att alit frivilligarbete       för friviliiginsatser av det slag som görs idag.
40396: som görs i de berörda organisationerna görs i             Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
40397: direkt anslutning tili deras verksamhet elier för      ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
40398: att skapa ekonomiska möjligheter att bedriva           ver tili vederbörande medlem av statsrådet stälia
40399: denna. Som exempel kan nämnas föräldrar till           följande spörsmål:
40400: idrottande barn som stälier upp som tränare i
40401: föreningen eller också för att sälja Iotter, dela ut            Har Regeringen för avsikt att inskrän-
40402: tidningar el.dyl. för att stärka föreningens kassa.           ka skattefriheten för föreningar, partier
40403: Liknande frivilligarbete förekommer i olika för-              och andra alimännyttiga samfund, elier
40404: eningar som upprätthålis i kulturelia syften.                 avser Regeringen låta skattefriheten
40405:     De alimännyttiga samfund som ger avkast-                  kvarstå i nuvarande omfattning?
40406: ning, dvs. stiftelserna, fördelar denna i form av
40407: stipendier och också i dessa fali är en fortsatt
40408: skattefrihet ytterst viktig.
40409: 
40410:       Helsingforsden 20 januari 1998
40411: 
40412:                                              Henrik Lax /sv
40413: 
40414: 
40415: 
40416: 
40417:  270136
40418: 2                                         KK 1337/1997 vp
40419: 
40420: Kirjallinen kysymys 1337                                                                     Suomennos
40421: 
40422: 
40423: 
40424: 
40425:                                   Henrik Lax /r: Yhdistysten, puolueiden ja yleishyödyllisten yhteisö-
40426:                                      jen verovapauden rajoittamissuunnitelmista
40427: 
40428: 
40429:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
40430: 
40431:     Valtiontalouden tarkastusvirasto on esittänyt   vuoksi myös näissä tapauksissa verovapauden
40432: yhdistysten, puolueiden ja muiden yleishyödyl-      jatkuminen on erittäin tärkeää.
40433: listen yhteisöjen verovapauden rajoittamista. Vi-      Yleishyödyllisissä yhteisöissä tehtävää vapaa-
40434: raston mukaan verovapaus jäisi koskemaan ai-        ehtoistyötä ei pidä aliarvioida. Sen lisäksi, että se
40435: noastaan pienimuotoista, yhteisön tavoitteisiin     täyttää näidenjärjestöjen sääntöjensä mukaisesti
40436: liittyvää aatteellista toimintaa. Kaikkea muuta     asettaman tehtävän, sillä on hyvin suuri sosiaali-
40437: toimintaa verotettaisiin, ellei verovapautta eri-   nen ja kasvatuksellinen merkitys.
40438: tyisesti myönnetä.                                     Vaihtoehtona nykyiselle verovapaudelle on
40439:     Yhdistyksissä, puolueissa ja muissa yleishyö-   ehdotettu yhteiskunnan tuen lisäämistä yleishyö-
40440: dyllisissä yhteisöissä tehtävä vapaaehtoistyö vä-   dylliseen toimintaan. Tämä olisi absurdia. Tämä
40441: henisi tuntuvasti edellä mainitun ehdotuksen        johtaisi yhteiskunnallisen byrokratian ja kustan-
40442: johdosta. On otettava huomioon, että mainituis-     nusten lisääntymiseen ja loisi lisäksi riippuvuus-
40443: sajärjestöissä tehtävä kaikki vapaaehtoistyö teh-   suhteita, jotka selvästi vähentäisivät kiinnostusta
40444: dään suoraan niiden toimintaan liittyen tai ta-     nykyisen kaltaisiin vapaaehtoispanoksiin.
40445: loudellisten mahdollisuuksien luomiseksi tämän         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40446: toiminnan harjoittamiselle. Esimerkkinä voi-        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40447: daan mainita urheilevien lasten vanhemmat, jot-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40448: ka ryhtyvät yhdistyksen valmentajiksi tai myy-      nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40449: mään arpoja, jakamaan lehtiä ym. yhdistyksen
40450: kassan vahvistamiseksi. Vastaavaa vapaaehtois-                 Aikooko Hallitus rajoittaa yhdistys-
40451: työtä on kulttuurin parissa toimivissa yhdistyk-            ten, puolueiden ja muiden yleishyödyllis-
40452: sissä.                                                      ten yhteisöjen verovapautta, vai aikooko
40453:     Tuottoa muodostavat yleishyödylliset yhtei-             se sallia verovapauden säilymisen nykyi-
40454: söt eli säätiötjakavat tuoton apurahoina, minkä             sessä laajuudessaan?
40455: 
40456:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1998
40457: 
40458:                                            Henrik Lax /r
40459:                                            KK 1337/1997 vp                                              3
40460: 
40461: 
40462: 
40463: 
40464:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40465: 
40466:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Verovapaus ei ole yleensä ongelmallinen pie-
40467: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         nimuotoisessa tulonhankkimistoiminnassa, jon-
40468: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       ka tarkoituksena on pelkästään kattaa yhteisön
40469: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Henrik           toiminnasta syntyneet menot. Rajanvetovai-
40470: Laxin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o        keuksia verovapauden arvioinnissa voi syntyä
40471:  1337:                                                käytännössä niissä tilanteissa,joissa yleishyödyl-
40472:                                                       lisen yhteisön toiminta on laajaa. Laaja, liike-
40473:           Aikooko Hallitus rajoittaa yhdistys-        toiminnan kaltainen toiminta synnyttää myös
40474:        ten, puolueiden ja muiden yleishyödyllis-      neutraalisuusongelman, jos yleishyödyllinen yh-
40475:        ten yhteisöjen verovapautta vai aikooko        teisö kilpailee verovelvollisten yritysten kanssa
40476:        se sallia verovapauden säilymisen nykyi-       samalla toimialalla. Myös yleishyödyllisten yh-
40477:        sessä laajuudessaan?                           teisöjen verovapauslautakunta on kiinnittänyt
40478:                                                       huomiota kilpailuneutraalisuuteen tehdessään
40479:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          päätöksiä verovapaushakemusasioissa.
40480: vasti seuraavaa:                                          Valtiovarainministeriö asetti 18.4.1997 työ-
40481:                                                       ryhmän, jonka tehtävänä on kartoittaa urheilu-
40482:     Tuloverolain 23 §:n mukaan yleishyödyllinen       järjestöjen ja urheilijoiden tuloverotukseen ja ar-
40483: yhteisö on verovelvollinen elinkeinotulosta.          vonlisäverotukseen mahdollisesti liittyvät ongel-
40484: Erikseen on säädetty, että elinkeinotulona ei pi-     mat ja epäkohdat sekä tehdä ehdotuksensa tar-
40485: detä esimerkiksi toiminnan rahoittamiseksi jär-       vittaviksi jatkotoimiksi. Työryhmän tehtäviin
40486: jestetyistä arpajaisista tai myyjäisistä saatua tu-   kuuluu myös urheilujärjestöjen varainhankin-
40487: loa tai tällaisten tilaisuuksien yhteydessä harjoi-   nan verokohtelun selvittäminen. Työryhmän työ
40488: tetusta tarjoilu-, myynti- ja muusta sellaisesta      valmistuu kuluvana keväänä. Urheilujärjestöt
40489: toiminnasta saatua tuloa. Arvonlisäverolain           ovat merkittävä ryhmä yleishyödyllisten yhteisö-
40490: 4 §:n mukaan yleishyödyllisen yhteisön arvon-         jen joukossa.
40491: lisäverovelvollisuus on kytketty sen verovelvolli-        Hallitus arvioi yleishyödyllisten yhteisöjen ve-
40492: suuteen tuloverotuksessa siten, että se on arvon-     rotukseen liittyviä kysymyksiä sen jälkeen, kun
40493: lisäverovelvollinen vain, jos sen harjoittamasta      urheilujärjestöjen verotusta selvittävän työryh-
40494: toiminnasta saatua tuloa pidetään tuloverotuk-        män ehdotukset ovat käytettävissä.
40495:  sessa elinkeinotulona.
40496: 
40497:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
40498: 
40499:                                                                             Ministeri Jouko Skinnari
40500: 4                                         KK 1337/1997 vp
40501: 
40502: 
40503: 
40504: 
40505:                                         Tili Riksdagens Talman
40506: 
40507:    I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-     tisk när det gäller småskalig förvärvsverksamhet,
40508: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-       vars syfte utes1utande är att täcka utgifter som
40509: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-     uppstått i samband med samfundets verksamhet.
40510: man Henrik Lax undertecknade spörsmål nr             Gränsdragningssvårigheter kan i praktiken upp-
40511: 1337:                                                stå när skattefrihet övervägs i situationer där det
40512:                                                      allmännyttiga samfundet bedriver verksamhet i
40513:          Har Regeringen för avsikt att inskrän-      stor skala. Vid storskalig verksamhet som har
40514:        ka skattefriheten för föreningar, partier     karaktären av affårsverksamhet uppstår också
40515:        och andra allmännyttiga samfund, eller        ett neutralitetsproblem, om det allmännyttiga
40516:        avser Regeringen låta skattefriheten          samfundet konkurrerar m~d skattskyldiga före-
40517:        kvarstå i nuvarande omfattning?               tag inom samma bransch. A ven de allmännyttiga
40518:                                                      samfundens skattefrihetsnämnd har fåst upp-
40519:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        märksamhet vid neutraliteten i konkurrenshän-
40520: anföra följande:                                     seende när den fattat beslut i ansökningsärenden
40521:                                                      som gällt skattefrihet.
40522:    En1igt 23 § inkomstskatte1agen är allmännytti-        Finansministeriet tillsatte den 18 april 1997 en
40523: ga samfund skattskyldiga för inkomst av nä-          arbetsgrupp med uppgift att kartlägga sådana
40524: ringsverksamhet. Särskilt bestäms att som in-        problem och missförhållanden som eventuellt
40525: komst av näringsverksamhet inte skall anses t.ex.    förekommer vid inkomstbeskattningen och mer-
40526: sådan inkomst för finansiering av verksamheten       värdesbeskattningen av idrottsorganisationer
40527: som fås genom anordnande av lotterier eller ba-      och idrottare samt att komma med sina förslag
40528: sarer, inte heller inkomst som fås genom serve-      till nödvändiga, fortsatta åtgärder. Arbetsgrup-
40529: rings-, försäljnings- och annan sådan verksamhet     pen har också till uppgift att utreda hur idrottsor-
40530: i samband med nämnda tillställningar. En1igt 4 §     ganisationernas tillförda medel skall behandlas
40531: mervärdesskatte1agen ansluter sig ett allmännyt-     skattemässigt. Arbetsgruppen blir fårdig med sitt
40532: tigt samfunds skyldighet att betala mervärdes-       arbete i vår. Idrottsorganisationerna utgör en
40533: skatt till dess skattsky1dighet vid inkomstbe-       betydande grupp bland de allmännyttiga sam-
40534: skattningen så att det är sky1digt att betala mer-   funden.
40535: värdesskatt endast om inkomsten av dess verk-            Regeringen avgör frågorna om beskattningen
40536: samhet betraktas som näringsinkomst vid in-          av allmännyttiga samfund så snart den arbets-
40537: komstbeskattningen.                                  grupp som utreder beskattningen av idrottsorga-
40538:    Skattefriheten är i allmänhet inte problema-      nisationerna har 1agt fram sina förslag.
40539: 
40540:      Helsingfors den 12 februari 1998
40541: 
40542:                                                                             Minister Jouko Skinnari
40543:                                             KK 1338/1997 vp
40544: 
40545: Kirjallinen kysymys 1338
40546: 
40547: 
40548: 
40549: 
40550:                                     Riitta Korhonen /kok: Opintotukien takaisinperinnän korollisuu-
40551:                                          desta
40552: 
40553: 
40554:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40555: 
40556:     Vuoden alusta voimaan tullut opintotukilain        nee, että töitä olisikin tarjolla enemmän kuin
40557: muutos on periaatteessa erinomainen. Opiskeli-         marraskuussa kuviteltiin. Kauppa myy hyvin ja
40558: jan mahdollisuus tehdä töitä opintojen ohessa on       opiskelija tekee ympäripyöreitä päiviä.
40559: parantunut, sillä hän voi tienata kuukauden ai-           Uudenvuoden aattona opiskelija saa palkkan-
40560: kana 3 000 mk entisen 2 099 markan sijasta.            sa. Käy ilmi, että tuntimäärä muodostui monin-
40561: Toisaalta myös niiden kuukausien tulot, joina          kertaiseksi alun perin aiottuun nähden. Palkan
40562: opintotukea ei nosteta, rajoitetaan 9 000 mark-        lisäksi opiskelija saa määräaikaisen työsuhteensa
40563: kaan kuukaudessa. Vapaan tulon määrä riippuu           päättymisen yhteydessä lomarahat, joiden mää-
40564: siten tukikuukausien lukumäärästä. Mikäli va-          rää hän ei edes olisi voinut tietää etukäteen, sillä
40565: paa tulo ylittyy, peritään liikaa maksettu opinto-     lomarahat muodostuvat tienatun ansion mu-
40566: tuki takaisin korkojen kera. Tällä varmistetaan        kaan. Yllättäen opiskelija huomaa ylittäneensä
40567: se, ettei tukea käytetä ilmaisena opintolainana        reippaasti vapaan tulonsa. Opiskelija ei enää
40568: valtiolta.                                             luonnollisestikaan voi perua tukikuukausia men-
40569:     Tilanne muodostuu ongelmalliseksi, mikäli          neeltä vuodelta, vaan opintotuki peritään takai-
40570: opiskelija ei huomaa vahtia tulojaan. Jos opiske-      sin. Alle 6 000 markan ylityksestä peritään takai-
40571: lija tienaa epähuomiossa yli vapaan tulonsa mää-       sin puolet ja sitä suurempi ylitys täysimääräisenä.
40572: rän, ei hän pysty perumaan tukeaan enää tammi-         Lisäksi ylitys menee korolle. Opiskelija, joka ha-
40573: kuussa, sillä tuki lasketaan kalenterivuosittain,      lusi kohentaa toimeentuloaan tekemällä ansio-
40574:  samoin tuen peruutukset. Opiskelijajoutuu siten       työtä, joutuu siten maksamaan takaisin opinto-
40575: maksamaan tukensa takaisin korkojen kera.              tukensa korkojen kera! Niinpä opiskelija käytän-
40576:     Ongelmallinen tilanne saattaa muodostua            nössä tällaisessa tapauksessa häviää korkojen
40577: myös tulonsa ja tukensa tunnollisesti laskeneelle      verran rahaa.
40578:  opiskelijalle. Opiskelijalla on ollut vuoden aika-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40579: na esimerkiksi kesä töitä, joista saamansa ansion      tyksen 37 §:n l momenttiin viitaten esitän kun-
40580: mukaan hän on laskenut, moneenko tukikuu-              nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40581: kauteen hänellä on oikeus. Marraskuussa opis-          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40582: kelija huomaa tarvitsevansa lisää rahaa jotakin
40583: hankintaa varten. Opiskelijalla käy hyvä tuuri ja                Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
40584:  hän pääsee joulukuuksi kauppaan ruuhka-apu-                  jotta opiskelijat eivät joutuisi kohtuutto-
40585: laiseksi. Aluksi sovitaan, että hän on töissä jon-            maan tilanteeseen opintotuen takaisinpe-
40586:  kin verran silloin tällöin. Kun työt alkavat, ilme-          rinnän korollisuuden takia?
40587: 
40588:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1998
40589: 
40590:                                          Riitta Korhonen /kok
40591: 
40592: 
40593: 
40594: 
40595: 270136
40596: 2                                            KK 1338/1997 vp
40597: 
40598: 
40599: 
40600: 
40601:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
40602: 
40603:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tuu maksamaan korkoa takaisinperittävälle
40604: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           määrälle.
40605: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen             Riittävä tiedotus uudistuksesta on välttämä-
40606: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta             töntä, jotta opiskelijat toimisivat uuden mallin
40607: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen           edellyttämällä tavalla. Uudistuksen tiedotusta
40608: n:o 1338:                                               on suunniteltu opetusministeriön, Kansaneläke-
40609:                                                         laitoksen, opintotukilautakuntien ja opiskelija-
40610:            Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,         järjestöjen yhteistyönä. Vuoden alussa Kansan-
40611:         jotta opiskelijat eivät joutuisi kohtuutta-     eläkelaitos lähetti asiasta tiedotteen kaikille
40612:         maan tilanteeseen opintotuen takaisinpe-        opintotuen saajille. Vuoden aikana on tarkoitus
40613:         rinnän korollisuuden takia?                     vielä eri yhteyksissä muistuttaa tulojen seuran-
40614:                                                         nan tärkeydestä. Erityistä huolellisuutta opiske-
40615:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            lijalta vaaditaan kalenterivuoden lopussa. Opis-
40616: vasti seuraavaa:                                        kelijan, jolla on tuloja joulukuussa, on syytä en-
40617:                                                         nen työsuhteen alkamista laskea tarkoin siihen-
40618:    Opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtu-       astinen tulokertymä. Sen perusteella hän voi ar-
40619: va opintotuen tarveharkinta muuttui opintotuki-         vioida, minkä tulotason perusteella hänen on
40620: lain muutoksella, jota sovelletaan kuluvan vuo-         syytä joko perua joulukuun opintotuki tai jopa
40621: den alusta lukien. Uudistuksen tarkoituksena on         maksaa aiemmin nostamaansa opintotukea ta-
40622: selkeyttää, tehostaa ja yhdenmukaistaa opinto-          kaisin. Vähäisten virhearviointien vaikutusta on
40623: tuen tarveharkintaa ja takaisinperintää. Yhtenä         pyritty vähentämään sillä, että ensimmäisestä
40624: tavoitteena on se, että opiskelijat seuraisivat tulo-   6 000 markan tulonylityksestä peritään takaisin
40625: jaan kalenterivuoden aikana ja rajoittaisivat           vain puolet. Vaikka tällekin määrälle peritään
40626: opintotuen nostamista siten, että tuen takaisin-        korko, takaisinperittävä määrä korkoineenkin
40627: maksutilanteilta vältyttäisiin. Opiskelija voi          jää vapaan tulon ylitystä pienemmäksi.
40628: myös saman kalenterivuoden aikana maksaa ta-                Opetusministeriön tarkoituksena on edelleen
40629: kaisin jo nostamansa opintorahan tai asumisli-          yhteistyössä Kansaneläkelaitoksen, opintotuki-
40630: sän siten, että takaisinmaksu vaikuttaa hänen           lautakuntien ja opiskelijajärjestöjen kanssa huo-
40631: vapaaseen tuloonsa. Kun takaisinmaksu tapah-            lehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on riittä-
40632: tuu vasta verotuksen toimittamisen jälkeen ta-          västi tietoa uudistuksen vaikutuksista.
40633: pahtuvan valvonnan yhteydessä, opiskelija jou-
40634: 
40635:      Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 1998
40636: 
40637:                                                                              Ministeri Claes Andersson
40638:                                            KK 1338/1997 vp                                            3
40639: 
40640: 
40641: 
40642: 
40643:                                         Tili Riksdagens Talman
40644: 
40645:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen              Tillräcklig information om reformen är nöd-
40646: anger har Ni, Fru Talman, tili vederhörande           vändig för att studerandena skall gå tillväga så
40647: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       som den nya modellen förutsätter. Informatio-
40648: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-          nen har planerats i samråd mellan undervisnings-
40649: mål nr 1338:                                          ministeriet, Folkpensionsanstalten, studiestöds-
40650:                                                       nämnderna och studerandeorganisationer. I hör-
40651:           Vilka åtgärder tänker Regeringen vid-       jan av året sände Folkpensionsanstalten ut in-
40652:        ta så att de studerande inte råkar i en        formation om saken till alla som får studiestöd.
40653:        orimlig situation på grund av att studie-      Det är ytterligare meningen att man under året i
40654:        stöd återkrävs med ränta?                      olika sammanhang skall påminna om vikten av
40655:                                                       att följa med inkomsterna. Särskild noggrannhet
40656:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         av en studerande krävs det i slutet av kalender-
40657: anföra följande:                                      året. Det lönar sig för studerande som har inkom-
40658:                                                       ster i decemher att innan anställningen hörjar
40659:     Den hehovsprövning av studiestödet som sker       noga räkna sin årsinkomst fram till dess. På
40660: på hasis av en studerandes egna inkomster för-        grundval av den kan han eller hon hedöma vid
40661: ändrades då en ändring av lagen om studiestöd         viiken inkomstnivå det lönar sig att antingen
40662: hörjade tiilämpas från ingången av detta år. Syf-     avstå från studiestödet för decemher eller t.o.m.
40663: tet med reformen är att klargöra, effektivera och     hetala tilihaka studiestöd som redan har lyfts.
40664: förenhetliga hehovsprövningen och återkraven          Effekten av små felhedömningar har man försökt
40665: av studiestöd. En avsikt är att de studerande skall   minska genom att det av den första 6 000 marks
40666: följa med sina inkomster under kalenderåret och       överskriqningen av inkomsten hara återkrävs
40667: hegränsa det studiestöd de Iyfter så att situatio-    hälften. Aven om det också på detta helopp räk-
40668: ner då stöd måste hetalas tilihaka undviks. En        nas ränta, hlir den summa som återkrävs med
40669: studerande kan även under samma kalenderår            ränta mindre än en överskridning av frihelopps-
40670: hetala tiiihaka en studiepenning eller ett hostads-   gränsen.
40671: tillägg som han eller hon redan har lyft så att          Undervisningsministeriet avser i samråd med
40672: återhetalningen får inverkan på friheloppsgrän-       Folkpensionsanstalten, studiestödsnämnderna
40673: sen. Då återhetalningen skerförst i samhand med       och studerandeorganisationerna ytterligare se tili
40674: den kontroll som sker efter att heskattningen har     att alla studerande har tillräcklig information om
40675: verkställts, hlir studeranden tvungen att hetala      inverkningarna av reformen.
40676: ränta på det helopp som återkrävs.
40677: 
40678:      Helsingfors den 9 fehruari 1998
40679: 
40680:                                                                           Minister Claes Andersson
40681:                                            KK 1339/1997 vp
40682: 
40683: Kirjallinen kysymys 1339
40684: 
40685: 
40686: 
40687: 
40688:                                    Riitta Korhonen /kok: Alkoholijuomaverotuksen uudistamisen vai-
40689:                                         kutuksesta tilaviinien myyntihintoihin
40690: 
40691: 
40692:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
40693: 
40694:    Vuoden alusta voimaan tulleen lain mukaan             Uuden lain tultua voimaan Alko siis laski
40695: viinien valmisteveroja on alennettu huomatta-         tuontiviinien hintoja keskimäärin noin kymme-
40696: vasti. Hallituksen esityksen 105/1997 vp mukaan       nellä prosentilla. Sen sijaan esimerkiksi Brieguja
40697: oli tarkoituksena aikaansaada noin 10 prosentin       Talon Viini -nimisten tilaviinien hinnat laskivat
40698: hinnanalennus viinien myyntihintoihin. Alkon          vain muutamalla markalla. Alahovin Musta
40699: myyntihinnaston vertailu paljastaa, että esimer-      -nimisen viinin hinta peräti nousi! Jo ennen vero-
40700: kiksi ranskalaisviinien suhteen näin on keski-        alea tilaviinit olivat huomattavasti kalliimpia
40701: määrin tapahtunut.                                    kuin samantasoiset tuontiviinit. Koska veroale
40702:    Alko myy ulkomailta tuotujen viinien lisäksi       säilytti tilaviinien hinnan lähes ennallaan, on tila-
40703: kotimaisia tilaviinejä. Vaikka 19 viinitilalle on     viinit tehty vielä kalliimmiksi tuontiviineihin ver-
40704: myönnetty vähittäismyyntilupa, on Alkoon ta-          rattuna. Veroale koituu tilaviinien osalta lähinnä
40705: pahtuva tukkumyynti olennaisen tärkeää viiniti-       Alkon hyväksi eikä siirry kuluttajahintoihin, niin
40706: loille. Alkon tukkuun ostama määrä riippuu vii-       kuin alun perin oli tarkoitus. Toisena seuraukse-
40707: nin menekistä. Kotimaiset tilaviinit ovat olleet      na on pelättävissä tilaviinien menekin laskua
40708: tuontiviinejä kalliimpia, joten niiden menekki on     suhteessa tuontiviineihin.
40709: ollut pienempää verrattuna halvempiin tuontivii-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40710: neihin.                                               tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40711:     Tilaviinien valmistuksella on tärkeä elinkeino-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40712: poliittinen merkitys yhtenä maaseutuelinkeinon        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40713: haarana. Joissain tapauksissa tilaviinin valmista-
40714: minen on voinut merkitä piristysruisketta pienel-               Katsooko Hallitus, että Alko on toimi-
40715: le paikkakunnalle. Tilaviinin valmistaminen si-              nut lakien mukaan ja moraalisesti sekä
40716: nällään luo työpaikkoja. Lisähyötyä koituu mat-              elinkeinopoliittisesti oikein alentaessaan
40717: kailun lisääntymisenä, ja samalla tehdään maa-               tuontiviinien hintoja enemmän kuin tila-
40718: seudun elämäntapaa tunnetuksi. Jotta valmis-                 viinien hintoja?
40719: tuksesta koituisi maaseutuyhteisölle taloudellis-
40720: ta hyötyä, täytyy viini saada myytyä.
40721: 
40722:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1998
40723: 
40724:                                          Riitta Korhonen /kok
40725: 
40726: 
40727: 
40728: 
40729: 270136
40730: 2                                         KK 1339/1997 vp
40731: 
40732: 
40733: 
40734: 
40735:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40736: 
40737:     Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      vaihteessa myös useat tavarantoimittajat tarkis-
40738: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tivat myyntihintojaan Alko Oy:lle. Laskentape-
40739: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisel-     rusteisiin tehtyjen muutosten tarkoituksena oli
40740: le jäsenelle kansanedustaja Riitta Korhosen näin     tuotteiden entistä tasapuolisempi hinnoittelu-
40741: kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o 1339:            kohtelu. Uusien sääntöjen mukaan Alkon palk-
40742:                                                      kio on sitä pienempi, mitä halvempi hintatarjous
40743:           Katsooko Hallitus, että Alko on toimi-     Alkolle on. Tämä puolestaan näkyy kuluttajalle
40744:        nut lakien mukaan ja moraalisesti sekä        alempana vähittäismyyntihintana.
40745:        elinkeinopoliittisesti oikein alentaessaan       Kotimaisten viinitilatuotteiden hinnoittelu ta-
40746:        tuontiviinien hintoja enemmän kuin tila-      pahtuu edellä kuvattujen periaatteiden mukai-
40747:        viinien hintoja?                              sesti ja täysin samalla tavalla kuin muidenkin
40748:                                                      kotimaisten ja ulkomaisten alkoholijuomien hin-
40749:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         noittelu. Viinitilatuotteiden hinnat Alkolle ovat
40750: vasti seuraavaa:                                     ilmeisesti kotimaisen kustannustason johdosta
40751:                                                      muiden vastaavien teollisten tuotteiden hintoja
40752:    Alko Oy:n vähittäishinnoittelun enststjatset      korkeammat, mikä heikentää kyseisten tuottei-
40753: periaatteet ovat tuotteiden ja tavarantoimittajien   den hintakilpailukykyä. Alko ei kuitenkaan voi
40754: tasapuolinen kohtelu ja hinnoittelun julkisuus.      poiketa noudattamastaan tasapuolisuusperiaat-
40755: Tuotteen valmistaja, tavarantoimittaja tai alku-     teesta ja suosia tai diskriminoida kotimaista vii-
40756: perämaa ei vaikuta tuotteen hinnan laskentata-       nitilatuotantoa.
40757: paan. Jokaisen juoman vähittäismyyntihinta              Kyselyssä mainituista tuotteista mietoihin vii-
40758: johdetaan julkisen laskentakaavion mukaisesti        neihin kuuluvan Briegun vähittäishinta laski
40759: tavarantoimittajan antamasta myyntihinnasta.         vuoden vaihteessa 2,0 prosenttia ja toisena mai-
40760: Laskentakaavio on esitetty Alko Oy:n kaikille        nitun Talon Viinin 6,7 prosenttia eli saman ver-
40761: tavarantoimittajilleen lähettämässä "Alkoholi-       ran kuin miedot viinit keskimäärin. Väkeviin vii-
40762: juomien vähittäismyynnin valikoimaanotto ja          neihin kuuluvan Alahovin Mustan (Alkon tuote
40763: kaupanpito" -nimisessä asiakirjassa. Asiakirja       n:o 3108) vähittäishinta nousi 3,80 mk eli 5,6
40764: on saatavissa Alko Oy:stä.                           prosenttia. Tämän tuotteen ostohinta Alkolle on
40765:    Vuoden 1998 alussa voimaan tullut alkoholi-       kuitenkin yli puolitoistakertainen ulkomaista al-
40766: juomaverolain muutos muutti mietojen viinien         kuperää olevan väkevän viinin keskimääräiseen
40767: verotusta siten, että väkevyydeltään yli 8 tila-     ostohintaan verrattuna. Tällaisessa tapauksessa
40768: vuusprosenttisten juomien alkoholijuomavero          hinnoitteluperiaatteiden muutoksen vaikutus
40769: aleni 17 markasta 14 markkaan litralta eli 17,6      ylitti veron alenemisen vaikutukset.
40770: prosenttia. Alko Oy toteutti verolain muutokset         Alko jatkaa edelleen hinnoittelujärjestelmän-
40771: myyntihinnoissaan täysimääräisesti. Mietojen         sä uudistamista. Alko on jo tavarantoimittajil-
40772: viinien hinnat alenivat veron alentomisen yhtey-     leen lähettämässään "Alkoholijuomien vähit-
40773: dessä keskimäärin 7 prosenttia, kuten hallituk-      täismyynnin valikoimaanotto ja kaupanpito"
40774: sen asiaa koskevassa esityksessä (HE 105/1997        -julkaisussa kertonut hinnoittelua koskevista
40775: vp) arvioitiin. Samanaikaisesti verolain muutok-     muutoksista, jotka tulevat voimaan 1.5 .1998.
40776: sen kanssa Alko Oy toteutti hinnoitteluperiaat-      Alkon hinnoittelun tulee nyt ja tulevaisuudessa
40777: teidensa uudistuksen. Tämä uudistus toteutti nii-    perustua yhteisöoikeuden vaatimaan neutrali-
40778: tä ehdotuksia ja vaatimuksia, joita toisaalta Alko   teettiin ja tasapuolisuuteen, ottamatta kantaa
40779: Oy:n toimintaa valvovat viranomaiset ja toisaal-     moraalia tai elinkeinopolitiikkaa koskeviin seik-
40780: ta alkoholialan järjestöt ovat esittäneet. Vuoden    koihin.
40781: 
40782:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
40783: 
40784:                                                                   Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
40785:                                              KK 1339/1997 vp                                               3
40786: 
40787: 
40788: 
40789: 
40790:                                           Tili Riksdagens Talman
40791: 
40792:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             Alko Ab. A vsikten med ändringarna i beräk-
40793: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             ningsgrunderna var att produkterna prissätts
40794: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         mera jämlikt. Enligt de nya bestämmelserna är
40795: dagsman Riitta Korhonen undertecknade spörs-            Alkos provision desto mindre ju förmånligare
40796: mål nr 1339:                                            prisofferten är för Alko Ab. Detta igen märks,
40797:                                                         med tanke på konsumenten, som ett lägre detalj-
40798:            Anser Regeringen att Alko har förfarit       pris.
40799:         lagenligt samt moraliskt och näringspoli-           Prissättningen av de inhemska vingårdspro-
40800:         tiskt rätt då Alko sänkt priserna på ex-        dukterna sker i enlighet med de ovan beskrivna
40801:         portviner mera än priserna på vingårdsvi-       principerna och på precis samma sätt som pris-
40802:         ner?                                            sättningen av andra inhemska och utländska al-
40803:                                                         koholdrycker. Priset på vingårdsprodukter är
40804:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           tydligen på grund av den inhemska kostnadsni-
40805: anföra följande:                                        vån högre för Alko än priset på motsvarande
40806:                                                         fabrikstillverkade produkter, vilket försvagar
40807:     De primära principerna för Alko Ab:s detalj-        priskonkurrensen för de ifrågavarande produ~­
40808: prissättning är en jämlik behandling av produk-         terna. Alko kan dock inte avvika från denjämlik-
40809: ter och leverantörer och en offentlig prissättning.     hetsprincip som Alko följer och gynna eller dis-
40810: Produktens tillverkare, leverantör eller ur-            kriminera inhemsk vingårdsproduktion.
40811: sprungsland inverkar inte på beräkningssättet               Detaljpriset på Briegu, som nämns i spörsmå-
40812: för produktens pris. Priset på varje dryck härleds      let och som hör tilllätta viner, sjönk vid årsskiftet
40813: i enlighet med ett offentligt beräkningsschema ur       med 2,0 procent och detaljpriset på Talon Viini,
40814: det försäljningspris som leverantören gett. Be-         det andra exemplet, med 6,7 procent, dvs. lika
40815: räkningsschemat finns i publikationen "Alkoho-          mycket som de lätta vinerna i medeltal. Detaljpri-
40816: lijuomien vähittäismyynnin valikoimaanotto ja           set på Alahovi Musta (Alkos produkt nr 3108),
40817: kaupanpito" som Alko Ab skickat till alla sina          som hör tili starka viner, steg med 3,80 mark, dvs.
40818: leverantörer. Publikationen fås från Alko Ab.           med 5,6 procent. Inköpspriset för denna produkt
40819:     Ändringen av lagen om accis på alkohol, som         är för Alko över en och en halv gånger högre
40820: trädde i kraft i början av år 1998, ändrade be-         jämfört med det genomsnittliga inköpspriset för
40821: skattningen av s.k. lätta viner så att för drycker      starka viner med utländskt ursprung. I ett dylikt
40822: med en volymprocent på över 8 sjönk accisbelop-         fall översteg verkningen av ändringen i prissätt-
40823: pet från 17 mark till 14 mark per liter, dvs. med       ningsprinciperna verkningarna av sänkningen av
40824:  17,6 procent. Alko genomförde ändringen i lagen        accisen.
40825: om accis i sina priser tili fullt belopp. Priserna på       Alko fortsätter ännu med att reformera sitt
40826: lätta viner sjönk i samband med sänkningen av           prissättningssystemet. Alko har redan i publika-
40827: accisen i medeltal med 7 procent såsom det upp-         tionen "Alkoholijuomien vähittäismyynnin vali-
40828: skattades i regeringens proposition angående            koimaanotto ja kaupanpito", som Alko skickat
40829: ärendet (RP 105/1997 rd). Samtidigt med änd-            tili sina leverantörer, berättat om ändringarna
40830:  ringen av lagen om accis genomförde AlkoAben           beträffande prissättningen som träder i kraft
40831: reform av prissättningsprinciperna. Denna re-           1.5.1998. Alkos prissättning skall nu och i framti-
40832:  form genomförde de förslag och krav som dels de        den grunda sig på den neutralitet och jämlikhet
40833:  myndigheter som övervakar Alko Ab:s verksam-           som gemenskapsrätten kräver, utan att ta ställ-
40834:  het och dels organisationerna inom alkohol-            ning tili frågor som gäller moral eller näringspo-
40835:  branchen har framfört. Vid årsskiftet justerade        litik.
40836:  även flera leverantörer sina försäljningspriser för
40837: 
40838:      Helsingfors den 10 februari 1998
40839: 
40840:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
40841:                                           KK 1340/1997 vp
40842: 
40843: Kirjallinen kysymys 1340
40844: 
40845: 
40846: 
40847: 
40848:                                   Riitta Korhonen /kok: Ryhmäkannelaio haittavaikutuksista
40849: 
40850: 
40851: 
40852:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40853: 
40854:    Tällä hetkellä kaavaillaan Suomeen uutta ryh-     kurssiin pitkällä oikeudenkäynnillä ja suurilla
40855: mäkannelakia. Esikuvana on ilmeisesti yhdys-         korvausvaatimuksilla. Kilpaileva kännyköiden
40856: valtalainen vastaava laki. Suomen oikeusjärjes-      valmistaja saattaisijopa olla koko ryhmäkanteen
40857: telmälle ryhmäkanne on entuudestaan vieras           takana. Ryhmäkannehan toimisi yksittäisten
40858: eikä ryhmäkannemahdollisuutta ole olemassa           kuluttajien kautta kilpailuaseena, jota käyttä-
40859: muuallakaan Euroopassa.                              mällä olisi mahdollista kaataa kilpaileva yritys.
40860:    Ryhmäkannemahdollisuuden voimassaolo on              Euroopan yhdistyttyä yritykset katselevat
40861: teollisuusyrityksille suuri riski. Yksityinen kan-   ympäriinsä, mihin maihin toimintaa kannattaa
40862: salainen voi helposti lähteä mukaan ryhmäkan-        sijoittaa. Mikäli Suomi on Euroopan ainoa maa,
40863: teeseen, sillä hän ei todennäköisesti joudu mak-     jossa ryhmäkannemahdollisuus on olemassa, on
40864: samaan juuri mitään, vaikka jutun häviäisikin.       se omiaan karsimaan investointeja, jotka muuten
40865: Teollisuudelle tilanne on toinen. Ryhmäkantee-       tulisivat tänne. Ryhmäkannelaio hyväksyminen
40866: seen on vastattava huolellisesti. Tähän kuluu pal-   olisi siten integraation vastainen toimenpide.
40867: jon aikaa, rahaaja voimavaroja. Seurauksena on          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
40868: se, että kuluttajat joutuvat maksamaan lisäänty-     tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
40869: neet kustannukset tuotteiden hintoina.               nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
40870:    Ryhmäkannetta on helppo käyttää kaupalli-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
40871: sena aseena. Esimerkiksi eräs tutkimus osoitti,
40872: että kännykät säteilevät aivoihin aiheuttaen vau-              Katsooko Hallitus, että Suomeen ha-
40873: rioita. Jos ryhmäkanne olisi mahdollista, kansa-            lutaan eurooppalaisesta käytännöstä
40874: laisryhmä voisi yrittää ryhmäkanteen avulla ajaa            poikkeava, teollisuusyritysten toimintaa
40875: kyseisiä kännyköitä valmistavan yrityksen kon-              uhkaava ryhmäkanteen salliva laki?
40876: 
40877:      Helsingissä 20 päivänä tammikuuta 1998
40878: 
40879:                                         Riitta Korhonen /kok
40880: 
40881: 
40882: 
40883: 
40884: 270136
40885: 2                                         KK 1340/1997 vp
40886: 
40887: 
40888: 
40889: 
40890:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
40891: 
40892:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa       listamaan muun muassa kuluttajasuhteissa esiin-
40893: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        tyvien taloudellisesti yksittäisinä vähäisten, mut-
40894: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      ta suurta henkilöjoukkoa koskevien vaateiden
40895: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Riitta          toteuttamista. Tarkoituksena on lisätä oikeus-
40896: Korhosen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen        suojakeinoja tilanteissa, joissa nykyiset oikeus-
40897: n:o 1340:                                            suojakeinot on katsottu riittämättömiksi tai huo-
40898:                                                      nosti toimiviksi, tehostaa pakottavan lainsää-
40899:           Katsooko Hallitus, että Suomeen ha-        dännön toteutumista, vähentää oikeudenkäyn-
40900:        lutaan eurooppalaisesta käytännöstä           tien kokonaiskustannuksia sekä tuomioistuinten
40901:        poikkeava, teollisuusyritysten toimintaa      että asianosaisten osalta ja parantaa oikeusvar-
40902:        uhkaava ryhmäkanteen salliva laki?            muutta siten, että samanlaisiin vaatimuksiin var-
40903:                                                      memmin saataisiin sama ratkaisu.
40904:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            Lakia sovellettaisiin yleisissä tuomioistuimis-
40905: vasti seuraavaa:                                     sa ja vesioikeuksissa. Ryhmää edustaisi asiamies,
40906:                                                      jonka tulee olla asianajaja. Kuluttaja-asiamiehen
40907:     Pääministeri Paavo Lipposen hallituksen hal-     toimivallan piiriin kuuluvissa asioissa myös ku-
40908: litusohjelman oikeuspolitiikkaa koskevassa jak-      luttaja-asiamies voisi toimia asiamiehenä. An-
40909: sossa todetaan, että mahdollistetaan ryhmäkan-       nettava ratkaisu tulisi ryhmän jäseniä sitovaksi,
40910: teen käyttö ympäristö-, työrikos-ja kuluttajan-      kuitenkin niin, että ainoastaan ryhmään ilmoit-
40911: suoja-asioissa. Tämän tavoitteen mukaisesti on       tautunut jäsen voisi saada hyväkseen suoritus-
40912: oikeusministeriön alaisessa työryhmässä valmis-      tuomion. Vahvistuskanteen johdosta annetun
40913: teltu ehdotus hallituksen esitykseksi ryhmäkan-      tuomion oikeusvoimavaikutus koskisi kaikkia
40914: netta koskevaksi lainsäädännöksi. Työryhmä           ryhmän määritelmän täyttäneitä, jotka eivät ole
40915: luovutti mietintönsä oikeusministeriölle 6 päivä-    irrottautuneet ryhmästä.
40916: nä kesäkuuta 1997 (lain valmisteluosaston julkai-       Työryhmän ehdotus on ollut lausuntokierrok-
40917: su 311997).                                          sella. Lausuntopalaute on hyvin ristiriitainen.
40918:     Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi ryhmä-      Lähinnä kuluttajia edustavat tahot kannattivat
40919: kannelaki. Ryhmäkanteella tarkoitetaan kan-          ehdotusta. Elinkeinoelämää edustavat tahot sitä
40920: netta, jota riita-asiassa ajetaan usean asianosai-   vastoin vastustivat ryhmäkannetta pitäen sitä
40921: sen puolesta ilman, että jokaiselta on saatu val-    tarpeettomanaja katsoivat lisäksi ryhmäkanteen
40922: tuutus asian ajamiseen. Ryhmäkannelakia sovel-       vääristävän kansainvälistä kilpailua ja aiheutta-
40923: lettaisiin kuluttajasopimuksissa ja ympäristö-       van lisäkustannuksia niin yrityksille ja kuluttajil-
40924: asioissa. Ryhmäkanteena voitaisiin käsitellä vaa-    le kuin valtiollekin. Useat lausunnonantajat
40925: timuksia, jotka koskevat elinkeinonharjoittajal-     myös korostivat Euroopan unionin jäsenvaltioi-
40926: ta ostettujen tai vuokrattujen kulutushyödykkei-     den oikeusjärjestelmien yhtenäisyyttä sekä vas-
40927: den virheiden oikaisua, vastikkeiden alentamista     tustivat sitä, että Suomessa ensimmäisenä man-
40928: tai sopimusten purkamista, ns. vakiomuotoisten       nereurooppalaisena unionivaltiona otetaan
40929: sopimusten tai niiden ehtojen tulkintaa tai rikko-   käyttöön ryhmäkanne. Myös ryhmäkanteen tar-
40930: mista taikka ympäristössä aiheutuneita vahin-        peeseen ympäristöasioissa suhtauduttiin varauk-
40931: koja tai ympäristön ennallistamista. Muun            sellisesti.
40932: muassa sijoittajansuoja-asiat ja työsuhdeasiat jä-      Hallituksen tarkoituksena on lähiaikoina
40933: tettäisiin ryhmäkanteen soveltamisalan ulko-         päättää, ryhdytäänkö oikeusministeriössä val-
40934: puolelle.                                            mistelemaan ryhmäkannetta koskevaa hallituk-
40935:     Ryhmäkannemenettelyllä pyritään mahdol-          sen esitystä.
40936: 
40937:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
40938: 
40939:                                                                     Oikeusministeri Kari Häkämies
40940:                                             KK 1340/1997 vp                                              3
40941: 
40942: 
40943: 
40944: 
40945:                                          Tili Riksdagens Talman
40946: 
40947:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       är av ringa ekonomiskt värde men som berör ett
40948: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-         stort antal personer skall komma till rätta. Me-
40949: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-     ningen är att utöka utbudet på rättsmedel i situa-
40950: damot Riitta Korhonen undertecknade spörsmål           tioner där de nuvarande rättsmedlen ansetts vara
40951: nr 1340:                                               otillräckliga eller ineffektiva, effektivera iaktta-
40952:                                                        gandet av den tvingande Iagstiftningen, minska
40953:           Anser Regeringen att Finland behöver         de totala rättegångskostnaderna såväl med avse-
40954:        en lag om grupptalan, som avviker från          ende på domstolarna som parterna och förbättra
40955:        europeisk praxis och som hotar industri-        rättssäkerheten så att lika krav säkrare Ieder tiii
40956:        företagens verksamhet?                          lika avgörande.
40957:                                                           Lagen är avsedd att tillämpas i allmänna dom-
40958:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          stolar och vattendomstolarna. Gruppen skall re-
40959: anföra följande:                                       presenteras av ett ombud, som bör vara advokat.
40960:                                                        1 ärenden som hör till konsumentombudsman-
40961:    1 det rättspolitiska avsnittet i regeringspro-      nens behörighet föreslås att också konsument-
40962: grammet för statsminister Paavo Lipponens re-          ombudsmannen skall kunna vara ombudsman
40963: gering konstateras att utnyttjande av grupptalan       för gruppen. A vgörandet som meddelas skall
40964: skall göras möjligt i frågor som gäller miljö, ar-     vara bindande för gruppens medlemmar, dock så
40965: betsbrott och konsumentskydd. 1 enlighet med           att endast en sådan medlem som anmält sig tili
40966: detta mål har en justitieministeriet underställd       gruppen skall kunna få prestationsdomen tili sin
40967: arbetsgrupp berett ett utkast tili regeringens pro-    godo. Rättskraften hos en dom som meddelats
40968: position med förslag till lagstiftning som gäller      med anledning av fastställelsetalan omfattar alla
40969: grupptalan. Arbetsgruppen överlämnade sitt be-         som fyller gruppens definition och som inte från-
40970: tänkande tiii justitieministeriet den 6 juni 1997      sagt sig gruppen.
40971: (lagberedningsavdelningens publikation 3/1997).           Arbetsgruppens förslag har varit på remiss.
40972:    1 betänkandet föreslås att en lag om gruppta-       Remissvaren är mycket motstridiga. Förslaget
40973: lan skall stiftas. Med grupptalan avses en talan       har vunnit understöd närmast bland dem som
40974: som förs i tvistemål å flera parters vägnar utan att   representerar konsumenterna. Representanterna
40975: inhämta fullmakt av varje part. Lagen om grupp-        för näringslivet har däremot motsatt sig gruppta-
40976: talan är avsedd att tillämpas på konsumentavtal        Ian och anser grupptalan vara onödig och att den
40977: och miljöärenden. Grupptalan kunde utnyttjas           dessutom förvränger den internationella konkur-
40978: för att behandla yrkanden som berör avhjälpan-         rensen och förorsakar tilläggskostnader för före-
40979: de av fel i konsumtionsnyttigheter som köpts           tagen, konsumenterna och staten. Många remiss-
40980: eller hyrts av en näringsidkare, prisavdrag eller      instanser betonade också enhetligheten hos rätts-
40981: hävning av avtal, tolkning eller brott mot s.k.        systemen i Europeiska unionens medlemsländer
40982: standardavtal eller skador som orsakats miljön         och motsatte sig att Finland som första kontinen-
40983: eller återställande av naturen i ursprungligt          taleuropeiska unionsmedlem inför grupptalan.
40984: skick. Bland annat ärenden som gäller skydd för        Reservationer fanns också när det gäller behovet
40985: placerare och arbetsförhållanden avses bli utan-       att utnyttja grupptalan i miljöfrågor.
40986: för tillämpningsområdet för grupptalan.                   Regeringen skall inom den närmaste framti-
40987:    Syftet är att genom förfarandet med gruppta-        den avgöra huruvidajustitieministeriet skall inle-
40988: lan göra möjligt att yrkanden som bl.a. gäller         da beredningen av en regeringsproposition om
40989: konsumentförhållanden vilka i det enskilda fallet      grupptalan.
40990: 
40991:      Helsingfors den 10 februari 1998
40992: 
40993:                                                                       Justitieminister Kari Häkämies
40994:                                                                                                                 j
40995:                                                                                                             j
40996:                                                                                                         j
40997:                                                                                                     j
40998:                                                                                                 j
40999:                                                                                             j
41000:                                                                                         j
41001:                                                                                     j
41002:                                                                                 j
41003:                                                                             j
41004:                                                                         j
41005:                                                                     j
41006:                                                                 j
41007:                                                             j
41008:                                                         j
41009:                                                     j
41010:                                                 j
41011:                                             j
41012:                                         j
41013:                                     j
41014:                                 j
41015:                             j
41016:                         j
41017:                     j
41018:                 j
41019:             j
41020:         j
41021:     j
41022: j
41023:                                              KK 1341/1997 vp
41024: 
41025: Kirjallinen kysymys 1341
41026: 
41027: 
41028: 
41029: 
41030:                                     Arja Ojala /sd: Kroonisen unettomuuden ja unihäiriöiden hoidon
41031:                                         järjestämisestä
41032: 
41033: 
41034:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41035: 
41036:     Kroonisella unettomuudella tarkoitetaan sel-        dentutkimiseen valitettavan huonon pohja. Suo-
41037: laista tilannetta, jossa henkilö on kuukausia,          men Unitutkimusseura onkin esittänyt unihäi-
41038: vuosia tai vuosikymmeniä nukkunut huomatta-             riöihin erikoistuneiden lääkäreiden kouluttamis-
41039: vasti vähemmän kuin mikä hänen elimistönsä              ta niin, että tällekin saralle saataisiin lääkäreitä,
41040: unentarve olisi. Unettomuus voi olla monen              joilla on alan pätevyys. Lääkäriliitto on kuiten-
41041: tyyppistä, eri syistä, esim. vaikeasta elämäntilan-     kin pannut asian toistaiseksi jäihin.
41042: teesta, sairaudesta tai stressistä johtuvaaja erilai-      Vielä ei ole olemassa riittävää tietoa siitä, mitä
41043: sia oireita aiheuttavaa. Kaikki eivät osaa sanoa        unettomuus aiheuttaa aivotoiminnalle ja tietyille
41044: mitään syytä unettomuutensa alkamiselle. Yh-            psyykkisille kyvyille. Unen puute heijastuu kui-
41045: teistä kuitenkin on se, että kroonisesti unettomat      tenkin liikenneonnettomuuksissa, työpaikoilla
41046: tuntevat nukkuvansa aivan liian vähän ja huo-           työn tuottavuuden heikkenemisenä, sairauspois-
41047: nosti, ja kärsivät siksi väsymyksestä, kivuista,        saoloina jne. Tiedetään, että kroonisesti unetto-
41048: keskittymiskyvyn puutteesta, muistihäiriöistä,          milla on selvästi kohonnut kuolleisuusriski ver-
41049: korvien soimisesta tai jostakin muusta oireesta.        rattuna hyvin nukkuviin, samoin riski depressio-
41050:  Usein kyseeseen tulevat pitkät sairaslomat tai         sairauden kehittymiseen. Nykytutkimuksen mu-
41051: jopa työkyvyttömyyseläke, tosin verhottunajon-          kaan lääkäreiden on vaikea erottaa masennuk-
41052: kin "oikean" sairauden, muun muassa masen-              sen ja ahdistuksen oirekuva kroonisen unetto-
41053: nuksen tai ahdistuksen perusteella.                     muuden oireista.
41054:     Lähes kaikki pitkään unettomuudesta kärsi-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41055:  neet ovat törmänneet lääkäreiden vähättelyyn.          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41056:  Jotkut lääkärit eivät määrää unilääkettä, koska        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41057:  "ihminen nukkuu sitten, kun on riittävän väsy-         nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41058:  nyt", jotkut taas kirjoittavat voimakastakin uni-
41059:  lääkettä sen enempää kyselemättä, ja potilaiden                   Mihin toimiin sosiaali- ja terveysmi-
41060:  hoidonjälkiseuranta puuttuu. Monet unettomat                   nisteriö aikoo ryhtyä kroonisen unetto-
41061:  kokevatkinjääneensä unilääkekoukkuun. Varsi-                   muuden tunnustamiseksi viralliseksi sai-
41062:  naiset unitutkimukset ovat suhteellisen harvinai-              raudeksi, tutkimuksiin ja hoitoon pääse-
41063:  sia. Edes pyynnöstä ei ole helppo saada lähetettä              misen helpottamiseksi sekä lääkäreiden
41064:  unitutkimuksiin.                                               kouluttamiseksi esiintyvien oireiden tun-
41065:     Lääkäreiden peruskoulutus antaa unihäiriöi-                 nistamiseen ja hoitamiseen?
41066: 
41067:       Helsingissä 21 päivänä tammikuuta 1998
41068: 
41069:                                                Arja Ojala /sd
41070: 
41071: 
41072: 
41073: 
41074:  270136
41075: 2                                          KK 1341/1997 vp
41076: 
41077: 
41078: 
41079: 
41080:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41081: 
41082:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        vauksia sairausvakuutuksesta noin 250 000 hen-
41083: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         kilöä eli hieman väestökyselyä vähemmän. Uni-
41084: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       lääkkeiden käyttö Suomessa on Pohjoismaiden
41085: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Arja Oja-        keskitasoa. Unettomuuden lääkehoito vaihtelee
41086: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          alueittain siten, että niitä eniten käyttävissä Hel-
41087: 1341:                                                 singin, Etelä-Pohjanmaan ja Etelä-Savon sai-
41088:                                                       raanhoitopiireissä kulutus on lähes kaksinkertai-
41089:           Mihin toimiin sosiaali- ja terveysmi-       nen verrattuna Lapin, Kainuun, Itä-Savon ja
41090:        nisteriö aikoo ryhtyä kroonisen unetto-        Uudenmaan sairaanhoitopiireihin.
41091:        muuden tunnustamiseksi viralliseksi sai-           Unihäiriöt on määritelty WHO:n ICD 10
41092:        raudeksi, tutkimuksiin ja hoitoon pääse-       -tautiluokituksen suomalaisessa laitoksessa eli-
41093:        misen helpottamiseksi sekä lääkäreiden         mellisiin ja ei-elimellisiin unihäiriöihin. ICD 10
41094:        kouluttamiseksi esiintyvien oireiden tun-      -tautiluokitus on meillä otettu käyttöön vuoden
41095:        nistamiseen ja hoitamiseen?                    1996 alusta, eikä sen uudistamiseen ole tällä het-
41096:                                                       kellä tarvetta.
41097:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-              Unettomuuden tutkiminen ja hoito on Suo-
41098: vasti seuraavaa:                                      messa hyvää kansainvälistä tasoa. Eräiden uni-
41099:                                                       häiriöiden, kuten uniapnean, hoito on aktiivista.
41100:     Suomalaisten unettomuutta on selvitetty Ke-       Unettomuuden erikoistason hoito tapahtuu po-
41101: lan väestötutkimuksissa viimeksi vuosina 1995-        tilaan perussairauden mukaisella erikoisalana.
41102: 1996, jolloin joka viides mies ja joka neljäs         Mikäli hoitava lääkäri katsoo tarpeelliseksi, on
41103: nainen ilmoitti poteneensa unettomuutta. Edelli-      mahdollisuus päästä erityistason tutkimuksiin ja
41104: sessä selvityksessä vuodelta 1987 unettomuuden        hoitoon. Hoitokäytännöt maan eri osissa vaihte-
41105: esiintyvyys oli 7-8 prosenttiyksikköä vähäisem-       levat, kuten unilääkkeiden käytön alueellinen
41106: pää. Väestötutkimukset eivät anna vastausta           vaihtelu osoittaa. Sosiaali- ja terveysministeriön
41107: unettomuuden kestoon tai vaikeusasteeseen.            näkemyksen mukaan tutkittuun tietoon perustu-
41108: Tutkimuksissa tiedusteltujen muiden psyykkis-         vien hoitokäytäntöjen yhtenäistäminen on ter-
41109: ten oireiden kuten ylirasittuneisuuden, masentu-      veydenhuollon lähivuosien merkittävä kehittä-
41110: neisuuden, hermostuneisuudenja voimattomuu-           miskohde. Suomalaisen Lääkäriseura Duodeci-
41111: den lisääntyminen oli unettomuutta yleisempää.        min Käypä hoito -projektissa laaditaan yleisim-
41112:     Kelan väestötutkimuksissa on tutkittu myös        mille kansanterveyden ongelmille valtakunnalli-
41113: unilääkkeiden käyttöä. Vuonna 1976 käytti uni-        sia hoitosuosituksia, joiden pohjalta muokataan
41114: lääkkeitä aikuisista 1,6 prosenttia, vuonna 1987      alueellisiin olosuhteisiin sopivat hoito-ohjelmat.
41115: 2, 5 prosenttia ja vuosina 199 5-1996 2, 8 prosent-   Tarkoituksena on, että terveydenhuollon rajalli-
41116: tia. Tämä tarkoittaa sitä, että hieman yli kymme-     set resurssit käytetään sellaisiin tutkimuksiin ja
41117: nesosa unettomuutta ilmoittaneista käytti uni-        hoitoihin, joiden vaikuttavuudesta on tieteellistä
41118: lääkkeitä. Kelan lääkerekisterien mukaan vuon-        näyttöä. Unihäiriöistä tullee lähivuosina ole-
41119: na 1996 sai unilääkkeiden hankkimisesta kor-          maan Käypä hoito -suositus.
41120: 
41121:      Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998
41122: 
41123:                                                                     Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
41124:                                               KK 1341/1997 vp                                             3
41125: 
41126: 
41127: 
41128: 
41129:                                           Tili Riksdagens Talman
41130: 
41131:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         regionalt så, att konsumtionen i de sjukvårdsdi-
41132: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-           strikt där användningen ~.V läkemede1 är störst,
41133: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         dvs. i Helsingfors, Södra Osterbotten och Södra
41134: man Arja Ojala undertecknade spörsmål nr 1341:           Savolax sjukvårdsdistrikt, är nästan.. dubbelt så
41135:                                                          stor som i Lapplands, Kajanalands, Ostra Savo-
41136:           Vilka åtgärder ämnar social- och häl-          lax och Nylands sjukvårdsdistrikt.
41137:        sovårdsministeriet vidta för att kronisk             1 den finska versionen av WHO:s internatio-
41138:        sömnlöshet skall vinna erkännande som             nella klassifikation av sjukdomar, ICD-10, defi-
41139:        officiell sjukdom, för att det skall bli lätta-   nieras sömnstörningar som organiska och icke
41140:        re att få vård och bli undersökt samt för         organiska sömnstörningar. 1CD-1 0-klassifika-
41141:        att utbilda läkare som kan identifiera och        tionen togs hos oss i bruk i början av 1996 och det
41142:        behandla existerande symtom?                      föreligger för närvarande inte något behov av
41143:                                                          revidering av den.
41144:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt               Forskningen kring och behandlingen av
41145: anföra följande:                                         sömnlöshet håller hög internationell standard i
41146:                                                          Finland. Vissa sömnstörningar, såsom sömnap-
41147:    1 Folkpensionsanstaltens (Fpa) befolknings-           ne, behand1as aktivt. Behandlingen av sömnlös-
41148: undersökningar har frågan om finländarnas                het inom den specia1iserade sjukvården sker
41149: sömnlöshet utretts, senast 1995-1996. Var fem-           inom ramen för den specialitet som handhar be-
41150: te man och var fjärde kvinna meddelade då att de         handlingen av patientens grundsjukdom. Om
41151: lidit av sömnlöshet. 1 den föregående utredning-         den behandlande 1äkaren anser det nödvändigt,
41152: en från 1987 var förekomsten av sömnlöshet 7-            finns det möj1ighet för patienten tili undersök-
41153: 8 procentenheter lägre. Befolkningsundersök-             ning och vård inom den högspecialiserade sjuk-
41154: ningarna ger inte svar på frågan hur länge sömn-         vården. Vårdpraxis varierar i de olika delarna av
41155: lösheten pågått eller hur svår den varit. De andra       landet, vilket de regionala variationerna när det
41156: psykiska symtom som efterfrågades vid under-             gäller användningen av sömnmedel visar. Social-
41157: sökningarna, såsom ökad överansträngning, de-            och hälsovårdsministeriet anser att det är ett vik-
41158: pression, nervositet och kraftlöshet, förekom            tigt mål för hälso- och sjukvården under de när-
41159: mer allmänt än sömnlösheten.                             maste åren att utveckla en enhetlig vårdpraxis
41160:    Fpa:s undersökninga.r har också gällt använd-         som bygger på vetenskap och beprövad erfaren-
41161: ningen av sömnmedel. Ar 1976 använde 1,6 pro-            het. Inom ramen för den finska läkarföreningen
41162: cent a v de vuxna sömnmedel, 1987 var siffran 2,5        Duodecims projekt Aktuell vårdpraxis utarbetas
41163: procent och 1995-1996 totalt 2,8 procent. Det            landsomfattande rekommendationer för de van-
41164: betyder att något över en tiondedel av dem som           ligaste folkhä1soproblemen och utgående från
41165: meddelade att de lider av sömnlöshet använde             dessa bearbetas vårdprogram som lämpar sig för
41166: sömnmedel. Enligt Fpa:s läkemedelsregister fick          de regionala förhållandena. Det är meningen att
41167: omkring 250 000 personer ersättning från sjuk-           hälso- och sjukvårdens begränsade resurser skall
41168: försäkringen för anskaffande av sömnmedel un-            användas tili undersökningar och vård med en
41169: der 1996, dvs. något fler än anta1et deltagare i         effekt som är vetenskapligt bevisad. lnom de
41170: befolkningsundersökningen. Användningen av               närmaste åren torde en Aktuell vårdpraxisre-
41171: sömnmedel befann sig på samma genomsnittliga             kommendation som gäller sömnstörningar fin-
41172: nivå i Finland som i de nordiska länderna. Den           nas att tillgå.
41173: medicinska behandlingen av sömnlöshet varierar
41174: 
41175:      Helsingfors den 11 februari 1998
41176: 
41177:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
41178:                                             KK 1342/1997 vp
41179: 
41180: Kirjallinen kysymys 1342
41181: 
41182: 
41183: 
41184: 
41185:                                     Timo Ihamäki /kok: Valtatie 5:n säilyttämisestä TEN-liikennever-
41186:                                        kossa
41187: 
41188: 
41189:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41190: 
41191:    Viitostie saatiin vuonna 1995 TEN-verkkoon          erittäin tärkeää kotimaisen päätöksenteon ja ra-
41192: (Trans-European Network). Alustavien tietojen          hoituksen kannalta. Viime vuosina kaikkia
41193: mukaan kahta osuutta viitostiestä ollaan poista-       isoja tiehankkeita on perusteltu sillä, että osuus
41194: massa TEN-liikenneverkosta. Kyseessä ovat tie-         sisältyy TEN-verkkoon.
41195: osuudet Heinolan Lusista Mikkeliin sekä pohjoi-           Viitostie on Itä-Suomen tärkein liikenneyh-
41196: sessa Kontiomäeltä Joutsijärvelle. Tielaitos ha-       teys, joka nähdään koko itäisen Suomen keskei-
41197: luaa TEN-verkkoon mukaan valtatie 8:n länsi-           senä etelä-pohjois-suuntaisena väylänä.
41198: rannikolta. Suomalaisen TEN-verkon kokonais-              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41199: pituutta ei voi kasvattaa, joten kilometrit otettai-   tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41200: siin pois viitostieltä.                                nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41201:    TEN-verkko on keskeisten eurooppalaisten            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41202: väylien kokonaisuus, jolle EU varaa erillisen ke-
41203: hittämisvaran vuosittain. Vaikka TEN-tuen                        Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
41204: enimmäismäärä on vain pienempi osa hankkeen                   viitostien säilyttämiseksi TEN-liikenne-
41205: kokonaiskustannuksista, verkossa säilyminen on                verkossa?
41206:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1998
41207: 
41208:                                            Timo Ihamäki /kok
41209: 
41210: 
41211: 
41212: 
41213: 270136
41214: 2                                        KK 1342/1997 vp
41215: 
41216: 
41217: 
41218: 
41219:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
41220: 
41221:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa     liikenneministeriö on pyytänyt kannanotot ja
41222: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,      esitykset kaikilta maakunnan liitoilta ja niiltä
41223: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen    alaisiltaan virastoilta ja laitoksilta, joiden ylläpi-
41224: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-     tämiä liikenneväyliä kuuluu TEN-verkkoon.
41225: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          Saatuja lisäys- tai tarkistaruisesityksiä ei ole
41226: 1342:                                              vielä liikenneministeriössä käsitelty eikä otettu
41227:                                                    niihin kantaa. Suomen TEN-verkon tarkistaruis-
41228:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä      asiassa tullaan tulevan kevään aikana järjestä-
41229:        viitostien säilyttämiseksi TEN-liikenne-    mään laaja kuulemis- ja keskustelutilaisuus, jo-
41230:        verkossa?                                   hon kutsutaan muun muassa kaikki maakunnan
41231:                                                    liitot. Sen jälkeen liikenneministeriössä laaditaan
41232:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-      ehdotus Suomen TEN-verkon tarkistamiseksi ja
41233: vasti seuraavaa:                                   se käsitellään asianmukaisessajärjestyksessä val-
41234:                                                    tioneuvoston EU-asioita käsittelevissä elimissä.
41235:    Yleiseurooppalaiset liikenneverkot eli TEN-     Suomen tarkistusesitys komissiolle tehtäneen
41236: verkot tulivat voimaan syyskuussa 1996. Kysy-      kuluvan vuoden aikana ja päätös koko yleiseu-
41237: myksessä mainittu valtatie 5 kuuluu tähän verk-    rooppalaisen TEN-verkon tarkistamisesta -
41238: koon Kemijärvelle asti.                            Suomen verkko mukaanluettuna - tehtäneen,
41239:    EU:n tarkoituksena on täydentää ja tarkistaa    niin kuin edellä jo totesin, vuoden 1999 loppu-
41240: TEN-verkkoja muun muassa siihen kuuluvien          puolella, jolloin tarkistukset tulisivat voimaan
41241: teiden osalta vuosituhannen vaihteessa. Päätös     vuonna 2000.
41242: tarkistamisesta tehtäneen vuoden 1999 loppu-           Siitä, sisältyykö valtatie 5 Suomen TEN-ver-
41243: puolella,jolloin Suomi toimii EU :n puheenjohta-   kon tarkistamisesitykseen, ei tällä hetkellä siis ole
41244: jamaana.                                           olemassa liikenneministeriön enempää kuin hal-
41245:    Suomen tarkistusesityksen valmistelua varten    lituksenkaan kantaa puoleen eikä toiseen.
41246: 
41247:      Helsingissä 5 päivänä helmikuuta 1998
41248: 
41249:                                                                    Liikenneministeri Matti Aura
41250:                                           KK 1342/1997 vp                                               3
41251: 
41252: 
41253: 
41254: 
41255:                                        Tili Riksdagens Talman
41256: 
41257:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen          samt från de ämbetsverk och institutioner som
41258: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande          underlyder trafikministeriet och vars trafikleder
41259: medlem av statsrådet översänt följande av riks-      hör till TEN-nätet.
41260: dagsman Timo Ihamäki undertecknade spörs-                lnkomna tilläggs- och justeringsförslag har
41261: mål nr 1342:                                         ännu inte behandlats vid trafikministeriet, som
41262:                                                      alltså inte heller tagit ställning till dem ännu. 1
41263:          Vilka åtgärder ämnar Regeringen skri-       fråga omjusteringen av Finlands TEN-nät kom-
41264:        da tili för att hålla kvar riksväg 5 inom     mer det under vårens lopp att arrangeras ett brett
41265:        TEN-transportnätet?                           upplagt tillfålle för hörande och diskussion. Till
41266:                                                      detta tillfålle inbjuds bl.a. alla landskapsförbund.
41267:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt        Därefter uppgörs vid trafikministeriet ett förslag
41268: anföra följande:                                     tili justering av Finlands TEN-nät. Förslaget
41269:                                                      kommer att behandlas i vederbörlig ordning i de
41270:    De transeuropeiska transportnäten, dvs.           organ som handhar EU-frågor vid statsrådet.
41271: TEN-näten, gäller sedan september 1996. Riks-        Finlands justeringsframställan tili kommissio-
41272: väg 5, som nämns i spörsmålet, hör tili detta nät,   nen torde inlämnas till kommissionen under årets
41273: dock med ändpunkt i Kemijärvi.                       lopp och beslutet om en justering av hela det
41274:    EU:s avsikt är att vid millennieskiftet kom-      sameuropeiska TEN-nätet- inklusive det fin-
41275: plettera och justera TEN-näten, bl.a. vilka vägar    ländska nätet - torde fattas, som redan nämn-
41276: som hör till näten. Beslutet om justering torde      des, i slutet av 1999, varvid justeringarna skulle
41277: fattas i slutet av 1999 då Finland är EU:s ordfö-    träda i kraft år 2000.
41278: randeland.                                               För tillfållet har varken trafikministeriet eller
41279:    1 syfte att bereda Finlands justeringsframstäl-   regeringen ännu tagit ställning i någon riktning i
41280: lan har trafikministeriet inbegärt ställningsta-     fråga om huruvida riksväg 5 ingår i förslaget till
41281: ganden och förslag från alla landskapsförbund        justering av Finlands TEN-nät.
41282: 
41283:      Helsingfors den 5 februari 1998
41284: 
41285:                                                                          Trafikminister Matti Aura
41286:                                           KK 1343/1997 vp
41287: 
41288: Skriftligt spörsmål1343
41289: 
41290: 
41291: 
41292: 
41293:                                   Pehr Löv /sv: Bättre möjligheter tili rehabilitering för psykiskt
41294:                                      handikappade
41295: 
41296: 
41297:                                        Tili Riksdagens Talman
41298: 
41299:    Finlands Svenska Psykosociala Förbund r.f.        bör också få handräckning och verka i samråd
41300: (FSPC) är en takorganisation som bevakar de          med mentalvårdsbyråerna, arbetskraftsbyråerna
41301: psykiskt handikappades och deras anhörigas in-       och Folkpensionsanstalten.
41302: tressen. Organisationen har fåst uppmärksamhet          En psykiskt handikappad person som ätnjuter
41303: vid de olägenheter personer med psykiskt handi-      rehabiliteringspension bör ha möjlighet att arbe-
41304: kapp ofta ställs inför.                              ta under sådana perioder hon klarar av ett arbete
41305:    Personer med psykiska besvär har av olika         och mär bra av ett arbete utan att riskera sin
41306: orsaker svårt att komma ut på arbetsmarknaden.       pension.
41307: En psykiskt sjuk person borde få arbetsprövning         Hänvisande tili det ovan anförda får jag i den
41308: som är anpassad speciellt tili hans/hennes psykis-   ordning 37 § 1 mom. riksdagsordningen föreskri-
41309: ka handikapp. Målsättningen bör vara att en          ver tili vederbörande medlem av statsrådet ställa
41310: anpassad arbetsprövning skallleda tili att perso-    följande spörsmål:
41311: nen blir helt arbetsför.
41312:    Detta kunde man underlätta bl.a. genom att                  Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-
41313: de arbetsgivare som anställer en person med ett             ta för att förbättra både de praktiska och
41314: psykiskt handikapp för kortare eller längre tid             de ekonomiska möjligheterna för perso-
41315: (börjande från någon timme om dagen) ersätts av             ner med psykiska besvär att få rehabilite-
41316: samhället för de utgifter han har. Arbetsgivaren            ring tili arbetslivet?
41317: 
41318:      Helsingfors den 23 januari 1998
41319: 
41320:                                              Pehr Löv /sv
41321: 
41322: 
41323: 
41324: 
41325: 270136
41326: 2                                           KK 1343/1997 vp
41327: 
41328: Kirjallinen kysymys 1343                                                                     Suomennos
41329: 
41330: 
41331: 
41332: 
41333:                                     Pehr Löv /r: Psyykkisesti vammaisten kuntoutusmahdollisuuksien
41334:                                        parantamisesta
41335: 
41336: 
41337:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41338: 
41339:    Finlandssvenska Psykosociala Förbund r.f.           antajan pitäisi myös saada apuaja toimia yhteis-
41340: (FSPF) on psyykkisesti vammaisten ja heidän            työssä mielenterveystoimistojen, työvoimatoi-
41341: omaistensa etuja valvova kattojärjestö. Järjestö       mistojen ja kansaneläkelaitoksen kanssa.
41342: on kiinnittänyt huomiota epäkohtiin, joihin               Kuntoutuseläkettä saavalla psyykkisesti vam-
41343: psyykkisesti vammaiset henkilöt usein törmää-          mautuneella henkilöllä pitäisi olla mahdollisuus
41344: vät.                                                   työskennellä sellaisina kausina, jolloin hän sel-
41345:    Psyykkisistä vaikeuksista kärsivien henkilöi-       viää työstä ja voi työstä hyvin vaarantamatta
41346: den on monista syistä vaikea päästä työmarkki-         eläkettään.
41347: noille. Psyykkisesti sairaan henkilön pitäisi pääs-       Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41348: tä työkokeiluun, joka on sopeutettu erityisesti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41349: hänen psyykkistä vammaansa ajatellen. Tavoit-          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41350: teena tulee olla, että soveltuva työkokeilu johtaisi   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41351: henkilön täyteen työkykyyn.
41352:    Tätä voitaisiin helpottaa mm. siten, että yh-                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
41353: teiskunta korvaisi psyykkisesti vammaisen hen-                ryhtyä parantaakseen psyykkisistä vai-
41354: kilön lyhyemmäksi tai pidemmäksi aikaa (alkaen                keuksista kärsivien käytännöllisiä ja ta-
41355: joistaki'n tunneista päivittäin) palkkaavalle työn-           loudellisia mahdollisuuksia saada kun-
41356: antajalle tästä aiheutuvat kustannukset. Työn-                toutusta työelämään?
41357:      Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 1998
41358: 
41359:                                                Pehr Löv /r
41360:                                            KK 1343/1997 vp                                              3
41361: 
41362: 
41363: 
41364: 
41365:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41366: 
41367:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        kuntoutuksena ei makseta etuuksia työnan-
41368: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         tajille.
41369: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen           Kysymyksessä ehdotetaan, että yhteiskunta
41370: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Pehr Lö-         maksaisi työnantajille psyykkisesti vammaisen
41371: vin näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o          työllistämisestä aiheutuvat kustannukset. Tätä
41372:  1343:                                                toimintaa voidaan toteuttaa nykyisinkin työhal-
41373:                                                       linnon työllistämistukien kautta.
41374:           Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo            Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vam-
41375:        ryhtyä parantaakseen psyykkisistä vai-         maistyöryhmä -96 selvitti muistiossaan (1997:6)
41376:        keuksista kärsivien käytännöllisiä ja ta-      laajasti tulonsiirto- ja maksupolitiikan kokonai-
41377:        loudellisia mahdollisuuksia saada kun-         suutta vammaisten henkilöiden kannalta kiinnit-
41378:        toutusta työelämään?                           täen erityisesti huomiota siihen, miten tulonsiir-
41379:                                                       rot ja maksupolitiikka kannustavat työ- ja toi-
41380:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          mintakyvyn ylläpitämiseen. Työryhmä piti läh-
41381: vasti seuraavaa:                                      tökohtanaan sitä, että vammaisia henkilöitä
41382:                                                       tulisi tukea nykyistä selkeämmin erilaisiin työko-
41383:    Voimassa olevan lainsäädännön mukaan               keiluihin.
41384: kansaneläkelaitoksessa on kiinnitetty erityistä           Työryhmän mukaan vammaiset henkilöt ovat
41385: huomiota mielenterveyden häiriöiden aiheut-           ilmaisseet halukkuutensa kokeilla selviytymis-
41386: tamiin työkyvyttömyysongelmiin. Mielenter-            tään työelämässä, mutta he ovat olleet epävar-
41387: veyskuntoutus on ollut yksi kansaneläkelaitok-        moja toimeentuloturvansa säilymisestä. Yksilöl-
41388: sen kuntoutuksen kehittämisen ja kohdentami-          lisellä varhaiseläkkeellä olevilla henkilöillä on jo
41389: sen painoalue.                                        mahdollisuus eläkeoikeuden niin sanottuun le-
41390:    Kelan ammatillisen kuntoutuksen nimen-             päämäänjättämiseen, joskin mahdollisuuden
41391: omaisena tavoitteena on työelämään pääseminen         käyttäminen on toistaiseksi jäänyt vähäiseksi.
41392: tai siellä pysyminen. Myös lääkinnällisellä kun-      Työryhmä piti tärkeänä, että eläkelainsäädäntöä
41393: toutuksella, esimerkiksi psykoterapialla ja kun-      kehitetään ja selkeytetään siten, että vammaiset
41394: toutus- ja sopeutumisvalmennuskurssien avulla,        henkilöt uskaltaisivat nykyistä enemmän käyttää
41395: tuetaan työkyvyn parantamista tai säilyttämistä.      jäljellä olevia voimavarojaan ansiotyöhön ilman,
41396: Mielenterveysongelmaisten kuntoutuksessa voi-         että he menettäisivät automaattisesti oikeutensa
41397: daan käyttää yksilölliseen tarpeen mukaan kaik-       työkyvyttömyyseläkkeeseen.
41398: kia kuntoutusmuotoja, kuten työkokeilua, työ-             Lisäksi työryhmä ehdotti, että henkilön työs-
41399: hönvalmennusta ja ammatillista koulutusta.            säkäyntiä kannustettaisiin "kannustintuella",
41400: Työkokeiluja työhönvalmennus voidaan toteut-          joka olisi aina erityisvammaistuen suuruinen.
41401: taa työpaikoilla. Kuntoutuja ei ole tällöin työsuh-   Työryhmän ehdottama tukimuoto tukisi pelk-
41402: teessa eikä hänelle makseta palkkaa, vaan kun-        kää kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyys-
41403: toutusrahaa kuntoutusrahalain perusteella.            eläkettä saavien henkilöiden kokeiluja työelä-
41404:    Työnantajalle kuntoutusraha voidaan mak-           mässä. Erityisesti se parantaisi niiden vammais-
41405: saa, jos kuntoutuja on estynyt esimerkiksi kun-       ten henkilöiden asemaa, jotka ovat olleet kansan-
41406: toutus- tai sopeutumisvalmennuskurssin takia          eläkelaitoksen maksamien vammaisetuuksien ul-
41407: työstä ja työnantaja maksaa tältä ajalta palkkaa.     kopuolella tai ovat saaneet tasoltaan pienimpiä
41408: Mikäli työnantajajärjestää työsuhteessa olevalle      vammaisetuuksia, kuten esimerkiksi mielen-
41409: työntekijälleen työkokeilua esimerkiksi toisen-       terveysongelmaiset ja kehitysvammaiset "Kan-
41410: laisiin tehtäviin omalla työpaikallaan työterveys-    nustintuki" poistaisi myös tuloloukkutilanteita,
41411: huoltolain 2 tai 4 §:n perusteella, voidaan työn-     joita on liittynyt työkyvyttömyyseläkkeen lak-
41412: antajalle tämän perusteella maksaa kuntoutusra-       kauttamiseen, kun palkkatulot ovat noin 3 500
41413: haa paikalliselta ajalta. Muissa tilanteissa Kelan    markkaa tai enemmän.
41414: 4                                         KK 1343/1997 vp
41415: 
41416:    Työryhmä katsoi, että eläkkeen lepäämään-         kehittämisestä otetaan laajaa yhteisvastuuta eri
41417: jättämisoikeuden laajentamisen tulisi ensi vai-      hallinnonaloilla, palvelujärjestelmissä sekä vam-
41418: heessa koskea vain niitä vammaisia henkilöitä,       mais- ja työmarkkinajärjestöissä.
41419: jotka saavat pelkästään kansaneläkettä. Erik-           Vammaistyöryhmän ehdotusten toteuttami-
41420: seen tulisi selvittää yhdessä työmarkkinajärjestö-   seen liittyy suuria eläkkeensaajien toimeentulo-
41421: jen kanssa, voitaisiinko eläkkeen lepäämäänjät-      turvaan ja eläkeoikeuteen vaikuttavia muutok-
41422: tämismenettelyä laajentaa koskemaan kaikkia          sia. Vammaistyöryhmän työ liittyi kiinteänä osa-
41423: työkyvyttömyyseläkkeen saajia. Eläkkeen lepää-       na muun muassa työ- ja toimintakykyä ylläpitä-
41424: määnjättämismahdollisuus merkitsisi yhteiskun-       vään sosiaali- ja terveysministeriönjohdolla suo-
41425: nalle eläkemenojen säästöä.                          ritettavana olevaan selvitykseen. Osa tästä koko-
41426:    Työryhmä katsoi muutoin, että päävastuu va-       naisselvityksestä on parhaillaan vireillä LETKA-
41427: jaakuntoistenja vammaisten henkilöiden työvoi-       työryhmässä, jonka työlle annettua määräaikaa
41428: mapalvelujen järjestämisestä ja työllisyyden edis-   jatkettiin 30.4.1998 saakka. Tämän vuoksi so-
41429: tämisestä on työministeriön hallinnonalalla. Sa-     siaali- ja terveysministeriössä on tarkoituksena,
41430: malla kun työryhmä korosti työvoimahallinnon         että vammaistyöryhmän ehdottamat toimeentu-
41431: vastuuta, se piti kuitenkin tärkeänä, että vajaa-    loturvakysymykset ratkaistaan kokonaisuudis-
41432: kuntoisten ja vammaisten työllisyydestä ja erityi-   tuksen yhteydessä.
41433: sesti uusien koulutus- ja työllisyystoimenpiteiden
41434: 
41435:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
41436: 
41437:                                                      Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41438:                                             KK 1343/1997 vp                                                5
41439: 
41440: 
41441: 
41442: 
41443:                                          Tili Riksdagens Ta/man
41444: 
41445:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        betalas rehabiliteringspenning for den tid som
41446: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         lönen har utbetalats. 1 andra fall betalas inga
41447: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       förmåner till arbetsgivaren när det är fråga om
41448: man Pehr Löv undertecknade spörsmål nr 1343:           FPA:s rehabilitering.
41449:                                                            1 spörsmålet föreslås att samhället skall betala
41450:           Vilka åtgärder ämnar Regeringen vid-         de kostnader som arbetsgivaren har för att han
41451:        ta för att förbättra både de praktiska och      anställer en psykiskt handikappad. Det här kan
41452:        de ekonomiska möjligheterna för perso-          ordnas redan i dag med hjälp av de sysselsätt-
41453:        ner med psykiska besvär att få rehabilite-      ningsstöd som finns att tillgå inom arbetsförvalt-
41454:        ring tili arbetslivet?                          ningen.
41455:                                                            Handikapparbetsgruppen -96, som tillsatts av
41456:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          social- och hälsovårdsministeriet, utredde i sin
41457: anföra följande:                                       promemoria (1997:6) utförligt inkomstöverfö-
41458:                                                        rings- och avgiftspolitiken som en helhet med
41459:    1 enlighet med gällande lagstiftning har man        tanke på de handikappade, och arbetsgruppen
41460: vid folkpensionsanstalten fåst särskild vikt vid de    försökte särskilt utreda hur inkomstöverförin-
41461: problem med arbetsoförmögenhet som mental              garna och avgiftspolitiken verkar för att arbets-
41462: ohälsa Ieder tili. Den psykiska rehabiliteringen       och funktionsförmågan upprätthålls. Arbets-
41463: har varit ett prioritetsområde när folkpensions-       gruppen utgick ifrån att handikappade personer
41464: anstalten har utvecklat och anvisat medel för sin      borde få mera stöd än i dag för olika slags arbets-
41465: rehabilitering.                                        prövning.
41466:    Syftet med FPA:s yrkesinriktade rehabilite-             Enligt arbetsgruppen har handikappade per-
41467: ring är uttryckligen att personer med psykiska         soner uttryckt sin önskan om att få pröva på hur
41468: besvär skall komma in i arbetslivet eller hållas       de klarar sig i arbetslivet, men de har varit osäkra
41469: kvar i arbetslivet. Också den medicinska reha-         på om deras utkomstskydd kvarstår. De som får
41470: biliteringen, t.ex. i form av psykoterapi och reha-    individuell förtidspension har redan en möjlighet
41471: biliteringskurser och kurser i anpassningsträ-         att låta sin rätt tili pension bli vilande också om få
41472: ning, skall hjälpa tili att förbättra eller upprätt-   tills vidare har utnyttjat denna möjlighet. Arbets-
41473: hålla arbetsförmågan. 1 rehabiliteringen av per-       gruppen ansåg att det är viktigt att pensionslag-
41474: soner med mentala problem kan, allt efter det          stiftningen utvecklas och klarläggs, så att handi-
41475: individuella behovet, alla former av rehabilite-       kappade i större utsträkning än i dag skulle våga
41476: ring användas, såsom arbetsprövning, arbetsträ-        använda sina kvarvarande resurser tili förvärvs-
41477: ning och yrkesinriktad rehabilitering. Arbets-         arbete utan att de automatiskt går miste om sin
41478: prövning och arbetsträning kan genomföras på           rätt tili invalidpension.
41479: arbetsplatser. Rehabiliteringsklienten är inte då i        Arbetsgruppen föreslog vidare att ett särskilt
41480: något arbetsförhållande och han får ingen lön          stöd skall betalas för att stimulera handikappade
41481: utan rehabiliteringspenning med stöd av lagen          att söka sig ut i arbetslivet. Detta stöd skall alltid
41482: om rehabiliteringspenning.                             vara i samma storleksklass som specialhandi-
41483:    Till arbetsgivaren kan betalas rehabiliterings-     kappbidraget. Denna stödform som föreslås av
41484: penning om rehabiliteringsklienten är förhind-         arbetsgruppen skall göra det lättare för personer
41485: rad att vara på arbete, t.ex. på grund av en reha-     som endast får invalidpension enligt folkpen-
41486: biliteringskurs eller en kurs i anpassningsträning,    sionslagen att komma ut i arbetslivet. Stödet
41487: men arbetsgivaren likväl betalar lön för denna         skulle särskilt förbättra ställningen för de handi-
41488: tid. Om en arbetsgivare för en arbetstagare i          kappade som inte har omfattats av de handi-
41489: arbetsförhållande ordnar arbetsprövning t.ex.          kappförmåner som betalas av folkpensions-
41490: för andra uppgifter på den egna arbetsplatsen          anstalten och för dem som har fått minimaJa
41491:  med stöd av 2 eller 4 § lagen om företagshälso-       handikappförmåner, som fallet är t.ex. för ut-
41492:  vård, kan tili arbetsgivaren på grundval av detta     vecklingsstörda och personer med mentala pro-
41493: 6                                         KK 1343/1997 vp
41494: 
41495: blem. Det föreslagna stödet skulle också undan-        inom de olika förvaltningsområdena, servicesys-
41496: röja inkomstfållor som har uppstått då invalid-        temen samt i handikapp- och arbetsmarknads-
41497: pensionen har upphört i och med att lönein-            organisationerna tar ansvar för sysselsättningen
41498: komsterna uppgår tili ca 3 500 mk eller mera.          av begränsat arbetsföra och handikappade och
41499:    Arbetsgruppen ansåg att den utvidgade rätten        särskilt för utvecklandet av nya utbildnings- och
41500: att låta pensionen bli vilande tili att börja med      sysselsättningsåtgärder.
41501: skall gälla endast de handikappade som enbart              De förslag som lades fram av handikappar-
41502: får folkpension. Det borde utredas särskilt i sam-     betsgruppen är förknippade med stora ändringar
41503: råd med arbetsmarknadsorganisationerna huru-           i fråga om pensionstagarnas utkomstskydd och
41504: vida förfarandet med att lämna pensionen vilan-        pensionsrätt. Handikapparbetsgruppens arbete
41505: de skulle kunna utvidgas tili att gälla alla dem       var en integrerande del av den utredning som för
41506: som får invalidpension. Möjligheten att lämna          närvarande pågår under ledning av social- och
41507: pensionen vilande skulle innebära mindre pen-          hälsovårdsministeriet och bl.a. gäller upprätthål-
41508: sionsutgifter för samhället.                           lande av arbets- och funktionsförmågan. En del
41509:    1 övrigt ansåg arbetsgruppen att huvudansva-        av denna helhetsutredning behandlas som bäst i
41510: ret för ordnande av arbetskraftsservice och främ-      LETKA-arbetsgruppen, vars mandattid har för-
41511: jande av sysselsättningen för begränsat arbetsfö-      längts tili den 30 april 1998. Därför har man vid
41512: ra personer och personer med handikapp skall           social- och hälsovårdsministeriet för avsikt att i
41513: ligga inom arbetsministeriets förvaltningsområ-        samband med totalreformen lösa de frågor angå-
41514: de. Samtidigt som arbetsgruppen betonade ar-           ende utkomstskydd som handikapparbets-
41515: betskraftsförvaltningens ansvar ansåg den att det      gruppen framlade.
41516: är viktigt att man gemensamt och på bred basis
41517: 
41518:      Helsingfors den 17 februari 1998
41519: 
41520:                                                      Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41521:                                              KK 1344/1997 vp
41522: 
41523: Kirjallinen kysymys 1344
41524: 
41525: 
41526: 
41527: 
41528:                                     Raimo Vistbacka /ps: Turkiseläinkasvattajien liiton järjestämästä
41529:                                        tukikeräyksestä
41530: 
41531: 
41532:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41533: 
41534:     Turkiseläinkasvatusta vastustavat terroristit           Kyseisessä tapauksessa ovat kaikki osapuolet
41535: hyökkäsivät itsenäisyyspäivän aikaan Orimatti-          toimineet hyvässä tarkoituksessa ja uskoen toi-
41536: lassa sijaitsevalle turkistarhalle. Kyseinen isku       mivansa pyyteettömästi ja laillisesti. Tämän ta-
41537: oli jo neljäs samalle tarhalle kohdistettu terroris-    kia olisi kohtuutonta ja väärin lahjoittajia koh-
41538: ti-isku lyhyen ajan sisällä. Näistä iskuista aiheu-     taan tuomita varat valtiolle. Se leimaisi myös
41539: tui tarhaajayrittäjälle yhteensä ainakin 40 000         keräyksen kohteena olevan yrittäjän ilman hä-
41540: markan menetykset ja kustannukset. Lisäksi tar-         nen omaa syytään. Sen takia tulisi menetellä
41541: haaja on joutunut siirtämään eläimensä muille           joustavasti ja sallia kertyneiden varojen luovut-
41542: tiloille Pohjanmaalle vastaisten iskujen pelossa.       taminen tarkoitettuun kohteeseen eli orimattila-
41543:     Suomen turkiseläinten kasvattajien liitto avasi     laiselle yrittäjälle tai sitten palauttaa ne lahjoitta-
41544: pian viimeisimmän iskunjälkeen keräystilin Vaa-         jille niiltä osin kuin tilitiedot ovat käytettävissä.
41545: san Osuuspankkiin,jotta muilla yrittäjilläja kan-       Kyseisestä kohtuullistamismenettelystä on ole-
41546: salaisilla olisi ollut mahdollisuus tukea ja auttaa     massa ennakkotapauksia esimerkiksi vaalityö-
41547: terroristien takia elinkeinonsa käytännössä aina-       hön yksityisen ehdokkaan keräämien rahojen
41548: kin toistaiseksi menettänyttä turkistarhaajaa.          osalta.
41549: Tilille kertyikin parissa päivässä tiettävästi mer-         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41550: kittävä määrä lahjoitusvaroja myötätuntoisilta          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41551: kansalaisilta.                                          nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41552:     Myöhemmin on kuitenkin käynyt ilmi, että            nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41553: keräykselle ei ollut lupaa ja että ilmeisesti sitä ei
41554:  haettaessa olisi myönnettykään. Tämän takia on                    Aikooko Hallitus sallia Suomen tur-
41555: hyvin mahdollista, että keräystilille kertyneet va-             kiseläinten kasvattajien liiton järjestä-
41556:  rat määrätään valtiolle menetetyiksi ja hyvässä                män, terroristien iskujen kohteeksi tois-
41557: tarkoituksessa lahjoitetut varat eivät auta ori-                tuvasti joutuneen tarhaajan tukemiseksi
41558:  mattilalaista tarhaajaa. On olemassa jopa riski                järjestetyn keräyksen tuoton luovuttami-
41559:  siitä, että keräyksen käynnistänyt yhdistys tai sen            sen tarkoitettuun kohteeseen sen sijaan,
41560:  toimihenkilöt tuomittaisiin rangaistukseen lait-               että varat määrättäisiin tiukasti lain mu-
41561:  toman keräyksen järjestämisestä.                               kaan valtiolle menetetyiksi?
41562: 
41563:      Helsingissä 22 päivänä tammikuuta 1998
41564: 
41565:                                            Raimo Vistbacka /ps
41566: 
41567: 
41568: 
41569: 
41570: 270136
41571: 2                                           KK 1344/1997 vp
41572: 
41573: 
41574:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41575: 
41576:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         sen haitallisuus tai siitä ilmenevä tekijän syylli-
41577: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          syys huomioon ottaen kokonaisuutena arvostel-
41578: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        len pidettävä vähäisenä. Lain 8 §:n mukaan, jollei
41579: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo             tärkeä yleinen tai yksityinen etu muuta vaadi,
41580: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-          virallinen syyttäjä saa sen lisäksi mitä 7 §:ssä
41581: sen n:o 1344:                                          säädetään, jättää syytteen nostamatta, jos oikeu-
41582:                                                        denkäyntiä ja rangaistusta on pidettävä kohtuut-
41583:           Aikooko Hallitus sallia Suomen tur-          tomina tai tarkoituksettomina ottaen huomioon
41584:        kiseläinten kasvattajien liiton järjestä-       tekijän ja asianomistajan välillä solmittu sovinto
41585:        män, terroristien iskujen kohteeksi tois-       tai muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten
41586:        tuvasti joutuneen tarhaajan tukemiseksi         estämiseksi tai poistamiseksi, hänen henkilökoh-
41587:        järjestetyn keräyksen tuoton luovuttami-        taiset olonsa, rikoksesta hänelle aiheutuvat muut
41588:        sen tarkoitettuun kohteeseen sen sijaan,        seuraukset, sosiaali- ja terveydenhuollon toimet
41589:        että varat määrättäisiin tiukasti lain mu-      tai muut seikat.
41590:        kaan valtiolle menetetyiksi?                       Rikoslain 3 luvun 5 §:n 3 momentin mukaan
41591:                                                        tuomioistuin saa jättää rangaistuksen tuomitse-
41592:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-            matta, milloin
41593: taen seuraavaa:                                            1) rikosta on sen haitallisuus tai siitä ilmenevä
41594:                                                        tekijän syyllisyys huomioon ottaen pidettävä ko-
41595:    Rahankeräyslain (590/1980) 2 §:n 1 momentin         konaisuutena arvostellen vähäisenä,
41596: mukaan rahankeräys saadaan toimeenpanna va-               2) rikosta on tekoon tai tekijään liittyvistä
41597: rojen hankkimiseksi sosiaalista, sivistyksellistä      erityisistä syistä pidettävä anteeksiannettavana,
41598: tai aatteellista tarkoitusta varten taikka yleistä        3) rangaistusta on pidettävä kohtuuttomana
41599: kansalaistoimintaa varten.                             tai tarkoituksettomana ottaen huomioon tekijän
41600:    Lain 3 §:n 1 momentin mukaan rahankeräyk-           ja asianomistajan välillä saavutettu sovinto tai
41601: sen toimeenpanemiseen on saatava rahankeräys-          muu tekijän toiminta rikoksensa vaikutusten es-
41602: lupa. Lupa voidaan antaa ainoastaan kotimaisel-        tämiseksi tai poistamiseksi tai sen selvittämisen
41603: le rekisteröidylle yhdistykselle tai muulle yhtei-     edistämiseksi, tekijän henkilökohtaiset olot, ri-
41604: sölle taikka itsenäiselle säätiölle, jolla on yksin-   koksesta tekijälle aiheutuvat muut seuraukset,
41605: omaan sosiaalinen, sivistyksellinen tai muu aat-       sosiaali- ja terveydenhuollon toimet tai muut sei-
41606: teellinen tarkoitus. Rahankeräyslupa voidaan           kat; taikka
41607: antaa silloin, kun keräys on yleisen edun kannal-         4) rikos ei yhteisen rangaistuksen määräämis-
41608: ta tarkoituksenmukainen.                               tä koskevien säännösten johdosta olennaisesti
41609:    Henkilö, joka toimeenpanee rahankeräyksen           vaikuttaisi kokonaisrangaistuksen määrään.
41610: ilman rahankeräyslupaa, laiminlyö tilityksen te-          Harkintavalta kysymyksen kohteena olevassa
41611: kemisen tai toimeenpanee rahankeräyslain 2 §:n         asiassa kuuluu asiassa toimivaltaiselle viralliselle
41612: 3 momentissa tarkoitetun kielletyn rahankeräyk-        syyttäjälle sekä tuomioistuimelle. Yleisistä syyt-
41613: sen, on rahankeräyslain 12§:n mukaan tuomitta-         täjistä annetun lain (199/1997) 1 §:n 2 momentin
41614: va rahankeräysrikoksesta sakkoon tai vankeu-           mukaan syyttäjällä on itsenäinen syyteharkinta-
41615: teen enintään kuudeksi kuukaudeksi. Vastoin            valta käsiteltävänään olevassa asiassa. Suomen
41616: lain säännöksiä kerätyt varat on lain 13 §:n 1         Hallitusmuodon (94/1919) 2 §:n mukaan tuomio-
41617: momentin mukaan tuomittava menetetyksi.                valtaa käyttävät riippumattomat tuomioistui-
41618:    Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain        met. Kysymyksen kohteena oleva asia ei siis Suo-
41619: (689/1997) 6 §:n mukaan virallisen syyttäjän on        men voimassa olevan oikeusjärjestyksen mukaan
41620: nostettava syyte, kun on olemassa todennäköisiä        kuulu asioihin, joista valtioneuvosto voisi tehdä
41621: syitä rikoksesta epäillyn syyllisyyden tueksi. Lain    päätöstä. Asian käsittelyssä on noudatettava
41622: 7 §:n mukaan virallinen syyttäjä saa jättää syyt-      edellä mainittuja rikoslain ja oikeudenkäynnistä
41623: teen nostamatta, jos rikoksesta ei ole odotettavis-    rikosasioissa annetun lain säännöksiä niiden
41624: sa ankarampaa rangaistusta kuin sakko ja sitä on       mahdollistaman harkintavallan puitteissa.
41625: 
41626:      Helsingissä 10 päivänä helmikuuta 1998
41627: 
41628:                                                                 Sisäasiainministeri Jan-Erik Enestam
41629:                                               KK 1344/1997 vp                                               3
41630: 
41631: 
41632:                                            Tili Riksdagens Talman
41633: 
41634:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         brottet, skall anses vara ringa bedömd som hel-
41635: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-           het. Enligt 8 § får allmänna åklagaren, om inte ett
41636: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-         viktigt allmänt eller enskilt intresse kräver något
41637: man Raimo Vistbacka undertecknade spörsmål               annat, utöver vad som bestäms i 7 § besluta om
41638: nr 1344:                                                 åtalseftergift när en rättegång och ett straff skall
41639:                                                          anses oskäliga eller oändamålsen1iga med hänsyn
41640:            Ämnar Regeringen tiliåta att intäkter-        tili uppnådd förlikning mellan gärningsmannen
41641:         na av den insamling som ordnats av Fin-          och målsäganden eller gärningsmannens övriga
41642:         lands Pälsdjursuppfödares Förbund tili           handlande för att avstyra eller avlägsna verk-
41643:         stöd för den pälsdjursuppfödare som              ningarna av brottet, hans personliga förhållan-
41644:         upprepade gånger varit föremå1 för terro-        den, de övriga följder som brottet medför för
41645:         ristaktioner överlåts tili det avsedda än-       honom, social- eller hälsovårdsåtgärder eller
41646:         damålet i stället för att medlen enligt en       andra omständigheter.
41647:         strikt tiliämpning av lagen döms förbrut-            Enligt 3 kap. 5 § 3 mom. straffiagen får dom-
41648:         na tili staten?                                  stolen lämna gärningen obestraffad om
41649:                                                              1 ) brottet, med hänsyn till sin menlighet eller
41650:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            gärningsmannens skuld sådan den framgår av
41651: anföra följande:                                         brottet, skall anses ringa bedömt som en helhet,
41652:                                                              2) brottet av särskilda skäl som hänför sig tiii
41653:     Enligt 2 § 1 mom. lagen om penninginsamling-         gärningen eller gärningsmannen skall anses ur-
41654: ar (590/1980) får penningsinsamling föranstaltas         säktligt,
41655: i syfte att insam1a mede1 för socia1a, ku1turella            3) straffet skall anses oskäligt eller oändamå1s-
41656: eller ideella ändamål eller för allmän medborger-        en1igt med hänsyn tiii uppnådd förlikning mellan
41657: 1ig verksamhet.                                          gärningsmannen och målsäganden eller gär-
41658:     En1igt lagens 3 § 1 mom. skall den som ordnar        ningsmannens övriga handlande för att avstyra
41659: en penninginsamling ha tilistånd tili penningin-         eller avlägsna verkningarna av brottet eller för
41660: samling. Tillstånd kan endast ges inhemska re-           att främja utredningen av det, gärningsmannens
41661: gistrerade föreningar eller andra samfund eller          person1iga förhållanden, de övriga fö1jder som
41662: självständiga stifte1ser med uteslutande socialt,        brottet medfört för honom, social- och hälso-
41663: kulturellt eller annat ideellt syfte. Tillstånd kan      vårdsåtgärder eller andra omständigheter, eller
41664: ges då insamlingen är ändamålsenlig med hänsyn           om
41665: tili allmän fördel.                                          4) brottet inte på grund av stadgandena om
41666:     Den som ordnar en penninginsam1ing utan              gemensamt straffväsentligt skulle inverka på det
41667: tillstånd, försummar sin redovisningsskyldighet          totala straffet.
41668: eller ordnar en sådan förbjuden penninginsam-                Prövningsrätten i det fall som avses i spörsmå-
41669: ling som avses i 2 § 3 mom. skall enligt 12 § för        1et hör tili den allmänna åklagare som är behörig
41670: penninginsam1ingsbrott dömas tiii böter eller tili       i ärendet samt domstolen. Enligt 1 § 2 mom.lagen
41671: fånge1se i högst sex månader. Mede1 som sam1ats          om allmänna åk1agare (199/1997) utövar åk1aga-
41672: in i strid med bestämmelserna i lagen skall en1igt       ren självständig åtalsprövningsrätt i de ärenden
41673: lagens 13 § 1 mom. dömas förbrutna till staten.          som han behandlar. Enligt 2 § Regeringsformen
41674:     Enligt 6 § lagen om rättegång i brottmål (689/       för Finland (94/1919) h<!;ndhas domaremakten av
41675:  1997) skall allmänna åklagaren väcka åtal om det        oberoende domstolar. Arendet i fråga hör alltså
41676:  finns sanno1ika skäl för att den misstänkte är          enligt Finlands gällande rättsordning inte till de
41677:  skyldig till brottet. Enligt 7 § får allmänna åklaga-   ärenden som statsrådet kan fattas beslut i. Vid
41678:  ren besluta att inte väcka åtal när brottet inte kan    behandlingen av ärendet skall de ovan nämnda
41679:  förutses medföra strängare straff än böter och          bestämmelserna i straffiagen och lagen om rätte-
41680:  gärningen, med hänsyn till sin menlighet eller          gång i brottmål iakttas inom ramen för den pröv-
41681:  gärningsmannens skuld, sådan den framgår av             ningsrätt som de möjliggör.
41682: 
41683:       Helsingforsden 10 februari 1998
41684: 
41685:                                                                       Inrikesminister Jan-Erik Enestam
41686:                                           KK 1345/1997 vp
41687: 
41688: Kirjallinen kysymys 1345
41689: 
41690: 
41691: 
41692: 
41693:                                   Mari Kiviniemi /kesk: Keliakiaa ja vilja-allergiaa sairastavien lasten
41694:                                      oikeudesta korotettuun hoitotukeen
41695: 
41696: 
41697:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
41698: 
41699:    Kansaneläkelaitos on muuttanut lapsen hoi-        heitä kohdellaan eriarvoisesti riippuen siitä, mil-
41700: totukea koskevia sisäisiä ohjeitaan siten, että      loin tuki on myönnetty. Korotettu hoitotuki on
41701: I.9.1997lukien keliakiaaja vilja-allergiaa sairas-   kaikille vilja-allergikoille edelleen perusteltu. 1.9.
41702: tavien lasten oikeus saada korotettua hoitotukea     jälkeen tukeen oikeutetut eivät saa olla muita
41703: on muuttunut oikeudeksi hoitotukeen. Muutos-         huonommassa asemassa.
41704: ta perustellaan sillä, että hoitotukena maksettava      Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41705: markkamäärä (414 mk/kk) vastaa vilja-allergiaa       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41706: ja keliakiaa sairastavien ruoka-ainekustannuk-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41707: sia eikä laissa edellytettyjä ylimääräisiä kustan-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41708: nuksia enää synny.
41709:    Korotettua hoitotukea ei enää myönnetä 1.9.                  Onko Hallitus tietoinen keliakiaa ja
41710: jälkeen tehtyihin tukipäätöksiin. Ennen 1.9. teh-            vilja-allergiaa sairastavien lasten eriar-
41711: dyt tukipäätökset oikeuttavat 1.9.jälkeenkin ko-             voisesta kohtelusta hoitotuen suhteen, ja
41712: rotettuun hoitotukeen. Tämä merkitsee sitä, että                aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin
41713: samanlaisessa tilanteessa olevia allergikkoper-              asiassa?
41714: 
41715:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1998
41716:                                         Mari Kiviniemi /kesk
41717: 
41718: 
41719: 
41720: 
41721: 270136
41722: 2                                            KK 1345/1997 vp
41723: 
41724: 
41725: 
41726: 
41727:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
41728: 
41729:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          on, että sairauden hoidosta aiheutuva erityinen
41730: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           taloudellinen tai muu rasitus on huomattavan
41731: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         suuri. Molempien sairauksien osalta korotettua
41732: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mari Kivi-         hoitotukea on aiemmin maksettu lähinnä talou-
41733: niemen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen             dellisen rasituksen vuoksi, koska gluteeniton
41734: n:o 1345:                                               ruokavalio on aiheuttanut lisäkustannuksia ko-
41735:                                                         rotettua hoitotukea vastaavassa määrin.
41736:            Onko Hallitus tietoinen keliakiaa ja             Hoitotuen eri portaiden markkamäärät ovat
41737:         vilja-allergiaa sairastavien lasten eriar-      kuitenkin indeksitarkistusten johdosta nousseet
41738:         voisesta kohtelusta hoitotuen suhteen, ja       aina viime vuosiin saakka. Kansaneläkelaitok-
41739:            aikooko se ryhtyä toimenpiteisiin            sen lausunnon mukaan vilja-allergikkojen ja ke-
41740:         asiassa?                                        liaakikkojen ylimääräiset ravintokustannukset
41741:                                                         ovat alentuneet muun muassa korvaavien tuot-
41742:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            teiden paremman saatavuuden ja Suomen EU:iin
41743: vasti seuraavaa:                                        liittymisen myötä. Lisäksi viime vuosina on ke-
41744:                                                         liakiaa ja vilja-allergiaa sairastavien henkilöiden
41745:     Vilja-allergiaa sairastava lapsi ei voi ruokava-    käyttöön tullut uusia ruokavalmisteita, joiden
41746: liossaan käyttää vehnää, ruista, kauraa eikä oh-        ansiosta ruoan valmistaminen on tullut helpom-
41747: raa, vaan ne on korvattava muilla ravintovalmis-        maksi. Siten hoitotukena maksettava markka-
41748: teilla. Viljavalkuaisia sisältämättömien elintar-       määrä vastaa vilja-allergiaa ja keliakiaa sairasta-
41749: vikkeiden käyttö on vilja-allergian ainoa hoito.        vien ruokavaliokustannuksia, eikä laissa edelly-
41750: Käytännössä kyse on gluteiinia sisältämättömien         tettyjä ylimääräisiä kustannuksia synny. Kan-
41751: viljavalmisteiden (esim. riisi, maissi, tattari ja      saneläkelaitoksen mukaan se on ohjeitaan val-
41752: hirssi sekä gluteiinittomat erityisvalmisteet) käy-     mistellessa katsonut, että ei ole tarkoituksenmu-
41753: töstä tavanomaisten viljavalmisteiden sijaan.           kaista maksaa ylikompensaatiota tilanteissa,
41754: Ruokavaliohoito on elinikäinen, ellei sairaus pa-       joissa sairauden aiheuttamia kustannuksia ei ole
41755: rane. Asianmukaisella ruokavaliohoidolla vilja-         tukea vastaavassa määrin.
41756: allergikko on vilja-allergian suhteen täysin terve.         Lapsen hoitotukea maksetaan sen kuukauden
41757: Kansaneläkelaitoksesta saadun tiedon mukaan             alusta, jota edeltävän kuukauden aikana oikeus
41758: myös vilja-allergiset lapset pysyvät oikealla ruo-      tukeen on syntynyt. Tukea voidaan kuitenkin
41759: kavaliolla terveinä. Pahimmillaan vilja-allergia        ilman erityistä syytä maksaa enintään vuoden
41760: voi muuttua keliakiaksi. Kyse on siis piilevästä        ajalta taannehtivasti. Kansaneläkelaitoksen
41761: toiminnanvajauksesta. Gluteiinittoman leivän ja          1.9.1997 voimaan tulleiden ohjeiden mukaan
41762: muiden gluteiinittomien viljavalmisteiden käyt-         lapsen hoitotuki keliaakikoille ja vilja-allergi-
41763: töön tulisi rohkaista. Hoidon esteeksi on aiem-         koille maksetaan alimpana hoitotukena silloin,
41764: min koettu näiden korkea hinta. Kuluttajaviras-         kun tuen maksaminen alkaa 1.9.1997 tai tämän
41765: ton vuonna 1995 tekemän selvityksen mukaan              jälkeen. Kansaneläkelaitoksen mukaan tilanteis-
41766: gluteenittoman ruokavalion noudattaminen ai-            sa, joissa tuen maksamisen perusteet ovat selvästi
41767: heuttaa lisäkustannuksia 318-377 markkaa                muuttuneet, ohjeita on voitava tarkistaa. Nykyi-
41768: kuukaudessa.                                            sen ohjeistuksen mukaan elokuussa 1997 ja sen
41769:     Kansaneläkelaitos on muuttanut lapsen hoi-          jälkeen sairastuneille lapsille tukea maksetaan
41770: totukea koskevia sisäisiä ohjeitaan siten, että         pienempänä kuin aikaisemmin sairastuneille.
41771: 1. 9.1997 lukien keliakiaa ja vilja-allergiaa sairas-   Tämä johtuu Kansaneläkelaitoksen mukaan
41772: tavien lasten oikeus saada korotettua hoitotukea        kaikkien tukimuotojen kohdalla siitä, että ei voi-
41773: on muuttunut oikeudeksi hoitotukeen. Tämän              da tarkasti selvittää sitä ajankohtaa, mistä lukien
41774: hoitotuen määrä on 414 markkaa kuukaudessa.             korvaavien ravintovalmisteiden hinta on alentu-
41775: Korotetun lapsen hoitotuen,jonka määrä on 967           nut alimman hoitotuen tasoon. Eri etuudensaa-
41776: markkaa kuukaudessa, myöntämisedellytyksenä             jien tasapuolisen kohtelun vuoksi Kansaneläke-
41777:                                             KK 1345/1997 vp                                             3
41778: 
41779: laitos on ottanut uusien alimpien hoitotukien          dännön tarkoitusta. Etuudenhakijalla on aina
41780: maksamisen ajankohdaksi sen hetken, jolloin            oikeus saattaa Kansaneläkelaitoksen päätöksen
41781: uusia hakemuksia on Kansaneläkelaitoksessa             lainmukaisuus tuomioistuimiksi organisoitujen
41782: käsitelty. Kansaneläkelaitoksen mukaan ennen           muutoksenhakuelinten käsiteltäväksi.
41783: ohjeiden muutosta maksetun korotetun hoito-               Sosiaali- ja terveysministeriön asettama vam-
41784: tuen saajien seulominen tilastoista olisi käytän-      maistyöryhmä, jossa oli edustajat sosiaali- ja ter-
41785: nössä mahdotonta, sillä keliakiaa ja vilja-aller-      veysministeriöstä,      valtiovarainministeriöstä,
41786: giaa sairastavia lapsia löytyy muidenkin allergia-     työministeriöstä, Kansaneläkelaitoksesta, Suo-
41787: diagnoosien joukosta.                                  men Kuntaliitosta ja vammaisjärjestöistä, luo-
41788:    Lapsen hoitotuen myöntämisedellytyksiä kos-         vutti mietintönsä 15.4.1997. Työryhmä käsitteli
41789: kevaa lainsäädäntöä ei ole viime aikoina muutet-       myös niiden henkilöiden asemaa, jotka joutuvat
41790: tu. Kansaneläkelaitos on toimivaltansa puitteis-       noudattamaan gluteenitonta ruokavaliota.
41791: sa antanut paikallistoimistoille uudet etuusoh-           Vammaistyöryhmän ehdotusten toteuttami-
41792: jeet,jotka eivät ole etuusharkinnassa periaatteel-     seen liittyy suuria eläkkeensaajien toimeentulo-
41793: lisesti oikeudellisesti velvoittavia. Kansaneläke-     turvaan ja eläkeoikeuteen vaikuttavia muutok-
41794: laitoksen käytäntö ulottaa muuttuneet ohjeet           sia. Vammaistyöryhmän työ liittyi kiinteänä osa-
41795: uusia etuudensaajia koskeviksi vastaa sosiaaliva-      na muun muassa työ- ja toimintakykyä ylläpitä-
41796: kuutuksen hallintokäytännössä omaksuttua pe-           vään sosiaali- ja terveysministeriönjohdolla suo-
41797: riaatetta, ettei kenenkään maksussa olevaa             ritettavana olevaan selvitykseen. Osa tästä koko-
41798: etuutta alenneta pelkällä hallinnollisella päätök-     naisselvityksestä on parhaillaan vireillä LETKA-
41799: sellä. Toisaalta Kansaneläkelaitoksella tulee olla     työryhmässä, jonka työlle annettua määräaikaa
41800:  oikeus hoitamansa lainsäädännön puitteissa tar-       jatkettiin 30.4.1998 saakka. Tämän vuoksi so-
41801:  kistaa se, täyttääkö hakija laissa säädetyt edelly-   siaali- ja terveysministeriössä on tarkoituksena,
41802:  tykset etuuden saamiselle. Kun kansaneläkejär-        että vilja-allergikkojen ja keliaakikkojen toi-
41803: jestelmä rahoitetaan verovaroin, niin etuuksien        meentuloturvakysymykset ratkaistaan koko-
41804:  maksamiseen liittyvä taloudellinen vastuu ei          naisuudistuksen yhteydessä.
41805:  mahdollista niiden maksamista vastoin lainsää-
41806: 
41807:      Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 1998
41808: 
41809:                                                        Sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre
41810: 4                                            KK 1345/1997 vp
41811: 
41812: 
41813: 
41814: 
41815:                                           Tili Riksdagens Talman
41816: 
41817:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-         det förhöjda vårdbidraget för barn, 967 mark i
41818: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-          månaden, skall beviljas krävs att den särski1da
41819: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-        ekonomiska eller övriga be1astning som behand-
41820: man Mari Kiviniemi undertecknade spörsmå1 nr            1ingen av sjukdomen förorsakar är anmärknings-
41821: 1345:                                                   värt stor. 1 fråga om båda sjukdomarna har för-
41822:                                                         höjt vårdbidrag tidigare betalats närmast på
41823:           Är Regeringen medveten om att barn            grund av den ekonomiska belastningen, eftersom
41824:         som lider av celiaki och spannmålsallergi       glutenfri mat har medfOrt merkostnader motsva-
41825:         behandlas ojäm1ikt när det gäller vårdbi-       rande det förhöjda vårdbidraget.
41826:         drag,och                                           Markbeloppen vid graderingen av vårdbidra-
41827:           ämnar Regeringen vidta några åtgär-           get har dock kontinuer1igt stigit till fö1jd av in-
41828:         der i saken?                                    dexjusteringar ända fram till de senaste åren.
41829:                                                         En1igt ett utlåtande från F olkpensionsanstalten
41830:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           har de extra livsmedelskostnaderna för spann-
41831: anföra fö1jande:                                        målsallergiker och personer med celiaki sjunkit
41832:                                                         bl.a. genom att det blivit lättare att få ersättande
41833:     Ett barn som 1ider av spannmålsallergi kan          produkter och genom att Finland anslutit sig till
41834: inte isin kost använda vete, råg, havre eller korn,     EU. Dessutom har personer som lider av celiaki
41835: utan dessa sädesslag måste ersättas med andra           och spannmå1sallergi fått tillgång till nya födo-
41836: näringspreparat. Det enda som återstår vid be-          ämnen som underlättar matlagningen. Det be-
41837: hand1ingen av spannmålsallergi är användning            1opp som utbetalas som vårdbidrag motsvarar
41838: av livsmedel som inte innehåller spannmå1spro-          därför livsmedelskostnaderna för personer som
41839: teiner. 1 praktiken är det fråga om användning av       lider av spannmå1sallergi och celiaki och det upp-
41840: spannmå1sprodukter som inte innehåller gluten           står inte sådana merkostnader som avses i lagen.
41841: (t.ex. ris, majs, bovete och hirs samt g1utenfria       En1igt Folkpensionsanstalten har man vid upp-
41842: specia1produkter) i stället för de sedvanliga           görandet av anvisningarna ansett att det inte är
41843: spannmå1sprodukterna. Kostbehandlingen va-              ändamålsenligt att betala en överkompensation i
41844: rar 1ivet ut om ett tillfrisknande från sjukdomen       situationer som innebär att de kostnader som
41845: inte sker. Genom en korrekt kostbehand1ing är           orsakas genom sjukdomen är lägre än bidrags-
41846: en spannmålsallergiker vad gäller spannmålsal-          summan.
41847: lergin helt frisk. Enligt uppgift från Folkpen-            Vårdbidraget för barn utbetalas från början
41848: sionsanstalten hålls också spannmålsallergiska          av den månad som föregår månaden under viiken
41849: barn friska genom korrekt diet. 1 värsta fall kan       rätten till bidrag har uppkommit. Bidraget kan
41850: spannmålsallergi utvecklas till celiaki. Det är allt-   dock utan särskilda skäl utbetalas retroaktivt för
41851: så fråga om en dold funktionssvaghet. Det är skäl       högst ett år. Enligt de anvisningar från Folkpen-
41852: att uppmuntra till konsumtion av glutenfritt            sionsanstalten som trädde i kraft den 1 september
41853: bröd och andra g1utenfria spannmålsprodukter.           1997 utbetalas vårdbidraget för barn till personer
41854: Tidigare har det upplevts att det höga priset på        med celiaki och spannmålsallergi som lägsta
41855: dessa produkter är ett hinder för vård. Enligt en       vårdbidrag när betalningen av bidraget inleds
41856: utredning som konsumentverket gjorde 1995               den 1 september 1997 eller därefter. Enligt Fo1k-
41857: medför glutenfri diet merkostnader på 318-377           pensionsansta1ten bör anvisningarna kunna ses
41858: mark i månaden.                                         över i situationer som innebär att grunderna för
41859:     F olkpensionsanstalten har ändrat sina interna      beta1ning av bidraget tydligt har förändrats.Till
41860: anvisningar om vårdbidrag för barn så att barn          de barn som insjunknat i augusti 1997 och senare
41861: som lider av celiaki och spannmålsallergi, och          utbeta1as enligt de nuvarande anvisningarna ett
41862: som haft rätt till förhöjt vårdbidrag, fr.o.m. den 1    bidrag som är mindre än bidraget till dem som
41863: september 1997 har rätt till vårdbidrag. Beloppet       insjuknat tidigare. Enligt Folkpensionsanstalten
41864: av vårdbidraget är 414 mark i månaden. För att          beror dettai fråga om alla bidragsformer på att
41865:                                             KK 1345/1997 vp                                               5
41866: 
41867: det är omöjligt att exakt bestämma tidpunkten            av det ekonomiska ansvaret i samband med för-
41868: för när priset på de ersättande födoämnena sjun-         månsbetalningarna inte möjligt att fullgöra be-
41869: ker tili det lägre vårdbidragets nivå. För att olika     talningar i strid mot lagstiftningens syfte. Den
41870: förmånstagare skall få en rättvis behandling, har        som ansöker om en förmån har alltid rätt att få
41871: Folkpensionsanstalten bestämt att utbetalning-           lagligheten i Folkpensionsanstaltens beslut prö-
41872: en av de nya lägre vårdbidragen skall ske vid den        vad i de besvärsinstanser som är organiserade
41873: tidpunkt då de nya ansökningarna har behand-             som domstolar.
41874: lats vid Folkpensionsanstalten. Enligt Folkpen-              Den av social- och hälsovårdsministeriet till-
41875: sionsanstalten är det i praktiken omöjligt att           satta arbetsgruppen för handikappfrågor, där
41876: ploeka ut den som fått förhöjt vårdbidrag före           social- och hälsovårdsministeriet, finansministe-
41877: ändringen av anvisningarna, eftersom barn som            riet, arbetsministeriet, Folkpensionsanstalten,
41878: lider av celiaki och spannmålsallergi också finns        Finlands Kommunförbund och handikapporga-
41879: med bland dem hos vilka andra diagnoser på               nisationerna är representerade, avgav sitt betän-
41880: allergi har ställts.                                     kande den 15 aprill997. Arbetsgruppen behand-
41881:    Lagstiftningen om rätten tili vårdbidrag för          lade också situationen för de personer som måste
41882: barn har inte ändrats under den senaste tiden.           hålla en glutenfri diet.
41883: Folkpensionsanstalten har inom ramen för sin                Om de förslag som arbetsgruppen för handi-
41884: behörighet till lokalbyråerna gett ut nya för-           kappfrågor lagt fram förverkligas, innebär det
41885: månsanvisningar vilka vid förmånsprövning inte           stora förändringar som kommer att inverka på
41886: är principiellt, juridiskt förpliktande. Folkpen-        utkomstskyddet för pensionstagarna och på pen-
41887: sionsanstaltens praxis att utsträcka de ändrade          sionsrätten. Arbetsgruppens arbete utgör en inte-
41888: anvisningarna till att gälla nya förmånstagare           grerad del bl.a. av den utredning om upprätthål-
41889: motsvarar den princip som socialförsäkringen i           lande av förmågan att arbeta och vara aktiv som
41890: sin förvaltningspraxis gått in för, dvs. att en för-     pågår under ledning av social- och hälsovårdsmi-
41891: mån som redan betalas ut inte sänks för någon            nisteriet. En del av denna totalutredning är som
41892: enbart genom ett administrativt beslut. Å andra          bäst aktuell i LETKA-arbetsgruppen, vars tids-
41893: sidan bör Folkpensionsanstalten ha rätt att inom         frist har förlängts till den 30 april 1998. Social-
41894: ramen för den lagstiftning som den sköter grans-         och hälsovårdsministeriet ämnar därför avgöra
41895: ka om sökanden uppfyller lagens bestämmelser             utkomstskyddsfrågorna när det gäller personer
41896: om rätt tili förmån. Eftersom folkpensionssyste-         med spannmålsallergi och celiaki i samband med
41897: met finansieras med skattemedel, är det på grund         totalreformen.
41898: 
41899:      Helsingfors den 17 februari 1998
41900: 
41901:                                                        Social- och hälsovårdsminister Sinikka Mönkäre
41902: 1
41903: 
41904: 1
41905: 
41906: 
41907: 
41908: 
41909:     1
41910: 
41911:     1
41912:                                            KK 1346/1997 vp
41913: 
41914: Kirjallinen kysymys 1346
41915: 
41916: 
41917: 
41918: 
41919:                                    Matti Väistö /kesk: Maaseudun apteekkipalvelujen turvaamisesta
41920: 
41921: 
41922: 
41923:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
41924: 
41925:    Maaseudun apteekkipalvelut on maassamme               Ratkaisujen myötä osa apteekkipalveluja
41926: nähty tärkeänä osana kansalaisten tasapuolista        käyttävistä kansalaisista kenties hyötyisi, mutta
41927: kohtelua. Tässä tarkoituksessa apteekkien talou-      merkittävä osa kansalaisista joutuisi menettäjän
41928: dellisia toimintaedellytyksiä on tasattu liikevaih-   osaan, kun nykyiset pienet apteekit poistuisivat
41929: toon perustuvalla veronluonteisella apteekki-         ja palvelut siirtyisivät yhä kauemmaksi.
41930: maksulla.                                                Mikäli taas lääkkeiden myyntiä siirrettäisiin
41931:    Nyt apteekkimaksun poistaminen on nostettu         terveyskeskuksiin, niin niihin pitäisi perustaa far-
41932: keskusteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö on       maseuttien virkoja. Tällä tavoin palvelujen tur-
41933: pyytänyt Lääkelaitosta selvittämään kesäkuun          vaamisesta aiheutunutta kustannusrasitetta siir-
41934: loppuun mennessä apteekkimaksun poistamis-            rettäisiin toimivan apteekin menettävien aluei-
41935: mahdollisuudet.                                       den kunnille, joiden taloudellinen tilanne edel-
41936:    On arvioitu, että huhtikuun alussa toteutuva       leen kiristyisi.
41937: lääketaksan leikkaus ja mahdollinen apteekki-            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
41938: maksun poistaminen johtaisivat varsin nopeasti        tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
41939: jopa sadan apteekin sulkeutumiseen. Valtioneu-        nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
41940: voston taannoin hyväksymä lääketaksan muutos          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
41941: on tiettävästi suurin leikkaus, mitä apteekkialal-
41942: la on tehty. Apteekkien myyntikatteita se alentai-              Pitääkö Hallitus tärkeänä turvata
41943: si vuositasolla peräti 125 miljoonalla markalla.             lääkkeiden satavuus tasapuolisin ehdoin
41944:    Lääketaksan leikkauksen tavoitteena on si-                maan eri osissa, ja jos pitää, niin
41945: nänsä hyväksyttävä lääkekustannusten hillintä.                  millä kansalaisten kannalta oikeuden-
41946: Tämän ja mahdollisen apteekkimaksun poista-                  mukaisella tavalla Hallitus aikoo jatkos-
41947: misen seurauksena on kuitenkin alan kilpailun                sa turvata maaseudun apteekkipalvelujen
41948: voimakas lisääntyminen ja apteekkipalvelujen                 säilymisen?
41949: keskittyminen suuriin keskuksiin ja suuriin yksi-
41950: köihin.
41951: 
41952:      Helsingissä 26 päivänä tammikuuta 1998
41953: 
41954:                                            Matti Väistö /kesk
41955: 
41956: 
41957: 
41958: 
41959: 270136
41960: 2                                            KK 1346/1997 vp
41961: 
41962: 
41963: 
41964: 
41965:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
41966: 
41967:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa             Lääkelaitokselle annettu toimeksianto lähtee
41968: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           edellä olevan mukaisesti siitä, että lääkejakelun
41969: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         alueellinen kattavuus ei olennaisesti huonone.
41970: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Matti              Tämän toimeksiannossa olevan ehdon tarkoi-
41971: Väistön näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen            tuksena on nimenomaisesti turvata lääkkeiden
41972: n:o 1346:                                               saatavuus maan eri osissa. Tässä yhteydessä voi
41973:                                                         vielä todeta, että lääkelain 1 ja 39 § lähtevät
41974:            Pitääkö Hallitus tärkeänä turvata            nimenomaisesti siitä, että lääkkeiden saatavuus
41975:         lääkkeiden saatavuus tasapuolisin eh-           maan eri osissa on turvattu. Lääkelaitokselle an-
41976:         doin maan eri osissa, ja jos pitää, niin        nettu toimeksianto ei sisällä lääkelain muutta-
41977:            millä kansalaisten kannalta oikeuden-        mista.
41978:         mukaisella tavalla Hallitus aikoo jatkos-          Kysymyksen toiseen osaan voin todeta, että
41979:         sa turvata maaseudun apteekkipalvelujen         nykyinen lääkelaki ja sen perusteella myönnetyt
41980:         säilymisen?                                     apteekkioikeudet sekä lääkkeiden hintojen mää-
41981:                                                         räävä lääketaksa ovat mahdollistaneet nykyiset
41982:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            kattavat apteekkipalvelut. Nämä palvelut voi-
41983: vasti seuraavaa:                                        daan turvata jatkossakin siten, että maaseudulla
41984:                                                         toimivien apteekkien kannattavuus on riittävä.
41985:    Kuten kysymyksen perusteluissa todetaan, on          Tämän vuoksi apteekkimaksun poiston edelly-
41986: sosiaali- ja terveysministeriö määrännyt Lääke-         tyksenä tulee olla se, että myös maaseudulla voi
41987: laitoksen selvittämään 30.6.1998 mennessä ap-           olla riittävät taloudelliset edellytykset ylläpitää
41988: teekkimaksun poistamismahdollisuudet. Ap-               apteekkitoimintaa.
41989: teekkimaksu perustuu apteekkimaksusta annet-               Koska Lääkelaitoksen selvitystyö on vielä
41990: tuun lakiin ja se on apteekeilta liikevaihdon pe-       kesken, en tässä vaiheessa voi ottaa kantaa yksi-
41991: rusteella perittävä veronluonteinen maksu. Ap-          tyiskohtaisesti siihen, miten mainitut taloudelli-
41992: teekkimaksuna perittiin vuonna 1996 noin 390            set edellytykset voidaan turvata. Joka tapaukses-
41993: miljoonaa markkaa, mikä on noin 7 prosenttia            sa on selvää, että apteekkimaksun poistamisen
41994: apteekkien liikevaihdosta.                              edellytyksenä oleva hallituksen esitys apteekki-
41995:    Toimeksiannon mukaan Lääkelaitoksen tulee            maksusta annetun lain kumoamiseksi annetaan
41996: selvittää, millä edellytyksillä apteekkimaksu voi-      eduskunnalle ainoastaan siinä tapauksessa, että
41997: taisiin poistaa ja samalla muuttaa lääketaksaa          lääkelain edellyttämä lääkejakelun kattavuus
41998: vuoden 2000 alusta lukien niin, että lääkkeiden         voidaan säilyttää.
41999: hinnat alenisivat. Selvitykseen perustuva ehdo-
42000: tus tulee laatia siten, että lääkejakelun alueellinen
42001: kattavuus ei olennaisesti huonone.
42002: 
42003:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
42004: 
42005:                                                                       Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
42006:                                              KK 1346/1997 vp                                               3
42007: 
42008: 
42009: 
42010: 
42011:                                           Tili Riksdagens Talman
42012: 
42013:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-            Enligt det ovan anförda utgår Läkemedelsver-
42014: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-          kets uppdrag från att den regionala täckningen
42015: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-        av läkemedelsdistributionen inte försämras vä-
42016: man Matti Väistö undertecknade spörsmål nr              sentligt. Syftet med detta villkor är uttryckligen
42017: 1346:                                                   att trygga tillgången på läkemedel i alla delar av
42018:                                                         landet. 1 detta sammanhang kan man ytterligare
42019:             Anser Regeringen det vara viktigt att       konstatera att 1 § och 39 § läkemedelslagen ut-
42020:          trygga tillgången på läkemedel på lika         tryckligen utgår från att tillgången på läkemedel
42021:          villkor i alla delar av Jandet och om så är,   är tryggad i hela landet. 1 Läkemedelsverkets
42022:             hur ämnar Regeringen i fortsättningen       uppdrag ingår inte en ändring av läkemedelsla-
42023:          garantera att apotekstjänsterna upprätt-       gen.
42024:          hålls på landsbygden på ett för medbor-            I fråga om den andra delen av spörsmålet kan
42025:          garna rättvist sätt?                           det konstateras att den gällande läkemedelslagen
42026:                                                         och de apoteksrättigheter som har beviljats på
42027:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           basis av den samt medicinaltaxan som bestäm-
42028: anföra följande:                                        mer läkemedelsprisen har möjliggjort de nuva-
42029:                                                         rande heltäckande apotekstjänsterna. Dessa
42030:     Såsom konstateras i motiveringen tili spörs-        tjänster kan tryggas också i framtiden genom att
42031: målet har social- och hälsovårdsministeriet gett        apoteken på landsbygden är tillräckligt lönsam-
42032: Läkemedelsverket i uppdrag att senast den 30            ma. Därför bör ett villkor för att man skall kunna
42033: juni 1998 utreda vilka möjligheter det finns att        slopa apoteksavgiften vara att det även på lands-
42034: slopa apoteksavgiften. Apoteksavgiften baserar          bygden bör finnas tillräckliga ekonomiska förut-
42035: sig på lagen om apoteksavgift och är en avgift av       sättningar att upprätthålla apoteksverksamhet.
42036: skattenatur som uppbärs på basis av apotekens              Eftersom Läkemedelsverkets utredningsarbe-
42037: omsättning. År 1996 uppbars ca 390 milj. mk i           te ännu pågår kan man i detta skede inte i detalj ta
42038: form av apoteksavgifter, vilket är ca 7% av apo-        ställning tili hur nämnda ekonomiska förutsätt-
42039: tekens omsättning.                                      ningar skall kunna tryggas. 1 varje fall är det klart
42040:     Enligt uppdraget skall Läkemedelsverket ut-         att den regeringproposition om upphävande av
42041: reda vilka förutsättningar det finns för att slopa      lagen om apoteksavgifter som är en förutsättning
42042: apoteksavgiften och samtidigt ändra medicinal-          för slopandet av apoteksavgiften avlåts tili riks-
42043: taxan från ingången av år 2000 så att läkemedels-       dagen endast i det fall att en sådan heltäckande
42044: prisen sjunker. Det förslag som görs upp på basis       läkemedelsdistrubution som föreskrivs i läkeme-
42045: av utredningen får inte leda tili att den regionala     delslagen kan upprätthållas.
42046:  täckningen av läkemedelsdistributionen försäm-
42047:  ras väsentligt.
42048: 
42049:         Helsingforsden 12 februari 1998
42050: 
42051:                                                                        Minister Terttu Huttu-Juntunen
42052:                                             KK 1347/1997 vp
42053: 
42054: Kirjallinen kysymys 1347
42055: 
42056: 
42057: 
42058: 
42059:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr: Suomen tavoitteista ja reunaeh-
42060:                                         doista ns. MAJ-sopimusta koskevissa neuvotteluissa
42061: 
42062: 
42063:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42064: 
42065:     OECD valmistelee parhaillaan monenkeskis-          kun maa pyrkii kehittämään esimerkiksi ympä-
42066: tä investointisopimusta (MAI), jonka tavoittee-        ristö-, työ-, kuluttajansuoja- tai aluepoliittista
42067: na on edesauttaa kansainvälisten investointien         lainsäädäntöään. Tällainen tilanne on lähes aina
42068: vapauttamista ja taata kaikkien sopijapuolten          kehitysmaissa, joiden hallitukset muutoinkin
42069: investoijille tasavertainen kohtelu. Sopimukseen       ovat usein ulkomaisten yritysten ohjailtavissa.
42070: liittynee tai joutuu liittymään jatkossa myös             Suomi pyrkii MAJ-neuvotteluissa tiettävästi
42071: OECD:hen kuulumattomia valtioita, kuten kehi-          torjumaan osaa edellä mainituista uhkista kan-
42072: tysmaita. Suomi osallistuu neuvotteluprosessiin        sallisten varaumien ja suositustekstien kautta.
42073: ministeriöiden ja Suomen Pankin edustajista            Kansainvälisten kestävää kehitystä, ihmisoi-
42074: koostuvalla virkamiesvaltuuskunnalla.                  keuksia ja oikeudenmukaisuutta koskevien si-
42075:     Maailmankaupan vapautuminen ja talouden            toumusten toteutumiseksi tätä paljon tärkeäm-
42076: globalisoituminen muutoinkin ovat lisäämässä           pää on, että itse sopimus on sopusoinnussa mm.
42077: nopeasti niin teollisuusmaasta toiseen kuin teolli-    Rion julistuksen, Agenda 21 :n, ILO:n perussopi-
42078: suusmaista kehitysmaihin suuntautuvia inves-           mustenja OECD:n talous-, ympäristö- ja sosiaa-
42079: tointeja. Rahoitusvirroissa teollisuusmaista ke-       lipolitiikan yhteennivomista koskevan si-
42080: hitysmaiden suuntaan on jo tapahtunut dra-             toumuksen kanssa.
42081: maattinen siirtymä perinteisestä kehitysavustaja          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42082: investointihyödykkeiden viennistä suoriin inves-       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42083: tointeihin. Investoijan ja valtion suhteita säätele-   nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42084: vä kansainvälinen sopimus on siksi erittäin tär-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42085: keä kauppapolitiikan väline ja kohdemaan lain-
42086: säädäntöä ohjaava pakote.                                         Aikooko Hallitus kuulla eduskuntaa
42087:     MAI-sopimusluonnoksessa investoijien oi-                  MAI-sopimukselle asetetuista kansalli-
42088: keudet ja investointivapaus on nostettu sijoitus-             sista tavoitteista ja reunaehdoista ennen
42089: ten maakohtaisen poliittisen säätelytarpeen ylä-              kuin Suomen osallistuminen valmiiksi
42090: puolelle. Se johtaa toteutuessaan monikansallis-              neuvoteltuun sopimukseen tuodaan
42091: ten yritysten vaikutusvallan vahvistumiseen enti-             eduskuntaan ratifioitavaksi, ja
42092: sestään suhteessa kohdemaiden hallituksiin, kos-                  pitääkö Hallitus OECD:n jäsenmai-
42093: ka ulkomaisten sijoittajien aseman turvaaminen                den tekemien sosiaaliseen kehitykseen,
42094: asetetaan mm. sosiaalisen kehityksen ja ympäris-              ihmisoikeuksiin ja ympäristötavoitteisiin
42095: tötavoitteiden edelle. Investoijane kaavailtu oi-             liittyvien kansainvälisten sitoumusten
42096: keus vaatia korvauksia,jos se katsoo kohdemaan                periaatteiden sisällyttämistä MAJ-sopi-
42097: estäneen sen etujen toteutumisen sopimuksen                   mukseen sen hyväksyttävyyden edelly-
42098: edellyttämällä tavalla, on erityisen vaarallinen,             tyksenä?
42099: 
42100:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
42101: 
42102:                                      Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
42103: 
42104: 
42105: 
42106: 
42107: 270136
42108: 2                                          KK 1347/1997 vp
42109: 
42110:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42111: 
42112:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        maiselle, Suomeen investointia suunnittelevalle
42113: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         investoijalle, että maamme noudattaa hyväksyt-
42114: olette toimittanut valtioneuvoston asianomai-         tyjä periaatteita ulkomaisten investointien koh-
42115: sen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Tuija        telussa.
42116: Maaret Pykäläisen näin kuuluvan kirjallisen ky-           Hallitus pyrkii siihen, että Taloudellisen yh-
42117: symyksen n:o 1347:                                    teistyön ja kehityksen järjestössä, OECD:ssä,
42118:                                                       neuvoteltavana oleva monenvälinen investointi-
42119:            Aikooko Hallitus kuulla eduskuntaa         sopimus MAI edistäisi näitä tavoitteita. Sopi-
42120:        MAI-sopimukselle asetetuista kansalli-         muksen hyväksyneiden valtioiden sijoittajilla pi-
42121:        sista tavoitteista ja reunaehdoista ennen      täisi olla oikeus sijoitustoimintaan missä tahansa
42122:        kuin Suomen osallistuminen valmiiksi           toisessa sopimusmaassa. Toiminnan edellytykset
42123:        neuvoteltuun sopimukseen tuodaan               eivät saa olla epäedullisemmat kuin vastaanotta-
42124:        eduskunnan ratifioitavaksi, ja                 jamaan omille sijoittajilleen tai minkä tahansa
42125:            pitääkö Hallitus OECD:n jäsenmai-          kolmannen maan sijoittajille tarjoamat edut.
42126:        den tekemien sosiaaliseen kehitykseen,         Hallitus pitää tätä Suomen neuvottelutavoittei-
42127:        ihmisoikeuksiin ja ympäristötavoitteisiin      den mukaisena suomalaisyritysten hakeutuessa
42128:        liittyvien kansainvälisten sitoumusten pe-     kasvavassa määrin laajemmille markkinoille
42129:        riaatteiden sisällyttämistä MAJ-sopi-          myös maan rajojen ulkopuolelle.
42130:        mukseen sen hyväksyttävyyden edelly-               Hallitus katsoo, että sijoitustoiminnan edistä-
42131:        tyksenä?                                       minen ei saa tapahtua sosiaalisen kehityksen eikä
42132:                                                       ympäristönsuojelun tavoitteiden kustannuksel-
42133:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          la. MAJ-neuvotteluissa hallitus on vaatinutkin
42134: vasti seuraavaa:                                      voimakkaasti, että ympäristönsuojelun lainsää-
42135:                                                       dännönja kansainvälisesti hyväksyttyjen sosiaa-
42136:     Valtiopäiväjärjestyksen 54 e §:n mukaisesti       listandardien alentaminen kansainvälisten inves-
42137: eduskunnan suurelle valiokunnalle on 12 päivä-        tointien houkuttelemiseksi kielletään sopimuk-
42138: nä helmikuuta 1998 lähetetty tiedoksi selvitys        sessa. Hallitus katsookin, että sopimukseen tulisi
42139: OECD:n monenkeskisten investointisopimus-             sisällyttää maininta myös kansainvälisen työjär-
42140: neuvottelujen (MAJ) tämänhetkisestä tilantees-        jestön, ILO:n, työntekijöiden maailmanlaajuisia
42141: ta.                                                   oikeuksia koskevasta suosituksesta sekä ympä-
42142:     Ulkoasiainministeriö toimitti 8 päivänä huhti-    ristönsuojeluun liittyvät Rion Deklaraatio ym-
42143: kuuta 1997 eduskunnan suurelle valiokunnalle          päristöstä ja kehityksestä, Agenda 21 sekä niin
42144: niin ikään valtiopäiväjärjestyksen 54 e §:n mukai-    ikään kestävän kehityksen periaatteen tunnusta-
42145: sesti tiedoksi Euroopan yhteisöjen komission          minen. Hallitus edellyttää, että MAJ-sopimus on
42146: neuvostolle antaman tiedonannon "Investointe-         sopusoinnussa Suomen omaksumien muiden
42147: ja koskeva monenvälinen sopimus. Neuvottelu-          kansainvälisten sitoumusten kanssa näissä kysy-
42148: jen tämänhetkinen tilanne ja seuraavien kuukau-       myksissä.
42149: sien ensisijaiset tavoitteet" (Eduskunnan viitenu-        Hallitus tulee MAJ-neuvotteluissa jatkuvasti
42150: mero E 27/1997 vp).                                   korostamaan, että sopimuksessa tullaan noudat-
42151:     Ulkoasiainministeriö on antanut eduskunnan        tamaan samoja sääntöjä, kuin mitä hallitus nou-
42152: ulkoasiainvaliokunnalle viimeksi tietoja monen-       dattaa muissakin kansainvälisissä yhteyksissä
42153: välisen investointisopimusneuvottelujen tämän-        myös sosiaalisen kehityksen, ihmisoikeuksien ja
42154: hetkisestä neuvottelutilanteesta suullisesti valio-   ympäristötavoitteiden periaatteiden osalta. Hal-
42155: kunnan kokouksessa 11. helmikuuta 1998.               litus pitääjatkossakin eduskunnan ao. valiokun-
42156:     Hallituksen tavoitteena on pyrkiä turvaa-         nan tarvittaessa informoituna MAJ-sopimus-
42157: maan suomalaisen elinkeinoelämän mahdolli-            neuvottelujen tilanteesta. Nykyisen neuvotteluti-
42158: suudet markkinoillepääsyyn ja niillä toimimiseen      lanteen valossa hallituksella ei ole suunnitelmia
42159: maan rajojen ulkopuolellakin tasavertaiselta          ryhtyä kysymyksessä tarkoitettuihin toimiin, en-
42160: pohjalta muiden maiden yrittäjien kanssa. Toi-        nen kuin sopimus tuodaan eduskunnan ratifioi-
42161: saalta sopimukseen liittyminen osoittaa ulko-         tavaksi.
42162: 
42163:      Helsingissä 19 päivänä helmikuuta 1998
42164: 
42165:                                                                              Ministeri Ole Norrback
42166:                                            KK 1347/1997 vp                                                3
42167: 
42168: 
42169: 
42170: 
42171:                                         Tili Rfksdagens Talman
42172: 
42173:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen           ska aktörer som planerar investeringar i Finland
42174: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande           att vårt land följer godtagna principer i behand-
42175: medlem av statsrådet översänt följande av riks-       lingen av utländska investeringar.
42176: dagsman Tuija Maaret Pykäläinen underteck-               Regeringen strävar efter att det multilaterala
42177: nade spörsmål nr 1347:                                investeringsavtalet MAI, som förhandlas fram
42178:                                                       inom Organisationen för ekonomiskt samarbete
42179:           Ämnar Regeringen höra riksdagen i           och utveckling, OECD, skall främja dessa mål.
42180:        fråga om nationella mål och villkor för        Meningen är att investerare från de stater som
42181:        MAI-avtalet innan anslutningen tili det        antagit avtalet skall ha rätt att bedriva investe-
42182:        fårdigförhandlade avtalet inges tili riks-     ringsverksamhet i alla de andra avtalsslutande
42183:        dagen för ratificering, och                    länderna. Verksamhetsvilikoren får inte vara
42184:           anser Regeringen att ett vilikor för        mindre förmånliga än de som gäller för motta-
42185:        godkännandet av avtalet skall vara att         garlandets egna investerare eller för investerare
42186:        principerna i OECD-ländernas interna-          från något tredje land. Regeringen anser att detta
42187:        tionella utfåstelser om social utveckling,     överensstämmer med de finska förhandlingsmå-
42188:        mänskliga rättigheter och miljömål tas         len då finska företag i allt högre grad söker sig till
42189:        med i MAI?                                     större marknader även utanför landets gränser.
42190:                                                          Regeringen anser att främjandet av investe-
42191:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         ringsverksamhet inte får ske på bekostnad av den
42192: anföra följande:                                      sociala utvecklingen eller målsättningen inom
42193:                                                       miljöskyddet. 1 MAI-förhandlingarna har reger-
42194:     1 enlighet med 54 e § riksdagsordningen har       ingen därför kraftfullt krävt att avtalet skall för-
42195: riksdagens stora utskott den 12 februari 1998         bjuda att miljölagstiftningen och internationellt
42196: tillställts en utredning om det aktuella läget i      antagna sociala normer försvagas i syfte att locka
42197: OECD-förhandlingarna om det multilaterala in-         internationella investeringar. Regeringen anser
42198: vesteringsavtalet (MAI) för kännedom.                 att avtalet också bör omnämna den internatio-
42199:     Den 8 april 1997 ingav utrikesministeriet tili    nella arbetsorganisationen ILO:s rekommenda-
42200: riksdagen, likaså i enlighet med 54 e § riksdags-     tion om arbetstagarnas globala rättigheter samt
42201: ordningen, stora utskottet för kännedom ett           Riodeklarationen om miljö och utveckling och
42202: meddelande som Europeiska gemenskapernas              Agenda 21 och dessutom erkänna principen om
42203: kommission ingivit till rådet om dagsläget för det    hållbar utveckling. Regeringen förutsätter att
42204: multilaterala investeringsavtalet och de primära      MAI-avtalet är förenligt med Finlands övriga
42205: målen under de följande månaderna. (Riksda-           internationella åtaganden i dessa frågor.
42206: gen, signum E 27/1997 rd).                               Under MAI-förhandlingarna kommer reger-
42207:     Senast informerade utrikesministeriet riksda-     ingen ständigt att betona att avtalet skall följa de
42208: gens utrikesutskott muntligt om dagsläget i de        regler som regeringen iakttar i andra internatio-
42209: multilaterala investeringsförhandlingarna under       nella sammanhang, också i fråga om principerna
42210: utskottets möte den II februari 1998.                 för social l;J;tveckling, mänskliga rättigheter och
42211:     Regeringens mål är att försöka trygga det fin-    miljömål. A ven i fortsättningen kommer reger-
42212: ska näringslivets möjligheter att få tiliträde tili   ingen att hålla berörda riksdagsutskott informe-
42213: marknaden och kunna agera på marknaden ock-           rade om läget i MAI-förhandlingarna. 1 ljuset av
42214: så utanför landets gränser på en jämbördig basis      dagens förhandlingsläge planerar regeringen inte
42215: med företagare från andra länder. En anslutning       att vidta de åtgärder soma vses i spörsmålet innan
42216: till avtalet kommer dessutom att visa för utländ-     avtalet inges tili riksdagen för ratificering.
42217: 
42218:      Helsingforsden 19 februari 1998
42219: 
42220:                                                                                Minister Ole Norrback
42221:                                           KK 1348/1997 vp
42222: 
42223: Kirjallinen kysymys 1348
42224: 
42225: 
42226: 
42227: 
42228:                                   Timo Ihamäki /kok: Kodinkoneiden paloturvallisuuden parantami-
42229:                                      sesta
42230: 
42231: 
42232:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42233: 
42234:    Ilman valvontaa päällä olevat sähkölaitteet       hen, että sähkölaitteet on valmistettu ja tarkas-
42235: aiheuttavat tulipaloja. Huomattava osa kodin-        tettu huolellisesti. Valmistusturvallisuuden var-
42236: koneista on kuitenkin pidettävä päällä silloinkin,   mentaminen on erityisen tärkeää nyt, kun uusi
42237: kun valvontaa ei ole. Lisäksi käytännössä on         sähköturvallisuuslaki sallii laitetuonnin ilman
42238: mahdotonta puhdistaa ja seurata useimpien lait-      säännönmukaisia tarkastuksia.
42239: teiden toimintakuntoa.                                  Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42240:    Tämän takia Iaitevalmistajilta tulisi vaatia      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42241: turvallisuuden lisäämistä. Selkeyttä ja vastuuta     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42242: on lisättävä myös vahinkojen korvausehtoihin.        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42243: Nykyisin vahingon kärsineet ovatjoutuneet tap-
42244: pelemaan valmistajien ja vakuutusyhtiöiden                     Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
42245: kanssa jopa vuosia.                                         kodinkoneiden paloturvallisuuden pa-
42246:    Kuluttajan on kuitenkin voitava luottaa sii-             rantamiseksi?
42247:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
42248: 
42249:                                          Timo Ihamäki /kok
42250: 
42251: 
42252: 
42253: 
42254: 270136
42255: 2                                         KK 1348/1997 vp
42256: 
42257: 
42258: 
42259: 
42260:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42261: 
42262:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Tällä hetkellä Turvatekniikan keskuksen ja
42263: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         paloalan yhteistyönä on käynnistymässä seuran-
42264: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tatutkimus, jolla täsmennetään sähköpalon syi-
42265: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Timo Iha-        tä, jotta ennaltaehkäisevät toimenpiteet voidaan
42266: mäen näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         kohdistaa mahdollisimman oikein ja tehokkaas-
42267:  1348:                                                ti.
42268:                                                           Iso osa syttyneistä sähköpaloista on johtunut
42269:           Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         vääristä käyttötavoista, esim. pyykkejä kuiva-
42270:        kodinkoneiden paloturvallisuuden pa-           taan sähkökiukaan päällä. Turvatekniikan kes-
42271:        rantamiseksi?                                  kuksen tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat myös säh-
42272:                                                       kölaitteiden käyttäjien ja kuluttajien opastami-
42273:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           nen ja valistaminen. Tutkimustulosten pohjalta
42274: taen seuraavaa:                                       suunnitellaan toteutettavien kampanjoiden sisäl-
42275:                                                       löt.
42276:    Sähköturvallisuuslaki (41 0/1996) ja sen nojal-        Sähkölaitteiden pakollisen ennakkotarkas-
42277: la annetut muut säädökset edellyttävät, että säh-     tuksen poistumisen vastapainoksi on rakennettu
42278: kölaitteista ei aiheudu hengen, terveyden tai         markkinavalvontajärjestelmä, joka tehtyjen tut-
42279: omaisuuden vaaraa. Sähköturvallisuusviran-            kimustenkin mukaan toimii tehokkaasti. Mark-
42280: omaisena toimii kauppa- ja teollisuusministeriön      kinoilla olevien sähkölaitteiden turvallisuustaso
42281: alaisuudessa Turvatekniikan keskus.                   on edelleen yleisesti hyvä. Muutamat puutteelli-
42282:    Turvatekniikan keskuksessa sähköstä tai säh-       siksi todetut laitteet on saatu tehokkaasti poiste-
42283: kölaitteista aiheutuvien palojen tutkimus on ase-     tuksi markkinoilta yhteistoiminnassa valmista-
42284: tettu yhdeksi tärkeimmistä lähiajan strategisista     jien ja maahantuojien kanssa.
42285: kehittämisalueista. Aiheesta on jo toteutettu             Turvatekniikan keskuksen lisäksi kuluttajien
42286: kaksi tutkimusta, jotka selvittivät sähkön osuut-     ja sähkönkäyttäjien valistamiseen ja opastami-
42287: ta palojen syttymissyynä sekä palonsyiden tutki-      seen osallistuvat myös esimerkiksi kuluttajavi-
42288: musmenetelmiä sähköpalojen kannalta. Yhteis-          ranomaiset
42289: toiminta paloalan kanssa on osoittautunut erit-
42290: täin hedelmälliseksi ja rakentavaksi.
42291: 
42292:      Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998
42293: 
42294:                                                      Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki
42295:                                              KK 1348/1997 vp                                             3
42296: 
42297: 
42298: 
42299: 
42300:                                           Tili Riksdagens Talman
42301: 
42302:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen                 1dagens läge inleds i samarbete melian Säker-
42303: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande              hetsteknikcentralen och brandsektorn en upp-
42304: med1em av statsrådet översänt följande av riks-          följningsundersökning med viiken elbrändernas
42305: dagsman Timo Ihamäki undertecknade skriftliga            orsaker preciseras för att preventiva ätgärder
42306: spörsmål nr 1348:                                        skali kunna inriktas så rätt och effektivt som
42307:                                                          möjligt.
42308:            Vilka åtgärder har Regeringen för av-            En stor del av de elbränder som har börjat har
42309:         sikt att vidta för att förbättra hushålisma-     berott pä felaktigt användningssätt, t.ex. tvätt
42310:         skinernas brandsäkerhet?                         torkas pä en elugn. Tili Säkerhetsteknikcentra-
42311:                                                          lens viktigaste uppgifter hör ocksä att vägleda
42312:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt            och upplysa elmaterielens användare och konsu-
42313: anföra följande:                                         menter. Utgäende från undersökningsresultaten
42314:                                                          planeras innehäliet i de kampanjer som kommer
42315:    Elsäkerhetslagen (410/1996) och övriga för-           att genomföras.
42316: fattningar som har getts med stöd av den förut-             Som motvikt tili att den obligatoriska för-
42317: sätter att elmateriel inte medför fara för Iiv, hälsa    handsgranskningen av elmateriel har slopats har
42318: elier egendom. Elsäkerhetsmyndighet är Säker-            ett marknadsövervakningssystem byggts upp,
42319: hetsteknikcentralen som lyder under handels-             som enligt företagna undersökningar fungerar
42320: och industriministeriet.                                 effektivt. Säkerhetsnivån på den elmateriel som
42321:    Vid Säkerhetsteknikcentralen har undersök-            finns på marknaden är fortfarande alimänt taget
42322: ningen av bränder som förorsakats av el elier            god. Några anordningar som har konstaterats
42323: elmateriel satts upp som ett av de viktigaste stra-      bristfåliiga har effektivt dragits bort frän mark-
42324: tegiska utvecklingsområdena under den närmas-            naden i samverkan med tiliverkarna och impor-
42325: te tiden. På detta tema har redan två undersök-          törerna.
42326: ningar gjorts. 1 dem utreddes viiken andel elektri-         Utöver säkerhetsteknikcentralen är också
42327: citeten har när det börjar brinna samt hur brand-        t.ex. konsumentmyndigheterna med om att upp-
42328: orsakerna undersöks med tanke pä elbränder.              lysa och vägleda konsumenter och elanvändare.
42329: Samverkan med brandsektorn har visat sig syn-
42330: nerligen fruktbar och konstruktiv.
42331: 
42332:      Helsingforsden 13 februari 1998
42333: 
42334:                                                         Handels- och industriminister Antti Kalliomäki
42335:                                            KK 1349/1997 vp
42336: 
42337: Kirjallinen kysymys 1349
42338: 
42339: 
42340: 
42341: 
42342:                                    Liisa Hyssälä /kesk: Yliopistojen professuurien täyttämisestä
42343: 
42344: 
42345: 
42346:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42347: 
42348:    Yliopistojen professuurien täyttöprosessi kes-        Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42349: tää useissa tapauksissa jopa vuosia. Esimerkiksi      tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42350: Oulussa erään kliinisen alan professuurin täyttö-     nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42351: prosessi on käynnissä jo viidettä vuotta. Tällai-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42352: sella viivyttelyllä on runsaasti haitallisia vaiku-
42353: tuksia tiedeyhteisössä sekä tutkimuksen että ope-               Onko Hallitus aikeissa ryhtyä toimen-
42354: tuksen kannalta.                                             piteisiin professuurien täyttöprosessien
42355:                                                              nopeuttamiseksi?
42356:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
42357: 
42358:                                           Liisa Hyssälä /kesk
42359: 
42360: 
42361: 
42362: 
42363: 270136
42364: 2                                        KK 1349/1997 vp
42365: 
42366: 
42367: 
42368: 
42369:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
42370: 
42371:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      annettiin yliopistolle oikeus rajoittaa asiantunti-
42372: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       joille toimitettavien julkaisujen ja muiden töiden
42373: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     määrää. Samalla poistettiin valitusoikeus viran
42374: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Liisa Hys-     ehdollepanosta ja luotiin yliopiston sisäinen oi-
42375: sälän näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o      keusturvajärjestelmä. Nämä toimenpiteet ovat
42376:  1349:                                              huomattavasti nopeuttaneet professorin virko-
42377:                                                     jen täyttöä. Useita vuosia kestävät viran täytöt
42378:           Onko Hallitus aikeissa ryhtyä toimen-     ovat nykyisin harvinaisia, ja tällöinkin on usein
42379:        piteisiin professuurien täyttöprosessien     kysymys useammasta saman viran täyttöproses-
42380:        nopeuttamiseksi?                             sista, kun viran täyttö kelpoisten hakijoiden
42381:                                                     puuttuessa on rauennut ja se on jouduttu käyn-
42382:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        nistämään uudelleen.
42383: vasti seuraavaa:                                       Yliopistot voivat käyttää professorin virkojen
42384:                                                     täyttöön myös hakumenettelyä huomattavasti
42385:    Professorin virat täytetään joko virkaehdo-      nopeampaa kutsumismenettelyä, jos lain kutsu-
42386: tuksen perusteella viran oltua ensin haettavana     mismenettelyn käytölle asettamat vaatimukset
42387: tai kutsumismenettelyä käyttäen. Eniten aikaa       täyttyvät. Kutsumismenettelyä käyttäen viran
42388: virantäytössä vaatii hakijoiden kelpoisuuden ar-    täyttö on nopeimmissa tapauksissa tapahtunut
42389: viointi siihen liittyvine asiantuntijamenettelyi-   runsaassa puolessa vuodessa.
42390: neen. Täytettäessä virkaa haun perusteella kel-        Kuluvan vuoden elokuun 1. päivänä tulevat
42391: poisuuden arviointiin vaikuttaa olennaisesti ha-    voimaan laki Suomen Hallitusmuodon 87 ja
42392: kijoiden ja heidän hakemuksiinsa liittyvien tie-    89 §:n muuttamisesta (647/1997) sekä laki kor-
42393: teellisten julkaisujen tai muiden töiden määrä.     keakoulun professorin ja apulaisprofessorin vi-
42394:    Vuoden 1992 alusta voimaan tulleilla profes-     ran täyttämisestä annetun lain muuttamisesta
42395: sorioja apulaisprofessorin viran täyttämistä kos-   (648/1997). Näillä lain muutoksilla nimittäminen
42396: kevilla lailla (856/1991) ja asetuksella (1581/     professorin virkaan siirretään tasavallan presi-
42397: 1991) professorin viran hakijoiden kelpoisuuden     dentiltä yliopistojen itsensä tehtäväksi. Yliopis-
42398: arviointimenettelyä kevennettiin. Muun muassa       tojen ulkopuolisen päätöksentekovaiheenjäämi-
42399: poistettiin mahdollisuus myöntää hakijoille lisä-   nen pois tulee jatkossa nopeuttamaan virantäyt-
42400: aikaa kelpoisuuden täydentämistä varten sekä        töprosessia.
42401: 
42402:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
42403: 
42404:                                                             Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen
42405:                                              KK 1349/1997 vp                                             3
42406: 
42407: 
42408: 
42409: 
42410:                                            Tili Riksdagens Talman
42411: 
42412:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        righeten. Vidare gavs universitetet rätt att be-
42413: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         gränsa antalet publikationer och andra arbeten
42414: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-       som tillställs de sakkunniga. Samtidigt slopades
42415: man Liisa Hyssälä undertecknade spörsmål nr            besvärsrätten i fråga om tjänsteförslag och det
42416: 1349:                                                  skapades ett internt rättsskyddssystem för uni-
42417:                                                        versitetet. Dessa åtgärder har avsevärt påskyndat
42418:             Avser Regeringen vidta åtgärder fOr        tillsättningen av professorstjänster. Tjänstetill-
42419:          att påskynda processen vid tillsättningen     sättningar som varar tlera år är i dag ovanliga och
42420:          av professurer?                               då sådana förekommer är det ofta fråga om tlera
42421:                                                        tillsättningsprocesser för samma tjänst, då tjäns-
42422:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          tetillsättningen på grund av brist på behöriga
42423: anföra följande:                                       sökande har förfallit och man varit tvungen att
42424:                                                        inleda tjänstetillsättningen på nytt.
42425:    Professorstjänster tillsätts antingen på grund-         När professorstjänster skall tillsättas kan uni-
42426: val av ett tjänsteförslag efter att tjänsten först     versiteten också utnyttja kallelseförfarande, som
42427: varit lediganslagen eller genom kallelseförfaran-      är ett betydligt snabbare förfarande än tillsätt-
42428: de. Merparten av tiden vid tjänstetillsättningar       ning genom lediganslagning, förutsatt att de krav
42429: går åt till bedömningen av de sökandes behörig-        som lagen ställer för kallelseförfarande uppfylls.
42430: hetjämte det sakkunnigförfarande som hör sam-          När kallelseförfarande använts har tjänstetill-
42431: man med det. Något som väsenligt inverkar på           sättningen i bästa fall skett på drygt ett halvt år.
42432: bedömningen av behörigheten när en tjänst till-            Den 1 augusti i år träder lagen om ändring av
42433: sätts genom lediganslagning är antalet sökande         87 och 89 § Regeringsformen för Finland (647/
42434: och antalet vetenskapliga publikationer eller an-      1997) samt lagen om ändring av lagen om tillsätt-
42435: dra arbeten som åberopas i ansökningarna.              ning av tjänster som professor och biträdande
42436:    Genom lagen (85611991) och förordningen             professor vid högskolor (64811997) i kraft. Dessa
42437: (158111991) om tillsättning av tjänster som pro-       lagändringar innebär att det inte längre är repu-
42438: fessor och biträdande professor vid högskolor,         blikens president som utnämner tili professors-
42439: vilka trädde i kraft vid ingången av 1992, förenk-     tjänster utan universiteten själva. Genom att det
42440: lades förfarandet vid bedömningen av behörig-          skede av beslutsfattandet som sker utanför uni-
42441: heten hos sökande av professorstjänster. Där-          versiteten faller bort kommer tjänstetillsättnings-
42442: med slopades bl.a. möjligheten av bevilja de sö-       processen i framtiden att löpa snabbare.
42443: kande ytterligare tid för komplettering av behö-
42444: 
42445:         Helsingfors den 24 februari 1998
42446: 
42447:                                                         Undervisningsminister Olli-Pekka Heinonen
42448:                                            KK 1350/1997 vp
42449: 
42450: 
42451: Kirjallinen kysymys 1350
42452: 
42453: 
42454: 
42455: 
42456:                                    Raimo Vistbacka /ps: Kansanedustajaan kohdis tuvan lahjonnan
42457:                                        rangaista vu udesta
42458: 
42459: 
42460:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42461: 
42462:    Julkisuuteen on tullut tietoja, joiden mukaan      vastaan, tulisi kyseinen rikoslain epäkohta saada
42463: erästä kansanedustajaa olisi yritetty rahallista      korjatuksi pikaisesti hyvissä ajoin ennen vuoden
42464: vaalitukikorvausta vastaan houkutella tuke-           1999 eduskuntavaalien vaalikamppailun ja mai-
42465: maan ydinvoiman lisärakentamista. Tämän jäl-          nonnan alkamista. Vain näin menetellen välty-
42466: keen on tullut ilmi se tosiseikka, ettei nykyisessä   tään siltä, että kyseinen yritys jäisi viimeiseksi ja
42467: rikoslaissa ole lainkaan säännöstä kansanedusta-      ettei kukaan siihen enää voisi ilman rangaistusta
42468: jan lahjonnasta. Virkamiesten osalta asia on sel-     syyllistyä. Tätä edellyttää jo poliittisen koneis-
42469: vä ja heihin rinnastetaan luottamustoimisista         tomme uskottavuus ja sen rehellisyyden ja lahjo-
42470: poliittisista päättäjistä kunnallisvaltuutetut,       mattomuuden vaatimuskin. Myöskään kansan
42471: mutta kansanedustajia säännös ei koske. Minis-        oikeustaju ei ymmärrä sitä, että kansanedustajat
42472: terien osalta kielto on taas puolestaan selkeä.       olisivat lahjontaa harjoittaville tahoille "luvallis-
42473: Kyseistä lain "porsaanreikää" ovat ihmetelleet        ta riistaa".
42474: niin lainoppineet kuin myös eduskunnan puhe-             Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
42475: mies haastattelussaan samaisen uutisen yhtey-         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42476: dessä. Myös ao. ministeri on myöntänyt laissa         nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42477: olevan puutteitaja lupaillut asiaa ehkä pohditta-     nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42478: van virkarikoksia käsittelevässä oikeusministe-
42479: riön työryhmässä.                                                Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo
42480:    Seuraavat eduskuntavaalit ovat jo noin vuo-                ryhtyä rikoslain muuttamiseksi niin, että
42481: den päästä maaliskuussa 1999. Koska julkisuu-                 myös kansanedustajan lahjonta tehdään
42482: teen tullut kansanedustajan lahjontayrityskin                 rangaistavaksi?
42483:  koski juuri vaalituen antamista vastapalvelusta
42484: 
42485:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
42486: 
42487:                                          Raimo Vistbacka /ps
42488: 
42489: 
42490: 
42491: 
42492: 270136
42493: 2                                          KK 1350/1997 vp
42494: 
42495: 
42496: 
42497: 
42498:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42499: 
42500:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        teena ja lahjuksen ottamisrikoksen tekijänä on
42501: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         suurin piirtein sama henkilöpiiri. Lahjuksen ot-
42502: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tamista on kuitenkin pidetty vakavampana ri-
42503: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            koksena, mikä näkyy muun muassa siinä, että
42504: Vistbackan kirjallisen kysymyksen n:o 1350:           lahjuksen ottaminen on rangaistava myös lahjus-
42505:                                                       rikkomuksena. Näiden lähtökohtien mukaista ei
42506:           Mihin pikaisiin toimiin Hallitus aikoo      olisi harkita rangaistavuuden ulottamista vain
42507:        ryhtyä rikoslain muuttamiseksi niin, että      kansanedustajan lahjomiseen ja jättää samalla
42508:        myös kansanedustajan lahjonta tehdään          kansanedustaja lahjuksen ottajana rankaisemat-
42509:        rangaistavaksi?                                ta.
42510:                                                           Ne tavoitteet, joihin tähdätään virkamiehiä
42511:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-          koskevilla lahjusrikossäännöksillä, eivät kaikilta
42512: vasti seuraavan:                                      osin sovellu kansanedustajia koskevien säännös-
42513:                                                       ten tavoitteiksi. Kansanedustajan toiminnassa
42514:    Kun virkarikoksia koskevat säännökset vii-         korostuu edustajan koskemattomuuden periaa-
42515: meksi uudistettiin vuoden 1990 alusta voimaan         te. Kansanedustajat onkin perustuslakia säädet-
42516: tulleella lainsäädännöllä, päädyttiin siihen, ettei   täessä ja sen jälkeenkin tietoisesti jätetty virka-
42517: lakiin oteta kansanedustajan lahjusrikoksia kos-      vastuun ulkopuolelle. Tällä on haluttu turvata
42518: kevia säännöksiä. Ratkaisun pääasiallisena pe-        kansanedustajaan kohdistuva epäasiallinen syyt-
42519: rusteena oli kansanedustajan erityisasema. Halli-     teen nostaminen ja siten edustajan toimen häiriö-
42520: tusmuodon mukaan eduskunta on ylin valtio-            tön hoitaminen. Riittävänä on pidetty vaaleissa
42521: elin, joka saa valtansa suoraan kansalta. Kan-        toteutuvaa poliittista vastuuta, joka eräissä suh-
42522: sanedustaja on muun kuin eduskunnan valvon-           teissa on laajempikin kuin rikosoikeudellinen
42523: nan alainen vain, mikäli tämä voidaan johtaa          vastuu. Mikäli lahjusrikosten rangaistavuus ha-
42524: perustuslakien säännöksistä. Kansanedustajan          luttaisiin ulottaa koskemaan myös kansanedus-
42525: riippumattomuutta korostetaan valtiopäiväjär-         tajia, tulisi ilmeisesti laatia erilliset kansanedus-
42526: jestyksen 11-15 §:ssä.                                tajan tehtävään sovitetut säännökset. Toisaalta
42527:    Lahjusrikoksia eli lahjuksen antamista ja otta-    rikosoikeudellista vastuuta tarkoituksenmukai-
42528: mista koskevien säännösten muutostarvetta on          sempi ja tehokkaampi keino mahdollisten epä-
42529: arvioitu hallituksen noin vuosi sitten eduskun-       kohtien poistamiseksi saattaisi olla kansanedus-
42530: nalle antamassa ja parhaillaan eduskunnan käsi-       tajien erilaisia sidonnaisuuksia koskevan avoi-
42531: teltävänä olevassa esityksessä, joka sisältää         muuden lisääminen.
42532: muun muassa ehdotukset viranomaisiin kohdis-              Rikoslain kokonaisuudistusta valmisteleva ri-
42533: tuvia rikoksia koskevien säännösten uudistami-        koslakiprojekti on äskettäin asettanut työryh-
42534: seksi. Ainoa lahjusrikoksia koskeva mainittuun        män valmistelemaan ehdotusta virkarikoksia
42535: hallituksen esitykseen sisältyvä muutosehdotus        koskeviksi säännöksiksi. Työryhmän tehtävänä
42536: on lahjomisen kohteena olevan henkilöpiirin ja        on myös tutkia mahdollisuudet selkeyttää rikos-
42537: lahjuksen ottamisen tekijäpiirin laajentaminen        oikeudellista virkamieskäsitettä ja rikosoikeu-
42538: Euroopan yhteisöjen palveluksessa oleviin hen-        dellisen virkavastuun rajoja. Kansanedustajia
42539: kilöihin (HE 6/1997 vp s. 83-87 ja 191-192).          koskevien lahjussäännösten tarpeellisuus selvite-
42540:    Lahjusrikokset on pyritty pitämään tasapai-        tään tässä yhteydessä.
42541: nossa siten, että lahjuksen antamisrikoksen koh-
42542: 
42543:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
42544: 
42545:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
42546:                                            KK 1350/1997 vp                                               3
42547: 
42548: 
42549: 
42550: 
42551:                                         Tili Riksdagens Talman
42552: 
42553:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-          Målet har varit att upprätthålla en balans i
42554: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-        fråga om mutbrott så att personkretsen som är
42555: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdagsle-    föremål för givande av muta i stort sett motsvarar
42556: damot Raimo Vistbacka undertecknade spörs-            gärningsmannakretsen för tagande av muta. Ta-
42557: mål nr 1350:                                          gande av muta har dock betraktats som ett all-
42558:                                                       varligare brott, vilket framgår bl.a. av att tagan-
42559:           Vilka brådskande åtgärder ämnar Re-         de av muta också är straffbart i form av mutför-
42560:        geringen vidta för att ändra straffiagen så    seelse. Utgående från detta bör inte straffbarhe-
42561:        att även givande av muta tili riksdagsman      ten utvidgas tili att enbart omfatta givande av
42562:        skall bli straffbart?                          muta tili riksdagsman samtidigt som rikdags-
42563:                                                       mans tagande av muta inte är straffbart.
42564:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt            De mål som eftersträvas genom bestämmelser-
42565: anföra följande:                                      na om mutbrott som gäller tjänstemän lämpar sig
42566:                                                       inte tili alla delar som mål för bestämmelserna
42567:     När bestämmelserna om tjänstebrott senast         om riksdagsmän. 1 riksdagsmännens verksamhet
42568: reviderades genom lagstiftning som trädde i kraft     framhävs principen om deras immunitet. När
42569: från början av år 1990, stannade man för att inte     grundlagen stiftades och även därefter har riks-
42570: i Iagen ta in bestämmelser om riksdagsmans mut-       dagsmännen avsiktligt lämnats utanför tjänste-
42571: brott. Den huvudsakliga motiveringen var riks-        ansvaret. Därigenom har man velat garantera att
42572: dagsmans särställning. Enligt Regeringsformen         osakliga åtal inte väcks mot riksdagsmän och att
42573: är riksdagen det högsta statsorganet som får sin      riksdagsmannauppdraget kan skötas ostört. Om
42574: makt direkt av folket. En riksdagsman står under      man vill utvidga mutbrotten att även gälla riks-
42575: tillsyn av ett annat organ än riksdagen endast om     dagmännen, bör man uppenbarligen utarbeta
42576: detta kan härledas ur bestämmelserna i grund-         särskilda bestämmelser som anpassats tili riks-
42577: lagarna. Riksdagsmännens oavhängighet beto-           dagsmannauppdraget. Ett mera ändamålsenligt
42578: nas i 11-15 § riksdagsordningen.                      och effektivt medel att avlägsna eventuella miss-
42579:     Behovet att ändra bestämmelserna om mut-          förhållanden vore kanske ökad öppenhet beträf-
42580: brott, dvs. givande och tagande av muta, har          fande riksdagsmännens anknytningar av olika
42581: värderats i regeringspropositionen som avläts tili    slag.
42582: riksdagen för cirka ett år sedan och som för             1anslutning tili straffiagsprojektet för en total-
42583: närvarande är under behandling i riksdagen.           reform av straffiagen tillsattes nyligen en arbets-
42584: Propositionen innehåller bl.a. förslag till revide-   grupp för att bereda ett förslag tili bestämmelser
42585: ring av bestämmelserna om brott som riktar sig        om tjänstebrott. Arbetsgruppen har också tili
42586: mot myndigheter. Det enda förslaget i proposi-        uppgift att undersöka möjligheterna att klarläg-
42587: tionen som berör mutbrott gäller en utvidgning        ga det straffrättsliga tjänstemannabegreppet och
42588: av personkretsen som är föremål för givande av        gränserna för det straffrättsliga tjänsteansvaret. 1
42589: muta och gärningsmannakretsen för tagande av          detta sammanhang utreds behovet av bestäm-
42590: muta så att de även omfattar anställda inom           melser om mutbrott som gäller rikdagsmän.
42591:  Europeiska gemenskaperna (RP 6/1997 rd. s.
42592: 83-87 och 189-190).
42593: 
42594:      Helsingfors den 25 februari 1998
42595: 
42596:                                                                      Justitieminister Kari Häkämies
42597:                                             KK 1351/1997 vp
42598: 
42599: Kirjallinen kysymys 1351
42600: 
42601: 
42602: 
42603: 
42604:                                     Raimo Vistbacka /ps: Pakkohuutokaupassa myydyn kiinteistön jäl-
42605:                                        leenmyynnistä
42606: 
42607: 
42608:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42609: 
42610:     Lohjan kunnassa SIJaitseva Scandinavian               Erikoista tapahtuneessa on se, että Lohjan
42611: Knitting Machines Leo Lahtinen & Co Ky:n               piirin nimismies menetteli kaupan suhteen siten,
42612: omistama Kanerva-niminen tila RN:o 1:73,jolla          kuin se olisi ollut kaikin puolin selvä ja tiedossa
42613: sijaitsi yhdistetty yhtiön toimitalo ja työntekijöi-   olisi ollut, ettei valitusta tultaisi tekemään. Sa-
42614: den ja omistajan asunnot, myytiin pakkohuuto-          moin tuntuu erikoiselta kiinteistönvälittäjän me-
42615: kaupalla 9.11.1995. Pakkohuutokauppaa oli ha-          nettely, kun ko. yhtiö tiesi myytäväksi tarjotun
42616: kenut päävelkajana Länsi-Uudenmaan Säästö-             kiinteistön kaupasta tehdyn valituksen, mistä
42617: pankki 450 000 markan velkasaata vastaan, jon-         huolimatta se ryhtyi heti myymään kiinteistöä
42618: ka vakuutena kyseinen kiinteistö oli. Huutokau-        lehti-ilmoituksin. Olisikin selvitettävä, oliko ni-
42619: passa kiinteistö myytiin rakennuksineen päävel-        mismiehellä oikeus tilittää huutokaupassa saatu-
42620: kojalle LUSP:lle 530 000 markalla. Hieman              ja varoja heti huutokauppapäivänä velkojalle ja
42621: aiemmin olivat useat eri kiinteistönvälittäjät ar-     oliko pankilla oikeus valitusprosessin ollessa kes-
42622: vioineet kiinteistön arvoksi            1 200 000-     ken panna kiinteistö myyntiin sekä toimiko kiin-
42623: 2 450 000 markkaa. Huutokaupassa hyväksytyn            teistönvälittäjäyritys oikein ryhtyessään myy-
42624: selvän alihintaisuuden takia toimitusjohtaja Leo       mään kohdetta kesken valitusprosessin. Kaikes-
42625: Lahtinen ilmoitti valittavansa kaupasta Uuden-         ta tästä menettelystä seurasi nimittäin myös se,
42626: maan lääninhallitukselle. Hän jättikin kirjelmän       että Leo Lahtiselle kyseistä kiinteistöä varten
42627: asiasta 23.11.1995.                                    kiinnelainan luvannut toinen pankki ei voinut
42628:     Huolimatta siitä, että pakkohuutokaupan            enää myöntää lainaa kiinnityskohteen tultua
42629: suorittanut Lohjan piirin nimismies tiesi kiinteis-    myyntiin uuden kiistanalaisen omistussuhteen
42630: tön omistaneen yrityksen tekevän/tehneen kau-          myötä.
42631: pasta valituksen Uudenmaan lääninhallitukselle,           Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42632: tilitti hän huutokaupasta saadut varat velkojalle      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42633: jo samana päivänä 9.11.1995, ja uudeksi kiistan-       nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42634: alaiseksi omistajaksi tullut Länsi-Uudenmaan           nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42635: Säästöpankki teki kiinteistöstä myyntisopimuk-
42636: sen Länsi-Uudenmaan Asuntovälitys Oy:n kans-                     Katsooko Hallitus Lohjan piirin ni-
42637: sa 23.11.1995.                                                mismiehen menetelleen kysymyksessä
42638:     Uudenmaan lääninhallitus teki Scandinavian                olevan kohteen myynnin ja omistussuh-
42639: Knitting Machines Leo Lahtinen & Co Ky:n                      teen siirron osalta oikein, ja toimivatko
42640: valituksesta päätöksen vasta 1.4.1996, jonka jäl-             sen jälkeen pankki ja kiinteistönvälittäjä
42641: keen yritys valitti vielä Helsingin hovioikeuteen             lain mukaisesti, sekä mikäli näin ei ole
42642: 2.5.1996, joka antoi päätöksensä 13.6.1996. Tä-               tapahtunut,
42643: män jälkeen mainittu yritys valitti edelleen kor-                mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
42644: keimpaan oikeuteen l0.7.1996,joka antoi lopul-                tapahtuneen johdosta?
42645: lisen lainvoimaisen hylkäävän päätöksensä
42646: 7.8.1996.
42647: 
42648:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
42649: 
42650:                                           Raimo Vistbacka /ps
42651: 
42652: 270136
42653: 2                                          KK 1351/1997 vp
42654: 
42655: 
42656: 
42657: 
42658:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
42659: 
42660:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa        dan säätämiseenjohtaneessa eduskunnan lakiva-
42661: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         liokunnan mietinnössä (LaVM 27/1994 vp.) to-
42662: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       detaan, että ulosottomiehen arviolle on asetetta-
42663: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo            va melko korkea kynnys. Mietinnön perustelujen
42664: Vistbackan näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         mukaan säännöksellä on pyritty estämään aina-
42665: sen n:o 1351:                                         kin kaikkein ilmeisimmät alihintaiset kaupat.
42666:                                                          Jos ulosottomies on arvioinut, että kiinteistö
42667:           Katsooko Hallitus Lohjan piirin ni-         voidaan mainitun ulosottolain 5 luvun 41 §:n 3
42668:        mismiehen menetelleen kysymyksessä             momentin estämättä myydä, pakkohuutokau-
42669:        olevan kohteen myynnin ja omistussuh-          pan jatkotoimenpiteisiin on sovellettava samoja
42670:        teen siirron osalta oikein, ja toimivatko      sääntöjä kuin pakkohuutokaupoissa yleensäkin.
42671:        sen jälkeen pankki ja kiinteistönvälittäjä     Sen jälkeen kun huutokaupan toimittaja on hy-
42672:        lain mukaisesti, sekä mikäli näin ei ole       väksynyt tarjouksen eikä muutakaan estettä
42673:        tapahtunut,                                    myynnille ole, ostajalla on oikeus maksaa rahas-
42674:           mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä         sa maksettava kauppahinnan osa kokonaisuu-
42675:        tapahtuneen johdosta?                          dessaan jo huutokauppatilaisuudessa. Tässä ta-
42676:                                                       pauksessa myös kauppahinnan jako voidaan toi-
42677:    Vastauksena kysymykseen esitän kunnioit-           mittaa välittömästi edellyttäen, että jakoon osal-
42678: taen seuraavan:                                       liset ovat yksimielisiä jakotavasta. Ostaja puoles-
42679:                                                       taan saa maksuvelvollisuutensa täytettyään kiin-
42680:    Kiinteistön pakkohuutokaupan yhteydessä            teistön haltuunsa. Koska pakkohuutokaupasta
42681: laadittavasta velkojainluettelosta ilmenee se vä-     voidaan valittaa ja huutokauppa valituksen joh-
42682: himmäismäärä (niin sanottu alin tarjous), jonka       dosta kumota, voidaan kuitenkin pitää perustel-
42683: suuruinen huutajan tarjouksen tulee olla, jotta se    tuna sitä, ettei ostaja saa ennen pakkohuutokau-
42684: voitaisiin hyväksyä. Alin tarjous käsittää täytän-    pan lainvoimaiseksi tuloa vähentää kiinteistön
42685: töönpanekulut ja uloshaettavaa saamista pa-           arvoa.
42686: remmalla etusijalla olevat panttisaamiset. Ulos-         Kysymys huutokaupan toimittajan, päävel-
42687: ottolain 5 luvun 41 §:stä kuitenkin ilmenee, että     kojana ja kiinteistön ostajana olleen pankin ja
42688: tietyissä tapauksissa kiinteistöä ei voida myydä,     ostetun kiinteistön välittäjänä toimineen yhtiön
42689: vaikka alin tarjous olisikin tehty, ja tietyissä      menettelyn laillisuudesta kuuluu viime kädessä
42690: muissa tapauksissa kiinteistö voidaan myydä,          riippumatonta tuomiovaltaa käyttäville tuomio-
42691: vaikka alinta tarjousta ei olisikaan tehty. Huuto-    istuimme. Tämän vuoksi vastauksessa ei voida
42692: kauppahinnan oikean tason määrittäminen on            ottaa kantaa siihen tuomioistuimen toimivaltaan
42693: tältä osin jätetty velkojien toimien varaan.          kuuluvaan kysymykseen, ovatko ulosottomies,
42694:    Sen estämiseksi, että kiinteistö myydään pak-      pankki ja kiinteistönvälittäjä esitetyssä yksittäis-
42695: kohuutokaupalla selvään alihintaan, ulosotto-         tapauksessa menetelleet oikein.
42696: lain 5 luvun 41 §:ää täydennettiin vuonna 1995           Oikeusministeriössä on vireillä ulosottolain-
42697: (laissa 551/95) uudella 3 momentilla, jonka mu-       säädännön kokonaisuudistusta koskeva hanke.
42698: kaan huutokaupan toimittaja ei saa hyväksyä           Uudistustyön yhteydessä tulevat harkittaviksi
42699: tehtyä tarjousta, jos hän arvioi, että tarjous sel-   myös kysymyksessä tarkoitetut huutokaupasta
42700: västi alittaa kiinteistön käyvän huutokauppa-ar-      kertyneiden varojen tilittämistä ja muutoksen-
42701: von paikkakunnalla ja että korkeampi hinta voi-       haun ja tilityksen suhdetta koskevat säännökset
42702: daan saada uudessa huutokaupassa. Lainkoh-            sekä mahdollinen tarve niiden muuttamiseen.
42703: 
42704:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
42705: 
42706:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
42707:                                              KK 1351/1997 vp                                              3
42708: 
42709: 
42710: 
42711: 
42712:                                           Tili Riksdagens Talman
42713: 
42714:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-        1994 rd.) konstateras att en ganska hög tröskel
42715: ger har Ni, Fru Talman, till vederbörande med-          måste uppställas för utsökningsmannens värde-
42716: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-      ring. Enligt motiveringarna till betänkandet är
42717: damot Raimo Vistbacka undertecknade spörs-              bestämmelsen avsedd att förhindra åtminstone
42718: mål nr 1351:                                            mest uppenbara fall av försäljning tili underpris.
42719:                                                             Har utmätningsmannen bedömt att fastighe-
42720:            Anser Regeringen att länsmannen i            ten kan med stöd av nämnda 5 kap. 41 § 3 mom.
42721:        Lojo distrikt förfarit rätt vid försäljning-     säljas, skall i fråga om de fortsatta åtgärderna
42722:        en av och överföringen av äganderätten           tillämpas samma regler som vid exekutiva auk-
42723:        tili fastigheten i fråga, och har banken och     tioner i allmänhet. Efter att auktionsförrättaren
42724:        fastighetsförmedlaren därefter handlat i         har godkänt anbudet och inga andra hinder hel-
42725:        enlighet med lagen, och ifall så inte skett,     ler föreligger för försäljningen, har köparen rätt
42726:            vilka åtgärder tänker Regeringen vidta       att redan i samband med auktionen i sin helhet
42727:        med anledning det som hänt?                      betala dendel av köpeskillingen som skall betalas
42728:                                                         i pengar. 1 detta fall kan köpeskillingen fördelas
42729:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           omedelbart förutsatt att de som deltar i f6rdel-
42730: anföra följande:                                        ningen är ense om sättet för fårdelningen. Köpa-
42731:                                                         ren ä sin sida får fastigheten isin besittning sedan
42732:     Av borgenärsförteckningen som uppgörs vid           han fullgjort sin betalningsskyldighet. Eftersom
42733: exekutiv fastighetsauktion framgår det minimi-          det är möjligt att anföra bevär över exekutiva
42734: belopp, s.k.lägsta bud som ett anbud måste stiga        auktioner och en auktion med anledning av be-
42735: tili för att det skall kunna antas. Det lägsta budet    svär kan upphävas, kan man emellertid anse det
42736: innefattar kostnaderna för verkställighet samt de       vara motiverat att köparen inte får minska fastig-
42737: pantfordringar som har bättre förmånsrätt än            hetens värde, innan den exekutiva auktionen vin-
42738: den fordran som utsökningen gäller. Av 5 kap.           ner laga kraft.
42739: 41 § utsökningslagen framgår dock att i vissa fall          Huruvida auktionsförrättaren, baoken i egen-
42740: får en fastighet inte säljas även om ett anbud som      skap av huvudsaklig borgenär och köpare av
42741: stiger till det lägsta budet har lämnats, och i vissa   fastigheten och bolaget som verkat som förmed-
42742: andra fall får en fastighet säljas även om anbud        lare vid köpet handlat i enlighet med lagen, är en
42743: som stiger till det lägsta budet inte har lämnats.      fråga som i sista hand skall avgöras av oberoende
42744: Fastställandet av den rätta nivån på auktionspri-       domstolar. I svaret kan därför inte tas ställning
42745: set har tili denna del överlämnats tili borgenärer-     till en fråga som hör tili domstolarna behörighet,
42746: na.                                                     dvs. huruvida utmätningsmannen, baoken och
42747:      För att förhindra att en fastighet vid exekutiv    fastighetsförmedlaren i ovan beskrivna enskilda
42748: fastighetsauktion säljs tili ett klart underpris,       fall förfarit rätt.
42749: kompletterades 5 kap. 41 § utsökningslagen år               Ett projekt för en totalrevision av utsöknings-
42750:  1995 (i lagen 9511995) med ett nytt 3 mom., enligt     lagstiftningen är under arbete vidjustitieministe-
42751:  vilket auktionsförrättaren inte får godkänna ett       riet. I samband med reformarbetet aktualiseras
42752:  anbud, om han bedömer att det klart underskri-         också en genomgång av de i spörsmålet åsyftade
42753:  der fastighetens gängse auktionsvärde på orten         bestämmelsena angående redovisningen av in-
42754:  och att ett högre pris kan fås vid en ny auktion. I    flutna medel och förhållandet mellan ändrings-
42755:  det betänkande av riksdagens lagutskott som se-        sökande och redovisning, samt behovet att even-
42756:  dan ledde till att lagrummet stiftades (La UB 271      tuellt ändra dem.
42757: 
42758:       Helsingfors den 25 februari 1998
42759: 
42760:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
42761:                                           KK 1352/1997 vp
42762: 
42763: Kirjallinen kysymys 1352
42764: 
42765: 
42766: 
42767: 
42768:                                   Annika Lapintie /vas: Kirjastojen käyttöoikeuden turvaamisesta
42769: 
42770: 
42771: 
42772:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
42773: 
42774:    Suomalainen sivistys nojaa kirjastolaitokseen.    päättänyt kieltää ulkokuntalaisten oikeuden lai-
42775: Ensimmäiset kirjastot perustettiin jo viime vuosi-   nata aineistoa Salon kirjastosta. Ehtona kirjas-
42776: sadan puolella ja Pohjoismaiden ensimmäinen          ton lainausoikeudelle Salo on vaatinut naapuri-
42777: yleisiä kirjastoja koskeva laki säädettiin Suomes-   kunniltaan osuutta kustannuksista. Salon esittä-
42778: sa vuonna 1928. Kirjaston käyttö on kirjastolain     miä yhteistyösopimuksia naapurikuntien kanssa
42779: mukaan käyttäjille maksutonta, myös valmisteil-      ei ole juuri syntynyt. Näin ollen suuri joukko
42780: la oleva uusi kirjastolaki pitää sisällään tämän     Salon seudun ihmisiäjää ilman seudun monipuo-
42781: maksuttomuuden periaatteen. Kunnalliset kir-         lisimman kirjaston palvelua, alueen peruspalve-
42782: jastot saavat valtionosuutensa asukasluvun mu-       lut siis heikkenevät.
42783: kaan, ulkokuntalaiset lainaajat eivät siis nosta         Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
42784: kirjaston valtionavun määrää. Tietyt kirjastot on    jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
42785: määritelty esim. maakuntakirjastoiksi, joten ne      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
42786: saavat enemmän resursseja. Kunnat voivat tie-        nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
42787: tysti myös keskenään sopia kirjastokustannusten
42788: jaosta. Ennen 1960-lukua oli tavallista, että kun-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
42789: nan kirjastoa voi käyttää vain oman kunnan asu-             ryhtyä,jotta kunnat eivät voisi kansalais-
42790: kas. Sen jälkeen nämä rajoitukset on purettu, ja            ten asuinpaikan perusteella rajoittaa kan-
42791: kirjastot ovat avanneet kirjaston käyttö- ja lai-           salaisten oikeutta käyttää kirjastopalve-
42792: nausoikeudet kaikille halukkaille. Kirjastot ovat           luja ja että kirjastojen toiminnan ja kehit-
42793: nykyään yksi kansalaisten peruspalveluista,                 tämisen resurssit turvataan niin, että huo-
42794: asuinpaikasta riippumatta. Ne ovat monipuoli-               mioiduiksi tulevat myös kirjaston palve-
42795: sia tiedon, opin, sivistyksen, kulttuurin ja kehi-          leman alueen laajuus ja käyttäjämäärä
42796: tyksen keskuksia, edelleenkin suomalaisen sivis-            sekä kirjaston tarjoamien palvelujen mo-
42797: tyksen perustaa.                                            nipuolisuus ja määrä pelkän kunnan asu-
42798:    Salon kaupunki on helmikuun alusta lähtien               kasluvun sijaan?
42799: 
42800:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
42801: 
42802:                                         Annika Lapintie /vas
42803: 
42804: 
42805: 
42806: 
42807: 270136
42808: 2                                           KK 1352/1997 vp
42809: 
42810: 
42811: 
42812: 
42813:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
42814: 
42815:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         rusteella. Tällä tavoin pyritään turvaamaan kan-
42816: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          salaisille edellä mainittu mahdollisuus itsensä
42817: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        kehittämiseen kirjastolaitoksen avulla. On kun-
42818: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Annika            tia, joiden laskennallinen valtionosuus on suu-
42819: Lapintien näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen         rempi kuin kunnan kirjastomenot kokonaisuu-
42820: n:o 1352:                                              dessaan. On myös kuntia, joiden kohdalla las-
42821:                                                        kennallinen valtionosuus on vain kolmannes
42822:            Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo        kunnan kirjastomenoista. Kuntien oma panos-
42823:         ryhtyä, jotta kunnat eivät voisi kansalais-    tus kirjastopalveluihin vaihtelee siis suuresti.
42824:         ten asuinpaikan perusteella rajoittaa kan-         Kirjastokohtainen suoritteisiin perustuva val-
42825:         salaisten oikeutta käyttää kirjastopalve-      tionosuus kuihduttaisi pienten kuntien ja haja-
42826:         lujaja että kirjastojen toiminnan ja kehit-    asutusalueiden kirjastoja isojen keskusten kus-
42827:         tämisen resurssit turvataan niin, että huo-    tannuksella. Kirjastojen toiminnan kehittämi-
42828:         mioiduiksi tulevat myös kirjastojen pal-       nen vapaaehtoiseen sopimiseen pohjautuvina
42829:         veleman alueen laajuus ja käyttäjämäärä        "kimppoina" eli kirjastoverkkoina on sekä ta-
42830:         sekä kirjaston tarjoamien palvelujen mo-       loudellisesti edullisempi että palvelujen laadun
42831:         nipuolisuus ja määrä pelkän kunnan asu-        kannalta hedelmällisempi lähtökohta.
42832:         kasluvun sijaan?                                   Vastuu kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämi-
42833:                                                        sestä on jokaisella kunnalla. Uuden kirjastola-
42834:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           kiehdotuksen 2 §määrittelee kirjasto- ja tietopal-
42835: vasti seuraavaa:                                       velujen järjestämisen kunnan tehtäväksi. Kun-
42836:                                                        nallisena peruspalveluna kirjasto- ja tietopalve-
42837:    Suomen Hallitusmuodon II luvun 13 §:n 2             lut on suunniteltu ensisijaisesti palveluja järjestä-
42838: momentissa julkiselle vallalle asetetaan velvolli-     vän kunnan omille asukkaille. Kunnalle on siis
42839: suus lailla tarkemmin säädettävällä tavalla tur-       säädetty vastuu siitä, että kuntalaisilla on riittä-
42840: vata jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada          vät kirjastopalvelut käytettävissään. Kunta voi
42841: kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti         järjestää nämä palvelut kokonaan itse, osittain
42842: myös muuta kuin perusopetusta sekä kehittää            tai kokonaan yhteistyössä muiden kuntien kans-
42843: itseään varattomuuden sitä estämättä. Hallituk-        sa tai esimerkiksi ostamalla niitä osittain tai ko-
42844: sen esityksen mukaan säännös edellyttää, että          konaan. Nykyisen kirjastolain 7 §:n mukaan kir-
42845: itsensä kehittämisen mahdollisuuksia edistäviä         jaston omien kokoelmien käyttö ja niiden lainaus
42846: järjestelmiä, kuten erityisesti kirjastolaitos, on     on maksutonta. Maksuttomuuden periaate ei
42847: olemassa.                                              muutu myöskään uudessa kirjastolaissa.
42848:    Suomessa on kansainvälisesti arvioiden laa-             Viime vuosina kirjastojen selvänä kehitys-
42849: dukas ja tehokas kunnallinen kirjastojärjestel-        suuntana on ollut lähikuntien kirjastojen yhteis-
42850: mä, joka ulottuu melko tasaisesti koko maahan.         työ ja liittyminen "kimppakirjastoiksi". Vuonna
42851: Lailla on pyritty siihen, että yksittäinen kirjaston   1996 Suomessa oli 47 erilaista kirjastojen yhteen-
42852: käyttäjä voi maksutta käyttää mitä tahansa kun-        liittymää, joihin kuului yhteensä 228 kirjastoa.
42853: nallista kirjastoa. Suomen kirjastolaitoksen toi-      Vuonna 1997 kimppojen lukumäärä oli jo noin
42854: minnalle on jo ennen tietoverkkojen tuloa ollut        60 ja niihin kuului yhteensä noin 300 kirjastoa.
42855: ominaista verkottuminen palveluiden taloudelli-        Esimerkiksi entisessä Vaasan läänissä jokainen
42856: seksi ja tehokkaaksi tarjoamiseksi. Kirjastot          kunta kuuluu johonkin kimppaan, samoin enti-
42857: ovat käytännössä vapaaehtoisesti muodostaneet          sellä Pirkanmaan alueeliaja Keski- ja Itä-Uuden-
42858: koko maan yhteisen kirjastoverkon ja seudullisia       maan alueilla. Eniten kimppoja on Länsi-Suo-
42859: yhteenliittymiä.                                       men, Etelä-Suomen ja Oulun lääneissä ja vähiten
42860:    Kirjastot ovat kunnallisia peruspalveluja, joi-     Itä-Suomessa. Kokonaisuutena ottaen lähikun-
42861: den järjestäruiskustannusten valtionosuus mää-         tien kirjastojen vapaaehtoinen yhteistyö toimii
42862: räytyy laskennallisesti kunnan asukasluvun pe-         siis erinomaisesti.
42863:                                             KK 1352/1997 vp                                                3
42864: 
42865:     Yhteiset atk-järjestelmät, kokoelmien yhteis-      hikunnat kantaneet oman vastuunsa kirjastopal-
42866: käyttö ja kirjastojen keskinäiset sopimukset kir-      veluiden järjestämisestä. Jos ylikunnallinen kir-
42867: jasto- ja tietopalvelujen yhteisestä järjestämisestä   jastonkäyttö muodostuu ongelmallisen suureksi,
42868: ovat siis nykyään jo tavanomainen tapa kirjasto-       kuntien tulisi löytää ratkaisu sopimalla yhdessä
42869: palvelujen järjestämisessä. Yli puolet kuntien         kirjasto- ja tietopalvelujen järjestämisestä. Salon
42870: yleisistä kirjastoista kuuluu tällaisiin kirjastojen   tapauksessa on kyse siitä, että saavutetaan kaik-
42871: vapaaehtoisiinja sopimuksenvaraisiin yhteenliit-       kia osapuolia tyydyttävä tasapuolinen sopimus.
42872: tymiin. Sopimukset perustuvat vastavuoroiseen             Hallituksen esityksessä uudeksi kirjastolaiksi
42873: palveluperiaatteeseen eikä niissä peritä maksuja       kirjasto on ensi kertaa määritelty kuunailiseksi
42874: silloin kun kaikki osapuolet hyötyvät yhteistyös-      peruspalveluksi. Lain tavoitteena on väestön kir-
42875: tä. Suomen kaltaisessa pienkuntavaltaisessa            jasto- ja tietopalvelujen saatavuuden ja laadun
42876: maassa on sekä taloudellista että palvelujen laa-      turvaaminen. Keinoiksi esitetään kuntien itsear-
42877: dun kannalta mielekästä järjestää kirjastopalve-       viointia ja kansallista arviointia, joita alueellises-
42878: lujen tarjontaa seutukunnittain.                       ti suorittaisivat lääninhallitukset ja josta valta-
42879:     Kirjastolakiehdotuksen perusteluissa tode-         kunnallisesti päättäisi opetusministeriö.
42880:  taan, ettei kuitenkaan ole kohtuullista, jos jokin       Kansallisella arvioinnilla saadaan tietoa mm.
42881:  kuntajoutuu huomattavassa määrin tuottamaan           kirjastoverkon toimivuudesta ja kirjastopalvelu-
42882:  korvauksetta kirjastopalveluja myös lähikuntien       jen saatavuudesta. Suunnitteilla ei ole nykyisten
42883: asukkaille. Tällöin on kysyttävä sitä, ovatko lä-      valtionosuuskäytäntöjen muuttamista.
42884:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
42885: 
42886:                                                                             Ministeri Claes Andersson
42887: 4                                            KK 1352/1997 vp
42888: 
42889: 
42890: 
42891: 
42892:                                           Tili Riksdagens Talman
42893: 
42894:   I det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen             rantera medborgarna ovan nämnda möjlighet att
42895: anger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande             utveckla sig själva med hjälp av biblioteksväsen-
42896: medlem av statsrådet översänt följande av riks-         det. Det finns kommuner vars kalkylerade stats-
42897: dagsman Annika Lapintie undertecknade spörs-            andel är större än kommunens bib1ioteksutgifter
42898: mål nr 1352:                                            i.sin helhet. Det finns också kommuner där den
42899:                                                         kalkylerade statsandelen utgör endast en tredje-
42900:            Vilka åtgärder avser Regeringen vidta        del av kommunens biblioteksutgifter. Kommu-
42901:         för att kommunerna inte skall kunna be-         nernas egen satsning på bibliotekstjänster varie-
42902:         gränsa medborgarnas rätt att utnyttja           rar således i hög grad.
42903:         bibliotekstjänsterna på basis av deras bo-          Om statsandelen baserar sig på prestationerna
42904:         ningsort och för att resurserna för biblio-     vid de enskilda biblioteken innebär det att biblio-
42905:         tekens verksamhet och utveckling säker-         tek i små kommuner och glesbygden utommas på
42906:         ställs så att man också beaktar storleken       de stora centrernas bekostnad. Att utveckla bib-
42907:         på det område och det antal användare           liotekens verksamhet som biblioteksnätverk som
42908:         som biblioteken betjänar liksom även            baserar sig på frivilliga överenskommelser är en
42909:         mångsidigheten i de tjänster biblioteket        ekonomiskt förmånligare utgångspunkt som
42910:         erbjuder i stället för enbart invånaranta-      också är fruktbarare med tanke på servicens kva-
42911:         let i kommunen?                                 litet.
42912:                                                             Alla kommuner skall bära ansvar för ordnan-
42913:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt           det av biblioteks- och informationstjänster. I 2 § i
42914: anföra följande:                                        förslaget tili ny bibliotekslag slås fast att det är
42915:                                                         kommunens uppgift att ordna biblioteks- och
42916:     Enligt II kap. 13 § 2 mom. Regeringsformen          informationstjänsterna. Som en kommunal bas-
42917: för Finland skall det allmänna, enligt vad som          service har biblioteks- och informationstjänste-
42918: närmare stadgas genom lag, säkerställa lika möj-        rna i första hand planerats för invånarna i den
42919: ligheter för var och en att utan hinder av medel-       kommun som ordnar servicen. Kommunen skall
42920: löshet enligt sin förmåga och sina särskilda behov      alltså enligt bestämmelsen bära ansvaret för att
42921: erhålla även annan än grundläggande utbildning          kommuninvånarna har tillgång tili tillräckliga
42922: samt utveckla sig själv. Enligt regeringens propo-      bibliotekstjänster. Kommunen kan ordna servi-
42923: sition förutsätter stadgandet att system som ger        cen helt själv, helt eller delvis i samarbete med
42924: möjlighet att utveckla sig själv, såsom i synnerhet     andra kommuner, eller t.ex. genom att köpa
42925: biblioteksväsendet, existerar.                          tjänsterna helt eller delvis. Enligt 7 § i den gällan-
42926:     Finland har internationellt sett ett högklassigt    de bibliotekslagen uppbärs ingen avgift för an-
42927: och effektivt kommunalt biblioteksväsen, som            vändningen av bibliotekets egna samlingar och
42928: tämligen jämnt täcker hela landet. Syftet med           för utlåning av dem. Denna princip ändras inte
42929: lagen har varit att en enskild biblioteksanvän-         heller i den nya bibliotekslagen.
42930: dare utan avgift skall kunna utnyttja vilket kom-           En tydlig utvecklingstrend i biblioteken under
42931: munalt bibliotek som helst. Kännetecknande för          de senaste åren har varit samarbetet mellan
42932: det finländska biblioteksväsendet var redan före        bibliotek i närliggande kommuner. År 1996 fanns
42933: datanätens införande att det bildade nätverk för        det 47 olika bibliotekssammanslutningar i Fin-
42934: att ekonomiskt och effektivt kunna erbjuda              land. De omfattade sammanlagt 228 bibliotek.
42935: tjänster. Biblioteken har i praktiken frivilligt bil-   År 1997 var antalet sammanslutningar ca 60 och
42936: dat ett biblioteksnät gemensamt för hela landet         omfattade sammanlagt ca 300 bibliotek. I det
42937: och regionala sammanslutningar.                         tidigare Vasa Iän hör varje kommun tili någon
42938:     Biblioteksservicen är en kommunal bastjänst         sammanslutning. Detsamma g~ller i tidigare Bir-
42939: och statsandelen för kostnaderna för ordnandet          kaland och i Mellersta och Ostra Nyland. De
42940: av den bestäms kalkylmässigt på basis av kom-           flesta sammanslutningarna finns i Västra Fin-
42941: munens invånarantal. På detta sätt vill man ga-         lands, Södra Finlands och Uleåborgs Iän och
42942:                                             KK 1352/1997 vp                                             5
42943: 
42944: minst i Östra Finland. Som helhet fungerar det         tagit sitt ansvar för ordnandet av biblioteks-
42945: friviiliga samarbetet mellan biblioteken i närlig-     tjänsterna. Blir biblioteksanvändningen över
42946: gande kommuner alltså utmärkt.                         kommungränserna problematiskt stor, bör kom-
42947:    Gemensamma adb-system, gemensam an-                 munerna finna en lösning genom att tillsammans
42948: vändning av samlingar och överenskommelser             träffa en överenskommelse om hur biblioteks-
42949: mellan biblioteken om ordnande av biblioteks-          och informationstjänsterna skall ordnas. 1 fallet
42950: och informationstjänsterna gemensamt är alltså         Salo är det fråga om att uppnå ett rättvist avtal
42951: för närvarande ett Y.anligt sätt att tillhandahålla    som tillfredsställer alla parter.
42952: bibliotekstjänster. Over hälften av kommuner-             1 regeringens proposition med förslag tili ny
42953: nas allmänna bibliotek hör tiii sådana här frivilli-   bibliotekslag har biblioteket för första gången
42954: ga och på ö~~renskommelser baserade samman-            angivits som kommunal basservice. Syftet med
42955: slutningar. Overenskommelsema bygger på en             lagen är att säkerställa tillgången på och kvalite-
42956: princip om ömsesidig service och någon avgift tas      ten hos de biblioteks- och informationstjänster
42957: inte ut när alla parter drar nytta av samarbetet. 1    som erbjuds befolkningen. Som medel föreslås
42958: ett Iand som Finland där de små kommunerna             självvärdering i kommunerna och nationell ut-
42959: dominerar borde utbudet av bibliotekstjänster          värdering, viiken regionalt skulle handhas av
42960: både av ekonomiska skäl och med tanke på servi-        länsstyrelserna och om viiken undervisningsmi-
42961: cens kvalitet ordnas enligt ekonomiska regioner.       nisteriet skulle besluta på riksplanet.
42962:     1 motiveringen tili förslaget tili bibliotekslag      Den nationella utvärderingen ger information
42963: sägs att det likväl inte kan vara skäligt att en       bl.a. om biblioteksnätets funktionsduglighet och
42964: kommun i betydande omfattning måste produce-           om tillgången på bibliotekstjänster. Någon änd-
42965: ra bibliotekstjänster utan ersättning också för        ring av nuvarande statsandelspraxis är inte under
42966: invånarna i närliggande kommuner. Man måste            planering.
42967: då fråga sig om de närliggande kommunerna har
42968: 
42969:      Helsingfors den 25 februari 1998
42970: 
42971:                                                                             Minister Claes Andersson
42972:                                               KK 1353/1997 vp
42973: 
42974: Kirjallinen kysymys 1353
42975: 
42976: 
42977: 
42978: 
42979:                                      Anu Vehviläinen /kesk ym.: Lääninoikeuksien vähentämisestä
42980: 
42981: 
42982:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
42983: 
42984:    Suomessa toimii tällä hetkellä II lääninoi-           Jan ja Keski-Suomen yksiköt ovat järjestäneet
42985: keutta. Lääninoikeuden tuomiopiirinä on                  suhteellisesti eniten suullisia käsittelyjä ja katsel-
42986: 1.9.1997 tapahtuneeseen läänijaon uudistukseen           muksia - siis palvelleet ihmisiä tuomalla asiat
42987: asti ollut lääni. Uuden läänijaon tullessa voi-          ihmisten lähelle.
42988: maan 1.9.1997 lääninoikeuksien tuomiopiirit                 Myös pienessä yksikössä voi olla riittävästi
42989: irrotettiin läänijaosta eli ne säilyivät entisten lää-   asiantuntemusta. Toisaalta myös oikeusjärjestel-
42990: nien mukaisina. Lääninoikeuksilla on lisäksi             mä voi verkostoitua ja käyttää muuten hyödyk-
42991: ollut neljä yhteistä tuomiopiiriä, joiden alueella       seen nykyaikaisia työn järkeistämistapoja. Sel-
42992: asioita voidaan tehtävien asianmukaisen ja jou-          laisessa hallinto-oikeusyksikössä, missä asioiden
42993: tuisan hoitamisen turvaamiseksi siirtää toisen           määrä on hallittavissa, pystytään tekemään
42994: lääninoikeuden käsiteltäväksi.                           myös laadukasta työtä.
42995:     Vuosi sitten Pekka Hallberginjohtama hallin-            Alueellisten hallintotuomioistuimien työ tul-
42996: totuomioistuintoimikunta selvitti alueellisten           lee laajenemaan, sillä ehdotetun rakennuslaki-
42997: hallintotuomioistuinten kehittämistä. Toimi-             uudistuksen myötä ympäristöasioiden valitukset
42998: kunta esitti, että hallinto-oikeuksien määrä tulisi      tulisivat ympäristökeskusten sijasta ohjautu-
42999: vähentää viiteen, mutta niin, että myös kaikilla         maan jatkossa hallintotuomioistuimille. Tästä-
43000: nykyisillä lääninoikeuspaikkakunnilla voisi toi-         kin syystä kattava hallintotuomioistuinten ver-
43001: mia omat toimipisteet Käytännössä tämä tar-              kosto on myös jatkossa perusteltu.
43002: koittaisi, että tuomarit ja muu henkilöstö jatkai-          Hallinnollisten uudistusten lähtökohtana tuli-
43003: sivat työskentelyään entisissä paikoissa, ja ennen       si olla se, miten hallinto pystyisi palvelemaan
43004: kaikkea sitä, että ihmiset asioisivat edelleenkin        paremmin kansalaisia. Kansalaisten kannalta
43005: hallinto-oikeusasioissa oman maakuntansa kes-            tämä tarkoittaa mm. sitä, että oikeutta jakavat
43006: kuskaupungissa.                                          instanssit ovat myös fyysisesti kohtuullisen lähel-
43007:     Oikeusministeri Häkämies asetti marraskuun           lä kaikkia suomalaisia. Sivistysvaltiossa on ni-
43008: lopulla virkamiestyöryhmän tekemään esityksen            menomaan juuri oikeusministeriön tehtävä toi-
43009: uudesta hallinto-oikeuslaista. Evästykseksi työ-         mia kansalaisten tasavertaisuuden edistämiseksi.
43010: ryhmälle annettiin, että uusilla hallinto-oikeuk-        Sen tehtävä on huolehtia siitä, että myös maan
43011: silla ei olisi eri paikkakunnilla toimivia jaostoja.     reuna-alueilla on kansalaisilla mahdollisuus saa-
43012: Toisin sanoen Suomeen muodostettaisiin mah-              da ripeästi oikeutta hallinto-oikeuden piiriin liit-
43013: dollisesti 6-7 suuryksikköä ja kooltaan pienim-          tyvissä kysymyksissä.
43014: mät, mm. Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen                   Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43015: lääninoikeudet, lakkautettaisiin.                        jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43016:     Tilastot lääninoikeuksien          käsittelemistä    kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43017:  asioista kertovat, että myös pienet yksiköt voivat      jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43018:  toimia tehokkaasti ja että asioiden käsittelyajat
43019:  ovat niissä huomattavasti lyhyemmät kuin suu-                     Aikooko Hallitus vähentää lääninoi-
43020:  remmissa yksiköissä. Eli pienet yksiköt pystyvät                keuksien määrää ja jos aikoo, niin millä
43021:  palvelemaan kansalaisia ripeästi ja tehokkaasti.                perusteella?
43022:  Tilastot myös kertovat, että mm. Pohjois-Karja-
43023: 
43024:       Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
43025: 
43026:                       Anu Vehviläinen /kesk                       Matti Väistö /kesk
43027:                       Säde Tahvanainen /sd                        Raimo Holopainen /sd
43028: 270136
43029: 2                                            KK 1353/1997 vp
43030: 
43031: 
43032: 
43033: 
43034:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
43035: 
43036:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa          tustivat jaostotyöskentelyä pitäen parhaimpana
43037: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,           vaihtoehtona lääninoikeuksien aseman säilyttä-
43038: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen         mistä entisellään itsenäisinä tuomioistuimina.
43039: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Anu Veh-           Lisäksi Vaasan lääninoikeus vastusti Länsi-Suo-
43040: viläisen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyk-         men hallinto-oikeuden muodostamista.
43041: sen n:o 1353:                                              Muissa viranomaislausunnoissa esitettiin ylei-
43042:                                                         sesti huoli siitä, että tulevat hallintotuomioistui-
43043:           Aikooko Hallitus vähentää lääninoi-           met pystyvät käsittelemään asioita riittävällä
43044:         keuksien määrää ja jos aikoo, niin millä        asiantuntemuksella. Tuomioistuinten omissa
43045:         perusteella?                                    lausunnoissa korostettiin, ettei hallintotuomiois-
43046:                                                         tuimia tulisi kehittää siten, että erityisasiantunte-
43047:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-            musta vaativat asiaryhmät keskitettäisiin yhteen
43048: vasti seuraavaa:                                        tai useampaan hallintotuomioistuimeen.
43049:                                                            Harkittaessa lääninoikeuksien kehittämis-
43050:    Oikeusministeriö on asettanut joulukuun              työn jatkovalmistelua on kiinnitetty lausun-
43051:  1997 alussa työryhmän valmistelemaan ehdotus-          topalautteen ohella erityistä huomiota siihen,
43052: ta hallinto-oikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lain-    miten lääninoikeuksien käsittelemät asiamäärät
43053: säädännöksi. Toimeksiannon mukaisesti tavoit-           ovat kehittyneet ja mitä uusia asiaryhmiä niihin
43054: teena on, että nykyisten lääninoikeuksien pohjal-       on odotettavissa. Maankäyttö- ja rakennusla-
43055: ta muodostetaan alueellisesti laajemmat hallin-         kiehdotuksen (KM 1997:16) toteutuessa hal-
43056: to-oikeudet siten, että asiat jakaantuvat hallinto-     lintotuomioistuimissa käsiteltäisiin hallinnolli-
43057: tuomioistuimiin mahdollisimman tasapuolisesti           sen linjan sijasta muutoksenhaut sekä poikkeus-
43058: ja että kaikissa hallinto-oikeuksissa voidaan tur-      lupa- että asemakaava- ja yleiskaavaratkaisuista.
43059: vata riittävä asiantuntemus eri asiaryhmissä. Eh-       Muut odotettavissa olevat uudet asiaryhmät liit-
43060: dotuksesta tulee ilmetä hallinto-oikeuksien luku-       tyvät holhouslainsäädännön ja ulkomaalaislain-
43061: määräja tuomiopiirien määräytymisperuste. Eh-           säädännön uudistuksiin. Lisäksi muutoksenha-
43062: dotuksen valmistelussa on lähtökohtana, että            kulautakuntien lakkauttamista on tarkoitus jat-
43063: hallinto-oikeuksilla ei ole eri paikkakunnilla toi-     kaa, jolloin merkittävä asiaryhmä hallintotuo-
43064: mivia jaostoja.                                         mioistuimiin kertyisi muun ohella maaseutuelin-
43065:    Työryhmän työ on tässä vaiheessa vielä kes-          keinoasioista.
43066: ken, koska toimeksiannon mukaisesti työryh-                Alueellisten hallinto-oikeuksien käsiteltäväk-
43067: män tulee valmistella ehdotuksensa 31.3.1998            si tulevat monipuoliset asiaryhmät edellyttävät
43068: mennessä.                                               osaamiseltaan ja resursseiltaan tasavahvoja tuo-
43069:     Hallintotuomioistuintoimikunnan mietinnös-          mioistuin yksikköjä. Oikeusturvaa tuottavien re-
43070: sä "Alueelliset hallinto-oikeudet" (KM 1997:4)          surssien mitoituksessa on siten kiinnitettävä huo-
43071: ehdotettiin, että lääninoikeuksien kehittämistä         miota paitsi asiamäärien kokonaiskehitykseen
43072: jatkettaisiin siten, että Suomeen muodostettai-         myös asiamäärien jakautumiseen eri tuomiois-
43073: siin kaikkiaan viisi alueellista hallinto-oikeutta,     tuinyksikköjen kesken.
43074: joista neljällä olisi ollut eri paikkakunnalla toimi-      Asiamäärien kehityksestä voidaan todeta, että
43075: va jaosto tai jaostoja.                                 vuosi 1997 osoittaa lääninoikeuksiin saapu-
43076:     Hallintotuomioistuintoimikunnan ehdotus ei          neiden asiamäärien lievää nousua. Saapuneiden
43077: saanut lausuntokierroksella varauksetonta kan-          määrä ylittää vuosien 1995 ja 19961ukemat, tosin
43078: natusta. Tuomiopiirijaon sitomista vanhaan lää-         niukasti. Kasvuun kääntyneeseen juttumäärään
43079: nijaotukseen ei pidetty tarkoituksenmukaisena           on löydettävissä osaselitys hallintolainkäyttö lain
43080: ratkaisuna. Eri paikkakunnilla toimivien jaosto-        (586/1996) voimaantulosta 1.12.1996. Muutok-
43081: jen työskentelyedellytyksistä ja työskentelyn itse-     senhaku valtioneuvostoa alempien viranomais-
43082: näisyydestä esitettiin erilaisia käsityksiä. Keski-     ten päätöksistä ohjautuu pääsääntöisesti lää-
43083: Suomen lääninoikeus ja Lapin lääninoikeus vas-          ninoikeuteen korkeimman hallinto-oikeuden si-
43084:                                              KK 1353/1997 vp                                             3
43085: 
43086: jasta. Lisäksi erityislainsäädännössä on pyritty        lääninoikeuksia vähemmän kuin silloisia lää-
43087: luopumaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta              ninhallituksia oli (HE 65/1988 vp). Tällaiseen
43088: ensiasteen muutoksenhakutuomioistuimena.                ratkaisuun ei päädytty muun ohella siitä syystä,
43089:      Taloudellisen laman seurauksena lääninoi-          että sen arveltiin vaikeuttavan suullisten käsit-
43090: keuksissa on edelleen keskimääräistä enemmän            telyjen ja katselmusten järjestämistä. Myös tar-
43091: sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädäntöön kuu-         vittavia henkilöstöjärjestelyjä pidettiin hankali-
43092: luvia asioita. Toisaalta veroasioiden suhteellinen      na.
43093:  määrä osoittaa vireämmän taloudellisen toimin-            Alueellisen hallintotuomioistuinjärjestelmän
43094:  nan alueilla nousua. Epärealistiselta sen sijaan       kehittämisessä läheisyysperiaatteella on oma
43095:  tuntuisi odottaa veroasioiden määrän paluuta           merkityksensä. Tuomioistuimen palveluiden tu-
43096: edes 1990-luvun alun tasolle, kun otetaan huo-          lee olla alueen asukkaiden saavutettavissa. Lä-
43097:  mioon verotuksen oikaisujärjestelmän sekä ma-          heisyysperiaate tuomioistuinten toiminnan jär-
43098:  teriaalisen verolainsäädännön kehitys. Alueellis-      jestämisessä ei kuitenkaan välttämättä merkitse
43099:  ten hallinto-oikeuksien juttumäärän mahdolli-          samanlaista järjestämistapaa kuin hallinnossa,
43100:  nen kasvu tulevaisuudessa perustunee siten lä-         jossa on viime aikoina kehitelty erilaisia palvelu-
43101:  hinnä uusiin asiaryhmiin.                              pistemalleja asioinnin helpottamiseksi. Tuomio-
43102:       Lääninoikeuksien tilastojen mukaan niihin         istuinten kehittämisessä palvelupistemäisyys ei
43103:  saapui vuonna 1997 yhteensä 19 939 asiaa ja            ole keskeistä, koska asiat pannaan niissä vireille
43104:  ratkaistiin 20 190 asiaa. Suurimpaan eli Uuden-        yleensä kirjallisesti. Tuomioistuinten päätöksiä
43105:  maan lääninoikeuteen saapui 7 140 asiaa eli 35,8       ei myöskään tarvitse hakea henkilökohtaisesti.
43106:  prosenttia kaikista saapuneista. Uudenmaan lää-        Asiakaskyselyihin vastataan puhelimitse tai
43107:  ninoikeuteen saapuneiden asioiden osuus on yli         muulla kysyjälle sopivalla tavalla. Tämä pätee
43108:  kolme prosenttiyksikköä edellistä vuotta suu-          myös alueellisiin hallintotuomioistuimiin.
43109:  rempi. Kolmeen suurimpaan lääninoikeuteen                 Läheisyysperiaatetta voidaan tuomioistuin-
43110:  (Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lää-            ten toiminnassa toteuttaa monella eri tavalla.
43111:  ninoikeudet) saapuneet asiamäärät edustavat            Mikäli tuomioistuin päättää suorittaa katsel-
43112:   lähes 60 prosenttia kaikista saapuneista asioista.    muksen, tuomioistuin tekee katselmusmatkan
43113:   Myös tämä määrä on noin kolme prosent-                asianomaiseen kohteeseen. Myös suullinen käsit-
43114:   tiyksikköä suurempi kuin vuoden 1996 osuus.           tely on varsin vaivattomastijärjestettävissä siten,
43115:       Asiamääriltään viiteen pienimpään lääninoi-       että asiakkaan ei tarvitse matkustaa oikeuden
43116:   keuteen eli Kymen, Mikkelin, Lapin, Pohjois-          istuntoon. Suullisten käsittelyjen järjestämiseksi
43117:   Karjalan ja Keski-Suomen lääninoikeuteen saa-         tarkoituksenmukaisista työtavoista on hankittu
43118:   pui viime vuonna 747, 780, 784, 867 ja 988 asiaa      kokemuksia myös muissa tuomioistuimissa.
43119:   eli yhteensä 4 166 asiaa. Lääninoikeuksittain         Tuomioistuimella voi tarpeen vaatiessa olla
43120:   tarkasteltuna saapuneet asiamäärät merkitsevät        sijaintipaikkansa ulkopuolella istuntotiloja. Lä-
43121:   3, 7-5,0 prosentin osuutta. Pienempien lääninoi-      heisyysperiaatteen erilaisiin toteuttamistapoihin
43122:   keuksien asiamäärien suhteellinen osuus on            on viimeksi kiinnitetty huomiota lakivaliokun-
43123:   1990-luvun aikana pysytellyt prosentuaalisesti        nan mietinnössä (LaVM 19/1997 vp) hovioi-
43124:   suurin piirtein samoissa lukemissa lääninoikeuk-      keusprosessia koskevan hallituksen esityksen
43125:   sien keskinäisen järjestyksen vaihdellessa jonkin     (HE 33/1997 vp) johdosta.
43126:   verran. Esimerkiksi vuonna 1996 vähiten asioita          Tähänastiset kokemukset lääninoikeuksien
43127:   saapui Lapin lääninoikeuteen (710) ja toiseksi        yhteisten tuomiopiirien käytöstä ovat osoitta-
43128:    vähiten Pohjois-Karjalan lääninoikeuteen (720).      neet, ettäjärjestelmä on käyttökelpoinen lähinnä
43129:   Vuoden 1997 lukujen vertailukelpoisuutta aikai-       vain silloin, kun yhteinen tuomiopiiri muodostuu
43130:    sempiin lukuihin vähentää se, että Keski-Suo-        yhdestä suuremmasta yksiköstä ja yhdestä pie-
43131:    men ja Pohjois-Karjalan lääninoikeuksiin on          nestä yksiköstä. Tällainen malli olisi nykyjär-
43132:    siirretty asioita muista lääninoikeuksista.          jestelmässä toteutettavissa vain Hämeen lää-
43133:        Lääninoikeuksien toisistaan poikkeava juttu-     ninoikeuden ja Keski-Suomen lääninoikeuden
43134:    tilanne ja sitä myötä erilainen resurssirakenne ei   osalta. Itä-Suomen tuomiopiirissä Kuopion lää-
43135:    ole uusi ilmiö. Ajatus nykyistä vähäisemmästä        ninoikeuden juttumäärä ei riitä syöttämään
43136:    määrästä alueellisia hallintotuomioistuimia ei       tarvittaessa lisäjuttuja kolmeen sitä pienempään
43137:    sekään ole uusi. Jo valmisteltaesssa lääninoi-       läänin oikeuteen. Kokonaan vaille käyttöä yhtei-
43138:    keuksien erottamista lääninhallituksista oli val-    nen tuomiopiiri on jäänyt Länsi-Suomen tuo-
43139:    mistelussa esillä ratkaisu muodostaa itsenäisiä      miopiirin alueella, ja Pohjois-Suomen tuomiopii-
43140: 4                                          KK 1353/1997 vp
43141: 
43142: rissäkin joidenkin yksittäisten asioiden siirtämi-    kansalaisten tasavertaisen kohtelun välttämättö-
43143: selle on ollut tarvetta muista syistä.                mänä edellytyksenä viimeksi mietinnössään hal-
43144:     Yhteisten tuomiopiirien käyttämiseen siirryt-     lituksen esityksestä tullilain ja eräiden verolakien
43145: tiin, koska lääninoikeuksien työmäärät ja käsit-      muutoksenhakua koskevien säännösten muutta-
43146: telyajat olivat kehittyneet epätasapuolisesti. Tätä   misesta (LaVM 18/1997 vp).
43147: järjestelmää ei siis alun perin ole kehitetty             Lääninoikeuksien tasapuolista kehittämistä
43148: asiantuntemuksen keskittämiseksi tai verkostoi-       yleisiksi alueellisiksi hallintotuomioistuimiksi ei
43149: miseksi. Asiantuntemuksen kehittäminen tällä          voida turvata kestävällä tavalla painottaen itseis-
43150: tavoin olisi muutoinkin vastoin alueellisten hal-     arvoisesti alueellisten hallintotuomioistuinten
43151: linto-oikeuksien tasapuolista kehittämistä.           säilyttämistä nykyisillä sijaintipaikkakunnillaan.
43152:     Alueellisten hallintotuomioistuinten tasapuo-     Asetetussa työryhmässä pyritään selvittämään
43153: liseen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota          alueellisten hallintotuomioistuinten lukumäärä
43154: muun ohella lakivaliokunnan mietinnössä hal-          ja tuomiopiirien määräytymisperuste siten, että
43155: lintolainkäyttölakiehdotuksesta (LaVM 5/1996          ratkaisu soveltuu kestävällä tavalla nykyisiin ja
43156: vp). Lakivaliokunta on toistanut käsityksensä         uusiin lainkäyttötehtäviin.
43157: lääninoikeuksien tasapuolisesta kehittämisestä
43158: 
43159:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
43160:                                                                      Oikeusministeri Kari Häkämies
43161:                                             KK 1353/1997 vp                                            5
43162: 
43163: 
43164: 
43165: 
43166:                                          Tili Riksdagens Talman
43167: 
43168:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-       Vidare motsatte sig länsrätten i Vasa Iän inrät-
43169: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-         tandet av Västra Finlands förvaltningsdomstol.
43170: lem av statsrådet översänt följande av riksdagsle-         1 övriga myndighetsutlåtanden gavs uttryck
43171: damot Anu Vehviläinen m.fl. undertecknade              för en allmän oro över att de nya f6rvaltnings-
43172: spörsmål nr 1353:                                      domstolarna bör haen tillräcklig sakkunskap att
43173:                                                        behandla ärenden. 1 domstolarnas egna utlåtan-
43174:           Ämnar Regeringen minska antalet              den betonades att förvaltningsdomstolarna inte
43175:        länsrätter och på vilka grunder i så fall?      bör utvecklas så att frågor som kräver särskild
43176:                                                        sakkunskap koncentreras till en eller flera för-
43177:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt          val tningsdom sto lar.
43178: anföra följande:                                          1 samband med den fortsatta beredningen av
43179:                                                        utvecklingsarbetet som gäller länsrätterna har
43180:    J ustitieministeriet har i december 1997 tillsatt   utöver remissvaren även beaktats på vilket sätt
43181: en arbetsgrupp för att bereda ett förslag tili för-    antalet ärenden som kommer upp i länsrätterna
43182: valtningsdomstolslag och lagstiftning som har          har utvecklats och vilka nya kategorier av ären-
43183: samband med den. Enligt uppdraget är målet att         den är att vänta. När förslaget tili en ny markan-
43184: utgående från de nuvarande länsrätterna inrätta        vändnings- och byggnadslag godkänts (KB
43185: förvaltningsdomstolar med ett regionalt mer vid-       1997: 16) kommer förvaltningsdomstolarna i stäl-
43186: sträckt verksamhetsområde så att ärendena som          let för förvaltningslinjen att behandla besvär som
43187: kommer upp i förvaltningsdomstolarna fördelar          gäller byggnadslov, stadsplaner och generalpla-
43188: sig så jämnt som möjligt och att en tillräcklig        ner. Andra nya kategorier av ärenden som är att
43189: sakkunskap kan garanteras i fråga om olika slags       vänta hör samman med reformerna som gäller
43190: ärenden. Av förslaget skall framgå antalet för-        förmyndarskapslagstiftningen och utlännings-
43191: valtningsdomstolar och grunderna för faststäl-         lagstiftningen. Vidare skall nedläggandet av be-
43192: lande av domskretsarna. 1 beredningen utgår            svärsnämnderna fortsätta, varvid en betydande
43193: man från att en förvaltningsdomstol inte har           kategori av ärenden kommer att hänf6ras tili
43194: sektioner verksamma på olika orter.                    förvaltningsdomstolarna från bl.a. landsbygds-
43195:    Arbetsgruppens arbete pågår fortfarande och         näringarna.
43196: enligt uppdraget skall arbetsgruppen bereda sitt           De regionala f6valtningsdomstolarna kom-
43197: förslag före den 31 mars 1998.                         mer att behandla ärenden med mycket varieran-
43198:    1 förvaltningsdomstolskommittens betänkan-          de innehåll, vilket kräver både i fråga om sakkun-
43199: de "Regionala förvaltningsdomstolar" (KB               skap och resurser jämnstarka domstolsenheter. 1
43200: 1997:4) föreslås att utvecklingen av länsrätterna      dimensioneringen av resurserna för genomföran-
43201: fortsätter så att i Finland inrättas fem regionala     det av rättsskyddet måste sålunda uppmärksam-
43202: förvaltningsdomstolar, varav fyra har en eller         het fåstas förutom vid antalet ärenden även vid
43203: fler sektioner verksamma på annan ort.                 hur ärendena fördelar sig mellan olika domstols-
43204:    Förvaltningsdomstolskommittens            förslag   enheter.
43205: mötte inte ett oförbehållsamt understöd i remiss-          1 fråga om hur antalet ärenden utvecklats kan
43206: behandlingen. Det ansågs inte vara ändamålsen-         det konstateras för år 1997 att antalet ärenden
43207: Iigt att domkretsindelningen följer den gamla          som inkommit tili länsrätterna har ökat något.
43208: länsindelningen. Olika uppfattningar framfördes        Antalet inkomna ärenden överstiger antalet för
43209: även om arbetsförutsättningarna och förutsätt-         år 1995 och 1996, dock med en knapp marginal.
43210: ningarna för självständig verksamhet vid sådana        Att antalet ärenden ökat åter beror delvis på
43211: sektioner som verkar på annan ort. Länsrätten i        förvaltningsprocesslagen (586/1996) som trädde i
43212: Mellersta Finlands Iän och länsrätten i Lapp-          kraft 1.12.1996. Sökande av ändring i beslut fat-
43213: lands Iän motsatte sig sektionsarbetet och ansåg       tade av myndigheter under statsrådet sker i regel
43214: att det bästa alternativet är att länsrätterna bibe-   hos länsrätterna i stället för hos högsta för-
43215: håller sin ställning som självständiga domstolar.      valtningsdomstolen. Dessutom har man genom
43216: 6                                          KK 1353/1997 vp
43217: 
43218: speciallagstiftning strävat efter att frångå förfa-   rätta fårre självständiga länsrätter än det dåva-
43219: randen där högsta förvaltningsdomstolen be-           rande antalet länsstyrelser (RP 65/1988 rd.). Nå-
43220: handlar besvären som första instans.                  got sådant avgörande fattades inte, eftersom man
43221:     Tili följd av den ekonomiska recessionen be-      uppskattade att det kunde försvåra genOipföran-
43222: handlar länsrätterna fortfarande i genomsnitt         det av muntliga förhandlingar och syn. Aven de
43223: fler ärenden som hör samman med social- och           behövliga personalarrangemangen ansågs vara
43224: hälsovårdslagstiftningen. Å andra sidan tyder         besvärliga att genomföra.
43225: det proportionerliga antalet skatteärenden på ett         I utvecklingen av ett system med regionala
43226: uppsving inom områden där den ekonomiska              förvaltningsdomstolar har närhetsprincipen sär-
43227: verksamheten är livlig. Däremot är det orealis-       skild betydelse. Invånarna i regionen skall ha
43228: tiskt att vänta att antalet skatteärenden skall       tillgång tili domstolens tjänster. Vid organise-
43229: uppgå ens tili samma nivå som i början på 1990-       ringen av domstolarnas verksamhet innebär när-
43230: talet, när man beaktar rättelsesystemets och den      hetsprincipen emellertid inte nödvändigtvis att
43231: materiella skattelagstiftningens utveckling. En       man tiliämpar samma modeller som inom för-
43232: eventuell ökning i fråga om antalet mål vid läns-     valtningen där man under den senaste tiden ut-
43233: rätterna beror i framtiden således främst på att      vecklat olika slag av serviceställen för att under-
43234: länsrätterna tar hand om nya kategorier av ären-      lätta betjäningen. Inrättandet av serviceställen
43235: den.                                                  intar ingen central roll i utvecklingen av domsto-
43236:     Enligt länsrätternas statistikuppgifter inkom     larna, eftersom ärendena i allmänhet skall an-
43237: till länsrätterna totalt 19 939 ärenden år 1997       hängiggöras skriftligen vid domstolarna. Dom-
43238: samtidigt som 20 190 ärenden avgjordes. Tiliden       stolsavgörandena behöver heller inte hämtas per-
43239: största länsrätten, dvs. länsrätten i Nylands Iän,    sonligen. Förfrågningar besvaras per telefon eller
43240: inkom 7 140 ärenden, dvs. 35,8 procent av alla        på annat sätt som är lämpligt för kunden.
43241: inkomna ärenden. Vid länsrätten i Nylands Iän             Närhetsprincipen kan förverkligas på många
43242: hade andelen inkomna ärenden ökat med tre             olika sätt i domstolarnas verksamhet. När dom-
43243: procentenheter från föregående år. De tre största     stolen beslutat att förrätta syn, reser den tili den
43244: länsrätterna (Nyland, Åbo och Björneborg samt         plats där syn skall hållas. Även muntliga för-
43245: Tavastehus) står för närmare 60 procent av alla       handlingar kan ordnas tämligen smidigt så att
43246: inkomna ärenden. Även denna andel är cirka 3          kunden inte behöver resa tili domstolens sam-
43247: procent större än år 1996.                            manträde. Erfarenhet av ändamålsenliga arbets-
43248:     Tili de fem minsta i fråga om antalet ärenden,    sätt för ordnande av muntliga förhandlingar har
43249: dvs. länsrätterna i Kymmene, S:t Michels, Lapp-       även fåtts från andra domstolar. En domstol kan
43250: lands, Norra Karelens och Mellersta Finlands          vid behov ha sessionslokaler även utanför sin
43251: Iän, inkom 747, 780, 784, 867 respektive 988          förläggningsort. Senast har uppmärksamhet
43252: ärenden, totalt 4 166. Länsrättsvis innebär siff-     fåsts vid sättet att förverkliga närhetsprincipen i
43253: rorna procentandelar mellan 3,7 och 5,0 procent.      lagutskottets betänkande (La UB 19/1997 rd.) om
43254: I fråga om de minsta länsrätterna har det propor-     regeringspropositionen som gäller hovrättspro-
43255: tionerliga antalet ärenden uttryckt i procent hål-    cessen (RP 33/1997 rd.)
43256: lit sig på samma nivå på 1990-talet, även om den          De erfarenheter som man hittilis fått av ge-
43257: inbördes ordningen växlat något. Tili exempel år      mensamma domskretsar för länsrätterna har vi-
43258: 1996 var antalet inkomna ärenden minst vid läns-      sat att systemet är användbart närmast uteslutet
43259: rätten i Lapplands Iän (71 0) och nästminst i Nor-    när den gemensamma domkretsen består av en
43260: ra Karelens Iän (720). Det är svårarare attjämfö-     större och en mindre enhet. En sådan modell är
43261: ra siffrorna för år 1997 med tidigare år, eftersom    enligt det nuvarande systemet genomförbar en-
43262: tili länsrätten i Mellersta Finlands Iän och läns-    dast i fråga om länsrätten i Tavastehus läJ! och
43263: rätten i N orra Karelens Iän har överförts ärenden    länsrätten i Mellersta Finlands Iän. Inom Ostra
43264: från andra länsrätter.                                Finlands domskrets räcker inte antalet mål vid
43265:     Det faktum att länsrätterna har olika målba-      länsrätten i Kuopio till för att förse de tre mindre
43266: lanser och därigenom avvikande resursstruk-           länsrätterna med extra ärenden. Helt utan prak-
43267: turer är inget nytt fenomen. Tanken om ett fårre      tisk betydelse är den gemensamma domskretsen i
43268: antal regionala förvaltningsdomstolar är heller       Västra Finlands domkrets, och inom Norra Fin-
43269: inte ny. Redan i samband med reformen för av-         lands domskrets har vissa enstaka ärenden över-
43270: skiljande av länsrätterna från länsstyrelserna dis-   förts av andra orsaker.
43271: kuterades i beredningen även alternativet att in-         Orsaken tili att man övergick tili gemensamma
43272:                                           KK 1353/1997 vp                                            7
43273: 
43274: domskretsar för länsrätterna var det faktum att     tänkande om regeringens proposition med för-
43275: arbetsmängderna och behandlingstiderna vid          slag som gäller ändring av tullagen och vissa
43276: Iänsrätterna hade utvecklats ojämnt. Systemet       bestämmelser angående ändringssökande i skat-
43277: har således inte ursprungligen utvecklats för att   telagarna (LaUB 18/1997 rd.).
43278: koncentrera sakkunskap eller skapa nätverk. En         En balanserad utveckling av länsrätterna tili
43279: sådan utveckling av sakkunskapen står också         allmänna regionala förvaltningsdomstolar kan
43280: annars i konflikt med en balanserad utveckling      inte säkerställas på ett hållbart sätt genom att så
43281: av de regionala förvaltningsdomstolarna.            som ett självändamål betona bevarandet av de
43282:    1 Iagutskottets betänkande om förslaget tili     regionala förvaltningsdomstolarna på deras nu-
43283: förvaltningsprocesslag (LaUB 5/1996 rd.) har        varande förläggningsorter. Den tillsatta arbets-
43284: man bl.a. fåst uppmärksamhet vid en balanserad      gruppen strävar efter att klarlägga antalet regio-
43285: utveckling av de regionala förvaltningsdom-         nala förvaltningsdomstolar och grunderna för
43286: stolarna. Lagutskottet har upprepat sin stånd-      fastställande av domskretsarna så att lösningen
43287: punkt angående en balanserad utveckling av          på ett hållbart sätt lämpar sig fOr nuvarande och
43288: Iänsrätterna som en nödvändig förutsättning för     nya lagskipninguppgifter.
43289: medborgarnas lika behandling, senast i sitt be-
43290: 
43291:      Helsingfors den 25 februari 1998
43292: 
43293:                                                                    Justitieminister Kari Häkämies
43294:         1
43295: 
43296:         1
43297: 
43298: 
43299: 
43300: 
43301:     1
43302: 
43303:     1
43304: 
43305: 
43306: 
43307: 
43308: 1
43309: 
43310: 1
43311:                                             KK 1354/1997 vp
43312: 
43313: Kirjallinen kysymys 1354
43314: 
43315: 
43316: 
43317: 
43318:                                     Esa Lahtela /sd: Läheisyysperiaatteen toteuttamisesta hallinto-
43319:                                        oikeuslain valmistelussa
43320: 
43321: 
43322:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43323: 
43324:     Oikeusministeriö on asettanut työryhmän,           tiedon siirron "vaje", jos sitä milloin tarvitaan.
43325: jonka tehtävänä on valmistella ehdotus hallinto-       Tarvittaessa on myös mahdollista siirtää juttuja
43326: oikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi.    toiseenkin hallinto-oikeuteen, jos asioiden ruuh-
43327: Tehtäväksiannon tavoitteena on muodostaa               kautuminen on jossakin ongelmana. Eikö val-
43328: alueiltaan ja toimenkuviltaan nykyistä laajem-         tionhallinnon henkilöstöpolitiikan tule olla mal-
43329: mat hallinto-oikeudet ja ottaa huomioon alue-          likelpoista, mikä tässä tapauksessa tarkoittaisi
43330: hallinnon jaotuksessa tapahtuneet muutokset.           sitä, ettei nykyisten lääninoikeuksien määrää tar-
43331:     Tehtäväksiauto tarkoittaa lääninoikeuksien         vitse vähentää eikä nykyisiä tuomareita ja henki-
43332: eli tulevien hallinto-oikeuksien määrän vähene-        löstöä tarvitse hyppyyttää toisille paikkakunnil-
43333: mistä nykyisestä yhdestätoista lähes puoleen.          le. Jotta tämä toteutuisi, on organisaatio luotava
43334: Toteutuessaan tämä tarkoittaisi etäisyyksien           siten, että tiedonkulku ja yhteistoiminta lisäänty-
43335: kasvamista hallinto-oikeuksissa asioivien henki-       vät tulevien hallinto-oikeuksien välillä.
43336: löiden ja suullisten kuulemisten osalta. Pienet            Samalla toteutuisi kansalaisen kannalta lähei-
43337: lääninoikeudet ovat myös voineet perehtyä asioi-       syysperiaate, jota asiaa ei tule myöskään tämän-
43338: hin perusteellisemmin. Jos uusi keskitetympi           kään asian kohdalla vähätellä.
43339:  malli toteutetaan, tulee katselmuksien määrä              Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43340:  myös vähenemään välimatkojen kasvaessa. Tällä         tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43341:  seikalla tullee olemaan päätösten laatua heiken-      nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43342: tävä vaikutus. Vertailtaessa tilastollisesti nykyis-   nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43343:  ten lääninoikeuksien taloudellisuutta, tuotta-
43344:  vuutta ja käsittelyaikoja voi todeta, etteivät pie-              Onko Hallituksen tarkoitus hallinto-
43345:  net oikeudetjuurikaan ole kalliimpia kuin suuret              oikeuslain valmistelun yhteydessä selvit-
43346:  Iääninoikeudet. Käsittelyaikojensa ansiosta pie-              tää myös se mahdollisuus, että lääninhal-
43347:  net oikeudet ovat jopa huomattavasti parempia.                litusten tilalle perustettavia hallinto-oi-
43348:  Esim. vuonna 1996 Uudellamaalla keskimääräi-                  keuksia tulisi olemaan yhtä monta kuin
43349:  nen käsittelyaika kuukausina oli 8,2, kun se Poh-             entisiä läänin oikeuksia, ja
43350: jois-Karjalassa oli 2,4 kuukautta. Myös päätös-                   millä tavoin Hallitus aikoo turvata
43351:  ten laatu on ollut vertailukelpoinen.                         sen, ettei kansalaisten kannalta hallinto-
43352:     Oikeusministeriön asettaman työryhmän                      oikeudellisten palveluiden saatavuus pit-
43353:  odottaisi myös pohtivan, onko tulevassa hallin-               kien välimatkojen johdosta vaarannu,
43354:  to-oikeusmallissa mahdollista säilyttää pienem-               mikä olisi takaisku läheisyysperiaatteen
43355:  mät yksiköt. Olisiko yhteistoimintaa yksiköiden               toteutumiselle?
43356:  välillä lisäämällä saavutettavissa oikeudellisen
43357: 
43358:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
43359: 
43360:                                              Esa Lahtela /sd
43361: 
43362: 
43363: 
43364: 
43365: 270136
43366: 2                                           KK 1354/1997 vp
43367: 
43368: 
43369: 
43370: 
43371:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43372: 
43373:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa         va jaosto tai jaostoja. Oikeusministeriön asetta-
43374: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,          man työryhmän toimeksiantoa ei ole sidottu toi-
43375: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen        mikunnan esittämän viiden tuomioistuimen
43376: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Esa Lahte-        määrään.
43377: lan näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o               Hallintotuomioistuintoimikunnan ehdotus ei
43378: 1354:                                                  saanut lausuntokierroksella varauksetonta kan-
43379:                                                        natusta. Tuomiopiirijaon sitomista vanhaan lää-
43380:            Onko Hallituksen tarkoitus hallinto-        nijaotukseen ei pidetty tarkoituksenmukaisena
43381:         oikeuslain valmistelun yhteydessä selvit-      ratkaisuna. Eri paikkakunnilla toimivien jaosto-
43382:         tää myös se mahdollisuus, että lääninhal-      jen työskentelyedellytyksistä ja työskentelyn itse-
43383:         litusten tilalle perustettavia hallinto-oi-    näisyydestä esitettiin erilaisia käsityksiä. Keski-
43384:         keuksia tulisi olemaan yhtä monta kuin         Suomen lääninoikeus ja Lapin lääninoikeus vas-
43385:         entisiä läänin oikeuksia, ja                   tustivat jaostotyöskentelyä pitäen parhaimpana
43386:             millä tavoin Hallitus aikoo turvata        vaihtoehtona lääninoikeuksien aseman säilyttä-
43387:         sen, ettei kansalaisten kannalta hallinto-     mistä entisellään itsenäisinä tuomioistuimina.
43388:         oikeudellisten palvelujen saatavuus pit-       Lisäksi Vaasan lääninoikeus vastusti Länsi-Suo-
43389:         kien välimatkojen johdosta vaarannu,           men hallinto-oikeuden muodostamista.
43390:         mikä olisi takaisku läheisyysperiaatteen           Muissa viranomaislausunnoissa esitettiin ylei-
43391:         toteutumiselle?                                sesti huoli siitä, että tulevat hallintotuomioistui-
43392:                                                        met pystyvät käsittelemään asioita riittävällä
43393:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           asiantuntemuksella. Tuomioistuinten omissa
43394: vasti seuraavaa:                                       lausunnoissa korostettiin, ettei hallintotuomiois-
43395:                                                        tuimia tulisi kehittää siten, että erityisasiantunte-
43396:    Oikeusministeriö on asettanut joulukuun             musta vaativat asiaryhmät keskitettäisiin yhteen
43397:  1997 alussa työryhmän valmistelemaan ehdotus-         tai useampaan hallintotuomioistuimeen.
43398: ta hallinto-oikeuslaiksi ja siihen liittyväksi lain-       Harkittaessa lääninoikeuksien kehittämis-
43399: säädännöksi. Toimeksiannon mukaisesti tavoit-          työnjatkovalmistelua on kiinnitetty lausuntopa-
43400: teena on, että nykyisten lääninoikeuksien pohjal-      lautteen ohella erityistä huomiota siihen, miten
43401: ta muodostetaan alueellisesti laajemmat hallin-        lääninoikeuksien käsittelemät asiamäärät ovat
43402: to-oikeudet siten, että asiat jakaantuvat hallinto-    kehittyneet ja mitä uusia asiaryhmiä niihin on
43403: tuomioistuimiin mahdollisimman tasapuolisesti          odotettavissa. Alueellisten hallinto-oikeuksien
43404: ja että kaikissa hallinto-oikeuksissa voidaan tur-     käsiteltäväksi tulevat monipuoliset asiaryhmät
43405: vata riittävä asiantuntemus eri asiaryhmissä. Eh-      edellyttävät Osaamiseltaanja resursseiltaan tasa-
43406: dotuksesta tulee ilmetä hallinto-oikeuksien luku-      vahvoja tuomioistuinyksikköjä.
43407: määrä ja tuomiopiirien määräytymisperuste. Eh-             Alueellisten hallintotuomioistuinten tasapuo-
43408: dotuksen valmistelussa on lähtökohtana, että           liseen kehittämiseen on kiinnitetty huomiota
43409: hallinto-oikeuksilla ei ole eri paikkakunnilla toi-    muun ohella lakivaliokunnan mietinnössä hal-
43410: mivia jaostoja.                                        lintolainkäyttölakiehdotuksesta (La VM 5/1996
43411:    Työryhmän työ on tässä vaiheessa vielä kes-         vp). Lakivaliokunta on toistanut käsityksensä
43412: ken, koska toimeksiannon mukaisesti työryh-            lääninoikeuksien tasapuolisesta kehittämisestä
43413: män tulee valmistella ehdotuksensa 31.3.1998           kansalaisten tasavertaisen kohtelun välttämättö-
43414: mennessä.                                              mänä edellytyksenä viimeksi mietinnössään hal-
43415:    Hallintotuomioistuintoimikunnan mietinnös-          lituksen esityksestä tullilain ja eräiden verolakien
43416: sä "Alueelliset hallinto-oikeudet" (KM 1997 :4)        muutoksenhakua koskevien säännösten muutta-
43417: ehdotettiin, että lääninoikeuksien kehittämistä        misesta (LaVM 18/1997 vp).
43418: jatkettaisiin siten, että Suomeen muodostettai-            Lääninoikeuksien tilastojen mukaan niihin
43419: siin kaikkiaan viisi alueellista hallinto-oikeutta,    saapui vuonna 1997 yhteensä 19 939 asiaaja rat-
43420: joista neljällä olisi olluteri paikkakunnalla toimi-   kaistiin 20 190 asiaa. Suurimpaan eli Uuden-
43421:                                           KK 1354/1997 vp                                             3
43422: 
43423: maan lääninoikeuteen saapui 7 140 asiaa eli 35,8     kehittämisessä läheisyysperiaatteella on oma
43424: prosenttia kaikista saapuneista. V udenmaan lää-     merkityksensä. Tuomioistuimen palveluiden tu-
43425: ninoikeuteen saapuneiden asioiden osuus on yli       lee olla alueen asukkaiden saavutettavissa. Lä-
43426: kolme prosenttiyksikköä edellistä vuotta suu-        heisyysperiaate tuomioistuinten toiminnan jär-
43427: rempi. Kolmeen suurimpaan lääninoikeuteen            jestämisessä ei kuitenkaan välttämättä merkitse
43428: (Uudenmaan, Turun ja Porin sekä Hämeen lää-          samanlaista järjestäruistapaa kuin hallinnossa,
43429: ninoikeudet) saapuneet asiamäärät edustavat lä-      jossa on viime aikoina kehitelty erilaisia palvelu-
43430: hes 60 prosenttia kaikista saapuneista asioista.     pistemalleja asioinnin helpottamiseksi. Tuomio-
43431: Myös tämä määrä on noin kolme prosenttiyksik-        istuinten kehittämisessä palvelupistemäisyys ei
43432: köä suurempi kuin vuoden 1996 osuus.                 ole keskeistä, koska asiat pannaan niissä vireille
43433:     Asiamääriltään viiteen pienimpään lääninoi-      yleensä kirjallisesti. Tuomioistuinten päätöksiä
43434: keuteen eli Kymen, Mikkelin, Lapin, Pohjois-         ei myöskään tarvitse hakea henkilökohtaisesti.
43435: Karjalan ja Keski-Suomen lääninoikeuteen saa-        Asiakaskyselyihin vastataan puhelimitse tai
43436: pui viime vuonna 747,780,784, 867 ja 988 asiaa       muulla kysyjälle sopivalla tavalla. Tämä pätee
43437: eli yhteensä 4 166 asiaa. Lääninoikeuksittain tar-   myös alueellisiin hallintotuomioistuimiin.
43438: kasteltuna saapuneet asiamäärät merkitsevät             Läheisyysperiaatetta voidaan tuomioistuin-
43439: 3, 7-5,0 prosentin osuutta. Pienempien lääninoi-     ten toiminnassa toteuttaa monella eri tavalla.
43440: keuksien asiamäärien suhteellinen osuus on           Mikäli tuomioistuin päättää suorittaa katsel-
43441: 1990-luvun aikana pysytellyt prosentuaalisesti       muksen, tuomioistuin tekee katselmusmatkan
43442: suurin piirtein samoissa lukemissa lääninoikeuk-     asianomaiseen kohteeseen. Myös suullinen käsit-
43443: sien keskinäisen järjestyksen vaihdellessa jonkin    tely on varsin vaivattomastijärjestettävissä siten,
43444: verran. Esimerkiksi vuonna 1996 vähiten asioita      että asiakkaan ei tarvitse matkustaa oikeuden
43445: saapui Lapin lääninoikeuteen (710) ja toiseksi       istuntoon. Suullisten käsittelyjen järjestämiseksi
43446: vähiten Pohjois-Karjalan lääninoikeuteen (720).      tarkoituksenmukaisista työtavoista on hankittu
43447: Vuoden 1997 lukujen vertailukelpoisuutta aikai-      kokemuksia myös muissa tuomioistuimissa.
43448: sempiin lukuihin vähentää se, että Keski-Suo-        Tuomioistuimella voi tarpeen vaatiessa olla si-
43449: men ja Pohjois-Karjalan lääninoikeuksiin on          jaintipaikkansa ulkopuolella istuntotiloja. Lä-
43450: siirretty asioita muista lääninoikeuksista.          heisyysperiaatteen erilaisiin toteuttamistapoihin
43451:     Lääninoikeuksien toisistaan poikkeava juttu-     on viimeksi kiinnitetty huomiota lakivaliokun-
43452: tilanne ja erilainen resurssirakenne ei ole uusi     nan mietinnössä (La VM 19/1997 vp) hovioikeus-
43453: ilmiö. Ajatus nykyistä vähäisemmästä määrästä        prosessia koskevan hallituksen esityksen (HE 33/
43454: alueellisia hallintotuomioistuimia ei sekään ole     1997 vp) johdosta.
43455: uusi. Jo valmisteltaessa lääninoikeuksien erotta-       Lääninoikeuksien tasapuolista kehittämistä
43456: mista lääninhallituksista oli valmistelussa esillä   yleisiksi alueellisiksi hallintotuomioistuimiksi ei
43457: ratkaisu muodostaa itsenäisiä lääninoikeuksia        voida turvata kestävällä tavalla painottaen itseis-
43458: vähemmän kuin silloisia lääninhallituksia oli        arvoisesti alueellisten hallintotuomioistuinten
43459: (HE 65/1988 vp). Tällaiseen ratkaisuun ei pää-       säilyttämistä nykyisillä sijaintipaikkakunnillaan.
43460: dytty muun ohella siitä syystä, että sen arveltiin   Asetetussa työryhmässä pyritään selvittämään
43461: vaikeuttavan suullisten käsittelyjenja katselmus-    alueellisten hallintotuomioistuinten lukumäärä
43462: tenjärjestämistä. Myös tarvittavia henkilöstöjär-    ja tuomiopiirien määräytymisperuste siten, että
43463: jestelyjä pidettiin hankalina.                       ratkaisu soveltuu kestävällä tavalla nykyisiin ja
43464:     Alueellisen hallintotuomioistuinjärjestelmän     uusiin lainkäyttötehtäviin.
43465: 
43466:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
43467: 
43468:                                                                    Oikeusministeri Kari Häkämies
43469: 4                                          KK 1354/1997 vp
43470: 
43471: 
43472: 
43473: 
43474:                                         Tili Riksdagens Talman
43475: 
43476:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-           Förvaltningsdomstolskommittens           förslag
43477: ger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande med-        mötte inte ett oförbehållsamt understöd i remiss-
43478: 1em av statsrådet översänt följande av riksdags1e-    behandlingen. Det ansågs inte vara ändamålsen-
43479: damot Esa Lahtela undertecknade spörsmål nr           ligt att domkretsindelningen följer den gamla
43480: 1354:                                                 länsindelningen. Olika uppfattningar framfördes
43481:                                                       även om arbetsförutsättningarna och förutsätt-
43482:            Ämnar Regeringen i samband med be-         ningarna för självständig verksamhet vid sådana
43483:        redningen a v förvaltningsdomstolslagen        sektioner som verkar på annan ort. Länsrätten i
43484:        också utreda den möjligheten att förvalt-      Mellersta Finlands Iän och länsrätten i Lapp-
43485:        ningsdomstolarna som skall inrättas i          lands Iän motsatte sig sektionsarbetet och ansåg
43486:        stället för länsstyrelserna är lika många      att det bästa alternativet är att länsrätterna bibe-
43487:        till antalet som de förra länsrätterna, och    håller sin ställning som självständiga domstolar.
43488:            på vilket sätt ämnar Regeringen säker-     Vidare motsatte sig länsrätten i Vasa Iän inrät-
43489:        ställa att inte medborgarnas tillgång till     tandet av Västra Finlands förvaltningsdomstol.
43490:        förvaltningsrättsliga tjänster äventyras           1 övriga myndighetsutlåtanden uttryckte man
43491:        på grund av långa avstånd, vi1ket även         en allmän oro över att de nya förvaltningsdom-
43492:        vore ett bakslag för närhetsprincipen?         stolarna bör ha en tillräcklig sakkunskap att be-
43493:                                                       handla ärenden. 1 domstolarnas egna utlåtanden
43494:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         betonades att förvaltningsdomstolarna inte bör
43495: anföra följande:                                      utvecklas så att frågor som kräver särskild sak-
43496:                                                       kunskap koncentreras till en eller tlera förvalt-
43497:    Justitieministeriet har i december 1997 tillsatt   ningsdomstolar.
43498: en arbetsgrupp för att bereda ett förslag tili för-       1 samband med den fortsatta beredningen av
43499: valtningsdomsto1slag och lagstiftning som har         utvecklingsarbetet som gäller länsrätterna har
43500: samband med den. En1igt uppdraget är målet att        utöver remissvaren även beaktats på vilket sätt
43501: utgående från de nuvarande länsrätterna inrätta       antalet ärenden som kommer upp i länsrätterna
43502: förvaltningsdomstolar med ett regionalt mer vid-      har utvecklats och vilka nya kategorier av ären-
43503: sträckt verksamhetsområde så att ärendena som         den är att vänta. De regionala fövaltningsdom-
43504: kommer upp i förvaltningsdomstolarna fördelar         stolarna kommer att behandla ärenden med
43505: sig så jämnt som möjligt och att en tillräcklig       mycket varierande innehåll, vilket kräver både i
43506: sakkunskap kan garanteras i fråga om olika slags      fråga om sakkunskap och resurser jämnstarka
43507: ärenden. Av förslaget skall framgå antalet för-       domstolsenheter.
43508: valtningsdomstolar och grunderna för faststäl-            Bland annat i lagutskottets betänkande om
43509: lande av domskretsarna. 1 beredningen utgår           förslag till förvaltningsprocesslag (LaUB 5/
43510: man från att en förvaltningsdomstol inte har          1996 rd) har man fåst uppmärksamhet vid en
43511: sektioner verksamma på olika orter.                   balanserad utveckling av de regionala förvalt-
43512:    Arbetsgruppens arbete pågår fortfarande och        ningsdomstolarna. Lagutskottet har upprepat
43513: enligt uppdraget skall arbetsgruppen bereda sitt      sin ståndpunkt angående en balanserad utveck-
43514: förslag före den 31 mars 1998.                        ling av länsrätterna som en nödvändig förutsätt-
43515:    1 förvaltningsdomstolskommittens betänkan-         ning för medborgarnas lika behandling, senast i
43516: de "Regionala förvaltningsdomstolar" (KB              sitt betänkande om regeringens proposition som
43517:  1997:4) föreslås att utvecklingen av länssrätterna   gäller ändring a v tullagen och vissa bestämmelser
43518: fortsätter så att i Finland inrättas fem regionala    angående ändringssökande i skattelagarna
43519: förvaltningsdomstolar, varav fyra har en eller        (LaUB 1811997 rd).
43520: tler sektioner verksamma på annan ort. Den av             Enligt länsrätternas statistikuppgifter inkom
43521: justitieministeriet tillsatta arbetsgruppens upp-     tili länsrätterna totalt 19 939 ärenden år 1997
43522: drag är inte bundet till kommittens förslag om        samtidigt som 20 190 ärenden avgjordes. Tiliden
43523: fem domstolar.                                        största länsrätten, dvs. länsrätten i Nylands Iän,
43524:                                              KK 1354/1997 vp                                              5
43525: 
43526: inkom 7 140 ärenden, dvs. 35,8 procent av alla          skild betydelse. Invånarna i regionen skall ha
43527: inkomna ärenden. Vid länsrätten i Nylands Iän           tiligång tili domstolens tjänster. Vid organise-
43528: hade andelen inkomna ärenden ökat med tre               ringen av domstolarnas verksamhet innebär när-
43529: procentenheter från föregående år. De tre största       hetsprincipen emellertid inte nödvändigtvis att
43530: länsrätterna (Nyland, Åbo och Björneborg samt           man tiliämpar samma modeller som inom för-
43531: Tavastehus) står fö~. närmare 60 procent av alla        valtningen där man under den senaste tiden ut-
43532: inkomna ärenden. Aven denna andel är cirka 3            vecklat olika~slag av serviceställen för att under-
43533: procent större än år 1996.                              lätta betjäningen. lnrättandet av serviceställen
43534:     Till de fem minsta i fråga om antalet ärenden,      intar ingen central roll i utvecklingen av domsto-
43535: dvs.länsrätterna i Kymmene, S:t Michels, Lapp-          larna, eftersom ärendena i allmänhet skall
43536: lands, Norra Karelens och Mellersta Finlands            angängiggöras skriftligen vid domstolarna.
43537: Iän, inkom 747, 780, 784, 867 respektive 988            Domstolsavgörandena behöver heller inte häm-
43538: ärenden, totalt 4 166. Länsrättsvis innebär siff-       tas personligen. Förfrågningar besvaras per tele-
43539: rorna procentandelar mellan 3, 7 och 5,0 procent.       fon eller på annat sätt som är lämpligt för kun-
43540: 1 fråga om de minsta länsrätterna har det propor-       den.
43541: tionerliga antalet ärenden uttryckt i procent hål-          Närhetsprincipen kan förverkligas på många
43542: lit sig på samma nivå på 1990-talet, även om den        olika sätt i domstolarnas verksamhet. När dom-
43543: inbördes ordningen växlat något. Tili exempel år        stolen beslutat att förrätta syn, reser den tili den
43544:  1996 var antalet inkomna ärenden minst vid läns-       plats där syn skall hållas. Även muntliga för-
43545:  rätten i Lapplands Iän (71 0) och nästminst vid        handlingar kan ordnas tämligen smidigt så att
43546: länsrätten i Norra Karelens Iän (720) . Det är          kunden inte behöver resa tili domstolens sam-
43547:  svårarare att jämföra siffrorna för år 1997 med        manträde. Erfarenhet av ändamålsenliga arbets-
43548:  tidigare år, eftersom tili länsrätten i Mellersta      sätt för ordnande av muntliga förhandlingar har
43549:  Finlands Iän och länsrätten i Norra Karelens Iän       även fåtts från andra domstolar. En domstol kan
43550:  har överförts ärenden från andra länsrätter.           vid behov ha sessionslokaler även utanför sin
43551:     Det faktum att länsrätterna har olika målba-        förläggningsort. Senast har uppmärksamhet
43552:  lanser och avvikande resursstruktur är inget nytt      fåsts vid närhetsprincipen i lagutskottets betän-
43553:  fenomen. Tanken om ett fårre antal regionala           kande (LaUB 19/1997 rd) om regeringsproposi-
43554:  förvaltningsdomstolar är heller inte ny. Redan i       tionen som gäller hovrättsprocessen (RP 33/1997
43555:  samband med reformen för avskiljande av läns-          rd).
43556:  rätterna från länsstyrelserna diskuterades i be-           En balanserad utveckling av länsrätterna tili
43557:  redningen även alternativet att inrätta fårre själv-   allmänna regionala förvaltningsdomstolar kan
43558:  ständiga länsrätter än det dåvarande antalet läns-     inte säkerställas på ett hållbart sätt genom att så
43559:  styrelser (RP 65/1988 rd). Något sådant avgö-          som ett självändamål betona bevarandet av de
43560:  rande fattades inte, eftersom man uppskattade          regionala förvaltningsdomstolarna på deras nu-
43561:  att det kunde försvåra genomförandet av muntli-        varande förläggningsorter. Den tillsatta arbets-
43562:  ga förhandlingar och syn. Även de behövliga            gruppen strävar efter att klarlägga antalet regio-
43563:  personalarrangemangen ansågs vara besvärliga           nala förvaltningsdomstolar och grunderna för
43564:  att genomföra.                                         fastställande av domskretsarna så att lösningen
43565:     1 utvecklingen av ett system med regionala          på ett hållbart sätt lämpar sig för nuvarande och
43566:  förvaltningsdomstolar har närhetsprincipen sär-        nya lagskipninguppgifter.
43567: 
43568:       Helsingfors den 25 februari 1998
43569: 
43570:                                                                        Justitieminister Kari Häkämies
43571:                                            KK 1355/1997 vp
43572: 
43573: Kirjallinen kysymys 1355
43574: 
43575: 
43576: 
43577: 
43578:                                    Raimo Mähönen /sd ym.: Rautatieasemien aukioloaikojen pidentä-
43579:                                       misestä
43580: 
43581: 
43582:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43583: 
43584:    Valtiovallan säästötavoitteet ovat kosketta-       sa vaatteissa, jotka ovat olosuhteisiin nähden
43585: neet myös VR:n toimintoja. Seurauksena tästä          täysin sopimattomat. Erityisen vaikeaksi tilanne
43586: voitaneen pitää mm. sitä, että varsin merkittävä      muodostuu silloin, kun on kysymys lapsiperheis-
43587: osa rautatieasemien lämpimistä tiloista joudu-        tä, ikääntyneistä tai terveysongelmista kärsivistä
43588: taan pitämään yöaikaan suljettuna. Esimerkkei-        ihmisistä. Kun myöhästymisistä kertova tieto
43589: nä voidaan mainita Savon radan varrella sijaitse-     saattaa olla vaikeasti kuultavissa tai muutoin
43590: vat asemat kuten Suonenjoki, Pieksämäki, Hau-         vaikeasti hankittavissa, jää ainoaksi vaihtoeh-
43591: kivuori ja Mäntyharju. Samanlaatuinen on tilan-       doksi paikalla odottaminen. Tilapäissuojien etsi-
43592: ne myös Pohjanmaan radalla esim. Parkanossa.          minen on mahdotonta. Tilannetta voidaan mo-
43593:    Junaa käyttävien taholta on tullut voimakasta      nissa tapauksissa pitää lähes epäinhimillisenä ja
43594: kritiikkiä tätä asiantilaa kohtaan. Ja varmasti       VR:n perinteiseen palveluimagoon täysin sopi-
43595: syystäkin. Merkitseehän ko. tilojen suljettuna pi-    mattomana.
43596: täminen sitä, että monet matkustajat joutuvat            Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43597: odottelemaan junaa hyvinkin ikävissä olosuh-          tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitämme
43598: teissa. Erityisen hankala on tilanne silloin, kun     kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen
43599: junien aikatauluissa tapahtuu myöhästymisiä.          jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43600: Myöhästymiset tapahtuvat usein joko lumipy-
43601: ryn, pakkasen tai näiden yhteisvaikutuksista joh-               Onko Hallitus tietoinen rautatieasemi-
43602: tuvista syistä. Monissa tapauksissa on jopa niin,            en yöaukioloihin liittyvistä epäkohdista,
43603: ettei matkustajien käytössä ole edes alkeellisinta-          ja
43604: kaan sadekatosta. Tästä seuraa, että ihmisille                  aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
43605: koituu jopa terveydellisiä riskejä junaa odotelles-          siin niiden poistamiseksi?
43606:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
43607: 
43608:                      Raimo Mähönen /sd                         Reino Ojala /sd
43609: 
43610: 
43611: 
43612: 
43613: 270136
43614: 2                                         KK 1355/1997 vp
43615: 
43616: 
43617: 
43618: 
43619:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43620: 
43621:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n l momentissa          Tällä hetkellä asemakiinteistöjen omistajat
43622: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,        Ratahallintokeskus ja VR-Yhtymä Oy pyrkivät
43623: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen      rahoittamaan kiinteistöjen ylläpidon niistä saa-
43624: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Raimo           millaan vuokratuloilla.
43625: Mähösen ym. näin kuuluvan kirjallisen kysy-              Liikennettä hoitavan VR Osakeyhtiön henki-
43626: myksen n:o 1355:                                     löliikenneosasto vuokraa asemilta tarvitsemansa
43627:                                                      lipunmyynti- yms. tilat ja maksaa niistä normaa-
43628:           Onko Hallitus tietoinen rautatiease-       lia markkinahintaista vuokraa. Henkilöliikenne-
43629:        mien yöaukioloaikoihin liittyvistä epä-       osasto pitää lipputoimistoja auki niinä aikoina,
43630:        kohdista, ja                                  jolloin asiakasmäärät ovat riittävän runsaat luo-
43631:           aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-       maan taloudelliset edellytykset aseman vuokra-
43632:        siin niiden poistamiseksi?                    ja henkilökuntakustannusten kattamiseen. Ase-
43633:                                                      man odotussali on yleensä auki lipunmyynnin
43634:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-         aukioloaikoina.
43635: vasti seuraavaa:                                         Odotussali voi olla auki pidemmänkin ajan,
43636:                                                      mikäli asemalla on jotakin muuta toimintaa,
43637:     VR-Yhtymä Oy:ltä saamaansa selvitykseen          esim. kioski, kahvila tai ravintola, johon liittyen
43638: nojautuen liikenneministeriö toteaa, että nykyi-     voidaan asema- ja odotussaliturvallisuutta seu-
43639: nen rautatieasemaverkosto ja sen rakennukset         rata.
43640: ovat syntyneet aikana, jolloin Valtionrautatiet          Kun arvioidaan tulevaisuuden näkymiä ylei-
43641: oli valtion budjettisidonnainen virasto ja jolloin   sesti, niin VR Osakeyhtiön edellytykset asemien
43642: sekä rakennukset että niiden ylläpito kustannet-     miehittämiseen eivät parane, vaan taloudellisena
43643: tiin valtion budjettimäärärahoin.                    taakkana olevia toimintoja on välttämätöntä so-
43644:                                                      peuttaa edelleen.
43645: 
43646:      Helsingissä 12 päivänä helmikuuta 1998
43647:                                                                       Liikenneministeri Matti Aura
43648:                                          KK 1355/1997 vp                                             3
43649: 
43650: 
43651: 
43652: 
43653:                                        Tili Riksdagens Talman
43654: 
43655:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-    Ab, tili att finansiera underhållet av byggnaderna
43656: ger har Ni, Fru Ta1man, tili vederbörande med-     med hyresintäkter.
43657: 1em av statsrådet översänt fö1jande av riksdags-      Persontrafikavdelningen vid VR Aktiebolag,
43658: man Raimo Mähönen m.fl. undertecknade              som handhar trafiken, hyr i stationerna de biljett-
43659: spörsmå1 nr 1355:                                  försäljnings- och övriga utrymmen som bolaget
43660:                                                    behöver, och betalar för dessa normal hyra tili
43661:           Är Regeringen medveten om o1ägen-        gängse marknadspris. Persontrafikavdelningen
43662:        heterna beträffande järnvägsstationernas    håller biljettförsäljningsexpeditionerna öppna på
43663:        nattöppethållning, och                      tider, då kundunderlaget är tillräckligt stort fOr
43664:           ämnar Regeringen skrida tili åtgärder    att skapa ekonomiska förutsättningar för att
43665:        för att undanröja dessa olägenheter?        täcka utgifterna för hyra och personal. Statio-
43666:                                                    nens väntsa1 är vanligen öppen under samma
43667:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt      tider som biljettförsäljningen.
43668: anföra följande:                                      Väntsalen kan även vara öppen längre än bil-
43669:                                                    jettförsäljningen ifall det finns övrig verksamhet i
43670:    Med stöd av den utredning som fåtts från VR-    stationen, t.ex. kiosk, kafe eller restaurang. 1
43671: Group Ab konstaterar trafikministeriet att det     samband med sådan övrig verksamhet kan sta-
43672: nuvarande järnvägsstationsnätet och dess bygg-     tions- och väntsalssäkerheten övervakas även ef-
43673: nader har uppstått under en tid då Statsjärnvä-    ter biljettf6rsäljningens stängning.
43674: garna var ett ämbetsverk bundet tili statsbudge-       Då man allmänt fOrsöker förutspå vad framti-
43675: ten varvid såväl byggnaderna som deras under-      den för med sig, kan man konstatera att VR
43676: håll finansierades med statens budgeterade an-     Aktiebolags möjligheter att bernanna stationer-
43677: slag.                                              na inte förbättras, utan verksamhet som blir en
43678:    För närvarande strävar stationsfastigheternas   ekonomisk börda måste ytterligare anpassas.
43679: ägare, Banförva1tningscentralen och VR -Group
43680: 
43681:      Helsingforsden 12 februari 1998
43682: 
43683:                                                                        Trafikminister Matti Aura
43684:                j
43685:               j
43686:              j
43687:             j
43688:            j
43689:           j
43690:          j
43691:         j
43692:        j
43693:       j
43694:      j
43695:     j
43696:    j
43697:   j
43698:  j
43699: j
43700:                                           KK 1356/1997 vp
43701: 
43702: Kirjallinen kysymys 1356
43703: 
43704: 
43705: 
43706: 
43707:                                   Mikko Elo /sd: Muutettujen ajoneuvojen osien prosenttiosuuksien
43708:                                        laskemisesta
43709: 
43710: 
43711:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
43712: 
43713:    Pitkään voimassa olleen käytännön mukaan               Uusi käytäntö merkitsee sitä, että tuhansien
43714: Suomessa uutena rekisteröityyn moottoriajo-           muutettujen ajoneuvojen arvo putoaa yhdessä
43715: neuvoen on voinut vaihtaa 50 prosenttia osista,       yössä murto-osaan entisestä, mikäli nämä uudet
43716: ennen kuin sitä on pidetty uutena autona tai          ohjeet pysyvät voimassa.
43717: moottoripyöränä,josta on kannettava uudelleen             Jos viranomaisten päämääränä on epärehel-
43718: täysi autovero ja joka saattaa olla kymmeniä tai      listen korinvaihtoyrittäjien kiinnisaaminen, olisi
43719: joskus jopa satoja tuhansia markkoja.                 järkevämpää yksinkertaisesti kieltää korinvaihto
43720:    Katsastustoimipaikoilla prosentin karttumis-       kokonaan sen sijaan, että tehdään normaali kor-
43721: ta on kuitenkin tähän asti laskettu terveen järjen    jaushuoltotyö rangaistavaksi.
43722: mukaisesti siten, että normaalien kuluvien osien          Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjärjes-
43723: vaihtamista ei ole laskettu mukaan vaihdettujen       tyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43724: osien kokonaisprosenttiin.                            nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43725:    Viime vuoden marraskuun alusta lähtien on          nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43726: maamme katsastustoimipaikoilla kaikessa hiljai-
43727: suudessa otettu käyttöön uusi, Ajoneuvohallin-                  Onko Hallitus tietoinen muutettujen
43728: tokeskuksen ohjeiden mukainen käytäntö ns.                   ajoneuvojen arvon dramaattisesta alen-
43729: kanta-autosta peräisin olevien osien prosentti-              tumisesta sen johdosta, että katsastustoi-
43730: osuuksien laskemisessa. Tästä lähtien jokainen               mipaikoilla on otettu käyttöön uusi Ajo-
43731: autoon tai moottoripyörään vaihdettu pienikin                neuvohallintokeskuksen ohjeiden mukai-
43732: kulutusosa lasketaan aina mukaan vaihdettuihin               nen käytäntö ns. kanta-autosta peräisin
43733: osiin.                                                       olevien prosenttiosuuksien laskemisessa?
43734: 
43735:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
43736: 
43737:                                             Mikko Elo /sd
43738: 
43739: 
43740: 
43741: 
43742: 270136
43743: 2                                         KK 1356/1997 vp
43744: 
43745: 
43746: 
43747: 
43748:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
43749: 
43750:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa      la korinvaihdon käytännössä estäväliä säännök-
43751: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,       sellä. Hallituksen esityksen mukaan itsekanta-
43752: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen     vana korilla varustetun ajoneuvon korikehikon
43753: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko          vaihtaminen olisi aina johtanut uudelleenvero-
43754: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o       tukseen. Eduskunta ei kuitenkaan hyväksynyt
43755: 1356:                                               ehdotettua muutosta. Valtiovarainvaliokunnan
43756:                                                     mietinnössä kuitenkin todettiin, että muun
43757:           Onko Hallitus tietoinen muutettujen       muassa korinvaihdon edelleen sallimisesta mah-
43758:        ajoneuvojen arvon dramaattisesta alen-       dollisesti aiheutuva veronkierto olisi ehkäistävä
43759:        tumisesta sen johdosta, että katsastustoi-   muutoin.
43760:        mipaikoilla on otettu käyttöön uusi Ajo-         Eduskunnan tahtona asiassa oli, että voimas-
43761:        neuvohallintokeskuksen ohjeiden mukai-       sa olevaa autoverolain säännöstä noudatetaan ja
43762:        nen käytäntö ns. kanta-autosta peräisin      sitä myös valvotaan asianmukaisesti. Autovero-
43763:        olevien prosenttiosuuksien laskemisessa?     laki ei tee mitään eroa siinä suhteessa, vaihde-
43764:                                                     taanko rikkoutunut osa sen kulumisen johdosta
43765:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-        vai tehdäänkö osan vaihto jossain muussa tar-
43766: vasti seuraavaa:                                    koituksessa. Eroa ei ole myöskään sen suhteen,
43767:                                                     ovatko vaihdettavat osat alkuperäisen osan
43768:     Autoverolain 3 §:n mukaan ajoneuvo verote-      kanssa samanlaisia, erilaisia, uusia varaosia,
43769: taan uudelleen, jos ajoneuvon osista 50 prosent-    käytettyjä varaosia tai uustuotanto-osia. Laki
43770: tia tai enemmän vaihdetaan. Ulkomailta käytet-      edellyttää ainoastaan, että fyysisesti samasta
43771: tynä tuotu ajoneuvo verotetaan uudelleen jo sil-    auto- tai moottoripyöräyksilöstä eli niin sanotus-
43772: loin, kun sen osista vaihdetaan 25 prosenttia tai   ta kanta-autosta tai kantamoottoripyörästä on
43773: enemmän.                                            jäljellä säädetty osuus.
43774:     Sanottu säännös on tarpeen autoverolain kier-       Kun eduskunta on äskettäin ilmaissut tahton-
43775: tämisen estämiseksi. Säännös ei estä eikä edes      sa tässä asiassa, viranomaisen on sitä noudatetta-
43776: vaikeuta normaalia auton tai moottoripyörän         va. Niinpä Ajoneuvohallintokeskus muistutti
43777: käyttöaikana tarpeellista huolto- tai korjaustoi-   20.10.1997 katsastustoimipaikoille lähettämäs-
43778: mintaa. Kolarivaurioiden korjauksessa säännös       sään kirjeessä tästä jo pitkään voimassa olleesta
43779: asettaa turvallisuustavoitteiden kannalta aiheel-   periaatteesta.
43780: lisen rajan sille, kuinka pahojen vaurioiden jäl-       Kysymyksen johdanto-osassa todetaan, että
43781: keen ajoneuvo vielä kannattaa korjata edelleen      Suomessa uutena rekisteröityyn moottoriajo-
43782: liikenteessä käytettäväksi. Käytettynä maahan       neuvoon on ennen Ajoneuvohallintokeskuksen
43783: tuotavien ajoneuvojen osalta on lähdettävä siitä,   antamaa ohjeistusta voinut vaihtaa vapaasti ku-
43784: että ajoneuvon maahantuoja on tietoinen alhai-      luvia osia. Niitä ei kysymyksen mukaan olisi
43785: semmasta osien vaihtorajasta.                       otettu huomioon laskettaessa autoveron maksu-
43786:     Liikenneturvallisuus- ja ympäristösyistä on     velvollisuuden aiheuttavaa 50 prosentin määrää.
43787: laajasti vaadittu ajoneuvokannan nuorentamis-       Näin yli 50 prosenttia osiltaan vaihdettua ajo-
43788: ta. Osien vaihtamisen kohtuullinen rajoittaminen    neuvoa ei olisi pidetty uutena ajoneuvoyksilönä.
43789: edesauttaa myös tätä tavoitetta. Henkilöautojen         Ajoneuvohallintokeskuksen muistutuskirje
43790: keskimääräinen käyttöikä Suomessa on noin 16        tuli aiheelliseksi sen johdosta, että joissain yksit-
43791: vuotta, mikä on ainakin EU-maiden korkeimpia.       täistapauksissa oli todettu katsastuskäytännön
43792: Menettelyjä käytössä olevien ajoneuvojen pitä-      luisuneen kysymyksessä tarkoitettuun säännös-
43793: miseksi ajokelpoisina niiden tarkoituksenmukai-     ten vastaiseen tilaan. Auton tai moottoripyörän
43794: sen käyttöiän jo ylityttyä ei ole syytä tukea.      alkuperäisten osien vaihtaminen yli 50 prosentil-
43795:     Hallitus ehdotti esityksessään autoverolain     la ei todellakaan ollut johtanut ajoneuvon luokit-
43796: muuttamisesta (HE 244/1996 vp ), että lain 3 §:n    telemiseen uudeksi ajoneuvoyksiläksi eikä auto-
43797: säännöksiä olisi täydennetty kysyjän kaipaamal-     veron maksuunpanoon.
43798:                                             KK 1356/1997 vp                                            3
43799: 
43800:    Räikeimmissä tapauksissa ajoneuvon alkupe-          vanhoja, mutta vastikään Suomeen tuotuja
43801: räisistä osista oli säännösten puitteissa ensin kor-   moottoripyöriä varustettu vastaavilla uustuo-
43802: vattu samanlaisilla varaosilla tai uustuotanto-        tanto-osilla uusiksi moottoripyöriksi välttäen tä-
43803: osilla sallitut alle 50 prosenttia ja sen jälkeen      män päivän teknilliset vaatimukset ja autoveron.
43804: lähes loput 50 prosenttia vetoamalla siihen, että         Edellä sanottuun viitaten hallitus katsoo, että
43805: loput osista olivat kuluneet vaihto kuntoon. Näin      Ajoneuvohallintokeskuksen viime syksynä anta-
43806: toimien lähes kaikki auton tai moottoripyörän          ma ohje oli tarpeellinen palauttamaan autovero-
43807: osat oli vaihdettu samanlaisiin varaosiin tai uus-     lain 3 §:n vastaiseen suuntaan luisumassa olleen
43808: tuotanto-osiin. Ajoneuvoa ei oltu katsottu             katsastuskäytännön vastaamaan lainsäädännön
43809: uudeksi yksilöksi eikä sitä verotettu uudelleen.       vaatimuksia.
43810: Samalla väitettiin uudelta ajoneuvoyksilöitä vaa-         Hallitus ei katso Ajoneuvohallintokeskuksen
43811: ditut tämän päivän tekniset, turvallisuus- ja ym-      antaman ohjeistuksen aiheuttaneen muutettujen
43812: päristötavoitteisiin tähtäävät vaatimukset.            ajoneuvojen arvon mahdollista dramaattista
43813:    Eräissä tapauksissa kuluvien osien vaihtami-        alentumista. Mainittujen 50 prosenttia tai enem-
43814: seen vedoten oli loppuunajettujen, liikenteestä jo     män muutettujen ajoneuvojen nyt mahdollisesti
43815: poistettujen sairasautojen rekisteriotteiden ym-       alentunut arvo oli alkujaankin perustunut pit-
43816: pärille kasattu urheiluautoja. Kuluvien osien          kään voimassa ja tiedossa olleiden säännösten
43817: vaihtotarpeeseen vedoten oli myös yli 25 vuotta        virheelliseen soveltamiseen.
43818: 
43819:      Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 1998
43820: 
43821:                                                                        Liikenneministeri Matti Aura
43822: 4                                          KK 1356/1997 vp
43823: 
43824: 
43825: 
43826: 
43827:                                         Tili Riksdagens Talman
43828: 
43829:    1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen an-      1996 rd) att bestämmelserna i lagens 3 § skulie
43830: ger har Ni, Fru Talman, tili vederbörande med-        kompletteras med en bestämmelse som i prakti-
43831: lem av statsrådet översänt följande av riksdags-      ken hindrar utbyte av karosseriet, vilket spörs-
43832: man Mikko Elo undertecknade spörsmål nr               målsstäliaren eftersträvar. Enligt regeringens
43833: 1356:                                                 proposition skulie byte av karosseri på ett fordon
43834:                                                       utrustat med självbärande karosseri alitid ha lett
43835:           Är Regeringen medveten om det dras-         tili ny beskattning. Riksdagen godkände dock
43836:        tiskt sänkta värdet på begagnade bilar tili    inte den föreslagna ändringen. 1 statsutskottets
43837:        följd av att besiktningsbyråerna med stöd      betänkande konstaterades dock att om man bl.a.
43838:        av Fordonsförvaltningscentralens in-           ånyo skulie tiliåta karosseribyte måste eventueli
43839:        struktioner har tagit i bruk ett förfarande    skattesmitning tili följd av detta hindras på något
43840:        där man räknar hur stor del av bilen som       annat sätt.
43841:        procentuelit utgörs av den s.k. stambilen?         Riksdagens avsikt i ärendet var att de ikraftva-
43842:                                                       rande bestämmelserna i bilskattelagen skali efter-
43843:   Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt         levas och att tilisynen över den skali vara ända-
43844: anföra följande:                                      målsenlig. Bilskattelagen särski1jer inte utbyte av
43845:                                                       trasig elier s1iten del å ena sidan och utbyte av
43846:    Enligt 3 § bilskattelagen skali en bil beskattas   delariannat syfte å andra sidan. Lagen särski1jer
43847: på nytt om 50 procent elier mer av fordonets          inte helier om de nya de1arna är likadana som de
43848: delar byts ut. En begagnad bil som importeras         ursprungliga de1arna som byts ut, elier om dessa
43849: från utlandet beskattas på nytt redan då 25 pro-      delar är olika, nya, begagnade eller nyproduk-
43850: cent elier mera av dess delar bytts ut.               tionsdelar. Lagen förutsätter endast att det fy-
43851:    Nämnda bestämmelse är nödvändig för att            siskt återstår en bestämd ande1 av samma bil-
43852: hindra kringgående av bilskattelagen. Bestäm-         elier motorcykelexemplar, d.v.s. av stambilen el-
43853: melsen varken hindrar elier försvårar normal ser-     ler stammotorcykeln.
43854: vice- elier reparationsverksamhet som är nöd-             Eftersom riksdagen för en tid sedan meddelat
43855: vändig under den tid en bil elier en motorcykel är    sin ståndpunkt i frågan, måste myndigheterna
43856: i bruk. Vid reparation av koliisionsskador sätter     fö1ja den. Därför påminde Fordonsförvaltnings-
43857: bestämmelsen en ur säkerhetsmålsättningarnas          centralen i ett brev av den 20 oktober 1997 tili
43858: synvinkel befogad gräns för hur svåra skador på       besiktningsbyråerna om denna princip som re-
43859: ett fordon det lönar sig att reparera för att bilen   dan länge varit i kraft.
43860: åter skali kunna tas i trafik. lfråga om begagnade        1 spörsmålets introduktion konstateras att ett
43861: importfordon är utgångspunkten att fordonsim-         motorfordon som registreras som nytt i Finland
43862: portören känner tili den nedre gränsen för utbyt-     innan Fordonsförva1tningscentralen utfårdat
43863: ta delar.                                             sina anvisningar fritt har kunnat få byta ut delar
43864:    Av trafiksäkerhets- och miljöskäl har krav på      utsatta för slitage. En1igt spörsmålet skulie dessa
43865: bred bas anförts för en föryngring av fordonspar-     inte ha tagits i beaktande då plikten att betala
43866: ken. En moderat begränsning beträffande utbyte        bi1skatt beräknats på basis av om 50 procent av
43867: av delar främjar även denna målsättning. Person-      delarna bytts ut. På så vis skulie fordon, vars
43868: bilarnas brukstid är i genomsnitt ca 16 år i Fin-     delar inte bytts ut tili över 50 procent, ha ansetts
43869: land, vilket hör tili de längsta åtminstone i EU-     vara nya fordonsexemplar.
43870: länderna. Det finns inget skäl att stöda förfaran-        Fordonsförvaltningscentralens påminnelse-
43871: den, där bilar som är i bruk skulie hålias kördug-    brev var befogat p.g.a. vissa enskilda fali, där det
43872: liga även efter att de överskridit den ändamålsen-    kunnat konstateras att besiktningsförfarandet
43873: liga bruksåldern.                                     övergått i ett tillstånd som strider mot den be-
43874:    Regeringen föreslog isin proposition med för-      stämmelse som avses i spörsmålet. Utbyte av
43875: slag tililag om ändring av bilskattelagen (RP 244/    ursprungliga delar tili över 50 procent på bil elier
43876:                                             KK 1356/1997 vp                                              5
43877: 
43878: motorcykel har verkligen inte lett tili att fordonet   ning till behovet att byta ut slitna delar hade även
43879: klassats som ett nytt fordonsexemplar och där-         över 25 år gamla, men nyligen tili Finland impor-
43880: med tili ny bilbeskattning.                            terade motorcyklar, utrustats med motsvarande
43881:    1 de mest flagranta fallen hade man inom ra-        nyproduktionsdelar och på så vis bildat nya mo-
43882: marna för bestämmelserna av fordonets ur-              torcyklar som inte uppfyllde dagens tekniska
43883: sprungliga delar ersatt tillåtna 50 procent eller      krav och som inte bilbeskattades.
43884: mindre med likadana delar eller nyproduktions-             Med hänvisning tili ovanstående anser Reger-
43885: delar och därefter nästan allt av den återstående      ingen att den instruktion som Fordonsförvalt-
43886: hälften genom att hänvisa till att de resterande       ningscentralen gav var behövlig för att återföra
43887: delarna var utslitna och måste bytas ut. På så sätt    besiktningsförfarandet tili de krav som avses i
43888: hade nästan alla bilens elier motorcykelns delar       lagstiftningen, efter att förfarandet glidit mot att
43889: bytts ut tilllikadana reservdelar elier nyproduk-      motsäga 3 § bilskattelagen.
43890: tionsdelar. Fordonet hade inte ansetts vara ett            Regeringen anser inte att de instruktioner F or-
43891: nytt exemplar och beskattades inte på nytt. På         donsförvaltningscentralen gett har orsakat nå-
43892: samma gång undkom man de krav som idag stälis          gon dramatisk förändring i de ombyggda fordo-
43893: på nya fordonsexemplar med hänsyn tili teknik,         nens värde. En aktueli värdesänkning av fordon
43894: säkerhet och miljö.                                    som fått delar utbytta tili nämnda 50 procent elier
43895:    1 vissa fall var det frågan om utbyte av slitna     mer har från första början grundat sig på felaktig
43896: delar i sportbilar som byggts runt fordon som          tiliämpning av ikraftvarande allmänt kända be-
43897: enligt registerutdraget var slutkörda sjuktrans-       stämmelser.
43898: portbilar som redan tagits ur trafik. Med hänvis-
43899: 
43900:      Helsingforsden 25 februari 1998
43901: 
43902:                                                                            Trafikminister Matti Aura
43903:                                             KK 1357/1997 vp
43904: 
43905: Kirjallinen kysymys 1357
43906: 
43907: 
43908: 
43909: 
43910:                                     Mikko Elo /sd: Väestön syrjäytymiskehityksestä ja sen ennalta-
43911:                                        ehkäisystä
43912: 
43913: 
43914:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
43915: 
43916:    Tilastojen mukaan asiat ovat maassamme hy-          veluja. Ruokapankkeja joudutaan perustamaan
43917: vin. Epäilemättä enemmistö suomalaisista onkin         koko ajan lisää.
43918: päässyt osalliseksi talouskasvusta ja sen tuomas-         Toimeentulo-ongelmat eivät suinkaan ole vä-
43919: ta hyvinvoinnista.                                     hentyneet viime vuosien aikana, vaan ovat päin-
43920:     Kuitenkin maamme kehityksessä on selvästi          vastoin kasvaneet lähes samaan tahtiin kansan-
43921: havaittavissa oleva ristiriita. Hyvätuloisten ase-     tuotteen kasvun kanssa. Pelkkä talouden kasvu
43922: ma kohentuu samanaikaisesti, kun köyhien ja            ei riitä katkaisemaan pitkäaikaistyöttömyyttä,
43923: syrjäytyneiden määrä lisääntyy. Köyhyyden ja           köyhtymistä eikä syrjäytymistä. Tähän tarvitaan
43924: syrjäytymisen lisääntymisestä on monia esimerk-        aivan toisenlaista ajattelua ja uusia toimenpitei-
43925: kejä. Niinpä noin 400 000 kotitaloutta on vuoden       tä. Suomalaisten päättäjien on kerta kaikkiaan
43926: 1997 aikana saanut toimeentulotukea, vaikka            otettava syrjäytymisen estäminen erääksi keskei-
43927: Suomessa on ansioturvan lisäksi kattava perus-         seksi yhteiskunnalliseksi tavoitteeksi, ennen kuin
43928: turvaverkko. Määrä on kolminkertaistunut la-           kehitys on päässyt liian pitkälle. Niinpä eräs kei-
43929: man aikana. Tämän lisäksi maksuhäiriörekiste-          no saattaisi olla eduskunnalle vuosittain annetta-
43930: rissä on lähes 400 000 henkilöä ja yli 350 000         va selonteko syrjäytymiskehityksestä. Tässä se-
43931: suomalaisen laskuja peritään ulosoton kautta.          lonteossa tulisi käsitellä esim. pitkäaikaistyöttö-
43932:     Tilastokeskuksen mukaan 1990-luvun puoli-          mien ja toimeentulotuen saajien lukumäärän ke-
43933: välissä 490 000 kotitalouden rahat eivät riittä-       hitystä. Myös ns. pätkätöitä tekevien sosiaaliset
43934: neet vuokraan, lainojen lyhennyksiin tai muihin        ongelmat tulisi ottaa käsittelyyn.
43935: välttämättömiin menoihin. Näihin talouksiin               Edellä olevan perusteella ja valtiopäiväjär-
43936: kuului 1,2 miljoonaa henkilöä, viidesosa väestös-      jestyksen 37 §:n 1 momenttiin viitaten esitän kun-
43937: tä.                                                    nioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäse-
43938:     Ylivelkaantuneita kotitalouksia on edelleen-       nen vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
43939: kin noin 100 000. Lisäksi lähes 100 000 perhettä
43940: on lamavuosien aikana joutunut pakon edessä                       Onko Hallitus huolestunut syrjäytymi-
43941: myymään asuntonsa ja on menettänyt kaiken                     sen lisääntymisestä maassamme, ja jos
43942: omaisuutensa. Yli 50 000 ihmistä on hakenut vel-              on,
43943: kajärjestelyä.                                                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
43944:     Ruokajonot ovat kasvaneet vuosi vuodelta                  ryhtyä syrjäytymiskehityksen estämisek-
43945: erilaisten järjestöjen tarjotessa ilmaisia ruokapal-          si?
43946: 
43947:      Helsingissä 2 päivänä helmikuuta 1998
43948: 
43949:                                               Mikko Elo /sd
43950: 
43951: 
43952: 
43953: 
43954: 270136
43955: 2                                          KK 1357/1997 vp
43956: 
43957: 
43958: 
43959: 
43960:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
43961: 
43962:    Valtiopäiväjärjestyksen 37 §:n 1 momentissa            Toimeentulotukimenojen nousun syynä on
43963: mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva Puhemies,         entistä useammin muun sosiaaliturvan riittämät-
43964: olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen       tömyys tai sen saannin viiveet. Samat peruson-
43965: jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Mikko            gelmat purkautuvat siis useampaa väylää pitkin.
43966: Elon näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen n:o         Kaksi kolmasosaa asiakkaista kuului vuonna
43967:  1357:                                                1996 vähimmäistyöttömyysturvan piiriin. Työt-
43968:                                                       tömyys, pienituloisuus ja korkeat asumismenot
43969:            Onko Hallitus huolestunut syrjäytymi-      olivat tuen tarpeen tärkeimmät syyt. Pitkäaikais-
43970:        sen lisääntymisestä maassamme, ja jos          työttömien ryhmä kasvoi kaikkein nopeimmin.
43971:        on,                                            Toimeentulotuki on muuttanut luonnettaan tila-
43972:            mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo       päisestä ja pientä väestönosaa koskevasta tuesta
43973:        ryhtyä syrjäytymiskehityksen estämisek-        kohti pysyvämpää ja pitkäaikaisempaa tukea.
43974:        si?                                                Kotitalouksien velkaongelmat ovat olleet sel-
43975:                                                       vitysten mukaan pahimmillaan vuosina 1992-
43976:   Vastauksena kysymykseen esitän kunnioitta-           1993. Yksityishenkilöiden ylivelkaantumisongel-
43977: vasti seuraavaa:                                      man ratkaisemiseksi säädettiin laki 8.2.1993. La-
43978:                                                       kia muutettiin 1.2.1997 perusteellisen arvioinnin
43979:    Suomalaisen syrjäytymistilanteen merkittävin       jälkeen. Muutosesitystä annettaessa valtioneu-
43980: taustatekijä on ollut taloudellinen romahdus          voston pöytäkirjaan merkittiin lausuma, jonka
43981: 1990-luvun alussa. Laman myötä sosiaaliturva-         mukaan oikeusministeriön (OM) tulee tarkoin
43982: etuuksien joukkoon tuli muutamassa vuodessa           seurata lain sosiaalisia vaikutuksia.
43983: satojatuhansia uusia asiakkaita. Eniten kasvoi-           Ylivelkaantumisen seurauksia ja sen korjaa-
43984: vat työttömyysturvaa saavien joukko sekä toi-         miseeen käytettyjen menetelmien tarkoituksen-
43985: meentulotuen käyttö. Suomalaisen sosiaalitur-         mukaisuutta on pohtinut valtioneuvoston
43986: vajärjestelmän ansiota kuitenkin on, että kansa-      23.10.1997 asettama ministerityöryhmä, joka
43987: laisten kohtuullinen toimeentulo ja palvelujen        esitti kaikkiaan 30 toimenpide-ehdotusta
43988: taso on voitu turvata ja estää laajamittaisen köy-    8.1.1998. Ministerityöryhmä esitti mm. velka-
43989: hyyden syntyminen.                                    neuvonnan kehittämistä, takaajien aseman pa-
43990:    Tuloilla mitattuna köyhyys poistui Suomesta        rantamista ja sosiaalisen Juototuksen kehittämis-
43991: 1980-luvun kasvun vuosina lähes kokonaan. Ti-         tä. Ministerityöryhmä esitti myös, että asian-
43992: lastojen mukaan tämä osuus ei ole juuri muuttu-       omaiset ministeriöt ryhtyvät toimenpide-
43993: nut 1990-luvulla, huolimatta kansantalouden ja        ehdotusten edellyttämiin toimenpiteisiin ja ra-
43994: työttömyyden rajuista muutoksista.                    portoivat työryhmälle 30.4.1998 mennessä nii-
43995:    Tuloeroista ei ole saatavissa täysin reaaliai-     den toteutumisesta.
43996: kaista kuvaa, mutta vuoden 1995 tiedot viittaa-           Samaan aikaan ministeriryhmän rinnalla on
43997: vat tuloerojen kasvuun. Työssäkäyvien ansiot          työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriön
43998: alkoivat tällöin nousta. Sosiaaliturvaetuuksien       14.10.1997 asettama velkaongelmatyöryhmä,
43999: leikkaukset sekä pitkäaikaistyöttömyyden laa-         jonka määräaika päättyy 28.2.1998. Työryhmän
44000: juus ovat vaikuttaneet siten, että etuuksien varas-   tehtävänä on tehdä esityksiä velkaantuneiden
44001: sa elävien talouksien tulotaso ei ole vastaavasti     kotitalouksien toimeentulo-ongelmien lievittä-
44002: noussut.                                              miseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.
44003:    Lama on voimakkaasti kasvattanut toimeen-              Syrjäytymisen poistaminen on hallituksen
44004: tulotuen saajien määrää: Vuonna 1990 tukea sai        yleisenä tavoitteena, ja ministeriöiden toiminta-
44005: 182 000 taloutta (314 000 henkilöä), mutta vuon-      suunnitelmat on laadittu tästä näkökulmasta.
44006: na 1996jo noin 350 000 taloutta (610 000 henki-       Lisäksi vuoden 1997 lisätalousarviossa osoitet-
44007: löä). Toimeentulotukimenot ovat yli kaksinker-        tiin Raha-automaattiyhdistyksen tuotosta 60
44008: taistuneet 1990-luvulla.                              milj. mk syrjäytymisen ehkäisyyn. Määräraha
44009:                                           KK 1357/1997 vp                                         3
44010: 
44011: käytetään vuonna 1998 erillisohjelmaan, jonka          Syrjäytymistä tullaan käsittelemään myös
44012: tavoitteena on lievittää pitkäaikaistyöttomyyttä    tänä keväänä eduskunnalle annettavassa halli-
44013: ja muita lamasta aiheutuneita seurausvaikutuk-      tuksen sosiaali- ja terveyskertomuksessa.
44014: sia. Ohjelma sisältää vajaat 70 erillishanketta,
44015: joiden toteuttajina ovat sosiaali- ja terveysalan
44016: järjestöt.
44017: 
44018:      Helsingissä 24 päivänä helmikuuta 1998
44019: 
44020:                                                                 Ministeri Terttu Huttu-Juntunen
44021: 4                                           KK 1357/1997 vp
44022: 
44023: 
44024: 
44025: 
44026:                                          Tili Riksdagens Talman
44027: 
44028:   1 det syfte 37 § 1 mom. riksdagsordningen               Orsaken till att utgifterna för utkomststödet
44029: anger har Ni, Fru Ta1man, till vederbörande            har ökat är allt oftare att det övriga socialskyddet
44030: med1em av statsrådet översänt följande av riks-        är otillräckligt eller att utbetalningen dröjer.
44031: dagsman Mikko Elo undertecknade spörsmål nr            Samma grundläggande problem uppstår således
44032: 1357:                                                  på flera olika håll. Två tredjedelar av klienterna
44033:                                                        fick år 1996 minimiutkomstskydd för arbetslösa.
44034:            Är Regeringen orolig för den ökade          Arbetslöshet, små inkomster och höga boende-
44035:         sociala utslagningen i vårt land, och om       kostnader var de viktigaste orsakerna till behovet
44036:         så är fallet                                   av stöd. Gruppen av långtidsarbetslösa ökade
44037:            vilka åtgärder ämnar Regeringen vidta       snabbast. Utkomststödet har tillfålligt ändrat
44038:         för att stoppa denna utveckling?               karaktär från att ha varit ett stöd för en liten del
44039:                                                        av befolkningen till ett mera permanent och lång-
44040:   Sam svar på detta spörsmål får jag vördsamt          varigt stöd.
44041: anföra följande:                                          Enligt utredningarna har hushållens skuld-
44042:                                                        problem varit störst under åren 1992 och 1993.
44043:     Den viktigaste bakgrundsfaktorn för den            Den 8 februari 1993 stiftades en lag för att lösa
44044: sociala utslagningen i Finland har varit den eko-      överskuldsatta privatpersoners problem. Efter
44045: nomiskakoilapseni början av 1990-talet. 1 sam-         en grundlig utvärdering ändrades lagen den 1
44046: band med recessionen kom på några år hundra-           februari 1997. Då förslaget tili ändring gavs an-
44047: tals tusen nya klienter tili att omfattas av social-   tecknades i statsrådets protokoll ett uttalande
44048: skyddsförmånerna. Mest ökade antalet personer          enligt vilket justitieministeriet (JM) noggrant
44049: som får utkomstskydd för arbetslösa och de som         skall följa lagens sociala effekter.
44050: får utkomststöd. Det är dock det finländska soci-         En ministerarbetsgrupp som statsrådet tilisat-
44051: alskyddssystemets förtjänst att man har kunnat         te den 23 oktober 1997 har dryftat följderna av
44052: trygga en skälig utkomst och servicenivå för med-      överskuldsättningen och hur ändamålsenliga de
44053: borgarna och hindra att fattigdomen breder ut          metoder som använts för att avhjälpa problemet
44054: sig i stor utsträckning.                               har varit. Ministerarbetsgruppen lade den 8 janu-
44055:     Mätt i inkomster försvann fattigdomen nästan       ari 1998 fram sammanlagt 30 förs1ag tili åtgärder.
44056: helt från Finland under tillväxtåren på 1980-ta-       Den föreslog bl.a. att skuldrådgivningen skall
44057: let. Enligt statistiken har detta faktum knappast      utvecklas, borgensmännens ställning förbättras
44058: alls förändrats under 1990-talet, trots stora för-     och den sociala kreditgivningen utvecklas. Dess-
44059: ändringar i samhällsekonomin och sysselsätt-           utom föreslog ministerarbetegruppen att veder-
44060: ningen.                                                börande ministerier skall vidta de åtgärder som
44061:     Det är omöjligt att få en realtidsbild av in-      förelagen förutsätter och före den 30 april 1998
44062: komstskillnaderna, men uppgifterna från 1995           rapportera tili arbetsgruppen vilka åtgärder som
44063: tyder på att inkomstskillnaderna har ökat. Vid         har vidtagits.
44064: den här tidpunkten började inkomsterna stiga              Vid sidan av ministerarbetsgruppen har samti-
44065: för dem som hade arbete. Nedskärningarna av de         digt arbetat en arbetsgrupp för skuldproblem
44066: sociala förmånerna samt det stora antalet lång-        som tillsatts av social- och hälsovårdsministeriet
44067: tidsarbetslösa har lett tili att inkomstnivån för      den 14 oktober 1997. Arbetsgruppens mandat
44068: hushåll som lever på sociala förmåner inte har         löper ut den 28 februari 1998. Arbetsgruppen har
44069: stigit i samma grad.                                   i uppdrag att lägga fram förslag tilllindring av
44070:     Depressioneo har lett tili en kraftig ökning av    skuldsatta hushålls utkomstproblem och tili före-
44071: antalet personer som får utkomststöd. År 1990          byggande av social utslagning.
44072: fick 182 000 hushåll (314 000 personer) utkomst-          Regeringen har som allmänt mål att avhjälpa
44073: stöd men år 1996 var deras antal redan ca 350 000      utslagningen och ministeriernas verksamhets-
44074: (610 000 personer). Utgifterna för utkomststödet       planer har gjorts upp utgående från detta. Dess-
44075: har mer än fördubblats under 1990-talet.               utom anvisades i tilläggsbudgeten för 1997
44076:                                         KK 1357/1997 vp                                           5
44077: 
44078: 60 milj. mk av Penningautomatföreningens in-       genomförs av organisationer inom social- och
44079: täkter tili förebyggande av utslagning. Anslaget   hälsovården.
44080: används under 1998 tili ett särskilt program          Den sociala utslagningen kommer även att
44081: vars syfte är att lindra långtidsarbetslösheten    behandlas i regeringens berättelse om social- och
44082: och andra följdverkningar av recessionen. 1        hälsovården som avges tili riksdagen under vå-
44083: programmet ingår nästan 70 olika projekt som       rens lopp.
44084: 
44085:      Helsingforsden 24 februari 1998
44086: 
44087:                                                                  Minister Terttu Huttu-Juntunen
44088:                                             KVN 1/1997 vp
44089: 
44090: Kysymys valtioneuvostolle 1
44091: 
44092: 
44093: 
44094: 
44095:                                    Kari Rajamäki /sd ym.: Joukkoliikenteen palvelujen turvaamisesta
44096: 
44097: 
44098: 
44099:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44100: 
44101:     Hallitusohjelma turvaa kansalaisten elinehdot     sin toimin. Joukkoliikenteen heikentäminen lisää
44102: asuinpaikasta riippumatta. Kuitenkin liikenne-        elämisen ja yrittämisen kustannuksia laajoilla
44103: ministeriön vuoden 1998 budjettikehykseen kaa-        alueilla, ja tällä on tuhoisa vaikutus aluepolitiik-
44104: vaillaan merkittäviä joukkoliikenteen rahoitus-       kaan. Säästöt löisivät korville mm. hallituksen jo
44105: säästöjä. Säästöt uhkaavat erityisesti raideliiken-   kirjaamia Itä-Suomen kehittämistoimenpiteitä.
44106: nettä, sillä leikkaukset vaikuttaisivatjopa 40 pro-
44107: senttiin junavuoroista. Valtiovarainministeriön                 Miten Hallitus välttää joukkoliiken-
44108: pyrkimys rinnastaa joukkoliikennepalveluiden                 teen leikkausten aluepoliittisesti haitalli-
44109: osto yritystukiin on kestämätön. Pitkien etäi-               set vaikutukset ja turvaa hyvinvointiyh-
44110: syyksien harvaan asutussa maassa maan eri osien              teiskunnan peruspalveluiden saatavuu-
44111: liikenteellinen tasavertaisuus on turvattava julki-          den koko maassa?
44112: 
44113:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
44114: 
44115:           Kari Rajamäki /sd            Raimo Liikkanen /kesk     Markku Lehtosaari lkesk
44116:           Matti Saarinen /sd           Timo Laaksonen /vas       Håkan Malm /r
44117:                     Jukka Vihriälä /kesk                  Markku Pohjola /sd
44118: 
44119: 
44120: 
44121: Ei vastausta, rauennut
44122: 
44123: 
44124: 
44125: 
44126: 280012
44127: 2                                          KVN 2/1997 vp
44128: 
44129: Kysymys valtioneuvostolle 2
44130: 
44131: 
44132: 
44133: 
44134:                                   Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Kotitalouksissa tehtävän palkkatyön
44135:                                      tukemisesta
44136: 
44137: 
44138:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44139: 
44140:     Hallitus suunnittelee kotitalouksissa tehtävän   kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan
44141: työn tukemista kahdella eri mallilla: yrityksille    niin, että kokeilun tuoma etu on käytettävissä
44142: maksettavalla tuella ja kotitalouksille annetta-     joillakin paikkakunnilla ja toisilla taas ei. Tämä
44143: vana verovähennysoikeudella.                         ongelma koskee erityisesti verolakeja.
44144:    Tuen suunnittelu on kestänyt suhteettoman
44145: kauan aikaa. Epäselvää on vieläkin, koska ko-                  Miten Hallitus aikoo turvata sen, että
44146: keilut alkavat. Lisäksi on vaarana, että kokeilut           kotitalouksissa tehtävän palkkatyön tu-
44147: jäävät niin kapea-alaisiksi, ettei ole varmuutta            kikokeilut ovat riittävän tehokkaita,
44148: siitä, ovatko tulokset yleistettävissä koko maa-            alueellisesti edustavia ja täyttävät myös
44149: han. Lisäksi on epäselvää, onko oikein saattaa              kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteen?
44150: 
44151:       Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
44152: 
44153:           Jouko Jääskeläinen /skl       Johannes Leppänen /kesk        Raimo Liikkanen /kesk
44154:           Aino Suhola /kesk             Bjarne Kallis /skl             Armas Komi /kesk
44155:           Hannu Kemppainen /kesk        Timo Kalli /kesk               Anu Vehviläinen /kesk
44156: 
44157: 
44158: 
44159:     Ei vastausta, rauennut
44160:                                          KVN 3/1997 vp                                             3
44161: 
44162: Kysymys valtioneuvostolle 3
44163: 
44164: 
44165: 
44166: 
44167:                                  Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Eduskunnan päätösvallan turvaami-
44168:                                     sesta HVK- ja EMU-ratkaisuissa
44169: 
44170: 
44171:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44172: 
44173:    EU:n hallitusten välisessä konferenssissa so-   nen merkitsisi liittovaltiokehitykseen alistumista
44174: vittaneen mm. EU:n yhteisen ulkopolitiikan vah-    vastoin eduskunnan aiemmin esittämää tahtoa.
44175: vistamisesta ja määräenemmistöpäätösten lisää-
44176: misestä. Perussopimusten muutokset yhdessä                   Miten Hallitus aikoo varmistaa sen,
44177: EMU:n 3. vaiheen toteutumisen kanssa muutta-              että eduskunnalla on HVK-sopimuksen
44178: vat EU:n luonnetta. EMU- ja HVK-prosesseissa              ja EMU:n 3. vaihetta koskevan päätök-
44179: on vaarana syntyä pakkotilanne, jossa eduskun-            senteon osalta käytettävissään todelliset
44180: nalle jää vain yksi vaihtoehto, minkä toteutumi-          hyväksymis- tai hylkäysvaihtoehdot?
44181: 
44182:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44183: 
44184:          Toimi Kankaanniemi lskl       Tauno Pehkonen Iski           Päivi Räsänen Iski
44185:          Esko-Juhani Tennilä Iva-r     Mikko Kuoppa Iva-r            Hannu Takkuia /kesk
44186:                                        Reino Laine lvas
44187: 
44188: 
44189: 
44190:    Ei vastausta, rauennut
44191: 4                                            KVN 4/1997 vp
44192: 
44193: Kysymys valtioneuvostolle 4
44194: 
44195: 
44196: 
44197: 
44198:                                     Ulla Juurola/sd ym.: Työttömäksi tilastoitujen työkyvyn selvittämi-
44199:                                         sestä
44200: 
44201: 
44202:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44203: 
44204:     Viime päivinä julkisuudessa on esitetty epäily-             Onko Hallitus selvittänyt, kuinka suu-
44205: jä siitä, että työttömäksi tilastoitujen henkilöiden         ri osa työttömistä on työkyvyttömyyden
44206: joukossa olisi runsaasti henkilöitä, jotka eivät             tai muun syyn perusteella käytännössä
44207: todellisuudessa ole työmarkkinoiden käytettä-                työvoiman ulkopuolella, ja
44208: vissä.                                                          mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44209:     Esille nostettu asia on vakava. Toisaalta se             ryhtyä, jotta esim. työkyvyttömät pääsi-
44210: helposti leimaa kaikki työhaluiset ja -kykyiset              sivät asianmukaiselle eläkkeelle?
44211: työttömät työmarkkinoiden ulkopuolelle.
44212:    Toisaalta yhteiskuntapoliittisten toimenpitei-
44213: den suunnittelua ja toimenpiteitä haittaa se, mi-
44214: käli työttömyydestä saadaan virheellinen kuva.
44215: 
44216:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
44217: 
44218:                      Ulla Juurola /sd                          Reijo Laitinen /sd
44219:                      Markku Pohjola /sd                        Antero Kekkonen /sd
44220: 
44221: 
44222: 
44223: Ei vastausta, rauennut
44224:                                             KVN 5/1997 vp                                              5
44225: 
44226: Kysymys valtioneuvostolle 5
44227: 
44228: 
44229: 
44230: 
44231:                                    Annika Lapintie /vas ym.: Korkeimman oikeuden oikeusneuvosten
44232:                                       sivutoimista
44233: 
44234: 
44235:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44236: 
44237:    Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan        väisiä. Jos asia on näin, tuomarit käyttävät val-
44238: yli puolella korkeimman oikeuden jäsenistä on         tion maksamaa aikaa tuplatulojen saamiseen.
44239: ollut erilaisia sivutoimia. Oikeuden oman ilmoi-      Nähdäksemme noudatettu menettely heikentää
44240: tuksen mukaan oikeuden jäseniltä edellytetään         luottamusta tuomareiden riippumattomuuteen.
44241: virka-aikana tehdyistä sivutoimista sivutoimilu-
44242: paa ja virka-ajan ulkopuolella riittää sivutoimi-                  Minkä vuoksi korkeimman oikeuden
44243: ilmoitus. Sivutoimilupia ei ole tiettävästi haettu              tuomareille sallitaan sivutoimet, vaikka
44244: 1990-luvun aikana, vaikka eräidenjäsenten sivu-                 heidän osaltaan sääntöjen tulisi jääviys-
44245: toimitulot ovatkin olleet huomattavia. Käytäntö                 ja sidonnaisuusongelmien välttämiseksi
44246: on hiljaisesti sallinut neuvoksille päätoimen ohel-             olla muita virkamiehiä tiukempia, sekä
44247: la huomattaviakin sivutoimia. Oikeuden jäsenil-                    milloin Hallitus antaa sivutoimikäy-
44248: lä on arkipäivisin virka-aika klo 8-16. Omak-                   täntöä tiukentavan esityksen eduskun-
44249: suttu sivutoimikäytäntö epäsuorasti tunnustaa,                  nalle?
44250: ettei jäsenyyden vaatimat tehtävät ole täysipäi-
44251: 
44252:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
44253:                      Annika Lapintie /vas                        Johannes Koskinen /sd
44254:                      Riitta Prusti /sd                           Margareta Pietikäinen lr
44255:                                             Irina Krohn /vihr
44256: 
44257: 
44258: 
44259: Vastattu 6.3.1997
44260: 6                                           SSR 6/1997 rd
44261: 
44262: Spörsmål tili statsrådet 6
44263: 
44264: 
44265: 
44266: 
44267:                                   Eva Biaudet /sv m.fl.: Relationerna mellan statsorganen vid förny-
44268:                                        andet av regeringsformen
44269: 
44270: 
44271:                                         Tili Riksdagens Talman
44272: 
44273:     Efter att Grundlag 2000-kommittens utkast                  1 viiken grad anser Regeringen att de
44274: tili ny regeringsform nått offentligheten har dis-          långtgående parlamentariseringssträvan-
44275: kussionen om maktfördelningen mellan statsor-               dena i tidigare betänkanden och lagför-
44276: ganen tagit ny fart. Kommittens skrivningar har             slag gällande relationerna mellan statsor-
44277: bedömts som försiktiga och närmast som kodi-                ganen borde beaktas när regeringsformen
44278: fiering av utvecklad praxis, t.ex. gällande led-            förnyas?
44279: ningen av utrikespolitiken.
44280: 
44281:       Helsingforsden 28 februari 1997
44282: 
44283:            Eva Biaudet /sv               Ulla-Maj Wideroos /sv         Ola Rosendahl /sv
44284:            Margareta Pietikäinen /sv     Pehr Löv /sv                  Håkan Malm /sv
44285: 
44286: 
44287: 
44288:     Inget svar, förfallit
44289:                                            KVN 6/1997 vp                                            7
44290: 
44291: Kysymys valtioneuvostolle 6                                                               Suomennos
44292: 
44293: 
44294: 
44295: 
44296:                                   Eva Biaudet /r ym.: Valtioelinten välisistä valtasuhteista hallitus-
44297:                                      muotoa uudistettaessa
44298: 
44299: 
44300:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44301: 
44302:     Sen jälkeen kun Perustuslaki 2000 -komitean                Missä määrin Hallituksen mielestä ai-
44303: luonnos uudeksi hallitusmuodoksi tuli julkisuu-             kaisemmissa mietinnöissä ja lakiehdo-
44304: teen, keskustelu valtioelinten välisistä valtasuh-          tuksissa esitetyt pitkälle menevät parla-
44305: teista sai uutta vauhtia. Komitean käyttämiä sa-            mentarisointipyrkimykset valtioelinten
44306: namuotoja on pidetty varovaisina ja lähinnä ke-             välisissä valtasuhteissa tulisi ottaa huo-
44307: hittyneen käytännön kodifiointina esim. ulkopo-             mioon hallitusmuotoa uudistettaessa?
44308: litiikan johtamisen osalta.
44309: 
44310:      Helsingissä 28 päivänä helmikuuta 1997
44311: 
44312:          Eva Biaudet /r                  Ulla-Maj Wideroos /r          Ola Rosendahl /r
44313:          Margareta Pietikäinen /r        Pehr Löv /r                   Håkan Malm /r
44314: 
44315: 
44316: 
44317: Ei vastausta, rauennut
44318: 8                                            KVN 7/1997 vp
44319: 
44320: Kysymys valtioneuvostolle 7
44321: 
44322: 
44323: 
44324: 
44325:                                     Pentti Tiusanen /vas ym.: Geeniteknologian kehityksen vaatimasta
44326:                                        lainsäädännöstä
44327: 
44328: 
44329:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44330: 
44331:    Geneettisesti käsitellyt kasvilajikkeet ja niistä      Toisaalta Euroopan neuvosto on jo pari vuot-
44332: jalostetut elintarvikkeet ovat Suomessa nykypäi-       ta sitten laatinut suosituksen lakiesityksestä ih-
44333: vää. Eläinten geneettinen manipulointi on nous-        misen, alkion ja sikiön tutkimuksesta.
44334: sut kaikkialla maailmassa keskustelunaiheeksi.
44335: Samalla on käynnistynyt keskustelu ihmisen                       Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
44336: DNA:ngeenitiedon suojaamisesta ja tätä toteut-                siin luodakseen edellytykset lainsäädän-
44337: tavan lainsäädännön puuttumisesta. Vakuutus-                  nölle, joka vastaa geeniteknologian kehi-
44338: yhtiöt vaativat mm. Isossa-Britanniassa asiak-                tyksen tasoa ja suojaa erityisesti ihmisen
44339: kaittensa geenitietoja. Suomessa tämän estää                  perimää ja sen koskemattomuutta?
44340: toistaiseksi ainoastaan vakuutusyhtiöiden keski-
44341: näinen herrasmiessopimus.
44342: 
44343:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44344: 
44345:           Pentti Tiusanen /vas            Erkki Pulliainen /vihr         Sirpa Pietikäinen /kok
44346:           Riitta Korhonen /kok            Risto Penttilä /nuors          Jukka Gustafsson /sd
44347:           Pia Viitanen /sd                Kyösti Karjula /kesk           Janina Andersson /vihr
44348: 
44349: 
44350: 
44351: Ei vastausta, rauennut
44352:                                           KVN 8/1997 vp                                        9
44353: 
44354: Kysymys valtioneuvostolle 8
44355: 
44356: 
44357: 
44358: 
44359:                                   Raimo Holopainen /sd ym.: Postipalvelujen turvaamisesta koko
44360:                                      maassa
44361: 
44362: 
44363:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44364: 
44365:    Kattava, luotettava ja kansalaisia tehokkaasti   tömät palvelut onnistu ilman valtion budjetin
44366: palveleva posti kuuluu hyvinvointivaltion välttä-   kautta tapahtuvaa tukea.
44367: mättömään varustukseen. Viime vuosien aikana
44368: on postipalveluja karsittu kovalla ja tunteetto-            Aikooko Hallitus turvata koko valta-
44369: malla kädellä. Mikäli Posti-Telen pääjohtajan             kunnan kannalta tärkeät postin palvelut
44370: julkisuuteen antamat lausunnot pitävät paikkan-           myös tulevaisuudessa osoittamalla niitä
44371: sa, toimintojen alasajo ei ole vieläkään ohitse.          varten riittävästi tukea?
44372: Harvaan asutussa maassa eivät postin välttämät-
44373: 
44374:       Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44375:                     Raimo Holopainen /sd                    Arja Ojala /sd
44376:                     Säde Tahvanainen /sd                    Osmo Kurola /kok
44377: 
44378: 
44379: 
44380: Ei vastausta, rauennut
44381: 
44382: 
44383: 
44384: 
44385: 2   280012
44386: 10                                        KVN 9/1997 vp
44387: 
44388: Kysymys valtioneuvostolle 9
44389: 
44390: 
44391: 
44392: 
44393:                                   Mauri Pekkarinen /kesk ym.: Pienten ja työvaltaisten yritysten
44394:                                      työllistämiskynnyksen madaltamisesta
44395: 
44396: 
44397:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44398: 
44399:    Suomen poikkeuksellisen korkean työttömyy-          Suomisen esityksessä ehdotetaan pk-yritysten
44400: den alentaminen on juuttunut talouden kaksija-      sosiaaliturva- ja työttömyysvakuutusmaksujen
44401: koisuuteen. Kansantalouden kannalta sinänsä         portaittaista alentamista. Soveltuvin osin porras-
44402: tärkeillä pääomavaltaisilla vientialoilla menee     tusta esitetään myös työeläkemaksujen määräy-
44403: hyvin. Vastaavasti pienten ja osin keskisuurten     tymisperusteisiin.
44404: työvaltaisten yritysten riittävän ripeä elpyminen
44405: on juuttunut muun muassa työllistämisen kor-                   Aikooko Hallitus ryhtyä pikaisiin toi-
44406: keisiin välillisiin kustannuksiin.                         menpiteisiin yritysten työllistämiskyn-
44407:    Pk-yritysten työllistämiskynnyksen madalta-             nyksen madaltamiseksi ja työllisyystilan-
44408: misen puolesta puhuvat ja kampanjoivat kuiten-             teen kohentamiseksi alentamalla pienten
44409: kin lähes kaikki. Komiteoissa, toimikunnissa ja            ja työvaltaisten yritysten välillisiä työvoi-
44410: työryhmissä asiaa on valmisteltu vuosia. Nyt-              makustannuksia esim. selvitysmies Suo-
44411: temmin myös selvitysmies Risto Suominen on                 misen esittämillä ja maamme yrittäjäjär-
44412: valmistellut vaihtoehtoisia esityksiä malleiksi,           jestöjen voimakkaasti toivomilla keinoil-
44413: joilla erityisesti matalapalkka-alojen ja pienten          la?
44414: työvaltaisten yritysten kustannusrasitetta keven-
44415: nettäisiin.
44416: 
44417:      Helsingissä 4 päivänä helmikuuta 1997
44418: 
44419:                     Mauri Pekkarinen /kesk               Eero Lämsä /kesk
44420:                     Toimi Kankaanniemi /skl              Pekka Leppänen /vas
44421:                                         Anu Vehviläinen /kesk
44422: 
44423: 
44424: 
44425: Ei vastausta, rauennut
44426:                                            KVN 10/1997 vp                                        II
44427: 
44428: Kysymys valtioneuvostolle 10
44429: 
44430: 
44431: 
44432: 
44433:                                   Tarja Kautto /sd ym.: Valtion asuntorahaston ja Postipankin yhdis-
44434:                                       tämissuunnitelmasta
44435: 
44436: 
44437:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44438: 
44439:    Kauppa- ja teollisuusministeriössä on parhail-   asuntorahaston nykyisten toimintaperiaatteiden
44440: laan työryhmä pohtimassa valtion erityisrahoi-      mukaisesti. Pankin kannalta yhdistäminen toisi
44441: tuslaitosten rooleja ja tehtäviä. Viimeksi Posti-   vaivattomasti uutta ja kannattavaa liiketoimin-
44442: pankin pääjohtaja Eino Keinänen esitti Posti-       taa.
44443: pankin ja Asuntorahaston yhdistämistä. Asun-
44444: nontarvitsijoiden ja Asuntorahaston kannalta                  Onko Hallitus suunnittelemassa Posti-
44445: valtion tukeman rakentamisen rahoitus voidaan               pankin ja Asuntorahaston yhdistämistä?
44446: toteuttaa taloudellisimmin aravalainoituksen ja
44447: 
44448:      Helsingissä 3 päivänä maaliskuuta 1997
44449:                     Tarja Kautto /sd                          Mats Nyby /sd
44450:                     Maija Rask /sd                            Arja Ojala /sd
44451:                                          Jouko Skinnari /sd
44452: 
44453: 
44454: 
44455: Ei vastausta, rauennut
44456: 12                                          KVN 11/1997 vp
44457: 
44458: Kysymys valtioneuvostolle 11
44459: 
44460: 
44461: 
44462: 
44463:                                    Kari Uotila /vas ym.: Valtioneuvoston kannasta EMU-kriteereiden
44464:                                       täyttämiseen
44465: 
44466: 
44467:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44468: 
44469:    Viimeisten tietojen mukaan Suomi täyttää           Muussa tapauksessa talous- ja rahaliitosta ei saa-
44470: kaikki EMU-kriteerit. Sitä vastoin monilla muil-      da odotettuja hyötyjä, ja sen aloittaminen mää-
44471: la mukaan pyrkivillä mailla on vaikeuksia kritee-     räajassa ilman mukaan tulevien maiden aitoa
44472: rien täyttämisessä. Belgian velan kansantuote-        kriteerien täyttämistä uhkaisi murentaa koko
44473: suhdetta on jo tulkittu väljästi ja Italia pyrkii     hankkeen.
44474: täyttämään budjettivajevaatimuksen käyttäen
44475: hyväksi ns. Eurooppa-veroa. Myös keskeisillä                     Edellyttääkö Hallitus myös muiden
44476: mailla Ranskalla ja Saksalla on vaikeuksia bud-              mukaan pyrkivien maiden osalta lähesty-
44477: jettialijäämän suhteen. Onnistuakseen talous- ja             miskriteerien täyttämistä ja aikooko se
44478: rahaliitosta on tultava uskottava ja siksi siinä on          viestittää kantansa selkeästi muille mail-
44479: oltava mukana vain maita, joiden talouskehitys               le?
44480: ja valuutta on pitemmälläkin aikavälillä vakaa.
44481: 
44482:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44483: 
44484:           Kari Uotila /vas             Jorma Vokkolainen /vas     Mikko Elo /sd
44485:           Matti Saarinen /sd           Pekka Saarnio /vas         Jarmo Wahlström /vas
44486:                     Paavo Nikula /vihr                    Timo Ihamäki /kok
44487: 
44488: 
44489: 
44490: Ei vastausta, rauennut
44491:                                            KVN 12/1997 vp                                         13
44492: 
44493: Kysymys valtioneuvostolle 12
44494: 
44495: 
44496: 
44497: 
44498:                                   Arja Ojala /sd ym.: Tuomioistuinlaitoksen nauttimasta luottamuk-
44499:                                       sesta
44500: 
44501: 
44502:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44503: 
44504:    Viime aikoina on julkisuudessa käyty keskus-      sesti korkeimman oikeuden tuomareiden toimin-
44505: telua toisaalta korkeimman oikeuden asemasta         nassa selkeitä tuomareiden arvovaltaa kyseen-
44506: ja toiminnasta sekä toisaalta oikeudenkäytön         alaistavia seikkoja. Oikeusneuvosten toiminta
44507: kalleudesta. Tässä keskustelussa on korostetusti     välimiesoikeuksissa ja oikeusneuvosten moraali-
44508: noussut esiin merkkejä oikeusjärjestelmämme          set kannanotot ovat saattaneet koko oikeuslai-
44509: epätasa-arvoisuudesta, laki ei ole kaikille sama.    toksemme huonoon valoon.
44510: Yhteiskunnallinen asema ja varallisuus näyttä-
44511: vät vaikuttavan selkeästi kansalaisten oikeustur-             Mihin toimiin oikeusministeriö aikoo
44512: va-asemaan.                                                 ryhtyä palauttaakseen kansalaisten luot-
44513:    Samassa yhteydessä on myös tullut esiin erityi-          tamuksen tuomioistuinlaitokseen?
44514: 
44515:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44516: 
44517:          Arja Ojala /sd              Maija Rask /sd                   Säde Tahvanainen /sd
44518:          Tarja Kautto /sd            Eila Rimmi /vas                  Sulo Aittaniemi /kesk
44519:          Jukka Tarkka /nuors         Satu Hassi /vihr                 Erkki J. Partanen /sd
44520:                    Jaakko Laakso /vas                        Erkki Pulliainen /vihr
44521: 
44522: 
44523: 
44524: Vastattu 6.3.1997
44525: 14                                         KVN 13/1997 vp
44526: 
44527: Kysymys valtioneuvostolle 13
44528: 
44529: 
44530: 
44531: 
44532:                                   Erkki Pulliainen /vihr ym.: Eläinkuljetusten valvonnan tehostami-
44533:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
44534: 
44535: 
44536:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44537: 
44538:    Televisio esitti 28.2.1997 ohjelman eläinkulje-             Mihin toimiin Hallitus ryhtyy eläin-
44539: tuksista Euroopan unionista sen ulkopuolelle.               kuljetusten muuttamiseksi EU:n Keski-
44540: Ohjelma osoitti, että valvonta ei toimi lainkaan.           ja Etelä-Euroopan maissa normeiltaan
44541: Eläinrääkkäys on kuljetusten arkipäivää. Maa-               suomalaisia oloja vastaaviksi?
44542: talouskomissaari Fischler ei tuominnut tätä tör-
44543: keyttä- toivoi vain, ettei ohjelmia näytettäisi.
44544: 
44545:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44546: 
44547:          Erkki Pulliainen /vihr      Kari Rajamäki /sd         Marjaana Koskinen /sd
44548:          Jukka Vihriälä /kesk        Jari Koskinen /kok        Esa Lahtela /sd
44549:          Raimo Mähönen /sd           Armas Komi /kesk          Annikki Koistinen /kesk
44550:          Ola Rosendahl /r            Timo Kalli /kesk          Mikko Immonen /vas
44551:                    Tapio Karjalainen /sd                Raimo Holopainen /sd
44552: 
44553: 
44554: 
44555: Vastattu 6.3.1997
44556:                                            KVN 14/1997 vp                                          15
44557: 
44558: Kysymys valtioneuvostolle 14
44559: 
44560: 
44561: 
44562: 
44563:                                   Matti Ryhänen /kesk ym.: Eläinkuljetusten valvonnan tehostami-
44564:                                      seksi tarvittavista toimenpiteistä
44565: 
44566: 
44567:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44568: 
44569:    Teuraseläinten kuljetuksissa esiintyy suuria                Mitä Hallitus aikoo tehdä teuraseläin-
44570: epäkohtia. Eläinten ruoka- ja juomahuoltoa lai-             ten kohtelun parantamiseksi kuljetuksis-
44571: minlyödään, kuljetusvälineet ovat ahtaita ja eläi-          sa ja pitkien maasta toiseen ulottuvien
44572: met loukkaantuvat usein kuljetusten aikana vä-              kuljetusten kieltämiseksi?
44573: linpitämättömän tai raa'an kohtelun vuoksi.
44574: Erittäin ongelmallisia ovat pitkät, jopa maasta
44575: toiseen suuntautuvat kuljetukset kylmissä tai
44576: kuumissa kuljetusvälineissä.
44577: 
44578:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44579: 
44580:                      Matti Ryhänen /kesk                 Vuokko Rehn /kesk
44581:                      Osmo Kurola /kok                    Pertti Virtanen /evir
44582:                                        Jukka Mikkola /sd
44583: 
44584: 
44585: 
44586: Vastattu 6.3.1997
44587: 16                                       KVN 15/1997 vp
44588: 
44589: Kysymys valtioneuvostolle 15
44590: 
44591: 
44592: 
44593: 
44594:                                  Satu Hassi /vihr ym.: Kasvihuoneilmiöistä aiheutuvien päästöjen
44595:                                      vähentämisestä
44596: 
44597: 
44598:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44599: 
44600:     ED-ministerineuvosto on sopinut yhteisön       vuoden alusta voimaan tullut energiaveromalli
44601: päästötavoitteesta kansainvälisissä ilmastosopi-   tekee aikaisempaa kannattavammaksi tuottaa
44602: musneuvotteluissa. EU kokonaisuudessaan pyr-       sähköä kivihiilellä. Suomen ilmastotavoitteita ei
44603: kii vähentämään kasvihuoneilmiötä aiheuttavien     kuitenkaan ole mahdollista toteuttaa, jos hiili-
44604: kaasujen päästöjä vuoden 1990 tasoon verrattu-     voimalakapasiteettia lisätään.
44605: na 15 prosentilla vuoteen 2010 mennessä. Keski-
44606: näisessä päästöjen jakosuunnitelmassa Suomen                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
44607: tavoite on painaa kasvihuonekaasujen päästöt              Suomelle alustavasti hyväksytyn päästö-
44608: vuoden 1990 tasolle vuoteen 2010 mennessä.                jen vähentämistavoitteen saavuttamisek-
44609: Tämä on myös Suomen ilmastotoimikunnan hy-                si, ja erityisesti,
44610: väksymä tavoite.                                              mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä,
44611:    Tämän tavoitteen toteuttaminen edellyttää              jotta Suomen kivihiilivoimalakapasiteet-
44612: voimakkaita energiapoliittisia toimia. Toisaalta          tia ei lisättäisi?
44613: 
44614:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44615: 
44616:          Satu Hassi /vihr              Jukka Mikkola /sd             Jaakko Laakso /vas
44617:          Aino Suhola /kesk             Sirpa Pietikäinen /kok        Tarja Filatov /sd
44618:                                        Markku Markkula /kok
44619: 
44620: 
44621: 
44622: Ei vastausta, rauennut
44623:                                          KVN 16/1997 vp                                         17
44624: 
44625: Kysymys valtioneuvostolle 16
44626: 
44627: 
44628: 
44629: 
44630:                                  Anneli Jäätteenmäki /kesk ym.: Korkeimman oikeuden nauttimasta
44631:                                      luottamuksesta
44632: 
44633: 
44634:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44635: 
44636:    Kansalaisten luottamus oikeuslaitoksen toi-       Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on ollut
44637: mintaan ja tasapuolisuuteen on kärsinyt pahan     torjuva suhtautuminen välimiesoikeustehtäviin.
44638: kolauksen viime aikoina. Korkeimman oikeuden      Siellä jäsenillä ei ole välimiestehtäviä.
44639: jäsenen sotkeutuminen ilmeiseen veronkiertoon
44640: huvilakaupoissa ja KKO:n jäsenten kuittaamat                  Katsooko Hallitus, että korkeimman
44641: huikeat välimiespalkkiot nakertavat huolestut-            oikeuden jäsenten sivutoimet voitaisiin
44642: tavana tavalla oikeuslaitoksen arvovaltaa.                kieltää, jotta tuomioistuinlaitoksen puo-
44643:    Eikö olisi parempi, että korkeimmassa oikeu-           lueettomuus ja arvovalta turvataan ja
44644: dessa keskityttäisiin pääviran hoitoon? Tämä              taataan asioiden nykyistä nopeampi kä-
44645: turvaisi korkeimman oikeuden itsenäisyyden ja             sittely korkeimmassa oikeudessa?
44646: puolueettomuuden ja myös nopeuttaisi kansa-
44647: laisten oikeusasioiden käsittelyä korkeimmassa
44648: oikeudessa.
44649:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44650: 
44651:            Anneli Jäätteenmäki /kesk Juha Korkeaoja /kesk         Maija-Liisa Veteläinen /kesk
44652:            Paavo Nikula /vihr         Timo Kalli /kesk            Vuokko Rehn /kesk
44653:                      Pekka Leppänen /vas                Erkki J. Partanen /sd
44654: 
44655: 
44656: 
44657: Vastattu 6.3.1997
44658: 
44659: 
44660: 
44661: 
44662: 3 280012
44663: 18                                         KVN 17/1997 vp
44664: 
44665: Kysymys valtioneuvostolle 17
44666: 
44667: 
44668: 
44669: 
44670:                                    Ville Itälä /kok ym.: Hallituksen suhtautumisesta pankinjohtajien
44671:                                        optiolainoihin
44672: 
44673: 
44674:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44675: 
44676:    Pankkikriisin hoitaminen on tullut maksa-          edellytyksenä ei siis olisi se kannustava elementti,
44677: maan veronmaksajille kymmeniä miljardeja              että kurssitason tulisi nousta oleellisesti nykyta-
44678: markkoja. Vaikka pankkikriisi on ollut pääasias-      soon verrattuna.
44679: sa säästöpankkikriisi, on myös Merita saanut
44680: veronmaksajien tukea satojen miljoonien mark-                    Aikooko valtion edustaja Meritan yh-
44681: kojen arvosta. Valtio on tällä hetkellä Meritan               tiökokouksessa hyväksyä yhtiön halli-
44682: merkittävä omistaja.                                          tuksen esityksenjohdon optiolainasta vai
44683:    Nyt Meritan hallitus esittää pankin johtajille             esimerkiksi esittää lainan ehtoja muutet-
44684: suunnattavaa erittäin edullista optiolainajärjes-             tavaksi kannustavammiksi esimerkiksi
44685: telyä, jossa mittava lisäpalkka johtajille syntyisi           siten, että optioista kertyy voittoa Meri-
44686: jo siitä, että pankin pörssikurssi nousisi esim.              tan johtajille vasta sitten kun Meritan
44687: ainoastaan inflaatiovauhdin verran muutaman                   kurssitaso ylittää selvästi nykyisen kurs-
44688: vuoden aikana. Johtajien saaman optiohyödyn                   sitason?
44689: 
44690:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
44691: 
44692:                      Ville Itälä /kok                          Paula Kokkonen /kok
44693:                      Maija Perho /kok                          Markku Markkula /kok
44694: 
44695: 
44696: 
44697: Ei vastausta, rauennut
44698:                                            KVN 18/1997 vp                                            19
44699: 
44700: Kysymys valtioneuvostolle 18
44701: 
44702: 
44703: 
44704: 
44705:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Päivähoitomaksujen muutosten vaikutuk-
44706:                                       sista
44707: 
44708: 
44709:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44710: 
44711:    Kannustinloukkujen purkaminen lasten päi-             Pääsääntöisesti korotukset tulevat monilapsi-
44712: vähoitomaksujen kohdalla on välttämätöntä.           sille keskituloisille perheille, mutta myös useille
44713: Hallitusryhmien sopima malli kuitenkin vain          kaksilapsisille perheille yhteisten kuukausitulo-
44714: siirtää kannustinloukkuja pieni- ja keskituloisten   jen ollessa 15 000-20 000 mk.
44715: suuntaan, kun suurempituloisten maksualennus
44716: maksatetaan pienempituloisilla lapsiperheilla.                 Eikö tässä ole ilmeinen lainsäädännöl-
44717:    Pääkaupunkiseudulla tehtiin otos kolmessa                linen epäkohta, joka olisi korjattava?
44718: päiväkodissa. Otoksessa oli yhteensä 146 perhet-
44719: tä, joista 57 perheen maksut nousevat elokuun
44720: alussa. Nousu kohtaa siis lähes 40 %perheistä.
44721: 
44722:      Helsingissä 3 päivänä huhtikuuta 1997
44723: 
44724:        Liisa Hyssälä /kesk                   Pauli Saapunki /kesk           Matti Väistö /kesk
44725:        Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk        Toimi Kankaanniemi /skl        Tauno Pehkonen /skl
44726:        Vuokko Rehn /kesk                     Anu Vehviläinen /kesk          Reino Laine /vas
44727:        Pentti Tiusanen /vas                  Pirjo-Riitta Antvuori /kok     Kyösti Karjula /kesk
44728:                                              Bjarne Kallis /skl
44729: 
44730: 
44731: 
44732: Vastattu 10.4.1997
44733: 20                                       KVN 19/1997 vp
44734: 
44735: Kysymys valtioneuvostolle 19
44736: 
44737: 
44738: 
44739: 
44740:                                  Tuula Haatainen /sd ym.: Nuorten syrjäytymisen estämiseksi tarvit-
44741:                                     tavista toimenpiteistä
44742: 
44743: 
44744:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44745:    Nuorten paha olo on alkanut hälyttää suoma-     Murkkuikäisten nuorten vanhemmat on sen si-
44746: laisessa katukuvassa. Muutama viikko sittenjul-    jaan jätetty selviytymään omin neuvoin. Yhteyt-
44747: kaistun Helsingin kouluterveystutkimuksen mu-      tä pidetään kirjeillä, kyselylomakkeilla ja esitteil-
44748: kaan nuorten alkoholinkäyttö voi olla rankkaa      lä, vaikkajuuri lasten murkkuvaiheessa vanhem-
44749: ja alkaa jo 12-13 vuoden iässä. Noin kolman-       mat tarvitsisivat henkilökohtaista keskustelua,
44750: nekselle yläasteen oppilaista on tarjottu joskus   tukea ja neuvoja.
44751: huumeita. Auroran sairaalan havaintojen mu-
44752: kaan nuorten itsemurhat ovat lisääntyneet.                    Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
44753:    Vanhempien vastuuta lapsista on alettu pe-              ryhtyä perheiden tukemiseksi ja nuorten
44754: räänkuuluttaa. Pienten lasten vanhempia tue-               syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi?
44755: taan monella tapaa, mm. neuvolapalveluin.
44756: 
44757:      Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 1997
44758: 
44759:       Tuula Haatainen /sd           Minna Karhunen /kok               Tuulikki Hämäläinen /sd
44760:       Eila Rimmi /vas               Tuija Maaret Pykäläinen /vihr     Tarja Filatov /sd
44761:       Päivi Räsänen /skl            Markku Markkula /kok              Sinikka Hurskainen /sd
44762:       Maria Kaisa Aula /kesk        Riitta Korhonen /kok              Anne Knaapi /kok
44763:       Raimo Tiilikainen /r          Pia Viitanen /sd                  Heikki Rinne /sd
44764: 
44765: 
44766: 
44767: Ei vastausta, rauennut
44768:                                             KVN 20/1997 vp                                            21
44769: 
44770: Kysymys valtioneuvostolle 20
44771: 
44772: 
44773: 
44774: 
44775:                                     Raimo Holopainen /sd ym.: Kera Oy:n aseman turvaamisesta riski-
44776:                                        rahoittajana
44777: 
44778: 
44779:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
44780: 
44781:     Kera Oy:n merkitys riskirahoittajana on ollut      mistä Postipankkiin. Riskirahoittajan katoami-
44782: ja on edelleenkin erittäin suuri. Sen ansiosta on      sella olisi ennalta-arvaamattoman suuria vaiku-
44783: parannettu yrittämisen edellytyksiä ja luotu tätä      tuksia alueelliseen kehitykseen ja uusien työpaik-
44784: kautta merkittävässä määrin työpaikkoja erityi-        kojen syntyyn ja olemassa olevien säilyttämiseen.
44785: sesti itäiseen, keskiseen ja pohjoiseen osaan Suo-
44786: mea. Viime aikoina Keran toimintapiiri on laa-                   Onko Hallituksella suunnitelmia Ke-
44787: jentunut.                                                     ran liittämisestä osaksi Postipankkia vai
44788:     Nyt on erityisesti yrittäjäpiireissä osoitettu            aikooko Hallitus kehittää Keran entistä
44789: huolestuneisuutta Kera Oy:n tulevaisuudesta,                  merkittävämmäksi riskirahoittajaksi Suo-
44790: sillä paraikaa työskentelee työryhmä, joka selvit-            messa?
44791: telee Keran roolia. Huhuissa on jopa kyseen-
44792: alaistettu Keran itsenäisyys ja vaadittu sen liittä-
44793:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
44794: 
44795:           Raimo Holopainen /sd            Anne Knaapi /kok               Raimo Mähönen /sd
44796:           Tapio Karjalainen /sd           Tauno Pehkonen /skl            Maria Kaisa Aula /kesk
44797:           Jorma Kukkonen /sd              Pirkko Peltomo /sd             Anne Huotari /vas
44798: 
44799: 
44800: 
44801: Ei vastausta, rauennut
44802: 22                                       KVN 21/1997 vp
44803: 
44804: Kysymys valtioneuvostolle 21
44805: 
44806: 
44807: 
44808: 
44809:                                  Mikko Kuoppa Iva-r ym.: Päivähoitomaksujen muutosten vaiku-
44810:                                      tuksista
44811: 
44812: 
44813:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44814: 
44815:    Eduskunta korjasi merkittävästi hallituksen     vähoitomaksuja määrättäessä huomioidaan
44816: esitystä päivähoitomaksujen määräytymisen pe-      kaikki perheen lapsilisään oikeutetut lapset.
44817: rusteista. Eduskunnassa saatiin palautettua no!-
44818: lamaksuluokka eli kaikkein pienituloisimmat ei-              Onko Hallitus valmis antamaan tällai-
44819: vät jatkossakaan joudu maksajiksi.                        sen korjaavan lakiesityksen eduskunnan
44820:    Päivähoitomaksut kuitenkin uhkaavat nousta             kevätistuntokauden aikana vai onko
44821: monilta useampilapsisilta perheiltä. Tämän                eduskunnan otettava tässä asiassa aloite
44822: vuoksi on tarpeen palata käytäntöön, jossa päi-           käsiinsä?
44823: 
44824:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
44825: 
44826:                      Mikko Kuoppa /va-r                    Veijo Puhjo /va-r
44827:                      Esko-Juhani Tennilä /va-r             Reino Laine /vas
44828: 
44829: 
44830: Vastattu 10.4.1997
44831:                                            KVN 22/1997 vp                                          23
44832: 
44833: Kysymys valtioneuvostolle 22
44834: 
44835: 
44836: 
44837: 
44838:                                   Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Pienten jäsenmaiden vaikutusvallan
44839:                                      turvaamisesta EU:ssa
44840: 
44841: 
44842:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44843: 
44844:    Julkisuuteen annettujen tietojen mukaan vain      unionin asioissa tulevaisuudessa. Jäsenyytemme
44845: vähemmistö EU:n nykyisistäjäsenmaista on val-        alla korostettiin Suomen mahdollisuuksia vai-
44846: mis unionin laajetessa puolustamaan kaikkien         kuttaa pienenä maana Eurooppaa ja meitä it-
44847: jäsenmaiden oikeutta säilyttää oma komissaarin       seämme koskeviin asioihin juuri unionin kautta.
44848: paikkansa. Samaan aikaan lisääntyvät paineet
44849: määräenemmistöpäätösten lisäämiseksi EU:ssa                    Mitä Hallitus on valmis tekemään tur-
44850: sekä asioiden siirtämiseksi valtioiden välisen yh-          vatakseen pienten maiden vaikutusmah-
44851: teistyön piiristä yhteisöasioiksi. Myös äänten              dollisuudet EU:ssa niin, että kansanää-
44852: painotusta ministerineuvostossa haluttaisiin                nestyksen alla ja liittymisen yhteydessä
44853: muuttaa suurten maiden hyväksi.                             esillä olleet vaikuttamisen keinot on mah-
44854:    Kaikki mainitut pyrkimykset ovat omiaan vä-              dollista säilyttää jatkossakin?
44855: hentämään pienten jäsenmaiden vaikutusvaltaa
44856:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
44857: 
44858:        Jouko Jääskeläinen /skl       Vuokko Rehn /kesk              Olavi Ala-Nissilä /kesk
44859:        Eila Rimmi /vas               Erkki Pulliainen /vihr         Johannes Leppänen /kesk
44860:        Tuija Maaret Pykäläinen /vihr Mikko Immonen /vas             Juhani Alaranta /kesk
44861: 
44862: 
44863: 
44864: Ei vastausta, rauennut
44865: 24                                        KVN 23/1997 vp
44866: 
44867: Kysymys valtioneuvostolle 23
44868: 
44869: 
44870: 
44871: 
44872:                                  Marjaana Koskinen /sd ym.: Hallituksen harjoittamasta eläkepoli-
44873:                                     tiikasta
44874: 
44875: 
44876:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
44877:    Väestön ikääntymiskehitys on huippuluokkaa       kahteen kertaan maksetut sairausvakuutusmak-
44878: Suomessa. Viime aikoina tiedotusvälineissä on       sut. Eläkepolitiikka on ja tulee olemaan keskei-
44879: erityisesti puhuttanut eläkevakuutuksen verovä-     sessä osassa myös tulevaisuudessa.
44880: hennysoikeuden poistaminen. Jo aiemmin halli-
44881: tus on toteuttanut taitetun indeksin, eläkevakuu-             Aikooko Hallitus suunnata mahdolli-
44882: tusmaksu on poistettu ja kansaneläkkeen pohja-             set eläkeläisten veronhuojennukset pieni-
44883: osaa on leikattu. Suurimpana epäkohtana eläke-             tuloisille eläkeläisille sekä oikaista ulko-
44884: läisten verotuksen muutosten yhteydessä on ol-             maan eläketulon suuren progression,
44885: lut, että pienituloisten eläkeläisten (49 500 mk-          sekä
44886: 54 000 mk vuodessa ansaitsevien) valtion verotus              aikooko Hallitus laskea eläkeläisten
44887: on kiristynyt ja että ulkomailta saatavaan eläke-          sv-maksua, kuten sosiaali- ja terveysva-
44888: tuloon kohdistuu suuri progressiivinen vero sekä           liokunta esittää?
44889: 
44890:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
44891: 
44892:          Marjaana Koskinen /sd          Erkki Pulliainen /vihr        Annikki Koistinen /kesk
44893:          Raimo Mähönen /sd              Raimo Holopainen /sd          Esa Lahtela /sd
44894:          Tapio Karjalainen /sd          Kari Rajamäki /sd             Matti Ryhänen /kesk
44895: 
44896: 
44897: 
44898: 
44899: Ei vastausta, rauennut
44900:                                            KVN 24/1997 vp                                              25
44901: 
44902: Kysymys valtioneuvostolle 24
44903: 
44904: 
44905: 
44906: 
44907:                                    Kari Rajamäki /sd ym.: Joukkoliikenteen palvelujen turvaamisesta
44908: 
44909: 
44910: 
44911:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
44912: 
44913:    Hallitusohjelma turvaa kansalaisten elinehdot      sin toimin. Joukkoliikenteen heikentäminen lisää
44914: asuinpaikasta riippumatta. Kuitenkin liikenne-        elämisen ja yrittämisen kustannuksia laajoilla
44915: ministeriön vuoden 1998 budjettikehykseen kaa-        alueilla, ja tällä on tuhoisa vaikutus aluepolitiik-
44916: vaillaan merkittäviä joukkoliikenteen rahoitus-       kaan. Säästöt löisivät korville mm. hallituksen jo
44917: säästöjä. Säästöt uhkaavat erityisesti raideliiken-   kirjaamia Itä-Suomen kehittämistoimenpiteitä.
44918: nettä, sillä leikkaukset vaikuttaisivatjopa 40 pro-
44919: senttiin junavuoroista. Valtiovarainministeriön                 Miten Hallitus välttää joukkoliiken-
44920: pyrkimys rinnastaa joukkoliikennepalveluiden                 teen leikkausten aluepoliittisesti haitalli-
44921: osto yritystukiin on kestämätön. Pitkien etäi-               set vaikutukset ja turvaa hyvinvointiyh-
44922: syyksien harvaan asutussa maassa maan eri osien              teiskunnan peruspalveluiden saatavuu-
44923: liikenteellinen tasavertaisuus on turvattava julki-          den koko maassa?
44924: 
44925:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
44926:                      Kari Rajamäki /sd                    Jukka Vihriälä /kesk
44927:                      Raimo Liikkanen /kesk                Mats Nyby /sd
44928:                                        Timo Laaksonen /vas
44929: 
44930: 
44931: 
44932: Vastattu 10.4.1997
44933: 
44934: 
44935: 
44936: 
44937: 4 280012
44938: 26                                         KVN 25/1997 vp
44939: 
44940: Kysymys valtioneuvostolle 25
44941: 
44942: 
44943: 
44944: 
44945:                                   Markku Koski /kesk ym.: Maanomista-jien oikeusturvan toteutu-
44946:                                      misesta Natura 2000 -verkostoa perustettaessa
44947: 
44948: 
44949:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
44950: 
44951:    Ympäristöministeriö esitteli viime perjantaina    nonsuojelualueisiin ja -ohjelmiin kuulumattomia
44952: ehdotuksen Natura 2000-verkostoon sisällytet-        yksityisten omistamia alueita. Suojelualueita lu-
44953: tävistä luonnonsuojelualueista. Niin Natura-oh-      nastettaessa on maksettava täysimääräiset kor-
44954: jelman kuirlluonnonsuojelulain, uusien metsäla-      vaukset maanomistajille. Jos sen sijaan huomat-
44955: kien ja vanhojen metsien suojelulain voimaan-        tavia osia Natura-alueista suojeltaisiin vesi- ja
44956: saattaminen on tehtävä niin, että toimenpiteillä     maa-aineslain kaltaisilla lupamenettelyillä sekä
44957: on kansalaisten laaja hyväksyntä. Minimoimalla       metsälaeilla, olisi tämä maanomistajien oikeus-
44958: suojelua koskevat kiistat ja erityisesti pitämällä   turvan kannalta hyvin ongelmallista.
44959: nämä kiistat pois metsistä ja pelloilta voidaan
44960: parhaiten edistää luonnonsuojelun todellisia ta-              Miten Hallitus aikoo turvata maan-
44961: voitteita.                                                  omistajien oikeusturvan toteutumisen
44962:    Ympäristöministeriön N atura-ehdotukseen                 Natura 2000 -verkoston perustamisessa?
44963: sisältyy noin 100 000 hehtaaria nykyisiin Juon-
44964: 
44965:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
44966: 
44967:          Markku Koski /kesk          Ilkka Joenpalo /sd          Kauko Juhantalo /kesk
44968:          Olavi Ala-Nissilä /kesk     Matti Väistö /kesk          Hannes Manninen /kesk
44969:                    Seppo Kääriäinen /kesk               Tuija Pohjola /sd
44970: 
44971: 
44972: 
44973: Ei vastausta, rauennut
44974:                                               KVN 26/1997 vp                                          27
44975: 
44976: Kysymys valtioneuvostolle 26
44977: 
44978: 
44979: 
44980: 
44981:                                      Päivi Räsänen /skl ym.: EMU-jäsenyyttä koskevasta päätöksen-
44982:                                           teosta
44983: 
44984: 
44985:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
44986: 
44987:    Eduskunta päätti ED-jäsenyyden hyväksyes-             varmat. Kansalaisten mielipide EMU :un liitty-
44988: sään, että Euroopan talous- ja rahaliittoon liitty-      misestä on tullut yhä kriittisemmäksi.
44989: misestä päätetään myöhemmin hallituksen erilli-
44990: sen esityksen pohjalta. Lähestyvä mahdollinen                     Missä muodossa Hallitus aikoo tuoda
44991: EMU-ratkaisu merkitsee suurta muutosta kan-                    EMU-ratkaisun eduskunnalle, ja
44992: sallisen raha yksikön, Suomen Pankin ja talous-                   salliiko Hallitus kansanedustajille ai-
44993: poliittisten vaikutusmahdollisuuksiemme suh-                   dosti vapaat kädet ilman ryhmäkurioh-
44994: teen. Asiantuntijoiden näkemykset EMU:n hyö-                   jauksen avulla toimivaa luottamuskysy-
44995: dyistä ja haitoista ovat varsin ristiriitaiset ja epä-         mysasetelmaa?
44996: 
44997:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
44998: 
44999:                       Päivi Räsänen /skl                    Maija-Liisa Veteläinen /kesk
45000:                       Sakari Smeds /skl                     Jaakko Laakso /vas
45001:                                     Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
45002: 
45003: 
45004: 
45005: Ei vastausta, rauennut
45006: 28                                           KVN 27/1997 vp
45007: 
45008: Kysymys valtioneuvostolle 27
45009: 
45010: 
45011: 
45012: 
45013:                                    Tuija Pohjola /sd ym.: Koulukiusaamisen estämiseksi tarvittavista
45014:                                        toimenpiteistä
45015: 
45016: 
45017:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
45018:    Viime aikoina on julkisuuteen tullut lukuisia      takuunailista valvontaa on purettu. Koulut ovat
45019: pöyristyttäviä koulukiusaamistapauksia, joissa        jääneet ongelmineen oman onnensa nojaan. Kiu-
45020: sekä opettajat että oppilaat ovat olleet kiusattui-   saaminen on kuitenkin niin vakava asia, ettei sitä
45021: na tai kiusaajina. Peruskouluun heijastuu koko        saa jättää vain yksittäisen kansalaisjärjestön ja
45022: yhteiskunnan pahoinvointi: lama ja säästöt ovat       opettajien väliseksi mittelöksi. Koulukiusaami-
45023: leikanneet peruskoulujen erityis- ja tukiopetusta,    nen on nähtävä kaikkien yhteisenä ongelmana,
45024: samalla opetusryhmien kokoja on suurennettu.          jonka ratkaisu on sekä opettajien, oppilaiden että
45025: Koulun työskentelyolosuhteet ovat kiristyneet ja      vanhempien yhteinen etu.
45026: samalla voivat oppilaiden kotona laman vaiku-
45027: tukset olla vielä suuremmat. Voimavarojen vä-                    Miten Hallitus aikoo toimia koulukiu-
45028: hentyessä on kunnille lisätty runsaasti valtaa                saamisongelman ratkaisemiseksi ja mitä
45029: päättää itsenäisesti koulutuskysymyksistä ja vai-             se aikoo tehdä kiusattujen auttamiseksi?
45030:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
45031:                      Tuija Pohjola /sd                         Raimo Holopainen /sd
45032:                      Kari Uotila /vas                          Markku Koski /kesk
45033: 
45034: Ei vastausta, rauennut
45035:                                          KVN 28/1997 vp                                           29
45036: 
45037: Kysymys valtioneuvostolle 28
45038: 
45039: 
45040: 
45041: 
45042:                                  Pentti Tiusanen/vas ym.: Kansanedustajien avustajatarvetta koske-
45043:                                     vista valtiovarainministerin kannanotoista
45044: 
45045: 
45046:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45047: 
45048:     Eduskunta on päätynyt linjaukseen, jonka         Lehtitietojen mukaan valtiovarainministeri
45049: mukaan mm. Euroopan unioninjäsenyyden mu-          Sauli Niinistö on arvostellut avustajien palk-
45050: kanaan tuomaa kansanedustajien työmäärää           kausta yleensäkin.
45051: vastaavasti edustajien työskentelymahdollisuuk-
45052: sia tulee parantaa. Tämän toteuttamiseksi on                 Tiedustelen arvoisalta valtiovarainmi-
45053: aloitettu edustajien avustajien palkkaus. Aluksi          nisteriltä, ettekö näe kansanedustajien
45054: yhtä edustajaa kohden on päädytty 5 000 markan            työolosuhteiden kehittämistä ja niitä kiis-
45055: kuukausikorvaukseen, joka pitää sisällään mm.             tatta tukevaa asiallista avustajajärjestel-
45056: palkan sivukulut Palkkaukseen on kuitenkin                mää tarpeellisena, ja onko Teidän mieles-
45057: liittynyt eduskunnan arvovaltaa vahingoittavia            tänne eduskunnan työmäärä ja tehtävät
45058: ilmiöitä.                                                 lisääntyneet?
45059: 
45060:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
45061:                     Pentti Tiusanen /vas                   Kari Uotila /vas
45062:                     Timo Laaksonen /vas                    Eila Rimmi /vas
45063:                                       Janina Andersson /vihr
45064: 
45065: 
45066: 
45067: Ei vastausta, rauennut
45068: 30                                         KVN 29/1997 vp
45069: 
45070: Kysymys valtioneuvostolle 29
45071: 
45072: 
45073: 
45074: 
45075:                                   Esa Lahtela /sd ym.: Kotona tapahtuvan hoitotyön tukemisesta
45076: 
45077: 
45078: 
45079:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45080: 
45081:    Päivittäistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien   sempaa. Kotihoitotyön kilpailukykyä haittaa
45082: ihmisten määrä on kasvussa. Lasten ja vammais-       kuitenkin hoitokorvauksien käsittely työtä teke-
45083: ten lisäksi huomioon otettava on erityisesti van-    vän omaisen sosiaalietuutena,joka yhteensovite-
45084: husten hoidon tarve. Yhteiskunnan päättäessä         taan muiden tulojen kanssa. Tästä on seurannut,
45085: hoidonjärjestämisestä kysymyksessä ovat mitta-       että mm. omaishoidossa olevia henkilöitä on siir-
45086: vat rahasummat, ja ratkaisut ovat koko hyvin-        retty tämän johdosta laitoshoitoon.
45087: vointiyhteiskunnan kannalta tärkeitä. Sosiaali-
45088: ja terveydenhoitoalan laitoksissa tehtävä työ on               Mitä Hallitus aikoo tehdä parantaak-
45089: nyt ja tulevaisuudessakin välttämätöntä. Kuiten-            seen julkiselle taloudelle edullisen koti-
45090: kin kotona tehtävä hoitotyö on monissa tapauk-              hoidon kilpailuasemaa?
45091: sissa kiistatta julkisen talouden kannalta edulli-
45092:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
45093: 
45094:          Esa Lahtela /sd                Marjaana Koskinen /sd          Tauno Pehkonen /skl
45095:          Jari Koskinen /kok             Tuija Nurmi /kok               Mikko Immonen /vas
45096: 
45097: 
45098: 
45099: Ei vastausta, rauennut
45100:                                             KVN 30/1997 vp                                           31
45101: 
45102: Kysymys valtioneuvostolle 30
45103: 
45104: 
45105: 
45106: 
45107:                                    Jorma Vokkolainen /vas ym.: Suunnitelmista muuttaa Tielaitos
45108:                                       liikelaitokseksi
45109: 
45110: 
45111:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45112: 
45113:     Vastanimitetty liikenneministeri on viime vii-              Aikooko liikenneministeri ennen esi-
45114: kon lauantaina ilmestyneessä lehtihaastattelussa             tyksen tuomista valtioneuvostoon var-
45115: todennut Tielaitoksen jakamisesta tiepalveluja               mistaa, että sillä on kaikkien hallituspuo-
45116: tarjoavaksi liikelaitokseksi ja hallintovirastoksi           lueiden eduskuntaryhmien tuki, ja
45117: näin: "Tehtäviini liikenneministerinä kuuluu esi-               voidaanko muutos toteuttaa niin, ettei
45118: tellä asia hallitukselle ja eduskunnalle. Mielestä-          osa Tielaitoksen vakinaisesta tai tilapäi-
45119: ni kysymys liikelaitostamisesta on hyvä hoitaa               sestä henkilöstöstä joudu sen johdosta
45120: loppuun tämän vuoden puolella." Kun Tielai-                  työttömäksi?
45121: toksenjakaminen viimeksi oli esillä, vasemmisto-
45122: liiton eduskuntaryhmä ja sdp:n eduskuntaryhmä
45123: vastustivat hanketta kiinnittäen huomiota mm.
45124: muutoksen työllisyysvaikutuksiin.
45125: 
45126:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
45127: 
45128:        Jorma Vokkolainen /vas         Tapio Karjalainen /sd      Martti Korhonen /vas
45129:        Timo Laaksonen /vas            Pentti Tiusanen /vas       Janne Viitamies /sd
45130:        Tuija Maaret Pykäläinen /vihr  Eila Rimmi /vas            Jaakko Laakso /vas
45131:        Raimo Mähönen /sd              Erkki J. Partanen /sd      Matti Vähänäkki /sd
45132:                       Raimo Holopainen /sd              Tuija Pohjola /sd
45133: 
45134: 
45135: Ei vastausta, rauennut
45136: 32                                         KVN 31/1997 vp
45137: 
45138: Kysymys valtioneuvostolle 31
45139: 
45140: 
45141: 
45142: 
45143:                                   Matti Vähänäkki /sd ym.: Suomen ja Venäjän välisten liikenneyh-
45144:                                      teyksien parantamisesta
45145: 
45146: 
45147:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45148:    EU:njäsenenä on Suomen merkitys Venäjän          nopea valmistuminen ja 2) Uuden rautatien eli
45149: pohjoisena porttina korostunut. Meneillään          nk. Rannikko-HELin suunnitteleminen ja ra-
45150: olevassa aluepoliittisessa keskustelussa ei sovi-   kentaminen välille Helsinki-Porvoo-Lovii-
45151: kaan unohtaa valtakunnan kannalta elintärkei-       sa-Kotka-Hamina-Vaalimaa-Viipuri.
45152: den liikenneyhteyksien kehittämistä Venäjälle,
45153: mikä on kaikkien alueiden kannalta ensiarvoi-                  Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
45154: sia asioita. Avainasemassa on tietysti satamien             edellä mainittujen liikenneyhteyksien to-
45155: kehittäminen, joka paljolti on ao. alueiden int-            teuttamiseksi räjähdysmäisesti kasva-
45156: ressissä. Avainasemassa koko maan kannalta                  neen idän liikenteen tarpeisiin sekä Suo-
45157: ovat kuitenkin 1) moottoritien pikainen raken-              men välittäjäaseman kehittämiseksi
45158: taminen Turusta Vaalimaalle eli ns. E-18-tien               EU:nja Venäjän välille?
45159: 
45160:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
45161: 
45162:          Matti Vähänäkki /sd             Jorma Vokkolainen /vas       Osmo Kurola /kok
45163:          Erkki J. Partanen /sd           Jaakko Laakso /vas           Maija Rask /sd
45164: 
45165: 
45166: 
45167: Vastattu 10.4.1997
45168:                                            KVN 32/1997 vp                                            33
45169: 
45170: Kysymys valtioneuvostolle 32
45171: 
45172: 
45173: 
45174: 
45175:                                     Heikki Koskinen /kok ym.: Natura 2000 -ohjelman ehdotuksista
45176: 
45177: 
45178: 
45179:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45180: 
45181:    Suomen Natura 2000 -suojelualue-ehdotukset        sista ei ole sovittu, saati maksettu. Vahvistettuja
45182: ovat parasta aikaa julkisesti nähtävinä ja kom-      seutu- ja yleiskaavoja ei ole kunnioitettu. Monin
45183: mentoitavina.                                        paikoin ylimitoitetut suojeluohjelmat ovat uhka
45184:    Suojeluehdotuksia ovat valmistelleet ympäris-     alueen elinkeinoelämälle.
45185: tö keskukset. Rakennuslain 3. luvun mukaan
45186: alueellinen maankäytön suunnittelu kuuluu                      Mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi Na-
45187: maakunnallisille liitoille.                                 tura 2000 -suunnittelussa ohitettiin lain
45188:     Maakunnissa, kunnissa ja maanomistajien                 mukaan alueellisesta maankäytön suun-
45189: keskuudessa on herättänyt kummastusta ja ärty-              nittelusta vastaavat organisaatiot, maa-
45190: mystä, että suunnitelmat on tehty virkamiestyö-             kunnalliset liitot ja tehtävä annettiin val-
45191: nä olematta yhteydessä mainittuihin tahoihin.               vonta- ja lupaviranomaisena toimivalle
45192: Edelleen ennestään laajoja suojelualueita on laa-           valtion organisaatiolle, ympäristökes-
45193: jennettu, vaikka entistenkään alueiden korvauk-             kuksille?
45194: 
45195:      Helsingissä 6 päivänä toukokuuta 1997
45196: 
45197:             Heikki Koskinen /kok         Osmo Kurola /kok               Riitta Korhonen /kok
45198:             Kari Kantalainen /kok        Aulis Ranta-Muotia /kesk       Suvi Linden /kok
45199:             Pekka Kuosmanen /kok         Outi Siimes /kok               Ulla-Maj Wideroos /r
45200: 
45201: 
45202: 
45203: Ei vastausta, rauennut
45204: 
45205: 
45206: 
45207: 
45208:  5 280012
45209: 34                                          SSR 33/1997 rd
45210: 
45211: Spörsmål tili statsrådet 33
45212: 
45213: 
45214: 
45215: 
45216:                                     Håkan Malm /sv m.fl.: Förslagen tili programmet Natura 2000
45217: 
45218: 
45219: 
45220:                                         Tili Riksdagens Talman
45221: 
45222:    Beredningen av Finlands bidrag tili EU:s Na-                 Är det enligt Regeringen nödvändigt
45223: tura 2000-program har väckt oro omkring i lan-               och ekonomiskt möjligt att i Finlands för-
45224: det. De berörda upplever områdesförslagen som                slag tili områden som skall ingå i Natura
45225: överdimensionerade, bl.a eftersom Finland om                 2000 medta väsentligt större områden än
45226: förslagen förverkligas skulle ligga i topp vad gäl-          de som redan är skyddade, om EU inte
45227: ler skyddad areal. Beredningen upplevs starkt                kräver det?
45228: tjänstemannastyrd och möjligheten att de facto
45229: kunna påverka de slutliga besluten obefintlig.
45230: Stor ovisshet råder också kring rättsverkningar
45231: och ersättningsbehov.
45232: 
45233:      Helsingfors den 7 maj 1997
45234: 
45235:                         Håkan Malm /sv                       Pehr Löv /sv
45236:                         Ulla-Maj Wideroos /sv                Klaus Bremer /sv
45237:                                            Ola Rosendahl /sv
45238: 
45239: 
45240: 
45241: Inget svar, förfallit
45242:                                           KVN 33/1997 vp                                          35
45243: 
45244: Kysymys valtioneuvostolle 33                                                             Suomennos
45245: 
45246: 
45247: 
45248: 
45249:                                   Håkan Malm /r ym.: Natura 2000 -ehdotusten toteuttamisesta
45250: 
45251: 
45252: 
45253:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45254: 
45255:    Suomen osuuden valmistelu EU:n Natura                      Onko Hallituksen mielestä tarpeellista
45256: 2000 -ohjelmaan on herättänyt huolta eri puolilla          ja taloudellisesti mahdollista ottaa Suo-
45257: maata. Asianomaiset pitävät alueita koskevia               men ehdotuksiin Natura 2000 -ohjel-
45258: ehdotuksia ylimitoitettuina mm. sen vuoksi, että           maan sisällytettävistä alueista jo suojel-
45259: Suomi olisi kärkimaa suojellun pinta-alan osalta,          tuja alueita huomattavasti suurempia
45260: jos ehdotukset toteutettaisiin. Valmistelu koe-            alueita, mikäli EU ei tätä vaadi?
45261: taan vahvasti virkamiesvaltaiseksi ja lopullisiin
45262: päätöksiin vaikuttamismahdollisuudet itse asias-
45263: sa olemattomiksi. Suuri epätietoisuus vallitsee
45264: myös oikeusvaikutuksista ja korvaustarpeista.
45265: 
45266:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
45267:                     Håkan Malm /r                       Pehr Löv /r
45268:                     Ulla-Maj Wideroos /r                Klaus Bremer lr
45269:                                        Ola Rosendahl /r
45270: 
45271: 
45272: 
45273: Ei vastausta, rauennut
45274: 36                                           SSR 34/1997 rd
45275: 
45276: Spörsmål tili statsrådet 34
45277: 
45278: 
45279: 
45280: 
45281:                                    Eva Biaudet /sv m.fl.: Behovet av en folkomröstning om presiden-
45282:                                       tens maktbefogenheter
45283: 
45284: 
45285:                                           Tili Riksdagens Talman
45286: 
45287:    Kommitten Grundlag 2000 är på slutrakan                       Anser Regeringen det under någon
45288: med sitt arbete. Eventuella justeringar i presiden-           omständighet vara motiverat att föran-
45289: tens maktbefogenheter är en av flera viktiga frå-             stalta rådgivande folkomröstning om
45290: gor kommitten och sedermera regering och riks-                ändringar i presidentens maktbefogenhe-
45291: dag skall ta ställning tili. AHdeles nyligen tog              ter?
45292: republikens president på ett uppmärksammat
45293: sätt del i debatten genom att göra en uppenbar
45294: koppling mellan eventuella ändringar i presiden-
45295: tens maktbefogenheter och folkomröstning.
45296: 
45297:      Helsingforsden 7 maj 1997
45298: 
45299:                         Eva Biaudet /sv                        Gunnar Jansson /sv
45300:                         Håkan Malm /sv                         Klaus Bremer /sv
45301: 
45302: 
45303: lnget svar, förfallit
45304:                                          KVN 34/1997 vp                                         37
45305: 
45306: Kysymys valtioneuvostolle 34                                                           Suomennos
45307: 
45308: 
45309: 
45310: 
45311:                                  Eva Biaudet /r ym.: Presidentin valtaoikeuksia koskevan kansanää-
45312:                                      nestyksen tarpeellisuudesta
45313: 
45314: 
45315:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45316: 
45317:    Perustuslaki 2000 -komitea on työssään lop-     mahdollisten muutosten ja kansanäänestyksen
45318: pusuoralla. Mahdolliset muutokset presidentin      välillä.
45319: valtaoikeuksiin ovat yksi monesta tärkeästä ky-
45320: symyksestä, joihin komitea ja sittemmin hallitus             Katsooko Hallitus jossakin tilanteessa
45321: ja eduskunta joutuvat ottamaan kantaa. Aivan              olevan perusteltua neuvoa-antavan kan-
45322: äskettäin tasavallan presidentti otti huomiota            sanäänestyksen järjestämisen muutoksis-
45323: herättävällä tavalla osaa keskusteluun tekemällä          ta presidentin valtaoikeuksiin?
45324: selvän kytkennän presidentin valtaoikeuksien
45325: 
45326:      Helsingissä 7 päivänä toukokuuta 1997
45327: 
45328:                     Eva Biaudet lr                         Gunnar Jansson /r
45329:                     Håkan Malm lr                          Klaus Bremer /r
45330: 
45331: 
45332: 
45333: Ei vastausta, rauennut
45334: 38                                         KVN 35/1997 vp
45335: 
45336: Kysymys valtioneuvostolle 35
45337: 
45338: 
45339: 
45340: 
45341:                                    Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Opintotuen osuudesta opiskelijoi-
45342:                                       den opintojen rahoituksessa
45343: 
45344: 
45345:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45346: 
45347:     Opiskelijoiden taloudellinen asema on vaikea.     lehti 27 .4.1997) pitänyt opintotukea edelleen
45348: Opintotukea on leikattu ja yli puolet opiskelijois-   liian korkeanaja suoranaiseen laiskotte1uunjoh-
45349: ta joutuu kituuttamaan vain noin tuhannen mar-        tavana, eli on opintotuen edelleen alentamisen
45350: kan kuukausitulolla asumismenojen maksami-            kannalla.
45351: sen jälkeen.
45352:     Opintotuesta piti alkuperäisen suunnitelman                Vastaavatko valtiosihteeri Raimo Sai-
45353: mukaisesti kehittää asteittain kohoava opintojen             1aksen näkemykset opintotuesta opetus-
45354: rahoittamisen päälähde. Valtiosihteeri Raimo                 ministeriön kantaa?
45355: Sailas on kuitenkin lehtihaastattelussa (Aamu-
45356: 
45357:      Helsingissä 9 päivänä huhtikuuta 1997
45358: 
45359:                      Esko-Juhani Tennilä /va-r                Jaakko Laakso /vas
45360:                      Mikko Kuoppa /va-r                       Veijo Puhjo /va-r
45361: 
45362: 
45363: Vastattu 15.5.1997
45364:                                            KVN 36/1997 vp                                            39
45365: 
45366: Kysymys valtioneuvostolle 36
45367: 
45368: 
45369: 
45370: 
45371:                                   Bjarne Kallis /skl ym.: Algeriaan isänsä mukana matkustaneen
45372:                                        pikkutytön palauttamisesta Suomeen
45373: 
45374: 
45375:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45376: 
45377:    Julkinen sana on melko laajasti taas kerran       käynti saattaa viedä pitkänkin ajan ja se on kus-
45378: kertonut "siepatusta" Suomen kansalaisesta,          tannuksia vaativa prosessi.
45379: joka tarvitsee kaiken diplomaattisen avun, jotta         Tällaisessa tapauksessa Suomen pitäisi diplo-
45380: hänet saataisiin turvallisesti takaisin Suomeen.     maattiteitse tehdä kaikkensa, jotta lapsi pian voi-
45381: Kyse on nyt 4-vuotiaasta pikku tytöstä, joka vie-    taisiin palauttaa hänen äidilleen. Lapsen olinpai-
45382: tiin viime joulukuussa Algeriaan. Algerialaisisä     kan selvittäminen on tietenkin tärkeätä, muttei
45383: vei tytön äidiltä lupaa saamatta lapsen Algeriaan    riittävää. On muistettava, että kysymyksessä on
45384: ja palasi itse Suomeen helmikuussa 1997. Isä on      avuton Suomen kansalainen, jolle kaikki mah-
45385: tällä hetkellä Suomessa vangittuna, mutta ei         dollinen apu on annettava.
45386: anna suostumusta lapsen palauttamiselle Algeri-
45387: asta Suomeen.                                                 Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin 4-
45388:     Lapsen äiti yrittää epätoivossaan oikeusteitse          vuotiaan tyttölapsen palauttamiseksi Al-
45389:  saada lapsensa takaisin Suomeen. Oikeuden-                 geriasta Suomeen?
45390: 
45391:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45392:                      Bjarne Kallis /skl                       Risto Penttilä /nuors
45393:                      Toimi Kankaanniemi /skl                  Mauri Pekkarinen /kesk
45394: 
45395: 
45396: 
45397: Ei vastausta, rauennut
45398: 40                                       KVN 37/1997 vp
45399: 
45400: Kysymys valtioneuvostolle 37
45401: 
45402: 
45403: 
45404: 
45405:                                  Jouko Jääskeläinen /skl ym.: Vankiloiden turvallisuudesta
45406: 
45407: 
45408: 
45409:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45410: 
45411:    Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan vanki-             Mihin toimenpiteisiin Hallitus on ryh-
45412: loista käsin pyöritetään merkittävää huume-               tynyt vankiloista käsin tehtävän huume-
45413: kauppaa. Tästä on seurauksena huumeiden ai-               ym. kaupan estämiseksi, ja
45414: heuttamien ongelmien lisäksi se, että muiden                 mitä Hallitus aikoo tehdä, ettei vanki-
45415: vankiloissa olevien turvallisuus vaarantuu ja             loiden työntekijöiden ja asiallisesti tuo-
45416: myös vartijoiden työolosuhteisiin aiheutuu tar-           miotaan suorittavien vankien turvalli-
45417: peettomia uhkatilanteita.                                 suus vaarannu?
45418: 
45419:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45420: 
45421:          Jouko Jääskeläinen /skl      Paula Kokkonen /kok            Kalevi Lamminen /kok
45422:          Toimi Kankaanniemi /skl      Raimo Liikkanen /kesk          Timo Ihamäki /kok
45423:                                       Tauno Pehkonen /skl
45424: 
45425: 
45426: 
45427: Ei vastausta, rauennut
45428:                                            KVN 38/1997 vp                                             41
45429: 
45430: Kysymys valtioneuvostolle 38
45431: 
45432: 
45433: 
45434: 
45435:                                   Jorma Kukkonen /sd ym.: Venäjän Karjalan avustustoimien riittä-
45436:                                      vyydestä
45437: 
45438: 
45439:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45440: 
45441:     Lukuisien Venäjän Karjalan olosuhteet hyvin      myönnetty lisäksi neljä miljoonaa markkaa Kar-
45442: tuntevien kansalaisten ja alueella toimivien jär-    jalan ja Murmanskin alueille helmikuussa 1997.
45443: jestöjen mukaan Karjalassa on edelleen huutava
45444: pula elintarvikkeista ja lääkkeistä. Myös ministe-             Katsooko Hallitus tähänastisten toi-
45445: ri Haavisto on vierailunsa yhteydessä taannoin              mien riittävän Venäjän Karjalan vakavan
45446: todennut, että humanitaarisen avun tarve alueel-            elintarvike- ja lääkeongelman lievittämi-
45447: la on ilmeinen.                                             seksi tänä keväänä, ja
45448:     Suomi on tukenut Karjalan tasavallassa han-                olisiko aiheellista harkita kansallisia ja
45449: ketta sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisek-           kansainvälisiä lisätoimia tämän tiedossa
45450: si tähän mennessä kolmella miljoonalla markal-              olevan vakavan ahdinkotilanteen voitta-
45451: la. H umanitaarisista kehitysyhteistyövaroista on           miseksi?
45452: 
45453:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45454: 
45455:                      Jorma Kukkonen /sd                      Raimo Mähönen /sd
45456:                      Reino Ojala /sd                         Helena Vartiainen /sd
45457: 
45458: 
45459: 
45460: Ei vastausta, rauennut
45461: 
45462: 
45463: 
45464: 
45465: 6 280012
45466: 42                                        KVN 39/1997 vp
45467: 
45468: Kysymys valtioneuvostolle 39
45469: 
45470: 
45471: 
45472: 
45473:                                   Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Hallituksen kannanotoista keskeisiin
45474:                                      HVK-asioihin
45475: 
45476: 
45477:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45478: 
45479:    Euroopan unionin hallitusten välinen konfe-      käytön laajuus, yhteisen ulko- ja turvallisuuspo-
45480: renssi on loppuvaiheissa. HVK-prosessi ei ole       litiikan kehitys, EU :n päätöksenteon julkisuus ja
45481: saanut tärkeytensä mukaista huomiota eduskun-       EU:n kehittyminen kohti liittovaltiomuotoa.
45482: nassa ja julkisessa sanassa.
45483:    Poliittisesti sekä EU:n ja Suomenkin tulevai-              Mikä on Suomen hallituksen linja
45484: suuden kannalta tärkeimmät asiat ratkaistaan               HVK:ssa sen keskeisissä kysymyksissä ja
45485: lähiviikkoina. Näitä kysymyksiä ovat mm. EU:n                 miten Hallitus aikoo turvata eduskun-
45486: toimielinten väliset valtasuhteet ja niiden suhde          nalle tosiasiallisen päätösmahdollisuu-
45487: kansallisiin päätöksentekoelimiin, komission               den HVK-sopimuksen osalta?
45488: koko, enemmistö- ja määräenemmistöpäätösten
45489: 
45490:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45491: 
45492:          Toimi Kankaanniemi /skl        Erkki Pulliainen /vihr        Pekka Saarnio /vas
45493:          Jouko Jääskeläinen /skl        Osmo Kurola /kok              Erkki J. Partanen /sd
45494: 
45495: 
45496: Ei vastausta, rauennut
45497:                                             KVN 40/1997 vp                                         43
45498: 
45499: Kysymys valtioneuvostolle 40
45500: 
45501: 
45502: 
45503: 
45504:                                  Reino Ojala /sd ym.: Vapaaehtoisessa maanpuolustustyössä järjes-
45505:                                      tettävästä asekoulutuksesta
45506: 
45507: 
45508:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45509: 
45510:    Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on    liittyy myös aseellista harjoittelua, tutustumista
45511: muuttunut ja eri maiden sisäinen keskustelu sekä    miinoihin ja räjähteisiin sekä rynnäkkökiväärillä
45512: suhtautuminen turvallisuuskysymyksiin on sel-       ampumista. Nämä harjoitukset ovat kaikille
45513: västi vapautunut. Näin erityisesti Suomessa, ja     maksun maksaneille avoimia tilaisuuksia. Käsi-
45514: sitä on pidettävä myönteisenä asiana. Samaan        tykseni mukaan aseellinen maanpuolustushar-
45515: aikaan maatamme koetellut taloudellinen lama        joitus kuuluu puolustusvoimien tehtäväksi ja
45516: ja määrärahojen vähentyminen myös puolustus-        valvottavaksi.
45517: hallinnossa ovat tuoneet uusia tuulia myös
45518: maanpuolustustyöhön. Erilaiset vapaaehtoisjär-                  Onko Hallitus tietoinen aseellisten
45519: jestöt järjestävät maksullisia maanpuolustushar-             harjoitusten kasvavasta määrästä, ja
45520: joituksia eri puolilla maata. Oikeanlaiseen ter-                onko se Hallituksen mielestä perustel-
45521: veeseen maanpuolustushenkeen kasvattaminen                   tua ja oikeata maanpuolustustyötä?
45522: onkin varmasti paikallaan. Näihin harjoituksiin
45523: 
45524:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45525: 
45526:                     Reino Ojala /sd                           Jorma Kukkonen /sd
45527:                     Erkki J. Partanen /sd                     Antero Kekkonen /sd
45528: 
45529: 
45530: 
45531: Ei vastausta, rauennut
45532: 44                                         KVN 41/1997 vp
45533: 
45534: Kysymys valtioneuvostolle 41
45535: 
45536: 
45537: 
45538: 
45539:                                   Pertti Virtanen /evir ym.: Kilpailutilanteen vaikutuksista Yleisra-
45540:                                       dion asemaan ja ohjelmapolitiikkaan
45541: 
45542: 
45543:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45544: 
45545:    Tällä vuosikymmenellä maatamme on sopeu-          seksi. EU :n myötään tuoman ylikansainvälisty-
45546: tettu kilpailuyhteiskunnan markkinavoimien           misenkin kannalta olisi eduskunnan havahdutta-
45547: säätelemäksi kaikilla sektoreilla. Vaikka kehitys    va kantamaan vastuunsa kansallisesta kulttuu-
45548: laajalti hyväksytään tai ainakin ymmärretään,        rista kaikissa sen vähäväkisimmissäkin ilmene-
45549: ovat yhä laajemmat kansalaispiirit alkaneet huo-     mismuodoissa.
45550: lestua kilpailuttamisen ulottamisesta sektoreille,
45551: joille se ei ehkä kuulu. Oivallinen esimerkki on                Haluaako Hallitus käydä eduskunnas-
45552: valtion omistama ja eduskunnan valvoma Oy                    sa ja muilla foorumeilla keskustelua Oy
45553: Yleisradio Ab,jonka kevyttä musiikkia tarjoavat              Yleisradio Ab:n asemasta populaarikult-
45554: radiokanavat ovat viime aikoina olleet huomion               tuurin kaikkien, myös ns. epäkaupallis-
45555: kohteena (esim. Helsingin Sanomien kulttuurisi-              ten sektoreitten demokraattisena peilinä,
45556: vuilla 10.5.1997) sen johdosta, että ne ovat va-             ja taata eduskunnan mahdollisuuden
45557: paaehtoisesti mukauttaneet ohjelmapolitiikkan-               kantaa vastuunsa demokraattisten peri-
45558: sa kaupallisten radiokanavien puhtaasti talou-               aatteiden kunnioittamisesta tässä valtion
45559: dellisen tulosvastuun sääntelemän linjan mukai-              laitoksessa?
45560: 
45561:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45562: 
45563:          Pertti Virtanen /evir           Arto Bryggare /sd             Jaakko Laakso /vas
45564:          Pirjo-Riitta Antvuori /kok      Armas Komi /kesk              Anne Huotari /vas
45565: 
45566: 
45567: 
45568: Ei vastausta, rauennut
45569:                                           KVN 42/1997 vp                                          45
45570: 
45571: Kysymys valtioneuvostolle 42
45572: 
45573: 
45574: 
45575: 
45576:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Työn verotuksen keventämisestä
45577: 
45578: 
45579: 
45580:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45581: 
45582:    Tarve keventää työn verotusta, koveneva ve-         Hallitukselta puuttuu ohjelma verotuksen uu-
45583: rokilpailu ja integroituvat rahatalouden olot       distamisesta ja työn verotuksen keventämisestä.
45584: edellyttävät verotuksen määrätietoista uudista-     Hallituksella ei ole toimivaa veropoliittista mi-
45585: mista. Verouudistukset on tärkeää tehdä työlli-     nisterivaliokuntaa ja yhteistyö valtiovarainmi-
45586: syyden ehdoin. Erityisen kiireellistä on keventää   nistereiden välillä ei ole paras mahdollinen.
45587: matalapalkka-alojen verotusta ja parantaa pk-
45588: yritysten ja maatilojen mahdollisuuksia omava-                Aikooko Hallitus uudistaa verotusta
45589: raisuuden vahvistamiseen.                                  määrätietoisen ohjelman mukaisesti eri-
45590:                                                            tyisesti työn verotuksen keventämiseksi?
45591: 
45592:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45593:          Olavi Ala-Nissilä /kesk        Anu Vehviläinen /kesk         Bjarne Kallis /skl
45594:          Raimo Liikkanen /kesk          Seppo Kääriäinen /kesk        Erkki J. Partanen /sd
45595: 
45596: 
45597: Ei vastausta, rauennut
45598: 46                                          KVN 43/1997 vp
45599: 
45600: Kysymys valtioneuvostolle 43
45601: 
45602: 
45603: 
45604: 
45605:                                     Osmo Kurola /kok ym.: Natura 2000 -ohjelman ehdotuksista
45606: 
45607: 
45608: 
45609:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
45610: 
45611:    Kuulemisvaiheessa oleva Natura 2000 -hanke          koska niitä ei ole nähty tarpeelliseksi edes kar-
45612: kuumentaa perustellusti tunteita. Hankkeesta           toittaa.
45613: tiedotettiin ylimalkaisen puutteellisesti, eikä vie-      Verkoston suunnittelussa hallitus on tyystin
45614: läkään ole selvää, mitä ohjelman tavoitteissa mai-     unohtanut luontodirektiivissä mainitut taloudel-
45615: nitut vaateet eri hankkeiden kohdalla tarkoitta-       liset, sosiaaliset, sivistykselliset ja alueelliset vaa-
45616: vat. Maanomistajille ei myöskään ole annettu           timukset, joista työllisyys on oleellisin.
45617: mahdollisuutta asiantuntijan kanssa tarkistaa
45618: suojeluperusteita alueiltaan.                                     Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
45619:    Lapissa ohjelmaan sisältyy kolmannes maa-                   ryhtyä työllisyyden turvaamiseksi Natu-
45620: kunnan alasta. Lapin työllisyys on ymmärrettä-                 ra 2000 -verkoston alueella, ja
45621: västi hyvin riippuvainen luonnon rikkauksista.                    miten Hallitus aikoo turvata maan-
45622: Natura 2000 -hanke vesittää ainakin kahden kai-                omistajan oikeudet suojelualueiden va-
45623: voksen käyttöönoton. Tarkkaa tietoa muista ver-                linnassa?
45624: koston alueelle jäävistä yrityshankkeista ei ole,
45625: 
45626:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45627:           Osmo Kurola /kok          Riitta Korhonen /kok        Ville Itälä /kok
45628:           Heikki Koskinen /kok      Anne Knaapi /kok            Maija Rask /sd
45629:                    Asko Apukka /vas                    Suvi Linden /kok
45630: 
45631: 
45632: 
45633: Ei vastausta, rauennut
45634:                                            KVN 44/1997 vp                                         47
45635: 
45636: Kysymys valtioneuvostolle 44
45637: 
45638: 
45639: 
45640: 
45641:                                   Markku Koski /kesk ym.: Natura 2000 -ohjelman ehdotuksista
45642: 
45643: 
45644: 
45645:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45646: 
45647:    Ympäristöministeriön ehdotus EU:n luonto-         että hankkeen valmistelu ei ole ollut riittävän
45648: ja lintudirektiiviin perustuvasta Natura 2000        avointa eikä selkeää. Kuitenkin juuri mini-
45649: -luonnonsuojeluverkostosta on parhaillaan kuu-       moimalla suojelua koskevat kiistat voitaisiin
45650: lemiskierroksella Suomen kunnissa. Natura-esi-       luonnonsuojelun todellisia tavoitteita parhaiten
45651: tyksen olisi ollut perusteltua pitäytyä pelkästään   edistää.
45652: jo aiemmin suojeltuihin alueisiin. Kuitenkin mi-
45653: nisteriön ehdotukseen sisältyy 170 000 hehtaaria               Aikooko Hallitus lopullisesta Natura-
45654: nykyisiin luonnonsuojelualueisiin ja -ohjelmiin             ehdotuksesta päättäessään huomioida
45655: kuulomattornia alueita, joista yksityisten omista-          vahvalla painoarvolla kuulemisesta saa-
45656: mia on peräti 100 000 hehtaaria.                            dut muistutukset ja pyrkiä siihen, että
45657:    Natura-ehdotukset ovat aiheuttaneet paljon               luotavalla Natura 2000 -verkostolla on
45658: keskustelua maakunnissa muun muassa siksi,                  kansalaisten laaja hyväksyntä?
45659:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45660: 
45661:      Markku Koski /kesk        Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk      Seppo Kääriäinen /kesk
45662:      Raimo Liikkanen /kesk     Erkki J. Partanen /sd               Anu Vehviläinen /kesk
45663:                   Ilkka Joenpalo /sd                  Suvi Linden /kok
45664: 
45665: 
45666: 
45667: Vastattu 15.5.1997
45668: 48                                         KVN 45/1997 vp
45669: 
45670: Kysymys valtioneuvostolle 45
45671: 
45672: 
45673: 
45674: 
45675:                                   Tuula Haatainen /sd ym.: Julkisen talouden alijäämäehdon lieventä-
45676:                                      misestä EMU sta päätettäessä
45677: 
45678: 
45679:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45680: 
45681:    Euroopan talous- ja rahaliiton asettamista        panmaissa niiden kohdatessa nyt kasvavan työt-
45682: vaatimuksista eniten huolestuneisuutta aiheutuu      tömyyden ongelman.
45683: julkisen talouden tiukoista rajoista. Erityisesti
45684: heikon taloudellisen kasvun ja työttömyyden                     Aikooko Hallitus toimia EMUn to-
45685: oloissa tiukat rajat julkiselle taloudelle voivat           teuttamista koskevissa neuvotteluissa jul-
45686: olla järkevän elvyttävän talouspolitiikan esteenä.          kisen talouden alijäämäkriteerin lieven-
45687: Viime viikolla julkistetun EMU-työryhmän mie-               tämiseksi siten, että järkevä työllisyyspo-
45688: tinnön mukaan osallistujamaiden talouksia pi-               litiikka sekä kansalaisten sosiaalisesta
45689: täisikin arvioida mieluummin velan kokonais-                turvallisuudesta huolehtiminen on mah-
45690: määrän kuin vuotuisen alijäämän perusteella.                dollista?
45691: Sama huoli on noussut esiin myös muissa Euroo-
45692:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45693:          Tuula Haatainen /sd             Mikko Elo /sd                 Sinikka Hurskainen /sd
45694:          Jukka Roos /sd                  Helena Vartiainen /sd         Suvi Linden /kok
45695:          Riitta Korhonen /kok            Janina Andersson /vihr        Jukka Gustafsson /sd
45696: 
45697: 
45698: Ei vastausta, rauennut
45699:                                            KVN 46/1997 vp                                         49
45700: 
45701: Kysymys valtioneuvostolle 46
45702: 
45703: 
45704: 
45705: 
45706:                                   Jari Koskinen /kok ym.: EU:n nitraattimääräysten täytäntöönpa-
45707:                                       non merkityksestä Suomen maataloudelle
45708: 
45709: 
45710:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45711: 
45712:    Nitraattidirektiivin toimeenpano hallituksen      muita EU-maita tiukempia ehtoja. Esimerkiksi
45713: muistiossaan esittämässä muodossa uhkaa maa-         hallituksen ehdotuksessa typpiherkiksi määritel-
45714: tilojen olemassaoloa ja koko eteläisen Suomen        tyjen alueiden vesistöjen nitraattipitoisuudet
45715: maaseutua. Ympäristöohjelmien ansiosta maa-          ovat vain viideskymmenesosa EU:n direktiivin
45716: talouden aiheuttama nitraattikuormitus on            ylärajasta.
45717: kääntynyt viime vuosina laskuun. Maatalouden
45718: ympäristötukiohjelma kattaa tällä hetkellä yli                  Onko Hallituksen tarkoitus estää
45719: 85 % Suomen peltoalasta.                                    maanviljelys Suomen suosituimmilla
45720:     Nitraattidirektiivin toimeenpano suunnitel-             alueilla, ja
45721: lussa muodossa tiukentaisi ympäristötuen ehtoja                 mitä Hallitus aikoo tehdä maatalou-
45722: kestämättömän tiukoiksi. EU:n ympäristötuella               den pelastamiseksi nitraattiherkiksi mää-
45723: saavutetuista hyvistä tuloksista huolimatta halli-          ritellyillä alueilla?
45724: tus ehdottaa nitraattidirektiivin soveltamiseen
45725: 
45726:      Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 1997
45727: 
45728:                     Jari Koskinen /kok                  Tuija Nurmi lkok
45729:                     Ola Rosendahl /r                    Timo Kalli /kesk
45730:                                       Mikko Immonen /vas
45731: 
45732: 
45733: 
45734: Ei vastausta, rauennut
45735: 
45736: 
45737: 
45738: 
45739: 7 280012
45740: 50                                         KVN 47/1997 vp
45741: 
45742: Kysymys valtioneuvostolle 47
45743: 
45744: 
45745: 
45746: 
45747:                                   Liisa Hyssälä /kesk ym.: Terveydenhuollon palveluiden turvaami-
45748:                                       sesta
45749: 
45750: 
45751:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45752: 
45753:    Terveydenhuoltojärjestelmäämme kohdistuu          lintoylilääkärin mukaan, päätyvän konkreetti-
45754: suuria paineita. Väestörakenteen muutos, ko-         siin hoitoa ohjaaviin päätöksiin. Rahapula ajaa
45755: hoavat kustannukset ja uusien lääkitystenja hoi-     lääkärit sen tosiasian eteen, että potilaiden tar-
45756: tomuotojen käyttöönotto asettavat haasteita ra-      peet on asetettava tärkeysjärjestykseen.
45757: kenteille ja henkilöstölle. Valtion ja kuntien ta-
45758: louksien kiristyessä on mietittävä, mitenjatkossa              Onko valtioneuvosto tietoinen maam-
45759: pystymme toteuttamaan maallemme ominaista                   me terveydenhuollon heikkenemisestä ja
45760: korkeatasoista terveydenhuoltoa.                            terveydenhuollon alueellisten erojen kas-
45761:    Tilanteen kiristymisestä viime aikoina kertoo            vusta, ja mitä aiotaan tehdä, jotta varmis-
45762: viesti Turusta (Turun Sanomat 1.9.1997), jossa              tetaanjokaisen kansalaisen mahdollisuus
45763: harkitaan eettisen toimikunnan perustamista.                saada tasaveroisesti tarvitsemaansa hoi-
45764: Sen tehtävänä olisi asettaa potilaat hoidon suh-            toa iästä, asuinpaikasta ja varallisuudesta
45765: teen tärkeysjärjestykseen, ja sen toivotaan, hal-           riippumatta?
45766: 
45767:      Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 1997
45768: 
45769:          Liisa H yssä1ä /kesk           Jouko Skinnari /sd             Pehr Löv /r
45770:          Paula Kokkonen /kok            Hannes Manninen /kesk          Mikko Kuoppa /va-r
45771: 
45772: 
45773: 
45774: Vastattu 11.9.1997
45775:                                             KVN 48/1997 vp                                             51
45776: 
45777: Kysymys valtioneuvostolle 48
45778: 
45779: 
45780: 
45781: 
45782:                                    Annika Lapintie /vas ym.: Suomessa tehtyjen pakkosterilointien
45783:                                        perusteiden selvittämisestä
45784: 
45785: 
45786:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45787: 
45788:    Ruotsissa on herännyt keskustelu 1930-luvul-       useita tuhansia eettisesti vääriä sterilointitapauk-
45789: ta aina 1970-luvulle suoritetuista steriloinneista,   sia.
45790: joissa asianomaisten suostumusta ei kysytty tai
45791: joissa suostuminen ei ollut aidosti vapaaehtoista.                Aikooko Hallitus suorittaa selvityksen
45792: Perusteena käytettiin, paitsi kehitysvammaisuut-             tällaisista steriloinneista ja ryhtyä toimiin
45793: ta, myös ilmeisen väljästi epäsosiaalisena pidet-            korvauksen maksamiseksi vääryyttä kär-
45794: tyä elämäntapaa. Julkisten tietojen mukaan                   sineille sekä pyytää asianomaisilta an-
45795: Ruotsin sosiaaliministeri on luvannut korvauk-               teeksi valtion puolesta eduskunnan edes-
45796:                                                               .. ?
45797: sia. Edelleen julkisuudessa esiintyneiden tietojen           sa.
45798: mukaan myös Suomessa on ollut Ruotsin tapaan
45799: 
45800:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
45801: 
45802:                      Annika Lapintie /vas                      Säde Tahvanainen /sd
45803:                      Helena Vartiainen /sd                     Eila Rimmi /vas
45804: 
45805: 
45806: 
45807: Ei vastausta, rauennut
45808: 52                                        KVN 49/1997 vp
45809: 
45810: Kysymys valtioneuvostolle 49
45811: 
45812: 
45813: 
45814: 
45815:                                   Sakari Smeds /skl ym.: Jalkaväkimiinojen kiellon vaikutuksesta
45816:                                      Suomen puolustuskyvylle
45817: 
45818: 
45819:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45820: 
45821:    YK:n yleiskokous on vuosi sitten asettanut       Vaihtoehtoiset puolustusratkaisut voivat osoit-
45822: tavoitteekseen jalkaväkimiinojen maailmanlaa-       tautua erityisen kalliiksi. Hallituksen viimeisin
45823: juisen täyskiellon aikaansaamisen. Joukko ns.       turvallisuuspoliittinen selonteko ohitti kuitenkin
45824: Ottawa-prosessin maita haluaisi jouduttaa mii-      miinakysymyksen kovin lyhyesti.
45825: nakieltoa mahdollisimman pian tehtävällä kan-
45826: sainvälisellä sopimuksella, josta todennäköisim-              Millaisia vaikutuksia Hallitus katsoo
45827: min ei kuitenkaan ole tulossa riittävän kattavaa.          mahdollisella miinakiellolla       olevan
45828: Suomi on tässä prosessissa vain tarkkailijajäse-           maamme puolustuskykyyn, ja
45829: nenä. Jalkaväkimiinojen kiellolla on arvioitu                 miten Hallitus katsoo syntyvän puo-
45830: vahvoin perustein olevan Suomen puolustusjär-              lustusvajeen olevan korjattavissa?
45831: jestelyjä merkittävästi heikentävä vaikutus.
45832: 
45833:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
45834: 
45835:                      Sakari Smeds /skl                       Vaito Koski /sd
45836:                      Raimo Liikkanen /kesk                   Bjarne Kallis /skl
45837: 
45838: 
45839: 
45840: Vastattu 11.9.1997
45841:                                             KVN 50/1997 vp                                         53
45842: 
45843: Kysymys valtioneuvostolle 50
45844: 
45845: 
45846: 
45847: 
45848:                                     Päivi Räsänen /skl ym.: Seksipuhelinpalveluiden lapsiin kohdistu-
45849:                                         vien haittavaikutusten torjunnasta
45850: 
45851: 
45852:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
45853: 
45854:    Eduskunta hyväksyi viime keväänä lausuman,            Suomessa niin puhelinseksitarjonnan kuin sen
45855: jossa hallitusta vaaditaan tutkimaan tehok-            markkinoinnin on sallittu kasvaa kontrolloimat-
45856: kaampia keinoja torjua ns. eroottisten puhelin-        tomasti toisin kuin monissa muissa länsimaissa.
45857: palveluiden erityisesti lapsiin kohdistuvia hait-
45858: toja.                                                            Aikooko Hallitus eduskunnan hyväk-
45859:    Liikenneministeriö on esittänyt ratkaisuksi it-            symän lausuman edellyttämällä tavalla
45860: sesääntelyjärjestelmää, jossa puhelinseksipalve-              selvittää mahdollisuudet tehdä näiden
45861: luyrittäjät itse loisivat alalle pelisäännöt ja val-          palveluiden saaminen käyttäjän ja tele-
45862: voisivat niiden toteutumista. Ehdotus tuskin toi-             yrityksen välisen sopimuksen varaiseksi,
45863: si mitään muutosta puhelinseksibisneksen kiel-                mistä järjestelmästä esim. Tanskassa on
45864: teisimpiin lieveilmiöihin, joissa niin lasten oi-             saatu erinomaisia kokemuksia?
45865: keuksien kuin sukupuolten tasa-arvon näkökul-
45866: ma jää palveluntuottajille ja teleyrityksille koitu-
45867: van tuoton varjoon.
45868: 
45869:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
45870: 
45871:        Päivi Räsänen /skl              Riitta Prusti /sd                  Ulla-Maj Wideroos /r
45872:        Kaarina Dromberg /kok           Tuija Maaret Pykäläinen /vihr      Paula Kokkonen /kok
45873:        Riitta Korhonen /kok            Marja-Liisa Tykkyläinen /sd        Anu Vehviläinen /kesk
45874: 
45875: 
45876: 
45877: Ei vastausta, rauennut
45878: 54                                         KVN 51/1997 vp
45879: 
45880: Kysymys valtioneuvostolle 51
45881: 
45882: 
45883: 
45884: 
45885:                                    Tarja Kautto /sd ym.: Pankkituen takaisinmaksun nopeuttamisesta
45886: 
45887: 
45888: 
45889:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
45890: 
45891:   Pankkien taloudellinen tilanne on kohentunut        pidettävä kiinni. Tarpeeton viivyttely voi johtaa
45892: huomattavasti kuluneen parin viime vuoden ai-         siihen, että valtion omistajuus muuttuu pysyväk-
45893: kana. Tältä vuodelta niiden voitot tulevat kasva-     si. Tällainen linja olisi ristiriidassa muista val-
45894: maan edelleen ja on odotettavissa, että ne ryhty-     tionyhtiöistä tehdyn linjauksen kanssa.
45895: vät maksamaan myös omistajilleen jälleen osin-
45896: koja. Valtion tulee huolehtia kuitenkin siitä, että             Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
45897: myös pääomasijoituksia ryhdytään maksamaan                   pankkituen takaisinmaksun nopeuttami-
45898: nopeutetusti takaisin. Omaisuudenhoitoyhtiö                  seksi?
45899: Arsenalin omaisuuden realisointiaikataulusta on
45900: 
45901:      Helsingissä 4 päivänä syyskuuta 1997
45902: 
45903:                      Tarja Kautto /sd                          Antero Kekkonen /sd
45904:                      Arja Ojala /sd                            Markku Pohjola /sd
45905: 
45906: 
45907: 
45908: Vastattu 11.9.1997
45909:                                          KVN 52/1997 vp                                           55
45910: 
45911: Kysymys valtioneuvostolle 52
45912: 
45913: 
45914: 
45915: 
45916:                                  Ulla Anttila /vihr ym.: Ihmisoikeusraporttien antamisesta eduskun-
45917:                                      nalle vuosittain
45918: 
45919: 
45920:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
45921: 
45922:    Ulkoasiainministeri on antanut lausunnon,       vat nousemaan hallituksen politiikassa esiin
45923: jonka mukaan hallituksen olisi raportoitava        kautta linjan, kuten esimerkiksi aseviennissä ja
45924: eduskunnalle ihmisoikeuksista ja aseviennistä      muussa kauppapolitiikassa.
45925: säännöllisesti vuosittain. Ministeri Halosen mu-
45926: kaan Suomi on Euroopan unioniin liittymisen                 Milloin Hallitus aikoo aloittaa sään-
45927: myötä omaksunut aktiivisemman roolin ihmisoi-             nöllisen ihmisoikeusraportoinnin edus-
45928: keuskysymyksissä. Nähdäksemme tämä tarkoit-               kunnalle ja merkitseekö se tiukennusta
45929: taa myös sitä, että ihmisoikeuskysymykset tule-           Suomen asevientipolitiikkaan?
45930: 
45931:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
45932: 
45933:       Ulla Anttila /vihr            Paavo Nikula /vihr            Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
45934:       Tuija Brax /vihr              Kimmo Kiljunen /sd            Satu Hassi /vihr
45935:       Erkki Pulliainen /vihr        Jorma Kukkonen /sd            Esa Lahtela /sd
45936:       Kari Uotila /vas              Margareta Pietikäinen /r      Osmo Soininvaara /vihr
45937:       Erkki Tuomioja /sd            Tapio Karjalainen /sd         Eila Rimmi /vas
45938:       Pentti Tiusanen /vas          Marjaana Koskinen /sd         Arja Ojala /sd
45939: 
45940: 
45941: 
45942: Ei vastausta, rauennut
45943: 56                                         KVN 53/1997 vp
45944: 
45945: Kysymys valtioneuvostolle 53
45946: 
45947: 
45948: 
45949: 
45950:                                   Pauli Saapunki /kesk ym.: Maantieverkoston parantamisesta liiken-
45951:                                      neonnettomuuksien vähentämiseksi
45952: 
45953: 
45954:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
45955: 
45956:    Tieverkon rapistuminen ja autokannan van-         pitkien etäisyyksien maakunnissa ja ovat omiaan
45957: hentuminen ovat osaltaan syynä lisääntyneisiin       kiihdyttämään muutenkin pahaa maan sisäistä
45958: liikenneonnettomuuksiin. Ensi vuoden budjetti-       muuttoliikettä.
45959: esityksessään hallitus esittää joukkoliikenteen
45960: arvonlisäverotusta kiristettäväksi. Hallitus esit-             Aikooko Hallitus valmistella toimen-
45961: tää myös merkittäviä korotuksia liikennepoltto-             piteitä, joilla voitaisiin pysäyttää liiken-
45962: aineiden hintoihin. Nämä toimet koskevat eten-              neonnettomuuksien kasvu ja hillitä seu-
45963: kin pieni- ja keskituloisia kansalaisia. Liikkumi-          rauksiltaan kalliiksi käyvää maan sisäistä
45964: sen hintaa korottavat toimet tuntuvat kipeimmin             muuttoliikettä?
45965: 
45966:      Helsingissä 5 päivänä syyskuuta 1997
45967: 
45968:          Pauli Saapunki /kesk           Olavi Ala-Nissilä /kesk        Raimo Mähönen /sd
45969:          Seppo Kanerva /ko k            Heikki Koskinen /kok           Pekka Kuosmanen /kok
45970:          Pekka Saarnio /vas             Vuokko Rehn /kesk              Eero Lämsä /kesk
45971: 
45972: 
45973: 
45974: Ei vastausta, rauennut
45975:                                             KVN 54/1997 vp                                          57
45976: 
45977: Kysymys valtioneuvostolle 54
45978: 
45979: 
45980: 
45981: 
45982:                                    Kimmo Kiljunen /sd ym.: Hallituksen suhtautumisesta jalkaväkimii-
45983:                                       nojen täyskieltoon
45984: 
45985: 
45986:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
45987: 
45988:    Suomi on perinteisesti ollut aloitteellinen ja     rusteella kansainvälinen aseriisunta kävisi mah-
45989: tukenut kansainvälisiä aseistariisuntaponniste-       dottomaksi. Valtiot joutuvat tinkimään kansalli-
45990: luja. Suhtautuminen henkilömiinoihin on kui-          sista puolustustarpeistaan yhteisen kansainväli-
45991: tenkin uhkaavasti heikentämässä Suomen aseis-         sen turvallisuuden hyväksi.
45992: tariisuntapolitiikan uskottavuutta.                      Valtioneuvoston turvallisuuspoliittisessa se-
45993:    Kanadan hallitus on kutsunut kaikki maat           lonteossa todetaan: "Suomi kannattaa maail-
45994: joulukuussa 1997 Ottawaan allekirjoittamaan           manlaajuista, oikeudellisesti sitovaa jalkaväki-
45995: henkilömiinat kieltävän sopimuksen. Yli sata          miinojen täyskieltoa. Neuvottelut tulisi aloittaa
45996: maata on ilmoittanut osanistuvansa prosessiin,        Geneven aseriisuntakonferenssissa vuonna
45997: jolla sitoutuvat yksipuolisesti luopumaan jalka-      1997." Olennaista on saada kaikki, myös ongel-
45998: väkimiinojen käytöstä. Suomi ja Kreikka ainoi-        mallisimmat maat sopimusneuvotteluihin mu-
45999: na EU-maista eivät ole mukana.                        kaan. Kanta on perusteltu.
46000:    Hallituksen mukaan maamiinat ovat Suomen
46001: puolustukselle strategisen tärkeä asejärjestelmä,               Onko Suomen puolelta tehty kaikki
46002: ja siksi niistä ei tahdottaisi luopua. Vastaava              voitava, jotta Geneven konferenssi saisi
46003: peruste oli Ranskalla ja Kiinalla, kun ne suhtau-            mahdollisimman ripeästi aikaan maail-
46004: tuivat nuivasti täydelliseen ydinkoekieltoon. Ira-           manlaajuisen henkilömiinojen täyskiel-
46005: kille kemialliset aseet ovat strategisia. Tällä pe-          lon?
46006: 
46007:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46008: 
46009:            Kimmo Kiljunen /sd            Paavo Nikula /vihr             Jorma Kukkonen /sd
46010:            Anneli Jäätteenmäki /kesk     Pirjo-Riitta Antvuori /kok     Jarmo Wahlström /vas
46011:            Tarja Filatov /sd             Raimo Vistbacka /ps            Margareta Pietikäinen /r
46012: 
46013: 
46014: 
46015: Vastattu 11.9.1997
46016: 
46017: 
46018: 
46019: 
46020: 8 280012
46021: 58                                         KVN 55/1997 vp
46022: 
46023: Kysymys valtioneuvostolle 55
46024: 
46025: 
46026: 
46027: 
46028:                                   Kari Uotila /vas ym.: Pääkaupunkiseudun hallinnon uudistamisesta
46029: 
46030: 
46031: 
46032:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46033: 
46034:    Valtioneuvoston uusien läänien keskuspaik-        seudun yhteistyöhön eikä nähnyt nykyistä
46035: koja koskevan päätöksen yhteydessä kirjattiin        YTV:tä riittäväksi keinoksi.
46036: pöytäkirjaan lausuma, että pääkaupunkiseudun
46037: hallinto selvitetään erikseen. Tavoitteena on teh-             Aikooko Hallitus puuttua nykyistä
46038: dä tarvittavat esitykset vielä tämän vaalikauden            voimakkaammin pääkaupunkiseudun
46039: aikana. Hallintoministeri Jouni Backman viittasi            kuntien nykyiseen yhteistyöhön, kuntien
46040: Helsingin Sanomissa 31.8.1997 ns. metropolihal-             itsehallintoon, kuntajakoon tai kuntien
46041: lintoon eli valtion ja kuntien yhteishallintomah-           tehtäviin, tilanteessa, missä esim. Espoon
46042: dollisuuteen pääkaupunkiseudulla. Niin ikään                saama valtionosuus kääntyy jo ensi vuon-
46043: 2.9.1997 Hufvudstadsbladetissa ministeri halusi             na negatiiviseksi parinkymmenen miljoo-
46044: valtion aktiiviseksi osapuoleksi pääkaupunki-               nan markan verran?
46045: 
46046:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46047: 
46048:          Kari Uotila /vas                Seppo Kanerva /kok           Tuula Haatainen /sd
46049:          Tarja Kautto /sd                Pekka Saarnio /vas           Pirjo-Riitta Antvuori /kok
46050:                                          Paavo Nikula /vihr
46051: 
46052: 
46053: 
46054: Ei vastausta, rauennut
46055:                                             KVN 56/1997 vp                                           59
46056: 
46057: Kysymys valtioneuvostolle 56
46058: 
46059: 
46060: 
46061: 
46062:                                     Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Hiilidioksidi- ym. päästöjen vähentä-
46063:                                        misestä
46064: 
46065: 
46066:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46067: 
46068:    Tilastokeskuksen mukaan hiilidioksidipääs-          ristökokous on joulukuussa. Suomi tuskin voi
46069: töt kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 1996 lähes         vaatia muilta mailta riittäviä toimenpiteitä, kun
46070: 10%. Vuodesta 1990 päästöt ovat kasvaneet noin         sen oma politiikka on pettänyt. Ilmastomuutos
46071: 53 milj. tonnista 60 milj. tonniin. Myös rikki- ja     kuitenkin etenee kiihtyvällä vauhdilla ja toimen-
46072: typen oksidipäästöt kääntyivät viime vuonna            piteillä on kasvava kiire.
46073: kasvuun. Suomi liukuu yhä kauemmas kansain-
46074: välisistä sitoumuksistaan. Hallitus rakensi hiili-               Millä aikataululla ja toimenpiteillä
46075: dioksidipolitiikkansa keskeiseltä osin Suomen                 Hallitus aikoo supistaa hiilidioksidi- ja
46076: tuella lähialueilla tehtävien toimenpiteiden va-              muut päästöt kansainvälisten sitoumus-
46077: raan. EU:n ympäristökomissaari Ritt Bjerre-                   temme mukaisiksi, ja
46078: gaard ilmoitti keväällä, että EU laskee hyväk-                   antaako Hallitus eduskunnalle selon-
46079: semme vain Suomen omalla alueella suoritetut                  teon/tiedonannon     Suomen      linjasta
46080: toimenpiteet. Hallitus ei ole esittänyt uutta ohjel-          EU:ssa ja Kioton ympäristökokoukses-
46081: maa romuttuneen linjansa tilalle. Kioton ympä-                sa?
46082: 
46083:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46084: 
46085:           Toimi Kankaanniemi /skl         Raimo Holopainen /sd           Hannes Manninen lkesk
46086:           Matti Väistö /kesk              Veijo Puhjo /va-r              Kalevi Olin /sd
46087:                                           Juha Karpio /kok
46088: 
46089: 
46090: 
46091: Ei vastausta, rauennut
46092: 60                                          KVN 57/1997 vp
46093: 
46094: Kysymys valtioneuvostolle 57
46095: 
46096: 
46097: 
46098: 
46099:                                     Anu Vehviläinen /kesk ym.: Turkistarhoihin kohdistuneiden tihutöi-
46100:                                        den estämisestä
46101: 
46102: 
46103:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46104: 
46105:    Turkistarhaus on merkittävä elinkeino maas-         tarhaajien ammattikunnassa vastaan vihamieli-
46106: samme. Viime aikoina se on kuitenkin joutunut          sesti. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan on
46107: laittomien tihutöiden ja suoranaisen terrorismin       vaara, että aktivistien ja tarhaajien välille syntyy
46108: kohteeksi. Muun muassa Parkanossa ja Vaasan            jopa väkivaltaisia välienselvittelyjä.
46109: seudulla eläinaktivistit terrorisoivat viime viikol-
46110: la turkistarhoja päästämällä minkkejä ja kettuja                  Onko Hallitus perillä turkistarhauk-
46111: ympäristöön. Toiminnallaan ääriaktivistit ovat                 seen kohdistuvista iskuista, ja
46112: vahingoittaneet turkiselinkeinon harjoittamista,                  mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta turkis-
46113: aiheuttaneet taloudellista vahinkoa sekä tehneet               elinkeinoon kohdistuvat tihutyöt saa-
46114: karhunpalveluksen luonnolle laskemalla eläimiä                 daan kuriin?
46115: luontoon. Aktivistien toiminta on otettu turkis-
46116: 
46117:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46118: 
46119:           Anu Vehviläinen /kesk       Matti Väistö /kesk         Esa Lahtela /sd
46120:           Anne Knaapi /kok            Raimo Holopainen /sd       Hannes Manninen /kesk
46121:           Seppo Kanerva /kok          Sulo Aittoniemi /kesk      Reijo Laitinen /sd
46122:           Erkki Partanen /sd          Matti Saarinen /sd         Johannes Leppänen /kesk
46123:                     Seppo Kääriäinen /kesk                Osmo Kurola /kok
46124: 
46125: 
46126: 
46127: Ei vastausta, rauennut
46128:                                           KVN 58/1997 vp                                              61
46129: 
46130: Kysymys valtioneuvostolle 58
46131: 
46132: 
46133: 
46134: 
46135:                                   Raimo Holopainen /sd ym.: Pankkituen takaisinmaksun nopeutta-
46136:                                      misesta
46137: 
46138: 
46139:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46140: 
46141:    Syvän pankkikriisin seurauksena valtio joutui    tuntuivat perin kummallisilta, kun samanaikai-
46142: käyttämään pankkituen maksuun veromarkkoja          sesti pienituloisilta leikattiin etuisuuksia valtion-
46143: yli 50 miljardia markkaa, eikä lopullista laskua    talouden huonon tilanteen takia. Olisi pikem-
46144: vieläkään ole täysin tiedossa. Pankkien talous on   minkin odottanut, että pankkitukea olisi alettu
46145: kehittynyt myönteisesti, ja ne tekevät jo hyvää     maksaa takaisin valtiolle aikana, jolloin valtio
46146: tulosta. Jopa niin hyvää, että esimerkiksi Merita   ottaa vielä lisävelkaa omien lainojensa korkojen
46147: suunnitteli viime talvena korkeimmille johtajil-    katteeksi.
46148: leen miljoonien hyvitystä optiolainojen muodos-
46149: sa. Hanke kariutui, kun II valtiovarainministeri               Aikooko Hallitus ryhtyä toimiin pank-
46150: Arja Alho puuttui asiaan.                                   kituen takaisinmaksatuksen kiirehtimi-
46151:     Suunnitellut miljoonaedut pankinjohtajille              seksi?
46152: 
46153:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46154: 
46155:          Raimo Holopainen /sd           Toimi Kankaanniemi /skl        Veijo Puhjo /va-r
46156:          Marjatta Vehkaoja /sd          Erkki Partanen /sd             Jorma Vokkolainen /vas
46157:          Armas Komi /kesk               Anne Huotari /vas              Annikki Koistinen /kesk
46158:          Erkki Pulliainen /vihr         Tuija Nurmi /kok               Esa Lahtela /sd
46159: 
46160: 
46161: 
46162: Ei vastausta, rauennut
46163: 62                                       KVN 59/1997 vp
46164: 
46165: Kysymys valtioneuvostolle 59
46166: 
46167: 
46168: 
46169: 
46170:                                  Eila Rimmi /vas ym.: Pankkituen takaisinmaksun nopeuttamisesta
46171: 
46172: 
46173: 
46174:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46175: 
46176:    Pankkien taloudellinen tilanne on parantunut               Mihin toimiin Hallitus aikoo ryhtyä
46177: huomattavasti parin viime vuoden aikana, ja täl-           pankkituen takaisinmaksun nopeuttami-
46178: tä vuodelta voitot kasvavat edelleen. Näin ne              seksi?
46179: kykenisivät maksamaan myös omistajilleen jäl-
46180: leen osinkoja. Veronmaksajan kannalta on kui-
46181: tenkin tärkeää, että myös pääomasijoituksia ryh-
46182: dytään maksamaan nopeutetusti takaisin.
46183: 
46184:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46185: 
46186:          Eila Rimmi /vas               Asko Apukka /vas             Annika Lapintie /vas
46187:          Pekka Saarnio /vas            Anne Huotari /vas            Timo Laaksonen /vas
46188: 
46189: 
46190: 
46191: Ei vastausta, rauennut
46192:                                               KVN 60/1997 vp                                           63
46193: 
46194: Kysymys valtioneuvostolle 60
46195: 
46196: 
46197: 
46198: 
46199:                                      Paula Kokkonen /kok ym.: Lähihoitajakoulutuksen ammattitaito-
46200:                                         vaatimusten yhtenäistämisestä
46201: 
46202: 
46203:                                          Eduskunnan Puhemiehelle
46204: 
46205:    Lähihoitajia koulutetaan nykyään mitä erilai-                  Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46206: simmissa opinahjoissa. Heitä koulutetaan mm.                   ryhtyä lähihoitajakoulutuksen korkean
46207: ammatillisissa kurssikeskuksissa ja kotitalous-                ja yhtenäisen tason turvaamiseksi ja sen
46208: oppilaitoksissa.                                               varmistamiseksi, että kyseinen koulutus
46209:    Tutkinnon suorittaneiden lähihoitajien am-                  vastaa terveydenhuollon työelämän tar-
46210: mattitaito vaihtelee huomattavasti. Tämä seikka                peitaja takaa riittävän potilasturvallisuu-
46211: on tiedostettu kentällä. Lähihoitajien vaikeasta               den?
46212: sijoittumisesta työelämään on kantautunut huo-
46213: lestuttavia tietoja. Eräät sairaalat eivät tiettävästi
46214: palkkaa heitä lainkaan, koska heidän osaamisen-
46215: sa ja työelämän tarpeet eivät kohtaa.
46216:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46217: 
46218:                       Paula Kokkonen /kok                       Henrik Lax /r
46219:                       Arto Bryggare /sd                         Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
46220: 
46221: 
46222: 
46223: Ei vastausta, rauennut
46224: 64                                           KVN 61/1997 vp
46225: 
46226: Kysymys valtioneuvostolle 61
46227: 
46228: 
46229: 
46230: 
46231:                                     Kirsti Ala-Harja /kok ym.: Natura 2000 -ohjelmaa koskevien muis-
46232:                                         tutusten käsittelystä
46233: 
46234: 
46235:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46236:    Natura 2000 -verkoston huolimaton valmiste-          mistelussa on ympäristöviranomaisten poliittis-
46237: lu vei luottamuksen ympäristöhallinnon virka-           ten pelipisteiden sijasta käsiteltävä jokainen suo-
46238: miehiin. Hankkeesta tiedotettiin ylimalkaisen           jelualue tiukasti luontodirektiivin hengen mukai-
46239: puutteellisesti, eikä vieläkään ole riittävän selväs-   sesti. Peliä ei ole vielä pelattu loppuun; ympäris-
46240: ti kerrottu, miten ohjelma vaikuttaa eri suojelu-       töhallinnon on pelastettava maineensa rippeet
46241: kohteiden ja niiden reuna-alueiden kohdalla.            tuomalla vain taloudelliset, sosiaaliset, sivistyk-
46242: Luottamus ympäristöhallintoon ei ole mennyt             selliset ja alueelliset vaatimukset täyttävä uusi
46243: vain metsänomistajilta, vaan esille on tullut myös      esitys.
46244: metsäyhtiöiden haluttomuus riskeerata ostamal-
46245: la metsää suoja-alueelta. Samoin pankkien tiede-                   Miten Hallitus aikoo varmistaa Natu-
46246: tään jo nyt kieltäytyvän ottamasta suoja-alueita               ra-muistutusten oikeudenmukaisen kä-
46247: lainan takuiksi.                                               sittelyn, ja
46248:    Yli 14 000 muistutusta kertovat kansalaisten                    mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
46249: aidosta huolesta. Ympäristöministeriön on nyt                  ryhtyä, jotta kansalaisten luottamus ym-
46250: paneuduttava ongelmaan huolellisesti. Jatkoval-                päristöhallintoon saadaan palautettua?
46251: 
46252:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46253: 
46254:                       Kirsti Ala-Harja /kok                      Maija Perho /kok
46255:                       Ilkka Kanerva /kok                         Ben Zyskowicz /kok
46256: 
46257: 
46258: 
46259: Ei vastausta, rauennut
46260:                                           KVN 62/1997 vp                                            65
46261: 
46262: Kysymys valtioneuvostolle 62
46263: 
46264: 
46265: 
46266: 
46267:                                   Maija Rask /sd ym.: Lähihoitajakoulutuksen ammattitaitovaati-
46268:                                      musten yhtenäistämisestä
46269: 
46270: 
46271:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46272: 
46273:    Suomalaisen terveydenhuollon korkea taso on       tasosta on johtamassa siihen, että yhä useam-
46274: uhattuna. Potilasturvallisuuden heikkeneminen        min terveydenhuollon perustehtäviinkin palka-
46275: johtuu siitä, että hoitoalan lähihoitajakoulutusta   taan sairaanhoitajia. Meiltä puuttuvat yhteiset
46276: on alettu antaa jopa kotitalousoppilaitoksissa ja    kriteerit niistä perusasioista, jotka osaamaila
46277: ammatillisissa kurssikeskuksissa. Lähihoitaja-       hoitaja voi turvallisesti hoitaa sairasta ihmistä.
46278: koulutus korvaa nelisen vuotta sitten lopetetut
46279: kymmenen sosiaali- ja terveydenhuollon ammat-                  Mitä Hallitus aikoo tehdä lähihoita-
46280: tiryhmää, mm. perus- ja kuntohoitajat. Nyt val-             jakoulutuksen ammattitaitovaatimus-
46281: miiden lähihoitajien ammattitaito vaihtelee rajus-          ten yhtenäistämiseksi, jotta terveyden-
46282: ti. Esimerkiksi terveydenhuolto-oppilaitoksissa             huolto olisi edelleenkin korkeatasoista,
46283: vaaditaan lääkelaskujen täydellistä osaamista.              potilaalle turvallista ja yhteiskunnalle
46284: Joissakin "uusissa" oppilaitoksissa riittää, kun            taloudellista?
46285: osaa puolet tehtävistä. Epätietoisuus koulutuksen
46286: 
46287:      Helsingissä 9 päivänä syyskuuta 1997
46288: 
46289:                     Maija Rask /sd                           Virpa Puisto /sd
46290:                     Liisa Hyssälä /kesk                      Anne Huotari /vas
46291: 
46292: 
46293: 
46294: Ei vastausta, rauennut
46295: 
46296: 
46297: 
46298: 
46299: 9 280012
46300: 66                                          KVN 63/1997 vp
46301: 
46302: Kysymys valtioneuvostolle 63
46303: 
46304: 
46305: 
46306: 
46307:                                     Päivi Räsänen /skl ym.: Seksipuhelinpalveluiden aiheuttamien hait-
46308:                                         tavaikutusten torjunnasta
46309: 
46310: 
46311:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46312: 
46313:    Eduskunta hyväksyi viime keväänä ponnen,              Suomessa niin puhelinseksitarjonnan kuin sen
46314: jossa hallitusta vaaditaan tutkimaan tehok-            markkinoinnin on sallittu kasvaa kontrolloimat-
46315: kaampia keinoja torjua ns. eroottisten puhelin-        tomasti toisin kuin monissa muissa länsimaissa.
46316: palveluiden erityisesti lapsiin kohdistuvia hait-
46317: toja.                                                            Aikooko Hallitus ponnen edellyttä-
46318:    Liikenneministeriö on esittänyt ratkaisuksi it-            mällä tavalla selvittää mahdollisuudet
46319: sesääntelyjärjestelmää, jossa puhelinseksipalve-              tehdä näiden palveluiden saaminen käyt-
46320: luyrittäjät itse loisivat alalle pelisäännöt ja val-          täjän ja teleyrityksen välisen sopimuksen
46321: voisivat niiden toteutumista. Ehdotus tuskin toi-             varaiseksi, mistä järjestelmästä esim.
46322: si mitään muutosta puhelinseksibisneksen kiel-                Tanskassa on saatu erinomaisia koke-
46323: teisimpiin lieveilmiöihin, joissa niin lasten oi-             muksia?
46324: keuksien kuin sukupuolten tasa-arvon näkökul-
46325: ma jää palveluntuottajille ja teleyrityksille koitu-
46326: van tuoton varjoon.
46327:      Helsingissä 2 päivänä lokakuuta 1997
46328: 
46329:                      Päivi Räsänen /skl                      Ulla-Maj Wideroos /r
46330:                      Paula Kokkonen /kok                     Eila Rimmi /vas
46331:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk
46332: 
46333: 
46334: 
46335: Ei vastausta, rauennut
46336:                                              KVN 64/1997 vp                                              67
46337: 
46338: Kysymys valtioneuvostolle 64
46339: 
46340: 
46341: 
46342: 
46343:                                     Pirjo-Riitta Antvuori /kok ym.: Suullisen käsittelyn järjestämisestä
46344:                                         käsiteltäessä Haagin sopimukseen perustuvaa lapsen palautta-
46345:                                         mishakemusta
46346: 
46347: 
46348:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46349: 
46350:    Helsingin hovioikeus on tapauksessa Miquel           saattaisi heidät alttiiksi ruumiilliselle tai henki-
46351: Campoy vs Kerstin Campoy katsonut tarpeelli-            selle väkivallalle.
46352: seksi järjestää suullisen käsittelyn. Hovioikeus           Lain lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta
46353: katsoi kuultuaan todistajia ja asiantuntijoita,         31 §:n mukaan Haagin sopimukseen perustuva
46354: että Miquel Campoy on toistuvasti käyttänyt             palauttamishakemus käsitellään Helsingin hovi-
46355: väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Hovioikeuden mu-           oikeudessa. Ensimmäinen ja ainoa valitusins-
46356: kaan lasten palauttaminen Yhdysvaltoihin saat-          tanssi on korkein oikeus. Lapsen edun vuoksi
46357: taisi heidät alttiiksi ruumiilliselle tai henkiselle    olisi ensiarvoisen tärkeää, kun käsitellään lap-
46358: väkivallalle.                                           senhuoltoa tai lapsen palauttamista toiseen val-
46359:    Korkein oikeus ei järjestänyt Kerstin Cam-           tioon, että järjestettäisiin kaikissa oikeusasteissa
46360: poyn pyynnöstä huolimatta suullista käsittelyä.         suullinen käsittely.
46361: Todistajien kertomukset joko kuultiin nauhalta
46362: tai luettiin kirjallisessa muodossa. Mitään mah-                  Mihin toimiin oikeusministeriö aikoo
46363: dollisuutta täsmentävien tai selventävien kysy-                ryhtyä, jotta suullinen käsittely saadaan
46364: mysten esittämiseen ei ollut. Korkein oikeus pää-              pakolliseksi tapauksissa, jotka koskevat
46365: tyi ratkaisuunsa, koska sen mielestä ei ollut riittä-          lapsen palauttamishakemuksia ja jotta
46366: vää näyttöä siitä, että Miquel Campoyn osalta tai              nämä toimet samalla saattaisivat Suomen
46367: muutoinkaan olisi sellaisia seikkoja, jotka olisi-             käytännön ihmisoikeussopimuksen vaa-
46368: vat tukeneet käsitystä, että lasten palauttaminen              timalle tasolle?
46369: 
46370:      Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
46371: 
46372:        Pirjo-Riitta Antvuori /kok   Maija Rask /sd                  Ulla Anttila /vihr
46373:        Marjut Kaarilahti /kok       Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok   Virpa Puisto /sd
46374:                      Tuula Haatainen /sd                Sinikka Hurskainen /sd
46375: 
46376: 
46377: 
46378: Ei vastausta, rauennut
46379: 68                                         KVN 65/1997 vp
46380: 
46381: Kysymys valtioneuvostolle 65
46382: 
46383: 
46384: 
46385: 
46386:                                     Maija-Liisa Veteläinen /kesk ym.: Arvonlisäveron alentamisesta
46387:                                        palvelualan yrityksiltä
46388: 
46389: 
46390:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
46391: 
46392:    Suomi kamppailee vaikean ja hitaasti alene-      Tämänkaltaisia uudistuksia tulisi hänen mieles-
46393: van työttömyyden kourissa. Hitaasti elpyvä ta-      tään saattaa toimeen kaikissa EU-maissa.
46394: lous ei riitä nykyoloissa alentamaan työttömyyt-       Lipposen hallituksen ohjelmassa todetaan,
46395: tä riittävän nopeasti. Tarvitaan ripeitäja ennak-   että hallitus toimii aktiivisesti Euroopan unionis-
46396: koluulottomia toimenpiteitä työllisyyden paran-     sa työvoimavaltaisten palvelujen arvonlisäveron
46397: tamiseksi. Avain tähän on pienten ja keskisuur-     alentamiseksi.
46398: ten yritysten työllistämisedellytysten parantami-
46399: nen.                                                           Mitä Hallitus on tehnyt ja millä aika-
46400:    EU:n sisämarkkina-asioista vastaava komis-               taululla olisi mahdollista lähteä toteutta-
46401: saari Mario Monti on esittänyt työllisyyden pa-             maan komissaari Montin esittämää pal-
46402: ranemiseen nopeasti vaikuttavana toimenpitee-               velualojen veronkevennyslinjaa?
46403: nä arvonlisäveron alentamista palvelualoilla.
46404: 
46405:       Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 1997
46406: 
46407:      Maija-Liisa Veteläinen /kesk    Johannes Leppänen /kesk     Vuokko Rehn /kesk
46408:      Jouko Jääskeläinen /skl         Raimo Mähönen /sd           Pekka Saarnio /vas
46409:      Eero Lämsä /kesk                Matti Vanhanen /kesk        Janina Andersson /vihr
46410:      Tarja Kautto /sd                Eila Rimmi /vas             Paula Kokkonen /kok
46411:      Ulla-Maj Wideroos /r            Juha Rehula /kesk           Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk
46412:      Anu Vehviläinen /kesk           Sakari Smeds /skl           Riitta Prusti /sd
46413: 
46414: 
46415: 
46416: Ei vastausta, rauennut
46417:                                              KVN 66/1997 vp                                          69
46418: 
46419: Kysymys valtioneuvostolle 66
46420: 
46421: 
46422: 
46423: 
46424:                                     Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Kasvihuonekaasupäästöjen vähentä-
46425:                                        miseksi tarvittavista toimenpiteistä
46426: 
46427: 
46428:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
46429: 
46430:    Tilastokeskuksen mukaan hiilidioksidipääs-           suoritetut toimenpiteet. Kioton ympäristöko-
46431: töt kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 1996lähes           kous on parin kuukauden kuluttua joulukuussa.
46432: 10 %:lla. Vuodesta 1990 päästöt ovat kasvaneet          Suomen linja on hämärän peitossa. Ilmastomuu-
46433: n. 53 milj. tonnista 60 milj. tonniin. Myös rikki- ja   tos etenee kiihtyvällä vauhdilla. Toimenpiteillä
46434: typen oksidipäästöt kääntyivät viime vuonna             on kasvava kiire.
46435: kasvuun. Suomi liukuu yhä kauemmas kansain-
46436: välisistä sitoumuksistaan samanaikaisesti, kun                    Millä aikataululla ja toimenpiteillä
46437: EU pyrkii 15 %:n ja mm. Japani 25 %:n vähen-                   Hallitus aikoo supistaa Suomen omia
46438: nyksiin vuoteen 2012 mennessä. Istuva hallitus                 kasvihuonekaasupäästöjä kansainvälis-
46439: rakensi hiilidioksidipolitiikkansa keskeiseltä                 ten sitoumustemme mukaisiksi, mikä on
46440: osin Suomen tuella lähialueilla tehtävien toimen-              Suomen linja ja tavoitteet Kioton ympä-
46441: piteiden varaan. EU:n ympäristökomissaari Ritt                 ristökokouksessa ja antaako Hallitus
46442: Bjerregaard ilmoitti kuitenkin keväällä, että EU               eduskunnalle asiasta selonteon tai tie-
46443: laskee hyväksemme vain Suomen omalla alueella                  donannon?
46444:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
46445:                       Toimi Kankaanniemi /skl            Matti Väistö /kesk
46446:                       Eero Lämsä /kesk                   Juha Rehula /kesk
46447:                                        Sakari Smeds /skl
46448: 
46449: 
46450: 
46451: Ei vastausta, rauennut
46452: 70                                         KVN 67/1997 vp
46453: 
46454: Kysymys valtioneuvostolle 67
46455: 
46456: 
46457: 
46458: 
46459:                                    Anne Huotari /vas ym.: Työnjakamista koskevien kokeilujen tulok-
46460:                                       sista
46461: 
46462: 
46463:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
46464: 
46465:     Työn jakamiseen on tehty lakiteitse useita eri             Onko kokeiluista saatavissa jo tulok-
46466: mahdollisuuksia, muun muassa vuorotteluva-                  sia ja millaisia ne ovat, miten työministe-
46467: paa, osa-aikalisä ja osa-aikaeläke. Lisäksi työmi-          riö aikoo jatkossa edistää vapaaehtoisuu-
46468: nisteriöllä on vähintään kaksi kokeilua erilaisista         teen perustuvaa työn jakamista ja onko
46469: työnjakamismuodoista, toinen on yksityissekto-              työn jakamista tutkittu yhtenä työllisyy-
46470: rilla ja toinen 20 kunnan kokeilu. Lehtitietojen            den hoidon muotona?
46471: perusteella kokemukset ovat olleet hyviä ja aut-
46472: taneet työssään väsyneiden työntekijöidenjaksa-
46473: mista. Myös työnantajille on todettu olevan hyö-
46474: tyä tehokkuuden lisääntymisenä.
46475: 
46476:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
46477: 
46478:                      Anne Huotari /vas                   Matti Vähänäkki /sd
46479:                      Mikko Kuoppa /va-r                  Pirkko Peltomo /sd
46480:                                      Osmo Soininvaara /vihr
46481: 
46482: 
46483: 
46484: Vastattu 9.10.1997
46485:                                          KVN 68/1997 vp                                           71
46486: 
46487: Kysymys valtioneuvostolle 68
46488: 
46489: 
46490: 
46491: 
46492:                                  Juha Karpio /kok ym.: UlfSundqvistin ja Arsenal-Silta Oy:n solmi-
46493:                                     man sopimuksen purkamisesta
46494: 
46495: 
46496:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46497: 
46498:    Arsenal-Silta Oy solmi 23.9.1997 entisen pan-   musten kanssa ja ettei sopimusta edeltänyt riittä-
46499: kinjohtaja Ulf Sundqvistin kanssa sopimuksen       vän perusteellinen selvitys Sundqvistin maksuky-
46500: hänelle korkeimmassa oikeudessa tuomitun va-       vystä vaan ainoastaan hänen maksuhalustaan.
46501: hingonkorvausvelvollisuuden      huomattavasta
46502: pienentämisestä.                                               Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
46503:    Nyttemmin on käynyt ilmi, ettei sovintosopi-             siin Sundqvistin kanssa solmitun sopi-
46504: mus ole linjassa aiemmin tehtyjen sovintosopi-              muksen purkamiseksi?
46505: 
46506:      Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 1997
46507: 
46508:                     Juha Karpio /kok                         Timo Ihamäki /kok
46509:                     Kimmo Sasi /kok                          Pirjo-Riitta Antvuori /kok
46510:                                         Irja Tuloneo /kok
46511: 
46512: 
46513: 
46514: Ei vastausta, rauennut
46515: 72                                         KVN 69/1997 vp
46516: 
46517: Kysymys valtioneuvostolle 69
46518: 
46519: 
46520: 
46521: 
46522:                                   Marjatta Vehkaoja /sd ym.: Naisia koskevien syöpätutkimusten
46523:                                      tehostamisesta
46524: 
46525: 
46526:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46527: 
46528:    Syöpäjärjestöjen mukaan syövän ehkäisystra-       Muut seulojat eivät ilmeisesti myöskään kutsu
46529: tegia on Suomessa pettänyt. Erityisesti tämä kos-    naisia uusintatutkimukseen vuoden kuluttua, jos
46530: kee naisia. Käänne huonompaan tapahtui jo            näytteessä on ollut hienoistakin viitettä tiheäm-
46531: vuonna 1992. Kun kohdunkaulan syöpä löytyi           män seulonnan tarpeeseen.
46532: vuonna 1991 vain 129 naiselta, oli tapauksia
46533: vuonna 1995jo 175.                                             Onko Hallitus tietoinen naisten syöpä-
46534:    Syöpäjärjestöt epäilevät, että seulontojen laa-          kuolleisuuden lisääntymisestä ja siitä,
46535: tuvaatimukset ovat jääneet taka-alalle kuntien              että tilanteen mahdollisena syynä on hei-
46536: metsästäessä halvimpia tarjouksia. Valtion-                 kentynyt seulontojen laatu, ja
46537: osuusuudistuksen jälkeen kolmannes seulon-                     aikooko Hallitus ryhtyä toimiin labo-
46538: noista tehdään muualla kuin syöpäjärjestöissä ja            ratoriotutkimusten laadun varmistami-
46539: vähemmän koulutetun henkilöstön toimesta.                   sen kehittämiseksi tai muihin toimiin te-
46540: Yksityisten seulontojen ja niissä käytettävien la-          hostaakseen syövän ehkäisemistä?
46541: boratorioiden laatua ei seurata juuri mitenkään.
46542: 
46543:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
46544: 
46545:                      Marjatta Vehkaoja /sd               Anne Huotari /vas
46546:                      Maija Perho /kok                    Osmo Soininvaara /vihr
46547:                                         Eero Lämsä /kesk
46548: 
46549: 
46550: 
46551: Vastattu 9.10.1997
46552:                                             KVN 70/1997 vp                                         73
46553: 
46554: Kysymys valtioneuvostolle 70
46555: 
46556: 
46557: 
46558: 
46559:                                    Pentti Tiusanen /vas ym.: Suomen mahdollisuuksista vaikuttaa In-
46560:                                       donesian ja Kaakkois-Aasian metsäpolitiikkaan
46561: 
46562: 
46563:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
46564: 
46565:    Sumatralla ja Borneolla jatkuvat metsäpalot.                 Miten Suomen Hallitus toimii Indone-
46566: Palo tuhoaa hävitettyjen sademetsien jäänteiden              sian valtion ja Indonesiassa työskentele-
46567: lisäksi jäljellä olevaa neitseellistä sademetsää ja          vien suomalaisten yritysten suuntaan Eu-
46568: uhkaa alueen luonnonsuojelualueita. Mm. Su-                  roopan unionin jäsenmaana ja toisaalta
46569: matran villinorsujenja Sumatran tiikerin lopulli-            itsenäisenä kansakuntana ja toimijana
46570: nen häviäminen on toteutumassa.                              vaikuttaakseen nykyisenkaltaisen metsä-
46571:    Taustalla on metsäyhtiöiden ja Indonesian                 politiikan muuttamiseksi Indonesiassa ja
46572: valtion piittaamaton suhtautuminen ympäris-                  Kaakkois-Aasiassa?
46573: töön ja sademetsiin. Kuloja sytytetään edelleen
46574: tilanteen jo riistäydyttyä kaikesta hallinnasta ja
46575: muututtua kansainväliseksi katastrofiksi.
46576: 
46577:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
46578: 
46579:           Pentti Tiusanen /vas           Erkki Pulliainen /vihr        Jukka Roos /sd
46580:           Mikko Elo /sd                  Markku Koski /kesk            Satu Hassi /vihr
46581:                                          Hannu Kemppainen /kesk
46582: 
46583: 
46584: 
46585: Ei vastausta, rauennut
46586: 
46587: 
46588: 
46589: 
46590:  10 280012
46591: 74                                         KVN 71/1997 vp
46592: 
46593: Kysymys valtioneuvostolle 71
46594: 
46595: 
46596: 
46597: 
46598:                                    Marjaana Koskinen /sd ym.: Talletussuojajärjestelmän uudistami-
46599:                                       sesta
46600: 
46601: 
46602:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
46603: 
46604:    Talletussuojaa pohtinut työryhmä on saanut         turvaaminen yksittäisen pankin joutuessa selvi-
46605: työnsä valmiiksi noin vuosi sitten. Työryhmä          tystilaan.
46606: ehdottaa, että talletussuojajärjestelmä uudiste-         Työryhmä ehdottaa myös, että talletussuoja-
46607: taan siten, että talletussuojan tavoite saavutetaan   rahastosta voitaisiin maksaa 150 000 markkaa
46608: niin, että se on yhteiskunnan ja pankkien kannal-     tallettajaa ja pankkia kohti.
46609: ta tehokas ja tallettajien kannalta turvallinen
46610: sekä vahvistaisi luottamusta pankkijärjestel-                   Missä mallissa talletussuoja-asia on?
46611: mään.                                                        Miten asia on edennyt ja milloin Hallitus
46612:    Työryhmä on edelleen ehdottanut, että tallet-             tuo esityksen talletussuojasta ja milloin
46613: tajien saamisten turvaamiseksi perustetaan talle-            lakiuudistus tulisi voimaan?
46614: tussuojarahasto,jonka tehtävänä olisi talletusten
46615: 
46616:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
46617: 
46618:           Marjaana Koskinen /sd          Jukka Mikkola /sd             Jukka Roos /sd
46619:           Helena Vartiainen /sd          Timo Kalli /kesk              Raimo Mähönen /sd
46620:           Mikko Immonen /vas             Raimo Holopainen /sd          Virpa Puisto /sd
46621:           Paula Kokkonen /kok            Tauno Pehkonen /skl           Tapio Karjalainen /sd
46622:           Esa Lahtela /sd                Erkki Pulliainen /vihr        Tero Mölsä /kesk
46623:           Armas Komi /kesk               Ola Rosendahl /r              Kalevi Lamminen /kok
46624: 
46625: 
46626: 
46627: Ei vastausta, rauennut
46628:                                              SSR 72/1997 rd                                           75
46629: 
46630: Spörsmål tili statsrådet 72
46631: 
46632: 
46633: 
46634: 
46635:                                    Eva Biaudet /sv m.fl.: Kriminalisering av handlingar i anslutning tili
46636:                                        prostitution
46637: 
46638: 
46639:                                           Tili Riksdagens Talman
46640: 
46641:    Att prostitutionen i vårt land ökat markant        alltför långtgående kriminalisering. För fortsatt
46642: under de senaste åren är ett obestridligt faktum.     diskussion vore det bra att känna tili också reger-
46643: Problemet är aktuellt i riksdagen genom en änd-       ingens inställning.
46644: ring av strafflagen och genom lagmotion 3111996
46645: rd om krimina1isering av offentligt köps1ående                   Hur långt anser Regeringen att man
46646: om sexuella tjänster. Följande steg vore att krimi-           borde gå vad gäller en kriminalisering av
46647: nalisera själva köpandet a v prostitutionstjänster.           handlingar som ansluter sig tili prostitu-
46648: Samtidigt har de prostituerades egen stödorgani-              tion och hur motiverar Regeringen sin
46649: sation Pro-tukipiste dock tagit avstånd från en               åsikt?
46650: 
46651:      Helsingforsden 7 oktober 1997
46652: 
46653:                         Eva Biaudet /sv                         Ulla-Maj Wideroos /sv
46654:                         Håkan Malm /sv                          Ola Rosendahl /sv
46655:                                            Gunnar Jansson /sv
46656: 
46657: 
46658: 
46659: Inget svar, förfallit
46660: 76                                       KVN 72/1997 vp
46661: 
46662: Kysymys valtioneuvostolle 72                                                             Suomennos
46663: 
46664: 
46665: 
46666: 
46667:                                  Eva Biaudet /r ym.: Prostituutioon liittyvien tekojen kriminalisoin-
46668:                                     nista
46669: 
46670: 
46671:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46672: 
46673:     Prostituution tuntuva lisääntyminen maas-      jestö Pro-tukipiste on kuitenkin suhtautunut tor-
46674: samme viime vuosina on kiistämätön tosiasia.       juvasti liian pitkälle menevään kriminalisointiin.
46675: Ongelma on ajankohtainen eduskunnan käsitte-       Jatkokeskustelun kannalta olisikin hyvä tietää
46676: lyssä olevan rikoslain muutoksen vuoksi ja laki-   myös hallituksen suhtautuminen asiaan.
46677: aloitteen 31/1996 vp johdosta, jossa esitetään
46678: seksuaalisten palvelujen julkista kaupankäyntiä               Miten pitkälle Hallituksen mielestä pi-
46679: kriminalisoitavaksi. Seuraavana askeleena olisi            täisi mennä prostituutioon liittyvien te-
46680: prostituutiopalvelujen ostamisen kriminalisoin-            kojen kriminalisoinnissa, ja miten Halli-
46681: ti. Samanaikaisesti prostituoitujen oma tukijär-           tus perustelee näkemyksensä?
46682: 
46683:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
46684: 
46685:                     Eva Biaudet /r                          Ulla-Maj Wideroos /r
46686:                     Håkan Malm /r                           Ola Rosendahl /r
46687:                                         Gunnar Jansson /r
46688: 
46689: 
46690: 
46691: Ei vastausta, rauennut
46692:                                           KVN 73/1997 vp                                          77
46693: 
46694: Kysymys valtioneuvostolle 73
46695: 
46696: 
46697: 
46698: 
46699:                                   Anu Vehviläinen /kesk ym.: Esiopetuksen toteuttamiseksi tarvitta-
46700:                                      vista toimenpiteistä
46701: 
46702: 
46703:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46704: 
46705:    Suomessa noin 60 % kuusivuotiaista lapsista      tereistä muun muassa opetusministeri ja päämi-
46706: on esiopetuksen piirissä. Alueelliset erot ovat     nisteri ovat julkisuudessa todenneet esiopetuk-
46707: kuitenkin suuret. Esimerkiksi Etelä-Pohjan-         sen tarpeelliseksi. Heidän mielestään uudistus
46708: maaliaja Pohjois-Karjalassa vain noin 30% lap-      voidaan toteuttaa, kunhan siihen löytyy tarvitta-
46709: sista saa esiopetusta. Uudellamaalla puolestaan     vatrahat
46710: yli 70 %lapsista on esiopetuksen piirissä.
46711:    Esiopetus jätettiin aivan viime metreillä pois             Aikooko Hallitus olla aktiivinen tuo-
46712: kesäkuussa eduskunnalle annetusta koululaki-               dakseen esityksen esiopetuksesta vielä
46713: paketista.                                                 tänä talvena eduskuntaan, ja jollei aio,
46714:    Eduskuntakeskustelujen perusteella esiope-                 niin milloin esiopetus aiotaan toteut-
46715: tuksella on eduskunnassa laaja kannatus. Minis-            taa?
46716:      Helsingissä 7 päivänä lokakuuta 1997
46717: 
46718:          Anu Vehviläinen /kesk          Kyösti Karjula /kesk        Markku Lehtosaari /kesk
46719:          Mikko Kuoppa /va-r             Seppo Kääriäinen /kesk      Jari Koskinen /kok
46720:          Tero Mölsä /kesk               Armas Komi /kesk            Raimo Holopainen /sd
46721:                   Esa Lahtela /sd                           Timo Kalli /kesk
46722: 
46723: 
46724: 
46725: Vastattu 9.10.1997
46726: 78                                       KVN 74/1997 vp
46727: 
46728: Kysymys valtioneuvostolle 74
46729: 
46730: 
46731: 
46732: 
46733:                                  Pentti Tiusanen /vas ym.: Suomen tavoitteista Kioton ilmastoko-
46734:                                     kouksessa
46735: 
46736: 
46737:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
46738: 
46739:    Ilmastonmuutos on yksi pahimpia ihmiskun-       saavuttaa. Meillä hallitus ei ole esittänyt suunni-
46740: nan tulevaisuuden uhkia. Ensi joulukuussa Kio-     telmiaan- energiapolitiikkaa lukuun ottamatta
46741: tossa pidettävässä kokouksessa on tarkoitus        - Suomelle alustavasti sovitun tavoitteen saa-
46742: muuttaa YK:n ilmastopuitesopimus (ns. Rion         vuttamisesta. Hallitus ei myöskään ole informoi-
46743: sopimus) sitovat kasvihuonekaasujen päästöra-      nut eduskuntaa valmistautumisestaan Kioton
46744: jat määrääväksi sopimukseksi.                      kokoukseen, kuten monissa muissa maissa on
46745:    Euroopan unioni päätti omista tavoitteistaan    tehty.
46746: kasvihuonekaasujen vähentämiseksi viime ke-
46747: väänä. Tavoitteena on 15 %:n vähennys vuoden                 Millaisin neuvottelutavoittein Hallitus
46748: 1990 tasosta vuoteen 2010 mennessä. Jäsenmai-             on valmistautunut Kioton ilmastoko-
46749: den keskinäisissä vähennystavoitteissa Suomen             koukseen, ja mitkä ovat ne toimenpiteet,
46750: osuudeksi sovittiin alustavasti vuoden 1990 taso          joiden avulla Hallitus suunnittelee toteu-
46751: vuoteen 2010 mennessä.                                    tettavaksi Suomelle EU:ssa alustavasti
46752:    Euroopan unionin komissio hyväksyi                     sovitun kasvihuonekaasujen vähentämi-
46753: 1.10.1997 tiedonannon, jossa hahmotellaan,                sen?
46754: kuinka EU:n 15 %:n vähennystavoite voidaan
46755: 
46756:      Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 1997
46757: 
46758:       Pentti Tiusanen /vas          Markku Koski /kesk                    Klaus Heliberg /sd
46759:       Tarja Kautto /sd              Mari Kiviniemi /kesk                  Suvi Linden /kok
46760:       Riitta Korhonen /kok          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr         Eila Rimmi /vas
46761:       Pia Viitanen /sd              Sakari Smeds /skl                     Ulla-Maj Wideroos /r
46762:       Hannu Takkula /kesk           Helena Vartiainen /sd                 Arto Lapiolahti /sd
46763:                                     Hanna Markkuta-Kivisilta /kok
46764: 
46765: 
46766: 
46767: Vastattu 6.11.1997
46768:                                            KVN 75/1997 vp                                         79
46769: 
46770: Kysymys valtioneuvostolle 75
46771: 
46772: 
46773: 
46774: 
46775:                                   Päivi Räsänen /skl ym.: Nuorisotyöttömyyden lieventämiseksi tar-
46776:                                       vittavista erityistoimenpiteistä
46777: 
46778: 
46779:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46780: 
46781:    Lähes joka neljäs nuori on edelleen vailla työ-   töksentekijöitä kohtaan on selvästi muita hei-
46782: tä. Tuoreimpien tilastojen mukaan kokonais-          kompaa. Nuori työnhakija joutuu helposti alas-
46783: työttömyys on lievästi laskenut, mutta nuoriso-      päin viettävään kokemattomuusspiraaliin. Töitä
46784: työttömyys on pysynyt sitkeästi korkeana, Tilas-     ei saa ilman työkokemusta eikä työkokemusta
46785: tokeskuksen mukaan 23,6 %:ssa. Alle 25-vuotiai-      saa ilman töitä. Nuorten syrjäytyminen työelä-
46786: ta nuoria on työttömänä tällä hetkellä noin          mästä alusta lähtien on vakava uhka sekä nuoril-
46787: 57 000. Taso on sama kuin vuosi sitten.              le itselleen että tulevaisuuden yhteiskunnalle.
46788:    Hallituksen työllisyysohjelma ja koulutusstra-
46789: tegia eivät ole purreet nuorisotyöttömyyteen.                 Aikooko Hallitus ryhtyä erityistoi-
46790: Juuri julkistetun nuorisobarometrin mukaan                  menpiteisiin nuorisotyöttömyyden nujer-
46791: työttömien nuorten kiinnostus yhteiskunnalli-               tamiseksi?
46792: seen vaikuttamiseen ja luottamus poliittisia pää-
46793: 
46794:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
46795: 
46796:        Päivi Räsänen /skl                    Irina Krohn /vihr             Aino Suhola /kesk
46797:        Mikko Elo /sd                         Hannu Takkula /kesk           Pentti Tiusanen /vas
46798:        Hanna Markkuta-Kivisilta /kok         Minna Karhunen /kok           Tuija Brax /vihr
46799:                        Sakari Smeds /skl                  Risto Penttilä /nuors
46800: 
46801: 
46802: 
46803: Ei vastausta, rauennut
46804: 80                                         KVN 76/1997 vp
46805: 
46806: Kysymys valtioneuvostolle 76
46807: 
46808: 
46809: 
46810: 
46811:                                   Jorma Huuhtanen /kesk ym.: Toimeentulotuen siirtämisestä Kan-
46812:                                      saneläkelaitoksen hoidettavaksi
46813: 
46814: 
46815:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46816: 
46817:     Maassamme on ollut useiden vuosien ajan          seet. Hyvistä tuloksista huolimatta hallituksen
46818: käynnissä kokeilu, jossa toimeentulotuen kaava-      sosiaalipoliittinen ministerityöryhmä päätti
46819: maisen osan on saanut Kansaneläkelaitoksen           1.10.1997, että toimeentulotuen siirtämisestä
46820: paikallistoimiston kautta. Asiakkaat ovat olleet     Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi luovutaan.
46821: tyytyväisiä voidessaan hoitaa asiansa yhdessä
46822: toimipisteessä. He ovat saaneet palvelun vähem-                Onko Hallitus tietoinen toimeentulo-
46823: min käynnein ja nopeammin. Tukia maksavien                  tukikokeilun myönteisistä tuloksista, ja
46824: viranomaisten työ on helpottunut erilaisten pääl-           miten se aikoo perustella asiakkaille,
46825: lekkäisten selvitysten tarpeen vähentyessä. Sel-            asianomaisille viranomaisille ja veron-
46826: keä enemmistö kuntien sosiaalijohtajista, Kelan             maksajille luopumisen toimeentulotuen
46827: paikallisjohtajista ja työvoimatoimistojen johta-           siirtämisestä Kansaneläkelaitoksen hoi-
46828: jista piti siirtoa hyvänä ratkaisuna. Toimeentulo-          dettavaksi?
46829: tuen kustannukset eivät ole siirron vuoksi nous-
46830: 
46831:       Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
46832: 
46833:      Jorma Huuhtanen /kesk        Aapo Saari /kesk              Tytti Isobaokana-Asunmaa /kesk
46834:      Maija Rask /sd               Anneli Jäätteenmäki /kesk     Mauri Pekkarinen /kesk
46835:      Pentti Tiusanen /vas         Timo Ihamäki /kok             Maria Kaisa Aula /kesk
46836:      Olavi Ala-Nissilä /kesk      Matti Väistö /kesk            Toimi Kankaanniemi /skl
46837: 
46838: 
46839: 
46840: Ei vastausta, rauennut
46841:                                             KVN 77/1997 vp                                         81
46842: 
46843: Kysymys valtioneuvostolle 77
46844: 
46845: 
46846: 
46847: 
46848:                                    Kimmo Kiljunen /sd ym.: Kuntien valtionosuusjärjestelmän lasken-
46849:                                       taperusteiden tarkistamisesta
46850: 
46851: 
46852:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
46853:    Kuntien uusi valtionosuusjärjestelmä kohte-        kea 550 miljoonaa markkaa eli 3 340 markkaa
46854: lee kaltoin voimakkaasti kasvavia, lapsi- ja nuo-     asukasta kohden. Samansuuruinen Vantaa, jota
46855: risovaltaisia kuntia. Sen sijaan järjestelmä suosii   vasta rakennetaan, saa sen sijaan vain 220 mil-
46856: passiiviväestöä omaavia kuntia, joissa vanhuus-       joonaa. Se on 1 250 markkaa asukasta kohden.
46857: väestön ja työkyvyttömyyseläkeläisten määrät
46858: ovat suuret.                                                    Mihin toimiin Hallitus on ryhtymässä
46859:    Eräät kunnat, kuten Vantaa ja Järvenpää,                  oikaistakseen kuntien valtionosuusjärjes-
46860: ovat joutuneet osin valtionosuusjärjestelmän                 telmän aiheuttaman epätasapainon, ja
46861: vuoksi erityisen suuriin talousvaikeuksiin. Ol-              voidaanko myös kookkaampia kaupun-
46862: laan erikoisessa tilanteessa, kun esimerkiksi                kikuntia ottaa kriisikunnille tarkoitetun
46863: Tampereen ja Turun kaltaiset vanhat, palvelura-              tukijärjestelmän piiriin?
46864: kenteeltaan valmiit kaupungit saavat valtion tu-
46865:      Helsingissä 30 päivänä lokakuuta 1997
46866: 
46867:                      Kimmo Kiljunen /sd                       Matti Vanhanen /kesk
46868:                      Martti Tiuri /kok                        Aino Suhola /kesk
46869: 
46870: 
46871: 
46872: Ei vastausta, rauennut
46873: 
46874: 
46875: 
46876: 
46877: II   280012
46878: 82                                          SSR 78/1997 rd
46879: 
46880: Spörsmål tili statsrådet 78
46881: 
46882: 
46883: 
46884: 
46885:                                     Eva Biaudet /sv m.fl.: Kriminalisering av handlingar i anslutning tili
46886:                                        prostitution
46887: 
46888: 
46889:                                          Tili Riksdagens Talman
46890: 
46891:    Prostitutionen har under de senaste åren blivit     ring. För fortsatt diskussion vore det bra att
46892: allt synligare i vårt land och utövas av allt att      känna tili regeringens inställning.
46893: döma oftare under organiserade former. Proble-
46894: met är aktuellt i riksdagen genom en ändring av                  Hur långt anser Regeringen att man
46895: straffiagen och genom lagmotion 31/1996 rd om                 borde gå vad gäller en kriminalisering av
46896: kriminalisering av offent1igt köpslående om                   handlingar som ans1uter sig tili prostitu-
46897: sexuella tjänster. Samtidigt har dock de prostitu-            tion, t.ex. i fråga om själva köpandet, och
46898: erades egen stödorganisation Pro-tukipiste tagit              hur motiverar Regeringen sin åsikt?
46899: avstånd från en alltför långtgående kriminalise-
46900: 
46901:      Helsingfors den 31 oktober 1997
46902: 
46903:                         Eva Biaudet /sv                     Ulla-Maj Wideroos /sv
46904:                         Raimo Tiilikainen /sv               Pehr Löv /sv
46905:                                              Håkan Malm /sv
46906: 
46907: 
46908: 
46909: lnget svar, förfallit
46910:                                            KVN 78/1997 vp                                          83
46911: 
46912: Kysymys valtioneuvostolle 78                                                              Suomennos
46913: 
46914: 
46915: 
46916: 
46917:                                  Eva Biaudet /r ym.: Prostituutioon liittyvien tekojen kriminalisoin-
46918:                                      nista
46919: 
46920: 
46921:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
46922: 
46923:    Prostituutiosta on tullut viime vuosina maas-   nut torjuvasti liian pitkälle menevään kriminali-
46924: samme yhä näkyvämpää ja kaikesta päätellen         sointiin. Jatkokeskustelun kannalta olisikin hyvä
46925: usein myös järjestäytyneempää. Ongelma on          tietää myös hallituksen suhtautuminen asiaan.
46926: ajankohtainen eduskunnan käsittelyssä olevan
46927: rikoslain muutoksen vuoksi ja lakialoitteen 3l/                Miten pitkälle Hallituksen mielestä pi-
46928: 1996 vp johdosta, jossa esitetään seksuaalisten             täisi mennä prostituutioon liittyvien te-
46929: palvelujen julkista kaupankäyntiä kriminalisoi-             kojen, esim. palvelujen ostamisen, krimi-
46930: tavaksi. Samanaikaisesti prostituoitujen oma tu-            nalisoinnissa,ja miten Hallitus perustelee
46931: kijärjestö Pro-tukipiste on kuitenkin suhtautu-             näkemyksensä?
46932: 
46933:      Helsingissä 31 päivänä lokakuuta 1997
46934:                     Eva Biaudet /r                           Ulla-Maj Wideroos /r
46935:                     Raimo Tiilikainen /r                     Pehr Löv /r
46936:                                            Håkan Malm /r
46937: 
46938: 
46939: 
46940: Ei vastausta, rauennut
46941: 84                                         KVN 79/1997 vp
46942: 
46943: Kysymys valtioneuvostolle 79
46944: 
46945: 
46946: 
46947: 
46948:                                   Kari Uotila /vas ym.: Työuupumuksen vähentämiseksi tarvittavista
46949:                                      toimenpiteistä
46950: 
46951: 
46952:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46953: 
46954:    Ohjelmassaan hallitus lupaa huolehtia työnte-     työpäivät, joustot ja jatkuva epävarmuus sekä
46955: kijöiden työkyvystä, terveydestä ja osaamisesta      työntekijöiden heikot vaikutusmahdollisuudet.
46956: ja uudistaa työaika-, vuosiloma-ja yhteistoimin-     Samaan aikaan työnantajat vaativat lisää työ-
46957: talainsäädäntöä siten, että samanaikaisesti to-      paikkakohtaisia joustoja, alempia alkupalkkoja
46958: teutuu sekä työntekijöiden suojelu että jousta-      ja lisääjoustoja myös työehtosopimuksiin ja työ-
46959: vuuden lisääntyminen. Työterveyslaitoksen tut-       lainsäädäntöön.
46960: kimus osoittaa, että yli puolet työssäkäyvistä
46961: kokee työuupumustaja noin 165 OOO:n uupumus                    Mitä Hallitus aikoo tehdä täyttääk-
46962: on vakavaa ja vaarantaa työntekijöiden tervey-              seen hallitusohjelman tavoitteet työelä-
46963: den. Syynä uupumukselle nähdään pirstoutuneet               män kehittämisestä ja vähentääkseen
46964: työsuhteet, työntekijöiden vähäisyys, liian pitkät          työuupumusta työpaikoilla?
46965: 
46966:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
46967: 
46968:        Kari Uotila /vas            Mikko Immonen /vas                  Reijo Laitinen /sd
46969:        Jarmo Wahlström /vas        Jorma Vokkolainen /vas              Erkki Pulliainen /vihr
46970:        Paavo Nikula /vihr          Hanna Markkuta-Kivisilta /kok       Pekka Saarnio /vas
46971: 
46972: 
46973: 
46974: Ei vastausta, rauennut
46975:                                            KVN 80/1997 vp                                         85
46976: 
46977: Kysymys valtioneuvostolle 80
46978: 
46979: 
46980: 
46981: 
46982:                                   Jukka Mikkola /sd ym.: Kuntien talouden ja palveluiden turvaami-
46983:                                      sesta
46984: 
46985: 
46986:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
46987: 
46988:    Suomen kunnissa valmistaudutaan parhail-            Kunnallistalouden heikko kehitys johtaa väis-
46989: laan vuoden 1998 talousarvioiden käsittelyyn ti-     tämättä kansalaisten peruspalveluiden laadun ja
46990: lanteessa, jossa kansantalouden kasvusta huoli-      saatavuuden heikkenemiseen ja odotettua huo-
46991: matta kunnallistalous on selvästi kiristymässä.      nompaan työllisyyskehitykseen.
46992: Monissa kunnissa harkitaan tuloveroprosentin
46993: nostamista tai henkilöstön irtisanomisia taikka                Mitä Hallitus aikoo tehdä estääkseen
46994: lomauttamisia. Vaarana on myös velkaantumi-                 kuntien talouden odotettavissa olevan
46995: sen kääntyminen jyrkkään kasvuun. Avoimena                  heikkenemisen ja turvatakseen kuntien
46996: olevat tulopoliittiset ratkaisut lisäävät osaltaan          työllisyyden ja palveluiden saatavuuden
46997: epävarmuutta kunnissa.                                      ilman kohtuutonta verotuksen kiristy-
46998:                                                             mistä tai velkaantumista?
46999: 
47000:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
47001: 
47002:          Jukka Mikkola /sd              Virpa Puisto /sd              Liisa Hyssälä /kesk
47003:          Mikko Immonen /vas             Marjaana Koskinen /sd         Hannes Manninen /kesk
47004:          Toimi Kankaanniemi /skl        Johannes Leppänen /kesk       Matti Väistö /kesk
47005:          Riitta Prusti /sd              Iivo Polvi /vas               Anneli Jäätteenmäki /kesk
47006:                                         Marjut Kaarilahti /kok
47007: 
47008: 
47009: 
47010: Ei vastausta, rauennut
47011: 86                                           KVN 81/1997 vp
47012: 
47013: Kysymys valtioneuvostolle 81
47014: 
47015: 
47016: 
47017: 
47018:                                     Toimi Kankaanniemi /skl ym.: Verohelpotusten kohdentamisesta
47019:                                        pieni- ja keskituloisille
47020: 
47021: 
47022:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
47023: 
47024:    Hallitus jätti tulevat veroratkaisut keskeisim-      että pienehköä eläkettä saavien veronkevennys
47025: miltä osin päätettäviksi tulopoliittisen ratkaisun      lisää eniten kotimaista kulutuskysyntää ja tätä-
47026: yhteydessä. Hallituksen sisältä on esitetty ristirii-   kin kautta parantaa työllisyyttä. Näin voidaan
47027: taisia tietoja. Osa haluaa kevennyksiä kaikille         edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa,
47028: tuloluokille, siis myös suurituloisille, osa vain       koska naisten keskiansiot ovat miehiä alhaisem-
47029: pieni- ja keskituloisille.                              malla tasolla.
47030:    Jos hallitus haluaa parantaa tehokkaasti työl-
47031: lisyyttä, tulee veronkevennykset osoittaa vain                   Aikooko Hallitus osoittaa tuloveron-
47032: pieni- ja keskituloisille. Näissä tuloluokissa työn            kevennykset pieni- ja keskituloisille ja
47033: tekeminen ja työn teettäminen tulee saada ny-                  edistää työllisyyttä, sukupuolten tasa-ar-
47034: kyistä edullisemmaksi työllisyys- ja oikeudenmu-               voa ja yhteiskunnallista oikeudenmukai-
47035: kaisuussyistä. Sekä pienituloisten palkansaajien               suutta?
47036: 
47037:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
47038:                      Toimi Kankaanniemi /skl           Veijo Puhjo /va-r
47039:                      Jukka Mikkola /sd                  Sakari Smeds /skl
47040:                                     Hannu Kemppainen /kesk
47041: 
47042: 
47043: 
47044: Ei vastausta, rauennut
47045:                                           KVN 82/1997 vp                                           87
47046: 
47047: Kysymys valtioneuvostolle 82
47048: 
47049: 
47050: 
47051: 
47052:                                   Raimo Holopainen /sd ym.: Natura-ohjelmaan liittyvistä lausun-
47053:                                      noista Ilomantsin Nuorajärvellä
47054: 
47055: 
47056:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
47057: 
47058:    Natura-ohjelman valmistelu on aiheuttanut        on se, että Metsähallitus neuvottelee kuitenkin
47059: kansalaisten keskuudessa paljon epävarmuutta        paraikaa toimenpiteistä tonttien omistajien
47060: ja ärtymystä. Esimerkkinä Ilomantsissa olevan       kanssa. Ympäristöministeri Haavisto ei sen si-
47061: Nuorajärven Retulahden mökkialue, joka kuu-         jaan antanut vieraillessaan vastausta, vaan vir-
47062: luuko. kunnan kaakkoisosan rantaosayleiskaa-        kamies vastasi hänen puolestaan ympäripyöreäs-
47063: vaan. Kyseinen alue on kovaa maata, mutta sitä      ti. Ilomantsissa myös vuokratonttien omistajien
47064: ollaan kuitenkin liittämässä soidensuojeluohjel-    asemasta on epätietoisuutta.
47065: maan vedoten useiden kilometrien päässä sijait-
47066: sevaan Puohtiinsuon alueeseen, jota esitetään                 Eivätkö ministerin lausunnot ja Met-
47067: Natura-ohjelmaan liitettäväksi.                            sähallituksen toimenpiteet ole ristiriidas-
47068:    Maa- ja metsätalousministeri Hemilä vakuutti            sa keskenään ja eikö kansalaisten oikeus-
47069: elokuussa Ilomantsin vierailunsa yhteydessä,               turva tule tässä tapauksessa kyseenalai-
47070: että kaava menee aina ohi Naturan. Ristiriitaista          seksi?
47071:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
47072: 
47073:          Raimo Holopainen /sd           Armas Komi /kesk              Tauno Pehkonen /skl
47074:          Annikki Koistinen /kesk        Jari Koskinen /kok            Esa Lahtela /sd
47075:                                         Tapio Karjalainen /sd
47076: 
47077: 
47078: 
47079: Ei vastausta, rauennut
47080: 88                                         KVN 83/1997 vp
47081: 
47082: Kysymys valtioneuvostolle 83
47083: 
47084: 
47085: 
47086: 
47087:                                   Mauri Pekkarinen /kesk ym.: Kuntien talousvaikeuksien helpotta-
47088:                                      misesta
47089: 
47090: 
47091:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
47092: 
47093:     Suomen Kuntaliiton kokoamien tietojen mu-        monet suuremmat kaupungit, joiden kuntatalou-
47094: kaan talousarvioiden tasapainottamisesta on tu-      delle muuttoliikkeen tuomat lisäkustannukset
47095: lossa monissa kunnissa poikkeuksellisen vaikea       ovat liian suuret. Henkilöstön irtisanominen tai
47096: tehtävä.                                             1omauttaminen ovat huonoja ratkaisuja. Jäljelle
47097:     Vaikeuksien taustalla ovat yhtäältä kuntien      jäävän henkilöstön työtaakka kasvaa irtisano-
47098: valtionosuuksien kohtuuttoman suuret ja väärin       mistapauksissa monesti kohtuuttomasti. Vero-
47099: kohdistetut leikkaukset. Toisaalta monet kun-        prosentin nostaminen johtaa puolestaan alueel-
47100: tien menot, mm. erikoissairaanhoidon, toimeen-       listen erojen entistä suurempaan eriytymiseen ja
47101: tulotuen ja päivähoidon menot, ovat kasvaneet        pienituloisimpien verotuksen kiristymiseen.
47102: kuntien omista toimista riippumatta. Ennakko-
47103: tiedot jo kuluvalta vuodelta kertovatkin, että                 Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47104: kymmenissä kunnissa vuosikate jää negatiivisek-             ryhtyä vaikeuksiin ajautuneiden monien
47105: si, tulot eivät riitä kattamaan edes käyttötalou-           kymmenien kuntien, kenties yli sadan
47106: den menoja. Ensi vuodesta selviytyminen edellyt-            kunnan, taloudellisen tilanteen helpotta-
47107: tääkin monissa kymmenissä kunnissa niin suuria              miseksi, ja
47108: menoleikkauksia, ettei kaikille kansalaisille kye-             aikooko Hallitus huolehtia tarkoin sii-
47109: tä enää tarjoamaan edes kutakuinkin tasavertai-             tä, ettei syksyn tupoon liitettyjä verorat-
47110: sia palveluja. Ongelmissa ovat sekä monet väes-             kaisuja tehdä kuntien veronsaaja-asemaa
47111: töä menettävät kehitysaluekunnat, mutta myös                heikentämällä?
47112: 
47113:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
47114:      Mauri Pekkarinen /kesk        Tytti Isohookana-Asunmaa /kesk        Hannes Manninen /kesk
47115:      Päivi Räsänen /skl            Liisa Hyssälä /kesk                   Bjarne Kallis /skl
47116:                                    Olavi Ala-Nissilä /kesk
47117: 
47118: 
47119: 
47120: Vastattu 6.11.1997
47121:                                           KVN 84/1997 vp                                         89
47122: 
47123: Kysymys valtioneuvostolle 84
47124: 
47125: 
47126: 
47127: 
47128:                                   Anne Knaapi /kok ym.: Väkivaltarikoksista tuomittavien rangais-
47129:                                      tusten koventamisesta
47130: 
47131: 
47132:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
47133: 
47134:    Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu          Ehdollinen tuomio raiskausrikoksesta tuntuu
47135: vilkkaasti tuomioistuinten nykyisestä rangais-      varsin lievältä rangaistukselta. Mikäli tämä on
47136: tuskäytännöstä etenkin väkivaltarikosten osalta.    tuomioistuintemme yleinen ratkaisulinja, se ei
47137: Huomiota on herättänyt muun muassa Rovanie-         ainakaan vastaa kansalaisten oikeustajua. Eten-
47138: men hovioikeuden raiskaustapauksessa antama         kään tällainen ratkaisu ei tue vakiintunutta oi-
47139: tuomio, jossa hovioikeus alensi käräjäoikeuden      keuspoliittista linjaamme, jonka tavoitteena on
47140: tuomiotaja muutti ehdottoman vankeusrangais-        korostaa rikoksen uhrin asemaa ja oikeusturvaa
47141: tuksen ehdolliseksi. Perusteluina ratkaisulleen     suhteessa rikoksentekijän oikeuksiin.
47142: hovioikeus mainitsi yleisten lieventävien asian-
47143: haarojen ohella muun muassa sen, että ratkaisu               Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47144: vastaa täysin tuomioistuinten yleistä rangaistus-          ryhtyä, jotta rangaistuskäytäntöä väki-
47145: käytäntöä raiskaustapauksissa, joissa rikoksen             valtarikoksissa ja etenkin raiskausta-
47146: tekijä on ensikertalainen.                                 pauksissa kiristetään tavalla, joka on
47147:                                                            omiaan lisäämään kansalaisten turvalli-
47148:                                                            suudentunnetta?
47149: 
47150:      Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 1997
47151:                     Anne Knaapi /kok                        Ben Zyskowicz /kok
47152:                     Outi Siimes /kok                        Kirsti Ala-Harja /kok
47153: 
47154: 
47155: 
47156: Ei vastausta, rauennut
47157: 
47158: 
47159: 
47160: 
47161: 12 280012
47162: 90                                          KVN 85/1997 vp
47163: 
47164: Kysymys valtioneuvostolle 85
47165: 
47166: 
47167: 
47168: 
47169:                                    Annika Lapintie /vas ym.: Työhönotossa käytettävien huume- ja
47170:                                       geenitestien sääntelystä
47171: 
47172: 
47173:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
47174: 
47175:    Työhönottotestit ovat viime aikoina yleisty-          Kansainvälinen työjärjestö ILO on suositta-
47176: neet ja monipuolistuneet. Psykologiset testit ovat    nut, että työhönottotestien periaatteiden hyväk-
47177: jo kauan olleet arkipäivää. Uutena ilmiönä jot-       syttävyydestä tulee keskusteliaja niistä tulee sää-
47178: kut yritykset ovat alkaneet selvittää myös työ-       tää lailla. Hallitusmuodon 8 §:n mukaanjokaisen
47179: hönpyrkijän terveydentilaa ja kuntoa. Muun            yksityiselämä on turvattu ja henkilötietojen suo-
47180: muassa Restel-konsernin huumeiden vastaisen           jasta edellytetään säädettävän lailla. Nyt huume-
47181: ohjelman mukaan "Kaikki työntekijät suostuvat         testit ja perinnöllisiä sairauksia ennakoivat gee-
47182: yrityksessä ohjelman mukaisesti tehtäviin (huu-       nitestit sekä niihin liittyvät tietosuojaongelmat
47183: me-)testeihin; kieltäytyminen tulkitaan positiivi-    ovat vailla lain tasoista sääntelyä.
47184: seksi tulokseksi". Myös geenitestit tekevät jo tu-
47185: loaan.                                                          Onko Hallitus tietoinen työntekijöi-
47186:    Tällaisen kehityksen seurauksena tulevaisuu-              den suojaamattomasta asemasta testauk-
47187: dessa saavat työtä vain testit puhtain paperein              sissa, ja
47188: läpäisseet valioyksilöt. Lahjakkuutta, tietoa ja                mitä Hallitus aikoo tehdä työntekijöi-
47189: taitoa esiintyy kuitenkin myös vaikkapa pitkäai-             den turvaamiseksi testauksien käytössä?
47190: kaissairailla, joiden oireet pysyvät kurissa lääke-
47191: hoidolla.
47192:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
47193: 
47194:           Annika Lapintie /vas           Riitta Prusti /sd               Reino Ojala /sd
47195:           Pirkko Peltomo /sd             Jorma Vokkolainen /vas          Eila Rimmi /vas
47196:                                          Kari Uotila /vas
47197: 
47198: 
47199: 
47200: Ei vastausta, rauennut
47201:                                             KVN 86/1997 vp                                            91
47202: 
47203: Kysymys valtioneuvostolle 86
47204: 
47205: 
47206: 
47207: 
47208:                                    Päivi Räsänen /skl ym.: Suomen liittymisestä Euroopan talous- ja
47209:                                        rahaliiton kolmanteen vaiheeseen
47210: 
47211: 
47212:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
47213: 
47214:    Liittyminen EMUun on eräs itsenäisen Suo-          leimaaminen yksinjäämiseksi eivät ole muutta-
47215: men historian merkittävimmistä poliittisista rat-     neet kannatuslukuja.
47216: kaisuista. Onnistuneen ratkaisun edellytys on,           Hallitusmuodon mukaan valtiovalta Suomes-
47217: että sen takana on kansakunnan enemmistön             sa kuuluu kansalle. Muissa Euroopan unionin
47218: tuki.                                                 maissa kuunnellaan kansan tuntoja herkemmäl-
47219:    Suomen osallistumista Euroopan talous- ja          lä korvalla. Esimerkiksi Ruotsissa hallitus on
47220: rahaliiton kolmanteen vaiheeseen koskevat mie-        perustellut juuri kansalaismielipiteellä sitä, että
47221: lipidetiedustelut ovat jatkuvasti osoittaneet, että   ensimmäisten joukossa ei kiirehditä EMUun.
47222: hallituksen linjalta puuttuu kansan enemmistön
47223: tuki. Tuoreimman mittauksen mukaan vain 36%                      Pitääkö Hallitus demokratian kannal-
47224: kansalaisista kannattaa EMUun liittymistä                    ta tärkeänä kansalaisten tahdon toteutu-
47225: 45 %:n vastustaessa. Kansanäänestystä vaatii 2/3             mista näin merkittävässä valinnassa, ja
47226: kansasta. Kansan mielipide on ennallaan huoli-                   näkeekö Hallitus mahdollisena, että
47227: matta valtakunnallisen median ja eri etujärjestö-            Suomi viedään Euroopan talous- ja raha-
47228: jen hallitukselle antamasta tuesta. EMUn mark-               liiton kolmanteen vaiheeseen vastoin
47229: kinointi eurooppalaisena tienä ja vaihtoehtojen              kansakunnan enemmistön tahtoa?
47230: 
47231:    Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
47232: 
47233:           Päivi Räsänen /skl           Jouko Jääskeläinen /skl      Sakari Smeds /skl
47234:           Bjarne Kallis /skl           Tauno Pehkonen /skl          Matti Vanhanen /kesk
47235:                     Kyösti Karjula /kesk                   Liisa Hyssälä /kesk
47236: 
47237: 
47238: 
47239: Ei vastausta, rauennut
47240: 92                                        KVN 87/1997 vp
47241: 
47242: Kysymys valtioneuvostolle 87
47243: 
47244: 
47245: 
47246: 
47247:                                   Esko-Juhani Tennilä /va-r ym.: Yritysten ulkomaille tekemien sijoi-
47248:                                       tusten vaikutuksesta työllisyyteen
47249: 
47250: 
47251:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
47252: 
47253:    Suomalaisten yritysten suorat sijoitukset ul-    solla puolestaan on erittäin iso investointisuun-
47254: komaille ovat viime vuosina laajentuneet. Vuon-     nitelma Kaakkois-Aasiaan. Ulkomaille viime ai-
47255: na 1996 yritykset sijoittivat ulkomaille Suomen     koina tehdyt sijoitukset ovat suuria suhteessa
47256: Pankin tilastojen mukaan yli 16 miljardia mark-     kotimaisiin investointeihin, joiden niukkuuteen
47257: kaa. Viime aikojen merkittävistä sijoituspäätök-    on monessa yhteydessä kiinnitetty huomiota. It-
47258: sistä voidaan mainitaesimerkiksi UPM-Kymme-         senäisyyspäivän lähestyessä tämä herättää huol-
47259: nen päätös ostaa USA:sta paperitehdas 3,6 mil-      ta.
47260: jardilla markalla. Myös valtionyhtiöt tai yhtiöt,
47261: joissa valtiolla on huomattava omistusosuus laa-              Mitä Hallitus aikoo tehdä, jotta pää-
47262: jentavat toimintaansa ulkomailla. Esimerkiksi              omien valumista ulkomaille voitaisiinjar-
47263: Valmetin päätös siirtää kartonkikonetuotanto               ruttaa ja työpaikkojen lisääntyminen
47264: Ruotsiin vie Suomesta satoja työpaikkoja. En-              Suomessa turvattaisiin?
47265: 
47266:      Helsingissä 28 päivänä marraskuuta 1997
47267: 
47268:                     Esko-Juhani Tennilä /va-r                Mikko Kuoppa /va-r
47269:                     Veijo Puhjo /va-r                        Jaakko Laakso /vas
47270: 
47271: 
47272: 
47273: Ei vastausta, rauennut
47274:                                             KVN 88/1997 vp                                         93
47275: 
47276: Kysymys valtioneuvostolle 88
47277: 
47278: 
47279: 
47280: 
47281:                                    Markku Koski /kesk ym.: Natura 2000 -ohjelman jatkovalmiste-
47282:                                       lusta
47283: 
47284: 
47285:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
47286: 
47287:    Natura 2000 -ministeriryhmä on aloittanut          kuuleminen. Samalla Natura-alueista olisi taat-
47288: työnsä. Lausuntokierros tuotti peräti noin            tava täysi korvaus joko lainsäädäntöä muutta-
47289: 14 000 m uistutusta. Tämä kertoo siitä, että hank-    malla tai toteuttamalla verkosto kokonaan luon-
47290: keen valmistelu ei ole ollut riittävän avointa eikä   nonsuojelulain nojalla.
47291: selkeää. On hyvä, että hallitus on päättänyt ottaa
47292: lisäaikaa Natura 2000 -verkoston käsittelylle.                  Aikooko Hallitus valmistellessaan lo-
47293: Selkeintä olisi, että Natura-ohjelma toteutettai-            pullista Natura-ehdotusta järjestää yksi-
47294: siin ilman uusia suojelualueita, kuten Ruotsi ja             tyismaiden osalta uuden kuulemiskier-
47295: Englantikin ovat ilmoittaneet tekevänsä. Mikäli              roksenja
47296: kuitenkin ehdotukseen aiotaan sisällyttää myös                  aikooko Hallitus taata Natura-alueis-
47297: yksity!smaita, tulisi niiden osalta järjestää uusi           ta täyden korvauksen maanomistajille?
47298:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47299: 
47300:           Markku Koski /kesk              Vuokko Rehn /kesk            Mauri Pekkarinen /kesk
47301:           Raimo Tiilikainen /r            Timo Ihamäki /kok            Juha RehuJa /kesk
47302:           Maija Rask /sd                  Paula Kokkonen /kok          Anne Huotari /vas
47303:           Maija-Liisa Lindqvist /kesk     Pekka Leppänen /vas          Seppo Kääriäinen /kesk
47304:                                           Aapo Saari /kesk
47305: 
47306: 
47307: 
47308: Ei vastausta, rauennut
47309: 94                                          KVN 89/1997 vp
47310: 
47311: Kysymys valtioneuvostolle 89
47312: 
47313: 
47314: 
47315: 
47316:                                    Seppo Kääriäinen /kesk ym.: Pienyrittäjien toimintaedellytysten pa-
47317:                                       rantamisesta
47318: 
47319: 
47320:                                        Eduskunnan Puhemiehelle
47321: 
47322:    Äskettäin käydyissä tulopoliittisissa neuvotte-    koskevia säädöksiä, mikä ei myöskään maksaisi
47323: luissa liian vähälle huomiolle jäi työllisyyden pa-   mitään. Lisäksi yrittäjäkyselyissä korkeimmaksi
47324: rantaminen pienyrittäjyyden edellytyksiä vahvis-      työllistämisen esteeksi osoittautuneita työnanta-
47325: tamalla. Valitettavasti pienyrittäjyyden esteiden     jan välillisiä työvoimakustannuksia olisi alennet-
47326: karsiminen ei ole muutoinkaan etenemässä, kun         tava ja työvoimavaltaisten palveluyritysten ar-
47327: pienyhtiömalli on vastatuulessa ja uusi kirjanpi-     vonlisäverotusta kevennettävä.
47328: tolaki on jopa lisäämässä pienyritysten hallinto-
47329: byrokratiaa.                                                     Aikooko Hallitus ryhtyä toimenpitei-
47330:    Työllisyyden ja työllistämisen kannalta olisi             siin yrittäjyyden kynnyksen alentamisek-
47331: kiireellistä keventää ja selkeyttää pienyrityksiä            si ja pienyrittäjyyden edistämiseksi?
47332: 
47333:      Helsingissä 2 päivänäjoulukuuta 1997
47334: 
47335:          Seppo Kääriäinen /kesk          Markku Koski /kesk             Juha RehuJa /kesk
47336:          Aapo Saari /kesk                Juhani Alaranta /kesk          Toimi Kankaanniemi /skl
47337:                                          Tauno Pehkonen /skl
47338: 
47339: 
47340: 
47341: Ei vastausta, rauennut
47342:                                            KVN 90/1997 vp                                          95
47343: 
47344: Kysymys valtioneuvostolle 90
47345: 
47346: 
47347: 
47348: 
47349:                                   Tuija Maaret Pykäläinen /vihr ym.: Rasismin poistamiseksi tarvitta-
47350:                                       vista toimenpiteistä
47351: 
47352: 
47353:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
47354: 
47355:    Vietämme kohta, aiheellisesti ylpeinä, itsenäi-   head-nuorten ulkomaalaisiin kohdistama terro-
47356: syytemme 80-vuotisjuhlaa. Nyt on myös päätty-        ri, kahviloiden romaneihinja mustaihoisiin koh-
47357: mässä EU:n rasismin vastainen vuosi. Kum-            distama asiakaskarsinta, valtaväestöstä poik-
47358: paankin liittyy kansalaisten yhdenvertaisuuden       keaviin kohdistuva häirintä, lasten ja varhais-
47359: ja turvallisuuden korostaminen. Rasismiin puut-      nuorten rasistiset mielipiteet vähemmistöihin
47360: tuminen on kansanvallan ja ihmisoikeuksien           suhtautumista koskevissa kyselyissä.
47361: vaalimista.
47362:    Tutkimukset osoittavat, että suomalaisten                   Miten Hallitus aikoo toimia suvaitse-
47363: asenteet vähemmistöjä kohtaan ovat yhä koven-               mattomuuden lisääntymistä vastaan vie-
47364: tuneet. Kansainvälistymisestä huolimatta suvait-            lä teemavuoden päättyessä, ja
47365: semattomuus maahanmuuttajia ja vieraita kult-                  aikooko Hallitus puuttua lainsäädän-
47366: tuureja kohtaan on kasvamassa. Käytännön esi-               nöllä rasistiseen syrjintään, kuten ravin-
47367: merkkejä tästä huolestuttavasta kehityksestä on             toloiden ja kahviloiden etniseen taustaan
47368: enenevässä määrin: Mikkelin ja Joensuun skin-               tai ihonväriin perustuvaan syrjintään?
47369: 
47370:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47371: 
47372:        Tuija Maaret Pykäläinen /vihr   Annika Lapintie /vas       Raimo Holopainen /sd
47373:        Säde Tahvanainen /sd            Matti Väistö /kesk         Mikko Immonen /vas
47374:                    Janne Viitamies /sd                    Janina Andersson /vihr
47375: 
47376: 
47377: 
47378: Ei vastausta, rauennut
47379: 96                                             SSR 91/1997 rd
47380: 
47381: Spörsmål tili statsrådet 91
47382: 
47383: 
47384: 
47385: 
47386:                                      Ola Rosendahl/sv m.fl.: Planerna på en ny Finansinspektion
47387: 
47388: 
47389: 
47390:                                            Tili Riksdagens Talman
47391: 
47392:    Utredningsman Björn Wahlroos föreslår en                        Anser Regeringen att det finns några
47393: helt ny Finansinspektion i anslutning till statsrå-             principiella problem med att gränserna
47394: dets kansli med totalansvar för övervakningen av                mellan bank- och försäkringsverksamhet
47395: försäkrings-, investerings- och bankverksamhe-                  suddas ut, och vore en proposition om en
47396: ten. Förslaget har mottagits med blandade käns-                 ny Finansinspektion utgående från utred-
47397: lor, bl.a. har igen väckts frågan om huruvida en                ningsmannens förslag att betrakta också
47398: samgång mellan bank- och försäkringsverksam-                    som ett ställningstagande för s.k. finans-
47399: het kan hota pensionsmedlen i fall av en ny djup                varuhus?
47400: kris. En viktig fråga är, huruvida ett genomfö-
47401: rande av förslaget i sig skall ses som ett ställnings-
47402: tagande för s.k. finansvaruhus.
47403: 
47404:      Helsingforsden 2 december 1997
47405: 
47406:                       Ola Rosendahl /sv                          Eva Biaudet /sv
47407:                       Pehr Löv /sv                               Gunnar Jansson /sv
47408:                                               Håkan Malm /sv
47409: 
47410: 
47411: 
47412: Svar 4.12.1997
47413:                                           KVN 91/1997 vp                                           97
47414: 
47415: Kysymys valtioneuvostolle 91                                                              Suomennos
47416: 
47417: 
47418: 
47419: 
47420:                                   Ola Rosendahl/r ym.: Finanssitarkastuksen perustamista koskevis-
47421:                                       ta suunnitelmista
47422: 
47423: 
47424:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
47425: 
47426:    Selvitysmies Björn Wahlroos esittää, että val-              Katsooko Hallitus, että pankki- ja va-
47427: tioneuvoston kanslian yhteyteen perustettaisiin            kuutustoiminnan rajojen häivyttämiseen
47428: kokonaan uusi Finanssitarkastus, jolla olisi ko-           liittyy joitakin periaatteellisia ongelmia,
47429: konaisvastuu vakuutus-, investointi- ja pankki-            ja olisiko uudesta Finanssitarkastuksesta
47430: toiminnan valvonnasta. Esitys on otettu vastaan            selvitysmiehen ehdotuksen pohjalta an-
47431: sekavin tuntein. Esiin on jälleen nostettu mm.             nettavaa hallituksen esitystä pidettävä
47432: kysymys siitä, voisiko pankki- ja vakuutustoi-             myös kannanottona ns. finanssitavarata-
47433: minnan yhdistäminen uhata eläkevaroja mah-                 lojen puolesta?
47434: dollisessa uudessa syvässä kriisissä. Tärkeää on
47435: myös se, voidaanko ehdotuksen toteuttamista
47436: sinänsä pitää kannanottona ns. finanssitavarata-
47437: lojen puolesta.
47438:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47439:                      Ola Rosendahl /r                       Eva Biaudet /r
47440:                      Pehr Löv /r                            Gunnar Jansson /r
47441:                                           Håkan Malm /r
47442: 
47443: 
47444: 
47445: Vastattu 4.12.1997
47446: 
47447: 
47448: 
47449: 
47450: 13   280012
47451: 98                                        KVN 92/1997 vp
47452: 
47453: Kysymys valtioneuvostolle 92
47454: 
47455: 
47456: 
47457: 
47458:                                   Anne Knaapi /kok ym.: Väkivaltarikoksista tuomittavien rangais-
47459:                                      tusten koventamisesta
47460: 
47461: 
47462:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
47463: 
47464:    Viime aikoina on julkisuudessa keskusteltu       varsin lievältä rangaistukselta. Mikäli tämä on
47465: vilkkaasti tuomioistuinten nykyisestä rangais-      tuomioistuintemme yleinen ratkaisulinja, se ei
47466: tuskäytännöstä etenkin väkivaltarikosten osalta.    ainakaan vastaa kansalaisten oikeustajua. Eten-
47467: Huomiota on herättänyt muun muassa Rovanie-         kään tällainen ratkaisu ei tue vakiintunutta oi-
47468: men hovioikeuden raiskaustapauksessa antama         keuspoliittista linjaamme, jonka tavoitteena on
47469: tuomio, jossa hovioikeus alensi käräjäoikeuden      korostaa rikoksen uhrin asemaa ja oikeusturvaa
47470: tuomiotaja muutti ehdottoman vankeusrangais-        suhteessa rikoksentekijän oikeuksiin.
47471: tuksen ehdolliseksi. Perusteluina ratkaisulleen
47472: hovioikeus mainitsi yleisten lieventävien asian-              Mihin toimenpiteisiin Hallitus aikoo
47473: haarojen ohella muun muassa sen, että ratkaisu             ryhtyä, jotta rangaistuskäytäntöä väki-
47474: vastaa täysin tuomioistuinten yleistä rangaistus-          valtarikoksissa ja etenkin raiskausta-
47475: käytäntöä raiskaustapauksissa, joissa rikoksen             pauksissa kiristetään tavalla, joka on
47476: tekijä on ensikertalainen.                                 omiaan lisäämään kansalaisten turvalli-
47477:    Ehdollinen tuomio raiskausrikoksesta tuntuu             suutta?
47478: 
47479:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47480: 
47481:          Anne Knaapi /kok               Paula Kokkonen /kok           Timo Ihamäki /kok
47482:          Maija Perho /kok               Janina Andersson /vihr        Annika Lapintie /vas
47483:          Pekka Saarnio /vas             Osmo Kurola /kok              Pekka Kuosmanen /kok
47484:                                         Juha Karpio /kok
47485: 
47486: 
47487: 
47488: Ei vastausta, rauennut
47489:                                          KVN 93/1997 vp                                         99
47490: 
47491: Kysymys valtioneuvostolle 93
47492: 
47493: 
47494: 
47495: 
47496:                                  Kari Rajamäki /sd ym.: Laitoshoidossa olevan potilaan puolison
47497:                                      taloudellisen aseman turvaamisesta
47498: 
47499: 
47500:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
47501: 
47502:    Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevan poti-     asuntonsa. Pitkäaikaisen laitoshoidon hoito-
47503: laan hoitomaksut määräytyvät tulojen mukaan        maksut eivät saa romuttaa laitoshoitoon joutu-
47504: niin, että häneltä voidaan veiottaa maksuna 80     neen omaisten taloudellista asemaa. Puolison
47505: prosenttia nettotuloista. Ongelma syntyy ta-       aseman turvaamiseksi on hoitomaksuihin saata-
47506: pauksessa, jossa perheen pääasiallinen tulon-      va jonkinasteinen turvalauseke.
47507: saaja joutuu pitkäaikaishoitoon. Tällaisessa ta-
47508: pauksessa kotiin jäänyt, pienempituloinen puoli-             Miten Hallitus aikoo parantaa pitkäai-
47509: so voi joutua syvään taloudelliseen ahdinkoon.            kaisessa laitoshoidossa olevan potilaan
47510: Pahimmassa tapauksessa hän voi jopa menettää              omaisten taloudellista turvaa?
47511: 
47512:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47513:          Kari Rajamäki /sd             Timo Kalli /kesk          Mikko Immonen /vas
47514:          Esa Lahtela /sd               Raimo Holopainen /sd      Raimo Mähönen /sd
47515:                    Erkki Pulliainen /vihr                Tapio Karjalainen /sd
47516: 
47517: 
47518: 
47519: Ei vastausta, rauennut
47520: 100                                         KVN 94/1997 vp
47521: 
47522: Kysymys valtioneuvostolle 94
47523: 
47524: 
47525: 
47526: 
47527:                                     Olavi Ala-Nissilä /kesk ym.: Verotuksen uudistamisesta työllisyy-
47528:                                         den parantamiseksi
47529: 
47530: 
47531:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
47532: 
47533:    Verotusta tulee uudistaa työllisyyden ehdoin.       tusta on parannettava ja kotityön verovähennys-
47534: Tämä edellyttää veronkevennysten painottamis-          oikeus saatava koko maahan. Arvonlisäverotuk-
47535: ta pieni- ja keskituloisille ja matalapalkka-aloille   sessa on lähdettävä liikkeelle työvoimavaltaisim-
47536: sekä verokannustimien käyttämistä. Ensi vuo-           pien palvelualojen arvonlisäverokannan laske-
47537: den veroratkaisut eivät kuitenkaan uudista vero-       misesta. Uudistusten avulla voidaan parantaa
47538: tusta ja edistä työllisyyttä. Eläkeläisten korotet-    työllisyyttä ja tehdä tilaa verotuksen keventämi-
47539: tua sava-maksua ei alenneta eduskunnan edellyt-        selle.
47540: tämällä tavalla. Esitetyt veroratkaisut muodos-
47541: tavat koko verorasitus huomioiden epäoikeu-                      Katsooko Hallitus, että esitetyt vero-
47542: denmukaisen kokonaisuuden kokonaisveroas-                     ratkaisut parantavat työllisyyttä ja ai-
47543: teen säilyessä ennätystasolla.                                kooko Hallitus uudistaa verotusta työlli-
47544:    Veronkevennykset on tärkeää painottaa pie-                 syyttä edistävältä tavalla?
47545: ni- ja keskituloisiin. Työmatkavähennysten vero-
47546: 
47547:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47548: 
47549:           Olavi Ala-Nissilä /kesk         Aulis Ranta-Muotio /kesk       Sakari Smeds /skl
47550:           Raimo Liikkanen /kesk           Matti Väistö /kesk             Mauri Pekkarinen /kesk
47551: 
47552: 
47553: 
47554: Vastattu 4.12.1997
47555:                                          KVN 95/1997 vp                                             101
47556: 
47557: Kysymys valtioneuvostolle 95
47558: 
47559: 
47560: 
47561: 
47562:                                  Anu Vehviläinen /kesk ym.: Kansanäänestyksen järjestämisestä
47563:                                     EMUn kolmanteen vaiheeseen osallistumisesta
47564: 
47565: 
47566:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
47567: 
47568:    Ennen eduskunnan päätöksentekoa Euroo-             Nyt olisi mahdollistajärjestää kansanäänestys
47569: pan unionin jäsenyydestä Suomessa järjestettiin    EMUn kolmannesta vaiheesta. Hallituksen pii-
47570: neuvoa-antava kansanäänestys syksyllä 1994.        ristä on kuitenkin toistuvasti tuotu esille, ettei se
47571: Tehdessään lopullista päätöstä eduskunta samal-    aio toimia kansanäänestyksen järjestämiseksi.
47572: la päätti, että EMUun osallistumisesta päätetään
47573: erikseen. ED-kansanäänestyksessä ei siis päätet-              Miksi Hallitus ei aio järjestää kansan-
47574: ty EMUun osallistumisesta.                                 äänestystä EMUn kolmanteen vaihee-
47575:                                                            seen osallistumisesta?
47576: 
47577:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47578: 
47579:    Anu Vehviläinen /kesk            Aulis Ranta-Muotio /kesk   Irina Krohn /vihr
47580:    Janina Andersson /vihr           Raimo Vistbacka /ps        Seppo Kääriäinen /kesk
47581:    Tytti lsohookana-Asunmaa /kesk Matti Vanhanen /kesk        Aapo Saari /kesk
47582:                   Mauri Pekkarinen /kesk               Hannu Kemppainen /kesk
47583: 
47584: 
47585: 
47586: Ei vastausta, rauennut
47587: 102                                      KVN 96/1997 vp
47588: 
47589: Kysymys valtioneuvostolle 96
47590: 
47591: 
47592: 
47593: 
47594:                                  Tuula Haatainen /sd ym.: Lääkekustannusten omavastuuosuudesta
47595: 
47596: 
47597: 
47598:                                     Eduskunnan Puhemiehelle
47599: 
47600:    Laman aikana säästöjä etsittiin myös lääke-   haisin. Esimerkiksi Espanjassa julkisen sairaus-
47601: korvauksista. Vaikka lääkkeiden hinnat sinänsä   vakuutuksen maksuosuus lääkkeistä vuonna
47602: ovat eurooppalaista keskitasoa, suomalainen      1995 oli 70,8 prosenttia, Ruotsissa 62 prosenttia
47603: potilas saa maksaa lääkkeistään huomattavasti    ja Suomessa vain 44,9 prosenttia.
47604: enemmän kuin muut eurooppalaiset. Useimmat          Ottaen huomioon nämä tosiseikat hallitus oli
47605: Euroopan maat ovat vapauttaneet korvattavat      kuitenkin muutama viikko sitten esittämässä
47606: lääkkeet kokonaan arvonlisäverosta. Muissa       lääkkeiden omavastuun nostamista, jolla olisi
47607: Euroopan maissa ei ole suomalaista apteekki-     rahoitettu työttömyysturvaratkaisua.
47608: maksua vastaavaa valtion veronkantotapaa.
47609: Näiden ansiosta Suomi onkin Euroopan ras-                   Mitä Hallitus aikoo tehdä jatkossa
47610: kaimmin avohoidon lääkkeitä verottavia maita.             suomalaisen kuluttajan lääkelaskun saa-
47611:    Tämän lisäksi julkisen sairausvakuutuksen              miseksi kohtuullisemmaksi?
47612: maksuosuus lääkkeistä on meillä Euroopan al-
47613: 
47614:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47615: 
47616:           Tuula Haatainen /sd          Marja-Leena Viljamaa /sd     Matti Ryhänen /kesk
47617:           Matti Väistö /kesk           Esa Lahtela /sd              Raimo Vistbacka /ps
47618:                                        Kari Rajamäki /sd
47619: 
47620: 
47621: 
47622: Ei vastausta, rauennut
47623:                                           KVN 97/1997 vp                                         103
47624: 
47625: Kysymys valtioneuvostolle 97
47626: 
47627: 
47628: 
47629: 
47630:                                   Kari Uotila /vas ym.: Harmaan talouden torjumiseksi tarvittavista
47631:                                       toimenpiteistä
47632: 
47633: 
47634:                                      Eduskunnan Puhemiehelle
47635: 
47636:    Harmaa talous syö yhteiskunnan voimavaroja                 Mitä lakiehdotuksia ja muita toimen-
47637: noin 20 miljardia markkaa vuodessa. Sen laaje-             piteitä Hallitus aikoo valmistella har-
47638: neminen uhkaa vakavasti hyvinvointivaltion ra-             maan talouden torjumiseksi ja viran-
47639: hoitusperustaa. Lisäksi harmaa talous vääristää            omaisyhteistyön tehostamiseksi, ja
47640: kilpailua ja heikentää yhteiskuntamoraalia. Tie-              aikooko Hallitus pikaisesti valmistella
47641: toisesti velvoitteensa yhteiskuntaa ja palkansaa-          esityksiä ns. verokeidasyhtiöiden avulla
47642: jia kohtaan laiminlyövät harmaan talouden yrit-            tapahtuvan verokeinottelun estämiseksi?
47643: täjät siirtävät tulojaan verokeidasyhtiöihin ve-
47644: rottajan ulottumattomiin. Ketjuuntuneen aliura-
47645: koinoin laajentuminen on omalta osaltaan lisän-
47646: nyt veronkiertoa.
47647:      Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47648: 
47649:                      Kari V otila /vas                      Martti Korhonen /vas
47650:                      Jukka Gustafsson /sd                   Tapio Karjalainen /sd
47651: 
47652: 
47653: 
47654: Vastattu 4.12.1997
47655: 104                                          KVN 98/1997 vp
47656: 
47657: Kysymys valtioneuvostolle 98
47658: 
47659: 
47660: 
47661: 
47662:                                     Vuokko Rehn /kesk ym.: Arvonlisäveron alentamisesta palvelu-
47663:                                        aloilla
47664: 
47665: 
47666:                                         Eduskunnan Puhemiehelle
47667: 
47668:    Edelleen vaikeana pysyttelevän työttömyysti-                  Kun arvonlisäveron alentamisesta kes-
47669: lanteen, kireän työn verottamisen ja harmaan                  kusteltiin EU:n äskettäin Luxemburgissa
47670: talouden lisääntymisen vuoksi olisi käytettävä                pidetyssä työllisyyshuippukokouksessa,
47671: kaikki keinot tilanteen korjaamiseksi.                        miten Suomi suhtautui komission aloit-
47672:    Tuloverotuksen lisäksi myös arvonlisävero ai-              teeseen, ja mitä Hallitus aikoo yleensä
47673: heuttaa monilla työvaltaisilla aloilla sellaista hin-         tehdä työvoimavaltaisten palvelualojen
47674: takehitystä, että se laskee kysyntää ja vähentää              työllistämismahdollisuuksien parantami-
47675: työtä ja työpaikkoja. Kun vastaavanlainen ilmiö               seksi?
47676: on aiheuttanut työttömyyttä muissakin EU :n jä-
47677: senmaissa, komissio on suositellut arvonlisäve-
47678: ron alentamista työvoimavaltaisilta palvelualoil-
47679: ta kokeiluluonteisesti kolmen vuoden ajaksi.
47680: 
47681:       Helsingissä 2 päivänä joulukuuta 1997
47682: 
47683:                       Vuokko Rehn /kesk                        Timo Kalli /kesk
47684:                       Juha Korkeaoja /kesk                     Hannu Kemppainen /kesk
47685: 
47686: 
47687: 
47688: Ei vastausta, rauennut
47689:                                              KA 1/1997 vp
47690: 
47691: Keskustelualoite 1
47692: 
47693: 
47694: 
47695: 
47696:                                    Jukka Vihriälä /kesk ym.: Metsätalouden tulevaisuuden näkymistä
47697: 
47698: 
47699: 
47700:                                               Eduskunnalle
47701: 
47702:    EU:lla ei ole yhteistä metsäpolitiikkaa. ED-       dossa ja käytössä otetaan tasavertaisesti huo-
47703: parlamentin hyväksymän metsästrategian lin-           mioon taloudelliset, ekologiset ja sosiaaliset nä-
47704: jausten perusteella sellaista tuskin syntyykään.      kökohdat. Käytännössä ei aina näin toimita,
47705: Metsäpolitiikka on nyt ja jää myös tulevaisuu-        vaan taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat si-
47706: dessa kansallisen päätöksenteon varaan. Suo-          vuutetaan ekologisilla tekijöillä. Eräänä esi-
47707: melle metsäresurssien kehittäminen ja kestävä         merkkinä tästä voidaan mainita Pohjois- ja Itä-
47708: käyttö on keskeinen hyvinvoinnin peruste.             Suomen ns. vanhojen metsien suojelupäätökset.
47709:    Useissa Euroopan maissa yhteiskunta panos-         Myös juuri nyt ajankohtaisessa Suomen Natura
47710: taa metsätalouden kehittämiseen enemmän kuin          -ohjelman toteuttamisessa on vaarana käydä
47711: Suomessa. Yhteiskuntamme riippuvuus metsä-            niin, ettei taloudellisille ja sosiaalisille näkök<;>h-
47712: sektorista on kuitenkin oleellisesti muita maita      dille anneta riittävää arvoa.
47713: suurempi. Metsätalouden infrastruktuurin yllä-           Metsätalouden ja puunjalostuksen tulevai-
47714: pitoon ja kehittämiseen on Suomessa valtion           suuden näkymiä synkentävät useat seikat. Eräs
47715: osallistuttava jatkossakin.                           ajankohtainen kysymys on, millainen metsien
47716:    Suomen metsätalous on ollut viime vuodet           sertifiointijärjestelmä otetaan ilmeisesti jo lähitu-
47717: syvässä murroksessa. On esitetty jopa, että maas-     levaisuudessa käyttöön.
47718: samme ei enää harjoiteta valtakunnallista metsä-         Koko kansantaloutemme suotuisan kehityk-
47719: talouspolitiikkaa, vaan lähinnä metsien suojelu-      sen turvaamiseksi on kotimaassa sijaitsevan met-
47720: politiikkaa. Samoin pelätään, että voimakkaan         säteollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi teh-
47721: muutoksen vuoksi myös metsäpolitiikan johto           tävä kaikki mahdollinen. Olosuhteet on har-
47722: on siirtynyt maa- ja metsätalousministeriöitä ja      monisoitava muiden tuotantoalueiden tasolle.
47723: muilta metsätalouden ja metsäteollisuuden             Reaalinen, osaamiseen perustuva kilpailuky-
47724: asiantuntijoilta suuressa määrin ympäristöviran-      kymme riittää tällöin huolehtimaan siitä, että
47725: omaisille. Metsätalouden ja puunjalostusteol-         metsätaloudella on vähintään tyydyttävä tule-
47726: lisuuden metsistä saatavaa hyötyä kansanta-           vaisuus edessään.
47727: loudellemme ja sen kehitykselle aliarvioidaan            Edellä olevan perusteella esitämme,
47728: jopa tietoisesti.
47729:    Suomi on virallisesti sitoutunut harjoittamaan                että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
47730:  kestävän kehityksen metsätaloutta. Tämän pitäi-              kustelun Suomen metsätalouden nykyti-
47731: si periaatteessa tarkoittaa sitä, että metsien hoi-           lasta ja tulevaisuuden näkymistä.
47732: 
47733:      Helsingissä 8 päivänä huhtikuuta 1997
47734: 
47735:           Jukka Vihriälä /kesk     Kari Rajamäki /sd          Pekka Leppänen /vas
47736:           Lauri Metsämäki /sd      Håkan Malm /r              Kirsti Ala-Harja /kok
47737:                    Markku Vuorensola /kesk           Matti Saarinen /sd
47738: 
47739: 
47740: 
47741: Ajankohtaiskeskustelu 5.6.1997
47742: 
47743: 
47744: 
47745: 280003
47746: 2                                             KA 2/1997 vp
47747: 
47748: Keskustelualoite 2
47749: 
47750: 
47751: 
47752: 
47753:                                     Päivi Räsänen /skl ym.: Suomen harjoittamasta ihmisoikeuspolitii-
47754:                                         kasta
47755: 
47756: 
47757:                                               Eduskunnalle
47758: 
47759:    Ihmisoikeudet ovat saaneet viime vuosien ai-        kaasti kantaa joidenkin muiden maiden, esimer-
47760: kana aikaisempaa näkyvämmän aseman kan-                kiksi Sudanin ja aikoinaan Etelä-Afrikan vä-
47761: sainvälisessä yhteistyössä ja myös Suomen ulko-        hemmistöongelmiin. Päätökset, joissa kauppa-
47762: politiikassa. Suomen hallitus on ilmoittanut nos-      poliittiset edut- eli suomalaiset työpaikat- ja
47763: tavansa ihmisoikeuskysymykset ulkopolitiikan           vähemmistökysymykset joutuvat vastakkain,
47764: painopistealueeksi. Maamme viimeisen vuosi-            ovat usein vaikeita.
47765: kymmenen ulkopoliittinen murrosvaihe, kasva-              Ulkopoliittisessa toiminnassa mm. vierailut
47766: vat kauppapoliittiset mahdollisuutemme ja toi-         Kiinaan ja Pohjois-Koreaan ja ehdotettu yhteis-
47767: saalta kansainväliset ajankohtaiset ihmisoikeus-       työn tiivistäminen Puolustusvoimien ja Kiinan
47768: kriisit nostavat esiin tarpeen laajamittaiselle jul-   kansanarmeijan välillä ovat herättäneet keskus-
47769: kiselle keskustelulle ihmisoikeuskysymysten ja         telua. IONK on kehottanut mm. välttämään mi-
47770: ulkopolitiikan, etenkin kauppa- ja kehitysyhteis-      nisteritason vierailuja Kiinaan. Toisaalta poliit-
47771: työpolitiikan, välisistä suhteista. Tuore valtio-      tinen yhteydenpito näihin maihin parhaimmil-
47772: neuvoston asettaman Kansainvälisten ihmisoi-           laan edistää ihmisoikeuskysymysten käsittelyä.
47773: keusasiain neuvottelukunnan (IONK) loppura-            Tulisikin keskustella siitä, miten pitkälle ja millä
47774: portti arvioi Suomen kansainvälisen ihmisoi-           tapaa ihmisoikeuskysymysten tulee ohjata Suo-
47775: keuspolitiikan poukkoilevaksi ja epäjohdonmu-          men ulkopolitiikkaa.
47776: kaiseksi.                                                 Ihmisoikeuksiin liittyen Suomen pakolais- ja
47777:    Ihmisoikeuskysymykset ovat olleet jo kauan          ulkomaalaispolitiikkakin kaipaa tietyin väliajoin
47778: yksi Suomen ulkopolitiikan ongelmakohdista.            tarkistamista. Esimerkiksi Suomen pakolaiskiin-
47779: Kylmän sodan aikana ihmisoikeusloukkauksiin            tiö, 500 tänä vuonna, ja päätöstä tälläkin hetkellä
47780: otettiin kantaa hyvin varovasti. Syynä tähän oli       odottavien n. 800 turvapaikanhakijan pitkät
47781: pyrkimys olla arvostelematta Neuvostoliittoa,          odotusajat, ulkomaalaisvastaiset ilmiöt ja ulko-
47782: joka ei halunnut kuulla omista eikä liittolaistensa    maalaisväestön moninaiset henkiset ongelmat
47783: ongelmista. Kekkoslainen, sinänsä tavoiteltava,        ovat ajankohtaisia ihmisoikeuskysymyksiä nyt
47784: kielikuva Suomen roolista lääkärinä jäi monessa        Euroopan unionin rasisminvastaisena vuotena.
47785: kohtaa vaille käytännön sovellutuksia. Nykyi-          Lähialueilla tulisi huomata esim. Baltiaan pääty-
47786: sessä ulkopoliittisessa tilanteessa maallamme on       neiden pakolaisten vaikeat olot.
47787: vapaammat mahdollisuudet aktiiviseen ja aloit-            Kansainvälisellä rohkaisulia ja painostuksella
47788: teelliseen ihmisoikeuspolitiikkaan. Olisikin toi-      on saatu aikaan merkittäviä tuloksia esimerkiksi
47789: vottavaa, että löytäisimme entistä enemmän             Etelä-Afrikan rotusortopolitiikan romahtami-
47790: mahdollisuuksia käyttää vaikutusvaltaamme ja           sessa. Samanlaista päättäväisyyttä ja johdon-
47791: kansainvälisestä toiminnasta saamaamme koke-           mukaisuutta tarvittaisiin vaikkapa lapsityövoi-
47792: musta sorrettujen ryhmien oikeuksien ajamisek-         man käytön vastustamiseen tai naisten äänioi-
47793: SI.                                                    keuksien saavuttamiseen kaikissa valtioissa. Tar-
47794:    Yksi viime aikojen kysymyksistä on ollut            vitsemme entistä vakaamman ja johdonmukai-
47795: Suomen kauppapolitiikka sellaisten maiden              semman ihmisoikeuspoliittisen linjan. Eduskun-
47796: kanssa, joiden vähemmistöiltä puuttuu ihmis-           nan käymä keskustelu olisi omiaan edistämään
47797: oikeuksia. Esimerkkejä ovat asevienti Indone-          Suomen ihmisoikeuspoliittisen strategian hah-
47798: siaan ja Turkkiin. Toisaalta on otettu voimak-         mottumista.
47799:                                            KA 2/1997 vp                                         3
47800: 
47801:  Edellä olevan perusteella esitämme,                      kustelun Suomen ihmisoikeuspolitiikan
47802:                                                           nykytilasta ja tulevaisuuden suunnasta.
47803:            että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
47804: 
47805:    Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 1997
47806: 
47807:        Päivi Räsänen /skl          Jouko Jääskeläinen /skl     Tauno Pehkonen /skl
47808:        Toimi Kankaanniemi /skl     Bjarne Kallis /skl          Tuija Maaret Pykäläinen /vihr
47809:        Pertti Virtanen /evir       Janina Andersson /vihr      Esa Lahtela /sd
47810:                   Jukka Tarkka /nuors                  Risto Kuisma /nuors
47811: 
47812: 
47813: 
47814: Rauennut
47815: 4                                               KA 3/1997 vp
47816: 
47817: Keskustelualoite 3
47818: 
47819: 
47820: 
47821: 
47822:                                      Pertti Virtanen /evir: Oy Yleisradio Ab:n ohjelmapolitiikasta
47823: 
47824: 
47825: 
47826:                                                 Eduskunnalle
47827: 
47828:    Tällä vuosikymmenellä maatamme on sopeu-                 Tällä kulttuuripoliittisesti tärkeällä asialla on
47829: tettu kilpailuyhteiskunnan markkinavoimien               "kannattavuuden" lisäksi kuitenkin kansanval-
47830: säätelemäksi kaikilla sektoreilla. Se on koskenut        taisuuteenja demokraattisuuteen perustuva puo-
47831: myös valtion eli kansan omistamia yleishyödylli-         lensa, johon liittyvä Yleisradion rooli "kansan
47832: siä laitoksia, joita on yhtiöitetty ja saatettu tulos-   valistajana" saattaa nykyaikana kuulostaa van-
47833: vastuun paineiden alaisena toimiviksi, mikä käy-         hanaikaiselta, mutta on juuri nyt EU:n tuoman
47834: tännössä (näkyvimmin Posti-Telen tapauksessa)            kansainvälistymisenkin kannalta kansallisesti
47835: on merkinnyt laajaa pohdintaa ja keskustelua             tärkeä, minkä lisäksi vastuuta tulee kantaa vähä-
47836: siitä mikä on "kannattavaa" ja mikä vain "kan-           väkisempien musiikintuottajatahojen, kuten vä-
47837: natettavaa".                                             hemmistökulttuurien kuulumisen ehdoista.
47838:     Vaikka kehitys laajalti hyväksytään tai aina-           Valtiopäiväjärjestyksen 36 b §:n 1 momenttiin
47839: kin ymmärretään, ovat yhä laajemmat kansalais-           viitaten esitän kunnioittavasti puhemiesneuvos-
47840: piirit alkaneet huolestua kilpailuttamisen ulotta-       tolle,
47841: misesta sektoreille, joille se ei ehkä kuulu. Oival-
47842: linen esimerkki on valtion omistama ja eduskun-                      että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
47843: nan valvoma Oy Yleisradio Ab, jonka kevyttä                      kustelun Oy Yleisradio Ab:n asemasta
47844: musiikkia tarjoavat radiokanavat ovat viime ai-                  kulttuurin kaikkien, myös ns. epäkaupal-
47845: koina olleet huomion kohteena (esim. Helsingin                   listen sektoreitten demokraattisena peili-
47846: Sanomien kulttuurisivuilla 10.5.1997) sen joh-                   nä, ja eduskunnan kyvystä, halusta ja
47847: dosta, että ne ovat vapaaehtoisesti mukauttaneet                 mahdollisuuksista kantaa vastuunsa de-
47848: ohjelmapolitiikkansa kaupallisten radiokana-                     mokraattisten periaatteiden kunnioitta-
47849: vien puhtaasti taloudellisen tulosvastuun säänte-                misesta tässä valtion laitoksessa.
47850: lemän linjan mukaiseksi.
47851: 
47852:      Helsingissä 22 päivänä toukokuuta 1997
47853: 
47854:                                             Pertti Virtanen /evir
47855: 
47856: 
47857: 
47858: Ajankohtaiskeskustelu 16.10.1997
47859:                                              KA 4/1997vp                                               5
47860: 
47861: Keskustelualoite 4
47862: 
47863: 
47864: 
47865: 
47866:                                    Suvi Lind{m /kok ym.: Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittä-
47867:                                        misestä
47868: 
47869: 
47870:                                              Eduskunnalle
47871: 
47872:    Varhaiskasvatus ja esiopetus ovat olennainen       Useimpien piirteiden osalta suomalainen koulu-
47873: osa elinikäistä kehitystä ja oppimista. Kasvatuk-     tusjärjestelmä profiloituu hyvään kansainväli-
47874: sen ja kasvatusjärjestelmän tulisi elinikäisen kas-   seen keskitasoon tai on sitä parempi. Yhdenkään
47875: vun periaatteita myötäillen muodostaa sauma-          asian suhteen järjestelmämme ei ole heikoimpien
47876: ton kokonaisuus, joka kasvatuksen ja koulutuk-        joukossa. Poikkeuksen muodostaa kuitenkin
47877: sen kaikissa vaiheissa tukee mahdollisimman hy-       varhaiskasvatus, jonka järjestämisessä Suomi
47878: vin ja joustavasti yksilön kehityksen erityispiir-    kulkee pitkällä muiden maiden perässä.
47879: teitä.                                                    Varhaiskasvatuksen kokonaisuuden kehittä-
47880:    Esiopetuksen erot kattavuudessa ovat maas-         misestä ja sen osana esiopetuksen järjestämisestä
47881: samme huomattavia, ja lapset ovat siten asuin-        ei eduskunnassa ole käyty laajaa linjakeskustelua
47882: paikasta riippuen eriarvoisessa asemassa. Vuon-       sitten 1970-luvun alun. Hallituksen koulutuspo-
47883: na 1995 63 % kuusivuotiaista oli esiopetuksessa       liittinen selonteko valmistui vuonna 1990. Lapsi-
47884: ja heistä 37 000 sosiaalitoimen ja 3 JOO peruskou-    poliittinen selonteko käsiteltiin eduskunnassa
47885: lun esiopetuksessa. Aluekohtaiset erot kattavuu-      vuonna 1995. Molemmissa asiakirjoissa varhais-
47886: dessa ovat suuria: Uudellamaalla 70% ikäluo-          kasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuutta si-
47887: kasta saa esiopetusta, Pohjois-Karjalassa vastaa-     vutaan hyvin vain parilla toteamuksella.
47888: va luku on vain 34%.                                      Maksuton esiopetus on ollut tarkoitus sisällyt-
47889:    Suuri ongelma tällä hetkellä on myös se, että      tää koululainsäädännön kokonaisuudistukseen.
47890: koulutoimen piirissä järjestettävä esiopetus on       Esiopetus ei kuitenkaan yllättäen lopulta mahtu-
47891: maksutonta, kun taas päivähoidosta, joka sisäl-       nut uudistushankkeeseen taloudellisista syistä.
47892: tää esiopetuksen, peritään maksu. Tämä asettaa            Nykyisen tilanteen selvittämiseksi olisikin
47893: perheet epätasa-arvoiseen asemaan eri paikka-         käytävä laaja keskustelu yli hallinnonalarajojen
47894: kunnilla: kysymyksessä on perheen päivähoito-         varhaiskasvatuksesta kokonaisuudessaan ja esi-
47895: maksuista riippuen useiden tuhansien markko-          opetuksesta sen merkittävänä osana. Varhais-
47896: jen säästö, mikäli esiopetus on järjestetty asuin-    kasvatusta on vihdoinkin arvioitava kokonai-
47897: kunnassa koulutoimen piiriin.                         suutena. Elinikäisen oppimisen kehittäminen
47898:    Toisaalta niissä kunnissa, joissa esiopetukses-    tarkoittaa peruskoulun jälkeisen koulutuksen
47899: ta maksetaan, vanhemmat joutuvat sen houku-           ohella varhaiskasvatuksen entistä läheisempää
47900: tuksen eteen, että jo 6-vuotiaana aloitettu koulu     kytkentää koulutoimeen.
47901: säästäisi perheen päivähoitokustannuksia huo-             Edellä olevan perusteella esitämme,
47902: mattavasti. Päädyttäessä aloittamaan koulu jo
47903: vuotta aiemmin ratkaisevaa tulisi olla kuitenkin                että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
47904: lapsen koulukypsyys.                                         kustelun varhaiskasvatuksen ja esiope-
47905:     OECD:nkasvatus-ja koulutusvertailu (1995)                tuksen merkityksestä osana elinikäistä
47906: osoittaa, että suomalainen koulutusjärjestelmä               oppimista.
47907:  on kansainvälisesti varsin kilpailukykyinen.
47908: 
47909:      Helsingissä 29 päivänä toukokuuta 1997
47910: 
47911:           Suvi Linden /kok              Tuija Pohjola /sd             Hanna MarkkuJa-Kivisilta /kok
47912:           Hannu Takkula /kesk           Tapio Karjalainen /sd         Jaakko Laakso /vas
47913:           Mikko Kuoppa /va-r            Veijo Puhjo /va-r             Tuula Haatainen /sd
47914: 6                                  KA 4/1997 vp
47915: 
47916:        Helena Vartiainen /sd   Pia Viitanen /sd          Pertti Virtanen /evir
47917:        Janne Viitamies /sd     Arto Bryggare /sd         Reino Ojala /sd
47918:        Markku Markkula /kok    Osmo Kurola /kok          Anne Knaapi /kok
47919:        Juha Karpio /kok        Ville Itälä /kok          Maija Perho /kok
47920:        Riitta Korhonen /kok    Seppo Kanerva /kok        Janina Andersson /vihr
47921:        Markku Koski /kesk      Risto Kuisma /nuors       Tero Mölsä /kesk
47922:        Kari Myllyniemi /kesk   Eero Lämsä /kesk          Tauno Pehkonen /skl
47923:        Raimo Vistbacka /ps     Raimo Mähönen /sd         Tarja Filatov /sd
47924:        Bjarne Kallis /skl      Toimi Kankaanniemi /skl   Irja Tulonen /kok
47925:                                Minna Karhunen /kok
47926: 
47927: 
47928: 
47929: Rauennut
47930:                                              KA 5/1997 vp                                                7
47931: 
47932: Keskustelualoite 5
47933: 
47934: 
47935: 
47936: 
47937:                                    Hannes Manninen /kesk: Poliisin toimintaedellytysten turvaami-
47938:                                       sesta
47939: 
47940: 
47941:                                               Eduskunnalle
47942: 
47943:      Poliisin tehtävänä on yleisen järjestyksen ja       Tilanne on vaikeutunut myös siten, että rikol-
47944: turvallisuuden ylläpitäminen, rikosten ennalta-       lisuus on entistä kansainvälisempää, suunnitel-
47945: ehkäisy, selvittäminen ja syyteharkintaan saatta-     mallisempaa, ammattimaisempaa ja raaempaa.
47946: minen. Poliisi on onnistunut tehtävässään hyvin       Aseiden käyttö ja aseistautuminen ovat yleisty-
47947: ja nauttii kansalaisten luottamusta. Vakavien ri-     neet. Näistä syistä poliisin työstä on tullut entistä
47948: kosten selvittämisprosentti on yhä kansainväli-       vaativampaa. Samalla se on aiempaa vaaralli-
47949: sesti korkea. Massarikosten selvittämisprosentti      sempaa kuten viimeaikojenjärkyttävät tapahtu-
47950: on kuitenkin tällä vuosikymmenellä pudonnut           mat osoittavat.
47951: merkittävästi.                                           Eduskunnassa on useissa yhteyksissä kiinni-
47952:      Laman vuosina myös poliisin voimavaroja on       tetty huomiota poliisin voimavarojen turvaami-
47953: leikattu tuntuvasti. Tänä vuonna poliisin määrä-      sen tärkeyteen kansalaisten arkisen turvallisuu-
47954: rahat ovat reaalisesti noin 10 prosenttia eli 260     den takaamiseksi. Kuluvan vuoden talousar-
47955: miljoonaa markkaa pienemmät kuin vuonna               vioon liittyvässä ponnessa "eduskunta edellyt-
47956:  1992. Virkoja on noin 400 vähemmän kuin neljä        tää, että hallitus selvittää mahdollisuudet lisätä
47957:  vuotta sitten.                                       poliisitoimeen ehdotettua toimintamäärärahaa
47958:      Tällä hetkellä avoinna on 532 virkaa. Niistä     jo vuoden 1997 aikana siten, että poliisin virat
47959:  lähes 400 on täyttämättä säästösyistä. Jos polii-    voitaisiin mahdollisimman suurelta osin pitää
47960:  sin määrärahat ovat ensi vuonna hallituksen ta-      täytettyinä läpi vuoden". Tämä ei ole johtanut
47961:  lousarvioesityksen mukaiset, säästösyistä noin       toivottuun tulokseen. Asiantuntijoiden laskel-
47962:  300 poliisin virkaa pidetään täyttämättä. Tilanne    mien mukaan poliisin toimintamenojen lisära-
47963:  on vaikea ja yllättävä myös siksi, että mm. Hel-     hoitustarve on vähintään 100 miljoonaa mark-
47964:  singissä ja Lapissa avoimiin virkoihin ei aina ole   kaa. Lisätalousarviossa myönnettiin 49 miljoo-
47965:  hakijoita.                                           naa markkaa.
47966:      Valtiovalta on tehnyt viime aikoina suuria in-      Ensi vuoden talousarvioesitys ei paranna ti-
47967:  vestointeja maamme ulkoisen turvallisuuden hy-       lannetta. Hallintovaliokunta onkin kiinnittänyt
47968:  väksi. Tämä on perusteltua. Samalla on kuiten-       tähän huomiota toteamalla yksimielisesti lau-
47969:  kin pyrittävä huolehtimaan myös kansalaisten         sunnossaan valtiovarainvaliokunnalle mm., että
47970:  arjen turvallisuudesta mm. yleisillä paikoilla ja    "sisäisen turvallisuuden säilyttämisen edellytys-
47971:  liikenteessä. Tässä työssä poliisin merkitys on      ten turvaamiseksi ja muun muassa lähipoliisitoi-
47972:  korvaamaton.                                         minnan laajentamiseksi määrärahaa tulisi lisä-
47973:      Rikollisuustilanteemme on eräin kohdin no-       tä". Lisämäärärahan tarpeeksi valiokunta arvioi
47974:  peasti heikentynyt. Vuosina 1993~96 poliisin         40 miljoonaa markkaa.
47975:  tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen koh-            Rikollisuus aiheuttaa suurta tuskaa ja kärsi-
47976:   distuneiden rikosten määrä nousi neljänneksellä     mystä uhreille ja heidän läheisilleen. Rikollisuus
47977:   yli 27 300:aan. Tällä vuosikymmenellä huu-          merkitsee myös valtavia kustannuksia julkiselle
47978:   mausainetakavarikkojen määrä on noussut 5,5-        vallalle eli viime kädessä veronmaksajille. Polii-
47979:   kertaiseksi. Erityisen vaikea tilanne on Helsin-    sin toimintaedellytyksiä parantamalla ja panos-
47980:   gissä, jossa rikoslakirikosten sekä henkeen ja      tamalla erityisesti rikosten ennaltaehkäisyyn si-
47981:   terveyteen kohdistuneiden rikosten määrä            joitetut varat voidaan saada parhaimmillaan
47982:   100 000 asukasta kohden oli viime vuonna yli        moninkertaisina takaisin kansalaisten turvalli-
47983:   kaksinkertainen muun maan keskiarvoon ver-          suuden kohentuessa ja rikosten ja rikosvahinko-
47984:   rattuna.                                            jen vähentyessä.
47985: 8                                           KA 5/1997 vp
47986: 
47987:     Edellä olevan perusteella esitän,                      man pian poliisin toiminnan kehittämis-
47988:                                                            mahdollisuuksista ja keinoista lisätä kan-
47989:           että eduskunnan piirissä käytäisiin laa-         salaisten turvallisuutta.
47990:         ja ajankohtaiskeskustelu mahdollisim-
47991: 
47992:       Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1997
47993: 
47994:                                         Hannes Manninen /kesk
47995: 
47996: 
47997: 
47998: Rauennut
47999:                                               KA 6/1997 vp                                                9
48000: 
48001: Keskustelualoite 6
48002: 
48003:                                     Jukka Tarkka /nuors ym.: Pienyritysten toimintaedellytysten pa-
48004:                                        rantamisesta
48005: 
48006: 
48007:                                               Eduskunnalle
48008: 
48009:      Suomi elää suurta sekä ulkoista että sisäistä     malaisten henkinen ahdistus johtuvat työttö-
48010: murrosta. Lainsäädäntö on jäänyt pahasti sen           myydestä. Ennätyksellinen nousukausi ei ole
48011: jalkoihin. Säännöksiä tarkistetaan joko pätkit-        korjannut tätä vinosuuntausta, kuten historial-
48012: täin ja paloittain paikka paikan päälle -periaat-      lisen kokemuksen mukaan on oletettu ja toivot-
48013: teella tai sitten korkealla ylätasolla liikkuvia       tu. Tuotannon ennennäkemätön kasvu ei nykyi-
48014: EU :n direktiivejä mekaanisesti kopioiden. Si-         sin enää lisää työpaikkoja. Työllistämisen poten-
48015: nänsä oikea pyrkimys reagoida ulkoisen ympä-           tiaalia on vain uuden yrittämisen ja pienyritysten
48016: ristön ja sisäisen toiminnan muutoksiin johtaa         elvyttämisen suunnalla. Viime aikojen lainsää-
48017: kiireen ja näköalattomuuden takia siihen, että         dännössä ja käytännön toimissa ei kuitenkaan
48018: monet käytännön elämän osoittamat suuret on-           ole pienintäkään kannustavuutta yrittäjyydelle
48019: gelmat jäävät huomioimatta. Kun muutoksen              eikä helpotusta turhan byrokratian rattaissa
48020:  vauhti kasvaa, vanhalle kannalle jähmettyneet         puhki jauhautuville pienyrityksille.
48021:  toimintakapeikot ahdistavat elämää entistä pa-            Elinkeinopolitiikan suunnan muutokseen tar-
48022:  hemmin. Hallinnollinen vauhtisokeus estää ter-        vittava uusi lainsäädäntö ei vaatisi erioikeuksia
48023:  veen talonpoikaisjärjen käytön, ja päähuomio          eikä tukiaisia uusille tai jo toimiville pien yrityk-
48024:  rajautuu kapea-alaiseen byrokraattiseen puh-          sille. Niille asetettavat velvoitteet on mitoitettava
48025:  daslinjaisuuteen.                                     todellisen tarpeen mukaan ja niille on luotava
48026:      Yrittäjyyttä kannustavanilmapiirin luominen       normaalin yrittämisen edellytykset. Ei tarvita
48027:  ja pienyritysten toimintaedellytysten parantami-      erioikeuksia. Oikeudet riittävät. Se riittää, että
48028:  nen on viime aikoina saanut toinen toistaan in-       yrittäjä pystyy keskittymään siihen, minkä hän
48029:  nostuneempia kannatuspuheenvuoroja hallituk-          osaa, ja minkä takia hän on yrittäjä. Pienyrittä-
48030:  sen ohjelmassa, ministeriöiden linjauksissa ja        jän itsensä ja viranomaisten tarvitsema infor-
48031:  poliittisessa julistuksessa. Käytännössä ei ole ta-   maatio yrityksen tilasta ja ominaisuuksista on
48032:  pahtunut muuta kuin säännösten monimutkais-           tuotettavissa nykyistä paljon yksinkertaisemmin
48033:  tumista ja byrokratian puuroutumista. Pienyri-        menetelmin lisäämättä sen enempää yrittäjän
48034:  tykset joutuvat ponnistelemaan yhä epätoivoi-         kuin julkisen vallan kustannuksia tai tinkimättä
48035:  semmin täyttääkseen niiden toiminnan ja viran-        minkään oleellisen tiedon saatavuudesta. Tämän
48036:  omaisten tiedonsaannin kannalta tarpeettomia          suunnanmuutoksen pikainen toteutus olisi no-
48037:  muotomääräyksiä, jotka ovat syntyneet mitta-          peasti vaikuttava työllistämisen muoto ja käytet-
48038:  suhteiltaan ja luonteeltaan kokonaan muunlai-         tävissä olevista 'työttömyyden torjuntakeinoista
48039:  sen yritystoiminnan tarpeista. Pienyritykset jou-     kaikkein tehokkain.
48040:  tuvat käyttämään yhä suuremman osan ener-                 Edellä olevan perusteella esitämme,
48041:  giastaan voittaakseen ulkopuolelta asetetuista
48042:   vaatimuksista aiheutuvan organisaation sisäisen                 että eduskunta kävisi ajankohtaiskes-
48043:   kitkan ja kestääkseen siitä aiheutuvat ylimääräi-            kustelun yrittäjyyden kannustamisesta ja
48044:   set kulut. Vallitseva tilanne kuristaa henkihieve-           pienyritysten toimintaolosuhteiden hel-
48045:   riin yrittäjyyden ja jo toimivat pienyritykset.              pottamisesta.
48046:      Valtiontalouden vakava alijäämäisyys ja suo-
48047: 
48048:       Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1997
48049: 
48050:            Jukka Tarkka /nuors            Risto Penttilä /nuors           Risto Kuisma /nuors
48051:            Kyösti Karjula /kesk           Riitta Korhonen /kok            Vuokko Rehn /kesk
48052:            Kari Kantalainen /kok          Sakari Smeds /skl               Klaus Bremer /r
48053: 
48054: 
48055:  Rauennut
48056: 2 280003
48057: 10                                          KA 7/1997 vp
48058: 
48059: Keskustelualoite 7
48060: 
48061: 
48062: 
48063: 
48064:                                   Jukka Mikkola /sd ym.: Oikeuslaitoksen uskottavuudesta sekä kan-
48065:                                       salaisten oikeusturvasta
48066: 
48067: 
48068:                                       Eduskunnan Puhemiehelle
48069: 
48070:    Esitämme kunnioittavasti, että arvoisa puhe-      synnyttäneet voimakkaan mielipiteenvaihdon
48071: miesneuvosto järjestäisi ajankohtaiskeskustelun      oikeuslaitoksen ja korkeimman oikeuden uskot-
48072: aiheesta "Oikeuslaitoksen ja korkeimman oikeu-       tavuudesta ja herättäneet epäilyjä korkeimman
48073: den uskottavuus sekä kansalaisten oikeusturva".      oikeuden jäsenten moraalista.
48074:    Perusteluina esitämme seuraavaa:                     -Korkeat oikeudenkäyntikulut erityisesti ns.
48075:    - Korkeimman oikeuden jäsenten (oikeus-           pankkioikeudenkäynneissä, joissa vastaajina
48076: neuvosten) oikeus toimia välimiesoikeuden jäse-      olevien henkilöiden oikeusturva on uhattuna sen
48077: ninä ja puheenjohtajina sekä heidän nostamansa       johdosta, ettei juuri kenelläkään yksityishenki-
48078: välimiespalkkiot ovat olleet esillä julkisessa sa-   löllä ole sellaista varallisuutta, että hän voisi te-
48079: nassa.                                               hokkaasti puolustautua sekä muutoinkin siviili-
48080:    - Hämeen lääninsyyttäjän syyttämättäjättä-        jutuissa uudistetun oikeudenkäyntimenettelyn
48081: mispäätös eräässä ns. mustaa kauppahintaa kos-       aiheuttamat kohonneet oikeudenkäyntikulut
48082: kevassa tapauksessa, mihin syyttämättäjättämis-      sekä samanaikaisesti toteutetut maksuuoman
48083: päätökseen apulaisoikeuskansleri yhtyi sekä          oikeudenkäynnin saannin supistukset ja oikeus-
48084: edellä mainittu välimiesoikeuskeskustelu ovat        turvavakuutuksen rajoitukset.
48085: 
48086:      Helsingissä 4 päivänä maaliskuuta 1997
48087: 
48088:           Jukka Mikkola /sd             Osmo Kurola /kok             Marja-Leena Viljamaa /sd
48089:           Paavo Nikula /vihr            Anne Knaapi /kok             Jari Koskinen /kok
48090:           Marjaana Koskinen /sd         Tarja Kautto /sd             Satu Hassi /vihr
48091:           Juhani Alaranta /kesk         Kari Rajamäki /sd            Liisa Hyssälä /kesk
48092:           Raimo Holopainen /sd          Mikko Kuoppa /va-r           Mats Nyby /sd
48093:           Annikki Koistinen /kesk       Maija-Liisa Veteläinen /kesk Veijo Puhjo /va-r
48094:           Timo Ihamäki /kok             Ville Itälä /kok             Ola Rosendahl /r
48095:           Gunnar Jansson /r             Anneli Jäätteenmäki /kesk    Sulo Aittaniemi /kesk
48096:           Pekka Saarnio /vas            Säde Tahvanainen /sd         Jukka Tarkka /nuors
48097:           Markku Pohjola /sd            Pia Viitanen /sd             Vuokko Rehn /kesk
48098:           Hannu Takkula /kesk           Erkki Partanen /sd           Jaakko Laakso /vas
48099:           Kyösti Karjula /kesk          Mikko Elo /sd                Tapio Karjalainen /sd
48100:           Armas Komi /kesk              Matti Ryhänen /kesk          Pekka Leppänen /vas
48101:                                         Timo Kalli /kesk
48102: 
48103: 
48104: Rauennut
48105: 
48106: 
48107: 
48108: 
48109: 289000A
48110:

Copyright © PenaNetworks säätiöt 2006 - 2025